Asukkaiden osallisuus keskiöön – kohtiihmislähtöisiä kuntia ja maakuntia

KuntaliittoRajapinnoilta yhdyspinnoille30.3.2017toiminnanjohtajaElina Pajula

elina.pajula@pksotu.fi

Pohjois-KarjalanSosiaaliturvayhdistys ry

Ihmisen asiallavuodesta 1938

www.pksotu.fi

Painopisteemme ovat1. Osallisuus• ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille• osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen

2. Järjestöt• toimintaedellytysten ja järjestöjen kansalaistoiminnan edistäminen• työllistämisen, viestinnän, monikulttuurisuuden tukeminen• järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön edistäminen

3. Yhteiskuntapolitiikka• alueelliseen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan vaikuttaminen• muihin yhteiskuntapolitiikan lohkoihin vaikuttaminen• alueellisen ja valtakunnallisen vuoropuhelu

Siun soten ja Pohjois-KarjalanSosiaaliturvayhdistyksen yhteistyö

Ø

Osallisuus lainsäädännössäØ Valmistelussa olevalla maakuntalailla määritellään maakunnille

kuuluvat vastuut ja velvollisuudet sekä työnjako kuntien, maakuntienja valtion välillä. Maakuntalain luonnoksessa luetellaan esimerkkejä,millä tavalla maakunnan asukkaiden osallistumis- javaikutusmahdollisuuksia voidaan edistää:

1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia maakunnan toimielimiin4) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa5) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua maakunnan talouden suunnitteluun6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden

suunnittelua ja valmistelua.

Osallisuus on demokraattisen yhteiskunnan perusta, ja siksi osallisuus, osallistuminen,vaikuttaminen ja asiakaslähtöisyys näkyvät vahvasti myös muussa lainsäädännössä.

Ø Perustuslaki 11.6.1999/731Ø Kuntalaki 10.4.2015/410Ø Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301Ø Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785Ø Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812Ø Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja

terveyspalveluista 28.12.2012/980Ø Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 28.12.2012/980Ø Lastensuojelulaki 13.4.2007/417Ø Nuorisolaki 27.1.2006/72Ø Perusopetuslaki 21.8.1998/628Ø Liikuntalaki 10.4.2015/390

Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet mainitaan erikseen mm. myös seuraavissa laeissa:Ø Kehitysvammalaki 23.6.1977/519Ø Omaishoitolaki 937/2005Ø Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2.3.2001/189Ø Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412Ø Varhaiskasvatuslaki 19.1.1973/36Ø Perhehoitolaki 263/2015

Osallisuus lainsäädännössä

Mitä osallisuus on?

Ei systemaattisuutta, eiyhteisiä käsitteitä, eiyhteistä ymmärrystä

Tieto-osallisuus• Oikeus tiedon saamiseen ja tuottamiseen.

Suunnitteluosallisuus• Yksilö osallistuu häntä itseään koskevan toiminnan

suunnitteluun ja kertoo mielipiteitään.

Päätösosallisuus• Antaa mahdollisuuden osallistua itseä tai vaikkapa omaa

asuinaluetta koskevien päätösten tekoon.

Toimintaosallisuus• ihmisen omaa toimintaa ja konkreettista osallistumista

erilaisiin tehtäviin omassa elinympäristössä esim.talkootoimintaan. (Korhonen, K. & Tiala, T. 2002)

Asiakas- ja asukasnäkökulmasosiaali- ja terveyspalvelujen

kehittämisessäAsukkaiden marraskuu 2016

-tuloksia

Millä välineellä sosiaali- ja terveyspalvelujenkäyttäjiltä pitäisi mielestäsi kerätä palautetta

palveluista?

0 50 100 150 200 250 300

sähköinen kysely

paperinen kysely

hymynaamat (kuinka tyytyväinen olit palveluun)

henkilökohtainen palvelunantajan puhelinsoitto

sosiaalinen media (Facebook, Twitter,…

tekstiviesti palvelunkäyttäjältä oma-…

lehtien tekstiviestipalstat

palautelaatikko toimipisteissä

postikortilla, jossa valmiiksi täytetty osoite

mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun

palautepuhelinnumero

sähköinen palautelaatikko

Miten palautteen keräämisessä tulee huomioidaesteettömyys (esim. näkö-, kuulo-, ja liikuntarajoitteet,

toimintakykyyn liittyvät rajoitteet)?

