Kehittämispäällikkö Timo Aro
Porin kaupungin henkilöstökoulutus
22.3.2012
VAIKUTUSKETJUAJATTELU PROJEKTIHALLINNAN
APUVÄLINEENÄ
© Timo Aro 2012
Sisältö
I Projekti- ja kehittä-
mistoiminnan
logiikasta…
II Vaikutusketjuajattelu
© Timo Aro 2012
I Projekti- ja kehittämistoiminnan logiikasta © Timo Aro 2012
1. Rahoitusohjelma
auki ja
hankehakemuksen
laadinta
Valtava
innostus ja
jumalaton
hämminki
© Timo Aro 2012
2. Hankkeen alku,
rahoituspäätös ja
sopimukset
Helvetillinen
sekaannus, tehdään
kaikki uusiksi ja
järkiintymisvaihe
© Timo Aro 2012
3. Väliraportointi
Syyllisten
etsintä
© Timo Aro 2012
4. Projektin
päättäminen ja
loppuraportointi
EVVK…
© Timo Aro 2012
5. Projektimapit
paloturvalliseen
paikkaan ja
projektihenkilöstö
maailmalle
Kunnes EU-
tarkastajat
Kreikasta
pelmahtavat
paikalle
1.4.2022
© Timo Aro 2012
EU-ohjelmakauden 2007-2013 rahoitusohjelmat Kilpailukyky- ja
työllisyystavoite ESR EAKR
Valtakunnallinen
ohjelma, jossa
• valtakunnallinen osio
• suuralueittaiset osiot
Etelä-
Suomi
Pohjois-
Suomi
Länsi-
Suomi
Itä-
Suomi
Ahve-
nanmaa
Alueellinen
yhteistyö sisä- ja
ulkorajoilla EAKR
I Raja-alueyhteistyö
sisärajoilla
II Valtioiden välinen
yhteistyö
III Alueiden välinen
yhteistyö
IV Raja-alueyhteistyö
ulkorajoilla
Manner-
Suomen
maaseudun
kehittämis-
ohjelma Ahvenanmaan
maaseudun
kehittämisohjelma
Elinkeinokalatalouden
toimintaohjelma
Elinikäisen
oppimisen ohjelma
Kulttuuri Nuorisotoiminta-ohjelma Progress
Life+
Kilpailukyvyn ja
Innovoinnin puiteohjelma
VII
Puiteohjelma
Media 2007
Marco Polo II
Kansalaisten Eurooppa
II Toimintaohjelma
terveyden alalla
Yhteisvastuuta ja
maahanmuuttajavirtojen
hallintaa koskeva ohjelma
Kehitysyhteistyö ja
taloudellisen yhteis-
työn rahoitusväline
Liittymistä
valmisteleva
tukiväline
Naapuruuden ja kumppanuuden
rahoitusväline ENPI
Perusoikeuksien ja
oikeusasioiden
puiteohjelma
Turvallisuutta ja
vapauksien
suojelua koskeva
puiteohjelma
Toimintaohjelma
kuluttajapolitiikan alalla
EU - Kanada EU - USA
Rahoitusväline teollistuneiden
maiden kanssa tehtävään
yhteistyöhön
???
© Timo Aro 2012
15 796
13 887 EAKR-projektia ja 1 939 ESR-projektia
ohjelmakaudella 2007-2013 (tilanne 3/2012)
© Timo Aro 2012
1. Projektisuunnitelma:
-Projektisuunnitelma on toiminnan perusankkuri:
hyvin suunniteltu, reaaliaikainen ja jatkuvuus
sisäänrakennettu
- Projektisuunnitelmaa tukevat ja täydentävät
suunnitelmat: tavoitteet sidottu johonkin arviointi- ja
seurantajärjestelmään, mitattavissa olevat mittarit,
projektisyklin hallinta, toimintasuunnitelmat määräajoin
jne. © Timo Aro 2012
2. Hankkeen ja taustaorganisaation jatkuva vuoropuhelu -On ymmärrettävä hankkeen käynnistämiseen liittyvät motiivit
-On välttämätöntä kytkeä hankkeen tavoitteet emon tavoitteisiin ja strategioihin
-Siirtäjien ja vastaanottajien välisen jännitteen sisäistäminen: luova vai tuhoava jännite?
