Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
1/75
BETONIRAKENTEIDEN KORJAUS JA RAKENNUSFYSIIKKA
Pätevöityskurssi 16.1.2018
BETONIRAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS
1. Taustaa 2. Tutkittavat asiat 3. Tutkimusmahdollisuudet 4. Tutkimusmenetelmät käytännössä 5. Analyysi ja raportointi
Jussi Mattila Toimitusjohtaja Betoniteollisuus ry
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
2/75
Kunnon selvittämisen taustoja
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
3/75
Kunnon selvittämisen taustoja
• 1990-luvulla kunnossapito ja korjausrakentaminen tulivat uudistuotannon rinnalle
• Korjattavan rakenteen kunto sanelee käytettävissä olevat korjausmenetelmät
• Korjaussuunnittelussa tehdään kustannus-vaikutuksiltaan hyvin merkittäviä valintoja
• Pitkäjänteinen kiinteistönpito edellyttää tietoa tulevista korjaustarpeista
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
4/75
Hieman terminologiaa
KUNTOARVIO KUNTOTUTKIMUS
- Ei mittauslaitteita - Mittauslaitteita - Ainetta rikkomaton - Ainetta rikkova
Näkyviin vaurioihin
perustuva arvio rakenteiden kunnosta
VAURIOKARTOITUS
Rakenteista tehtäviin mittauksiin perustuva arvio turmeltumis-ilmiöiden ja muiden ongelmien tilanteesta
ENNUSTE TULEVASTA
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
5/75
KUNTOTUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT
• Ovatko rakenteet korjauksen tarpeessa? (Onko kannattavaa korjata?) • Millaiset korjaustavat ovat teknisesti mahdollisia? (Millaiset korjaustavat tuovat ratkaisun korjaukseen
johtaneisiin ongelmiin?) • Mikä korjaustapa eri vaihtoehdoista on taloudellisin? • Milloin korjaus on ajankohtainen?
• Tilaaja tarvitsee tietoa, ei tutkimustuloksia!
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
6/75
Kunnon selvittämisen yleiset periaatteet
1. Tutkimuksen sisältö valitaan ongelmalähtöisesti 2. Kaikki potentiaaliset vauriotavat tarkastellaan,
muistetaan priorisointi 3. Kohde jaetaan rakennetyyppeihin, jotka tutkitaan
omina kokonaisuuksinaan 4. Tietoa kerätään mahdollisimman monella
rinnakkaisella menetelmällä 5. Mittaukset toteutetaan satunnaisotantana riittävin
otoksin 6. Kuntoa arvioidaan aina korjaustapojen näkökulmasta
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
7/75
Ongelmalähtöisyys
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
8/75
Ongelmalähtöinen lähestymistapa
Tutkimustoimet valitaan siten, että ne tuottavat tietoa ennalta asetettuihin kysymyksiin - Hyväkuntoisessa kohteessa hyvin monet asiat on
tutkittava mittaamalla - Huonokuntoisessa kohteessa näkyvät vauriot
kertovat jo paljon
Heikkokuntoisessa kohteessa hyvinkin kevyt tutkimus voi olla täysin riittävä!
