Download - Johdon tyoelakepaiva 1.12.2015
JOHDON TYÖELÄKEPÄIVÄ #PAREMPAATYÖELÄMÄÄ @ilmarinen_tweet 1.12.2015
1
OHJELMA Tervetuloa Tommi Törmälä, suurasiakasjohtaja, Ilmarinen, @tommitormala Eläkeyhtiön haasteet muuttuvilla markkinoilla Timo Ritakallio, toimitusjohtaja, Ilmarinen, @ritakti Hidas talouskasvu ja ikääntyvä Suomi Jaakko Kiander, johtaja, talous ja eläkepolitiikka, Ilmarinen, @KianderJaakko Miten digitalisaatio mullistaa vakuutusalaa? Pekka Puustinen, kehitysjohtaja, Ilmarinen Jaloittelutauko
2
OHJELMA Parempaa työelämää -tunnustukset Tani Järvinen, toimitusjohtaja, Laatukeskus, @tanijarvinen Kati Huoponen, työhyvinvointijohtaja, Ilmarinen, @KatiHuoponen HOK-Elannon Prisma-ketju ketjujohtaja Lassi Juntunen, @LassiJuntunen
G4S Suomi henkilöstö- ja viestintäjohtaja Kirsi Bergman
Teknologian tutkimuskeskus VTT henkilöstöpäällikkö Peppi Härme
Pilkington Automotive Finland EHS-päällikkö Anu Saksala
11.30 Lounas
3
ELÄKEYHTIÖN HAASTEET MUUTTUVILLA MARKKINOILLA Johdon työeläkepäivä / 1.12.2015 Toimitusjohtaja Timo Ritakallio @ritakti @ilmarinen_tweet
4
ESITYS • Katsaus sijoitustoimintaan
• Uusi strategia 2016–2020 • Työhyvinvoinnilla
parempaa työelämän laatua
• Eläkemaksut vakiintuvat eläkeuudistuksen myötä
5
Katsaus sijoitustoimintaan
6
SIJOITUSTEN MARKKINA-ARVO 35,2 MILJARDIA EUROA Sijoitusjakauma riskin mukaan
27 485 29 520
32 266 34 196
35 181
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 30.9.2015
Milj.
eur
oa
Osakesijoitukset Kiinteistösijoitukset Muut sijoitukset Korkosijoitukset ml. johdannaisten vaikutus
VUODEN 2015 SIJOITUSTUOTOT NELJÄNNESVUOSITTAIN
7,1
-0,8
-3,0
3,1
-4
-2
0
2
4
6
8
Q1 Q2 Q3 1.1.-30.9.2015
SIJOITUSTEN REAALITUOTTO PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ 4,1 % Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin
%
9,0
13,8 16,1
2,8
-1,2 -0,5
8,7 7,9
12,1
8,5 5,7
-17,7
15,8
10,8
-4,0
7,5 9,8
6,8
3,1
8,1 9,6 10,5
4,5 1,8 2,4
7,7 7,8
11,1 8,8
5,2
-14,0
12,9 10,6
-2,3
8,6 7,6 6,8 5,9 4,1
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
Ilmarinen Muut Ilmarisen keskimääräinen nimellistuotto (18,75 v) Ilmarisen keskimääräinen reaalituotto (18,75 v)
PITKÄN AIKAVÄLIN REAALI-TUOTTO SÄILYI HYVÄNÄ
0
20
40
60
80
100
120
140
-97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 -13 -14 9
%
Ilmarisen reaalituotto 3,5 % reaalituottokertymä 4,0 % reaalituottokertymä
Sijoitusten kumulatiivinen nettotuotto 1997−30.9.2015
SIJOITUSTUOTOT VAIHTELEVAT RIIPPUEN AIKAPERIODISTA Sijoitusten kumulatiivinen nettotuotto 1997−30.9.2015
0
1
2
3
4
5
6
7
8
1997 - 30.9.2015(18,75 v)
2000 - 30.9.2015(15,75 v)
2005 - 30.9.2015(10,75 v)
2009 - 30.9.2015(6,75 v)
2012 - 30.9.2015(3,75 v)
2014 - 30.9.2015(1,75 v)
%
Nimellistuotto Reaalituotto
VAKAVARAISUUS SÄILYI HYVÄNÄ Vakavaraisuuden kehitys
16,2
27,2
41,3
35,4
25,5
18,1
22,3
25,6
32,0 33,7 32,5
14,0
24,0
29,7
21,1 23,9
28,0 29,8
28,6
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 30.9.
