JÄTEVESINEUVONTA LAPIN KUNNISSA –PROJEKTI
1.5.2007 – 31.12.2007
Hanke on Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelman mukainen maaseutualueiden jätevesineuvonnan aktivointihanke, jonka tarkoituksena on koota hyvät käytännöt Lappiin soveltuviksi ohjeiksi sekä aktivoida maaseudun asukkaita jätevesiasioiden kuntoon saattamiseksi. Hanke levittää aktiivisesti hyviä käytäntöjä koko maakuntaan ja edistää siten maaseudun ympäristötavoitteita.
Hankkeen on rahoittanut Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR)
Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003)
Asetuksen tavoitteena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista
Asetus koskee viemäriverkostoon liittymättömiä- asuinrakennuksia- loma-asuntoja- karjatilojen maitohuoneita- elinkeinotoimintaa kuten majoitus- ja ravitsemuspalveluita
Asetus ei koske- vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin liittyneitä kiinteistöjä- ympäristöluvanvaraista jätevesien käsittelyä- kiinteistöjä, joilla muodostuu vähäisiä määriä jätevettä
Selvitys jätevesijärjestelmästä
- kiinteistöt joilla on vesikäymälä selvityksen oltava valmis- muut kiinteistöt selvitys valmis 1.1.2008 mennessä (myös kantoveden varassa olevat kiinteistöt)
Selvityskaavakkeita löytyy internetistä esim.:
www.ymparisto.fi sivuilta> vesivarojen käyttö> vesihuolto > haja-asutuksen jätevedet> selvitys jätevesijärjestelmästä, käyttö- ja huolto-ohje sekä päiväkirja
Rovaniemen kaupungin sivuiltawww.rovaniemi.fi > rakentaminen > lomakkeet > jätevesijärjestelmän selvitys
Selvitys pidetään kiinteistöllä ja esitetään viranomaisille pyydettäessä.
Jätevesijärjestelmän on oltava uuden asetuksen mukainen
HETI
- uusilla kiinteistöillä- peruskorjattaessa vanhaa kiinteistöä => jätevesijärjestelmää tehostettava / uusittava- kiinteistöt joiden jätevesijärjestelmä aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaran
VIIMEISTÄÄN 31.12.2013
- kiinteistöillä, joilla jätevesijärjestelmä ei täytä asetuksen vaatimuksia
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ON OLTAVA ASETUKSEN MUKAINEN – SIIS MILLAINEN?
Jos sinulla on vesivessa ja jätevedenkäsittelyjärjestelmänä pelkät saostuskaivot tai saostuskaivot ja kivisilmä => joudut tehostamaan tai uusimaan jätevesijärjestelmäsi
Vähimmäisvaatimus vesikäymälällä varustettujen kiinteistöjen jäteveden käsittelylle on vähintään kolmiosainen saostuskaivo ja maaperäkäsittely (imeytyskenttä tai maasuodattamo)
Jokaisen jätevesijärjestelmän sopivuus kiinteistölle arvioidaan tapauskohtaisesti.
Mikäli jätevesijärjestelmääsi on tehostettava tai se on uusittava, hanki ensin ammattitaitoinen suunnittelija
Suunnittelija selvittää mahdollisuudet liittyä viemäriverkostoon tai yhteishankkeet naapuruston kanssa.
1) Kunnallinen vesihuoltolaitoksen / osuuskunnan viemäriverkkoon liittyminen toiminta-alueellaSelvitetään vesi- ja viemärilaitokselta / osuuskunnalta onko kiinteistö toiminta-alueella ja ollaanko viemäriverkostoa rakentamassa lisää (vesihuollon kehittämissuunnitelma).
2) Liittymismahdollisuus kunnalliseen vesihuoltolaitoksen / osuuskunnan viemäriverkostoon toiminta-alueen ulkopuolelta
3) Naapureiden kanssa yhteisen jätevesijärjestelmän rakentaminen
4) Omien jätevesijärjestelmien tehostamisen / uusimisen (suunnitelmat, materiaalit ja työ) tarjouskyselyt yhdessä naapureiden kanssa
TOIMIVA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ SAADAAN AIKAISEKSI KUN…
1) Ammattitaitoinen suunnittelija suunnittelee kohteeseen sopivan jätevesijärjestelmän
2) Haetaan jätevesijärjestelmälle rakennus- tai toimenpidelupa.
