apteekkia siaa e uroop a sta - suomen apteekkariliitto · sissa valtiollinen apoteket, apotek...

ApteekkiAsiAA euroopAstA

Apteekkien rooli terveydenhuollossa

on viime vuosina vahvistunut koko

Euroopassa. On huomattu, että

apteekeilla on osaamista ja halua

tehdä enemmän kuin toimia

pelkästään lääkkeiden jakelijoina.

Apteekkien roolin vahvistumista

on vauhdittanut myös Euroopan

talouskriisi, joka pakottaa EU-maita

uudistamaan ja tehostamaan

terveydenhuoltopalveluitaan.

3ApteekkiAsiAA euroopAstA

eu-mAissA on yhteensä 154 000 apteekkia. Niissä

asioi päivittäin noin 23 miljoonaa asiakasta. Ap-

teekki on EU-kansalaisille helpoimmin saatavilla

oleva terveyspalvelu, sillä apteekkeja on tiheässä ja

terveydenhuollon ammattilaisen juttusille pääsee

nopeasti, maksutta ja aikaa varaamatta.

Lähin apteekki palvelee alle viiden minuutin päässä

kotoa tai työpaikalta yli puolella (58 %) EU-kansa-

laisista. Vain parilla prosentilla matka lähimpään

apteekkiin vie enemmän kuin puoli tuntia.

Lääkehoitojen epäonnistuminen aiheuttaa Euroo-

passa vuosittain liki 200 000 kuolemaa ja noin 125

miljardin euron kustannukset. Apteekkien ammat-

tilaisia onkin alettu hyödyntää yhä enemmän lääke-

hoitojen toteutumisen ja onnistumisen varmistami-

sessa ja kansanterveyden edistämisessä.

Apteekeilla on merkittävä rooli myös kansalaisten

itsehoidon opastuksessa ja lääkärinhoidon tarpeen

arvioijina. Irlannissa ja Suomessa tehtyjen selvitys-

ten mukaan apteekeista saatu maksuton neuvonta

säästää valtavia summia, kun tarpeettomia lääkä-

rissä käyntejä jää tekemättä ja reseptejä kirjoitta-

matta avun löytyessä suoraan apteekista. Suomessa

säästöksi on arvioitu yli puoli miljardia euroa vuo-

dessa (PWC, Apteekkariliitto 2009).

Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Portugalissa

apteekit on valjastettu myös väestörokotuksiin,

joiden avulla muun muassa kausi-influenssan

rokotuskattavuutta on voitu parantaa. Apteekit

osallistuvat myös erilaisten kansallisten terveys-

kampanjoiden toteutukseen.

Apteekit euroopAssA

Suomalaisista apteekeista

noin joka kymmenes

palvelee asiakkaitaan

myös verkon välityksellä.

4 suomen apteekkariliitto

ApteekkiAsioistA päätetään kAnsAllisesti

eu:n jäsenmAAt voivat itse päättää omasta apteekki-

järjestelmästään. Suomen malli, jossa apteekin voi

omistaa vain proviisorin koulutuksen saanut henki-

lö, on yleisesti käytössä Euroopassa (ks. kartta s. 8).

Proviisoriomisteinen apteekkijärjestelmä takaa

parhaiten sen, että apteekkitoimintaa ohjaavat ensi-

sijaisesti ammatilliset eivätkä taloudelliset intressit.

Apteekkijärjestelmä, jossa apteekin voi omistaa

kuka tahansa, johtaa helpommin omistajan ja aptee-

kista ammatillisessa vastuussa olevan proviisorin

välisiin intressiristiriitoihin.

Useimmat EU-maat ovat myös asettaneet väestölli-

set ja/tai maantieteelliset kriteerit uusien apteekkien

perustamiselle ja sijoittumiselle. EU-lainsäädännön

mukaan nekin ovat hyväksyttäviä, jos ne eivät ole

kohtuuttoman rajoittavia, ja jos niiden tarkoituksena

on taata kattava lääkejakelu ja varmistaa sen laatu.

