terve-sos 2013 ulla nord: käytännön kokemuksia monialaisesta viranomaisyhteistyöstä haastavien...

Käytännön kokemuksia

monialaisesta

viranomaisyhteistyöstä haastavien

nuorten kohdalla

TERVE-SOS Nuorten itsenäistyminen 16.5.2013

Ulla Nord 20.5.2013

2

Vamos palvelukokonaisuus

• Vamos käynnistyi kesäkuussa 2008 etsivän nuorisotyön hankkeena

• Matalan kynnyksen palvelukokonaisuus lähti kehittymään etsivän työn huomaamasta tarpeesta

• Tunnistimme palvelujärjestelmän aukkoja, joita lähdimme kehittämään yhteistyössä eri hallintokuntien ja järjestöjen kanssa

• Tavoitteena on tarjota nuorelle kaikki alkuvaiheen palvelut saman katon alta

20.5.2013

3

• Ongelmia yleensä ovat syrjäytyminen,

päihdeongelmat, rikollisuus,

talousongelmat, asunnottomuus ja

edellämainittujen yhdistelmät

• Kohderyhmä on jo varhaisissa vaiheissa

alkanut jäämään vaille apua ja huolenpitoa

• Tuki ei ole missään vaiheessa riittänyt.

• Ongelmina on myös usein lastensuojelun

jälkihuollon riittämättömyys

Paljon tukea tarvitsevat tarvitsevat nuoret

4

VAMOS-PALVELUKOKONAISUUS

20.5.2013

• VAMOS on 16–29-vuotiaille nuorille suunnattu palvelukokonaisuus,

joka toimii Helsingissä ja Espoossa

• Toiminnan tarkoituksena on vahvistaa nuoren omia voimavaroja ja

vahvuuksia sekä tukea nuorta kiinnittymään yksilöllisesti arvioituun ja

suunniteltuun jatkopolkuun

• Nuorille tarjotaan suunnitelmallista pienin askelin etenevää palvelu-

ja uraohjausta sekä alkuvaiheen valmennusta. Nuoren työ- ja

toimintakykyä tukeva palvelukokonaisuus tarjoaa joustavan ja

katkeamattoman palvelun nuorelle, jonka keskiössä on nuori itse

aktiivisena toimijana

• Päätavoite on löytää nuorelle tie koulutukseen tai työelämään

5

VAMOS-PALVELUKOKONAISUUS

• Toiminnan periaatteina ovat matala kynnys, vapaaehtoisuus, aito

kohtaaminen ja maksuttomuus sekä nuoren aktiivinen toimijuus.

• Toiminta lähtee aina liikkeelle nuoren omista tarpeista ja toiveista.

• Palvelukokonaisuuteen kuuluu etsivä nuorisotyö, toimintakeskus,

starttivalmennus, kuntouttava työtoiminta, valmentava koulutus sekä

työhön ja koulutukseen ohjaavat ESR-hankkeet (Helsinki ja Espoo)

• Helsingin kaupungin terveyskeskus tuottaa sairaanhoitajan ja

lääkärin palvelut ja sosiaalivirasto sosiaalityön palvelut

20.5.2013

6

7

Mallin menestystekijät

• Nuori saa kiinnittyä palveluun ja saa oman vastuutyöntekijän, jonka

kanssa saadaan palvelut ja tuet käyttöön, palvelujen toimivuus ja

käytettävyys varmistetaan, kokonaisvaltainen tuki

• varmistaa että nuorella on mahdollisuus hyötyä palvelusta

• malli rakentaa nuoren kanssa polun, jolla yhdistyvät eri palvelut,

etuudet, toimintamahdollisuudet

• Yli hallintokuntien rajojen ylittyvä työote – palvelujen integrointi,

johtaminen,

• Miten asiakas kohdataan ja mitä kieltä puhutaan ja miten

asiakkaaseen kiinnitytään?

• Riippumatta asiakkaan statuksesta, tukimuodosta tai asiakkuudesta

eri tahoilla, nuorelle voidaan joustavasti yhdistellä uusilla tavoilla

kuntoutusta, opiskelua, työkokeilua, palkkatyötä,

• Ymmärtää laaja-alaisesti nuoren toimintavalmiuksien kehittäminen

ja poistaa kaikki esteet

20.5.2013

8

Mallin menestystekijät

• Hyvässä verkostoyhteistyössä luodaan katkeamaton ja jatkuva

palveluketju, jossa nuoren on mahdollisuus siirtyä palvelusta toiseen

tuen ja avun tarpeensa mukaisesti, huomioiden palvelun kiireellisyys,

oikea-aikaisuus, oikea kohdentaminen, vaikuttavuus ja tehokkuus

• Aito yhteistyö, sovitaan kuka tekee ja mitä tekee

• Jokaisella toimijalla tulisi olla sama focus. Ajatella nuoren parasta

ja ottaa myös hänet osalliseksi ei vain lait ja asetukset tai annetut

toimintaohjeet

20.5.2013

Ulla Nord 20.5.2013

Kuka ottaa kopin?

VAMOKSEN TAPA

OTTAA KOPPI JA

EDETÄ.

10

Tunnetko Kallen tarinan?

Kalle on helsinkiläinen nuori, jolla on elämänsä aikana ollut toista

sataa ammattilaisikontaktia sosiaali- ja terveydenhoidossa. Siitä

huolimatta hän on yksinäinen, hyödytön, osaton ja hampaaton.

Kallen kohdalla systeemi ei ole toiminut. Eikä satojen muiden

“kallejen”.