3) Jätevesijärjestelmä rakennetaan huolella noudattaen suunnitelmia
4) Jätevesijärjestelmää huolletaan ja kunnostetaan säännöllisesti
SUUNNITTELIJASuunnittelija käy aina kiinteistöllä tutustumassa kohteeseen (mm. maaperä, kaivot, korkeussuhteet, jne.)
Suunnitelma- karttaote kiinteistön sijainnista- asemapiirros, jossa on esitetty jätevesijärjestelmän sijoittuminen kiinteistölle- leikkauspiirros - tasopiirros- selvitys jätevesijärjestelmän puhdistustehosta - selvitys jätevesijärjestelmän mitoitusperusteista- tarvikeluettelo- kustannusarvio jätevesijärjestelmän tehostamisesta / rakentamisesta-jätevesijärjestelmän asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet
Suunnittelija vastaa tilaajalle siitä, että jätevesijärjestelmä on suunniteltu kyseiseen kohteeseen asetuksen vaatimusten mukaisesti.
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAJA
Jätevesijärjestelmän rakentajan on osattava lukea suunnitelmaa ja toteuttaa rakentaminen suunnitelman mukaisesti.
Rakentaja vastaa rakennuttajalle, että jätevesijärjestelmä on rakennettu noudattaen suunnitelmia.
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN HUOLTO JA KUNNOSTUSKiinteistön omistajan vastuulla on jätevesijärjestelmän huolto ja kunnostus. Säännöllisen huollon ja kunnostuksen avulla jätevesijärjestelmä toimii hyvin ja on pitkä ikäisempi.
Esim. jos maasuodatusjärjestelmässä sakokaivoja ei tyhjennetä riittävän usein on seurauksena kentän iän lyheneminen ja jopa suodatuskentän tukkeutuminen.
Kiinteistön omistaja voi pidentää jätevesijärjestelmän ikää ja säästää kustannuksissa parhaiten vähentämällä veden kulutusta.
Jäteveden laatuun voi vaikuttaa mm. pesuaineiden valinnalla.
Vessanpönttöön ei saa vessapaperia lukuun ottamatta laittaa muuta kuin mikä on kertaalleen kulkenut ruuansulatuskanavan läpi!!!
Kiinteistön omistajan vastuulla on loppujen lopuksi että jätevesijärjestelmä on suunniteltu ja rakennettu oikein sekä sen huolto ja kunnostus.
MUONION KUNNALLA ON TOIMIVA VESIHUOLTOLAITOS
VIEMÄRILIITTYMISTÄ VOI KYSYÄ:
• Jaakko Muotka, kunnanrakennusmestari• puh. 040 516 0790
sähköposti: [email protected] tai [email protected]
www.muonio.fi > tekninen osasto>vesihuolto
JOS KESKITETTYYN VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTYMINEN TAI YHTEISHANKE EI OLE MAHDOLLINEN…
SAOSTUSKAIVON KUNNONTARKASTAMINEN1) saostuskaivot ovat oikeassa paikassa (mm. suojaetäisyydet kaivoon, rantaan, jne.)2) betonisissa saostuskaivoissa on pohjat3) kaivot eivät vuoda sisäänpäin (seurataan jonkin aikaa nouseeko jätevedenpinta tai näkyykö valumia)4) kaivot eivät vuoda ulospäin (onko jätevedenpinta alempana kuin kaivosta lähtevän putken pää)5) kaivon kannet ovat tiiviit6) kaivon ympärillä oleva maa viettää kaivolta poispäin 7) kaivoissa on T-haarat (lietteen pidättämiseksi; T-haarat oikean mittaiset)8) renkaiden ja läpivientien saumat ovat tiiviit
1.
2.
3.
4.
2 2 2
3
4
5
6
7
8
1. Tuloviemäri 2. Kelluva kiin-
toaine 3. Laskeutuva
kiintoaine 4. Selkeytynyt
jätevesi
KAKSIOSAISEN SAOSTUSKAIVON MUUTTAMINEN KOLMIOSAISEKSI
Kaksiosainen saostuskaivo voidaan muuttaa kolmiosaiseksi jakamalla jälkimmäinen kaivo kahteen osaan. Myös kolmannen kaivon lisääminen kaksiosaisen kaivon jälkeen on mahdollista.
