CIMON VUOSI 2013Kansainvälisyyden aallonharjalla

TeemaTyöelämäyhteistyö ja

kansainvälisen osaamisen tunnistaminen

2

CIMO on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio,

joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ministeriön alaisena itsenäisenä

virastona. Tehtävämme on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä

koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. Koordinoimme

ja toteutamme harjoittelu-, vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaamme Euroopan unionin

koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta ja tiedottamisesta.

Edistämme myös Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä

teemme suomalaista koulutusta tunnetuksi maailmalla. Lisäksi keräämme, tuotamme ja

välitämme kansainvälistymistä koskevaa tietoa eri sidosryhmien tarpeisiin.

CIMO suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistäjänä

CIMOn unelma on aidosti avarakatseinen Suomi.

3

CIMOn koti- ja ulkomaiset rahoitus-

lähteet ja CIMOn vuosi 2013

Kokonaisbudjetti51 112 000 euroa

CIMOn vuosi 2013

Kokonaisbudjetti 51 miljoonaa euroahenkilöstöä vuoden lopussa 106apurahoina ja avustuksina jaettiin 39,6 miljoonaa euroahankkeisiin osallistui noin 31 700 henkilöäverkkopalveluissa 1,65 miljoonaa käyntiä

Rahoituslähteet

euroopan komissio49 %

oKM24%

UM17 %

PMn8 %

Muut ministeriöt1 %

Muut rahoituslähteet1 %

49 %

24 %

17 %

8 %

vuoden 2013 kohokohtia

5

Vuosi 2013 oli 2007 alkaneen

EU-ohjelmakauden viimeinen

toimintavuosi.V uosi 2013 oli 2007 alkaneen EU-ohjelmakau-

den viimeinen toimintavuosi. Ohjelmakaudella

2014–2020 Elinikäisen oppimisen ohjelma sekä

Nuorisotoimintaohjelma yhdistetään Erasmus+

-ohjelmaksi ja Kulttuuri-ohjelma sekä Media-oh-

jelma Luova Eurooppa -ohjelmaksi. CIMOlla oli vuoden 2013 aika-

na hyvin aktiivinen rooli uusien ohjelmien suunnittelutyössä, jossa

olivat mukana kaikki EU-ohjelmien parissa työskentelevät ohjelma-

yksikkömme. Olemme ylpeitä siitä, että pystyimme vaikuttamaan

eurooppalaiseen valmistelutyöhön ja tuomaan esille Suomelle tär-

keitä näkökohtia. Saimme vuoden mittaan myös kiitosta uusia oh-

jelmia koskevasta muutosviestinnästämme.

Uudesta Erasmus+ -ohjelmasta järjestettiin suomalaiselle koulu-

tus- ja nuorisoalan kentälle useita tiedotustilaisuuksia vuoden 2013

lopulla. CIMO jatkaa myös uuden ohjelman kansallisena toimistona

ja haluaa auttaa suomalaisia toimijoita jatkossakin valmistelemaan

hankkeita, jotka ovat laadukkaita ja menestyvät kilpailussa myön-

teisistä rahoituspäätöksistä.

CIMOn toiminnan keskeinen tavoite ohjelmiin osallistujien mää-

rästä ylitettiin reilusti: ohjelmissa oli mukana ennätykselliset 31 700

henkilöä. Tähän lukuun sisältyvät kaikki CIMOn kautta rahoitusta

saaneissa hankkeissa Suomesta ulkomaille lähteneet ja ulkomailta

Suomeen tulleet. Tämän lisäksi myös tutkinto-opiskelijoiden liikku-

vuus jatkoi edelleen kasvuaan ja uusimpien tilastojen mukaan jo yli

6000 suomalaista opiskelijaa suorittaa koko tutkintonsa ulkomailla.

Vastaavasti suomalaisissa korkeakouluissa on tutkintoa suoritta-

massa lähes 20 000 ulkomaista opiskelijaa.

Muita heikommassa asemassa olevien osallistumismahdolli-

suuksien parantaminen oli yksi vuoden 2013 painopisteistä ja eri-

tyisryhmiin kuuluvien osallistumiskynnystä madallettiin mm. lisää-

mällä mahdollisuuksia esteettömyystukeen. Inkluusionäkökulma

korostui etenkin nuorisotoimintaohjelmassa, jossa lähes puolessa

rahoitetuista hankkeista pyrittiin toimintaan saamaan mukaan eri-

tyisesti muita heikommassa asemassa olevia nuoria.

Koulutuksen kansainvälistymisen tasa-arvoa selvitettiin

CIMO haluaa kiinnittää huomiota koulutuksen kansainvälisty-

misen tasa-arvoon, koska on tärkeää taata kaikille yhtäläiset

mahdollisuudet kansainvälistymiseen heidän sosiaalisesta, ta-

loudellisesta tai kulttuurisesta taustastaan riippumatta. Tähän

teemaan liittyen vuonna 2013 valmistui kaksiosainen selvitys,

jossa tutkittiin toisaalta kansainvälistymismahdollisuuksien ta-

sa-arvoa ja sen toteutumista koulutusasteittain ja toisaalta sitä,

miten kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo näkyy CIMOn

toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa, ja miten sitä pyritään edistä-

mään CIMOn ohjelmissa.

6

Tulokset osoittivat, että kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-ar-

vo ei toteudu kovin hyvin muutamien ryhmien kärsiessä mahdolli-

suuksien puutteesta erityisen paljon. Tällaisia ovat muun muassa

alemmista sosiaaliryhmistä tulevat, erityistukea tarvitsevat ja maa-

hanmuuttajat. Toisaalta esteettömyystuen käyttömahdollisuuksien

laajentaminen ja CIMOn voimakas panostaminen siitä viestimiseen

tuen potentiaaliselle kohderyhmälle on johtanut siihen, että eri-

tyisryhmien kynnys lähteä opiskelijavaihtoon on madaltunut. Tämä

näkyy esteettömyystukihakemusten kasvaneena määränä.

Kansainvälisiin ohjelmiin osallistujien määrien lisäksi CIMO on

halunnut selvittää toiminnan vaikutuksia myös laadullisemmas-

ta näkökulmasta. Tätä tarkoitusta varten kehitettiin yhdessä Ou-

lun yliopiston kanssa Global Mindedness -mittaristo, jonka avulla

pyritään saamaan tietoa siitä, vaikuttaako kansainvälinen koke-

mus erilaisuuden kohtaamiseen. Vuonna 2013 CIMO avasi Global

Mindedness -mittaristoon perustuvan verkkokyselyn, jonka avulla

ulkomaille lähteviltä ja sieltä palaavilta korkeakouluopiskelijoilta

kerätään tietoa heidän asenteistaan erilaisuuden kohtaamiseen.

Kyselyn ensimmäiset tulokset julkaistaan vuoden 2014 aikana.

Korkeasti koulutettu henkilökunta arvostaa työn haasteellisuutta

CIMO on omalta osaltaan ollut mukana opetus- ja kulttuuriminis-

teriön hallinnonalan sopeuttamistalkoissa, ja sen toimintamenot

vuonna 2013 pienentyivät 3,3 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen

verrattuna. Samaan aikaan CIMO on pienenevillä henkilöstöresurs-

seilla hoitanut menestyksekkäästi sekä uuden ohjelmakauden val-

mistelutyön että edellisen kauden ohjelmien päätökseen viemisen.