- Johdon (ja avainhenkilöiden) sitouttaminen ja sitoutuminen
© Timo Aro 2012
II Vaikutusketjuajattelu
© Timo Aro 2012
I. Arvioinnin (ja
vaikuttavuuden)
peruslogiikan sisäistäminen
II. Projektin elinkaariajattelun
tunnistaminen
Kaksi peruslähtökohtaa…
© Timo Aro 2012
Panokset Input Esim. tämän koulutuspäivän
järjestämiseen liittyvät henkilöstö-,
aika- ja tilaresurssit
Tuotokset Output Esim. tämän koulutuspäivän
alustusmateriaali, kortit, linkit, muu
materiaali jne.
Tulokset Results
Esim. tämän koulutuspäivän
oppimistulosten käyttäminen ja
hyödyntäminen hanke- ja
kehittämistyössä
Vaikutukset Outcomes
(Impacts, Effects)
Vaikutukset syntyvät tuotosten ja
tulosten yhteisvaikutuksesta
Tehokkuus Efficiency Tuotosten suhde panoksiin
Vaikuttavuus Effectiveness Vaikutusten suhde asetettuihin
tavoitteisiin
Relevanssi Relevance Tavoitteiden mielekkyys suhteessa
tarpeisiin
Vaikuttavuuteen ja arviointiin liittyviä keskeisiä käsitteitä
© Timo Aro 2012
Tarpeet
Tavoitteet Panokset
(Resurssit) Toimenpiteet Tuotokset
Tulokset
Vaikutukset
Relevanssi
Tehokkuus
Vaikuttavuus
Hyöty ja kestävyys
Sosio-ekonomiset ongelmat
Yhteiskunnallinen toiminta
Arviointi
Lähde: European Commission (1997). Evaluating EU Expenditure Programmes. A Guide (mukailtu kuviosta s. 25)
(Vaikuttavuus)arvioinnin avainalueet
© Timo Aro 2012
Arvioinnin muodot
1. Itsearviointi: -SWOT-analyysi(t)
-Sinisen valtameren logiikka
-Aivoriihi
-Delfoi
-Dialogi
-Looginen viitekehys (LogFrame)
-CAF
-EFQM
-Jne.
3. Ulkoinen arviointi: - Ohjelma-arviointi
- Teema- ja viitekehysarviointi
- Projektiarviointi
- Prosessiarviointi
- Vaikuttavuusarviointi
- Konsultatiivinen/kehittävä arviointi
- Triangulaatioarviointi
- Instituutioarviointi
- Jne.
2. Vertais-arviointi
© Timo Aro 2012
Project Cycle Management (PCM) = Projektin
elinkaarimalli
KYTKENTÄ OHJELMIIN/EMOON JA TARVEKARTOITUS
PROJEKTIN SUUNNITTELUVAIHE
PROJEKTIN ALOITTAMISVAIHE
PROJEKTIN TOIMEENPANOVAIHE
TUOTOSTEN LEVITTÄMIS- JA HYÖDYNTÄMISVAIHE
PROJEKTIN PÄÄTTÄMISVAIHE
© Timo Aro 2012
Vaikuttavuuden arvioiminen/
mittaaminen on keskeistä
kaikessa hanke- ja
kehittämistoiminnassa
PAKOLLINEN MUISTISÄÄNTÖ!!!!!!!
