tutkimuksellisia nÄkÖkulmia …...maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat opiskelijoina: esimerkki...
Post on 30-May-2020
6 Views
Preview:
TRANSCRIPT
Svenska social- och kommunalhögskolan
Anna-Leena RiitaojaTutkijatohtori
CEREN, Centre for Research on Ethnic Relations and NationalismSvenska social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto
TUTKIMUKSELLISIA NÄKÖKULMIA KORKEAKOULUJEN
KANSAINVÄLISTYMISEEN JA GLOBAALIIN VASTUUSEEN
1
Svenska social- och kommunalhögskolan
Käsitteiden ja diskurssien sekamelska
• Kenestä puhutaan?
• Kansainväliset osaajat, maahanmuuttajat, pakolaiset, turvapaikanhakijat, kansainväliset opiskelijat…
Erilaiset ryhmät, erilaiset haasteet ja tarpeet
• Mitä tavoitellaan?
• Kansainvälisyys, globaali ulottuvuus, globaali vastuu, avoimuus, Suomen / suomalaisten / ihmisten hyvinvointi…
• Millaiseen ihmis- ja yhteiskuntakäsitykseen, maailmankuvaan ja eettiseen perustaan nojataan, mitä varten koulutetaan?
2
KATSAUS KOULUTUSPOLIITTISIIN DOKUMENTTEIHIN: ONGELMIA
Svenska social- och kommunalhögskolan
Näennäisesti neutraali puhetapa, Suomi-imagon ja korkeakoulutuksen brändäys
• Avoimuus, hyvinvointi ja osaaminen tulevaisuuden visioina
• Globaaleja ongelmia ja rakenteellisen eriarvoisuuden kysymyksiä ei nosteta esiin
“… the educational equality approach in contemporary policy and curricular trends has become secondary to goals such as competition and employability (…) Whether it is still relevant to speak of a Nordic model based on social egalitarianism has thus been called into question” (Nylund et al. 2018, Educational Inquiry)
• Kansainvälisyys, maahanmuutto ja maahanmuuttajien koulutus nähdään opetussuunnitelmallisina eikä poliittisina kysymyksinä
3
KATSAUS KOULUTUSPOLIITTISIIN DOKUMENTTEIHIN…
Svenska social- och kommunalhögskolan
• Esimerkkinä Suomen (2009) ja Kanadan (2014) kansainvälistymisstrategiat
“… both documents [contemporary internationalisation strategies in Finland and Canada] largely naturalise the role of higher education and internationalisation in the service of a knowledge economy, and uncritically reproduce global power inequities and Western supremacy in ways that narrow possibilities for ethical engagement. (…)
We suggest that these spaces of discursive ambiguity point to distinct models of internationalisation, and argue for the importance of scholarly spaces that support open and critical inquiry about the implications and ethical commitments of these different models. (Haapakoski & Stein 2018, abstract*)
*Internationalisation and Transnationalisation in Higher Education (Toim. V. Korhonen & P. Alenius)
4
Svenska social- och kommunalhögskolan
• Kohderyhmän epämääräisyys vaikeuttaa ihmisten erilaisten juridisten oikeuksien, koulutusmahdollisuuksien ja -oikeuksien, esteiden ja palvelutarpeiden tunnistamista
• Tavoitteiden epämääräisyys ja näennäinen kaiken kattavuus vaikeuttaa toiminnan taustalla olevien periaatteiden ja oikeutusten tunnistamista sekä toiminnan suuntaamista
• Rakenteellisen eriarvoisuuden sivuuttaminen lisää opettajien ja ohjaajien ammattieettistä kuormitusta sekä vaikeuttaa ohjattavien/opiskelijoiden kuulluksi tulemisen ja osallisuuden kokemusta
5
SEURAUKSET
Svenska social- och kommunalhögskolan
MAAHANMUUTTAJAT JA TURVAPAIKANHAKIJAT OPISKELIJOINA: ESIMERKKI VISUAALISESTA KUVASTOSTA
Toiminnan kuvaaminen’Happy moments’
Svenska social- och kommunalhögskolan
• Viestintä potentiaalisille asiakkaille: asiakas vai instituutio ensin?
