atflow · suomussalmen kunta taloussuunnitelma v. 2018 - 2020 sisÄllys 1 taloussuunnitelman...

Suomussalmen kunta Taloussuunnitelma v. 2018 - 2020

Suomussalmen kunta

Suomussalmen kunnan

TALOUSARVIO 2018 JA

TALOUSSUUNNITELMA v. 2019 – 2020

Kunnanvaltuusto hyväksynyt 12.12.2017 § 78


Painopaikka

Suomussalmen kunnan monistamo

Kannen kuva Maailmasta Oy


SISÄLLYS

1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT .................................................................. 1

1.1 Talouden suhdannenäkymät 2018 - 2019 .................................................................................. 1

1.2 Kuntatalous ................................................................................................................................ 2

1.3 Kainuun maakunta ..................................................................................................................... 9

2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET ...................................................................... 10

2.1 Kunnan perusinformaatio ......................................................................................................... 10

2.2 Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio ........................................................ 14

2.2.1 Yhteiset tavoitteet ............................................................................................................. 15

2.2.2 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ............................................................................ 16 2.2.3 Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne ............................................................................ 24 2.2.4 Tilivelvolliset .................................................................................................................... 26

2.2.5 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta.................................................................................. 26

2.3 Toiminnan muutokset .............................................................................................................. 26

2.4 Henkilöstö ................................................................................................................................ 27

3 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA 2019 - 2020 ................................. 29

3.1 Talousarvioasetelma................................................................................................................. 29

3.1.1 Toiminnan ohjauksen näkökulma ..................................................................................... 29 3.1.2 Kokonaistalouden näkökulma ........................................................................................... 29

3.2 Käyttösuunnitelmien laatiminen .............................................................................................. 30

3.3 Alijäämän kattamisvelvollisuus ............................................................................................... 30

3.4 Sisäiset erät .............................................................................................................................. 30

3.5 Talousarvion laatimisperusteet ................................................................................................ 31

4 TALOUSARVION SITOVUUS ........................................................................................ 31

4.1 Talousarvion sitovuus kunnanvaltuustoon nähden .................................................................. 31

4.2 Toimivalta kunnan taloudessa .................................................................................................. 32

5 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA ............................................................................. 34

Tuloslaskelma ................................................................................................................................ 34

Rahoituslaskelma ........................................................................................................................... 35

5.1 Valtuuston vuosille 2018 – 2019 hyväksymät talouden tavoitteet .......................................... 36

5.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman päälinjaukset .................................................................. 36

5.3 Tuloslaskelma .......................................................................................................................... 36

5.4 Rahoitus ................................................................................................................................... 42

5.4.1 Lainat ................................................................................................................................ 42 5.4.2 Antolainat .......................................................................................................................... 43


5.5 Ylijäämä/alijäämä .................................................................................................................... 43

5.6 Talouden tasapainotus .............................................................................................................. 43

5.7 Menojen lisäykset ja muut uhkatekijät..................................................................................... 44

KÄYTTÖTALOUS ............................................................................................................. 47

6.1 Tuloslaskelma, ulkoiset ja sisäiset ........................................................................................... 47

6.2 Yhteenveto käyttötalouden määrärahoista, valtuuston sitovuustaso ........................................ 48

6.3 Käyttötalous yhteensä .............................................................................................................. 49

6.3.1 Keskusvaalilautakunta ...................................................................................................... 49 6.3.2 Tarkastuslautakunta .......................................................................................................... 49

6.3.3 Kunnanvaltuusto ............................................................................................................... 50 6.3.4 Kunnanhallitus .................................................................................................................. 50 6.3.5 Maakunnallinen yhteistoiminta, Kainuun liitto ................................................................ 64

6.3.6 Sosiaali- ja terveystoimi .................................................................................................... 64 6.3.7 Sivistyslautakunta ............................................................................................................. 66 6.3.8 Tekninen lautakunta .......................................................................................................... 87 6.3.10 Eriytetty vesihuoltolaitos ................................................................................................ 97

7 INVESTOINTIOSA ....................................................................................................... 100

8 KONSERNI ................................................................................................................... 108

8.1. Konsernirakenne ................................................................................................................... 108

8.2. Konsernin tavoitteet .............................................................................................................. 109

9 LIITTEET ...................................................................................................................... 119

1. Valtionosuudet ......................................................................................................................... 119

2. Eriytetty vesihuoltolaitos ......................................................................................................... 120

3. Poistosuunnitelma 2018 ........................................................................................................... 122

4. Projektit .................................................................................................................................... 124

5. Henkilöstöluettelo .................................................................................................................... 134

6. Kuntien laskennallinen verorahoitus sote-kuntayhtymälle ...................................................... 140

7. Kuntayhtymän tuottamat tukipalvelut yhteensä ....................................................................... 141


1

1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT

1.1 Talouden suhdannenäkymät 2018 - 2019

Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2017 selvästi nopeammin kuin viime vuonna, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu kahden prosentin tuntumaan. Lähivuosina talouden toimintaa lisäävät sekä kotimainen että ulkomainen kysyntä. Näiden kehityksessä on kuitenkin selvä ero. Kasvuvauhti yksityisessä kulutus- ja osin investointikysynnässä vaimenee, mutta viennissä nopeutuu. Viennin kasvumahdollisuuksia tukevat koheneva maailmanlaa-juinen kysyntä ja yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoit-taa hidastuva ostovoimakehitys. Investointien kasvua rajoittaa asuntorakentamisen kasvun hiipuminen, mutta sitä kiihdyttävät isot tuotannolliset investointihankkeet.

Maailmantalouden kasvua ylläpitävät erityisesti kehittyvät taloudet, mutta myös teollisuusmaissa kasvu vahvistuu. Maailmankauppa on kehittynyt myönteisesti viime vuoden lopulta lähtien. Kauppaa ovat kiihdyttäneet erityisesti nousevat taloudet, mutta jatkossa euroalueen myönteisen kehityksen merkitys korostuu. Lähivuosina maailmankauppa kasvaa suurin piirtein yhtä nopeasti kuin maailman kokonais-tuotanto. Maailmankaupan kasvu on kuitenkin selvästi hitaampaa kuin globalisaation kiihkeimpinä ai-koina viime vuosikymmenellä. Yhdysvalloissa myönteinen kehitys taloudessa jatkuu. Keskuspankki jatkaa rahapolitiikan normalisoin-tia, mikä näkyy lyhyiden markkinakorkojen nousuna. Euroopassa talouden kuva on vahvistunut vuoden 2017 aikana. Yritysten ja kuluttajien luottamus on korkealla. Työttömyys on laskenut euroalueella al-haisimmalle tasolleen kahdeksaan vuoteen. Euroalueella talouskasvun pitää kuitenkin vielä lujittua py-syvämmin ennen kuin epätavanomaisesta rahapolitiikasta irtaudutaan. Euroalueen velkakriisi on jäänyt taka-alalle useimpien kriisimaiden irtauduttua talouden sopeutusohjelmista ja Kreikankin päästyä vih-doin kasvu-uralle. Euro on kuluvan vuoden aikana vahvistunut suhteessa muihin päävaluuttoihin hei-jastaen euroalueen myönteistä näkymää. Pidemmällä aikavälillä euro kuitenkin heikennee suhteessa Yhdysvaltain dollariin, koska Yhdysvallat irtautuu kevyestä rahapolitiikasta euroaluetta aiemmin. Vuonna 2017 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,9 prosenttia. Alkuvuonna myönteisen suh-danteen jatkumisesta on tullut uusia merkkejä. Näitä ovat mm. teollisuuden uusien tilausten ja yksityi-sen palvelutuotannon liikevaihdon kasvu sekä kasvukeskusten vahvana jatkuva rakennustoiminta.

Tänä vuonna yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana. Yksityisten in-vestointien painopiste on siirtymässä rakentamisesta teollisuuden tuotannollisiin investointeihin. Vien-nin kasvuedellytykset paranevat, koska maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa ja yritysten kustannuskil-pailukyky kohenee. Ulkomaankauppa kääntyy BKT:n kasvua tukevaksi vuosia jatkuneen negatiivisen jakson jälkeen.

Vuonna 2018 talouskasvu jatkuu edelleen vahvana, vaikka BKT:n kasvu hidastuu 2,1 prosenttiin. Kas-vun hidastuminen johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää tätä vuotta hitaammaksi. Inflaation nopeutuminen heikentää palkansaajien ostovoimaa, vaikka samalla työllisyy-den paraneminen tukeekin sitä.

Bruttokansantuotteen kasvun säilyminen kohtuullisen nopeana parantaa työllisyyttä, mutta työttömien määrä pienenee silti hitaasti. Työttömyysaste alenee 8,1 prosenttiin vuonna 2018. Työllisyystilanteen kohentumisen hidasteena ovat viime vuosina olleet erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopi-vuusongelmat työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välillä. Yhteensopivuusongelmat ovat voimistuneen talouskasvun myötä jonkin verran vähenemässä.

Vuonna 2018 hinnat nousevat kuluvaa vuotta laajemmin eri hyödykeryhmissä, mutta palveluiden hinto-jen nousun vaikutus kokonaisinflaatioon pysyy jatkossakin suurimpana. Maltillisesti nousevan öljyn hinnan, vahvistuvan Yhdysvaltain dollarin sekä tasoltaan matalan mutta nousevan korkotason odote-taan kiihdyttävän inflaatiota.


2

Vuonna 2019 BKT kasvaa 1,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, kun kotitalouksien re-aalitulojen kasvu hidastuu. Yksityisten investointien kasvu jatkuu hyvänä, kun tuotannolliset investoin-nit lisääntyvät mm. metsäteollisuuteen suunniteltujen suurhankkeiden vuoksi. Työllisyys jatkaa ko-henemistaan, mutta hieman aiempaa hitaammin. Kuluttajahintojen nousu tasoittuu 1,5 prosenttiin vuonna 2019.

Kokonaiskuva vuosista 2017–2019 on talouskasvun kannalta aiempia vuosia positiivisempi. Talouden kasvun yleiset edellytykset ja niitä määrittävät rakenteet eivät kuitenkaan ole muuttuneet siinä määrin, että talouden kasvupotentiaali olisi noussut. Vuosina 2020 ja 2021 talous kasvaa arviolta enää keski-määrin alle 1,5 prosenttia vuodessa. Työn tuottavuuden voimakkaaseen nousuun perustuva talous-kasvu pitää työllisyystilanteen kohenemisen maltillisena. Työvoiman tarjonta ei kokonaisuutena rajoita työllisyyden kasvua ennustejaksolla, sillä työttömiä ja piilotyöttömiä on edelleen yli 400 000 henkeä. Tietyissä ammattiryhmissä työvoimapulaa on silti jo havaittavissa.

(Lähde: Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus, syksy 2017, 11–14)

1.2 Kuntatalous

Ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntatalous vahvistui vuonna 2016. Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 3,4 mrd. euroa positiivinen. Vuosikate vahvistui yli 700 milj. euroa edellisvuodesta. Vuosikate riitti kattamaan poistot ja arvonalentumiset. Vuosikate vahvistui erityisesti asukasluvultaan suuremmissa kunnissa. Kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate sen sijaan heikkeni vuonna 2016 lähes 80 milj. euroa. Kuntatalouden vuosikatteen vahvistuminen johtui ensisijaisesti peruskuntien toimintamenojen matalas-ta 0,5 prosentin kasvusta. Toimintakatteen matalaa kasvua selittävät sekä kuntien omat sopeuttamis-toimenpiteet että kilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt. Vaikka kuntatalous kokonaisuutena vahvis-tui vuonna 2016, on kuntien välillä edelleen suuria eroja. Tilikauden tulos on negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa. Vuosien 2015 ja 2016 konsernitilinpäätösten perusteella neljä kuntaa täyttää kuntalain kriisikuntakriteerit. Arviointimenettely koskee Hyrynsalmen kuntaa, Jämijärven kuntaa, Teu-van kuntaa ja Ähtärin kaupunkia. Nämä kaikki kunnat tulevat menettelyyn taseeseen kertyneen alijää-män perusteella (alijäämä viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa/ asukas ja sitä edeltä-neessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa/asukas). Kuntatalouden nettoinvestoinnit olivat vuonna 2016 hieman yli 3,2 mrd. euroa, josta peruskuntien osuus oli noin 2,4 mrd. euroa ja kuntayhtymien osuus noin 820 milj. euroa. Vuoteen 2015 verrattuna investoinnit kasvoivat ainoastaan noin 20 milj. euroa eli 0,7 prosenttia. Investointien varovaista kasvua selittää ennen kaikkea peruskuntien investointien lasku lähes 70 milj. eurolla. Kuntayhtymien inves-toinnit sen sijaan kasvoivat edellisvuoteen verrattuna yli 90 milj. eurolla. Valtaosa kuntayhtymien inves-

Suomen talouden tunnuslukuja Lähde: Tilastokeskus, VM Taloudellinen katsaus, syksy 2017

Muuttuja 2012 2013 2014 2015 2016 2017* 2018* 2019* 2020* 2021*

(%-muutos)

Tuotanto (määrä) -1,5 -1,3 -0,7 0,3 1,9 2,9 2,1 1,8 1,3 1,1

Palkkasumma 3,4 0,5 0,3 1,0 1,5 1,8 2,2 2,1 2,8 3,0

Ansiotaso 3,2 2,1 1,4 1,4 1,1 0,3 1,4 1,6 2,4 2,6

Inflaatio 2,8 1,5 1,0 -0,2 0,4 0,9 1,5 1,5 1,8 2,0

(%-yksikköä)

Työttömyysaste 7,7 8,2 8,7 9,4 8,8 8,6 8,1 7,8 7,5 7,3

Verot/BKT 42,9 43,9 43,9 44,0 44,1 43,2 42,2 41,8

Julkiset menot/BKT 56,3 57,8 58,1 56,9 55,8 54,1 53,1 52,2

Julkinen velka/BKT 53,0 55,8 59,3 63,6 63,1 62,5 61,9 61,1 60,2 59,9

Euribor 3 kk, % 0,6 0,2 0,2 0,0 -0,3 -0,3 -0,2 0,0

10 vuoden korko, % 1,9 1,9 1,4 0,7 0,4 0,5 0,9 1,4

* ennuste


3

tointien määrällisestä kasvusta selittyy sairaanhoitopiirien ja erityshuoltopiirien tekemillä investoinneil-la. Kuntatalouden lainakanta kasvoi vuoden 2015 noin 17,3 mrd. eurosta noin 18,1 mrd. euroon. Kuntien lainakanta jatkoi kasvua edelleen, tosin edeltäviä vuosia hitaammin. Lainakanta kasvoi noin 535 milj. euroa eli 3,8 prosenttia noin 16,09 mrd. euroon eli 2 939 euroon/asukas. Vaikka Manner-Suomen kuntien talous kokonaisuutena vahvistui vuonna 2016, on kuntien välillä edel-leen suuria eroja. Tilikauden tulos oli negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa (94 kuntaa). Myös negatiivisten vuosikatteen kuntien lukumäärä on kääntynyt lievään kasvuun. Vuonna 2016 negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 14, kun vuonna 2015 niitä oli 13 ja vuonna 2014 vain 10. Valtion toimenpiteiden vaikutuksen arvioidaan olevan nettomääräisesti noin 129 milj. euroa kuntatalo-utta heikentävä vuonna 2018. Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vä-hentää kuntien menoja. Näitä ovat muun muassa erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen ja omais- ja perhehoidon kehittäminen. Kuntatalouteen vaikuttavat vuonna 2018 merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset, kuten kuntien työvoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus. Hallitusohjelman kuntatalouteen kohdistuvat sopeutustoimet ovat jäämässä tavoitteesta. Kuntaliitto selvitti kesäkuussa 2017 hallitusohjelman keskeisimpien kuntatalouteen kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksia kunnissa ja kuntayhtymissä. Lisäksi kyselyssä selvitettiin kilpailukykysopimuksen toimeen-panoa ja kuntien omia sopeutustoimia. Saatujen vastausten perusteella näyttää siltä, että säästötavoit-teista toteutuisi vain noin kolmannes. Muun muassa omais- ja perhehoidon kehittämisen ja erikoissai-raanhoidon keskittämisen osalta toimeenpano on toisaalta vielä kesken tai niin alkuvaiheessa, että syntyvien kokonaissäästöjen arviointi ei ole mahdollista. Hallitusohjelmaan kirjattujen säästöjen lisäksi kunnissa on tehty merkittävästi omia talouden sopeutuspäätöksiä liittyen muun muassa palveluverk-koon, henkilöstön määrään ja toimitilojen käyttöön. (Lähde: Valtionvarainministeriö: Kuntatalousohjelma vuodelle 2018, Syksy 2017, 9 - 20) Kuntatalous 2015–2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021, mrd. €

2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Toimintakate -27,56 -27,78 -27,05 -27,48 -28,08 -10,62 -10,90

Verotulot 21,77 22,10 22,52 22,62 23,31 12,52 12,12

Rahoituserät, netto 0,25 0,27 0,26 0,26 0,24 0,31 0,31

Vuosikate 2,70 3,42 4,34 3,97 3,78 4,72 4,12

Poistot -2,66 -2,72 -2,82 -2,92 -3,02 -2,77 -2,87

Satunnaiset erät, netto 0,33 0,38 0,29 0,29 0,29 0,29 0,29

Tilikauden tulos 0,36 1,08 1,81 1,33 1,04 2,24 1,54

Investoinnit, netto -3,25 -3,29 -3,55 -3,60 -3,75 -3,32 -3,43

Lainakanta 17,40 18,10 17,63 17,60 17,89 13,98 13,62

Rahavarat 5,11 5,68 5,68 5,68 5,68 5,74 5,74

Lähde: Tilastokeskus, vuodet 2015-2016 (19.9.2017); VM, vuosien 2017-2021 arviot (4.9.2017)


4

Kuntatalouden lukuja vv. 2013 – 2018

*Vuosina 2014–2015 toimintamenojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä liikelaitosten yhtiöittäminen. Lisäksi vuonna 2015 menojen tasoon vaikuttaa tilastouudis-tus. Ilman näitä toimenpiteitä kasvu olisi ollut vuosina 2014 ja 2015 noin 1 %. **Vuonna 2017 toimintamenojen kasvua hidastaa perustoimeentulotuen maksatuksen ja lasku-tuksen siirto Kelalle sekä kiky-sopimus. Ilman näitä toimenpiteitä kasvu olisi noin +0,5 %. Verotulojen kehitys Kuntien verotuloista keskimäärin 85 % kertyy kunnallisverosta, noin 7 % yhteisöverosta ja noin 8 % kiinteistöverosta.

Kunnille arvioidaan kertyvän verotuloja noin 22,490 mrd. euroa vuonna 2017, mikä on noin 1,8 % edel-lisvuotta enemmän. Vuonna 2017 kunnallisveroja arvioidaan kertyvän 18,830 milj. Vuoden 2017 alussa kunnallisveropro-sentti nousi 47 kunnassa. Kunnallisveroprosentti laski 14 kunnassa, ja vain kerran aiemmin 2000-luvulla on laskijoiden määrä ollut korkeampi. Keskimääräinen tuloveroprosentti oli vuonna 2017 koko maassa 19,91 %, mikä on 0,05 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien yhteisöverojen arvioidaan kasvavan 22,9 % vuonna 2017 (kertymä yhteensä 1,890 milj. eu-roa). Kiinteistöverojen arvioidaan kasvavan 6,0 % vuonna 2017 (kertymä yhteensä 1,770 milj. euroa). Kiin-teistöveroprosenttien rajoja on muokattu useasti viime vuosina, minkä johdosta kiinteistöverotus on ki-ristynyt. Vuoden 2017 alusta lähtien yleisen kiinteistöveroprosentin, vakituisen asuinrakennuksen ja

2013 2014 2015 2016 2017 2018

Vuosikate, €/asukas 380 406 348 494

Vuosikate %:a poistoista 100 107 91 128

Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas 1 290 1 729 1 735 1 693

Negatiivisten vuosikatteiden lukumäärä (kuntien lukumäärä) 28 10 12 12 2 17

Taseessa kertynyttä alijäämää (kuntien lukumäärä) 55 48 39 25 27

Kuntien ja kuntayhtymien toiminta-

menojen kasvu, % 2,4 *0,3 *-4,4 1,4 **-2,5 1,6

Palkkasumma, muutos-% 0,6 -0,5 1 1,5 1,8 2,2

Peruspalvleujen hintaindeksi, muutos 1,8 0,5 0,6 0,8 -2,1 0,6

Lähde: Tilastokeskus, vuodet 2013-2014; VM, vuosien 2015-2018 arviot

KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ KOKO MAA , Milj.€

TILIVUOSI 2015 2016 2017** 2018** 2019** 2020**

Verolaji

Kunnallisvero 18 524 18 891 18 830 18 880 19 450 20 190

Muutos % 1,8 2,0 -0,3 0,3 3,0 3,8

Yhteisövero 1 642 1 538 1 890 1 880 1 940 2 020

Muutos % 12,3 -6,3 22,9 -0,5 3,2 4,1

Kiinteistövero 1 604 1 670 1 770 1 860 1 920 1 960

Muutos % 6,1 4,1 6,0 5,1 3,2 2,1

VEROTULOKSI KIRJATTAVA 21 769 22 098 22 490 22 620 23 310 24 170

Muutos % 2,9 1,5 1,8 0,6 3,1 3,7


5

rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin alarajaa nostettiin. Alarajojen korottaminen pakotti veroprosentin nostoon sellaisissa kunnissa, joissa veroprosentti oli uutta alarajaa matalampi. Hallitus linjasi vuodelle 2018, että yleisen kiinteistöveroprosentin ja muun kuin vakituisen asuinraken-nuksen ala- ja ylärajoja korotetaan. Uudet vaihteluvälit olisivat olleet 1,03 - 2,00 % (vuonna 2017 vaih-teluväli on 0,93 - 1,80 %). Eduskunta päätti, ettei kiinteistöveroprosentteihin esitettyjä alarajoja nosteta. Jos kiinteistöveron korotus olisi toteutunut, alarajaa jo nyt soveltavat kunnat olisi pakotettu veronkoro-tuksiin. Kiinteistöveroprosenttien ylärajojen korotus pidetään kuitenkin edelleen voimassa. Vuodesta 2018 alkaen tuulivoimapuistoja siirretään kiinteistöverotuksessa voimalaitosten kiinteistöve-roprosentin piiriin. Tuulivoimalapuistoja, joiden tuulivoimaloiden yhteisteho ylittää 10 megavolttiampee-ria ja voimalat on liitetty verkkoon yhteisestä liityntäpisteestä, kohdellaan jatkossa voimalaitoksina kiin-teistöverotuksessa.

Meneillään on kiinteistöverotuksen verotusarvojen uudistamishanke. Hankkeen tavoitteena on luoda uusi hintavyöhykekartta maapohjien verotusarvojen määrittämistä varten kiinteistöverotuksessa koko maan kattavasti. Yhtenäisen hinnan alueet perustuvat markkinahintoihin eli toteutuneisiin kiinteistöjen ja kaupunkiseuduilla osin myös asuntojen kauppahintatietoihin.

Tavoitteena on, että kiinteistöille voidaan laskea maapohjan verotusarvo uutta hintavyöhykekarttaa hyödyntämällä siten, että jokaiselle kiinteistölle saadaan yksilöivällä kiinteistötunnuksella sijaintia vas-taava arvo vuoden 2020 kiinteistöverotukseen. Hankkeen seurauksena syntyvää maapohjien hinta-karttaa päivitetään uudistuksen jälkeisinä vuosina myöhemmin valittavalla menetelmällä. Uudistuksen tavoitteena on lisätä kiinteistöverotuksen oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Rakennusten arvostamisjärjestelmän uudistamisesta on tarkoitus perustaa myöhemmin erillinen hanke siten, että senkin tulokset olisivat käytössä vuoden 2020 kiinteistöverotuksesta lähtien.

(Lähteet: Leena Savolainen, Veronmaksajat: Kuntien verot 2017 – missä maksat eniten? 1/2017; Kun-taliitto: Verotuloennuste 18.10.2017) Valtionosuudet

Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalve-lut asuinpaikastaan riippumatta. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Rakenteellisesti Suomen valtionosuusjärjestelmä koostuu kustannus- ja tarve-erojen tasauksesta ja tu-lopohjan tasauksesta. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikära-kenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tu-lopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Suomen järjestelmässä merkittävämpi rooli on kustannuserojen tasauksella, jonka kautta valtion raha ohjataan järjestelmään. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus puolestaan on kuntien välinen. Järjestelmää täydentää tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille myönnettävä harkin-nanvarainen valtionosuuden korotus.

Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: kunnan peruspalvelujen val-tionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta.

Valtionosuusrahoitus on yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestä-miseen, vaan rahoituksen saaja päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä.

Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta. Järjestelmää yksinkertaistettiin, määräytymisperusteita uusittiin ja vähennettiin sekä laskennallisuutta lisättiin. Valtionosuuden määräy-tymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteerejä muutettiin olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyi nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perus-


6

teen olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksi-korotus). Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,23 vuonna 2017. Se aleni 0,38 prosenttiyksikköä edellisvuoteen nähden. Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa koko valtakunnan tasolla. Yhden kunnan valtionosuus saadaan, kun kunnan las-kennallisesta perusteesta/kustannuksesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus, joka on yhtä suuri (€/asukas) kaikissa kunnissa. Valtionosuuksien lisäksi valtio myöntää kunnille ja kuntayhtymille myös valtionavustuksia. Valtio esimerkiksi osallistuu toimeentulotuen kustannuksiin ja myöntää avustuksia erilaisiin hankkeisiin. Pelkkä valtionosuuksien määrä ei siis kerro koko kuvaa valtionapujen koosta.

Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat vuonna 2018 noin 10,587 mrd. euroa, ja ne lisääntyvät edel-lisestä vuodesta noin 0,1 prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuus on noin 8,543 mrd. euroa, joka on noin 35 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuuden vähenemiseen vaikuttavat eniten kil-pailukykysopimuksen perusteella tehtävät vähennykset sekä ja valtion ja kuntien välinen kustannus-tenjaon tarkistus. Hallitusohjelman mukainen kuntien tehtävien vähentämisen arvioidaan alentavan kuntien menoja lähes 182 milj. euroa. Suurin yksittäinen toimenpide on erikoissairaanhoidon alueelli-nen keskittäminen. Kuntien tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät valtionosuutta noin 46 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä vuodelle 2018 in-deksikorotusta. Valtionosuutta lisäävät eniten vuoden 2017 tasoon verrattuna kuntien verotulojen vähenemisen kom-pensaatio, asukasluvun sekä laskentatekijöiden muutos sekä varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaatio. Hallitusohjelman mukaisina tehtävien lisäyksenä on otettu huomioon oppilas- ja opiske-lijahuollon kehittäminen sekä perhehoidon kehittäminen. Valtionosuusprosentti vuodelle 2018 on 25,34, ja siinä on lisäystä vuoden 2017 tasoon 0,11 prosent-tiyksikköä. (Lähteet: Kuntaliitto: Kuntien valtionavut ja valtionosuusjärjestelmä; Valtionvarainministeriö: Kuntatalo-usohjelma vuodelle 2018, Syksy 2017, 23–24.) Maakunta- ja soteuudistus Maakunta- ja soteuudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuol-lon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Suurin muutos on jako kolmeen hallinnon tasoon. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Itsehallinnolliset maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Jatkossa 18 maakuntaa järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille siirtyy myös muita tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja


7

muista kuntayhtymistä sekä kunnista. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveyden-huollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kuntien tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 maakunnalle. Hallituksen linjausten mukaisesti kunnilla ei ole jatkossa merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveyden-huollon rahoituksesta, vaan rahoitusvastuu siirtyy valtiolle. Sen myötä uudistetaan verotusta ja kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Koko kuntatalouden tasolla kuntien tuloja on tarkoitus alentaa saman verran kuin kunnilta siirtyy tehtäviä. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan tä-män hetken arvion mukaan 12,3 prosenttiyksiköllä. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä yli puolet – vuoden 2018 tasolla arvion mukaan noin 17,4 miljar-dia euroa – kuntien käyttötalouden kustannuksista siirtyisi maakuntiin, kun kuntien lakisääteiset tehtä-vät vähenevät merkittävästi. Kun valtio ottaa vastuun maakuntien rahoittamisesta, kokonaisveroasteen nousun estämiseksi siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaava määrä kuntatalouden tuloja siirretään maakuntien rahoitukseen. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä maakuntien rahoituk-seen siirtyvä määrä olisi noin 5,8 miljardia euroa. Tämän lisäksi kunnilta maakuntiin siirtyisi 11,1 mil-jardia euroa kunnallisveroa sekä osa kuntien yhteisöveron tuotosta (0,5 miljardia euroa). Valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa lähtökohtana on kuntien rahoituksen turvaaminen jäljelle jää-viin tehtäviin sekä valtionosuusjärjestelmän määräytymistekijöiden merkityksen säilyttäminen. Järjes-telmän peruskriteerit reagoisivat jatkossakin kunnan tarpeissa ja olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin. Myös verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen peruslogiikka säilyisi, joskin siihen esitettäi-siin tasauslisä- ja tasausvähennysprosentteja koskevia muutoksia. Suurten kuntakohtaisten muutosten minimoimiseksi edellä kuvattuun uuteen järjestelmään siirryttäisiin lähtökohtaisesti määräaikaisen, vaikkakin osin pysyväksi jäävän siirtymätasauksen kautta. Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulovuonna kunnan talouden tasapainotilan muutos rajattaisiin nollaan eli tasapaino (tasapainotilalla tarkoitetaan vuosikatetta poistojen jälkeen) pysyisi uudistusta edeltävällä tasolla. Siirtymätasauksen määrä alenisi vuosittain siten, että muutos rajattaisiin +/- 25 euroon/asukas per vuosi. Viidentenä vuonna eli vuonna 2023 muutos olisi enintään +/- 100 euroa/asukas, joka jää toistaiseksi pysyvänä voimaan. Näin uudistuksesta aiheutuva kunnan tasapainotilan muutos olisi pysy-västi enintään +/- 100 euroa/asukas, mikä ei ylitä yhdenkään kunnan yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa vastaavaa määrää. Sote- ja maakuntauudistukseen sisältyy useita kuntataloutta vakauttavia tekijöitä, jotka osaltaan hel-pottavat kuntien talouden tasapainotusta ja muutosten ennakointia. Vaikka tuloveroprosentteja alenne-taan, kuntien veroprosentin tuotto ei muutu uudistuksen myötä, vaan päinvastoin jopa hieman vahvis-tuu.

Kuntien taloudesta poistuisi myös varsin vaikeasti ennakoitavat erikoissairaanhoidon kustannukset, mikä helpottaa talousarvion laadintaa ja taloudenhoitoa talousarviovuoden aikana. Samalla poistuisi myös suuri osa sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvista investointitarpeista. Näiden lisäksi kuntata-loutta vakauttaisi suhdannevaihteluille alttiin kuntien yhteisöveron osittainen siirtäminen maakuntien rahoitukseen. Kuntien yhteisövero-osuuden alentaminen vähentää samalla myös tarvetta alentaa kun-tien tuloveroprosentteja.


8

Lähde: www. alueuudistus.fi Kasvupalvelu-uudistus Maakuntauudistuksen yhteydessä on valmistelussa laaja kasvupalvelu-uudistus, jonka puitteissa ny-kyiset TE- ja yrityspalvelut on tarkoitus koota julkiseksi kasvupalveluksi, avata tuotantoa kilpailulle ja uudistaa myös aluekehittämistä koskeva sääntely. Kasvupalvelulla olisi tarkoitus edistää uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uusiutumista ja kansain-välistymistä sekä vastata työmarkkinoiden muutoksiin. Kasvupalvelua tarjottaisiin alueellisesti ja valta-kunnallisesti, yritys- ja henkilöasiakkaille. Maakuntien vastuulla olisi huolehtia kasvupalveluiden yh-teensovittamisesta. Tämä tarkoittaisi myös toiminnan yhteensovittamista kunnan, valtion ja maakun-nan muiden palveluiden tuottajien kanssa siten, ettei synny tarpeetonta päällekkäisyyttä. Järjestäjä ja tuottaja tulisi eriyttää tilaaja-tuottajamallin mukaisesti, jossa järjestäjä olisi aina maakunta. Tuottajana voisi toimia yhtiö, yhteisö, säätiö tai yksityinen elinkeinonharjoittaja. Kunnat voisivat olla palvelujen tuottajia julkisomisteisten yritysten kautta (ei hankintalain mukaista sidosyksikköasemaa). Mahdol-lisessa markkinapuutetilanteessa maakunta voisi sopia tuottamisesta myös kunnan sidosyksikön kanssa. Valtion ja maakuntien välillä käytäisiin jatkossa vuosittain keskustelut aluekehittämisen tavoitteista ja toimeenpanosta. Keskustelut perustuisivat valtioneuvoston aluekehittämispäätökseen ja aluekehityk-sen ajankohtaiseen tilannekuvaan. Keskustelujen tarkoituksena olisi luoda valtion ja maakuntien yhtei-nen näkemys aluekehittämisen tavoitteista ja toimintaedellytyksistä. Keskustelujen on tarkoitus tukea maakuntalain 13 §:ssä tarkoitettua neuvottelua sekä edistää ministeriöiden ja maakuntien välistä yh-teistyöstä. (Lähde: Valtionvarainministeriö: Kuntatalousohjelma vuodelle 2018, Syksy 2017, 48 – 49.)


9

1.3 Kainuun maakunta Maakunnan alueellinen kehitys

Väestö Kainuun väkiluku

Kainuun väkiluku kasvoi sotien jälkeen aina 1960-luvun puoliväliin asti ja oli suurimmillaan 1960-luvun alussa, yli 100 000 henkeä. Väestömäärä on vähentynyt 1960-luvun puolivälin jälkeen kaikissa Kai-nuun kunnissa, paitsi Kajaanissa, jossa väestö alkoi vähentyä vasta 1990-luvulla. Väestön vähenemi-nen on keskittynyt ennen kaikkea Kehys-Kainuun kuntiin, joissa vuosina 1992–2012 väkiluku väheni 30 %. Kainuussa asui vuoden 2016 lopussa 74 803 henkilöä. Tilastokeskuksen trendiennusteen (30.10.2015) mukaan Kainuun väestön väheneminen jatkuu ja väkiluku olisi 70 675 asukasta vuonna 2025. Työvoima ja työllisyys Kainuun työvoima

Kainuun maakunnan hallinto ja yhteistoiminta 2013 alkaen Kainuun maakuntahallinto päättyi 31.12.2012. Kainuun kuntia koskee vuodesta 2013 alkaen normaali lainsäädäntö ja kuntarakenneuudistuksen säännökset. Kainuun kunnat päättivät, että yhteistoimintaa jatketaan seuraavasti: 1. Maakunnan liiton tehtäviä varten perustettiin Kainuun liitto -kuntayhtymä Jäsenkuntien maksuosuus määräytyy edellisen vuoden joulukuun lopun tilastokeskuksen virallisen asukasluvun mukaisessa suhteessa. 2. Sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä varten perustettiin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

kuntayhtymä Puolangan kunta on osajäsenenä sairaanhoitopiirissä, kehitysvammaisten erityishuoltopiirissä ja ym-päristöterveydenhuollossa. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät soten osalta ns. verotulorahoituksen (valtionosuudet ja vero-tulot) pohjalta. Kuntien STM:n valtionosuus pois lukien päivähoidon valtionosuus kohdistetaan suoraan päältä kuntakohtaiseen verorahoitusosuuteen. STM:n valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kunti-en maksuosuudet kuntayhtymälle määritellään puoliksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta (50 %/50 %).

Vuosi 1960 2012 2013 2014 2015 2016 2017* 2018*

Henkilöä 106 880 80 685 79 975 79 258 78 388 74 803 74 197 73 666

*Tilastokeskus 30.10.2015

Vaala siirtyi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan vuoden 2016 alusta.

31.8.2013 31.8.2014 31.8.2015 31.8.2016 31.8.2017

Työvoima (hlöä) 35 732 35 415 35 299 33 822 33 192

Työttömät (hlöä) 5 217 5 631 5 542 4 730 3 919

% 14,6 15,9 15,7 14,0 11,8

Koko maan tyött.aste, % 11,1 12,2 13,2 13,0 11,0

Lähde: Kainuun ELY-keskus: Työllisyyskatsaus Elokuu 2017


10

3. Toisen asteen koulutus Lukiotoiminta palautui peruskunnille takaisin. Ammatillinen koulutus hankittiin Kajaanin kaupungin yllä-pitämältä toisen asteen koulutusliikelaitokselta yhteistyösopimuksen mukaisesti. Nuorisoasteen amma-tillinen koulutus päättyi Suomussalmella 30.5.2015. 4. Hallinnon tukipalvelut Hallinnon tukipalveluiden (palkka-, talous- ja tietohallinto) hoidetaan sote-kuntayhtymässä yhteistoimin-tamallin pohjalta. Kuntien maksuosuudet määräytyvät suoriteperusteilla.

2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

2.1 Kunnan perusinformaatio Kunnan alue ja sijainti

Kunnan kokonaispinta-ala on 5 858 km2 (asukastiheys 1,54 as/km

2), josta maapinta-alaa 5 271 km

2.

Suurin pituus luoteesta kaakkoon on 120 km ja leveys koillisesta lounaaseen 80 km. Kunnan alueen halki kulkee valtatie numero 5, E73. Lähin reittiliikenteen lentokenttä on Kajaanissa, 115 km:n etäisyy-dellä kuntakeskuksesta.

Hallinnollinen asema

Suomussalmen kunta kuuluu seuraaviin hallinnollisiin yksiköihin:

Aluehallintovirasto: Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Maakunta: Kainuu Hiippakunta: Kuopio (Kajaanin rovastikunta, Suomussalmen seurakunta) Poliisilaitos: Oulun poliisilaitos (Suomussalmen poliisiasema) Maistraatti: Pohjois-Suomen maistraatin Kajaanin yksikkö Hallinto-oikeus: Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Käräjäoikeus: Kainuun käräjäoikeus (istuntopaikka Suomussalmella) Hovioikeus: Rovaniemen hovioikeus Oikeusaputoimisto: Pohjois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri (Kainuun edunvalvontatoimisto) Syyttäjänvirasto: Oulun syyttäjänvirasto (Kajaanin palvelutoimisto) Ulosottovirasto: Kainuun ulosottovirasto (Kajaanin toimipaikka) Vakuutuspiiri (Kela): Pohjoinen vakuutuspiiri (palvelupiste Suomussalmella) Puolustusvoimien alueellinen hallintoviranomainen: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Kainuun ELY-keskus Työ- ja elinkeinotoimisto: Kainuun TE-toimisto (Suomussalmen toimipaikka)

Väestö ja työvoima

Kunnan väkiluvun kehitys ja Tilastokeskuksen ennuste vuoteen 2040

VÄESTÖ 31.12.2016 VÄESTÖENNUSTE 2020-2040

Tilastokeskus 2.11.2017 Tilastokeskus 3.11.2017

Kunta Asukasluku (henk.)

Asukasluvun vuosimuutos (%)

Väestöennuste 2020 (henk.)



Kuhmo 8 806 -3,27 8 149 7 601 6 396

Sotkamo 10 523 -1,27 10 436 10 376 10 097

Suomussalmi 8 336 -1,77 7 538 6 974 5 835

Koko maa 5 487 308 1,1 5 595 213 5 690 988 5 861 491

Kainuu 78 388* -0,90 75 527 73 340 68 369


11

Suomussalmen väestö 31.12:

Väestö ikäryhmittäin

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestö vähenee noin 2 %:n vuosivauhdilla. Vuonna 2017 väkiluku on syyskuun loppuun mennessä vähentynyt 126 henkeä eli 1,54 %, edellisenä vuonna vastaavana aikana 122 henkeä eli 1,46 %. Väestörakenteen kehityssuunta on edelleen vinoutumassa. Lasten ja työikäisten määrä laskee koko väestön määrää nopeammin. 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa noin prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2016 lo-pussa yli 65-vuotiaiden osuus oli 31,9 % (koko maassa keskimäärin 19,6 %). Vanhempien ikäryhmien osuus nousee edelleen, vuoden 2016 lopussa yli 75-vuotiaiden osuus oli 14,9 %.