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
9/75
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
10/75
1. Tutkimuksen sisältö valitaan ongelmalähtöisesti 2. Kaikki potentiaaliset vauriotavat tarkastellaan,
muistetaan priorisointi 3. Kohde jaetaan rakennetyyppeihin, jotka tutkitaan
omina kokonaisuuksinaan 4. Tietoa kerätään mahdollisimman monella
rinnakkaisella menetelmällä 5. Mittaukset toteutetaan satunnaisotantana riittävin
otoksin 6. Kuntoa arvioidaan aina korjaustapojen näkökulmasta
Kunnon selvittämisen yleiset periaatteet
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
11/75
Priorisointi:
• Turvallisuus ja terveellisyys – Rakenteiden lujuus – Haitalliset aineet (ympäristö, terveys)
• Korjaustavan oikeellisuus
• Muut seikat
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
12/75
Tutkittavat asiat
1. Raudoitteiden korroosio 2. Betonin rapautuminen 3. Kiinnitykset, kannatukset ja sidonnat 4. Terveydelle tai ympäristölle haitalliset aineet 5. Kosteustekniset seikat 6. Pintatarvikkeet 7. Pintakäsittelyt 8. Halkeilu ja muodonmuutokset 9. Käytöstä johtuva vaurioituminen
Turvallisuus - Taloudellisuus - Estetiikka
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
13/75
1. Tutkimuksen sisältö valitaan ongelmalähtöisesti 2. Kaikki potentiaaliset vauriotavat tarkastellaan,
muistetaan priorisointi 3. Kohde jaetaan rakennetyyppeihin, jotka tutkitaan
omina kokonaisuuksinaan 4. Tietoa kerätään mahdollisimman monella
rinnakkaisella menetelmällä 5. Mittaukset toteutetaan satunnaisotantana riittävin
otoksin 6. Kuntoa arvioidaan aina korjaustapojen näkökulmasta
Kunnon selvittämisen yleiset periaatteet
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
14/75
Erilaiset rakenteet on tutkittava erikseen!
Pesubetoniset päädyt
Maalatut harjatut nauhaelementit
Uritetut ikkunanauhat
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
15/75
Kunnon selvittämisen osat
1. Rakenneselvitys
2. Olosuhdeselvitys
3. Ongelma- ja vaurioselvitys: Ongelmien ja vaurioiden tyyppi sekä kunkin:
– Laajuus – Aste – Syy(t) – Vaikutukset – Eteneminen jatkossa
Kunnonselvittäjän ”tukisanalista”
- tutkimuksen suunnittelu -
- tulosten analyysi -
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
16/75
1. Tutkimuksen sisältö valitaan ongelmalähtöisesti 2. Kaikki potentiaaliset vauriotavat tarkastellaan,
muistetaan priorisointi 3. Kohde jaetaan rakennetyyppeihin, jotka tutkitaan
omina kokonaisuuksinaan 4. Tietoa kerätään mahdollisimman monella
rinnakkaisella menetelmällä 5. Mittaukset toteutetaan satunnaisotantana riittävin
otoksin 6. Kuntoa arvioidaan aina korjaustapojen näkökulmasta
Kunnon selvittämisen yleiset periaatteet
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
17/75
Havaintoaineiston kerääminen
Asiakirja-aineisto
Näytteenotto ja laboratorio-tutkimukset
Kenttä-mittaukset
Aistinvarainen havainnointi
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
18/75
Selvitysmenetelmät
1) Asiakirjojen tarkasteleminen ► rakenteiden vaurioalttius 2) Rakenteiden aistinvarainen kartoittaminen ► rakenteiden suunnitelmienmukaisuus ► näkyvien vaurioiden, vikojen ja puutteiden
vähimmäismäärä 3) Mittaukset yms. ► vaurioprosessien tilanne ja eteneminen ► piilevien vaurioiden laajuus ja aste 4) Haastattelut ► käyttäjien ja huoltohenkilöstön havainnot
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
19/75
Asiakirjalähteitä
• Asiakkaan omat arkistot Rakennuksissa pääpiirustukset ja usein paljon putkikuvia, joskus
löytyy myös rakennepiirustuksia Silloissa pääosin hyvät arkistot
• Kunnan rakennusvalvonnan arkisto (pääpiirustukset, osin rakennekuvia)
• Suunnittelijoiden arkistot (Lähinnä rakenne, joskus arkkitehti)
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
20/75
1. Tutkimuksen sisältö valitaan ongelmalähtöisesti 2. Kaikki potentiaaliset vauriotavat tarkastellaan,
muistetaan priorisointi 3. Kohde jaetaan rakennetyyppeihin, jotka tutkitaan
omina kokonaisuuksinaan 4. Tietoa kerätään mahdollisimman monella
rinnakkaisella menetelmällä 5. Mittaukset toteutetaan riittävin otoksin 6. Kuntoa arvioidaan aina korjaustapojen näkökulmasta
Kunnon selvittämisen yleiset periaatteet
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
21/75
Otoskoon valinta
Esimerkki: Tutkittava (piilossa oleva) ongelma on merkittävä, jos sitä esiintyy 5 % alueella tutkittavaa rakennetta. Montako satunnaisesta kohdasta tehtyä mittausta tarvitaan todentamaan ongelman olemassaolo? Jos yleisyys on 5 %, tämä tarkoittaa 5 positiivista havaintoa 100:sta!
