E-P:n SoTe asumispalvelutyöryhmä
2
1. Johdanto 3
Asumispalvelutyöryhmän jäsenet 4
2. Asumispalveluiden määrittely 5
2.1 Senioriasuminen 5
2.2 Tavallinen palveluasuminen
2.3 Perheasuminen
2.4 Kuntouttava lyhytaikaishoito
2.5 Tehostettu palveluasuminen
2.6 Laitoshoito
3. Asumispalveluiden myöntämisen perusteet ja arviointimenetelmät 6
3.1 Perhehoidon myöntämisen edellytykset
3.2 Palveluasumisen myöntämisen edellytykset
3.3. Lyhytaikaisen palveluasumisen myöntämisen edellytykset
3.4. Tehostetun palveluasumisen myöntämisen edellytykset
3.5. Laitoshoidon myöntämisen edellytykset
4. Asumispalveluiden sisältö 7
4.1 Hoito- ja kuntoutussuunnitelma, hyvinvointisuunnitelma 7
4.2 Ravitsemus 8
4.3 Harrastustoiminta 8
4.4 Asukkaan hygienia, vaatteet ja ulkonäöstä huolehtiminen 9
4.5 Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat 9
4.5.1 Koneellinen lääkkeiden annosjakelu 10
4.6 Lääkäripalvelut 12
4.7 Hyvän elämän loppuajanhoito 13
4.8 Henkilöstö 13
4.9 Tilat, laitteet ja turvallisuus 14
4.10 Asiakirjahallinta 15
5. Palveluiden laadun ja sisällön arviointi 15
5.1 RAI – arviointijärjestelmä 16
5.2 RAI – vertailukehittäminen 16
3
1. Johdanto
Ikäihmisten elämänlaadun kannalta keskeisin asumispaikka on oma koti, joka tukee itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja mielekästä tekemistä. Etelä-Pohjanmaan kunnissa tulisi ennakoida ja varautua ikääntymiseen huomioiden asunnon ja lähiympäristön mahdollisuudet tilanteessa, jossa toimintakyky iän myötä muuttuu.
Asuinrakennusten esteettömyydellä on suuri merkitys iäkkäiden kotona asumisen mahdollistajana. Esteelliset rakennukset ja lähiympäristöt heikentävät iäkkäiden arjessa selviytymistä ja lisäävät tapaturmia. Vanhojen kerrostalojen suurimmat haasteet esteettömyyden kannalta liittyvät hissien puutteeseen. Hissin rakentaminen mahdollistaa monen ikääntyneen ihmisen asumisen kotonaan pitempään.
Asuinympäristön kehittäminen tarvitsee erityistä huomiota alueen kunnilta. Liikuntaesteiden poistaminen, jalankulun mahdollistavien reittien ja levähdys- ja kohtaamispaikkojen lisääminen edistävät liikkumista ja parantavat sosiaalista hyvinvointia. Iäkkäiden ihmisten tarpeet tulisi huomioida asuinympäristön suunnittelussa ja ylläpidossa.
Ikäystävällisissä kunnissa on ikääntyneille väestölle erilaisia asumisen vaihtoehtoja, toimivia asumisen ja palvelujen kokonaisuuksia sekä esteettömiä ja turvallisia asunympäristöjä. Lisäksi siellä on riittävät ja kohtuuhintaiset liikenne- ja kuljetuspalvelut, jotka mahdollistavat asioinnin, palveluihin pääsyn ja osallistumisen erilaisiin yhteisiin tapahtumiin. Tarjolla on myös tukea oman asunnon ennakoinnin tueksi. (STM 2013:11) Erilaiset asumisen, yhteiskuntasuunnittelun ja palvelun ratkaisut mahdollistavat iäkkäiden kotona asumista nykyistä pidempään. Merkittävää on myös lisätä ikääntyneen väestön tietoisuutta asumisen ennakoinnin merkityksestä sekä mahdollisuuksia tehdä valintoja asumisen suhteen tulevia tarpeita ennakoiden.
Ympäristöministeriö on laatinut ehdotuksen ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi vuosille 2013 – 2017. Suomessa ikääntyneiden määrä suhteessa koko väestöön tulee kasvamaan merkittävästi. Kyse on suuresta väestöryhmästä, joiden asumisen järjestämiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä. Kehittämisohjelmalla pyritään kyseisinä vuosina vastaamaan ikääntyneiden asumistarpeisiin. Ohjelma keskittyy olemassa olevan asuntokannan korjaamiseen, uudenlaisten asumisratkaisujen ja palveluasumisen kehittämiseen, asuinalueiden kehittämiseen ikääntyneiden näkökulmasta sekä asumista tukeviin palveluihin liittyviin kysymyksiin. (Ympäristöministeriön raportteja 7/ 2016 )
Ikäihmisten asumispalveluilla tarkoitetaan Sosiaalihuoltolain (SHL 1301/2014 § 11,14 ja 21)
mukaisia asumispalveluja ikäihmisille, joilla on fyysisiä. psyykkisiä ja /tai sosiaalista toimintakyvyn
alenemista niin, etteivät he enää selviydy kotona omaisten tai kotihoidon palvelujen turvin.
Asumispalveluja tarvitseva voi asua perhehoidossa, palvelutalossa, ympärivuorokautista hoitoa
tarjoavassa tehostetun palveluasumisen yksikössä tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa.
Kotona asuvilla henkilöillä on kotihoitoa tukevana palveluna mahdollisuus kuntouttavaan
lyhytaikaishoitoon tietyissä asumisyksiköissä, jos se tukee kotona selviytymistä. Omaishoidon
4
lakisääteisen vapaapäivien aikainen hoito voidaan myös järjestää lyhytaikaisena hoitona tietyissä
asumisyksiköissä.
Asiakas tulee pääsääntöisesti asumispalveluihin hakemuksen perusteella. Ennen palvelun
myöntämistä selvitetään asiakkaan toimintakyky moniammatillisen tiimin arvioimana. Asiakkaan
toimintakyky selvitetään monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. Palvelutarpeen
arviointi tehdään yhdessä asiakkaan, tarvittaessa omaisen/läheisen tai hänen hoitoon osallistuvien
henkilöiden kanssa.
