Kaupunkiseutujen tulevaisuus!
Valtiotieteen tohtori Timo [email protected], Tampere
- Kaupunkialueet
- Kaupunkipolitiikka
- Kasvukeskukset
- Kaupunkiseutu-lähtöisyys
- Maaseutualueet
- Aluepolitiikka
- Monikeskuksisuus
- Maakuntalähtöisyys
Esityksen pääviesti
”Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on
pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja
suurten kaupunkiseutujen kehittäminen eivät
ole kuitenkaan toisiaan poissulkevia vaihtoeh-
toja. Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen
kasvu on tosiasia eikä tunne”
Neljä pointtia kaupungistumisesta
yhteiskunnallisena ja alueellisena ilmiönä
1.Kaupunkialueiden kasvu on globaali ja kansallinen ilmiö: Suomi on monin tavoin myöhäiskaupungistunut, mutta nopeasti kaupungistunut maa. Kaupungistumiseen liittyy useita kasautumisetuja ja –haittoja, joihin vaikuttavat maantieteelliset ja historialliset tekijät sekä julkisen vallan ja instituutioiden toimet. Kaupungistuminen on keskeinen tekijä alueiden muutos- ja kehitysdynamiikassa
2.Sujuvat ja nopeat yhteydet stimuloivat kehitystä: Liikennepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä. Kaupunkiseutujen sisällä korostuu sujuva ja toimiva sisäinen joukko- ja kevyt liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen ja liikkuvuuden sujuvoittaminen. Kaupunkiseutujen välillä korostu matkaketjut, liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet. Liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä korostuu. Aikaetäisyys 45-60 minuuttia tai 100 km ylärajana.
3.Suurten kaupunkiseutujen kansallinen merkitys kasvaa: Kaupungeilla, kaupunkiseuduilla ja kaupunkipolitiikalla on perinteisesti ollut ohut rooli kansallisessa politiikassa. Varsinkin suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittäminen on ollut enemmän hillitsevää, koordinoimatointa ja reaktiivista ja vähemmän stimuloivaa, koordinoitua ja proaktiivista. Suomessa asuu kaupunkialueilla tilastointitavasta riippuen 70-85 % koko maan asukkaista. Neljä viidestä asuu 20 suurimmalla ja puolet kuudella suurimmalla seudulla. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen osuus kaksi kolmasosaa tai neljä viidesosaa kaikille keskeisillä tunnusluvuilla
4.Internet-talous ja työn tekemisen muodot muovaavat aluerakennetta:
Tiedonsiirron ja tietoteknologian kehitykseen liittyvät tekijät eivät ole lisänneet aikaan, paikkaan ja etäisyyteen liittyvääriippumattomuutta oletusten vastaisesti, vaan on entisestään korostunut kasvokkain tapahtuvien kontaktien, jakamisen ja yhteisöllisyyden merkitystä
250 000Neljä yli 250 000 asukkaan kaupunkiseudut
(Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudut)
100 00010 yli tai noin 100 000 asukkaan kaupunkiseudut
(Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen,
Hämeenlinnan, Vaasan, Kouvolan ja Lappeenrannan
Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen (14/70)
osuus koko maasta eräillä tunnusluvuilla…
68,0 % väestöstä (2014)
71,7 % työpaikoista (2013)
74,0 % bkt:sta (2013)
88,3 % t&k –menoista (2014
79,1 % korkea-asteen suorittaneista (2014)
79,5 % uusista asunnoista (2010-2014)
83,4 % vieraskielisistä (2015)
69,9 % työllisistä (2013)
57,3 % yrityksistä (2013)
14
5 teesiä
tulevaisuuden kaupunkiseuduista!
