varhaiskasvatussuunnitelma 2008 liikuntapÄivÄkodit ... · työilmapiirin. pyrimme vastaanottamaan...
Post on 25-Aug-2020
1 Views
Preview:
TRANSCRIPT
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2008
LIIKUNTAPÄIVÄKODIT MYRSKYLUOTO JA HIPPAHEIKKI
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..................................................................................................................3 2 LIIKUNTAPÄIVÄKODIT MYRSKYLUOTO JA HIPPAHEIKKI .......................................4
2.1 Lapsiryhmämme ja henkilökuntamme ...................................................................5 3 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS .........................................................................6 4 LAPSI-, TIETO- JA OPPIMISKÄSITYKSEMME ...........................................................7 5 PÄIVÄKOTIMME TAVOITTEET ...................................................................................9 6 PÄIVÄKOTIMME ARVOT OHJAAVAT ARKEAMME..................................................10
6.1 Arvot toimivassa työyhteisössä............................................................................10 6.2 Arvot hyvässä palvelussa ....................................................................................11 6.3 Arvot päivittäisessä toiminnassa..........................................................................13
7 SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT .............................................................................15 7.1 Liikunta ................................................................................................................15 7.2 Kädentyöt ............................................................................................................17 7.3 Musiikki................................................................................................................19 7.4 Matematiikka .......................................................................................................21 7.5 Luonto ja ympäristö .............................................................................................24 7.6 Historia ja yhteiskunta .........................................................................................26 7.7 Uskonto ja etiikka ................................................................................................28
8 ESIOPETUS ...............................................................................................................31 9 KASVATAMME YHDESSÄ.........................................................................................36
9.1 Kasvatuskumppanuus .........................................................................................36 9.2 Päiväkotimme verkostot ja yhteistyökumppanit ...................................................38
10 LAPSEN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA ............................................39 11 MONIKULTTUURISUUS.........................................................................................40 12 MIKÄ ON LAATUA PÄIVÄKODISSAMME ..............................................................42 Liite 1 .................................................................................................................................44 Liite 2 .................................................................................................................................45 Liite 3 .................................................................................................................................53
3
1 JOHDANTO
Varhaiskasvatussuunnitelman (vasu) tekeminen on ollut päiväkotimme laatutyötä,
johon koko henkilöstö on osallistunut. Olemme pyrkineet kuvaamaan työmme kannalta
keskeiset asiat vasuun. Laatu lähtee pienistä asioista: miten kohtaamme lapset
päivittäin? Miten lapset ja vanhemmat otetaan aamulla vastaan? Koemmeko
työyhteisön turvallisena, rehellisenä? jne. Eikä riitä, että vain yksi meistä sen tekee,
vaan kaikkien on pyrittävä kohti laadukkaampaa toimintaa ja vielä joka aamu
uudestaan.
Päiväkotimme varhaiskasvatussuunnitelmaan on kerätty meidän kaikkien lasten
parissa työskentelevien työntekijöiden ajatukset siitä, millainen on lapsille hyvä paikka
kasvaa, kehittyä ja oppia. Suunnitelman tarkoituksena on auttaa meitä rakentamaan
hyvä, oppimista ja kasvua edistävä oppimisympäristö. Kädessäsi oleva vasu on tämän
oppimisympäristön kuvaus.
Vasumme auttaa meitä kaikkia löytämään ja muistamaan yhteiset periaatteemme ja
pitämään niistä kiinni. Onnistuminen päiväkotityössä syntyy arjen valinnoissa. Arjen
valintoja ohjaa yhdessä sovittu toiminta-ajatus, lapsi-, tieto- ja oppimiskäsitykset sekä
arvot ja tavoitteet.
Jokaisella lapsella on oikeus kokea ainakin kerran päivässä, että hänestä on iloa aikuiselle.
4
2 LIIKUNTAPÄIVÄKODIT MYRSKYLUOTO JA HIPPAHEIKKI
Liikuntapäiväkoti Myrskyluoto on perustettu v. 1992 ja päiväkoti Hippaheikki v. 1996.
Syksyllä 2003 päiväkodit yhdistyivät ja liikuntapainotteisuus laajeni yhteiseksi
asiaksemme. Yhdistyminen on tuonut lisää resursseja ja mahdollisuuksia; esimerkiksi
henkilökunnan siirrot lapsimäärien muuttuessa sekä ideoiden ja osaamisen jakamista.
Päiväkodit Myrskyluoto ja Hippaheikki sijaitsevat Vuosaaren Kallahdessa. Vuosaari on
kasvava ja kehittyvä, monikulttuurinen asuinalue. Monipuolinen luonto ja meren
läheisyys luovat meille oivat puitteet luonnon tutkimiseen, seikkailuun ja retkeilyyn
lasten kanssa.
Päiväkodeissamme lapsilla on hyvät mahdollisuudet liikkua, leikkiä ja tutkia, jotka ovat
lapsille ominaisia tapoja oppia ja tutustua uusiin asioihin. Liikunta on päiväkotiemme
painopistealue, tilat ja välineet antavat lapsille hyvät mahdollisuudet päivittäiseen
liikkumiseen. Lisäksi työskentelemme lasten kanssa pienryhmissä ja lähestymme eri
aiheita projektityöskentelyn avulla.
Liikunta on ilomme!
5
2.1 Lapsiryhmämme ja henkilökuntamme
Taloissamme on yhteensä kuusi lapsiryhmää. Työntekijöitä meillä on yhteensä 29.
Myrskyluoto: Sankarit
- 1-4-vuotiaiden ryhmä
- 21 lasta
- 1 lastentarhanopettaja
- 2 lastenhoitajaa
Uimarit
- 3-5-vuotiaiden ryhmä
- 21 lasta
- 1 lastentarhanopettaja
- 2 lastenhoitajaa
Lämärit
- 6-vuotiaiden
esikouluryhmä
- 21 lasta
- 2 lastentarhan-
opettajaa
- 1 lastenhoitaja
Hippaheikki: Kummelit
- 1-3-vuotiaiden ryhmä
- 12 lasta
- 1 lastentarhanopettaja
- 2 lastenhoitaja
Majakat
- 3-6-vuotiaiden integroitu
- erityisryhmä
- 12 lasta, joista
5 erityistä tukea tarvitsevia
ja 7 tukilasta
- 2 erityislastentarhan-
opettajaa
- 1 lastenhoitaja
- 1 erityisavustaja
Reimarit
- 3-5-vuotiaiden ryhmä
- 28 lasta
- 2 lastentarhanopettaja
- 2 lastenhoitajaa
Lisäksi henkilökuntaan kuuluu päiväkodinjohtaja, keittäjä, kaksi keittiöapulaista, kaksi
siivousapulaista, varahenkilö ja avustaja.
6
3 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS
Ennen muuttumattomuus ja pysyvyys merkitsivät turvallisuutta. Nyt mielestämme vain
uudistuva ja kehittyvä päiväkoti pystyy vastamaan uusiin arjen haasteisiin. Jokaisen
Hippaheikin ja Myrskyluodon työntekijän tulee huolehtia omasta kehittymisestään.
Päiväkotimme luo siihen mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntämien on jokaisen
omalla vastuulla.
Laadukkaan toiminnan takaa hyvä yhteishenki, positiivinen asenne ja toimiva yhteistyö
eri tahojen kanssa. Näiden eteen jokainen meistä sitoutuu tekemään työtä. Hyvällä
suunnittelulla ja tietotaidon jakamisella varmistamme parhaalla mahdollisella tavalla
lasten yksilöllisen kasvun ja kehityksen päiväkodissamme.
Liikuntapäiväkotimme on paikka, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus saada
onnistumisen elämyksiä. Vapaassa ja ohjatussa toiminnassa liikunnan merkitys
nähdään laajemmin kuin vain lasten motoristen valmiuksien kehittäjänä. Liikunnan
avulla voimme tukea lasten kokonaisvaltaista kehitystä.
7
4 LAPSI-, TIETO- JA OPPIMISKÄSITYKSEMME
Lapsi-, tieto-, ja oppimiskäsityksemme ohjaavat meitä arjen valinnoissa. Valintojen
pohjalta suunnittelemme päiväkotimme oppimisympäristön. Valintamme, joko tukevat
tai ehkäisevät hoidossamme olevien lasten kehittymistä. Siksi on tärkeää, että teemme oikeita valintoja. Lapsikäsitys Jokaisella lapsella on vahvuutensa. Meidän aikuisten on vain löydettävä ne, ja
annettava niiden tulla esille. Jokainen lapsi on jossain hyvä.
Tietokäsitys Tieto on jatkuvasti muuttuvaa. Tärkeämpää kuin, mitä lapsi oppii, on miten lapsi oppii.
Olennaista on se, mitä lapsi tuo kasvatustilanteisiin, eikä pelkästään se mitä me
kasvattajat suuntaamme lapseen.
Oppimiskäsitys Jokaisella lapsella on oma luontainen tapansa oppia uusia asioita. Meidän
tehtävänämme on rakentaa oppimisympäristöjä, jotka tukevat lapsen omaa luontaista
oppimistyyliä. Lapsella on oppimisen kannalta neljä keskeistä aistia: näkö-, kuulo-,
tunto- ja liikeaisti. Uskomme, että lapset oppivat sitä paremmin, mitä useamman
aistikanavan kautta lapsilla on mahdollisuus tutustua uusiin asioihin.
8
Päiväkodeissamme on käytössä ”neliportainen systeemi”, jota käytämme
varmistaaksemme sen, että jokainen lapsi saa oppia uusia asioita hänelle mielekkäällä
tavalla. Alimmalla portaalla ovat vauhdikkaat liikuntaharjoitukset, jotka tarvitsevat
paljon tilaa. Sitten tulevat välineiden kanssa tapahtuvat liikuntaa sisältävät harjoitukset.
Kolmannella ja neljännellä portaalla ovat pöydän ääressä ja lattialla tapahtuvat
tehtävät, jotka suoritetaan konkreettisilla välineillä tai kynää ja paperia käyttäen.
Karkeamotoriset liikuntaleikit,kova vauhti
Välineiden kanssa tapahtuvat liikuntaa sisältävät leikit
Pöydän ääressä konkreettisin välinein tapahtuvat tehtävät
Kynä- ja paperitehtävät
Lapsi ei vain opi liikkumaan vaan oppii myös liikkumalla!
9
5 PÄIVÄKOTIMME TAVOITTEET
Päiväkodissamme on kolme päätavoitetta, jotka olemme jakaneet pienempiin
osatavoitteisiin. Näin tavoitteiden toteutumista on helpompi seurata ja arvioida.