• Tiedon saatavuus, monikanavaisuus ja monipuolisuus
• Korkeakoulun mm/kv-palveluiden ja asiakkaan oman opiskelu-/urapolun hahmottaminen
• Yhteydenoton helppous ja nopeus, kiinnekohdat kasvottomuuden sijaan
• Miten keskustellaan rakenteellista ongelmista ja vastataan syrjinnän ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksiin?
• Empatia, vakavasti ottaminen, mahdollisiin tulevaisuuden ongelmiin preppaaminen
• Viestintä päättäjille ja muille korkeakouluille, julkisuuteen
• Kuka puhuu ja kenelle? Yli- ja ohipuhumista vai vertaisdialogia?
7
MEDIA JA SOSIAALINEN MEDIA: VIESTINTÄ, SAAVUTETTAVUUS JA PUHETAVAT
Svenska social- och kommunalhögskolan
Kaikille sama kohtelu, ei rakenteiden muutosta
(> ekskluusio)
Yksilöiden muuttaminen ja integrointi olemassa olevaan rakenteeseen
(> assimilaatio)
Eriarvoistavien rakenteiden muuttaminen
(> inkluusio)
EKSKLUUSIO, ASSIMILAATIO JA INKLUUSIO
Samanlaista kohtelua
vai yhdenvertaisuutta?
Svenska social- och kommunalhögskolan
• Stein & Andreotti (2016): Cash, competition, or charity: international students and the global imaginary
• Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen ja samanaikaisesti lisääntyvä rasismi kv-opiskelijoita kohtaan > miten tätä voi ymmärtää?
“We suggest that the desire and ability for Western countries and institutions of higher education to recruit international students is framed within the same dominant global imaginary as the racism those students often experience once they arrive: both are rooted in Western supremacy.“
• Kolme näkökulmaa, jotka perustuvat samaan logiikkaan: charity, cash, competition
If we wish to enact more ethical approaches to internationalization in higher education, then it remains a pressing challenge for scholars and practitioners alike to go beyond a mere change in vocabulary, and instead to develop analyses that enable us to study and perhaps scramble the persistent and ubiquitous grammar of the dominant global imaginary.
Eettinen kansainvälisyys: Logiikan muuttaminen näkökulman muuttamisen sijaan
9
MILLÄ TAVOIN KANSAINVÄLISISTÄ OPISKELIJOISTA PUHUTAAN?
Svenska social- och kommunalhögskolan
• Kohderyhmänä turvapaikanhakijat, pakolaiset vai maahanmuuttajat?
Kenelle palvelut on suunniteltu ja ketkä voivat todellisuudessa käyttää niitä?
• Kohderyhmän ja asiakaskunnan muutos:
• Turvapaikanhakijat ja pakolaiset
Suomalaisten kanssa avioituneet ulkomaalaiset
Kansainväliset osaajat (international talents)
Kansainvälisten osaajien perheenjäsenet
10
SIMHE: KOHDERYHMÄ(T) & MUUTOS
Svenska social- och kommunalhögskolan
• Miten suomalainen yhteiskunta ja korkeakoulutus ottavat huomioon maassa jo olevat korkeakoulutetut henkilöt, joita puhe kansainvälisistä huippuosaajista ei tunnista?
• Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten alempi koulutustaso, vaikeudet korkeakoulutukseen ja työmarkkinoille pääsyssä, syrjintä > vastuu heistä?
(…) Finland wants people to come work here, but all the people or all the immigrants already here, no matter what the status, they seem to be kind of excess [redundant] people (…) no matter what the status is. I mean, we have a lot of clients from let’s say Russia. Which is right next to us, they usually speak good Finnish by now, they’ve lived here for years, they have good education from their home country, but they cannot get a job at least in the field that they have worked in. And they are the international professionals that Finland now wants so badly. But they are already here. (…) if a person has entered the country for some other reason than work, they have a huge difficulty in getting anywhere. (…) If they are recruited from abroad, then they kind of have things until they get unemployed, when they again fall like, into the no-exit place. (interview, SIMHE)
11
KAIKKI MUKANA? KAIKKI NÄKYVIKSI? KAIKKI OSALLISIKSI? YHTEISKUNTAVASTUU?