% v
astu
uvel
asta
Vakavaraisuuspääoma (Toimintapääoma v. 2012 saakka)Tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettava osaVakavaraisuusraja
30.9.2015 vakavaraisuusaste oli 28,6 prosenttia (vakavaraisuuspääoman osuus vastuuvelasta). Vakavaraisuusasema oli 2,3-kertainen (vakavaraisuusaste suhteessa vakavaraisuusrajaan).
MENESTYMME SUHTEESSA KILPAILIJOIHIN Kilpailijavertailu Q3/2015 Q3/2015 Ilmarinen Varma Elo Etera VeritasTuotto sitoutuneelle pääomalle, % 3,1 1,1 2,4 1,7 2,4Vakavaraisuuspääoma / vastuuvelka, % 28,6 30,6 23,9 14,5 27,2Vakavaraisuuspääoma / vakavaraisuusraja 2,3 1,9 2,1 1,3 2,2
Uusi strategia 2016–2020
14
TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MAHDOLLISUUKSIA JA HAASTEITA
TEKNOLOGIA • Tiedolla johtamisen merkitys
kasvaa • Digitalisoituminen etenee • Työnteon tavat muuttuvat • Työtehtävissä asiantuntijuus
korostuu • Kyber-uhat lisääntyvät
ILMARISEN VISIO 2020 VETOVOIMAISIN TYÖELÄKEKUMPPANI
TUNNISTAMME MUUTOKSET • Asiakkaiden odotukset:
helppous ja yksilöllisyys • Digitalisaatio: uusien
palveluiden mahdollistaja • Kasvun lähteet muuttuvat:
yrittäjyys korostuu ja työelämä uudistuu
• Kilpailuasetelma: Uudenlaiset toimijat muuttavat pelikenttää, brändin merkitys korostuu
TAVOITTEEMME 2020 • Paras asiakaskokemus • Vahvistunut markkina-asema • Tehokas toiminta • Vahva vakavaraisuus
PERUSTEHTÄVÄMME
on huolehtia siitä, että asiakasyritystemme henkilöstö saa työstään ansaitsemansa eläkkeen.
AVOIMESTI VASTUULLISESTI YHDESSÄ MENESTYEN
KESKITYMME 2016–2020
• Palvelemaan digitaalisesti • Kasvamaan kannattavasti • Sijoittamaan menestyksekkäästi • Energisoimaan työyhteisömme
Työhyvinvoinnilla parempaa työelämän
laatua
TYÖELÄMÄN LAATU TUO TUOTTAVUUTTA & KILPAILUKYKYÄ
Työhyvinvointi ei ole pahoinvoinnin oireiden korjaamista vaan aitoa henkilöstötuottavuutta: miten työtä tehdään, mitä saadaan aikaan.
Työhyvinvointi, Työelämän
laatu
Parempi työkyky Vähemmän poissaoloja
Innostus, oppiminen,
innovatiivisuus
Vähemmän sähläystä,
enemmän tuloksia
Tuottavuus Kilpailukyky
Henkilöstö- tuottavuus
YHÄ VÄHEMMÄN TYÖKYVYTTÖMIÄ
• Työkyyttömyyseläkkeet 445 milj. €* • Työhyvinvointipanostukset 10 milj. € → Työhyvinvointiyhteistyön kautta myös kuntoutukseen panostetaan enemmän
• Kuntoutuspäätöksiä yli 5 000 • Työkyvyttömyyseläkkeet vähentyneet yli 30%
kymmenessä vuodessa
• Kuntoutujistamme 80 % palaa takaisin työelämään
* Luvut vuodelta 2014
Eläkemaksut vakiintuvat eläkeuudistuksen myötä
20
ENNEN UUDISTUSTA: ENNUSTE TYÖELÄKE-MENOJEN JA -MAKSUN KEHITYKSESTÄ
0
5
10
15
20
25
30
35
2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 2065 2070 2075 2080
Meno Maksu yhteensä
2014‒2080, prosenttia palkkasummasta
Lähde: ETK
TYÖELÄKEMAKSUN ODOTETAAN VAKIINTUVAN NYKYTASOLLE
10
12
14
16
18
20
22
24
26
TyEL-maksu, prosenttia palkasta
HYVÄ UUTINEN TYÖNANTAJALLE • Eläkemaksujen vakiintuminen
– lisää työnantajayritysten kulujen ennustettavuutta
– auttaa yrityksiä hallitsemaan tulevia kustannuksiaan
