ATMOSOnnistuneen sääennusteen

resepti10

Kasvot Rosettan takana

16Sääpalveluja yhteiskunnan

tarpeisiin

06

T O I M I N T A A J A T A P A H T U M I A I L M A T I E T E E N L A I T O K S E S S A 3 / 2 0 1 4

2 A T M O S 3 / 2 0 1 4

PETTERI TAALASPääjohtaja

Ilmatieteen laitos

P Ä Ä K I R J O I T U SP

SÄÄPALVELUJA YHTEISKUNNAN TARPEISIIN

MAAILMANLAAJUISESTI on havaittu vahinkoja aiheuttavien sääilmiöiden määrän kasvu ja paikoin myös äärevyyden lisääntyminen. Samalla yhteiskuntien sääherkkyys on kas-vanut. Esimerkiksi USA:n bruttokansantuotteesta reilusti yli puolet on sääriippuvaa; kylmä talvi laski vuoden 2014 talouskasvua selvästi.

Suomen erityishaasteena on lumen ja jään kanssa toimiminen, mikä mm. edellyttää erityisiä sääpalveluja lentoliikenteelle, tieliikenteelle, rautateille, kevyelle liiken-teelle ja merenkululle. Lumi ja jää aikaansaavat liikenne- ja logistiikkakatastrofeja useissa maissa, mutta Suomessa kykenemme ylläpitämään yhteiskunnan keskeisiä toimin-toja vastaavissa olosuhteissa.

Ilmatieteen laitos on kiinnostunut luomaan uusia suomalaista yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää hyödyttäviä sää- ja meripalveluinnovaatioita yhdessä asiakastaho-jemme kanssa. Olemme vapauttaneet kaiken havainto-aineistomme ja Suomessa lasketut sääennustetuotteet vapaaseen käyttöön. Avoimen datan palvelussa on tällä hetkellä lähes 7 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja odotamme uusien, osin kaupallistenkin innovaatioiden syntyä. Olemme myös kehittäneet ilmaisia sovelluksia mobiililaitteille. Tämän kautta yhteiskunnallinen hyötym-me kasvaa entisestään, ja muun muassa lentoyhtiöt ja muut liikennealan toimijat hyötyvät.

Asiakkaiden, yhteistyökumppaniemme ja kansalaisten tyytyväisyys toimintaamme on säilynyt erittäin korkealla tasolla. Suomalaiset päättäjät arvioivat meidät Talous-tutkimuksen VIP-tutkimuksessa julkisen sektorin par-haaksi organisaatioksi jo kymmenettä vuotta peräkkäin. Kiitämme lämpimästi luottamuksesta ja teemme kovasti töitä säilyttääksemme tyytyväisyyden palveluihimme korkealla tasolla! l

SK

uva:

Niin

a K

elllo

kosk

i

15SÄÄLTÄ

SUOJAAN

06TEEMA

RÄÄTÄLÖITYJÄ

SÄÄPALVELUITA

AT MOS3 / 2 0 1 4

www.ilmatieteenlaitos.fi

+twitter:

+facebook: FMI Beta

PÄÄKIRJOITUSSääpalveluja yhteiskunnan tarpeisiin

ILMASSA

TEEMASääpalveluita koko yhteiskunnan tarpeisiin

KOLUMNIJouko Pölönen

SÄÄOnnistuneen ennusteen resepti

TUTKIMUSSuomen lidar-verkosto ainutlaatuinen koko maailmassa

KASVOTWalter Schmidt

UUSIA TUULIA

KANSAINVÄLISYYS

LYHYESTI

02

04

06

09

10

12

16

18

19

21

@IlmaTiede

@meteorologit

Paino Punamusta Oy

Kannen kuva Olli Toivonen

Käyntiosoite Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki

Ulkoasu Otavamedia Oy Asiakasviestintä,

Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia

Julkaisija Ilmatieteen laitos, PL 503, 00101 Helsinki

Toimitus Nina Kukkurainen ja Eija Vallinheimo,

Ilmatieteen laitos, viestintä

4 A T M O S 3 / 2 0 1 4

01JÄÄTIKKÖTUTKIMUSRETKIKUNTA

HIMALAJALLE

03KAISANIEMESTÄ

HAVAINTOJA 170 VUOTTA

I L M A S S AI

Ilmatieteen laitoksen tutkijat osallistuivat lokakuussa 2014 kansainväliseen retkikuntaan yhdessä Helsingin

yliopiston ja intialaisen The Energy and Resources Instituten (TERI) tutkijoiden kanssa. Retkikunta tutki Intian ilmansaasteiden vaikutusta Himalajan alueella sijaitsevien jäätiköiden sulamiseen. Tutkimushankkeen rahoittajina ovat Suomen Akatemia ja National Geo-graphic Society’n Global Exploration Fund. Retkikuntia järjestetään kolme, joista ensimmäinen syksyllä järjestet-ty toimii vertailukohteena keväällä 2015 ja 2016 toteutet-taville tutkimusmatkoille. Syksyllä jäätikölle asennettiin sääasema keräämään havaintoja ympäri vuorokauden. Kaikki retkikunnat mittaavat muun muassa hiukkas-saasteiden pitoisuuksia ilmasta ja lumesta sekä tutkivat niiden vaikutuksia lumen heijastuvuuteen.

02KESÄ OLI

TAVANOMAISTA LÄMPIMÄMPI

Suomen ensimmäinen säähavainto-asema perustettiin 1. heinäkuuta 1844

Helsingin Kaisaniemeen. Se on Helsingin virallinen havaintoasema ja sijaitsee Helsingin yliopiston Kasvitieteellisen puutarhan alueella. Säännöllisiä päivit-täisiä meteorologisia havaintoja on tehty Kaisaniemessä nyt 170 vuotta.

Kesäkuukausien eli kesä–elokuun keskilämpötila vaihteli maan

eteläosan runsaasta 16 asteesta poh-joisimman Lapin vajaaseen 12 astee-seen. Vaikka kesäkuu oli harvinaisen kylmä, lämmin heinäkuu ja elokuu nostivat kesän keskilämpötilan koko maassa tavanomaista korkeammaksi.

