Keskusta Keskusta koheneekohenees. 6–7
Talousarvio 2015
Tulossa tiukka vuosi
s. 3–5
Julkinen tiedote - jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen
TAM P E R E E N K AU P U N G I N T I E D OT U S L E H T I 4 | 2014
English page: 15
2 TAMPERE-lehti 4 | 2014
Näin sen näin
Sisältö
Tampereen kaupungin tiedotus-
lehti ilmestyy vuonna 2014
neljä kertaa. Lehti on julkinen
tiedote, joka jae taan jokaiseen
tamperelais talouteen.
Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy.
Jakeluun liittyvät palautteet:
Tampere-lehteä saa myös
keskusvirastotalosta Aleksis
Kiven katu 14–16 C, Palvelupiste
Frenckellistä ja kirjastoista.
Julkaisija: Tampereen
kaupungin viestintäyksikkö
Tampereen kaupunki
PL 487, 33101 Tampere
Päätoimittaja:
Viestintäpäällikkö Aila Rajamäki
puh. 040 550 5540
Toimitussihteeri:
Viestintäsuunnittelija
Tuuli Oinonen
puh. 040 801 2587
Taitto: Marja Muhonen
Paino: SLY-Lehtipainot Oy, 2014
Painos: 125 000 kpl
Kannen kuva: Atacan Ergin.
Keskustan uusin maamerkki
Tornihotelli palkittiin hyvästä
rakentamisesta.
ISSN: 1458-557X (painettu),
1458-6991 (verkkolehti)
Seuraava Tampere-lehti
ilmestyy 28.2.2015
Tampere-lehti verkossa:
www.tampere.fi /tamperelehti
QR-lukija käytössä?
Nappaa lehti mobiili-
päätteeseesi!
ww
w.t
amp
ere.
fi
3 Budjetti syntyi vaikeassa tilanteessa
4 Maauimala uinti- keskuksen viereen
5 Ratikkaa suunnitellaan allianssimallilla
6 Eteläpuiston rantaan asuinalue
7 Tammelan stadionin suunnittelu etenee
7 Tornihotelli sai rakentamispalkinnon
8 Tampereelle 130 uutta pysäkkikatosta
9 Lapset suunnittelivat Rullaan Dinolandian
10 Kaupunki jäädyttää 150 luistinrataa
11 Koulutilojen vuokraus muuttui helpommaksi
13 Potilastiedot näkee nyt netistä
15 The budget for year 2015
16 Vuodenvaihdetta juhlitaan Tampereella
Valogalleria herättää tyhjät seinät eloon
Keskustaa kehitetään viiden tähden ohjelmalla
Eteläpuisto, Tullin alue ja asemakes-
kus, Kansi ja Areena, Ratapihanka-
dun alue, Ranta-Tampella, Kunkun
parkki, Ratinan kauppakeskus, Tamme-
lan ja Amurin täydennysrakentaminen,
keskustakorttelien kehittäminen ja Va-
loviikot. Tässä on listattuna vain osa me-
neillään olevista Tampereen keskustan
kehittämiskohteista, joita nyt viedään
pontevasti eteenpäin.
Vuoden 2011 alussa käynnistetty Vii-
den tähden keskusta on kehittämisoh-
jelma, jonka tavoitteena on luoda Tam-
pereen keskustasta viihtyisä ja elinvoi-
mainen paikka asumiseen ja elämiseen.
Kehittämisohjelman avulla pyritään to-
teuttamaan keskustan maankäyttöä ja lii-
kennettä siten, että siitä saataisiin suo-
sittu paikka niin asukkaiden, yrittäjien
kuin vierailijoidenkin mielestä.
Hyvä kaupunkikeskusta muodostuu
monista toisiinsa vaikuttavista osista.
Siksi on tärkeätä, että Tampereellakin
keskustan aluetta suunnitellaan nyt ko-
konaisuutena. Kehittämisessä Tampe-
reen kaupunki tekee tiivistä yhteistyö-
tä niin elinkeinoelämän kuin kiinteis-
töjen omistajienkin kanssa.
Viime ja tämän vuoden aikana osa
palasista on jo liikahtanut kiitettävästi
eteenpäin. Rantatunnelia rakennetaan
ja Ranta-Tampellan uuden asuinalueen
suunnittelu on aloitettu. Tuhannen auto -
paikan maanalainen Hämpin parkki on
käytössä, nyt etenee keskustan länsipääs-
sä Kunkun parkin rakentami nen. Hä-
meenkadun itäpäässä joukkoliikenne-
kokeilu aloitettiin viime kesänä. Asema-
keskuksen ja Tullin alueen suunnitte lut
etenevät. Myös Eteläpuiston jatkosuun-
nittelusta on sovittu ja Tammelassa val-
mistellaan uuden jalkapallostadionin ra-
kentamista täydennysrakentamista hyö-
dyntäen.
Tampereen seudulla arvioidaan
vuon na 2030 asuvan 435 000 asukasta
eli noin 65 000 asukasta enemmän kuin
nyt. Noin puolet kasvusta sijoittuu Tam-
pereelle. Voimakas väestönkasvu vaikut-
taa myös keskusta-alueen kehittämiseen.
Keskustaan on viime vuosina tullut lisää
asukkaita ja työpaikkoja tasaiseen tah-
tiin, mutta tulevaisuudessa asumisväl-
jyyden lisääntyessä keskustan asukas-
määrä jopa laskee, jos ei keskustaan saa-
da lisää uusia asuntoja. Tyhjiä tontteja
ei enää juuri ole, joten täydennysraken-
taminen on ainoa keino.
Liikenteen kasvu asettaa keskustan
kehittämiselle suuria haasteita. Onnistu-
neilla liikenneratkaisuilla on suuri vai-
kutus siihen, miten keskustaan tullaan
ja miten siellä viihdytään. Myös uusien
kauppakeskusten rakentaminen päätei-
den varsille keskustan ulkopuolelle haas-
taa ydinkeskustan imua ja kilpailukykyä.
Keskustan kehittämisohjelman vi-
siossa Tampereen keskusta on tulevai-
suudessa paikka, johon pääsee joukko-
liikenteellä helposti ja nopeasti eri puo-
lilta kaupunkia. Täydennysrakentami-
sella on luotu tiivis ja elävä kaupunki-
keskusta, josta löytyy hyviä asuntoja ja
työpaikkoja. Keskustan alueella pääsee
sujuvasti ja turvallisesti liikkumaan kä-
vellen tai pyörällä paikasta toiseen. Kes-
kustassa on vehreitä puistoja, viihtyisiä
toreja istuskeluun ja oleiluun sekä van-
halle teollisuuskaupungille ominaista
rosoisuutta. Keskustaan on mukava tul-
la ostoksille, tapahtumiin tai kulttuu-
ririentoihin. Keskusta koskimaisemi-
neen on myös Tampereen imagollinen
käyntikortti, jota voimme ylpeästi esi-
tellä vieraillemme.
Aila RajamäkiPäätoimittaja
Projektipäällikkö Markus Joonas
Tampereen kaupungilta kertoo, että
uudenlainen valogalleria toteutettiin
talojen päätyihin tai muihin arkkiteh-
tuurisesti merkityksettömiin paikkoi-
hin piristämään ja valaisemaan katuku-
vaa. Valaistuksen avulla halutaan myös
lisätä kaduilla liikkuvien turvallisuutta
sekä houkutella kaupunkilaisia liikku-
maan keskustassa.
– Keski-Euroopassa tyhjillä seinil-
lä on mahdollista nähdä maalauksia tai
grafi ikkaa. Tästä saimme innoituksen
valogallerian toteuttamiseen Tampe-
reella ja valjastimme keskustan tyhjät
seinät valotaiteen käyttöön, toteaa Mar-
kus Joonas.
Valogalleriaan on saatu myös kuusi
valoteosta sarjakuvataiteilijoilta. Jukka
Tilsa, Emmi Nieminen, Ville Pirinen, JP
Ahonen, Tiitu Takalo ja Tommi Mustu-
ri suunnittelivat teokset, jotka löytyvät
osoitteista Puutarhakatu 11, 14 ja 15, Sa-
tamakatu 7, Näsilinnankatu 40 ja Hal-
lituskatu 12.
Kaikki valogallerian teokset löytyvät
kartasta, jonka voi tulostaa internetistä
osoitteesta www.valoviikot.fi .
Valogalleria toteutettiin yhdessä
kiinteistöjen ja yritysten kanssa, ura-
koinnista vastasi Tampereen Vera. Va-
logalleria ilahduttaa kaupunkilaisia 11.
tammikuuta asti eli yhtä kauan kuin pe-
rinteiset valoviikkojen valokuviot.
Tutut valokuviotsiirtyvät historiaanValoviikkojen perinteiset kuviot, kuten
hevoset, kukat, Muumit ja muut tutut
hahmot nähdään katujen yllä tänä tal-
vena viimeistä kertaa. Valoviikot uudis-
tuvat täysin ensi vuonna, kun tapahtu-
ma täyttää 50 vuotta.
Valoviikkojen uudistus on tarpeen,
koska nykyiset valokuviot ovat tulleet
tiensä päähän. Sähköverkko, laitteet ja
johdot ovat ikääntyneitä, samoin valo-
kuviot ovat vanhentuneita ja huono-
kuntoisia.
Tänä talvena keskustan katujen yllä
loistaa 91 valokuviota, lisäksi 22 kuviota
valaisee Särkänniemen, Hervannan ja
Tammelantorin ympäristöä.
Edellisvuonna siirryttiin hehkulam-
puista led-lamppuihin, jotka ovat ener-
giatehokkaampia ja ympäristöystäväl-
lisempiä. Kuviot on koottu yhteensä
15 000 led-lampusta. Valoviikot toteut-
taa Tampere Tunnetuksi ry yhteistyössä
Tampereen kaupungin kanssa. •
TAMPERE-lehti 4 | 2014
KE
RT
TU
LIU
KK
AL
A
MARRAS–JOULUKUUN pimeyttä
helpottamaan on Tampereen keskus-
tassa sytytetty uudenlainen valogalle-
ria. Valogalleriassa on 35 teosta, jois-
sa valoja ja varjoja hyödyntäen on hei-
jastettu kuvioita talojen tyhjille seinä-
pinnoille.
Näsilinnan-kadun ja Sata-
kunnankadun kul-massa oleva valo-teos on yksi uuden
valogallerian 35 teoksesta.
KE
RT
TU
LIU
KK
AL
A
3TAMPERE-lehti 4 | 2014
Tästä puhutaan nyt
Tampereen kaupungin vuo-
den 2015 talousarviota on
valmisteltu poikkeuksellisen
vaikeassa tilanteessa. Vaikka
kaikki mahdollinen ja mah-
dotonkin on yritetty tehdä ta-
louden saamiseksi tasapai-
noon, näyttää ensi vuoden budjetti lähes
10 miljoonan euron alijäämää. Talousar-
vion loppusumma on 1,750 miljardia eu-
roa. Valtuusto päätti ensi vuoden talous-
arviosta kokouksessaan 17. marraskuuta.
Pormestari Anna-Kaisa Ikosen mu-
kaan edessä on isojen haasteiden ja uudis-
tusten vuosi.
– Haasteita tuovat kunta- ja soteuudis-
tukset, väestönkasvun ja ikärakenteen muu-
tos sekä talouden rakennemuutos ja kun-
tatalouden tasapainottamisen vaatimuk-
set, Ikonen sanoo.
Tavoitteena on, että kaupungin netto-
menot saadaan vähenemään 1,4 prosenttia
tämän vuoden tilinpäätösennusteeseen
verrattuna.
– Näin tiukka menojen vähennystarve
on poikkeuksellista ja erittäin haastavaa.
Toimialat ovat joutuneet etsimään säästöjä ja
pidättäytymään menoja kasvattavista pal-
velu-uudistuksista. Vaikeasta taloustilan-
teesta huolimatta kaupunki turvaa perus-
palvelujen saatavuuden ja keskeiset sosiaa-
li-, terveys- ja koulupalvelut, Ikonen sanoo.
Ensi vuonna toiminnan painopisteitä
palveluissa ovat ennaltaehkäisy, varhainen
puuttuminen ja liikunta. Erityisesti huomi-
oidaan lasten ja nuorten kasvua, peruster-
veydenhuoltoa ja ikäihmisten kotona asu-
mista tukevia palveluja.
Valtionosuudetvähentyneet 66 miljoonaaTalouden vaikeudet johtuvat siitä, että
vientiteollisuus ei vedä ja työllisyystilan-
ne Tampereella on vuoden aikana heiken-
tynyt voimakkaasti. Elokuussa Tampereella
oli 18 633 työtöntä ja työttömyysprosentti
oli 16,6 prosenttia, mikä on selvästi suu-
rempi kuin koko maan keskiarvo 12,2 pro-
senttia. Vuodessa työttömien määrä on kas-
vanut lähes 1 300 henkilöllä. Heikko työlli-
syystilanne paitsi vähentää verotuloja myös
kasvattaa työmarkkina- ja toimeentulotu-
kimenoja. Tänä vuonna Tampere maksaa
noin 64,4 miljoonaa euroa toimeentulo-
tukia ja työmarkkinatuen kuntaosuutta.
Tampereen ja muidenkin kaupunkien
tilannetta vaikeuttaa myös se, että valtion-
osuuksien leikkaukset ovat viime vuosina
olleet valtion keskeisin säästökeino. Laki-
sääteiset kuntien velvoitteet eivät ole kui-
tenkaan vähentyneet samassa suhteessa.
Kuntien velvoitteita ja tehtäviä oli tarkoi-
tus purkaa miljardilla eurolla, mikä ei ole
kuitenkaan toteutunut. Kuntien näkökul-
masta tämä tarkoittaa sitä, että vastuu ikä-
vistä menoja leikkaavista päätöksistä siir-
tyy kunnille. Monet kunnat ovatkin nyt jou-
tuneet ensi vuoden talousarviota laaties-
Edessä on tiukan talouden vuosi
Talousarvio 2015
TAMPEREEN TALOUS LUKUINA
Asukasluku 31.12.2014 222 700 henkilöä
Tuloveroprosentti 2014 ja 2015 19,75
2015 talousarvion loppusumma 1,750 miljardia euroa
2015 toimintamenojen kasvu -1,4 prosenttia
2015 vuosikate 78,7 miljoonaa euroa
2015 tulos -9,9 miljoonaa euroa
2015 investoinnit yhteensä - 212,5 miljoonaa euroa
2015 lainamäärä /asukas 1678 euroa
TOIMINTAMENOT YDINPROSESSEITTAINIlman liikelaitoksia,
muita taseyksiköitä ja
konsernipalveluja
Lasten ja nuorten
kasvun tukeminen
356 M€24 %
Terveyden ja
toimintakyvyn
edistäminen
496 M€ 34 %
Ikäihmisten
hyvinvoinnin
ylläpitäminen
186 M€13 %
Sivistyksen ja
elämänlaadun
edistäminen
80 M€ 5 %
Kaupunki-
ympäristön
kehittäminen
98 M€ 7 %
Konsernihallinto
94 M€ 6 %
Osaamisen
ja elinkeinojen
kehittäminen
170 M€11 %
INVESTOINNIT
Tampereen
Tilakeskus
68,2 M€
31 %
Rantaväylän
tunneli
51,4 M€
23 %
Kaupunki-
ympäristön
kehittäminen
39,4 M€
18 %
Tampereen
Vesi
26,3 M€
12 %
Aluerakennushankkeet 6,9
Raitiotie 4,3
Hyvinvointipalvelut 14,4
Tampereen kaupunkiliikenne 3
Tietohallinto 3
Pirkanmaan pelastuslaitos 1,6
Tampereen Infra 1,1 Tampereen Ateria 0,3 Tampereen Logistiikka 0,2
Muut 0,6
Rantaväylän tunneli on
suurin yksittäinen investointi
Tampereella. Tunnelia on nyt
rakennettu vuoden päivät.