11
21
3
Saostus-säiliö
Jätevesienlaatu Tilavuus litraa (l)
WC-vedet ja pesuvedet 1000 l pesuvedet 750 l WC-vedet ja pesuvedet 500 l * pesuvedet 750 l
WC-vedet ja pesuvedet 500 l
* Pesuvesille riittää kaksi osainen saostuskaivo => jälkimmäistä kaivoa ei tarvitse jakaa
11 21 3
Sakokaivo kuva: Vesi- ja ympäristöhallitus
SAOSTUSKAIVOJEN MITOITUS
Jätevesijärjestelmä mitoitetaan aina vähintään viidelle henkilölle
3-osainen saostussäiliö kaikille jätevesille
tilavuus: henkilömäärä (asukasvastineluku) * 0,3 m3 + 0,5 m3:n lietetilavuus
käytännössä tilavuuden tulisi olla vähintään 2 m3
Pelkille pesuvesille 2-osainen saostussäiliö
tilavuus: henkilömäärä (asukasvastineluku) * 0,24 m3 + 0,5 m3, kuitenkin vähintään 1,5 m3
Saostussäiliön ensimmäisessä osassa on oltava noin puolet koko tilavuudesta.
SAOSTUSKAIVOJEN JÄLKEISEN JÄRJESTELMÄN KUNNOSTAMINEN
Saostuskaivojen jälkeen tuleva jätevedenkäsittelyjärjestelmä joudutaan melkeinpä aina rakentamaan uudestaan. Useimmiten valitaan tehdasvalmisteinen paketti. Mikä on
- jakokaivo ja maahanimeyttämö tai- jakokaivo ja maasuodattamo tai- jokin tehdasvalmisteinen pienpuhdistamo (markkinoilla lukuisia eri malleja)
Kunnostaminen tehdään aina ammattitaitoisen suunnittelijan tekemien kunnan rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti!
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN KUNNOSTUSHANKKEEN ETENEMINEN
1. Otetaan yhteyttä suunnittelijaan- suunnittelija käy aina paikanpäällä tekemässä mittauksia
(maaperä, etäisyydet kaivoihin, jne.)- suunnittelija esittää mikä jätevesijärjestelmä on paras
mahdollinen kohteeseen
2. Sakokaivojen tyhjennyksen yhteydessä tarkistetaan kaivojen kunto
3. Suunnittelija tekee suunnitelmat.
4. Toimenpideluvan hakeminen kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta
5. Jätetään mahdolliset avustushakemukset
6. Vanhan jätevesijärjestelmän saneeraaminen tai tehostaminen tai uuden rakentaminen suunnitelmien mukaan
7. Pyydetään jätevesijärjestelmän loppukatselmus lupaviranomaiselta
8. Jätevesijärjestelmän hoito- ja kunnostustoimenpiteet
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTAAN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA
1) Vesihuoltolaitoksen viemäriverkon toiminta-alue2) Rakennusjärjestys3) Kunnan ympäristönsuojelumääräykset4) Kaavamääräykset5) Pohjavesialueet6) Tontin pinta-ala ja korkeussuhteet7) Pohjaveden korkeusasema8) Maaperä9) Naapurien kaivot ja oma kaivo10) Etäisyys rantaan11) Onko kiinteistöllä sähköt12) Loka-auton pääsy tontille13) Syntyvän jäteveden määrä14) Syntyvän jäteveden laatu
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SIJOITTAMINEN TONTILLE
väh 15 m
Vesijohto
Puucee
talousvesijoh-toon väh. 5-6 m
väh 25 m
rajaan väh 5 m
väh 50 m talous-vesikaivoon
väh 30 m
tiehen väh 5m
taloon väh 5m
ojaan väh 10 m
Imeytys-/suodatusputket korkeuskäyrien suuntaisesti.
Kuvan suojaetäisyydet ovat ohjeellisia. Suojaetäisyydet on tarkistet-tava aina tapauskohtaisesti (huomioitava mm. maaperä, yms).
suunta ja etäisyys vedenottamoihin 200 m:n säteellä
Sauna
Loka-auton pääsy riittävän lähelle
rajaan väh 5 m
rajaan väh 5 m
ETÄISYYDET YLIMPÄÄN POHJAVEDEN PINTAAN
- imeytyskentän /-ojaston pohjan pystysuoraetäisyys ylimmästä pohjavedenpinnasta ≥ 1 m
- maasuodatuskentän/-ojaston pohjan pystysuoraetäisyys ylimmästä pohjavedenpinnasta ≥ 25 cm.
