Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
1
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 4336
VAPO OY
KUOPION ENERGIA
YLÄ-SAVON TURVE OY
TURVERUUKKI OY
JYRKÄN ENERGIATURVE OY
HANNU JA JORMA PIIPPO OY
HEINÄSUON TURVE OY
KONNUN TURVE AY
IMUTURVE OY
MIKA TAPANINEN KY
ASKO KARHUNEN
JUHA REMES
T:MI TIMO NIIRANEN
ELINKEINOYHTYMÄ TIKKANEN J & R
PEAT POWER OY
JUSSI TUOVINEN
POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA
VUODEN 2016 TARKKAILUTULOKSET
o KUORMITUSASEMAT
o RAUTALAMMIN REITIN TUOTANTOALUEIDEN
VIRTAVESITARKKAILU
o JÄRVITARKKAILU
Lauri Heitto
Miika Sarpakunnas
31.12.2017
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
2
SISÄLLYSLUETTELO
1. JOHDANTO .................................................................................................................................... 5 2. SÄÄ 2016 ......................................................................................................................................... 6
Säätila ............................................................................................................................................... 6 Virtaamat ja vesivarat ...................................................................................................................... 8
3. KUORMITUSASEMAT ............................................................................................................... 11
Sijainti ............................................................................................................................................ 11 Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät ................................................................... 12
Luokka 1: Laskenta omalla aineistolla, johon kuuluu ympärivuotinen näytteenotto ja
jatkuvatoiminen virtaamamittaus ............................................................................................... 12 Luokka 2: Mallilaskenta............................................................................................................. 13
Luokka 3: Laskenta pääosin omalla aineistolla, johon kuuluu näytteenotto ja jatkuvatoiminen
virtaamamittaus .......................................................................................................................... 13
Luokka 4: Laskenta muiden tuotantoalueiden ominaiskuormitusten keskiarvon avulla ........... 15 Luokka 5: Laskenta tuotantoalueille, joissa on vesiensuojelujärjestelmän tehon tarkkailu, mutta
ei virtaamamittausta ................................................................................................................... 16 Koko vuoden kuormitus (brutto, kg/v) tarkkailuohjelmaan kuuluneilla soilla 2016 ..................... 17
Koko vuoden 2016 tuotantosoilta tuleva bruttokuormitus (kg) eri valuma-alueilla ...................... 19 Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu ..................................................................................... 20
4. VIRTAVESITARKKAILU RAUTALAMMIN REITIN ALUEELLA 2016 ........................... 22 AITTOSUO (KEITELE) 2016....................................................................................................... 23
Sijainti ........................................................................................................................................ 23 Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely ........................................................................................... 24 Kuormitus................................................................................................................................... 24 Virtavedet ................................................................................................................................... 25
Nilakan Vuonamonlahti ............................................................................................................. 28
ISONEVA 2016 ............................................................................................................................. 31 Sijainti ........................................................................................................................................ 31 Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely ........................................................................................... 32 Kuormitus................................................................................................................................... 32
Virtavedet ................................................................................................................................... 33 Suojärvi ...................................................................................................................................... 37 Virmasvesi ................................................................................................................................. 39
ISO-RIISTASUO 2016 .................................................................................................................. 42 Sijainti ........................................................................................................................................ 42
Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely ........................................................................................... 43 Kuormitus................................................................................................................................... 43 Virtavedet ................................................................................................................................... 45 Petäjäjärvi................................................................................................................................... 51
KIERTOSUO 2016 ........................................................................................................................ 55 Sijainti ........................................................................................................................................ 55 Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely ........................................................................................... 56
Kuormitus................................................................................................................................... 56 Virtavedet ................................................................................................................................... 57 Savijärvi ..................................................................................................................................... 61
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
3
KIUKOO-VETELÄSUO 2016 ...................................................................................................... 64
Sijainti ........................................................................................................................................ 64 Tuotantopinta-alat ja vesienkäsittely ......................................................................................... 65 Kuormitus................................................................................................................................... 66
Virtavedet ................................................................................................................................... 67 Oravaisjärvi ................................................................................................................................ 71
KOIVUSUO 2016 .......................................................................................................................... 74 Sijainti ........................................................................................................................................ 74 Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely ........................................................................................... 75
Kuormitus................................................................................................................................... 75 Virtavedet ................................................................................................................................... 76 Korppinen................................................................................................................................... 80
KUIVASTENSUO 2016 ................................................................................................................ 84 Sijainti ........................................................................................................................................ 84
Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely ........................................................................................... 85
Kuormitus................................................................................................................................... 86
Virtavedet ................................................................................................................................... 87 LAPPAMÄENSUO JA TIIRINSUO 2016 .................................................................................... 93
Sijainti ........................................................................................................................................ 93 Tuotantopinta-alat ja vesienkäsittely ......................................................................................... 94
Kuormitus................................................................................................................................... 94 Virtavedet ................................................................................................................................... 97
LETKUNSUO 2016 ..................................................................................................................... 102
Sijainti ...................................................................................................................................... 102 Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely ......................................................................................... 103
Kuormitus................................................................................................................................. 103 Virtavedet ................................................................................................................................. 104 Nilakan Tukiaisselkä ................................................................................................................ 106
NUUTILANSUO JA OITTILANSUO 2016 ............................................................................... 110
Sijainti ...................................................................................................................................... 110 Tuotantopinta-alat ja vesienkäsittely ....................................................................................... 111 Kuormitus................................................................................................................................. 111
Virtavedet ................................................................................................................................. 114 Suurijärvi 2 ............................................................................................................................... 120
Suurijärvi 35 ............................................................................................................................. 123 PILLISUO 2016 ........................................................................................................................... 127
Sijainti ...................................................................................................................................... 127
Tuotanto pinta-ala ja vesienkäsittely ........................................................................................ 128 Kuormitus................................................................................................................................. 129
Virtavedet ................................................................................................................................. 130 Pieni-Kiukoinen ....................................................................................................................... 134
SUOJÄRVENSUO 2016 ............................................................................................................. 138
Sijainti ...................................................................................................................................... 138 Kuormitus................................................................................................................................. 139 Virtavedet ................................................................................................................................. 140 Hirvijärvi 9 (Kanavansuu) ....................................................................................................... 142
Hirvijärvi 7 (Suolahti) .............................................................................................................. 145 Hirvijärvi 06 ............................................................................................................................. 147
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
4
VEHKASUO 2016 ....................................................................................................................... 151
Sijainti ...................................................................................................................................... 151 Vesienkäsittely ......................................................................................................................... 152 Kuormitus................................................................................................................................. 152
Virtavedet ................................................................................................................................. 152 5. JÄRVITARKKAILUN LAUSUNNOT IISALMEN REITIN, NILSIÄN REITIN JA
HAUKUVEDEN-KALLAVEDEN ALUEEN TARKKAILUJÄRVILTÄ ..................................... 156
LIITTEET
Liite 1: Vedenlaatutulokset
Liite 2: Kasviplanktonin biomassalaskenta järvikohteiden elokuun 2015 näytteistä
Liite 3: Päästötarkkailun näytteenoton ajoittuminen eri virtaamatilanteisiin
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
5
1. JOHDANTO
Vuonna 2003 Vapo Oy:n ja Kuopion Energian Pohjois-Savon turvetuotannon kuormitus-
ja vesistötarkkailut yhdistettiin yhdeksi yhtenäiseksi ohjelmaksi. Vapo Oy:n ja Kuopion
Energian lisäksi mukana oli Ylä-Savon Turve Oy. Vuonna 2004 ohjelmaan liittyi
Turveruukki Oy, vuonna 2005 Jyrkän Energiaturve Oy ja vuonna 2006 Konnun Turve Ay
sekä Hannu ja Jorma Piippo Oy. Lisäksi ohjelmaan liittyi vuoden 2007 aikana pientuottajia
Imuturve Oy, Asko Karhunen, Esko Kämäräinen, Juha Remes sekä Mika Tapaninen Ky,
vuonna 2008 Eero Heikkinen sekä Erkki Kärkkäinen ja vuonna 2010 Elinkeinoyhtymä
Tikkanen J & R. Esko Kämäräisen Pahkasuolla turvetuotanto lopetettiin vuonna 2014.
Vuonna 2015 Konnun Turve vaihtoi omistajaa. Peat Power Oy:n Leppisuo ja Jussi
Tuovisen Lähdesuo Kiuruvedeltä tulivat mukaan Pohjois-Savon turvetuotantoalueiden
tarkkailuohjelmaan. Lummesuon ja Eteläsuon turvetuotanto loppui vuonna 2016.
Tarkkailuohjelmien yhdistämisen tavoitteena oli yhtenäistää sisältöjä. Yhteisohjelman
avulla on myös mahdollista keskittää tutkimusresursseja siten, että Pohjois-Savon
turvetuotannon vesistövaikutuksista saadaan entistä luotettavampi käsitys.
Tarkkailuohjelman uudistaminen käsiteltiin osapuolten ja ympäristöviranomaisen
yhteisessä palaverissa 21.3.2002 ja alustavaa tarkkailuohjelma hyväksyttiin 22.4.2002
Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa (Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys 6.5.2002)
Palavereissa päätettiin, että uusi ohjelma käynnistyy vuonna 2003.
Tarkkailuohjelma koostuu kolmesta osasta: kuormitustarkkailu, virtavesitarkkailu ja
järvitarkkailu. Ohjelma painottuu eri vuosina eri vesistöalueille (Rautalammin reitti,
Iisalmen reitti ja Nilsiän reitti sekä Haukiveden-Kallaveden alue) kolmen vuoden jaksoina.
Vuonna 2010 aloitettiin kolmas kierros Rautalammin reitiltä.
Vuosittaisen tarkkailuohjelman sisältö on päätetty mukana olevien tuottajien, Pohjois-
Savon ELY-keskuksen, kuntien ympäristöviranomaisten ja tarkkailua suorittavan konsultin
yhteisessä palaverissa kevättalvella. Vuoden 2015 ohjelman sisällöstä sovittiin 18.4.2016
pidetyssä palaverissa (muistio Ossi Tukiainen/Pohjois-Savon ELY-keskus 18.4.2016).
Vuoden 2016 vedenlaatutulokset ovat liitteessä 1. Tarkkailuohjelmaan kuuluneet
kasviplanktonin biomassanäytteiden analysointi viivästyi kirjausvirheen takia, minkä takia
ne toimitetaan jälkikäteen niiden valmistuttua alkuvuodesta 2018. Vuoden 2015 tulokset
ovat tämän raportin liitteessä 2.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
6
2. SÄÄ 2016
Säätila
Loppuvuoden 2015 sekä tarkkailuvuoden 2016 sääoloja Pohjois-Savossa on arvioitu
Kuopiossa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella. Vuosi oli pääosin
keskiarvoja sateisempi, mutta maalis-, touko-, elo-lokakuussa sekä joulukuussa sademäärä
jäi alle keskiarvon. Tiedot ovat Pohjois-Savon ELY-keskuksen sekä Suomen
Ympäristökeskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista.
Kuopion kuukausittainen keskilämpötila 2015-2016 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon.
Kuopion kuukausittainen sademäärä 2015-2016 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
7
Tammikuussa lämpötila vaihteli nopeasti, paukkupakkasista aina loppukuun
nollakeleihin. Helmikuun keskilämpötila oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna hieman
korkeampi. Toisella viikolla saatiin laajalti myös vesisateita. Maaliskuussa päivät olivat
lämpimiä, mutta öisin lämpötila laski kuitenkin vielä pakkasen puolelle. Lumipeite alkoi
hiljalleen sulaa loppukuuta kohti.
Huhtikuussa keskilämpötila oli Pohjois-Savossa pitkän ajan keskiarvoa hieman
korkeampi. Viimeisetkin lumet sulivat huhtikuun aikana ja sateita tuli hieman
keskimääräistä enemmän. Toukokuussa lämpötila oli myös hieman pitkän ajan keskiarvoa
korkeampi ja sateita tuli hieman keskiarvoa vähemmän.
Lumen esiintyminen lokakuusta 2015- toukokuuhun 2016.
Kesäkuun ensimmäisinä päivinä lämpötila hipoi hellelukemia. Sää kuitenkin viileni parin
hellepäivän jälkeen ja kuun ensimmäisellä puolikkaalla lämpötila vaihteli 4 ja 16 asteen
välillä. Sateita tuli alkukuussa muutamana päivänä. Lämpimiä päiviä kirjattiin kesäkuulle
15. Heinäkuu alkoi hellelukemissa. Sää kuitenkin viileni jo ensimmäisellä viikolla ja
sateita saatiin runsaasti useana päivänä. Kuun ensimmäisellä puolikkaalla lämpötila
vaihteli 11 ja 25 asteen ja toisella 11–28 asteen välillä. Lämpimiä päiviä kirjattiin
heinäkuulle 23. Elokuu alkoi ensimmäisien päivien osalta noin 20 asteen lämpötilassa,
mutta hieman epävakaisena ja sateitakin esiintyi. Sateita tuli hieman keskiarvoa
vähemmän. Sää viileni syyskuuta kohden. Syyskuun alkupäivinä päästiin vielä lähes 20
asteen päivälämpötiloihin. Alkupäivien jälkeen sää jatkui suhteellisen poutaisena ja
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
8
päivälämpötilat kohosivat päivittäin lähes poikkeuksetta yli 15 asteen. Yölämpötilat
pysyttelivät lähes poikkeuksetta 10 asteen tuntumassa, mutta muutamina öinä lämpötila
laski jo 5 asteen tuntumaan. Sateita tuli hieman pitkän ajan keskiarvoa vähemmän.
Lokakuussa päivälämpötila nousi vielä 10 asteen tuntumaan ja sateitakin esiintyi.
Alkupäivien jälkeen päivälämpötilat laskivat ja pysyttelivät noin 8 asteen tuntumassa.
Lokakuun ensimmäisellä viikolla yölämpötila laski ensimmäistä kertaa nollan alapuolelle
ja yöpakkasia esiintyi ympäri maata. Lokakuun toisella viikolla sää kylmeni ja
päivälämpötilat pyörivät 2-8 asteen välillä. Sademäärä oli noin puolet keskimääräisestä.
Marraskuun toisella viikolla 10.–11.11, lunta satoi keskimäärin 5-20 cm. Kolmannella
viikolla sää taas lauhtui ja lämpötila kipusi paikoitellen muutamia asteita plussan puolelle.
Viimeisellä viikolla sää vaihteli muutaman pakkasasteen ja nollakelin välillä, mutta
yölämpötilat pysyttelivät reilusti pakkasen puolella. Joulukuu alkoi noin viiden
pakkasasteen päivälämpötiloissa. Öisin pakkanen kuitenkin laski ympäri Suomen
kauttaaltaan yli kymmenen astetta pakkasen puolelle. Ensimmäisen viikon aikana saatiin
myös paikoittain sakeitakin lumisateita. Toisella viikolla sää lauhtui hieman ja viikon
päivälämpötilat pyörivät nollan molemmin puolin. Kuun loppupuolisko oli lauhaa ja
päivälämpötilat olivat muutamia asteita plussan puolella. Viimeisellä viikolla päivä- ja
yölämpötilat putosivat hieman pakkasen puolelle. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa
vuonna 2016 on esitetty alla olevassa kuvassa.
Lumen esiintyminen marras-joulukuussa 2016.
Virtaamat ja vesivarat
Joulukuu oli sateinen, joten tammikuussa useimpien suurten järvien vedenpinnat olivat
ajankohtaan nähden hieman korkeammalla. Helmikuun lumisateet kaksinkertaistivat lumen
vesiarvon. Alkuvuoden aikana pinnat monin paikoin hieman nousivat ja tulvahuiput
saavutettiin toukokuun puolen välin jälkeen. Alkukesän aikana pinnat olivat pääosin
sateiden myötä nousussa, mutta loppukesä oli keskimääräistä kuivempaa. Marraskuussa
sateet hieman nostivat vedenpintoja.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
9
Lumimäärä kasvoi vielä tammi-helmikuussa, mutta maaliskuun aikana lumipeite alkoi jo
pienentyä. Lumet sulivat suurimmilta osin huhtikuussa. Loppuvuodesta lunta saatiin
muutamaan otteeseen loka-marraskuussa, mutta pysyvät lumet tulivat Pohjois-Savoon
joulukuun paikkeilla.
Kallaveden vedenpinta oli tammi-maaliskuussa 15–47 cm pitkäaikaista keskiarvoa
korkeammalla, joten pinnankorkeuksien säätelemiseksi vettä juoksutettiin Naapuskosken
säännöstelypadosta. Tammikuussa kovat pakkaset pysäyttivät pinnan nousun. Huhtikuussa
vedenpinta kääntyi hieman laskuun, mutta lisäjuoksutuksia jatkettiin. Tulvahuiput
saavutettiin Pohjois-Savossa keskimääräistä aikaisemmin. Toukokuussa saavutettu
tulvahuippu tasolla NN+ 82,06 m. Kesäkuussa pinnanlaskua tulvahuipusta 20 cm ja
lisäjuoksutukset lopetettiin. Heinäkuussa ei Pohjois-Savossa saatu suuria sateita ja pinnat
alenivat pienennetyistä virtaamista huolimatta. Kallaveden vedenpinta NN+ 81,63 m, mikä
on 16 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa alempi lukema. Syys-lokakuun alussa
Kallaveden vedenpinta NN+ 81,50 m. Pitkäaikaiskeskiarvon minimi on yleensä syys-
lokakuun vaihteessa. Säännöstely on muuttunut pohjapatojen valmistuttua keväällä ja
pinnan aleneminen on selvästi hidastunut. Lokakuun lopussa vedenpinta NN+ 81,38 m,
mikä on 9 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa matalampi lukema. Pohjapatojen
käyttöönotosta huolimatta pinta aleni vähäsateisessa lokakuussa 12 cm, mutta kehittyi
täsmälleen samalla tavalla kuin edellisenä vuonna. Marraskuussa pinnat kääntyivät jälleen
nousuun ja lisäjuoksutukset aloitettiin joulukuussa. Vuoden vaihteessa Kallaveden
vedenpinta on Itkonniemen asteikolla NN+ 81,59 m, mikä on 3 cm ajankohdan
pitkäaikaista keskiarvoa alhaisempi lukema.
Onki- ja Porovedellä vedenpinnat olivat alkuvuonna hieman keskiarvoa korkeammat,
mutta Iisalmen reitin juoksutuksia on pienennetty valunnan vähennyttyä. Toukokuun
vaihteessa runsaat sateet nostivat pinnankorkeuksia. Kesäkuussa pinnankorkeudet
asettuivat kesäylärajojen alapuolelle. Pääsääntöisesti kesäkuun juoksutus oli
keskimääräistä pienempää. Syys-joulukuussa virtaamat olivat hyvin pienet ja vaikutus
näkyi myös pinnankorkeuksien alenemana. Loppuvuodesta pinnankorkeudet lähestyivät
ylärajoja ja vedenpinta pidettiin tavoitetasolla juoksutuksia säätelemällä. Haukiveden
pinnankorkeus oli tammikuussa 36 cm yli ajankohdan keskimääräisen korkeuden. Pinta
nousi koko alkuvuoden keskimääräistä korkeammalle. Nousu alkoi taittumaan vasta heinä-
elokuussa ja kääntyi syyskuussa laskuun. Joulukuussa runsaat sateet nostivat jälleen
vedenpintaa hieman keskimääräistä korkeammalle. Nilsiän reitillä pinnan korkeudet olivat
alkuvuodesta n. 15–35 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella ja juoksutukset olivat
edelleen suuria, vaikkakin pienentyneet huipuistaan. Huhti-heinäkuussa juoksutus oli
keskimääräistä pienempää, mutta palautui syyskuussa normaalille tasolle. Loppuvuodesta
juoksutus oli keskimääristä pienempää, mutta pinnat pysyivät lähellä keskimääräistä
korkeutta. Rautalammin reitillä vedenpinnat olivat alkuvuodesta hieman noususuunnassa
ja huhtikuussa nousua tapahtui enemmän. Tulvahuiput saavutettiin toukokuun
alkupuoliskolla, jonka jälkeen pinnat kääntyivät jälleen laskuun. Sateet nostivat
pinnankorkeuksia paikoin loppukesällä ja alkusyksystä. Pääosin laskua jatkui joulukuulle
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
10
saakka, jolloin sateet jälleen nostivat pintoja. Pinnankorkeudet pysyttelivät loppuvuodesta
hieman pitkäaikaista keskiarvoa alhaisempina.
Pohjavesien pinnat olivat alkuvuodesta kääntyneet odotetusti laskeviksi tammikuun
pakkasissa. Vesitilanne oli kuitenkin hyvä eli tasot pysyttelivät vielä korkealla.
Maaliskuussa Pohjois-Savon reaaliaikaisesti seurattujen pohjavesiasemien tasot olivat
laskevia, eli maaperän routakerros esti vielä veden imeytymisen maahan. Toukokuuhun
mennessä pohjavesivarastot olivat lähes täynnä, mutta laskivat kesä-heinäkuussa hieman
keskimääräisiä arvoja alhaisemmiksi. Syys-lokakuussa pinnat olivat jo laskusuunnassa,
mutta pysyttelivät kuitenkin hieman tavanomaista korkeammalla. Marraskuussa tasot
kääntyivät jälleen selvään nousuun ja vesivarastot täyttyivät aina joulukuun loppuun
saakka, kunnes maa alkoi routaantua.
Alkuvuonna Pohjois-Savon järvet jäätyivät pysyvästi joulukuussa, mutta suurimmat selät
vasta joulun ja uudenvuoden välipäivinä. Pohjois-Savon järvien jäät olivat alkuvuoden
normaaleissa paksuuksissa. Jäät sulivat monin paikoin huhtikuun loppupuolella.
Loppuvuonna Pohjois-Savon järvet jäätyivät pysyvästi joulukuussa.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
11
3. KUORMITUSASEMAT
Sijainti
Ympärivuotiset kuormitustarkkailusuot on merkitty punaisella ympyrällä ja suot, joilla on yhtä
intensiivistä kuormitustarkkailua kuin virallisilla kuormitustarkkailuasemilla, on merkitty violetilla
kolmiolla
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
12
Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät
Kuormituslaskennassa on käytetty viittä eri laskentatapaa riippuen lähtöaineistosta.
Luokka 1: Laskenta omalla aineistolla, johon kuuluu ympärivuotinen näytteenotto ja
jatkuvatoiminen virtaamamittaus
Tämä laskentamenetelmä antaa luotettavimman arvion vuosikuormituksesta ja
vuosikuormitustaulukossa tähän kuuluvat tuotantosuot ovat luokassa 1. Vuonna 2017 tähän
luokkaan kuuluivat seuraavat suot (Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelman viralliset
päästötarkkailusuot on lihavoitu):
Tuotantoalue Virtaamamittaus Näytteiden lkm
Aittosuo Vapo 1.1.-31.12. 25
Heinäsuo/Vapo 1.1.-31.12. 21
Koivusuo 1.1.-31.12. 21
Konnunsuo PVK 1 1.1.-31.12. 22
Konttimäki 1.1.-31.12. 24
Multaharjunsuo 1.1.-31.12. 23
Pappilansuo 1.1.-31.12. 22
Pitkälehdonsuo 1.1.-31.12. 22
Tiirinsuo 1.1.-31.12. 21
Vilponsuo 1.1.-31.12. 23
Näillä tuotantoalueilla vuosikuormitus laskettiin seuraavasti:
Viikkokuormitus
brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) =
C*q*0,86 (kiintoaine ja CODMn), C*q*0,00086 (ravinteet ja rauta).
C = aineen pitoisuus ko. viikolle ajoittuneessa näytteessä (kiintoaine ja CODMn mg/l, ravinteet ja
rauta µg/l). Mikäli ko viikolla ei ole otettu näytettä, käytetään edellisen viikon näytteen pitoisuutta.
Mikäli ko. viikolla on otettu kaksi tai useampia näytteitä (mm. tulvanäytteet), käytetään
ainepitoisuuksien virtaamapainotteista keskiarvoa. ((Q1*C1)+(Q2*C2))/(Q1+Q2). Q1,2=
näytteenottoajankohtien 1 ja 2 virtaama (l/s), C1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 ainepitoisuus
(mg/l tai µg/l).
q = ko. viikon keskivaluma (l/s*km2) = Q/(A*0,01). Q = viikon keskivirtaama (l/s), joka on viikon
kaikkien virtaamahavaintojen keskiarvo. A = kuormitusaseman valuma-alueen pinta-ala (ha).
Koska näytteenottoväli on kesä-lokakuussa kaksi viikkoa, edustaa yksi näyte tätä ajanjaksoa.
Riippuen näytteenottohetken virtaamaolosuhteista suhteessa koko kahden viikon laskentajaksoon,
sisältää tämä laskentatapa suuren virhelähteen. Jos näytteenottohetkellä on tulvatilanne ja muu jakso
on kuivaa, yliarvioi saatu ainemäärä kahden viikon kuormitusta. Toisaalta, jos näyte otetaan kuivana
ajankohtana ja loppujakso on sateinen, tulee kuormitus aliarvioitua. Molemmissa tapauksissa
virhettä pienentää kuitenkin se, että virtaamatieto perustuu todelliseen tilanteeseen eli se huomioi
koko kahden viikon jakson tulva- tai kuivakaudet.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
13
tausta ominaiskuormitus= (g/ha*vrk) =
Ctausta*q*0,86 (kiintoaine), C*q*0,00086 (kokonaistyppi ja –fosfori).
Ckiintoaine = 1 mg/l, Ckokonaistyppi = 500 µg/l, Ckokonaisfosfori = 20 µg/l, q = ko. viikon keskivaluma
(l/s*km2).
netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) =
Brutto-ominaiskuormitus – tausta ominaiskuormitus
Koko vuoden kuormitus
bruttokuormitus (kg/ha*v) =
01,0*365*52
52
1rmitusominaiskuoBrutto
ii
eli koko vuoden bruttokuormitus on eri viikoille
laskettujen ominaiskuormitusten (g/ha*vrk) keskiarvo, joka kerrotaan yhden vuoden
päivien lukumäärällä.
Näytteenoton ajoittuminen eri virtaamatilanteisiin luokan 1 tuotantoalueilla on esitetty
liitteessä 3.
Luokka 2: Mallilaskenta
Mallilaskennan edellytyksenä on jatkuvatoiminen virtaamamittaus ja ympärivuotinen
veden laadun seuranta vähintään kolmen vuoden ajalta. Mallilaskennan periaatteita on
esitetty laskennan tehneen FT Janne Raunion Vesitalous-lehden artikkelissa (Raunio
2014). Mallilaskentaa on testattu Pohjois-Savossa kolmen vuoden ajan ja tulosten
luotettavuus on ollut samaa tasoa kuin luokan 1 laskentamenetelmällä.
Kuormitustaulukossa mallilaskenta on merkitty luokaksi 2.
Vuoden 2016 aineistossa mallilaskenta tehtiin Heikinsuolla ja Iso-Riistasuolla.
Molemmilla tuotantosoilla onnistui ympärivuotinen virtaamamittaus, mutta näytteenotto ei
ollut yhtä laajaa kuin luokan 1 soilla.
Tuotantoalue Virtaamamittaus Näytteiden lkm
Heikinsuo 1.1.-31.12. 16
Iso-Riistasuo 1.1.-31.12. 16
Vedenlaatumallissa lasketaan päiväkohtaiset ainepitoisuudet, joiden perusteella lasketaan
päiväkohtaiset ominaiskuormat samalla menetelmällä kuin luokan 1 laskentatavassa
lasketaan viikkokohtaiset ominaiskuormitukset. . Vuosikuormitus lasketaan näiden
päiväkohtaisten ominaiskuormitusten keskiarvona. Mallilaskennassa hyödynnettiin vuoden
2016 vedenlaatutulokset.
Luokka 3: Laskenta pääosin omalla aineistolla, johon kuuluu näytteenotto ja jatkuvatoiminen
virtaamamittaus
Tähän laskentaluokkaan kuuluvilta tuotantoalueilta on käytössä osavuotinen
virtaamamittaus sekä siihen liittyvä tiivis näytteenotto. Syynä osavuotisuuteen voi olla
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
14
joko se, että päästötarkkailu on tehty vain roudattomana aikana tai se, että virtaamamittaus
ei ole toiminut koko vuotta. Luokan 3 mukainen kuormituslaskenta tehtiin seuraavilla
tuotantoalueilla (Pohjois-Savon viralliset päästötarkkailusuot on lihavoitu):
Osuus (%) koko vuoden
kuormituksesta
Tuotantoalue Virtaamamittaus Näytteiden
lkm
Oma
aineisto
(viikot)
Kiintoaine CODMn kok.N Kok.P
Ahmonsuo 29.4.-31.10. 15 17-44 51 63 54 53
Härkäsuo 1.4.-31.12. 18 13-52 97 97 96 96
Kiukoonsuo-
Veteläsuo
25.4.-30.11. 19 17-48 56 70 63 61
Kohisevansuo 1.1.-18.10. 22 1-42 90 86 83 84
Korholansuo 1.1.-31.12. 21 13-52 97 97 96 96
Kuivastens PVK 1 1.1.-30.11. 23 1-47 98 96 96 96
Kurkisuo 1.1.-26.10. 23 1-43 91 87 84 85
Letkunsuo 22.2.-15.12. 18 8-48 96 95 94 94
Oittilansuo 27.1.-31.12. 21 5-52 99 99 99 99
Pihlajasuo 30.5.-19.12. 19 22-51 41 55 49 47
Pitkäsuo 1.1.-31.12. 19 15-52 77 87 83 81
Päsmärinsuo
PVK3
27.5.-31.12. 21
22-52
41 56 50 48
Rahkasuo 29.4.-31.12. 21 22-46 34 46 38 36
Rikkasuo 20.4.-16.11. 20 16-44 59 69 62 60
Ruokosuo 15.2.-31.12. 23 9-52 97 98 97 97
Kuormitustarkkailujakson osuus (yllä olevassa taulukossa ”Oma aineisto (viikot)”) koko
vuoden kuormituksesta laskettiin vuonna 2016 luokan 1 tuotantoalueiden avulla. Mukaan
laskentaan ei otettu kuitenkaan Konttimäenalussuota, jonka kuormitus on ollut
poikkeuksellisen suurta. Kullekin luokan 1 suolle laskettiin kuormitusosuudet koko vuoden
kuormituksesta kaikille 3 luokan tuotantoalueille:
n
jj
n
ii
1rmitusominaiskuoBrutto
1rmitusominaiskuoBrutto
, missä brutto-ominaiskuormitusi on ko. luokan 3 tuotantoalueen
kuormitustarkkailuviikkojen ominaiskuormitusten summa ja brutto-ominaiskuormitusj on
viikkojen 1-52 (koko vuosi) ominaiskuormitusten summa. Lopullinen osuus laskettiin
kaikkien luokan 1 tuotantosoiden osuuksien keskiarvona. Sen jälkeen laskettiin koko
vuoden brutto-ominaiskuormitusluvut:
Brutto-ominaiskuormituskokovuosi=
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
15
365
vrkpituusjakson
estakuormituks vuoden koko osuusjakson itatun
rmitusominaiskuobrutto*
jaksoitattu
m
m
Brutto-ominaiskuormitusmitattu jakso = mitatun jakson ominaiskuormitus, joka on laskettu
viikottaisten ominaiskuormitusten tavoin kuten luokassa 1, mitatun jakson osuus koko
vuoden kuormituksesta = yllä olevan taulukon osuudet, mittausjakson pituus (vrk) =
päivien lukumäärä, jolloin päästötarkkailu on onnistunut, 365 = koko vuosi.
Näytteenoton ajoittuminen eri virtaamatilanteisiin luokan 3 tuotantoalueilla on esitetty
liitteessä 3.
Luokka 4: Laskenta muiden tuotantoalueiden ominaiskuormitusten keskiarvon avulla
Tuotantoalueille, joilla ei ollut omaa virtaamamittausta, vuosikuormitus laskettiin luokkien
1 ja 3 tuotantoalueiden ominaiskuormitusten keskiarvolla. Näillä tuotantoalueilla ei ollut
myöskään päästötarkkailuun liittyvää näytteenottoa vuonna 2016. Tällä
laskentamenetelmällä arvioitiin seuraavien tuotantoalueiden vuosikuormitus:
Tuotantoalue
Vesiensuojelu
Aittosuo Kuopion Energia Pintavalutuskenttä (19,8 ha), laskeutusallas (3 ha)
Akkosuo Kosteikko
Jalkalansuo Laskeutusallas
Kaijanpäänsuo Pintavalutuskenttä
Kevatussuo Pintavalutuskenttä
Kortesuo/Elinkeinoyhtymä Tikkanen J & R Laskeutusallas
Kukkosuo Pintavalutuskenttä (roudaton aika), laskeutusallas
(talvi)
Laidinsuo Laskeutusallas
Lamminneva Laskeutusallas
Lietesuo/Asko Karhunen Pintavalutuskenttä (roudaton aika), laskeutusallas
(talvi)
Lähdesuo/Jussi Tuovinen Laskeutusallas
Nuutilansuo Laskeutusallas
Pahkasuo/Juha Remes Laskeutusallas
Pihlajasuo/Imuturve Laskeutusallas
Poukamansuo/Mika Tapaninen Laskeutusallas
Ruuskansuo Laskeutusallas
Suojärvensuo Pintavalutuskenttä
Vesalansuo/T:mi Timo Niiranen Laskeutusallas
Useimmilla luokan 1 ja 3 tuotantosoilla otettiin vuonna 2016 näyte sekä vesiensuojelurakenteelle
menevästä että sieltä lähtevästä vedestä. Luokan 4 laskeutusaltaallisille tuotantoalueille
ominaiskuormitus laskettiin luokan 1 ja 3 vesiensuojelujärjestelmään tulevan veden
ominaiskuormitusten perusteella. Kiintoaineen osalta laskentaan ei otettu kuitenkaan mukaan
Pappilansuota, jossa kemialliseen käsittelyyn tulevassa kuivatusvedessä kiintoainepitoisuudet ovat
olleet huomattavan suuria ja vastaavasti laskennasta jätettiin pienin ominaiskuormitus, joka oli
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
16
Oittilansuolla. Pappilansuon suuri kokonaisfosforin ominaiskuorma jätettiin samasta syystä pois
kokonaisfosforin ominaiskuormituksen keskiarvoa laskettaessa. Lisäksi kaikista
keskiarvolaskennoista jätettiin pois Pihlajasuon ja Päsmärinsuon ominaiskuormitukset lyhyemmän
tarkkailujakson takia. Pitkäsuo jäi epähuomiossa pois laskennasta kiintoainelaskentaa lukuun
ottamatta, muta sen vaikutus keskiarvoon olisi ollut hyvin vähäinen.
Luokan 4 tuotantoalueille, joilla on pintavalutuskenttä, laskettiin ominaiskuormitus luokan 1 ja 3
tuotantoalueilta, joissa on käytössä pintavalutus. Laskennasta jätettiin pois samat tuotantoalueet
kuin laskeutusaltaiden keskiarvolaskennasta.
Akkosuon kosteikolle ominaiskuormitus laskettiin Härkäsuon, Kohisevansuon ja Tiirinsuon
kosteikolta lähtevien ominaiskuormitusten keskiarvona, mukaan laskentaan otettiin vähäisen
aineiston takia lisäksi Pihlajasuon kasvillisuuskenttä.
Luokka 5: Laskenta tuotantoalueille, joissa on vesiensuojelujärjestelmän tehon tarkkailu, mutta ei
virtaamamittausta
Osalla tuotantoalueista, joilla on vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu, ei mitata virtaamaa
jatkuvatoimisesti. Tällaisia tuotantoalueita olivat vuonna 2016 seuraavat:
Tuotantoalue
Vesinäytteitä
Alussuo Reduktiot vuodelta 2015
Heinäsuo/Heinäsuon Turve Oy Reduktiot vuodelta 2011
Hirsisuo 15
Isoneva 17
Kaikonsuo 15 (molemmat kosteikot)
Kiertosuo 21
Kokkosuo 20
Konnun Turve 12
Kuivastensuo PVK2 22
Kuohunsuo Reduktiot vuodelta 2015
Lantonsuo 15
Lappamäensuo 21
Leppisuo 20
Liittosuo Reduktiot vuodelta 2014
Lotakonsuo 22
Matosuo Reduktiot vuodelta 2015
Pihkasuo Reduktiot vuodelta 2015
Pillisuo 20
Pilvisuo Reduktiot vuodelta 2015
Rastunsuo 9 (Pintavalutus), 17 (kosteikko)
Rytisuo Reduktiot vuodelta 2015
Tammasuo 19
Teerisuo 13
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
17
Näille tuotantoalueille vuosikuormitus on laskettu siten, että luokan 4 laskeutusaltaallisista
ominaiskuormitusluvuista on vähennetty vesiensuojelurakenteessa todetut pitoisuusreduktiot (ks.
kappale Vesiensuojelurakenteiden teho).
Muutamalla tuotantoalueella tehostettu vesiensuojelu ei ollut käytössä koko vuotta, vaan talvella
kuivatusvedet johdettiin laskeutusaltaiden kautta. Näillä tuotantoalueilla kuormitus laskettiin
erikseen kaudelle, jolloin käytössä oli tehostettu vesiensuojelu ja laskeutusaltaalliselle kaudelle alla
näkyvien osuuksien mukaan.
Osuus koko vuoden kuormituksesta
(%)
Tuotantoalue Tehostettu
vesiensuojelu (viikot)
Kiintoaine CODMn kok.N Kok.P
Hirsisuo 16-44 59 69 62 60
Konnun Turve 17-48 56 70 63 61
Lantonsuo 17-44 51 63 54 53
Koko vuoden kuormitus (brutto, kg/v) tarkkailuohjelmaan kuuluneilla soilla 2016
Kiintoaine Kok.N Kok.P CODMn
Kuormitus-
luokka
Tuotantoalue ha kg/v kg/v kg/v kg/v
Ahmonsuo 84,1 4153 538 10 7638 3
Aittosuo KE 23 1145 161 6 3477 4
Aittosuo Vapo 67,5 1496 491 13 11435 1
Akkosuo 32,9 955 157 6 3431 4
Alussuo 8,1 933 90 3 1528 5
Heikinsuo 38,3 2172 314 8 5277 2
Heinäsuo/Heinäsuon Turve Oy 132 12313 1581 92 40023 5
Heinäsuo/Vapo 76,6 4032 678 31 13434 1
Hirsisuo 71,4 4103 472 18 13992 5
Härkäsuo 70 1542 190 9 4980 3
Isoneva 121,2 15682 1046 65 35148 5
Iso-Riistasuo 36 620 278 7 7445 2
Jalkalansuo 22,1 2814 210 9 3488 4
Kaija, Iso-Pajunen 37,3 839 145 5 3301 4
Kaija, Kaija 37,3 1979 147 6 2453 4
Kaikonsuo 309,3 22206 2264 74 76458 5
Kevatussuo 85,2 1953 477 17 12372 4
Kiertosuo 113,5 6315 915 36 33986 5
Kiukoonsuo-Veteläsuo 46 3446 233 9 3939 3
Kohisevansuo 33,1 1771 230 9 5200 3
Koivusuo 41,8 849 362 21 8321 1
Kokkosuo 29,9 3675 315 19 6486 5
Konnun Turve 50 3464 342 11,3 6936 5
Konnunsuo 248,8 10414 941 72 25460 1
Konttimäki 65 25468 1104 63 13262 1
Korholansuo 39,7 1564 221 10 8399 1
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
18
Kortesuo/Elinkeinoyht Tikkanen J & R 19 2419 180 7,5 2999 4
Kuivastensuo 96,2 1934 546 19 12153 3
Kukkosuo 115 8688 902 35 17740 4
Kuohunsuo 20 2037 131 5 4577 5
Kurkisuo 91,5 16977 983 35 19005 3
Laidinsuo 39 4992 372 15 6187 4
Lamminneva 48 6112 455 19 7576 4
Lantonsuo 109 9992 896 38 18328 5
Lappamäensuo 24 1559 219 9 4849 5
Leppisuo 52 3774 488 33,1 12148 5
Letkunsuo 36,6 463 241 7 5377 3
Lietesuo/Asko Karhunen 32 2418 251 9,8 4936 4
Liittosuo 71 1085 431 27 9285 5
Lotakonsuo 36,9 3008 329 9,9 9570 5
Lähdesuo/Jussi Tuovinen 15 1910 142 5,9 2368 4
Matosuo 9 1077 79 4 2301 5
Multaharjunsuo 47,5 810 358 7 8972 1
Nuutilansuo 40 5093 379 16 6314 4
Oittilansuo 41,4 629 202 8 7338 3
Pahkasuo/Juha Remes 10 1273 95 3,9 1578 4
Pihkasuo 59,4 4463 682 56 17720 5
Pihlajasuo 119,3 1861 250 11 7569 3
Pihlajasuo/Imuturve 29 3693 275 11 4577 4
Pillisuo 79 7484 651 26 12681 5
Pilvisuo 32,8 4177 311 13 5177 5
Pitkälehdonsuo 99,3 4006 702 32 13569 1
Pitkäsuo 23,7 1268 165 7 3723 3
Poukamansuo/Mika Tapaninen 30 3820 285 11,8 4735 4
Puntarisuo 135 4589 668 42 24539 5
Päsmärinsuo 138,2 3956 1277 49 22664 3
Rahkasuo 39,3 1754 363 8 8123 3
Rastunsuo 14.712 36,8 2040 252 11 9460 5
Rikkasuo 116,3 10262 1077 53 16185 3
Ruokosuo 54,9 1184 138 10 3904 3
Ruuskansuo 44 5603 417 17 6945 4
Rytisuo 62,1 9964 589 39 16467 5
Suojärvensuo 89,2 3439 596 22 13532 4
Tammasuo 27,3 1342 225 9 7209 5
Teerisuo 18,7 919 177 5 4718 5
Tiirinsuo 75 1871 551 15 9408 1
Vesalansuo/T:mi Timo Niiranen 17 2165 161 6,7 2683 4
Vilponsuo 81,3 546 546 9 14909 1
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
19
Koko vuoden 2016 tuotantosoilta tuleva bruttokuormitus (kg) eri valuma-alueilla
Valuma-
alue
Pinta-ala
ha
Kiintoaine
kg
Kok.N
kg
Kok.P
kg
CODMn
kg
14.712 36,8 2040 252 11 9460
14.717 36,9 3008 329 9,9 9570
14.721 47,5 810 358 7 8972
14.728 162,6 16311 1248 72 42486
14.729 32 2418 251 9,8 4936
14.731 36,6 463 241 7 5377
14.734 140,8 4278 1131 44 22578
14.735 67,5 1496 491 13 11435
14.743 113,5 6315 915 36 33986
14.746 221 12864 1429 54 28773
14.747 39 4992 372 15 6187
14.748 59 1765 439 13 10923
14.771 89,2 3439 596 22 13532
14.782 40 5093 379 16 6314
4.265 91,5 16977 983 35 19005
4.286 39,7 1564 221 10 8399
4.523 45 5730 427 17,8 7103
4.535 132 12313 1581 92 40023
4.541 219 13060 1560 60 33112
4.557 10 1273 95 3,9 1578
4.562 44 5603 417 17 6945
4.563 17 2165 161 6,7 2683
4.564 547,2 34406 3354 166 63795
4.565 177,5 8793 1424 77 29204
4.572 70 1542 190 9 4980
4.573 460,6 29987 3454 139 102174
4.575 18,7 919 177 5 4718
4.584 33,1 1771 230 9 5200
4.585 148,3 5554 525 23 12147
4.586 150 6555 774 34 21619
4.595 109 9992 896 38 18328
4.614 103 26307 1249 69 16563
4.615 37,3 1979 147 6 2453
4.642 147,2 5033 1357 53 24965
4.643 60,9 7147 532 21 11283
4.649 121,5 14426 1271 96 34188
4.663 38,3 2172 314 8 5277
4.671 39,3 1754 363 8 8123
4.672 81,3 546 546 9 14909
4.678 32,9 955 157 6 3431
4.682 49,4 4156 435 17 10697
54.046 135 4589 668 42 24539
Yhteensä 4281 292562 31941 1408 751970
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
20
Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu
Tässä kappaleessa on laskettu vesiensuojelujärjestelmän teho (%) eri ainepitoisuuksien
vähentämisessä vuonna 2016 tehon tarkkailussa olleille tuotantoalueille. Mikäli teho on –
merkkinen, on ainepitoisuus noussut vesienkäsittelyjärjestelmässä ja mikäli teho on +-merkkinen,
on ainepitoisuus vähentynyt. Taulukossa olevan pitoisuusreduktion keskiarvo on kaikkien
havaintokertojen tulevan ja lähtevän veden pitoisuuskeskiarvosta laskettu ainepitoisuuden muutos.
Tuotantoalue K-aine COD-
Mn
Kok.
N
Kok. P
Ahmonsuo 92 34 68 82
Aittosuo 67 2 38 46
Heikinsuo 1 -18 2 -2
Heinäsuo 69 -1 32 6
Hirsisuo 93 -35 49 60
Härkäsuo 85 13 33 43
Isoneva 0 -23 9 -35
Iso-Riistasuo 72 9 47 65
Kaikons kost 1 31 -14 21 48
Kaikons kost 2 25 5 11 33
Kaikons kost 3 59 -3 28 37
Kiertosuo 57 -27 15 20
Kohisevansuo 33 -21 -9 15
Koivusuo 60 -15 40 -27
Kokkosuo 5 8 -11 -59
Konnun Turve 82 20 40 68
Konnuns PVK1 47 -6 38 44
Konnuns PVK2/1 73 11 31 46
Konnuns PVK2/2 61 -33 39 9
Korholansuo 76 -34 15 42
Kuivastensuo
PVK1
77 10 30 67
Kuivastensuo
PVK2
67 -41 -29 -15
Kurkisuo 47 45 32 60
Lantonsuo 54 -11 24 21
Lappamäensuo 49 -28 4 9
Leppisuo 43 -48 1 -61
Letkunsuo 61 -60 -7 34
Lotakonsuo 37 -10 6 32
Multaharjunsuo 79 -12 41 17
Oittilansuo 43 -7 31 10
Pappilansuo 77 69 38 81
Pihlajasuo 1 40 -5 17 21
Pihlajasuo 2 48 -24 16 24
Pillisuo 1 67 -5 33 36
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
21
Pillisuo 2 19 1 16 50
Pitkälehdonsuo 76 -20 33 16
Pitkäsuo 70 5 47 55
Puntarisuo 57 -51 61 40
Päsmärinsuo 84 0 39 6
Rahkasuo 83 24 54 68
Rastunsuo
kosteikko
59 -25 23 36
Rastunsuo PVK 56 1 31 19
Rikkasuo 84 34 59 73
Ruokosuo 76 -54 14 -12
Tammasuo 62 -12 13 19
Teerisuo 62 -7 0 36
Tiirinsuo 76 -18 -1 61
Veteläsuo 70 -8 5 20
Vilponsuo 77 1 43 51
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
22
4. VIRTAVESITARKKAILU RAUTALAMMIN REITIN ALUEELLA
2016
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
23
AITTOSUO (KEITELE) 2016
Sijainti
Aittosuo sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Rautalammin reitin valuma-alueella ja siellä Nilakan
lähialueella (vesistöalue 14.731, peruskartta 3314 01). Tuotantoalue on Keiteleellä. Vesistöalueen
koko on 467 km2 ja järvisyys 36,6 % (Ekholm 1993). Koko yläpuolisen valuma-alueen koko on
2157 km2 ja järvisyys 17,9 %
Kuvassa musta viiva on vesistöalueen raja ja vesistötarrailuasemat on merkitty punaisella
ympyrällä.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
24
Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely
Aittosuon kuormittava ala 2016 67,5 ha
Tuotannossa 67,5 ha
Aittosuon kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentällä. Kuivatusvedet johdetaan
pintavalutuskentältä Likolammen kautta laskuojaa Patajokeen, joka laskee noin 3,8 km:n päässä
Nilakan Vuonamonlahteen.
Kuormitus
Aittosuon pintavalutuskentällä aloitettiin näytteenotto vuonna 2011. Jatkuvatoiminen
ympärivuotinen virtaamamittaus käynnistyi kesällä 2013 ja loppuvuonna 2013 myös
jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, jonka avulla on arvioitu kiintoaineen ja orgaanisen aineen
kuormitusta. Vuosina 2011-2013 Aittosuon kuormitus laskettiin Pohjois-Savon turvetuotanto-
ohjelman ominaiskuormitusluvuilla, joissa huomioitiin pintavalutuskentän pitoisuusreduktiot.
Vuodesta 2014 lähtien kuormitus on laskettu Aittosuon omalla virtaama- ja vedenlaatuaineistolla,
joten vuodet 2011-13 ja 2014-16 eivät ole keskenään aivan vertailukelpoisia erilaisen laskentatavan
vuoksi. Vuonna 2016 kuormitus oli kiintoaineen, humuksen ja kokonaisravinteiden osalta hieman
keskimääräistä pienempää.
Aittosuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2011-2016.
Aittosuon pintavalutuskentällä kiintoaineen (keskimäärin 68 %), ammoniumtypen (67 %)ja
kokonaistypen (39 %) pitoisuusreduktio on ollut hyvä, myös kokonaisfosforin (51 %) ja raudan (43
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
25
%) kohtalaisen hyviä. Veden kemiallisessa hapenkulutuksessa muutokset pintavalutuskentällä ovat
keskimäärin vähäisiä.
Aittosuon pintavalutuskentän mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2011-2016 keskiarvoina.
Virtavedet
Aittosuon alapuolisessa vesistössä on tehty virtavesitutkimuksia vuosina 2010, 2013 ja 2016.
Vuonna 2010 Aittosuota kunnostettiin tuotantoon, vuonna 2013 alue oli tuotantokäytössä. Patajoen
molemmat asemat sijaitsevat Aittosuon alapuolella. Vuonna 2016 toukokuun näyte otettiin
kevätvalunnan loppuvaiheessa jonkinlaisessa keskivirtaamatilanteessa, heinäkuun näyte
ylivirtaaman aikaan ja kesäkuun sekä lokakuun näytteet alivirtaaman aikaan.
Patajoki 2A
Patajoen asemalla 2A vesi on ollut voimakkaan humuspitoista kaikkina havaintokertoina
(kemiallinen hapenkulutus 30-65 O2 mg/l, keskiarvo 42 O2 mg/l ja väriluku 150-800 Pt
mg/l, keskiarvo 350 Pt mg/l). Patajoen veden humuspitoisuus oli selvästi suurin Aittosuon
kunnostusvuonna 2010. Vuoden 2016 havaintokertoina humuspitoisuus oli kevättulvan
aikaan ja loppusyksyn alivirtaamatilanteessa jonkin verran pienempi kuin kesän näytteissä.
Patajoen vesi asemalla 2A on ollut yhtä havaintokertaa lukuun ottamatta lievästi hapanta
(pH 6,0-6,7). Heinäkuussa 2016 ylivirtaaman aikaan jonkin verran kohonnut
humuspitoisuus laski pH:n happaman puolelle (pH 5,9).
Patajoen aseman 2A veden kiintoainepitoisuus on ollut kaikkina havaintokertoina selvästi
kohonnut osoittaen Aittosuon kuivatusvesien vaikutusta. Suurimmat pitoisuudet (28-30
mg/l) mitattiin Aittosuon kunnostusvuonna 2010, sen jälkeen kiintoainepitoisuus on ollut 5-
12 mg/l. Vuoden 2016 havaintokertoina jokiveden kiintoainepitoisuus (6,1-8 mg/l) oli
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
26
heinäkuun havaintokertaa lukuun ottamatta 2-3 kertaa suurempi kuin samana ajankohtana
Aittosuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä (2,6-3,7 mg/l, heinäkuussa 8 mg/l), joten
Patajokeen tulee kohtalaista kiintoainekuormitusta myös muualta valuma-alueelta.
Patajoen asemien 2A (punainen viiva) ja 3A (vihreä viiva) vedenlaatutietoja
tarkkailuvuosilta 2010, 2013 ja 2016.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
27
Veden kokonaistyppipitoisuus oli Patajoen asemalla 2A suurimmillaan kunnostusvuonna
2010 (2200-2300 µg/l), sen jälkeen pitoisuustaso on ollut 980-1800 µg/l. Vuoden 2016
havaintokerroista suurin pitoisuus 1700 µg/l mitattiin heinäkuussa ylivirtaaman aikaan,
jolloin myös Aittosuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä kokonaistypen pitoisuus oli
selvästi kohonnut (2800 µg/l). Nitraatti- ja ammoniumtypen pitoisuudet eivät olleet vuoden
2016 havaintokertoina kovin korkeita, niiden osuus kokonaistypestä oli keskimäärin 12 %.
Kunnostusvuonna 2010 kesällä Patajoen aseman kokonaisfosforipitoisuus oli korkea (150-
160 µg/l) osoittaen veden olevan ylirehevää. Tämän jälkeen mitatut kokonaisfosforin
pitoisuudet ovat olleet 31-77 µg/l ja keskipitoisuuden 55 µg/l perusteella vesi on
luokiteltavissa erittäin reheväksi. Vuoden 2016 havaintokertoina keskipitoisuus oli hyvin
lähellä tavanomaista tasoa, suurin pitoisuus 66 µg/l mitattiin kesäkuussa alivirtaaman
aikaan. Heinäkuun ylivirtaamatilannetta lukuun ottamatta Aittosuon pintavalutuskentältä
lähtevässä vedessä kokonaisfosforin pitoisuus oli jonkin verran pienempi kuin Patajoen
asemalla 2A, joten kiintoaineen tavoin kohtalaista kokonaisfosforin kuormitusta tulee myös
muualta valuma-alueelta.
Patajoki 3A
Patajoen veden humuspitoisuus laskee hieman asemien 2A ja 3A välisellä noin 2,5 km:n
matkalla. Veden kemiallinen hapenkulutus on laskenut keskimäärin 6 O2 mg/l ja väriluku 60
Pt mg/l. Asemalla 3A vesi on pääosin ollut edelleen voimakkaan humuspitoista, mutta
yksittäisinä havaintokertoina, kuten alivirtaaman aikaan lokakuussa 2016, vesi oli vain
humuspitoista.
Humuspitoisuuden väheneminen asemien 2A ja 3A välillä näkyy myös veden happamuuden
vähenemisenä. Asemalla 3A veden happamuus on ollut keskimäärin 0,3 pH yksikköä
pienempi kuin asemalla 2A ja vesi oln ollut lievästi hapanta kaikkina havaintokertoina (pH
6,2-6,9).
Patajoki kulkee pienten peltoalueiden halki matkallaan asemalta 2A asemalle 3A, mikä
näkyy veden kiintoainepitoisuuden nousuna erityisesti kevätnäytteissä ja kesällä
ylivirtaamatilanteissa. Suurin pitoisuus 25 mg/l mitattiin lokakuussa 2013 ylivirtaaman
aikaan ja näytteen suuri mineraaliaineksen osuus (17 mg/l) osoitti peltomaiden suuren
osuuden kiintoainekuormituksessa. Vuoden 2016 havaintokertoina veden
kiintoainepitoisuus nousi keskimäärin 5 mg/l asemien 2A ja 3A välillä.
Patajoen kokonaistypen pitoisuuksissa muutokset asemien 2A ja 3A välillä ovat keskimäärin
vähäisiä. Useimpina havaintokertoina pitoisuus laskee vähän tai pysyy samana, selvissä
ylivirtaamatilanteissa pitoisuus kuitenkin on noussut selvästi asemien välillä. Esimerkiksi
lokakuussa 2013 pitoisuus nousi 900 µg/l asemien välillä. Vuoden 2016 havaintokertoina
kokonaistypen pitoisuus oli asemalla 3A 1000-1600 µg/l, suurin pitoisuus mitattiin
heinäkuussa ylivirtaaman aikaan. Valuma-alueen peltomaiden vaikutus näkyy melko
vähäisenä nitraattitypen nousuna (keskimäärin 80 µg/l) asemien välillä.
Patajoen vedessä kokonaisfosforipitoisuus pääsääntöisesti nousee hieman asemien 2A ja 3A
välillä, ero on ollut keskimäärin 7 µg/l. Suurin pitoisuusnousu tapahtuu
ylivirtaamatilanteissa, jolloin valuma-alueen peltoalueilta tuleva kiintoainekuormitus nostaa
myös kokonaisfosforipitoisuutta selvästi. Esimerkiksi lokakuussa 2013 kokonaisfosforin
pitoisuus nousi 63 µg/l asemien välillä. Vuoden 2016 havaintokertoina jokiveden
kokonaisfosforipitoisuus oli asemalla 3A 49-83 µg/l ja keskipitoisuuden perusteella vesi oli
erittäin rehevää. Suurin pitoisuus mitattiin alivirtaaman aikaan kesäkuussa. Fosfaattifosforin
pitoisuusmuutos asemien 2A ja 3A välillä on ollut vähäinen, keskimäärin 1 µg/l.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
28
Nilakan Vuonamonlahti
Nlakan Vuonamonlahden näytteenotto aloitettiin turvetuotannon seurantaohjelmassa
loppukesällä 2010. Näytteet on otettu vuosittain lopputalvella (maalis-huhtikuu) ja
loppukesällä (heinä-elokuu). Vuonamonlahti on matala, näytteet on otettu alle metrin
syvyydestä (0,5-0,8 m).
Vuonamonlahden havaintoaseman happitilanne on loppukesällä ollut hyvä, mikä on
havaintoaseman mataluuden ansiota. Happitilanne on ollut myös lopputalvella
pääsääntöisesti hyvä, mikä johtunee järveen tulevien sulamisvesin tuomasta
happitäydennyksestä. Selvän poikkeuksen tekee kuitenkin talvi 2010/2011, jolloin
Aittosuota kunnostettiin turvetuotantoalueeksi. Tuolloin vesi oli hapetonta huolimatta
viileästä lämpötilasta (+0,5 oC). Lopputalvella 2014 alusveden happitilanne oli myös heikko,
tuolloin vesi oli kohtalaisen lämmintä (+3,7 oC). Muina tarkkailuvuosina lopputalven
näytteenoton aikaa veden lämpötila on ollut alle +1,5 oC.
Aittosuon kunnostustalvena 2010/2011 veden humuspitoisuus oli selvästi suurempi
(kemiallinen hapenkulutus 41 O2 mg/l, väriluku 440 Pt mg/l) kuin seuraavina
tarkkailutalvina (kemiallinen hapenkulutus 23-31 O2 mg/l, väriluku 130-260 Pt mg/l).
Lopputalvina 2015 ja 2016 veden humuspitoisuus on ollut hieman aikaisempia
tarkkailutalvia pienempi ja vesi on ollut luokiteltavaksi humuspitoiseksi. Loppukesällä
veden humuspitoisuus on ollut varsin tasainen koko tarkkailujakson 2010-2016, kemiallinen
hapenkulutus on ollut 18-21 O2 mg/l ja väriluku 140-170 Pt mg/l. Ainoan poikkeuksen teki
sadekesä 2012, jolloin väriluku oli 230 Pt mg/l, kemiallisen hapenkulutuksen määrittäminen
epäonnistui tuona havaintokertana.
Vuonamonlahden havaintoasemalla kokonaistypen pitoisuus on vaihdellut melko paljon
lopputalven havaintokertoina. Suurin pitoisuus 1700 µg/l mitattiin kunnostustalvena
2010/2011 sekä 2014/2015. Lopputalvella 2015/2016 pitoisuus oli pienin, 920 µg/l.
Lopputalvella 2014/2015 kokonaistypen pitoisuutta nosti korkea nitraattitypen pitoisuus 800
µg/l. Muina talvina nitraattityppeä on ollut 100-300 µg/l. Ammoniumtypen pitoisuus oli
suuri (630 µg/l) kunnostustalvena 2010/2011, jolloin vesi oli hapetonta. Lopputalvina 2015
ja 2016 ammoniumtypen pitoisuus on ollut hyvän happitilanteen ansiosta alle 100 µg/l.
Loppukesällä Vuonamonlahden tarkkailuasemalla veden kokonaistyppipitoisuus on ollut
varsin tasainen 590-650 µg/l, ainoan poikkeuksen tekevät kunnostuskesä 2010 (730 µg/l) ja
sadekesä 2012 (850 µg/l).
Lopputalvella veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut välillä 31-54 µg/l. Suurin pitoisuus
mitattiin kunnostustalvena 2010/2011. Pienin pitoisuus mitattiin lopputalvella 2015/2016.
Loppukesällä veden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut välillä 28-41 µg/l, suurimmat
pitoisuudet mitattiin loppukesinä 2012 ja 2013. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi
on luokiteltavissa reheväksi.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
29
Nilakan Vuonamonlahden vedenlaatutietoja 2010-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja
loppukesällä (oikea rivistö).
Kasviplanktonin klorofylli-a määrä on viime vuosina (13-30 µg/l) ollut korkeammalla
tasolla kuin vuosien 2010-2011 loppukesinä (7-10 µg/l). Vuoden 2016 klorofylli-a:n (15
µg/l) perusteella Vuonamonlahtion luokiteltavissa reheväksi, kuten
kokonaisfosforipitoisuuden perusteella. Vuosina 2014 ja 2015 tehtyjen kasviplanktonin
biomassalaskentojen perusteella klorofyllipitoisuuden kohonneet pitoisuudet johtuvat
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
30
pääosin limalevästä (Gonyostomum semen). Kasviplanktonnäytteestä laskettu TPI-indeksi
on ilmaissut Vuonamonlahden tilan olevan hyvä (vuoden 2014 näyte) tai erinomainen
(vuoden 2015 näyte). Vuoden 2016 biomassatulokset eivät kirjausvirheen takia ehtineet
tähän raporttiin.
Nilakan Vuonamonlahden kasvipalnktonin klorofylli-a loppukesällä 2010-2016.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
31
ISONEVA 2016
Sijainti
Isoneva sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Petäjäjoen valuma-alueella (vesistöalue 14.728, peruskartta
3242 04). Isoneva on Suonenjoella. Vesistöalueen koko on 126,31 km2 ja järvisyys 7,2 % (Ekholm
1993).
Kuvassa musta viiva on vesistöalueen raja ja punaisella on merkitty vuoden 2016
tarkkailuohjelmaan kuuluneet asemat.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
32
Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely
Isoneva kuormittava ala 2016 121,2 ha
Tuotannossa 117,2 ha
Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän kautta laskuojaa myöten Suojärveen, jonka äärellä
Isoneva sijaitsee. Suojärvestä vedet laskevat noin 7 km:n matkan Suojärvenpurossa Pieni-
Petäjäjokeen. Pieni-Petäjäjoki laskee noin 3 km:n päässä Petäjäjokeen, joka laskee vajaan 2 km:n
päässä Virmasveden Virmaanpään Joensuuhun. Matka Isonevalta Virmasveteen on
kokonaisuudessaan noin 14 km.
Kuormitus
Isonevan pintavalutuskenttä on ollut toiminnasta suon kunnostamista alkaen 1990-luvun
puolivälistä. Kentän toimintaa tarkkailtin intensiivisesti vuosittain 1996-2006 ja tarkkailu aloitettiin
uudelleen vuonna 2012. Alla olevissa kuvissa on esitetty Isonevan vuosikuormitusarviot vuodesta
2010 alkaen. Vuosina 2010 -2011 kuormitus on arvioitu Pohjois-Savon turvetuotannon
tarkkailuohjelman pintavalutuskentällisten soiden ominaiskuormitusluvuilla ja vuosina 2012-2016
saman tarkkailuohjelman laskeutusaltaallisten tuotantosoiden ominaiskuormitusluvuilla, joissa on
huomioitu Isonevalla todetut pitoisuusreduktiot. Laskentatavan vaihtumisen takia
vuosikuormitusarviot vuosilta 2010-11 ja 2012-16 eivät ole kovin hyvin vertailukelpoisia
keskenään, mikä näkyy hyvin erityisesti kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonaistypen
kuormituksissa. Näiden parametrien osalta vuonna 2012, jolloin kesä oli poikkeuksellisen sateinen,
kuormitus oli suurin. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta suurin kuormitusarvio saatiin vuodelle
2016, mikä johtuu selvästi heikentyneestä pitoisuusreduktiosta.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
33
Isonevan turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2010-2016.
Kiintoaineen pitoisuusreduktio on ollut Isonevalla hyvä vuoteen 2015 asti, mutta jostain syystä se
romahti kesäkuukausina 2016. Kokonaistypen pitoisuusreduktio oli kohtalaisen hyvällä tasolla
vuosina 2014 ja 2015, mutta heikkeni myös vuonna 2016. Kokonaisfosforin pitoisuusreduktio
kentällä on ollut myös kohtalaisen hyvä vuoteen 2015 asti, mutta kiintoaineen tavoin romahti
vuonna 2016. Isonevan pintavalutuskenttä on lisännyt hieman kuivatusveden kemiallista
hapenkulutusta koko seurantajakson 2012-2016.
Isonevan pintavalutuskentän mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2012-2016 keskiarvoina.
Virtavedet
Isonevan alapuolisessa vesistössä on tehty virtavesitutkimuksia uuden tarkkailuohjelman mukaisesti
vuosina 2003, 2010, 2013 ja 2016. Vuosina 1996-2002 virtavesitarkkailut tehtiin vuosittain.
Toukokuussa 2016 näyte otettiin ylivirtaaman aikaan, samoin elokuun näyte ajoittui ylivirtaamaan
(valuma noin 20 l/s/km2). Lokakuun näyte otettiin alivirtaaman aikaan (valuma 3-4 l/s/km
2) ja
toukokuun 2017 näyte kevätvalunnan aikaan (valuma noin 50 l/s*km2).
Suojärvenpuro 2
Suojärvenpuron asemalla 2 vesi on ollut voimakkaan humuspitoista kaikkina
havaintokertoina (kemiallinen hapenkulutus 38-55 O2 mg/l, keskiarvo 45 O2 mg/l ja
väriluku 320-570 Pt mg/l, keskiarvo 410 Pt mg/l). Vuoden 2016 havaintokertoina elokuussa
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
34
ylivirtaaman aikaan ja lokakuussa alivirtaaman aikaan sekä kemiallinen hapenkulutus että
veden väriluku olivat koko mittaussarjan suurimmat, mutta lähes yhtä suuria
humuspitoisuuksia on mitattu myös aiempina tarkkailuvuosina.
Suojärvensuonpuron asemien 2 (punainen viiva) ja 3A (oranssi viiva) sekä Pieni-Petäjäjoen
aseman 8 (vihreä katkoviiva) ja Petäjäjoen aseman 9 (sininen katkoviiva) vedenlaatutietoja
tarkkailuvuosilta 2003, 2010, 2013 ja 2016.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
35
Suojärvenpuron suuri humuspitoisuus näkyy myös veden suurena happamuutena. Veden
happamuus on ollut välillä pH 4,7-5,4. Elokuussa 2016, jolloin humuspitoisuus oli suurin,
mitattiin myös suurin happamuus.
Suojärvenpurossa veden kiintoainepitoisuus ei ole millään havaintokerralla ollut kovin
suuri, mitä edesauttaa Suojärven sijainti Isonevan ja Suojärvenpuron välissä. Veden
kiintoainepitoisuus on ollut asemalla 2 1,8-7 mg/l keskipitoisuuden ollessa 3,9 mg/l. Vuoden
2016 havaintokertoina suurin pitoisuus 5,7 mg/l mitattiin ylivirtaaman aikaan elokuussa.
Suojärvi tasaa myös Suojärvenpuroon tulevaa kokonaistyppikuormaa. Asemalla 2 veden
kokonaistypen pitoisuus on ollut välillä 830-1300 µg/l, vuoden 2016/17 havaintokertoina
830-1100 µg/l. Mineraalitypen osuus kokonaistypestä ei ole kovin suuri, keskimäärin 15 %
ja nitraatti- sekä ammoniumtypen keskipitoisuudet ovat lähes samoja.
Suojärvenpuron asemalla 2 veden kokonaisfosforin pitoisuus on vaihdellut melko paljon
(32-110 µg/l). Suurimmat pitoisuudet mitattiin vuoden 2003 havaintokertoina.
Keskipitoisuuden 63 µg/l perusteella vesi on luokiteltavissa erittäin reheväksi. Vuoden
2016/17 havaintokertoina keskipitoisuus oli jonkin verran pienempi (42 µg/l), ja elokuun
ylivirtaamatilannetta lukuun ottamatta veden kokonaisfosforipitoisuus (32-42 µg/l) oli
rehevän veden tasolla. Elokuussa kokonaisfosforin pitoisuus oli 60 µg/l.
Suojärvenpuro 3A
Muutos Suojärvenpuron veden humuspitoisuudessa ei ole kovin suuri asemien 2 ja 3A
välillä. Joinain havaintokertoina humuspitoisuus on noussut asemien välillä, useimpina
laskenut. Keskimäärin veden kemiallinen hapenkulutus on laskenut 2 O2 mg/l ja väriluku
noin 50 Pt mg/l asemien välillä. Aseman 3A vesi on edelleen luokiteltavissa voimakkaan
humuspitoiseksi.
Koska humuspitoisuus laskee vain vähän asemien 2 ja 3A välissä, ei muutos veden
happamuudessakaan ole kovin suuri. Veden happamuus on keskimäärin 0,2 pH yksikköä
pienempi asemalla 3A, ja asemalla 3A vesi on edelleen joko erittäin hapanta tai hapanta (pH
4,8-5,7).
Muutos Suojärvenpuron veden kiintoainepitoisuudessa on ollut humuspitoisuuden lailla
vähäinen asemien 2 ja 3A välillä. Elokuussa 2003 mitattiin suurin pitoisuus 11 mg/l, muuten
pitoisuus on ollut 1,5-7 mg/l keskipitoisuuden ollessa 3,6 mg/l.
Veden kokonaistyppipitoisuus on laskenut lähes jokaisena havaintokertana
Suojärvenpurossa asemien 2 ja 3A välillä, pitoisuusero on keskimäärin noin 200 µg/l.
Vuoden 2016/17 havaintokertoina veden kokonaistyppipitoisuus oli asemalla 3A 580-1000
µg/l, suurin pitoisuus mitattiin alivirtaaman aikaan lokakuussa. Mineraalitypen pitoisuudet
pienenevät jonkin verran asemien välillä, ja asemalla 3A mineraalitypen osuus
kokonaistypestä on ollut enää keskimäärin 8 %.
Suojärvenpuron kokonaisfosforin pitoisuus laskee kokonaistypen lailla pääsääntöisesti
asemien 2 ja 3A välillä. Asemalla 3A koko tarkkailun keskipitoisuus on ollut 52 µg/l ja
vuoden 2016/27 havaintokertoina 36 µg/l, joten asema on luokiteltavissa reheväksi. Aseman
2 tavoin suurin kokonaisfosforin pitoisuus vuoden 2016/17 havaintokertoina mitattiin
elokuussa, jolloin pitoisuus oli 47 µg/l.
Pieni-Petäjäjoki 8
Valuma-alueen koon kasvaminen yli kolminkertaiseksi Suojärvenpuron aseman 3A ja Pieni-
Petäjäjoen aseman 8 välillä sekä maankäytön monipuolistuminen näkyvät myös eroissa
veden laadussa. Pieni-Petäjäjoessa veden kemiallinen hapenkulutus on ollut keskimäärin 13
O2 mg/l pienempi kuin Suojärvenpurossa, ero veden väriluvussa on ollut keskimäärin 120 Pt
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
36
mg/l. Pieni-Petäjäjoen vesi on vaihdellut humusleimaisesta voimakkaan humuspitoiseen.
Kesätulvien aikaan veden humuspitoisuus on ollut kuitenkin suuri myös Pieni-Petejäjoessa.
Esimerkiksi elokuussa 2016 Pieni-Petäjäjoen veden kemiallinen hapenkulutus oli koko
tarkkailun suurin (54 O2 mg/l) ja veden väriluku oli myös suurin mitattu (390 Pt mg/l) eikä
ero Suojärvenpuron vastaaviin arvoihin ollut kovin iso.
Pieni-Petäjäjoessa vesi on ollut pääsääntöisesti lievästi hapanta (pH 6,0-6,8). Kevättulvan
aikaan ja kesän ylivirtaamissa vesi on ollut hieman happamampaa (pH 5,5-5,9). Suurin
happamuus mitattiin elokuussa 2016, kun humuspitoisuus oli suurin.
Peltoalueiden lisääntyminen valuma-alueella näkyy veden kiintoainepitoisuuden lievänä
kohoamisena Pieni-Petäjäjoessa Suojärvenpuroon verrattuna. Asemalla 8 veden
kiintoainepitoisuus on ollut 2,3-7 mg/l ja keskipitoisuus on ollut 1,3 mg/l suurempi kuin
asemalla 3A Suojärvenpurossa.
Pieni-Petäjäjoessa kokonaistypen pitoisuus on tavallisesti kevättulvan aikaan ollut jonkin
verran suurempi kuin Suojärvenpuron vedessä johtuen peltoalueilta tulevasta
nitraattitypestä. Myös kesällä ylivirtaaman aikaan kokonaistyppipitoisuus ojn jonkin verran
noussut asemien 3A ja 8 välillä, mutta muulloin kesällä kokonaistypen pitoisuus on ollut
Pieni-Petäjäjoessa hieman pienempi kuin Suojärvenpurossa. Kokonaistypen keskipitoisuus
tarkkailujaksolla 2003-2016 on asemilla 3A ja 8 lähes sama.Pieni-Petäjäjoessa nitraattitypen
keskipitoisuus on ollut keskimäärin 60 µg/l suurempi kuin Suojärvenpurossa, mikä on
nostanut mineraalitypen osuuden kokonaistypestä keskimäärin 18 %:n.
Veden rehevyystasossa ei tapahdu kovinkaan suurta muutosta Suojärvenpuron ja Pieni-
Petäjäjoen välillä. Esimerkiksi vuoden 2016/17 havaintokertoina Suojärvenpuron asemalla
3A kokonaisfosforin keskipitoisuus oli 36 µg/l ja Pieni-Petäjäjoen asemalla 8 37 µg/l.
Petäjäjoki 9
Petäjäjoen asema 9 sijaitsee Pieni-Petäjäjoen laskukohdan yläpuolella, joten Isonevan
kuivatusvedet eivät vaikuta aseman veden laatuun. Aseman 9 tulokset antavatkin kuvaa
Petäjäjoen alaosan valuma-alueen laadusta. Asemalla 9 valuma-alueen koko on noin
kaksinkertainen Pieni-Petäjäjoen asemaan 8 verrattuna.
Petäjäjoen asemalla 9 veden humuspitoisuus on pääsääntöisesti pienempi kuin Pieni-
Petäjäjoessa. Ero kemiallisessa hapenkulutuksessa on ollut keskimäärin 5 O2 mg/l ja veden
väriluvussa 50 Pt mg/l. Pieni-Petäjäjoen tavoin veden humuspitoisuus oli vuoden 2016/17
havaintokertoina keskimääräistä jonkin verran suurempi, mikä johtui pääosin elokuun
ylivirtaaman aikaan mitatusta kohonneesta humuksen määrästä. Petäjäjoessa mitattiin koko
tarkkailujakson 2003-2016 suurin kemiallisen hapenkulutuksen arvo ja veden väriluku
elokuun havaintokerralla ylivirtaaman aikaan.
Petäjäjoen asemalla 9 veden happamuus on useimpina havaintokertoina ollut hieman
suurempi kuin Pieni-Petäjäjoessa asemalla 8, mutta ero on keskimäärin vain 0,1 pH
yksikköä. Pieni-Petäjäjoen tavoin Petäjäjoki on ollut kevättulvan aikaan ja kesän
ylivirtaamatilanteissa hapanta (pH 5,7), muina havaintokertoina lievästi hapanta (pH 6,2-
6,7).
Ero veden kiintoainepitoisuudessa Petäjäjoen aseman 9 ja Pieni-Petäjäjoen aseman 8 välillä
on ollut hyvin vähäinen, asemalla 9 keskipitoisuus on 0,2 mg/l suurempi. Vuoden 2016/17
havaintokertoina asemalla 9 kiintoaineen keskipitoisuus oli keskimäärin 2,2 mg/l suurempi.
Veden kokonaistypen pitoisuus on Petäjäjoessa säännöllisesti pienempi kuin Pieni-
Petäjäjoessa, ero on keskimääri 160 µg/l. Petäjäjoessa mineraalitypen pitoisuudet ovat myös
hieman pienempi ja mineraalitypen osuus kokonaistypestä on ollut keskimäärin 13 %.
Petäjäjoen kokonaisfosforipitoisuus on ollut jokaisena havaintokertana pienempi kuin Pieni-
Petäjäjoessa, ero on keskimäärin 10 µg/l. Petäjäjoessa kokonaisfosforin keskipitoisuus on
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
37
ollut 29 µg/l, minkä perusteella veden voi luokitella lievästi reheväksi. Ajoittain kesän
ylivirtaamatilanteissa kokonaisfosforin pitoisuus on ollut myös selvästi suurempi, kuten
kesäkuussa 2010 (55 µg/l) ja elokuussa 2016 (41 µg/l).
.
Suojärvi
Isonevan kuivatusvedet laskevat pintavalutuskentältä lähes suoraan Suojärveen, joten järvi
toimii jonkinlaisena jälkiselkeyttimenä. Järvi on matala, suurin syvyys on alle 2 m.
Suojärvessä happitilanne oli lopputalvella heikko Isonevan kunnostusvuosina 1990-luvun
lopulla, mikä kertoo lisääntyneestä happea kuluttavasta kuormituksesta. 2000-luvulla
happitilanne on ollut lopputalvella ajoittain heikko (2,5-4 mg/l), ajoittain kohtalainen tai
hyvä. Happitilanteeseen on vaikuttanut näytteenoton ajoittuminen alkaneeseen
kevätvaluntaan, sillä matalana järvenä Suojärvi saa nopeasti happitäydennystä
kevätvalunnan alkaessa. Loppukesällä hapettomuus ei ole ollut järven mataluuden takia
ongelmana, mutta ajoittain hapen kyllästysaste on ollut jopa alle 50 %. Suojärvi on melko
hyvin tuulilta suojassa, joten tyyninä jaksoina happipitoisuus näyttää heikkenevän
vesipatsaassa myös avovesiaikaan.
Suojärven vesi on nimensä mukaisesti ollut voimakkaan humuspitoista sekä lopputalvella
(kemiallinen hapenkulutus keskimäärin 44 O2 mg/l, väriluku 390 Pt mg/l) että loppukesällä
(kemiallinen hapenkulutus keskimäärin 41 O2 mg/l, väriluku 410 Pt mg/l). Muutamassa
talvinäytteessä vuosituhannen vaihteessa humupitoisuus oli jonkin verran pienempi, mihin
on todennäköisesti vaikuttanut lumen sulamisvedet. Näytteet on tuolloin otettu huhtikuun
puolella. Loppukesällä suurimmat humuspitoisuudet ajoittuvat sadekesiin 2004, 2008 ja
2012. Suojärven humuspitoisuudessa ei ole nähtävissä selkeää muutossuuntaa koko
tarkkailujaksolla 1997-2016.
Suojärven veden kokonaistyppipitoisuus on lopputalvella ollut 890-1800 µg/l (keskiarvo
1380 µg/l) ja loppukesällä 740-1400 µg/l (keskiarvo 1010 µg/l). Lopputalvella pienimmät
pitoisuudet on mitattu huhtikuussa otetuissa näytteissä, mikä johtunee lumen sulamisvesien
myötä parantuneesta happitilanteesta sekä sulamisvesien pienemmästä typpipitoisuudesta.
Loppukesällä suurimmat kokonaistypen pitoisuudet on mitattu sadekesinä 2004 ja 2008,
muuten pitoisuustason muutokset vuosien välillä eivät ole kovin suuria. Lopputalvella
mineraalitypen osuus kokonaistypestä on ollut suuri, keskimäärin 38 %. Talvella
mineraalitypestä kaksi kolmasosaa on ammoniumtyppeä. Kesällä levätuotanto kuluttaa
mineraalityppeä tehokkaasti ja sekä ammoniumtypen että nitraattitypen pitoisuudet ovat
selvästi talvipitoisuuksia pienempiä. Loppukesällä mineraalitypen osuus kokonaistypestä on
ollut keskimäärin 8 %.
Suojärven lopputalven veden kokonaisfosforipitoisuus oli suurimmillaan Isonevan
kunnostusvuosina 1990-luvun lopulla (61-72 µg/l) ja myös lopputalvella 2011 mitattiin yhtä
suuri pitoisuus. Vuodesta 2005 lähtien lopputalven kokonaisfosforipitoisuus on ollut
pääsääntöisesti 40-50 µg/l, vuoden 2011 lisäksi poikkeuksia ovat lopputalvet 2013 ja 2016,
jolloin pitoisuus oli alle 40 µg/l. Kunnostusvuosina myös loppukesän
kokonaisfosforipitoisuudet olivat suurempia (76-100 µg/l) kuin 2000-luvulla. Vuosina 2002-
2012 kokonaisfosforipitoisuus oli pääsääntöisesti elokuun näytteessä 60-80 µg/l, mutta
viime vuosina 2013-2016 hieman pienempi (35-57 µg/l). Sarjasta puuttuu vuoden 2014
näyte, joka jäi kirjausvirheen takia ottamatta. Suojärven vesi on luokiteltavissa erittäin
reheväksi eikä fosforipitoisuudessa ole tapahtunut selkeitä tason muutoksia 2000-luvulla.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
38
Suojärven vedenlaatutietoja 1997-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja loppukesällä (oikea
rivistö).
Suojärven kasviplanktontuotannossa tapahtui selkeä muutos 2000-luvun alussa. Huolimatta
rehevistä olosuhteista kasviplanktontuotanto oli 1990-luvun lopulla erittäin pientä ja
klorofylli-a:n määrä oli loppukesällä vuosina 1997-2000 alle 4 µg/l. Isonevan
kunnostaminen turvetuotantoon muutti jonkin tekijän levätuotannossa ja 2000-luvun alusta
lähtien klorofylli-a:n määrä on paremmin vastannut kokonaisfosforin tasoa. Vuodesta 2010
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
39
alkaen Suojärven kasviplanktonin klorofylli-a –näytteitä on otettu kolme kertaa kesässä.
Vuosien 2010-2016 keskiarvon (59 µg/l) perusteella vesi on luokiteltavissa ylireheväksi.
Suurimmat klorofylli-a:n määrät liittyvät limalevän (Gonyostomum semen) runsaaseen
esiintymiseen, joten luokitus pelkästään klorofylli-a:n perusteella antaa väärän kuvan
Suojärven rehevyystasosta. Vuoden 2015 elokuun näytteestä tehtiin myös biomassamääritys
(liite 2). Tuolloin kasviplanktonin biomassa-arvo 3,2 mg/l ilmaisi reheviä olosuhteita.
Pääosan biomassasta muodostivat piilevät (52 %), kultalevät (18 %) ja nielulevät (10 %).
Tuossa näytteessä limalevän osuus oli vähäinen, samoin sinilevien (0,1 %).
Suojärven kasviplanktonin klorofylli-a loppukesällä 1997-2016.
Virmasvesi
Virmasveden asema 5 sijaitsee aivan Petäjäjoen laskukohdan läheisyydessä. Asema on
matala (kokonaissyvyys noin 4 m), minkä takia Petäjäjoen virtaamatilanteella on suuri
merkitys aseman veden laatuun
Aseman5 mataluuden ja Petäjäjoen läheisyyden takia vesipatsaan lämpötilakerrostuneisuus
on ollut sekä lopputalvella että loppukesällä vähäistä. Veden happitilanne on ollut hyvä
koko vesipatsaassa kaikkina havaintokertoina.
Lopputalvella veden humuspitoisuus asemalla 5 riippuu täysin kevättulvan vaiheesta ja
vaihtelu tarkkailukaudella 1997-2016 on ollut melko suurta (kemiallinen hapenkulutus
päällysvedessä 9-26 O2 mg/l, väriluku 50-190 Pt mg/l). Petäjäjoen vesi on nostanut
useampana lopputalven havaintokertana päällysveden humuspitoisuuden hieman pohjan
läheistä vesikerrosta suuremmaksi (kemiallinen hapenkulutus päällysvedessä keskimäärin
18 O2 mg/l, pohjan lähellä 16 O2 mg/l). Kesällä veden humuspitoisuuteen vaikuttaa
Petäjäjoen ohella myös tuulen mukana tapahtuva sekoittuminen kirkkaampiin Virmasveden
selkävesiin, mikä tasoittaa vuosien välistä vaihtelua. Vesi on ollut selvästi kirkkaampaa
(päällysvedessä kemiallinen hapenkulutus 6,9-11 O2 mg/l, keskiarvo 8,6 O2 mg/l ja väriluku
25-68 Pt mg/l, keskiarvo 39 Pt mg/l) kuin talvella ja ero pinnan ja pohjan läheisen
vesikerroksen humuspitoisuuden välillä hyvin pieni. Suurin humuspitoisuus päällysvedessä
mitattiin sadekesänä 2012.
