04 24 02 | 2014KESÄKUU | CRAMO FINLAND OY:N

SIDOSRYHMÄLEHTI

KansallisKirjasto KoreaKsi❯ NCC perusparantaa Cramon avulla

KesKi-eurooppa uudistuu❯ Theisen vaihtuu Cramoksi

Hannu TiHinen oHjaa junioriT palloilun pariin

TURVALLISUUSTEKOilMoiTuSVelVolliSuuS TYÖMailla Tulee

– Miten siihen vastataan?

TYÖHYVINVOINTITiiMiTYÖTÄ Vai Sooloilua?

Testissä työkulttuurin tavat

TEEMAJUTTUKorjauSraKenTaMinen

Sujuu MYÖS pÖlYiTTÄ

C ramo on ollut vuosien varrella mukana lukui-sissa alan yhteishankkeissa. Tässä lehdessä

on juttu yhdestä niistä, eli pölyntorjunnasta. Cra-mo järjestää Vaadi Pölytöntä -roadshown kesäl-lä yhteistyössä Hiltin, Ahlsellin, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen sekä VTT:n kanssa. Eri tahojen asiantuntemuksen tuloksena on syntynyt myös hyvä tietopaketti, johon voit tutustua osoit-teessa rakennuskone.fi. Paketti on selkokielinen mittapuu pölynhallinnalle, johon esimerkiksi ra-kennuttajat voivat ottaa kantaa tarjouspyynnöis-sään. Tällaista on tarvittu kipeästi, ja usean tahon yhteisponnistuksesta tieto on nyt viimein kaikkien käytössä. Kannattaa katsoa myös samalle sivus-tolle tuotettu maantiivistysohjeistus, jonka senkin tuottamisessa olimme mukana.

Pölyntorjuntaa Parantava hanke syntyi, koska useat eri alan tahot halusivat kehittää toi-mialaa eteenpäin yhteistyössä. Nyt pölyntorjunta on mahdollista toteuttaa tehokkaasti. Näin hel-potetaan ja tehostetaan työn tekoa sekä vältytään monilta terveysongelmilta, joten lopputuloksesta hyötyy aina myös se tärkein taho, jonka vuoksi työ-tä tehdään, eli asiakas.

tässä lehdessä on työhyvinvointia käsittelevä juttu, jossa pohditaan, kannattaako yrityksen pa-nostaa tiimityöhön vai kirittää sooloilijoita eteen-päin. Lopputulemana lienee aina sekä että, mut-ta kuten Great Place to Work -instituutin Suomen toimitusjohtaja Mona Rundberg toteaa, on vaikea kuvitella menestyvää työyhteisöä, jossa jokainen pelaa vain omaan pussiinsa.

yhteistyön merkitystä voidaan mielestä-ni laajentaa kattamaan myös koko alaa. Inno-vaatioista ja isoista ponnistuksista hyötyvät kaik-

pääkirjoitus

Yksin puurtamisen aika on ohiTATU HAUHIOtoimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

ki. Olen iloinen siitä, että alallamme on yhteistyön merkitys nähty aina ja meidän ei koskaan ole ollut vaikeaa löytää kumppaneita yhteishankkeisiin. Kil-pailu on toki tiukkaa, mutta yhteisistä asioista on aina kyetty keskustelemaan. Haluammekin tiivis-tää entisestäänkin suhteita sidosryhmiemme, ku-ten laitetoimittajien, aliurakoitsijoiden ja kuljetus-yhtiöiden kanssa.

hyvän yhteistyön taustalla ovat yhteiset arvot. On vaikea pelata yhteen, jos kaikkien osapuolten arvopohja ei kohtaa. Käymme parhaillaan asiasta keskustelua Cramon sisällä, koska haluamme kir-kastaa yrityskulttuuriamme. Cramon yrityskulttuu-rin pohjana ovat arvomme eli luotettavuus, luovuus ja sitoutuminen. Arvokeskustelumme tulos näkyy ja tulee näkymään entistä paremmin myös kaikis-sa asiakaskohtaamisissamme. Kun cramolaiset ovat onnistuneet, asiakkaallamme on mainio päivä työmaalla. Haluamme olla koko vuokrausalan esi-kuvia ja pelkästään omaan pussiin pelaamisella ei tässä työssä onnistuta.

uskon ja toivon, että koko alan kasvu lähtee nä-kyvästi käyntiin viimeistään kesän jälkeen. Yksi on kuitenkin varmaa: sooloilulla tässä työssä ei onnis-tuta, vaan yhteispelillä päästään paljon pidemmälle.

Hyvää kesä toivottaen,

TATU HAUHIOtoimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä.

Cramo Finland oyKalliosolantie 2, 01740 Vantaa,puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi info.fi@cramo.com www.facebook.com/cramofinland

PäätoimittajaTatu Hauhio

toimitusOS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi

toimitussihteeriOS/G Viestintä, Mari Kuusinen

taittoOS/G Viestintä, Elina Malmi

kannen kuvaJuha Saastamoinen

PainoKirjapaino Öhrling

PaPeriGalerie Art Silk

Painosmäärä12 000 kpl

jakelumuutoksetinfo.fi@cramo.com

tuotteet ja PalvelutCramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tarjoaa rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukevia palveluja.

22 |

2014

26 16”Hyvin toimiva ryhmä

ei tasapäistä.” esa Pohjanheimo

näsin päiväKoti Muutti

uutiset

CraMo adapteo tuo tiloille synergiaetuja

saKsa siirtyy CraMon alle

KorjausraKentaMisen trendit esittelyssä

31

18

06

10

24

MiKä Kulunvalvonta-järjestelMä sopii tyÖMaallesi? 12

08

tiiMityÖn ja sooloilun edut 14

MarKKu paretsKoi aloittaa sarjaKuva-KäsiKirjoittajana 3528

2617 23 turvallisuusteKo❯ Cramo Control helpottaa työmaan valvontaa

pulMa&ratKaisu❯ Kuuluuko pöly työmaalle?

pelit&veHKeet❯ Maantiivistäjät vertailussa

14 32 |

2014

Nousussa

TeksTi: jOhanna pelTO-TiMperi | kuvaT: Markku Ojala

Arvokiinteistönperusparannus on taitolaji NCC Rakennus Oy huputti loppuvuodesta Kansalliskirjaston Cramon sääsuojilla. Kirjastosalien kattokupolien konser­vointi sujuu Cramon eri tasoille pystytetyiltä telineiltä.

V uonna 1844 valmistuneen C.L. Engelin suunnitteleman Kan-salliskirjaston perusparannus saatiin vauhtiin vuoden vaih-

teessa Helsingissä. NCC on projektijohtajana mittavassa konser-vointi- ja perusparannusurakassa, jonka tilaajana on Helsingin yliopisto. Kansalliskirjasto on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus ja se on suojeltu rakennussuojelulain nojalla.

NCC:n vastaava mestari Matti Huotarinen kertoo, että Kan-salliskirjaston perusparannuksessa uusitaan talotekniikkaa, laa-jennetaan aula- ja yleisötiloja kellariin, rakennetaan kaksi uut-ta hissikuilua, uusitaan vesikatto ja tehdään julkisivukorjauksia. Hankkeen kustannusarvio on yli 16 miljoonaa euroa.

– Kolmen suuren kirjastosalin konservointi on haasteellis-ta ja tarkkaa työtä. Työ saatiin alkuun kevättalvella, kun Cramon telineet asennettiin saleihin. Asennustyö oli vaativaa, koska tilo-jen korkeus vaihtelee. Telineet on kuitenkin asennettu ammatti-taidolla, kiittelee Huotarinen.

konservointitelineiden lisäksi Cramo sai kilpailutuk-sessa hoidettavakseen rakennuksen sääsuojauksen telineineen, henkilötavarahissin asentamisen sekä muita pienempiä telineitä. Cramon asiakaspäällikkö Pekka Korsulainen laskee sääsuojia olevan rakennuksen peittona noin 1 800 neliötä ja telineitä kaik-kiaan noin 4 000 neliötä.

– Ainutlaatuisessa kiinteistössä suojien ja telineiden asen-taminen on haastavaa rakennuksen ja salien monimuotoisen rakenteen takia. Jo asennus vaati äärimmäistä varovaisuutta, hän toteaa.

Huotarinen täydentää, että tuulinen sää vielä vaikeutti ra-kennuksen huputusta.

Kansalliskirjaston sääsuojauksessa sen päälle pystytettiin korkea teltta, jonka alla uusitaan vesikatto.

nCC on erikoistunut arvokiinteistöjen perusparannukseen. Pääkaupunkiseudulla NCC on ollut mukana muun muassa Eläin-tieteellisen museon ja Tähtitorninmäen Observatorion remon-teissa

– Kansalliskirjaston työmaa on samaa sarjaa. Arvokiinteis-töissä toiminen on vaativaa ja työlästäkin puuhaa, mutta on ollut hienoa olla mukana tekemässä näitä kaikkia remontteja, Huo-tarinen vakuuttaa.

Cramo Pystytti Kansalliskirjastolle telineet ja suojat vuoden vaihteessa. NCC aloitti perusparannushankkeen valmistelua jo viime syksynä ja valmista pitäisi olla syksyllä 2015. ■

42 |

2014

”NCC on erikoistunut arvokiinteistöjen

perusparannukseen.

Kansalliskirjaston suojaksi on hu-putettu noin 1 800 neliötä sääsuojaa, jonka katveessa uusitaan esimer-kiksi vesikatto. Kuvassa nCC:n vastaava mestari Matti Huotarinen.

Kirjastosalien konservointi sujuu, kun käytössä ovat Cramon telineet.

52 |

2014

Nousussa

Parempi PÄIVIsCramo Adapteo toimitti Näsin ja Gammelbackan päiväkodeille Porvooseen uudet tilat.

P orvoolaislasten muodostamat 16 päivä-kotiryhmää pääsivät kuluneena kevää-

nä raikkaisiin ja uusiin tiloihin, kun Cramo Adapteo toimitti kaupungille 3 100 neliömet-riä siirtokelpoista tilaa.

Keskustan lähellä sijaitsevat Näsin ja Gammelbackan päiväkodit tarvitsivat väliai-kaiset tilat, koska pysyvissä tiloissa todettiin sisäilmaongelmia.

– Teimme päätöksen siirtokelpoisten ti-lojen hankinnasta alkuvuodesta ja saimme uudet tilat Cramolta paikalle hyvin nopeas-ti, kertoo kiinteistöpäällikkö Tony Lökfors Porvoon kaupungilta.

Porvoon kaupunki päätyi vuokraamaan tilat juuri Cramo Adapteolta, koska tilojen toimitusaika, hinta ja laatu olivat kohdallaan.

– Tiesimme myös toimittajan luotettavak-si, Lökfors mainitsee.

Porvoossa ovat käytössä Adapteon C30-moduuleista kootut päiväkotitilat. Tilat asen-nettiin tyhjille urheilukentille, melko lähelle vakituisia tiloja, jotta lasten päiväkotimatka pysyisi suurin piirtein samana.

Näsin päiväkoti pääsi uusiin tiloihin huh-tikuussa, Gammelbackan päiväkoti touko-kuun alussa.

– Adapteon tiloihin mahtuu enemmän lap-sia kuin vanhoihin päiväkotitiloihin. Porvoo on kasvavaa lapsiperhealuetta, joten varau-duimme näin lasten määrän kasvuun, Lök-fors sanoo.

vanhat Päiväkotitilat Porvoossa pure-taan ja niiden tilalle rakennetaan kokonaan uudet tilat. Cramo Adapteo vuokraa väliai-kaiset tilat kaupungille rakennustöiden vaa-timaksi ajaksi.

Lökfors kertoo, että vasta vähän aikaa käytössä olleet siirtokelpoiset tilat eivät ole keränneet juuri palautetta.

– Pidän tätä positiivisena asiana. Vioista huomautettaisiin herkästi, hän miettii.

Päiväkodin johtaja Eija Jäppinen kehuu varsinkin moduulien sisätiloja.

– Käyttäjinä olemme tiloihin tyytyväisiä ja olen melko varma, että vanhemmat yllättyvät positiivisesti sisätiloista. Ne ovat valoisat ja suunniteltu päiväkodiksi. ■

TeksTi: Mari kuusinen | kuva: Markku Ojala

62 |

2014

Käyttäjät ovat olleet erittäin tyytyväisiä valoisiin sisätiloihin.näsin väliaikainen päiväkoti pystytettiin urheilukentälle.

72 |

2014

kOOnnuT: Mari kuusinen ja Maija rauha | kuvaT: CraMO ja dreaMsTiMeUUTISET

C ramo avasi uuden toimipisteen Nokial-le Kodin Terran Kolmenkulmaan huhti-

kuussa. Toimipiste palvelee kaikkia Cramon asiakkaita, niin pieniä kuin suuriakin, projek-tien alusta loppuun asti. Pisteeltä saa laaduk-kaat koneet ja laitteet sekä monipuoliset työ-maapalvelut käyttöön, nopeasti ja edullisesti.

Kun saman katon alta löytyvät Cramon ja Kodin Terran tuotteet ja palvelut, on helppo onnistua urakoissa, oli sitten ammattilainen tai vasta-alkaja. Esimerkiksi puutarhatöissä pelkkä Kodin Terran lapio ei aina riitä, vaan avuksi tarvitaan järeämpiä apuvälineitä, ku-ten Cramon puutarhajyrää tai pyöräkuormaa-jaa. Samalla kun vuokraa maantiivistäjän, voi napata uudet pihakivet kyytiin Kodin Terran noutomyymälästä.