Työeläkemaksujen taso on eurooppalaista keskitasoa, ja yritykset voivat ulkoistaa työntekijöiden eläketurvasta huolehtimisen ja siihen liittyvät riskit eläkeyhtiöille
HIDAS TALOUSKASVU JA IKÄÄNTYVÄ SUOMI: OLEMMEKO UMPIKUJASSA? Johdon työeläkepäivä 1.12. Jaakko Kiander @KianderJaakko
25
SUOMEN TALOUDEN SITKEÄT ONGELMAT • Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella
– Modernin historian pisin taantumajakso
• Pitkän taantuman seurauksena työllisyys on heikentynyt ja työttömyys kasvanut – mutta yllättävän vähän – Teollisia työpaikkoja menetetty noin 80 000 – Työttömiä noin 370 000
• Seurauksena on ollut myös julkisen talouden pitkäkestoinen alijäämä ja julkisen velan kasvu – Valtion ja kuntien alijäämä ollut 6 - 9 mrd. euroa 2009 - 2015 – Valtion velka: 50 -> 100 mrd. euroa – Lisäksi ikääntymisestä aiheutuva kestävyysvaje
KOKONAISTUOTANTO ON JÄÄNYT JÄLKEEN VANHALTA KASVUTRENDILTÄÄN JO 20 % (= 40 MRD!!)
0
50
100
150
200
25019
8019
8219
8419
8619
8819
9019
9219
9419
9619
9820
0020
0220
0420
0620
0820
1020
1220
1420
16
BKTkasvutrendi
TÄRKEIN SYY KASVUN PYSÄHTYMISEEN ON HEIKKO TUOTTAVUUSKEHITYS
0
50
100
150
200
250
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016
BKTkasvutrendiTuottavuus
TAUSTALLA TUTUT ONGELMAT • Ongelmat johtuvat viennin heikkoudesta • Heikon viennin takana ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä • Ulkoiset tekijät:
– Globaali finanssikriisi 2008 - 2009 – Euroalueen velkakriisi ja taantuma 2011 - 2014 – Venäjän pakotteet ja ruplan heikkous 2014 - 2015 – Euron vahvuus 2008 - 2013
• Kotimaiset tekijät: – Nokia-sektorin nopea supistuminen 2009 - 2014 – Metsäteollisuuden kapasiteetin lasku 2009 - 2012 – Kilpailukyvyn heikentyminen
TUOTTAVUUS JA KILPAILUKYKY • Korkean arvonlisäyksen tuotannon
supistuminen on alentanut koko kansantalouden keskimääräistä tuottavuutta
• Palkkatason nousu (2008 - 2011) ja tuottavuuden lasku (2009 - 2012) ovat nostaneet yksikkötyövoimakustannuksia nopeammin kuin kilpailijamaissa (2008 - 2012)
• Kilpailukyky on heikentynyt, koska yksikkötyövoimakustannukset ovat nousseet
30
ESIMERKKI MUUTOKSESTA: SUOMI VS. SAKSA
VAIHTOTASEEN SUURI YLIJÄÄMÄ ROMAHTI 4 VUODESSA (2008-2011)
-8-6-4-202468
1012
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
Vaihtotaseen ylijäämä, prosenttia/BKT
TYÖVOIMA JA TYÖLLISYYS: EI (VIELÄ) SUURIA MUUTOKSIA
1000
1200
1400
1600
1800
2000
2200
2400
2600
2800
työvoimatyölliset
MITEN ONGELMAT RATKAISTAAN? • Suomi ei voi vaikuttaa vientimaiden kysyntään eikä euron
kurssiin • Viennin kasvua voidaan edistää vain parantamalla
kilpailukykyä ja luomalla uutta tuotantoa • Pitkän aikavälin kasvupotentiaalia voidaan kohentaa
työvoiman tarjontaa kasvattavilla rakenneuudistuksilla – Eläkeuudistus – Työmarkkinauudistukset
• Julkisen talouden tasapainoa voidaan parantaa julkisen sektorin rakenneuudistuksilla – Sote-uudistus
ASTEITTAINEN SOPEUTUS VAI NOPEAT RAKENNEUUDISTUKSET? • Kilpailukykyä suhteessa muihin euromaihin voidaan