Kuv

a: A

nto

nin

Hal

as

5A T M O S 3 / 2 0 1 4

04FMI-TV:

SÄÄVIDEOITA VERKOSSA

Ilmatieteen laitos on lanseerannut verkkosivuillaan uuden säävideoita

tarjoavan FMI-TV-palvelun. ”Tavoit-teena on kertoa yleisölle uudella ja visuaalisella tavalla säästä ja siihen liittyvistä ilmiöistä sekä Ilmatieteen laitoksen erityisosaamisesta”, kertoo ryhmäpäällikkö Lea Saukkonen. Palvelussa voi katsoa muun muassa useita kertoja vuorokaudessa päivit-tyviä sääennustevideoita Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomen alueille. FMI-TV:n sisältöä kehitetään jat-kuvasti ja jo nyt FMI-TV:n kautta on päässyt seuraamaan joitakin kohdennettuja videosäätiedotuksia mm. Hangon Regattaan. Jatkossa videotuotantoa pyritään lisäämään erilaisin teemavideoin, kuten Ilma-tieteen laitoksen tutkijoiden työn ja ajankohtaisen tutkimuksen esittelyin. Tavoitteena on esitellä lisäksi Ilma-tieteen laitoksen laajaa osaamista sekä sääilmiöitä ja niiden taustoja. Kaikki FMI-TV:n videot löytyvät Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta sekä YouTubesta.

05ILMATIETEEN LAITOKSEN

VERKKOSIVUT UUDISTUVAT

Verkkopalvelun uudistukset näky-vät käyttäjille sääpalvelujen laa-

jentumisena sekä ulkoasun ja sivuston rakenteen maltillisina muutoksina. Sivustolta on uudistuksen myötä saatavissa paikallissäätiedot Suomen lisäksi ulkomaille. Ennusteita voi katsoa erillisiltä välilehdiltä lähitun-neille, lähipäiville ja 10 vuorokaudelle. ”Ilmatieteen laitoksen tavoitteena on tarjota kaikille Suomen ja maailman säästä kiinnostuneille ajantasaista ja laadukasta tietoa sekä palvella sivuston käyttäjiä asiantuntevilla ja mielenkiintoisilla sisällöillä”, kertoo verkkopäätoimittaja Tuija Vuorinen

Uudistuksen taustalla on joulu- kuussa 2013 toteutettu laaja asiakas-tyytyväisyyskysely verkkopalvelun käyttäjille. Kyselyyn saatiin yli 100 000 vastausta sivuston käyttäjiltä ja vastanneista 97 % piti Ilmatieteen laitoksen verkkosivustoa hyvänä tai erittäin hyvänä. Kehitysehdotusten perusteella tiedonhakua on paran-nettu ja sääennusteisiin on lisätty lähituntien sekä pitemmän aikavälin todennäköisyysennuste. Uudistuvilla sivuilla myös FMI-TV:n säävideot ja tuoreimmat Twitter-päivitykset on nostettu paremmin esille.

Kuv

a: Il

mat

iete

en la

itoks

en a

rkis

to

Kuva: Heikki Lihavainen

A T M O S 3 / 2 0 1 46

T E E M AT

A T M O S 3 / 2 0 1 4 7

Sääpalveluita koko

yhteiskunnan tarpeisiin

Ilmatieteen laitoksen säätuotantojärjestelmässä syntyy vuorokaudessa noin

miljoona tuotetta, jotka päätyvät mm. erilaisille

www-sivuille, liikennesektorille, energiayhtiöille ja pelastuslaitoksille.

T EKST I Nina Kukkurainen KUVAT Olli Toivonen

8 A T M O S 3 / 2 0 1 4

T E E M AT

Sääennusteet auttavat ihmisiä päivittäisessä päätöksenteossa, joka liittyy pukeutumiseen ja liikkumiseen. Kun talvi ja lumipyryt yllättävät autoilijat, työmatkaan varataan enemmän aikaa tai pidetään etäpäivä. Ki-

reimmillä pakkasilla lapsen päiväkotireppuun saatetaan pakata ylimääräisen vaatekerran lisäksi myös astmapiippu. Hellevaroitusten ai-kaan tuulettimien myynti kiihtyy ja ukkosmy-räköihin varaudutaan keräämällä kotipihalta irtain tavara suojaan. Näiden arkipäiväisten tilanteiden ohella useilla toimialoilla säätie-doilla on jopa kriittinen merkitys toiminnan varmistamisen ja sujuvuuden kannalta.

SÄHKÖYHTIÖ SEURAA SÄÄENNUSTEITA TAUOTTASääennusteiden seuraaminen on osa päivit-täistä työtä sähköverkkoyhtiö Eleniassa, joka toimii noin sadan kunnan alueella Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sähköverkkoa yhtiöllä on noin 66 000 kilometriä, josta säävarmaa maakaapeloitua verkkoa pian 30 %. Elenian toiminnan perustaan kuuluu seurata tauotta sääennusteita. ”Yhtiön käyttökeskuksen am-mattilaiset, jotka käytönvalvojina operoivat sähköverkkoa ympäri vuorokauden, tietävät jatkuvasti millaista säätä on luvassa”, Elenian viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas kertoo.

”Jos ennuste kertoo puuskatuulista, uk-kosista tai lumikuormista, ryhtyy henkilöstö toimintaan varautumissuunnitelman mukaan. Heti kun sääilmiöt kaatavat ja katkovat puita aiheuttaen vaurioita sähköverkolle ja sähkökatkoja, tietää Eleniassa jokainen oman vastuunsa ja roolinsa miten toimia, jotta palvelu palautetaan normaaliksi.”

Sääennusteista saatava hyöty on jatkuvasti yhä merkittävämpää.

Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa ylei-sen turvallisuuden ylläpitämiseksi on tiivistä.

Säällä on suuri vaikutus pelastustoimen tehtäviin. Kesän kuivat sääjaksot kasvattavat metsäpaloriskiä ja lisäävät maastopaloja. Myös myrskyt sekä ukkoset samoin kuin jäätävät sateet ja muut liikennettä haittaavat sääilmiöt aiheuttavat usein runsaasti tehtäviä pelastustoimelle.

”Joillain sääilmiöillä, kuten laajoilla myrs-kyrintamilla on vaikutusta myös laajemmin yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin”, Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti kertoo. ”Pelastuslaitos toimii usein myös alueellisena turvallisuusti-lannekuvan ylläpitäjänä ja tukee mm. kuntien viranomaisia heidän vastuullaan olevien kriittisten toimintojen turvaamisessa.”