Kaikille tulee tarjotamahdollisuus antaapalautettaAvustajan käyttömahdollistettava

En osaa sanoa

Muu palaute

Miten palautteen keräämisessä tulee huomioidaesteettömyys (esim. näkö-, kuulo-, ja

liikuntarajoitteet, toimintakykyyn liittyvät rajoitteet)?

”Ei pidä luottaa liikaa siihen,että kaikki käyttävät digitaalisia

palveluja. Kyselyillä tuleelähestyä palvelun käyttäjää

henkilökohtaisesti. Nettisivuja jalehtiä ei seurata.”

”Sähköisessä palautteessa täytyyvarmistaa lomakkeiden

esteettömyys, esim tähän ei pystykirjoittamaan jos NVDA-

ruudunlukuohjelma on käytössä.”

”Avustaja olisi hyvä olla auttamassa.”

Miten lapsilta ja nuorilta pitäisikerätä palautetta?

Aikuinen vastaaSähköisillä menetelmilläYhteistyössä koulun kanssaKysymällä suoraan

Miten lapsilta ja nuorilta pitäisikerätä palautetta palveluista?

”Kuten aikuisiltakin, suoraankysymällä.”

”Lapsia ja nuoria tulisi kuulla kunnollaja kysyä heiltä mitä palvelu edes

tarkoittaa? Mielestäni on tärkeä lisätälasten ja nuorten tietoutta asiastaheidän kehitystasonsa mukaisesti.”

”Kysymällä heiltä. Antamallasosiaali- ja terveydenhuollon

ammattilaisille tarpeeksi aikaatehdä työtään lasten ja nuorten

kanssa, jolloin heillä voisi olla aikaakysellä lasten ja nuorten

mielipiteitä.”

”Lasten ja nuorten palautteenantaminen pitäisi olla heillemahdollisimman helppoa ja

yksinkertaista, sekä ikäluokkaansopivalla tyylillä kerättävissä (netti,

some, jne). Heille pitäisi myös pienestäpitäen opettaa, että palautettaantamalla he voivat vaikuttaa

palveluihin/asioihin.”

Miten omaiset tulisi huomioidapalautteen keräämisessä?

”Ilman muutaläheiset ja omaiset

mukaan josmahdollista.”

”Omaisten palaute tulisikerätä asiakkaan

myötävaikutuksellaasiakkaan yksityisyyttä

kunnioittaen.”

”Heillä on omaelämä.”

”Heiltä kysytään aktiivisestipalautetta. Omaisjärjestöjen

hyödyntäminen.”

”Monessa asiassa palvelunvaikuttavuus myös omaisiin tulee

huomioida.”

Miten nopeasti palautteeseen tulisireagoida?

Vastaajia 284

Heti, niin pian kuinmahdollista2 viikkoa-1 kuukausi

Yli kuukausi

Muut

0 50 100 150 200 250

henkilökohtaisesti puhelimitse (soitto/tekstiviesti)

kirjeellä

sähköpostilla

tapaaminen

netin kautta seuraamalla

Medinetin kautta

Omakanta-palvelun kautta

muu mikä

Miten toivoisit saavasi antamastasipalautteesta ja sen käsittelystä

tietoa?”Palautteeseen on

reagoitava.”

Mitä esteitä tunnistat palveluihinkehittämiseen osallistumiselle?

”Liian pitkät välimatkatpaikkoihin joissa palveluita

käsitellään tai muut vammat,jotka estävät osallistumasta

keskusteluun.”

”Viitsiminen, onkoosallistumisella todella

vaikutusta.Valikoituuko kehittäjiksi

palvelujenkeskivertokäyttäjiä, vai

vain ääripäitä?”

”Huono-osaisuus voi heikentäämahdollisuuksia osallistua (esim.

taloudellisesti) ja myös siksi, jos kokeetulevansa "alaspäin" katsotuksi tai

mielipidettä ei oikeasti kuulla. Sähköisetpalvelut eivät ole kaikkien käytettävissä ja

hallinnassa.”

Miten asukkaana haluaisit antaa kehittämistoiveitapalveluihin liittyen, vaikka et itse juuri tällä hetkellä

olisi asiakkaana palvelussa?