2,3 kilometriä pitkää tunnelia
pitkin päästään ajamaan
keväällä 2017. Tunneli on
kokonaan valmis 30.11.2017.
TEK
STIT
Ail
a R
aja
mä
ki
KU
VA
Ke
rttu
Liu
kk
ala
TAMPERE-lehti 4 | 20144
Tästä puhutaan nyt
saan tilanteeseen, että palveluita joudu-
taan leikkaamaan, henkilöstöä vähentä-
mään ja verotusta kiristämään.
Valtionosuusleikkausten vuoksi Tam-
pereelta jää ensi vuonna saamatta 57,5 mil-
joonaa euroa hyvinvointipalveluiden ra-
hoittamiseksi kuuluvia valtionosuuksia.
Lisäksi valtionosuusjärjestelmän uudis-
tus vie Tampereelta 8,5 miljoonan euron
valtionosuudet eli yhteensä menetys on
66 miljoonaa euroa.
Veroprosenttipysyy ennallaanVerotulojen osuus ensi vuoden tuloista
on 55,5 prosenttia ja valtionosuuksien
18,4 prosenttia. Kunnallisveroprosentti
pysyy Tampereella ennallaan 19,75 pro-
sentissa. Vuodelle 2014 veroprosenttia
nostettiin 0,75 prosenttiyksiköllä. En-
si vuonna arvioidaan tuloveroja kerty-
vän 761 miljoonaa euroa, mikä tarkoit-
taa, että verotulot kasvavat vain 14 mil-
joonalla eurolla eli 2,1 prosenttia. Tänä
vuonna kasvua on arvioilta 3 prosenttia.
Tampereella on seudun alhaisin vero-
prosentti yhdessä Nokian kanssa. Pirkka-
lassa veroprosentti on 20, Kangasalla, Ylö-
järvellä ja Lempäälässä on 20,5, Vesilah-
dessa 21,5 prosenttia ja Orivedellä 22,25.
Konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan
mukaan tälle vuodelle tehty veronkoro-
tus osoittaa, etteivät ne ole pysyvä lääke
talouden tasapainottamiseen.
– Veronkorotuksesta huolimatta
tämän vuoden tilinpäätösennuste tulee
olemaan noin 36 miljoonaa euroa alijää-
mäinen. Ensi vuodelle budjetoitu 10 mil-
joonan euron alijäämä ei ole dramaat-
tinen, mutta sen taustalla olevat tekijät
ovat dramaattisia. Verorahoituksen kas-
vu on hyvin heikko, mikä aiheuttaa toi-
mintamenojen kehitykselle kovia sopeut-
tamispaineita. 1,4 prosentin menojen vä-
hennys on kova tavoite, mutta menojen
kasvu on saatava kuriin, Yli-Rajala toteaa.
Ensi vuonna yhteisöveroja arvioidaan
kertyvän 61,4 miljoonaa euroa. Arviossa
on otettu huomioon kuntien jako-osuu-
den 75 miljoonan euron korotus, mikä
osittain kompensoi työmarkkinatuen uu-
distuksen aiheuttamia lisäkustannuk-
sia kunnille. Valtio vahvistaa ensi vuo-
den jako-osuudet joulukuussa.
Kiinteistöveroprosentit pysyvät myös
ennallaan. Kiinteistöveroa arvioidaan ker-
tyvän ensi vuonna 64 miljoonaa eu-
roa eli lähes saman verran
kuin tänä vuonna. Tampe-
reen yleinen kiinteistö-
vero on 1,05 prosenttia.
Vakituisista asuinra-
kennuksista peritään
veroa 0,50 prosenttia,
muista kuin vakitui-
sista asuinrakennuk-
sista 0,90, yleishyödyl-
lisiltä yhteisöiltä 0,25 ja
rakentamattomista rakennuspaikoista
3 prosenttia. Myös koiravero pysyy en-
nallaan eli tamperelaiskoirasta makse-
taan 34 euron koiravero.
Merkittävä tulon lähde kaupungille
ovat myös omaisuuden myynnistä saata-
vat tulot. Ensi vuonna arvioidaan omai-
suuden myynnistä saatavan tuloja 22,6
miljoonaa euroa.
Henkilöstömenoihinkovat säästöpaineetHenkilöstömenot ovat kaupungin me-
noista 42 prosenttia eli 678,3 miljoonaa
euroa. Lähes yhtä paljon kuluu euroja
palveluiden ostoon.
Henkilöstöstä valtaosa eli 72 prosent-
tia on hyvinvointipalveluissa, jonka hen-
kilöstömenot ovat 488,5 miljoonaa euroa .
Ensi vuonna henkilöstömenot vähenevät
0,8 prosenttia, mikä saavutetaan vähen-
tämällä henkilöstömenoja 192 henkilö-
työvuodella. Palkallisia henkilötyö-
vuosia Tampereen kaupungilla
arvioidaan olevan 13 888.
Tiukan taloustilan-
teen vuoksi henki lö s-
tömenoihin kohdistuu
kovia säästö paineita.
Anna-Kaisa Ikonen
arvi oi, että ensi vuonna
saatetaan joutua käyn-
nistämään kaupungin
henkilöstön lomautuksia
koskeva yhteistoimintamenettely. Ensi-
sijaisesti pyritään hyödyntämään muut
keinot, kuten esimerkiksi eläkkeelle siir-
tymiset ja muu henkilöstön vaihtuvuus
säästöjen aikaansaamiseksi. Kaupungin
henkilöstön lomauttaminen on äärim-
mäinen keino säästöjen hakemiseen.
Mahdolliset henkilöstön lomautuk-
set eivät voi olla näkymättä myös kau-
pungin palveluissa. Vaikka lomautukset
rajattaisiin tiettyihin henkilöstöryhmiin,
vaikeutuisi kaupungin rekrytointi olen-
naisesti, koska työsopimuslain mukaan
lomautustilanteissa kaupunkeja kohdel-
laan yhtenä työnantajana. Käytännössä
lomautukset vaikeuttaisivat uusien työn-
tekijöiden, sijaisten, työllistettyjen ja jo-
pa harjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden
palkkaamista kaupungin palvelukseen.
Säästöjä pyritään saamaan myös hal-
lintoa keventämällä ja uudistamalla kau-
pungin toimintamallia. Tampereen toi-
mintamalli eli pormestarimalli ja tilaaja–
tuottaja-malli arvioidaan tämän vuoden
loppuun mennessä ja sen pohjalta mie-
titään mallin uudistamista. Myös mah-
dollisella sote-uudistuksella tulee ole-
maan merkittäviä vaikutuksia.
– Mikäli käynnissä oleva sote-uudis-
tus etenee esitetyssä aikataulussa, on
meidän aloitettava ensi vuoden aikana
erittäin laaja valmistelutyö sote-alueen
ja tuottamisvastuualueen perustamisek-
si, pormestari Ikonen sanoo.
Lasten ja nuorten palvelut
• Avoimia varhais-
kasvatuspalveluja ja
palvelusetelipäivä-
hoitoa lisätään
• Päivähoitoon tulee
subjektiivista päivä-
hoito-oikeutta rajoit-
tava lainsäädäntö
• Perhepalveluita
vahvistetaan
Terveyttä ja toiminta-kykyä edistävät palvelut
• Perusterveyden-
huoltoa tuetaan
• Sähköistä ajan-
varausta laajenne-
taan
• Pienten hammas-
hoitoloiden toiminta
yhdistetään suurem-
piin yksiköihin
• Viimeiset kohteet
pitkäaikaisasunnot-
tomuuden vähentä-
miseksi valmistuvat
Härmälään ja Pispa-
lan paloasemalle
Ikäihmisten palvelut
• Pitkäaikaisen
laitoshoidon sijasta
tuetaan kotona
asumista
• Lähitori-toiminta
aloitetaan palvelu-
keskuksissa
Osaaminen jaelinkeinot
• Työllisyydenhoidon
palveluja ja pitkä-
aikaistyöttömien
aktivointia lisätään
• Tuetaan yritysten
innovatiivisuutta,
kasvua ja kansain-
välistymistä
Sivistys- ja elämänlaatupalvelut
• Tuetaan liikkumisen
edistämistä
• Tampereen uinti-
keskus Kalevassa
avautuu peruskor-
jauksen jälkeen ja
uintikeskuksen
yhteyteen rakenne-
taan maauimala
• Pyynikin kentälle
hankitaan levitettävä
tekojää
• Kalevan liikunta-
puiston suunnittelu
aloitetaan
Kaupunkiympäristön kehittäminen
• Keskustaa kehite-
tään, Kunkun parkin,
Eteläpuiston, Asema-
keskuksen ja Tullin
alueen suunnittelua
jatketaan ja keskus-
tan siisteyttä
parannetaan
• Raitiotiehanketta
viedään eteenpäin
• Huppionmäen,
Risson, Niemen-
rannan ja Vuoreksen
alueilla rakennetaan
katuja ja puistoja.
ENSI VUODEN talousarviossa tampe-
relaisten liikunnan ja sitä kautta tervey-
den edistäminen on yksi keskeisiä pai-
nopisteitä. Hyvä esimerkki tästä on ta-
lousarvioon sisällytetty maauimalan ra-
kentaminen Kalevaan Tampereen uinti-
keskuksen kylkeen. Jos uimalan toteutus
etenee suunnitelmien mukaan, tampere-
laiset pääsevät polskimaan omaan maa-
uimalaansa kesällä 2016.
Maauimalan toteuttamisesta on kes-
kusteltu jo vuosia, ja sille on ollut voi-
massaoleva kaavakin valmiina uintikes-
kuksen tontilla. Nyt näyttää siltä, että
hanke saadaan vihdoin toteutettua.
Uintikeskuksen ja maauimalan lä-
heisyys tuo kummallekin etuja. Vieres-
sä oleva uimala mahdollistaa, että uin-
tikeskuksen tiloja voidaan hyödyntää te-
hokkaasti myös kesällä. Uimala voi puo-
lesta an hyödyntää uintikeskusta esimer-
kiksi henkilökunnan sosiaalitiloina.
Suunnitelmassa on 8-ratainen 50 metrin
allas, hyppyallas ja noin 400 neliön las-
tenallas vesipuistoineen. Uimalaan saa-
daan myös kahvila- ja pukeutumistilara-
kennus sekä suihkutilat.
Maauimala palvelisi uimareita ja au-
ringonpalvojia luonnollisesti kesä-
aikana. Avoinna se olisi touko-
kuusta syyskuulle. Alustavien
arvioiden mukaan kauden ai-
kana kävijöitä olisi 150 000
ja keskimäärin 1500 uima-
ria päivässä.
Maauimalassa aiotaan
käyttää uudenlaista energia-
tehokasta tekniikkaa. Altaiden
lämmityksessä hyödyn-
netään aurinkoenergiaa
ja ilmalämpöpumppuja.
Aukioloajan ulkopuolella
altaat ovat peitettyinä.
Maauimalan kustannusarvio on noin
kuusi miljoonaa euroa. Uimala toteutetaan
leasing-rahoituksella siten, että rakenta-
minen ja uimalan pyörittäminen katetaan
lipputuloilla. •
Tamperelaiset pääsevät vihdoin polskimaan maauimalaan
Ensi vuonnajatketaan palvelumallin
kehittämistä yhdessä
kuntalaisten kanssa. Myös
kaupungin toiminta-
mallia uudistetaan.
Talousarvio 2015
Talousarvion painopisteet
lämmityksessä hyödyn-
netään aurinkoenergiaa
Maauimalan kustannusarvio on noin
kuusi miljoonaa euroa. Uimala toteutetaan
kimaan maauimalaan
5
Vain yrittämällä saam-
me Suomen ja Tam pe-
reen menesty mään .
Tarvitsemme lisää
yrit täjiä ja yrittäjä hen-
ki syyttä . Pienimmis-
sä yrityksissä syntyvät
uudet työpaikat, kasvu- ja keskisuu-
ret yritykset luovat vaurautta ja suu-
ret yritykset ovat verkostovetureita,
sanoo pormestari Anna-Kaisa Ikonen.
Tampereen kaupunki on käynnis-
tänyt yrittäjämyönteisyyden kehittä-
misen kokonaisuuden. Tavoitteena on
olla kaupunki, joka on tunnettu yrit-
täjäystävällisyydestä.
– Haluamme myös korjata niitä asi-
oita, joista olemme saaneet yrityksiltä
kriittistä palautetta ja yleensä nostaa
yritysten näkökulman esiin. Yritysyh-
teistyön kehittämiseksi kootaan uusi
kaupungin ja elinkeinoelämän yhtei-
nen ryhmä, jolla tulee olemaan mer-
kittävä rooli muun muassa strategisiin
elinkeino-ohjelmiimme sekä vaikutta-
misessa kaupungin elinkeinotoimin-
taan, Ikonen sanoo.
Kaupungin päätöksentekoon tulee
osaksi yritysvaikutusten arviointi, eli sel-
vitetään miten päätökset vaikuttavat yri-
tysten toimintaan. Kaupunki käsittelee
monia yrityksiin vaikuttavia asioita, ku-
ten kaavoja, lupia ja liikennettä. Tavoit-
teena on sujuvoittaa näiden käsittelyä.
– Kaupunki on suuri tavaroiden ja
palveluiden hankkija. Hankintatapo-
ja kehitetään tiiviissä vuoropuhelus-
sa yritysten kanssa, koska juuri sillä
miten hankintoja tehdään, on suuri
vaikutus yrityksille.
Tampereella yritysten neuvonta-
palvelujen kokonaisuuden kehittä-
misvastuu on elinkeinoyhtiö Trede-
alla. Ikosen mukaan erityisesti palve-
lujen saavutettavuutta ja tunnettuutta
on tarpeen vahvistaa ja koota yhteen.