- kuivakäymälä on sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapurille ja varustettava tiiviillä alustalla, ettei valumia pääse syntymään
- jätevesien purkupaikat tulee aina sijoittaa säännöstelykorkeuden tai vesistön tulvakorkeuden yläpuolelle
JÄTEVESIENKÄSITTELYLLE ASETETTAVAT YLEISET VÄHIMMÄISVAATIMUKSET
Jäteveden käsittelyratkaisut harkittava tapauskohtaisesti (esim. kaavamääräykset, pohjavesialueet vaikuttavat)VARUSTELUTASO JÄTEVEDEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄ VÄHINTÄÄN KANTOVESI (vesi tuo-daan ja viedään)
Jäteveden voi kaataa pihalle (ei kaivojen läheisyyteen, eikä saa valua pintavesiin). Ei saa kuiten-kaan aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myöskään haju- tai terveyshaittaa ei saa aiheu-tua.
KANTOVESI (vesi-tuodaan)
Saunavedet imeytyskaivoon tai kuoppaan. Keittiövedet yhden pienen saostuskaivon kautta imeytyskaivoon tai -kuoppaan. Saostuskaivon tulee olla niin pieni, että sen voi itse tyhjentää. Sauna- ja keittiövedet yhden pienen saostuskaivon kautta imeytyskaivoon tai –kuoppaan.
KUIVAKÄYMÄLÄ JA PAINEVESI
Kuivakäymälä tiiviillä alustalla siten, ettei missään vaiheessa pääse valumia syntymään. Kuiva-käymälän jätteet kompostoidaan tiiviillä alustalla, sateelta suojattuna noin 1-2 vuotta. Täysin kom-postoitunut jäte voidaan käyttää esim. puutarhan koristekasveille. Jätevedet kahden saostuskaivon kautta maahanimeyttämöön tai maasuodattamoon tai pienpuh-distamoon joka täyttää asetuksen vaatimukset. Umpisäiliöön mikäli muuta mahdollisuutta (täytön hälytyksellä varustettu) ei ole.
VESIKÄYMÄLÄ JA PAI-NEVESI
Jätevedet kolmiosastoisen saostuskaivon kautta maahanimeyttämöön tai maasuodattamoon tai pienpuhdistamoon joka täyttää asetuksen vaatimukset. Umpisäiliöön mikäli muuta mahdollisuutta (täytön hälytyksellä varustettu) ei ole. Myös erillisviemäröinti mahdollista, esim. loma-asunnoilla WC:n jätevedet umpisäiliöön (täytön hälytyksellä varustettu) ja muut jätevedet kahden saostuskaivon kautta maahanimeyttämöön tai maasudattamoon tai pienpuhdistamoon joka täyttää asetuksen vaatimukset.
KANTOVESI (vesi tuodaan ja viedään)
Kantovesi kohteessa syntyvä jätevesi voidaan kaataa maahan. Tällöinkään ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa!!! Ei saa aiheuttaa myöskään haju- tai terveyshaittaa!
KANTOVESI (vesi tuodaan)
Vähäiset jätevedet voi johtaa maahan, mutta suositeltavaa ympäristöhaittojen välttämiseksi johtaa yksinkertaiseen käsittelyyn.