1.KASVAVAT kaupunkiseudut
2.LAAJENEVAT kaupunkiseudut
3. LIIKKUVAT kaupunkiseudut
4.HOUKUTTELEVAT kaupunkiseudut
5.MUUTTUVAT kaupunkiseudut
1. Tulevaisuuden kaupunkiseudut
kasvavat
10 suurimman kaupunkiseudun* väestölisäys 2000-2015 ja ennuste
väestönlisäyksestä vuosina 2016-2030
Lähde: Tilastokeskus, väestö ja väestöennuste 2015-2040
KAUPUNKISEUTU/ VÄESTÖNLISÄYS 2000-2015/ VÄESTÖNLISÄYS VÄESTÖENNUSTEEN TRENDIENNUSTE VÄESTÖLISÄYKSESTÄ 2030
10 SUURINTA SEUTUA TOTEUTUNUT KEHITYS PERUSTEELLA 2016-2030 VUOSIEN 2000-2015 KEHITYKSEN MUKAAN
Helsingin 235667 189201 220938
Tampereen 66553 41138 62393
Turun 32083 22549 30078
Oulun 54492 31645 51086
Lahden 4256 1444 3990
Jyväskylän 27082 13573 25389
Porin -4298 -2798 -4029
Kuopion 11160 10910 10463
Joensuun 3354 2856 3144
Seinäjoen 6526 6479 6118
10 SUURINTA SEUTUA 436 875 316 997 409 570*Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun ja Seinäjoen
Kaksi kolmesta (61,4 %) asukkaasta asui 10 suurimmalla kaupunkiseudulla vuonna 2015
10 suurimman kaupunkiseudun väestö kasvoi yhteensä 437 000 henkilöllä vuosina 2000-2015
Väestöennusteen mukaan 10 suurimman kau-punkiseudun väkiluku kasvaa noin 317 000 henkilöllä ja trendiennusteen mukaan 410 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä
Väestö kasvaa ennusteiden mukaan määräl-lisesti eniten Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla vuosina 2016-2030. Neljän suuren väestölisäys yhteensä noin 285 000-364 000 henkilöä!
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
19
80
19
83
19
86
19
89
19
92
19
95
19
98
20
01
20
04
20
07
20
10
20
13
20
16
20
19
20
22
20
25
20
28
20
31
20
34
20
37
20
40
Tampereen seudun vuosittainen väestönlisäys vuosina 1980-
2015 ja väestöennuste 2016-2040
Tampereen seudun väkiluku kasvoi yh-teensä + 115 600 henkilöllä vuosina 1980-2015 eli keskimäärin 3210 henki-löllä vuodessa (punainen käyrä)
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Tampereen seudun väestö-lisäys on yhteensä 61 500 henkilöä vuosina 2016-2040 eli keskimäärin 2458 henkilöä vuodessa (sininen käyrä)
Tampereen seudun väestölisäys oli keskimäärin 3 953 henkilöä vuosina 2010-2015 (vihreä käyrä)
2. Tulevaisuuden kaupunkiseudut
laajenevat
Tampereen vaikutusalue matka-
etäisyytenä (km)
ONKO TAMPERE SUOMEN SYDÄN SAAVUTETTAVUUDEN JA ALUEELLISEN LIIKKUVUUDEN NÄKÖKULMASTA?
20 kilometrin (A) etäisyydellä Tampereesta asuu yhteensä341.000 asukasta ja sijaitsee 97.000 työpaikkaa
100 kilometrin (B) etäisyydellä Tampereesta asuu 736.000asukasta ja sijaitsee yhteensä 197.000 työpaikkaa
200 kilometrin (C) etäisyydellä asuu noin 3,7 miljoonaaasukasta eli 67,8 % koko maan asukkaista. Lisäksi alle 200kilometrin etäisyydellä sijaitsee 71 % koko maantyöpaikoista
500 kilometrin (E) etäisyydellä Tampereesta asuu 94,2 %koko maan asukkaista ja sijaitsee 96 % työpaikoista!
A
B
C
E
D
F
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
Tampereen vaikutusalue 30,
60 ja 90 minuutin ajoaika-
etäisyydellä
Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
Kartta kuvaa Tampereen vaikutusaluetta 30, 60 ja 90 minuutin ajoaikaetäisyydellä Tampereen keskustasta: kartassa on huomioitu julkinen ja yksityinen liikenne, taajamarajoitteet ja ruuhka-ajat
Tampereen 30 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin 400 000 asukasta ja sijaitsee 110 000 työpaikkaa
Tampereen 60 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin 575 000 asukasta (joka 10. suoma-lainen) ja sijaitsee yhteensä noin 158 000 työ-paikkaa. HUOM! Pirkanmaa 503 000 asukasta!