LAADUKAS TOIMINTA HYVÄ TYÖYHTEISÖ PALVELUHENKISYYS
▼ ▼ ▼
1. MONIPUOLINEN
OPPIMISYMPÄRISTÖ
- välineet lasten saatavilla koko ajan
- liikuntaan kannustavia ratkaisuja
- monipuoliset välineet ja tilat
1. TIEDONKULKU
- toimivat kokouskäytännöt - vastuuhenkilöt nimetty - selkeät kehittämisrakenteet
1. PERHEET
- monipuoliset
yhteistyömuodot - vanhempien
kunnioittaminen, kuunteleminen
- yksilöllinen huomiointi
2. LASTEN YKSILÖLLISYYDEN
HUOMIOIMINEN
- erilaiset oppimistyylit - ikä- ja kehitystason
huomioiminen - monipuolinen ja
suunnitelmallinen liikuntakasvatus
2. KANNUSTUS JA
TUKEMINEN
- palautteen antaminen - rehellisyys ja avoimuus - toisten kuunteleminen
2. LAPSET
- kuunnellaan mistä
kiinnostuneita - mahdollisuus ikä- ja
kehitystasolle sopivaan toimintaan
- tulevat mielellään päiväkotiin
3. PEDAGOGISET
MENETELMÄT
- ”neliportainen systeemi” - pienryhmätoiminta - hyödynnetään liikuntaa
oppimisen välineenä päivittäin
- projektityöskentely
3. JOUSTAVUUS
- toimintatapojen arviointia - tilannetaju, itseohjautuvuus - mukautuminen muutoksiin
3. TYÖYHTEISÖ
- yhteistyö muiden tahojen
kanssa - tehdään mitä luvataan - toimitaan yhteisten
pelisääntöjen mukaan
SEURANTATAVAT, MITTARIT
- ryhmäkokoukset - talokokoukset - kehittämispäivät
- ryhmäkokoukset - kehityskeskustelut - ilmapiirikysely - pedagogiset illat
- päivittäiset keskustelut - kasvatuskeskustelut - asiakaskyselyt - palautteet: vanhempien,
lasten, henkilökunnan
10
6 PÄIVÄKOTIMME ARVOT OHJAAVAT ARKEAMME
6.1 Arvot toimivassa työyhteisössä
Päiväkoti Myrskyluodossa ja Hippaheikissä joustavuus tarkoittaa sitä, että pyrimme
toimimaan työyhteisössämme työkavereiden erilaiset elämäntilanteet, vahvuudet ja
heikkoudet huomioiden. Työajasta osansa ottavat opiskelijat, atk, verkostot,
koulutukset jne. Joustavassa työyhteisössä muutokset ovat arkipäivää. Työntekijät
muuttavat tarvittaessa työvuorojaan ja -aikojaan, auttavat muita ryhmiä ja siirtyvät
työtehtävästä toiseen. Nopeasti muuttuvissa tilanteissa joustavuus ei aina suju
kitkatta. Tilannetta on pyritty selkiyttämään erilaisin toimintakaavioin. Kaaviossa käy
ilmi esim. kuinka toimitaan kun henkilökuntaa puuttuu. Silti uusissa tilanteissa tarvitaan
myös luovuutta. Lisäksi tarvitsemme luottamusta toisiamme kohtaan. Keskusteluiden,
11
kokousten ja toiminnan suunnittelun avulla saamme sovittua asioita yhdessä ja
pystymme joustamaan tarvittaessa yli ryhmärajojen. Liite 1
Joustava työntekijä näkee kokonaisuuksia!
Työyhteisössämme avoimuus ja rehellisyys tarkoittavat sitä, että pyrimme
puhumaan ja kuuntelemaan avoimesti työkavereitamme sekä kunnioittamaan erilaisia
mielipiteitä. Olemme sopineet yhteiset pelisäännöt taataksemme avoimen ja rehellisen
työilmapiirin. Pyrimme vastaanottamaan ja antamaan positiivista ja negatiivista
palautetta rakentavasti. Emme puhu ”selän takana”, vaan otamme asian puheeksi.
Käytämme maalaisjärkeä, kuinka ja milloin puhumme henkilökohtaisista asioista
työpaikalla. Luotamme ja arvostamme työkavereitamme, unohtamatta huumorintajua.
Yhteishenki tarkoittaa sitä, että olemme kaikki samanarvoisia ja yhtä tärkeitä.
Jokainen saa äänensä kuuluviin mm. viikkokokouksissa. Luotamme työkavereihimme
ja arvostamme heidän taitojaan sekä hyödynnämme toistemme vahvuuksia. Teemme
tiimityöskentelyä ja sallimme toistemme puutteet ja tekemät virheet. Asenteemme
työpaikkaa kohtaan on yhtenäinen ja arvostava. Yhteenkuuluvuutta ylläpidetään mm.
samanlaisilla ulkoilupuvuilla ja yhteisillä tapahtumilla. Johtajalla ja työntekijöillä on
molemminpuolinen luottamus.
Mielestämme vain uudistuva ja kehittyvä päiväkoti pystyy vastamaan uusiin arjen
haasteisiin. Jokaisen työntekijän vastuulla on oman tietotaidon jakaminen sekä
innostuneen ja avoimen mielen ylläpitäminen. Uutta tietoa haemme mm. erilaisista
koulutuksista ja konsultaatioista. Tiimien ja kokotalon viikkokokouksissa
suunnittelemme yhdessä toimintaamme. Kehittämispäivillä ja pedagogisissa illoissa
käymme läpi tavoitteitamme ja arvojamme sekä pohdimme, kuinka ne toteutuvat
toiminnassamme.
6.2 Arvot hyvässä palvelussa
Palveluhenkisyys päiväkodissamme näkyy siten, että henkilökunta ja sen laaja-
alainen osaaminen on aidosti perheiden käytettävissä. Henkilökunnan kanssa voi
12
keskustella halutessaan päivittäin. Avoin ja rehellinen keskustelu perheiden kanssa
lisää luottamusta ja on tärkeä osa kasvatuskumppanuutta. Lisäksi hoito- ja
kasvatuskeskusteluissa kartoitetaan lapsen yksilölliset tarpeet ja perheen tilanne.
Saa ottaa hihasta kiinni!
Pyrimme luomaan yhteishenkeä järjestämällä erilaisia yhteisiä tapahtumia, joissa
henkilökunta ja perheet voivat tutustua toisiinsa vapaamuotoisesti esim. yhteiset
aamukahvit, illanvietot, talkoot, peli-illat jne. Kun lapset, vanhemmat ja henkilökunta
tuntevat toisensa, syntyy me-henki.
Lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä!
13
6.3 Arvot päivittäisessä toiminnassa
päiväkotiin tulo aamupala/välipala leikki ohjattu toiminta
suunnitel-mallisuus
oikea määrä kasvattajia ottamassa lapsia vastaan
yhteisesti sovitut toimintatavat, retkipäivinä tukevampi aamiainen
leikkipaikat ja leikkivälineet lasten saatavilla, ympäristön järjestäminen ja suunnittelu ikä- ja kehitystaso huomioiden, leikkien porrastaminen ja jakaminen, ajan käyttö riittävää, leikkien aloittamisen ohjaus ja leikin havainnointi
lapsiryhmästä lähtevää, ikä- ja kehitystason huomioivaa, eri vuodenajat ja projektit huomioon ottavaa
joustavuus
huomioidaan lasten ja perheiden erilaiset tavat
liukuva aika, itse annostelu, perheen tarpeiden/toiveiden huomioiminen
toiminnan porrastaminen niin, että on hyvät tilat leikkiin, mahdollisuus ulkoiluun, lasten toiveiden huomioiminen, ei keskeytetä leikkejä, tarvittaessa leikit voi jäädä esille
suunnitelmien muutokset mahdollisia, huomioidaan lasten ehdotukset
palvelu-henkisyys
lapsi ja vanhemmat huomioidaan ja kuunnellaan perheen kuulumiset, omahoitaja vastaanottaa
perheen kanssa sovittu syökö lapsi aamupalan, erilaisten ruokavalioiden huomioiminen, joustava aikataulu
Omanlelunpäivä, tarjotaan erilaisia leikkimahdollisuuksia, aikuinen on tukemassa leikkejä
kuunnellaan perheiden toiveita ja ehdotuksia
avoimuus/ rehellisyys
luottavaisen ilmapiirin luominen ja mahdollisuus avoimeen keskusteluun
sopimukset vanhempien kanssa ja niistä keskusteleminen
leikkisäännöt, lupausten pitäminen ja toteuttaminen,
kannustetaan lasta ja annetaan palautetta
yhteishenki
kaikki lapset ”yhteisiä”, vanhempien kanssa sovitut tavat
yhdenmukaiset toimintatavat ja pelisäännöt
kannustetaan ja ohjataan yhteisiin leikkeihin myös yli ryhmärajojen, kaikki lapset ”yhteisiä”, jakaannutaan tasaisesti taloon, kasvattajien vahvuuksien käyttäminen, havainnointi, kasvattajien osallistuminen leikkiin
samat toimintatavat ja säännöt, talon yhteiset tapahtumat
kehittyvä
kuunnellaan perheiden toiveita
toiveiden huomioiminen, tunnelman luominen ja tiedon kulku
ohjataan ja kannustetaan vaativampaan peliin tai leikkiin, leikinohjaus, sitoutuminen ja havainnointi – ohjaaminen uusiin leikkeihin uusien kavereiden kanssa, tiedon jakaminen talon sisällä
kasvattajien tieto-taidon jakaminen ja koulutukset, kasvattajan oman toiminnan arviointi
14
ruokailu lepo pukeutumistilanteet ja wc-toiminnat
ulkoilu kotiinlähtö
suunnitel-mallisuus
lapsilla ja aikuisilla sopivat ja tarkoituksen mukaiset ruokailupaikat, kasvattajat lähellä näyttämässä mallia ja opastamassa, opetellaan hyviä ruokailutapoja, apulaiset – jokainen lapsi vuorollaan opettelee kattamista, erilaisten juhlien ja perinteiden huomioiminen
annetaan mahdollisuus nukkumiseen tai rauhalliseen hetkeen, sopivassa paikassa, yhteiset linjat kasvattajien välillä, lapsen yksilöllinen huomioiminen
yhteisesti sovitut toimintatavat, tilanteiden porrastaminen niin, että lapsella mahdollisuus kiireettömään ja rauhalliseen toimintaan
ulkoilun porrastaminen, niin että jokaisella lapsella on paremmat mahdollisuudet ulkoleikkeihin, ympäröivän luonnon ja erilaisten retkikohteiden hyödyntäminen, ohjatut ulkoleikit, henkilökunnan määrä riittävä suhteessa lasten määrään
oikea määrä kasvattajia luovuttamassa lapsia kotiin, tiedotteiden laatiminen ja jakaminen koteihin
joustavuus
yksilöiden huomioiminen, ollaan joustavia ruokailuajoissa
otetaan lapsen yksilölliset tarpeet huomioon
otetaan lapsen yksilölliset tarpeet huomioon, annetaan aikaa toimintojen suorittamiseen
ulkoilun ajankohtaa voidaan siirtää, jos jokin muu toiminta kesken, huomioidaan lasten taidot ja varataan aikaa pukeutumiseen, sääolojen huomioiminen
huomioidaan lasten ja perheiden erilaiset tavat
palvelu-henkisyys
huomioidaan vanhempien toiveet ja lapsen tarpeet, allergiat, avoin yhteistyö keittiön kanssa, ilmoitetaan poissaolijat, suunnitellaan yhdessä retket ja tapahtumat
huomioidaan vanhempien toiveet ja lapsen tarpeet
huomioidaan vanhempien toiveet ja lapsen tarpeet, tarvittaessa autetaan vanhempia lapsen pukemisessa/riisumisessa
päiväkotiin tulevat lapset ja vanhemmat huomioidaan, heitä kuunnellaan ja palvellaan Vaatetuksessa otetaan huomioon vanhempien toiveet ja lasten tarpeet
lapsi ja vanhemmat huomioidaan, kerrotaan päivän kuulumiset sekä seuraavan päivän tapahtumat, muistutetaan toiminta-ajoista sekä tarvittavista varusteista
avoimuus/ rehellisyys
sopimukset vanhempien kanssa ja niistä keskustelu
keskustellaan vanhempien kanssa avoimesti lapsen nukkumisesta
sopimuksen vanhempien kanssa
keskustellaan vanhempien kanssa avoimesti ja annetaan rehellistä palautetta
luottavaisen ilmapiirin luominen ja mahdollisuus avoimeen keskusteluun
yhteishenki
yhteiset juhlat ja perinteet
yhdenmukaiset toimintatavat
yhdenmukaiset toimintatavat, keskustellaan yhdessä vanhempien kanssa oikeanlaisesta pukeutumisesta
yhteisvastuu lapsista, kaikki lapset ”yhteisiä”, kannustetaan lapsia leikkimään yhdessä
kaikki lapset ”yhteisiä”, vanhempien kanssa sovitut tavat
kehittyvä
kuunnellaan lasten ja perheiden toiveita
kehitämme toimintatapoja esim. lapsihieronta lepohetkellä
kuunnellaan lasten ja perheiden toiveita
kuunnellaan lasten ja perheiden toiveita, kehitetään pihan toimintoja ja toimitaan erilaisin välinein
henkilökunnan mitoittaminen oikein, iltapäivystysten vuorottelu
15
7 SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT
7.1 Liikunta
Päiväkotimme on liikuntapainotteinen. Meillä tilat ja välineet mahdollistavat lapsen
aktiivisen liikkumisen päivittäin. Päiväkodissamme on käytössä liikunnan
vuosisuunnitelma, joka tukee monipuolista liikunnan suunnittelua ja toteutusta.
Jokainen ryhmä toteuttaa suunnitelmaa ikätasonsa mukaisesti.
