osa ii perusopetuksen opetussuunnitelma...
Post on 06-Aug-2020
4 Views
Preview:
TRANSCRIPT
1
O S A I I
P E R U S O P E T U K S E N
O P E T U S S U U N N I T E L M A
V U O S I L U O K I L L E 7 - 9
2013‒2014
1
11. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt vuosiluokilla 7.‒9. 11.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet
petus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan
ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja
koulutuksellisia päämääriä.
Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät
useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan
koulutushaasteisiin.
Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta niiden tavoitteet ja sisällöt ovat kunkin oppiaineen
lopussa olevassa taulukossa.
1. Ihmisenä kasvaminen
Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista
kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja
terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä.
2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään
suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä
kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.
3. Viestintä ja mediataito
Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median
aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa,
vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että
tuottajana.
4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa
eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille
toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi,
aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta
muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.
5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan
valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on
kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa
tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville
ratkaisuille.
O
2
6. Turvallisuus ja liikenne
Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä,
psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa
oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen.
7. Ihminen ja teknologia
Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta
teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tule tarjota perustietoa
teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaa
liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden
toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä.
11.2. Äidinkieli ja kirjallisuus
Suomi äidinkielenä
VUOSILUOKAT 7-9
uosiluokilla 7-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan kielenkäyttötaitoja
kaikilla osa-alueilla. Tavoitteena on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään
kielenkäyttäjänä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan, nauttimaan lukemastaan sekä arvioimaan
kirjallisuutta ja mediatekstejä.
Vuorovaikutustaidot Yleistavoitteena on, että oppilas osaa ja rohkenee ilmaista itseään sekä kirjallisesti että suullisesti tilanteen vaatimalla
tavalla.
7. luokka
Tavoitteet
Oppilas
- kehittää edelleen viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan.
- pyrkii omalta osaltaan luomaan ryhmänsisäistä myönteistä viestintäilmapiiriä.
- tottuu siihen, että on erilaisia tapoja ja näkemyksiä osallistua vuorovaikutukseen.
Keskeiset sisällöt - omista kokemuksista, elämyksistä ja omaan
elämään liittyvistä tapahtumista kertominen ja
toisten kertomusten havainnoiva
kuunteleminen
-puhelimen asiallinen käyttö viestimenä
- omien viestintätaitojen arvioiminen
- palautteen antaminen ja vastaanottaminen
- sähköpostin ja sähköisten
keskustelupalstojen asiallinen ja vastuullinen
käyttö viestimenä (esim.
kirjallisuuskeskusteluissa)
- itse tuotetun tai valmiin käsikirjoituksen
pohjalta pienen esityksen esittäminen
- erilaisiin ilmaisuharjoituksiin osallistuminen
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
- suullisia esityksiä ja draamatyötapoja eri aiheista esim. vuoropuhelu, pantomiimi, roolileikki,
improvisointi, väittely
- parilukeminen
- kirjallisuuskeskustelut verkossa
- kuunnelma
- puhelimen ja sähköpostin käytön harjoittelua ohjatusti
V
3
8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Oppilas
- harjaantuu toimimaan puhujana,
kirjoittajana ja lukijana tavoitteellisesti
- osaa ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää
sitä
- osaa antaa rakentavaa palautetta toisille
Oppilas
- osaa valita tilanteeseen sopivan kielimuodon
- oppii osallistumaan tarkoituksenmukaisella
tavalla eri vuorovaikutustilanteissa ja ottamaan
vastuuta yhteisten asioiden hoidosta sekä
kouluyhteisössä että koulun ulkopuolella
Keskeiset sisällöt - erilaisia keskusteluja
- mielipiteen ilmaisu ja perustelu
- verbaalisen ja nonverbaalisen viestinnän
tarkastelua
- tutustutaan erilaisiin viestintäkulttuureihin
- puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen
- puhutun ja kirjoitetun kielen erojen tarkastelua
- kielimuodon valinta tarkoituksenmukaisella
tavalla
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
- mielipidepuhe
- neuvottelu, väittely, kokous
- kirjallisuuskeskustelut
- ilmaisutaitoharjoituksia
Tekstinymmärtäminen
7. luokka
Tavoitteet Oppilas
- löytää lukemastaan ja kuulemastaan olennaisen ja vertaa sitä tietoihinsa ja kokemuksiinsa.
- hahmottaa kokonaisuuksia ja niiden osia, ylä- ja alakäsitteitä.
- laajentaa käsitystään erilaisista kaunokirjallisista ja asiateksteistä
- tutustuu mediatekstin eri osa-alueisiin
Keskeiset sisällöt - erityyppisten tekstien avaamista ja tulkintaa
- erityyppisten tekstien vertailua esim. mainosteksti, mielipideteksti, sanoma- ja
aikakauslehtitekstit ja tietokirjateksti
- ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun vahvistaminen
- lukukokemuksen jakaminen
- vertaillaan kaunokirjallisten ja asiatekstien eroja
- tutustutaan mediateksteihin (musiikki, liike, kuva, puhe)
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
- referaatti
- aineistopohjaisen kirjoittamisen harjoittelua
- miellekartat, käsitekartat ja kysymykset
- parilukeminen
- uutinen tai taideteos kertomuksen lähtökohtana
- elokuvan tarkastelu, omat videokertomukset
4
8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Oppilas
- syventää kuuntelemisen ja lukemisen
taitojaan
- oppii erottamaan kuulemastaan ja
lukemastaan mielipideaineksen
- harjoittelee tunnistamaan tekstistä tekijän
tavoitteita
- tottuu ennakoimaan, millaista luku- tai
kuuntelutapaa tekstilaji edellyttää.
- saa käsityksen mainonnan keinoista ja
mahdista.
Oppilas
- oppii tunnistamaan tekijän tavoitteet ja
keinot
- oppii erittelemään ja arvioimaan tekstin
vaikuttavuutta
- tunnistaa eri tekstilajeja
- tottuu hyödyntämään mediaa aktiivisesti,
kriittisesti ja itsenäisesti.
- saa käsityksen, miten media muokkaa
maailmankuvaa.
Keskeiset sisällöt - mediatekstin (teksti, kuva ja ääni) tulkinta
- kuvien rooli tekstin täydentäjänä, esim.
graafiset kuviot
- mainonnan keinot (esim. positiiviset
mielikuvat, hätkähdyttäminen, huumori,
julkisuuden henkilöt)
- puheesta, kirjoituksesta ja kuvista löytyvien
arvojen ja asenteiden etsimistä ja tarkastelua
- elokuvien ja näytelmien tutkiskelua
kriittisyyden näkökulmasta
- sanoma- ja aikakauslehdet
- lehtitekstit: uutinen, kolumni, haastattelu,
artikkeli, pakina.
- lehtijutun rakenne
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
- referaatti
- tiivistelmä
- aineistopohjainen kirjoittaminen
- miellekartat, käsitekartat, kysymykset
- arvostelu, kirjallisuus- tai elokuvakriitikon työn harjoittelua
- yksilö- ja ryhmätöitä lehdistöstä ja televisiosta
- omien mainosten suunnittelu ja toteutus
Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen Oppilas pystyy laatimaan suullisia ja kirjallisia tekstejä eri tarkoituksiin.
7. luokka
Tavoitteet Puhe-esitykset Oppilas
- tottuu suunnittelemaan viestintäänsä
- oppii harjoittamaan viestintätaitojaan erilaisissa esiintymisympäristöissä kohderyhmä
huomioiden
- tutustuu modernin viestintäteknologian mahdollisuuksiin esitysten monipuolisen
havainnollistamisen tukena
Kirjoitelmat Oppilas
- tiedostuu omasta tyylistään kirjallisten esitysten laatijana
- varmentaa oikeinkirjoitustaitojaan
- vahvistaa lausetajuaan ja soveltaa sitä omaan kielenkäyttöönsä
- kartuttaa oman kielenkäyttönsä ilmaisuvarastoa sekä puheessa että kirjoittamisessa.
- tilannesidonnaisen kielenkäytön harjoittelua
5
Keskeiset sisällöt Puhe-esitykset - kohderyhmän huomioiminen esityksen suunnittelussa
- huomion kiinnittäminen esityksen ilmeikkyyteen
- palautteen antaminen toisten puhe-esityksistä
Kirjoitelmat
- tekstin tuottaminen sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla
- tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua
- omien tekstien kriittinen tarkastelu (rakenne, sujuvuus, sanasto, sisältö, oikeinkirjoitus,
käsiala)
- palautteen antaminen toisten kirjoitelmista
- aineistokirjoituksen harjoittaminen
- sähköisen viestinnän keinojen käyttäminen
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
- kirjallisten esitysten laatiminen eri tarkoituksiin: kuvaus, selostus, essee, tiivistelmä,
kuvateksti, tutkielma, projektityö, lehtiartikkeli, uutinen, reportaasi, mainos, mielipidekirjoitus
- muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelua
- aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi
- esitelmiä erilaisiin aihepiireihin ja oppiaineisiin liittyen
- erilaisia kirjoitelmia: kertomus, aineistopohjainen teksti, referaatti, arvostelu
8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Puhe-esitykset
Oppilas
- rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan
näkemyksiään suullisesti ja erilaisissa
tilanteissa
- oppii valitsemaan tarkoituksenmukaiset
keinot ja rakenteen suulliseen viestintäänsä
Kirjoitelmat
Oppilas
- oppii valitsemaan tarkoituksenmukaisen
tekstilajin ja rakenteen kirjoitelmaansa
Puhe-esitykset
Oppilas
- osaa laatia suullisia tekstejä eri tarkoituksiin
- tuntee puhe-esityksen laatimisen prosessin ja
soveltaa tietoaan erilaisia puhe-esityksiä
laatiessaan
Kirjoitelmat
Oppilas
- osaa laatia kirjallisia tekstejä eri tarkoituksiin
- tuntee kirjoitelmien laatimisen prosessin ja
soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan
- soveltaa oikeakielisyyskäytänteitä
tuottaessaan tekstejä
- lisää tietoaan kielen sosiaalisesta ja
maantieteellisestä vaihtelusta
6
Keskeiset sisällöt Puhe-esitykset
- puheenvuoron rakentaminen
- perustelutavat
- puhe- ja kirjakielen eroja
Kirjoitelmat
- kertomisen keinot: kuvaus, dialogi, selostus
- tekstin jäsentelyn harjoittelua
- lukusanojen ja numeroilmausten
oikeinkirjoitus
- puhe- ja kirjakielen eroja - puhe- ja
kirjakielen eroja (esim. aktiivi ja passiivi,
subjektin ja predikaatin kongruenssi,
omistusliite)
Puhe-esitykset
- puheenvuoron sisällön, kielen ja muodon
tarkastelua ja suunnitelmallista kehittämistä:
jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaito
- slangit ja murteet osana kielikarttaa
Kirjoitelmat - erilaisten tekstien sisällön, kielen ja muodon
tarkastelua ja suunnitelmallista kehittämistä:
jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaito
- asiakirjat (esim. raportti, hakemus,
kokouskutsu, pöytäkirja)
- tyylivälimerkkien käyttö (puolipiste,
ajatusviiva)
- lyhenteiden ja vierassanojen oikeinkirjoitus
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
- puhe-esityksiä: esitelmä, puhe, päivänavaus, kokous-, neuvottelu- ja väittelypuheenvuorot
- erilaisia kirjoitelmia: kertomus, novelli, aineistopohjainen teksti, referaatti, arvostelu,
asiakirjat
- kielenhuoltoharjoituksia
- omien tekstien kielen tarkastelua
Tiedonhallintataidot Oppilas osaa käyttää monipuolisesti eri tietolähteitä ja valita niistä käyttökelpoisimmat sekä myös ilmoittaa tietolähteensä.
7. luokka
Tavoitteet Oppilas
- harjaantuu edelleen hankkimaan tietoa eri lähteistä.
Keskeiset sisällöt - harjoitellaan etsimään tietoa kirjastosta, tietoverkoista ja haastattelemalla
- harjoitellaan lähteiden merkitsemistä
- rakennetaan kokonaisesitys valikoimalla ja ryhmittelemällä aineistoa
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
- oman tutkimuksen tai esitelmän laatiminen
- haastattelu
- kirjaston käyttö omatoimisesti
- vierailut (esim. kirjasto, maakuntamuseo, taidemuseo, Nestori)
8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Oppilas
- hyödyntää erilaisia lähteitä ja osaa valita
aineiston tarkoituksenmukaisesti
- oppii suhtautumaan löytämäänsä tietoon
kriittisesti
Oppilas
- harjaantuu tiedonhankinnan suunnittelussa
- oppii valikoimaan tietoa ja rakentamaan siitä
aiempien tietojensa ja kokemuksiensa kanssa
yhtenäisiä kokonaisuuksia
Keskeiset sisällöt - tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä
- lähteiden luotettavuuden ja
ymmärrettävyyden arviointia
- yksinkertaisten lähdemerkintöjen tekeminen
- lähdekritiikki
- lähdeluettelon laatiminen
7
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
- esitelmä
- tutkielma
Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin Oppilas osaa tarkastella kielen rakennetta ja sanastoa ja pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon käsitteitä kieltä
kuvatessaan.
7. luokka
Tavoitteet Oppilas
Kieli - osaa sanaluokat ja sijamuodot sekä tutkii niiden merkityksiä.
- tutustuu verbien tapaluokkiin ja osaa aikamuodot sekä ymmärtää, miten ne vaikuttavat
merkitykseen
- tutustuu suomen kielen kehityshistoriaan ja tietää joitakin sukulaiskieliämme
- varmistuu lauseen pääjäsenien tunnistamisessa
Kirjallisuus - tunnistaa kaunokirjallisuuden päälajit (lyriikka, draama, suorasanainen kerronta)
- harjaantuu erittelemään fiktion rakenteita keskeisiä käsitteitä käyttäen
- vahvistaa lukukokemuksista saamiaan esteettisiä elämyksiä ja syventää lukuharrastustaan
Muu kulttuuri - saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa kaunokirjallisuutta lukemalla
- ymmärtää erityylisten tekstien soveltuvuuden eri tilanteisiin ja eri käyttötarkoituksiin
- kehittää näkemystään kulttuurin koko kentästä
- ymmärtää tekstin merkityksen myös esittävän taiteen ja sarjakuvailmaisun perustana
- osaa pohtia juonen ja teeman suhdetta esittävässä taiteessa
- havainnoi ja pohtii paikallisen miljöön vaikutusta kotiseudun kirjailijoiden tai
sarjakuvataiteilijoiden tuotoksiin sekä Savonlinnan seudulle sijoittuvien elokuvien tai TV-sarjojen
sisältöön
- oppilaan tieto ja tunne kuulumisesta Savonlinnan seudun kulttuuriympäristöön syvenee
Keskeiset sisällöt
Kieli - sanojen ryhmittely
- sanojen muotojen ja ilmausten merkitykset ja käyttö
- verbioppi
Kirjallisuus - tutustutaan satuihin, sarjakuviin, nuortenkirjoihin, runoihin ja novelleihin sekä vertaillaan niitä
toisiinsa
- perehdytään keskeisiin käsitteisiin, joita ovat henkilökuvaus, miljöö, kertoja, kieli, aihe ja teema
- perehdytään lisää paikallisten kirjailijoiden teksteihin
Muu kulttuuri - lukuharrastuksen tukeminen
- lukutottumusten seuraaminen ja arviointi
- tietämyksen lisääminen kotiseudun kirjailijoista
- elokuvien ja teatteriesitysten seuraaminen
8
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
- käsitekarttojen laadinta
- teemapäivien vietto (esim. Suomen kielen ja kirjallisuuden päivä, Agricolan päivä, Kalevalan
päivä, Aleksis Kiven päivä, Runebergin päivä)
- lukupiiri, lukupäiväkirja, esitelmä, kirjan tekstin muokkaaminen uutiseksi, haastatteluksi tai
näytelmäksi, kirjan kannen tai takakannen suunnittelu, tietokilpailu, novelliraati, dramatisointi
- paikallisten kirjailijoiden tekstien lukeminen
- lukijamuotokuva
- saman juonen vertailu eri ilmaisukeinojen käytössä, esim. romaani/novelli, elokuva- tai
näytelmä, sarjakuva
- kielenhuoltoharjoitusten tekeminen
- omien tekstien kielen tarkastelu
- murteilla kirjoitettujen teosten tarkastelu
- murrekäännösten tekeminen ja omalla murteella kirjoittaminen ja/tai puhuminen
- uutinen tai taideteos kertomuksen lähtökohtana
- elokuvan tarkastelu, omat videokertomukset
- elokuvan tai näytelmän käsikirjoituksen kirjoittaminen
- elokuva-, teatteri- ja kirja-arvostelujen laadinta
- kirjailijavierailut ja näyttelijävierailut
- läänintaiteilijavierailut
- sanomalehti opetuksessa –yhteyshenkilön hyödyntäminen
- henkilöesittelyjen ja tekstiesitelmien tekeminen
8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Oppilas
Kieli - osaa verbin tapaluokat ja ymmärtää, miten ne
vaikuttavat merkitykseen
- tuntee keskeiset lauseenjäsenet (subjekti,
predikaatti, objekti, adverbiaali, attribuutti,
predikatiivi)
Kirjallisuus - tunnistaa kirjallisuuden eri lajityyppejä
- tottuu käyttämään kirjallisuuden
peruskäsitteitä (henkilökuvaus, miljöö, kertoja,
kieli, aihe, teema) kirjoittaessaan ja
kertoessaan lukemastaan
Muu kulttuuri - saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä
kokemusmaailmaansa elokuvan ja lukemisen
avulla
Oppilas
Kieli - tunnistaa verbin nominaalimuodot ja osaa
käyttää niitä teksteissään
- tiedostaa suomen kielen aseman maailman
kielten joukossa ja ymmärtää
vähemmistökielien aseman Suomessa
Kirjallisuus - syventää kirjallisuudentuntemustaan ja hän
oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden
vaiheita ja eri maiden klassikkoja
- ymmärtää Kalevalan ja muun
kansanrunouden merkityksen nykykielelle ja
kulttuurille
Muu kulttuuri - saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä
kokemusmaailmaansa kaunokirjallisuutta
lukemalla ja teatteriesityksiä seuraamalla
- tarkastelee murteiden käyttöä eri seutujen
teksteissä ja pohtii kotiseudun murteen ja
kulttuurin välistä yhteyttä
- oppilas tuntee paikallisia kirjailijoita eri
ajoilta
9
Keskeiset sisällöt Kieli - verbioppi: tapaluokat
- lauseoppi: lauseenjäsennys
Kirjallisuus - tutustutaan dekkarin, kauhun, scifin ja
fantasian tunnusmerkkeihin
- tutustutaan nuortenkirjallisuuteen teemoittain
Muu kulttuuri - elokuva ja sen ilmaisukeinot
- erilaisten kaunokirjallisten tekstien
lukeminen
- televisioilmaisun peruskäsitteitä (esim.
segmentti, sarjoittuminen, ankkuri)
Kieli - lauseoppi: lauseenvastikkeiden käyttö
- perustiedot Suomen ja maailman
kielitilanteesta
- kirjakielen kehitys
- suomen kielen ominaispiirteet
Kirjallisuus - keskeisiä kirjailijoita ja heidän teoksiaan
- tekstien tyylillinen pääjako romanttisiin,
realistisiin ja moderneihin teksteihin
- kansanperinne ja Kalevala
Muu kulttuuri - teatteri (historia, teatteriin liittyvät keskeiset
käsitteet, näytelmätekstin tunnuspiirteet)
- erilaisten kaunokirjallisten tekstien
lukeminen
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
Esim.
