yhteiskunnallisia haasteita & johdanto aiheeseen050091a tieto- ja viestintätekniikka...

Yhteiskunnallisia haasteita & johdanto aiheeseen

050091A Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja opiskelussa

5.6.2013

Jari Laru, KT, kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto2013

TAUSTAA

Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET)http://www.oulu.fi/let

Koulutusteknologian opinnot ovat

Perehtymistä uusimpaan tutkimustietoon oppimisesta

Yhteisöllinen oppiminen

Itsesäätöinen oppiminen

Asiantuntijaksi oppiminen

Monipuolisia teknologiaratkaisuja

Yhteistyötä paikallisten työnantajien kanssa

Kansainvälistä yhteistyötä

Oma viiteryhmäni on oppimisen ja koulutusteknologian tutkimus

Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET)http://www.oulu.fi/let

MIKÄ ON SINUN VIITERYHMÄSI?

• Mitä olet opiskellut?• Mikä on suhteesi

teknologiatuettuun oppimiseen?• Mitä haluaisit oppia teknologian

käytöstä opetuksesen ja oppimisen tukena?

Vaitos.jarilaru.eu

Oulun yliopiston opetusteknologian tilanne yleisellä tasolla.

• Optiman käyttöä edistetään

• Opiskelijoiden tukijärjestelmiä kehitetään (noppa, lukkari yms..)

2000-luvun alku, Optiman edeltäjä TelsiPro

Opetusteknologia ”kehittyy” enemmistön ehdoilla

“Tänään koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä vuonna 2074” (HS, Elokuu

2012)

Oman työn reunaehtoja: 1. tulevaisuusorientaatio

Opettajankouluttajana en voi istua odottelemaan ympäristöjen ja järjestelmien kehittymistä.

Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET)http://www.oulu.fi/let

Koulutusteknologian opinnot ovat

Perehtymistä uusimpaan tutkimustietoon oppimisesta

Yhteisöllinen oppiminen

Itsesäätöinen oppiminen

Asiantuntijaksi oppiminen

Monipuolisia teknologiaratkaisuja

Yhteistyötä paikallisten työnantajien kanssa

Kansainvälistä yhteistyötä

Oman työn reunaehtoja: 2. tutkimusperustaisuus

Opetus perustuu tutkimukseen ja täten teknologian opetuskäyttö perustuu myös tutkimukseen.

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:School%27s_everyday_life.jpg

Text

Politiikka Oppilaat Teknologia

http://www.slideshare.net/larux/tietotyon-p-haasteita/

Oman työn reunaehtoja: 3. Yhteisön paine

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:School%27s_everyday_life.jpg

Text

Politiikka Oppilaat Teknologia

http://www.slideshare.net/larux/tietotyon-p-haasteita/

“Tänään koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä vuonna 2074” (HS,

Elokuu 2012)

DIGINATIIVIT VS. DIGI-IMMIGRANTIT

Digi-immigrants

Syntynyt ennen 1980Syntynyt jälk 1980

Diginatives

http://www.marcprensky.com/writing/Prensky%20-%20Digital%20Natives,%20Digital%20Immigrants%20-%20Part2.pdf

http://www.briansolis.com/2012/04/meet-generation-c-the-

connected-customer/

Diginatiivi luokkahuoneessa

KESKUSTELE

•Diginatiivi luokkahuoneessa, onko koulu valmis diginatiivien esiinmarssiin

•Ovatko diginatiivit myytti vai todellisuutta? Mitä mieltä sinä olet. Eroavatko nykynuorten tietorakenteet ja oppimisen tavat aiemmista sukupolvista?

”Results show that Facebook users reported having lower grade point average and spend fewer hours per week studying than nonusers”

”The outcomes suggest that although the calls for transformation in education may be legimitate it would be misleading to ground the arguments for such change in students’ shifting patterns of learning and technology use.”

KOULU MUUTOKSESSA VAI ONKO?

http://ktl.jyu.fi/ktl/julkaisut/luettelo/2011/d097

Digital divide B: 21th century learning skills

Käytössä olevat opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004:

”Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen.”

http://www.slideshare.net/JyrkiKasvi/hallitusohjelma-ja-tietoyhteiskunta-3-9568712

Käytössä olevat opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004:

”Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen.”

Käytössä olevat opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004:

”Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen.”

http://www.tiede.fi/blog/2012/09/15/miksi-koulussa-pitaa-muistaa-vaikka-kaikki-loytyy-netista

Helsingin sanomat 21.1.2013 http://www.hs.fi/paivanlehti/paakirjoitukset/Oppimateriaali+siirtyy+hitaasti+verkkoon/a1358659608344?jako=22097e17433aa2650e93e1385cdbc562

DIGITAALINEN KUILU

http://www.utu.fi/ajankohtaista/2004-2007/argumentit/digitaalinen_kuilu.html

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2012/08/tiedote-2012-08-17-12-06-53-863777

Olemmeko ME itse asiassa kuilussa: teknologia ja sen vaikutus

käytökseemme..

http://www.youtube.com/watch?v=t7Xr3AsBEK4&feature=player_embedded#!

