savonlinnan kaupunki kellarpellon kouluedu.savonlinnaseutu.fi/kellarpelto/files/2009/08/... ·...
Post on 09-Jun-2020
1 Views
Preview:
TRANSCRIPT
1
OPETUSSUUNNITELMA
SAVONLINNAN KAUPUNKI
KELLARPELLON KOULU
päivitetty syyskuu 2011
2
Johdanto: Savonlinnan kaupungin perusopetuksen koulujen opetussuunnitelmat vuosiluokille 1-9 perustuvat Opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin (2004). Tämä opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Koulujen omat opetussuunnitelmat on laadittu Savonlinnan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman ja perusteiden pohjalta. Laatikoidut asiat koskevat yhteisesti kaikkia kaupungin peruskouluja.
Sisällysluettelo:
1. Arvot ja toiminta-ajatus
2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet
3. Perusopetuksen tuntijako Savonlinnassa
4. Opetuksen toteuttaminen
4.1. Fyysinen oppimisympäristö
4.2. Koulun toimintakulttuurin kuvaus
5. Savonlinnan kaupungin perusopetuksen kieliohjelma
6. Opetuksen mahdolliset painotukset
7. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle
7.1. Käyttäytymisen arvioinnissa huomioon otettavaa
8. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen ja opetuksen mahdollinen eheyttäminen
9. Valinnaisaineiden opetus
10. Yhteistyö esiopetuksen kanssa
11. Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa
12. Kodin ja koulun yhteistyö
13. Yhteistyö muiden tahojen kanssa
14. Suunnitelma oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi
15. Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet
16. Ohjaustoiminta opiskelun tukena
16.1. Työelämään tutustumisen järjestelyt
17. Kerhotoiminnan järjestäminen
3
18. Tukiopetuksen järjestäminen
19. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus
19.1. Koulun tukitoimenpiteet ongelmien ilmetessä 19.2. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen peruskoulussa
19.3. Mahdollisimman kattava luettelo koulussa ilmenevistä hoito- ja
toimenpidetarpeista
19.4. Erityisopetukseen ottaminen/ siirtäminen 19.5. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)
19.6. Erityistä tukea vaativan nivelkohdat koulun/ yksikön vaihtuessa
20. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus
21. Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin
21.1. Oppilaan arvioinnin pääperiaatteet Savonlinnassa 21.2. Oppilasarviointi Savonlinnan peruskouluissa
21.3. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 21.4. Päättöarviointi
22. Opinnoissa etenemisen periaatteet
22.1. Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
23. Todistukset
24. Tietostrategia
25. Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen
26. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa
4
1. Arvot ja toiminta-ajatus
Savonlinnan perusopetus pohjautuu eettisyyteen, esteettisyyteen, eri kulttuurien
hyväksymiseen ja tasa-arvoon. Lisäksi korostetaan alueen historiaa, kulttuuria ja ympäristöä.
Opetusjärjestelyissä otetaan huomioon oppilaiden yksilöllisyys.
KELLARPELLON KOULUN TOIMINTA-AJATUS
Kellarpellon koulu on lapsen omat lähtökohdat huomioiva oppimispaikka.
Tavoitteena on, että koulu - tukee lapsen realistisen minäkuvan kehittymistä
- tarjoaa mahdollisuuksia kokea oppimisen iloa
- kasvattaa lasta rehellisyyteen ja asialliseen käyttäytymiseen yhteisön jäsenenä
2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet
Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien
kasvatustehtävää ja vastaa lapsen kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä.
Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä,
turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa.
Erilaisuuden hyväksyminen Työnteon arvostaminen (oman ja muiden)
Oikean ja väärän erottaminen Yhteiskunnan jäsenyys
Kriittisyys tiedonhankinnassa Rohkeus
Luovuus Oppimisen ilo
Ihmisoikeudet (esim. kiusaamisen estäminen) Elämän kunnioittaminen
Kansainvälisyys Kansallinen kulttuuri
Ympäristön kunnioittaminen Myönteinen minäkuva
Sosiaaliset taidot Tasa-arvo
Oppimisen arvostaminen (oman ja muiden) Savonlinnalaisuus (omat juuret)
Toisten huomioonottaminen Hyvät tavat
Turvallisuus (välittäminen) Luottamus tulevaisuuteen
Oma-aloitteisuus Tiedollinen yleissivistys
Itsensä ilmaiseminen (myös tunteet) Vastuullisuus
Sitoutuminen Elämykset ja kokemukset
Rehellisyys Joustavuus
Kestävä kehitys Pitkäjänteisyys
Yhteistyökykyisyys Empaattisuus
Elinikäinen oppiminen
Terveyden ylläpitäminen (psyykkisen ja fyysisen)
Oppimaan oppiminen (mm. ajattelun kehittyminen)
Kellarpellon koulun opettajille ja huoltajille
tehdyn kyselyn perusteella molempien mielestä
koulun tärkeimmiksi kasvatuksen ja opetuksen
tavoitteiksi nousivat seuraavat asiat:
- Realistinen minäkuva
- Oppimisen ilo
- Rehellisyys
- Toisten kunnioittaminen ja
huomioonottaminen
Lisäksi tärkeinä pidettiin
- Ihmisoikeudet ( esim.
kiusaamisen estäminen)
- Hyvät tavat
- Sosiaaliset taidot
- Toisten huomioon ottaminen
- Oma-aloitteisuus
- Erilaisuuden hyväksyminen
- Yhteistyökykyisyys
- Työnteon arvostaminen
- Turvallisuus
2
3. Perusopetuksen tuntijako Savonlinnassa
Allaolevassa taulukossa on Savonlinnassa noudatettava tuntijako. Koulukohtaisen taito- ja
taideaineen kohdentamisesta voidaan päättää myös joka vuosi erikseen koulun
lukuvuosisuunnitelmassa.
Kellarpellon koulussa koulukohtainen taito- ja taideaineen tuntimäärä kohdennetaan 1. luokalla
kuvataiteeseen ja 2. luokalla käsitöihin.
Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7
7 5 5 4 4 4,5* 3 3 42,5
A-kieli 2 2 2 2 2 3 3 16
B-kieli 2 2 2 6
Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32
Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 2 3 9
Biologia ja maantieto 1 2 2 2 3 10
Fysiikka ja kemia 1 1 2 3 2 9
Terveystieto 2 1 0 3
Uskonto ja
elämänkatsomustieto
1 1 1 1 2 1 1 1 2 11
Historia ja yhteiskuntaoppi 1 2 2 2 3 10
Musiikki 2 1 2 1 2 1 1 1 0 11
Kuvataide 1 2 1 2 1 2 1 1 1 12
Käsityö 1 1 2 2 2 2 2 1 0 13
Liikunta 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18
Koulukohtainen taito- tai
taideaine
1
1 1 1 1 1 6
Kotitalous 2 0 1 3
Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2
Valinnaiset aineet 1 1 1 1 2 4 3 13
Oppilaan valtakunnallinen
vähimmäistuntimäärä
19 19 23 23 24 24 30 30 30 222
Savonlinnassa toteutuva
tuntimäärä
20 20 23 24 24 25 31 29,5 30 226,5
Vapaaehtoinen A-kieli 1 3 2 2 2 3 13
Savonlinnassa toteutuva
enimmäistuntimäärä
20 20 23 25 27 27 33 31,5 33 239,5
* sisältää 0,5 h kaikille oppilaille pakollisen tietotekniikan kurssin
3
4. Opetuksen toteuttaminen
Konstruktivistinen eli ns. "uusi oppimiskäsitys" tarkoittaa pähkinänkuoressa seuraavaa:
Konstruktivistinen oppimiskäsitys on näkökulma, jossa oppiminen on oppijan oman
toiminnan tulosta. Tärkein yksittäinen oppimiseen vaikuttava tekijä on se, mitä oppija jo
ennestään tietää ja häntä opetetaan sen mukaisesti.
Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppimista. Oppiainekohtaisten tavoitteiden ja sisältöjen yhteyteen kohtaan 26 on laitettu työtapaehdotuksia.
Opetuksen jaksotus on pedagoginen mahdollisuus, josta päätetään koulukohtaisesti.
Savonlinnan perusopetuksessa noudatetaan luokilla 1-9 neljän jakson mallia. Jokaisen jakson
päätteeksi on oppilasarviointi.
Kellarpellon koulussa 3-5 luokilla jaksotetaan reaaliaineiden (ue, hi, yl, fyke) ja osittain äidinkielen
opiskelu. Näin halutaan luoda ehjemmät sisältökokonaisuudet. Jaksottamisen tavoista päättävät
luokanopettajat.
4.1. Fyysinen oppimisympäristö
Kellarpellon koulu on v. 1954 käyttöön otettu, peruskorjattu koulutalo (v. 2004 valmistunut
peruskorjaus).
Paikallishistoriallisia paikkoja koulun läheisyydessä ovat mm. Laitaatsillan telakka-alue,
Poukkusalmen kellotapuli ja hautausmaa, Laitaatsillan taistelun muistomerkki ja Olavinlinna.
Savonlinnalle omaleimaista on puhdas luonto ja näkyvä kulttuurielämä, koululla on erilaisia
projekteja eri tahojen (Olavinlinna, museo, teatteri, musiikkiopisto, Linnala, urheiluseurat yms.)
kanssa.
Koulu sijaitsee Savonlinnan länsipuolella, omakoti- ja rivitaloalueella. Koululle johtavat turvalliset
kevyen liikenteen väylät eri puolilta Kellarpeltoa. Koulua ympäröi monimuotoinen luonto eliöineen
(järvi, suo, erilaiset metsätyypit, uimaranta).
Koulun välittömässä läheisyydessä on yleisurheilukenttä, sisäpalloiluhalli ja jääkiekkokaukalo sekä
mahdollisuus monipuoliseen lumiliikuntaan, mm. hiihtoladut koulun lähimaastossa ja yhteydet
kaupungin huoltamille hiihtolenkeille ja Aholahden hiihtokeskukseen, sekä mäenlaskupaikat.
Pihapiirissä pikkuoppilaille on oma leikkipiha, pelikenttiä ja oleskelutilaa isommille.
Välitunnit vietetään ulkoillen. Koulumme osallistuu aktiivisesti erilaisiin liikuntatapahtumiin ja –
turnauksiin, lasta kannustetaan, ilmapiiri on liikuntamyönteinen ja tervehenkinen.
Koulussa on n. 200 perusopetuksen oppilasta n.40 päivähoidon esiopetusoppilasta, 10
perusopetusryhmää ja kaksi päivähoidon esiopetusryhmää, 10 luokanopettajaa, yhteensä 6
lastentarhaopettajaa ja lastenhoitajaa, päivähoidon esiopetusryhmien kanssa ajoittain työskentelevä
erityislastentarhanopettaja, rehtori, koulusihteeri, terveydenhoitaja, siistijät, keittiöhenkilökunta sekä
huoltomiehet. Lisäksi koululla on Lyseon lukion ja Taidelukion kanssa yhteinen erityisopettaja.
Valinnaisen kielen opettaja on yhteinen Talvisalon koulun kanssa. Koululla käyvät säännöllisesti
koulukuraattori ja koulupsykologi. Vakituisia kouluavustajia on kolme, määräaikaisia yksi.
4
Moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu n. kerran kuussa.
Luokkatilojen lisäksi koululla on oma liikuntasali, kieliluokka, esiopetuksen käytössä olevat tilat,
teknisen työn (paja, maalaushuone) ja tekstiilityön luokat, sekä musiikkiluokka. Koululla on myös
yhdistetty kirjasto ja tietokoneluokka. Koulun tiloja on iltapäivisin 4H-yhdistyksen iltapäiväkerhon
käytössä.
Perusopetusvälineet ovat pääosin kunnossa: niitä päivitetään vuosittain tarpeiden tai resurssien
mukaan.
Koulun kotisivuilta löytyvät yhteystiedot ja koulun esittely.
http://edu.savonlinnaseutu.fi/kellarpelto
Kellarpellon koulun toiminnassa halutaan lisäksi huomioida seuraavia asioita:
1. Vuorovaikutus (oppilas/oppilas, oppilas/aikuinen, aikuinen/aikuinen)
Koulussa toimii KiVa-tiimi, joka selvittelee ristiriitatilanteita. KiVa-tiimiin kuuluu kaksi
luokanopettajaa, koulunkäyntiavustaja ja esikoulun opettaja.
Kaikkien vuorovaikutussuhteiden toimivuutta arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti mm.
kyselyjen ja keskustelujen avulla. Opetushenkilöstön toimintaa arvioidaan säännöllisillä
kehityskeskusteluilla.
Opetushenkilöstö käy ohjattua arviointikeskustelua vähintään kerran vuodessa
Työparityöskentelyä on jatkuvasti, sekä opettajien kesken, että opettaja –
kouluavustaja työpareina. Yhteistyötä on esimerkiksi liikuntaa, käsityötä, musiikkia,
englantia, opettavien opettajien kesken, samaa luokkatasoa opettavien opettajien
kesken, erilaisten tapahtumien suunnittelussa ja toteuttamisessa, sekä materiaalien
ja välineiden hankintaprosessissa.
Oppilaantuntemus: syksyllä käydään yhdessä läpi kaikkien luokkien osalta tukea
tarvitsevat oppilaat. Ekaluokan opettajat käyvät keskustelua päiväkodin kanssa
koulutulokkaista – vastaavasti lähtevät kuudennen luokan opettajat keskustelevat
yläkoulun opettajien kanssa. Vanhempainvartteja ja arviointikeskusteluja pidetään
opetussuunnitelman mukaisesti. Nivelvaiheista on erilliset suunnitelmat tässä
opetussuunnitelmassa. Yhteydenpito koteihin muissakin asioissa on jatkuvaa. Keskusteluja
varten on tehty keskusteluasiakirja (liitteenä ), johon kirjataan käydyn keskustelun pääasiat
Yhteisössä toimiminen: koulun kaikkien aikuisten rooli on muuttunut ja merkitys
kasvattajana on lisääntynyt
Avoimuus: asioista voidaan olla eri mieltä, asioita tuodaan esille yhdessä
keskusteltaviksi.
Ajan antaminen: tarvittaessa pysähdytään oppilaan kanssa erilaisiin tilanteisiin, jätetään aikaa
keskustelulle ja tilanteen läpikäymiselle. Tilanteen niin vaatiessa opetusjärjestelyissä voidaan
joustaa.
5
2. Psyykkinen turvallisuus
Yhteisiä pelisääntöjä yritetään jatkuvasti ylläpitää ja aktiivisesti vahvistaa niin aikuisten
kuin lastenkin keskuudessa.
Turvaverkko on olemassa oleva ja toimiva, sen voisi tehdä lapsille tietoisemmaksi ja
selkeämmäksi aikuisillekin.
Kiusaamistilanteisiin puututaan heti, kun ne tulevat tietoon. KiVa-tiimi käsittelee
kiusaamistapaukset.
Luokan yhteisissä keskusteluissa pyritään jo varhaisessa vaiheessa puuttumaan
mahdollisiin ongelmiin esim. syrjäytymisen suhteen
Oppilashuoltotyöryhmä toimii säännöllisesti.
Koulun säännöt on sovittu yhdessä, niistä on keskusteltu myös oppilaiden kanssa ja ne on
kerrottu vanhemmille – niiden noudattamista valvotaan.
3. Oppimisen ilo
Mahdollisuutta leikkiin ja liikuntaan koulupäivän aikana pidetään tärkeänä. Kahdesti viikossa
oppilaille on järjestetty pitkä välitunti.
Koululle on hankittu erilaisia välineitä ja materiaaleja esim. matematiikkaan,
kirjallisuuteen, fysiikkaan / kemiaan motivaation lisäämiseksi ja opetuksen
rikastamiseksi.
Oppilaalla on mahdollisuus käyttää koulun tietoverkkoa yhdessä sovittujen sääntöjen
puitteissa.
Yhteiset kokoontumiset, päivänavaukset ja muut tapahtumat ovat yhteisiä
oppimiskokemuksia; näissä tilaisuuksissa myös annetaan kannustusta ja
kiitosta erilaisista suorituksista.
Kummioppilastoimintaa jatketaan niin että uusien ekaluokkalaisten koulukummeja ovat
neljänsien luokkien oppilaat. Kyseisten luokkien opettajat suunnittelevat toiminnan yhdessä.
Reppuvihkoissa ja muissa kirjallisissa tiedotteissa kulkee kotiin palautetta oppilaan toimista.
Oppilailla on mahdollisuus opiskella erilaisissa pienryhmissä ja eri kokoonpanoissa.
6
Savonlinnassa ___/___20 Allekirjoitukset Kaikille keskustelijoille oma kopio
PAIKKA__________________________________________________
AIKA____________________________________________________
OSALLISTUJAT__________________________________________________
_______________________________________________________________
_____________________________________________________________
KESKUSTELUASIAKIRJA
KESKUSTELUN AIHE___________________________________________ _______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
ASIASTA SOVITTIIN SEURAAVASTI_____________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
__
7
4.2. Koulun toimintakulttuurin kuvaus
Ajanmukaiset ja viihtyisät koulutilat luovat pohjan hyvälle oppimiselle.
Tärkeää on myös koulun koko henkilökunnan ja oppilaiden luoma työskentelyilmapiiri.
Koulun toimintakulttuurilla on vahva yhteys turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön
luomiseen. Koulun oppimisympäristö rakentuu paitsi fyysisistä myös sosiaalisista ja
psyykkisistä tekijöistä.
Oppimisympäristöön vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä ovat mm. kouluyhteisön jäsenten
vuorovaikutus ja yhteistyö. Psyykkiseen oppimisympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat esim.
asenteet ja tunteet.
Vastuu oppimisympäristön suunnittelusta on aikuisilla, mutta ilman kaikkien kouluyhteisön
jäsenten apua sen toteuttaminen ei onnistu. Mukaan tarvitaan opettajien lisäksi koulun muu
henkilökunta, oppilaat, huoltajat ja erilaisten sidosryhmien edustajat.
Kellarpellon koulun toimintakulttuuri
Opetus Opetus järjestetään valtakunnallisen, kaupungin ja koulun oman opetussuunnitelman mukaan.
Organisaatio
Koulussa on rehtori ja vararehtori. Kehittämisryhmään kuuluvat heidän lisäkseen lukuvuosittain
päätettävät opettajajäsenet. Ryhmässä voi olla lisäksi mukana koulun tiloissa työskentelevien
lastentarhaopettajien edustaja.
Toimintaa kehitetään erilaisissa suunnittelutiimeissä.
Koulussa toimii oppilaskunta.
Koko henkilöstö toimii vastuullisina kasvattajina lapsen arjessa.
Suunnittelu
Opettajien työhön kuuluu virkaehtosopimuksen mukainen yhteissuunnittelu, 3h / viikko. Tähän kuuluu
lukuvuoden suunnittelu syksyllä ja keväällä
lyhyiden jaksojen suunnittelu ja kehittäminen
päivittäisen koulutyön suunnittelu ja valmistelu erilaisissa ryhmissä
opetussuunnitelman päivittäminen ja arviointi
vastuutehtävien hoito
vanhempainillat, perhepalaveri, niveltyöskentely, oppilaan koulunkäynnin järjestämiseen
liittyvät erilaiset asiakirjat (pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys,
HOJKS)
Juhlat, teemapäivät, tapahtumat, tempaukset Sovitaan yhteisesti lukuvuosisuunnitelmaa laadittaessa. Samalla määritellään tapahtumille
vastuuhenkilöt.
Arviointi tapahtuu mahdollisimman pian tapahtumien jälkeen.
Tulevan lukuvuoden suunnittelussa otetaan huomioon edellisen vuoden tapahtumien toimivuus
ja tarpeellisuus.
Turvallisuus
Koulun tavoitteena on taata kouluympäristön fyysinen ja psyykkinen turvallisuus.
Turvallisuuden takaamiseen pyritään seuraavilla toimintamalleilla:
8
Ajan tasalla oleva turvallisuussuunnitelma
Kouluympäristön, -tilojen ja -välineiden toimivuudesta huolehtiminen
Määritellään jokaisen velvollisuus / tehtävä työympäristön ja olosuhteiden kunnossapitämiseksi
Koulun, huoltajan ja koululaisen tehtävien määrittely (liitteenä)
Koulun järjestyssäännöt ja yhteiset sopimukset (liitteenä)
Oppilaan ojentaminen ja kurinpito (liitteenä)
Koko henkilökunnan oppilaantuntemuksen edistäminen yhteisillä palavereilla
Oppilashuoltotyöryhmä, jonka toimintaa on tarkemmin selvitetty kohdassa 14.
KiVa-tiimi
Tiedottaminen Koulu tiedottaa toiminnastaan säännöllisesti seuraavilla tavoilla:
Koulun yhteiset huoltajaillat
Koulun/ luokkien kotisivut, joiden kautta tiedottamista pyritään toteuttamaan tehostetusti.
Toiminnan tavoitteena on paperiton tiedottaminen.
Lukukausitiedotteet
Kuukausitiedotteet
Reppuvihko
Vanhempien palautelaatikko
Sähköposti
Koulun sisäisen tiedottamisen väylät ovat viikkotiedote, sähköposti, välituntipalaverit,
keskusradio, ilmoitustaulukäytänteet, fläppitaulu. Muistiot arkistoidaan.
Yhteistyö Yhteistyötä tehdään seuraavien tahojen kanssa:
koti ja koulu
päiväkoti
yhteistyö muiden koulujen kanssa
tiedotusvälineet
seurakunta
kulttuuritoimi (esim. museot, kirjasto, teatteri, läänin taidetoimikunta, musiikkiopisto )
koululiikunta, urheilujärjestöt
kansainvälinen yhteistyö
yritysyhteistyö
paikallinen kyläyhteisö
vanhempainyhdistys
oppilashuolto
yliopisto
Olavinlinna - kummikoulu
Kouluttautuminen Jokaisella on velvollisuus osallistua virkaehtosopimuksen mukaiseen täydennyskoulutukseen
(määritelty kohdassa 25.). Koulu tukee kouluttautumista suunnitelmallisesti resurssien mukaan.
Koulunkäyntiavustajan tehtäviä
- oppilaan ja oppilasryhmien ohjaaminen ja avustaminen opettajan antamien ohjeiden mukaisesti sekä
omatoimisesti:
- samanaikaisohjauksena
9
- eri tiloissa, jolloin kuitenkin opetus on muun luokan kanssa
- koulun ulkopuolisissa toiminnoissa
- oppimateriaalin valmistus ja suunnittelu
- töiden suunnittelu ja esivalmistelu
- monistaminen, materiaalin etsiminen ja hakeminen
- välituntivalvonta toisen avustajan tai opettajan työparina sekä valvontaan liittyvien ohjaus- ja
kasvatustilanteiden loppuunsaattaminen
- välitunnille lähdön ja sieltä paluun ohjaaminen
- ruokailun ohjaus ja valvonta tarvittaessa
- kuljetusten valvonta, oppilasryhmien saattaminen ja koulumatkalla tapahtuva avustaminen
- oppilaskokouksiin ja neuvonpitoihin osallistuminen
- opetuksen kokouksiin osallistuminen
- oman tehtäväpankin kokoaminen ja vastuutehtävien hoitaminen
- oppilaiden työskentelyn valvominen ja ohjaaminen opettajan suorittaessa muuta työtehtävää
- rehtorin määräyksestä opettajan sijaisena toimiminen:
- ns. joustovalvonnat hoidetaan aina myös rehtorin kautta, ei suoraan opettajien pyynnöstä (yhdessä
sovittu periaate; jos joustaa, saa joustaa tarvittaessa itsekin)
- työaika:
- työ- tai harjoittelusopimuksen mukainen tuntimäärä
- työaika liukuu tarpeen mukaan
- poikkeukset päivittäisestä työajasta merkitään ylös ja pidetään esim. kuukauden jaksoissa ajan
tasalla
- ruokatauko sovitetaan avustajatyön lomaan (ei voi poistua työ- tai harjoittelupaikalta),
työaikaan kuuluu KVTES:n ohjeiden mukainen kahvitauko
- poissalot:
- sairastapauksissa ilmoitus rehtorille miel. ennen työajan alkua puh. 044-4174580
- omalla ilmoituksessa) 5 pv, mikäli sairaus jatkuu terveydenhoitajan todistus ja aina yli 5
vuorokauden poissaolosta lääkärintodistus työterveyshuollosta (terveyskeskuksesta)Aikoihin
lasketaan myös viikonloppu.
- rehtori voi pyytää toimittamaan todistuksen sairaudesta myös lyhyemmistä poissaoloista
- poissaolopäivät merkitään aina työharjoittelutodistukseen
Muista vaitiolovelvollisuus! Asiallinen kielenkäyttö ja lasta auttava ja ohjaava asenne on koulun
aikuisen ammattitaitoa!
10
Näitä asioita Kellarpellon koulussa pidetään tärkeinä:
Koulun tehtävä on:
- opettaa ja ohjata lasta niin, että hän kasvaa ihmisyyteen ja vastuukykyiseen
yhteiskunnan jäsenyyteen
- opettaa ja ohjata lasta niin, että hän saa elämässään tarpeellisia tietoja ja taitoja
- olla yhteistyössä kotien kanssa
(Perusopetuslaki)
Se tarkoittaa, että koulu
- ohjaa mm. toisen kunnioittamiseen ja vastuullisuuteen
- ohjaa mm. täsmällisyyteen ja säännöllisyyteen
- ohjaa opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen
Huoltajan tehtävä on:
- valvoa oppivelvollisuuden täyttämistä (Perusopetuslaki)
- huolehtia kunnon aamupalasta, jonka ”jatkoksi” koulu tarjoaa aterian
- valvoa, että lapsesi huolehtii mukaansa koulupäivänä tarvitsemansa
työskentelyvälineet
- opastaa ja neuvoa lapselle turvallisen koulumatkan ja ohjata lasta siihen, että hän
ennättää kouluun ajoissa
- valvoa, että lapsi huolehtii läksyistään ja auttaa lasta tarvittaessa niiden teossa
- osoittaa kiinnostusta lapsen koulunkäyntiä kohtaan kyselemällä ja jakamalla
koulupäivän asioita yhdessä lapsen kanssa
- olla yhteydessä kouluun
- ilmoittaa poissaoloista
- huolehtia riittävästä yöunesta
Koululaisen tehtävä on:
- osallistua perusopetukseen, suorittaa tehtävät tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti.
(Perusopetuslaki)
Se tarkoittaa, että koululainen
- oppii tekemään kotitehtävänsä
- oppii noudattamaan kouluaikoja
- oppii huolehtimaan tavaroista ja välineistä
- oppii ymmärtämään tekojensa seuraukset
- oppii toimimaan turvallisesti
11
KELLARPELLON KOULUN SÄÄNNÖT JA TOIMINTATAVAT
Koulussa noudatetaan hyviä käytöstapoja.
- Tervehdi toisia.
- Ole huomaavainen ja kohtelias.
- Puhuttele toisia asiallisesti.