- yksilö- ja ryhmätyöskentelyä
- yhteistoiminnallinen oppiminen
- teemapäivien vietto (Suomen kielen ja kirjallisuuden päivä, Agricolan päivä)
- lukupiiri, lukupäiväkirja, esitelmä, kirjan tekstin muokkaaminen uutiseksi, haastatteluksi tai
näytelmäksi, kirjan kannen tai takakannen suunnittelu, tietokilpailu, novelliraati, dramatisointi,
kirjailijakansio
- Kalevalan henkilökuvien syventämistä, esim. nykypäivän Kullervo
- teemapäivien vietto (esim. Kalevalan päivä, Aleksis Kiven päivä, Runebergin päivä,
mielikirjapäivä)
- lukijamuotokuva
- elokuvan tai näytelmän käsikirjoituksen kirjoittaminen
- elokuva-, teatteri- ja kirja-arvostelujen laadinta
- monenlaisten tekstien lukeminen
- kirjailija- ja näyttelijävierailut
- murrekäännösten tekeminen ja omalla murteella kirjoittaminen ja/tai puhuminen
- tutustuminen paikkakunnan kirjailijoiden elämään vierailuilla (esim. Joel Lehtosen Putkinotko
ja patsas, Marja-Liisa Vartion hauta ja puisto)
Arviointi Päättöarvioinnin
kriteerit arvosanalle
8
Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän -haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin
esiintyessään
-osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa
-osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa
puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja
-edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista
ollaan eri mieltä
-tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon
viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen mm. kielimuotoa valitessaan; hän pystyy
vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieliseksi
-pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja
hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja
työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.
Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän -osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää
vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja
ajatuksiinsa
-tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa
tekstiympäristössä
10
-lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen
-erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista
-tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja
-osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut
-pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan
henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä
-osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia
-tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun
-pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista
-pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn
kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin
tarkoitukseen ja sävyyn
-pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan
sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.
Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että
hän -osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä
tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne
-tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä
tuottaessaan
-kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen
tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata
-pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, mm. kuvauksia, kertomuksia,
määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita
kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä
-pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin
hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä
-osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja
rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan
tiivistää tekstiään
-soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja
oikeinkirjoituskäytänteistä.
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän -on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen
-löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella
valintojaan
-on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita,
novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin
kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän
-tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden
klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia
-pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa
-osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa
sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät
ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on
käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä
-tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan
-tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja
monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa
Suomessa puhuttavista kielistä.
11
11.3 Toinen kotimainen kieli, ruotsi
Tavoitteena on, että peruskoulun päättyessä oppilas tulee toimeen tavallisissa arkielämän kielenkäyttötilanteissa niin
viestien vastaanottajana kuin niiden tuottajana. Oppilas on omaksunut keskeisiä asioita kielialueen maantieteestä,
elinkeinoista ja kulttuurista. Oppilasta on ohjattu vastuulliseen ja pitkäjänteiseen työntekoon ja itsenäiseen tiedonhankintaan
sekä oman työskentelynsä ja kielitaitonsa kehityksen seurantaan ja arviointiin.
7. luokka 8. luokka 9. luokka
Tavoitteet - oppilas tulee toimeen
helpoissa jokapäiväisissä
puhetilanteissa ja hallitsee
yksinkertaisia sanoja,
sanontoja ja rakenteita
- oppilas oppii viestimään ja
toimimaan kohdekulttuurissa
hyväksyttävällä tavalla
tavanomaisissa arkipäivän
tilanteissa
- oppilas hallitsee erilaisia
kielen opiskelulle tyypillisiä
työtapoja
- oppilas osaa päätellä
merkityksiä asiayhteydestä
- oppilas ymmärtää nuoren
elämään liittyvää sekä
yleistietoa sisältävää selkeää
puhetta ja tekstiä
- oppilas osaa kertoa
vastaavista asioista suullisesti
ja kirjallisesti
- oppilas on oivaltanut kielen
opiskelussa välttämättömän
sinnikkään viestinnällisen
harjoittelun merkityksen
- oppilas ymmärtää ja osaa
käsitellä arkielämään
keskittyvien aihepiirien ohella
myös vaativampia
kokonaisuuksia, kuten
ympäristönsuojelua,
tulevaisuusvisioita
- oppilas oppii käyttämään
erilaisia kielen opiskelulle
tyypillisiä työtapoja kuten
omien viestien laatimista ja
tiedonhankintavälineiden
käyttöä
- oppilas tarkkailee ja korjaa
omaa tuotostaan
Sisällöt - itsestä, perheestä, koulusta
ja harrastuksista kertominen,
ostostenteko- ja
ruokailutilanteet, urheilu ja
musiikki, lukusanat,
kellonajat, viikonpäivät,
kuukaudet ja vuodenajat
- rakenteista opitaan
substantiivien ja adjektiivien
taivutus, persoona- ja
omistuspronominit, apuverbit,
verbin perusmuoto ja
preesens, kysymyssanat,
tavallisimmat prepositiot,
suora ja käänteinen
sanajärjestys
- harrastukset ja vapaa-ajan
vietto
- nuorisokulttuuri
- koti ja asuminen
- ostoksilla käynti ja
matkustus
- terveydentila
- rakenteista kerrataan ja
opitaan verbien taivutus ja
aikamuodot; uutuuksina
imperfekti ja supiini,
substantiivien taivutus,
adjektiivien taivutus ja
vertailu, yleisimmät
prepositiot, keskeinen
lauseoppi ja sidosrakenteet,
sanajärjestys, järjestysluvut,
adverbit, ajanmääreet, man-
rakenne, tavallisimmat
pronominit mm.
persoonapronominien
objektimuodot,
demonstratiivipronominit
- monikulttuurisuus
- ympäristönsuojelu
- ammatteja
- Pohjoismaat:
historiaa/nykypäivää;
kulttuuria/käytäntöä
- rakenteista kerrataan
aikamuodot, opitaan
infinitiivi, konditionaali,
imperatiivi, sanajärjestys:
päälause/sivulause ; epäsuora
esitys, liikkuvat määreet, S-
passiivi, refleksiivipronominit
ja –verbit, omistuspronominit,
aine- ja abstraktisanat,
adjektiivit
attribuuttina/predikatiivina,
prepositioilmauksia
12
sekä indefiniittipronominit
13
Työtavat -parikeskustelut,
tekstin- ja
kuullunymmärtämis-
harjoitukset, pelit ja
leikit,
tuottamistehtävät,
suulliset ja kirjalliset
rakenneharjoitukset
sekä ryhmätyöt
-yhä oma-aloitteisemmat kielen
opiskelulle tyypilliset työtavat:
omien viestien laatiminen ja
tiedonhankintavälineiden käyttö,
asiayhteyden merkityksen
painotus etenkin uusien sanojen
oppimisessa, parikeskustelu,
tekstin- ja kuullunymmärtämisen
harjoitukset, tuottamistehtävät,
suulliset ja kirjalliset
rakenneharjoitukset, ryhmätyöt
-kuuntelu, toisto, puhe: repliikit,
parikeskustelu, ryhmäkeskustelu;
lukeminen, kirjoittaminen;
itsenäinen työskentely, ryhmätyö,
projektit, portfoliot, työpajat,
työpisteet, kielistudio,
tietokoneavusteinen työskentely,
erilaisten
tiedonhankintavälineiden (atk,
sanakirjat, media jne) käyttö,
vierailut ja opintoretket
Kaikilla luokkatasoilla eriyttäminen on toteutettavissa oppilas- ja tilannekohtaisesti.
Tarvittaessa voidaan valita kokonaan eri tehtäviä eri oppilaille tai varioida tehtävien laajuutta
tai sisältöä. Suullisia tehtäviä tai kuulusteluja voidaan käyttää kirjallisten sijaan. Lisä- tai
oheismateriaaliin voidaan turvautua, tukiopetuksen antaminen on mahdollista.
Arviointi Päättöarvioinnin kriteerit
arvosanalle 8
- perustuu sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon niin viestien tuottamisessa kuin niiden
vastaanottamisessa. Opettajan suorittaman arvioinnin rinnalla oppilaan itsearviointi
- kulttuuritaitojen osalta oppilas tuntee pohjoismaisten kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja
yhtäläisyyksiä, tapakulttuuria, historiallisia juuria
- oppilas osaa käyttää kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja
- oppilas on oivaltanut sinnikkään viestinnällisen harjoittelun ja osallistuvan
vuorovaikutuksellisen viestinnän merkityksen niin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja
toiminnassa kuin pohjoismaisessa/ kansainvälisessä yhteistyössä
Kielen osaamisen taso 9.luokan päättyessä taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan:
Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen
A2.1 Peruskielitaidon
alkuvaihe
A1.3 Toimiva
alkeiskielitaito
A2.1 Peruskielitaidon
alkuvaihe
A1.3 Toimiva
alkeiskielitaito
11.4 Vieraat kielet
A1-kieli, englanti
nglannin kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia selviytyä kansainvälistyvässä maailmassa ja hyödyntää
teknistyvän maailman mahdollisuuksia.
Kielitaidon osa-alueet ovat puhuminen, kirjoittaminen sekä kuullun ja tekstin ymmärtäminen. Kieli on kokonaisuus,
jossa nämä osa-alueet kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Oppimisessa pyritään luontevaan ja sujuvaan ääntämiseen,
painotukseen, rytmiin ja intonaatioon. Oppilaiden annetaan mahdollisimman usein kuulla autenttista opiskeltavaa kieltä ja
myös sen alueellisia variantteja. Kirjoittamisen osuus lisääntyy mitä ylemmälle luokalle edetään.
Kielitaidon hankkiminen on aktiivinen prosessi. Tehokas oppiminen ja taitojen automatisointi vaativat runsasta,
monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua. Viestinnässä edetään tunnistamisen, ymmärtämisen ja omaksumisen kautta kielen
aktiiviseen, itsenäiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen ja tuottamiseen. Oppilaan reseptiivinen kielitaito kehittyy
laajemmaksi kuin produktiivinen.
E
14
Oppiaineessa sovelletaan ajanmukaisia ja monipuolisia opetus- ja opiskelumenetelmiä ja hyödynnetään mahdollisuuksien
mukaan käytössä olevia teknisiä apuvälineitä. Opetuksessa käytetään paljon oppilaskeskeisiä työtapoja.
Opetusta eriytetään oppilas- tai tilannekohtaisesti. Käytetään erilaisia suullisia ja kirjallisia tehtäviä vaihdellen niiden
laajuutta, vaikeusastetta ja määrää. Kirjallisten kokeiden sijaan voidaan käyttää suullisia kokeita. Mahdollisuuksien mukaan
järjestetään myös tukiopetusta.
Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa.
Vuosiluokat 7-9
Oppilas kykenee hahmottamaan maailmaa vieraan kielen avulla ja tuntee englantia puhuvan maailman perusasioita
( kuuluisia henkilöitä, maantietoa, historiaa, tärkeitä tapahtumia, arkielämän tapakulttuuria ). Hän on valmis ilmaisemaan
itseään vieraalla kielellä, esimerkiksi hän pystyy kertomaan perusasioita omasta lähiympäristöstään ja suomalaisesta
elämänmuodosta sekä kykenee kohteliaaseen kanssakäymiseen englantia puhuvien ihmisten kanssa arkipäivän tyypillisissä
tilanteissa. Oppilas oppii tuntemaan vastuuta sekä itsestään että ympäröivästä maailmasta. Hän oppii arvostamaan sekä
itseään että muita ihmisiä. Hän oppii arvostamaan omaa kulttuuriperintöään ja oppii suhtautumaan avoimesti muihin
kulttuureihin.
7. luokka 8. luokka 9. luokka
Tavoitteet -myönteisen asenteen
vahvistaminen englannin
opiskeluun
-oppilas ymmärtää
jokapäiväiseen elämään
liittyvää helpohkoa puhetta ja
tekstiä
-oppilas pystyy kertomaan
itsestään ja elämänpiiristään
suullisesti ja kirjallisesti
-oppilas selviytyy arkielämän
tilanteista suullisesti ja
kirjallisesti
-oppilas pystyy
keskustelemaan tavallisista
hänen elämänpiiriinsä
liittyvistä asioista
-oppilas pystyy tuottamaan
lyhyen kirjallisen tekstin
apuneuvoja käyttäen
-oppilas tulee toimeen
erilaisissa arkipäivän
kielenkäyttötilanteissa sekä
suullisesti että kirjallisesti
-oppilas ymmärtää
normaalitempoista puhetta ja
pystyy osallistumaan
keskusteluun
-oppilas ymmärtää myös
vaativampaa tekstiä
-oppilas pystyy päättelemään
merkityksiä asiayhteydestä
-oppilas hallitsee kielen
keskeistä sanastoa, keskeisiä
sanontoja ja perusrakenteita
-oppilas osaa kertoa oman
maansa ja kotipaikkakuntansa
erityispiirteistä (Savonlinna
ympäristöineen, luonto ja
kulttuuritapahtumat)
-oppilas pystyy tuottamaan
kirjoitetun kertovan tai
kuvailevan tekstin
apuneuvoja käyttäen
Sisällöt -oppilas ja hänen
elämänpiirinsä: minä, perhe,
ystävät, harrastukset, koulu,
tutustuminen uusiin ihmisiin
-kouluelämä, terveet
elämäntavat, nuoret ja
vanhemmat, teini-ikäisen
maailmankuva,
puhelinkeskustelut, ostoksilla
käynti, lomamatkat
-Suomi- ja Savonlinna-
tietoutta
-ympäristö ja luonnonsuojelu
-elämä siirtolaisena
-jatko-opinnot ja työelämä
-media ja viihde
15
Rakenteet -kerrataan 3-6-luokkien
aikana opitut rakenteet
-perfekti ja pluskvamperfekti
-make- ja do-verbit
-konditionaali, futuuri,
sanajärjestys,
liitekysymykset, adverbit,
epäsuora kysymyslause
-passiivi, II konditionaali,
epäsuora kysymyslause,
verbin infinitiivi ja –ing-
muoto, paljoussanat
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
-3-6-luokkien aikana
käytettyjen työtapojen lisäksi
pieniä kirjallisia tuotoksia
-kielistudiotyöskentely
-aikaisemmin opittujen
työtapojen ohella
kannustetaan oppilasta
itsenäiseen ajatteluun ja
päättelyyn
-tiedonhankintavälineiden
käyttö
-käytetään oppimistilanteisiin
sopivia, erilaisia
vastaanottamis-, tuottamis- ja
vuorovaikutusstrategioita
-projektit, portfoliot
Arviointi Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön. Käytetään kielen eri osa-alueita testaavia kokeita,
arvioidaan sekä suullisen että kirjallisen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoja.
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 9. luokan päättyessä (liite)
Kuullun ymmärtäminen B1.1
Toimiva peruskielitaito
Puhuminen A2.2
Kehittyvä peruskielitaito
Tekstin ymmärtäminen B1.1
Toimiva peruskielitaito
Kirjoittaminen A2.2
Kehittyvä peruskielitaito
Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.
Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen
opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.
11.5 Matematiikka
uosiluokkien 7−9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on matematiikan osaamisen vahvistaminen ja riittävien
perusvalmiuksien tarjoaminen. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen,
matemaattisten ajattelutapojen oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun
harjoitteleminen.
V
16
7. luokka
Tavoitteet Oppilas oppii -ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen
-näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä
-laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
-loogista ja luovaa ajattelua
-soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja
-erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan
-perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään
-esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella
-näkemään säännönmukaisuuksia
-työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
-päättelytehtävät (esim. ”viikon knoppi”)
-tietokone-ohjelmien käyttö opetuksen apuna
-havainnollistaminen
-pari- tai ryhmätyöt
-oppilaat tekevät omia tehtäviä
-pelit
-rakentelu
-projektityöskentely
-yhteistyö muiden oppiaineiden kanssa
Ajattelun taidot ja menetelmät
7. luokka
Keskeiset sisällöt -loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista,
mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä
-vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö
-matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen
-todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys ja erehdys
-luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna
-matemaattisten ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä
-ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä
-matematiikan historiaa
17
Luvut ja laskutoimitukset
7. luokka
Keskeiset sisällöt
-luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut
-lukusuora
-vastaluku, itseisarvo, käänteisluku
-peruslaskutoimitusten varmentaminen (päässä, paperilla ja laskimella laskien)
-aikalaskuja, aikaväli
-luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä
-murtolukujen supistaminen ja laventaminen
-desimaaliluvun esittäminen murtolukuna
-kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla ja murtoluvuilla
-lausekkeiden sieventäminen (laskujärjestyksen varmentaminen)
-pyöristämissäännöt ja tuloksen suuruusluokan arviointi
-laskimen käyttö
-potenssi, eksponenttina kokonaisluku
-juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella.
