P o s i v a O y , O l k i l u o t o , 2 7 1 6 0 E u r a j o k i P u h . ( 0 2 ) 8 3 7 2 3 1 w w w . p o s i v a . f i
P O S I V A O Y : N T I E D O T U S L E H T I 5 / 2 0 0 9
KUVAT: HANNU HUOVILA
Olkiluodon ekosysteemin mittavan selvi-
tyksen taustalla on käytetyn ydinpoltto-
aineen loppusijoituksen turvallisuuden
varmistaminen. Tutkijoiden on loppusijoi-
tuksen suunnitteluvaiheessa ymmärrettävä
ekosysteemin nykyinen toiminta ja rakenne
sekä analysoitava tekijöitä, jotka vaikuttavat
niihin tulevaisuudessa.
Tutkittua tietoa ekosysteemeistä tarvitaan
myös loppusijoituslaitoksen rakentamislupa-
hakemukseen.
”Tähän mennessä tehtyjen perusteellis-
Kuva Olkiluodon luonnosta tarkentuuten tutkimusten perusteella ei ole tullut
esille luonnossa tapahtuvia muutoksia,
jotka vaarantaisivat loppusijoituksen turval-
lisuuden”, toteaa Posivan tutkimuskoordi-
naattori Ari Ikonen.
MAA KOHOAAVÄHITELLEN
Yksi merkittävimmistä Olkiluodon tulevai-
suuteen vaikuttavista tekijöistä on maan
kohoaminen jääkauden aiheuttaman
painumisen jäljiltä. Maa kohoaa noin kuusi
millimetriä vuodessa. Tämän seurauksena
Olkiluodon luonnonolosuhteet muuttuvat
vähitellen sisämaan kaltaisiksi merenran-
nan siirtyessä etäämmälle. Muutaman
tuhannen vuoden kuluttua merenranta on
siirtynyt nykyisestä ehkä jopa pari kilomet-
riä, nykyisiä saaria on yhdistynyt ja uusia
syntynyt.
”Maan kohoamisen seurauksena Olki-
luotoon syntyy uusia järviä ja soita, ja me-
ren vaikutus pohjaveden koostumukseen
vähenee. Ensimmäiset järvet muodostuvat
Olkiluodon eteläpuolelle noin 1 500 vuoden
kuluttua. Myös pohjoisosaan jokisuisto-
alueelle muodostuu matalia järviä, jotka
kuitenkin vähitellen soistuvat”, Ikonen
kertoo.
Olkiluodon eläinkanta ja metsäluonto
edustavat tyypillistä Lounais-Suomen
luontoa voimalaitosalueen ulkopuolella.
Pitkän rantaviivan vuoksi rantaekosystee-
mit ovat tällä hetkellä saarta luonnehtiva
piirre.
ENTISTÄ TARKEMPIAMENETELMIÄ KÄYTTÖÖN
Biosfääritutkimuksen yhteydessä on tehty
kansainvälisestikin tarkasteltuna eturinta-
man selvityksiä, muun muassa juuristotut-
kimuksia. Niillä on selvitetty, miten kasvit
keräävät ravinteita ja muita aineita maan
pintakerroksesta.
Jatkotutkimuksissa ekosysteemin ana-
lyyseihin liittyvät myös kaukokartoitus-
tutkimukset. Luontoa voidaan tutkia niin
sanotulla hyper spektrikuvauksella, joka
pystyy näkyvän valon lisäksi aistimaan myös
kohteen infrapuna- ja ultravioletti säteilyä.
Menetelmällä saadaan tarkkaa tietoa
esimerkiksi mineraalikoostumuksesta sekä
kasvillisuuden terveydentilasta.
”Olkiluodon nykytila on tutkittu tarkoin,
joten jatkossa keskitymme tulevaisuu-
teen liittyviin mallinnuksiin. Esimerkiksi
ilmastonmuutokseen liittyen olemme
tarkastelleet erilaisia kehitysvaihtoehtoja.
Loppusijoituksen turvallisuudellehan ei saa
ole merkitystä sillä, lämpeneekö vai kylme-
neekö ilmasto”, Ikonen toteaa.
