11.8.16 1
Maakuntauudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki Valtiovarainministeriö
11.8.16 2
Valmisteltava lainsäädäntö • Keväällä 2016 valmisteltavat lakiluonnokset:
– sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki – järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki – maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) – maakuntajakolaki – maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille) – uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki – tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset – vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain,
arkistolain, tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatio-oikeudellisen yleislainsäädännön muutokset
– viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää henkilöstösiirtojen johdosta koskevat muutokset
• Myöhemmin maakuntauudistukseen liittyvä muu lainsäädäntö
• Myöhemmin valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö
11.8.16 3
Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina 2019-2029
• Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin • Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut • Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen • Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) • Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi
11.8.16 4
Tehtäväsiirtojen iso kuva ja siirtojen vaikutus viranomaisrakenteeseen
• Maakunnille siirretään tehtäviä ELY-keskuksilta, TE-toimistoilta, aluehallintovirastoilta, maakuntien liitoilta ja kunnilta
• ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkaavat 1.1.2019 lukien – ELY-keskusten tehtävät siirtyvät pääosin maakunnille ja jäävät osin valtiolle.
Valtiolle jäävät tehtävät organisoidaan uudelleen. – TE-palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle. TE-palveluiden
järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä - tuottaja -mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palveluiden tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa.
• Kunnat voivat lakkauttaa maakuntien liitot 1.1.2019 lukien – Maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät siirtyvät kokonaisuudessaan
maakunnille.
• Aluehallintovirastoista muodostetaan yksi valtakunnallisen toimivallan omaava viranomainen.
– Osa AVI:n tehtävistä siirtyy maakunnille. – Ympäristövalvonta- ja luonnonsuojelutehtävät siirtyvät ELY-keskuksilta
valtakunnalliselle aluehallintovirastolle.
11.8.16 5
Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet
5
11.8.16 6
Maakunnan toimiala ja tehtävät • Toimiala ja tehtävät
– Monitoimialaisuus – Lakisääteiset tehtävät – Voi ottaa hoitaakseen myös tehtäväalaansa
kuuluvia kunnan tehtäviä alueen kaikkien kuntien yhtäpitävällä päätöksellä ja kuntien osoittamalla rahoituksella
- Järjestämisvastuu ja tuottaminen erotetaan - Tuottajien kaksi kategoriaa: markkinoilla (yhtiö)/ei
markkinoilla (julkisoikeudellinen laitos)
11.8.16 7
Aluejako • Maakuntajaon perustaminen säädetään uudistuksen
voimaapanolaissa – Mitkä kunnat kuuluvat mihinkin maakuntaan
• Aluejaon muuttaminen erillisessä maakuntajakolaissa – Edellytykset, aloiteoikeus, menettely – Eri tilanteet
• Kokonaisten maakuntien yhdistyminen tai yksittäisiä kuntia koskeva muutos • Maakunnan tai kunnan omasta aloitteesta, kuntajakoselvityksen perusteella
asukkaiden aloitteesta, arviointiryhmän aloitteesta
• Yhteys maakunnan arviointimenettelyyn: – Arviointimenettelyn käynnistäminen talous- tai sote-
järjestämiskykyyn liittyvillä edellytyksillä – Arviointiryhmän ehdotuksesta maakuntajakoselvitys – Maakuntajakoselvityksen perusteella valtioneuvosto voisi päättää
maakuntien vastustuksesta huolimatta