2005 2011 2012 2013 2014 2015 2016 *2017 *2018 *2019 *2020

10 071 8 943 8 813 8 661 8 486 8 336 8 187 8 025 7 851 7 710 7 608

* oma ennuste

Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017* 2018* 2019* 2020*

% osuus

0 – 6 v. 397 384 392 371 378 378 343 335 323 306

% 4,4 % 4,4 % 4,5 % 4,4 % 4,5 % 4,6 % 4,3 % 4,3 % 4,2 % 4,1 %

7 – 64 v. 6 201 6 013 5 803 5 577 5 359 5 198 4 945 4 754 4 575 4 427

% 69,3 % 68,2 % 67,0 % 65,7 % 64,3 % 63,5 % 62,1 % 60,9 % 59,7 % 58,7 %

65 – 74 v. 1 174 1 237 1 276 1 316 1 391 1 394 1 476 1 539 1 580 1 587

% 13,1 % 14,0 % 14,7 % 15,5 % 16,7 % 17,0 % 18,5 % 19,7 % 20,6 % 21,1 %

75 – 84 v. 868 861 856 878 837 844 822 810 822 835

% 9,7 % 9,8 % 9,9 % 10,3 % 10,0 % 10,3 % 10,3 % 10,4 % 10,7 % 11,1 %

Yli 85 V. - 303 318 334 344 371 373 371 371 369 383

% 3,4 % 3,6 % 3,9 % 4,1 % 4,5 % 4,6 % 4,7 % 4,8 % 4,8 % 5,1 %

Yhteensä 8 943 8 813 8 661 8 486 8 336 8 187 7 957 7 809 7 669 7 538

muutos/as. -213 -130 -152 -175 -150 -149 -230 -148 -140 -271

%-muutos -2,3 -1,5 -1,7 -2,0 -1,8 -1,8 -2,8 -1,9 -1,8 -1,7

Lähde: Tilastokeskus 1.11.2017

*ennuste

Syntyneet

vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017*

54 47 52 65 53 51 38 32

*ennuste


12

Väestöllinen huoltosuhde

Väestöllinen huoltosuhde kuvaa, paljonko on lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohden. Väestöllinen (demo-grafinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-65–vuotiaiden mää-rään. Asukasluku, työvoima ja työllisyys

Työvoima: kaikki 15–74 -vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä Työllinen: kaikki 18–74 -vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työt-

tömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua Työtön: vuoden viimeisenä päivänä työttömänä olleet 15–74 -vuotiaat

Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: Tilastokeskus 2.3.2017

Suomussalmi 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Koko väestö 10248 10071 9848 9632 9435 9332 9156 8943 8813 8661 8486 8336 8184

Työvoima 4376 4242 4203 4027 3968 3861 3833 3714 3653 3588 3576 3403 3576

Työlliset 3246 3163 3307 3289 3254 3087 3138 3114 3006 2709 2714 2596 2897

Työttömät 1130 1079 896 738 714 774 695 600 647 879 862 807 679

Työttömyys-% 22,2 22,1 18,9 15,2 18,3 20,0 15,6 16,2 14,3 17,0 18,8 19,7 17,7

5872 5829 5645 5605 5467 5471 5323 5229 5160 5073 4910 4933 4608Työvoiman

ulkopuolella


13

Elinkeinorakenne

Työllinen työvoima

Yritystoimipaikat kunnassa 2014 2015

Suomussalmi 553 477

Suomussalmi

Työllinen työvoima (Kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä)


31.12.2014 31.12.2015

lkm % lkm %

Maa- ja metsätalous 297 10,9 284 10,9

Jalostus 447 16,5 416 16,0

Palvelut 1 929 71,1 1 859 71,6

Tuntematon 41 1,5 37 1,4

Yhteensä 2 714 100,0 2 596 100,0

Suomussalmi

Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä)


31.12.2015

Suomussalmi Kainuu Koko maa

%

lkm % lkm % lkm %

Alkutuotanto 272 11,4 1 721 6,4 71 867 3,2

Jalostus 510 21,4 4 611 17,3 462 926 20,5

Palvelut 1 563 65,6 20 076 75,2 1 694 648 75,1

Tuntematon 37 1,6 305 1,1 27 018 1,2

Yhteensä 2 382 100,0 26 713 100,0 2 256 459 100


14

2.2 Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio

Suomussalmen kunnan visio vuonna 2025 Suomussalmi on Erä-Kainuun elinvoimainen keskus ja hyvinvoiva yhteisö, joka on: kansainvälisesti tunnettu luonto-, liikunta- ja erämatkailukohde ja Pohjoismaiden kiinnostavin sotahistoriallinen matkailukohde sekä yrittävien ihmisten asuinpaikka. Kunnan toiminta-ajatus Suomussalmen kunta on rohkeasti toimiva yhteisö, joka järjestää ja tuottaa kuntalaisten tarvitsemat laadukkaat hyvinvointipalvelut Suomussalmen kunta kehittää aktiivisesti, laajassa yhteistyössä yritysten ja sidosryhmien kanssa omiin vahvuuksiinsa perustuvaa elinvoimaa. Kunnan yhteiset arvot Rohkeus, joka merkitsee meille Raatteen tien perintöä. Se on edelläkävijyyttä, aloitteellisuutta, rohkeutta toimia omista lähtökohdista käsin sitkeästi ja päämäärätietoisesti yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisöllisyys, joka merkitsee Suomussalmen 100 vuotta sitten pidetyn kansalaiskokouksen sanomaa, intoa ja kykyä saada yhteisönä ajatuksemme kuuluville, avoimesti keskustellen, toisiamme kunnioittaen ja yhdessä päättäen. Luonto ja ympäristö, Me vaalimme Hossan hengessä ympäröivän luontomme ja ympäristön monimuotoisuutta. Kulttuuri ja sivistys, jossa yhteisen tarinamme punainen viiva on omaleimainen ja elävä kulttuurimme, joka johdattaa histo-riasta tulevaisuuteen ja on läsnä arjessamme.


15

2.2.1 Yhteiset tavoitteet

Suomussalmi on rohkea edelläkävijä

− Rohkeus tarkoittaa ennakkoluulotonta ja aktiivista kehittämistä, jota toteutetaan yhteistyössä yritysten ja maakunnallisten yhteistyökumppaneiden kanssa kansainvälisesti toimien.

− Suomussalmi uudistaa matkailu- ja muita palveluita uutta teknologiaa hyödyntäen ja etsii uusia

toimintamalleja ja ratkaisuja hyödyntämällä digitaalisuutta. Toteutamme kestävää taloudenpitoa tarkoituksenmukaisesti investoiden

− Tasapainoinen talous perustuu kunnan elinvoimaan ja hyvinvointiin, jota tarkastellaan pitkällä aikavälillä.

Suomussalmella arki sujuu turvallisesti ja mutkattomasti

− Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja turvallisuutta tarjoamalla laadukkaat ja asiakasläh-töiset hyvinvointi- ja ympäristöpalvelut digitaalisuutta hyödyntäen.

− Rakennettua ympäristöä ja väyliä kehitetään siten, että edistetään kunnan: o saavutettavuutta o esteettömyyttä ja ympäristön esteettisyyttä o kuntalaisten toimintakykyä ja turvallisuutta.

Ketään ei jätetä

− Kunta on yhteisö, jossa kaikki toimijat ovat tärkeitä. Kunta tarjoaa asukkailleen, yrittäjille ja ke-säasukkaille tarpeen mukaiset palvelut ja mahdollisuuden osallistua kunnan päätöksentekoon ja suunnitteluun.

− Asukkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen on kunnan ja kunnassa toimivien yhdistysten ja jär-jestöjen yhteinen tehtävä.

Suomussalmella on vahva identiteetti ja elävä omaleimainen kulttuuri. Elämme luonnon rytmis-sä.

− Vaalimme puhdasta luontoa, sivistystä ja elävää kulttuuriamme, elämme luonnon rytmissä ja olemme osa sitä.

− Vilkas tapahtuma- ja kulttuuritarjonta on osa suomussalmelaisuutta.

ORGANISAATION YHTEISET KEHITTÄMISPERIAATTEET (PAINOPISTEET) Kunnan johtamista ja toimintaa uudistetaan digitaalisuutta hyödyntämällä.

− Parannamme jatkuvasti henkilöstön osaamista strategian tavoitteita ennakoiden. Tuemme

henkilöstön hyvinvointia, motivaatiota ja muutoksenhallintaa.

− Tuemme uusistumista viestinnällä ja koulutuksella.


16

2.2.2 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 § velvoittaa kunnat seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kunnan on seurattava myös palveluissaan toteutettuja toi-menpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Valtuustokausittain valmistellaan laaja hyvin-vointikertomus. Vuosittain valtuustolle raportoidaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteute-tuista toimenpiteistä. Hyvinvointikertomus laaditaan kunnassa eri vastuualueiden yhteistyönä. Työvälineenä käytetään Kuntaliiton Sähköistä hyvinvointikertomusta. Hyvinvointikertomuksen valmistelu on osa kunnan strategiatyötä sekä ta-louden ja toiminnan suunnittelua. Valtuusto hyväksyy Suomussalmen hyvinvointikertomuksen. Valtuustokau-sittain laadittava laaja hyvinvointikertomus perustuu kunnan strategiaan ja hyvinvointia mittaaviin tilastotie-toihin. Hyvinvointikertomus 2017 sisältää kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveydentilan tarkastelun vuosilta 2011–2016. Vertailualueita ovat Sotkamo, Kuhmo, Pudasjärvi, Nivala, Pedersören kunta, Kainuu ja koko maa. Valtuustokauden hyvinvointisuunnitelmaa 2017–2021 tarkennetaan tarvittaessa vuosittaisen raportoinnin yhteydessä.

NYKYTILAN ARVIOINTI

Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima

Indikaattori Suomussalmi

Sotkamo Kuhmo Pudas-järvi

Nivala Peder-söre

Kainuu Koko maa Arvo Muutos

Väestö 31.12. (2016) 8187 10471 8647 8187 10889 11067 74803 5503297

Huoltosuhde, demografinen (2016)

75,9 67,5 79 79,8 78,1 69,7 66,7 59,1

Väestöennuste 2030 (2015) 6541 10294 7120 7090 10598 11758 68935 5769032

Kuntien välinen nettomuutto / 1000 asukasta (2016)

-7,4 -3,2 -9,3 -13,9 -3,8 -10,8 -6,5 -

Muu kuin suomi, ruotsi tai saa-me äidinkielenä / 1000 asukasta (2016)

23 24,3 19,5 19,4 7,7 22,4 26,9 64,3

Lapsiperheet, % perheistä (2016)

27,3 35,2 27,8 30,9 43,6 44,4 33,2 38,6

Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2016)

21,1 16,2 18,3 17,2 16,5 6,5 19,7 21,6

Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2016)

43,3 39,5 45,2 42,4 36,5 22,2 43,7 42,6

Työlliset, % väestöstä (2015) 31,1

38,9 32,2 30,2 34,9 45,5 36 41,1

Koulutustasomittain (2015) 262 321 270 249 296 316 314 358


17

Edellisen valtuustokauden aikana Suomussalmen väkiluku pieneni yli 600 asukkaalla. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomussalmella on vuonna 2030 enää 6541 asukasta. Se on noin viidenneksen nykyistä vähemmän ja melkein puolet koko Kainuun ennustetusta väestökadosta. Tilastokeskuksessa laadi-taan kunnittaisia väestöennusteita kolmen vuoden välein. Tuorein ennuste on laadittu lokakuussa 2015. Ker-toimet on laskettu viime vuosien väestökehityksen perusteella. Väestön väheneminen on merkittävin Suo-mussalmen elinvoimaisuutta heikentävä tekijä. Kunnan nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Suomussalmella nettomuutto on negatiivistä ja vuosivaihteluissa liikutaan -10 prosentin molemmin puolin. Demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15–64-vuotiasta työikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Suomussalmen huoltosuhde 75,9 on noussut koko tarkastelujakson ajan, samoin kuin kaikilla vertailualueilla. Suomussalmen luku ei ole vertailujoukon huonoin, mutta yli keskiarvojen. Kainuun kunnissa huoltosuhdetta nostaa 65 vuotta täyttäneet. Työllisten määrä laski viime valtuustokauden aikana kolme prosenttiyksikköä 31,1 prosenttiin. Se on noin viisi prosenttiyksikköä alle Kainuun keskiarvon. Suomussalmen työllisyysaste on vertailujoukon toiseksi huo-noin Pudasjärven jälkeen. Koulutustasomittain kuvaa väestön koulutustasoa, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Koulutustaso nousee tasaisesti kaikissa vertailukohteissa tarkastelujaksolla. Suomussalmen lukema 262 on joukon toisek-si huonoin, vain Pudasjärvi jää sen alle. Valtakunnallinen keskiarvo on 358. Sen perusteella suomalaiset kouluttautuvat keskimäärin noin 3,5 vuotta peruskoulun jälkeen. Se on vuosi enemmän kuin suomussalme-laisten kohdalla. Lapsiperheitä Suomussalmella on prosentuaalisesti perheistä vähemmän kuin vertailualueilla. Vain Kuhmos-sa lapsiperheiden määrä on samansuuntainen kuin Suomussalmella. Noin joka viides lapsiperhe on yksin-huoltajaperhe Suomussalmella. Se on vertailukunnista eniten mutta Kainuun keskiarvoa. Koko maassa luku on vielä suurempi.

Kaikki ikäryhmät



Nivala Peder-söre


Äänestysaktiivisuus kuntavaa-leissa, % (2017)

53,8 55,6 56,1 55,9 58,2 76,6 52,5 58,9

Kelan sairastavuusindeksi, ikä-vakioitu (2016)

125,3 116,7 122,2 140,6 118,5 83,4 - -

Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet ri-kokset /1000 asukasta (2016)

3,9 10,2 6,1 4 6,2 2,4 7,4 6,6

Gini-kerroin, käytettävissä ole-vat tulot (2015)

21,7 23 22,6 22,3 21,6 21,2 23,1 27,3

Kunnan yleinen pienituloisuusas-te (2015)

16,2 12,6 16,5 18,8 15,7 7,2 14,7 12,7

Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2015)

73 45 47 70 36 27 57 74

Kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuutta kuvataan TEAviisarilla, jonka piste-määrä ilmaistaan asteikolla 0–100. Pistemäärä on terveydenedistämisaktiivisuuden ulottuvuuksia kuvaavien pistemäärien keskiarvo. Ulottuvuuskohtaiset pistemäärät on saatu pisteyttämällä kuntajohdon toimintaa ku-vaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa oletettuun hyvään käytäntöön. Pistemäärä kuvaa, miten hyvin terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että toiminta on kaikilta osin oletetun hyvän käytännön ja hyvän laadun mukaista. Tiedot kerätään kuntatoimijoilta kyselyllä kahden vuo-den välein. Suomussalmen terveydenedistämisen aktiivisuus strategisessa johtamisessa saa hyvät pisteet. Vuonna 2015 TEAviisari osoittaa lukua 73, joka on vertailukunnista selvästi paras ja valtakunnallista keskita-soa. Terveydenedistämisen aktiivisuutta seurataan myös muilla hallinnonaloilla. Suomussalmella tehty työ kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on tehty näkyväksi ja se saa niin alueellista kuin myös kansainvälistä tunnustusta, mistä esimerkkinä European Town of Sport 2018 -tunnustus.


18

Osallisuutta kuvaava indikaattori on äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa. Edellisiin vaaleihin noussut äänes-tysprosentti laski Kainuussa kevään 2017 kuntavaaleissa. Kainuun tulosta heikentää etenkin Kajaanin alle 50:n jäänyt äänestysprosentti, mutta Suomussalmellakin äänestysaktiivisuus laski. Vertailukunnista aktiivi-simmat äänestäjät ovat Pedersöressä, jossa kolme neljästä äänioikeutetusta käy äänestämässä. Sähköisen hyvinvointikertomuksen mittaristo ei seuraa äänestysaktiivisuutta valtiollisissa vaaleissa. Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvatta-viin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Vertailukunnista Pedersören 83,4 jää alle sadan eli siellä ollaan valtakunnallista keskiarvoa terveempiä. Suomussalmen indeksi valtuustokauden alussa oli 130 ja vuonna 2016 se oli 125,3. Pudasjärven luku on vielä suurempi, 140,6 vuonna 2016, mutta muut vertailukun-nat ovat näiden alapuolella arvojen vaihdellessa välillä 116–122. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten lukumäärä nousi Suomussalmella vuosina 2009–2012. Valtuustokaudella 2013–2017 lukema on ollut kuitenkin laskusuuntainen ja osoittaa, että kuntalaisten turvallisuus on parantunut. Lukema on vertailualueen toiseksi pienin ja alle keskiarvojen. Kainuussa on laadittu alueellinen turvallisuussuunnitelma. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät työskentelevät myös turvallisuuden edistämiseksi. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Suomussalmella tuloerot eivät ole niin suuria kuin Suomessa keskimäärin. Gini-kertoimessa tapahtunut muutos ylöspäin kuvastaa tuloero-jen kasvua. Suomussalmen kerroin jatkoi maltillista laskuaan. Kunnan yleinen pienituloisuusaste oli 16,2 prosenttia vuonna 2015. Se on hieman yli Kainuun keskiarvon ja noin kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan keskiarvo. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet



Nivala Peder-söre


Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2017)

9,3 7,4 4,9 4,1 5,9 13,6 9,7 8,5

Kokee terveydentilansa keskinker-taiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2017)

15,2 14,6 22,8 9,5 16,9 23,1 17,7 18,8

Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2016)

28,9 33,4 29,7 44,9 38,2 30 29,2 29,8

Lasten pienituloisuusaste (2015) 12,9 11,3 11,2 22,8 18,8 8,1 12,5 11,8

Kasvatus- ja perheneuvonnan

asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (2015)

146 64 105 356 91 5 80 73

Iso osa lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin tilaa kuvaavista indikaattoritiedois-ta saadaan kouluterveyskyselystä, joka tehdään 8. ja 9. luokan oppilaille. Vuonna 2015 sähköisen kyselyn toteutus epäonnistui, mutta vuoden 2017 tiedot ovat avoimesti kaikkien saatavilla. Valtuustokauden alun huolestuttavasta tilanteesta ollaan päästy parempiin tuloksiin Suomussalmen osalta. Elämänlaatua kuvaava indikaattori oli silti heikompi kuin vertailukunnissa. Vuonna 2013 kouluterveyskyselyssä 11,6 % vastasi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Vuonna 2017 tilanne oli parantunut. Muutos parempaan tapahtui myös terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huo-noksi kokeneiden oppilaiden määrässä. Vuonna 2013 näin arvioi 26,3 prosenttia eli joka neljäs yläkoululai-nen, ja Suomussalmen lukema oli vertailujoukon korkein. Tuoreessa kyselyssä enää 15,2 % kokee tervey-dentilaansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Kainuun ja koko maan keskiarvot ovat hieman korkeampia.


19

Nuoret ja nuoret aikuiset



Nivala Peder-söre


Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2017)

17,9 - - - 11,2 - 11,8 7,2

Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2017)

17,8 - - - 15,9 - 20,6 19,7

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiri-öiden vuoksi työkyvyttömyys-eläkettä saavat 16–24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2016)

3 1,4 2,2 1,8 1,4 0,7 1,5 1

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2015)

7,8 5,2 9,9 9,1 7,6 5,7 8 8,3

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18–24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2015)

3,3 2,4 5,8 3 2,5 - 3,5 3,6

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16–24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Suomussalmella ollut koko ajan Pudasjärven ohella suurin. Vuonna 2016 Suomussalmen luku nousi jyrkästi kolmeen prosenttiin. Se on kaksi kertaa niin paljon kuin Kainuussa keskimäärin ja kolminkertaisesti koko maan keskiarvo. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden edistä-minen on syytä olla myös tämän valtuustokauden hyvinvointisuunnitelman painopisteitä, ja se vaatii aktiivista otetta kaikilta toimijoilta. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18–24-vuotiaiden määrässä on ollut vaihtelua. Suomussalmella ja muissa vertailukunnissa määrä laski vuosina 2013–2016. Valtakunnallinen luku nousi ja ylitti Kainuun kes-kiarvon. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on pysytellyt muutaman vuoden noin kahdeksan prosentin tietämillä. Suomussalmen tilanne on nyt parempi kuin Kai-nuussa ja koko maassa keskimäärin. Ainoastaan kuhmolaisnuorten osalta koulutuksen ulkopuolelle jäänei-den osuus kasvoi. Vuonna 2015 lukiolaisille tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden elämänlaadun voitiin katsoa parantuneen, koska useampi lukiolainen oli kokenut läheistä ystävyyttä verrattuna aiempiin kyselyihin. Vuonna 2017 ystävyyden puutetta koki kuitenkin miltei 18 % vastanneista. Lukiolaisryhmien ko-kemukset omasta terveydentilasta vaihtelevat suuresti. Vuonna 2013 vastanneista 17 prosenttia koki tervey-dentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, mutta kaksi vuotta myöhemmin näin vastasi 29 prosenttia. Suo-mussalmen lukiolaisten kokemus omasta terveydentilastaan oli huonompi kuin suomalaisnuorten yleensä. Viimeisimmässä kyselyssä suomussalmelaisnuorten kokemus terveydentilasta oli taas parantunut ja oli kes-kiarvoja parempi. Lukiolaisten kouluterveyskyselyssä eri kuntien vertailua vaikeuttaa pienet vastaajamäärät, sillä alle 30 vastaajan tuloksia ei esitetä avoimessa materiaalissa. Kuntalain (410/2015) 26 §:n mukaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla useamman kunnan yhteinen. Valtuustokaudelle 2017–2021 Suomussalmen kunnanhallitus asettaa kuntaan oman nuorisovaltuuston. Kai-nuussa on toiminut kuntien yhteinen maakunnallinen nuorisovaltuusto MaNu, jossa on edustus jokaisesta Kainuun kunnasta. Suomussalmelta on kaksi jäsentä ja varajäsen. MaNu:n tehtävänä on edistää nuorten asiaa ja nuorten kuulemista. Se osallistuu maakunnan tulevaisuuden suunnitteluun sekä järjestää mm. maa-kunnallisia nuorisofoorumeita. Maakunnallisen nuorisovaltuuston toimintaa ohjaa Kainuun liitto. Nuorisoval-tuuston nuoret toimivat yhteistyössä paikallisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten päätöksentekijöiden ja toimielinten kanssa.


20

Työikäiset



Nivala Peder-söre


Mielenterveysperusteisesti sairauspäivä-rahaa saaneet 25–64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2016)

14,3 19,4 18,7 21,7 19,7 25 19,4 18,5

Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25–64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2016)

13,4 10,3 12,5 17 10,4 5,2 11,3 7,2

Vaikeasti työllistyvät (rakenne-työttömyys), % 15–64-vuotiaista (2016)

8,4 5,6 10,4 6,8 4,9 1,7 7,3 6,2

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2015)

1,3 1,8 1,8 1,4 1,3 0,3 1,8 2,4

Työikäisten suomussalmelaisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat mittarit osoittavat alueellisten erojen säi-lyneen samana. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25–64-vuotiaiden määrä on jyrkän nousun jälkeen laskenut jyrkästi lukeman ollessa 14,3 / 1000 vastaavanikäistä (vuonna 2012 lukema oli 27,2 / 1000). Vuonna 2016 samassa ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkettä saavien suomussalmelaisten määrä oli 13,4 prosenttia. Lukema on laskenut hieman, mutta on yli Kainuun keskiarvon ja selvästi korkeampi kuin koko maan lukema. Vaikeasti työllistyvien 15–64-vuotiaiden määrä nousi kaikilla paitsi Pedersören kunnassa. Vaikeasti työllisty-vien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jää-neet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. Vaikeasti työllistyvien osuus työikäisistä kuvaa rakenteellista työttömyyttä. Suomussalmen lukema oli 8,4 prosenttia vuonna 2016, mikä on enemmän kuin Kainuussa (7,3 %) tai koko maassa (6,2 %) keskimäärin. Vertailukunnista ainoastaan Kuhmossa tilanne on Suomussalmea huonompi. Kaikissa vertailukohteissa rakennetyöttömyys on lisääntynyt päättyneen valtuustokauden aikana. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat vähenivät vuonna 2012 alle kahteen prosenttiin vastaavanikäisestä väestöstä. Ensimmäistä kertaa tarkastelujaksolla Suomussalmen lukema 1,6 prosenttia alitti Kainuun keskiarvon 1,7 prosenttia. Vuonna 2015 Suomussalmen luku oli 1,4 prosenttia. Pedersören kunnassa luku oli edelleen pienin. Kainuun keskiarvo oli 1,8 prosenttia ja koko maan 2,4 prosenttia. Ikäihmiset



Nivala Peder-söre


Dementiaindeksi, ikävakioitu (2013) 115,7 87,7 101,3 96,4 141,1 72,2 119,3 100

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2016)

66,4 65 67 69,8 73,1 63,1 67,9 61,4

Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2015)

91,1 91,2 92,6 90,9 87,3 88,9 90,5 90,6

Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2016)

2,9 2,6 2,4 3,4 2,3 0,8 2,3 2,1

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11.

olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2016)

10,6 16 12,9 14,6 16,6 8,6 13,2 11,3

Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä. Täyden kansan-eläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Tämä lukema on Suomus-salmella parantunut tarkastelujaksolla. Vertailukohteissa kehitys on ollut samansuuntainen. Eläkeikäisten tulotaso on siis parantunut, mutta on edelleen vertailukohteita huonompi. Huonoimmassa tilanteessa on Pudasjärvi. Pedersören lukema on selkeästi muita alhaisempi. 75 vuotta täyttäneistä suomussalmelaisista kotona asuu noin 91 prosenttia. Määrä on vaihdellut tarkastelu-jaksolla 90–94 prosentissa. Lukema on keskitasoa. Kotona asuvista miltei puolet on yksinasuvia. Suomus-salmella tilanne on sama kaikissa ikäryhmissä. Yksinäisyyden ja sen seurauksien torjunta onkin tärkeä osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.


21

Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä oli 10,6 prosenttia. Lukemassa on vaihtelua vuosien välillä. Vuonna 2010 oli huippulukema 17,7 prosenttia, kun taas vuonna 2014 lukema oli 8,3 prosenttia. Tä-mä indikaattoritieto perustuu yhden päivän, 30.11., asiakasmääriin. Kuntalain (410/2015) 27 §:n mukaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien var-mistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Suomussalmen kunnassa on vanhusneuvosto, jonka toimintaa kunta tukee. Suomussalmen vanhusneuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja mm. tekee aloitteita ja palvelujen kehittämisehdotuksia Kai-nuun sote -kuntayhtymälle ja muille viranomaisille. Vanhusneuvosto vastaa vuosittain järjestettävän valtakunnallisen Vanhustenviikon tapahtumien koordinoin-nista ja oman juhlan järjestämisestä paikkakunnalla. Kainuun vanhusneuvostot pitävät yhteisiä tapaamisia vuosittain. Vanhusneuvosto osallistuu kunnan hyvinvointisuunnitelman laatimiseen ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi.


22

HYVINVOINTISUUNNITELMA Painopisteet ja kehittämiskohteet valtuustokaudella 2017 - 2021

1) ELINVOIMA, TYÖLLISYYS JA OSAAMINEN

Tavoitteet

Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit

Kuntalaisten työmahdollisuuksien parantaminen

Edellytysten luominen uusille yrityksille Olemassa olevien työ-paikkojen säilyttäminen Yrittäjyyteen kannustaminen

Elinkeinopalvelut Kainuun Etu Oy Yritykset Kainuun ELY-keskus Koulut

Perustetut yritykset, yritysten lukumäärä Työllisyysaste Työttömyysaste, tavoite alle 16 %

Työllisyyden hoitaminen

Työpajatoiminta Kuntouttava työtoiminta Palkkatukityöllistäminen Työllisyyttä edistävät hankkeet

Hallintopalvelut Työpaja Hanslankarit Työpalvelukeskus Miilu Kainuun sote Kainuun ELY-keskus OKM:n erillisrahoitus palkkatuet

Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä Toimenpiteissä olleiden määrä Toimeentulotuen saajien määrä

Kuntalaisten koulutustason nostaminen

Aikuisten osaamistason nostaminen Kaikki 9. lk oppilaat koulutetaan jatkokoulutuskelpoisiksi

Tasa-arvon edistämisraha Suomussalmen lukio Kianta-Opisto Kainuun TE-toimisto Kainuun ammattiopisto Kajaanin AMK AIKOPA

Koulutustasomittain Jatko-opintoihin sijoittuneet Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat

2) TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN

Tavoitteet


Hyvinvointi lisääntyy ja sairasta-vuus alenee

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palvelujen kehittäminen

Kainuun sote Kansalaisjärjestöt Taloussuunnitelma 2018–2020 Media

Pitkällä aikavälillä hyvin-vointikertomuksen indi-kaattorit Kuntalaisten aktiivisuus ja osallistuminen


23

Terveyden edistämi-sen aktiivisuus

Kuntajohto ja palveluyksi-köt ovat sitoutuneita hy-vinvoinnin ja terveyden edistämiseen

Toimialat TEAviisarin tulokset

3) MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN

Tavoitteet


Ehkäisevä päihdetyö ja mielenterveyden edistäminen

Työryhmän toiminta on säännöllistä

Kunnan toimijat Sosiaali- ja terveyspalvelut Järjestöt

Vaikutus hyvinvointimit-tareihin

Varhainen tuki kaikissa ikävaiheissa

Puheeksiottamisen koulutukset Vapaaehtoistyö

Oppilashuoltoryhmä Työterveyshuolto Sosiaali- ja terveyspalvelut Järjestöt

Toteutuneet koulutukset Pysyvän toiminnan kat-tavuus Tapahtumat

4) TURVALLINEN JA SUJUVA ARKI

Tavoitteet


Arkiliikunnan lisääminen

Viisaan liikkumisen edistäminen

Liikuntapalvelut Kianta-Opisto Hankkeet Kolmannen sektorin toimijat Kainuun Liikunta

Toteutuneet tapahtumat, liikuntasuoritteet Järjestetyt tapahtumat Tapahtumiin osallistu-neiden määrä

Houkuttelevat ja toimivat liikuntapaikat

Liikuntapaikkojen kehittäminen: latuverkot, kentät, kylpylä, koulujen liikuntatilat, lähiliikunta-paikat

Tekniset palvelut ELYn ja OKM:n avustukset liikuntapaikkojen rakentamiseen Kyläyhteisöt Hossan latupooli

Palautekyselyt Kävijämäärät

Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö

Pidetään tiet kunnossa ja avoimina Viheristutukset kesäisin Maankäytön suunnittelu tiivistää yhdyskuntarakennetta

Tekniset palvelut ELY-keskus Urakoitsijat

Aurattujen katujen kilo-metrimäärät ja luokitus Liikenneonnettomuusti-lastot


24

2.2.3 Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto

Kunnanvaltuustossa on 31 jäsentä ja sen paikkajakauma on vuoden 2017 kesäkuussa alkaneena toi-mikautena seuraava: Suomen Keskusta 17 Vasemmistoliitto 10 Kansallinen Kokoomus 3 Perussuomalaiset 1

Muut toimielimet

Kunnanhallituksessa on 11 jäsentä. Sivistys- ja teknisessä lautakunnassa on 11 jäsentä.

LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO

Valtuusto31 jäsentä

Kunnanhallitus11 jäsentä

Tarkastuslautakunta(5 jäsentä)

Tekninen lautakunta, 11 jäsentä

Sivistyslautakunta,11 jäsentä

Keskusvaalilauta-kunta (5 jäsentä)

Kuntalaiset

Vanhusneuvosto

Vammaisneuvosto

Vaikuttamistoimielimet:

Nuorisovaltuusto


25

KONSERNIORGANISAATIO

Palveluorganisaatio

Kunnan hallintoa johtaa kunnanjohtaja. Hänen alaisuudessaan on neljä toimialaa: Elinvoima-, hallinto-, sivistys- ja tekniset palvelut. Toimialat jakautuvat palveluyksiköihin.

PALVELUORGANISAATIO

Johtoryhmä: Asta Tolonen, kunnanjohtaja Eija Väätäinen, hallintojohtaja Sirpa Mikkonen, sivistysjohtaja Antti Westersund, tekninen johtaja Hannu Leinonen, elinkeinoasiamies

Kunnanvaltuusto

Kunnanhallitus

Tarkastuslautakunta

ToimialatKonserniyhtiöt

Konserniyhteisöt


26

2.2.4 Tilivelvolliset

Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet (ei kuitenkaan valtuutettu) ja asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Asta Tolonen hallintojohtaja Eija Väätäinen talouspäällikkö Sirpa Kovalainen elinkeinoasiamies Hannu Leinonen sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen varhaiskasvatuksen johtaja Jaana Heikkinen kulttuurituottaja Joni Kinnunen kansalaisopiston rehtori Tarja Peitsaho liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen nuorisosihteeri Eija Järvenpää kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen tekninen johtaja Antti Westersund rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristötarkastaja Jukka Korhonen

2.2.5 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta

Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskien-hallinnan perusteista (14 §). Lisäksi valtuuston tulee hyväksyä hallintosääntö, jossa on tarpeelliset määräyk-set sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta (90 §). Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tilintarkastajan on tarkastettava, onko kunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätös-ten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Novum Oy on tehnyt Suomussalmen kunnalle riskienhallinnan kartoituksen vuonna 2007 ja ehdotuksen ris-kienhallintaprosessin kehittämiseksi vuonna 2011. Riskienhallinnan päivitys tehdään vuoden 2018 aikana. Kunnanvaltuusto käsittelee Suomussalmen kunnan päivitettyä konserniohjetta 14.11.2017. Uudella konser-niohjeella on tarkoitus kumota valtuuston 29.1.2008 § 6 hyväksymä konserniohje. Valtuusto hyväksyi uuden hallintosäännön 30.5.2017 § 18. Hallintosäännöllä kumottiin voimassaolevat Suomussalmen kunnan hallin-tosääntö (kunnanvaltuusto 9.6.2014), valtuuston työjärjestys (kunnanvaltuusto 7.10.1995), Suomussalmen kunnan tarkastussääntö (kunnanvaltuusto 25.1.2005) ja Luottamushenkilöiden palkkiosääntö (kunnanval-tuusto 9.12.2014). Kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet on päivitetty vuonna 2014 ja ne ovat tulleet voimaan 1.8.2014. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje on päivitetty lokakuussa 2015 ja se on tullut voimaan 1.12.2015.

2.3 Toiminnan muutokset

Uuden kuntalain 16 §:n mukaan valtuutettujen lukumäärästä päättää valtuusto. Kunnanhallitus päätti 18.10.2016 § 140 äänestyksen jälkeen (6-5) esittää kunnanvaltuustolle, että vuoden 2017 kuntavaaleissa valtuutettujen lukumääräksi vahvistetaan 27 valtuutettua. Kunnanvaltuusto päätti 7.11.2016 § 30 äänestyk-


27

sen (19–16) jälkeen valtuutettujen määräksi 31 henkilöä. Kuntavaaleissa valittiin kunnanvaltuustoon 31 val-tuutettua (18 jatkoi ja 13 uutta aloitti). Aikaisemmassa valtuustossa oli 35 valtuutettua. Päiväkoti Taivalkehto aloitti toimintansa 1.1.2017. Ruukinkankaan päiväkoti, Ämmänsaaren vuorohoitoyksik-kö ja Hakatalojen ryhmät lakkasivat. Kuntastrategian uudistaminen käynnistettiin 17.1.2017 kunnanhallituksen ja johtoryhmän yhteisellä seminaa-rilla. Valmistelun lähtökohtana oli, että kuntalaiset, järjestöt, yhdistykset ja kunnan työntekijät voivat osallistua kunnanhallituksen linjaamalla tavalla strategian laadintaan kevään 2017 kuluessa. Kunnanvaltuusto hyväksyi uuden kuntastrategian 2017–2025 juhlakokouksessaan 6.10.2017 § 59.

Tekninen lautakunta hyväksyi (18.5.2017 § 37) koirapuiston suunnitelmat. Koirapuisto sijoitetaan Emäjoen ranta-alueella sijaitsevalle lähivirkistysalueelle.

Kunnanvaltuusto päätti (22.8.2017 § 51) äänestyksen (28-3) jälkeen pakolaisten ottamisesta kuntaan. Vuon-na 2017 Suomussalmen kuntaan otetaan 25 kiintiöpakolaista aiemman linjauksen mukaisesti siten, että kun-taan otettavien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tulee olla lapsiperheitä ja että he tulevat samasta kieli-ryhmästä. Tulevina vuosina otetaan 25 kiintiöpakolaista vuosittain kunnanvaltuuston erillispäätöksellä.

Esikoululaiset aloittivat koulunkäyntinsä Taivalkehdon lähellä olevissa tiloissa ja Hakakadulla vuokratuissa tiloissa. Ruukinkankaan koululle hankittiin (tekninen johtaja 5.6.2017 § 40) yhden luokan siirtokelpoinen väis-tötila, jossa muutama oppilas käy koulua.

Sivistyslautakunta päätti (30.8.2017 § 111) siirtää nuorisotilatoiminnan Alvarista Särkkä-1 talon alakertaan. Suunnittelukaudella 2018–2019 joudutaan tarkastelemaan ja järjestelemään uudelleen kunnan palvelura-kennetta, toimintoja ja palveluvarustuksen saatavuutta sekä sisältöä, jotta kunnan talous saadaan pysytettyä tasapainossa.

2.4 Henkilöstö Suomussalmen kunnan hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelyssä noudatetaan 30.5.2017 kunnanvaltuustossa hyväksytyn hallintosäännön määräyksiä. Toimivalta henkilöstöasioissa on määritelty hallintosäännön luvussa 6. Mikäli toimivallasta henkilöstöasioissa ei ole säädetty laissa, eikä määrätty hallintosäännössä, toimivalta on kunnanhallituksella.

Vuoden 2016 viimeisenä päivänä kunnassa oli töissä 257 vakituista henkilöä, 61 määräaikaista ja palkka-tuella työllistettyjä 32, yhteensä 350. Henkilöstön määrä vaihtelee vuoden aikana virkavapauksien, sijaisuuk-sien, tilapäisten työntekijöiden yms. vuoksi. Vuonna 2018 kunnan vakituisissa tehtävissä henkilöstöä on arviolta 273 henkilöä. Vuorotteluvapaa-, van-hempainvapaa- ym. sijaisia palkataan määräaikaisesti arviolta 10 - 25. Määräaikaisten vakanssien määrä on vähentynyt erityisesti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, koska päiväkotitoimintaa on tiivistetty ja määräaikaisia vakinaistettu. Muihin määräaikaisiin tehtäviin (rakennemuutoksista tai palvelutarpeesta johtu-en määräaikaisesti, projekteihin yms.) palkataan arviolta 10 – 15 henkilöä sekä palkkatuettuun työhön noin 25 henkilötyövuotta. VIRAT JA TYÖSUHTEET (VAKANSSIT)

*lukio siirtyi kunnalle takaisin 1.1.2013 alkaen

Toimiala 2013* 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Kunnanhallitus 2 2 2 2 2

Elinvoimapalvelut 4,6 5 5

Hallintopalvelut 15,1 16 14,5 14,1 13,9 12,6 12,6 12,6

Sivistyspalvelut 191,1 189,7 188,6 184,1 164,6 167,8 163,5 163,5

Tekniset palvelut 98,45 94,7 91,1 88,6 89,5 87,7 87,5 87,5

Yhteensä 306,65 302,4 296,2 288,8 270 272,7 268,6 268,6

Muutos yhteensä 2 -4,25 -6,2 -7,4 -18,8 2,7 -4,1 0


28

Osaamisen kehittäminen (koulutussuunnitelma)

Osaamisen kehittämisen tavoitteena on parantaa samanaikaisesti tuloksellisuutta ja työelämän laatua yksilö- ja organisaatiotasolla. Osaamisen kehittämisen perustana on oppimiseen kannustava ilmapiiri. Keskeistä on yhteinen käsitys nykytilasta ja tulevina vuosina tarvittavasta osaamisesta. Osaamisen kehittämistä voidaan koulutuksen lisäksi tukea erilaisilla työssä oppimisen ja henkilöstön kehittämisen menetelmillä kuten mm. perehdyttämisellä, tiimityöllä, mentoroinnilla ja työkierrolla.

Kunnan on laadittava henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi, ja se käsitellään vuosittain yhteistoimintaneuvotteluissa.

Osaamisen arviointi tapahtuu kehityskeskusteluissa, jossa käydään läpi kunkin työntekijän kouluttautumis-tarpeet. Osaamisen kehittämisestä ja sen kohdentamisesta voidaan päättää kunkin työpaikan tarpeista lähti-en. Tavoitteena on ohjata ammatillisen osaamisen kehittämistoimia myös sellaisille työntekijäryhmille, jotka ovat jääneet vähemmälle koulutukselle.

Kunnan henkilöstösuunnittelun periaatteiden mukaisesti tavoitteena on yksilöllisten kykyjen ja vahvuuksien hyödyntäminen sekä ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys jokaisella vastuualueella.

Osaamistarpeet

Kunnan toimintaympäristön muutoksista tulevat haasteet määrittävät suunnitelmavuosien koulutustarpeita. Muutosten ennakointi ja niihin varautuminen auttavat kunnan prosessien sujuvuutta myös tulevaisuudessa. Digitalisaatio muuttaa työn sisältöä.

1. Digitalisaatio

- työn sisältö muuttuu uusien sähköisten työvälineiden käyttöönoton myötä

- sähköinen päätöksentekomenettely

- sähköinen asiakirjahallinto

- asiakaspalvelujen tuottaminen sähköisesti

2. Kunnan uusi rooli

- aktiivinen vuorovaikutus ja viestintä

- osallisuuden toteutumisen edellytykset

3. Maakuntauudistus

- muutoksen hallinta

- esimieskoulutukset

4. Uudet opetussuunnitelmat

Sähköiset toiminnot ja palvelut edellyttävät tietojärjestelmien käyttökoulutusta. Luodaan malli, jossa pääkäyt-täjät saavat koulutuksen ohjelmien käyttämiseen ja he toimivat kunnan sisällä kouluttajina muulle henkilöstöl-le.

Henkilöstöä kannustetaan täydennys- ja uudelleenkoulutukseen. Omaehtoista kouluttautumista tuetaan kou-lutusrahaston kautta.


29

3 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA 2019 - 2020

Talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä periaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain (410/2015) 110 pykälään.

Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talo-usarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kun-nan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kun-takonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelma on oltava tasapainossa tai ylijäämäi-nen.

Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha- ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai netto-määräisenä. Talousarviossa ja – suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investoin-ti- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarvioita.

Kunnan kirjanpitovelvollisuuteen, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan kuntalain ja kirjanpitolain säännöksiä. Kunnan on noudatettava myös kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia ohjeita ja lau-suntoja. Lisäksi Suomen Kuntaliitto antaa suosituksia kunnan ja kuntayhtymän talouden- ja kirjanpidon hoitamisesta.