Olkiluodon saari on yksi Suomen tarkimmin tutkituista ekosystee-meistä. Tuoreesta biosfäärirapor-tista selviää, millainen alueen ekosysteemi on tänä päivänä ja mitkä tekijät ohjaavat sen kehitty-mistä seuraavien vuosituhansien aikana.
Olkiluoto muistuttaa eläinkannaltaan ja metsäluonnoltaan tyypillistä Lounais-Suomen luontoa. Pitkän rantaviivan vuoksi saarta luonnehtiva piirre ovat rantaekosysteemit.
tutkii
Maanalaisen tutkimustilan ONKALOn
louhinnassa ohitetaan joulukuun alku-
puolella yksi raja, kun taakse jää 4 000
metrin paalu. Ajotunnelia on louhittavana
vielä noin 300 metriä ennen kuin tunneli
yltää loppusijoitussyvyyteen 420 metriin.
Loppusijoitussyvyys saavutetaan Posivan
suunnitelmien mukaan keväällä 2010.
Louhinnan eteneminen tarkoittaa sitä,
että myös ONKALOssa tehtävät tutkimuk-
set ovat edenneet yhä syvemmälle. Geologi
Kimmo Kemppainen Posivasta kertoo, että
tutkijat ovat päässeet tutkimaan vastaavaa
kiveä kuin loppusijoitussyvyydellä on.
”Nyt saadaan hyvin yksityiskohtaista
tietoa syvältä kalliosta. Aiemmin tutkimuk-
set perustuivat maan pinnalta tehtyjen
kairareikien tuottamaan tietoon.”
Kemppainen muistuttaa Posivan tarvitse-
van yksityiskohtaista tietoa kallion ominai-
suuksista. Syvältä saaduilla tutkimustulok-
silla voidaan täsmentää maanpintatutki-
musten tuloksia.
LUONNONTILANMUUTOKSIA SELVITETÄÄN
ONKALOon on tähän mennessä louhittu
neljä tutkimustilaa. Kolmessa niistä on jo
tehty tarkempia tutkimuksia, ja neljännessä
ne on tarkoitus aloittaa vuoden 2010 alku-
puolella. ONKALOssa tehtävillä tutkimuk-
silla saadaan lisätietoa loppusijoituspaikan
kallio- ja pohjavesiolosuhteista sekä raken-
tamisen niihin aiheuttamista vaikutuksista.
Lisäksi ne palvelevat rakentamista ja sen
työnaikaista suunnittelua sekä loppusijoi-
tustilan suunnittelutarpeita.
”Ensimmäisessä tutkimustilassa olemme
esimerkiksi selvittäneet, kuinka paljon kai-
raus muuttaa kallion lämpötilaa. Olemme
myös asentaneet kallioon lämpötila-antu-
reita, joilla seurataan kallion lämpötilan
muutoksia tunnelin ilman lämpötilan muut-
tuessa”, Kemppainen konkretisoi.
Syvemmällä ONKALOssa on selvitetty
muun muassa eri panostustyylien vaikutuk-
sia kiven rikkoutumiseen sekä muutoksia
veden virtaukseen ja koostumukseen.
”On tärkeää tutkia, miten paljon luon-
nontila on louhinnassa muuttunut”,
Kemppainen huomauttaa.
Posiva on kaavaillut vielä yhden tutki-
mustilan rakentamista. Alustava paikka
sille on suunniteltu 4 100 metrin paalun
jälkeen. Tutkimustila on tarkoitus louhia
tammi–helmikuussa 2010. Merkkiaineen
ONKALOn louhijat tavoittavat loppusijoitussyvyyden alku-keväästä 2010. Tutkijat ovat painuneet louhijoiden perässä syvälle kallion uumeniin.
Louhijat loppu-suoralla
kulkeutumistutkimukset voitaisiin aloittaa
tilassa keväällä.
LISÄÄ TEHOAILMANVAIHTOON
ONKALOn louhijoilla on edessään viimei-
nen suora ennen loppusijoitussyvyyttä.