LUOVA-TIEDOTTEET AUTTAVAT VIRANOMAISIA VARAUTUMAANIlmatieteen laitos tuottaa viranomaisille enna-koivaa tietoa sääilmiöistä LUOVA-tiedotteina, jotka auttavat viranomaisia suunnittelemaan omaa varautumistarvettaan. Itä-, Keski- ja Kaakkois-Suomen pelastuslaitokset ovat määritelleet valmiuden kohottamiseen liit-tyviä raja-arvoja sekä toimintamalleja myös sääolosuhteisiin liittyen. Itä- ja Kaakkois-Suomen pelastuslaitosten yhteisessä pelastustoimen tilannekeskuksessa seurataan LUOVA-tiedotteita, joista saadaan tietoa

”Puuskaisista tuulista saatavat varoitukset kertovat nykyään tarkasti, mitä luvassa on. Sen sijaan sitä minne ukkosten salamat iskevät, lienee lähes mahdotonta tarkkaan ennustaa”, Kuusela-Opas jatkaa. ”Sääen-nusteiden ammattilaisversiot ovat kuitenkin korvaamattomia. Niitä Elenian käyttökeskus ja henkilöstö laajemminkin seuraavat herkeämättä. Hyöty niistä on jatkuvasti yhä merkittävämpää. Esimerkiksi loppuvuonna 2013 usea vakava myrsky seurasi toistaan aiheuttaen Suomessa laajoja sähkökatkoja. Eleniassa sääennusteiden perusteella häly-timme niin oman väen kuin urakoitsijaver-kostomme valmiuteen viankorjausta varten.” Sääolosuhteet vaikuttavat myös korjaustöiden etenemiseen ja työn ohjaukseen. ”Asentajien on voitava tehdä vaativa työnsä turvallisesti”, Kuusela-Opas huomauttaa. ”Sähkönjakelun suurhäiriöiden korjausurakat ovat vaativaa yhteistyötä lukuisten toimijoiden kesken. Operaatiossa on tärkeässä roolissa tiedot sään kehityksestä, Elenian sähkökatkojen-korjausten johtaminen, työ maastossa ja yhteistyö esimerkiksi pelastuslaitosten kanssa.”

PELASTUSLAITOS HYÖDYNTÄÄ SÄÄTIETOA VARAUTUMISESSAIlmatieteen laitoksen lakisääteisenä tehtävänä on tuottaa sääpalveluita yleisen turvallisuuden tarpeisiin ja varoittaa vaaraa aiheuttavista säätilan muutoksista.

9A T M O S 3 / 2 0 1 4

Sääennusteiden seuraaminen on osa päivittäistä työtä sähköverkkoyhtiö Eleniassa.

Eri viranomaisille tuotetaan omia räätälöityjä palveluita.

lähestyvistä sääilmiöistä ja varautumistar-peesta. ”Ilmatieteen laitoksen erinomaiset LUOVA-tiedotteet tulevat sähköpostiin ja niistä saamme ennakkotietoa lähestyvästä vaarallisesta säästä”, Halmeslahti kertoo.

”Sääennusteiden ja LUOVA-tiedotteiden suurin merkitys on mielestäni siinä, että pystymme nostamaan operatiivista val-miutta, jos sääennusteiden perusteella on oletettavaa tehtävämäärien huomattava lisääntyminen tai muu erityisriski. Esimerk-kinä voisi mainita 17.11.2013 olleen Eino-myrskyyn varautumisen. Pelastuslaitoksella oli kyseisenä päivänä noin 450 tehtävää. Hyvien sääennusteiden sekä oikein mitoitet-tujen valmiuden kohotusten ansiosta tilanne saatiin pidettyä koko ajan hyvin hallinnassa ja tehtävät suoritettua parhaalla mahdol-lisella tavalla.”

Halmeslahti kertoo, että luotettavien ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa saatavien sääennusteiden merkitys on pelastustoimen ja koko yhteiskunnan toiminnan kannalta erityisen tärkeää, etenkin toiminnan suunnittelun ja varau-tumisen kannalta. Eri toimijoiden hyvällä yhteistyöllä päästään kokonaisuudessaan parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

ENNUSTEITA RÄÄTÄLÖIDÄÄN ASIAKKAIDEN TARPEITA VASTAAVIKSIIlmatieteen laitoksen suurin asiakassektori

on liikenne. Se tuottaa sää- ja olosuhde-palveluita kaikille liikennemuodoille, joista suurin on ilmailu. Räätälöityjä sääpalveluita tarjotaan myös mm. puolustusvoimille, energiayhtiöille, maa- ja metsätalouden sekä median tarpeisiin. Myös eri viranomaisille tuotetaan omia räätälöityjä palveluita.

Ilmatieteen laitoksen www-sivuilta ja sääsovelluksista saa hyvin tarkkaa tietoa säästä. Miksi palveluita räätälöidään erikseen? ”Asiakkaat hyötyvät juuri heidän tarpeisiinsa kehitetystä palvelusta”, Asiakaspalvelut-yksikön päällikkö Vesa Kurki sanoo. ”Voimme määritellä palve-luiden tietosisällön, toimitustavan ja -ajan-kohdan sekä ulkoasun niin, että se voidaan integroida suoraan asiakkaan omiin järjestelmiin sopivalla tavalla.”

Säätietojen ohella asiakkaille voidaan jalostaa myös toimenpide-ehdotuksia, jotka tukevat asiakkaan päätöksentekoa ja varau-tumista. ”Esimerkkejä tästä ovat mm. teiden

kunnossapidon kannalta tärkeä ennuste suolauksen tarpeesta tai energiayhtiöille tuotettava tykkylumiennuste”, Vesa Kurki kertoo. ”Yksi mielenkiintoinen sovellus on rataliikenteelle tehty ennuste puiden lehtien tippumisesta eli ns. lehtikeli-palvelu. Tippu-vat puun lehdet aiheuttavat ongelmia tietyillä rataosuuksilla sekä myös raitiovaunuilla, ja kehitimme heille indeksin tätä varten. Tässä hankkeessa menimme perinteisen sääennus-tamisen ulkopuolelle.”

On laskettu, että sääpalveluista syntyy pelkästään liikennesektorille usean sadan miljoonan euron hyöty vuosittain. Uusien palveluiden kehittämisessä ja säätietojen hyödyntämisessä on Kurjen mukaan paljon innovaatiomahdollisuuksia. Vesa Kurki arvioi, että tulevaisuuden palvelukehityk-sen painopiste on erityisesti pitkän ajan ennusteissa sekä yhä tarkemmissa lähiajan ennusteissa. ”Tällä saralla on vielä paljon saavutettavissa.” l

10 A T M O S 3 / 2 0 1 4

S Ä ÄS

ONNISTUNEEN ENNUSTEEN

RESEPTI

T E K S T I Eija Vallinheimo K U V I T U S Tommi Mäkelä

Meteorologin työtä voi verrata leipurin työhön. Onnistunut lopputulos edellyttää hyviä raaka-

aineita, työkaluja ja vankkaa osaamista ja ammattitaitoa.