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
22/75
1. Tutkimuksen sisältö valitaan ongelmalähtöisesti 2. Kaikki potentiaaliset vauriotavat tarkastellaan,
muistetaan priorisointi 3. Kohde jaetaan rakennetyyppeihin, jotka tutkitaan
omina kokonaisuuksinaan 4. Tietoa kerätään mahdollisimman monella
rinnakkaisella menetelmällä 5. Mittaukset toteutetaan satunnaisotantana riittävin
otoksin 6. Kuntoa arvioidaan aina korjaavien toimenpiteiden
näkökulmasta
Kunnon selvittämisen yleiset periaatteet
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
23/75
Esimerkki
Parvekkeiden kunto on tyydyttävä. Parvekekaiteissa on pitkälle edennyttä pakkasrapautumaa ja ne on uusittava. Pieliseinissä ja laatoissa on vain paikallisia korroosiovauriota ja ne voidaan korjata laastipaikkaamalla ja pinnoittamalla.
%
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
24/75
Tutkimismahdollisuudet
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
25/75
Raudoitteiden korroosio
Asiakirjat: • betonin laatu (lujuus) • valusuunta • raudoitusmäärä/paksuus • rakenteen geometria (esim.
uritus) • ikä
Aistinvarainen havainnointi: • näkyvien vaurioiden määrä ja
sijainti • peitepaksuudet vauriokohdissa
Kenttätutkimukset: • peitepaksuuksien kartoittaminen • karbonatisoitumissyvyyksien
kartoittaminen • terästen esiin piikkaaminen • (potentiaalimittaukset)
Laboratoriokokeet: • kloridipitoisuuden määritys
(pitoisuus/syvyysprofiili)
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
26/75
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
27/75
Betonin rapautuminen
Asiakirjat: • betonin lujuusluokka • lisähuokostustavoite • rakenteen kosteustekninen
toimivuus • kosteusrasituksen ankaruus
Aistinvarainen havainnointi: • rasitustason arviointi
– detaljit – näkyvät vesivuotojäljet yms.
• näkyvien vaurioiden määrä ja sijainti
• rapautumiseen viittaavat merkit – kaareutuminen – saumojen
kokoonpuristuminen – kalkkivuoto halkeamista – halkeilu ja pinnan hilseily
Kenttätutkimukset: • vasarointi
Laboratoriokokeet: • mikrorakennetutkimus (ohuthie) • betonin vetolujuustestaus • suojahuokossuhdemittaus
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
28/75
Kalkkivuoto halkeamista
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
29/75
Kalkkivuoto halkemista
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
30/75
Kalkkivuoto halkemista
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
31/75
Pinnan halkeilu ja hilseily
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
32/75
Kaareutuminen
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
33/75
Saumojen kokoonpuristuminen
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
34/75
Saumojen kokoonpuristuminen
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
35/75
Kiinnitykset, kannatukset ja sidonnat
Asiakirjat: • kiinnikkeiden tyyppi ja materiaali • Kiinnikkeille tulevat rasitukset
(kuormat, pakko-voimat, lämpö, kosteus, liikkeet yms.)
• pettämisen vaikutukset
Aistinvarainen havainnointi: • suunnitelmien paikkansapitävyys • heikkenemiseen viittaavat seikat?
(siirtymät, halkeamat, hammastukset yms.)