11.8.16 8
Maakunnan päätöksenteko ja hallinto • Lähtökohtana kuntalakia vastaava, luonteeltaan
mahdollistava sääntely – Maakuntavaalit ja maakuntavaltuusto
• Valtuuston koko porrastettu asukasluvun mukaan vähimmäismäärä (59-99)
– Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet – Maakuntastrategia – Toimielimet -valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta, muut
maakunnan päätettävissä – Johtaminen -virkajohto-poliittinen johto – Luottamushenkilöt – Henkilöstö – Hallintomenettely -mm. hallintosääntö – Oikeussuoja - oikaisuvaatimus ja maakuntavalitus
11.8.16 9
Maakuntakonserni ja yhteistoiminta • Maakuntakonserni
– Tytäryhteisöt – Konserni sisältää myös maakunnan palvelutuotannosta vastaavan palvelulaitoksen ja
sen tytäryhteisöt – Omistajaohjaus, konsernijohto ym. – Myös laajempi käsite ”maakunnan toiminta”
• Omistaja- ja sopimusohjauksen merkitys korostuu tuotannon eriytyessä • Lakisääteiset yhteistyövelvoitteet erityislainsäädännössä, mm. sote-
järjestämislaissa • Vapaaehtoisen yhteistoiminnan muodot
– Yhteinen toimielin (vastuumaakunta) – Sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta – Yhteinen viranhaltija
• Lakisääteiset valtakunnalliset palvelukeskukset – Yhteishankinnat, toimitilapalvelut, henkilöstö- ja talouspalvelut, tietohallinto- ja ICT-
palvelut, erikseen määriteltävät muut tukipalvelut • Yhtiöittämisvelvollisuus
– Maakunnan toiminta markkinoilla, poikkeukset, hinnoittelu
11.8.16 10
Maakuntakonserni
Tytäryhtiö
Maakunta
Tytäryhtiö Tytäryhtiö
Palvelukeskus Palvelukeskus
MAAKUNTAKONSERNI
Julkisoikeudellinen laitos
MAAKUNTIEN YHTEISET YHTIÖT
11.8.16 11
Maakunnan suhde valtioon ja kuntiin
• Valtion täysirahoitusmalli korostaa valtion vastuuta rahoitusperiaatteen toteutumisessa – Rahoitusmallista säädetään erikseen rahoituslaissa – Valtion ohjaus ja valvonta – Maakuntakohtainen neuvottelumenettely, julkisen
talouden suunnitelma – Investointeja koskeva ohjaus – Valtion ja maakuntien neuvottelukunta
• Neuvottelut alueen kuntien kanssa tehtävien hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta
11.8.16 12
Maakunnan taloussäännökset
• Talousarvio ja talouden tasapainosääntö • Kirjanpito, tilinpäätös, konsernitilinpäätös • Arviointimenettely
– Talouskriteerit ja menettely – Sote-järjestämislaissa erikseen palvelujen
järjestämiseen liittyvät kriteerit – Yhteys
• Tilintarkastus ja tarkastuslautakunta – VTV:n toimivallan laajentaminen
• Lainanottomahdollisuus lyhytaikaisesti
11.8.16 13
Maakuntien rahoitus • Valtio rahoittaa maakuntien toimintaa. Lisäksi maakunnat saavat
asiakas- ja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa.
• Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä.
• Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sote-palvelutarpeiden perusteella. Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
• Vuosina 2019–2023 valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen, jolloin rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin.
• Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein.
11.8.16 14
Verotus
• Kuntien tuloja on tarkoitus alentaa kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti.
• Kunnallisveron ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan. Vastaavasti valtion verotusta kiristetään.
• Tämän hetken arvion mukaan kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksiköllä.
• Kunnallisveroprosenttien korottamista rajoitetaan myös vuosina 2020 ja 2021.
• Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde kunnille.
• Uudistus toteutetaan siten, että sillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia verovelvollisten kokonaisverotuksen tasoon.