Päiväkodissamme jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua vähintään yhteen
ohjattuun liikuntatuokioon viikossa. Järjestämme ”välipalaliikuntaa” erilaisiin odottelu-
ja siirtymätilanteisiin: esim. siirrytään kuperkeikalla, kärrynpyörällä jne. päiväpiiriltä
käsienpesulle tai tehdään pieniä kehonhahmotusharjoituksia lauluhetkeltä poistuessa.
Lapset voivat vapaan leikin aikana liikkua ja käyttää liikuntavälineitä omatoimisesti
sekä ottaa liikuntavälineitä osaksi omia leikkejään: esim. sirkusleikit, lasten omat
tanssiesitykset, majojen rakentaminen, liikenneleikit pyörillä. Pidämme liikunnallisia
leikkejä samanarvoisina kuin pöydän ääressä tapahtuva toiminta tai muu rauhallinen
toiminta esim. rakentaminen.
Lapsilla on mahdollisuus päivittäiseen ulkoiluun säästä riippumatta. Yhteinen ulkoilu
lopetetaan liikunnalliseen loppuleikkiin, jolloin lasten ”liikuntaleikkivarasto” kasvaa
pikkuhiljaa ja samalla välitämme arvokasta leikkiperinnettä eteenpäin. Jokaisella
ryhmällä on kerran viikossa retkipäivä, jolloin lasten kanssa liikutaan metsässä,
rannoilla, puistoissa ja muualla lähiympäristössä.
Tavoitteet:
Lapset saavat harjoitella motorisia perustaitoja ja kehonhahmotusta monipuolisesti
erilaisissa ympäristöissä. Positiiviset elämykset ja kokemukset innostavat lapsia
liikkumaan.
16
SPORTedu
Lapsi
KEHON TUNTEMINEN
JAHALLINTA
PERUSLIIKKEET
LIIKETEKIJÄT
PERUSLIIKUNTAMUODOT
TUTUSTUMINEN ERI LAJEIHIN
hiihto ja luistelutanssi
palloilutem
ppuilu
luontoliikunta
aika
tila
taso
voim
a
suunta
Onnistumisenelämykset
Liikunnan iloja riemu
LEIKKI
Paljon tekemistätoistoja
Lasten kanssa harjoitellaan mahdollisimman paljon perusliikkeitä: juokseminen,
kävely, heittäminen, kiinniottaminen, roikkuminen, tasapaino, kieriminen, pyöriminen.
Perusliikkeiden harjoittelua monipuolistavat liiketekijät: suunta, voima, taso, tila ja aika.
Kehonhahmotus on perusta lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja hyvän
minäkuvan kehittymiselle. Liitteessä perehdytään tarkemmin liikuntakasvatukseen
päiväkodissamme. Liite 2
17
7.2 Kädentyöt
Tavoitteet:
Omat kokemukset ja elämykset ovat luovuuden ja itseilmaisun lähtökohtia.
Kädentaitojen tavoitteena on tarjota lapselle mahdollisuuksia tutustua ja tutkia omaa
ympäristöä eri välineitä ja materiaaleja käyttäen. Monipuolisen tekemisen kautta
vahvistuu lapsen hienomotoriikka ja käden ja silmän yhteistyö. Materiaalit ja välineet
otetaan käyttöön huomioon ottaen lasten eri ikäkaudet, vahvuudet ja oppimistyylit.
Piirtäminen: liidut, puuvärit, tussit, hiilet, lyijykynät, erilaisille papereille ja kartongeille
työskentely
Grafiikka: erilaisilla materiaaleilla painanta sekä luonnon- ja kierrätysmateriaaleista
tehdyt työt
Maalaus: sormivärit, vesivärit, peitevärit, laveeraus, roiske- ja puhallustyöt,
kuulamaalaus (laatikon pohjalle asetetaan paperi, johon tiputetaan väriä. Laatikkoon
laitetaan kuulat, joita heilutetaan), lumi- ja ikkuna maalaus, musiikkimaalaus, värien
sekoittaminen ja värioppi
Askartelu: repiminen, rypistely, liimaus, soittimien valmistus, marmorointi,
leikkaaminen, pistelytyöt, silhuettityöt, taittelu ja kollaasit
Kolmiulotteinen työskentely: muovailuvaha, taikataikina, savityöt, kipsityöt,
liisterityöt, leivonta ja mosaiikki
Käsityö: ompelu ja kangastyöt; kankaanpainanta, vohvelikangasompelu, virkkaus,
ompelukuvat, neulalla pujottelu, puutyöt; sahaaminen, ruuvaaminen, käsipora,
puukonkäyttö, naulaaminen, ja rakentelu
Tietokone: piirustusohjelmat
Lapselle ominainen tapa oppia:
Leikkiminen:
Lapsi voi käyttää leikeissään erilaisia askartelumateriaaleja (esim. kangastilkut). Hän
voi myös rikastuttaa leikkiään itse tekemällään materiaalilla (rahat). Valmistamme
yhdessä lasten kanssa leikkiin sopivaa rekvisiittaa.
18
Liikkuminen:
Liikkuessaan lapset tutkivat omaa kehoa ja saavat mallia ihmiskehon piirtämiseen.
Valmistamme yhdessä lasten kanssa materiaalia, jota käytämme liikuntahetkillä esim.
häntäpallot. Musiikkimaalauksessa lapset voivat ensin liikkua musiikin tahdissa, ja
sitten maalata musiikin mukaan.
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen:
Lapsi kertoo omasta tuotoksestaan muille lapsille ja yhdessä ihastellaan sitä.
Järjestämme lasten töistä näyttelyitä ja käymme lasten kanssa taidenäyttelyissä yms.
Tarjoamme myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia kädentöiden parissa.
Tutkiminen:
Lapsi tutkii värejä ja niiden muodostumista, tutustuu erilaisiin materiaaleihin ja
menetelmiin. Pienryhmätoiminnan ja projektien kautta perehdymme tarkemmin eri
aihealueisiin.
Oppimisympäristö: Tilojen tulee olla monipuoliset, ja tarvittaessa rauhalliset sekä kaikkia eri aisteja
stimuloivat. Niissä tulee olla mahdollisuus työskennellä sekä ryhmässä että yksin.
Tilojen tulisi edistää lapsen mielikuvitusta ja luovuutta.
Hyväkuntoiset, riittävät ja monipuoliset välineet sekä materiaalit ovat edellytys lapsen
itseilmaisulle kädentaidoissa. Niiden tulee olla helposti lapsen saatavilla. Materiaaleja
on hauska kerätä myös yhdessä lasten kanssa esimerkiksi luonnosta.
Kädentaitoja tulee tarjota mahdollisimman usein. Kasvattajan tehtävä on huolehtia,
että lapsi saa toteuttaa työnsä loppuun asti. Lapsen spontaanius on tärkeää ottaa
huomioon.
Kasvattajan tulee keskustelemalla varmistaa, että lapsi ymmärtää annetut ohjeet.
Lapsen tulee saada työskennellä aidossa vuorovaikutuksessa niin, että kasvattaja
kuuntelee ja vastaa ja on läsnä koko prosessin ajan.
19
Arviointi ja havainnointi:
Lopputuotoksen lisäksi työstäminen on lapselle tärkeää, joten se tulisi dokumentoida.
Keräämme esimerkiksi valokuvia lasten toiminnasta, jotka laitamme kasvunkansioon.
Havainnoimalla kasvattaja pystyy vastaamaan lapsen kiinnostusten kohteisiin ja
tarpeisiin, antaen mahdollisuuden tarttua omiin ideoihin. Lapsen töitä laitetaan esille
esim. näyttelyt.
Kasvatuskumppanuus:
Kannustamme vanhempia osallistumaan eri tapahtumiin lasten kanssa. Kannustamme
vanhempia laittamaan lasten töitä kotona esille sekä tekemään erilaisia kädentöitä.
Tiedotamme vanhempia mahdollisista tapahtumista.
Kielenkehitys:
Rohkaisemme lasta kertomaan omista töistä ja niiden toteutuksesta, sekä
kuvailemaan ja havainnoimaan muiden tekemiä töitä. Saduttamalla saamme itse
tehdyistä töistä pitkiäkin tarinoita. Tuotoksesta keskustelemisen lisäksi tulee koko
työskentelyn ajan keskustella vastavuoroisesti lapsen kanssa.
7.3 Musiikki
Tavoitteet: Lapsi pitää musiikkia iloisena, myönteisenä ja rentouttavana. Lapselle tarjotaan
erilaisia tapoja kokea musiikkia.
Laulaminen: Kasvattaja kiinnittää huomiota laulujen valintaan. Laulut valitaan ryhmän
ikätason mukaan lasten kiinnostuksen kohteet huomioiden. Lauluiksi valitaan esim.
rakenteeltaan erilaisia lauluja, teemaan tai vuodenaikaan liittyviä lauluja. Lasten
kanssa laulettavat laulut ja lapsille laulettavat laulut ovat erikseen.
20
Kuunteleminen: Musiikki alkaa hiljaisuudesta. Kuunteleminen on aktiivista toimintaa,
mikä edellyttää keskittymistä ja havaintojen tekemistä. Kasvattajan tekee valintoja ja
valmistelee kuunteluhetki.
Rytmiikka: Rytmiikassa on oleellista elämyksellisesti rytmin mukaan liikkuminen,
taputtaminen yms.
Soittaminen: Soittaminen alkaa kehonsoittimilla. Rytmisoittimista opetellaan nimet,
soittotavat ja soitinten kunnioitus. Järjestämme säännöllisesti koko päiväkodin yhteisiä
lauluhetkiä, joissa lapsella on mahdollisuus yhdessä laulamiseen, soittamiseen ja
esiintymiseen.
Lapselle ominainen tapa oppia: Leikkiminen:
Laululeikit ovat tärkeä osa päiväkotimme musiikkikasvatusta. Niitä ovat esim.
laululeikit (Prinsessa Ruusunen, Hura-hura häitä), sormileikit (Viisi pientä ankkaa,
Missä on peukalo), piirileikit (Tule ystäväksi näin, Isäntä se teki talon), rytmileikit
(Leijonan metsästys, Kuka pölli kaikki meidän piparit) ja spontaanit leikit.
Liikkuminen:
Musiikkiliikunnassa tutustumme erilaisiin rytmeihin, tansseihin ja laululeikkeihin.
Liikuntavälineitä yhdistetään musiikkiin ja musiikkia käytetään välineenä leikeissä.
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen:
Myönteiset kokemukset ja elämykset musiikista innostavat lasta taiteelliseen
ilmaisuun. Esimerkiksi musiikkimaalauksessa lapsi tuo esiin musiikin tunnelmia ja
mielikuvia. Askartelemme soittimia. Käymme konserteissa ja erilaisissa
musiikkitapahtumissa. Lapsi saa arvioida musiikkia esim. levyraadissa.
Päiväkodin juhlissa laulamme, soitamme ja tanssimme.
Tutkiminen:
Tutustumme soittimiin kokeillen niistä tulevia ääniä ja äänenvoimakkuuksia.
Kuunnellen ja kokeillen tutustumme musiikillisiin vastakohtiin: nopea-hidas, korkea-
matala, voimakas-hiljainen ja erilaiset rytmit.
Lapsi harjoittelee omaa äänenkäyttöään kokeilemalla.
21
Oppimisympäristö:
Kasvattajan malli innostaa lapsia laulamaan ja soittamaan. Kasvattaja käyttää laulua ja
musiikkia myös spontaanisti esim. perushoitotilanteissa.
Lapset saavat halutessaan kuunnella musiikkitallenteita ja soittaa soittimilla.
Arviointi ja havainnointi:
Tuemme ja kannustamme lasta tarjoamalla musiikillisia mahdollisuuksia.
Havainnoimalla huomaamme lapsen musiikillisen kiinnostuksen ja lahjakkuuden.
Kasvatuskumppanuus:
Keskustelemme vanhempien kanssa lapsen musiikillisista taidoista ja
kiinnostuneisuudesta. Tarvittaessa kannustamme vanhempia laulamaan,
kuuntelemaan musiikkia ja tanssimaan lapsen kanssa. Annamme vanhemmille
päiväkodissa laulettavien laulujen sanoja ja nuotteja.
Kielen kehitys:
Laulaminen edesauttaa sanavaraston ja artikulaation kehittymistä.
Rytmi tukee kielen kehitystä ja lukemaan oppimisen alkeita.