Humuspitoisuuden lailla kokonaistypen pitoisuus on vaihdellut lopputalvella paljon (470-
1200 µg/l) riippuen Petäjäjoen vaikutuksesta havaintoajankohtana. Suurimmat pitoisuudet
on mitattu huhtikuussa otetuista näytteistä. Päällysvedessä kokonaistypen pitoisuus on ollut
keskimäärin 100 µg/l suurempi kuin pohjan läheisyydessä. Lopputalvella noin kolmasosa
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
40
kokonaistypestä on ollut mineraalityppeä ja mineraalitypestä pääosa nitraattityppeä.
Loppukesällä kokonaistypen pitoisuusvaihtelut (330-530 µg/l) ovat olleet humuspitoisuuden
lailla selvästi pienempiä kuin lopputalvella ja ero päällysveden sekä pohjan läheisen veden
kokonaistyppipitoisuudessa on ollut vähäinen. Kokonaistypen pitoisuus on loppukesällä
keskimäärin puolet pienempi kuin lopputalvella. Mineraalitypen pitoisuudet ovat usein
loppukesällä kokonaan käytetty levätuotantoon eli pitoisuudet ovat alle määritysrajan 5 µg/l.
Virmasveden aseman 5 vedenlaatutietoja 1997-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja
loppukesällä (oikea rivistö). Päällysveden (1 m) tiedot on merkitty sinisellä ympyrällä, pohjan
läheisen veden (1 m pohjan yläpuolelta) avoimella punaisella ympyrällä.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
41
Virmasveden asemalla 5 veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä
pääosin välillä 13-32 µg/l. Poikkeuksena ovat lopputalvet 1999, 2010 ja 2016, jolloin
Petäjäjoen kautta tulleessa vedessä kokonaisfosforin pitoisuus on ollut selvästi
suurempi. Kaikki nämä näytteet on otettu huhtikuussa.Lopputalvella päällysveden
kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 28 µg/l ja pohjan läheisen veden 21
µg/l. Loppukesällä kokonaisfosforin pitoisuus päällysvedessä on ollut selvästi
pienempi (6-17 µg/l, keskimäärin 10 µg/l). Suurin päällysveden
kokonaisfosforipitoisuus mitattiin sadekesänä 2012. Pohjan läheisen vesikerroksen
kokonaisfosforipitoisuus oli elokuussa 2002 (31 µg/l) selvästi päällysvettä suurempi,
muuten ero vesipatsaassa on ollut vähäinen. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella
Virmasveden asema on luokiteltavissa karuksi-lievästi reheväksi eikä rehevyystasossa
ole kokonaisfosforipitoisuuden perusteella todettavissa selkeää muutossuuntaa
tarkkailujaksolla 1997-2016.
Virmasveden kasviplanktonin klorofylli-a on tarkkailujaksolla 1997-2016 vaihdellut
välillä 1,8-10 µg/l. Keskiarvon perusteella aseman 5 vesi on luokiteltavissa lievästi
reheväksi. Vuosina 2003-2005 sekä 2012-2013 Virmasveden aseman 5 rehevyystaso
oli jonkin verran suurempi kuin vuosina 1992-96, jolloin Isonevaa ei oltu kunnostettu
turvetuotantoon. Näihin ajanjaksoihin liittyvät sateiset kesät 2004 ja 2012. Muina
tarkkailuvuosina kasviplanktonin klorofylli-a:n määrä on ollut samaa tasoa kuin
vertailuvuosina 1992-96, joten elokuun näytteiden perusteella selkeää rehevyystason
muutosta ei ole todettavissa Virmasveden asemalla 5. Vuonna 2015 elokuun
näytteestä tehtiin kasviplanktonin biomassamääritys (liite 2). Biomassa-arvo 0,8 mg/l
viittasi erinomaiseen tilaan. Myös sinilevien vähäinen osuus biomassasta (1,9 %)
viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (0) viittasi hyvään tilaan. Suurimman osan
biomassasta muodostivat nielulevät (14 %), kultalevät (14 %) ja piilevät (43 %).
Virmasveden aseman 5 kasviplanktonin klorofylli-a loppukesällä 1992-2016.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
42
ISO-RIISTASUO 2016
Sijainti
Iso-Riistasuo sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Petäjäjoen valuma-alueella (vesistöalue 14.748,
peruskartat 3313 09,12, 3314 07,10, 3331 03 ja 3332 01). Tuotantoalue on Pielavedellä.
Vesistöalueen koko on 168,47 km2 ja järvisyys 8,17 % (Ekholm 1993). Samalla vesistöalueella
sijaitsee myös Kuopion Energian Aittosuon turvetuotantoalue. Iso-Riistasuon läheisyydessä
sijaitsee myös Soidinsuon turvetuotantoalue, jossa turvetuotanto alkoi vuonna 1980 ja loppui
vuonna 2014.
Kuvassa musta viiva on vesistöalueen raja.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
43
Vuoden 2016 tarkkailuohjelmaan kuuluneet asemat on merkitty punaisella ympyrällä.
Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely
Iso-Riistasuon kuormittava ala 2016 36 ha
Tuotannossa 35,1 ha
Iso-Riistasuon kunnostus turvetuotantoalueeksi aloitettiin vuonna 2009 ja tuotanto alkoi vuonna
2011. Iso-Riistasuon kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentällä ja sen jälkeen ne johdetaan
laskuojan kautta n. 2 km:n päähän Pahankalapuroon. Pahakalanpurosta vedet laskevat Soidinpuron
ja Molkanpuron kautta Molkanjärveen, joka sijaitsee noin 3 km:n päässä Iso-Riistasuolta.
Petäjäjärvestä vesi jatkaa Välijoen, Pienen Petäjäjärven ja Petäjäjoen kautta Pielaveden
Murtoselkään. Murtoselkään tuotantoalueelta on matkaa noin 10 km.
Kuormitus
Iso-Riistasuon kuormituslaskenta on vaihdellut vuosien varrella. Kunnostusvuosina 2009-2010 Iso-
Riistasuon kuormitus arvioitiin Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelmaan kuuluneiden
pintavalutuskentällisten tuotantoalueiden ominaiskuormitusluvuilla. Vuosina 2011-2013 kuormitus
arvioitiin laskeutusaltaallisten tuotantoalueiden tuloksista lasketuilla ominaiskuormitusluvuilla,
joista vähennettiin pintavalutuskentällä todetut reduktiot. Vuonna 2014 Iso-Riistasuolla aloitettiin
jatkuvatoiminen virtaamamittaus kesällä ja kuormitus arvioitiin alkuvuoden osalta ympärivuotisten
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
44
asemien avulla ja loppuvuoden osalta Iso-Riistasuon omalla aineistolla. Vuosina 2015 ja 2016 Iso-
Riistasuon kuormitus arvioitiin sen omalla ympärivuotisella virtaamamittaus- ja
vedenlaatuaineistolla. Muutokset laskentamenetelmissä näkyvät varsin selvästi
kuormitusaikasarjassa, joten vasta viimeiset kaksi vuotta ovat parhaiten toisiinsa verrattavia.
Vuonna 2016 Iso-Riistasuon kuormitus oli jonkin verran pienempää kuin vuonna 2015.
Iso-Riistasuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2009-2016.
Iso-Riistasuon pintavalutuskenttä on toiminut hyvin heti alusta vuodesta 2009 lähtien. Kenttä on
vähentänyt tehokkaasti kiintoaineen (keskimäärin 78 % vuosina 2009-2016), kokonaistypen (49 %),
ammoniumtypen (63 %), kokonaisfosforin (71 %), fosfaattifosforin (50 %) ja raudan (51 %)
pitoisuuksia. Myös kemiallinen hapenkulutus on hieman vähentynyt pintavalutuskentällä,
keskimäärin 9 %.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
45
Iso-Riistasuon pintavalutuskentän mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2009-2016 keskiarvoina.
Virtavedet
Iso-Riistasuon alapuolisessa vesistössä on tehty virtavesitutkimuksia uuden tarkkailuohjelman
mukaisesti vuosina 2010 ja 2016. Soidinsuon ollessa tuotannossa vesistötarkkailuja tehtiin samoilla
asemilla Soidinpurossa ja Molkanpurossa lisäksi vuosina 2003 ja 2006. Toukokuussa 2016 näyte
otettiin Pahakalanpurosta tehtyjen virtaamamittausten perusteella kevätvalunnan jälkeen
alivirtaamatilanteessa (valuma 2,2 l/s*km2) , heinäkuussa keskivirtaamatilanteessa (9,7 l/s*km
2),
syyskuussa selvässä alivirtaamassa (0,5 l/s*km2) ja toukokuussa 2017 lievässä
ylivirtaamatilanteessa (11,7 l/s*km2). Pahakalapuron valuma-alue on sen verran pieni (noin 2 km
2),
että virtaaman vaihtelut ovat nopeita ja ylivirtaamatilanteet ovat usein melko lyhytkestoisia.
Pahakalanpuro
Pahakalanpuron vedessä humuspitoisuus on vaihdellut paljon havaintokertojen välillä
(kemiallinen hapenkulutus 27-62 O2 mg/l, keskiarvo 41 O2 mg/l ja väriluku 240-570 Pt
mg/l, keskiarvo 330 PT mg/l). Vesi on ollut pääsääntöisesti voimakkaan humuspitoista.
Humuspitoisuus on seurannut melko hyvin Iso-Riistasuon pintavalutuskentältä lähtevän
veden humuspitoisuutta. Esimerkiksi heinäkuun alussa 2016, jolloin virtaama oli muutaman
päivän sateen jälkeen selvästi kohonnut, pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä kemialiinen
hapenkulutus oli 57 O2 mg/l ja Pahakalanpurossa 62 O2 mg/l. Vastaavasti syyskuussa 2016
alivirtaaman aikaan pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä kemiallinen hapenkulutus oli 31
O2 mg/l ja Pahakalanpurossa 27 O2 mg/l.
Suuresta humuspitoisuudesta huolimatta Pahakalan vesi on ollut pääosin vain lievästi
hapanta (pH 6,0-6,6) ja ajoittain jopa lievästi emäksistä (pH 7,2 syyskuussa 2010).
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
46
Pahakalanpuron (punainen viiva), Soidinpuron (oranssi viiva) sekä Molkanpuron (vihreä
viiva) vedenlaatutietoja tarkkailuvuosilta 2003, 2006, 2010 ja 2016. Pahakalanpurosta on
näytteitä otettu vain vuosina 2010 ja 2016.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
47
Pahakalanpuron veden suurin kiintoainepitoisuus 19 mg/l mitattiin Iso-Riistasuon
kunnostusvuonna 2010. Vuoden 2016/17 havaintokertoina veden kiintoainepitoisuus on
ollut jonkin verran koholla (3,2-9,5 mg/l). Suurin pitoisuus mitattiin muutaman sadepäivän
jälkeen heinäkuussa. Tuolloin Iso-Riistasuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä
kiintoainepitoisuus oli vain 2,2 mg/l, joten valuma-alueella oleva maatalousmaa on
todennäköisesti lisännyt puroveden kiintoainepitoisuutta. Noin puolet puroveden
kiintoaineesta oli mineraaliainesta, mikä myöskin viittaa peltoalueisiin.
Pahakalanpurossa veden kokonaistyppipitoisuus on vaihdellut pääsääntöisesti välillä 1100-
1600 µg/l, marraskuussa 2010 alivirtaaman aikaan pitoisuus oli selvästi suurempi (3100
µg/l). Vuoden 2016/17 havaintokertoina kokonaistypen pitoisuus oli purovedessä 1100-1600
µg/l ja vastaavina ajankohtina pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä 650-1200 µg/l, joten
typpikuormitusta tulee myös muualta valuma-alueelta. Mineraalitypen osuus
kokonaistypestä on ollut Pahakalanpurossa keskimäärin 37 % ja pääosa mineraalitypestä on
ollut nitraattityppeä.
Pahakalanpurossa veden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut välillä 32-100 µg/l ja
keskipitoisuuden 62 µg/l perusteella vesi on luokiteltavissa erittäin reheväksi. Vuoden
2016/17 havaintokerroista suurin pitoisuus 78 µg/l mitattiin alivirtaaman aikaan syyskuussa
2016. Iso-Riistasuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä kokonaisfosforipitoisuus oli
vuoden 2016/17 havaintokertoina 18-27 µg/l, joten merkittävä osa Pahakalan
kokonaisfosforikuormituksesta tulee muualta valuma-alueelta kuin Iso-Riistasuolta.
Soidinpuro alapuoli
Soidinpuron alaosalla uoma on kaivettu leveäksi eikä havaintoajankohtina vedessä ollut
näkyvää virtaamaa.
Soidinpurossa veden humuspitoisuus on vaihdellut hyvin samalla tavalla kuin
Pahakalanpurossa. Veden kemiallinen hapenkulutus on ollut 30-63 O2 mg/l (keskiarvo 41
O2 mg/l) ja väriluku 230-570 Pt mg/l (keskiarvo 355 Pt mg/l). Iso-Riistasuon
kunnostusvuonna 2010 veden kemiallinen hapenkulutus laski hieman Pahakalanpuron ja
Soidinpuron asemien välillä, mutta toukokuussa 2011 ja vuosien 2016/17 havaintokertoina
kemiallinen hapenkulutus on noussut hieman asemien välillä. Keskimäärin humuspitoisuus
ei ole muuttunut asemien välillä, joten Soidinsuon turvetuotannon loppuminen tai
Pahakalansuon turvetuotannon alkaminen ei näytä merkittävästi vaikuttaneen Soidinpuron
veden humuspitoisuuteen.
Veden happamuus on pääsääntöisesti lisääntynyt hieman Pahakalansuon ja Soidinpuron
välillä, ero on ollut keskimäärin 0,3 pH yksikköä. Soidinpuron vesi on ollut muutamaa
poikkeusta lukuun ottamatta lievästi hapanta (pH 6,1-6,8), muutamassa kevät- ja
ylivirtaamanäytteessä vesi on ollut hapanta (pH 5,5-5,8).
Puroveden kiintoainepitoisuus on yhtä havaintokertaa lukuun ottamatta lisääntynyt
Pahakalanpuron ja Soidinpuron välillä, ero on ollut keskimäärin 2,7 mg/l. Soidinpuron
veden kiintoaineen keskipitoisuus on ollut jaksolla 2003-2016 10,5 mg/l ja 2010 sekä 2016
10,1 mg/l, joten myöskään Soidinpuron kiintoainepitoisuudessa ei ole tapahtunut
merkittävää muutosta Iso-Riistasuon aloituksen tai Soidinsuon lakkauttamisen jälkeen.
Soidinpuron kokonaistypen pitoisuus on tarkkailuvuosina 2010/11 ja 2016/17 vaihdellut
välillä 1300-2200 µg/l ja keskipitoisuus 1575 µg/l on lähes sama kuin Pahakalanpurossa.
Useimpina havaintokertoina pitoisuus on kuitenkin hieman noussut asemien välillä. Jos
verrataan koko jakson 2003-2016 ja vuosien 2010 ja 2016 kokonaistypen keskiarvoja, on
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
48
pitoisuuskeskiarvo vuosina 2010 ja 2016 noin 150 µg/l pienempi. Tämä voisi viitata siihen,
että Soidinsuon turvetuotannon loppumisen myötä kokonaistyppikuormitus on hieman
vähentynyt, mutta melko vähäinen aineiston perusteella tämä on vain olettamus.
Pahakalanpuron ja Soidinpuron välillä nitraattitypen pitoisuus on pudonnut keskimäärin
lähes puolella ja samalla ammoniumtypen pitoisuus kaksinkertaistunut. Mineraalitypen
osuus kokonaistypestä on ollut Soidinpurossa keskimäärin 28 %, josta nitraattityppeä on
ollut noin kaksi kolmasosaa.
Soidinpurossa veden kokonaisfosforin pitoisuus on ollut vuosina 2010/11 ja 2016/17
keskimäärin 78 µg/l, mikä on 16 µg/l enemmän kuin Pahakalanpurossa. Kokonaisfosforin
pitoisuus on noussut lähes jokaisena havaintokertana ja vesi on Soidinpurossa
luokiteltavissa erittäin reheväksi. Verrattaessa koko havaintohistorian 2003-2016 keskiarvoa
99 µg/l vuosien 2010/11 ja 2016/17 keskiarvoon, on viitteitä rehevyystason lievään laskuun
Soidinsuon turvetuotannon loputtua, mutta tämäkin olettamus perustuu kokonaistypen lailla
vielä tällä hetkellä melko pieneen aineistoon.
Molkanpuro
Molkanpuron asema sijaitsee lähellä puron laskukohtaa Molkanjärveen. Puro on useana
havaintokertana tulvinut rannoille, mutta näyte on saatu otettua purouomasta.
Veden humuspitoisuuden muutos Soidinpuron ja Molkanpuron välillä on hyvin vähäinen.
Koko havaintoaineiston (vuodet 2003, 2006, 2010/11 ja 2016/17) kemiallisen
hapenkulutuksen keskiarvo on molemmilla asemilla 40 O2 mg/l ja väriluvun keskiarvo
Soidinpurossa 20 Pt mg/l Molkanpuroa suurempi.
Veden happamuus on lisääntynyt hieman kaikkina havaintokertoina Soidinpuron ja
Molkanpuron välillä, ero on ollut keskimäärin 0,2 pH yksikköä. Molkanpurossa veden
happamuus on ollut pH 5,4-6,8.
Veden kiintoainepitoisuus on laskenut lähes jokaisena havaintokertana Soidinpuron ja
Molkanpuron välillä, ero on ollut keskimäärin 2,7 mg/l. Molkanpurossa kiintoainepitoisuus
on ollut 3,3-13 mg/l, suurin pitoisuus mitattiin heinäkuussa 2016.
Molkanpurossa kokonaistypen pitoisuus on laskenut jokaisena havaintokertana koko
jaksolla 2003-2016, ero Soidinpuroon verrattuna on ollut keskimäärin 200 µg/l. Vuosina
2010 ja 2016 veden kokonaistypen pitoisuus on ollut keskimäärin noin 150 µg/l pienempi
kuin koko jaksolla 2003-2016, joten myös Molkanpurossa on viitteitä
kokonaistyppikuormituksen pienenemisestä Soidinsuon turvetuotannon loputtua.
Molkanpurossa sekä nitraattitypen että ammoniumtypen keskipitoisuus ovat hieman
pienempiä kuin Soidinpurossa, mineraalitypen osuus kokonaistypestä on ollut
Molkanpurossa keskimäärin 23 %.
Veden rehevyystaso on laskenut hieman Soidinpuron ja Molkanpuron välissä, vuosina
2010/11 ja 2016/17 ero on ollut keskimäärin 6 µg/l. Molkanpuron vesi on kuitenkin edelleen
luokiteltavissa erittäin reheväksi. Kokonaistypen tavoin myös Molkanpuron
kokonaisfosforin pitoisuus on ollut vuosina 2010/11 ja 2016/17 hieman pienempi kuin koko
jaksolla 2003-2016, joten Soidinsuon turvetuotannon lopettaminen näyttäisi hieman
vähentäneen Molkanpuron rehevyystasoa.
. Molkanjärvi
Molkanjärvi on matala vesialue, veden syvyys havaintopaikalla on alle 1,5 m..
Molkanjärven happitilanne oli heikko lopputalvina 2009-2011, jolloin Iso-Riistasuota
kunnostettiin turvetuotantoon. Lopputalvella 2015 happitilanne oli myös jonkin verran
heikentynyt, mutta muina tarkkailutalvina happitilanne on ollut kohtalaisen hyvä.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
49
Molkanjärven pienen vesitilavuuden ansiosta Molkanpuron kautta tuleva kevätvalunta
parantaa järven happitilannetta loppukeväällä melko nopeasti, joten lopputalven
happitilanne riippuu paljon kevätvalunnan vaiheesta. Loppukesällä Molkanjärven
happitilanne on ollut kohtalaisen hyvä.
Molkanjärven vesi on voimakkaan humuspitoista. Lopputalvella veden kemiallinen
hapenkulutus on ollut 32-46 O2 mg/l (keskiarvo 39 O2 mg/l) ja väriluku 210-350 Pt mg/l
(keskiarvo 330 Pt mg/l). Lopputalvella 2009 väriluku oli keskimääräistä suurempi (570 Pt
mg/l). Loppukesällä humuspitoisuus on ollut samaa tasoa kuin lopputalvella, kemiallinen
hapenkulutus 30-52 O2 mg/l (keskiarvo 39 O2 mg/l) ja väriluku 230-500 Pt mg/l (keskiarvo
350 Pt mg/l). Loppukesällä suurin humusmäärä mitattiin sadekesänä 2008. Molkanjärven
humuspitoisuudessa ei ole tarkkailuvuosina 2008-2016 nähtävissä selkeää muutossuuntaa.
Molkanjärven veden kokonaistyppipitoisuus on ollut lopputalvella melko vakaa, 1300-1600
µg/l. Ainoan poikkeuksen tähän tekevät vuodet 2009, jolloin pitoisuus oli 2000 µg/l ja 2015,
jolloin mitattiin suurin pitoisuus 2200 µg/l. Näinä ajankohtina myös veden kemiallinen
hapenkulutus oli suurin. Vuosi 2009 liittynee huonoon happitilanteeseen ja vuonna 2015
talvi oli keskimääräistä lauhempi. Loppukesällä kokonaistypen pitoisuus on vaihdellut
välillä 1000-1400 µg/l. Huomionarvoista on se, että pitoisuus on laskenut hieman
tarkkailujaksolla 2008-2016. Sama ilmiö on havaittavissa myös Soidinpurossa ja
Molkanpurossa, ja se liittynee Soidinsuon turvetuotannon lopettamiseen. Lopputalvella
ammoniumtypen pitoisuus on laskenut tasaisesti, mikä myös viittaa turvetuotannon
kuormituksen vähenemiseen. Loppukesällä mineraalitypen pitoisuudet ovat olleet pieniä
levätuotannon takia.
Molkanjärven veden kokonaisfosforin keskipitoisuus on ollut lopputalvella 80 µg/l ja
loppukesällä 83 µg/l, minkä perusteella järvi on luokiteltavissa erittäin reheväksi.
Lopputalvella vaihtelu on ollut suurempaa (49-110 µg/l). Suurimmat lopputalven
pitoisuudet mitattiin sadekesien 2008 ja 2012 jälkeisinä talvina. Loppukesällä
pitoisuusvaihtelu on ollut hieman pienempää (69-100 µg/l). Suurimmat loppukesän
pitoisuudet mitattiin 2008-2009. Sen jälkeen vaihtelu on ollut melko pientä eikä selkeää
muutossuuntaa pitoisuudessa ole nähtävissä. Soidinpurossa ja Molkanpurossa rehevyystaso
näytti hieman laskeneen Soidinsuon turvetuotannon loputtua, mutta vaikutus ei ole näkynyt
vielä kovin selvänä Molkanjärven kokonaisfosforipitoisuudessa.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
50
Molkanjärven vedenlaatutietoja 2008-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja loppukesällä
(oikea rivistö).
Molkanjärven kasviplanktonin klorofylli-a:n määrä on vaihdellut tarkkailuvuosina 2008-
2016 erittäin paljon (23-85 µg/l), mikä on tyypillistä erittäin reheville järville. Vuodesta
2011 lähtien näytteitä on otettu kolme kertaa kesässä, mikä on lisännyt rehevyystason arvion
luotettavuutta. Vuoden 206 keskipitoisuuden 38 µg/l perusteella Molkanjärvi on
luokiteltavissa erittäin reheväksi, mikä tukee myös kokonaisfosforipitoisuuden perusteella
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
51
tehtyä luokittelua. Klorofylli-a:n määrässä on nähtävissä samanlainen lievästi laskeva
suuntaus kuin kokonaisravinteissa Soidinsuon turvetuotannon loppumisen jälkeen.
Molkanjärvestä on tehty vuosina 2014-2016 kasviplanktonin biomassalaskenta. Vuoden
2016 tulokset eivät ole vielä valmiit, mutta vuonna 2015 biomassa-arvo 6,7 mg/l ilmaisi
rehevöitymistä (liite 2). Sinilevien osuus biomassasta oli vain 0,6 %. Suurimman osan
biomassasta muodostivat kultalevät (18 %) ja silmälevät (45 %).
Molkanjärven kasviplanktonin klorofylli-a loppukesällä 2008-2016.
Petäjäjärvi
Petäjäjärven alusvesi on ollut koko tarkkailukaudella 2008-2016 lopputalvella täysin
hapeton muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Huhtikuussa 2013 alusveden happitilanne
oli heikko, mutta alusvesi ei ollut täysin hapeton. Maaliskuun lopulla 2015 alusveden
happitilanne oli kohtalaisen hyvä. Huolimatta paksusta jääkannesta (38 cm) jää oli lähes
lumeton, mikä oli alkanut lämmittämään päällysvettä ja purkamaan
lämpötilakerrostuneisuutta ja samalla happea oli päässyt siirtymään pohjan läheisiin
vesikerroksiin.. Yhden metrin syvyydessä veden lämpötila oli peräti 3,4 oC. Petäjäjärven
syvännealue on sen verran avoimella paikalla, että loppukesällä vesipatsas on tavallisesti
ollut lähes tasalämpöinen ja sen myötä happitilanne on ollut koko vesipatsaassa hyvä.
Poikkeuksen tekevät loppukesän näytteet vuosilta 2014 ja 2015. Tuolloin vesipatsas oli
lämpötilan mukaan kerrostunut ja alusvesi molempina vuosina näytteenottoajankohtina
täysin hapeton.
Lopputalvella Petäjäveden päällysvesi on ollut humuspitoista ja vaihtelut vuosien välillä
ovat olleet melko vähäisiä. Veden väriluku on ollut 110-201 Pt mg/l (keskiarvo 170 Pt mg/l)
ja kemiallinen hapenkulutus 16-31 O2 mg/l (keskiarvo 25 O2 mg/l). Suurimmat arvot
mitattiin sadekesän 2012 jälkeen lopputalvella 2013 ja humuspitoisuus oli samaa tasoa myös
vuonna 2014. Talvi 2014 oli keskimääräistä lauhempi. Alusvedessä väriluku ja kemiallinen
hapenkulutus ovat olleet huomattavan suuria mm. siksi, että hapettomuus on vapauttanut
pohjasedimentistä rautayhdisteitä. Vuonna 2014, jolloin alusveden happitilanne oli
kohtalaisen hyvä, veden väriluku oli edelleen erittäin suuri osoittaen sen, että happitilanne
oli korjaantunut juuri ennen näytteenottoa eikä se ollut vielä ehtinyt vaikuttaa muihin
vedenlaatuparametreihin. Loppukesällä päällysveden humuspitoisuus on ollut hieman
lopputalvea pienempi. Veden kemiallinen hapenkulutus on ollut 17-26 O2 mg/l (keskiarvo
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
52
20 O2 mg/l) ja väriluku 120-200 Pt mg/l (keskiarvo 145 Pt mg/l). Suurimmat arvot on
mitattu sadekesinä 2008 ja 2012. Koska alusvesi on pääsääntöisesti ollut hapellinen
loppukesän havaintoajankohtina, ovat veden väriluku ja kemiallinen hapenkulutus olleet
tasaisia koko vesipatsaassa. Loppukesinä 2014 ja 2015, jolloin alusvesi oli hapeton, väriluku
ja kemiallinen hapenkulutus olivat hieman suurempia kuin päällysvedessä. Ero oli kuitenkin
selvästi pienempi kuin lopputalvella, mikä kertoo sen, että kerrostuneisuuskausi on
avovesiaikaan huomattavasti lyhyempi kuin talvella. Petäjäjärven veden humuspitoisuudessa
ei ole nähtävissä selkeää muutossuuntaa.
Petäjäjärven kokonaistypen pitoisuus on ollut lopputalvella päällysvedessä 610-940 µg/l
(keskiarvo 830 µg/l). Suurimmat pitoisuudet on mitattu talvina 2008 ja 2014, pienimmät
2010-2011. Mineraalitypen osuus kokonaistypestä on ollut lähes kolmannes, ja
mineraalityppi on ollut lähes kokonaan nitraattityppeä. Alusveden hapettomuudesta johtuen
kokonaistypen pitoisuudet ovat olleet pohjan läheisyydessä selvästi suurempia (2100-2800
µg/l). Alusvedessä mineraalitypen osuus on ollut keskimäärin 51 %, ja mineraalityppi on
lähes kokonaan ammoniumtyppeä. Loppukesällä päällysveden kokonaistypen pitoisuus on
ollut melko vakaa (580-700 µg/l) ja keskipitoisuus on ollut 250 µg/l pienempi kuin
lopputalvella. Levätuotanto on pitänyt päällysveden mineraalitypen pitoisuudet erittäin
pieninä. Alusvedessä kokonaistypen pitoisuus on ollut vuosina 2014 ja 2015 lukuun
ottamatta lähes sama kuin päällysvedessä. Vuosina 2014 ja 2015 ilmeisen lyhytaikainen
alusveden hapettomuus oli nostanut alusveden kokonaistypen pitoisuutta 140-160 µg/l
päällysvettä suuremmaksi.
Petäjäveden päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut melko vakaa sekä lopputalvella
että loppukesällä koko tarkkailukaudella 2008-2016. Lopputalvella pitoisuus on ollut 19-29
µg/l (keskiarvo 25 µg/l). Loppukesällä rehevyystaso on ollut hieman suurempi. Pitoisuus on
ollut välillä 23-32 µg/l ja keskipitoisuuden 28 µg/l perusteella Petäjäjärvi on luokiteltavissa
lievästi reheväksi. Alusveden hapettomuudesta johtuva sisäinen kuormitus on nostanut
alusveden kokonaisfosforipitoisuuksia lopputalvella huomattavasti (63-150 µg/l, keskiarvo
104 µg/l). Alusveden kokonaisfosforin pitoisuus on ollut viime vuosina hieman pienempää
kuin tarkkailun alkuvuosina. Loppukesällä fosforin sisäinen kuormitus on ollut vähäistä
johtuen hyvästä happitilanteesta. Loppukesinä 2015 ja 2016 alusveden
kokonaisfosforipitoisuus on ollut 13-16 µg/l suurempi kuin päällysvedessä.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
53
Petäjäveden aseman 091 vedenlaatutietoja 2008-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja
loppukesällä (oikea rivistö). Päällysveden (1 m) tiedot on merkitty sinisellä ympyrällä, pohjan
läheisen veden (1 m pohjan yläpuolelta) avoimella punaisella ympyrällä.
.
Petäjäjärven asemalla 091 kasviplanktonin klorofylli-a:n määrä oli loppukesinä 2008 sekä
2012-2014 yli 20 µg/l (22-27 µg/l), muina havaintovuosina pitoisuus on ollut 13-17 µg/l.
Yksi havainto vuodessa ei anna kovin luotettavaa kuvaa järven rehevyystasosta, joten näiden
tulosten perusteella ei voida arvioida rehevyystason kehityssuuntaa. Elokuun 2016
klorofylli-a:n määrän (15 µg/l) perusteella Petäjäjärvi olisi luokiteltavissa reheväksi
vesialueeksi. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella luokitus on lievästi rehevän ja rehevän
välimaastossa. Vuoden 2015 kasviplanktonin biomassatutkimuksen perusteella biomassa-
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
54
arvo (1,5 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan (liite 2). Haitallisten sinilevien osuus
biomassasta (0,2 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,8) viittasi myös
erinomaiseen tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (12 %),
panssarilevät (12 %), kultalevät (24 %) ja piilevät (17 %). Limalevä Gonyostomum semen
muodosti 12 % kokonaisbiomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen
lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus
kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa.
Petäjäjärven aseman 091 kasviplanktonin klorofylli-a loppukesällä 2008-2016.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
55
KIERTOSUO 2016
Sijainti
Kiertosuo sijaitsee Savijärven valuma-alueella (vesistöalue 14.743, peruskartta 3323 01, 04).
Tuotantoalue on Kiuruvedellä. Vesistöalueen koko on 111 km2 ja järvisyys 2,8 % (Ekholm 1993).
Samalla vesistöalueella sijaitsee Pattosuon turvetuotantoalue, jossa turvetuotanto loppui vuonna
2014.
Kuvassa musta viiva on vesistöalueen raja ja vesistöhavaintopaikat on merkitty punaisella
ympyrällä.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
56
Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely
Kiertosuo kuormittava ala 2016 113,5 ha
Tuotannossa 110,3 ha
Kiertosuo kunnostettiin turvetuotantoon vuonna 1986 ja tuotanto alkoi vuonna 1987. Kiertosuo oli
maatalouskäytössä vuosina 2000-2005. Turvetuotanto aloitettiin uudelleen vuonna 2006.
Kuivatusvedet johdetaan seitsemän laskeutusaltaan kautta pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentältä
vedet johdetaan laskuojaa pitkin (noin 1 km) Kiertojokeen. Kiertojoen välityksellä kuivatusvedet
laskevat hieman yli 7 km:n päässä olevaan valuma-alueen keskusjärveen Savijärveen. Savijärvi
laskee lyhyen Savijoen kautta Pielaveden Luhdanlahteen, jonka etäisyys Kiertosuosta on
kokonaisuudessaan noin 12,5 km.
Samalla valuma-alueella oleva Pattosuon turvetuotantoalueen kunnostus turvetuotantoon alkoi
vuonna 1979 ja tuotanto alkoi vuonna 1981. Suurimmillaan tuotantoala oli 335 ha. Pattosuon
turvetuotanto loppui vuonna 2014.
Kuormitus
Kiertosuon kuormitus arvioitiin vuonna 2010 Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelmassa mukana
olevien pintavalutuskentällisten tuotantoalueiden ominaiskuormitusten keskiarvon avulla. Vuodesta
2011 lähtien laskennan pohjana on käytetty laskeutusaltaallisten alueiden ominaiskuormituslukuja,
joissa on huomioitu Kiertosuolla todetut pitoisuusreduktiot. Kiertosuo on ollut intensiivisessä
päästötarkkailussa vuodesta 2009 alkaen, mutta jatkuvatoimisen virtaamamittauksen puuttuessa
kuormitusta ei ole voitu laskea kokonaan tuotantoalueen omalla aineistolla.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
57
Kiertosuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2010-2016.
Kiertosuon pintavalutuskentällä kiintoaineen pitoisuusreduktio on ollut hyvä (keskimäärin 65 %
tarkkailujaksolla 2010-2016). Myös ammoniumtypen pitoisuusreduktio on ollut hyvä (keskimäärin
69 %) ja raudan (43 %). Kokonaistypen osalta reduktio on ollut kohtalainen (19 %), mutta
kokonaisfosforin osalta vain 18 % ja fosfaattifosforin pitoisuus on lisääntynyt jonkin verran
kentällä. Myös kuivatusveden kemiallinen hapenkulutus on noussut keskimäärin noin
kolmanneksen Kiertosuon pintavalutuskentällä.
Kiertosuon pintavalutuskentän mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2010-2016 keskiarvoina.
Virtavedet
Kiertosuon alapuolisissa vesistöissä (Murronjoki 3 ja Kiertojoki 2) ja tuotantoalueen yläpuolisella
Kiertojoen asemalla 1A on otettu vesistönäytteitä vuosina 2008, 2010, 2013 sekä 2016. Vuosi 2008
ei kuulunut varsinaisesti Pohjois-Savon turvetuotannon tarkkailuohjelman vesistötutkimusten
rotaatioon, vaan se oli Kiertosuon omaa erillistarkkailua turvetuotannon käynnistyttyä uudelleen.
Vesistöalueella on tehty tarkkailututkimuksia vuosina 2003 ja 2006, mutta nämä liittyivät pääosin
Pattosuon tarkkailuun eikä tuloksia käsitellä tässä yhteydessä. Näiden Pattosuon tarkkailuun
liittyvien tarkkailujen tulokset on käsitelty vuosien 2003 ja 2006 vuosiraporteissa. Toukokuun
havaintokerta 2016 ajoittui kevätvalunnan jälkivaiheeseen ja virtaama oli lähellä keskivirtaamaa
(valuma asemalla 1A 10,0 l/s*km2). Heinäkuun alun näyte otettiin selkeässä ylivirtaamassa (valuma
28,5 l/s*km2) , syyskuun näyte selkeässä alivirtaamassa (valuma1,2 l/s*km
2) ja toukokuun alun
2017 näyte kevättulvan aikaan (valuna 55,2 l/s*km2).
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
58
Kiertojoki 1A
Kiertojoen ylempi asema 1A sijaitsee Kiertosuon pohjoisten lohkojen välissä. Aseman
yläpuolelle ei tule laskuojia Kiertosuolta, vaan kaikki kuivatusvedet käsitellään
pintavalutuskentällä. Kiertosuon pohjoispuolella Kiertosuon valuma-alueella on peltoalueita.
Kiertojoen vesi on ollut asemalla 1 humuspitoista-voimakkaan humuspitoista (väriluku 150-
280 Pt mg/l, keskiarvo 215 Pt mg/l ja kemiallinen hapenkulutus 16-63 O2 mg/l, keskiarvo 29
O2 mg/l). Selvästi suurimmat arvot mitattiin heinäkuun havaintokertana 2008.
Tarkkailujakson 2016/17 suurimmat arvot (kemiallinen hapenkulutus 30 O2 mg/l ja väriluku
200 Pt mg/l) mitattiin heinäkuussa ylivirtaaman aikaan.
Kiertojoen vesi asemalla 1A on ollut pääsääntöisesti lievästi hapanta (pH 6,2-6,9).
Heinäkuun 2008 ja toukokuun 2017 ylivirtaamatilanteissa vesi oli luokiteltavissa
happamaksi (pH 5,6-5,9) ja alivirtaama-aikoina esimerkiksi lokakuussa 2016 vesi on ollut
lievästi emäksistä (pH 7,1-7,3).
Kiertojoen veden kiintoainepitoisuus on asemalla 1A vaihdellut paljon ja ajoittain pitoisuus
on ollut erittäin suuri (5-69 mg/l). Suuret kiintoainepitoisuudet ovat liittyneet
ylivirtaamatilanteisiin, ja tuolloin pääosa kiintoaineesta (keskimäärin lähes 70 % ) on ollut
mineraaliainesta. Kiertosuon pintavalutuskentälle tulevassa vedessä mineraaliaineksen osuus
on noussut myös ylivirtaamatilanteissa, mutta osuus on selvästi pienempi. Esimerkiksi
vuonna 2016 heinäkuun alun ylivirtaamassa Kiertojoen vedessä mitattiin suurin
kiintoainepitoisuus 63 mg/l, ja tästä mineraaliaineksen osuus oli 77 %. Kiertosuon
pintavalutuskentälle tulevassa vedessä kiintoainepitoisuus oli samana päivänä 47 mg/l, ja
tästä mineraaliaineksen osuus oli 36 %. Ylivirtaamatilanteissa Kiertojokeen näyttäisi siis
tulevan suuri kiintoainekuormitus yläpuoliselta valuma-alueelta, jossa on maatalousmaita.
Kiertojoen vedessä kokonaistyppipitoisuus on vaihdellut myös paljon asemalla 1A (680-
3300 µg/l, keskiarvo 1480 µg/l). Suurin pitoisuus mitattiin syyskuussa 2013
keskivirtaamatilanteessa. Tuolloin kolmasosa kokonaistypestä oli mineraalityppeä ja
ammoniumtypen pitoisuus melko suuri (720 µg/l). Korkea ammoniumtypen pitoisuus viittaa
turvetuotantovesien vaikutukseen asemalla 1A, mikä voi johtua esimerkiksi ojapenkkojen
vuotamisesta. Lokakuussa 2013 pitoisuus oli 2800 µg/l ja silloin lähes puolet
kokonaistypestä oli nitraattityppeä. Silloin myös Kiertosuon pintavalutuskentälle tulevassa
vedessä nitraattitypen pitoisuus oli samaa tasoa, joten kuivatusvesien vuotaminen
Kiertojokeen on voinut olla syynä kohonneeseen kokonaistypen pitoisuuteen lokakuussa
2013. Toukokuun alussa 2017 kokonaistypen pitoisuus oli Kiertojoen vedessä myös suuri
(2800 µg/l) ja tästä pääosa (1500 µg/l) oli nitraattityppeä. Tuolloin mineraalitypen
pitoisuudet Kiertosuon pintavalutuskentälle menevässä vedessä olivat selvästi pienempiä,
joten ainakin kevätvalunnan aikaan Kiertosuon yläpuolinen valuma-alue nostaa aseman 1A
nitraattitypen pitoisuutta.
Jokiveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut asemalla 1A ajoittain erittäin suuri (37-370
µg/l). Keskipitoisuuden 84 µg/l perusteella vesi on luokiteltavissa erittäin reheväksi.
Suurimmat pitoisuudet mitattiin ylivirtaamatilanteissa kiintoainemaksimien kanssa samaan
aikaan, joten kokonaisfosforikuorma lienee suurilta osin Kiertosuon yläpuoliselta valuma-
alueelta. Noina havaintokertoina kokonaisfosforipitoisuus oli Kiertosuon
pintavalutuskentälle tulevassa vedessä selvästi pienempi kuin Kiertojoessa.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
59
Kiertojoen asemien 1A (sininen viiva) ja 2 (vihreä viiva) sekä Murronjoen aseman 3
(punainen viiva) vedenlaatutietoja tarkkailuvuosilta 2008, 2010, 2013 ja 2016.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
60
Murronjoki 3
Murronjoen aseman 3 yläpuolella yhtyvät Kiertosuon alueelta tuleva Kiertojoki sekä
entiseltä Pattosuon turvetuotantoalueelta tuleva Pattojoki. Pattosuon turvetuotantoalue on
nykyään isolta osin maatalouskäytössä.
Veden humuspitoisuus nousee jonkin verran Kiertojoen aseman 1A ja Murronjoen aseman 3
välillä. Kemiallinen hapenkulutus nousee keskimäärin 4 O2 mg/l ja väriluku 85 Pt mg/l.
Vuoden 2016/17 havaintokerroista veden kemiallinen hapenkulutus oli heinäkuun
ylivirtaamatilanteessa (40 O2 mg/l) selvästi suurempi kuin lokakuussa alivirtaaman aikaan
(18 O2 mg/l).
Veden happamuuden muutos Kiertojoen ja Murronjoen välillä on kaikkina havaintokertoina
ollut vähäinen. Humuspitoisuuden lievästi kasvusta huolimatta Murronjoen vedessä
happamuus on ollut keskimäärin 0,1 pH-yksikköä pienempi kuin Kiertojoessa.
Murronjoessa veden kiintoainepitoisuus on ollut muutamia alivirtaamatilanteita lukuun
ottamatta yli 10 mg/l ja keskipitoisuus 25 mg/l on 8 mg/l suurempi kuin Kiertojoessa.
Murronjoen veden kiintoainepitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti selvästi suurempia kuin
Kiertosuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä, joten suurin osa jokiveden
kiintoainekuormituksesta on tullut muualta kuin Kiertosuolta. Tätä tukee myös suuri
mineraaliaineksen osuus kiintoaineesta, keskimäärin lähes 70 %.
Kokonaistypen pitoisuusmuutokset Kiertojoen ja Murronjoen havaintoasemien välillä ovat
olleet pääsääntöisesti vähäisiä, mikä viittaa siihen, että Pattojoessa pitoisuustaso on ollut
sama. Murronjoessa kokonaistypen keskipitoisuus on ollut keskimäärin 100 µg/l pienempi
kuin Kiertojoen asemalla 1A. Kiertosuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä
kokonaistypen pitoisuus on ollut samaa tasoa. Esimerkiksi vuoden 2016 havaintokertoina
Kiertosuolta lähtevän kuivatusveden keskipitoisuus oli 1320 µg/l, ja Murronjoessa pitoisuus
on ollut keskimäärin 1400 µg/l. Muutos sekä nitraatti- että ammoniumtypen pitoisuuksissa
on ollut myös keskimäärin vähäinen Kiertosuon aseman 1A ja Murronjoen aseman 3 välillä.
Lisääntynyt kiintoainepitoisuus Murronjoessa Kiertojokeen verrattuna on näkynyt myös
kokonaisfosforin pitoisuuksissa. Murronjoessa kokonaisfosforin keskipitoisuus on ollut 23
µg/l suurempi ja jokivesi on luokiteltavissa erittäin reheväksi. Keväällä pitoisuus on ollut
pienimmillään noin 50 µg/l.
Kiertojoki 2
Murronjoki muuttuu etelään päin mentäessä jälleen Kiertojoeksi. Murronjoen asemien 3 ja
Kiertojoen aseman 2 välinen valuma-alue on pääsoin ojitettua metsä- ja suoaluetta.
Muutos veden humuspitoisuudessa Murronjoen ja Kiertojoen välillä on hyvin vähäinen.
Veden kemiallinen hapenkulutus on noussut keskimäärin 1 O2 mg/l ja väriluku laskenut 20
Pt mg/l asemien välillä. Muutamaa alivirtaamatilannetta lukuun ottamatta vesi on
Kiertosuon asemalla 2 luokiteltavissa voimakkaan humuspitoiseksi.
Humuspitoisuuden tavoin muutos veden happamuudessa on ollut pääosin vähäinen
Murronjoen ja Kiertojoen välillä. Veden happamuus on laskenut keskimäärin 0,1 pH
yksikköä. Kiertojoen asemalla 2 vesi on kerran (23.7.2008) ollut hapanta (pH 5,4) ja
keväällä happamuus on ollut lähellä pH 6, mutta muina havaintokertoina veden happamuus
on ollut lähellä neutraalia ja ajoittain vesi on ollut lievästi emäksistä (pH 7,1-7,5).
Muutos jokiveden kiintoainepitoisuudessa on ollut myös keskimäärin Murronjoen ja
Kiertojoen välillä. Ylivirtaamatilanteissa pitoisuus on tavallisesti jonkin verran noussut
asemien välillä ja muina havaintokertoina hieman laskenut. Suurin pitoisuus 74 µg/l
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
61
mitattiin lokakuun 2013 ylivirtaaman aikaan. Mineraaliaineksen osuus kiintoaineesta on
ollut keskimääri sama kuin Murronjoessa (69 %).
Kokonaistypen pitoisuus on laskenut hieman Murronjoen ja Kiertojoen välillä lähes
kaikkina havaintokertoina, ero asemien 3 ja 2 välillä on ollut keskimäärin 130 µg/l.
Kokonaistypen pitoisuusvaihtelu (770-2300 µg/l) on Kiertojoessa asemalla 2 jonkin verran
pienempää kuin yläpuolisilla asemilla. Nitraatti- ja ammoniumtypen keskipitoisuudet ovat
lähes samoja asemilla 3 ja 2.
Jokiveden kokonaisfosforipitoisuus on laskenut keskimäärin 14 µg/l Murronjoen ja
Kiertojoen havaintoasemien välillä vaikka kiintoainepitoisuudessa muutos on ollut
keskimäärin vähäinen. Osa vähenemisestä johtuu fosfaattifosforin pienenemisestä
keskimäärin 5 µg/l. Kiertojen asemalla 2 vesi on kokonaisfosforin keskipitoisuuden
perusteella luokiteltavissa erittäin reheväksi, mutta useina havaintokertoina myös
ylireheväksi. Vuoden 2016/17 havaintokertoina suurin pitoisuus 120 µg/l mitattiin
ylivirtaaman aikaan heinäkuussa.
Savijärvi
Savijärven alusvesi on ollut täysin hapeton lähes kaikkina havaintokertoina tarkkailujaksolla
2007-2016 sekä lopputalvella että loppukesällä. Ainoastaan maaliskuun lopulla 2014
alusvedessä oli hieman happea (1,4 mg/l). Lopputalvella happitilanne välivedessä 5 m:n
syvyydessä on ollut myös huono (alle 4 mg/l). Ainoastaan maaliskuun puolivälissä 2016
väliveden happitilanne oli hieman parempi (4,8 mg/l). Loppukesällä väliveden happitilanne
oli kohtalainen (4,5-6,3 mg/l) vuosina 2007-2011, mutta vuosina 2012 ja 2013 happitilanne
oli heikko (3,3-3,6 mg/l) ja vuosina 2014 sekä 2015 välivesi oli loppukesällä täysin hapeton.
Elokuussa 2016 väliveden happitilanne oli taas kohtalainen, happea oli 5,4 mg/l.
Loppukesien 2014 ja 2015 väliveden heikon happitilanteen selittää harppauskerroksen
sijainti väliveden yläpuolella. Muina kesinä lämpötilan harppauskerros on ollut väliveden
alapuolella. Päällysvedessä happitilanne oli heikko lopputalvella 2011 (3,2 mg/l), mutta
muina tarkkailuvuosina päällysveden happitilanne on ollut sekä lopputalvella että
loppukesällä vähintään kohtalainen (yli 4 mg/l). Savijärven alusvesi on ollut hapeton sekä
loppukesällä että lopputalvella jo 1980-luvun tuloksissa.
Savijärven päällysvesi on ollut lopputalvella keskimäärin humuspitoista (kemiallinen
hapenkulutus 24-31 O2 mg/l, keskiarvo 27 O2 mg/l ja väriluku 200-270 Pt mg/l, keskiarvo
230 Pt mg/l). Välivedessä arvot ovat olleet samaa tasoa. Alusvedessä arvot ovat olleet
selvästi suurempia johtuen mm. rautayhdisteiden vapautumisesta hapettomissa oloissa.
Loppukesällä päällysveden humuspitoisuus on vaihdellut talvea enemmän (kemiallinen
hapenkulutus 23-42 O2 mg/l, väriluku 160-360 Pt mg/l) ja em. arvojen keskipitoisuus on
ollut hieman lopputalvea suurempi (kemiallinen hapenkulutus 32 O2 mg/l, väriluku 250 Pt
mg/l). Suurimmat väriluvun arvot on mitattu sadekesinä 2008 ja 2012. Useana
havaintokertana suurin veden kemiallinen hapenkulutus on mitattu välivedessä, mutta
selvästi suurin väriluku alusvedessä, missä hapettomuus vapauttaa rautayhdisteitä
sedimentistä. Päällysveden humuspitoisuudessa ei ole nähtävissä selkeää muutossuuntaa.
Lopputalvella 2015 päällysveden kokonaistypen pitoisuus (1800 µg/l) oli selvästi muita
tarkkailuvuosia (890-1200 µg/l) suurempi. Vuonna 2015 talvi oli normaalia lauhempi, joten
tavanomaista suuremman valuman kanssa järveen on tullut ylimääräistä
nitraattityppikuormitusta. Päällysveden tavanomaista parempi happitilanne tukee myös tätä
tulkintaa. Välivedessä kokonaistypen pitoisuus on lopputalvella ollut samaa tasoa kuin
päällysvedessä, mutta alusvedessä sisäisen kuormituksen takia noin 600 µg/l suurempi.
Mineraalitypen osuus kokonaistypestä on lopputalvella ollut keskimäärin hieman yli 40 %.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
62
Päällys- ja välivedessä pääosa mineraalitypestä on ollut nitraattityppeä, alusvedessä
hapettomuudesta johtuen ammoniumtyppeä. Loppukesällä kokonaistypen keskipitoisuus on
ollut keskimäärin noin 100 µg/l pienempi kuin lopputalvella. Pitoisuus on ollut
pääsääntöisesti 750-1200 µg/l, sadekesänä 2012 mitattiin suurin pitoisuus 1400 µg/l.
Välivedessä kokonaistypen pitoisuus on loppukesällä ollut samaa tasoa kuin päällysvedessä
ja alusvedessä lopputalven tavoin keskimäärin lähes 600 µg/l suurempi, mikä johtuu
hapettomuuden aiheuttamasta sisäisestä kuormituksesta. Levätuotannon takia
mineraalitypen pitoisuudet ovat olleet pieniä päällys- ja välivedessä, alusvedessä
ammoniumtypen pitoisuus on ollut lähes samaa tasoa kuin lopputalvisin.
Savijärven vedenlaatutietoja 208-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja loppukesällä (oikea
rivistö) eri syvyyksillä (päällysvesi (1 m) = sininen, välivesi (5 m) = vihreä, alusvesi (metri
pohjan yläpuolella = punainen.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
63
Savijärven päällysvedessä kokonaisfosforin pitoisuus on ollut lopputalvina 55-75 µg/l
(keskiarvo 65 µg/l). Välivedessä keskipitoisuus on ollut hieman suurempi, mutta
alusvedessä hapettomuudesta johtuvasta sedimenttiperäisestä kuormituksesta johtuen noin
kolminkertainen päällysveteen verrattuna. Vuosina 2013-2015 sisäinen fosforikuormitus oli
tavanomaista hieman suurempaa, mutta vuonna 2016 keskimääräisellä tasolla. Päällysveden
kokonaisfosforipitoisuus on ollut loppukesällä keskimäärin saamalla tasolla kuin
lopputalvella. Pääosin pitoisuus on ollut 51-74 µg/l, suurin pitoisuus 100 µg/l mitattiin
sadekesänä 2012. Päällysveden kokonaisfosforin keskipitoisuuden 66 µg/l perusteella
Savijärvi on luokiteltavissa erittäin reheväksi. Välivedessä kokonaisfosforipitoisuus on ollut
hyvin samanlainen kuin päällysvedessä. Alusvedessä hapettomuus on lisännyt fosforin
sisäistä kuormitusta, mutta se on loppukesällä selvästi pienempää kuin lopputalvella.
Kokonaisfosforin keskipitoisuus on ollut alusvedessä keskimäärin noin kolmanneksen
suurempi päällysveteen verrattuna.
.Savijärvellä kasviplanktonin klorofylli-a:n määrä on loppukesällä ollut pääosin 17-37 µg/l.
Poikkeuksen tekevät sadekesä 2012, jolloin levämäärä oli selvästi isompi (130 µg/l) ja
seuraava kesä 2013 (58 µg/l). Molempina kesinä limalevän (Gonyostomum semen) määrä oli
erittäin runsas ja se selittää korkeaa klorofylli-a:n määrää. Vuonna 2015 elokuun näytteestä
tehtiin biomassamääritys (liite 2). Kasviplanktonin biomassa-arvo (2,7 mg/l) ilmaisi
rehevöitymistä. Suurimman osan biomassasta muodostivat kultalevät (66 %) ja silmälevät
(12 %). Kasviplanktonin ja klorofylli-a:n määritykset tukevat Savijärven luokittamista
erittäin reheväksi.
Savijärven kasviplanktonin klorofylli-a loppukesällä 2007-2016.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
64
KIUKOO-VETELÄSUO 2016
Sijainti
Kiukoo-Veteläsuon turvetuotantoalue sijaitsee Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue
14.746, peruskartta 3314 07-12). Vesistöalueen koko on 134,3 km2 ja järvisyys 3,2 % (Ekholm
1993). Lampaanjoen alueen yläpuolella on Lampaanjärven valuma-alue (vesistöalue 14.747, 132,3
km2, järvisyys 13 %). Samalla vesistöalueella sijaitsevat Pillisuon ja Kuivastensuon
turvetuotantoalueet.
Kuvassa musta viiva on vesistöalueen raja.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
65
Kuvassa punaisella merkityt asemat ovat Kiukoo-Veteläsuon 2016 tarkkailuohjelmaan kuuluneet
asemat.
Tuotantopinta-alat ja vesienkäsittely
Suurin tuotantopinta-ala 45 ha
Kuormittava ala 2016 46 ha, josta tuotannossa 27 ha
Veteläsuon vedet käsiteltiin aiemmin laskeutusaltaiden avulla, mutta vuonna 2016
imeytys/pintavalutuskentällä. Kiukoonsuolla on käytössä ollut pintavalutuskenttä. Veteläsuon
kuivatusvedet laskevat vajaan kilometrin päässä olevaan Mustapuroon. Samaan puroon laskevat
myös Kiukoonsuon kuivatusvedet, etäisyys Veteläsuolta tulevaan laskuojaan Kiukoonsuolta on
myös vajaa kilometri. Laskuojien yhtymäkohdasta noin kahden kilometrin päässä Mustapuro laskee
Itäjärveen ja sieltä edelleen Itäpuroa pitkin vajaan kilometrin päässä olevaan Oravaisjärveen.
Oravaisjärveltä vesi kulkeutuu Oravaisjoen ja Korppisjoen välityksellä noin kolmen kilometrin
päässä sijaitsevaan Korppisen-järveen, ja sieltä edelleen Pöngänjoen välityksellä 1,5 kilometrin
päässä sijaitsevaan Lampaanjoen yläosaan. Kokonaismatka Veteläsuolta Lampaanjoelle on noin 11
km. Pöngänjoen laskukohdasta on matkaa Lampaanjokea pitkin Haapajärveen noin 12,5 km ja
Pielaveteen noin 15 km.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
66
Kuormitus
Kiukoo-Veteläsuon arvioitu kiintoainekuormitus oli vuonna 2016 noin 3500 kg, kemiallinen
hapenkulutus noin 3900 O2 kg, kokonaistyppikuormitus 233 kg ja kokonaisfosforin kuormitus 9 kg.
Verrattaessa kuormitusta vuosiin 2012-2015, oli vuoden 2016 arvioitu kuormitus kaikkien em.
parametrien osalta ajanjakson pienin. Osaltaan tulos selittyy Veteläsuon kentän aloittamisella
vuonna 2013 ja kentän toiminnan paranemisena vuosina 2013-2016, mutta suurena tekijänä ovat
myös laskentamenetelmän muutokset. Vuonna 2012 kuormitus laskettiin ominaiskuormitusten
avulla, vuosina 2013-2014 ominaiskuormituksesta vähennettiin mitatut reduktiot ja vuosina 2015-
2015 tuotantoalueen kuormitus on laskettu pääosin omalla virtaama- ja vedenlaatuaineistolla.
Talvikauden kuormitus lasketaan edelleen ympärivuotisten kuormitusasemien tulosten avulla.
Kiukoo-Veteläsuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2012-2016.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
67
Veteläsuon kentän mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2013-2016 keskiarvoina.
Virtavedet
Virtavesitutkimuksia on tehty Kiukoo-Veteläsuon alapuolisessa vesistössä vuosina 2003, 2013 sekä
2016. Kuivan loppusyksyn takia viimeinen näytteenotto siirrettiin toukokuuhun 2017. Metsäoja 2
kiertää Veteläsuon turvetuotantoalueen länsireunaa ja näyteasema on ojan loppupäässä. Mustapuron
asemalla 3 veden laatuun vaikuttavat sekä Kiukoonsuon että Veteläsuon kuivatusvedet. Itäpuron
asema 5 on Itäjärven alapuolella, joten veden laatuun vaikuttaa tällä asemalla myös Itäjärvessä
tapahtuvat prosessit.
Metsäoja 2
Ojaan purkautuu aika ajoin kirkkaita pohjavesiä, joten vesi voi olla hyvinkin kirkasta, kuten
vuoden 2013 kesän havaintokertoina. Ojavesi tummenee kuitenkin selvästi
ylivirtaamatilanteissa, esimerkiksi lokakuun 2003 havaintokertana ojaveden kemiallinen
hapenkulutus oli 36 O2 mg/l. Vuoden 2016-17 havaintokertoina vesi oli vähäisen virtaaman
aikaan toukokuussa ja lokakuussa lievästi humusleimaista, suuremman virtaaman aikaan
elokuussa ja toukokuussa 2015 humusleimaista.
Veden happamuus on vaihdellut humuspitoisuuden myötä välillä pH 6,1-6,9, minkä
perusteella vesi on ollut luokiteltavissa lievästi happamaksi.
Ojaveden kiintoainepitoisuus on ollut pääsääntöisesti pieni. Muutamana havaintokertana
pitoisuus on ylittänyt 5 mg/l, ja tällöin mineraaliaineksen osuus kiintoaineesta on ollut
vähintään puolet. Vuoden 2016-17 kaikkina havaintokertoina ojaveden kiintoainepitoisuus
oli pieni (alle 1-2,2 mg/l).
Suurimmat kokonaistypen pitoisuudet (yli 1000 µg/l) ovat liittyneet ylivirtaamiin joko
keväällä tai loppusyksyllä. Tällöin pääosa typestä on ollut nitraattityppeä, Muina
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
68
havaintokertoina kokonaistypen pitoisuus on ollut 280-990 µg/l. Vuoden 2016-17
havaintokertoina suurin pitoisuus 1300 µg/l mitattiin toukokuun 2017 näytteestä, muina
havaintokertoina pitoisuus oli 430-610 µg/l.
Metsäojan 2 vesi on ollut kaikkina havaintokertoina luokiteltavissa
kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi reheväksi (7-22 µg/l). Vuoden 2016-17
havaintokertojen suurin kokonaisfosforipitoisuus 22 µg/l mitattiin ylivirtaaman aikaan
elokuussa. Kokonaisfosforista keskimäärin puolet on ollut fosfaattifosforia.
Metsäoja 2:n (sininen viiva), Mustapuro 3:n (punainen viiva) ja Itäpuro 5:n vedenlaatutietoja
tarkkailuvuosilta 2003, 2013 ja 2016-17.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
69
Mustapuro 3
Mustapuron vesi on asemalla 3 ollut pääsääntöisesti voimakkaan humuspitoista. Valuma-
alueen ja turvetuotannon vaikutus on nähtävissä selvästi siinä, että virtaaman tai
kuormituksen noustessa puroveden humuspitoisuus nousee selvästi. Suurin humuspitoisuus
mitattiin lokakuussa 2003 ylivirtaamatilanteessa ja humuspitoisuus oli lähes samaa tasoa
vuoden 2013 havaintokertoina, jolloin kaikkina havaintokertoina oli virtaama vähintään
keskivirtaaman tasoa. Lisäksi heinäkuussa 2013 näytteenottoa oli edeltänyt isot kaivuutyöt
Veteläsuolla. Vuoden 2016-17 havaintokertoina suurin humuspitoisuus mitattiin elokuussa
ylivirtaaman aikaan ja pienin alivirtaaman aikaan lokakuussa. Veden kemiallinen
hapenkulutus oli välillä 20-45 O2 mg/l.
Ajankohtina, jolloin humuspitoisuus on ollut suurin ja myös aikaisin keväällä Mustapuron
vesi on ollut hapanta (pH 5,3-5,9). Muina havaintokertoina vesi on ollut lievästi hapanta (pH
6,2-6,7), alivirtaamatilanteessa vuoden 2003 heinäkuussa jopa lievästi emäksistä (pH 7,2).
Mustapuron veden kiintoainepitoisuudessa on havaittavissa Veteläsuon parantuneen
vesiensuojelujärjestelmän mukanaan tuoma pieneneminen. Suurin kiintoainepitoisuus 24
mg/l mitattiin Mustapurosta heinäkuussa 2013, jolloin Veteläsuolla tehtiin kaivuutöitä.
Lokakuussa 2003 ylivirtaaman aikaan puroveden kiintoainepitoisuus oli 12 mg/l. Vuoden
2016-17 suurin kiintoainepitoisuus 5,2 mg/l mitattiin elokuussa ylivirtaaman aikaan, joten
Veteläsuon kentän hyvä tehokkuus kiintoaineen pidättämisessä näkyy myös Mustapurossa.
Mustapuron veden kokonaistypen pitoisuustaso oli vuoden 2016-17 havaintokertoina jonkin
verran pienempi kuin aikaisempina tarkkailuvuosina 2003 ja 2013. Vuonna 2003 mitattiin
lokakuun ylivirtaamatilanteessa suurin pitoisuus 2800 µg/l ja toiseksi suurin pitoisuus 1500
µg/l mitattiin Veteläsuon kaivuutöiden yhteydessä heinäkuussa 2013. Muuten
kokonaistypen pitoisuus on ollut välillä 530-1200 µg/l. Toukokuussa 2017 puroveden
kokonaistypen pitoisuus 1100 µg/l oli samaa tasoa kuin tavanomaiset pitoisuudet, mutta
vuoden 2016 havaintokertoina pitoisuus oli alle 1000 µg/l (580-830 µg/l). Esimerkiksi
toukokuun havaintokertana 2016 Veteläsuon kokonaistypen pitoisuusreduktio oli 30 %
(koko tarkkailujakson keskiarvo 4 %), joten ainakin ajoittain parantunut typen reduktio
Veteläsuolla näyttäisi vaikuttavan myös Mustapuron veden kokonaistypen pitoisuuksiin.
Selvimmin muutos on todettavissa ammoniumtypen pitoisuuksissa. Vuosina 2003 ja 2013
ammoniumtypen pitoisuus nousi selvästi Mustapurossa Metsäojaan 2 verrattuna, vuoden
2016-17 havaintokertoina ammoniumtypen pitoisuus oli Mustapurossa pienempi tai samaa
tasoa kuin Metsäojassa.
Myös Mustapuron veden kokonaisfosforipitoisuudessa on nähtävissä laskeva suuntaus
Veteläsuon parantuneen vesienkäsittely ansiosta. Vuosien 2016-2017 havaintokertoina
veden kokonaisfosforipitoisuus oli 22-30 µg/l, minkä perusteella vesi on luokiteltavissa
lievästi reheväksi. Suurin pitoisuus 68 µg/l mitattiin heinäkuussa 2013 Veteläsuon
kaivuutöiden yhteydessä ja muinakin havaintokertoina vuosina 2003 ja 2013 veden
kokonaisfosforipitoisuus ylitti 30 µg/l. Pienimmät pitoisuudet vuosilta 2003 ja 2013 olivat
myös alle 30 µg/l.
Itäpuro 5
Itäjärvestä lähtevä vesi on ollut Itäpuron aseman 5 kohdalla kaikkina havaintokertoina
voimakkaan humuspitoista. Veden väriluvun ja kemiallisen hapenkulutus ovat keskimäärin
samoja kuin Mustapurossa asemalla 3, mutta Itäjärvi tasaa vaihteluja huomattavasti. Kun
Mustapurossa humuspitoisuus on ollut suuri (esimerkiksi lokakuussa 2003 ylivirtaaman
aikaa tai heinäkuussa 2013 Veteläsuon kaivuutöiden aikaan) on Itäpurossa humuspitoisuus
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
70
ollut selvästi pienempi. Vastaavasti alivirtaamatilanteissa Mustapuron veden
humuspitoisuus on ollut selvästi Itäpuroa pienempi.
Humuspitoisuuden tasaisuus näkyy myös Itäpuron veden happamuudessa. Pääsääntöisesti
vesi on ollut lievästi hapanta (pH 6,3-6,7). Muutamana kertana keväällä tai ylivirtaaman
aikaan loppusyksyllä, jolloin levätuotanto Itäjärvessä on ollut vähäistä, vesi on ollut
Itäpurossa hapanta (pH 5,3-5,5).
Itäpuron kiintoainepitoisuuteen vaikuttaa avovesiaikaan Itäjärven levätuotanto, mikä näkyy
siinä, että mineraaliaineksen osuus kiintoaineesta on erittäin vähäinen. Surin
kiintoainepitoisuus 12 mg//l mitattiin elokuussa 2013. Vuoden 2016-17 havaintokertoina
Itäpuron kiintoainepitoisuudet olivat 2-6,5 mg/l ja toukokuun 2017 havaintokertaa lukuun
ottamatta kiintoainepitoisuus nousi hieman Mustapuron asemaan 3 verrattuna.
Itäpuron veden kokonaistyppipitoisuuteen liittyen on havaittavissa muutamia
muutossuuntia. Vuosien 2003 ja 2013 havaintokertoina veden kokonaistyppipitoisuus laski
Mustapuron ja Itäpuron asemien välillä kevätnäytettä lukuun ottamatta. Tämä on johtunut
Itäjärven perustuotannosta, joka on hyödyntänyt Mustapurosta tulevia käyttökelpoisia
typpiravinteita. Vuosien 2016-17 havaintokertoina Mustapuron veden
kokonaistyppipitoisuus on ollut jonkin verran pienempi ja Itäpurossa veden kokonaistypen
pitoisuus on ollut sama tai noussut hieman Mustapuroon verrattuna. Samalla myös Itäpuron
veden kokonaistypen pitoisuus on ollut hieman pienempi kuin tarkkailuvuosina 2003 ja
2013.
Itäpuron vesi on kokonaisfosforipitoisuuden perusteella luokiteltavissa reheväksi.
Rehevyystaso on hieman suurempi kuin Mustapurossa. Kokonaistypen tavoin Itäjärvi tasaa
Mustapuron kokonaistypen vaihteluita. Ylivirtaaman ja kaivuutöiden aikaiset korkeat
kokonaisfosforin pitoisuusnousut ovat leikkautuneet Itäjärveen. Toisaalta vuoden 2016-17
havaintokertoina todettavissa olevan rehevyystason lievän laskun vaikutus kumoutui
Itäjärven kohdalla, sillä rehevyystaso nousi Mustapuron lievästi rehevästä reheväksi
Itäpurossa.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
71
Oravaisjärvi
Oravaisjärvestä otettiin 1990-luvulla näytteet pääsääntöisesti 1 m:n syvyydestä. 2000-
luvulla näytteitä on otettu myös matalan syvännealueen pohjan läheisestä vedestä
(näytesyvyys 2,1-2,7 m).
Oravaisjärvestä on otettu näytteitä vuosittain lopputalvella (maalis-huhtikuu) ja loppukesällä
(heinä-elokuu) vuodesta 1992 lähtien, joten mittaussarja on 25 vuoden mittainen.
Oravaisjärven voimakkaasta eloperäisestä kuormituksesta on osoituksena matalan
syvännealueen alusveden hapettomuus erityisesti lopputalvella. Tämä on todettu jo vuonna
1992 ennen Kiukoo-Veteläsuon kunnostusta. Joinain talvina myös päällysvesi on ollut lähes
tai kokonaan hapeton. Alusvesi on ollut myös lähes hapeton niinä loppukesinä, kun
näytteenotto on ajoittunut ennen lämpötilakerrostuneisuuden purkautumista. Matalana
järvenä lämpötilakerrostuneisuus purkautuu tuulisina päivinä helposti, minkä takia näytteet
on usein saatu vasta kerrostuneisuuden purkauduttua, ja tällöin happitilanne on ollut hyvä
koko vesipatsaassa.
Oravaisjärven päällysvesi on luokiteltavissa humuspitoiseksi. Lopputalvella päällysveden
kemiallinen hapenkulutus on ollut 16-33 O2 mg/l ja väriluku 170-390 Pt mg/l. Alusveden
hapettomuudesta johtuen alusvedessä vesi on ollut lopputalvella selvästi tummempaa.
Kemiallinen hapenkulutus on ollut alusvedessä 33-74 O2 mg/l ja väriluku mm. sedimentistä
hapettomissa oloissa vapautuvan raudan takia 470-1100 Pt mg/l. Veden humuspitoisuus on
ollut loppukesällä päällysvedessä hyvin samaa tasoa kuin lopputalvella. Vuosista erottuvat
helposti sateiset kesät 2004 ja 2008, jolloin sekä veden kemiallinen hapenkulutus että
väriluku olivat selvästi muita havaintokesiä suurempia. Päällysveden humuspitoisuudessa ei
ole selvää kehityssuuntaa lopputalven näytteissä, mutta vuosien 2012-2016 loppukesän
näytteissä sekä veden kemiallinen hapenkulutus että väriluku ovat hieman korkeammalla
tasolla, mikäli sadekesät 2004 ja 2008 jätetään pois tarkastelusta. Ilmaston lämpenemisestä
johtuvan valunnan kasvun ja humuksen lisääntyneen huuhtoutumisen on todettu
suomalaisissa tutkimuksissa lisänneen hieman järvivesien tummuutta, mikä voi olla syynä
myös Oravaisjärven lievään tummenemiseen.
Kokonaistypen pitoisuus on ollut Oravaisjärven päällysvedessä välillä 710-1000 µg/l ja
tässä ei ole todettavissa selkeää muutossuuntaa. Alusvedessä kokonaistypen pitoisuus on
ollut lopputalvella keskimäärin kaksinkertainen päällysveteen verrattuna johtuen alusveden
hapettomuudesta. Pääosa lisääntyneestä typestä on ammoniumtyppeä. Loppukesällä
päällysveden kokonaistypen pitoisuus on ollut keskimäärin noin 100 µg/l pienempi kuin
lopputalvella. Suurimmat pitoisuudet on mitattu humuspitoisuuden tavoin sadekesinä 2004
ja 2008 ja myös 2003. Kokonaistypen pitoisuudessa ei ole nähtävissä selkeää kehityssuuntaa
Oravaisjärven 25 vuoden mittaushistoriassa.
Oravaisjärven päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on lopputalvella ollut välillä 18-44
µg/l. Suurimmat pitoisuudet mitattiin Kiukoo-Veteläsuon kunnostuksen aikoihin 1994-96,
vuosina 2005, 2006 sekä 2012. Vuosina 2013-206 kokonaisfosforin pitoisuus on ollut noin
30 µg/l, mikä oli myöskin taso vuonna 1993 ennen turvetuotannon kunnostustöiden
aloitusta. Alusvedessä hapettomuus on nostanut veden kokonaisfosforin pitoisuutta
lopputalvella huomattavasti, suurin pitoisuus 130 µg/l mitattiin maaliskuussa 2005, jolloin
koko vesipatsas oli käytännössä hapeton. Lopputalvina 2014-2016 sisäinen fosforikuormitus
on ollut samalla tasolla kuin vuona 1992 ennen turvetuotannon kunnostuksen aloittamista.
Oravaisjärven loppukesän kokonaisfosforipitoisuus päällysvedessä on ollut keskimäärin 36
µg/l, minkä perusteella vesi on luokiteltavissa reheväksi. Suurimmat pitoisuudet (42-51
µg/l) mitattiin turvetuotannon alkuvaiheissa 1990-luvun lopussa ja myös 2000-luvun
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
72
alkuvuosina. Vuosina 2015 ja 2016 päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut samalla
tasolla kuin 1990-luvun alussa ennen Kiukoo-Veteläsuon kunnostusten aloittamista.
Oravaisjärven vedenlaatutietoja 1992-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja loppukesällä (oikea
rivistö). Päällysveden tulokset on merkitty sinisellä ympyrällä, alusveden punaisella.
Myös Oravaisjärven kasviplanktonin klorofylli-a:n määrä on ollut rehevälle järvelle
ominaisella tasolla. Elokuussa 2005 järvessä oli sinileväkukinta ja paljon limalevää
(Gonyostomum semen), mitkä nostivat klorofyli-a:n määrän erittäin suureksi (170 µg/l).
Kiukoo-Veteläsuon kunnostamisen jälkeen ja 2000-luvun alkuvuosina rehevyystaso oli
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
73
1990-luvun alkua jonkin verran suurempaa, mutta esimerkiksi vuosina 2015-2016
rehevyystaso oli lähes sama kuin vuonna 1992 ja sen perusteella selkeää muutosta
Oravaisjärven rehevyystasossa ei klorofylli-a tulosten perusteella ei ole todettavissa. On
kuitenkin hyvä pitää mielessä, että yksi loppukesän näyte ei anna kovin luotettavaa kuvaa
kasviplanktonyhteisöstä.
Oravaisjärven elokuun 2015 kokoomanäytteestä tehtiin biomassamääritys (liite 2).
Kasviplanktonin biomassa-arvo (1,7 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan. Haitallisten
sinilevien osuus biomassasta (0 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,9) viittasi
erinomaiseen tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (21 %), kultalevät
(34 %) ja piilevät (13 %).
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
74
KOIVUSUO 2016
Sijainti
Koivusuo sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Rautalammin reitin valuma-alueella ja siellä
Sulkavanjoen valuma-alueella (vesistöalue 14.734, peruskartta 3314 03). Samalla vesistöalueella
sijaitsevat Lappamäensuon ja Tiirinsuon turvetuotantoalueet. Koivusuon tuotantoalue on
Pielavedellä. Vesistöalueen koko on 175 km2 ja järvisyys 3 % (Ekholm 1993).
Kuvassa musta viiva on vesistöalueen raja ja vesistöhavaintopaikat on merkitty punaisella
ympyrällä.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
75
Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely
Koivusuon kuormittava ala 2016 41,8 ha
Tuotannossa 41,8 ha
Koivusuon kunnostus turvetuotantoalueeksi alkoi vuonna 2009 ja tuotanto käynnistyi vuonna 2011.
Kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä, josta vedet johdetaan Kolunpuron
kautta Korppiseen. Matkaa Koivusuon pintavalutuskentän alapäästä Korppiseen on noin 8 km.
Kuormitus
Koivusuon kuormitus on alusta lähtien (vuodesta 2011) laskettu omalla aineistolla, joka on
perustunut ympärivuotiseen tiheään näytteenottoon ja jatkuvatoimiseen virtaamamittaukseen.
Tämän takia kuormitusarviot ovat melko luotettavia ja vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia.
Päästötarkkailun perusteella näyttäisi siltä, että Koivusuon kuormitus on pienentynyt selvästi
tuotannon alkamisvuoteen 2011 verrattuna.
Koivusuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2011-2016.
Koivusuon pintavalutuskenttä pidätti tehokkaasti kiintoainetta alusta lähtien. Kiintoaineen
pitoisuusreduktio on parantunut jonkin verran vuosien varrella. Kokonaistypen osalta
pitoisuusreduktio oli vähäinen vuodet 2011-2012, mutta vuodesta 2014 lähtien pitoisuusreduktio on
ollut 30-40 %. Ammoniumtypen pitoisuusreduktio on ollut keskimäärin 52 %, suurimmillaan
vuonna 2015 78 %. Fosforiyhdisteitä kenttä ei vielä pidätä. Kokonaisfosforipitoisuus nousi
ensimmäisenä vuonna keskimäärin 66 % pintavalutuskentällä, mikä selittää vuoden 2011 selvästi
suurinta kuormitusta. Sen jälkeen kenttä on purkanut fosforia selvästi vähemmän, mutta vielä kenttä
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
76
ei ole alkanut pidättämään fosforia. Fosfaattifosforin osalta pitoisuuden lisääntyminen on ollut
kokonaisfosforia paljon suurempaa, vuosina 2011-2016 pitoisuus on noussut keskimäärin 135 %
eikä selvää paranemista ole vielä vuonna 2016 havaittavissa. Veden kemiallinen hapenkulutus
lisääntyi pintavalutuskentällä 22 %, mutta tilanne parani jonkin verran aina vuoteen 2014 mennessä,
jolloin muutos kentällä oli vähäinen. Tämä selittää myös happea kuluttavan kuorman vähenemistä.
Vuosina 2015-2016 kemiallinen hapenkulutus on taas hieman lisääntynyt kentässä (7-15 %).
Muutos kuivatusveden rautapitoisuudessa on ollut Koivusuon pintavalutuskentällä keskimäärin
vähäinen.
Koivusuon pintavalutuskentän mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2011-2016 keskiarvoina.
Virtavedet
Kolunpuron asema 1 sijaitsee Koivusuon yläpuolella. Aseman valuma-alue on hyvin pieni ja
vesimäärä on jokaisena havaintokertana ollut vähäinen. Kolunpuron asemalla 2 valuma-aluieen
koko kasvaa 2,2 km2:n. Asema sijaitsee aivan Koivusuon pintavalutuskentän kaivon alapuolella.
Koivusuon turvetuotantoalueen lisäksi valuma-alueella on ojitettuja suoalueita. Kolunpuron
asemalla 3 valuma-alueen koko on jo noin 20 km2. Metsäalueiden ja ojitettujen suoalueiden lisäksi
valuma-alueella on jonkin verran maatalousmaita. Toukokuun havaintokerralla 2016 kevätvalunta
oli vielä menossa, valuma asemalla 2 oli 21 l/s*km2. Heinäkuun havaintokerralla oli rankkasateen
jälkeinen ylivirtaama (valuma 106 l/s*km2), mutta lokakuun lopulla virtaama oli niin vähäinen, että
sitä ei saanut mitattua. Toukokuun alussa 2017 näytteenotto ajoittui jälleen kevättulvaan.
Kolunpuro 1
Purovesi asemalla 1 on ollut voimakkaan humuspitoista kaikkina havaintokertoina
(kemiallinen hapenkulutus 44-77 O2 mg/l, keskiarvo 62 O2 mg/l ja väriluku 290-610 Pt
mg/l, keskiarvo 455 Pt mg/l). Hydrologiset tilanteet vaikuttavat humuspitoisuuteen paljon.
Suurin kemiallinen hapenkulutus mitattiin heinäkuun ylivirtaaman aikaan 2016 ja myös
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
77
kevätnäytteissä on mitattu lähes samanlaisia arvoja. Lokakuun alivirtaamassa 2016
kemiallinen hapenkulutus oli selvästi pienempi (44 O2 mg/l)
Kolunpuron asemien 1(sininenviiva), 2 (punainen viiva) sekä 3 (vihreä viiva)
vedenlaatutietoja tarkkailuvuosilta 2010, 2013 ja 2016.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
78
Veden korkea humuspitoisuus näkyy puroveden suurena happamuutena. Muutamana
havaintokertana alivirtaaman aikaan vesi on ollut vain lievästi hapanta (pH 6,2-6,3),
heinäkuun ylivirtaamassa 2016 ja kevättulvan aikaan 2017 vesi oli erittäin hapanta (pH 4,4-
4.5) ja muina havaintokertoina vesi on ollut hapanta (pH 5,0-5,8).
Veden kiintoainepitoisuus on ollut asemalla 1 pääsääntöisesti melko pieni (alle 5 mg/l).
Muutamana havaintokertana pitoisuus on kuitenkin ollut selvästi suurempi, esimerkiksi
syyskuussa 2010 15 mg/l, elokuussa 2013 9,8 mg/l ja lokakuussa 2016 8,2 mg/l. Kaikki
nämä näytteet on otettu alivirtaaman aikaan erittäin matalasta vedestä, jolloin
sedimenttiperäistä kiintoainetta on mukana vesimassassa.
Veden kokonaistypen pitoisuus Kolunpuron aseman 1 vedessä on jonkin verran kohonnut
(720-3100 µg/l, keskipitoisuus 1850 µg/l), mikä viittaa valuma-alueen ojitettuihin
suoalueisiin. Kiintoainepitoisuuden lailla suurimmat pitoisuudet on mitattu alivirtaamien
aikaan, jolloin erityisesti ammoniumtypen pitoisuudet ovat olleet suuria. Kokonaistypestä
mineraalitypen osuus on ollut keskimäärin 37 %, ja pääosa on ollut ammoniumtyppeä.
Puroveden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut myös paljon havaintokertojen välillä (31-
180 µg/l), keskiarvo 70 µg/l). Kiintoaineen ja kokonaistypen lailla selvästi suurimmat
pitoisuudet on mitattu alivirtaamien aikaan.
Pienen valuma-alueen takia alivirtaamatilanteissa virtaama on ollut todella vähäinen (jopa
alle 0,1 l/s), joten tällöin otettu vesinäyte ei kuvaa virtaavaa vettä, vaan seisovan veden
tilannetta erittäin matalassa purouomassa. Tämän takia Kolunpuron asema ei ole kovin
edustava vertailuasemaksi.
Kolunpuro 2
Kolunpuron asemalla 2 veden kemiallinen hapenkulutus (34-79 O2 mg/l, keskiarvo 55 O2
mg/l) on ollut keskimäärin 7 O2 mg/l ja väriluku (220-610 Pt mg/l, keskiarvo 405 Pt mg/l)
50 Pt mg/l pienempi kuin Kolunpuron asemalla 1, mutta vesi on silti kaikkina
havaintokertoina ollut voimakkaan humuspitoista. Vuoden 2016/17 suurin veden
kemiallinen hapenkulutus 60 O2 mg/l mitattiin heinäkuun ylivirtaaman aikaan ja pienin 34
O2 mg/l kevättulvan aikaan toukokuussa 2017. Aivan aseman yläpuolelle laskee Koivusuon
pintavalutuskentän kaivo, jossa veden kemiallinen hapenkulutus on ollut
virtavesihavaintokertoina keskimäärin 5 O2 mg/l suurempi kuin Kolunpuron asemalla 2.
Alivirtaaman aikaan Koivusuon kuivatusvedessä humuspitoisuus on usein ollut suurempi,
mutta ylivirtaamatilanteissa humuspitoisuus on hyvin samaa tasoa kuin Kolunpurossa.
Kolunpuron asemalla 2 on todettavissa lievä humuspitoisuuden pieneneminen
tarkkailuvuosien välillä. Vuoden 2010 havaintokertoina kemiallisen hapenkulutuksen
keskiarvo oli 63 O2 mg/l, vuoden 2013 56 O2 mg/l ja vuoden 2016 havaintokertoina 50 O2
mg/l. Koivusuon koko päästötarkkailuaineistossa (näytteitä noin 22/vuosi) lähtevän veden
kemiallinen hapenkulutus oli vuonna 2013 keskimäärin 58 O2 mg/l ja vuonna 2016 54 O2
mg/l. Vuonna 2010 näytteitä otettiin vasta syyskuusta lähtien ja silloin keskiarvo oli 74 O2
mg/l. Vuonna 2010 oli Koivusuon kunnostusvuosi, jolloin kuivatusveden humuspitoisuus oli
suurempi, mikä näkyi myös puroveden suurempana humuspitoisuutena. Koska
pintavalutuskentän humusreduktio oli vuosina 2013 ja 2016 samaa tasoa, heijastelee erot
veden humuspitoisuudessa todennäköisesti enemmän eroja vuosien 2013 ja 2016
hydrologisissa oloissa kuin humuskuormituksessa.