11.8.16 15
Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat (1/2)
• Verotulojen ja valtionosuuksien siirto yhdistettynä merkittäviin kustannuseroihin johtaa suuriin muutoksiin kunnan taloudessa
• Muutoksia tasataan kunnan peruspalvelujen
valtionosuusjärjestelmää uudistamalla – uudistuksen voimaantuloon ajoittuvia vaikutuksia kohtuullistetaan
järjestelmämuutoksen tasauksella > turvaa laskennallisesti ja suhteellisesti kunnan talouden tasapainotilan uudistusta edeltävälle tasolle
– uuteen rahoitusmalliin siirrytään asteittain, +/-25 euroa asukasta kohti vuodessa > muutos kuitenkin rajoitetaan +/- 100 euroon per asukas
• Kunnan talouden tilanne tänään määrittää tilannetta myös
tulevaisuudessa
11.8.16 16
Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat (2/2)
• Esitysluonnos sisältää laskentaperiaatteet sekä alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten vaikutuksista kuntatalouteen (VM)
• Laskelmat päivittyvät jatkossa - nyt käytetty vuodelle 2016 tehtyä arviota – Voimaantulon (2019) yhteydessä laskelmat perustuvat
osittain arviotietoihin – Kuntien oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi
rahoitusmallin edellyttämä kustannusten ja tulojen siirto sekä niihin liittyvät tasauselementit määritetään toteutuneen tilanteen mukaiseksi vuodesta 2020 lähtien.
• Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien 2017–2018 toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella
11.8.16 17
Julkisen talouden suunnitelma (JTS) • JTS:ssa asetetaan rahoitusasematavoitteet julkiselle taloudelle ja
sen alasektoreille sekä päätetään niiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
• Vuosittaisessa JTS:n tarkistuksessa arvioidaan toimenpiteiden riittävyyttä ja päätetään mahdollisesti uusista toimenpiteistä
• Valtion rahoitus maakunnille osoitetaan valtiontalouden kehysten puitteissa
• Maakuntien ja niiden yhtiöiden muodostamaa osaa julkisesta taloudesta tarkastellaan JTS:ssa omana kokonaisuutena
• JTS-/TAE-valmistelussa sovitetaan maakuntien tehtävät ja niiden rahoitus yhteen
– Rahoitusperiaate keskeinen – Julkisen talouden tilan asettamat reunaehdot – Arvioitava myös maakunnille osoitettuja tehtäviä ja mahdollisuutta toiminnan
tehostamiseen
17
11.8.16 18
Valtion ja maakunnan välinen neuvottelu (maakuntalaki) • Valtion ja kunkin maakunnan välinen neuvottelu tukee
JTS:n ja sen vuotuisten tarkistusten valmistelua – Arvioidaan erityisesti maakunnan taloutta (kustannukset ja
rahoituksen riittävyys) – Arvioidaan sopeutustoimien tarvetta – Tarkastellaan ja yhteensovitetaan maakuntien
investointisuunnitelmia – Käsitellään tietohallinnon kehitystä ja digitalisaatiota – Käydyistä neuvotteluista laaditaan asiakirja
• Maakuntatalouden neuvottelukunta – Valtion ja maakuntien välinen neuvottelumenettely – Seuraa ja arvioi maakuntien taloutta – Käsittelee neuvoa antavasti maakuntia koskevaa lainsäädäntöä sekä
periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia maakuntien toimintaa, taloutta ja hallintoa koskevia valtion toimenpiteitä
18
11.8.16 19
Maakuntien toiminnan ja talouden yhteensovitus osana JTS-valmistelua