3.1 Talousarvioasetelma

3.1.1 Toiminnan ohjauksen näkökulma

Käyttötalousosa ja investointiosa

Talousarvio ja -suunnitelma ovat valtuuston tärkeimpiä toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Talous-arvion käyttötalousosa ja investointiosa ohjaavat toimintaa. Valtuusto päättää käyttötalousosassa teh-tävät, joille se asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä päättää investointiosan hankkeista ja hankeryhmistä. Toiminnan ja talouden suunnittelu on mahdollisuuksien selvittämistä ja hyödyntä-mistä, erilaisten toimintavaihtoehtojen etsimistä, palvelujen priorisointia, ongelmien ratkaisemista ja toiminnan sopeuttamista kunnan tuloperustaan.

3.1.2 Kokonaistalouden näkökulma

Tuloslaskelma- ja rahoitusosa

Kunnan kokonaistalouden näkökulmasta tarkasteltuna ohjausvälineinä toimivat talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa. Talousarvion ja -suunnitelman tulee antaa oikea kuva kunnan taloudesta, osoittaa kunnan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä keinot kokonaistalou-den tasapainottamiseksi ja rahoitustarpeen kattamiseksi.

Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tulot ja menot, verotulot, valtionosuudet ja suunnitelman mukaiset poistot.

Käyttötaloudesta laaditaan kaksi eri tuloslaskelmaa:

1) tuloslaskelma, joka sisältää tuloslaskelman sisäiset ja ulkoiset erät ja jolla seurataan talousar-

viomäärärahoja käyttötalouden osalta tuloslaskelmamuodossa,

2) kirjanpitolain mukainen tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma, joka laaditaan aina siten, että siitä

on eliminoitu sisäiset erät pois.

Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehi-

tykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä


30

eri suunnitteluvuosina. Tuloslaskelmaosasta suoraan saatavat välitulokset ovat toimintakate, vuosika-

te, tilikauden tulos ja tilikauden yli- tai alijäämä.

Rahoitusosassa osoitetaan, miten kunnan menot rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoituksen ja investointien sekä anto- ja ottolainauksen kassavirrat yhteen laskelmaan. Kunnan toiminnan häiriötön jatkaminen edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoi-hin, kunnan on rahoitusosassa osoitettava tarvittava rahoitus. Kunta voi kattaa rahoitustarvettaan lai-nanotolla tai vapauttamalla rahoitus- tai vaihto-omaisuuteen sitoutunutta pääomaa.

Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen investointien rahavirta on yli-jäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen nettokas-savirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Ra-hoituslaskelma tulee esittää tilinpäätöksen liitetietona pakollisena informaationa.

Kunnan rahoituksessa on varmistettava maksuvalmiuden riittävyys. Talouden vakauteen vaikuttavat olennaisesti myös kunnan tekemät sitoumukset. Sitoumusten osalta tulee huomioida, että takauksiin, lainanantoon ja muihin pääomasijoituksiin saattaa sisältyä huomattavia riskejä.

3.2 Käyttösuunnitelmien laatiminen

Hallintosäännössä olevan talousarvion täytäntöönpanomääräyksen mukaan kunnanvaltuusto hyväk-syy talousarviossa toimielimelle sitovat tehtäväkohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kunnan-hallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmansa.

3.3 Alijäämän kattamisvelvollisuus

Kuntalain (410/2015) mukaan kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuo-den kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuun-nitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Kunnan eivät voi lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan, vaan määräajassa hoitamat-tomista alijäämistä käynnistyy ns. kriisikuntamenettely. Kunnan talouden tarkastelu ulotettiin vuodesta 2017 alkaen koko kuntakonserniin. Tarkastuslautakunnan tulee arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää.

3.4 Sisäiset erät

Kunnan omien toimialojen keskinäiset laskutukset ovat sisäisiä eriä. Sisäiset erät ovat toiminnan ja ta-

louden ohjauksen ja seurannan kannalta tärkeitä. Tämän vuoksi talousarvion määrärahat ja tuloarviot

sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa.

Käyttötalousosan määrärahoihin sisältyy sisäisiä eriä. Niitä ovat teknisen toimen laskuttamat tila- ja

ruokahuoltopalvelut muilta toimialueilta. Teknisen toimen tilapalvelujen laskuttamat sisäiset vuokrat si-

sältävät myös suunnitelmapoistot pääomakuluina, jotta vuokraperusteet olisivat oikeat. Sisäisten erien

on oltava yhtä suuret menojen ja tulojen osalta.


31

3.5 Talousarvion laatimisperusteet

Kunnanhallitus vahvisti raamin 15.8.2017 § 144 ja antoi talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisoh-jeen 5.9.2017 § 152. Raamin keskeiset tunnusluvut: toimintakate -55,389 milj. € vuosikate 1,181 milj. € vuosikate poistoista 33,16 % tilikauden tulos -2,380 milj. € investoinnit, netto 3,435 milj. € uuden lainan otto 1,0 milj. € tuloveroprosentti 20,5 % (alustavassa valmistelussa) Esitykset tuli palauttaa 20.10.2017 mennessä.

4 TALOUSARVION SITOVUUS

4.1 Talousarvion sitovuus kunnanvaltuustoon nähden Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle siten, että valtuusto eh-tii käsitellä muutosehdotukset talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen val-tuustolle ei voi tehdä talousarvion muutosehdotuksia. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnan tavoitteita tai tulosarvioita koskevassa muutosesityksessä on sel-vitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Talousarviomäärärahat ovat sitovia kunnanvaltuustoon nähden seuraavasti:

Käyttötalous

Toimielin netto, sisältäen sisäiset erät. Kunnanhallituksen vastuualueella sote-kuntayhtymän maksuosuuden määräraha on ohjeellisesti sito-va, koska kunta ei voi suoranaisesti sen maksuosuuksiin itse vaikuttaa.

Investoinnit

Investointien osalta sitovuustaso on määrärahojen esitystasolla, paitsi talonrakennuksen osalta yli 300 000 euron hankkeet hankekohteittain. Mikäli investointikohteeseen on budjetoitu avustuksia, hankkeen käynnistäminen edellyttää tällöin budjetoidun mukaista avustusta. Ennen hankkeen käynnistymistä on tarkistettava hankkeen kustannusarvio ja laajuus ja sopeutettava se hyväksyttyihin kustannusarvioihin ja määrärahoihin. Mikäli hanke toteutetaan ulkopuolisen käyttöön tai ulkopuolisen omistuksessa ole-viin tiloihin, on hankkeeseen liittyvät käyttö-, vuokra- tai lunastussopimukset yms. hyväksyttävä etukä-teen ja niiden on oltava riittävän pitkiä.

Rahoitus

Rahoitustulojen ja -menojen netto, otto- ja antolainojen osalta rahoituslaskelman mukaisesti. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä kunnanvaltuustolle talousarviovuo-den aikana. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toimintaa ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin.


32

4.2 Toimivalta kunnan taloudessa

Omaisuuden luovuttaminen ja vuokraaminen (Hallintosääntö 63 §): Kunnan omaisuuden luovuttamisesta päättää kunnanhallitus valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa muille toimielimille ja viranhaltijoille. Hankintavaltuudet (Hallintosääntö 66 §): Hankintavaltuudet sekä hankintoihin ja palvelujen ostamiseen liittyvistä sopimuksista päättäminen hankintarajojen puitteissa ovat kunnanjohtajalla, toimialajohtajilla ja palveluyksikköjen esimiehillä sekä niillä, joille toimivaltaa on delegoitu edelleen. Kunnanhallitus päättää kunnan hallintoon ja toimialojen yhteisistä hankinnoista, kun hankinta ylittää 300 000 (alv 0 %) euron arvon. Lautakunta päättää oman toimialansa hankinnoista, kun hankinnan ar-vo ylittää 300 000 (alv 0 %) euroa. Kunnanjohtaja ja toimialajohtajat päättävät hankinnoista, kun hankinnan arvo alittaa 300 000 (alv 0 %) euroa. Palveluyksiköiden esimiehet päättävät hankinnoista, joiden arvo alittaa 50 000 (alv 0 %) euroa.

Kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätökset talousarvion hyväksymisen yh-teydessä:

Kunnanvaltuusto 12.12.2017 § 78: Investoinneista poistettiin Rantaraitin silta, kulut 400 000 euroa, tulot 200 000 euroa. Rantaraitin sillan rakentamisvaihtoehdot selvitetään vuonna 2018 ja rakennetaan v. 2019.


33

5. TULOS- JA

RAHOITUSLASKELMA


34

5 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA

Tuloslaskelma

Suomussalmen kuntaTuloslaskelma, ulkoiset 13.12.2017

TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT * 1.000 EUR 9 155 8 787 8 669 8 669 8 468 8 438

MYYNTITUOTOT * 1.000 EUR 3 546 3 152 3 325 3 325 3 315 3 315

josta jäsenkunnilta * 1.000 EUR 365 271 280 280 280 280

MAKSUTUOTOT * 1.000 EUR 805 767 751 751 751 751

TUET JA AVUSTUKSET * 1.000 EUR 1 027 1 130 853 853 677 677

MUUT TOIMINTATUOTOT * 1.000 EUR 3 777 3 738 3 740 3 740 3 725 3 695

Vuokratuotot * 1.000 EUR 3 192 3 215 3 278 3 278 3 278 3 278

Muut toimintatuotot * 1.000 EUR 585 523 462 462 447 417

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN * 1.000 EUR

TOIMINTAKULUT * 1.000 EUR -64 859 -65 017 -64 963 -64 970 -63 639 -27 320

HENKILÖSTÖKULUT ULKOINEN * 1.000 EUR -16 013 -14 762 -14 534 -14 534 -14 366 -14 366

Palkat ja palkkiot * 1.000 EUR -11 350 -10 675 -10 794 -10 794 -10 655 -10 655

Henkilösivulut * 1.000 EUR -4 663 -4 088 -3 740 -3 740 -3 711 -3 711

PALVELUJEN OSTOT * 1.000 EUR -43 384 -44 430 -43 669 -43 669 -43 541 -7 263

Asiakaspalvelujen ostot * 1.000 EUR -38 041 -38 706 -37 446 -37 446 -37 434 -1 425

Muiden palvelujen ostot * 1.000 EUR -5 343 -5 724 -6 223 -6 223 -6 107 -5 838

josta maakunta-kuntayhtymältä

AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT * 1.000 EUR -3 586 -3 541 -3 749 -3 749 -3 742 -3 742

AVUSTUKSET * 1.000 EUR -1 087 -1 731 -1 456 -1 458 -1 456 -1 456

MUUT TOIMINTAKULUT * 1.000 EUR -789 -554 -1 555 -1 560 -534 -493

VUOKRAT * 1.000 EUR -283 -242 -300 -300 -300 -300

Muut toimintakulut * 1.000 EUR -507 -312 -1 255 -1 260 -234 -194

TOIMINTAKATE * 1.000 EUR -55 705 -56 231 -56 294 -56 301 -55 170 -18 882

VEROTULOT * 1.000 EUR 26 486 25 968 26 027 26 027 26 517 15 343

VALTIONOSUUDET * 1.000 EUR 32 778 31 898 31 116 31 307 31 116 6 070

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT * 1.000 EUR 200 -58 -39 -39 -28 -17

Korkotuotot * 1.000 EUR 32 11 30 30 30 30

Muut rahoitustuotot * 1.000 EUR 412 229 233 233 232 232

Korkokulut * 1.000 EUR -166 -175 -175 -175 -164 -153

Muut rahoituskulut * 1.000 EUR -78 -122 -127 -127 -127 -127

VUOSIKATE * 1.000 EUR 3 758 1 578 810 994 2 435 2 514

POISTOT JA ARVONALENTUMISET * 1.000 EUR -3 508 -3 890 -3 909 -3 902 -4 042 -3 951

Suunnitelman mukaiset poistot * 1.000 EUR -3 499 -3 890 -3 909 -3 902 -4 042 -3 951

Arvonalentumiset * 1.000 EUR -8

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT * 1.000 EUR 313

Satunnaiset tuotot * 1.000 EUR 313

Satunnaiset kulut

TILIKAUDEN TULOS * 1.000 EUR 564 -2 312 -3 098 -2 907 -1 607 -1 437

POISTOERON LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) * 1.000 EUR

VARAUSTEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) * 1.000 EUR

RAHASTOJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) * 1.000 EUR 9 1 012 1 012 12 12

TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ * 1.000 EUR 573 -2 312 -2 087 -1 896 -1 596 -1 425

TOIMINTATUOTOT / TOIMINTAKULUT, % 14,1 13,5 13,3 13,3 13,3 30,9

VUOSIKATE / POISTOT, % 107,1 40,6 20,7 25,5 60,2 63,6

VUOSIKATE/ASUKAS EUR / AS 459 197 103 127 316 330

KERTYNYT YLI-/ALIJÄÄMÄ * 1.000 EUR 18 113 15 801 13 714 13 905 12 309 10 884

Asukasluku vuoden lopussa AS 8 187 8 025 7 851 7 851 7 710 7 608


35

Rahoituslaskelma

RahoituslaskelmaMK 13.12.2017

1 000 €

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 3 758 1 578 994 2 435 2 514

Satunnaiset erät 313

Tulorahoituksen korjauserät -80 -20 -20 -20

Toiminnan rahavirta 3 991 1 578 974 2 415 2 494

Investointien rahavirta

Investointimenot -5 555 -5 401 -5 580 -2 853 -7 543

Rahoitusosuudet investointimenoihin 40 0 505

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 114

luovutustulot 20 20 20

Investointien rahavirta -5 401 -5 401 -5 055 -2 833 -7 523

Toiminnan ja investointien rahavirta -1 410 -3 823 -4 081 -418 -5 029

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset -69 43 21 21 0

Antolainasaamisten vähennykset 0 0 0 0 0

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 3 500 1 000 1 500 1 500

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 294 -1 480 -1 628 -1 636 -1 396

Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 000 -1 000

Oman pääoman muutokset 53

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos -5

Vaihto-omaisuuden muutos 40

Pitkäaikaisten saamisten muutos 224

Lyhytaikaisten saamisten muutos -447

Korottomien velkojen muutos -803

Rahoituksen rahavirta 699 1 063 -607 -115 104

Rahavarojen muutos -711 -2 760 -4 688 -533 -4 925

Rahavarojen muutos TP 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020

Kassavarat 31.12. 10 701 7 941 3 253 2 720 -2 205

Kassavarat 1. 1. 11 412 10 701 7 941 3 253 2 720

muutos -711 -2 760 -4 688 -533 -4 925

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

TP 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020

Investointien tulorahoitus, % 68,1 29,2 19,6 85,3 33,3

Pääomamenojen tulorahoitus, % 55,8 22,8 14,8 54,0 28,1

Lainanhoitokate (ei laskuk. hyvä vähintään 2) 2,70 1,06 0,55 1,44 2,63

Kassasta maksut/vuosi,1 000 euroa 72 021 72 197 72 906 68 440 36 539

Kassan riittävyys, pv 54 40 16 15 -22

Asukasmäärä 8 187 8 025 7 851 7 710 7 608


36

5.1 Valtuuston vuosille 2018 – 2019 hyväksymät talouden tavoitteet

1. Menot ja tulot ovat tasapainossa 2. Kilpailukykyinen verotus ja maltillinen lainanotto 3. Elinvoimaa tukevat, tuottavat investoinnit 4. Tavoitteellinen konserniohjaus 5. Osaavat ja innovatiiviset hankinnat

5.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman päälinjaukset

1. Ylijäämien hallittu käyttö 2. Verotus pidetään kohtuullisella tasolla 3. Lainarahoitusta käytetään työllisyyttä edistäviin tai käyttötaloudessa säästöjä tuoviin investoin-

teihin 4. Elinkeinorahastoa käytetään tarkoituksenmukaisesti tuottaviin investointeihin 5. Uuden konserniohjeen hyväksyminen 6. Hankintaohjeiden päivittäminen

Palkkaperusteet

KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan Unioni ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo) allekirjoittivat 5.9.2016 kilpailukykysopimuksen mukaiset kunta-alan sopimukset. Niiden piirissä ovat kaikki kuntien ja kuntayhtymien 422 000 palkansaajaa. So-pimuskausi on 1.2.2017–31.1.2018. Sopimuskaudella palkkoja ei koroteta. Kilpailukykysopimus alentaa kunnallisten työnantajien työvoimakustannuksia, mutta vaikutukset kunta-talouteen ovat lyhyellä aikavälillä kiristäviä, sillä sopimuksen mukaan kaikkien työnantajien sosiaalitur-vamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä. Kilpailukykysopimuksen mukaan lomaraha maksetaan 30 prosentilla alennettuna 1.2.2017–30.9.2019 välisellä ajanjaksolla. (Kuntatyönantajat: Yleiskirje 4/10, 7.10.2016)

Palkkojen sivukulut:

KuEl–maksu: 16,75 % Eläkemenoperusteinen maksu: 1,436 milj. € VaEL–eläkemaksu: 16,67 % Varhe-eläkemaksu: 0,132 milj. € Sairausvakuutusmaksu: 0,98 % Työttömyysvakuutusmaksu: 2,82 % Tapaturmavakuutusmaksu: 0,24 % Taloudellinen tuki: 0,04 %

5.3 Tuloslaskelma Toimintatuotot, -kulut ja -kate Ulkoiset toimintatuotot koostuvat myyntituotoista, maksutuotoista, tuista ja avustuksista sekä muista toiminta-tuotoista. Tuet ja avustukset ovat lähinnä valtion avustuksia sekä projektien EU- ja kansallisia rahoitusavus-tuksia. Muut tuotot ovat vuokratuottoja. Myyntituottoja ovat tulot tavaroista ja palveluksista, jotka on tarkoitet-tu myytäväksi pääsääntöisesti tuotantokustannukset peittävään hintaan. Maksutuottoja ovat asiakasmaksut ja muut maksut niistä tavaroista ja palveluksista, joiden hinnoittelun tarkoituksena ei ole kattaa tuotantokus-tannuksia kokonaisuudessaan tai joiden hinnat määritellään asiakkaan maksukyvyn mukaan. Maksutuotois-sa nostetaan asiakkaan omakustannusosuutta.


37

Toimintatuotot ovat 8,669 milj. euroa (vuoden 2017 talousarviossa 8,787 milj. euroa) ja toimintakulut 64,970 milj. euroa (vuoden 2017 talousarviossa 65,017 milj. euroa). Toimintatuottojen osuus toimintakuluista on 13,3 % (Vuoden 2017 talousarviossa 13,5 %). Toimintatuotot laskevat 1,3 % verrattuna vuoteen 2017. Mak-sutuotot tulee tarkistaa vuosittain vähintään kustannuskehitystä vastaavasti, sikäli kuin ne ovat kunnan pää-tettävissä. Soten maksuosuus on 36,009 milj. euroa ja se pienenee 3,2 %. Kunnan omat toimintakulut (ilman sotea) kasvavat 1,137 milj. euroa eli 4,1 % vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Toimintakate on -56,301 milj. euroa, kasvua vuoden 2017 talousarvioon 0,1 %. Toimintakatteesta soten osuus on 64 %. Verotulot Kunnallisvero Kuntaliiton ennusteen (18.10.2017) mukaan Suomussalmen kunnallisverotulo on vuonna 2017 noin 20,746 milj. euroa (muutos edellisestä vuodesta -2,7 %, koko maassa muutos -0,3 %). Vuonna 2018 kunnallisvero-kertymä on 20,196 milj. euroa (edellisestä vuodesta -2,7 %, koko maassa +0,3 %). Vuodelle 2019 vastaavat luvut ovat Suomussalmella 20,596 milj. euroa (+2,0 % ja koko maassa +3,0 %). Kunnallisveron verotulopohjan kehitys ja kehitysarvio: (Kuntaliitto 18.10.2017)

Vuosi Verotettava tulo,

1000 € Muutos, %

Tulo- vero, %

Efektiivinen kunnallisveroaste, %

Maksuun pantava vero, 1000€

2005 94 337 18,50 17 452 2010 102 684 19,50 13,13 20 023 2015 105 672 20,50 13,54 21 663 2016 103 582 -2,0 20,50 13,39 21 234 2017 100 181 -3,3 20,50 12,99 20 537 2018 100 080 -0,1 20,50 12,98 20 516 2019 101 068 1,0 20,50 13,08 20 719 2020 113 759 12,6 *8,13 5,80 9 249

*Vuodelle 2020 kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,37 prosenttiyksiköllä vuoden 2019 ta-sosta. Tämä prosenttiosuus tulee vielä muuttumaan.

efektiivinen eli todellinen veroaste: veroaste, jonka mukaan kunta keskimäärin saa kunnallisveroa

Tilasto tuloveroprosentista 2013 2014 2015 2016 2017 Suomussalmi 19,50 20,50 20,50 20,50 20,50

Kainuu 20,84 21,11 21,13 21,14 21,12

Koko maa 19,38 19,74 19,84 19,87 19,91

Verotulot kirjataan kirjanpitoon todellisten tilitysten mukaisesti. Kirjanpidon mukaiset verotulot koostuvat eri verovuosien verotilityksistä. Tämän vuoksi talousarviovuoden mukainen verotulo poikkeaa laskennallisesta verovuoden verotuloarviomäärästä. Yhteisövero Kuntaliiton arvion (18.10.2017) mukaan Suomussalmen kunnan yhteisöveron kertymä on 2,825 milj. euroa vuonna 2017, kasvua edelliseen vuoteen 9,3 %. Vuonna 2018 arvioidaan yhteisöveroa kertyvän 2,799 milj. euroa, laskua 0,9 %. Yhteisöverotuoton jako-osuuksia on vuosien saatossa muutettu useasti suhdannekehityksen ja lainsäädän-nön uudistusten johdosta. Yhteisöverokantaa laskettiin vuoden 2012 alussa 26:sta 24,5 prosenttiin ja vuoden 2014 alusta edelleen 20 prosenttiin. Muutokset ovat pienentäneet yhteisöveron tuottoa. Valtio kompensoi kuntien veromenetykset korottamalla niiden yhteisöveron jako-osuutta.


38

Yhteisöveron veronsaajaryhmien jako-osuudet, %

Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan korottamalla jako-osuutta 1,03 prosenttiyksiköllä vuodesta 2018 lähtien. Kuntakohtaiset yhteisöverotuotot lasketaan yritystalouden ja metsätalouden tietojen perusteella. Yksittäisille kunnille saadaan näin laskennalliset yritystoimintaerät ja metsäerät. Yritystoimintaerä muodostuu kunnassa toimivien yhteisöjen maksamista yhteisöveroista. Metsäerän perusteena ovat metsäkeskusten bruttokanto-rahatulot ja kunnittainen metsämaan pinta-ala. Kiinteistövero

Kiinteistövero on maan ja rakennusten arvoon perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Vuonna 2016 kiinteistövero tuottaa laskennallisesti kunnille noin 1,770 mrd. euroa. Kiinteistöveron tilitysten määrän arvioidaan kasvavan 6,0 % vuonna 2017 ja 2,3 % vuonna 2018. Noin 73 % kiinteistöverosta kertyy raken-nuksista, maapohjan osuus on noin 27 % tuotosta. Maksuunpannut kiinteistöverot ovat laskennallisia kiin-teistöveroja pienemmät, sillä alle 17 euron kiinteistöveroja ei panna maksuun. Suomussalmelle arvioidaan vuonna 2017 kiinteistöveroa kertyvän 2,674 milj. euroa ja 3,032 milj. euroa 2018.

Kiinteistöverotulopohja 2017 (Verohallinto 11.9.2017)

Vuoden 2017 kiinteistöveron perusteena ovat vuoden 2016 verotusarvot ja kiinteistön sijaintikunnan vuodelle 2017 määräämät veroprosentit. Kiinteistöverolaki muuttuu verovuodelle 2018. Hallitus perui esityksensä yleisen ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien alarajojen korottamisesta. Ylärajojen korotus kuitenkin säilyi.

Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit muuttuvat seuraavasti vuonna 2018: 1) Yleinen kiinteistöveroprosentti, rakennukset ja maapohja: 0,93–1,80 % -> 0,93–2,00 % 2) Muut kuin vakituiset asuinrakennukset: 0,93–1,80 % -> 0,93–2,00 %

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Valtio 76,22 65,42 65,46 65,46 69,36 68,16 61,63 60,35 69,08 69,66

Kunnat 22,03 32,03 31,99 31,99 28,34 29,49 35,56 36,87 30,92 30,34

Seurakunnat 1,75 2,55 2,55 2,55 2,3 2,35 2,81 2,78 0 0

verotus- laskennallinen enimmäis-

Käyttötarkoitus arvo kiinteistövero vero% rajat

vakituinen asuinrakennus 161 871 200 728 420 0,45 0,41-0,90

muu kuin vakituinen asuinrakennus 32 459 874 324 599 1,00 0,93-1,80

yleinen (rakennus) 23 781 341 225 923 0,95 0,93-1,80

voimalaitosrakennus 30 928 339 958 779 3,10 0,93-3,10

tuulivoimalaitos 14 267 138 135 538 0,95 0,93-1,80

yleishyöd. käytössä rakennus 1 319 052 0 0,00 0,00-1,80

maatalouden tuotantorakennus 3 695 960 35 112 0,95 0,93-1,80

metsätalouden tuotantorakennus 275 382 3 223 0,95 0,93-1,80

rakennukset yhteensä 268 598 286 2 411 594

yleinen, maapohja 31 321 122 297 551 0,95 0,93-1,80

yleishyöd. käytössä maapohja 117 163 0 0,00 0,00-1,80

rakentamaton rakennuspaikka 294 494 8 835 3,00 2,00-6,00

maatalouden tuotantorak. rakennuspaikka 19 379 184 0,95 0,93-1,80

metsätalouden tuotantorak. rakennuspaikka 840 8 0,95 0,93-1,80

maapohjat yhteensä 31 752 998 306 578

yhteensä 300 351 284 2 718 172


39

Lisäksi vuodesta 2018 lähtien usean tuulivoimayksikön muodostamaan tuulivoimapuistoon kunta voi sovel-taa voimalaitoksen kiinteistöveroprosenttia, jos puiston nimellisteho on yhteenlaskettuna vähintään 10 me-gavolttiampeeria. Vuonna 2019: 1) Vakituiset asuinrakennukset: 0,41–0,90 % -> 0,41–1,00 %

Meneillään on kiinteistöverouudistushanke. Kiinteistöjen verotusarvojen laskentamenetelmät päivitetään siten, että luodaan uusi koko maan kattava uusi hintavyöhykekartta maapohjien verotusarvojen määrittämis-tä varten ja uudistetaan rakennusluokitus ja rakennusten verotusarvot. Uusia verotusarvoja tarkoitus sovel-taa vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa. Tavoitteena on veron ajantasaisuus, oikeudenmukaisuus ja lä-pinäkyvyys. Verotus perustuu toteutuneisiin kauppahintatietoihin. Aluehinnat ja aluehintojen laskentaperus-teet olisivat avoimesti nähtävillä Arvioitu verotulo 2015 – 2020 Suomussalmella Pohjana Kuntaliiton ennustekehikko 6.10.2017

Suomussalmi 1 000 € S

Kuntaliitto 6.10.2017

Yhteenveto

TILIVUOSI 2015 2016 2017** 2018** 2019** 2020**

Verolaji

Kunnallisvero 21 966 21 329 20 746 20 196 20 596 21 087

Muutos % 0,7 -2,9 -2,7 -2,7 2,0 2,4

Yhteisövero 2 942 2 585 2 825 2 799 2 889 3 008

Muutos % 11,6 -12,1 9,3 -0,9 3,2 4,1

Kiinteistövero 2 480 2 594 2 674 3 032 3 032 3 032

Muutos % 0,0 4,6 3,1 13,4 0,0 0,0

VEROTULOKSI KIRJATTAVA 27 387 26 508 26 245 26 027 26 517 27 127

Muutos % 1,7 -3,2 -1,0 -0,8 1,9 2,3

Taulukoiden luvut on esitetty käyvin hinnoin, eli inflaation vaikutusta ei ole eliminoitu

Kuluttajahintaindeksi, 2000=100 119,4 119,8 120,7 122,2 123,7 125,5

Kuluttajahintaindeksin muutos -0,2 0,3 0,8 1,2 1,2 1,5

Peruspalvelujen hintaindeksi 129,3 130,1 128,0 128,6 129,8 132,1

Peruspalv. hintaindeksin muutos 0,6 0,6 -1,6 0,4 1,0 1,8


40

Tuloveroprosentti ja efektiivinen veroaste

Tuloveroprosentti ja efektiivinen kunnallisveroaste 1 000 €

Suomussalmi

7.10.2016

Verovuosi 2011 2012 2013 2014 2015** 2016** 2017** 2018** 2019**

Ansiotulot 156 477 160 005 161 406 162 727 159 829 160 992 160 268 160 316 161 093

Maksettava vero 20 385 20 567 20 912 22 311 21 685 21 687 20 860 20 967 21 124

Tuloveroprosentti 19,50 % 19,50 % 19,50 % 20,50 % 20,50 % 20,50 % 20,50 % 20,50 % 20,50 %

Kunnallisveroaste 13,03 % 12,85 % 12,96 % 13,71 % 13,57 % 13,47 % 13,02 % 13,08 % 13,11 %

0,1

0,12

0,14

0,16

0,18

0,2

0,22

Tuloveroprosentti Kunnallisveroaste


41

Valtionosuudet 2018–2020 Valtionosuusuudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Järjestelmää yksinkertaistettiin, määräytymisperus-teita vähennettiin ja laskennallisuutta lisättiin. Valtionosuudet määräytyvät kahdeksan kriteerin ja kolmen lisäosan perusteella. Valtionosuusrahoituksen kokonaisuus 2015

Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Esi-merkiksi kunnalta, joka laskelmien mukaan hyötyy 150 euroa asukasta kohti, valtionosuutta on vähennettävä 100 euroa asukasta kohti, jotta enintään +50 euroa asukasta kohti toteutuu. Siirtymäkausi vaimentaa merkit-tävästi uudistuksen vaikutuksia. Valtion talousarvioesityksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudeksi esitetään 8,543 milj. euroa vuonna 2018 (noin 35 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2017). Suurimmat muutokset valtionosuusrahoituksessa johtuvat kilpailukykysopimuksesta ja valtionosuuslain mukaisesta kustannustenjaon tarkistuksesta. Peruspalvelujen arvioitu valtionosuusprosentti on 25,34 vuodelle 2018 ja kunnan omarahoitusosuus 3 540,30 euroa/asukas. (Lähteet: Valtion talousarvioesitys 2015 ja Valtion talousarvioesitys 2018)

Arvioidut valtionosuudet 2015 – 2020

1000 € 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Valtionosuudet 32 947 32 778 32 177 31 307 31 116 6 070

Muutos, % -1,7 -0,51 -1,8 -2,7 -0,61 -80,1

€/asukas 3 952 4 004 4 010 3 987 4 090 798


42

Rahoitustuotot ja rahoituskulut Korkotuottoja ja muita rahoitustuottoja on yhteensä 0,263 milj. euroa ja korkokuluja ja muita rahoituskuluja yhteensä 0,302 milj. euroa. Korkokulujen määrä riippuu uuden lainan määrästä ja nostoajasta. Vuosikate Vuosikate on 0,994 milj. euroa eli 127 euroa asukasta kohti. Vuosikate kattaa poistoista 25,5 prosenttia. Poistot Poistojen määräksi on arvioitu 3,902 milj. €. Poistojen arviointipohjana on ollut nykyinen poistonalainen käyt-töomaisuus, keskeneräisistä valmiisiin hankkeisiin kirjattavat investoinnit sekä vuoden 2017 poistonalaiset nettoinvestoinnit ja vuoden 2018 nettoinvestoinnit.

5.4 Rahoitus

5.4.1 Lainat

Lainarahoitusta käytetään työllisyyttä ylläpitäviin tai käyttötaloudessa säästöjä tuoviin investointeihin.

Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun lainojen hoitokatteen tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun arvo on 1-2 ja heikko, kun arvo jää alle yhden. Lainakanta/asukas 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Suomussalmi 923 1 264 1 256 1 461 1 327 1 559

Kainuu 1 548 1 869 2 030 2 027 2 313 2 774

Koko maa 2 037 2 261 2 540 2 694 2 835 2 993

Manner-Suomen kuntien lainakanta oli vuoden 2016 lopussa 16,0 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edellis-vuoteen verrattuna 0,5 miljardia euroa eli 3,4 prosenttia. Kasvu oli edellisvuotta hitaampaa, jolloin se oli 0,8 miljardia euroa eli 5,6 prosenttia. Vuoden 2016 lopussa Enonkoskella, Karvialla ja Kauniaisilla ei ollut lainaa ollenkaan. Eniten lainaa asukasta kohti oli Reisjärvellä 9 309 euroa/asukas ja Rautavaaralla 7 977 eu-roa/asukas.

Suomussalmi

TAS 2018 - 2020

22.2.2017

1000 euroa

Vuosi 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

TP TP TP TP TP TA TS TS TS

lainanotto 4 000 1 000 3 000 0 3 000 3 500 1 000 1 500 0

lyhennykset 1 118 1 256 1 483 1 339 1 294 1 480 1 628 1 636 1 396

nettolainanotto 2 882 -256 1 517 -1 339 1 706 2 020 -628 -136 -1 396

lainakanta 11 136 10 880 12 397 11 058 12 764 14 784 14 156 14 020 12 624

korot 209 147 173 137 165 175 175 164 153

hoitokustannukset 1 327 1 403 1 656 1 476 1 459 1 655 1 803 1 800 1 549

lainojen hoitokate 3 3 3 3 3 1 1 1 2

lainat euroa/asukas 1 264 1 256 1 461 1 327 1 559 1 842 1 803 1 818 1 659

asukasluku 8 813 8 661 8 486 8 336 8 187 8 025 7 851 7 710 7 608

vuosikate 4 224 4 602 4 924 4 230 3 758 1 578 994 2 435 2 514

investoinnit, netto 4 537 5 244 7 655 7 412 5 481 5 401 5 280 2 853 7 543


43

5.4.2 Antolainat Kainuun Etu ja sen omistajakunnat ovat sopineet yhtiön kassavarojen riittävyyden varmistavasta väliaikais-rahoituksesta vuosille 2017–2019. Sopimuksella sovitaan väliaikaisrahoituksen vuosittaisesta enimmäismää-rästä, sen jakautumisperusteesta omistajakuntien kesken sekä väliaikaisrahoituksen maksamisesta takaisin omistajakunnille. Sovitun väliaikaisrahoituksen enimmäismäärä on 400 000 euroa vuonna 2017, 200 000 euroa vuonna 2018 ja 200 000 euroa vuonna 2019. Väliaikaisrahoituksen vuosittainen jakautuminen omistajakuntien kesken perustuu kuntien edellisen vuoden asukaslukumäärään. Suomussalmen kunnan osuus rahoituksesta on 42 520 euroa vuonna 2017, 21 260 euroa vuonna 2018 ja 21 260 euroa vuonna 2019. Yhtiö sitoutuu maksamaan omistajakunnilta vuosina 2017 – 2019 saamansa väliaikaisrahoituksen takaisin omistajakunnille vuoden 2021 loppuun mennessä. Väliaikaisrahoitukselle ei anneta vakuutta eikä sille mak-seta korkoa. Kuntalain 129 §:n mukainen riski: ”Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisäl-tyy merkittävä taloudellinen riski.” Suomussalmen kunnan riski on 85 040 euroa, joka on kunnan peruspää-omasta 0,160 %.

5.5 Ylijäämä/alijäämä Vuoden 2016 tilinpäätöksessä kumulatiivin ylijäämä on 18,113 milj. euroa. Ylijäämää on 2 212 euroa asukas-ta kohti ja 17,5 tuloveroprosenttia. Kuluvan vuoden talousarviossa alijäämä on 2,312 milj. euroa, joten vuo-den 2017 lopussa kumulatiivinen ylijäämä olisi 15,801 milj. euroa eli noin 1 969 euroa asukasta kohti ja 15,8 veroprosentin verran. Tilinpäätösennusteen mukaan vuoden 2017 tilinpäätös toteutunee talousarviota pa-remmin. Osavuosikatsauksessa 31.8.2017 tilinpäätöksen alijäämäksi arvioidaan 1,757 milj. euroa.

5.6 Talouden tasapainotus Vuoden 2018 tilikauden tulos on talousarvion mukaan alijäämäinen 2,907 milj. euroa, mutta rahastojen pur-kamisen (elinkeinojen kehittämisrahasto 1,0 milj. euroa ja muut rahastot 0,012 milj. euroa) jälkeen tilikauden alijäämäksi jää 1,896 milj. euroa. Suunnitteluvuoden 2019 tilikausi on alijäämäinen 1,596 milj. euroa ja tili-kausi 2020 alijäämäinen 1,425 milj. euroa. Suunnitteluvuosina 2018–2020 jatketaan talouden tasapainottamisohjelmaa. Valtionosuuksien aleneminen, verotulopohjan pieneneminen sekä kasvavat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat aiheuttaneet

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

TP TP TP TP TP TA TS TS TS

A OMA PÄÄOMA 54 745 55 110 59 092 59 025 59 641 57 329 54 433 52 837 51 412

I Peruspääoma 37 224 37 224 37 224 37 224 37 224 37 224 37 224 37 224 37 224

II Liittymismaksurahasto

III Arvonkorotusrahasto 1 077 1 077 1 077 0 0 0 0 0 0

IV Muut omat rahastot 4 324 4 148 4 322 4 314 4 304 4 304 3 304 3 304 3 304

-josta elinkeinojen kehittämisrahasto 3 728 3 545 3 728 3 728 3 728 3 728 2 728 2 728 2 728

-josta vahinkorahasto 420 416 416 403 395 395 395 395 395

-josta koulutusrahasto 35 36 32 32 31 31 31 31 31

-josta stipendirahasto 102 101 100 96 94 94 94 94 94

-josta harrastajakulttuurirahasto 40 44 46 55 56 56 56 56 56

V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 11 762 12 120 12 661 16 469 17 540 18 113 15 801 13 905 12 309

VI Tilikauden yli-/alijäämä 358 541 3 808 1 018 573 -2 312 -1 896 -1 596 -1 425

KUMULATIIVINEN YLI/ALIJÄÄMÄ YHT. 12 120 12 661 16 469 17 487 18 113 15 801 13 905 12 309 10 884

ylijäämät/alijäämät tulovero % 11,6 12,0 15,4 16,5 17,5 15,8 13,9 12,2 9,6

ylijäämät/alijäämät/asukas 1 375 1 462 1 941 2 098 2 212 1 969 1 771 1 596 1 431

asukasluku 8 813 8 661 8 486 8 336 8 187 8 025 7 851 7 710 7 608

verotulopohjana verotusvuosi 104 539 105 636 107 241 105 672 103 582 100 181 100 080 101 068 113 759

omavaraisuusaste% 76 78 77 78 77


44

painetta kunnan taloudelle vuodesta 2012 alkaen. Investointiohjelma vuosille 2019–2020 tarkastellaan uu-delleen talousresursseja vastaavaksi. Tasapainottamisohjelman toimenpiteet koostuvat menojen leikkauksista ja tulojen lisäyksistä. Painopisteenä on toimintojen ja menojen sopeuttaminen tuloihin.

5.7 Menojen lisäykset ja muut uhkatekijät Suunnitelmavuosien 2019–2020 määrärahat on otettu vastuualueiden esitysten mukaisina.

1.5.2015 voimaan tullut kuntalaki tiukentaa kuntien alijäämän kattamisvelvollisuutta. Kunnan taseeseen ker-tynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainit-tuna ajanjaksona katetaan. Kunnan eivät voi lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan, vaan määräajassa hoitamattomista alijäämistä käynnistyy ns. kriisikuntamenettely. Kunnan talouden tarkastelu ulotettiin vuodesta 2017 alkaen koko kuntakonserniin. Sote- ja maakuntauudistuksessa hallituksen linjausten mukaisesti kunnilla ei ole jatkossa merkittävää vas-tuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta, vaan rahoitusvastuu siirtyy valtiolle. Sen myötä uudistetaan verotusta ja kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Koko kuntatalouden tasolla kuntien tuloja on tarkoitus alentaa saman verran kuin kunnilta siirtyy tehtäviä. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alen-netaan tämän hetken arvion mukaan 12,3 prosenttiyksiköllä.

Väestön vähentyminen ja oppimisiässä olevien ikäluokkien suhteellisen nopea laskeminen vaikuttavat valti-onosuuksien alenemiseen jatkossa joka tapauksessa.


45

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

SUOMUSSALMEN TALOUDEN KEHITYS 2013 - 2020

Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Poistot Lainakanta Nettoinvestoinnit

Toimintakate

Valtionosuudet

Verotulot

Lainakanta

Nettoinvestoinnit

Poistot

Vuosikate


46

6.

