Kouluterveyskysely 2017,Helsingin 4.- ja 5.-luokkalaisten vastauksetMyönteiset asiat ja huolenaiheet sekä perusindikaattorikoonti teemoittain.
• Vertailuna Helsinki - koko maa sekä Helsinki; tytöt-pojat.
Koonti tehty 25.10.2017 tiedon perusteella
• Koonti täydennetään vuoden 2018 alussaVastaajat: Helsinki yhteensä 7392, josta tytöt 4026 ja pojat 3823.
Kaupunginkanslia, Kaupunkitutkimus ja –tilastot. Lisätietoja: Stina Högnabba, [email protected]
THL; Avoin tulospalvelu ja tulosten luokittelu
2
Lähde: THL www.thl.fi/fi/web/lapset-
nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia
Indikaattorien tarkemmat tiedot:
https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/fact_ktk_
ktk1/81469
Myönteiset asiat ja huolenaiheet.
Myönteiset asiat ja huolenaiheet 1/3Myönteistä
• Yhdeksän kymmenestä kokee terveytensä hyväksi.
• 84 % viettää aikaa harrastuksen parissa vähintään kerran viikossa.
• Puolet tuntee itsensä usein iloiseksi kotona ja koulussa.
• 83 % pitää koulunkäynnistä ja 42 % on innostunut koulunkäynnistä.
• 65 % uskaltaa sanoa mielipiteensä luokassa ja 69 % kokee, että luokan oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä.
• Reilu 80% tulee hyvin toimeen opettajan ja koulukavereiden kanssa.
Huolestuttavaa
• Vain noin puolet kokee olevansa tärkeä osa koulu- ja luokkayhteisöä, reilu puolet on voinut osallistua koulun asioiden suunnitteluun.
• Noin joka kymmenes kokee usein niska- ja hartiakipuja, päänsärkyä ja on vaikeuksia nukahtaa tai heräilee öisin.
• Reilu kolmannes kokee koulustressiä.
• Pojista yli kolmannes harjaa hampaitaan harvemmin kuin kahdesti päivässä.
• 14 % on kokenut mielialaan liittyviä ongelmia viimeisen kahden viikon aikana (tytöt useammin).
4
Myönteiset asiat ja huolenaiheet 2/3Myönteistä
• 86 % syö kouluruoan kaikki aterianosat päivittäin.
• Kaksi lasta kolmesta syö päivittäin vihanneksia, hedelmiä tai marjoja.
• Lapsista enemmistö liikkuu useamman tunnin viikossa, ei ollenkaan liikkuvia on vain murto-osa.
• 42 % kokee, että on ollut mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista.
Huolestuttavaa
• Joka viides ei syö aamupalaa.
• Vajaa puolet liikkuu vähintään tunnin päivässä (pojat useammin).
• 6 % on käyttänyt jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta vähintään kerran.
• 35 % on yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä mutta ei ole onnistunut, 12 % kokee olonsa hermostuneeksi kun ei pääse nettiin.
• Kolmasosa on kokenut merkittävän elämänmuutoksen vuoden aikana.
5
Myönteiset asiat ja huolenaiheet 3/3Myönteistä
• 62 % kokee, että koulukiusaaminen on loppunut tai vähentynyt kiusaamisesta kertomisen jälkeen.
• 56 % kertoo että vanhempien kanssa on hyvä keskusteluyhteys ja 63 % kokee, että perheellä on riittävästi yhteistä aikaa.
• Kaksi lasta kolmesta kokee, että vuorovaikutus vanhempien kanssa on avointa.
Huolestuttavaa
• 5 % kokee yksinäisyyttä välitunnilla ja viidesosa toivoo järjestettyä ohjelmaa välitunneille.
• 8 % on ollut koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, 17 % kertoo että kiusaaminen on jatkunut vaikka on kertonut siitä.
• Viidesosa on kokenut syrjivää kisaamista koulussa tai vapaa-ajalla.