Tämä on osoitus CIMOn korkeasti koulutetun henkilöstön pa-

neutumisesta työhönsä, jossa he työtyytyväisyyskyselyn perusteella

arvostavat erityisesti työn sisältöä ja haasteellisuutta sekä työil-

mapiiriä ja yhteistyötä. Kokonaisuutena vuoden 2013 työtyytyväi-

syyskyselyn tulokset olivat paremmat kuin kertaakaan aiemmin, ja

Kansainvälinen liikkuvuus parantaa nuorten mahdollisuuksia työmarkkinoilla.

7

henkilöstön antama arvio oli parantunut kaikilla arviointialueilla.

Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa sisäisen tiedonkulun pa-

rantamiseen ja johtamisen kehittämiseen tehdyt panostukset, joita

CIMO tulee edelleen jatkamaan.

Vuoden 2013 aikana valmistui CIMOn yhdenvertaisuus- ja ta-

sa-arvosuunnitelma, joka antaa eväitä CIMOn johdolle, esimiehille,

työntekijöille ja myös sidosryhmille näiden asioiden toteuttamiseksi

käytännössä.

Teemana työelämäyhteistyö ja kansainvälisen osaamisen tunnistaminen

Kansainvälinen yhteistyö hyväksytään yleisesti yhdeksi tärkeim-

mistä keinoista kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua

ja tuloksia. Kansainvälinen liikkuvuus on nähty hyvänä tapana

auttaa erityisesti nuoria kehittymään yksilöinä samalla, kun se

parantaa heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla. Tämä näkyy

myös monissa strategia-asiakirjoissa aina Euroopan komission

Eurooppa 2020 -strategiasta lähtien. Kansainvälisyys on erot-

tamaton osa laadukasta koulutusta ja tutkimusta sekä Suomen

kilpailukykyä.

Toisaalta CIMOn toimintaympäristö on suuressa muutoksessa,

ja kunnista saamamme palautteen perusteella leikkaukset kohdis-

tuvat usein kansainväliseen toimintaan. Kansainvälisen liikkuvuu-

den merkitys ja aito vaikuttavuus on kyettävä perustelemaan, jotta

kansainvälinen toiminta ja sen tuomat mahdollisuudet eivät jää

säästötalkoiden jalkoihin. CIMOlla on tässä tehtävässä tärkeä rooli.

Työelämärelevanssia tuomme esille myös tämän vuoden vuosiker-

tomuksen teeman kautta.

Maksetut apurahat suhteessa henkilöresursseihin

maksetut apurahat

henkilötyövuodet

henkilötyövuotta –50 000 – tuhatta euroa

40 000

30 000

20 000

10 000

2009 2010 2011 2012 2013

150

140

130

120

110

1000

Kirkkojärven koulun oppilaat tutustuvat kansainvälisyyteen jo alaluokilla. 

Työelämäyhteistyö ja kansainvälisen osaamisen

parempi tunnistaminen

11

T yöelämä kansainvälistyy kohisten. Suomalaisten

liikkuvuus ulkomailla on 20 vuoden takaiseen ti-

lanteeseen verrattuna moninkertaistunut ja esimer-

kiksi suomalaisten ammattiin opiskelevien nuorten

ulkomaanjaksot ovat viimeisen kuuden vuoden ai-

kana lisääntyneet noin 40 %. CIMO haluaa kehittää toimintaansa

siten, että se palvelee yhä paremmin suomalaisen työelämän tar-

peita. Yksi osa sitä on ulkomaanjaksojen aikana opittujen asioiden

sekä niiden työelämärelevanssin aiempaa parempi tunnistaminen.

Kansainvälinen toiminta opettaa työelämässä tarvittavia taitoja

CIMO teki 2012–2013 yhdessä ajatushautomo Demos Helsingin

kanssa tutkimuksen siitä, miten kansainvälisestä toiminnasta saa-

tua osaamista arvostetaan rekrytointitilanteessa ja mikä on kan-

sainvälisyyden merkitys tulevaisuuden työelämässä ylipäätään.

Selvityksen kohteena olivat ne näkemykset ja odotukset, joita työn-

antajilla on työntekijöiden kansainväliseen osaamiseen liittyen.

Saadut tulokset ja toimenpide-ehdotukset on koottu Piilotettu

osaaminen -raportiksi.

Kun suomalaisilta työnantajilta kysyttiin, miten he arvostavat

kansainvälistä osaamista rekrytointitilanteessa, vain vähän yli puo-

let kansainvälistä toimintaa harjoittavista yrityksistä näki, että tällä

osaamisella on merkitystä. Vastaavasti jos yrityksellä ei ollut kan-

sainvälistä toimintaa, luku oli vain hieman yli 10 %.

Tuloksia tarkemmin analysoitaessa muotoutui kuitenkin toisen-

lainen kuva. Kansainvälinen toiminta nähtiin hyvänä asiana: 90 %

työantajista suhtautui siihen myönteisesti. Kun työnantajilta kysyt-

tiin, minkälaista osaamista he arvostavat hakiessaan uusia työnte-

kijöitä, ja toisaalta, mitä osaamista he näkivät syntyvän kansainvä-

lisestä toiminnasta, löytyi vastauksista paljon yhtymäkohtia. Monet

keskeiset osaamisalueet, joita työnantajat hakivat uusilta työnteki-

jöiltään, olivat samoja, joita he liittivät kansainväliseen toimintaan.

Saatujen tulosten mukaan kansainvälinen liikkuvuus siis tuottaa

paljon juuri sellaista osaamista, mitä työnantajat etsivät ja mitä työ-

elämä tarvitsee tulevaisuuden haasteiden kohtaamisessa.

Työelämärelevanssi näkyväksi

Kyse on siitä, että henkilöllä olevaa osaamista ei osata rekrytoin-

titilanteessa yhdistää niihin asioihin, joita hän on kansainvälisessä

toiminnassa ja ulkomailla suorittamiensa opiskelu- työssäoppimis-

tai harjoittelujaksojen aikana oppinut. Kansainvälisen liikkuvuuden

oppimistulokset ovat piilossa: niistä ja niiden merkityksestä ei osata

kertoa, koska niitä ei tunnisteta. Tämä sama haaste koskee niin

työnantajia kuin työnhakijoitakin.

Tutkimuksen keskeinen löytö olikin, että kansainvälisestä toi-

minnasta syntyvä osaaminen pitää saada paremmin näkyväk-

si. Ulkomailla opiskelusta ja työssäoppimisesta karttuva oppi ja

osaaminen tulee tunnistaa ja kuvata paremmin. Liikkuvuuteen

Kansainvälinen liikkuvuus tuottaa

paljon juuri sellaista osaamista, mitä

työnantajat etsivät.

12

perinteisesti liitetyt hyödyt, kuten kielitaito, kulttuurinen osaa-

minen ja suvaitsevaisuus ovat sinänsä tärkeitä oppimistuloksia.