Siinä missä leipuri kaivaa tuoreita jauhoja pussista, me-teorologin työn raaka-aineita ovat tuoreet säähavainnot. Perinteiset säähavainto-

asemilta saatavat pistemittaukset ovat edelleen kaiken lähtökohta, mutta nykypäivänä käytettävissä on myös erilaisia kaukokartoitusmenetelmiä, kuten tutkia ja satelliitteja. Näiden yhdistelmänä saadaan korkealaatuista ja monipuolista tilannetietoa kattavasti.

Meteorologit hyödyntävät jatkuvasti yhä enemmän myös ei-meteorologisia havaintoja, joita saadaan joskus myös yllättävistä lähteistä. ”Esimerkiksi pelastusviranomaisten hälytykset näkyvät nykyään suoraan meteorologin työasemalla reaaliajassa. Tämä on oleellista, sillä sään vaikutusten näke-minen auttaa meteorologia tilanteen hahmottamisessa. Yhä enemmän mielenkiinnon kohteena on se, miten esimerkiksi sosiaalista sensoriverkostoa voitaisiin hyödyntää. Tulevaisuuden yhtenä tutkimuskohteena meillä on varmasti se, miten voitaisiin luoda järjestelmä, joka kerää sosiaalisesta mediasta esimerkiksi erilaisia näkö- havaintoja säätilanteista, kertoo Ilmatieteen laitoksen Sää- ja turval-lisuuskeskuksen päällikkö Juhana Hyrkkänen.

11A T M O S 3 / 2 0 1 4 11

Säähavaintoasemia n. 400 kplSäätutkia 8 kpl (9. rakenteilla)Säähavaintoja yli 30 000 havaintoa vuorokaudessa (aikaresoluutio 10 minuuttia)Supertietokoneiden laskenta-kapasiteetti 140 teraflopsiaSääennustetuotteiden määrä n. miljoona vuorokaudessaSäämallin tarkkuus HIRLAM-säämallin resoluutio on tarkentu-nut 55 km (1990) tarkkuudesta 7,5 (2014) kilometrin tarkkuuteen. Alue kattaa Euroopan ja Pohjois-Atlantin. Harmonie-säämallin (2,5 km) laskenta-alue on kasvanut Etelä-Suomesta (2006) kattamaan koko Skandinavian (2014). Vas-taavasti ennustepituutta on voitu kasvattaa 24 tunnista 54 tuntiin.

SÄÄENNUSTEET NUMEROINA

MALLIT KEHITTYVÄT KANSAINVÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄHavaintojen pohjalta säämallit laskevat useita ennusteita. Ilmatieteen laitok-sella käytetään pääasiassa Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n mallia, johon ollaan tyytyväi-siä. ”Oleellista on, että mallikehityksessä tehdään kansainvälistä yhteistyötä, sillä resursseja yhdistämällä on saatu aikaiseksi maailman paras keskipitkän aikavälin säämalli. Tämän lisäksi käy-tössä on tarkempaa 1–2 vuorokauden päähän ennustava Hirlam-malli.”

Siinä missä leipurilla on reseptit ja näppituntuma leipomiseen, vaaditaan myös meteorologilta vankkaa osaamista. Meteorologin osaamista tarvitaan mm. säätilanteeseen sopivan mallin valinnas-sa, mutta myös muokkaamaan mallia oikeaan suuntaan tilanteissa, joissa

mallin erottelukyky ei riitä. ”Yhä enem-män meteorologin rooli on kuitenkin tul-kitsija tai konsultti, joka tulkitsee mallin tuottamaa dataa asiakkaille ja kertoo, mitä tilanne merkitsee käytännössä ja mitä mahdollisia toimenpiteitä kannat-taisi tehdä”, Hyrkkänen sanoo.

METEOROLOGIN TYÖASEMA — SUOMALAINEN VIENTITUOTEJotta mallin tuottama monimutkainen bittimaailma aukenisi myös tavalliselle kansalaiselle, meteorologin työssä tar-vitaan ohjelmistoja, joilla tieto saadaan muokattua kansantajuiseen muotoon. Suomi on tässä yksi maailman edellä-kävijöitä, sillä Ilmatieteen laitoksen ke-hittämä SMARTMET-työasema on yksi laadukkaimmista. Siitä on muodostunut suomalainen vientituote, joka on käytös-sä jo mm. Latviassa ja Karibian maissa.

Ilmatieteen laitoksessa koko ketju, tutkimuksesta, havaintojen ja ICT-osaa-misen kautta palveluiksi on hyvin hallus-sa. ”Tulee muistaa, että olemme ennen kaikkea turvallisuusviranomainen, joka huolehtii kansalaisten turvallisuudesta vuorokauden ympäri. Voisikin sanoa, että leipurin tapaan meillä tärkein työ tehdään yöllä, jotta aamulla on valmiina tuore ja luotettava ennuste jokaiseen aamukahvipöytään”, kiteyttää Juhana Hyrkkänen. l

Meteorologin rooli on olla tulkitsija tai konsultti, joka kertoo, mitä tilanne merkitsee käytännössä.

12 A T M O S 3 / 2 0 1 4

T U T K I M U ST

Uudet lidar-mittaukset yhdessä mallien ja maanpäällisen mittaus-verkoston kanssa antavat

selvästi paremman kokonaiskuvan ilmakehän tapahtumista. Verkostoa hyödynnetään esimerkiksi ilmaston-muutokseen vaikuttavien tekijöiden tutkimiseen, ilmanlaadun jatkuvaan tarkkailuun sekä tuulen suunnan ja nopeuden pystyprofiilin tuottamiseen erilaisiin leviämis- ja sääennuste-malleihin. Uusilla Doppler-lidareilla tuuliprofiili voidaan määrittää maan-pinnalta aina useiden kilometrien korkeudelle asti. Mittaukset tuovat reaaliaikaista lisätietoa myös yllättävien tapahtumien, kuten tulivuorenpurkausten, metsäpalojen tai radioaktiivisten päästöjen aiheut-tamien pilvien tarkkailuun.

LIDARIT SIJOITETTU ERILAISIIN YMPÄRISTÖIHINLidar on optinen mittalaite, joka perustuu valon lähettämiseen ja takaisin siroavan valon havainnoin-tiin. ”Käytännössä sillä lähetetään

SUOMEN LIDAR-VERKOSTO AINUT-

LAATUINEN KOKO

MAAILMASSA

Ilmatieteen laitoksella on nyt käytössä kattava

verkosto taivaalle tähyäviä lidar-laitteita. Lidar-

tekniikkaa hyödyntävällä mittausverkostolla on

monta käyttötarkoitusta.