Jäsenmaat voivat itsenäisesti päättää myös lääkkei-

den myyntiä koskevista rajoituksista. Esimerkiksi

noin puolet EU-maista on rajoittanut ilman reseptiä

myytävien itsehoitolääkkeiden myynnin muun

muassa lääketurvallisuussyistä vain apteekeille

(ks. kartta s. 9).

Joissakin EU-maissa apteekkitoiminnan sääntelyä

on viime vuosina vähennetty. Syynä on useimmiten

ollut tyytymättömyys lääkkeiden saatavuuteen.

Ruotsissa ja Norjassa haluttiin lisätä apteekki-

kilpailua. Muutokset johtivat kuitenkin apteekkien

omistuksen keskittymiseen muutamille suurille

ulkomaisille toimijoille. Norjassa Phoenix, Celesio ja

Boots omistavat liki 90 prosenttia apteekeista, Ruot-

sissa valtiollinen Apoteket, Apotek Hjärtat ja Oriola-KD

hallitsevat kolmea neljästä apteekista.

Maissa, joissa apteekkien omistusta on vapautettu, apteekit ovat ketjuuntuneet voimakkaasti ja niiden omistus on keskittynyt muutamille tahoille.


lääkkeiden osuus (%) terveydenhuoltomenoistA eräissä eu-mAissA

KreiKKa

Malta

SlovaKia

Puola

viro

tSeKKi

Slovenia

Portugali

irlanti

eSPanja

eu-KeSKiarvo

italia

ranSKa

Belgia

SaKSa

SuoMi

ruotSi

itävalta

Hollanti

tanSKa

0 5 10 15 20 25 30

28,5

28,5

27,4

22,5

21,5

20,0

19,5

17,9

17,5

17,4

17,0

16,2

15,6

15,5

14,1

12,1

11,7

9,4

6,8

13,2

Suomessa lääkkeiden

osuus terveydenhuolto-

menoista on EU:n pienimpiä.

Lähde: european heaLth for aLL database, 2011

Suomen terveydenhuoltomenot olivat vuonna 2011

yhteensä 17,1 miljardia euroa eli 9,0 prosenttia

bruttokansantuotteesta. Asukasta kohden menot olivat

3 165 euroa. Kansainvälisesti vertailtuna Suomen

terveysmenojen osuus bruttokansantuotteesta on alle

EU- ja OECD-maiden keskiarvojen.

6 suomen ApteekkAriliitto

suomAlAinen Apteekki euroopAssA

eu:n 154 000 ApteekistA reilut 800 palvelee asiakkai-

ta Suomessa. Suomalaisapteekkien vahvuuksia ovat

lääkkeiden hyvä saatavuus ja korkeasti koulutetun

henkilökunnan takaama vahva asiantuntemus.

Apteekkiverkostomme on Pohjoismaiden tihein,

aukioloajat ovat pitkät ja lääkkeiden toimitusvar-

muus on huippuluokkaa: lähes kaikkiin resepteihin

( 99,7 % ) lääkkeen saa apteekista vuorokauden sisällä.

Ruotsissa joka kymmenenteen reseptiin lääkettä

joutuu odottelemaan yli vuorokauden. Apteekkien

henkilökunnasta liki 60 prosenttia on farmaseutti-

sen koulutuksen suorittaneita farmaseutteja

ja proviisoreita.

Suomessa apteekeille on määrätty sijaintialue ja ap-

teekkari voi omistaa pääapteekin lisäksi korkeintaan

3 sivuapteekkia. Suomen apteekkijärjestelmä yhdis-

tää ammatillisen ja taloudellisen vastuun, estää vero-

paratiiseja hyödyntävän verosuunnittelun ja varmis-

taa sen, että apteekkitoiminnasta saaduista tuloista

perittävät verot maksetaan Suomen valtiolle.

