1
Jyväskylän
yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelipalvelujen
sääntökirja
2
Sisällysluettelo
SÄÄNTÖKIRJAN YLEINEN OSA ..................................................................................... 5
1. MÄÄRITELMÄT JA KÄSITTEET ................................................................................ 5
Palveluseteli .............................................................................................................. 5
Sääntökirja ................................................................................................................ 5
Sääntökirjan voimassaoloaika ja muuttaminen ..................................................... 6
Sääntökirjan noudattamisen valvonta .................................................................... 6
Sääntökirjassa käytettävät käsitteet ....................................................................... 6
2. YKSITYISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUJEN TUOTTAMISEEN SOVELLET-TAVA LAINSÄÄDÄNTÖ ................................................................................................. 7
3. PALVELUSETELIASIAKKUUS .................................................................................. 8
Asiakkaan asema ...................................................................................................... 8
Asiakkaan ja palveluntuottajan sopimuserimielisyydet ........................................ 9
Muistutus ja kantelu ................................................................................................. 9
4. PALVELUSETELIN ARVO ....................................................................................... 10
Palvelusetelin arvon määräytyminen .................................................................... 10
5. PALVELUNTUOTTAJAN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET ................................ 11
Yksityisen palveluntuottajan ilmoitusmenettely .................................................. 11
Ilmoituksen liitteet .................................................................................................. 12
Omavalvontasuunnitelma ...................................................................................... 13
Varhaiskasvatusrikkomus ..................................................................................... 13
6. PALVELUKOKONAISUUDEN VAATIMUKSET ........................................................ 13
Vähimmäispalvelutaso ........................................................................................... 14
Vastuut, vakuutukset, vahingonkorvaukset………………………………………… 14 Varhaiskasvatusympäristö .................................................................................... 14
Ravinto ja ruokailu .................................................................................................. 14
Riittävä lainmukainen henkilöstö .......................................................................... 15
Henkilöstön mitoitus, rakenne ja täydennyskoulutus ......................................... 15
Muut palveluntuottajan velvoitteet ........................................................................ 16
Salassapito ja tietojen vaihto ................................................................................. 16
Asiakasasiakirjat ja rekisterinpito ......................................................................... 17
Palveluntuottajan paikkatilanne- ja hintatiedot .................................................... 17
Palveluntuottajan toiminta täyttää julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopi-muksista 1397/2016 annetun lain vaatimukset ..................................................... 17
Markkinointi ............................................................................................................ 18
Tukipalvelut ............................................................................................................. 18
Yhteistyö ja tiedonanto Jyväskylän kaupungille .................................................. 18
Valmiussuunnitelma ............................................................................................... 18
3
7. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN VELVOITTEET ........................................................... 18
Varhaiskasvatuksen järjestäminen ....................................................................... 18
Palveluntuottajien hyväksyminen ......................................................................... 19
Palveluntuottajien ohjaus, neuvonta ja valvonta ................................................. 19
Tarkastusoikeus ..................................................................................................... 19
Tarkastuksen toimittaminen .................................................................................. 19
Huomautus ja huomion kiinnittäminen ................................................................. 20
Määräyksen antaminen .......................................................................................... 20
Valvontaviranomaisten välinen yhteistyö ............................................................. 20
Muutoksenhaku valvontaviranomaisten valvonnassa ja rekisteriviranomaisena tekemiin päätöksiin ................................................................................................ 20
Täytäntöönpano ...................................................................................................... 21
Valvonnan lopettava päätös…………………………………………………………….21
Kaupunki rekisterinpitäjänä……………………………………………………………..21
8. VEROTUS ................................................................................................................ 22
Tuloverotus ............................................................................................................. 22
Varhaiskasvatus ja arvonlisävero ......................................................................... 23
9. VARHAISKASVATUKSEN TIETOVARANTO (VARDA) ........................................... 23
SÄÄNTÖKIRJAN ERITYINEN OSA ................................................................................ 24
10. PALVELUNTUOTTAJIEN HYVÄKSYMINEN ......................................................... 24
11. YKSITYISEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUTASON VAATIMUKSET ........ 24
Varhaiskasvatus ja esiopetus ................................................................................ 24
Kerhotoiminta ......................................................................................................... 25
12. LAPSEN KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI ...................................................... 25
13. PALVELUSETELIIN OIKEUTETUT ASIAKKAAT .................................................... 27
Muutoksenhaku varhaiskasvatusoikeutta ja varhaiskasvatukseen ottamista koske-vaan päätökseen ..................................................................................................... 26
14. PALVELUSETELIN ARVO JA PALVELUIDEN HINNOITTELU .............................. 27
Palvelusetelin enimmäisarvon määrittäminen Jyväskylässä .............................. 27
Esiopetukseen liittyvän varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvon määrittämi-nen…………………………………………………………………………………………..27
Kasvun ja oppimisen tuki / korotettu palveluseteli .............................................. 27
Palveluntuottajan määrittämä palvelun hinta ja asiakkaan omavastuuosuus ..28
Lapsikohtaisen palvelusetelin arvon määrittäminen ........................................... 28
15. PALVELUNTUOTTAJAN VALITSEMINEN JA PALVELUSETELIN HAKEMINEN.29
Palveluntuottajan valitseminen ja palvelusopimus ............................................. 29
Lapsikohtaisen palvelusetelin hakeminen ........................................................... 29
Palvelusetelin tarkistaminen .................................................................................. 30
4
Tulojen tarkistaminen ............................................................................................. 31
Palvelusetelin voimassaolo, päättyminen tai irtisanominen ............................... 31
Varhaiskasvatuspaikan vaihto ............................................................................... 31
Palvelusetelin maksaminen yksikön sulkuaikoina / varahoidon järjestäminen 31
Palvelusetelin arvon määrittäminen vanhempien yhteishuoltajuudessa ........... 32
Muutoksenhaku palvelusetelin arvosta tehtyyn päätökseen .............................. 32
16. PALVELUSETELIN MYÖNTÄJÄN RIIPPUMATTOMUUS…………………………..32
17.PALVELUN LAADUN SEURANTA JA RAPORTOINTI ........................................... 32
18. PALVELUJEN KÄYTÖN SEURANTA ..................................................................... 33
19. PALVELUSETELIN MAKSATUS SATELLIITTI-JÄRJESTELMÄSSÄ .................... 33
20. TIETOJÄRJESTELMÄT ......................................................................................... 33
PALVELURAHAN MAKSAMINEN YKSITYISEN PERHEPÄIVÄHOITAJAN OMISTA LAPSISTA ....................................................................................................................... 34
5
SÄÄNTÖKIRJAN YLEINEN OSA
Tämä sääntökirja jakautuu yleiseen ja erityiseen osaan. Sääntökirjan yleinen osa sisältää pää-
osin lainsäädäntöön perustuvia edellytyksiä ja vaatimuksia. Erityinen osa täydentää yleistä osaa
Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen näkökulmasta.
1. MÄÄRITELMÄT JA KÄSITTEET
Palveluseteli
Palvelusetelillä tarkoitetaan järjestämisvastuussa olevan kunnan myöntämää sitoumusta korvata
palveluntuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti.
Palveluseteli voi konkreettisena maksuvälineenä olla esimerkiksi painettu palveluseteli, sähköi-
nen kortti tai viranomaispäätös.
Kunnan on järjestettävä varhaiskasvatuslaissa säädettyä varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja
sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunta voi järjestää varhais-
kasvatusta siten kuin kuntalain (410/2015) 8 ja 9 §:ssä säädetään. Hankittaessa palveluja toiselta
palveluntuottajalta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut
vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Varhaiskasvatuk-
sessa voidaan antaa palvelun käyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun
lain (569/2009) mukainen palveluseteli. Kunta tai kuntayhtymä on velvollinen suorittamaan yksi-
tyiselle palveluntuottajalle korvausta vain osoittamiensa henkilöiden käyttämistä lasten varhais-
kasvatus- palveluista ja palveluseteliä käytettäessä hyväksymälleen yksityiselle palveluntuotta-
jalle enintään palvelusetelin arvoon saakka (Varhaiskasvatuslaki 5 §).
Palvelusetelin käyttöä säätelee Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009).
Lakia sovelletaan ainoastaan yksityisten palvelujen hankkimiseksi. Tämän vuoksi lakia ei voi
soveltaa julkisyhteisöjen tuottamien palvelujen hankkimiseen.
Palveluseteli rinnastetaan varhaiskasvatuslain 1 ja 5 §:n mukaiseen kunnan järjestämään
varhaiskasvatukseen, eikä lapselle voi saada samanaikaisesti lasten kotihoidontukea, yksityisen
hoidon tukea tai kerhotoimintaa.
Sääntökirja
Yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelipalvelujen sääntökirja (myöhemmin tässä asiakir-
jassa käytetään myös käsitettä sääntökirja) on asiakirja, jolla Jyväskylän kaupunki asettaa palve-
lusetelilain 5 §:ssä tarkoitetut hyväksymiskriteerit kaikille yksityisille varhaiskasvatuspalvelujen
tuottajille. Jos sääntökirjan linjauksia sovelletaan eri tavalla yksityisessä perhepäivähoidossa, se
mainitaan kyseisessä kohdassa.
Palvelusetelijärjestelmässä kunta ei tule sopimusosapuoleksi palvelusta sovittaessa, sillä ky-
seessä on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja palveluntuottajan välinen sopimus. Sopimuk-
sen sitoumukset ja vastuut eivät suoranaisesti kohdistu kuntaan, mutta välillisesti aina. Palvelu-
setelilainsäädännön mukaan kunta on aina viime kädessä velvollinen huolehtimaan asiak-
6
kaista, joille se on myöntänyt palvelusetelin. Tästä syystä kunnan tulee huolehtia siitä, että asiak-
kaan ja palveluntuottajan välinen suhde on tasa-arvoinen ja toimiva. Sääntökirjalla kunta myös
sääntelee asiakkaan ja palveluntuottajan välistä sopimussuhdetta.
Jyväskylän kaupunki noudattaa sääntökirjan määräyksiä, joita se velvoittaa myös palveluntuotta-
jat noudattamaan. Yksityisen palveluntuottajan tulee tutustua sääntökirjan edellytyksiin ja vaati-
muksiin. Allekirjoittamalla hakemuksen palvelusetelipalvelun tuottajaksi, palveluntuottaja hyväk-
syy ja sitoutuu noudattamaan tämän sääntökirjan edellytyksiä ja vaatimuksia koko toimintansa
ajan.
Sääntökirjan voimassaoloaika ja muuttaminen
Jyväskylän Varhaiskasvatuksen palvelusetelipalvelujen sääntökirja on hyväksytty Jyväskylän
kaupungin sivistyslautakunnassa 24.10.2018 ja se on voimassa toistaiseksi.
Jyväskylän kaupungilla on oikeus tehdä muutoksia tämän sääntökirjan määräyksiin. Kaupunki
ilmoittaa muutoksista palveluntuottajalle kirjallisesti välittömästi päätöksen tekemisen jälkeen.
Mikäli palveluntuottaja ei halua sitoutua muuttuneisiin sääntöihin, tulee siitä ilmoittaa kirjallisesti
kaupungille kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa muutosilmoituksen vastaanottamisesta.
Mikäli kaupungille ei toimiteta edellä mainittua ilmoitusta, sitoutuu palveluntuottaja noudattamaan
muuttuneita ehtoja muutosilmoituksessa mainitusta päivästä lukien, kuitenkin viimeistään kuusi-
kymmentä (60) päivää muutosilmoituksen toimittamisesta.
Jyväskylän yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelipalvelujen sääntökirjan muutokset
1.8.2019 alkaen:
Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.11.2018 vuoden 2019 talousarvion sekä taloussuun-
nitelman vuosille 2019 – 2020 (D/1386/0202.00/2018).
Talousarviokäsittelyssä kaupunginvaltuusto päätti, että Jyväskylässä luovutaan lapsen subjektii-
visen varhaiskasvatuksen rajaamisesta 1.8.2019 alkaen.
Jyväskylän sivistyslautakunnan 24.10.2018 hyväksymään Sääntökirjaan on tehty korjaukset ja
muutokset kohtiin, joissa rajattiin subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta.
Muutoksista on tiedotettu yksityisille palveluntuottajille palveluntuottajien tapaamisessa 29.1.2019
Sääntökirjan noudattamisen valvonta
Jyväskylän kaupunki on palvelusetelilain nojalla velvollinen valvomaan hyväksymiensä yksityisten
palveluntuottajien palvelujen tasoa ja peruuttamaan palveluntuottajan hyväksymisen, jos sääntö-
kirjan määräyksiä ei noudateta.
Jyväskylän yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen valvonta on kuvattu tarkemmin sääntökirjan
liitteenä olevassa valvontasuunnitelmassa ja se löytyy Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelujen
verkkosivuilta.
Sääntökirjassa käytettävät käsitteet
Tässä sääntökirjassa tarkoitetaan:
1) asiakkaalla lasta, jolla on varhaiskasvatuslain perusteella oikeus varhaiskasvatukseen
7
sekä hänen huoltajiaan.
2) palveluntuottajalla yksityistä henkilöä, yhteisöä, säätiötä tai julkisyhteisön perustamaa
liikeyritystä, joka tuottaa korvausta vastaan liike- tai ammattitoimintaa harjoittamalla yksi-
tyistä varhaiskasvatusta.
3) palvelusetelillä varhaiskasvatuksen järjestämisvastuussa olevan Jyväskylän kaupungin
varhaiskasvatuspalvelun saajalle myöntämää sitoumusta korvata palveluntuottajan anta-
man palvelun kustannukset Jyväskylän kaupungin ennalta määräämään arvoon asti. Pal-
velusetelin käyttäjällä on kuitenkin muista järjestämistavoista poiketen oikeus valita halua-
mansa kaupungin hyväksymä yksityinen palveluntuottaja.
4) tulosidonnaisella palvelusetelillä palveluseteliä, jonka arvoon vaikuttaa asiakkaan tulot.
Palvelusetelillä on vähimmäis- ja enimmäisarvo Jyväskylän kaupungin määrittämien pe-
rusteiden mukaisesti.
5) palvelusetelin arvolla euromäärää, joka saadaan vähentämällä palvelusetelin voimassa-
olevasta enimmäisarvosta asiakasmaksu, jonka perhe maksaisi lapsen kunnallisesta var-
haiskasvatuksesta.
6) palveluntuottajan määrittämällä palvelun hinnalla palvelusetelin arvon ja asiakkaan
omavastuuosuuden summaa.
7) omavastuuosuudella sitä osuutta yksityisen palveluntuottajan palvelujen hinnasta, jota
Jyväskylän kaupungin myöntämän palvelusetelin arvo ei kata ja joka jää asiakkaan mak-
settavaksi.
2. YKSITYISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUJEN TUOTTAMI- SEEN SOVELLETTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ
Palveluntuottajan toiminnan tulee vastata sitä tasoa, mitä kunnan vastaavalta toiminnalta edelly-
tetään. Palveluntuottajan on noudatettava kaikkia palveluntuottajaa ja sen toimintaa koskevia la-
keja, viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan voimassa olevaa
työsopimuslainsäädäntöä ja alan työehtosopimuksia.
Palveluun sovelletaan Suomen lainsäädäntöä.
Varhaiskasvatuslaki 13.7.2018/540
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540
Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta
https://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/uusimmat/753/2018
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 24.7.2009/569
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090569
Laki julkisista hankinnoista (348/2007), 53 – 54 §
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070348
Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (20.12.1996/1128)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961128
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus varhaiskasvatuksen yksityisen palveluntuottajan ilmoitus-
menettelystä 772/2018
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180772
Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002
8
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020504
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734
(http://www.finlex.fi/fi/laki/ajan- tasa/1992/19920734)
Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista 1503/2016
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161503
Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun
lain muuttamisesta
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180541
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417 http://www.fin-
lex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417
Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710 (http://www.fin-
lex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710)
Henkilötietolaki 22.4.1999/523 http://www.fin-
lex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38 http://www.fin-
lex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038
GDPR eli EU yleinen tietosuoja-asetus (2016/679) 14.4.2016
http://www.privacy-regulation.eu/fi/index.htm
Arvonlisäverolaki 30.12.1993/1501 https://www.fin-
lex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931501
3. PALVELUSETELIASIAKKUUS
Asiakkaan asema Asiakkaan asemaan sovelletaan varhaiskasvatuslakia sekä lakia sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelusetelistä. Kunnan on järjestettävä varhaiskasvatukseen oikeutetun lapsen vanhemmille tai
muille huoltajille neuvontaa ja ohjausta heidän käytettävissään olevista varhaiskasvatuspalve-
luista. Ohjauksessa on selvitettävä varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot ja tarjolla olevat vaih-
toehdot sekä muut seikat, joilla on vaikutusta lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Jyväs-
kylässä neuvonta ja ohjaus on keskitetty Kasvun ja oppimisen palveluohjaus- ja kehittämisyksik-
köön.