Posivan rakennusvalvoja Kimmo Lehtola sa-
noo louhinnan edenneen hyvin loppusyksyn
aikana. Tiukkojen vuotovesirajojen vuoksi
kalliota on tiivistetty, mikä on hidastanut
hieman louhintaa. Lehtola arvioi, että tiivis-
tämistä tehdään jonkin verran jatkossakin.
ONKALOssa on valmisteltu kuiluja
nousuporausta varten. Poistoilmakuilu on
tiivistetty tasolle -437. Henkilökuilun tiivistä-
mistä tehdään joulukuussa.
Maanalaisessa tutkimustilassa on myös
valmisteltu lisäpuhaltimen asennusta.
Lisäpuhaltimen avulla ONKALOon saadaan
riittävästi ilmaa ajotunnelin ja tutkimus-
tilojen louhintaa varten noin 400 metrin
syvyydessä.
Maanpinnalla Posiva on käynnistänyt
ilmanvaihto- ja nostinlaiterakennuksen
rakennustyöt. Rakennus valmistuu vuoden
2011 aikana, ja sen kautta hoidetaan myö-
hemmin ONKALOn ilmanvaihto.
ONKALOn rakennustyöt aloitettiin kesällä
2004. Posiva on vastannut vuodesta 2006
ONKALOn rakennusurakasta, mitä Lehtola
pitää toimivana urakkamallina tämänkaltai-
sessa tutkimushankkeessa.
”Louhintatyöt on tehty tarkasti suunnitel-
mia noudattaen. Pienet viivästymiset ovat
tulleet työlle asetetuista tiukoista vaatimuk-
sista. Työturvallisuuden osalta urakka on
ollut hyvällä tasolla. Teimme loppusyksyllä
ennätyksen tapaturmattomassa jaksossa.”
N I M I T Y K S I Ä
Topi Uusitorppa on nimitetty tutki-musavustajaksi Tutkimusosaston Hydrologia ja Geokemia -toimin-toon.
DI Pasi Rantamäki on nimitetty kehitysinsinööriksi Tekniikkaosaston Kehitys-toimintoon. Hänen tehtäviinsä kuuluvat puskurirat-kaisun ja puskurin asentamistekniikan kehittäminen sekä puskuriin liittyvien testien ja demonstraa-tioiden suunnittelu.
TkL Lasse Koskinen on nimitetty tutki-muskoordinaattorik-si Tutkimusosaston Pitkäaikaisturval-lisuus-toimintoon. Hänen vastuualuee-seensa kuuluvat mm. virtaus- ja kul-keutumismallinnus-ten suunnittelu, ohjaus ja koordinointi.
DI Petri Koho on nimitetty kehitys-insinööriksi Tekniikkaosaston Kehitys-toimintoon. Hänen tehtäviinsä kuuluvat loppusijoi-tustunnelien täytön asentamistekniikan ja tulpparatkaisun kehittäminen sekä muiden maanalaisten tilojen sulkemisen suunnittelu.
ONKALOn louhintatilanne 4.12.2009
Ajotunnelin pituus 3 986 m (punaisella)
Ajotunnelin syvyys 380 m
JUSSI PARTANEN
Sanna Karppinen on nimitetty sihteeriksi Rakennusosastolle. Hän vastaa lähinnä ONKALO-työmaa-han liittyvistä sihteeritehtävistä.
Antero Heikkilä Rakennustyöt Ville Kauppi Oy:stä kairasi marraskuun lopulla ONKALOssa reikää
jännitystilamittausta varten.
Ydinvoimakeskusteluun voi nyt osallis-
tua Energia teollisuus ry:n julkaisemassa
Ydinreaktioita-blogissa. Blogissa vierailevat
eri kirjoittajat muun muassa Posivasta,
Energiateollisuudesta, työ- ja elinkeinomi-
nisteriöstä, Greenpeacesta ja voimayhtiöis-
tä.
Syksyllä 2009 avatun Ydinreaktioita-
blogin tarkoituksena on aktivoida ja käydä
keskustelua ydinvoimasta sekä tuoda
aiheeseen uusia näkökulmia. Marraskuun
loppuun mennessä kirjoituksia oli sivuilla jo
lähes 50 kappaletta.