- Yritä ratkaista erimielisyydet puhumalla, hae tarvittaessa aikuinen apuun.
- Auta kaveria ja ota apu vastaan.
- Pyydä ja anna anteeksi.
- Ole rehellinen.
Jokainen osallistuu kouluympäristön siisteydestä ja viihtyvyydestä huolehtimiseen.
- Laita roskat roskakoriin. Huomioi kierrätys!
- Palauta tavarat niille kuuluville paikoille.
- Huolehdi välineiden kunnosta.
- Älä sotke.
- Pidä kengät ja päällysvaatteet siististi omassa naulakossa.
- Pidä reppu sille kuuluvalla paikalla.
Koulun alkaminen, päättyminen ja välitunnit
§ 1. Tule kouluun ajoissa
- Tule sisälle vasta kellon soidessa.
§ 2. Noudata luokan välituntijärjestystä
- Pukeudu välitunnille sään mukaisesti.
- Mene heti välitunnin alkaessa rauhallisesti ulos.
- Vietä välituntisi pihalla, älä porrastasanteella, portailla tai vessoissa
- Noudata yhteisesti sovittuja peli- ja leikkisääntöjä
- Pelaa rehellisesti
§ 3. Koulupäivän aikana saat poistua koulun alueelta vain opettajan luvalla.
§ 4. Lähde viivyttelemättä kotiin koulupäivän päätyttyä. Jos harrastusten takia joudut
odottamaan koululla, pyydä opettajalta siihen lupa.
Oppitunnit
§ 4. Tule oppitunnille ajoissa
- Tule kellon soidessa ripeästi sisälle ja luokkaan.
- Rauhoitu ja valmistaudu oppitunnin alkamiseen.
§ 5. Noudata oppitunnilla kunkin opetustilan sääntöjä ja opettajan antamia ohjeita
- Anna työrauha kaikille.
- Pidä tarvittavat välineet ja oppikirjat aina mukana.
- Jos olet poissa koulusta, sinun velvollisuutesi on ottaa selville tekemättä jääneet tehtävät ja
läksyt.
Ruokailu
§ 6. Käyttäydy ruokailussa asiallisesti. - Tule ruokailuun ja poistu ruokailusta rauhallisesti kävellen.
- Ota lautasmallin mukainen annos ruokaa.
- Noudata hyviä pöytätapoja.
12
- Anna ruokarauha.
- Syö viivyttelemättä. Ruokailuun on varattu n. 20 minuuttia.
Koulumatkat ja retket
§ 7. Noudata liikennesääntöjä ja varovaisuutta koulumatkoilla ja koulun retkillä
- 3-5 – luokkalaiset voivat kulkea koulumatkat polkupyörällä.
- Käytä pyöräilykypärää.
- Noudata koulun sääntöjä koulutakseissa, julkisissa kulkuneuvoissa ja retkillä.
Matkapuhelimen käyttö
§ 8. Pidä matkapuhelin suljettuna ja poissa näkyvistä
oppituntien aikana.
- Koulu ei vastaa puhelimen rikkoutumisesta tai katoamisesta.
Raha
§ 9. Voit tuoda rahaa kouluun vain poikkeustapauksessa aikuisen luvalla.
Koulun piha-alueen käyttö
§ 10. Koulun piha-alueella et saa pyöräillä, rullaluistella tai rullalautailla kouluaikana.
MENETTELYT, KUN YHTEISISTÄ SÄÄNNÖISTÄ JA TOIMINTATAVOISTA
POIKETAAN
Koulutehtävät
Laiminlyötyjen kotitehtävien tekeminen työpäivän päätyttyä.
Toistuvien laiminlyöntien seurauksena ilmoitus kotiin (Liite 2)
Käyttäytyminen
Ojentaminen
Luokasta poistaminen
Oppilaan kuuleminen ja keskustelu.
Oppilaan tekemä kirjallinen selonteko tapahtuneesta ja sopimusehdotus (Liite 1)
Tilanteen mukaan yhteydenotto kotiin.
Jälki-istunto ja ilmoitus kotiin (Liite 2 )
Neuvottelu huoltajien kanssa.
Asian siirto Oppilashuoltotyöryhmälle
- tarvittaessa mukana voivat olla myös sosiaalityöntekijä, poliisi ja muut tahot
13
Savonlinnan kaupunki
ILMOITUS HUOLTAJALLE OPPILAAN OJENTAMISESTA
Koulu: __________________________ päiväys: ___ . ___ . 20__
Oppilas: ____________________________________ lk._______
Syy oppilaan ojentamiseen:
Epäasiallinen käytös _____
Koulutehtävien laiminlyönti _____
Säännöllinen myöhästely / luvaton poissaolo _____
Muu järjestyssääntöjen rikkominen _____
Selvitys ojentamisen syynä olevasta teosta tai laiminlyönnistä:
_________________________________________________________
_________________________________________________________
_________________________________________________________
Oppilaan kuuleminen ja / tai muu selvitys:
_________________________________________________________
_________________________________________________________
Seuraus: Oppilaan poistaminen luokasta _____
Oppilaan määrääminen jälki-istuntoon _____ min
Opetuksen epääminen loppupäiväksi _____
Tehtävien tekeminen koulun jälkeen _____
Jälki-istunto suoritetaan ___ . ___ 20__ klo ______ - ______
_______________________ _______________________
opettaja oppilas Huoltajan kommentit:
_________________________________________________________
_________________________________________________________
_________________________________
huoltajan allekirjoitus ja nimen selvennys
PERUSOPETUSLAKI 35 § Oppilaan velvollisuudet
Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti
myönnetty vapautusta.
Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.
36 § Kurinpito
Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee
vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle
voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä
tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen
saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja
määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia.
Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin
ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun
järjestämästä tilaisuudesta.
Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän
ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa
opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai
uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu
kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään
tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.
14
5. Savonlinnan kaupungin perusopetuksen kieliohjelma
Savonlinnan kaupungin yhtenä painopistealueena on kulttuuri ja kansainvälisyys. Pidämme
tärkeänä, että oppilaille tarjottava kielivalikoima säilyy mahdollisimman monipuolisena.
Kielitaidolla tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli esim. tulevaisuuden työelämässä.
Haluamme pitää huolen myös siitä, että oppilaalla on mahdollisuus jatkaa valitsemansa kielen
opiskelua hänen vaihtaessaan koulua oman kaupungin sisällä.
Savonlinnassa käytetään kaupungin yhteistä kielivalintalomaketta vapaaehtoisen A-kielen
valinnassa. Kielenopetuksessa voidaan muodostaa eri koulujen oppilaista yhteisiä ryhmiä, jos
omassa koulussa ei ole tarpeeksi vapaaehtoisen kielen valinneita. Näin taataan oppilaalle
mahdollisuus laajempaan kieliohjelmaan.
Oppilaan kielipolku perusopetuksen aikana (luokat 1-9):
Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. A-kieli (englanti) 2 2 2 2 2 3 3 16
Vapaaehtoinen A-kieli (saksa) 1 3 2 2 2 3 13
B-kieli (ruotsi) 2 2 2 6
Valinnaiset sa, ra, ve, ita 2 2 4
Kaikki oppilaat aloittavat A-kielen (englanti) opiskelun peruskoulun kolmannella luokalla.
Sitä opiskellaan peruskoulun loppuun asti ja sen viikkotuntimäärät ilmenevät alla olevasta
taulukosta.
Oppilaat voivat ottaa opinto-ohjelmaansa myös vapaaehtoisen A-kielen, jonka opiskelu alkaa
kaikissa kouluissa luokan alussa. Vapaaehtoiseksi A-kieleksi oppilas voi huoltajansa kanssa
valita saksan. Normaalikoululla on mahdollisuus valita myös ranska. Vapaaehtoisen A-kielen
opiskelu jatkuu peruskoulun loppuun asti alla olevassa taulukossa olevien viikkotuntimäärien
mukaan.
Ryhmien perustamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Periaatteena on taata mahdollisimman monille kaupungin oppilaille tilaisuus opiskella itselleen toinen ns. pitkä kieli. Seitsemännellä luokalla alkaa kaikilla oppilailla toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opiskelu.
Tämän jälkeen oppilaalla on peruskoulussa mahdollisuus ottaa ohjelmaansa vielä yksi
valinnainen kieli, jonka opiskelu alkaa tavallisimmin kahdeksannella luokalla. Se voi olla
oppilaan valinnan mukaan joko saksa, ranska, venäjä tai italia. Sitä on yleensä sekä
kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla 2 viikkotuntia.
Tätä kieliohjelmaa päivitetään tarvittaessa saatujen kokemusten perusteella.
15
6. Opetuksen mahdolliset painotukset
Kaupungin perusopetuksen tuntijaossa on taito- ja taideaineiden sekä kielien asemaa
vahvistettu, koska kaupungin tulevaisuuden suuntaviivoissa (kulttuuri ja kansainvälisyys)
niitä pidetään tärkeinä.
1. Kasvatuksen ja opetuksen painopistealueet lukuvuonna 2011 -12
Kellarpellon koulun tavoitteena on tukea lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä, tarjota
mahdollisuuksia kokea oppimisen iloa, kasvattaa lasta rehellisyyteen ja asialliseen käyttäytymiseen
yhteisön jäsenenä.
Koulun kehittämisryhmä ohjaa painotusalueiden toiminnan toteutumista, eri tapahtumien
vastuuhenkilöiksi määritellään työryhmät opetushenkilöstöstä. Lukuvuoden 2011–12
painotusalueet ovat seuraavat:
Koko kaupungissa lukuvuosi 2011-12 on Kestävän kehityksen teemavuosi. Kellarpellon koulun
painotukset tukevat teemavuoden toteuttamista monipuolisesti arkipäivän toiminnoissa.
Kestävä kehitys
Kestävän kehityksen teemavuoden aikana toteutetaan yhteisesti sovittua ohjelmaa (liitteenä).
Ohjelma ja toimenpiteet pyritään saamaan luontevaksi osaksi koulun arkea ja toimintakulttuuria.
Tavoitteena on ohjata oppilasta kestävään elämäntapaan ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti
ja kulttuurisesti.
Koulussa on tehty systemaattisesti ja pitkäjänteisesti työtä paperittoman viestinnän puolesta.
Koulun ja kodin välinen viestintä tapahtuu pääsääntöisesti sähköisesti, uuden luokkiin hankitun
teknologian (dataprojektorit, dokumenttikamerat) myötä esim. paperimonisteiden määrää saadaan
vähennettyä. Myös muun paperijätteen määrää pyritään tietoisesti vähentämään. Sekä
henkilökuntaa että oppilaita koulutetaan ja ohjataan koulun kotisivun aktiiviseen käyttämiseen
tiedonkulun kanavana.
Lukuvuosi 2011-12 on julistettu Kellarpellon koulussa Hyvän käytöksen ja Hyvän toveruuden kilvan
vuodeksi. Teemaa toteutetaan erilaisin tempauksin ja teemaviikoin lukuvuoden aikana, lukuvuoden
päätteeksi palkitaan Hyvän toveruuden kilvan voittaneet oppilaat Hymytyttö ja – poika –patsain.
Yhteisöllinen koulu
Lukuvuonna 2008–09 aloitettu koulun yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen jatkuu.
Suunnitteluun ja kehittämistyöhön osallistuvat koko henkilökunta ja oppilaat.
Olennainen osa koulun toimintakulttuuria ovat koulun aikuisten ja oppilaiden
vuorovaikutussuhteet: tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee
kuulluksi. Aikuisten välinen ammatillinen vuorovaikutus taas on jatkuva malli lapsille.
Painotuksen tavoitteena on edistää sosiaalista vuorovaikutusta koulussa sekä osallistaa lapsia
koulun toimintaan. Toiminnassa huomioidaan mm. seuraavia osa-alueita:
16
Erityisesti kestävän kehityksen teemavuoden merkeissä
Liikunta o erityinen huomio esim. koulumatkaliikkumiseen ja välituntiliikuntaan
(maanantain Säpinä-välitunnit ja torstain aamulenkit) terveyden ja hyvinvoinnin
edistämiseksi
Kädentaidot o esim. kierrätysmateriaalit
Luonto ja ympäristö
o kierrätys, luonnonsuojelu, erityinen huomio omaan oppimisympäristöön
Lisäksi yhteisöllisyyttä toteutetaan seuraavissa
Kaupungin / koulun kulttuuripolun toteuttaminen
Oppilaskuntatoiminta
Olavinlinnan kummikouluna toimiminen
Lukuvuodelle 2011 -12 on sovittu koulun yhteisiä tapahtumia, jotka on kirjattu erilliseen
tapahtumakalenteriin. Kalenteri on nähtävillä koulun kotisivulla.
Painotusalueiden toimintaa ohjaavat painotusvastaavat ja koulun kehitysryhmä. Painotusalueiden
toteuttamiseen sitoutuu koko henkilöstö.
7. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle
Jokaisella Savonlinnan peruskoululla on säännöt tms. asiakirja, joihin sisältyy tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Niiden sisältöön ovat päässeet vaikuttamaan työyhteisö, oppilaat ja heidän huoltajansa.
7.1. Käyttäytymisen arvioinnissa huomioon otettavaa
1) Miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön
2) Miten oppilas noudattaa sääntöjä
3) Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat
4) Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetut tavoitteet
17
Kaupungin kaikissa peruskouluissa noudatetaan seuraavia kriteerejä oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa. Vuosiluokilla 1-4 annetaan sanallinen arviointi ja vuosiluokilla 5-9 numeroarviointi. 10 (erinomainen)
On esimerkillinen kouluyhteisön jäsen
Auttaa ja kannustaa muita
Arvostaa omaa ja muiden työtä
Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita
Ottaa esimerkillisesti huomioon toiset ja ympäristön
9 (kiitettävä) On kouluyhteisön luotettava jäsen
Haluaa auttaa ja kannustaa muita
Arvostaa omaa ja muiden työtä
Hallitsee hyvät tavat sekä noudattaa sääntöjä ja ohjeita
Ottaa huomioon toiset ja ympäristön
8 (hyvä) On yleensä kouluyhteisön luotettava jäsen
Kannustaa joskus muita ja auttaa pyydettäessä
Arvostaa yleensä omaa ja muiden työtä
Hallitsee hyvät tavat sekä noudattaa yleensä sääntöjä ja ohjeita
Ottaa yleensä huomioon toiset ja ympäristön
7 (tyydyttävä) On lieviä vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi
Kannustaa ja auttaa joskus muita
Arvostaa joskus omaa tai muiden työtä
Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita valikoiden
Ottaa huomioon toiset ja ympäristön vaihtelevasti
6 On suuria vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi
Kannustaa ja auttaa muita hyvin harvoin
Arvostaa omaa tai muiden työtä harvoin
Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita hyvin harvoin
Ottaa huomioon toiset ja ympäristön harvoin
5 Vaikeuttaa kouluyhteisön toimintaa jatkuvasti
Ei kannusta tai auta muita
Ei arvosta omaa tai muiden työtä
Ei noudata hyviä tapoja tai sääntöjä ja ohjeita
Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä
4 On syrjäytynyt kouluyhteisöstä täysin
Käyttäytymisessä erittäin vakavia häiriöitä
Ei hallitse hyviä tapoja eikä noudata sääntöjä ja ohjeita
Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä
18
kuuluu olennaisena osana koulun toimintakulttuuriin ja kaikkeen toimintaan
yhteisöllisyys koulun painotusalueena
toiset huomioon ottava käytös
8. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen ja opetuksen mahdollinen eheyttäminen
Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta yhdistäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Perusopetuksen aihekokonaisuudet ovat:
1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
3. Viestintä- ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista
ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne
7. Ihminen ja teknologia
Aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt on otettu huomioon oppiainekohtaisissa
suunnitelmissa, joissa ne toteutetaan oppiaineille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan
kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla.
1. Ihmisenä kasvaminen
2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
3. Viestintä- ja mediataito
4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
kulttuuriperinteen huomioiminen eri oppiaineissa
kansainvälisyys erilaisten tapahtumien ja yhteistyön kautta
juhlat
koulun tvt-suunnitelma
osana äidinkielen sisältöjä
sanoma- ja aikakauslehtiviikot säännöllisesti
Tieto- ja viestintätekniikan syventävät opinnot 3-5 –luokkalaisille
● oppilaskuntatoiminta
yhteistyö paikallisten yritysten kanssa
yhteisön osana olemisen tukeminen, (esim. talkoot)
sisäinen yrittäjyys, esim. leirikoulut ja ymmärrys omista mahdollisuuksista vaikuttaa sekä
yhteisön että omaan toimintaan
keräykset esim. Nälkäpäivä ja Unicef
19
5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
6. Turvallisuus ja liikenne
7. Ihminen ja teknologia
osana ympäristö- ja luonnontiedon sekä liikunnan oppisisältöjä
koulun (liitteenä) ja kaupungin kestävän kehityksen suunnitelman toteuttaminen
retket
osana ympäristö- ja luonnontiedon oppisisältöjä
yhteistyö koulupoliisin kanssa
yhteistyö palolaitoksen kanssa
turvallisuussuunnitelma
teknologia on esillä useiden oppiaineiden sisällöissä
20
KESTÄVÄ KEHITYS KELLARPELLON KOULUSSA
Kestävän kehityksen eli ”keken” päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen
mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville sekä turvata ympäristön kantokyvyn ja luonnon monimuotoisuuden
säilyminen. Koulun tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua kestävään elämäntapaan. Kestävän kehityksen ohjelma on
työväline, jonka avulla kestävän elämäntavan oppiminen tehdään suunnitelmalliseksi osaksi opetusta ja koulun arkea.
Ekologinen ja taloudellinen kestävyys
Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys)
Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys
Energia ja vesi
Kuljetukset ja liikkuminen
Koulurakennuksen ja pihaympäristön hoito ja ylläpito
Ravinto ja terveys (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys)
Oma teema (ekologinen/taloudellinen kestävyys)
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys
Turvallisuus koulussa ja koulumatkalla
Henkilöstön ja oppilaiden hyvinvointi
Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy
Oppilashuolto ja muu oppimisen tuki
Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet
Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys
Oma teema (sosiaalinen/kulttuurinen kestävyys)
http://www.koulujaymparisto.fi/
KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA KELLARPELLON KOULUSSA
TAVOITTEENA
on ohjata oppilasta kestävään elämäntapaan ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Yhdessä sovitut
toimenpiteet pyritään saamaan osaksi jokaisen arkipäivää koulussa ja kotona.
TOIMENPITEET KOULUSSA:
vastuuhenkilöt
BIOJÄTE
- vähennetään biojätteen määrää, otan vain sen, minkä syön - oppilaat / henkilökunta
PAPERIT
- vähennetään kopioiden määrää - henkilökunta
- käytetään kaksipuoleisia monisteita - henkilökunta
- tavoitteena mahdollisimman pitkälle paperiton viestintä,
ohjataan myös huoltajia käyttämään koulun kotisivustoa
- henkilökunta
- omien kulutustottumusten tarkastelu; tarvitsenko tämän - henkilökunta
21
tulosteen?
- suttupaperina ei käytetä puhdasta monistus- tai piirustuspaperia - oppilaat / henkilökunta
ENERGIANSÄÄSTÖ
- sammutan valot luokasta, käytäviltä päivän päätteeksi - henkilökunta / luokkajärjestäjät
- suljen ikkunat ja ovet lähtiessäni - henkilökunta / luokkajärjestäjät
- jos tuuletan, tuuletan energiatehokkaasti (nopea, kunnon
tuuletus)
- henkilökunta / luokkajärjestäjät
- vettä käytetään kohtuudella käsipesussa, suihkuissa,
tarvikkeiden huoltamisessa
- oppilaat / henkilökunta
MATERIAALI
- kierrätetään käyttökelpoinen materiaali; oppikirjat, opettajan
materiaalit yhteiskäyttöön
- henkilökunta /oppilaat (esim.
kirjojen käyttö)
- käytetään kierrätysmateriaaleja luovasti opetuksessa - henkilökunta
- materiaalin valinnassa ja hankinnoissa otetaan huomio
ekologisuus
- henkilökunta
- kaikkia koulutarvikkeita ei jaeta uutena vuosittain, esim.
värikynien ja väriliitujen käyttöikä on pidempi kuin yksi
lukuvuosi. Luokissa suositaan esim. yhteiskäytössä olevia
värejä.
- oppilaat
- koululle hankitaan tuotteita, joiden huolto ja varaosa-saatavuus
on varmistettu
- henkilökunta
JÄTTEIDEN LAJITTELU, luokissa, muualla koulussa
- paperi - oppilaat / henkilökunta
- pahvi, kartonki luokkiin varataan näille erilliset
keräys astiat
- oppilaat / henkilökunta
- sekajäte - oppilaat / henkilökunta
- biojäte - oppilaat / henkilökunta
- ongelmajäte – toimitetaan keräyspisteisiin - henkilökunta
MUUTA
- Tavarat palautetaan omille paikoilleen niin, että ne ovat
jokaisen käytettävissä.
- oppilaat / henkilökunta
- Kaikki koulun tietokoneet sammutetaan yöksi. - oppilaat / henkilökunta
- Oppilaita ohjataan kulkemaan koulumatkat kävellen tai
pyöräillen, pidemmistä matkoista kimppakyydeillä.
- huoltajat
22
- Joka lukuvuosi pidetään liikenneturvallisuusviikko
(liikennekäyttäytyminen, polkupyörälisenssi 2. lk:n keväällä)
- opettajat / kummioppilaat
- Piha kunnostetaan turvalliseksi ja kestävän kehityksen
mukaiseksi leikki- ja liikuntapaikaksi
- oppilaskunta / koulu /
vanhempainyhdistys
OPPILAIDEN HYVINVOINTI -
- Koulu on mukana KiVa – koulu toiminnassa - henkilökunta / KiVa-tiimi
- Toimiva oppilashuolto - henkilökunta / OHR / ulkopuoliset
asiantuntijat
HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI
- Hyvinvointi-kysely; mikä estää / edistäisi hyvinvointia meidän
koulussamme
- henkilökunta / Kehry
HYVÄT TAVAT -
- Hyvien tapojen ja asiallisen käyttäytymisen korostaminen - oppilaat/henkilökunat
SEURANTA
* Jokaisessa luokassa määritellään luokkajärjestäjät / käytäväjärjestäjät
* Koulun kehittämisryhmä seuraa ja arvioi ohjelman toteutumista
* Ohjelman toteutumista arvioidaan yhdessä vuosittain keväällä.
* Lukuvuosisuunnitelman päivittämisen yhteydessä päivitetään myös Keke – ohjelma ja määritellään erityiset tavoitteet
lukuvuodelle.
* Ohjelma saatetaan myös huoltajien ja koulutiloja käyttävien ulkopuolisten tahojen tietoon.
Erityistä lukuvuodelle 2011-12:
vastuuhenkilöt seuranta (mittarit)
Tavoitteena on pienentää biojätteen määrää lukuvuoden
aikana. Erityisesti kiinnitetään huomio ruuan
ottamisvaiheessa oikeaan lautasmalliin, sekä ”ota mitä syöt,
syö mitä otat” tapaan toimia. Keittiöhenkilökuntaa
pyydetään osallistumaan sekä ”valistus”- että
seurantatehtävään.
opettajat, oppilaat,
henkilökunta
biojätteen määrä
Sekä koulun sisäinen että ulkoinen viestintä pyritään
toteuttamaan pääasiassa sähköisesti. Huoltajille tehdään
kysely, jonka perusteella paperiset viestit lähtevät vain sitä
toivoneisiin koteihin. Tavoitteena on pienentää paperin
kulutusta. Tulokset näkyvät koulun monistuspaperin
kulutuksessa, jota voidaan seurata paperihankintojen
kustannuksissa.
henkilökunta kustannukset
paperihankinnoissa,
monistuksissa
(koulusihteeri)
Liikunnan lisääminen esim. välituntiliikunta, retket,
koulumatkaliikunta
oppilaat, henkilökunta,
huoltajat
- pitkät liikuntavälitunnit
ma ja to
- retket lähiympäristöön
liikkuen
- huoltajat koulumatkojen
osalta
Hyvän käytöksen teemavuosi
Tavoitteena on asiallinen ja hyvien käytöstapojen mukainen
käyttäytyminen. Osana tätä järjestetään Hyvän toveruuden
koko koulun väki - luokissa erilaiset
kiitostaulut, laatikot ym.,
joiden perusteella
23
kilpa. huomioidaan kuukausittain
”mallioppilaat”
- lukuvuoden päätteeksi
jaettavat kunniakirjat ja
hymypoika/tyttöpatsaat
Erityistä huomiota kiinnitetään ohjelman em.
energiansäästötoimenpiteisiin – koko kaupungin KETSin
hengessä
oppilaat, henkilökunta,
koulutiloja käyttävät
ulkopuoliset tahot
Toimitilapalvelun
kuukausittaiset raportit
energiankulutuksesta
9. Valinnaisaineiden opetus
Koulu saa itse päättää tarjottavista valinnaisaineista kaupungin tuntijaon puitteissa.
Valinnan tekee huoltaja yhdessä lapsensa kanssa. Valinnaisaineet liittyvät aina yhteen tai
useampaan oppiaineeseen syventäen ja soveltaen oppiaineiden tavoitteita, sisältöjä ja
työtapoja. Valinnaisaineina tarjotaan erityisesti taito- ja taideaineita mukaan lukien
kotitalous. Opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus,
tavoitteet, sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan.
Valinnaiset opinnot Kellarpellon koulussa 2011 - 2012
• Lukuvuotena valinnaisia oppitunteja on 3 – 5 lk:n oppilailla 2 vvh. Opetus on jaksotettu
kuuteen jaksoon, kestoltaan 4 – 6 viikkoa. Syksyn jaksot ovat kestoltaan 4 viikkoa ja kevään
jaksot ovat 6 viikkoa.
Valinnaisissa opinnoissa neljässä jaksossa opiskellaan taito- ja taideaineita siten, että oppilas
on valinnut 16 tarjolla olevasta taito- tai taideaineesta neljä, yhden jakson jokaisesta taito- ja
taideaineesta (mu,ku, li, tn/ts).
Kahdella jaksolla oppilaat opiskelevat opettajan johdolla tarjoiltua sisältöä, joka toteutetaan
joka omassa luokassa tai yhdessä rinnakkaisluokan kanssa.
Valinnainen opiskelu on kaikilla luokilla yhtä aikaa keskiviikkoisin klo 10 – 12. Opiskelun
tueksi käytettävissä on kka ja opetukseen soveltuvat opetustilat.
• opiskelu tapahtuu syyslukukaudella 3 x 4 viikon jaksona (12 vkoa) ja kevätlukukaudella 3 x
6 viikon jaksona (18 vkoa). Jaksoista joka kolmas jää toteutettavaksi oman luokan
/rinnakkaisluokan kanssa (opettaja ja oppilaat yhdessä suunnittelevat, jotta ”valinnaisuus”
toteutuu oppilailta ideoita, ope ohjaa enemmistön valinta?)