Asiakkaan mielipide palvelusetelin saamisesta tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon
hänen tarvitsemansa palvelun järjestämiseksi. Asiakkaalla ei ole oikeutta vaatia palveluseteliä,
vaan kunta voi joissain erityistapauksissa päättää sopivasta tavasta järjestää asiakkaan tarvitse-
maa palvelua. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan
tulee ohjata hänet kunnan muilla tavoin järjestämien palvelujen piiriin.
9
Jyväskylän varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa on selvitettävä asiakkaalle tämän asema pal-
veluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palvelujen tuottajien hinnat, omavastuuosuuden
määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä vastaavasta palvelusta varhaiskasvatuksen
asiakasmaksuista annetun lain mukaan määräytyvä asiakasmaksu /omavastuuosuus.
Asiakkaan on annettava Jyväskylän kaupungille palvelusetelin myöntämistä varten tarvittavat tie-
dot. Asiakkaalle on annettava tieto, mistä muualta ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan hänen
suostumuksestaan riippumatta hankkia. Asiakkaalle on varattava tilaisuus tutustua muualta
hankittuihin tietoihin ja antaa asiassa tarpeellista selvitystä.
Palvelusetelin saanut asiakas tekee palveluntuottajan kanssa palvelusopimuksen palvelun
antamisesta. Tätä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kulutta-
jaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet.
Asiakkaan ja palveluntuottajan sopimuserimielisyydet Asiakkaan ja palveluntuottajan välistä sopimusta koskevan erimielisyyden saattamisesta kulutta-
ja riitalautakunnan käsiteltäväksi säädetään kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa
(8/2007).
Reklamaatiotilanteessa kuluttajan tulee ilmoittaa tyytymättömyydestään sopimuskumppanilleen
eli palveluntuottajalle. Perheitä ohjataan ensisijaisesti selvittämään tilannetta lapsensa
perhepäivähoitajan tai päiväkodin ryhmän henkilöstön kanssa. Päiväkodeissa perheet voivat tar-
vittaessa ottaa yhteyttä yksikön esimieheen. Mikäli ongelmat eivät ratkea keskustelemalla, perhe
tai palveluntuottaja voi olla yhteydessä Jyväskylän kaupungin yksityisiä varhaiskasvatuspalveluja
valvovaan palvelukoordinaattoriin, jolla on velvollisuus asiakkaiden ja palveluntuottajien ohjauk-
seen ja neuvontaan.
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 24 §:ssä tarkoitetun
kunnan sosiaaliasiamiehen tehtävänä on myös varhaiskasvatuksen osalta neuvoa asiakkaita lain
soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä, tiedottaa
asiakkaan oikeuksista, toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi
sekä seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosit-
tain kunnanhallitukselle.
Palvelujen tuottamiseen palvelusetelillä sovelletaan kuluttajansuojalakia. Lain mukaan elinkeinon-
harjoittaja ei muun muassa saa käyttää kulutushyödykettä tarjotessaan sopimusehtoa, jota
hyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien
kannalta kohtuuttomana. Asiakkaalla on oikeus käyttää kuluttajaoikeuden mukaisia oikeusturva-
keinoja reklamaatiotilanteessa. Palveluseteliä käyttävä asiakas voi saattaa sopimussuhdettaan
koskevan erimielisyyden kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Seuraamuksiin kuuluvat kulutta-
jan oikeus pidättyä maksusta, virheen oikaisu, hinnanalennus ja kaupan purku sekä vahingonkor-
vaus. Reklamaatio palvelun laadusta tai havaituista puutteista on saatettava myös Jyväskylän
kaupungin tietoon.
Muistutus ja kantelu
Varhaiskasvatuksen laatuun tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä lapsen
vanhemmalla tai muulla huoltajalla on oikeus tehdä muistutus toiminnasta vastaavalle päiväko-
dinjohtajalle, varhaiskasvatusyksikön vastuuhenkilölle tai varhaiskasvatuksen palvelujohtajalle.
10
Varhaiskasvatusyksikön on tiedotettava asiakkailleen muistutusoikeudesta riittävällä tavalla sekä
järjestettävä muistutuksen tekeminen asiakkaalle mahdollisimman vaivattomaksi. Muistutus tulee
tehdä pääsääntöisesti kirjallisesti. Muistutus voidaan tehdä myös suullisesti erityisestä syystä.
Muistutus on kirjattava ja käsiteltävä asianmukaisesti ja siihen on annettava kirjallinen vastaus
kohtuullisessa ajassa muistutuksen tekemisestä. Muistutukseen annettuun vastaukseen ei saa
hakea muutosta valittamalla. Muistutuksen tekeminen ei rajoita oikeutta hakea muutosta siten
kuin siitä erikseen säädetään. Muistutuksen tekeminen ei myöskään vaikuta oikeuteen kannella
asiastaan valvoville viranomaisille.
Kanteluun sovelletaan mitä hallintolain 8 a luvussa säädetään hallintokantelusta. Jos asiassa ei
ole tehty muistutusta, ja valvontaviranomainen (= aluehallintovirasto) arvioi, että kantelu on
tarkoituksenmukaisinta käsitellä muistutuksena, viranomainen voi siirtää asian asianomaisen var-
haiskasvatusyksikön tai varhaiskasvatuksen palvelujohtajalle käsiteltäväksi. Siirto on tehtävä
välittömästi arvion tekemisen jälkeen. Siirrosta on ilmoitettava kantelun tekijälle. Varhaiskasvatus-
yksikön on annettava tieto siirrettyyn asiaan annetusta vastauksesta siirron tehneelle valvontavi-
ranomaiselle. Jos asia siirretään, kantelun tutkimatta jättämisestä ei tehdä päätöstä.
Valvontaviranomainen ei tutki varhaiskasvatusta koskevaa kantelua, joka kohdistuu yli viisi vuotta
vanhaan asiaan, ellei kantelun tutkimiseen ole erityistä syytä.
https://www.avi.fi/web/avi/kantelu2
Jyväskylän kaupunki velvoittaa palveluntuottajat antamaan tiedot palvelua koskevista reklamaati-
oista, muistutuksista ja kanteluista samoin kuin kaikkia edellä mainittuja koskevista ratkaisuista ja
toimenpiteistä yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen valvonnasta vastaavalle palvelukoordinaatto-
rille.
4. PALVELUSETELIN ARVO
Palvelusetelin arvon määräytyminen
Kun varhaiskasvatusta järjestetään antamalla palvelunkäyttäjälle palveluseteli, kunta ei saa periä
varhaiskasvatuksesta maksua. Palvelusetelin arvoa määrättäessä on otettava huomioon, mitä
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) 7 ja 8 §:ssä säädetään.
Kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen.
Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vas-
taavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä
asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus.
Jos palvelusetelin arvo on tulosidonnainen, palvelusetelin arvosta on annettava päätös
asiakkaalle. Viranomaisten oikeuteen saada tulosidonnaisen palvelusetelin arvon määräämistä
varten tarpeellisia tietoja ja selvityksiä sovelletaan, mitä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista
annetun lain 17 §:ssä säädetään viranomaisten oikeudesta saada tietoja asiakasmaksuja mää-
rättäessä.
Varhaiskasvatuksen palveluseteliin kuuluu ainoastaan varhaiskasvatuslain mukainen hoito, kas-
vatus ja opetus. Palvelusetelin arvoa määrättäessä ei oteta huomioon palveluja, jotka asiakas os-
taa oma-aloitteisesti palveluntuottajalta. Lisäpalvelun on oltava vapaaehtoista, eikä se saa syrjiä
asiakkaita tai asettaa heitä eriarvoiseen asemaan.
11
Palvelusetelin arvoa on korotettava palvelusetelilain 7 §:n 1 momentissa säädettyä
korkeammaksi, jos asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulo tai asiakkaan lakisääteinen ela-
tusvelvollisuus muutoin vaarantuu, taikka se on tarpeen muut huollolliset näkökohdat huomioon
ottaen. Palvelusetelin arvon korottamista koskevasta asiasta on tehtävä päätös.
5. PALVELUNTUOTTAJAN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET
Yksityisellä varhaiskasvatuksella tarkoitetaan varhaiskasvatusta, jonka yksityinen henkilö, yhteisö
tai säätiö taikka julkisyhteisön perustama liikeyritys tuottaa korvausta vastaan liike- tai ammattitoi-
mintaa harjoittamalla. Yksityinen palveluntuottaja vastaa siitä, että sopimuksen tai hallintopäätök-
sen perusteella asiakkaalle järjestettävä palvelukokonaisuus täyttää sille asetetut vaatimukset
koko palvelun tuottamisen ajan. Palveluntuottajan tulee täyttää seuraavat varhaiskasvatuslain
määräämät yleiset edellytykset:
1) palveluntuottaja ei ole konkurssissa ja, jos hän on yksityinen henkilö, hän on täyttänyt 18
vuotta eikä hänen toimintakelpoisuuttaan ole rajoitettu eikä hän ole liiketoimintakiellossa;
2) palveluntuottaja ei ole käyttänyt määräämisvaltaa yhteisössä, joka on viimeksi kuluneiden vii-
den vuoden aikana asetettu konkurssiin
3) palveluntuottajalla ei ole ulosotossa verovelkoja tai muita julkisia velkoja, velkoja jotka on
palautettu ulosotosta varattomuustodistuksin eikä muita sellaisia veroihin, lakisääteisiin
eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksuihin liittyvien velvollisuuksien laiminlyöntejä
taikka ulosotossa muita tämän maksukykyyn nähden vähäistä suurempia velkoja, jotka vaa-
rantavat palveluntuottajan luotettavuuden;
4) palveluntuottajan aikaisemmassa toiminnassa ei ole todettu vakavia puutteita asiakasturvalli-
suudessa tai jos tällaisia puutteita on ollut, valvontaviranomaisen aikaisemmat huomautukset
ja määräykset ovat johtaneet toiminnassa esiintyneiden puutteiden korjaamiseen ja epäkoh-
tien poistamiseen.
Edellä 2—4 kohdassa tarkoitettujen edellytysten osalta palveluntuottajalle on varattava tilaisuus
osoittaa, että edellytykset täyttyvät. Se mitä säädetään palveluntuottajasta, koskee myös sitä,
joka omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella käyttää määräämisvaltaa palvelun
tuottajan puolesta.
Yksityisen palveluntuottajan hyväksymisen edellytyksenä Jyväskylän kaupungilla on oikeus vaa-
tia palveluntuottajaa toimittamaan kirjalliset todistukset tai muu riittävä näyttö siitä, että tässä koh-
dassa mainitut yleiset edellytykset täyttyvät.
Yksityisen palveluntuottajan ilmoitusmenettely Yksityisen palveluntuottajan, joka korvausta vastaan harjoittaa varhaiskasvatustoimintaa
päiväkodissa tai perhepäivähoidossa, on tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnasta ennen sen aloit-
tamista tai olennaista muuttamista. Ilmoitus tulee toimittaa Jyväskylän yksityisen varhaiskasva-
tuksen valvonnasta vastaavalle palvelukoordinaattorille.
Lomake ja ohjeet löytyvät aluehallintoviraston sivuilta kohdasta varhaiskasvatus
https://www.avi.fi/web/avi/lomakkeet
Ilmoituksen on sisällettävä: 1) palveluntuottajan nimi, henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus, yhteystiedot sekä yrityksen
toimitusjohtajan tai muun liiketoiminnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot;
2) niiden toimipaikkojen nimet ja yhteystiedot, joissa toiminta on tarkoitus aloittaa;
12
3) palvelujen toimintamuoto ja tuottamistapa sekä niiden suunniteltu laajuus kussakin toimipai-
kassa, palvelutoimintaan käytettäviksi suunniteltujen tilojen ja välineiden viranomaishyväksynnät;
4) varhaiskasvatuspaikkojen lukumäärä kussakin toimipaikassa;
5) toiminnasta vastaavan päiväkodinjohtajan tai johtajien sekä mahdollisen muun vastuuhenkilön
nimi, henkilötunnus, yhteystiedot, koulutus, työkokemus ja tehtävä toimintayksikössä;
6) muun henkilöstön määrä ja koulutus;
7) tieto rekisteröitymisestä ennakkoperintälaissa (1118/1996) tarkoitettuun työnantajarekisteriin;
8) toiminnan suunniteltu aloittamispäivä;
9) asiakasasiakirjojen säilyttämispaikka, selvitys asiakasrekisterinpidon keskeisistä periaatteista
ja rekisterinpidosta vastaava henkilö ja tietosuojavastaava;
10) omavalvontasuunnitelma;
11) lasten kanssa työskentelevältä muuhun kuin työsopimussuhteiseen henkilöstöön kuuluvalta
lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) 4 §:n 2 mo-
mentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä;
12) palvelujen laadun, turvallisuuden, asianmukaisuuden ja muiden varhaiskasvatuksen tavoittei-
den toteuttamisen arvioimiseksi tarvittavat muut tiedot.
Ilmoituksen liitteet
Tarkemmat ohjeet ilmoitukseen tarvittavista liitteistä ja niiden hankkimisesta löytyvät Aluehallin-
toviraston sivuilta: https://www.avi.fi/web/avi/lomakkeet.
Varhaiskasvatuslain 44 §:ssä tarkoitettuun toiminnan aloittamista koskevaan ilmoitukseen on yk-
sityisten varhaiskasvatuspalvelujen osalta liitettävä (Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus var-
haiskasvatuksen yksityisen palveluntuottajan ilmoitusmenettelystä 772/2018):
1) jäljennös yhtiöjärjestyksestä, yhtiösopimuksesta, yhteisön tai säätiön säännöistä taikka muu vastaava selvitys;
2) ajantasainen kaupparekisteriote tai jäljennös elinkeinoilmoituksesta;
3) todistus konkurssi-ja yrityssaneerausrekisteristä ja todistus ulosottorekisteristä;
(www.oikeus.fi & www.oikeusrekisterikeskus.fi)
4) toimintasuunnitelma;
5) toiminnassa käytettävien tilojen pohjapiirustus ja käyttösuunnitelma sekä asiakirjat; joista käy ilmi, että pelastusviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen on tarkastanut tilat;
6) pelastuslaissa (379/2011) tarkoitettu pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys;
7) sen varhaiskasvatuslain 50 §:ssä tarkoitetun kunnan monijäsenisen toimielimen tai toimieli- men määräämän viranhaltijan lausunto, jossa palveluja annetaan;
8) jäljennös palvelujen vastuuhenkilön tutkintotodistuksista ja selvitys työkokemuksesta; sekä
9) jäljennös luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) 30 artiklan mukaisesta käsitte- lyselosteesta, siltä osin kuin se koskee varhaiskasvatuslaissa tarkoitettua toimintaa.
Toiminnan olennaista muuttamista koskevaan ilmoitukseen on liitettävä ne 1 momentissa tarkoitetut liitteet, jotka kuvaavat toiminnan muutosta
Jyväskylän yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta vastaavan palvelukoordinaattorin tulee
13
ilmoituksen saatuaan välittömästi suorittaa tarkastus varhaiskasvatusyksikössä sen varmista-
miseksi, että toimintaympäristö ja siellä annettava varhaiskasvatus vastaavat varhaiskasvatuk-
selle asetettuja vaatimuksia. Valvonnasta vastaavan palvelukoordinaattorin tulee tarvittaessa
saada lausunnot pelastus- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Päiväkoteja koskevat tiedot on an-
nettava viipymättä aluehallintovirastolle. Yksityisten perhepäivähoitajien ilmoitukset jäävät Jyväs-
kylän kaupungille. Toiminta voidaan aloittaa tai olennaiset muutokset toiminnassa toteuttaa, kun
valvonnasta vastaava palvelukoordinaattori on todennut mainittujen vaatimusten täyttymisen. Py-
syväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa vain, jos se on välttämätöntä tur-
vallisen ja varhaiskasvatukseen soveltuvan toimintaympäristön varmistamiseksi eikä mainituista
seikoista voida riittävällä tavalla varmistua edellä mainitun ilmoituksen tai sen liitteiden perus-
teella. Muilta osin tarkastuksessa noudatetaan, mitä hallintolain (434/2003) 39 §:ssä säädetään.