Lukijoilla on blogisivuilla mahdollisuus
kommentoida ja jättää oma näkemyksensä
päivänpolttaviin ydinvoimakysymyksiin.
www.ydinreaktioita.fi
Ydinvoima-näkemyksiäblogissa
tutkii
M I T Ä M I E L T Ä
Olkiluodon itäosan asemakaava on lajis-
saan ainutlaatuinen, sillä Suomessa ei ole
rakenteilla toista käytetyn ydinpolttoaineen
loppusijoitusaluetta. Asemakaavassa
varsinainen loppusijoitusalue on osoitettu
kaavamerkinnällä ENL, ja sen merkitys
käytännössä on ”Energiahuollon kortteli-
alue, ydinjätelaitoksen alue”. Asemakaava
mahdollistaa näin korkea-aktiivisen käytetyn
polttoaineen loppusijoituksen.
”Vaikka loppusijoitusalueella on toimin-
taa myös maanpinnan alapuolella, sinne
ei tarvitse laatia maanalaista kaavaa, kuten
Helsingin kaupungissa. Koska alue on
varattu yhdelle toimijalle ja ydinjätteen
loppusijoitukselle, riittää, että asemakaavoi-
tus määrittelee alueen käyttötarkoituksen”,
toteaa kaavoitusprosessissa mukana ollut
Asemakaava täsmentääOlkiluodon loppusijoitusaluettaAsemakaavoitus luo omaltaosaltaan edellytykset käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituk-selle. Posivan on tarkoitus jättää loppusijoituslaitoksen rakentamis-lupahakemus vuoden 2012 lop-puun mennessä. Lainmukainen asemakaava on luvan myöntämi-sen edellytys.
suunnittelupäällikkö Jukka Liikari Airix
Ympäristö Oy:stä.
Loppusijoitusalueelle laadittua asemakaa-
vaa sekä Liiklankarin alueen aikaisemman
asemakaavan kumoamista ei Olkiluodon
osayleiskaavasta tehtyjen valitusten vuoksi
ole vielä viety kunnan hyväksyttäväksi.
Kaavaprosessi etenee, kun korkein hallin-
to-oikeus (KHO) on antanut päätöksensä
osayleiskaavasta tehtyihin valituksiin.
”Korkeimman hallinto-oikeuden päätök-
sen jälkeen Eurajoen kunta voi hyväksyä
kaavamuutokset edellyttäen, että KHO hyl-
kää valitukset. Asemakaavan lainvoimaisuu-
den ajankohta on tosin kiinni mahdollisista
valitusprosesseista, jotka on käytävä läpi”,
Liikari toteaa.
MERKITYS PITKÄLLETULEVAISUUTEEN
Posivan suunnitteluinsinöörin Jari Dunderin
mukaan Olkiluodon itäisen osan asemakaa-
vassa on huomioitu perusteellisesti tulevan
loppusijoitusalueen toiminnot ja tarkennet-
tu niiden sijaintia. Asemakaava mahdollis-
taa loppusijoitustoimintaan tarkoitettujen
laitosten rakentamisen maan päälle ja syväl-
le kallioperään. Lisäksi kaavassa on alue-
varaukset loppusijoituslaitoksen toimintaa
tukevia rakennuksia ja rakennelmia varten.
”Asemakaava osoittaa riittävällä tark-
kuudella maanalaisten loppusijoitustilojen
sijainnin ja syvyyden sekä maanalaisen
rakennusoikeuden”, Dunder kertoo.
Kaavan mukaisen rakentamisen ja muun
maankäytön vaikutukset ympäristölle on py-
ritty saamaan mahdollisimman vähäisiksi.
Loppusijoitusalueen asemakaavan
laadinnan yhteydessä on päivitetty myös
Liiklankarin alueen kaavoitus.
”Liiklankarin alue on osayleiskaavassa
todettu olevan Natura 2000 -verkoston
aluetta ja luonnonsuojelualuetta, joten sitä
ei tarvitse sisällyttää asemakaavaan”, kertoo
Dunder.
Dunderin mukaan asemakaavalla on
merkitys myös tuleville sukupolville.