– Vuokraamon avajaiset sattuivat juuri oi-keaan aikaan ja kevät on ollut vilkas. Terran tontilla on ollut hulinaa ja monet ovat löytä-

Cramo palvelee nyt myös nokialla

neet tiensä myös Cramon vuokraamon ovis-ta sisään, kertoo Cramon vuokraamoesimies Joonathan Suvanto.

Nokian Kodin Terran toimipisteen yksi tehtävä on tuoda Cramoa tutummaksi niin sa-notuille tavalliselle kuluttajakansalle.

– Olemme onnistuneet työssä hyvin ja palaute asiakkailta on ollut erinomaista. Nyt myös kuluttaja-asiakkaiden on yhä helpompi löytää meidät ja asioida kanssamme.

Cramon Kuutiot seikkailivat noki-alla keväällä uu-den toimipisteen kunniaksi. Kuvaut-tamalla itsensä Kuutioiden kanssa yleisö osallistui erilaisiin arvon-toihin.

Cramon sijainti Terran tiloissa on loistava. Toimipisteen löytää aivan pääovien vierestä ja paikalle ohjaa Cramon punainen kyltti.

Tervetuloa asioimaan Nokialle! ■

u Cramo Finland Oy - Nokia (Kodin Terra Kol-menkulma), Juhansuonkatu 6, 37150 Nokia u Cramo palvelee Pirkanmaalla tuttuun ta-paan myös Lahdesjärvellä ja Lakalaivassa.

yritysosto vahvisti Cramon asemaa maanrakennusalalla

C ramo perusti tämän kevään OptiRent-oston myötä maansiirtokoneille uuden

palveluyksikön Vantaalle, johon on yhdistet-ty Cramon ja OptiRentin maanrakennukseen erikoistuneet toiminnot. Yksikön johtajaksi ni-mettiin OptiRentin toimitusjohtajana toiminut Joni Ihalainen. Yritysten yhdistynyt tuotere-pertuaari on Suomen paras.

– Näemme maanrakennuksessa merkit-täviä kasvumahdollisuuksia, sillä alan konei-den vuokraus on Suomessa vielä alhaisel-la tasolla muuhun Eurooppaan verrattuna. OptiRentin osto tuo Cramolle lisää maanra-kennusalan asiantuntemusta ja asiakasym-märrystä, kertoo Cramo Finland Oy:n toimi-tusjohtaja Tatu Hauhio.

– Maarakennuskoneiden vuokraus on läh-tenyt kuluneen kolmen viime vuoden aika-na erittäin nopeaan kasvuun. Markkinan ke-hittymistä on kuitenkin hidastanut nykyisten vuokraustoimijoiden pienuus ja heikot mah-dollisuudet uusiin investointeihin. Yhdistymäl-lä Cramon kanssa saimme lisää resursseja kasvuun ja toiminnan kehittämiseen, sanoo Joni Ihalainen.

Yrityksen nimi vaihtui, mutta toiminta ja tutut kasvot säilyvät pääosin ennallaan. Jat-kossakin asiakkaita palvelevat Ihalaisen ohel-

joni ihalainen pinosi palikoita Yanmar Vi80:lla Cramon ja optirentin maanrakennuskoneta-pahtumassa Vantaalla.

la Mika Nuolikoski, Jonna Sirenius ja Nick-las Gylden. Tiimiä lisäksi vahvistavat Cramon tutut kasvot Pertti Keto ja Matias Alakarhu.

– Tiimi vastaa koko Pääkaupunkiseudun maanrakennuskonevuokrauksesta. Toimitam-me koneita myös muualle Suomeen. Huol-lamme myös aina kaikki koneemme vuok-rausten välillä, joten takaamme, että ne ovat aina valmiina töihin, kertoo Ihalainen.

– Meiltä löytyvät kaikenlaiset maanraken-nuskoneet: kaivinkoneet, pyörökuormaajat, kurottajat, valssijyrät, maantiivistäjät, dump-perit ja kompressorit. Cramolla ja OptiRentillä on myös vahva halu kehittää tuoterepertuaari-aan – asiakkaiden tarpeiden mukaan.

OptiRentin asiakkaat hyötyvät jatkossa Cramon ja OptiRentin yhteistyöstä myös siten, että pääsevät vuokraamaan Cramolta kaikki muutkin koneet aina piikkauskoneista nos-timiin ja työmaatiloihin. Cramolta saa myös monipuoliset työmaapalvelut, kuten sähköis-tyksen, valaistuksen ja lämmityksen – aina suunnittelusta toteutukseen ja tarvittaessa ympärivuorokautiseen päivystykseen. ■

u www.cramo.fiu www.optirent.fi

82 |

2014

Nyt on haussa vuoden

jalkapallo-huoltaja.

Kurkkaa ohjeet sivulta 22!

C ramon uusi hinnoittelumalli Reilu Hinta laskee asiakkaalle sitä pie-

nemmät päiväkohtaiset hinnat, mitä enemmän ja mitä pidemmäksi ajaksi tämä vuokraa koneita Cramolta. Alen-nusprosentteja ei enää käytetä, vaan hinnat muodostuvat automaattisesti rei-luiksi, palkitseviksi ja kilpailukykyisiksi.

– Kehitimme hinnoittelumallin voi-daksemme palvella entistä paremmin. Hinnoittelumalliin kuuluvat paitsi päi-vä- ja kuukausihinnat, niin nyt myös uu-tena viikkohinnat. Erityisesti viikko- ja kuukausivuokraajat saavat Reilu Hinta -mallissa merkittävää hintahyötyä, ker-too Ilari Vainikka Cramolta.

Huhtikuun alussa käyttöön otettu Reilu Hinta on ainutlaatuinen hinnoitte-lumalli konevuokrausalalla Suomessa. Avain-, Vuosi- ja Kaveriasiakkaat siir-tyvät uuteen järjestelmään vähitellen sopimuksen mukaan. Koska Cramon Kaverina saa aina parhaat edut, niin Ka-verit saavat Reiluista Hinnoista edelleen vielä 10 prosentin alennuksen.

– Cramo on edelläkävijä Suomes-sa nykyaikaisen, entistä joustavamman hinnoittelumallin käyttöönotossa. Otta-malla huomioon asiakkaan aiemmin te-kemät vuokraukset Reilu Hinta varmis-taa, että hintataso on aina reilu ja oikea, Vainikka sanoo. ■u www.cramo.fi /reiluhinta

C ramo järjesti maaliskuussa Tampereen Ratinan Stadionilla Cramo Open Ice -ta-

pahtuman, jossa rakennusalan yritykset mit-telivät rakennusalan lätkäherruudesta.

Turnaukseen osallistuivat Cramon, Lem-minkäisen, Skanskan, NCC:n, Peabin ja SRV:n joukkueet. Kultaa otti SRV, Lemminkäinen

open ice -mestaruus SRV:lle

kunnostautui hyvänä kakkosena ja Cramo taisteli tiensä pronssille.

Tapahtumassa nähtiin myös Cramon Kuu-tiot. Kuvauttamalla itsensä kuutioiden kans-sa yleisö osallistui arvontoihin, joista voitet-tiin huippupalkintoja, kuten lippuja jalkapallon MM-otteluihin. ■

V uoden jääkiekkohuoltaja -kisassa valit-tiin tänä vuonna kaksi voittajaa. Tuoma-

risto palkitsi Vuoden 2014 jääkiekkohuoltaja -tittelillä jo toista kertaa fi naaliin tiensä sel-vittäneen Kari Ågrenin, 67, Porista.

Lisäksi tänä vuonna valittiin ensimmäistä kertaa myös yleisön suosikki. Antti Kuop-pala, 35, Ähtäristä keräsi yli 500 äänen potin nettiäänestyksessä ja voitti yleisöäänestyksen.

– Vuoden jääkiekkohuoltaja valittiin nyt jo kolmatta kertaa, ja arvonimestä on tullut jää-kiekkopiireissä erittäin arvostettu. Jääkiek-kojunnut ehdottivat jälleen erittäin aktiivisesti omia huoltajiaan, mikä todistaa, että suoma-laisissa seuroissa todellakin huolto pelaa, tuomaristoon kuulunut Cramo Finland Oy:n markkinointipäällikkö Lasse Huuhka kertoo.

Vuoden 2014 jääkiekkohuoltajalla Kari Ågrenilla on takanaan kymmeniä huoltovuo-sia jääkiekon parissa.

– Innostuin jääkiekkohuoltajan hommis-ta 1970-luvulla poikani harrastuksen myötä. Sittemmin on tullut huollettua aina ihan nuo-remmista pojista A-junnuihin saakka. Vielä töissä ollessani käytin esimerkiksi pekkasva-

kari Ågrenista vuoden 2014 jääkiekkohuoltaja

paat pitkälti pelimatkoihin ympäri Suomen, Ågren kertoo.

Vuoden jääkiekkohuoltajan valitsi tänä vuonna tuomaristo, johon kuuluivat Neka Haapanen Suomen jääkiekkohuoltajat ry:stä, jääkiekkolegenda Ville Peltonen sekä Lasse Huuhka Cramo Finland Oy:stä. ■

porilainen Ågren on huoltanut jo vuosikym-meniä.

SrV selätti Cramo open ice -finaalissa lemminkäisen.

antaa■asiakkaan■vaikuttaavuokrahintoihin

92 |

2014

UUTISET

TeksTi:Mari kuusinen kuvaT:CraMO adapTeO/MaTs jarMer

CRAMO ADAPTEOvauhdittaa liiketoimintaaErottautuminen tuo siirto­kelpoisille tiloille useita, kansainvälisiä synergiaetuja.

S iirtokelpoiset tilat ovat Euroopan toi­seksi suurimmalle kone­ ja laitevuok­rausyritys Cramolle yksi merkittävim­

mistä kasvualueista. Osana tilaliiketoimin­tansa kasvustrategiaa Cramo otti alkuke­väästä tilayksikölleen käyttöön uuden mark­kinointinimen, Cramo Adapteo.

– Cramon siirtokelpoisten tilojen kysyntä Pohjoismaissa ja Baltiassa on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti perinteisen raken­nussektorin ulkopuolella, erityisesti julkisella sektorilla. Cramo on Pohjois­Euroopan mark­kinajohtaja siirtokelpoisissa tiloissa ja sen ka­lustoon kuuluu jo 15 300 siirtokelpoista tilaa, kertoo Cramo Adapteon liiketoiminnan joh­taja Petri Moksén.

Cramo adaPteon siirtokelpoisia tiloja hyö­dynnetään muun muassa väliaikaisina toi­mistoina, kouluina ja terveydenhuollon ti­loina, kun tarvitaan lisätilaa tai remontin aikana.

Siirtokelpoiset tilat soveltuvat erinomai­sesti myös päiväkotikäyttöön, kun tarvitaan nopeasti lisätilaa päiväkoti­ikäisten määrän vaihdellessa tai jos nykyisessä rakennukses­sa havaitaan akuutteja ongelmia, kuten ho­metta.

– Cramo yhdistyy ihmisten mielissä en­nen kaikkea rakennusteollisuuteen, mutta siirtokelpoisten tilojemme asiakkaat ovat yhä enenevissä määrin julkisella sektorilla ja kiin­teistöalalla. Cramo Adapteo ­brändillä halu­amme lisätä entisestään yrityksemme tun­nettuutta kiinteistöalalla ja julkisella sekto­rilla, Moksén perustelee brändiuudistusta.

Cramo adaPteo ­nimi otettiin käyttöön Ruotsissa, Suomessa, Norjassa, Tanskassa,

Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Samalla on tarkoitus lisätä entisestään eri maiden välis­tä yhteistyötä.

– Cramo Adapteon kalustoa voidaan lii­kutella yli eri maiden rajojen. Teemme myös myyntityötä ja tuotekehitystä aiempaa enem­män yhdessä, koska voimme hyödyntää en­tistä paremmin kansainvälistä osaamistam­me, Moksén kertoo

Siirtokelpoiset tilat sopeutuvat asiakkaan tarpeisiin. Aloittaa voi vaikka 30 neliömet­rillä, ja sen jälkeen laajentamisessa vain tai­vas on kattona. Eri laskelmien mukaan kiin­teistönomistajien kannattaa kustannussyis­tä pitää noin 6–10 prosenttia tiloistaan siir­tokelpoisina.

– Suomessa kaikista tiloista siirtokelpoi­sia on hyvin pieni osa, joten meillä on vielä paljon kasvunvaraa, sanoo Moksén.

merkittävimmäksi Cramo adaPteon kilpailueduksi Moksén näkee yhteistyön li­säksi vahvan paikallisotteen.

– Useista kilpailijoistamme poiketen uu­det tilamme on suunniteltu Pohjoismaissa ja pohjoisiin olosuhteisiin. Ne täyttävät kaikki rakennusmääräykset ja ­vaatimukset muun muassa ilmanvaihdon, energiatehokkuuden ja rakennustavan suhteen.

Vuonna 2013 rakennusalan ulkopuolel­le sijoittuvan tilavuokrauksen osuus Cramo­konsernin liikevaihdosta oli jo 12,3 prosent­tia.

– Kuluvan vuoden aikana haemme kas­vua Pohjois­Euroopan lisäksi myös ottamal­la jalansijaa Saksan markkinoilta, Moksén kertoo. ■

”Lisäämme tunnettuutta kiinteistöalalla ja julkisella sektorilla.

Petri moksén

Cramo adapteon väliaikaisia tiloja käytetään toimis-toina, kouluina ja terveydenhuollon tiloina.