– Edistämme myös uusien yritys-
ten ja työpaikkojen syntymistä kehittä-
mällä innovaatiokeskittymiä ja -alusto-
ja. Uusi Tehdas ja Demola ovat jo kan-
sainvälisesti noteerattuja onnistuneita
toimintamalleja. Meille on kehittymäs-
sä uusi media-alan ja luovien alojen
keskus Mediapolis sekä hyvinvointi-
alan Kaupin kampus keskussairaalaan
ympäristöön. Näissä yhdistyvät tutki-
mus, koulutus ja yrittäjyys. Hervannas-
sa teknillisen yliopiston ympärillä toi-
mii kehittyvä koneenrakennuksen Ko-
nela-keskittymä, Ikonen sanoo.
Kaupunki on myös mukana Inno-
vatiiviset kaupungit eli Inka-ohjelmas-
sa, jossa Tampereella on valtakunnal-
linen vetovastuu Älykäs kaupunki ja
uudistuva teollisuus -teemassa.
Ikosen mielestä varsinkin nyt kun
yleinen taloustilanne on vaikea ja työt-
tömyys korkealla, on syytä kääntää jo-
kainen kivi, jolla yritysten toiminta-
edellytyksiä voidaan parantaa.
– Tampereella on kaikki edellytyk-
set olla innostava näköalojen kaupun-
ki yrityksille muun muassa sijaintinsa
ja osaajien saatavuuden perusteella. •TEKSTI JA KUVA
Mikko Närhi
Ratikkaa suunnitellaan allianssimallilla
Tampere vahvistaa yritysmyönteisyyttään
– Yrittäjämyönteisyys vahvistaa Tampereen vetovoimaa, pormestari Anna-Kaisa Ikonen sanoo.
TAMPEREEN KAUPUNKI/ ID IS DES IGN OYHavainne-kuva näyttää,
miten ratikkalinja kulkee Hervannassa
Kanjonin sillalla muun liikenteen
vieressä.
Valtuusto hyväksyi raitiotien
yleissuunnitelman kesä-kuussa ja päätti silloin,
että lännessä raitiotien reitti kulkee Paasikiventien kautta. Varsinainen päätös raitiotien
rakentamisesta tehdään valtuustossa vuonna
2016.
ekuV
Teis
kont
ie
TA
YS
K
aupi
n
ka
mpu
s
TTY
H
erm
ia
Lent
ävän
niem
i
M
änni
stö
N
iem
enky
lä
N
iem
en k
arta
no
Nie
men
rant
a
Poht
ola
Liel
ahti
Sel
lu
San
tala
hti
Ti
kkut
ehda
s
A
mur
i
Pyy
niki
ntor
i
T
uule
nsuu
K
esku
stor
i
K
oski
puis
to
R
auta
tiea
sem
a
Tam
mel
a
Sam
pola
K
alev
a
Uin
tike
skus
Hak
amet
sä
V
uohe
noja
Tu
rtol
a
H
alli
la
K
anjo
ni
Her
vant
a-
kes
kus
Tampereen raitiotien
maanrakennustyöt, ra-
dan rakentaminen ja tek-
niset järjestelmät hanki-
taan allianssimallilla. Al-
lianssi tarkoittaa mallia,
jossa riskit ja hyödyt jae-
taan etukäteen sovitulla tavalla kaikki-
en osapuolten eli tilaajan, suunnitte-
lijan, urakoitsijan ja laitetoimittajien
kesken. Näin voidaan pysyä valtuus-
ton asettamassa 250 miljoonan eu-
ron infrarakentamisen kattohinnassa.
Vaunukaluston hankinta kilpailu-
tetaan erikseen. Lisäksi kaupunki edel-
lyttää valtion osallistumista 30 prosen-
tin osuudella hankkeen infrarakenta-
misen kustannuksiin.
Valtuusto hyväksyi raitiotien yleis-
suunnitelman kesäkuussa. Varsinai-
nen päätös raitiotien rakentamisesta
tehdään valtuustossa vuonna 2016. Jos
rakentamispäätös tehdään, rakentami-
nen voisi alkaa 2016–2017. Hanke to-
teutettaisiin kolmessa vaiheessa. En-
sin rakennetaan rata Hervannasta kes-
kustaan, varikko Hervantaan, kulun-
valvonta ja informaatiojärjestelmä. Ra-
tikka alkaisi kulkea Hervannan ja kes-
kustan väliä 2018–2019.
Toisessa vaiheessa rakennettaisiin
raitiotie keskustasta keskussairaalalle
ja kolmannessa vaiheessa keskustas-
ta Lentävänniemeen. Kesäkuussa val-
tuusto myös päätti, että lännessä reitti
kulkee Paasikiventien kautta.
Lokakuussa Tampere osti 19 heh-
taarin määräalan Kaakkois-Hervannas-
ta ratikan päävarikkoalueeksi. Sinne
on suunniteltu sijoittuvan vaunujen
säilytys, huolto ja
korjaamo. •
Mik
on-
t
alo
E
telä
-
H
erva
nta
A
rkki
-
teh
dink
atu
Ahv
enis
-jä
rven
tie
Investoinneillavastataan kasvuunTampere investoi ensi vuonna 220,7 mil-
joonalla eurolla. Investointeja on jou-
duttu priorisoimaan ja etusijalla ovat
kasvua, työtä ja vetovoimaa lisäävät
hankkeet.
– Investoinneilla kaupunki pitää yl-
lä ja kehittää omaisuuttaan sekä vastaa
kasvuun ja rakentamistarpeisiin. Inves-
toinneilla halutaan myös edistää talous-
kehitystä ja työllisyyttä, konsernijohta-
ja Juha Yli-Rajala toteaa.
Ensi vuoden investoinnit rahoite-
taan oman tulorahoituksen ja Tampe-
reen Sähkölaitokselta saadun lainanly-
hennyksen avulla, joten kaupungin lai-
namäärä vähenee ensi vuonna. Lainaa
on ensi vuonna 1 678 euroa asukasta
kohden, mikä on suurten kaupunkien
matalimmasta päästä.
Talousarvion vuosikate on 78,7 mil-
joonaa euroa, mikä on investointitar-
peisiin nähden liian vähän. Vuosikate
kertoo sen, paljonko kaupungin tulora-
hoituksesta jää investointeihin, lainan-
lyhennyksiin ja muihin pitkävaikuttei-
siin menoihin.
Suurin yksittäinen investointi on
Rantaväylän tunneli, jonka rakentami-
seen on ensi vuonna varattu 51,4 mil-
joonaa euroa. Talonrakennusinvestoin-
teihin varataan kaikkiaan 68,2 miljoo-
naa euroa, josta muun muassa kansain-
välisen koulun perusparannukseen ja
laajennukseen kuluu 8,2 miljoonaa eu-
roa, Vehmaisten kouluun ja päiväkotiin
6,3 miljoonaa euroa ja Metsäniityn kou-
luun ja päiväkotiin 3,9 miljoonaa eu-
roa. Tesoman yhtenäiskoulun ja päi-
väkodin perusparannukseen ja laajen-
nukseen satsataan 4,5 miljoonaa euroa.
Rauhaniemen sairaalan perusparannus
jatkuu 3,8 miljoonalla eurolla ja Tam-
pereen uintikeskuksen 2,4 miljoonalla
eurolla. Tesoman palloiluhallia raken-
netaan 1,5 miljoonalla eurolla.
Kaupunkiympäristön kehittämiseen
eli muun muassa katujen, puistojen ja
siltojen kunnossapitoon, suunnitteluun
ja rakentamiseen varataan ensi vuonna
39,4 miljoonaa euroa.
Keskeisiä kehittämiskohteita ovat
keskustassa Kunkun parkki, Eteläpuisto,
Asemakeskuksen ja Tullin alue, raitio-
tien varikkoalue Kaakkois-Hervannas-
sa, Hervannan pohjoisosa, Hallila ja Tur-
tola. Myös Hervantajärven aluetta, Vuo-
reksen Västinginmäkeä, Tesomaa, Hau-
kiluomaa ja Linnainmaata kehitetään.
Työpaikkojen kasvulle luodaan edel-
lytyksiä kaavoittamalla yritystontteja
Linnainmaalle Sammon valtatien tun-
tumaan ja Aitovuoreen.
Talousarvion käsittelyn yhteydes-
sä valtuusto päätti, että tuleville vuo-
sille valmistellaan investointikatto, jos-
sa määritellään investointien tärkeys-
järjestys. •
6
Kaupunki kannustaa nyt
taloyhtiöitä lisärakenta-
miseen rahallisilla pork-
kanoilla, kuten alennuk-
silla maankäyttösopimus-
korvauksiin. Taloyhtiöt voi-
vat myös rahoittaa talojen
putkiremontteja ja muita peruskorjauk-
sia, kun ne myyvät tai vuokraavat raken-
tamisoikeutta ulkopuolisille.
Tonttipäällikkö Heli Toukoniemen
mukaan täydennysrakentamiseen on
kannustettu aiemminkin, mutta nyt
Tampereen kaupunki on nostanut asi-
an esille erityisesti taloyhtiöiden kannal-
ta. Valtuusto hyväksyi keväällä maapo-
litiikan linjaukset vuosille 2014–2017.
Niissä on listattu asuinkortteleille alen-
nusta tuovat toimenpiteet.
– Maankäyttösopimuksessa arvioi-
daan arvonnousua, ja tästä arvonnou-
susta voidaan enimmillään jättää 85 pro-
senttia huomioimatta, kun rakennus-
hankkeen neljä toimenpidettä kuudes-
ta täyttyy, Toukoniemi toteaa.
Maankäyttösopimuskorvauksella
maanomistaja osallistuu kaavoitus- ja
kunnallistekniikan kuluihin, mikä pe-
rustuu kaavamuutoksen tuomaan tontin
arvonnousuun. Kaupungin vuokraton-
teilla on vastaava kannustusjärjestelmä.
Jos täydennysrakentamishanke sisältää
vähintään neljä kannustimien toimen-
pidettä, voi vuokrasta saada määräaikai-
sen alennuksen, joka on enimmillään
85 prosenttia kymmenen vuoden ajaksi.
Toukoniemen mukaan talojen täy-
dennysrakentaminen kannattaa, koska
se lisää asuntojen arvoa ja asuinalueet
säilyvät elinvoimaisina.
Varastokerrokset jaullakot asunnoiksi?Kuusi alennusta tuovaa toimenpidet-
tä ovat rakennusten korottaminen, lai-
tospysäköintiratkaisut, asemakaavoituk-
sen yhteishankkeet, rakennuksen sisäl-
lä olevan tilan käyttötarkoituksen muu-
Elävä kaupunki
Taloyhtiöille tarjotaan porkkanoita täydennysrakentamisesta
Eteläpuiston rantaan kaupunkimainen asuinaluePYHÄJÄRVEEN rantaan rajoittuva
Eteläpuisto on viimeisimpiä keskus-
tan tuntumassa olevia rakentamatto-
mia ranta-alueita, jonka maapohja on
kokonaan kaupungin omistamaa. Ete-
läpuiston tulevaisuutta on pohdittu pit-
kään ja etsitty alueelle parhaiten sovel-
tuvia maankäytön vaihtoehtoja. On mie-
Laukonhovin kaunis vanha kerrostalo Laukontorilla täydentyi ullakkohuoneistoilla. Täydennys-
rakentamisesta saatiin taloudellista hyötyä.
tos asuntorakentamiseen, energiatehok-
kuuden lisääminen sekä rakennuksen
purku täydennysrakentamiseksi, jos ra-
kennuksella ei ole suojeluarvoa.
– Usean taloyhtiön yhteistoiminnas-
ta saa kannustavan porkkanan. Silloin
tulee mietittyä paremmin lähiympäris-
töä kokonaisuutena, kannattaisiko esi-
merkiksi perustaa yksi monipuolinen
leikkipaikka useamman sijaan, yhdys-
kuntasuunnittelupäällikkö Hanna Mon-
tonen haastaa.
Yksi esimerkki yhteishankkeista
on Pohjolankadun kortteli, jossa kah-
delle tontille kehitetään yhteistä piha-
ja pysä köintiratkaisua täydennysraken-
tamisen yhteydessä.
– Käyttötarkoituksen muutos raken-
nuksen sisällä voi olla se, kun varasto-
kerros muutetaan asumiseen. Energia-
tehokkuutta parannetaan esimerkiksi
putkiremontilla tai ikkunoiden uusimi-
sella, Toukoniemi kuvaillee.
– Miksei energiatehokkuutta voisi
lisätä vaikka pyöräsuojan rakentamisel-
la? Edistetäänhän siten pyöräilyä autoi-
lun sijaan, Montonen lisää.
Rakennus- ja kunnostus-hankkeet vaativat kypsyttelyäHeli Toukoniemen mukaan porkkanoilla
on tarkoitus herätellä taloyhtiötä mietti-
mään eri vaihtoehtoja kiinteistönsä pa-
rantamiseksi. Rakennus- ja kustannus-
hankkeet vaativat usein kypsyttelyä ja
pohdintaa, koska useimmiten ihmisen
omaisuus on kiinni juuri asunnossa.
Taloyhtiöt ovat alkaneet pikku hil-
jaa kiinnostua täydennysrakentamises-
ta ja kyselyitä on tullut. Heli Toukonie-
mi ja Hanna Montonen uskovat esimer-
kin ja tiedon voimaan. Kaupungin si-
vuille www.tampere.fi /taydennysraken-
kansainvälinen ideakilpailu, joka ratke-
si viime toukokuussa. Kilpailulla haet-
tiin alueelle suunnitelmaa, jonka avul-
la voitaisiin toteuttaa maisemaan sopi-
va, kaupunkimainen asuinalue palve-
luineen ja jossa rannat voitaisiin hyö-
dyntää kaikkien kaupunkilaisten vir-
kistysalueena. Kilpailun ensimmäiselle
Eteläpuiston suunnitelmassa
ranta-alue hyödynnetään
kaupunkilaisten virkistys-alueena.
titty alueen käyttöä virkistysalueena,
julkisen rakennuksen sijaintipaikkana
tai sen kehittämistä kaupunkimaisek-
si asuinalueeksi. Tavoitteena on ollut,
että kaupunki linjaa tämän vuoden lop-
puun mennessä mihin suuntaan aluet-
ta aletaan kehittää.
Alueen suunnittelusta järjestettiin
jaetulle sijalle valittiin kaksi ehdotusta
Seelake ja Sunny Side of the City. Myös
puistovaihtoehdosta valmisteltiin suun-
nitelma kaupunginhallitukseen vertai-
lun pohjaksi. Sekä puistovaihtoehdossa
että kaupunkimaisessa asuinaluevaih-
toehdossa oli tutkittu julkisen raken-
nuksen sijoittuminen alueelle.