T EKST I Eija Vallinheimo KUVAT Antonin Halas, Mika Kalakoski ja Juho Aalto

13

Kuopio

Sodankylä

Utö

Hyytiälä

Helsinki

A T M O S 3 / 2 0 1 4

valonsäde taivaalle ja mitataan, paljonko lähetetystä valosta kimpoaa takaisin miltäkin korkeudelta”, ryhmäpäällikkö Mika Komppula kertoo laitteen toiminnasta. ”Lidar on ainut laite, jolla ilmakehän hiuk-kaskerrosten korkeutta ja paksuutta voidaan monitoroida reaaliaikaisesti ja jatkuvatoimisesti. Laitteilla saa-daan uutta tietoa pienhiukkasten ominaisuuksista, kulkeutumisesta ja tarkasta sijainnista ilmakehän eri kerroksissa erilaisissa ympäristöissä sekä vuorovaikutuksesta ympäristö-jensä kanssa.”

Suomen maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen verkosto valmistui Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston yhteistyönä vuonna 2013. Ilmatieteen laitoksella on kahdenlai-sia lidareita, jotka on suunniteltu hie-man eri lähtökohdista ja täydentävät toisiaan. Laitteet on sijoitettu eko-logisesti ja ilmastollisesti erilaisiin ympäristöihin Helsinkiin, Kuopioon, Hyytiälään, Sodankylään ja Utöseen ja edustavat kaikki erilaisia olosuh-teita; kaupunkia, metsää, meri- ja

mannerilmastoja sekä arktisia olo-suhteita. Esimerkiksi Utössä laitteen avulla on mahdollisuus tutkia meren ja ilmakehän vuorovaikutusta.

Näiden lisäksi käytössä on kuudes mittalaite, jolla toteutetaan lyhyitä mittauskampanjoita Suomessa ja ulkomailla. Eri ympäristöissä teh-tävät mittaukset tuovat esiin muun muassa mantereellisten ja merellis-ten päästölähteiden vaikutuksen pienhiukkasten pitoisuuksiin ilma-kehän eri korkeuksilla. Näistä tie-doista jalostamalla ja muuhun dataan yhdistämällä saadaan edelleen tietoa ilmastomallien parantamiseen. l

Mittaukset tuovat reaaliaikaista tietoa esim. tulivuorenpurkausten tai metsäpalojen aiheuttamien savu- tai tuhkapilvien tarkkailuun.

Lidarit tuovat kokonaiskuvan ilmakehän tapahtumista.

Tulivuorenpurkauksessa muodostuva tuhkapilvi

tarjoaa yhden esimerkin lidar-tekniikan sovellus-mahdollisuuksista. Laitteen avulla saadaan reaaliaikaisesti selville, missä ja millä korkeudella tuhkaa on maan pinnalta aina kymmenen kilometrin korkeudelle asti. Tietoja voidaan välittää tarvittaessa eteenpäin ilmailun ja muiden viran-omaisten käyttöön.

TIETOA TULIVUORTEN TUHKAPILVISTÄ

SUOMEN LIDAR-VERKOSTO

14 A T M O S 3 / 2 0 1 4

TuuliMuukon tuulipuisto Lappeen-rannassa aloitti sähköntuotannon viime kesänä. Sähköä puistossa jauhaa seitsemän 90 metrin

korkuista tuuliturbiinia, joiden yhteisteho on 21 megawattia. TuuliMuukon tuulipuisto onkin yksi Suomen suurimmista sisämaan tuulipuistoista. Tuulipuistossa tuotettu sähkö korvaa hiilellä tuotettua energiaa ja tuottaa sähköä noin 3 000:n sähkölämmitteisen omakotitalon vaatiman määrän.

TUULIPUISTON TUOTANTO VASTANNUT ARVIOITATuuliSaimaan johtaja Juha Tuominen ker-too, että puiston rakentaminen alkoi kesällä 2012. Ilmatieteen laitos on ollut mukana TuuliMuukon tuulipuiston suunnittelussa tekemällä sekä mittauksia että mallinnuksia. ”Tutkitun tiedon perusteella voitiin tehdä tuotantoarviot eri turbiinityypeille sekä koko-naisarvio koko puiston tuotannosta. Näiden

lisäksi tehtiin vielä suositus siitä, miten turbiinit kannattaa sijoittaa alueelle, jotta sijoittelu on optimaalisin tuuliolosuhteiden kannalta”, Ilmatieteen laitoksella projektia vetänyt Jenni Latikka kertoo.

Juha Tuominen on tyytyväinen Ilmatieteen laitoksen arvioihin. ”TuuliMuukko aloitti tuo-tannon 2013 kesäkuussa. Ensimmäisen vuo-den jälkeen voidaan todeta, että mallinnusten mukainen odotettu tuotanto on saavutettu ja se vastaa hyvin kuukausiarvioita”, Juha Tuominen myhäilee tyytyväisenä.

TUULIATLASTA TARKENNETTIIN MASTO- JA LIDAR-MITTAUKSILLAEnsimmäiset tuotantoarviot saatiin julkisesti saatavilla olevaa Tuuliatlasta tarkentamalla. Mallinnustulokset varmistettiin läheisessä tv-tornissa tehdyillä mastomittauksilla ja paikanpäälle viedyllä lidarilla ennen raken-tamispäätöstä. ”Tuuli-lidareita on käytetty vasta vähän tuulienergian suunnittelun tuke-

na Suomessa. Tämän takia olemassa olevia laitteistoja jouduttiin kehittämään, jotta ne toimivat myös Suomen talvisissa olo-suhteissa, Jenni Latikka toteaa.”

Suomen olosuhteet olivat kuitenkin yllättäen myös toisella tapaa haastavat, sillä lidarien toiminta perustuu aerosoli- hiukkasten liikkeeseen ilmakehässä. ”Suomen puhdas ilma sisältää vähemmän hiukkasia kuin esimerkiksi muualla Euroo-passa, joten laitetta piti säätää hiukkasten osalta herkemmäksi. Näiden muutosten jälkeen lidarin tuottaman tiedon yhdistä- minen mallinnuksiin ja mastomittauksiin toi tarkempaa tietoa tuulipuiston tuulisuu-desta ja siten varmuutta puiston investoin-tiin”, Jenni Latikka toteaa. l

T U T K I M U ST

Tuotantoarviot ovat osoittautuneet tarkoiksi.

TUULIMUUKON TUULIPUISTO TUOTTAA ENERGIAA TUHANSIEN OMAKOTITALOJEN TARVITSEMAN MÄÄRÄN

15A T M O S 3 / 2 0 1 4 15

K O L U M N I

SÄÄLTÄ SUOJAAN?