Kolunpuron asemalla 2 vesi oli erittäin hapanta (pH 4,6-4,9) Koivusuon kunnostusvuonna
2010 kesäkuun ja syyskuun havaintokertoina ja selvästi happamampaa kuin Kolunpuron
asemalla 1. Tarkkailuvuosina 2013 ja 2016/7 veden happamuus on ollut molemmilla
asemilla samaa tasoa ja pääosin hieman pienempi asemalla 2. Vuoden 2016/17
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
79
havaintokeroina vesi oli erittäin hapanta (pH 4,7) heinäkuussa ylivirtaaman aikaan ja vuoden
2017 kevättulvassa, mutta vain lievästi hapanta (pH 6,2) lokakuussa 2016 alivirtaaman
aikaan.
Kolunpuron asemalla 2 veden kiintoainepitoisuus on ollut 2,5-16 mg/l ja keskipitoisuus on
ollut noin 3 mg/l suurempi kuin asemalla 1. Suurimmat pitoisuudet mitattiin 19.10.10 (14
mg/l) ja 12.8.13 (16 mg/l), jolloin Koivusuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä
kiintoainepitoisuus oli selvästi pienempi (3 ja 4,7 mg/l). Kesällä ja syksyllä ylivirtaamien
aikaan Kolunpuron asemalla 2 veden kiintoainepitoisuus on ollut hyvin samaa tasoa kuin
Koivusuon kuivatusvedessä (esimerkiksi 6.7.16 Koivusuo 4,7 mg/l, Kolunpuro 2 4,2 mg/l),
mutta kevätvalunnan aikaan kiintoainepitoisuus on ollut Kolunpurossa suurempi
(esimerkiksi 4.5.17 Koivusuo 1,2 mg/l, Kolunpuro 2 7,3 mg/l).
Kolunpuron vedessä asemalla 2 kokonaistypen pitoisuus on ollut tarkkailukertoina 1000-
2500 µg/l. Keskipitoisuus 1520 µg/l on ollut noin 300 µg/l pienempi kuin Kolunpuron
asemalla 1. Suurimmat pitoisuudet (2200-2500 µg/l) mitattiin vuoden 2010
havaintokertoina. Koivusuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä kokonaistypen
keskipitoisuus on ollut virtahavaintokertoina 2200 µg/l eli noin 700 µg/l suurempi kuin
asemalla 2. Kolunpuron aseman 2 lailla suurimmat pitoisuudet mitattiin vuoden 2010
havaintokertoina. Tarkkailuvuosien kokonaistypen pitoisuuskeskiarvot Kolunpuron
asemalla 2 ovat pienentyneet (2010- 1825 µg/l, 2013-1750 µg/l, 2016/17-1225 µg/l). Myös
Koivusuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä kokonaistypen keskipitoisuudet ovat
pienentyneet koko päästötarkkailuaineistossa (2010-2680 µg/l, 2013-2340 µg/l, 2016-1930
µg/l), mikä on osaltaan seurausta parantuneesta kokonaistypen pitoisuusreduktiosta
pintavalutuskentällä. Mineraalitypen osuus kokonaistypestä on ollut Kolunpuron aseman 2
vedessä keskimäärin 31 %. Kolunpuron asemalla 1 osuus oli keskimäärin 37 %, samoin
Koivusuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä virtahavaintokertoina. Asemalla 2
nitraattitypen pitoisuus oli hieman noussut asemaan 1 verrattuna, mutta ammoniumtypen
keskipitoisuus oli pienempi.
Kolunpuron veden kokonaisfosforipitoisuus nousi muutamaa havaintokertaa lukuun
ottamatta asemien 1 ja 2 välillä. Asemalla 2 keskipitoisuus oli 85 µg/l, jonka perusteella vesi
oli luokiteltavissa erittäin reheväksi. Suurimmat pitoisuudet mitattiin vuoden 2010
havaintokertoina sekä vuosien 2013 ja 2016 alivirtaamatilanteissa. Lokakuussa 2016
kokonaisfosforin pitoisuus purovedessä oli 77 µg/l, heinäkuussa ylivirtaaman aikaan 42
µg/l. Koivusuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä kokonaisfosforin keskipitoisuus
110 µg/l oli selvästi suurempi kuin Kolunpuron asemalla 2, mutta suuntaviivat olivat
samanlaisia: suurimmat pitoisuudet mitattiin vuoden 2010 havaintokertoina
alivirtaamatilanteissa vuosina 2013 ja 2016. Vaikka kokonaisfosforin pitoisuusreduktio ei
ole juuri muuttunut vuotta 2010 lukuun ottamatta Koivusuon pintavalutuskentällä, on
kuivatusveden kokonaisfosforin keskipitoisuus päästötarkkailun perusteella laskenut
kentältä lähtevässä vedessä (2010-173 µg/l, 2013-117 µg/l, 2016-94 µg/l), mikä heijastuu
myös Kolunpuron aseman 2 pitoisuuksissa (2010 -110 µg/l, 2013-102 µg/l, 2016-52 µg/l).
Vuoden 2016/17 suurin pitoisuus 77 µg/l mitattiin lokakuun havaintokerralla alivirtaamassa
ja pienin pitoisuus 32 µg/l kevättulvan aikaan 2017.
Kolunpuro 3
Veden humuspitoisuus on laskenut pääsääntöisesti Kolunpuron asemien 2 ja 3 välillä.
Asemalla 3 veden kemiallinen hapenkulutus on ollut 20-58 O2 mg/l (keskiarvo 42 O2 mg/l)
ja väriluku 150-400 Pt mg/l (keskiarvo 290 Pt mg/l), joten kemiallinen hapenkulutus on
laskenut keskimäärin 13 O2 mg/l ja väriluku 115 Pt mg/l asemien välillä. Vesi on kuitenkin
ollut lokakuun 2016 havaintokertaa lukuun ottamatta luokiteltavissa voimakkaan
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
80
humuspitoiseksi. Suurin ero humuspitoisuudessa asemien 2 ja 3 välillä on ollut alivirtaamien
aikaan. Ylivirtaamien aikana ja kevättulvassa 2017 humuspitoisuus on ollut samaa tasoa tai
noussut hieman asemien välillä. Tarkkailuvuosien välillä ei ole todettavissa samanlaista
laskevaa suuntaa kuin ylemmällä asemalla 2, humuspitoisuus oli keskimäärin suurin vuoden
2013 havaintokertoina.
Veden happamuus vähenee selvästi Kolunpurossa asemien 2 ja 3 välillä. Asemalla 3 vesi on
ollut hapanta (pH 5,1-5,8) kevätnäytteissä ja ylivirtaamatilanteissa, muina havaintokertoina
lievästi hapanta (pH 6,0-6,9).
Kolunpuron veden kiintoainepitoisuus on ali- ja keskivirtaamatilanteissa laskenut hieman
asemien 2 ja 3 välillä, mutta ylivirtaaman aikaan kesällä ja syksyllä sekä kevätvalunnan
aikaan pitoisuus on noussut selvästi. Esimerkiksi lokakuussa 2013 ylivirtaaman aikaan
kiintoainepitoisuus asemalla 2 oli 8 mg/l ja asemalla 3 84 mg/l ja toukokuussa 2017 7,3 mg/l
asemalla 2 ja 39 mg/l asemalla 3. Tulvatilanteissa mineraaliaineksen osuus kiintoaineesta on
ollut 75-90 %, mikä osoittaa kiintoaineen tulevan todennäköisesti asemien 2 ja 3 välisen
valuma-alueen maatalousalueilta. Koivusuolta lähtevässä vedessä mineraaliaines oli
virtavesihavaintokertoina lähes poikkeuksetta alle 1 mg/l.
Kokonaistypen pitoisuus on vaihdellut havaintokertojen välillä hyvin saman tapaisesti kuin
kiintoainepitoisuus asemien 2 ja 3 välillä. Ali- ja keskivirtaamatilanteissa pitoisuus on
laskenut, mutta keväällä ja ylivirtaamien aikaa pitoisuus on noussut. Esimerkiksi heinäkuun
ylivirtaamassa 2016 kokonaistypen pitoisuus nousi 700 µg/l asemien välillä ja lokakuun
2016 alivirtaamassa pitoisuus laski 630 µg/l. Nitraattitypen pitoisuus on noussut jokaisena
havaintokertana (keskimäärin 220 µg/l) ja ammoniumtypen pääsääntöisesti laskenut
(keskimäärin 260 µg/l). Mineraalitypen osuus kokonaistypestä on siten pysynyt melko
samana asemalla 3 kuin asemalla 2, keskimäärin noin kolmannes.
Kolunpuron asemalla 3 veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 101 µg/l (43-
250 µg/l), jonka perusteella vesi on luokiteltavissa erittäin reheväksi-ylireheväksi. Pitoisuus
on noussut keskimäärin 26 µg/l asemien 2 ja 3 välillä. Vuoden 2010 havaintokertoina
pitoisuus laski keskimäärin puoleen asemien 2 ja 3 välillä. Vuosina 2013 ja 2016 pitoisuus
on laskenut alivirtaamien aikaan, mutta keväällä ja ylivirtaamissa pitoisuus on noussut
selvästi, mikä liittyy maatalousalueilta tulevan kiintoainekuormituksen mukanaan tuomasta
kokonaisfosforista. Esimerkiksi lokakuussa 2013 puroveden kokonaisfosforipitoisuus oli
asemalla 2 73 µg/l ja asemalla 3 250 µg/l.
Korppinen
Korppinen on melko matala järvi (suurin syvyys noin 4 m). Järven lähivaluma-alueella on
paljon maatalousalueita.
Korppisen alusvesi on ollut vuotta 2014 lukuun ottamatta kokonaan hapeton. Talvi 2014 oli
keskimääräistä lauhempi. Tämä lisäsi valumavesiä siten, että Korppisen alusveden
happitilanne oli poikkeuksellisesti hyvä jo maaliskuun lopussa. Päällysvedessä
happipitoisuus on ollut lopputalvina 2011, 2012 ja 2015 heikko, muina lopputalvina
kohtalainen. Vesipatsaan happitilanteeseen vaikuttaa olennaisesti talvella jääpeiteajan
pituus. Loppukesällä happitilanne on ollut pääosin kohtalainen, mihin vaikuttaa Korppisen
suotuisa muoto suhteessa matalaan veteen. Etelänpuoleiset tuulet pääsevät puhaltamaan yli 2
km:n matkan ennen Korppisen syvänneasemaa 021 ja sen ansiosta vesipatsas on
pääsääntöisesti ollut tasalämpöinen ja tasalaatuinen. Mikäli vähäinenkin
lämpötilakerrostuneisuus pääsee muodostumaan, heikkenee alusveden happitilanne melko
nopeasti, kuten on nähtävissä loppukesien 2013 ja 2015 tuloksissa. Tämä kertoo hyvin
voimakkaasta orgaanisen aineen hajotuksesta pohjasedimentissä. Korppisen alusvesi on
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
81
ollut hapeton lopputalvella jo vuosikymmeniä. Ympäristöviranomaisten ottamissa
talvinäytteissä alusvesi oli täysin hapen jo 1980-luvulla helmikuun näytteissä.
Lopputalvella Korppisen päällysvedessä kemiallinen hapenkulutus on ollut pääosin 15-27
O2 mg/l ja väriluku 160-210 Pt mg/l, joten vesi on ollut luokiteltavissa humuspitoiseksi.
Lopputalvella 2010 näyte otettiin vasta huhtikuun puolivälissä, jolloin kevättulvan myötä
humuspitoisuus oli muita havaintokertoja suurempi ja lauhan talven 2014 vaikutus näkyi
myös hieman kohonneena päällysveden humuspitoisuutena. Alusvedessä sekä kemiallinen
hapenkulutus että erityisesti väriluku ovat huonosta happitilanteesta johtuen olleet selvästi
päällysvettä suurempia vuoden 2010 lopputalvea lukuun ottamatta. Väriluvun erittäin
suuriin arvoihin vaikuttaa ennen kaikkea rautayhdisteiden vapautuminen pohjasedimentistä
hapettomissa oloissa. Huomionarvoista on, että huolimatta kohtalaisesta happitilanteesta
vuoden 2014 havaintokertana, ero päällys- ja alusveden välillä muussa kemiassa oli vielä
suuri. Alusveden hapettomuus oli ilmeisesti purkautunut juuri ennen näytteenottoa eikä
muut prosessit olleet vielä ehtineet palautua hapellisiin oloihin. Loppukesällä päällysveden
kemiallinen hapenkulutus (24-38 O2 mg/l, keskiarvo 26 O2 mg/l) ja väriluku (180-360 Pt
mg/l, keskiarvo 245 Pt mg/l) ovat olleet hieman lopputalvea suurempia. Suurimmat
humuspitoisuudet loppukesinä 2012 ja 2015 liittyivät keskimääräistä sateisempiin ilmoihin.
Saman tasoisia värilukuja on mitattu Korppisesta ennen Koivusuon turvetuotannon
aloittamista, esimerkiksi 12.7.07 päällysveden väriluku oli 270 Pt mg/l. Loppukesällä
alusveden väriluku ja kemiallinen hapenkulutus ovat olleet pääosin samoja kuin
päällysvedessä, mikä on johtunut vesipatsaan tasalämpöisyydestä ja –laatuisuudesta.
Korppisen päällysvedessä kokonaistypen pitoisuus on ollut pääsääntöisesti 810-1100 µg/l.
Huhtikuun puolivälissä 2010 pitoisuus oli jonkin verran suurempi (1400 µg/l).
Kokonaistypestä mineraalitypen osuus on ollut keskimäärin lähes puolet, ja mineraalitypestä
valtaosa on ollut nitraattia. Alusvedessä kokonaistypen pitoisuus on hapettomuudesta
johtuvan sisäisen kuormituksen takia keskimäärin 2,5 kertaa suurempi kuin päällysvedessä.
Alusveden kokonaistypestä ammoniumtypen osuus on ollut noin 55 %. Loppukesällä
päällysveden kokonaistyppipitoisuus on ollut hyvin samaa tasoa kuin lopputalvella (820-
1500 µg/l, keskiarvo 1015 µg/l). Suurimmat pitoisuudet mitattiin vuosina 2010 ja 2015.
Levätuotanto on pitänyt mineraalitypen pitoisuudet loppukesällä pieninä. Loppukesien
havaintoajankohtien vesipatsaan tasalämpöisyyden ja hyvän happitilanteen ansiosta
kokonaistypen sisäinen kuormitus on ollut loppukesällä vähäistä.
Korppisen päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut lopputalvella pääosin tasolla 40-
52 µg/l. Poikkeuksen tekevät vuodet 2010 (100 µg/l), jolloin näyte otettiin vasta huhtikuun
puolivälissä ja 2014 (71 µg/l), jolloin oli poikkeuksellisen lauha talvi. Alusveden
hapettomuudesta johtuen fosforin sisäinen kuormitus on ollut huomattavan suurta.
Alusvedessä kokonaistypen keskipitoisuus on ollut 257 µg/l. Ainoan poikkeuksen tekee
lopputalvi 2016, jolloin alusveden kokonaisfosforipitoisuus oli vain 72 µg/l, vaikka alusvesi
oli täysin hapeton. Loppukesällä päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut
pääsääntöisesti 60-81 µg/l, elokuussa 2010 jonkin verran suurempi (99 µg/l).
Keskipitoisuuden 68 µg/l perusteella järvi on luokiteltavissa erittäin reheväksi. Korppisen
rehevyystaso on ollut sama myös aiemmin, esimerkiksi 12.7.2007 päällysveden
kokonaisfosforipitoisuus oli 79 µg/l. Hyvästä loppukesän näytteenottoajankohtien
happitilanteesta johtuen fosforin sisäinen kuormitus on ollut vähäistä.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
82
Korppisen vedenlaatutietoja 2010-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja loppukesällä (oikea
rivistö). Päällysveden (1 m) tulokset on merkitty sinisellä ympyrällä, alusveden (metri
pohjan yläpuolella) punaisella.
Korppisen kasviplanktonin klorofylli-a:n määrä on ollut koko tarkkailujakson 2010-2016
korkea (45-110 µg/l) viitaten ylireheviin oloihin. Vuonna 2015 otetun kasviplanktonin
biomassanäytteessä biomassa-arvo (24,5 mg/l) viittasi järven huonoon tilaan (liite 2).
Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (76,7 %) viittasi huonoon tilaan. TPI-indeksi (3)
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
83
viittasi huonoon tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat sinilevät. Limalevä
Gonyostomum semen muodosti 6 % kokonaisbiomassasta. Tässä näytteessä sekä
kokonaisbiomassa että TPI-indeksi ilmaisivat huonoa tilaluokkaa. Sinilevän massakukinta
kuitenkin peitti muiden levien vaikutuksen näihin indikaattoreihin. Klorofylli-a:n määrä on
ollut suuri myös aiempina vuosina. esimerkiksi 10.8.2005 määrä oli noin 130 µg/l.
Korppisen kasviplanktonin klorofylli-a loppukesällä 2010-2016.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
84
KUIVASTENSUO 2016
Sijainti
Kuivastensuon turvetuotantoalue sijaitsee Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746,
peruskartta 3314 07-12). Vesistöalueen koko on 134,3 km2 ja järvisyys 3,2 % (Ekholm 1993).
Lampaanjoen alueen yläpuolella on Lampaanjärven valuma-alue (vesistöalue 14.747, 132,3 km2,
järvisyys 13 %). Samalla vesistöalueella sijaitsevat Pillisuon ja Kiukoo-Veteläsuon
turvetuotantoalueet.
Kuvassa musta viiva on vesistöalueen raja.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
85
Kuvassa punaisella merkityt asemat ovat Kuivastensuon 2016 tarkkailuohjelmaan kuuluneet
asemat.
Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely
Kunnostus alkoi 1984
Tuotanto alkoi 1986
Kuormittava ala PVK1 69,6 ha
Kuormittava ala PVK2 26,6 ha
Kuivastensuon kuivatusvedet on käsitelty vuoteen 2015 asti pintavalutuskentällä PVK1.
Pintavalutuskentältä vedet laskevat Kuivastenpuroon, joka laskee Lampaanjokeen noin 3,7 km:n
päässä. Kuivastenpuron laskukohdasta on n. 7 km Haapajärveen ja n. 9,5 km Pielaveteen.
Vuonna 2016 Kuivastensuon vanhan tuotantoalueen pohjoispuolella valmisteltiin uutta tuotantoalaa
lohkolla 6. Lohkon 6 kuivatusvedet käsitellään uudella pintavalutuskentällä PVK 2, josta vedet
johdetaan laskuojaa pitkin Kuivastenpuroon.
Uusi alue
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
86
Kuormitus
Kuivastensuon kuormitusarvio vuodelle 2016 on kiintoaineen osalta 1934 kg, kokonaistypen 546 kg
ja kokonaisfosforin 19 kg. Kemiallinen hapenkulutus oli kuormituslaskennan perusteella 12150 kg
happea. Kuormitusaikasarjan 2010-2016 mukaan Kuivastensuon suurin kuormitus olisi ollut
vuonna 2012 ja sen jälkeen kuormitus on laskenut tasaisesti vuoteen 2016 asti. Vuodet 2010-2013
eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia vuosiin 2014-2016, koska jakson alkuvuosina
jatkuvatoiminen virtaamamittaus toteutui vain avovesiaikaan ja talven sekä alkukevään kuormitus
arvioitiin muiden ympärivuotisten kuormitusasemien avulla. Vuodesta 2014 alkaen
kuormituslaskenta on perustunut ympärivuotiseen virtaamamittaukseen pintavalutuskentän 1 osalta
ja ympärivuotiseen näytteenottoon. Vuonna 2012 virtaamamittaus epäonnistui, minkä takia
kuormitusarvio pohjautuu huomattavasti epätarkempaan laskentamenetelmään
ominaiskuormituslukujen ja mitattujen pitoisuusreduktioiden avulla. Kesä 2012 oli normaalia
sateisempi ja Kuivastensuon pitoisuusreduktiot keskimääräistä pienempiä, joten näiden tietojen
pohjalta on hyvin todennäköistä, että jakson 2010-2016 suurin kuormitus oli vuonna 2012.
Vuonna 2016 pintavalutuskentän 1 kautta lähtenyt kuormitus oli koko jakson 2010-2016 pienin,
mutta uuden tuotantoalueen kunnostaminen nosti Kuivastensuon kokonaiskuormituksen jonkin
verran edellisvuotta suuremmaksi. Uuden alueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän 2
kautta. Mittapadolla ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta, minkä takia uuden alueen
kuormitusarvio on selvästi epävarmempi kuin vanhan alueen. Uuden alueen kuormitusarvio
vuodelle 2016 laskettiin Pohjois-Savon turvetuotantoalueiden ominaiskuormituksien ja todettujen
pitoisuusreduktioiden avulla.
Kuivastensuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2010-2016.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
87
Kuivastensuon pintavalutuskenttä on toiminut pääsoin erinomaisesti. Sekä kiintoaineen että
kokonaisravinteiden pitoisuusreduktio on ollut hyvällä tasolla lukuun ottamatta vuotta 2012.
Monistan pintavalutuskentistä poiketen myös kemiallisen hapenkulutuksen määrä on useana
vuotena hieman pienentynyt kentällä. Uusi pintavalutuskenttä vähensi vuoden 2016
havaintokertoina tehokkaasti kiintoainetta, mutta purki vielä kokonaisravinteita ja lisäsi
kuivatusveden kemiallista hapenkulutusta.
Kuivastensuon pintavalutuskenttien mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2010-2016 keskiarvoina.
Virtavedet
Virtavesitutkimuksia on tehty Kuivastensuon alapuolisessa vesistössä vuosina 2003, 2010, 2013
sekä 2016. Vusina 2010 ja 2016 kuivan loppusyksyn takia viimeinen näytteenotto siirrettiin
seuraavan vuoden toukokuuhun.. Kuivastenpuro 1 on ollut vuoteen 2013 asti vertailuasema, johon
ei ole tullut turvetuotannon vesiä. Tilanne kuitenkin muuttui uuden alueen kunnostuksen myötä,
joten vuoden 2016 tarkkailussa aseman veden laatuun vaikutti uuden alueen kuivatusvedet
pintavalutuskentän 2 kautta.
Kuivastenpuro 1
Purovesi on ollut keskimäärin voimakkaan humuspitoista (väriluvun keskiarvo 360 Pt mg/l,
kemiallinen hapenkulutus 44 O2 mg/l). Poikkeuksellisen suuri humuspitoisuus mitattiin
alivirtaaman aikaan syyskuussa 2013, joka johtui maankaivuusta yläpuolisella valuma-
alueella. Uuden tuotantoalueen kuivatusvesien tuleminen aseman yläpuolella nosti vain
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
88
vähän puroveden humuspitoisuutta tarkkailukaudella 2016-17 lukuun ottamatta heinäkuun
havaintokertaa, jolloin alivirtaaman aikaan sekä veden väriluku että kemiallinen
hapenkulutus olivat keskimääräistä selvästi suurempia.
Kuivastenpuron vesi on ollut pääsääntöisesti lievästi hapanta (pH 6,0-6,9). Muutamana
havaintokertana vesi on ollut kuitenkin selvästi happamampaa, kuten marraskuussa 2013
(pH 4,7) ja toukokuussa 2017 (pH 5,2).
Asemalla 1 puroveden kiintoainepitoisuus on ollut pääsääntöisesti pieni, alle 5 mg/l. Suurin
pitoisuus 20 mg/l mitattiin syyskuun alivirtaamassa 2013. Uusi pintavalutuskenttä 2 vähensi
vuonna 2016 tehokkaasti kuivatusvesien kiintoainepitoisuutta, mikä näkyy siinä, että
asemalla 1 kiintoaineen keskipitoisuus ei ollut havaintokertoina 2016-17 kovin paljon
suurempi kuin muiden havaintokertojen keskipitoisuus.
Suurin kokonaistypen pitoisuus (2800 µg/l) mitattiin Kuivastenpuron asemalta syyskuun
alivirtaaman aikaan 2013. Muina havaintokertoina pitoisuus on ollut välillä 840-1700 µg/l.
Vaikka uusi pintavalutuskenttä 2 lisäsi kokonaistypen pitoisuutta 2016-2017
havaintokertoina, ei puroveden kokonaistypen pitoisuudet olleet tällöin keskimäärin kuin
hieman suurempia kuin aikaisempina havaintovuosina. Osaltaan tähän voi vaikuttaa
vähäinen virtaus, vuoden 2016 näytteet otettiin kaikki alivirtaaman aikaan. Ainoastaan
toukokuussa 2017 näyte otettiin ylivirtaaman aikaan ja tuolloin kokonaistypen
pitoisuusreduktio oli kentällä hyvä (35 %). Asemalla 1 mineraalitypestä nitraatti- ja
ammoniumtypen osuudet ovat olleet keskimäärin yhtä suuria. Ammoniumtypen pitoisuudet
eivät kasvaneet merkittävästi vuoden 2016-17 havaintokertoina, vaikka ammoniumtypen
pitoisuudet olivat melko korkeita pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä.
Puroveden kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo on ollut tarkkailuvuosina 46 µg/l, jonka
perusteella vesi on luokiteltavissa reheväksi. Selvästi suurin pitoisuus mitattiin syyskuussa
2013 alivirtaaman aikaan, jolloin myös muut mitatut vedenlaatutekijät olivat
poikkeuksellisen suuria. Tarkkailukaudella 2016-2017 kokonaisfosforin keskipitoisuus oli
70 µg/l (40-140 µg/l), joten uuden valmistelussa olleen tuotantoalueen kuivatusvedet
nostivat jonkin verran puron rehevyystasoa. Vuonna 2016 pintavalutuskenttä lisäsi
kuivatusvesien kokonaisfosforipitoisuutta keskimäärin 15 %.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
89
Kuivastenpuron asemien 1(sininen katkoviiva) ja 2 (punainen katkoviiva) sekä Lampaanjoen
asemien 3 (sininen viiva) ja 4 (punainen viiva) vedenlaatutietoja tarkkailuvuosilta 2003, 2010-11,
2013 ja 2016-17.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
90
Kuivastenpuro 2
Myös Kuivastenpuro 2 on luokiteltavissa havaintoajankohtien väriluvun (260 Pt mg/l) ja
kemiallisen hapenkulutuksen (36 O2 mg/l) keskiarvojen perusteella voimakkaan
humuspitoiseksi. Humuspitoisuus on kuitenkin asemalla 2 jonkin verran pienempi, ero
väriluvussa on ollut keskimäärin 100 Pt mg/l ja kemiallisessa hapenkulutuksessa 6 O2 mg/l.
Vuoden 2016-17 havaintokerroilla veden väriluku oli heinäkuussa alivirtaaman aikaan
suurin koko vesistötarkkailussa mitattu (420 Pt mg/l), mutta kemiallinen hapenkulutus oli
tuolloin vain hieman keskimääräistä suurempi.
Humuspitoisuuden väheneminen Kuivastenpurossa asemien 1 ja 2 välillä näkyi myös veden
vähentyneenä happamuutena asemalla 2, asemien välinen ero oli keskimäärin 0,3 pH-
yksikköä. Vesi on ollut muutamia havaintokertoja lukuun ottamatta lievästi hapanta, suurin
happamuus (pH 5,4) mitattiin marraskuussa 2013.
Kuivastenpuron alemmalla asemalla 2 veden kiintoainepitoisuus vaihtelee hyvin paljon.
Alivirtaamatilanteissa kiintoainepitoisuus on ollut samaa matalaa tasoa kuin ylemmällä
asemalla 1, mutta keväällä ja avovesikauden ylivirtaamissa kiintoainepitoisuus on kohonnut.
Suurin muutos todettiin toukokuun alussa 2017, jolloin ylemmällä asemalla 1 pitoisuus oli
7,4 mg/l ja asemalla 2 peräti 63 mg/l. Samaan aikaan pintavalutuskentältä 1 lähtevässä
vedessä kiintoainepitoisuus oli 1,2 mg/l ja kentältä 2 2,9 mg/l, joten kiintoainelisäys tuli
Kuivastensuon alapuolisilta peltoalueilta. Tätä vahvistaa myös suuri mineraaliaineksen
osuus (83 %) kiintoaineesta.
Kokonaistypen keskipitoisuus on ollut tarkkailuhavaintoajankohtina 820 µg/l ja vaihtelu on
ollut suurta. Humuspitoisuuden tavoin korkeimmat kokonaistypen pitoisuudet on mitattu
keväällä ja ylivirtaaman aikaan. Kokonaistypen pitoisuus laskee selvästi Kuivastenpurossa
asemien 1 ja 2 välissä. ero on ollut keskimäärin noin 410 µg/l. Ylivirtaamatilanteissa
pitoisuus on kuitenkin noussut asemien välillä, esimerkiksi toukokuun alussa 2017 asemalla
1 kokonaistypen pitoisuus oli 1200 µg/l ja asemalla 2 1400 µg/l. Asemalla 2 mineraalityppi
on pääosin nitraattityppeä.
Puroveden kokonaisfosforin pitoisuus on ollut asemalla 2 tarkkailukertoina keskimäärin 49
µg/l, minkä perusteella vesi on luokiteltavissa reheväksi. Keskimäärin rehevyystaso on
hieman pienempi kuin ylemmällä asemalla 1, mutta vaihtelu eri havaintokertoina on ollut
hyvin suurta. Vuoden 2016 havaintokertoina kokonaisfosforin pitoisuus laski asemien
välillä, mutta toukokuun alussa 2017 kevättulvan aikaan pitoisuus nousi kolminkertaiseksi
kohonneen kiintoainepitoisuuden takia. Kokonaisfosforin pitoisuus oli suuri myös
heinäkuussa 2016 alivirtaaman aikaan (78 µg/l).
Lampaanjoki 3
Lampaanjoen asemalla 3 Kuivastenpuron laskukohdan yläpuolella vesi on tarkkailukertoina
ollut humusleimaista-humuspitoista. Veden kemiallinen hapenkulutus on ollut välillä 11-29
O2 mg/l ja väriluku 60-180 Pt mg/l. Suurin arvo molemmilla vedenlaatutekijöillä mitattiin
kevättulvan aikaan vuonna 2017.
Lampaanjoen vesi on asemalla 3 ollut kesäaikaan happamuudeltaan lähellä neutraalia (pH
6,7-7,1) ja keväällä sekä syksyllä ylivirtaamien aikaan hieman happamampaa (pH 6,1-6,2).
Jokiveden kiintoainepitoisuus on ollut asemalla 3 kevättulvan aikaan selvästi kohonnut,
jolloin pääosa kiintoaineesta on ollut valuma-alueen maatalousmailta tullutta
mineraaliainesta. Suurin kiintoainepitoisuus 24 mg/l mitattiin toukokuun alussa 2017.
Kesäaikaan veden kiintoainepitoisuus on ollut pääsääntöisesti alle 5 mg/l.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
91
Jokiveden kokonaistyppipitoisuus on ollut asemalla 3 keskimäärin 690 µg/l, mutta ero
Kevättulva- ja kesänäytteissä on suuri. Alivirtaama-aikaan kesällä pienin mitattu
kokonaistypen pitoisuus on ollut 440 µg/l 7.9.2010 ja kevättulvan aikaan 2.5.2017 mitattiin
suurin pitoisuus 1400 µg/l. Vuoden 2016 havaintokertoina jokiveden kokonaistypen
pitoisuus oli hieman keskimääräistä pienempi johtuen vähäisistä virtaamista
näytteenottoajankohtina. Pääosa mineraalitypestä on asemalla 3 nitraattityppeä.
Lampaanjoen asemalla 3 veden kokonaisfosforin keskipitoisuus on ollut 25 µg/l, jonka
perusteella vesi on luokiteltavissa lievästi reheväksi. Jokiveden kokonaisfosforipitoisuus on
ollut pääsääntöisesti alle 30 µg/l, mutta kevättulvan aikaan pitoisuudet ovat selvästi
suurempia. Suurin pitoisuus 52 µg/l mitattiin toukokuun alussa 2017. Vuoden 2016
havaintokertoina kokonaisfosforin pitoisuustaso oli lähellä keskipitoisuutta, lokakuussa
alivirtaaman aikaan jonkin verran pienempi.
Lampaanjoki 4
Lampaanjoen aseman 4 vesinäyte otetaan Kuivastenpuron laskukohdan alapuolelta samalta
rannalta kuin laskukohta. Joinain havaintokertoina Kuivastenpuron vesi ei ole ehtinyt
sekoittua koko Lampaanjoen vesiuomaan, minkä takia saadut mittaustulokset hieman
yliarvioivat Kuivastenpuron vaikutusta.
Kuivastenpuron vaikutus Lampaanjoen veden humuspitoisuuteen on ollut keskimäärin
melko vähäinen huolimatta siitä, että puroveden humuspitoisuus on noin kaksinkertainen
Lampaanjokeen verrattuna. Keskimäärin Lampaanjoen veden kemiallinen hapenkulutus on
noussut 2 O2 mg/l ja väriluku 10 Pt mg/l asemien 3 ja 4 välillä. Vuoden 2016
havaintokertoina humuspitoisuuden muutos Lampaanjoessa oli keskimääräisellä tasolla,
mutta toukokuussa 2017 Kuivastenpuron vaikutus oli keskimääräistä suurempi. Väriluku
nousi asemien välillä 30 Pt mg/l ja kemiallinen hapenkulutus 5 O2 mg/l.
Muutos Lampaanjoen veden happamuudessa on ollut Kuivastenpuron kohdalla vähäinen.
Pääsääntöisesti happamuus ei ole muuttunut tai lisääntynyt 0,1 pH yksikköä. Toukokuussa
2017 tavanomaista suurempi humuspitoisuuden nousu nosti Lampaanjoen happamuutta 0,3
pH yksikköä.
Veden kiintoainepitoisuuden muutos Lampaanjoessa asemien 3 ja 4 välillä on ollut
pääsääntöisesti vähäinen, pitoisuus on noussut korkeintaan 1 mg/l. Toukokuun havaintokerta
2017 on tästä kuitenkin selvä poikkeus, kiintoainepitoisuus nousi peräti 26 mg/l. Tässä on
kuitenkin huomioitava Kuivastenpuron veden vajaa sekoittuminen Lampaanjokeen
havaintopaikan kohdalla, joten tulos yliarvioi Kuivastenpuron vaikutusta. Kuten
Kuivastenpuron aseman 2 kohdalla todettiin, pääosa kiintoaineesta on peräisin
maatalousalueilta.
Lampaanjoen veden kokonaistyppipitoisuuden muutos asemien 3 ja 4 välillä on ollut
kaikkina havaintokertoina vähäinen ja keskipitoisuus molemmilla asemilla on lähes sama.
Vuoden 2016 havaintokertoina pitoisuus nousi 20 µg/l toukokuun havaintokerralla, mutta
laski 20-60 µg/l heinä- ja lokakuun alivirtaamatilanteissa. Toukokuussa 2017 kevättulvan
aikaan mitattiin suurin pitoisuus 1400 µg/l sekä Kuivastenpuron asemalta 2 että molemmilta
Lampaanjoen asemilta, joten pitoisuus ei muuttunut Lampaanjoessa.
Lampaanjoen rehevyystason muutokset ovat olleet hyvin vähäisiä asemien 3 ja 4 välillä,
kokonaisfosforipitoisuus on noussut keskimäärin 1 µg/l. Heinäkuun 2016 alivirtaaman
aikaan otettu näyte ja toukokuun 2017 kevättulvanäyte tekivät kuitenkin selvän
poikkeuksen. Heinäkuussa Lampaanjoen veden kokonaisfosforipitoisuus nousi 22 µg/l ja
toukokuussa 2017 29 µg/l asemien välillä. Toukokuussa 2017 Kuivastenpuron
kokonaisfosfori tuli pääosin maatalousalueilta, mutta heinäkuussa 2016 kohonneeseen
Lampaanjoen kokonaisfosforipitoisuuteen syy on muualla, koska kiintoaineen pitoisuus oli
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
92
Kuivastenpurossa pieni. Kuivastensuon pintavalutuskentältä lähteneessä vedessä
kokonaisfosforipitoisuus oli tuolloin erittäin suuri (220 µg/l). Vaikka virtaama ei ollut suurta
ja siten ainemäärät melko pieniä, on pitoisuusvaikutus voinut ulottua Lampaanjokeen asti.
On myös muistettava, että Kuivastenpuron vesi ei ole ehtinyt sekoittua koko Lampaanjoen
uomaan ennen asemaa 4, joten tulos jonkin verran yliarvio Kuivastenpuron osuutta.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
93
LAPPAMÄENSUO JA TIIRINSUO 2016
Sijainti
Lappamäensuo ja Tiirinsuo sijaitsevat Vuoksen vesistöalueen Rautalammin reitin valuma-alueella
ja siellä Sulkavanjoen valuma-alueella (vesistöalue 14.734, peruskartta 3314 03). Samalla
vesistöalueella sijaitsee Koivusuon turvetuotantoalue. Lappamäensuon vieressä on ollut toiminnassa
myös Lappasuon turvetuotantoalue, jonka toiminta loppui vuonna 2005. Tuotantoalueet ovat
Pielavedellä. Vesistöalueen koko on 175 km2 ja järvisyys 3 % (Ekholm 1993).
Kuvassa musta viiva on vesistöalueen raja ja vesistöhavaintopaikat on merkitty punaisella
ympyrällä.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
94
Tuotantopinta-alat ja vesienkäsittely
Lappamäensuon kuormittava ala 2016 24 ha
Tuotannossa 23,6 ha
Lappamäensuon kunnostus tuotantoon alkoi vuonna 1981 ja tuotanto vasta 1997. Kuivatusvedet
menivät vuoteen 2014 asti laskeutusaltaan kautta vesistöön, mutta vuodesta 2014 lähtien
kuivatusvedet on käsitelty pintavalutuskentällä. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentältä
laskuojaa pitkin 1,8 km päässä olevaan puroon, joka laskee 400 m päässä olevaan Levälampeen.
Levälammesta vedet kulkeutuvat 6 km Heinäpurossa ja laskevat Korppisjokeen, joka laskee 200
metrin päässä Sulkavanjärven Lamminperään. Sulkavanjärvestä vedet laskevat Sulkavanjoen
välityksellä 6,5 km päässä olevaan Nilakkaan.
Tiirinsuon kuormittava ala 2016 75 ha
Tuotannossa 55,8 ha
Tiirinsuon kunnostus turvetuotantoalueeksi alkoi vuonna 1979 ja tuotanto 1981. Lappamäensuon
tavoin kuivatusvedet käsiteltiin vuoteen 2014 asti laskeutusaltailla, mutta vuodesta 2014 lähtien
kuivatusvedet on johdettu kasvillisuuskentälle. Kasvillisuuskentältä kuivatusvedet johdetaan
laskuojaa pitkin 400 m päässä olevaan Heinäpuroon, johon myös Lappamäensuon kuivatusvedet
tulevat Tiirinsuon laskuojan yläpuolelle. Vedet kulkeutuvat Heinäpuroa pitkin 1,4 km, jonka jälkeen
puro laskee Korppisjokeen. Korppisjoki laskee 200 metrin päässä Sulkavanjärven Lamminperään.
Sulkavanjärvestä vedet laskevat Sulkavanjoen välityksellä 6,5 km päässä olevaan Nilakkaan.
Kuormitus
Lappamäensuo
Vuoteen 2013 asti Lappamäensuon kuormitus laskettiin Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelman
laskeutusaltaallisten tuotantosoiden ominaiskuormitusten perusteella. Vuonna 2014
pintavalutuskentän käynnistyttyä kuormituslaskenta perustui edelleen ominaiskuormituslukuihin,
mutta laskennassa huomioitiin pintavalutuskentällä tapahtunut pitoisuusreduktio. Vuonna 2015
Lappamäensuolla oli toiminnassa jatkuvatoiminen virtaamamittaus, jolloin kuormitus saatiin
laskettua tarkimmalla mahdollisella tavalla eli kokonaan omalla aineistolla. Vuonna 2016
virtaamamittaus epäonnistui, minkä takia laskenta tehtiin vuoden 2014 tavoin reduktiolaskennalla.
Johtuen eri tasoisista laskentatavoista, vuosien välisten kuormitusten vertaaminen ei ole kovin
luotettavalla pohjalla. Selvimmin Lappamäensuon kuivatusvesien käsittelyn aloittaminen
pintavalutuskentällä on vähentänyt kiintoainekuormitusta. Kokonaisravinteiden osalta suurin
kuormitus näyttäisi olevan vuonna 2015, jolloin kuormitus laskettiin tarkimmalla tavalla eli
kokonaan omalla aineistolla. Tämä viittaisi siihen, että aiempi ominaiskuormituksiin perustuva
laskenta olisi aliarvioinut hieman ravinnekuormitusta.
Pitoisuusreduktioiden pohjalta Lappamäensuon kiintoaine on laskenut, reduktio on ollut
keskimäärin 48 %. Kokonaisravinteiden osalta pitoisuusreduktio on ollut positiivinen vasta vuonna
2016. Myös kemiallinen hapenkulutus on lisääntynyt kentällä, mutta suuntaus on ollut koko ajan
parempaan päin.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
95
Lappamäensuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2010-2016.
Lappamäensuon pintavalutuskentän mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2014-2016 keskiarvoina.
Tiirinsuo
Tiirinsuolla on ollut vuotta 2014 lukuun ottamatta jatkuvatoiminen virtaamamittaus ja tiheä
näytteenotto, joten vuosien välinen kuormitusvertailu on melko hyvällä pohjalla. Tiirinsuolla
vuosina 2012 ja 2013 ennen kasvillisuuskentän valmistumista kiintoaineen ja kokonaisravinteiden
kuormitukset olivat suuria. Kiintoaineesta pääosa oli tuolloin mineraaliainesta. Kasvillisuuskenttä
toimi heti valmistumisestaan lähtien hyvin ja vähensi Tiirinsuon kuormitusta dramaattisesti.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
96
Tiirinsuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2010-2016.
Kiintoaineen pitoisuusreduktion on ollut hyvä (keskiarvo 2014-26 67 %). Myös kokonaisfosforin
(46 %) ja raudan (48 %) pitoisuusreduktio on ollut hyvä, Kokonaistypen osalta pitoisuusreduktio on
ollut kohtalainen (11 %) ja kemiallinen hapenkulutus on vuonna 2015 hieman lisääntynyt
kasvillisuuskentällä.
Tiirinsuon kasvillisuuskentän mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2014-2016 keskiarvoina.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
97
Virtavedet
Lappamäensuo
Lappamäensuon laskuoja
Lappamäensuo laskuojasta on otettu näytteet vuosien 2003, 2010, 2013 ja 2016 tarkkailujen
yhteydessä. Heinäpuron asema 0 sijaitsee Lappamäensuon laskuojan yläpuolella ja
Heinäpuro 1 laskuojan alapuolella. Heinäpuron asemalta 0 näytteet otettiin vuosina 2010,
2013 sekä 2016 ja Heinäpuron asemalta 1 2006, 2013 ja 2016. Heinäpuron aseman 1 vuoden
2006 näytteet liittyivät Tiirinsuon vesistötarkkailuun. Vuoden 2016 toukokuun näyte otettiin
kevätvalunnan loppupuolella (valuma laskuojassa 15,2 l/s*km2), heinäkuun näyte selvässä
ylivirtaamassa (54 l/s*km2), lokakuun näyte selvässä alivirtaamassa (3,9 l/s*km
2) ja
toukokuun alun 2017 näyte kevätvalunnan aikaan (66 l/s*km2).
Lappamäensuon laskuojassa vesi on ollut pääsääntöisesti voimakkaan humuspitoista
(kemiallinen hapenkulutus 17-55 O2 mg/l, keskiarvo 42 O2 mg/l ja väriluku 240-800 Pt
mg/l, keskiarvo 415 Pt mg/l). Vuoden 2016/17 havaintokertoina humuspitoisuuden vaihtelu
oli suurta. Heinäkuussa ylivirtaaman aikaan kemiallinen hapenkulutus oli 55 O2 mg/l ja
lokakuussa alivirtaaman aikaa puolet pienempi (27 O2 mg/l). Vuoden 2003 havaintokertoina
veden humuspitoisuus oli jonkin verran suurempi kuin muina tarkkailuvuosina, mutta sen
jälkeen tarkkailuvuosien keskipitoisuudet ovat olleet samaa tasoa.
Humuspitoisuuden suuri vaihtelu on näkynyt Lappamäensuon laskuojassa myös suurena
happamuuden vaihteluna. Lokakuussa 2016, jolloin humuspitoisuus oli tarkkailujakson
2016/16 pieni, vesi oli lähes neutraalia (pH 6,9) ja kesäylivirtaamassa heinäkuussa vesi oli
hapanta (pH 5,6). Happamuus oli vielä suurempi toukokuun alussa kvätvalunnan yhteydessä
(pH 5,3).
Laskuojen vedessä kiintoainepitoisuus on vaihdellut välillä 4,3-17 mg/l. Tarkkailukaudella
2016/17 suurin pitoisuus 14 mg/l mitattiin heinäkuun ylivirtaamassa ja pienin 4,3 mg/l
toukokuun 2017 kevätvalunnan aikana. Samanlainen ero oli todettavissa Lappamäensuon
pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä. Heinäkuussa 2017 kentältä lähtevässä vedessä
kiintoainepitoisuus oli 48 mg/l, toukokuussa 2017 5,1 mg/l. Vaikka Lappamäensuon
pintavalutuskenttä on vähentänyt tuotantoalueelta lähtevää kiintoainepitoisuutta keskimäärin
lähes 50 %, eivät tarkkailuvuosien väliset erot laskuojan veden kiintoainepitoisuudessa ole
olleet vielä samaa tasoa. Pientä paranemista on kuitenkin todettavissa, sillä vuoden 2013
havaintokertoina laskuojassa kiintoaineen keskipitoisuus oli neljänä havaintokertana 12
mg/l, vuonna 2016/17 8 mg/l.
Lappamäensuon laskuojan vedessä kokonaistypen pitoisuus on vaihdellut välillä 990-2500
µg/l ja keskipitoisuus on ollut 1480 µg/l. Vuoden 2016/17 havaintokertoina ojaveden
kokonaistypen pitoisuus oli heinäkuussa 1500 µg/l ja muina havaintokertoina 1100 µg/l.
Tulos viittaa kokonaistypen pitoisuustason lievään laskuun pintavalutuskentän
käynnistymisen jälkeen, sillä muina tarkkailuvuosina laskuojassa kokonaistypen
keskipitoisuus on ollut 1450-1775 µg/l. Vuoden 2016/17 havaintokertoina mineraalitypen
osuus kokonaistypestä on ollut keskimäärin noin kolmannes, ja mineraalitypestä kaksi
kolmasosaa on ollut nitraattityppeä.
Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut Lappamäensuon laskuojassa keskimäärin 75 µg/l,
jonka perusteella vesi on luokiteltavissa erittäin reheväksi. Vuoden 2016/17
havaintokertoina pitoisuus oli välillä 29-92 µg/l. Suurin pitoisuus mitattiin alivirtaaman
aikaan lokakuussa ja pienin kevättulvan aikaan toukokuun alussa 2017. Vuoden 2003
havaintokertoina kokonaisfosforin keskipitoisuus oli selvästi suurempi (106 µg/l), mutta
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
98
vuosina 2010, 2013 ja 2016 vuosikeskiarvojen ero ei ole ollut kovin suuri. Kokonaisfosforin
pitoisuusreduktio ei ole ollut Lappamäensuon pintavalutuskentällä vielä kovin suuri, mikä
näkyy myös laskuojan veden laadussa.
Lappamäensuon laskuojan (punainen katkoviiva) ja Heinäpuron asemien 0 (sininen viiva), 1 (vihreä
viiva) sekä 1B (punainen viiva) vedenlaatutietoja tarkkailuvuosilta 2003, 2006, 2010, 2013 ja 2016.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
99
Heinäpuro 0
Heinäpuron asema 0:n yläpuolelle ei tule turvetuotannon kuivatusvesiä, joten asema toimii
vertailualueena.
Heinäpuron vesi on ollut asemalla 0 pääosin humuspitoista (kemiallinen hapenkulutus 19-47
O2 mg/l, keskiarvo 25 O2 mg/l ja väriluku 130-380 Pt mg/l, keskiarvo 200 Pt mg/l).
Humuspitoisuus on ollut suurin lokakuussa 2010 keskivirtaamatilanteessa ja toukokuussa
2017 kevätvalunnan aikaan. Vuosien 2010, 2013 ja 2016 havaintokertoina veden
kemiallinen hapenkulutus on ollut keskimäärin 15 O2 mg/l pienempi kuin Lappamäensuon
laskuojan vedessä, väriluvussa ero on ollut keskimäärin 200 Pt mg/l.
Heinäpuron vesi on ollut pääosin lievästi hapanta (pH 6-6,6). Muutamana kevään
havaintokertana vesi on ollut hapanta (pH 5,6-5,9). Veden happamuus on vaihdellut eri
tavalla kuin Lappamäensuon lakuojassa, välillä Heinäpuron vesi on ollut happamampaa ja
välillä vähemmän hapanta. Vuosina 2010, 2013 ja 2016 veden happamuus on ollut
keskimäärin sama Heinäpuron asemalla 0 ja Lappamäensuon laskuojassa.
Veden kiintoainepitoisuus on ollut Heinäpuron asemalla 0 3-8,8 mg/l. Suurin pitoisuus
mitattiin keskivirtaamatilanteessa syyskuussa 2013. Tällöin yli puolet kiintoaineesta oli
mineraaliainesta. Veden kiintoaineen keskipitoisuus on ollut vuosien 2010, 2013 ja 2016
havaintokertoina Heinäpuron asemalla 0 keskimäärin 4 mg/l pienempi kuin Lappamäensuon
laskuojassa.
Puroveden kokonaistypen pitoisuus on ollut asemalla 0 pääsääntöisesti alle 1000 µg/l (390-
860 µg/l). Ainoan poikkeuksen teki lokakuun näyte vuodelta 2010, jolloin pitoisuus oli 2000
µg/l. Mineraalitypen osuus kokonaistypestä on ollut keskimäärin 21 % ja mineraalitypestä
kaksi kolmasosaa on ollut nitraattityppeä. Lappamäensuon laskuojassa kokonaistypen
keskipitoisuus tarkkailuvuosina 2010, 2013 ja 2016 (1420 µg/l) on ollut yli kaksinkertainen
Heinäpuron asemaan 0 (665 µg/l) verrattuna.
Heinäpuron vedessä kokonaisfosforin pitoisuus on ollut pääsääntöisesti 15-29 µg/l, jokka
perusteella vesi on luokiteltavissa lievästi reheväksi. Lokakuussa 2010 pitoisuus oli
kuitenkin selvästi suurempi (49 µg/l) ja heinäkuussa 2016 ylivirtaaman aikaan (47 µg/l),
joten ajoittain rehevyystaso on noussut Heinäpurossa. Vuosien 2010, 2013 ja 2016
havaintokertoina Lappamäensuon laskuojan veden kokonaisfosforin keskipitoisuus (67 µg/l)
on ollut yli kaksinkertainen Heinäpuron asemaan 0 ((28 µg/l) verrattuna.
Heinäpuro 1
Heinäpuron aseman 1 yläpuolelle laskee Lappamäensuon laskujoki. Asemien 0 ja 1 välinen
valuma-alue on pääosin metsää ja ojitettua kosteikkoa.
Veden humuspitoisuus on noussut lähes jokaisen havaintokertana tarkkailuvuosina 2013 ja
2016/17 Heinäpuron asemien 0 ja 1 välillä. Poikkeuksen tekevät lokakuun näyte
alivirtaaman aikaan 2016 ja kevättulvanäyte 2017. Veden kemiallinen hapenkulutus on
noussut keskimäärin 10 O2 mg/l ja väriluku 85 Pt mg/l. Heinäpuron asemalla 1 vesi on
luokiteltavissa voimakkaan humuspitoiseksi.
Veden humuspitoisuuden lisääntyminen on näkynyt myös happamuuden lisääntymisenä.
Lokakuussa alivirtaaman aikaan puroveden happamuus pieneni hieman asemien 0 ja 1
välillä, mutta ylivirtaaman aikaan heinäkuussa 2016 happamuus lisääntyi 0,6 pH-yksikköä.
Keskimäärin happamuus lisääntyi 0,2 pH-yksikköä asemien 0 ja 1 välillä. Kevättulvan
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
100
aikaan vuonna 2017 mitattiin suurin happamuus pH 5,1, joka oli sama sekä asemalla 0 että
1.
Heinäpuron veden kiintoainepitoisuus on noussut ylivirtaamatilanteita lukuun ottamatta
hieman asemien 0 ja 1 välillä, keskimäärin 1,8 mg/l. Ylivirtaamatilanteissa lokakuussa 2013
ja heinäkuussa pitoisuusnousu on ollut kuitenkin selvästi suurempaa, lähes 20 mg/l.
Samoina ajankohtina Lappamäensuon laskuojassa veden kiintoainepitoisuus on ollut 12-14
mg/l, joten tulokset viittaavat siihen, että valuma-alueelta tulee muutakin
kiintoainekuormitusta ylivirtaaman aikaan.
Heinäpuron vedessä kokonaistypen pitoisuus on noussut keskimäärin lähes 300 µg/l
asemien 0 ja 1 välillä. Kevätvalunnan aikaan ja kesän alivirtaamatilanteissa pitoisuusmuutos
on ollut selvästi keskimääräistä pienempi, mutta mm. lokakuussa 2013 pitoisuus nousi
asemien välillä 770 µg/l. Ylivirtaaman aikaan Lappamäensuon laskuojassa kokonaistypen
pitoisuudet ovat olleet selvästi kohonneita, joten laskuojan kautta tuleva kuormitus nostaa
Heinäpuron kokonaistypen pitoisuutta. Mineraalitypen pitoisuudet ovat molemmilla
Heinäpuron asemilla 0 ja 1 olleet pieniä, eikä niiden pitoisuus ole juuri muuttunut asemien
välillä.
Heinäpuron rehevyystaso nousee selvästi asemien 0 ja 1 välillä. Kokonaisfosforin
pitoisuusnousu on ollut keskimäärin 17 µg/l ja keskipitoisuuden 45 µg/l perusteella aseman
1 vesi on luokiteltavissa reheväksi. Ainoastaan kevättulvan aikaan vuonna 2017
kokonaisfosforin pitoisuus ei noussut asemien välillä ja pitoisuustaso oli sama myös
Lappamäensuon laskuojassa.
Tiirinsuo
Heinäpuro 1B
Heinäpuron asemalta 1B on otettu näytteitä vuosina 2003, 2006, 2013 ja 2016/17.
Heinäpuron asemien 1 ja 1B väliin laskee Tiirinsuon kuivatusvedet. Asemien välinen
valuma-alue on metsää ja ojitettua kosteikkoa.
Asemalla 1B vesi on ollut keskimäärin voimakkaan humuspitoista, mutta ajoittain vesi on
ollut jopa vain humusleimaista (kemiallinen hapenkulutus 11-51 O2 mg/l, keskiarvo 30 O2
mg/l ja väriluku 150-430 Pt mg/l, keskiarvo 240 Pt mg/l). Suurimmat humuspitoisuudet on
mitattu ylivirtaamatilanteissa lokakuussa 2013 sekä heinäkuussa 2016. Vuoden 2016
havaintokertojen kemiallinen hapenkulutus oli keskimäärin samaa tasoa kuin vuoden 2013
havaintokertoina, joten Tiirinsuon kasvillisuuskentän avaaminen vuonna 2014 ei ole
vaikuttanut merkittävästi Heinäjoen humuspitoisuuteen. Humuspitoisuuden muutos
Heinäpuron asemien 1 ja 1B välillä on ollut vuosien 2006, 2013 ja 2016/17 havaintokertoina
vähäinen. Veden kemiallinen hapenkulutus on noussut keskimäärin 1 O2 mg/l ja väriluku
noin 20 Pt mg/l.
Puroveden happamuuden muutos asemien 1 ja 1B välillä on ollut kaikkina havaintokertoina
vähäinen. Heinäpuron vesi on ollut myös asemalla 1B kevättulvan aikaan ja kesän
ylivirtaamissa hapanta (pH 5,3-5,9) ja muina havaintokertoina lievästi hapanta (pH 6,0-6,9).
Heinäpuron asemalla 1B veden kiintoainepitoisuus on ollut välillä 3-41 mg/l (keskiarvo 10,3
mg/l). Suurin pitoisuus 41 mg/l mitattiin lokakuussa 2006. Vuonna 2013, jolloin Tiirinsuon
kuivatusvedessä kiintoainepitoisuus oli erittäin suuri, Heinäpuron vedessä
kiintoainepitoisuus nousi virtavesiajankohtina 1-5,7 mg/l asemien 1 ja 1B välillä. Vuosien
2016/17 havaintokertoina pitoisuus laski 0,3-8 mg/l asemien välillä, joten Tiirinsuon
kuivatusvesien tehostunut käsittely kasvillisuuskentällä näyttäisi hieman parantaneen
Heinäpuron tilaa.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
101
Heinäpuron asemalla 1B kokonaistypen pitoisuus on vaihdellut havaintokertojen välillä
paljon (400-1700 µg/l, keskiarvo 850 µg/l). Suurimmat pitoisuudet on mitattu kesän tai
syksyn ylivirtaamien aikaan. Vuosien 2006, 2013 ja 2016 havaintokertoina kokonaistypen
pitoisuus on noussut asemien 1 ja 1B välillä keskimäärin 160 µg/l, mikä selittyy pääosin
nitraatti- ja ammoniumtypen pitoisuusnousuilla. Vuosien 2013 havaintokertoina
keskimääräinen kokonaistypen pitoisuusnousu oli 175 µg/l, mutta vuoden 2016/17
havaintokertoina vain 55 µg/l. Tämä tulos viittaa siihen, että Tiirinsuon kuivatusvesien
käsittely kasvillisuuskentällä on vähentänyt Heinäpuron veden kokonaistypen
pitoisuusnousua.
Kokonaisfosforin pitoisuus Heinäpuron asemalla 1B on ollut vuosina 2003, 2006, 2013 ja
2016 keskimäärin 45 µg/l (25-78 µg/l) minkä perusteella vesi on luokiteltavissa reheväksi.
Suurimmat pitoisuudet on mitattu kesän ja syksyn ylivirtaamissa. Vuoden 2013
havaintokertoina, jolloin Tiirinsuon kuivatusvedet johdettiin laskeutusaltaan kautta,
kokonaisfosforin pitoisuusnousu asemien 1 ja 1B välillä oli keskimäärin 8 µg/l. Vuoden
2016/17 havaintokertoina nousu oli suurimmillaan kevättulvan aikaan 2017 7 µg/l ja
keskimäärin 4 µg/l. Tulokset antavat viitteitä siitä, että myös kokonaisfosforin osalta
Tiirinsuon vaikutus Heinäjoen veden laatuun on vähentynyt kasvillisuuskentän
käynnistymisen myötä.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
102
LETKUNSUO 2016
Sijainti
Letkunsuo sijaitsee Nilakan lähialueella (vesistöalue 14.731, peruskartta 3313 05). Letkunsuo on
Keiteleellä. Vesistöalueen koko on 467,2 km2 ja järvisyys 36,61 % (Ekholm 1993). Vesistöalueen
alarajalla koko yläpuolisen valuma-alueen koko on 2156,52 km2
ja järvisyys 17,9 %.
Kuvassa musta viiva on vesistöalueen raja ja vesistöhavaintopaikat on merkitty punaisella
ympyrällä.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
103
Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely
Letkunsuon kuormittava ala 2016 36,6 ha
Tuotannossa 32,0 ha
Letkunsuon kunnostus turvetuotantoalueeksi aloitettiin vuonna 1986 ja turvetuotanto vuonna 1988.
Vuonna 2015 aloitettiin Letkunsuon kuivatusvesien käsittely pintavalutuskentällä. Kuivatusvedet
johdetaan kentältä laskuojaan, joka laskee Hanhipuron kautta Nilakan Tukiaisselälle. Matkaa
purkupisteeltä järvelle on 4,7 km.
Kuormitus
Letkunsuon kuormitus arvioitiin vuoteen 2014 asti Pohjois-Savon turvetuotannon ohjelmassa
määritettyjen laskeutusaltaallisten tuotantoalueiden ominaiskuormitusluvuilla. Vuosina 2015 ja
2016 laskenta on perustunut ympärivuotiseen näytteenottoon ja jatkuvatoimiseen
virtaamamittaukseen Letkunsuolla. Kuormituksen selvä pieneneminen pintavalutuskentän
käyttöönoton yhteydessä selittyy isolta osin laskentatavan muutoksella, mutta
vesiensuojelurakenteiden tehon parantuminen vähensi myös kuormitusta.
Letkunsuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2010-2016.
Letkunsuon pintavalutuskentällä kiintoaineen pitoisuusreduktio on ollut hyvä alusta lähtien
(vuosien 2015-16 keskiarvo 64 %), joten kiintoainekuormitus on myös todellisesti pienentynyt alle
puoleen pintavalutuskentän käynnistymisen myötä. Kokonaisfosforin pitoisuusreduktio on ollut
kohtalaisen hyvä (42 %), joten myös kokonaisfosforin kuormitus Letkunsuolta on vähentynyt.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
104
Myös fosfaattifosforia on pidättynyt kentälle hyvin (50 %). Kokonaistypen osalta sen sijaan
pitoisuusreduktiot ovat toistaiseksi olleet vaatimattomia. Ammoniumtypen reduktio on ollut
keskimäärin 23 %. Raudan osalta pitoisuusreduktio on ollut vuosina 2015 ja 206 keskimäärin 44 %,
mutta kemiallinen hapenkulutus on lisääntynyt melko paljon, keskimäärin 59 %.
Letkunsuon pintavalutuskentän mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2015-2016 keskiarvoina.
Virtavedet
Hanhipuron tarkkailuasema sijaitsee lähellä kohtaa, missä Hanhipuro laskee Nilakan Tukiaisselälle.
Hanhipuron veden laatua on tarkkailtu Pohjois-Savon turvetuotannon seurantaohjelmassa vuosina
2003, 2010 ja 2016. Vuonna 2010 Letkunsuo ei ollut tuotannossa. Letkunsuon laskuojan yläosalla
valuma-alue on ojitettua metsäaluetta, alaosalla maatalousmaiden osuus kasvaa. Toukokuun
loppupuolella 2016 kevätvalunta oli jo ohi ja näyte otettiin alivirtaaman aikaan (valuma
havaintoaseman kohdalla 3,5 l/s*km2). Elokuun näyte otettiin ylivirtaamatilanteessa (16,2 l/s*km
2),
lokakuun näyte alivirtaamassa (2,3 l/s*km2) ja toukokuun alun näyte kevätvalunnan aikaan (32,4
l/s*km2).
Hanhipuro
Hanhipurossa vesi on ollut voimakkaan humuspitoista kaikkina havaintokertoina
(kemiallinen hapenkulutus 30-47 O2 mg/l, keskiarvo 36 O2 mg/l ja väriluku 200-330 Pt
mg/l, keskiarvo 260 Pt mg/l). Vuosien 2016/17 suurin kemiallinen hapenkulutus mitattiin
elokuussa ylivirtaaman aikaa (42 O2 mg/l) ja pienin vuoden 2017 kevätvalunnan aikaan (30
O2 mg/l). Vuoden 2010 havaintokertoina, jolloin Letkunsuo ei ollut tuotannossa,
humuspitoisuus oli keskimäärin hieman pienempi kuin tarkkailuvuosina 2003 ja 2016.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
105
Vuoden 2016 havaintokertoina humuspitoisuus oli samaa tasoa kuin vuonna 2003, joten
havaintoajankohtina Letkunsuon pintavalutuskentällä tapahtuva humuspitoisuuden nousu ei
ole merkittävästi nostanut Hanhipuron humuspitoisuutta.
.
Hanhipuron havaintoaseman vedenlaatutietoja tarkkailuvuosilta 2003, 2010 ja 2016.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
106
Hanhipuron vesi on melko suuresta humuspitoisuudesta huolimatta ollut
havaintoajankohtina vain lievästi hapanta tai neutraalia (pH 6,0-7,1). Vuoden 2016/17
havaintokertoina veden happamuus oli lievästi suurempi kuin muina tarkkailuvuosina, mikä
johtui elokuun ylivirtaamanäytteestä (pH 6,3) ja kevättulvanäytteestä 2017 (pH 6,0).
Hanhipurossa veden kiintoainepitoisuus ei ole millään havaintokerralla ollut huomattavan
suuri (1-8 mg/l). Vuoden 2016/17 havaintokerroista suurin kiintoainepitoisuus 6 mg/l
mitattiin elokuussa ylivirtaaman aikaan. Letkunsuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä
kiintoainepitoisuus oli tuolloin poikkeuksellisen suuri (9,2 mg/l), mutta virtaama oli niin
vähäinen (0,1 l/s), että Letkunsuolta lähtevä kiintoainemäärä ei vaikuttanut Hanhipuron
kiintoainepitoisuuksiin. Tarkkailuvuosina 2003, 2010 ja 2016 Hanhisuon veden
kiintoainepitoisuuksien keskiarvo oli hyvin samaa tasoa (4,0-4,8 mg/l), joten
kiintoainekuormituksen väheneminen Letkunsuolla ei näy havaintoajankohtina Hanhipuron
kiintoainepitoisuudessa.
Hanhipuron vedessä kokonaistypen pitoisuus on ollut välillä 740-2000 µg/l. Selvästi
suurimmat pitoisuudet mitattiin vuoden 2003 havaintokertoina (keskiarvo 1700 µg/l).
Vuonna 2010, jolloin Letkunsuo ei ollut tuotannossa, keskipitoisuus oli 1185 µg/l. Vuonna
2016, jolloin vedet käsiteltiin pintavalutuskentällä, keskipitoisuus oli 1200 µg/l eli lähes
sama kuin vuonna 2010. Tarkkailuvuosien välinen ero on nähtävissä myös nitraattitypen
keskipitoisuuksissa (2003-550 µg/l, 2010-276 µg/l ja 2016-195 µg/l), mutta
ammoniumtypen pitoisuudet ovat olleet melko pieniä kaikkina havaintokertoina (keskiarvo
42 µg/l). Koska kokonaistypen pitoisuusreduktio ei ole ollut kovin hyvä Letkunsuon
pintavalutuskentällä, voi pienentynyt kokonais- ja nitraattitypen pitoisuus olla seurausta
muusta valuma-alueella tehdystä toimenpiteestä, esimerkiksi maatalouden vesiensuojelusta.
Hanhipurossa veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 68 µg/l, minkä
perusteella vesi on luokiteltavissa erittäin reheväksi. Tarkkailukertojen keskipitoisuuden
perusteella vuoden 2003 havaintokertana kokonaisfosforipitoisuus oli suurin (85 µg/l),
vuosina 2010 ja 2016 hieman pienempi (60 µg/l). Tähän voi vaikuttaa Letkunsuon
tuotannon puuttuminen vuonna 2010 ja pintavalutuskentän toiminta vuonna 2016, mutta
kuten kokonaistypen osalta, paranevaan suuntaukseen voi löytyä selitys myös esimerkiksi
maatalouden vesiensuojelutoimista. Vuoden 2016/17 havaintokertoina vaihtelu oli suurta.
Suurin pitoisuus 80 µg/l todettiin elokuun ylivirtaaman aikaan ja pienin 27 µg/l
kevätvalunnan aikaan 2017. Letkunsuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä
kokonaisfosforin pitoisuus oli 17.8.16 erittäin suuri (160 µg/l), mutta kuten kiintoaineen
osalta todettiin, hyvin pienen virtaaman (0,1 l/s) takia sen vaikutus Hanhipuron veden
kokonaisfosforipitoisuuteen on ollut tuolloin vähäinen. Hanhipuron vedessä fosfaattifosforin
osuus kokonaisfosforista on ollut keskimäärin noin kolmannes kaikkina tarkkailuvuosina.
Nilakan Tukiaisselkä
Nilakan Tukiaisselän havaintopaikka sijaitsee selän länsilaidalla. Vesialueen syvyys
Hanhipuron suualueelta havaintoasemalla ei ole kovin suuri (pääosin alle 3 m) ja
ensimmäinen vähän laajempi sekä syvempi alue on havaintopaikan kohdalla, missä vettä on
noin 9 m. Tukiaisselän syvännealueet ovat edempänä selän keskivaiheilla, ja itälaidalla
pohja nousee taas hyvin matalaksi ennen koillisessa olevaa Hämeensalmea. Pisin tuulelle
avoin suunta on kaakkoon, missä on myös syvempiä vesialueita. Samalle lahtialueelle,
mihin Hanhipuron vedet laskevat tulee pohjoisesta Koutajoki.
Tukiaisselän havaintoasemalla vesipatsaan happitilanne on ollut hyvä sekä lopputalvella että
loppukesällä. Vuonna 2014 lopputalven näyte otettiin vasta 10.4. ja silloin todettiin pienin
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
107
alusveden happipitoisuus 6,1 mg/l. Silloin myös lämpötilakerrostuneisuus oli suuri, ero
päällys- ja alusveden välillä oli 2 oC.
Päällysvesi on ollut lievästi humusleimaista lopputalvella (kemiallinen hapenkulutus 7,3-13
O2 mg/l, väriluku 31-72 Pt mg/l). Lopputalvella alusveden kemiallinen hapenkulutus on
ollut keskimäärin 5 O2 mg/l ja väriluku 45 Pt mg/l suurempi kuin päällysvedessä. Tämä
tulos ei voi johtua sisäisestä kuormituksesta, koska alusveden happitilanne on ollut hyvä.
Tulos vaikuttaa ennemminkin siltä että Hanhipuron ja mahdollisesti Koutajoen kautta tuleva
humuspitoisempi vesi kertyy tähän ensimmäiseen syvänteeseen Tukiaisselällä talven aikana.
Loppukesällä päällysveden kemiallinen hapenkulutus (7,8-11 O2 mg/l) ja väriluku (28-51 Pt
mg/k) ovat olleet keskimäärin samalla tasolla kuin lopputalvella päällysvedessä ja vesi on
luokiteltavissa lievästi humusleimaiseksi. Esimerkiksi sadekesä 2012 ei näkynyt mitenkään
poikkeavana Tukiaisselän päällysveden humuspitoisuudessa, joten iso vesialue tasaa
hetkellisiä vaihteluita selkävesillä eikä Hanhipuron vaikutus ulotu avovesiaikaan kovinkaan
selvästi Tukiaisselän havaintoasemalle asti. Kesäaikaan vesipatsaan sekoittuminen on
Tukiasselän havaintoasemalla tehokasta eikä alusvedessä humuspitoisuus juurikaan ole
poikennut päällysveteen verrattaessa.
Päällysveden kokonaistypen pitoisuus on ollut Tukiaisselän asemalla lopputalvella varsin
vakaa, pitoisuus on ollut enimmäkseen 370-470 µg/l. Poikkeuksen teki ensimmäinen
tarkkailutalvi 2010, jolloin pitoisuus oli hieman suurempi (710 µg/l). Alusvedessä
kokonaistypen pitoisuus on ollut lopputalvella useimpina tarkkailuvuosina hieman
päällysvettä suurempi. Poikkeuksen tekevät lopputalvet 2011 sekä 2015, jolloin
kokonaistypen pitoisuus oli selvästi suurempi alusvedessä. Lopputalvella 2011 näyte otettiin
myöhään (13.4.) ja talvi 2015 oli poikkeuksellisen lauha. Tulosten perusteella näyttäisi siltä,
että pitoisuudet johtuvat purojen mukana tulleista valumavesistä, jotka mahdollisesti hieman
päällysvettä lämpimämpinä ovat kertyneet alusveteen. Alusveden kokonaistypestä
nitraattitypen osuus oli lähes puolet, mikä myöskin vahvistaa sitä oletusta, että kohonneet
alusveden typpipitoisuudet johtuvat valumavesistä. Loppukesällä päällysveden
kokonaistypen pitoisuus on vaihdellut melko vähän (330-430 µg/l). Poikkeuksen tähän tekee
sadekesä 2012, joka ei juuri näkynyt päällysveden humuspitoisuudessa, mutta nosti hieman
kokonaistypen pitoisuutta (600 µg/l). Alusvedessä kokonaistypen pitoisuus on ollut lähes
sama kuin päällysvedessä. Mineraalitypen pitoisuudet ovat olleet pieniä sekä päällys- että
alusvedessä loppukesällä.
Päällysveden kokonaisfosforin pitoisuus on ollut lopputalvella Tukiaisselän asemalla hyvin
tasainen (8-10 µg/l). Ainoan poikkeuksen tekee vuoden 2010 lopputalvi, jolloin pitoisuus oli
peräti 28 µg/l. Näyte otettiin silloin huhtikuun puolivälissä, joten kevätvalunta oli päässyt
nostamaan jo ravinnetasoa. Alusvedessä kokonaisfosforipitoisuus on ollut lopputalvella
säännöllisesti keskimäärin 12 µg/l suurempi kuin päällysvedestä, mikä johtunee purovesien
kertymisestä syvänteeseen jääpeitteen aikana. Loppukesällä päällysveden
kokonaisfosforipitoisuus on ollut pääosin 8-12 µg/l, poikkeuksen tekivät loppukesät 2010
(17 µg/l ja 2013 (15 µg/l). Päällysveden kokonaisfosforin keskipitoisuus on ollut 12 µg/l,
minkä perusteella vesialue on luokiteltavissa karuksi-lievästi reheväksi. Alusvedessä
Kokonaisfosforin pitoisuus on ollut loppukesällä pääosin samaa tasoa kuin päällysvedessä.
Suurin poikkeus oli loppukesä 2009, jolloin jostain syystä alusveden
kokonaisfosforipitoisuus oli melko suuri (25 µg/l). Alusvedessä oli hieman fosfaattifosforia
lopputalvella, mutta luppotalvella päällysvedessä ja loppukesällä koko vesipatsaassa
fosfaattifosforinpitoisuus on ollut alle määritysrajan 5 µg/l.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
108
Nilakan Tukiaisselän vedenlaatutietoja 2010-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja
loppukesällä (oikea rivistö). Päällysveden (1 m) tulokset on merkitty sinisellä ympyrällä,
alusveden (metri pohjan yläpuolella) punaisella.
Lievästi rehevän ja rehevän veden välinen raja-arvona on pidetty kasviplanktonin klorofylli-
a:n pitoisuutta 10 µg/l. Vuosina 2009-2016 Nilakan Tukiaisselkä on ollut luokiteltavissa
pääosin lievästi reheväksi. Ainoastaan vuonna 2013 rehevyystaso oli hieman suurempi (11
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
109
µg/l). Tukiaisselän havaintoasemalla rehevyystaso on pysynyt melko vakaana koko
tarkkailujakson 2009-2016 ajan eikä selkeää muutossuunta ole todettavissa.
Nilakan Tukiaisselän kasviplanktonin klorofylli-a loppukesällä 2009-2016.
Nilakan Tukiaisselältä tehtiin elokuussa 2015 kasviplanktonin biomassaselvitys (liite 2).
Kasviplanktonin biomassa-arvo (0,8 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten
sinilevien osuus biomassasta (6,2 %) viittasi hyvään tilaan. TPI-indeksi (0,3) viittasi
tyydyttävään tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (11 %), kultalevät
(17 %) ja piilevät (38 %).
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
110
NUUTILANSUO JA OITTILANSUO 2016
Sijainti
Nuutilansuo ja Oittilansuo sijaitsevat Suontienselän-Paasveden alueella (vesistöalue 14.782,
peruskartta 3241 02). Molemmat suot ovat Suonenjoella. Vesistöalueen koko on 229,6 km2 ja
järvisyys 28,06 % (Ekholm 1993). Vesistöalueen alarajalla koko yläpuolisen valuma-alueen koko
on 321,2 km2
ja järvisyys 22,7 %.
Kuvassa musta viiva on vesistöalueen raja ja vesistöhavaintopaikat on merkitty punaisella
ympyrällä.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
111
Tuotantopinta-alat ja vesienkäsittely
Nuutilansuon kuormittava ala 2016 40 ha
Tuotannossa 34,5 ha
Nuutlansuon kunnostus aloitettiin vuonna 1980 ja turvetuotanto vuonna 1982. Kuivatusvedet
käsittely kosteikolla aloitettiin vuonna 2013. Kosteikolta vedet johdetaan laskuojaan, joka laskee
500 m:n päässä virtaavaan Ukonpuroon. Ukonpuro laskee 1,2 km:n päässä olevaan Suurijärveen.
Ukonpuron laskukohtaan rakennettiin vuonna 1997/98 Metsäkeskuksen, Vapon,
ympäristökeskuksen, Suonenjoen kaupungin ja paikallisten asukkaiden yhteistyönä kosteikko.
Suurijärvestä vesi kulkeutuu usean pienen järven muodostaman ketjun kautta noin 9 km:n päässä
sijaitsevaan Suonteeseen.
Oittilansuo kuormittava ala 2016 41,4 ha
Tuotannossa 41,4 ha
Oittilansuo kunnostus turvetuotantoon aloitettiin vuonna 2011 ja tuotanto aloitettiin vuonna 2014.
Oittlansuon kuivatusvedet johdetaan ympärivuotiselle pintavalutuskentälle, jonka jälkeen vedet
kulkeutuvat laskuojassa noin 1,4 km:n päässä virtaavaan Kansanjokeen. Kansanjoki laskee pienten
Pohjalammen ja Niittylammen kautta Suurijärven pohjoisosaan noin 3,4 km:n päässä Oittilansuon
pintavalutuskentästä.
Kuormitus
Nuutilansuo
Nuutilansuolla päästötarkkailu ei ole ollut mahdollista toteuttaa johtuen puuttuvista rakenteista,
minkä takia kuormitus on arvioitu Pohjois-Savon turvetuotannon päästötarkkailuasemien avulla.
Vuoteen 2012 asti kuormituslaskennassa käytettiin laskeutusaltaallisten tuotantosoiden
ominaiskuormituslukuja. Vuoden 2013 laskennassa käytettiin pintavalutuskenttien
ominaiskuormituslukuja ja vuodesta 2015 lähtien kosteiikkojen ominaiskuormituksia. Vuonna 2013
rakennetun kosteikon tehoa ei ole pystytty määrittämään, koska kosteikolta ei ole selkeää
lähtöpistettä. Tarkkailuvuosien 2010-2016 arvioituja vuosikuormituksia on esitetty seuraavalla
sivulla olevilla kuvilla.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
112
Nuutilansuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2010-2016.
Oittilansuo
Oittilansuon pintavalutuskentältä lähtevän veden jatkuvatoiminen virtaamamittaus alkoi vuonna
2014. Siihen asti tuotantoalueen kuormitus laskettiin Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelman
laskeutusaltaallisten tuotantosoiden ominaiskuormituksilla, joissa huomioitiin pintavalutuskentällä
tapahtunut pitoisuusreduktio. Vuodesta 2014 alkaen Oittilansuon kuormitus on laskettu omalla
aineistolla.
Oittilansuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2011-2016.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
113
Suuri tasoero kuormituksessa vuosien 2012-2013 ja 2014-2016 ei johdu siitä, että Oittilansuon
kunnostus olisi aiheuttanut huomattavan suurta kuormitusta verrattuna tuotantoaikaan, vaan ero
johtuu laskentatavan muutoksesta. Omiaiskuormituslaskenta on Oittilanuon tapauksessa
yliarvioinut toteutunutta kuormitusta ja oikea kuormitustaso löytyi, kun siirryttiin käyttämään
tuotantoalueelta mitattua omaa aineistoa.
.
Kiintoaineen pitoisuusreduktio oli Oittilansuon pintavalutuskentällä alusta alkaen kohtalaisen hyvä
ja se on vuosina 2012-2016 vakiintunut tasolle noin 40 %. Kokonaistypen pidättyminen kentälle
käynnistyi vasta vuonna 2014 ja sen jälkeen se on ollut hyvällä tasolla (noin 30 %).
Ammoniumtypestä on pidättynyt kentälle keskimäärin oin 60 %. Kokonaisfosforin pitoisuus
lisääntyi kentällä vuosina 2012 ja 2013 noin 50 %. Vuosina 2014-2016 pidättymistä on alkanut
tapahtua, mutta toistaiseksi se on vielä melko vaatimatonta. Fosfaattifosforin pitoisuusmuutokset
ovat olleet hyvin samanlaisia, vuoden 2016 havaintokertoina pitoisuus lisääntyi kentällä
keskimäärin vain hieman. Pintavalutuskenttä lisäsi selvästi myös veden kemiallista hapenkulutusta
alkuvuosina ja tilanne on jonkin verran parantunut. Edelleen veden humuspitoisuus ei juuri muutu
kentällä. Myös raudan pidättyminen kentälle on ollut toistaiseksi melko vähäistä.
Oittilansuon pintavalutuskentän mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2012-2016 keskiarvoina.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
114
Virtavedet
Oittilansuo
Pukinpuro 2
Pukinpuron asema 2 on vertailuasema, joka sijaitsee Oittilansuon laskuojan yläpuolella.
Puron valuma-alue on pieni (noin 2,5 km2), ja siellä on metsäalueita, maatalousmaita sekä
pieniä kosteikkoja. Pukinpuron näytteet on otettu vuosina 2010, 2013 ja 2016. Vuosi 2010
liittyi Oittilansuon ennakkotarkkailuun, tuotantoalueen kunnostus ei ollut vielä aloitettu.
Vuoden 2016/17 havaintokertoina toukokuussa 2016 oltiin lähellä keskivirtaamaa (valuma
10,2 l/s*km2), elokuussa oli selvä ylivirtaama (28,6 l/s*km
2), lokakuussa selvä alivirtaama
(1,6 l/s*km2) ja toukokuussa 2017 näytteenotto tapahtui lievässä ylivirtaamassa (13,2
l/s*km2).
Pukinpurossa vesi on ollut kaikkina havaintokertoina voimakkaan humuspitoista
(kemiallinen hapenkulutus 31-63 O2 mg/l, keskiarvo 43 O
2 mg/l ja väriluku 240-550 Pt
mg/l, keskiarvo 320 Pt mg/l). Suurin humuspitoisuus mitattiin ylivirtaaman aikaan
elokuussa 2016.
Suurimman humuspitoisuuden havaintokertana elokuussa 2016 Pukinpuron vesi oli hapanta
(pH 5,6), muina havaintokertoina vesi on ollut suuresta humuspitoisuudesta huolimatta joko
lievästi hapanta tai lievästi emäksistä (pH 6,4-7,3).
Pukinpuron vedessä kiintoainepitoisuus on vaihdellut huomattavan paljon (2,2-99 mg/l).
Suurimmat pitoisuudet (yli 10 mg/l) ovat liittyneet joko kevättulvaan tai kesäajan
ylivirtaamiin. Tuolloin mineraaliaineksen osuus on ollut kiintoaineesta vähintään 85 %,
mikä viittaa kiintoaineen olevan peräisin valuma-alueen maatalousmailta.
Puroveden kokonaistypen pitoisuus on myös vaihdellut virtaaman mukaan kohtalaisen
paljon (540-1400 µg/l). Vuoden 2016 havaintokerroilla kokonaistypen pitoisuus oli suurin
(1200 µg/l) elokuussa ylivirtaaman aikaan ja pienin (790 µg/l) alivirtaaman aikaan
lokakuussa. Nitraattitypen pitoisuudet eivät ole olleet minään havaintokertana kovin suuri
(12-340 µg/l), ammoniumtypen pitoisuus on ollut välillä alle 5-370 µg/l. Mineraalitypen
osuus kokonaistypestä on ollut keskimäärin 19 %.
Suuri kiintoainepitoisuuden vaihtelu on näkynyt Pukinpurossa myös suurena vaihteluna
kokonaisfosforin pitoisuudessa (26-100 µg/l). Vuoden 2016/17 havaintokertoina pitoisuus
oli 26-74 µg/l, suurin pitoisuus elokuun ylivirtaamassa ja pienin kevättulvan loppuvaiheessa
toukokuussa 2017.Fosfaattifosforin pitoisuusvaihtelu on ollut 9-20 µg/l, ja fosfaattifosforin
osuus kokonaisfosforista on ollut keskimäärin 27 %.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
115
Pukinpuron aseman 2 (sininen viiva) ja Kansanjoen aseman 3 (vihreä viiva) vedenlaatutietoja
tarkkailuvuosilta 2010, 2013 ja 2016.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
116
Kansanjoki 3
Pukinpuron aseman 2 ja Kansanjoen aseman 3 väliseltä valuma-alueelta tulee Oittilansuon
kuivatusvesien lisäksi valumia maa- ja metsätalousalueilta sekä ojitetuilta kosteikoilta.