• Jaksojen ulkopuolelle jää 7 viikkoa, jotka sijoittuvat viikoille 33 – 36 mahdolliset liikenne-
ja kivakoulu aloitusjaksot viikko 50 - 2 joulutapahtumat ja vuoden aloitus sekä viikot 20 –
22 lukukauden päätös.
24
Valinnaisten opintojen jaksoaikataulu
syksy 2011 kevät 2012
25
10. Yhteistyö esiopetuksen kanssa
Lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen varmistetaan hänen oppimiselleen jatkumo. Säännöllisellä ja suunnitelmallisella yhteistyöllä lastentarhanopettajat ja opettajat luovat lapselle turvallisen siirtymisen.
Yhteistyön toteutuminen edellyttää yhteistoimintasuunnitelmaa, jota arvioidaan, seurataan ja
kehitetään säännöllisesti. Päiväkodin johtaja ja vastaanottavan koulun rehtori vastaavat
yhteistoimintasuunnitelman laatimisesta ja sen vuosittaisesta arvioinnista.
Lapsen oppimisen kannalta tärkeä tieto siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen. Tieto on
luottamuksellista. Vastaanottava koulu muodostaa opetusryhmät.
ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA
Päivähoidon esiopetusryhmät toimivat Kellarpellon koulussa. Tämä luo uudenlaiset puitteet ja
mahdollisuudet yhteistyölle. Tavoitteena on varmistaa oppimisen jatkumo ja luoda joustava
siirtyminen esiopetuksesta kouluun.
Kellarpellon koulun ja päiväkodin nivelsuunnitelma
Kevät
Esikouluun ja kouluun ilmoittautuminen.
Nivelpalaverit erityistä kasvatusta tarvitsevien lasten osalta, esiopettaja ja erityislastentarhanopettaja
kutsuvat koolle.
Koko lukuvuoden ajan erilaiset yhteiset tapahtumat ja teemapäivät,
Syksy
Huoltajailta, jossa koulun rehtori on mukana.
Esioppilaiden vanhempien kutsuminen mukaan koulun vanhempainyhdistyksen toimintaan.
Esiopettajilla on hyvä mahdollisuus tavata entisiä oppilaita päivittäin koulun käytävillä ja ruokalassa ja
yhteisissä tilaisuuksissa ja kysellä kuulumisia.
26
11. Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa
Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien
opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista
varten. Opiskelu tarjoaa perusopetuksen edetessä oppilaalle kasvavia haasteita.
Lapsen vaihtaessa koulua perusopetuksen sisällä varmistetaan, että myös oppimisen kannalta
tarpeellinen tieto siirtyy. Yhteistyössä tärkeässä roolissa ovat luokanopettajien lisäksi mm.
vastaanottavan koulun opinto-ohjaaja, erityisopettajat ja koulukuraattori.
Savonlinnan itäpuolen koulut tekevät yhteistoimintasuunnitelman oppilaan siirtymisen
järjestelyistä Mertalan koulun kanssa ja länsipuolen koulut Talvisalon koulun kanssa.
Koulujen rehtorit vastaavat yhteistoimintasuunnitelman vuosittaisesta arvioinnista.
Vastaanottava koulu muodostaa opetusryhmät.
Kellarpellon koulun yhteistyö muun perusopetuksen kanssa toimii seuraavasti:
Viidennen ja kuudennen luokan välinen nivel
Tammi - helmikuu
Yhteydenpito Talvisaloon, tulevien luokkien ryhmäjakojen miettiminen omalla koululla
Maaliskuu
Talvisalon koulun henkilökunnan (erityisopettaja, opo, kuraattori, opettajat) ja vierailu koululla.
Toukokuu
Viidennen luokan opettajien ja tulevien kuudensien luokkien luokanopettajien tapaaminen
Kaikkien kuudennelle luokalle tulevien oppilaiden ja heidän huoltajiensa tutustumispäivä/ilta
Talvisalon koulussa.
12. Kodin ja koulun yhteistyö
Kasvatus on kodin ja koulun yhteinen tehtävä. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Savonlinnassa pidetään vähintään 1 vanhempainilta/ luokka-aste/ vuosi. Lisäksi huoltajien, oppilaan ja koulun edustajan välistä kehityskeskusteluja käydään vähintään kerran luokkien 1-2, 3-4, 5-6 ja 7-9 aikana sekä luokanopettajan tai –valvojan vaihtuessa. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Koulut ovat aloitteellisia keskustelussa ja tiedottamisessa. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä asioista ja tarvittaessa järjestetään mahdollisuus keskusteluun.
27
Koti ja koulu voivat tukea toisiaan kasvatustyössä. Vanhemmat tutustuvat paremmin koulutyöhön ja
opettajan arkeen, näkökulma laajenee, ymmärrys kasvaa. Lapselle annetaan hänen kykynsä mukaiset
rajat, jotka luovat turvaa.
Tällä hetkellä Kellarpellon koulussa tavallisimpia yhteistyömuotoja ovat
koulun yhteiset huoltajaillat
luokkakohtaiset huoltajaillat
arviointi- tai varttikeskustelussa opetussuunnitelman mukaisesti
muu yhteydenpito (reppuvihko, sähköposti, puhelinkeskustelut, palautelaatikko, muu
tiedotustoiminta)
kirje koulutulokasperheille
koulutulokas - ilta
muu toiminta, esim. vanhempien osallistuminen retkiin ja muuhun koulun toimintaan
vanhempien osallistuminen koulun toimintaan vanhempainyhdistyksen kautta
13. Yhteistyö muiden tahojen kanssa
Savonlinnan perusopetuksen koulut tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Savonlinnan normaalikoulu on keskeisesti mukana kaupungin perusopetuksen kehittämisessä. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat myös 2. asteen oppilaitokset, lähinnä lukiot ja ammatilliset oppilaitokset sekä työnantajat. Niiden kanssa tehtävän yhteistyön tärkeimpänä tavoitteena on tukea oppilaan jatkoa peruskoulun jälkeen.
Yhteistyötahot on kerätty erilliseen taulukkoon, aihekokonaisuuksittain jaoteltuna. ( ks. oheinen
liite)Tämän yhteistyösuunnitelman lisäksi pyritään resurssien mukaan noudattamaan kaupungin
yhteistä kulttuuripolkuohjelmaa.
28
Yhteistyön suunnitelma
Aihekokonaisuudet Koko koulu 1-2 luokat 3-4 luokat 5 luokat
1. Ihmisenä kasvaminen - seurakunta + sen toiminta
- nimikkopappi
- päiväkoti
- ip kerhot
- urheiluseurat
- kirkko
- Kirkkovierailu
- Ortodoksinen kirkko, Valamon
luostari
2. Kulttuuri-identiteetti ja
kansainvälisyys
- konsertit
- vanhempainyhdistys
- kirjailijavierailut
- taidenäyttelyt
- Maakuntamuseo (Irmeli Soininen) - Opastettu kierros:Sln:n
kaupunginosat
- Kirkkoniemen kellotapuli
- Olavinlinna, museot
- Maakuntamuseo; Suomen historia
- Olavinlinna
3. Viestintä- ja mediataito
- koululinkki
- paikalliset lehdet
- YLE
- kirjasto / kirjastoauto - kirjasto
4. Osallistuva kansalaisuus ja
yrittäjyys
- paikalliset yrittäjät
- yritysvierailu
-
- Laitaatsillan telakka - yritysvieras / yritysvierailu
5. Vastuu ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja kestävästä
tulevaisuudesta
- Nestori - Vesi- ja vedenpuhdistuslaitos
- Oskari
- Nestori
- Nousialan jäteasema
- Nestori
6. Turvallisuus ja liikenne - koulupoliisi
- palokunta
-
7. Ihminen ja teknologia
- teknologiateollisuus
- yritysvierailut
MUUT
- muut koulut
(kirjeenvaihto, tapahtumat, vierailut)
- ympäristökuntien vierailukohteet, esim.
Lusto, Retretti, Kerimäen kirkko ja
Kalastusmuseo, Järviluonnon keskus,
geologinen luontopolku
29
14. Suunnitelma oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön
järjestämiseksi
Savonlinnan kaupungin Opetussuunnitelman oppilashuollon osuus on
päivitetty ja voimassa 1.8.2011 alkaen. Päivitetty osuus, osio II, kattaa tämän
opetussuunnitelman kohdat 14,15, 18, 19.
Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista
huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä,
edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä
varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus.
Oppilashuollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä,
oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa sekä puuttumaan niihin. Tavoitteena
on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä
syrjäytymistä sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto kuuluu kaikille
kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien ja kaupungin sosiaali-
ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa.
Kellarpellon koulun rehtorin johtamaan oppilashuoltotyöryhmään kuuluvat vararehtori,
koulukuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja, ja erityisopettaja, sekä tapauskohtaisesti
asianomainen luokanopettaja, huoltajat ja oppilas, sekä tarvittaessa eri viranomaiset.
Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti n. kerran kuussa.
16. Ohjaustoiminta opiskelun tukena
Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, jonka aikana
kiinnitetään huomiota erityisesti opiskelun nivelvaiheisiin. Näitä ovat oppilaan koulun
aloittaminen, mahdollinen koulun vaihtaminen perusopetuksen aikana sekä perusopetuksen
jälkeiseen koulutukseen tai työelämään siirtyminen. Ohjaukseen voidaan myös varata
oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.
Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1−6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden
opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata
oppilasta oppiaineiden opiskelussa ja auttaa häntä kehittämään oppimisen valmiuksiaan sekä
ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on
oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen.
Oppilaanohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan sosiaalista kasvua ja toisten ihmisten
huomioon ottamista. Oppilasta ohjataan vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien
tekemisessä. Ohjauksen avulla oppilas oppii käyttämään monipuolisia työtapoja ja
hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä. Oppilasta tulee ohjata hänen tehdessään
ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa. Hänen tulee saada henkilökohtaista
ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä.
Tutustuminen ammatteihin ja työelämään tulee aloittaa mahdollisimman konkreettisilla
tavoilla.
16.1. Työelämään tutustumisen järjestelyt Eri Oppiaineiden yhteydessä tutustutaan erilaisiin ammatteihin ja työpaikkoihin osana kodin ja
koulun yhteistyötä. Tämä toteutetaan oppilaiden vierailukäynneillä tai ammattialojen edustajien
vierailuilla koululla.
30
17. Kerhotoiminnan järjestäminen
Päätetään ja tehdään koulukohtaisesti resurssien puitteissa. Koulu kirjaa lukuvuosi-
suunnitelmaan kunkin vuoden kerhojärjestelynsä. Jos koululla on vakiintuneita kerhoja, ne
kuvataan tässä kohdassa.
Koulun kerhotoiminta järjestetään pääasiassa hankerahoituksen turvin. Kerhot määritellään
lukuvuosittain käytettävissä olevien resurssien mukaan. Ulkopuoliset tahot järjestävät koululla
kerhoja, mm. 4H-yhdistyksen iltapäivätoiminta, sekä Linnalan soitonopetus.
20. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus
Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.
Kellarpellon koulun ortodoksioppilaat kuljetetaan ortodoksiuskonnon oppitunneille
Normaalikoululle joka viikko. Oppilaille, jotka eivät osallistu uskontotunneille, järjestetään
muuta ohjattua toimintaa.
21. Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen
kuvauksiin
Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin.
OPINTOJEN AIKAISEN ARVIOINNIN TEHTÄVÄ ON:
- ohjata ja kannustaa opiskelua
- kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet
- auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään
21.1. Oppilaan arvioinnin pääperiaatteet Savonlinnassa
1) Arvioinnin tulee olla yksilöllistä ja totuudenmukaista sekä perustua monipuoliseen näyttöön.
2) Oppilaan edistymistä, vahvuuksia, kehittymisen alueita, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.
3) Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu.
4) Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi vähintään kolme kertaa vuodessa esim. välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja kehityskeskusteluissa tai muilla tavoin.
5) Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia, mutta sitä voidaan arvioida
31
myös erikseen. Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimaan oppimisen taitojen arviointia. Arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa.
6) Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.
7) Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito.
8) Oppilaan edellytykset arvioida itseään kehittyvät. Hän oppii tunnistamaan omaa edistymistään ja asettamaan opiskelulleen tavoitteita. Hän saa palautetta itsearvioinnistaan.
21.2. Oppilasarviointi Savonlinnan peruskouluissa
Oppilasta arvioidaan Savonlinnan kaupungin peruskoulussa neljä kertaa vuodessa.
Luokilla 1-6 arvioidaan seuraavasti: Lukuvuoden ensimmäinen arviointi on 1. jakson lopussa, kuitenkin ennen lokakuun loppua.
Tällöin oppilas itse arvioi työskentelytottumuksiaan, käyttäytymistään ja sekä mahdollisesti
muita koulun tarpeelliseksi katsomia asioita. Arviointi tapahtuu joko vanhempien ja oppilaan
kanssa järjestettävän kehityskeskustelun tai kaupungin yhteisen arviointitiedotteen avulla.
Arviointi dokumentoidaan koulun päättämällä tavalla, mutta ei virallisena välitodistuksena.
Mistään oppiaineesta ei anneta tässä vaiheessa numeroarvosanaa.
Lukuvuoden toinen arviointi on perinteinen joulun välitodistus, joka sisältää arvion
oppiaineista ja oppilaan käyttäytymisestä. Luokilla 1-4 opiskelussa etenemistä ja
käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti. Luokilla 5-6 arvioidaan numerolla kaikki oppiaineet ja
käyttäytyminen.
Lukuvuoden kolmas arviointi on kolmannen jakson lopussa, kuitenkin ennen maaliskuun
loppua. Tällöin menetellään samoin kuin lukuvuoden ensimmäisessä arvioinnissa.
Lukuvuoden viimeinen arviointi on perinteinen lukuvuositodistus, joka sisältää arvion oppiaineista ja oppilaan käyttäytymisestä. Se annetaan kouluvuoden päätteeksi. Luokilla 1-4 opiskelussa etenemistä ja käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti. Luokilla 5-6 arvioidaan numerolla kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen.
Luokilla 7-9 arvioidaan seuraavasti: Lukuvuoden ensimmäinen arviointi on 1. jakson lopuksi annettava jaksoarviointi. Siinä
arvioidaan suoritetut kurssit numeroin tai suoritusmerkinnällä.
Lukuvuoden toinen arviointi on 2. jakson päättyessä annettava välitodistus, joka sisältää
numeroarvion suoritetuista oppiainekursseista.
Lukuvuoden kolmas arviointi on 3. jakson lopuksi annettava jaksoarviointi. Siinä arvioidaan
32
suoritetut kurssit numeroin tai suoritusmerkinnällä.
Lukuvuoden viimeinen arviointi on perinteinen lukuvuositodistus, joka sisältää arvion
oppiaineista ja oppilaan käyttäytymisestä. Se annetaan kouluvuoden päätteeksi.
Oppilas itse arvioi työskentelytottumuksiaan ja käyttäytymistään Mertalan ja Talvisalon
koulujen yhteisellä arviointilomakkeella. Itsearvioinnit suoritetaan luokka-asteittain
seuraavasti:
1. lk: 3. jakson jälkeen
2. lk: 2. jakson jälkeen
3. lk: 1. tai 2. jakson jälkeen
21.3. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi,
tuntijaon nivelkohtaan, oppilaan arvioinnin tueksi. (Esim. äidinkieli ja kirjallisuus 2., 5. ja 9.
luokan jälkeen) Hyvän osaamisen kuvaus kohdistuu oppiaineiden tietoihin ja taitoihin.
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta määrittelee kansallisen tason, joka sellaisenaan toimii
arvioinnin pohjana.
Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle
kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee
opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa,
miten oppilas on saavuttanut tavoitteet.
21.4. Päättöarviointi
Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä
saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.
Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita
tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan
osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8−9. Päättöarvosanan pohjana
olevien 8.-9. –luokkien arvosanojen keskiarvosta opettaja voi harkintansa mukaan poiketa +-
1 numerolla. Oppiaineen luonteesta ja kurssituksesta riippuen opettaja voi harkinnassaan
käyttää oppilaan koko arviointihistoriaa erityisesti niissä tapuksissa, jolloin oppiaineen opetus
on päättynyt jo ennen 9. luokkaa.
Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin
yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin
kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen.
Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8).
Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli
hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin
kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen.
Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli
hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista.
Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan.
Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin
oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät
33
valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine
katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen
oppiaineen arvosanaa.
22. Opinnoissa etenemisen periaatteet
1) Vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle.
2) Jos oppilas ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen tai aineryhmän
opetussuunnitelman mukaista oppimäärää, hänen vuosiluokan suorituksensa tulee siltä
osin hylätyksi. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa
saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Tilaisuuksia,
joissa oppilas voi osoittaa osaamisensa, voidaan järjestää lukuvuoden aikana tai
lukuvuoden työn päätyttyä korkeintaan kaksi kertaa. Erillinen koe voi sisältää
monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia.
3) Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos
arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista
hyväksytysti.
4) Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai
useammassa aineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan
tavoitteista. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.
5) Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi
tarpeen, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia. Huoltajalle tulee tällöin varata
mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.
6) Jos oppilaan vuosiluokan suoritus on yhdessä tai useammassa oppiaineessa hylätty,
voidaan oppilaan jättämisestä vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä
mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on
vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä.
22.1. Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Mikäli oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan,
opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin
opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opinto-
ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle
vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle yleisen heikon koulumenestyksen perusteella.
Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että oppilas voi suorittaa myös hyväksytysti
suorittamansa opintokokonaisuuden uudelleen, jos se yleisen koulumenestyksen perusteella
on tarkoituksenmukaista.
23. Todistukset
Kaupungissa käytetään sisällöltään yhteneviä todistuksia vuosiluokille 1-9. Perusopetuksen
päättötodistukset ja erotodistukset liitteineen säilytetään pysyvästi. Lukuvuosi-, väli- ja
jaksotodistukset säilytetään oppivelvollisuusajan. Mikäli oppilas siirtyy Savonlinnan
normaalikouluun, ei erotodistusta tarvitse antaa.
34
24. Tietostrategia
Koulut ja koulutoimi ovat jo tehneet oman tieto- ja viestintätekniikan strategiansa. Niissä
käsitellään konkreettisia toimia, joiden avulla oppilaista kasvatetaan toimijoita nykyiseen
tietoyhteiskuntaan. Strategiat on otettava huomioon opetussuunnitelmien eri kohdissa.
Tärkeää on pitää huolta siitä, että oppilaiden tasa-arvo tieto- ja viestintäteknisten käyttäjinä
toteutuu.
KELLARPELLON KOULUN TVT-SUUNNITELMA
(Päivitetty 21.9.2011)
1. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön perusteita
2. Henkilöstön osaaminen
3. Kouluttautumissuunnitelma
4. Nykyinen laite- ja ohjelmistokanta
5. Laitteiston hankinta ja huolto
6. Arviointi
Yleistä
Kellarpellon koulu mukana kehityksessä: Tieto- ja viestintätekniikka (TVT) on haastava ja
nopeasti kehittyvä ala, joka toisaalta on luonnollinen osa opettajan /nykyihmisen arkea.
Kellarpellon koulu on käyttänyt ja pyrkii jatkossakin käyttämään tietotekniikkaa opetuksessa,
hallinnossa ja tiedottamisessa (paperiton tiedottaminen koteihin nettisivustoa käyttämällä 2011).
Koulu pyrkii verkottumaan ja etsimään omalle toiminnalleen hyödyllisiä työmuotoja.
Oppilaat: Kellarpellon koulu pyrkii tarjoamaan oppilailleen riittävät valmiudet selviytyä
tietoyhteiskunnassa (medialukutaito, yleiset tietokoneen käyttötaidot, työväline- ja
multimediaohjelmat, sähköposti, internet jne.).
Opettajien kouluttaminen: Opettajien tietoja ja taitoja kehitetään tarjoamalla heille vuosittain
koulutusta - yksilölliset tarpeet huomioon ottaen. Tieto- ja viestintätekniikan käytön koulussa
tulee olla monipuolista ja pedagogisesti taitavaa. Tavoitteena on, että opettajille syntyy halu
kehittyä. Hyvät taidot taataan jatkuvalla henkilökunnan kehittymisellä TVT:n saralla.
Parhaimmaksi tavaksi on koettu koulun oma täsmäkoulutus opettajille tarpeen mukaan.
Tietoverkot: Tietoverkot pyritään saamaan yhä tehokkaampaan ja monipuolisempaan käyttöön.
Koulu kehittää internet-sivujaan edelleen monipuolisesti opetuksen ja tiedotuksen tarpeisiin.
Jokaisella luokalla on omat sivut, joita ylläpitää luokan opettaja.
Tekniset valmiudet: Tällä hetkellä koululla on määrällisesti riittävä laitteisto ja hyvät yhteydet.
Laitekanta on hyvä. Laitteiston huollosta ja hankinnasta vastaa pääsääntöisesti tvt-vastaava.
Koulujen yhteinen mikrotuki on käytettävissä tarvittaessa. Hallinnon tarpeista vastaa kaupungin
atk-keskus.
1. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön perusteita
Perusteet: Jokaiselle oppilaalle pyritään antamaan riittävät tieto- ja viestintätekniset tiedot ja
taidot.
35
Oppilaita kannustetaan omaehtoiseen tietoverkkojen käyttöön opiskelun ohella. Tekniikan ohella
tärkeäksi opetuksen osa-alueeksi nousee mediakasvatus ja kriittinen suhtautuminen vapaaseen
tiedonsiirtoon.
Opetus ja soveltaminen: Tietotekninen aines yhdistetään eri oppiaineissa aina opiskeltavaan
asiaan. Opetuksessa pyritään tasa-arvoisuuteen; kaikille pyritään takaamaan riittävät tieto- ja
viestintätekniikan kansalaistaidot. TVT on osaltaan auttamassa koulun pyrkimystä yksilöllistää
ja eriyttää opetusta.
Avoimet oppimisympäristöt: Tietotekniikan käyttö, tietoverkkojen käyttö ja tiedonhankinta
ovat arkista koulutyötä. Sujuvat tekniset yhteydet ja hyvät tietotekniset taidot mahdollistavat
tehokkaan opiskelun. Suurten tietomäärien keskellä työskenneltäessä tulee kehittää
medialukutaitoa, käsitteiden hallintaa, tiedonhakustrategioita, tiedon kriittistä arvioimista ja
erilaista tietojen käsittelyä.
2. Henkilöstön osaaminen
Kaupungin tietosuunnitelman (2011) mukaisesti arvioitiin koulun opettajien taitotaso perinteisen
ope.fi luokituksen mukaisesti. Opettajien itsearvioinnin mukaan tilanne keväällä 2011
Osaamistaso lukumäärä prosentti opefi -tavoite
Opefi 1 12/12 100 % 100 %
Opefi 2 10/12 83 % 50 %
Opefi 3 5/12 41% 10 %
Eniten tukea kaivattiin pedagogisesti hyvän opetusmateriaalin valmistamiseen ja
digivideokamera-materiaalin työstämiseen.
3.Kouluttautumissuunnitelma
Pidemmällä aikavälillä koulutuksen suunnittelusta ja toimeenpanosta (myös arvioinnista) vastaa
tietostrategian työryhmä, johon kuuluvat koulun tvt:n vastuuopettajat ja koulun rehtori.
Koulutusta annetaan yksilöllisistä lähtökohdista käsin, tavoitteena opetuskäytön tehostaminen.
Tietotekniikasta vastaavat opettajat antavat opastusta ja tukea pyydettäessä.
Kouluttautuminen on yksi arvioinnin kohde varsinkin uuden henkilön saapuessa kouluun.
4. Nykyinen laite- ja ohjelmistokanta
Nykyinen laitekanta koulussa on tekniseltä tasoltaan ja saatavuudeltaan riittävä.
Opettajilla on luokassaan tietokone internet- yhteydellä, dokumenttikamera ja datatykki.
(Dokumenttikamera puuttuu kolmesta opetustilasta, tavoite hankkia ne lukuvuoden 2011 – 2012
aikana). Opetusohjelmien osalta on tehty hankintoja hyvin vähän, koska internetissä on laaja
valikoima opetukseen sopivia harjoiteohjelmia.
Koulussa on käytössä Lexia, erityisopetuksen tarpeeseen, Typewriter-lisenssit 10-
sormijärjestelmän opiskeluun, sekä eri kustantajien digitaalisia oppimateriaaleja oppikirjan
tueksi.
Tietotekninen laitteistokanta syksy 2011
Laite Tyyppi Määrä
kannettava Dell Latitude E4300 9
pöytäkone Dell Optiplex ( eri malleja) 23
Datatykki Eri malleja (BenQ) 13
Dokumenttikamera Vidifox 2131 8
36
Digitaalikamera Eri malleja 10
älytaulu SmartBoard 1
Kannettavat tietokoneet ja kamerat saatu Love2learn-hankkeesta. 10 pöytäkonetta saatu
lahjoituksena.
5. Laitteiston hankinta ja huolto
Laitteiston hankintaa koskevan suunnitelman tekee tvt-vastaava ja rehtori. Tavoitteena on
laitekannan jatkuva uudistaminen. Asiasta on tehty viiden vuoden investointisuunnitelma
sivistysvirastoon
Microsoftin school-agreemet sopimuksella taataan ohjelmistojen päivitettävyys.
Laitteiston päivittäisestä huollosta ja käyttäjätuesta vastaavat koulun tvt-vastuuopettajat.
Annettava korvaus määritellään erikseen.
Muutoin huolto ja korjaukset suoritetaan takuuehtojen mukaisesti alan yrityksissä.
Koulutoimen palkkalistoilla on mikrotukihenkilö, jonka palveluja pyritään hyödyntämään.
Laitteiston hankinnan päätavoitteena on asiallinen ja käyttötarkoitukseltaan mahdollisimman
sopiva kokonaisuus.
6. Arviointi
Kaupungin tvt-suunnitelma luo pohjan opetukselle. Tavoitteena on saattaa oppilaat alueellisesti
tasa-arvoiseen asemaan kuudennen luokan osaamiskartoituksella, joka ei ole testi vaan esim.
yhteisen verkkosivuston ylläpito.
Tietokoneen käyttötaito opitaan parhaiten luontevassa toiminnassa. Pelkkä tekniikan harjoittelu
ei ole kannustettavaa.
Opetusta koskeva arviointi tehdään keväällä muun opetuksen ja toiminnan arvioinnin
yhteydessä. Arvioinnilla pyritään selvittämään
1) Opetuksen sisältö (mitä on tehty milläkin luokka-asteella)
2) Toiminnan esteet (miten opetusta voidaan tehostaa)
3) Toimivuus eri luokka-asteilla.
Arviointi henkilökunnan taitotasosta tehdään tarvittaessa. Arvioinnilla pohjustetaan tulevan
lukuvuoden kouluttautuminen.