Algebra
7. luokka
Keskeiset sisällöt
-potenssilauseke ja sen sieventäminen
-polynomin käsite, polynomien yhteen- ja vähennyslaskuja kertominen vakiolla
-muuttujan arvon sijoittaminen lausekkeeseen
Funktiot
7. luokka
Keskeiset sisällöt -lukuparin esittäminen koordinaatistossa
Geometria
7. luokka
Keskeiset sisällöt
-kulman mittaaminen ja piirtäminen
-kolmioihin liittyviä käsitteitä (tasakylkinen, tasasivuinen, kolmion kulmien summa)
-nelikulmiot ja säännölliset monikulmiot
-ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet
-tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen
-geometrista piirtämistä
-kulmien välisiä yhteyksiä
18
Todennäköisyys ja tilastot
7. luokka
Keskeiset sisällöt
-diagrammien laadintaa ja tulkintaa
8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Oppilas oppii
-ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen
-näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä
-laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
-loogista ja luovaa ajattelua
-soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja
-erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan
-ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään
-esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella
-näkemään säännönmukaisuuksia
-työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
-itsenäinen työskentely
-erilaisten laskutapojen harjoittelua, mm.
päässälasku, paperilla lasku, laskimen
käyttö
-eriyttäminen (esim. eritasoiset tunti- ja
kotitehtävät, mahdollisuuksien mukaan
joustavat ryhmät tai samanaikaisopetus,
tietokoneen opetusohjelmien käyttö,
enemmän aikaa kokeen tekemiseen,
yksilöidyt koejärjestelyt,
koulunkäyntiavustaja)
-päättelytehtävät (esim. ”viikon knoppi”)
-tietokone-ohjelmien käyttö opetuksen apuna
-havainnollistaminen
-pari- tai ryhmätyöt
-oppilaat tekevät omia tehtäviä
-pelit
-rakentelu
-projektityöskentely
-yhteistyö muiden oppiaineiden kanssa
Ajattelun taidot ja menetelmät
8. luokka 9. luokka
Keskeiset sisällöt -loogista ajattelua vaativia toimintoja
kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista,
rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja
riippuvuuksien etsimistä sekä niiden
esittämistä
-vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien
käsitteiden tulkinta ja käyttö
-matemaattisten tekstien tulkinta ja
tuottaminen
-luokittelun ja järjestämisen käyttöä
työkaluna
-matemaattisten ongelmien ratkaisemista
eri menetelmillä
-ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden
käyttöä
-matematiikan historiaa
-loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten
vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista,
mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien
etsimistä sekä niiden esittämistä
-vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien
käsitteiden tulkinta ja käyttö
-matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen
-luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna
-matemaattisten ongelmien ratkaisemista eri
menetelmillä
-ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä
-matematiikan historiaa
19
Arviointi päättöarvioinnin
kriteerit arvosanalle 8
Oppilas
-huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet
-osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole
olemassa
-osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon
-osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon
ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen
oikeellisuuden
-osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa
-osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai
muuta diagrammia käyttäen
Luvut ja laskutoimitukset
8. luokka 9. luokka
Keskeiset sisällöt -suhde ja verrannollisuus
-prosenttilasku
-aikaisemmin opittujen asioiden laajentamista ja
soveltamista ottaen oppilaan yksilölliset tarpeet
huomioon
Arviointi päättöarvioinnin kriteerit
arvosanalle 8
Oppilas osaa
-arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on
luotettava peruslaskutaito
-korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun
alkutekijöihinsä
-ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta
-käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien
ongelmien ratkaisemisessa.
Algebra
8. luokka 9. luokka
Keskeiset sisällöt -polynomi-opin laajennus (mm.
vastapolynomi, polynomi kertaa
polynomi, yhteisen tekijän erottaminen,
polynomin jakolasku)
-muuttujan arvon sijoittaminen
lausekkeeseen
-yhtälön ratkaiseminen
-vaillinaisen toisen asteen yhtälön
ratkaiseminen
-verranto
-potenssisäännöt
-yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko,
ratkaisujoukko
-vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen
-yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja
graafisesti
-aritmeettisten ja geometristen lukujonojen
tutkimista.
20
Arviointi päättöarvioinnin
kriteerit arvosanalle 8
Oppilas osaa
-ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön
-sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita
-osaa potenssien laskutoimitukset
-muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen
algebrallisesti tai päättelemällä
-käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen
-arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.
Funktiot
8. luokka 9. luokka
Keskeiset sisällöt -riippuvuuden havaitseminen ja sen
esittäminen muuttujien avulla
-funktion käsite
-yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen
ja niiden kuvaajien piirtäminen
koordinaatistoon
-funktionkuvaajan tutkimista: funktion
nollakohta, suurin ja pienin arvo,
kasvaminen ja väheneminen
-suoraan ja kääntäen verrannollisuus
-riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen
muuttujien avulla
-funktion käsite
-yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja
niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon
-funktionkuvaajan tutkimista: funktion
nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja
väheneminen
-suoraan ja kääntäen verrannollisuus.
Arviointi päättöarvioinnin
kriteerit arvosanalle 8
Oppilas
-osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta
-osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan
-osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan
-osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen
säännön annetun lukujonon muodostumisesta
-tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; osaa määrittää kahden suoran
leikkauspisteen piirtämällä.
Geometria
8. luokka 9. luokka
Keskeiset sisällöt -yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys
-symmetria suoran ja pisteen suhteen
-kierto ja siirto tasossa
-Pythagoraan lause
-kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä
-trigonometriaa ja suorakulmaisen
kolmion
ratkaiseminen
-ympyrän kehän ja pinta-alan laskeminen
-kappaleen tilavuuden ja pinta-alan
laskeminen
-avaruusgeometrian sovelluksia
21
Arviointi päättöarvioinnin
kriteerit arvosanalle 8
Oppilas osaa
-tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet
-soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja
-käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen
-löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä
taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa
-soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa
-käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen
-suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä osaa muuntaa tavanomaisimpia
mittayksiköitä.
Todennäköisyys ja tilastot
8. luokka 9. luokka
Keskeiset sisällöt -todennäköisyyden käsite
-frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi
-aineiston tunnusluvut (keskiarvo, tyyppiarvo ja mediaani)
-hajonnan käsite
-diagrammien tulkinta
-tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa
Arviointi päättöarvioinnin kriteerit
arvosanalle 8
Oppilas osaa
-määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen
tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden
merkityksen arkielämän tilanteissa
-lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit,
keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.
Matematiikkaan liittyviä aihekokonaisuuksia: Ihmisenä kasvaminen -opiskelu- ja ajattelun taitojen kehittyminen
-pitkäjänteinen ja tavoitteellinen itsensä kehittäminen
-toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia
yhteistoimintatapoja.
Viestintä- ja mediataito -taulukoiden ja diagrammien tulkitseminen ja tekeminen
Osallistuva
kansalaisuus ja
yrittäjyys
-retkirahaston kartuttaminen myyjäisin tms.
Vastuu ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja
kestävästä
tulevaisuudesta
-aihekokonaisuutta havainnollistavat tehtävät
-koulun ekologiset käytänteet
-säästävät toimenpiteet
-oman talouden hallinta
Turvallisuus ja liikenne -liikennemäärien laskenta
Ihminen ja teknologia -tietokoneiden käyttö oppimisen apuna
-geometriaa
-matematiikka osana tutkimustyötä
22
11.6 Biologia ja maantieto
Biologia
iologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetus kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja
ymmärrystä luonnon perusilmiöistä. Oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin sekä ihmisen
rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetus ohjaa oppilasta kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon
välisiin vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteisiin sekä korostaa ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa.
Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen
tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat
myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta.
Opetus painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukee oppilaan kasvua aktiiviseksi ja
kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi.
Luonto ja ekosysteemit/elämä ja evoluutio
7. luokka
Tavoitteet Oppilas oppii
– käyttämään vesiluonnon biologialle ominaisia käsitteitä ja tiedonhankinta- ja
tutkimusmenetelmiä
– kuvaamaan elämän perusilmiöitä, mm. vesieliöiden sopeutumista vesiluontoon
– tunnistamaan vesiluonnon eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä
suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen
– hahmottamaan vesiekosysteemin rakennetta ja toimintaa.
Keskeiset sisällöt – Saimaan vesiluonnon keskeisten kasvi- ja eläinlajien luokitteleminen ja tunnistaminen sekä
ohjattu vesiluonnon kasvien keruu omaan herbaarioon
– vesiekosysteemiin, sen rakenteeseen sekä toimintaan tutustuminen sekä vesiekosysteemin
omakohtainen tutkiminen
– luonnon monimuotoisuus
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
– maastoretket vesiluontoon
– vesieliöiden, mm. planktonin, mikroskopointi
– vesieläinten preparointi (kala ja rapu)
Yhteinen ympäristö
7. luokka
Tavoitteet Oppilas oppii tunnistamaan Saimaan vesiluonnon ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä
ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia.
Keskeiset sisällöt – vesiluonnon ympäristönsuojelun sisältöön ja tavoitteisiin perehtyminen
– oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen vesiluonnon osalta, oman
ympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäymisen pohtiminen
Työtavat Esim.
– ympäristön tilaan liittyvät mittaukset vesiluonnossa
– vierailu Luontokeskus Nestoriin
B
23
Luonto ja ekosysteemit
8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Oppilas oppii
– käyttämään metsäluonnon biologialle
ominaisia käsitteitä ja tiedonhankinta- ja
tutkimusmenetelmiä
– kuvaamaan elämän perusilmiöitä
– tunnistamaan metsien eliölajeja,
arvostamaan luonnon monimuotoisuutta ja
suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen
– hahmottamaan metsäekosysteemien
rakennetta ja toimintaa
– ymmärtämään erilaisten eliöiden aseman
sekä aineen ja energian kulun ekosysteemissä
– tuntemaan kasvinviljelyn periaatteita ja
kiinnostuu kasvien kasvattamisesta.
Ajankäytön salliessa kurssilla käsitellään
myös suoekosysteemiä.
Keskeiset sisällöt – metsä- ja mahdollisuuksien mukaan myös
suoekosysteemeihin ja niiden rakenteeseen
sekä toimintaan perehtyminen sekä
metsäekosysteemin omakohtainen tutkiminen
– Savonlinnan alueen metsien keskeisten
kasvi-, eläin- ja sienilajien luokitteleminen ja
tunnistaminen sekä ohjattu kasvien keruu
omaan herbaarioon
– metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn
tutustuminen
– luonnon monimuotoisuus.
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
– maastoretket
– mikroskopointi
Arviointi hyvä osaaminen
(arvosana 8 ) päättö-
arvioinnissa
Oppilas osaa
– käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan
– työskennellä annettujen ohjeiden mukaan maastossa ja laboratoriossa sekä kerätä kasveja
ohjeiden mukaisesti
– jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja tunnistaa Savonlinnan
seudun kasvi-, eläin- ja sienilajeja
– kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan
– nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä sekä osaa vertailla niiden syntyyn vaikuttavia
tekijöitä
– tehdä itsenäisesti pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia
– selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä
– kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, perustella sen merkitystä ekologisen
kestävyyden kannalta sekä esitellä metsien kestävän käytön periaatteet.
24
Elämä ja evoluutio
8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Oppilas oppii
– tuntemaan kasvisoluun liittyviä käsitteitä
– kuvaamaan elämän perusilmiöitä (esim.
fotosynteesin).
Oppilas oppii
– käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä ja
tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä
– kuvaamaan elämän perusilmiöitä (esim.
evoluutiota ja eläinsolun rakennetta sekä
toimintaa)
– ymmärtämään biotekniikan arkipäivän
sovellusten merkityksen sekä pohtimaan niihin
liittyviä eettisiä kysymyksiä.
Keskeiset
sisällöt
– kasvisolun rakenteen ja toiminnan tutkiminen – eläinsolun rakenteen ja toiminnan tutkiminen,
perehtyminen myös bakteerisoluun
– eliökunnan syntyyn ja kehitykseen
tutustuminen ja eliökunnan järjestelmän
hahmottaminen
– ihmisen biologiseen ja kulttuuriseen
evoluutioon sekä ihmislajin ominaispiirteisiin
perehtyminen
– biotekniikan mahdollisuuksiin perehtyminen
ja niihin liittyvien eettisten kysymysten pohdinta
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
– erilaisten kasvisolujen mikroskopointi. – erilaisten eläinsolujen mikroskopointi
– evolutiivisen aikajanan tekeminen
– väittely.
Arviointi hyvä osaaminen
(arvosana 8) päättö-
arvioinnissa
Oppilas osaa
– kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta
– selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta
– kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä
– selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet
– jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn
– selostaa biotekniikan arkipäivän sovellusten merkityksen ja pohtia niihin liittyviä eettisiä
kysymyksiä.
Ihminen
8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Oppilas oppii
– tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja
keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään
seksuaalisuuden biologisen perustan
– tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä
keskeisiä käsitteitä.
Keskeiset sisällöt – ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot
– ihmisen lisääntyminen ja seksuaalisuuden
biologinen perusta
– perimän ja ympäristön merkitys ihmisen
ominaisuuksien kehittymisessä
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
– veriryhmämääritykset
– tutustumiskäynnit ehkäisyneuvolaan
– kudosten preparointi
25
Arviointi hyvä osaaminen (arvosana
8) päättö-arvioinnissa
Oppilas osaa
– kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan
pääpiirteet
– kuvata seksuaalisuuden biologisen perustan ja selvittää seksuaalisuuden erilaisia
ilmenemismuotoja
– selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden
kulun ja synnytyksen
– määritellä periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä.
Yhteinen ympäristö
8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Oppilas oppii tunnistamaan Suomen
metsäluonnon ympäristömuutoksia,
pohtimaan niiden syitä ja esittämään
ongelmien ratkaisumahdollisuuksia.
Oppilas oppii ymmärtämään
ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja
luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet.
Keskeiset sisällöt – metsäluonnon ympäristönsuojelun
sisältöön ja tavoitteisiin perehtyminen
– oman elinympäristön tilan ja
ympäristömuutosten tutkiminen
metsäluonnon osalta, oman ympäristön tilaa
parantavien toimien tarkastelu sekä oman
ympäristökäyttäymisen pohtiminen
– ekologisesti kestävä kehitys sekä
ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet.
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
– maastotyöt (esim. jäkäläkartoitus)
– roolipeli
– ekologisen jalanjäljen laskeminen
– tutkielmat
Arviointi hyvä osaaminen (arvosana
8) päättö-arvioinnissa
Oppilas osaa
– kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä ympäristösuojelun tavoitteita ja merkitystä
– tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta
– kertoa esimerkkejä Savonlinnan seudun luonnonympäristön muuttumisesta ja antaa
esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.
Maantieto
Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Maantiedon opetuksella on
keskeinen vastuu oppilaiden maantieteellisen maailmankuvan muodostumisessa ja sen alueellisen perustan
ymmärtämisessä. Se kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista
ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Se ohjaa myös
seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan.
Maantiedon opetus lisää maapallon kulttuurien tuntemusta ja kehittää oppilaan kykyä ymmärtää ihmisten elämän ja
elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa. Maantiedon opetus toimii siltana luonnontieteellisen ja
yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Se ohjaa pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen,
sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetus tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja
kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi.
26
Maa – ihmisen kotiplaneetta ja yhteinen ympäristö
7. luokka
Tavoitteet Oppilas oppii
– käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita
maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, valokuvia, kirjallisuutta,
uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä
– määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet
– ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla
– ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutusta maisemaan
– ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta sekä tietämään syyt, jotka
ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista
– tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, kunnioittamaan niitä sekä suhtautumaan myönteisesti
vieraisiin maihin ja niiden kansoihin
– ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista
ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti.
Keskeiset sisällöt – maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottaminen
sekä maailman alueellinen jäsentäminen
– maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat
– vähintään kahden maanosan luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden
vertaileminen (vaihtoehtoina Aasia, Afrikka, Etelä-Amerikka, Pohjois-Amerikka ja Australia)
– ympäristö- ja kehityskysymykset maailmanlaajuisesti sekä niiden ratkaisumahdollisuudet
– erilaisten kehitysmaatuotteiden elinkaaren vertailu
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
– karttatyöt
– diagrammien tulkinta ja tekeminen
– esitelmät
Maa – ihmisen kotiplaneetta
8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Oppilas oppii ymmärtämään maanpintaa
muokkaavien tekijöiden vaikutuksen
maisemassa.
Keskeiset sisällöt – Maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
– tietokoneavusteinen työskentely
27
Arviointi Hyvä osaaminen
(arvosana 8) päättö-
arvioinnissa
Oppilas osaa
– etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä käyttää hyväksi karttamerkkejä ja
kartan mittakaavaa
– tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä käyttää hyväksi uutislähteitä
ja tietoverkoissa olevaa tietoa
– havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla
– vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse
ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella
– hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja
kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet
– soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen
analysointiin ja sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle.
Eurooppa
8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Oppilas oppii
– käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja
ja teemakarttoja sekä käyttämään muita
maantieteellisiä tietolähteitä, kuten
diagrammeja, tilastoja, satelliittikuvia,
valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä
sähköisiä viestimiä
– ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia
Euroopan olosuhteisiin
– ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan
vuorovaikutusta Euroopassa sekä selittämään
ihmisen toimintojen sijoittumista
– tunnistamaan Euroopassa eri kulttuurien
piirteitä, kunnioittamaan niitä sekä
suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin
ja niiden kansoihin.
Keskeiset sisällöt – Euroopan karttakuvan, luonnonolojen,
maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet
sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri
alueilla
– Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana
maailmaa
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
– karttatyöt ym. maantieteelliset työtavat
– esitelmät
– eri tietolähteiden monipuolinen käyttö
Arviointi Hyvä osaaminen
(arvosana 8) päättö-
arvioinnissa
Oppilas osaa
– kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan
maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden
– vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa
muiden maailman alueiden kanssa.