102 |

2014

CRAMO ADAPTEOvauhdittaa liiketoimintaa

FAKTA ■■ Tilojen uusi brändi Cramo Oyj:n alla.■■ Nimi tulee latinan kielen sanoista

AD (to, towards, at) ja APTO (adjust, adapt, prepare)

■■ Cramo Adapteo työllistää yli 100 henkilöä, joista Suomessa työskentelee 36 henkilöä.

■■ Cramo Adapteon siirtokelpoisia tiloja hyödynnetään sadoissa kohteissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa ja useissa yrityksissä.

u www.cramoadapteo.fi

Siirtokelpoiset tilat sopeutuvat myös erinomaisesti päiväkotikäyttöön.

112 |

2014

RATKAISU 1: Aitaamaton työmaa = kulunvalvontapääte ilman porttia Aitaamattomalla työmaalla kulunvalvonta hoide-taan leimaamalla kulkutunnisteen työmaalla tai työnjohdolla ole-viin kulunvalvontapäätteisiin. Kulunvalvontapäätteet voivat olla joko seinään tai aitaan kiinnitettäviä tai mobiileja työnjohdon tas-kussa kulkevia laitteita. Kulkutunniste voi olla VALTTI-älykortti tai muu järjestelmään identifi oitu kulkutunniste, kuten tagi, kortti tai tarra. Leimaustiedot siirtyvät Cramo VALVOMO -ohjelmaan.

Kulunvalvontapääte vai henkilöportti■kulunvalvonnalla?

Pienemmät■tai■tilapäiset■työmaatei järkeä tai tarvetta aidata tai laittaa porttia, pelkkä kulunval-vontapääte riittää.

Sähköttömät■työmaat■portit ja kulunvalvontapäätteet toimivat säh-köllä, joten sähköttömissä kohteissa on järjes-tettävä tilapäinen sähköistys tai käytettävä la-dattavaa, mobiilia kulunvalvontapäätettä. Muun muassa maanrakennus- ja raivaustyövaiheessa ei työmaalla välttämättä ole sähköjä.

Saneeraustyömaatjos asukkaat ovat paikalla, aluet-ta ei voi aidata kiinteästi kulun-valvontaportein, vaan käytetään pelkkää kulunvalvontapäätettä.

Työmaat,■joiden■leimaustietoja■ei■voi■käyt-tää■palkan-■ja■laskunmaksun■tarkisteenaaitaamattoman tai portittoman työmaan leimaustiedot eivät toimi luotettavana pal-kanmaksun tai laskun tarkisteena.

Liikkuvat■työmaatesimerkiksi tienrakennustyömaat ja säh-kölinjojen rakentaminen ovat tyyppiesi-merkkejä liikkuvista työmaista. Mobiili ku-lunvalvontapääte on oikea ratkaisu.

Vastaava■työnjohto■paikallaaitaamattomalla työmaalla vastaavan työnjoh-don on oltava paikalla työskentelyaikoina, jotta voidaan olla varmoja työmaan henkilöistä ja lei-maustapahtumista.

Kulunvalvontapäätteet voivat olla joko seinään tai aitaan kiinnitettäviä tai mobiileja työnjohdon taskussa kulkevia laitteita.

122 |

2014

TeksTi: pirkkO sOininen | kuvaT: CraMO ja dreaMsTiMe

Kulunvalvontaan linkittyvä rakennusalan ilmoitusmenettely tulee pakolliseksi heinäkuun alussa. Valitse Cramolta oikea ratkaisu työmaallesi.

RATKAISU 2: Aidattu työmaa + henkilöportti tai ajoneuvoportti kulunvalvonnalla Kulunvalvonta tapahtuu kulkemalla porttien läpi kul-kutunnisteita käyttäen. Henkilön on leimattava itsensä leimauspäätteellä päästäkseen kulkemaan työmaalle. Leimaustiedot siirtyvät Cramo VALVOMO -ohjelmaan.

Kaupunkien■keskustojen■työmaatKaupungeissa liikkuu paljon ihmisiä, joten turvalli-suussyistä työmaa on syytä aidata ja käyttää kulun-valvontaportteja.

Työmaat,■joiden■leimaustietoja■voi■käyttää■palkan-■ja■laskunmaksun■tarkisteenaKun käytössä on kulunvalvontaportti ja aidattu työ-maa, työmaan leimaustietoa voidaan käyttää luo-tettavana palkanmaksun tai laskun tarkisteena.

Työmaat,■joissa■paljon■alihankkijoita■Kun alihankkijoita on paljon, voidaan asiattomilta evä-tä sisäänpääsy aitojen ja kulunvalvontaportin avulla. Samalla voidaan valvoa urakoiden ketjutusta tehok-kaasti eväämällä kulkuoikeus muilta kun urakkaan kuuluvilta. Verottajalle kuukausittainen raportti työn-tekijätiedoista on käytännössä mahdotonta toteuttaa aukottomasti ilman kulunvalvontaporttia ja aitoja.

Isommat■ja■pitkäkestoiset■työmaat,■kiinteät■työmaataita ja kulunvalvontaportti helpottavat työnjohtoa työmaan henkilöstöhallinnassa ja henkilötietojen ra-portointien oikeellisuudessa isoilla ja pitkäkestoisil-la työmailla. näin voi olla varma, että työmaalla ovat vain sinne kuuluvat henkilöt kaikkina kellonaikoina.

Työmaat,■joiden■vastaava■työnjohto■ei■ole■välttämättä■aina■paikallajos alihankkijat tekevät esimerkiksi iltatöitä ilman työnjohdon valvontaa, voidaan aidoilla ja kulunval-vontaportilla varmistaa, että siellä käyvät vain asi-anmukaisesti sinne kuuluvat henkilöt.

”Leimaustiedot siirtyvät Cramo VALVOMO -ohjelmaan,

joka hoitaa ilmoitusmenettelyn. u Lue lisää Cramo VALVOMO -ohjelmasta sivulta 27!

aita ja kulunvalvontaportti helpottavat työn-johtoa työmaan henkilöstöhallinnassa ja hen-kilötietojen raportointien oikeellisuudessa.

132 |

2014

Kannattaako yrityksen kannustaa loistaviin yksilösuo­rituksiin vai keskittyä voittoisan joukkueen rakentami­seen? Oikea vastaus ei olekaan joko tai vaan sekä että. TeksTi: Maija rauha | kuvaT: dreaMsTiMe

Yksin vai yhdessä? Sekä että!

142 |

2014

U skomus, että tiimityö on tuottavampaa kuin yksin puurtaminen, on laajalle le­vinnyt. Mutta pitääkö se paikkansa?

Tiedetäänhän, että vaatimattomat hiivasolut rakentavat kyllä yhdessä samppanjaa, mutta joukossa tyhmyys tiivistyy. Kannattaako yri­tysten siis panostaa yhteisöllisyyteen vai pal­kita parhaista yksilösuorituksista? Vastaaji­na ovat johdon valmentaja, sosiaalipsykolo­gi ja valtiotieteen tohtori Esa Pohjanheimo Tiedonvalo Oy:stä sekä Great place to work ­instituutin Suomen toimitusjohtaja Mona Rundberg.

ONKO TIIMIN TULOS PAREMPI KUIN YKSILÖN?Pohjanheimo: Riippuu tehtävästä, tavoit­teista ja johtamisesta. Jos on kyse fyysises­tä suorituksesta, kuten sokkelilaudoituksen tekemisestä, kolme kirvesmiestä tekee työn nopeammin kuin yksi, mutta kun timpureita tulee paikalle enemmän, he alkavat olla tois­tensa tiellä ja työn tuottavuus laskee. Tieto­työssä ja palvelutehtävissä voi olla vaikeaa arvioida, minkä kokoinen työryhmä olisi te­hokkain. Ryhmään kuuluminen on seuralli­sille ihmisille tärkeää, kun taas vetäytyvämpi motivoituu paremmin, jos saa keskittyä työ­hönsä pääasiassa yksin.

Rundberg: Hyvässä työpaikassa on mah­dollisuus tulla otetuksi huomioon sekä tiimi­nä että yksilönä. Äärimmäisen individualis­tisen työskentelykulttuurin riskinä on, että jokainen ajattelee vain omaa etuaan. Tällöin työpaikan ilmapiiri kärsii ja organisaation yh­teisiin tavoitteisiin pääseminen hankaloituu. Minun on vaikea kuvitella menestyvää orga­nisaatiota, jossa jokainen pelaisi vain omaan pussiinsa. Yleensä saadaan parempi tulos, kun lyödään useampi pää yhteen. Yhdessä tekemistä edistää organisaation toiminnalle sovittu yhteinen arvopohja, joka edistää yh­dessä onnistumista ottaen samalla huomioon myös huippusuoriutujat.

MISTÄ YHTEISÖLLISEN YRITYSKULTTUURIN TUNNISTAA?Pohjanheimo: Yrityksessä noudatettavat jär­jestelmät kertovat, miten paljon painoa yh­teisöllisyydelle pannaan. Palkkausjärjestel­mä on tästä selvin esimerkki. Jos yrityksessä maksetaan pelkästään kuukausipalkkoja tai korostetaan tasa­arvoista palkkausta tulok­sista, tehtävästä ja kokemuksesta riippumat­ta, avataan tietä yhdessä tekemiselle ja osaa­misen jakamiselle. Tiedon panttaamisesta it­sellä ei tällöin ole mitään hyötyä. Kaikkensa työlle antavat tekijät saattavat kuitenkin pi­tää tällaista epäoikeudenmukaisena, koska he eivät saa muita enempää, vaikka tekevät enemmän kuin muut.

Rundberg: Yhteisöllisen yrityskulttuurin tunnistaa siitä, että ihmiset välittävät toisis­taan, ja ovat halukkaita puhaltamaan yhteen hiileen sekä tekemään yhteistyötä toisten­sa kanssa. Kun yhteisöllisen yrityskulttuurin rakentamisessa on onnistuttu, taustalla on usein avoimuutta ja läpinäkyvyyttä vahvis­tavia johtamiskäytäntöjä. Ihmisten ei voida odottaa toimivan fiksusti yksin eikä yhdessä, jos heillä ei ole kaikkea päivittäiseen päätök­sentekoon tarvittavaa tietoa saatavilla. Yhtei­söllisen yrityskulttuurin tunnistaa myös siitä, että johdon ja työntekijöiden toimintatavat il­mentävät organisaatiolle valittuja arvoja. Ar­vot tulisi valita siten, että ne haastavat johtoa ja työntekijöitä toimimaan tavalla, jolla pääs­tään parhaiten yhteisiin tavoitteisiin. Yhteis­ten tavoitteiden saavuttaminen mahdollistaa yhteiset onnistumisen kokemukset.

Pohjanheimo: Yhteisöllisyyttä arvosta­va yritys ymmärtää, että ihmisillä on muita­kin yhteisöjä kuin työyhteisö. Tällaisella työ­paikalla on mahdollista esimerkiksi sovitella työaikoja päiväkodin aukioloaikojen mukaan. Varma tunnusmerkki ovat myös työpaikan ti­laisuudet, joihin voi ottaa perheen mukaan.

MIKÄ RYHMÄTYÖSSÄ VOI MENNÄ PIELEEN?Pohjanheimo: Ryhmään kuuluvien työpa­noksen tulisi olla kaikkien tai ainakin esimie­hen seurattavissa. Muuten voi käydä niin, et­tä joku ryhmän jäsenistä laiskottelee ja luu­lee, ettei kukaan huomaa. Vapaamatkustaja saattaa arvella, ettei hänen työllään ole ko­vin suurta merkitystä lopputuloksen kannal­ta, joten työn voi jättää myös tekemättä. Jos joku kokee, ettei hänen palkkansa vastaa työ­panosta muihin verrattuna, hän voi ratkaista tilanteen pienentämällä työpanostaan.

Rundberg: Tiimityö ja yhteiset säännöt ovat erittäin tärkeitä, mutta niitä ei saisi to­teuttaa niin jäykästi, että yksilön huomioi­minen unohtuu. Henkilöstön kokemus siitä, että heitä kohdellaan yksilöinä, korreloi tut­kimuksissamme hyvän tuloksen kanssa. Jo­kaiselle on tärkeää, että työnantaja huomaa juuri hänen ponnistelunsa. Yksilöitä ei oteta huomioon, jos työpaikalla palkitaan vain ryh­män suorituksesta.

MILLAISTA YKSILÖKESKEINEN YRITYSKULTTUURI ON?Pohjanheimo: On valaisevaa verrata yrityk­

sen johdon puheita ja toimintaa. Puheissa korostetaan yleensä yhteistyötä ja henkilös­tön merkitystä. Se, otetaanko yksilöt aidosti huomioon, näkyy arkisessa tekemisessä. In­dividualismia korostava yrityskulttuuri voi olla niin suorituskeskeistä, ettei yksilöä olla valmiita tukemaan vaikeiden vaiheiden yli. Kun yrityksellä on vaikeaa, henkilöstöä lo­mautetaan ja irtisanotaan herkästi. Näissä yrityksissä myös tullaan sairaina työpaikal­le, jottei jouduta huonoihin kirjoihin. Indivi­dualistinen yrityskulttuuri tukee yksilöä vain silloin, kun tämä on parhaimmillaan eikä juu­rikaan ota yksilöä huomioon muuten kuin tu­loksentekijänä.