KÄYTTÖTALOUS


47

KÄYTTÖTALOUS

6.1 Tuloslaskelma, ulkoiset ja sisäiset

Suomussalmen kuntaTuloslaskelma, ulkoiset ja sisäiset 13.12.2017

13.12.2017 TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT * 1.000 EUR 13 285 12 877 12 935 12 935 12 734 12 704

MYYNTITUOTOT * 1.000 EUR 5 315 4 916 5 108 5 108 5 098 5 098

josta jäsenkunnilta * 1.000 EUR 365 271 280 280 280 280

MAKSUTUOTOT * 1.000 EUR 833 795 777 777 777 777

TUET JA AVUSTUKSET * 1.000 EUR 1 027 1 130 853 853 677 677

MUUT TOIMINTATUOTOT * 1.000 EUR 6 110 6 036 6 198 6 198 6 182 6 152

Vuokratuotot * 1.000 EUR 5 518 5 513 5 736 5 736 5 735 5 735

Muut toimintatuotot * 1.000 EUR 592 523 462 462 447 417

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN * 1.000 EUR

TOIMINTAKULUT * 1.000 EUR -68 990 -69 108 -69 229 -69 236 -67 904 -31 585

HENKILÖSTÖKULUT * 1.000 EUR -16 013 -14 762 -14 534 -14 534 -14 366 -14 366

Palkat ja palkkiot * 1.000 EUR -11 350 -10 675 -10 794 -10 794 -10 655 -10 655

Henkilöstösivukulut * 1.000 EUR -4 663 -4 088 -3 740 -3 740 -3 711 -3 711

PALVELUJEN OSTOT * 1.000 EUR -45 246 -46 209 -45 502 -45 502 -45 374 -9 096

Asiakaspalvelujen ostot * 1.000 EUR -38 041 -38 706 -37 446 -37 446 -37 434 -1 425

Muiden palvelujen ostot * 1.000 EUR -7 205 -7 503 -8 056 -8 056 -7 940 -7 671

josta maakunta-kuntayhtymältä

AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT * 1.000 EUR -3 641 -3 596 -3 804 -3 804 -3 797 -3 797

AVUSTUKSET * 1.000 EUR -1 087 -1 731 -1 456 -1 458 -1 456 -1 456

MUUT TOIMINTAKULUT * 1.000 EUR -3 003 -2 810 -3 933 -3 938 -2 911 -2 871

Vuokrat * 1.000 EUR -2 490 -2 498 -2 679 -2 679 -2 677 -2 677

Muut toimintakulut * 1.000 EUR -513 -312 -1 255 -1 260 -234 -194

TOIMINTAKATE * 1.000 EUR -55 705 -56 231 -56 294 -56 301 -55 170 -18 882

VEROTULOT * 1.000 EUR 26 486 25 968 26 027 26 027 26 517 15 343

VALTIONOSUUDET * 1.000 EUR 32 778 31 898 31 116 31 307 31 116 6 070

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT * 1.000 EUR 200 -58 -39 -39 -28 -17

Korkotuotot * 1.000 EUR 32 11 30 30 30 30

Muut rahoitustuotot * 1.000 EUR 412 229 233 233 232 232

Korkokulut * 1.000 EUR -166 -175 -175 -175 -164 -153

Muut rahoituskulut * 1.000 EUR -78 -122 -127 -127 -127 -127

VUOSIKATE * 1.000 EUR 3 758 1 578 810 994 2 435 2 514

POISTOT JA ARVONALENTUMISET * 1.000 EUR -3 508 -3 890 -3 909 -3 902 -4 042 -3 951

Suunnitelman mukaiset poistot * 1.000 EUR -3 499 -3 890 -3 909 -3 902 -4 042 -3 951

Arvonalentumiset * 1.000 EUR -8

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT * 1.000 EUR 313

Satunnaiset tuotot * 1.000 EUR 313

Satunnaiset kulut

TILIKAUDEN TULOS * 1.000 EUR 564 -2 312 -3 098 -2 907 -1 607 -1 437

POISTOERON LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) * 1.000 EUR

VARAUSTEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) * 1.000 EUR

RAHASTOJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) * 1.000 EUR 9 1 012 1 012 12 12

TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ * 1.000 EUR 573 -2 312 -2 087 -1 896 -1 596 -1 425

TOIMINTATUOTOT / TOIMINTAKULUT, % 19,3 18,6 18,7 18,7 18,8 40,2

VUOSIKATE / POISTOT, % 107,1 40,6 20,7 25,5 60,2 63,6

VUOSIKATE/ASUKAS EUR / AS 459 197 103 127 316 330

KERTYNYT YLI-/ALIJÄÄMÄ * 1.000 EUR 18 113 15 801 13 714 13 905 12 309 10 884

Asukasluku vuoden lopussa AS 8 187 8 025 7 851 7 851 7 710 7 608


48

6.2 Yhteenveto käyttötalouden määrärahoista, valtuuston sitovuustaso

Kyselyn kuvaus

Määräpäivä

Tulosyksikkö

Tilinumero

TP 2016 KS 2017 TA 2018 Muutos TS 2019 TS 2020

Tilinumero EUR EUR EUR % EUR EUR

KÄYTTÖTALOUS 13 284 927 12 877 357 12 934 905 0,44 12 733 625 12 703 625

-68 989 698 -69 108 067 -69 235 974 0,18 -67 903 958 -31 585 458

-55 704 771 -56 230 710 -56 301 069 0,12 -55 170 333 -18 881 833

-3 507 652 -3 889 953 -3 901 656 0,30 -4 042 215 -3 950 697

-59 212 423 -60 120 663 -60 202 725 0,14 -59 212 547 -22 832 530

Keskusvaalilautakunt 45 000 100,00 30 000

-169 -30 000 -60 000 50,00 -40 000

-169 -30 000 -15 000 -100,00 -10 000

-169 -30 000 -15 000 -100,00 -10 000

Tarkastuslautakunta -22 731 -21 000 -21 000 0,00 -21 000 -21 000

-22 731 -21 000 -21 000 0,00 -21 000 -21 000

-22 731 -21 000 -21 000 0,00 -21 000 -21 000

Kunnanvaltuusto -25 266 -50 000 -44 500 -12,36 -44 500 -44 500

-25 266 -50 000 -44 500 -12,36 -44 500 -44 500

-25 266 -50 000 -44 500 -12,36 -44 500 -44 500

Kunnanhallitus 931 642 860 856 708 940 -21,43 532 660 532 660

-5 300 702 -5 364 176 -6 408 662 16,30 -5 107 847 -5 101 347

-4 369 060 -4 503 320 -5 699 722 20,99 -4 575 187 -4 568 687

-18 787 -18 318 -19 700 7,02 -29 985 -29 551

-4 387 847 -4 521 638 -5 719 422 20,94 -4 605 172 -4 598 238

Maakunnallinen yhtei -273 825 -274 000 -263 000 -4,18 -263 000

-273 825 -274 000 -263 000 -4,18 -263 000

-273 825 -274 000 -263 000 -4,18 -263 000

Sosiaali- ja terveys -36 726 949 -37 200 000 -36 009 000 -3,31 -36 009 000 0

-36 726 949 -37 200 000 -36 009 000 -3,31 -36 009 000 0

-36 726 949 -37 200 000 -36 009 000 -3,31 -36 009 000 0

Sivistyslautakunta 1 714 034 1 550 885 1 478 940 -4,86 1 478 940 1 478 940

-15 490 445 -14 977 538 -14 939 902 -0,25 -14 939 902 -14 939 902

-13 776 410 -13 426 653 -13 460 962 0,25 -13 460 962 -13 460 962

-147 219 -214 463 -181 616 -18,09 -194 979 -221 000

-13 923 629 -13 641 116 -13 642 578 0,01 -13 655 941 -13 681 962

Tekninen lautakunta 9 458 705 9 341 953 9 546 242 2,14 9 546 242 9 546 242

-10 556 643 -10 557 515 -10 868 903 2,86 -10 857 702 -10 857 702

-1 097 938 -1 215 562 -1 322 661 8,10 -1 311 460 -1 311 460

-2 933 165 -3 244 524 -3 285 618 1,25 -3 384 136 -3 258 699

-4 031 103 -4 460 086 -4 608 279 3,22 -4 695 596 -4 570 159

Eriytetty vesihuolto 1 180 545 1 123 663 1 155 783 2,78 1 145 783 1 145 783

-592 967 -633 838 -621 007 -2,07 -621 007 -621 007

587 578 489 825 534 776 8,41 524 776 524 776

-408 481 -412 648 -414 722 0,50 -433 114 -441 447

179 097 77 177 120 053 35,71 91 662 83 328

Sisäiset erät 4 130 380 4 090 810 4 266 270 4,11 4 265 430 4 265 430

Käyttötalous valtuuston sitovuustasolla, ulkoiset ja sisäiset

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

POISTOT JA ARVONALEN

TILIKAUDEN TULOS

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

TILIKAUDEN TULOS

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

TILIKAUDEN TULOS

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE


TILIKAUDEN TULOS

TOIMINTAKULUT

TILIKAUDEN TULOS

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE

TOIMINTAKATE

TILIKAUDEN TULOS

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKATE

TILIKAUDEN TULOS

TOIMINTAKULUT

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE


TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE


TILIKAUDEN TULOS


TILIKAUDEN TULOS

Tulosyksikön talousarvio

13.12.2017

1000181 KÄYTTÖTALOUS

TILIKAUDEN TULOS

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKATE


49

6.3 Käyttötalous yhteensä Ulkoiset ja sisäiset

6.3.1 Keskusvaalilautakunta

6.3.2 Tarkastuslautakunta

TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA

• Lautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakon-sernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla.

• Lautakunta arvioi talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan talous-suunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää.

• Lautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta.

• Lautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä kulta-kin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Kunnanhallitus antaa valtuus-tolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.

• Varsinaisen tilintarkastuksen suorittaa JHTT-yhteisö, jonka tehtävänä on tarkastaa mm. seuraavat asiat:

KÄYTTÖTALOUS TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020

13.12.2017 * 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR

TOIMINTATUOTOT 13 285 12 877 12 935 12 935 12 734 12 704

TOIMINTAMENOT -68 990 -69 108 -69 229 -69 236 -67 904 -31 585

TOIMINTAKATE -55 705 -56 231 -56 294 -56 301 -55 170 -18 882

POISTOT JA ARVONALENTUMISET -3 508 -3 890 -3 909 -3 902 -4 042 -3 951

TILIKAUDEN TULOS -59 212 -60 121 -60 203 -60 203 -59 213 -22 833

Keskusvaalilautakunta TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020

* 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR

TOIMINTATUOTOT 45 45 30

TOIMINTAMENOT -0 -30 -60 -60 -40

TOIMINTAKATE -0 -30 -15 -15 -10

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

TILIKAUDEN TULOS -0 -30 -15 -15 -10

Tarkastuslautakunta TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020

* 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAMENOT -23 -21 -21 -21 -21 -21

TOIMINTAKATE -23 -21 -21 -21 -21 -21


TILIKAUDEN TULOS -23 -21 -21 -21 -21 -21


50

o Onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti.

o Antavatko kunnan tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta ja toiminnasta.

o Ovatko valtionosuuksien perusteista annetut tiedot oikeita.

o Onko kunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmu-kaisesti.

• Lautakunta valitsee vuosittain tarkastuksen painopistealueet.

• Lautakunta vastaa sidonnaisuusilmoitusten ylläpidosta ja toimii rekisterinpitäjänä sekä saattaa ilmoi-tukset tiedoksi valtuustolle.

6.3.3 Kunnanvaltuusto

Valtuustolla on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kuntalaki korostaa valtuuston roolia kunnan strategisena johtajana, jossa on tärkeää tulevaisuuteen suun-tautunut, kunnan toiminnan pitkäntähtäimen tavoitteiden ja päämäärien hahmottaminen ja linjaaminen. Val-tuuston edistää kuntalaisten suoraa osallistumista kunnan toimintaan ja päätöksentekoon.

6.3.4 Kunnanhallitus

KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus johtaa, valvoo ja arvioi kunnan hallintoa ja vastaa kunnan taloudellisten ja yleisten toiminta-edellytysten kehittämisestä. Kunnanhallituksen tehtävänä on kuntalaissa säädetyllä tavalla:

− vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta;

− vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta;

− valvoa kunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhe-

valtaa;

Kunnanvaltuusto TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020


TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAMENOT -25 -50 -45 -45 -45 -45

TOIMINTAKATE -25 -50 -45 -45 -45 -45



Kunnanhallitus TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020


TOIMINTATUOTOT 932 861 709 709 533 533

TOIMINTAMENOT -5 301 -5 364 -6 402 -6 409 -5 108 -5 101

TOIMINTAKATE -4 369 -4 503 -5 693 -5 700 -4 575 -4 569

POISTOT JA ARVONALENTUMISET -19 -18 -20 -20 -30 -30



51

− edustaa kuntaa työnantajana ja vastata kunnan henkilöstöpolitiikasta;

− vastata kunnan toiminnan yhteensovittamisesta;

− vastata kunnan toiminnan omistajaohjauksesta;

− huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä.

Päämäärä: Suomussalmi on rohkea edelläkävijä

Tavoite Toimenpiteet Mittarit Tavoitetaso

Kunnan toimenpiteet tukevat myönteistä väestökehitystä

Väestön supistumiseen vaikutetaan elinvoima-toimenpiteillä, jotka li-säävät yrityksiä ja työ-paikkoja. Pakolaisten vastaanotta-minen valtuuston päätös-ten mukaisesti. Suomussalmen markki-nointi Erä-Kainuun elin-voimaisena keskuksena ja yrittämisen alueena. Aktiivisella viestinnällä rakennetaan kuvaa roh-keasti uudistuvasta yhtei-söstä, jossa on hyvä elää ja yrittää.

Asukasluvun kehitys Kunnassa on vuonna 2025 asukkaita 7500

Kunnan johtamista ja toimintaa uudistetaan digitaalisuutta hyödyn-tämällä

Johtamisella kannuste-taan uudistumiseen, joka edistää uusien yritysten syntymistä ja olemassa olevien menestymistä sekä digitaalisten palvelu-jen tuottamista.

Digitaaliset toimintamal-lit

Älykkään maaseudun rat-kaisuja otettu käyttöön.

Edistetään uusien työ-paikkojen syntymistä matkailua ja biotaloutta kehittämällä

Lisätään resursseja mat-kailun ja biotalouden kehittämiseen.

Avainaloille syntyneet uudet yritykset

5 – 10 uutta yritystä / vuosi

Uusien investointien saaminen kuntaan

Yhteinen näkemys mat-kailu- ja biotaloutta tuke-vista investoinneista

Investointien käynnis-tyminen.

Matkailua ja biotaloutta tukeva infrastruktuuri luo edellytyksiä matkailuelin-keinon ja biotalouden työ-paikkojen kasvulle.

Kunta tekee aktiivista yhteistyötä yli kuntara-jojen

Euroregio ry ja ystävyys-kuntatoiminta. Yhteistyöstä muiden kun-tien kanssa haetaan lisä-arvoa erityisesti digitaalis-ten palvelujen ja työvoi-mapalvelujen tuottami-sessa. Turvataan sosiaali- ja terveyspalvelujen saata-vuus ja laatu maakunta-uudistuksessa aktiivisella vaikuttamistyöllä.

Synergiaedut kustan-nuksissa ja kulttuurin-vaihdossa.

Osaaminen lisääntyy ver-kostoyhteistyön myötä.


52

Perustelut: Tulevaisuuden palveluverkko koostuu lähipalveluista ja kaikista niistä palveluista, joissa hyödynnetään in-formaatio- ja kommunikaatioteknologiaa jossain muodossa. Alueiden kehittäminen etenee informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa hyväksikäyttäen. Kehittämisen ta-voitteena on parantaa asukkaiden elämänlaatua ja ekotehokkuutta. Tällöin korostetaan hallinnon fiksuutta (mahdollistaa uudet teknologiaratkaisut), asukkaiden fiksuutta (omaehtoinen toiminta ja kehittäminen), elä-misen fiksuutta (liikkumisen digiratkaisut ja minimointi), talouden fiksuutta (tehokkuus) ja fiksua ympäristöä (sujuvat liikenneketjut). Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla (Smart Countryside) informaatio- ja kommunikaatioteknologialla voidaan ratkaista esimerkiksi pitkistä etäisyyksistä aiheutuvia haasteita, palvelutarjontaan liittyviä ongelmia ja luoda mahdollisuuksia asukkaiden osallisuudelle ja omaehtoiselle toiminnalle. EU:n saavutettavuusdirektiivin tavoitteena on edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaali-sessa (2016/2102) yhteiskunnassa ja luoda yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen hallinnon verk-kopalveluiden saavutettavuudelle sekä parantaa digitaalisten palveluiden laatua.

Päämäärä: Toteutamme kestävää taloudenpitoa tarkoituksenmukaisesti investoiden


Menot ja tulot ovat tasa-painossa

Ylijäämien hallittu käyt-tö. Raportointi tukee talou-den ennakoivaa suunnit-telua ja johtamista.

Vuosikate ja taseen ylijäämä Raportoinnin määrä

Toimintakulut sopeute-taan vuosikatetavoittee-seen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoi-tuksen kasvun verran Talouden raportointi kunnanhallitukselle kuu-kausittain ja osa-vuosikatsaukset 2 ker-taa vuodessa sekä tilin-päätös. Kuntavertailu 1 ker-ta/vuosi

Kilpailukykyinen verotus ja maltillinen lainanotto

Verotus pidetään koh-tuullisella tasolla Lainarahoitusta käyte-tään työllisyyttä edistä-viin tai käyttötaloudessa säästöjä tuoviin inves-tointeihin

Tulo- ja kiinteistövero-prosentit Lainakanta/asukas

Tuloveroprosentti on enintään yhden prosen-tin koko maan keskiar-voa suurempi. Kiinteistöveroprosentit ovat maan keskiarvossa Lainakanta on korkein-taan maan keskiarvossa

Elinvoimaa tukevat, tuottavat investoinnit

Elinkeinorahastoa käyte-tään tarkoituksenmukai-sesti tuottaviin investoin-teihin

Investoinnin kannatta-vuuslaskelmat

Investoinnit tuottavat pitkällä aikavälillä.

Tavoitteellinen konser-niohjaus

Uuden konserniohjeen hyväksyminen.

Konserniohjeessa on määritelty omistajaohja-uksen tavoitteet

Konserniohje on toi-meenpantu tytäryhtiöis-sä

Osaavat ja innovatiiviset hankinnat

Hankintaohjeiden päivit-täminen

Hankintaprosessien ja hankinnan kohteiden innovatiivisuus on mah-dollista.

Kunnan hankinnat ja prosessi tukee osaami-sen ja innovaatioiden kehittymistä.


53

Perustelut: Kestävä taloudenpito edellyttää, että toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja kuluja voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. Toimintaympäristössä tapahtuvat palvelujen kysynnän muu-tokset huomioidaan ja niihin varaudutaan ennalta. Kunnan taseessa olevaa elinkeinojen kehittämisrahastoa käytetään strategian painopisteiden mukaisiin työpaikkoja lisääviin ja yritysten toimintaedellytyksiä paranta-viin investointeihin. Hankintatoimi on tärkeä osa kunnan strategista päätöksentekoa. Kunnan hankintaohjeita uudistetaan siten, että hankintaprosessien ja hankinnan kohteiden innovatiivisuus voidaan huomioida hankintojen toteuttami-sessa. Kootaan hankinnat tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi säästöjen aikaansaamiseksi keskittämällä kun-nan omia hankintoja ja hyödyntämällä maakunnallista yhteistyötä.

Päämäärä: Suomussalmella arki sujuu turvallisesti ja mutkattomasti


Suomussalmen saavu-tettavuus paranee kan-sallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä kehittämällä

Yhteistyö Kuusamon ja Kajaanin sekä Oulun alueen toimijoiden kans-sa saavutettavuuden ja yhteysliikenteen paran-tamiseksi. Laajakaistayhteyksiä parannetaan.

Kansallisen ja kansain-välisen lentoliikenteen yhteysvuorojen määrä.

Älykäs yhteysliikenne. Julkinen liikenne lisää kunnan saavutettavuutta Kuusamon, Oulun ja Kajaanin suuntaan. Haja-asutusalueen laa-jakaistarunkoverkko valmis 2018. Taajamien laajakais-tayhteydet toimivat. Kesäasukkaiden etä-työmahdollisuudet para-nevat. Asumisaika Suomussalmella pite-nee.

Palvelutuotantoa uudis-tetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti digitaalisuutta hyödyn-tämällä

Päätökset tukipalvelui-den järjestämisestä Sofigaten selvitysten pohjalta.

Tukipalvelujen toimivuus Tukipalvelut tukevat kunnan palvelujen ja toiminnan kehittämistä.

Kunnan henkilöstö on hyvinvoivaa, osaavaa ja motivoitunutta

Kuntastrategian mukais-ta osaamista vahviste-taan. Henkilöstöpoliittinen ohjelma päivitetään. Henkilöstön työhyvin-vointia parannetaan

Koulutustaso -Koulutussuunnitelman mukaisia koulutuksia toteutetaan (digitaali-suus ja uudistava joh-taminen) Kunnalla on yhteinen toimintaohjeisto, jonka rungon muodostaa hen-kilöstöpoliittinen ohjel-ma. Työhyvinvointi/kyselyt Sairauspoissaolot

Henkilöstö määrä ja osaaminen vastaavat strategian vaatimuksia ja edistävät työnhallintaa sekä työhyvinvointia. Henkilöstöpolitiikka on kannustavaa ja luo pe-rustan henkilöstö-hallinnollisten menettely-tapojen yhdenvertaiselle soveltamiselle koko organisaatiossa. Sairauspoissaolot vä-henevät.


54

Perustelut: Saavutettavuus on moniulotteinen käsite, jolla on kuitenkin harvaan asutulla maaseudulla suuri merkitys. Digitaaliset palvelut ja sisällöt tulee EU-direktiivien mukaan taata kaikille, kun palveluja kehitetään. Alueen ja kunnan fyysinen sijainti ja logistinen saavutettavuus on keskeinen tavoite, kun puhutaan asukkai-den ja yritysten sijoittumisesta kuntaan. Palvelutuotannon uudistaminen perustuu kommunikaatio- ja informaatioteknologian hyödyntämiseen. Erityi-sesti harvaanasutulle maaseudulle uusi teknologia tarjoaa mahdollisuuksia järjestää palveluja nykyistä katta-vammin. Kunnan henkilöstöpoliittinen ohjelma muodostaa työyhteisön yhteisen toimintaohjeiston ja perustan oikeu-denmukaiselle ja tasapuoliselle toiminnalle. Työyhteisön kehittämistä toteutetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa. Palvelu- ja työskentelyprosesseja kehitetään jatkuvasti. Henkilöstön työhyvinvointia ja -kykyä tue-taan työhyvinvointitoiminnalla (mm. tyhy-etuudet), työnhallintaa ja osaamista vahvistavalla koulutuksella ja työnohjauksella.

Päämäärä: Ketään ei jätetä


Kaikki mukaan Kuntalaisten osallistumis-mahdollisuuksia lisätään hyödyntämällä digitaalisuut-ta Selvitetään osallistavan budjetoinnin toteuttamis-mahdollisuudet kump-panuushankkeissa. Vaikuttamistoimielimet on perustettu ja ne käynnistä-vät toimintansa. Hyvinvointiohjelman toteu-tus kytketään strategian toteuttamiseen

Osallistujien määrä ja osallistumisen vaivatto-muus. Toimintasääntö ja ohjelma valmistuneet. HYTE -mittaristo

Kuntalaisten osallisuus =fiksu kuntalaisuus luo uusia tapoja tuottaa pal-veluja. Järjestöjen osallistuminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua. Hyvinvointimittaristo mit-taa kuntalaisten tavoitteen mukaista hyvinvointia.

Kunta tekee aktiivis-ta työvoimapolitiikka

Valmistaudutaan maakun-tauudistukseen edellyttä-miin uudistuksiin aktiivisin toimenpitein yhteistyössä Kainuun muiden kuntien ja yritysten kanssa. Työnhakijoilla on aktiivisia palvelupolkuja opiskeluun ja työllistymiseen. Yritykset saavat osaavaa työvoimaa. Sosiaalinen kuntoutus ja aikuissosiaalityö on osa palveluketjua. Palvelun tuottamiselle on löydetty malli.

Aktivointiaste Työttömyysaste Työllisyysaste

Aktivointiaste nousee Työttömyysaste on alle 16 % Työllisyysaste paranee Asiakkaat saavat tar-peenmukaiset palvelut.

Monikulttuurisuus on kuntamme rikkaus

Pakolaisten vastaanotto valtuuston päätösten mu-kaisesti

Uusia kuntalaisia muuttaa kuntaan vuosittain val-tuustossa päätetty ja kiin-tiön mahdollistama määrä

Pakolaisohjauksen sijoit-tautumispalvelut mahdol-listavat kielen opiskelun ja ammatilliset jatkopolut työhön, yrittäjyyteen ja koulutukseen.


55

Palveluja kehitetään paikallisten yhteisö-jen kanssa aktiivisel-la kumppanuudella

Hyvinvointisopimukset yh-distysten ja järjestöjen kanssa

Kumppanuussopimusmalli on luotu

Yksi kumppanuussopimus on solmittu ja on löydetty uusi tapa tuottaa palvelu-ja.

Kunnan palvelut järjestetään asiakas-lähtöisesti

Valmistellaan kunnan digi-taalinen asiakaspalautejär-jestelmä ja sitä hyödynne-tään asiakaslähtöisten pal-velujen kehittämiseksi ke-hittäjäasiakkaiden kanssa.

Asiakaspalautetta pysty-tään hyödyntämään pal-veluiden muotoilussa.

Asiakaspalautejärjestelmä on testattu.

Perustelut: Asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisen lähtökohtana ovat ihmisten tarpeet ja olosuhteet. Hallinnon asian-tuntijuuden rinnalla tarvitaan asiakkaiden aloitteellisuutta ja vaihtoehtoisia valintoja. Tätä varten tarvitaan erilaisten osallistumismahdollisuuksien ja kanavien käyttämistä. Näitä ovat vaikuttamistoimielimien aloitteet ja kannanotot ja osallisuus, asiakastyytyväisyyskyselyt, asiakaspalautejärjestelmät ja asiakasraadit. Palve-lumuotoilua hyödynnetään asiakaslähtöisten palvelujen kehittämiseksi. Kunnan, yritysten ja järjestöjen yhteistyöllä edistetään palvelujen saatavuutta erityisesti haja-asutusalueella ja tuetaan uusien palveluratkaisujen kehittämistä.

Päämäärä: Suomussalmella on vahva identiteetti ja elävä omaleimainen kulttuuri


Luontoa hyödynnetään kestävästi elinkeinona matkailuun sekä virkis-tykseen ja hyvinvointiin

Hossan kansalliseen ja kan-sainväliseen tunnettuuteen perustuvan matkailun ja sitä tukevien palvelujen kehittämi-nen.

Matkailupalvelut ja yritysten määrä

Matkailupalvelujen infrastruktuuri tukee matkailu- ja siihen liittyvien palvelujen kehittymistä

Omaleimaista kulttuuria hyödynnetään elinkei-notoiminnassa

Kunnan sotahistorian ja kohtei-den tuotteistaminen matkailu-palvelukokonaisuudeksi

Kävijöiden määrä Kävijämäärät kasva-vat.

Laadukkaalla sivistys-työllä ja kulttuuritoimin-nalla vahvistetaan yh-teisön identiteettiä ja alueen omaleimaisuut-ta

Huolehditaan sivistys- ja kult-tuuritoimen kehittämisestä ja resurssoinnista

Asiakaspalaute Palaute vastaa halut-tua mielikuvaa

Vastuuhenkilöt: Kunnanjohtaja Asta Tolonen p. 044 777 3344 Hallintojohtaja Eija Väätäinen, p. 044 588 9930 Koko kunnan henkilöstön määrä ja kustannukset

TP2015 TP2016 TA2017 TA2018

Henkilöstömäärä 296,2 288,8 270 272,7

Henkilöstömenot, €/asukas 1 952 1 957 1 840 1 851

Toimintakulut, €/asukas 7 899 7 925 8 102 8 818

Toimintakate/asukas 6 859 6 807 7 007 7 170


56

ELINVOIMAPALVELUT Tehtävä Suomussalmen kunnan elinvoimapalvelut tukee, edistää ja kehittää yritysten toimintaedellytyksiä siten, että nykyiset yritykset säilyvät elinvoimaisina ja kuntaan saadaan uusia yrityksiä ja osaavaa työvoimaa sekä asukkaita. Elinvoimapalveluihin kuuluvat yrityspalvelut, matkailupalvelut ja maaseutupalvelut.

Päämäärä: Suomussalmi on rohkea edelläkävijä. Tavoite Toimenpiteet Mittarit Tavoitetaso

Edistetään uusien työ-paikkojen syntymistä matkailua ja biotaloutta kehittämällä.

Hossan alueen uudet kehittämishankkeet ja suunnitelma Raatteen alueen kehit-täminen Kontiomäki - Taivalkoski rata- ja terminaali-hankkeen edistäminen Luonnontuotealan edis-täminen

Hossaan vuodepaikat, investointien euromäärät Yritysryhmähanke / kävi-jämäärät Liikennevirastolta myön-teinen päätös

400 uutta vuodepaikkaa / 10 milj. € investoinnit 5 vuodessa Kävijämäärät kasvavat Palveluterminaali valmis 2021 Arktisten Aromien toi-minnan turvaaminen

Edistetään olemassa olevien ja uusien yritys-ten toimintaedellytyksiä.

Osallistutaan yritystoi-mintaa tukevan infan ylläpitoon (ladut,urat) Yritysryhmähankkeiden aktivointi ja hallinnointi Uusien tuotteiden kehit-täminen

Mukana Hossan latupoo-lissa. Mukana moottorikelkka- poolissa ja maakunnalli-sessa kelkkailun edistä-mishankkeessa Yritysryhmähankkeiden kappalemäärä Uusien tuotteiden kehit-täminen yrittäjien ja Met-sähallituksen kanssa.

Hossassa ylläpidettäviä latuja 30 - 40 km Moottorikelkkauria 550 km 2 kpl/v Uusia tuotteita syntyy 5 kpl / vuosi.


Hossan kehitysloikka -hanke 64 North Portfolio –hanke Yksityisten investointien edistäminen

Sijoittajat Investointien määrä

Yhteisen vision löytymi-nen ja jatkotoimenpiteis-tä sopiminen. Sijoittajien saaminen alueelle Investointien kasvu

Kunta tekee aktiivista yhteistyötä kansainväli-sesti ja yli kuntarajojen

Wild Taiga yhteistyö Naturpolis yhteistyö Kainuun Etu yhteistyö ACES-verkoston hyö-dyntäminen matkailussa Euroregion ry:n yhteis-työn hyödyntäminen

Toimiva yhteistyö ACES-verkostosta pyri-tään löytämään yhteis-työtahoja Eurooppalaisten yhteis-työkumppaneiden määrä

Hankkeet ja yhteiset markkinointitoimenpiteet ACES-verkosto-kumppaneiden kanssa yhteistyö aloitettu 2-3 yhteistyökumppania 5 vuoden sisällä


57

Päämäärä: Toteutamme tarkan euron taloudenpitoa innovatiivisesti investoiden.


Elinvoimaa tukevat tuot-

tavat investoinnit

Hossan investointien

edistäminen

Jalonniemi-talon kehit-

tämisselvitys

Hankkeiden toteutumi-

nen

Käyttöaste

Tilat saadaan tuottavaan

käyttöön

Osaavat ja innovatiiviset

hankinnat

Hankintaillat yhteistyös-

sä yrittäjien kanssa

Tapahtumien määrä Vähintään kerran vuo-

dessa



Palvelutuotantoa uudis-

tetaan asiakaslähtöisesti

ja kustannustehokkaasti

digitaalisuutta hyödyn-

tämällä

Markkinoinnissa ja mai-

nonnassa käytetään

moderneja uusia työka-

luja

Digitaalisuusasteen nos-

taminen

Palveluiden ja tiedon

saannin helpottuminen

Kunnan henkilöstö on

hyvinvoivaa, osaavaa ja

motivoitunutta

Kielitaito huomioidaan

rekrytoinneissa

Henkilöstön kielitaidon

kohentaminen

Kielitaito

Koulutukset

Englanti, venäjä ja saksa

Englannin kielen teho-

kurssi matkailussa mu-

kana oleville

Päämäärä: Ketään ei jätetä Tavoite Toimenpiteet Mittarit Tavoitetaso

Kunta tekee aktiivista

työvoimapolitiikkaa.

Osallistutaan Kainuun

rekry -hankkeeseen

Nuorille tarjotaan harjoit-

telupaikkoja

Rekrytointien määrä Yritykset saavat käyt-

töönsä sopivaa henkilös-

töä

Monikulttuurisuus on

kuntamme rikkaus.

Maahanmuuttajien työl-

listyminen ja yrittäjyys

Työpaikat /yritykset Työllistyminen

Palveluja kehitetään

paikallisten yhteisöjen

kanssa aktiivisella

kumppanuudella

Osallistutaan yrittäjä- ja

matkailuyhdistysten toi-

mintaan

Tapahtumien määrä 5 tapahtumaa / vuosi

Kunnan palvelut järjeste-

tään asiakaslähtöisesti

Neuvonnan järjestämi-

nen

Info-TV:n ja valotaulun

hyödyntäminen

Asiakaspalaute Kainuun < 3 yrittäjäystä-

vällisin kunta

Päämäärä: Suomussalmella on vahva identiteetti ja elävä omaleimainen kulttuuri.

Elämme luonnon rytmissä.


Luontoa hyödynnetään

kestävästi elinkeinona

Yhteinen visio Hossan

matkailulle on luotu ja

Kävijämäärät

Asiakastyytyväisyys

Hossan kävijämäärät

kasvavat, asiakastyyty-


58

matkailuun sekä virkis-

tykseen ja hyvinvointiin.

toimijat ovat sitoutuneet

siihen.

Hossan brändi on elin-

voimainen ja kehittyvä

Muiden luontokohteiden

kehittäminen

Kestävän kaivostoimin-

nan edistäminen

Internetnäkyvyys

Yritykset / työpaikat

väisyys on hyvä.

Internet-näkyvyys lisään-

tyy sekä kotimaassa että

kansainvälisesti.

Esiselvitysten tekeminen

Toiminnan kasvu ja ke-

hittyminen

Omaleimaista kulttuuria

hyödynnetään elinkeino-

toiminnassa.

Yhteistyö matkailuoppai-

den kanssa

Hiljaisen kansan kehit-

täminen

Turjanlinnan kehittämi-

nen

Kävijämäärät

Esiselvitys

Matkailuoppaat kehitte-

levät 3-4 retkeä/ kierros-

ta yhteistyössä Metsä-

hallituksen ja yrittäjien

kanssa.

Tunnettuuden lisäänty-

minen

Jatkotoimenpiteistä päät-

täminen

Perustelut/Toiminta Kunnassa toimii elinkeinotiimi, johon kuuluvat kunnanjohtaja, tekninen johtaja ja elinkeinopäällikkö ja matkai-lupäällikkö. Palkataan määräaikaisia kehittäjiä sekä hankitaan erityisosaamista kunnan ja yritysten tarpeiden mukaan. Hyödynnetään Kainuun Etu Oy:n osaamista ja sen hankkeiden tuomia henkilöresursseja. Osallistutaan säännöllisesti Suomussalmen Yrittäjät ry:n hallitustyöskentelyyn ja muuhun toimintaan. Luontomatkailun kehittämisessä keskitytään Hossan alueen masterplan suunnitelman ja vision päivittämi-seen sekä yksityiskohtien tarkentamiseen. Tavoitteena on saada alueesta omaleimainen, kansainvälinen, kiinnostava, tunnettu ja ympärivuotiset palvelut tarjoava luontomatkailukohde. Varataan taloussuunnitelmassa määrärahoja tuotantotilojen rakentamiseen, kehittämishankkeiden rahoitta-miseen ja erityisosaamisen hankintaan. Puretaan vastaavasti elinkeinojen kehittämisrahastossa olevia mää-rärahoja. Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Asta Tolonen, p. 044 777 3344

ELINVOIMAPALVELUT TP2014 TP2015 TP2016 TA2017 TA2018

Henkilöstömäärä 5 4,5 4,1 3,6 5

Henkilöstömenot, €/asukas 43,1 43,9 38,2 39,9 44,70

Toimintakulut, €/asukas 131,1 133,5 131,2 145,8 278,9

Toimintakate, €/asukas 125,2 127,5 127,5 143,6 276,0

TP2014 TP2015 TP2016 TA2017 TA2018

Yrityskanta 426 428 429

Henkilöstömäärä (2010=100) 94,2 93,3 94,3

Liikevaihto (2010=100) 100,3 98,9 103,7


59

HALLINTOPALVELUT Hallintopalvelut vastaa:

kunnanvaltuuston ja -hallituksen päätöksenteon valmistelusta sekä tarkastuslautakunnan kokousten valmistelusta tarkastuslautakunnan ohjeiden mukaisesti.

Päätöksenteon lainmukaisuudesta

Henkilöstö-, arkisto-, ja taloushallintopalveluista

Sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä sekä viestinnän kehittämisestä

Työllisyyspalvelujen toteuttamisesta ja niiden uudistumista asiakkaita palvelevalla tavalla

Pakolaisohjauspalveluiden järjestämisestä

Kunnan omien tietojärjestelmien toimivuudesta ja integroinnista kuntayhtymän järjestelmäympäris-töön sekä sähköisen asioinnin kehittämisestä

Hallintopalvelut toteuttaa:

1. Kunnanhallituksen hallintopalvelujen toimialalle määrittelemiä tavoitteita ja toimenpiteitä:

Väestökehityksen tukeminen (pakolaisten vastaanotto ja palvelut, viestintä)

Digitaalisten toimintamallien edistäminen (palvelut, osallisuus, osaaminen)

Kuntalaisten osallisuus ja kumppanuusmallit, viestintä ja sen välineet

Aktiivinen työllisyyspolitiikka

Henkilöstöpolitiikan yhteiset linjaukset ja toimeenpano

2. Hallintopalvelujen toimialakohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet:



Kunnan johta-mista ja toimin-taa uudistetaan digitaalisuutta hyödyntämällä

Tiedonohjaussuunnitelman (TOS) laatiminen yhteistyös-sä Kainuun kuntien yhteis-työnä Innofactorin tukemassa prosessissa. Kunnan sähköisen tiedonhal-linnan ja kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen Tietosuoja-asetuksen toi-meenpano.

Tiedonohjaussuunnitelman laatiminen on käynnistetty ja etenee projektisuunni-telman mukaisesti Kuvaukset ja dokumentaa-tio on tehty. Kunta voi osoittaa, että tietosuoja-asetusta noudatetaan.

Tiedonohjaussuunnitelma ja uusi tehtäväluokitus on valmis keväällä 2019. Kirjaamiskäytäntö tukee sähköistä asiakirjahallintoa. Siirtyminen sähköiseen asiakirjahallintoon mahdol-listuu. Tietosuoja-asetuksen edel-lyttämät toimenpiteet on käynnistetty.

” Sähköisen kokoushallinnan kehittäminen. Tarvittava inf-rastruktuuri, tuki ja koulutus.

95 % päätöksentekijöistä ja kaikki viranhaltijat käyt-tävät kokousasiakirjoja sähköisessä muodossa.

Kokousasiakirjat lähetetään ja niitä käytetään sähköi-sessä muodossa.

” Aktiivisella viestinnällä ra-kennetaan kuntakuvaa ja kunnan tunnettuutta sekä luodaan mahdollisuuksia kuntalaisten osallisuudelle. Viestintää toteutetaan toimi-alojen yhteisen vuosisuunni-telman pohjalta. Viestintä-kanavia käytetään monipuoli-sesti ( SOME- kanavat, uu-tiskirje, tiedotteet ja kampan-jat, info-tv), jotta niiden kautta

Seuraajien määrä Uutiskirjeen tilaajamäärä Viestintä on oikea-aikaista Kunnan www-sivut mah-dollistavat osallistumisen ja markkinoinnin

Viestintä parantaa kunta-kuvaa: Kunta tunnetaan strategian tavoitteiden mu-kaisesti houkuttelevana matkailukohteena ja hyvä-nä matkailuun ja biotalou-teen erikoistuneiden yritys-ten sijoittumispaikkana ja alueena, jossa on hyvät palvelut: Viestinnällä vaiku-tetaan positiivisesti asuk-kaiden muuttohalukkuuteen ja yritysten sijoittumiseen.


60

tavoitetaan kuntalaiset, kesä-asukkaat ja potentiaaliset muuttajat. Kunnan www-sivujen uudis-taminen tarjoaa alustan pal-velujen integroinnille.

Tieto löytyy vaivattomasti Viestintä parantaa kunnan päätöksenteon läpinäky-vyyttä ja kuntalaisten osal-listumismahdollisuuksia Kunnan viestintä on yhte-näistä ja henkilöstö osaa käyttää viestintäkanavia. Sujuva viestintä ja helppo-käyttöiset kanavat helpot-tavat kaikkien työtä ja sa-nomamme ymmärrettävyyt-tä. Päätöksenteko on lä-pinäkyvää ja siihen liittyvä viestintä on avointa. Kunnan www-sivut toimivat pitkällä aikavälillä sähköi-sen palvelutarjonnan alus-tana ja vaivattoman osallis-tumisen kanavana.



Menot ja tulot ovat tasa-painossa

Talousarvion seuranta ja riittävä raportointi

Kuntamaisemapalvelun arvio hallinnon kustan-nustasosta ja siihen perustuva seuranta.

Kustannusten ja resurs-sien tasapaino siten, että kustannustaso on enintään samalla tasolla kuin muissa vertailukun-nissa.

Osaavat ja innovatiiviset hankinnat

Tarjouspyyntömenettelyjen kehittäminen siten, että hankinnat vastaavat uudis-tumistarpeisiin.

Osaamistaso. Työn tuottavuus ja pal-velujen käyttömukavuus kasvaa. Teknologia tukee uudis-tumista ja tehostaa arki-työtä.

Perustelut: Kestävä taloudenpito on kunnan toiminnan lähtökohta. Kilpailukykyinen verotus lisää kunnan vetovoimaa.