1) Aloitettavat/ käynnissäolevat tvt- projektit ja hankkeet
2) Mahdollisen uuden henkilökunnan osaaminen
3) Kouluttautumistarve ja –halukkuus
Tvt-vastaava tekee kartoituksen uuden henkilökunnan osaamisesta ja suunnittelee tulevan
lukuvuoden kouluttautumisen ja informoi siitä opettajakuntaa.
Laitteiston taso ja hankinnat
Laitteiston tila ja määrä on kartoitettu tietokonevälineistön osalta. Tieto- ja viestintätekniikan
hankintoihin kuuluvat myös muut av-välineet kopiokoneesta cd-soittimeen. Koko
viestintäteknisen välineistön hankinnan arvion ajankohta on lukuvuoden alku budjetoinnin
yhteydessä. Laitteiston tason ja hankinnan arviointi pitää sisällään seuraavat asiat.
1) Muutokset laitteiston määrässä (poistot/hankinnat)
2) Laadullinen vastaavuus (käyttö – tarve)
3) Hankintojen rinnastaminen muun opetusvälineistön hankintaan
37
Arvioinnin suorittaa työryhmä, joka tekee esityksen hankinnoista ja esittelee suunnitelman
opettajakunnalle.
25. Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen Koulun opetussuunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan lukuvuosittain esim. suunnittelupäivän yhteydessä itsearviointina sekä saadun palautteen perusteella. Kaupungin perusopetuksen yhteistä opetussuunnitelmaa arvioidaan samalla. Yhteisen OPS:n päivittämisestä sovitaan rehtorikokouksissa ja muutokset siirtyvät myös koulujen suunnitelmiin. Koulun OPS:n muutokset ja tarkennukset sekä ehdotukset Kaupungin OPS:n muutoksista lähetetään virastoon sähköisenä. Koulujen opetussuunnitelmat hyväksytetään koulutuslautakunnassa uudestaan neljän vuoden välein. Lukuvuosisuunnitelmaa muutetaan siten, että siitä tulee entistä enemmän koulun toiminnan kehittämisen asiakirja. Koulut saavat vuosittain toukokuun aikana seuraavan lukuvuoden toimintasuunnitelmaa varten virastosta pohjan ohjeineen, jonka palauttavat virastoon syksyllä. Ohjeistus sisältää yhtenäistä otsikointia ja tilastointia, kehittämisteemoja, arviointiohjeita jne. Viraston ja koulujen yhteistyötä helpottamaan on kirjoitettu ylös ”lukuvuoden tärkeät päivät”.
Lukuvuoden VESO-koulutuksista koulu itse järjestää väh. 1 kokonaisen ja yhden puolikkaan,
virasto samoin. Opettajien kouluttautumisesta pidetään koululla ajantasaista kirjaa.
Työyhteisön jaksamista tuetaan koulukohtaisella virkistysrahalla mahdollisuuksien mukaan.
Vähintään joka toinen vuosi pidetään esimiehen ja henkilökuntaan kuuluvan välinen
kehityskeskustelu. Virallisia opettajankokouksia pidetään vähintään kuukauden välein.
Kellarpellon koulussa arviointia toteutetaan seuraavilla tavoilla
oppilas-, huoltaja- ja henkilöstökyselyt
kehityskeskustelut rehtorin ja henkilökunnan välillä
lukuvuoden toiminnan arviointi keväällä
palautelaatikko
oppilaiden itsearvioinnit
opetuksen tavoitteiden saavuttamisen jatkuva, monipuolinen arviointi
26. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa
Oppiainekohtaiset ryhmät ovat valmistelleet kunkin oppiaineen osalta opetuksen tavoitteet ja sisällöt. Ryhmät ovat lisänneet jokaiseen oppiaineeseen vihjeitä mahdollisista työtavoista. Ryhmissä on ollut sekä luokan- että aineenopettajia. Koulut voivat tehdä omia lisäyksiä ja täsmennyksiä, jos katsovat tarpeelliseksi. Jos koulussa on vuosiluokkiin sitomatonta opetusta, sen tavoitteet ja sisällöt ilmaistaan opintokokonaisuuksittain.
Kaupungin oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat ovat erillisenä osiona.
38
OSIOII, OPPILASHUOLTO
JOHDANTO
Savonlinnan seudun (Savonlinna, Sulkava, Heinävesi, Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju)
perusopetuksen koulujen opetussuunnitelman luvut 4 ja 5 vuosiluokille 1-9 perustuvat
Opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin 29.10.2010 Tämä
seudullinen opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja
keskeisiä sisältöjä.
Koulujen omat opetussuunnitelmat on laadittu valtakunnallisen Seudullisen
perusopetuksen opetussuunnitelman ja perusteiden pohjalta. Laatikoidut asiat edellyttävät
kuntakohtaisia tai koulukohtaisia lisäyksiä/ tarkennuksia.
Opetussuunnitelman liitteenä ovat Opetushallituksen mallilomakkeiden pohjalta laaditut
pedagoginen arvio, pedagoginen selvitys ja HOJKS. Liitteinä on myös joukko
oppilashuollollisia lomakkeita, joita koulut voivat halutessaan käyttää sellaisenaan tai
muokattuna.
Tämä opetussuunnitelma on laadittu keväällä 2011. Opetussuunnitelma tarkistetaan
kahden vuoden välein. Seudullinen ohjausryhmä Savonlinnan opetuspäällikön johdolla
päättää päivittävän työnryhmän kokoonpanon.
Sisältö
JOHDANTO .............................................................................................................................................................. 38
4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI .................................................................................................... 40
4.1 Yleisen tuen palveluprosessi ............................................................................................................................. 42
4.2 Tehostetun tuen palveluprosessi ....................................................................................................................... 43
4.3 Erityisen tuen palveluprosessi .......................................................................................................................... 44
4.4. Yksilölliset arviot, selvitykset ja suunnitelmat ............................................................................................... 45 4.4.1 Pedagoginen arvio .................................................................................................................................... 45 4.4.2 Oppimissuunnitelma ................................................................................................................................. 45 4.4.3 Pedagoginen selvitys ................................................................................................................................ 46 4.4.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ............................................................. 46
5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT ................................................................................. 48
5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki ....................................................................................................................... 48 5.1.1 Tukiopetus ................................................................................................................................................ 48 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus ........................................................................................................................ 48 5.1.3 Erityisopetus ............................................................................................................................................. 49 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen ................................................ 50 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus ...................................................................................................................... 51 5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu ..................................................................................................................... 52
5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki ............................................................................................................................... 52 5.2.1 Kodin ja koulun yhteistyö ......................................................................................................................... 52 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen ........................................................................................................................... 53 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen ................................................................................... 62 5.2.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta ......................................................................................................... 63
5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta .................................................................................................................. 64
5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen .................................................................................................. 65
39
5.4.1 Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toimenpidelinjat Savonlinnan seudulla ....................................... 65 5.4.1.1 Ennakoiva työ ........................................................................................................................................ 65 5.4.1.2 Varhainen puuttuminen ja tuki .............................................................................................................. 66 5.4.1.3 Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä ................................................................................................. 67 5.4.1.4 Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tehtäväjako ja vastuuhenkilöt ....................................................... 68 5.4.1.5 Nivelvaiheet ........................................................................................................................................... 69 5.4.2. Kouluruokailu .......................................................................................................................................... 72 5.4.3. Koulukuljetus .......................................................................................................................................... 73 5.4.4 Turvallisuuden edistäminen ...................................................................................................................... 74 5.4.5 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen ............................................................... 74
Seudulliset yhteistyötahot ........................................................................................................................................ 76
LIITTEET ................................................................................................................................................................. 80
40
4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI
41
YLEISEN, TEHOSTETUN JA ERITYISEN TUEN PROSESSIKUVAUS
KYLLÄ KYLLÄ
EI EI
YLEINEN TUKI
EHDOTUS TEHOSTETUN TUEN
ALOITTAMISESTA
(pedagogisen arvion laatiminen;
oppilaan opettajat, huoltajat)
OPPIMISSUUNNI-
TELMAN
LAADINTA
OPPILAS JATKAA
YLEISEN TUEN
TURVIN
TEHOSTETTU
TUKI
ERITYINEN
TUKI
EHDOTUS ERITYISEN TUEN
ALOITTAMISESTA
(pedagogisen selvityksen
laatiminen)
OPPILAS JATKAA
TEHOSTETUN TUEN
TURVIN TAI PALAA
YLEISEN TUEN PUOLELLE
HOJKS:N
LAATIMINEN
MAHDOLLISUUS PALATA TEHOSTETUN TUEN PIIRIIN
42
4.1 Yleisen tuen palveluprosessi
1. HUOLI HERÄÄ 2. ASIAN PUHEEKSI OTTAMINEN
3. TUKITOIMET 4. SEURANTA
koulu:
- oppimisvaikeudet
- testeissä ilmenneet vaikeudet
- koulutehtävien laiminlyönti
- poissaolot
- vaikeudet kaverisuhteissa
- käyttäytymisen ongelmat
- tunne-elämän muutokset
- lastensuojelun tarve
koulu:
- ensisijainen yhteydenottaja on
oppilaan oma opettaja
- myös oppilas itse, huoltaja, rehtori
- tarvittaessa oppilaan muut opettajat,
opinto-ohjaaja,
erityisopettaja, kuraattori,
koulutyöntukihenkilö,
kouluterveydenhoitaja
koulu:
- tukiopetus
- ennakoiva tukiopetus
- eriyttäminen
- joustavat ryhmittelyt
- apuvälineet
- avustajan tuki
- osa-aikainen
erityisopetus
- oppilashuollon
tukipalvelut
- ehdot
- luokan kertaaminen
huoltajan pyynnöstä tai
oppimäärän
suorittamattomuuden
johdosta
koulu:
- arviointi tukitoimien
vaikutuksista
- pedagogisen arvion laatiminen tarvittaessa
- tehostettujen tukitoimien
ottaminen käyttöön;
oppimissuunnitelma
koti:
- heikko koulumenestys
- ongelmat kaveripiirissä
- motivaation puute
- tunne-elämän muutokset
koti:
- yhteydenotto oppilaan opettajaan,
opinto-ohjaajaan, erityisopettajaan,
rehtoriin, kuraattoriin,
koulutyöntukihenkilöön,
kouluterveydenhoitajaan
koti:
- tieto oppilaan saamista
tukitoimista
- tiedot oppilaan
menestyksestä
opinnoissa:
koenumerot
muut arvioinnit
todistukset
kodin tarjoama tuki
koti:
- jatkotoimenpiteiden
suunnittelu yhdessä
koulun kanssa
43
4.2 Tehostetun tuen palveluprosessi
1. TILANTEEN ARVIOINTI 2. TEHOSTETUN TUEN ALKAMINEN
3. TUKITOIMET 4. SEURANTA
koulu:
- yleisillä tukitoimilla ei ole
päästy toivottuihin
tuloksiin
- huoli oppilaan oppimisen,
kasvun ja kehityksen
vaikeuksista ei ole
poistunut
koulu:
- yhteydenotto oppilaan kotiin
- asian käsittely
oppilashuoltoryhmässä
- pedagogisen arvion laatiminen
- oppimissuunnitelman laatiminen
koulu:
- yleisten tukitoimien
lisäksi tehostetun tuen
antaminen
oppimissuunnitelman
mukaisesti
- yksilölliset
oppimateriaalit
- yksilölliset
oppimisjärjestelyt
koulu:
- arviointi tukitoimien
vaikutuksista
- oppimissuunnitelman
tarkastaminen
- tarvittaessa pedagogisen
selvityksen tekeminen
koti:
- huoli ei ole poistunut
koti:
- koti mukana oppimissuunnitelman
laatimisessa
- koti tietoinen asian käsittelystä
oppilashuoltoryhmän kokouksissa
koti:
- tieto oppilaan
saamista tukitoimista
- tiedot oppilaan
menestyksestä
opinnoissa:
koenumerot
muut arvioinnit
todistukset
kodin tarjoama tuki
koti:
- jatkotoimenpiteiden
suunnittelu yhdessä
koulun kanssa
44
4.3 Erityisen tuen palveluprosessi
1. TILANTEEN ARVIOINTI 2. PÄÄTÖS ERITYISESTÄ TUESTA 3. TUKITOIMET 4. SEURANTA
koulu:
- yleisillä ja tehostetuilla
tukitoimilla ei ole päästy
toivottuihin tuloksiin
- huoli ei ole poistunut
- yhteydenotto oppilaan kotiin
- keskustelu huoltajien kanssa
tilanteesta
- asian käsittely
oppilashuoltoryhmässä
- tarvittaessa lääketieteellisen
ja/tai
sosiaalisen selvityksen
hankkiminen osana
pedagogista selvitystä
koulu:
- tehty pedagoginen selvitys
- mahdollisten testitulosten ana-
lysointi ja johtopäätösten
tekeminen
- oppilashuoltoryhmä käsittelee
oppilaan asiaa
- tehdään erityisen tuen päätös
(kunnan hallintosääntö), joka
tarkistetaan ainakin 2. luokan
jälkeen ja ennen 7.luokkaa
uuden pedagogisen
selvityksen perusteella
- HOJKS:n laatiminen
koulu:
- oppilas opiskelee
HOJKS:n mukaisesti
koulu:
- HOJKS:n arviointi
ja päivittäminen
vähintään kerran
lukuvuodessa
- tarvittaessa siirto
luokkamuotoiseen
erityisopetukseen
koti:
- yhteistyö koulun kanssa
- huoli ei ole poistunut
- suostumus oppilaan asian
käsittelyyn
oppilashuoltoryhmässä
- vastuu lapsen viemisestä
mahdollisiin tutkimuksiin
selvitysten saamiseksi
koti:
- huoltajan ja oppilaan kuuleminen
ennen erityisen tuen päätöstä
- päätös huoltajille
valitusosoituksineen
koti:
- yhteistyö HOJKS:n
laadinnassa ja
päivittämisessä koulun
kanssa
koti:
- HOJKS:n arviointi
yhdessä koulun
kanssa
- jatkotoimenpi-
teiden
suunnittelu
45
4.4. Yksilölliset arviot, selvitykset ja suunnitelmat
4.4.1 Pedagoginen arvio
Luokanopettaja/ luokanvalvoja on yhteydessä oppilaan huoltajiin, kun huoli oppilaasta herää. Jos
näyttää, että yleisen tuen toimenpiteet ja luokassa tehdyt muutokset eivät riitä, opettaja tekee
pedagogisen arvion oppilaasta, eli perustelut miksi oppilas tarvitsee tehostettua tukea.
Pedagogisessa arviossa kuvataan
- oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
- oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista
- oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimisen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
- arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai
muilla tukijärjestelyillä oppilaista tulisi tukea
Opettaja on aloitteentekijä pedagogisen arvion tekemisessä, mutta arviointiin osallistuu vähintään
toinenkin lapsen kanssa työskentelevä henkilö. Tehostettuun tukeen siirtyminen velvoittaa opettajaa
kirjaamaan tuen tarpeet ja käytetyt tukitoimet sekä konsultoimaan erityisopettajaa. Oppilaan asia
tulee ottaa esille moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä viimeistään nyt. Käytössä on
seudullinen lomake (liitteenä). Pedagoginen arvio on salassa pidettävä.
4.4.2 Oppimissuunnitelma
Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä
tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn
opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää
osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana.23
Yleisen tuen aikana
Oppimissuunnitelmaa voi opettaja käyttää halutessaan jokaisen oppilaan koulunkäynnin tukena.
Suunnittelussa voivat olla mukana oppilaan huoltajat.
Tehostetun tuen aikana
Oppilaasta tehty pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä, jonka
jälkeen laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman laatimisen vastuuhenkilönä on
luokanopettaja / luokanvalvoja. Laatimiseen osallistuvat myös muut oppilasta opettavat opettajat tai
vähintään kaksi henkilöä sekä oppilaan huoltajat ja oppilas itse. Oppilaan osuus suunnittelussa
kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Oppilaan oppimissuunnitelmassa
määritetään kuinka usein se arvioidaan. Käytössä on seudullinen lomake (liitteenä).
Oppimissuunnitelma on salassa pidettävä.
Tehostetun tuen kesto määritetään jokaisen oppilaan kohdalla erikseen. Tehostettua tukea tulisi
järjestää vähintään yksi lukukausi tai kaksi jaksoa. Jos tehostettu tuki ei riitä, tehdään pedagoginen
selvitys, joka viedään oppilashuoltoryhmään jatkokäsittelyä varten.
Jos tehostettu tuki tehoaa (ongelmat poistuvat), viedään uusi pedagoginen arvio
oppilashuoltoryhmään, joka toteaa oppilaan selviävän yleisen tuen avulla.
23 Perusopetuslaki 16 a § (642/2010)
46
4.4.3 Pedagoginen selvitys
Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja
tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys19
.
Ennen pedagogisen selvityksen tekemistä luokanopettaja/luokanvalvoja/aineenopettaja keskustelee
oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ja sopii kuinka asiassa edetään.
Pedagoginen selvitys sisältää
- oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen
etenemisestä (vahvuudet ja ongelmat)
- moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä,
tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan
kokonaistilanteesta
Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa
hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen
selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua
pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma,
myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.
Käytössä on seudullinen lomake (liite). Pedagoginen selvitys on salassa pidettävä.
Hallintosäännön mukaan
-opetuspäällikkö päättää huoltajan suostumuksella oppilaan ottamisesta erityisen tuen piiriin
- rehtori päättää huoltajan suostumuksella perusopetuksessa olevan oppilaan siirtämisestä
erityisen tuen piiriin.
- koulutuslautakunta päättää oppilaan ottamisesta ja siirtämisestä erityisen tuen piiriin, kun
huoltaja ei ole antanut siirtoon suostumustaan.
Pedagoginen selvitys tehdään aina, kun tarkistetaan erityisen tuen tarve,
joka tulee tarkistaa vähintään 2. luokan jälkeen ja ennen 7.luokkaa. Mikäli katsotaan, että oppilas
ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy
saamaan tehostettua tukea ja laaditaan oppimissuunnitelma. Jos tarkistusta ei tehdä, oppilas siirtyy
automaattisesti tehostetun tuen piiriin.
19 Perusopetuslaki 17§ 3 mom.(642/2010) ja Hallintolaki 34,35,36§
4.4.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
HOJKS on Henkilökohtainen Opetuksen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma. Erityistä tukea
koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen
järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea
koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen.29
47
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn
opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat
suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta
osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä.
HOJKS:n laatimisen vastuuhenkilönä on luokanopettaja / luokanvalvoja / aineenopettaja.
Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut oppilasta opettavat opettajat, erityisopettaja sekä
oppilaan huoltajat ja oppilas itse. HOJKS päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa.
Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä
tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla.
Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja -
menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä.
Käytössä on seudullisesti Opetushallituksen laatima lomake (liitteenä). Lomakkeeseen on
määriteltävä kuntakohtaisesti arkistointiohjeet . HOJKS on salassa pidettävä.
29 Perusopetuslaki 17§ a mom. (642/2010)
HOJKS säilytetään oppivelvollisuusaika+ 10 vuotta
48
5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT
5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Tukiopetus
Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan
lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen
liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella
voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti
kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla.
Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö
ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja,
joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Tukiopetusta tulee järjestää niin
usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista.
Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden
ulkopuolella.
Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Ensisijaisesti
tukiopetusta antaa luokanopettaja/aineenopettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään
yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa. Lukuvuoden alkaessa huoltajille annetaan tietoa
kuinka tukiopetusta toteutetaan koulussa.
Koulu kirjaa lukuvuosisuunnitelmaansa vuosittain tukiopetuksen toteuttamisen.
Oppilaan tukiopetustunnit on kirjattava. Koulussa tulee huolehtia siitä, että tukiopetukseen varataan
riittävä määrä tunteja ja työjärjestysten laadinnassa tulee huomioida tukiopetuksen mahdollisuus.
Tukiopetus yleisen tuen aikana
Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä
mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai
tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista.
Tukiopetus tehostetun tuen aikana
Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen
tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa.
Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus,
sen tavoitteet ja järjestäminen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista
johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin.
Tukiopetus erityisen tuen aikana
Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun
tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa.
Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan
HOJKSiin. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin
tuen tarpeisiin
5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus
49
Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista
erityisopetusta muun opetuksen ohessa.32
Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä
oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan
esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia,
oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai
koulunkäynnissä.
Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena,
pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään
oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan
oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen
tasoilla.
Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille.
Osa-aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa.
Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osa-aikaisen
erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon
palveluista vastaavien kanssa.
32 Perusopetuslaki 16§2 mom. (642/2010)
Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea
Osa-aikaisen erityisopetuksen keskeiset tavoitteet, toimintatavat opetuksen järjestämisessä,
yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken, huoltajille tiedottamiseen sekä oppilaan ja
huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat määritellään opetussuunnitelmassa.
Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia
perustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida
ja oppilaan tulee saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta.
Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana
Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu.
Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen
aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen
erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan
oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen.
Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana
Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta
siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa-
aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen
arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen
tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin.
5.1.3 Erityisopetus
Erityisopetuksesta päätetään erityistä tukea koskevan päätöksen yhteydessä.
50
Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun
henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. HOJKS on erityisen
tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan
erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä
oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät.
Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun
opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa.
Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta
sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään.34
Opetusryhmiä
muodostettaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa
asetetut tavoitteet.35
Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin
perusopetusasetuksessa.36
Erityisluokat:
EDY 1-2. lk (Nätki), EVY/ESY 1-6. lk (Nätki), yksilöllistetty opetus 1-9. lk (Talvisalo), lievästi- ja
vaikeasti kehitysvammaisten opetus 1-9.lk (Talvisalo).
Aloitteen erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä voi tehdä joko oppilaan huoltaja, opettaja,
erityisopettaja, psykologi, koulukuraattori, tutkimuksen tehnyt lääkäri tai oppilashuoltotyöryhmä.
Erityisopetukseen liittyvissä päätöksissä keskeisenä periaatteena on huoltajien kanssa
neuvotteleminen ja oppilaan kehityksen, oppimiseen ja erityisesti kokonaispersoonallisuuden
kehittymiseen liittyvien tarpeiden huomioonottaminen.
34 Perusopetuslaki 17§ 1 mom. (642/2010)
35 Perusopetuslaki 30§ 2 mom. (642/2010)
36 Perusopetusasetus 2§ (893/2010)
5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen
Opetussuunnitelmassa määritellään oppimäärän yksilöllistämiseen liittyvät toimintatavat
osana pedagogisen selvityksen laadintaa, erityisen tuen päätöstä ja HOJKSin laatimista.
Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että
yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Mikäli edes
ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle
mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja
kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät
sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa
muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien
mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin.
Oppimäärien yksilöllistäminen
- Yksilöllisen oppimäärän tavoitteet perustuvat oppilaan oppimisedellytyksiin
- Oppimäärän osa-alueiden sisällöt voivat olla eri laajuisia ja jokin osa-alue voidaan korvata jollain
toisella
- Oppilasta opettavat arvioivat millaiset oppimäärän tavoitteet ovat realistisia
51
- Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon arvioinnissa: arvioinnissa käytetään menetelmiä,
joiden avulla oppilas pystyy parhaiten osoittamaan osaamisensa (esim. suullinen koe, riittävästi
aikaa koetilanteessa, rauhallinen tila)
- Oppilaan tuntijako voi poiketa yleisopetuksen tuntijaosta
- Ensisijaisesti oppilaan on saatava opetusta kaikissa perusopetuksen oppiaineissa (mutta hänet
voidaan myös vapauttaa oppimäärän opiskelusta, jos siihen on erityisen painavat syyt)
Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen
oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että
päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut
tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.
Hallintosäännön mukaan rehtori vapauttaa oppilaan oppiaineen opetuksesta ao. aineen opettajaa
kuultuaan.
5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus
Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden
vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta
perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta 39
. Esiopetus voi pidennetyn
oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi
vuotta40
. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan
perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää
vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla:
•• Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna,
kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen
kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
•• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä
vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden
vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
•• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä
vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa
perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin43
eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta.
Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.
Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden
alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden
alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta.42
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä
olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi
vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus
siihen voi toteutua.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan
henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen
alkaessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa
järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita
52
voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin paikallisessa
opetussuunnitelmassa määrätään44
.
39 Perusopetuslaki 25§ 2mom.
40 Perusopetuslaki 9§ 2 mom.
42 Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010) ja 26 a § 1 mom. (1288/1999)
43 Perusopetuslaki 27 §
44 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista
tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Tuntijakoasetus) (1435/2001) 9 § 2 mom.
Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn
oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin.
HOJKS laaditaan yhteistyössä päiväkodin ja / tai esiopetusta antavan henkilöstön kanssa.
Vastaanottavan koulun erityisopettaja auttaa HOJKSin laadinnassa. Tarvittaessa laadintaan
osallistuu muita asiantuntijatahoja esim. terveydenhoitaja, psykologi, terapeutti ym.
5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu
Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-
alueittain45
. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan
terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain46
. Opetuksen järjestämisestä
oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä47
. Opetussuunnitelmaan
kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot,
päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.
45 Tuntijakoasetus 9 § 3 mom.
46 Perusopetuslaki 18 § 1 mom.
47 Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642/2010)
Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri
asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.
Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi
annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja
sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.
5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki 5.2.1 Kodin ja koulun yhteistyö
Kodin ja koulun välistä yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osuus laaditaan
yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten
kanssa56
. Tällöin otetaan huomioon myös muiden kasvatuksen kannalta keskeisten toimijoiden
osallistuminen yhteistyöhön ja tiedonkulun sujuvuus.
Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Kasvatus on kodin ja koulun yhteinen tehtävä.
Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa
oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja
53
opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen
edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana
jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle
vuorovaikutukselle.
Vuosittain pidetään vähintään yksi vanhempainilta/ luokka-aste. Huoltajien, oppilaan ja koulun
edustajan välisiä kehityskeskusteluja käydään vähintään kerran luokkien 1-2, 3-4, 5-6 ja 7-9 aikana
sekä luokanopettajan tai –valvojan vaihtuessa.
Koulujen ajanmukaiset kotisivut ovat yksi tiedonvälittämisen keino. Kuntakohtaisten resurssien
puitteissa parannetaan ja monipuolistetaan tieto- ja viestintätekniikan avulla kodin ja koulun välistä
yhteydenpitoa esim. Wilma-ohjelmalla. Tiedon siirto nivelvaiheissa (esiopetus- koulu, 6.-7. luokka,
koulun vaihto) selvitetään tarkemmin kohdassa esi- ja perusopetuksen oppilashuollon
toimenpidelinjat Savonlinnan seudulla.
Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja
mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön
toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa.
Koulut ovat aktiivisia ja aloitteellisia keskustelussa ja tiedottamisessa.
Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä
asioista ja tarvittaessa järjestetään mahdollisuus keskusteluun.
Koulut kirjaavat lukuvuosisuunnitelmaansa kuinka koti-koulu yhteistyötä toteutetaan.
Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista tulee
ilmoittaa oppilaan huoltajalle. Koulut kirjaavat lukuvuosisuunnitelmaansa kuinka oppilaan
poissaoloja seurataan.
48 Perusopetuslaki 3 § 3 mom.
49 Tuntijakoasetus 4 § 1 mom.
50 Perusopetuslaki 26 § 2 mom. (477/2003), Lastensuojelulaki (417/2007) 2 § 1 mom.
51 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003), Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 § ja Lastensuojelu laki 2 § 2 mom.
56 Perusopetuslaki 15§ 2 mom. (477/2003)
5.2.2 Ohjauksen järjestäminen
Koulu kirjoittaa TET-ohjelmansa.
Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta. Ohjaustoiminnan
tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa
opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia
valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja
tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös
yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä.
Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa.
Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat
valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat
54
opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan koko
perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa.
Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan
eri osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit, eri
alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot (TET) tai
työpaikalla tapahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää
ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.
Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista,
valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja
tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun
edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä.
Ohjaus osana yleistä tukea
Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden
opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien
ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen
ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle
annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden
kannustamiseen ja ohjaamiseen.
Ohjaus tehostetun tuen aikana
Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun
tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen
tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun
tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen
liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai
yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja
opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan
tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle
tulevaisuudelle.
Ohjaus erityisen tuen aikana
Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana
annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä
tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan
HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan
oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja
työelämätuntemuksen vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle
soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen.
Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä
hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti
avustavan muun
henkilöstön asiantuntemusta.
Ohjaus opintojen eri vaiheissa ja ohjauksen menetelmät
55
Ensimmäiseen taulukkoon on koottu yhteenvetona opinpolun eri vaiheissa tapahtuvia yleisiä
ohjauksen muotoja. Tarkemmat kuvaukset toiminnasta kirjataan koulujen opetussuunnitelmiin.
Toisessa taulukossa on esitetty ohjauksen vastuunjako.
Ohjauksen menetelmiä ovat:
- henkilökohtainen ohjaus
- pienryhmäohjaus
- luokkaohjaus
- ohjauksen oheistoiminnat
56
ESIOPETUS ALAKOULU YLÄKOULU LUKIO AMMATILLINEN
KOULUTUS
oppilashuollollinen
toiminta
yhteistyö kotien
kanssa
siirtymävaiheen
toiminnasta
tiedottaminen
infot alakouluilla
tutustuminen
yläkouluilla
oppilashuolto
lukio-opinnoista ja
opiskelusta
tiedottaminen
tulokkaiden ohjauksen
suunnittelu
OHJAUS ENNEN
OPINTOJEN ALKUA
yhteistyö kotien kanssa
oppilashuollollinen
toiminta
opintojen ohjauksen suunnittelu
ammatillisen suuntautumisen
ohjaus
opiskelijaksi otto
OHJAUS
OPINTOJEN
ALKUVAIHEESSA
tehostettua ja erityistä
tukea tarvitsevien
lasten kuntoutus- ja
tukitoimet
ryhmäyttäminen
yhteistyö kodin kanssa
eskarin
toimintakulttuurinluominen
tutustuminen ympäröivään
elämään ja elinympäristöön
koulun käytänteisiin
ja
oppimisympäristöön
perehdyttäminen
oppimaan oppimisen
taidot
yhteistyö kotien
kanssa
oppilashuolto
aamu- ja
iltapäivätoiminta
koulun käytänteisiin
perehdyttäminen
oppilashuolto
ryhmäyttäminen
oppimaan oppimisen
taitojen kertaus
terveyden ja
hyvinvoinnin
kartoitus ja
tukitoimet
yhteistyö kotien
kanssa
lukio-opinnoista ja
opiskelusta
tiedottaminen
opiskelijahuolto
ryhmäyttäminen
opintojen suunnittelu
opintoihin ohjaaminen
opiskelijahuolto
OHJAUS
OPINTOJEN
AIKANA
leikinomaisuus
oppimisessa
yhteistyö kodin kanssa
toimiminen oppimis- ja
"koululaisuuteen"
ohjaaminen
oppimaan oppimisen
tukeminen
oppilashuolto
oppilashuolto
henkilökohtainen
ohjaus
pienryhmäohjaus
työelämään
opiskelijahuolto
ohjaus opinnoissa
keskeyttämisuhan
torjuminen
opiskelijahuolto
ohjaus opinnoissa
keskeyttämisuhan torjuminen
OHJAUS OPINPOLUN ERI VAIHEISSA
57
kasvuympäristössä
yhteistyö kotien
kanssa
tutustumisen ohjaus
(TET-ohjaus)
yhteistyö kotien
kanssa
valintojen ohjaus
keskeyttäneiden ohjaus
keskeyttäneiden ohjaus
OHJAUS
OPINTOJEN
PÄÄTTÖVAIHEESSA
oppilashuollollinen
toiminta
yhteistyö kodin kanssa
tutustuminen tulevaan
kouluun
siirtymävaiheen
toiminnasta
tiedottaminen
info alakoululla
tutustuminen
yläkouluun
oppilashuolto
jatko-opintoihin
ohjaus
jälkiohjaus
opintojen päättäminen
ura-/ elämänsuunnittelun
ohjaus
erityisryhmien ohjaus
opintojen päättäminen ura- ja
elämänsuunnittelun ohjaus
erityisryhmien ohjaus
58
ALAKOULUN TOIMIJAT YLÄKOULUN TOIMIJAT MUUT TOIMIJAT TOISEN ASTEEN TOIMIJAT
luokanopettaja
- oman luokan ohjaaminen,
oppimisen ja opiskelun
seuraaminen
- - ryhmäyttäminen
- yhteistyö huoltajien kanssa
- yhteistyö kollegojen kanssa
- yhteistyö oppilashuoltoryhmän
kanssa
- psykososiaalinen tukeminen
- työelämäyhteistyö
- oppimissuunnitelmien
ja HOJKS:n laatiminen erityis-
opettajan tuella
- pedagogisen arvion ja selvityk-
sen laatimiseen osallistuminen
- opiskelutaitojen opettaminen ja
ohjaaminen
- yhteistyö varhaiskasvatuksen ja
yläkoulun opetushenkilöstön
kanssa
arviointikeskustelut/vanhempain-
tapaamiset/kehityskeskustelut
aineenopettaja kts yläkoulu
erityisopettaja
- antaa erityisopetusta oppilaalle,
jolla on lieviä oppimis-,
luokanvalvoja/luokanohjaaja
- nivelvaiheisiin osallistuminen
- oman luokan ohjaaminen,
oppimisen ja opiskelun seuraaminen
-säännöllinen yhteistyö huoltajien
kanssa: vanhempaintapaamiset
-yhteistyö aineenopettajien, opon,
erityisopettajan ja
oppilashuoltoryhmän kanssa
-psykososiaalinen tukeminen
-arviointi- ja kehityskeskustelut
- laatii oppimissuunnitelman ja
HOJKS:n yhteistyössä
erityisopettajan, aineenopettajan ja
OPO:n kanssa
- pedagogisen arvion ja selvityksen
laatimiseen osallistuminen
- ryhmäyttäminen
- on luokalleen se aikuinen, joka
kantaa pääasiallisen vastuun
luokkansa yksittäisen oppilaan ja
koko luokan jokapäiväisen
koulunkäynnin sujumisesta
aineenopettaja
-opiskelutekniikan opettaminen ja
ohjaaminen
- oppimisen ja opiskelun
seuraaminen ja tukeminen
-yhteistyö kotien kanssa
kuraattori / koulutyön tukihenkilö
- tukee oppilaan/opiskelijan
koulunkäyntiä, tukee ja edistää hänen
sosiaalista hyvinvointiaan
- pyrkii ennaltaehkäisemään ongelmien
syntymistä
- toimii konsulttina eri osapuolten välillä
- toimii oppilaitoksessa sosiaalialan
ammattilaisena
- antaa keskusteluapua oppilaalle ja
hänen huoltajilleen
- tarvittaessa ohjaa oppilasta eteenpäin
avun saamiseksi
- osallistuu oppilas-
/opiskelijahuoltotyöhön ja toiminnan
kehittämiseen
koulutyön tukihenkilö
- yhteistyö oppilaiden, huoltajien,
opettajien, oppilashuoltoryhmien ja
muiden oppilashuollon tahojen kanssa
-oppilaan henkilökohtainen tukeminen;
keskustelut
-ryhmä- ja luokkakohtainen tukeminen;
vuorovaikutustaidot, erilaiset kyselyt
- yhteistyö nivelvaiheissa
- ennaltaehkäisevä työ
koulupsykologi
- edistää oppilaiden hyvinvointia ja
ryhmänohjaaja
opinto-ohjaaja
(erityisopettaja)
kuraattori
opintosihteeri
asukaskuraattori
rehtori
OHJAUKSEN TEHTÄVÄJAKO JA VASTUUHENKILÖT
59
keskittymis- ja/tai
sopeutumisvaikeuksia ja joka
tarvitsee erityistä tukea
oppimiseensa
- osallistuu oppimissuunnitelman
ja HOJKS:n laatimiseen
yhteistyössä oppilaan, huoltajien
opettajien ja tarvittaessa muiden
asiantuntijoiden kanssa
- osallistuu oppilashuoltoryhmän
työhön
rehtori
- koulun johtaminen ja
vastuunkantaminen
- resurssien turvaaminen
- opettajien tukeminen ja
rohkaiseminen
- kannustavan työilmapiirin
luominen
-oppilashuoltoryhmässä
toimiminen
- oppilaiden kasvun ohjaaminen
ja tukeminen
- mahdollistaa kodin ja koulun
yhteistyön järjestämisen
- tukee koulukiusaamisen
vastaista toimintaa
- allekirjoittaa HOJKS:in
avustaja
- tukee oppilaan itsenäistä
selviytymistä ja omatoimisuutta
koulussa ja tarvittaessa
-yhteistyö kollegojen, erityisesti
erityisopettajan ja opinto-ohjaajan
kanssa
-yhteistyö työelämän kanssa
-yhteistyö oppilashuoltoryhmän
kanssa
- pedagogisen arvion ja selvityksen
laatimiseen osallistuminen
- laatii oppimissuunnitelman ja
HOJKS:n yhteistyössä
erityisopettajan, luokanvalvojan ja
OPO:n kanssa
oppilaan/opinto-ohjaaja
- opinto-ohjaus
- jatko-opintoihin ohjaaminen
- ohjauksen koordinointi
-henkilökohtainen ohjaus, ryhmä- ja
luokkaohjaus
-psykososiaalinen tuki
-oppilaiden kasvun ohjaaminen ja
tukeminen
-yhteistyö alakoulujen,
luokanvalvojien, aineenopettajien,
erityisopettajien, toisen asteen
oppilaitosten ym. yhteistyötahojen
kanssa (mm. TE- toimisto,
sosiaalitoimi)
-oppilashuoltoryhmän toimintaan
osallistuminen
-yhteistyö huoltajien kanssa
-työelämäyhteistyö
- osallistuminen
oppimissuunnitelmien ja HOJKS:n
suotuisaa oppimista
- osallistuu oppilashuoltotyöhön
- toimii yhteistyössä oppilaiden,
perheiden, opettajien ja koulun muun
henkilökunnan sekä eri yhteistyötahojen
kanssa
- koulunkäynnin ja psyykkiseen
kehityksen pulmatilanteisiin liittyvä
keskustelu- ja neuvontatyö
- psykologisten tutkimusten ja
arviointien tekeminen
- tukitoimien suunnittelu
- jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaus
tukioppilastoiminnan ohjaaja
oppilaskunnan ohjaava opettaja
terveydenhoitaja
- vastaa kouluterveydenhuollosta
- oppilaan fyysisen, psyykkisen ja
sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen
- kuuntelee, hoitaa ja ohjaa eteenpäin
oppilaita, joilla on
jatkotutkimuksen/jatkoselvitysten
tarve
- yhteistyö kotien kanssa
- osallistuu oppilashuoltoryhmän
60
koulumatkoilla
- osallistuu tarpeen mukaan
oppilaan opetuksen ja
kuntoutuksen suunnitteluun sekä
toteutukseen asiantuntijoiden
ohjeiden mukaan
- osallistuu välitunneilla
opettajien apuna valvontaan ja
tukee oppilaan osallistumista
siellä tapahtuvaan toimintaan
- valmistaa tarvittaessa erityisen
oppijan oppimateriaalia /
opetustuokioita opettajan
ohjeiden mukaan
- osallistuu koulukiusaamisen
vastaiseen toimintaan
varhaiskasvatuksen ja
esiopetuksen henkilöstö
-nivelvaiheyhteistyö alakoulun
kanssa
laadintaan
- pedagogisen arvion ja selvityksen
laadintaan osallistuminen
- 9.-luokkalaisen tiedonsiirron
varmistaminen toiselle asteelle
mennessä (tiedonsiirtolupa toiselle
asteelle liitteenä)
-tuentarpeen jatkaminen toisella
asteella tai tuen tarpeen purkaminen
erityisopettaja
- tukea tarvitsevien oppilaiden
kanssa työskentely
-tiivis yhteistyö aineenopettajien ja
luokanopettajien kanssa
-oppilashuoltoryhmän toimintaan
osallistuminen
- osallistuu oppimissuunnitelman ja
HOJKS:n laatimiseen
luokanvalvojan, aineenopettajan ja
OPO:n kanssa
- 9.-luokkalaisen tiedonsiirron
varmistaminen toiselle asteelle
mennessä (tiedonsiirtolupa toiselle
asteelle liitteenä)
-tuentarpeen jatkaminen toisella
asteella tai tuen tarpeen purkaminen
rehtori
- koulun johtaminen ja
vastuunkantaminen
- resurssien turvaaminen
- opettajien tukeminen ja
rohkaiseminen
toimintaan
- yhteistyötä rehtorin, opettajien, opon,
kuraattorin /koulutyöntukihenkilön,
koulupsykologin kanssa
- arvioi oppilaan jatko-opiskelutoiveita
terveydellisistä näkökohdista
yhteistyössä koululääkärin kanssa
- vastaa tiedonsiirrosta toiselle
terveydenhoitajalle oppilaan vaihtaessa
koulua
koululääkäri
- toimii lääketieteellisenä asiantuntijana
erilaisissa oppilasta koskevissa asioissa
- tekee tarvittavat lääkärintodistukset ja
lausunnot
61
- kannustavan työilmapiirin
luominen
-oppilashuoltoryhmässä toimiminen
- oppilaiden kasvun ohjaaminen ja
tukeminen
- koulukiusaamisen vastainen
toiminta
- allekirjoittaa HOJKS:in
Avustaja
kts alakoulu
62
5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen
Erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus avustaja- ja
muihin tukipalveluihin. Palvelujen järjestämisen tarve ja tapa arvioidaan tapauskohtaisesti,
ottaen huomioon oppilaan tuen tarve ja opetuksen järjestäminen hänen edellytystensä
mukaisesti. Avustajan tuen tarve määritellään moniammatillisesti yhteistyössä kodin ja
koulun kanssa. Avustuspalvelun myöntämisestä päättää kunnan opetustoimi.
Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen
osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut58
.
Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin
perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö.
Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden
takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia
symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen
mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja
osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat
aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen
kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen
keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan
identiteetin muotoutumiseen.
58 Perusopetuslaki 31 § 1 mom. (477/2003)
Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa
hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan
sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti
tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai
useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa
viittomien tai muiden symbolien avulla.
Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta
sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä
oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja
koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko
opetusryhmälle.
Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa
sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta
oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien
suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen
suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa.
Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan
tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja
oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja
mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja.
63
Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea
Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun
tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen.
Oikea-aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin
kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja
vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja
koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen
tuen tarve.
Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana
Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja
avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana,
arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan
oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden
tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai
tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan
oppimissuunnitelmaan.
Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana
Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys
ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa
selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista.59
Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle
järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän
vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja
laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas
tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja.
59 Perusopetuslaki 17 § 2 ja 3 mom. (642/2010)
Oppilaalle järjestetään lain vaatimat tulkitsemispalvelut.
Koulusuunnittelija ja opetuspäällikkö käsittelevät tapauskohtaisesti oppilaan avustajatarpeen
asiantuntijalausuntojen perusteella.
5.2.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta
Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta
opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja
laajuudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden
suunnitelmallista tukea.
Koulun kerhotoiminta
Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee
oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden
osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun
kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin.
Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja
yhteistyötä. Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan
toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten
64
elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, oppilasta
arvostavaa toimintaa ja tilaisuuksia myönteiseen, kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten
ja toisten oppilaiden kanssa.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen yhteiskunnallisena lähtökohtana on turvallisen
kasvuympäristön tarjoaminen lapselle ennen ja jälkeen koulupäivän. Toiminnan tarkoituksena on
tukea lapsen kasvua ja kehitystä ja auttaa perheitä kasvatustehtävän toteuttamisessa. Lisäksi
toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskityöntekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan
ajankäyttöön ja yksinoloon. Toiminnalla pyritään myös edistämään yhteiskunnallista tasa-arvoa ja
ehkäisemään syrjäytymistä.
Kerhotoiminta:
Kerhotoimintaa toteutetaan OPH:n erityisrahoituksen puitteissa koulukohtaisesti. Koulu kirjaa
lukuvuosisuunnitelmaansa kunkin vuoden kerhojärjestelyt.
Ap- Ip –toiminta:
Ap- Ip –toiminta järjestetään ostopalvelusopimuksella. Yhteyshenkilönä on koulutussuunnittelija ja
toiminta on opetuspäällikön vastuulla. Iltapäivätoimintaan otetaan ensisijaisesti 1. luokan oppilaita
sekä erityisoppilaita ja toissijaisesti 2. luokan oppilaita. Ennen edellä mainittua järjestystä kunta
pidättää oikeuden valita (koulua ja päiväkotia kuullen) toimintaan lapsia, joiden iltapäivätoiminta
on erityisen perusteltua. Näiden lasten iltapäivätoimintapaikan hakeminen voi tulla vireille
perhetyön, lastensuojelun, päivähoidon tai koulun toimesta.
Mikäli ilmoittautumisia tulee enemmän kuin iltapäivätoimintaan mahtuu, noudatetaan
yhdenvertaisina valintaperusteina ilmoittautumisjärjestystä ja arpomista.
Kunnan toimintasuunnitelma päivitetään kevään 2011 aikana.
Sosiaalitoimen vammaispalvelulain piirissä oleville oppilaille (EHA1, EHA2) tarjotaan
päivätoimintaa.
5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta
Pohjautuu opetussuunnitelman perusteisiin ja on suunnattu 7.-9. luokkien oppilaille, joilla on
alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan
syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Oppilaiden valinnassa oppilashuoltoryhmät ovat
keskeisessä asemassa. Niiden tiedossa ovat mahdolliset koulupudokkaat tai oppilaat, joilla on ollut
poissaoloja ja joiden koulunkäynti on ollut epäsäännöllistä.
Joustavan opetuksen oppilasvalinnan kriteerit:
- Oppilaalla on vaara jäädä vaille perusopetuksen päättötodistusta tai hänen koulunkäyntinsä ei suju
perinteisellä mallilla.
- Oppilaalla on mahdollisuus hyötyä työpainotteisuudesta ja toiminnallisista työtavoista.
- Oppilas on riittävän aktiivinen ja pystyy jossain määrin itsenäiseen työskentelyyn, mikä on tarpeen
erityisesti työpaikkaopiskelussa.
- Oppilas on riittävän motivoitunut ja sitoutunut aloittamaan opiskelun joustavan perusopetuksen
ryhmässä.
- Oppilaat voivat tulla vuosiluokilta 7–9
- Oppilaan perhe on sitoutunut asiaan.
65
Joustavassa perusopetuksessa oppilaat opiskelevat pääsääntöisesti yleisopetuksen
opetussuunnitelman mukaan. Joustavaan perusopetukseen voidaan integroida oppilaita, joilla on
yksilöllistettyjä oppimääriä ja erityisoppilaan status. Eroavuuksia tavanomaiseen opiskeluun on
työmuodoissa ja opetusmenetelmissä, jotka valitaan ja sovelletaan oppilaiden yksilöllisten tarpeiden
mukaan. Joustava perusopetus on siis tapa järjestää yleisopetusta yksilöllisemmin työmuodoin.
Myös opetusryhmä on tavallista pienempi yksilöllisten järjestelyjen vuoksi. Tarkoitus on, että
samanlaisia työmuotoja voidaan soveltaa missä tahansa perusopetuksessa muutoinkin.
Tällä hetkellä seudullisesti ei ole tarjolla joustavan perusopetuksen toimintaa. Toiminnan
aloittaminen edellyttää resursointia, toimintamalleja ja toimivan yhteistyöverkoston. Toiminnan
sisältö ja oppilaan arviointi päätetään siinä vaiheessa, kun toimintaa järjestetään.
Perusopetuslaki 5 § (1707/2009)
Perusopetusasetus 9 a § (1768/2009)
Perusopetusasetus 9 b § 1 mom. (1768/2009)
Perusopetusasetus 9 b § 2 mom. (1768/2009)
5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen
Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden
sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää
toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman
mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu
kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuolto
kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville
viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilashuolto on sekä
yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä
tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä.
Oppilashuollon toimivuutta arvioidaan säännöllisesti vähintään kerran lukuvuodessa. Koulu luo
oman toimintamallinsa arviointiin ja reflektointiin olemassa olevien perusteiden ja käytänteiden
pohjalta ja kirjaa sen oppilashuollon toimintasuunnitelmaan. Tarkistetaan säännöllisesti yleisen,
tehostetun ja erityisen tuen tilanne ja kehittämistarve.
5.4.1 Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toimenpidelinjat Savonlinnan seudulla
Savonlinnan seudulle on laadittu esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toimintasuunnitelma. Jotta
käytänteet seudulla saadaan tasapuoliksi ja eri-ikäiset oppilaat saavat tasapuolisia oppilashuollon
tukitoimia, on tärkeää, että jokaisessa esi- ja perusopetusta tarjoavassa yksikössä noudatetaan
samoja periaatteita.
5.4.1.1 Ennakoiva työ
Oppilashuollon ennakoivalla työllä pyritään oppilashuollollisten ongelmien ennaltaehkäisyyn.
Savonlinnan seudulla tämä tarkoittaa:
- laadukkaan ja riittävästi resurssoidun esi- ja perusopetuksen turvaamista
66
- viihtyisän, aktivoivan ja turvallisen oppimisympäristön takaamista
- kerhotoiminnan kehittämistä
- kodin ja koulun yhteistyön jatkuvaa kehittämistä
-sekä toiminnan jatkuvaa arviointia, tiedonkeruuta ja kehittämistä
Kunnissa pyritään järjestämään oppilashuollolliset palvelut siten, että minimissään valtakunnallisten
suositusten mukaiset ohjeistukset oppilashuoltohenkilöstön määristä toteutuvat.
Jokaisen alueen kunnan oppilashuollon käytettävissä on perustiimi, johon kuuluvat ainakin
kouluterveydenhoitaja, kuraattori/koulutyön tukihenkilö, mielenterveystyön asiantuntija sekä
sosiaalityön asiantuntija.
Seudullinen lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma otetaan huomioon kunnallisessa päätöksenteossa
ja toimintojen budjetoinnissa.
Ammattitaitoinen opetushenkilöstö huolehtii laadukkaasta opetuksesta sopivan kokoisissa
opetusryhmissä
Jokaisen kunnan opetushenkilöstö on pätevää ja opettajat ovat omaksuneet käsityksen
oppilashuollon kuulumisesta jokaiselle opettajalle.
Samat ja yhteisesti hyväksytyt periaatteet ja käytänteet ohjaavat kaikkien opettajien työtä (esim.
poissaolojen merkintä, vanhempainkeskustelut)
Kouluissa suoritetaan kolmen vuoden välein kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden
tarkastukset kouluterveydenhuollon aloitteesta yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa.
Tarkastuksesta tehdään yhteenveto, toimenpidesuunnitelma ja arviointi. Tarkastuksessa on mukana
oppilaiden ja koulun henkilökunnan edustus.
Jokaisessa koulussa toimii oppilaskunta. Koulut kirjaavat vuosisuunnitelmaansa oppilaskunnan
toimintasuunnitelman. Oppilaskunnille tarjotaan tehtäviä, joissa oppilaat pääsevät mukaan koulun
kehittämiseen (esim. koko koulun yhteiset tapahtumat ja juhlat)
Kouluissa on kummi-/tukioppilastoimintaa tai muunlaista vertaisryhmätoimintaa.
Kerhotoimintaa kehitetään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa
Yhteistyötä opettajien välillä kehitetään
Oppilashuollon tarpeita kartoitetaan säännöllisesti
Koulujen oppilashuollon-, turvallisuus- ja kriisisuunnitelmien tiedot sekä koulun säännöt
päivitetään säännöllisesti ja niistä tiedotetaan vanhemmille.
5.4.1.2 Varhainen puuttuminen ja tuki
Oppilashuollon kehittämisellä varhaisen puuttumisen ja tuen suuntaan pyritään turvaamaan
lapsen/nuoren kehittymisen turvallinen jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetuksen
päättövaiheeseen. Varhaisen puuttumisen ja tuen osalta Savonlinnan seudun kunnissa kehitetään
67
- huolen puheeksi ottamisen menetelmiä
- moniammatillista yhteistyötä
- perhetyötä
- yhteistyötä kolmannen sektorin (mm. yhdistykset, säätiöt ja osuuskunnat) kanssa
- jatkuvaa havainnointia ja säännöllisiä kartoituksia
Opettajan omana työvälineenä voidaan käyttää erilaisia huolenkartoituksia. Kouluterveys- kyselyyn
osallistuminen päätetään kuntakohtaisesti. Kouluterveys-kyselyn osalta koulu saa käyttöönsä
tulokset ja niiden pohjalta oppilashuoltoryhmät voivat suunnitella oppilashuollollisten
toimenpiteiden painopisteitä tulevaisuudessa.
5.4.1.3 Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä
Oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana toimii yleensä koulun rehtori. Muina jäseninä siihen voivat
kuulua kouluterveydenhoitaja ja –lääkäri, koulukuraattori, koulupsykologi, erityisopettaja ja opinto-
ohjaaja. Tarvittaessa ryhmän työskentelyyn voivat osallistua luokanopettaja, luokanvalvoja tai muut
oppilaan hyvinvointia ja kuntoutusta edistävät erityistyöntekijät. Kun oppilashuoltoryhmässä
käsitellään koulun yhteisiä asioita, on ryhmän kokoonpano vapaa. Näissä asioissa voidaan tehdä
yhteistyötä esim. koulun johtoryhmän, oppilaskunnan tai vanhempainyhdistyksen kanssa.