28
Suomi maailmassa
8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Oppilas oppii
– käyttämään ja tulkitsemaan Suomen tasolla
fyysisiä karttoja (mm. peruskarttoja) ja
teemakarttoja sekä käyttämään muita
maantieteellisiä tietolähteitä, kuten
diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia,
satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta,
uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä
– ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan
vuorovaikutusta Suomessa sekä tietämään
syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen
sijoittumista
– suhtautumaan myönteisesti oman maan
vähemmistökulttuureihin ja maahanmuuttajiin
– tuntemaan ja arvostamaan Suomen
luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä
– tietämään, miten Suomessa jokainen
kansalainen voi vaikuttaa oman
elinympäristönsä suunnitteluun ja
kehittymiseen
Keskeiset sisällöt – Suomen karttakuva ja maisema
– luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus
Suomen eri alueilla sekä rakennettu ympäristö
ja perinnemaisemat
– vähemmistökulttuurit
– vaikuttamismahdollisuudet oman
ympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä
– Suomi osana maailmaa
– oman lähiympäristön tai kotikunnan
tutkiminen: luonnonympäristö, rakennettu
ympäristö ja sosiaalinen ympäristö
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
– karttatyöt
– tutkielmat
– retket: jääkauden jäljet omalla kotiseudulla
Arviointi hyvä osaaminen
(arvosana 8) päättö-
arvioinnissa
Oppilas osaa
– selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat
vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla
– kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinojen alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa
– analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tunnistaa arvokkaat kulttuuri- ja
perinnemaisemat
– selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä
suunnitteluun ja kehittymiseen
– suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön
liittyviä tutkimuksia
– tunnistaa oman kulttuurin piirteitä, tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit sekä
hahmottaa oman alueellisen identiteettinsä
– kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko
maailman kanssa.
29
Yhteinen ympäristö
8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Oppilas oppii ymmärtämään ja kriittisesti
arvioimaan uutistietoa esimerkiksi Euroopan
ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä
toimimaan itse kestävän kehityksen
mukaisesti.
Oppilas oppii toimimaan itse kestävän kehityksen
mukaisesti.
Keskeiset
sisällöt
– ympäristö- ja kehityskysymykset Euroopan
tasolla sekä niiden ratkaisumahdollisuuksien
pohtiminen
– Itämeren alueen ympäristökysymykset
– paikalliset ympäristö- ja kehityskysymykset
maailmanlaajuisessa kontekstissa
– kulutuksen merkitys sekä erilaisten tuotteiden
elinkaaren vaiheiden tutkiminen ja vertailu
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
– mediaseuranta
– roolipeli
– vierailu Metsähallituksen Luontokeskus
Nestoriin (suojelukysymykset)
– elinkaarianalyysi
Arviointi hyvä osaaminen
(arvosana 8) päättö-
arvioinnissa
Oppilas osaa
– selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten
ilmaston lämpeneminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu
sekä köyhyys- ja nälkäongelma
– kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä esittää keinoja parantaa Itämeren
alueen ympäristön tilaa
– kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi, ja
tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan
ratkaista.
11.7 Fysiikka ja kemia
Fysiikka
petuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista,
aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja.
Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta
sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden
kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti
energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa.
Tuntityöskentelyssä tärkeinä periaatteina ovat toiminnallisuus, kokeellisuus ja työskentely yhdessä toisten kanssa.
Tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä,
periaatteita ja malleja, kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun.
Ryhmäkokojen on oltava sellaiset, että turvallinen työskentely laboratoriossa on mahdollista. Työskentelytilan tulee olla
turvamääräysten mukainen.
O
30
7. luokka 8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Oppilas oppii - työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja ohjeita noudattaen sekä yksin,
että
yhdessä toisten kanssa
- luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista
- havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailemista ja luokittelemista, oletusten
esittämistä ja testaamista sekä tulosten käsittelemistä, esittämistä ja tulkitsemista
- tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia
luonnon
rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita
- käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia
ilmiöitä ja
teknologiaan kuuluvia asioita
- käyttämään ja muodostamaan erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden
selittämisessä,
ennusteiden tekemisessä ja ongelmien ratkaisemisessa sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan
tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta
- suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan
luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia.
Keskeiset sisällöt Luonnon rakenteet ja
mittasuhteet - fysiikan maailma ja
mittaamisen perusteet
Värähdys- ja aaltoliike - erilaiset värähdys- ja
aaltoliikkeiden perusilmiöt,
aaltoliikkeen synty,
vastaanottaminen,
havaitseminen, heijastuminen
ja taittuminen, sekä niihin
liittyvät ominaisuudet, suureet
ja lait
- äänen ja valon merkitys ja
sovellukset, peilit ja linssit
- optisten laitteiden
toimintaperiaatteita
- värit
Lämpö - lämpötila
- kappaleiden ja aineiden
lämpenemiseen ja
jäähtymiseen liittyvät ilmiöt,
olomuodon muutokset ja
lämpölaajeneminen,
sekä niiden kuvaaminen
tarkoituksenmukaisilla
käsitteillä ja laeilla
- lämpöilmiöiden merkitys ja
sovellukset
- lämpöenergia,
ominaislämpökapasiteetti
- energian säilyminen ja
huononeminen, lämpö
Liike ja voima - liike, tasaisen ja tasaisesti
kiihtyvän liikkeen mallit
- vuorovaikutus, niistä
syntyvät
voimat, niistä aiheutuvat
liike-
ja tasapainoilmiöt sekä niiden
esiintyminen ympäristössä
- massan ominaisuudet
- tiheys
- kitka
- paine ja noste
- liike- ja potentiaalienergia
- voiman tekemä työ ja teho
- yksinkertaiset koneet
- painopiste ja tasapaino
- fysiikan laskutapojen
harjoittelu
Sähkö - kappaleiden välisiä
sähköisiä ja
magneettisia
vuorovaikutuksia
- tasavirtapiiri ja virtapiirin
perusilmiöt sekä
näiden ilmiöiden
soveltaminen
turvallisesti jokapäiväisessä
elämässä ja tekniikassa
- mittalaitteet ja kytkennät
- resistanssi
- sähkömagneettinen induktio
ja
sen käyttö energian siirrossa
- sähköturvallisuus ja sähkön
käyttö kotona
- sähkön tuottaminen ja
energian
siirto
Luonnon rakenteet ja
mittasuhteet - luonnon rakenteet ja
mittasuhteet
- radioaktiivinen hajoaminen,
fissio ja fuusio, ionisoiva
säteily
ja sen vaikutus elolliseen
luontoon sekä säteilyltä
suojautuminen
- energian sitoutuminen ja
vapautuminen
rakenneosien välisissä
31
energiamuotona
- lämpöenergian siirtyminen
prosesseissa
- rakenneosia koossa pitävät
vuorovaikutukset
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
Pääasiassa oppilastöihin perustuva tutkiva ja kokeellinen työtapa
- havainnointi
- mittaaminen
- luonnontieteellisten kokeiden ja tutkimusten suunnittelu, järjestäminen ja toteuttaminen sekä
tulosten raportointi ja tulkinta
- laskutehtävät
- sanalliset tehtävät
- pari- ja pienryhmätyöskentely
- projektityöskentely
- väittelyt, roolileikit
- käsitekartat
- kyselyyn harjaannuttaminen
- tietokoneavusteiset tutkimukset
- integrointi muihin oppiaineisiin
- vierailut eri kohteisiin; esim. oppilaitoksiin ja yrityksiin
- asiantuntijavierailut koululla
- eriyttäminen: eritasoiset tuntitehtävät, erilaiset koejärjestelyt
Arviointi Hyvä osaaminen 9.
luokan päättyessä
Luonnon tutkimisen taidot Oppilas
-osaa työskennellä turvallisesti ja ohjeita noudattaen
-osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella
yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä asettaa tavoitteita tai päämääriä
yhdessä muiden oppilaiden kanssa
-osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja
graafien avulla sekä tulkita niitä
-osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten
luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä
-tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista
tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.
Liike ja voima Oppilas
-osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus– ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten
aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima
-osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä
tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja
keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen
-ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja
tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia
-osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden
avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla
erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan
-tuntee työn ja energian välisen yhteyden
-ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan.
Värähdys- ja aaltoliike Oppilas
-tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn,
32
etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen
-tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia
ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla
-osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen
erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa
-ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja
siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa.
Lämpö Oppilas
-tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita
niitä
-osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä,
niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla
-osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja
tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä.
Sähkö Oppilas
-osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön
periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia
-ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien
vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää
kytkentäkaaviota virtapiirin mallina
-tuntee sähköä hyödyntäviä sovelluksia, kuten sähkömagneettisen viestinnän
-tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää
energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja
haittoja.
Luonnon rakenteet Oppilas
-tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit
vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä
-hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa
havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla
-osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä mm. energia, vuorovaikutus ja
säteily
-ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian
muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa.
Kemia
Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7-9 on syventää oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta
sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa.
Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kemian opiskelun tulee antaa oppilaalle
persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia sekä
valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen sekä
tuotteiden elinkaareen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään.
33
Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden
havaitseminen ja tutkiminen. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja
omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää kädentaitoja, kokeellisen työskentelyn ja
yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun.
Ryhmäkokojen on oltava sellaiset, että turvallinen työskentely laboratoriossa on mahdollista. Työskentelytilan tulee olla
turvamääräysten mukainen.
7. luokka 8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Oppilas oppii - työskentelemään ja tutkimaan turvallisesti ja ohjeita noudattaen sekä yksin että ryhmässä
- käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä ja
arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä
- suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään
tuloksia
- tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään
niitä
- käyttämään aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja
- kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla
- ymmärtämään aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden
merkityksen luonnolle ja ympäristölle
- soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa
- tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle.
Keskeiset sisällöt Raaka-aineet ja tuotteet - aineiden ominaisuuksien
tunnistaminen ja turvallinen
käyttö
- puhdas aine, seos ja liuos
- erotusmenetelmiä
- atomi
- alkuaineiden ja yhdisteiden
merkitseminen, luokittelu ja
erottaminen sekä
reaktionopeuksien vertailu
- reaktioyhtälöiden
tulkitseminen
Ilma ja vesi - ilmakehän aineet ja niiden
merkitys ihmiselle ja luonnon
tasapainolle
- vesi ja veden ominaisuuksia
- vesien puhdistus
- aineiden paloherkkyys,
palamisreaktio, sen
kuvaaminen kemian
merkkikielellä sekä
palamistuotteiden
ominaisuudet
- paloturvallisuus
Raaka-aineet ja tuotteet - alkuaineiden ja yhdisteiden
ominaisuuksien ja
rakenteiden selittäminen
atomimallin
ja jaksollisen järjestelmän
avulla
- kemiallinen sidos
- hapan ja emäksinen
- suolanmuodostus
-reaktioyhtälöiden
tulkitseminen
sekä yksinkertaisten
reaktioyhtälöiden
tasapainottaminen
- tärkeimmät epäorgaaniset ja
orgaaniset yhdisteet ja niiden
ominaisuuksia sekä tuotteiden
valmistus, käyttö, riittävyys ja
kierrätettävyys
- tärkeimmät maankuoresta
saatavat alkuaineet ja
yhdisteet ja niiden
ominaisuuksia sekä tuotteiden
valmistus, käyttö, riittävyys ja
kierrätettävyys
- metallien ominaisuuksien ja
rakenteiden
selittäminen atomimallin
ja jaksollisen järjestelmän
avulla
Elollinen luonto ja
yhteiskunta - puu- ja paperiteollisuus
- öljynjalostusteollisuus ja sen
tuotteet
- hiilihydraattien,
valkuaisaineiden ja rasvojen
merkitys teollisuuden raaka-
aineina
- pesu- ja kosmeettiset aineet
ja
tekstiilit
- lasi ja keramiikka
- hiilivedyt,
yksinkertaisimpien
hiilivetyjen
ja orgaanisten yhdisteiden
nimeäminen ja rakennekaavat
- orgaanisten yhdisteiden
hapettumisreaktioita ja
reaktiotuotteita, kuten
alkoholit,
karboksyylihapot ja esterit
sekä
niiden ominaisuudet ja käyttö
- hiilihydraatit, valkuaisaineet,
rasvat, niiden koostumus ja
merkitys ravintoaineina
- fotosynteesi ja palaminen,
energialähteet
34
- metallien reaktiokyky
- metallien sähkökemiallinen
jännitesarja
- sähkökemiallisia ilmiöitä,
sähköpari, korroosio,
elektrolyysi ja niiden
sovellukset
Ilma ja vesi - ilmakehän aineet ja niiden
merkitys ihmiselle ja luonnon
tasapainolle
- luonnon happamoituminen,
veden ominaisuuksia,
kuten happamuus ja
emäksisyys
- lähivesistötutkimus
- palamisreaktio, sen
kuvaaminen
kemian merkkikielellä sekä
palamistuotteiden
ominaisuudet
ja vaikutukset ympäristössä
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
Pääasiassa oppilastöihin perustuva tutkiva ja kokeellinen työtapa
- havainnointi
- mittaaminen
- luonnontieteellisten kokeiden ja tutkimusten suunnittelu, järjestäminen ja toteuttaminen sekä
tulosten raportointi ja tulkinta
- sanalliset tehtävät
- pari- ja pienryhmätyöskentely
- projektityöskentely
- väittelyt, roolileikit
- kyselyyn harjaannuttaminen
- käsitekartat
- tietokoneavusteiset tutkimukset
- vierailut eri kohteisiin esim. oppilaitoksiin, yrityksiin, vesilaitokselle ja/taivedenpuhdistamolle
- asiantuntijavierailut koululla
- eriyttäminen: eritasoiset tuntitehtävät, erilainen koejärjestely
35
Arviointi hyvä osaaminen 9.
luokan päättyessä
Oppilas
-osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä sekä maastossa että
laboratoriossa
-osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan
aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta
-osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä
-tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä,
esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen
-tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi
fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta
suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa
-tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja
luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja
raskasmetalleja
-tuntee kemian teollisuuden eri aloja ja tuotteita, esimerkiksi erilaisia materiaaleja ja kodin
kemikaaleja, sekä niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä
-osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttajana
-osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä,
esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia
-osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden
luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit
-osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen
-osaa tulkita ja kirjoittaa yksinkertaisia reaktioyhtälöitä, esimerkiksi hiiliyhdisteiden
palamisreaktion
-osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen
tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä.
AIHEKOKONAISUUDET
Fysiikka ja kemia luokat Ihmisenä kasvaminen
- opiskelutaidot
- oman ja muiden työn arvostaminen
- ryhmätyöt, turvallinen työskentely ja vastuu muista
- monipuoliset työtavat
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - lähivesistötutkimus
- kansainvälinen yhteistyö
- suomalainen teollisuus
Viestintä ja mediataito - ryhmätyöt
- suullinen esittäminen
- tiedonhankinta
- työselostuksien laatiminen
- teknisten laitteiden käyttö ja tunteminen
- sähkön merkitys viestinnässä
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - yritysyhteistyö
- väittelyt ja roolileikit
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
36
- kemikaalien käyttö
- vesitutkimus
- päästöt ja niiden ympäristövaikutukset
- luonnonvarat
- metallien ympäristövaikutukset
- energia, uusiutuvat energialähteet
- sähkön tuotanto
- ydinenergia
- tuotteiden elinkaari
- kestävä kehitys
Turvallisuus ja liikenne - turvallinen työskentely laboratoriossa
- päihde- ja vaikuteaineet sekä niiden käyttö
- melu
- fysiikan lait (esim. liikenneturvallisuus)
Ihminen ja teknologia - kemianteollisuus
- teknologiset sovellukset (esim. optiset laitteet)
- sähkön merkitys teknologiassa
- fysiikan ja kemian laitteet
- arkipäivän teknologia
11.8 Terveystieto
7. luokka
Tavoitteet Oppilas oppii - terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja toimintatapoja
- arvioimaan terveyttä edistäviä ja haittaavia tekijöitä
- tunnistamaan ja pohtimaan kaikenlaiseen terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja
- tietämään ruokailutottumusten terveysvaikutuksia
- mieltämään omasta hygieniasta huolehtimisen osaksi arkea
- tunnistamaan päihteidenkäytön riskejä ja seurauksia sekä siihen liittyvän oman valinnan
merkityksen
- huolehtimaan itsestään ja tunnistamaan avun tarpeen
- ymmärtämään terveyteen, sairauksiin ja vammaisuuteen liittyviä arvoja ja näkemyksiä
- toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen
- kuvaamaan tavallisimpien sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa
- ymmärtämään kansantautien ja elintapojen yhteyden
- tarkastelemaan asioita myös muiden näkökulmasta
- tunnistamaan kiusaamisen ja väkivallan tunnus-piirteitä, osaa reagoida niihin
- tietämään ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista, mikä ei
Oppilas oppii - ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun
tunnuspiirteitä
- tunnistamaan eri ikäkausien tunnuspiirteitä
- ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä
- tiedostamaan oman seksuaalisuuden ja sen ilmenemismuodot
- tiedostamaan seksuaalikäyttäytymisen riskit ja niiden välttämisen
- itsensä ja muiden arvostusta ja sosiaalista osaamista
- ymmärtämään läheisen ihmissuhteen kehittymisen vaiheita
37
- suhtautumaan asiallisesti fyysisesti, psyykkisesti, seksuaalisesti erilaisiin ihmisiin
Keskeiset sisällöt
Sisällöt Terveys arkielämän valintatilanteissa (1 kurssi)
- omasta terveydestä huolehtiminen
- ravitsemukselliset tarpeet, ateriarytmitys, syömishäiriöt
- energiantarve/energiankulutus
- yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot
- henkilökohtainen hygienia
- tupakka, alkoholi ja muut päihteet
- mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat
- Savonlinnan kaupungin ehkäiseviä päihdetyö-muotoja
- myönteinen minäkuva
- mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino
- ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen
- kiusaaminen ja väkivalta
- tavallisimmat kansataudit
- tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen
- sairastaminen, itsehoito
- liikenneturvallisuus ja –käyttäytyminen; kevyen liikenteen sääntöjä
- vaaratilanteet ja onnettomuudet
- tapaturmat ja ensiapu
- yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään
- koulun säännöt ja niiden merkitys
Kasvu ja kehitys (1 kurssi)
- ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä, kuolema
- nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita
- kehittyvä seksuaalisuus
- Fyysinen kasvu ja kehitys:
- vuorokausirytmi, uni, lepo, virkistys
- terveyttä edistävä liikunta
- ravitsemus ja terveys
- Savonlinnan kaupungin liikuntapalvelujen mahdollisuuksia
- Psyykkinen kasvu ja kehitys:
- itsetuntemus ja itsensä arvostaminen
- perhe ja sosiaaliset suhteet
- Sosiaalinen kasvu ja kehitys:
- ihastuminen, rakastuminen, seurustelu, tunteet
- yksilöllisyys ja erilaisuus
- suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito
- Seksuaaliterveys:
- ihmissuhteet, seksuaalisuus, seksuaalinen käyttäytyminen ja siihen liittyvät arvot ja normit
- fyysinen koskemattomuus
8. luokka
Tavoitteet Oppilas oppii - tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja muutoksia
- ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä
- käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä sekä
hyödyntämään niitä oman terveyden edistämiseksi
- ymmärtää yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä toisista välittämisen ja huolehtimisen
38
merkitystä hyvinvoinnin kannalta
- tunnistamaan ja nimeämään eri tunteita
- puhumaan mieltä painavista asioista
- kuvaamaan tunteiden ilmaisutapoja ja tietää miten tunteiden ilmaisemista voi säädellä
- selviytyy sosiaalista painetta tuottavista tilanteista
- tietää miten hätätilanteissa toimitaan
Oppilas oppii - ymmärtämään viihtyisän ja terveellisen ympäristön merkitysten
- ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen, kuten
perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä
- ymmärtämään, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä tulee noudattaa
- tietämään, miten onnettomuustilanteissa toimitaan
- antamaan hätäensiapua
- tietämään omakohtaisia vaikutus- ja toiminta-mahdollisuuksia
- arvioimaan saamaansa informaatiota kriittisesti
- käyttämään eri tietolähteitä ja suhtautumaan niihin kriittisesti
Keskeiset sisällöt Voimavarat ja selviytymisen taidot
( 0,5 kurssia)
- kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset
- omien henkilökohtaisten voimavarojen tunnistaminen
- terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana kriisit ja niistä selviytyminen
- tunteet ja niiden tunnistaminen, ilmaiseminen ja säätely
- mielenterveys ja sen vaihtelu
- mielen ja ruumiin tasapaino, stressinhallinta
- oman mielipiteen muodostaminen kiellettyihin asioihin
- ihmisten välinen vuorovaikutus
- vuorovaikutustaidot
- sosiaalinen tuki ja turvaverkostot
Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri (0,5 kurssia)
- ympäristö ja terveys, kierrätys, jätehuolto
- koulun fyysinen ja sosiaalinen viihtyvyys
- hyvät käytöstavat ja koulun säännöt
- hätäilmoituksen tekeminen
- ensiapu ja auttamisvelvollisuus
- työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys
- keskeiset terveydenhuolto-, hyvinvointipalvelut
- kansalaisjärjestöjen työ
- lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö
- kriittinen medialukutaito
Työtavat Kurssilla käytetään mahdollisimman monipuolisia itsesääteleviä, toiminnallisia,
vuorovaikutuksellisia ja oppilaskeskeisiä työtapoja. Työtavat perustuvat itsensä kehittämistä
tukevaan lähestymistapaan.