0 50 100 150 200 250 300 350

sähköinen palautelaatikko

palautepuhelin

yhteys päättäjään

yhteys sote-yhteyshenkilöön

tekstiviestipalaute tiettyyn numeroon

radiolähetys

sosiaalinen media

neuvostot: (vammais- ja vanhusneuvostot, nuorisovaltuustot)

muu mikä?

Miten tehdään mahdolliseksi lasten ja nuortenosallistuminen palvelujen kehittämiseen?

”Kyselyitä esim. koulu,päiväkodit, nuorisotalot

yms. Lapset ja nuoretinnolla kertovat toiveita.Voisi olla sähköinenkin

kysely.”

”Koulujen kauttamahdollistetaanosallistuminen.”

”Tehdään kehittäminenlapsille sopivaksi, esim

sanallinen palauteennemmin kuin kirjallinen.”

”Otetaan nuoretmukaan palvelujen

kehittämiseen jatestataan heidän

avullaan.”

”Rohkaisemalla heitäpalautteenantoon,

tekemälläpalautteenantokanavatheille sopiviksi (esim.some-sovellukset ja

netistä helpostilöytyvät, yksinkertaiset

palautekyselyt).”

Mitä muuta Siun sotessa pitäisi ottaahuomioon asukkaana vaikuttamisessa?

”Kokemus siitä, että voi vaikuttaaasioihin, ettei vaan kysytä ja sitten

ei tapahdu mitään.”

”Palautteet pitää käsitellä ja niilläpitää olla vaikutus muutoksiin.”

”Aito kiinnostus. Asukaskeskiöön. Osallisuus

voimavaraksi!”

”Kuntalaisista osallistuvatvaikuttamiseen ne, jotka ovatmuutoinkin aktiivisia, iso osa

jää aina vaikuttamisenulkopuolella syystä tai

toisesta.”

”Mikä luvataan se myöspidetään, vastinetta

verorahoille.”

Terveisesi järjestöille?

0 50 100 150 200 250 300

Kyllä, miten?

Ei

Pitäisikö järjestöjen pyrkiä tavoittamaan ihmisiä, jotka eivät ole sote-palvelujen piirissä?

”Pitäkää huolimyös maanhiljaisista!”

” Järjestöt ovat tärkeä osa demokratiaa javaikuttamista”.

”Nyt ronskistiyhteistyöhön kaikkisektorit. Kaadetaan

raja-aitoja!”

Ratkaistavia kysymyksiäØMikä on järjestöjen rooli palveluprosesseissaØMiten järjestöjen kautta tavoitetaan

kohderyhmiä: menetelmätØMiten yhteistyössä järjestöjen kanssa

tavoitetaan ”integraatioasiakkaita” japalvelujen ”ulkopuolella olevia”ØYhteistyön muodotØJärjestöjen rooli ja resurssit tukea ihmisten

osallistumista

Oletko tietoinenmaakuntauudistuksesta?

0 50 100 150 200 250 300

Kyllä

Ei

”Kunnollisia lehtijuttuja, jossarakennekin selviäisi. Ehkä oma

tiedotuslehti, jonka saisi erimuodoissa, esim.NKL:n

luetuspalvelun muodossa, ettäolisi helppo kuunnella.”

”Vastasin ei sillä kaikkiuudistukseen liittyvä on ollut

hyvin sekavaa.” ”Liian vähän tietoa kansalaisilla kokoMAAKUNTAUUDISTUKSESTA JA SOTE

touhusta.”

Millä tavalla toivoisit tiedotettavanmaakuntauudistuksesta?

”Pogostansanomissa ja

maakuntalehessä.””Paikallislehdet (eiKarjalainen vaan seaidosti paikallinen).”

”Myös paikallislehdessä.Vanhempi väestö ei käytä

nettiä.””Olen tavallaan kuntatyön tekijä. Oma

kuntani ei kertaakaan ole edeskysynyt, mitä arvelen minulle

tapahtuvan ..”

”Kansantajuisesti lehdessä ja jossakintiedotteessa, joka jaetaan joka

talouteen.”

”Tupaillat,lehdet, radio,

järjestöt.”

”Lisää tiedotusta japalveluiden

käyttäjien tarpeitaesille jo ennen

päätöksien tekoa.”