SAUNA- JA KEITTIÖVESI
Yhden pienen saostuskaivon kautta imeytyskaivoon tai -kuoppaan
SAUNAVESI
-imeytyskaivoon tai –kuoppaan
KEITTIÖVESI
-yhden piensaostuskaivon kautta imeytyskaivoon tai –kuoppaan
- saostuskaivoon erottuu keittiövedessä mahdollisesti oleva rasva ja näin vältetään imeytyskaivon tai kuopan tukkeutuminen
IMEYTYSKAIVO (myydään myös tehdasvalmisteisena)(Kuva: Vesi- ja ympäristöhallinto)
IMEYTYSKUOPPAKuva: Vesi-ja ympäristöhallitus
KEITTIÖVESIEN KÄSITTELY (kantovesi, vesi tuodaan)Kuva: Vesi- ja ympäristöhallitusSaostuskaivo + imeytyskaivo
KUIVAKÄYMÄLÄ – YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN JA EDULLINEN VALINTA
- edullinen hankkia loma-asunnolle ja samalla jätevesien käsittely helpottuu
- kompostikäymälä poistaa kotitalouden jätevesien ravinnekuormasta noin 80 % fosforista ja 90 % typestä myös orgaaninen kuormitus pienenee 40 %
- omalle pihalle haja-asutusalueella (vähäiset määrät esim. kesämökillä)- - erotettu virtsa hyvä typpilannoite (hygienisoituminen vie n. 6 kk)- - erotettu kompostoitu uloste voidaan käyttää maanparannusaineena - - tai kuivakäymälän alusen uloste/virtsa jäte kompostoidaan (n. 1-2 vuotta) ja käytetään maanparannusaineena kun jäte on kompostoitunut hyvin
- harmaille jätevesille (= keittiö- ja pesuvedet) jätevedenkäsittelynä kaksi saostuskaivoa, joiden jälkeen jakokaivo ja maaperäkäsittely (maaimeyttämö tai maasuodattamo) tai pelkille harmaille jätevesille soveltuva pienpuhdistamo
Nykyaikainen kuivakäymälä voidaan asentaa myös talon sisälle.Käymäläseura Huussi ry:n internet sivuilta löytyy tietoa kuivakäymälöistä. www.huussi.net
HARMAIDEN VESIEN MAAHANIMEYTYS JA PUUCEE
Hyvin toimiva käymälä on vedetön, hajuton ja hygieeninen
kärpäsverkko
tuuletusputken pään tulee olla istuimen tasalla
vaaleansininen väri sisäseinissä ehkäisee kärpäsiä
5 – 10 cm turvetta, joka on kalkitsematonta ja lannoit-tamatonta
pikkusormen pak-suisia reikiä, jotta neste valuu pois
rei´itetty ulos-teastia, pohjalla 5 – 10 cm risuja, tms kuiviketta
KUIVI-KETTA
tiivis astia, ulostesäiliötä le-veämpi (”suotonesteastia”)
suora tuuletusputki
saranat tyhjennysluukkua varten
Puucee
esim. hakkeen ja turpeen sekoitus suhteessa 50/50
VESIKÄYMÄLÄLLÄ VARUSTETUN KIINTEISTÖN JÄTEVESIEN KÄSITTELY
Käsittelyvaihtoehtoja ovat:1) kolmiosastoinen saostuskaivo ja maahanimeytys2) kolmiosastoinen saostuskaivo ja maasuodatus3) tehdasvalmisteinen pienpuhdistamo (markkinoilla useita
malleja)4) kaksoisjärjestelmä, jossa WC-vedet umpisäiliöön ja
pesuvesille esim. kolmiosainen saostuskaivo ja maaperäkäsittely
5) kaikki jätevedet umpisäiliöön
HOX! Umpisäiliötä käytetään vain erityistapauksissa, kun muuta vaihtoehtoa ei ole!!!
Maahan imeytyksen periaatekuva
tuuletusputki
viemäriputki
saostuskaivot
jakokaivo imeytysputki
tuuletusputki
Maahanimeyttämö periaatekuva (poikkileikkaus)
ruokamulta
täytemaa
lämmöneriste
jakokerros pesty sepeli (raekoko 16-32 mm)
Ylin pohjavesipinta väh. 1000 mm
Imeytys- putket
Vettäläpäisevä maakerros
Maasuodatuksen periaatekuva
saostuskaivot
jakokaivo
imeytysputki
tuuletusputket
kokooma-putki kokooma-
kaivo
tuuletusputki
purku- putki
purku- oja
viemäriputki
ruokamulta
täytemaa lämmön- eriste
väh. 250
sepeli
suodatinhiekka
sepeli
Ylin pohjavesipinta
Maasuodattamo periaatekuva (poikkileikkaus)
kokoomaputket
imeytysputket
PIENPUHDISTAMOT- tarkoitetaan tehdasvalmisteisia puhdistamoita, joiden puhdistusteho perustuu biologisiin, kemiallisiin tai biologis-kemiallisiin prosesseihin.
- etuina on esim. pieni tilan tarve ja soveltuvuus erilaisiin maastoihin.