Sääilmiöiden aiheuttamia riskejä voidaan yhä paremmin ennakoida ja hallita.

Viime vuosina olemme saaneet Suomessakin tottua voimak-kaisiin sääilmiöihin ja niiden aiheuttamiin vahinkoihin. Metsien ja rakennusten myrskytuhot, sadevesi- ja vesistötulvien aiheuttamat kastumisvahingot sekä voimakkaat ukkoset ovat

esimerkkejä näistä. Luonnonilmiövahingot ovat haastavia vahingon-kärsijöille, mutta myös vakuutusyhtiöille vahinkojen kumulatiivisuuden kannalta – sama myrskyrintama voi aiheuttaa vahinkoa kymmenille tuhansille vakuutuksenottajille ja vahinkomeno voi nousta kymmeniin tai jopa satoihin miljooniin euroihin. Onko luonnonilmiövahinkojen vahinkofrekvenssin nousu pysyvä ilmiö vai onko kyse poikkeuksellisesta sattumasta? Miten voimakkaiden sääilmiöiden vahingoilta voisimme ennalta suojautua, rajoittaa vahinkojen laajuutta ja nopeuttaa vahingoista toipumista? Yllättääkö talvi taas autoilijat ja jalankulkijat?

Ilmastonmuutokseen valmistautuminen, luotettavat sääennusteet ja niiden tehokas hyödyntäminen ovat keskeisiä riskienhallintakeinoja luonnonilmiövahinkojen torjunnassa. Digitalisoitumisen myötä mobiili- ja paikannusteknologiat tarjoavat hyvät mahdollisuudet luoda tehokkai-

ta varoitusjärjestelmiä, joiden kautta online-tieto säätilan ääri-ilmiöistä ja vahinkoriskin noususta saadaan ennak-koon toimitettua riskialueilla oleville asiakkaille. Tällaisten järjestelmien luominen edellyttää vahvaa osaamista, verkottuneisuutta ja hyvää tiedon hallintaa. Ilmatieteen laitoksen ja vahinkoyhtiöiden tiiviillä yhteistyöllä on luotavissa uusia riskienhallintapalveluja, joiden avulla sääilmiöiden aiheuttamia riskejä voidaan yhä paremmin ennakoida ja hallita. Kaikilta riskeiltä ei kuitenkaan voi

ennakkoon välttyä, minkä vuoksi vakuutusturva on hyvä pitää aina ajan-tasaisena. Turvallista syksyä ja muistathan varautua talveen ajoissa mm. sääennusteita seuraamalla! l

K

JOUKO PÖLÖNENLiiketoimintajohtajaOP Pankkitoiminta

Ku

va: N

iina

Kav

eri

ne

n

A T M O S 3 / 2 0 1 416

K A S V O TK

Melkein perillä! Walter Schmidt odottaa jännittyneenä, onnistuuko Philaen matka komeetan pin-nalle ja mitä se tulee sieltä löytämään.

17A T M O S 3 / 2 0 1 4

Walter Schmidtin yli parinkymmenen vuoden uurastus huipentuu marraskuussa.

ESAn komeettaluotain Rosetta on hakeutunut kohti komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkoa kymmenen vuoden ajan. ”Laitteistojen ja koko Rosetta-ohjelman parissa on työskennelty

tiiviisti jo yli 20 vuotta”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Walter Schmidt kertoo silminnähden jännittyneenä. Haastattelua tehtäessä Rosetta on jo lähestulkoon komeetan takapihalla ja laskeutuja-alus Philae on matkalla komeetan pinnalle. ”Ilmatieteen laitoksella on työstetty mm. laskeutumisaluksen jalka-antureita, jotka osuvat ensimmäisenä komeetan pinnalle laskeutumisaluksen tömähtäessä sinne. Tämän takia tulevaa laskeutumista seurataan täällä erityisellä mielenkiinnolla”, Walter Schmidt selittää. Anturit mittaavat komeetan vesipitoisuutta, mikä on mielenkiintoista selvittää, sillä arvioiden mukaan juuri komeetat ovat saattaneet tuoda meille veden törmätessään maapalloon.

SUOMALAINEN OSAAMINEN KESKEISESSÄ ROOLISSASuuri osa Walter Schmidtin urasta on kulunut Rosetta-hankkeen parissa. ”Hiuksetkin ehtivät har-maantua tämän hankkeen aikana”, Walter Schmidt naurahtaa pilke silmäkulmassa. Ilmatieteen laitoksen rooli on hankkeessa poikkeuksellisen suuri ja vaativa. ”Olemme mukana peräti viiden Rosettan mukana matkaavan mittalaitteen kehityksessä ja olemme rakentaneet myös Philaen massamuistiyksikön.”

”Osallistumme lisäksi komeetan pölyn ja plasma-ympäristön mittauksiin ja meidän päävastuulla on kahden instrumentin ohjaus, datan keräys ja

tulkinta. Ei ole liioittelua sanoa, että Suomi on suur-maa Rosetta-hankkeessa.” Hanke on edistänyt myös muuta Suomen teollisuutta, sillä se on avannut monia ovia ja tuonut Suomen high tech -osaamista tunne-tuksi eurooppalaisilla foorumeilla. Tiedevetoinen han-ke tarvitsee aina kumppaniksi teollisia alihankkijoita, jotka toteuttavat suunnitelmia.

HANKE YKSI AVARUUSTUTKIMUKSEN VAIKEIMMISTARosetta on yksi Euroopan avaruusjärjestön ESAn kulmakivistä. Missio on yksi kaikkien aikojen vaikeimmista ja samalla tärkeimmistä eurooppa-laisista avaruusohjelmista, sillä edes NASA ei ole yrittänyt laskeutua komeetalle sen vaikeuden vuoksi. Missio on vaikea, sillä komeetta on arvaamaton ympäristö, jota ei kunnolla tunneta ja joka on niin kaukana, että laskeutumisen täytyy tapahtua täysin automaattisesti. Hanke on kuitenkin kutkut-tanut tutkijoiden älynystyröitä moneen kertaan. ”Esimerkiksi pinnalle laskeutumisen suunnittelu oli vaikeaa, koska pinnan rakenteesta ei ollut mitään ennakkotietoa. Niinpä meidän piti keksiä laskeutu-miselle erilaisia vaihtoehtoisia tapoja riippuen siitä, onko komeetan pinta pehmeä tai vaihtoehtoisesti kivikova”, Walter Schmidt kertoo. l

WALTER SCHMIDT

Suomalaisella osaamisella keskeinen rooli.