7.4 Matematiikka
Matemaattisloogisiin operaatioihin kuuluu määrään ja muotoon liittyvät käsitteet,
vertailut, vastakohtaistaminen, samanlainen – erilainen, luokittelu, järjestykseen
asettaminen, määrän säilyminen, enemmän, vähemmän ja yhtä paljon. Laskemiseen
liittyy lukukäsite ja sen osat, määrän säilyminen ja vertailu, lukusanat, numeromerkit,
lukujono, yhteenlaskeminen ja vähentäminen. Lisäksi matemaattiseen orientaatioon
kuuluu geometria, mittaaminen, aika, raha ja tilastot.
22
Tavoitteet:
Tuodaan aktiivisesti lapsen tietoisuuteen matemaattisia käsitteitä ja pyritään
herättämään lapsen uteliaisuus ja mielenkiinto niitä kohtaan.
Lapselle ominainen tapa oppia:
Leikkiminen:
Lapsi oppii matematiikkaa jokapäiväisissä leikeissä. Hänellä on leikkiessään
mahdollisuus käyttää matemaattisia välineitä (esim. kauppaleikki). Rakenteluleikkien,
lumi- ja hiekkaleikkien avulla lapsi harjoittelee avaruudellista hahmottamista ja
geometriaa. Vesileikeissä tutustumme tilavuuteen ja määrään. Lautapeleissä opimme
luvun ja määrän vastaavuutta, laskemista, geometriaa ja suuntia. Korjatessaan
leikkejä pois, lapsi oppii luokittelua.
Liikkuminen:
Ohjatuissa liikuntatuokioissa lapsi oppii matemaattisia käsitteitä esim. suuntia, määriä,
muotoja, lukuja, avaruudellista hahmottamista ja luokittelua. Näitä asioita
syvennämme liikuntaeskarissa ja liikuntafemmiksessä. Erilaisia liikuntavälineitä
käytämme oppimisen tukena. Erilaisissa liikuntaleikeissä käytämme paljon käsitteitä,
esim. parit, enemmän – vähemmän, joukkueiden jakamiset, pisteiden/maalien
laskeminen ja leikinaloituslorut. Suunnistettaessa kartan avulla opimme avaruudellista
hahmottamista ja rastitehtävät voivat olla matemaattisia. Retkillä havainnoimme esim.
liikennemerkkien muotoja, kulkuneuvojen numeroita ja asioiden määriä.
Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu:
Puutöissä lapsi harjoittelee mittaamista, määrien laskemista, erilaisia muotoja ja
avaruudellista hahmottamista. Askartelu ja muovailu kehittää avaruudellista
hahmottamista ja tutustuttaa moniin matemaattisiin käsitteisiin. Ommeltaessa
vohvelikangasta ja ompelukuvia harjoittelemme suuntia ja muotoja. Nämä tulevat
tutuiksi myös maalatessa ja piirtäessä. Numeromerkkien tekemistä harjoittelemme
mm. kynällä ja paperilla sekä ryynitarjottimella. Kuvakirjojen avulla käsittelemme
lukumääriä ja muotoja.
23
Monissa lauluissa ja musiikissa on matemaattisia käsitteitä esim. lukumäärä (Viisi
pientä ankkaa ja soolo-tuttilaulut) ja vastakohtia. Musiikissa tutustumme erilaisiin
rytmeihin.
Tutkiminen:
Lapsen ulottuvilla on välineitä, joiden avulla hän voi tutustua erilaisiin matemaattisiin
käsitteisiin. Kasvattaja opastaa ja ohjaa lasta välineiden käytössä. Välineistö: figuurit,
tilavuusmitat, leikkimitat, napit, munakennot, vaaka, viivoitin, numerot, multilinkit,
liikuntavälineet, kalenteri, kello, tiimalasi, diagrammi, joulukalenteri ja
tietokoneohjelmat. Omaa kehoa tutkimalla lapsi voi esim. laskea kehon osien määriä
ja vertailla pituutta, painoa ja voimaa. Apulais- ja keittiötehtävissä lapsi oppii
laskemaan määriä, vertailemaan ja luokittelemaan.
Oppimisympäristö:
Kasvattajat voivat hyödyntää monia arkipäiväntilanteita matemaattisten käsitteiden
opettelussa esim. kattaminen, aamupiiri, siirtymätilanteet ja ruokailu. Kasvattajat
käyttävät aktiivisesti puheessaan matemaattisia käsitteitä ja asettavat päättelytehtäviä
lapselle. Innostunut ja pohtiva kasvattaja tartuttaa innostuksen ja mielenkiinnon myös
lapseen. Kasvattaja järjestää leikkiympäristön niin, että lapsi kiinnostuu
matemaattisista asioista esim. numeroita ja muotoja seinillä ja lattioilla sekä kelloja eri
tiloissa. Matematiikan oppimisvälineet ovat houkuttelevasti esillä ja lapsen ulottuvilla.
Liikuntavälineet ovat mukana lapsen leikeissä ja toiminnassa. Lautapeleissä ja
tiekoneohjelmissa harjoitellaan matemaattisia käsitteitä.
Arviointi ja havainnointi:
Kasvattaja havainnoi ja käyttää hyväksi lapsen mielenkiinnonkohteita. Lapsen
kehitystaso huomioidaan suunnittelussa niin, että tehtävät ovat riittävän haasteellisia.
Tuetaan oppimisen iloa.
24
Kasvatuskumppanuus:
Keskustelemme vanhempien kanssa lapsen matemaattisista taidoista ja kannustetaan
heitä esim. pelaamaan pelejä.
Kielenkehitys:
Sanavarasto karttuu lapsen tutustuessa matemaattisiin käsitteisiin. Kasvattaja
huolehtii, että lapsi ymmärtää annetut ohjeet ja käsitteet. Kasvattaja käyttää
käsitteiden oikeita nimiä.
7.5 Luonto ja ympäristö
Luonto on osa lapsen elinympäristöä. Luonnolla voidaan käsittää elollinen ja eloton
sekä rakennettu/rakentamaton ympäristö. Retkeilemme säännöllisesti
lähiympäristössä ja metsissä.
Tavoitteet: Lapsen on tärkeä oppia ymmärtämään ja arvostamaan luontoa. Huomioimalla ja
tutkimalla luonnon ihmeellisyyttä sekä ilmiöitä ymmärrämme oman vaikutuksemme
ympäristöön. Päiväkodin ympäristö kannustaa nauttimaan luonnon läheisyydestä ja
iloitsemaan sen tarjoamista elämyksistä.
Lapselle ominainen tapa oppia:
Leikkiminen:
Leikin avulla lapselle avautuu monipuolisia mahdollisuuksia tutustua ympäristöön eri
vuodenaikoina. Esimerkiksi lumi- ja vesileikit, käpy- ja kivileikit, eläinroolileikit,
majanrakennus, mielikuvitusmatkailu, rantaleikit sekä seikkailuleikit antavat iloisia
elämyksiä.
25
Liikkuminen:
Ympäristössä monipuolisesti liikkumalla lapsesta kehittyy pienestä pitäen motorisesti
taitava, hän oppii hallitsemaan kehoaan ja hänen itsetuntonsa paranee. Luonnossa voi
liikkua esimerkiksi pyöräillen, kävellen, hiihtäen, luistellen, juosten, kallioilla kiipeillen
sekä retkeillen metsässä. Liikumme luonnossa eri vuodenaikoina. Havainnoimme ja
tutkimme luontoa ja ympäristön muutoksia. Luonnossa liikkuminen mahdollistaa
erilaisten maastojen kokemisen ja erilaisten liikkumistapojen kokeilemisen.
Toiminnassa on tärkeää taata turvallisuus.
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen:
Taiteen avulla lapsi pystyy ilmaisemaan luonnossa kokemaansa ja näkemäänsä.
Esimerkiksi luontokirjat, paperin valmistus, kierrätysmateriaaliaskartelut, luonnossa
piirtäminen, luontoon liittyvät laulut ja musiikki, luonnon ja ympäristön äänet sekä
kuuntelu ovat kehittäviä eri aisteille. Erilaisten värien, materiaalien ja tekniikoiden
kautta hän tuo esille tunnetilojaan ja kokemuksiaan.
Tutkiminen:
Ympäristöä tutkimalla ja havainnoimalla lapset saavat arvokasta tietoa elollisesta ja
elottomasta. Esimerkiksi vuodenaikojen seuraaminen, sään havainnoiminen,
kompostointi, erilaiset kokeet, kasvien istuttaminen ja hoitaminen sekä kasvillisuuden,
marjojen ja sienien tutkiminen tuovat lapselle onnistumisen iloa.
Oppimisympäristö:
Tarjoamme lapsille mahdollisuuden tutustua luonnonmateriaaleihin sekä sisällä että
päiväkodin pihalla eri vuodenaikoina. Lasten käytettävissä on tutkimiseen sopivia
välineitä; luupit, mikroskoopit, kirjat jne. Vuodenaikojen vaihtuminen näkyy myös
sisällä esimerkiksi aamupiirissä ja askarteluissa.
Päiväkotimme sijainti antaa hyvät puitteet retkeillä lähiympäristössä. Meri, metsä,
rannat, kalliot ja erilaiset rakennukset (esim. kirjasto, kirkko, uimahalli) sijaitsevat
lähellä.
26
Arviointi ja havainnointi:
Kasvattaja havainnoi lapsen kiinnostuksen kohteita ja syventää niitä yhdessä lapsen
kanssa.
Kasvatuskumppanuus:
Kannustamme vanhempia liikkumaan lähiympäristössään lastensa kanssa.
Järjestämme vanhemmille toiminnallisia juhlia lähiympäristössä, esimerkiksi kevät- ja
joulujuhlat, ryhmien omat tapahtumat sekä laskiaisrieha.
Kielenkehitys:
Luonnossa liikkuessaan lapsi innostuu kyselemään ja kertomaan näkemästään.
7.6 Historia ja yhteiskunta
Historia on tärkeä osa tulevaisuutta ja nykypäivä on pian historiaa. Tutustuminen
lähiseudun historiallisiin paikkoihin ja nähtävyyksiin auttaa ymmärtämään kotiseudun
historiaa. Lapsille välitetään suomalaiseen perinteeseen liittyviä tapoja, leikkejä,
tarinoita yms.
Tavoitteet:
Lapsi muodostaa kuvaa menneisyydestä vanhojen esineiden ja dokumenttien sekä
kasvattajilta, vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan saamiensa tietojen avulla.
Lapselle ominainen tapa oppia:
Leikkiminen:
Lapselle välitetään itse opittuja tai kirjoista opeteltuja perinneleikkejä. Leikkiperinteistä
saadaan tietoa myös isovanhemmilta ja muulta suvulta. Perinteisiä leikkejä ovat
27
esimerkiksi kymmenen tikkua laudalla, hippaleikit, naruhyppely, kotileikit, roolileikit ja
arvuutteluleikit (Missä asuu talonpoika) sekä loru- ja laululeikit ja köröttelyleikit.
Leikkivälineinä käytämme luonnonmateriaaleista tehtyjä leikkikaluja (mm. puusta
tehtyjä autoja, käpylehmiä, kaarnalaivoja).
Liikkuminen:
Tutustutamme lapset perinteisiin piha- ja sisäliikuntaleikkeihin kuten polttopallo ja
tervapata. Tutustumme myös hiihtämiseen, luisteluun, yleisurheiluun ja nelimaaliin.
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen:
Lapselle luetaan ja kerrotaan kansansatuja, vanhoja tarinoita, runoja sekä loruja. Lapsi
saa mahdollisuuden tutustua kansantanssiin ja – musiikkiin. Soitamme myös
perinteisiä soittimia kuten kannelta. Lapset saavat itse tehdä kansanperinteeseen
liittyviä käsitöitä kuten vohvelikangastyöt ja nikkarointi. Kannustamme lasta
ilmaisemaan itseään näyttelemisen ja nukketeatterin avulla.
Tutkiminen:
Tutustumme vanhoihin esineisiin ja vertaamme niitä nykypäivän tavaroihin (esim.
auto). Vanhoista esineistä voidaan koota myös näyttely päiväkotiin. Lähiympäristön
menneisyyteen tutustumme kirjojen, valokuvien, näyttelyiden, retkien ja tapahtumien
avulla. Retkikohteita ovat esimerkiksi Suomenlinna ja museot. Tutustumme
perinteiseen ruokakulttuuriin maistelemalla ja itse tekemällä, esimerkiksi leipomalla
pullaa.