© Timo Aro 2012
Vaikutusketjuajattelun logiikasta Vaikutusketjuajattelumallin perusideana on integroida projektin
tarve, panokset, toimenpiteet tuotokset, tulokset ja vaikutukset
loogiseksi toisiinsa kytkeytyväksi ketjuksi
Vain yhteisen viitekehyksen avulla on mahdollista verrata erilaiset
lähtökohdat omaavia hankkeita toisiinsa ja vain yhteisen
viitekehyksen avulla voidaan arvioida projektien aikaansaamia
hyötyjä ja positiivisia vaikutuksia suhteessa käytettyihin
resursseihin ja tavoitteisiin
Olennaista kytkeä vaikutusketjuajattelu kiinteäksi osaksi
projektisyklin hallintaa projektin elinkaariajattelun (PCM) mukaisesti © Timo Aro 2012
1. Tarve
2. Panos
4. Tuotos
4. Tulos
5. Vaikutus
Hankkeen
keskeisin
intressi
Taustaorgani-
saation keskeisin
intressi
Loppukäyttäjien/
rahoittajien
intressi
© Timo Aro 2012
3. Toimenpiteet
Keskeiset käsitteet ja sisällöt
1. Tarve Projektin tarpeen määrittely on periaatteessa yksinkertainen
asia
Taustalla ovat ne perustelut, jonka tuloksena a) emo-
organisaatio on päättänyt hakea projektirahoitusta ja b)
rahoittaja päättänyt myöntää hankkeelle rahoituksen
Tarpeen taustalla voi olla yhteiskunnallisia, alueellisia,
paikallisia, kohde- ja asiakasryhmäkohtaisia, taloudellisia,
sosiaalisia jne. perusteluita
Tarve pitää pystyä perustelemaan kaikissa yhteyksissä
(”hissipuhe”) © Timo Aro 2012
Keskeiset käsitteet ja sisällöt
2. Panokset Projektin käytettävissä olevat panokset/resurssit
tavoitteisiin pääsemiseksi
Käytettävissä olevat henkilöstöresurssit
Käytettävissä olevat taloudelliset resurssit
Käytettävissä olevat muut resurssit
© Timo Aro 2012
Keskeiset käsitteet ja sisällöt
3. Toimenpiteet Projektin keskeiset toimenpiteet tavoitteisiin
pääsemiseksi
Vastaa kysymykseen: mitä tehdään projektin aikana?
Esim. koulutusta, ohjausta, neuvontaa, konsultaatiota,
seminaarien järjestämistä, käsikirjojen tekemistä,
liiketoimintasuunnitelmien laatimista, kumppanuuksien
luomista jne.
© Timo Aro 2012
Keskeiset käsitteet ja sisällöt
4. Tuotokset Tuotokset ovat projektin resurssien
myötävaikutuksesta syntyneitä aikaansaannoksia
Tyypillisiä tuotoksia ovat mm. raportit, julkaisut, käsikirjat, koulutuspäivät, seminaarit, workshopit, mallit, menetelmät, prosessikuvaukset jne.
Projektin hyvät (ja huonot) käytännöt/käytänteet ovat myös tuotoksia, jos ne on kuvattu riittävällä tarkkuudella
Tuotos ei ole sama asia kuin tulos!!!!
Tuotoksilla on välinearvo, sillä niiden avulla voidaan saavuttaa tuloksia, jotka edesauttavat vaikutusten ja vaikuttavuuden syntymistä © Timo Aro 2012
Keskeiset käsitteet ja sisällöt
5. Tulokset Tulokset syntyvät aina tuotoksien ansiosta!!!
Tuotokset muuttuvat tuloksiksi vasta sen jälkeen, kun tuotokset otetaan pysyvään käyttöön, niitä hyödynnetään normaalitoiminnassa tai niiden ansiosta on opittu toimimaan uudella tavalla
Tyypillisiä tuloksia ovat uuden oppiminen, vanhan poisoppiminen, innostuminen, motivoituminen, kiinnostuminen, hyödyntäminen jne.
Tulokset ovat eräänlainen vipuvarsi, jonka avulla varmistetaan vaikutusten syntyminen eli tulokset ovat välttämättömiä vaikutusten ja vaikuttavuuden syntymiseksi © Timo Aro 2012
Keskeiset käsitteet ja sisällöt
6. Vaikutukset ja vaikuttavuus Vaikutukset syntyvät tuotosten ja tulosten yhteisvaikutuksesta
Vaikutukset ilmenevät keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä
Vaikutukset voivat olla välittömiä/välillisiä, ennakoituja/ennakoimattomia, aiottuja/ei-aiottuja, taloudellisia, sosiaalisia jne.
Kaikki projektin aikana syntyneet vaikutukset eivät välttämättä ole projektin yksin aikaansaamia vaikutuksia, vaan ne olisivat toteutuneet ilman projektiakin
Esimerkki työllisyysvaikutukset: Tuotos= koulutuksen järjestäminen 10 hlöllä,
Tulos= 6 henkilön työllistyminen tai sijoittuminen jatkokoulutukseen projektin päättymisen jälkeen
Vaikutus =työssäolo esim. 6, 12 tai 18 kk projektin päättymisen jälkeen tai tutkinnon suorittaminen jatkokoulutuksesta © Timo Aro 2012
Esimerkki Porin kaupungin henkilöstökoulutus
22.3.2012
Tarve = Saada tietoa projektinhallintaan liittyvistä asioista ja erityispiirteistä.