Jos palvelujen tarpeen arvioinnissa varmistuu, että asiakas tarvitsee asumispalvelua, asiakkaalle
laaditaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Palvelu muodostuu asiakkaalle tarjottavasta
kodinomaisesta, viihtyisästä ja asiakkaan henkilökohtaisia tarpeita vastaavasta asumisesta ja siihen
keskeisesti liittyvistä tukipalveluista ja kuntoutusta edistävistä hoidosta ja hoivasta. Asiakkaalla on
mahdollisuus asua toimintayksikössä elämänsä loppuun saakka ja saada muuttuvia tarpeita
vastaavaa hoitoa ja hoivaa.
Asumispalvelutyöryhmän jäsenet
Sirkka Eväsoja, puheenjohtaja, Lapuan kaupunki. Tarja Palomäki, JIK ky, Johanna Koivuniemi, JIK ky, Riitta Kulmala, Seinäjoen kaupunki Minna Ojala-Hurskainen, Seinäjoen kaupunki Birgitta Luoma-aho, Järvi-Pohjanmaan perusturva Sari Kuikka. Kaksineuvoinen ky Katri Lahdensuo, Lapuan kaupunki Mervi Latomäki, Suupohjan peruspalveluliikelaitos ky Helena Kahra-Smedlund, Isokyrö Anne Kniivilä, henkilöstön edustaja, Kaksineuvoinen ky Minna Huhtamäki-Kuoppala, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry
5
2. Asumispalveluiden määrittely
Senioriasuminen on yhteisöasumista, jossa ei ole omaa henkilökuntaa ja avun tarve
hoidetaan kotihoitopalvelujen turvin.
Tavallinen palveluasuminen ei sisällä yöhoitoa, mutta oma henkilökunta huolehtii
tarvittavasta huolenpidosta ja hoidosta aamu- ja iltavuorossa. Asiakkaan toimintakyky on
selvästi alentunut. Hän tarvitsee seurantaa, ohjausta ja/tai apua useita kertoja päivässä.
Asiakas selviytyy yöaikaan ilman henkilökunnan jatkuvaa läsnäoloa (tarvittaessa
yöpartiokäynnit) ja pystyy pääsääntöisesti hälyttämään apua.
Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan kodinomaista asumista perheenjäsenenä
perhehoitajan omassa kodissa. Perhehoitoa annetaan ikääntyneelle, jonka hoitoa tai
muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai
muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen. Avuntarve on
pääsääntöisesti päiväaikaan ja asiakas selviytyy yhden henkilön avustamana. Asiakas ei ole
tehostetun palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeessa.
Kuntouttava lyhytaikaishoito on kuntouttavaa intervallihoitoa /vuorohoitoa vielä kotona
asuville ikäihmisille. Lyhytaikaisella tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan lyhyttä
jaksoa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä tai lyhytaikaishoitoon
suunnitelluissa yksiköissä. Kuntouttava lyhytaikaisasuminen tukee ikäihmisten kotona
asumista ja kotihoitoa. Palvelu on tarkoitettu myös omaishoitajan lakisääteisen
vapaapäivien järjestämiseen ja toipilasvaiheeseen akuutin sairauden jälkeiseen
kuntouttamiseen. Palvelua voidaan käyttää tarvittaessa myös arviointijaksona
ympärivuorokauden hoidon tarpeen selvittämiseksi.
Tehostettu palveluasuminen on ympärivuorokautista hoitoa kodinomaisissa olosuhteissa,
jonka palvelut hoidetaan moniammatillisen henkilöstön avulla. Tehostettua
palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on
ympärivuorokautista. Asiakkaan toimintakyky on merkittävästi alentunut. Asiakkaat ovat
pääosin keskivaikeasti tai vaikeasti muistisairaita ja/tai monisairaita. Asiakas voi olla
vuoteeseen hoidettava tai hän voi olla saattohoitotilanteessa. Psyykkisesti sairaalla tai
muistisairaalla voi olla harhoja, käytösoireita, johon hän tarvitsee ympärivuorokautista
valvontaa ja ohjausta.
Pitkäaikaista laitoshoitoa voidaan toteuttaa hoito ja huolenpitona vain, jos siihen on
lääketieteelliset tai asiakasturvallisuuteen liittyvät perusteet, taikka siihen on muu laissa
erikseen säädetty peruste.
6
3. Asumispalveluiden myöntämisen nykyiset perusteet ja arviointimenetelmät
Tavallisen palveluasumisen myöntämisen edellytykset
Asiakas selviytyy päivittäistoiminnoista enintään yhden avustamana
Asiakas tarvitsee apua useita kertoja päivittäin
Ohjeellinen Ravatar-arvo vähintään 2
Ohjeellinen MMSE vähintään 18
Toimintakyvyn arvioinnin JIK – hoitoisuuspisteet >3.81
Kuntouttavan lyhytaikaishoidon myöntämisen edellytykset
- Asiakkaan toimintakyky on alentunut siten, että se vaikeuttaa kotona asumista. - Asiakas tarvitsee kuntoutussuunnitelman mukaisen jakson toimintakyvyn ylläpitämiseksi - tai parantamiseksi. - Asiakas tarvitsee jakson omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. - Asiakas tarvitsee jakson omaishoitajan / omaisen / läheisen jaksamisen tukemiseksi. - Asiakas tarvitsee jakson turvattomuuden tai sosiaalisten syiden vuoksi (esim.
asunnon muutostyöt, puolison/omaishoitajan sairaus), jos tilanne asiakkaan alentuneen toimintakyvyn vuoksi tätä vaatii, eikä muuta vaihtoehtoa ole järjestettävissä.
- Asiakas tarvitsee jakson sairaalahoidon jälkeen ennen kotiutumista, jos toimintakyky ei vielä täysin riitä kotona asumiseen.
- Asiakas tarvitsee jakson hoidollisista syistä, esim. lääkehoidon tarkistus, verensokerin tasapainotus, haavan hoito ym.
- Asiakas tarvitsee jakson tilanteen selvittämiseksi ja/tai jatkohoitopaikan järjestämiseksi
Perhehoidon myöntämisen edellytykset
- Fyysinen, psyykkinen tai kognitiivinen toimintakyky on heikentynyt tai iän tuoma hauraus tai turvattomuuden tunne estää pärjäämisen omassa kodissa kotihoidon palvelujen tai omaishoidon turvin, mutta asiakas ei ole vielä palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeessa.