parantaa asteittain pitämällä työvoimakustannusten nousu kilpailijamaita hitaampana – Suomi on ollut tällä tiellä vuodesta 2012 – Suhteellisen aseman parantuminen tapahtuu hitaasti
• Nopea muutos edellyttää poikkeuksellisia toimia: – Pelkkä palkkamaltti ei tällöin riitä, vaan tarvitaan ”heti” 5 %:n
alennus työvoimakuluihin, ja sen jälkeen pitkäaikainen suhteellista asemaa parantava palkkamaltti
– Hallitus: Jos sopimusta ei synny, tavoitteeseen pyritään sopimukset ohittavalla lainsäädännöllä (vaikutukset tosin vasta 2017)
VÄESTÖKEHITYS JA TULEVAISUUDEN KASVUPOTENTIAALI • Arviot Suomen ja muiden EU-maiden kasvupotentiaalista
ovat pessimistisiä – Väestön ikääntyminen johtaa työvoimapotentiaalin supistumiseen – Matala investointiaste ja heikko kilpailukyky jarruttavat
tuotantokapasiteetin uusiutumista – Komission arvio: tulevaisuuden talouskasvu alle 1 % vuodessa
• Asetelma voisi olla toisenlainen, jos työikäinen väestö kasvaisi myös tulevaisuudessa – Työikäisen väestön kasvu parantaisi kasvupotentiaalia – Huoltosuhteen ja elatussuhteen paraneminen korjaisi julkisen
talouden kestävyysvajeen ja keventäisi verotaakkaa
VÄESTÖKEHITYS: ILMAN NETTOMAAHANMUUTON KASVUA TYÖIKÄISTEN MÄÄRÄ VÄHENEE
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
väestö (TK)väestö (MM+)työikäiset (TK)työikäiset (MM+)
AVAINKYSYMYKSET • Kilpailukyvyn parantaminen
– Kustannustason alentaminen & pitkäaikainen palkkamaltti
• Työmarkkinoiden uudistaminen ja joustavuuden lisääminen – Paikallinen sopiminen & luottamus
• Maahanmuuttopolitiikan aktivointi – Kotouttaminen ja nopea pääsy
työmarkkinoille • Julkisen sektorin rakenneuudistukset
– Sote-uudistus • Kasvun edellytysten turvaaminen
– Kasvuyritykset, T&K, koulutus – Asuntotuotanto ja infrastruktuuri
38
MITEN DIGITALISAATIO MULLISTAA VAKUUTUSALAA? KTT Pekka Puustinen, Kehitysjohtaja
KOKEILIJAT keksivät uusia tapoja myydä
“hiirenloukkuja”
KOKEILIJAT keksivät uusia
“hiirenloukkuja”
Kokonaan uusi PARADIGMA
PERINTEISET virittelevät
vanhoja käytäntöjä
Bisnesmallien kehitys
Tuotekehitys
Inkrementaalisesta > Radikaaliin (Front)
-Kanavarakenteet >
-Uudet riskit > -Data-analytiikka > -IoT-vakuutukset > -Kokonaisvaltaiset asiakkaan arjen ratkaisut uusissa ekosysteemeissä
ILMARISEN DIGITAALINEN
TAHTOTILA
PAREMPAA TYÖELÄMÄÄ Laatukeskus Excellence Finland toimitusjohtaja Tani Järvinen, @tanijarvinen
PAREMPAA TYÖELÄMÄÄ Ilmarinen työhyvinvointijohtaja Kati Huoponen @KatiHuoponen #parempaatyöelämää
PAREMPAA TYÖELÄMÄÄ HOK-Elanto, Prisma-ketju ketjujohtaja Lassi Juntunen, @LassiJuntunen
Prisman johtamiskäytäntöjen kehitys
Perustana johtamisjärjestelmä: • Arvot • Periaatteet • Toimenkuvat • Keskustelukäytännöt • Palaverit ja kokoukset • Osaaminen, viestintä
Lisättiin päivittäisiä johtamiskäytäntöjä: • Briiffit • Tsekit • Palaute • Kävelyjohtaminen
Rakennettu vuosien ajan
2014 alkaen
(yhteistyössä TH)
Hyvä johtaminen = hyvä fiilis = tehokkuus
Osaan hommat
Tiedän, mitä minulta odotetaan.
Tiedän, että työni on tärkeää. Tiedän, missä
onnistuin.