Palveluntuottajan on viipymättä tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnan lopettamisesta yksityisen
varhaiskasvatuksen valvonnasta vastaavalle palvelukoordinaattorille, joka ilmoittaa päiväkoteja
koskevat tiedot aluehallintovirastolle.
Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta vastaavan palvelukoordinaattorin on pidettävä luet-
teloa yksityisen perhepäivähoidon harjoittajista.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja aluehallintovirastot pitävät valtakunnallista
tietojärjestelmää (yksityisten palvelujen antajien rekisteri) ilmoitusasioiden käsittelyä sekä yksityi-
sen varhaiskasvatuksen valvontaa ja tilastointia varten. Aluehallintovirasto rekisteröi palveluntuot-
tajan ja sen toimipaikat, jos ne täyttävät laissa säädetyt edellytykset. Aluehallintovirasto tekee
päätöksen rekisteröimisestä tai hylkäämisestä. Palveluntuottaja voidaan poistaa palveluntuotta-
jien rekisteristä, jos palveluntuottaja ei enää täytä säädettyjä rekisteröinnin edellytyksiä.
Aluehallintovirasto vastaa rekisteriin tallettamistaan tiedoista ja niiden luovuttamisen
lainmukaisuudesta. Valvontaviranomainen saa käyttää rekisterin tietoja tehtäviensä edellyttä-
mässä laajuudessa. Henkilöitä koskevat tiedot poistetaan rekisteristä viiden vuoden kuluttua toi-
minnan lopettamisesta.
Omavalvontasuunnitelma
Yksityisen palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma ennen toiminnan aloittamista
varhaiskasvatustoiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi. Palveluntuottajan on pidettävä
omavalvontasuunnitelma julkisesti nähtävänä ja seurattava sen toteutumista. Kun omavalvonta-
suunnitelmaa on päivitetty, tulee edellinen versio arkistoida 7 vuoden ajan. Palveluntuottajan on
laadittava omavalvontasuunnitelma noudattaen Jyväskylän kaupungin laatimaa ohjeistusta, joka
perustuu Valviran ohjeistukseen.
Varhaiskasvatusrikkomus
Yksityistä varhaiskasvatusta järjestävä tai tuottava, joka tahallaan laiminlyö säädetyn ilmoitusvel-
vollisuuden, järjestää tai tuottaa varhaiskasvatusta, vaikka on poistettu rekisteristä, tai järjestää
tai tuottaa varhaiskasvatusta tai esiopetusta vastoin varhaiskasvatuslain 58 §:ssä tarkoitettua
määräystä tai kieltoa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangais-
tusta, varhaiskasvatusrikkomuksesta sakkoon. Ennen syytteen nostamista syyttäjän on varattava
kunnan monijäseniselle toimielimelle tilaisuus antaa lausuntonsa.
6. PALVELUKOKONAISUUDEN VAATIMUKSET
14
Vähimmäispalvelutaso
Palveluntuottajan on tuotettava vähintään saman tasoista varhaiskasvatuspalvelua kuin Jyväsky-
län kaupungin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuspalvelua tulee tarjota
kaikenikäisille palveluseteliin oikeutetuille lapsille Jyväskylän kunnallisessa varhaiskasvatuk-
sessa käytössä olevien kaikkien palveluntarpeiden mukaisesti, pois lukien ilta- ja vuorohoito.
Yksikössä tulee noudattaa valtakunnallisia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita sekä Jyväs-
kylän varhaiskasvatussuunnitelmaa. Yksikön esiopetuksen tulee olla perusopetuslain, esiopetuk-
sen opetussuunnitelman perusteiden sekä Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelman ja
Jyväskylän esiopetuksen linjausten (Jyväskylän sivistyslautakunta 18.12.2018) mukaista.
Vastuut, vakuutukset ja vahingonkorvaukset
Palveluntuottajalla tulee olla koko toiminnan ajan voimassa potilasvahinkolain (585/1986)
mukainen vakuutus tai muu vastuuvakuutus, jonka vakuutusmäärän voidaan palvelutoiminnan
laatu ja laajuus huomioon ottaen arvioida riittävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien henkilö-
vahinkojen korvaamiseen ja joka muilta ehdoiltaan vastaa tavanomaista vastuuvakuutuskäytän-
töä. Mahdolliset vahingot korvataan ensisijaisesti palvelun tuottajan vakuutuksesta ja viime kä-
dessä palveluntuottaja vastaa niistä vahingonkorvauslain mukaisesti. Jyväskylän kaupunki ei
vastaa palveluntuottajan palvelujen saajalle aiheuttamista vahingoista.
Jyväskylän yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa olevat lapset kuuluvat Jyväskylän kaupungin
tapaturmavakuutuksen piiriin. Tämä koskee myös muista kunnista Jyväskylän yksiköissä
varhaiskasvatuksessa olevia lapsia. Jos Jyväskylässä kirjoilla oleva lapsi menee varhaiskasva-
tukseen toiseen kuntaan, Jyväskylän tapaturmavakuutus ei ole voimassa.
Varhaiskasvatusympäristö
Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvalli-
nen lapsen ikä, kehitys ja muut edellytykset huomioon ottaen. Lasta tulee suojata väkivallalta,
kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja
niissä on huomioitava esteettömyys.
Palvelujen tuottajan tulee laatia toimintayksikölle Pelastuslaissa (379/2011) tarkoitettu pelastus-
suunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys.
Ravinto ja ruokailu
Varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä ter-
veellinen ja tarpeellinen ravinto, jollei muun kuin päiväkodissa tai perhepäivähoidossa annetun
varhaiskasvatuksen luonteesta muuta johdu. Ruokailu järjestetään ohjatusti kaikille läsnä oleville
lapsille. Tämä ei kuitenkaan koske kliinisiä ravintovalmisteita tai niihin verrattavia tuotteita, jotka
korvataan sairausvakuutuslain (1224/2004) nojalla, eikä myöskään ravintoaineiden kustanta-
mista järjestettäessä varhaiskasvatusta saman perheen lapsille heidän omassa kodissa. Jyväs-
kylän kaupunki edellyttää palveluntuottajien noudattavan voimassaolevia varhaiskasvatuksen
ruokailusuosituksia (THL: Terveyttä ja iloa ruuasta)
15
Riittävä lainmukainen henkilöstö
Yksityisen palveluntuottajan on huolehdittava, että varhaiskasvatuksessa on riittävä määrä var-
haiskasvatuslaissa säädettyä eri kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöstöä, jotta varhaiskas-
vatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa ja lasten tuen tarpeisiin voidaan vastata. Lisäksi
varhaiskasvatuksessa voi olla lasten tarpeet ja varhaiskasvatuksen tavoitteet huomioiden myös
muuta henkilöstöä. Päiväkodissa tulee olla toiminnasta vastaava johtaja.
Jyväskylän kaupunki edellyttää, että päiväkodinjohtajalle nimetään varahenkilö, jonka yhteystie-
dot ilmoitetaan yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta vastaavalle palvelukoordinaattorille.
Ryhmäperhepäiväkodille tulee nimetä vastuuhenkilö. Päiväkodinjohtajan, varahenkilön tai vas-
tuuhenkilön tulee olla tavoitettavissa yksi- kön aukioloaikoina.
Jyväskylässä yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta vastaava palvelukoordinaattori tar-
kastaa kaksi kertaa vuodessa jokaisen yksikön koko henkilöstön tiedot. Tarkistukset tehdään
päiväkotien osalta 1.9. ja 15.1. tilanteen mukaan. Palveluntuottajan tai päiväkodinjohtajan alle-
kirjoittaman lomakkeen liitteeksi palveluntuottaja toimittaa kopiot henkilöstön kelpoisuustodis-
tuksista. Pyydettäessä palveluntuottajan tulee näyttää työntekijöiden työsopimukset valvon-
nasta vastaavalle palvelukoordinaattorille.
Henkilöstön mitoitus, rakenne ja täydennyskoulutus
Varhaiskasvatuksen ryhmien muodostaminen sekä tilojen suunnittelu ja käyttö tulee järjestää
siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa.
Päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla varhaiskasvatuksessa olevien las-
ten määrään, heidän ikäänsä ja varhaiskasvatuksessa päivittäin viettämäänsä aikaan suhteutet-
tuna riittävä määrä henkilöitä, jolla on varhaiskasvatuslaissa säädetty varhaiskasvatuksen opet-
tajan, varhaiskasvatuksen sosionomin tai varhaiskasvatuksen lastenhoitajan ammatillinen kelpoi-
suus. Mitoituksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa.
Jos päiväkodissa on yksi tai useampi vammainen tai muuten tuen tarpeessa oleva lapsi, on
tämä otettava huomioon lasten tai kasvatushenkilöstön lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole täl-
laista lasta varten avustajaa. Avustajaa ei lueta henkilöstön mitoitukseen.
Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea varhaiskasvatuksen
tehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Jyväskylässä on linjattu, että
varhaiskasvatuspalveluissa yli 3-vuotiaiden kokopäiväisen palvelun osalta tarvitaan seitsemää
lasta kohden yksi hoito- ja kasvatusvastuullinen työntekijä (Jyväskylän sivistyslautakunnan pää-
tös 27.4.2016).
Päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kahdella
kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin
kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla tulee olla
vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.
Tämän lain 37 § tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2030. Ennen mainitun pykälän
voimaantuloa päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta 35 §:n 1 momen-
tissa tarkoitetusta henkilöstöstä vähintään kolmanneksella tulee olla varhaiskasvatuksen opetta-
jan tai sosionomin kelpoisuus ja muilla vähintään lastenhoitajan kelpoisuus
Perhepäiväkodissa tulee olla varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrään suhteutettuna
varhaiskasvatukselle säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi riittävä määrä henkilöitä, joilla on
16
varhaiskasvatuslaissa säädetty perhepäivähoitajan kelpoisuus. Jos henkilöllä ei ole kelpoisuutta
perhepäivähoitajan tehtäviin, sitoutuu hän sopimaan oppilaitoksen kanssa kasvatus- ja ohjaus-
alan tutkinnon aloittamisesta ja suorittamaan tutkinnon ohjeajassa. Perhepäiväkodissa samanai-
kaisesti varhaiskasvatuksessa olevien lasten lukumäärästä säädetään valtioneuvoston asetuk-
sessa. Asetuksessa säädetään myös kahden ja kolmen hoitajan yhdessä hoitamien lasten
enimmäislukumäärästä ja tällöin edellytetyistä hoitajien kelpoisuusehdoista.
Perhepäiväkodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta mukaan luettuina
perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Lisäksi voidaan hoitaa
yhtä perusopetuslain (628/1998) mukaista esiopetusta saavaa lasta.
Jyväskylässä poikkeuksena ovat koulujen loma-ajat. Tällöin jo osapäivähoidossa oleva esiope-
tusikäinen lapsi voi olla hoidossa kokopäiväisesti vaikka sallittu kokopäivälasten määrä näin ylit-
tyisi.
Jos perhepäiväkodissa on yksi tai useampi vammainen tai muuten tuen tarpeessa oleva lapsi,
on tämä otettava huomioon lasten tai varhaiskasvatuksen tehtäviin osallistuvien henkilöiden lu-
kumäärässä, jollei perhepäiväkodissa ole tällaista lasta varten avustajaa. Avustajaa ei lueta mi-
toitukseen.
Palveluntuottajan on huolehdittava siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstö osallistuu riittävästi
ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuksen toteu-
tumista ja vaikuttavuutta on seurattava ja arvioitava.
Muut palveluntuottajan velvoitteet
Palveluntuottaja sitoutuu:
osallistumaan varhaiskasvatuslain edellyttämän ohjauksen ja neuvonnan saamiseksi
kaupungin järjestämiin koulutuksiin, tiedotus- ja keskustelutilaisuuksiin;
noudattamaan voimassa olevaa työsopimuslainsäädäntöä ja alan työehtosopimuksia
(päiväkodit ja ryhmäperhepäiväkodit);
maksamaan yrittäjän eläkelain (Yel) mukaiset vakuutukset sekä työntekijöiden työeläke-
vakuutukset (Tyel);
järjestämään työterveyshuollon palvelut työntekijöilleen, kun yksikössä on vähintään
yksi työsopimussuhteinen työntekijä;
vastaamaan myös alihankkijoidensa toiminnasta samassa laajuudessa ja kuten omasta
toiminnastaan.
Salassapito ja tietojen vaihto Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) salassapitoa ja asianosaisen
tiedonsaantioikeutta sekä tiedon antamista salassa pidettävistä asiakirjoista koskevia säännöksiä
sovelletaan myös yksityisen palveluntuottajan järjestämässä tai tuottamassa
varhaiskasvatuksessa. Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa
säädetään, lapsen tuen tarvetta, tukitoimia ja niiden toteuttamista koskevat tiedot sekä lapsen
henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointia koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Lapsen var-
haiskasvatussuunnitelma on salassa pidettävä.
Jyväskylän varhaiskasvatuspalveluilla ja palveluntuottajalla on salassapitosäännösten estämättä
oikeus saada maksutta lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseksi ja tuottamiseksi
välttämättömät tiedot lapsen huoltajilta, opetustoimen viranomaisilta, sosiaali- ja terveydenhuol-
lon viran- omaisilta, muilta varhaiskasvatus-, sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tuottajilta
sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä.
17
Lapsen varhaiskasvatuksesta vastaavilla henkilöillä ja tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niiden
toteuttamisen arviointiin osallistuvilla henkilöillä on salassapitovelvollisuuden estämättä
oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä varhaiskasvatuksen järjestäjälle ja tuottajalle
sellaiset tiedot, jotka ovat varhaiskasvatuksen järjestämisen, tuottamisen ja tuen arvioinnin kan-
nalta välttämättömiä.
Jos lapsi siirtyy toiseen varhaiskasvatusyksikköön, esiopetukseen tai perusopetukseen, on
lapsen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen järjestämisen kannalta välttämättö-
mät tiedot salassapitosäännösten estämättä toimitettava seuraavaan paikkaan. Vastaavat tiedot
voidaan antaa myös varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen järjestäjän pyyn-
nöstä.
Palveluntuottajan tulee pyynnöstä toimittaa valtion ja kunnan varhaiskasvatuksesta vastaaville
viranomaisille maksutta niiden määräämät varhaiskasvatuksen arvioinnin, kehittämisen,
tilastoinnin ja seurannan edellyttämät tiedot.
Valvontaviranomaisilla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada varhaiskasvatuksen
järjestäjältä, palveluntuottajalta ja toisiltaan tehtäviensä suorittamista varten tarvittavat tiedot ja
selvitykset maksutta.
Salassapitoa ja tietojen vaihtoa koskevat määräykset on kirjattu varhaiskasvatuslain 40 – 42 §:iin.
Asiakasasiakirjat ja rekisterinpito
Kunta on palvelusetelillä järjestettävässä palvelussa muodostuvien asiakasasiakirjojen
henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitettu rekisterinpitäjä. Palveluntuottajan tulee asiakirjoja käsitel-
lessään noudattaa, mitä kunnan asiakirjojen käsittelystä säädetään.
Asiakasasiakirjojen ja rekisterinpidon vastuita on selvitetty tarkemmin kohdassa Kaupunki
rekisterinpitäjänä.
Palveluntuottajan paikkatilanne- ja hintatiedot
Tiedot palveluntuottajista, näiden tuottamista palveluista ja niiden hinnoista tulee olla julkisesti
nähtävillä. Jyväskylän kaupungin virallinen palvelusetelipalvelun tuottajien rekisteri on Jyväskylän
kaupungin verkkosivuilla.
Palveluntuottaja sitoutuu ilmoittamaan muutokset yhteystiedoissa rekisterin ylläpitäjälle ja
huolehtimaan ajantasaisista hoitopaikkatiedoista. Palveluntuottaja sitoutuu rekisterissä ilmoitta-
miinsa hintoihin toimintavuodeksi kerrallaan (1.8–31.7). Palveluntuottaja voi tarkistaa hinnat ker-
ran vuodessa, ja ne tulevat voimaan aina elokuun alusta lukien.