Palvelutuotantoa uudis-tetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti digitaalisuutta hyödyn-tämällä

Kansallisen palveluark-kitehtuurin edellyttämien palvelujen kuvaaminen verkkoon. Integrointi uudistetta-vaan www-sivustoon. Otetaan käyttöön tunnis-tautuminen ja viestinväli-tys. Etätyön mahdollistami-nen.

Palvelukuvausten katta-vuus. Käyttöaste ja käytön sujuvuus.

Vuoden 2018 loppuun mennessä on kuvattu 100 palveluprosessia. Kunnan digitaaliset pal-velut on kuvattu ja ne ovat asiakkaiden käy-tössä www.suomi.fi palvelun kautta. Etätyön ”arkkitehtuuri” on valmis.

http://www.suomi.fi/


61

Perustelut: Tavoitteena on, että vuoden 2018 aikana julkishallinnon toimijat ovat ottaneet www.suomi.fi palvelun käyt-töönsä ja viestivät kansalaisille ensisijaisesti sähköisesti sen avulla. Palvelu mahdollistaa viranomaisten säh-köisen viestinnän riippumatta siitä, haluaako asiakas viestinsä digitaalisesti tai perinteisenä kirjeenä. Palvelu mahdollistaa palveluiden etäkäytön (lomakkeiden lähettäminen yms).



Kaikki mukaan Saavutettavuusdirektiivin huomioimiseksi peruste-taan kuntalaisille kaksi sähköisen asioinnin pal-velupistettä.

Sähköiset palvelut ovat käytössä asiakaspalve-lupisteissä.

Asiakaspalvelupisteet ovat toiminnassa ja palve-lujen käyttäjiä neuvotaan.

Hyvinvointityön organi-sointi ja rakenteet liite-tään osaksi arkityötä.

HYTE–indikaattorit. HYTE–työssä määritelty tavoitetaso.

Kunta tekee aktiivista työvoimapolitiikka

Tehdään aktiivista yh-teistyötä muiden Kai-nuun kuntien kanssa maakuntauudistuksen edellyttämän työvoima-palvelukokonaisuuden suunnittelussa. Suunnitellaan ja käynnis-tetään Talentti 2 –hanke, jossa rakennetaan väli-neet työllistämisvalmiuk-sien parantamiseen, oman osaamisen tunnis-tamiseen ja aktiivisten toimenpiteiden toteutta-miseen digitaalisuutta hyödyntäen: Työpalvelukeskustoi-minnan opinnollistami-nen, valmennuksen ke-hittäminen ja työllisty-misvalmiuksia paranta-vien palvelujen rakenta-minen.

Työllisyys- ja työttö-myysaste. Koulutustason nostami-nen. Aktiiviset työvoi-mapoliittiset toimenpi-teet ovat käytössä.

Kunnassa on tarjolla työl-lisyyttä edistäviä palvelui-ta, joita toteutetaan yh-teistyössä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Asiakkaat ovat aktiivitoimenpiteissä. Työnhakijoilla on tarjolla integroituja työllistymistä edistäviä ja osaamista vahvistavia palveluja tar-peita vastaava määrä. Palveluketjut ja ohjaus toimii asiakastarpeita vastaavasti. Yritykset saavat osaavaa työvoimaa.

Pakolaisten vastaanotto valtuuston päätösten mukaisesti

Pakolaisohjauksen sijoit-tumispalvelujen toteut-taminen ja asiakkaiden tarpeiden edellyttämä palveluohjaus. Tiivis yhteistyö muiden viran-omaisten kanssa kotout-tamisohjelman päivittä-misessä.

Pakolaisina saapuneet uudet kuntalaiset saavat lain edellyttämät palve-lut. Kotoutumisohjelma on päivitetty.

Kotoutumisen alkuvaihe toteutuu kieli- ja luki-opintojen, tarpeen mukai-sen ammatillisen koulu-tuksen tai työkokeilujen muodossa.

Palveluja kehitetään paikallisten yhteisöjen kanssa aktiivisella kump-panuudella

Hyvinvointisopimusten mukaisen toiminnan käynnistäminen.

Palvelujen kustannukset ja laatu.

Yhteistyö on käynnistynyt ja uusi tapa tuottaa palve-luja kehittyy.

Kunnan palvelut järjeste-tään asiakaslähtöisesti

Kehittäjäasiakastoimin-nan käynnistäminen.

Palvelujen laatu para-nee.

Asiakaspalautejärjestelmä on luotu.

http://www.suomi.fi/


62

Toteutetaan digitaalinen asiakaspalautejärjestel-mä www-sivujen uudis-tamisen yhteydessä.

Perustelut: Työllistämistoimenpiteiden tavoitteena on parantaa asiakkaiden työllistymisvalmiuksia ja lisätä osaamista muun muassa yksilövalmennuksella, opinnollistamisella, työkokeiluilla, oppisopimuskoulutuksella tai esimer-kiksi etäopinnoilla. Lisäksi palvelukokonaisuudessa tulee mahdollistaa osatutkintojen, näyttötutkintojen tai muiden tutkintojen suorittaminen.

Päämäärä: Suomussalmella on vahva identiteetti ja elävä omaleimainen kulttuuri


Luontoa hyödynnetään kestävästi elinkeinona matkailuun virkistykseen ja hyvinvointiin.

HYTE-ohjelmaa kehite-tään ja se huomioi luon-to/metsämittarit. Yhteistyön käynnistämi-nen luonnonvarakes-kuksen kanssa.

Mittariston kehittämis-mahdollisuudet on selvi-tetty.

Luonnon ja erityisesti metsän hyvinvointiulot-tuvuus konkretisoidaan ja tehdään näkyväksi.

Perustelut: Luonnonvarakeskus on toteuttanut metsän ja luonnon hyvinvointia tarkastelevia selvityksiä muun muassa pääkaupunkiseudulla. Selvitetään luonnon ja erityisesti metsän hyvinvointia edistävien ja luonnon vastustus-kykyä parantavien vaikutusten seuranta- ja mittaamismahdollisuudet. Vastuuhenkilöt:

Hallintojohtaja Eija Väätäinen, p. 044 588 9930 Talouspäällikkö Sirpa Kovalainen, p. 044 777 3375

HALLINTOPALVELUT TP2014 TP2015 TP2016 TA2017 TA2018

Henkilöstömäärä 16 14,5 14 13,9 12,6

Henkilöstömenot, €/asukas 220,35 211,11 203,58 222,25 209,24

Toimintakulut, €/asukas 334,95 285,41 279,27 348,89 295,18

Toimintakate, €/asukas 300,64 263,81 248,9 315,65 235,45


63

TYÖLLISYYDEN HOITAMINEN Vuoden 2018 talousarviossa on varattu työllisyyden hoitamiseen seuraavat määrärahat: Työllistäminen toi-mialoilla sekä velvoitetyöllistämiseen 580.000 €, johon sisältyy palkkatuki 268.000 €. Kunnan osuus työmarkkinatukeen on 345.000 €. Eläkemenoperusteiseen maksuun on varattu 12.400 €. Työllistämisen kuntarahakokeiluun on 20.000 €:n varaus. Kesätyöpaikkoihin on varaus 25.000 €. Muille työnantajille kesätyösetelin suuruus on 280 euroa/2 viikkoa, ja kunnan työstä maksetaan KT:n suosituksen mukaisesti. Työpalvelukeskuksen menot ovat 341.000 €, tulot 160.000 € ja nettomenot 181.000 €. Työllistämisen nettokustannukset vastuualueilla ovat vuosina 2010–2018 (vertailu vuoteen 2000) (tuki- ja velvoitetyöllistäminen sekä koululaisten kesätyöpaikat):

Vuosi 1 000 € htv

2000 1171 129

2010 449 25,6

2011 428 24,8

2012 277 19,8

2013 305 25,5

2014 314 21,9

2015 253 19,5

2016 280 21,7

ta2017 328 24,0

tae2018 337 24,0 Kunnan osuus työttömyysajan työmarkkinatuesta Kunta on maksanut yli 500 päivää passiivisesti työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työmarkkinatuesta 50 prosenttia vuosina 2006–2014. Vuoden 2015 alusta kunnan maksuosuus työmarkkinatuista kasvoi siten, että kunta maksaa 50 prosenttia 300–999 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden ja 70 prosenttia yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työmarkkinatuesta. Suomussalmen kunnan työmarkkinatuen maksuosuudet ovat olleet seuraavat:

Vastuuhenkilöt: Hallintojohtaja Eija Väätäinen, p. 044 588 9930 Työpalvelukeskuksen johtaja Päivi Korja-Schepel p. 044 777 3126

Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 TA 2017 TAE 2018

Maksuos. € 592 408 423 142 235 148 212 512 151 629 106 500 109 800 96 400 143 600 340 200 340 700 330 000 345 000


64

6.3.5 Maakunnallinen yhteistoiminta, Kainuun liitto

Kainuun liiton jäsenkunnat ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Vaalan kunta siirtyi Kainuun maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan vuoden 2016 alusta. Samalla Vaalan kunta erosi Kainuun liitosta.

Jäsenkuntien maksuosuuden suuruus määräytyy edellisen vuoden joulukuun lopun tilastokeskuksen viralli-sen väkiluvun mukaisessa suhteessa. Suomussalmen maksuosuus vuodelle 2018 on 263 000 euroa eli noin 33 euroa/asukas. Vuonna 2019 arvioitu jäsenmaksu on 263 000 euroa. Vastuuhenkilö: Talouspäällikkö Sirpa Kovalainen, puh. 044 777 3375

6.3.6 Sosiaali- ja terveystoimi

Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Puolangan kunta on osajäsen, Puolangan kunnan jäsenyys koskee Kainuun sairaanhoitopiiriä, Kainuun kehi-tysvammaisten erityishuoltopiiriä ja Kainuun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Kuntayhtymä tuottaa jäsenkuntien kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Kainuun soten keskitetyt tukipalvelut tuottavat talous-, palkka- ja tietohallintopalveluja Kainuun kunnille. 1.1.2017 alkaen Kajaanin kaupunki on ostanut talous- ja palkkahallintopalvelut Kunnan Taitoa Oy:ltä. Toiminnan rahoitus / jäsenkuntien maksuosuudet Tehtävien hoitamista varten tarvittava määräraha kootaan jäsenkunnilta varainhoitovuoden maksuosuuksina. Kuntayhtymän järjestämiin toimintoihin kohdistuva peruspalvelujen valtionosuus (sosiaali- ja terveydenhuol-lon valtionosuus pois lukien päivähoidon osuus) kohdennetaan laskennallisesti kokonaisuudessaan kuntayh-tymälle. STM:n valtionosuus erotetaan peruspalvelujen valtionosuudesta laskennallisesti prosenttiosuutena, joka vastaa vuoden 2014 perussopimuksen mukaista laskennallista sosiaali- ja terveysmenojen osuutta lasken-nallisiin sosiaali- ja terveystoimen, esi- ja perusopetuksen sekä kirjastotoimen kustannuksiin tarkoitetusta peruspalvelujen valtionosuudesta. Suomussalmen prosenttiosuus on 80,1.

Maakunnallinen yhteistoim. TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Kainuun liitto * 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAMENOT -274 -274 -263 -263 -263

TOIMINTAKATE -274 -274 -263 -263 -263


TILIKAUDEN TULOS -274 -274 -263 -263 -263

Kainuun sote -kuntayhtymä TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020


TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAMENOT -36 727 -37 200 -36 009 -36 009 -36 009

TOIMINTAKATE -36 727 -37 200 -36 009 -36 009 -36 009


TILIKAUDEN TULOS -36 727 -37 200 -36 009 -36 009 -36 009


65

Valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kuntien maksuosuudet määritellään puoliksi euroa/asukas ja puo-liksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta (50 %/50 %). Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), muut kuin kuntayhtymälle maksettavat tai kohdennettavat valtionosuudet, valtionosuuden lisäosat, valtionosuuksiin tehtävät vähennyk-set ja lisäykset nettona, järjestelmämuutoksen tasaus 2010 ja 2015 ja verotuloihin perustuva valtionosuuksi-en tasaus sekä muut näitä vastaavat muut erät. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella (t-2, kiinteistövero t-1) ja valtion-osuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Kunnallis- ja kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan keski-määräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantu-jen verotulojen mukaisina. Voimalaitosten kiinteistövero otetaan kuitenkin huomioon 1,4 %:n verokannan mukaan. Asukaslukuna käytetään viimeistä vahvistettua vuodenvaihteen asukaslukua. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia jaItai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia eikä investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Vuotuinen maksuosuus kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella. Mak-suosuus suoritetaan kuukausittain kahdessa erässä 12. ja 30. päivä. Maksuosuuksia korjataan kyseessä olevan talousarviovuoden tilinpäätöksen yhteydessä kustannuksia vastaavaksi. Tasaukset suoritetaan mah-dollisimman pian tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen. Sote-kuntayhtymän maksuosuudet Vuoden 2017 talousarviossa Suomussalmen kunnan maksuosuus on 37,2 milj. euroa. Vuosien 2018 ja 2019 maksuosuuden suuruudeksi arvioidaan 36,009 milj. euroa. Sote- ja maakuntauudistuksessa vuoden 2020 alusta hallituksen linjausten mukaisesti kunnilla ei ole jatkos-sa merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta, vaan rahoitusvastuu siirtyy valtiolle. Hallinnon tukipalvelut Kuntien maksuosuudet määräytyvät suoriteperusteilla. Taloushallinnon palvelujen kustannusten veloituspe-rusteena käytetään kunkin kunnan (talousyksikön) tilikauden aikaisia kirjanpidon tositteita. Henkilöstöhallinnon palvelujen kustannusten veloitusperusteena käytetään kunkin kunnan (talousyksikön) tilikauden aikana lähetettyjen palkkalaskelmien määrää. Tietohallinnon palvelujen kustannusten veloitusperusteena käytetään puoliksi kunkin kunnan (talousyksikön) mukaista henkilöstön määrää ja puoliksi kunkin kunnan (talousyksikön) tietohallinnon ylläpitämien työasemi-en määrää. Tällä hetkellä ei ole vielä päätöstä siitä, miten hallinnon tukipalvelut järjestetään vuoden 2020 alusta lähtien. Vastuuhenkilö: Talouspäällikkö Sirpa Kovalainen, puh 044 777 3375


66

6.3.7 Sivistyslautakunta

Tehtävä: Sivistyslautakunnan/sivistyspalvelujen tehtävänä on kohottaa kuntalaisten tiedon tasoa ja hyvinvointia luo-malla hyvät edellytykset monipuoliselle ja laadukkaalle koulutukselle, varhaiskasvatukselle ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle.



Menot ja tulot tasapai-nossa

Sivistyspalvelujen palve-lurakenteiden tarkastelu ja uudistaminen.

Vertailutiedot maan ja entisen Oulun läänin tilastoihin. Kuntamaisema-palvelun tuottama aineisto.

Pysytään hyväksytyssä talousarviossa. Vertailutiedon hyödyn-täminen palveluiden suunnittelussa.

Elinvoimaa tukevat, tuot-tavat investoinnit

Sivistyspalvelujen toimiti-laratkaisujen suunnitte-leminen ja toteuttaminen →perusopetus →lukio →nuorisotilat →kansalaisopisto Tilojen käyttäjänäkökul-man tuominen hanke-suunnitteluun ja toteut-tamiseen onnistuneesti.

Hankkeen onnistuminen eri näkökulmista tarkas-teltuna (mm tilojen moni-käyttöisyys, opetus, ter-veellisyys, turvallisuus, mitoitus, kustannukset, ylläpito ja huolto).

Terveelliset ja turvalliset tilat, joissa on innovatii-visia ratkaisuja. Sisäilmaongelmat rat-kaistu.





motivoitunutta

Henkilöstön mitoitus ja

työn kuormittavuus sopi-

va.

Työhyvinvointi

Motivoitunut ja hyvin-

voiva henkilöstö.

Sivistyslautakunta TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020


TOIMINTATUOTOT 1 714 1 551 1 479 1 479 1 479 1 479

TOIMINTAMENOT -15 490 -14 978 -14 940 -14 940 -14 940 -14 940

TOIMINTAKATE -13 776 -13 427 -13 461 -13 461 -13 461 -13 461



Sivistyspalvelut, hallinto TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020


TOIMINTATUOTOT 4 3 3 3 3 3

TOIMINTAMENOT -148 -164 -157 -157 -157 -157

TOIMINTAKATE -143 -161 -154 -154 -154 -154

POISTOT JA ARVONALENTUMISET -133 -19 -19 -100 -223



67

Täydennyskoulutus

Täydennyskoulutuksen

määrä

Kaikki työntekijät osallis-

tuvat täydennyskoulu-

tukseen vähintään

1pv/vuosi.



Kunnan palvelut järjes-

tetään asiakaslähtöisesti

Sivistyspalveluja kehitetään

yhdessä kuntalaisten kans-

sa.

Uusia osallistumis-

mahdollisuuksia lisätään

kaikissa yksiköissä hyödyn-

tämällä digitaalisuutta.

Asiakaspalaute

Tasolla hyvä

Päämäärä: Suomussalmella on vahva identiteetti ja elävä omaleimainen kulttuuri.

Elämme luonnon rytmissä.

Tavoite Tavoite Tavoite

Laadukkaalla sivistys-

työllä ja kulttuuritoimin-

nalla vahvistetaan yh-

teisön identiteettiä ja

alueen omaleimaisuut-

ta.

Sivistyspalvelujen palvelu-

yksiköt kehittävät omaa

toimintaansa.

Toiminnan suunnittelussa

hyödynnetään paikallisia

vahvuuksia.

Suunnitelmallinen laatutyö

Aktiivinen tiedottaminen

onnistumisista

Kehittämishankkeiden

määrä

Laatutyö ja toiminnan

arviointi säännöllistä.

Medianäkyvyyden mää-

rä ja laatu

Onnistuneet kehittämis-

hankkeet

Arviointitietoa hyödynne-

tään toiminnan kehittä-

misessä.

Positiivinen kuntakuva

Perustelut/Toiminta

Sivistyslautakunta vastaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukio- ja kansalaisopisto-opetuksen, taiteen perusopetuksen, nuorisotyön, kirjasto- ja kulttuuri- sekä liikuntapalvelujen järjestämisestä. Sivistyslautakunta kokoontuu 10 - 11 kertaa vuodessa. Lautakunta vierailee säännöllisesti kokousten yhteydessä eri toimialu-een palveluyksiköissä ja saa ajantasaista tietoa yksikön toiminnasta ja kehittämistarpeista. Lautakunta seu-raa ja arvioi palvelujen vaikuttavuutta. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen lisätään kuluvalla lautakuntakaudella. Sivistyspalvelujen johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kuukausittain. Johtoryhmä koordinoi toimialan toimin-taa ja toimii kollegiaalisena tukiryhmänä.

Vastuuhenkilöt:

Sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen puh. 044 523 4020

SIVISTYSLAUTAKUNTA TP2015 TP2016 TA2017 TA2018

Henkilöstömäärä 184,9 185,4 164,6 167,8

Henkilöstömenot, €/asukas 1138,23 1130,96 1077,27 1067,14

Toimintakulut, €/asukas 1907,65 1892,77 1874,08 1881,60

Toimintakate/asukas 1679,80 1683,33 1680,82 1695,34

Lautakunnan kokoukset, kpl 10 11 10-11 10-11


68

SIVISTYSPALVELUT TP2015 TP2016 TA2017 TA2018

Henkilöstömäärä 2 2 2 2




Johtoryhmän kokoukset, kpl 9 9 10 10

VARHAISKASVATUS

Tehtävä Laadukkaan varhaiskasvatuksen järjestäminen varhaiskasvatusikäisille lapsille.



Kunnan toimenpiteet tukevat myönteistä väestökehitystä

Lapsella on oikeus saada suunnitelmallista ja tavoit-teellista kasvatusta, ope-tusta ja hoitoa, jossa pai-nottuu erikoisesti pedago-giikka. Kotihoidontuen ja kunta-lisän maksaminen alle 3-vuotiaille lapsille.

Asiakastyytyväisyysmitta-us TAK (kahden vuoden välein). Henkilöstökysely/TAK

Varhaiskasvatusta järjes-tetään siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuo-doin kuin kunnassa on tarvetta sekä päiväkodis-sa, että perhepäivähoi-dossa. Vaihtoehto perheille. Varhaiskasvatuksen tarpeen väheneminen.

Kunta tekee aktiivi-sesti yhteistyötä kan-sainvälisesti ja yli kuntarajojen.

Kiinteä yhteistyö Kainuun alueen kuntien välillä.

Yhteiset linjaukset var-haiskasvatuksessa. Yhteiset varhaiskasva-tusohjelmat Palvelun edullisuus. Yhteiset koulutukset.



Suomusalmen saa-vutettavuus paranee kansallisia ja kan-sainvälisiä yhteyksiä kehittämällä

Tiedotteet ja VASUt kään-netty heidän omalle kielel-leen. Tulkkauspalveluiden käyttö

Pakolaisperheiden var-haiskasvatuksen tarpee-seen vastaaminen.

Varhaiskasvatus TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020


TOIMINTATUOTOT 303 275 267 267 267 267

TOIMINTAMENOT -2 881 -2 868 -2 920 -2 920 -2 920 -2 920

TOIMINTAKATE -2 578 -2 593 -2 653 -2 653 -2 653 -2 653




69

Palvelutuotantoa uudistetaan asiakas-lähtöisesti ja kustan-nustehokkaasti digi-taalisuutta hyödyn-tämällä

Mobiilikirjaus: hoitoaikojen ilmoittaminen sähköises-ti/hoitoaikojen seuran-ta/sähköiset sijoitus- ja maksupäätökset. Tuntiperusteinen varhais-kasvatusmaksu. Henkilöstön mobiilikirjaus.

Säännöllinen seuranta, ongelmiin puuttuminen nopeasti ja niiden korjaa-minen.

Sujuvat käytännöt säh-köisessä järjestelmässä, vähentää käsin tehtävää kirjausta.

Kunnan henkilöstö on hyvinvoivaa, osaavaa ja motivoi-tunutta

Lakisääteinen henkilöstö. Tavoitteellinen koulutus-suunnitelma/hlö. Uuden varhaiskasvatus-suunnitelman toteuttami-nen. Kehityskeskustelut. Tiloista huolehtiminen, tilojen muuntaminen tar-peen mukaan.

Henkilöstökyselyt /TAK/ kerran kahdessa vuodes-sa. Kasvatuksen, ohjauksen ja opetuksen uudistumi-nen. Keskustelujen kattavuus.

Riittävä ja ammattitaitoi-nen henkilöstö. Koulutuspäivät 3 pv/hlö/toimintakausi. Uuden varhaiskasvatus-suunnitelman käyttöön otto; pedagogiikan koros-taminen. Kaikki ovat osallistuneet kehityskeskusteluun 1 krt/vuosi. Asialliset ja toiminnalliset työskentelytilat.



Menot ja tulot ovat tasapainossa

Talousarvion seuranta, var-haiskasvatuksen sopeutta-minen vähenevään lapsi-määrään.

Kuntamaisema-palvelun tuottama aineisto.

Talousarviossa pysy-minen.

Osaavat ja innovatiivi-set hankinnat

Toimivat mobiililaitteet ja niiden hyödyntäminen arjen-toiminnoissa.

Ohjelmistojen tehokas käyttö sekä toimivuus.

Käsin tehtävän työn väheneminen, työ-panoksen käyttäminen tehokkaammin.



Kunnan palvelut jär-jestetään asiakasläh-töisesti

Toiminnan suunnittelu ote-taan huomioon yksilöllisesti lapsen kehityksen ja oppi-misen tarpeet. Säännölliset palaverit eri yhteistyötahojen kanssa, nopea huolen puheeksi ottaminen. Erityislastentarhanopettajan konsultointi eri päiväkoti-ryhmiin ja perhepäivähoi-toon

Jokaiselle lapselle laadittu oma varhaiskasvatussuunni-telma, säännöllinen doku-mentointi ja arviointi.

Lapsi saa sitä var-haiskasvatusta, jota hän tarvitsee kehitty-äkseen ja oppiak-seen, tavoitteena hyvinvoiva lapsi. Moniammatillisen yhteistyön toimivuus.

Monikulttuurisuus on kuntamme rikkaus.

Luodaan uusia toimintata-poja työskennellä monikult-tuurisessa ympäristössä. Koulutukset.

Arviointi toteutumisesta. Kulttuurinen moninai-suus nähdään voima-varana.


70

Perustelut/Toiminta Suomusalmen kunnan varhaiskasvatussuunnitelma on valmis ja sitä on alettu toteuttamaan elokuusta 2017 alkaen. Varhaiskasvatusta määrittelee Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikalliset ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan ja miten varhaiskasvatusta toteutetaan. Varhais-kasvatussuunnitelman perusteiden laatimista ohjaa erityisesti varhaiskasvatuslaki, jossa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen tavoitteista. Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää sekä tärkeä vaihe lapsen kasvun ja oppimisen polulla. Huoltajilla on ensisijaisesti vas-tuu lasten kasvatuksesta. Varhaiskasvatus tukee ja täydentää kotien kasvatustehtävää ja vastaa omalta osaltaan lasten hyvinvoinnista. Vastuuhenkilöt: Varhaiskasvatuksen johtaja Jaana Heikkinen puh. 044 568 4321 Varhaiskasvatuksen apulaisjohtaja Birgitta Vikholm puh. 044 777 3189

VARHAISKASVATUS TP2015 TP2016 TA2017 TA2018

Henkilöstömäärä 54 52 40,3 44,8




PERUSOPETUS

Tehtävä Suomussalmen kunta järjestää laadukasta esi- ja perusopetusta. Perusopetus antaa elämässä tarpeelliset tiedot ja taidot sekä tukee oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Opetusta tarjotaan turvalli-sessa oppimisympäristössä.



Kunnan johtamista ja toimintaa uudistetaan digitaalisuutta hyödyn-tämällä

Opetusteknologiaa hyö-dynnetään opetuksessa ja johtamisessa laajasti

Taitotaso

Henkilökunnan ja oppi-laiden taitotaso on tasol-la hyvä 1 tietokone tai tablet-ti/oppilas

Perusopetus TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020


TOIMINTATUOTOT 461 365 364 364 364 364

TOIMINTAMENOT -7 921 -7 531 -7 568 -7 568 -7 568 -7 568

TOIMINTAKATE -7 461 -7 165 -7 204 -7 204 -7 204 -7 204



Koululaisten ap ja ip TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020

-toiminta * 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR


TOIMINTAMENOT -102 -103 -89 -89 -89 -89

TOIMINTAKATE -85 -83 -69 -69 -69 -69



71

Riittävä laitekanta ja toimivat verkot Toimivat ICT-tukipalvelut

Tutoropettajat toimivat jokaisella koululla. Riittävästi ICT-tukea saatavissa teknisissä haasteissa.


Kouluilla on kansainväli-siä hankkeita ja ystä-vyyskoulu-toimintaa. Henkilöstön koulutusyh-teistyö Kainuun kuntien kanssa.

Hankkeiden määrä. Toiminnan määrä ja laa-tu. Koulutuksien määrä ja vaikuttavuus

1 hanke /lukuvuosi 1 vierailu/lukuvuosi Yksi koulutushanke /lukuvuosi. Yhteiset VESO-koulutukset



Menot ja tulot ovat tasa-painossa. Elinvoimaa tukevat ja tuottavat investoinnit

Sopeutetaan opetusta ja tukipalveluja vähene-vään oppilasmäärään Huom ! Toimenpiteet ja tavoitteet esitetty sivis-tyspalvelujen osiossa: sivistyspalvelujen toimiti-laratkaisut

Nettokustannus /oppilas

Kuntamaisema-aineiston ja AVI:n vertailutilaston keskimääräinen taso




Onnistunut rekrytointi Täydennyskoulutus Työnohjausta tarjolla. Kehityskeskustelut

Kelpoisuus ja osaami-nen. Täydennyskoulutuksen määrä Työnohjauksen vaikutta-vuus Keskustelujen kattavuus

Koko henkilöstöllä on muodollinen kelpoisuus tehtävään Koulutuspäiviä 4/opettaja (sisältää sekä VESO että KiKy koulu-tuksen) Palaute vaikuttavuu-desta tasolla hyvä Kaikki ovat osallistuneet kehityskeskusteluihin 1 kerta /vuosi




Uuden opetussuunnitel-man toteuttaminen Laadukas oppilashuolto-työ

Opetuksen, opiskelun ja oppimisympäristöjen uudistuminen Oppilaat saavat tarvit-semansa oppilas-huoltopalvelut viivytyk-settä

Työ etenee suunnitel-mallisesti. Palveluja on saatavissa riittävästi ja lakisää-teisessä aikataulussa.


72

Toimiva yhteistyö kodin ja koulun välillä

Huoltajien tapaamiset Yhteistyöryhmien toimi-vuus Wilma-viestinnässä on-nistuminen

Huoltajille tarjotaan mahdollisuus joka vuosi henkilökohtaiseen ta-paamiseen luokanopet-tajan tai luokanvalvojan kanssa Säännölliset kokoontu-miset Riittävä yhteydenpito. Myös positiivista palau-tetta säännöllisesti.

Päämäärä: Suomussalmella on vahva identiteetti ja elävä omaleimainen kulttuuri. Elämme luonnon rytmissä.


Laadukkaalla sivistys-työllä ja kulttuuritoimin-nalla vahvistetaan yhtei-sön identiteettiä ja alu-een omaleimaisuutta

Suomussalmen luontoa, historiaa ja kulttuuria tutkitaan ja opiskellaan eri ikäkausina koko pe-rusopetuksen ajan

Oppilaiden kotiseututie-tämys ja asenne omaan kotiseutuun Oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa käyte-tään kotiseudun luonto-, kulttuuri-, ja historia ai-hekokonaisuuksia

Oppilailla vahvat juuret ja terve itsetunto Oppimiskokonaisuuksien toteutuminen eri luokka-asteilla

Perustelut/Toiminta Alaluokilla uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2016. Yläluokkien osalta uuden opetussuunnitelman käyttöönotto etenee asteittain siten, että 7. luokalla uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2017 ja ensi lukuvuonna 1.8.2018 suunnitelmaa lähdetään toteuttamaan 8. luokalla. Viimeisenä suunnitelma otetaan käyttöön 9. luokalla 1.8.2019. Opetussuunnitelmassa korostuvat:

- koulujen toimintakulttuurin kehittäminen ja oppimisympäristöjen monipuolistaminen

- oppilaiden laaja-alaisen osaamisen kehittäminen ja oppimiskokonaisuudet

- ICT-taidot, sosiaaliset taidot, työelämätaidot ja elämänhallintataidot

- oppilaiden osallisuutta ja aktiivisuutta edistetään monin tavoin

Kainuun soten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä lasten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Haetaan aktiivisesti hankerahoitusta toiminnan kehittämiseen. Vastuuhenkilöt: Sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen puh. 044 523 4020 Ruukinkankaan koulun rehtori Heli Manninen puh. 044 777 3050

PERUSOPETUS TP2015 TP2016 TA2017 TA2018





Oppilaita 20.9., kpl 727 699 656 635

- joista esikoululaisia, kpl 65 56 58 57


73

AP ja IP TOIMINTA TP2015 TP2016 TA2017 TA2018

Henkilöstömäärä 3 2 2,6

Henkilöstömenot, €/asukas 11,15 11,33 9,70

Toimintakulut, €/asukas 12,52 12,85 11,20

Toimintakate/asukas 10,39 10,36 8,69

LUKIOKOULUTUS

Tehtävä Suomussalmen kunta järjestää laadukasta ja monipuolista yleissivistävää koulutusta turvallisessa ympäris-tössä.

Päämäärä: Suomussalmi rohkea edelläkävijä


Kunnan toimenpiteet tukevat myönteistä väes-tönkehitystä Kunnan toimintaa uudis-tetaan uutta teknologiaa hyödyntämällä Parannetaan olemassa olevien yritysten toimin-taedellytyksiä Aktiivinen yhteistyö yli kuntarajojen

Toisen asteen oppilai-toksen olemassa olo lisää kunnan vetovoi-maisuutta - Lukion vetovoimaisuu-den ylläpitäminen Käytössä ajantasainen teknologia. Monipuolinen ja laaja TVT-laitteiden ja järjestelmien käyttö Mahdollisuuksien mu-kaan hyödynnetään ta-lossa olevaa tietotaitoa myös muiden yksiköiden hyväksi. Yrityskurssi aloittaa vuonna 2018 paikallisille yrityksille some-opastuksen. Etäopetus – filiaalitoimin-ta (Paltamo ja Puolanka) Ystävyyskoulutoiminta

Kurssitarjonta vs. valta-kunnan keskimääräinen Suhteellinen lukioon hakeutumisprosentti Henkilöstön taitotaso, laitteiston toimivuus, käytettävät ohjelmat Opastettujen yritysten lkm Etäkurssien määrä Etäopetuspaikkojen määrä Tapaamisten lukumäärä

Lukion monipuolinen kurssitarjonta (reaali, vieraat kielet) yli 45 % Laitteistojen ja ohjelmis-tojen pitkä elinkaari ja korkea käyttöaste, henki-löstö osaa käyttää moni-puolisesti laitteita ja oh-jelmistoja (vertaistuki ja henkilökohtainen ohjaa-minen) Vähintään 5 kpl Vähintään 10 kpl Vähintään 2 kpl Vähintään kerran luku-vuodessa

Lukiokoulutus TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020



TOIMINTAMENOT -1 125 -1 053 -1 033 -1 033 -1 033 -1 033

TOIMINTAKATE -1 072 -1 037 -1 005 -1 005 -1 005 -1 005




74

Päämäärä: Toteutamme tarkan euron taloudenpitoa innovatiivisesti investoiden


Menot ja tulot ovat tasa-

painossa

Pysytään annetussa

talousraamissa

- opetusryhmät pidetään

kohtuullisen kokoisena

- Kumppanuuslukio-

mallin toiminnan jatku-

minen, yhteistyö perus-

opetuksen kanssa (tilat

ja opettajat)

Henkilöstörakenne vas-

taa palvelurakennetta

Henkilöstön mitoitus ja

työn kuormittavuus

Opetuslähtöisesti koh-

dennetut resurssit (kun-

tarahan osuus kokonai-

suuden kannalta riittävä,

jotta avaintulokset voi-

daan saavuttaa)

Opetusryhmien keskiko-

ko järkevä

Yhteinen kurssitarjotin

(VN-opetuksen järjestä-

miseksi)

Riittävä henkilöstö, jolla

työn kuorma sopiva.

Energiaa jää vielä toi-

minnan kehittämiseen.

Päämäärä: Suomussalmella arki sujuu mutkattomasti ja turvallisesti


Suomussalmen saavu-

tettavuus paranee kan-

sallisia ja kansainvälisiä

yhteyksiä parantamalla



motivoitunutta

Tiivis yhteistyö Venäjälle

Luonnon puisto ja Kale-

valan keskikoulu

Kansainvälisyyskasvatus

Osaava uudistuva henki-

löstö

Hyvinvoiva henkilöstö

Kehityskeskustelut

Yhteistyön laatu

Täydennyskoulutuksen

määrä

Työhyvinvointikyselyt,

työterveyshuollon palve-

lujen saatavuus ja käyt-

tö, työpoissaolot

Käytyjen kehityskeskus-

telujen lukumäärä

Toimiva yhteistyö

Kolme koulutuspäivää

vuodessa

Hyvä työilmapiiri ja jak-

saminen, ja vastuiden

jakaminen tasaisesti,

mahdollisimman vähän

poissaoloja

Koko henkilöstö osallis-

tuu kerran vuodessa



Kunnan järjestöjen aktii-

vinen kumppanuus tukee

palvelujen kehittämistä

Kunnan palvelujen jär-

jestämisessä otetaan eri

Lukion yhteistyö paikal-

listen järjestöjen kanssa

mm. vierailut oppitunneil-

la tai aamunavauksissa,

teemaopinnoissa, tee-

mapäivät

Toimivat opiskelijapolut

Yhteistyökumppanien

lkm

Vierailujen lkm

Toimivat opetusjärjeste-

lyt, suunnittelu ja ohjaus.

10-20 vuosittain

10-20 vuosittain

Lukio läpi kolmessa

vuodessa.


75

asiakasryhmien erityis-

tarpeet

Kunnan palvelujen jär-

jestämisessä otetaan eri

asiakasryhmien erityis-

tarpeet

Monikulttuurisuus on

kunnan voimavara

Opiskeluhuollon tasok-

kuus

Hyvät valmiudet jatko-

opintoihin korkea-

asteelle

Kunnan nuorisovaltuusto

Opiskelijoiden ja huolta-

jien tyytyväisyys lukio-

koulutuksen laatuun ja

järjestämiseen

Asuntomahdollisuus

pitkän matkalaisille (ei

sosiaalisin perustein)

Kulttuurikasvatus – eri

kulttuurien ymmärrys

Itsenäisten suoritusten

lkm

Keskeytykset.

Opiskeluhuollon suunni-

telman toimivuus, opis-

kelijoiden poissaolot,

kasvatuskeskustelujen ja

kirjallisten varoitusten

määrät, opiskeluhuollon

henkilöstön tavoitetta-

vuus

Jatko-opintoihin sijoittu-

minen

Lukiolta edustus

Mitattava palaute

Mahdollisuus toisen

asteen opintoihin Suo-

mussalmella

Tasa-arvon ja yhdenver-

taisuuden toteutuminen

Mahdollisuus mm. vie-

raiden kielten opiske-

luun.

Itsenäisten kurssien lkm

alle 1 %

Negatiivisten keskeytys-

ten lkm alle 1 % luku-

vuodessa.

Poissaolojenmäärä saa-

daan pienentymään,

rangaistuksia ei tarvitsisi

antaa, henkilöstön tavoi-

tettavuus suunnitelman

mukainen

Jatko-opintoihin sijoittu-

minen valtakunnan kes-

kitason mukaisesti.

Vähintään 1 edustaja

Positiivinen palaute

Toimiva ja turvallinen

asuminen

Laaja ja monipuolinen

kulttuurituntemus

Päämäärä: Suomussalmella on elämä omaleimainen kulttuuri.

Elämme luonnon kanssa, sen rytmissä.


Kulttuuritoiminnalla vah-

vistetaan yhteisön identi-

teettiä ja alueen oma-

leimaisuutta

Luonto-/Kulttuuriaiheiset

opintomatkat – yhteis-

työkumppaneiden kans-

sa

Järjestetyt opintomatkat

Opiskelijoilla tarjolla

vähintään kerran luku-

vuodessa -> mahdolli-

suus osallistua vähin-

tään kerran opintojen

aikana vähintään yhdelle

opintomatkalle


76

Perustelut/Toiminta:

Suomussalmen lukio tarjoaa laadukkaan ja monipuolisen yleissivistävän koulutuksen edistyksellisen ja tek-nologiataidoiltaan ajan tasalla olevan ammattitaitoisen henkilöstön opastuksella turvallisessa ympäristössä. (Toiminta-ajatus 2017–2018) Opetuksessa pyrimme tarjoamaan kaikki valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit sekä koulukohtaisi-na soveltavina kursseina mm. tukikursseja ja kertauskursseja lukion alussa ja ennen ylioppilaskirjoituksia. Tukikurssit ovat tarpeen, koska lukiossamme ei ole keskiarvorajaa ja olemme paikkakunnan ainoa 2. asteen oppilaitos. Koulukohtaiset soveltavat kurssit toteutetaan opiskelijoiden valintojen ja talousarvion sallimissa rajoissa (minimiryhmäkoko 10). Valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien kohdalla teemme yh-teistyötä kumppanuuslukioiden kanssa menojen tasapainottamiseksi. Tällä olemme pystyneet takaaman laajan kielitarjontamme (saksa, ranska ja venäjä) sekä reaaliaineiden laajan tarjonnan. Lukuvuonna 2017–2018 ajamme edelleen sisään vuonna 2016 (2015) voimaan astunutta lukion opetus-suunnitelmaa. Alkavat ja jatkavat ovat jo uuden opetussuunnitelman piirissä ja tulevat esimerkiksi suoritta-maan tutkintonsa täysin sähköisessä muodossa. Teemme myös tänä lukuvuonna paljon työtä uuden ope-tussuunnitelman ideologioiden käyttöönotossa ja syventämisessä. Olemme tietoisesti pyrkineet näkymään paikallisesti enemmän ja näin yhdellä tapaa vaikuttamaan positiivi-seen opiskelijakehitykseen. Teemme tiivistä yhteistyötä eri yritysten, järjestöjen ja yhteisöjen kanssa unoh-tamatta kuitenkaan perustehtäväämme yleissivistävänä oppilaitoksena, jonka toimintaa määrittää tiukasti opetussuunnitelma. Opiskelijoita lukiossa on tällä hetkellä 115. Pienenevät ikäluokat tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa opis-kelijamääräämme, vaikka tänä vuonna saimmekin hienoisen nousun opiskelijamääräämme. Suomussalmen lukio: ”The best basis for the future”.

Vastuuhenkilöt: rehtori Julia Pohjanoja-Kela, [email protected] puh.044-5710 264

LUKIOKOULUTUS TP2015 TP2016 TA2017 TA2018





Opiskelijoita 20.9. 104 105 115 115

Valtionosuus €/oppilas 7879,34 8156,53 8531,76

mailto:[email protected]


77

VAPAA SIVISTYSTYÖ

Tehtävä Kianta-Opisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka toimii elinikäisen oppimisen periaatteella tarjoamalla kuntalaisille mahdollisuuksia osaamisen kehittämiselle, elinvoiman ja hyvinvoinnin vahvistamiselle. Kianta-Opisto edistää aktiivista kansalaisuutta järjestämällä kädentaitojen, liikunnan, musiikin, taideaineiden sekä yhteiskunnallisten aineiden opetusta kaikenikäisille. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa alueen kulttuuria ja sivistystä.