Oppilaskeskeisiä työtapoja mm.; tutkiva oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen,
ongelmakeskeinen oppiminen, prosessioppiminen, pari- ja ryhmätyöskentely,
oppimispäiväkirjat, portfoliot
Opettajajohtoisia työtapoja mm.: opetuskeskustelu, kerronta, kyselevä- ja tapausperusteinen
oppiminen
Yhteisöllisiä työtapoja mm.: projektityöskentely, oppimispäiväkirjat, opinpaja, haastattelut,
väittelyt, tutkielmat, videot, elokuvat, vierailut, vierailijat, draama, suggestopedia
Arviointi Arviointi annetaan sitten, kun koko kurssi on suoritettu. Arvioinnissa huomioidaan mm.
39
Päättöarvioinnin
kriteerit
arvosanalle 8.
oppilaan asenne oppimiseen, tuntiaktiivisuus/ työskentely, kirjalliset tehtävät. Arviointia tulee
kehittää samanaikaisesti oppiaineen kehittämisen kanssa.
Kasvu ja kehitys Oppilas:
- tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä
terveyden näkökulmasta
- osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä
terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan
terveysvaikutuksia
- osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa
esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista
- tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään
- osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden
mahdollisia ratkaisuja
Terveys arkielämän valintatilanteissa Oppilas:
- tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä
sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalista käyttäytymistä
- osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin,
huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön
syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä
- tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön
esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta
- osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden
ehkäisyä pääpiirteissään
- tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa
vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua
Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas:
- osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvat niiden syitä sekä antaa
esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan
säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla
- osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden
tarkoituksenmukaisen käytön perusteet
- osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä
- terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja
- osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida
kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä
Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri: Oppilas:
- tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä
- osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä
keinoista omassa lähiympäristössään
- tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua
niihin ja kuvat keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja
seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä
40
11.9 Uskonto
Evankelisluterilainen uskonto
skonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun
näkökulmasta sekä myös laajemmin yhteiskunnallisena ilmiönä muuttuvassa maailmassa. Oppilasta autetaan
ymmärtämään uskonnon merkitystä sekä näkemään eri uskontojen kulttuurisia sekä inhimillisiä vaikutuksia niin
omassa yhteisössä kuin eri yhteiskunnissa ja kulttuureissa. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman kulttuuriperinnön
merkitystä ja tuntemista, omaa kasvua, vastuuta ja elämänhallintaa sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia.
Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja, valmiuksia ja kokemuksia, joista hän saa
rakennusaineksia oman identiteettinsä ja maailmankatsomuksensa rakentamiseksi. Opetuksen tavoite on monipuolinen
uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetuksen edetessä syvennetään jo hankittuja tietoja, valmiuksia sekä
ymmärrystä. Uskonnonopetuksen yhteydessä käsitellään ihmisenä kasvamiseen sekä kulttuuri-identiteettiin ja
kansainvälisyyteen liittyviä aihekokonaisuuksia.
7. luokka
Tavoitteet - oppimisen tasoerot huomioiva oppimistapahtuma
- oppilas kykenee
muodostamaan oppisisällöistä kokonaisuuksia sekä liittämään oppimansa jokapäiväiseen
elämään.
Oppilas perehtyy
- Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjana
- Raamatun merkitykseen
- Raamatun tutkimiseen sekä erilaiseen tulkintaan
- Raamatun perusrakenteeseen ja syntyhistoriaan, olennaisiin piirteisiin sekä keskeisiin
kertomuksiin
- Raamatun vaikutuksiin ympäröivässä elämässä ja kulttuurissa.
Oppilas harjaantuu
- pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja, esittämään mielipiteensä, etsimään omatoimisesti tietoa
erilaisista tietolähteistä sekä analysoimaan tietoa kriittisesti.
Keskeiset sisällöt Raamattu - Raamatun synnyn pääpiirteet; mitä, missä, milloin, miksi?
- Raamatun tulkintatraditio ja käyttö
- VT; Israelin kansan vaiheiden ilmentäjänä Abrahamista Mooseksen kautta ajanlaskun alkuun
- VT ja juutalaisuus
- VT:n kirjat pääpiirteittäin
- Abrahamin perilliset sekä niiden asema ja yhteys toisiinsa tänään
- UT: Jeesuksen elämä, kuolema, ylösnousemus
- UT ja evankeliumien synty
- UT:n kirjat pääpiirteittäin
- UT: Jeesuksen opetukset ja kristinusko
- Raamatun kulttuurivaikutukset tieteissä, taiteissa
U
41
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
Oppilaskeskeiset työtavat
- tutkiva oppiminen, ongelmalähtöinen opetus, yhteistoiminnallinen oppiminen, pari- ja
ryhmätyöt, oppimispäiväkirjat, portfoliot
Opettajajohtoiset työtavat
- opettajan kerronta, opetuskeskustelu, kyselevä opetus
Yhteisöllisen oppimisen työtavat
- draama, suggestopedia, väittelyt, projektityöskentely
8. luokka 9. luokka
Tavoitteet - tasoerot huomioiva
oppimistapahtuma
Oppilas kykenee
- muodostamaan yksittäisistä
asioista kokonaisuuksia sekä
liittämään oppimaansa
jokapäiväiseen elämään
Oppilas oppii
- tuntemaan ja arvostamaan omaa
henkistä ja aineellista
kulttuuriperintöään sekä näkemään
suomalaisen kulttuuri-identiteetin
osana alkuperäistä, pohjoismaista ja
eurooppalaista kulttuuria
- ymmärtämään oman kulttuurinsa
juuria ja monimuotoisuutta sekä
näkemään oman sukupolvensa
aikaisempien sukupolvien
elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä
- kunnioittamaan eri tavoin uskovia
ja ajattelevia ihmisiä, ymmärtää
uskonnonvapauden sekä
uskonnottomuuden
Oppilas perehtyy
- kristinuskoon sekä siitä
syntyneisiin kirkkokuntiin
- kristinuskon merkitykseen yksilön
elämässä ja omassa kulttuurissa
-luterilaiseen kirkkoon ja sen
uskonkäsitykseen
- Suomen uskonnolliseen
tilanteeseen historian aikana
- kristillisten kirkkojen väliseen
yhteistyöhön
- tasoerot huomioiva oppimistapahtuma
Oppilas kykenee
- muodostamaan yksittäisistä asioista kokonaisuuksia
sekä liittämään oppimaansa jokapäiväiseen elämään
Oppilas oppii
- tiedostamaan maailmankatsomuksensa rakentumiseen
vaikuttavia tekijöitä
- ymmärtämään uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden
ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä
- kunnioittamaan eri tavalla ajattelevia ja uskovia ihmisiä
Oppilas perehtyy
- keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
Oppilas kehittää
- valmiuksiaan eri kulttuurien väliseen
vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen
Oppilas tutustuu
- eri uskontojen ja kulttuurien ajattelutapaan ja elämään
Oppilas ymmärtää
- tapakulttuurien merkityksen
Oppilas harjaantuu
- pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja, esittämään
mielipiteensä, etsimään omatoimisesti tietoa erilaisista
tietolähteistä sekä analysoimaan tietoa kriittisesti
42
Oppilas harjaantuu
- pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja,
esittämään mielipiteensä, etsimään
omatoimisesti tietoa erilaisista
tietolähteistä sekä analysoimaan
tietoa kriittisesti
Keskeiset sisällöt Kirkko - kristilliset symbolit, kristillinen
kirkkovuosi, kirkkorakennus sekä
sen symboliikka
- kristittyjä yhdistävät tekijät
- kristinusko osana läntistä
perinnettä
- kristinuskon syntyhistoria
juutalaisuuden perintönä
- kristinuskon kehitys ja
jakautuminen eri kirkkokunniksi
-luostarilaitoksen synty ja merkitys
tänään
-keskiaikainen Eurooppa; islam ja
länsi, Bysantti ja Venäjä
- Luther, uskonpuhdistus sekä
uskonpuhdistuksen vaikutukset
-ekumenia
Suomalainen katsomusperinne - luterilainen kirkko, peruspiirteet,
toiminta tänään sekä virsi- ja
musiikkiperinne
- ortodoksinen kirkko, katolinen
kirkko sekä ns. vapaat suunnat sekä
Maailmanuskonnot - mitä uskonto on
- uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilön ja
yhteisön elämään
- uskontojen luokittelu
miksi on tärkeää tietää paitsi omasta, myös vieraista
uskonnoista?
- alkuperäiskansojen uskontojen yleiset piirteet
- muinaissuomalaisten uskonnollisuus
- maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet sekä
keskeiset opetukset:
*hindulaisuus
*buddhalaisuus
*kiinan uskonnot
*šintolaisuus
*juutalaisuus
*islam
*kristinusko
*uudet uskonnot
- eri uskontojen elämäntapa sekä juhlat
- maailmanuskonnot Suomessa
43
näiden levinneisyys ja
uskonnollisen elämän pääpiirteet
- kristinuskon tulo Pohjolaan
- Suomen uskonpuhdistus ja Mikael
Agricola
- uskonnonvapaus, sen kehitys ja
merkitys
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
Oppilaskeskeiset työtavat
- tutkiva oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen,
ongelmakeskeinen oppiminen, pari- ja ryhmätyöt, oppimispäiväkirjat, portfoliot
Opettajajohtoiset työtavat
- opetuskeskustelu, opettajan kerronta, kyselevä- ja tapausperusteinen oppiminen
Yhteisöllisen oppimisen työtavat
- draama, suggestopedia, väittelyt, vierailut, vierailijat, tutkielmat, projektityöskentely
Arviointi Päättö-arvioinnin
kriteerit arvosanalle 8.
Oppilaan arviointi perustuu oppilaan itsearviointiin ja opettajan suorittamaan arviointiin.
Arviointi muodostuu oppilaan asennetta, ajatteluprosessien kehitystä, tuntityöskentelyä, suullisia
esityksiä sekä kirjallisia töitä tarkastelemalla.
Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta
kirkosta Oppilas
-tuntee Raamatun keskeisen sisällön
-tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset
vaiheet
-tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden
perusluonteen
-ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.
Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä Oppilas
-ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta
-tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa
-tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet
-arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas
-tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen
-hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä
-kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.
Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas
-kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan
-tunn Oppilaan arviointi perustuu oppilaan itsearviointiin ja opettajan suorittamaan arviointiin.
Arviointi muodostuu oppilaan asennetta, ajatteluprosessien kehitystä, tuntityöskentelyä, suullisia
esityksiä sekä kirjallisia töitä tarkastelemalla.
Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta
kirkosta Oppilas
-tuntee Raamatun keskeisen sisällön
-tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset
vaiheet
44
-tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden
perusluonteen
-ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.
Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä Oppilas
-ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta
-tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa
-tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet
-arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas
-tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen
-hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä
-kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.
Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas
-kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan
-tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia. istaa omien valintojensa ja tekojensa
seurauksia.
Tavoitteet Etiikka
- tasoerot huomioiva oppimistapahtuma
Oppilas kykenee
- liittämään oppimaansa jokapäiväiseen elämään
- asettautumaan toisen asemaan sekä ymmärtämään syy-seuraussuhteita
- ymmärtämään oikeuden mukaisuuden sekä tasa-arvon periaatteita
- tunnistamaan tunteita ja käsittelemään niitä
Oppilas tuntee
- eettisen ajattelun peruskäsitteitä sekä etiikan perusteita
- kristillisen etiikan peruspainotukset
- kristillisiä arvoja ja moraaliperiaatteita sekä osaa soveltaa niitä esimerkkitapauksiin
Oppilas oppii
- käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä arvioimaan toimintansa vaikutuksia
itselle ja muille
- valitsemaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja
- edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti
- arvioimaan sekä käyttämään tiedettä ja teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti
- pohtimaan elämänkatsomuksellisia kysymyksiä ja ottamaan niihin kantaa
- käsittelemään ristiriitaisia näkemyksiä sekä tunnistamaan omien valintojensa ja tekojensa
seurauksia
- havaitsemaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä
toimimaan elinympäristön hyväksi
Oppilas ymmärtää
-moraalikehityksen pääpiirteitä
-ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset sekä niiden
välisen yhteyden
Oppilas harjaantuu
- pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja, esittämään mielipiteensä, etsimään omatoimisesti tietoa
45
erilaisista tietolähteistä sekä analysoimaan tietoa kriittisesti
Keskeiset sisällöt Ihminen eettisenä olentona -etiikan peruskäsitteet
-kristillisen etiikan perusteet, painotukset sekä ihmiskäsitys
- ”Hyvän elämän” perusta
-eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen sekä niiden analysoiminen sekä
soveltaminen elämään:
• sota-rauha – sodankäynnin etiikka
• urheilun etiikka
• joukkotiedotusetiikka
• terveyden etiikka
• globaalietiikka
-yksilön oikeudet ja velvollisuudet
-ihmissuhteen kehittymisen vaiheet
-seurustelu, avioliitto ja perhe
-ihmisoikeudet
-koulukiusaaminen; terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja
-väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa
-tieteen ongelmia; geenimanipulaatio, sikiödiagnostiikka
-ihminen ja luonto; ympäristöongelmat, ympäristöetiikka ja kestävä elämäntapa
-tulevaisuus, tiede ja teknologia
Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta -uskon ja tiedon suhde
-elämän merkitys ja rajallisuus
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
Oppilaskeskeiset työtavat
- tutkiva oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen,
ongelmakeskeinen oppiminen, pari- ja ryhmätyöt, oppimispäiväkirjat, portfoliot
Opettajajohtoiset työtavat
- opettajan kerronta, opetuskeskustelu, kyselevä- ja tapausperusteinen oppiminen
Yhteisöllisen oppimisen työtavat
- draama, suggestopedia, väittelyt, vierailut, vierailijat, tutkielmat, projektityöskentely
Arviointi Päättö-arvioinnin
kriteerit arvosanalle 8.
Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas
- osaa etiikan peruskäsitteet, kristillisen etiikan perusteita ja painotuksia
- hahmottaa ihmisen ja luonnon ongelmia
- ymmärtää väkivallan ulottuvuuksia ja seurauksia
- hahmottaa eettisiä arvoja, normeja ja periaatteita omassa ja yhteisönsä elämässä
- hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä
- kykenee kriittisesti analysoimaan ja keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä
kysymyksistä
- arvostaa eri tavoin ajattelevia ihmisiä
- kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan
- tunnistaa omien valintojen sekä tekojen seurauksia
- osaa arvioida toimintansa eettisyyttä ja tunnistaa oikean ja väärän
Ortodoksinen uskonto
46
Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen.
Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia
yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen
saavuttamiseen.
Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia
oman maailmankatsomuksen rakentamiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi.