Apteekkitoimintaa kehitetään vuoteen 2020 ulottu-

vien lääkepoliittisten linjausten mukaisesti. Niiden

tavoitteena on tehokas, turvallinen, tarkoituksen-

mukainen ja taloudellinen lääkkeiden käyttö. Kansa-

laisille turvataan hyvä lääkkeiden saatavuus kaikis-

sa olosuhteissa ammatillisesti toimivan lääkkeiden

jakelujärjestelmän kautta.

Vuoden 2014 loppuun mennessä sosiaali- ja terveys-

ministeriön asettama Apteekkitoiminnan ja muun

lääkehuollon kehittämistyöryhmä valmistelee

ehdotuksensa seuraavista konkreettisista kehittä-

mistoimista.

EU-maiden apteekeissa työskentelee

yli miljoonaa työtekijää, joista noin

400 000 on farmasian koulutuksen

saaneita. Suomessa heidän osuus

(liki 60 %) on poikkeuksellisen korkea.

Apteekeissa valmistetaan edelleen lääkkeitä, mutta palvelut ovat laajentuneet esimerkiksi Portugalissa jopa rokotuksiin.


resepti kelpAA koko eu:ssA

osAnA yhteismArkkinoitA ja EU:n potilas-

direktiivin toimeenpanoa vuoden 2014 alussa

tuli käyttöön eurooppalainen lääkemääräys,

joka mahdollistaa eurooppalaisille lääkkeiden

hankkimisen kaikkien EU- ja ETA-maiden sekä

Sveitsin apteekeista.

Uudistus parantaa potilaan oikeuksia ja

helpottaa lääkkeiden hankkimista potilaan

liikkuessa Euroopassa. Suomen ulkopuolelta

lääkkeitä ostettaessa potilas maksaa ensin

ostamansa lääkkeen ja hakee jälkeenpäin

korvausta Kelasta.


SuoMi

KreiKKa

KyProS

tanSKa

SaKSa

luxeMBurg

ranSKa

eSPanja

italia

itävaltaunKari

Slovenia

suomen mAlli käytössä muuAllAkinsuomen Apteekkijärjestelmä, jossa apteekin voi omistaa

vain proviisori, ja jossa uusien apteekkien perustamista

rajoitetaan väestöllisin ja/tai maantieteellisin kriteerein,

on käytössä useissa Euroopan maissa.

mAAt, joissA vAin proviisori voi omistAA Apteekineu-KanSalaiSiSta 59 % aSuu näiSSä MaiSSa.

Lähde: euroopan apteekkijärjestö pGeu


mAAt, joissA Apteekin sijAintiA säädellään väestöllisin jA/tAi mAAntieteellisin kriteereineu-KanSalaiSiSta 65 % aSuu näiSSä MaiSSa.

mAAt, joissA itsehoito- lääkkeet ovAt vAin Apteekkien myynnissäeu-KanSalaiSiSta 48 % aSuu näiSSä MaiSSa.

Belgia

itävalta

roMania

SuoMi

viro

latviatanSKa

iSo-Britannia

Portugali

eSPanja

ranSKa

luxeMBurg

italia

KreiKKa

unKariSlovenia

Malta

SuoMi

viro

liettua

SaKSa

eSPanja

ranSKa

BelgialuxeMBurg

itävaltaSlovaKia

KreiKKa

KyProSMalta

Kroatia


lääkeväärennöksiä myös euroopAssAlääkeväärennösten eli valelääkkeiden globaalin kau-

pan arvoksi arvioidaan jopa 100 miljardia euroa ja kaup-

pa kasvaa 16 prosentin vuosivauhtia eli yli kaksi kertaa

nopeammin kuin laillisten lääkkeiden myynti. Lääkevää-

rennöksiä on tavattu myös Euroopan apteekeista.