Hinnoista ilmoittamisen tulee tapahtua vertailukelpoisella tavalla siten, että palveluseteliä
käyttävä asiakas voi vaivatta päätellä palvelun kokonaishinnan ja sen osuuden, joka jää hänen
maksettavakseen. Rekisterirakenteen tulee olla sellainen, että kaikkien palveluntuottajien hinnat
ovat samalla periaatteella ilmoitettuja.
Palveluntuottajan toiminta täyttää julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuk- sista 1397/2016 annetun lain vaatimukset.
Palveluntuottaja ei saa kunnan antamaa tukea, Raha-automaattiyhdistyksen avustusta tai muuta
18
julkista tukea palvelusetelillä tuotettaviin palveluihin (pois lukien TE-keskuksen myöntämä palkka-
tuki). Palveluntuottajan tulee toimittaa pyydettäessä selvitys saamistaan tuista.
Markkinointi
Palveluntuottajan palvelusetelipalveluun kohdistuvan markkinoinnin on oltava asiallista,
luotettavaa ja hyvän tavan mukaista. Markkinoinnilla ei tule luoda tarpeetonta palvelujen kysyn-
tää. Markkinointi ei saa sisältää muihin julkisiin tai yksityisiin palveluntuottajiin kohdistuvia väit-
teitä, vertailua tai arvostelua. Palveluntuottaja on velvollinen selvittämään asiakkaalle, mitkä pal-
velut sisältyvät palveluseteliin.
Tukipalvelut Palveluntuottaja vastaa toimintayksikkönsä tukipalveluiden laadusta (siivous, ruokapalvelu,
turvallisuus ja kiinteistönkunto) ja toimintavälineiden asianmukaisesta kunnosta. Pyydettäessä
palvelun tuottajan on toimitettava asiakirjat edellä mainituista palvelun laatuun vaikuttavista sei-
koista.
Yhteistyö ja tiedonanto Jyväskylän kaupungille
Jyväskylän kaupunki ja palveluntuottaja toimivat yhteistyössä lapsen varhaiskasvatuksen järjestä-
misessä ja muodostavat varhaiskasvatuksen palveluverkon. Palveluntuottaja vastaa viestinnästä
asiakkaiden sekä Jyväskylän kaupungin suuntaan.
Palveluntuottajalla tulee olla häiriötilanteiden varalle ajantasainen toimintaohje viranomaisten,
Jyväskylän kaupungin ja asiakkaiden informointiin. Palveluntuottajan, päiväkodinjohtajan / yksi-
kön vastuuhenkilön tai varahenkilön tulee olla tavoitettavissa yksikön aukioloaikana.
Palveluntuottaja vastaa siitä, että palvelua tuotettaessa noudatetaan salassapidosta, vaitiolovel-
vollisuudesta, tietosuojasta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta annettuja voimassa
olevia säännöksiä. Palveluntuottaja ilmoittaa tietoturvaloukkauksista välittömästi ja sitoutuu
myötävaikuttamaan niiden selvittämisessä.
Valmiussuunnitelma
Palvelusetelituottajille on asetettu myötävaikutusvelvollisuus osallistua kriisitilanteissa voimavaro-
jensa mukaan Jyväskylän kaupungin ja sivistyksen toimialan valmiussuunnitelman mukaiseen
kriisiaikaiseen toimintaan. Kriisiavun antaminen ja myötävaikutusvelvollisuus voi tarkoittaa esi-
merkiksi palvelutuotannon ja muun kriisiavun kohdentamista asiakkaisiin ja heidän hoitoonsa. Ti-
laaja priorisoi ja kohdentaa palvelut kriisin laajuuden edellyttämällä tavalla. Ensisijaisesti palve-
luntuottaja turvaa jo tuottamansa palvelusetelitoiminnan mukaiset palvelut. Tarvittaessa voidaan
sopia myös muiden kuin palveluntuottajan hoitovastuulla olevien asiakkaiden hoidosta. Lisäksi
tarvittaessa voidaan sopia erikseen lisäpalveluiden tuottamisesta ja niiden kustannuksista.
7. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN VELVOITTEET
Varhaiskasvatuksen järjestäminen Jyväskylän kaupungin on järjestettävä varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toiminta-
muodoin kuin tarve edellyttää. Hankittaessa palveluja toiselta palveluntuottajalta kaupungin
varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta
19
kunnalliselta toiminnalta.
Palveluntuottajien hyväksyminen Kunta päättää ne varhaiskasvatuspalvelut, joiden järjestämisessä se käyttää palveluseteliä sosi-
aali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 4 §:n 1 mo-
mentin 5 kohdan mukaisesti. Kunnan tulee hyväksyä ne yksityiset palveluntuottajat, joiden palve-
lujen maksamiseen asiakas voi käyttää kunnan myöntämää palveluseteliä.
Jyväskylän kaupunki valitsee palvelusetelijärjestelmän piiriin kuuluvat palveluntuottajat palvelu-
setelilain edellyttämällä tavalla. Palveluntuottajan valintaa koskeva asia tulee ottaa käsittelyyn yh-
den (1) kuukauden kuluessa palvelun tuottajan ilmoittautumisesta ja tehtävä päätös palveluntuot-
tajan hyväksymisestä tai hylkäämisestä kolmen (3) kuukauden kuluessa ilmoittautumisesta edel-
lyttäen, että palveluntuottaja on toimittanut vaadittavat toiminnan aloittamiseen liittyvät asiakirjat
sovitussa ajassa.
Jyväskylän yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta vastaavan palvelukoordinaattorin vel-
voitteet, jotka liittyvät palveluntuottajan ilmoitusmenettelyyn on kuvattu viidennessä kappaleessa
Palveluntuottajan hyväksymisen edellytykset.
Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta vastaavan palvelukoordinaattorin on pidettävä luette-
loa hyväksymistään palvelujen tuottajista. Tiedot palvelujen tuottajista, näiden tuottamista palve-
luista ja niiden hinnoista tulee olla julkisesti saatavilla internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla.
Palveluntuottajien ohjaus, neuvonta ja valvonta
Varhaiskasvatuksen valvontaviranomaisia ovat yksityisen palveluntuottajan järjestämän varhais-
kasvatuksen osalta aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto sekä kun-
nan toimielin tai sen määräämä viranhaltija.
Kaupungilla on velvollisuus valvoa hyväksymiensä palveluntuottajien palvelujen laatua hyväksy-
mismenettelyn lisäksi myös palvelujen tuottamisen yhteydessä. Kaupungin tulee varmistaa, että
palveluntuottajat täyttävät toiminnalle asetetut edellytykset ja vaatimukset. Valvontaa on toteutet-
tava ensisijaisesti antamalla palvelujen tuottamisessa tarpeellista ohjausta ja neuvontaa palvelun-
tuottajalle sekä seuraamalla toiminnan kehitystä yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Jyväsky-
lässä yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen ohjauksen, neuvonnan ja valvonnan perusteena on
tämä sääntökirja sekä yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen valvontasuunnitelma, jossa on ku-
vattu valvonnan käytännön toimenpiteet.
Tarkastusoikeus
Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta vastaava palvelukoordinaattori voi tarkastaa toimin-
nan järjestäjän toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimipaikat ja toimitilat.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voi määrätä yksityisen var-
haiskasvatuspalvelujen valvonnasta vastaavan palvelukoordinaattorin perustellusta syystä tar-
kastamaan yksityisen palveluntuottajan toimipaikan.
Tarkastuksen toimittaminen
Tarkastaja on päästettävä kaikkiin toimipaikan tiloihin. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettä-
vät tilat voidaan kuitenkin tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiakkaan
20
aseman ja asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi. Muilta osin tarkastuksessa noudatetaan
mitä hallintolain 39 §:ssä säädetään.
Tarkastajalle on salassapitosäännösten estämättä esitettävä kaikki hänen pyytämänsä asiakirjat,
jotka ovat välttämättömiä tarkastuksen toimittamiseksi. Lisäksi tarkastajalle on annettava mak-
sutta hänen pyytämänsä jäljennökset tarkastuksen toimittamiseksi välttämättömistä asiakirjoista.
Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Tarkastajan apuna voi olla tarkas-
tuksen toteuttamiseksi tarpeellisia ulkopuolisia asiantuntijoita.
Huomautus ja huomion kiinnittäminen
Jos varhaiskasvatuksen ohjauksen ja valvonnan yhteydessä todetaan, että palveluntuottaja on
toimintaa järjestäessään tai toteuttaessaan menetellyt virheellisesti tai jättänyt velvollisuutensa
täyttämättä eikä asia anna aihetta muihin toimenpiteisiin, yksityisen varhaiskasvatuksen valvon-
nasta vastaava palvelukoordinaattori voi antaa varhaiskasvatuksen järjestäjälle tai yksityisen
palveluntuottajan toiminnasta vastaavalle vastuuhenkilölle huomautuksen vastaisen toiminnan
varalle (Jyväskylän sivistyslautakunnan toimintasääntö 1.1.2019 4 §).
Jos asia ei anna aihetta huomautukseen tai muihin toimenpiteisiin, voi yksityisen varhaiskasva-
tuksen valvonnasta vastaava palvelukoordinaattori kiinnittää huomiota toiminnan asianmukaiseen
järjestämiseen ja hyvän hallintotavan noudattamiseen.
Määräyksen antaminen
Jos varhaiskasvatuksen järjestämisessä tai toteuttamisessa havaitaan asiakasturvallisuutta vaa-
rantavia puutteita tai muita epäkohtia tai toiminta on muutoin varhaiskasvatuslain vastaista tai jos
yksityinen palveluntuottaja ei ole täyttänyt ilmoitusvelvollisuuttaan, yksityisen varhaiskasvatuksen
valvonnasta vastaava palvelukoordinaattori voi antaa määräyksen puutteiden korjaamisesta tai
epäkohtien poistamisesta (Jyväskylän sivistyslautakunnan toimintasääntö 1.1.2019 4 §). Mää-
räystä annettaessa on asetettava määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritet-
tava. Jos asiakasturvallisuus sitä edellyttää, toiminta voidaan määrätä välittömästi keskeytettä-
väksi tai toimipaikan, sen osan tai laitteen käyttö kieltää välittömästi.
Varhaiskasvatuksen palvelujohtaja voi velvoittaa palveluntuottajan noudattamaan määräystä sa-
kon uhalla tai uhalla, että toiminta keskeytetään, taikka että toimipaikan, sen osan tai laitteen
käyttö kielletään (Jyväskylän sivistyslautakunnan toimintasääntö 1.1.2019 4 §).
Valvontaviranomaisten välinen yhteistyö Valvontaviranomaisten on toimittava yhteistyössä tässä varhaiskasvatuslaissa säädettyjä tehtäviä
hoitaessaan. Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta vastaavan palvelukoordinaattorin on
heti ilmoitettava lain mukaisessa valvonnassa tietoonsa tulleista puutteellisuuksista tai epäkoh-
dista sekä tekemistään toimenpiteistä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle tai alue-
hallintovirastolle. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tai aluehallintoviraston on il-
moitettava tekemistään yksityisiä palvelutuottajia koskevista toimenpiteistä Jyväskylän kaupun-
gille. Poliisi on velvollinen antamaan valvontaviranomaiselle virka-apua varhaiskasvatuslain 56
§:n mu- kaisen tarkastuksen sekä 58 §:n mukaisen keskeyttämisen ja käyttökiellon toteutta-
miseksi.
Muutoksenhaku valvontaviranomaisten valvonnassa ja rekisteriviranomaisena teke- miin päätöksiin
Varhaiskasvatuslain nojalla tehtyyn valvontaviranomaisen päätökseen haetaan muutosta valitta-
21
malla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätök-
seen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Varhaiskasvatuslain 57 §:ssä tarkoitettuun huomautukseen tai huomion kiinnittämiseen ei saa ha-
kea muutosta valittamalla.
Täytäntöönpano
Valvontaviranomaisen päätös, joka koskee toiminnan keskeyttämistä tai toimipaikan tai sen osan
tai laitteen käytön kieltämistä, voidaan panna muutoksenhausta huolimatta heti täytäntöön, jos se
on asiakkaiden turvallisuuden kannalta välttämätöntä.
Muutoksenhakuviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytet-
täväksi.
Valvonnan lopettava päätös Kun palveluntuottajalle on tehty päätös huomautuksesta, huomion kiinnittämisestä tai määräyk-
sen antamisesta ja on todettu, että palveluntuottaja on korjannut puutteet tai poistanut epäkohdat,
tehdään asiasta uusi päätös.
Kaupunki rekisterinpitäjänä Jyväskylän kaupunki on palvelusetelillä järjestettävässä palvelussa syntyvien manuaalisten ja
sähköisten asiakasasiakirjojen henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitettu rekisterinpitäjä. Palvelun-
tuottajan tulee käsitellä asiakirjoja siten kuin varhaiskasvatuslaissa, henkilötietolaissa (523/1999)
ja Jyväskylän kaupungin henkilötietojen käsittelyohjeessa sekä muussa lainsäädännössä sääde-
tään. Palveluntuottajan tulee laatia asiakastietoja sisältävät asiakirjat varhaiskasvatuslain ja hen-
kilötietolain edellyttämällä tavalla vastaavasti kuin Jyväskylän kaupungin omassa toiminnassa.
Palveluntuottajalla tulee olla henkilötietolain (523/1999) edellyttämä asiakasrekisteri. Palvelun-
tuottajalla tulee olla nimetty tietosuojavastaava sekä rekisterinpidosta vastaava henkilö sekä hen-
kilörekisteristä rekisteriseloste.
Henkilötietoja käsitellään Jyväskylän kaupungin henkilötietojen käsittelyohjeen mukaisesti. (LIITE
1)
EU:n tietosuoja-asetuksen soveltaminen on alkanut 25.5.2018. Palvelusetelin osapuolet sitoutu-
vat noudattamaan sen mukanaan tuomia velvoitteita huolehtien omalta osaltaan, että palvelua
tuotettaessa noudatetaan salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta, tietosuojasta ja salassa pidet-
tävien tietojen luovuttamisesta annettuja voimassa olevia säännöksiä. Palveluntuottaja vastaa
siitä, että palvelu on kulloinkin voimassa olevan henkilötietolainsäädännön ja EU:n yleisen tieto-
suoja-asetuksen vaatimusten mukaista.
Jyväskylän kaupunki vastaa asiakasrekisterin tietosuojaselosteen laatimisesta. Asiakasasiakirjat,
jotka syntyvät palvelusetelillä palvelua järjestettäessä ja toteutettaessa, ovat viranomaisen asia-
kirjoja. Asiakasrekisteriä ylläpidetään Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuksen asiakastietojär-
jestelmässä. Jyväskylän kaupunki vastaa asiakastietojärjestelmän ylläpidosta, siitä muodostu-
vasta asiakasrekisteristä ja asiakastietojärjestelmän kustannuksista.
Vaikka palveluntuottaja laatii, säilyttää ja arkistoi asiakirjat palvelutapahtuman yhteydessä, vastaa
Jyväskylän kaupunki rekisterinpitäjänä niiden käsittelystä. Palvelutuottajan ja kaupungin tulee
myös varmistaa, että palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot siirtyvät
osapuolelta toiselle palvelutapahtuman eri vaiheissa. Tämä mahdollistaa sen, että jokaisen asiak-
22
kaan asiakirjat muodostavat asiakkuuden kannalta välttämättömän jatkuvan kokonaisuuden, jo-
hon lapsen varhaiskasvatusta koskevat ratkaisut tulee perustaa.
Palveluntuottaja ei saa luovuttaa asiakastietoja muille ulkopuolisille tahoille eikä käyttää saami-
aan asiakastietoja muuhun tarkoitukseen kuin palvelusetelillä annetun palvelun tuottamiseen.
Palveluntuottaja säilyttää asiakastietoihin liittyvät asiakirjat huolellisesti Jyväskylän kaupungin
henkilötiedon käsittelyohjetta noudattaen ja pyydettäessä antaa tietoja kunnan viranomaisille.
Palveluntuottajan on pidettävä palvelusetelillä annettujen palvelujen asiakirjat erillään muista
asiakastiedoista sekä erotettava myös saman asiakkaan palvelusetelin käytön yhteydessä synty-
neet asiakastiedot ja ne asiakastiedot, jotka ovat syntyneet asiakkaan itse maksamien palvelui-
den yhteydessä. Palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta olennaiset tiedot on tallennet-
tava viimeistään palvelutapahtuman päättyessä aina kaupungin omaan asiakasrekisteriin. Jyväs-
kylän kaupungilla on oikeus päivittää henkilötietojen käsittelyä koskevia ohjeita.