- Omaishoidon lakisääteiset vapaat voidaan järjestää myös perhehoidossa. - Liikkuminen tapahtuu ilman apuvälineitä tai apuvälineen avulla. Jos liikkumisen
apuvälineenä on pyörätuoli, Eva – teline tai muu paljon tilaa vievä apuväline, perhehoito voidaan myöntää, mikäli se on mahdollista perhekodin tilojen puitteissa.
- Avuntarve on pääsääntöisesti päiväaikaista ja asiakas pärjää yhden henkilön avustamana. - Voidaan myöntää osa- tai kokovuorokautisena, lyhytaikaisena tai jatkuvana.
Tehostetun palveluasumisen myöntämisen edellytykset
- Asiakas tarvitsee jatkuvaa ympärivuorokautista valvontaa, apua ja tukea liikkumisessa ja
itsensä tai terveytensä hoidossa
7
- Tarvittavaa palvelua ei voida järjestää riittävällä tavalla kotihoidon ja /tai muun tuen avulla
Pitkäaikaissairaudet on diagnosoitu, asiakkaan tila on vakaa
- Asiakas on ollut selvittely- tai kuntoutusjaksolla ennen hoitotasosta / hoitoisuudesta
päättämistä. Kuntoutusjakso voidaan toteuttaa myös kotihoidossa.
- Ohjeellinen RAI:
ADL (päivittäiset toiminnot) ADL >15/28
CPS (kognitio, lähimuisti ym.) 3/6
MAPLe (hoitotarpeen arviointi) MAPLe >12/15
DRS (kielteisiä ilmaisuja, toistuvat ahdistukset) 6/14
RAI-arviointi osoittaa, että kuntoutuspotentiaali on erittäin rajallinen
- Ohjeellinen Ravatar-arvo vähintään 3
- Ohjeellinen MMSE vähemmän kuin 15/30
- Toimintakyvyn arvioinnin JIK- hoitoisuuspisteet ovat yli >6,8, Seinäjoen kaupungin
toimintakyvyn hoitoisuuspisteet vähintään 46
4. Asumispalveluiden sisältö
Asumispalveluihin sijoitettavista ikäihmisistä suurimmalla osalla on muistisairaus. Etenevää
muistisairautta sairastavan hoidon suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa on tärkeää
huomioida yksilöllisyys, toiveet ja elämäntavat. Asumispalveluihin siirtymistä on edeltänyt
moninainen tavallinen arki harrastuksineen omassa kodissa ja perheessä. Muutto
asumispalveluihin on usein pitkän harkinnan tulos. Muuttovaiheessa on huomioitava muistisairas
ja läheiset kunnioittavasti, turvaten oikeus jatkaa oman näköistä elämää uudesta asuinpaikasta
huolimatta. Kotoutuminen voi kestää kauan ja myös läheisten tilanteen ymmärtäminen vaatii
osansa. Tilanne on kaikille uusi ja merkityksellinen. Omaisten kanssa käytäville keskusteluille ja
yhteistyölle on hyvä löytää oma aikansa.
Itsemääräämisoikeus on hyvinvoinnin lähtökohdaksi mielletty asia. Tottumusten ja kunkin omien
elämäntapojen oppiminen ja erilaisten toimintatapojen hyväksyminen voi tuottaa ajoittain
päänvaivaa; miten arjen asiat tehdään loukkaamatta itsemääräämisoikeutta ja kuitenkin
hyväksyen henkilön omat toiveet hoitoa, osallisuutta ja huolenpitoa kohtaan. Helpompaa on, jos
henkilöllä on hoitotahto ja sen toteuttamisesta keskustellaan avoimessa ilmapiirissä
asumispalveluyksikössä henkilön itsensä ja lähipiirin kanssa. Etenevä muistisairaus ei tarkoita sitä,
että automaattisesti menettäisi näkemyksensä esim. arjen pieniin valintoihin. Henkilökunnalta
odotetaan osaamista ja joustavuutta
4.1 Hoito- ja kuntoutussuunnitelma, hyvinvointisuunnitelma
Yksi tärkeimmistä asioista on ymmärtää, että asumispalveluissa oleva koti on todella ikäihmisten
koti. ”Kodinomaisuus” ei tarkoita vain omaa huonetta ja arjen rutiineja, vaan kotoisaa tunnelmaa,
pieniä arjen puuhia, harrastuksia, osallisuutta yhteisöön entisten tapojen mukaan ja omien
8
taitojen hyödyntämistä. Uusi koti on myös koti muistisairaan läheisille. Yhdessä läheisten kanssa
voidaan taata muistisairaan kuuluminen edelleen omaan perheyhteisöön ja kannustaa läheisiä
esim. puuhaamaan arkisia asioita tai esim. ulkoilemaan yhdessä muistisairaan kanssa.
Jokaiselle asukkaalle laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma yhdessä asukkaan, hänen
läheisensä ja nimetyn oma-/vastuuhoitajan kanssa. Tarvittaessa mukana on lähiesimies, toinen
hoitaja tai muu erityisasiantuntija (esim. fysioterapeutti, lääkäri, sosiaalityöntekijä).
Hoito-ja kuntoutussuunnitelma pohjautuu asukkaan ja läheisen haastatteluun tulovaiheessa ja
mahdollisesti aikaisemmin kotihoidossa laadittuun suunnitelmaan. Tietojen keruussa voidaan
hyödyntää omakuvamonologia (100 asiaa asukkaasta) tai muita tapoja saada tietoja asukkaan
elämänkulusta, omista toiveista ja tavoitteista.
Hoito- ja kuntoutussuunnitelma laaditaan kuukauden kuluessa asukkaan muuttaessa palvelukotiin.
Suunnitelma tarkistetaan puolen vuoden välein RAI-arvioinnin yhteydessä ja hoidon tai hoivan
tarpeen oleellisesti muuttuessa. Hoito- ja kuntoutussuunnitelma allekirjoitetaan ja asukkaalle
annetaan oma kappale. Mikäli asukas ei kykene allekirjoittamaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa
niin läheinen allekirjoittaa sen.