Oppimisympäristö: Ympäristöstä luodaan sellainen, että lapsella on tilaa ja aikaa tutkimiselle. Tämä
ympäristö laajenee ikä- ja kehitystason mukaan päiväkodista lähiympäristöön ja
kauemmaksikin. Lapsen omat tuotokset, jotka liittyvät aiheeseen laitetaan esille (esim.
maalaukset). Lapsen ulottuvilla on aiheeseen liittyvää materiaalia esimerkiksi kirjoja.
28
Arviointi ja havainnointi:
Kasvattaja havainnoi lapsen kiinnostuksen kohteita ja syventää niitä yhdessä lapsen
kanssa.
Kasvatuskumppanuus:
Lasten toiminnan suunnittelussa huomioimme perinteiset suomalaiset juhlapyhät
(joulu, juhannus jne.).
Kasvattaja kertoo omaan lapsuuteen liittyvistä asioista ja kannustaa vanhempia ja
isovanhempia kertomaan tarinoita omasta lapsuudestaan. Pidämme vuosittain
isovanhempienpäivän, jolloin kaikkien lasten isovanhemmat ovat tervetulleita
vierailulle.
Opetamme lapselle käytöstapoja, toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamista ja
arvostamista kasvattajan esimerkillä ja ohjaamisella. Kannustamme lasta kyselemään
asioista ja hakemaan tietoa. Lapsen ”historiaa” dokumentoidaan kasvunkansioihin
valokuvien, tekstin ja omien töiden muodossa.
Kielenkehitys:
Sanavarasto karttuu tutustumalla historiallisiin asioihin sekä perinnelorujen ym.
muodossa.
7.7 Uskonto ja etiikka
Eettinen kasvatus on osa päiväkodin arkea. Kannustamme lapsia hyviin
käytöstapoihin. Lapsi oppii käyttämään sanoja kiitos, anteeksi ja ole hyvä ja
ymmärtämään niiden merkityksen. Haluamme luoda lapsille turvallisen ilmapiirin, joka
kannustaa heitä kysymyksiin ja pohdintaan. Lapset opettelevat kunnioittamaan toisten
erilaisuutta ja koskemattomuutta. Lapsia kannustetaan auttamaan toisia. Lapset
29
oppivat talkoiden ja apulaistehtävien avulla ottamaan vastuuta yhteisestä
viihtyvyydestä.
Uskonnollisen kasvatuksen ytimen muodostavat suuret kirkolliset juhlapyhät ja niihin
valmistautuminen, erityisesti joulu ja pääsiäinen.
Tavoitteet:
Lapsi oppii kunnioittamaan toisen vakaumusta ja hyväksymään erilaisuutta. Luomme
lapselle mahdollisuuksia myönteisten elämysten kokemiseen ja hiljentymiseen.
Lapselle ominainen tapa oppia:
Leikkiminen:
Leikeissä harjoittelemme toisten huomioonottamista, tunteidenilmaisua ja hyviä
tapoja. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, kunnioitus ja vapaus joita luontevasti
käsittelemme leikeissä. Tutustumme erilaisiin kirkollisiin toimituksiin esim. häät,
ristiäiset ja hautajaiset leikkien avulla.
Liikkuminen:
Liikuntaleikeissä säännöt ovat tärkeitä ja niitä pyritään noudattamaan.
Liikuntaleikeissä ja seikkailuissa yhdessä tekeminen on tärkeää. Käsitteet:
oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, kunnioitus, totuus-valhe ja oikea-väärä tulevat tutuiksi
liikkumisessa ja erilaisissa liikuntaleikeissä sekä kasvattajan oman toiminnan kautta.
Säännöt ja kasvattajan luomat puitteet edesauttavat henkisesti turvallisen ilmapiirin
syntymistä.
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen:
Teatteri, musiikki ja erilaiset sadut kannustavat lapsia pohtimaan erilaisia uskonnollisia
asioita. Joulukuvaelma, pääsiäisvaellus, kirkkokonsertit sekä omat ja seurakunnan
järjestämät nukketeatterit ovat tärkeä osa uskontokasvatustamme.
Huomioimme kirkkovuoden erilaisissa kädentöissä.
30
Tutkiminen:
Annamme aikaa ja tilaa lapsen ihmettelylle. Lapsi oppii ymmärtämään, ettei kaikille
kysymyksille ole vastauksia aikuisellakaan. Käsittelemme yhdessä lasten kanssa mm.
aiheita syy-seuraus, hyvä-paha, tahallinen-tahaton, totuus-valhe, pelot, ahdistus ja
syyllisyys.
Oppimisympäristö:
Kasvattajien antama malli ja yhteisesti sovitut säännöt luovat turvallisen ilmapiirin.
Lapsella on aina halutessaan mahdollisuus tulla syliin. Tarvittaessa järjestämme
lapselle tilan hiljentymiseen ja rauhalliseen leikkiin.
Arviointi ja havainnointi:
Annamme lapselle mahdollisuuden arvioida ristiriitatilanteita yhdessä kasvattajan
kanssa, ja miettiä niihin ratkaisumalleja.
Kasvatuskumppanuus:
Hoito- ja kasvatuskeskusteluissa keskustelemme perheen uskonnollisesta
vakaumuksesta, osallistumisesta päiväkodin uskontokasvatukseen sekä hyvistä
tavoista.
Kielenkehitys
Opettelemme nimeämään erilaisia tunteita ja eettisiä käsitteitä. Keskustelemme
eettisistä ja uskonnollisista asioista.
31
8 ESIOPETUS
Toiminta-ajatus
Esiopetus on osa päiväkotimme varhaiskasvatusta. Päiväkodin esiopetuksessa
painotamme liikunnan ja toiminnan avulla oppimista. Esikouluryhmässä on kerran
viikossa erityinen liikuntaeskari, jossa lapsilla on mahdollisuus oppia uusia asioita
liikunnan keinoin. Viikoittaiset retkemme suuntautuvat useimmiten metsään.
Käytämme toiminnassamme apuna projektityöskentelyä, jossa tutustumme ja
syvennymme koko vuodeksi lapsia kiinnostavaan aiheeseen.
Esiopetus perustuu Helsingin esiopetussuunnitelmaan.
Sosiaaliset taidot Tavoitteet:
Lapsi pystyy leikkimään ja työskentelemään toisten kanssa. Hän hyväksyy säännöt ja
ohjeet ja kyseenalaistaa niitä vain keskustelemalla. Hän sietää pettymyksiä ja
muutoksia. Hän jaksaa odottaa vuoroaan ja osoittaa tilannetajua. Hän hallitsee
esiintymis- ja kommunikointitaitoja, joiden avulla saa esitettyä asiansa, pidettyä
puolensa ja pystyy ilmaisemaan tunteitaan positiivisesti.
Keinot:
Ulkoilun päätteeksi leikimme lasten kanssa loppuleikkejä, joissa lapset paitsi oppivat
perinteisiä pihaleikkejä, harjoittelevat pettymyksen sietokykyä ja sääntöjen
noudattamista. Esikouluvuoden alussa jaamme lapset pienryhmiin (väriryhmät).
Pienryhmissä lapset harjoittelevat erilaisten lasten kanssa yhdessä toimimista ja
leikkimistä. Aamupiirillä lapset saavat harjoitella ryhmän edessä vastaamista ja
pienimuotoista esiintymistä. Lapset saavat usein myös pieniä vastuutehtäviä, joissa
joutuvat asioimaan päiväkodin muiden aikuisten kanssa.
Ryhmässämme on käytössä taulu, jossa kuvien avulla lapselle kerrotaan kuinka
huonoon käytökseen puututaan. Kaikki lapset ovat ensisijaisesti kaukoluotossa
(mahdollisuus leikkiä koko päiväkodin alueella). Tarvittaessa opettaja siirtää lapsen
lähiluottoon (leikkipaikka vain omalta kotialueelta). Toistuvissa ristiriitatilanteissa
32
voimme käyttää apuna kuvia tai piirtämistä. Liikennevalojen avulla lapsi opettelee
arvioimaan omaa käyttäytymistään ja saa siitä palautetta opettajalta.
Kiinnostuksen herääminen oppimiseen Tavoitteet:
Lapsi kiinnostuu kirjaimista, sanoista, numeroista ja pienistä laskutehtävistä sekä oppii
soveltamaan niitä erilaisissa arkipäivän tilanteissa (esim. apulaistehtävät, pelit). Lapsi
havainnoi päiväkodin oppimisympäristöä. Hän kyselee luonnonilmiöistä, historiasta ja
uskonnosta. Kasvattaja auttaa lasta ymmärtämään ja etsimään lisää tietoa asioista.
Lapsi oppii kuuntelemaan ohjeita ja oivaltaa niiden merkityksen.
Keinot:
Koko päiväkoti on lapsen oppimisympäristöä. Numeroita, muotoja, kirjaimia ja sanoja
löytyy seiniltä ja lattioista. Hyllyissä on runsaasti oppimismateriaalia lasten vapaassa
käytössä. Opettajat hyödyntävät lasten mielenkiinnon kohteita opetuksessa. Lapsia
kannustetaan omaan päättelyyn esim. palauttamalla kysymys lapselle takaisin: ”Mitä
sinä itse ajattelet?” Kriittiseen ajatteluun lapsia ohjataan myös huumorin avulla.
Aamu- ja päiväpiireillä esitellään lapsille erilaisia asioita ja ilmiöitä.
Omatoimisuus Tavoitteet:
Lapsi oppii ruokailutavat, käyttämään ruokailuvälineitä ja annostelemaan oikean
määrän ruokaa itselleen. Hän ymmärtää sopivan vaatetuksen merkityksen itselleen.
Hän oppii itse ripustamaan vaatteensa kuivumaan. Hän osaa pitää naulakkonsa
järjestyksessä ja huolehtimaan omista tavaroista. Hän oppii vähitellen paitsi
siivoamaan omat jälkensä myös huolehtimaan yhteisestä ympäristöstä. Lapsi pystyy
omatoimisesti keksimään ja aloittamaan leikkejä.
Keinot:
Vanhempien ja lasten kanssa käydään läpi vastuunjakokaavio (liite). Ryhmässämme
lapset oppivat periaatteen, että sen määrän minkä otat ruokaa lautasellesi, sen pyrit
syömään. Lasta ohjataan miettimään ruoan määrää myös oman jaksamisen kannalta.
33
Opettajat opettavat lapsille omalla esimerkillään hyviä ruokatapoja. Eteisessämme on
taulu mihin nimen saaminen kannustaa opettelemaan kengännauhojen solmimista.
Keittiöapulaiset kattavat pöydät, hakevat ruoan, kertovat ruoan nimen ja mistä se on
valmistettu muulle ryhmälle, vievät likaiset astiat keittiöön ja osallistuvat siellä kärryjen
tyhjentämiseen, astioiden lajittelemiseen ja roskien lajitteluun ja viemiseen.
Päivittäiseen siivousaikaan kaikki lapset osallistuvat sovittujen alueiden siivoamiseen.
Lapsi voi tuoda ryhmäämme leluja joka päivä, mutta hän vastaa niistä itsenäisesti.
Lapset opettelevat huolehtimaan itse retkirepuistaan. Kuvallisesta leikkikansiosta
lapset löytävät ideoita leikkeihin ja leikkipaikkoihin. Loppuleikkien kautta lasten
leikkivarasto karttuu ja leikit siirtyvät myös omiin leikkeihin. Leimataulukkojen avulla
lasta kannustetaan vapaanleikin aikana pelaamaan lautapelejä tai tekemään
tangrameja (kiinalainen palapeli).
Pitkäjänteisyys, keskittyminen ja jaksaminen Tavoitteet:
Lapsi pystyy vastaanottamaan moniosaisia ohjeita ja toimimaan niiden mukaan. Hän
pystyy pitkäkestoiseen työskentelyyn ja leikkiin. Lapsi jaksaa fyysisesti päiväkotipäivän
ja vähitellen ilman päiväunia.