Palveluntuottaja luo ja säilyttää asiakastietonsa omassa yksikössään ja luovuttaa tarvittavat muut
alkuperäiset asiakirjat asiakkaalle asiakassuhteen päätyttyä Jyväskylän kaupungin asiakirjahallin-
non suunnitelman ohjeiden mukaisesti. Asiakirjojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia julki-
suuslain säädöksiä sovelletaan asiakirjoihin silloinkin, kun ne ovat palveluntuottajan hallussa.
Palveluntuottaja on velvollinen säilyttämään kunnalle toimitettujen asiakirjojen kopioita saman
säilytysajan kuin mikä kunnalle on lainsäädännössä määritelty koskien asiakirjojen säilyttämistä.
Sama koskee käyttölokitiedostoja.
Asiakassuhteen tai palvelusetelitoiminnan päätyttyä palveluntuottaja sitoutuu siihen, että arkistoi-
tavat asiakastiedot siirretään veloituksetta kaupungin käyttöön kaupungin pyytämällä tavalla ja
muodossa. Yksityisten päiväkotien asiakasasiakirjat säilytetään ja arkistoidaan yksikössä. Päivä-
kodit tuhoavat omat tiedostonsa ja saamansa kopiokappaleet. Päiväkodin toiminnan päättyessä
arkistoitavat asiakirjat toimitetaan Kasvun ja oppimisen palveluohjaus- ja kehittämisyksikköön.
Yksityisten perhepäivähoitajien arkistoitavat ja tuhottavat asiakasasiakirjat toimitetaan asiakas-
suhteen tai perhepäivähoitajan toiminnan päättyessä Kasvun ja oppimisen palveluohjaus- ja ke-
hittämisyksikköön.
Asiakas voi esittää tarkastuspyynnön tai virheen oikaisupyynnön rekisterinpitäjälle eli kunnalle tai,
jos palvelun tuottajan ja kunnan välillä on erikseen sovittu, suoraan palvelun tuottajalle. Rekiste-
rinpitäjä on kuitenkin viime kädessä se, joka ratkaisee tarkastus- ja oikaisupyynnön. Koska kyse
on viranomaisasiakirjoista, tiedon luovutuksesta päättää aina kunta rekisterinpitäjänä.
Asiakirjojen käsittelyä säätelee varhaiskasvatuslaki. Asiakirjojen luovuttamista ja salassapitoa
koskevia julkisuuslain säädöksiä sovelletaan asiakirjoihin silloinkin, kun ne ovat palveluntuottajan
hallussa. Asiakirjat tulee säilyttää turvallisessa paikassa, minne kukaan ulkopuolinen ei pääse ja
sähköiset asiakirjat asianmukaisesti suojattuina. Asiakirjoista ei saa antaa kopiota eikä niissä ole-
via tietoja ulkopuolisille ilman asianomaisen lupaa.
8. VEROTUS
Tuloverotus
Palveluseteli on saajalleen veroton etuus. Verottomuus edellyttää, että palveluseteli
• myönnetään selkeästi määriteltyihin palveluihin
• on henkilökohtainen eikä siirrettävissä toiselle henkilölle
• ei ole suoraan asiakkaalle maksettavaa rahaa, jonka käytön hän itse määrittelee
23
Palveluseteliä käytettäessä asiakkaan omavastuu ei oikeuta kotitalousvähennykseen tuloverotuk-
sessa.
Varhaiskasvatus ja arvonlisävero
Vaikka varhaiskasvatus kuuluu nykyisin kasvatus- ja koulutusjärjestelmään eikä enää ole sosiaa-
lipalvelu, sovelletaan arvonlisäverolain sosiaalihuoltoa koskevia säännöksi kuitenkin edelleen var-
haiskasvatukseen. Arvonlisäverolain mukaan veroa ei suoriteta sosiaalihuoltona tapahtuvasta
palvelujen ja tavaroiden myynnistä. Sosiaalihuollolla tarkoitetaan valtion tai kunnan harjoittamaa
sekä sosiaaliviranomaisten valvomaa muun sosiaalihuollon palveluntuottajan harjoittamaa toimin-
taa, jonka tarkoituksena on huolehtia lasten ja nuorten huollosta, varhaiskasvatuksesta, vanhus-
tenhuollosta, kehitysvammaisten huollosta, muista vammaisten palveluista ja tukitoimista, päihde-
huollosta sekä muusta tällaisesta toiminnasta.
9. VARHAISKASVATUKSEN TIETOVARANTO (VARDA)
Varhaiskasvatuksen tietovarantopalvelua sekä palveluun kopioitavien tietojen sisältöä ja hyödyn-
tämistä ohjaava lainsäädäntö on sisällytetty osaksi varhaiskasvatuslakia. Varhaiskasvatuksen tie-
tovarannon tarkoituksena on mahdollistaa varhaiskasvatustietojen tietoturvallinen ja keskitetty
sähköinen kokoaminen, käsittely ja luovuttaminen henkilön itsensä tai tämän laillisen edustajan ja
tietoja tarvitsevien viranomaisten ja tutkijoiden käytettäväksi. Lisäksi sen tarkoituksena on turvata
varhaiskasvatuslaissa määriteltyjen varhaiskasvatustietojen yhdenmukaisuus ja luotettavuus
sekä tehostaa hallinnon toimintaa sekä edistää oikeaan ja riittävään tietoon perustuvaa varhais-
kasvatuksen kehittämistä ja päätöksentekoa.
Varda-tietovaranto kokoaa varhaiskasvatuksen kansallisessa suunnittelu- ja ohjaustyössä tarvit-
tavat tiedot yhteen paikkaan. Keskeisiä tietoja ovat tiedot varhaiskasvatuksessa olevista lapsista,
toimipaikoista sekä henkilöstöstä. Tietovarannosta tiedot välitetään viranomaisille (mm. opetus- ja
kulttuuriministeriö, aluehallintovirastot, Kela sekä Tilastokeskus), joilla on lakiperustainen oikeus
hyödyntää varhaiskasvatuksen tietovarannon tietoja. Tietovarannon tietojen hyödyntämisen lupa-
käytännöistä vastaa Opetushallitus.
Varda rakentuu yhteistyössä varhaiskasvatuksen järjestäjien kuten kuntien, varhaiskasvatuksen
tietojärjestelmätoimittajien sekä viranomaistahojen kanssa.
Varannon tuotantokäytön ja tiedonsiirron aikataulu:
1.1.2019 alkaen kunnalliset palvelut: toimipaikkojen, lasten ja esiopetuksen tiedot
1.9.2019 alkaen kunnalliset palvelut: henkilöstön ja lasten huoltajien tiedot
1.1.2020 alkaen yksityiset palvelut: toimipaikkojen ja lasten tiedot
1.9.2020 alkaen yksityiset palvelut: henkilöstön ja lasten huoltajien tiedot
24
SÄÄNTÖKIRJAN ERITYINEN OSA
10. PALVELUNTUOTTAJIEN HYVÄKSYMINEN
Jyväskylän kaupunki hyväksyy yksityiset varhaiskasvatuksen palveluntuottajat, jotka täyttävät
tässä sääntökirjassa määritellyt palveluntuottajan edellytykset ja palvelukokonaisuuden vaatimuk-
set.
Yksityisen palveluntuottajan tulee hakea hyväksyntä palvelusetelituottajaksi lomakkeella ”Hake-
mus palvelusetelipalvelun tuottajaksi ” ja liittää siihen tarvittavat liitteet. Mikäli palveluntuottajalla
on useampia yksiköitä, tulee hyväksyntä palvelusetelituottajaksi hakea jokaiselle päiväkodille
erikseen.
Palveluntuottajaksi hyväksytty voi tuottaa varhaiskasvatuspalveluja asiakkaiden saamien palvelu-
setelipäätösten mukaisesti. Palveluntuottajan tiedot lisätään hyväksymisen jälkeen Jyväskylän
kaupungin ylläpitämään varhaiskasvatuksen palvelusetelituottajien rekisteriin.
Jyväskylässä yksityisen perhepäivähoitajan hyväksymisen ehtona on, että yksityinen perhepäi-
vähoitaja osallistuu kelpoisuusvaatimusten lisäksi uuden perhepäivähoitajan perehdytyskoko-
naisuuteen.
Palveluntuottaja antaa allekirjoittamalla hakemuksen palvelusetelipalvelun tuottajaksi kaupungille
oikeuden tarkistaa yritystä koskevat tiedot tarvittavista rekistereistä ja viranomaistahoilta.
Kaupunki seuraa yrityksen ennakkoperintärekisteriin kuulumista sekä luottokelpoisuutta. Hake-
muksen liitteiksi tulee toimittaa
Todistus rekisteröitymisestä ennakkoperintälaissa (1118/1996) tarkoitettuun ennakkoperintä-
rekisteriin ja työnantajarekisteriin
Todistus verojen maksamisesta/verovelkatodistus
Kaupparekisteriote tai jäljennös elinkeinoilmoituksesta tai perustamisilmoitus kaupparekiste-
riin (päiväkodit ja ryhmäperhepäiväkodit)
Palveluntuottajan oma YEL-eläkevakuutustodistus ja todistus työntekijöille otetusta eläkeva-
kuutuksesta
Selvitys työterveyshuollon järjestämisestä työntekijöille (päiväkodit ja ryhmäperhepäiväkodit)
Todistus vastuuvakuutuksesta
11. YKSITYISEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUTASON VAATIMUKSET
Varhaiskasvatus ja esiopetus Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan varhaiskasvatuslakia, Jyväskylän kaupungin varhaiskas-
vatussuunnitelmaa ja muita varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja. Palveluntuottaja vastaa siitä,
että yksikköön laaditaan varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma ja että jokaiselle lapselle laadi-
taan vuosittain henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä huoltajien kanssa.
25
Esiopetusryhmiä muodostettaessa tavoitteena on vähintään seitsemän lapsen esiopetusryhmä.
Jyväskylän esiopetuksen linjausten mukaisesti lapselle järjestetään aina perheen kotiosoitteen
mukainen lähin esiopetuspaikka. Jos huoltajat haluavat lapsen esiopetukseen kauemmaksi, kau-
punki ei vastaa kuljetuskustannuksista. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestävä palve-
luntuottaja sitoutuu noudattamaan Jyväskylän esiopetussuunnitelmaa ja muita esiopetusta ohjaa-
via asiakirjoja. Palveluntuottaja vastaa siitä, että yksikköön laaditaan esiopetuksen toimintasuun-
nitelma ja oppilashuoltosuunnitelma, ja että jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen esiope-
tuksen oppimissuunnitelma yhdessä huoltajien kanssa.
Palveluntuottajien tulee toimittaa vuosittain yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta vastaa-
valle palvelukoordinaattorille yksikkökohtainen varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma, esi-
opetuksen toimintasuunnitelma sekä oppilashuoltosuunnitelma 1.9. mennessä.
Päiväkotien suositellaan tarjoavan palvelua klo 6 – 18 välillä perheiden tarpeiden mukaan.
Kerhotoiminta
Kerhojen toimintaa ohjaa Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma ja kerhoissa tulee
olla varhaiskasvatuksen kelpoisuusehdot täyttävä henkilökunta. Kerhoihin osallistuminen ei vai-
kuta Kelan kotihoidon tukeen. Yksityistä kerhotoimintaa tuetaan kunnalta haettavalla palvelusete-
lillä.
Lasten kerhot ja perhekerhot on tarkoitettu 2–6-vuotialle lapsille ja ne kokoontuvat kerran tai
kaksi kertaa viikossa. Yksi kerhokerta kestää 3,5 tuntia ja se on joko aamu- tai iltapäivällä. Yksi-
tyiseen kerhoon haetaan paikkaa sähköisen asioinnin kautta tai suoraan palveluntuottajalta.
12. LAPSEN KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI
Varhaiskasvatuksen yhtenä tavoitteena on tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tar-
koituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä.
Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskas-
vatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Lapsen varhaiskas-
vatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen ke-
hitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi.
Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Lap-
sen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista sekä lapsen tuen tarvetta, riittävyyttä ja tarkoituk-
senmukaisuutta on arvioitava. Suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa tai tarvit-
taessa useammin.
Varhaiskasvatuksen tuki on työtapojen ja oppimisympäristöjen muokkaamista lapsen tarpeiden
mukaisesti pedagogisin, rakenteellisin ja hyvinvointia tukevin järjestelyin. Pedagogisia järjestelyjä
ovat esim. varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultoiva tai jaksottainen tuki, lapsikohtainen
ohjaaminen, tulkki- ja avustamispalvelut, apuvälineiden ja tieto- ja viestintäteknologian käyttö,
kuvat, viittomat ja muu kielen ja kommunikoinnin tuki. Rakenteellista tukea on esimerkiksi ryhmä-
koon pienentäminen, henkilöstön mitoitukseen ja rakenteeseen liittyvät ratkaisut. Muuta tukea on
esimerkiksi yhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on käytössä tuen kolmiportainen malli. Yleinen, tehos-
tettu ja erityinen tuki on kuvattu ja määritelty erilliseen pedagogiseen suunnitelmaan liittyvässä
ohjeessa. Lapsen vanhempien kanssa sovittu tuki kirjataan konkreettisesti lapsen varhaiskasva-
tus- tai esiopetussuunnitelmaan. Lasten yksilöllisten suunnitelmien toteuttaminen arjessa kirja-
26
taan päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa pedagogisiin suunnitelmiin.
13. PALVELUSETELIIN OIKEUTETUT ASIAKKAAT
Palveluseteli voidaan myöntää Jyväskylän kaupungin asukkaalle, joka on oikeutettu varhaiskas-
vatuspalveluun Jyväskylän kaupungin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Palvelusetelin myön-
tämisen edellytyksenä on, että lapsi asuu Jyväskylässä huoltajiensa työn, opiskelun, sairauden
tai vastaavien syiden vuoksi, vaikka lapsella ei ole Suomessa kotikuntaa tai lapsen kotikunta on
koti-kuntalain perusteella toinen kunta. Varhaiskasvatuksen palveluseteli voidaan myöntää yksi-
tyiseen päiväkotiin, yksityiseen ryhmäperhepäiväkotiin tai yksityiseen perhepäivähoitoon, joka on
hyväksytty Jyväskylän varhaiskasvatuksen palveluntuottajaksi.
Palveluseteli myönnetään jokaiselle kuukaudelle, kun lapsi on asiakassuhteessa palveluntuotta-
jaan. Asiakassuhde ja oikeus palveluseteliin säilyvät isyysvapaan ajan, vaikka lapsella ei ole oi-
keutta varhaiskasvatukseen ko. aikana. Edellytyksenä on, että asiakassuhde jatkuu välittömästi
isyysvapaan jälkeen samassa varhaiskasvatuspaikassa. Isyysrahajaksosta on ilmoitettava var-
haiskasvatuspaikkaan viimeistään kaksi viikkoa ennen sen suunniteltua aloittamispäivää. Kau-
punki maksaa palveluntuottajalle lapsikohtaisen palvelusetelin. Palveluntuottaja ei voi periä per-
heen omavastuuosuutta isyysvapaan ajalta.
Yksityisen perhepäivähoitajan lapselle ei myönnetä palveluseteliä kerhotoimintaan tai varhaiskas-
vatukseen toiselle yksityiselle perhepäivähoitajalle.
Esiopetusikäisellä on oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen koululaisten loma-aikoina
(syysloma, joululoma ja talviloma). Koululaisten loma-aikojen kokopäiväinen palveluntarve ei kui-
tenkaan kuluta esiopetusta täydentävän varhaiskasvatuksen tuntimäärää ”kokopäiväisesti”.
Jos esiopetusikäisellä lapsella jatkuu kokopäiväisen varhaiskasvatuksen tarve maksuttoman esi-
opetuksen päättymisen jälkeen (31.5.), perheen tulee hakea kokopäiväistä palveluseteliä sähköi-
sen asioinnin kautta. Oikeus palveluseteliin päättyy oppivelvollisuuden alkamista edeltävään ar-
kipäivään.