Hoito- ja kuntoutussuunnitelma kirjataan Efficaan ”Hoitotyön suunnitelma”-lehdelle.
4.2 Ravitsemus
Päivittäin on tarjolla aamupala, lounas, päiväkahvi, päivällinen, iltapala ja yöpala. Ruokailuajoissa
noudatetaan asukkaan tarpeita ja toiveita ottaen huomioon, ettei iltapalan ja aamupalan välinen
aika ylitä 11 tuntia. Aterioissa noudatetaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan
ravitsemussuosituksia ikääntyneille sekä otetaan huomioon erityisruokavaliot ja rakennemuutettu
ruoka. Asukkaiden toivomukset ruoasta ohjaavat ruokalistan laadintaa. Lisäksi otetaan huomioon
vuodenajat ja juhlapyhät sekä järjestetään elämyksellisiä ruokakokemuksia palvelukodissa.
Henkilökunta ja asukkaat ruokailevat yhdessä.
Ravitsemustilaa seurataan mittaamalla painoa, MNA-tai NRS 2002-testeillä ja tarvittaessa
laboratorionäytteillä ja nestetasapainon seurannalla.
Asukaskokouksissa annetaan palautetta ruoasta ja esitetään toivomuksia aterioiden suhteen.
4.3 Harrastustoiminta
Asukkaan omat tottumukset ja toiveet ohjaavat harrastustoimintaa, joka sisältää mm. sisä- ja ulkoliikuntaa,
musiikkia, eri taidemuotoja, lukemista, kortin peluuta, muisteluhetkiä, retkiä ym. Omahoitajalla on
keskeinen rooli sopivien harrastusten järjestämisessä, kun hän tuntee asukkaan parhaiten. Erityisesti
omahoitajan omaa aikaa asukkaan kanssa hyödynnetään harrastustoiminnassa ja arjen elämisessä.
Asukaskokouksessa keskustellaan yhteisön toiminnasta, päätetään yhteisistä asioista ja suunnitellaan
9
tapahtumia. Asukkaat osallistuvat normaaliin arkeen ja arjen askareisiin kunkin oman toimintakyvyn ja
halun mukaisesti. Päivällä on toimintaa ja yöllä nukutaan. Palvelukotiin järjestetään asukkaita toimintaan
houkuttelevia arjen virikkeitä esim. liinavaatteita viikattavaksi, käsityötarvikkeita, laukkuja, vaihtovaatteita.
Palvelukodilla on turvallinen, esteetön piha ulkoilla ja siellä on puutarha, jossa asukkaat saavat esim.
kasvattaa perunoita, istuttaa kukkia, poimia marjoja marjapensaista ja ripustaa pyykkejä. Palvelukodissa on
lisäksi ohjattua ja suunniteltua harrastustoimintaa, jossa otetaan huomioon vuodenajat ja juhlapyhät ja
muut ympäröivän yhteisön tapahtumat. Läheiset, vapaaehtoiset ja järjestöt otetaan osaksi yhteisöä.
Pyydetään esim. kansalaisopistoa järjestämään kursseja palvelukodin tiloissa, jonne asukkaat ja muut
kuntalaiset voivat osallistua.
4.4 Asukkaan hygienia, vaatteet ja ulkonäöstä huolehtiminen
Asukkaan omat tottumukset, tarpeet ja toiveet ohjaavat hygieniasta, vaatetuksesta ja ulkonäöstä
huolehtimisesta. Asukas huolehtii oman toimintakykynsä mukaisesti näistä, mutta häntä autetaan
tarpeen mukaan. Omahoitajan tehtävä on oppia tuntemaan asukas hyvin, jotta asukkaan
yksilöllisyys toteutuu. Päivittäiseen hygieniaan kuuluu pesut, intiimihygieniasta huolehtiminen,
ihon, hiuksien, kynsien hoito, suuhygienia ja parranajo. Asukasta tuetaan käymään wc:ssä
mahdollisesta inkontinenssista huolimatta. Asukas päättää itse, mitä vaatteita hän pukee päälleen
ja kuinka usein hän vaihtaa vaatteita. Asukas ja omahoitaja voivat esim. omahoitaja-ajalla pestä
joitain asukkaan vaatteita ja viedä pihalle kuivumaan.
Asukkaan ulkonäöstä huolehditaan asukkaan toiveiden mukaisesti esim. laittamalla papiljotit ja
huulipunaa tai koruja. Omahoitaja voi viedä asukkaan parturiin tai jalkahoitoon myös yksikön
ulkopuolelle.
4.5 Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat
Asumispalveluyksiköiden asukkaat ovat iäkkäitä, monisairaita ikäihmisiä. Yksiköissä hoidettavilla
asukkailla on useimmiten sairauksina dementia, aivohalvaus, tuki- ja liikuntaelinsairauksia,
diabetes, parkinsontauti, sydän- ja verisuonisairauksia ja psykogeriatrisia oireyhtymiä. Lisäksi
hyvässä lääkehoidossa otetaan huomioon riittävä kivunlievitys ja saattohoidossa olevat asukkaat.
Jokaiseen yksikköön on laadittu lääkehoitosuunnitelma. Asumispalveluyksikön esimies valvoo ja ohjaa lääkehoidon toteuttamista suunnitelman mukaisesti. Henkilöstön osaaminen varmistetaan säännöllisellä koulutuksella ja LOVe-tentti suoritetaan. Lääkäri seuraa lääkehoidon toteutumista lääkehoitosuunnitelman mukaisesti sen vastuualueella. Hänen tehtävänään on myös kehittää lääkehoitoa yhteistyössä lääkehoidosta vastaavan hoitajan ja muun hoitohenkilökunnan kanssa. Poikkeamailmoitukset tehdään yksikön nimetylle lääkärille tai päivystysaikana muulle lääkärille. Vastuualueen ylilääkäri allekirjoittaa hoitohenkilökunnan lääkeluvat.
10
Yksiköissä annetaan lääkkeitä pääasiassa luonnollista tietä (mm. per.os., silmä- ja korvatipat,
per.rectum) sekä pistettäviä injektiolääkkeitä s.c ja i.m. Huumaavia lääkkeitä annetaan laastareina,
tabletteina sekä injektioina. Asumispalveluyksiköissä on mahdollisuus tilapäiseen lääkinnälliseen
happihoitoon.