Kaikilla peruskoulun vuosiluokilla käsitellään kirkkovuoden suuret juhlat kunkin juhlan ajankohtana luokkatasolle sopivalla
tavalla. Juhlat otetaan huomioon esim. alkurukouksissa, tarkastelemalla juhlan ikonia, lukemalla juhlan evankeliumiteksti ja
laulamalla juhlaan liittyvä tropari. Mahdollisuuksien mukaan oppilaat osallistuvat juhlapäivinä liturgiaan, pääsiäiskaudella
kaikkien vuosiluokkien oppilaat osallistuvat pääsiäisliturgiaan. Kaikilla vuosiluokilla otetaan opetuksessa huomioon myös
kirkkovuoden paastot.
Karjalan hiippakunnan alueella (johon Varkauden ortodoksinen seurakunta ja siten myös Savonlinnan koulut kuuluvat) on
runsaasti erityispiirteitä, jotka otetaan opetussuunnitelmassa huomioon. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään vierailuja eri
kohteisiin.
Näitä ovat mm.:
- Valamon ja Lintulan luostarit
- Ortodoksinen kirkkomuseo Kuopiossa
- Evakkokeskus Iisalmessa
- pyhäköt, Savonlinnassa erityisesti pyhien Sakariaan ja Elisabetin rukoushuone
- praasniekat
- Ortodoksisten Nuorten Liitto ONL
- Joensuun yliopiston teologinen tiedekunta
- Ortodoksinen seminaari Joensuussa
- leirikeskukset
7. luokka 8. luokka
Tavoitteet Opetuksen tavoitteena on syventää ja laajentaa
ortodoksista identiteettiä. Opetuksessa
perehdytään ortodoksisen kirkon historiaan ja
uskonkäsitykseen.
Oppilas
- oppii tuntemaan kirkon syntyhistoriaan ja
tietämään miten kirkon oppi on muotoutunut
- oppii kirkon jakaantumiseen johtaneet syyt
- oppii tuntemaan suomalaisen
muinaisuskonnon erityispiirteitä sekä
kristinuskon leviämiseen Suomeen
- oppii ymmärtämään Suomen poliittisen ja
maantieteellisen jaon merkityksen Suomen
ortodoksisen kirkon asemalle ja historialle
- tutustuu yleismaailmalliseen ortodoksiseen
kirkkoon.
Oppilas
- oppii tuntemaan Raamatun syntyhistorian ja
rakenteen pääpiirteet
- oppii ymmärtämään Raamatun
pelastusilmoituksen ja merkityksen kristillisen
etiikan perustana
- oppii tuntemaan suurten
maailmanuskontojen opetuksen perusteet sekä
niiden ilmenemisen Suomessa
- oppii tuntemaan muita kristillisiä kirkkoja
pääpiirteittäin
- oppii tiedostamaan maailmankatsomuksensa
rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
- oppii ymmärtämään uskonnon ja
katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön
elämässä
- osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia
ihmisiä.
47
Keskeiset sisällöt Yleinen kirkkohistoria - kristinuskon synty
- kirkon opin muodostuminen
- marttyyrien ja kilvoituselämän merkitys
kirkon historiassa
- kirkon jakaantuminen
- Bysantin merkitys ortodoksisen kirkon
perinteelle ja opille
- kristinuskon leviäminen
- läntisen kirkkokunnan opin perusteet
- uskonpuhdistus
Suomen kirkon historia - suomalainen muinaisuskonto
- kristillisen lähetystyön alkuvaiheet
Suomessa
- luostareiden merkitys Suomen ortodoksisen
kirkon kehitykselle ja niiden toiminta nykyisin
- Karjalan varhainen kristillisyys
- Ruotsin vallan aika
- autonomian aika
- evakkojen aika
- Suomen ortodoksisen kirkon ja oman
seurakunnan hallinnon pääpiirteet
- kirkollisten järjestöjen (esim. ONL, PSHV,)
historia ja toiminta
- ortodoksiset paikalliskirkot ja niiden
toiminta
Raamattu - Raamatun synty
- Vanhan testamentin keskeinen sisältö
(Israelin kansan historia,
elämänviisauskirjallisuus, profeettojen aika)
- Uuden testamentin keskeinen sisältö
(Jeesuksen elämän vaiheet, toiminta ja opetus,
apostolien aika)
- Raamatun eettinen opetus
- Raamattu pyhänä kirjana, käyttö kristityn
elämässä ja jumalanpalveluksissa
Maailmanuskonnot - keskeisten maailmanuskontojen
(juutalaisuus, islam, hindulaisuus,
buddhalaisuus) levinneisyys, oppi ja elämä
- uskonnon ulottuvuudet ja vaikutus yksilöön
ja yhteiskuntaan
- muihin kristillisiin kirkkoihin tutustuminen
(esim. roomalaiskatolisuus ja
evankelisluterilaisuus)
- maailmanuskontojen esiintyminen
suomalaisessa yhteiskunnassa
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
- jumalanpalveluksiin osallistuminen
- kirjalliset tehtävät: mm. vihko- ja kirjatyöskentely, oppimispäiväkirjat, portfoliot
- opetuskeskustelut, oppilaan oma pohdinta
- kyselevä- ja taustaperusteinen oppiminen
- opettajan sekä oppilaiden elävä kerronta
- kirkkoveisujen laulaminen ja sisällön tarkastelu
- yhteistoiminnalliset työtavat: draama, väittelyt, vierailut, vierailijat, tutkielmat, ja
projektityöskentely
- tietoverkkotyöskentely
48
9. luokka
Tavoitteet Opetuksen tavoitteena on syventää ja laajentaa ortodoksista identiteettiä. Oppilas
- perehtyy kirkon liturgiseen elämään
- tiedostaa maailmankatsomuksen rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
- tutustuu eettisen ajattelun peruskäsitteisiin
- tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita
- osaa soveltaa em. tietoja eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan.
Keskeiset sisällöt Liturgiikka - sakramentit ja niiden merkitys
- jumalanpalvelukset
- kirkkorakennus
- kirkkotaide- ja musiikki
- kirkkovuoden juhlat
Etiikka - ortodoksinen ihmiskäsitys
- Vuorisaarnan etiikka
- yksilöeettisiä kysymyksiä (esim. perhe, sukupuolisuhteet, itsemurha, abortti, eutanasia)
- yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä (esim. sota, rasismi, luonnonsuojelu, geenimanipulaatio)
- eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen ja soveltaminen elämässä
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
- jumalanpalveluksiin osallistuminen
- kirjalliset tehtävät: mm. vihko- ja kirjatyöskentely, oppimispäiväkirjat, portfoliot
- opetuskeskustelut, oppilaan oma pohdinta
- kyselevä- ja taustaperusteinen oppiminen
- opettajan sekä oppilaiden elävä kerronta
- kirkkoveisujen laulaminen ja sisällön tarkastelu
- yhteistoiminnalliset työtavat: draama, väittelyt, vierailut, vierailijat, tutkielmat, ja
projektityöskentely
- tietoverkkotyöskentely
Arviointi Päättöarvioinnin kriteerit
arvosanalle 8
Ortodoksisen uskonnon oppilasarvioinnin pohjana on oppilaan yksilöllisen kehityksen
seuraaminen ja tukeminen sekä tavoitteiden että tiedolliseen ainekseen liittyvien keskeisten
peruskäsitteiden osalta. Arvioinnin yhtenä tavoitteena on oppilaan itsetunnon ja myönteisen
minäkuvan hallinta niin uskonnollisessa kuin muussakin elämässä. Arvioinnin muotoina
ovat oppilaan itsearviointi ja opettajan eri tavoin suorittama arviointi.
Arvioinnin tehtävänä on
- auttaa oppilasta asettamaan oppimistavoitteita oppilaan ikätaso huomioiden
- ohjata oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan, toimintaansa ja oppimistaan
- antaa tietoa ja tukea oppimisen edistymisestä.
Perusasteen päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8, jotka pohjautuvat
valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ortodoksisen
uskonnon arvioinnin kriteereihin.
Oppilas kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskonnosta Oppilas
- tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan
ortodoksista kirkkovuotta
- tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen
- on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opeista
- tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden merkityksen
- tuntee kirkon eettistä opetusta ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä.
Oppilas tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön Oppilas
- tuntee Raamatun sisäisen rakenteen
49
- ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen
- ymmärtää Raamatun osana kirkon traditiota
- tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojen
liturgisen käyttöyhteyden.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas
- tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt
- osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen
- tuntee oman seurakuntansa toimintaa
- tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa
- tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa.
Oppilas tuntee maailmanuskontoja Oppilas
- ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle
- tunnistaa suuret maailmanuskonnot
- osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä.
11.10 Elämänkatsomustieto
petuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä.
Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä tuetaan oppilaan kasvua vastuulliseksi ja
aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Keskeisistä sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, jotka voidaan
vuosiluokilla 7-9 suorittaa kursseina. Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen
mukaan.
7-9. luokat
Tavoitteet Yleisenä tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä - etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan
kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään
ja elämänkatsomustaan
- kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan
kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun
taitoja ja katsomuksellista harkintaa
- omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailmanlaajuisen
oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta
itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta
- laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri
kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia
ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta
elämäntapaamme
O
50
7. luokka
Tavoitteet Oppilas: - tutkii ja jäsentää käsitystään maailmasta
- tuntee keskeiset piirteet suurten maailmanuskontojen syntytaustasta ja opillisista
näkemyksistä
- tutustuu erilaisiin kulttuureihin ja elämäntapoihin/-katsomuksiin oppien arvostamaan ja
suvaitsemaan niitä
- oppii kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisia
- kasvaa aktiiviseksi kansalaiseksi, joka osaa käyttää monipuolisesti hyväkseen
tietoverkkoja
- osaa hankkia tietoa itsenäisesti
- oppii tarkastelemaan etsimäänsä tietoa kriittisesti
Keskeiset sisällöt Katsomusten maailma: -maailmankuva, maailmankatsomus, elämänkatsomus:
- maailmankuvan muodostuminen
- katsomusten historiaa
- oma maailmankatsomus
- oma elämänkatsomus
- uskonnoton ajattelu ja tapakulttuuri
- myytit, riitit
- uskonnon määritelmä
- uskontojen levinneisyys
- maailmanuskonnot
- erilaiset aikakäsitykset
- luotettava tieto
8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Oppilas: - laajentaa kulttuurista yleissivistystään
- tutustuu oman kulttuurinsa
erityispiirteisiin
- tutustuu omassa kulttuurissa tärkeinä
pidettyihin arvoihin ja niiden taustoihin
- tutustuu erilaisten kulttuurien
ominaispiirteisiin, niiden taustoihin,
arvoihin ja elämäntapaan
- omaksuu ja sisäistää suvaitsevaisuuden
periaatteita
- kasvaa suvaitsevaisuuteen ja
erilaisuuden arvostamiseen
- tutkii ja jäsentää suhdetta itseensä,
toisiin ihmisiin, luontoon ja ympäristöön
Oppilas: - tutustuu etiikan pääsuuntauksiin ja
peruskysymyksiin
- harjaantuu näkemään erilaisia eettisiä
ulottuvuuksia omassa elämässä ja ympäristössä
- ymmärtää erilaisia eettisiä näkökulmia
- kykenee ja haluaa keskustella eri tavalla
ajattelevien ihmisten kanssa
- ymmärtää omaa moraalista kasvuaan
- osaa eläytyä tilanteisiin eettisesti kykenemällä
asettautumaan toisen ihmisen asemaan
- kykenee pohtimaan tekojen syitä ja seurauksia
- osaa tutkia ja ratkaista eettisiä ongelmia ja
ristiriitoja yhdessä toisten kanssa
- oppii kantamaan vastuuta itsestään, toisista
ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta
- perehtyy ihmisoikeusetiikkaan
51
Keskeiset sisällöt Kulttuuri: - suomalainen kulttuuriperinne
- kulttuuri ja yhteisö
- kulttuurien tutkimus
- kulttuurierot
- monikulttuurisuus
- vähemmistöt
- suvaitsevaisuus
- oma kasvu suvaitsevaisuuteen
- kulttuuri ja luonto
- käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta
- ympäristöetiikka
Etiikka ja hyvä elämä: - etiikan keskeiset käsitteet ja pääsuuntaukset
- etiikan peruskysymyksiä
- vapaus ja vastuu
- nuoren moraalinen kasvu
- moraalisia ongelmia
- hyvä elämä
- elämän ja kuoleman kysymyksiä (abortti,
itsemurha, eutanasia)
- monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä
- tieteen ongelmia
- ihmisoikeusetiikka
- ihmis- ja kansalaisoikeuksien rikkomuksia
9. luokka
Tavoitteet Oppilas: - tiedostaa tulevaisuuden uhat ja mahdollisuudet
- ottaa huomioon ympäristön hyvinvoinnin
- harjaantuu kantamaan vastuuta muista ihmisistä ja luonnosta
- omaksua maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden periaatteita
- sisäistää kestävän kehityksen periaatteita
- kasvaa tasapainoiseksi kansalaiseksi
- kehittyy kriittiseksi kansalaiseksi
- tutustuu demokratian edellytyksiin, etuihin ja ongelmiin
- ymmärtää yhteiskunnallisen päätöksenteon vaikutuksia
Sisällöt Tulevaisuus: - minun tulevaisuuteni
- tulevaisuuden tutkiminen, tulevaisuuskuvia
- luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus
- maailmanperintö
- toimiminen tulevaisuuden hyväksi
- luonnon tulevaisuus
- kestävä kehitys
Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta: - yhteiskuntateorian perusteet
- toimiminen kansalaisena
- oikeudet ja velvollisuudet
- demokratia
- politiikka
- kansalaisaktivismi ja –tottelemattomuus
- kysymys terrorismista
Työtavat Opetus perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen. Työtapojen valinnassa ja opetuksen
järjestämisessä on keskeistä luoda puitteet, joissa oppilailla on mahdollisuus tuoda esille
omia ajatuksiaan, arvostuksiaan, omia elämänkokemuksiaan ja muita heille tärkeitä asioita.
On tärkeää, että oppilaat pystyisivät samastumaan niihin aiheisiin ja kysymyksiin, joita
tunnilla käsitellään. Opiskelu on luonteeltaan pohdiskelevaa, ongelmakeskeistä ja
keskustelevaa. Työtavoiksi sopivat hyvin erilaiset opetuskeskustelut, väittelyt, draamat,
projektiluontoinen työskentely, omien kokemusten käsittely ja arviointi sekä erilaiset
ryhmätyöt ja opintokäynnit.
52
Arviointi Päättöarvioinnin kriteerit
arvosanalle 8.
Arviointi perustuu sekä itsearviointiin että opettajan suorittamaan arviointiin. Oppilas ja
opettaja arvioivat oppilaan asennetta, tuntityöskentelyä, suullisia esityksiä sekä kirjallisia
töitä. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kyky perustella väitteensä ja kyky
pohdintaan. Pohdinnan perustana ovat kriittisyys, johdonmukaisuus sekä kyky ottaa
huomioon muita ja arvostaa muita.
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas
- osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä
- tunnistaa periaatteita kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien
huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat
- kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen
eettisen ratkaisun
- Tiedon hankinnassa ja soveltamisessa oppilas kykenee havainnoimaan eettisiä
ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee
perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä.
- pyrkii eettiseen pohdintaan
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas
- pohtii ja pyrkii perustelemaan oman elämän katsomusta
- tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia
piirteitä
- tunnistaa erilaisia maailmankatsomuksia ja tietää maailmankuvan syntymiseen vaikuttavia
tekijöitä
- kykenee suhteuttamaan erilaisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin
- ymmärtää maallisen ja uskonnollisen katsomuksen eron
- Tiedonhankinnassa ja soveltamisessa oppilas osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä
käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista
Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas
- ymmärtää suvaitsevaisen suhtautumisen merkityksen erilaisissa ihmissuhteissa
- pyrkii suhtautumaan suvaitsevaisesti sekä toisiin että erilaisiin ihmisiin
- tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron
- hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön
- pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden
- tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä
- tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että
pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta
- Tiedonhankinnassa ja soveltamisessa oppilas tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien
loukkauksia sekä osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita
Ihminen ja maailma Oppilas
- ymmärtää ja tietää kestävän kehityksen periaatteita
- tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia
- tiedonhankinnassa ja soveltamisessa oppilas osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa
suhteessa ympäristöön sekä ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen
vaikutuksia
53
11.11 Historia ja yhteiskuntaoppi
Historia
istorian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman
ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut
kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen
historiaa.
Opetuksen tehtävänä on antaa aineksia rakentaa identiteettiä, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa
sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa.
7. luokka
Tavoitteet Oppilas oppii: • hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa
• käyttämään monipuolisesti lähteitä
• ymmärtämään aatteiden vaikutukset yhteiskunnassa
• selittämään yksilön toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia
Keskeiset sisällöt 1. MURROSTEN AIKA – 1800-luku Euroopassa ja Suomessa
Uuden vuosisadan vaihde • Napoleonin valta ja sen mureneminen
• Suomen sota ja autonomia syntyy: Savonlinna osana Venäjää
• Wienin kongressin järjestelmä
Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate • elämää 1800-luvun Suomessa
• 1800-luvun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa
• kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa
• Savonlinnan oopperajuhlien syntyvaiheet
Teollinen vallankumous
• teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään
• kaupungistuminen
• Savonlinnan teollistumisen alkuvaiheet: Laitaatsillan telakka, Savolan saha,
panimoteollisuus, liikenneyhteyksien kehittyminen (rautatie, Saimaan kanavan
rakentaminen)
Murrosten aika Suomessa • sääty-yhteiskunnan mureneminen
• Suomen venäläistäminen ja sen vastustus
• Savonlinnan sanomalehtien näkemyksiä 1900-luvun vaihteesta
2. IMPERIALISMIN AIKAKAUSI – SUURVALTAPOLITIIKASTA
SUOMEN ITSENÄISTYMISEEN
Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen • imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille
• ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
• Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset
• Suomen itsenäistyminen ja sisällissota
• sisällissodan vaikutus Savonlinnassa
H
54
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
• opetuskeskustelut
• oppimista tekemällä
• opintoretket paikallisiin museoihin ja historiallisille paikoille
• ryhmätyöskentely
• tutkielma
• projektityöskentely
• pienryhmätyöskentely
• simulointi
8. luokka
Tavoitteet Oppilas oppii
• ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin
• käyttämään monipuolisesti lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun
mielipiteensä niiden pohjalta
• arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttämällä apuna historiallista muutosta koskevaa
tietoa
• selittämään yhteiskunnallisten vaikuttajien toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia.