Kenttätutkimukset: • avaaminen ja tarkastaminen
(kiinnityksen tyyppi ja kunto) • endoskooppitähystys (lähinnä
kiinnikkeiden tyyppi) • lämpökuvaus (kiinnikkeiden
sijainti) • koekuormitus
Laboratoriokokeet: • laskennalliset
kantavuustarkastelut • suoran lisätuennan
mahdollisuuden selvittäminen
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
36/75
Kosteustekniset seikat
Asiakirjat: • saumojen, liitoskohtien yms.
toimivuus • tuuletusjärjestelyt • pintatyyppi • parvekkeiden vedeneristys ja
vedenpoistojärjestelyt
Aistinvarainen havainnointi: • saumojen eheys ja joustavuus • halkeilun esiintyminen • vesivalumien jäljet • pintakäsittelyjen tyyppi ja kunto • pellitysten kunto ja toimivuus • parvekkeiden vedenpoiston
toimivuus • ulkopuolisen kattovedenpoiston
toimivuus
Kenttätutkimukset: • huoltohenkilöstön haastattelut
(esim. vesivuodot huoneistoihin) • kosteusmittaukset (tulevat
kysymykseen lähinnä poikkeustapauksissa)
• silloissa rakenteen avaus ja vedeneristeen tyypin ja kunnon tarkastus
Laboratoriokokeet: • mikrobitutkimukset
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
37/75
Kosteustekniset seikat
Aistinvarainen havainnointi: • saumojen eheys ja joustavuus • halkeilun esiintyminen • vesivalumien jäljet • pintakäsittelyjen tyyppi ja kunto • pellitysten kunto ja toimivuus • parvekkeiden vedenpoiston
toimivuus • ulkopuolisen kattovedenpoiston
toimivuus
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
38/75
Raudoitteiden korroosiotilan tutkiminen
1. Laajuus ja aste: • Silmämääräinen havainnointi
(määrä, sijainti, aste, peitepaksuus)
• Peitepaksuusjakauma • Karbonatisoitumissyvyydet -> Korroosiotilassa olevan
raudoituksen määrä ja sijainti sekä syvyys
2. Syy: • Betonin kloridipitoisuus • Kloridiprofiili -> Paikkakorjauksen
mahdollisuus
3. Vaikutukset: • Rakennetekninen tarkastelu,
rakennepiirustukset -> Korjauksen kiireellisyys 4. Eteneminen: • Peitepaksuusjakauma • Karbonatisoitumissyvyys-jakauma • Kosteusolot • Teräksen esiinpiikkaaminen • Kloridipitoisuus -> Paikkakorjauksen
mahdollisuus -> Taloudellinen
korjausajankohta
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
39/75
Betonin rapautumisen tutkiminen
1. Onko näkyvää rapautumaa?
Ei 2. Onko betoni
pakkasenkestävää? Ei 3. Onko alkavaa rapautumaa
rasitetuimmissa kohdissa? On
4. Rapautumisen aste?
5. Rapautumisen syy?
6. Pitkälle edennee rapautuman määrä?
7. Rapautumisen
eteneminen?
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
40/75
Betonin rapautumisen tutkiminen
1. Onko näkyvää rapautumaa? • Silmämääräiset havainnot
2. Onko betoni pakkasenkestävää?
• Mikrorakennetutkimus • Suojahuokossuhde • Asiakirjat (betonin laatu)