Yksiköissä käytetään huumausaineisiin luokiteltavia lääkkeitä kivunlievitykseen ja saattohoidossa
oleville asukkaille lääkärin määräyksen mukaan. Jokaista kirjoitettua huumausainetta kohden tulee
olla oma kulutuskortti, johon merkitään annetut lääkkeet, määrät ja ajankohdat. Lääketiedot
kirjataan Effica-potilastietojärjestelmään.
Asukkaiden lääkkeet tuodaan joko apteekin toimesta tai haetaan alueen apteekista tehdyn
sopimuksen mukaisesti. Apteekista on mahdollisuus saada myös valmiisiin annoksiin jaetut
lääkkeet nk. annosjakeluna. Lääkehoito on ammattilaisten vastuulla ja asukkaiden lääkityksen
vaikutuksia on arvioitava jatkuvasti ja vähintään puolivuosittain.
Sairaanhoitaja kantaa päävastuun asukkaiden resepteistä työvuorossa ollessaan. Lääkkeitä
jakanut hoitaja tarkistaa E-reseptit ja laittaa uusittavat lääkkeet koneelle ja kohdistaa ne lääkärille
uusittavaksi. Terveyskeskuksen avovastaanotolta tilataan asumispalveluyksikön ensiapulääkkeet ja
rokotteet.
Lähihoitaja voi jakaa lääkkeitä dosettiin, käsitellä tarvittaessa reseptejä ja antaa asukkaalle
ihonalaisia injektioita (s.c.) ja tarv. lihakseen pistoksia (i.m.) saamansa koulutuksen ja näytön
mukaan. Lähihoitajat antavat myös hengitettävät lääkkeet, lääkkeelliset silmä-, korva- ja
nenäsuihkeet sekä – tipat.
Hoiva-apulaiset voivat saamansa työpaikkakoulutuksen ja näytön mukaan viedä ja antaa lääkkeitä
potilaille, laittaa silmiin kostutustipat sekä antaa supot ja emätinpuikot ja –voiteet, lääke- ja
perusvoiteet.
Sairaanhoitaja toteuttaa asumispalveluyksikössä tarvittaessa myös suonensisäistä neste- ja
lääkehoitoa (i.v.) lääkärin ohjeen mukaisesti sekä huolehtii rokotuksista.
Lääkäri ja hoitotyöntekijät antavat informaatiota lääkkeistä ja lääkemuutoksista asiakkaille ja/ tai
omaiselle asukkaan luvan mukaisesti. Ohjaus ja neuvonta ovat keskeisessä asemassa lääkehoidon
onnistumisessa. Asukkaalla on oikeus osallistua hoitoaan ja lääkitystään koskevaan keskusteluun ja
päätöksentekoon.
4.5.1. Koneellinen lääkkeiden annosjakelu
Lääketurvallisuuden lisäämiseksi, lääkehukan vähentämiseksi ja henkilökunnan työajan uudelleen
kohdentamiseksi, on kannattavaa lisätä Etelä-Pohjanmaalla koneellista annosjakelua myös
ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä.
Asiakas allekirjoittaa annosjakelusopimuksen apteekin kanssa, jolloin hän siirtyy annosjakeluasiakkaaksi.
Asiakas saa säännöllisesti otettavat, koneellisen annosjakeluun soveltuvat lääkkeet apteekista kerta-
annospusseihin pakattuna.
11
Asumispalveluyksikkö hoitaa lääketilaukset ja lääkekuljetukset asukkaan puolesta.
Annospussitilauslomakkeen allekirjoittaa asumispalveluyksikön hoitava lääkäri ja sairaanhoitaja. Tilaukset
toimitetaan kahden viikon erissä. Jokaiseen annospussiin on merkitty asiakkaan nimi, pussin ottoajankohta
ja pussin sisältämät lääkkeet. Pussit ovat peräkkäin aikajärjestyksessä nauhana.
Asiakas saa lääkkeiden mukana lääkityskortin, jossa on ajantasaiset lääkitystiedot. Apteekki tilaa lääkkeet
annospusseihin pakattuina sopimusvalmistusapteekilta. Asiakkaan henkilö- ja lääkitystiedot toimitetaan
sopimusvalmistusapteekille jota sitoo apteekkitoiminnan vaitiolovelvollisuus.
Apteekki ylläpitää rekisteriä asiakkaan kokonaislääkityksestä ja varmistaa lääkkeiden yhteensopivuuden, ja
valvoo, ettei päällekkäisyyksiä synny. Jos apteekki havaitsee muutostarvetta lääkityksessä, apteekki
informoi tästä kirjallisesti asumispalveluyksikön sairaanhoitajaa, joka pyytää hoitavaa lääkäriä tarkastamaan
asian. Lääkäri voi muuttaa lääkitystä ja kirjoittaa uusia annosjakelureseptejä. Annosjakelureseptejä
tehdessä on lääkärin huolehdittava, että reseptiin tulee merkintä kohtaan ”annosjakelu”.
Annosjakelupalvelusta peritään aloitusmaksu joka peritään kerran annosjakelua aloitettaessa. Apteekki
laskuttaa asiakkaalta annosjakelulääkkeistä sv-omavastuuosuuden. Kela korvaa annosjakelulääkkeet kuten
muutkin reseptilääkkeet. Asiakas valtuuttaa apteekin hakemaan tiedot sähköisesti Kelalta. Annosjakelu
laskutus asiakkaalta tehdään kerran kuussa jolloin laskutetaan annosjakeluun kuuluvat lääkkeet ja niihin
kuuluvat palvelumaksut. Apteekki vähentää annosjakelun palvelumaksusta Kelan maksaman korvauksen
40% palvelumaksusta, jos sairasvakuutuslaissa ja muissa määräyksissä määrätyt edellytykset palkkion
korvaamiselle täyttyvät. Korvauksen pyrkimyksenä on madaltaa korvattavia lääkekustannuksia
annosjakelun avulla.