Loppusijoitustoiminta alkaa näillä näky-
min vuoden 2020 aikana ja jatkuu 60–100
vuotta.
”Ajatuksena on, että sen jälkeen alue säi-
lytetään koskemattomana. Asemakaavalla
on siis tärkeä informatiivinen merkitys tule-
vaisuudessa alueen maankäyttöä koskevia
päätöksiä tekeville ihmisille.”
Liiklankarin alueen asemakaava kumotaan. Alue on nykyisin Natura 2000 -verkoston aluetta ja luonnonsuojelualuet-ta. Alueen sisällyttämi-nen asemakaavaan ei ole tarpeen.
Asemakaava mahdollistaa alueelle korkea-aktiivisen ydinpolttoaineen loppusijoituksen, loppusijoitukseen liittyvät tuki- ja tutkimustoiminnot, energiatuotantoa palvelevat asuntolarakennukset ja tarvittavan tiestön. Korkea-aktiivisen loppusijoituksen syvyystaso on asemakaavassa 400-700 metriä.
Kari Alén:”Enpä ole kuullutkaan moisesta kirjasta. Minua kiinnostavat hyödylliset kirjat enemmän. Viimeksi luin antiikkihuone-kalujen entisöintiä koskevan kirjan.”
Oletko lukenut Ilkka Remeksen uutuuskirjan Isku ytimeen, jossa ydinjäte on isossa roolissa?
Kirsi Homeri:”En ole lukenut, mutta olen kyllä kuul-lut siitä paljon. Nyt olen lukenut paljon narsismia käsitteleviä kirjoja. Jouluksi aion myös varmasti ostaa kirjoja lahjaksi.”
Tiina Tuominen:”Valitettavasti en. Kotiäitinä ei ole paljon omaa aikaa, että pääsisi lukemaan. Joululahjoiksi ostan kyllä kirjoja, sillä var-sinkin lastenkirjat ovat ihanan värikkäitä ja niistä on iloa pitkään.”
Tapani Vähätalo:”Kuulostaa hyvin tutulta, mutta en ole lukenut sitä. Luen kyllä jonkun verran, mutta ihan tuon aiheiset kirjat eivät jaksa kiinnostaa. Tälläkin hetkellä minul-la on kirja kesken.”
Julkisiin kaava-asiakirjoihin voi tutustua verkossa: www.eurajoki.fi . Olkiluodon kaava-asiat löytyvät kohdasta Olkiluodon kaavoitus.
KUVANKÄSITTELY: MARTTI HÄNNINEN
S I R U J A
Tunnustan. En ole eläissäni lukenut ainuttakaan Remeksen romaania – ennen tätä syksyä. Ennakkoluuloni on perustunut käsitykseen, jonka mukaan tämän lajityypin (jota kutsun moder-niksi jännitysromaaniksi) edustajat ovat kaavamaisia, maailmankuvaltaan mustavalkoisia ja henkilöhahmoiltaan yksiulotteisia ja stereotyyppisiä.
Helsingin Sanomien arvio Remeksen uudesta kirjasta pakotti kuitenkin ennak-koluulojen tarkistukseen. Tosin aivan muista kuin lajityyppiin liittyvistä syistä. Kiihokkeena kirjan hankinnalle oli nimit-täin toimittajan lopputoteamus teoksen arvostelussa: ”Ja toivottavasti ydinjä-tettä Suomessa varastoivalla Posivalla on vedenpitävät laskelmat siitä, kuinka pitkälle ikirouta seuraavan jääkauden aikana yltää. Remes heittää kysymyksen selvästi esille ja vastattavaksi.”
Kirjan keskiössä on ruotsalaisen ydin-jätelaiva Sigynin kaappaus Itämerellä ja laivan pakottaminen Helsinkiin. Kaappauksen ahdingossa ja äärim-mäisessä hädässä kirjan päähenkilö, ydinvoimayhtiöille selkänsä kääntänyt geologi Patrik Vasama ehtii oman selviytymisensä ohella pohtia muun muassa loppusijoituksen ja ikiroudan ongelmaa seuraavan jääkauden aikana.