- tarvitsevat sähköä ja säännöllistä huoltoa
- kemialliseen puhdistukseen tarvitaan aina kemikaalia, jonka lisäämisen muistaminen on usein kiinteistön omistajan vastuulla
- markkinoilla pelkistä puhdistamoista aina avaimet käteen ratkaisuihin ja joiltakin laitevalmistajilta voi ostaa myös huoltopalvelun
-markkinoilla useita erilaisia malleja
-Suomen ympäristökeskuksen sivuilta löytyy laitevalmistajien ja maahantuojien yhteystietoja sekä tietoa testeissä saaduista pienpuhdistamoiden puhdistustuloksistawww.ymparisto.fi > Vesivarojen käyttö > Vesihuolto > Haja-asutuksen jätevedet > SYKEn puhdistamotiedosto
TEHDASVALMISTEISET SANEERAUSPAKETIT
- markkinoilla erilaisia jätevesijärjestelmän saneerauspaketteja mm.-- saostuskaivojen jälkeen asennettavia maaperäkäsittelypaketteja (jakokaivo + imeytys- / suodatusputkistoja tai kolmas saostuskaivo ja jakokaivo + imeytys- / suodatusputkistoja)
UMPISÄILIÖUmpisäiliötä käytetään vain erityistapauksissa!Esim:
-tilapäisratkaisuna kun alueelle on tulossa viemäröinti lähi tulevaisuudessa- jos mikään muu vaihtoehto ei ole mahdollinen- WC- vesille kun pesuvedet johdetaan maaperäkäsittelyyn tai pienpuhdistamoon
Umpisäiliö on aina varustettava täytön hälyttimellä!Umpisäiliön kunto on tarkastettava silmämääräisesti aina tyhjennyksen yhteydessä ja tyhjennykset on suositeltavaa merkitä muistiin.
Vanhaa öljysäiliötä ei saa missään tapauksessa käyttää jätevesien umpisäiliönä!!! Miksi ei?
Jätevedessä alkaa hapen loputtua syntyä rikkivetyä ja muita syövyttäviä aineita => metallinen öljysäiliö syöpyy puhki. Myöskään öljyn jäämät eivät kuulu luontoon.
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMISEEN / UUSIMISEEN ON MAHDOLLISTA HAKEA AVUSTUSTA
- kunta voi myöntää avustusta järjestelmän suunnitteluun- kotitalousvähennys (www.vero.fi)- korjausavustus (www.ara.fi)- vesihuoltoavustus (www.ymparisto.fi)- yritysten investointituet (www.te-keskus.fi)- maatilatalouden tuet (www.te-keskus.fi)- maatalouden ympäristötuki (www.te-keskus.fi)
Säännöt muuttuvat vuosittain => kysy asianomaiselta taholta jätevesi avustuksista.
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMISESSA / UUSIMESSA VOI SÄÄSTÄÄ…
Kun valitsee kuivakäymälän vesikäymälän sijaan (jos mahdollista ja kiinnostusta asiaan riittää)
Kun toteuttaa hankkeen yhteishankkeena naapurin naapuruston kanssa-joko naapurin / naapuruston kanssa yhteinen jätevesijärjestelmä tai- tilataan yhteishankkeena kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelu ja rakentaminen (yhteishankintana suunnittelu, tarvikkeet ja työ)
Saneeraa vanhasta jätevesijärjestelmästä asetuksen mukainen
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄÄ HANKITTAESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA
Tiedustele hankintahinnan lisäksi:
-kuinka usein järjestelmää täytyy huoltaa, voiko huollon suorittaa itse vai täytyykö tilata ammattilainen ja jos pitää tilata ammattilainen, mitä huolto maksaa
-paljonko järjestelmän vaatimat käyttökustannukset ovat vuodessa esim. kemikaalin menekki ja hinta / vuosi
-järjestelmän käyttöikä (esim. pumppu)
- takuuaika
- varaosat
- jos tarvitaan kemikaalia, mistä kemikaalia voi ostaa
- jätevesijärjestelmän takuuarvo = millaisiin puhdistustuloksiin järjestelmällä pääsee
Jätevesijärjestelmän kunnostushankkeen eteneminen
1. Otetaan yhteyttä suunnittelijaan- suunnittelija käy aina paikanpäällä tekemässä mittauksia
(maaperä, etäisyydet kaivoihin, jne.)- suunnittelija esittää mikä jätevesijärjestelmä on paras