Päämäärä: Toteutamme kestävää taloudenpitoa tarkoituksen mukaisesti (investoiden).


Osaavat ja innova-tiiviset hankinnat

Kustannustehokas suunnittelu sekä koulu-tusten ja kurssien kus-tannusten hallinta

Kurssien kustannusten mediaa-nin seuranta Kurssien keskiarvo: - Oppilastunnin/ Oppilastyöpäivän hinta kustan-

nus-indikaattoreiden kehityk-sen seuranta

Kianta-Opiston toimin-nassa tavoitellaan kes-täviä kustannusrakentei-ta ja kustannusten seu-rantaa peilaten valta-kunnan tasoon



Kaikki mukaan

Koulutuksien ja kurssien toteutuksia yhteiskump-paneiden kanssa

Kurssialoitteiden ja toteutusten määrä Opiskelijoiden lukumäärä Kurssitoteutusten palaute: asi-akkaat ja sidosryhmät

Asiakastarpeeseen vas-taaminen

Palveluja kehite-tään paikallisten yhteisöjen kanssa aktiivisella kump-panuudella.

Koulutuksien ja kurssien toteutuksia yhteiskump-paneiden kanssa - Yhteistyö oppilaitos-

ten kanssa

- Yhteistyö ja/tai teh-täväjako yhdistysten ja yhteisöjen kanssa

= > verkoston luominen

Kurssien lukumäärä Opiskelijoiden lukumäärä Kurssitoteutusten palaute: asi-akkaat ja sidosryhmät

Aktiivinen kuntalainen Elävät kylät



Luontoa hyödynne-tään kestävästi elinkeinona matkai-luun sekä virkistyk-seen ja hyvinvoin-tiin

Koulutusten ja kurssien toteutusten asiakasläh-töinen kehittäminen

Kurssialoitteiden määrä

Kurssilaisten määrä/asukasluku

Hyvinvoiva kuntalainen

Paikallisen omaleimai-sen kulttuurin ja sivis-tyksen tukeminen

Vapaa sivistystyö= TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Kianta-Opisto * 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR * 1.000 EUR


TOIMINTAMENOT -682 -652 -659 -659 -659 -659

TOIMINTAKATE -568 -555 -561 -561 -561 -561

POISTOT JA ARVONALENTUMISET -3 -2



78

Laadukkaalla sivis-tystyöllä ja kulttuu-ritoiminnalla vah-vistetaan yhteisön identiteettiä ja alu-een omaleimai-suutta.

Koulutusten ja kurssien toteutusten nykyaikais-taminen ja monipuolis-taminen esim. digitaali-suutta hyödyntäen. Koulutuksien ja kurssien teemat: - Kädentaitojen, liikun-nan, musiikin, taideai-neiden sekä yhteiskun-nallisten aineiden toteu-tusten kehittäminen - Monikulttuurisuus sekä kansainvälistyminen

Kurssien lukumäärä Opiskelijoiden lukumäärä Eri teemojen ja aihealueiden toteutuminen Kaiku-kortin käyttö Opintosetelikurssit Medianäkyvyys

Hyvinvoiva ja osallistu-va kuntalainen Paikallisen omaleimai-sen kulttuurin ja sivis-tyksen tukeminen

Perustelut/Toiminta Toiminnan laajuuden tavoitteissa on otettu huomioon asutus- ja ikärakenteen muutos. Tästä syystä tunti-määrän tavoitetta on hieman laskettu. Toimintaa suunnitellaan yhteistyössä eri hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa, jotta se vastaa mahdollisimman hyvin eri kohderyhmien tarpeita. Sivukylien asukkaiden osallistumismahdollisuuksia parannetaan viemällä opetusta verkkoon. Henkilöstöä perehdytetään digitaali-seen pedagogiikkaan. Lukuvuodeksi 2017 - 2018 saatu opintosetelityyppinen valtionavustus kohdennetaan erityisesti sosiaalisesti ja taloudellisesti heikossa asemassa oleville työttömille, ikäihmisille tai maahanmuuttajille maksuttomina kursseina. Kansainvälisyyttä ja kulttuurien tuntemusta edistetään järjestämällä eri kulttuureista tulevien hen-kilöiden yhteisiä tapahtumia, työpajoja ja kursseja. Vastuuhenkilöt: Tarja Peitsaho, rehtori puh. 044 775 3148

KIANTA-OPISTO TP2015 TP2016 TA2017 TA2018

Henkilöstömäärä 3,45 + 60 3+ 60 top 3+ 60 top 3,4 + 60




Opiskelijoita kv. 4157 4484 4000 4000

Valtionosuustunnit, kpl 7377 7394 6900 6800

KULTTUURI

Tehtävä Kulttuuripalvelut tarjoaa monipuolisia palveluita kaikille kuntalaisille korostaen saavutettavuuden ja yhteisölli-syyden merkitystä.

Kulttuuripalvelut TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020



TOIMINTAMENOT -195 -164 -175 -175 -175 -175

TOIMINTAKATE -158 -149 -166 -166 -166 -166




79



Kunnan henkilöstö on hyvinvoivaa, osaavaa ja motivoitunutta.

Alan kehityksen seu-raaminen Kehityskeskustelut

Koulutuksien määrä Osallistuminen

Koulutuspäiviä 2-5 pv/htv 1/vuosi



Kaikki mukaan

Tapahtumat ja kulttuuri-tuotannot Tuetaan ja edistetään kuntalaisten omaa kult-tuuritoimintaa

Kulttuuripalvelujen tar-jonnassa huomioidaan erilaiset kohderyhmät ja osallistujat Tarjonnassa otetaan huomioon eri taiteenalat Yhteisölliset tapahtumat Kulttuurin kohdeavus-tukset

Tapahtumia järjestetään eri kohdeyleisöille. Lap-set ja nuoret huomioi-daan päiväkoti- ja koulu-laisesityksillä. Vierailuesityksiä järjeste-tään eri taiteenaloilta. 1-2 yhteisöllistä tapah-tumaa / vuosi. Esim. Taiteiden Yö Avustukset jaetaan vuo-sittain. Mahdollistetaan kuntalaisten omien tuo-tantojen toteutus.

Palveluja kehitetään paikallisesti yhteisöjen kanssa aktiivisella kumppanuudella

Hankkeet Yhteiset produktiot

Hyvien toimintakäytäntö-jen kehittäminen Säännöllisesti toistuvat tapaamiset paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa uusien ideoiden synnyttämiseksi

Saadaan aikaan uusia kulttuurisisältöjä ja / tai parantuneita toiminta-edellytyksiä Yhteisön tarpeesta läh-tevät uudet avaukset


Asiakaspalaute Asiakaspalautteen huo-mioiminen kulttuurisisäl-töjä suunniteltaessa

Mahdollisuuksien mu-kaan toteutetaan asiak-kaiden toiveita esiintyjä-valinnoissa ja muussa toiminnassa



Omaleimaista kulttuuria hyödynnetään elinkeino-toiminnassa

Yhteisötyö Suomussal-men Näyttämöyhdistyk-sen kanssa Uudistetun kesäteatteri-alueen hyödyntäminen

Yhteistyösopimuksessa määritetyt Näyttämöyh-distyksen vastuut Kesäteatterialueella järjestetyt tapahtumat

Yhteistyösopimuksessa asetettujen vastuiden toteutuminen Kesäteatterialuetta hyö-dynnetään erilaisissa tapahtumatuotannoissa

Laadukkaalla sivistys-työllä ja kulttuuritoimin-nalla vahvistetaan yhtei-sön identiteettiä ja alu-een omaleimaisuutta.

Kulttuurirahaston tun-nustuspalkinto Museotoiminta

Myönnetään kulttuuri-työssä ansioituneelle toimijalle Vahvistetaan kotiseudun tuntemusta

Jaetaan kerran vuodes-sa Eri ikäluokat kiinnostuvat oman kotiseudun histori-asta


80

Soiva Metsä

Soivaa metsää hyödyn-netään tapahtumapaik-kana ja osana matkailu-tarjontaa.

Pidetään huolta kunnos-ta ja järjestetään tapah-tumia muutamien vuosi-en välein.

Perustelut/Toiminta Kulttuurilla on oma arvonsa kunnan imagon kannalta ja merkitystä elinkeinoelämälle sekä hyvinvoinnille. Järjestetään monipuolisia kulttuuritilaisuuksia kuntalaisten erilaisiin tarpeisiin ja edistetään kuntalaisten itse tuottamaa kulttuuria. Kunnan sisällä tapahtuvan yhteistyön lisäksi tehdään yhteistyötä kunnan ulkopuolisten kulttuuritoimijoiden kanssa.

Vastuuhenkilöt: Kulttuurituottaja Joni Kinnunen puh. 044 511 9871

KULTTUURIPALVELUT TP2015 TP2016 TA2017 TA2018

Henkilöstömäärä 1,7 2,1 2 1,4




NUORISOPALVELUT

Tehtävä: Perustelut/Toiminta Nuorisolain mukaisesti Suomussalmen nuorisopalvelut luovat edellytyksiä nuorisotyölle ja – toiminnalle jär-jestämällä alle 29-vuotiaille suunnattuja palveluita ja tiloja sekä tukemalla kansalaistoimintaa. Nuorisotyö tukee nuorten elämää siten, että nuoret tunnistetaan yksilönä, ryhmän jäsenenä ja väestöryhmänä.



Kunta tekee aktiivisesti yhteistyötä kansainväli-sestä ja yli kuntarajojen

Kansainvälisiä hankkei-ta, joissa hyödynnetään EU-rahoitusta Yhteistyö Kainuun kunti-en kanssa Toimitaan aktiivisesti maakunnallisissa ja val-takunnallisissa kehittä-mishankkeissa

Hankkeiden määrä Koulutusten ja tapahtu-mien määrä Hankkeiden määrä

Kaksi hanketta/vuosi 3-5/vuosi Yksi hanke/vuosi

Nuorisopalvelut TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020


TOIMINTATUOTOT 245 291 265 265 265 265

TOIMINTAMENOT -522 -527 -542 -542 -542 -542

TOIMINTAKATE -277 -236 -276 -276 -276 -276




81




Täydennyskoulutukset Työnohjaus Kehittämiskeskustelut

Koulutuksien määrä Säännöllisyys Henkilöstön osallistumi-nen

Kaksi päivää/henkilö 1 /kuukausi Kaikki ovat osallistuneet kehittämiskeskusteluun 1 kerta/vuosi



Kaikki mukaan

Nuorisovaltuuston toi-minta käynnistyy Virranjakaja – remppa-tallin toiminta käynnistyy Tuetaan vertaistoimintaa ja nuorten omia projekte-ja. Lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnan järjestä-minen

Kokouksien määrä Lausuntojen ja aloittei-den määrä Aukiolokerrat Projektien määrä Leirien, retkien ja tapah-tuminen luku-/osallistujamäärät Nuorisotilan aukioloker-rat/käyntikerrat

4/vuosi 6 140 6 15/300 220/4400

Kunnan palvelujen jär-jestetään asiakaslähtöi-sesti

Palvelutarpeen kartoitus, ohjaus sekä tuki yksilölli-sesti Palveluihin ohjaaminen ja hyvä yhteistyö

Party, Parent ja Sovari-mittarit Yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden palautteet

90 % nuorista tyytyväisiä palveluun ja 70 % jatko-sijoittuu Palveluita on saatavilla riittävästi ja oikea aikai-sesti

Kunta tekee aktiivista työvoimapolitiikkaa

Tarjotaan nuorille työko-keilu-, kuntouttava työ-toiminta-, kesätyö- ja palkkatukipaikkoja. Vaikutetaan paikallisella ja valtakunnallisella ta-solla

Määrä Koulutukset, tutkimuksiin osallistuminen, suorat yhteydenotot

40 On pystytty vaikutta-maan valmisteilla oleviin ja nuorten elämään vai-kuttaviin muutoksiin.

Päämäärä: Suomussalmella on elävä ja omaleimainen kulttuuri. Elämme luonnon kanssa, sen rytmissä


Kulttuuritoiminnalla vah-vistetaan yhteisön identi-teettiä ja alueen oma-leimaisuutta

Kaiku-korttien jakaminen nuorille Tarjotaan lapsille ja nuo-rille luonto- ja kulttuu-rielämyksiä

Toteutuksessa hyödyn-netään kulttuuri- ja luon-toaiheita.

Luonnon ja oman kult-tuurin arvostus ja merki-tys kasvaa.


82

Yhteiskunnan muutokset ovat nopeita, joten palveluiden on toimittava joustavasti ja laadukkaasti vastaten muuttuviin tarpeisiin. Vuonna 2018 nuorisopalvelut kokeilee rohkeasti uusia toimintatapoja ja palveluiden tuottamismuotoja, joissa parannetaan nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä mm. Virranjakaja -remppatalli ja nuorisovaltuusto aloittavat toimintansa. Vastuuhenkilöt: Nuorisosihteeri Eija Järvenpää puh. 044 548 8949

NUORISOPALVELUT TP2015 TP2016 TA2017 TA2018

Henkilöstömäärä 11 9,2 9,2 9,2




LIIKUNTAPALVELUT

Tehtävä Liikuntapalveluiden tehtävänä on luoda edellytykset kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueel-lista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät.




Liikuntayhteistyö ystä-vyyskunta Kalevalan piirin (Venäjä) kanssa Yhteistyö Kainuun kunti-en ja eri liikuntatoimijoi-den (Kainuun Liikunta, KAMK) kanssa.

Tapahtumien määrä Tapahtumien / hankkei-den määrä

3-4 tapahtumaa/vuosi 2-3 kansainvälistä tapah-tumaa/vuosi



Suomussalmen saavu-tettavuus paranee kan-sallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä kehittämällä

ACES European Town of Sport 2018 – nimityk-sen hyödyntäminen lii-kuntapaikkojen ja – ta-pahtumien markkinoin-nissa.

Tapahtumien osallistu-mismäärä

Kansainvälisten ja kan-sallisten osallistujien lisääntyminen. Kunnan tunnettuuden lisäämi-nen.


Täydennyskoulutukset Kehityskeskustelut

Koulutusten määrä Henkilöstön osallistumi-nen

2-5 pv/hlö Kaikki osallistuvat 1 krt/vuosi

Liikuntapalvelut TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020


TOIMINTATUOTOT 460 453 413 413 413 413

TOIMINTAMENOT -1 278 -1 275 -1 175 -1 175 -1 175 -1 175

TOIMINTAKATE -818 -822 -762 -762 -762 -762

POISTOT JA ARVONALENTUMISET -27



83



Palveluja kehitetään paikallisten yhteisöjen kanssa aktiivisella kumppanuudella.

Tapahtumia järjestetään yhteistyössä urheiluseu-rojen, järjestöjen, yritys-ten ja Kainuun Soten kanssa.

Tapahtumien määrä Asiakaspalaute

4-6 tapahtumaa/vuosi Tyytyväiset asiakkaat

Kunnan palvelut järjeste-tään asiakaslähtöisesti.

Eri asiakasryhmien tar-peisiin vastaaminen teemalla: ”Liikuntaa kai-kille - vauvasta vaariin”. Lasten liikunnan harras-tamisen tukeminen Liikuntapaikkojen pitä-minen kunnossa

Palautteen kirjaaminen Ohjattua liikuntaa järjes-tetään kaiken ikäisille erityisryhmät mukaan lukien. Kunnan liikuntatilat ovat maksuttomia urheiluseu-rojen vuoroilla. Jää- ja uintiurheilun tukeminen Asiakaspalaute Kävijämäärät

Asiakasmäärien nosto Liikuntaryhmien osallis-tujamäärät Lapsiharrastajien mää-rän lisääminen Tyytyväiset asiakkaat Kävijämäärien pitäminen nykyisellä tasolla

Päämäärä: Suomussalmella on vahva identiteetti ja elävä omaleimainen kulttuuri. Elämme luonnon rytmissä


Luontoa hyödynnetään kestävästi elinkeinona matkailuun sekä virkis-tykseen ja hyvinvointiin.

Järjestetään liikuntata-pahtumia eri vuodenai-koina luontoa hyödyntä-en.

Osallistuneiden luku-määrä

Osallistujamäärän li-sääntyminen

Perustelut/Toiminta Suomussalmen kunnan liikunnassa toimitaan kuntastrategian ja liikuntastrategian tavoitteiden mukaisesti. Kuntalaisille tarjotaan sellaisia liikuntapaikkoja ja -mahdollisuuksia, jotka tukevat kuntalaisten säännöllistä liikkumista koko elämänkulun ajan. Kylpylässä tarjotaan ensisijaisesti uimaopetusta, vesiliikuntaryhmiä ja kuntosaliohjausta. Erityis- ja terveysliikuntaa tarjotaan yhdessä Kianta-Opiston kanssa. Järjestetään lasten liikunnallisia toimintapäiviä, kuten Ice Skating tour sekä liikunnallinen lasten kesäleiri. Järjestetään myös perinteikkäät Hallan hiihto -laturetki ja Ämmänsaaren Ympärijuoksu. Osallistutaan luonto-liikuntaa tukevien tapahtumien, kuten The Ruthless Rajan, Raatteen Marssin ja Raatteen Maratonin sekä Marjastuksen MM-kisojen järjestelytehtäviin yhdessä urheiluseurojen, yhdistysten, matkailuyritysten sekä Kainuun Liikunnan kanssa. Peput ylös penkistä -hankkeen kolmas ja viimeinen vuosi käynnistyy. Hanke on tarkoitus juurruttaa pysyväksi toimintamalliksi kunnan, TE-toimiston, pääkirjaston, lukion ja Osuuspankin työntekijöiden päivittäistä liikun-taa. Tuetaan kuntalaisten ja matkailijoiden turvallista liikkumista merkitsemällä esteetön kävelyreitti Ämmänsaa-ren keskustaan. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia parannetaan hankkimalla skeittiboxeja sekä varaamalla määräraha taajaman/Ruukinkankaan suunnistuskartan päivittämiseen. Myös Jätkänpuiston su-kelluslaiturin rakentaminen selvitetään kesän 2018 aikana. Golf-simulaattori lunastetaan kunnalle ja sen käytön monipuolistamista selvitetään. Hankitaan sähköinen ajanottolaitteisto Ruukinkankaan urheilukentälle. Liikuntahallin saneeraus toteutetaan 1.5.–15.12.2018 välisenä aikana.


84

Rastin uimajaoston lasten uimakouluvuoroihin ja SuPS:n jääkiekkojaoston lasten jäävuoromaksuihin vara-taan määräraha. Varaudutaan myös Suomussalmella vuonna 2020 pidettävään Kainuun Rastiviikkoon. Vastuuhenkilöt: Liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen puh. 044 585 9700

LIIKUNTAPALVELUT TP2015 TP2016 TA2017 TA2018





Avustusmäärärahat, € 27 000 27 000 27 000 27 000

Avustuksia saaneet, kpl 7 7 7 7

Kylpylä-/kuntosalikäynnit, kpl 85 935 81 793 70 000 70 000

Vesiliikuntaryhmät ja uimakoulut 10 366 9642 8 000 10 000

Hiihtolatujen käyttökerrat 11 022 12 000

KIRJASTOPALVELUT

Tehtävä Suomussalmen kirjastopalvelut ovat peruspalveluna avoinna kaikille. Kokoelmillaan ja palveluillaan kirjasto mahdollistaa tiedon ja kulttuurin saatavuuden kaikille kuntalaisille. Kirjastopalvelut edistävät yhteisöllisyyttä tarjoamalla kohtaamispaikan tukien samalla kansalaisten mahdollisuuksia arjen hallintaan, luovuuteen, elin-ikäiseen oppimiseen ja monipuoliseen lukutaitoon.

Päämäärä: Kirjastopalvelut kokeilee ja ottaa rohkeasti käyttöön uusia palvelumuotoja. Kirjasto on osaltaan mukana rakentamassa kaikkien kuntalaisten sujuvaa ja turvallista arkea.


Suomussalmi on roh-kea edelläkävijä Uudet palvelumuodot: Sähköiset palvelut:

Omatoimikirjasto Pop-Up kirjasto Tiivistetään tekniikan avulla kirjastojen yhteis- työtä

Kirjastopalveluiden käy-tettävyyden ja saavutet-tavuuden lisääminen Toiminnan suunnittelu vuonna 2018 Lync-kokousten aloitta-minen Kainuun kirjasto-jen välillä

Käytössä 5/2018 men-nessä. Käytössä vuoden 2018 aikana 3 kokousta vuonna 2018

Kirjastopalvelut TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020



TOIMINTAMENOT -543 -539 -519 -519 -519 -519

TOIMINTAKATE -525 -523 -507 -507 -507 -507




85

Sähköisten palveluiden ja digi-taitojen opasta-minen E-aineistojen hankinnan ja käytönlisääminen.

Asiakasopastukset E-kirjojen hankinnat E-tietokantojen käyttö-kerrat

- 15 kertaa / vuosi 2018 50 kpl vuonna 2018 3500 käyttökertaa vuon-na 2018

Ketään ei jätetä Yhteisöllisyyden lisäämi-nen:

Kohtaamispaikka kunta-laisille Kirjaston tilojen tarjonta eri toimijoiden käyttöön Aktiivinen osallistuminen sosiaaliseen mediaan Kirjasto jalkautuu sinne missä tapahtuu

Aukiolotunnit / vko Kirjaston tapahtumien lukumäärä. Facebook, Instagram Pop-Up Kirjasto

50 h /viikko 40 tapahtumaa / vuosi Jatkuva päivitys Käytössä vuonna 2018

Kirjasto kaikille:

Kirjastoautotoiminta Palvelutalon kirjako-koelma Yhteistyö Celia-kirjaston kanssa Erityisryhmistä huolehti-minen Kainet -verkkokirjasto

Kattava reitistö Kokoelmatyö Asiakkuudet ja aineiston välittäminen Kotipalvelu, ryhmäkoti Tähtelä, Luovi Hyvä saavutettavuus

N. 130 pysäkkiä Kokoelman vaihto kolme kertaa vuodessa Asiakkuuksien lisäämi-nen Asiakkuuksien lisäämi-nen 24/7

Perustelut/Toiminta Kirjasto- ja tietopalvelut toimivat asiakaslähtöisesti palvellen kaikkia kuntalaisia. Kirjastopalvelut huomioi toiminnassaan vuoden 2017 alusta tulleen kirjastolain asettamat tehtävät. Kirjasto on aktiivisesti mukana kehittämässä Kainet-kirjastojen yhteistyötä ja kimpan yhteistä kokoelmaa hyödynne-tään seutulainauksen avulla. Kirjastoautoyhteistyötä Hyrynsalmen kunnan kanssa jatketaan. Galleria Kiepis-sä pidetään vaihtuvia näyttelyitä läpi vuoden. Kirjasto vastaa myös Ilmari Kianto -näyttelyn ja kotiseutuarkis-ton toiminnasta. Kirjastopalveluiden tulot koostuvat aineistokorvauksista, kopioiden, kirjastokorttien ja poistokirjojen myynnis-tä, kaukopalvelumaksuista sekä palautuskehotus- ja myöhästymismaksuista. Vastuuhenkilöt: Kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen puh. 044 581 1488

KIRJASTOPALVELUT TP2015 TP2016 TA2017 TA2018





Muita mittareita:

Kokonaislainaus/asukas 15,7 14,97 15,0 15,0

Fyysiset käynnit/asukas 8,58 7,73 8,0 8,0


86

Verkkokäynnit: 20 460 20 670 21 000 21 000

Näyttelyt 15 18 15 15

Tapahtumat 57 43

Tapahtumiin osallistujat 863 688 700 700

Käyttäjäkoulutukset 14 16 15 15

Käyttäjäkoulutuksiin osallistujat 248 294 300 300

KAINUUN MUSIIKKIOPISTO Suomussalmen toimipiste

Tehtävä: Kainuun musiikkiopisto tarjoaa laadukkaat musiikkiopistopalvelut paikkakunnalla.



Kunnan palvelut järjes-tetään asiakaslähtöisesti

Soitinopetusta opetusta järjestetään kysynnän mu-kaan Opetuksen järjestäjän (Ka-jaanin kaupunki) kanssa käydään vuosittain vuoro-puhelua musiikkiopistopal-velujen järjestämisestä

Asiakaspalaute Oppilaiden määrä ja tutkintojen suorittaminen

Tasolla hyvä Monipuolinen opetustar-jonta kustannustehok-kaasti.

Perustelut/Toiminta: Musiikkiopistopalvelut hankitaan Kajaanin kaupungilta sopimuksen mukaisesti. Ope-tusta ostetaan vuonna 2018 Kainuun musiikkiopistolta edellisvuosien tapaan n. 93 H/viikko Vastuuhenkilöt: Sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen puh. 044 523 4020

KAINUUN MUSIIKKIOPISTO Ssalmi TP2015 TP2016 TA2017 TA2018



Opetusta ostettu, tuntia 93 93 93 93

Kainuun Musiikkiopisto TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020



TOIMINTAMENOT -93 -103 -104 -104 -104 -104

TOIMINTAKATE -91 -101 -103 -103 -103 -103




87

6.3.8 Tekninen lautakunta

Tehtävä Teknisten palvelujen tehtävänä on toimivan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän asuin-, toiminta- ja elinym-päristön varmistaminen.



Palvelutuotantoa uudis-tetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti digitaalisuutta hyödyn-tämällä.

Laaditaan uudet sähköi-set lomakkeet konekes-kukselle

Käyttöönotto Valmiina vuonna 2018

Kunnan henkilöstö on hyvinvoivaa, osaavaa ja motivoitunutta.

Kehityskeskustelut Virkistyspäivät Täydennyskoulutus

Kaikki osallistuu Kaikki osallistuu

Kerran vuodessa Kerran vuodessa




Hossan osayleiskaava tarkistetaan vastaamaan lisääntyvän yritystoimin-nan tarpeita

Yleiskaavan valmistu-misaste

Valmis

Perustelut Maankäyttö ja kaavoitus Kuntien maankäyttöä ohjaava Kainuun maakuntakaava 2020 valmistui vuonna 2009. Maakuntakaavaa on täydennetty Kainuun 1. vaihemaakuntakaavalla, Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavalla ja Kainuun tuuli-voimamaakuntakaavalla. Kunnan maankäytön suunnittelussa huomioidaan maakuntakaavan asettamat vaa-timukset. Suunnittelukaudella maankäytön suunnittelu painottuu rantojen maankäytön yleissuunnitteluun sekä olemassa olevien asemakaavojen ajanmukaistamiseen.

Tekninen lautakunta TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020


TOIMINTATUOTOT 9 459 9 342 9 546 9 546 9 546 9 546

TOIMINTAMENOT -10 557 -10 558 -10 869 -10 869 -10 858 -10 858

TOIMINTAKATE -1 098 -1 216 -1 323 -1 323 -1 311 -1 311



Tekninen hallinto TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020



TOIMINTAMENOT -541 -529 -491 -491 -491 -491

TOIMINTAKATE -357 -421 -422 -422 -422 -422




88

Keskustaajaman asemakaavan ajanmukaistaminen toteutetaan tiivistämällä ja ajanmukaistamalla nykyistä asemakaavaa. Asemakaavan tarkistamistarpeita on Suomussalmen taajaman keskeisimmillä alueilla. Kaa-voituksessa otetaan huomioon keskustan kehittämishankkeessa esille tulleet maankäytön tarpeet. Yritystoimintaan varattu tonttivaranto tulee riittämään vuosiksi eteenpäin nykyisellä rakentamisvauhdilla. Pientalotonttien osalla ongelmana on se, että osa tonteista sijaitsee alueilla, joilla kysyntä on vähäistä. Rantojen käytön yleissuunnittelu kohdistuu keskustaajamien läheisyyteen sekä Hossaan perustettavan kan-sallispuiston lähialueille. Toiminta Toteutetaan Hossan alueen rantaosayleiskaavan päivittäminen ja tuetaan yksityisten maanomistajien ranta-asemakaavojen laatimista. Tonttimaa

Kunnalla on kaava-alueilla vuoden 2017 lopussa seuraava tonttivaranto:

Alue Ao Ar Ak K T Yht Suomussalmi 39 8 2 4 11 64 Kirkonkylä 23 3 - - - 26 Juntusranta 5 1 - - - 6 Yhteensä 67 12 2 4 11 96 Varatut - - - - 2 2 Kaikki yht. 67 12 2 4 13 98

Lyhenteet: Ao = Asuinomakotitalo Ar = Asuntorivitalo Ak = Asuinkerrostalo K = Liike- ja toimistorakentaminen

T = Teollisuus- ja varastorakentaminen Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja Antti Westersund puh. 044 028 4001

TEKNISET PALVELUT TP2015 TP2016 TA2017 TA2018



Toimintakulut, €/asukas 1 235,98 1 257,48 1 284,85 1 392,82

Toimintakate, €/asukas -137,51 -117,44 -126,20 -148,68

Hallinto TP2015 TP2016 TA2017 TA2018





Lautakunnan kokoukset, kpl 9 13 10 10


89

Projektit

YTY –Projekti on yhteistyössä Kainuun Nuotta ry:n kanssa toteuttava hanke, jossa parannetaan pitkäaikais-työttömien mahdollisuuksia kiinnittyä työelämään toteuttamalla ympäristöä parantavia toimenpiteitä palkka-tukityönä. Sile II –hanke sisältää Suomussalmen kunnan alueella sijaitsevien sinilevän vaivaamien vesistöjen kunnos-tustöitä. Hankkeeseen on saatu Kainuun ELY -keskuksen rahoitusta. Peranganreitin kunnostuksessa nostetaan Peranganreitin latvajärvien ali- ja keskivedenkorkeuksia. YMPÄRISTÖTEKNIIKKA

Tehtävä Ympäristötekniikan tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää turvallinen ja viihtyisä toimintaympäristö, toimiva ja turvallinen tieverkko, sekä ylläpitää tarpeen mukaiset ulkoliikuntapaikat. Ympäristöpalvelut tuottaa kunnan tarvitsemat konekeskuspalvelut.



Suomussalmen saavu-tettavuus paranee kan-sallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä kehittämällä.

Hossan joukkoliiken-neyhteyksien kehittämi-nen

Hossan saavutettavuus joukkoliikenteellä

Liikennetarvetta vastaa-vat yhteydet



Palveluja kehitetään paikallisten yhteisöjen kanssa aktiivisella kumppanuudella.

Haja-asutusalueen lii-kuntapaikkaverkon yllä-pito ja kehittäminen yh-teistyössä kyläalueilla toimivien yhteisöjen ja yksityisten kanssa. Viikonlopun kilpailuta-pahtumien järjestäminen yhteistyössä urheiluseu-rojen kanssa.

Latuverkon toimivuus koko kunnan alueella. Yhteistyö viikonlopun urheilutapahtuminen järjestelyissä.

Sopimukset haja-asutus-alueen kylien liikunta-paikkojen ja viikonlopun kilpailutapahtuminen liikuntapaikkojen hoidos-ta.

Projektit TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020



TOIMINTAMENOT -41 -48 -43 -43 -43 -43

TOIMINTAKATE -30 -38 -36 -36 -36 -36



Ympäristötekniikka TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020


TOIMINTATUOTOT 569 781 624 624 624 624

TOIMINTAMENOT -1 767 -2 195 -2 003 -2 003 -2 003 -2 003

TOIMINTAKATE -1 197 -1 414 -1 379 -1 379 -1 379 -1 379




90


Katujen ja yksityisteiden ylläpito.

Talvihoidon kunnossapi-don määräaikojen nou-dattaminen.

Reklamaatiot alle 20

Perustelut Nykytason joukkoliikennepalvelujen ostot yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskuksen kanssa tur-vaamaan nykyiset yhteydet Kajaanin ja Kuusamon suuntiin, sekä Hossan alueen yhteyksien kehittäminen Suomussalmen keskustan ja Kuusamon suunnista. Haja-asutusalueen käyttäjätarpeen mukaisen latuverkon talvihoito yhteistyössä kylillä toimivien yhteistyö-kumppaneiden kanssa. Tarveharkinta selvitetään vuosittain käyttäjämäärien mukaan. Yhteistyö urheiluseurojen kanssa viikonlopun urheilukilpailujen järjestelyissä turvaamaan kunnan resurssien järkevän käytön. Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja Antti Westersund puh. 044 028 4001

YMPÄRISTÖTEKNIIKKA TP2015 TP2016 TA2017 TA2018





Muut mittarit TP2015 TP2016 TA2017 TA2018

Kunnossapidettävät yks.tiet, km 640 640 640 640

Kunnossapidettävät kaavatiet, km 60 60 60 60

Kunnossapidettävät kvl, km 25 25 25 25

Puistot ja puistometsät, ha 260 260 260 260

Maa- ja metsätilat, ha 2 633 2 633 2 566 2 566

Ulkoliikuntapaikat TP2015 TP2016 TA2017 TA2018

Hiihtolatuja taajamassa, km 70 70 70 70

Hiihtolatuja sivukylissä, km 130 130 130 130

Pururatoja, km 20 20 20 20

Tekonurmikentät, kpl 1 1 2 3

Pallokentät, kpl 5 5 5 5

Tenniskentät, kpl 4 4 4 4

Luistelualueita, kpl 11 8 8 8

Puistoluistelurata, kpl 1 1 1 1

Frisbeegolf-rata, kpl 1 1 1 2

TILAPALVELUT Kohderahoitteinen

Tilapalvelut TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020


TOIMINTATUOTOT 5 499 5 533 5 698 5 698 5 698 5 698

TOIMINTAMENOT -4 129 -4 033 -4 438 -4 438 -4 438 -4 438

TOIMINTAKATE 1 371 1 500 1 260 1 260 1 260 1 260


TILIKAUDEN TULOS -880 -982 -1 308 -1 308 -1 371 -1 264


91

Tehtävä Tilapalvelut -palveluyksikön tehtävänä on kunnan omistaman rakennuskannan ylläpito kohtuullisin kustan-nuksin siten, että tilat ovat käyttökelpoisia ja niiden arvo säilyy.



Edistetään olemassa olevien ja uusien yritys-ten toimintaedellytyksiä.

Muutetaan toimitiloja yritysten tarpeiden mu-kaan.

Uudet/muutetut yritysti-lasopimukset

10 sopimusta

Päämäärä: Suomussalmen arki sujuu turvallisesti ja mutkattomasti


Henkilöstö on hyvin-voivaa, osaavaa ja moti-voitunutta.

Täydennyskoulutus Kehityskeskustelut Virkistyspäivä

Koulutuspäivät Kaikki osallistuu Kaikki osallistuu

>1 Kerran vuodessa Kerran vuodessa



Kunta tekee aktiivista työvoimapolitiikkaa.

Järjestetään sopivia työtilaisuuksia palkkatu-en- ja kuntouttavan työ-toiminnan asiakkaille.

Työjakson onnistuminen Keskeyttäneitä alle 10 %



Menot ja tulot ovat tasa-painossa.

Taloutta hoidetaan kes-tävällä tavalla. Kiinteis-töihin varattavat menot oltava linjassa tuloihin.

Kiinteistöjen toimintakate Tulot ja menot tasapai-nossa (+/- 0 tulos)

Elinvoimaa tukevat, tuot-tavat investoinnit.

Toimivat ja oikein mitoi-tetut toimitilainvestoinnit.

Käyttäjätyytyväisyys Käyttökustannukset

Hyvä Tasapainossa

Toiminta Palvelutuotannossa olevia kiinteistöjä peruskorjataan talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Ra-kennuksien peruskorjaamisessa huomioidaan energiatalouden ja sisäilman parantamismahdollisuudet. Kiin-teistöautomatiikan piiriin suunnitellut kiinteistöt on liitetty keskitetyn etävalvonnan piiriin. Kiinteistöhuollon tavoitteena on toimivat ja turvalliset rakennukset. Kunnan palvelutuotannolle tarpeettomat rakennukset myy-dään tai puretaan. Vuoden 2018 aikana puretaan Suomussalmen kirkonkylän vanha ala-aste. Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalojen kiinteistöjen huolto on tilapalveluiden hoidossa. Vuokratalot os-tavat kiinteistöjenhoitopalvelut ns. omakustannushintaan. Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö Niko Vesterlund puh. 044 777 3373

TILAPALVELUT TP2015 TP2016 TA2017 TA2018




Toimintakate, €/asukas +180,68 +180,18 +203,80 +160,51


92

Kunnossapidettävät kerrosalat, m

2 TP2015 TP2016 TA2017 TA2018

Koulurakennukset 17 978 17 978 17 978 16 533

Hallintorakennukset 11 219 11 219 11 219 11 219

Laitosrakennukset 16 088 16 088 16 088 18 542

Teollisuusrakennukset 39 066 39 198 39 198 39 198

Vapaa-ajan rakennukset 12 741 12 741 12 741 12 741

Muut rakennukset 35 317 34 419 34 419 32 026

Asuinrakennukset 12 419 11 643 11 643 11 643

PALO- JA PELASTUSTOIMINTA

Palo- ja pelastustoiminnan hoitaa Kajaanin kaupungin organisaatioon kuuluva Kainuun aluepelastuslaitos. Palotoimen kustannukset on jaettu vuodesta 2005 alkaen kuntien kesken talousarviovuotta edeltäneen vuo-den lopun asukasluvun suhteessa. RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT Kohderahoitteinen

Palo-ja pelastustoimi TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020


TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAMENOT -785 -780 -781 -781 -770 -770

TOIMINTAKATE -785 -780 -781 -781 -770 -770



Ruoka- ja Siivouspalvelut TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020


TOIMINTATUOTOT 3 012 2 820 2 954 2 954 2 954 2 954

TOIMINTAMENOT -3 069 -2 774 -2 930 -2 930 -2 930 -2 930

TOIMINTAKATE -57 46 23 23 23 23

POISTOT JA ARVONALENTUMISET -46 -39 -25 -25

TILIKAUDEN TULOS -103 7 -2 -2 23 23

Ruokapalvelut TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020


TOIMINTATUOTOT 1 727 1 588 1 696 1 696 1 696 1 696

TOIMINTAMENOT -1 780 -1 558 -1 678 -1 678 -1 678 -1 678

TOIMINTAKATE -52 31 18 18 18 18


TILIKAUDEN TULOS -85 -0 -5 -5 18 18


93

Tehtävä Ruoka- ja siivouspalvelun toiminnan tavoitteena on tuottaa suositusten mukaisia ja sopimuksiin perustuvia palveluja asiakkaille. Ruokapalvelut




Käytetään sopimustuot-teita, aterioiden oikea hinnoittelu.

Suoritelaskenta €/ ateria

Osaavat ja innovatiiviset hankinnat.

Hankintojen oikea koh-dentaminen käytettyihin tuotteisiin nähden. Lähiruoka. Uusien monikäyttöisten laitteiden hankinta.

Kustannustehokkuus. Paikallistuotteiden käyt-tö. Laitteiden käyttöaste.

€/ ateria Aina kun mahdollista. Laitteiden monipuolinen ja tehokas käyttö.




Jamix-ruokatuotanto-ohjelman maksimaalinen hyödyntäminen. Jamix-LifeCare- potilas-korttiohjelman käyttöön ottaminen. Ovatemp-omavalvonta ohjelman käyttäminen tabletilla. ATOP -ohjelman hankin-ta mitoitukseen ja kus-tannuslaskentaan. Asiakasryhmäkohtaiset suositusten mukaiset ruokalistat. Erityisruokavalioiden huomioiminen.

Henkilökunnan osaami-nen. Järjestelmän toimivuus. Tarkastuksen taso. Mitoitus. Asiakastyytyväisyys kyselyt. Ajantasaiset tiedot eri-tyisruokavalioista.

Kaikki osaavat käyttää ohjelmaa. Sujuva tilausjärjestelmä. Oiva -arvosana OIVAL-LINEN tai HYVÄ. Mitoitetaan uudet koh-teet. Laatuarviointi hyvä. Kaikille terveellistä ruo-kaa.


Kouluttautuminen uusiin tehtäväkokonaisuuksiin. Virkistyspäivä Kehityskeskustelut

Koulutuspäivät Kaikki osallistuu Kaikki osallistuu

Koulutukset 1-3 pv / hlö Kerran vuodessa Kerran vuodessa

Siivouspalvelut TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020


TOIMINTATUOTOT 1 285 1 232 1 257 1 257 1 257 1 257

TOIMINTAMENOT -1 289 -1 217 -1 253 -1 253 -1 253 -1 253

TOIMINTAKATE -5 15 5 5 5 5


TILIKAUDEN TULOS -18 7 3 3 5 5


94



Monikulttuurisuus on kuntamme rikkaus.

Monikulttuurisuuden huomioiminen.

Eettiset ruokavaliot Tarjolla tarpeen mukaan

Siivouspalvelut




Käytetään kilpailutettuja sopimustuotteita.

Kustannukset €/ m2

Päämäärä: Suomussalmelle arki sujuu turvallisesti ja mutkattomasti



Ajankohtaiset koulutuk-set/ yli kuntarajojen. Virkistyspäivä Kehityskeskustelut

Koulutukset muutostilan-teessa ja henkilöstön koulutustarpeet huomi-oiden. Kaikki osallistuu Kaikki osallistuu

Koulutukset 1-3 pv/ hlö Kerran vuodessa Kerran vuodessa




Puhtaanapidon palvelu-sopimukset.