Luettuani kirjan joudun toteamaan, että loppusijoitus ja ikirouta ovat itsel-leni kirjan suurinta antia. Ei kuitenkaan siksi, että aihe olisi luontevasti kirjan juonirakenteessa, vaan päinvastaisista syistä. Ikirouta-aiheen käsittely muuten niin sujuvassa kerronnassa herättää pohtimaan kirjailijan suhdetta ydin-jätteeseen ja loppusijoitukseen. Liekö ydinjätteen loppusijoitus ja iki routa istutettu teoksen juonirakenteeseen kirjailijan sisäisen vakaumuksen pakot-tamana?
Ehkäpä Patrik Vasama onkin kir-jailijan alter ego, äänitorvi Remeksen ydinjätteen loppusijoituksen vastaisille viesteille. Onhan ”taide” ennenkin palvellut tekijänsä ideologisia päämää-riä ja ydinjäte toiminut luovuuden ja kerronnan käyttövoimana.
Vaikka kysymys on fi ktiosta, se voi herättää ajattelemaan. Ilmeisesti näin on käynyt myös Remeksen teoksesta arvostelun kirjoittaneelle Helsingin Sanomien toimittajalle. Ja edelleen: jos jännitysromaanin perusteella ihmiset laajemmin kiinnostuvat ydinjätteen loppusijoituksesta ja hankkivat tietoa, se on Posivan toiminnan kannalta myönteistä. Tutkimusraporttimme ovat kaikkien luettavissa ja Olkiluodon vierailukeskus on auki lähes jokaisena vuoden päivänä.
Isku ytimeen
Timo SeppäläViestintäpäällikköPosiva Oy
Posiva Oy toivottaa lehden lukijoille Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Vuotta 2010!Posiva Oy toivottaa lehden lukijoille Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Vuotta 2010!
tutkii
”Posiva tutkii”
JUSSI PARTANEN
Ydinjäte isossa
roolissa Remeksen
uutuuskirjassa
Posivan tutkimusosastolla hydrologian ja
geokemian tutkimuspäällikkönä työskente-
levä Mia Ylä-Mella voisi kiittää nykyisestä
työstään lukion opinto-ohjaajaa, joka 1990-
luvun alkupuolella suositteli hakeutumista
luonnontieteiden pariin. Nyt, lähes kaksi-
kymmentä vuotta myöhemmin, Ylä-Mella
on aktiivisesti mukana pohjavesikemiaan ja
-virtauksiin liittyvissä tutkimusprojekteissa
– siis luonnontieteiden parissa.
”Posiva-ura alkoi pro gradu -työstä, joka
käsitteli suolaisten pohjavesien ominaisuuk-
sia. Silloin en arvannut, että uppoutuisin näin
syvälle tähän aihepiiriin”, Ylä-Mella pohtii.
”Olkiluodon peruskallion pohjavesi-
vyöhykkeet tunnetaan nykyisin tarkasti.
Kaikkein suolaisin vesi on noin kilometrin
syvyydessä. Loppusijoitusvyöhyke on 400–
700 metrissä, jossa pohjaveden suolapitoi-
suus on optimaalinen loppusijoituskapselia
suojaavan bentoniittisaven kannalta”, hän
tiivistää tutkimusten keskeisiä tuloksia.
Paitsi veden koostumus, myös sen vir-
taukset Olkiluodon kallioperässä tunnetaan
tarkasti.
”Loppusijoitussyvyydessä virtaukset ovat
todella vähäisiä, mikä on tyypillistä suoma-
laiselle kallioperälle.”
TUTKIMUS VAUHDITTAALAITEKEHITYSTÄ
Mia Ylä-Mellaa kiehtoo työssä muun mu-
assa tutkimusten aikaansaama teknologian
Syvällistä työtä”Olkiluodon kallioperän tutkimus on projektina ainutlaatuinen ja sitä on toteuttamassa mukava työyhteisö.” Näin tiivistää tutkimuspäällik-kö Mia Ylä-Mella keskeiset työn mielekkyyteen liittyvät ulottuvuudet. Ylä-Mellan käytännön työn ulottuvuudet jatkuvat syvälle maanpinnan alle, sillä hänen johtamansa tiimin tutkimuskohteina ovat Olkiluodon pohjaveden virtaukset ja sen kemialliset ominaisuudet.
kehitys. Posivan ja PRG-Tec Oy:n yhteis-
työssä kehittämää pohjaveden virtausmit-
tausteknologiaa hyödyntää nykyisin myös
Ruotsin ydinpolttoaine- ja ydinjäteyhtiö
Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB).