Asiakas tekee erillisen sopimuksen suoramaksusta apteekin kanssa. Asiakas voi lopettaa
annosjakelupalvelun käytön halutessaan ilmoittamalla lopetuksesta 1 kuukausi ennakkoon. Apteekki voi
lopettaa annosjakelupalvelun ilmoittamalla asiakkaalle 1 kuukausi ennen palvelun päättymistä.
Kuolemantapauksessa perikunnan/asumispalveluyksikön tulee ilmoittaa apteekille välittömästi, jolloin
apteekki lopettaa annosjakelupalvelun. Asiakkaan perikunta sitoutuu maksamaan tilatut ja/tai toimitetut
lääkkeet ja niiden palvelumaksut, koska ne laskutetaan aina jälkikäteen.
Uuden asukkaan tullessa asumispalveluyksikköön pääperiaate on se, että käytetään hänen kotoa tulleet
lääkkeet ensin lähes loppuun, jonka jälkeen siirrytään asteittain annosjakeluun. Ennen annospussitilausta
on yksikön sairaanhoitaja huolehtinut, että lääkkeistä on kirjoitettu annosjakelureseptit ja toimittanut
ajantasaisen Effican lääkelehden apteekkiin. Tarvittavat asiakirjat kuten annosjakelusopimus,
suoraveloitussopimus ja valtakirja Kelalle on oltava allekirjoitettuna ja toimitettuna apteekille jo hyvissä
ajoin.
Annospussilääkkeitä säilytetään asumispalveluyksikön lukollisessa lääkekaapissa yhdessä muiden
tarjottimelle jaettavien tai tarvittaessa lääkkeiden kanssa. Asumispalveluyksikköön saapuvan
annospussitilauksen purkaa mielellään kaksi hoitajaa. Hoitaja/t tarkastavat tilauslomakkeesta tulleet
muutokset ja sen täsmääkö annosjakelulääkitys Effica lääkelehden-ja annospussilääkityskortin kanssa
yhden päivän osalta. Hoitajien on huolehdittava, ettei tarjottimella mene enää lääkkeitä, jotka on siirretty
annosjakeluun.
12
Jos hoitaja huomaa virheen annospussilääkkeissä, on siitä ilmoitettava viipymättä apteekkiin.
Lääkevastaavat kuittaavat omalla nimellään ja päivämäärällä annospussitilauslomakkeeseen tehdyn
tarkastuksen. Annospussitilaus lomakkeita tulee arkistoida 2 vuotta.
Jos asiakas on väliaikaisesti pidempään hoidossa muualla, on annospussilääkitys laitettava tauolle
seuraavan annospussitilauksen yhteydessä. Kun asukas palaa takaisin kotiin, huomioidaan käyttämättä
jääneet annospussilääkkeet seuraavassa annospussitilauksessa.
4.6 Lääkäripalvelut
Lääketieteellisestä hoidosta vastaa terveyskeskuksen yksikköön nimeämä lääkäri. Oma lääkäri on tavattavissa sovitusti virka-aikana, muutoin yhteyttä päivystävään lääkäriin. Omaan lääkäriin saa yhteyden myös puhelimitse tai Effica-viestillä. Ennen yhteydenottoa päivystykseen kartoitetaan tilanne (äkillinen yleistilan lasku -lomake). Lääkäri käy säännöllisesti kaikissa asumispalveluyksiköissä. Asumispalveluissa lääkärin ydintyöhön kuuluu asukkaiden kokonaisvaltainen lääketieteellinen arvio ja hoito. Asiakkaiden säännölliset lääkehoidon kokonaisarvioinnit ovat myös osa lääkärintyötä. Lääkäri arvioi elämän loppuvaiheen hoitokäytänteitä tilanteen vaatimalla tavalla olemassa olevan tiedon ja mahdollisen hoitotahdon mukaan. Hoitotahto kirjataan samoin kuin omaisilta saadut muut tiedot niistä toivomuksista, joita asiakas on aiemmin omasta hoidostaan ilmaissut ja jos hän ei pysty enää itseään ilmaisemaan. Lääkäri keskustelee hoitolinjoista asiakkaan itsensä kanssa, jos se on mahdollista. Muita tehtäviä ovat mm. oikeustoimikelpoisuusasiat, edunvalvontalausunnot ja testamentintekokelpoisuusasiat. Uuden asukkaan muuttaessa asumispalveluyksikköön, oma lääkäri tekee seikkaperäisen
tarkastuksen ja käy läpi mm. lääkitykset. Ennen lääkärintarkastusta asukkaasta kirjataan hoito- ja
kuntoutussuunnitelma, käydään omaisten kanssa läpi hoidonlinjauskeskustelut sekä otetaan
tarvittavat laboratoriokokeet (PVK, Na, K, Krea-tutkimukset, diabeetikoilta lisäksi Hba1c). Lisäksi
hoitajien toimesta RR, VS, painoseurannat ja MMSE-kartoitukset (jos MMSE <10 ei vuosittaista
kontrollia enää tarvita). Lääkärintarkastus tehdään ensimmäisen 3 kk:n aikana asukkaan muutosta.
Lääkäri käy asumispalveluyksikössä kerran kuukaudessa. Lisäksi lääkärillä on muulloin kuin
kiertoviikkona joka viikolle puhelinkierto tiettynä kellonaikana ja joka päivälle ”puoliakuutti
puhelinaika” tiettynä kellonaikana. Omalääkärillä on oma puhelinnumero käytössä, virka-ajan
ulkopuolella soitto päivystävälle lääkärille. Oma lääkäri tai päivystyksen lääkäri on käytettävissä
24/7, tavoitteena olisi saada ikäihmisille oma päivystys. Myös geriatrin palveluja on saatavilla
tarvittaessa.
Asumispalveluyksiköissä vuositarkastukset tehdään kerran vuodessa, sairaanhoitaja on mukana
tarkastuksessa. Asukasta ei voi lähettää yksiköstä eteenpäin ennen kuin hoitaja on ottanut
yhteyttä oma lääkäriin tai päivystävään lääkäriin (äkillinen yleistilan lasku –lomake, poikkeuksena
13
hätätilanteet). Efficalla on käytössä hoidonlinjausfraasisto, lääkäreillä ja päivystyksessä on tiedossa
asumispalveluyksiköiden hoitomahdollisuudet (mm. mitä laitteistoa yksiköissä käytettävissä).