Rundberg: Voimakkaimmin hyvän työ­paikan kokemuksen kanssa korreloi se, että johto kohtelee työntekijöitä yksilöinä, ei vain tuotannontekijöinä. Erityisesti nuoremmat sukupolvet hakevat työltään yhä enemmän myös erityistä merkitystä; työ ei ole vain työ­tä, vaan rikastuttava osa elämää. Johtajilta odotetaan tällöin työntekijöiden näkemistä uudessa valossa. Heidät tulisi nähdä yksilöi­nä, jotka haluavat ja voivat vaikuttaa työsken­telytapoihinsa, kehittää kyvykkyyttään, sekä osallistua organisaation toiminnan kehittä­miseen. Yksilöä huomioivassa yrityskulttuu­rissa näin on. Yksilökeskeisessä yrityskulttuu­rissa puolestaan voidaan yhteisiin tavoittei­siin tähdätessä kompuroida kyynärpäätak­tikointiin, tieto on valtaa ­ajatteluun, yksilö­suorituksiin ja yhteistyötä vaikeuttavaan itse­keskeiseen kilpailuun. Parhaissa työpaikoissa yksilön huomioiminen on kulttuurillinen hy­ve, toisin kuin yksilökeskeisyys.

MITÄ VIKAA HUIPPUJEN PALKITSEMISESSA ON?Pohjanheimo: Vahva tutkimusnäyttö tukee ajatusta, että ihminen toimii ilman valvontaa ja palkintojakin sellaisen ryhmän hyväksi, jo­hon hän samaistuu ja jonka jäsen hän on mie­lellään. Yksilökeskeinen yrityskulttuuri vai­keuttaa ryhmäidentiteetin muodostumista, koska yksilöt kokevat toisensa kilpailijoiksi. Jos vain paras tuloksentekijä palkitaan, syn­tyy houkutus ajaa omaa etua myös silloin, kun se on ryhmän tavoitteiden vastaista.

Rundberg: Huippujen palkitsemisessa ei ole mitään vikaa, vaan vika löytyy useimmi­ten johdon tavoissa palkita heitä. Jos huip­pusuoriutujia ei palkita, lähtevät he mitä to­dennäköisimmin ennen pitkää työskentele­

”Minun on vaikea kuvitella menestyvää organisaatiota, jossa jokainen pelaisi vain

omaan pussiinsa. Mona rundberg 15

2 | 2014

mään sinne, missä heidän huippusuorituksi­aan arvostetaan. Vikaan voidaan mennä, jos palkitsemisen perusteita ei selkeästi kerrota työyhteisössä. Tällöin voidaan tahattomas­ti ruokkia kateutta ja herättää vääriä käsi­tyksiä suosikkijärjestelmistä tai palkitsemi­sen epäoikeudenmukaisuudesta. Tällainen tilanne voi synnyttyään vaikeuttaa olennai­sesti pyrkimyksiä yhteisöllisen kulttuurin ra­kentamiseen.

MITEN TASAPÄISTÄMINEN VÄLTETÄÄN?Pohjanheimo: Hyvin toimivassa työyhteisös­sä vallitsee luottamus siihen, että kaikki toi­mivat kohti yhteistä päämäärää, vaikka työn tekemisen tavat olisivat erilaiset. Työkaveria tai alaista ei aleta heti epäillä töiden laimin­lyönnistä, vaikka hän tulisi töihin myöhem­min tai tekisi osan työstään kotona. Tämä edellyttää avoimuutta ja läpinäkyviä toimin­tatapoja, mutta ei välttämättä esimerkiksi mi­nuutintarkkaa työajan seurantaa.

Rundberg: Jos ajatellaan palkitsemista, parhailla työpaikoilla palkitaan sekä tavan­omaisen ylittävistä yksilösuorituksista että ryhmän tuloksesta. Kun yksilön palkitsemi­nen perustellaan kunnolla, se ei vaikuta työ­yhteisön ilmapiiriin kielteisesti, vaan päin­vastoin kannustaa muitakin hyviin suorituk­siin. Perusteluista pitää ilmetä, mitkä yrityk­sen arvostamat toimintatavat johtivat palkit­semiseen. Jokaiselle tulee olla selvää, mitä hä­nen pitää tehdä tullakseen itse palkituksi. On tärkeää, että kiitoksia ja kehuja annetaan ai­heesta ja oikea­aikaisesti eikä kukin vuorol­laan ­periaatteella.

MITEN VETÄYTYJIÄ TULISI KOHDELLA?Pohjanheimo: Pinnallista sosiaalisuutta hae­taan ja arvostetaan työpaikoilla kenties lii­kaakin. Ihminen voi olla sosiaalinen eli ha­lukas toimimaan ryhmän parhaaksi, vaikkei hän olisi lainkaan seurallinen. Vetäytyvä yk­silö hyväksytään työpaikalla, kun kaikki ym­märtävät hänen työpanoksensa arvon. Ei ole ongelma, jos lahjakas ongelmanratkaisija sul­kee ovensa ja sälekaihtimensa keskittyessään työhön. Se on ongelma, jos hän kieltäytyy tu­lemasta palaveriin perustellen, ettei hän saa siitä itselleen mitään. Jokaisen tulisi ymmär­tää, että työpaikalla ollaan sekä antamassa että saamassa. Rundberg: Hyvällä työpaikalla on tarjolla monenlaisia työtiloja, joista jokainen löytää inspiroivimmat. On myös tärkeää, että työn­antaja tarjoaa foorumeita, joissa ideoiden jakaminen ja muu kanssakäyminen on help­poa. Vetäytyvimmältäkin pitää voida edellyt­tää perusyhteistyötaitoja, osallistumista yh­teisiin palavereihin ja olemista muiden tavoi­tettavissa tiettyinä aikoina.

MITEN SEKÄ ETTÄ TOTEUTETAAN?Pohjanheimo: Hyvin toimiva ryhmä sallii erilaisuutta eikä tasapäistä ihmisiä. Työtii­mi tarvitsee ensin aloitusvaiheen, jossa tu­tustutaan ja selkiytetään tehtävänjaot. Seu­raavaksi ryhmä siirtyy kyseenalaistavaan vai­heeseen, jossa pelisäännöt testataan. Vas­ta tämän jälkeen päästään vakiintuneeseen vaiheeseen, jossa vallitsee keskinäinen luot­tamus ja hyvä yhteishenki. Olennaisinta on yhteinen näkemys ryhmän tehtävästä. Kun ryhmän jäsenillä ei ole tarvetta suojata itse­ään tai työrooliaan, tiedonkulusta ja keskus­telusta tulee avointa. Tiimi tarvitsee yleensä vetäjän keskustelutukea ja ohjausta päästäk­seen tähän vaiheeseen.Rundberg: Parhaiden yritysten menestys Great place to work ­tutkimuksissa pohjau­tuu siihen, että yritykseen on rekrytoitu ih­misiä, joiden arvomaailma vastaa yrityksen arvoja. Jos yrityskulttuuri suosii voimakkaas­ti yhdessä tekemistä ja jakamista, siellä me­nestyvät ihmiset, joille tämä on luontevaa. Individualisti voi tuntea tulleensa väärään paikkaan ja hakeutuu ennen pitää muualle. Yhteistyöhenkinen taas voi kokea tulevan­sa jyrätyksi, jos yrityksessä suositaan yksi­lösuorituksia. Tavallisesti tilanne ei ole näin mustavalkoinen. Parhaat yritykset osaavat yhtä aikaa poimia tiimityön edut ja pitää yk­silöpelaajat tyytyväisinä. Eräässä yrityksessä on määritelty yhteinen unelma ja lisäksi jo­kainen työntekijä toteuttaa työaikana omaa, esimiehen kanssa sovittua unelmaansa. Tä­mä pohjautuu ajatukseen, että onnelliset ih­miset ovat tuottavampia kuin onnettomat. ■

”Pinnallista sosiaalisuutta haetaanja arvostetaan työpaikoilla kenties liikaakin.

esa Pohjanheimo

Mainio päivä työmaalla

Y rityskulttuurin lähtökohtana ovat aina yrityksen arvot. Cramon yrityskulttuuri

tähtää siihen, että sen arvot eli luotettavuus, luovuus ja sitoutuminen tulevat esiin kaikis-sa asiakaskohtaamisissa. Kun cramolaiset ovat onnistuneet, asiakkaalla on mainio päi-vä työmaalla.

– Haluamme auttaa asiakkaitamme me-nestymään ehkäisemällä ja ratkaisemalla hei-dän ongelmiaan ja tekemällä heidän elä-mästään helpompaa. Tämä edellyttää, että tunnemme asiakkaiden tarpeet erittäin hyvin, toimitusjohtaja Tatu Hauhio sanoo.

Cramolaiseen yrityskulttuuriin kuuluu, et-tä asiakkaiden tarpeet asetetaan omien edel-le. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ollaan aina tavoitettavissa ja tarvittaessa venytään. Kaikessa toiminnassa ollaan rehellisiä ja am-mattimaisia. Kaavoihin ei kuitenkaan kan-gistuta, vaan uusiin tilanteisiin reagoidaan luovalla tavalla ja pyritään löytämään uusia ajattelutapoja ja ratkaisuja.

– Meillä tehdään jo paljon hyvää ja osaa-mista riittää. Ammennamme nyt näistä yh-teisistä arvoista ja viemme yhteistä yritys-kulttuuria eteenpäin entistä tietoisemmin. Yhdessä onnistumme. Jaamme tietoa ja levi-tämme parhaita toimintatapoja yrityksen si-sällä. Haluamme olla koko vuokrausalan esi-kuvia, Hauhio jatkaa. ■

162 |

2014

TeksTi: jOhanna pelTO-TiMperi | kuva: CraMO

pulma&ratkaisu

Työturvallisuussäädöksissä pölyntorjunta on ollut mukana viiden vuoden ajan, mutta vieläkin siihen suhtaudutaan harmina, jolle ei voida mitään. Kuuluuko pöly rakennustyömaan arkeen?

R akennustyömaalla syntyvä pöly on vaarallista niin terveydelle kuin työ­turvallisuudellekin. Kivi­ ja puupohjai­

set pölyt voivat aiheuttaa esimerkiksi keuh­kosyöpää sekä ärsyttää hengitysteitä ja ihoa. Pöly aiheuttaa myös palo­ ja räjähdysvaaran työmaalla ja vähentää työviihtyvyyttä. Pölys­sä on myös vaikea työskennellä ja se hidas­taa työntekoa.

Pölynhallinta on ajankohtainen aihe, johon on tartuttu perusteellisesti ja uudella tavalla Teknisen Kaupan ja Palveluiden yh­distys ry:n VTT:llä teettämässä Pölyntorjun­ta rakennustyömaalla ­tiedotusaineistossa. Hankkeessa oli asiantuntijoina mukana ra­kennuskonealan yrityksiä, kuten Cramo. Sa­maa aihetta on käsitelty myös Itä­Suomen yli­opiston, Työterveyslaitoksen ja VTT:n teke­mästä tutkimuksessa.

Cramo järjestää Vaadi Pölytöntä ­road­shown kesällä yhteistyössä Hiltin, Ahlsellin, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen sekä VTT:n kanssa. Aiheesta voi lukea lisää takakannen ilmoituksesta.

teknisen kauPan ja Palvelujen johta­ja Heikki Ojanperä kertoo, että tietopaket­tiin haluttiin asiantuntijoiden avulla luoda mittapuu pölynhallinnalle, johon esimerkik­si rakennuttajat voivat ottaa kantaa tarjous­pyynnöissään. Ojanperä on tyytyväinen, kun valmistuneessa materiaalissa kerrotaan sel­kokielellä ja pelkistäen, mitä pöly on ja mik­si sitä pitää torjua. Informaatio löytyy osoit­teesta www.rakennuskone.fi .

– VTT:n ja yritysten asiantuntijoiden kanssa tekemämme aineisto soveltuu ope­tuskäyttöön ja käy viitemateriaaliksi tarjous­asiakirjoihin yhtenäisen hinnoittelun poh­jaksi. Infopaketteja voidaan hyödyntää myös työmaiden ja yritysten asiakastiedotuksessa. Tavoitteenamme on saada viestiä voimak­kaasti rakennusteollisuuden suuntaan.

Ojanperä painottaa, että hankkeessa ovat mukana Suomen johtavat rakennuskonetoi­mittajat, jotka edelläkävijöinä haluavat tuo­da esiin parhaita käytäntöjä.

– Pölyntorjunta on mahdollista toteuttaa tehokkaasti ja terveys edellä ­ajatuksella. Täs­sä työssä mennään ihminen edellä.

ojanPerän mukaan pölynhallintaan liit­tyy kaksi väärinkäsitystä. Ensimmäinen on se,

että pölyä pidetään itsestäänselvyytenä, eikä asiaa nosteta esiin. Toinen liittyy kustannuk­siin. Koska pöly näkyy vain silloin, kun raken­nustyöt ovat käynnissä, ei pölyntorjunnasta haluta maksaa.

– Tällainen ajattelutapa on pään pistä­mistä pensaaseen. Vaarallisintahan on juuri se pöly, jota ei edes nähdä. Korjausrakenta­misessa pölylajeja syntyy runsaasti.

Ojanperä toteaakin, että nämä kaksi mie­likuvaa pitää taklata nykyajan rakennustyö­mailta ja suunnittelupöydiltä.

– Pöly ei ole sankarirakentajien viitekehys tai vain urakoitsijan prosessiongelma.

Huolellinen pölyntorjunta on paras vaih­toehto niin työntekijöiden ja sivullisten ter­veyden kannalta kuin kokonaistaloudellisuu­dellakin mitattuna. Pölyntorjunta säästää ku­luja, kun siivouksen tarve vähenee ja sähkö­työkaluja ei tarvitsee huoltaa niin usein.

vtt:n tutkimusinsinööri Inga Mattila kertoo, että pölyntorjuntaan liittyviä asioita on Suomessa alettu tutkia entistä enemmän. Pölyntorjunnasta ei voi puhua liikaa, joten on hyvä, että aihe on nostettu esiin. Pölyntorjun­nan hyötyjä ja toteutusta sekä laitteiden käyt­töä tulisi hänen mielestään opettaa jo am­mattiopintojen yhteydessä vankan osaamisen

perustaksi. Uusi tietopaketti soveltuu siis hy­vin alan ammattilaisten lisäksi oppilaitoksiin.