mahdollinen kohteeseen
2. Sakokaivojen tyhjennyksen yhteydessä tarkistetaan kaivojen kunto
3. Suunnittelija tekee suunnitelmat.
4. Toimenpideluvan hakeminen kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta
5. Jätetään mahdolliset avustushakemukset
6. Vanhan jätevesijärjestelmän saneeraaminen tai tehostaminen tai uuden rakentaminen suunnitelmien mukaan
7. Pyydetään jätevesijärjestelmän loppukatselmus lupaviranomaiselta
8. Jätevesijärjestelmän hoito- ja kunnostustoimenpiteet
ESIMERKKI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINNASTAKiinteistö 120 m2 omakotitalo, varustus painevesi ja vesivessa. Talossa ennestään 2-
osainen betonirenkaista rakennettu sakokaivo ja kivisilmä.
1) Onko mahdollista liittyä keskitettyyn verkostoon (nyt tai tulevaisuudessa). Jos ei => 2)
* Kysy vesihuoltolaitokselta. 2) Onko mahdollista rakentaa yhteinen puhdistamo naapureiden kanssa. Jos ei
=> 3)*Tarkista kunnasta onko erityisehtoja puhdistukselle kyseisellä alueella.3) Tarkista sakokaivon kunto ja tieyhteys sakokaivolle.
Kunnossa =>Tarkista mitoituksen riittävyys jos jälkimmäinen kaivo jaetaan kahteen osaan. Mikäli ei riitä rakennetaan yksi lisäkaivo.Huonossa kunnossa => Lasketaan kannattaako kunnostaa vai hankkia tehdasvalmisteinen muovinen sakokaivo.
4) Tutki maaperäpuhdistamon rakennusmahdollisuus.* pohjavesialue, vähimmäisetäisyydet (mm. vesikaivoihin, naapurin rajaan, vesistöihin,
ojiin, pohjavedenpintaan), maaperän soveltuvuus imeytykseenJollei alue ole pohjavesialueella, suojaetäisyydet riittäviä ja maaperä imeytykseen
sovelias valitaan maahan imeytys.
Jos muut ehdot täyttyvät, mutta maaperä ei ole imeytyskelpoinen valitaan maaperäsuodattamo. Vaaituksella selvitetään mahdollinen pumppauksen tarve. Molemmat ratkaisut voidaan rakentaa myös matalaan perustettuna ratkaisuna. Pohjavesialueella voidaan rakentaa maasuodattamo, kunhan se eristetään perusmaasta vettä läpäisemättömällä kalvolla. Imeytyskenttää ei saa rakentaa pohjavesialueelle.
5) Valitse tehdasrakenteinen pienpuhdistamo.
6) Selvitä onko mahdollisuuksia järjestää yhteishankintana naapureiden kanssa suunnittelua, tarvikehankintoja tai rakentamista. Yhteishankintojen luontevia organisoijia ovat vesihuoltolaitokset ja kyläyhdistykset.
MIKSI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMINEN / UUSIMINEN ON VIISASTA SUORITTAA NYT
- asetuksen vaatimukset on täytettävä noin 6 vuoden kuluttua
- keskitetyn jätevesiviemäröinnin ulkopuolella asuu Lapissa arviolta 41 000 asukasta. Voidaan olettaa, että Valtioneuvoston asetuksen vaatimukset täyttyvät vain pienellä osalla kiinteistöistä
- ammattitaitoisista suunnittelijoista on jo nyt pula
- väitetään, etteivät jätevesijärjestelmien hinnat ainakaan laske vaan saattavat jopa nousta
- ja…
Jätevesien mahdollisimman tehokas puhdistaminen on sitä ympäristötyötä, jolla voi parhaiten vaikuttaa oman ympäristönsä viihtyisyyteen ja puhtauteen
MUONION KUNTARAKENNUSVALVONTA-VIRANOMAISET- rakennustarkastaja myöntää uudiskohteiden jätevesijärjestelmille rakennusluvan ja vanhojen kiinteistöjen jätevesijärjestelmille toimenpideluvan
Rakennustarkastaja:Pertti Matinlompolo puh. 0400 398 062Sähköposti: [email protected]
YmpäristönsuojelusihteeriPertti Matinlompolopuh. 0400 398 062
YmpäristötarkastajaTarja Bergmanpuh. 322 6336, 0400 - 190 360 YmpäristötarkastajaJouni Roivainenpuh. 322 6341, 040 - 558 2830
Sähköposti:[email protected]
K I I T O S !