Tiedän, missä voin vielä parantaa.
Minua perehdytetään, valmennetaan.
Saan selkeitä toimintaohjeita
Saan kannustavaa
palautetta
Saan korjaavaa palautetta
Hyvä johtaminen = hyvä fiilis = tehokkuus Kaveria ei jätetä. Saan ja annan
apua.
Työtä johdetaan yli raja-aitojen,
kokonaisnäkemyksen pohjalta
Perustana johtamisjärjestelmä: • Arvot • Periaatteet • Toimenkuvat • Keskustelukäytännöt • Palaverit ja kokoukset • Osaaminen, viestintä
Lisättiin päivittäisiä johtamiskäytäntöjä: • Briiffit • Tsekit • Palaute • Kävelyjohtaminen
Rakennettu vuosien ajan
2014 alkaen
Seuraava askel: • Systemaattinen yksilön johtaminen • Valmentava johtaminen
2016 alkaen
PAREMPAA TYÖELÄMÄÄ G4S Suomi henkilöstö- ja viestintäjohtaja Kirsi Bergman
G4S Suomi Polku parempaan työelämään
G4S Suomessa ja maailmalla Maailmanlaajuisesti johtava
turvallisuuspalveluihin ja -ratkaisuihin erikoistunut yhtiö
Tehtävämme on auttaa asiakastamme menestymään luomalla turvallinen ja miellyttävä toimintaympäristö
110 maata
611 000 työntekijää
Toiminnan luonne ja puitteet Turvaamme asiakkaidemme
henkilöstöä, asiakkaita ja omaisuutta 24/7/365
Kansainvälisen emon samat minimitason laatuvaatimukset kaikissa maissa
Henkilöstöpainotteista toimintaa erittäin kilpailluilla markkinoilla
Miksi? Toimintaympäristö
Nopeasti muuttuva turvallisuustilanne vaatii henkilöstöltämme enemmän
Taloudelliset haasteet edellyttävät kustannustehokkuutta ja luovia ratkaisuja
Kehittäminen Motivoitunut henkilöstö on kiinnostunut
kehittämään uusia palveluita ja toimintatapoja
Vastuullisuus Kilpailussa on pärjättävä, jotta voimme
säilyttää ja luoda uusia työpaikkoja
Terveys ja turvallisuus Haluamme varmistaa, että jokainen
työntekijämme palaa turvallisesti kotiin työvuoronsa jälkeen
PAREMPAA TYÖELÄMÄÄ Teknologian tutkimuskeskus VTT henkilöstöpäällikkö Peppi Härme
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY
Parempaa työelämää VTT:llä
Peppi Härme, HR Manager VTT
59 01/12/2015 59
60 1.12.2015 60
Miksi mukaan?
VTT:stä osakeyhtiö 2015 alusta Yhteistyön aloittaminen Ilmarisen kanssa Ilmarisen työhyvinvointikartoitus ja Parempaa työelämää-arviointi samanaikaisesti Työhyvinvoinnin kuvan saaminen koko organisaatiosta Vahvuuksien ja kehityskohteiden tunnistaminen
61 1.12.2015 61
• Mitä tapahtunut? Keväällä 16 ryhmähaastattelua läpi VTT:n VTT:n johtoryhmä Kolmen liiketoiminta-alueen johtoryhmät Tukipalvelujen johtotiimi Neljä esimiesryhmää 7 henkilöstöryhmää
Haastateltavat henkilöt olivat eri-ikäisiä, sekä miehiä, että naisia ja eripituisessa työsuhteessa olevia VTT:läisiä. Elo-syyskuussa haastattelujen tulokset purettiin
johtoryhmissä. Syys-marraskuussa tulokset esiteltiin ja niistä keskusteltiin
henkilöstötilaisuuksissa sekä koottiin kehittämiskohteet ja toimenpidesuunnitelma.
62 1.12.2015 62
Mitä hyötyä?
Työhyvinvointi kartalla koko organisaatiossa samanaikaisesti Tunnistetut vahvuudet ja kehittämiskohteet Toimenpidesuunnitelma vuodelle 2016 ”Meistä välitetään”
63 1.12.2015 63
Mikä toimii hyvin?