Laatuarviointi Laatuarviointi HYVÄ

Perustelut Olemme edelläkävijöitä ateria- ja puhtaanapitopalveluiden järjestämisessä maakunnallisesti. Olemme huip-puosaajia ja viihdymme hyvin työssämme. Arvomme ovat asiakaslähtöisyys, laatu, luotettavuus, työn ilo ja usko tulevaisuuteen. Tuotamme taloudellisesti laadukkaita ateria- ja puhtaanapitopalveluja kainuulaisille asiakkaille. Palvelussa pidämme tärkeänä asiakaslähtöisyyttä ja osaavaa henkilökuntaa. Otetaan käyttöön uusi potilaskortti -ohjelma hoitolaitospuolelle. Kotipalveluaterioiden määrän odotetaan hie-man nousevan akuuttipuolen paikkojen vähentyessä. Koulu- ja päiväkotiaterioiden määrä vähenee noin 10 % vuosivauhdilla. Keittiörakennetta joudutaan tarkastelemaan ja toiminnan muutoksia miettimään jo vuoden 2018 aikana tehokkuuden ja kustannusten nousun vuoksi. Uusi kuntoutuskoti lisää siivousneliöitä siivoukseen. Liikuntahallin peruskorjauksen aikana liikuntatilojen käyt-tö muissa yksiköissä tulee lisääntymään. Vastuuhenkilö: Ruokapalvelupäällikkö Merja Heikkinen puh. 044 571 0254

RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT TP2015 TP2016 TA2017 TA2018

Henkilöstömäärä 44 42 42,5 42,5



Toimintakate, €/asukas -11,05 -6,96 +7,40 +2,95


95

Muita mittareita TP2015 TP2016 TA2017 TA2018

Valmistetut ateriat, kpl (kunta) 188 813 174 156 170 000 153 000

Valmistetut ateriat, kpl (sote) 297 801 258 818 273 000 251 160

Siivottava pinta-ala, m2

43 641 48 300 46 506 45 004

RAKENNUSVALVONTA

Tehtävä Lakisääteiset viranomaistehtävät. Hyvän rakentamistavan edistäminen ja asuinympäristön parantaminen.



Palvelutuotantoa uudis-tetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti digitaalisuutta hyödyntä-en.

Lupapiste -palvelun hankkiminen. KuntaNet 7 -version käyttöönottaminen.

Päätökset/ vuosi Kaikki luvat käsitellään sähköisesti alusta alka-en.


Kouluttautuminen hallit-semaan lainsäätelyn muutokset.

Lupakäsittelyn ja neu-vonnan hallinta.

Viivytyksetön ja sujuva lupakäsittely.

Perustelut Lupapiste -palvelun käyttöönottaminen aiheuttaa talousarvioon lisäkustannuksia. Ennakkoneuvontaa ja ohjausta annetaan toimistotyönä yhtenä päivänä viikossa, maanantaisin. Kesäkuu-kausiksi palkataan toinen rakennustarkastaja. Vastuuhenkilö: Rakennustarkastaja Asko Kinnunen puh. 044 777 3121

Rakennusvalvonta TP2015 TP2016 TA2017 TA2018





Rakennusluvat, kpl 213 211 200 200

Rakennusvalvonta TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020



TOIMINTAMENOT -94 -97 -140 -140 -140 -140

TOIMINTAKATE -15 -32 -70 -70 -70 -70




96

YMPÄRISTÖNVALVONTA

Tehtävä Lakisääteiset viranomaistehtävät. Luonnon- ja muun ympäristönsuojelun edistäminen siten, että sillä turva-taan puhdas ja viihtyisä elinympäristö.



Palvelutuotantoa uudis-tetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti digitaalisuutta hyödyntä-en.

Lupapiste -palvelun hankkiminen.

Päätökset/ vuosi Pyrkimys paperin käytön vähentämiseen.


Kouluttautuminen hallit-semaan lainsäätelyn muutokset.

Lupakäsittelyn ja neu-vonnan hallinta.

Viivytyksetön ja sujuva lupakäsittely.

Perustelut Suomussalmen kunnassa olevat luvanvaraiset toiminnat jättävät pienen ekologisen jalanjäljen. Luvitus ja rekisteröinti suoritetaan lakisääteisesti ja toimintojen valvonta valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvonnalla ja annetuilla määräyksillä ehkäistään ympäristöhaittojen syntymistä ja edistetään monimuotoisen luon-nonympäristön säilymistä. Vesistön kunnostushankkeita jatketaan ja tavoitteena on ihmistoiminnan vaikutuk-sesta muuttuneiden vesistöjen tilan parantaminen. Vastuuhenkilö: Ympäristötarkastaja Jukka Korhonen puh. 044 384 341

Ympäristövalvonta TP2015 TP2016 TA2017 TA2018





Ympäristöluvat, kpl 1 6 2

Maa-ainesluvat, kpl 4 7 4

Maisematyöluvat, kpl 1 2

Ympäristönsuojelu TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020



TOIMINTAMENOT -126 -106 -85 -85 -85 -85

TOIMINTAKATE -101 -91 -65 -65 -65 -65




97

6.3.10 Eriytetty vesihuoltolaitos

Kohderahoitteinen

Tehtävä Vesihuoltolaitoksen tehtävä on laadukkaan veden toimittaminen kuluttajille sekä jätevesien käsitteleminen viranomaisten asettamien vaatimusten mukaisesti.




Yhteydenpitoa asiakkai-siin lisätään internetin välityksellä uudella laskutusohjel-malla. Tekstiviestillä tiedottami-nen toiminnan häiriöistä.

Asiakastyytyväisyys. Tiedonvälityksen nopeus

Tiedonsaanti paranee. Tiedonsaannin nopeu-tuminen.




Ennakoiva huolto Verkostojen saneerausta lisätään.

Kustannukset Vuotovesien määrä

Kustannusten nousu enintään yleisen kustan-nustason nousun suu-ruinen. Vähenee 10 %

Eriytetty vesihuoltolaitos TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020


TOIMINTATUOTOT 1 181 1 124 1 156 1 156 1 146 1 146

TOIMINTAMENOT -593 -634 -621 -621 -621 -621

TOIMINTAKATE 588 490 535 535 525 525


TILIKAUDEN TULOS 179 77 120 120 92 83

Vesilaitos TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020


TOIMINTATUOTOT 331 323 325 325 325 325

TOIMINTAMENOT -165 -196 -190 -190 -190 -190

TOIMINTAKATE 166 128 136 136 136 136



Viemärilaitos TP 2016 TA 2017 LTK 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020


TOIMINTATUOTOT 849 800 830 830 820 820

TOIMINTAMENOT -428 -438 -431 -431 -431 -431

TOIMINTAKATE 421 362 399 399 389 389




98

Perustelut Vesihuoltolaitoksen toiminnan tarkoituksena on laadukkaan veden toimittaminen kuluttajille sekä jätevesien käsitteleminen taloudellisesti. Ennakoivat huollot ja verkostosaneeraukset suunnitellaan siten, että vesikat-koksia on vähän ja nekin ovat lyhyitä. Katkoksista tiedotetaan tekstiviestipalvelun avulla. Vesihuoltoa kehitetään vuonna 2016 päivitetyn kehittämissuunnitelman mukaan. Vesihuoltolaitoksen toimin-taa valvotaan valvontatutkimusohjelman mukaan. Vesi- ja viemäriverkoston saneerausta jatketaan. Käyttöön otetaan uudet ohjelmat laskutukseen ja verkoston hallintaan, ohjelmien avulla voidaan yhteydenpitoa lisätä ja tehostaa toimintaa. Vastuuhenkilö: Vesihuoltopäällikkö Timo Moilanen puh. 044 567 3458

VESIHUOLTOLAITOS TP2015 TP2016 TA2017 TA2018

Henkilöstömäärä 2,8 3,8 4 4



Toimintakate, €/asukas +69,08 +71,80 +61,05 +68,12

TP2015 TP2016 TA2017 TA2018

Vesijohtoverkoston pituus, km 183 185 185 185

Pohjavedenottamoita, kpl 10 12 12 12

Pumpattu vesimäärä, m3

385 500 367 836 385 000 367 836

Laskutettu vesimäärä, m3

302 940 297 324 303 000 297 324

Viemäriverkoston pituus, km 114 114 114 114

Jäteveden puhdistamoja, kpl 3 3 3 3

Puhdistettu jätevesimäärä, m3

742 940 545 897 743 000 544 088


99

7.

INVESTOINNIT


100

7 INVESTOINTIOSA

Suomussalmi

Taloussuunnitelma 2018 - 2020

MK 13.12.2017 KV 13.12.2016 KV 12.12.2017

Investoinnit TP TA Arvio Arvio Arvio Kokonais- Arvioitu

2016 2017 2018 2019 2020 kustannusarvio valmistuminen

2 INVESTOINNIT

0 MENOT 5 555 348 5 401 000 5 580 000 2 853 000 7 543 000

5 TULOT 74 570 0 505 000 0 0

NETTO 5 480 778 5 401 000 5 075 000 2 853 000 7 543 000

2003 KUNNANHALLITUS

0 MENOT 1 220 153 1 177 000 1 100 000 1 085 000 1 085 000

5 TULOT 34 235 0 0 0 0

NETTO 1 185 918 1 177 000 1 100 000 1 085 000 1 085 000

2003001 KIINTEÄ OMAISUUS

0 MENOT 30 120 50 000 50 000 50 000 50 000

5 TULOT 34 235 0 0 0 0

NETTO -4 115 50 000 50 000 50 000 50 000

Kiinteistöjen hankinta 0 50 000 50 000 50 000 50 000

Kiinteistöjen myynti 15 199 0 0 0 0

Maa- ja vesialueet ostot 30 120 0 0 0 0

Maa- ja vesialueet myynnit 19 036 0 0 0 0

2003002 TALONRAKENNUS / TILOJEN HANKKIMINEN

0 MENOT 1 190 033 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000

5 TULOT

NETTO 1 190 033 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000

Elinkeinohankkeet ja niitä tukevien tilojen 1 190 033 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000

hankkiminen.

Menot

Teollisuustilojen hankinta 1 190 033


101



2003004 IRTAIN OMAISUUS

0 MENOT 0 97 000 30 000 15 000 15 000

5 TULOT 0 0 0 0 0

NETTO 0 97 000 30 000 15 000 15 000

Atk-laitteiden ja -verkkojen hankinta sekä 0 17 000 15 000 15 000 15 000

muut kalusto- ja laitehankinnat

Internet-sivujen uudistus 15 000

Muut aineelliset hyödykkeet 80 000

Ympäristötilataideteos

2003006 AINEETON KÄYTTÖOMAISUUS

0 MENOT 0 30 000 20 000 20 000 20 000

5 TULOT 0 0 0 0 0

NETTO 0 30 000 20 000 20 000 20 000

Varaus osakemerkintöihin. 0 30 000 20 000 20 000 20 000

2 040 SIVISTYSLAUTAKUNTA

0 MENOT 303 310 72 000 142 000 68 000 368 000

5 TULOT 0 0 0 0 0

NETTO 303 310 72 000 142 000 68 000 368 000

2040004 IRTAIMISTO

0 MENOT 303 310 72 000 142 000 68 000 368 000

5 TULOT 0 0 0 0 0

NETTO 303 310 72 000 142 000 68 000 368 000

Perusopetus:koulut 24 494 12 000

Perusopetus: laitehankinnat 27 235 25 000

Liikuntapalvelut 0

- Liikuntahallin kalusteet 100 000

- Sähköinen ajanottolaitteisto ja tietokone 14 000

- Golf-simulaattori 10 000


102



Varhaiskasvatus 215 084 50 000

Kianta-Opisto: kalusteet 0

Atk-hankinnat; perusop. ja muut atk-hankinnat 16 087 20 000

Lukiokoulutus (sähköistyvä yo-koe) 20 410 15 000 18 000 18 000 18 000

Kirjastoauto 350 000

2050 TEKNINEN LAUTAKUNTA

0 MENOT 3 866 204 3 902 000 3 858 000 1 450 000 5 840 000

5 TULOT 40 335 0 345 000 0 0

NETTO 3 825 869 3 902 000 3 513 000 1 450 000 5 840 000

2050002 TALONRAKENNUS

0 MENOT 3 017 572 2 910 000 2 760 000 660 000 5 060 000

5 TULOT 26 250 0 345 000 0 0

NETTO 2 991 322 2 910 000 2 415 000 660 000 5 060 000Tulot: Kesäteatteri 0

Tulot: Karhulanvaaran biolämpölaitos 26 250

Tulot: Liikuntahallin peruskorjaus, valtionavustus 30 % 345 000

Tekninen 3 017 572 2 910 000 2 760 000 660 000 5 060 000

Asuntojen kunnostus 65 786 70 000 60 000 60 000 60 000

Ruukinkankaan koulu

- Peruskorjaus 13 441 800 000

- Jatkosuunnittelu 100 000

- Liikkuva koulu -hanke (piha-alueen muutokset, puolet

rahoituksesta tulee hankkeesta)

10 000

- Ruukinkankaan koulu, teknisen työn tilan pk 25 187

Perhekeskuksen muutostyöt

- Autokatos 15 000

Sirkkala, Hakakatu

- Autokatos 10 000

Taivalalasen koulun peruskorjaus

- Taivalalasen koulun muuttaminen päiväkodiksi 1 269 479 500 000 1 770 976

Karhulanvaaran koulun muutos 333 455

- Ikkunoiden kunnostus ja jätekatos 25 000

- Pääsisäänkäynti 30 000


103



Karhulanvaaran koulun biolämpölaitos (avustus 75 000 €) 123 796

Vanhusten hoitokoti 133 272

Alvari

- Alvarin piha-alueen pk 438 240 000

- Kuntotutkimus ja suunnittelu rakennuksella 10 000

Terveyskeskus

- vesikaton uusiminen 42 049

- kunnostus 540 000 300 000

Liikuntahallin peruskorjaus 4 147 50 000 1 570 000 0 0 1 682 808

Nuorisotalon peruskorjaus 34 728

Miilun vesikaton korjaus 21 085

Kuntoutuskoti 667 967 1 100 000 1 767 967

Kirkonkylän aluelämmitysverkon rakentaminen 125 536

Voimakatu 3 pienteollisuustilan kunnostus 80 000 50 000

Kesäteatteri, suunnittelu ja penkit 110 085

Autohuoltamo ammattikoululle 47 121

Tulevaisuuden koulu 80 000 300 000 5 000 000

Oma kirjasto 15 000

Vammaispalvelu 20 000

Miilun ulkovarasto 35 000

Lukio; ikkunahuolto ja luokan muutos 20 000

Virastotalo 160 000

Pitämän päiväkodin sadevesijärjestelmä 30 000

Kylpylän huoltokorjaus 10 000

Ylijännitesuojaus; TK ja virastotalo 20 000

Jalonniemen lämmitysjärjestelmä 20 000

2050003 JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS

0 MENOT 650 369 900 000 1 054 000 790 000 780 000

5 TULOT 14 085 0 0 0 0

NETTO 636 284 900 000 1 054 000 790 000 780 000


104



2050003010 KAAVATEIDEN RAKENTAMINEN

0 MENOT 552 153 600 000 600 000 600 000 600 000

5 TULOT 0

NETTO 552 153 600 000 600 000

Kaavateiden rakentaminen ja kunnostaminen, 552 153 600 000

tekninen lautakunta päättää kohteet 600 000

Rantaraitin silta: Rakentamisvaihtoehdot selvitetään v. 2018

ja rakennetaan v. 2019.

2050003020 TIEVALAISTUKSEN RAKENTAMINEN

0 MENOT 66 572 100 000 100 000 100 000 100 000

5 TULOT 0 0 0 0 0

NETTO 66 572 100 000 100 000 100 000 100 000

* peruskorjaukset ja täydennykset

2050003030 PUISTOT, TORIT JA LEIKKIKENTÄT

0 MENOT 0 50 000 50 000 50 000 50 000

5 TULOT 0 0 0 0 0

NETTO 0 50 000 50 000 50 000 50 000

2050003035 VESIRAKENTEET

0 MENOT 31 644 30 000 20 000 30 000 30 000

5 TULOT 14 085 0 0 0 0

NETTO 17 559 30 000 20 000 30 000 30 000

Emäjoen kalastuspaikka 31 644

Tulot: Emäjoen kalastuspaikka 14 085

2050030050 LIIKUNTAPAIKAT

0 MENOT 0 120 000 284 000 10 000 0

5 TULOT 0 0 0 0 0

NETTO 0 120 000 284 000 10 000 0


105



Kirkkopuiston tekonurmikenttä 120 000 14 000

Pitämän hiekkatekonurmi 185 000

Frisbeegolfrata 25 000

Skeittiramppi 30 000

Jääkiekkokaukalon reunat 30 000

Jätkänpuiston uimalaituri 10 000

2050004 IRTAIN OMAISUUS

0 MENOT 198 263 92 000 44 000 0 0

5 TULOT 0 0 0 0 0

NETTO 198 263 92 000 44 000 0 0

- Pienoistraktori (hyvitys vanhasta 10 000 €) 44 550

- Henkilönostin Dino 54 070

- Liikuntapaikkojen traktori (hyvitys vanhasta 20 000 €) 83 143

- Liikuntapaikkojen pienoistraktori (hyvitys vanhasta 13 000 €) 43 000

- Tielana 27 000

- Keräävä ruohonleikkuri 22 000

- Kalusto, ruokapalvelut, yhdistelmäuuni/liesi 11 000

- ATOP -mitoitusohjelma 13 000

- GPS-RTK -kalusto (maastotallennin ja antenni) 16 500

- Katusuunnittelu -ohjelmisto 10 000

- Lupapiste -ohjelma 10 000

2090 ERIYTETTY VESIHUOLTOLAITOS

0 MENOT 165 681 250 000 480 000 250 000 250 000

5 TULOT 0 0 160 000 0 0

NETTO 165 681 250 000 320 000 250 000 250 000


106



2090010 VESILAITOS

0 MENOT 43 949 100 000 190 000 100 000 100 000

5 TULOT 0 0 56 000 0 0

NETTO 43 949 100 000 134 000 100 000 100 000

Tulot Hossan verkoston rakentamiskorvauksia

- Tonttiliittymät ja pienkohteet 3 827 36 000 20 000 50 000 50 000

- Verkostojen peruskorjaus 40 122 50 000 30 000 50 000 50 000

- Vesitornin katon peruskorjaus 70 000

- Laskutus- ja verkosto-ohjelmien hankinta 14 000

- Hossan verkoston laajennus 70 000

2090020 VIEMÄRILAITOS

0 MENOT 121 732 150 000 290 000 150 000 150 000

5 TULOT 0 0 104 000 0 0

NETTO 121 732 150 000 186 000 150 000 150 000




- Uusi auto ja nosturi (hyvitys vanhasta 10 000 €) 48 000


- Pesiönlahden viemäri 45 497



107

8. KONSERNI


108

8 KONSERNI

8.1. Konsernirakenne Tytäryhteisöt: omistusosuus 31.12.2016

Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 31.12.2016 % € Asunto Oy Hirvikangas 100 % 636 300,34 Asunto Oy Kuntopolku 72 % 522 648,35 Asunto Oy Suomussalmen Ämmäntaival 100 % 362 962,29 Asunto Oy Marjakangas 100 % 8 409,40 Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot 100 % 1 252 476,15 Kuntayhtymät: Kainuun sote -kuntayhtymä 12,84 % 1 654 730,66 ilman työterveyshuoltoa Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 12,40 % 111 133,00 Kainuun liitto -kuntayhtymä 11,9 % 58 039,57 Osakeyhtiöt: 31.12.2014 alkaen Suomussalmen Energia Oy 100 % 4 503 729,92

Konsernin merkittävin osa koostuu Suomussalmen kunnan omistamista aravavuokrataloista, joista suu-rin on Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot. Vuokrataloyhtiössä on yhteensä 467 asuntoa, joiden pinta-ala on yhteensä 24 940,5 asm

2.

Kainuun maakunta -kuntayhtymä on lakannut 31.12.2012 ja tilalle on perustettu Kainuun sosiaali- ja ter-veydenhuollon kuntayhtymä sekä Kainuun liitto -kuntayhtymä.


109

8.2. Konsernin tavoitteet Tehtävä Asuntoja eri-ikäisille kaikissa elämäntilanteissa.



Tyytyväiset asiakkaat

Asuntojen ja ympäristön kunnossapito Asukastoimikunta

Asukaskysely

Hyvä asukastyytyväisyys Toimiva asukastoimikun-ta

Palvelujen hyvä saata-vuus

Henkilöstön riittävyys ja osaaminen

Henkilöstön sairauspois-saolot Asukaskysely

Hyvät palvelut ja tyyty-väinen henkilökunta

Päämäärä: Toteutamme kestävää taloudenpitoa


Asuntojen peruskorjauk-sista huolehtiminen

Korjaussuunnitelma

Eurot/korjaukset

Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen

Käyttöasteen parantami-nen Maksuvalmius

Kilpailukykyiset asunnot asuntokannan suhteut-taminen kysyntää vas-taavaksi Kassaseuranta

Käyttöaste % Kassan riittävyys pv

Käyttöaste yli 90 % 90 pv

Vuokrasaatavat Kannattavuus Vakavaraisuus

Tehokas perintä Järkevä taloudenpito

Vuokrasaatavat liike-vaihdosta Tilinpäätös lainat/asuntoneliö

Vuokrasaatavat < 2 % liikevaihdosta Sijoitetun pääoman tuot-to 3 % Omavaraisuusaste 30 %

Perustelut/Toiminta

Vuokratalojen hallitus ja työntekijät osallistuvat tarpeellisiin koulutuksiin. Tehdään yhteistyötä muiden Kai-nuun vuokratalojen kanssa.

Vastuuhenkilö:

Toimitusjohtaja Leena Kela puh. 044 777 4000


110

Talous 2018 10.10.2017

KIINTEISTÖ OY SUOMUSSALMEN VUOKRATALOT

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Tuloslaskelma Vuokraustoimen liikevaihto 2 503 344 2 532 770 2 424 698 2 450 000 2 500 000

Muut kiinteistön tuotot 59 770 44 891 52 518 50 000 50 000

Liikevaihto yhteensä 2 563 114 2 577 661 2 477 216 2 500 000 2 550 000

Henkilöstökulut -210 715 -159 177 -172 149 -160 500 -161 000

Poistot -409 945 -389 360 -365 944 -349 054 -332 155

Arvonalentumiset -101 353 0

Muut kulut -1 424 398 -1 513 863 -1 566 479 -1 600 000 -1 600 000

Liikevoitto 416 703 515 261 372 644 390 446 456 845

Rahoitustuotot 5 939 5 300 4 350 4 000 4 000

Rahoituskulut -104 357 -93 821 -79 160 -64 835 -50 310

Varausten lisäys/vähenn. -318 280 -426 740 -297 834 -329 611 -410 535

Tilikauden tulos 5 0 0 0 0

Tase Vastaavaa Pysyvät vastaavat 9 843 431 9 454 071 9 088 127 8 739 073 8 406 918

Vaihtuvat vastaavat

Vuokrasaamiset 19 508 20 000 30 000 30 000 30 000

Muut saamiset 18 157 20 000 20 000 20 000 20 000

Rahat ja pa saam. 669 350 727 447 627 757 540 624 562 769

10 550 446 10 221 518 9 765 884 9 329 697 9 019 687

Vastattavaa Omapääoma 1 254 377 1 254 377 1 254 372 1 254 372 1 254 372

Vapaaeht. varaukset 3 015 960 3 442 700 3 740 534 4 070 145 4 480 680

Vieraspääoma pitkäaik. 5 191 650 4 432 395 3 669 493 2 948 948 2 269 460

Vieraspääoma lyhytaik. 1 088 459 1 092 046 1 101 485 1 056 232 1 015 175

10 550 446 10 221 518 9 765 884 9 329 697 9 019 687

Käyttöomaisuus ja sijoit. Arvo 1.1. 10 351 629 9 843 431 9 454 071 9 088 127 8 739 073

Lisäykset/vähenn. 3 100 0 0 0 0

Poistot evl -409 945 -389 360 -365 944 -349 054 -332 155

Arvonalentumiset -101 353 0 0 0 0

Arvo 31.12. 9 843 431 9 454 071 9 088 127 8 739 073 8 406 918

816 747 801 242 756 359 765 798 720 545

406 802 411 882 390 415 416 744 388 390

Tunnusluvut

Käyttöaste % 86,60 88,8 85 85 85

Keskineliövuokra eur 8,77 8,81 8,75 8,75 8,75

Lainat eur/asm² 234 205 177 147 118

Maksuvalmius, QR 0,7 1 1 1 1

Omavaraisuusaste 36,9 36 36 36 36

Henkilöstön määrä 4 3 3,3 3 3

Hlöstökulut eur/hlö 52 678 53 059 52 166 53 500 53 666

Asuntoja yhteensä 480 kpl Pinta-ala asm² 25 650,5 v 2016

Asuntoja yhteensä 473 kpl Pinta-ala asm² 25 311,5 v 2017

Asuntoja yhteensä 467 kpl Pinta-ala asm² 24 940,5 v.2018

Suomussalmi 10.10.2017

Leena Kela

Lainojen lyhennykset

Lainanlyhennysten ja poistojen erotus


111

Talous 2018 10.10.2017

Asunto Oy Suomussalmen Hirvikangas

Säröskuja 1

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Tuloslaskelma Kiinteistön hoito/pääomatuotot 80 271 79 585 80 218 80 218 80 218

Kiinteistön pääomamenot -44 895 -45 007 -45 120 -45 119 -45 269

Kiinteistön hoitokulut -28 880 -34 578 -35 098 -34 466 -34 316

Hoitokate 6 496 0 0 633 633

Poistot -2 997 0 0 -633 -633

Rahoituskulut/tuotot 0 0 0 0 0

Tilikauden tulos 3 499 0 0 0 0

Kiinteistön pääomatuotot sisältyvät yhtiön asukkailta perimiin vuokriin ja ne kattavat kunnan yhtiöltä

perimät Valtiokonttorin lainan hoitokulut.

Oma pääoma 621 522 621 522 621 522 621 522 621 522

La vieraspääoma 20 578 20 995 20 995 20 995 20 955

642 100 642 517 642 517 642 517 642 477

Käyttöomaisuus ja sijoitukset Arvo 1.1. 618 514 615 517 615 517 615 517 614 884

Lisäys/vähennys 0 0 0 0 0

Poistot -2 997 0 0 -633 -633

Arvo 31.12. 615 517 615 517 615 517 614 884 614 251

Tunnusluvut Vuokra 1.1.-28.2.17 10,00 eur/asm²1.1.-28.2.18 10,00 eur/asm²

1.3.-31.12.17 10,00 eur/asm²1.3.-31.12.18 10,00 eur/asm²

Käyttöaste % 100 100 100 100 100

Asuntoja yhteensä 10 kpl Pinta-ala 620 asm²

Lainat 31.12.2017 Suomussalmen kunta 202 275 eur

326,25 eur/asm²

Lainat: Suomussalmen kunnan taseessa oleva Valtiokonttorin laina, joka on myönnetty Suomussalmen kunnalle tämän

yhtiön osakkeiden ostamista varten. Lainan hoitokulut sisältyvät asukkaiden vuokriin. Lainaa jäljellä 202 275 eur 31.12.17.


Leena Kela


112

Talous 2018 10.10.2017

Asunto Oy Suomussalmen Kuntopolku

Pitämänkatu 1

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Kiinteistön tuotot 41 958 41 620 42 220 42 000 42 200


Hoitokate -5 878 0 0 0 200

Poistot 0 0 0 0 -200

Rahoitustuotot 0 0 0 0 0

Tilikauden tulos -5 878 0 0 0 0

Omapääoma 798 185 798 185 798 185 798 185 798 185

La vieraspääoma 2 119 2 500 2 119 2 119 2 119


Poistot 0 0 0 0 200

Arvo 31.12. 791 342 791 342 791 342 791 342 791 142

Tunnusluvut Vastike 1.1.-28.2.17 0,30 €/osake 1.1.-28.2.18 0,28 €/osake

1.3.-31.12.17 0,28 €/osake 1.3.-31.12.18 0,29 €/osake

Käyttöaste % 100 100 100 100 100


Asunnot Suomussalmen kunta 7 kpl Pinta-ala 545 asm²


304,74 eur/asm²

Lainat: Suomussalmen kunnan taseessa oleva Valtiokonttorin laina, joka on myönnetty Suomussalmen kunnalle tämän

yhtiön osakkeiden ostamista varten. Lainaa jäljellä 166 082 eur 31.12.2017.


Leena Kela


113

Talous 2018 10.10.2017

Asunto Oy Suomussalmen Ämmäntaival

Jäniksenpolku 22

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Kiinteistön hoito/pääomatuotot 45 346 45 957 45 596 46 000 46 000

Kiinteistön pääomamenot -21 963 -22 018 -22 073 -22 173 -22 275


Hoitokate -3 012 0 0 0 0

Poistot 0 0 0 0 0


Tilikauden tulos -3 012 0 0 0 0

Kiinteistön pääomatuotot sisältyvät yhtiön asukkailta perimiin vuokriin ja ne kattavat kunnan yhtiöltä

perimät Valtiokonttorin lainan hoitokulut.

Omapääoma 401 088 401 088 401 088 401 088 401 088

La vieraspääoma 10 434 11 000 11 000 11 000 11 000


Poistot 0 0 0 0 0

Arvo 31.12. 387 172 387 172 387 172 387 172 387 172

Tunnusluvut Käyttöaste % 100 100 100 100 100

Vuokra 1.1.-28.2.17 9,64 eur/asm² 1.1.-28.2.18 9,64 eur/asm²

1.3.-31.12.17 9,64 eur/asm² 1.3.-31.12.18 9,64 eur/asm²



283,34 eur/asm²

Laina: Suomussalmen kunnan taseessa oleva Valtiokonttorin laina, joka on myönnetty Suomussalmen kunnalle tämän yhtiön

osakkeiden ostamista varten. Lainan hoitokulut sisältyvät asukkaiden vuokriin. Lainaa jäljellä 102 570 eur 31.12.2017.


Leena Kela


114

Talous 2018 10.10.2017

Asunto Oy Suomussalmen Marjakangas

Säröskuja 2

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Kiinteistön tuotot 80 899 80 106 81 055 81 000 81 000


Hoitokate 49 811 43 945 44 046 31 000 31 000

Poistot -17 574 -16 664 -15 843 -15 093 -14 403


Rahoituskulut -6 632 -5 588 -5 071 -4 527 -3 975

Varausten muutos -25 600 -21 693 -23 132 -11 380 -12 622

Tilikauden tulos 5 0 0 0 0

Omapääoma 8 464 8 464 8 464 8 464 8 464

Vapaaeht.varaukset 44 740 66 433 89 565 100 945 113 567

Vieraspääoma 437 829 399 490 360 515 320 965 280 865


Poistot -17 574 -16 664 -15 843 -15 093 -14 403

Arvo 31.12. 422 055 405 391 389 548 374 455 360 052

Tunnusluvut Käyttöaste % 100 100 100 100 100

Vuokra 1.1.-28.2.17 9,22 eur/asm² 1.1.-28.2.18 9,22 eur/asm²

1.3.-31.12.17 9,22 eur/asm² 1.3.-31.12.18 9,22 eur/asm²

Asuntoja yhteensä 14 kpl Pinta-ala 670,5 asm²

Lainat 31.12.2017 Valtiokonttori 374 536 eur

Suomussalmen kunta 15 977 eur 582,42 eur/asm²


Leena Kela


115

Suomussalmen Energia Oy Tehtävä Suomussalmen Energia Oy:n tehtävänä on tuottaa kaukolämpöenergiaa kestävällä tavalla kilpailukykyiseen hintaan.



Menot ja tulot ovat tasa-

painossa

Taloutta hoidetaan kes-

tävällä tavalla

Talousarvio Tulos talousarvion mu-

kainen

Elinvoimaa tukevat, tuot-

tavat investoinnit

Siikarannan lämpökes-

kuksen peruskorjausin-

vestointi

Investoinnin toteutumi-

nen

Valmis marraskuu 2018



Palvelutuotantoa uudis-

tetaan asiakaslähtöisesti

ja kustannustehokkaasti

digitaalisuutta hyödyn-

tämällä

Yhteydenpitoa asiakkai-

siin lisätään uuden las-

kutusohjelman avulla.

Tiedotetaan toiminnan

häiriöistä tekstiviestien

avulla.

Asiakastyytyväisyys

Tiedonvälityksen nopeus

Ei reklamaatioita

Tieto asiakkailla alle

tunnissa häiriön paikal-

listamisesta.

Henkilöstö on hyvin-

voivaa, osaavaa ja moti-

voitunutta

Perehdyttäminen perus-

korjattuun laitokseen.

Virkistyspäivä

Laitoksen toimivuus

Osallistuminen

Koko henkilöstö on pe-

rehdytetty ennen käyt-

töönottoa

Koko henkilöstö



Palvelut järjestetään

asiakaslähtöisesti

Laitosten toimintavar-

muudesta huolehtiminen

ennakkohuolloin

Jakelukeskeytysten

määrä

Alle viisi vuodessa

Perustelut/Toiminta

Kaukolämpöverkostoa saneerataan ja täydennetään tarpeen mukaan. Tuhka hyötykäytetään. Siikarannan lämpökeskus peruskorjataan. Uusi laskutusohjelma ja verkoston hallinta- sekä ilmoitusjärjestelmä otetaan käyttöön. Tuotetaan Kirkonkylän ja Karhulanvaaran lämpökeskusten työajan ulkopuoliset varallaolo- ja hoitopalvelut kunnan tilapalveluille.

- lämpökeskukset 3 kpl (Pitämä, Ristee ja Siikaranta), lämpöteho yhteensä 38,7 MW

- rakennettua lämpöverkkoa 25,1 km

- lämmitettävien rakennusten tilavuus 1.000.000 m³, myyty lämpömäärä n. 44 GWh/vuosi


116

Vastuuhenkilöt:

Toimitusjohtaja Antti Westersund puh. 044 028 4001

2013 2014 2015 2016 2017

Kaukolämpösopimukset kpl 307 307 312 312 312

Talous 2018 18.10.2017

SUOMUSSALMEN ENERGIA OY

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Tuloslaskelma 2 637 091 2 738 946 2 700 378 2 700 378 2 700 378

Liiketoiminnan muut tuotot 325 200 360 360 360

Ostot -1 460 580 -1 506 000 -1 859 000 -1 506 000 -1 506 000

Ulkopuoliset palvelut -58 693 -60 000 -50 000 -60 000 -60 000

-270 474 -252 058 -281 505 -281 505 -281 505

Poistot -363 961 -387 746 -387 746 -561 067 -534 584

-157 414 -156 860 -164 610 -164 610 -164 610

326 294 376 482 -42 123 127 556 154 039

988 600 600 600 600

Rahoituskulut -17 408 -19 465 -33 000 -33 000 -33 000

Poistoeron muutos -309 820 0 74 523 -95 156 -121 639

Tulovero 0 -71 523 0 0 0

54 286 094 0 0 0

Tase Vastaavaa 4 165 551 4 239 168 7 471 605 6 980 538 6 515 954

Myyntisaamiset 280 125 280 000 280 000 280 000 280 000

Saamiset konserni 306 331 300 000 300 000 300 000 300 000

Muut saamiset 73 534 20 000 20 000 20 000 20 000

Rahat ja pa saam. 1 497 173 1 824 881 367 921 454 144 540 367

6 322 714 6 664 049 8 439 526 8 034 682 7 656 321

Vastattavaa 4 677 861 4 963 955 4 863 955 4 763 955 4 663 955

Kertynyt poistoero 309 820 309 820 235 297 330 453 452 092

819 065 819 065 819 065 819 065 819 065

Vieras pääoma pa muut 171 209 171 209 1 971 209 1 571 209 1 171 209

344 759 400 000 550 000 550 000 550 000

6 322 714 6 664 049 8 439 526 8 034 682 7 656 321

Käyttöomaisuus Arvo 1.1 4 456 175 4 165 551 4 389 351 7 471 605 6 980 538

Lisäykset 73 337 533 000 3 470 000 70 000 70 000

Poistot -363 961 -387 746 -387 746 -561 067 -534 584

Arvo 31.12 4 165 551 4 310 805 7 471 605 6 980 538 6 515 954


Antti Westersund

Vieras pääoma pa konserni

Vieras pääoma lyhytaik.

Pysyvät vastaavat

Vaihtuvat vastaavat

Oma pääoma

Liikevoitto

Rahoitustuotot

Tilikauden tulos

Liikevaihto

Henkilöstökulut

Liiketoiminnan muut kulut


117

Investoinnit vuosille 2018-2020Suomussalmen Energia Oy

2018 2019 2020 Yhteensä

Verkoston täydennys 20 000 20 000 20 000 60 000

Verkoston peruskorjaus 50 000 50 000 50 000 150 000

Siikarannan lämpölaitoksen peruskorjaus 3 800 000 3 800 000

0

Yhteensä 3 870 000 70 000 70 000 4 010 000


118

9.

LIITTEET


119

9 LIITTEET

1. Valtionosuudet

3.10.2017, Kuntaliitto / SL

YHTEENVETO

Taulukon täyttöohje:

Valitse, syötä tai tark ista sinisten kenttien tiedot

Tiedot siirtyvät automaattisesti työk irjan muista taulukoista keltaisiin kenttiin. Tark ista tiedot.

Kunta: ######## Klikkaa solu ak tiiviseksi ja valitse kunta alasvetovalikosta

Asukasluku 31.12.2016: 8 187 Tark ista asukasluku

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus: euroa euroa/asukas

Ikärakenne 28 850 707 3 523,97

Sairastavuus 13 732 759 1 677,39

Muut laskennalliset kustannukset 5 139 112 627,72

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden rahoitusosuus -3 540,31 €/asukas -28 984 518 -3 540,31

Lisäosat 3 726 904 455,22

Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset yhteensä 2 805 618 342,69

Vuoden 2015 valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus (+/-) 0 0,00

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ennen tasausta 25 270 582 3 086,67

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus (+/-) 6 193 898 756,55

1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 31 464 480 3 843,22

2. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet 2017 -348 020 -42,51

Sisältää

- kunnan omarahoitusosuuden -255,00 €/asukas -2 087 685

- positiiviset erät (esim. vammaiskorotukset, lukio, opistot, taidelaitokset, apip jne.) 1 739 665

Kunnan valtionosuusrahoitus 2018 31 116 460 3 800,72

Kotikuntakorvaukset, netto 102 869 12,56

Maksatus 2018 31 219 330 3 813,28

- mistä euroa / kuukausi 2 601 611

KUNNAN VALTIONOSUUSRAHOITUS 2018

Suomussalmi


120

2. Eriytetty vesihuoltolaitos

TULOSLASKELMA ERIYTETTY VESIHUOLTOLAITOS, ULKOISET JA SISÄISET

31.12.2017 MK

euroa TP 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020

Liikevaihto 1 180 545 1 123 663 1 155 783 1 145 783 1 145 783

Varastojen lisäys+ tai vähennys -

Valmistus omaan käyttöön

Liiketoiminnan muut tuotot 0 0 0 0 0

1 180 545 1 123 663 1 155 783 1 145 783 1 145 783

Materiaalit ja palvelut

Aineet ja tarvikkeet -210 933 -216 400 -220 600 -220 600 -220 600

Ostot tilikauden aikana -210 933 -216 400 -220 600 -220 600 -220 600

Varastojen lisäys+ vähennys- 0 0 0 0 0

Palvelujen ostot -189 815 -205 350 -196 130 -196 130 -196 130

Henkilöstökulut -192 219 -206 887 -199 977 -199 977 -199 977

Palkat ja palkkiot -145 456 -159 109 -157 326 -157 326 -157 326

Henkilösivukulut -46 763 -47 778 -42 651 -42 651 -42 651

Eläkekulut -38 367 -38 168 -36 232 -36 232 -36 232

Muut henk.sivukulut -8 396 -9 610 -6 419 -6 419 -6 419

Poistot ja arvonalentumiset -408 481 -412 648 -414 722 -433 114 -441 447

Suunnitelman mukaiset poistot -408 481 -412 648 -414 722 -433 114 -441 447

Arvonalentumiset 0 0 0 0 0

Liiketoiminnan muut kulut 0 -5 200 -4 300 -4 300 -4 300

Kulut yhteensä -1 001 448 -1 046 485 -1 035 729 -1 054 121 -1 062 454

Liikeylijäämä 179 097 77 178 120 054 91 662 83 329

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 0 0 0 0 0

Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0

Korkokulut 0 0 0 0 0

Korvaus jäännöspääomasta -21 635 -16 316 -15 629 -15 629 -15 629

Muut rahoituskulut

Ylijäämä ennen satunnaisia eriä 157 462 60 862 104 425 76 033 67 700

Satunnaiset tuotot ja -kulut

Satunnaiset tuotot

Satunnaiset kulut

Ylijäämä ennen varauksia 157 462 60 862 104 425 76 033 67 700

Poistoeron lisäys - tai vähennys +

Varausten lisäys- tai vähennys +

Tilikauden yli-/alijäämä 157 462 60 862 104 425 76 033 67 700

Korvaus jäännöspääomasta määräytyy seuraavasti:

Korkoperuste Ta 2018; 12 kk:n euribor + 0,5 %, tarkastelupäivä talousarviovuotta edeltävän vuoden kesäkuun viimeinen päivä.