– Koulutusmateriaalin toteutuksessa hyödynnettiin jo olemassa olevaa aineistoa. Tietopaketista saa nopeasti selville oleelli­set asiat sekä parhaat käytännöt. Aineisto on kattava kokonaisuus pölyntorjunnasta raken­nusalalla, Mattila sanoo.

Mattila painottaa, että pölyntorjunta tu­lee toteuttaa oikealla tavalla, jotta käytettävät laitteet ja suojaukset toimivat luotettavasti.

– Pölyä tulisi torjua ensisijaisesti estä­mällä sen syntyminen. Mikäli pölyä kuiten­kin syntyy, tulisi sen määrää pyrkiä vähentä­mään erilaisilla menetelmillä.

Pölyntorjunnan menetelmiä on käy­tettävissä. Niistä keskeisimmät ovat kohde­poisto, alipaineistus, osastointi ja ilmansuo­datus. Esimerkiksi kohdepoistossa pölyt ja muut epäpuhtaudet poistetaan jo syntypai­kalla, jotta ne eivät leviä työntekijän hengi­tysalueelle.

– Cramolta saa vuokrattua paitsi eri me­netelmien laitteet niin myös niihin liittyvät palvelut, joilla voidaan suunnitella ja ehkäistä pölyn syntymistä sekä mitata pölytasoja, ker­too kehityspäällikkö Ismo Vainio. ■

”Pölyä tulisi torjua ensisijaisesti estämällä sen syntyminen.

inGa mattila

pölyntorjunnan keskeisimmät menetelmät ovat kohde-poisto, alipaineistus, osastointi ja ilmansuodatus.

172 |

2014

TeksTi: siMO arvO | kuvaT: juha saasTaMOinen

181 |

2014

”Harjoittelimme Akin (Riihilahti) kanssa nuorena

tuuletuksia ennen pelejä.

192 |

2014

10 ­vuotiaan Hannu Tihisen päivä­kirjassa tulevaisuudelle oli sel­keä suunta. Hän halusi ammat­

tijalkapalloilijaksi. Kemiläiselle pojalle unel­man saavuttaminen ei ollut itsestään selvää, mutta nyt kun pelaajaura on takana, Tihinen tekee siitä helpompaa muille.

Tihinen on ollut suomalaiselle jalkapal­lokansalle tuttu näky maajoukkueen puolus­tuspäässä. Kansainvälisempää palloilijaa saa Suomesta hakea. Tihisellä on takana 438 pää­sarjatason ottelua viidessä Euroopan maassa. Kolmessa maassa hän on juhlinut mestaruut­ta. Maajoukkueessa Tihinen pelasi 76 ottelua.

Tihinen lopetti pelaajauransa vuonna 2010, pelattuaan neljä vuotta sveitsiläisen FC Zürichin kapteenina. Sitä ennen ura vei Belgiaan, Norjaan ja Englantiin. Ensimmäi­nen suuri muutos oli kuitenkin Kemin Pallo­seuran kasvatin muutto Helsinkiin.

– Lahden urheilukoulussa tapasin Aki Riihilahden ja muutaman muun HJK:n mie­hen, jotka puhuivat minusta omissa tree­neissään. HJK:n uusi valmentaja Antti Muu-rinen päästi minut lyhyelle näytölle ja sen kautta pääsin mukaan joukkueeseen, Tihi­nen kertoo.

hjk:ssa tihinen pääsi ensi kertaa mukaan ammattilaisjoukkueen toimintaan. Helsin­gissä pelattiin Veikkausliigaa ja nuorelle pe­laajalle löytyi mahdollisuuksia kehittyä.

– Aika arkana sitä nuorena poikana tulin Kemin maaseudulta Helsinkiin. Vähän siinä huoltajana toiminut Olli Puranenkin pelot­ti, valmentajista puhumattakaan.

Tihinen ei pelannut juniorimaajoukkueis­sa, vaan puki maajoukkuepaidan päälleen en­simmäisen kerran 21­vuotiaana. HJK:ssa am­mattiura alkoi kuitenkin vaikuttaa todellisuu­delta. Tihinen oli Aki Riihilahden kanssa seu­ran nuoria lupauksia.

– Harjoittelimme Akin kanssa nuorena hotellihuoneessa uusia tuuletuksia ennen pe­liä, koska olimme varmoja, että ainakin toi­nen meistä tekisi maalin.

Tihiselle ovet Euroopan ammattilaisken­tille aukenivat, mutta kaikille nuorille lahjak­kuuksille tie ei ole yhtä onnellinen. Vuoden alusta asti Tihinen on tehnyt töitä näiden pol­kujen raivaamiseksi.

suomen Palloliitto Palkkasi Tihisen tammikuussa pelaajakehityspäälliköksi. Hä­nen tehtävänsä on tukea nuoria lahjakkuuk­sia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja varmistaa laadukkaan valmennuksen saa­minen.

Tätä varten Palloliitto on palkannut seu­rajoukkueisiin 12 talenttivalmentajaa, jot­ka keskittyvät 10–17­vuotiaiden yksilölliseen valmennukseen. Tihinen koordinoi heidän toimintaansa.

­ Talenttivalmentajien tehtävänä on var­mistaa valmennuksen laadukkuus ja sorvata arjen viikkorutiinit nuorille mahdollisimman laadukkaiksi.

”jos asiat ovat kentän ulkopuolella järjes­tyksessä, hoituvat ne myös kentällä.” Tämän lauseen Tihinen kuuli Sveitsissä neljän vuo­den aikana kymmeniä kertoja. Se oli FC Zü­richin legendaarisen huoltajan Herman Bur­germeisterin lempihokema. Hän on Zürichis­sä 40 vuoden ajan toiminut legendaarinen huoltaja, joka tanssii jokaisen voiton jälkeen fanien ja joukkueen iloksi voitontanssin kes­kiympyrässä. Viimeistään ”Hermie” iskosti Ti­hiseen ajatuksen siitä kuinka tärkeää kaikki kentän ulkopuolinen toiminta on.

– Suomessa on iso pelaajamassa ja Pallo­liitolla on suuri vastuu siitä mitä 120 000 jal­kapalloilijaa tekee. Meidän velvollisuutemme on tehdä treenaaminen mahdolliseksi niille

”Jos asiat ovat kentän ulkopuolella järjestyksessä, hoituvat ne myös kentällä.” FC Zürichin huoltaja hoki tätä joukkueen kapteenina toimineelle Hannu Tihiselle neljä vuotta. Nyt peliuran päätyttyä Tihinen kokeilee vinkkiä Suomessa.

Jalkapalloilijoita Suomessa 120 000

Miehiä ja poikia 93 000

Naisia ja tyttöjä 27 000

202 |

2014

Tihinen kokee, että Suomen palloliitolla on iso vastuu siitä, miten maamme junio-ripelaajat kehittyvät. pelaajakehityspääl-likkönä hän kantaa kortensa kekoon.

211 |

2014

K ultaisen sukupolven jalkapallopelaajat Hannu Tihinen ja Antti Niemi yhdessä Suomen Palloliiton sekä Cra-

mon kanssa haluavat nostaa esiin jalkapalloseuroissa toimivi-en vapaaehtoisten huoltajien merkitystä. He haastavat kaikki suomalaiset jalkapallon harrastajat ehdottamaan Vuoden jal-kapallohuoltajaa elokuun loppuun mennessä www-osoittees-sa huoltopelaa.fi .

Ehdotusten perusteella tuomaristo valitsee kesän lopus-sa kymmenen fi nalistia, joista yleisö saa äänestää suosikki-aan. Tuomaristoon kuuluu Tihisen ja Niemen lisäksi Cramo Finlandin toimitusjohtaja Tatu Hauhio. Voitto ratkeaa puolik-si yleisö- ja puoliksi tuomariäänillä. Viiden eniten yleisöääniä saaneen joukosta tuomaristo valitsee Vuoden jalkapallohuol-tajan, joka palkitaan 11. lokakuuta Suomi-Kreikka-ottelussa Olympiastadionilla.

– Opin aikoinaan FC Zürichin legendaariselta huoltajal-ta Herman Burgermeisterilta, että jos asiat ovat kentän ulko-puolella järjestyksessä, hoituvat ne myös kentällä. Huoltajien ansiosta valmentajat voivat keskittyä valmentamiseen ja pe-laajat pelaamiseen. Cramon ja Suomen Palloliiton kampanja on kunnianosoitus niille kymmenille tuhansille suomalaisille huoltajille, joilla on sydän mukana pelissä, Tihinen kannustaa.

Vuoden jalkapallohuoltaja palkitaan upeal-la matkalla Unkariin seuraamaan EM-karsin-taottelua Unkari-Suomi yhdessä legendaarisen jalkapallohuoltajan ja Captain’s Ball-voittajan Gunnar Yliharjun kanssa. Lisäksi Vuoden jal-kapallohuoltajan joukkue saa 1 000 euron varus-telahjakortin. ■u Tutustu kilpailuun osoitteessa huoltopelaa.fi .

pelaajille, jotka rakastavat lajia niin paljon että ovat val­miita tekemään töitä sen eteen, Tihinen sanoo.

Tihisen mukaan suomalaiset jalkapallojuniorit eivät jää muille eurooppalaisille jälkeen joukkueharjoittelun määrässä. Sen sijaan pihapelit ja lasten omatoiminen liikkuminen on Suomessa vähentynyt.

– Juniorimme eivät vietä alle 12­vuotiaina pallon kanssa niin paljon aikaa kuin muualla maailmassa. Har­joitella voisi siis enemmänkin, kunhan peli­ilo säilyy mukana.

tihisen omat tunnit pallon kanssa ovat suurimmak­si osaksi takanapäin. Zürichissä hän toimi peliuran jäl­keen vuoden joukkueen palveluksessa ja muun muassa valmensi junioreita. Nykyään päivät kuluvat talenttival­mentajien ja junioreiden maajoukkueen valmentajien toiminnan koordinoinnista, joten nappikset hän pääsee vetämään jalkaan entistä harvemmin.

Onneksi sentään joskus. Kotona kasvaa oma jalkapal­lojoukkueen alku: 10­, 9­ ja 3­vuotiaat pojat.

– Huoltajan hommat ovat kyllä tulleet tutuiksi, kun pitää huolehtia missä kaikkien kamat ovat. ■

Hannu tiHinen (-76)PELAAJAURAFC Zürich (SUI), 6/2006–6/2010RSC Anderlecht (BEL), 6/2002–6/2006Viking Stavanger (NOR), 3/2001–6/2002West Ham United (ENG), 12/2000–3/2001Viking Stavanger (NOR), 11/1999–12/2000HJK, 12/1996–11/1999Kemin Palloseura, 3/1993–11/1996Suomen A-maajoukkue: 76 ottelua, 5 maalia

VALMENTAJAKOULUTUSUEFA D -valmentajakurssi, Greifensee, Sveitsi, 7/2010UEFA C -valmentajatutkinto, Filzbach, Sveitsi, 10/2010UEFA B -valmentajatutkinto, Eerikkilä, 1/2012

LUOTTAMUSTEHTÄVÄTJalkapallon pelaajayhdistyksen puheenjohtaja, 2/2012–Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsen, 11/2012–

SAAVUTUKSET:Suomen mestaruus 1997Suomen Cup 1998Norjan Cup 2001Belgian mestaruus 2004 ja 2006Sveitsin mestaruus 2007 ja 2009Veikkausliigan paras puolustaja 1999Sveitsin liigan paras puolustaja 2009

Haussa Vuoden■jalkapallo■huoltajaTeksTi: Mari kuusinen kuvaT: CraMO ja dreaMsTiMe

222 |

2014

Maan-tiivistyksen valiojoukko

Maantiivistäjä80–145 Kg Pieni ja näppärä pieni-rakeisen maa-aineksen tiivistämiseen tarkoitet-tu tärylevy. Useimmiten bensiinikäyttöinen ja yhteen suuntaan kulke-va. Soveltuu mainiosti putki- ja salaojakaivan-tojen täyttöjen tiivistä-miseen sekä pihalaatoi-tustöihin.

Maantiivistäjä150–250 Kg Kohtuullisen pieni-kokoinen tärylevy soveltuu hieman karke-amman maa-aineksen tiivistämiseen. Laite on hyvä kävelyteiden poh-jatöissä ja suuremmis-sa kaapelikaivannoissa. Tämän kokoluokan koneet ovat useimmi-ten dieselkäyttöisiä, kahteen suuntaan ajettavia sekä sähkö-käynnisteisiä.

Maantiivistäjä300–500 Kg Erinomainen laite, kun tarvitsee käyttää kar-keampaa täyttömaa-ainesta ja tarvitaan hyvää tiivistystehoa. Soveltuu hyvin perus-tusanturoiden kaivan-toihin ja perustusten sisätäyttöihin. Laitteet ovat dieselkäyttöisiä ja kahteen suuntaan ajettavia. Näissäkin on sähkökäynnistys.

valssijyrä 6–9 tnKulkuteiden sekä piha-alueiden tiivistämiseen tarkoitettuja päältä ajettavia jyriä. Näiden tiivistysky-ky ja nopeus ovat jo huomattavasti parempia kuin tärylevyjen.

valssijyrä12–13 tnAjoneuvoliikenteelle tarkoitettujen väyli-en sekä pysäköinti-alueiden tiivistämi-seen tarkoitettuja raskaita jyriä. Näi-den avulla voidaan tiivistää vaikka juna-radan penkkaa.