Keinot:
Lapsilta vaaditaan leikkiin ja leikkipaikkaan sitoutumista ja tarvittaessa käytetään
kelloa apuna. Opettaja varmistaa, että lapsen päivä sisältää tasapuolisesti toimintaa ja
lepoa. Ulkoilujen porrastaminen muiden ryhmien kanssa mahdollistaa leikkirauhan
sekä sisällä että ulkona. Opettaja jakaa useimmiten lapsille paikat, jotta työrauha
säilyisi. Projektityöskentelyn kautta lapset oppivat pitkäjänteiseen työskentelyyn.
Motoriikka Tavoitteet:
Lapsen käden ja silmän yhteistyö kehittyy. Hänen kätisyytensä vahvistuu,
kynäotteensa paranee ja saksien käyttö tulee sujuvammaksi. Hän jaksaa tehdä
tarkkuutta vaativia tehtäviä ja hänen käden jälkensä on siistiä.
34
Lapsen tasapaino kehittyy. Hänen perusliikkeensä automatisoituvat niin, että
perusliikkeistä voidaan siirtyä lajitaitojen harjoitteluun. Lapsi oppii nimeämään
suurimmanosan kehonosistaan.
Keinot:
Ryhmässämme ei pääsääntöisesti tehdä valmiita esikoulutehtäviä vaan lapsen oma
osuus tehtävissä on suuri. Tehtävät sisältävät usein kirjoittamista, piirtämistä ja
numeroita. Ryhmän opettajat ohjaavat lapsia tekemään työnsä niin hyvin kuin
mahdollista. Askarteluissa emme käytä valmiita malleja ja värityskuviakin käytetään
harvoin. Lapsia kannustetaan panostamaan omaan työhönsä ja luovuuteen,
valitsemalla jokainen lapsista vuorollaan viikontaiteilijaksi.
Teemme yhteistyötä eri lajien ammattilaisten kanssa. Viikoittaisilla retkillä lapset
saavat liikkua erilaisissa maastoissa esim. pyörä-, luistelu- ja hiihtoretket. Lapsia
kannustetaan luopumaan apupyöristä yhdessä vanhempien kanssa. Syksyisin
käymme uimassa n. kahdeksan kertaa. Kehonhahmotusharjoituksia tehdään
liikuntatuokioissa, aamu- ja päiväpiireillä.
Kasvatuskumppanuus Esikouluvuoden aikana opettajat havainnoivat jokaista lasta päivittäisessä
toiminnassa. Lisäksi lapsilla teetetään havainnointia helpottavia esikoulutehtäviä.
Havainnoinnin ja vanhempien kanssa käytävän keskustelun pohjalta lapsille asetetaan
esikouluvuoden tavoitteet, jotka kirjataan lapsen esiopetuksen suunnitelmaan
(LEOPS). Erityistä tukea tarvitseville lapsille laaditaan lisäksi tuki- ja kuntoutusosio.
LEOPS siirtyy vanhempien suostumuksella kouluun. Lisäksi suomea toisena kielenään
puhuvien lasten oppimisen seurantaan liittyvä kaavake siirtyy vanhempien
suostumuksella kouluun. Opettajilla ja vanhemmilla on myös mahdollisuus keskustella
alueellisen kiertävän erityislastentarhanopettajan (KELTO) kanssa lapsesta. Mikäli
lapsen valmiuksissa tuntuu olevan merkittäviä puutteita tai huolen aiheita,
vanhemmille suositellaan, että lapsi osallistuisi alueelliseen kouluvalmiusarviointiin.
Arviointia varten päiväkodin opettajat laativat päivähoidon kuvauksen lapsesta, jonka
vanhemmat toimittavat kouluvalmiusarvioinnin suorittajille. Mikäli lapsella on jo
ennestään yhteys johonkin tutkivaan tahoon, niin kouluvalmiusarvioinnin tekee
kyseinen taho.
35
Päiväkodin oppilashuoltoon kuuluu kiertävä erityislastentarhanopettaja, S2-opettaja
sekä voimme tarvittaessa konsultoida puheterapeutteja, lastensuojelun ja
perheneuvolan työntekijöitä. Erityistukea tarvitseville lapsille meillä on
pienryhmätoimintaa esim. KILI-kerho, S2-kerho ja muistikerho.
Vuosaaressa toimii myös esiopetuksen oppilashuoltotyöryhmä.
Päiväkodin opettajat, kelto, alueellinen erityisopettaja (AERO) ja koulun edustajat
keskustelevat kevään aikana tulevista ekaluokkalaisista ja yrittävät yhdessä
vanhempien kanssa löytää jokaisen oppilaan kannalta paras mahdollinen tapa aloittaa
koulu. Liite 3
36
9 KASVATAMME YHDESSÄ
9.1 Kasvatuskumppanuus
Kasvatuskumppanuus on vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä. Sille luodaan
pohja jo silloin, kun perheet hakevat/palauttavat päivähoitohakemuksen. Tällöin
kerrotaan talon toiminnasta sekä keskustellaan perheen odotuksista. Kun
päivähoitopaikka on saatu, yhteistyö alkaa lapsen/vanhempien tutustumisella
päiväkotiin sovittuna aikana. Vanhemmalle annetaan mahdollisuus tutustua päiväkotiin
myös ensin ilman lastaan, jolloin lapselle välittyy kuva tulevasta hoitopaikasta
äidin/isän kertomana. Tavoitteenamme on, että lapsi tutustuu päiväkotiin yhdessä
vanhempansa kanssa useamman päivän/viikon ajan. Lapsen kanssa tutustumisen
toivotaan kestävän sitä pitempään mitä pienempi lapsi on. Näin lapselle muodostuu
käsitys päiväkodista turvallisena paikkana ja hän sekä vanhemmat tutustuvat ryhmän
kasvattajiin ja toimintatapoihin. On hyvä, jos tutustumisjakson jälkeen lapsen
ensimmäiset hoitopäivät ovat lyhyitä. Tällä kaikella vähennetään lapsen
hoidonaloitusstressiä.
Alle 3-vuotiaiden ryhmässä jokaiselle lapselle nimetään omahoitaja. Omahoitajan
tehtävä on säilyttää ja tukea lapsen ja vanhemman kiintymyssuhdetta, ja tarjota
lapselle hyvä toissijainen kiintymyssuhde, jonka varassa lapsen kehitys tapahtuu.
Yli 3-vuotiaiden ryhmissä jokaiselle lapselle nimetään vastuukasvattaja, joka hoitaa
esim. lapsen hoito- ja kasvatuskeskustelut.
Kasvatuskumppanuuden toteutuminen edellyttää luottamuksellista ja avointa
yhteistyötä vanhempien kanssa sekä molemminpuolista kunnioitusta. Vanhemman
tietämystä ja tuntemusta omasta lapsestaan arvostetaan. Jokaisen perheen kanssa
käydään hoitosuhteen alussa ja vuosittain hoito- ja kasvatuskeskustelu, jossa tehdään
lapselle hoito- ja kasvatussuunnitelma. Näin saamme vanhemmilta arvokasta tietoa
lapsen tavoista, persoonallisuudesta, vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista, joka
antaa meille aineksia ottaa huomioon lapsen yksilölliset tarpeet. Tarvittaessa
keskusteluja voi olla useimpia kauden aikana. Esiopetusikäiselle lapselle tehdään
lisäksi yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa lapsen esiopetuksen suunnitelma
37
(LEOPS). Kaikki varhaiskasvatusvaiheet kirjataan Helsingin päivähoidon
asiakastietojärjestelmä Efficaan.
Erittäin tärkeää yhteistyötä ovat päivittäiset keskustelut haku- ja tuontitilanteissa.
Näiden lisäksi on joissain ryhmissä käytössä reissuvihot.
Joka syksy järjestämme koko talon yhteisen vanhempainillan ja lisäksi ryhmät pitävät
omia vanhempainiltoja ja perheiden toiminnallisia iltoja. Tarjoamme vanhemmille
muutaman kerran vuodessa aamukahvit lapsen ryhmässä. Lisäksi huomioimme
vanhempia äitien- ja isänpäivänä esim. yhteisellä aamupalalla tai tehtäväradalla.
Muita yhteistyömuotoja vanhempien kanssa ovat juhlat, talkoot ja tapahtumat.
Perinteisiimme on päiväkotimme perustamisajoista lähtien kuulunut jokasyksyinen
illanvietto vanhempien kanssa. Päiväkodissamme toimii Myrskyluodon ja Hippaheikin
yhteinen vanhempaintoimikunta, joka on avoin kaikille vanhemmille. Toimikunnassa on
lisäksi työntekijäedustaja kummastakin päiväkodista.
Kasvatuskumppanuus on laajimmillaan yhteistyötä myös terveyskeskuksen,
lastensuojelun ja kuntouttavien tahojen kanssa. Pyrimme tarjoamaan erilaisia
yhteistyömuotoja perheille, jotta jokainen perhe löytäisi itselleen mielekkään tavan
tehdä yhteistyötä kanssamme.
Yhteistyömuodot vanhempien kanssa
Esite päiväkodin toiminnasta ja tilojen
esittely Vanhempain-toimikunta
Talkooillat
VanhempainillatVanhempien ja henkilökunnan
illanvietto
Vanhempien ehdotukset
yhteistyömuodoista
Kahdenkeskiset keskustelut
vanhempien kanssa
38
9.2 Päiväkotimme verkostot ja yhteistyökumppanit
Vanhempien lisäksi teemme lähes päivittäin yhteistyötä erilaisten asiantuntijoiden ja
yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyössä vallitsee ehdoton luottamus ja
salassapitovelvollisuus.
•Neuvola•Psykolgi•Puheterapeutti•Fysioterapeutti•Lastensuojelu•Koulut•KELTO/AERO•Tulkki•S2-verkosto ja –lto•Tutkivat sairaalat
•Valokuvaaja•Vierailijat•Huoltomiehet•Lehdistö
•Nuori Suomi•Liikkuvat päiväkodit•Urheilutalot•Liikuntapaikat•Seurakunta•Kirjasto/Kirjastoauto•Opiskelijat•Leikkipuisto
VANHEMMAT•vanhempaintoimikunta
HIPPAHEIKKIJA
MYRSKYLUOTO
39
10 LAPSEN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
Kaikki lapset tarvitsevat tukea, jossain päiväkoti-ikä vaiheessa. Suurin osa tuen
tarpeesta pystytään toteuttamaan päiväkotimme monipuolisten perustoimintojen
yhteydessä yhteistyössä vanhempien kanssa.
Lapsen tukeminen päiväkodeissamme
Kuntoutussuunnitelmayhteistyössä vanhempien
ja yhteistyötahojen kanssa: jatkuvaapitkäjänteistä ja
arvioivaa
Yhtestyö vanhempienkanssa: -keskustelut-tiedotteet,-reissuvihot -kasvunkansio
Aikuisen tuki vuorovaikutustilanteissa-kuuntelu-keskustelu-leikin rakentaja jakannattelija
Oppimisympäristö:-selkeä-jäsentynyt-tarkoituksenmukainen-kuvallinen tuki
Arvionti:-omat havainnot-dokumentointi-Kettu ja Lumiukko(kielenarviointi 3- ja 5-vuotiaille)
Yhteistyötahot:-neulvola-perheneuvola-terapeutit-sairaalat-koulut
Kuvat ja tukiviittomat:-kommunikoinnintukeminen
Peruhoitotilanteet:-omatoimisuuden tukeminen-kiireettömyys-oma rajattu tila
Siirtymätilanteet:-porrastus (vain osa lapsistasamassa tilanteessa)
Rutiinit:-struktuuri-turvallisuus-ennakoitavuus
Pienryhmätyöskentely:-varmistetaan jokaisen lapsenyksilöllinen tuki
Lapsen tukeminen Hippaheikissä
ja Myrskyluodossa
Tietyissä tilanteissa tarvitaan kuitenkin myös erityspedagogista osaamista ja silloin
käännymme alueen erityslastentarhanopettajan puoleen. Jokaisen lapsen tilanne
käydään yksilöllisesti läpi, tuen määrä mietitään aina suhteessa lapsen tarpeeseen.
40
11 MONIKULTTUURISUUS
Päiväkodeissamme tapaamme paljon eri kulttuureista tulevia perheitä. Kulttuurien
moninaisuuden mukanaan tuomat haasteet kohtaamme seuraavin keinoin.