Kansanjoen vesi oli Oittilansuon ennakkotarkkailuvuonna kevätnäytteessä voimakkaan
humuspitoista (kemiallinen hapenkulutus 36 O2 mg/l, väriluku 270 Pt mg/l), mutta kesän ja
syksyn näytteissä vain humusleimaista (12-18 O2 mg/l, 82-150 Pt mg/l). Tarkkailuvuosina
2013 ja 2016 vesi on ollut humuspitoista-erittäin humuspitoista (19-59 O2 mg/l, 190-470 Pt
mg/l). Näytteenottoajankohtien virtaama on kuitenkin ollut sen verran erilainen eri
tarkkailuvuosina, että suoraa johtopäätöstä Kansanjoen humuspitoisuuden lisääntymisestä ei
voi tehdä. Vertailualueella Pukinpurossa kemiallinen hapenkulutus oli vuoden 2010
havaintokertoina 36 O2 mg/l, vuoden 2013 50 O2 mg/l ja vuoden 2016 45 O2 mg/l, joten
veden humuspitoisuuden muutokset tarkkailuvuosien välillä heijastelevat eroja
tarkkailuajankohtien hydrologiassa. Sen verran Pukinpuron ja Kansanjoen tarkkailutulokset
eroavat, että Pukinpurossa veden keskimääräinen humuspitoisuus oli suurin vuoden 2013
havaintokertoina, mutta Kansanjoessa vuoden 2016 havaintokertoina. Tähän vaikuttaa ennen
kaikkea ylivirtaamatilanteessa elokuussa todettu humuspitoisuuden selvä kohoaminen
muihin havaintokertoihin verrattuna, mikä oli Kansanjoessa suurempi kuin Pukinpurossa.
Keskimäärin vuosien 2010, 2013 ja 2016 havaintokertoina veden kemiallinen hapenkulutus
on ollut Kansanjoessa 9 O2 mg/l ja väriluku 85 Pt mg/l pienempi kuin Pukinpurossa.
Vuoden 2010 havaintokertoina veden happamuus lisääntyi Pukinpuron ja Kansanjoen välillä
0,1-0,2 pH-yksikköä. Vuosien 2013 ja 2016/17 havaintokertoina happamuus on vähentynyt
asemien välillä 0,1-0,7 pH yksikköä asemien välillä poikkeuksena kevättulvan 2017 näyte,
jolloin happamuus lisääntyi 0,2 pH-yksikköä. Kansanjoessa veden happamuus on ollut
lähellä neutraalia, kevätnäytteissä ja kesän ylivirtaamissa lievästi hapanta (pH 6,3-6,8).
Ennakkotarkkailuvuonna 2010 veden kiintoainepitoisuus oli Kansanjoessa 2-22 mg/l.
Kevät- ja kesänäytteessä pitoisuus oli laskenut selvästi Pukinpuroon verrattuna, mutta
lokakuussa 2010 pitoisuus nousi 5 mg/l asemien välillä. Suuri mineraaliaineen osuus
kiintoaineesta (90 %) viittasi maatalousalueiden kiintoainekuormaan. Vuosien 2013 ja 2016
havaintokertoina Kansanjoen kiintoainepitoisuus on ollut 3,4-20 mg/l. Suurin pitoisuus
mitattiin elokuun ylivirtaamassa 2016, jolloin mineraaliaineksen osuus kiintoaineesta oli 80
%. Samana päivänä Oittilansuolta lähtevässä vedessä kiintoainepitoisuus oli 8,3 mg/l ja siinä
mineraaliaineksen määrä oli alle 1 mg/l. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että elokuun
ylivirtaamassa Kansanjoen asemalla 3 kiintoaine oli peräisin muualta valuma-alueelta kuin
Oittilansuolta. Toukokuussa tilanne oli hyvin samanlainen. Kansanjoessa kiintoainepitoisuus
oli 13 mg/l, josta 11 mg/l oli mineraaliainesta. Samana päivänä Oittilansuon kentältä
lähtevässä vedessä kiintoainepitoisuus oli 1,2 mg/l. Virtahavaintoajankohtana 26.6.2013
Oittilansuolta lähtevässä kuivatusvedessä kiintoainepitoisuus oli 23 mg/l, josta
mineraaliainesta oli 6 mg/l. Tuolloin veden kiintoainepitoisuus oli Kansanjoessa 8,9 mg/l,
josta mineraaliainesta oli 5,2 mg/l. Pukinpurossa kiintoainepitoisuus oli 9,9 mg/l. Tuossa
tilanteessa Oittilansuon kiintoainekuormitus on saattanut olla suuremmassa osuudessa
Kansanjoen veden kiintoainepitoisuudessa kuin em. ylivirtaamatilanteissa.
Kansanjoen veden kokonaistypen pitoisuus oli ennakkotarkkailuvuonna 2010 kevään ja
kesän näytteessä hieman pienempi kuin Pukinpurossa, mutta lokakuun
näytteenottoajankohtana pitoisuus nousi nelinkertaiseksi asemien välillä. Pääosa
kokonaistypestä oli lokakuussa Kansanjoessa nitraattityppeä, mikä viittaa maatalousalueiden
vaikutukseen. Tarkkailuvuosina 20013 ja 2016 kokonaistypen pitoisuus on pääsääntöisesti
noussut asemien välillä (keskimäärin 200 µg/l), ainoana poikkeuksena kesäkuun näyte
vuonna 2013, jolloin pitoisuus laski 400 µg/l asemien välillä. Muutos näkyy ennen kaikkea
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
117
nitraattitypen pitoisuudessa, joka on Kansanjoessa vuosina 2013 ja 2016 ollut keskimäärin
260 µg/l suurempi kuin Pukinpurossa. Nitraatti- ja ammoniumtypen keskipitoisuus
Oitttilansuolta lähtevässä vedessä on ollut vuosien 2013 virtahavaintokertoina 78 µg/l
(Kansanjoessa 430 µg/l) ja vuosien 2016 havaintokertoina 217 µg/l (Kansanjoessa 477
µg/l), joten nitraattityppeä tulee Kansanjokeen ilmeisesti valuma-alueen maatalousmailta.
Kansanjoen asemalla 3 veden kokonaisfosforipitoisuus oli ennakkotarkkailuvuonna 29-43
µg/l. Suurin pitoisuus mitattiin lokakuussa, jolloin pitoisuus oli myös muista
havaintokerroista poiketen suurempi kuin Pukinpurossa. Vuoden 2013 havaintokertoina
Pukinpuron asemalla kokonaisfosforin pitoisuus oli keskimäärin 10 µg/l pienempi kuin
vuoden 2013 havaintokertoina, mutta Kansanjoen asemalla 3 pitoisuus oli vuonna 2016
keskimäärin 25 µg/l suurempi. Oittilansuon pintavalutuskenttä purki fosforia
käynnistysvaiheissa vuonna 2013 ja virtahavaintokerroista kesäkuussa (330 µg/l) ja
heinäkuussa (280 µg/l) veden kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin suuri. Myös
fosfaattifosforin pitoisuudet olivat suuria (74-110 µg/l). Tulosten perusteella näyttää siltä,
että Oittilansuon kuivatusvedet nostivat Kansanjoen rehevyystasoa kunnostusvuonna.
Vuoden 2016/17 havaintokertoina Kansanjoen veden kokonaisfosforin pitoisuus taso oli
selvästi pienempi (26-68 µg/l) kuin vuonna 2013. Keskipitoisuuden 42 µg/l perusteella vesi
oli luokiteltavissa erittäin reheväksi. Keskiarvoa nosti erityisesti elokuun ylivirtaamanäyte,
jossa kokonaisfosforin pitoisuus oli selvästi muita havaintokertoja suurempi. Oittilansuolta
lähtevässä vedessä kokonaisfosforin pitoisuus (76 µg/l) oli keskimääräistä selvästi suurempi.
Suuri mineraaliaineen määrä kiintoaineessa elokuun näytteessä viittaa maatalousmaiden
vaikutuksiin, joka nostaa myös kokonaisfosforipitoisuutta, mutta myös Oittilansuolta on
tullut tavanomaista suurempaa fosforikuormitusta. Oittilansuon kuivatusvedessä
fosfaattifosforin pitoisuus oli elokuun näytteessä 18 µg/l ja Kansanjoessa 22 µg/l, joten
myös fosfaattifosforin kuormitusta tuli eri maankäyttölähteistä valuma-alueelta.
Nuutilansuo
Nuutilansuon purku
Nuutilansuon laskuojan ylä- ja alapäästä sekä Ukonpuron asemalta 1 on otettu
virtavesinäytteet vuosina 2003, 2006, 2013 ja 2016. Vuosina 20013 ja 2016 otettiin lisäksi
näytteet ennen Ukonpuron kosteikkoa asemalta Ukonpuro 3. Vuosina 2013-2014
Ukonpuron kosteikon toiminnasta tehtiin erillisselvitys, joka on raportoitu erikseen (Savo-
Karjalan Ympäristötutkimus 17.2.2015) eikä näitä tuloksia käsitellä tässä raportissa.
Toukokuun näytteenotto 2016 ajoittui jo kevättulvan jälkeen ja näyte edusti alivirtaamaa
(valuma Nuutilansuon laskuojan alaosalla 5,1 l/s*km2). Elokuun näyte otettiin selkeässä
ylivirtaamassa (37 l/s*km2), lokakuun näyte selkeästi alivirtaaman aikaan (3,8 l/s*km
2) ja
toukokuun 2017 näyte kevätvalunnan aikaan (22,3 l/s*km2).
Nuutilansuon turvetuotantoalueelta lähtevä vesi on ollut lähes kaikkina havaintokertoina
voimakkaan humuspitoista, poikkeuksena ainoastaan syksyn 2003 havaintokerrat
(kemiallinen hapenkulutus 26-79 O2 mg/l, keskiarvo 42 O2 mg/l, väriluku 180-410 Pt mg/l,
keskiarvo 280 Pt mg/l). Vuoden 2016/17 havaintokertoina suurin veden kemiallinen
hapenkulutus mitattiin heinäkuussa ylivirtaaman aikaan (56 O2 mg/l), pienin (34 O2 mg/l)
alivirtaaman aikaan lokakuussa. Veden humuspitoisuus on ollut keskimäärin saman
suuruinen kaikkina havaintokertoina.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
118
Tuotantoalueelta lähtevä vesi on ollut lievästi hapanta (pH 6,1-6,8), elokuussa 2006 lievästi
emäksistä (pH 7,4. Vuoden 2016/16 havaintokertoina suurin happamuus pH 6,1 mitattiin
heinäkuussa ylivirtaaman aikaan.
Tuotantoalueelta lähtevässä vedessä kiintoainepitoisuus on ollut pääsääntöisesti alle 10 mg/l
(2,2-6 mg/l) muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Suurin pitoisuus 86 mg/l mitattiin
syyskuussa 2006. Vuoden 2016/17 havaintokertoina kiintoainepitoisuus kohosi ylivirtaaman
aikaan selvästi (17 mg/l), muina havaintokertoina se oli pieni (2,2-3,3 mg/l). Ylivirtaaman
aikaan pääosa kiintoaineesta oli eloperäistä.
Tuotantoalueelta lähtevässä vedessä kokonaistypen pitoisuus on ollut välillä 860-4500 µg/l.
Suurin pitoisuus mitattiin monien muiden vedenlaatutekijöiden lailla syyskuussa 2006.
Kokonaistypen keskipitoisuus oli vuoden 2013 havaintokertoina tarkkailuvuosien pienin
(1110 µg/l), vuonna 2003 keskipitoisuus oli 1625 µg/l ja vuonna 2016/17 1375 µg/l. Vuonna
2016/17 keskipitoisuutta nosti heinäkuun ylivirtaamanäyte ja toukokuussa 2017 otettu selvä
kevättulvan näyte. Keskipitoisuuksien vertailun perusteella on mahdollista, että
Nuutilansuon tuotantoalueella 2013 käyttöön otettu tehostettu vesiensuojelu on vähentänyt
hieman typpikuormitusta. Tähän viittaa mineraalitypen pitoisuuksien pieneneminen.
Vuosina 2003 ja 2006 nitraattitypen keskipitoisuus oli 440-700 µg/l ja ammoniumtypen
114-340 µg/l. tarkkailuvuosina 2013 ja 2016 nitraatin keskipitoisuus oli 129-234 µg/l ja
ammoniumtypen 50-72 µg/l.
Nuutilansuolta lähtevässä vedessä kokonaisfosforin keskipitoisuus on ollut tarkkailuvuosina
46 µg/l. Pitoisuus on ollut muutamaa poikkeusta lukuun otamatta alle 60 µg/l. Suurin
pitoisuus 140 µg/l mitattiin syyskuussa 2006. Kokonaistypen lailla kokonaisfosfoin
pitoisuustaso näyttäisi hieman laskeneen vesiensuojelun tehostuksen jälkeen. Vuonna 2003
keskipitoisuus oli 40 µg/l, 2013 35 µg/l ja 2016 33 µg/l. Vuoden 2016/17 havaintokertoina
pitoisuus oli selvästi suurin (53 µg/l) ylivirtaaman aikaan heinäkuussa, muina
havaintokertoina pitoisuus oli 22-30 µg/l.
Nuutilansuon laskuoja
Nuutilansuon laskuojan alaosan havaintoasemalle on matkaa noin 600 metriä
turvetuotantoalueelta ja valuma-alueen koko kasvaa vain vähän asemien välillä.
Muutos veden humuspitoisuudessa on laskuojan ylä- ja alapään välillä ollut erittäin
vähäinen. Suurin muutos oli vuoden 2006 syksyllä, jolloin yläosalta mitattu erittäin korkea
kemiallinen hapenkulutus 79 O2 mg/l oli laskenut arvoon 28 O2 mg/l. Ylivirtaamatilanteissa
humuspitoisuus näkyy hieman nousevan tavanomaista enemmän, esimerkiksi heinäkuussa
2016 kemiallinen hapenkulutus nousi 3 O2 mg/l asemien välillä ja väriluku 50 Pt mg/l.
Myös muutos veden happamuudessa on laskuojassa vähäinen ja heijastelee vähäisiä
muutoksia humuspitoisuudessa. Esimerkiksi ylivirtaaman aikaan heinäkuussa 2016 pH
lisääntyi humuspitoisuuden lievän nousun seurauksena 0,2 pH-yksikköä.
Muutos laskuojan kiintoainepitoisuudessa on ollut havaintoajankohtina pääsääntöisesti
vähäinen. Selvimmät muutokset on todettavissa syyskuussa 2006, jolloin pitoisuus laski
peräti 82 mg/l, mikä viittaa siihen, että näytteenotossa ei ole mitattu samaa tapahtumaa.
Myös heinäkuun 2016 ylivirtaaman aikaan pitoisuus laski 14 mg/l asemien välillä.
Veden kokonaistypen pitoisuus on useimpina havaintokertoina pysynyt täysin
muuttumattomana Nuutilansuon laskuojassa. Selvä pitoisuustason muutos todettiin
syyskuun 2006 havaintokertana. Pitoisuusero on ollut pieni myös mineraalitypen osalta.
Kokonaisfosforin pitoisuus on hieman noussut lähes jokaisena havaintokertana
Nuutilansuon laskuojassa. Jos jätetään huomiotta syyskuun 2006 tilanne, jossa laskuojan
alapäässä kokonaisfosforin pitoisuus oli noin 100 µg/l pienempi kuin tuotantoalueelta
lähtevässä vedessä, on laskuojan alaosalla kokonaisfosforin keskipitoisuus ollut 4 µg/l
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
119
suurempi. Valuma-alueella on pieniä peltoalueita, jotka voivat selittää
kokonaisfosforipitoisuuden pienen kohoamisen.
Ukonpuro 3
Nuutilansuon laskuojan ja Ukonpuron kosteikon yläpuolisen havaintopaikan 3 välillä
valuma-alue hieman kasvaa ja monipuolistuu. MMukaan tulee lisää metsä- ja
maatalousalueita sekä ojitettuja kosteikkoja. Ukonpuron tuloksia käsitellään vain vuosien
2013 ja 2016 osalta.
Muutos veden humuspitoisuus Nuutilansuon laskuojan ja Ukonpuron aseman 3 välillä on
ollut kaikkina havaintokertoina erittäin vähäinen. Kemiallisen hapenkulutuksen keskiarvo
on molemmilla asemilla sama, laskuojan vedessä väriluku on ollut keskimäärin noin 10 Pt
mg/l suurempi. Tietyissä tilanteissa jonkin verran eroa on todettavissa, esimerkiksi
ylivirtaaman aikaan heinäkuussa 2016 veden kemiallinen hapenkulutus oli laskenut 9 O2
mg/l ja väriluku 50 Pt mg/l laskuojan ja Ukonpuron aseman 3 välissä.
Veden happamuus on pysynyt samana tai vähentynyt 0,1-0,2 pH yksikköä Nuutilansuon
laskuojan ja Ukonpuron aseman 3 välillä.
Myös kiintoainepitoisuuden muutokset asemien välillä ovat olleet erittäin vähäisiä lukuun
ottamatta heinäkuun 2016 ylivirtaamatilannetta. Tuolloin laskuojan vedessä
kiintoainepitoisuus oli 2,7 mg/l ja Ukonpurossa 30 mg/l. Kiintoaineesta 73 % oli
mineraaliainesta. Ylivirtaama oli lisännyt selvästi kiintoainekuormitusta muualta valuma-
alueelta.
Veden kokonaistypen pitoisuus on vuosien 2013 ja 2016 havaintokertoina pysynyt samana
tai vähentynyt 100-200 µg/l Nuutilansuon laskuojan ja Ukonpuron aseman 3 välillä.
Nitraattitypen pitoisuus väheni asemien välillä keskimäärin noin 25 µg/l ja myös
ammoniumtypen 35 µg/l.
Useimpina havaintokertoina Ukonpuron kokonaisfosforipitoisuus on ollut sama tai hieman
suurempi kuin Nuutilansuon laskuojassa. Ainoan poikkeuksen teki toukokuun 2016
havaintokerta, jolloin pitoisuus laskuojassa oli 63 µg/l ja Ukonpurossa 31 µg/l. Jos tämä
jätetään huomiotta, on Ukonpuron vedessä kokonaisfosforipitoisuus ollut keskimäärin 4 µg/l
suurempi kuin laskuojassa.
Ukonpuro 1
Ukonpuron asema 1 sijaitsee kosteikolta lähtevässä ojassa.
Veden humuspitoisuuden muutos Ukonpuron kosteikolla oli vusien 2013 ja 2016
havaintokertoina keskimäärin vähäinen. Kemiallinen hapenkulutus laski keskimäärin 1 O2
mg/l ja väriluku 15 Pt mg/l.
Huolimatta vähäisestä humuspitoisuuden muutoksesta Ukonpuron asemien 3 ja 1 välillä,
veden happamuus lisääntyi pääsääntöisesti 0,1-0,3 pH yksikköä kosteikolla.
Kahta havaintokertaa lukuun ottamatta veden kiintoainepitoisuuden muutokset Ukonpuron
kosteikolla ovat olleet melko vähäisiä. Syyskuussa 2013 lähtevässä vedessä
kiintoainepitoisuus oli 19 mg/l, kun se tulevassa oli vain 4,7 mg/l. Vesi oli tuolloin vielä
melko lämmintä (18,5 oC) ja kiintoaineessa ei ollut juurikaan mineraaliainesta (alle 1 mg/l),
joten kiintoaine on voinut olla pääosin kosteikolla kasvanutta levää. Heinäkuussa 2016
ylivirtaaman aikaan Ukonpuron kosteikko pidätti hyvin kiintoainetta. Asemalla 3
kiintoaineen pitoisuus oli 30 mg/l, asemalla 1 lähtevässä vedessä 5,8 mg/l.
Puroveden kokonaistyppipitoisuudessa on todettavissa pientä elämistä asemien 3 ja 1 välillä.
Kevätnäytteissä pitoisuus on laskenut 100-300 µg/l, mikä viittaa typen käyttöön kosteikon
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
120
vesialueen levätuotannossa. Kesällä kokonaistypen pitoisuus on joko pysynyt samana tai
lisääntynyt hieman kosteikolla. Suurin pitoisuusmuutos todettiin syyskuun 2013
havaintokertana, jolloin asemalla 1 kokonaistypen pitoisuus oli 700 µg/l suurempi kuin
asemalla 3. Levätuotanto on vähentänyt nitraattitypen pitoisuutta keskimäärin noin 90 µg/l
asemien välillä, ammoniumtypen pitoisuus on useana havaintokertana ollut alle
määritysrajan 5 µg/l.
Veden rehevyystasossa ei tapahdu selkeää muutosta Ukonpuron asemien välillä, vaan
rehevyystaso on välillä pienempi ja välillä suurempi kosteikolta lähtevässä vedessä. Suurin
muutos todettiin syyskuussa 2013, jolloin kosteikolle tulevassa vedessä kokonaisfosforin
pitoisuus oli 41 µg/l jä lähtevässä 140 µg/l. Toisaalta ylivirtaamatilanteessa heinäkuussa
2016 tulevassa vedessä kokonaisfosforin pitoisuus oli 74 µg/l ja sieltä lähtevässä 51 µg/l.
Useimpina havaintokertoina Ukonpuron kosteikolta lähtenyt vesi on ollut luokiteltavissa
reheväksi. Fosfaattifosforin keskipitoisuus Ukonpuron asemalla 1 on ollut vuosina 20013 ja
2016 7 µg/l.
Suurijärvi 2
Suurijärven asema 2 sijaitsee järven pohjois-osassa. Huolimatta aseman mataluudesta (noin
5,5 m), sen lämpötilakerrostuneisuus säilyy pitkään loppukesällä. Tämä johtuu matalasta
kynnyksestä ja pienestä luodosta aseman eteläpuolella, joka estää tehokkaasti tuulen
vaikutuksen alueella.
Vuosina 2011-2015 alusvesi oli lopputalvella lähes hapeton (happea 0,15-0,36 mg/l).
Vuonna 2016 lopputalvella alusveden lämpötila oli hieman viileämpi (3,4 oC) kuin muina
tarkkailuvuosina (4,1-4,5 oC) vuosina, mikä on vähentänyt hapen kulumista. Viileämpi vesi
viittaisi lyhyempään jääpeiteaikaan tuona talvena. Päällysvedessä happipitoisuus oli vain
kohtalainen vuosien 2011 ja 2013 lopputalvina (4,4-4,8 mg/l). Näinä vuosina näyte otettiin
huhtikuun alkupuoliskolla 2-3 viikkoa myöhemmin kuin muina tarkkailuvuosina, jolloin
päällysveden happitilanne oli parempi. Talvet 2014 ja 2015 olivat tavanomaista lauhempia,
joka on vaikuttanut valumiin ja sen myötä myös happitilanne päällysvedessä on voinut olla
parempi. Loppukesällä alusvesi on myös ollut asemalla 2 pääsääntöisesti joko kokonaan tai
lähes hapeton. Poikkeuksen tekevät tarkkailuvuodet 2011 ja 2016. Tuolloin näyte on otettu
aivan elokuun lopulla, jolloin lämpötilakerrostuneisuus on lähes kokonaan purkautunut ja
alusveden happitilanne parantunut. Ympäristöhallinto on ottanut näytteitä asemalta 2 1990-
luvun loppupuolella. Esimerkiksi maaliskuun puolivälissä 11.3.1999 alusvedessä oli happea
vain 0,7 mg/l ja 15.7.1999 alusvesi oli lähes hapeton. Asemalla 2 on siis pitkä historia
alusveden hapettomuudessa kerrostuneisuuskausien lopulla.
Päällysveden väriluku on ollut lopputalvina 2012-2016 170-200 Pt mg/l ja kemiallinen
hapenkulutus 23-26 O2 mg/l. Lopputalvella 2011, jolloin Oittilansuon kunnostustoimet eivät
olleet alkaneet, veden humuspitoisuus oli hieman pienempi, väriluku 130 Pt mg/l ja
kemiallinen hapenkulutus 20 O2 mg/l. 1990-luvun lopulla vuosina 1997-1999 päällysveden
väriluku oli maaliskuun puolivälin näytteenotoissa 120-200 Pt mg/l, joten järviveden
lopputalven humuspitoista ei ole tapahtunut merkittävää muutosta Oittilansuon
kunnostuksen aloittamisen jälkeen. Alusvedessä veden kemiallinen hapenkulutus ja väriluku
ovat olleet vain hieman suurempia kuin päällysvedessä huolimatta alusveden
hapettomuudesta. Tämä viittaa siihen, että rautayhdisteiden vapautuminen sedimentistä ei
ole ollut kovin voimakasta. Loppukesällä päällysveden humuspitoisuus on vaihdellut
lopputalvea enemmän. Päällysveden väriluku on ollut välillä 130-240 Pt mg/l ja kemiallinen
hapenkulutus 20-34 O2 mg/l. Suurimmat päällysveden humuspitoisuudet on mitattu
sadekesänä 2012 ja elokuun lopulla 2016. Kesä 2016 oli tavanomaista sateisempi kesä- ja
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
121
heinäkuussa, syksy alkoi kuivahtamaan vasta elokuun loppupuolella. Tämä näkynee vuoden
2016 tuloksissa. Alusvedessä väriluku oli niinä havaintokertoina, jolloin alusvesi oli täysin
hapetonta, jonkin verran suurempi kuin lopputalvella, mikä viittasi suurempaan
rautayhdisteiden vapautumiseen sedimentistä loppukesällä.
Suurijärven aseman 2 vedenlaatutietoja lopputalvella (vasemman puoleiset kuvat) ja loppukesällä
(oikean puoleiset kuvat) päällysvedessä (1 m, siniset pallot) ja alusvedessä (metri pohja yläpuolella,
punaiset pallot).
.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
122
Päällysveden kokonaistypen pitoisuus on ollut lopputalvella useimpina havaintokertoina
1100-1200 µg/l. Poikkeuksen tekevät kuitenkin lopputalvet 2012 (1400 µg/l) ja 2015 (1600
µg/l). Vuosi 2012 oli Oittilansuon kunnostustalvi, joten hieman kohonnut kokonaistypen
pitoisuus voi johtua kunnostustoimista. Lopputalvella 2015 kokonaistypen pitoisuutta on
todennäköisesti nostanut lauha talvi, mikä näkyy myös kohonneena nitraattitypen
pitoisuutena päällysvedessä. Valumavesien vaikutuksesta kertoo myös se, että päällysveden
kokonaistypen pitoisuus oli suurempi kuin alusvedessä. Lopputalven havaintokertoina
kokonaistypen sisäinen kuormitus on ollut vähäistä huolimatta alusveden hapettomuudesta.
Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että lopputalvella alusvedessä nitraattitypen pitoisuus on
ollut säännöllisesti korkea (64-680 µg/l, keskiarvo 400 µg/l). Nitraattitypen on todettu
useissa tutkimuksissa hillitsevän sedimenttiperäistä kuormitusta hapettomissa oloissa.
Loppukesällä päällysveden kokonaistypen pitoisuus on ollut keskimäärin noin 700 µg/l
pienempi kuin lopputalvella. Pitoisuus on vaihdellut välillä 620-950 µg/l. Pienin pitoisuus
mitattiin vuonna 2010 ja suurin kesän sateiden jälkeen elokuun lopussa 2016. Heinä-
elokuussa 1997-1999 päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli asemalla 2 820-1200 µg/l,
joten tarkkailuohjelman aikana todetut pitoisuudet ovat samaa tasoa 1990-luvun
loppuvuosien kanssa. Loppukesällä kokonaistypen sisäinen kuormitus on ollut muutamana
tarkkailuvuotena lopputalvea selvästi suurempaa. Suurin alusveden kokonaistyppipitoisuus
1500 µg/l mitattiin loppukesällä 2014. 1990-lopun kesänäytteissä alusveden kokonaistypen
pitoisuus oli pääosin jonkin verran pienempi (noin 1000 µg/l), mutta näytteet oli otettu
heinäkuun alun ja puolivälin jälkeen eivätkä siten ole suoraan vertailukelpoisia
tarkkailuvuosien elokuun lopun näytteisiin. 11.7.1996 alusvedessä kokonaistypen pitoisuus
oli 1400 µg/l, mutta näytteenotto lienee tapahtunut jossain tulvatilanteessa, sillä myös
päällysvedessä pitoisuus oli 1200 µg/l. Syynä lopputalvea suurempaan sisäiseen
kuormitukseen on nitraattivarojen vähyys loppukesällä. Alusvedessä nitraattitypen pitoisuus
oli pieni, mutta ammoniumtypen pitoisuus hapettomissa oloissa melko suuri (680 µg/l
elokuussa 2014).
Kokonaisfosforin pitoisuus on vaihdellut päällysvedessä paljon lopputalvina 2010-2016 (18-
64 µg/l). Suurimmat pitoisuudet mitattiin vuosine 2014 (53 µg/l) ja 2016 (64 µg/l). Näinä
talvina päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli suurempi kuin alusvedessä, mikä viittaa
valumavesien vaikutukseen. Päällysveden kiintoainepitoisuus on myös näinä ajankohtina
ollut tavanomaista suurempi (vuonna 2014 7,2 mg/l ja 2016 3,6 mg/l). Vuonna 2014 talvi oli
lauha ja vuonna 2016 näyte otettiin vasta huhtikuun puolella, joten alkanut kevätvalunta on
lisännyt valuma-alueelta tullutta kuormitusta. Alusvedessä kokonaisfosforin kohtalaista
sisäistä kuormitusta oli todettavissa vain lopputalvina 2013 ja 2015 huolimatta hapettomista
oloista kaikkina tarkkailutalvina. Nitraattitypen läsnäolo on hillinnyt fosforin sisäistä
kuormitusta. 11.3.1997 Päällysveden kokonaisfosforin pitoisuus oli 51 µg/l ja
kokonaistypen 2200 µg/l. Näin suuret pitoisuudet maaliskuun alkupuolella viittaavat tosin
joihinkin toimenpiteisiin valuma-alueella eivätkä siten ole täysin vertailukelpoisia
turvetarkkailun tuloksiin. Loppukesällä kokonaisfosforin pitoisuusvaihtelu päällysvedessä
(27-41 µg/l) on ollut pienempää kuin lopputalvella. Keskipitoisuuden 31 µg/l perusteella
vesi on luokiteltavissa reheväksi. Suurimmat päällysveden pitoisuudet mitattiin sadekesänä
2012 ja elokuussa 2016. Huolimatta alusveden hapettomuudesta useana tarkkailukesänä
sisäinen fosforikuormitus on ollut todettavissa vain loppukesinä 2013 ja 2014. Näinä kesinä
lämpötilakerrostuneisuus on ollut vahvin. 1990-luvun lopun loppukesän tarkkailuissa
päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli 36-44 µg/l eli samaa tasoa kuin turvetarkkailun
aineistossa.
Suurijärven asemilta on otettu kasviplanktonin klorofylli-a näytteitä kolme kertaa kesästä jo
ennakkotarkkailussa vuodesta 2010 lähtien. Klorofylli-a:n määrä on ollut 5,8-32 µg/l ja
keskipitoisuuden 21 µg/l perusteella aseman 2 vesi on luokiteltavissa reheväksi-erittäin
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
123
reheväksi. Pienin kesän keskipitoisuus 16 µg/l mitattiin ennakkotarkkailuvuonna 2010 ja
suurin 27 µg/l vuonna 2013. Myös vuoden 2016 havaintokertoina rehevyystaso (keskiarvo
24 µg/l) oli keskimääräistä suurempi. 1990-luvun lopulla näytteitä otettiin vain kerran
heinäkuussa ja näissä klorofylli-a:n määrä oli 15-17 µg/l. Käytössä oleva aineistossa viittaa
lievään rehevyystason nousuun Suurijärven pohjoispäässä asemalla 2 Oittilansuon
kunnostuksen jälkeen. Vertailuaineiston vähyyden takia tämä johtopäätelmä ei ole kovin
luotettavalla pohjalla, mutta aseman 2 rehevyystasoa on syytä jatkossa seurata tarkasti.
Suurijärven aseman 2 klorofylli-a:n määrä kokoomanäytteessä (0-2 m) vuosina 2010-2016.
Elokuun 2015 näytteestä tehtiin kasviplanktonin biomassamääritys (liite 2). Kasviplanktonin
biomassa-arvo (2,9 mg/l) viittasi järven tyydyttävään tilaan. Haitallisten sinilevien osuus
biomassasta (1,4 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,3) viittasi erinomaiseen
tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (16 %), kultalevät (11 %) ja
piilevät.
Suurijärvi 35
Suurijärven asema 35 sijaitsee järven eteläosalla. Asema on syvempi (syvyys noin 8,5 m)
kuin pohjoinen asema 2. Syvännealue on pohjoiseen melko avoin, mutta muihin
ilmansuuntiin tuulen vaikutusmatka on lyhyt ja siten myös tämä asema kerrostuu helposti
lämpötilan mukaan sekä lopputalvella että loppukesällä. Asema 35 sijaitsee Ukonpuron
laskukohdan alapuolella, joten se on ollut Nuutilansuon turvetuotantoalueen vaikutuspiirissä
jo 1980-luvulta lähtien.
Aseman 35 alusvedessä happitilanne on ollut huono (0,4-1,5 mg/l) kaikkina tarkkailutalvina
ja lopputalvella 2011 alusvesi oli täysin hapeton. Päällysveden happitilanne on ollut
kaikkina lopputalvina hyvä. Loppukesinä alusvesi on ollut vuosina 2010-2016 täysin
hapeton ja päällysveden happitilanne on ollut hyvä. Ympäristöhallinto on ottanut näytteitä
asemalta 035 vuodesta 1982 lähtien. 25.3.1982 alusveden happitilanne oli myös heikko,
happea oli 1,7 mg/l, joten alusvedessä happitilanne on ollut huono jo niihin aikoihin, kun
Nuutilansuon turvetuotantoa aloiteltiin. Ensimmäinen kesänäyte asemalta 035 on otettu
11.7.1996 ja silloin alusvesi oli jo heinäkuun alkupuolella lähes hapeton (0,7 mg/l).
Päällysvedessä väriluku on ollut pääosin 180-220 Pt mg/l ja veden kemiallinen hapenkulutus
26-29 O2 mg/l. Lopputalvella 2011, jolloin näyte otettiin huhtikuun puolella, päällysveden
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
124
humuspitoisuus oli hieman pienempi. Aseman 2 tavoin alusvedessä veden väriluku ja
kemiallinen hapenkulutus eivät ole kovin paljon suurempia kuin päällysvedessä huolimatta
huonosta happitilanteesta, mikä kertoo melko vähäisestä sisäisestä kuormituksesta.
Loppukesällä päällysveden väriluku on ollut pääosin 120-140 Pt mg/l ja veden kemiallinen
hapenkulutus 20-23 O2 mg/l. Poikkeuksen tästä tekevät sadekesä 2012 ja elokuu 2016,
jolloin sateinen alku- ja keskikesä nostivat humusvalumia. Päällysveden humuspitoisuus on
asemalla 35 hieman pienempi kuin pohjoisella asemalla 2, ero on ollut väriluvussa
keskimäärin 20 Pt mg/l ja kemiallisessa hapenkulutuksessa 2 O2 mg/l. Alusveden
happitilanne on ollut loppukesällä huonompi kuin lopputalvella, mikä näkyy suurempana
sisäisenä kuormituksessa. Rautayhdisteiden vapautuminen sedimentistä on nostanut
alusveden värilukua keskimäärin 170 Pt mg/l.
Suurijärven aseman 35 vedenlaatutietoja lopputalvella (vasemman puoleiset kuvat) ja loppukesällä
(oikean puoleiset kuvat) päällysvedessä (1 m, siniset pallot) ja alusvedessä (metri pohja yläpuolella,
punaiset pallot).
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
125
Päällysveden kokonaistypen pitoisuus on ollut lopputalvella pääosin 1200-1500 µg/l.
Poikkeuksen tekevät vuodet 2011, jolloin pitoisuus oli pienempi (860 µg/l) ja lauha talvi
2015, jolloin pitoisuus oli suurempi (1800 µg/l). Valumavesien vaikutus näkyy lopputalvella
2015 päällysveden suuremmasta kokonaistypen pitoisuudesta alusveteen verrattuna.
Päällysveden kokonaistypen pitoisuus on ollut lopputalvella asemalla 35 keskimäärin samaa
tasoa kuin asemalla 2. Typen sisäinen kuormitus on ollut lopputalvella vähäistä asemalla 35.
Alusvedessä nitraattitypen pitoisuus on ollut korkea (180-440 µg/l), mikä on hillinnyt
sisäistä kuormitusta huonosta happitilanteesta huolimatta. Alusveden ammoniumtypen
pitoisuus on ollut ajoittain suuri, ajoittain pieni (alle 5-330 µg/l). Loppukesällä päällysveden
kokonaistypen pitoisuus (580-850 µg/l) on ollut selvästi lopputalvea pienempi.
Humuspitoisuuden lailla suurimmat pitoisuudet mitattiin loppukesinä 2012 ja 2016.
Asemalla 2 kokonaistypen pitoisuus on ollut päällysvedessä hieman suurempi, ero on ollut
keskimäärin 65 µg/l. Alusvedessä kokonaistypen pitoisuus on ollut keskimäärin noin
kaksinkertainen päällysveteen verrattuna, joten sisäinen kuormitus on loppukesällä myös
asemalla 35 suurempaa kuin lopputalvella. Nitraattitypen pitoisuus on loppukesällä pieni
sekä päällys- että alusvedessä. Ammoniumtypen pitoisuus on pieni päällysvedessä, mutta
sisäisestä kuormituksesta johtuen kohtalaisen suuri alusvedessä (keskimäärin 375 µg/l).
Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut lopputalvella pääosin 29-35 µg/l.
Lopputalven 2011 pitoisuus oli selvästi pienempi, mihin on todennäköisesti vaikuttanut
kevätvalunnan alku. Fosforin sisäinen kuormitus on ollut kohtalaista, alusvedessä pitoisuus
on ollut keskimäärin 15 µg/l suurempi kuin päällysvedessä. Loppukesällä
kokonaisfosforipitoisuus on ollut pääosin 27-33 µg/l. Poikkeuksen teki vuoden 2010
loppukesä, jolloin pitoisuus oli hieman pienempi (22 µg/l). Keskipitoisuuden 26 µg/l
perusteella asema 35 on luokiteltavissa lievästi reheväksi. Pohjoisella asemalla 2
rehevyystaso on ollut hieman suurempi. Alusveden hapettomuuden takia fosforin sisäinen
kuormitus on ollut asemalla 35 kohtalaista, alusveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut
keskimäärin 29 µg/l suurempi kuin päällysvedessä. 11.7.1996 päällysveden
kokonaisfosforipitoisuus oli 27 µg/l ja alusveden 44 µg/l, mikä on samaa tasoa
turvetarkkailun ajankohtien kanssa.
Kasvipalnktonin klorofylli-a:n määrä on ollut vuosina 2010-2016 5,2-34 µg/l. Keskiarvon
19,4 perusteella aseman vesi on luokiteltavissa reheväksi. Vuoden 2010 havaintokertoina
kasviplanktonin klorofylli-a:n kesän keskipitoisuus oli vain 11 µg/l, kun se muina
havaintovuosina on ollut 19-23 µg/l. 1990-luvun tutkimuksissa klorofylli-a:n määrä oli 14-
30 µg/l, mutta havaintoja on vain yksittäisistä päivistä kesällä. Aseman 2 tavoin
rehevyystaso oli Oittilansuon ennakkotarkkailussa selvästi pienempi kuin sen jälkeisessä
tarkkailuissa. Yhden vuoden vertailusarja ei anna luotettavaa pohjaa rehevyystasojen
muutoksen arvioimiseksi. Suurijärven rehevyystasoa on seurattava tarkasti myös tulevina
vuosina.
Vuonna 2015 elokuun näytteestä tehtiin biomassamääritys (liite 2). Kasviplanktonin
biomassa-arvo (2,1 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten sinilevien osuus
biomassasta (3,5 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (0,3) viittasi hyvään tilaan.
Suurimman osan biomassasta muodostivat piilevät.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
126
Suurijärven aseman 35 klorofylli-a:n määrä kokoomanäytteessä (0-2 m) vuosina 2010-2016.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
127
PILLISUO 2016
Sijainti
Pillisuon turvetuotantoalue sijaitsee Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746,
peruskartta 3314 07-12). Vesistöalueen koko on 134,3 km2 ja järvisyys 3,2 % (Ekholm 1993).
Lampaanjoen alueen yläpuolella on Lampaanjärven valuma-alue (vesistöalue 14.747, 132,3 km2,
järvisyys 13 %). Samalla vesistöalueella sijaitsevat Kuivastensuon ja Kiukoo-Veteläsuon
turvetuotantoalueet.
Kuvassa musta viiva on vesistöalueen raja.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
128
Kuvassa punaisella merkityt asemat ovat Pillisuon 2016 tarkkailuohjelmaan kuuluneet asemat.
Tuotanto pinta-ala ja vesienkäsittely
Pillisuon kuormittava ala 2016 79 ha
Tuotannossa 29 ha
Kunnostuksessa 7 ha
Poistunut tuotannosta, kasvittumaton 43 ha
Pillisuon kuivatusvedet käsiteltiin vuoteen 2013 asti kolmessa laskeutusaltaassa. Vuoden 2013
aikana Pillisuolle valmisteltiin kaksi kasvillisuuskenttää, joiden kautta vesiä alettiin johtaa
loppuvuodesta. Kasvillisuuskentän 1 kautta johdetaan tuotantoalueen vedet ja kasvillisuuskentän 2
kautta valmistelussa olevan alueen vedet. Pillisuon kuivatusvedet laskevat Pillipuron kautta noin 1,2
km:n päässä Tantereenpuroon, joka laskee n 3 km:n päässä Pillisuosta Sarvijärveen. Sarvijärvestä
vesi kulkeutuu Sarvipuron kautta n. 3,6 km:n päässä olevaan Pieni-Kiukoiseen ja sieltä edelleen
Päijänteenjokea myöten n. 2 km:n päässä olevaan Haapajärveen. Matka Pillisuolta Haapajärveen on
kokonaisuudessaan noin 10 km. Päijänteenjoen suulta matkaa Pielaveteen on vielä 3 km.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
129
Kuormitus
Pillisuon vuosikuormituksia vuosilta 2010-2016 on tarkasteltu alla olevissa kuvissa.
Vuosien välisessä vertailussa on huomioitava, että kaikkien vuosien osalta
kuormituslaskenta perustuu Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelmassa laskettaviin
ominaiskuormituksiin eli arvio on melko karkea. Vuonna 2013 kuormitusta laski jonkin
verran uusi kasvillisuuskenttä 1, jonka reduktiot kuormituksessa on huomioitu vuosina
2013-2016. Uudelle alueelle tehdyn kasvillisuuskentän 2 reduktiot on huomioitu vuosina
2014-2016. Kasvillisuuskenttien vaikutus kuormitusarvioihin näkyy selvimmin siinä, että
huolimatta uudesta kunnostusalasta kuormitus ei näyttäisi lisääntyneen viime vuosina.
Kasvillisuuskenttien parantunut toiminta näkyy vuoden 2016 kuormitusarvioissa, jotka ovat
kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonaisravinteiden osalta pienimmät jaksolla 2010-16.
Pillisuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2010-2016.
Kasvillisuuskentällä 1 kiintoaineen (67-81 %) ja kokonaistypen (23-33 %) pitoisuusreduktio
on ollut hyvä ja kokonaisfosforin kohtalaisen hyvä (36-50 %). Kemiallinen hapenkulutus ei
ole juuri muuttunut kentällä 1. Kentällä 2 kiintoaineen pitoisuusreduktio on vaihdellut
paljon (4-45 %), kokonaisravinteiden pitoisuusreduktio on parantunut ajan myötä (vuonna
2016 typen osalta 18 %, kokonaisfosforin 50 %). Kentän 1 tavoin kemiallisen
hapenkulutuksen muutokset kentällä 2 ovat vähäisiä.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
130
Pillisuon kasvillisuuskenttien mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2013-2016 keskiarvoina.
Virtavedet
Virtavesitutkimuksia on tehty Pillisuon alapuolisessa vesistössä vuosina 2003, 2010, 2013 sekä
2016. Vuosina 2010 ja 2016 kuivan loppusyksyn takia viimeinen näytteenotto siirrettiin seuraavan
vuoden toukokuuhun. Pillipuron asema 2 oli yläpuolinen vertailuasema vuoden 2003
havaintokertoina. Vesimäärä purossa on ollut kuitenkin niin vähäinen, että näytteenotto siirrettiin
vuoden 2010 havaintokertoina alemmaksi asemalla 2B, johon tulevat mukaan Pillisuon
kuivatusvedet. Vuoden 2016 ja 2017 havaintokertoina Pillipuron uomassa oli aseman 2 B
alapuolella jokin padottava rakenne (mahdollisesti majavapato), minkä takia veden pinta oli hyvin
korkealla eikä näkyvää virtaamaa ollut havaittavissa.
Pillipuro 2 (vuosi 2003)/2B (vuodet 2010, 2013 ja 2016)
Pillipuron vesi on ollut kaikkina havaintokertoina sekä asemalla 2 että 2B voimakkaan
humuspitoista. Veden kemiallinen hapenkulutus on ollut 31-77 O2 mg/l ja väriluku 180-600
Pt mg/l. Humuspitoisuus on ollut suurin kesän ja syksyn yli- ja alivirtaamatilanteissa.
Humuspitoisuuden kohoaminen näkyy selvästi pH-arvon laskemisena ja vesi on usein ollut
hapanta (pH 5-6). Pillipuron asemalla 2 vesi oli vuoden 2003 havaintokertoina muutaman
kerran erittäin hapanta (pH 4,5-4,7).
Vuoden 2003 havaintokertoina Pillipuron asemalla 2 veden kiintoainepitoisuus oli melko
pieni, 2-4 mg/l. Asemalla 2B mitatut kiintoainepitoisuudet ovat olleet 4-20 mg/l, suurin
pitoisuus mitattiin marraskuussa 2013 ylivirtaaman aikaan. Vuoden 2016-17
havaintokertoina Pillipuron asemalla 2B veden kiintoainepitoisuus ei ollut millään kerralla
huomattavan suuri (4,7-7,2 mg/l).
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
131
Pillipuron asemalla 2 veden kokonaistyppipitoisuus oli vuoden 2003 havaintokertoina 770-
1200 µg/l, asemalla 2B muina tarkkailuvuosina 810-1700 µg/l. Asemalla 2B keskipitoisuus
on ollut noin 100 µg/l suurempi kuin asemalla 2. Vuoden 2016-17 havaintokertoina
puroveden kokonaistypen pitoisuus oli 810-1100 µg/l, suurimmat pitoisuudet mitattiin
alivirtaama-aikoina heinäkuussa ja lokakuussa. Kokonaistypen pitoisuus oli keskimäärin
noin 100 µg/l pienempi kuin vuosien 2010 ja 2013 havaintokertoina, mikä viittaa
tehostuneeseen typen reduktioon kasvillisuuskentillä. Tämä näkyy myös nitraatti- ja
ammoniumtypen pitoisuuksissa, jotka olivat vuoden 2016-17 havaintokertoina selvästi
laskeneet tarkkailuvuosiin 2010 ja 2013 verrattuna.
Pillipuron asemalla 2 veden kokonaisfosforipitoisuus oli vuoden 2003 havaintokertoina 33-
76 µg/l, ja keskipitoisuuden 53 µg/l perusteella vesi oli luokiteltavissa erittäin reheväksi.
Tarkkailuvuosina 2010 ja 2013 asemalla 2B veden kokonaisfosforipitoisuuden taso oli
hieman suurempi (38-76 µg/l, keskipitoisuus 59 µg/l), joten Pillisuon kuivatusvedet nostivat
hieman Pillipuron rehevyystasoa. Vuoden 2016-17 havaintokertoina puroveden
kokonaisfosforipitoisuus oli 37-80 µg/l (keskipitoisuus 62 µg/l), joten selkeää rehevyystason
muutosta ei ollut havaittavissa, vaikka kasvillisuuskentillä kokonaisfosforin
pitoisuusreduktio oli keskimäärin 35-50 %. Tulokseen vaikuttanee padotuksen aiheuttama
virtaaman vähyys.
Tantereenpuro 6
Tantereenpuron asema sijaitsee aivan puron alaosalla ennen laskua Sarvijärveen. Pruo vesi
on ollut keskimäärin voimakkaan humuspitoista, mutta vaihtelu on ollut suurta. Veden
kemiallinen hapenkulutus on ollut 18-57 O2 mg/l (keskiarvo 32 O2 mg/l) ja väriluku 130-
400 Pt mg/l (keskiarvo 240 Pt mg/l). Suurimmat humuspitoisuudet on mitattu kesällä ja
syksyllä joko yli- tai alivirtaaman aikaan. Vuonna 2016 selvästi suurin humuspitoisuus
mitattiin heinäkuussa alivirtaaman aikaan, muina havaintokertoina humuspitoisuus oli
keskimääräistä hieman pienempi. Veden kemiallinen hapenkulutus on ollut
Tantereenpurossa keskimäärin14 O2 mg/l pienempi kuin Pillipuron asemalla 2B, väriluku
keskimäärin 130 Pt mg/l pienempi.
Veden humuspitoisuuden pieneneminen Pillipuron ja Tantereenpuron välillä näkyy myös
vähentyneenä happamuutena. Tantereenpurossa veden happamuus on ollut keskimäärin 0,5
pH-yksikköä pienempi kuin Pillipurossa. Pääosin Tantereenpuron vesi on ollut lievästi
hapanta tai lievästi emäksistä, ainoastaan ylivirtaamatilanteissa 10.6.03 ja 7.11.13 vesi on
ollut hapanta (pH 5,6-5,7).
Tantereenpuron asemalla 6 veden kiintoaineen keskipitoisuus on ollut melko korkea, 11
mg/l. Pitoisuusvaihtelu on ollut kuitenkin suurta (1-44 mg/l) ja useimpina havaintokertoina
kiintoainepitoisuus on ollut alle 10 mg/l. Suurimmat pitoisuudet on todettu joko keväällä tai
kesällä ylivirtaaman aikaan. Pääosan kiintoaineesta on muodostanut näinä ajankohtina
mineraaliaines, mikä viittaa valuma-alueen maatalousmaiden suureen osuuteen
kiintoaineessa. Vuoden 2016-17 havaintokerroista suurin kiintoainepitoisuus 9,9 mg(l
mitattiin kevättulvan aikaan toukokuussa 2017.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
132
Pillipuron aseman 2 ja 2B (punainen viiva), Tantereenpuron aseman 6 (oranssi viiva) sekä
Sarvipuroon aseman 6 vihreä viiva) vedenlaatutietoja tarkkailuvuosilta 2003, 2010-11, 2013 ja
2016-17.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
133
Veden kokonaistypen pitoisuus on noussut keskimäärin 150 µg/l Pillipuron aseman 2B ja
Tantereenpuron aseman 6 välillä. Joinain vuoden 2010 havaintokerroista kokonaistypen
pitoisuus oli Pillipurossa jonkin verran suurempi, mutta muulloin pitoisuus on ollut
Tantereenpurossa joko suurempi tai sama. Suurimmat kokonaistypen pitoisuudet
Tantereenpurossa mitattiin vuoden 2003 ylivirtaama-ajankohtina. Vuoden 2016-17
havaintokertojen suurin pitoisuus 1400 µg/l mitattiin lokakuussa alivirtaaman aikaan.
Pääosa mineraalitypestä on ollut nitraattityppeä, mikä viittaa valuma-alueen
maatalousmaiden valuma-vesiin.
Tantereenpuron asemalla 6 veden kokonaisfosforin keskipitoisuus on ollut 45 µg/l, minkä
perusteella vesi on luokiteltavissa reheväksi. Suurimmat kokonaisfosforin pitoisuudet
mitattiin vuonna 2003, jolloin keskipitoisuus oli 56 µg/l. Vuosina 2010 ja 2013
keskipitoisuus oli 43 µg/l ja vuonna 2016-17 37 µg/l, joten rehevyystaso näyttäisi hieman
laskeneen vuosien saatossa. Tämä saattaa viitata vähentyneeseen
kokonaisfosforikuormitukseen tehostuneen vesienkäsittelyn ansiosta sekä Pillisuolta että
maatalousmailta, mutta virtaamalla on myös suuri vaikutus pitoisuustason muutoksiin.
Vuoden 2016 heinäkuun ja lokakuun havaintokertoina oli selkeä alivirtaama, ainoastaan
toukokuussa 2017 oltiin ylivirtaamatilanteessa.
Sarvipuro 6
Sarvipuron asema sijaitsee lähellä Sarvijärven luusuaa. Sarvijärvi tasaa jonkin verran
Tantereenpuron kautta tulevaa humuskuormitusta. Vaihteluväli kemiallisessa
hapenkulutuksessa ja väriluvussa on jonkin verran pienempi kuin Tantereenpurossa, mutta
keskiarvot ovat lähes samoja molempien vedenlaatutekijöiden osalta. Vuoden 2016-17
havaintokertoina vesi oli voimakkaan humuspitoista (kemiallinen hapenkulutus 44 O2 mg/l,
väriluku 390 Pt mg/l) heinäkuussa alivirtaaman aikaan, muina havaintokertoina
humuspitoista (kemiallinen hapenkulutus 25-29 O2 mg/l, väriluku 170-290 Pt mg/l).
Heinäkuussa sekä kemiallinen hapenkulutus että väriluku olivat Sarvipurossa koko
tarkkailujakson 2003-2016 korkeimmat.
Sarvipurossa vesi on ollut pääsääntöisesti lievästi hapanta (pH 6,0-6,9). Marraskuussa 2013
ylivirtaamatilanteessa vesi oli luokiteltavissa happamaksi (pH 5,9). Veden happamuus on
Sarvipurossa lievästi suurempi kuin Tantereenpurossa, ero on ollut keskimäärin vain 0,1 pH
yksikköä.
Sarvipurossa veden kiintoainepitoisuus on vaihdellut voimakkaasti (2-29 mg/l). Kevättulvan
aikaan Tantereenpuron tuoma kiintoainekuorma, joissa on paljon mineraaliainesta valuma-
alueen maatalousmailta, on joltain osalta laskeutunut Sarvijärveen. Tällöin Sarvipurossa
kiintoainepitoisuus on ollut pienempi kuin Tantereenpurossa. On myös tilanteita, joissa
Sarvipuron kiintoainepitoisuus on ollut selvästi Tantereenpuroa suurempi. Esimerkiksi
lokakuussa 2010 Sarvipurossa kiintoainepitoisuus oli 29 mg/l, kun se Tantereenpurossa oli 4
mg/l ja lokakuussa 2016 vastaavasti Sarvipurossa oli pitoisuus 20 mg/l, kun se
Tantereenpurossa oli 2,7 mg/l. Tulos viittaisi uomaeroosioon Sarvipurossa, mutta näinä
ajankohtina mineraaliaineksen osuus on ollut suuri, vaikka virtaama on ollut korkeintaan
keskivirtaaman tasoa. Tarkkailutulokset eivät anna selvää vastausta, mistä suuri
mineraaliainesmäärä on näinä ajankohtina peräisin.
Kokonaistypen pitoisuus on laskenut Tantereenpuron ja Sarvipuron välillä keskimäärin noin
200 µg/l. Pitoisuuden lasku on erityisen selvää avovesiaikana. Tämä johtuu pääosin
Sarvijärven levätuotannosta, joka vähentää erityisesti levätuotannolle käyttökelpoisen
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
134
nitraattitypen pitoisuutta. Vuoden 2016 havaintokertoina suurin kokonaistypen pitoisuus
1400 µg/l mitattiin alivirtaamatilanteessa lokakuun lopulla. Tällöin levätuotanto oli
vähentynyt jo selvästi kesätilanteeseen verrattuna.
Leville toisen tärkeän pääravinteen eli fosforin osalta tilanne on hieman toisenlainen, sillä
Sarvijärvi näyttäisi lisäävän vesireitin rehevyyttä. Sarvipurossa kokonaisfosforin
keskipitoisuus on ollut 9 µg/l suurempi kuin Tantereenpurossa ja Sarvipuron on
kokonaisfosforin keskipitoisuuden 54 µg/l perusteella luokiteltavissa erittäin reheväksi.
Vuoden 2016-17 havaintokertoina kokonaisfosforin keskipitoisuus oli koko
tarkkailuhistorian keskitasolla.
Pieni-Kiukoinen
Pieni-Kiukoisen näytteenotto aloitettiin turvetuotannon seurantaohjelmassa vuonna 2003.
Näytteet on otettu vuosittain lopputalvella (maalis-huhtikuu) ja loppukesällä (heinä-elokuu).
Pieni-Kiukoisen alusveden happitilanne on ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta
lopputalvella heikko. Niinä vuosina, jolloin alusveden lämpötila on ollut lähellä +4 oC,
alusvesi on ollut aina hapeton. Maaliskuun lopulla 2014 alusvesi oli selvästi viileämpää (+ 2 oC), ja tuolloin myös happitilanne oli hieman parempi (3,2 mg/l). Pieni-Kuikoinen on pieni
järvi, joka on melko hyvin tuulelta suojassa. Tämän takia lämpötilakerrostuneisuus pysyy
loppukesällä vahvana, vaikka syvänteellä syvyys on vain noin 7 m. Alusvesi on ollu täysin
hapeton loppukesällä tarkkailuvuosina 2003-2016.
Pieni-Kiukoisen päällysvesi on ollut lopputalvella humuspitoista ja vaihtelut vuosien välillä
ovat olleet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta melko vähäisiä. Kemiallinen
hapenkulutus on ollut pääsääntöisesti 20-25 O2 mg/l ja väriluku 150-230 Pt mg/l.
Maaliskuun lopussa 2008 päällysveden kemiallinen hapenkulutus on keskimääräistä jonkin
verran suurempi (31 O2 mg/l). Loppukesällä vaihtelu humuspitoisuudessa on ollut
suurempaa (päällysveden kemiallinen hapenkulutus 20-44 O2 mg/l, keskiarvo 29 O2 mg/l ja
väriluku 130-400 Pt mg/l, keskiarvo 240 Pt mg/l). Kesällä veden humuspitoisuuden
vaihtelut liittyvät hydrologisiin oloihin siten, että humuspitoisuus on suurin sateisina kesinä
kuten 2004 ja 2012.
Päällysvedessä kokonaistypen pitoisuus on lopputalvella ollut 900-1400 µg/l. Suurin
pitoisuus mitattiin maaliskuun puolivälissä 2015. Alusvedessä on todettavissa selvää typen
sisäistä kuormitusta, sillä niinä tarkkailutalvina, jolloin alusvesi oli täysin hapeton, myös
kokonaistypen pitoisuus oli suurimmillaan. Suurin alusveden kokonaistypen pitoisuus
lopputalvella (1900 µg/l) mitattiin maaliskuussa 2015. Loppukesällä päällysveden
kokonaistypen pitoisuus on ollut keskimäärin noin 200 µg/l pienempi kuin lopputalvella.
Suurimmat pitoisuudet (1200-1300 µg/l) mitattiin sadekesinä 2004, 2008 ja 2012.
Päällysveden kokonaistyppipitoisuudessa loppukesällä ei ole todettavissa siis selkeää
muutossuuntaa. Alusvedessä kokonaistypen pitoisuus on ollut loppukesällä keskimäärin
noin 550 µg/l suurempi kuin päällysvedessä. Pitoisuus on ollut alusvedessä pääosin 1400-
1700 µg/l, loppukesinä 2004 ja 2007 hieman enemmän ja kesinä 2005 sekä 2009 pitoisuus
on ollut hieman pienempi.
Lopputalvina 2003-2016 päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut melko vakaa (40-52
µg/l). Alusvedessä kokonaisfosforin pitoisuus on ollut keskimäärin kaksinkertainen
päällysveteen verrattuna. Vaihtelu on ollut kuitenkin suurta ja pitoisuustaso on ollut selvästi
suurempi niinä lopputalvina, jolloin alusvesi oli täysin hapeton. Loppukesällä päällysveden
rehevyystaso on ollut lopputalvea hieman suurempi ja vesi on ollut pääosin luokiteltavissa
erittäin reheväksi. Alusvedessä kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 40 µg/l
suurempi kuin päällysvedessä osoittaen kokonaistypen tavoin sisäisen kuormituksen
merkitystä järven rehevyystasolla. Alusvedessä kokonaisfosforin pitoisuus on ollut välillä
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
135
51-160 µg/l. Loppukesinä 2015 ja 2015 alusveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut heman
keskimääräistä suurempi.
Pieni-Kiukoisen vedenlaatutietoja 2003-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja loppukesällä (oikea
rivistö). Päällysveden tulokset on merkitty sinisellä ympyrällä, alusveden punaisella.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
136
Viime vuosina elokuussa otettu kasviplanktonin klorofylli-a pitoisuus on ollut hieman 2000-
luvun alkuvuosia pienempi ja vuosien 2010-2016 keskipitoisuuden 24 µg/l perusteella vesi
on luokiteltavissa kokonaisfosforiluokituksen tavoin erittäin reheväksi. Elokuun
loppupuolen näytteen perusteella Pieni-Kiukoisen rehevyystasossa ei ole tapahtunut
merkittäviä muutoksia 2000-luvulla.
Pieni-Kiukoisen elokuun 2015 kokoomanäytteestä tehtiin kasviplanktonin biomassa
määritys (liite 2). Kasviplanktonin biomassa-arvo (1,6 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä.
Näytteessä ei havaittu sinileviä. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (33 %)
ja kultalevät (26 %). Limalevä Gonyostomum semen muodosti 5 % kokonaisbiomassasta.
Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
137
Laskuojan veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut huomattavan suuri (100-960 µg/l,
keskipitoisuus 350 µg/l). Suurimmat pitoisuudet on typpiyhdisteiden tavoin mitattu
ylivirtaamien aikaan. Vuosien 2013 ja 2016 välillä keskipitoisuus laski yli 200 µg/l, mihin
vaikutti erityisesti kevättulvan 2017 muita ajankohtia selvästi pienempi pitoisuus (100 µg/l).
Laskuojan 1 vesi oli edelleen vuonna 2016 luokiteltavissa selvästi ylireheväksi.
Fosfaattifosforin pitoisuus on ollut myös suuri ja kokonaisfosforista fosfaattifosforin osuus
on ollut noin kolmannes. Vuoden 2016 havaintokertoina fosfaattifosforin pitoisuudet olivat
kaikkina havaintokertoina alle 100 µg/l (45-71 µg/l), kun taas muina tarkkailukertoina
pitoisuus on ollut säännöllisesti yli 100 µg/l. Tämä muutos viittaa ennen kaikkea
vähentyneeseen kuormitukseen valuma-alueen maatalousalueilla.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
138
SUOJÄRVENSUO 2016
Sijainti
Pääosa Suojärvensuosta sijaitsee Vuoksen vesistöalueella Tallusjoen valuma-alueen Ahvenisen
Hirvijärven alueella (vesistöalue 14.771, peruskartta 3313 10). Vesistöalueen koko on 148,77 km2
ja järvisyys 24,6 % (Ekholm 1993). Koko valuma-alueen koko on 419,37 km2 ja järvisyys 18,8 %.
Osa Suojärvensuosta sijaitsee Tallusjärven alueella (vesistöalue 14.772, pinta-ala 101,61 km2,
järvisyys 22,3 %), mutta kaikki kuivatusvedet pumpataan Hirvijärven alueelle. Suojärvensuon
tuotantoalue sijaitsee Karttulassa, joka on osa Kuopiota. Samalla vesistöalueella sijaitsivat
Petronnnevan, Kanavasuon ja Vanhajoensuon turvetuotantoalueet, mutta turvetuotanto näillä
alueilla loppui vuonna 2013.
Kuvassa musta viiva on vesistöalueen raja ja vesistöhavaintopaikat on merkitty punaisella
ympyrällä.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
139
Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely
Kunnostus alkoi 1976
Tuotanto alkoi 1979
Suojärvensuon kuormittava ala 2016 89,2 ha
Tuotannossa 81,8 ha
Suojärvensuon kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentällä. Kentältä kuivatusvedet johdetaan
laskuojaa pitkin Suojärveen. Suojärvi laskee 1,1 km:n pituisen ”kanavan” välityksellä Hirvijärven
Kanavansuuhun. Kokonaismatka Suojärvensuolta Hirvijärveen on noin 2,7 km.
Kuormitus
Suojärvensuon kuormitus on laskettu Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelmaan kuuluvien
pintavalutuskentällisten tuotantoalueiden ominaiskuormitusten perusteella. Tällä laskentaperusteella
jaksolla 2010-2016 suurin kuormitus olisi ollut sadekesänä 2012. Vuonna 2016 arvioitu kuormitus
oli jakson 2010-2016 pienintä. Suojärvensuon pintavalutuskentällä ei ole selvää purkupistettä,
minkä takia pintavalutuskentälle ei voida laskea pitoisuusreduktioita.
Suojärvensuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2011-2016.
Petronnevalla kuormitus laskettiin vuoteen 2013 asti Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelman
laskeutusaltaallisten tuotantosoiden ominaiskuormitusluvuilla. Jaksolla 2010-2013 arvioitu
kuormitus oli myös Petronnevalla suurinta sadekesänä 2012.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
140
Virtavedet
Virtavesiasemista Suojärven kanava sijaitsee Suojärvensuon pintavalutuskentän alapuolella.
Vuosina 2003 ja 2010 näytteet otettiin Suojärven kanavan asemalta 5 aivan Suojärven laskukohdan
alapuolelta. Vuonna 2016 näytteet otettiin hieman alempaa kanavan puolivälistä maatiesillan
rummun kohdalta asemalta Suojärven kanava. Vanhajoen aseman kautta on kulkenut Petronnevan,
Kanavasuon ja Vanhanjoensuon kuivatusvesiä. Vuoden 2016/17 havaintokertoina heinäkuussa oli
selkeä ylivirtaama (valuma Vanhajoessa 24,5 l/s*km2), elokuussa virtaama oli hieman
keskivirtaaman yläpuolella (14,5 l/s*km2), lokakuussa oli selkeä alivirtaama (3,1 l/s*km
2) ja
toukokuun alussa 2017 näyte otettiin kevätvalunnan aikaan (68,7 l/s*km2).
Suojärven kanava
Suojärven kanavassa vesi on ollut pääsääntöisesti humuspitoista, mutta ajoittain
humusleimaista (kemiallinen hapenkulutus 15-26 O2 mg/l, keskiarvo 21 O2 mg/l ja väriluku
83-200 Pt mg/l, keskiarvo 143 Pt mg/l). Vuoden 2016/17 havaintokertoina humuspitoisuus
oli suurin ylivirtaaman aikaan heinäkuun havaintokerralla ja lähes yhtä suurta kevätvalunnan
aikaan 2017. Lokakuun alivirtaamassa veden kemiallinen hapenkulutus oli jonkin verran
pienempi (19 O2 mg/l). Tarkkailuvuosista suurimmat humuspitoisuudet mitattiin vuonna
2003, vuonna 2016 taso oli hieman pienempi ja 2010/11 vesi oli jonkin verran kirkkaampaa.
Jakson 2016/17 havaintokertoina otettiin näyte myös Suojärvensuon pumppausaltaasta.
Siellä veden kemiallinen hapenkulutus oli 28-48 O2 mg/l, joten kemiallinen hapenkulutus on
Suojärven kanavassa lähes puolet pienempi.
Suojärvenkanavassa vesi on ollut tarkkailukertoina lievästi hapanta (pH 6,2-6,9).
Happaminta vesi oli kevättulvassa 2017 ja happamuus oli vähäisintä alivirtaaman aikaan
lokakuussa 2016. Tarkkailuvuosien väliset erot veden happamuudessa ovat olleet vähäisiä.
Suojärvensuon pumppausaltaassa veden happamuus oli kauden 2016/17 havaintokertoina
samaa tasoa (pH 6,4-6,6).
Suojärvenkanavassa veden kiintoainepitoisuus on ollut pääsääntöisesti 2-4 mg/l,
poikkeuksen tekivät elokuun näyte 2003 (6 mg/l) ja kevättulvan näyte 2017 (8,5 mg/l).
Toukokuussa 2017 Suojärvensuon pumppausaltaan vedessä kiintoainepitoisuus oli 6,3 mg/l.
Lokakuussa pitoisuus oli peräti 86 mg/l, mutta alivirtaama-aikaan kuormitus oli vähäistä.
Suojärvensuon pintavalutuskenttä ja sen perässä Suojärvi näyttävät pidättävän tehokkaasti
kiintoainepitoisuutta.
Kanavassa veden kokonaistypen pitoisuus on ollut 630-100 µg/l (keskipitoisuus 743 µg/l).
Suurimmat pitoisuudet mitattiin vuoden 2003 havaintokertoina, tarkkailuvuosina 2010/11 ja
2016/17 pitoisuus on ollut samaa tasoa. Kauden 2016/17 suurimmat pitoisuudet mitattiin
heinäkuun 2016 ylivirtaaman ja kevättulvan 2017 yhteydessä. Suojärvensuon
pumppausaltaassa kokonaistypen pitoisuus oli vuosina 2016/17 keskimäärin yli
kolminkertainen (1900-2800 µg/l) kanavan veteen verrattuna. Pumppausaltaassa
ammoniumtypen keskipitoisuus oli 1125 µg/l ja nitraattiakin oli keskimäärin 305 µg/l.
Pintavalutuskentän ja Suojärven levätuotanto on yhdistelmänä vähentänyt mineraalitypen
pitoisuudet erittäin pieniksi, Suojärven kanavassa molempien keskipitoisuus on ollut 19
µg/l.
Kokonaisfosforipitoisuus on ollut Suojärven kanavassa välillä 12-41 µg/l ja
keskipitoisuuden 23 µg/l perusteella Hirvijärven Kanavansuun lahteen menevä vesi on ollut
luokiteltavissa lievästi reheväksi. Kaudella 2016/17 suurin pitoisuus oli heinäkuun
ylivirtaamassa 25 µg/l ja pienin lokakuussa 18 µg/l. Tarkkailuvuosista kokonaisfosforin
keskipitoisuus oli suurin vuoden 2003 ja pienin kauden 2010/11 havaintokertoina.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
141
Fosfaattifosforin pitoisuus oli pääsääntöisesti alle määritysrajan 2 µg/l. Suojärvensuon
pumppausaltaan vedessä kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin noin kaksinkertainen
(18-91 µg/l) Suojärvenkanavan veteen verrattuna, joten myös kokonaisfosfori pidättyy
tehokkaasti Suojärvensuon pintavalutuskentän ja Suojärven yhdistelmään.
Suojärvenkanavan (vihreä viiva) ja Vanhajoen (oranssi viiva) vedenlaatutietoja
tarkkailuvuosilta 2003, 2010/11 ja 2016/17. Mukana on lisäksi tiedot Suojärvensuon
pumppausaltaan vedestä vuoden 2016/17 havaintokertoina (punainen viiva).
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
142
Vanhajoki
Vanhajoessa vesi on ollut kaikkina havaintokertoina voimakkaan humuspitoista
(kemiallinen hapenkulutus 29-69 O2 mg/l, keskiarvo 48 O2 mg/l ja väriluku 250-750 Pt
mg/l, keskiarvo 460 Pt mg/l). Suurin humuspitoisuus mitattiin heinäkuun ylivirtaamassa
2016. Jakson 2016/17 humuspitoisuus oli tarkkailukertojen keskiarvojen perusteella hieman
suurempi kuin 2003 tai 2010/11.
Vaikka Vanhajoessa humuspitoisuus on Suojärven kanavaan verrattuna 2-3 kertainen, on
veden happamuus kuitenkin molemmissa virtavesissä keskimäärin melko samaa tasoa.
Vanhajoessa vesi on käynyt ylivirtaamatilanteissa happaman puolella (pH 5,4-5,7), mutta
muuten vesi on ollut pääosin vain lievästi hapanta pH 6,1-6,9. Elokuun alivirtaamassa 2010
vesi oli jopa lievästi emäksistä (pH 7,3).
Vanhajoen vedessä kiintoainepitoisuus (2,4-20 mg/l) on useimpina havaintokertoina ollut
selvästi kohonnut. Heinäkuun 2016 ylivirtaamassa pitoisuus nousi myös selvästi (17 mg/l),
ja tästä kiintoaineesta 65 % oli eloperäistä. Kevättulvanäytteessä 2017 kiintoainepitoisuus
oli pieni (2,4 mg/l). Keskimäärin suurimmat pitoisuudet mitattiin vuoden 2003
havaintokertoina, kausina 2010/11 ja 2016/17 jokiveden kiintoaineen keskipitoisuus oli
samaa tasoa.
Vanhajoen vedessä kokonaistypen pitoisuus (790-2100 µg/l) on ollut keskimäärin
kaksinkertainen Suojärven kanavan veteen verrattuna. Kauden 2016/17 suurimmat
pitoisuudet mitattiin heinäkuussa ylivirtaaman aikaan (1900 µg/l) ja kevättulvan aikaan
2017 (2000 µg/l). Keväällä pitoisuutta nosti erityisesti nitraattitypen suuri määrä. Kokonais-
ja nitraattitypen keskipitoisuus on ollut kaikkina tarkkailuvuosina samaa tasoa, mutta
ammoniumtypen keskipitoisuus oli vuoden 2003 tarkkailukertoina lähes nelinkertainen
vuosiin 2010/11 ja 2016/17 verrattuna. Tämä liittyy turvetuotannon kuivatusvesien osuuden
vähenemiseen Vanhajoessa.
Vanhajoen vedessä kokonaisfosforipitoisuus on ollut pääsääntöisesti välillä 30-75 µg/l,
poikkeuksen teki kevättulvan 2017 näyte, jolloin pitoisuus oli vain 15 µg/l.
Kokonaisfosforin keskipitoisuuden 47 µg/l perusteella vesi on luokiteltavissa reheväksi.
Pitoisuustaso on kaksinkertainen Suojärvensuon kanavaan verrattuna. Kokonaisfosforin
keskipitoisuus oli tarkkailuvuosina 2003 ja 2016 samaa tasoa, vuoden 2010/11
havaintokertoina hieman pienempi. Vanhajoessa fosfaattifosforin keskipitoisuus on ollut 10
µg/l.
Hirvijärvi 9 (Kanavansuu)
Hirvijärven kanavansuu on matala vesialue, suurin syvyys on noin 2,5 m.
Veden happipitoisuus on ollut pääosin hyvä asemalla 9 sekä lopputalvella että loppukesällä.
Muutamana tarkkailuvuonna (2004 ja 2012) lopputalvella happipitoisuus on ollut kuitenkin
alle 5 mg/l. Näytteet on molempina talvina otettu vasta huhtikuun alkupuolella. Happitilanne
ei kuitenkaan ole ollut niin heikko, että se aiheuttaisi sisäistä ravinnekuormitusta. Koska
alusveden ravinnepitoisuudet ovat näinä havaintokertoina kohonneet, on mahdollista, että
asemalla 9 on näkyvissä Suojärven vaikutus. Suojärven vedessä happitilanne on voinut olla
heikko ja kanavan kautta tullut vähähappinen vesi on heikentänyt happitilannetta myös
asemalla 9.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
143
Hirvijärven aseman 9 (Kanavansuoo) vedenlaatutietoja 2003-2016 lopputalvella (vasen
rivistö) ja loppukesällä (oikea rivistö) 1 m:n syvyydellä
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
144
Lopputalvella veden väriluku (30-250 Pt mg/l) ja kemiallinen hapenkulutus (9,5-24 O2 mg/l)
ovat vaihdelleet paljon Hirvijärven asemalla 9. Näytteenoton ajoittuminen keväällä eri
tilanteisiin kevätvalunnan mukaan ja myös Suojärvessä tapahtuvat prosessit näkyvät aseman
9 tuloksissa. Vuonna 2016 veden väriluku ja kemiallinen hapenkulutus olivat
keskimääräisellä tasolla lopputalvella. Loppukesällä aseman 9 veden väriluvun (35-81 Pt
mg/l) ja kemiallisen hapenkulutuksen (9,6-14 O2 mg/l) vaihtelu on ollut melko vähäistä ja
vesi on luokiteltavissa humusleimaiseksi. Sadekesinä, kuten vuonna 2004, humuspitoisuus
on ollut hieman keskimääräistä suurempi.
Kokonaistypen pitoisuusvaihtelut lopputalvella (440-1300 µg/l) heijastelevat myös
näytteenoton ajoittumista kevättulvaan tai lopputalven tilanteeseen, jossa Suojärvensuon
vaikutus on nähtävissä kohonneina kokonaistypen pitoisuuksina. Lopputalvina, jolloin
kokonaistypen pitoisuus on ollut suurin, myös ammoniumtyppipitoisuus on ollut koholla
viitaten erityisesti todennäköisesti vähähappiseen Suojärveen. Pääsääntöisesti nitraattitypen
pitoisuus on ollut ammoniumtypen pitoisuutta suurempi, mikä on normaali tilanne
kevätvalunnan aikana. Lopputalvella 2016 veden kokonaistypen pitoisuus asemalla 9 oli
lähellä tarkkailuvuosien 2003-2016 keskiarvoa. Loppukesällä pitoisuusvaihtelu on ollut
humuspitoisuuden lailla selvästi vähäisempää (430-600 µg/l) ja vuonna 2016 kokonaistypen
pitoisuus oli lähes sama kuin jakson 2003-2016 keskipitoisuus. Levätuotanto on pitänyt
mineraalitypen pitoisuudet pääsääntöisesti alle määritysrajan 5 µg/l loppukesällä.
Lopputalvella veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut pääosin välillä 9-15 µg/l,
poikkeuksena huhtikuun 2004 kohonnut pitoisuus 20 µg/l. Lopputalvella fosfaattifosforin
pitoisuus on useana vuonna ollut alle määritysrajan 5 µg/l. Loppukesällä kokonaisfosforin
pitoisuustaso on ollut keskimäärin 2 µg/l suurempi kuin lopputalvella Hirvijärven asemalla
9. Pitoisuus on ollut välillä 11-21 µg/l ja keskipitoisuuden 15 µg/l perusteella asemalla 9
vesi on luokiteltavissa lievästi reheväksi. Elokuussa 2016 kokonaisfosforin pitoisuus oli
lähessä jakson 2003-2016 keskiarvoa. Fosfaattifosforin pitoisuus on ollut pääsääntöisesti
alle määritysrajan.
Vuodesta 2010 alkaen Kanavansuun asemalta 9 on otettu 3 kasviplanktonin klorofylli-a
näytettä rehevyystason vaihtelun selvittämiseksi. Vuosina 2003-2009 elokuun lopussa
kasviplanktonin klorofylli-a:n määrä oli 6,2-11 µg/l (keskiarvo 8,1 µg/l) ja vuosina 2010-
2016 6,2-16 µg/l (keskiarvo 9,7 µg/l). Keskiarvoa nostaa erityisesti elokuun 2013 korkea
arvo 16 µg/l. Tuolloin limalevän (Gonyostomun semen) runsaus ei olut kovin suuri ja
runsaimpana leväryhmänä olivat viherlevät. Kesä- ja heinäkuussa klorofylli-a:n määrä on
ollut pääsääntöisesti alle 10 µg/l, mutta esimerkiksi heinäkuussa 2013 myös heinäkuussa
mitattiin arvo 16 µg/l. Vuosien 2010-2016 kaikkien havaintokerojen keskiarvon 9,3 µg/l
perusteella asema 9 on luokiteltavissa lievästi reheväksi. Ajoittain selvästi korkeammat
arvot voivat kuitenkin viestiä rehevyyden lievästä lisääntymisestä vesialueella, joten
jatkossa on syytä seurata yhtä tarkasti Kanavansuun rehevyystasoa. Vuonna 2016
kasviplanktonin klorofylli-a:n määrä 5,8 µg/l oli keskimääräistä jonkin verran pienempi.
Hirvilahden aseman elokuun kasviplanktonnäytteestä tehtiin biomassamääritys (liite 2).
Kasviplanktonin biomassa-arvo (1,3 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten
sinilevien osuus biomassasta (0,3 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,8) viittasi
erinomaiseen tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat kultalevät (26 %), viherlevät
(11 %) ja limalevä Gonyostomum semen (29 %). Suurikokoisena lajina limalevän runsas
esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus
kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
145
Hirvijärven aseman 9 (Kanavansuu) kasviplanktonin klorofylli-a tarkkailukesinä 2003-2016.
Hirvijärvi 7 (Suolahti)
Vanhajoki laskee Hirvijärven Suolahteen, joka on matala vesialue, syvyys on alle 3 metriä.
Suolahdessa happitilanne on ollut vähintään kohtalaisen hyvä sekä lopputalvella että
loppukesällä.
Veden kemiallinen hapenkulutus on ollut lopputalvina 9,4-22 O2 mg/l ja väriluku 30-140 Pt
mg/l. Suurimmat arvot mitattiin sadekesien 2004, 2008 ja 2012 jälkeisinä talvina.
Loppukesinä 2003-2016 veden humuspitoisuuden vaihtelu on ollut pienempää (kemiallinen
hapenkulutus 10-15 O2 mg/l ja väriluku 40-93 Pt mg/l). Kesälläkin on nähtävissä sadekesien
2004, 2008 ja 2012 veden humuspitoisuutta nostava vaikutus, mutta vuosina 2013 ja 2014
humuspitoisuus oli myös keskimääräistä hieman suurempi.
Lopputalvella kokonaistypen pitoisuus on vaihdellut hyvin samalla tavalla kuin
humuspitoisuus. Suurimmat pitoisuudet mitattiin vuosina 2005, 2009 ja 2013. Talvina 2005
ja 2009 nitraattitypen pitoisuus oli tavanomaista hieman suurempi, mikä viittaa myös
kevätvalunnan alkamiseen. Kokonaistypen pitoisuus oli hieman kohonnut myös
lopputalvella 2008, ja silloin nitraattitypen lisäksi myös ammoniumtypen pitoisuus oli
keskimääräistä suurempi. Tämä viittaa Vanhajoen kautta tulleen turvetuotannon
kuormituksen vaikutukseen. Lopputalven 2013 korkea pitoisuus 1200 µg/l jää arvoitukseksi,
koska mineraalitypen pitoisuudet olivat tuolloin tavanomaisella tasolla. Loppukesällä
kokonaistypen pitoisuus on ollut 420-660 µg/l. Suurimmat pitoisuudet mitattiin sadekesinä
2008 ja 2012 ja lisäksi elokuussa 2013. Mineraalitypen pitoisuudet olivat kaikkina
loppukesän havaintokertoina pieniä tai alle määritysrajan 5 µg/l osoittaen levätuotannon
typenkäyttöä.
Suolahdessa veden kokonaisfosforipitoisuus on lopputalvella ollut 8-17 µg/l. Suurin
pitoisuus mitattiin lopputalvella 2016. Loppukesällä kokonaisfosforin pitoisuustaso on ollut
keskimäärin 4 µg/l suurempi kuin lopputalvella. Loppukesän kokonaisfosforin
keskipitoisuuden 15 µg/l ja vaihteluvälin (7-23 µg/l) Suolahti on luokiteltavissa lievästi
reheväksi. Tarkkailuvuosina 2012-2015 kokonaisfosforin pitoisuustaso on ollut jonkin
verran keskimääräistä suurempi. Elokuun puolivälissä 2016 kokonaisfosforin pitoisuus oli
lähellä jakson 2003-2016 keskiarvoa. Fosfaattifosforin pitoisuus on ollut sekä lopputalvella
että loppukesällä pääosin alle määritysrajan 5 µg/l.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
146
Hirvijärven aseman 7 (Suolahti) vedenlaatutietoja 2003-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja
loppukesällä (oikea rivistö) 1 m:n syvyydellä.
Hirvijärven Suolahdessa kasviplanktonin klorofylli-a:n määrä oli vuosien 2003-2009
loppukesien näytteissä keskimäärin 8,7 µg/l (6,1-12 µg/l) ja vuosina 2010-2016 10,9 µg/l
(6,7-14 µg/l). Vuodesta 2010 lähtien näytteitä on otettu kolme kertaa kesän aikana ja
kaikkien kesänäytteiden keskiarvo vuosina 2010-2016 on ollut 10,0 µg/l. Tulokset viittaavat
siihen, että rehevyystaso on ollut vuosina 2011-2015 keskimääräistä hieman suurempi.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
147
Kasviplanktonlajistossa oli esim. elokuun 2012 näytteessä limalevää (Gonyostomum semen),
mutta ei erityisen runsaasti. Vuoden 2016 havaintokertoina rehevyystaso oli selvästi
muutamaa edellisvuotta pienempi. Vaikka rehevyystason muutokset eivät ole olleet kovin
suuria, on Suolahden rehevyystasoa seurattava yhtä intensiivisesti vielä jatkossakin.
Hirvijärven aseman 7 (Suolahti) kasviplanktonin klorofylli-a tarkkailukesinä 2003-2016.
Hirvijärven aseman 7 elokuun 2015 kasviplanktonnäytteestä tehtiin biomassalaskenta (liite
2). Kasviplanktonin biomassa-arvo (1,5 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten
sinilevien osuus biomassasta (0 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,6) viittasi
erinomaiseen tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat kultalevät (22 %) ja piilevät
(14 %). Limalevä Gonyostomum semen muodosti 36 % kokonaisbiomassasta.
Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI-
indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden
mittari kuin kokonaisbiomassa. Limalevä on voinut olla nostamassa aseman 7
kasviplanktonin klorofylli-a:n määriä vuosina 2012-2014, jolloin kyse ei ole varsinaisesta
rehevyyden lisääntymisestä.
Hirvijärvi 06
Hirvijärven syvännealue sijaitsee järven selkäalueilla.
Alusvesi on ollut lopputalvella pääosin täysin hapeton ja muutamana poikkeustalvenakin
happitilanne alusvedessä on ollut heikko. Myös välivedessä happitilanne on ollut
lopputalvella heikko (0,55-3,9 mg/l), mutta päällysvedessä hyvä. Asema 06 sijaitsee sen
verran avoimella vesialueella, että huolimatta kohtalaisesta syvyydestä (noin 13 m)
vesipatsas on ollut elokuun loppupuolella lähes tasalämpöinen ja sen myötä happitilanne on
ollut vähintään kohtalainen. Niinä loppukesinä, kun vesipatsaassa on jonkinlainen
lämpötilakerrostuneisuus, alusveden happitilanne heikentynyt ja seimerkiksi elokuussa 2006
alusvesi oli täysin hapeton.
Päällysveden humuspitoisuus on vaihdellut lopputalvella jonkin verran (kemiallinen
hapenkulutus 9,3-23 O2 mg/l, keskiarvo 15 O2 mg/l ja väriluku 35-140 Pt mg/l, keskiarvo 77
Pt mg/l). Suurimmat humuspitoisuudet on mitattu sadekesien 2008 ja 2012 jälkeisinä talvina
ja myös lopputalvella 2016 veden väriluku oli tavanomaista hieman suurempi. Välivedessä
sekä kemiallinen hapenkulutus että väriluku ovat olleet lähes samoja kuin päällysvedessä,
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
148
mutta alusvedessä ko. arvot ovat kohonneet jonkun verran johtuen mm. raudan
vapautumisesta sedimentistä hapettomissa oloissa. Loppukesinä päällysveden kemiallisessa
hapenkulutuksessa (10-14 O2 mg/l, keskiarvo 11 O2 mg/l) ja väriluvussa (35-93 Pt mg/l,
keskiarvo 54 Pt mg/l) tarkkailuvuosien väliset vaihtelut ovat olleet melko pieniä ja vesi on
ollut humusleimaista. Suurimmat arvot ajoittuvat pääosin sadekesiin 2004, 2008 ja 2012.
Vähäisen lämpötilakerrostuneisuuden johdosta koko vesipatsaassa kemiallinen hapenkulutus
ja väriluku ovat olleet hyvin tasaisia.
Päällysveden kokonaistyppipitoisuus on lopputalvella vaihdellut jonkin verran (550-830
µg/l) ja suurin pitoisuus 1400 µg/l mitattiin maaliskuun lopulla 2013. Tuolloin
kokonaistypen pitoisuus oli tavanomaista suurempi koko vesipatsaassa. Välivedessä
kokonaistypen pitoisuus on ollut samaa tasoa päällysveden kanssa ja alusvedessä
kokonaistypen pitoisuus on ollut keskimäärin 350 µg/l suurempi kuin päällysvedessä. Koko
vesipatsaassa on lopputalvella ollut nitraattityppeä kohtalainen määrä (päällysvesi 160 µg/l,
välivesi 225 µg/l ja alusvesi 93 µg/l). Ammoniumtypen pitoisuus on ollut pieni päällys- ja
välivedessä, mutta alusvedessä hapettomuus on nostanut keskipitoisuuden 340 µg/l:ssa.
Loppukesällä päällysveden kokonaistyppipitoisuus on humuspitoisuuden lailla vaihdellut
melko vähän (450-620 µg/l, keskiarvo 470 µg/l). Suurimmat pitoisuudet mitattiin sadekesinä
2008 ja 2012. Vuoden 2016 elokuussa kokonaistypen pitoisuus oli keskimääräistä hieman
pienempi. Välivedessä kokonaistypen pitoisuus on ollut lähes sama kuin päällysvedessä,
mutta alusvedessä pitoisuus on noussut niinä vuosina, kun alusveden happitilanne on
heikentynyt. Tuolloin heikentynyt happitilanne on lisännyt pohjan läheisen veden
ammoniumtypen pitoisuutta. Muuten mineraalitypen pitoisuudet ovat olleet pieniä koko
vesipatsaassa.
Lopputalvella päällysveden kokonaisfosforipitoisuudessa vaihtelut ovat olleet melko
vähäisiä (9-16 µg/l, keskiarvo 13 µg/l). Suurin pitoisuus mitattiin maaliskuun lopun 2016
näytteestä. Väliveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut sama kuin päällysvedessä ja
alusvedessä sisäinen fosforikuormitus on nostanut kokonaisfosforin keskipitoisuuden 10
µg/l suuremmaksi kuin päällys- ja alusvedessä. Sisäinen fosforikuormitus ei ole ollut kovin
suurta huolimatta täydestä hapettomuudesta, mihin vaikuttanee se, että alusvedessä
nitraattitypen pitoisuus on ollut lopputalvella vielä kohtalainen. Nitraattitypen on todettu
vähentävän fosforin sisäistä kuormitusta. Loppukesällä päällysveden
kokonaisfosforipitoisuus (10-19 µg/l, keskiarvo 15 µg/l) on ollut keskimäärin 2 µg/l
suurempi kuin lopputalvella. Kokonaisfosforin keskipitoisuuden perusteella vesi on
luokiteltavissa lievästi reheväksi. Kokonaisfosforin pitoisuus on hieman noussut niinä
havaintokertoina, kun alusveden happitilanne on heikentynyt. Suurimmillaan ero oli
elokuussa 10 µg/l, mutta keskimäärin ero päällys- ja alusveden välillä on ollut 1 µg/l.
Fosfaattifosforin pitoisuus on ollut loppukesällä koko vesipatsaassa pääosin alle
määritysrajan 5 µg/l.
Kasviplanktonin klorofyllia:n määrä on ollut loppukesinä 2003-2016 9,4 µg/l. Suurimmat
levämäärät mitattiin loppukesinä 2012 ja 2013, jolloin arvo oli 13-15 µg/l. Elokuussa 2016
levämäärä oli keskimääräistä hieman pienempi. Kasviplanktonin klorofylli-a:n
keskipitoisuuden perusteella Hirvijärven syvänneasema on luokiteltavissa
kokonaisfosforipitoisuuden lailla lievästi reheväksi eikä rehevyydessä ole todettavissa selvää
muutossuuntaa,
Hirvijärven aseman 06 elokuun 2015 kokoomanäytteestä tehtiin kasviplanktonin
biomassamääritys (liite 2). Kasviplanktonin biomassa-arvo (1,1 mg/l) viittasi järven
erinomaiseen tilaan. Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (3 %) viittasi erinomaiseen
tilaan. TPI-indeksi (-0,1) viittasi erinomaiseen tilaan. Suurimman osan biomassasta
muodostivat kultalevät (12 %) ja piilevät (17 %). Limalevä Gonyostomum semen muodosti
24 % kokonaisbiomassasta.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
149
Hirvijärven aseman 06 vedenlaatutietoja 2003-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja
loppukesällä (oikea rivistö) 1 m:n (siniset pallot), 5 m:n (vihreät pallot) ja 1 m pohjan
yläpuolelta (punaiset pallot).
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
150
Hirvijärven syvänneaseman 06 kasviplanktonin klorofylli-a tarkkailukesinä 2003-2016.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
151
VEHKASUO 2016
Sijainti
Vehkasuo sijaitsee Viitasaarella Koutajoen valuma-alueella (vesistöalue 14.732, peruskartta 3312
10). Vesistöalueen koko on 96,5 km2 ja järvisyys 11,9 % (Ekholm 1993).
Kuvassa musta viiva on vesistöalueen raja ja vesistöhavaintopaikat on merkitty punaisella
ympyrällä.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
152
Vesienkäsittely
Kunnostus alkoi 1980
Tuotanto alkoi 2006
Vehkasuon kuivatusvedet käsitellään kasvillisuuskentällä. Kentältä vedet johdetaan laskuojaa
pitkin Honkapuroon, joka laskee noin 9,5 km:n päässä sijaitsevaan Koutajärveen.
Vehkasuon kuivatusvedet oli alkuperäisessä suunnitelmassa tarkoitus johtaa kasvillisuuskentältä
Honkajokeen siten, että Honkajoesta olisi saatu näytteet laskuojan ylä- ja alapuolelta. Vesien
johtamista muutettiin kuitenkin siten, että kuivatusvedet tulevat aivan Honkajoen yläosaan, minkä
takia alkuperäisten vesistöasemien Honkajoki 1 ja Honkajoki 2 väliin ei tule merkittävää veden
laatua muuttavaa kuormitusta. Tämän takia kesällä 2010 vesistötarkkailua muutettiin siten, että
Honkajoen yläosalta otettiin näyte vain asemalta 2 ja alempi asema siirrettiin kohtaan, jossa
Honkajoki laskee Koutajärveen. Tämän aseman avulla on mahdollista arvioida Vehkasuon
kuormitusosuutta Honkajoen alaosalla.
Kuormitus
Vehkasuo sijaitsee Viitasaarella Keski-Suomessa ja sen päästötarkkailu raportoidaan Keski-Suomen
turvetuotannon raportissa.
Vuoden 2016/17 virtavesiajankohtina kiintoaineen (keskimäärin 30 %), kokonaistypen (20 %),
kokonaisfosforin (20 %) ja raudan (21 %) pitoisuusreduktiot olivat kohtalaisia. Vehkasuon kenttä
vähensi hieman fosfaattifosforin pitoisuutta (13 %), mutta veden kemiallinen hapenkulutus lisääntyi
19 %.
Virtavedet
Vehkasuon havaintokerroista 2016/17 toukokuussa 2016 näyte otettiin kevätvalunnan jälkeen
keskivirtaaman aikaan (valuma Honkajoen asemalla 2 9,5 l/s*km2), kesä- (2,0 l/s*km
2) ja
lokakuussa (1,5 l/s*km2) alivirtaaman aikaan ja toukokuussa 2017 kevätvalunnan aikaan (37
l/s*km2).
Honkajoki 2
Honkajoen asema 2 sijaitsee Vehkasuon välittömässä läheisyydessä noin 1 km:n
etäisyydellä Vehkasuon kasvillisuuskentältä. Vehkasuo on iso osa puroaseman valuma-
alueesta, muu osa on ojitettua suo- ja metsäaluetta.
Honkajoen asemalla 2 veden humuspitoisuus on vaihdellut paljon vuosien 2010/11, 2013 ja
2016/16 havaintokertoina. Veden kemiallinen hapenkulutus on ollut 18-41 O2 mg/l ja
väriluku 160-400 Pt mg/l. Useimpina havaintokertoina vesi on ollut voimakkaan
humuspitoista, mutta alivirtaamien aikaan humuspitoista. Vuoden 2016/17 havaintokertoina
suurin puroveden kemiallinen hapenkulutus todettiin toukokuussa 2016 ja kesäkuun
alivirtaamassa. Honkajoessa veden kemiallinen hapenkulutus on ollut keskimäärin 5 O2 mg/l
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
153
pienempi kuin näytteenottopäivänä Vehkasuolta lähteneessä vedessä ja väriluku on laskenut
keskimäärin 165 Pt mg/l. Veden väriluku on laskenut jokaisena havaintokertana Vehkasuon
ja aseman 2 välillä, mutta kemiallinen hapenkulutus on noussut muutamana kertana,
esimerkiksi kevättulvan aikaan 2017.
.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
154
Vehkapuron pintavalutuskentältä lähtevän veden (punainen katkoviiva) ja Honkajoen asemien
2 (oranssi viiva) sekä Honkajoki (vihreä viiva) vedenlaatutietoja tarkkailuvuosilta 2010, 2013
ja 2016.
Honkajoen asemalla 2 vesi on ollut pääsääntöisesti lievästi hapanta (pH 6,1-6,5) Muutamana
havaintokertana, kuten kevättulvan aikaan 2017, vesi on ollut hapanta (pH 5,3-5,7). Veden
happamuus on vähentynyt havaintoajankohtina keskimäärin 0,4 pH
Honkajoen asemalla 2 veden kiintoainepitoisuus on ollut joinain havaintokertoina selvästi
kohonnut. kiintoainepitoisuus on vaihdellut välillä 1,7-15 mg/l (keskiarvo 7,6 mg/l). Vuoden
2016/17 havaintokertoina suurin pitoisuus 11 mg/l mitattiin kesäkuussa alivirtaaman aikaan
ja pienin 1,7 mg/l kevättulvan aikaan 2017. Kesäkuun havaintoajankohtana Vehkasuolta
lähtevässä kuivatusvedessä kiintoainepitoisuus oli myös selvästi kohonnut (28 mg/l). Veden
kiintoainepitoisuus on laskenut keskimäärin 5 mg/l Vehkasuon ja Honkapuron aseman 2
välillä.
Honkajoen asemalla 2 kokonaistypen pitoisuus on myös vaihdellut havaintokertoina melko
paljon (780-2100 µg/l). Vuoden 2016/17 havaintokertoina kokonaistypen pitoisuus oli
vähäisten virtaamien takia alle 1000 µg/l lukuun ottamatta toukokuun näytettä 2017, jolloin
pitoisuus oli 1400 µg/l. Mineraalitypen osuus on ollut keskimäärin 41 % kokonaistypestä ja
noin kaksi kolmasosaa mineraalitypestä on ollut ammoniumtyppeä. Kokonaistypen pitoisuus
on laskenut Vehkasuon ja Honkajoen aseman 2 välillä keskimäärin 600 µg/l, josta
ammoniumtypen osuus on noin 200 µg/l. Alivirtaamatilanteissa osa ammoniumtypestä
hapettuu nitraatiksi, joka nostaa aseman 2 nitraattipitoisuuden suuremmaksi kuin Vehkasuon
lähtevässä vedessä, mutta ylivirtaamatilanteissa pitoisuus jonkin verran laskee asemien
välillä.
Honkajoen asemalla 2 veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut 20-83 µg/l ja
keskipitoisuuden 43 µg/l perusteella vesi on luokiteltavissa reheväksi. Vuoden 2016/17
havaintokertoina pitoisuus oli kevätvaluntanäytteessä 2017 (20 µg/l) jonkin verran pienempi
kuin muina havaintokertoina (31-46 µg/l). Fosfaattifosforin osuus kokonaisfosforista on
ollut keskimäärin noin kolmannes. Veden kokonaisfosforipitoisuus on pääosin laskenut
Vehkasuon ja Honkajoen asemien välillä (keskimäärin 20 µg/l), mutta esimerkiksi
kevätvalunnan 2017 aikaan pitoisuus nousi hieman asemien välillä.
Honkajoki
Honkajoen nimikkoasema sijaitsee aivan joen alaosalla ennen sen laskemista Koutajärveen.
Joki kulkee keskivaiheilta lähtien maatalousalueiden läpi.
Honkajoen veden humuspitoisuus on pääsääntöisesti laskenut havaintoasemien välillä. Ero
kemiallisessa hapenkulutuksessa on ollut keskimäärin 6 O2 mg/l ja väriluvussa 70 Pt mg/l.
Honkajoen vesi on alemmalla asemalla pääosin humuspitoista, ajoittain vain
humusleimaísta, mutta myös voimakkaan humuspitoista. Suurimat humuspitoisuudet
mitattiin vuoden 2013 havaintokerroilla. Kevättulvan aikaan 2017 sekä Honkajoen veden
kemiallinen hapenkulutus että väriluku nousivat hieman havaintoasemien välillä.
Honkajoen oli alemmalla asemalla hapanta (pH 5,5) kevättulvan aikaan 2017, muina
havaintokertoina vesi on ollut lievästi hapanta (pH 6,0-6,9). Veden happamuus on laskenut
keskimäärin 0,2 pH-yksikköä havaintoasemien välillä.
Honkajoen alemmalla asemalla veden kiintoainepitoisuus on ollut ali- ja
keskivirtaamatilanteissa pienempi tai samaa tasoa kuin asemalla 2, mutta ylivirtaamien
aikana pitoisuus on noussut huomattavasti asemien välillä. Esimerkiksi lokakuussa 2013
asemalla 2 veden kiintoainepitoisuus oli 9,7 mg/l ja alemmalla asemalla 57 mg/l. Suuri
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
155
mineraaliaineksen osuus kiintoaineesta (77 %) näissä tilanteissa osoittaa, että kiintoaine
tulee valuma-alueen maatalousalueilta.
Jokiveden kokonaistypen pitoisuus on ollut kaikkina havaintokertoina pienempi alemmalla
Honkajoen asemalla, ero on ollut keskimäärin 365 µg/l. Ylivirtaamatilanteissa ero ei ole
ollut kuitenkaan kovin suuri, mikä johtuu nitraattitypen kuormituksen lisääntymisestä
maatalousalueilta. Esimerkiksi lokakuun 2013 ylivirtaamassa asemalla 2 nitraattitypen
pitoisuus oli 520 µg/l ja alemmalla asemalla 920 µg/l. Nitraattitypen keskipitoisuus nousee
noin 120 µg/l asemien välillä ja samalla ammoniumtypen keskipitoisuus laskee keskimäärin
300 µg/l. Ammoniumtypen pitoisuudet ovat Honkajoessa alemmalla asemalla pieniä (12-89
µg/l.
Jokiveden kokonaisfosforin pitoisuus käyttäytyy hyvin samalla tavalla kuin kokonaistypen
pitoisuus. Ali- ja keskivirtaamatilanteissa pitoisuus laskee hieman Honkajoen asemien
välillä, mutta ylivirtaamien aikaan maatalousalueilta tulee lisää fosforikuormitusta.
Lokakuussa 2013 kokonaisfosforin pitoisuus nousi 70 µg/l asemien välillä.
Kokonaisfosforin keskipitoisuus on ollut molemmilla asemilla lähes sama ja Honkajoen vesi
on myös alemmalla asemalla luokiteltavissa reheväksi. Fosfaattifosforin pitoisuusmuutokset
asemien välillä ovat olleet vähäisiä.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
156
5. JÄRVITARKKAILUN LAUSUNNOT IISALMEN REITIN, NILSIÄN
REITIN JA HAUKUVEDEN-KALLAVEDEN ALUEEN
TARKKAILUJÄRVILTÄ
6.
###
#
#
#
#
#
##
#
#
##
#
#
#
#
#
##
#
##
#
#
#
#
#
##
#
#
#
#
#
#
Nilsiän reitti
Haukivesi-Kallavesi a
Iisalmen reitti
Rautalammin reitti
Kuvansi 5Kuvansi A
Kaija 059
HaapajärviLuupuvesi 3
Korpinen 31
Suojärvi 177
Suurijärvi 2
Hirvijärvi 9
Savijärvi 019
Liesjärvi 158
Löytänänjärvi 055
Virmasvesi 5
Hirvijärvi 7
Korppinen 021
Patajärvi 243
Hirvijärvi 06
Kotajärvi 046
Raatelampi 101Kortelampi 100
Suurijärvi 035
Sukevanjärvi 7
Vuonamonlahti 4
Molkanjärvi 124 Petäjäjärvi 091
Iso-Pajunen 051
Oravaisjärvi 059
Näläntöjärvi 1.3Sukevanjärvi 156
Saari-Pajunen 098
Salahminjärvi 003
Pieni-Patajärvi 244
Nilakan Tukiaisselkä
Pieni-Kiukoinen 084
Keyritty Koivulahden
Virmasvesi Tervalahti
Ala-Luosta, Koukkelon
JÄRVIASEMAT 2011
10 0 10 20 KilometersSavo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
© Maanmittauslaitos, lupa nro 123/MML/12
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
157
Iso Pajusuo
Maaliskuu: Rahajärven asemalta 030 otettiin 17.3.2016 ensimmäinen tämän ohjelman
mukainen talvinäyte. Päällysvesi oli lähes hapeton (0,59 mg/l) ja alusvesi täysin hapeton.
Päällysvesi oli voimakkaan humuspitoista, hapanta ja kokonaisfosforipitoisuuden
perusteella rehevää. Alusveden hapettomuus näkyi voimakkaana ravinteiden
sedimenttiperäisenä kuormituksena. Kokonaistypen pitoisuus 1400 µg/l oli alusvedessä
kolminkertainen päälysveteen verrattuna ja kokonaisfosforipitoisuus kuusinkertainen.
Elokuu: Rahajärven asemalta otettiin ensimmäisen kerran näytteet 1.9.2015. Vuonna
2016 vesipatsas oli kerrostumaton ja edellisvuotta hapekkaampi pinnassa ja pohjassa.
Päällys- ja alusveden happitilanne oli vastaava: happipitoisuus oli alentunut mutta
vesipatsaassa ei vallinnut voimakasta hapenpuutetta. Vesi oli edelleen runsashumuksista ja
lievästi hapanta. Päällys- ja alusveden pH oli 5,7. Kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat
alus- ja päällysvedessä vastaavia ja viime vuoden tasolla. Päällysveden
kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi voitiin luokitella erittäin reheväksi, mutta
klorofylli-a:n pitoisuus oli rehevällä tasolla.
Kaijanpää-Konttimäenalussuo
Maaliskuu: Kotajärven vesi oli edellisvuosien tapaan lievästi hapanta mutta
humuspitoisuus oli laskenut selkeästi tutkimusjakson keskiarvoa alhaisemmaksi. Järven
happitilanne on vaihdellut voimakkaasti näytteenottovuosien välillä. Järven happitilanne
riippuu mm. näytteenottoajankohdasta. Kevätvalunnan jo alettua happitilanne on järvessä
ollut hyvä. Usein happipitoisuus on talvinäytekerralla kuitenkin ollut selvästi alentunut.
Talvella 2016 happitilanne oli hyvä. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat hieman
tavanomaista alhaisempia, kokonaisfosforipitoisuuden ollessa erittäin rehevällä tasolla.
Ammoniumtyppipitoisuus oli hieman keskimääräistä korkeampi.
Elokuu: Kotajärven aseman 046 vesi oli voimakkaan humuspitoista ja lievästi hapanta.
Hyvin matalan havaintoaseman happipitoisuus oli korkea. Kokonaisfosforin ja klorofylli-
a:n pitoisuudet olivat erittäin rehevällä tasolla. Ravinne- ja klorofyllipitoisuudet ovat
vaihdelleet runsaasti tutkimusjakson aikana. Elokuun 2016 pitoisuudet olivat kuitenkin
tutkimusjakson keskiarvoja hieman alhaisempia.
Maaliskuu: Iso-Pajusessa happitilanne oli aiempien vuosien tapaan heikko. Vesi oli
lievästi hapanta ja voimakkaan humuspitoista. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella järvi
luokittui reheväksi. Ravinnepitoisuudet olivat vuosien 2003 - 2016 keskiarvon mukaisia,
lukuun ottamatta ammoniumtyppeä, jonka pitoisuus oli hieman tavanomaista
korkeammalla tasolla.
Elokuu: Iso-Pajusen aseman 051 vesi oli elokuussa 2016 tyypilliseen tapaan
runsashumuksista, melko sameaa, kiintoainepitoista ja lievästi hapanta. Happitilanne
matalassa havaintopaikassa oli hyvä. Päällysveden kesäaikaisten (heinä- ja elokuu)
kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvon perusteella Iso-Pajunen luokittui erittäin
reheväksi ja klorofylli-a:n pitoisuuksien keskiarvon perusteella ylireheväksi. Pitoisuudet
olivat korkeimmillaan heinäkuun lopussa (kesäkuun näyte puuttuu). Sekä fosfori- että
klorofyllipitoisuudet olivat hieman pitkän ajan keskiarvopitoisuuksia korkeampia. Sen
sijaan päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli selkeästi keskimääräistä korkeampi.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
158
Maaliskuu: Kaijan happitilanne oli aiempien vuosien tavoin heikko mutta hieman
keskimääräistä parempi. Alusveden happi oli kuitenkin kulunut melkein loppuun.
Alusveden ravinnepitoisuudet eivät olleet vielä juurikaan kohonneet, joten sisäinen
kuormitus ei näyteasemalla ollut vielä voimakasta. Päällysvesi oli lievästi hapanta ja
humuspitoista. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella näyteaseman vesi
luokittui aiempien vuosien tavoin lievästi reheväksi. Kokonaistypen ja -fosforin määrät
eivät juurikaan poikenneet vuosien 2003 - 2016 keskiarvosta.
Elokuu: Kaija 059:n päällysvesi oli humuspitoista ja pH-arvoltaan neutraalia. Sekä
humuspitoisuus että pH-arvo olivat aiempien vuosien tasolla. Vesipatsas oli elokuun
havaintokerralla lievästi lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli pinnasta pohjaan hyvä.
Alusveden kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat päällysveden pitoisuuksia
pienempiä. Päällysveden kesäaikaisten (heinä- ja elokuu) kokonaisfosforipitoisuuksien
keskiarvon perusteella havaintoasema luokittui lievästi reheväksi ja klorofylli-a:n
pitoisuuksien perusteella reheväksi. Kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat hieman vuosien
2003 - 2016 keskiarvoa pienempiä.
Kaikonsuo
Maaliskuu: Luupuveden asemalla 3 happitilanne oli keskimääräistä myöhäisemmästä
näytteenottoajankohdasta huolimatta tavanomaisen huonon sijaan tyydyttävä ja vesi oli
muutoinkin hieman keskimääräistä parempilaatuista. Lievästi happaman veden
humuspitoisuus oli hieman laskenut ja ravinnepitoisuudet olivat nitraatti/nitriittityppeä
lukuun ottamatta hieman tavanomaista alhaisempia. Ravinnepitoisuuksien pienentymisestä
huolimatta Luupuvesi luokittui kokonaisfosforipitoisuuden perusteella viime vuoden
tavoin erittäin reheväksi.
Elokuu: Luupuveden aseman 3 vesi oli sameaa, kiintoainepitoista, voimakkaan
humuspitoista ja hyvin lievästi hapanta. Happipitoisuus oli hieman korkeampi kuin
havaintojaksolla 2003 - 2016 keskimäärin. Elokuisen kokonaisfosforipitoisuuden
perusteella Luupuvesi voitiin luokitella erittäin reheväksi vesialueeksi, kuten aiempina
tarkkailuvuosinakin. Klorofylli-a:n pitoisuus oli myös tavanomaiseen tapaan erittäin
rehevällä tasolla. Kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet olivat samalla tasolla kuin aiempina
vuosinakin.
Kevatussuo
Maaliskuu: Salahmijärven aseman 3 päällysvesi oli tavanomaiseen tapaan lievästi
hapanta ja runsashumuksista. Happipitoisuus pinnan läheisyydessä oli edellisvuosien
tavoin hyvä. Kymmenen metrin syvyydessä happipitoisuus oli hieman alentunut
pintaveden pitoisuuteen verrattuna, alusveden ollessa miltei hapeton. Alusveden heikko
happitilanne näkyikin selkeästi kohonneina ravinnepitoisuuksina. Alusveden
ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin hieman keskimääräistä alhaisempia. Päällysveden
ravinnepitoisuudet olivat keskiarvon tuntumassa tai hieman sen alapuolella. Päällysveden
kokonaisfosforipitoisuuden perusteella asema 3 luokittui reheväksi.
Elokuu: Salahmijärven aseman 003 vesi oli runsashumuksista ja lievästi hapanta.
Vesipatsas oli aiempien vuosien tapaan lämpötilakerrostunut. Päällysveden happipitoisuus
oli hyvä, kymmenen metrin syvyydessä oli jo happivajetta ja alusvesi kärsi voimakkaasta
hapenpuutteesta. Samean alusveden heikentynyt happitilanne on ollut asemalla tyypillistä
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
159
aiemminkin, mutta vuosien 2015 ja 2016 happipitoisuudet ovat tarkastelujakson (alkaen
2008) pienimpiä. Ravinteiden sisäinen kuormitus näkyi kohonneina ammoniumtyppi-,
kokonaistyppi- sekä kokonaisfosforipitoisuuksina alusvedessä. Päällysveden
kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Salahmijärvi luokittui loppukesällä 2016 reheväksi
vesialueeksi. Klorofylli-a:n pitoisuuden perusteella luokitus oli aiemmista vuosista
poiketen vain lievästi rehevä. Aiempiin vuosiin verrattuna vesipatsaan ravinnepitoisuudet
olivat keskimääräisellä tasolla.
Konnunsuo
Maaliskuu: Näläntöjärvelle on ollut tyypillistä havaintojakson (v. 2003 - 2016) aikana
suuri vaihtelu talvisessa happitilanteessa, mihin kevätvalunnalla lienee ollut vaikutusta.
Vuodet 2015 ja 2016 ovat olleet happitilanteen suhteen hyviä ja pitoisuus on ollut selkeästi
keskimääräistä korkeampi. Vesi oli tavanomaiseen tapaan lievästi hapanta ja sisälsi
runsaasti humusta. Seurantapaikan vesi sisälsi viime vuoden tavoin typpiyhdisteitä
keskivertoa vähemmän, fosforiyhdisteitä puolestaan enemmän. Näläntöjärven vesi oli
kokonaisfosforipitoisuuden perusteella erittäin rehevää.
Elokuu: Näläntöjärven vesi oli runsashumuksista ja lievästi hapanta. Samean ja
kiintoainepitoisen veden happitilanne oli hyvä. Kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n
pitoisuudet olivat ylirehevän järven tasolla. Fosforin ja klorofyllin pitoisuudet ovat
tarkkailuvuosina 2003 - 2016 vaihdelleet laajasti ollen ajoittain erittäin rehevällä, ajoittain
ylirehevällä tasolla. Elokuun 2016 pitoisuudet olivat fosforipitoisuuden osalta
keskimääräisellä ja klorofyllipitoisuuden osalta hieman keskimääräistä korkeammalla
tasolla. Kokonaistypen pitoisuus oli pienempi kuin vuosien 2003 - 2015 keskiarvo.
Korholansuo
Maaliskuu: Liesjärven asemalla 158 vedenlaatua on seurattu talvella vuodesta 2011
lähtien. Happipitoisuus oli pinnassa ja välivedessä tavanomaiseen tapaan hyvä. Alusveden
happipitoisuus oli selkeästi alentunut mutta pitoisuus oli silti keskimääräistä korkeampi.
Lievästi hapan vesi oli humuspitoista kaikissa syvyyksissä. Ravinnepitoisuudet olivat
keskimääräisellä tasolla ja alusvedessä oli hieman edellisvuotta voimakkaampaa
kokonaisfosforipitoisuuden nousua. Liesjärvi luokittui päällysveden
kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi reheväksi.
Elokuu: Liesjärven asemalla 158 vesi oli aiempien vuosien tapaan humuspitoista ja pH-
arvoltaan lähellä neutraalia. Vesipatsas oli elokuun näytekerralla voimakkaasti lämpötilan
suhteen kerrostunut, mikä on ollut tyypillistä aiempinakin vuosina. Happipitoisuus oli 10
m:n syvyydessä ja pohjan lähellä heikentynyt, alusveden kärsiessä selkeästi happivajeesta.
Alusveden sameus sekä kokonaisfosfori ja -typpipitoisuudet olivat hieman kohonneet
päällysveteen nähden mutta sisäisen kuormituksen käynnistymiseen pitoisuudet eivät
viittaa. Kokonaisfosforipitoisuuksien kesäaikaisen keskiarvon (ka 22, n=3) perusteella
Liesjärvi luokittui lievästi reheväksi, kuten aiempina tarkkailuvuosinakin. Kesäaikaisten
klorofylli-a:-pitoisuuksien (ka 12, n=3) perusteella luokitus oli rehevä. Elokuussa 2016
mitattu klorofyllipitoisuus oli hieman tarkkailujakson (2010 – 2016) keskiarvoa
korkeampi. Päällysveden kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat kesällä 2016
tarkkailuvuosien keskimääräisellä tasolla.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
160
Kulvesuo
Maaliskuu: Löytynlammen asemalla 100 päällysveden happitilanne oli hyvä. Päällysvesi
oli humuspitoista, hapanta ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevää.
Alusveden happitilanne oli heikentynyt, mutta alusvedessä oli vielä happea 3,1 mg/l.
Alusvesi oli hieman happamampaa kuin päällysvesi, mutta muuten ero päällys- ja
alusveden välisessä veden laadussa oli melko vähäinen. Päällysveden laatu oli hyvin
samanlainen kuin lopputalvella 2015. Alusveden happitilanne oli maaliskuussa 2016
parempi kuin vuonna 2015 ja sen myötä alusveden ravinnepitoisuudet pienempiä.
Elokuu: Löytynlammen asemalta 100 otettiin ensimmäiset näytteet vuonna 2014.
Elokuussa 2016 vesi oli humuspitoista ja lievästi hapanta. Vesipatsas oli käytännössä
kerrostumaton ja happipitoisuus oli korkea pinnasta pohjaan. Päällysveden
kokonaisfosforipitoisuuden ja klorofylli-a:n pitoisuuden perusteella vesialue oli
luokiteltavissa lievästi reheväksi. Päällysveden laadussa ei ollut merkittävää eroa
edelliseen vuoteen verrattuna. Alusvedessä sen sijaan kokonaisravinteiden pitoisuudet
olivat nyt pienemmät kuin kesällä 2014, jolloin heikko happitilanne nosti alusveden
pitoisuuksia.
Kurkisuo
Maaliskuu: Kuvansin aseman 5 runsashumuksisen päällysveden väriluku oli
seurantajakson (v.2003 - 2016) korkein (sama kuin vuonna 2015). Päällysvesi oli viime
vuoden tavoin myös hieman happamampaa kuin aiemmin. Päällysveden happipitoisuus oli
hyvä ja seurantajakson keskiarvoa korkeampi. Sitä vastoin pohjan läheisen vesikerroksen
happitilanne oli erittäin huono. Päällysveden ravinnepitoisuudet olivat hieman tyypillistä
korkeampia mutta alusvedessä pitoisuudet olivat sen sijaan keskimääräistä pienempiä.
Alusvedessä oli kuitenkin havaittavissa kohtalaisen selkeää pitoisuuksien nousua
verrattuna päällysveteen. Päällysveden kokonaisfosforimäärän perusteella asema luokittui
lievästi reheväksi.
Elokuu: Kuvansin Ryönänlahden päällysvesi oli runsashumuksista ja lievästi hapanta.
Vesipatsas oli löyhästi lämpötilakerrostunut ja alusvesi oli elokuun näytekerralla
aiemmista vuosista poiketen hapellinen. Hapellisen alusveden sameus, kiintoainepitoisuus
sekä typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat tavanomaista pienempiä. Pintaveden
kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesialue luokittui lievästi reheväksi. Klorofylli-a:n
pitoisuus ilmensi lievästi reheviä olosuhteita. Päällysveden kokonaisravinteiden ja
klorofylli-a:n pitoisuudet olivat elokuussa 2016 vähän keskimääräistä pienemmät.
Maaliskuu: Kuvansin syvänneaseman A happitilanne oli hieman tavanomaista parempi:
pinta- ja välivedessä happitilanne oli hyvä ja alusvesi oli alentuneesta happipitoisuudesta
huolimatta keskimääräistä hapekkaampi. Päällysvesi oli lievästi hapan ja sisälsi humusta
runsaasti. Kokonaistypen, nitraatin, nitriitin ja kokonaisfosforin määrät alus- ja
päällysvedessä olivat samaa suuruusluokkaa kuin seurantajaksolla (v. 2003 - 2016)
aiemmin. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli lievästi rehevän järven luokkaa.
Elokuu: Kuvansin syvänneasema A:lla päällysvesi oli aiempien vuosien tavoin
vähähumuksisempaa kuin Röynänlahdessa. Vesipatsas oli lämpötilakerrostunut, mutta
happitilanne oli vielä alusvedessäkin tyydyttävä. Alusveden ravinnepitoisuudet olivat
hiukan korkeampia kuin keskimäärin mutta pitoisuudet olivat syvännepisteessä edelleen
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
161
verrattain matalia. Päällysvesi luokittui elokuisen kokonaisfosforipitoisuuden ja klorofylli-
a:n pitoisuuden perusteella lievästi reheväksi. Aiempiin vuosiin verrattuna sekä
kokonaisravinteiden että klorofylli-a:n pitoisuudet olivat pinnassa keskimääräisellä tasolla.
Laidinsuo
Maaliskuu: Pienen-Patajärven vesi oli aiempien vuosien tavoin lähes neutraalia ja
humuspitoista. Veden happipitoisuus oli lähivuosien tavoin seurantajakson (v. 2003 -
2016) keskiarvoa korkeampi. Ravinnepitoisuudet olivat puolestaan kaikilta osin
keskimääräistä matalampia. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Pieni-
Patajärvi luokittui aiempien vuosien tavoin reheväksi.
Elokuu: Pienessä-Patajärvessä vesi oli aiempien vuosien tapaan runsashumuksista ja
happamuudeltaan neutraalia. Happitilanne oli ajankohdalle tavanomaiseen tapaan hyvä.
Elokuisen kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Pieni-Patajärvi luokittui erittäin
reheväksi ja klorofylli-a:n pitoisuuden perusteella ylireheväksi. Pieni-Patajärven
kokonaisfosforipitoisuudet ovat koko tarkkailujakson 2003 - 2016 olleet erittäin rehevällä
tai ylirehevällä tasolla. Klorofyllipitoisuudet sen sijaan ovat vaihdelleet huomattavasti (10 -
290 µg/l). Elokuussa 2016 sekä kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat hieman
keskimääräistä korkeampia, klorofylli-a:n pitoisuuden ollessa keskimääräisellä tasolla.
Maaliskuu: Patajärven päällysveden happitilanne oli hieman tavanomaista parempi, mutta
alusvesi oli havaintopaikalle tyypilliseen tapaan täysin hapeton. Runsashumuksisen ja
lievästi happaman päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli tarkkailujakson (v. 2003 -
2016) alhaisin mutta alusvedessä oli aiempien vuosien tavoin kokonais- ja
ammoniumtypen pitoisuuksien nousua. Alusveden humuspitoisuus on viime vuosina
noussut, ollen nytkin keskimääräistä korkeampi. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden
perusteella Patajärvi luokittui viime vuotista heikommaksi, erittäin reheväksi.
Elokuu: Patajärvi 243:n vesi oli lievästi emäksistä ja humuspitoista. Vesipatsas on
tyypillisesti kesällä ollut kerrostumaton, mutta vuonna 2016 vesipatsas oli kuitenkin
kevyesti kerrostunut. Happitilanne oli kerrostuneisuudesta huolimatta pinnassa ja pohjassa
hyvä. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden ja klorofylli-a:n pitoisuuden perusteella
Patajärvi luokittui erittäin reheväksi vesialueeksi. Tarkkailujaksolla 2003 - 2016
kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet aina erittäin rehevällä tasolla. Kesän 2016
kokonaisravinne- ja klorofyllipitoisuudet olivat hieman keskimääräistä matalampia.
Klorofyllipitoisuudet ovat vuosien välillä hieman vaihdelleet, ollen kuitenkin aina erittäin
rehevällä tai ylirehevällä tasolla.
Lantonsuo
Maaliskuu: Korpisen aseman 31 vesi oli lievästi hapanta erittäin humuksista.
Humuspitoisuus oli tutkimusjakson keskiarvon yläpuolella. Happipitoisuus oli tyydyttävä,
ollen kuitenkin keskimääräistä korkeampi. Kokonaisfosforipitoisuus oli hieman
tavanomaista alhaisempi, luokittaen aseman reheväksi. Muiden ravinteiden määrät olivat
tavanomaisella tasolla.
Elokuu: Korpinen 31:n vesi oli erittäin humuspitoista ja lievästi hapanta. Happipitoisuus
oli lievästi alentunut, ollen keskimääräisellä tasolla. Kokonaisfosforipitoisuuksien ja
klorofylli-a:n pitoisuuksien perusteella järvi luokittui erittäin reheväksi heinä- ja elokuussa.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
162
Kesäkuun näyte puuttuu kesältä 2016. Rehevyysluokitus on vuosina 2013 - 2015 vaihdellut
tavallisesti erittäin rehevän ja ylirehevän välillä. Kesän 2016 pitoisuudet olivat hieman
keskimääräistä pienempiä.
Liittosuo
Maaliskuu: Osmanginjärven tarkkailuohjelman mukainen talvinäytteenotto alkoi vuonna
2013. Happipitoisuus oli kevättalvella 2016 päällysvedessä tarkkailujakson korkein mutta
alusveden happivaje oli keskimääräistä pahempi. Runsashumuksisen ja lievästi happaman
vesipatsaan alusvedessä humusta oli hieman aiempaa enemmän.
Kokonaisravinnepitoisuudet olivat koko vesipatsaassa pääosin aiempaa korkeampia.
Ravinnepitoisuudet eivät olleet kohonneet alusvedessä pintaveteen verrattuna joten
ravinnepitoisuuksien nousu ei selity ainakaan täysin sisäisellä kuormituksella.
Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea ja selkeästi ylirehevällä tasolla.
Elokuu: Osmanginjärven aseman 1A vesi oli sameaa, kiintoainepitoista,
runsashumuksista ja lievästi hapanta. Kerrostumattoman järven happitilanne oli pinnasta
pohjaan hyvä ja muuttumaton. Matala Osmanginjärvi on aiemmillakin näytekerroilla ollut
tasalämpöinen tai melkein tasalämpöinen, ja happitilanne on sen seurauksena ollut melko
hyvä sekä pinnalla että pohjalla. Elokuussa 2016 ravinnepitoisuudet olivat pinnassa ja
pohjassa happipitoisuuden tavoin saman suuruisia ja hieman tarkkailujakson (2011 – 2016)
keskiarvoa pienempiä. Järvi luokittui elokuussa 2016 päällysveden kokonaisfosforin ja
klorofylli-a:n pitoisuuksien mukaan ylireheväksi..
Pihlajasuo (Imuturve)
Maaliskuu: Venejärven Autiolahdessa tarkkailuohjelman mukainen talvinäytteenotto
alkoi vuonna 2013. Talvella 2016 Autiolahden vesi oli runsashumuksista ja hapanta.
Happitilanne oli hyvä. Kokonaistyppipitoisuus oli vähän kolmen vuoden keskiarvoa
suurempi, kokonaisfosforipitoisuuden ollessa keskimääräisellä tasolla. Päällysveden
kokonaisfosforipitoisuuden perusteella järvi luokittui aiempien vuosien tavoin lievästi
reheväksi.
Elokuu: Venejärven Autiolahden vesi oli hapanta ja voimakkaan humuspitoista.
Happipitoisuus oli tavanomaisella tasolla, eli hyvä. Kokonaisfosforipitoisuuden sekä
kasviplanktonin klorofylli-a:n perusteella Venejärvi luokittui reheväksi.
Kokonaisravinteiden pitoisuudet sijoittuivat aiempien neljän tarkkailuvuoden pitoisuuksien
keskiarvon yläpuolelle. Klorofylli-a:n pitoisuus olivat samoin tarkkailuvuosien keskiarvon
yläpuolella.
Pilvisuo
Maaliskuu: Haapajärven asemalla 070 vesi oli maaliskuussa 2016 humuspitoista ja
hapanta. Happipitoisuus oli pinnassa tavanomaiseen tapaan hyvä. Alusveden
happipitoisuus oli tavanomaista korkeampi, ja näytepaikalla vallitsi vain kohtalaisesta
happivajeesta. Ravinnepitoisuudet olivat muutoin tavanomaisia, mutta
kokonaisfosforipitoisuus oli alusvedessä hieman viime vuosia korkeampi. Alusveden
pitoisuus oli yli kaksinkertainen pintaveteen verrattuna. Kokonaisfosforipitoisuus ilmensi
lievästi rehevää vedenlaatua.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
163
Elokuu: Haapajärvi 070:llä vesi oli humuspitoista ja lievästi hapanta. Vesipatsas oli
kerrostumaton, minkä johdosta happitilanne oli alusvedessäkin hyvä. Päällysveden
kokonaisfosfori- ja klorofylli-a -pitoisuuden perusteella havaintopaikka luokittui lievästi
reheväksi. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat hieman vuosien 2005 - 2016 keskiarvoa
pienempiä. Klorofylli-a:n pitoisuudet ovat tarkkailuvuosina vaihdelleet laajasti, ja kesän
2016 pitoisuus sijoittui tälle vaihteluvälille.
Päsmärinsuo
Maaliskuu: Päsmärin asemalta 063 on otettu näytteitä vuodesta 2012. Edellisten vuosien
tapaan viileän vesipatsaan happitilanne oli erinomainen. Vesi oli hapanta, humuksista ja
kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevää. Päällys- ja alusveden
ravinnepitoisuudet eivät poikenneet toisistaan. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat talvella
2016 edellisvuotta korkeampia mutta tutkimusjakson keskiarvon mukaisia.
Elokuu: Päsmärin asemalta 063 otettiin viides tämän tarkkailuohjelman mukainen
loppukesän näyte. Vesi oli lievästi hapanta ja humusleimaista. Vesipatsas oli lähes
tasalämpöinen joten happitilanne oli alusvedessäkin hyvä. Kokonaisfosforipitoisuuden ja
klorofylli-a:n pitoisuuden perusteella vesialue voitiin luokitella lievästi reheväksi.
Kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat tarkkailuvuosien keskimääräisellä tasolla,
klorofyllipitoisuus vähän tavallista pienempi.
Sukevanjärven alue
Maaliskuu: Sukevanjärven pohjoisella asemalla 7 vesi oli runsashumuksista ja lievästi
hapanta. Happitilanne oli pinnassa asemalle ja ajankohdalle tavanomainen eli hyvä.
Alusvesi oli puolestaan tavanomaista hapekkaampi eikä happivaje ollut vielä erityisen
voimakasta. Päällysvedessä kokonaisravinnepitoisuudet olivat keskimääräisellä tasolla,
alusveden pitoisuuksien ollessa todennäköisesti hyvästä happipitoisuudesta johtuen hieman
tavanomaista alhaisempia. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella pohjoinen asema
luokittui lievästi reheväksi.
Eteläisellä asemalla 156 vesi oli hapanta ja voimakkaan humuspitoista. Humuspitoisuus
oli hieman tutkimusjakson keskiarvoa korkeampi ja pH puolestaan hieman tavanomaista
alhaisempi. Happitilanne oli kauttaaltaan hieman tavanomaista parempi eikä alusveden
happivaje ollut edennyt erityisen voimakkaaksi. Alusveden hyvästä happitilanteesta
huolimatta kokonaisravinnepitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla.
Ammoniumtyppipitoisuus oli hieman keskimääräistä alhaisempi. Päällysveden
kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi luokittui reheväksi.
Elokuu: Sukevanjärven asema 7 sijaitsee järven pohjoisosassa. Aseman vesi oli aiempien
vuosien tavoin lievästi hapanta ja voimakkaan humuspitoista. Vesi oli pinnassa
poikkeuksellisen sameaa: sameus oli miltei kymmenkertainen keskimääräiseen verrattuna.
Vesipatsas oli lämpötilakerrostunut ja alusvesi oli havaintopaikalla hapeton. Päällysveden
kokonaisfosforipitoisuus oli hieman keskimääräistä korkeampia: erittäin rehevällä tasolla.
Alusveden hapettomuus oli johtanut sisäiseen kuormitukseen, minkä johdosta alusveden
kokonaisfosforipitoisuus noussut pintaveteen verrattuna kaksinkertaiseksi. Selkeästi
keskimääräistä korkeammalla tasolla ollut klorofylli-a:n pitoisuus luokitti aseman
ylireheväksi. Pitoisuudet olivat korkeampia kuin vuosien 2003 - 2015 tarkastelujaksolla
keskimäärin. Typpiravinnepitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
164
Sukevanjärven asema 156 sijaitsee eteläosassa järveä. Päällysvesi oli lievästi hapanta ja
voimakkaan humuspitoista, asemalle tyypilliseen tapaan. Vesipatsas oli elokuun alkuun
ajoittuneella näytekerralla lämpötilakerrostunut. Vesipatsas kärsi viiden metrin syvyydessä
erittäin voimakkaasta happivajauksesta, alusveden hapen ollessa miltei loppunut. Alusvesi
oli myös tavanomaista sameampaa ja kiintoainepitoisempaa. Vesi luokittui päällysveden
kokonaisfosfori- ja klorofylli-a -pitoisuuksien perusteella reheväksi. Pitoisuudet olivat
vuosien 2003 - 2016 keskiarvon tasolla. Typpiravinteiden pitoisuudet olivat hieman
keskimääräistä alhaisempia mutta alusveden kokonaisfosforipitoisuus oli noussut
hapettomuudesta johtuen keskimääräistä korkeammaksi.
Tammasuo
Maaliskuu: Ala-Luostan Koukkelonlahden happitilanne oli tälle tarkkailujaksolle (2003 -
2016) keskimääräistä parempi. Päällysveden ja 10 m:n happipitoisuudet olivat hyviä eikä
alusveden happivaje ollut edennyt vielä erityisen voimakkaaksi. Hyvä happitilanne näkyi
alusveden keskimääräistä pienempinä pitoisuuksina. Alus- ja päällysveden pitoisuuserot
eivät myöskään olleet yhtä suuria kuin tavanomaisesti. Koukkelonlahden päällysvesi oli
hapanta, humuspitoista ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella luokiteltuna lievästi
rehevää.
Elokuu: Ala-Luostan Koukkelonlahdessa vesi oli edellisten vuosien tapaan hapanta ja
voimakkaan humuspitoista. Vesipatsas oli lämpötilakerrostunut ja happitilanne alusvedessä
erittäin selkeästi heikentynyt, hapen ollessa miltei kokonaan loppunut. Alusveden
heikentynyt happitilanne näkyi kokonaisfosforin, kokonaistypen ja ammoniumtypen
pitoisuuksien kasvamisena. Päällysveden kokonaisfosfori- ja klorofylli-a:n pitoisuuden
perusteella Koukkelonlahti voitiin luokitella reheväksi. Aikaisempiin vuosiin verrattuna
päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli tavanomaista tasoa, alusveden pitoisuuden
ollessa keskimääräistä pienempi. Kokonaistypen pitoisuus ja klorofylli-a:n pitoisuus olivat
lähellä pitkän ajan (2003 - 2016) keskiarvoja.
Kirjallisuus
Raunio, J. 2014. Vedenlaatumalleilla tarkkuutta turvetuotannon kuormitusarvioihin.
Vesitalous 5/2014.
Kuopiossa 31.12.2017
Lauri Heitto
Limnologi
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
LIITE 1
VUODEN 2016 VEDENLAATUTULOKSET
Tulokset ovat seuraavassa järjestyksessä:
Kuormitusasemat
Vapo Ahmonsuo Pyhäntä
Vapo Aittosuo Keitele
Vapo Heikinsuo Rautavaara
Vapo Heinäsuo Kiuruvesi
Vapo Härkäsuo Kiuruvesi
Vapo Iso-Riistasuo Pielavesi
Vapo Kohisevansuo Sonkajärvi
Vapo Koivusuo Pielavesi
Vapo Konnunsuo PVK1
Kuopion Energia Konttimäenalussuo Nilsiä
Vapo Korholansuo Maaninka
Vapo Kuivastensuo PVK1 Pielavesi
Vapo Kurkisuo Suonenjoki
Vapo Letkunsuo Keitele
Vapo Multaharjunsuo Rautalampi
Vapo Oittilansuo Suonenjoki
Vapo Pappilansuo Sonkajärvi
Vapo Pihlajasuo, Sonkajärvi
Vapo Pitkälehdonsuo Kiuruvesi, Vieremä
Vapo Pitkäsuo, Sonkajärvi
Vapo Päsmärinsuo, Sonkajärvi
Vapo Rahkasuo Nilsiä
Kuopion Energia Rikkasuo Kiuruvesi
Vapo Ruokosuo Sonkajärvi
Vapo Tiirinsuo Pielavesi
Kuopion Energia Veteläsuo, Pielavesi
Vapo Vilponsuo Rautavaara
Vesiensuojelun tehon tarkkailu
Vapo Hirsisuo, Kajaani
Vapo Isoneva Suonenjoki
Vapo Kaikonsuo Kiuruvesi (kosteikot 1 ja 3)
Vapo Kiertosuo Kiuruvesi
Vapo Kokkosuo Kiuruvesi
Konnun Turve, Pyhäntä
Vapo Kuivastensuo PVK2, Pielavesi
Vapo Konnunsuo PVK2
Kuopion Energia Lantonsuo Varpaisjärvi
Vapo Lappamäensuo, Keitele
Peat Power Leppisuo, Kiuruvesi
Vapo Lotakonsuo, Rautalampi
Kuopion Energia Pillisuo Pielavesi
Vapo Rastunsuo Rautalampi
Vapo Tammasuo Rautavaara
Vapo Teerisuo Sonkajärvi
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
Virtavesiasemat
Suo Asema Kunta ETRS-TM35FIN KKJ-YKJ
Aittosuo Jordaninpuro, ylä Pielavesi 7014263 493862 7017202 3494031
(Pielavesi) Jordaninpuro ala Pielavesi 7012854 493606 7015793 3493775
Kortelampeen lask. puro Pielavesi 7012501 494018 7015440 3494187
Kortepuro 5 Pielavesi 7012171 493981 7015110 3494150
Aittosuo Patajoki 2A Keitele 7009581 467526 7012519 3467685
(Keitele) Patajoki 3A Keitele 7011432 466112 7014371 3466270
Isoneva Suojärvenpuro 2 Kuopio 6956424 509765 6959340 3509940
Suojärvenpuro 3A Kuopio 6960083 505866 6963000 3506040
Pieni-Petäjäjoki 8 Kuopio 6960522 503187 6963440 3503360
Petäjäjoki 9 Kuopio 6960462 503008 6963380 3503180
Iso-Riistasuo Pahakalanpuro Pielavesi 7001073 489032 7004007 3489199
Soidinpuro alapuoli Pielavesi 7002542 489026 7005477 3489193
Molkanpuro Pielavesi 7002675 489473 7005610 3489640
Kiertosuo Kiertojoki 1A Kiuruvesi 7040177 473576 7043127 3473737
Murronjoki 3 Kiuruvesi 7038681 474439 7041630 3474600
Kiertojoki 2 Pielavesi 7035072 477057 7038020 3477220
Koivusuo Kolunpuro 1 Pielavesi 7034003 462099 7036951 3462255
Kolunpuro 2 Pielavesi 7032283 463401 7035230 3463558
Kolunpuro 3 Pielavesi 7027476 465097 7030421 3465255
Kuivastensuo Kuivastenpuro 1 Pielavesi 7026416 489832 7029360 3490000
Kuivastenpuro 2 Pielavesi 7023420 489591 7026363 3489758
Lampaanjoki 3 Pielavesi 7023437 489632 7026380 3489800
Lampaanjoki 4 Pielavesi 7023329 489574 7026272 3489741
Lappamäensuo Lappamäensuon laskuoja Keitele 7018583 467035 7021524 3467193
Heinäpuro 0 Keitele 7018560 467122 7021501 3467280
Letkunsuo Hanhipuro Keitele 6986862 475748 6989790 3475910
Lietesuo Ruununoja 1 Suonenjoki 6960736 496519 6963654 3496689
Ruununoja 2 Suonenjoki 6961542 496047 6964460 3496217
Nuutilansuo Nuutilansuon laskuoja 1 Suonenjoki 6933957 508827 6936864 3509002
Ukonpuro 3 Suonenjoki 6933813 508416 6936720 3508590
Ukonpuro 1 Suonenjoki 6933283 508196 6936190 3508370
Oittilansuo Pukinpuro 2 Suonenjoki 6937152 505527 6940060 3505700
Kansanjoki 3 Suonenjoki 6935253 506396 6938160 3506570
Pillisuo Pillipuro 2B Pielavesi 7017581 492076 7020522 3492244
Tantereenpuro 6 Pielavesi 7017180 491135 7020121 3491303
Sarvipuro 6 Pielavesi 7016220 491152 7019160 3491320
Rastunsuo Lonkarinjoki 5 Rautalampi 6948898 489444 6951811 3489611
Kaipaispuro 4 Rautalampi 6947928 488509 6950841 3488675
Laskuoja 1 Rautalampi 6951456 491532 6954370 3491700
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
Suojärvensuo Vanhajoki Kuopio 6981154 496570 6984080 3496740
Suojärvenkanava Kuopio 6979295 497490 6982220 3497660
Tiirinsuo Heinäpuro 1 Keitele 7021744 464846 7024687 3465003
Heinäpuro 1B Keitele 7022879 463601 7025822 3463758
Vehkasuo Honkajoki 2 Viitasaari 7011371 457885 7014310 3458040
Honkajoki Keitele 7004914 462853 7007850 3463010
Veteläsuo/ Metsäoja 2 Pielavesi 7015810 498789 7018750 3498960
Kiukoonsuo Mustapuro 3 Pielavesi 7016510 498909 7019450 3499080
Itäpuro 5 Pielavesi 7017519 496830 7020460 3497000
Järviasemat
Havaintopaikat
Vesistöalue Suo Havaintopaikka Kunta
Koordinaatit
ETRS-TM35FIN/
KKJ-YKJ Syvyydet
Rautalammin Aittosuo (Pielavesi) Raatelampi 101 Pielavesi 7012761- 493641 7015700-3493810
1 m, 3 m*, 5,5 m
reitti Kortelampi 100 Pielavesi 7012321- 494161
7015260-3494330
1 m, 5 m*,10 m*, 15 m
Saari-Pajunen 098 Pielavesi 7010762- 493431
7013700-3493600
1 m
Aittosuo (Keitele) Vuonamonlahti 4 Keitele 7012191- 465712
7015130-3465870
1 m
Isoneva Suojärvi 177 Kuopio 6955464- 510525
6958380-3510700
1 m
Virmasvesi 5 Kuopio 6962302- 501862
6965220-3502034 1 m, 3 m
Kiukoo-Veteläsuo Oravaisjärvi 059 Pielavesi 7017309- 495930
7020250-3496100
1 m, 2,5 m
Koivusuo Korppinen 021 Pielavesi 7025496- 464862
7028440-3465020 1 m ja 2,6 m
Letkunsuo Nilakan Tukiaisselkä Keitele 6987886- 476132
6990815-3476294
1 m, 7,2 m
Lietesuo Virmasvesi Tervalahti Tervo 6965850- 493741
6968770-3493910
1 m, vain elokuu
Oittilansuo Suurijärvi 2 Suonenjoki 6934013- 507536
6936920-3507710
1 m, 4,1 m
Suurijärvi 035 Suonenjoki 6932374- 508685
6935280-3508860
1 m, 7,3 m
Kiertosuo Savijärvi 019 Pielavesi 7031404- 476898
7034350-3477060 1 m, 5 m, 9,6 m
Suojärvensuo Hirvijärvi 2 Kuopio 6981954-496530
6984880-3496700
1 m
Hirvijärvi 9 Kuopio 6978915- 496870
6981840-3497040 1 m
Hirvijärvi 06 Kuopio 6982686- 495284
6985613-3495453
1 m, 5 m, 11 m
Pillisuo Pieni-Kiukoinen 084 Pielavesi 7015630- 488953
7018570-3489120
1 m, 6 m
Iso-Riistasuo Molkanjärvi 124 Pielavesi 7002705- 489563
7005640-3489730
0,6 m
Petäjäjärvi 091 Pielavesi 7003865- 489633
7006800-3489800
1 m, 6,5 m
Kallaveden alue Korholansuo Liesjärvi 158 Maaninka 6991760- 508205 6994690-3508380
1 m, 10 m, 17,5 m
Kurkisuo Kuvansi 5 Ryönä Suonenjoki 6938991- 520621
6941900-3520800
1 m, 5,5 m
Kuvansi Suonenjoki 6938062- 521930
6940970-3522110
1 m, 10 m, 31 m
Laidinsuo Pieni-Patajärvi 244 Maaninka 7016200- 506576
7019140-3506750
1 m
Patajärvi 243 Maaninka 7014121- 508145
7017060-3508320
1 m, 2,5 m
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
Iisalmen reitti Iso Pajusuo Rahajärvi 030 Vieremä 7097904- 491363 7100877-3491532
1 m, 3,5 m
Kaikonsuo Luupuvesi 3 Kiuruvesi 7065300- 487393
7068260-3487560
1 m
Kevatussuo Salahminjärvi 003 Vieremä 7081448- 494894
7084414-3495064
1 m, 10 m, 31 m
Konnunsuo, Lamminneva, Konnun Turve Rikkasuo, Ahmonsuo
Näläntöjärvi 1.3 Kiuruvesi 7077535- 472539 7080500-3472700
1 m
Liittosuo Osmanginjärvi 1A Kiuruvesi 7067299- 472539
7070260-3472700
1 m, 2 m
Lantonsuo Korpinen 31 Lapinlahti 7019939- 531975
7022880-3532160 1 m
Pihlajasuo (Imuturve Oy) Venejärvi, Autiolahti Kajaani 7092526- 531490
7095497-3531675
1 m
Sukevanjärven valuma-alueen tuotantosuot Sukevanjärvi 156 Sonkajärvi 7083433- 519700
7086400-3519880 1 m, 5 m, 7 m
Sukevanjärvi 7 Sonkajärvi 7086272- 517551
7089240-3517730
1 m, 6 m
Nilsiän reitti Kaijanpää-Konttimäki Kotajärvi 046 Kuopio 7009123- 543301
7012060-3543490
0,5 m
Iso-Pajunen 051 Kuopio 7012352- 545130
7015290-3545320 1 m
Kaija 059 Kuopio 7008363-546929
7011300-3547120
1 m, 3,9 m
Kulvesuo (jälkitarkkailu) Löytynlampi 100 Sonkajärvi 7065470- 556255
7068430-3556450
1m, 5,1m
Pihka-Rytisuo Hankalampi 049 Sonkajärvi 7065540- 546939
7068500-3547130
1 mo
Pilvisuo Haapajärvi Sonkajärvi 7071838- 538712
7074800-3538900
1 m, 8,9 mo
Päsmärinsuo Päsmäri 063 Sonkajärvi 7069039- 538113
7072000-3538300 1 m, 2,6 m
Tammasuo Ala-Luosta, Koukkelonlahti Rautavaara 7017462- 576199
7020402 - 3576401
1 m, 10 m, 14 m
* vain lämpötila ja happi
o vain virtavesitarkkailun yhteydessä, seuraavaksi vuonna 2018
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYAhmonsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
20.4.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 16:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 3 C-ast;
OHITUS 1,1 10 2,1 39 3800 68
17.5.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 13:25-13:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,8 19 2,7 46 3600 91Pv.kentältä lähtevä 11,8 3,0 <1 21 860 11
30.5.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 13:00-13:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 25 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 21,8 34 15 43 2500 85Pv.kentältä lähtevä 16,7 1,3 <1 31 800 12
13.6.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 12:00-12:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 16 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 16,7 25 7,7 43 3200 64Pv.kentältä lähtevä 12,9 <1 <1 26 700 6
29.6.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 13.30-13.40; Näytt.ottaja TPP, KRA; Pato 7 cm; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 7 /8;
Pv.kentälle tuleva 21,8 80 49 57 4000 120Pv.kentältä lähtevä 18,8 <1 <1 39 1000 10
7.7.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 08:00; Näytt.ottaja Niskanen Esa; Pato 27 cm;
Pv.kentältä lähtevä 5,4 <1 5,7 41 2400 700 350 25 2 1100
12.7.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 13.00-13.10; Näytt.ottaja KRa; Pato 10 cm; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8;
Pv.kentälle tuleva 20,0 30 8,0 73 5100 100Pv.kentältä lähtevä 19,5 <1 <1 42 1100 12
28.7.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 7:20-7:30; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 12 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 22,5 40 9,8 62 4700 120Pv.kentältä lähtevä 20,5 3,4 <1 50 1200 12
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYAhmonsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
8.8.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäNäytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 20,1 28 7,0 54 3600 88Pv.kentältä lähtevä 18,0 1,4 <1 42 980 10
23.8.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 13:05-13:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 16 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 15,3 10 <1 5,9 66 5400 550 2900 50 5 3300Pv.kentältä lähtevä 16,1 2,1 <1 5,9 36 1100 130 94 16 3 1600
5.9.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 13:00-13:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 12,3 13 2,0 46 3900 51Pv.kentältä lähtevä 10,7 <1 <1 27 700 6
19.9.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 12:35-12:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 11 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 7,2 20 3,0 40 2900 68Pv.kentältä lähtevä 7,2 <1 <1 23 630 7
3.10.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 12:35-12:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 6 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 7,3 40 <1 47 4200 110Pv.kentältä lähtevä 4,1 <1 <1 21 680 6
17.10.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 14:15-14:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 4,7 19 1,8 34 3300 71Pv.kentältä lähtevä 4,6 <1 <1 17 620 5
31.10.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 13:25-13:30; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,1 16 3,6 25 3300 51Pv.kentältä lähtevä 2,0 <1 <1 22 590 6
16.11.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 16:00; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. 0 C-ast; Virt ~5 l/s;
Ohitus 0,30 33 15 25 2900 79
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYAhmonsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
19.12.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 11:00; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast; Virt ~7 l/s;
Pv.kentältä tuleva, ohitus 0,30 8,7 3,9 25 3200 47
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYAittosuo (Keitele) 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/4
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
25.1.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 12:45-12:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -3 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,20 9,0 <1 45 2700 110Pv.kentältä lähtevä 0,30 2,5 <1 59 1800 96
16.2.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 10:50-11:00; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -6 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,20 14 9,2 22 1600 39Pv.kentältä lähtevä 0,30 9,0 5,8 20 1200 45
8.3.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 11:20-11:45; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,60 6,4 3,8 34 1400 50Pv.kentältä lähtevä 0,30 2,8 <1 36 1200 39
31.3.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 9:45-10:00; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 3 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,0 8,9 5,6 5,9 9,8 1100 270 350 41 5 1100Pv.kentältä lähtevä 0,60 7,0 4,8 6,1 14 1200 380 280 29 6 1500
7.4.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 11:30-11:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,9 7,0 3,4 5,5 18 1300 250 400 27 <2 810Pv.kentältä lähtevä 1,1 2,0 <1 5,7 16 1000 270 180 19 2 850
14.4.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 14.30-14.40; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 21 cm; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 1 /8;
Pv.kentälle tuleva 4,3 9,5 2,4 5,4 26 1500 210 470 34 4 890Pv.kentältä lähtevä 1,8 3,4 <1 5,7 24 1400 310 280 30 8 1300
19.4.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 9.10-9.30; Näytt.ottaja Hakkarainen Hannu; Pato 24 cm; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;
Pv.kentälle tuleva 4,6 8,6 1,5 5,6 30 1700 140 660 52 8 1600Pv.kentältä lähtevä 2,8 3,1 <1 5,6 27 1300 200 280 35 6 1300
28.4.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäNäytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 5 C-ast; Virt ~10 l/s;
Pv.kentälle tuleva 5,6 7,7 <1 5,8 44 2800 120 1100 74 19 2600Pv.kentältä lähtevä 4,0 4,7 <1 5,7 40 2100 270 620 48 12 1900
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYAittosuo (Keitele) 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/4
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
10.5.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 13:50-14:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 16 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,9 69 51 47 3200 120Pv.kentältä lähtevä 9,3 11 4,9 45 1600 47
17.5.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 15:10-15:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 13,6 21 9,9 6,6 49 2600 96 950 88 11 4400Pv.kentältä lähtevä 10,9 3,7 <1 6,2 43 1400 210 28 39 13 2100
23.5.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 14:00-14:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 22 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 15,2 18 7,4 49 2200 82Pv.kentältä lähtevä 12,9 3,4 <1 45 1100 32
9.6.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 14:00-14:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,2 17 6,7 44 1500 95Pv.kentältä lähtevä 9,2 3,3 <1 44 980 35
20.6.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 10:45-10:55; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 14 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,1 27 8,7 6,3 59 2800 150 820 100 7 4900Pv.kentältä lähtevä 12,7 5,8 <1 6,0 53 1400 64 7 49 8 2500
28.6.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 16.45-16.55; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Pato 7,5 cm; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
Pv.kentälle tuleva 13 4,3 6,4 55 2100 120 570 110 16 7000Pv.kentältä lähtevä 3,6 <1 5,9 63 1300 16 <2 39 8 2800
6.7.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäNäytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 30 cm; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~5 l/s;
Pv.kentälle tuleva 14,1 10 <1 5,5 60 5200 1100 1600 75 7 2200Pv.kentältä lähtevä 13,3 8,0 <1 5,4 56 2800 540 460 64 8 2200
8.7.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 09:15; Näytt.ottaja Pennanen Timo;
Rankkasadenäyte 6,4 <1 5,7 60 2100 190 350 55 11 3000
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYAittosuo (Keitele) 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/4
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
21.7.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 14:00-14:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 18 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 19,8 12 3,0 61 2600 110Pv.kentältä lähtevä 16,2 8,0 <1 64 1500 60
2.8.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 13:40-13:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 19,4 16 1,1 55 2200 120Pv.kentältä lähtevä 16,0 10 <1 56 1500 60
18.8.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 13:45-13:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 17 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 16,5 14 7,2 46 2300 81Pv.kentältä lähtevä 14,4 7,6 1,8 44 1200 58
31.8.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 13:30-13:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 13,1 11 2,8 49 2200 77Pv.kentältä lähtevä 12,0 5,1 <1 43 1100 38
15.9.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 13:45-13:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,8 19 4,0 45 2000 130Pv.kentältä lähtevä 10,3 3,3 <1 37 970 27
28.9.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 123:25-13.35; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 11 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 10,4 20 5,8 41 2400 110Pv.kentältä lähtevä 10,1 3,5 <1 36 880 29
12.10.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 13:40-13:50; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 3,4 22 10 34 2300 81Pv.kentältä lähtevä 3,6 6,3 1,9 28 1200 40
26.10.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 13:30-13:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,1 11 3,6 6,7 33 2000 170 870 79 24 6200Pv.kentältä lähtevä 3,3 2,6 <1 6,3 29 1100 360 33 40 16 2900
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYAittosuo (Keitele) 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 4/4
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
10.11.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 9:00-9:15; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -7 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,80 6,7 1,0 37 2300 60Pv.kentältä lähtevä 0,20 2,4 <1 32 1200 37
14.12.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 10.35-11.10; Näytt.ottaja TA / TPP; Pato 9 cm; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Pv.kentälle tuleva 0,40 3,9 <1 31 2000 47Pv.kentältä lähtevä 0,20 1,5 <1 30 1500 30
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYHeikinsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/2
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
13.1.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 16:00-16:25; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,80 12 5,6 21 2200 92Pv.kentältä lähtevä 0,20 18 5,0 28 2600 110
23.3.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 17:20-17:30; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,0 38 31 5,8 23 2000 34 1400 98 43 7700Pv.kentältä lähtevä 0,40 9,7 2,7 5,8 22 1900 34 1100 81 41 7500
5.4.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 14:00-14:20; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 5,5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,2 5,9 2,6 6,0 11 1500 170 800 26 9 1700Pv.kentältä lähtevä 0,40 4,0 <1 6,0 12 1400 170 760 25 10 2000
14.4.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 9.50-9.55; Näytt.ottaja Hakkarainen Hannu; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 0 /8; Virt ~20 l/s;
Pv.kentälle tuleva 0,60 9,7 5,6 5,5 12 740 110 290 17 <2 620Pv.kentältä lähtevä 0,20 4,4 <1 5,6 11 710 110 290 15 <2 620
21.4.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 11:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,2 3,7 1,1 5,6 14 1000 100 470 26 2 750Pv.kentältä lähtevä 1,7 3,4 <1 5,7 13 1100 100 450 26 4 790
25.4.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 13:40-13:45; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,9 8,4 3,2 5,8 18 1700 79 650 41 6 1400Pv.kentältä lähtevä 3,1 3,6 <1 5,8 19 1300 82 660 32 6 1300
12.5.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 9:40-9:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 8 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 10,2 10 1,2 25 1600 69Pv.kentältä lähtevä 9,3 9,3 <1 25 1600 71
6.6.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 9:10-9:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 7 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,5 21 6,2 28 1100 84Pv.kentältä lähtevä 11,7 13 3,3 28 900 71
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYHeikinsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/2
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
21.6.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 8:40-8:50; Näytt.ottaja Kalevi Hakkarainen;
Pv.kentälle tuleva 15 3,0 6,8 24 2600 46 970 54 13 4800Pv.kentältä lähtevä 12 2,2 6,6 25 1800 49 870 53 12 4800
7.7.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 11.15-11.20; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 12 cm; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8;
Pv.kentälle tuleva 18,1 16 3,7 25 1900 55Pv.kentältä lähtevä 17,9 13 1,6 25 1900 57
1.8.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 9:30-9:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 17 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 19,4 8,8 1,0 23 910 85Pv.kentältä lähtevä 17,5 32 6,0 51 2000 140
1.9.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 9:25-9:30; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 12 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,8 7,9 1,4 26 1900 58Pv.kentältä lähtevä 11,4 6,5 <1 29 1600 49
29.9.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 10:00-10:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 9 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 10,1 31 15 6,5 19 1700 55 970 55 12 7500Pv.kentältä lähtevä 10,3 46 20 6,4 23 1900 57 920 77 12 8600
27.10.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 14:55-15:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 0 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,3 15 7,1 14 1400 40Pv.kentältä lähtevä 1,6 23 14 17 1400 47
21.11.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 14.10-14.20; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 23 cm; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
Pv.kentälle tuleva 0,40 4,0 <1 6,0 15 1800 330 980 25 14 3800Pv.kentältä lähtevä 0,30 4,1 <1 6,0 14 1800 310 920 27 15 3500
20.12.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 18:10-18:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,20 6,6 1,6 25 1800 73Pv.kentältä lähtevä 1,7 9,8 3,0 40 1500 31
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYHeinäsuo (Kiuruvesi) 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
26.1.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 13:05-13:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,6 18 6,8 34 3400 130Pv.kentältä lähtevä 0,40 7,5 <1 55 2300 200
17.2.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 15:35-15:50; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,10 4,2 2,0 6,1 10 900 330 310 28 5 1100Pv.kentältä lähtevä 0,10 3,0 <1 5,9 10 530 170 61 35 11 1000
7.4.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 16:05-16:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 6 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,90 21 16 6,1 16 1400 170 420 51 65 1300Pv.kentältä lähtevä 0,60 9,8 6,3 6,2 15 1100 160 290 43 4 1100
12.4.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 14:55-15:10; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 8 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,6 180 94 6,3 60 3800 150 850 260 28 6400Pv.kentältä lähtevä 1,4 7,2 2,9 6,2 24 1700 230 450 83 20 2600
19.4.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 13.50-14.10; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 35 cm; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Pv.kentälle tuleva 2,2 41 27 6,3 37 2400 320 690 110 13 2600Pv.kentältä lähtevä 1,6 9,1 4,4 6,3 28 1900 470 250 72 12 1800
28.4.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 15:05-15:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 5,8 49 41 6,3 40 2500 390 760 99 14 4000Pv.kentältä lähtevä 4,0 23 16 6,1 35 2200 660 240 78 13 3300
9.5.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 13:20-13:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 16 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,9 16 9,6 31 1300 70Pv.kentältä lähtevä 14,7 4,2 <1 34 1200 54
26.5.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 12:00-12:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 11 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,8 12 5,3 39 1500 64Pv.kentältä lähtevä 13,1 5,7 <1 38 1200 69
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYHeinäsuo (Kiuruvesi) 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
8.6.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 13:55-14:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 9 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 13,5 13 5,1 41 1700 84Pv.kentältä lähtevä 13,2 6,5 <1 41 1300 100
22.6.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 11:45-12:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 18 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 18,2 16 8,7 44 2000 84Pv.kentältä lähtevä 15,9 5,1 1,1 44 1300 69
5.7.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 13.50-14.00; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 29 cm; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8;
Pv.kentälle tuleva 13,9 42 25 6,3 54 3900 1100 890 100 9 2900Pv.kentältä lähtevä 13,8 6,8 <1 6,1 45 1700 250 42 83 23 2300
19.7.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 13:25-13:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 17 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 17,4 11 1,7 6,1 56 2400 220 360 100 13 3100Pv.kentältä lähtevä 16,6 7,6 <1 6,0 51 1900 320 65 77 15 2400
3.8.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 14:05-14:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 20 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 17,8 9,6 <1 57 2700 85Pv.kentältä lähtevä 17,1 6,4 <1 53 1600 110
15.8.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 111:50-12:05; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 17 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,3 8,5 2,6 6,8 47 2500 760 510 63 13 3100Pv.kentältä lähtevä 13,7 4,5 <1 6,4 43 1300 110 44 63 18 2300
30.8.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 14:25-14:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,6 5,3 1,4 43 1700 72Pv.kentältä lähtevä 11,9 6,9 1,3 44 1200 110
13.9.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 11:50-12:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 11 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,5 21 9,7 33 2100 100Pv.kentältä lähtevä 11,5 7,7 <1 36 1300 87
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYHeinäsuo (Kiuruvesi) 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
26.9.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 13:30-13:45; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 10,9 6,5 1,9 25 1200 67Pv.kentältä lähtevä 9,3 5,8 <1 34 970 67
13.10.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 12:05-12:25; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 3 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 3,5 7,3 2,1 27 1900 68Pv.kentältä lähtevä 4,5 9,4 2,0 39 1500 100
24.10.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 13:35-13:45; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 3 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 3,3 6,3 1,0 30 1700 66Pv.kentältä lähtevä 3,2 8,6 <1 40 1300 96
9.11.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 12:05-12:25; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -8 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,1 7,9 1,8 6,3 37 2600 570 260 97 25 3300Pv.kentältä lähtevä 0,10 5,6 <1 6,3 47 2100 560 240 96 36 2700
8.12.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 17:40-17:55; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,2 5,3 1,8 19 1900 57Pv.kentältä lähtevä 0,60 3,4 <1 28 1200 50
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYHärkäsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
18.2.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoNäytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -5 C-ast;
OHITUS 0,30 34 28 6,0 18 1200 84
30.3.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 10:00-10:05; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Kosteikolle tuleva 0,60 21 18 6,3 15 1400 54Kosteikolta lähtevä 1,2 18 10 6,0 18 2000 86
6.4.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 9:30-9:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 3 C-ast;
Kosteikolle tuleva 0,70 20 16 6,0 13 1000 42Kosteikolta lähtevä 0,60 4,7 1,0 5,9 14 820 38
12.4.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 9:35-9:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 5 C-ast;
Kosteikolle tuleva 0,70 28 23 6,2 29 1600 200 260 97 6 2900Kosteikolta lähtevä 0,80 16 12 6,1 21 1100 100 140 67 2 2200
19.4.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 8.50-9.00; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 27 cm; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Kosteikolle tuleva 0,80 42 31 6,0 37 2200 200 250 140 7 3700Kosteikolta lähtevä 2,1 25 16 6,0 24 1200 65 67 82 3 3400
28.4.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 10:00-10:10; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast;
Kosteikolle tuleva 3,2 24 17 6,0 44 2100 250 190 110 9 2700Kosteikolta lähtevä 6,1 14 7,0 6,1 33 1400 32 15 77 4 2600
9.5.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 9:10-9:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;
Kosteikolle tuleva 12,5 22 14 6,4 46 2000 100Kosteikolta lähtevä 13,6 6,9 2,3 6,2 42 1600 60
26.5.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 9:00-9:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 11 C-ast;
Kosteikolle tuleva 13,2 12 5,4 6,4 43 1500 77Kosteikolta lähtevä 14,1 3,7 <1 6,0 42 1500 55
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYHärkäsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
22.6.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 9:10-9:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 16 C-ast;
Kosteikolle tuleva 18,5 14 7,5 6,3 57 2200 81Kosteikolta lähtevä 18,8 7,7 1,9 6,1 48 1600 70
5.7.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 9.05-9.15; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 17 cm; Ilm.lt. 11 C-ast; Pilv. 8 /8;
Kosteikolle tuleva 12,7 23 12 6,0 51 1800 140 19 96 7 2400Kosteikolta lähtevä 14,6 11 1,3 5,9 50 1700 20 32 83 <2 3400
19.7.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 10:05-10:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 17 C-ast;
Kosteikolle tuleva 17,7 16 7,2 6,1 64 2900 78Kosteikolta lähtevä 18,6 6,3 <1 5,9 53 1600 57
3.8.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 9:00-9:05; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 16 C-ast;
Kosteikolle tuleva 17,8 15 3,5 6,5 64 3000 140Kosteikolta lähtevä 15,5 4,7 <1 5,9 52 1600 62
15.8.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 9:05-9:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 14 C-ast;
Kosteikolle tuleva 13,9 12 6,7 6,6 42 1400 86Kosteikolta lähtevä 14,5 3,2 <1 6,2 49 1500 55
30.8.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 9:45-9:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 12 C-ast;
Kosteikolle tuleva 9,5 6,5 2,6 6,5 50 1600 69Kosteikolta lähtevä 11,7 4,4 <1 6,3 44 1300 49
13.9.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 9:05-9:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 8 C-ast;
Kosteikolle tuleva 10,1 710 620 6,2 77 4500 520Kosteikolta lähtevä 10,7 4,2 <1 6,2 44 1500 53
26.9.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 9:00-9:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 11 C-ast;
Kosteikolle tuleva 9,5 8,1 2,7 6,6 48 2600 75Kosteikolta lähtevä 10,0 6,8 1,0 6,1 44 1300 62
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYHärkäsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
13.10.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 9:05-9:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 2 C-ast;
Kosteikolle tuleva 3,7 9,3 4,7 6,6 39 2600 61Kosteikolta lähtevä 3,6 7,9 2,4 6,3 40 1500 61
8.12.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 9:28-9:40; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -1 C-ast;
Kosteikolle tuleva 0,60 14 8,3 6,3 47 2800 71Kosteikolta lähtevä 0,30 9,5 2,6 5,9 48 1600 69
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYIso-Riistasuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/2
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
31.3.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 13:30-13:40; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 3 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,60 3,8 2,3 14 1400 68Pv.kentältä lähtevä 0,60 <1 <1 11 420 15
4.4.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 11:40-11:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 3 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,30 4,7 1,3 12 1100 55Pv.kentältä lähtevä 0,20 2,3 <1 16 490 22
12.4.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 11.15-11.25; Näytt.ottaja Sarpakunnas Miika; Pato 3,5 cm; Ilm.lt. 6,5 C-ast; Pilv. 7 /8;
Pv.kentälle tuleva 1,8 4,3 1,8 14 890 37Pv.kentältä lähtevä 0,80 4,7 <1 30 1300 76
18.4.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 10:50-11:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,1 15 5,7 6,1 36 2200 57 1100 110 33 5500Pv.kentältä lähtevä 1,5 9,1 3,4 6,3 33 1900 260 570 84 26 3200
27.4.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 15:05-15:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 8 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 6,2 11 4,2 6,1 51 2900 130 1400 88 17 3300Pv.kentältä lähtevä 7,1 6,7 1,4 6,2 45 2300 400 680 64 15 2300
3.5.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 19:50-20:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,5 13 4,9 55 3100 96Pv.kentältä lähtevä 8,8 1,9 <1 46 1700 37
17.5.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 17:00-17:10; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 8 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,3 20 6,1 7,1 46 1900 130 86 160 19 6000Pv.kentältä lähtevä 12,9 2,6 <1 6,6 47 940 11 <2 26 5 1000
31.5.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusNäytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 21 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 23,4 17 1,8 47 1500 140Pv.kentältä lähtevä 20,0 2,3 <1 46 820 20
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYIso-Riistasuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/2
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
28.6.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 18.25-18.35; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Pato 8,0 cm; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
Pv.kentälle tuleva 22 6,0 63 2000 140Pv.kentältä lähtevä 2,9 <1 52 1000 33
7.7.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 22:06; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Pato 10 cm; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
Pv.kentälle tuleva 22,6 13 4,2 6,3 74 3800 450 1400 72 11 3600Pv.kentältä lähtevä 18,2 2,2 <1 6,5 57 1200 63 <2 27 5 1200
28.7.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 15:20-13:30; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 23 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 26,3 15 3,4 63 1800 170Pv.kentältä lähtevä 21,0 3,4 <1 63 1000 25
22.8.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 14:15-14:25; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 20 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 10 1,0 64 2300 93Pv.kentältä lähtevä 1,6 <1 52 920 23
21.9.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 15:30-15:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,3 6,1 <1 40 1300 76Pv.kentältä lähtevä 9,7 1,4 <1 36 630 13
20.10.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 15:05-15:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 4,2 7,6 2,9 6,7 37 1900 330 610 59 22 4300Pv.kentältä lähtevä 3,7 <1 <1 6,7 31 680 43 <2 18 11 990
29.11.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 12.20-12.30; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 10 cm; Ilm.lt. -18 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Pv.kentälle tuleva 0,0 5,3 1,5 49 3000 65Pv.kentältä lähtevä 0,0 1,9 <1 41 2200 32
21.12.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 14:20-14:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,30 8,7 3,4 39 2200 76Pv.kentältä lähtevä 0,30 <1 <1 33 880 25
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKohisevansuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
13.1.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 10:15-10:30; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -14 C-ast;
Kosteikko tuleva 0,80 38 30 24 1200 91Kosteikko lähtevä 0,40 17 5,4 44 2300 130
17.3.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 9:30-9:45; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen, Tuomo Pouti; Ilm.lt. 1 C-ast;
Kosteikko tuleva 0,50 9,6 7,1 27 980 48Kosteikko lähtevä 0,20 7,9 4,1 27 1300 42
4.4.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 9:45-9:50; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. -2 C-ast;
Kosteikko tuleva 0,40 27 21 5,6 22 1200 280 270 65 10 1900Kosteikko lähtevä 0,40 9,6 5,2 5,9 22 1200 280 320 38 9 1800
13.4.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 11:40-11:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 4 C-ast;
Kosteikko tuleva 1,2 12 9,0 5,6 17 930 140 230 39 3 1300Kosteikko lähtevä 1,4 11 7,8 5,8 17 980 140 280 38 3 1300
21.4.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 10:30-10:40; Näytt.ottaja MS, TPP; Ilm.lt. 1,5 C-ast;
Kosteikko tuleva 1,5 13 8,5 5,5 24 1300 130 410 60 6 1600Kosteikko lähtevä 2,1 11 7,0 5,8 25 1400 120 480 45 4 1600
25.4.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 10:30-10:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Kosteikko tuleva 2,7 10 5,3 5,8 23 1300 100 260 51 7 1700Kosteikko lähtevä 2,7 9,3 4,8 6,0 23 1200 98 290 42 7 1800
2.5.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 16:05-16:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Kosteikko tuleva 14,3 26 16 6,2 37 1700 110 470 100 14 4000Kosteikko lähtevä 13,8 12 5,8 6,3 40 1600 76 300 66 10 3000
18.5.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 10:55-11:15; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 12,5 C-ast;
Kosteikko tuleva 14,4 14 7,9 34 1200 74Kosteikko lähtevä 14,4 6,8 1,0 39 1100 52
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKohisevansuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
1.6.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 9:25-9:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 21 C-ast;
Kosteikko tuleva 19,0 8,7 1,9 31 980 79Kosteikko lähtevä 17,5 8,2 <1 51 1600 69
16.6.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 12.00-12.10; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 17 C-ast;
Kosteikko tuleva 16,2 14 3,9 32 1100 120Kosteikko lähtevä 14,9 10 1,0 51 1500 73
27.6.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 12.50-13.00; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 4 /8;
Kosteikko tuleva 20,2 18 7,0 35 1200 100Kosteikko lähtevä 22,3 13 3,1 52 1800 95
11.7.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 14.15-14.25; Näytt.ottaja TPP / KRA; Pato 5,5 cm; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8;
Kosteikko tuleva 23,3 18 7,7 38 1400 94Kosteikko lähtevä 24,7 10 1,4 47 1600 69
27.7.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 12:50-13:00; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 24 C-ast;
Kosteikko tuleva 23,1 13 3,1 45 1500 76Kosteikko lähtevä 24,1 15 1,5 52 1600 70
8.8.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 13:30-13:40; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;
Kosteikko tuleva 22,3 14 3,7 38 1100 67Kosteikko lähtevä 23,5 11 1,2 45 1200 63
25.8.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 12:35-12:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;
Kosteikko tuleva 13,2 8,2 1,6 46 1700 55Kosteikko lähtevä 12,6 7,8 <1 47 1200 44
7.9.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 12:55-13:00; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 16 C-ast;
Kosteikko tuleva 14,4 7,6 1,2 33 990 56Kosteikko lähtevä 14,4 7,0 <1 52 940 50
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKohisevansuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
20.9.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 12:50-12:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 12 C-ast;
Kosteikko tuleva 8,9 19 7,7 29 910 89Kosteikko lähtevä 9,6 11 2,8 29 780 57
6.10.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 13:05-13:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 3 C-ast;
Kosteikko tuleva 2,6 7,3 2,3 28 1200 54Kosteikko lähtevä 2,2 5,7 <1 32 1200 44
19.10.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 12:55-13:00; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Kosteikko tuleva 4,3 8,6 2,0 23 1200 63Kosteikko lähtevä 3,7 6,5 1,3 22 950 43
2.11.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 9:30-9:45; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -2 C-ast;
Kosteikko tuleva 0,70 4,7 1,2 38 2100 41Kosteikko lähtevä 0,30 4,5 <1 35 1800 31
17.11.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 15:00-15:15; Näytt.ottaja LH; Ilm.lt. 0 C-ast;
Kosteikko tuleva 0,70 12 7,8 18 1200 61Kosteikko lähtevä 0,20 7,2 2,6 22 1300 85
20.12.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 9:15-9:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Kosteikko tuleva 0,60 13 9,0 22 1300 47Kosteikko lähtevä 0,20 7,3 3,8 22 1100 39
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKoivusuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
16.2.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 14:10; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -5 C-ast;
Pv.kentältä lähtevä 0,60 5,8 2,2 43 1600 160
8.3.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 14:25-14:45; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,60 2,9 <1 40 2900 48Pv.kentältä lähtevä 1,0 4,6 <1 63 2000 260
31.3.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 12:00-12:10; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,80 3,4 1,9 12 1200 17Pv.kentältä lähtevä 1,4 4,6 <1 59 2200 260
7.4.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 15:50-16:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 7 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,40 13 7,0 5,6 12 1300 150 490 29 <2 640Pv.kentältä lähtevä 0,20 3,6 1,1 5,6 33 1300 140 300 120 73 2200
14.4.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 12.00-12.15; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 3 cm; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 0 /8; Virt ~30 l/s;
Pv.kentälle tuleva 2,2 19 13 5,6 25 1500 89 650 49 4 2000Pv.kentältä lähtevä 0,60 2,6 <1 5,4 28 1100 100 280 94 40 1500
19.4.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 11.15-11.55; Näytt.ottaja Hakkarainen Hannu; Pato 23 cm; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8;
Pv.kentälle tuleva 1,6 26 16 5,7 40 2900 74 1300 98 11 2800Pv.kentältä lähtevä 1,2 9,3 3,0 5,5 38 2400 220 870 83 11 1900
28.4.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 11:20-11:30; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 6 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 3,2 11 2,9 5,7 55 3800 160 1700 83 12 1800Pv.kentältä lähtevä 3,4 4,8 <1 5,3 49 3200 600 860 71 11 1500
10.5.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 11:25-11:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 12,6 12 3,8 6,1 56 3800 86 1700 85 10 3000Pv.kentältä lähtevä 8,1 1,0 <1 5,2 51 1700 250 110 44 12 1700
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKoivusuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
23.5.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 1:50-12:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 21 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 16,1 6,0 <1 52 2800 56Pv.kentältä lähtevä 9,9 1,6 <1 52 1300 38
9.6.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 11:55-12:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 10,1 17 4,2 61 3300 120Pv.kentältä lähtevä 9,6 2,9 <1 57 1300 54
20.6.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 13:10-13:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 16 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 16,0 13 1,7 63 3600 75Pv.kentältä lähtevä 13,1 3,9 <1 59 1600 66
6.7.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusNäytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 26 cm; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8;
Pv.kentälle tuleva 13,2 15 <1 5,5 59 4400 500 1600 71 4 1900Pv.kentältä lähtevä 13,0 4,7 <1 4,9 58 2500 480 280 68 14 1600
8.7.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 10:00; Näytt.ottaja Pennanen Timo;
Rankkasadenäyte 2,7 <1 5,1 61 1900 170 260 52 15 2100
21.7.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 11:45-11:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 19 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 19,3 21 3,0 80 3800 95Pv.kentältä lähtevä 14,5 18 3,0 77 1800 76
2.8.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 11:40-11:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 19 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 20,1 18 4,0 65 3800 120Pv.kentältä lähtevä 15,2 16 <1 83 2400 190
18.8.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 12:00-12:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 16 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 16,4 8,5 1,1 58 3200 62Pv.kentältä lähtevä 13,3 3,2 <1 62 1500 60
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKoivusuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
31.8.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 11:50-12:00; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,4 40 1,4 66 4800 130Pv.kentältä lähtevä 10,4 9,5 <1 59 2100 77
15.9.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 11:50-12:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 10,2 5,4 <1 42 3600 61Pv.kentältä lähtevä 8,4 3,4 <1 50 1700 55
28.9.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 11:40-11:50; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 11 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,6 7,6 <1 39 3100 52Pv.kentältä lähtevä 9,5 3,3 <1 49 1600 58
12.10.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 11:55-12:05; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 3,5 12 3,1 37 3500 60Pv.kentältä lähtevä 4,6 4,7 <1 51 1600 84
26.10.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 11:20-11:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,0 9,9 1,0 6,6 42 3200 170 1600 73 14 2800Pv.kentältä lähtevä 4,4 6,1 <1 5,4 57 1700 11 310 160 56 4100
10.11.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 11:55-12:10; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -7 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,70 6,4 <1 41 3600 110Pv.kentältä lähtevä 0,20 3,8 <1 47 2800 66
14.12.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 14.55-15.10; Näytt.ottaja TA / TPP; Pato 7 cm; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Pv.kentälle tuleva 0,20 6,3 1,8 38 3300 60Pv.kentältä lähtevä 0,20 1,3 <1 37 2800 37
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKonnunsuo PVK1 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
17.2.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 12:40-13:40; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,10 4,4 2,1 7,6 590 51Pv.kentältä lähtevä 0,10 3,7 1,9 11 550 49
7.3.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 15:20-16:20; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,30 10 5,8 15 1100 120Pv.kentältä lähtevä 0,30 4,5 1,9 26 1100 73
6.4.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 13:30-14:20; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 3 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,80 6,5 3,0 6,3 13 840 150 160 47 7 1500Pv.kentältä lähtevä 0,60 11 7,1 6,3 11 660 110 89 53 14 1800
14.4.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 15.55-16.40; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;
Pv.kentälle tuleva 1,6 21 18 6,3 13 960 140 330 68 12 2700Pv.kentältä lähtevä 0,30 15 12 6,3 12 800 120 200 56 12 2400
20.4.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 11:10-14:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,9 39 32 6,2 20 1400 160 230 110 12 3500Pv.kentältä lähtevä 0,90 40 33 6,3 21 1300 220 130 120 18 4800
28.4.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 11.45-12:15; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 8,5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 4,2 87 77 6,4 25 1700 250 290 150 24 6200Pv.kentältä lähtevä 4,0 35 28 6,5 21 1300 310 28 98 20 4600
3.5.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 11:25-12:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 7,2 25 19 6,7 26 1300 120 260 120 41 5600Pv.kentältä lähtevä 5,8 7,6 5,0 6,6 23 940 110 5 61 19 2200
17.5.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 10:25-11:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 12 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,6 16 8,9 7,0 27 2800 960 530 120 24 5000Pv.kentältä lähtevä 8,6 1,7 <1 6,8 24 990 250 8 44 13 1700
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKonnunsuo PVK1 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
30.5.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 10:35-11:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 23 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 20,9 8,1 2,0 32 1100 100Pv.kentältä lähtevä 12,3 2,5 <1 28 740 32
13.6.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 9:55-10:25; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,5 14 7,1 31 1300 110Pv.kentältä lähtevä 8,6 2,1 <1 25 700 20
29.6.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 11.00-11.35; Näytt.ottaja TPP, KRA; Pato 9 cm; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8;
Pv.kentälle tuleva 18,2 12 5,6 36 1600 130Pv.kentältä lähtevä 14,1 4,6 1,7 37 1100 39
12.7.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 10.30-11.15; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8;
Pv.kentälle tuleva 19,4 18 10 35 1700 150Pv.kentältä lähtevä 14,4 12 6,1 36 930 75
28.7.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 5:35-6:15; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 12 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 23,0 25 16 42 1900 210Pv.kentältä lähtevä 17,2 15 5,6 56 1600 110