3. Onko alkavaa rapautumaa? • Mikrorakennetutkimus
rasitetuimmista kohdista • Vetokokeet
4. Alkavan rapautumisen laajuus?
• Vetolujuus näytteistä
5. Rapautumisen aste? • Mikrorakennetutkimus • Vetokokeet • Vasarointi
6. Rapautumisen syy? • Mikrorakennetutkimus
7. Pitkälle edennee rapautuman määrä?
• Vasarointi • Silmämääräiset havainnot
8. Eteneminen? • Piirustukset • Silmämääräinen tarkastelu (rasitusolot)
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
41/75
Tutkimusmenetelmät
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
42/75
Raudoitteiden korroosion tutkimismenetelmiä
• Betonin karbonatisoitumissyvyyksien määrittäminen • Raudoitteiden peitepaksuusjakauman määrittäminen • Betonin kloridipitoisuuden ja kloridiprofiilin
määrittäminen
• Raudoitteiden potentiaalien mittaaminen • Betonin ominaisvastuksen mittaaminen • Terästen korroosionopeuden mittaaminen • Betonin kosteuspitoisuuden mittaaminen
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
43/75
Betonin karbonatisoitumissyvyyksien määrittäminen
• Kerroksen paksuus, jossa on edellytykset raudoituksen korroosiolle (ruostuu, jos kosteutta riittävästi)
• Mittaus tehdään yleensä poranäytteestä pH-indikaattorilla (fenoliftaleiini)
• ”Terve” betoni värjäytyy punaiseksi • SUURI hajonta -> mittauksia
tarvitaan runsaasti (kartoittaminen)
• Tuloksia verrataan raudoitteiden peitepaksuusjakautumaan
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
44/75
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
45/75
Raudoitteiden peitepaksuusjakauman määrittäminen
• Raudoitteiden sijainnin ja syvyysaseman selvittäminen sähköisellä mittarilla, mikä edellyttää tietoa tankojen halkaisijasta (piirustukset, tieto aiemmista kohteista)
• SUURI hajonta -> mittauksia tarvitaan runsaasti
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
46/75
Raudoitteiden peitepaksuusjakauman määrittäminen
• Mittaukset on tehtävä satunnaisotoksena siten, että saadaan käsitys peitepaksuuksien jakautumasta
• Tulosten keskiarvolla ei siis ole mitään käyttöä! • Jakaumaa verrataan betonin
karbonatisoitumissyvyyteen tai -syvyysjakaumaan • Näin saadaan tieto
– Korroosiotilassa olevien terästen määrästä – Järkevästä piikkaussyvyydestä – Esiinpiikattavien raudoitteiden määrästä
• Jo hyvin pienet korroosiomäärät ovat kiinnostavia (jopa alle 5 %, kun raudoitusta on paljon)
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
47/75
Karbonatisoitumissyvyys- ja peitepaksuusotanta
Peitepaksuusmittaus, kaikki teräkset tasavälein (luokkaa 150)
Karbonatisoitumissyvyysnäyte
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
48/75
Calculation of the extent of corrosion
Carbonation depth distribution
Cover depth distribution
• Independent quantities • Take an interval (10 - 12 mm) At rebars located in this interval the carbonation distribution is valid • The proportion of all rebars suffering corrosion in this interval:
0095.02
14.005.012.005.0P )12...10(c =
•+•=
• The total proportion of rebars suffering corrosion:
icc P
iP ∑
=
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
49/75
Betonin kloridipitoisuuden määrittäminen
• Korroosion kannalta kriittinen pitoisuus on noin 0,05 p-% betonin painosta
• Suolaa on käytetty myös kiihdyttimenä, nykyisin lähinnä liukkaudentorjuntaan
• Määritys tehtävä aina pistokokein • Määritys tehdään jauhenäytteestä, joka otetaan yleensä
iskuporaamalla • Saatava selville
– Pitoisuus – Mistä kloridit ovat peräisin
(sekoitettu, tunkeutunut) • Laboratoriot tekevät alihankintana
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
50/75
Kloridinäytteenotto
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
51/75
Raudoitteiden potentiaalien mittaaminen
• Betoniterästen korroosiotilan kartoitus sähköisesti ainetta rikkomatta
• Yksinkertainen toimintaperiaate, tulkintatapa ja laitteisto, käytännössä haastava menetelmä
• Betonin oltava kosteaa raudoituksen syvyydellä (eli ei onnistu orgaanisen maalin läpi)
• Soveltuu lähinnä kloridikorroosiotapauksiin (sillat, pysäköintirakennukset yms.)