Verkostoituminen eri yhteistyötahojen kanssa on tärkeää. Tärkeimmät
yhteistyökumppanit ovat alueemme suomi toisena kielenä lastentarhanopettaja sekä
kiertävä erityslastentarhanopettaja. Teemme yhteistyötä myös puheterapeuttien,
neuvolan sekä Kulttuurikeskus Caisan kanssa.
Päiväkodeissamme on nimetty suomi toisena kielenä vastuuhenkilö ja varahenkilö.
Vastuuhenkilö osallistuu alueen suomi toisena kielenä verkostoihin ja tuo tiedon niistä
omaan työyhteisöön. Myös työssä oppiminen ja erilaiset koulutukset auttavat meitä
selviytymään eteen tulevista haasteista. Maahanmuuttaja-asioista on koottu kansio,
jossa on tietoa ja jota muokkaamme säännöllisesti.
Kaikki lapset ovat samanarvoisia ja oppivat suvaitsemaan erilaisuutta. Toimintamme
on suunniteltu siten että monikulttuuriset lapset voivat osallistua pääsääntöisesti
päivän ohjelmaan ja perheiden eettiset näkemykset on huomioitu. Kirkollisten
juhlapyhien aikana lapsella voi vanhempien toiveesta johtuen olla muuta toimintaa.
Keittiöhenkilökunta huomioi ruoan valmistuksessa uskonnolliset vaatimukset.
Erilaisten kulttuurien kunnioitus näkyy niin, että huomioimme perheiden toiveet arjessa
ja järjestämme juhlia ja tapahtumia, joissa eri kulttuurit ovat esillä. Kansainvälisyys
korostuu mm. YK:n päivänä, lauluhetkillä, projektiaiheissa ja eri maiden ruokien
teemaviikolla. Mikäli päiväkodissa on lapsia, joilla on sama äidinkieli, järjestämme
heille yhteisiä leikkihetkiä.
Päivittäisissä tuonti- ja hakutilanteissa tapahtuvien keskustelujen lisäksi käydään
vanhempien kanssa hoito- ja kasvatuskeskusteluja. Niihin on mahdollisuus saada
mukaan tulkin apua. Näissä keskusteluissa pyrimme kartoittamaan
maahanmuuttajaperheiden historian. Vanhemmat voivat kertoa omista toiveistaan
uskontokasvatuksen, ruokavalion ja tapojen suhteen. Samalla henkilökunnalla on
mahdollisuus kertoa vanhemmille päivähoidon käytännöistä ja lapsen arjesta
41
päiväkodissa. Vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa nostamme esiin lapsen
oman äidinkielen oppimisen tärkeyden. Kannustamme vanhempia puhumaan lapselle
omaa äidinkieltään. Oman äidinkielen osaaminen on pohja suomenkielen oppimiselle.
Erilaisissa juhlissa ja seikkailuissa hyödynnämme vanhempien asiantuntemusta esim.
kutsumalla heitä kertomaan omasta kulttuuristaan ja kotimaastaan. Mahdollinen
yhteisen kielen puuttuminen tekee yhteistyöstämme haastavamman, mutta se ei saa
estää sitä. Päivähoidon erilaisia kaavakkeita ja lomakkeita on saatavilla useilla eri
kielillä esim. venäjäksi, englanniksi ja somaliksi.
Lasten suomen kielen kehitystä seurataan ja havainnot kirjataan kielellisen kehityksen
seurantalomakkeelle. Lasten kanssa tehdään säännöllisesti tehtäviä, joilla kartoitetaan
heidän suomen kielen valmiuksiaan eri ikäkausina. Lapsen hoito- ja
kasvatussuunnitelmaan sekä esiopetussuunnitelmaan kirjataan havaintoja ja
tavoitteita liittyen lapsen kielenkehitykseen. Henkilökuntamme pitää lapsille kerhoja,
jotka tukevat lasten suomen kielen oppimista. Kerhoissa käytetään paitsi kili-
materiaalia myös päiväkodin tuttuja välineitä suomen kielen oppimisen näkökulmasta.
Kilimateriaali on kehitetty erityisesti tukemaan kielenkehitystä liikunnan avulla.
Kerhoissa käydyissä keskusteluissa myös kaksikielisyyden ja monikulttuurisuuden
tukemisella on merkittävä rooli. Kerhojen jälkeen kirjataan havainnot
tuokiosuunnitelmiin. Käytämme aamu- ja päiväpiireissä puheen ymmärtämisen tukena
kuvia ja tarvittaessa tukiviittomia.
42
12 MIKÄ ON LAATUA PÄIVÄKODISSAMME
Arviointi ja havainnointi päiväkodin arjessa
Varhaiskasvatussuunnitelman (vasu) tekeminen on ollut päiväkotimme laatutyötä.
Vasun tehtävän on auttaa meitä kohti laadukkaampaa päivähoitoa, mutta tiedostamme
myös sen, että paras laadun tae on jokaisen itsekasvatus. Miten SINÄ lukija,
päiväkodin työntekijä (ryhmäsi) johdat itseäsi niin, että tässä suunnitelmassa esitetyt
tavoitteet, asiat voivat toteutua.
Kysymyspatteristo on tehty helpottamaan sinua, ryhmääsi ja päiväkotia oikealla ”tiellä”
pysymisessä. Päiväkodin arki tulee havainnoinnin, arvioinnin kohteeksi vain
keskustelun ja tutkimisen kautta. Kysymykset auttavat tässä työssä.
Arvot • Miten päiväkodin arvot saadaan näkyviksi/Miten niitä toteutetaan arjessa? • Miten arvojen toteuttamisesta huolehditaan? • Miten vanhemmat otetaan mukaan arvojen asettamisessa?
Oppimisympäristö • Miten päiväkodin tilaratkaisut, välineet ja materiaalit tukevat pedagogisia tavoitteita? • Miten leikille annetaan riittävästi aikaa, välineitä ja tilaa, jotta monipuolinen leikki
onnistuisi? • Miten välineitä hankitaan ja miten niistä pidetään huolta? • Miten ulko- ja sisätiloja käytetään pedagogiseen toimintaan? • Miten lasten yksilölliset tarpeet/toiveet otetaan huomioon pedagogisen toiminnan
toteutuksessa? • Miten oppimisympäristö ja kasvattajat edistävät lasten sosiaalisia suhteita? • Miten oppimisympäristö edistää esteettisen tajun kehittymistä?
Kasvatuskumppanuus • Miten kasvatuskumppanuus rakentuu? • Miten vanhempia kuunnellaan? • Miten pysytään ajan tasalla perheiden tarpeista? • Miten kerätään palautetta vanhemmilta? • Miten vanhempia rohkaistaan osallistumaan? • Miten asiakastyytyväisyyttä seurataan? • Miten perheiden erilaisuus otetaan huomioon? • Miten yhteydenpito vanhempiin hoidetaan?
43
Tavoitteet • Miten tavoitteiden toteutumista seurataan, arvioidaan ja mitataan? • Miten huolehditaan siitä, että osaaminen vastaa tavoitteita (esim.
perehdyttäminen)? • Miten päiväkodin tavoitteet otetaan huomioon suunnittelussa?
Ammattitaitoinen henkilöstö • Miten aikuisten käyttäytyminen tukee pedagogista toimintaa? • Miten henkilöstön toimintaa seurataan? • Miten tavoitteisiin sitoudutaan? • Miten osaamista jaetaan? • Miten mahdollistetaan työryhmiin osallistuminen? • Miten mahdollistetaan kouluttautuminen/ammattitaidon ylläpitäminen?
Arviointi • Miten lasten mielipiteitä kuunnellaan? • Miten kerätty tieto hyödynnetään suunnittelussa? • Miten arvioinnin rakenteet on toteutettu? • Miten arvioinnin tuloksia hyödynnetään? • Miten pedagogisia tuloksia seurataan ja arvioidaan?
44
Liite 1
RYHMÄSTÄ JOKU SAIRAANA / POIS
Mikä oman talon lapsitilanne Onko varahenkilö vapaana
Ryhmän työvuorojen miettiminen
- mahdollisimman vähän haittaa lapsille- mahdollisimman vähän haittaa talolle
Asetuksen mukainen
Ei asetuksenmukainen
Oman talon sisällä järjestelyt
Tarvitaan apua
Ei tarvita apua
OK
Yhteys työvoimapalveluun
OK
Ei tarvita apua
OK
Ei tarvita apua
Selviää Ei selviä
Kysytään apuatoisesta talosta
OK
OK
45
Liite 2
LIIKUNTAKASVATUS PÄIVÄKODISSAMME
Liikunnan määrä Lapsi tarvitsee kaksi tuntia reipasta ja hengästyttävää liikuntaa päivässä hyvinvointinsa ja terveytensä tueksi. Riittävällä liikunnalla on ennaltaehkäisevä vaikutus mm. ylipainoon, 2. tyypin
diabeteksen kehittymiseen, sydän- ja verisuonitauteihin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin,
osteoporoosiin, oppimisvaikeuksiin
Lapsille tulee taata riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia harjoitella perusliikkeitä, jotta ne
automatisoituisivat.
• Pidämme liikunnallisia leikkejä samanarvoisina kuin pöydän ääressä tapahtuva
toiminta tai muu rauhallinen toiminta esim. rakentaminen.
• Vanhoihin loruihin ja lauluihin keksitään uusia liikunnallisempia leikkejä, joissa
on enemmän toiminnallisuutta, isoja liikeratoja sekä mahdollisesti keskiviivan
ylityksiä
Mitä enemmän lapsi liikkuu ja harjoittelee liikuntataitojaan, sitä paremmin lapsi hallitsee omaa kehoaan ja liikkumistaan ja tätä kautta liikkuminen muuttuu turvallisemmaksi. Laatu Lasten tulee saada harjoitella motorisia perustaitoja ja kehonhahmotusta monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä.
46
Perusliikkeet
• Lasten kanssa harjoitellaan mahdollisimman paljon perusliikkeitä:
- juokseminen, käveleminen
- heittäminen, kiinniottaminen
- roikkuminen
- tasapaino
- kieriminen, pyöriminen
• Perusliikkeiden harjoittelua monipuolistavat liiketekijät: suunta, voima, taso, tila
ja aika. Esim. juoksemista voidaan harjoitella eteenpäin/ taaksepäin, matalalla /
korkealla, hitaasti/ nopeasti, pienessä tilassa/ isossa tilassa, kevyesti/ raskaasti
• Lasten kanssa harjoitellaan perusliikkeitä erilaisissa ympäristöissä: Esim.
juostaan lasten kanssa liukkaalla alustalla, kaltevalla/ suoralla, pehmeällä/
kovalla, kentällä/ metsässä, lumessa, vedessä, jäällä jne.
Kehonhahmotus
• Kehonhahmotus on perusta lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja hyvän
minäkuvan kehittymiselle. Kehonhahmotuksella tarkoitetaan:
- taitoa tunnistaa ja nimetä kehon eri osia
- kykyä tunnistaa kehon ääriviivat
- tuntea kehon eri puolet (oikea/vasen, etu- ja takapuoli)
- taitoa ylittää kehon oletettu keskiviiva
• Kehonhahmotusta harjoittelemme lasten kanssa päivittäin mm.
perushoitotilanteissa esim. pukemistilanteissa nimeämällä kehonosia, joihin
vaatteita laitetaan, liikuntatuokioilla, välipalaliikunnassa, laulujen ja lorujen
avulla.
47
• Eskarilaisilla on säännöllinen hierontahetki kerran viikossa, jolloin lapset hierovat
toisiaan nystyräpalloilla, teloilla, hernepusseilla tai käsin. Liikuntatuokioiden
loppurentoutuksessa käytetään hierontaa. Nukkuvilla lapsilla on mahdollisuus
hierontaan/ rapsutteluun/ silittelyyn lepohetkillä.
• Joka ryhmässä on peilejä seinille lasten korkeudelle, joista lapset voivat
tarkastella omaa kuvaansa. Peilien yhteydessä on myös kuvia erilaisista
asennoista, joita lapset voivat harjoitelle peilien edessä.
Suunnittelu ja toteutus
Päiväkodissamme on käytössä liikunnan vuosisuunnitelma, joka tukee monipuolista
liikunnan suunnittelua ja toteutusta.