Ne eivät kuitenkaan työelämän näkökulmasta katsottuna kuvaa

kansainvälisen liikkuvuuden tuloksia riittävän laajasti. Sen vuoksi

meidän olisi parempi puhua laajennetusta kansainvälisyydestä,

mikä tutkimuksen mukaan tarkoittaa edellä mainittujen lisäksi

esimerkiksi tuottavuutta, sitkeyttä ja uteliaisuutta. Nämä olivat

juuri niitä asioita, joita kansainväliseen toimintaan osallistuminen

myös kehittää.

Tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa tarvitaan

Kyetäksemme vastaamaan piilotetun osaamisen näkyväksi tekemi-

sen haasteeseen, tarvitsemme uudenlaista dialogia sekä oppilaitos-

ten että työnantajien kanssa.

Oppilaitosten kanssa on tarpeen käydä keskustelua siitä, kuinka

oppimistulokset määritellään ja kuvataan niin, että liikkuvuuden

opiskelijoille tuottama osaaminen tulee kuvattua työnantajan näkö-

kulmasta ymmärrettävällä tavalla. Saman pöydän ääreen on syytä

kutsua myös työnantajapuoli, jotta heidän näkemyksensä tulevat

varmasti huomioiduksi.

Lisäksi opiskelijoille ja nuorille on tarjottava työkaluja ja ohjaus-

ta sen tunnistamiseen ja kommunikointiin, mitä he ovat liikkuvuus-

jaksojen aikana oppineet.

CIMO pyrkii palvelemaan työnantajia ja tiivistämään yhteistyötä

heidän kanssaan muutoinkin kuin kansainvälisen osaamisen tun-

nistamisen saralla. Yksi väline tähän ovat CIMOn työelämäverkkosi-

vut, jotka uudistetaan ja niille mm. kootaan kokemusperäistä tietoa

kansainvälistymisen hyödyistä työantajalle.

Tarvitsemme uudenlaista dialogia sekä oppilaitostenettä työnantajien kanssa.

Kansainväliset työssäoppimisjaksot opettavat nuorille työelämässä tarvittavia taitoja.

CIMO tukee suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä kansallisesti ja kansainvälisesti rahoitettujen ohjelmien avulla. Ne tarjoavat mahdollisuuksia kansainvälisen kokemuksen hankkimiseen niin kaikilla koulutusasteilla ja työelämässä kuin niiden ulkopuolellakin. CIMOn tavoitteena on, että mahdollisuuksia on tarjolla kaikille ikään, asuinpaikkaan ja elämäntilanteeseen katsomatta.

Mahdollisuuksien maailma on kaikille avoin

15

C CIMO tukee yleissivistävien oppilaitosten kansain-

välistä toimintaa useiden eri ohjelmien kautta.

Esimerkiksi Euroopan unionin Comenius-ohjelma

tukee eurooppalaisten koulujen yhteistyötä ja nii-

den välistä oppilas- ja henkilökuntavaihtoa. Vuon-

na 2013 CIMO myönsi Comenius-ohjelman hankkeille ja yksilöl-

liseen liikkuvuuteen tukea yhteensä n. 3,5 miljoonaa euroa, jolla

noin 3500 osallistujaa sai mahdollisuuden kehittää koulunsa tai

alueensa toimintaa ja omaa osaamistaan. Jyväskylässä järjestetyn

hankkeiden temaattisen monitorointipäivän aiheena oli EU:n tee-

mavuoden mukaisesti Euroopan kansalaisuus.

Koulu Euroopassa – Eurooppa koulussa -ohjelmasta rahoitettiin

ulkomaisten Erasmus-opiskelijoiden opetusvierailuja peruskoului-

hin ja toisen asteen oppilaitoksiin. Tarkoituksena on lisätä perus-

koulujen ja toisen asteen oppilaitosten opettajien ja oppilaiden

EU-tietämystä.

Pohjoismaisen yhteistyön ytimen muodostavat Pohjoismaiden

ministerineuvoston rahoittamat Nordplus-ohjelmat. Nordplus Ju-

nior -ohjelmassa kilpailu tuesta on koventunut, sillä ainoastaan 46

% kaikista hakemuksista hyväksyttiin. Suomalaisten koordinoimia

hankkeita hyväksyttiin eniten ja olimme tanskalaisten jälkeen ak-

tiivisimpia Nordplus Junior -hakijoita. Lisäksi Baltian maat olivat

erittäin aktiivisia suhteutettuna väkilukuunsa. Lokakuussa 2013

Tukholmassa järjestetyn kontaktiseminaarin vuoksi tavanomaista

syksyn hakukierrosta ei järjestetty lainkaan. Kontaktiseminaarin

tavoitteena oli, että osallistujat löytäisivät yhteistyökumppaneita

tuleville hankkeilleen.

Suomen ja USA:n välistä Young Ambassadors -ohjelmaa toteutet-

tiin USA:n lähetystön ja CIMOn rahoituksella. Yhteensä 24 suo-

malaiselle ja amerikkalaiselle lukiolaiselle järjestettiin tapaaminen

USAn lähetystössä Helsingissä kesällä 2013. Suomen ja Kanadan

välisen FinAl-verkoston toiminta puolestaan jatkui suomalaisten ja

Kanadan Albertan provinssin toisen asteen oppilaitosten yhteistyö-

nä teemaalla ”Hyvä koulu kaikille”.

Vuotuiset yleissivistävän koulutuksen kansainvälisyyspäivät jär-

jestettiin marraskuussa yhteistyössä Opetushallituksen ja Kuopion

kaupungin sivistystoimen kanssa. Päivien teemana, jota työstettiin

yhdessä parinsadan osallistujan kanssa, oli kansainvälisyystoimien

suunnitelmallisuus.

CIMO vauhdittaa yleissivistävän koulutuksen kansainvälistä toimintaa

Koulujen pohjoismaisen yhteistyön edistämiseksi ja

helpottamiseksi toteutettiin yhteistyössä Opetushalli-

tuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa Portti

Pohjolaan -sivusto http://www.edu.fi/porttipohjolaan.

Kaksikieliseen portaaliin on koottu ajankohtaista

tietoa eri tahojen rahoitusmahdollisuuksista, tuista ja

materiaaleista.

16

apulaisopettajana rovaniemelläespanjalainen Irene Fernández Espin, 29, koki unohtumattoman lukukauden

osallistuessaan Comenius-ohjelman apulaisopettajaharjoitteluun rovaniemeläisessä

lukiossa keväällä 2013. irene tutustui lyseopuiston lukion arkeen viiden kuukauden

ajan, jolloin hän toimi iB-linjan biologian apulaisopettajana ja opetti vapaavalintai-

sella espanjankurssilla kahdesti viikossa.

suomi oli irenelle ehdoton ykkösvaihtoehto, koska hän halusi tutustua suomalai-

seen koulukulttuuriin ja oppia suomalaisilta opettajilta. asuminen napapiirin pohjois-

puolella tosin jännitti etukäteen hieman.

Työkokemus apulaisopettajana kehitti monin tavoin irenen ammattitaitoa: hän

oppi esimerkiksi opettamaan englannin kielellä. ”Uskon apulaisopettajaharjoittelun

edesauttavan työllistymistäni kotimaassani”, hän sanoo.