KESKUSTELE•Diginatiivi luokkahuoneessa, onko

koulu valmis diginatiivien esiinmarssiin

•Ovatko diginatiivit myytti vai todellisuutta? Mitä mieltä sinä olet. Eroavatko nykynuorten tietorakenteet ja oppimisen tavat aiemmista sukupolvista?

”Results show that Facebook users reported having lower grade point average and spend fewer hours per week studying than nonusers”

”The outcomes suggest that although the calls for transformation in education may be legimitate it would be misleading to ground the arguments for such change in students’ shifting patterns of learning and technology use.”

http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/esi-_ja_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteiden_uudistaminen

Uudet opetussunnitelmanperusteet otetaan käyttöön, riittävätkö ne?1.8.2016

http://www.ted.com/talks/sir_ken_robinson_bring_on_the_revolution.html

Koulutuksen kaksi ongelmaa

Usko lineaarisuuteen Oppimisen pikaruokakulttuuri

http://wireless.ictp.trieste.it/simulator/img/world.jpg

ITU Digital Access Index (DAI)

“In OECD countries the first digital divide among young people seems to be fading: access to ICT is not anymore a problem”

http://whyopenedmatters.org/videos/index.html

Miten sitten tehdä tietoyhteiskunta maasta, jossa neljännes väestöstä ei osaa lukea ja vain 12 prosenttia käyttää nettiä?http://global.finland.fi/public/

default.aspx?contentid=86476

Koulufaktaa kolmansista maistaNoin 90 prosenttia

maailman peruskouluikäisistä

lapsista pääsee aloittamaan koulun. Peruskoulutuksen ulkopuolella on

kuitenkin noin 67 miljoonaa lasta.

Yli 40 prosenttia koulua käymättömistä lapsista

elää Saharan eteläpuolisessa

Afrikassa. Myös Etelä- ja Länsi-Aasiassa on

paljon koulua käymättömiä lapsia.

Köyhimmissä maissa vain kaksi kolmesta koulun aloittaneesta pääsee viimeiselle

luokalle asti.

Noin kaksi kolmasosaa maailman nuorista

aloittaa toisen asteen koulutuksen eli lukion

tai ammattikoulun. Köyhimmissä maissa

osuus on vain 43 prosenttia.

Tytöt pääsevät harvemmin kouluun

kuin pojat. Sataa poikaa kohti koulun

aloittaa keskimäärin 97 tyttöä.

Vuoteen 2015 mennessä tarvitaan 1,9

miljoonaa uutta opettajaa, jotta kaikki

lapset pääsisivät kouluun. Yli puolet

opettajista tarvitaan Saharan

eteläpuolisessa Afrikassa.

21 kehitysmaata käyttää enemmän rahaa aseisiin kuin

peruskouluun.

Noin 17 prosenttia maailman aikuisista,

796 miljoonaa, ei osaa lukea. Heistä kaksi

kolmasosaa on naisia.

http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=39477&contentlan=1&culture=fi-FI

”Kehitysmaiden köyhät ovat ressukoita, jotka vain valkoisen miehen rahapussi ja ennen kaikkea länsimaista kopioitu julkinen koulujärjestelmä voi pelastaa kurjuudelta ja tietämättömyydeltä.

Professori James Tooley on eri mieltä. Juuri suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Kukoistava puu (engl. The Beautiful Tree) professori kertoo ihmeestä, johon hän törmäsi alun perin sattumalta intialaisessa slummissa: slummit ovat täynnä yksityiskouluja, joista valtamedia ei kerro mitään, kehitysyhteistyöjärjestöistä puhumattakaan.” (http://linja-aho.blogspot.fi/2012/09/kukoistava-puu.html)

Slummien yksityiskoulutUseissa kehitysmaissa enemmistö lapsista käy jo nyt yksityisiä kouluja.

Näin kertoo professori James Tooley kirjassaan Kukoistava puu, jonka Eetos kustannus on vastikään julkaissut suomeksi. Kirjassa Tooley kertoo tutkimuksistaan muun muassa Intiassa, Nigeriassa, Ghanassa ja Kiinassa.

Eri puolilla maailmaa ja erityyppisissä kehitysmaissa tehtyjen, vuosia kestäneiden tutkimustensa aikana Tooley on tehnyt yllättäviä havaintoja. Jokaisessa tutkimuskohteessaan Tooley löysi kaikkein köyhimmistäkin slummeista yksityisinä yrityksinä toimivia kouluja, jotka olivat paikallisten ihmisten perustamia ja ylläpitämiä.

Hämmentävintä Tooleylle oli, etteivät nämä yksityiskoulut olleet eliittien kouluja, vaan niitä kävivät nimenomaisesti köyhimpien perheiden lapset. Opetus oli maksullista, mutta lukukausimaksut niin alhaisia, että niihin oli useimmilla perheillä varaa.

http://maailma.net/artikkelit/nakokulma_slummien_yksityiskouluista_avain_koyhyyden_voittamiseen

Informaali oppiminen..

Informaali- ja vertaisoppiminen

http://www.ted.com/talks/sugata_mitra_the_child_driven_education.html

http://www.jarilaru.euhttp://slideshare.net/larux

http://www.mendeley.com/profiles/jari-laru

KIITOS