68
Yksittäistä oppilasta koskevia asioita käsiteltäessä oppilashuoltoryhmässä voivat olla läsnä rehtorin
lisäksi vain ne koulun henkilökuntaan kuuluvat, joiden tehtäviin kuuluu oppilaan opetuksen
järjestäminen, sekä kouluterveydenhoitaja ja –lääkäri, koulukuraattori ja koulupsykologi, koska
muilla ei ole oikeutta saada salassa pidettäviä tietoja oppilaasta. Huoltajan suostumuksella tai lain
niin salliessa voi ryhmään osallistua muita tarvittavia koulun ulkopuolisia tahoja kuten esim.
lastensuojelu, perheneuvola ym.
Oppilashuoltoryhmässä esillä olleet asiat kirjataan. Yksittäisen oppilaan asiassa kirjataan asian
vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet, asian käsittelyyn osallistuneet, mitä tietoja ja kenelle
oppilaasta on annettu ja kenen tehtäväksi selvittely on annettu oppilashuoltoryhmässä. Kirjausten
avulla voidaan osoittaa mihin toimenpiteisiin oppilashuolto on ryhtynyt jossakin asiassa. Rehtori
vastaa siitä, että kirjaukset tehdään muistioon ja säilytetään asianmukaisesti lukitussa kaapissa.
Oppilashuoltoryhmän muistiot ovat salaisia.
Oppilashuoltoryhmä tiedottaa toiminnastaan säännöllisesti sekä vanhemmille että koulussa.
Vanhemmille tiedotetaan toiminnasta yleensä lukuvuoden alussa koteihin jaettavassa tiedotteessa,
vanhempainilloissa ja/tai koulun kotisivuilla. Oppilashuollon teema on hyvä olla aiheena opettajien
kokouksessa ainakin kerran lukuvuoden aikana. Lukuvuosittain laaditaan oppilashuollon
toimintasuunnitelma (ehdotus toimintasuunnitelman malliksi liitteenä samoin muistiopohja).
Oppilashuollon perustyö on jatkuvassa käynnissä (huolikartoitukset, akuuttien tilanteiden hoito,
seurantatoiminta), huolehditaan siitä, että kunnan kouluissa on yhtenäiset käytänteet
oppilashuoltoon liittyen. Liitteenä huolenvyöhykkeen lomake ja keskustelun vaiheet oppilaan
pulmatilanteessa.
5.4.1.4 Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tehtäväjako ja vastuuhenkilöt
Koulun yhteistyöelimenä oppilashuoltoryhmä
1. OPPIMISVAIKEUDET 2. SOSIAALISEN TUEN
TARVE
3. OPPILAAN
TERVEYDENTILA
Oppilaan oma opettaja
- ensisijainen
yhteydenpitäjä
oppilaan kotiin
- vastaa siitä, että
erityisopettaja ja
rehtori saavat
tiedon oppilaan
asiasta
Aineenopettaja
- vastaa omassa
oppiaineessaan
oppilaan
tukemisesta
Erityisopettaja
Koulukuraattori
Koulupsykologi
Koulutyön tukihenkilö
- oppilaan kasvun ja
kehityksen tukeminen
koulussa
- lastensuojeluasiat
Sosiaalityöntekijä
- oppilaiden ja heidän
perheidensä tukeminen
- lastensuojeluasiat
Lastenneuvola
- esikoululaiset
- terveydenhoitajan ja
lääkärin tekemät
tarkastukset
- lähetteet tarvittaviin
jatkotutkimuksiin
- ennaltaehkäisevä työ
- perhetyö
Kouluterveydenhuolto
terveydenhoitaja
69
- kartoittaa ja arvioi
tuen tarpeen ja
laadun yhdessä
oppilaan oman
opettajan kanssa
- huolehtii rehtorin
tiedonsaannista
Opinto-ohjaaja
- osallistuu oppilaan
ohjauksen
suunnitteluun
Rehtori
- vastaa viime
kädessä kaikesta
oppilaan
opetukseen
liittyvästä
- terveystarkastusten tekeminen
-tekee terveystarkastukset
vuosittain
- 1., 5. ja 8. lk laajoissa
terveystarkastuksissa keskustelu
opettajan kanssa (liite)
- sairaanhoito ja esiapu
koulutapaturmissa
- osallistuu resurssien mukaan
tarvittaessa vanhempainiltoihin,
oppitunteihin ( esim. 5.lk
murrosikä) sekä teemapäiviin.
- ennaltaehkäisevä työ
- perhetyö
koululääkäri
- toimii terveydenhoitajan
työparina
- tekee terveystarkastukset 1.-, 5.-
ja 8.-luokkalaisille (laaja-
terveydentarkastus) muille
tarvittaessa
- lähettää tarvittaviin
jatkotutkimuksiin
- toimii lääketieteellisenä
asiantuntijana erilaisissa oppilasta
koskevissa asioissa
- tekee tarvittavat
lääkärintodistukset ja lausunnot
5.4.1.5 Nivelvaiheet Kun lapsi tulee päivähoitopaikkaan, laaditaan hänelle varhaiskasvatussuunnitelma. Tässä vaiheessa
neuvola ja varhaiskasvatus tekevät yhteistyötä. Lapsen siirtyessä esiopetukseen hänelle laaditaan
esiopetussuunnitelma. Molempia suunnitelmia päivitetään kerran vuodessa. Päivityspalaverissa ovat
mukana lapsen hoitaja, esiopettaja ja lapsen vanhemmat. Tällä tavalla turvataan tiedon kulku kodin
ja lapsen päivähoitopaikan ja esiopetuspaikan välillä. Samalla taataan edellytykset varhaiseen
tukeen.
Myös jatkossa lapsen elämässä eteen tulevissa siirtymävaiheissa (esikoulu - 1. luokka, 6. luokka -7.
luokka, 9.luokka – toinen aste) on tarpeellista turvata sujuva tiedonsiirto. Tärkeitä siirtymävaiheita
oppilaan eteen tulee myös hänen vaihtaessaan koulua tai kuntaa tai hänen tullessaan uuteen kouluun
maahanmuuttajana. Kaikissa näissä siirtymävaiheissa on kysyttävä vanhempien lupa tiedonsiirtoon.
70
Salassa pidettyjä tietoja ei voi ilman huoltajan suostumusta siirtää kuin perusopetuksen koulujen
kesken.
Toimenpiteet nivelvaiheissa
Savonlinnan seudulliseen esi- ja perusopetuksen oppilashuollon suunnitelmaan on kirjattu
periaatteet nivelvaiheiden sujuvoittamiseksi. Tämä edellyttää moniammatillisen yhteistyön
kehittämistä, vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämistä sekä yhtenäisten käytänteiden,
kuten lomakkeiston, vakiinnuttamista. Alla olevissa nivelvaiheissa toimitaan seuraavien
periaatteiden mukaisesti:
NEUVOLA VARHAISKASVATUS
- palaverit terveydenhoitajan ja lapsen hoitajan kesken
- yhteiset tiedonsiirtolomakkeet
- varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen
VARHAISKASVATUS ESIOPETUS
- vanhempainillat esiopetuksesta ja sen oppilashuollosta
- tiedotteet koteihin
- erityislastentarhanopettajan/erityisopettajan konsultointi
- esiopetussuunnitelman laatiminen
ESIOPETUS ALAKOULU
- erityislastentarhanopettaja/erityisopettaja konsultoi esiopetusryhmissä
- erityisen tuen tarpeiden kartoitus
- muiden tukitoimien kartoitus
- kouluvalmiuksien arviointi: * eri tahojen havainnot/tutkimukset
* mahdollinen avustajatarve
* koulunkäynnin aloittamisen
myöhäistäminen
* pienryhmätarpeet
* koulukyydit
- yhteistyö luokanopettajan ja erityisopettajan kanssa
- erityislastentarhanopettaja on mahdollisuuksien mukaan mukana 1. luokan
toiminnassa ja oppilaan seurannassa.
- 1. luokan syksyllä laaja-alaisen erityisopettajan, esiopettajan ja
erityislastentarhanopettajan palautepalaveri
71
ALAKOULU; Koulujen oppilashuoltoryhmät toimivat säännöllisesti koko alakoulun
ajan
ALAKOULU YLÄKOULU
- 6. luokan keväällä tutustumiskäynnit yläkoululla
- alakoulun erityisopettajan, luokanopettajan, tulevan yläkoulun
luokanvalvojan/luokanohjaajan, erityisopettajan ja rehtorin palaveri
- mahdollisesti alakoulun oppilashuoltoryhmän ja yläkoulun oppilashuoltoryhmän
yhteispalaveri
- luokkaryhmien muodostaminen yhteistyössä ala- ja yläkoulun kesken
- vanhempainilta 6. luokan keväällä
- tuki-/kummioppilaat sopeutumisen tukena
- 7. luokan syksyllä ryhmäytymispäivä
- 7. luokkalaisten vanhempainilta
- koteihin tiedote yläkoulun oppilashuollosta
YLÄKOULU; - Koulujen oppilashuoltoryhmät toimivat säännöllisesti koko
yläkoulun ajan
- luokanvalvojan/luokanohjaajan tunnit/vartit ovat säännöllisiä
YLÄKOULU TOINEN ASTE
- tutustumiskäynnit toisen asteen oppilaitoksissa
- toisen asteen oppilaitoksista tehtävät vierailut ja koulutuksen esittely
- SAMI- viikot (Savonlinnan Ammatti- ja aikuisopisto)
- Työelämään tutustumisjaksot, TET - jaksot
- eri ammattialojen edustajien vierailut oppitunneilla
- vanhempainillat, joissa toisen asteen koulutuksen esittely
- yläkoulun oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaanohjaajien yhteistyö
- jälkiohjaus
- sijoittumisen seuranta
- yläkoulun erityisopettajilta vanhempien luvalla tiedon siirto toisen asteen
erityisopettajille
TOINEN ASTE TYÖELÄMÄ
JATKOKOULUTUS
- jatkokoulutusinfot
- koulutusmessut
- tutustumiskäynnit korkea-asteen oppilaitoksissa
72
- työssäoppimisjaksot
- TE- toimiston palvelut
- erityistä tukea tarvitsevien nuorten avustaminen työpaikan hankinnassa
- työssäolon onnistumisen seuranta
Kun oppilas vaihtaa koulua kesken perusopetuksen, todistus, oppilaskortti ja mahdolliset
oppilaan erityisopetusta koskevat asiapaperit siirretään uuteen kouluun. Jos opiskelija siirtyy
toisella asteella oppilaitoksesta toiseen, esim. lukiosta ammatilliseen oppilaitokseen tai
päinvastoin, hänelle annetaan erotodistus suoritetuista opinnoista.
Neuvolan yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa kehitetään; palaverit terveydenhoitajan,
päivähoidon ja esiopetuksen henkilöstön kesken.
Varhaiskasvatuksen erityisopettajat kiertävät lapsen esiopetusvuoden keväällä esiopetusryhmät ja
kartoittavat tukitoimet, tehdään kouluvalmiuden tutkimukset, keskustellaan pienryhmien
oppilasvalinnoista. Arvioinnissa mukana erityisopettajan havainnot, avustajatarpeen kartoitus,
siirtopalaveri, Hojks-palaverit
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja mahdollisuuksien mukaan mukana 1. luokan toiminnassa ja
oppilaan seurannassa. 1. luokan syksyllä laaja-alaisen erityisopettajan ja varhaiskasvatuksen
erityisopettajan palautepalaveri.
1-6.-luokkien aikana koulujen oppilashuoltoryhmien säännöllinen toiminta.
6. luokan keväällä oppilaiden tutustumiskäynnit yläkoululla, luokkaryhmien muodostus
yhteistyössä alakoulun ja yläkoulun kanssa, vanhempainilta 6. luokan keväällä. Yläkoulun
tukioppilaat ovat sopeutumisen tukena.
6. luokan keväällä palaveri, jossa mukana ainakin alakoulun erityisopettaja, kuudennen
luokanopettaja sekä yläkoulun tuleva luokanvalvoja, erityisopettaja, rehtorit (Hojks:ien luovutus).
Palaveri voidaan pitää myös yläkoulun oppilashuoltoryhmän ja lähettävän alakoulun
oppilashuoltoryhmän kesken.
7. luokan syksyllä ryhmäytymispäivä, vanhempainilta, koteihin tiedote yläkoulun oppilashuollosta.
Luokanvalvojantunnit/vartit säännöllisiksi. Oppilashuoltoryhmän säännöllinen toiminta
9. luokan jälkeen seuranta oppilaiden sijoittumisesta jatko-opintoihin tai työelämään. Seurannasta
vastaavat seudun opinto-ohjaajat.
5.4.2. Kouluruokailu
Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti
järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria74
. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä.
Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän
aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun
terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon
virkistystehtävä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja
toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
73
Perusopetuslaki 31 a § 3 ja 4 mom. (642/2010)
Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)
Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642/2010)
74 Perusopetuslaki 31 § 2 mom.
Toiminnan tarkoitus
Savonlinnan peruskouluissa ja lukioissa tarjotaan jokaisena koulupäivänä koulujen
ruokapalveluasiakkaille ohjattu ja täysipainoinen koulu- ja henkilöstölounas. Erityisruokavaliota
tarvitsevat ruokailijat saavat aterian terveydenhoitajan tai lääkärin kirjallisen lausunnon perusteella
ja ohjeiden mukaisesti. Myös eettiset näkökohdat huomioidaan.
Kouluruokailu on olennainen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluruokailun
ravitsemuksellinen merkitys oppilaan hyvinvoinnin, terveyden ja työtehon ylläpitäjänä on
kansanterveydellisestikin tärkeä.
Hyvä kouluateria
Kouluateria on terveellinen, täysipainoinen, monipuolinen ja riittävä yleisenä lounasaikana
tarjottava ruoka. Ravitsemuksellisesti aterian täysipainoisuus riippuu viimekädessä annoksen
oikeasta koostamisesta, johon oppilaita koulussa ohjataan. Kouluruokailussa noudatetaan hyviä
ruokailutapoja ja toisen ihmisen huomioon ottavaa käyttäytymistä. Ruokailun tulee olla
miellyttävän sosiaalisen kanssakäymisen muoto.
Välipalat
Kaikilla ala- ja yläasteilla tarjotaan iltapäivän maksullista välipalaa tarpeen mukaan. Kysely
välipalan tarpeellisuudesta suoritetaan aina syksyisin.
Yhteinen ympäristö
Kestävän kehityksen periaatteita noudattavat näkökannat otetaan huomioon koko kouluprosessissa
koskien elintarvikkeiden hankintaa, ruoan valmistusta, tarjoilua ja jätehuoltoa. Kouluruokailun
toteutus tulee osaltaan koulun ympäristökasvatuksesta.
Yhdessä ohjaten oppimaan
Kaikki koulussa työskentelevät aikuiset ovat tasavertaisia yhteisön jäseniä koulun
kasvatuspäämäärän tukemisessa. Oppilaiden ohjaamista ja kasvamista työn arvostukseen ja
vastuullisuuteen edistetään muun muassa heidän osallistumisellaan ruokailun järjestelyihin.
Savonlinnan koulukeittiöiden henkilöstö sitoutuu kasvattajina oppilaan ohjaamiseen. Asiakkaiden
mielipiteitä kuullaan päivittäin sekä noin kahden vuoden välein tehtävillä
asiakastyytyväisyyskyselyillä.
5.4.3. Koulukuljetus
Koululaisten liikenneturvallisuuskasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua itsenäiseksi,
vastuuntuntoiseksi ja muut huomioonottavaksi tienkäyttäjäksi. Koulumatkan kuljettaja on yksi
oppilaan kasvattajista. Hän antaa omalla esimerkillään liikennekasvatusta. Yleisenä tavoitteena
korostetaan, että jokaisella kuljetusoppilaalla on oikeus saada turvallinen koulukuljetus. Koulu
järjestää liikennekasvatusta yhdessä poliisin kanssa.
Koulukuljetuksen periaatteet on tarkemmin selvitetty 23.5.2007 koulutuslautakunnan
hyväksymässä oppaassa: Esi- ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetuksia koskevat periaatteet.
74
Koulu huolehtii, että oppilaat ja heidän huoltajansa saavat tiedot kouluajoista, kuljetusjärjestelyistä
sekä kuljettajista. Vuosittain kouluissa käsitellään koulukohtaiset koulukuljetusten pelisäännöt.
Koulu järjestää kuljetusoppilaiden valvonnan mahdollisena kuljetusten odotusaikana ja tiedottaa
siittää oppilaiden huoltajille.
5.4.4 Turvallisuuden edistäminen
Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja
sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun
henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden
edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa
toiminnassa.
Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä
turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä
niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta
psykososiaalisesta tuesta.
Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten koulussa
tulee olla järjestyssäännöt tai koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun
sisäistä järjestystä. Opetussuunnitelman yhteydessä on myös laadittava suunnitelma oppilaiden
suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelma tulee toimeenpanna ja sen
noudattamista ja toteutumista tulee valvoa.78
Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille
kouluyhteisössä työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa
sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä,
psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä
aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö.
Kaikki seutukunnan koulut ovat mukana Kiva Koulu -ohjelmassa tai VERSO-toiminnassa.
Kunnat tai koulut liittävät opetussuunnitelmaan: koulun järjestyssäännöt, kriisisuunnitelman,
suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi häirinnältä, väkivallalta ja kiusaamiselta,
ensiapusuunnitelman ja toimintamallin diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta
hoidosta (SMT 6.4.2010) (jollei sisälly ensiapusuunnitelmaan), eri oppiaineisiin liittyvät
turvallisuussuunnitelmat.
Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on lainsäädännön mukaiset päivitetyt
turvallisuuteen liittyvät asiakirjat (mm. pelastussuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma)
käytössään ja että koko henkilöstö on tietoinen suunnitelmien edellyttämistä toimintatavoista.
Kunnat päättävät suunnitelmien päivittämisaikataulusta ja vastuuhenkilöistä.
78 Perusopetuslaki 29§ 2,3,4 mom.
5.4.5 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen
75
Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa
oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon
liittyvistä kysymyksistä.89
Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn
kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys
oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa.
Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli
vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi.
Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä
henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe- elämästä,
poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä
ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta,
terveydentilasta ja vammaisuudesta.
Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta,
opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät
tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja
niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai
soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset
ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää
oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa
pidettävä tieto.91
Jos esiopetus on sosiaalitoimen alaisuudessa, tarvitaan tiedon siirtoon huoltajien erillinen
kirjallinen lupa kuten myös siirrettäessä tietoja toiselle asteelle esim. lukioon tai ammatillisiin
opintoihin.
Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 4/2010 vp
Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642/2010)
89 Perusopetuslaki 31 a § 4 mom. (642/2010)
Perusopetuslaki 40 § (642/2010), Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta
(621/1999) 24 § 1 mom. 30 kohta
91 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § 1 mom. 25, 29 ja 30 kohta.
76
Seudulliset yhteistyötahot Mikäli lapsen oppilashuollolliset tarpeet ovat sellaiset, että ns. normaalit tukitoimet eivät riitä, on mahdollista turvautua ulkopuoliseen apuun. Yhteistyötahoja ovat mm. Perhepalvelukeskus PPK, puh: 044 417 2160 Sosterin eli Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Perhepalvelukeskus on eri ammattiryhmistä koostuva asiantuntijayksikkö, josta erityistukea tarvitsevilla lapsilla ja perheillä on mahdollisuus saada moniammatillista asiantuntija-apua ilman lähetettä. Perhepalvelukeskus toimii alueellisena yksikkönä ja palveluja tarjotaan myös lähipalveluina Sosterin jäsenkunnissa. Asiakkaita ovat alle 18-vuotiaat, lapset, nuoret ja heidän perheensä. Lastenpsykiatrian poliklinikka toimii Perhepalvelukeskuksen kanssa samoissa tiloissa ja tiiviissä yhteistyössä. Poliklinikka tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja alle 13-vuotialle. Lastenpsykiatrin vastaanotolle tarvitaan lääkärin (esim. koululääkärin) lähete. Yli 13-vuotiaat psykiatrista arviota/hoitoa tarvitsevat ohjataan nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Lapsiperhepalveluissa terveyden edistäminen on toiminnan lähtökohta kaikissa palveluprosesseissa. Terveyden uhkatekijöihin ja hyvinvointia edistäviin tekijöihin kiinnitetään huomio heti asiakkaiden ja perheiden ensitapaamisella. Uusia työtapoja ja toimintamalleja kehittämällä, puheeksi ottamisella ja varhaisella puuttumisella tuetaan lapsia, nuoria ja heidän perheitään erilaisissa elämän valinnoissa sekä oman vastuun ottamisessa ja kantamisessa. Perhepalvelukeskus tekee yhteistyötä muiden terveydenhuoltopiirin yksiköiden, sosiaali- ja koulutoimen viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelut ja henkilöstö: Perhepalvelukeskuksen palveluita ovat: kasvatus- ja perheneuvonta, lastenpsykiatria, puheterapia.
*Ohjaus ja neuvonta: Ihmissuhteisiin, perhe-elämään, lasten kasvatukseen ja koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä *Tutkimus, hoito ja seuranta: kehitysviivästymät, kouluvalmiudet, oppimisvai-keudet, käyttäytymis- ja sopeutumisvaikeudet, tunne- ja perhe-elämän vai-keudet ja kriisit
*Kuntoutussuunnitelman laatimien, tehtävänjaosta sopiminen ja seuranta *Asiantuntijapalvelut: lausunnot, koulutus, työnohjaus ja konsultaatio *Tutkimus- ja kehittämistoiminta Perhepalvelukeskuksessa toimii osa-aikainen lastenpsykiatri, 7 psykologia, 2 sosiaalityöntekijää, 2 sairaanhoitajaa, 1 perheterapeutti, toimintaterapeutti, 3 puheterapeuttia ja osastonsihteeri. Perhepalvelukeskuksen työntekijät toimivat itsenäisinä työntekijöinä, työpareina ja työryhminä. Keskeisiä toimintatapoja ovat verkostoyhteistyö, tutkimuksellinen asiakastyö, terapiatyö, ryhmien kanssa työskentely, neuvottelut ja lausuntojen antaminen.
Kouluterveydenhuolto
77
Kouluterveydenhoitaja
Koululääkäri
Koulutyöntukihenkilön (puh: 044 417 2384) tehtävänä on lasten ja nuorten psyykkisen ja
sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja koulukäynnin tukeminen. Työskentelyyn kuuluu yhteistyö
vanhempien, opettajien ja nuorta lähellä olevien aikuisten kanssa mm. koulujen
oppilashuoltotyöryhmissä sekä erilaisissa moniammatillisissa verkostoissa. Koulutyöntukihenkilö
osallistuu aktiivisesti oman alueensa (Kerimäki, Savonranta, Enonkoski) koulujen
oppilashuoltotyöryhmien kokouksiin. Kerimäen yläkoulun ja Enonkosken koulun
oppilashuoltotyöryhmien kokouksiin osallistuu perhepalvelukeskuksen lasten ja nuorten psykologi
(puh: 044 418 2160). Sosiaalityöntekijä ja psykologi osallistuvat Normaalikoulun
moniammatilliseen oppilashuoltotyöryhmään.
Muut lasten ja nuorten palvelut Sosterissa
Lapset 0-7 vuotta
* Lastenneuvola
*Terveysasemat/ ajanvaraus- ja päivystysvastaanottotoiminta
*Hammashuolto, Fysioterapia / kuntoneuvola, Laboratorio-
ja röntgenpalvelut
*Ympäristönterveydenhuolto- terveysvalvonta
*Savonlinnan keskussairaala/ Erikoissairaanhoitopalvelut (lähete)
*Sosiaalipalvelut
Lapset 7-16 vuotta
*Kouluterveydenhuolto
*Terveysasemat/ ajanvaraus- ja päivystysvastaanottotoiminta
*Hammashuolto, Fysioterapia / kuntoneuvola, Laboratorio- ja röntgenpalvelut
*Ehkäisyneuvola
*Mielenterveyspalvelut / Nuorisopsykiatria
*Päihdetyöntekijän vastaanotto kouluilla tarpeen mukaan , A-klinikka
*Ympäristöterveydenhuolto -terveysvalvonta
*Savonlinnan keskussairaala/ Erikoissairaanhoitopalvelut (lähete)
*Sosiaalipalvelut
78
Muita seudullisia ja valtakunnallisia yhteistyö- ja tukitahoja turvallisen opinpolun varrella
1) Savonlinna-Säämingin seurakunta;
Perheasiain neuvottelukeskus, puh: 015-576 8038
http://www.evl.fi/srk/savonlinna-saaminki/TMperhen.htm
2) Savonlinnan Kriisikeskus, puh: 015-273 700
http://personal.inet.fi/palvelu/kriisikeskussln/
3) Savonlinnan Mannerheimin Lastensuojeluliitto
http://www3.mll.fi/paikallisyhdistysten_sivut/?PNUM=30023&num=52041&title=Savonlinna&SI
NGLE_EMBED=
Perhekeskus puh. 050 550 2529
4) Turvakoti Kotilo, puh.: 015-555 0300
http://www.turvakoti.net/fi/etusivu/ ; apua perheväkivaltaan ja lähisuhdeongelmiin
5) Savonlinnan A-klinikka, puh: 044 417 2119
Päihdehuoltokeskus, puh: 015-555 0168
Päihdetyöntekijä Jaana Hämäläinen tekee tarvittaessa koulukäyntejä
6) http://www.vaestoliitto.fi/; mm. Murkun kanssa –materiaalia
Poikien puhelin 0800-94884
7) Päihdelinkki; http://www.paihdelinkki.fi/
8) Irti huumeista ry; http://www.irtihuumeista.fi/
Päihdetyökeskus; perhetyö@irtihuumeista.fi
9) Helppimesta; tieto ja tukipalvelu nuorille (sisältää mm. vinkkejä vanhempainiltoihin)
http://www.helppimesta.fi/
10) Nuorten Foorumi http://www.verkkosaari.net/nutu/nuortenfoorumi.php
11) Verkkolehti Rätinä http://www2.edu.fi/lehtiverstas/templates/index.php?id=287
12) Savonlinnan seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry.
http://www.verkkosaari.net/nutu/toimintasuunnitelma2009.php
13) Savonlinnan seudun nuorten tiedotuspiste Seitti
http://www.savonlinnaseutu.fi/Default.asp?NakymaID=1612
Auttavia puhelimia;
Yleinen hätänumero 112
79
Poliisin hätänumero 112
Lasten ja nuorten puhelin (MLL), 116 111
Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195201
Rikosuhripäivystys; Auttava puhelin 0203 16116
Perheklinikka; Valtakunnallinen neuvontapuhelin 010 309 3900, 09-616221
Irti huumeista ry; Valtakunnallinen auttava puhelin 010 80 4550
80
LIITTEET Täyttöohjeet oppimissuunnitelman ja HOJKS:n laadintaan
1. Pedagoginen arvio
2. Oppimissuunnitelma
3. Pedagoginen selvitys
4. HOJKS- oppilaalla ei yksilöllistettyjä oppimääriä
5. HOJKS - oppilaalla yksilöllistettyjä oppimääriä
6. HOJKS – toiminta-alueittain opiskeleva oppilas (puuttuu)
7. Oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelma
8. Oppilashuollon työryhmän muistiopohja (2kpl)
9. Huoltajan lupa oppilaan asian käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä
10. Ilmoitus lastensuojelun tarpeesta
11. Tueksi yhteistyöhön perheiden kanssa
12. Puheeksi ottamisen peukalosääntöjä
13. Huolen puheeksioton ennakointilomake
14. Huolen vyöhykkeistö
15. Keskustelun vaiheet oppilaan pulmatilanteessa
16. Koululaisen laajan terveystarkastukseen liittyvä opettajalomake
Täyttöohjeita oppimissuunnitelman ja HOJKSin laadintaan - lomakkeet täytetään sähköisesti (paitsi allekirjoitukset)
- kun oppilaalle asetetaan uudet tavoitteet, uusitaan koko lomake (lomake ei siis ole
täydentyvä) oppilaan aiemmat oppimissuunnitelmat / HOJKSit arkistoidaan
- pedagogisen arvion ja – selvityksen sekä oppimissuunnitelman arkistointiohje tarkistetaan
vielä OPH:sta
- lomakkeista tulee toivottavasti sellaiset versiot lähitulevaisuudessa, että pitäessään hiirtä
otsikon päällä, täyttäjä saa nämä täyttöohjeet näkyviin
- pyrimme myös siihen, että sähköinen täyttö onnistuu niin, että mikään lomakkeistossa
oleva otsikko ei ole muunneltavissa, ”oikean” lomakkeen tapaan
PERUSTIEDOT
- opetuksen järjestäjä on kunta tai kaupunki
- arkistointiohje: pedagoginen arvio / selvitys, oppimissuunnitelma ja HOJKS säilytetään
oppivelvollisuusaika + 10 vuotta
- jokaisen osion perässä oleva tyhjä laatikko mahdollistaa kuntakohtaiset lisäykset
OPPIMISSUUNNITELMAN / HOJKSIN LAATIMINEN
Lyhyt kuvaus oppilaan ja huoltajan kanssa tehdystä yhteistyöstä ja päivämäärät
- ennen HOJKSin laatimista / päivitystä tehty yhteistyö huoltajan / huoltajien kanssa
OPPILAAN OPETUKSEN JA TUKITOIMIEN JÄRJESTÄMINEN
Oppimissuunnitelmasta ja HOJKSista täytetään tästä kohdasta vain ne kohdat, jotka ovat
tarpeen asianomaisen oppilaan kohdalla.
Oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
Oppimisvalmiudet ovat oppimiseen liittyviä
tekijöitä, jotka mahdollistavat oppimisen,
esimerkiksi fyysinen ja psyykkinen terveys sekä
tiedonkäsittelyyn liittyvät taidot.
Oppimisvalmiuksiin kuuluvat mm.
- auditiiviset ja visuaaliset ja motoriset taidot
- kielelliset taidot
- muisti
- erilaiset yksilön sisäiset kontrollitekijät
- motivaatio– ja tunnetekijät
- erilaiset oppimistyylit (auditiivinen,
visuaalinen, kinesteettinen, …)
Onko oppilaalla joidenkin oppimisvalmiuksien
alueella erityistarpeita / puutteita?
esim.
- auditiivinen erottelukyky on heikko
vaikeutta sanatason oikeinkirjoituksessa
- oppilaan lyhytkestoinen muisti on kapea
- impulssikontrollin puute häiritsee
keskittymistä
- oppilas oppii parhaiten motorisen toiminnan
avulla
Oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät
tavoitteet
esim.
Oppilaan oppimiseen liittyvät tavoitteet:
- oppilas oppii ja omaksuu asioita ikätasoisesti (määrä, laatu), oppii kaikkia aistikanavia hyödyntäen, oppii
ikätasoaan vastaavaan tahtiin (aika), oppimiseen liittyvän motoriikan hallitseminen
Oppilaan työskentelytaitoihin liittyvät tavoitteet:
82
- esimerkiksi kuuntelee opettajan ohjeet ja ryhtyy työskentelemään omaehtoisesti, keskittyy tehtävään,
pysyy tehtävässä, oppii käyttämään oppimisessa tarvittavia materiaaleja ja välineitä ja/tai apuvälineitä, osaa
odottaa vuoroaan, tekee tehtävät huolellisesti, huolehtii tavaroistaan
Oppilaan vuorovaikutustaitoihin liittyvät tavoitteet:
- esimerkiksi osaa tervehtiä, kiittää ja pyytää anteeksi, oppii viittaamaan tai pyytämään puheenvuoroa
luokassa, osaa kuunnella opettajaa ja luokkatovereitaan, osaa kontrolloida ääntään, ei huutele, nimittele
eikä kiusaa, osaa asettua toisen asemaan (ainakin jossain määrin)
Oppilaan koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet:
- esimerkiksi tulee kouluun säännöllisesti / ajoissa, tekee läksyt säännöllisesti, koulutarvikkeet ovat mukana
säännöllisesti, osaa asettua oppilaan rooliin (hyväksyy ohjaamisen), osaa käyttäytyä sääntöjen mukaisesti,
syö kouluruoan, nukkuu tarpeeksi, liikkuu ja ulkoilee tarpeeksi
Opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa
esim.
- matematiikassa oppilas tekee perustehtävät, hänen tehtäviään eriytetään mm. lyhennetyt tehtävät,
systemaattinen havaintomateriaalien käyttö jne.
- englannissa oppilas opiskelee sanastosta tummennetut sanat, epäsäännöllisistä verbeistä opettelee
keskeisimmät jne.
Pedagogisilla valinnoilla eriyttäminen
esim.
- (ennakoiva) tukiopetus monipuolisin menetelmin ja materiaalein
- opetusmenetelmät, työskentelytavat, kommunikointitavat
- konkreetit havaintomateriaalit, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit, käytössä oleva oppikirja ja
muu tuki
- opiskelustrategiat
- joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opiskeleeko oppilas pääosin integroituneena
yleisopetuksen ryhmään vai pienryhmässä ja kuinka paljon
Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset,
ohjaukselliset tai muut ratkaisut
esim.
- mikä on oppilaan istumapaikka luokassa
- tavaroiden järjestys luokassa, onko käytössä oma kalenteri, viikko- tai päiväohjelma
- onko käytössä avustaja ja kuinka paljon
- onko oppilaalla tuki- tai kummioppilas
- kuka on oppilaan asioissa yhteydessä kotiin (luokanopettaja/ luokanvalvoja/…)
- onko oppilaalla vapaa-ajalla tukihenkilö tai tukiperhe
- onko oppilas aamu- tai iltapäivätoiminnassa ohjatusti (esim. kerhot)
- tarvitseeko oppilas opiskelutapojen ja -taitojen harjaannuttamiseen tukea
83
- minkälaisin ohjauksellisin keinoin lisätään oppilaan opiskelumotivaatiota, itsetuntoa ja
ymmärrystä opiskelun tärkeydestä omalle tulevaisuudelle
Moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet
esim.
- avustajan antama tuki oppilaalle
- oppilaan käynnit oppilaanohjaajan, terveydenhoitajan, (koulu)psykologin, koulukuraattorin luona
tai perhepalvelukeskuksessa
Yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
esim.
- huoltaja huolehtii, että lapsi lähtee ajoissa kouluun, saa lepoa riittävästi, pakkaa repun
Edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin,
arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi
esim.
- oppilaan edistymisen seurannassa ja arvioinnissa tulee huomioida oppilaan tarpeet (jokaisen oppitunnin
jälkeen, päivittäin, viikoittain, kuukausittain, jaksoittain...)
- oppilaalle tarjotaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa erilaisin koejärjestelyin (suullinen koe, tietokoneen
käyttö, koealueen jakaminen pienempiin osiin, kokeen pilkkominen, lisäajan antaminen, kokeen tekeminen
erillisessä tilassa)
- oppilaalle tarjotaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa muutoin kuin kokeilla (essee, esitelmä, arviointi,
oppimispäiväkirja)
- oppilas arvioi omaa edistymistään ikätasolleen sopivilla välineillä (hymynaamat, rastit, kirjallinen selvitys)
HOJKS – KAAVAKKEEN TÄYTTÖOHJEITA
Oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden
vuosiviikkotuntimäärät
- mikäli oppilas opiskelee yleisopetuksen opetussuunnitelman määrittelemän, kuntakohtaisen
tuntijaon mukaan, tämä kirjataan
- tähän kirjataan myös poikkeukset (esim. jos oppilaalla on äidinkielen tuntimäärää lisätty ja
opetusta on X vuosiviikkotuntia)
Erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden
opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden
vastuualueet
esim.
- toiminta-, musiikkiterapia yms.
84
Pedagoginen arvio (Pol 16a§) LUOTTAMUKSELLINEN
Pedagoginen arvio tehdään, kun yleinen tuki ei riitä oppilaalle. Lukuvuosi:
Keinot, joilla oppilasta on tuettu yleisillä tukimuodoilla. Kohtaan vaikutus +…+++, jos keino ollut
toimiva.
Oppilaan saama yleinen tuki Arvio tuen
vaikutuksista TUKIMUOTO säännöllisesti/
kuinka usein
satunnaisesti ei käyt.
tukiopetus eriyttäminen kodin ja koulun yhteistyö osa-aikainen erityisopetus oppilashuollon tuki joustavat opetusjärjestelyt / -
ryhmät
avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut apuvälineet yms. oppilaanohjaus MUITA TOIMENPITEITÄ kannustaminen, itsetunnon
vahvistaminen
keskusteltu oppilaan kanssa istumapaikan- tai luokan vaihto kuraattorin luona käynnit käynnit terveydenhoitajalla yhteydenotto (koulu)psykologiin oppimissuunnitelma jo käytössä
Oppilas / luokka
Syntymäaika
Luokanopettaja /
luokanvalvoja/
aineenopettaja:
Erityisopettaja:
Oppilaan vahvuudet ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
85
Oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen
ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
Arvio tarvittavista pedagogisista,
oppimisympäristöön liittyvistä,
oppilashuollollisista ja muista tukitoimista
Oppilaan ja huoltajan / huoltajien kuuleminen, esille tulleet asiat sekä päivämäärä,
allekirjoitukset ja nimenselvennykset
Oppilasta ja tämän huoltajaa / huoltajia on kuultu ennen pedagogisen arvion käsittelyä
oppilashuoltoryhmässä.
Muuta huomioitavaa:
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
Arvion laatijoiden allekirjoitukset ja nimenselvennykset:
Päiväys: / 20___
__________________________________ ___________________________________________ ___________________________________ ___________________________________________
Pedagoginen arvio on käsitelty oppilashuoltoryhmässä ______ / _____ 20_____
Oppimissuunnitelma tehdään pedagogisen arvion pohjalta, kun on todettu ettei yleinen tuki riitä.
86
Pedagoginen selvitys (Pol 16a§) LUOTTAMUKSELLINEN
Pedagoginen selvitys tehdään, kun tehostettu tuki ei riitä oppilaalle. Lukuvuosi:
Keinot, joilla oppilasta on tuettu tehostetuilla tukimuodoilla. Kohtaan arvio tuen vaikutuksista
+…+++, jos keino ollut toimiva.
Oppilaan saama tehostettu tuki Arvio tuen
vaikutuksista TUKIMUOTO säännöllisesti/
kuinka usein
satunnaisesti ei käyt.
tukiopetus eriyttäminen kodin ja koulun yhteistyö osa-aikainen erityisopetus oppilashuollon tuki joustavat opetusjärjestelyt / -
ryhmät
avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut apuvälineet yms. oppilaanohjaus MUITA TOIMENPITEITÄ kannustaminen, itsetunnon
vahvistaminen
keskusteltu oppilaan kanssa istumapaikan- tai luokan vaihto kuraattorin luona käynnit käynnit terveydenhoitajalla yhteydenotto (koulu)psykologiin oppimissuunnitelma
Oppilas / luokka
Syntymäaika
Luokanopettaja /
luokanvalvoja/
aineenopettaja:
Erityisopettaja:
Oppilaan vahvuudet ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
87
Oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen
ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
Arvio tarvittavista pedagogisista,
oppimisympäristöön liittyvistä,
oppilashuollollisista ja muista tukitoimista
Perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn
oppimäärän
Oppilaan ja huoltajan / huoltajien kuuleminen, esille tulleet asiat sekä päivämäärä,
allekirjoitukset ja nimenselvennykset
Oppilasta ja tämän huoltajaa / huoltajia on kuultu ennen erityisen tuen päätöstä.
Pedagogisen selvityksen laatimisessa on hyödynnetty seuraavia asiakirjoja
(Asiakirjoja ei liitetä pedagogiseen selvitykseen)
Pedagoginen arvio
(pp.kk.vvvv)
Oppimissuunnitelma,
laadittu (pp.kk.vvvv)
Oppilasta opettavien opettajien selvitys
oppilaan oppimisen etenemisestä
Kuntoutussuunnitelma huoltajan luvalla,
laadittu (pp.kk.vvvv)
Asiantuntijalausunnot, mitkä ja niiden antopäivämäärät (pp.kk.vvvv)
Muut asiakirjat, mitkä ja niiden laatimispäivämäärät (pp.kk.vvvv)
Muuta huomioitavaa: _______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
Arvion laatijoiden allekirjoitukset ja nimenselvennykset:
88
Päiväys: / 20___ ________________________________ ___________________________________________ ________________________________ ___________________________________________
Pedagoginen selvitys on käsitelty oppilashuoltoryhmässä ______ / _____ 20_____
Yhteishuoltajuudessa on molempia huoltajia ja oppilasta kuultava ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä.
Opetuksen järjestäjän määräämä henkilö (Savonlinnassa koulun rehtori) tekee erityisen tuen päätöksen.
Erityisen tuen päätös tehdään hallintolain (434 / 2003) mukaisesti. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen
kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää
1) oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, 2) mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut
sekä 3) tarvittaessa opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen
päätöstä.
HOJKS laaditaan pedagogisen selvityksen pohjalta erityisen tuen päätöksen jälkeen, kun on todettu, ettei tehostettu tuki
riitä.
Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle
siirtymistä.
89
Opetuksen järjestäjä Henkilökohtainen
opetuksen järjestämistä
Salassa pidettävä lukuvuosi: koskeva suunnitelma
(HOJKS) HOJKSin säilytys: oppivelvollisuusaika + 10 vuotta Oppilaalla ei yksilöllistettyjä
oppimääriä
PERUSTIEDOT
Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka
Koulu
Yhteyshenkilö ja tämän yhteystiedot
Huoltaja/t
Huoltajan/huoltajien yhteystiedot
Yhteishuoltajuus
Muu
Erityisen tuen päätös (Päätöspäivämäärä pp.kk.vvvv)
Päätöksen tekijä
Opetuksen järjestäjä
Oppivelvollisuus
Yleinen oppivelvollisuus, alkanut (pp.kk.vvvv) Pidennetty oppivelvollisuus, alkanut (pp.kk.vvvv)
HOJKSIN LAATIMINEN
HOJKS laadittu (pp.kk.vvvv)
Laatimisesta vastanneiden opettajien allekirjoitukset ja nimenselvennykset
Muiden HOJKSin laatimiseen osallistuneiden allekirjoitukset ja nimenselvennykset
Lyhyt kuvaus oppilaan ja huoltajan kanssa tehdystä yhteistyöstä ja päivämäärät (pp.kk.vvvv)
OPPILAAN OPETUKSEN JA TUKITOIMIEN JÄRJESTÄMINEN
(Täytetään ne kohdat, jotka ovat tarpeen asianomaisen oppilaan kohdalla)
Oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet
Oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät
Opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä
Oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet
Edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat
sekä oppilaan itsearviointi
Pedagogisilla valinnoilla eriyttäminen
90
Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut
ratkaisut
Erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki-
ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet
Kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä
Kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee
yleisopetuksen ryhmässä
Moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet
Kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja
valvonnasta
Oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa
Yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
LAATIMISESSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA ASIAKIRJOJA
(Asiakirjoja ei liitetä HOJKSiin)
Oppimissuunnitelma,
laadittu (pp.kk.vvvv)
Pedagoginen selvitys, laadittu
(pp.kk.vvvv)
Kuntoutussuunnitelma huoltajan
luvalla, laadittu (pp.kk.vvvv)
Asiantuntijalausunnot, mitkä ja niiden antopäivämäärät (pp.kk.vvvv)
Muut asiakirjat, mitkä ja niiden laatimispäivämäärät (pp.kk.vvvv)
ARVIOINTIA HOJKSIN TARKISTAMISTA VARTEN
(Perusopetuslain mukaan suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran
lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi)
HOJKSin toteutumisen arvioinnit ja niiden pvm:t (pp.kk.vvvv)
Arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset ja nimenselvennykset
Oppilaan edistyminen HOJKSissa hänelle määritellyissä tavoitteissa
Arvio HOJKSiin kirjattujen opetusjärjestelyjen, toimintatapojen ja tukitoimien sopivuudesta ja riittävyydestä
HOJKS tarkistetaan seuraavan kerran (kk.vvvv)
91
Opetuksen järjestäjä Henkilökohtainen
opetuksen järjestämistä
Salassa pidettävä lukuvuosi: koskeva suunnitelma
(HOJKS) HOJKSin säilytys: oppivelvollisuusaika + 10 vuotta Oppilaalla yksilöllistettyjä
oppimääriä
PERUSTIEDOT
Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka
Koulu
Yhteyshenkilö ja tämän yhteystiedot
Huoltaja/t
Huoltajan/huoltajien yhteystiedot
Yhteishuoltajuus
Muu
Erityisen tuen päätös (Päätöspäivämäärä pp.kk.vvvv)
Päätöksen tekijä
Opetuksen järjestäjä
Oppivelvollisuus
Yleinen oppivelvollisuus, alkanut (pp.kk.vvvv) Pidennetty oppivelvollisuus, alkanut (pp.kk.vvvv)
HOJKSIN LAATIMINEN
HOJKS laadittu (pp.kk.vvvv)
Laatimisesta vastanneiden opettajien allekirjoitukset ja nimenselvennykset
Muiden HOJKSin laatimiseen osallistuneiden allekirjoitukset ja nimenselvennykset
Lyhyt kuvaus oppilaan ja huoltajan kanssa tehdystä yhteistyöstä ja päivämäärät (pp.kk.vvvv)
OPPILAAN OPETUKSEN JA TUKITOIMIEN JÄRJESTÄMINEN
(Täytetään ne kohdat, jotka ovat tarpeen asianomaisen oppilaan kohdalla)
Oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
Oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät
Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet
Opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä
Oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet
Pedagogisilla valinnoilla eriyttäminen
Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut
ratkaisut
92
Erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki-
ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet
Kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä
Kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee
yleisopetuksen ryhmässä
Moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet
Kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja
valvonnasta
Oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa
Yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN
Luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja
keskeiset sisällöt
Kuvataan, miten oppilaan edistymistä seurataan ja arvioidaan niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee
yksilöllistetyn oppimäärän mukaan
- oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin
- arviointitavat ja ajankohdat
- oppilaan itsearviointi
LAATIMISESSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA ASIAKIRJOJA
(Asiakirjoja ei liitetä HOJKSiin)
Oppimissuunnitelma,
laadittu (pp.kk.vvvv)
Pedagoginen selvitys, laadittu
(pp.kk.vvvv)
Kuntoutussuunnitelma, laadittu
(pp.kk.vvvv)
Asiantuntijalausunnot, mitkä ja niiden antopäivämäärät (pp.kk.vvvv)
Muut asiakirjat, mitkä ja niiden laatimispäivämäärät (pp.kk.vvvv)
ARVIOINTIA HOJKSIN TARKISTAMISTA VARTEN
(Perusopetuslain mukaan suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran
lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi)
93
HOJKSin toteutumisen arvioinnit ja niiden pvm:t (pp.kk.vvvv)
Arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset ja nimenselvennykset
Oppilaan edistyminen HOJKSissa hänelle määritellyissä tavoitteissa
Arvio HOJKSiin kirjattujen opetusjärjestelyjen, toimintatapojen ja tukitoimien sopivuudesta ja riittävyydestä
HOJKS tarkistetaan seuraavan kerran (kk.vvvv)
94
LIITE 7: Oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelma
_________________________ KOULUN OPPILASHUOLLON SUUNNITELMA
LUKUVUODELLE __________ - ___________
(Kursivoidulla kirjoitettuihin kohtiin tulee kuvaukset koulun omasta toiminnasta)
1. OPPILASHUOLTO
Oppilashuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä
sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.
Perusopetuksessa olevalla oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämä
oppilashuolto. (Perusopetuslaki § 31a)
Oppilashuolto sisältää sekä yksittäistä oppilasta koskevan työn sekä yleisen ennalta ehkäisevän
työn. Oppilashuoltoon sisältyvät opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon
palvelut, joita ovat lastensuojelulaissa ( § 8, § 9) sekä kansanterveyslaissa tarkoitettu
kouluterveydenhoito (§ 14). Opetussuunnitelma mukainen oppilashuolto sisältää oppimisen
ohjauksen ja tukemisen, työrauhan ja turvallisuuden takaamisen, psykososiaalisen tuen,
kouluruokailun, koulukuljetuksen sekä koulun kerhotoiminnan.
Savonlinnan seudun kuntien esi- ja perusopetuksen oppilashuollon tavoitteena on
edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia parantamalla oppilashuollon
saatavuutta ja toimivuutta
osaltaan kehittää laadukasta ja yhtenäistä perusopetusta
tukea oppilaan oikeutta kasvaa, oppia ja kehittyä aktiiviseksi sekä osallistuvaksi
yhteiskunnan jäseneksi
turvata oppilaan oikeus tulla kuulluksi
rohkaista oppilasta puolustamaan omaa ja muiden koskemattomuutta
hyväksyttävin keinoin
antaa valmiuksia monikulttuurisuuden kohtaamiseen
Oppilashuoltoon kuuluu arviointia, neuvontaa, ohjausta, neuvotteluapua ja erilaisia tukitoimia.
____________________koulun oppilashuollon painopisteitä lukuvuonna____ - ____ ovat:
2. OPPILASHUOLTORYHMÄ
Oppilashuollon vastuuhenkilö on oppilaan luokanopettaja, -valvoja tai ryhmänohjaaja, jonka
tehtäviin kuuluu yhteydenpito oppilaan kotiin.
Luokanopettajan/luokanvalvojan tehtäviin kuuluu tukea oman luokkansa oppilaita ja
seurata heidän opintojensa sujumista sekä hyvinvointia. Hän on se henkilö, jolle muut
opettajat ensisijaisesti tiedottavat oppilaasta tuntemastaan huolesta. Hänen tehtävänään on lisäksi
vastata oman luokkansa osalta koulun ja kodin välisestä tiedotuksesta, ottaa huolta aiheuttava asia
puheeksi ensin oppilaan ja tämän huoltajan kanssa, selvittää oppilaan poissaolot, antaa lupa
95
lyhyisiin (1-3 vrk) poissaoloihin sekä osallistua oppilashuoltoryhmän toimintaan silloin, kun
käsitellään oman luokan oppilaiden asioita.
______________________ koulussa luokanvalvoja pitää vanhempiin yhteyttä seuraavasti (esim.
keskustelut vanhempien kanssa)
Luokkakohtaisia vanhempainiltoja järjestetään
Koko koulun yhteisiä vanhempainiltoja järjestetään
Koko koulun yhteisissä vanhempainilloissa kuluvana lukuvuonna keskitytään
_______________________ koulussa toimii lisäksi (kummioppilaat. tukioppilaat, oppilaskunta,
vanhempainyhdistys, johtokunta jne.)
Vastuuhenkilön lisäksi oppilashuollon käytännön työstä huolehtii jokaiselle koululle nimetty
oppilashuoltoryhmä. Vastuu oppilashuollon toimivuudesta on koulun rehtorilla.
Oppilashuoltoryhmän kokoonpano on moniammatillinen. Siihen kuuluvat vuosittain nimetyt
jäsenet, joita ovat ainakin rehtori, terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, koulukuraattori
ja koulupsykologi ja koulutyön tukihenkilö. Oppilashuoltoryhmän kokouksiin osallistuu yksittäisen
oppilaan tai koko luokan asioita käsiteltäessä myös oppilaan opettaja. (Perusopetuslaki § 40)
koulussa oppilashuoltoryhmään kuuluvat (nimi ja titteli)
Oppilashuoltoryhmien kokouksissa käsitellään vähintään 1-2 kertaa lukuvuodessa kaikki koulun
oppilaat. Luokanopettaja/luokanvalvoja valmistautuu luokan läpikäyntiin täyttämällä ennalta
luokkakohtaisen huolen arvioinnin lomakkeen ja olemalla ennen käsittelyajankohtaa tarvittaessa
yhteydessä huoltajiin.
_______________________ koulun oppilashuoltoryhmän luokkakohtaiset arvioinnit
toteutetaan siten, että
Oppilashuoltoryhmällä on oikeus käsitellä sellaisia salassa pidettäviä tietoja, jotka ovat
välttämättömiä opetuksen järjestämisen kannalta. Mikäli huoltajilta tai yli 18 –vuotiaalta
opiskelijalta on nimenomainen lupa, voidaan ryhmässä käsitellä muitakin asiaan oleellisesti liittyviä
tietoja. Huoltajilla ja oppilaalla tulee aina olla tieto siitä, että oppilaan asia on käsittelyssä
oppilashuoltoryhmässä silloin, kun kyseessä ei ole koko luokkaa koskeva arviointi.
Lisäksi kouluilla kokoontuu sovitusti laajennettu oppilashuoltoryhmä, jossa ei käsitellä
oppilasasioita, vaan jonka tehtävänä on suunnitella, arvioida ja kehittää koulun
oppilashuoltotoimintaa sekä koulun ja sitä ympäröivän yhteisön välistä yhteistyötä. Laajennettuun
oppilashuoltoryhmään kutsutaan ainakin sosiaalitoimen, nuorisotoimen, poliisin ja kolmannen
96
sektorin toimijoita sekä koulun yhteistyökumppaneita, kuten vanhempainyhdistyksen,
oppilaskunnan ja johtokunnan edustajia.
_______________________ koulun laajennettuun oppilashuoltoryhmään kutsutaan
oppilashuollon toimijoiden lisäksi
3. OPPILASHUOLTORYHMÄN KOKOONTUMINEN
Koulujen oppilashuoltoryhmien kokoontumisajat sovitaan joko lukukaudeksi tai lukuvuodeksi
kerrallaan koulun toimintaa suunniteltaessa. Oppilashuoltoryhmä voi kokoontua myös muulloin,
kuin ennalta sovittuina ajankohtina. Ylimääräisten kokoontumisten koollekutsumiskäytännöistä
sovitaan syyslukukauden ensimmäisessä oppilashuoltoryhmän kokouksessa.