T E K S T I Eija Vallinheimo K U VA Antonin Halas

SYNTYI vuonna 1949 Mündenissä, Saksassa

HARRASTUKSET vaellus, ratsastus ja lukeminen

PERHE vaimo ja neljä lasta

A T M O S 3 / 2 0 1 418

U U S I A T U U L I AU

KESÄLAHDELLE UUSI TUTKA

Suomen tutkaverkosto vahvistuu, kun Itä-Suomessa Kiteen Kesälahdella otetaan käyttöön uusi kaksois-

polarisaatiotekniikkaa hyödyntävä tutka marraskuussa 2014.

Kesälahden tutka parantaa ennen kaikkea matalien sateiden havainnointia Itä-Suomen alueella ja mahdollis-taa idästä saapuvien rajuilmojen ja muiden voimakkaiden sääilmiöiden aikaisemman havainnoinnin. Tutkalla on tarkoitus peittää Itä-Suomessa ollut tutkamittausten katvealue, jolloin saadaan tarkempaa tietoa esimerkiksi teiden kunnossapidon tarpeisiin.

Kesälahden tutka on Vaisalan valmistama kaksoispola-risaatiotutka ja samaa mallia kuin jo aiemmin tutkaverk-koon päivitetyt tutkat. Tutkan sijoitusalueeksi valittiin Itä-Suomi sisäisille ja ulkoisille asiakkaille tehdyn kyselyn perusteella. Kartta- ja maastotiedustelusta saatujen tie-tojen perusteella tutkalle löydettiin sopiva paikka Kiteen Kesälahdelta. l

Ilmatieteen laitoksessa tehdään korkeatasoista ilmakehä- ja meri-aiheista tutkimusta. Vuosittain julkaistaan noin 300 kansainvälisesti

ennakkotarkastettua tiedejulkaisua, joissa on mukana Ilmatieteen laitok-sen tutkijoita. Tiedeuutiset kertovat näistä tutkimuksista ja tutkimusten tärkeimmistä tuloksista. Aiheina on mm. ilmastonmuutos, avaruustutki-mus, ilmanlaatu ja merentutkimus. Näistä ja muusta Ilmatieteen laitok-sen tiedeaiheista twiitataan myös IlmaTiede-twitterissä. l

TIEDEUUTISOINTIA TUOREIMMISTA TUTKIMUKSISTA

Ku

va: M

. Ro

sen

dah

l, vi

sual

iso

inti

FC

G O

yj

Kuva: Eumetsat

A T M O S 3 / 2 0 1 4 19

K A N S A I N V Ä L I S Y Y S K

KKuinka pienhiukkasten pitoisuudet vaihtele-vat kaupunki-ilmassa? Miten hiukkaset vai-kuttavat ihmisten terveyteen? Mitä saadaan aikaan tilapäisillä päästörajoituksilla? Ilmatie-teen laitos ja Itä-Suomen yliopisto selvittävät näitä asioita yhteistyössä Nanjingin yliopiston kanssa.

Tutkimusympäristönä on Itä-Kiinassa sijaitseva Nanjing, jossa pienhiukkasten raja-arvot ylittyvät lähes päivittäin. Vuonna 2013 julkaistun arvion mukaan vakavat päästöt lyhentävät ihmisten odotettavissa olevaa elinikää Kiinassa keskimäärin 5,5 vuodella. ”Maassa on alettu herätä tilanteeseen ja kiinnostuttu kansainvälisestä tutkimusyhteis-työstä. Se on tuonut meille tilaisuuden tehdä laadukasta tutkimusta tällä ilmanlaatuongel-mista kärsivällä alueella”, toteaa ryhmäpääl-likkö Mika Komppula Ilmatieteen laitokselta. Päästövähennysten vaikutuksia voidaan arvioida, koska elokuussa 2014 Nanjingissa suljettiin noin sata suurta tehdasta Nuorten olympialaisten ajaksi. Myös liikennettä rajoi-tettiin. ”Tällaiseen todellisessa ympäristössä järjestettyyn kokeeseen pääsee osallistumaan hyvin hyvin harvoin.”

KIINNOSTAVA PÄÄSTÖ-

VÄHENNYSKOE KIINASSA

T EKST I Paula Böhling KUVA Mika Komppula

Suomalaistutkijoilla harvinainen

mahdollisuus olla mukana.

A T M O S 3 / 2 0 1 420

03

ODOTETTAVISSA AINUTLAATUISIA TULOKSIA Tutkimuksessa kartoitetaan Nanjingin alueen suurimmat päästölähteet sekä selvitetään pienhiukkasten pitoisuuksia ja terveysvaikutuksia ennen kisoja, niiden aikana ja jälkeen.

Näytteitä kerätään 2–3 viikon jaksoissa neljä kertaa vuodessa eli joka vuodenaikana. Tätä tehdään syksyyn 2015 asti, samoin kuin hiukkasten kokojakaumien ja mustan hiilen jatkuvaa mittausta. Näytteiden analysointi vie aikaa, joten Komppulalla on vain alusta-via kuulumisia: ”Kisojen aikaan ilmanlaatu vaikutti hyvältä ja pitoisuudet olivat hyvinkin matalia. Voimme odottaa kiinnostavia ja ainutlaatuisia tuloksia.” Terveysvaikutukset riippuvat hiukkasten lukumäärästä, koosta,

massasta ja kemiallisesta koostumuksesta. ”Tutkimuksessa seurataan pienhiukkasten elinkaarta päästölähteestä muutunnan ja ihmisen altistumisen kautta solutasolle ja sieltä terveyteen”, tiivistää professori Maija-Riitta Hirvonen Itä-Suomen yliopistosta.

OPPIA MOLEMMIN PUOLINHanke sisältää myös koulutusta. Sen lisäksi, että kiinalaisia tutkijoita opastetaan Suomes-ta toimitettujen mittalaitteiden käyttöön ja datankäsittelyyn, suunnitteilla on tutkijavie-railuja, tutkijanvaihtoa ja opiskelijoiden kou-lutusta. Komppula kertoo, että marraskuussa Kuopioon saapuu ryhmä Nanjingin yliopiston tutkijoita. Myöhemmin kaupunkiin odotetaan vierailulle ja jopa jatko-opintoihin nuoria

opiskelijoita. ”On mukava huomata, että osaamistamme arvostetaan. Yhteistyössä opimme lisää ilmansaasteista, päästörajoi-tusten vaikutuksista ja hiukkasten terveys-haitoista. Sovelluskohteita riittää – niitä on kotimaassa, Euroopassa, kaikkialla maail-massa.” Suomen Akatemia ja Pohjois-Savon liitto ovat rahoittaneet hanketta yhteensä 1,3 miljoonalla eurolla. l

IPCC julkaisee viidennen arviointiraport-tinsa yhteen kokoavan synteesiraportin 2. marraskuuta.