Lokakuussa kaupunki päätti, et-
tä alueen suunnittelua viedään eteen-
päin kaupunkimaisen asuinaluevaihto-
ehdon ja jatkotyöstetyn Seelake-ehdo-
tuksen pohjalta. Suunnitelmassa Etelä-
puiston 23,3 hehtaarin alueelle sijoittuu
noin 180 000 uutta kerrosneliömetriä
ja asuntoja 2 900 asukkaalle. Suunnit-
telualue rajautuu Tammerkoskeen, Py-
häjärveen, Pyynikin ulkoilupuistoon ja
pohjoisessa asuinkerrostaloihin.
Alueella on tällä hetkellä rakennet-
tuja kortteleita, katuja, puistoja ja lii-
kuntapaikkoja, kuten Koulukadun kent-
tä. Aluetta halkovat keskustan tärkeät
7TAMPERE-lehti 4 | 2014
taminen on koottu tietoa ja esimerkkejä
hankkeista. Sivuilta löytyy muun mu-
assa esite sekä artikkeli asunto-osake-
yhtiö Laukonhovin kokemuksista ullak-
korakentamisesta.
Hanna Montonen muistuttaa myös
täydennysrakentamisen Ehyt-hankkeis-
ta, joista taloyhtiöt voivat hyötyä. Kau-
punki teettää kustannuksellaan suunni-
telmia, joilla kartoitetaan täydennysra-
kentamisen potentiaalia. Kaupunki voi
tehdä korttelisuunnitelman yhteistyössä
taloyhtiöiden kanssa. Puistoja ja katu-
jakin voidaan kohentaa samalla.
– Vanhojen lähiöiden palvelut ja
asuntojen arvo kannattaa turvata. Nyt
aletaan jo monilla asuinalueilla herä-
tä putkiremonttien tarpeeseen, Mon-
tonen sanoo. •TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen
KUVAT Kerttu Liukkala
os Tammelan jalkapallosta-
dionin toteutuminen ete-
nee suunnitelmien mukai-
sesti, Tammelaan saadaan
lähivuosina noin 6 500 kat-
sojan moderni jalkapallosta-
dion. Tampereella on ollut jo
pitkään kova kysyntä uuden-
aikaiselle jalkapallostadionille, joten
uusi kenttä tulee tarpeeseen. Hanke
myös tukee kaupungin liikunta- ja
kulttuuriohjelman tavoitetta, jonka
mukaan liikuntapalveluita pitää ke-
hittää monipuolisiksi ja helpommin
saavutettaviksi. Tammelan stadion ja
sen lähettyville rakennettava Kalevan
liikuntapuisto tulevat yhdessä muo-
dostamaan uudenlaisen liikuntakei-
taan keskustan tuntumaan.
Kaupungin tiukka taloustilanne
ei mahdollista uuden stadionin ra-
kentamista, mutta alueen täydennys-
rakentamista hyödyntäen hanke voi-
daan toteuttaa siten, ettei siitä koidu
kaupungin taloudelle suurta rasitet-
ta. Stadionin rakennuskustannuksia
katetaan sillä, että kentän sivuille Sal-
hojankadun ja Kalevan puistotien var-
relle rakennetaan asuin- ja liiketiloja.
– Hankkeen avulla siis parannetaan
jalkapalloilun mahdollisuuksia ilman
veronmaksajien merkittävää panos-
tusta ja samalla tiivistetään kaupun-
kirakennetta keskustan alueella, sa-
noo apulaispormestari Pekka Salmi.
Tammelan stadionin suunnitte-
lusta järjestettiin arkkitehtikilpailu,
jonka tulokset julkistettiin lokakuus-
sa. Suunnittelukilpailun järjestivät
Tampereen kaupunki ja Lemminkäi-
nen Oy yhteistyössä Suomen Pallolii-
ton kanssa. Kilpailun voitti ehdotus
nimeltä Hattutemppu, jonka pohjalta
aluetta nyt suunnitellaan eteenpäin.
Hattutempun tekijät ovat JKMM Ark-
kitehdit, Ramboll ja Trafi x.
Hattutemppua kiiteltiin kokonais-
idealtaan selkeäksi ja arkkitehtuuril-
taan raikkaaksi. Sitä pidettiin myös
nykyaikaisena ja mittakaavallisesti
erittäin onnistuneena. Siinä on otet-
tu ympäristön lähtökohdat huomi-
oon, ja kokonaisuus soveltuu hyvin
paikkaan. Kenttä on sijoitettu poh-
jois-eteläsuuntaisesti. Asuinraken-
nukset ovat vaaleaksi rapattuja, jo-
ten ne istuvat hyvin 1950-luvulla ra-
kennettujen Kalevan torni- ja lamel-
litalojen naapurustoon. Rakennus-
ten koloihin on sijoitettu viihtyisiä
oleskelupihoja ja liiketilat on suun-
niteltu luontevasti pääkadun varteen.
Hankkeen suunnittelussa on
myös kuultu tammelalaisia ja pyrit-
ty ottamaan huomioon heidän nä-
kemyksiään.
Kilpailun tuomaristo ohjeisti jat-
kotyötä muun muassa siten, että ra-
kennusmassoja pienennetään ja ke-
vennetään Salhojankadun puolella.
Tavoitteena on nykyisen puurivin säi-
lyttäminen. Myös päätykatsomoiden
rakentaminen kuuluu jatkotyön ta-
voitteisiin. •
Tammelan stadionin suunnittelu etenee
men korkein asuin rakennus.
Rakennuksen julkisivu on
mustaa betonia, jota keventävät
valoa heijastelevat lasi- ja teräs-
pinnat. Ylimmällä tasolla on näkö-
alaterassi. Tornihotelliin liittyy
140 vuotta vanha veturitalli, joka
on entisöity ja toimii hotellin
ravintola- ja kokoustiloina.
Hotellissa on 305 huonetta ja
kolme ravintolaa, jotka on sisus-
tettu tamperelaiseen henkeen.
Rakennuksen suunnitteluun ja
toteuttamiseen kului 14 vuotta.
Hyvän rakentamisen kunnia-
maininnat annettiin Lielahtikes-
kukselle ja Asunto Oy Tampereen
Pohjolankatu 18– 20:lle. •
JAL
O V
IRK
KI
Uusi maamerkki palkittiin hyvästä rakentamisesta
HYVÄN RAKENTAMISEN pal-
kinto myönnettiin tänä vuonna
Tampereen keskustan maisemaa
hallitsevalle Tornihotellille.
Tampereen kaupungin myön-
tämä palkinto on tarkoitettu
kannustamaan suunnittelijoita
ja toteuttajia hyvään rakentami-
seen. Ehdokkaat valitaan vuo-
den aikana valmistuneista
kohteista.
25-kerroksinen
ja 90 metriä korkea
Tornihotelli on Suo-
Tonttipäällikkö Heli Toukoniemi ja yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen kannustavat taloyhtiötä täydennysrakentamiseen. Siten voi kohentaa kiinteistöä ja lähiympäristöä sekä saada varoja kunnostamistoimiin. Kaupunki auttaa yhtiöitä rahaporkkanoilla ja Ehyt-hankkeen kautta.
liikenneväylät Tampereen valtatie ja Hä-
meenpuisto. Rantojen kautta on kevyen
liikenteen kulkuyhteys Pyynikiltä Lau-
kontorille. Maamerkkinä on Klingendah-
lin entinen tehdasrakennus. Hämeen-
puiston eteläosa on kulttuurihistorial-
lisesti merkittävä. Osa alueesta on täl-
lä hetkellä toisarvoisessa käytössä otta-
en huomioon, että paikka sijaitsee lähes
keskellä kaupunkia rannan tuntumassa.
– Eteläpuistosta halutaan toteuttaa
alue, joka nostaa Tampereen imagoa jär-
venrantakaupunkina ja lisää keskustan
vetovoimaisuutta ja elinvoimaa, johta-
ja Kari Kankaala sanoo. •
Eteläpuiston molemmat kaupunki-
maiset vaihtoehdot sekä puisto-
vaihtoehto ovat esillä Frenckellin
palvelupisteessä jouluun asti.
Suunnitel mat löytyvät myös
internetistä osoitteesta
www.tampere.fi /etelapuisto
Tammelan jalkapallostadionin
suunnittelua jatketaan kilpailun voittajatyön pohjalta. Stadionille
saadaan 6 500 paikan katsomo. Stadionin itä- ja länsireunoille rakennetaan
asuntoja ja liike-tiloja.
TEKSTI Aila Rajamäki
TEKSTI Aila Rajamäki
8
Vuoreksen Isokuuseen suunnitellaan arkkiteh-
tuuriltaan yhtenäistä puusta rakennettua aluetta, jossa on puukerrostaloja, puisia liike-
rakennuksia ja puisia pientaloja.
Vuoreksen Isokuuseen suunnitellaan arkkiteh-
tuuriltaan yhtenäistä puusta rakennettua aluetta, jossa onpuukerrostaloja, puisia liike-
rakennuksia ja puisia pientaloja.
8
Vuoreksen Isokuusen
kes kustakorttelei den ja
länsiosan asuinalueen
katujen ja kunnallistek-
niikan rakentaminen
aloitettiin marraskuus-
sa. Isokuusen asuin alue
sijoittuu Vuoreksen pohjoisosaan.
Isokuusesta rakennetaan noin 4 000
asukkaan alakeskus palveluineen. Särki-
järven ja asuntomessualueen väliin si-
joittuvaan Isokuuseen on Särkijärven sil-
lan ansiosta sujuvat ja nopeat yhteydet
Tampereen keskustasta. Matkaa kertyy
noin 7 kilometriä.
Isokuuseen suunnitellaan arkkiteh-
tuuriltaan yhtenäistä puusta rakennettua
aluetta, jossa on puukerrostaloja, pui-
sia liikerakennuksia ja puisia pientalo-
ja. Toteutuessaan alue on suurin nyky-
aikainen puukaupunkiympäristö Suo-
messa. Isokuuseen rakennetaan myös
puinen silta kesän 2015 aikana.
– Puurakentamisen tavoitetta toteu-
tetaan muun muassa antamalla raken-
tamistapaohjeessa ja tontinluovutusoh-
jeissa ohjeita puun käyttämisestä. Alu-
een rakentamisessa on mahdollista to-
teuttaa laaja-alaisesti puun käyttämistä
kaikissa tavanomaisissa rakennusosissa,
Vuores-projektin projektijohtaja Pertti
Tamminen sanoo.
Isokuusesta tavoitellaan myös hiili-
neutraalia aluetta, jonka kaikessa suun-
nittelussa otetaan huomioon ekologisuus.
Isokuusen itäosaan suunnitellaan
Aurinkorinne-niminen pientalovaltai-
nen asuinalue, jonka asemakaavaluon-
nos oli nähtävillä syys–lokakuussa.
Alue on noin 19 hehtaaria ja arvi-
oitu asukasmäärä 450–600 henkeä. Au-
rinkorinteen asemakaavaluonnoksesta
tehtiin kaksi vaihtoehtoa, jotka eroavat
toisistaan asuntotyyppien ja sen vuoksi
myös katuverkon osalta. Toinen vaihto-
ehto on omakotitalovaltaisempi ja toi-
nen yhtiövaltaisempi.
Tämän syksyn kaupungin tonttihaus-
sa oli jaossa 19 pientalotonttia Isokuu-
seen. Alustavan aikataulun mukaan Iso-
kuusen asuinrakentaminen aloitetaan
2015. •
KOLMEN vuoden kuluessa Tampere saa
130 uutta pysäkkikatosta. Viime vuonna
uusia lasikatoksia asennettiin 35, tämän
vuoden kuluessa yhteensä 50 ja ensi vuon-
na saadaan loput katokset paikoilleen.
Aiemmin bussipysäkkien katokset
on hankittu mainossopimuksin, mut-
ta nyt Tampereen kaupunki kilpailutti
katosten hankin nan ja ylläpidon erik-
seen. Kaupunki omistaa uudet katok-
set, ja ne hankitaan kilpailun voittaneel-
ta Clear Channelilta. Ylläpidon ja huol-
lon kilpailutuksen voitti JCDecaux, jolla
on myös oikeus mainostaa katoksissa.
Katosten asennus aloitettiin viime
kesänä kaupungin itäosista. Loppuvuon-
na vuorossa ovat Lentävänniemi, Tah-
mela ja Nekalan koulu. Kesällä katok-
sia tuli muun muassa Hervantaan, Hal-
lilaan, Veisuun, Kalkkuun, Raholaan ja
Lamminpään koululle.
Tampereen bussipysäkeistä on nyt
katettu noin kolmannes. Kaupungissa
on nelisensataa pysäkkikatosta, ja py-
säkkejä on yhteensä 1200. Katokset on
valmistettu 8 millimetriä vahvasta kar-
kaistusta lasista, joka ei rikkoonnu hel-
posti. Huoltoyritys korjaa rikkimenneet
UUSIPUU/ARKKITEHT ITOIMISTO EERO LAHT I OYK
ER
TT
U L
IUK
KA
LA
Vuores-talossa Tampereen suurin aurinkovoimala
Paneelit peittävät lähes puolet ison liikunta-hallin katosta, vaikka eivät näy-kään alas pihalle.
AN
TT
I L
AK
KA
Isokuusesta tulee Suomen suurin puukaupunki
Tampereelle toistasataa uutta pysäkkikatosta
VUORES-TALON katolla toimii
Tampereen suurin aurinkovoima-
la. Katolla on 160 aurinkopaneelia,
jotka ovat teholtaan 250 wattia. Voi-
malan vuosituotto-odotus on 37 000
kilowattituntia. Paneelit peittävät lä-
hes puolet ison liikuntahallin ka-
tosta, vaikka eivät näy alas pihalle.
Talo on myös energiatehokas. Se
tarvitsee noin kolmanneksen vähem-
män kaukolämpöä ja sähköä kuin uu-
si määräysten mukainen rakennus.
Oma sähkö korvaa ostosähköä.
Vuores-talo rakennetaan vaiheit-
tain. Vuonna 2013 valmistuneessa en-
simmäisessä osassa on koulun luok-
katiloja, päiväkoti, esiopetustiloja ja
terveydenhuollon tiloja sekä 900 ne-
liön liikuntahalli pukuhuoneineen ja
kuntosaleineen.
Kaupunginosan ja oppilasmääri-
en kasvamiseen on varauduttu myö-
hemmin aloitettavalla toisella raken-
tamisvaiheella. Valmiina talo tarjoaa
tilat 1 200 oppilaalle.
Vuores-talo toimii alueen kansa-
laistalona koulupäivien ulkopuolel-
la. Talo tarjoaa asukkaille monipuo-
liset harrastustilat iltaisin ja viikon-
loppuisin. •
Uusia pysäkkikatoksia
on kahta eri mallia, sivu- ja takaseinällisiä. Sivuseinälliset katokset
vievät kadusta enemmän tilaa, joten kevyemmälle
mallille on ahtaissa paikoissa tilauksensa.
katokset noin kahden vuorokauden ku-
luessa ilmoituksesta.