”Myös pohjaveden näytteenottoon kehi-
tetty PAVE-laitteisto edustaa ainutlaatuista
teknologiaa.”
Ylä-Mellan mukaan kallioperän perusolo-
suhteet ovat vuosia kestäneiden tutkimus-
ten ansiosta hyvin selvillä. Uusia haasteita
tutkijoille tulee kuitenkin koko ajan.
”Seuraavaksi tarkoituksena on analysoi-
da kaasujen määrää pohjavedessä. Myös
tutkimustila ONKALOn rakentaminen tuo
uusia tutkimuskohteita. ONKALOsta käsin
voidaan varmistaa, miten hyvin maan pin-
nalta tehdyt analyysit pitävät paikkansa.”
OMAKOTITALON REMONTTIAJA SAUVAKÄVELYÄ
Ylä-Mella asuu perheensä kanssa Raumalla.
Kaksivuotias Lotta pitää huolen siitä, että
äidillä on iltaisin ja viikonloppuisin aivan
erilaisia askareita kuin työssä.
”Vapaa-ajan tärkeimpiin harrastuksiin
kuuluu liikunta: sauvakävelyä, lenkkeilyä ja
bodypumpia. Myös perheen kaksi koiraa,
dreeveri ja labradorinnoutaja, ottavat
aikansa. Ja onhan 1950-luvulla rakennetussa
omakotitalossa omat riemunsa,” Ylä-Mella
naurahtaa ja vakuuttaa, ettei kärsi vapaa-
ajalla tekemisen puutteesta.
Mia Ylä-Mella
➥ Vuonna 2000 Posivaan tutkimuskoordinaattoriksi, vuodesta 2005 tutkimus-päällikkönä.
➥ Mukana Posivan pohjavesitutkimuksissa Fortumin konsulttina 1997–1999.➥ Valmistui fi losofi an maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1997, pääaineena
epäorgaaninen kemia, sivuaineina muun muassa matematiikka ja fysiikka. Myös opettajan pätevyys.
➥ Kirjoitti ylioppilaaksi Kotkan lyseon lukiosta vuonna 1992.➥ Syntynyt Pyhtäällä vuonna 1973.➥ Aviomies ja 2-vuotias tytär.
Eurajoen yhteiskoulun seitsemäsluokka-
laiset kävivät marraskuun alussa TVO:n ja
Posivan vieraina tutustumassa veden puh-
distukseen Olkiluodossa sekä Posivan vesi-
tutkimuksiin. Oppilaat saivat analysoitavak-
seen erilaisia vesinäytteitä, joista mitattiin
pH, sähkönjohtavuus ja lämpötila, minkä
lisäksi arvioitiin näytteiden haju sekä väri.
Analyysityön jälkeen päivän anti käytiin läpi
Olkiluodon vierailukeskuksessa. Vierailun
palautteessa tuli poikkeuksetta ilmi, kuinka
hienoa oppilaista oli päästä oppimaan uu-
sia asioita koululuokan ulkopuolelle.
Joulukuun alussa Olkiluodossa vierailivat
Eurajoen lukion 2. vuosikurssin opiskelijat.
Geopäivän aikana posivalaiset kertoivat
lukiolaisille työstään ja uravalinnoistaan.
KoululaisetinnokkainaOlkiluodossa
P O S I V A O Y : N T I E D O T U S L E H T I 5 / 2 0 0 9 ■ P o s i v a O y , O l k i l u o t o , 2 7 1 6 0 E u r a j o k i ● P u h . ( 0 2 ) 8 3 7 2 3 1 ● w w w. p o s i v a . f iP ä ä t o i m i t t a j a : T i m o S e p p ä l ä ● T o i m i t u s j a t a i t t o : V i e s t i n t ä - P a p r i c o ● w w w . p a p r i c o . f i