![Page 1: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/1.jpg)
» Fonetiikka tutkii puheen: ˃ Tuottamista -> ARTIKULATORINEN
˃ Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN
˃ Havaitsemista -> AUDITIIVINEN
1
![Page 2: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/2.jpg)
» Puhe-elimet voidaan jakaa :
- sentraalisiin (Brocan alue, Wernicken alue)
2
Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla
![Page 3: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/3.jpg)
3
![Page 4: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/4.jpg)
4
![Page 5: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/5.jpg)
» Ääntöväylällä tarkoitetaan puhe-elimiä kurkunpään jälkeen
» Jakautuu seuraaviin alueisiin:
˃ Nieluontelo (pharyngeal cavity, oral pharynx)
˃ Nenäontelo (nasal cavity)
˃ Suuontelo (oral cavity)
» Tärkeimmät ääntöväylän puhe-elimet
˃ Kieli (tongue)
˃ Kitapurje (velum, soft palate)
˃ Alaleuka (lower jaw)
˃ Huulet (lips)
5 (Thomas W. Parsons, Voice and Speech Processing, McGraw-Hill, Inc., 1987. s. 63)
![Page 6: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/6.jpg)
http://en.akihabaranews.com/101359/robot/robotech-2011-professor-sawada%E2%80%99s-talking-robot http://personal.ee.surrey.ac.uk/Personal/P.Jackson/Nephthys/jaleel.html
6
/aa/
/ii/
![Page 8: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/8.jpg)
8
Glottis eli äänirako, johon kuuluvat huulirako rustorako
Puheentuoton kannalta kurkunpään tarkoituksena on muuttaa keuhkoista lähtevä äänetön ilmavirta kuuluvaksi
Nenän kautta endoskopia kurkunpäästä
![Page 9: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/9.jpg)
» A: äänihuulirako ja rustorako kiinni -> glottaaliklusiili
» B: Äänihuulet liikkuvat, rustorako kiinni -> fonaatio, f0; soinnilisuus syntyy ääntöväylän luuston resonaatiosta.
» C: Äänihuulirako kiinni, rustorako auki -> kuiskaus
» D: henkäyssupistuma-asento -> heikkoa soinnitonta kohinaa, glottaalifrikatiivi [h]
» E: lepohengitysasento,-> liittyy soinnittomien konsonanttien tuottamiseen.
» F: syvähengitysasento (huokaus, hengästys), jota ei käytetä äännejärjestelmässä 9
![Page 10: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/10.jpg)
![Page 11: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/11.jpg)
» Eräs fonetiikan tavoite on luokitella eri kielissä esiintyvät äänteet ˃ Foneettisia aakkostoja:
+ International phonetic alphabet (IPA) (IPA-aakkosto) + Merkinnällisistä syistä käytetään myös muita, mm. Arpabet
» Foneettiselta kannalta tarkasteltaessa äänteet pyritään kuvaamaan mahdollisimman tarkasti niiden artikuloinnin avulla
» Fonologinen lähestymistapa ja tarkastelee tietyssä kielessä esiintyviä äänteitä, erityisesti niiden äänteiden luokkaa, jotka tulkitaan samaksi ˃ Esim. suomen kielessä [k] ja [p] ovat eri äänteitä (kala – pala) kun taas [s] ja
[∫] (shekki) tulkitaan samaksi äänteeksi
» Kaikkien maailman kielten äänteet jakautuvat vokaaleihin ja
konsonantteihin 11
Kieliriippumaton!
Riippuu kielestä
![Page 12: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/12.jpg)
Vokaalit ovat soinnillisia äänteitä, joissa ääniväylä on avoin • Kielikohtaista hienosäätöä: suomen kielessä vokaali on äänne, jossa ’ääntä
pääsee esteettä suun keskeltä ulos’
• Leuan asento - auki vai kiinni • Kielen asento – edessä vai takana
Olennaista ääniväylän kapeimman kohdan sijainti
• Huulten pyöreys labiaalinen / Illabiaalinen
• Nasaalisuus Kitapurjeen (velum) ollessa alhaalla (auki) ilmavirta pääsee nenäonteloon ja syntyy nasaalinen äänne. Kitapurjeen ollessa ylhäällä syntyy oraalinen äänne.
12
Luokitellaan seuraavien ominaisuuksien perusteella:
Vokaalien IPA-merkit:
IPA-vokaalien lausuminen
![Page 13: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/13.jpg)
» Konsonanteissa useimmiten ilmavirta ei pääse vapaasti suun kautta ulos
» Luokitellaan seuraavien ominaisuuksien perusteella:
- soinnillinen vai soinniton
(place of articulation)
(manner of articulation)
13
IPA-konsonantit 5min:ssa
![Page 14: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/14.jpg)
» Sointi on äänihuulten värähtelyn aikaansaama puheen ominaisuus
» Sointi ilmaisee, onko konsonantti soinnillinen vai soinniton
» Suomen kielessä soinnillisia konsonantteja ovat [b], [d], [g], [j], [l], [m], [n], [r] ja [v]
» Soinnittomia taas: [p], [t], [k], [h] ja [s] (sekä [f])
» [h] voi esiintyä myös henkäyssoinnillisena äänteenä (esim. sanassa paha), jolloin rustorako on auki ja huulirako värähtelee etuosaltaan
14
![Page 15: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/15.jpg)
15
» Ääntymäpaikka kertoo, missä kohdin ääntöväylää muodostuu tärkein kapeikko
» Konsonanttien keskeisimmät ääntymäpaikat:
bilabiaalinen (1): huulten välissä
labiodentaalinen (2): alahuulen ja ylähampaiden väl.
dentaalinen (4): hampaiden väl.
alveolaarinen (5): hammasvallin ja kielen väl.
palato-alveolaarinen: kitalaen etuosan ja kielen väl.
palataalinen (6): kitalaen ja kielen väl.
velaarinen (7): kitapurjeen ja kielen välissä
uvulaarinen (8): kitapurjeen kärjen ja kielen väl.
faryngaalinen (9): nielun takaosan ja kielen väl.