Panos = Porin kaupungin henkilöstön ja muiden koulutukseen osallistuneiden käyttämä työaika, henkilöstöpalvelujen tilavaraus, tarjoilut ja koulutusmateriaalit. Kouluttajan eli Timon käyttämä aika koulutuksen valmisteluun ja esitykseen.
Toimenpiteet = Koulutuksen järjestäminen
Tuotos = Alustusmateriaali osallistujille sähköisessä muodossa, vaikutusketjukorttien täyttöohjeet, sähköiset linkit, tieto hyödyllisistä julkaisuista jne.
Tulos = Koulutuksen osallistujat osaavat ja pystyvät hyödyntämään tuotosta eli vaikutusketjukorttia omassa toiminnassaan, seurannassa, raportoinnissa jne. Osallistujat oppivat hyödyntämään esimerkiksi vaikutusketjuattelua tai muita projektihallinnan apuvälineitä /itsearviointimenetelmiä kehittämistyössään.
Vaikutus, vaikuttavuus = Koulutuksen tulokset (vaikutusketjukortit jne.)jäävät pysyvään käyttöön osallistujien taustayhteisöissä tai koulutuksen tuloksia hyödynnetään järjestelmällisesti Porin kaupungin organisaatiossa
© Timo Aro 2012
VAIKUTUSKETJUKORTTI VAIHEISTUS TIIVIS KUVAUS
PROJEKTIN
VAIKUTUKSET
PROJEKTIN TULOKSET
PROJEKTIN
TUOTOKSET
PROJEKTIN
TOIMENPITEET
PROJEKTIN PANOKSET
PROJEKTIN
TARVE
© Timo Aro 2012
ESIMERKKI 1:
OPINPOLUT MAASTA MAAHAN / SataEdu Oy
© Timo Aro 2012
VAIHEISTUS TIIVIS KUVAUS
PROJEKTIN VAIKUTUKSET
PROJEKTIN TULOKSET
PROJEKTIN TUOTOKSET - Lähtömaan koulutusohjelma - Työperusteisen maahanmuuton toimintamalli -Opinpolkuihin liittyviä malleja - Testit (yhteismitallinen) -Osaamiskartoituksen edelleen kehittäminen - Koulutuspäivien päiväkirjat - Verkostomalli hankkeiden välillä -Tutkimus - Lehtiartikkelit -Verkosto- ja seminaaritilaisuudet
PROJEKTIN TOIMENPITEET - Lähtömaan koulutukset (Virossa 3kk, Bulgaria?) - Koulutukset Suomessa. (Vertailevaa tutkimusta jo Suomeen tulleiden ja tulevien välillä suhteessa tehtyyn lähtömaakoulutukseen suhde suomen kielen ja toimintakulttuurin oppimiseen, kotoutuminen. Aineistona esim. Kankaanpään mamut ja perheet, Kesärekryn 6 tilaisuutta) - Infotilaisuuksia eri paikkakunnilla -Yritystilaisuudet - Koulutusten kehittäminen (tehokas lähtömaakoulutus, muuntokoulutus, tutkinnon tunnistaminen, rinnastamislausunnot, työpaikkavalmennus jne.) - Osaamiskartoitusten tekeminen - Tutkimuksellisen tiedon tuottaminen
PROJEKTIN PANOKSET -Kokonaiskustannukset 520 000 euroa -Projektihenkilöstö: päätoiminen projektipäällikkö, projektityöntekijät, kouluttajat, projektisihteerit - Indikaattorit: tavoitteena 120 henkilöä (pääpaino perheissä, ei yksittäisissä tulijoissa), tavoitteena 17 yritystä, ei työpaikka- ja uusi yritys –tavoitetta -Läpikäytiin kustannusrakennetta kohta kohdalta
PROJEKTIN TARVE