Lue koko tarina ja muitakin Comenius-kokemuksia:

cimo.fi/ohjelmat/comenius/kokemuksiaRovaniemi

yleissivistävän koulutuksen kansainvälistä toimintaa selvitettiin

CIMO toteutti vuonna 2013 ensimmäistä kertaa valtakunnallisen selvi-

tyksen yleissivistävän koulutuksen kansainvälisestä toiminnasta. Selvi-

tys tehtiin yhdessä Opetushallituksen, Suomen Kuntaliiton ja Suomen

Rehtorit ry:n kanssa.

Tulosten perusteella kansainvälisyys on kouluissa monimuotoista ja

laajaa. Runsaat 11 000 oppilasta ja noin 3 400 opettajaa peruskou-

luissa ja lukioissa osallistui eripituisiin liikkuvuusjaksoihin kouluvuoden

aikana. Ulkomailta Suomeen tuli puolestaan noin 4 000 opettajaa. Eri-

tyisesti lukioissa liikkuvuusjaksoille osallistuvien opiskelijoiden määrä

on huomattava. Tytöt osallistuivat näihin jaksoihin poikia enemmän.

http://www.cimo.fi/ palvelut/julkaisut/selvitykset/koulujen_kansainvalinen_toiminta_on_monimuotoista_ja_laajaa

17

avulla tuetaan muualla suoritettujen opintojen tai muutoin han-

kitun osaamisen tunnistamista, tunnustamista ja hyödyntämistä

osana tutkintoja. Lisäksi parannetaan tutkintojen ja opetussuun-

nitelmien läpinäkyvyyttä, edistetään koulutuksessa ja työmarkki-

noilla olevien ihmisten liikkuvuutta sekä edistetään rajat ylittävää

elinikäistä oppimista.

Vuonna 2013 valmistui ECVETin toimenpanoon liikkuvuudessa

liittyvä työkalusivusto www.ecvet-toolkit.eu. Se on saanut hyvin

myönteistä palautetta ympäri Eurooppaa ja sitä ollaan Euroopan

komission toimesta ottamassa viralliseksi osaksi ECVETin toimeen-

panoa. Työkalusivusto syntyi yhteistyössä muiden kansallisten toi-

mistojen sekä Opetushallituksen kanssa. CIMO kantoi kokonaisvas-

tuun sen rakentamisesta.

Markkinoidakseen suomalaista ammattikoulutusta ja edistääk-

seen suomalaisten toimijoiden verkostoitumista CIMO osallistui

Saksan Leipizigissä järjestettyjen WorldSkills 2013 -kisojen ohessa

olleeseen globaaliin messutapahtumaan yhdessä SkillsFinlandin,

opetus- ja kulttuuriministeriön, Hämeen ammattikorkeakoulun sekä

EduClusterin kanssa. Tapahtuma oli yleisömenestys ja mahdollisti

suomalaisille ammatillisen koulutuksen toimijoille laajasti kontak-

teja myös Euroopan ulkopuolisiin maihin.

Ammatillisessa koulutuksessa kansainvälisyys on arkipäivää

A mmatillista koulutusta tarjoavien oppilaitosten

kansainvälisyyden tukemisen keskeisin väline

oli EU:n Leonardo da Vinci -ohjelma. Sen vai-

kuttavuuden lisääminen oli yksi vuoden 2013

päätavoitteista ja CIMO panostikin voimakkaas-

ti tiedotukseen ja viestintään. Vuoden aikana tuotettiin verkkoon

kertomuksia ohjelman tuloksista ja ohjelmassa mukana olleiden

opiskelijoiden, opettajien sekä kansainvälisten asioiden koordinaat-

torien kokemuksista. Lisäksi ohjelman toimeenpanoa tuettiin järjes-

tämällä oppilaitosten johdolle ja kansainvälisyysvastaaville räätälöi-

tyjä kansainvälisten asioiden strategiavalmennuksia.

Ohjelman viimeisenä vuonna 2013 Suomessa myönnetty ra-

hoitus oli noin 5,2 miljoonaa euroa. Kiinnostus ohjelmaa kohtaan

on ollut koko ajan nousussa ja koko ohjelmakaudella 2007–2013

budjetti on Suomen osalta kasvanut kaiken kaikkiaan 43 %. Myös

vuonna 2013 hakemusmäärät kasvoivat erityisesti kumppanuus- ja

kehittämishankkeiden osalta. Liikkuvuustoiminnossa rahoitettujen

hankkeiden määrä oli hieman edellisvuotta pienempi, mutta vas-

taavasti hankkeiden koko kasvoi.

ECVET on ammatillisessa koulutuksessa käytettävä oppimis-

tulosten eurooppalainen siirto- ja kerryttämisjärjestelmä, jonka

18

eCveT Toolkit auttaa yrityksiäSari Turunen-Zwinger oli vuonna 2013 mukana euroopan komission käynnistämässä

eCveT expert -toiminnossa, josta suomessa vastaa CiMo yhteistyössä opetus- ja kulttuu-

riministeriön sekä opetushallituksen kanssa. hän oli yksi 13:sta eCveT-expertistä, jotka

olivat ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan ja liikkuvuuden asiantuntijoita

eri puolilta suomea. he tiedottivat ja kouluttivat omilla alueillaan pääasiassa koulutuksen

järjestäjiä eCveTin mahdollisuuksista ja toimeenpanosta.

sarin mukaan eCveT on tervetullut työväline kansainvälisiin opiskelijavaihtoihin, koska

se yhtenäistää tapaa, jolla välitetään tietoa ammatillisista opinnoista ja esimerkiksi kan-

sainvälisen työssäoppimisjakson aikana tavoiteltavasta osaamisesta.

Katso lisää sari Turunen-Zwingerin ajatuksia eCveTistä youTube-palvelusta:

http://youtu.be/3_nsjBj7Xso

Ammatillisen koulutuksen opiskelijaliikkuvuus Suomesta ja Suomeen

7 000 – opiskelijaa

6 000

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

0

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Suomeen2517

6332Suomesta

19

C IMO rahoittaa ja tukee korkeakoulujen kansainvä-

listä koulutusyhteistyötä monin eri tavoin. EU-ra-

hoituksen lisäksi CIMOlla on pohjoismaisella ja

kansallisella rahoituksella toimivia ohjelmia kor-

keakouluille ja apurahoja yksittäisille henkilöil-

le. Opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuuden ohella tuetaan korkea-

kouluopettajien liikkuvuutta, eri alojen intensiivi- ja kesäkursseja

sekä kansainvälisiä hankkeita. Suomalaisten ja kehitysmaiden kor-

keakoulujen yhteistyöhankkeita tuetaan CIMOn kautta kanavoiduin

kehitysyhteistyövaroin. CIMO edistää lisäksi Suomen kielen ja kult-

tuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä tekee suomalaista

korkeakoulutusta tunnetuksi ulkomailla.