Muutoksenhaku varhaiskasvatusoikeutta ja varhaiskasvatukseen ottamista koske- vaan päätökseen
Lapsen varhaiskasvatukseen ottamista koskevaan varhaiskasvatuslain 18 §:ssä tarkoitettuun
päätökseen sekä 12 §:ssä tarkoitettua oikeuden laajuutta koskevaan päätökseen saa vaatia oi-
kaisua Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunnan ja sivistyslautakunnan yksilöasiain jaostolta.
Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja asia on käsitel-
tävä kiireellisenä. Oikaisuvaatimukseen sovelletaan muutoin mitä hallintolaissa (434/2003) sää-
detään.
Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa 6 §:ssä tarkoitettua järjestämisvelvollisuutta, 12
§:ssä tarkoitettua oikeuden laajuutta, 13 §:ssä tarkoitettua vuorohoidon järjestämistä ja 15 §:ssä
säädettyä oikeutta koskevin osin hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallin-
tolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus
myöntää valitusluvan.
27
14. PALVELUSETELIN ARVO JA PALVELUIDEN HINNOITTELU
Palvelusetelin enimmäisarvon määrittäminen Jyväskylässä
Varhaiskasvatuksen palvelusetelin hoitoaikaperusteisen maksujärjestelmän mukaiset enim-
mäisarvot päättää Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunta. Kaupungilla on mahdollisuus rajata
vuosittain myönnettävien palvelusetelien määrää talousarvion puitteissa. Palvelusetelin arvon
ohjeellisena tarkistusperiaatteena käytetään palkkatason kehityksestä ja
kuluttajahintaindeksistä yhdistettyä indeksiä. Indeksi muodostuu siten, että ansiotason vaikutus
on 70 % ja kuluttajahintaindeksin vaikutus 30 %. Laskennassa käytetään viimeisimpiä käytössä
olevia tilastokeskuksen indeksejä. Palvelusetelin arvon indeksitarkistus tehdään saman aikai-
sesti valtakunnallisten asiakasmaksujen indeksitarkistuksen kanssa 1.8. alkaen parillisina vuo-
sina.
Jos varhaiskasvatuksen asiakasmaksujärjestelmään tai palveluntarpeisiin tehdään muutoksia,
jotka voivat vaikuttaa palvelusetelin arvoon, palveluntuottajia tiedotetaan ja osallistetaan asian
vaatimalla tavalla. Keskustelu palvelusetelin arvoon liittyvistä asioista voidaan käydä myös pal-
veluntuottajien aloitteesta.
Esiopetukseen liittyvän varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvon määräytyminen
Esiopetus ei kuulu palvelusetelilainsäädännön piiriin. Oppivelvollisuutta edeltävä esiopetus on pe-
rusopetuslain mukaista toimintaa. Sivistyksen toimialajohtaja päättää lukuvuoden alkamis- ja
päättymispäivämääristä. Mikäli palveluntuottaja on hyväksytty esiopetuksen järjestäjäksi, kau-
punki ostaa esiopetuksen ostopalveluna. Ostopalvelun hinnan päättää sivistyslautakunta. Esiope-
tuskorvaus maksetaan koko esiopetuksen lukuvuoden ajalta, joka päättyy 31.5. Esiopetus on asi-
akkaalle aina maksutonta eikä palveluntuottaja voi laskuttaa sitä asiakkaalta. Esiopetukseen liit-
tyvä varhaiskasvatus on palvelusetelilainsäädännön piiriin kuuluvaa toimintaa, johon sovelletaan
varhaiskasvatuksen palvelusetelin perusteita.
Jos lapsi on ollut yksityisessä päiväkodissa varhaiskasvatuksessa 31.7. saakka ja jatkaa sa-
massa yksikössä esiopetuksessa ja esiopetusta täydentävässä varhaiskasvatuksessa, makse-
taan esiopetuksen ostopalvelun palveluseteli sekä esiopetusta täydentävä palveluseteli palvelun-
tuottajalle 1.8. alkaen.
Kasvun ja oppimisen tuki / korotettu palveluseteli
Kun palveluntuottaja ja vanhemmat yhdessä toteavat lapsen tuen tarpeen, tuen suunnittelu ja to-
teuttaminen aloitetaan. Tarvittaessa kutsutaan koolle monialainen työryhmä. Sovitut tukitoimet
kirjataan lapsen varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen suunnitelmaan. Vieras- ja monikieliselle
lapselle laaditaan tarvittaessa S 2 -opetussuunnitelma. Pedagogisessa suunnitelmassa kuva-
taan, miten yksittäisten lasten suunnitelmat toteutuvat päiväkodin arjessa.
Jos palveluntuottaja arvioi tukitoimet tehostetun tai erityisen tuen tukitoimiksi, voi palveluntuottaja
kutsua palveluohjaus- ja kehittämisyksikön varhaiserityiskasvatuksen suunnittelijan yksikköön ha-
vainnointi- ja arviointikäynnille. Suunnittelija tutustuu yksikön käytäntöihin ja yleisen tuen toiminta-
tapoihin, lapsen vasuun ja siihen kirjattuihin tukitoimiin. Palveluntuottajan kanssa sovitaan palve-
lusetelin kertoimesta tukitoimien perusteella.
Lapsen huoltajien kanssa keskustellaan korotetun palvelusetelin perusteista, korotetun palvelu-
setelin kertoimesta ja voimassaoloajasta. Korotetun palvelusetelin lomakkeeseen liitetään va-
28
susta tai esiopetussuunnitelmasta kopio siitä osiosta, jossa tukitoimet kuvataan. Lomake liittei-
neen liitetään palvelusopimukseen ja yksi kopio toimitetaan palveluohjaus- ja kehittämisyksikköön
arkistoitavaksi varhaiskasvatuksen tietojärjestelmään.
Pääsääntöisesti korotettu palveluseteli on voimassa sen kuukauden alusta, jolloin palvelusetelin
kerroin on määritelty, kuluvan toimintakauden loppuun. Tukitoimien muuttuessa palvelusetelin ker-
rointa voidaan tarkistaa uuden havainnointi- ja arviointikäynnin perusteella.
Edellytyksenä korotetun palvelusetelin myöntämiselle on, että yksikkö sitoutuu toteuttamaan lap-
sen tarvitsemat tukitoimet. Palvelusetelin määrittelyssä käytetään tukitoimikertoimia 1,25, 1.50,
1.75 ja 2. Korotettu palveluseteli voidaan määritellä myös silloin, kun palveluntuottaja sitoutuu to-
teuttamaan vieras- ja monikielisen lapsen tuen ja suomi toisena kielenä –opetuksen Jyväskylän
varhaiskasvatuksen ohjeiden mukaisesti.
Palveluntuottajan määrittämä palvelun hinta ja asiakkaan omavastuuosuus
Asiakas maksaa palveluntuottajalle omavastuuosuuden, jonka suuruus on palveluntuottajan var-
haiskasvatuspaikan kokonaishinnan ja palvelusetelin arvon välinen erotus (= laskennallinen kun-
nallinen asiakasmaksu + palveluntuottajan mahdollinen yksikkökohtainen lisähinta). Palveluntuot-
tajan tulee ilmoittaa yksikkökohtainen lisähinta yksityisten palveluntuottajien rekisterissä ja se kir-
jataan myös palvelusopimukseen. Palveluntuottajan tulee selvittää asiakkaalle kuinka myönnetyn
palvelusetelin arvo ja palvelun kokonaishinta vaikuttavat asiakkaalta perittävään maksun suuruu-
teen.
Lapsikohtaisen palvelusetelin arvon määrittäminen
Palvelusetelin arvo määräytyy palvelusetelin enimmäisarvon ja laskennallisen kunnallisen asia-
kasmaksun perusteella. Arvoon vaikuttavat lapsen ikä, palvelusopimuksessa sovittu palvelun-
tarve, perheen koko sekä asiakasmaksua määriteltäessä huomioitavat tulot. Perheen kokona ote-
taan huomioon yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt
sekä heidän kanssaan samassa taloudessa asuvat molempien alaikäiset lapset.
Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa käytettävä sisaralennus koskee myös palveluseteliä. Sisara-
lennus koskee lisäksi perheitä, joissa toinen sisarus on kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Si-
saralennus ei kuitenkaan koske perheitä, joissa toinen sisarus on varhaiskasvatuksessa yksityi-
sen hoidon tuella.
Lapsen aloittaessa tai lopettaessa varhaiskasvatuksen kesken kuukauden palvelusetelin arvo
määräytyy kyseisen kuukauden käytettyjen varhaiskasvatuspäivien mukaan. Arvon laskentape-
rusteena käytetään kyseisen kalenterikuukauden päivien lukumäärää.
Palvelusetelin arvoa on korotettava korkeammaksi, jos asiakkaan tai hänen perheensä toimeen-
tulo tai asiakkaan lakisääteinen elatusvelvollisuus muutoin vaarantuu, taikka se on tarpeen muut
huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. Palvelusetelin arvon määräytymisessä ja muuttami-
sesta käytetään samaa ohjeistusta kuin Jyväskylän kaupungin kunnallisen varhaiskasvatuksen
asiakasmaksujen kohdalla.Yksityisen varhaiskasvatuksen voimassaolevat palvelusetelien arvot
löytyvät varhaiskasvatuksen verkkosivuilta kohdasta Yksityinen varhaiskasvatus.
29
15. PALVELUNTUOTTAJAN VALITSEMINEN JA PALVELUSETE- LIN HAKEMINEN
Palveluntuottajan valitseminen ja palvelusopimus
Perhe valitsee palveluntuottajaksi hyväksytyn yksityisen päiväkodin, perhepäivähoitajan, ryhmä-
perhepäiväkodin tai kerhon ja ottaa suoraan yhteyttä kyseiseen yksikköön. Luettelo Jyväskylän
kaupungin hyväksymistä yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottajista hintoineen ja yhteys-
tietoineen on Jyväskylän kaupungin verkkosivuilla.
Huoltajat sopivat valitsemansa palveluntuottajan kanssa palvelun järjestämisestä tekemällä pal-
velusopimuksen, jonka sisältö on Jyväskylän kaupungin palvelusopimuksen mukainen. Palvelu-
sopimusta tehtäessä on huomioitava erityisesti
sopimusosapuolet
palvelun tarve eli kuukauden sovittujen tuntien määrittely
palvelun kokonaishinta ja mahdolliset muutokset loma-aikojen, lapsen sairastamisen ja van-
hempien itse järjestämän varahoidon osalta
varahoitojärjestelyt yksikön ollessa suljettuna
sopimuksen irtisanomisaika ja perusteet (irtisanomisaika on oltava kohtuullinen). Palvelun
tuottajalla on oikeus periä asiakkaalta kohtuullinen omavastuuosuus palvelusopimuksessa
sovittujen irtisanomissääntöjen mukaan.
Voimassa oleva palvelusopimusmalli löytyy Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuksen verkkosi-
vuilta sekä yksityisten palveluntuottajien kotisivuilta.
Perheen ja palveluntuottajan väliseen sopimussuhteeseen sovelletaan kuluttajaoikeuden ja sopi-
musoikeuden säännöksiä ja oikeusperiaatteita.
Jyväskylän kaupungilla on oikeus tarvittaessa saada nähtäväksi asiakkaan ja palveluntuottajan
välinen palvelusopimus.
Lapsikohtaisen palvelusetelin hakeminen
Lapsen huoltaja hakee palveluseteliä Jyväskylän kaupungilta ennen varhaiskasvatuksen alka-
mista. Hakemus tehdään varhaiskasvatuspalvelujen nettisivuilla sähköisen asioinnin kautta.
Palveluseteli myönnetään vähintään kuukauden kestävään varhaiskasvatuksen tarpeeseen ja
sitä ei voi hakea takautuvasti. Kaupunki maksaa palvelusetelin palveluntuottajalle. Palveluseteli
sulkee pois kunnallisen varhaiskasvatuspaikan, Kelan kotihoidontuen sekä yksityisen hoidon
tuen.
Palveluohjaus- ja kehittämisyksikössä palvelukoordinaattori tekee päätöksen varhaiskasvatuspai-
kan myöntämisestä ja siitä, että perheen suostumuksella lapsen varhaiskasvatus järjestetään pal-
velusetelillä yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Samalla päätöksellä myönnetään oikeus palvelu-
seteliin. Huoltajille lähetetään sähköinen päätös. Palveluseteli maksetaan suoraan yksityiselle
päiväkodille, ryhmäperhepäivähoitokodille ja perhepäivähoitajalle.
Päätös on toistaiseksi voimassa oleva, jos huoltajilla on jatkuvat työsuhteet. Päätös on kuitenkin
voimassa enintään siihen asti, kun lapsi siirtyy oppivelvollisena perusopetukseen.
Päätöksen palvelusetelin arvosta tekee varhaiskasvatuksen asiakasmaksusihteeri, jonne huol-
tajat toimittavat tarvittavat tulo- ja /tai opiskelutodistuksensa sekä muut tarvittavat selvitykset
30
sähköisen asioinnin kautta.
Tuloselvitykset on toimitettava viimeistään varhaiskasvatuksen alkaessa. Asiakasmaksusihteeri
lähettää huoltajille sähköisen päätöksen, jossa näkyvät myönnetyn palvelusetelin arvo ja lasken-
nallinen kunnallinen asiakasmaksu.
Kerhotoiminnassa palvelusetelin arvo on tasasuuruinen ja perheen tuloista riippumaton.
Päätös voidaan tehdä määräaikaisena, mikäli tarvitaan lisäselvityksiä tulotietoihin. Viranomaisten
oikeuteen saada tulosidonnaisen palvelusetelin arvon määräämistä varten tarpeellisia tietoja ja
selvityksiä sovelletaan, mitä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 17 §:ssä sääde-
tään viranomaisten oikeudesta saada tietoja asiakasmaksuja määrättäessä.
Kaupunki maksaa palvelusetelin palveluntuottajalle. Palveluntuottaja perii asiakkaalta omavas-
tuuosuuden, joka muodostuu laskennallisesta kunnallisesta asiakasmaksusta sekä palveluntuot-
tajan mahdollisesti perimästä lisämaksusta.
Palvelusetelin arvoa määrättäessä ei oteta huomioon palveluja, jotka asiakas ostaa oma-aloittei-
sesti palveluntuottajalta. Lisäpalvelun on oltava vapaaehtoista, eikä se saa syrjiä asiakkaita tai
asettaa heitä eriarvoiseen asemaan.
Palvelusetelin tarkistaminen
Palvelusetelin arvo tarkistetaan kun
perheen koko tai perhesuhteet muuttuvat
lapsen sovittu palveluntarve muuttuu
perheen tulot muuttuvat oleellisesti (+/- 10 %)
lainsäädäntö tai kunnan päätökset muuttuvat
lapsi täyttää kolme vuotta
o Päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa palvelusetelin arvo muuttuu seuraavan
kuukauden alusta, kun lapsi on täyttänyt kolme vuotta lukuun ottamatta kuukauden
ensimmäisenä päivän syntyneitä. Palveluntuottajan tulee ilmoittaa näistä muutoksista
Talousyksikköön. Palveluntuottaja ja perhe saavat automaattisesti uuden päätöksen
palvelusetelin arvosta.
Perheen tulee ilmoittaa muuttuneesta tilanteesta välittömästi palveluntuottajalle sekä Palveluoh-
jaus- ja kehittämisyksikköön. Tulotietojen muutokset tulee ilmoittaa välittömästi Talousyksikköön.
Myös palveluntuottajalla on velvollisuus ilmoittaa tietoonsa saamat muutokset. Palveluntarpeen
muuttuessa palveluseteli määritellään uudelleen seuraavan kuukauden tai kuluvan kuukauden
alusta. Jos palveluntarve muuttuu kesken kuukauden, perheelle tehdään kaksi erillistä palvelu-
setelipäätöstä: kuluvalle kuukaudelle tehdään kahden eri palveluntarpeen mukainen keskiarvo-
päätös ja seuraavan kuukauden alusta uuden palveluntarpeen mukainen päätös. Tulojen muuttu-
essa kesken kuukauden, palvelusetelin arvo määritetään seuraavan kuukauden alusta alkaen.
Mikäli palvelusetelin arvo on perustunut perheen antamiin virheellisiin tietoihin tai tietojen anta-
matta jättämiseen, arvopäätös voidaan oikaista enintään vuoden ajalta. Puuttuvien tulotietojen
perusteella määritetyn palvelusetelin arvoa ei muuteta takautuvasti, vaan toimitetut tuloselvitykset
huomioidaan seuraavan kuukauden alusta alkaen. Palveluntuottaja sitoutuu ottamaan huomioon
asiakkaalta perittävässä omavastuuosuudessa myös takautuvasti palvelusetelin arvoon tehdyt
muutokset.