Kööpenhaminassa lokakuun lopussa pidettävän yleiskokouksen päätteeksi hyväksyttävä ja julkaistava synteesiraportti kokoaa päätöksentekijöitä varten uusimman tutkimustiedon ilmastonmuutoksesta.

Tämä tutkimustieto on käsitelty kattavam-min vuosien 2013 ja 2014 aikana julkaistuissa kolmessa osaraportissa. Osaraportti 1 pureu-tui ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen taustaan, osaraportti 2 ilmastonmuutoksen

SYNTEESIRAPORTTI KOKOAA YHTEEN IPCC:N UUSIMMAN TUTKIMUSTIEDONT EKST I Emmi Lehikoinen

IPCCK

K A N S A I N V Ä L I S Y Y SK

Yhteistyössä opimme lisää ilmansaasteista, päästörajoitusten vaikutuksista ja hiukkasten terveyshaitoista.

vaikutuksiin ja siihen sopeutumiseen ja osa-raportti 3 ilmastonmuutoksen hillintään.

Suomen IPCC-ryhmän puheenjohtaja Petteri Taalaksen mukaan IPCC-raportin tuottama tieto on tärkeää eri yhteiskunnan toimijoille. ”IPCC-raportin viesti on selvä: tarvitaan energian säästöä, hiilen talteenot-toa, bioenergiaa, muuta uusiutuvaa energiaa, lisää ydinvoimaa sekä metsien hiilinielun tehostamista”, Taalas kertoo Klimaatti-uutiskirjeen kolumnissaan. Synteesiraportin tulee IPCC:n mukaan perustua ainoastaan arviointiraporttisyklin aikana julkaistuihin

osaraportteihin ja mahdollisiin erikoisraport-teihin. Sen on kirjoitettu ei-tekniseen tyyliin soveltuen päätöksentekijöille ja sen tulee käsitellä laaja-alaisesti poliittiselle päätöksen-teolle relevantteja mutta samalla poliittisesti neutraaleja kysymyksiä. l

21A T M O S 3 / 2 0 1 4

03 ILMATIETEEN LAITOS TWITTERISSÄ

NEPALIN METEOROLOGIAN LAITOSTA

MODERNISOIDAAN

Ilmatieteen laitos on ollut läsnä Twitterissä jo vuodesta 2009, ja

seuraajia on tänä aikana kertynyt jo lähes 60 000. Ilmatieteen laitoksella on Twitterissä kaksi eri tiliä: @meteorologit twiittaa sää-ennusteista, -tilastoista ja ilmiöistä sekä Suomessa että maailmalla. @IlmaTiede puolestaan keskittyy nostamaan esille Ilmatieteen laitoksen tutkimusaiheita twiittaa-malla ajankohtaisia tiedeuutisia. @IlmaTiede-tilillä näkyvät paljon esimerkiksi avaruus- ja ilmaston-muutosaiheet. Ilmatieteen laitos

twiittaa ilmastonmuutoksesta myös uutiskirje Klimaatin Twitter-tilin kautta nimimerkillä @Klimaatti. Meteorologit-tilin seuraajamäärä kasvaa päivittäin keskimäärin yli 100 uudella seu-raajalla, ja tili on saavuttanut jo 60 000 seuraajan rajapyykin. Meteorologit olivat helmikuussa 2014 seuratuimmista suomen-kielisistä Twitter-tileistä sijalla 12.

IlmaTiede-tili perustettiin syk-syllä 2013 ja sillä on lähes 1500 seuraajaa. Seuraajien joukossa on mm. paljon toimittajia. l

Ilmatieteen laitos on valittu kehittämään Nepalin meteorologian laitoksen

(DHM) toimintaa tiukassa kansain-välisessä tarjouskilpailussa. Päämääränä on parantaa Nepalin kykyä varautua luonnononnettomuuksiin ja luoda val-miuksia lieventää niiden tuhoja. Projek-tissa parannetaan DHM:n kykyä tuottaa laadukkaita sää- ja ilmastopalveluita sekä varoituksia. Käytännössä projek-tissa mm. modernisoidaan ja automati-soidaan maan havaintojärjestelmät ja rakennetaan mm. uusi säätutka. Maa-ilman Pankin rahoittamassa hankkeessa luodaan 4 vuoden kuluessa maahan myös uusi maatalouden informaatio-järjestelmä. Ilmatieteen laitos on toteuttanut kehityshankkeita aiemmin noin sadassa maassa, mutta ei näin suuressa mittakaavassa. Ilmatieteen laitos toimii hankkeessa System Integrator -konsulttina. l

01

Aurora borealis – revontulet

SUOMEN VUODENAJAT

Ku

va: P

etri

Jau

hia

inen

Ku

va: M

ika

Ko

mp

pu

la

LL Y H Y E S T I

02

A T M O S 3 / 2 0 1 422

282

371

40

T U N N U S L U K U J AT

Sää ja turvallisuus

Tutkimus ja menetelmäkehitys

Hallinto ja esikunta

Talousarviorahoitus

Maksullisen toiminnan tuotot

Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot

HENKILÖTYÖVUODET TULOSALUEITTAIN

(yht. 693)

TOIMINNAN RAHOITUS (yht. 76,1 milj. €)

htv milj. €

TYÖTYYTYVÄISYYS1–5

KOKONAISTUOTTAVUUS

4,00

3,75

3,50

3,25

3,00

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vuosi

Tuotos

Kokonaistuottavuus

Kokonaispanos

Henkilöstö- ja taloustiedot sekä muita Ilmatieteen laitoksen tulosmittareita.

TULOSTIEDOT 2013

47,4

13,7

15,0

300

250

200

150

100

50

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vuosi

indeksi

23A T M O S 3 / 2 0 1 4

KANSAINVÄLISESTI ENNAKKOTARKASTETUT JULKAISUT

WWW-SIVUJEN KÄVIJÄMÄÄRÄT

LÄMPÖTILAENNUSTEIDEN OSUVUUS

100

80

60

40

20

0

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vuosi

%TUULEEN LIITTYVIEN VAARATIEDOTTEIDEN OSUVUUS

350

300

250

200

150

300 000

250 000

200 000

150 000

100 000

50 000

90

85

80

75

70

65

60

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vuosi

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vuosi

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vuosi

kpl

kävijää päivässä

%

Varoitettujen tapausten osuus

Väärien hälytysten osuus

Osuvuusindeksi

1 vrk

2–5 vrk

ilmatieteenlaitos.fi

Ku

va: A

rim

o E

klu

nd