riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen hallinnassa, esimerkkinä lajipari euroopanmajava -...

Riistatiedon merkitys vieraslaji-tilanteen hallinnassa: esimerkkinä lajipari

euroopanmajava - kanadanmajava

Kaarina Kauhala Luke

Euroopanmajava • Metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla (1868). • Takaisinistutettu 1930-luvulla (Norjasta) • Yksi istutuspaikka oli Noormarkussa, sieltä kanta on

levittäytynyt lähes koko Satakuntaan. • Nykyisin jonkin verran myös Pohjanmaan eteläosissa,

Rannikko-Pohjanmaalla ja Pohjois-Hämeessä. • Länsi-Lappiin on ilmeisesti vaeltanut euroopan-

majavia Ruotsista. • Euroopanmajava on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi

pienen levinneisyysalueen takia (Punainen kirja 2010).

Kanadanmajava • Istutettiin erehdyksessä Suomeen 1930-luvulla. • Kanta kasvoi ja levisi nopeammin kuin

euroopanmajava. • Etenkin Itä- ja Järvi-Suomessa runsas. • Majavat puuttuvat Varsinais-Suomesta ja

Uudeltamaalta. • Lapissa satunnaisesti, tilanne epäselvä. • Kanadanmajava on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi

(Kansallinen vieraslajistrategia 2012).

Majavalaskennat

• RKTL on tehnyt Suomen riistakeskuksen ja metsästäjien avustuksella majavalaskentoja kolmen vuoden välein.

• Metsästäjät ilmoittavat syksyllä asuttujen pesien määrän oman seuransa alueella.

• Tavoitteena on laskea aktiivisten talvipesien määrä ja sitä kautta perhekuntien määrä.

• Yksilömäärä arvioidaan näiden perusteella.

Satakunnan euroopanmajavat

• Keskimäärin laskettu 93 aluetta (vaihtelu 69-123).

• Indeksi = pesien määrä/laskettujen alueiden lkm

• Indeksi hieman pienentynyt vuoden 2004 jälkeen.

• Eniten alueita laskettu 2013, vähiten 1995 ja 2007.

• Kanta-arviot laskettu kertomalla pesien lukumäärä eri kertoimilla (2,8 tai 3,8).

• Parker et al. 2012, Wildlife Biology 18

• Saalis: 3 edeltävän vuoden keskiarvo

• Saalista vähän suhteessa kannan kokoon (kiintiö 250).

Kanadanmajava

• Keskimäärin laskettu 972 aluetta (vaihtelu 587-1203).

• Pesien määrä ja indeksi pienentyneet 2000-luvulla.

• Pienin laskettujen alueiden määrä vuonna 2010, suurin vuosina 1998 ja 2001.

• Kanta-arviot laskettu kertomalla pesien lukumäärä eri kertoimilla (2,8 tai 5,2).

• Saalis: kolmen edeltävän vuoden keskimääräinen saalis/vuosi

• Alueiden välillä suurta vaihtelua.

• Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa tiheä kanta.

• Keski-Suomessa ja Hämeessä kanta harva.

• PH: laskettu eniten vuosina 1998-2007.

Lajien vertailu

Kallojen keräys

• Lajinmääritys on luonnossa vaikeaa, joten olemme pyytäneet metsästäjiltä kalloja lajinmääritystä varten erityisesti Satakunnan itäosista, Pirkanmaan länsiosista (P-Häme) ja Pohjanmaalta.

Kuva: Petri Timonen

Levinneisyysalue

• Laskentojen tulokset (2013)+ kallot (2014)

• Mukana vain ne pesät, joiden koordinaatit tiedossa.

• Vihreä: euroopanmajava • Punainen: kanadanmajava • Kallot isommilla pallukoilla

Tilanne Satakunnan ja Pirkanmaan rajoilla

• Lajit lähellä kohtaamista Pirkanmaan länsiosassa

(Satakunnan riista-keskusalueen itäosa)

Kriittinen alue

Kuva: Riikka Alakoski, Turun yliopisto

Elinympäristönkäyttö

• Molemmat lajit suosivat sekametsiä.

• Maisema näyttää vaikuttavan lajia enemmän elinympäristön-valintaan.

• Kilpailutilanne mahdollinen.

• Alkuperäinen kuva: Suomen Riista 59.

Mitä sitten? • Laskentojen ja kallojen avulla saatu tietoja

kummankin lajin levinneisyydestä ja runsaudesta. • Pesäkoordinaattien avulla selvitetty

elinympäristönkäyttöä. • Jatkossa pyritään kartoittamaan kriittisimmän alueen

pesiä entistä tarkemmin. • Myös kallojen keruuta olisi hyvä jatkaa kummankin

lajin levinneisyyden varmistamiseksi. • Lapin tilanne selvitettävä

Life-hanke? • Euroopanmajavan säilyminen turvattava, laji olisi

saatettava elinvoimaiseksi. • Levinneisyysaluetta laajennettava, koska syy

’vaarantunut’ statukseen on suppea levinneisyysalue. • Kanadanmajavia estettävä leviämästä Satakuntaan,

poistettava Länsi-Suomesta? • Euroopanmajavaa autettava istutuksin? • Hankkeen suunnittelussa mukana Suomen

riistakeskus, Metsähallitus, Helsingin ja Turun yliopistot.

Kiitos! Metsästäjät Riikka Alakoski Marja Hyvärinen Ilmari Häkkinen Sari Kantinkoski Ritva Koivunen Janne Sundell Petri Timonen Tytti Turkia Elisa Unkila