Palvelusetelin arvon muuttuessa takautuvasti, palveluntuottajalle maksetaan liian vähän maksettu
palveluseteliosuus tai palveluntuottajalta peritään liikaa maksettu palveluseteliosuus kuluvan tai
31
seuraavan kuukauden palvelusetelimaksatuksessa.
Tulojen tarkistaminen
Kaikkien perheiden tulot tarkistetaan vähintään joka toinen vuosi uutta toimintakautta varten.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ilmoituksen perusteella indeksillä tarkistetut varhaiskasvatuksen
asiakasmaksut tulevat voimaan joka toinen vuosi uuden toimintakauden alkaessa.
Palvelusetelin voimassaolo, päättyminen tai irtisanominen
Palveluseteli maksetaan palveluntuottajalle kahdeltatoista kuukaudelta vuodessa, mikäli lapsen
varhaiskasvatus jatkuu yhtäjaksoisesti. Palvelusetelin voimassaolo päättyy lapsen viimeiseen to-
delliseen läsnäolopäivään. Perheellä ja palveluntuottajalla on velvollisuus ilmoittaa viipymättä
asiakassuhteen päättymisestä Palveluohjaus- ja kehittämisyksikköön. Asiakassuhteen päätty-
essä palveluntuottajalle maksetaan palvelusetelin arvo lapsen viimeiseen todelliseen läsnäolopäi-
vään. Palveluntuottaja voi periä asiakkaalta palvelusopimuksessa sovitulta irtisanomisajalta aino-
astaan palvelusopimuksessa sovitun asiakasmaksun.
Mikäli palveluntuottaja irtisanoo asiakkaan palvelusopimuksen, kaupungilla on oikeus saada sel-
vitys irtisanomisen perusteesta.
Jos lapsi aloittaa tai lopettaa varhaiskasvatuksen kesken kuukauden, kuukauden alun tai lopun
päivät vähentävät kuukauden sovittua tuntimäärää. Esim. jos palvelun tarve on 84 h /kk ja lapsi
aloittaa varhaiskasvatuksessa 15.1, perheellä on käytettävissä 15.- 31.1. välisenä aikana 52 tun-
tia (84:21 = 4 h / pvä, 4 h x 13 = 52 h).
Jos perhe muuttaa toiseen kuntaan kuunvaihteessa taikka kesken kuukauden, mutta lapsen yksi-
tyinen varhaiskasvatuspaikka säilyy samana, perheen tulee tehdä uuteen kuntaan palveluseteli-
hakemus. Uusi kunta myöntää palvelusetelin siitä alkaen, kun perheen kotikuntatieto on päivitty-
nyt Väestörekisterikeskukseen.
Varhaiskasvatuspaikan vaihto
Perhe tekee Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuksen verkkosivuilla sähköisen asioinnin kautta
siirtohakemuksen toiseen yksityiseen tai kunnalliseen varhaiskasvatuspaikkaan. Mikäli lapsi vaih-
taa toiseen yksityiseen yksikköön, tulee tehdä myös uusi palvelusetelihakemus.
Palvelusetelin maksaminen yksikön sulkuaikoina / varahoidon järjestäminen
Palveluseteli myönnetään jokaiselle kuukaudelle, jonka lapsi on asiakassuhteessa palveluntuotta-
jaan. Kaupunki suosittelee, että palveluntuottaja perii asiakasmaksut enintään 11 kuukaudelta
vuodessa, jolloin tulee huomioiduksi lapsen loma-aikojen poissaolot. Lisäksi suositus on olla peri-
mättä asiakasmaksua siltä ajalta, kun yksikkö on suljettuna. Mikäli lapsi tarvitsee varhaiskasva-
tusta yksityisen varhaiskasvatuspaikan ollessa suljettuna, palveluntuottaja sitoutuu järjestämään
varahoidon esimerkiksi yhteistyössä muiden yksityisten palveluntuottajien kanssa.
Mikäli lapsi tarvitsee varhaiskasvatusta 12 kuukautta vuodessa, palveluntuottaja voi periä asia-
kasmaksun koko vuodelta. Varhaiskasvatusta tulee olla saatavana tarvetta vastaavasti ympäri-
vuotisesti, mikä tarkoittaa palveluntuottajan oman toiminnan lisäksi varahoidon järjestämistä asi-
akkaiden tarpeen mukaisesti. Jos palveluntuottaja ei järjestä varahoitoa eikä hyvitä asiakasmak-
sua, kaupunki voi evätä palvelusetelin maksamisen kyseiseltä ajalta.
32
Palvelusetelin arvon määrittäminen vanhempien yhteishuoltajuudessa
Kun vanhemmat ovat sopineet yhteishuoltajuudesta ja lapselle järjestetään varhaiskasvatusta
vain yhdessä kunnassa, palvelusetelin suuruus määritellään sen perheen tulojen perusteella,
jonka luona lapsella on väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalve-
luista annetun lain (661/2009) mukainen asuinpaikka. Jos lapsi käyttää varhaiskasvatuspalvelua
vain ns. etähuoltajan viikoilla, palvelusetelin arvo määräytyy hänen perheensä rakenteella ja tu-
loilla.
Jos lapselle järjestetään varhaiskasvatusta kahden kunnan alueella, on maksu määrättävä erik-
seen molemmissa kunnissa. Erikseen määrättävät maksut eivät saa yhteensä ylittää korkeinta
hoitomaksua.
Muutoksenhaku palvelusetelin arvosta tehtyyn päätökseen Tulosidonnaisen palvelusetelin arvoa tai palvelusetelin arvon korottamista koskevaan päätökseen
voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella. Päätökseen tyytymätön asiakas voi ensin ottaa yh-
teyttä päätöksentekijään päätöksen tarkistamiseksi. Päätökseen tyytymätön asiakas voi tehdä 30
päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista kirjallisen oikaisuvaatimuksen perusturvalautakun-
nan ja sivistyslautakunnan yksilöasiainjaostolle. Oikaisuvaatimuksen tekemistä koskevien ohjei-
den antamisesta säädetään hallintolain (434/2003) 46 §:ssä.
Päätös tulosidonnaisen palvelusetelin arvosta tai palvelusetelin arvon korottamista koskevasta
päätöksestä ja yksilöasiainjaoston oikaisuvaatimuksen johdosta antama päätös voidaan toimittaa
asiakkaalle tiedoksi kirjeellä postitse. Tiedoksisaannin katsotaan tällöin tapahtuneen, jollei muuta
näytetä, seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös asiakkaan ilmoittamalla osoitteella varustettuna
on annettu postin kuljetettavaksi. Muilta osin noudatettavasta menettelystä säädetään hallinto-
laissa. Oikaisuvaatimuksen päätökseen voi hakea muutosta valittamalla.
Yksilöasiainjaoston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta valit-
tamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitus voi-
daan antaa myös toimielimelle, jonka on toimitettava se oman lausuntonsa ohella hallinto-oikeu-
delle.
Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
16. PALVELUSETELIN MYÖNTÄJÄN RIIPPUMATTOMUUS
Jyväskylän kaupungin puolesta toimintaa valvova tai palvelusetelin myöntämisestä päättävä vi-
ranomainen ei voi olla työ-, toimeksianto- tai virkasuhteessa palvelusetelipalveluita tuottavalla
palveluntuottajalla. Palvelusetelin myöntäneellä henkilöllä ei myöskään saa olla omistusta, eikä
hän saa käyttää merkittävää päätösvaltaa palveluntuottajassa tai palvelun tuottajan kanssa sa-
maan konserniin kuuluvassa yhteisössä. Omistusrajoitus ei koske palveluntuottajaa, jonka osak-
keilla käydään kauppaa arvopaperipörssissä.
17. PALVELUN LAADUN SEURANTA JA RAPORTOINTI
Jyväskylän kaupunki voi tehdä palveluiden tuottajien asiakkaille laatukyselyitä ja kyselyiden tulok-
set ovat myös palveluiden tuottajien hyödynnettävissä. Laatukyselyistä tiedotetaan etukäteen ja
ne suoritetaan yhdessä palveluntuottajien kanssa. Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen laadun
seuranta ja valvonta on suunnitelmallista ja säännöllistä. Palveluntuottajien ohjaus, neuvonta,
33
seuranta ja valvonta toteutetaan käytössä olevan valvontasuunnitelman mukaisesti.
18. PALVELUJEN KÄYTÖN SEURANTA
Palveluntuottajan tulee seurata päiväkohtaisesti lasten ja henkilökunnan läsnäoloja sekä lainmu-
kaisen suhdeluvun toteutumista. Läsnäololuettelot tulee säilyttää 10 vuotta ja tarvittaessa palve-
luntuottajan on esitettävä kaupungille kirjallinen selvitys pyydettyjen ajanjaksojen läsnäoloista.
Kelan yksityisen hoidon tuella hoidossa olevat ja ulkokuntalaiset lapset tulee pyydettäessä ilmoit-
taa Palveluohjaus- ja kehittämisyksikköön.
19. PALVELUSETELIN MAKSATUS SATELLIITTI-JÄRJESTEL- MÄSSÄ
Jyväskylässä palvelusetelimaksatus palveluntuottajille tapahtuu Effica Satelliitti-järjestelmässä.
Järjestelmään on tallennettu palveluntuottajien pankkitilitiedot. Palveluntuottaja on velvollinen
ilmoittamaan muutoksista.
Kun asiakas hakee palveluseteliä sähköisen asioinnin kautta, hakemustiedot tallentuvat varhais-
kasvatuksen Effica-tietojärjestelmään. Palveluntuottaja näkee oman yksikön hakijat ja voi tehdä
paikkatarjouksen hakijalle, joka hakee ensisijaisesti kyseiseen yksikköön, tai joiden kanssa pai-
kasta on jo sovittu. Palvelukoordinaattori tekee päätöksen oikeudesta palveluseteliin ja asiakas-
maksusihteeri tekee päätöksen palvelusetelin arvosta asiakkaan toimitettua tuloselvitykset. Pal-
veluntuottaja tulee seurata Satelliitin sijoituslistaa ja ohjata tarvittaessa huoltajia tekemään palve-
lusetelihakemus, mikäli sijoitustieto puuttuu.
Asiakasmaksusihteeri ajaa kuluvan kuukauden lopullisen palvelusetelilaskennan viimeistään kuu-
kauden 26. päivä. Palvelusetelilista on tämän jälkeen palveluntuottajan tarkistettavissa Satelliitti-
järjestelmässä. Asiakasmaksusihteeri ajaa pankkitiedoston kuukauden ensimmäisenä työpäi-
vänä, jonka jälkeen edellisen kuukauden palvelusetelilaskenta lukkiutuu. Kirjanpitotiedosto muo-
dostuu samanaikaisesti pankkitiedoston kanssa SAP-järjestelmää varten. Yksityisistä varhaiskas-
vatuspalveluista vastaava palvelukoordinaattori hyväksyy pankkitiedoston.
Talouskeskus siirtää maksatusaineiston pankkiin maksettavaksi palveluntuottajille eräpäivänä,
joka on kuukauden 9. päivä tai sen jälkeinen ensimmäinen arkipäivä.
20. TIETOJÄRJESTELMÄT
Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuksessa on käytössä Effica – asiakastietojärjestelmä, johon
on tallennettu varhaiskasvatuksen asiakkaana olevien tai siihen hakevien lasten sekä heidän
huoltajiensa asiakastiedot ja jolla ylläpidetään varhaiskasvatuksen asiakasrekisteriä. Järjestel-
mää hyödynnetään myös palveluseteliprosessissa, joka hoidetaan kokonaan sähköisesti. Kau-
pungilla on vastuu tietojärjestelmän ylläpidosta, sen toimivuudesta sekä maksuliikenteestä ja sen
sujuvuudesta. Kaupunki vastaa lisäksi muodostuvasta asiakasrekisteristä ja asiakastietojärjestel-
män kustannuksista. Palveluntuottajilta peritään Satelliitti-järjestelmän käyttömaksu.
Jyväskylän kaupunki edellyttää palveluntuottajilta sähköisen Effica - satelliitti maksatusjärjestel-
män käyttöä. Palveluntuottaja nimeää yksiköistään vastuuhenkilöt, joilla on oikeus käyttää Effica-
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
Sisäinen tarkastus
Tietosuojavastaava
OHJE
Henkilötiedon
käsittelyohje
34
satelliittia ja hakee näille henkilöille henkilökohtaiset käyttäjätunnukset. Palveluntuottajan ni-
meämät vastuuhenkilöt ovat velvollisia seuraamaan Effica - satelliitissa oman yksikön lasten sijoi-
tus- ja palvelusetelilistojen ajantasaisuutta ja oikeellisuutta. Näin ollen jokaisella palveluntuotta-
jalla tulee olla käytössä tietokone. Kaupunki sitoutuu perehdyttämään palveluntuottajat järjestel-
män käyttöön. Palveluntuottajat sitoutuvat maksamaan Effica - satelliitti maksatusjärjestelmän
käyttökustannukset Jyväskylän kaupungin päätösten mukaisesti.
Effica-satelliitti käyttöoikeudet poistetaan, jos yksityinen perhepäivähoitaja lopettaa toiminnan, yk-
sityisen päiväkodin työntekijän työsuhde päättyy tai jos työntekijä on poissa yli 3 kk pidemmän
ajan (esim. vanhempainvapaa, opintovapaa, vuorotteluvapaa). Palveluntuottaja tai yksikön vas-
tuuhenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan käyttöoikeuksien poistamisesta Palveluohjaus-
ja kehittämisyksikköön. Jos käyttäjätunnukset avataan uudelleen, haetaan käyttäjätunnus uudel-
leen täyttämällä käyttäjätunnushakemus. Palveluntuottajat ja palveluntuottajan nimeämät käyttä-
jät sitoutuvat noudattamaan Jyväskylän kaupungin henkilötiedon käsittelyohjetta käsitellessään
Jyväskylän varhaiskasvatuksen asiakasrekisteriä.
PALVELURAHAN MAKSAMINEN YKSITYISEN PERHEPÄIVÄHOITAJAN OMISTA LAPSISTA
Yksityisessä perhepäivähoidossa olevista palveluntuottajan omista lapsista maksetaan yksityisen
varhaiskasvatuksen palvelurahaa Jyväskylän kaupungin päättämän summan mukaisesti huomioi-
matta laskennallista asiakasmaksua seuraavin edellytyksin:
Yksityinen perhepäivähoitaja kuuluu ennakkoperintärekisteriin ja hänellä on y-tunnus
Jyväskylän kaupunki on hyväksynyt yksityisen perhepäivähoitajan yksityisen varhaiskas-
vatuksen palvelusetelipalvelun tuottajaksi.
Palveluraha myönnetään yksityisen perhepäivähoitajan omalle, alle esiopetusikäiselle lap-
selle, jolla on varhaiskasvatuslain mukaan oikeus varhaiskasvatukseen. Palvelurahan
maksaminen päättyy 31.7. sinä vuonna, kun lapsi täyttää 6 vuotta tai esiopetus alkaa.
Yksityisellä perhepäivähoitajalla on oikeus oman lapsen palvelurahaan, jos ryhmässä on
vähintään yksi perheen ulkopuolinen jyväskyläläinen, alle esiopetusikäinen lapsi, jolle on
myönnetty palveluseteli.
Yksityisen perhepäivähoitajan omasta lapsesta ei makseta kotihoidontukea, yksityisen
hoidon tukea tai palveluseteliä. Perheen kaikille lapsille on valittava sama tukijärjestelmä
(Kelan maksamat tuet tai palveluraha). Palveluraha voidaan myöntää myös muissa tilan-
teissa harkinnanvaraisesti asiantuntijalausunnon perusteella.
Palvelurahaa omista lapsista ei makseta samanaikaisesti äitiys- tai vanhempainrahan
kanssa
Palvelurahan edellytyksenä on, että perheen kaikki lapset hoidetaan kotona eli palvelura-
han maksaminen sulkee pois kaikki kunnalliset ja yksityiset varhaiskasvatuspalvelut.
Harkintaa voidaan käyttää hoitajan oman esiopetusikäisen lapsen kohdalla, jos välimatka
kodin ja esiopetuspaikan välillä ei oikeuta kaupungin järjestämään kuljetukseen, mutta on
kuitenkin liian pitkä tai vaarallinen lapsen yksin kuljettavaksi. Myös perhepäivähoitajan
työn luonteesta tai perheen tilanteesta johtuen oman lapsen päivittäinen kuljettaminen ei
aina onnistu.