8.8.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 17:20-19:00; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 20,4 15 6,3 41 2000 160Pv.kentältä lähtevä 18,2 7,2 2,8 37 1000 70
23.8.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 10:25-11:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 15,0 21 13 6,6 35 2300 390 510 100 19 3300Pv.kentältä lähtevä 14,9 17 9,5 6,8 32 1100 87 9 120 16 4400
5.9.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 10:35-11:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 12 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 10,4 5,4 1,3 7,2 26 1400 220 170 120 31 4700Pv.kentältä lähtevä 7,9 5,3 1,9 6,9 26 820 43 4 66 14 2500
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKonnunsuo PVK1 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
19.9.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 10:50-10:25; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 8,0 9,0 3,8 24 1200 140Pv.kentältä lähtevä 4,9 3,0 <1 26 660 49
3.10.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 10:00-10:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,8 9,4 3,1 24 1700 110Pv.kentältä lähtevä 3,4 4,2 1,0 25 950 60
17.10.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 11.05-12:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 4,5 8,8 3,6 17 1500 110Pv.kentältä lähtevä 4,3 3,5 1,2 20 730 51
31.10.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 10:50-11:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,7 11 5,8 7,0 20 1800 410 370 86 30 3200Pv.kentältä lähtevä 2,1 4,9 2,0 6,8 18 1200 340 16 55 18 2000
16.11.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 11.40/13.45; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Pv.kentälle tuleva 2,8 9,5 4,2 18 1700 120Pv.kentältä lähtevä 0,60 2,7 1,5 40 740 63
19.12.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 12:55-14:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,20 11 5,9 17 1700 130Pv.kentältä lähtevä 0,30 3,5 3,4 20 970 71
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKonttimäenalussuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
21.1.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 12:45; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -25 C-ast;
Lähtevä 0,30 3,7 2,2 12 580 90
19.2.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 11:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;
Lähtevä 0,20 19 15 6,3 18 1700 530 510 70 11 3500
10.3.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 12:25; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 0 C-ast;
Lähtevä 0,40 16 10 27 1600 90
30.3.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 17:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast;
Lähtevä 0,20 30 26 6,6 18 2100 550 740 120 46 2800
4.4.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 14:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 7 C-ast;
Lähtevä 0,20 17 14 6,2 19 1500 420 500 78 26 1800
13.4.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 13:35; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 5 C-ast;
Lähtevä 1,8 21 16 6,1 22 1600 270 500 110 30 1800
21.4.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 13:10; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Lähtevä 1,5 310 290 6,2 25 1700 160 420 270 7 12000
27.4.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 13:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 10 C-ast; Virt ~20 l/s;
Lähtevä 6,2 470 440 6,4 25 1800 170 500 330 9 20000
2.5.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 13:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 15 C-ast;
Lähtevä 12,0 180 160 32 1700 170
19.5.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 12:30; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Lähtevä 14,1 13 8,5 25 1500 56
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKonttimäenalussuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
2.6.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 12:00; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 22 C-ast;
Lähtevä 0,10 5,6 2,0 20 730 40
13.6.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 13:40; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 17 C-ast;
Lähtevä 13,8 5,7 2,6 20 840 39
30.6.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 13:15; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 1 cm; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 4 /8; Virt ~1,0 l/s;
Lähtevä 21,3 21 15 25 1500 63
14.7.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 12:00; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 9 cm; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Virt ~3 l/s;
Lähtevä 18,3 10 5,8 26 1400 65
26.7.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 14:45; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 27 C-ast;
Lähtevä 22,4 7,7 4,0 24 1700 56
8.8.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 12:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Virt ~2 l/s;
Lähtevä 17,8 6,0 2,9 23 1700 71
22.8.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 11:45; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 20 C-ast;
Lähtevä 17,4 38 31 28 880 89
8.9.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 13:00; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 14 C-ast;
Lähtevä 11,6 6,6 3,4 18 1100 53
22.9.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 12:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 9 C-ast;
Lähtevä 7,8 6,7 3,2 15 1100 58
4.10.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 12:45; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 6 C-ast;
Lähtevä 4,8 16 11 27 2000 56
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKonttimäenalussuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
20.10.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 12:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -1 C-ast; Virt ~1 l/s;
Lähtevä 3,8 27 18 18 1600 83
1.11.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 12:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Lähtevä 2,3 27 21 30 2300 58
15.11.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 09:45; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 5 cm; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;
Lähtevä 0,80 13 7,1 15 1100 71
15.12.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 16:50; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 9 cm; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Lähtevä 0,60 12 7,7 17 1300 68
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKorholansuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
31.3.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 14:30-14:50; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,50 5,0 3,8 6,1 11 840 230 280 34 11 1200Pv.kentältä lähtevä 0,50 6,3 2,8 6,1 13 830 210 230 31 10 1000
4.4.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 9:25-9:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,10 6,9 4,5 5,9 20 840 160 210 36 11 1500Pv.kentältä lähtevä 0,20 3,8 1,9 5,9 22 780 130 170 35 8 1100
12.4.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 9.40-9.55; Näytt.ottaja Sarpakunnas Miika; Pato 28,0 cm; Ilm.lt. 5,0 C-ast; Pilv. 5 /8; Virt ~1 l/s;
Pv.kentälle tuleva 1,4 6,2 3,6 5,5 20 950 73 320 36 5 690Pv.kentältä lähtevä 1,4 5,3 3,0 5,7 23 740 82 150 30 5 890
18.4.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 9:30-9:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,4 17 11 5,7 31 1400 34 320 92 10 1800Pv.kentältä lähtevä 2,1 15 12 5,8 31 1000 120 160 44 10 2200
27.4.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 8:10-8:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 7 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 4,0 260 250 6,2 38 1700 150 690 210 14 10000Pv.kentältä lähtevä 4,9 23 19 5,9 33 1200 290 110 50 14 2500
3.5.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 11:10-11:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 10 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 9,1 30 25 6,3 37 1500 160 490 73 23 3000Pv.kentältä lähtevä 8,1 3,5 <1 5,9 40 1000 140 28 35 11 1300
18.5.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 7:30-8:00; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 7 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 12,3 11 6,1 32 810 60Pv.kentältä lähtevä 10,1 2,7 <1 45 840 35
31.5.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 11:05-11:20; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 18 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 22,4 6,0 1,9 28 670 58Pv.kentältä lähtevä 15,8 3,6 <1 48 880 47
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKorholansuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
15.6.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 8:00-8:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,3 6,1 2,8 24 670 63Pv.kentältä lähtevä 10,1 1,6 <1 41 770 32
28.6.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 15.30-15.40; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Vesipinta 9 m; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8;
Pv.kentälle tuleva 19,1 11 2,5 38 960 85Pv.kentältä lähtevä 15,9 4,6 <1 57 1000 52
13.7.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 9.15-9.25; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 11 cm; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8;
Pv.kentälle tuleva 18,0 9,5 3,9 41 1100 72Pv.kentältä lähtevä 15,9 4,7 <1 50 1000 48
28.7.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 16:30-16:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 23 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 7,1 1,7 34 810 61Pv.kentältä lähtevä 7,6 <1 64 1200 68
9.8.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 14:15-14:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 18 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 20,6 6,0 3,9 28 660 58Pv.kentältä lähtevä 16,4 4,2 <1 48 900 40
22.8.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 15:40-15:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 17 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 18,7 9,3 5,0 50 1600 50Pv.kentältä lähtevä 16,2 2,1 <1 53 1000 34
6.9.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 14:45-14:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,0 12 <1 50 1400 62Pv.kentältä lähtevä 14,5 5,5 <1 60 1100 56
21.9.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 16:40-16:45; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 10,1 4,9 <1 24 780 62Pv.kentältä lähtevä 7,2 2,0 <1 38 700 25
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKorholansuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
5.10.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 14:50-15:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 6 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 3,8 4,8 1,8 35 1200 58Pv.kentältä lähtevä 4,3 1,4 <1 38 780 23
18.10.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 14:00-14:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 3 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 3,9 7,5 1,8 32 1500 84Pv.kentältä lähtevä 4,4 1,6 <1 36 760 22
3.11.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 15:30-15:45; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,1 8,9 3,2 37 2000 58Pv.kentältä lähtevä 1,3 1,7 <1 38 820 26
17.11.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 15:45-16:00; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. 1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 4,3 2,7 <1 22 1000 52Pv.kentältä lähtevä 0,40 3,5 <1 51 1100 54
21.12.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 16:35-16:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,90 1,7 <1 21 1000 47Pv.kentältä lähtevä 0,30 1,3 <1 45 1400 28
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKuivastensuo PVK1 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
19.1.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 13:45; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 1 cm; Ilm.lt. -25 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Pv.kentälle tuleva -0,20 12 4,8 30 1600 160Pv.kentältä lähtevä -0,20 2,7 <1 39 1200 39
11.2.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 11:25-11:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,30 87 70 6,5 15 1200 290 400 97 7 4700Pv.kentältä lähtevä 0,20 9,5 4,9 6,7 18 1000 170 360 74 26 6300
31.3.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 11:00-11:30; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 6 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,60 6,0 3,1 6,2 14 970 220 180 34 6 1700Pv.kentältä lähtevä 0,60 4,1 1,9 6,5 13 870 220 130 30 8 1700
6.4.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 10:40-10:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,40 3,9 1,6 6,0 18 980 140 160 32 5 1400Pv.kentältä lähtevä 0,20 3,2 <1 6,3 16 830 120 120 26 6 1300
11.4.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 11:30-11:45; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,3 4,8 1,9 5,8 23 920 140 140 49 5 1100Pv.kentältä lähtevä 0,40 2,8 <1 6,2 20 790 150 120 26 3 1100
18.4.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 12:50-13:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 6 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 6,5 8,0 1,6 6,1 24 1300 100 150 99 10 1200Pv.kentältä lähtevä 2,0 1,9 <1 6,2 22 810 130 52 23 4 1100
27.4.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 13:45-13:55; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 8 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 6,3 5,9 1,4 6,0 28 1100 77 83 42 4 1400Pv.kentältä lähtevä 5,4 2,3 <1 6,1 25 870 90 7 23 5 910
3.5.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 16:15-16:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 16 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,8 15 4,8 6,2 34 1300 68 33 63 4 1400Pv.kentältä lähtevä 10,3 1,2 <1 6,2 28 810 60 <2 15 4 910
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKuivastensuo PVK1 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
18.5.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 9:55-10:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 7 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,8 16 8,3 6,8 38 1500 57 270 86 19 6900Pv.kentältä lähtevä 10,4 1,6 <1 6,6 33 950 55 7 24 6 1700
2.6.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 15:40-15:55; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 21 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 20,0 26 9,9 34 1200 110Pv.kentältä lähtevä 20,0 4,9 <1 32 850 27
15.6.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 9:50-10:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 16 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,9 22 9,2 32 1100 99Pv.kentältä lähtevä 11,8 3,5 <1 30 720 18
28.6.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 12.15-12.25; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 7 cm; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8;
Pv.kentälle tuleva 16,8 29 13 38 1400 110Pv.kentältä lähtevä 16,0 3,8 <1 37 820 18
13.7.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 10.45-10.55; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 8 cm; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 6 /8;
Pv.kentälle tuleva 18,8 13 3,7 6,7 37 1200 30 130 95 20 7900Pv.kentältä lähtevä 16,3 2,7 <1 6,5 37 910 5 <2 16 5 1300
28.7.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 13:10-13:25; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 22 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 22,3 13 5,7 35 1100 95Pv.kentältä lähtevä 18,8 8,4 1,4 45 1100 27
9.8.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 11:00-11:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 18 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 18,3 12 4,0 33 1000 84Pv.kentältä lähtevä 15,9 4,1 <1 36 910 19
22.8.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 11:00-11:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 21 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 18,1 5,9 1,5 29 890 52Pv.kentältä lähtevä 15,5 1,2 <1 24 620 11
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKuivastensuo PVK1 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
6.9.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 11:45-11:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 12 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 9,3 7,7 2,7 30 950 66Pv.kentältä lähtevä 8,8 1,2 <1 24 590 12
21.9.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 12:12-12:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 9,5 7,7 2,4 27 770 68Pv.kentältä lähtevä 7,3 1,6 <1 22 600 15
5.10.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 11:25-11:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,7 5,2 1,3 32 1100 53Pv.kentältä lähtevä 4,0 1,2 <1 23 760 16
18.10.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 10:50-11:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 3 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 4,5 7,4 2,8 6,7 23 960 55 170 54 24 5400Pv.kentältä lähtevä 4,0 <1 <1 6,7 22 730 68 17 21 12 2000
3.11.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 12:50-13:05; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,2 3,7 <1 40 2100 49Pv.kentältä lähtevä 1,8 1,4 <1 25 1200 22
17.11.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 12:50-13:00; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. 0 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,30 11 3,0 40 2300 68Pv.kentältä lähtevä 0,80 5,6 1,4 29 920 21
21.12.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 10:20-10:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,30 13 3,9 37 1400 54Pv.kentältä lähtevä 0,60 5,8 1,5 27 890 23
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKurkisuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
28.1.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 14:55-15:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 0,20 20 3,8 6,1 65 2900 100 10000Kemikaloinnista lähtevä 1,2 13 3,7 5,9 57 2300 65 6500
22.2.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 8:55-9:05; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -4 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 0,10 10 6,5 6,4 19 1800 45 2800Kemikaloinnista lähtevä 0,60 11 7,5 6,5 18 1400 40 2800
2.3.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 9:45-10:10; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -4 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 0,60 29 17 6,5 33 2100 90 6300Kemikaloinnista lähtevä 0,80 16 9,5 6,3 32 1900 62 5700
31.3.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 8:20-8:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 0,30 4,5 2,6 6,4 10,0 1100 300 270 44 12 870Kemikaloinnista lähtevä 0,20 9,4 6,9 6,2 13 1100 310 360 32 3 1800
7.4.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 9:30-9:45; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 5 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 1,0 17 14 6,0 13 1000 220 310 41 5 1400Kemikaloinnista lähtevä 0,80 22 17 6,0 15 1100 210 330 40 5 1700
14.4.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 8:30-8:45; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 0,30 17 18 5,8 20 1100 120 300 53 6 2500Kemikaloinnista lähtevä 1,8 20 16 5,9 20 1100 120 320 49 4 2400
20.4.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 8:45-8:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 0 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 1,9 27 13 5,5 42 1900 110 600 85 14 12000Kemikaloinnista lähtevä 4,1 80 68 6,0 31 1600 140 380 120 10 6000
27.4.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 11:15-11:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 9 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 7,5 63 54 6,3 40 1800 190 410 93 13 4000Kemikaloinnista lähtevä 6,7 26 19 6,3 42 1700 170 400 68 12 3200
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKurkisuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
11.5.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 8:35-8:45; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 5 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 12,2 16 6,8 6,6 50 1500 71 4600Kemikaloinnista lähtevä 13,6 16 2,1 4,4 16 890 16 4200
24.5.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 8:20-8:30; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 16 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 15,9 20 11 6,7 49 1400 72 6200Kemikaloinnista lähtevä 17,5 6,7 1,4 4,2 7,6 520 10 2700
7.6.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 15:05-15:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 19 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 17,7 21 6,1 6,7 57 1600 85 7900Kemikaloinnista lähtevä 13,6 18 3,2 4,3 15 590 23 3800
21.6.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 16:25-16:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 24 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 26,0 350 280 6,2 78 3400 380 16000Kemikaloinnista lähtevä 20,5 3,3 <1 3,7 8,2 1000 7 6500
4.7.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 15.35-15.45; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 10 cm; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8;
Kemikalointiin tuleva 16,7 56 44 6,8 44 1400 110 8200Kemikaloinnista lähtevä 18,8 15 2,2 4,2 11 590 18 4500
20.7.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 16:05-16:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 23 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 20,7 32 7,4 5,9 66 2400 51 <2 150 6 3000Kemikaloinnista lähtevä 20,0 8,8 <1 3,9 20 860 60 260 12 4 4700
4.8.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 14:45-14:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 19,6 11 2,5 6,7 57 1700 92 6800Kemikaloinnista lähtevä 18,5 62 11 4,2 44 1300 48 13000
17.8.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 16:55--17:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 18 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 19,5 24 8,9 6,0 57 2200 280 300 75 9 2100Kemikaloinnista lähtevä 16,7 9,2 1,1 3,6 16 1100 260 340 10 5 8200
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKurkisuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
29.8.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 15:25-15:30; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 14,4 9,2 2,0 6,4 58 1600 73 5000Kemikaloinnista lähtevä 14,8 37 6,9 4,4 44 1500 42 12000
12.9.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 17:35-17:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 13 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 12,3 10 3,5 6,7 40 1800 72 3400Kemikaloinnista lähtevä 12,8 5,6 1,1 4,2 9,0 920 9 3000
27.9.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 15:00-15:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 12,3 10 1,8 6,8 36 1500 79 4600Kemikaloinnista lähtevä 10,4 5,8 1,6 4,5 7,3 600 6 3200
11.10.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 15:50-15:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 1 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 4,3 6,4 1,9 6,6 38 1600 44 3400Kemikaloinnista lähtevä 4,8 3,2 1,6 7,8 11 890 6 5200
25.10.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 16:00-16:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 2,1 26 8,4 6,5 53 2300 73 11000Kemikaloinnista lähtevä 3,2 500 170 4,7 310 6800 320 120000
7.11.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 8:40-8:55; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -9 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 0,30 5,3 1,6 6,4 39 1800 46 3600Kemikaloinnista lähtevä 1,2 9,9 2,9 6,2 46 1900 43 5300
7.12.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 10:00-10:10; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Kemikalointiin tuleva 0,30 9,2 4,4 6,3 40 1900 56 3100Kemikaloinnista lähtevä 0,40 6,7 2,5 6,2 43 2000 52 3600
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYLetkunsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
22.2.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 16:25-16:50; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -3 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,2 20 7,9 54 4000 260Pv.kentältä lähtevä 0,30 4,6 <1 84 3200 180
2.3.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 15:55-16:15; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,0 21 8,8 54 3900 230Pv.kentältä lähtevä 0,80 4,4 <1 100 3500 180
7.4.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 14:20-14:40; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,4 7,2 4,6 6,1 5,4 610 170 160 29 2 730Pv.kentältä lähtevä 1,0 4,1 <1 5,5 39 1800 170 430 58 5 1200
14.4.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 14:45-15:00; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 3,1 5,1 1,4 5,9 24 1600 340 470 46 6 1700Pv.kentältä lähtevä 1,8 3,8 <1 5,9 25 1400 310 370 40 6 1100
20.4.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 17:40-17:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 3 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 4,3 11 5,9 5,9 28 1600 240 360 58 8 1800Pv.kentältä lähtevä 3,6 3,7 <1 5,8 27 1600 270 340 44 6 1200
27.4.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 18:45-19:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 9 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 5,9 7,5 1,1 5,9 36 2100 120 860 61 11 2800Pv.kentältä lähtevä 5,8 2,8 <1 5,8 34 1600 250 480 36 10 1600
11.5.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 15:45-16:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 12 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,4 19 3,0 48 3800 240Pv.kentältä lähtevä 12,2 1,8 <1 55 2100 37
24.5.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 14:55-15:05; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 23 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 24,2 14 2,0 6,9 49 2000 130 <2 140 11 3400Pv.kentältä lähtevä 17,4 2,2 <1 5,6 48 1600 19 30 32 3 1200
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYLetkunsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
7.6.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 8:50-9:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 11 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 12,7 9,0 <1 46 1600 99Pv.kentältä lähtevä 11,2 6,4 <1 100 2700 89
21.6.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 9:40-9:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 16 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 18,7 13 1,8 41 1900 130Pv.kentältä lähtevä 13,8 3,4 <1 79 2100 64
4.7.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 9.05-9.15; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 10 cm; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8;
Pv.kentälle tuleva 17,2 19 3,3 41 2100 170Pv.kentältä lähtevä 5,1 6,8 <1 84 2800 120
20.7.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 9:30-9:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 16,8 8,8 <1 50 1900 100Pv.kentältä lähtevä 14,7 2,0 <1 72 1600 50
4.8.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 8:45-8:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 17,5 8,1 <1 50 1600 110Pv.kentältä lähtevä 17,0 12 <1 88 3200 150
17.8.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 9:50-10:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 15,5 5,2 1,2 7,0 49 1900 120 410 150 34 5900Pv.kentältä lähtevä 14,2 9,2 <1 5,8 110 3900 45 900 160 19 2900
29.8.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 9:10-9:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 7 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 12,5 9,9 1,9 54 1900 120Pv.kentältä lähtevä 10,6 3,8 <1 88 2500 81
12.9.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 11:50-12:00; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 12,7 9,9 1,1 46 1900 140Pv.kentältä lähtevä 10,8 4,4 <1 100 3300 110
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYLetkunsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
25.10.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 9:30-9:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 0 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,3 5,1 <1 6,2 46 2800 42 1200 110 51 7000Pv.kentältä lähtevä 2,6 1,6 <1 5,7 54 2000 210 180 54 14 2500
7.11.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 16:45-17:05; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -11 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,20 7,7 2,1 47 2900 89Pv.kentältä lähtevä 0,40 <1 <1 46 2100 28
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYMultaharjunsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
28.1.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 12:15-12:55; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,80 15 8,0 47 4900 150Pv.kentältä lähtevä 0,60 15 <1 120 4800 120
22.2.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 11:40-12:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,20 12 1,2 25 2200 33Pv.kentältä lähtevä 0,0 3,1 <1 27 1600 33
2.3.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 12:50-13:25; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,80 29 9,6 44 3600 46Pv.kentältä lähtevä 0,60 4,8 <1 45 2600 38
31.3.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 10:35-11:00; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 3 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,50 2,7 1,1 5,2 11 1000 200 370 14 <2 680Pv.kentältä lähtevä 0,40 4,0 <1 5,7 17 1100 190 370 19 2 1100
7.4.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 10:50-11:10; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 6 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,80 3,1 <1 5,1 26 1500 150 640 25 <2 1200Pv.kentältä lähtevä 0,80 3,3 <1 5,4 23 1400 120 550 24 4 1700
14.4.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 11:25-11:45; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 3,8 2,2 <1 5,0 33 1700 84 790 26 3 1500Pv.kentältä lähtevä 1,1 2,4 <1 5,4 38 1800 86 830 31 5 3100
20.4.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 13:00-13:30; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 3 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 5,1 4,2 <1 5,1 42 2200 73 1100 38 4 2100Pv.kentältä lähtevä 3,5 3,5 <1 5,4 43 2100 110 880 43 9 3200
27.4.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 15:30-16:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 9 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 8,3 29 19 5,6 67 3500 90 1900 59 6 4600Pv.kentältä lähtevä 6,3 4,5 <1 5,3 56 2700 110 1300 44 13 3500
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYMultaharjunsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
11.5.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 12:10-12:30; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 8 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,5 38 7,3 70 4100 58Pv.kentältä lähtevä 9,7 5,7 <1 82 3500 58
24.5.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 11:20-11:45; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 22 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 18,2 34 5,3 6,1 79 4100 45 1100 78 14 15000Pv.kentältä lähtevä 13,5 7,1 <1 5,4 94 2700 54 190 56 10 5800
7.6.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 11:15-11:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 16 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 12,9 67 28 58 3900 75Pv.kentältä lähtevä 18,8 14 <1 100 3000 100
21.6.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 12:15-12:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 21 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 17,0 30 3,5 94 4700 72Pv.kentältä lähtevä 16,7 7,6 <1 74 1900 49
4.7.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 11.40-12.05; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 6 cm; Ilm.lt. 11 C-ast; Pilv. 8 /8;
Pv.kentälle tuleva 16,6 83 30 73 4900 79Pv.kentältä lähtevä 14,5 11 <1 95 2200 71
20.7.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 12:00-12:25; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 22 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 18,7 14 <1 120 5200 52Pv.kentältä lähtevä 17,1 6,4 <1 120 2800 50
4.8.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 10:55-11:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 17 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 16,6 83 31 67 4900 70Pv.kentältä lähtevä 13,5 24 <1 130 3600 100
17.8.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 12:35-12:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 17 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 15,0 5,8 <1 4,7 110 5500 400 2800 44 7 3200Pv.kentältä lähtevä 14,8 5,3 <1 4,9 79 2300 140 660 45 12 4300
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYMultaharjunsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
29.8.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 11:25-11:45; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 12,4 39 12 87 4900 60Pv.kentältä lähtevä 10,8 7,1 <1 110 2500 40
12.9.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 13:55-14:15; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 13,2 51 19 59 5500 70Pv.kentältä lähtevä 12,8 5,9 <1 78 2000 41
27.9.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 11:05-11:25; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 11 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 9,7 59 15 66 5400 73Pv.kentältä lähtevä 8,8 4,1 <1 67 1600 31
11.10.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 11:50-12:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 0 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 4,3 37 9,0 61 5700 52Pv.kentältä lähtevä 3,3 3,6 <1 55 2100 23
25.10.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 12:00-12:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 0 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,5 54 19 6,1 46 5600 46 4000 54 17 26000Pv.kentältä lähtevä 2,3 3,5 <1 5,7 47 2200 28 1200 27 9 3900
7.11.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 13:10-13:30; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -9 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,5 12 2,0 82 5200 42Pv.kentältä lähtevä 0,40 2,7 <1 55 2300 27
7.12.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 13:45-14:10; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,1 12 2,1 65 4700 45Pv.kentältä lähtevä 0,30 1,8 <1 53 3100 24
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYOittilansuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
2.3.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 11:10-11:25; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,0 8,3 4,8 32 1700 44Pv.kentältä lähtevä 0,60 3,9 1,4 35 1200 40
31.3.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 9:10-9:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,40 1,5 <1 5,8 12 1100 300 400 18 <2 650Pv.kentältä lähtevä 0,30 1,7 <1 6,1 15 850 260 150 23 6 860
7.4.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 9:15-9:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,90 2,2 <1 5,6 15 1300 160 510 31 3 610Pv.kentältä lähtevä 0,30 14 11 5,9 20 1000 150 290 31 5 1100
14.4.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 10:20-10:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,50 8,0 4,4 42 2200 78Pv.kentältä lähtevä 0,30 2,6 <1 40 1900 96
20.4.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 11:40-11:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,3 12 7,3 5,8 54 2900 140 1200 94 23 2100Pv.kentältä lähtevä 1,4 2,7 <1 5,9 44 1900 300 490 60 11 1600
27.4.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 13:20-13:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 9 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 7,8 23 17 6,0 60 3100 160 1300 75 13 2200Pv.kentältä lähtevä 5,2 2,6 <1 5,8 51 2000 450 310 45 13 1700
11.5.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 10:50-11:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 7 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 10,5 9,5 <1 6,7 58 2200 110 600 81 16 4800Pv.kentältä lähtevä 8,3 <1 <1 6,0 74 1400 170 21 41 12 2400
24.5.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 10:25-10:35; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 22 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 17,0 <1 <1 49 1200 63Pv.kentältä lähtevä 11,6 2,7 <1 63 1100 38
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYOittilansuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
7.6.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 13:10-13:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 18 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 10,4 9,6 2,0 45 1300 88Pv.kentältä lähtevä 18,7 9,0 1,5 63 1300 80
21.6.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 14:30-14:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 23 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 23,5 7,3 <1 76 1800 69Pv.kentältä lähtevä 15,1 2,6 <1 67 1300 48
4.7.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 13.35-13.45; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 8 cm; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8;
Pv.kentälle tuleva 16,0 13 2,0 58 1600 88Pv.kentältä lähtevä 13,9 4,1 <1 83 1600 76
20.7.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 14:10-14:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 22 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 21,9 5,1 <1 92 2400 71Pv.kentältä lähtevä 17,2 4,5 <1 90 1500 70
4.8.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 12:50-13:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 18 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 18,6 8,4 <1 70 1800 84Pv.kentältä lähtevä 15,9 10 <1 93 1700 110
17.8.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 14:50-15:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 18 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 18,0 18 <1 5,2 110 4300 490 1600 130 7 2700Pv.kentältä lähtevä 15,6 8,3 <1 5,7 88 2000 170 170 76 18 3000
29.8.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 13:20-13:30; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 12,1 27 2,4 86 3800 100Pv.kentältä lähtevä 13,5 4,8 <1 80 1600 66
12.9.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 15:45-15:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,0 7,2 <1 54 1800 53Pv.kentältä lähtevä 13,0 5,2 <1 79 1600 89
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYOittilansuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
27.9.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 12:45-12:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 10,2 5,6 <1 56 1400 52Pv.kentältä lähtevä 9,9 13 3,8 62 1300 100
11.10.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 13:40-13:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 4,9 7,8 <1 54 1800 68Pv.kentältä lähtevä 3,8 7,9 1,8 47 1200 67
25.10.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 13:55-14:05; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,0 6,1 <1 6,5 54 2400 100 920 62 17 3900Pv.kentältä lähtevä 1,7 2,3 <1 6,1 60 1200 72 34 44 18 3400
7.11.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 11:30-11:45; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -9 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,70 3,5 <1 67 3000 44Pv.kentältä lähtevä 0,10 1,6 <1 60 1700 38
7.12.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 12:30-12:40; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,30 2,2 <1 53 2900 43Pv.kentältä lähtevä 0,20 1,0 <1 53 2500 36
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPappilansuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
13.1.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 11:05-11:30; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -14 C-ast;
Tuleva 0,20 33 22 20 1600 130Lähtevä 0,10 <1 <1 4,0 950 7
2.2.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 10:25-10:40; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -3 C-ast;
Tuleva 0,80 140 94 16 1300 150Lähtevä 0,40 8,4 4,1 3,5 990 14
17.3.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 10:15-10:30; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen, Tuomo Pouti; Ilm.lt. 1 C-ast;
Tuleva 1,0 140 120 12 1200 110Lähtevä 0,60 11 7,2 3,1 1000 12
4.4.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 10:20-10:25; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 0 C-ast;
Tuleva 0,80 290 260 3,2 15 950 180 360 180 2 27000Lähtevä 0,80 32 23 3,3 4,7 700 190 350 12 2 15000
13.4.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 12:35-12:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
Tuleva 1,3 20 17 5,9 14 810 83 260 42 5 1600Lähtevä 0,50 24 14 3,4 5,8 520 83 260 11 <2 11000
21.4.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 11:00-11:10; Näytt.ottaja MS, TPP; Ilm.lt. 2 C-ast;
Tuleva 0,80 82 72 5,9 26 1500 120 430 110 7 4200Lähtevä 0,60 24 10 3,3 7,8 920 140 510 12 3 12000
25.4.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 11:10-11:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Tuleva 0,70 55 48 6,2 22 730 12 9 83 13 3200Lähtevä 1,0 13 6,6 3,5 4,0 620 79 400 6 6 8800
2.5.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 15:35-15:45; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Tuleva 14,4 200 190 23 1100 170Lähtevä 12,5 93 80 23 1100 88
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPappilansuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
18.5.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 11:40-11:50; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 13 C-ast;
Tuleva 14,2 36 30 26 900 62Lähtevä 14,2 35 25 26 830 57
1.6.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 10:05-10:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 21 C-ast;
Tuleva 18,6 23 14 26 800 62Lähtevä 19,2 5,2 1,9 1,7 400 6
16.6.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 11.25-11.35; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 17 C-ast;
Tuleva 15,2 21 13 31 710 52Lähtevä 16,0 2,0 <1 1,6 300 7
27.6.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 12.15-12.25; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 4 /8;
Tuleva 20,5 27 16 32 980 62Lähtevä 19,7 1,2 <1 2,5 420 5
11.7.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 13.40-13.50; Näytt.ottaja TPP / KRA; Pato 9 cm; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8;
Tuleva 21,5 32 21 42 1200 65Lähtevä 21,0 2,7 <1 5,0 550 6
27.7.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 11:50-12:10; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 23 C-ast;
Tuleva 23,6 91 12 5,2 72 3400 350 340 160 2 2700Lähtevä 20,2 52 8,0 3,8 37 1500 270 250 48 <2 6400
8.8.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 12:50-13:05; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;
Tuleva 21,0 52 35 6,2 51 1400 70 230 81 13 5600Lähtevä 18,8 3,7 <1 3,7 8,2 690 92 280 8 7 6100
25.8.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 11:45-11:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;
Tuleva 12,0 210 190 38 1400 170Lähtevä 12,6 36 20 16 970 27
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPappilansuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
7.9.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 12:25-12:35; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 15 C-ast;
Tuleva 13,2 73 62 6,7 29 890 26 230 91 17 6300Lähtevä 12,6 2,7 <1 3,8 5,9 360 16 200 7 10 6200
6.10.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 12:25-12:30; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 1 C-ast;
Tuleva 1,7 27 20 26 910 52Lähtevä 4,6 2,3 <1 4,4 590 3
19.10.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 12:30-12:35; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Tuleva P 180 130 6,4 50 2400 62 560 170 13 10000Lähtevä P 8,4 1,8 4,0 6,6 690 59 310 9 18 5900
2.11.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 10:30-10:40; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -2 C-ast;
Tuleva 0,90 43 37 26 1400 57Lähtevä 1,8 8,4 2,4 7,6 1200 8
17.11.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 14:25-14:35; Näytt.ottaja LH; Ilm.lt. 0 C-ast;
Tuleva 3,1 19 9,9 16 1200 70Lähtevä 0,40 42 25 13 1100 57
20.12.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 10:10-10:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Tuleva 0,40 66 46 17 1200 60Lähtevä 0,30 7,3 3,6 4,0 900 8
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPihlajasuo (Vapo) 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
13.4.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 19:30-20:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 0,30 20 11 6,1 26 920 79 170 44 5 2000Kasv.kentältä lähtevä 1 0,30 2,1 <1 6,1 23 690 91 70 23 5 990Kasv.kentältä lähtevä 2 0,10 1,6 <1 6,0 23 590 68 25 18 5 1000
21.4.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 14:55-15:25; Näytt.ottaja MS, TPP; Ilm.lt. 3,5 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 0,90 4,0 1,0 5,9 25 900 110 130 32 6 1300Kasv.kentältä lähtevä 1 1,0 1,8 <1 6,1 24 830 120 97 29 5 900Kasv.kentältä lähtevä 2 0,60 3,1 <1 6,1 23 750 100 63 26 5 960
25.4.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 15:15-15:50; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 0,90 22 12 6,3 30 970 82 130 47 11 2600Kasv.kentältä lähtevä 1 1,0 1,9 <1 6,2 25 820 140 51 25 8 1300Kasv.kentältä lähtevä 2 0,40 2,0 <1 6,0 23 780 120 48 25 8 1400
2.5.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 12:40-13:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 14,0 3,5 <1 6,2 30 840 79 67 27 6 1700Kasv.kentältä lähtevä 1 8,5 1,0 <1 6,2 27 690 74 3 21 5 900Kasv.kentältä lähtevä 2 6,3 1,5 <1 6,1 25 710 92 12 24 4 950
18.5.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 14:25-14:55; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 13 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 15,8 4,0 <1 29 720 33Kasv.kentältä lähtevä 1 11,2 <1 <1 28 600 18Kasv.kentältä lähtevä 2 11,0 <1 <1 29 620 20
1.6.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 13:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 22 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 22,0 5,0 1,2 26 700 39Kasv.kentältä lähtevä 1 15,1 3,0 <1 33 800 31Kasv.kentältä lähtevä 2 16,2 9,7 3,8 34 1000 39
16.6.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 9.10-9.50; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8;
Kasv.kentälle tuleva 15,9 5,9 1,7 29 650 44Kasv.kentältä lähtevä 1 10,8 3,0 <1 33 680 29Kasv.kentältä lähtevä 2 11,2 2,9 <1 33 700 30
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPihlajasuo (Vapo) 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
27.6.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 9.30-10.05; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 3 /8;
Kasv.kentälle tuleva 19,1 6,0 2,3 31 940 51Kasv.kentältä lähtevä 1 15,8 3,4 <1 39 770 40Kasv.kentältä lähtevä 2 14,2 4,3 1,1 37 900 35
11.7.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 10.30-11.15; Näytt.ottaja TPP / KRA; Pato 14 cm; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 3 /8;
Kasv.kentälle tuleva 17,8 18 3,5 47 1800 70Kasv.kentältä lähtevä 1 14,8 8,7 1,9 46 1100 46Kasv.kentältä lähtevä 2 15,4 4,4 <1 43 840 40
27.7.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 9:25-10:15; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 23 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 21,0 15 9,9 38 1100 79Kasv.kentältä lähtevä 1 17,6 10 3,2 46 970 53Kasv.kentältä lähtevä 2 17,1 7,3 <1 52 1000 63
8.8.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 9:25; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 18 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 17,8 6,9 1,5 43 1200 52Kasv.kentältä lähtevä 1 15,0 4,9 <1 43 940 41Kasv.kentältä lähtevä 2 14,9 4,2 <1 32 1000 35
25.8.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 9:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 12,1 6,0 <1 40 1200 36Kasv.kentältä lähtevä 1 12,1 5,2 <1 41 1100 37Kasv.kentältä lähtevä 2 12,1 2,4 <1 36 1500 31
7.9.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 9:40-10:15; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 13 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 11,7 4,9 <1 33 840 38Kasv.kentältä lähtevä 1 12,3 3,1 <1 36 690 30Kasv.kentältä lähtevä 2 11,8 4,8 1,1 33 700 35
20.9.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 9:35-10:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 8 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 7,7 7,3 2,6 28 840 43Kasv.kentältä lähtevä 1 7,0 25 9,8 35 860 62Kasv.kentältä lähtevä 2 7,0 3,6 <1 37 700 34
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPihlajasuo (Vapo) 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
5.10.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 9:40-10:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -2 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 1,0 2,9 <1 28 900 30Kasv.kentältä lähtevä 1 0,90 2,1 <1 28 730 25Kasv.kentältä lähtevä 2 2,4 2,1 <1 30 760 25
19.10.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 9:40-10:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 3,7 3,3 <1 20 870 28Kasv.kentältä lähtevä 1 3,7 2,1 <1 22 680 26Kasv.kentältä lähtevä 2 4,0 1,8 <1 8,3 760 25
2.11.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 12:55-13:35; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -2 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 0,80 2,2 <1 7,0 33 1000 180 190 23 17 2400Kasv.kentältä lähtevä 1 1,2 2,3 <1 6,9 31 860 180 50 25 15 2000Kasv.kentältä lähtevä 2 1,6 1,6 <1 6,6 27 750 140 22 21 14 1500
17.11.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 11:10; Näytt.ottaja LH; Ilm.lt. 0 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 0,40 5,5 2,8 17 990 40Kasv.kentältä lähtevä 1 0,20 2,4 <1 17 760 29Kasv.kentältä lähtevä 2 0,20 1,8 <1 19 740 26
20.12.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 13:45; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva (allas) 0,20 2,8 1,2 27 1100 33
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPitkälehdonsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
17.2.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 9:55-10:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -7 C-ast;
Pvk tuleva 0,10 4,8 2,7 3,9 790 15Pvk lähtevä -0,10 2,5 <1 9,2 550 22
7.3.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 11:25-11:35; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pvk tuleva 0,20 6,3 2,7 12 1300 41Pvk lähtevä 0,40 4,5 <1 31 1400 89
6.4.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 9:50-10:00; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pvk tuleva 0,60 83 68 6,3 17 1500 140 640 110 14 4100Pvk lähtevä 0,20 12 9,5 6,4 12 1200 140 500 38 8 1900
14.4.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 11.50-12.05; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;
Pvk tuleva 0,30 47 40 6,2 17 1300 100 640 77 17 4900Pvk lähtevä 0,30 6,3 3,3 6,4 16 1100 110 490 48 13 2700
20.4.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 10:00-10:10; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Pvk tuleva 0,80 11 6,8 19 1600 59Pvk lähtevä 0,30 5,5 <1 22 1300 83
28.4.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 14:10-14:25; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 8,5 C-ast;
Pvk tuleva 3,2 30 22 6,2 28 2300 210 940 72 10 2900Pvk lähtevä 2,0 6,4 1,0 6,2 20 1600 300 410 51 7 1800
3.5.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 14:40-15:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pvk tuleva 9,7 13 6,6 6,4 23 2000 200 910 52 13 3700Pvk lähtevä 8,0 1,7 <1 6,1 23 1200 85 87 45 6 1100
17.5.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 14:10-14:25; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pvk tuleva 12,0 11 4,1 6,6 24 1500 150 400 54 9 3800Pvk lähtevä 11,2 1,2 <1 6,2 27 970 23 59 29 6 770
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPitkälehdonsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
30.5.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 14:00-14:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 25 C-ast;
Pvk tuleva 21,5 11 2,6 25 1000 50Pvk lähtevä 13,8 3,5 <1 53 1300 56
13.6.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 12:25-12:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 18 C-ast;
Pvk tuleva 14,1 16 5,8 27 1500 60Pvk lähtevä 10,8 1,9 <1 26 790 26
29.6.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 14.10-14.25; Näytt.ottaja TPP, KRA; Pato 10 cm; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 7 /8;
Pvk tuleva 18,8 36 18 43 2600 97Pvk lähtevä 16,1 17 <1 71 2100 200
12.7.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 7.04-7.20; Näytt.ottaja KRa; Pato 12 cm; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8;
Pvk tuleva 20 7,4 37 2400 96Pvk lähtevä 9,3 1,2 56 1400 89
28.7.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 8:12-8:25; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 12 C-ast;
Pvk tuleva 23,4 55 39 36 1800 120Pvk lähtevä 20,1 20 3,2 78 2300 220
8.8.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 15:20-15:35; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;
Pvk tuleva 21,2 15 5,4 36 1600 84Pvk lähtevä 15,9 4,1 <1 44 1200 72
23.8.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 13:50-14:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 17 C-ast;
Pvk tuleva 16,6 13 3,9 6,5 35 2600 360 1000 64 12 4400Pvk lähtevä 15,7 2,3 <1 6,5 28 790 15 6 35 10 1200
5.9.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 13:35-13:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;
Pvk tuleva 12,3 11 3,2 22 1700 88Pvk lähtevä 10,0 1,7 <1 22 730 29
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPitkälehdonsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
19.9.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 13:05-13:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 12 C-ast;
Pvk tuleva 9,5 12 4,5 21 1400 91Pvk lähtevä 6,6 1,4 <1 20 570 25
3.10.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 13:20-13:30; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 7 C-ast;
Pvk tuleva 4,7 7,7 2,2 23 2200 62Pvk lähtevä 4,8 <1 <1 18 710 22
17.10.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 9:25-9:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 4 C-ast;
Pvk tuleva 4,7 8,1 3,1 18 1800 64Pvk lähtevä 4,2 <1 <1 14 750 22
31.10.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 14:00-14:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pvk tuleva 1,9 7,1 2,7 6,7 20 2600 620 1000 51 23 4000Pvk lähtevä 2,1 1,3 <1 6,5 14 1800 960 21 23 13 770
16.11.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 9.35-9.50; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 7 cm; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Pvk tuleva 1,3 17 8,8 19 2100 79Pvk lähtevä 1,6 5,0 <1 22 1500 63
19.12.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 9:15-9:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pvk tuleva 1,1 10 5,4 18 2000 66Pvk lähtevä 0,10 1,0 <1 18 1200 29
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPitkäsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
13.4.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 13:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,3 7,6 4,1 5,8 12 970 70 380 34 3 1200Pv.kentältä lähtevä 0,50 33 32 6,0 12 930 83 340 52 <2 1600
21.4.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 11:30-11:40; Näytt.ottaja MS, TPP; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,0 15 8,6 5,8 27 2100 110 780 67 4 2000Pv.kentältä lähtevä 1,0 7,2 3,5 5,9 24 1600 170 570 46 4 1400
25.4.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 13:05-13:15; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,50 11 4,9 20 1800 52Pv.kentältä lähtevä 0,50 9,0 4,5 23 1700 44
2.5.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 14:30-15:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,3 10 2,7 26 1900 52Pv.kentältä lähtevä 8,7 3,5 <1 25 1400 36
18.5.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 12:30-12:45; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 12 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,8 11 2,5 29 1400 58Pv.kentältä lähtevä 11,2 2,1 <1 28 770 28
1.6.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 10:30-10:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 22 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 21,2 10 2,1 31 1600 60Pv.kentältä lähtevä 15,3 2,4 <1 44 960 38
16.6.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 10.55-11.05; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 17 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 16,2 24 2,8 46 2600 250Pv.kentältä lähtevä 12,3 8,7 4,2 40 910 37
27.6.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 11.50-11.55; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8;
Pv.kentälle tuleva 20,4 11 3,4 42 2000 70Pv.kentältä lähtevä 16,9 3,2 <1 46 1100 38
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPitkäsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
11.7.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 13.10-13.20; Näytt.ottaja TPP / KRA; Pato 11 cm; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 5 /8;
Pv.kentälle tuleva 23,8 31 7,6 58 3400 100Pv.kentältä lähtevä 17,4 5,0 <1 53 1400 46
27.7.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 11:15-11:25; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 23 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 24,8 15 <1 44 2400 75Pv.kentältä lähtevä 18,6 4,0 <1 52 990 37
8.8.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 12:20-12:25; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 22,5 16 3,6 42 2000 66Pv.kentältä lähtevä 16,8 2,6 <1 46 930 28
25.8.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 11:15-11:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 13,1 14 2,1 46 2300 47Pv.kentältä lähtevä 13,1 1,5 <1 40 770 19
7.9.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 12:00-12:05; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 13,5 13 3,3 33 1500 56Pv.kentältä lähtevä 11,1 1,3 <1 30 600 18
20.9.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 12:00-12:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 11 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 10,3 52 31 31 1400 150Pv.kentältä lähtevä 8,2 5,1 1,5 26 600 31
6.10.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 11:50-11:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 0 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,1 8,7 1,4 32 1800 49Pv.kentältä lähtevä 2,7 1,5 <1 23 630 17
19.10.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 12:00-12:05; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 3,7 11 2,8 21 1600 48Pv.kentältä lähtevä 3,9 1,2 <1 20 660 19
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPitkäsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
2.11.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 11:10-11:20; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,70 5,4 <1 38 2500 34Pv.kentältä lähtevä 1,7 1,3 <1 24 1200 20
17.11.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 13:45-13:55; Näytt.ottaja LH; Ilm.lt. 0 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,4 51 25 28 2200 92Pv.kentältä lähtevä 0,20 4,7 1,3 24 1200 47
20.12.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 11:20-11:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,60 12 4,1 23 2000 55Pv.kentältä lähtevä 0,30 2,6 <1 19 1400 37
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPäsmärinsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
13.1.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 14:35-15:00; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -12 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,80 13 7,0 26 2400 51Pv.kentältä lähtevä 0,20 8,9 3,5 37 2200 94
23.3.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 16:05-16:20; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,80 18 7,2 6,3 33 1900 100 680 70 14 3600Pv.kentältä lähtevä 0,40 1,6 <1 5,8 26 820 93 110 40 17 1300
5.4.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 10:50-11:10; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 2,5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,60 2,9 <1 5,8 18 940 150 210 17 2 930Pv.kentältä lähtevä 0,20 1,5 <1 5,8 20 810 150 93 19 3 660
14.4.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 11.05-11.15; Näytt.ottaja Hakkarainen Hannu; Pato 7 cm; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 0 /8;
Pv.kentälle tuleva 1,6 9,8 5,9 16 840 22Pv.kentältä lähtevä 0,40 3,1 <1 25 740 66
21.4.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 12:55-13:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 3,7 6,1 3,0 5,8 16 950 150 370 21 3 1000Pv.kentältä lähtevä 0,40 2,4 <1 5,8 23 710 24 14 66 17 670
25.4.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 12:25-12:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 3,6 3,3 <1 6,0 19 1100 98 420 18 5 1200Pv.kentältä lähtevä 0,30 3,4 <1 6,0 20 960 120 230 33 8 980
12.5.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 11:30-11:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,2 7,7 1,5 6,6 26 1300 130 410 47 8 2100Pv.kentältä lähtevä 8,0 1,5 <1 5,8 31 860 160 14 36 16 690
25.5.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 13:40-13:50; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 19 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 18,4 5,8 <1 27 1100 28Pv.kentältä lähtevä 14,7 <1 <1 34 760 37
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPäsmärinsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
6.6.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 10:30-10:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 8 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,5 8,9 2,3 35 1400 37Pv.kentältä lähtevä 11,2 2,1 <1 54 1000 52
20.6.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 13:35-13:45; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 15,8 9,7 4,1 6,5 26 1400 180 410 29 6 2400Pv.kentältä lähtevä 14,7 2,1 <1 5,8 32 780 17 <2 34 10 640
7.7.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 12.10-12.20; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 16 cm; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 6 /8;
Pv.kentälle tuleva 19,6 220 21 5,3 150 5800 440 470 200 4 4100Pv.kentältä lähtevä 18,4 12 <1 5,9 54 1300 25 5 62 15 1400
8.7.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 13:08; Näytt.ottaja Niskanen Esa; Pato 38 cm;
Pv.kentältä lähtevä 9,3 <1 5,7 36 1200 110 11 44 10 690
18.7.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 13:35-13:45; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 19 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 20,4 17 2,5 6,1 52 2300 61 800 52 12 3800Pv.kentältä lähtevä 17,7 2,1 <1 5,7 50 1100 13 3 39 9 1100
1.8.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 10:45-10:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 19 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 21,6 18 4,9 55 2300 59Pv.kentältä lähtevä 18,8 7,1 <1 60 1600 110
16.8.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 12:00-13:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,4 5,6 <1 6,6 46 2000 90 730 38 15 4200Pv.kentältä lähtevä 14,4 2,3 <1 5,9 55 1100 10 4 35 12 1300
1.9.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 10:35-10:45; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,0 31 20 48 1200 69Pv.kentältä lähtevä 11,7 2,2 <1 43 810 25
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPäsmärinsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
12.9.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 13:05-13:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 10 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,5 40 29 5,9 52 1100 23 94 74 13 4300Pv.kentältä lähtevä 12,0 6,2 <1 5,8 46 920 13 <2 32 8 1300
29.9.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 11:10-11:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 10,4 11 2,4 27 1400 31Pv.kentältä lähtevä 10,3 3,5 <1 51 1000 41
10.10.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 12:30-12:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 6 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 6,0 6,2 1,5 20 1500 25Pv.kentältä lähtevä 5,9 <1 <1 30 810 22
27.10.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 13:40-13:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,60 9,2 4,8 17 1200 28Pv.kentältä lähtevä 2,0 2,4 <1 28 760 28
8.11.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 12:50-13:00; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -6 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,6 7,8 3,8 20 1800 35Pv.kentältä lähtevä 0,10 1,6 <1 28 940 33
24.11.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 09:30; Näytt.ottaja Niskanen Esa; Pato 25 cm;
Pv.kentältä lähtevä 3,3 <1 6,0 16 1300 540 220 31 18 570
20.12.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 16:50-17:00; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,40 4,4 2,3 19 1300 22Pv.kentältä lähtevä 0,20 1,2 <1 22 1000 23
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRahkasuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
19.2.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 9:30-9:55; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,30 3,7 <1 33 2100 53Pv.kentältä lähtevä 0,10 3,7 <1 89 2000 54
11.3.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 10:20-10:40; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 0 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,60 3,0 <1 44 2000 45Pv.kentältä lähtevä 0,40 3,9 <1 36 840 25
5.4.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 10:20-11:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,10 1,2 <1 5,1 27 1100 130 300 16 2 1600Pv.kentältä lähtevä 0,20 1,1 <1 5,4 24 840 130 230 11 <2 1400
13.4.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 10:15-10:25; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 3 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,0 3,8 <1 5,6 29 1700 57 690 42 3 1800Pv.kentältä lähtevä 0,80 3,2 <1 5,7 28 1500 80 590 33 4 1500
21.4.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 11:30-11:40; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast; Virt ~5 l/s;
Pv.kentälle tuleva 0,80 5,7 <1 37 2300 62Pv.kentältä lähtevä 1,4 4,5 <1 33 2100 40
26.4.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 9:45-10:00; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 10 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,6 5,9 <1 5,9 36 2500 71 1300 54 10 3300Pv.kentältä lähtevä 2,6 3,3 <1 5,7 33 2200 460 750 33 9 2500
2.5.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 12:10-12:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 14 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,5 8,0 <1 53 3200 59Pv.kentältä lähtevä 5,1 2,3 <1 36 2000 26
19.5.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 8:30-9:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 13,6 18 <1 62 2600 90Pv.kentältä lähtevä 10,0 <1 <1 31 750 12
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRahkasuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
2.6.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 8:45-8:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 19 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 16,6 14 <1 55 2000 71Pv.kentältä lähtevä 14,7 1,4 <1 46 770 19
13.6.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 12:35-12:50; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,4 20 4,8 48 2200 76Pv.kentältä lähtevä 13,2 1,1 <1 37 640 10
14.6.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 9.05-9.15; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 10 cm; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8;
Pv.kentälle tuleva 18,3 34 3,0 100 4600 120Pv.kentältä lähtevä 17,4 4,2 <1 61 1700 32
30.6.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 9.45-9.55; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 7 cm; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 4 /8;
Pv.kentälle tuleva 19,3 39 8,4 66 2800 180Pv.kentältä lähtevä 15,7 1,5 <1 47 820 16
5.7.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 13.40-13.45; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Pato 16 cm; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
Pv.kentälle tuleva 22 <1 5,8 80 4500 320 1300 100 8 5600Pv.kentältä lähtevä 4,5 <1 5,5 50 1500 170 250 31 5 2100
8.8.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 9:00-9:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 17,7 22 2,2 68 3400 85Pv.kentältä lähtevä 16,6 2,1 <1 50 930 20
22.8.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 12:45-13:00; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 20 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 19,0 16 3,0 85 4500 53Pv.kentältä lähtevä 18,4 2,2 <1 54 1700 20
8.9.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 9:40-9:50; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 10 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,3 18 3,0 61 2600 62Pv.kentältä lähtevä 11,1 1,5 <1 39 750 14
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRahkasuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
22.9.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 9:05-9:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 7 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 7,8 22 3,8 58 3300 140Pv.kentältä lähtevä 8,2 1,1 <1 37 670 14
4.10.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 9:55-10:00; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 4,3 10 <1 71 4700 45Pv.kentältä lähtevä 6,2 1,2 <1 36 1400 14
20.10.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 9:00-9:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 3,8 14 2,4 50 3600 50Pv.kentältä lähtevä 4,3 1,3 <1 29 1000 14
1.11.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 11:20-11:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,7 6,2 1,2 71 4800 34Pv.kentältä lähtevä 2,5 3,0 <1 48 3000 18
15.11.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 12.00-12.15; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 7 cm; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;
Pv.kentälle tuleva 0,40 2,2 <1 25 1700 21Pv.kentältä lähtevä 0,20 <1 <1 29 1300 14
15.12.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 14.55-15.10; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 9 cm; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Pv.kentälle tuleva 0,30 6,0 <1 46 3500 50Pv.kentältä lähtevä 0,20 2,3 <1 30 2000 20
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRikkasuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
14.4.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 17.25-17.50; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 3 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,1 30 22 6,6 17 1300 160 460 100 27 5000Pv.kentältä lähtevä 0,20 13 7,6 6,6 17 1100 200 240 74 17 3100
20.4.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 12:50-13:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,1 28 18 6,2 28 2800 440 710 130 11 2600Pv.kentältä lähtevä 1,5 11 4,0 6,6 23 2200 440 370 89 10 1800
28.4.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 10:55-11:10; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 8 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 3,0 43 31 6,2 30 2600 450 650 130 15 3900Pv.kentältä lähtevä 2,6 25 15 6,5 22 1900 650 45 110 11 3200
3.5.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 10:00-10:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 8 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 9,5 12 6,2 23 2000 110Pv.kentältä lähtevä 4,9 1,7 <1 21 900 35
17.5.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 9:30-9:45; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,5 12 4,9 25 1500 100Pv.kentältä lähtevä 9,5 <1 <1 21 760 18
30.5.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 9:40-9:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 21 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 18,9 8,9 1,8 29 1200 95Pv.kentältä lähtevä 15,1 4,2 <1 28 850 31
13.6.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 9:10-9:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 13,3 9,3 3,2 27 1400 87Pv.kentältä lähtevä 9,4 <1 <1 21 690 13
19.6.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 7:39-7:51; Näytt.ottaja Pertti Kärkkäinen;
Pv.kentälle tuleva P 24 10 6,8 34 1600 500 560 140 17 3600Pv.kentältä lähtevä P 4,7 <1 6,9 27 1100 65 <2 41 6 850
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRikkasuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
29.6.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 10.10-10.20; Näytt.ottaja TPP, KRA; Pato 11 cm; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8;
Pv.kentälle tuleva 15,9 13 5,0 32 1700 110Pv.kentältä lähtevä 15,9 3,3 <1 30 950 25
12.7.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 9.25-9.50; Näytt.ottaja KRa; Pato 15 cm; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 4 /8;
Pv.kentälle tuleva 19,4 18 7,6 6,5 41 2500 170 920 130 25 5800Pv.kentältä lähtevä 16,2 2,5 <1 6,5 30 860 6 <2 22 <2 790
18.7.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 7:50-8:05; Näytt.ottaja Perttu Kärkkäinen;
Pv.kentälle tuleva 68 4,0 5,5 61 4700 520 830 180 6 2400Pv.kentältä lähtevä 6,6 <1 6,4 29 1400 330 <2 37 4 860
28.7.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 4:30-4:55; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 12 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 21,5 130 88 89 6000 320Pv.kentältä lähtevä 19,2 5,0 <1 32 1000 35
8.8.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 17:45-18:05; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 20,8 14 3,9 62 3500 210Pv.kentältä lähtevä 19,4 2,1 <1 34 970 28
23.8.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 9:35-9:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,2 97 47 6,0 62 4600 620 1200 190 23 5200Pv.kentältä lähtevä 15,5 6,6 <1 6,3 33 1700 320 99 46 5 1400
5.9.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 9:45-10:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 9 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 8,8 16 5,1 43 2700 210Pv.kentältä lähtevä 8,1 1,8 <1 22 780 28
19.9.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 9:30-9:45; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 7 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 5,9 28 7,7 35 3000 230Pv.kentältä lähtevä 4,7 1,5 <1 21 570 26
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRikkasuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
3.10.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 9:45-9:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 3,1 19 9,6 24 2400 180Pv.kentältä lähtevä 3,6 1,1 <1 20 860 24
17.10.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 11:35-11:50; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 4,6 10 3,8 19 2000 130Pv.kentältä lähtevä 4,3 1,0 <1 13 630 18
31.10.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 9:55-10:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,9 41 29 6,9 21 3200 990 970 140 52 5200Pv.kentältä lähtevä 2,5 2,2 <1 6,7 15 2000 1000 9 34 17 1100
16.11.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 12.10-12.25; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 3 cm; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Pv.kentälle tuleva 0,80 21 11 19 2900 180Pv.kentältä lähtevä 0,40 8,3 3,0 17 870 90
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRuokosuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
13.1.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 12:05; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -14 C-ast;
Ohitus 0,20 6,2 3,3 15 1100 220
17.3.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 10:50-11:00; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen, Tuomo Pouti; Ilm.lt. 1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,60 31 25 14 850 73Pv.kentältä lähtevä 0,60 4,7 2,5 25 810 63
4.4.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 10:40-10:50; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,80 64 59 5,8 8,8 840 220 310 53 5 3100Pv.kentältä lähtevä 1,2 9,9 6,2 6,0 12 660 200 72 32 4 2000
13.4.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 14:30-14:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,40 100 92 5,9 19 1300 88 460 96 10 5900Pv.kentältä lähtevä 0,40 18 13 6,0 18 1000 100 240 53 8 3100
21.4.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 11:55-12:10; Näytt.ottaja MS, TPP; Ilm.lt. 2,5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,80 86 74 5,9 34 2700 130 990 120 7 4400Pv.kentältä lähtevä 2,0 13 5,5 5,9 30 2100 170 650 71 7 1900
25.4.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 13:55-14:05; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,70 26 19 24 1700 65Pv.kentältä lähtevä 0,60 5,9 1,1 32 1500 72
2.5.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 14:10-14:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 15,6 33 25 31 2000 77Pv.kentältä lähtevä 6,2 5,5 <1 36 1400 70
18.5.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 13:15-13:25; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 12 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 13,6 15 7,8 28 1300 69Pv.kentältä lähtevä 9,0 3,6 <1 42 1400 65
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRuokosuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
1.6.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 11:05-11:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 22 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 20,1 14 8,7 18 600 77Pv.kentältä lähtevä 11,9 9,8 1,0 52 1600 97
16.6.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 10.30-10.40; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8;
Pv.kentälle tuleva 15,9 11 5,6 17 550 80Pv.kentältä lähtevä 9,1 9,4 2,1 44 1200 74
27.6.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 11.20-11.30; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 4 /8;
Pv.kentälle tuleva 21,5 15 8,7 24 790 81Pv.kentältä lähtevä 12,6 26 6,7 56 1600 130
11.7.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 12.30-12.40; Näytt.ottaja TPP / KRA; Pato 4 cm; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 5 /8;
Pv.kentälle tuleva 19,8 29 10 38 1600 89Pv.kentältä lähtevä 13,2 12 1,7 50 1300 400
27.7.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 10:40-11:00; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 23 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 19,3 29 13 47 1900 70Pv.kentältä lähtevä 17,8 2,5 <1 41 910 41
8.8.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 11:45-12:00; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 20,5 20 7,0 39 1600 81Pv.kentältä lähtevä 14,3 6,1 <1 53 1100 80
25.8.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 10:25-10:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,9 17 6,5 37 2000 60Pv.kentältä lähtevä 12,2 3,0 <1 43 1000 42
7.9.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 11:30-11:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 16 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 12,4 61 49 29 1200 150Pv.kentältä lähtevä 9,2 6,2 <1 53 1000 82
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRuokosuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
20.9.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 11:25-11:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 8,1 35 24 18 550 93Pv.kentältä lähtevä 5,7 7,7 <1 49 1100 110
6.10.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 11:15-11:25; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,8 33 24 20 1200 73Pv.kentältä lähtevä 1,9 3,9 <1 30 890 44
19.10.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 11:15-11:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 3,2 17 9,7 14 920 59Pv.kentältä lähtevä 4,0 3,6 <1 35 1100 58
2.11.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 11:40; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,7 20 14 24 2000 49Pv.kentältä lähtevä 1,6 2,4 <1 27 890 43
17.11.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 13:00-13:15; Näytt.ottaja LH; Ilm.lt. 0 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 6,1 18 10 19 2100 47Pv.kentältä lähtevä 1,2 6,8 1,3 37 1500 110
20.12.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 12:05-12:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 6,3 19 12 17 1700 59Pv.kentältä lähtevä 0,70 3,0 <1 34 1300 71
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYTiirinsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
16.2.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 13:05; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -5 C-ast;
KK1 lähtevä 0,30 <1 <1 4,9 610 3
8.3.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 15:40-15:55; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 1 C-ast;
KK1 tuleva 2,6 44 18 21 2300 160KK1 lähtevä 0,90 1,9 <1 13 1600 13
31.3.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 10:55-11:05; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 3 C-ast;
KK1 tuleva 1,0 6,8 3,2 9,5 1300 94KK1 lähtevä 0,40 2,3 <1 7,4 1500 15
7.4.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 14:25-14:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 7 C-ast;
KK1 tuleva 1,3 30 24 6,1 11 1400 170 690 76 15 5100KK1 lähtevä 0,40 4,5 1,3 6,3 6,6 1000 100 520 14 <2 1700
14.4.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 11.15-11.25; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 30 cm; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 0 /8;
KK1 tuleva 1,1 7,4 1,5 5,6 19 1200 140 530 42 9 2700KK1 lähtevä 0,90 7,6 1,2 5,8 18 1400 110 680 35 8 3000
19.4.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 11.00-11.05; Näytt.ottaja Hakkarainen Hannu; Pato 32 cm; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8;
KK1 tuleva 4,2 7,8 1,3 5,6 21 1300 140 530 39 9 2300KK1 lähtevä 3,0 6,8 <1 6,0 20 1400 110 640 35 8 2500
28.4.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 10:35-10:40; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 6 C-ast;
KK1 tuleva 7,5 8,9 <1 5,6 30 1800 180 630 70 9 2300KK1 lähtevä 6,0 5,1 <1 5,9 25 1300 130 510 40 9 2000
10.5.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 10:25-10:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 12 C-ast;
KK1 tuleva 14,5 9,8 <1 5,7 34 1900 69 630 64 9 3000KK1 lähtevä 13,1 3,7 <1 6,0 31 1300 48 280 35 5 2100
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYTiirinsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
23.5.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 11:05-11:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 20 C-ast;
KK1 tuleva 18,5 24 15 39 1500 110KK1 lähtevä 14,0 5,5 1,0 42 1400 55
9.6.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 11:00-11:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 4 C-ast;
KK1 tuleva 8,7 29 14 24 1500 170KK1 lähtevä 8,1 7,9 <1 57 2300 67
20.6.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 12:30-12:40; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 16 C-ast;
KK1 tuleva 16,1 17 5,8 6,1 34 1700 150 590 80 23 6700KK1 lähtevä 19,7 7,3 <1 6,7 51 2500 27 800 74 <2 5100
6.7.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 10.40-10.50; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 27 cm; Ilm.lt. 11 C-ast; Pilv. 8 /8;
KK1 tuleva 12,4 78 19 4,8 55 4000 950 1000 96 12 5300KK1 lähtevä 13,5 6,1 <1 6,4 38 2500 270 810 54 9 3400
6.7.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 13:00; Näytt.ottaja Pennanen Timo;
KK1 lähtevä, rankkasadenäyte 8,4 <1 6,5 36 2400 300 810 53 8 3100
21.7.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 11:10-11:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 18 C-ast;
KK1 tuleva 17,3 29 17 41 1300 110KK1 lähtevä 19,9 9,8 1,8 39 1600 44
2.8.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 11:05-11:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 19 C-ast;
KK1 tuleva 20,5 36 16 26 1800 240KK1 lähtevä 19,2 8,5 1,0 56 1900 57
18.8.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 11:25-11:35; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 16 C-ast;
KK1 tuleva 13,9 18 8,8 6,0 28 1100 75 440 88 38 7800KK1 lähtevä 17,3 4,2 <1 6,6 41 1300 23 240 46 37 2800
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYTiirinsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
31.8.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 10:55-11:05; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 13 C-ast;
KK1 tuleva 11,5 19 8,3 22 1300 120KK1 lähtevä 12,7 3,1 <1 32 1200 28
15.9.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 11:10-11:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 12 C-ast;
KK1 tuleva 9,9 24 11 22 1600 150KK1 lähtevä 9,8 <1 <1 28 1200 30
28.9.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 10:50-10:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 11 C-ast;
KK1 tuleva 10,3 22 10 19 1400 120KK1 lähtevä 11,2 5,6 <1 29 1500 47
12.10.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 11.15-11:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -2 C-ast;
KK1 tuleva 2,2 13 4,9 17 1500 130KK1 lähtevä 1,8 4,0 <1 20 1400 43
26.10.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 10:35-10:45; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -2 C-ast;
KK1 tuleva 1,3 13 6,5 6,4 18 1500 72 880 120 48 15000KK1 lähtevä 0,50 2,8 <1 6,8 20 1400 140 550 44 16 3100
10.11.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 11:10-11:25; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -7 C-ast;
KK1 tuleva 2,2 12 4,8 25 1800 140KK1 lähtevä 0,10 4,7 <1 25 2600 69
14.12.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 13.50-13.55; Näytt.ottaja TA / TPP; Pato 10 cm; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
KK1 tuleva 0,70 14 5,7 21 1800 110KK1 lähtevä 0,30 5,2 <1 26 2500 58
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYVeteläsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
12.4.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 12:45; Näytt.ottaja Sarpakunnas Miika; Pato 19,0 cm; Ilm.lt. 8,0 C-ast; Pilv. 4 /8;
Kasv.kentältä lähtevä 1,2 4,4 1,2 5,8 19 870 86 360 26 5 1500
18.4.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 17:05-17:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 6 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 2,4 19 13 6,0 17 1100 75 540 32 10 3700Kasv.kentältä lähtevä 1,9 14 10 6,2 14 1000 82 470 34 13 2000
27.4.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 9:40-9:46; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 8 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 4,6 9,7 3,1 6,1 19 1400 90 580 36 9 2700Kasv.kentältä lähtevä 4,7 4,9 <1 6,1 17 1200 120 450 32 9 1400
3.5.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 12:40-12:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 13 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 10,0 53 25 6,2 26 1300 54 440 71 11 7800Kasv.kentältä lähtevä 8,9 2,5 <1 6,2 15 890 140 270 25 11 1600
18.5.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 11:00-11:10; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 10 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 8,6 26 16 6,5 15 800 59 300 44 13 3800Kasv.kentältä lähtevä 10,7 2,9 <1 6,6 13 570 110 70 21 10 1200
2.6.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 10:40-10:55; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 22 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 13,8 13 8,8 8,4 400 29Kasv.kentältä lähtevä 17,6 2,6 <1 12 380 19
15.6.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 13:40-13:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 21 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 15,9 7,4 2,7 6,7 320 26Kasv.kentältä lähtevä 16,2 1,8 <1 10,0 300 17
28.6.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 9.50-10.00; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 14 cm; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8;
Kasv.kentälle tuleva 10,3 13 6,0 11 460 27Kasv.kentältä lähtevä 15,5 3,5 <1 14 380 28
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYVeteläsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
13.7.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 19.15-19.20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Pato 11,5 cm; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 215 ast.;
Kasv.kentälle tuleva 13,0 12 5,4 6,3 13 650 34 200 29 11 3900Kasv.kentältä lähtevä 17,3 3,6 <1 6,4 16 640 53 120 28 12 2200
28.7.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 8:50-9:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 17 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 10,8 9,1 4,4 12 490 25Kasv.kentältä lähtevä 16,2 3,4 1,0 15 540 27
9.8.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 8:35-8:45; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 15 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 11,2 6,6 2,5 9,9 410 21Kasv.kentältä lähtevä 14,6 3,3 <1 14 500 25
14.8.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 18:00; Näytt.ottaja Mika Lappalainen;
Kasv.kentälle tuleva P 5,7 1,7 6,3 18 970 94 350 23 7 2900Kasv.kentältä lähtevä P 4,1 <1 6,4 25 1100 140 270 29 8 2500
16.8.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 13:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 14 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva P 7,2 2,1 6,5 15 670 34 220 26 13 3900Kasv.kentältä lähtevä P 3,6 <1 6,6 17 630 58 120 25 9 2300
22.8.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 8:45-8:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 17 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 11,5 13 6,1 16 710 31Kasv.kentältä lähtevä 14,3 3,2 <1 20 790 26
6.9.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 9:30-9:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 7 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 6,4 4,8 2,0 8,1 400 22Kasv.kentältä lähtevä 7,4 3,2 <1 12 450 24
21.9.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 10:15-10:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 7 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 7,4 5,8 2,0 8,4 370 20Kasv.kentältä lähtevä 6,8 2,4 <1 8,5 360 17
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYVeteläsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
5.10.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 9:15-9:25; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -2 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 4,5 4,6 1,8 7,8 480 18Kasv.kentältä lähtevä 3,5 2,7 <1 11 570 18
18.10.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 10:35-10:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 5,5 10 5,8 6,4 9,4 520 31 210 28 19 4500Kasv.kentältä lähtevä 4,5 2,2 <1 6,6 7,1 430 89 110 15 14 1500
3.11.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 8:55-9:05; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -4 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 3,3 3,6 1,7 10 400 25Kasv.kentältä lähtevä 1,1 2,6 <1 10 580 19
17.11.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 8:45-9:00; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. 0 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 3,5 5,1 2,6 7,7 460 22Kasv.kentältä lähtevä 1,6 2,6 1,1 6,0 440 15
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYVilponsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
19.2.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 9:05-9:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,20 2,4 <1 19 1700 28Pv.kentältä lähtevä 0,10 1,2 <1 34 1100 23
10.3.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 11:05-11:20; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,40 4,0 <1 33 2200 44Pv.kentältä lähtevä 0,40 <1 <1 47 1400 21
5.4.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 11:15-11:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 3 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,70 1,0 <1 5,0 12 1100 280 400 25 12 440Pv.kentältä lähtevä 0,20 <1 <1 4,7 46 1500 53 440 19 4 1400
13.4.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 10:45-11:00; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,4 3,3 <1 5,1 22 1600 64 630 54 9 790Pv.kentältä lähtevä 1,8 2,2 <1 5,1 22 1100 48 400 32 <2 690