Kansainvälisen liikkuvuuden esteettömyyden edistämiseksi CI-

MOssa tuotettiin esteettömyystuesta esite, joka on suunnattu sekä

korkeakoulujen henkilöstölle että opiskelijoille. Lisäksi selkeytettiin

esteettömyystuesta kertovaa osuutta CIMOn verkkosivuilla. Aktiivi-

nen työmme opiskelijavaihdon esteettömyyden edistämiseksi onkin

selvästi madaltanut erityisryhmien kynnystä lähteä opiskelijavaihtoon.

Vuosi 2013 oli viimeinen vanhan Erasmus-ohjelman toimin-

tavuosi. Korkeakoulujen Suomesta ulkomaille suuntautuva Eras-

mus-opiskelijoiden ja -harjoittelijoiden liikkuvuus jatkoi kasvuaan

entiseen tapaan. Opiskelijoita lähti ulkomaille ennätysmäärä, lähes

4300, ja harjoittelijoita runsaat 1200. Opettajien liikkuvuus pysyi

edellisen vuoden tasolla, mutta korkeakoulujen muun henkilökun-

nan liikkuvuus kasvoi lähes viidenneksen.

Suomalaiset korkeakoulut jatkoivat aktiivista osallistumistaan Eras-

mus-intensiivikurssitoimintoon. Toiminnon viimeisellä hakukierrok-

sella saatiin ennätysmäärä hakemuksia ja kursseja myös rahoitettiin

aiempaa enemmän. Vuoden aikana koostettiin julkaisu, jossa esitel-

lään korkeakoulujen intensiivikursseilta saatuja kokemuksia ja hyviä

käytäntöjä. Vuosi 2013 oli viimeinen, jolloin oli mahdollisuus järjes-

tää EILC- eli intensiivisiä kielivalmennuskursseja Suomeen saapuvil-

le Erasmus-opiskelijoille.

CIMOn korkeakoulutusta koskevassa toiminnassa painottui Ve-

näjä-yhteistyön edistäminen. Venäjä-liikkuvuuden osalta haasteena

oli edelleen epätasapaino pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa

maiden välillä. Suomeen tuli yli 200 venäläistä opiskelijaa ja ainoas-

taan 70 suomalaisopiskelijaa opiskeli Venäjällä. Venäjä-yhteistyötä

tuettiin lisäksi venäläisille ja ukrainalaisille jatko-opiskelijoille tar-

koitetun CIMOn Talvikoulun avulla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön maantieteelliset painopistea-

lueet näkyivät myös jatko-opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuudessa

vahvoina, sillä Venäjä, Kiina ja Pohjois-Amerikka ovat harjoitteluoh-

jelmissa suosituimpien kohdemaiden joukossa. Vastaavasti Venäjäl-

tä ja Kiinasta tuli eniten CIMOn apurahan saaneita jatko-opiskeli-

joita suomalaisiin yliopistoihin. Lisäksi suomalainen korkeakoulutus

sai vuoden aikana runsaasti näkyvyyttä erilaisissa messu- ja muissa

tapahtumissa maantieteellisillä painopistealueilla.

Globaalivastuu näkyi myös CIMOn toiminnassa: vuoden 2013

alussa CIMO allekirjoitti ulkoministeriön kanssa toimeksiannon

CIMO tarjoaa monia mahdollisuuksia korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen

20

North –South–South-ohjelman uudesta ohjelmakaudesta vuosille

2013–2014; ohjelman pääpaino on jatkossakin liikkuvuudessa. Kor-

keakoulujen institutionaalista kehitystä tukevassa HEI ICI -ohjelmassa

yhteistyö keskittyy Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneisiin maihin sekä

Suomen pitkäaikaisiin kumppanimaihin kehityspoliittisen toimenpide-

ohjelman linjausten mukaisesti. Vuonna 2013 CIMO jatkoi myös YK:n

apulaisasiantuntijoiden (JPO), EU:n nuorten asiantuntijoiden (JPD)

sekä Maailmanpankin asiantuntijoiden (DFSP) rekrytointeja.

Korkeakoulujen vaihto-opiskelijat Suomesta ja Suomeen 2000–2013

2000

12000

10000

8000

6000

4000

2000

Suomeen

0

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

68807475 7434 7555

8241 8487 8610 8232 8667

938810123

9931 10014 10189

4805

60325496

6616

72377697

8191 84158843 8755 8990

91729655 9739

Suomesta

Yksi CIMOn erityistehtävistä on tehdä Suomea tunnetuksi kor-

keakoulutusmaana kansainvälisille opiskelijoille ja korkeakouluis-

sa työskenteleville kansainvälistymisen asiantuntijoille. Vuonna

2013 tässä työssä panostettiin erityisesti yhteistyön tiivistämi-

seen eri osapuolten kanssa Team Finland -toiminnan myötä sekä

sosiaalisen median ja sähköisen viestinnän aiempaa tehokkaam-

paan hyödyntämiseen.

21

Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa 2001–2013 (Lähde: Tilastokeskus)

25000

20000

15000

10000

5000

0

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

YoYhteensä

Amk

2814 3134 3452 3769 40064632

54066401

71137892

88749487 9636

4063 4186 4427 4673 4949 5434 5897 6195 69847815

87609578

10250

6877 7320 7879 8442 8955

1006611303

12596

14097

15707

17634

19065 19886

Suomen kieltä ulkomailla

C IMOn tehtävänä on edistää Suomen kielen ja kult-

tuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa ja paino-

pisteenä tässä työssä on opetusvierailujen ja kesä-

kurssien järjestäminen.

Opetusvierailuja järjestettiin vuoden 2013 ai-

kana 14 kappaletta. Yksi kesäkursseista oli Saranskissa Mordvan

tasavallassa järjestetty suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssi,

joka oli suunnattu Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla toimivi-

en yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoille. Yhteen-

sä CIMOn järjestämille kesäkursseille osallistui yli 200 ulkomaista

opiskelijaa.

Opetuspisteavustusten uudelleen organisointi saatiin päätök-

seen ja uudistetun opetuspisteavustuksen ensimmäinen hakukier-

ros pidettiin syksyllä 2013.

22

hankehallintoa afrikkalaisittainhelsingin yliopistossa opiskeleva Inkeri Kantola

oli keväällä 2013 harjoittelussa djiboutissa,

itäisessä afrikassa, jossa hänen harjoittelupaik-

kansa oli alueellinen kehitysyhteistyöorganisaa-

tio iGad. Työtehtäviin kuului hankehallinnossa

avustaminen ja orientaatiokäsikirjan laatiminen.

inkeri oli todella innostunut ensimmäisestä

matkastaan afrikkaan. apurahan riittävyys tosin

arvelutti, koska djibouti on kallis maa. Pelko

osoittautui turhaksi, sillä kimppa-asunto löytyi

helposti ja rahat riittivät.

”haastavinta harjoittelussa oli se, etten osan-

nut paikallisia kieliä kunnolla”, inkeri kertoo.

hän on kuitenkin vakuuttunut siitä, että sen

aikana kertyneet tiedot, taidot ja kokemus ovat

hänelle hyödyllisiä työelämässä tulevaisuudessa.

Lue koko tarina ja muitakin harjoittelu-

kokemuksia maailmalta:

http://www.maailmalle.net/kokemuksia_

maailmalta

Djibouti

CiMo tekee eurodesk-yhteistyötä muun muassa alue- ja paikallistasolla toimivien nuorisotiedotuspisteiden kanssa. 