Yksityinen perhepäivähoitaja voi hakea omalle lapselle kunnallista varhaiskasvatuspaik-
kaa, mutta ei voi saada samanaikaisesti palvelurahaa perheen muista lapsista, jotka hoi-
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
Sisäinen tarkastus
Tietosuojavastaava
OHJE
Henkilötiedon
käsittelyohje
35
detaan kotona
Jyväskylän kaupungilla on mahdollisuus rajata vuosittain myönnettävän palvelurahan määrää
talousarvion puitteissa.
Palvelurahan hakeminen ja maksaminen
Palveluraha haetaan palveluohjaus- ja kehittämisyksiköstä sähköisesti. Maksaminen tapahtuu
kerran kuukaudessa. Palveluraha on veronalaista etuutta, joten kaupunki perii maksettavasta pal-
velurahasta ennakonpidätyksen. Palvelurahasta ei makseta työnantajamaksuja.
Palvelurahan maksaminen myös omista lapsista päättyy ulkopuolisen lapsen viimeiseen läsnä-
olopäivään. Jos maksatuskausi katkeaa kesken kuukauden, maksu määräytyy kalenteripäivien
mukaan. Perhepäivähoitaja on ilmoitusvelvollinen kaikista muutoksista, jotka vaikuttavat palvelu-
rahan maksamiseen. Palvelurahaa ei voi hakea takautuvasti.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
Sisäinen tarkastus
Tietosuojavastaava
OHJE
Henkilötiedon
käsittelyohje
36
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN
HENKILÖTIEDON KÄSITTELYOHJE
(Yleinen mallipohja ohjeeksi henkilötiedon käsittelyyn)
DOKUMENTTIHISTORIA
Muokattu Toimenpiteet Muokkaaja
26.1.2018 Ensimmäinen versio Liina Kuusela
I
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
Sisäinen tarkastus
Tietosuojavastaava
OHJE
Henkilötiedon
käsittelyohje
37
KÄYTTÖTARKOITUS
Tämä dokumentti on Jyväskylän kaupungin yleinen henkilötiedon käsittelyohje. Tä-
män dokumentin pohjalta toimialue/palvelualue/yksikkö voi luoda tarkemmat ohjeet
omaan toimintaan liittyvän henkilötiedon käsittelystä.
SISÄLLYSLUETTELO
1. TOIMITTAJAN VASTUU HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYSTÄ ......................................... 1
2. KESKEISET KÄSITTEET ...................................................................................................... 1
Henkilötieto .......................................................................................................................... 1
Rekisteri .............................................................................................................................. 1
Käsittely ............................................................................................................................... 1
Tietoturva ............................................................................................................................ 2
Tietosuoja ............................................................................................................................ 2
Tietojen luokitus ................................................................................................................... 2
3. TIETOSUOJAN ORGANISOINTI JA VASTUUT ................................................................... 3
Tuottajan esimiehen tehtävät ja vastuu ................................................................................ 3
4. YLEISET TIETOTURVAOHJEET .......................................................................................... 4
Salassapito ja vaitiolovelvollisuus ........................................................................................ 4
Käyttäjätunnukset ja salasanat ............................................................................................ 4
Työpisteen ja työaseman turvallisuus .................................................................................. 4
Muu käyttäytyminen ............................................................................................................. 4
Tietosuojaloukkauksesta ilmoittaminen ................................................................................ 5
5. VÄÄRINKÄYTÖSTEN SEURAAMUKSET ............................................................................ 5
II
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
Sisäinen tarkastus
Tietosuojavastaava
OHJE
Henkilötiedon käsittelyohje
16.2.2018
38
16.2.2018
1. TOIMITTAJAN VASTUU HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYSTÄ
Toimittaja noudattaa joko rekisterinpitäjänä tai henkilötiedon käsittelijänä kulloinkin
voimassa olevan henkilötietolainsäädännön edellyttämiä velvoitteita. Toimittaja
vastaa siitä, että palvelu on kulloinkin voimassa olevan henkilötietolainsäädännön
mukainen, ottaen erityisesti huomioon tietojärjestelmien oletusarvoisen ja sisään-
rakennetun tietosuojan.
Toimittaja huolehtii käsittelemiensä tietojen asianmukaisesta suojauksesta var-
mistaakseen tilaajan aineiston luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden.
Lisäksi toimittaja sitoutuu noudattamaan henkilötietojen käsittelyssä tässä
dokumentissa annettuja Jyväskylän kaupungin ohjeita.
2. KESKEISET KÄSITTEET
Henkilötieto
Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luon-
nolliseen henkilöön, jäljempänä ’rekisteröity’, liittyviä tietoja; tunnistettavissa ole-
vana pidetään luonnollista henkilöä, joka voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa
erityisesti tunnistetietojen, kuten nimen, henkilötunnuksen, sijaintitiedon, verkkotun-
nistetietojen taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologi-
sen, geneettisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurillisen tai sosiaalisen tekijän pe-
rusteella (Yleinen tietosuoja-asetus)
Rekisteri
Rekisterillä tarkoitetaan mitä tahansa jäsenneltyä henkilötietoja sisältävää tieto-
joukkoa, josta tiedot ovat saatavilla tietyin perustein, oli tietojoukko sitten keski-
tetty, hajautettu tai toiminnallisin tai maantieteellisin perustein jaettu (Yleinen tie-
tosuoja-asetus)
Käsittely
Käsittelyllä tarkoitetaan toimintoa tai toimintoja, joita kohdistetaan henkilötietoihin tai
henkilötietoja sisältäviin tietojoukkoihin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen
tai manuaalisesti, kuten tietojen keräämistä, tallentamista, järjestämistä, jäsentämistä,
säilyttämistä, muokkaamista tai muuttamista, hakua, kyselyä, käyttöä, tietojen luovut-
tamista siirtämällä, levittämällä tai asettamalla ne muutoin saataville, tietojen yhteen-
sovittamista tai yhdistämistä, rajoittamista, poistamista tai tuhoamista (Yleinen tieto-
suoja-asetus).
Tietoturva
Tietoturva on tietojen, tietojärjestelmien, tiedonvälityksen ja niitä käyttävien palvelui-
den turvaamista ja suojaamista siten, että tietojen olemassaolo, oikeellisuus, käytet-
tävyys, luottamuksellisuus ja palveluiden jatkuvuus eivät vaarantuisi. Tietojen tur-
vaaminen tarkoittaa erilaisia hallinnollisia ja teknisiä ratkaisuja jossa tietojärjestel-
miin ja tietoliikenteeseen kohdistuvat uhat eivät aiheuta merkittävää riskiä. (Tsvtsto
2011, Tammisalo 2007.)
Tietosuoja
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
Sisäinen tarkastus
Tietosuojavastaava
OHJE
Henkilötiedon käsittelyohje
16.2.2018
39
Tietosuoja on tietoturvallisuuden osa-alue. Sillä tarkoitetaan henkilötietojen suojaa-
mista valtuudettomalta ja henkilöä vahingoittavalta käytöltä ja käsittelemiseltä. Ta-
voitteena on yksilön suojan ja luottamuksellisuuden säilyminen sekä yksilön oikeuk-
sien turvaaminen. Termi on juridinen ja myös tietosuojaa ohjaavat monet lait.
(Tsvtsto 2011, Tammisalo 2005 ja 2007).
Tietojen luokitus
Jyväskylän kaupunki on määritellyt tiedot kolmeen julkisuusluokkaan:
Julkinen tieto on tietoa, joka voidaan luovuttaa vapaasti kaupunkikonsernin
ulkopuolelle.
Ei-julkinen tieto on tietoa, joka on tarkoitettu vain kaupungin palvelualueen, yksikön
tai työntekijän käyttöön eli sisäiseen käyttöön. Ei-julkista tietoa ei saateta kaupunki-
konsernin ulkopuolelle, paitsi niille kaupungin ulkopuolisille työntekijöille, joilla on oi-
keus käyttää tietoja erillisen sopimuksen perusteella. Tämä asiakirja on ei- julkista
tietoa.
Salainen tieto on tietoa, jota voivat käsitellä vain ne työntekijät (tuottajan työntekijät),
jotka tarvitsevat tietoa työtehtävissään. Salaisen tiedon luovuttaminen vaatii aina tie-
tojen omistajan luvan. Esimerkiksi palvelun asiakkuus itsessään, arkaluontoiset hen-
kilötiedot, kuten terveystiedot sekä henkilön etnistä alkuperää, uskontoa tai poliittista
vakaumusta koskevat tiedot ovat salaista tietoa.
3. TIETOSUOJAN ORGANISOINTI JA VASTUUT
Tämä ohjeisto pohjautuu Jyväskylän kaupungissa hyväksyttyyn Tietoturvapolitiikkaan
ja Tietoturvastandardeihin.
Kaupunkikonsernin johto vastaa konsernitasolla tietoturvallisuuden toteutumisesta.
Konsernin johdon alaisena toimii tietoturvatyöryhmä. Tietoturvatyöryhmä vastaa
tietoturvan kehittämisestä, ohjeistamisesta, tiedottamisesta ja toteutumisen val-
vonnasta.
Jyväskylän sivistyksen toimialan rekistereiden rekisterinpitäjänä on sivistyslautakunta.
Rekisterinpidollisista tehtävistä vastaa toimialajohtaja Eino Leisimo. Jyväskylän kau-
pungin tietosuojavastaavana toimii Liina Kuusela ja sivistyksen toimialan tietosuoja-
vastaavana toimii Timo Piiparinen.
Tuottajan esimiehen tehtävät ja vastuu
* varmistua henkilöstön luotettavuudesta henkilöstöä rekrytoidessa
* mm. lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen (504/2002, 2-3§)
* perehdyttää työntekijänsä tietosuoja- ja tietoturvaohjeisiin
* huolehtia, että työntekijät saavat ajankohtaiset, päivitetyt tietosuojaohjeet
* valvoa työntekijöiden tietosuojatietoutta
* seurata toimintaa ja koulutuksiin osallistumista, tarkastaa tietoutta esim.
kehityskeskusteluissa
* toimia itse esimerkkinä tietosuojan noudattamisessa
* toimia yhteistyössä tietosuojavastaavan kanssa
* anoa tilaajan sovelluspalveluista työntekijän käyttöoikeudet tietojärjestelmiin
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
Sisäinen tarkastus
Tietosuojavastaava
OHJE
Henkilötiedon käsittelyohje
16.2.2018
40
* huolehtia siitä, että työsuhteen päätyttyä työntekijän käyttäjätunnukset laitteisiin ja
ohjelmiin lakkautetaan
4. YLEISET TIETOTURVAOHJEET
Salassapito ja vaitiolovelvollisuus
Sopimuksen aikana tai sen päätyttyä, sivullisille ei saa ilmaista työssä tietoon saatua
organisaatiota, sen toimintayksikköä, potilaita, sopimuskumppaneita tai muita yhteis-
työtahoja koskevia salassa pidettäviä tietoja. Vaitiolovelvollisuus koskee myös har-
joittelijoita, opiskelijoita, tutkijoita jne. Salassa pidettävät tiedot voivat olla nähtyjä,
kuultuja tai asiakirjoista ilmeneviä. Jo tieto asiakkuudesta on salassapidettävä.
Salassapitoa ohjaavat useat lait esim. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta
(621/1999, 23§), Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, 13§), Laki ter-
veydenhuollon ammattihenkilöstä (559/1994, 17§).
Luonnollisesti salassa pidettävien tietojen käsittely sosiaalisessa mediassa tai
suojaamattomassa sähköpostissa on kiellettyä.
Käyttäjätunnukset ja salasanat
Työntekijän käyttäjätunnukset ja salasanat ohjelmiin on tarkoitettu vain henki-
lökohtaiseen käyttöön. Tunnukset on muistettava, eikä niitä saa kirjoittaa
muistiin. Salasanat on laadittava siten, että ulkopuolisen on vaikea päätellä
salasanaa. Salasanoissa tulee käyttää isoja ja pieniä kirjaimia sekä numeroita.
Salasanaa on vaihdettava riittävän usein, vähintään 90 vuorokauden välein. Kaikki
toiminta potilasasiakirjoissa kirjautuu lokitietoihin käyttäjätunnuksen haltijan teke-
mäksi.
Työpisteen ja työaseman turvallisuus
Tuottaja ja hänen työntekijänsä ovat vastuussa oman työasemansa ja työpisteensä
turvallisuudesta. Lähtiessään työasemalta tai työpisteestä väliaikaisestikin, työnteki-
jän on kirjauduttava ulos. Myös työtila on lukittava ulkopuolisilta. Työpiste on järjes-
tettävä siten, että luottamuksellisia tietoja ei ole ulkopuolisten nähtävillä (työhuone,
työpöytä, asiakirjat, näytön sijainti jne.). Mikäli päätettä kuljetetaan mukana, on huo-
lehdittava, että ulkopuoliset (esim. perheenjäsenet) eivät pääse näkemään luotta-
muksellisia tietoja. Noudatetaan ns. puhtaan pöydän ja näytön toimintaperiaatetta.
Muu käyttäytyminen
Puhelinkeskusteluissa on varmistettava henkilön oikeellisuus ennen tietojen luo-
vuttamista (esim. kysymällä henkilötunnus, osoite). Puhelinkäyttäytymisessä on
huolehdittava myös siitä, että ulkopuoliset eivät kuule arkaluonteisia, salassa pi-
dettäviä keskusteluja (ympäristö).
Luottamuksellisten tietojen tulostamisessa, kopioinnissa ja faksin käytössä on oltava
huolellinen. Em. laitteet on sijoitettava siten, että ulkopuolisilla ei ole pääsyä tiloihin.
Tulosteet on noudettava välittömästi. Faksia voi käyttää vain pakottavissa tilanteissa.
Tällöin on varmistettava vastaanottajan oikeellisuus sekä läsnäolo tietoa siirrettäessä.
Myös tietojen hävittämisessä on noudatettava huolellisuutta ja asianmukaisia hävittä-
mistapoja (esim. silputen paperisilppurilla).
4
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
Sisäinen tarkastus
Tietosuojavastaava
OHJE
Henkilötiedon käsittelyohje
16.2.2018
41
Kaikessa toiminnassa on huolehdittava salassapidon säilymisestä.
Tietosuojaloukkauksesta ilmoittaminen
Henkilötietojen käsittelijällä on velvollisuus välittömästi ilmoittaa rekisterinpitäjälle ja /
tai rekisterinpitäjän tietosuojavastaavalle havaitsemistaan väärinkäytöksistä, tieto-
murroista tai luottamuksellisuuden vaarantumisesta.
5. VÄÄRINKÄYTÖSTEN SEURAAMUKSET
Mahdollisten tietosuojarikkeiden ilmetessä tilaaja pyytää tuottajalta kirjallisen vas-
tineen tapahtuneesta. Väärinkäytökset voivat johtaa sopimuksen purkamiseen
ja/tai vahingonkorvausvastuuseen.
Koska salassapitovelvollisuuden rikkominen on asianomistajarikos, voi asianomainen
asiakas tehdä asiasta rikosilmoituksen. Esimerkkejä mahdollisista rikosnimikkeistä ja
sanktioista:
Salassapitovelvollisuuden rikkominen: joka paljastaa asemassaan, toimessaan tai
tehtävässään saadun salassa pidettävän tiedon tai käyttää sitä omaksi tai toisen
hyödyksi voidaan tuomita salassapitorikkomuksesta, salassapitorikoksesta tai vir-
kasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai enintään 1v-2v vankeuteen. (RL 38 luku,
1§ ja 2§ ja RL 40 luku, 5§).
Henkilörekisteririkos: joka käyttää henkilötietorekisteriä vastoin käyttötarkoi-
tussidonnaisuutta tai loukkaa rekisteröidyn yksityisyyden suojaa tai oikeuksia
voidaan tuomita henkilörekisteririkoksesta sakkoon tai enintään 1v vankeu-
teen. (RL 38 luku, 9§).
Tietomurto: joka käyttää hänelle kuulumatonta käyttäjätunnusta tai muutoin oikeudet-
tomasti tunkeutuu tietojärjestelmään, voidaan tuomita tietomurrosta sakkoon tai enin-
tään 1v vankeuteen. (RL 38 luku, 8§).
5