Työterveys- ja turvallisuusjohtaminen Työn ja elämäntilanteen yhteensovittaminen – rakenteet kunnossa Lähiesimiestyö Työntekijät erittäin sitoutuneita
64 1.12.2015 64
Mihin panostetaan vuonna 2016 Palautekulttuuri: esimiehet ja henkilöstö,
mm. Online ja f2f valmennuksia Aktiivisen välittämisen aktivointi
Tiimien kehittäminen Tiimityöpajat eri painotuksilla
Johtamisen vahvistaminen Leadership valmennukset Coaching
Hyvinvoinnin edistäminen Mindfulness Niska-hartia-uniryhmät Voimavaravalmennus
Prosessien kehittäminen - LEAN Prosessikonsultaatio/valmennus
TEKNOLOGIASTA TULOSTA
PAREMPAA TYÖELÄMÄÄ Pilkington Automotive Finland Oy EHS-päällikkö Anu Saksala
Työolojen jatkuva parantaminen
Anu Saksala Pilkington Automotive Finland Oy
68
69
Henkilöstö
Johtava erikoisajoneuvojen lasitusten toimittaja
Pohjantähti-strategia
70
HR – ensisijainen tehtävä
• Liiketoimintayksiköiden tärkein tehtävä on tuottaa tulosta
• HR:n ensisijainen tehtävä on auttaa liiketoimintayksikön tavoitetta ammattimaisella palvelulla kaikissa henkilöstöön liittyvissä kysymyksissä
• HR:n tavoitteiden täytyy täydentää liiketoimintayksiköiden tavoitteita
• HR työskentelee tavalla joka on reilu, mielekäs, läpinäkyvä; olla ikään kuin yrityksen omatunto ”Työyhteisössämme tehdään arvostettua ja monipuolista työtä
turvallisesti, laadukkaasti ja oikea-aikaisesti”
71
HR Journey & strategy 2015 Tunteella: ST on meidän oma business
Kappaleista ihmisiin – Lean, siisteys ja järjestys, täydellisyys alkaa yksityiskohdista
Kyttäämisestä välittämiseen – Autetaan kaveria, tiimi on vahva
2015
2014
2013
2012
2011
Ongelmista ratkaisuihin – Osaaminen näkyy tuotelaadussa
Asenne kunnossa – asenne, tahto, sisu
Hyvästä parhaaksi – Itseluottamus: tehdään oikeat asiat oikein ja ei meitä kukaan pysäytä
Toiminnan kehittäminen
• Jatkuva parantaminen oleellista • On olemassa paljon hyviä käytäntöjä,
pitää löytää vielä parempia tapoja… • Haastetaan toisiamme – haasteilla
toiminta kehittyy • Uskalletaan ja ollaan rohkeita –
kaadetaan raja-aitoja… • Ollaan kriittisiä – jos jokin ei toimi,
unohdetaan se • Esimerkiksi johtamisjärjestelmän
uudelleenorganisointi LEAN-hengessä • Ongelmien ratkaisu nopeasti • Viestinnän kaksisuuntaisuus • Operaattoreiden osallistaminen
72
Jatkuva parantaminen, PDCA
73
Turvallisuus alkaa minusta
• Tavoitteena turvallisuuskulttuurin kehittyminen
• Teemana • Pelisäännöt • Riskienhallinta • Viestintä • Osallistuminen
“Turvallisuus on asennetta, käyttäytymistä ja kulttuuria ja se on jokaisen vastuulla”
Miten strategiaa toteutetaan työterveyshuollon kanssa?
74
PROSESSIT
INFRA
TOIM
INN
AN
TU
LOK
SELL
ISU
US JATK
UVA PA
RA
NTA
MIN
EN
Yhteiset prosessit, pelisäännöt ja käytännöt strategian mukaisesti
Jatkuva parantaminen, PDCA
Luo toiminta-edellytykset ja infra
Varmista lakivaatimukset, tunnusluvut, asiakastyyty-väisyys, tuloksellisuus,....
WIN-WIN
Innovaatioita? …kuormituspistetaulut
75
Yhteenveto
• Yhteiset politiikat ja pelisäännöt, yhteinen tavoite ja ymmärrys siitä
Yhteinen ymmärrys
• Tuloksellisuus, tuottavuus ja tehokkuus, turvallisuus ja hyvinvointi, yhteistyö ja uudet innovaatiot
Tuetaan liiketoimintaa
• Terveys, työ- ja toimintakyky • Ihmiset oikeilla paikoilla
motivoituneina
Keskipisteenä ihmiset
76
http://www.slideshare.net/tyoelake_ilmarinen
77
78