23

Tanska

sikafarmarit opintovierailulla Tanskassasedu aikuiskoulutus teki aikuisopiskelijoiden vierailun Tanskaan nordplus aikuiskoulutus

-ohjelman tuella. osallistujat olivat ammattitutkinnon suorittamiseen tähtääviä opiskelijoi-

ta, sikalatyöntekijöitä ja sikatalousyrittäjiä.

Tanska valikoitui vierailukohteeksi sen vuoksi, että se on euroopan johtava sikatalo-

usmaa ja sitä kautta tärkeä tiedonvaihto- ja verkostoitumiskumppani. opintovierailuun

kuului tutustumista tanskalaiseen sikatalouteen sekä teoriaopetuksen että sikatilavierailu-

jen muodossa.

opintovierailun tärkein anti oli se, että osallistujat saivat paljon ammattialaansa liitty-

vää tietoa, jota he voivat tulevaisuudessa omassa työssään hyödyntää. Myös sikatalouteen

liittyvä ammattisanasto karttui.

Lue koko tarina ja muitakin nordplus aikuiskoulutus –kokemuksia: http://www.cimo.fi/

ohjelmat/nordplus_aikuiskoulutus/kokemuksia

Kansainvälistyminen ei katso ikää

C IMO tukee aikuiskoulutuksen saralla eurooppalais-

ta ja pohjoismaalais-baltialaista yhteistyötä Grundt-

vig- ja Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelmien avulla.

Grundtvig-ohjelman hakemusten määrä nousi

ennätyslukemiin vuonna 2013: kasvu tuli pääosin

juuri aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuudesta. CIMO järjesti huh-

tikuussa aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaarin yhteistyössä

Aikuisten oppimisen pohjoismaisen verkoston NVL:n kanssa. Semi-

naarissa tarkasteltiin suomalaisen aikuiskoulutuksen kansainvälis-

tymisen nykytilannetta ja keskusteltiin globalisaation ja monikult-

tuurisuuden tulevista haasteista. Grundtvig-ohjelman liikkuvuus- ja

hankekokemuksia levitettiin CIMOn verkkosivuilla paitsi videoiden

avulla, myös apurahansaajien blogeilla ja kertomuksilla kansainvä-

lisestä yhteistyöstä.

Nordplus Aikuiskoulutus -hankkeisiin osallistuneet suomalaiset

organisaatiot edustivat monipuolisesti erilaisia aikuiskoulutuksen

toimijoita, kuten vapaan sivistystyön oppilaitoksia, ammatillisen

aikuiskoulutuksen organisaatioita, korkeakouluja ja järjestöjä.

Kansainvälistyminen ei katso ikää.

26

Suinula

C IMO toimii EU:n Youth in Action -ohjelman kansalli-

sena toimistona Suomessa. Ohjelmasta rahoitetaan

nuorisotoimialan kansainvälistä toimintaa ja tue-

taan nuorten koulun ulkopuolista oppimista sekä

nuorisotyöntekijöiden koulutusta ja verkostoitumis-

ta. Viimeisenä ohjelmavuonna 2013 jaettiin ennätyksellisesti yli 3,6

miljoonaa euroa Youth in Action -tukea. Hakemuksia saatiin yli 250

ja tuettujen hankkeiden määrä oli 173 kappaletta.

Ohjelmassa tuetaan erityisesti muita heikommassa asemassa

olevien nuorten osallistumista. Tähän tavoitteeseen liittyen CIMOn

nuorisoyksikkö järjesti yhteistyössä Kaakkois-Euroopan resurssi-

keskuksen SALTO SEEn kanssa opintovierailun ”EVS ja Inkluusio”,

jossa Balkanin alueen nuorisotyötekijöille avattiin suomalaista nuo-

risotakuuta, etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa sekä sitä, mi-

ten kunnat ja järjestöt Keski-Suomessa hyödyntävät Eurooppalaista

vapaaehtoispalvelua (EVS) inkluusiotyössään.

Vuonna 2013 EU:n nuoriso-ohjelmat täyttivät 25 vuotta. Merk-

kivuotta juhlistettiin tuottamalla ”Maailmaan mahtuu” -kalenteri,

joka nosti esille esimerkkejä Youth in Action -hankkeiden syrjinnän-

vastaisesta, kansainvälisestä nuorisotyöstä.

CIMO oli tammikuussa 2013 vahvasti esillä nuorisoalan nykyi-

sille ja tuleville ammattilaisille suunnatussa Nuori2013 -tapahtu-

massa. Siellä järjestämämme 12 miniseminaarin sarja kiinnosti yli

400 kuulijaa, mikä oli yli 15 % tapahtuman 2500 osallistujista. Mi-

niseminaareissa omia kokemuksiaan nuorisoalan kansainvälisestä

yhteistyöstä oli kertomassa yli 40 nuorisotyöntekijää, nuorisoalan

päättäjää ja nuorta.

Nuoret saavat kansainvälistä kokemusta ja oppia koulun ulkopuolella

evs-nuoret piristivät pienen kylän arkeaKuoreveden nuorisoseura nysän pienessä suinulan

kylässä toteuttama hanke sai vuonna 2013 euroopan

komission euroopan kansalainen -palkinnon. Kysees-

sä on merkittävä huomionosoitus, jonka perusteina

olivat kansalaisten keskinäisen ymmärryksen edistä-

minen ja eurooppalaisen yhteistyön helpottaminen.

Tässä youth in action -ohjelman evs-vapaaehtois-

hankkeessa Kuoreveden kesäteatterin avuksi saapui

joukko portugalilaisia, bulgarialaisia ja unkarilaisia

nuoria. he sopeutuivat nopeasti pieneen 200 asuk-

kaan kylään ja osa heistä olisi halunnut jäädä sinne

jopa pysyvästi. Kyläläiset puolestaan olivat iloisia siitä,

että 10 ulkomaalaista nuorta toi lisäväriä ja vipinää

lähinnä vanhusväestön kansoittaman kylän arkeen.

Lue koko tarina ja muitakin youth in action-koke-

muksia: http://www.cimo.fi/ohjelmat/youth_in_

action/kokemuksia/

27

E urooppalainen Eurodesk-verkosto tarjoaa tietoa

nuorille ja nuorten tieto- ja neuvontatyön ammat-

tilaisille kansainvälisyyttä koskevissa kysymyksis-

sä. Suomessa CIMO tekee Eurodesk-yhteistyötä

erityisesti nuorten tieto- ja neuvontapalveluja ke-

hittävän Koordinaatin sekä alue- ja paikallistasolla toimivien nuo-

risotiedotuspisteiden kanssa. Pääpaino Suomen Eurodeskin työs-

Nuorisoportaali tarjoaa nuorille suunnattua EU-tietoa

sä vuonna 2013 oli Euroopan nuorisoportaalin kehittämisessä ja

sisällön tuottamisessa siihen. Monikieliseen portaaliin tuotettiin

yhteensä 78 suomen- ja englanninkielistä artikkelia, uutista tai

tapahtumaa. Lisäksi Suomen Eurodeskin tuki mahdollisti Loi-

maan teatterinuorten matkan YO-festiin, Euroopan nuorisoviikon

päätapahtumaan Brysselissä, jossa nuoret pääsivät esiintymään

EU:n päättäjille.