– Uudet katokset eivät ole juuri kärsi-
neet ilkivallasta. Toivottavasti tämä jatkuu,
sillä sateella katoksen alla on huomatta-
vasti mukavampi odotella bussin tuloa,
joukkoliikennelogistikko Juha Kortteus
Tam pereen joukkoliikenteestä toteaa. •
9TAMPERE-lehti 4 | 2014
Top School -hanke on nel-
jä vuotta kehittänyt oppi-
misympäristöjä Tampe-
reella. Menestysreseptil-
lä rakennetaan kaupun-
gin ja kaupunkilaisten
tulevaisuutta.
Hankejohtaja Riitta Juusenaho hyri-
see tyytyväisyyttä. Hänen vetämänsä op-
pimisympäristöjen kehittämistä koordi-
noinut Top School -hanke päättyy vuo-
den 2014 lopussa, mutta sen menestyk-
sestä ei ole epäilystä.
– Erityisen onnellinen olen siitä,
että hankkeen päättyessä tehty työ ei
unohdu, vaan se jalkautuu tukemaan
koulutuksen arjen toimintaa ja rakenta-
maan laajasti tulevaisuuden moderne-
ja oppimisympäristöjä, myös seudulli-
sesti, Riitta Juusenaho iloitsee.
Hankkeen jatkona aloitetaan vuoden
2015 alusta toiminta, jossa on tarkoitus
lisätä Tampereen kaupunkiseudun kun-
tien välistä koulutuksellista yhteistyötä
niin osaamisen kuin viennin alueilla.
Konkreettisia kohennuksiakoulumaailmaanTop School käynnistyi vuoden 2011 alus-
ta tavoitteenaan nykyaikaistaa Tampe-
reen kaupungin koulujen ja oppilaitos ten
oppimisympäristöjä ja nostaa Tam pe-
re kansallisesti ja kansainvälisesti alan
merkittäväksi vertailukohteeksi.
Monipuolisen hankkeen myötä on
saatu aikaan paljon. Juuri nyt Tampe-
reella investoidaan vahvasti koulujen ja
oppilaitosten rakentamiseen ja saneera-
uksiin. Top School -hankkeessa on tar-
kasteltu koulutilojen ohella myös toi-
mintatapoja, oppimisvälineitä ja yhteis-
työtä, ja Top School -näkökulma on tuo-
tu merkittäviin koulurakennuskohtei-
siin, kuten Vuorekseen.
Useisiin hankkeen projekteihin on
haettu mukaan toimijoita ja rahoittajia
kaupungin organisaation ulkopuolelta.
Tampere opetuksen ja koulutuksen mallina
Hyvä esimerkki siitä toteutettiin Sampo-
lassa, jossa Työsuojelurahaston rahoi-
tuksella ja Teknologian tutkimuskeskus
VTT:n avulla sovitettiin yhteen lukion,
työväenopiston ja kirjaston toiminnat.
Myös yritystoimintaan Top School
on sitonut vahvat siteet. Hanke on suun-
nitellut maakunnallista yrittäjyysopin-
tojen ja kasvatuksen ohjausmallia yh-
dessä Tampereen seudun ammattiopis-
to Tredun, pirkanmaalaisten oppilaitos-
ten ja yritysten kanssa.
Peruskoulun kuudesluokkalaisil-
le suunnattu Yrityskylä on yhteiskun-
nan, työelämän ja yrittäjyyden oppimis-
ympäristö, jossa oppilaat työskentelevät
ammateissa, saavat palkkaa ja oppivat
toimimaan kuluttajina ja kansalaisina.
Tamperelaishankekiinnostaa maailmallaMyös muualla maassa tamperelaishan-
ke on herättänyt mielenkiintoa.
– Kyllä Tampere on taas edelläkävijä,
sillä näin laajaa oppimisen kehittämi-
sen ja koordinaation hanketta ei muu-
alla Suomessa ole, Juusenaho kertoo.
Top Schoolin yhtenä tehtävänä oli
koulutusviennin edistäminen ja kan-
sainvälisyyden tukeminen. Hanke on
myös sysännyt tamperelaislasten kan-
sainvälistymismahdollisuuksia eteen-
päin tukemalla kiinan kielen opintoja
perusopetuksessa.
– Top School on todella avannut ovia
ja mahdollisuuksia. Meillä on käynyt ko-
ko ajan tutustujia, etenkin Etelä-Koreas-
ta ja Kiinasta, ja olen itse vieraillut muu-
alla kertomassa asioista. Hanke on osoit-
tanut, miten paljon suomalainen koulu-
tusjärjestelmä ulkomailla kiinnostaa •TEKSTI Tuija Heikkilä
KUVA Olli-Pekka Latvala
PA
UL
A H
AL
KO
LA
Lapset suunnittelivat Rullaan Dinolandian
Dinolandia-näyttelyssä
hienoa on, että kaikkeen saa koskea.
Näyttelyn suunnitteluun osallistunut Ilari
Peurakoski ihastelee allosauruksen
pesää.
KATONRAJASTA kuuluu omi-
tuista puhinaa. Mikä ihme siellä
on? No dinosaurus tietenkin. Dino-
landia-näyttely on täyttänyt Lasten-
kulttuurikeskus Rullan yli 65 mil-
joonaa vuotta sitten maailmaa kan-
soittanein liskoin. Erityisen näyt-
telystä tekee se, että suunnittelu-
työssä olivat mukana 7–9-vuotiaat
lapset.
– Kaikki täällä on ollut tosi ki-
vaa. Näyttelyn tekeminen oli mie-
lenkiintoista, ja kaikki näyttää juuri
siltä kuin suunnitelmissakin, ker-
too 9-vuotias Ilari Peurakoski, jo-
ka on ollut yksi suunnittelijoista.
Samaa mieltä on 9-vuotias Em-
ma Kiiveri, joka kertoo lempipai-
kakseen suuren Tyrannosaurus Re-
xin pääkallojäljitelmän, vaikka oma
lempidinosaurus onkin triceratops.
Lapset otettiin mukaan suun-
nitteluun jo ideointivaiheessa.
Suunnittelutyö yhdessä lasten kans-
sa oli uutta myös henkilökunnalle.
– Aluksi lapsille piti selvittää,
mikä oikeastaan on näyttely ja mi-
tä siellä voi olla. Tärkeintä oli kui-
tenkin päästää mielikuvitus valloil-
leen. Lapset haastettiin ideoimaan
niin hurjia asioita, ettei niitä var-
masti pystytä toteuttamaan, ker-
too lastenkulttuurin johtava koor-
dinaattori Marianna Lehtinen.
Lapset halusivat Rullaan elävän
dinosauruksen, lentää Rullan ka-
tossa lentoliskolla ja tutkia oikei-
ta dinosauruksen luita. Dinosau-
ruksia ei saatu herätettyä henkiin,
mutta maailman suurin tunnettu
dinosaurus eli argentinosaurus kä-
veli Rullaan kuvataiteilijoiden Jar-
no Vesalan ja Markku Laskujär-
ven projektioteoksessa.
Lentosimulaattori lainattiin
Suomen ilmailumuseosta, ja näyt-
telyn dinosaurukset syntyivät Tyr-
vään käsi- ja taideteollisuusoppi-
laitoksen lavastajaopiskelijoiden
käsissä. Oikeat fossiilit saapuivat
puolestaan Helsingin geologisesta
museosta.
Näyttelystä haluttiin toimin-
nallinen. Kaikkeen saa koskea ei-
kä näyttelyssä tarvitse hissutella. •
Opin polkuja
Top School -hankkeessa on kehitetty
oppimisvälineitä, toimintatapoja,
koulutiloja ja yhteistyötä.
https://tampereenoppimisympa-
ristot.fi les.wordpress.com
Rulla
Finlaysoninkuja 6
Dinolandia-näyttely
18.1.2015 saakka
Avoinna to–pe 9–14,
la–su 11–16, ryhmille ma–ke
klo 9–15 ennakkovarauksella
10 TAMPERE-lehti 4 | 2014
Ihmisten asialla
NUORISOKAHVILA Uniikki jatkaa
toimintaansa uusissa tiloissa Vuol-
teenkadulla lähellä linja-autoasemaa
ja Koskikeskusta.
Nuorisokahvila on päihteetön ja
savuton kohtauspaikka, jonne voi
mennä viettämään aikaa, pelaa-
maan, tapaamaan kavereita tai te-
kemään läksyjä. Nuoret voivat myös
suunnitella kahvilaan omaa ohjel-
maa tai osallistua siellä järjestettä-
viin tapahtumiin ja teemailtoihin.
Kahvilasta voi halutessaan ostaa
edullisia tuotteita tai tuoda muka-
na omat eväät. Ostopakkoa ei ole.
Kahvila on avoinna tiistaisin,
keskiviikkoisin ja torstaisin kello
14.30–21. Perjantaisin ja lauantai-
sin kahvila on auki kello 16.30–23.
Nuorisokahvila on tarkoitettu noin
14–19-vuotiaille nuorille, mutta tiis-
taisin, keskiviikkoisin ja torstaisin
kello 14.30–16 kahvila on avoinna
myös 9–13-vuotiaille.
Nuorisokahvila Uniikki toimii
katutasossa Vuolteenkatu 20:ssa
Sorin aukion laidalla entisen Sorin
klubin tiloissa.
Nuorisokahvila Uniikki oli kiin-
ni heinäkuusta marraskuun alkuun.
Kahvila joutui muuttamaan kesällä
pois entisestä Matkailuta losta Verka-
tehtaankadulta, kun kaupunki myi
kiinteistön. •
Tampereen kaupunki jää-
dyttää ja pitää kunnossa
noin 150 luistinrataa jo-
ka talvi. Koulukadulla on
toistaiseksi ainoa tekojää-
kenttä, ja ensi talvena Pyy-
nikin kentälle saadaan te-
KE
RT
TU
LIU
KK
AL
A
Nuorisokahvila Uniikki muutti Vuolteenkadulle
Juho Räty, Ester Halmari,
Sofia Julin ja Heili Miettinen testasivat
nuorisokahvila Uniikin biljardi-
pöytää.
Sirklaamaan ja höntsäilemään ulkokentillekojää. Muut kaupungin luistinradat ovat
luonnonjäitä, joita pitävät kunnossa pää-
osin Tampereen Infra -liikelaitos sekä
kaupungin liikuntapalvelut.
– Tavoitteemme on, että tamperelai-
sille olisi ympäri vuoden tarjolla mah-
dollisuuksia ulkona liikkumiseen. Luis-
tinradat ovat helposti saavutettavia, ma-
talan kynnyksen liikuntapaikkoja, tote-
aa sivistys- ja elämänlaatupalvelujen ti-
laajapäällikkö Lauri Savisaari.
Kaupungin jääkenttien käyttäminen
on maksutonta. Kentillä ei ole juuri ol-
lenkaan urheiluseurojen varaamia vuo-
roja, joten kentät ovat käytännössä kaik-
kina aikoina kuntalaisten käytössä. Lauri
Savisaari käy itse talvisin luistelemassa
Pyynikin kentällä, jonne jäädytetään ko-
ko urheilukentän kokoinen alue.
– Pyynikin isolla jäällä luistellessa
olen miettinyt, miksei useampi ihminen
käytä kenttää, kun siellä on tilaa ja käyt-
tö on ilmaista, pohtii Savisaari.
Jäät kuntoonammattitaidollaTampereen Infran työpäällikön Pentti
Katajiston mukaan alkutalvena keski-
tytään kaikkein käytetyimpien kenttien,
kuten koulujen läheisyydessä olevien
kenttien jäädyttämiseen. Kun suosituim-
mat kentät on saatu luistelukuntoon, ale-
taan jäädyttää pienempiä puistokenttiä.
– Tavoitteena on, että saamme no-
peasti osan kentistä luistelukuntoon ja
sitten jäädytämme kenttiä lisää. Säällä
on suuri vaikutus työhön. Lunta pitää
sataa ensin kymmenisen senttiä, että
sitä on tarpeeksi kentän pohjalle tam-
pattavaksi. Kun lumi on tiivistetty poh-
jaksi, aloitetaan pohjan kastelu. Kauka-
loiden käyttöönotossa käytetään lisäk-
si laitetta nimeltä Jää-Matti, jolla höy-
lätään jään pintaa tasaiseksi ja saadaan
jään laatua paremmaksi. Se nopeuttaa
jään saamista luistelukuntoon, kertoo
Pentti Katajisto.
Jäiden käyttöönoton ja kunnossa-
pidon kannalta ihanteellisia ovat 5–15
asteen pakkaset, ilman suuria lämpöti-
lan vaihteluita. Kentät käydään jäädyt-
tämässä arkisin kerran päivässä.
Suojasäällä ja lumisateella kenttiä ei
kastella, koska jää menisi huonoon kun-
toon. Tällöin käydään vain auraamas-
sa lumet pois. Viikonloppuisin kenttiä
lähdetään auraamaan, jos sataa yli kol-
me senttiä lunta.
Kenttien käyttäjät voivat myös itse
vaikuttaa jään kuntoon. Ulkokengillä ei
ole suositeltavaa mennä jäälle. Kenki-
en mukana jäälle kulkeutuu hiekkaa ja
suolaa, mikä on sekä turvallisuusriski
luistelijoille että heikentää jään kuntoa.
Sorsapuiston jääthoukuttelevat luistimilleSorsapuisto on yksi suosituimmista luis-
telupaikoista Tampereella. Hyvä sijainti,
kaksi kaukaloa sekä avojää houkuttele-
vat kentälle luistelijoita ja jääkiekonpe-
laajia. Kentät ovat niin suosittuja, että
niitä huolletaan myös viikonloppuisin.
Sorsapuistossa on lisäksi luistele-
maan opettelevien lasten ja aikuisten
mahdollista lainata luistelutuki, joka on
hyvä apuväline harjoittelussa.
– Hyvin suosittuja luistelupaikkoja
ovat myös yleisurheilukentän päälle jää-
dytetyt luistinradat Vehmaisissa ja Lie-
lahdessa. Radoilla pääsee luistelemaan
kentän ympäri, ja ne ovat etenkin retki-
luistelijoiden suosiossa, lisää Pentti Ka-
tajisto.
Lauri Savisaari kertoo kaupunkilais-
ten antaneen paljon palautetta, jossa toi-
votaan kaukaloiden määrän pitämistä
entisellään.
– Kaukalot ovat tärkeitä etenkin lap-
sille ja nuorille, ja pyrimme pitämään
kaukaloiden määrän entisellään. •
TEKSTI JA KUVAT Kerttu Liukkala
– Tampereella on todella paljon
jääkenttiä. Toivotta-vasti kenttiä käytetään aktiivisesti, kannustaa
työpäällikkö Pentti Katajisto.