![Page 16: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/16.jpg)
» Ääntymätapa tarkoittaa sitä, kuinka vapaasti ilmavirta pääsee virtaamaan konsonanttia äännettäessä
» Resonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy
» Obstruentit ovat konsonantteja joissa ilmavirralla ei ole vapaata ulospääsyä
16
![Page 17: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/17.jpg)
Resonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy
» Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta kielellä ja huulilla muodostettu kapeikko on ahtaampi ˃ Suomen kielessä [j], [v]
» Likvidat ˃ Ilmavirta kulkee suusta, mutta eri tavalla kuin vokaaleissa ˃ Lateraaleissa ilmavirta kulkee kielen laitojen yli, suomessa [l] ˃ Tremulanteissa (engl. trill) ilmavirta on katkonainen, suomessa [r]
» Nasaalit (engl nasal) ˃ Kitakieleke on alhaalla ja ilmavirta kulkee nenän kautta ˃ Suomen kielessä [n], [m], [ng]
17
![Page 18: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/18.jpg)
Obstruentit ovat konsonantteja joissa ilmavirralla ei ole vapaata ulospääsyä
» Klusiilit (engl. plosive) ˃ Ilmavirta katkaistaan kokonaan
˃ Suomessa [p],[t],[k] (myös soinnilliset [b],[d],[g])
» Frikatiivit ˃ Ilmavirta estetään osittain, äänne syntyy supistumakohdalla ilmavirran
aiheuttamasta hankaushälystä
˃ Suomessa [s], [h], (myös [f])
18
![Page 19: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/19.jpg)
IPA-konsonanttien lausuminen
![Page 20: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/20.jpg)
![Page 21: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/21.jpg)
» Foneemi (engl. phoneme): yleinen äänneluokka
˃ Foneemien määrittelyn yleinen periaate: Voiko äänteen muuttaminen toiseksi muuttaa sanan merkitystä?
» Fooni (engl. phone): yksittäinen puhuttu realisaatio
˃ Kaikki foonit periaatteessa erilaisia
» Allofoni: tietyn äänneluokan (=foneemi) äänteet, joilla on jokin lausunnallinen ero
» Yhteisartikulaatio (engl. coarticulation): puhe-elinten siirtyminen vaatii aikaa ja äänteet sulautuvat toisiinsa
21
’Kielen järjestelmään kuuluva abstraktinen, ensisijaisesti kvalitatiivinen, äänteellisesti toteutettavissa oleva yksikkö, jolla on foneemianalyysin avulla selville saatavissa oleva identiteetti.’ (Iivonen, Horppila, Heikkonen ja Rissanen: Fonetiikan perussanasto)
![Page 22: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/22.jpg)
» Prosodia: puheen pidempiaikaiset ominaisuudet
˃ Kvantiteetti: äänteen pituus, esim.: + Espanjan kielessä kvantiteetin muutos ei muuta sanan merkitystä + Suomen kielessä kvantiteetin muutos vaikuttaa (esim. tili, tiili, palo,pallo)
˃ Paino: äänteen painottaminen esim. suuremmalla teholla tai muuttuneella äänenkorkeudella
+ Tavupaino (painotetaan tavua sanassa) + Sanapaino (painotetaan sanaa virkkeessä)
˃ Intonaatio: äänenkorkeuden muutos pidemmän jakson (esim. virkkeen) aikana,
esim.: + Kiinassa äänenkorkeudella voidaan muuttaa sanojen merkityksiä + Englannissa äänenkorkeus nousee kysymyslauseen lopussa + Suomessa sekä toteamus- että kysymyslauseen sävelkorkeus laskee loppua
kohden
22
![Page 23: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/23.jpg)
» Akustisesti ääni ja siten myös puhe on ilmanpaineen vaihtelua
» Akustinen fonetiikka tutkii puheen akustisia ominaisuuksia ja sitä miten ne seuraavat puheentuottomekanismin toiminnasta
23
Pitkittäinen aaltoliike: http://www.kettering.edu/physics/drussell/Demos/waves/wavemotion.html
![Page 24: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/24.jpg)
24
![Page 25: Fonetiikka tutkii puheenResonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy » Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide) ˃ Muistuttavat vokaaleja, mutta](https://reader034.vdocuments.site/reader034/viewer/2022042204/5ea52aa778febf6d7c67492c/html5/thumbnails/25.jpg)
25
Quatieri: Discrete –Time Speech Signal Processing Principles and Practice
http://www.phys.unsw.edu.au/jw/glottis-vocal-tract-voice.html