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020

jäännöspääoma ed. vuoden tp 3 263 243,32 3 263 243,32 3 125 736,72 3 125 736,72 3 125 736,72

korkoprosentti 0,663 0,5 0,5 0,5 0,5

korko 21 635 16 316 15 629 15 629 15 629

Korkomarginaali 0,50 % 0,50 % 0,50 % 0,50 % 0,50 %

12 kk:n euribor 30.6. TA-vuotta

edeltävä kesäkuu 0,163 % -0,051 % -0,056 % -0,056 % -0,056 %

Kokonaiskorkoprosentti 0,663 % 0,449 % 0,444 % 0,444 % 0,444 %


121

VESILAITOKSEN INVESTOINNIT

Vesihuoltolaitoksen lainat 31.12.2017 - Ei lainoja



2090 ERIYTETTY VESIHUOLTOLAITOS

0 MENOT 165 681 250 000 480 000 250 000 250 000

5 TULOT 0 0 160 000 0 0

NETTO 165 681 250 000 320 000 250 000 250 000

2090010 VESILAITOS

0 MENOT 43 949 100 000 190 000 100 000 100 000

5 TULOT 0 0 56 000 0 0

NETTO 43 949 100 000 134 000 100 000 100 000




- Vesitornin katon peruskorjaus 70 000



2090020 VIEMÄRILAITOS

0 MENOT 121 732 150 000 290 000 150 000 150 000

5 TULOT 0 0 104 000 0 0

NETTO 121 732 150 000 186 000 150 000 150 000




- Uusi auto ja nosturi (hyvitys vanhasta 10 000 €) 48 000


- Pesiönlahden viemäri 45 497


Eriytetyn vesihuollon poistot vuosille 2018– 2020

2018 2019 2020

Poistot rakennuksista 17 493,00 16 277,00 16 277,00

Poistot kalustosta

Poistot kiinteistä rakenteista 393 471,00 393 471,00 393 471,00

Poistot investoinnista 3 758,00 23 367,00 31 700,00

Poistot yhteensä 414 722,00 433 115,00 441 448,00


122

3. Poistosuunnitelma 2018

Poistosuunnitelma 2018

Menojäännös 31.12.2016

Poistoperusteet hyväksytty KV 23.9.1996 § 49 ja täydennetty KV 9.11.2010* ja KV 13.11.2012**

YRITYS 1800 SUOMUSSALMEN KUNTA

Tasetili Kom-luokka Tasetilin nimi Poistoaika Poistotapa Menojäännös Poistettu Poisto Poisto Poisto

vuosi/% Tasa/Jäännös 31.12.2016 31.12.2016 2017 2018 2019

Aineettomat oikeudet

100500 100500 Tietokoneohjelmistot 3 v. Tasa 902,78 289 827,98 833,00 69,00 0,00

Muut pitkävaikutteiset menot

101000 101000 Muut pitkävaikutteiset menot 3 v. Tasa 0,00 70 000,00 0,00 0,00 0,00

(Eri poistoaikoja)

101003 Muut pitkävaikutteiset (kv. 9.4.2010) enint. 20 v.

*Vuokrahuoneistojen ja rak. peruskorjaus

102001 102001 Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä Ei poistoa Ei poistoa

Maa- ja vesialueet

110000 110000 Maa- ja vesialueet Ei poistoa Ei poistoa

110001 110001 Haja-alue Ei poistoa Ei poistoa

110002 110002 Kaava-alue Ei poistoa Ei poistoa

110003 110003 Maa-alue Ei poistoa Ei poistoa

110004 110004 Muut maa- ja vesialueet Ei poistoa Ei poistoa

110200 110200 Kiinteistöjen liittymismaksut Ei poistoa Ei poistoa

110300 110300 Vesihuollon liittymismaksut Ei poistoa Ei poistoa

110400 110400

Kiinteistöjen vuokraoikeudet ja niihin liittyvät

liittymismaksut Ei poistoa Ei poistoa

Rakennukset

111000 111000 Asuinrakennukset 30 v. Tasa 988 172,48 1 681 878,57

111500 111500

**Hallinto- ja laitosrakennukset (v. 2012 ja sen jälkeen

valmistuneet 20 v. KV 13.11.2012) 20 v. / 30 v. Tasa 22 825 772,56 16 507 763,29

112000 112000 Tehdas- ja tuotantorakennukset 20 v. Tasa 9 759 758,85 15 021 633,49

112010 112010 Vesilaitoksen rakennukset 10 v. / 20 v. Tasa 15 400,38 10 266,88

112020 112020 Viemärilaitoksen rakennukset 10 v./ 20 v./ 30 v. Tasa 195 236,56 196 790,21

112300 112300 Muut rakennukset (varasto ja huoltorak. + Karhulanvaara) 15-20 v. Tasa 1 130 603,51 2 711 200,76

112300 112320 Vapaa-ajan rakennukset 20 v. Tasa

112300 112330 Talousrakennukset 15 v. Tasa

34 914 944,34 36 129 533,20 2 267 839,00 2 402 658,00 2 366 229,00

Maa- ja vesirakenteet

113000 113010 Katujen rakentaminen 15 v. Tasa 4 381 460,77 12 682 237,24

113020 Viemärilaitoksen maa- ja vesirakenteet 15 v. Tasa 12 423,33 18 634,97


123

YRITYS 1800 SUOMUSSALMEN KUNTA

Tasetili Kom-luokka Tasetilin nimi Poistoaika Poistotapa Menojäännös Poistettu Poisto Poisto Poisto

vuosi/% Tasa/Jäännös 31.12.2016 31.12.2016 2017 2018 2019

113000 113040 Katujen päällystäminen 15 v. Tasa

113000 113050 Puistot ym. virkistysalueet 15 v. Tasa

113000 113080 Urheilualueet,ladut ja pallokentät 15v. Tasa

4 393 884,10 12 700 872,21

Muut maa- ja vesirakenteet

113000 113130 Vesirakenteet,venesatamat,sillat,laiturit ja uimalat 10 v. Tasa

113000 113200 Muut maa- ja vesirakenteet 15 v. Tasa

Johtoverkostot ja -laitteet

114000 114000 Johtoverkostot ja -laitteet 15 v. Tasa 483 103,08 2 821 777,84

114000 114001 Ulkovalaistuslaitteet 15 v. Tasa

114010 114110 Vesijohtoverkosto 30 v. Tasa 1 101 493,56 1 750 456,06

114020 114120 Viemäriverkosto 30 v. Tasa 1 509 743,33 2 835 440,15

114030 114140 Vesilaitoksen kiinteät laitteet 15 v. Tasa 35 721,44 28 877,45

114040 114160 Viemärilaitoksen kiinteät laitteet 15 v. Tasa 51 386,79 33 889,70

3 181 448,20 32 914 920,62 890 886,00 920 517,00 894 692,00

Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet

115000 115008 Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 v. Tasa 53 948,27 663 308,81

115510 Vesilaitoksen muut kiinteät rakenteet ja laitteet 10 v. Tasa 106 379,70 55 749,16

115520 Viemärilaitoksen muut kiinteät rakenteet ja laitteet 10 v. Tasa 814 833,28 436 581,78

975 161,25

Kuljetusvälineet

116000 116010 Muut kuljetusvälineet 5v. Tasa 69 646,32 402 795,57

Muut koneet ja kalusto

117000 117001 Muut liikkuvat työkoneet 5 v. Tasa 800 552,29 3 676 363,11

117000 117020 Muut kevyet koneet 5 v. Tasa

117000 117030 Sairaala- ja terveydenhuolto yms.laitteet 5 v. Tasa

117000 117040 Atk-laitteet 3 v. Tasa

117000 117050 Muut laitteet ja kalusteet 3 v. Tasa

870 198,61 4 079 158,68 207 280,00 280 936,00 171 091,00

Muut aineelliset hyödykkeet

118000 118000 Luonnonvarat Substanssipois.

118400 118400 Arvo- ja taide-esineet Ei poistoa Ei poistoa

Keskeneräiset hankinnat

119500 119500 Keskeneräiset hankinnat Ei poistoa Ei poistoa 2 420 575,12 523 114,00 297 476,00 610 203,00

46 756 211,62 73 123 612,50 3 889 952,00 3 901 656,00 4 042 215,00


124

4. Projektit

HALLINTOPALVELUT Projektit 2016 - 2019

Taloussuunnitelma: Päävastuualue: Hallintopalvelut

Laatija ja päiväys: HK 4.10.2017

Hankkeen Tyyppi Aloittamis- Alkaa/ Päättyy/ Vastuu- Kustan-

PROJEKTI kok.kust. päätös tai alkanut päättynyt henkilö nukset Määrärahaesitys

arvio € sopimus kk/vuosi kk/vuosi yhteensä 31.12.2016 2017 2018 2019

KUNNANHALLITUKSEN PROJEKTIT JA RAHOITUSOSUUDET

Projektien loppuselvitykset MENOT 1 350

TULOT 0

NETTO 1 350

Idän Taiga Rahoitus kj § 52 2015 2017 Tolonen MENOT 5 000 5 000

Uudet Wild Taiga alueet -hankkeen avustus 4.12.2015 TULOT 0

NETTO 5 000 5 000

Idän Taiga Rahoitus kh § 112 2015 2016 Tolonen MENOT 1 500

Uudet w ildlife tuotteet -kehittämishankkeen avustus 23.6.2015 TULOT 0

NETTO 1 500

Laajakaista kaikille 484 360 Rahoitus Kh § 210 2010 2015 Westersund MENOT 12 686 50 000 268 000

Kainuun maakunta -kuntayhtymä (kunnan osuus) 20.10.2009 TULOT 0 0

Kunnan osuus 498 560 € NETTO 12 686 50 000 268 000

Mukana operaattorit, kunnat, valtio

Koillisen ulottuvuuden raideliikenne Rahoitus kh § 171 2012 Tolonen MENOT 74 20 000 20 000

Kuusamo 50 %, Taivalkoski 14 %, Hyrynsalmi 8 % 4.9.2012 TULOT 0 14 500 14 500

Suomussalmi 28 % (as.luvun suhteessa) NETTO 74 5 500 5 500

EEKA-Kainutlaatuisia luontoliikuntatapahtumia -hanke Rahoitus kh §117 2014 2017 Tolonen MENOT 3 036 3 000

Kainuun Liikunta ry 19.8.2014 Neuvonen TULOT 0 0

NETTO 3 036 3 000

Kasvua Kainuuseen -hanke 177 124 Rahoitus kh § 194 2015 2017 Tolonen MENOT 3 956 3 956

Kainuun Etu Oy 18.11.2014 TULOT 0 0

NETTO 3 956 3 956


125




YRITYSPALVELUJEN PROJEKTIT JA RAHOITUSOSUUDET

Kalaleader-ohjelma Rahoitus kh 128 § 2014 2020 Tolonen MENOT 2 150 2 150 2 150 2 150

Elävä Kainuu Leader 20.8.2013 Leinonen TULOT 0 0 0

Ohjelmakausi 2014 - 2020 NETTO 2 150 2 150 2 150 2 150

Matkailukalastus digiaikaan Rahoitus kh 118 § 2015 2017 Tolonen MENOT 10 000 5 000

Kainuun Etu Oy 23.6.2015 Leinonen TULOT 0 0

V.2015 ja 2016 osuus laskutettu v.2016 NETTO 10 000 5 000

Kohdistamaton varaus MENOT 0 35 000 60 000 60 000

TULOT 0 0 0

NETTO 0 35 000 60 000 60 000

MAASEUTUPALVELUJEN PROJEKTIT JA RAHOITUSOSUUDET

Kohdistamaton varaus Leinonen MENOT 0 2 000 2 000 2 000

TULOT 0 0 0 0

NETTO 0 2 000 2 000 2 000

Valkuaisrehu -hanke 2 302 Rahoitus kh 59 § 2016 2019 Tolonen MENOT 628 798 798 798

Luke 19.4.2016 Leinonen TULOT 0 0 0 0

NETTO 628 798 798 798

KUNNAN OMAT EU-PROJEKTIT

Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittämishanke 532 408 Oma kh 136 § 2016 2018 Tolonen MENOT 171 877 173 491 183 500

Kujelma kh 180 § Virtanen TULOT 120 314 121 443 128 450

Kunnan kust.osuus 30 % v.2015 NETTO 51 563 52 048 55 050 0

Hossan alueen kehittäminen, kansallispuistoksi Hossan hengessä1 200 000 Oma kh 20 § 2016 2018 Tolonen MENOT 95 586 147 330 51 100

mukana Metsähallitus, alueen yrittäjät 16.2.2016 Leinonen TULOT 76 943 103 131 35 770

NETTO 18 643 44 199 15 330 0

ESR-hanke työllistämiseen 37 025 Oma kh § 32 2017 2018 Tolonen MENOT 0 23 000 14 025

Talentti alkoi 1.8.2017 14.2.2017 Väätäinen TULOT 0 18 400 11 220

NETTO 0 4 600 2 805

Yhteensä MENOT 307 843 470 725 601 573 64 948

TULOT 197 257 257 474 189 940 0

NETTO 110 587 213 251 411 633 64 948


126


kok.kust. päätös tai alkanut päättynyt henkilö nukset Määrärahaesitys


PROJEKTIT, JOISTA EI VIELÄ PÄÄTÖSTÄ

Kesäteatterin kehittäminen 500 000 Oma 2015 2016 Tolonen MENOT 110 085 300 000

Budjetoitu investointiin Leinonen TULOT 0 192 000

mukana Suomussalmen näyttämöyhdistys NETTO 110 085 108 000

Pieni ihminen suuressa sodassa Rahoitus Tolonen MENOT 0 10 000 2 000 2 000

TULOT 0 0 0

NETTO 0 10 000 2 000 2 000

ENI -hanke Rahoitus 2018 2020 Tolonen MENOT 0 0 1 000 1 000

Via Karelia tourism and Business corperation across the border TULOT 0 0

NETTO 0

Matkailuhanke 82 400 Rahoitus kh § 33 2017 2018 Tolonen MENOT 0 0 1 030

Hossan kansallispuistoa tukevan matkailuyhteistyön 14.2.2017 Rissanen TULOT 0 0

aktivointi hanke (Hossa+) NETTO 0 1 030

Hossan tulevaisuusloikka 40 000 Oma kh § 9 2017 2018 Tolonen MENOT 0 20 000 20 000

17.10.2017 Leinonen TULOT 0 15 000 15 000

NETTO 0 5 000 5 000

Emäjoki-aineiston inventointi- ja digitointi Rahoitus kh § 14 2018 2018 Tolonen MENOT 0 0 3 000

26.9.2017 TULOT 0

NETTO 0 3 000

Land of National Parks South Rahoitus 2018 2020 Tolonen MENOT 0 0 9 000 9 000

TULOT

NETTO 0 0 9 000 9 000


127


kok.kust. päätös tai alkanut päättynyt henkilö nukset Määrärahaesitys

arvio € sopimus kk/vuosi kk/vuosi yhteensä 2016 2017 2018 2019

Kohdistamaton varaus MENOT 30 000 50 000 50 000

esim. Kainuun Etu Oy, projektit TULOT 0 0 0 0

NETTO 0 30 000 50 000 50 000

Yhteensä MENOT 0 40 000 66 030 62 000

TULOT 0 0 0 0

NETTO 0 40 000 66 030 62 000

MENOT 307 843 510 725 667 603 126 948

TULOT 197 257 257 474 189 940 0

NETTO 110 587 253 251 477 663 126 948

Projektit yhteensä


128

Suomussalmen kunnan projektitPäävastuualue: SIVISTYSLAUTAKUNTA TA 2018 - 2020Laatija ja päiväys: Irene Mäkeläinen

Hankkeen Tyyppi Alkaa/ Päättyy/ Vastuu-

PROJEKTI kok.kust. alkanut päättynyt henkilö Kust. TP TA

Projektin nimi arvio € kk/vuosi kk/vuosi kunnassa yht. 2016 2017 TA 2018 2019 2020

1 KOULUTUKSELLINEN TASA-ARVO (OKM) Sirpa MENOT 29 000

18420 Perusopetus (1842198907) avustus Oma Mikkonen TULOT 24 000

lv. 2015 - 2016 tilaus 1820024 24 000 1.8.2015 31.7.2016 NETTO 5 000

2 TEKO-HANKE (esi- ja po tasa-arvoa edistävät toimenpiteet) (OKM) Sirpa MENOT 79 300 46 800

18420 Perusopetus (1842198916) avustus Oma Mikkonen TULOT 61 000 36 000

lv. 2016 - 2017 tilaus 1820039 61 000 1.9.2016 31.12.2017 NETTO 18 300 10 800

lv. 2017 - 2018 tilaus 1820042 36 000 1.8.2017 31.12.2018

3 OPETUSRYHMÄKOON PIENENTÄMINEN (OKM) Sirpa MENOT 14 500


lv. 2015 - 2016 tilaus 1820023 14 500 1.8.2015 31.7.2016 NETTO 0

4 KERHOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN (OPH) Sirpa MENOT 33 333 28 574 34 429

18420 Perusopetus (1842198898) avustus Oma Mikkonen TULOT 25 000 20 000 24 100

lv. 2015 - 2016 tilaus 1820030 25 000 1.9.2015 31.12.2016 NETTO 8 333 8 574 10 329

lv. 2016 - 2017 tilaus 1820038 20 000 11.8.2016 31.12.2017

lv. 2017 - 2018 tilaus 1820041 24 100 11.8.2016 31.12.2017

5 ESI- JA PERUSOPETUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN (OKM) Sirpa MENOT 5 280


lv. 2015 - 2016 tilaus 1820026 4 400 1.4.2015 31.12.2016 NETTO 880

6 ESI- JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN (OKM) Sirpa MENOT 31 200


lv. 2015 - 2016 tilaus 1820028 24 000 1.4.2015 31.12.2016 NETTO 7 200

käyttöä jatkettu 31.12.2017

Määrärahaesitys


129




Määrärahaesitys

7 RUUKINKANKAAN TÄYDENNYSKOULUTUS (ERASMUS + OPH) Heli MENOT 8 275

18420 Perusopetus (1842198913) avustus Oma Manninen TULOT 8 275

lv. 2015 - 2016 tilaus 1820031 8 275 1.6.2015 31.5.2017 NETTO 0

8 SUVAITSEVAINEN LIIKKUVA KOULU (OPH-Erasmus+) Sirpa MENOT 0 0 13 430

18420 Perusopetus (1842198919) avustus Oma 1.6.2017 30.6.2018 Mikkonen TULOT 0 0 13 430

lv. 2017 - 2018 NETTO 0 0 0

9 LIIKKUVA KOULU (AVI) Sirpa MENOT 15 400 8 400 19 000

18420 Perusopetus (1842198914) avustus Oma 1.8.2016 31.7.2017 Mikkonen TULOT 7 000 7 000 9 500

lv. 2016 - 2017 tilaus 1820037 7 000 NETTO 8 400 1 400 9 500

lv. 2017 - 2018 tilaus 1820043 9 500

10 KIELISTÄ KIVAA KIPINÄÄ -yhteishanke Sirpa MENOT 0 0 13 000

18420 Perusopetus (1842198920) avustus Osallisuus1.8.2017 31.7.2018 Mikkonen TULOT 0 0 13 000

lv. 2017 - 2018 tilaus 1820043 13 000 NETTO 0 0 0

11 ERASMUS + /KA101 Heikki MENOT 17 565

18441 Lukio (1844320000) avustus Rahoitus Nilkku TULOT 17 565

lv. 2017 - 2019 17 565 2.6.2017 1.6.2019 NETTO 0

12 OSAAJAKSI KULTTUURIKASVATUKSEN AVULLA Osallisuus Heikki MENOT 2 850

-aktiivinen lukiolainen luovana esimerkkinä (OPH) Nilkku TULOT 2 475

(Yhteistyössä Kajaanin lukion kanssa) avustus 31.12.2016 28.2.2018 NETTO 375

18441 Lukio (n. 30% SS lukio) 9 500


130




Määrärahaesitys

13 TARINAT ELOON (Leader) avustus Oma Joni MENOT 22 152 14 768

18460 Kulttuuripalvelut (1846720000) 2016 36 920 13.6.2016 Kinnunen TULOT 15 506 10 338

2017 30.6.2017 NETTO 6 646 4430

Kunnan kust.osuus 30%

14 TYÖPAJAN KEHITTÄMINEN (OKM) Eija MENOT 106 890 107 000 107 000 107 000

18470 Nuorisopalvelut (1847240000) avustus Oma Järvenpää TULOT 90 000 90 000 90 000 90 000

Kunnan kust.osuus: 15,52 % NETTO 16 890 17 000 17 000 17 000

15 ETSIVÄ NUORISOTYÖ (OKM) Eija MENOT 74 450 74 500 74 500 74 500

18470 Nuorisopalvelut (1847270000) avustus Oma Järvenpää TULOT 60 000 60 000 60 000 60 000

2015 60 000 1.1.2015 1.12.2015 NETTO 14 450 14 500 14 500 14 500

Kunnan kust.osuus 15,7 % 2016 60 000 1.1.2016 1.12.2016

16 PEPUT YLÖS PENKISTÄ (AVI) Pirjo MENOT 12 500 12 500 10 000

18480 Liikuntapalvelut (1848190000) avustus Oma Neuvonen TULOT 9 200 9 000 7 000

15 000 1.2.2016 1.12.2018 NETTO 3 300 3 500 3 000

17 KELALTA KÄYTTÖÖN (AVI) Ari MENOT 4 000 4 000

18491 Kirjastopalvelut (1849170000) avustus Oma Koistinen TULOT 4 000 4 000

- raha saatu 2016, hanke siirtyy v.2017 4 000 1.5.2016 31.12.2017 NETTO 0 0

18 OMATOIMIKIRJASTOJA KAINUUN KUNTIIN Ari MENOT 0 0 106 000

18491 Kirjastopalvelut (1849180000) avustus Yhteistyö Koistinen TULOT 0 0 100 000

P-S AVI 100 000 1.4.2017 31.12.2018 NETTO 0 0 6 000


131




Määrärahaesitys

19 VARAUS MAHDOLLISIIN UUSIIN HANKKEISIIN Sirpa MENOT 5000 15000 15000 15000 15000

18402 Sivistyslautakunnan projektit (1840200000) Mikkonen TULOT

NETTO 5000 15000 15000 15000 15000

MENOT 361 980 346 892 456 724 196 500 15 000

SIVISTYSLAUTAKUNTA TULOT 285 881 263 813 370 595 150 000 0

NETTO 76 099 83 079 86 129 46 500 15 000


132

Suomussalmen kunnan projektit

TAS 2018

Päävastuualue: TEKNISET PALVELUT

Hankkeen Tyyppi Alkaa/ Päättyy/ Vastuu- Kustannukset

PROJEKTI kok.kust. alkanut päättynyt henkilö TP TA TAS

Projektin nimi arvio € kk/vuosi kk/vuosi kunnassa Yht. 2016 2017 2018 2019 2020

4 MENOT 18 634 20 000 20 000 20 000 20 000

TULOT

NETTO -18 634 20 000 20 000 20 000 20 000

2. Sile II -hanke 2 2014 MENOT 21 045 18 000 18 000 40 000 18 000

TULOT 10 000 5 000 5 000 15 000 5 000

NETTO -11 045 -13 000 -13 000 -25 000 -13 000

3. Peranganreitin kun- 2 2016 Jukka MENOT 837 10 000 5 000 30 000 40 000

nostus Korhonen TULOT 386 5 000 2 500 15 000 20 000

NETTO -452 -5 000 -2 500 -15 000 -20 000

TEKNINEN LAUTAKUNTA MENOT 40 517 48 000 43 000 90 000 78 000

TULOT 10 386 10 000 7 500 30 000 25 000

NETTO -30 132 -38 000 -35 500 -60 000 -53 000

Antti

Westersund

Jukka

Korhonen

1. Varaus YTY-

projekteihin


133

Projektit yhteensä

Projektit 2016 - 2019




HALLINTOPALVELUT

MENOT -307 843 -510 725 -667 603 -126 948

TULOT 197 257 257 474 189 940 0

NETTO -110 586 -253 251 -477 663 -126 948

SIVISTYSPALVELUT

MENOT -361 980 -346 892 -456 724 -196 500

TULOT 285 881 263 813 370 595 150 000

NETTO -76 099 -83 079 -86 129 -46 500

TEKNISET PALVELUT

MENOT -40 517 -48 000 -43 000 -90 000

TULOT 10 386 10 000 7 500 30 000

NETTO -30 131 -38 000 -35 500 -60 000

YHTEENSÄ KAIKKI MENOT -710 340 -905 617 -1 167 327 -413 448

TULOT 493 524 531 287 568 035 180 000

NETTO -216 816 -374 330 -599 292 -233 448


134

5. Henkilöstöluettelo

SUOMUSSALMEN KUNTA


Kunnanhallitus

Ta-tili Nimike 2016 2017 2018 2019 2020

18 140 Elinvoimapalvelut 1.6.2017 alk.

181 311 Kunnanjohtaja 1 1 1 1 1

18 141 Yrityspalvelut

Elinkeinopäällikkö 1 1 1 1 1

Matkailupäällikkö 1.6. lukien 0,6 1 1

18 142 Matkailupalvelut

Matkailusihteeri 0,6 0,6 1 1 1

Matkailuneuvoja 1 1 1 1 1

18 143 Maaseutupalvelut

0,5 0

Elinvoimapalvelut yhteensä 4,1 3,6 4,6 5 5

18 145 Hallintopalvelut

18 130 Hallintojohtaja 1 1 1 1 1

Hallintosihteeri 1 1 1 1 1

Keskusarkistonhoitaja 1 1 1 1 1

Toimistosihteeri 2 1,6 1,6 1,6 1,6

Palvelusihteeri 1 1 1 1 1

ICT-sihteeri 1 1 1 1 1

Viestintäsuunnittelija 1 1 1 1

18 135 Talouspäällikkö 1 1 1 1 1

181 60 Työllistäminen

Työpalvelukeskuksen johtaja 1 1 1 1 1

Työpalvelukeskuksen ohjaaja 3 3 3 3 3

Hallintopalvelut yhteensä 12 12,6 12,6 12,6 12,6

Muutos yhteensä 0 0,6 0 0 0


135

SUOMUSSALMEN KUNTA


Kunnan henkilöstö, virat ja työsuhteet

SIVISTYSLAUTAKUNTA

Laatija ja päiväys: Irene Mäkeläinen

Toimiala Sivistyspalvelut TP TA TAS TAS TAS

Ta-tili Nimike 2016 2017 2018 2019 2020

18 401 Sivistyspalvelut

Sivistysjohtaja 1 1 1 1 1

Toimistosihteeri 1 1 1 1 1

Yhteensä 2 2 2 2 2

Muutos 0 0 0 0

18 410 Varhaiskasvatus 2016 2017 2018 2019 2020Varhaiskasvatuksen johtaja 1 1 1 1 1

Varhaiskasvatuksen apulaisjohtaja 1 1 1 1

Palvelusihteeri 0,5 0,3 0,3 0,3 0,3

18 411 Perhepäivähoito

Perhepäivähoitajat 10 5 4 4 4

18 412 Päiväkodit

Erityis-LTO 1 2 1 1 1

Päiväkodinjohtaja 2 0 0 0 0

LTO 6 7 10 10 10

Lastenhoitaja 15 18 22 22 22

Päiväkotiapulainen 3 4 5,5 5,5 5,5

Ryhmäavustaja 2

Yhteensä 38,5 40,3 44,8 44,8 44,8

Muutos 1,8 4,5 0 0

18 421 Perusopetus 2016 2017 2018 2019 2020Rehtori 1 1 1 1 1

Virka-apulaisrehtori 1 1 1 1 1

Lehtori 17 15 15 15 15

Erityisluokanopettaja 5 5 5 5 5

Erityisopettaja 4 3 3 3 3

Luokanopettaja 25 24 23 22 22

Tuntiopettaja (pt) 7 5 5 5 5

Tuntiopettaja (st) 2 2 2 2 2

Koulusihteeri 1 1 1 1 1

Palvelusihteeri (opp + kulj) 1,4 1,5 1,5 1,5 1,5

Vahtimestari 0,74 0,74 0,74 0,74 0,74

Koulunkäynti- / ap ja ip -ohjaaja 17 15 16 13 13

JOPO-ohjaaja/nuorisotyöntekijä 1 1 1 1 1

Opo 1 1 1 1 1

ICT-tukihenkilö 2 2 2 2 2

Koulukuraattori 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4

Yhteensä 87,54 79,64 79,64 75,64 75,64

Muutos -7,9 0 -4 0

18 441 Lukiokoulutus 2016 2017 2018 2019 2020rehtori 1 1 1 1 1


OPO 1 1 1 1 1

Kuraattori 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4

Vahtimestari 0,26 0,26 0,26 0,26 0,26

Lehtori 7,3 8,4 8,3 8,3 8,3

Tuntiopettaja (pt) 1 0,2 0,2 0,2 0,2

Tuntiopettaja (st) 1 0,2 0,2 0,2 0,2

Yhteensä 12,96 12,46 12,36 12,36 12,36

Muutos -0,5 -0,1 0 0


136

Toimiala Sivistyspalvelut TP TA TAS TAS TAS

Ta-tili Nimike 2016 2017 2018 2019 2020

18 451 Kianta-Opisto

Rehtori 1 1 1 1 1

Opintosihteeri 1 1 1 1 1

Palvelusihteeri 0 0,2 0,2 0,2 0,2

Musiikinopettaja 0,25 0 0,4 0,4 0,4

Erityisliikunnanohjaaja 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75

Yhteensä 3 2,95 3,35 3,35 3,35

Muutos -0,05 0,4 0 0

18 460 Kulttuuripalvelut 2016 2017 2018 2019 2020Kulttuurituottaja 1 1 1 1 1

Museovastaava aj. 1.6.-28.8. (3kk) 0,3 0,3 0,25 0,25 0,25

Museovalvoja-opas (2kk) 0,5 0,5 0,17 0,17 0,17

Hanketyöntekijä aj. 6/16-2/17 0,5 0,2

Yhteensä 2,3 2 1,42 1,42 1,42

Muutos -0,3 -0,58 0 0

18 470 Nuorisopalvelut 2016 2017 2018 2019 2020Nuorisosihteeri 1 1 1 1 1

Nuoriso-ohjaaja 1 1 1 1 1

Työpajavastaava 1 1 1 1 1

Puuosaston työvalmentaja 1 1 1 1 1

Metallioosaston työvalmentaja 1 1 1 1 1

Tekstiilityön työvalmentaja 1 1 1 1 1

Etsivä nuorisotyöntekijä 1,7 1,4 1,5 1,5 1,5

Etsivä nuorisot-starttipajan ohj 0,3 0,4 0,5 0,5 0,5

Oilolan myyjät, kesä ja joulukuu 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2

Yhteensä 9,2 9 9,2 9,2 9,2

Muutos -0,2 0,2 0 0

18 480 Liikuntapalvelut 2016 2017 2018 2019 2020Liikuntasihteeri 1 1 1 1 1


18 483 Erityisryhmien liikunnanohjaaja 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25

Kiannon Kuohut

Uinninohjaaja 3 3 3 3 3

Uinninvalvoja-kassa 1,35 1,35 2,25 2,25 2,25


Yhteensä 8,6 8,6 8,5 8,5 8,5

Muutos 0 -0,1 0 0

18 490 Kirjastopalvelut 2016 2017 2018 2019 2020Kirjastotoimenjohtaja 1 1 1 1 1

Kirjastonhoitaja 0 1 1 1 1

Kirjastovirk./kirjastoautonkulj. 1 1 1 1 1

Kirjastovirkailija 5,5 3,7 3,5 3,2 3,2

Yhteensä 7,5 6,7 6,5 6,2 6,2

Muutos -0,8 -0,2 -0,3 0

1 840 SIV.LTK YHTEENSÄ 171,6 163,7 167,8 163,5 163,5

Muutos yhteensä -8,0 4,1 -4,3 0,0


137

SUOMUSSALMEN KUNTA



TEKNINEN LAUTAKUNTA

Toimiala Tekniset palvelut

Ta-tili Nimike TP 2016 2017 2018 2019 2020

18 510 Tekniset palvelut

Tekninen johtaja 1 1 1 1 1

Rakennuttajainsinööri 1 1 1 1 1

Hallintosihteeri (täyttämättä)



Toimistovirkailija (täyttämättä)

Tekninen sihteeri 1 1 1 1 1

Monistamonhoitaja (täyttämättä) 1 1


Vesihuoltopäällikkö 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Yhteensä 7,5 7,5 6,5 6,5 6,5

Tekninen hallinto yhteensä 7,5 7,5 6,5 6,5 6,5

18 511 Ympäristötekniikka

18 520 Mittaustoimi

Maanmittausinsinööri 1 1 1 1 1

Kartoittaja 1 1 1 1 1

Yhteensä 2 2 2 2 2

18 521 Pientieverkko

Työnjohtaja 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Maanrakennusmestari 1 1 1 1 1

Työnjohtaja (täyttämättä)

Yhteensä 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5

18 522 Liikuntapaikat

Työnjohtaja 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Liikuntapaikkojen hoitaja 4 4 3 3 3

Yhteensä 4,5 4,5 3,5 3,5 3,5

18 543 Konekeskus

Höylänkuljettaja 1 1 1 1 1

Autonkuljettaja 1 1 1 1 1

Yhteensä 2 2 2 2 2

Ympäristötekniikka yhteensä 10 10 9 9 9


138


Ta-tili Nimike TP 2016 2017 2018 2019 2020

18 530 Tilapalvelut

Hallinto, kiinteistöhuolto

Kiinteistöpäällikkö 1 1 1 1 1

Asuntosihteeri 1 1 1 1 1

Rakennusmestari 1 1 1 1 1

Työnjohtaja 1 1 1 1 1

Huoltomies 3 2 2 2 2

Laitosmiehet 11 12 12 12 12

Kirvesmies 1 1 1 1 1

Sähkömies 1,3 1,5 1,5 1,5 1,5

Kunnossapitotyöntekijä 1 1 1 1 1

Rakennusmies 1 1 1 1 1

Yhteensä 22,3 22,5 22,5 22,5 22,5

18 542 Varikko

Varastonhoitaja 1 1 1 1 1

Yhteensä 1 1 1 1 1

Tilapalvelut yhteensä 23,3 23,5 23,5 23,5 23,5


Ta-tili Nimike 2016 2017 2018 2019 2019

18 560 Ruoka- ja siivouspalvelut

Ruokapalvelupäällikkö 1 1 1 1 1

Ruokapalvelutyöntekijä 3 3 3 3 3

Ruokapalvelutyöntekijä-siivooja 4 4 6 4 4

Ruokapalveluvastaava 2 2 2 2 2

Ruokapalveluohjaaja 1 1 1 1 1

Kokki 10 10 10 10 10

Yhdistelmätyöntekijät 3 3 3 3 3

Siivoojat 17,5 17,5 15,7 17,5 17,5

Vastaava siivooja 1 1 1 1 1

Yhteensä 42,5 42,5 42,7 42,5 42,5

Ruoka- ja siivouspalvelut yht. 42,5 42,5 42,7 42,5 42,5


139


(Katso kohta 2.4 Henkilöstö)


Ta-tili Nimike TP 2016 2017 2018 2019 2020

1860 Rakennus- ja ympäristövalvonta

Rakennustarkastaja 1 1 1 1 1

Ympäristötarkastaja 1 1 1 1 1

Yhteensä 2 2 2 2 2

18 711 Vesilaitos

Vesilaitoksen hoitaja 0,3 0,5 0,5 0,5 0,5

Laitosmies 1 1 1 1 1


Yhteensä 1,55 1,75 1,75 1,75 1,75

18 712 Viemärilaitos

Puhdistamonhoitaja 1 1 1 1 1

Puhdistamon työntekijä 1 1 1 1 1


Yhteensä 2,25 2,25 2,25 2,25 2,25

1 870 Eriytetty vesihuoltolaitos yht. 3,8 4 4 4 4

1 850 Tekninen lautakunta yht. 89,1 89,5 87,7 87,5 87,5

Muutos yhteensä 0 0,4 -1,8 -0,2 0

Toimiala 2013* 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Kunnanhallitus 2 2 2 2 2

Elinvoimapalvelut 4,6 5 5

Hallintopalvelut 15,1 16 14,5 14,1 13,9 12,6 12,6 12,6

Sivistyspalvelut 191,1 189,7 188,6 184,1 164,6 167,8 163,5 163,5

Tekniset palvelut 98,45 94,7 91,1 88,6 89,5 87,7 87,5 87,5

Yhteensä 306,65 302,4 296,2 288,8 270 272,7 268,6 268,6

Muutos yhteensä 2 -4,25 -6,2 -7,4 -18,8 2,7 -4,1 0


140

6. Kuntien laskennallinen verorahoitus sote-kuntayhtymälle

Prosenttiosuus laskennallisesta perusteesta

TALOUSARVIO 2018 270 000 000 Verot 25.10.2017

Laskennallinen Sotelle ja loput: Valtionos. 31.12.2016 Maksuosuus kiinteä, joka jakautuu tulojen suhteessa- 50 % asukasluvun perusteella ja

- 50 % verorahoituksen perusteella (t-2)

29.10.2017 50 % 50 %

Kunta Asukasluku

Verotulot 2015

= t-2

Valtionosuudet -

STM

Verorahoitus

yhteensä

STM Vos sotelle:

Prosenttiosuus

%-OSUUS

VERORAHOI- EURO-0SUUS

MAKSUOSUUS

SOTELLE € /as M uutos 2017-2018

M aksuosuus

suhde 2018 Kunta

Tasausrahast

o

Kunnan

%

Hyrynsalmi 2 406 7 620 661 5 420 599 13 041 260 5 157 023 3 421 181 2 881 767 11 459 970 4 763 -20 011 4,24 Hyrynsalmi 40 430 4,04

Kajaani 37 521 138 410 924 24 789 677 163 200 602 39 328 856 42 813 251 44 940 467 127 082 575 3 387 -2 495 508 47,07 Kajaani 442 065 44,21

Kuhmo 8 647 28 852 048 13 447 381 42 299 429 15 080 788 11 096 626 10 356 873 36 534 287 4 225 -776 777 13,53 Kuhmo 129 721 12,97

Paltamo 3 491 10 654 056 4 730 352 15 384 409 6 055 406 4 035 871 4 181 316 14 272 593 4 088 -322 946 5,29 Paltamo 50 834 5,08

Ristijärvi 1 345 4 656 136 1 870 096 6 526 232 3 753 777 1 712 060 1 610 963 7 076 800 5 262 -219 516 2,62 Puolanka 49 706 4,97

Sotkamo 10 471 38 969 294 9 392 714 48 362 008 12 335 736 12 687 054 12 541 554 37 564 343 3 587 -996 760 13,91 Ristijärvi 25 594 2,56

Suomussalmi 8 187 27 240 161 12 986 279 40 226 440 15 650 713 10 552 808 9 805 912 36 009 433 4 398 -1 168 483 13,34 Sotkamo 131 800 13,18

72 068 256 403 279 72 637 100 329 040 379 97 362 298 86 318 851 86 318 851 270 000 000 3 746 -6 000 000 100,00 Suomussalmi 129 850 12,99

1 000 000 100,00

Ehdotettu maksuosuus, € 270 000 000 ta-2018Laskennallinen Sotelle 97 362 298Loppuosa 172 637 702 50 % / verorahoituksesta 26,23 % 86 318 851 Kunnallisvero 2016, kiinteistövero 2017, yhteisövero 2016

50 % / asukasluku €/as 1198 86 318 851


141

7. Kuntayhtymän tuottamat tukipalvelut yhteensä

TUKIPALVELUT YHTEENSÄ v. 2018 ENNAKKOLASKUTUS

29.10.2017

Perustuu vuoden 2016 suoritetietoihin ja 2018 talousarviotietoihin

KOKO VUOSI

ARVIO Nro Tietohallinto Taloushallinto Palkkahallinto YHTEENSÄ

Tulosyksikkö (2016200000) (2016400000) (2016322000)

JAETTAVAT KUSTANNUKSET: 3 261 027 2 633 413 1 645 624 7 540 064

Sote kuntayhtymä 2 000 1 901 379

Joka

kuukauden

viimeinen

pv. 1 976 053

Joka

kuukauden

viimeinen pv. 1 250 632

Joka

kuukauden

viimeinen pv. 5 128 064

Yhteensä

kuukausi-

ennakot

Muiden osuudet:

Hyrynsalmi 1300 42 034 3 503 36 867 3 072 18 936 1 578 97 837 8 153

Kajaani 1100 506 395 42 200 0 0 0 0 506 395 42 200

Kuhmo 1200 163 702 13 642 127 551 10 629 74 968 6 247 366 221 30 518

Paltamo 1400 56 463 4 705 61 958 5 163 28 285 2 357 146 706 12 225

Puolanka 1500 79 475 6 623 114 036 9 503 35 617 2 968 229 128 19 094

Ristijärvi 1600 24 998 2 083 28 618 2 385 21 555 1 796 75 172 6 264

Sotkamo 1700 190 686 15 891 115 644 9 637 103 567 8 631 409 896 34 158

Suomussalmi 1800 149 352 12 446 140 529 11 711 71 334 5 944 361 215 30 101

KAMK 4100 0 0 25 579 2 132 33 737 2 811 59 316 4 943

Vilake 4200 0 0 0 0 0 0 0 0

Kajaanin Vesi 4300 14 552 1 213 0 0 0 0 14 552 1 213

Kajaanin Mamselli 4400 91 253 7 604 0 0 0 0 91 253 7 604

Kajaanin Teatteri 4500 21 252 1 771 0 0 0 0 21 252 1 771

Kajaanin koulutusliikelaitos 4600 0 0 0 0 0 0 0 0

Kainuun liitto 3000 19 486 1 624 6 579 548 6 993 583 33 058 2 755

Laskutettavat 1 359 648 113 304 657 360 54 780 394 992 32 916 2 412 000 201 000

atflow · suomussalmen kunta taloussuunnitelma v. 2018 - 2020 sisÄllys 1 taloussuunnitelman...

Documents