6
Hyvinvointi, osallisuus, ja vapaa-aikaHyvinvointierot näkyvät edelleen lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Enemmistö lapsista, nuorista ja perheistä voi hyvin eri indikaattoreilla mitattuna, mutta pienelle osalle on kasautunut hyvinvointia vaarantavia tekijöitä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu
Elämään tyytyväisyys ja osallisuus, Helsinki – koko maa
8
9
30
42
56
83
53
51
88
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikäluokkayhteisöä
Kokee olevansa tärkeä osa nettiyhteisöä
Kokee olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä
Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä
Kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöä
Osallistunut koulun asioiden suunnitteluun
Erittäin tyytyväinen elämäänsä
Tyytyväinen elämäänsä
%
Koko maa Helsinki
Elämään tyytyväisyys ja osallisuus, Helsinki: tytöt ja pojat
9
12
40
40
48
82
52
51
89
7
23
43
62
83
54
49
88
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä
Kokee olevansa tärkeä osa nettiyhteisöä
Kokee olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä
Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä
Kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöä
Osallistunut koulun asioiden suunnitteluun
Erittäin tyytyväinen elämäänsä
Tyytyväinen elämäänsä
%
Tytöt Pojat
Kaverit, harrastaminen ja yksinäisyys, Helsinki – koko maa
10
3
7
20
38
84
85
99
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Tuntee itsensä usein yksinäiseksi
On yksin monta tuntia jokaisena koulupäivänä
Viettää aikaa harrastuksen parissa vähintään viitenä päivänäviikossa
On yksin monta tuntia vähintään yhtenä koulupäivänä viikosta
Viettää aikaa harrastuksen parissa vähintään kerran viikossa
Tapaa kavereita vähintään kerran viikossa koulupäivän jälkeen
Vähintään yksi hyvä kaveri
%
Koko maa Helsinki
Kaverit, harrastaminen ja yksinäisyys, Helsinki; tytöt-pojat
11
3
4
24
38
85
91
99
4
9
18
40
83
81
99
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Tuntee itsensä usein yksinäiseksi
On yksin monta tuntia jokaisena koulupäivänä
Viettää aikaa harrastuksen parissa vähintään viitenäpäivänä viikossa
On yksin monta tuntia vähintään yhtenä koulupäivänäviikosta
Viettää aikaa harrastuksen parissa vähintään kerranviikossa
Tapaa kavereita vähintään kerran viikossa koulupäivänjälkeen
Vähintään yksi hyvä kaveri
%
Tytöt Pojat
Netin käyttö, Helsinki – koko maa
12
4
12
19
24
35
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Ei ole usein syönyt tai nukkunut netin takia
Tuntenut olonsa usein hermostuneeksi, kun ei ole päässytnettiin
Huomannut usein olevansa netissä vaikka ei ole huvittanut
Kokenut usein, että pitäisi viettää aikaa muutoin kuin netissä
Yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei oleonnistunut
%
Koko maa Helsinki
Netin käyttö, Helsinki: tytöt ja pojat
13
6
11
18
24
37
2
12
20
23
33
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Ei ole usein syönyt tai nukkunut netin takia
Tuntenut olonsa usein hermostuneeksi, kun ei ole päässytnettiin
Huomannut usein olevansa netissä vaikka ei ole huvittanut
Kokenut usein, että pitäisi viettää aikaa muutoin kuin netissä
Yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei oleonnistunut
%
Tytöt Pojat
Perhe ja elinolotPerheen tilanteella on keskeinen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille. Perheet ovat monimuotoistuneet, mikä näkyy myös lasten ja nuorten arjessa. Hyvät keskusteluyhteydet vanhempiin, arjen ennustettavuus ja kiinnostus nuoren asioihin ovat esimerkkejä lasta ja nuorta suojaavista tekijöistä.
Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu
Perheen arjen toimivuus, Helsinki – koko maa
15
3
34
56
63
71
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa
Merkittävä elämänmuutos lukuvuoden aikana
Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa
Perheellä riittävästi yhteistä aikaa
Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus avointa
%
Koko maa Helsinki
Perheen arjen toimivuus, Helsinki; tytöt ja pojat
16
6
39
56
68
68
1
30
56
59
73
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa
Merkittävä elämänmuutos lukuvuoden aikana
Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa
Perheellä riittävästi yhteistä aikaa
Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus avointa
%
Tytöt Pojat
Terveys ja toimintakyky
Valtaosa lapsista ja nuorista kokee terveydentilansa hyväksi. Tilanne on hyvä kansainvälisestikin vertailtuna. Siitä huolimatta erilaista oireilua esiintyy runsaasti. Myös mielenterveyden häiriöt ja väsymys ovat yleisiä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu
Terveysindikaattorit, Helsinki-koko maa
18
6
7
7
9
8
9
11
12
14
17
23
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Usein vatsakipuja
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai sitä huonommaksi
Usein kuiva tai kipeä kurkku
Usein kutiavat tai vuotavat silmät
Usein niska- ja hartiakipuja
Usein yskää
Usein vaikeuksia nukahtaa tai heräilemistä öisin
Usein päänsärkyä
Mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana
Usein nenän tukkoisuutta tai nuhaa
Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä
%
Koko maa Helsinki
Terveysindikaattorit, Helsinki: tytöt ja pojat
19
5
7
7
7
7
9
10
10
13
18
28
7
6
8
10
10
10
12
14
14
17
19
0 5 10 15 20 25 30
Usein vatsakipuja
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai sitä huonommaksi
Usein kuiva tai kipeä kurkku
Usein kutiavat tai vuotavat silmät
Usein niska- ja hartiakipuja
Usein yskää
Usein vaikeuksia nukahtaa tai heräilemistä öisin
Usein päänsärkyä
Mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana
Usein nenän tukkoisuutta tai nuhaa
Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä
%
Tytöt Pojat
Elintavat
Tasapainoiset ruokailutottumukset turvaavat lapsen ja nuoren hyvää kasvua ja kehitystä sekä tukevat hyvinvointia. Lapsena opituilla elintavoilla on suuri taipumus jatkua aikuisuuteen. Terveyttä edistävällä toiminnalla ja varhaisella puutumisella voidaan ehkäistä ongelmien syntymistä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu
Elintavat, Helsinki – koko maa
21
6
14
22
29
24
45
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Käyttänyt jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta vähintäänkerran
Syö kaikki kouluruoan aterianosat kaikkina koulupäivinä
Ei syö aamupalaa joka arkiaamu
Ei syö hedelmiä tai marjoja joka päivä
Ei syö kasviksia joka päivä
Vähintään tunnin päivässä liikkuvat
%
Koko maa Helsinki
Elintavat, Helsinki: tytöt ja pojat
22
8
15
22
32
26
50
4
14
23
26
22
40
0 10 20 30 40 50 60
Käyttänyt jotain tupakkatuotetta tai sähkösavukettavähintään kerran
Syö kaikki kouluruoan aterianosat kaikkinakoulupäivinä
Ei syö aamupalaa joka arkiaamu
Ei syö hedelmiä tai marjoja joka päivä
Ei syö kasviksia joka päivä
Vähintään tunnin päivässä liikkuvat
%
Tytöt Pojat
Palvelut ja avunsaantiUniversaalina palveluna koululla ja opiskeluhuollolla on mahdollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja tasoittaa hyvinvointieroja nuorten välillä. Yhteisöllisellä ja yksilökohtaisella opiskeluhuoltotyöllä on mahdollisuus edistää lasten ja nuorten terveitä elintapoja ja terveystottumuksia sekä toisaalta tarjota tukea riittävän varhain sitä tarvitseville.
Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu
Avun ja tuen saanti, Helsinki – koko maa
24
6
8
42
0 10 20 30 40 50 60
Käynyt koulupsykologilla lukuvuoden aikana
Käynyt koulukuraattorilla lukuvuoden aikana
Mahdollisuus keskustella koulussa aikuisenkanssa mieltä painavista asioista
%
Koko maa Helsinki
Avun ja tuen saanti, Helsinki; tytöt ja pojat
25
6
7
40
7
8
42
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
Käynyt koulupsykologilla lukuvuoden aikana
Käynyt koulukuraattorilla lukuvuoden aikana
Mahdollisuus keskustella koulussa aikuisenkanssa mieltä painavista asioista
%
Tytöt Pojat
Koulunkäynti ja opiskeluOpiskeluympäristöllä ja oppilaitosyhteisöllä on suuri merkitys lasten ja nuorten terveydelle ja
hyvinvoinnille sekä mahdollisuuksille oppia omien kykyjensä mukaisesti. Kouluviihtyvyys
vahvistaa oppimista ja hyvinvointia. Kouluviihtyvyyteen vaikuttavat kokemukset opiskelusta
sekä oppilaitosyhteisön sosiaaliset suhteet.
Opiskelijat, jotka kokevat koulunkäynnin myönteisenä, menestyvät myös opinnoissaan
paremmin. Koulunkäynnistä pitävien nuorten osuus on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana.