Selvitys ja arviointi
(maakuntia ohjaavat
ministeriöt)
Ministeriöiden ehdotusten
yhteensovitus (VM)
VN päätös JTS:sta
Budjetti- ja säädösvalmistelu
(kaikki ministeriöt)
MAAKUNNAT
Toiminnan ohjaus
Maakuntalain mukainen neuvo2elu Neuvo2elut
11.8.16 20
Sote-järjestämisen ja rahoituksen ohjaus 2019 - Loka-joulukuu Tammi-huhtikuu Touko-syyskuu
VN
VM
STM THL
Maa-kunnat
STM:n selvitys järjestämisestä ja
rahoituksen riittävyydestä
Maakuntien raporttien
käsittely ja THL:n selvitys
VN päätös JTS:sta
JTS-valmisteluprosessi
Budjetti- ja säädösvalmis-
teluvaihe
Maakuntien raportit sotesta
Toiminnan ohjauksen vaihe
Yhteen-sovitusvaihe
Maakuntien talouden tilan
arviointi
VM-maakunnat-neuvottelu
Selvitys- ja arviointivaihe
11.8.16 21
Maakuntien valtionrahoitus • Yleiskatteinen, laskennallinen rahoitus
• Ikärakenne ja tarve 87 % • Vieraskielisyys 1 % • Asukastiheys 1 % • Hyvinvoinnin ja terveyden
edistäminen 1 %
Tarve-perusteinen rahoitus 90
%
• Sote 7,5 % • Pelastustoimi 2,5 %
Kapitaatio-rahoitus 10%
11.8.16 22
Maakunnan taloudenhoitoa koskevat säännökset (maakuntalaki) • Tasapainovaatimuksena toiminnan ja investointien
rahavirran tasapaino tai ylijäämä (106 §) – Toiminnan ja investointien rahavirta on
tasapainossa, jos tulorahoitus riittää kattamaan käyttötalousmenojen lisäksi nettoinvestoinnit
– Vastaa kansantalouden tilinpidon mukaista tasapainokäsitettä
– Tiukempi kuin kuntalain tasapainovaatimus • Maakunta saa ottaa vain lyhytaikaista lainaa (106 §) • Maakunta voi myöntää takauksia ja lainaa
tytäryhteisöilleen (124 §).
11.8.16 23
Maakunnan arviointimenettely (109 §) • Arviointimenettelyssä valtio ja maakunta arvioivat maakunnan
taloudellisia edellytyksiä selvitä tehtävistään • Arviointimenettelyn on tarkoitus toimia ennaltaehkäisevästi ja
kannustaa hyvään taloudenpitoon. • Arviointimenettely voi johtaa maakunnan liittämiseen toiseen
alueeseen. • Taloutta koskevat kriteerit asetetaan maakuntakonsernin
(=maakunta ja sen tytäryhteisöt) tasolla • Valtiovarainministeriö päättää menettelyn käynnistämisestä • Menettelyn pohjana maakuntalaissa määrättävät kriteerit sekä
maakunnan tilinpäätöksen perusteella laskettavat tunnusluvut, jotka Tilastokeskus tuottaa. – Sote-järjestämislaissa erikseen palvelujen järjestämiseen liittyvät
kriteerit
23
11.8.16 24
Valtiovarainministeriö voi käynnistää arviointimenettelyn, jos • maakuntakonsernin vuosikate 2 tilikautta
peräkkäin negatiivinen, tai • maakuntakonsernin toiminnan ja investointien
rahavirta 2 tilikautta peräkkäin negatiivinen, tai • maakuntakonsernin lainanhoitokatteen
tunnusluku on alle yksi 2 tilikautta peräkkäin
• Lisäksi valtiovarainministeriön on käynnistettävä menettely, jos maakunnalle on myönnetty maakuntien rahoituslain 7 §:ssä tarkoitettu harkinnanvarainen valtionavustus
11.8.16 25
Maakunta - Järjestämisvastuu
- Julkisen vallan käyttö
- Suojaverkko
X Oy
Z osuuskunta
Y-yhdistys
Valin
nanv
apau
stuo
ttaja
t
Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talous- ja
henkilöstöhallinto, hankinnat, ICT)
Laaja valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvollisuus
ja markkinoilla toimiminen.