Tampereen 90 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu 1,1 miljoonaa asukasta (joka 5. suomalai-nen) ja sijaitsee yhteensä noin 298 000 työpaik-kaa
8/10
3. Tulevaisuuden kaupunkiseudut
liikkuvat
Kokonaisnettomuutto maakunnittain vuosina 2010-2016/9
MUUTTOVOITTOA (10)
MUUTTOTAPPIOTA (8)
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliikeKartta ja analyysi : Timo Aro 2016
MAAKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNETTO-
NETTOMUUTTO MUUTTO MUUTTO
UUSIMAA 27132 45116 72248
PIRKANMAA 10748 6467 17215
VARSINAIS-SUOMI 3736 7789 11525
POHJOIS-SAVO -256 3001 2745
PÄIJÄT-HÄME -173 2652 2479
KESKI-SUOMI -759 2907 2148
POHJANMAA -3808 5710 1902
KANTA-HÄME -1474 2696 1222
POHJOIS-KARJALA -1985 2723 738
ETELÄ-KARJALA -2179 2666 487
POHJOIS-POHJANMAA -5320 5033 -287
KYMENLAAKSO -4592 4118 -474
SATAKUNTA -3619 3066 -553
KESKI-POHJANMAA -1497 936 -561
ETELÄ-SAVO -3125 2074 -1051
ETELÄ-POHJANMAA -3430 2150 -1280
LAPPI -5818 3464 -2354
KAINUU -3964 1484 -2480
Kokonaisnettomuutto
maakunnittain 2010-2016/9
+72 248
+11 525
+17 215-553
--1 280
+1902
-561
-287
-2 354
-2 480
+738
+2 745
-1 051
+2 148
-474+1 222
+2 479+487
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliikeKartta ja analyysi : Timo Aro 2016
Kokonaisnettomuutto seutukunnittain vuosina 2010-2016/9
MUUTTOVOITTOA (26)
MUUTTOTAPPIOTA (44)
Kokonaisnettomuutto seutu-
kunnittain 2010-2016/9
SEUTUKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNET-
NETTOMUUTTO MUUTTO TOMUUTTO
Helsingin 28602 43443 72 045
Tampereen 13211 4816 18 027
Turun 6779 5812 12 591
Oulun 4398 3020 7 418
Kuopion 3795 1766 5 561
Jyväskylän 3122 2267 5 389
Vaasan -186 3036 2 850
Lahden -138 2652 2 514
Joensuun 558 1788 2 346
Hämeenlinnan 72 1677 1 749
Seinäjoen 345 1379 1 724
Lappeenrannan -795 1949 1 154
Porvoon -198 995 797
Etelä-Pirkanmaan 99 664 763
Mikkelin -384 1115 731
Rovaniemen -788 1477 689
Porin -888 1449 561
Kotka-Haminan -2489 2854 365
Kokkolan -532 786 254
Tunturi-Lapin 37 204 241
Helsingin
Tampereen
Turun
Oulun
Kuopion
Jyväskylän
Vaasan
Lahden
Joensuun
Hämeen-
linnan
Sijainnin merkitys korostuu
suhtees-sa liikenne- ja kasvu-
käytäviin
Kartassa on tarkasteltu paikkatiedon avulla 20 kilometrin liikenne- ja kasvukäytäviä ”sormik-kaana” Helsingistä suhteessa Turkuun, Poriin, Tampereeseen (Ouluun), Lahteen ja Kotkaan
Viiden Helsingistä lähtevän 20 kilometrin liiken-nekäytävän (tie tai rautatie) varrella asui 3,4 miljoonaa asukasta eli 62,1 % koko maan väes-töstä.