–Jääkiekkoseu-rat eivät järjestä ulko-
jäillä juurikaan omaa toi-mintaansa, vaan niillä käy
innostuneita lajin harrastajia, jotka tykkäävät mennä pelai-
lemaan tai luistelemaan omalla ajallaan, sanoo tilaajapäällikkö Lauri
Savisaari.
11TAMPERE-lehti 4 | 2014
Teatteri tukee nuoren itsetunnon kehitystä– NUORISOTEATTERITYÖSSÄ on
parasta se, kun näkee ja kokee heikon,
ujon, vihaisen tai levottoman nuoren
vahvistumisen teatteritaiteen kautta,
kertoo Tampereen Nuorisoteatterin
ohjaaja Helena Rängman.
Tampereen Nuorisoteatterin toi-
minta on tarkoitettu 13–17-vuotiail-
le. Nuoria teatterissa on tällä hetkel-
lä 25. Uusia teatterilaisia otetaan mu-
kaan toimintaan aina alkusyksystä.
Suomen Nuorisoyhteistyö Alli-
anssi jakoi lokakuussa Nuori toimi-
ja -tunnustuksia alan toimijoille ym-
päri Suomen. Yksi tunnustuksen saa-
jista oli Tampereen Nuorisoteatterin
ohjaaja Helena Rängman.
Tunnustuksen perusteluissa to-
dettiin, että Helena Rängman on teh-
nyt pitkäjänteistä työtä nuorisoteatte-
rilaisten kanssa. Lisäksi arvokkaana
nähtiin se, että hän toteuttaa työssään
niin kulttuurista nuorisotyötä, osal-
lisuutta kuin erityisnuorisotyötäkin.
– Teen nuorisotyötä työvälineenä-
ni teatteritaide. Nuorten itsetunnon
ja henkisen kehityksen tukeminen on
heidän aikuisuutensa kivijalka, jon-
ka varassa he kestävät maailman kol-
huja paremmin.
Helena Rängman perusti nuori-
soteatterin Tampereelle vuonna 2009
havaittuaan, ettei kaupungissa ollut
nuorille matalan kynnyksen ilmais-
ta teatteriharrastusmahdollisuutta.
Tampereen Nuorisoteatteri syntyi
Suomen Kulttuurirahaston Myrsky-
hankkeen apurahan turvin yhteis-
työssä kaupungin nuorisopalvelui-
den kanssa. Hankkeen päätyttyä toi-
minta on jatkunut nuorisopalvelui-
den toimintana. •www.nuortentampere.fi
Rock Academy tulee Tampereelle
ROCK ACADEMY -bändihanke
laajenee Turusta Tampereelle .
Tarkoituksena on tukea
nuorten bändien edellytyksiä
kehittyä oman alansa osaajiksi
ja mahdollisesti musiikin
ammattilaisiksi. Ideana on
luoda pysyvä nuorisotyön
muoto, joka parantaa kaupun-
gin bänditoiminnan tasoa ja
mahdollisuuksia.
Rock Academy keskittyy
musiikin tekemiseen ja esittä-
misen osa-alueisiin. Rock
Academy on bändeille maksu-
tonta, ja ne saavat opastusta
kaikessa mahdollisessa
musiikkibisneksen koukerois-
ta soitonopetukseen. Tiedossa
on myös keikkoja, videoita ja
studio aikaa.
Akatemialaiset osallistu-
vat vähintään kerran kuussa
järjestettäviin klinikoihin ja
koulutuksiin. Alan ammatti-
laisten vetämät, yleisölle
ilmaiset klinikat ovat kaikille
avoimia.
Nimestään huolimatta
Rock Academy on tarkoitettu
minkä tahansa musiikkigenren
bändeille, jonka jäsenet ovat
alle 29-vuotiaita. Akate miaan
valituilta bändeiltä vaaditaan
sitoutumista, potentiaalia ja
halua tehdä töitä unelmiensa
eteen.
Bändien aktiivisuutta
seurataan koko kahden vuoden
akatemian ajan – kaikki
haluavat studioon, mutta myös
klinikoihin ja muuhun tarjot-
tuun on osallistuttava. •
www.nuortentampere.fi /
rockacademy
TA
MP
ER
EE
N N
UO
RIS
OT
EA
TT
ER
I
Nuoriso-teatterissa näyttelee
13–17-vuotiaita. Tällä hetkellä
mukana on 25 nuorta.
Koulutilojen vuokraaminen
on nyt helppoa ja edullis-
ta. Timmi-varausjärjestel-
män kautta yhdistykset,
yhteisöt, yksityishenkilöt
ja yritykset voivat vuok-
rata tiloja käyttöönsä ar-
ki-iltaisin kahdeksasta tamperelaises-
ta koulusta. Tarjolla on luokkia, au-
ditorioita ja ruokasaleja erilaisiin ti-
laisuuksiin.
– Kouluissa voi pitää vaikka talo-
yhtiön kokouksia, kuoroharjoituksia,
kirjallisuuspiirejä tai lasten harrastus-
toimintaa. Auditoriot ja ruokasalit so-
veltuvat hyvin esitysten pitämiseen,
kertoo sivistys- ja elämänlaatupalve-
lujen suunnittelupäällikkö Iina Ojala.
Ennen koulutilojen vuokraus oli
mahdollista ainoastaan ottamalla yh-
teyttä rehtoriin. Vuokraajan täytyi täl-
löin allekirjoittaa sopimus ja tutustua
tilaan etukäteen. Vanha tapa on edel-
leen käytössä muissa kouluissa. Mo-
net urheiluseurat vuokraavat tiloja van-
haan malliin, mutta rinnalle on otet-
tu uusi helpompi tapa.
– Varausjärjestelmän kautta kou-
lutilan vuokraus on kätevää. Käyttäjän
ei tarvitse kuin saapua paikalle. Kou-
lun iltavalvoja ohjaa oikeaan luokkaan
ja hoitaa käytännön järjestelyt, kertoo
Iina Ojala.
Koulujen tiloista on kuvat kau-
pungin internetsivuilla ja suora link-
ki varausjärjestelmään. Yleishyödylli-
sille yhdistyksille ja yhteisöille luokan
vuokraaminen maksaa 5 euroa tunnil-
ta. Auditorion tai ruokasalin vuokraa-
misesta veloitetaan 14 euroa tunnil-
ta. Yksityishenkilöille ja yrityksille ti-
la vuokrataan vähintään kahdeksi tun-
niksi ja hinnaksi tulee 40 euroa tun-
nilta tilasta riippumatta.
– Haluamme tarjota tamperelaisille
toimijoille edullisia tiloja. Sisätilojen
lisäksi Vuoreksen koulusta voi vuokra-
ta käyttöönsä ulkolavan vaikkapa har-
rastajateatterin esityksiä varten, Iina
Ojala vinkkaa. •TEKSTI JA KUVA Kerttu Liukkala
Koulutilojen vuokrausta helpotettiin
Koululuok-kia voi vuokrata
vaikka shakkikerhon toimintaan. Kuvassa Kaisa
Takala pelaa shakkia Aurora Lapin kanssa Tammer-
shakin kerhossa Aleksan-terin koulussa. Taustalla Toivo Salminen, Joonas
Seppälä ja Antti Salminen.
www.tampere.fi /luokkatila-
varaukset
Koulut, joiden tiloja voi
vuokrata varausjärjestelmän
kautta: Annalan koulun Karo-
sen koulutalo, Hatanpää,
Kämmenniemi, Lielahti,
Linnainmaa, Pohjois-
Hervanta, Takahuhti ja
Vuores.
12 TAMPERE-lehti 4 | 2014
Eri-ikäisille ikääntyville ih-
misille on Tampereella tar-
jolla monenlaisia palvelu-
ja. Esimerkiksi eläkkeelle
jäädessä voi vapaaehtois-
työstä saada uutta sisältöä
elämään. Uusia ihmissuh-
tei ta ja mielekästä tekemistä löytyy
myös Lähitoreilta ja palvelukeskuksis-
ta , jotka ovat kaikille avoimia.
Jos bussipysäkille on pitkä matka
ja liikkuminen talven liukkailla keleil-
lä arveluttaa, voi asioiden hoitamiseen
ja ystävien tapaamiseen käyttää Palve-
luliikenteen Pali-busseja. Lomakkei-
den täyttämiseen ja esimerkiksi Ke-
lan hoitotuen hakemiseen puolestaan
saa apua Lähitorilta, Kotitorilta, palve-
lukeskuksista tai omalta kotihoidon
työntekijältä.
Iän karttuessa avun tarve usein
kasvaa. Apua arkeen saa Kotitorilta ja Lä-
hitoreilta, joihin tamperelaiset ikäih-
miset ja heidän omaisensa voivat ot-
taa yhteyttä kaikissa kotona pärjäämi-
seen liittyvissä ongelmissa.
– Jos tuntuu, ettei selviä
arjesta tai on huolissaan
iäkkään omaisen jaksa-
misesta, kannattaa soit-
taa tai käydä Kotitoril-
la tai Lähitorilla. Siellä
mietitään yhdessä, min-
kälainen apu tukisi par-
haiten arkea kotona. Siel-
lä myös tarvittaessa autetaan
itse ostettavien palveluiden hankin-
nassa tai ohjataan tarkempaan pal-
ve lutarpeen arviointiin oman alueen
ko ti hoidon asiakasohjaajalle, kertoo
asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi.
Jokaisella kotihoidon palvelujen
piirissä jo olevalla asiakkaalla on oma
asiakasohjaaja, joka arvioi yhdessä asi-
akkaan ja omaisten kanssa hoidon tar-
peen sekä järjestää tarvittavat palvelut.
Kotihoidon palvelut perustuvat jatku-
vaan palveluntarpeen arviointiin, jol-
loin palveluita ja niihin suunniteltua
aikaa voidaan muuttaa asiakkaan toi-
mintakyvyn ja tarpeen mukaan.
Rahatilanne ei vaikuta avun saa-
miseen. Esimerkiksi kotihoidon asia-
kasmaksu määräytyy palveluun suun-
nitellun ajan sekä asiakkaan brutto-
tulojen mukaan. Tarvittaessa asiakas-
maksuun voidaan myöntää alennus-
ta tai kokonaan maksuvapautusta. •TEKSTI Marika Haapala
PALI-PALVELULIIKENTEEN pi-
lotissa on tavoitteena antaa asiak-
kaille enemmän vaihtoehtoja auto-
kyyteihin yhdellä puhelinsoitolla.
Normaalisti asiakkaat soittavat
suoraan autoon tilatakseen kyydin.
Pilotissa puhelut ohjataan kuljetus-
tenohjauskeskukseen, jossa tilauk-
set tallennetaan ja välitetään autoon.
Kuljetustenohjauskeskus tekee asi-
akkaan toiveajan mukaisen tilauksen
autolle, jonka aikataulu sopii parhai-
ten asiakkaan toiveeseen.
Vanhan käytännön mukaan asi-
akkaan pitää soittaa useaan autoon,
jos ensimmäinen ei pysty hoitamaan
kyytiä toivottuun aikaan.
Keskustassa usean palvelubus-
Pali-auto pyrkii tulemaan toiveaikana
Ihmisten asialla
KotitoriPuutarhakatu 6,
puh. 03 5656 5700
Lähitorit• Kuuselan Lähitori,
Nuolialantie 46
• Peurankallion Lähitori,
Peurankallionkatu 10
Palvelukeskukset• Lielahden palvelukeskus,
Teivaankatu 1
• Nekalan palvelukeskus,
Kuoppamäentie 24
• Pappilanpuiston palvelu-
keskus, Kourutaltankatu 2
• Pispan palvelukeskus on
remontin takia kiinni
vuoden 2016 alkuun saakka.
• Tammelan palvelukeskus,
Itsenäisyydenkatu 21 B
• Kaukaharjun Seniori-
keskus, Keskisenkatu 15
• Keinupuiston palvelu-
keskus, Orivedenkatu 28
• Taatalan palvelukoti,
Sulkavuorenkatu 6
• Viola-koti,
Juhlatalonkatu 4
• Peipontuvan
korttelikerho,
Peltolamminkatu 12
Kotihoidon asiakas-ohjaajat alueittainwww.tampere.fi /ekstrat/sote/
kotihoito
Palveluliikenne Paliwww.tampere.fi /palvelulii-
kenne
Mistä apua ja mielekkyyttä ikääntyvän arkeen?
Kuljettaja Pasi Salosen
mukaan Pali-autoja käytetään paljon.
Etenkin linja 17 on suosittu. Seija Linnosaari
käyttää Pali-autoa päivittäin.
KE
RT
TU
LIU
KK
AL
A
sin alueet limittyvät, jolloin vaihto-
ehtoja tulee tarjolle useita.
Palveluliikenteessä aloitettiin
viime vuonna pilotti yhdellä linjal-
la. Ensimmäinen pilottilinja oli Pa-
li 9, joka on Tesoman palvelubussi.
Heinäkuussa pilottia laajennet-
tiin keskustaan. Silloin mukaan otet-
tiin Pali 1, joka on keskustan länsi-
puolella liikennöivä auto. Lokakuus-
sa mukaan tuli Pali 2, joka palvelee
Tammelassa ja keskustassa. Marras-
kuussa aloitti Pali 15, jonka palve-
lualueeseen kuuluvat muun muas-
sa Kaleva ja Järvensivu.
Kuljetuksenohjauskeskus vas-
taanottaa Pali-puheluita arkisin
kel lo 8–16 numerossa 03 5653 4115.
N ormaalisti palvelubussiin on voi-
nut soittaa vain sen palveluaikana,
mikä on linjan mukaan noin 6 tun-
tia päivässä.
Palveluliikenne palvelee kaik-
kia, joille tavallisen joukkoliiken-
teen käyttäminen on hankalaa. Mat-
kan hinta on sama kuin kaupungin
busseissa. Sen voi maksaa Tampe-
reen matkakorteilla tai käteisellä. •
OL
LI-
PE
KK
A L
AT
VA
LA
13TAMPERE-lehti 4 | 2014
Mitähän se lääkäri
kirjoitti minusta?
Pitikö minun tul-
la jälkitarkastuk-
seen vai ei? Oliko
hemoglobiini 124
vai 142? Vastauk-
sen näihin sekä moniin muihin kysy-
myksiin löydät Omakanta-verkkopalve-
lusta osoitteesta www.kanta.fi .
Omakanta on osa Potilastiedon ar-
kistoa, joka otettiin käyttöön Tampe-
reen ja Oriveden terveydenhuollossa
20. marraskuuta.
– Käydessäsi vastaanotolla esimer-
kiksi Tampereen kaupungin terveysase-
malla tai Hatanpään sairaalassa lääkä-
ri tallentaa käynnin tiedot potilastie-
don arkistoon. Voit tarkistaa verkosta
Omakanta-palvelun kautta, mitä lääkä-
ri kirjoitti ja mihin kokeisiin määräsi.
