työttömien monialaisten palveluiden integraatio · (perälä ym. 2012: lasten, nuorten ja...

Miksi pitäisi integroida ja miten? Työttömien monialaisten palveluiden integraatio

9.2.2017 Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

9.2.2017

Sisältö

1)  Integraatio, inkluusio vai ekosysteemi? 2)  Miksi (työttömien) palveluiden integraatiota? 3)  Miten integraatiota?

1. Integraatio, inkluusio vai ekosysteemi?

•  Asiakasosallisuus = määrittyy luokittelun/termien kautta sisällöltään erilaiseksi: asiakas (client, customer), potilas (patient), kuluttaja (consumer), yksilö (individual), asianosainen, yhteistyötaho tai sidosryhmään kuuluva (stakeholder), kansalainen (public, citizen)

•  Integraatio (full integration) = Integraation käsite kytkeytyy ajatukseen (porrasteisesta) palvelujärjestelmästä, jossa asiakkaat pääsevät tavallisten palvelujen piiriin mahdollisuuksien mukaan

•  Inkluusio (inclusion) = korostetaan kaikkien asiakkaiden (esim. vammainen henkilö) oikeutta kuulua tavallisiin yhteisöihin (koulu, työmarkkinat, asuminen) sen sijaan, että heidät sijoitettaisiin omiin erillisiin palvelujärjestelmiinsä.

•  Ekosysteemi = tarkoittaa luonnoltaan verraten yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta (vrt. Eksoten tavoitteena)

(Käsitteistä, ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Inkluusio_(kasvatustiede), https://fi.wikipedia.org/wiki/Ekosysteemi, Leemann & Hämäläinen 2016: Asiakasosallisuus, sosiaalinen osallisuus ja matalan kynnyksen palvelut

2. Miksi (työttömien) palveluiden integraatiota?

Kuvio. Elinkeinopolitiikan ja kansalaisten vuorovaikutus peruspalveluiden kautta (mukailtu Jokiranta 2006, Kananojan ym. 2008,145 mukaan)

•  Peruspalvelujen (terveys-, sosiaali-, työllisyys) integraatiolla turvataan alueen hyvinvointia –  elinkeinopolitiikkaa –  kansalaisten

osallisuutta •  Yksilöllinen kokemus

–  olla osallisena –  yhteisöllisesti –  omaa elämää koskeva

päätöksenteko

Työttömien palveluiden työnjako

•  Työttömien työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden työnjako on ollut hyvin jännitteinen

–  valtion tasolla (STM, VM, TEM)

–  alueellisella tasolla (TE-toimistot, ELY-keskus, kunnat/kuntayhtymät, järjestöt)

–  asiakastyön tasolla (useat erilliset suunnitelmat, asiakastyön pirstaleisuus)

•  Missä määrin rahoitus tai asiakkaiden palvelutarpeet suuntaavat palveluiden kehittämistä?

Kela / Kelasto. http://raportit.kela.fi/linkki/89361355

Integraation tarpeellisuus työttömien näkökulmasta •  Työttömillä on huomattavan paljon

terveydellisiä ongelmia sekä tarvetta työkykyä edistäviin ja palauttaviin toimenpiteisiin (Heponiemi ym. 2008)

•  Pitkittyessään työttömyys lisää erilaisia hyvinvointivajeita, sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja heikentää työkykyä (esim. Kortteinen ja Tuomikoski. 1998; Böckerman ja Ilmakunnas 2005; Holm ym. 2006; Laiho ym. 2010).

•  ”Työttömyydellä ja heikkenevällä terveydellä näyttäisi tutkimusten mukaan olevan toisiaan vahvistava kierre. Terveysongelmat ja työkyvyssä olevat puutteet ovat monissa tapauksissa syynä syrjäytymiselle työmarkkinoilta ja saattavat hankaloittaa tai jopa estää työttömän työllistymisen. Tämän vuoksi työttömät tarvitsevat erityisjärjestelyjä terveydentilansa ja työ- ja toimintakykynsä ylläpitämiseen ja edistämiseen. ”

(Saikku & Sinervo 2010, 13-14)

Pensola ym. 2004: Ammatit ja kuolleisuus – työllisten ja työttömien ammattiryhmittäinen kuolleisuus 1996–2000. Tilastokeskus, Helsinki .

3. Miten integraatiota palveluissa?

•  Hoidon integraatio –  eri ammattilaisten

yksittäisille potilaille antaman hoidon yhteensovitusta ja suunnitelmallista toteutusta

–  viitekehyksenä terveyshyötymalli (CCM)

–  vaikeasti toteutettavissa käytännössä

–  Kunta ja terveysasema kohtaiset erot suuria

(ks. Sinervo ym. 2016: Mitä kuuluu perusterveydenhuolto?)

Kuvio: Muurinen & Mäntyranta: Asiakasvastaava toiminta pitkäaikaissairauksien terveyshyötymallissa

Lainsäädäntö tukee – paikallisesti sovittava •  Useat opetus-, sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat lait, asetukset, suositukset

ja ohjelmat ohjaavat palvelujen järjestäjien yhteistoimintaa kunnassa tai seudullisesti sekä viranomaisten keskinäistä yhteistyötä

•  Kuntia ohjataan tekemään horisontaalista ja vertikaalista yhteistyötä järjestäessään mm. perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sairaanhoidon, neuvolan, opetuksen, sosiaalityön, päihdehuollon palveluja –  horisontaalinen integraatio = hallinnonalojen keskinäinen yhteistyö –  vertikaalinen integraatio = organisaatioiden tai sen osien yhdistäminen –  neljä erilaista toimintatapaa: sopimuksellisuus, koordinaatio, yhteistyö ja

yhteistoiminta •  Keskeisimmät yhteistyövelvoitteet liittyvät vastavuoroiseen tietojen antamiseen

ja saamiseen, tuen tarpeiden selvittämiseen, ilmoitusvelvollisuuteen sekä eri toimijoiden väliseen suunnitelmayhteistyöhön

(Perälä ym. 2012, 21-23, 37-38)

(Perälä ym. 2012: Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittava johtaminen. )

Yhteistyörakenteiden suunnitelmallinen kehittäminen •  Yhteistyörakenteita voidaan tukea monin eri tavoin, esimerkiksi:

–  asiakasosallisuuden kehittäminen –  jalkautuva työmalli, parityö –  nimetyt työryhmät/työntekijät/työparit –  toisen työn tunteminen –  palveluiden kokoaminen (mm. TYP, perhekeskukset ja -asemat) ja fyysinen sijainti –  täydennyskoulutus –  yhteiskehittäminen –  vertaisryhmätoiminta –  sopimuksellisuus –  suunnitelmallisuus –  työnjaon kehittäminen –  lähete-käytännöt –  toisen työntekijän tunteminen –  yhteensovittava johtaminen… –  Esim. Kainuulainen työllisyydenhoidon käsikirja

Kiitos! Matti Heikkinen perhepalvelujohtaja Kainuun sote p. 044 750 2424 matti.heikkinen@kainuu.fi http://twitter.com/MJ_Heikkinen http://fi.linkedin.com/in/mattiheikkinen