• Ei kerro korroosioastetta!
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
52/75
Raudoitteiden potentiaalien esitystapa, esimerkki
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
53/75
Betonin rapautumisen tutkimismenetelmiä
• Mikrorakennetutkimus ohuthieestä • Betonin vetolujuuden testaus näytteistä • Betonin suojahuokossuhteen mittaaminen • Vasarointi
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
54/75
Mikrorakennetutkimus ohuthieestä
• Betonin pakkasenkestävyyden ja pakkasrapautuman olemassaolon ja rapautumismekanismin selvittäminen
• Sisältyy aina kuntotutkimukseen, jos rapautuminen ei ole jo silmämääräisestikin todettavissa
• Tarkoittaa betonista valmistetun hyvin ohuen hieen mikroskooppitarkastelua (paksuus n. 25 μm, eli noin puolet hiuksen paksuudesta)
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
55/75
Osasuurennos ohuthieestä
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
56/75
Mikrorakennetutkimus ohuthieestä, näytteenotto
• Ohuthieeen valmistuksen ja analyysin kustannus on n. 250 €/näyte, joten näytteenottokohdat on valittava suurella huolellisuudella
Vauriotilanne > Näytteenottokohta 1. Ei merkkejä rapautumasta > näytteet rasitetuimmilta
alueilta 2. Merkkejä mahdollisesta rapautumasta > näyte ko.
kohdasta 3. Paikallista rapautumaa > näytteet lähistöltä ehjästä
kohdasta 4. Laajaa rapautumaa > näytteet kevyemmin rasitetulta
alueelta (esim. pohjoissivulta)
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
57/75
Mikrorakennetutkimus ohuthieestä, näytteenotto
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
58/75
OHUTHIE - PINTAHIE
Ohuthie:
• Suojahuokoset • Halkeilu • Sementtikiven tiiviys • Haitta-ainereaktiot • Mineralogia • Kuidut
Pintahie:
• Suojahuokoset • Halkeilu
Kuva: Julkisivukonsultointi JK Oy
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
59/75
Betonin vetolujuuden testaus näytteistä
• Betonin vetolujuus kertoo sen kunnosta huomattavasti paremmin kuin puristuslujuus
• Tästä syystä betonin rapautumisen astetta ja erityisesti laajuutta voidaan selvittää näytelieriöistä tehtävän vetolujuustestauksen avulla
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
60/75
Betonin vetolujuuden testaus näytteistä
Tulosten tulkintaohje, BY 42 Vetolujuuskokeiden tulokset tuottavat myös käyttökelpoisia lähtötietoja korjaussuunnitteluun!
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
61/75
Vasarointi
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
62/75
Pakkasrapautumisotanta, esimerkkinä parvekkeen pieliseinä
Näkyvää rapautumaa
Vasarointi kauttaaltaan pitkälle rapautuneen alueen rajaus ( ) Ohuthienäyte rapautumisen syy ja alkavan rapautumisen toteaminen Vetokoenäytteet alkavan rapautumisen alueen rajaus
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
63/75
Pakkasrapautumistilanteen selvittäminen
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
64/75
Esimerkki
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
65/75
Näytteenotto
• Betoninäytteet (timanttiporalieriöitä)
– Karbonatisoituminen, kloridit – Ohuthieet, vetolujuus, suojahuokossuhde
• Saumanäytteet (10 cm massapätkiä)
– PCB (rv. ennen 1979) – Lyijy-yhdisteet (1979 - 1989)
• Pinnoitenäytteet (pieniä paloja)
– Asbesti
Kolme näytettä eri julkisivuilta, joista yksi pohjoissivulta. Analyysi esim. paikallisessa työterveyslaboratoriossa.
Varsinainen asbestikartoitus erillisen
ohjeen mukaan.