1 2 3 4 5

Kun vuokraa maantiivistyspelit Cramolta, ei tarvitse tyytyä tavan­omaiseen. Tiivistyskalustoa valittaessa tulee kiinnittää huomiota ajokertojen määrään, täyttöön käytetyn maa­aineksen tasalaatui­suuteen sekä kerrospaksuuksiin ajokertojen välillä.

pelit&vehkeet

5

1

2

3

4

kOOnnuT: pirkkO sOininen kuvaT: sari kaakkOlaMMi

u optirent on nyt osa suomalaista Cramoa. Cramolta saa maanrakennuskoneet joka lähtöön! Tutustu konevalikoimaan www.optirent.fi ja ota yhteyttä: maanrakennus@cramo.com tai p. 010 6611 750

232 |

2014

Kohti uuttaLokakuussa Theisen Baumaschinen alkaa käyttää Cramo­nimeä. Theisenin toimintaa ja kalustoa on laajennettu alusta asti menestyksekkäästi Cramon toimesta.

C ramon konsernijohtaja Vesa Koivula kertoi Cramon lehdelle pari vuotta sit­ten, että yhtiö halusi laajentua Keski­

Eurooppaan. Pohjoismais­sa ja Itä­Euroopassa vah­van jalansijan saanut Cra­mo havitteli näin vahvasta rakennusmaasta eli Sak­sasta uusia markkinoita.

Cramo päätyikin osta­maan keskieurooppalai­sen Theisenin Baumaschi­nenin syksyllä 2011. Cra­mon pyrkimys oli alusta asti parantaa Theisenin toimintaa.

– Tällä hetkellä Theisen on Keski­Euroo­pan markkinoiden yksi suurimmista raken­nuskonevuokrausalan toimijoista. Toimipis­teitä meillä on 80 Saksassa, Itävallassa ja Un­karissa, kertoo Theisenin markkinointipääl­likkö Steffen Hanus.

lokakuussa theisenin nimi jää histori­aan, kun se siirtyy käyttämään Cramon ni­meä.

Syitä tälle on Hanusin mukaan kaksi:– Ensinnäkin yhteisen nimen käyttö kuu­

luu Cramon kulttuuriin. Toisaalta, olemme myös laajentamassa toimintaamme.

Aikaisemmin Theisen oli erikoistunut lä­hinnä maansiirtokoneiden vuokraamiseen. Theisenin kalustoryhmää lähdettiinkin riva­

kasti laajentamaan heti Cra­moon liittymisen jälkeen.

– Vuokraamme yhä maan­rakennuskoneita, kuten mini­kaivureita ja jyriä, mutta va­likoimamme on laajentunut työkaluihin ja siirtokelpoisiin tiloihin, Hanus täsmentää.

Theisenin toimintaa on keskitetty Cramon avulla myös isoihin kaupunkeihin.

– Keskuksia on avat­tu muun muassa Berliinissä,

Frankfurtissa, Leipzigissä ja Münchenissä ja uusiakin on jo valmisteilla, Hanus paljastaa.

Lisäksi toimipisteiden tarjoaman kalus­ton valikoimaa on monipuolistettu. Laittei­ta on tarjolla noin 30 000. Asiakkaat ovat Ha­nusin mukaan Keski­Euroopan suurimpia toimijoita.

nimenmuutos näkyy asiakkaille toki myös uusina logoina ja markkinointimateriaalina. Kaikkea toimintaa tullaan kutsumaan joko nimellä Cramo Deutchland tai Cramo Cent­ral Europe.

– Nimenvaihdoksen myötä brändääm­me uudelleen kaikki markkinointima­teriaalimme, koneiden nimikyltit, ka­tumainokset ja muun ulkomainon­nan. Tehtävää on hirmuisesti, Hanus naurahtaa.

Uudistumisen kunniaksi Theisen järjestää syyskuussa asiakkailleen kaksi nimenjulkistustilaisuutta Nu­rembergissä ja Neumünsteissa. Ni­menvaihdos julkistetaan tuolloin se­kä asiakkaille ja lehdistölle.

– Olemme jo tiedottaneet asiasta hen­kilöstöllemme sisäisesti sekä saksalais­ten asiak kaidemme keskuudessa, Hanus kertoo. ■

TeksTi: Mari kuusinen | kuvaT: Theisen BauMasChinen ja dreaMsTiMe

brändiuudistuksen vuoksi kaik-ki materiaalit vaihtuvat Cramon nimiin.

242 |

2014

Fakta Theisen Baumaschinen1886 perustetaan Nurembergissa terästeollisuuden kauppayhtiöksi.

1960 laajentaa toimintaansa rakennuskoneisiin.

1988 tarjoaa ensimmäisenä vuokrakalustoa rakennusalalle ja

mullistaa Saksan ja Itävallan markkinat. Ensimmäiset vuokraamot perustetaan

Müncheniin, Nurembergiin, Memmingeniin, Würzburgiin ja Wieniin.

1990 avaa ensimmäisen toimipisteen entisessä DDR:ssä.

2012 siirtyy Cramo Oyj:n omistukseen.

2013 350 työntekijää.

2014 vaihtaa lokakuussa nimensä Cramoksi

252 |

2014

Kulunvalvontapäätteet voivat olla joko porttei-hin, seinään tai aitaan kiinnitettäviä tai mobiileja työnjohdon taskussa kulkevia laitteita.

Ilmoitusmenettely alkaa

– oletko valmis?262 |

2014

le. Mobiili leimauslaite käyttää alusta­naan samaa VALVOMO­ohjelmaa, ker­too Pitkonen.

Asiakkaan on mahdollista hankkia li­säpalveluna myös tallentaviin ja valvottuihin 3G­kameroihin ja kuulutusjärjestelmään pe­rustuva Cramo Control Etävartiointi. Se on täysin itsenäinen osa­alue Cramo Controllia, joka voidaan ottaa työmaalle käyttöön vain tarvittavaksi ajaksi.

Cramo Etävartiointi pitää sisällään lan­gattoman kameravalvonnan ympäri vuoro­kauden, murto­ ja palohälytinlaitteistot, kuu­lutukset luvatta paikalla olijoille sekä varti­joiden tai viranomaisten hälytyksen työkoh­teeseen tarvittaessa.

kaikki Cramo Control ­tuoteperheen osat toteutetaan ”avaimet käteen” ­vuokraus­ ja palvelukonseptilla käytännössä ilman mini­mivuokra­aikaa.

– Asiakas ei sitoudu pitkiin ohjelmali­sensseihin tai osta mitään laitteita omaksi, vaan kuukausimaksu kattaa ohjelman ja lait­teiden vuokrat. Kun tarve loppuu, asiakas pa­lauttaa laitteet lähimpään toimipisteeseen ja vuokra katkeaa, kertoo Pitkonen.

Cramo Control tuoteperhe soveltuu kai­kille yrityksille ja on räätälöitävissä tarpei­den mukaan. Asiakas voi ottaa käyttöön vain osan ratkaisun toiminnoista tai lisätä ja vä­hentää niitä työmaan tarpeen mukaan. ■

u Lisätietoa: Pasi Pitkonen,pasi.pitkonen@cramo.com, p. 010 661 3105

u katso sivun 12 infograafi sta oikea kulun-valvontaratkaisu työmaallesi ja anna Cramon auttaa valinnassa!

Heinäkuun alussa astuu voi­maan laki, joka velvoittaa työmaita ilmoittamaan kuu­kausittain työntekijätiedot verottajalle. Cramo Control ­kulunvalvontaratkaisut hel­pottavat ja mahdollistavat velvoitteiden täyttämisen.

CRAMO CONTROL

Tilaajavastuuraportti• Tilaajavastuu.fi yritysrapottien hallinointi• Velvoitteiden mukaiset tiedot yhdessä

raportissa

• Langaton kameravalvonta vuorokauden ympäri, 24/7

• Murto- ja palohälytinlaitteistot• Kuulutukset luvatta paikalla olijoille• Vartijoiden tai viranomaisten

hälytys työkohteeseen tarvittaessa �

Sähköiset kulkuportit ajo-neuvojen kulunvalvontaan• Liukuportit• Saranaportit• Ajopuomit

Sähköiset pyöröportit ja leimaus-päätteet henkilöiden kulunvalvontaan

Veronumerorekisteri• Veronumeroiden tarkistuspyyntötoiminto• Vastaus onko henkilö merkitty vero- numerorekisteriin

• Läsnäolovalvonta• Vastuuvalvonta• Perehdytyslomakkeet• Henkilöpätevyyksien

hallinta• Monipuolinen raportointi

PC tai älypuhelin• Tallenteiden ja

livekuvienkatseluverkon yli

VALVOMOIKKUNA TYÖMAALLESI

Perinteiset lukitukset ja sähkölukitukset oviin ja kontteihin

ETÄVARTIOINTILÄSNÄOLO- JA KULUNVALVONTA

VASTUUVALVONTA

TeksTi: pirkkO sOininen | kuvaT: CraMO

H einäkuun alussa voimaan astuva ilmoi­tusvelvollisuus koskee työmaita, joi­den urakkasumma on enemmän kuin

15 000 euroa ja työmaalla on vähintään kak­si toimijaa eli kyseessä on AVI:n määrittele­mä yhteinen työmaa. Ilmoitusvelvollisuus on työmaan päätoteuttajalla tai sen puuttuessa rakennuttajalla.

Verottaja ilmoittaa sanktioksi työntekijä­raportin laiminlyönnistä 2 500–15 000 euroa per raportti tai jopa ennakkoperintärekiste­ristä poiston. AVI puolestaan voi sanktioida vastaavaa mestaria henkilökohtaisesti 8–15 päiväsakolla, jos työntekijöiden veronume­roissa tai tunnisteissa löydetään tarkastuk­sissa puutteita.

ilmoitusmenettelyyn vastaamisek-si Cramo on kehittänyt avainasiakkaiden­sa kanssa kokonaisvaltaiset Cramo Control ­kulunvalvontaratkaisut. Ratkaisu koostuu Cramon omasta VALVOMO­ohjelmasta, ser­tifi oiduista myös VALTTI­korttiyhteensopi­vista leimauspäätteistä, sähköisistä ajoneu­vo­ ja pyöröporteista, aidoista ja lukitusjär­jestelmistä. Jokainen näistä osista toimii tar­vittaessa myös itsenäisesti.

Kulunvalvontaan asiakas voi VALVOMO­ohjelman lisäksi valita joko pelkän kulunval­vontapäätteen tai henkilöportin kulunvalvon­nalla. Asiasta kannattaa lukea lisää sivun 12 infograafi sta.

Cramo VALVOMO ­ohjelma on kulunval­vonnan ydin. Se helpottaa töitä ja työmaan valvontaa. Käyttäjä näkee nopeasti, mitä työ­maalla tapahtuu ja samalla hän tulee täyttä­neeksi lain vaatimukset työntekijätietojen ra­portoinnista verottajalle.

– Ohjelma helpottaa työmaan arkista yl­läpitoa huomattavasti. Se hoitaa esimerkik­si lakisääteisen raportoinnin työntekijöistä automaattisesti. Kun ohjelmaa käyttää oi­kein, työmaa ja sen vastaava mestari vältty­vät sanktioilta, muistuttaa Cramon asiakas­päällikkö Pasi Pitkonen.

CraMo ConTrol -tuoteperheestä kaikki yritykset voivat valita sopivan ratkaisun ja tuotteet ovat räätälöitävissä tarpeiden mukaan.

Cramo valvomo ­ohjelma kommuni­koi Suomen Tilaajavastuu.fi :n ja vero­numerorekisterin kanssa. VALVOMON kautta asiakas saa ajantasaiset tiedot työ­maalla läsnä olevista henkilöistä. Ohjelma kerää myös työmaahenkilöstön toteutuneet työtunnit. Se hoitaa veronumeroiden tarkis­tuspyynnöt, yhteistyöyritysten dokumenttien hallinnan, työntekijätietojen raportoinnin ve­rottajalle sekä vastuuvakuutusten ja työelä­kevakuutusten seurannan. Kaikki ohjelmaan tallennetut tiedot säilyvät yrityskohtaisesti työmaalta toiselle.

Ohjelmassa voi helposti hallita myös työntekijöiden työturvallisuus­, tulityö­ ja ensiapukorttitietoja sekä muita henkilöstön pätevyyksiä.

– Näin löytää esimerkiksi ensiaputaitoi­sen työntekijän nopeasti, vinkkaa Pitkonen.

Lisäksi ohjelmasta saa esitäytetyt pereh­dytyslomakkeet ja se mahdollistaa monipuo­listen tietojen tallentamisen ja raportoin­nin Excel­muodossa. Ohjelmasta voi tulostaa työntekijäluettelot, työajat, urakoitsijaluette­lot, henkilöstön luvat ja pätevyydet sekä ku­lunvalvontatapahtumat.

– Cramon laitteistot tulevat kommuni­koimaan myös muun muassa EVRY Jydaco­min JD­Kulunseurantaohjelman kanssa, ker­too Pitkonen.

EVRY Jydacomin toiminnanohjausjärjes­telmän nykyiset käyttäjät voivat Cramo VAL­VOMO ­ohjelman sijaan halutessaan valita JD­Kulunseurantaohjelman EVRY:ltä ja vuok­rata Cramolta laitteet porteista lukitusjärjes­telmiin ja leimauspäätteisiin.