Hanketta lähdettiin ideoimaan työperusteisen maahanmuuton hallitusta tarpeesta. Tausta-ajatus oli lähteä liikkeelle rakenteiden kehittämisestä, koulutustarpeista ja kouluttajan roolista (Sataedu). Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat ja heidän perheensä. Työnantajille annetaan monikulttuurisuuskoulutusta, jolloin he pystyvät aikaisempaa paremmin valmistautumaan maahanmuuttajien vastaanottamiseen. Tarvelähtöisesti on koordinoitu työnjakoa Työhön Satakuntaan! –hankkeen kanssa: Työhön Satakuntaan -hanke kohdistuu maahanmuuttajien rekrytointiin ja Opinpolut–hanke koulutukseen ja koulutusprosessien kehittämiseen. Hankkeessa pyritään mallintamaan lähtömaan koulutus: millainen koulutus on tehokasta lähtömaassa, miten se toteutetaan hyvin, tarve saada tietoa jne. Kun on riittävästi tietoa, voidaan järjestää kohdennetusti koulutusta. Taustalla tutkimuksellinen puoli vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioimisessa. Korostuu hyvien ja toimivien mallien kehittäminen sekä työperusteisen maahanmuuton koulutusprosessit. Rahoittajan näkökulmassa (LSLH) oli tärkeää, ettei vastaavaa koulutukseen keskittynyttä hanketta ollut
© Timo Aro 2012
Esimerkki 2:
Puuteollisuuden virtuaalikoulu /
WinNova Oy
© Timo Aro 2012
VAIHEISTUS TIIVIS KUVAUS
PROJEKTIN VAIKUTUKSET
PROJEKTIN TULOKSET
PROJEKTIN TUOTOKSET -Puuteollisuuden virtuaalimalli
-Koulutukset valituille kohderyhmille
-Non-stop –rekrytointimalli opiskelijoiden houkutteluun
-Uudet oppimisaineistot
-Moodle –opetusaineistot opettajille (jatkokehittäminen omin voimin)
-Yhteisen koulutusmallin kuvaus
-Opiskelijavaihto (amk:t) ja jatkohankkeet (kv-yhteistyö)
PROJEKTIN TOIMENPITEET -Verkostoyhteistyön luominen osatoteuttajien välille (painopiste eri koulutustasojen välisten erojen ymmärtämisessä) yhteiset ohjauskäynnit eri
osatoteuttajien luona
-Oppimisaineiston kerääminen ja tekeminen (periaatteena se, että jokainen tuottaa oppimisaineiston omista lähtökohdistaanmoodle –verkko-
oppimisympäristö)
-Opetussuunnitelmatyön linkittäminen (uuden opetussuunnitelman työstäminen)
-Toimijoiden ja muiden potentiaalisten opettajien verkkovalmiuksien parantaminen koulutettu tekemään aineistoja Moodleen, avattu sosiaalisen
median mahdollisuuksia, koulutustapahtumia)
-”Virtuaalistudion” perustaminen (asennetaan puuteollisuuden opetusohjelmistoja, ohjelmistojen testaus)
-Rekrytoinnin kehittäminen non-stop –opiskelijareittimalli
-Kansainvälinen yhteistyö ja opintokäynnit Latviaan ja Liettuaan (vertailukehittäminen puualan koulutukseen muihin maihin Ranska, Latvia ja Liettua,
virtuaalimallin kokeileminen)
PROJEKTIN PANOKSET -Toteuttajina kaksi pääryhmää: toisen asteen ammattiliset oppilaitokset (Winnova, Sedu ja Salpaus koulutusmallien suunnittelu ja testaus,
käyttöönotto) ja amk-kumppanit (SAMK, LAMK, TAMK ja virtuaaliAMK). Kumppanit osatoteuttajia: aineiston ja asiantuntemuksen tuominen
hankkeeseen
-Projektihenkilöstö noin 15 osa-aikaista eri osatoteuttajissa
-Hankkeen budjetti 274 000 euroa
-Ulkopuolisia asiantuntijapalveluita (koulutustilaisuudet, aineistojen tuottaminen, ohjelmistojen päivitykset)
PROJEKTIN
TARVE
-Puualan vetovoimaisuus kohtalaisen hyvä pl. sahateollisuus. Metsäteollisuuden imago leimautunut ”alasajoalaksi”. Sahateollisuus voi sen sijaan olla
tulevaisuuden ala mm. ekologiisesti. Upea oppimisympäristö on ollut aikaisemmin Porin metsäopiston entisissä tiloissa, mutta ei enää. Tämän tilalle
© Timo Aro 2012
Kiitos!