Maakunnan palvelulaitoksen
sote-yhtiöt - Ei julkisen vallan
käyttöä
Asiakkaat
29.6.2016
Maakunnan om
a tuotanto
Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantorakenne
Lähete
Laajan valinnanvapauden raja
Maakunnan palvelulaitos
-tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa
- Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla
Palvelujen käyttö
Ostopalvelut - Yksityisen
ja kolmannen
sektorin tuotanto
Hankinta
Palvelulaitoksen yhtiöt Lähete
Järjestäjän ohjaus ja valvonta, sopimusohjaus
Palvelu- seteli henk.koht. budjetti
Palvelu- seteli & henk.koht. budjetti
11.8.16 26
Muutos tehdään vaiheittain
Esivalmistelu 2016 – 31.6.2017
Maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet 1.7.2017 – 28.2.2018
Maakunnat ensimmäisten vaalien jälkeen 1.3. – 31.12.2018
Maakunnat toiminnassa 1.1.2019
11.8.16 27
Muutos tehdään alueilla
- Uudistuksen onnistumisen kannalta maakuntien omaehtoinen työ on avainasemassa
- Maakuntien liitot ovat luontevia käynnistäjiä, maakunnat ratkaisevat itse valmistelutyön
- Keskeistä on koota kaikki avaintoimijat mukaan muutoksen tekemiseen sekä kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön osallistumiseen
- Osa maakunnista on jo lähtenyt liikkeelle - VM ja STM antavat taustatukea maakunnille
valmistautumis- ja muutostyöhön
27
11.8.16 28
Muutoksen valtakunnallinen valmistelu • VM ja STM toteuttavat yhdessä muutoksen
toimeenpanon tuen
– Valtakunnallinen valmisteluryhmä asetettu soteen ja maakuntauudistuksen 14.6.2016
– Lisäksi asetetaan yhteistyöryhmä – Ryhmissä on mukana alueiden edustus – Suunnitteilla Muutosakatemia ja muu
konkreettinen tuki, neuvonta sekä kysely tarpeista alueille
– VM:öön maakuntauudistuksen muutosjohtaja
11.8.16 29
Maakuntauudistuksen valtakunnallisen toimeenpanon valmisteluryhmä • Tukee suunnittelutyötä maakuntien perustamiseksi, alueilla ja
maakunnissa tapahtuvaa uudistustyötä sen esivalmistelu-, valmistelu-, käynnistämisvaiheessa.
• Kannustus, neuvonta ja ohjaus: – muutosvision ja tavoitteiden asettamisessa, – muutossuunnitelman laadinnassa ja – uudistuksia koskevan lainsäädännön voimaan tultua sen toimeenpanossa ja
seurannassa, sekä – maakuntien perustamiseen liittyvissä hallinnon ja toiminnan järjestämisen kysymyksissä
sekä maakunnille siirtyvien tehtävien edellyttämän muutoksen toteuttamisessa.
• Hyödyntää, levittää ja mallintaa uudistusprosessin läpiviemistä ja esiin nousevia hyviä käytäntöjä erityisesti esivalmisteluvaiheessa huomioiden asukkaiden ja henkilöstön osallisuus ja viestintä
• Edistää muutoksessa tarvittavan tiedon jakamista ja eri toimijoiden verkostoitumista ja vuorovaikutusta
• Koordinoi alueellista valmistelua siten, että tehtävissä ratkaisuissa otetaan huomioon uudistusta koskevassa lainsäädännössä linjattavat ratkaisut ja periaatteet
11.8.16 30
Toiminnallisena muutoksena mittava Maakun4en perustamisen
esivalmistelu, yhteistyö, toiminnallisen muutoksen
kehi2ämistyön käynnistäminen
ICT-‐kehi2ämistyön käynnistys
Väliaikaiset
valmisteluelimet, talous-‐ ja
henkilöstöhallinto, ensimmäisten vaalien järjestäminen, ICT
Ensimmäisten vaalien
jälkeinen aika, maakuntavaltuusto, hallitus ja keskeisten