Toistaiseksi vakavin tapaus on vuodelta 2007, jolloin

Ison-Britannian lailliseen lääkejakeluketjuun ujutettiin

72 000 pakkausta väärennettyä Zyprexaa (skitsofrenia-

lääke), Plavixia (veren hyytymistä estävä lääke) ja

Casodexia (eturauhassyöpälääke). Noin 30 000 pakkaus-

ta pääsi potilaille saakka.

Romaniasta ja Saksasta löydettiin kesällä 2013 vää-

rennettyä syöpälääkettä, joka ei sisältänyt lainkaan vai-

kuttavaa ainetta. Väärennös paljastui ennen kuin pakka-

ukset päätyivät Romanian ja Saksan apteekkien hyllyille.

Väärennöksiä tehtaillaan myös edullisista reseptivapais-

ta lääkkeistä. Ranskan tulli paljasti toukokuussa 2013

1,2 miljoonan tabletin erän väärennettyä aspiriinia.

Suomalaiset altistuvat valelääkkeille lääkkeiden lait-

toman nettikaupan ja ulkomailta tehtyjen lääkeostojen

kautta. Ranskassa valelääkkeitä arvioidaan myytävän

laittomissa kanavissa jopa miljardilla eurolla vuodessa.

Suomalaisapteekkien hyllyille väärennettyjä lääk-

keitä ei ole päässyt, sillä Suomen lääkejakelujärjes-

telmä on poikkeuksellisen turvallinen: jakeluketju on

lyhyt ja lääkkeet vain apteekkien myynnissä.

Lääkeväärennösten pääsyä lailliseen jakelukanavaan

pyritään estämään EU:n lääkeväärennösdirektiivillä ja

lääkepakkauksiin suunnitteilla olevilla turvakoodeilla.

10 suomen ApteekkAriliitto


ArvonlisäverokAnnAt eu-mAissA

kroatia**

tanska

ruotsi*

romania***

irLanti*

Liettua**

iso-britannia**

buLGaria

saksa

tsekki

Latvia

suomi

sLovakia

itävaLta

itaLia

viro

sLovenia

puoLa

ranska**

kreikka

portuGaLi

hoLLanti

beLGia

unkari

kypros

espanja

LuxemburG

maLta

* suun kautta annosteLtaviLLa LääkkeiLLä aLennettu verokanta (irLanti 0 %)** korvattaviLLa reseptiLääkkeiLLä aLennettu verokanta (iso-britannia 0 %, kroatia 5 %, Liettua 5 %, ranska 2,1 %, ruotsi 0 %)*** reseptiLääkkeiLLä aLennettu verokanta (romania 9 %)

Lääkkeet

yLeinen verokanta

0 5 10 15 20 25 30

%

216

2020

6

209

275

2115

2410

2525

208,5

2010

1919

2525

315

623

823

719,6

2424

214

216

2323

2020

2110

2010

236,5

2727

185

2112

2121

020


lääkkeiden hinnAtlääkkeiden hinnAt EU-maissa ovat viime vuosi-

na yhdenmukaistuneet muun muassa lääkkeiden

rinnakkaistuonnin ja -viennin seurauksena. Näiden

lisäksi hintatasoon vaikuttavat kunkin maan kansa-

laisten ostovoima, lääkemarkkinoiden koko, lääkkei-

den korvausjärjestelmät ja arvonlisävero (s.11).

Suomessa lääkkeiden hinnat ovat eri selvitysten

mukaan eurooppalaista keskitasoa. Lääkevaihdon

ja lääkkeiden viitehintajärjestelmän seurauksena

kansalaisten reseptilääkkeistään maksama hinta on

pienentynyt tuntuvasti 2003–2013 välisenä aikana

vaikka lääkekorvauksia on heikennetty. Itsehoito-

lääkkeiden hinta on pysytellyt vuoden 2003 tasolla.