Samasta paikasta näet myös Potilastie-
don arkistoon viedyt laboratoriotulok-
sesi, röntgenkuviesi lausunnot, hoito-
jaksojesi tiedot sekä sähköiset resepti-
si, kertoo projektipäällikkö Päivi Hodg-
son Tampereen kaupungilta.
Potilastiedon arkistoon tallennetut
tiedot ovat käytettävissä Acutan ensi-
avussa ja ensi vuonna myös Taysin vas-
taanotoilla.
Omakanta-palvelua voi käyttää jo-
kainen täysi-ikäinen henkilö. Palveluun
kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla,
sähköisellä henkilökortilla tai mobiili-
varmenteella.
Tiedot myös mökki-kunnan lääkärillePotilastiedon arkisto mahdollistaa sen,
että tiedot aiemmista hoidoista tai lää-
keaineallergioista ovat esimerkiksi mök-
LÄHIHOITAJA Maija-Liisa Korhonen
kaivaa repustaan älypuhelimen ja näp-
päilee sitä hetken oven edessä. Ovi su-
risee ja sitten aukeaa. Avaimia ei tar-
vita, sillä jo yli sadan kotihoidon asi-
akkaan oveen on asennettu sähköinen
ovenavauspalvelu.
Aliisa Hulkon kotiovessa sähköinen
ovenavaus on ollut muutaman viikon
ajan. Hulkko kertoo, että hänen arkeen-
sa sillä ei juuri ole ollut vaikutusta. Ovi
toimii normaalisti ja omaiset kulkevat
yhä omilla avaimillaan.
Sähköisen ovenavauspalvelun myö-
tä turvallisuus kasvaa niin kotihoidon
asiakkaan, taloyhtiön kuin työntekijän-
kin näkökulmasta.
– Järjestelmä on rakennettu tieto-
turvalliseksi. Laitteet eivät säilytä mi-
tään tietoja ja avausoikeudet ovat hen-
kilökohtaisia, kertaluonteisia ja salat-
tuja. Lisäksi järjestelmään jää aina tie-
to siitä, kuka on avannut oven puheli-
men avulla ja milloin. Jos älypuhelin ka-
toaa tai anastetaan, kaikki oikeudet sen
käyttöön suljetaan välittömästi, kertoo
projektipäällikkö Anne Lähde-Säteri.
Terveys-palveluista saatavana selko esite
TAMPEREEN kaupunki on laatinut
selkokielisen esitteen siitä, minkälai-
sissa sairaustapauksissa potilas hoi-
detaan omalla terveysasemalla ja mil-
loin Ensiapu Acutassa. Esitteessä ker-
rotaan myös kiireellisten ja kiireettö-
mien terveyspalvelujen eroista ja ham-
maslääkäripäivystyksestä.
Selkokeskus on tarkistanut esit-
teen tekstin ja antanut ohjeet tekstin
rivitykseen ja kuvitukseen. Esitettä
on jaossa kaupungin terveysasemil-
la ja hammashoitoloissa sekä Ensiapu
Acutassa. Esite löytyy myös interne-
tistä osoitteesta
Lasten ja nuorten suun terveys-tarkastukset muuttuivatTAMPEREEN kaupungin lasten ja
nuorten suun terveydenhuollossa
on otettu syksyn aikana käyttöön
ns. monihuonemalli. Suun terveys-
tarkastuksissa käytetään jatkossa
tätä mallia, jossa neljä suuhygie-
nisti-hammashoitaja-työparia ottaa
vastaan 8–15-vuotiaita. Heitä kon-
sultoi yksi hammaslääkäri.
Tavoitteena on saada samalla
käynnillä tehtyä suun terveystar-
kastus sekä tarvittaessa hammas-
lääkärin tutkimus ja yksilöllinen
hoitosuunnitelma.
Monihuonemalli on käytössä
sellaisissa hammashoitoloissa, joissa
on vähintään neljä vastaanottohuo-
netta. Siksi kutsu saattaakin tulla
muualle kuin tuttuun lähihoito-
laan, jossa pyritään kuitenkin te-
kemään tarvittava korjaava ham-
mashoito.
Vuoden 2015 alusta muuttuu
myös lasten ja nuorten kutsujär-
jestelmä. 1-, 2- ja 4-vuotiaat lapset
käyvät hammashoitajien neuvola-
vastaanotoilla ja 5-vuotiaat suuhy-
gienisteillä.
Koululaisten koko ikäluokka
kutsutaan tarkastukseen 1.-, 5.-
ja 8.-luokilla. Kaikkien näiden ikä-
luokkien välillä lapset ja nuoret
kutsutaan hoitoon jokaisen oman
hoitosuunnitelman mukaisesti. Tä-
män lisäksi myös 17-vuotiaat saa-
vat kehotekirjeen varata aika vas-
taanotolle. •
KE
RT
TU
LIU
KK
AL
A
Laboratoriotulokset ja potilastiedot näkee nyt netistä
kipaikkakunnan lääkärin saavilla. Näin
vältytään turhilta tutkimuksilta ja esi-
merkiksi hätätilanteessa saadaan nope-
asti tieto siitä, mitä lääkkeitä potilaal-
le ei saa antaa.
– Potilastiedon arkistossa olevien
tietojen käyttöön tarvitaan kuitenkin
potilaan suostumus, jonka voi antaa
vaikka heti Omakanta-palvelussa. Po-
tilaiden rooli tietojen omistajana muut-
tuu, sillä Omakannan kautta heillä on
saatavissa ajasta ja paikasta riippumatta
potilaskertomustietoja, eikä niitä enää
tarvitse erikseen pyytää hoitavista yksi-
köistä, muistuttaa Päivi Hodgson.
Potilastiedon arkistoon viedään vain
uusien käyntien tiedot, joten aluksi ar-
kisto on tyhjä. Sen hyödyt tulevat esiin,
kun kaikki terveydenhuollon toimijat
ovat ottaneet sen käyttöön ja tietoja alkaa
karttua arkistoon. Suurin osa julkisen
terveydenhuollon yksiköistä ottaa poti-
lastiedon arkiston käyttöön vuoden 2014
loppuun mennessä. Yksityisellä puolel-
la siirtymäaikaa on vuosi enemmän. •TEKSTI Marika Haapala
Vastaan-ottokäynneillä
lääkäri kirjaa tiedot Potilastiedon arkistoon.
Muutaman päivän viiveellä samat tiedot näkee myös netistä Omakanta-palvelusta. Kuvassa
Hervannan terveysasemalla Deeman Ahmed lääkäri Raija Ahosen vastaan-
otolla.
Lähihoitaja Maija-Liisa
Korhonen kirjaa kotikäynnin tiedot älypuhelimellaan
Aliisa Hulkon luona.
Sähköisen ovenavauksen ja uuden
toiminnanohjausjärjestelmän ansiosta
kotihoidon työntekijät voivat jatkossa
olla pidempään asiakkaan luona.
– Vielä nykyisin avainten käsittely,
hoitotyönkirjaaminen ja tilastointi ko-
tihoidon työtiloissa ohjaavat henkilö-
kunnan työpäivän kulkua ja aiheutta-
vat päällekkäistä työtä. Lisäksi siirtymi-
siin paikasta toiseen kuluu aikaa, ker-
too Lähde-Säteri.
Sähköisen ovenavauspalvelun avul-
la Maija-Liisa Korhonen voi aloittaa ja
päättää työpäivän asiakkaan luona. Toi-
minnanohjausjärjestelmä taas tuo päi-
vän tehtävälistan älypuhelimeen. Työ-
päivän päättyessäkään hänen ei tarvit-
se kiertää toimiston kautta, koska kir-
jaukset voi tehdä älypuhelimella asiak-
kaan luona.
Marja-Liisa Korhonen kertoo sekä
sähköisen ovenavauspalvelun että toi-
minnanohjausjärjes-
telmän olevan help-
pokäyttöisiä.
– Vaikka minulla ei
ole koskaan ollut äly-
puhelinta, olen oppi-
nut käyttämään näitä
hyvin. •TEKSTI
Marika Haapala
KE
RT
TU
LIU
KK
AL
A
Älypuhelin korvaa kotihoidossa avaimet ja vihon
www.tampere.fi /terveyspalvelut/ensiapu
14 TAMPERE-lehti 4 | 2014
Alue-Alvareihin eli alu-
eellisiin työryhmiin
haetaan jäseniä toimi-
kaudelle 2015–2016.
Ilmoittautumisaikaa
on 15. joulukuuta saak-
ka. Kaupunginhallitus
nimittää työryhmät kahdeksi vuodek-
si kerrallaan.
Jäseniksi voivat ilmoittautua yhdis-
tysten ja muiden aluetoimijoiden ni-
mittämät edustajat ja kaikki alueensa
asioista kiinnostuneet asukkaat.
Alvarit toimivat neljällä alueella,
Etelä-, Kaakkois-, Koillis- ja Länsi-Tam-
pereella. Työryhmät ottavat kantaa val-
mistelussa oleviin palveluja koskeviin
asioihin ja kaupunkiympäristön kehit-
tämiseen. Työryhmät osallistuvat myös
kaupungin talousarvion laadintaan.
Mikäli vaikuttaminen kiinnostaa,
mutta jäsenyys tuntuu liian sitovalta,
voi ilmoittautua Alvari-postilaiseksi.
Alvari-postilainen saa kaikki Alvarei-
den toimintaan liittyvät tiedot, kuten
kokoontumisajat, muistiot, tiedotteet
ja aineistot. Asioita voi kommentoida
esimerkiksi sähköpostitse, Facebookis-
sa tai puhelimitse.
Alvareiden kokoontumiset ovat
avoimia, ja niihin voivat osallistua
muutkin kuin jäsenet. Tarkempaa tie-
toa aluejaosta, lomakkeista, Alvari-toi-
minnasta ja ilmoittautumisesta löytyy
internetistä osoitteesta www.tampere.
fi /alvari. Jäseneksi ilmoittaudutaan si-
vuilta löytyvällä e-lomakkeella.
Uusia osallistumisen muotojaAlvari-toiminnan rinnalle tulee ko-
ko ajan uusia osallistumisen muoto-
ja, jotka liittyvät käyttäjädemokrati-
an ja palvelumuotoilun yhteistyöta-
poihin.
Tampereen kaupungin palvelu-
ja kehitetään ja suunnitellaan entistä
enemmän palveluja käyttävien asiak-
kaiden kanssa. Asukkaita kutsutaan
esimerkiksi avoimiin tilaisuuksiin,
joissa yhdessä kaupungin suunnitte-
lijoiden ja asiakastyöntekijöiden kans-
sa muotoillaan uudenlaisia, palvelun
käyttäjille sujuvampia palvelukoko-
naisuuksia. Asukkaille ja yhteisöille
tarjotaan myös mahdollisuutta osal-
listua palvelujen tuottamiseen ja to-
teuttamiseen. •
Ihmisten asialla
Alue-Alvareihin haetaan jäseniä
Tapaamisiin somessa!
Seuraa uutisia ja tunnelmia, kommentoi ja keskustele kaupungin sosiaalisen median kanavilla:
www.tampere.fi / sosiaalinenmedia
TAATALASSA asuvalle Taina Lam-
pulle Alvari-toiminnasta on tullut har-
rastus, jonka parissa kuluu muutamia
iltoja kuukaudessa.
– Toiminta antaa mahdollisuuden
pysyä perillä kotikaupungin asioista.
Alvareiden tapaamisissa olen tutustu-
nut moniin ihmisiin ja oppinut tunte-
maan Tamperetta. Kun näkee voivansa
vaikuttaa asioihin, tulee hyvä tunne sii-
tä, että on ollut mukana, Lampu kertoo.
Alue-Alvarin toimintaan voi osal-
listua joko varsinaisena jäsenenä, jol-
loin asioita käsitellään tapaamisissa,
tai sähköpostilistalaisena, jolloin voi
osallistua netin kautta silloin kun it-
selle sopii. Voi ottaa kantaa vaikka vain
niihin asioihin, jotka kiinnostavat it-
seä tai yhdistystä, jota edustaa.
– Asioihin olisi hyvä perehtyä etu-
käteen. Vuorovaikutussuunnittelijat
toimittavat Alvareille materiaalia en-
nen tapaamisia. Kokouksissa on aina
paikalla vuorovaikutussuunnittelija ja
mahdollisesti kaupungin virkamiehiä,
jotka alustavat aihetta ja avaavat asioi-
ta niin, että oudompikin asia selkenee.
Tapa kuunnella asukkaita– Alvari-toiminta on hyvä tapa edistää
asukkaiden kuulemista. Käsittelyn mo-
nipuolisuus tuskin kärsii siitä, että jä-
senet ovat vapaasti ilmoittautuneet. Pi-
dän erittäin tärkeänä sitä, ettei asukas-
vaikuttamisessa ole politiikkaa, Taina
Lampu sanoo.
Kokouksissa käyty keskustelu tuo
esiin erilaiset näkökulmat.
– Alvari-toiminnassa ei voi olla mu-
kana ajamassa vain jotain tiettyä omaa
asiaa. Toimintaan kuuluu se, että olem-
me mukana valmistelemassa asioita
ja avustamassa virkamiehiä antamal-
la käyttöömme paikallistuntemuksen
sekä mielipiteitä. Alue-Alvarit voivat
tehdä myös aloitteita, jos yhdessä ko-
emme jonkin asian tärkeäksi. Voimme
lisäksi pyytää vuorovaikutussuunnitte-
lijoiden kautta tietoa joistakin tietyis-
tä asioista, jotka ovat alueelle tekeil-
lä tai tulossa.
Alvari-kokouksissa jokainen saa
tuoda mielipiteensä esille, kaikki kir-
jataan ylös ja toimitetaan lausunnon
pyytäjälle. Alvari-toiminta ei ole päätök-
sentekoa vaan yhteistyötä virkamies-
ten ja valtuutettujen kanssa.•
Tampereen kaupungin-valtuusto kokoontuu maanantaisin:19.1., 16.2., 16.3., 13.4., 11.5., 25.5.,
15.6., 17.8., 14.9., 19.10., 9.11.,
16.11. ja 14.12.2015.
Kokoukset alkavat kello 17, paitsi
ta lousarviokokous 16.11. kello 9.
Kokouk set pidetään keskusvirasto-
talossa kaupunginvaltuuston istun-
tosalissa Aleksis Kiven katu 14–16 C.
Tarvittaessa pidetään kyselytunte-
ja, ennalta teemoitettuja seminaa-
reja ja iltakouluja. Kyselytunti alkaa
kello 15.30 ja iltakoulu kello 15 . Val-
tuuston kokoukset ja kyselytunti ovat
julkisia. Iltakoulut ovat julkisia, el-
lei niitä erityisestä syystä järjestetä
suljettuna.