Sormikkaan asukasluku kasvoi yhteensä 571 000 asukkaalla (20,2 %) vuosina 1990-2015
Sormikkaan alueella oli yhteensä 1,4 miljoonaa työpaikkaa eli 62,3 % koko maan työpaikoista
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
4. Tulevaisuuden kaupunkiseudut
houkuttelevat
35
2826 25
23 23
19 18 18 18 17 17
13 13 13 12 12 12 11
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Kaupungit, joihin voisi ajatella muuttavansa (%)
N=3648 vastaajaa,kohteena 37 kaupunkia
20
25 26
31 31 32 32 32 33 33 3335
38 38 38 38 39 39
47
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Kaupungit, joihin ei muuttaisi missään nimessä (%)
8,077,73
7,647,5
7,427,4
7,37,257,227,22
7,037
6,966,926,9
6,856,76
6,71
4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 9,5 10
Tampere
Turku
Jyväskylä
Kuopio
Helsinki
Oulu
Naantali
Espoo
Hämeenlinna
Porvoo
Lahti
Lappeenranta
Vantaa
Rovaniemi
Vaasa
Savonlinna
Joensuu
Mikkeli
Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina (4-10)
Kaupunkien keskiarvo
7,00(37 kaupunkia)
Miksi Tampere ja Tampereen seutu on aina piikkipaikalla?
Vai onko kyse jostain Tampere –unelmasta?
Houkuttelevan ja vetovoimaisen alueen kuusi tunnusmerkkiä
1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT (alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja työpaikkakehitys, koulutustarjonta, innovaatio- ja osaamiskeskittymät, suuret yritykset ja niiden verkostot, investoinnit ja alueen koko)
2. SIJAINTITEKIJÄT (alueen sijainti suhteessa em. solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liikenneyhteydet, sijaintietu tai –haitta suhteessa kasvu-keskuksiin, ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus ja asemanseudut)
3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT (alueen fiilis, tunnelma ja ilmapiiri, tarina, identiteetti, historia ja kerroksellisuus, tapahtumat ja elämykset, vetovoimakohteet, kulttuuri- ja vapaa-ajan vetovoimapalvelut, urbaani pöhinä jne.)
4. MAINETEKIJÄT (alueen hyvä tai huono maine, identiteetti, imago, mieli- ja mainekuvat, paikan henki jne.)
5. IDENTITEETTITEKIJÄT (alueeseen tai ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset siteet ja kytkökset, syntymä-, koti- tai opiskelupaikkaan liittyvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden tunne johonkin paikkaan)
6. VILLIT KORTIT (johonkin alueeseen tai paikkaan liittyvät paikalliset erityispiirteet tai pienet ja vähäpätöiset tapahtumat, joista kasvaa ajan mittaan jotain suurta)
5. Tulevaisuuden kaupunkiseudut
muuttuvat
0
30000
60000
90000
120000
150000
180000
210000
240000
270000
300000
330000
360000
19
90
19
91
19
92
19
93
19
94
19
95
19
96
19
97
19
98
19
99
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
Koko maa 14 suurinta seutua
Vieraskielisten määrän kehitys koko maassa ja suurimmilla
kaupunkiseuduilla vuosina 1990-2015
Vieraskielisillä tarkoitetaan muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä henki-löitä. Graafissa on verrattu vieraskielisten määrän kehitystä koko maassa ja 14 suu-rimmalla kaupunkiseudulla
Vuonna 1990 koko maassa oli noin 25 000 vieraskielistä eli vain 0,5 % koko väestöstä
Vuonna 2015 koko maassa oli noin 330 000 vieraskielistä eli 6 % koko väestöstä. Vieraskielisten määrä 13 kertaistui vuosina 1990-2015
14 suurimmalla kaupunkiseudulla oli 83,6 % kaikista vieraskielisistä vuonna 2015
0,5 %(1990)
1,9 %(2000)
4,2 %(2010)
6,0 %(2015)Tampereen seutu:
1990: 0,4 % 2000: 1,8 % 2010: 3,7 % 2015: 4,8 %
”Jos ei ymmärretä sitä, miksi kaupunkiseudut ovat erilaisia, mikään uudistus ei voi toteutua. Pahimmillaan tasapäistäminen tarkoittaa sitä,
ettei missään ei synny globaalisti kilpailukykyisiä malleja”
- Jenni Airaksinen -