Svenska social- och kommunalhögskolan
• Vain 1 % aikuisista pakolaisista on korkeakoulutettuja (http://www.unhcr.org/57d9d01d0)
• Pakolaisten kohtaamat haasteet korkeakoulutukseen ja työmarkkinoille pääsyssä sekä aiemmin opitun tietojen ja taitojen tunnustamisessa
• Suurin osa pakolaisten pakolaisleiri-, vastaanottokeskus- ja kotouttamiskoulutuksesta keskittyy peruskoulutukseen (myös Education for all). (Dryden-Peterson 2016)
• Panostus ammatilliseen (uudelleen)koulutukseen akateemisen koulutuksen sijaan
“Universal education and lifelong learning are a basic human right for all people, including displaced people. Lack of access to education is especially problematic for refugees due to their lack of a homeland, their citizenship ambiguity, as well as language and other barriers.” (Blessinger and Sengupta, 2015)
Refugees are “caught between the global promise of universal human rights, the definition of citizenship rights within nation-states, and the realization of these sets of rights in everyday practices.” (Dryden-Peterson 2016, 473)
Miten Suomi ja suomalainen korkeakoulutus on varautunut tulevaisuuden pakolaisuuteen?
12
GLOBAALIN VASTUUN SIVUUTTAMINEN
Svenska social- och kommunalhögskolan
SIMHE-related services and other ways of supporting immigrant inclusion
Recognition of CompetencesCompleted degree
Residence permit in Finland
Guidance and CounsellingEligibility for HE, studies or degree in HE
Mapping of CompetencesFraming of competences for
the Finnish working life
Personal
guidance
Group
guidance
Lectures
and events
Self-
evaluation
(online)
In-depth
professional
discussion
Reference
and match-
making
Preparatory education for HE (30 ECTS, 6 months)
Mobile App
Recognition of
qualifications(National Agency of
Education)
Qualifying education (e.g. health care, early childhood ed.)
Admission Quota for HE
Immersion courses
HE degree courses
Open university
courses
Complementary
studies for qualification
Svenska social- och kommunalhögskolan
MAAHANMUUTTAJIEN KOHTAAMAT HAASTEET KORKEAKOULUTUKSESSA JA TYÖSSÄ
Suomen/ruotsin/englannin kielen riittämätön taito
Muuta kielitaitoa ei tunnisteta
Kielitaito tekosyynä rasismille työnhaussa
Aiempien tutkintojen ja osaamisen tunnistamisen
haasteet
Korkeakoulututkinnon puuttuminen
Tieto korkeakoulutusmahdollisuuksista ja väylistä
puuttuu
Korkeakoulutukseen pääsyn haastavuus
Aktiivinen ohjaus ammatilliseen koulutukseen ja
työvoimapula-ammatteihin yksilöllisyyden sijaan
Tieto verkostoista ja referenssit puuttuvat
Tehokkaiden ja edistyneen tason kielikurssien puute
Odotus “natiiviaksentista”
Englanninkielisistä maisteriohjelmista ei työllisty
Rakenteellinen syrjintä työnhaussa ja koulutuksessa
Oleskelulupaprosessin hankaluus ja epävarmuus
Aiempien tutkintojen ja osaamisen tunnistamisen hitaus
Korkeakouluopintojen sisällyttäminen
kotoutumissuunnitelmaan vaikeaa
Sopivien korkeakoulukurssien saatavuus & tarjonta
Valmentavan koulutuksen saatavuus
Suomenkielisten ohjelmien korkeat kielitaitovaatimukset
hakuvaiheessa
Ammatillinen (uudelleen)koulutus akateemisen
koulutuksen sijaan
Selkeä koulutuspolku ja quota-periaate puuttuvat
Ohjauksen, tiedon ja läpinäkyvien periaatteiden puute
Yksilön kohtaamat haasteet Rakenteelliset esteet
Svenska social- och kommunalhögskolan
PAKOLAISTEN JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN KOHTAAMAT LISÄHAASTEET
Lyhyt maassaoloaika > vähäinen kielitaito,
maatuntemus
Kielitaitotodistus (englanti) puuttuu
Turvapaikkaprosessin epävarmuus (limbo, ruletti)
Taloudellinen turvattomuus
Koulutuspolun katkeaminen (”broken pipeline”)
Sosiaalinen kuulumattomuus
Kielitaitotodistus maksaa
Rinnastus kv-opiskelijoihin, lukukausimaksut
Lukukausimaksustipendien puute
Tutkintoon johtamaton koulutus ei mahdollista
oleskelulupaa
Muuttuva turvapaikkapolitiikka > opintojen kesken
jääminen
Ei oikeutta opintotukeen
Taloudellinen haavoittuvuus
Koulutuksellisten mahdollisuuksien kapeutuminen ja
sulkeutuminen
Sosiaalinen haavoittuvuus
15
Yksilön kohtaamat haasteet Rakenteelliset esteet
Svenska social- och kommunalhögskolan
Kaikille sama kohtelu, ei
rakenteiden muutosta
(ekskluusio)
Yksilöiden muuttaminen ja
integrointi olemassa
(assimilaatio)
Väliportaat
Eriarvoistavien rakenteiden muuttaminen
(inkluusio)
16
ENTÄ RATKAISUT?