4.7 Hyvän elämän loppuajan hoito
Asiakkaamme ovat ikääntyneitä henkilöitä, jonka vuoksi kuoleman kohtaaminen ja siihen saattaminen ovat luonnollinen osa elämää. Hoitotahdon selvittäminen ja hoitolinjan valinta perustuu huolellisiin esitietoihin sekä asiakkaan terveydentilan ja elämänlaadun arviointiin. Omahoitaja keskustelee asiakkaan ja hänen läheisensä kanssa tutkimuksellisista ja hoidollisista vaihtoehdoista ennen linjausta. Asiakkaan oma tahto selvitetään läheisiltä, jos hän ei itse kykene enää sitä kertomaan. Hoitolinjauksessa pyrimme yhteisymmärrykseen vanhuksen itsensä ja hänen läheistensä kanssa. Lääkäri lopulta vastaa valitusta hoitolinjasta. Päätös luopua parantavista hoidoista ei tarkoita hoidon lopettamista, vaan sen painopisteiden suuntaamista uudelleen. Hoitolinjapäätös on perusteltava ja kirjattava huolellisesti ja se on oltava kaikkien asianosaisten tiedossa. Hyvä elämän loppuvaiheen hoito:
Asiakas saa tarvitsemansa ja toiveidensa mukaisen perushoidon ja huolenpidon.
Asiakasta tuetaan hänen vakaumuksensa mukaisesti.
Asiakas saa tarvitsemansa ja riittävän kipulääkityksen niin, ettei kipuja tarvitse kärsiä lainkaan.
Asiakas saa jatkuvaa huolenpitoa, läheisen ja hoitajan läsnäoloa kuoleman lähestyessä. Asiakkaan läheinen voi osallistua saattohoitoon ja saa siinä tarvitsemaansa tukea.
Asiakkaan turhia siirtoja vältetään, tarvittava osaaminen ja kivunhoito järjestetään asiakkaan kotiin.
Kuoleman kohdatessa
Tarvittavat toimenpiteet hoidetaan rauhallisesti ja arvokkaasti.
Asiakkaan kuoleman toteaa lääkäri (erikseen sovittu menetelmä).
Läheisen kanssa keskustellaan ja muistellaan yhdessä vainajaa.
Läheisen kanssa keskustellaan käytännön järjestelyistä kuoleman jälkeen.
4.8 Henkilöstö Asiakkaiden saaman palvelun laatu varmistetaan riittävällä henkilöstömäärällä sekä oikealla
koulutusrakenteella ja moniammatillisella työskentelyllä. Ikääntyvien tarpeissa tapahtuneiden
muutosten vuoksi henkilöstöltä vaaditaan yhä enemmän sairaanhoidollista ja gerontologista
14
osaamista sekä jatkuvaa tiedonhankintaa. Henkilöstön osaamista hyödynnetään monipuolisesti,
joustava yhteiskäyttö helpottaa arjen sujumista sekä mahdollistaa osaltaan työn kehittämisen.
Henkilöstön työhyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehditaan. Erityistä huomiota kiinnitetään
työyhteisötaitoihin ja esimiesten riittävään johtamisosaamiseen.
Tehostetussa palveluasumisessa asukkaiden hoitoisuus on korkea ja muistisairaiden asukkaiden
määrä on suuri, joten henkilöstömitoitus on oltava riittävällä tasolla. Valviran ja AVI:n ohjeistukset
edellyttävät henkilöstön vähimmäismitoitukseksi 0,5 - 0,6. Henkilöstön mitoitustarvetta voidaan
arvioida ja tarkistaa RAI:sta saatujen tietojen pohjalta.
Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan perustyöhön tarvittavien lähihoitajien riittävä määrä.
Sairaanhoitajille taataan riittävästi aikaa sairaanhoidollisten tehtävien hoitoon. Käytettävissä tulee
olla riittävästi eri alojen asiantuntijoita (fysioterapeutti, lääkäri, geronomi), jotta asukkaiden
kuntouttava hoito, hyvä ravitsemus, elämänlaatu ja arvokas saattohoito kyetään tarjoamaan.
Tavoite edellyttää sen, että osaava henkilökunta ja asiantuntijapalvelut liikkuvat. Toiminta on
asukkaan kannalta hyvin inhimillistä ja myös taloudellisesti hyvin perusteltua toimintaa.
Tavoitteena on, että asukkaan loppuelämän hyvä hoito toteutetaan tehostetussa
palveluasumisessa ilman tarpeettomia siirtoja eri yksiköiden välillä.
Vastuuhoitaja / omahoitaja
Vastuuhoitajalla tai omahoitajalla tarkoitan asukkaan "omaa hoitajaa", joka tekee ja vastaa
asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmasta ja sen päivittämisestä ja on yhteydessä säännöllisesti
omaisiin. Omahoitaja antaa joka viikko asukkaalleen vähintään puoli tuntia henkilökohtaista aikaa,
joka myös kirjataan ja joista kerrotaan myös omaisille. Tästä lähtee yksilöllinen ja asiakaslähtöinen
hyvän hoidon laatu. Omahoitaja ja asukas tekevät niitä asioita, joista asukas pitää ja nauttii.
On merkittävää, että jokainen asukas yksilönä nousee esiin ja otetaan huomioon.
4.9 Tilat, laitteet, turvallisuus
Ikäihmisten asumispalvelutilojen tulee vastata mahdollisimman hyvin asiakkaan tarpeita. Tärkeää
on viihtyisyys, kodikkuus ja esteettömyys sekä se, että tilat, laitteet ja apuvälineet ovat sellaiset,
että asiakas voi asua omassa kodissaan kuolemaansa asti.
Asiakkaalla on oltava mahdollisuus oleskella, liikkua ja toimia esteettömästi ja turvallisesti niin
sisällä kuin ulkonakin. Yhteiset tilat mahdollistavat harrastamisen ja yhteisöllisen toiminnan.
15
Muistisairaiden asumispalvelut ovat tulevaisuudessakin haaste. Suunnittelua ja teknologiaa
hyödyntäen tulisi mahdollistaa asiakkaan turvallinen toiminta- ja liikkumismahdollisuus.