Sen sijaan kuluttajahinnat ovat nousseet viidennek-

sen, ruuan hinta jopa yli 30 prosenttia (s. 13).

EU:n komission teettämän selvityksen perusteella

itsehoitolääkkeet ovat Suomessa halvempia kuin

monissa muissa maissa (s. 13). Itävallan sosiaali- ja

terveysministeriön alaisen tutkimuslaitoksen (ÖBIG)

selvityksen (Impact of Pharmacy Deregulation and regulati-

on in European countries, 2012) mukaan ei ole tutkimus-

näyttöä siitä, että apteekkijärjestelmän liberalisointi

laskisi itsehoitolääkkeiden hintoja.

Suomessa lääkevaihto, lääkkeiden

viitehintajärjestelmä ja hintaleikkaukset

alensivat tuntuvasti reseptilääkkeiden

hintoja 2003 – 2013 välisenä aikana.

Vaikka lääkekorvauksia on leikattu,

asiakkaat maksoivat reseptilääkkeistään

maaliskuussa 2013 liki 20 prosenttia

vähemmän kuin huhtikuussa 2003.

Samassa ajassa elintarvikkeet kallistuivat

yli 30 prosenttia. Itsehoitolääkkeiden

hinnat pysyivät huhtikuun 2003 tasolla.

Monissa Euroopan maissa on viime vuosina uudis-

tettu apteekkien rahoitusmallia niin, että apteekin

lääkemyynnistä saama palkkio perustuu aiempaa

enemmän apteekin asiantuntijatyöhön ja aiempaa

vähemmän lääkkeen tukkuhintaan. Myös Suomessa

lääkkeiden vähittäishinnat apteekissa määrittävää

lääketaksaa uudistettiin tähän suuntaan vuoden 2014

alussa. Uudistuksen seurauksena kalliit lääkkeet

halpenivat tuntuvasti, jopa satoja euroja. Kaikkein

halvimmat lääkkeet hieman kallistuivat.

Lääkkeiden hintatasoon vaikuttavat kansalaisten ostovoima, maan lääkemarkkinoiden koko, lääkkeiden korvaus- järjestelmät ja arvonlisävero. Lääkkeiden rinnakkaistuonti ja -vienti ovat yhdenmukaistaneet hintatasoa EU-maissa.

13koneellinen AnnosJAkelu


lääkkeiden hintAkehitys suomessA indeksi 4/2003 = 100

itsehoitolääkkeiden hinnAt eräissä eu-mAissA

0 20 40 60 80 100 120 140 160

italia*

itävalta

ranSKa

eSPanja

Belgia

SaKSa

iSo-Britannia*

SuoMi

tSeKKi*

Hollanti*

Puola*

160

123

122

117

110

109

99

49

55

81

91

Lähde: ims heaLth, the price of otc medicines, ec Workshop november 24th, 2009* maat, joissa itsehoitoLääkkeitä kaupan muuaLLakin kuin apteekeissa

140

120

100

80

60

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

kuLuttajahintaindeksi

eLintarvikkeet ja aLkohoLittomat juomat

reseptiLääkkeet (omavastuu)

itsehoitoLääkkeet

Lähde: tiLastokeskus

indeksi

14 suomen apteekkariliitto14 suomen ApteekkAriliitto

suomAlAisApteekit ovat moderneja terveydenhuollon

toimipisteitä, joiden valikoimat kattavat lääkkeiden

lisäksi laadukkaita terveyden ja hyvinvoinnin tuotteita.

Uusinta apteekkitilasuunnittelua edustaa Vuoden

Myymälä 2014 -palkinnon saanut Apteekkariliiton

APTEEKKI-tilakonsepti.

15ApteekkiAsiAA euroopAstA 15ApteekkiAsiAA euroopAstA

apteekkia siaa e uroop a sta - suomen apteekkariliitto · sissa valtiollinen apoteket, apotek...

Documents