Maankäytöllä ja kaavoituksella valmiuksia yritystoimintaan
Raahessa 27.03.2012 Tapio Tuuttila
• AIRIX on perustettu 1960, AIRIX Ympäristötoimiala aloitti toimintansa 1983
• AIRIX Yhtiöt (AIRIX Ympäristö Oy - AIRIX Talotekniikka Oy, AIRIX Teollisuus Oy) > yhtiöissä noin 320 henkilöä
• AIRIX Yhtiöt ovat osa SWECO konsernia• FMC Group siirtyi osaksi Sweco Groupia vuoden 2012 alusta • Sweco on Pohjoismaiden johtavia suunnittelualan konsulttiyrityksiä, jolla on
toimeksiantoja parhaillaan 80 maassa ympäri maailmaa. Yrityskaupan jälkeen Swecon liikevaihto on noin 700 miljoonaa euroa ja henkilöstöä on 7 300, joista 1 600 Suomessa
• Ympäristöliiketoiminta-alue käsittää maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen, vesihuollon ja infran suunnittelun sekä ohjelmistopalvelut (YTCAD, paikkatieto, tietopankki)
• AIRIX Ympäristö Oy toimii neljällä paikkakunnalla: Oulu, Tampere, Turku ja Helsinki
• AIRIX Ympäristö Oy:n palveluksessa on 87 henkilöä
AIRIX Ympäristö Oy
FMC Group strategia 2011–2016
Teemme parempaa huomista. 4Teemme parempaa huomista. 4
AIRIX Ympäristö
Tapio Tuuttila, toimitusjohtajaOulu
Tapio Tuuttila, toimitusjohtaja
TampereReijo Haronen, yksikön päällikkö
TurkuHeikki Armio, yksikön
päällikkö
HelsinkiTapio Toropainen, yksikön päällikkö
Maankäyttö ja YVA31
13 2 7 9
Tie- , liikenne-, geo- ja aluetekniikka
25
4 9 11 1
Vesi- ja ympäristö-tekniikka
24
5 10 6 3
Ohjelmistokehitys3
1 2
Toimistopalvelut 4
1 1 2
Yhteensä87
24 22 28 13
Teemme parempaa huomista. 5
Teemme parempaa huomista. 6
Olkiluodon ydinlaitosalue – Eurajoki ja Rauma
Teemme parempaa huomista. 7
Loppusijoitusalueen asemakaava
käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta varten laadittiin myös asemakaava. Se hyväksyttiin kesällä 2010.
RAAHEN SEUDULLA
Vireillä isoja hankkeita ja haasteita
Myös uudistus- ja kehittämishaluja löytyy
MISTÄ STRATEGISESSA ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA ON KYSYMYS?
TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU
Hallittavista tilanteista kaaoksiin Suomi ”repeää” menestyjiin ja
taantujiin Rakenteet (murtuvat ja) muuttuvat Keskittymiskehitys tulee jatkumaan ja
kiihtymään
Mitä kannattaa suunnitella kasvualueille ja mitä taantuville alueille?
Kenen ja minkä intressien ehdoilla suunnittelua tehdään?
Mitkä ovat yhteistyön tasot ja toimintamallit, mistä löytyvät kumppanit?
Strategista maankäytön suunnittelua – miksi?
Strateginen maankäytön suunnitelma on parhaimmillaan idearikas, taloudellinen, kestävä ja toteuttamiskelpoinen tulevaisuuskuva ja raami seudun yhdyskuntarakenteesta
Suunnittelijoiden jokapäiväinen työväline Strateginen maankäytön suunnittelu on poliittinen näkemys seudun tulevasta
aluerakenteesta ja ”suurista linjoista” Strateginen maankäytön suunnittelu …
on prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja seudun tulevaisuudelle kytkeytyy yleensä tiiviisti seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun, kehityshankkeisiin jne. ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava ohjaa hyväksymisen jälkeen kuntien kaavoitusta ja muuta maankäytön kehittämistä vaikuttaa myös kuntien maapolitiikkaan ja yhdyskuntatalouteen lisää kuntien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä kytkee mukaan maankäytön suunnitteluun elinkeinoelämän ja muita sidosryhmätahoja
Mitä on strateginen maankäytön suunnittelu?