4.10 Asiakirjahallinta
Asukasta koskevat asiakirjat asumispalveluyksikössä
Asukkaan terveyttä koskevat tiedot. Yhteinen tietokanta terveydenhuollon kanssa esim. Effica.
Asukkaan suostumus terveystietojen käyttöön sosiaalihuollossa
Asukkaan kanta-suostumus
eReseptiin liittyvät suostumukset apteekin, asukkaan ja hoitoyksikön kesken
Asukkaan toimintakykyä arvioivat/mittaavat asiakirjat esim. RAI, Ravatar, MMSE
Asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma
Asukkaan elämäntarina- , elämänhistoria- kaavakkeet
Hoitoyksikköä koskevat asiakirjat asumispalveluyksikössä
Hoitavan yksikön omavalvontasuunnitelma sekä keittiön omavalvontasuunnitelma
Pelastussuunnitelma
Riskien kartoitus / vaaratilanteiden arviointi sekä ennakointi
Työpaikkatarkastuksen asiakirjat
Hyvän hoidon laatukäsikirja
Yksikön lääkehoitosuunnitelma sekä henkilöstön lääkehoidon lupiin liittyvät asiakirjat
Henkilökunnan perehdytyskansio
5. Palveluiden laadun ja sisällön arviointi
Palvelujen ja hoidon laatua voidaan tarkastella palvelun saajan ja antajan näkökulmista.
Ammattihenkilöstöllä, palvelun tuottajaorganisaatioilla sekä yhteiskunnalla on oma näkökulmansa
laatuun. Hoitoa saavan henkilön oma kokemus hoidon laadusta on tärkeä ja sen tulee vaikuttaa
palvelujen tarjontaan. Ammattitaitoinen toiminta ja luottamuksellinen vuorovaikutus ovat osa
palvelujen ja hoidon hyvää laatua. Laadukkaat palvelut ovat myös kustannusvaikuttavia.
Henkilöstön määrän ohella osaaminen, osaamisen oikea kohdentaminen ja osaava lähijohtaminen
ovat yhteydessä hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen.
Asumispalveluiden laatu sekä sisältö nojautuu valtakunnallisiin lakeihin ja suosituksiin.
Asumispalveluiden sisältöä ja laatua tulevat ohjaamaan myös yhteistyössä laadittu
maakunnallinen asumispalvelujen laatukäsikirja. Asumispalveluyksiköissä tulee olla
asukasneuvostot ja yksiköissä pidetään säännöllisesti yhteisökokouksia. Tehdyt kyselyt, jatkuva
sähköinen palautemahdollisuus ja palautelaatikot antavat ajankohtaista tietoa ja palautetta
hoidon laadusta.
16
5.1 RAI - arviointijärjestelmä
Etelä-Pohjanmaalla on alustavien suunnitelmien mukaan tarkoitus ottaa käyttöön RAI -
arviointijärjestelmä, joka on kansainvälinen mm. ikäihmisten hoidon tarpeen ja laadun sekä
kustannusvaikuttavuuden arviointi- ja seurantajärjestelmä.
RAI- arviointi toimii työkaluna hoidon suunnittelussa, asiakkaiden tarpeiden perusteluna ja
arvioitaessa hoidon vaikuttavuutta. RAI tulosten pohjalta saatu tieto asiakkaasta on erittäin
kattavaa ja sen pohjalta voidaan suunnitella kokonaisvaltainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma.
Kyseistä suunnitelmaa tehdessä huomioidaan yksilöllisyys sekä asiakaslähtöisyys. Jokainen
suunnitelma sisältää juuri kyseisen asiakkaan voimavarat sekä hoitotyön keinot, joita
hyödynnetään hänen arjessaan. Asiakkaan yksilöllisten tavoitteiden ja erityisesti yksilöllisten
hoitotyön keinojen suunnittelussa sekä toteuttamisessa hoitajien ammattitaito ja osaaminen
nousevat korvaamattomaan asemaan.
5.2 RAI- vertailukehittäminen
RAI-järjestelmään sisältyvien laadun indikaattorien ja asiakasrakennetta kuvaavien tietojen avulla on mahdollista verrata omaa toimintaa muihin samankaltaista asiakaskuntaa palveleviin organisaatioihin Suomessa. Lisäksi RAI-vertailukehittäminen auttaa eri yksiköitä hahmottamaan oman yksikkönsä kehittämiskohteita sekä millä alueilla oma toiminta on vähintään yhtä hyvää ja millä alueilla parempaa kuin verrokeilla muualla Suomessa. RAI vertailutieto on näyttöön perustuvaa tietoa ja vertailutieto hyvistä käytännöistä perustuu yhteistyöhön kunnallisten ja yksityisten palveluntuottajien ja Terveyden ja hyvinvoinnin (THL) laitoksen kanssa. Jokainen RAI-toiminnassa mukana oleva yksikkö arvioi asiakkaidensa palvelutarpeet kuuden kuukauden välein. Kopiot lähetetään THL:een joka tuottaa jokaiselle yksikölle yksikkökohtaisen palautteen 6–8 viikon kuluessa. Laatupalautteen saavuttua kotihoidon ja asumisyksikön tulee arvioida mitkä laatualueet ovat kyseisen yksikön kehittämiskohteita. Sen jälkeen arvioidaan uudelleen kaikkien niiden asiakkaiden yksilöllinen hoito- palvelu- ja kuntoutussuunnitelma, joilla on kyseisen laatualueen ongelmia ja pohditaan mitä voitaisiin tehdä paremmin. Kotihoidossa ja kaikissa ympärivuorokautisen asumispalvelun yksiköissä on koulutetut RAI
avainosaajat, jotka neuvovat, ohjaavat ja seuraavat oman yksikön tuloksia esimiesten ja
henkilökunnan kanssa asiakas- ja yksikkötasolla. Koko hoitohenkilökunnalle järjestetään tarpeen
mukaan koulutuksia RAI arvioinnin sekä hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekemiseen.
RAI:n avulla on mahdollista nähdä organisaation tila ja seurata siinä ilmeneviä muutoksia sekä
hoidon vaikuttavuutta. RAI:n avulla saa tietoa päätöksenteon ja johtamisen tueksi.
RAI arviointijärjestelmää hyödynnetään myös palvelunohjauksessa ja palveluntarpeen
arvioinnissa.