Keskeiset sisällöt 3. MAAILMANSOTIEN VÄLINEN AIKA JA TOINEN MAAILMANSOTA
Suomi maailmansotien välisenä aikana • itsenäisyyden alkuvaiheet: Suur-Suomi –ajattelu, Lapuanliike
• 1930-luvun Suomi
• 1920-luvun Savonlinna
Laman ja totalitarismin aika • maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan
• elämää demokratioissa ja diktatuureissa
Toisen maailmansodan aika • toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
• Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen
• Savonlinna II maailmansodassa
4. KOHTI NYKYAIKAA
Suomi 1950-luvulta nykypäivään • elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään
• suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
• kansainvälistyvä Suomi
• Suomi EU:n jäsenenä
• puutalo-Savonlinnan katoaminen: elinkeinojen, liikennevälineiden ja tekniikan kehitys
Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun
• kylmä sota
• maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin: Afrikka, Aasia, Lähi-Itä,
Latinalainen Amerikka II maailmansodan jälkeen
• ”terrorismin vastainen sota”
Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa • länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja
ympäristöön
• tiedonvälityksen kehitys
Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta
nykyaikaan saakka: a) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen
b) kulttuurin kehitys
55
c) tasa-arvoisuuden kehitys
d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
e) Yhdysvaltojen tai Venäjän kehitys
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
• opetuskeskustelut
• ryhmätyöskentely
• tutkielma
• projektityöskentely
• pienryhmätyöskentely
• opintoretket paikallisiin museoihin ja historiallisille paikoille
• simulointi
Arviointi Hyvä osaaminen 8.
luokan päättyessä
Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas
• osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä
• pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen • kronologia: oppilas kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä
ja niiden avulla aikajärjestykseen
• muutos ja jatkuvuus: oppilas osaa selittää, miksi jollain elämänalueella ennen toimittiin
toisin kuin nykyään
• syy ja seuraus: oppilas osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.
Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas
• pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös
nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota.
• pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan
niitä.
56
Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle valmiuksia kasvaa yhteiskunnan aktiiviseksi, suvaitsevaksi ja
vastuulliseksi toimijaksi. Yhteiskuntaopin tulee antaa perustiedot pohjoismaisen hyvinvointivaltion toiminnasta sekä
sen edustukselliseen demokratiaan pohjautuvasta päätöksentekojärjestelmästä.
9. luokka
Tavoitteet Oppilas
• saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta
• tuntee Suomen kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
• sisäistää perheeseen liittyvät säännöt ja oppii käyttämään julkisia ja yksityisiä palveluja
vastuullisesti
• ymmärtää suomalaisen oikeusjärjestelmän ja turvallisuuspolitiikan perusteet
• tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset
• saa valmiuksia osallistua yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen päätöksentekoon ja
keskusteluun
• ymmärtää yksilön ja Suomen aseman kansainvälisessä päätöksentekojärjestelmässä
• oppii kriittisesti käyttämään ja tulkitsemaan tilastojen, eri medioiden ja tietoverkkojen
tarjoamaa informaatiota yhteiskunnasta ja talouselämästä
• oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan
hyvinvoinnissa
• oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja
yhteiskunnallisena toimijana
• ymmärtää Suomen talouteen liittyvät sisäiset ja ulkoiset tekijät
• saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen.
Sisällöt 5. YKSILÖ HYVINVOINTIVALTIOSSA
Yksilö yhteisön jäsenenä • nimi ja kansalaisuus
• moniarvoistuva Suomi
• kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Suomalainen perhe • parisuhde
• yhteiskunnan tuet perheille
• asumisen eri muodot
Laki ja turvallisuus • poliisi – turvaa yksilölle
• oikeudelliset seuraamukset
• tuomioistuinten toiminta
• turvallisuuspolitiikka
6. DEMOKRATIAN RAKENTEET
Edustuksellinen demokratia • vaikuttaminen kotikunnassa, valtiossa ja Euroopan unionissa
• puolueet
• vaalit ja äänestäminen
• kunnallinen päätöksentekojärjestelmä sekä palvelujen tarjonta
• eduskunta, hallitus, presidentti
• Euroopan unioni ja sen päätöksenjärjestelmä
Media ja tietoyhteiskunta • sanomalehdistö ja sähköinen viestintä
• kuluttajansuoja ja mainonta
7. SUOMI OSANA KANSAINVÄLISTÄ TALOUSJÄRJESTELMÄÄ
Työ ja toimeentulo • yksilön taloudenpito ja valinnat kuluttajana
57
• nuori työntekijä: työsopimus ja työlainsäädäntö
• työmarkkinajärjestöt
• talouden toimialat
• talousjärjestelmät
• taloudellinen kasvu ja suhdannevaihtelut
• yritysmuodot
• yrittäjyys: hyödykkeet, tuotannontekijät
Suomen talous • kilpailu markkinataloudessa
• pankkijärjestelmä
• Suomi osana emua
• ulkomaankauppa
• julkinen talous
• globalisaatio
Työtavat • vierailut ja vierailijat
• opetuskeskustelut
• ryhmätyöskentely
• tutkielma
• projektityöskentely
• pienryhmätyöskentely
• opintoretket paikallisiin museoihin ja historiallisille paikoille
• simulonti
Arviointi Hyvä osaaminen
9.luokan päättyessä
Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen
Oppilas
• kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä
• pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista
• osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja
ja niiden seurauksia.
Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen
Oppilas
• ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on
olemassa useita vaihtoehtoja
• ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.
11.12 Musiikki
usiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä
rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä ja tukea hänen
kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on
erilaista eri aikoina ja eri paikoissa. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen perustana ovat
musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin opetus antaa välineitä
oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jossa rakentuu arvostava ja utelias suhtautuminen
erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä
musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen
erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös
etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia
mahdollisuuksia.
M
58
7. luokka 8. luokka
Tavoitteet Oppilas
- ylläpitää ja kehittää osaamistaan
musisoiden
- oppii käyttämään ääntään ottaen
huomioon oman ikäkautensa
kehityspiirteet
- laajentaa ja syventää musiikin eri lajien
ja tyylien tuntemustaan
- tutustuu musiikin elementteihin ja
käyttää niitä ilmaisevia käsitteitä ja
merkintöjä musisoidessaan.
Oppilas
- kehittää musiikillista osaamistaan
- oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan
erilaisia ääniympäristöjä
erityisesti median musiikkitarjontaa
- syventää musiikin erilajien, erityisesti
näyttämömusiikin tuntemustaan.
Sisällöt - äänenkäyttöä kehittäviä harjoituksia
- yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa (osa
ulkoa) suomalaisuutta painottaen
- bändisoittimien soittamisen perusteita
- keskeisiä orkesteriteoksia ja
orkesterisoittimien tunnistamistehtäviä
- ääntä vahvistavia harjoituksia ja kokeilevia
laulutapoja
- sujuvan soiton harjoittelua yhtyeessä
- kahteen näyttämömusiikkiteokseen
tutustuminen, joista toinen on ooppera
ja toinen baletti
Työtavat - harjoitellaan oikeaa lauluasentoa ja
syvähengitystä
- harjoitellaan kitaran-, basson- ja
kosketinsoitintensoittoa tavallisimmissa
sävellajeissa sekä rumpujen
peruskomppeja
- tunnistetaan, luokitellaan ja kuvaillaan
kuullun perusteella
- laajennetaan tietoisesti äänialaa
ääniharjoituksin
- soitetaan uutta ja vanhaa ohjelmistoa eri
sävellajeissa ja tahtilajeissa
- keskustellaan musiikin tunnesisällöistä ja
tematiikasta
- musiikkidraamojen pohjalta
Arviointi Hyvä osaaminen 8.
luokan päättyessä
Oppilas -osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti
-hallitsee jonkin rytmi-, melodia tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy
osallistumaan yhteissoittoon
-osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä
kuulemastaan
-osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan
yhdessä muiden kanssa
-tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia
-tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää
-osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä
-osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja
ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa.
11.13 Kuvataide
uvataiteen jatkuvuus alaluokilta yläluokille ja luokka-asteilta toiselle on huomioitava.
Kuvataiteen opetuksessa 7−9 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä
kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa.
Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien
avulla.
Opetuksen tehtävänä on kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuriperintöä sekä uudistaa ajattelu-
ja toimintatapoja. Taiteen tuntemuksen ja kulttuurisen osaamisen osa-aluetta syvennetään jokaisella luokalla, ja se liittää
K
59
eri luokkien painotusalueet kulttuuriseen viitekehykseen. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja
niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy. Opetuksen avulla edistetään suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä
ymmärtämystä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen.
Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin
taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä
toisten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja
taiteellista oppimista. Työskentelyn prosessinomaisuudesta johtuen myös pitkäjänteisyys korostuu.
Opetuksessa voidaan ottaa käyttöön jokaisella oppilaalla oman henkilökohtaisen portfolion/ työvihon tekeminen, jonka
avulla oppilas sisäistää oppimistaan prosessoiden sitä kotitehtävänään ja itsearvioiden sekä yhdessä opettajan kanssa.
Työvihkon toteutus tapahtuu opettajan ja oppilaan valmiuksien mukaisesti, mutta se voi sisältää esim. tehtävien
luonnoksia, siihen liittyvää muuta kuvamateriaalia itse keräten, kirjoituksia tuntemuksista ja heränneistä ajatuksista
töihin liittyen sekä työohjeiden, työmenetelmien, toteutuksen ja tuotosten arviointia.
Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina ja yhdistää eri tieteenalojen
ajattelua, jolloin opetuksessa korostuu oppiaineiden välinen integraatio kuvataiteessa. Opetusta eheytettäessä
perustaidot ovat yksittäisiä sisältöalueita tärkeämpiä eli oppiaineen sisäinen integraatio korostuu.
Kuvataiteen sisältöalueista taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen nivoutuu jokaisen luokan 7-9 toimintaan.
Luokilla 7-9 muut sisältöalueet painottuvat seuraavasti:
7.luokka: kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
8.luokka: ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
9.luokka: media ja kuvaviestintä
Vuosiluokat 8−9 muodostavat opetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja
kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä.
7. luokka 8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Oppilas
-oppii tuntemaan keskeiset ilmaisutavat, tekniikat, materiaalit ja työvälineet ja osaa käyttää niitä
omassa ilmaisussaan
-oppii nauttimaan omien ajatusten, mielikuvien ja tunteiden ilmaisemisesta kuvallisesti
-oppii arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua
-oppii ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä
Keskeiset sisällöt ja
työtavat
-piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä
-sommittelu; piste, viiva, muoto, väri, liike, tila, volyymi ja aika
-kuvataiteen tyylien ja kuvasymboliikan käyttäminen kuvailmaisussa
-omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin
Sommittelu:
a) muoto; valöörit, valo/varjo,
massa/volyymi (esim.
valööripiirustus)
b) väri; värin ominaisuudet:
sävy,
valööri, kylläisyys,
additiivinen ja
subtraktiivinen
värijärjestelmä ja
erilaisia värikontrasteja
c) tila; pinta-, ilma-, ja
väriperspektiivi,
erilaisia tilan kuvaamisen
keinoja
(kuvakulmia, kuvakokoja)
Sisältöalue on sama
muutamin lisäyksin.
Kuvailmaisu
painottuu
ympäristöestetiikan,
arkkitehtuurin ja
muotoilun osa-alueeseen Sommittelu:
e) aika: ajan käsite taiteessa
(esim. kubismi,
futurismi,
ympäristötaide)
Piirustus:
Yksilön suhde
ympäristöön,
teknisen piirtämisen
Sisältöalue sama muutamin
lisäyksin.
Kuvailmaisu painottuu
median ja kuvaviestinnän
osa-alueeseen Sommittelu:
e) aika: ajan käsite taiteessa
(esim. performanssi,
käsitetaide)
Maalaus:
graffitit
Grafiikka:
erilaisia paino-
menetelmiä ja
käsitteenä syväpainanta,
graafikon työhön
60
d) liike; liikkeen kuvaamisen
keinoja
Piirustus:
Yksilön suhde ympäristöön
(kerrataan Ihmisen
mittasuhteita),
teknisen piirtämisen
menetelmiä ( esim.
2-pakopisteen perspektiivi)
piirtimet (esim. lyijykynä,
hiili, grafiittikynä,
liidut, hiusterä, tussi)
Maalaus:
Akvarellitekniikoita, vesi- ja
peitevärit,
Akvarelli- ja pastelliliidut,
akryyli,
Valmisväri, tussi, öljyväri
Asetelma, maisema,
Abstrakti maalaus,
(sisäinen sielunmaisema) Keramiikka:
johdatusta 3-ulotteiseen
ajatteluun
Kuvanveisto:
reliefi
Taiteilijavierailut, museo-
ja näyttelykäynnit, omat
näyttelyt mahdollisuuksien
mukaan
menetelmiä (esim.
aksonometrisia
kuvia)
Keramiikka:
Dreijaus mahdollisuuksien
mukaan, suomalainen
muotoilu
Kuvanveisto:
täysplastinen veistos,
moderni kuvanveisto
Tila- ja ympäristötaide
Savonlinnan patsaat
tutustumista, tietokone-
grafiikka
Kuvanveisto: tutustutaan
nykytaiteeseen
Yhteisötaide
7. luokka 8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas
- oppii tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja
eettisestä näkökulmasta
- ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä
- oppii arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja: sisällöllisiä, kuvallisia ja
teknisiä ratkaisuja sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä
- oppii hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon
hankinnan ja elämysten lähteinä
Keskeiset sisällöt ja
työtavat
- keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa
- ohjattuja näyttelyvierailuja, taiteilijavierailuja, taidekirjallisuuteen tutustumista ja internetin
kulttuuripalvelujen hyödyntämistä
- kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä
- tarkastellaan valikoidusti muutamia taidekuvia, joista vain joihinkin
perehdytään syvällisemmin
Tutustutaan Suomen taiteen
historiaan (integrointi
historiaan): erityisesti
kultakausi (esim. realismi,
kansallisromantiikka) 1800-
luvulta I maailmansotaan ja n.
1920 –luvulle
Tutustutaan modernismiin
kuvataiteessa: syvennytään
yhteen tai useampaan
modernismin liikkeeseen ja
perehdytään aikakauden
uuteen taidekäsitykseen
(miten modernismi ymmärtää
Tutustutaan
nykytaiteeseen:
perehdytään nykyajan
taidekäsitykseen ja etsitään
taiteesta kosketuspintaa
omaan ja vieraisiin
kulttuureihin
61
-
Taidekuvan analysointia:
lähtökohtana tekijän
kokemusmaailma ja hänen
tuottamansa merkitykset
(taideteoksen tarkastelua,
tuottamista ja arviointia).
-
Tutustumiskohteita: esim.
Vaihtuvat näyttelyt
Savonlinnan taidemuseossa,
Maakuntamuseo, Retretti,
internet-matkat
-
Www.fng.fi/fng/html4/fi/aten
eum/default.htm
-
Www2.uiah.fi/~ateneum/laste
n/reitit.html
taiteen käsitteen) (integr.
historiaan)
-
Taidekuvan analysointia:
lähtökohtana tekijän
kokemusmaailma ja hänen
tuottamansa merkitykset
(taideteoksen tarkastelua,
tuottamista ja arviointia).
-
Tutustumiskohteita: esim.
Vaihtuvat näyttelyt
Savonlinnan taidemuseossa,
Maakuntamuseo, Retretti,
internet-matkat
-
www.moma.org
-
www.guggenheim.org
- www.artchive.com
(integr. yhteiskuntaoppi)
- Taidekuvan analysointia
semioottisen/ aatekriittisen
mallin mukaisesti:
lähtökohtana tekijän
kokemusmaailma ja hänen
tuottamansa merkitykset/
taideteoksen poliittinen tai
ideologinen merkitys
(taideteoksen tarkastelua,
tuottamista ja arviointia).
- Taiteilijan ammattiin
tutustumista mahd.
mukaan: esim. Ars Nova
- Tutustumiskohteita: esim.
Vaihtuvat näyttelyt
Savonlinnan taidemuseossa,
Maakuntamuseo, Retretti,
Äksy Kissa, internet-matkat
Kiasma:
www.fng.fi/fng/html4/en/kias
ma/default.htm - 2k
7.luokka 8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas
- oppii tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä
näkökulmasta
- oppii kunnioittamaan esteettisyyttä ja perinnerakentamista
- tutustuu suomalaiseen arkkitehtuuriin ja muotoiluun
- ymmärtää taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä
- oppii hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon
hankinnan ja elämysten lähteinä
- tutustuu käsitteisiin ympäristö- ja yhteisötaide
- saa tukea oman kulttuuri-identiteetin rakentamiseen
- harjaantuu havaitsemaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia
sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi
- tottuu arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja
omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja
- aktivoituu osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten
asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä.