C IMO toimii eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön asian-

tuntija-, tiedotus- ja hankeneuvonnan yhteyspistee-

nä täydentäen suomalaisen kulttuurikentän kansain-

välistymistietoutta ja tukien sen kansainvälistymistä.

Kulttuurin yhteyspiste järjesti tai oli mukana järjes-

tämässä yhteensä 12 koulutus- ja tiedotustilaisuutta tai seminaaria,

jotka keräsivät lähes 900 osallistujaa. Kulttuuri-ohjelman loppujul-

kaisu esitteli tilastojen, hanke-esittelyjen ja osallistujien komment-

tien kautta suomalaisten osallistumista ohjelmaan. Lisäksi CIMO

selvitti suomalaisten hankejärjestäjien kokemuksia hankkeiden val-

mistelusta ja tuloksista ohjelmakauden aikana. Selvityksen tuloksia

esiteltiin Faktaa Express -julkaisussa.

Vuonna 2013 suomalaisten koordinoimille hankkeille myönnet-

tiin tukea yhteensä 2,4 miljoonaa euroa; tukea sai nyt ensimmäistä

kertaa samana vuonna kaksi suomalaisvetoista monivuotista yh-

teistyöhanketta.

Kulttuuriala kansainvälistyy EU-tuella

28

K ansalaisten Eurooppa -ohjelma on suunnattu

erityisesti kunnille ja kansalaisjärjestöille. Sen ta-

voitteena on aktiivisen kansalaisuuden ja osal-

listumisen tukeminen sekä yhteisen ja monikult-

tuurisen Euroopan unionin luominen. CIMOn

tehtävänä on vastata erityisesti ohjelman kansallisesta tiedottami-

sesta ja hakijoiden neuvonnasta. Elokuussa otettiin käyttöön uusi

viestintäkanava, kun Kansalaisten Eurooppa -asioista alettiin tie-

dottaa Facebookin kautta.

Vuonna 2013 suomalaiset kunnat ja järjestöt olivat mukana

16:ssa Kansalaisten Eurooppa -hankkeessa. Tukea näille hankkeille

myönnettiin yhteensä reilut 1,3 miljoonaa euroa. Koko ohjelmakau-

den 2007–2013 aikana suomalaisten koordinoimia tai suomalaisen

kumppanin omaavia hankkeita rahoitettiin yli 5,5 miljoonalla eurolla.

Kansalaisten Eurooppa kunnille ja kansalaisjärjestöille

C IMO on Suomen Euroguidance-keskus ja tässä roo-

lissaan se tukee tieto-, neuvonta- ja ohjausalan am-

mattilaisten osaamisen kehittämistä, kansainvälistä

liikkuvuutta ja yhteistyötä koulutus- ja tiedotustoi-

minnalla. Vuoden 2013 aikana ohjaajille ja neuvo-

jille järjestetyissä koulutuksissa teemana olivat erityisesti liikkuvuu-

den tuomat mahdollisuudet nuorisotakuun toteutuksessa.

Lisäksi Euroguidance koulutti tulevia ohjausalan ammattilaisia

koulutuskokonaisuuksissa, jotka toteutettiin yhteistyössä yliopis-

toissa ja ammattikorkeakouluissa toimivien ohjaajakoulutusyksiköi-

den kanssa. Kaiken kaikkiaan Euroguidancen koulutustoiminnassa

tavoitettiin vuoden aikana satoja ohjausalan ammattilaisia ja opis-

kelijoita eri puolilla maata.

Suomessa järjestettiin kevään 2013 aikana kaksi Academia-opin-

tovierailua. Ohjausalan ammattilaiset eri puolilta Eurooppaa pereh-

tyivät Etelä-Savon alueella monialaisiin ohjauspalveluihin. Helsin-

gissä ryhmä tutustui puolestaan ohjauksen kehittämishankkeisiin

pääkaupunkiseudulla.

Euroguidance tukee neuvonta- ja ohjausalan ammattilaisia

29

Tanska

onnistumisen kokemuksia nuorilleKun vihtiläiset Airi Sundvall-Huhtinen ja Liisa Hämäläinen lähtivät mukaan Tanskassa järjes-

tetylle academia-opintovierailuille, oli se heille

molemmille uusi kokemus.

airi ja liisa vierailivat viikon aikana mm.

useissa oppilaitoksissa ja työhallintoon kuuluvis-

sa organisaatioissa saaden näin kokonaiskuvan

sikäläisestä oppilaanohjausjärjestelmästä eri-

tyispiirteineen. he saivat kuulla, että maassa on

paljon nuoria, joilta puuttuu suunta elämässään.

siksi heitä ohjataan useilla eri elämänalueilla,

eikä vain opinnoissa tai työpaikan hakemisessa.

asiantuntijavaihto vakuutti kaksikon siitä,

että Tanskassa tehdään merkittävää ohjaus- ja

neuvontatyötä, jolla nuoria autetaan voittamaan

itsensä ja saavuttamaan tavoitteensa.

Lue koko tarina ja muita academia-kokemuksia:

http://www.cimo.fi/palvelut/euroguidance/acade-

mia-opintovierailut/kokemuksia

CiMo tukee neuvonta- ja ohjausalan ammattilaisten kansainvälistymistä.

30

C IMOn neuvontapalvelut auttavat kansainvälisty-

mismahdollisuuksien kartoittamisessa, opastavat

tiedonhankinnassa ja ohjaavat lisätiedon lähteille.

Palvelu on kaikille avointa ja maksutonta. Neuvon-

tapalveluissa otettiin vuoden 2013 alussa käyttöön

sähköinen asiakaspalvelujärjestelmä, minkä lisäksi asiakkaita pal-

veltiin myös puhelimitse ja kasvokkain.

Uusi asiakaspalvelujärjestelmä auttaa saamaan kokonaiskuvan

asiakkaiden tiedontarpeista. Vuonna 2013 suomalaiset asiakkaat

kysyivät eniten CIMOn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta. Maa-

ilmalle suuntaavat nuoret kysyivät esimerkiksi harjoitteluvaihto-

ehdoista ulkomailla. Vastaavasti ulkomaalaiset asiakkaat olivat

useimmiten kiinnostuneita opiskelumahdollisuuksista Suomessa ja

heidän kysymyksensä liittyivät hakumenettelyihin ja siihen, miten

opinnot Suomessa on mahdollista rahoittaa.

Neuvontapalveluissa järjestettiin avoimien ovien päiviä, ja neu-

vojat osallistuivat nuorille suunnatuille opiskelu- ja työelämämes-

suille mm. Helsingissä, Oulussa ja Vaasassa. Yhteistyössä Suomessa

toimivien lähetystöjen sekä kulttuuri- ja tiedeinstituuttien kanssa

järjestettiin eri maiden opiskelumahdollisuuksista kertovia infotilai-

suuksia, jotka myös videoitiin.