21.4.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 10:20-10:40; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast; Virt ~3 l/s;
Pv.kentälle tuleva 1,1 3,6 <1 5,2 44 2200 77 1100 67 15 1500Pv.kentältä lähtevä 1,0 <1 <1 5,2 38 1900 81 850 41 6 1500
27.4.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäNäytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 10 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 3,7 4,9 <1 5,3 40 2300 70 1100 56 10 1600Pv.kentältä lähtevä 3,9 3,8 <1 5,2 40 2400 220 1000 47 7 2100
2.5.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 11:35-11:45; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 14 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 8,5 4,0 <1 5,7 55 3400 69 1700 71 15 2800Pv.kentältä lähtevä 7,5 1,6 <1 5,1 49 2300 330 960 33 4 1800
19.5.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 9:30-9:45; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 13,4 8,2 <1 60 3000 71Pv.kentältä lähtevä 11,3 1,3 <1 56 1400 22
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYVilponsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
2.6.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 9:30-9:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 20 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 18,2 17 <1 63 2800 85Pv.kentältä lähtevä 15,4 2,5 <1 65 1400 35
13.6.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 11:50-12:05; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 13,5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,0 11 <1 64 2600 53Pv.kentältä lähtevä 11,8 1,7 <1 55 1200 27
30.6.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 10.10-10.20; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 6 cm; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 3 /8;
Pv.kentälle tuleva 21,7 24 2,8 37 3800 130Pv.kentältä lähtevä 17,2 5,6 <1 89 2200 54
5.7.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 14.10-14.20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Pato 22,5 cm; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
Pv.kentälle tuleva 14 1,1 5,2 110 5300 180 2600 75 5 5000Pv.kentältä lähtevä 2,4 <1 4,8 79 2100 30 360 51 5 2800
14.7.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 9.50-10.00; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 12 cm; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8;
Pv.kentälle tuleva 18,7 19 <1 110 5600 92Pv.kentältä lähtevä 17,5 5,1 <1 100 3200 50
26.7.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 11:35-11:45; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 26 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 21,2 21 1,6 95 4600 91Pv.kentältä lähtevä 19,7 4,7 <1 110 2800 52
8.8.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 9:30-9:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 18,4 13 <1 77 3300 50Pv.kentältä lähtevä 16,2 3,8 <1 68 1600 39
22.8.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 13:35-13:50; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 20 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 19,2 3,8 <1 5,4 110 5200 270 3200 40 6 4900Pv.kentältä lähtevä 19,0 <1 <1 4,7 80 1800 35 550 25 3 2700
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYVilponsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
8.9.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 10:10-10:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 11 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,5 7,4 <1 72 3600 36Pv.kentältä lähtevä 10,7 1,6 <1 63 1900 24
22.9.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 9:25-9:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 7 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 8,3 7,0 <1 62 3200 40Pv.kentältä lähtevä 7,5 1,8 <1 64 1600 26
4.10.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 10:15-10:25; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 4,4 4,2 <1 100 5300 30Pv.kentältä lähtevä 4,8 1,3 <1 62 2100 21
20.10.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 9:35-9:45; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,8 5,3 <1 61 4400 42Pv.kentältä lähtevä 3,5 1,3 <1 55 2000 21
1.11.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 10:40-10:50; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,4 12 <1 5,6 96 6900 790 3000 170 32 4200Pv.kentältä lähtevä 2,0 2,5 <1 4,9 61 3300 770 980 31 12 2100
15.11.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 11.20-11.35; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 7 cm; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;
Pv.kentälle tuleva 0,40 15 2,7 31 3300 110Pv.kentältä lähtevä 0,30 2,3 <1 77 2700 34
15.12.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 14.20-14.30; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 11 cm; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Pv.kentälle tuleva 0,20 5,6 <1 52 4000 78Pv.kentältä lähtevä 0,30 <1 <1 52 3300 24
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYHirsisuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
13.4.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 15:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 3 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,4 4,9 2,1 5,9 17 870 100 300 25 8 3300
21.4.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 13:10-13:25; Näytt.ottaja MS, TPP; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,8 2,1 <1 5,7 24 1300 150 430 35 8 2200Pv.kentältä lähtevä 1,2 1,4 <1 5,1 15 380 <5 <2 27 <2 220
12.5.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 16:20-16:30; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,7 5,7 <1 6,4 19 600 26Pv.kentältä lähtevä 8,8 2,2 <1 4,5 29 480 39
25.5.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 10:45-10:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 18 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 13,3 11 3,0 6,2 15 500 40Pv.kentältä lähtevä 14,8 <1 <1 4,4 21 410 12
6.6.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 13:10-13:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 9 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 10,9 9,1 2,8 6,4 13 470 50Pv.kentältä lähtevä 12,6 <1 <1 4,5 24 410 12
20.6.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 11:25-11:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 12 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,6 5,3 <1 6,4 19 580 24Pv.kentältä lähtevä 12,9 1,3 <1 4,5 34 510 18
7.7.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 14.55-15.05; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 21 cm; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8;
Pv.kentälle tuleva 19,5 20 6,8 6,0 27 1300 170 380 40 13 4900Pv.kentältä lähtevä 19,5 <1 <1 5,2 28 550 10 <2 12 6 340
18.7.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 11:15-11:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 19 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 16,6 11 1,7 6,0 20 1400 110 390 39 8 4300Pv.kentältä lähtevä 18,3 <1 <1 4,8 61 480 <2 <2 13 7 280
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYHirsisuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
1.8.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 13:15-13:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 20 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 19,9 12 3,5 6,3 21 1100 120 240 41 9 6000Pv.kentältä lähtevä 19,9 <1 <1 5,4 30 590 5 5 19 7 340
16.8.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 9:15-9:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 12,8 12 3,7 6,5 22 1100 140 320 35 14 5800Pv.kentältä lähtevä 14,8 <1 <1 5,8 21 520 3 2 13 11 180
1.9.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 12:45-12:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 12,9 12 3,5 6,4 13 750 33Pv.kentältä lähtevä 12,8 <1 <1 5,7 17 390 7
12.9.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 9:20-9:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 10 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 8,9 11 2,8 6,4 13 590 32Pv.kentältä lähtevä 11,2 <1 <1 5,7 14 300 11
29.9.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 13:15-13:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 10,3 11 3,5 6,4 13 620 54 210 34 11 5000Pv.kentältä lähtevä 10,9 <1 <1 5,9 12 280 <2 6 11 9 92
10.10.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 10:30-10:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 4,4 12 4,8 6,2 9,8 660 36Pv.kentältä lähtevä 4,8 <1 <1 5,5 9,3 260 6
27.10.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 11:10-11:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,3 12 4,8 6,3 11 640 61Pv.kentältä lähtevä 1,4 <1 <1 5,6 8,0 290 7
8.11.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 10:35-10:45; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -9 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,10 6,2 2,4 6,8 14 770 40Pv.kentältä lähtevä 0,10 <1 <1 5,3 13 470 11
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYHirsisuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
12.12.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 12:40; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 25 cm; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Ohitus 0,30 4,0 <1 6,4 12 740 19
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYIsoneva 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
14.4.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 9:15-9:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,2 2,5 <1 5,1 29 1000 58 340 24 4 1200Pv.kentältä lähtevä 0,30 <1 <1 4,9 29 930 140 200 19 5 1100
20.4.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 10:00-10:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,6 3,1 <1 5,2 35 1300 62 420 33 7 1400Pv.kentältä lähtevä 1,6 1,3 <1 4,9 30 1100 200 200 26 5 1300
27.4.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 12:15-12:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 9 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 6,3 4,1 <1 5,6 45 2000 64 760 53 16 3000Pv.kentältä lähtevä 4,7 1,7 <1 5,0 35 1400 300 220 29 8 1600
11.5.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 9:55-10:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 6 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 12,6 11 <1 5,9 44 1600 43 460 75 10 4700Pv.kentältä lähtevä 9,6 4,3 <1 5,4 48 1400 120 330 56 16 3900
24.5.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 9:20-9:30; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 16 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 167 23 5,9 48 1500 120Pv.kentältä lähtevä 12,9 8,9 <1 54 1400 81
7.6.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 14:00-14:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 20 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 18,9 13 3,5 50 1500 130Pv.kentältä lähtevä 12,3 13 2,5 55 1600 120
21.6.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 15:25-15:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 24 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 22,2 15 <1 86 3500 110Pv.kentältä lähtevä 15,4 11 <1 80 2600 94
4.7.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 14.40-14.50; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 9 cm; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8;
Pv.kentälle tuleva 16,3 17 <1 77 2700 170Pv.kentältä lähtevä 13,8 21 1,6 85 2600 180
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYIsoneva 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
20.7.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 15:10-15:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 22 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 25,0 9,0 <1 74 2600 96Pv.kentältä lähtevä 16,9 9,7 <1 91 2500 110
4.8.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 13:45-13:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 20 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 20,2 14 1,8 62 1800 150Pv.kentältä lähtevä 16,3 27 4,0 69 2100 170
17.8.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 15:55-16:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 18 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 16,9 8,0 <1 6,1 59 1500 76 270 100 20 7100Pv.kentältä lähtevä 14,7 6,5 <1 5,3 74 1500 36 240 87 30 5700
29.8.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 14:25-14:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,6 11 <1 61 2100 160Pv.kentältä lähtevä 11,5 58 11 110 3200 590
12.9.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 16:40-16:50; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 13,5 12 2,6 57 2300 140Pv.kentältä lähtevä 11,8 48 7,0 98 3000 500
27.9.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuNäytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,1 49 6,6 68 4500 410Pv.kentältä lähtevä 10,2 40 5,0 80 2600 420
25.10.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 14:55-15:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,9 52 20 6,2 48 2900 35 1300 220 19 21000Pv.kentältä lähtevä 2,1 8,0 <1 5,8 73 2500 29 850 250 140 8500
7.11.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 10:00-10:15; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -9 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,30 18 3,8 53 2500 120Pv.kentältä lähtevä 0,40 6,2 <1 92 2100 150
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYIsoneva 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
7.12.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 11:05-11:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,40 5,2 <1 47 2000 70Pv.kentältä lähtevä 0,20 2,5 <1 53 1300 72
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKaikonsuo 1-3 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/7
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
27.1.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 10:30-11:00; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;
Kosteikolle tuleva 1,0 19 11 6,7 14 1600 430Kosteikolta lähtevä 0,20 13 2,3 6,0 39 1500 130
18.2.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 10:25-10:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -6 C-ast;
Kosteikolle tuleva 0,20 6,4 1,3 6,3 14 1100 160 530 170 89 7900Kosteikolta lähtevä 0,10 3,7 1,5 6,1 13 950 110 420 110 57 3300
30.3.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 11:00-11:10; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 4 C-ast;
Kosteikolle tuleva 0,20 4,8 1,9 6,2 11 960 270 280 58 33 3800Kosteikolta lähtevä 0,60 10 2,6 6,2 15 1100 110 500 71 28 5900
7.4.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 10:55-11:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 5 C-ast;
Kosteikolle tuleva 1,1 3,4 <1 5,8 13 830 130 240 49 21 1900Kosteikolta lähtevä 0,20 4,3 <1 6,0 12 680 67 180 54 19 2400
12.4.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 10:30-10:40; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 5 C-ast;
Kosteikolle tuleva 2,7 4,1 <1 5,8 17 890 92 220 57 18 2100Kosteikolta lähtevä 0,80 3,7 <1 5,9 13 740 98 150 46 12 1600
19.4.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 9.50-10.00; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 49 cm; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Kosteikolle tuleva 2,2 23 8,3 6,0 37 1800 62 510 190 69 9100Kosteikolta lähtevä 0,60 27 20 5,8 31 1200 130 100 89 12 2800
28.4.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 11:50-12:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast;
Kosteikolle tuleva 6,3 26 19 6,5 32 2100 170 670 90 22 4800Kosteikolta lähtevä 6,5 7,6 1,4 6,2 23 1100 49 42 67 7 2400
9.5.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 10:05-10:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;
Kosteikolle tuleva 9,3 13 4,8 6,2 23 1200 240Kosteikolta lähtevä 10,6 16 3,2 6,0 37 1100 95
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKaikonsuo 1-3 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/7
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
8.6.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 10:00-10:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 7 C-ast;
Kosteikolle tuleva 9,5 24 12 6,4 29 1200 250Kosteikolta lähtevä 11,4 12 2,9 6,2 26 760 81
5.7.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 9.55-10.05; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 14 cm; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8;
Kosteikolle tuleva 11,7 25 9,8 6,2 34 1300 170Kosteikolta lähtevä 13,5 14 2,4 6,0 38 1100 100
3.8.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 9:45-9:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 17 C-ast;
Kosteikolle tuleva 13,2 19 4,7 6,2 35 1200 190Kosteikolta lähtevä 14,7 15 2,1 6,0 41 990 82
30.8.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 10:330-10:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;
Kosteikolle tuleva 8,4 15 5,3 6,4 25 1000 210Kosteikolta lähtevä 11,3 14 4,3 6,2 38 990 140
26.9.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 9:45-9:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 11 C-ast;
Kosteikolle tuleva 8,8 23 8,2 6,2 32 1200 170Kosteikolta lähtevä 9,6 5,9 <1 6,2 24 750 88
24.10.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 10:00-10:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 2 C-ast;
Kosteikolle tuleva 3,4 18 8,3 6,3 22 1200 190Kosteikolta lähtevä 1,6 6,7 <1 6,5 23 790 74
8.12.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 13:55-14:05; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -1 C-ast;
Kosteikolle tuleva 0,60 26 14 6,3 24 1200 240Kosteikolta lähtevä 0,20 20 5,4 6,0 39 1000 190
18.2.2016 4336 / Kaikkos2 Kaikonsuo kosteikko 2Klo 12:40-12:50; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -6 C-ast;
Kosteikolle tuleva 0,30 11 5,9 6,3 16 1200 240Kosteikolta lähtevä 0,10 4,5 1,9 6,1 15 1100 150
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKaikonsuo 1-3 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/7
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
30.3.2016 4336 / Kaikkos2 Kaikonsuo kosteikko 2Klo 11:40-11:50; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 4 C-ast;
Kosteikolle tuleva 1,0 11 7,0 6,3 20 1200 190 400 110 64 5200Kosteikolta lähtevä 1,0 5,0 1,9 6,2 18 1300 110 490 87 47 3800
7.4.2016 4336 / Kaikkos2 Kaikonsuo kosteikko 2Klo 12:20-12:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 5 C-ast;
Kosteikolle tuleva 1,3 5,0 2,2 5,3 16 810 170 160 27 <2 620Kosteikolta lähtevä 0,40 3,3 1,0 5,8 14 650 110 100 27 4 1100
12.4.2016 4336 / Kaikkos2 Kaikonsuo kosteikko 2Klo 12:10-12:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 5 C-ast;
Kosteikolle tuleva 2,8 4,1 1,0 5,4 25 860 92 61 35 3 940Kosteikolta lähtevä 1,3 5,3 2,5 5,7 24 820 140 51 32 4 1400
19.4.2016 4336 / Kaikkos2 Kaikonsuo kosteikko 2Klo 11.25-11.35; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 70 cm; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Kosteikolle tuleva 2,2 4,6 1,2 5,4 36 1000 96 72 44 6 1800Kosteikolta lähtevä 1,4 3,9 <1 5,3 34 920 84 49 32 4 1500
28.4.2016 4336 / Kaikkos2 Kaikonsuo kosteikko 2Klo 12:55-13:10; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast;
Kosteikolle tuleva 3,3 5,2 <1 5,4 39 1100 99 100 50 12 1800Kosteikolta lähtevä 4,2 5,7 <1 5,5 32 950 70 38 98 8 1700
9.5.2016 4336 / Kaikkos2 Kaikonsuo kosteikko 2Klo 11:00-11:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;
Kosteikolle tuleva 14,0 7,5 <1 6,1 37 1000 86Kosteikolta lähtevä 13,9 5,2 <1 6,2 38 1000 64
8.6.2016 4336 / Kaikkos2 Kaikonsuo kosteikko 2Klo 11:30-11:45; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 7 C-ast;
Kosteikolle tuleva 13,7 17 4,9 6,5 45 1200 120Kosteikolta lähtevä 13,4 16 5,1 6,5 45 1300 95
5.7.2016 4336 / Kaikkos2 Kaikonsuo kosteikko 2Klo 11.10-11.20; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 29 cm; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8;
Kosteikolle tuleva 14,3 20 1,9 6,0 51 2200 28 180 230 36 5600Kosteikolta lähtevä 14,3 12 1,4 6,2 47 1300 23 <2 98 14 5900
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKaikonsuo 1-3 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 4/7
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
3.8.2016 4336 / Kaikkos2 Kaikonsuo kosteikko 2Klo 10:30-10:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 17 C-ast;
Kosteikolle tuleva 17,4 19 2,4 6,1 46 1200 110Kosteikolta lähtevä 17,7 16 <1 6,1 42 1200 80
30.8.2016 4336 / Kaikkos2 Kaikonsuo kosteikko 2Klo 11:25-11:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;
Kosteikolle tuleva 12,1 10 1,4 6,2 44 1000 95Kosteikolta lähtevä 11,5 5,5 <1 6,1 43 970 56
26.9.2016 4336 / Kaikkos2 Kaikonsuo kosteikko 2Klo 10:25-10:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 11 C-ast;
Kosteikolle tuleva 9,7 6,7 <1 6,1 41 980 77Kosteikolta lähtevä 9,4 5,7 <1 6,2 38 940 68
24.10.2016 4336 / Kaikkos2 Kaikonsuo kosteikko 2Klo 10:45-11:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 2 C-ast;
Kosteikolle tuleva 2,6 3,1 <1 6,3 43 1000 84Kosteikolta lähtevä 1,7 6,6 1,0 6,3 38 960 80
8.12.2016 4336 / Kaikkos2 Kaikonsuo kosteikko 2Klo 10:45-11:05; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -1 C-ast;
Kosteikolle tuleva 1,3 6,4 2,6 6,2 28 1200 250Kosteikolta lähtevä 0,50 3,3 <1 5,9 37 800 72
18.2.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -6 C-ast;
Kosteikolle tuleva 0,20 34 27 6,5 12 1400 310 660 85 18 5500Kosteikolta lähtevä 0,20 15 10 6,2 14 1300 200 650 82 25 5000
30.3.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Klo 12:20-12:30; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 6 C-ast;
Kosteikolle tuleva 1,0 17 11 6,6 15 1800 83Kosteikolta lähtevä 0,60 11 4,7 6,2 19 1800 66
7.4.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Klo 13:35-13:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 5 C-ast;
Kosteikolle tuleva 1,2 14 9,1 5,8 15 1400 230 430 43 4 1700Kosteikolta lähtevä 0,50 9,7 5,1 6,0 12 970 110 370 41 5 2200
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKaikonsuo 1-3 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 5/7
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
12.4.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Klo 11:15-11:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 5 C-ast;
Kosteikolle tuleva 1,2 12 7,9 6,0 15 1100 190 360 38 5 1900Kosteikolta lähtevä 0,70 4,7 <1 6,0 9,1 620 17 120 39 4 2000
19.4.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Klo 10.30-10.45; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 19 cm; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Kosteikolle tuleva 1,4 28 21 5,9 32 1700 150 550 82 7 3500Kosteikolta lähtevä 1,1 7,8 1,9 6,0 13 640 16 30 62 6 2600
28.4.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Klo 11:05-11:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast;
Kosteikolle tuleva 4,7 6,2 <1 5,9 37 1700 90 530 110 65 5400Kosteikolta lähtevä 4,7 16 7,9 6,1 30 1300 88 240 140 41 5200
9.5.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Klo 11:45-11:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;
Kosteikolle tuleva 14,9 22 13 6,7 32 1700 130 500 110 23 6600Kosteikolta lähtevä 14,4 4,6 <1 6,2 33 1200 11 25 51 4 1800
26.5.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Klo 10:00-10:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 11 C-ast;
Kosteikolle tuleva 12,6 24 12 6,9 32 1700 140Kosteikolta lähtevä 13,3 3,8 <1 6,1 33 1200 47
8.6.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Klo 12:05-12:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 7 C-ast;
Kosteikolle tuleva 13,8 19 10 7,2 22 1000 140Kosteikolta lähtevä 12,0 4,4 <1 6,1 38 1300 65
22.6.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Klo 10:05-10:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 18 C-ast;
Kosteikolle tuleva 18,3 17 8,6 6,6 43 2200 110Kosteikolta lähtevä 17,2 7,3 <1 6,1 43 1700 93
5.7.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Klo 12.00-12.10; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 13 cm; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8;
Kosteikolle tuleva 13,2 29 14 6,2 47 2600 97Kosteikolta lähtevä 14,3 7,5 <1 6,1 38 1700 99
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKaikonsuo 1-3 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 6/7
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
19.7.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Klo 11:10-11:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 17 C-ast;
Kosteikolle tuleva 20,0 10 <1 5,6 62 2400 140 560 87 13 2600Kosteikolta lähtevä 17,9 10 1,8 6,2 45 1600 12 <2 87 9 3700
3.8.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Klo 11:00-11:15; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 17 C-ast;
Kosteikolle tuleva 17,3 16 1,9 6,5 43 2200 110Kosteikolta lähtevä 17,3 5,8 <1 6,1 43 1500 69
15.8.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Klo 10:05-10:15; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 14 C-ast;
Kosteikolle tuleva 14,0 14 2,1 6,7 37 1500 150 290 88 17 4700Kosteikolta lähtevä 14,2 3,8 <1 6,1 40 1200 11 10 46 3 1900
30.8.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Klo 12:30-12:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;
Kosteikolle tuleva 12,7 9,6 2,4 6,8 36 1700 430 260 120 31 6900Kosteikolta lähtevä 11,8 3,0 <1 6,3 32 1100 12 13 46 5 1600
13.9.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Klo 9:55-10:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 8 C-ast;
Kosteikolle tuleva 11,5 9,9 1,8 6,8 38 1700 100Kosteikolta lähtevä 9,2 5,8 <1 6,0 36 1500 60
26.9.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Klo 11:15-11:25; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 11 C-ast;
Kosteikolle tuleva 9,9 15 4,7 6,7 27 1700 130Kosteikolta lähtevä 9,7 5,8 <1 6,1 38 1500 72
13.10.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Klo 9:55-10:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 2 C-ast;
Kosteikolle tuleva 3,4 13 6,4 6,9 20 1900 100Kosteikolta lähtevä 3,7 2,6 <1 6,4 30 1400 49
24.10.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Klo 11:30-11:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 2 C-ast;
Kosteikolle tuleva 2,0 13 6,3 6,9 19 1900 110Kosteikolta lähtevä 2,0 2,5 <1 6,4 33 1300 52
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKaikonsuo 1-3 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 7/7
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
9.11.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Klo 9:50-10:05; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -8 C-ast;
Kosteikolle tuleva 1,1 32 19 6,9 26 2300 210Kosteikolta lähtevä 0,20 2,8 <1 6,4 31 1200 57
8.12.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Klo 12:25-12:50; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -1 C-ast;
Kosteikolle tuleva 0,30 24 15 6,4 24 2400 330 1200 130 50 8100Kosteikolta lähtevä 0,10 21 8,1 6,3 42 1500 9 210 82 10 6400
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKiertosuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
16.2.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 16:15-16:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -5 C-ast;
Tuotantoalueelle tuleva 0,40 64 56 10 880 87Tuotantoalueelta lähtevä 0,10 21 16 20 700 53
8.3.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 16:40-16:55; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 1 C-ast;
Tuotantoalueelle tuleva 1,8 54 45 19 1200 130Tuotantoalueelta lähtevä 0,60 27 22 24 1100 97
7.4.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 18:00-18:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
Tuotantoalueelle tuleva 0,50 49 40 6,0 10 1100 290 290 60 <2 2200Tuotantoalueelta lähtevä 0,30 23 18 6,0 10 910 260 210 36 <2 1300
14.4.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 9.55-10.05; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 17 cm; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 0 /8;
Tuotantoalueelle tuleva 0,80 29 23 5,9 22 1300 180 300 76 5 3200Tuotantoalueelta lähtevä 0,70 18 14 6,0 21 1200 240 270 54 5 2500
19.4.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 13.00-13.10; Näytt.ottaja Hakkarainen Hannu; Pato 34 cm; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8;
Tuotantoalueelle tuleva 1,6 48 38 6,0 31 1800 210 400 110 5 4200Tuotantoalueelta lähtevä 1,6 52 42 6,1 29 1800 270 390 110 5 4200
28.4.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 12:30-12:40; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 6 C-ast;
Tuotantoalueelle tuleva 5,4 48 35 6,1 38 2700 310 720 100 5 4100Tuotantoalueelta lähtevä 4,2 24 17 6,1 35 2300 450 420 80 8 3100
10.5.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 13:15-13:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast;
Tuotantoalueelle tuleva 13,4 29 18 6,6 38 2200 340 340 91 9 4400Tuotantoalueelta lähtevä 9,5 6,1 1,4 6,2 44 1500 170 71 53 10 1600
23.5.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 10:10-10:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 18 C-ast;
Tuotantoalueelle tuleva 13,9 37 20 39 2000 92Tuotantoalueelta lähtevä 11,6 9,6 3,0 42 1400 60
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKiertosuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
9.6.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 10:10-10:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 4 C-ast;
Tuotantoalueelle tuleva 9,1 17 8,3 34 1400 85Tuotantoalueelta lähtevä 9,4 6,9 1,3 35 1100 54
20.6.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 14:55-15:10; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 18 C-ast;
Tuotantoalueelle tuleva 17,6 20 9,8 6,5 40 2300 330 430 72 4 2800Tuotantoalueelta lähtevä 14,8 8,5 1,8 6,3 43 1600 270 37 58 7 1800
6.7.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 12.55-13.15; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Pato 32,5 cm; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
Tuotantoalueelle tuleva 13,4 47 17 6,3 50 2500 300 430 100 7 2900Tuotantoalueelta lähtevä 13,3 8,9 2,9 6,2 43 1800 340 71 62 9 1800
21.7.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 9:55-10:05; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 16 C-ast;
Tuotantoalueelle tuleva 17,0 17 8,6 6,5 41 1800 130 270 83 7 4100Tuotantoalueelta lähtevä 15,5 8,5 2,3 6,3 48 1500 200 23 71 9 3300
2.8.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 10:00-10:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 18 C-ast;
Tuotantoalueelle tuleva 18,4 22 15 34 1500 80Tuotantoalueelta lähtevä 17,7 5,9 1,7 41 1300 72
18.8.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 10:30-10:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 15 C-ast;
Tuotantoalueelle tuleva 15,2 41 36 32 1300 76Tuotantoalueelta lähtevä 14,9 3,8 1,0 40 1100 48
31.8.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 10:00-10:05; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 11 C-ast;
Tuotantoalueelle tuleva 6,2 2,6 31 1300 50Tuotantoalueelta lähtevä 4,2 <1 36 980 44
15.9.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 10:05-10:25; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 11 C-ast;
Tuotantoalueelle tuleva 8,1 3,3 24 1200 48Tuotantoalueelta lähtevä 4,2 <1 25 970 45
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKiertosuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
28.9.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 10:05-10:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 11 C-ast;
Tuotantoalueelle tuleva 10,4 5,9 2,1 20 980 45Tuotantoalueelta lähtevä 9,8 4,1 <1 26 750 42
12.10.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 10:10-10:25; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -2 C-ast;
Tuotantoalueelle tuleva 3,6 17 12 19 1200 52Tuotantoalueelta lähtevä 2,9 3,7 1,2 22 990 36
20.10.2016 4336 / Kiertok2 Kiertosuo kuomitus 2Klo 13:00-13:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 4 C-ast;
Tuotantoalueelle tuleva 3,4 13 8,4 6,8 19 1200 230 180 53 12 4100Tuotantoalueelta lähtevä 3,5 3,5 1,2 6,7 22 970 210 27 45 12 2100
10.11.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 14:10-14:25; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -8 C-ast;
Tuotantoalueelle tuleva 0,20 14 7,7 20 1200 68Tuotantoalueelta lähtevä 0,20 5,9 <1 79 2000 95
14.12.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 16.55-17.05; Näytt.ottaja TA / TPP; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Tuotantoalueelle tuleva 5,1 5,8 3,1 17 1500 40Tuotantoalueelta lähtevä 0,20 4,5 <1 63 1800 66
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKokkosuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
17.2.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 16:20-16:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,10 18 14 13 910 56Pv.kentältä lähtevä 0,10 23 18 10 960 62
7.4.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 17:00-17:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 6 C-ast;
Kosteikko tuleva 1,0 210 200 5,4 15 990 140 220 150 <2 6000Kosteikko lähtevä 0,50 110 99 5,5 14 960 160 250 110 <2 4300
12.4.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 14:20-14:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 6 C-ast;
Kosteikko tuleva 1,2 54 47 5,2 24 860 76 110 71 4 3700Kosteikko lähtevä 1,1 65 57 5,5 21 1600 88 180 82 4 4600
19.4.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 13.15-13.25; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 30 cm; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Kosteikko tuleva 1,2 160 140 5,2 29 1300 140 170 150 4 6900Kosteikko lähtevä 1,3 180 160 5,5 26 1500 140 270 190 5 9800
28.4.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 15:55-16:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast;
Kosteikko tuleva 4,7 72 64 5,1 33 1300 190 190 91 6 4300Kosteikko lähtevä 6,7 140 130 5,3 31 1400 220 210 140 7 7700
9.5.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 13:55-14:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 16 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 15,6 15 9,4 32 900 47Pv.kentältä lähtevä 14,9 15 9,2 30 1000 66
26.5.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 12:45-12:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 11 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 13,6 11 5,5 36 930 47Pv.kentältä lähtevä 13,7 11 3,1 35 1100 87
8.6.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 14:35-14:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 9 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,3 14 7,0 37 1000 62Pv.kentältä lähtevä 10,6 35 13 40 2000 270
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKokkosuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
22.6.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 12:25-12:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 18 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 21,0 41 28 41 1300 99Pv.kentältä lähtevä 17,6 29 17 43 1500 170
5.7.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 14.40-14.50; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 17 cm; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8;
Kosteikko tuleva 14,6 61 47 5,1 42 2000 580 94 100 8 4400Kosteikko lähtevä 14,4 39 20 6,1 37 1900 23 <2 240 9 5900
19.7.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 14:15-14:25; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 17 C-ast;
Kosteikko tuleva 18,2 9,4 5,2 5,0 43 1300 120 2 50 4 1700Kosteikko lähtevä 19,5 16 7,8 5,5 43 1200 58 7 79 8 2500
3.8.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 13:30-13:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 20 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 19,5 27 9,3 20 1400 130Pv.kentältä lähtevä 15,6 26 11 18 1700 250
15.8.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 12:50-13:00; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 17 C-ast;
Kosteikko tuleva 17,1 11 4,7 5,2 42 1500 280 <2 65 3 1800Kosteikko lähtevä 15,4 25 11 6,0 36 1300 15 5 130 8 3500
30.8.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 15:10-15:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,0 5,4 1,7 39 970 49Pv.kentältä lähtevä 10,3 8,2 3,4 38 960 65
13.9.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 12:55-13:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 11 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 12,4 94 76 40 1500 150Pv.kentältä lähtevä 10,7 11 3,6 30 1300 130
26.9.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 14:15-14:25; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,5 30 17 43 1200 100Pv.kentältä lähtevä 8,8 12 2,5 32 1300 140
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKokkosuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
13.10.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 13:05-13:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 3 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 4,4 5,7 2,5 34 1200 48Pv.kentältä lähtevä 4,1 32 21 31 1500 110
24.10.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 14:30-14:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 3 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,7 5,9 2,6 34 1200 55Pv.kentältä lähtevä 2,9 18 10 30 1400 110
9.11.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 13:00-13:10; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -8 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,70 6,8 3,9 42 2000 45Pv.kentältä lähtevä 1,1 8,3 4,0 45 2100 67
8.12.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 16:50-17:05; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,30 8,9 5,8 38 1300 55Pv.kentältä lähtevä 0,30 15 9,2 36 1200 84
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKonnun Turve 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/2
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. COD-Mn Kok. N Kok. PAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l
17.5.2016 4336 / KonTu Konnun TurveKlo 11:25-11:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,3 370 170 130 4500 1100Pv.kentältä lähtevä 7,9 19 3,7 34 1100 140
30.5.2016 4336 / KonTu Konnun TurveKlo 11:40-11:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 24 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 17,3 8,2 1,8 35 1100 410Pv.kentältä lähtevä 13,2 13 2,3 38 1200 240
13.6.2016 4336 / KonTu Konnun TurveKlo 10:50-10:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 16 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 10,2 12 3,6 30 1200 230Pv.kentältä lähtevä 10,5 5,2 <1 29 1100 190
29.6.2016 4336 / KonTu Konnun TurveKlo 12.10-12.20; Näytt.ottaja TPP, KRA; Pato <0 cm; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 7 /8; Virt ~0,1 l/s;
Pv.kentälle tuleva 16,3 18 5,7 36 1300 480Pv.kentältä lähtevä 14,2 9,6 <1 37 1100 100
12.7.2016 4336 / KonTu Konnun TurveKlo 11.45-11.57; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 23 C-ast; Virt ~1 l/s;
Pv.kentälle tuleva 20,4 8,9 <1 38 1300 520Pv.kentältä lähtevä 15,0 9,3 1,9 41 1000 110
28.7.2016 4336 / KonTu Konnun TurveKlo 6:30-6:40; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 12 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 19,3 14 1,3 43 1800 580Pv.kentältä lähtevä 15,6 13 2,1 46 1300 240
8.8.2016 4336 / KonTu Konnun TurveKlo 19:25-19:30; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 19,5 12 1,5 42 1700 530Pv.kentältä lähtevä 15,2 5,6 <1 42 1100 130
23.8.2016 4336 / KonTu Konnun TurveKlo 11:30-11:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 15,8 12 1,6 31 1800 150Pv.kentältä lähtevä 15,0 2,9 <1 34 980 110
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKonnun Turve 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/2
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. COD-Mn Kok. N Kok. PAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l
5.9.2016 4336 / KonTu Konnun TurveKlo 11:30-11:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 12 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 9,9 8,6 1,8 31 1300 370Pv.kentältä lähtevä 9,9 2,0 <1 27 770 62
3.10.2016 4336 / KonTu Konnun TurveKlo 11:05-11:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,9 9,3 2,3 28 1700 270Pv.kentältä lähtevä 3,7 2,8 <1 25 890 120
17.10.2016 4336 / KonTu Konnun TurveKlo 13:00-13:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 4 C-ast; Virt ~2 l/s;
Pv.kentälle tuleva 5,1 6,4 2,1 32 1100 310Pv.kentältä lähtevä 4,9 <1 <1 24 700 86
31.10.2016 4336 / KonTu Konnun TurveKlo 11:45-11:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,0 8,5 1,9 23 1600 170Pv.kentältä lähtevä 2,3 4,5 <1 23 1100 120
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKuivastensuo PVK2 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
19.1.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 13:20; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. -25 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Pv.kentälle tuleva -0,20 11 3,5 42 1500 91
11.2.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 12:00-12:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,30 6,7 1,1 17 810 55Pv.kentältä lähtevä 0,10 3,2 <1 19 640 47
31.3.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 11:50-12:05; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 6 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,80 6,8 2,8 20 970 62Pv.kentältä lähtevä 0,80 4,2 <1 21 1100 65
6.4.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 11:45-12:25; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,50 12 4,9 6,0 22 980 100 150 66 21 3800Pv.kentältä lähtevä 0,50 8,6 3,4 6,0 23 970 69 120 67 20 3000
11.4.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 12:10-12:30; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,4 17 13 5,9 23 780 31 150 66 20 3400Pv.kentältä lähtevä 0,50 5,9 2,7 5,9 24 670 18 38 57 12 1500
18.4.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 13:25-13:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 6 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,4 16 7,9 6,0 21 1100 43 260 70 17 4100Pv.kentältä lähtevä 0,90 6,7 2,2 6,0 24 810 28 54 60 13 2000
27.4.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 12:55-13:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 8 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 4,9 130 93 6,0 40 1900 43 200 160 16 6800Pv.kentältä lähtevä 2,7 20 8,9 5,9 31 1200 26 120 93 14 2600
3.5.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 17:20-17:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 16 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,3 31 15 6,3 35 1300 15 96 120 13 4400Pv.kentältä lähtevä 8,0 10 1,0 6,0 37 1400 13 180 97 14 2000
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKuivastensuo PVK2 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
18.5.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 10:40-11:00; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 7 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 9,9 15 5,4 6,7 33 1100 19 62 85 17 4300Pv.kentältä lähtevä 10,5 3,3 <1 6,2 55 1700 16 380 74 20 2100
2.6.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 15:10-15:25; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 21 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 24,4 13 2,1 36 1100 94Pv.kentältä lähtevä 21,2 16 <1 82 2600 250
15.6.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 10:20-10:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 16 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,6 15 4,6 35 1100 85Pv.kentältä lähtevä 11,4 11 <1 68 2000 160
28.6.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 12.45-13.00; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 7 cm; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8;
Pv.kentälle tuleva 17,1 51 27 45 1500 120Pv.kentältä lähtevä 16,4 8,9 <1 80 2600 250
13.7.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 11.30-11.45; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 9 cm; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 6 /8;
Pv.kentälle tuleva 18,3 21 5,6 6,6 41 1400 16 84 97 14 5200Pv.kentältä lähtevä 18,3 11 <1 6,0 72 2300 19 110 220 67 4800
28.7.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 13:40-14:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 22 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 23,0 22 7,0 43 1300 96Pv.kentältä lähtevä 20,7 7,0 <1 77 2600 170
9.8.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 11:30-11:45; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 18 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 17,6 19 5,9 39 1200 86Pv.kentältä lähtevä 17,5 6,5 <1 71 2200 150
22.8.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 11:30-11:45; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 21 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 18,5 12 1,4 39 1300 87Pv.kentältä lähtevä 17,4 6,6 <1 57 1600 100
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKuivastensuo PVK2 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
6.9.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 12:10-12:25; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 12 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 9,5 7,8 <1 34 1000 61Pv.kentältä lähtevä 10,3 3,0 <1 51 1400 68
21.9.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 13:00-13:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 9,8 8,3 1,7 30 900 60Pv.kentältä lähtevä 8,4 2,6 <1 42 1300 59
5.10.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 12:00-12:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,6 7,9 1,5 33 1100 65Pv.kentältä lähtevä 4,3 1,6 <1 38 1400 42
18.10.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 11:25-11:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 3 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 3,9 6,8 <1 6,8 28 1100 16 190 60 20 5500Pv.kentältä lähtevä 3,9 2,8 <1 6,1 38 1500 7 360 38 14 1000
3.11.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 13:30-13:50; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,3 16 7,0 36 1400 77Pv.kentältä lähtevä 1,6 1,5 <1 45 1600 40
17.11.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 13:40-14:00; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. 0 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,8 15 3,3 40 1800 96Pv.kentältä lähtevä 0,20 3,3 <1 54 2400 73
21.12.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 10:55-11:05; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,2 13 3,8 41 1700 82Pv.kentältä lähtevä 0,20 2,7 <1 37 1400 54
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKonnusuo PVK2 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/4
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
17.2.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 14:20-14:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,10 7,8 3,2 13 900 82Pv.kentältä lähtevä 1 0,10 1,2 <1 12 320 37
7.3.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,90 12 4,7 21 1200 170Pv.kentältä lähtevä 1 0,60 2,6 <1 19 870 110Pv.kentältä lähtevä 2 0,40 1,5 <1 22 590 42
6.4.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 12:15-12:30; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,60 10 5,0 6,3 16 1100 130 230 72 20 1700Pv.kentältä lähtevä 1 0,40 3,5 <1 6,5 15 780 120 120 53 18 1300Pv.kentältä lähtevä 2 0,60 2,4 <1 6,5 14 530 53 22 37 13 1100
14.4.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 14.45-15.10; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.; Virt 20 l/s;
Pv.kentälle tuleva 1,9 17 12 6,3 23 990 99 210 79 18 1900Pv.kentältä lähtevä 1 0,40 3,2 1,0 6,5 20 790 140 120 48 16 1300Pv.kentältä lähtevä 2 0,40 1,4 <1 6,4 19 640 87 56 34 11 910
20.4.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 15:00-15:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,9 39 28 6,3 30 1800 250 310 120 16 2400Pv.kentältä lähtevä 1 1,5 4,8 2,0 6,6 23 1200 260 93 58 15 1500Pv.kentältä lähtevä 2 1,1 1,9 <1 6,5 20 830 150 26 38 10 1100
28.4.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 12-------:35-12:55; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 8,5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 5,6 7,6 1,8 6,5 27 1300 190 230 73 24 2500Pv.kentältä lähtevä 1 4,4 2,5 <1 6,7 22 1200 300 47 52 18 1600Pv.kentältä lähtevä 2 2,2 1,4 <1 6,6 20 750 110 4 32 12 960
3.5.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 12:50-13:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 9,8 6,2 1,4 6,7 23 1400 120 530 88 27 4300Pv.kentältä lähtevä 1 7,4 1,1 <1 6,7 19 950 290 13 40 13 1400Pv.kentältä lähtevä 2 4,5 2,2 <1 6,3 27 690 22 29 57 27 1500
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKonnusuo PVK2 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/4
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
17.5.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 11:50-12:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 12 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 10,9 13 5,0 23 1200 110Pv.kentältä lähtevä 1 9,0 1,1 <1 19 660 34Pv.kentältä lähtevä 2 7,3 2,2 <1 27 670 54
30.5.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 11:55-12:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 23 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 16,4 13 3,4 24 1000 140Pv.kentältä lähtevä 1 12,7 2,2 <1 20 650 41Pv.kentältä lähtevä 2 13,0 8,4 1,9 33 850 140
13.6.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 11:05-11:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,0 10 3,7 25 1200 120Pv.kentältä lähtevä 1 8,2 2,9 <1 19 670 43Pv.kentältä lähtevä 2 9,0 11 2,5 30 870 120
29.6.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 12.35-12.55; Näytt.ottaja TPP, KRA; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8;
Pv.kentälle tuleva 17,2 13 4,6 26 1200 150Pv.kentältä lähtevä 1 13,4 6,4 <1 24 850 69Pv.kentältä lähtevä 2 13,7 9,8 1,7 37 900 140
12.7.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 12.10-12.25; Näytt.ottaja KRa; Pato 10 cm; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8;
Pv.kentälle tuleva 20,7 8,3 3,7 26 1300 110Pv.kentältä lähtevä 1 16,3 4,1 1,6 26 830 56Pv.kentältä lähtevä 2 14,6 6,6 2,0 44 810 160
28.7.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 6:45-7:00; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 12 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 21,4 6,7 1,5 26 910 130Pv.kentältä lähtevä 1 15,8 11 3,7 28 1000 89Pv.kentältä lähtevä 2 16,3 9,8 1,9 39 1000 250
8.8.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 19:40-20:05; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 19,5 5,1 1,5 27 1200 130Pv.kentältä lähtevä 1 16,0 3,2 <1 23 780 69Pv.kentältä lähtevä 2 15,0 8,1 1,7 37 890 190
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKonnusuo PVK2 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/4
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
23.8.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 12:15-12:30; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 15,7 5,8 1,1 6,9 27 1600 260 190 78 11 2300Pv.kentältä lähtevä 1 15,2 2,8 <1 7,1 26 1100 190 40 63 14 1900Pv.kentältä lähtevä 2 13,9 5,1 1,1 6,7 35 740 14 <2 58 18 1400
5.9.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 11:50-12:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 12 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 9,9 3,5 <1 21 1000 87Pv.kentältä lähtevä 1 10,1 2,9 <1 20 770 54Pv.kentältä lähtevä 2 9,1 2,6 <1 38 710 98
19.9.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 11:20-11:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 6,9 7,5 2,3 18 980 110Pv.kentältä lähtevä 1 7,0 2,0 <1 18 590 51Pv.kentältä lähtevä 2 4,7 3,8 <1 33 670 160
3.10.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 11:20-11:35; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 4,1 5,3 1,6 19 1300 78Pv.kentältä lähtevä 1 4,5 3,1 <1 19 880 53Pv.kentältä lähtevä 2 4,2 1,9 <1 32 680 79
17.10.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 13:20-13:45; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 4 C-ast; Virt ~2 l/s;
Pv.kentälle tuleva 4,8 7,0 3,1 13 1200 85Pv.kentältä lähtevä 1 4,9 2,8 <1 13 860 51Mittapato 4,6 5,3 1,3 29 760 160
31.10.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 12:00-12:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,1 5,2 1,8 16 1500 61Pv.kentältä lähtevä 1 2,7 3,2 <1 15 1000 45Pv.kentältä lähtevä 2 1,8 <1 <1 25 630 36
16.11.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 14.55-15.20; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Pv.kentälle tuleva 4,9 19 9,9 16 1000 67Pv.kentältä lähtevä 1 1,2 5,0 1,8 16 920 61Pv.kentältä lähtevä 2 0,20 8,2 3,1 23 960 81
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKonnusuo PVK2 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 4/4
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
19.12.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 12:00-12:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,4 18 11 14 1200 94Pv.kentältä lähtevä 1 0,30 3,5 5,2 12 940 54Pv.kentältä lähtevä 2 0,40 3,1 <1 24 750 98
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYLantonsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
13.4.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 14:40; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 5 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 1,0 3,8 1,1 5,7 17 830 100 240 32 5 780
21.4.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 14:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast;
ohitus P 3,4 <1 5,8 25 780 35 73 47 8 1600
27.4.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 14:15-14:25; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 10 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 7,3 7,8 2,6 6,1 22 1200 60 350 58 11 2000Kasv.kentältä lähtevä 6,8 7,6 2,8 6,2 21 1200 69 270 89 19 2300
2.5.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 14:35-14:45; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 14 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 14,3 40 24 6,4 35 1900 46 760 160 49 7700Kasv.kentältä lähtevä 13,2 7,3 <1 6,4 32 1500 86 420 140 52 4200
19.5.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 13:40-13:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 17 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 16,2 10 2,3 23 950 200Kasv.kentältä lähtevä 16,2 4,4 <1 25 750 120
2.6.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 13:15-13:25; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 23 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 21,7 6,1 <1 19 740 180Kasv.kentältä lähtevä 20,1 12 2,6 37 1000 200
13.6.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 14:25-14:40; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 18 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 15,8 19 9,5 22 990 150Kasv.kentältä lähtevä 18,4 5,5 1,1 26 780 87
30.6.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 14.00-14.05; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 4 cm; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 4 /8;
Kasv.kentälle tuleva 20,3 16 6,7 19 1100 110Kasv.kentältä lähtevä 22,1 8,4 1,0 37 1100 190
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYLantonsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
14.7.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 12.50-13.00; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 15 cm; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8;
Kasv.kentälle tuleva 18,8 51 36 23 1500 210Kasv.kentältä lähtevä 19,0 26 7,4 32 1200 230
26.7.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 15:40-15:45; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 27 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 24,7 20 11 20 950 190Kasv.kentältä lähtevä 22,5 13 3,2 36 930 170
8.8.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 13:45-13:50; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 21 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 19,4 5,5 <1 31 750 96Kasv.kentältä lähtevä 19,3 16 7,4 27 1200 130
22.8.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 10:35-10:50; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 18,5 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 17,4 14 7,6 26 1200 120Kasv.kentältä lähtevä 16,6 6,8 1,9 32 780 97
8.9.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 13:45-13:50; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 15 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 11,9 23 12 17 860 160Kasv.kentältä lähtevä 13,0 2,6 <1 19 460 50
22.9.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 13:05-13:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 8,5 15 7,3 16 830 180Kasv.kentältä lähtevä 8,5 2,0 <1 16 410 41
4.10.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 13:30-13:35; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 6 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 3,8 11 5,5 21 1500 130Kasv.kentältä lähtevä 6,5 2,0 <1 22 920 61
20.10.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 13:05-13:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 3,4 16 8,5 15 1300 140Kasv.kentältä lähtevä 3,7 1,8 <1 16 800 51
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYLantonsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
1.11.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 13.40-13:50; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 1,3 5,4 1,4 39 2300 56Kasv.kentältä lähtevä 2,1 1,9 <1 22 1000 33
15.11.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 08:35; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 1 cm; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;
Kasv.kentältä lähtevä 0,80 9,9 <1 36 1600 130
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYLappamäensuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
16.2.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12:00; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -6 C-ast;
Pv.kentältä lähtevä 0,30 15 10,0 21 1700 71
8.3.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 13:00-13:15; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,60 17 9,1 37 2000 180Pv.kentältä lähtevä 0,40 9,0 3,9 43 2400 160
7.4.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12:45-12:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,1 14 9,3 5,7 19 1400 260 480 37 8 2000Pv.kentältä lähtevä 0,40 9,3 5,6 6,0 19 1400 230 510 38 8 2100
14.4.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 13.45-13.55; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 16 cm; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 0 /8;
Pv.kentälle tuleva 2,0 12 7,3 5,5 25 1700 420 490 35 3 1800Pv.kentältä lähtevä 2,3 7,0 3,2 5,9 27 1800 400 580 40 7 2300
19.4.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 10.10-10.15; Näytt.ottaja Hakkarainen Hannu; Pato 21 cm; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;
Pv.kentälle tuleva 3,4 13 6,2 5,8 29 1900 300 650 57 9 3000Pv.kentältä lähtevä 3,0 1,4 <1 6,0 30 2300 320 710 62 15 3300
28.4.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 9:35-9:40; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 6 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 7,2 23 13 6,0 48 3100 330 1200 89 14 4500Pv.kentältä lähtevä 4,8 11 4,3 6,1 48 3200 420 1100 90 26 4400
10.5.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12:30-12:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 17 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,3 27 12 6,7 38 2300 180 920 170 33 13000Pv.kentältä lähtevä 10,7 8,0 <1 6,2 67 3100 62 1100 140 56 6700
23.5.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12:45-12:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 21 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 17,4 22 7,6 39 2000 150Pv.kentältä lähtevä 14,2 7,7 <1 57 2000 150
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYLappamäensuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
9.6.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12:45-12:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 8,3 24 12 27 1500 160Pv.kentältä lähtevä 8,8 21 7,2 51 2000 170
20.6.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 11:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 16,1 22 5,8 6,6 50 2900 610 770 120 15 5700Pv.kentältä lähtevä 13,3 16 3,6 6,4 53 2400 390 350 130 27 5800
6.7.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12.40-12.50; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 17 cm; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8;
Pv.kentälle tuleva 13,2 71 36 5,9 63 4800 1200 1300 120 9 5600Pv.kentältä lähtevä 13,0 48 27 6,1 54 3600 930 710 130 16 5900
21.7.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12:45-12:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 19 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 20,1 51 31 54 2600 170Pv.kentältä lähtevä 15,0 28 6,9 87 3200 240
2.8.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12:45-12:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 18 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 20,0 38 15 38 2400 210Pv.kentältä lähtevä 16,6 22 3,7 64 2800 240
18.8.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12:55-13:00; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 17 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 15,6 22 12 38 2200 150Pv.kentältä lähtevä 14,0 11 2,9 56 2000 190
31.8.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12:30-12:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,2 71 13 58 5300 400Pv.kentältä lähtevä 12,4 12 2,4 51 2400 170
15.9.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12:40-12:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 10,4 22 8,8 31 2400 160Pv.kentältä lähtevä 8,7 12 1,5 53 2100 170
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYLappamäensuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
28.9.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12:35-12:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 11 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,0 27 13 27 2100 160Pv.kentältä lähtevä 10,0 21 8,0 31 2100 160
12.10.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12:55-13:00; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,8 19 8,2 23 2200 170Pv.kentältä lähtevä 1,8 11 3,7 29 2200 120
26.10.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12:30-12:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,6 17 8,2 6,8 21 2100 220 1200 150 38 11000Pv.kentältä lähtevä 2,3 11 4,6 6,6 26 2000 520 660 130 32 7900
10.11.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 10:00-10:15; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -7 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,7 15 5,7 29 2900 200Pv.kentältä lähtevä 1,5 6,2 <1 44 2700 110
14.12.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12.35-12.40; Näytt.ottaja TA / TPP; Pato 3 cm; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Pv.kentälle tuleva 0,50 20 9,5 25 2500 160Pv.kentältä lähtevä 0,50 6,9 3,0 28 2400 120
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYLeppisuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
17.2.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 11:15-11:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -6 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,40 10 7,1 5,2 980 60Pv.kentältä lähtevä 0,10 1,4 <1 16 1100 91
7.3.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoNäytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,60 5,0 2,6 5,4 1500 47Pv.kentältä lähtevä 0,60 15 2,7 83 3900 760
6.4.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 11:00-11:10; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,60 65 59 6,0 21 1400 120 530 79 13 2400Pv.kentältä lähtevä 0,40 20 16 6,2 21 1300 110 460 55 9 1700
14.4.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 13.20-13.30; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;
Pv.kentälle tuleva 0,30 11 7,6 6,2 23 1500 67 640 65 20 2000Pv.kentältä lähtevä 0,90 8,6 4,7 6,2 25 1300 56 500 92 17 2300
20.4.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 11:05-11:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,60 23 16 6,0 32 2200 81 830 110 21 2600Pv.kentältä lähtevä 1,2 11 4,6 6,2 36 2500 110 870 110 11 2100
28.4.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 15:10-15:25; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 8,5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,6 14 7,8 6,1 41 2900 94 1100 110 23 2200Pv.kentältä lähtevä 4,2 6,9 1,4 6,2 36 2400 170 770 96 14 1900
3.5.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 15:40-15:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,6 14 6,1 34 2500 110Pv.kentältä lähtevä 9,4 3,5 <1 41 2000 86
17.5.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 15:05-15:15; Näytt.ottaja TPP;
Pv.kentälle tuleva 14,9 10 1,5 31 1400 81Pv.kentältä lähtevä 13,8 3,3 <1 75 2200 140
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYLeppisuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
30.5.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 14:50-15:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 26 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 19,9 10 2,0 35 1300 74Pv.kentältä lähtevä 21,8 4,2 <1 62 1700 120
13.6.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 13:20-13:30; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 17 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 16,5 13 2,9 34 1500 78Pv.kentältä lähtevä 16,3 4,1 <1 44 1200 85
29.6.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 15.15-15.25; Näytt.ottaja TPP, KRA; Pato 9 cm; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 7 /8;
Pv.kentälle tuleva 19,7 13 2,6 41 2100 160Pv.kentältä lähtevä 21,5 15 1,6 73 2300 340
12.7.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 8.15-8.26; Näytt.ottaja KRa; Pato 9 cm; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8;
Pv.kentälle tuleva 18,6 12 3,8 42 2300 160Pv.kentältä lähtevä 16,7 14 2,3 66 2100 270
28.7.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 9:05-9:20; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 17 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 24,5 21 9,4 42 1400 150Pv.kentältä lähtevä 21,9 14 2,2 66 1900 320
8.8.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 16:15-16:25; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 22,7 15 3,7 44 2000 130Pv.kentältä lähtevä 18,9 6,6 <1 45 1300 120
23.8.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoNäytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 17 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 16,4 17 6,4 6,4 47 2400 320 720 130 28 4000Pv.kentältä lähtevä 16,4 8,2 <1 6,1 47 1300 84 45 110 34 2900
5.9.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 14:30-14:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 13,7 8,2 2,5 26 1200 110Pv.kentältä lähtevä 11,9 4,9 <1 32 1000 77
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYLeppisuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
19.9.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 14:10-14:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 12 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 9,9 4,7 1,3 20 820 86Pv.kentältä lähtevä 8,6 5,1 <1 30 820 69
3.10.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 14:15-14:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 8 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 6,1 8,8 1,8 25 1900 74Pv.kentältä lähtevä 5,5 7,9 <1 31 1400 74
17.10.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 10:15-10:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 4,6 5,2 1,9 15 1300 61Pv.kentältä lähtevä 4,3 4,4 <1 20 1000 54
31.10.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 14:55-15:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,9 5,8 1,7 25 2400 58Pv.kentältä lähtevä 2,1 4,4 <1 23 1900 50
16.11.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 10.50-11.05; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 7 cm; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Pv.kentälle tuleva 0,40 5,1 2,8 8,0 880 53Pv.kentältä lähtevä 0,20 5,4 1,1 23 1300 79
19.12.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 15:05-15:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,60 4,6 3,3 18 1500 52Pv.kentältä lähtevä 0,20 2,6 2,5 20 1400 53
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYLotakonsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
22.2.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 14:15-14:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -3 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 0,10 8,9 5,8 6,4 15 1400 250 510 63 34 1500Kasv.kentältä lähtevä 0,10 2,7 <1 6,0 15 1500 200 640 28 12 640
2.3.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 14:10-14:30; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -4 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 1,0 5,0 2,6 15 1200 52Kasv.kentältä lähtevä 0,60 1,8 <1 15 1400 24
31.3.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 13:00-13:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 6 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 0,70 4,7 3,4 6,2 12 1500 390 370 69 29 730Kasv.kentältä lähtevä 0,40 2,5 <1 6,2 13 1500 360 410 46 15 630
7.4.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 13:00-13:20; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 5 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 1,0 21 17 6,0 20 1500 270 490 54 10 1100Kasv.kentältä lähtevä 1,0 6,4 3,6 6,0 17 1300 230 450 28 3 640
14.4.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 13:40-13:50; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 5 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 2,2 9,1 6,2 6,2 21 1600 170 660 53 17 1800Kasv.kentältä lähtevä 3,2 17 3,7 6,2 24 1600 160 620 44 6 1000
20.4.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 16:15-16:30; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 4 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 5,6 9,7 6,0 6,3 26 2200 370 780 60 17 1500Kasv.kentältä lähtevä 7,9 6,6 2,7 6,5 25 2000 330 590 44 7 980
27.4.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 17:35-17:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 9 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 8,7 20 15 6,2 31 2100 410 720 62 19 1600Kasv.kentältä lähtevä 10,7 8,2 4,7 6,7 28 1800 360 440 39 6 1000
11.5.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 14:40-14:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 14,4 42 34 28 1400 93Kasv.kentältä lähtevä 17,5 16 6,7 32 1300 56
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYLotakonsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
24.5.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 13:45-13:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 23 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 20,3 4,7 <1 7,1 22 820 6 3 58 10 1400Kasv.kentältä lähtevä 26,7 4,3 <1 7,2 32 1000 11 48 43 3 1100
7.6.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 10:05-10:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 14,4 3,8 <1 14 600 63Kasv.kentältä lähtevä 19,1 2,8 <1 18 630 37
21.6.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 11:00-11:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 19 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 18,9 4,3 <1 21 870 59Kasv.kentältä lähtevä 24,3 2,6 <1 24 830 36
4.7.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 10.35-10.40; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 11 cm; Ilm.lt. 11 C-ast; Pilv. 8 /8;
Kasv.kentälle tuleva 16,7 5,9 1,8 18 890 54Kasv.kentältä lähtevä 14,4 4,9 <1 23 930 50
20.7.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 10:45-10:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 19 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 16,5 2,4 <1 26 1000 59Kasv.kentältä lähtevä 21,4 2,5 <1 28 850 33
4.8.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 10:00-10:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 16 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 17,1 3,2 <1 16 680 51Kasv.kentältä lähtevä 19,7 4,8 <1 21 790 73
17.8.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 11:10-11:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 16 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 15,7 3,0 <1 6,8 28 1400 400 130 37 8 950Kasv.kentältä lähtevä 19,1 4,5 <1 7,1 31 1100 80 <2 31 6 710
29.8.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 10:30-10:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 10,7 1,9 <1 16 770 40Kasv.kentältä lähtevä 11,9 2,4 <1 19 650 25
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYLotakonsuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
12.9.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 13:05-13:15; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 14 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 13,2 2,4 <1 16 830 38Kasv.kentältä lähtevä 16,8 2,9 <1 17 710 26
27.9.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 10:10-10:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 10,3 2,2 <1 13 680 34Kasv.kentältä lähtevä 10,7 2,2 <1 14 580 23
11.10.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 10:55-11:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 2,0 2,3 <1 13 900 26Kasv.kentältä lähtevä 2,6 1,5 <1 12 740 18
25.10.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 10:55-11:05; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 0 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 1,5 1,8 <1 6,8 11 990 180 280 32 15 1100Kasv.kentältä lähtevä 0,80 1,7 <1 7,1 11 790 200 160 24 10 750
7.11.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 15:20-15:30; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -9 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 0,20 4,3 1,8 17 1500 46Kasv.kentältä lähtevä 0,0 2,1 <1 16 1200 28
7.12.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 15:45-16:00; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 0,30 2,6 <1 15 2300 33Kasv.kentältä lähtevä 0,20 4,0 <1 19 2300 21
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPillisuo 1-2 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/5
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
19.1.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 11:15; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. -22 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Kasv.kentälle tuleva 0,20 7,5 1,3 70 2600 130
11.2.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 9:15-9:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 0,20 8,0 4,2 8,9 1100 26Kasv.kentältä lähtevä 0,20 <1 <1 5,2 580 16
4.4.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 14:40-14:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 5 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 0,80 13 8,6 6,1 16 1200 240 540 45 14 3200Kasv.kentältä lähtevä 0,60 6,2 4,0 6,3 13 990 230 350 26 7 2000
11.4.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 13:25; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 6 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 1,7 16 10 5,9 31 1300 180 450 55 12 2600Kasv.kentältä lähtevä 2,2 5,7 2,1 6,0 25 990 110 230 32 4 1300
18.4.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 16:15-16:25; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 6 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 2,8 33 23 6,3 22 1500 140 590 71 15 4900Kasv.kentältä lähtevä 6,1 4,5 <1 6,2 25 930 14 10 39 2 1200
27.4.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 10:45-10:50; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 8 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 6,0 25 13 6,3 40 2800 240 1100 89 20 4400Kasv.kentältä lähtevä 7,7 3,5 <1 6,3 30 980 12 4 35 <2 980
3.5.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 14:35-14:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 15 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 11,7 15 5,9 44 3000 84Kasv.kentältä lähtevä 15,4 1,7 <1 43 1400 38
18.5.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 13:10-13:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 17 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 14,7 15 5,9 7,0 32 1500 96 220 87 19 6900Kasv.kentältä lähtevä 14,7 9,5 2,2 6,7 38 1400 120 59 70 9 3800
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPillisuo 1-2 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/5
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
2.6.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 10:45-11:00; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 22 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 20,6 <1 <1 27 840 59Kasv.kentältä lähtevä 22,2 4,8 <1 41 1100 45
15.6.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 13:00-13:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 21 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 17,4 6,8 1,3 31 990 65Kasv.kentältä lähtevä 17,8 4,7 <1 46 1600 72
13.7.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 12.35-12.45; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 57 cm; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 5 /8;
Kasv.kentälle tuleva 22,5 30 5,8 6,3 50 3000 160 790 120 13 6500Kasv.kentältä lähtevä 21,7 7,6 <1 6,4 51 1700 11 6 64 6 3000
28.7.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 10:20-11:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 19 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 21,1 6,6 1,0 48 1900 82Kasv.kentältä lähtevä 21,6 8,3 <1 62 1700 57
3.11.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 10:10-10:50; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -6 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 0,80 25 13 43 2900 81Kasv.kentältä lähtevä 0,60 6,5 <1 33 1400 59
19.1.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 11:40; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. -22 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Kasv.kentälle tuleva -0,10 29 15 22 2200 150
11.2.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 9:45-9:55; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 0,80 20 8,2 33 1500 160Kasv.kentältä lähtevä 0,10 4,6 <1 34 1300 72
4.4.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 14:00-14:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 5 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 0,50 5,5 2,2 25 1000 51Kasv.kentältä lähtevä 1,2 5,6 2,6 28 1200 76
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPillisuo 1-2 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/5
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
11.4.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 13:55-14:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 6 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 1,5 8,4 4,4 29 1300 83Kasv.kentältä lähtevä 2,3 6,9 2,2 26 1100 57
18.4.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 15:40-15:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 6 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 1,7 11 4,6 6,1 27 1200 92 350 160 30 3400Kasv.kentältä lähtevä 4,8 60 50 6,4 29 1000 60 140 100 21 3600
27.4.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 11:10-11:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 8 C-ast; Virt ~10 l/s;
Kasv.kentälle tuleva 5,0 11 3,1 6,3 41 1900 150 570 130 43 4800Kasv.kentältä lähtevä 7,1 6,0 1,3 6,4 40 1500 120 280 94 35 4100
3.5.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 15:05-15:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 15 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 11,9 11 2,8 54 2300 120Kasv.kentältä lähtevä 14,3 2,2 <1 51 1300 55
18.5.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 12:45-12:50; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 17 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 14,9 13 1,8 7,1 47 1600 15 <2 150 16 3600Kasv.kentältä lähtevä 16,6 4,8 <1 6,7 51 1500 13 <2 51 <2 2500
2.6.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 11:20; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 22 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 22,0 7,9 <1 42 1200 90
15.6.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 12:35-12:45; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 21 C-ast; Virt ~0,1 l/s;
Kasv.kentälle tuleva 18,3 6,4 <1 41 1200 94Kasv.kentältä lähtevä 18,9 4,8 <1 47 1400 56
28.6.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 10.50-10.55; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~0,2 l/s;
Kasv.kentälle tuleva 18,2 8,8 3,1 43 1200 92Kasv.kentältä lähtevä 15,7 13 3,3 68 2000 75
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPillisuo 1-2 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 4/5
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
13.7.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 13.00-13.05; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 4 cm; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 5 /8;
Kasv.kentälle tuleva 19,4 5,3 <1 6,5 54 1500 35 62 110 21 3800Kasv.kentältä lähtevä 21,3 4,5 <1 6,7 52 1300 11 <2 49 4 2200
28.7.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 10:00-10:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 19 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 19,8 5,2 1,0 63 1500 120Kasv.kentältä lähtevä 18,9 7,1 <1 64 1600 45
9.8.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 9:50-9:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 16 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 17,8 5,0 <1 47 1200 130Kasv.kentältä lähtevä 16,7 2,7 <1 44 1000 24
22.8.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 10:00-10:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 19 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 16,2 3,5 <1 44 1200 130Kasv.kentältä lähtevä 16,9 2,5 <1 38 890 28
6.9.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 10:40-10:45; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 8 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 11,3 5,8 <1 46 1200 140Kasv.kentältä lähtevä 7,2 1,4 <1 33 760 26
21.9.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 11:25-11:30; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 8 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 8,3 6,7 <1 37 1000 120Kasv.kentältä lähtevä 7,5 1,4 <1 29 700 29
5.10.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 10:20-10:25; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 0 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 5,2 8,0 1,7 33 1100 97Kasv.kentältä lähtevä 1,3 1,1 <1 26 760 35
18.10.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 9:45-9:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 2 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 3,9 9,8 3,6 6,8 34 1100 29 120 110 35 5300Kasv.kentältä lähtevä 3,7 1,5 <1 6,9 27 730 4 <2 40 16 2300
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPillisuo 1-2 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 5/5
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
3.11.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 10:20-10:30; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -6 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 2,3 21 9,7 51 2000 150Kasv.kentältä lähtevä 0,40 5,2 1,1 42 1000 82
17.11.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. 0 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 2,1 11 4,1 43 1800 120Kasv.kentältä lähtevä 0,20 10 2,7 51 1700 110
21.12.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 12:30-12:40; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Kasv.kentälle tuleva 0,80 9,9 3,9 33 1500 120Kasv.kentältä lähtevä 0,20 5,5 2,2 33 1100 86
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRastunsuo kosteikko ja PVK 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/4
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
22.2.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 13:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -4 C-ast;
Kosteikko lähtevä 15 8,5 72 2100 250
7.4.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 11:55-11:40; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 6 C-ast;
Kosteikko tuleva 1,0 5,2 1,6 4,9 38 1600 270 260 97 32 1300Kosteikko lähtevä 1,0 18 14 5,4 46 1200 100 150 81 35 2800
14.4.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 12:25-12:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 4 C-ast;
Kosteikko tuleva 2,5 26 20 5,2 37 1300 62 360 68 5 3300Kosteikko lähtevä 1,8 14 7,2 5,2 38 1300 46 270 68 8 3300
20.4.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 15:25-15:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 4 C-ast;
Kosteikko tuleva 6,2 22 12 71 4500 130Kosteikko lähtevä 4,1 11 4,1 67 2700 98
27.4.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 14:45-14:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 9 C-ast;
Kosteikko tuleva 7,4 16 9,4 5,1 42 2200 57 390 57 6 2400Kosteikko lähtevä 9,6 12 5,5 5,0 41 1500 58 410 51 6 2000
11.5.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 13:00-13:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 9 C-ast;
Kosteikko tuleva 13,5 80 51 69 4000 380Kosteikko lähtevä 13,7 18 8,5 81 2600 140
24.5.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 12:25-12:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 23 C-ast;
Kosteikko tuleva PVK2 15,8 60 44 6,5 44 1400 28 <2 200 21 11000Kosteikko lähtevä PVK 2 21,7 48 30 6,4 80 2200 34 10 210 8 6800
7.6.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 12:00-12:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 17 C-ast;
Kosteikko tuleva 12,0 41 27 36 1200 200Kosteikko lähtevä 17,1 11 3,3 73 1600 130
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRastunsuo kosteikko ja PVK 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/4
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
21.6.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 13:10-13:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 21 C-ast;
Kosteikko tuleva 20,2 94 69 58 2400 270Kosteikko lähtevä 27,1 17 4,7 84 2000 140
20.7.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 11:30-11:35; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 21 C-ast;
Kosteikko tuleva 16,4 25 1,0 130 5200 140Kosteikko lähtevä 13,4 5,3 <1 160 3700 180
17.8.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 13:25-13:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 17 C-ast;
Kosteikko tuleva 18,4 20 9,4 5,9 70 1700 74 270 78 15 3300Kosteikko lähtevä 18,3 27 19 5,6 54 1400 57 120 70 9 3300
29.8.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 12:10-12:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;
Kosteikko tuleva 12,4 40 20 49 1400 180Kosteikko lähtevä 10,7 10 3,9 72 1600 77
12.9.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 14:35-14:45; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 14 C-ast;
Kosteikko tuleva 14,7 25 9,2 45 1400 150Kosteikko lähtevä 13,1 6,4 2,0 64 1400 67
27.9.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 11:45-11:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 11 C-ast;
Kosteikko tuleva 11,0 29 9,0 39 1500 160Kosteikko lähtevä 10,5 5,9 <1 58 1100 56
11.10.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 12:40-12:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 0 C-ast;
Kosteikko tuleva 3,0 23 8,0 36 2100 160Kosteikko lähtevä 3,2 10 1,9 52 1200 73
25.10.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 12:45-12:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 0 C-ast;
Kosteikko tuleva 1,9 29 13 6,5 35 2500 35 1600 180 40 17000Kosteikko lähtevä 1,9 8,8 2,6 6,8 41 1100 26 260 98 27 8200
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRastunsuo kosteikko ja PVK 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/4
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
7.11.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 14:05-14:20; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -9 C-ast;
Kosteikko tuleva 0,0 49 26 62 3100 230Kosteikko lähtevä 0,80 8,1 1,7 71 1600 86
7.12.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 14:40-14:50; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;
Kosteikko tuleva 0,30 22 10 72 2600 110Kosteikko lähtevä 1,3 16 4,4 88 2800 160
31.3.2016 4336 / Rastu16p Rastunsuo lohko 16 pv-kenttäKlo 12:22-12:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,40 15 5,4 4,9 27 2200 390 620 52 17 1000Pv.kentältä lähtevä 0,60 14 11 4,8 22 1600 310 450 51 23 990
7.4.2016 4336 / Rastu16p Rastunsuo lohko 16 pv-kenttäKlo 12:35-12:45; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 6 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,0 19 14 4,9 34 2400 240 930 76 23 1200Pv.kentältä lähtevä 1,4 8,3 4,0 4,6 34 2000 290 630 66 21 890
14.4.2016 4336 / Rastu16p Rastunsuo lohko 16 pv-kenttäKlo 13:00-13:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,4 22 16 54 3000 93Pv.kentältä lähtevä 3,8 9,6 2,5 65 2400 100
20.4.2016 4336 / Rastu16p Rastunsuo lohko 16 pv-kenttäKlo 14:20-14:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 4 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 6,4 16 8,9 5,1 37 1400 69 430 64 6 2600Pv.kentältä lähtevä 6,4 11 4,6 5,2 69 2700 270 430 97 16 2100
27.4.2016 4336 / Rastu16p Rastunsuo lohko 16 pv-kenttäKlo 17:05-17:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 9 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 7,9 18 8,1 4,6 120 7000 390 2400 140 11 2600Pv.kentältä lähtevä 5,8 10 3,9 4,2 93 4000 320 640 110 21 2000
11.5.2016 4336 / Rastu16p Rastunsuo lohko 16 pv-kenttäKlo 14:05-14:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 9 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 13,9 34 3,7 140 8300 290Pv.kentältä lähtevä 11,9 <1 <1 110 3700 87
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRastunsuo kosteikko ja PVK 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 4/4
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
20.7.2016 4336 / Rastu16p Rastunsuo lohko 16 pv-kenttäKlo 13:05-16:15; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 21 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 19,7 31 16 57 1500 160Pv.kentältä lähtevä 17,0 4,8 <1 77 1600 84
26.7.2016 4336 / Rastu16p Rastunsuo lohko 16 pv-kenttäKlo 11:00-11:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 25 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 20,9 37 6,6 76 3800 130Pv.kentältä lähtevä 19,1 3,3 <1 61 1000 23
17.8.2016 4336 / Rastu16p Rastunsuo lohko 16 pv-kenttäKlo 11:50-12:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 17 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 15,9 53 1,4 4,5 120 6200 500 2600 150 14 1800Pv.kentältä lähtevä 14,7 29 <1 4,1 130 4000 220 860 140 21 2000
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYTammasuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
13.4.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 12:05-12:20; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,2 9,8 5,9 5,7 33 1700 70 790 69 4 1700Pv.kentältä lähtevä 0,80 3,7 <1 5,3 33 1500 170 500 38 3 1200
21.4.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 9:15-9:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,1 7,8 <1 5,9 34 2400 62Pv.kentältä lähtevä 0,80 4,3 <1 5,3 35 2300 60
27.4.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 11:55-12:05; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 10 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 6,3 10 3,5 6,0 29 2200 68 1100 48 7 2500Pv.kentältä lähtevä 3,7 3,9 1,4 5,2 33 2100 620 510 44 10 1900
2.5.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 10:40-10:45; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 14 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 12,1 7,8 <1 6,1 43 2700 51Pv.kentältä lähtevä 6,1 1,7 <1 5,0 47 2300 39
19.5.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 10:45-10:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 14,0 12 <1 6,7 38 1600 86Pv.kentältä lähtevä 9,9 5,8 <1 5,9 48 1600 59
2.6.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 10:50-11:00; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 22 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 21,0 9,0 <1 6,4 41 1800 49Pv.kentältä lähtevä 15,0 8,8 <1 5,9 41 1600 56
13.6.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 10:30-10:45; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 12,5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 12,4 8,5 <1 6,2 42 2300 38Pv.kentältä lähtevä 10,4 5,6 <1 5,7 46 1500 41