________________________ koulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu
lukuvuonna ____________ - __________________ seuraavasti
Laajennettu oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran lukukaudessa. Laajennettujen
oppilashuoltoryhmien kokousajat ilmoitetaan välittömästi niiden päättämisen jälkeen kaikille
asianomaisille tahoille.
_______________________ koulun laajennettu oppilashuoltoryhmä kokoontuu
lukuvuonna ____________ - _______________ seuraavasti
4. OPPILASHUOLTORYHMÄN KOKOUSKÄYTÄNNÖT JA MUISTION PITO
Oppilashuoltoryhmän ja laajennetun oppilashuoltotyöryhmän puheenjohtajana toimii rehtori tai
hänen tehtävään määräämänsä henkilö. Ryhmä sopii syksyn ensimmäisessä tapaamisessaan siitä,
kuinka ryhmän kokouksen muistio laaditaan.
____________________ koulun oppilashuoltoryhmien puheenjohtajana toimii
________________________ ja toisin määrättäessä ____________________.
Muistion laatimisesta sovittiin seuraavaa
Oppilashuoltoryhmien kokouksista laaditut muistiot säilytetään sitä varten määrätyssä lukitussa
kaapissa tai tilassa. Pääsy muistioihin on oppilashuoltoryhmän jäsenillä. Muistiot säilytetään
aikajärjestyksessä (ei henkilörekisterinä). Rehtori vastaa siitä, että oppilashuoltotyöryhmien
asiakirjoihin pääsee tutustumaan vain niihin oikeutetut henkilöt. Muistioiden avulla koulu voi
osoittaa, mitä huolta on havaittu ja mihin toimenpiteisiin asian suhteen on ryhdytty. Kirjata saa vain
oman työn kannalta tarpeellisia tietoja (henkilötietolaki § 9) ja kirjatessa on aina ilmoitettava lähde,
josta tieto on saatu. Muussa tapauksessa tieto tulkitaan kirjaajan mielipiteeksi.
_____________________ koulun oppilashuoltoryhmien muistiot säilytetään
__________________________.
97
5. TIETOJEN SALASSAPITO JA TIEDONSIIRTO
Vaitiolovelvollisuuden piirissä ovat kaikki ne tiedot, jotka on saatu koulutukseen liittyvien
tehtävien hoidossa oppilaan, henkilöstön tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista tai
taloudellisista tilanteista (Perusopetuslaki § 40.1). Sivistysosaston toimielinten jäsenet, rehtori ja
opettajakunta, kouluavustajat ja harjoittelijat sekä kouluterveydenhuollosta ja muusta
oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat antaa toisilleen ja koulutuksesta vastaaville
viranomaisille opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot
(Perusopetuslaki § 40.2).
Oppilashuollossa kertynyttä salassa pidettävää tietoa saa luovuttaa edelleen vain tietyissä tilanteissa.
Sosiaalitoimen edustajalla on oikeus saada tietoja tiedonantovelvollisuuden perusteella. Tällöin
sosiaaliviranomainen yksilöi ja perustelee tiedon tarpeensa jonka perusteella tiedon antaja päättää,
onko hänen hallussaan oleva tieto asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttava ja välttämätön. Tietoja
voi antaa myös huoltajan ja 15 vuotta täyttäneen oppilaan nimenomaisella suostumuksella.
Lisäksi tietoa voi antaa lääninhallituksen tai eduskunnan oikeusasiamiehen pyynnöstä erityisessä
valvonta-asiassa. Tiedon antamisesta tulee tehdä merkintä ao. asiakirjaan.
15 vuotta täyttäneellä oppilaalla on oikeus tutustua omiin asiapapereihinsa. Huoltajalla on oikeus
tutustua huollettavansa asiapapereihin. Alaikäinen voi tietyissä tilanteissa kieltää itseään koskevien
tietojen luovuttamisen huoltajilleen. Silloin, kun alaikäinen katsotaan ikänsä tai kehitystasonsa
perusteella kykeneväksi päättämään omasta hoidostaan, hänellä on potilaslain § 9.2 perusteella
oikeus kieltää hoitoansa tai terveydentilaansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen.
Alaikäinen voi painavasta syystä kieltää antamasta itseään koskevia tietoja huoltajalleen, jollei se
ole selvästi alaikäisen edun vastaista (Asiakaslaki § 11.3).
Oppilashuollon tietoja on oikeus huoltajien luvalla antaa toiselle oman kunnan perusopetusta
antavalle koululle oppilaan vaihtaessa kouluyksikköä.
Jos oppilas vaihtaa koulua toisen koulutuksen järjestäjän ylläpitämään kouluun (esimerkiksi toiseen
kuntaan tai toiselle asteelle), ei salassa pidettäviä tietoja saa antaa ilman huoltajan lupaa.
Mikäli oppilaan lähtökoulussa on huoli oppilaan tilanteesta, eikä lupaa tiedon siirtämiseen ole saatu,
on oppilaasta tehtävä lastensuojeluilmoitus, jonka jälkeen sosiaalitoimi arvioi tiedon siirron tarpeen
muuttokuntaan.
Oppilashuoltoon liittyvää lainsäädäntöä:
Perusopetuslaki 21.8.1998/628, muutos 1.8.2003 voimaan 2003/477.
Lukiolaki 21.8.1998/629
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417
Kansanterveyslaki 28.1.1972/66
Henkilötietolaki 22.4.1999/523
Potilaslaki, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785
Asiakaslaki, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812
98
LIITE 8. Oppilashuollon muistiopohja
KOKOUSMUISTIO
luottamuksellinen
______________________ kaupunki/kunta
______________________koulu
OPPILASHUOLTORYHMÄ
Aika ja paikka:
Läsnä: (nimi ja titteli)
1 Kokouksen avaus
2 Luokkakohtaiset arvioinnit1
3 Seurantaoppilasasiat2
4 Akuutit oppilasasiat3
5 Tiedotusasiat
Muistion vakuudeksi
rehtori muistion laatija
1 Ilmoitetaan arvioitava luokka, luokanopettaja/luokanvalvoja, yleisarvio tai kuvaus luokan
hyvinvoinnista. Jos arvioinnissa nousee esille yksittäisen oppilaan asia, se kirjataan eri riveille;
nimi/huolen aihe/ilmoittaja/toimenpiteet/arviointisuunnitelma 2 Aiemmin seurantaan otetut oppilashuoltoasiat. Kirjataan kunkin oppilaan osalta eri riveille.
3 Uudet, huolta aiheuttaneet oppilashuoltoasiat. Kirjataan kunkin oppilaan osalta eri riveille. Jos
asioita on paljon, voidaan ne listata eri paperille ja liittää muistioon. Mikäli asia on laaja tai
huoltajat ovat paikalla, voidaan tapaamisesta laatia erillinen yhteenveto.
99
LIITE 8. Oppilashuollon muistiopohja
KOKOUSMUISTIO
luottamuksellinen
________________________ kaupunki/kunta
________________________ koulu
LAAJENNETTU OPPILASHUOLTORYHMÄ
Aika ja paikka:
Läsnä: (nimi ja titteli)
1 Kokouksen avaus
2 Katsaus koulun oppilashuoltotoiminnasta
3 Lastensuojelun sosiaalityön katsaus ja yhteistyö koulun oppilashuollon
kanssa
4 Muiden tuki- tai erityispalvelujen sekä yhteistyökumppaneiden katsaukset ja
yhteistyö koulun oppilashuollon kanssa (nuorisotoimi, poliisi jne.)
5 Esille nousseet haasteet ja toimintasuunnitelma
6 Muut asiat ja ilmoitusasiat
7 Kokouksen päättäminen
Muistion vakuudeksi
rehtori muistion laatija
100
LIITE 9: Huoltajan lupa oppilaan asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä
________________________kaupunki/kunta
________________________koulu
SUOSTUMUS OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELYYN LAAJENNETUSSA
/MONIAMMATILLISESSA OPPILASHUOLTORYHMÄSSÄ
Suostumuksen pyytäjä täyttää:
Oppilaan nimi, luokka ja yhteystiedot:
Huoltajan nimi ja yhteystiedot:
Suostumuksen pyytäjän nimi ja virka-asema:
Käsiteltävä asia:
Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat:
KAIKKIA OPPILASHUOLTORYHMÄN JÄSENIÄ SITOO VAITIOLOVELVOLLISUUS!
Suostumus on voimassa kunnes asia katsotaan loppuun käsitellyksi, korkeintaan kuitenkin
kuluvan lukuvuoden loppuun asti.
Huoltaja täyttää:
Suostun huollettavani asian käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. __________
En suostu huollettavani asian käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. __________
Huoltajan ja oppilaan allekirjoitukset
____. _____. 200____ _____________________________
____________________________
Suostumuksen pyytäjän allekirjoitus
____. _____. 200_____________________________________
Suostumus saatu suullisena ____. ____.200__
LIITE 10:
101
ILMOITUS LASTENSUOJELUN TARPEESTA
(Lastensuojelulaki 2007, 25§)
Lapsen tiedot
Sukunimi ja etunimi
Henkilötunnus
Osoite ja puhelin
Kotikunta
Vanhempien/huoltajien tiedot
Sukunimi ja etunimi
Henkilötunnus
Osoite ja puhelin
Kotikunta
Lastensuojeluilmoituksen syy / lyhyt kuvaus tilanteesta: (esim: mitä on tapahtunut, tapahtuma-
aika, paikka, keitä mukana tilanteessa, havainnot, kertomukset)
Onko lastensuojeluilmoituksesta kerrottu lapselle/nuorelle? kyllä____ ei____
Onko lastensuojeluilmoituksesta kerrottu huoltajalle/huoltajille? kyllä___ ei ______
Jos ei ole kerrottu, miksi ei:
Kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijää pyydetään ottamaan yhteyttä ilmoittajaan kyllä
______ ei______
Päiväys, ilmoituksen tekijän allekirjoitus ja yhteystiedot
______._____.20_____ ____________________________________________
(ilmoituksen tekijä puhelinnumero)
102
LIITE 11: TUEKSI YHTEISTYÖHÖN PERHEIDEN KANSSA (Määttä 1999)
VAIHE 1;
Arvioi omaa toimintatapaasi. Lue jokainen kysymys huolellisesti läpi ja arvioi, kuinka usein toimit
kyseisellä tavalla: (1=ei koskaan, 5=aina)
VAIHE 2;
Mieti, tulisiko sinun muuttaa toimintatapaasi. Käy läpi kaikki kohdat ja määrittele, onko sinun
tarpeen muuttaa toimintatapaasi. Jos on, niin merkitse K=kyllä.
1) Kysytkö vanhemmilta heidän toiveistaan ennen kuin kerrot omasta työstäsi?
2) Kerrotko vanhemmille lapsen myönteisistä piirteistä?
3) Ilmaisetko hyväksyväsi vanhempien mielipiteet silloinkin, kun ne ovat ristiriidassa
omiesi kanssa?
4) Kerrotko vanhemmille, että välität heidän hyvinvoinnistaan yhtä paljon kuin
lapsen hyvinvoinnista?
5) Kysytkö vanhemmilta, mihin asioihin he odottavat vastauksia arvioidessasi lasta?
6) Uskotko vanhempien sanaan, jos he sanovat lapsen osaavan jonkin taidon, jota et
ole itse havainnut?
7) Kysytkö vanhemmilta, oliko heidän mielestään tekemästäsi arvioinnista hyötyä?
8) Keskusteletko vanhempien kanssa asioista, jotka perheessä sujuvat hyvin?
9) Kysytkö vanhemmilta, kuinka lapselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa?
10) Käytätkö aikaa keskusteluun vanhempien toivomasta aiheesta, vaikka se ei
suoraan liittyisi lapsen opetukseen?
11) Puhutko vanhemmista ja lapsista myönteisesti muiden ammatti-ihmisten kanssa?
12) Rohkaisetko vanhempia kertomaan, millainen lapsi on kotona?
13) Kysytkö vanhemmilta neuvoa, kuinka toimia lapsen kanssa?
14) Oletko tietoinen muutoksista perhetilanteessa?
15) Saatko vanhemmat osallistumaan opetukseen?
16) Autatko vanhempia odottamaan tulevaisuudelta myönteisiä asioita itselleen ja
lapselleen?
17) Tarjoatko vanhemmille ideoita, mitä kivaa perhe voisi tehdä yhdessä?
18) Annatko vanhemmille tietoa, miten selvitä lapsen päivittäisistä tarpeista?
19) Selvitätkö vanhemmille, mihin lapsesta ja perheestä koottua tietoa käytetään?
20) Rohkaisetko vanhempia antamaan palautetta toimipisteestäsi ja työstäsi?
VAIHE 3;
Aseta haluamasi muutokset tärkeysjärjestykseen.Tarkastele nyt kyllä-vastauksia ja mieti, mitkä
niistä ovat tärkeimpiä juuri tällä hetkellä.Valitse kolme (3) tärkeintä.Kirjoita lyhyt kuvaus niistä
konkreettisista toimenpiteistä, joiden avulla muutokset voivat toteutua!
103
LIITE 12: PUHEEKSIOTTAMISEN PEUKALOSÄÄNTÖJÄ
(Stakes; Huolen puheen toimintamalli)
1. Pohdi omaa huoltasi ja mieti missä asioissa aidosti tarvitset huoltajien apua lapsen
tukemisessa.
2. Mieti, mikä lapsen kanssa työskentelyssä on hyvää ja toimivaa.
3. Pohdi, miten voisit ilmaista sekä hyvät asiat että huolesi nyt niin, että puheesi ei tule
tulkituksi moitteeksi tai syytteeksi.
4. Ennakoi, mitä tapahtuu, jos teet sen, mitä ajattelit – miten sanoihisi reagoidaan?
5. Etsi itseksesi ajatuskokein tai mahdollisesti työtoverisi kanssa ääneen puhuen tapaa, joka
ennakointisi mukaan aukaisee mahdollisuuksia puhua, kuunnella ja jatkaa yhteistyön
rakentamista.
6. Muuta lähestymistapaasi, jos ajatuskokeesi tuottavat kielteisen tunteen – ennakoinnin siitä,
että dialogiin ei päästä tai sitä ei voi pidemmälläkään aikavälillä jatkaa.
7. Kun tunnet, että olet löytänyt rakentavan ja kunnioittavan lähestymistavan, ota huolesi
puheeksi sopivan ajan tullen ja sopivassa paikassa.
8. Kuuntele ja ole joustava, kysehän on kontaktissa tapahtuvasta vuoropuhelusta – älä siis
toteuta aikeitasi mekaanisesti, tilanteesta välittämättä.
9. Pohdi mitä tapahtui, kävikö niin kuin ennakoit, mitä opit, miten turvaat osaltasi dialogin ja
yhteistyön jatkumisen.
10. Muista, että olet pyytämässä apua huoltesi vähentämiseen. Lapsen kannalta tärkeintä on
päästä jatkamaan hyvin eteenpäin ja kohti tulevaisuutta.
104
LIITE 13: HUOLEN PUHEEKSIOTON ENNAKOINTILOMAKE
(Lähde: Stakes/ Arnkil & Eriksson) Lomake on tarkoitettu tueksi tilanteissa, joissa
- sinulla on huolta lapsesta / nuoresta
- et ole syystä tai toisesta ottanut asiaa selvästi puheeksi huoltajien kanssa ja
- haluat kehitellä huolen ilmaisemista osana työtäsi lasten ja nuorten hyväksi
Lomakkeessa on kolme osaa:
Ensimmäinen osa A on tarkoitettu täytettäväksi silloin kun olet valitsemassa tilannetta, jossa aiot
kehitellä huolenaiheesi puheeksiottamista.
Toinen osa B on tarkoitettu täytettäväksi silloin, kun olet juuri valmistautumassa tapaamaan
lapsen/nuoren huoltajan tai huoltajat. Voit käyttää lomaketta myös muiden lapselle tärkeiden
aikuisten kanssa.
Kolmas osa C on tarkoitettu täytettäväksi pian tapaamisen jälkeen.
A. Täytettäväksi, kun valitset tilannetta (kysymykset 1-3)
1a. Perustiedot lapsesta/nuoresta, perheestä (ilman tunnistetietoja)
1b. Perustiedot sinusta: toimipisteesi, ammattisi
2. Keitä perheenjäseniä tapaat ja mitä teet heidän kanssaan?
3a. Mistä olet huolissasi lapsen/nuoren tilanteessa?
3b. Mitä tapahtuu, jos et ota huoltasi puheeksi?
3c. Mille vyöhykkeelle huolesi sijoittuu? (ympäröi)
pieni huoli (2-3) harmaa vyöhyke (4-5) suuri huoli (6-7)
B. Täytettäväksi ennen tapaamista (kysymykset 4-8) 4. Missä asioissa (arviosi mukaan) lapsen/nuoren huoltaja(t) kokee saavansa sinulta tukea?
Onko asioita, joissa hän (he) voi kokea sinut uhkaavaksi?
Tuki:
Uhka:
105
5a. Mitä voimavaroja lapsessa/nuoressa ja hänen tilanteessaan näet ja mitä voisit niistä kertoa
huoltajalle/huoltajille?
5b. Mitä sinä ja huoltaja(t) voisitte tehdä tahoillanne ja/tai yhdessä lapsen/nuoren tilanteen
parantamiseksi?
6.Miten otat huolesi ja yhteistyötoiveesi esille? Sanoita; mieti vaihtoehtoisia tapoja ilmaista
huolesi, se miten kerrot voimavaroista ja ehdotat yhteistyötä.
7a. Ennakoi mitä tapahtuu puheeksiottamistilanteessa. Kuka reagoi ja miten?
7b. Ennakoi mihin puheeksiottaminen johtaa lähitulevaisuudessa.
Jos ennakoit, että puheeksiottaminen heikentää mahdollisuuksia huojentaa lapsen/nuoren
tilannetta, palaa pohtimaan a) missä todella tarvitset huoltajan/huoltajien apua ja b) miten saat
tuon avun; eli sanoita yhteistyötarjouksesi uudestaan.
8. Millainen tila ja aika olisivat tällaiselle kohtaamiselle otollinen eli milloin ja missä otat asian
puheeksi?
C. Täytettäväksi tapaamisen jälkeen (kysymykset 9-11)
9. Miten toteutit puheeksiottamisen?
10. Mitkä olivat tunnelmasi puheeksioton:
a) alla
b) aikana
c) jälkeen
11 a. Katso ennakointejasi kysymyksessä numero 7. Tapahtuiko niin kuin ennakoit vai jotakin
muuta? Koitko jotain yllättävää
11b. Miltä toiminta lapsen/nuoren tilanteen helpottamiseksi nyt näyttää? Mikä herättää
toiveikkuuttasi? Mikä huolestuttaa edelleen?
11c. Mitä aiot tehdä tämän huolen vähentämiseksi?
106
LIITE 14: HUOLEN VYÖHYKKEET (THL)
Huolen vyöhykkeitä on neljä. Vyöhykkeet jakaantuvat seitsemään huolen asteeseen. Huolen
vyöhykkeistössä työntekijöiden lapsista ja nuorista kokema huoli nähdään jatkumona, jonka
yhdessä ääripäässä on ei huolta tilanne ja toisessa ääripäässä suuren huolen tilanne, jossa työntekijä
kokee lapsen tai nuoren olevan välittömässä vaarassa.
I Ei huolta vyöhyke (1)
Työntekijä kokee, että lapsen asiat ovat hyvin. Lapsi kasvaa, kehittyy tai oppii normaalisti ja
hänellä on hyvät kasvuolosuhteet. Työntekijä kokee asioiden ja oman toiminnan sujuvan niin kuin
pitääkin ja tuottavan toivottuja tuloksia.
II Pienen huolen vyöhyke (2-3)
Työntekijällä käy pieni huoli tai ihmettely mielessä, jopa toistuvasti. Hänellä on kuitenkin vahva
luottamus omiin auttamismahdollisuuksiinsa. Näissä tilanteissa huolen puheeksi ottaminen koetaan
suhteellisen helpoksi, koska työntekijä pystyy tarjoamaan tukeaan. Useimmiten tuki myös menee
tueksi ja tuottaa toivottua myönteistä kehitystä. Pienen huolen vyöhykkeellä on hyvät
mahdollisuudet varhaiseen puuttumiseen.
III Huolen harmaa vyöhyke (4-5)
Työntekijän huoli on tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Omat auttamiskeinot on käytetty tai ne ovat
vähissä. Usko omiin auttamismahdollisuuksiin on ehtymässä. Usein tällä alueella esiintyvää huolta
on ilmennyt jo pitkään. Tilanteet ja asiakkuudet ovat kuormittavia, tilanteeseen liittyvien tahojen
työnjako on usein epäselvä tai muiden tahojen mukanaolosta ei ole tietoa. Työntekijä kokee
kasvavaa huolta, kaipaa lisävoimavaroja ja kontrollia, mutta on samanaikaisesti epävarma
"riittävästä näytöstä" ja voi pelätä liioittelevansa. Työntekijä joutuu pohtimaan myös
velvollisuuksiaan. Sitooko häntä vaitiolovelvollisuus vai lastensuojelulain 25 §
ilmoitusvelvollisuus, joka antaa mahdollisuuden hakea tukea ja asiantuntija-apua lastensuojelun
työntekijöiltä.
IV Suuren huolen vyöhyke (6-7)
Työntekijä arvioi lapsen tai nuoren olevan vaarassa. Huoli on tuntuvaa ja omat keinot ovat lopussa.
Vyöhykkeelle sijoittuvat huolet eivät annan työntekijöille enää mahdollisuutta empimiseen.
Työntekijä ennakoi, että lapselle tai nuorelle käy todella huonosti, ellei tilanteeseen saada muutosta
heti.
107
LIITE 15.
KESKUSTELUN VAIHEET OPPILAAN PULMATILANTEESSA
KASVATUSALAN AMMATTILAINEN – OPPILAS - VANHEMPI KESKUSTELU
� RATKAISUKESKEINEN KESKUSTELU
� AMMATTILAISEN VASTUULLA ON OTTAA HUOLI PUHEEKSI
� TAVOITTEENA OPPILAAN HYVINVOINTI JA TOIMIVA YHTEISTYÖ
� TAVOITTEENA TURVALLINEN, VÄLITTÄVÄ JA JÄMÄKKÄ ETENEMINEN ASIASSA
� EI SYYLLISTEN ETSINTÄ
ALOITUS
� PUHELIMESSA / TAVATESSA / SÄHKÖPOSTILLA
� TERVEHTIMINEN, OPPILAAN ARKIKUULUMISET
� MINULLA / MEILLÄ ON HUOLI
� ONKO AIKAA? MILLOIN OLISI?
� ASIA SELKEÄSTI, ARKISESTI, MELKO LYHYESTI
� ILMAN TUNNNELASTIA
� SOVITAAN, ONKO OPPILAS MUKANA KESKUSTELUSSA
� JOS OPPILAS TULEE MUKAAN, KASVATUSALAN AMMATTILAISET KERTOVAT
ETUKÄTEEN, MITÄ ASIOITA KÄSITELLÄÄN JA MIKSI
� KYSYTÄÄN OPPILAAN MIELIPITEITÄ JA TOIVEITA
� SOVITAAN, MITÄ OPPILAALTA KESKUSTELUSSA ODOTETAAN
ASIAN KÄSITTELY / TAPAAMINEN
� ONKO VANHEMPI HUOMANNUT ASIAA?
� JOS OPPILAS ON MUKANA, MITEN HUOLESTUTTAVA ASIA MEILLE TÄÄLLÄ KOULUSSA NÄKYY
� OPPILAS JA KASVATTAJA KERTOVAT
� TEE OPPILAAN OLO TURVALLISEKSI
� ASIAN KÄSITTELY ASIALLISESTI JA AVOIMESTI
� YMMÄRTÄVÄ KUUNTELU TÄRKEÄÄ
� MITÄ HANKALUUKSIA ASIA AIHEUTTAA OPPILAALLE?
� OPPILAAN NÄKÖKULMA
� KERROTAAN, MTEN ASIAA ON KÄSITELTY OPPILAAN KANSSA
� EI VANHEMMAN OMIIN HUOLIIN LIUKUMISTA
� MENNEESTÄ KESKUSTELEMINEN 1/3 AJASTA
� TULEVAISUUDESTA KESKUSTELU 2/3 AJASTA
� KEINOJA JA RATKAISUEHDOTUKSIA YHDESSÄ
� MENNÄÄN AIKAAN, JOLLOIN HUOLTA EI ENÄÄ OLE, KUVAILLAAN MILLAISTA
SILLOIN ON
� KUVAILLAAN, MITEN SINNE ON PÄÄSTY
� ENTÄS, JOS TEEMME / KOKEILEMME NÄIN ... VAIHTOEHTOJA
� POHDINTAA PLUSSISTA JA MIINUKSISTA OPPILAAN KANNALTA
� YHTEINEN PÄÄTÖS PARHAASTA VAIHTOEHDOSTA
� KOKEILUAIKA
� MITÄ AMMATTILAISET TEKEVÄT?
� MITEN KOTI TUKEE?
� MITÄ OPPILAS TEKEE?
TAPAAMISEN PÄÄTTÄMINEN
� MITEN ASIA KERROTAAN OPPILAALLE, JOS EI MUKANA?
� MITEN ASIAA SEURATAAN?
108
� MILLOIN ASIAAN PALATAAN?
� SOVITAAN KEILLE INFORMOIDAAN ASIASTA JA MITEN?
� POSITIIVISTA PALAUTETTA SIITÄ, ETTÄ VANHEMPI JA OPPILAS OLI KESKUSTELEMASSA
� KIITOS YHTEISTYÖSTÄ!
� KENELLE RATKAISUSTA TULEE TIEDOTTAA?
109
LIITE 16
TYÖVERSIO
KOULULAISEN TERVEYSTARKASTUS
KOULUTERVEYS OPETTAJAN HAASTATTELU
pvm
OPPILAS____________________________________________ LUOKKA__________________
KOULU___________________________________OPETTAJA___________________________
Oppilaan vahvuudet
____________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________
Oppimisessa ei ole ongelmia _____
Oppimisessa on ongelmia (missä aineessa, minkälaisia)
____________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________
______Onko mitkä aineet
yksilöllistetty?______________________________________________________
Onko nimetty
erityisoppilaaksi?_______________________________________________________
Onko koulussa toteutettavia terapioita tai
vastaavia?_______________________________________
Miten lapsen oppimista tuetaan (tukiopetus, avustaja, erityisopettajan tuki, erityisluokka..)?
____________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________
_______
Kuvaile oppilaan kaverisuhteita, sosiaalista käyttäytymistä, mahdollisia yliaktiivisuus-
tarkkaamattomuusoireita, tunne-elämän ja käytösoireita . Vireystila? Onko vanhempien kanssa
keskusteltu, jos opettajalla huolta?
____________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________
________
110
Miten arvelet oppilaan pärjäävän seuraavalla luokalla/luokka-asteella
__________________________________
Muuta?_______________________________________________________________________
____________________________________________________________________________
_____
top related