20.5.2013

Lue juttu Kallesta MTV3:n

uutisten verkkosivuilta tästä.

11

VAMOKSEN HAVAINTO

VAMOS

INTENSIIVINEN

HOITOHISTORIA

vs. MUUT

VAMOS-NUORET

12

VAMOS

VAMOKSEN HAVAINTO

INTENSIIVINEN

HOITOHISTORIA

vs. MUUT

VAMOS-NUORET

HEIDÄN HYVINVOINTISTATUKSENSA EI

POIKKEA!

13

EI-TOIVOTUN ASIAKKAAN SYNDROOMA

14

Asenteet haastavasti käyttäytyviin nuoriin

Onko mielestämme kyseessä

ongelmanuori vai nuori, jolla on ongelma

20.5.2013

15

Luukulta toiselle?

• Sosiaalipalveluiden hahmottaminen on nuorelle

vaikeaa

• Viranomaisten ymmärtäminen on taitolaji

20.5.2013

16

Luukulta toiselle?

• Ammattilaisuudesta ei tarvitse luopua. Mutta

ammattilaisuus tulee mieltää toisin.

• Postmodernissa yhteiskunnassa palvelut tulee

muotoilla nuorten tarpeisiin ja elämäntilanteisiin

sopiviksi

20.5.2013

17

MATALA KYNNYS

• Kaikkia ihmisiä ei auteta toimistoista

• Kynnyksettömyys eli palvelu ei aseta asiakkaalle mitään ehtoja

• Viedään apu ja tuki sinne, missä nuoret oikeasti ovat

• Palveluhybridi, joista ‘saman katon alta’ – hallintokuniten rajat

ylittäen - saa erilaisia palveluja

20.5.2013

18

KOHTAAMINEN JA AIKA

• Riittävä aika luottamuksen ja motivaation rakentamiseen

• Puhutaan asiakkaan ymmärtämää kieltä

• Asiantuntijapalveluja mutta luovutaan asiantuntijavallasta

• Hyvän kohtaamisen taustalla: kuulluksi tuleminen, joustavuus,

arvostava suhtautuminen

20.5.2013

19

ASENTEET

• Yhteisen asiakastyön esteet ovat ihmisten pään sisällä.

Puretaan ne tahdolla ja johtamisella. Rakennetaan palvelut

ihmisen tarpeiden mukaisesti, ei ihmisiä palvelujen mukaan

• Ennen kuin muutamme asenteitamme ja toimintatapojamme,

emme voi

tietää, puuttuuko meiltä resursseja

20.5.2013

20

NUORI ON ASIANTUNTIJA Nuorta kuullaan ja annetaan aikaa – luotetaan nuoressa tapahtuvaan muutokseen.

VAPAAEHTOISUUS Nuorella syntyy itsellään

motivaatio ja halu muutokseen. Oppimisesta tulee hauskaa.

VAMOS PERIAATTEITA – JOKAISELLA NUORELLA ON VOIMAVAROJA

SITOUTUMINEN Nuoren rinnalla kuljetaan niin

pitkään, että nuori saa tarvitsemansa palvelut ja

osaa käyttää niitä itsenäisesti.

KIINNITTYMINEN Jokaiselle nuorelle nimetään

oma työntekijä, johon nuori voi kiinnittyä.

TOIMINNALLISUUS Nuori saa omat taidot ja kyvyt

käyttöönsä – riippuvuudet vaihtuvat tekemiseksi,

oppimiseksi, työksi.

LUOTTAMUS Nuori uskaltaa suuntautua tulevaisuuteen ja saa kiinni

omista intresseistään.

21

Ammattilaiset

Millaista on uusi ammattilaisuus?

Mitä onnistuminen vaatii työntekijöiltä?

Mitä asiakastyössä on tarpeen muistaa, ymmärtää, oivaltaa,

uskaltaa?

20.5.2013

1. Näe asiakkaat kyvykkäinä ja opi heiltä. 2. Saat olla persoonallinen, empaattinen ja

välittävä, vaikka olet huippuammattilainen. 3. Ajattele monialaisesti: sosiaalinen,

terveydellinen, henkinen ja hengellinen ovat saman ihmisen eri puolia.

4. Uskalla ottaa riskejä ja kohdata epäonnistumiset – myös muiden.

22

Johtajat

Miten uutta toimintamallia johdetaan?

Millainen johtajuus tukee työntekijöitä auttamisen uuden

ihmiskuvan toteutumisessa?

20.5.2013

1. Johda kuuntelemalla ja keskustelemalla. 2. Johda työntekijän potentiaalia. 3. Rakenna yhteisöä. 4. Osoita suunta, työntekijät löytävät reitit. Luo

mieluummin verkostoja kuin hierarkioita. 5. Kokeile itsekin muiden kanssa ja opi siitä.

23

Toimijat

Millaisia kumppanuuksia uusi toimintamalli tarvitsee?

Ketkä voivat olla toimijoita?

20.5.2013

1. Kuka tahansa voi olla konseptissa mukana. 2. Onko mukana elämän koko kirjo: viranomaiset, kolmas

sektori, yksityiset aktivistit, vapaaehtoistyöntekijät…? 3. Luo joustavia kumppanuuksia. 4. Ota mukaan kumppaneita, jotka toimivat aidosta

yhteistyöhalusta ja ottavat vastuuta.

”Jokaiselle ihmisarvoinen huominen”

Kiitos!

Ulla Nord 20.5.2013