30.6.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 11.45-11.55; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 2 cm; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 5 /8;
Pv.kentälle tuleva 21,4 27 5,6 6,2 51 2400 110Pv.kentältä lähtevä 16,3 18 3,3 5,7 54 2000 80
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYTammasuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
14.7.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 10.40-10.50; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 9 cm; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8;
Pv.kentälle tuleva 19,1 21 <1 5,5 82 4700 100Pv.kentältä lähtevä 16,7 12 <1 5,2 100 4400 100
26.7.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 13:00-13:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 26 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 23,3 26 3,4 5,6 77 3900 100Pv.kentältä lähtevä 18,4 6,3 <1 4,9 92 3000 80
8.8.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 11:05-11:15; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 20 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 17,1 13 1,1 5,9 69 3300 74Pv.kentältä lähtevä 16,0 6,0 <1 5,0 87 5500 69
22.8.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 14:45-15:00; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 19 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 21,0 18 <1 4,8 74 4500 450 2200 78 3 1300Pv.kentältä lähtevä 17,0 8,0 <1 4,6 67 3300 250 1600 53 5 2400
8.9.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 11:20-11:30; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 13 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 11,9 10 <1 6,0 40 2800 60Pv.kentältä lähtevä 11,3 2,7 <1 5,0 76 2500 57
22.9.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 10:25-10:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 8 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 8,3 9,1 1,8 6,2 36 2000 56Pv.kentältä lähtevä 8,0 3,5 <1 5,5 66 2000 61
4.10.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 11:15-11:25; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 4,4 6,8 <1 6,0 55 3600 47Pv.kentältä lähtevä 6,1 3,5 <1 5,2 52 2600 39
20.10.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 10:35-10:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 3,4 4,5 <1 6,2 39 2500 44Pv.kentältä lähtevä 3,9 4,3 <1 5,6 41 1900 40
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYTammasuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/3
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
1.11.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 9:10-9:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,6 8,9 1,2 6,0 54 4100 49Pv.kentältä lähtevä 2,6 5,1 <1 5,2 48 3500 42
15.11.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 13.25-13.35; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 10 cm; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;
Pv.kentälle tuleva 0,20 130 75 6,0 55 4700 150Pv.kentältä lähtevä 0,20 26 12 5,9 38 2700 73
15.12.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 12.30-12.40; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 7 cm; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
Pv.kentälle tuleva 0,30 7,2 1,7 6,1 29 2800 48Pv.kentältä lähtevä 0,30 3,2 <1 5,9 28 2500 37
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYTeerisuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/2
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
13.1.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 12:35-12:55; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -12,5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,80 11 8,8 29 860 120Pv.kentältä lähtevä 0,40 4,2 <1 40 1300 56
17.3.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 12:20; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen, Tuomo Pouti; Ilm.lt. 2 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 2,0 13 7,1 20 1100 64
4.4.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 13:20-13:30; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 0,80 8,4 4,8 28 1100 50Pv.kentältä lähtevä 0,60 7,6 5,7 23 1000 35
13.4.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 18:50-19:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 1,7 11 7,0 5,5 22 910 110 280 35 4 1300Pv.kentältä lähtevä 0,30 7,4 5,0 5,9 21 890 100 290 27 4 1700
21.4.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 14:05-14:20; Näytt.ottaja MS, TPP; Ilm.lt. 2,5 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 5,6 12 8,2 5,7 19 970 91 260 41 4 1500Pv.kentältä lähtevä 1,2 6,4 1,7 6,3 42 1600 64 560 74 25 7200
25.4.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 14:35-14:45; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 1 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 5,1 10 23 5,4 22 1100 87 330 31 4 1400Pv.kentältä lähtevä 2,4 6,0 <1 5,8 23 1000 97 280 33 5 1800
2.5.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 11:50-12:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 17,8 9,5 1,8 5,7 32 1400 65 300 48 <2 1400Pv.kentältä lähtevä 9,5 3,7 <1 5,9 31 1100 130 150 36 6 2000
11.7.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 11.50-12.00; Näytt.ottaja TPP / KRA; Pato <0 cm; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 5 /8;
Pv.kentälle tuleva 19,0 23 6,9 51 1400 84Pv.kentältä lähtevä 16,0 7,5 <1 53 1200 47
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYTeerisuo 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/2
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
8.8.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 11:10-11:20; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 21 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 18,2 13 4,2 39 1000 69Pv.kentältä lähtevä 15,2 8,1 1,3 42 960 46
20.9.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 10:45-10:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 9 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 6,9 57 40 29 690 110Pv.kentältä lähtevä 6,3 2,7 <1 27 570 22
19.10.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 10:35-10:45; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Virt ~0,5 l/s;
Pv.kentälle tuleva 4,5 16 5,9 23 820 69Pv.kentältä lähtevä 3,6 1,5 <1 19 700 18
17.11.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 10:15-10:30; Näytt.ottaja LH; Ilm.lt. 0 C-ast;
Pv.kentälle tuleva 4,2 17 6,4 30 1100 86Pv.kentältä lähtevä 2,0 17 7,3 30 1200 96
20.12.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 12:45-13:05; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast; Virt ~3 l/s;
Pv.kentälle tuleva 1,7 7,9 5,2 22 890 65Pv.kentältä lähtevä 0,20 2,1 <1 19 690 29
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRautalammin reitin virtavesiasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/20
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-PAst-C mg/l mg/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
23.5.2016 4336 / JordYlä Jordaninpuro yläKlo 13:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 21 C-ast;
0,1 12,0 2,8 <1 6,6 250 33 680 34 <2 35 9
27.6.2016 4336 / JordYlä Jordaninpuro yläKlo 13:15; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
0,1 10 3,7 6,9 400 41 1400 140 140 96 23
27.10.2016 4336 / JordYlä Jordaninpuro yläKlo 12:05; Näytt.ottaja LH; Ilm.lt. 0 C-ast;
0,1 1,3 6,9 2,3 7,2 220 21 740 110 65 58 20
11.5.2017 4336 / JordYlä Jordaninpuro yläKlo 15:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast;
0,1 3,1 2,7 <1 5,9 220 31 890 260 20 32 10
23.5.2016 4336 / JordAla Jordaninpuro alaKlo 13:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 21 C-ast;
0,1 11,5 2,3 <1 6,5 240 33 670 43 <2 29 9
27.6.2016 4336 / JordAla Jordaninpuro alaKlo 13:50; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
0,1 2,3 <1 6,8 290 35 1100 210 38 59 18
27.10.2016 4336 / JordAla Jordaninpuro alaKlo 12:30; Näytt.ottaja LH; Ilm.lt. 0 C-ast;
0,1 1,3 3,1 <1 7,3 200 20 760 200 21 52 21
11.5.2017 4336 / JordAla Jordaninpuro alaKlo 15:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast;
0,1 2,5 4,2 2,5 6,0 210 34 870 260 17 30 11
23.5.2016 4336 / KortLask Kortelampeen laskeva puroKlo 13:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 21 C-ast;
0,1 14,4 5,0 1,8 6,4 220 31 700 23 7 33 5
27.6.2016 4336 / KortLask Kortelampeen laskeva puroKlo 14:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
0,1 7,3 3,4 6,5 220 29 810 33 51 41 16
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRautalammin reitin virtavesiasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/20
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-PAst-C mg/l mg/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
27.10.2016 4336 / KortLask Kortelampeen laskeva puroKlo 13:00; Näytt.ottaja LH; Ilm.lt. 0 C-ast;
0,1 2,3 6,3 2,3 6,7 310 33 990 140 90 46 9
11.5.2017 4336 / KortLask Kortelampeen laskeva puroKlo 16:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast;
0,1 2,2 3,8 1,5 5,8 230 30 1200 470 42 39 7
23.5.2016 4336 / Kortepu5 Kortepuro 5Klo 14:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 21 C-ast;
0,1 10,1 4,7 <1 6,5 230 29 740 26 6 35 3
27.6.2016 4336 / Kortepu5 Kortepuro 5Klo 14:40; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 21 C-ast;
0,1 5,4 1,6 6,6 220 28 790 5 5 35 7
27.10.2016 4336 / Kortepu5 Kortepuro 5Klo 13:25; Näytt.ottaja LH; Ilm.lt. 0 C-ast;
0,1 3,3 3,1 <1 6,4 260 31 880 140 40 37 9
11.5.2017 4336 / Kortepu5 Kortepuro 5Klo 16:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast;
0,1 1,7 4,1 2,1 6,0 210 31 1200 510 44 39 12
17.5.2016 4336 / Pataj2A Patajoki 2AKlo 15:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 11 C-ast;
0,1 14,3 6,1 <1 6,6 270 34 980 29 2 42 6
28.6.2016 4336 / Pataj2A Patajoki 2AKlo 17:15; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
0,1 7,1 2,7 6,2 430 44 1100 19 <2 66 8
6.7.2016 4336 / Pataj2A Patajoki 2AKlo 19:30; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
0,1 13,2 7,0 2,2 5,9 390 46 1700 220 120 57 11
26.10.2016 4336 / Pataj2A Patajoki 2AKlo 13:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. -1 C-ast;
0,1 2,1 8,0 <1 6,7 280 32 1100 110 100 51 14
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRautalammin reitin virtavesiasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/20
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-PAst-C mg/l mg/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
4.5.2017 4336 / Pataj2A Patajoki 2AKlo 18:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 7 C-ast;
0,1 3,2 34 30 5,8 180 28 1100 390 63 43 5
17.5.2016 4336 / Pataj3A Patajoki 3AKlo 16:10; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 11 C-ast;
0,1 12,4 13 7,6 6,6 250 32 1000 84 10 50 9
28.6.2016 4336 / Pataj3A Patajoki 3AKlo 17:30; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
0,1 14 5,9 6,4 330 33 1100 94 3 83 8
6.7.2016 4336 / Pataj3A Patajoki 3AKlo 19:15; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
0,1 13,2 14 8,9 6,2 360 39 1600 360 41 65 13
26.10.2016 4336 / Pataj3A Patajoki 3AKlo 13:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. -1 C-ast;
0,1 1,7 8,7 5,6 6,9 220 23 1100 300 60 49 15
4.5.2017 4336 / Pataj3A Patajoki 3AKlo 19:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 7 C-ast;
0,1 3,2 49 43 6,1 160 27 1500 640 81 68 11
11.5.2016 4336 / Isone/2 Suojärvenpuro 2Klo 10:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
0,1 11,9 <1 <1 4,9 370 37 960 120 98 32 7
17.8.2016 4336 / Isone/2 Suojärvenpuro 2Klo 18:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 17 C-ast;
0,1 16,5 5,7 <1 4,7 570 55 1100 27 <2 60 10
24.10.2016 4336 / Isone/2 Suojärvenpuro 2Klo 11:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 3 C-ast;
0,1 2,3 2,2 <1 5,4 500 54 1000 67 35 37 6
10.5.2017 4336 / Isone/2 Suojärvenpuro 2Klo 13:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 4,5 1,8 <1 5,0 360 40 830 180 150 42 20
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRautalammin reitin virtavesiasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 4/20
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-PAst-C mg/l mg/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
11.5.2016 4336 / Isone/3A Suojärvenpuro 3AKlo 9:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
0,1 8,1 1,5 <1 5,0 330 40 760 67 33 33 10
17.8.2016 4336 / Isone/3A Suojärvenpuro 3AKlo 20:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 17 C-ast;
0,1 13,4 4,3 1,3 5,0 450 56 860 25 <2 47 16
24.10.2016 4336 / Isone/3A Suojärvenpuro 3AKlo 13:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 3 C-ast;
0,1 3,3 1,6 <1 5,8 410 43 1000 51 6 39 9
10.5.2017 4336 / Isone/3A Suojärvenpuro 3AKlo 15:00; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 0 C-ast;
0,1 2,2 1,4 <1 4,9 190 36 580 28 10 23 12
11.5.2016 4336 / Isone/8 Pieni-Petäjäjoki 8Klo 11:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
0,1 11,0 5,1 1,2 6,1 250 29 830 120 35 35 7
17.8.2016 4336 / Isone/8 Pieni-Petäjäjoki 8Klo 19:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 17 C-ast;
0,1 14,4 4,5 1,9 5,5 390 54 1100 86 15 54 18
24.10.2016 4336 / Isone/8 Pieni-Petäjäjoki 8Klo 11:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 3 C-ast;
0,1 3,3 2,3 <1 6,4 240 28 860 79 35 34 6
10.5.2017 4336 / Isone/8 Pieni-Petäjäjoki 8Klo 14:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 3,4 3,8 1,9 5,9 210 27 740 190 8 23 8
11.5.2016 4336 / Isone/9 Petäjäjoki 9Klo 11:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
0,1 10,3 4,3 1,9 6,0 190 25 670 88 16 24 7
17.8.2016 4336 / Isone/9 Petäjäjoki 9Klo 19:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 17 C-ast;
0,2 16,1 6,5 3,6 5,7 250 33 780 69 <2 41 20
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRautalammin reitin virtavesiasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 5/20
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-PAst-C mg/l mg/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
24.10.2016 4336 / Isone/9 Petäjäjoki 9Klo 11:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 3 C-ast;
0,1 3,1 7,6 5,4 6,4 190 23 640 47 20 27 2
10.5.2017 4336 / Isone/9 Petäjäjoki 9Klo 14:30; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 3,4 5,9 4,3 5,7 270 26 750 220 <5 21 7
17.5.2016 4336 / Pahakala PahakalanpuroKlo 17:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast;
0,1 12,0 6,4 2,0 6,6 330 42 1100 170 6 46 9
7.7.2016 4336 / Pahakala PahakalanpuroKlo 17:30; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
0,1 15,2 9,5 4,5 6,1 570 62 1600 240 22 69 18
20.10.2016 4336 / Pahakala PahakalanpuroKlo 15:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 4 C-ast;
0,1 3,5 3,2 <1 7,0 240 27 1300 550 7 78 29
11.5.2017 4336 / Pahakala PahakalanpuroKlo 13:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 0 C-ast;
0,1 2,7 3,7 2,0 6,0 230 35 1300 610 23 32 8
17.5.2016 4336 / SoidiAla Soidinpuro alapuoliKlo 19:10; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast;
0,1 11,3 7,1 1,5 6,4 380 50 1300 100 59 82 21
7.7.2016 4336 / SoidiAla Soidinpuro alapuoliKlo 18:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
0,1 15,3 16 9,5 6,1 570 63 1600 150 59 100 29
20.10.2016 4336 / SoidiAla Soidinpuro alapuoliKlo 16:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 4 C-ast;
0,1 3,6 5,8 2,0 6,7 340 34 1600 240 270 87 31
11.5.2017 4336 / SoidiAla Soidinpuro alapuoliKlo 14:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 0 C-ast;
0,1 2,2 5,6 3,2 5,7 270 36 1600 540 120 51 15
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRautalammin reitin virtavesiasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 6/20
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-PAst-C mg/l mg/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
17.5.2016 4336 / Molkanpu MolkanpuroKlo 19:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast;
0,1 11,7 7,1 1,2 6,2 380 49 1300 97 46 73 17
7.7.2016 4336 / Molkanpu MolkanpuroKlo 18:35; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
0,1 14,4 13 6,8 5,9 540 74 1500 130 40 85 24
20.10.2016 4336 / Molkanpu MolkanpuroKlo 16:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 4 C-ast;
0,1 4,1 5,3 1,6 6,6 330 33 1300 200 170 78 26
11.5.2017 4336 / Molkanpu MolkanpuroKlo 14:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 0 C-ast;
0,1 2,2 3,3 1,3 5,4 280 38 1200 350 50 42 11
10.5.2016 4336 / Kierto1A Kiertojoki 1AKlo 12:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 15 C-ast;
0,1 6,5 11 7,5 6,6 180 26 1700 550 320 48 12
6.7.2016 4336 / Kierto1A Kiertojoki 1AKlo 12:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
0,1 11,4 69 53 6,4 200 30 1300 230 67 130 15
20.10.2016 4336 / Kierto1A Kiertojoki 1AKlo 12:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 4 C-ast;
0,1 2,9 5,3 2,5 7,3 150 16 680 120 31 52 18
4.5.2017 4336 / Kierto1A Kiertojoki 1AKlo 13:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
0,1 2,2 23 19 5,9 170 29 2800 1500 76 45 12
10.5.2016 4336 / Murronj3 Murronjoki 3Klo 13:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 15 C-ast;
0,1 7,4 17 12 6,7 230 29 1600 420 180 68 18
6.7.2016 4336 / Murronj3 Murronjoki 3Klo 13:25; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
0,1 12,1 49 37 6,3 310 40 2000 690 180 150 25
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRautalammin reitin virtavesiasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 7/20
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-PAst-C mg/l mg/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
20.10.2016 4336 / Murronj3 Murronjoki 3Klo 13:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 4 C-ast;
0,1 3,2 5,3 2,1 7,3 200 18 900 210 23 77 29
4.5.2017 4336 / Murronj3 Murronjoki 3Klo 13:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
0,1 2,3 21 17 6,0 190 31 2000 1100 87 51 13
10.5.2016 4336 / Kiertoj2 Kiertojoki 2Klo 12:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 15 C-ast;
0,1 8,2 9,7 6,8 7,0 230 28 1200 340 90 54 15
6.7.2016 4336 / Kiertoj2 Kiertojoki 2Klo 11:50; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Pato ~10 cm; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
0,1 11,9 42 32 6,3 320 42 1800 590 120 120 23
20.10.2016 4336 / Kiertoj2 Kiertojoki 2Klo 14:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 4 C-ast;
0,1 3,4 4,0 1,4 7,5 190 19 1000 200 7 62 23
4.5.2017 4336 / Kiertoj2 Kiertojoki 2Klo 12:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
0,1 1,3 45 39 6,0 200 32 1800 1100 88 86 13
10.5.2016 4336 / Kolunp1 Kolunpuro 1Klo 15:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast;
0,1 5,2 <1 <1 5,0 530 44 1900 71 450 32 11
6.7.2016 4336 / Kolunp1 Kolunpuro 1Klo 14:55; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
0,1 10,7 <1 <1 4,4 610 77 1300 100 110 31 9
26.10.2016 4336 / Kolunp1 Kolunpuro 1Klo 17:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. -1 C-ast;
0,1 1,3 8,2 <1 6,3 290 47 2500 23 1500 99 23
4.5.2017 4336 / Kolunp1 Kolunpuro 1Klo 16:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 7 C-ast;
0,1 0,60 1,5 <1 4,5 430 73 2100 370 540 40 14
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRautalammin reitin virtavesiasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 8/20
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-PAst-C mg/l mg/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
10.5.2016 4336 / Kolunp2 Kolunpuro 2Klo 15:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast;
0,1 7,3 2,5 <1 5,3 330 43 1300 56 140 38 13
6.7.2016 4336 / Kolunp2 Kolunpuro 2Klo 15:35; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
0,1 11,7 4,9 2,0 4,7 450 60 1100 100 45 42 13
26.10.2016 4336 / Kolunp2 Kolunpuro 2Klo 17:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. -1 C-ast;
0,1 1,4 4,2 <1 6,2 390 47 1500 200 490 77 34
4.5.2017 4336 / Kolunp2 Kolunpuro 2Klo 17:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 7 C-ast;
0,1 2,2 7,3 4,8 4,7 220 34 1000 230 170 32 8
10.5.2016 4336 / Kolunp3 Kolunpuro 3Klo 16:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast;
0,1 5,2 5,0 1,1 5,8 290 37 1000 170 84 56 24
6.7.2016 4336 / Kolunp3 Kolunpuro 3Klo 16:05; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
0,1 11,3 38 29 5,2 400 58 1700 310 130 120 33
26.10.2016 4336 / Kolunp3 Kolunpuro 3Klo 17:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. -1 C-ast;
0,1 1,4 2,1 <1 6,9 170 20 870 330 57 63 29
4.5.2017 4336 / Kolunp3 Kolunpuro 3Klo 17:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 7 C-ast;
0,1 2,4 39 31 5,1 250 39 1500 610 71 74 38
18.5.2016 4336 / Kuivast1 Kuivastenpuro 1Klo 15:35; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 15 C-ast;
0,1 13,9 3,8 <1 6,2 410 50 1100 49 48 47 9
13.7.2016 4336 / Kuivast1 Kuivastenpuro 1Klo 14:55; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 215 ast.;
0,1 18,2 5,7 <1 6,2 630 64 1700 100 140 140 39
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRautalammin reitin virtavesiasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 9/20
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-PAst-C mg/l mg/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
18.10.2016 4336 / Kuivast1 Kuivastenpuro 1Klo 15:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
0,1 4,2 2,9 <1 6,7 310 40 1200 160 64 53 18
2.5.2017 4336 / Kuivast1 Kuivastenpuro 1Klo 18:05; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
0,1 1,4 7,4 3,6 5,2 290 45 1200 270 130 40 8
18.5.2016 4336 / Kuivast2 Kuivastenpuro 2Klo 16:20; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 15 C-ast;
0,1 11,9 6,1 2,2 6,4 310 38 790 77 9 38 9
13.7.2016 4336 / Kuivast2 Kuivastenpuro 2Klo 15:55; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 215 ast.;
0,1 15,4 3,0 <1 6,9 110 15 590 27 17 24 4
18.10.2016 4336 / Kuivast2 Kuivastenpuro 2Klo 15:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
0,1 4,2 2,9 1,0 7,1 210 25 690 89 5 36 17
2.5.2017 4336 / Kuivast2 Kuivastenpuro 2Klo 18:55; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
0,1 0,40 63 55 5,6 240 37 1400 510 58 120 8
18.5.2016 4336 / Lampaan3 Lampaanjoki 3Klo 16:05; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 15 C-ast;
0,1 13,3 4,6 2,0 6,8 130 19 560 60 10 23 3
13.7.2016 4336 / Lampaan3 Lampaanjoki 3Klo 15:45; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 215 ast.;
0,1 20,0 6,6 2,1 6,8 420 44 1100 130 4 78 18
18.10.2016 4336 / Lampaan3 Lampaanjoki 3Klo 15:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
0,1 4,5 <1 <1 7,0 83 13 610 33 12 16 4
2.5.2017 4336 / Lampaan3 Lampaanjoki 3Klo 18:50; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
0,1 2,4 24 18 6,1 180 29 1400 600 45 52 6
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRautalammin reitin virtavesiasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 10/20
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-PAst-C mg/l mg/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
18.5.2016 4336 / Lampaan4 Lampaanjoki 4Klo 16:30; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 15 C-ast;
0,1 12,9 4,9 2,2 6,7 140 20 580 62 13 23 3
13.7.2016 4336 / Lampaan4 Lampaanjoki 4Klo 16:10; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 215 ast.;
0,1 20,0 3,6 1,1 6,9 110 17 570 29 18 42 4
18.10.2016 4336 / Lampaan4 Lampaanjoki 4Klo 16:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
0,1 4,5 1,1 <1 6,9 90 14 550 36 8 17 5
2.5.2017 4336 / Lampaan4 Lampaanjoki 4Klo 19:10; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
0,1 1,3 51 42 5,8 210 34 1400 550 50 81 5
2.5.2017 4336 / Lampaan4 Lampaanjoki 4Klo 19:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
0,1 1,7 46 38 6,0 38 1400 80
10.5.2016 4336 / LappaLas Lappamäensuon laskuojaKlo 18:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast;
0,1 9,3 7,8 3,6 6,0 300 37 1100 140 130 49 16
6.7.2016 4336 / LappaLas Lappamäensuon laskuojaKlo 17:40; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
0,1 12,2 14 6,5 5,6 480 55 1500 240 140 71 17
26.10.2016 4336 / LappaLas Lappamäensuon laskuojaKlo 14:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. -1 C-ast;
0,1 1,4 6,2 2,7 6,9 270 27 1100 240 170 92 32
8.5.2017 4336 / LappaLas Lappamäensuon laskuojaKlo 14:45; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 2,9 4,3 2,0 5,3 240 35 1100 390 95 29 8
10.5.2016 4336 / Heinäpu0 Heinäpuro 0Klo 18:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast;
0,1 10,4 4,3 2,3 5,9 210 27 860 59 33 29 11
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRautalammin reitin virtavesiasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 11/20
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-PAst-C mg/l mg/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
6.7.2016 4336 / Heinäpu0 Heinäpuro 0Klo 18:15; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
0,1 14,2 5,7 2,8 6,0 230 25 650 27 31 47 15
26.10.2016 4336 / Heinäpu0 Heinäpuro 0Klo 14:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. -1 C-ast;
0,1 2,2 3,0 <1 6,6 190 24 590 45 53 28 10
8.5.2017 4336 / Heinäpu0 Heinäpuro 0Klo 15:25; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 2,3 3,3 1,3 5,1 260 38 720 87 40 27 8
24.5.2016 4336 / Hanhipur HanhipuroKlo 18:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 25 C-ast;
0,1 16,3 5,7 1,7 6,8 310 40 1200 170 34 65 19
17.8.2016 4336 / Hanhipur HanhipuroKlo 12:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 18 C-ast;
0,1 13,5 6,0 2,4 6,3 310 42 1200 91 8 80 27
25.10.2016 4336 / Hanhipur HanhipuroKlo 15:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 2 C-ast;
0,1 2,3 3,2 <1 6,9 260 35 1300 220 130 67 25
10.5.2017 4336 / Hanhipur HanhipuroKlo 21:30; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 3,6 2,3 1,1 6,0 200 30 1100 300 13 27 12
11.5.2016 4336 / Ruunun1 Ruununoja 1Klo 12:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
0,1 9,9 6,0 <1 6,4 220 32 1200 250 88 42 10
7.7.2016 4336 / Ruunun1 Ruununoja 1Klo 12:15; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
0,1 12,9 6,6 <1 6,1 350 44 1500 350 67 52 14
24.10.2016 4336 / Ruunun1 Ruununoja 1Klo 12:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 3 C-ast;
0,1 3,1 5,3 1,7 6,7 230 24 1200 250 170 40 7
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRautalammin reitin virtavesiasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 12/20
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-PAst-C mg/l mg/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
9.5.2017 4336 / Ruunun1 Ruununoja 1Klo 14:15; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 3,8 3,6 <1 6,0 170 28 1500 710 68 33 9
11.5.2016 4336 / Ruunun2 Ruununoja 2Klo 13:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
0,1 9,9 8,3 1,2 6,5 230 30 1300 240 240 46 12
7.7.2016 4336 / Ruunun2 Ruununoja 2Klo 12:50; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
0,1 13,2 5,4 <1 6,1 360 44 1600 380 63 52 14
24.10.2016 4336 / Ruunun2 Ruununoja 2Klo 13:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 3 C-ast;
0,1 3,1 5,5 1,9 6,8 230 23 1300 310 180 41 8
9.5.2017 4336 / Ruunun2 Ruununoja 2Klo 14:40; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 4,3 4,3 1,3 6,1 180 26 1600 780 100 33 8
24.5.2016 4336 / NuutiLa Nuutilansuo laskuoja 1Klo 13:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 24 C-ast;
0,1 15,6 4,5 1,1 6,8 380 48 1200 100 13 63 8
12.7.2016 4336 / NuutiLa Nuutilansuo laskuoja 1Klo 20:05; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
0,1 16,1 2,7 6,3 5,9 450 62 1700 140 53 67 13
25.10.2016 4336 / NuutiLa Nuutilansuo laskuoja 1Klo 11:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 2 C-ast;
0,1 1,6 3,0 <1 6,9 240 36 1200 160 140 42 17
10.5.2017 4336 / NuutiLa Nuutilansuo laskuoja 1Klo 16:25; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 4,2 2,6 1,2 6,3 400 38 1500 490 130 22 11
24.5.2016 4336 / Ukonpur3 Ukonpuro 3Klo 14:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 24 C-ast;
0,1 15,5 3,4 1,0 6,9 370 47 1100 87 4 31 6
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRautalammin reitin virtavesiasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 13/20
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-PAst-C mg/l mg/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
12.7.2016 4336 / Ukonpur3 Ukonpuro 3Klo 18:25; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
0,1 15,7 30 22 6,0 400 53 1500 100 25 74 12
25.10.2016 4336 / Ukonpur3 Ukonpuro 3Klo 12:10; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 2 C-ast;
0,1 1,8 2,8 <1 7,0 250 36 1100 160 33 44 19
10.5.2017 4336 / Ukonpur3 Ukonpuro 3Klo 17:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 3,9 3,0 1,7 6,3 250 38 1300 400 94 22 12
24.5.2016 4336 / Ukonpur1 Ukonpuro 1Klo 15:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 24 C-ast; Virt 10 l/s;
0,1 19,3 8,2 1,5 6,8 320 44 1200 9 <2 52 2
12.7.2016 4336 / Ukonpur1 Ukonpuro 1Klo 17:50; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; Virt ~2 l/s;
0,1 21,3 5,8 <1 6,3 440 55 1400 66 14 51 5
25.10.2016 4336 / Ukonpur1 Ukonpuro 1Klo 12:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 2 C-ast;
0,1 2,2 2,1 <1 6,8 270 41 1100 57 73 33 8
10.5.2017 4336 / Ukonpur1 Ukonpuro 1Klo 17:40; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 6,1 2,8 1,3 6,3 250 38 1200 350 6 24 8
11.5.2016 4336 / Pukinp2 Pukinpuro P2Klo 14:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 7 C-ast;
0,1 9,3 17 15 6,4 330 46 890 55 3 45 9
17.8.2016 4336 / Pukinp2 Pukinpuro P2Klo 16:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 19 C-ast;
0,1 14,3 37 34 5,6 550 63 1200 64 <2 74 16
25.10.2016 4336 / Pukinp2 Pukinpuro P2Klo 9:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 2 C-ast;
0,1 1,7 4,4 2,6 6,9 250 34 790 71 21 38 15
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRautalammin reitin virtavesiasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 14/20
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-PAst-C mg/l mg/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
10.5.2017 4336 / Pukinp2 Pukinpuro P2Klo 18:25; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 3,7 14 12 7,0 250 38 1100 130 370 26 14
11.5.2016 4336 / Kansanj3 Kansanjoki 3Klo 14:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 7 C-ast;
0,1 8,5 7,4 4,7 6,8 260 37 1200 340 100 38 10
17.8.2016 4336 / Kansanj3 Kansanjoki 3Klo 16:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 19 C-ast;
0,1 14,6 20 16 6,3 470 59 1500 300 11 68 22
25.10.2016 4336 / Kansanj3 Kansanjoki 3Klo 10:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 2 C-ast;
0,1 1,7 3,4 1,5 7,2 190 27 1100 400 49 35 16
10.5.2017 4336 / Kansanj3 Kansanjoki 3Klo 19:00; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 3,8 13 11 6,8 190 26 1100 62 120 26 15
18.5.2016 4336 / Pillip2B Pillipuro 2BKlo 13:55; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 13 C-ast;
0,1 10,3 7,0 1,2 6,4 350 40 810 27 <2 61 15
13.7.2016 4336 / Pillip2B Pillipuro 2BKlo 18:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 215 m/s; Tuulsuunt. 2 ast.;
0,1 17,1 7,2 <1 5,9 480 56 1100 23 39 71 18
18.10.2016 4336 / Pillip2B Pillipuro 2BKlo 13:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
0,1 4,2 4,9 <1 5,9 470 59 1100 19 49 80 28
11.5.2017 4336 / Pillip2B Pillipuro 2BKlo 19:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast;
0,1 4,4 4,7 1,6 5,9 230 33 910 190 88 37 10
18.5.2016 4336 / Tantere6 Tantereenpuro 6Klo 14:35; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 13 C-ast;
0,1 9,5 4,8 1,9 6,8 200 27 1000 440 <2 30 9
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRautalammin reitin virtavesiasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 15/20
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-PAst-C mg/l mg/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
13.7.2016 4336 / Tantere6 Tantereenpuro 6Klo 16:55; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 215 ast.;
0,1 15,4 7,8 3,2 6,5 400 46 1100 220 11 54 15
18.10.2016 4336 / Tantere6 Tantereenpuro 6Klo 14:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
0,1 4,1 2,7 1,1 7,1 150 18 1400 780 19 33 18
11.5.2017 4336 / Tantere6 Tantereenpuro 6Klo 20:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast;
0,1 2,4 9,9 7,4 6,1 180 27 1300 720 33 31 11
18.5.2016 4336 / Sarvipu6 Sarvipuro 6Klo 15:00; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 13 C-ast;
0,1 15,3 6,8 2,5 6,8 190 26 850 90 5 44 6
13.7.2016 4336 / Sarvipu6 Sarvipuro 6Klo 17:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 215 ast.;
0,1 20,1 5,5 1,0 6,2 390 44 1000 36 3 55 8
18.10.2016 4336 / Sarvipu6 Sarvipuro 6Klo 14:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
0,1 4,1 20 13 6,8 290 29 1400 230 100 82 15
11.5.2017 4336 / Sarvipu6 Sarvipuro 6Klo 21:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast;
0,1 3,4 4,5 2,6 6,0 170 25 1200 570 13 34 9
24.5.2016 4336 / Lonkari5 Lonkarinjoki 5Klo 16:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 24 C-ast;
0,1 20,3 7,8 <1 6,6 420 54 1800 13 22 100 7
17.8.2016 4336 / Lonkari5 Lonkarinjoki 5Klo 14:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 19 C-ast;
0,1 14,6 28 20 6,3 500 54 2100 390 37 160 39
25.10.2016 4336 / Lonkari5 Lonkarinjoki 5Klo 13:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 2 C-ast;
0,1 2,4 6,3 2,4 7,1 400 38 1600 210 49 130 42
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRautalammin reitin virtavesiasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 16/20
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-PAst-C mg/l mg/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
10.5.2017 4336 / Lonkari5 Lonkarinjoki 5Klo 20:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 5,3 6,0 3,6 6,3 340 48 1900 480 51 60 20
24.5.2016 4336 / Kaipais4 Kaipaispuro 4Klo 17:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 24 C-ast;
0,1 19,5 4,0 <1 6,9 150 20 760 26 11 44 5
17.8.2016 4336 / Kaipais4 Kaipaispuro 4Klo 15:10; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 19 C-ast;
0,1 14,8 11 7,0 6,5 240 33 1900 600 38 99 28
25.10.2016 4336 / Kaipais4 Kaipaispuro 4Klo 13:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 2 C-ast;
0,1 2,3 2,2 <1 6,9 82 9,4 680 110 190 33 12
10.5.2017 4336 / Kaipais4 Kaipaispuro 4Klo 19:50; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 5,3 3,4 1,9 6,7 110 18 790 200 17 21 7
24.5.2016 4336 / Rastoja1 Rastunsuo, laskuoja 1Klo 16:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 24 C-ast;
0,1 22,7 52 25 6,8 790 82 3200 31 <2 370 51
17.8.2016 4336 / Rastoja1 Rastunsuo, laskuoja 1Klo 14:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 19 C-ast;
0,1 15,9 18 9,9 6,2 660 68 3000 550 82 220 71
25.10.2016 4336 / Rastoja1 Rastunsuo, laskuoja 1Klo 14:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 2 C-ast;
0,1 1,7 9,9 4,2 7,0 490 47 2000 250 48 180 68
10.5.2017 4336 / Rastoja1 Rastunsuo, laskuoja 1Klo 20:40; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 7,3 9,0 4,8 6,3 550 23 2100 320 45 100 45
7.7.2016 4336 / Vanhajo VanhajokiKlo 15:25; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 18 C-ast;
0,1 15,1 17 6,0 6,1 750 69 1900 230 120 67 10
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRautalammin reitin virtavesiasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 17/20
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-PAst-C mg/l mg/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
18.8.2016 4336 / Vanhajo VanhajokiKlo 16:10; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 18 C-ast;
0,1 14,8 6,7 1,3 6,7 610 55 1500 150 55 57 <2
24.10.2016 4336 / Vanhajo VanhajokiKlo 15:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
0,1 3,1 7,3 1,4 6,9 350 33 1200 130 120 55 7
9.5.2017 4336 / Vanhajo VanhajokiKlo 12:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 3,6 2,4 <1 5,4 380 52 2000 840 130 15 5
7.7.2016 4336 / Suojärka SuojärvenkanavaKlo 15:00; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
0,1 16,1 3,5 <1 6,5 200 25 780 20 34 25 <2
18.8.2016 4336 / Suojärka SuojärvenkanavaKlo 17:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 18 C-ast;
0,1 17,3 2,3 <1 6,7 150 21 650 14 18 23 12
24.10.2016 4336 / Suojärka SuojärvenkanavaKlo 14:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
0,1 2,4 3,8 <1 6,9 120 19 670 11 15 18 <2
9.5.2017 4336 / Suojärka SuojärvenkanavaKlo 12:50; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 6,0 8,5 2,3 6,2 150 24 730 100 21 27 3
10.5.2016 4336 / Heinäpu1 Heinäpuro 1Klo 16:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 13 C-ast;
0,1 9,4 8,8 4,7 5,8 270 33 880 73 52 39 11
6.7.2016 4336 / Heinäpu1 Heinäpuro 1Klo 16:30; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
0,1 12,4 24 9,6 5,4 360 47 1000 120 33 57 13
26.10.2016 4336 / Heinäpu1 Heinäpuro 1Klo 10:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. -1 C-ast;
0,1 1,6 4,8 2,4 6,7 230 23 630 83 48 40 16
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRautalammin reitin virtavesiasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 18/20
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-PAst-C mg/l mg/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
8.5.2017 4336 / Heinäpu1 Heinäpuro 1Klo 17:30; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 2,4 6,4 4,2 5,1 260 35 870 190 42 27 7
10.5.2016 4336 / Heinäpu2 Heinäpuro 2Klo 17:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 13 C-ast;
0,1 10,1 6,8 3,9 5,9 270 33 890 76 85 39 11
6.7.2016 4336 / Heinäpu2 Heinäpuro 2Klo 16:50; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;
0,1 12,3 16 11 5,4 430 51 1100 130 68 60 14
26.10.2016 4336 / Heinäpu2 Heinäpuro 2Klo 16:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. -1 C-ast;
0,1 1,5 4,5 1,9 6,7 240 25 680 92 66 44 17
8.5.2017 4336 / Heinäpu2 Heinäpuro 2Klo 16:50; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 2,4 5,8 3,6 5,1 250 38 930 230 68 34 8
17.5.2016 4336 / Honkajo2 Honkajoki 2Klo 13:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 13 C-ast;
0,1 9,4 3,4 <1 6,4 250 32 940 100 47 31 8
28.6.2016 4336 / Honkajo2 Honkajoki 2Klo 15:40; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
0,1 11 3,1 6,4 360 33 930 39 70 46 11
26.10.2016 4336 / Honkajo2 Honkajoki 2Klo 12:10; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. -1 C-ast;
0,1 1,7 6,9 1,8 6,5 240 18 850 140 180 35 16
8.5.2017 4336 / Honkajo2 Honkajoki 2Klo 13:00; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 1,9 1,7 <1 5,3 160 25 1400 640 160 20 7
17.5.2016 4336 / Honkajok HonkajokiKlo 14:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 13 C-ast;
0,1 9,3 5,8 1,5 6,6 220 28 870 170 21 33 10
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRautalammin reitin virtavesiasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 19/20
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-PAst-C mg/l mg/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
28.6.2016 4336 / Honkajok HonkajokiKlo 16:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
0,1 7,7 2,3 6,6 240 24 640 120 12 40 11
26.10.2016 4336 / Honkajok HonkajokiKlo 12:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. -1 C-ast;
0,1 1,7 2,7 <1 6,9 170 14 690 210 53 31 16
8.5.2017 4336 / Honkajok HonkajokiKlo 13:45; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,1 1,6 24 20 5,5 170 29 1200 600 46 43 8
18.5.2016 4336 / Metsäoj2 Veteläsuo metsäoja 2Klo 11:20; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 10 C-ast;
0,1 9,3 <1 <1 6,6 67 8,9 430 160 16 9 5
16.8.2016 4336 / Metsäoj2 Veteläsuo metsäoja 2Klo 14:10; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 13 C-ast;
0,1 P 1,5 <1 6,7 170 19 610 80 45 22 12
18.10.2016 4336 / Metsäoj2 Veteläsuo metsäoja 2Klo 10:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast; Virt <1 l/s;
0,1 4,2 2,2 <1 6,8 93 8,5 500 96 120 17 14
2.5.2017 4336 / Metsäoj2 Veteläsuo metsäoja 2Klo 14:30; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; Virt 6 l/s;
0,1 6,4 1,2 <1 6,1 120 18 1300 810 91 15 4
18.5.2016 4336 / Mustapu3 Mustapuro 3Klo 12:05; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 10 C-ast;
0,1 8,8 2,3 <1 6,5 220 28 660 94 21 22 8
16.8.2016 4336 / Mustapu3 Mustapuro 3Klo 15:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 13 C-ast;
0,1 P 5,2 1,4 6,5 350 45 830 66 31 30 8
18.10.2016 4336 / Mustapu3 Mustapuro 3Klo 11:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
0,1 4,3 2,7 <1 7,0 160 20 580 110 65 22 15
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRautalammin reitin virtavesiasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 20/20
Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-PAst-C mg/l mg/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
2.5.2017 4336 / Mustapu3 Mustapuro 3Klo 15:40; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; Virt 300 l/s;
0,1 1,7 3,4 <1 5,5 220 30 1100 390 100 23 5
18.5.2016 4336 / Itäpuro5 Itäpuro 5Klo 12:55; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 10 C-ast;
0,1 13,8 3,9 <1 6,4 230 29 700 47 3 32 6
16.8.2016 4336 / Itäpuro5 Itäpuro 5Klo 15:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 13 C-ast;
0,1 P 6,5 <1 6,4 390 43 840 17 <2 41 9
18.10.2016 4336 / Itäpuro5 Itäpuro 5Klo 12:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;
0,1 3,9 2,9 <1 6,7 280 32 790 60 11 33 10
2.5.2017 4336 / Itäpuro5 Itäpuro 5Klo 17:00; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; Virt ~80 l/s;
0,1 0,50 2,0 <1 5,5 250 37 1100 400 69 29 8
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYJärviasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 1/13
Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% Sameus K-aine Sähkönj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P Klorof.-aAst-C mg/l Kyll % FNU mg/l mS/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
15.3.2016 4336 / Raate101 Raatelampi 101 Kok.syv. 5,9 m; Näk.syv. 0,8 m; Jää 60 cm; Lumi 10 cm; Klo 16:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 1 /8;
1 0,80 9,5 66 9,2 1,3 4,3 6,6 260 35 970 270 66 50 173 2,2 6,5 474,9 2,8 1,3 9,6 8,2 1,9 5,7 6,4 270 32 1200 440 29 55 18
22.6.2016 4336 / Raate101 Raatelampi 101 Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
1,0 17,5 790 22 8 33 60-2 11
11.7.2016 4336 / Raate101 Raatelampi 101 Näk.syv. 0,7 m; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1,0 970 16 <2 56 60-2 17
15.8.2016 4336 / Raate101 Raatelampi 101 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 15:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
1 15,6 6,4 64 7,7 4,9 3,3 6,6 270 39 1000 7 5 42 43 10,1 0,080 0,715,0 5,2 0 0,0 36 26 4,1 6,4 420 42 1300 27 360 70 60-2 37
15.3.2016 4336 / Korte100 Kortelampi 100 Kok.syv. 15,9 m; Näk.syv. 1,0 m; Jää 50 cm; Lumi 15 cm; Klo 16:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 1 /8;
1 0,60 10,6 74 5,4 1,0 4,2 6,4 260 33 1100 380 51 51 205 2,1 8,7 6310 3,7 0,88 6,714,9 4,3 0 0,0 23 10 6,4 6,4 840 55 3200 39 2000 440 250
15.8.2016 4336 / Korte100 Kortelampi 100 Kok.syv. 15,9 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
1 16,9 7,4 76 3,4 6,4 3,5 6,7 290 37 870 7 <2 43 35 4,8 2,4 1910 4,0 0 0,014,9 P 0 E 76 28 6,1 6,4 840 51 2700 46 1600 350 1600-2 33
15.3.2016 4336 / SaaPa098 Saari-Pajunen 098 Kok.syv. 3,6 m; Näk.syv. 0,8 m; Jää 55 cm; Lumi 15 cm; Klo 17:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 1 /8;
1 1,1 5,5 39 6,3 1,5 5,2 6,4 250 30 1000 320 50 52 132,6 3,7 0 0,0 28 10 8,3 6,4 430 40 1500 25 450 61 11
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYJärviasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 2/13
Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% Sameus K-aine Sähkönj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P Klorof.-aAst-C mg/l Kyll % FNU mg/l mS/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
15.8.2016 4336 / SaaPa098 Saari-Pajunen 098 Kok.syv. 3,6 m; Näk.syv. 0,75 m; Klo 17:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
1,0 17,9 8,7 92 4,9 4,9 3,5 7,1 220 28 800 6 <2 41 <22,6 14,7 7,1 70 5,4 5,0 3,6 6,8 230 30 750 7 8 38 <20-1 22
16.3.2016 4336 / Vuonamo Nilakka Vuonamonlahti 4 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv. >1 m; Jää 55 cm; Lumi 10 cm; Klo 16:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 1 /8;
0,5 0,60 9,3 65 3,7 1,2 4,5 6,4 180 23 920 250 87 31 10
24.8.2016 4336 / Vuonamo Nilakka Vuonamonlahti 4 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 16:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,6 16,8 8,6 89 5,1 5,6 3,3 6,7 160 18 610 6 5 31 20-0,6 15
7.4.2016 4336 / Ison/177 Suojärvi 177 Näk.syv. 0,8 m; Jää 40 cm; Lumi 0 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 7 /8;
1,0 2,2 6,9 50 3,6 <1 2,4 4,8 250 28 890 180 160 26 7
2.6.2016 4336 / Ison/177 Suojärvi 177Klo 12:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0,5 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;
0-1 870 120 10 37 4 15
12.7.2016 4336 / Ison/177 Suojärvi 177 Kok.syv. 1,9 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 1; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1,0 20,6 890 13 <2 61 30-1 140
29.8.2016 4336 / Ison/177 Suojärvi 177 Kok.syv. 2,6 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 19:10; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
1,0 14,8 7,7 77 4,1 5,4 2,0 5,1 550 44 1000 11 <2 57 60-1 67
7.4.2016 4336 / Virmasv5 Virmasvesi 5 Kok.syv. 4,3 m; Näk.syv. 0,5 m; Jää 43 cm; Lumi 0 cm; Klo 13:50; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 6 /8;
1 1,1 11,4 80 8,4 5,2 3,5 5,8 190 26 930 200 57 47 173,3 1,5 12,6 90 3,0 2,0 3,8 6,2 130 19 690 140 27 25 6
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYJärviasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 3/13
Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% Sameus K-aine Sähkönj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P Klorof.-aAst-C mg/l Kyll % FNU mg/l mS/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
29.8.2016 4336 / Virmasv5 Virmasvesi 5 Kok.syv. 4,2 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 16:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
1 15,8 9,5 96 1,4 1,7 3,7 7,2 44 9,2 350 <2 <2 9 23,2 15,1 9,3 92 1,8 1,9 3,7 7,1 48 10 380 2 4 10 20-2 7,2
15.3.2016 4336 / Orava059 Oravaisjärvi 059 Kok.syv. 3,2 m; Näk.syv. 0,9 m; Jää 60 cm; Lumi 15 cm; Klo 14:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 2 /8;
1 1,8 2,0 14 5,0 1,5 4,4 6,1 290 33 910 150 130 30 102,2 3,9 0 0,0 25 9,1 6,9 6,1 590 54 1400 21 360 49 13
15.8.2016 4336 / Orava059 Oravaisjärvi 059 Kok.syv. 3,2 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
1 15,8 7,8 79 4,5 5,4 2,7 6,5 290 31 670 10 7 33 <22,5 15,1 7,3 72 4,3 4,6 2,7 6,5 280 32 690 9 4 36 <20-2 17
16.3.2016 4336 / Korppin Korppinen 021 Kok.syv. 3,9 m; Näk.syv. 1,4 m; Jää 50 cm; Lumi 10 cm; Klo 14:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 2 /8;
1 1,4 6,5 46 5,9 2,3 6,3 6,4 160 20 1100 420 68 47 232,9 3,9 0 0,0 22 4,5 8,0 6,4 480 46 1700 190 480 72 21
22.8.2016 4336 / Korppin Korppinen 021 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 16:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 210 ast.;
1 18,3 9,0 96 8,5 8,8 3,9 6,8 300 27 820 12 <2 73 22,8 18,3 9,3 99 8,7 9,3 3,9 6,8 280 29 820 13 2 75 20-2 45
30.3.2016 4336 / Tukiaiss Nilakan Tukiaiselkä Näk.syv. 2,4 m; Jää 57 cm; Lumi 0 cm; Klo 10:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen, MR; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;
1 1,1 13,8 97 0,36 <1 4,0 6,9 49 11 460 50 18 8 <27,4 2,1 7,2 52 2,6 <1 5,1 6,4 110 17 680 130 23 23 8
29.8.2016 4336 / Tukiaiss Nilakan Tukiaiselkä Kok.syv. 8,3 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
1 16,1 9,3 94 1,4 1,5 3,8 7,2 49 11 390 4 6 10 <27,3 15,8 9,1 92 1,8 2,0 3,8 7,1 49 10 370 5 7 10 <20-2 8,8
7.4.2016 4336 / VirmaTe Virmasvesi Tervalahti Näk.syv. 0,5 m; Jää 46 cm; Lumi 0 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8;
1,0 0,50 9,8 68 13 9,2 4,8 6,0 230 33 2100 600 320 130 60
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYJärviasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 4/13
Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% Sameus K-aine Sähkönj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P Klorof.-aAst-C mg/l Kyll % FNU mg/l mS/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
29.8.2016 4336 / VirmaTe Virmasvesi Tervalahti Kok.syv. 1,9 m; Näk.syv. >1,7 m; Klo 18:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
1,0 15,7 9,5 96 1,2 1,2 3,7 7,0 41 9,2 400 <2 <2 8 <20-1 6,0
4.4.2016 4336 / Suurij2 Suurijärvi 2 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Jää 41 cm; Lumi 0 cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 3 /8;
1 1,5 10,0 71 6,6 3,6 6,1 6,4 190 26 1200 320 160 64 264,0 3,4 2,5 19 3,0 1,2 8,7 6,3 250 36 1500 650 3 38 16
2.6.2016 4336 / Suurij2 Suurijärvi 2Klo 11:00; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0,9 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;
0-2 P 820 64 18 33 4 19
12.7.2016 4336 / Suurij2 Suurijärvi 2 Näk.syv. 0,9 m; Klo 16:15; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1,0 16,3 890 35 9 38 30-2 31
30.8.2016 4336 / Suurij2 Suurijärvi 2 Kok.syv. 5,4 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;
1 15,2 6,6 66 4,4 4,1 6,3 6,8 240 34 950 33 27 41 64,4 13,8 4,7 45 7,5 5,5 6,4 6,7 260 33 940 43 60 34 60-2 21
4.4.2016 4336 / Suurij35 Suurijärvi 035 Kok.syv. 8,3 m; Näk.syv. 0,9 m; Jää 42 cm; Lumi 0 cm; Klo 12:00; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 2 /8;
1 2,1 8,0 58 4,1 2,2 6,9 6,4 190 28 1200 520 39 35 117,3 3,7 1,1 8,0 7,8 3,7 8,4 6,3 270 35 1300 440 32 44 13
2.6.2016 4336 / Suurij35 Suurijärvi 035Klo 10:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0,9 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s;
0-2 P 840 100 31 33 3 11
12.7.2016 4336 / Suurij35 Suurijärvi 035 Näk.syv. 1,0 m; Klo 17:05; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1,0 19,3 830 55 <2 36 30-2 25
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYJärviasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 5/13
Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% Sameus K-aine Sähkönj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P Klorof.-aAst-C mg/l Kyll % FNU mg/l mS/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
30.8.2016 4336 / Suurij35 Suurijärvi 035 Kok.syv. 8,5 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;
1 15,6 7,2 72 4,6 2,8 5,9 6,8 200 31 830 13 26 32 57,5 11,6 0 0,0 46 6,5 7,0 6,5 350 34 1200 13 350 49 100-2 20
16.3.2016 4336 / Savij019 Savijärvi 019 Kok.syv. 10,3 m; Näk.syv. 0,9 m; Jää 50 cm; Lumi 10 cm; Klo 13:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 5 /8;
1 0,80 8,0 56 17 4,8 6,0 6,6 250 30 1200 420 37 72 215 2,2 4,8 35 10 3,0 6,5 6,5 260 33 1400 550 <2 67 219,3 3,0 0 0,0 56 25 7,8 6,5 410 39 1700 100 470 170 25
22.8.2016 4336 / Savij019 Savijärvi 019 Kok.syv. 10,4 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 210 ast.;
1 17,6 8,2 86 6,4 4,8 5,3 6,9 240 30 830 24 13 62 65 15,2 5,4 54 9,7 5,0 5,5 6,8 250 29 830 34 68 55 99,4 9,9 0 0,0 26 20 6,3 6,5 450 33 1600 21 790 93 220-2 28
30.3.2016 4336 / Hirvijä7 Hirvijärvi Suolahti 7 Näk.syv. 1,0 m; Jää 52 cm; Lumi 2 cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen, MR; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 6 /8;
1,0 1,8 11,0 79 0,69 <1 4,9 6,4 87 15 710 120 27 17 <2
16.6.2016 4336 / Hirvijä7 Hirvijärvi Suolahti 7 Näk.syv. 1,3 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
0-1 460 <2 3 14 <2 5,5
26.7.2016 4336 / Hirvijä7 Hirvijärvi Suolahti 7 Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 26 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
0-1 23,8 670 3 11 18 <2 8,3
18.8.2016 4336 / Hirvijä7 Hirvijärvi Suolahti 7 Kok.syv. 2,3 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 15:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
1,0 17,0 9,3 96 2,3 2,9 3,4 7,0 58 12 510 2 3 16 <20-1 6,7
30.3.2016 4336 / Hirvijä9 Hirvijärvi 9 (Kanavansuu) Näk.syv. 1,1 m; Jää 40 cm; Lumi 0 cm; Klo 13:50; Näytt.ottaja Timo Ahonen, MR; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 7 /8;
1,0 1,8 7,3 53 0,96 <1 5,3 6,3 97 16 790 190 77 13 <2
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYJärviasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 6/13
Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% Sameus K-aine Sähkönj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P Klorof.-aAst-C mg/l Kyll % FNU mg/l mS/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
16.6.2016 4336 / Hirvijä9 Hirvijärvi 9 (Kanavansuu) Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
0-1 15,9 450 <2 <2 14 <2 5,1
26.7.2016 4336 / Hirvijä9 Hirvijärvi 9 (Kanavansuu) Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 26 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
0-1 24,7 610 <2 6 13 <2 3,2
18.8.2016 4336 / Hirvijä9 Hirvijärvi 9 (Kanavansuu) Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 16:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
1,0 16,8 9,6 99 2,1 3,2 3,4 7,0 52 11 460 2 <2 16 <20-1 9,0
30.3.2016 4336 / Hirvij06 Hirvijärvi 06 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Jää 54 cm; Lumi 1 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen, MR; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 8 /8;
1 2,1 11,3 82 0,72 <1 4,4 6,4 110 17 690 160 <2 16 <25 3,6 3,9 29 1,2 <1 4,8 6,2 130 20 780 210 3 16 511,5 4,0 1,4 11 8,8 2,0 7,4 6,4 180 22 940 200 150 26 10
18.8.2016 4336 / Hirvij06 Hirvijärvi 06 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 15:10; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
1 16,7 9,3 96 2,4 3,2 3,4 6,9 55 11 430 <2 4 19 95 16,5 9,2 94 2,3 3,2 3,4 7,0 54 12 430 <2 3 16 <211,5 16,0 8,8 90 2,4 3,1 3,4 6,8 54 11 430 2 7 16 <20-2 8,3
16.3.2016 4336 / PKiuk084 Pieni-Kiukoinen 084 Kok.syv. 6,8 m; Näk.syv. 0,9 m; Jää 55 cm; Lumi 10 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 3 /8;
1 0,40 9,1 63 11 3,3 5,7 6,7 230 25 1000 300 97 52 175,8 2,3 1,6 12 13 5,0 5,4 6,4 280 33 1300 500 17 67 20
22.8.2016 4336 / PKiuk084 Pieni-Kiukoinen 084 Kok.syv. 6,8 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 210 ast.;
1 17,5 8,3 86 4,7 4,1 3,9 6,7 280 31 790 15 12 53 65,8 7,3 0 0,0 36 29 4,6 6,3 430 34 1400 29 570 110 220-2 24
5.4.2016 4336 / Molkanjä Molkanjärvi 124 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv. 0,9 m; Jää 55 cm; Lumi 0 cm; Klo 15:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8;
0,6 0,80 6,2 44 6,6 3,7 5,0 5,9 310 42 1700 270 220 84 39
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYJärviasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 7/13
Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% Sameus K-aine Sähkönj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P Klorof.-aAst-C mg/l Kyll % FNU mg/l mS/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
22.6.2016 4336 / Molkanjä Molkanjärvi 124 Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
0-0,6 20,7 1300 10 4 57 <2 43
11.7.2016 4336 / Molkanjä Molkanjärvi 124 Näk.syv. 0,6 m; Klo 16:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
0,5 22,3 1100 8 <2 76 40-0,5 30
24.8.2016 4336 / Molkanjä Molkanjärvi 124 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv. 0,5 m; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
0,6 17,1 7,6 79 6,5 7,4 4,0 6,7 370 37 1000 10 7 69 60-0,6 42
5.4.2016 4336 / Petäjäjä Petäjäjärvi 091 Kok.syv. 7,8 m; Näk.syv. 1,3 m; Jää 50 cm; Lumi 0 cm; Klo 14:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8;
1 2,8 9,8 72 1,5 <1 3,6 6,0 200 25 890 200 4 26 46,8 4,6 0 0,0 51 25 8,2 6,3 680 55 2200 39 890 65 10
24.8.2016 4336 / Petäjäjä Petäjäjärvi 091 Kok.syv. 7,9 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
1 17,3 8,5 88 2,5 3,6 3,0 6,8 170 22 580 5 9 28 26,9 16,2 4,6 47 5,0 5,1 3,3 6,5 180 22 700 7 32 41 40-2 15
7.4.2016 4336 / Liesj Liesjärvi 158 Kok.syv. 18,4 m; Näk.syv. 1,6 m; Jää 56 cm; Lumi 0 cm; Klo 15:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8;
1 2,2 11,0 80 1,2 <1 3,1 6,3 150 19 580 140 10 19 510 2,2 9,3 68 1,1 <1 3,2 6,2 150 19 590 130 <2 21 717,4 2,5 4,3 32 2,7 <1 3,5 6,1 170 17 640 150 9 45 10
16.6.2016 4336 / Liesj Liesjärvi 158 Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
1,0 15,7 460 <2 <2 22 30-2 15
11.7.2016 4336 / Liesj Liesjärvi 158 Näk.syv. 2,0 m; Klo 18:05; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1,0 20,3 450 <2 5 22 40-2 3,2
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYJärviasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 8/13
Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% Sameus K-aine Sähkönj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P Klorof.-aAst-C mg/l Kyll % FNU mg/l mS/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
18.8.2016 4336 / Liesj Liesjärvi 158 Kok.syv. 18,4 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
1 16,9 8,9 92 1,6 1,9 2,9 6,9 120 16 430 3 <2 21 <210 5,2 4,9 38 1,1 1,2 3,0 6,0 150 20 520 150 5 22 517,4 4,6 2,8 22 4,0 2,0 3,3 6,1 170 19 600 180 8 37 70-2 18
4.4.2016 4336 / Kuvansi5 Kuvansi Ryönä 5 Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 0,8 m; Jää 45 cm; Lumi 0 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 1 /8;
1 1,4 10,7 76 3,2 2,0 4,1 6,0 170 24 710 140 31 23 55,5 3,4 0,19 1,4 4,6 4,2 5,3 6,0 240 30 1000 98 260 35 10
30.8.2016 4336 / Kuvansi5 Kuvansi Ryönä 5 Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;
1 14,9 5,0 50 2,8 3,4 3,6 6,3 220 30 690 18 12 23 55,5 13,6 7,7 74 6,9 5,5 4,0 6,3 250 31 840 15 110 32 50-2 9,6
4.4.2016 4336 / KuvansiA Kuvansi A Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 1,3 m; Jää 45 cm; Lumi 0 cm; Klo 9:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8;
1 1,5 10,5 75 1,2 <1 4,0 6,1 140 20 580 120 11 15 410 1,7 10,3 74 1,1 <1 4,0 6,1 140 21 590 120 5 15 531,5 2,6 5,2 38 2,7 1,7 4,1 6,0 180 22 660 150 3 37 7
30.8.2016 4336 / KuvansiA Kuvansi A Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;
1 15,9 8,4 85 1,4 1,6 3,5 6,5 110 17 480 28 8 12 510 8,6 5,6 48 1,3 1,1 3,6 6,0 110 17 550 150 2 12 532,0 4,5 4,0 31 3,4 2,1 3,6 5,8 180 24 670 170 11 22 70-2 5,3
15.3.2016 4336 / Pataj244 Pieni-Patajärvi 244 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Jää 60 cm; Lumi 15 cm; Klo 13:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;
1,0 0,90 10,2 72 9,1 2,3 8,5 7,1 130 16 870 280 130 42 18
16.8.2016 4336 / Pataj244 Pieni-Patajärvi 244 Kok.syv. 2,3 m; Näk.syv. 0,75 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
1,0 15,8 7,6 77 7,8 9,3 7,3 7,0 170 24 980 6 <2 79 80-1 51
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYJärviasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 9/13
Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% Sameus K-aine Sähkönj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P Klorof.-aAst-C mg/l Kyll % FNU mg/l mS/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
15.3.2016 4336 / Pataj243 Patajärvi 243 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 1,0 m; Jää 60 cm; Lumi 20 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;
1 1,1 5,4 38 9,1 2,5 8,7 6,8 150 19 970 300 150 63 272,8 3,7 0 0,0 21 6,7 11 6,7 260 30 1400 56 480 90 24
15.8.2016 4336 / Pataj243 Patajärvi 243 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;
1 17,7 10,1 110 4,5 6,5 5,8 7,4 95 16 810 <2 <2 55 <22,5 15,4 6,1 61 7,1 8,5 6,1 7,1 110 16 810 11 16 66 <20-2 37
17.3.2016 4336 / Rahaj Rahajärvi 030 Kok.syv. 4,9 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto;
1 1,2 0,59 4,2 2,3 <1 2,2 5,6 280 29 510 6 <2 47 163,9 3,8 0 0,0 19 3,3 3,2 5,8 710 63 1400 23 350 290 200
25.8.2016 4336 / Rahaj Rahajärvi 030 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 16:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;
1 15,0 6,8 67 2,6 3,1 1,7 5,7 310 31 670 18 7 55 73,9 15,0 6,5 64 2,7 2,9 1,7 5,7 300 31 670 17 5 55 80-2 18
5.4.2016 4336 / Luupuve3 Luupuvesi 3 Näk.syv. 0,6 m; Jää 55 cm; Lumi 0 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;
0,5 0,60 5,0 35 9,7 1,9 4,0 6,2 170 14 860 180 140 62 16
11.8.2016 4336 / Luupuve3 Luupuvesi 3 Näk.syv. 0,5 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8;
1,0 16,5 7,9 81 9,9 11 3,5 6,9 380 37 1100 19 11 90 80-1 16,6 42
17.3.2016 4336 / Salahmj3 Salahmijärvi 003 Kok.syv. 31,8 m; Näk.syv. 1,1 m; Jää 60 cm; Lumi 20 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 5 /8;
1 0,30 11,7 80 1,8 <1 2,5 6,3 210 22 570 120 29 31 1110 1,0 10,0 70 2,8 1,7 2,6 6,1 220 37 630 140 6 37 1230,8 2,2 0,64 4,6 11 6,8 5,8 6,5 310 26 1000 280 150 98 20
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYJärviasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 10/13
Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% Sameus K-aine Sähkönj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P Klorof.-aAst-C mg/l Kyll % FNU mg/l mS/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
25.8.2016 4336 / Salahmj3 Salahmijärvi 003 Kok.syv. 32,4 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 32,4; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;
1 15,3 8,2 82 2,9 2,7 2,3 6,4 200 21 590 46 18 33 710 14,7 7,5 74 3,8 2,9 2,3 6,3 220 23 540 57 20 36 831,4 11,1 1,3 11 11 4,6 2,8 6,1 300 22 760 210 46 68 110-2 8,4
8.3.2016 4336 / Nälän1.3 Näläntöjärvi 1.3 Näk.syv. 0,7 m; Jää 57 cm; Lumi 25 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8;
1,0 0,30 8,4 58 5,0 1,4 4,1 6,2 230 27 950 300 110 74 31
9.8.2016 4336 / Nälän1.3 Näläntöjärvi 1.3 Näk.syv. 0,5 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
1,0 19,5 8,5 93 9,8 16 2,8 6,6 270 33 1200 9 <2 110 40-1 19,5 92
30.3.2016 4336 / Osmanki Osmanginjärvi 1 A Kok.syv. 3,1 m; Näk.syv. 1,2 m; Jää 60 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 6 /8;
1 0,80 11,7 82 14 7,0 6,0 6,7 260 28 1400 330 230 150 602,1 1,8 2,2 16 15 5,8 8,5 6,6 280 30 1500 510 120 120 42
11.8.2016 4336 / Osmanki Osmanginjärvi 1 A Kok.syv. 3,3 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;
1 16,9 7,5 78 12 13 3,6 6,8 320 34 1000 44 30 120 122,3 16,7 7,5 77 11 12 3,5 6,7 330 36 1000 44 28 110 120-2 16,8 52
30.3.2016 4336 / Korpin31 Korpinen 31 Kok.syv. 1,6 m; Näk.syv. 0,7 m; Jää 60 cm; Klo 16:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 6 /8;
0,8 1,1 6,5 46 1,5 <1 4,1 5,9 380 50 1100 190 61 46 24
14.7.2016 4336 / Korpin31 Korpinen 31 Näk.syv. 0,4 m; Klo 14:35; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 215 ast.;
1.0 19,4 1000 25 <2 86 140-2 36
25.8.2016 4336 / Korpin31 Korpinen 31 Kok.syv. 1,7 m; Näk.syv. 0,55 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;
1,0 15,7 6,8 68 2,7 2,6 4,0 6,5 460 51 1100 29 12 66 130-1 23
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYJärviasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 11/13
Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% Sameus K-aine Sähkönj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P Klorof.-aAst-C mg/l Kyll % FNU mg/l mS/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
29.3.2016 4336 / Venejärv Venejärvi Autiolahti Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Jää 55 cm; Lumi 10 cm; Klo 10:55; Näytt.ottaja Timo Ahonen, MR; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 0 /8;
1,0 1,3 8,9 63 2,3 <1 2,2 5,3 290 33 600 55 27 22 7
25.8.2016 4336 / Venejärv Venejärvi Autiolahti Näk.syv. 0,5 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
1,0 15,2 7,7 76 2,3 2,9 2,0 5,3 370 35 580 20 <2 33 50-1 14
1.3.2016 4336 / Sukev156 Sukevanjärvi 156 Kok.syv. 8,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Jää 50 cm; Lumi 30 cm; Klo 12:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 5 /8;
1 0,10 10,6 72 2,6 <1 2,4 5,6 300 32 690 83 34 31 165 1,9 6,9 50 2,2 <1 2,8 5,6 310 34 730 100 40 37 167,5 2,3 4,6 33 3,0 2,0 3,7 5,8 320 32 820 120 100 48 19
4.8.2016 4336 / Sukev156 Sukevanjärvi 156 Kok.syv. 8,5 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;
1 19,8 6,3 70 5,1 7,5 2,2 6,2 270 31 580 6 <2 44 55 17,7 1,7 18 10 7,8 2,3 5,8 320 31 590 10 5 49 77,5 17,4 0,87 9,1 21 11 2,4 5,9 400 33 640 12 23 67 90-2 19,8 19
1.3.2016 4336 / Sukeva7 Sukevanjärvi 7 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Jää 52 cm; Lumi 40 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 4 /8;
1 0,10 12,6 86 5,7 3,1 2,6 6,0 260 27 630 91 50 29 186,0 2,5 6,3 46 5,1 3,2 2,3 5,5 260 28 690 100 71 43 19
4.8.2016 4336 / Sukeva7 Sukevanjärvi 7 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;
1 19,9 7,5 82 35 4,6 2,1 5,9 270 33 790 8 <2 56 186,0 13,0 0 0,0 5,0 5,6 2,3 5,6 570 44 690 7 <2 110 170-2 19,9 46
4.4.2016 4336 / Kotaj046 Kotajärvi 046 Kok.syv. 1,6 m; Näk.syv. >1,3 m; Jää 60 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto;
0,8 1,2 8,0 56 0,89 <1 4,2 6,1 58 8,8 1400 610 310 63 19
23.8.2016 4336 / Kotaj046 Kotajärvi 046 Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,55 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 210 ast.;
0,8 17,6 7,3 77 4,7 4,6 5,7 6,8 250 32 890 16 3 64 60-0,8 38
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYJärviasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 12/13
Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% Sameus K-aine Sähkönj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P Klorof.-aAst-C mg/l Kyll % FNU mg/l mS/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
4.4.2016 4336 / IPaju051 Iso-Pajunen 051 Kok.syv. 1,6 m; Näk.syv. 1,0 m; Jää 60 cm; Klo 13:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 5 /8;
0,8 2,0 3,2 23 2,1 <1 3,7 5,9 340 39 1100 140 230 33 11
27.7.2016 4336 / IPaju051 Iso-Pajunen 051 Näk.syv. 0,5 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
0-1 23,7 1800 7 65 60 3 76
23.8.2016 4336 / IPaju051 Iso-Pajunen 051 Kok.syv. 1,6 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 13:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 210 ast.;
0,8 18,6 8,1 87 5,8 9,3 2,6 6,5 270 32 990 8 4 50 30-0,8 55
4.4.2016 4336 / Kaija059 Kaija 059 Kok.syv. 4,6 m; Näk.syv. 1,7 m; Jää 60 cm; Klo 15:10; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 5 /8;
1 2,2 5,9 43 0,79 <1 5,4 6,3 130 19 960 390 20 19 43,6 3,7 0,78 5,9 2,3 <1 6,8 6,3 160 20 1300 530 95 22 8
27.7.2016 4336 / Kaija059 Kaija 059 Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
0-2 520 3 5 27 <2 14
23.8.2016 4336 / Kaija059 Kaija 059 Kok.syv. 4,6 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 15:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 210 ast.;
1 18,2 9,3 99 2,3 2,3 4,0 7,0 96 14 530 3 6 22 <23,6 17,0 7,5 78 2,6 2,5 4,1 6,9 97 15 470 4 31 16 <20-2 15
17.3.2016 4336 / Löyty100 Löytynlampi 100 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 0,9 m; Jää 50 cm; Lumi 20 cm; Klo 14:45; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 7 /8;
1 0,50 10,0 69 1,4 <1 2,0 5,5 190 21 560 83 41 18 24,5 3,6 3,1 23 1,7 <1 2,2 5,1 260 32 600 38 45 22 6
29.8.2016 4336 / Löyty100 Löytynlampi 100 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
1 14,6 8,3 82 1,9 2,6 1,6 6,0 160 19 470 3 2 23 24,5 14,0 8,0 78 1,8 2,0 1,6 6,0 160 18 430 3 <2 19 <20-2 14,7 9,1
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYJärviasemat 2016
Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)
sivu 13/13
Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% Sameus K-aine Sähkönj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P Klorof.-aAst-C mg/l Kyll % FNU mg/l mS/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
10.3.2016 4336 / Haapa070 Haapajärvi Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Jää 51 cm; Lumi 20 cm; Klo 13:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8;
1 0,30 13,0 90 0,58 <1 5,6 5,6 170 20 450 60 26 15 68,5 3,5 4,4 33 0,92 <1 7,1 5,7 150 20 500 84 40 35 8
29.8.2016 4336 / Haapa070 Haapajärvi Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;
1 14,7 9,2 90 1,1 1,8 4,7 6,2 130 16 360 15 6 14 48,5 14,1 9,3 91 1,2 2,0 4,7 6,2 130 15 350 10 4 14 <20-2 14,7 9,9
10.3.2016 4336 / Päsmäri Päsmäri 063 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Jää 52 cm; Lumi 20 cm; Klo 14:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8;
1 0,30 13,0 89 0,67 <1 5,7 5,6 170 21 430 59 23 14 72,5 0,60 13,1 91 0,69 <1 5,7 5,6 170 21 440 58 20 13 7
29.8.2016 4336 / Päsmäri Päsmäri 063 Kok.syv. 3,6 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;
1 14,4 9,3 91 1,4 1,8 4,5 6,3 130 16 370 5 6 16 32,6 14,3 9,1 89 1,3 1,9 4,5 6,3 130 17 340 5 2 15 30-2 14,4 5,8
17.3.2016 4336 / AlaLuost Ala-Luosta, Koukkelonlahti Kok.syv. 14,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Jää 45 cm; Lumi 5 cm; Klo 12:05; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 7 /8;
1 0,30 11,2 77 1,9 <1 2,2 5,6 210 23 470 64 35 22 910 1,8 9,0 65 2,2 <1 2,3 5,1 290 33 600 57 28 28 1113,5 2,2 5,9 43 2,9 <1 2,3 5,2 280 33 670 58 76 37 14
23.8.2016 4336 / AlaLuost Ala-Luosta, Koukkelonlahti Kok.syv. 14,9 m; Näk.syv. 0,75 m; Klo 16:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 210 ast.;
1 17,9 8,2 86 1,8 1,8 1,8 5,4 290 29 540 14 4 34 510 15,8 6,9 70 2,6 2,4 2,0 5,2 270 32 570 20 16 35 913,9 12,5 0,94 8,8 11 7,5 1,9 5,6 310 28 720 14 200 84 190-2 12
LIITE 2
Kasviplanktonin biomassalaskenta järvihavaintokohteiden elokuun 2015 näytteistä
Laskennan on tehnyt Sanna Kankainen. Laskentatulokset on tallennettu SYKE:n
kasviplanktonrekisteriin.
Rautalammin reitti
Petäjäjärvi 091, 27.8.2015
Pielaveden Petäjäjärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Elokuussa 2015 havaintopaikan
Petäjäjärvi 091 kasviplanktonin biomassa-arvo (1,5 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan. Haitallisten
sinilevien osuus biomassasta (0,2 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,8) viittasi erinomaiseen
tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (12 %), panssarilevät (12 %), kultalevät (24 %)
ja piilevät (17 %, mm. Rhizosolenia longiseta). Limalevä Gonyostomum semen muodosti 12 %
kokonaisbiomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa.
TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin
kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä sekä kokonaisbiomassa että TPI-indeksi ilmaisivat erinomaista
tilaluokkaa.
Oravaisjärvi 059, 25.8.2015
Pielaveden Oravaisjärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Elokuussa 2015
havaintopaikan Oravaisjärvi 059 kasviplanktonin biomassa-arvo (1,7 mg/l) viittasi järven erinomaiseen
tilaan. Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (0 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,9) viittasi
erinomaiseen tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (21 %) ja kultalevät (34 %,
pääasiassa Synura spp.) ja piilevät (13 %).
Korppinen 021, 26.8.2015
Pielaveden Korppinen on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Elokuussa 2015 havaintopaikan
Korppinen 021 kasviplanktonin biomassa-arvo (24,5 mg/l) viittasi järven huonoon tilaan. Haitallisten
sinilevien osuus biomassasta (76,7 %) viittasi huonoon tilaan. TPI-indeksi (3) viittasi huonoon tilaan.
Suurimman osan biomassasta muodostivat sinilevät (pääasiassa Aphanizomenon spp.). Limalevä
Gonyostomum semen muodosti 6 % kokonaisbiomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas
esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus
kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä sekä
kokonaisbiomassa että TPI-indeksi ilmaisivat huonoa tilaluokkaa. Sinilevän massakukinta kuitenkin peittää
muiden levien vaikutuksen näihin indikaattoreihin.
Suurijärvi 035, 26.8.2015
Suonenjoen Suurijärvi on tyypiltään runsashumuksinen järvi (Rh). Elokuussa 2015 havaintopaikan Suurijärvi
035 kasviplanktonin biomassa-arvo (2,1 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten sinilevien osuus
biomassasta (3,5 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (0,3) viittasi hyvään tilaan. Suurimman osan
biomassasta muodostivat piilevät (44 %, pääasiassa Tabellaria fenestrata).
Suurijärvi 2, 26.8.2015
Suonenjoen Suurijärvi on tyypiltään runsashumuksinen järvi (Rh). Elokuussa 2015 havaintopaikan Suurijärvi
2 kasviplanktonin biomassa-arvo (2,9 mg/l) viittasi järven tyydyttävään tilaan. Haitallisten sinilevien osuus
biomassasta (1,4 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,3) viittasi erinomaiseen tilaan. Suurimman
osan biomassasta muodostivat nielulevät (16 %), kultalevät (11 %) ja piilevät (46 %, pääasiassa Tabellaria
flocculosa ja Rhizosolenia longiseta).
Virmasvesi 5, 26.8.2015
Kuopion Virmasvesi on tyypiltään suuri vähähumuksinen järvi (SVh). Elokuussa 2015 havaintopaikan
Virmasvesi 5 kasviplanktonin biomassa-arvo (0,6 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan. Haitallisten
sinilevien osuus biomassasta (1,9 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (0) viittasi hyvään tilaan.
Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (14 %), kultalevät (14 %) ja piilevät (43 %, pääasiassa
Acanthoceras zachariasii ja Tabellaria fenestrata).
Virmasvesi Tervalahti, 26.8.2015
Tervon Virmasvesi Tervalahti on tyypiltään suuri vähähumuksinen järvi (SVh). Elokuussa 2015
havaintopaikan Virmasvesi Tervalahti kasviplanktonin biomassa-arvo (0,8 mg/l) viittasi järven hyvään
tilaan. Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (2,1 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-1,5)
viittasi erinomaiseen tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat kultalevät (38 %, pääasiassa
Dinobryon spp.) ja piilevät (37 %, pääasiassa Acanthoceras zachariasii ja Tabellaria flocculosa).
Nilakka Tukiaisselkä, 25.8.2015
Keiteleen Nilakka Tukiaisselkä on tyypiltään suuri humusjärvi (Sh). Elokuussa 2015 havaintopaikan Nilakka
Tukiaisselkä kasviplanktonin biomassa-arvo (0,8 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten sinilevien
osuus biomassasta (6,2 %) viittasi hyvään tilaan. TPI-indeksi (0,3) viittasi tyydyttävään tilaan. Suurimman
osan biomassasta muodostivat nielulevät (11 %), kultalevät (17 %) piilevät (38 %, pääasiassa Tabellaria
flocculosa).
Nilakka Vuonamonlahti, 26.8.2015
Keiteleen Nilakka Vuonamonlahti on tyypiltään runsashumuksinen järvi (Rh). Elokuussa 2015
havaintopaikan Nilakka Vuonamonlahti kasviplanktonin biomassa-arvo (2,0 mg/l) viittasi järven hyvään
tilaan. Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (0,8 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-1,2)
viittasi erinomaiseen tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat kultalevät (14 %) ja limalevä
Gonyostomum semen (57 %). Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin
biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden
mittari kuin kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä TPI-indeksi ilmaisi parempaa tilaluokkaa kuin
kokonaisbiomassa.
Hirvijärvi 2, 25.8.2015
Kuopion Hirvijärvi on tyypiltään matala humusjärvi (Mh). Elokuussa 2015 havaintopaikan Hirvijärvi 2
kasviplanktonin biomassa-arvo (1,5 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten sinilevien osuus
biomassasta (0 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,6) viittasi erinomaiseen tilaan. Suurimman
osan biomassasta muodostivat kultalevät (22 %, pääasiassa Chrysosphaerella spp.) ja piilevät (14 %).
Limalevä Gonyostomum semen muodosti 36 % kokonaisbiomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas
esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus
kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä TPI-
indeksi ilmaisi parempaa tilaluokkaa kuin kokonaisbiomassa.
Hirvijärvi 6, 25.8.2015
Kuopion Hirvijärvi on tyypiltään matala humusjärvi (Mh). Elokuussa 2015 havaintopaikan Hirvijärvi 6
kasviplanktonin biomassa-arvo (1,1 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan. Haitallisten sinilevien osuus
biomassasta (3 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,1) viittasi erinomaiseen tilaan. Suurimman
osan biomassasta muodostivat kultalevät (12 %) ja piilevät (17 %, mm. Tabellaria flocculosa). Limalevä
Gonyostomum semen muodosti 24 % kokonaisbiomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas
esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus
kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä sekä
kokonaisbiomassa että TPI-indeksi ilmaisivat erinomaista tilaluokkaa.
Hirvijärvi 9, 25.8.2015
Kuopion Hirvijärvi on tyypiltään matala humusjärvi (Mh). Elokuussa 2015 havaintopaikan Hirvijärvi 9
kasviplanktonin biomassa-arvo (1,3 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten sinilevien osuus
biomassasta (0,3 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,8) viittasi erinomaiseen tilaan. Suurimman
osan biomassasta muodostivat kultalevät (26 %, pääasiassa Chrysosphaerella brevispina), viherlevät (11 %)
ja limalevä Gonyostomum semen (29 %). Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää
kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus kokonaisbiomassasta > 5 %)
parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä TPI-indeksi ilmaisi parempaa
tilaluokkaa kuin kokonaisbiomassa.
Molkanjärvi 124, 27.8.2015
Pielaveden Molkanjärven tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät
olleet käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Molkanjärvi 124
kasviplanktonin biomassa-arvo (6,7 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä. Näytteessä havaittiin vain 0,6 % sinileviä.
Suurimman osan biomassasta muodostivat kultalevät (18 %, mm. Chrysococcus biporus) ja silmälevät (45
%, mm. Trachelomonas spp.).
Pieni-Kiukoinen 084, 26.8.2015
Pielaveden Pieni-Kiukoisen tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät
olleet käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Pieni-Kiukoinen 084
kasviplanktonin biomassa-arvo (1,6 mg/l) ilmaisi alkavaa rehevöitymistä. Näytteessä ei havaittu sinileviä.
Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (33 %) ja kultalevät (26 %, mm. Synura spp.).
Limalevä Gonyostomum semen muodosti 5 % kokonaisbiomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas
esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa.
Kortelampi 100, 25.8.2015
Pielaveden Kortelammen tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät
olleet käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Kortelampi 100
kasviplanktonin biomassa-arvo (4,5 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä. Näytteessä havaittiin vain 1,8 % sinileviä.
Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (10 %), kultalevät (52 %, pääasiassa Synura spp.) ja
limalevä Gonyostomum semen (16 %). Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää
kasviplanktonin biomassaa.
Saari-Pajunen 098, 25.8.2015
Pielaveden Saari-Pajusen tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät
olleet käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Saari-Pajunen 098
kasviplanktonin biomassa-arvo (2,5 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä. Näytteessä havaittiin vain 0,4 % sinileviä.
Suurimman osan biomassasta muodostivat kultalevät (13 %), keltalevät (cf. Tetraplektron torsum) ja
limalevä Gonyostomum semen (43 %). Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää
kasviplanktonin biomassaa.
Raatelampi 101, 25.8.2015
Pielaveden Raatelammen tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät
olleet käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Raatelampi 101
kasviplanktonin biomassa-arvo (4,2 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä. Näytteessä havaittiin 6 % sinileviä.
Suurimman osan biomassasta muodostivat kultalevät (54 %, pääasiassa Synura spp.) ja piilevät (10 %).
Suojärvi 177, 26.8.2015
Kuopion Suojärven tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät olleet
käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Suojärvi 177 kasviplanktonin
biomassa-arvo (3,2 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä. Näytteessä havaittiin vain 0,1 % sinileviä. Suurimman osan
biomassasta muodostivat nielulevät (10 %), kultalevät (18 %, mm. Mallomonas spp.) ja piilevät (52 %,
pääasiassa Rhizosolenia longiseta, Asterionella formosa).
Savijärvi 019, 26.8.2015
Pielaveden Savijärvi on tyypiltään runsaravinteinen järvi (Rr). Runsasravinteisille järville on määritelty
kasviplanktonin luokkarajat ainoastaan α-klorofyllin osalta. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus
eivät olleet käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Savijärvi 019
kasviplanktonin biomassa-arvo (2,7 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä. Suurimman osan biomassasta muodostivat
kultalevät (66 %, pääasiassa Synura spp.) ja silmälevät (12 %).
Iisalmen reitti
Luupuvesi 3, 18.8.2015
Kiuruveden Luupuvesi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Elokuussa 2015 havaintopaikan
Luupuvesi 3 kasviplanktonin biomassa-arvo (3,1 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten sinilevien
osuus biomassasta (12,6 %) viittasi hyvään tilaan. TPI-indeksi (1,9) viittasi välttävään tilaan. Suurimman
osan biomassasta muodostivat piilevät (45 %, pääasiassa Aulacoseira ambigua) ja limalevä Gonyostomum
semen (5%). Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI-
indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin
kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä TPI-indeksi kuitenkin ilmaisi huonompaa tilaluokkaa kuin
kokonaisbiomassa.
Salahminjärvi 003, 1.9.2015
Vieremän Salahminjärvi on tyypiltään runsashumuksinen järvi (Rh). Syyskuussa 2015 havaintopaikan
Salahminjärvi 003 kasviplanktonin biomassa-arvo (1,6 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten
sinilevien osuus biomassasta (6,2 %) viittasi hyvään tilaan. TPI-indeksi (1,7) viittasi välttävään tilaan.
Suurimman osan biomassasta muodosti limalevä Gonyostomum semen (69 %). Suurikokoisena lajina
limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus
kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä TPI-
indeksi kuitenkin ilmaisi huonompaa tilaluokkaa kuin kokonaisbiomassa.
Näläntöjärvi 1.3, 18.8.2015
Kiuruveden Näläntöjärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Elokuussa 2015
havaintopaikan Näläntöjärvi 1.3 kasviplanktonin biomassa-arvo (8,4 mg/l) viittasi järven välttävään tilaan.
Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (35,1 %) viittasi tyydyttävään tilaan. TPI-indeksi (2,4) viittasi
välttävään tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat piilevät (22 %, pääasiassa Aulacoseira
ambigua), viherlevät (12 %) ja limalevä Gonyostomum semen (6%). Suurikokoisena lajina limalevän runsas
esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus
kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä sekä
kokonaisbiomassa että TPI-indeksi ilmaisivat välttävää tilaluokkaa.
Rahajärvi 030, 1.9.2015
Vieremän Rahajärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Syyskuussa 2015 havaintopaikan
Rahajärvi 030 kasviplanktonin biomassa-arvo (1,4 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan. Haitallisten
sinilevien osuus biomassasta (0,4 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-2) viittasi erinomaiseen
tilaan.. Limalevä Gonyostomum semen muodosti 85 % kokonaisbiomassasta. Suurikokoisena lajina
limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus
kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä TPI-
indeksi ja kokonaisbiomassa ilmaisivat samaa erinomaista tilaluokkaa.
Sukevanjärvi 7, 4.8.2015
Sonkajärven Sukevanjärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Elokuussa 2015
havaintopaikan Sukevanjärvi 7 kasviplanktonin biomassa-arvo (0,6 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan.
Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (0,3%) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-1,2) viittasi
erinomaiseen tilaan. Limalevä Gonyostomum semen muodosti 73 % kokonaisbiomassasta. Suurikokoisena
lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä
(osuus kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä
TPI-indeksi ja kokonaisbiomassa ilmaisivat samaa erinomaista tilaluokkaa.
Sukevanjärvi 156, 4.8.2015
Sonkajärven Sukevanjärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Elokuussa 2015
havaintopaikan Sukevanjärvi 156 kasviplanktonin biomassa-arvo (1,1 mg/l) viittasi järven erinomaiseen
tilaan. Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (0 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-1,5) viittasi
erinomaiseen tilaan.. Suurimman osan biomassasta muodostivat kultalevät (12 %) ja limalevä Gonyostomum
semen (48 %). Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI-
indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin
kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä TPI-indeksi ja kokonaisbiomassa ilmaisivat samaa erinomaista
tilaluokkaa.
Venejärvi Autiolahti, 27.8.2015
Kajaanin Venejärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Elokuussa 2015 havaintopaikan
Venejärvi Autiolahti kasviplanktonin biomassa-arvo (0,2 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan.
Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (0 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-2,4) viittasi
erinomaiseen tilaan.. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (43 %) ja limalevä Gonyostomum
semen (15 %). Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI-
indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin
kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä TPI-indeksi ja kokonaisbiomassa ilmaisivat samaa erinomaista
tilaluokkaa.
Korpinen 31, 27.8.2015
Lapinlahden Korpisen tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät olleet
käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Korpinen 31 kasviplanktonin
biomassa-arvo (2,4 mg/l) ilmaisi alkavaa rehevöitymistä. Näytteessä ei havaittu lainkaan sinileviä.
Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (10 %), piilevät (17 %, pääasiassa Aulacoseira
ambigua) ja silmälevät (12 %). Limalevä Gonyostomum semen muodosti 40 % biomassasta. Suurikokoisena
lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa.
Osmanginjärvi 1A, 18.8.2015
Kiuruveden Osmanginjärvi on tyypiltään runsaravinteinen järvi (Rr). Runsasravinteisille järville on
määritelty kasviplanktonin luokkarajat ainoastaan α-klorofyllin osalta. Siten TPI-indeksi ja haitallisten
sinilevien osuus eivät olleet käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan
Osmanginjärvi 1A kasviplanktonin biomassa-arvo (2,0 mg/l) ilmaisi alkavaa rehevöitymistä. Suurimman
osan biomassasta muodostivat nielulevät (9 %), piilevät (22 %) ja viherlevät (22 %). Limalevä
Gonyostomum semen muodosti 20 % biomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen
lisää kasviplanktonin biomassaa.
Nilsiän reitti
Ala-Luosta, Koukkelonlahti, 24.8.2015
Rautavaaran Ala-Luosta on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Elokuussa 2015
havaintopaikan Ala-Luosta, Koukkelonlahti kasviplanktonin biomassa-arvo (0,9 mg/l) viittasi järven
erinomaiseen tilaan. Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (0,3 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-
indeksi (-1) viittasi erinomaiseen tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (23 %),
kultalevät (21 %) ja piilevät (33 %, pääasiassa Aulacoseira subarctica).
Haapajärvi, 5.8.2015
Sonkajärven Haapajärvi on tyypiltään runsashumuksinen järvi (Rh). Elokuussa 2015 havaintopaikan
Haapajärvi kasviplanktonin biomassa-arvo (0,7 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan. Haitallisia sinileviä
ei havaittu, mikä viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-1,8) viittasi erinomaiseen tilaan. Suurimman osan
biomassasta muodosti nielulevät (11 %), panssarilevät (10 %), kultalevät (24 %) ja piilevät (19 %). Limalevä
Gonyostomum semen muodosti 21 % kokonaisbiomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas
esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus
kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä sekä
kokonaisbiomassa että TPI-indeksi ilmaisivat erinomaista tilaluokkaa.
Iso-Pajunen 051, 18.8.2015
Kuopion Iso-Pajunen on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Elokuussa 2015 havaintopaikan
Iso-Pajunen 051 kasviplanktonin biomassa-arvo (4,0 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten
sinilevien osuus biomassasta (1 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (0,5) viittasi hyvään tilaan.
Suurimman osan biomassasta muodostivat piilevät (7 %) ja limalevä Gonyostomum semen (70 %).
Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin
limaleväjärvissä (osuus kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa.
Tässä näytteessä sekä kokonaisbiomassa että TPI-indeksi ilmaisivat samaa hyvää tilaluokkaa.
Kotjonjärvi 089, 19.8. 2015
Rautavaaran Kotjonjärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Syyskuussa 2015
havaintopaikan Kotjonjärvi 089 kasviplanktonin biomassa-arvo (1,5 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan.
Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (0,1 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-2,2) viittasi
erinomaiseen tilaan.. Suurimman osan biomassasta muodosti nielulevät (7 %), panssarilevät (10 %) ja
kultalevät (19 %). Limalevä Gonyostomum semen muodosti 34 % kokonaisbiomassasta. Suurikokoisena
lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä
(osuus kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä
TPI-indeksi ja kokonaisbiomassa ilmaisivat samaa erinomaista tilaluokkaa.
Päsmäri 063, 27.8. 2015
Sonkajärven Päsmäri on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Syyskuussa 2015 havaintopaikan
Päsmäri 063 kasviplanktonin biomassa-arvo (0,6 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan. Haitallisia
sinileviä ei havaittu, mikä viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-1,1) viittasi erinomaiseen tilaan..
Suurimman osan biomassasta muodosti nielulevät (16 %), panssarilevät (18 %) ja kultalevät (16 %).
Limalevä Gonyostomum semen muodosti 26 % kokonaisbiomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas
esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus
kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä TPI-
indeksi ja kokonaisbiomassa ilmaisivat samaa erinomaista tilaluokkaa.
Löytynlampi 100, 19.8.2015
Sonkajärven Löytynlammen tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät
olleet käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Löytynlampi 100
kasviplanktonin biomassa-arvo (0,6 mg/l) ilmaisi alkavaa rehevöitymistä. Näytteessä ei havaittu lainkaan
sinileviä. Suurimman osan biomassasta muodostivat kultalevät (44 %, pääasiassa Synura spp. ja Uroglena
spp.). Limalevä Gonyostomum semen muodosti 29 % biomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas
esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa.
Hankalampi 049, 27.8.2015
Sonkajärven Hankalammen tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät
olleet käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Hankalampi 049
kasviplanktonin biomassa-arvo (3,3 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä. Näytteessä ei havaittu lainkaan sinileviä.
Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (8 %). Limalevä Gonyostomum semen muodosti 84 %
biomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa.
Kaija 059, 18.8.2015
Kuopion Kaijan tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät olleet
käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Kaija 059 kasviplanktonin
biomassa-arvo (10,6 mg/l) ilmaisi runsasta rehevöitymistä. Näytteessä havaittiin hyvin vähän sinileviä (0,2
%). Limalevä Gonyostomum semen muodosti 89 % biomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas
esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. Näin suurina määrinä limalevä aiheuttaa myös merkittävää
haittaa järven virkistyskäytölle.
Kotajärvi 046, 18.8.2015
Kuopion Kotajärven tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät olleet
käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Kotajärvi 046 kasviplanktonin
biomassa-arvo (22,9 mg/l) ilmaisi runsasta rehevöitymistä. Näytteessä havaittiin hyvin vähän sinileviä (0,1
%). Limalevä Gonyostomum semen muodosti 91 % biomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas
esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. Näin suurina määrinä limalevä aiheuttaa myös merkittävää
haittaa järven virkistyskäytölle.
Keinonen, 19.8.2015
Sonkajärven Keinosen tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät olleet
käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Keinonen kasviplanktonin
biomassa-arvo (0,7 mg/l) ilmaisi alkavaa rehevöitymistä. Näytteessä ei havaittu lainkaan sinileviä.
Suurimman osan biomassasta muodostivat panssarilevät (11 %) ja kultalevät (69 %).
LIITE 3
PÄÄSTÖTARKKAILUN NÄYTTEENOTON AJOITTUMINEN ERI
VIRTAAMATILANTEISIIN
Päästötarkkailun laskentaluokan 1 tuotantosuot
Päästötarkkailun laskentaluokan 3 tuotantosuot