Myös opettajien ja opiskelijoiden välinen on suhde on kehittynyt myönteisesti. Kokemukset
opiskelun kuormittavuudesta ovat kuitenkin lisääntyneet ja koulu-uupumus on melko yleistä.Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu
Koulunkäynti, luokkayhteisö ja välitunnit, Helsinki – koko maa
27
84
82
68
55
36
29
72
22
5
2
84
43
36
3
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
LUOKKAYHTEISÖ
Tulee hyvin toimeen koulukavereiden kanssa
Tulee hyvin toimeen opettajien kanssa
Luokan oppilaat viihtyvät usein yhdessä
Luokassa uskaltaa sanoa mielipiteensä
Opettajat usein kiinnostuneita siitä, mitä oppilaalle kuuluu
Luokassa usein rauhallista
VÄLITUNNIT
Välitunnit virkistävät
Toivoo järjestettyä ohjelmaa välitunnilla
On yksinäinen välitunnilla
Välitunnit pelottavat
KOULUTYÖ JA VAIKEUDET
Pitää koulunkäynnistä
Kouluinnostus
Koulustressi
Paljon vaikeuksia lukemisessa, laskemisessa tai kirjoittamisessa
%
Helsinki Koko maa
Koulunkäynti, luokkayhteisö ja välitunnit, Helsinki; tytöt ja pojat
28
83
75
69
61
33
31
79
22
5
2
80
39
40
3
85
88
68
50
38
28
65
22
4
1
88
46
32
3
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
LUOKKAYHTEISÖ
Tulee hyvin toimeen koulukavereiden kanssa
Tulee hyvin toimeen opettajien kanssa
Luokan oppilaat viihtyvät usein yhdessä
Luokassa uskaltaa sanoa mielipiteensä
Opettajat usein kiinnostuneita siitä, mitä oppilaalle kuuluu
Luokassa usein rauhallista
VÄLITUNNIT
Välitunnit virkistävät
Toivoo järjestettyä ohjelmaa välitunnilla
On yksinäinen välitunnilla
Välitunnit pelottavat
KOULUTYÖ JA VAIKEUDET
Pitää koulunkäynnistä
Kouluinnostus
Koulustressi
Paljon vaikeuksia lukemisessa, laskemisessa tai kirjoittamisessa
%
Pojat Tytöt
Koulun fyysiset työolot, Helsinki – koko maa
29
4
4
4
6
8
9
10
17
27
0 5 10 15 20 25 30
Liika kuumuus sisällä häirinnyt paljon
Liian kirkas tai hämärä valaistus koulussa häirinnyt paljon
Luokkahuoneen ahtaus häirinnyt paljon
Liika kylmyys sisällä koulussa häirinnyt paljon
Epämiellyttävä haju koulussa häirinnyt paljon
Tunkkainen ilma koulussa häirinnyt paljon
Epämukavat työtuolit, työpöydät tai muut kalusteet koulussahäirinneet paljon
Melu koulussa häirinnyt paljon
Huonot WC-, pukeutumis- ja peseytymistilat koulussahäirinneet paljon
%
Koko maa Helsinki
Koulun fyysiset työolot, Helsinki; tytöt ja pojat
30
5
4
4
4
8
9
10
15
30
3
4
5
8
8
9
9
18
25
0 5 10 15 20 25 30 35
Liika kuumuus sisällä häirinnyt paljon
Liian kirkas tai hämärä valaistus koulussa häirinnyt paljon
Luokkahuoneen ahtaus häirinnyt paljon
Liika kylmyys sisällä koulussa häirinnyt paljon
Epämiellyttävä haju koulussa häirinnyt paljon
Tunkkainen ilma koulussa häirinnyt paljon
Epämukavat työtuolit, työpöydät tai muut kalusteet koulussahäirinneet paljon
Melu koulussa häirinnyt paljon
Huonot WC-, pukeutumis- ja peseytymistilat koulussahäirinneet paljon
%
Tytöt Pojat
Kasvuympäristön turvallisuusKiusaamista, syrjintää, väkivaltaa ja seksuaalista häirintää esiintyy edelleen kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-ajalla. Siihen puuttuminen vaatii sovittuja toimintatapoja ja toimivat rakenteet, joita johdetaan määrätietoisesti ja systemaattisesti. Suurin osa kiusaamisesta jää piiloon, sillä siitä ei aina kerrota aikuisille.
Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu
Koulukiusaaminen, Helsinki – koko maa
32
8
17
21
58
62
64
79
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa
Koulukiusaaminen jatkunut tai pahentunut kiusaamisestakertomisen jälkeen
Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajallalukukauden aikana
Kertonut koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta koulunaikuiselle lukukauden aikana
Koulukiusaaminen loppunut tai vähentynyt kiusaamisestakertomisen jälkeen
Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana
Ei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen
%
Koko maa Helsinki
Koulukiusaaminen, Helsinki; tytöt ja pojat
33
9
15
21
56
66
61
70
8
19
21
61
57
67
87
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa
Koulukiusaaminen jatkunut tai pahentunut kiusaamisestakertomisen jälkeen
Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajallalukukauden aikana
Kertonut koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta koulunaikuiselle lukukauden aikana
Koulukiusaaminen loppunut tai vähentynyt kiusaamisestakertomisen jälkeen
Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana
Ei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen
%
Tytöt Pojat
Syrjivä kiusaaminen, Helsinki-koko maa, Helsinki; tytöt ja pojat
34
2
2
3
4
7
13
19
0 5 10 15 20 25
Vammaisuuden vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla lukukaudenaikana
Uskonnon vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana
Ihonvärin tai kielen vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla lukukaudenaikana
Perheen vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana
Sukupuolen vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana
Ulkonäön vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana
Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana
%
Koko maa Helsinki yhteensä Tytöt Pojat