Suomi kiinnosti eri puolilla maailmaa: tiedusteluja saatiin yli 100

maasta. Eniten yhteydenottoja tuli pakistanilaisilta, nigerialaisilta,

brasilialaisilta ja venäläisiltä. Ulkomaiset asiakkaat käyttivät aktiivi-

sesti yhteydenottokanavana myös Study in Finland -verkkopalvelun

Facebook-sivua.

CIMO neuvoo kansainvälistymisestä kiinnostuneita

“Congratulations for such a good com-munity service on the Study in Finland page. I did not expect such level of sup-port from a Facebook page.”

”Hei! Kiitos tuhannesti vastauksista, teistä oli suuri apu :). Jatkan link-kien selailua, kiitos!”

”Tilaisuuden nauhoittaminen on mahtava idea! Kiitos!”

”Yleisesti ottaen todella hyvä, selkeä info. Nyt on varmempi fiilis lähteä hakemaan!”

CiMon neuvontapalvelu on kaikille avointa ja maksutonta.

32

sa eurooppalaisessa hankkeessa, jossa tarkasteltiin opetussuunni-

telmiin integroituja liikkuvuusjaksoja viidessä Euroopan maassa,

joista yksi oli Suomi.

Vuonna 2013 tuotimme runsaasti infografiikkaa, joka mah-

dollistaa kansainvälisten liikkuvuustilastojen hahmottamisen visu-

aalisesti ja tiiviissä muodossa. Sitä hyödynnettiin vuonna 2013

tuotetussa Faktaa-julkaisussa, johon koottiin ensimmäistä kertaa

yksiin kansiin tilastotietoa ulkomaanjaksoista ammatillisessa ja kor-

kea-asteen koulutuksessa sekä suomalaisista tutkinto-opiskelijoista

ulkomaisissa korkeakouluissa ja ulkomaalaisista tutkinto-opiskeli-

joista suomalaisissa korkeakouluissa. Lisäksi otimme viime vuonna

toden teolla käyttöön uuden Faktaa Express -julkaisusarjan, jossa

CIMOn tutkimus- ja selvitystoiminnan tuloksia esitetään tiiviissä

ja helppolukuisessa muodossa. Faktaa Experss -julkaisuja ilmestyi

vuoden aikana kuusi kappaletta, ja ne keräsivät cimo.fi -verkkopal-

velussa yhteensä yli 2000 lukijaa.

C IMOn tutkimus- ja selvitystoiminta tuottaa tietoa

kansainvälistä liikkuvuutta ja yhteistyötä koskevan

suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Tilastoimme

mm. kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta ja teem-

me erilaisia selvityksiä kansainvälistymisestä ja kan-

sainvälisen yhteistyön ajankohtaisista teemoista.

CIMO oli mukana useissa kansainvälisissä yhteishankkeissa,

joissa tuotettiin tietoa kansainvälisen liikkuvuuden edistämiseksi.

CIMO julkaisi yhdessä Ruotsin ja Norjan sisarorganisaationsa kans-

sa raportin korkeakouluopiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden

esteistä ja motiiveista “Living and Learning – Exchange Studies

Abroad.” Tutkimuksen tulokset kertovat muun muassa sen, että

suomalaisopiskelijat saavat korkeakoulustaan enemmän tietoa liik-

kuvuusmahdollisuuksista ja kannustusta näiden mahdollisuuksien

hyödyntämiseen kuin ruotsalaiset ja norjalaiset. Lisäksi CIMO oli

mukana Academic Cooperation Associationin (ACA) koordinoimas-

Tietoa ja tilastoja – CIMOn tutkimus- ja selvitystoiminta

http://www.cimo.fi/palvelut/tutkimus-_ja_selvitystoiminta

33

Mitä tilastot kertovat kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta Suomessa?

”Tulin takaisin pursuten uusia ideoita työyhteisöni kehittämiseksi”. Yksilöiden ja organisaatioiden asiantuntijuuden kehitys virkamiesvaihdoissa

vuonna 2013 julkaistut tilastot

ja selvitykset

Piilotettu osaaminen: selvitys kansainvälisyyden merkityksestä työelämässä

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo CIMOn ohjelmissa

Koulujen kansainvälinen toiminta on monimuotoista ja laajaa

Kokemuksia EU:n Kulttuuri-ohjelmasta

Aikuiskoulutus on kansainvälistä

Opiskelijavaihdon motiivit, esteet ja hyödyt. Suomalaisopiskelijat pohjoismaisessa vertailussa

Hyväkin strategia tarvitsee toteuttajansa. Selvitys maakuntien kansainvälisestä toiminnasta

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2012

Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2012

Selvitys Leonardo da Vinci -kumppanuushankkeiden vaikutuksista

Kansainvälistymismahdollisuuk - sien tasa-arvo koulutuksessa

Venäjä ja korkeakoulujen opiskelijavaihto: tarkastelussa FIRST-ohjelma

34

haaveena ulkomaat? CiMon verkkopalveluista löytyy paljon tietoa erilaisista vaihtoehdoista.

35

Cimo.fi tarjoaa kansainvälistymisen parissa työskenteleville asiantuntijoille tietoa CIMOsta sekä sen hallinnoimista ohjelmista ja palveluista. Lisäksi siellä julkaistaan kansainvälisyyteen liittyviä tutkimuksia, tilastoja ja selvityksiä.

Maailmalle.net on tarkoitettu ulkomailla opiskelusta, harjoittelusta ja muunlaisen kansainvälisen kokemuksen hankkimisesta kiinnostuneille nuorille ja ohjauksen ammattilaisille. Palvelussa on tietoa erilaisista vaihtoehdoista, käytännön vinkkejä ulkomaille lähdön tueksi sekä nuorten omia tarinoita. Maailmalle.net-palvelua täydentää Maatieto.net, joka tarjoaa maakohtaista tietoa opiskelusta ulkomailla.

Study in Finland kertoo Suomesta korkeakoulumaana kansainvälisille tutkinto- ja vaihto-opiskelijoille sekä korkeakouluissa kansainvälisissä tehtävissä toimiville asiantuntijoille. Englanninkieliseltä sivustolta saa tietoa mm. oppilaitoksista, koulutusohjelmista, opintoihin hakeutumisesta sekä opiskeluun ja elämiseen liittyvistä käytännön asioista.

Minuutteja Maailmalta –videosarja

Minuutteja maailmalta -videot tarjoavat lyhyitä välähdyksiä ja tunnelmia vaihto-opiskelijoiden ja harjoitteluun lähtenei-den elämästä vaihtokohteessaan. Nuoret ovat kuvannet ja pääosin myös leikanneet videonsa itse.

Katso videot CIMOn Yotube-kanavalta, lisää on tulossa!

CIMOn verkkopalvelut kaikille kansainvälistymisestä kiinnostuneille

ISBN 978-951-805-616-7 (pdf) • Graafinen suunnittelu: Rohkea Ruusu • Toimitus: Viestinnän Virittämö • Kuvat: Satu Haavisto

KANSAINVäLISEN LIIKKUVUUdEN jA YHTEISTYöN KESKUS CIMO

PL 343 (Hakaniemenranta 6) 00531 Helsinki

www.cimo.fi

www.maailmalle.net

www.studyinfinland.fi