– monet asiakkaat uskovat, että Cramol­la on ratkaisuja ja kalustoa vain isoille työ­maille, vaikka mobiilit leimauslaitteet mah­dollistavat valvontaratkaisut myös pienille saneeraustyömaille tai liikkuville työmail­

272 |

2014

TeksTi: Maija rauha | kuva: CraMO/MaTs jarMer

Remonttirallin trendit esittelyssäKorjausrakentamisen buumille ei näy loppua. Putkiremonttien ja homesaneerausten ohella on energiaremonteista tulossa yhä ajankohtaisempia. Kaikessa korjausrakentami­sessa suuntana on nyt pölyttömyys.

ikkunaremontti on korjaus-rakentajalle tuttu urakka. näin parannetaan energia-tehokkuutta.

KeSKuSpÖlYniMurijÄrjeSTelMÄ ViiKoKSi ilMaiSeKSi Vuokraa keskuspölynimurijärjestelmä Cramolta vähintään kahdeksi kuukaudeksi niin saat ensimmäisen viikon vuok-ran ilmaiseksi. Tarjous on voimassa 31.7. asti.

282 |

2014

T ilastokeskuksen mukaan Suomessa kor­jattiin vuonna 2012 rakennuksia kaikki­aan 5,6 miljardilla eurolla. Asuinraken­

nuksia remontoitiin 2,6 miljardilla eurolla eli melkein yhtä suurella määrällä rahaa kuin toimistoja, julkisia tiloja ja teollisuusraken­nuksia. Pienet ja keskisuuret rakennusyrityk­set ovat jo muutaman vuoden ajan tehneet hieman enemmän korjaus­ kuin uudisraken­tamista. Isot yritykset ovat keskittyneet uu­disrakentamiseen.

– Korjausrakentamisen kasvuvauhti on ollut 2–3 prosenttia vuodessa, enkä usko vauhdin hiipumiseen lähivuosina. Uudisra­kentamisessa on juuri nyt hiljaista taantu­man takia, joten isotkin yritykset ovat siir­täneet painopistettään remontoinnin suun­taan, kertoo projektipäällikkö Mika Kotro Cramon Hämeenlinnan toimipisteestä.

Kiinteistöliiton tämän kevään Korjausra­kentamisbarometrin mukaan kahdessa talo­yhtiössä kolmesta on parhaillaan vireillä jo­kin korjausrakentamishanke.

korjattavaa riittääkin. Viime vuonna valmistuneessa Rakennetun omaisuuden tila ­raportissa (ROTI) niin sanottu korjausvelka määriteltiin 30–50 miljardin euron arvoisek­si. Velka on syntynyt vanhan rakennuskan­nan kulumisesta ja kunnostamisen laimin­lyönneistä.

Kotro muistuttaa, etteivät pelkästään ta­loyhtiöt ole jättäneet omaisuuttaan hoita­matta. Myös julkisella puolella on tarpeelli­sia korjauksia lykätty vuodesta toiseen, kun­nes rakennukset ovat pahimmillaan vaaralli­sia käyttäjilleen.

– Kotikaupunkini Hämeenlinna on täs­tä hyvä esimerkki. Julkista sanaa seuraamal­la olen päätynyt käsitykseen, että lähes kaik­ki kaupungin koulut ovat pian saneerauksen tarpeessa.

ROTI­raportti mainitsee koulujen ohella päiväkodit ja muut kuntien toimitilat, joissa on laiminlyöty ennakoiva kunnossapito. Heik­ko sisäilma ja kosteusvauriot altistavat kun­nan työntekijät ja lapset homeelle.

Rakennusten ikääntyessä myös suunnit­telussa tehdyt virheet tulevat esiin. Kotro huomauttaa, että kun isoja lähiöitä raken­nettiin, asenteet ja viranomaismääräykset olivat erilaiset kuin nykyään. Tavoitteena oli saada aikaan paljon asuntoja nopeasti, eikä taloja välttämättä edes tehty kestämään yli 50 vuotta. 1960–1980­luvulla rakennettuja taloja odottavat ROTI­raportinkin mukaan isot pe­ruskorjaukset.

enerGiaremontit ovat korjausraken­tamisen nouseva trendi. Kerrostaloilla pi­

tää nykyään olla energiatodistus, joka esite­tään asuntokaupan yhteydessä ostajalle. Tä­tä kautta syntyy painetta parantaa talon ener­giatehokkuutta.

– Ikkunoiden vaihtaminen koko talos­sa tähtää usein juuri energiatehokkuuteen. Toinen tyypillinen energiaremontti on talon lisäeristäminen. Julkisivuremontin yhteydes­sä talo saa usein ylleen uuden kerroksen eris­tettä. Myös yläpohjien eristyksiä paranne­taan, Kotro luettelee.

Viisas taloyhtiö säätää linjasaneerauk­sen eli putki­ ja sähköremontin yhteydessä ilmanvaihtojärjestelmänsä ja ottaa käyttöön lämmön talteenoton. Tasakatoille asenne­taan aurinkokeräimiä, joiden avulla saataval­la energialla lämmitetään käyttövettä. Tämä on kuitenkin vielä harvinaista.

yhteistyö asukkaiden kanssa tuo omat haasteensa asunto­osakeyhtiöiden korjaus­rakentamiseen. Linjasaneerauksen suunnit­telu­ ja hyväksyntävaihe vie usein vuosia. Sen jälkeen varsinainen asiakaspalvelu vas­ta alkaa, kun asukkaat pääsevät valitsemaan kaakeleita ja neuvottelemaan lisätöistä. Myös aikataulutus on haasteellista, koska remon­tin aikana tulee usein esiin työtä hidasta­via yllätyksiä, kuten rakenteiden kuivaami­sen tarvetta.

Toki joillekin kohteille on olemassa myös moderneja putkiremonttimenetelmiä, kuten ruiskuvalu ja sukitus, joiden avulla rakentei­ta ei tarvitse rikkoa. Näitä tarjoaa muun mu­assa Cramon Kaverina toimiva yritys, New­Liner Suomi Oy.

– Talossa, jossa asutaan, ei ole helppoa rakentaa. Kynnyskysymykseksi muodostuu usein pöly, jota syntyy etenkin purkamisvai­heessa. Pölyn keskellä ei haluta elää eikä si­tä toivota myöskään niihin asuntoihin, joista asukkaat ovat muuttaneet muualle. Vaikka ir­taimisto on paketoitu, pöly tunkeutuu helpos­ti joka paikkaan, Kotro valottaa ongelmaa.

korjausrakentamisesta on puuttunut vakiintunut pölynhallinnan toimintamalli, ja rakennuttajat ovat vain harvoin edellyttä­neet urakoitsijoilta kehittyneitä pölyntorjun­nan menetelmiä.

Kotro panee toivonsa rakennuttajiin, isännöitsijöihin, suunnittelijoihin ja taloyh­tiöiden hallituksiin, jotta tehokas pölynhal­linta muistettaisiin mainita vaatimuksena jo tarjouspyynnöissä.

Tärkeintä on luottamus

H ämeenlinnalainen Kirvestyöt Timo Sol-lo Oy on tehnyt korjausrakentamista

1990-luvulta asti. Toimitusjohtaja Timo Sol-lo kertoo, että tärkeintä korjausrakentamises-sa on luottamus. Kun esimerkiksi taloyhtiös-sä tehdään putkiremonttia, asukkaat jättävät kotinsa rakentajien käsiin. Rakentajien tulee osoittaa olevansa luottamuksen arvoisia ja kohdella koteja kunnioituksella.

– Luottamuksen puute on korjausraken-tamisen isoin ongelma, ja se on osittain mei-dän rakentajien syytä. Urakoitsijoihin ei ole aina voinut luottaa, ja siksi meidän epäillään aina ajavan vain omaa etuamme. Meillä olisi annettavaa taloyhtiöille jo remontin suunnitte-luvaiheessa, mutta koska luottamus puuttuu, meitä ei kuulla, Sollo pahoittelee.

Rakennusurakoitsijaa valittaessa ratkai-see yleensä raha, ei se, miten hyvin urakoit-sija hallitsee luottamuksen rakentamisen ta-loyhtiön kokouksissa ja työmaalla. Remontin onnistumisen kannalta rakentajien ihmissuh-de- ja viestintätaidot ovat kuitenkin avainase-massa. Työt saadaan tehdyksi kerralla oikein, kun viestintä sujuu.

– Tiedotus on onnistuneen korjausraken-nusurakan a ja o. Ihmisille pitää kertoa, mitä tapahtuu ja missä järjestyksessä, ja annettu-jen aikataulujen täytyy pitää. Viestinnässä on myös hyvä olla rehellinen. Kerron aina, et-tä vaikka siivoamme ja torjumme pölyä, työ-maa harvoin täyttää kotien tiukimpia siisteys-vaatimuksia.

– Toisaalta kerron myös, että kun oman asunnon kuusi remonttiviikkoa ovat ohi, naa-purista kuuluvat työn äänet yleensä lakkaa-vat häiritsemästä. Ilo kauniista ja toimivasta kylpyhuoneesta auttaa unohtamaan remon-tin vaivat. ■

Cramo tarjoaa urakoitsijoille pölynhallin­taa myös kokonaispalveluna sisältäen pölyn­hallinnan suunnittelun ja mitoituksen, mene­telmien ja keskuspölynimurijärjestelmän va­linnan, asennukset, pölyn­, tiiveys­ ja sisäil­mamittaukset, muut sisäilmapalvelut ja tar­vittavan dokumentoinnin.

– Cramolaiset arvioivat, miten paljon ja millaista pölynhallintakalustoa työmaalla tarvitaan, asentavat ne ja pitävät huolta, et­tä laitteet toimivat, Kotro tiivistää. ■

”Pölyn keskellä ei haluta elää.

mika kotro292 |

2014

Cramon uusi hinnoittelujärjestelmä, Rei­lu Hinta, tulee Kavereiden käyttöön viimeis­tään kesä–heinäkuussa. Järjestelmä palkit­see jo sinänsä pitkäaikaisesta vuokraukses­ta ja keskittämisestä, mutta Cramon Kaverit saavat sen päälle vielä 10 prosentin alennuk­sen. Cramo Kaveri ­ohjelmaan kuuluvien edut ovat aina parhaat. ■

Cramon Kavereille avautui mahdollisuus uusiin etuihin ja alennuksiin, kun Pohjoismaiden suurin tekninen tukkukauppa, Ahlsell, ryhtyi Kaverikumppaniksi toukokuun alussa.

Miten■pääsen■Cramo■Kaveriksi?

■■ Ota yhteyttä oman paikkakuntasi Kaverimyyjään. Yhteystiedot paikka-kunnittain löytyvät osoitteesta www.cramokaveri.fi

■■ Lisätietoja Kaveriohjelmasta ja Kaverikumppaneiden tarjoukset löydät osoitteesta: www.cramokaveri.fi

u Hilti ryhtyy Kaverikumppaniksi elokuun alusta!

TeksTi: Maija rauha | kuva: ahlsell

Ahlsell aloitti Kaverikumppanina

C ramo Kaveri ­etuohjelmaan liittyneet saavat nyt alennusta lähes 15 000 LVI­alan tuotenimikkeestä, 10 000 erilai­

sesta sähköalan tarvikkeesta, laajasta vali­koimasta teollisuudelle suunnattuja laitteita ja palveluita sekä kylmälaitteista ja ilmaläm­pöpumpuista. Kaikki kuuluvat uuden Kaveri­kumppanin, Ahlsellin, valikoimaan.

– Aiomme kertoa kolme kertaa vuodessa Cramo Kaveri ­kampanjalehdessä, niin kut­sutulla Kaveritorilla, mitkä noin 30 tuotetta kulloinkin tarjoamme ohjelmaan kuuluville huomattavan edullisesti. Myönnämme lisäksi Cramon Kavereille jatkuvan alennuksen koko tuotevalikoimastamme, lupaa Ahlsellin alue­päällikkö Antero Mannila.

Ahlsell ja Cramo järjestivät jo huhtikuus­sa Jyväskylässä Kaveri­tapahtuman, jossa Ka­verit pääsivät tutustumaan Ahlsellin valikoi­maan ja henkilöstöön sekä kertomaan toi­veita tarjoustuotteista. Jyväskylän alueella on tällä hetkellä noin 80 Cramo Kaveri ­asia­kasta.

– Saimmekin hyvää palautetta ja vinkke­jä. Suuntaamme niiden avulla toimintaamme niin, että se palvelee Cramon Kavereita mah­dollisimman hyvin, Mannila kertoo.

ahlsellille oli luontevaa ryhtyä Cra­mon Kaverikumppaniksi, koska yhtiöt ovat tehneet kauppaa keskenään Ruotsissa jo pit­kään. Tämän vuoden alussa ne solmivat va­kituiset yhteistyösuhteet myös Suomessa. Kaverikumppanuus on osa yhteistyön tiivis­tämistä.

– Cramon Kaverikumppanina saamme ai­empaa paremman yhteyden pieniin ja keski­suuriin yrityksiin, ja uskon, että Pohjoismai­den suurimpana teknisen alan tukkukaup­pana meillä on heille kiinnostavaa tarjotta­vaa. Tämä on järjestely, josta kaikki osapuo­let hyötyvät, Mannila uskoo.

Cramo Kaveri on erityisesti pk­yrityksille kehitetty etuohjelma, jonka myötä yritykset saavat Cramolta suurasiakkaan edut sekä li­säksi alennuksia ja etuja Kaverikumppaneil­ta. Cramon Kaveri maksaa liittymismaksun, jonka hän saa myöhemmin takaisin sopimus­

ehtojen täyttyessä. Vuokrauspäällikkö Antti Hulkko Cramolta on mielissään Ahlsellin tu­losta Kaverikumppaniksi.