Yksilön kohtaamat haasteet Rakenteelliset esteetSilloittavat
ratkaisut
• Laadukkaat kielikurssit
• Edistyneen tason kielikurssit
• Ammattispesifit kielikurssit
• Avoimen yliopiston ja
tutkintokoulutuksen kursseille pääsyn
helpottaminen ja nopeuttaminen
• Valmentavat koulutukset
• Pätevöittävät koulutukset
• Ohjaus ja neuvonta
• Tutkintojen ja kompetenssien tunnistamisen
kehittäminen
• Yhteistyön kehittäminen ja tiedonvaihto (esim. TE-
toimistot & korkeakoulut), jne.
Svenska social- och kommunalhögskolan
Kaikille sama kohtelu, ei
rakenteiden muutosta
(ekskluusio)
Yksilöiden muuttaminen ja
integrointi olemassa
(assimilaatio)
Väliportaat
Eriarvoistavien rakenteiden muuttaminen
(inkluusio)
17
ENTÄ RATKAISUT? RAKENTEELLISTEN ESTEIDEN PURKAMINEN
• Vakaampi oleskelulupa- ja
turvapaikkapolitiikka
• Kiintiö suomenkielisiin ohjelmiin
• Vaihtoehtoja kalliille kielitutkinnolle
• Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten
vapauttaminen lukukausimaksuista tai toimiva
stipendijärjestelmä
• ”Natiivipuhujan” oletuksen purkaminen
• Kv-opiskelijoita, -tutkijoita ja -opettajia
koskevien ennakko-oletusten purkaminen
• Toimintakulttuurin eriarvoistavien ja ulkopuolelle jättävien
periaatteiden ja käytäntöjen tarkastelu ”toisin silmin”
• Kv-opiskelijoiden ja henkilökunnan esittämän kritiikin
kuuleminen
• Yli- tai ohipuhumisen tai vaikenemisen sijaan
vertaisdialogia
• Kv-opiskelijoiden ja -tutkijoiden mukaan ottaminen, aidosti
• Monikielisyys ja limittäiskielisyys toimintakulttuuriin
• Rahoitusmallien muuttaminen inkluusiota tukeviksi, myös
yliopistoissa
Yhdenvertaisuutta tavoittelevat ja rakenteellisia esteitä poistavat toimet kotoutumis- ja TE-
koulutuksessa, korkeakoulutuksessa ja työelämässä
Svenska social- och kommunalhögskolan
YHTEENVETOA
Maahanmuuttajille suunnatut palvelut lisääntyvät ja monipuolistuvat
Silti pääpaino vielä integraatiossa ja silloittamisessa
Aito inkluusio vaatii eriarvoistavien rakenteiden purkamista ja näennäisestä neutraalisuudesta luopumista
viestinnässä ja kohtaamisissa
Vastuu korkeakouluilla mutta myös ministeriöllä (ohjaus, rahoitus)
Onko tähän tahtoa? Onko yhdenvertaisuus aidosti tavoitteena?
Yhteiskunnallisena eetoksena ehdollinen vastaanottaminen (refugee roulette)
Uusien mahdollisuuksien etsiminen
Parempi kokeilla uutta ja epäonnistua kuin toistaa samoja virheitä
top related