Kokousta voi seurata paikan päällä
yleisölehterillä , suorana videolähe-
tyk senä kaupungin verkkosivujen
kautta www.tampere.fi tai kuunnella
suorana lähe tyksenä Radio Moreenin
kanavalta radiosta taajuuksilta 98,4
MHz tai 101,5 MHz sekä internetistä.
Kokoustaltionnit voi katsoa ja kuun-
nella myös jälkikäteen. Twitterissä
valtuustokeskustelua käydään tun-
nisteella #trevaltuusto.
Esityslistat ja pöytäkirjat
liitteineen ovat luettavissa
internetissä: http://ktweb.tampe-
re.fi /ktweb/
KE
RT
TU
LIU
KK
AL
A
Alvarit perehtyvät ja vaikuttavat asioihin
Alvaritoiminnan aktiivisuus paransi Vihiojan kuntoa. – Olemme siivonneet Vihiojasta kaupungin siisteyspäivänä esimerkiksi polkupyöriä ja autonrenkaita. Kaupunki jatkoi työtä ja nyt Vihiojan pensaikot on siistitty ja vesi pääsee taas virtaamaan, iloitsee Taina Lampu.
KE
RT
TU
LIU
KK
AL
A
VALOA PIMEYTEEN -tiedetapah-
tuma järjestetään Tampere-talossa 17.1.
2015 kello 10–15. Tapahtuman teema-
na on Tulevaisuus – nyt. Luentoja kuul-
laan muun muassa kaupunkisuunnitte-
lusta, YK:n roolista tulevaisuuden maa-
ilmassa, tulevaisuuden insinööreistä,
langattomasta terveysteknologiasta ja
unitutkimuksesta sekä poliisityön stra-
tegiasta. Tapahtumassa on myös mah-
dollisuus tutustua raitiotie-
hankkeeseen. Tapahtuma
on ilmainen ja avoin
kaikille. •www.uta.fi /valoa
Valoa pimeyteen tammikuussa
15TAMPERE-lehti 4 | 2014
In English
The budget for 2015 of
the City of Tampere
stands at 1.75 billion
euros. Despite the
diffi cult economic
situation, the City of
Tampere guarantees
the availability of basic services and
the most relevant social, health and
education services. The City Council
made decision on the next year budget
on 17 November.
– We are facing a year of major
challenges and reforms. The budget
has been prepared in a period of
diffi cult changes. The municipal
reform and social and health care
reform, the changes in population
growth and age structure and the
requirements to balance the municipal
economy all bring challenges with
them, Anna-Kaisa Ikonen, Mayor of
the City of Tampere says.
The goal is to reduce the city’s net
expenditure by 1.4 per cent from this
year’s forecasted fi nancial statements.
This is exceptional and highly
challenging.
– The lines of business have been
forced to fi nd savings and refrain
from any service reforms which would
increase costs, and the budget is still
approximately 10 million euros in
defi cit, CEO Juha Yli-Rajala says.
Despite all the operations
initiated in order to balance the
budget, the result for the fi nancial
year will next year still be clearly in
defi cit.
Prioritisationof investments requiredA total of 220.7 million euros is
reserved for the city’s investments in
the budget for next year. The biggest
single investment is the Rantaväylä
tunnel at 51.4 million euros. 68.2
million is reserved for residential
construction investments of The
Tampere Real Estate Services,
including the renovation and
expansion of the international school.
The renovation of the Rauhaniemi
hospital continues with 3.8 million
and that of the Tampere swimming
centre with 2.4 million. 1.5 million
is reserved for the Tesoma ball games
centre.
In addition to the Rantaväylä
tunnel, regional construction projects
and the tramline project, a total of 39.4
million is spent on city planning and
infrastructure. Streets, routes, markets
and squares will be renovated with 5.4
million, and new ones built with 12.8
million. •
Tampere facing major changes in diffi cult times
CITY OF TAMPERE BUDGET FOR 2015 IN NUMBERS
Population 31 December 2015 224,900 inhabitants
Income tax percentage 19.75
Budget total EUR 1.750 billion
Increase in operating costs -1.4%
Annual margin EUR 78.7 million
Result EUR -9.9 million
Total investments EUR - 212.5 million
Debt per citizen EUR 1,678
For further information
concerning the budget, go to
tampere.fi /hallintojatalous/
talous/talousarvio/
talousarvio2015, containing
the budget and visual materials
concerning the budget.
This information is in Finnish.
Kivenkova uutuus Vapriikkiin
KIRJASTOTALO Metsossa sijainnut
Tampereen Kivimuseo avautuu museo-
keskus Vapriikissa 12. joulukuuta.
– Vapriikissa museo pääsee hyväl-
le paikalle ensimmäiseen kerrokseen,
jossa se on myös aiempaa suurempien
kävijä määrien saavutettavissa, vastaava
museoamanuenssi Tomi Kumpulainen
sanoo.
Tampereen Kivimuseo esittelee kivi-
en ja mineraalien mielenkiintoista maa-
ilmaa. Näyttelyn noin 7 000 kohdetta on
koottu yli 80 maasta. Kohteita valittaes-
sa on etusija annettu näyttäville, värik-
käille kiville.
Kivimuseon kokoelman on kerännyt
ja lahjoittanut Tampe reen kaupungille
Paavo Korho nen. Uudessakin näyt telyssä
halutaan säilyttää Korhosen nä ke mys ki-
vien esillepanosta.
Museossa on jalo- ja koru kiviä hiot-
tuina ja raakakivinä , rakennus- ja koris-
tekiviä sekä synteettisiä kiviä . Hyö-
tymine raaleista, malmeista ja metal-
leista on näytteitä. Esille tuodaan
myös meteoriitteja ja fossiileja,
muun muassa dinosaurusten
munia. •
Kivimuseo
Museokeskus Vapriikki
Alaverstaanraitti 5
www.tampere.fi /kivimuseo
The budget for year 2015
TAMPERELAISEN kuvataiteilijan
Janne Laineen maisemateoksia on
esillä Tampereen taidemuseossa 17.
tammikuuta lähtien. Vuonna 1970
syntyneen Laineen retrospektiivisessä
näyttelyssä käsitellään maisemaa eri
Vuoden nuori taiteilija -tapahtuma juhlii 30-vuotista taivaltaan
VUODEN nuoreksi taiteilijaksi 2015 va-
littu Ville Andersson käyttää ilmaisun-
sa välineinä erilaisia tekniikoita, kuten
maalausta, tussipiirtämistä ja valokuva-
usta. Vuonna 1986 syntynyt Andersson
on leimallisesti nykytaiteilija, mutta hä-
nen teoksissaan voi myös nähdä kult-
tuurisia ja taidehistoriallisia viitteitä.
Andersson valmistui Kuvataideaka-
temiasta 2012. Hänen teoksiaan on esi-
telty laajasti sekä Suomessa että ulko-
mailla. Ville Anderssonin töitä on esil-
lä Tampereen taidemuseossa kesällä
2015 ja myöhemmin syksyllä Turussa.
Yksityisnäyttelyiden lisäksi Andersson
saa Tampereen kaupungin myöntämän
20 000 euron stipendin.
Tampereen taidemuseon järjestämä
Vuoden nuori taiteilija -tapahtuma juh-
lii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan.
Tapahtumalle on avattu omat nettisivut
osoitteessa www.vnt.fi . Sivusto sisältää
Vuoden nuorten taiteilijoiden haastat-
teluvideoita, avajaiskuvia vuosien var-
relta, tapahtuman historiikin sekä Tam-
pereen taidemuseolle kerätyn kokoel-
man esittelyn. •www.vnt.fi
Janne Laineen maisemateoksia Tampereen taidemuseoon
näkökulmista.
Laine kuljettaa maisemiensa kautta
katsojan eri puolille maailmaa, myyt-
tisten tunnelmien äärelle, menneisyy-
teen ja tulevaisuuteen. Muita teemoja
hänen taiteessaan ovat muun muassa
ihmisyys, samankaltaisuus ja erilai-
suus. Näyttely on esillä 26.4.2015 asti.
Kuvataiteilijaksi kaksikymmentä
vuotta sitten valmistunut Laine käyttää
vanhaa heliogravyyritekniikkaa. Hän
on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä
eri puolella Suomea, osallistunut usei-
siin näyttelyihin ulkomailla ja opettaa
kuvataidetta Islannissa. •
Tampereen taidemuseo
Silence – Janne Laine
17.1.–26.4.2015
Puutarhakatu 34
Avoinna tiistai–perjantai klo 9–17
ja lauantai–sunnuntai klo 10–18
www.tampere.fi /taidemuseoJanne Laine, Silence (2001)
. Hyö-
metal-
daan
ja,
n
eo
maisemateoksia
16 TAMPERE-lehti 4 | 2014
OL
LI-
PE
KK
A L
AT
VA
LA
JOULUNAJAN tunnelmaan pää-
see mukavasti virittäytymään Kes-
kustorin joulutorilla, joka on avoin-
na 5.–22. joulukuuta maanantaista
lauantaihin klo 10–19 ja sunnun-
taisin sekä itsenäisyyspäivänä 6.12.
klo 12–19.
Joulutorilta löytyy pukinkont-
tiin uniikkeja käsitöitä ja käyttö-
esineitä sekä jouluisia makuja ja
herkkuja. Lähes 60 kauppiasta esit-
telee tuotteitaan havuköynnöksin
koristel luissa puukojuissa. Tänä
vuonna joulutorilla on mukana en-
simmäistä kertaa myös Suomen
Punainen Risti, jolla on myynnissä
sukkia, lapasia, joulukortteja, ka-
lentereita ja ensiaputuotteita. Kes-
kieurooppalaista tunnelmaa toril-
le tuovat kauppiaat Tampereen ys-
tävyyskaupungeista Essenistä ja
Chemnitzistä.
Tredun Kangasalan toimipiste
on valmistanut oppilastyönä jou-
lutorille kahvilarakennuksen, jossa
on avotuligrilli. Kahvilan toimintaa
pyöritetään oppilastyönä.
Joulupukki on joka päivä tavat-
tavissa joulutorin pajalla. Torilla on
myös tarjolla ohjelmaa päivittäin.
Hatanpään lukion musiikkiteatte-
riesitys Vuosisatojen joulu hyppää
tällä kertaa 60-luvun railakkaaseen
tunnelmaan.
Joulutori järjestetään tänä vuon-
na seitsemättä kertaa. Viime vuon-
na torilla kävi noin 165 000 vierai-
lijaa.•
TAMPEREEN joulukausi avattiin näyt-
tävin menoin Keskustorilla 16. mar-
raskuuta. Tampereen joulutarjonnasta
löytyy monenlaista tapahtumaa ja puu-
haa koko perheelle joulukuun ajan ai-
na loppiaiseen asti. Tampere Tunnetuk-
si ry on koonnut kaikki Joulu Tampe-
reen tapahtumat internetiin osoittee-
seen www.joulutampere.fi .
Jouluisia tapahtumia on tarjolla
muun muassa Verkarannan joulutalos-
sa, Tallipihan joulukylässä, Lastenkult-
tuurikeskus Rullassa, Lasten katedraa-
lissa, Työväenmuseo Werstaalla ja Mu-
seokeskus Vapriikissa.
Keskustorille tuotiin tänä vuonna
20-metrinen joulukuusi Kalevanhar-
julta.
Koiramäessä vanhan ajan puuhapajojaKoiramäessä vietetään joulua keskiviik-
koisin kello 17–20 ja lauantaisin sekä
sunnuntaisin kello 15–19. Koiramäessä
on joulun aikaan vanhan ajan puuha-
pajoja, joissa voi askarrella joulukoris-
teita ja koristelemaan pipareita. Ruu-
kin Patruuna von Töttermanin tallis-
sa asustaa osa Koiramäen eläimistä, ja
siellä pääsee näkemään, millainen on
eläinten joulu.
Koiramäessä voi myös leikkiä, mai-
niot mahdollisuudet siihen tarjoavat
Koiramäen talo ja Mummula. Koiramäes-
tä löytyy myös joulupolku, joka tutus tut-
taa perinteisiin ja uskomuksiin.
Käpälämäessä Tassuteatteri esittää
jouluisia näytelmiä ja joululauluja. Maa-
tilalla saattaa tavata myös itse joulupu-
kin. Lisätietoja Koiramäen joulusta löy-
tyy nettisivuilta www.sarkanniemi.fi •www.joulutampere.fi
KynttiläuinnitHervannan uimahalli
13.12. klo 15–17
Pyynikin uimahalli
16.12. klo 17–20
Tesoman uimahalli
19.12. klo 17–20.30
22.12. klo 6–9
Uimahalleissa on kynttilävalaistus
ja joululaulut soivat taustalla.
Joulutorilla on tunnelmaa
kutsuu tapahtumiin
TÄNÄ VUONNA tamperelais-
ten uudenvuoden juhla on poik-
keuksellisen näyttävä. Vuoden-
vaihteessa Tampere toimii Suo-
men uudenvuoden juhlinnan
päänäyttämönä ja tarjoaa upei-
ta juhlaelämyksiä kaikille suoma-
laisille. Yle lähettää uudenvuoden
televisiolähetyksensä suoraan
Tampereelta.
Juhla alkaa Tampere-talon
Isossa salissa, jossa tarjoillaan
huikaiseva musiikkielämys, kun
Tampere Filharmonia johtaja-
naan Santtu-Matias Rouvali sekä
Suomen eturivin muusikot astu-
vat estradille. Solisteina Diandra,
Timo Kotipelto, Sani Aartela ja
Anssi Kela. Taikuutta uudenvuo-
den vastaanottoon tuo Sorin Sir-
kus. Juontajina ovat Salla Paaja-
nen ja Peltsi Peltola.
Vuolteentorilla Sähkölaitok-
sen katolla vuodenvaihteen juhli-
joiden tunnelman taivaisiin nos-
taa JVG, joka on yksi suomiräpin
suosituimmista duoista. Ilta
huipentuu uudenvuoden lähtö-
laskentaan ja Ratinasta ammutta-
vaan ilotulitukseen Finlandian
sävelissä. Parhaat paikat seurata
ilotulitusta ovat Laukontori,
Vuolteentori ja Eteläpuisto. Vuol-
teentorin tilaisuuden juontaa
Valtteri Lehtinen ja se on kaikille
avoin ja maksuton. Televisio-
lähetys Tampereelta päättyy
ilotulitukseen.
Televisiolähetystä Tampere-
talon ja Vuolteentorin juhla -
hu musta voi seurata uudenvuo-
den aattoilta na kello 22 alkaen.
Lähetystä voi seurata myös inter-
netistä Yle Areenassa osoitteessa
yle.fi /areena. Internetlähetys on
katsottavissa myös ulkomailla. •
Lisätietoja:www.vuosivaihtuu.fi www.tampere-talo.fi /vuosivaih-tuu
#vuosivaihtuu
Vuosi vaihtuu Vuosi vaihtuu juhlavasti juhlavasti
TampereellaTampereella