Kehityskuvat
Alueiden käytön strategiat
Rakennemallit
Rakenneyleiskaavat
Kuntien yhteiset yleiskaavat
väljempi
tiukempi
Strategisen maankäytön suhde kaavajärjestelmään
Teemme parempaa huomista. 13
Esimerkkejä tehdyistä töistäSiikajoen maankäyttöstrategia
Teemme parempaa huomista. 14
Esimerkkejä tehdyistä töistäVihannin kehityskuva 2025 > SWOT-analyysi
VAHVUUDET HEIKKOUDET
- liikenteellinen sijainti- kulkuyhteydet kunnan sisällä- ratayhteys- maaperä ja pohjavesialue- puhtaus (mm. ilman laatu)- päivähoitopalvelut- kouluverkko ja lukio- vilkas kulttuurielämä- vahva kyläverkosto- vahva seutukunta- Raahen ja Oulun läheisyys
- pohjavesialueen aiheuttamat rajoitukset muulle toiminnalle
- nuorten muutto muualle- työmahdollisuuksien vähäisyys- elinkeinorakenne- teollisuuden sijoittumismahdollisuudet (tilat)- liikuntapalvelujen (ts. liikuntahallin) puuttuminen- kyläverkoston vahva asema, kyläpolitiikka - negatiiviset asenteet (kunnan kehittämisen suhteen)- ”yhteen hiileen puhaltamisen” puute- yhtenäisen markkinoinnin puute
MAHDOLLISUUDET UHKAT
- ratayhteys, suunniteltu kaksiraiteisuus, lähiliikenne - uusi teollisuusalue- kaivostoiminnan hyvät näkymät (kunnassa ja
lähialueilla)- elinkeinoelämän kehittämisedellytysten luominen
(erityisesti teollisuuteen)- kaavoitus: asumisen alueet, järvialueet ja kirkonkylä,
työpaikka- ja teollisuusalueet- kunta hyvä asumisen alue, ”asumalähiö”- nuorten houkuttelu paluumuuttajiksi- positiivisten puolten korostaminen
- raideliikenteen matkustajaliikenteen tulevaisuus- infrastruktuurin rappeutuminen- asenteet, muutosvastarinta- valtion ennakoimattomat toimenpiteet, uudet
velvoitteet kunnalle- globaalit ongelmat: väestön ikääntyminen,
keskittymiskehitys, ilmastonmuutos, kulkemisen kallistuminen
Teemme parempaa huomista. 15
Esimerkkejä tehdyistä töistä Pyhäjoelle tehty maankäyttöstrategia ja maankäytön
toteuttamisohjelma Työssä esitetty kaksi vaihtoehtoa, jotka esitetty rinnakkaisina:
strategia tilanteeseen, jossa ydinvoimala toteutetaan ja tilanteeseen, jossa ydinvoimalaa ei toteuteta
TAVOITTEET
NYKYTILANNE TAVOITE 2025Asukasmäärä 3 359 4350 (3400)Loma-asutuksen määrä 658 800Ikärakenne Alle 15-vuotiaat 18 %
Työikäiset 62 %Yli 64 20 %
Alle 15-vuotiaat 20 % (19 %)Työikäiset 58 % (55 %)Yli 64 22 % (26 %)
Työpaikat Työlliset
8311 312
1300 (850)1800 (1200)
Yritysten määrä 173 250 (200)Maatilojen määrä 127 80Matkailu kasvaa, jos ydinvoimala tulee
Teemme parempaa huomista. 16
[1] Tilastokeskuksen (2009) ennuste vuodelle 2025 alle 15 v. 18 %, työikäiset 52 % ja yli 64 v. 30 %.
MAANHANKINNAN KEINOT JA KAAVAN TOTEUTUMISEN EDISTÄMINEN
Keinot Vapaaehtoinen maanhankinta (ensisijainen) Etuosto (yksittäistapauksissa voi mahdollistaa perusteltua maanhankintaa) Lunastaminen (YM:n lunastamisluvalla yhdyskuntarakentamisen kannalta
tarpeellisilta alueilta) Maankäyttösopimukset (kaavan käynnistäminen ja kaavan toteuttaminen) Kehittämiskorvaukset (kunta voi periä yhdyskuntarakentamisen kustannuksia) Katualueen ilmaisluovutusvelvollisuus (ensimmäisen asemakaavan alueella)Edistäminen Tontinluovutus (asukkaiden houkuttelu, asumisen suuntaaminen…) Tonttien hinnoittelu Rakentamiskehotus (toteutumattomille asemakaavatonteille) Korotettu kiinteistövero
Teemme parempaa huomista. 17
ASUMISEN JA MAANHANKINNAN TAVOITTEET
Teemme parempaa huomista. 18
uusien asuntojentarve vuoteen 2025 mennessä noin 550 kpl
pientaloasuntoja 350 kpl, rivitaloasuntoja 200 kpl
omistusasuntoja 450 kpl, vuokra-asuntoja 100 kpl
kuntakeskuksessa 300 kpl, kuntakeskuksen ulkopuolella (kyläalueilla) 250 kpl
uusien asuntojen tarve vuoteen 2025 mennessä noin 150 kpl
pientaloasuntoja 75 kpl, rivitaloasuntoja 75 kpl
omistusasuntoja 100 kpl, vuokra-asuntoja 50 kpl
kuntakeskuksessa 100 kpl, kuntakeskuksen ulkopuolella 50 kpl
Asumisen tavoitteet: KK1, Kasvuvoima Asumisen tavoitteet: KK2, Juuret
Maapolitiikan toimenpitein voidaan monelta osin varmistaa, että kaavoitetut tontit, rakennettu kunnallistekniikka, katuverkosto, koulut ja päiväkodit tulevat ajallaan ja kustannustehokkaasti käyttöön, tätä kautta voidaan vaikuttaa kuntatalouden tasapainoon kaikissa tilanteissa. Pyhäjoen kunta pyrkii olemaan aktiivinen ja tasapuolinen maanhankkija. Eri maanomistajia kohdellaan maanhankinnassa tasapuolisesti. Pääsääntö on, että kunta hankkii raakamaata ja asemakaavoittaa omistamiaan alueita.
Teemme parempaa huomista. 19
Esimerkkejä tehdyistä töistäJyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Vyöhykkeiden kuvaus
20
Suurten hankkeiden vaikutuksia Rovaniemelle
21
Teemme parempaa huomista. 22
Asemakaavalla rakentamaan Palvelu-, työpaikka- ja asuntorakentaminen
edellyttää voimassa olevaa asemakaavaa Kaavatyöhön pitää varata riittävästi aikaa,
suunnittelutaitoa ja kärsivällisyyttä
Ydinvoimalan työssäkäyntialue Tarvitaan yhteistyössä laadittu alueiden
käytön strategia Uudet työpaikat ja kasvu mahdollistavat
yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja keskeneräisten alueiden kohentamisen
Maailma muuttuu – maankäytön suunnittelun on seurattava aikaansa
KIITOS!