viranhal4joiden valinta, ensimmäisen talousarvion ja
maakuntastrategian valmistelu, ICT
Maakunnat toiminnassa Tehtävät:
Ely-‐keskuksilta Kunnilta
Maakunnilta TE-‐toimistoilta
Aluehallintovirastoilta ICT
Vaikutukset myös
val4onhallintoon ja kun4in
Julkinen hallinto ja demokraa7nen järjestelmä muu8uu
perusteiltaan merki8äväs:
Ohjaus-‐järjestelmä
Rahoitus-‐järjestelmä
Omaisuus-‐siirrot
Henkilöstö-‐siirrot
11.8.16 31
Muutoksen tavoitteet ICT:n näkökulmasta
Minimitavoite:
• Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen (maakuntien toiminnassa tarvittavien ICT-palvelujen järjestäminen)
• Maakuntien tietohallinnon organisoituminen niin, että se voi ottaa vastuun ICT-palvelujen järjestämisestä uudistuksen aikataulussa
Muut tavoitteet:
• Säästöt (päällekkäisyyksien poistaminen, uusien palvelujen käyttöönotto)
• Laatu (uusien palvelujen käyttöönotto ja kehittäminen)
• Tuottavuus (uusien palvelujen käyttöönotto ja kehittäminen, ”palveluiden täydellinen integraatio”)
Toiminnassa tarvittavat ICT-palvelut
Uusien palvelujen käyttöönotto
Uusien palvelujen kehittäminen
Säästöt
Laatu
Vaikuttavuus
Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen
Minimitavoite
Tuottavuus
11.8.16 32
Maakuntien perustamisen määrärahatarpeet ja kustannukset 2016-2019
Maakun:en perustamisesta ja muutoksen tuesta val:onhallinnolle aiheutuvia määrärahatarpeita
Maakun:en perustamisesta maakunnille/alueil le aiheutuvia määrärahatarpeita
Palvelukeskusten perustaminen Esivalmisteluvaiheen hallinnollisista tehtävistä aiheutuvat kustannukset, esim.: -‐ Muutosjohtaja/projek4päällikkö ja sote-‐vastuuvalmistelijat -‐ Tarvi2avat yhteistyöelimet, kokoukset ja muu valmistelu
Uudistusten valtakunnallinen ohjaus, koordinoin4 ja 4etopohjan vahvistaminen esivalmistelu-‐ ja valmisteluvaiheessa
Väliaikaisen valmisteluelimen toiminnasta ja muusta valmistelusta aiheutuvat kustannukset, esim.: -‐ Väliaikaisen toimielimen toiminta ja tehtävät -‐ Ensimmäiset vaalit -‐ Henkilöstökustannukset
Sote-‐ ja maakuntauudistuksen muutosakatemia, sote-‐ ja maakuntauudistuksen muutosjohtaminen
Toiminnasta ensimmäisten vaalien jälkeen aiheutuvat kustannukset -‐ Maakuntavaltuusto, hallitus ja muiden toimielinten toiminta
-‐ Henkilöstökustannukset
Muutoksen ohjaus, muutosjohtaminen ja -‐vies4ntä Varsinaisesta toiminnasta aiheutuvat kustannukset
Uudistusten ulkoinen arvioin4 ICT-‐muutoskustannukset sekä digitalisoin4in lii2yvät kustannukset ja väl2ämä2ömät investoinnit
Oikeusministeriön kustannukset maakuntavaalien järjestämisestä
11.8.16 33
Muutos tehdään yhdessä
• Maakuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ovat historian laajin julkisen hallinnon uudistus, ja se ylittää perinteiset hallinnonalarajat.
• Uudistuksen valmistelu edellyttää saumatonta yhteistyötä ja yhteistä koordinaatiota sekä osakokonaisuuksia valmisteltaessa että eri tahtia valmisteltavien osakokonaisuuksien yhteen sovittamisessa. Uudistuksen osat vaikuttavat toisiinsa.
• Uudistuksen valmistelussa nousee esille useita kysymyksiä: Ø Tavoitellaan niissä yhteisiä ja yhdenmukaisia ratkaisuja Ø Etsitään ratkaisuja maakunta edellä Ø Jätetään aidolle itsehallinnolle tilaa
www.alueuudistus.fi
Kiitos mielenkiinnosta!