– Meillä on tavoitteena saada mukaan Ka­verikumppaneita, joiden tuotteista on todel­lista hyötyä Kavereille. Ahlsell on juuri sellai­nen ja täydentää hyvin kumppaneiden jouk­koa. Lainapeite ja Image Wear liittyivät ohjel­maamme jo aiemmin ja Hilti liittyy joukkoon elokuussa, Hulkko kertoo.

CRAMON KAVEREITA on Hulkon mukaan tällä hetkellä reilut 450. Vuonna 2012 käyn­nistetyn etuohjelman kehittäminen jatkuu, ja etuohjelma myös laajenee koko ajan. Kavereil­la on mahdollisuus vaikuttaa etuihinsa hankki­malla uusia Kavereita porukkaansa.

– Jatkuvasti laajeneva ja tyytyväinen Ka­veriverkosto auttaa tuotteiden ja palveluiden keskittämisessä. Mitä suurempi Kaveriporuk­ka, sitä parempi laitteiden ja koneiden toimi­tusvarmuus alueelle muodostuu. Kun Kaveri­porukan yhteenlaskettu vuokrausmäärä nou­see vuositasolla alueen minimitavoitteeseen, saavat kaikki Kaveriporukan Kaverit bonuksen eli vuosihyvityksen. Vuosihyvityksen määrä on sidottu omiin vuokrauksiin, sanoo Hulkko.

ahlsellin aluepäällikkö antero Mannila kuvattiin ahlsell Suomen keskusvarastossa. Sen uusi varastoautomaatti moninkertaisti pientavaravaraston toimituskapasiteetin ja varmis-taa näin, että tilaukset tulevat nopeasti perille myös Cramo Kavereille.

302 |

2014

TeksTi: Mari kuusinen | kuva: MaTTi salMiUskon■asiaHarri Hiironen nauttii myyntityöstä.

H arri Hiirosella on menossa 13. työvuosi Cra­molla. Hän päätyi aikoinaan Jyväskylään Rakentajain Konevuokraamolle, eli nykyi­

selle Cramolle töihin silloisen esimiehensä kautta.– Esimies vaihtoi kilpailijalta tänne. Tieduste­

lin, että olisiko minullekin töitä ja niitähän oli. Sillä taipaleella olen edelleen, vuokraamotyöntekijäksi tuolloin pestattu Hiironen muistelee.

Cramon vuokratuote­ ja työmaapalveluvalikoi­ma on kehittynyt ja kasvanut jatkuvasti, joten Hii­ronen on ehtinyt perehtyä monen moiseen.

– Parasta työssäni onkin edelleen se, että se on monipuolista. Jokainen asiakas on erilainen, joten näin työpäivistäkin tulee vaihtelevia. Opiskelin ai­koinani aikuiskoulutuskeskuksessa koneenasenta­jaksi ja tällä alalla olen viihtynyt loistavasti.

hiirosen toimenkuva sai uuden muodon noin puolitoista vuotta sitten, kun Cramo käynnisti Jy­väskylässä Cramo Kaveri ­etuohjelman pilottihank­keen. Asiakaspalveluhenkisestä Hiirosesta tuli ope­ratiivinen myyjä.

– Cramo Kaveri on pienille ja keskisuurille yri­tyksille suunnattu etuohjelma, jonka avulla jokai­nen yritys saa suurasiakkaan edut, hän kertoo.

Hiironen mainitsee, että koska pilottiryhmän kokemukset Kaverista olivat erinomaiset, etuohjel­maa päätettiin siksi tarjota muuallakin Suomessa.

– Cramo Kaveri ­etuohjelmaa on hienoa tarjo­ta asiakkaille, sillä Cramon Kaverina saa todellis­ta vastinetta rahoilleen. Haluamme löytää parhaan ratkaisun jokaiselle asiakkaallemme.

Hiirosen innostuneesta äänestä voi päätellä, mikä on hänen paras valttinsa myyntityössä. Hän uskoo Kaveriin täysillä.

– Mitään ei kannata myydä, jos ei usko tuot­teeseen. Työ vaatii ihmistuntemusta ja asiakkaan kuuntelua. Jos asiakas miettii parhaillaan viikonlo­pun kalareissua, viesti tuskin menee perille. Silloin kannattaa palata asiaan myöhemmin, hän vinkkaa.

oPeratiivinen myyjä nauttii työstään niin pal­jon, että ei mielellään edes poistuisi työpaikalta. Onneksi kotona odottaa karvaisia kavereita, joiden kanssa on mukava mennä metsälenkille.

– Meillä on avovaimon kanssa kaksi rottwei­leria, Anabella ja Hilda. Anabella on parivuotias, Hilda vasta 13­viikkoinen pentu. Hiironen kehuu koiria oikein kilteiksi, mutta jämäkkä niiden kans­sa pitää olla.

– Töissä mennään asiakkaan ehdoilla, niin on hyvää vastapainoa vähän komentaa koiria koto­na, hän nauraa. ■

Hiirosen lenkkikaverina viih-tyvät parivuotias anabella ja vasta 13-viikkoinen Hilda.

312 |

2014

sorvin ääressäCramolainen esittäytyy

HEVOSTA saa halataKun nuoren mieltä painaa, on hevosystävä hyvä auttaja. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta opettaa nuorille paitsi vuorovaikutustaitoja, myös itsevarmuutta ja arjen rutiineja.

Hevosen selässä voi halutessaan vaikka vain maata. läheisyys on monelle nuorelle tärkeää, kertoo psykologi riikka lamminen.

islanninhevostamma lögg on ollut mo-nelle koulukiusatulle nuorelle tärkeä. Se on joutunut omassa laumassaan pahnanpohjimmaiseksi, joten nuoret voivat samastua sen kokemuksiin.

TeksTi: Mari kuusinen kuvaT: riikka laMMinen

322 |

2014

Tärkeä osa toimintaa on hevosten kanssa puuhastelu. pienen shetlanninponin akun harjaa saa letittää.

islanninhevostamma leira on 16-vuotias. Se on ollut mukana sosiaali-pedagogisessa hevostoi-minnassa jo useita vuo-sia. pieni ja vaalea leira on turvallinen kaveri, joka ei pelota nuoria.

C ramo Adapteo lahjoitti viime vuonna joululahjarahat Tampereen kaupun­gin nuorisopsykiatrian poliklinikalle.

Varoilla järjestetään sosiaalipedagogista he­vostoimintaa muun muassa masennuksesta tai ahdistuksesta kärsiville nuorille.

– Toimitamme tiloja lasten ja nuorten ar­kipäivään, kuten sisäilmaongelmaisten kou­lujen ja päiväkotien väistötiloiksi. Työmme vuoksi nuorilla on yksi ongelma vähemmän painittavana. Hevostoiminnan tukeminen oli tälle työlle selkeä jatkumo, kertoo myyntijoh­taja Karri Frisk Cramo Adapteolta.

Ryhmiä järjestetään tänä vuonna neljä, viime vuonna aloitti jo yksi ryhmä. Ryhmäs­sä on aina kolme nuorta ja jokainen ryhmä kokoontuu viisi kertaa. Ryhmiä luotsaa psy­kologi Riikka Lamminen. Hän kertoo, että nuoret saavat hevostoiminnasta hyvää har­joitusta vuorovaikutustilanteista, jotka ovat heille usein haasteellisia.

–Hevonen on laumaeläin ja lukee hyvin kehon kieltä, eleitä ja ilmeitä. Eläimen kans­sa voi turvallisesti harjoitella toisen kohtaa­mista. Käymme nuorten kanssa vuorovaiku­tustilanteita läpi myöhemmin ja mietimme, miten niitä voi hyödyntää ihmistenkin väli­sissä kohtaamisissa.

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta teh­dään nuoren ehdoilla. Hevosen kanssa ei ole pakko ratsastaa, jos nuori ei sitä halua, vaan aikaa voi viettää vaikkapa vain hevosta har­jaillessa tai sen häntää letittäessä.

– Käyttämämme islanninhevoset ovat niin turvallisia ja rauhallisia, että niiden se­lässä saa vaikka vaan maata. Hevoset on kou­lutettu työhönsä ja ne ovat tehneet tätä jo vuosia, Lamminen sanoo.

Hevosten kanssa puuhailu opettaa nuo­rille itsevarmuutta. Kun pystyy hallitsemaan hevosta, kasvaa myös luottamus omiin tai­toihin. Talleilla käyskentelevät hevosten lo­massa myös kissat ja koirat, sekä muu tal­liporukka. Nuoret pääsevätkin puuhastele­maan kaiken talliväen kanssa ja oppimaan arjen rutiineja.

– Talleilla ei tarvita merkkivaatteita tai meikkejä, vaan tänne saa tulla omana itse­nään, Lamminen tiivistää. ■

”Hevonen on laumaeläin ja lukee hyvin kehon kieltä, eleitä ja ilmeitä.

pSYKologi riiKKa laMMinen

332 |

2014

TeksTi: Maija rauhakuva: Markku Ojala

3xvuokrattava

Tällä palstalla rakennus­alan ammattilaiset kerto­vat, mitä ilman he eivät työmaallaan tulisi toimeen.

1 Cramon työmaatilat. Meillä on kaikkiaan 18 Cramolta vuokrattua siirto-kelpoista työmaatilaa: alakerrassa työn-tekijöiden tilat, kuten pukuhuoneet ja ruokailutilat, ja toisessa kerroksessa toi-mistoparakit ja neuvotteluhuone. Halu-simme viihtyisät, toimivat ja siistit, suo-raan pakasta vedetyt työmaatilat, koska ne ovat työtilamme kahden vuoden ajan. Tältä työmaalta kotiin tullessa ei kuulu sateisenakaan päivänä kommenttia, et-tä työvaatteissa on homeen hajua. Näin sen pitää ollakin.

2 telinePortaat. Homma toimii niin, että työnjohtajamme soittaa Cramon teli-nepalveluun ja kertoo, että tiettyyn aikaan tarvitaan telineportaat tiettyyn paikkaan. Asennus kuuluu hintaan. Telineportaita pitkin kiivetään esimerkiksi vesikatolle tai laskeudutaan maan sisällä oleviin tek-niikkatunneleihin. Siirtelemme portaita torninosturin avulla tarpeen mukaan itse-kin. Kunnolliset portaat ovat työturvalli-suusasia, ja Cramon portaat ovat tarkas-tettuja ja hyväksyttyjä. Palvelu on toiminut niin kuin on sovittu.

3 valaistusjärjestelmä. Otimme tälle työmaalle nykyaikaisen BOJ-valais-tusjärjestelmän Cramolta, koska eten-kin työmaan saneerausosassa joudumme siirtämään valaistusta usein. BOJ-valais-tuksen pystyy katkaisemaan mistä tahan-sa, siirtämään uuteen paikkaan ja kyt-kemään uudelleen. Meille on ylipäätään tärkeää, että palveluntarjoaja tai urakoit-sija ymmärtää, mitä hyvä palvelu on. Cra-mon kanssa työ on sujunut hyvin.

Vastaava rakennusmestari, Rakennusosakeyhtiö Hartela kohde: Leppävaaran uimahallin peruskorjaus, laajennus ja maauimala. Uimahallin laajennusosaan tulee muun muassa hyppyallashalli ja terapia-allas. Piha-alueelle rakennetaan maauimala ja tilat oheistoiminnoille. työmaan miesvahvuus: Noin 100työn kesto: 24 kuukauttatyömaan luovutus: Marraskuussa 2015

HEIKKI RISTOLA

342 |

2014

pahkasian perustaja Markku paretskoi toimii Cramonissa ilmestyvän sarjakuvan remppa ja raksa käsikirjoittajana ja jari rasi piirtäjänä. paretskoi tunnetaan toimittajana ja käsikirjoittajana. Hänet on myös valittu Vuoden Markuksi.

352 |

2014

KOLUMNI

www.cramo.fi www.facebook.com/cramofinland

• Pölynhallintamenetelmien demot: » Cramon alipaineistus ja suodatus » Hiltin kohdepoisto » Ahlsellin henkilökohtainen

suojainvarustus

• Alan parhaat asiantuntijat kertovat menetelmistä

• Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistys sekä VTT esittelevät vastajulkaistut ohjeet pölynhallintaan

• Työterveyden ja –suojelun asiantuntijat kertovat pölyn haittavaikutuksista

Paikkakuntakohtaiset puhujat vaihtelevat.

OHJELMASSA:

Maksuttomiin tilaisuuksiin on avoimet ovet aina lounasaikaan klo 10 - 13. Asiantuntijat kertovat pölynhallinta-menetelmistä ja pölyn työterveysvaikutuksista läpi tilaisuuksien. Menetelmiä demotaan ennennäkemättömässä kiertueen pölyn-hallintakontissa puolitunneittain. Possutarjoilu ja huipputarjouksia!Tervetuloa mukaan!

VAADI PÖLYTÖNTÄ! ROADSHOW 2014

Lappeenranta 2.6. Joensuu 3.6. Kuopio 4.6. Oulu 5.6. Vaasa 9.6. Jyväskylä 10.6. Tampere 11.6. Turku 12.6. Helsinki 17.6.

Cramo järjestää kiertueen yhteistyössä Hiltin, Ahlsellin, Tek-nisen kaupan ja palveluiden yhdistys ry:n sekä VTT:n kanssa. Tapahtumat on suunnattu kaikille rakennusalalla toimiville ja työterveydestä kiinnostuneille.

Katso paikkakuntakohtaiset tapahtumapaikat osoitteesta www.cramo.fi/vaadipolytonta