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
66/75
Näytteenotto
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
67/75
Näytteenotto
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
68/75
• Rakennesuunnitelmien tarkastelu (riskialttius) • Rakenteiden ja näkyvien vaurioiden tarkastus
– Suunnitelmienmukaisuus – Näkyvien vaurioiden sijainti ja laajuus – Kosteustekninen toimivuus – Eri rakennetyyppien ja tutkittavien pintojen tunnistaminen
• Kenttä- ja laboratoriotutkimukset – Raudoitteiden korroosiotilanne
• Peitepaksuusmittaukset satunnaisotantana, n. 200, eri raudoitetyypit • Karbonatisoitumissyvyysmittaukset n . 3 ... 8 / tutkittava pintatyyppi • Kloridimääritykset
– Betonin rapautuminen (pakkasenkestävyys ja vauriotilanne) • Pintojen vasarointi laajasti • Ohuthietutkimus • Vetokokeet
– Kantavuus- ja kiiinnitysasiat (rakenneavaukset) – Terveellisyyskysymykset (pinnoite- ja saumamassanäytteet, mikrobinäytteet)
• Tulosten huolellinen analyysi • Korjausvaihtoehtojen vertailun sisältävä raportti
Yhteenveto sisällöstä
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
69/75
Analyysin läpivieminen
1) Rakennekokonaisuus kerrallaan 2) Rakennetyyppi kerrallaan 3) Vauriotyyppi kerrallaan Eri menetelmillä kerättyjen tietojen kokoaminen
ja tarkastelu (luotettavuus ja riittävyys, tarvittaessa korjattava päätelmää tai hankittava lisää tietoa)
4) Vauriotyyppikohtainen osajohtopäätös 5) Rakennetyyppikohtainen osajohtopäätös 6) Rakennekokonaisuutta koskeva kokonaisjohtopäätös
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
70/75
Kuntotutkimuksen raportointi
Kuntotutkimusraportilla on kaksi keskeistä tehtävää: 1) Kerätyn aineiston järjestäminen ja dokumentointi 2) Tulosten sisältämän informaation siirtäminen tilaajalle
Raportoinnissa on pyrittävä • Yksikäsitteiseen ja selkeään esitykseen • Järjestelmälliseen ja kompaktiin esitystapaan = Helppolukuisuuteen • Raportissa on syytä aina pitäytyä vain tutkittujen
seikkojen käsittelemiseen
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
71/75
Kuntotutkimuksen raportointi
• Kunnollisen kuntotutkimusraportin tulee käsittää:
1) Saatujen tulosten tarkastelun - Kerrotaan, miltä eri rakenneosien kunto vaikuttaa
(vauriotavoittain)
2) Esityksen soveliaista toimenpidevaihtoehdoista sekä eri vaihtoehtojen vertailun
- Edut, haitat, riskit, kustannukset, käyttöikä jne.
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
72/75
Kuntotutkimusten teettäminen
• Ulkona tehtävät kuntotutkimukset tehdään pääosin sulan maan aikana Optimiaikataulu:
• Kenttätyöt kevät-alkukesä • Raportti loppukesä • Korjaussuunnittelu syksy • Urakkakysely ennen vuodenvaihdetta • Korjaustyö kevättalvi – seuraava kesä
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
73/75
Kuntotutkimusten teettäminen
• Kuntotutkimuksen sisällön määrittely edellyttää suhteellisen hyvää asiantuntemusta – Tutkittavien asioiden painotus
– Otoskokojen määrittely
– Vastuukysymykset
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
74/75
Kuntotutkimusten teettäminen
• Tutkimusten teettäminen halvimman hinnan tarjoajalla johtaa polkumyyntiin ja lopulta tilaajan kustannusten kasvamiseen
• Ylivoimaisesti edullisinta on tehdä tarpeenmukaisia korjauksia!
Esimerkki:
Kunnostus 50 €/m2 100.000 € Korjaus 150 €/m2 300.000 € Uusiminen 250 €/m2 500.000 € Kunnon selvittäminen 10.000 €
Betoniteollisuus ry Jussi Mattila
75/75
Kysymyksiä, kommentteja?