• suunnitelmassa on huomioitu eri vuodenajat
• tutustumme lasten kanssa monipuolisesti erilaisiin liikuntamuotoihin ja välineisiin
• liikumme erilaisissa ja vaihtelevissa ympäristöissä esim. metsät, rannat, kentät
jne.
• kasvattajat sitoutuvat liikuntasuunnitelmaan ja toteuttavat liikuntakasvatusta sen
mukaisesti
• ryhmät toteuttavat liikuntasuunnitelmaa lasten ikätason mukaisesti
Jokaisen ryhmän oma ja yhtenäinen liikuntatuokion rakenne monipuolistaa
liikuntatuokiota ja luo turvallisuutta lapsille.
• Liikuntafemmiksessä ja – eskarissa on käytössä oma neliportainen systeemi,
joka pyrkii ottamaan huomioon: eri tavalla oppivat lapset, erilaiset oppimistyylit ja
eri aistikanavat.
48
• Liikuntatuokion toteutuksessa huomiomme seuraavia asioita:
- turvallisuus: oikea ryhmäkoko, turvalliset välineet ja tilat, henkinen
turvallisuus (lapsi saa epäonnistua, positiivinen ja kannustava
ilmapiiri)
- liikunnan tulee olla hauskaa ja leikinomaista
- liikunta on sopivan haasteellista ja rasittavaa
- liikunta sisältää mielikuvitusta: esim. keksitään temppuradan osille
nimiä: apinavuori, lepakkotunneli tai vaihdetaan tuttujen
liikuntaleikkien nimet lapsia kiinnostaviksi esim. Teletappihippa, Harry
Potter-hippa jne.
-
• aikuinen ottaa vastaan lasten ideoita ja käyttää niitä
• liikunta sisältää mahdollisimman vähän kilpailua; jos kilpaillaan, suositaan
mieluummin joukkuekilpailuja
• liikuntatuokio sisältää paljon tekemistä ja vähän odottelua (riittävästi välineitä
suhteessa ryhmän kokoon, yritetään välttää pitkää jonottamista, istuttamista
jne.)
• tuokiolla on ohjattua tekemistä, jossa opetellaan oikeita suorituksia. Annetaan
lapsille aikaa ja mahdollisuus myös omaan kokeilemiseen/ tekemiseen.
Arvionti
• Havainnoimme lasten motorisia taitoja, erityisesti perusliikkeitä ja
kehonhahmotusta ja huomioimme tämän liikunnan suunnittelussa.
• Ryhmän aikuiset suunnittelevat yhdessä liikuntakasvatusta, jotta se palvelisi
mahdollisimman hyvin lasten senhetkistä tasoa ja kehitystä.
• Osalla ryhmistä on käytössä myös havainnointikaavake.
• Lapset saavat myös arvioida liikuntatuokioita: suullisesti tai hymynaamojen
avulla, jolloin saamme arvokasta palautetta onnistumisesta.
• Liikuntatuokioita on hyvä arvioida myös itse, videoida niitä välillä tai pyytää
työkaveri seuraamaan omaa tuokiota.
49
• Lukuvuoden päätteeksi arvioimme liikuntakasvatusta kokonaisuutena: missä
onnistuttiin/ epäonnistuttiin, oliko liikuntaa riittävästi, pitääkö vuosisuunnitelmaa
muuttaa, tilajärjestelyjä yms.
Kasvattaja
• Meillä aikuisilla tulee olla positiivinen asenne liikuntaa kohtaa, jolloin se siirtyy
myös lapsiin. Kun me aikuiset ymmärrämme liikunnan merkityksen lapsen
kehitykselle, pystymme kehittämään toimintaa, jossa ovat tasapainossa liikunta,
lepo, ravinto ja siisteys.
• Kannustamme ja rohkaisemme lasta liikkumaan.
• Henkilökunta jakaa hyviä ideoita ja kokemuksiaan toisilleen ja yhdessä ideoivat
lisää. Kenenkään ei tarvitse osata tai tehdä yksin. Koulutusta järjestetään
tarvittaessa.
• Keskustelemme turhista liikuntaa rajoittavista kielloista ja asenteista ja
tarvittaessa poistamme niitä.
• Meidän aikuisten oma tarkoituksenmukainen vaatetus sisällä ja ulkona on
tärkeää, koska se mahdollistaa mukavan olemisen ja liikkumisen lasten kanssa
sisällä sekä ulkona vaikkapa huonommallakin säällä.
• Aikuisen oma osallistuminen liikuntaan, liikuntaleikkeihin, hiihtoon, luisteluun jne.
antaa lapselle esimerkin ja innostaa heitä.
Liikuntaympäristö
Aikuiset luovat lapsille turvallisen ja liikuntaan houkuttelevan ympäristön, jossa lapsilla
on mahdollisuus aktiiviseen liikkumiseen pitkin päivää. Tiloista on karsittu mahdolliset
vaara- tai liikuntaa rajoittavat tekijät.
• Tiloja muunnellaan ja muokataan lapsia havainnoimalla ja kuuntelemalla.
• Lasten ulkoilua ja sisälläoloa on porrastettu, jotta saamme enemmän tilaa ja
rauhaa lapsille liikkua sekä sisällä että ulkona.
• Päiväkodista löytyy myös tiloja, joissa lapsilla on mahdollisuus rauhalliseen ja
hiljaiseen tekemiseen.
50
• Retkeilemme viikoittain, jolloin hyödynnämme Vuosaaren ja sen lähialueiden
mahtavaa liikuntaympäristöä. Luonto tai vaikkapa lähipuiston erilaiset
kiipeilytelineet yms. välineet houkuttelevat lapsia liikkumaan.
• Järjestämme ainakin yhden seikkailun vuodessa lapsille. Seikkailussa lapset
oppivat yhteistoimintaa, saavat kokemuksia luonnosta, kokevat jännitystä sekä
harjoittelevat liikuntataitoja monipuolisessa ympäristössä.
Tämän osion tehtävänä on helpottaa uusia työntekijöitä omaksumaan helpommin ja
nopeammin liikuntakasvatuksemme periaatteita sekä auttaa vanhoja työntekijöitä
arvioimaan ja kehittämään toimintaamme ja liikuntaympäristöä vieläkin paremmaksi.
Käytämme ainakin seuraavia kohteita:
Luonto:
- rannat,
- Ramsinniemi,
- Kalviikinniemi,
- Uutela,
- Mustavuori,
- Viikki
Leikkipuistot:
- Haruspuisto
- Lohikäärmepuisto
- Mustankivenpuisto
- Sasekanpuisto
Kentät:
- Heteniityn
yleisurheilukenttä
- koulujen kentät
- Sasekan,
Mustankiven ja
Aurinkolahden
kentät
Hallit:
- uimahalli
- jäähalli
- liikuntamylly
- tennishalli
- koulujen salit
Välineet
• Olemme hankkineet paljon erilaisia ja monipuolisia liikuntavälineitä päiväkotiin
• Tiettyjä liikuntavälineitä esim. palloja olemme hankkineet riittävästi, jotta niitä
riittää ohjatussa liikunnassa kaikille lapsille.
• Liikuntavälineet ovat lasten vapaassa käytössä pitkin päivää, eikä vain
jumppatuokioilla, jolloin ne innostavat lapsia kokeilemaan niitä tai keksimään
liikunnallisia leikkejä niillä mm. sirkus, tanssiesitykset, majanrakennus jne.
51
• Osa liikuntavälineistä on aina esille esim. seinäkoukuissa (vanteet, hyppynarut)
ja osa viedään ryhmiin lasten käyttöön vaikkapa korissa. Liikuntavälinevaraston
tavarat ovat myös lasten käytössä.
• Saliin olemme hankkineet hyppyarkkuja, patjoja, tukkeja, kiiloja jne., jotka
mahdollistavat erilaisten turvallisten temppuratojen rakentamisen. samat
välineet muuntuvat myös majanrakennusvälineiksi.
• Aikuiset huolehtivat, että välineet ovat ehjiä ja turvallisia.
• Ulkoliikuntavälineet (esim. mailat, pallot, hyppynarut, kroketti) säilytetään
omassa vaunussa, joka on helppo tuoda lasten luokse pihalle.
• Ulkoilussa pidetään välillä leluttomia päiviä. Näin lapset keksivät enemmän
liikunnallisia leikkejä ja toimintaa.
• Hankimme ulos liikunnallisia leluja: mopoja, pyöriä, potkulautoja, kelkkoja,
pulkkia, liukureita jne.
• Päiväkoti on hankkinut myös luistimia ja suksia, jotta kaikilla olisi mahdollisuus
päästä kokeilemaan talviurheilua. Välineitä on mahdollisuus lainata myös kotiin
esim. viikonlopuksi.
Päiväkotimme liikuntavälineistöä:
Palloiluun:
- koripalloja ja erilaisia koripallotelineitä, myös siirrettäviä
- häntäpalloja - jalkapalloja - isoja ja pieniä
superlonpalloja - rantapalloja - ilmapalloja - siljaspurt -palloja - spede-palloja - sählymailoja ja
maaleja - tennispalloja ja - -mailoja - kroketti - tarrapelejä - pesäpallomailoja - pingismailoja ja -palloja - sanomalehtimailoja - nystyräpalloja
Sali/ temppuilu:
- eri paksuisia patjoja
- kuperkeikka kiiloja - tukkeja - tasapainopenkkejä - renkaat/
flengausköysi - kuperkeikkakaaria - liukumäkiä - trampoliineja
Yleisurheiluun:
- aitoja - moukari - pehmokeihäitä - kuula - pituushyppyyn
mitta ja kuvataulut
- sekuntikello
Liikunta ja oppiminen:
- muotopaloja - numero- ja
kirjainlaattoja huovasta
- arpakuutioita
Muuta:
- erikokoisia leikkivarjoja
- vanteita - hernepusseja - huiveja - kehonhahmo-
tuskortteja - hyppynaruja - twist-
kuminauhoja - erilaisia
suunnistuskort-teja ja karttoja
- mahalautoja - jumppanauhoja
52
KASVATUSKUMPPANUUS
Oman perheen esimerkki vaikuttaa eniten lasten liikuntatottumuksiin, joten haluamme
jakaa tietoa liikunnan merkityksestä ja kannustaa perheitä liikkumaan.
• Jaamme tietoa liikunnasta vanhemmille mm. vanhempainilloissa, tiedotteissa
sekä tuomalla ajankohtaisia lehtiartikkeleita luettavaksi eteisiin.
• Haluamme kannustaa perheitä ”perheliikuntaan” mm. jakamalla tietoa
Vuosaaren ja sen ympäristön liikuntamahdollisuuksista.
• Tarvittaessa opastamme liikuntavälineiden hankinnassa ja järjestämme
liikuntavälineiden kierrätystä sekä kirpputoreja.
• Järjestämme aina toisen toimintakauden juhlista (kevät-/joulujuhla)
toiminnallisena, jossa lapset ja vanhemmat liikkuvat ja seikkailevat yhdessä.
• Välillä järjestämme toiminnallisia vanhempainiltoja, peli-/ leikki-iltoja tai yhteisiä
liikuntatapahtumia tai retkiä.
• Syksyisin henkilökunta järjestää ” seikkailupäivän”, johon ovat tervetulleita
liikkumaan kaikki alueen perheet.
53
Liite 3
VASTUUALUEET:
Päiväkoti: Toiminta: -monipuolisuus -tasapaino -lapsen yksilöllinen huomioiminen: havainnointi, tarvittava tuki Toimintaympäristöstä huolehtiminen: -turvallisuus henkinen ja fyysinen Yhteistyö: -kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa -muut tahot
Perhe: Ilmoitukset: -poissaolot -hakijat -lomat Ilmoitustaulun seuraaminen Varusteet: -liikunta -retket Lokero (iltapäivällä) Retkivihko Oppimisen tukeminen: -yöuni -ravinto -omatoimisuuden tukeminen -kotona harjoittelu esim. leikkaaminen, värittäminen, kengännauhojen solmiminen Tarvittaessa lapsen ”tulkkina” toimiminen
Lapsi: Toimintaan osallistuminen Ohjeiden ja sääntöjen noudattaminen: -työrauhan antaminen
Pukeutuminen Lokero Omista tavaroista huolehtiminen Ruoan annostelu Apulaistehtävät
top related