Keskeiset sisällöt ja
työtavat - luonnon ja
rakennetun ympäristön
vuorovaikutus; Elämää
Saimaan rannoilla
- ympäristöarvot ja
kestävä elämäntapa
- rakennetusta ja
luonnonympäristöstä (myös vuorovaikutuksessa
keskenään) saatu kokemus
taiteen tekemisen
lähtökohtana (väri,
tunnelma, mittasuhteita,
näkökulma),
- rakennettu ympäristö;
ympäristöjen tarkastelua ja
arviointia esteettisestä,
eettisestä, ekologisesta ja
suunnittelun näkökulmasta
- rakennusten suunnittelua
(esim. pohjapiirustukset,
tekninen piirustus) ja
kolmiulotteiset muodot ja
tyylipiirteitä rakennuksessa
(esim. pienoismallit)
- arkkitehtuurin erityispiirteitä ja käsitteitä:
mittakaava,
tila, valo, rakenne, väri,
muoto ja materiaali,
- yhdyskunta-suunnitteluun
vaikuttaminen ja
esteettisten arvojen
vaaliminen:
- arkkitehtuurin ja muotoilun
ilmaisukeinoja, tyylipiirteitä
ja perinteitä median avulla
käsitellen
- kannanottoja ajankohtaiseen
paikalliseen suunnitteluun
(esim. kaavoitus, purkamiset,
rakentamiset, suojelu,
liikennejärjestelyt,
turvallisuus, vastuu
ympäristöstä) keskustellen tai
kuvallis-kirjallisesti ilmaisten
62
interiööri, eksteriööri
arkkitehtuurissa,
kaupunkisuunnittelu
- esineympäristö:
muotoiluprosessi, tuotteen
elinkaari, materiaalit ja
esteettinen muoto suhteessa
käyttötarkoitukseen
- esineiden suunnittelua ja
valmistamista eri
materiaaleista ja arviointia
- suomalaisen arkkitehtuurin
ja muotoilun
tärkeimpiä edustajia
- kitsch: käyttöarvo,
näyttöarvo, uniikki,
teollinen, käsin valmistettu
tutustumista tyylipiirteisiin
esineissä
- ympäristö- ja
yhteisötaide käsitteenä - tutustumiskohteita:
esim. Markun savipaja,
muotoilijan ja arkkitehdin
ammattiin tutustumista,
kaupungin pienoismallit
maakuntamuseossa ja
kaupungintalolla
- lääninarkkitehdin kokoama
kansio Savonlinna
rakennushistoriasta
- www.virtuaalihelsinki. net
/tour/goto/ateneum_text.html
- ympäristö- ja yhteisötaide; yksilön ja yhteisön vastuu
elinympäristön tilasta ja
ihmisten hyvinvoinnista
- erilaisia osallistumis- ja
vaikuttamiskeinoja
demokratiassa
7. luokka 8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Media ja kuvaviestintä
Oppilas oppii
- hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan
ja elämysten lähteinä
- tarkastelemaan ja arvioimaan kuvaviestintää esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta
- tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä
kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa
- tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja
työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan
- nauttimaan omien ajatustensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvaviestinnän
muodossa
- mediakriittisyyttä ja eettisten ja esteettisten arvojen tunnistamista viestinnässä
- osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja vaikuttavaa viestintää
- viestinnän ja median välineiden käyttöä
Keskeiset sisällöt ja
työtavat
oppilaan oman
kuvamaailman kuvien
analysointia (esim. logot,
merkit, graafiset
painotuotteet, mainokset,
pelit, videot, TV-ohjelmat) - kuvan merkitys ja
mediasisältöjen
tuottamista eri välineillä esim. valokuvaten erilaisilla
kameroilla, videokuvaten ja
kirjallis-kuvallisin tuotoksin
ympäristöteemoista
mediasisältöjen tuottamista eri
välineillä - graafinen suunnittelu: esim.
kuva ja sana, typografian ja
taiton perusteita, mainonnan
kanavia ja ilmaisukeinoja,
kuvankäsittelyä tietokoneella
63
käyttötarkoitus: symboli,
dokumentti, ikoni,
fiktiivinen
- median ilmaisuvälineiden
käyttöä erilaisissa tilanteissa
ja ympäristöissä (esim.
koulun juhlat ja kotisivut)
- kuvakerronnan muodot:
kuvitus, sarjakuva ja
liikkuva kuva (esim. TV,
internet, video,
musiikkivideot, elokuva,
mainos, tietokonepelit,
valokuva, Camera obscura,
fotogrammi ja digitaalinen
kuva, dokumentti)
- mediasisältöjen
tuottamista eri välineillä -kuva ja sana (kuvakoot ja
kuvakulmat, rajaukset)
-valokuva: esim. mustavalko-,
väri- ja digikuva, valolla
kuvaaminen, pimiötyöskentely,
kuvan käsittely
- liikkuvan kuva: esim.
kuvakoot ja kuvakulmat,
otokset, rajaukset,
käsikirjoitukset, storyboard,
kohtaus, jakso, panorointi,
tilttaus, kamera-ajo, zoomaus
- mediasisältöjen
vastaanottamista:
kuvan käyttötarkoituksia
mediassa, mediaesitysten
rakenteellista,
sisällöllistä ja visuaalisen
toteutuksen analyysia.
- pohdintaa ja keskustelua
median roolista ja vaikutuksista
yhteiskunnassa sekä etiikasta.
- tutustutaan esim.
sarjakuvapiirtäjän,
valokuvaajan tai graafisen
suunnittelijan työhön,
yhteistyö paikallisen median
kanssa mahdollisuuksien
mukaan
Arviointi päättöarvioinnin kriteerit
arvosanalle 8
Oppilas osaa -ilmaista itseään kuvallisin keinoin
-käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja
ja työskentelytekniikoita
-valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita
-selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin
-tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen
yhteyteen
-tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia
-hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja
-erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia
ominaisuuksia
-tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään
-tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä
-kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista
kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua
-analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta
-osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa
työskentelyssään
-osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa
-pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön
muiden kanssa
-osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnonympäristöä ja rakennettua
ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä.
64
11.14 Käsityö
äsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon,
kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä
teknologian arkipäivän ilmiöistä.
Käsityön opetuksessa pyritään kehittämään oppilaan sekä teknisiä - että visuaalisia suunnittelutaitoja. Oppilasta
ohjataan suunnittelemaan tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita. Suunnittelussa ja valmistuksessa korostetaan
oppilaan kehitysvaiheen mukaista ongelmalähtöistä ja persoonallista lähestymistapaa. Kotiseudun, suomalaisten ja
muiden kansojen kulttuuriperintö tarjoaa virikkeitä suunnitteluun. Suunnitelmaa esittäessään oppilas harjoittelee
käyttämään sekä kuvallista että sanallista toteutustapaa.
Oppilas oppii käsityön perustekniikoita, tutustuu erilaisiin materiaaleihin, työvälineisiin ja koneisiin. Taitoja
harjaannutetaan ja syvennetään vuosittain laajenevilla oppisisällöillä. Oppiminen etenee oppilaan kehitysvaiheen
huomioon ottaen aihepiiriopetuksena. Tavoitteena on tutkien, kokeillen ja keksien edetä kohti kokonaisen
käsityöprosessin hallintaa ja siirtää taidot arkielämään.
Käsityön opiskeluun luodaan puitteet, joissa oppilas kokee työn tekemisen innostavaksi ja mielekkääksi. Oppilasta
ohjataan työskentelemään suunnitelmallisesti, pitkäjänteisesti ja omatoimisesti. Oppilas työskentelee sekä yksin että
erilaisissa ryhmissä, joissa hän oppii arvostamaan omaa ja toisen työtä. Samalla hän voi jakaa ideoita, ajatuksia,
kokemuksia ja oppimaansa. Opetuksessa korostetaan vastuunottamista omasta työstä ja työn loppuun saattamisesta.
Oppilasta ohjataan huolehtimaan työvälineistä ja -ympäristöstä sekä työturvallisuudesta.
Käsityön opetuksessa ohjataan oppilasta sekä suunnittelijana, valmistajana että kuluttajana kestävän kehityksen
periaatteiden mukaan kantamaan vastuuta kuluttamisesta ja ympäristöstä. Häntä ohjataan tuotteiden uusiokäyttöön ja
opastetaan käsityötuotteiden huollossa ja korjauksessa.
Tekninen työ
7.luokka 8.luokka
Tavoitteet Oppilas
- osaa suunnitella visuaalisesti ja teknisesti oman työnsä tavoitteenaan laadukas ja persoonallinen
käsityötuote
- ottaa huomioon taloudellisuuden ja kestävän kehityksen suunnitellessaan ja valmistaessaan
työtään
- perehtyy suomalaiseen ja muiden kansojen muotoilu- ja käsityökulttuuriin ja osaa hyödyntää
niitä omassa työskentelyssään
- tutustuu oman paikkakunnan käsityöyrittäjiin
- osaa käyttää moderneja työvälineitä ja koneita
- osaa kriittisesti arvioida omaa ja muiden työtä
K
65
Keskeiset sisällöt Puun työstäminen: - mittaaminen ja merkitseminen: työntömitta
- sahaus: vannesaha
- poraus: liitosporaukset
- naulaus: kalusteruuvi
- höyläys: tasohöyläys, oikohöyläys
- talttaus: lieriösorvaus
- vuolu: tarkka vuolu, lovileikkauksen
kokeilu
- liimaus: säänkestävä liimaus
- viimeistely: nauhahiomakone,
karahiomakone
- pintakäsittely: kynäruisku
Metallityö: - mittaaminen ja merkitseminen
- sahaus: metallivannesaha
- poraus: metallisorvi
- leikkaus: kaarisakset
- viilaus: penkkihiomakone,
nauhahiomakone
- liittäminen: kierteitys, kaasu-, kaari-, ja
mig-hitsaus, levyn saumaus
- muotoaminen ja kuumakäsittely: teräksen
taonta, karkaisu ja päästö, putken taivutus
- pintakäsittely: metallin värjäys, pohja- ja
pintamaalaus, ruosteenesto
Teknologia, kone- ja sähköoppi: - harrastusvälineiden huolto: jarrupalojen ja
- vaijereiden vaihto, vaihteiden säätö
- tuuli-, vesi-, ja moottorikäytöt: bumerangi,
kokeillaan sähköpienoislaitteita, mopon
huolto, työstökoneiden rakenne ja toiminta
- sähkö- ja elektroniikkatekniikkarakentelu
sekä kodin tekniikka: sähkö- ja elektronisten
laitteiden rakentelua, kerrataan sähköopin
perusteet, elektroniikkakomponentit, kodin
sähkökojeiden toiminta ja niiden turvallinen
käyttö
Muovi ja askartelu: - muovin käytön sovelluksia ( mm.
tyhjiömuovaus)
Visuaalinen suunnittelu ja tekninen
piirustus: - esineen suunnittelua käyttötarkoituksen
pohjalta, teknisten piirustusten ja kaavioiden
tulkintaa ja mitoittamista, CAD CNC-
jyrsin suunnittelun alkeita
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
-tavoitteellista itsenäistä työskentelyä
-tiimityöskentelyä
-visuaalisessa suunnittelussa voidaan käyttää suunnittelun lähtökohtana taidetta, historiaa,
kokemuksia, elämyksiä, materiaalia tai muuta ajankohtaista ilmiötä
Päättöarvioinnin
kriteerit arvosanalle 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu
Oppilas
-havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti
tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit,
tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus
-ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle
-dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin
avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on
tarkoitus valmistaa
-osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen
muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.
Valmistaminen Oppilas
-työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä
huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä
-hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty,
ekologinen ja esteettinen
-osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä
-osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä,
järjestelmiä ja niiden sovelluksia
-osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi ja prosessin
pohdinta Oppilas
-kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan
66
-havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa
-osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen
mukaisesti
-arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja
tarkoituksenmukaisuuskriteerein
-ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia
-muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.
Tekstiilityö
7.luokka 8.luokka
Tavoitteet - oppilas osaa suunnitella visuaalisesti ja teknisesti oman työnsä tavoitteenaan
laadukas ja persoonallinen käsityötuote
- oppilas hallitsee suunnittelun peruslähtökohdat (käyttö, tarve, värit, muoto,
materiaali)
- ymmärtää suunnittelemansa tuotteet viestiksi ympäristölleen
- oppilas ottaa huomioon taloudellisuuden ja kestävän kehityksen suunnitellessaan ja
valmistaessaan
työtään
- oppilas perehtyy suomalaiseen ja muiden kansojen muotoilu- ja käsityökulttuuriin ja
osaa hyödyntää
niitä omassa työskentelyssään
- oppilas osaa käyttää moderneja työvälineitä ja koneita
- oppilas osaa kriittisesti arvioida omaa ja muiden työtä
- oppilas tutustuu mahdollisuuksien mukaan oman paikkakunnan käsityöyrittäjiin
Keskeiset sisällöt Ompelu: - ompelukoneen monipuolinen käyttö ja
puhdistus
- saumurin hallinta
- vaatetukseen liittyvää kaavoitusta,
kuosittelun
alkeita
- yläosan vaate joustavasta kankaasta
- vartalon perusmitat, mittataulukko
- kaava-arkin käyttö
- kaavamerkit (ls, taite, KE, KT,
muotolaskos, napinläpi, kohdistusmerkki)
- erilaiset leikkuusuunnitelmat
- yksinkertaisen perusvaatteen (esim.
huppari) järkevän työjärjestyksen
hahmottaminen
- työjärjestyksen sujuva käyttö ja
laatimisen harjoittelua
- napinläpi, vetoketju vaatteessa
Lankatyö:
- virkkaus
- virkkauksen eri mahdollisuudet
- kotiseudun, Suomen ja muiden kansojen
virkkausperinne ja perinteen
soveltaminen
-tavallisimmat virkkausmerkit ja
lyhenteet
Tekstiilitieto ja kuluttajakasvatus:
- muodin historiaa, kriittinen kuluttaja
- tekstiilien kierrätys ja uusiokäyttö
Ompelu: - saumurin ja ompelukoneen
monipuolinen käyttö
- sisustustekstiileihin liittyvää
ompelutekniikkaa (esim. erilaisia
saumoja , reunan vahvistuksia,
kiinnittimiä)
- sisustustekstiilien suunnittelua ja
kaavoitusta (esim. tekstiili omaan
huoneeseen)
- tutustuminen verhoilijan, sisustajan
työhön
Lankatyö: - kirjoneule, mallikerran suunnittelu ja
sen sovittaminen silmukkamäärään
- sukan neulominen
- erilaisia kavennuksia neuleessa
- silmukoiden jäljentäminen
- tavallisimmat neulemerkit ja lyhenteet,
sanallinen ohje.
tekstiilitieto: - perinteiset ja modernit suomalaiset
sisustustekstiilit
- sisustuskankaat
67
- tekokuidut, kuitusekoitukset kankaissa
ja langoissa
- erilaisia vaatetuskankaita ja neuloksia
- kankaan rakenne, kudoksen ja
neuloksen ero
- tekstiilien hoito-ohjemerkinnät
- työväline- ja materiaalitietoa jokaisen
aihepiirin yhteydessä
Lisäksi koulun valinnan mukaan joko seitsemännellä tai
kahdeksannella luokalla:
Kirjonta:
- konekirjontaa (esim. tilkkutyöt, revinnäiset, koneparsinta)
- mahdollisuuksien mukaan kirjovan ompelukoneen käyttö)
Erikoistekniikat:
- kankaanpainantaa seulalla tai kaaviolla
-,vaihtoehtoisesti värjääminen reaktiiviväreillä, kasvivärjäys, marmorointi,
silkkimaalaus tai muu kankaan tai lankojen värjäysmenetelmä
- huovutuksessa kaksi- tai kolmiulotteisuus
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
-tavoitteellista itsenäistä työskentelyä
-tiimityöskentelyä, tutkivaa oppimista, tiedon etsimistä ja jakamista
-eri tekstiilityöntekniikoita voidaan yhdistää valmistettavissa töissä
-visuaalisessa suunnittelussa voidaan käyttää suunnittelun lähtökohtana
käsityöperinnettä, taidetta, historiaa, kokemuksia, elämyksiä, materiaalia tai muuta
ajankohtaista ilmiötä
-oppilas harjoittelee teknistä suunnittelua toteuttaakseen visuaalisen suunnitelmansa
-eri tekstiilityön tekniikoita voidaan yhdistää valmistettavissa töissä.
Päättö-arvioinnin
kriteerit arvosanalle 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu
Oppilas
-havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee
ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika,
välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja
tarkoituksenmukaisuus
-ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle
-dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein,
pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja
millä tavoin se on tarkoitus valmistaa
-osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen
muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.
Valmistaminen Oppilas
-työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen
sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä
-hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen,
viimeistelty, ekologinen ja esteettinen
-osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä
-osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian
käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia
-osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.
Itsearviointi ja prosessin pohdinta
Oppilas
68
-kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan
-havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa
-osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen
mukaisesti
-arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja
tarkoituksenmukaisuuskriteerein
-ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia
-muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.
11.15 Liikunta
iikunnan opetuksen päämääränä on antaa oppilaille sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden
pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa.
Liikunnanopetuksen tehtävänä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja
sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys.
Opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan fyysis-motorinen kehitys. Liikunnan opetuksessa korostetaan
vastuullisuutta, reilua peliä sekä turvallisuutta. Yhtenä tehtävänä on myös opastaa käyttäytymään turvallisesti
liikenteessä.
Opetuksessa otetaan huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä lähiympäristön ja koulun
tarjoamat mahdollisuudet.
Tiedollinen kehitys: Jokaisen lapsen ja nuoren tulee saada laaja kokemus liikunnasta ja sen kautta oppia ymmärtämään
liikunnan merkitys ja hyväksymään liikuntaan kuuluvat elementit.
Sosiaalinen kehitys: Liikuntakasvatuksen tavoitteiden tulee täyttää sosiaalisen kehityksen ja eettisen käsityksen
vaatimukset.
Hyvä itsetunto: Jokaisen lapsen ja nuoren tulisi saada kehittää kestävää itsetuntoa tiettyjen olosuhteiden vaatimusten
mukaisilla liikuntakokemuksilla.
Fyysis-motorinen kehitys: Perusliikkeet (seisominen, käveleminen, juokseminen, hyppääminen) ovat kaikkien
varsinaisten liikuntasuoritusten perusta. Liikunnalliset perustaidot tulisi kehittää ennen kouluikää. Kouluikäisten
urheilussa painotetaan lajitaitojen harjoittelua.
Taitotekijät: Kaikkien lajitaitojen hallintaa säätelevät ja ohjaavat yleiset taitotekijät (koordinaatio); tasapaino,
rytmikyky, avaruudellinen suuntautumiskyky, erottelukyky, muuntelukyky, reaktiokyky ja yhdistelykyky.
Kuntotekijöiden (kestävyys, voima, nopeus, liikkuvuus) kehittyminen on edellytys liikunnallisten taitojen ja suoritusten
parantumiselle.
Liiku harjaantuen ja
harrastaen ( 7. , 8. ja 9
luokka )
7. luokka
L
69
Tavoitteet Oppilas
- kehittää monipuolisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja oppii liikunnan lajitaitoja
- oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä
- kehittää uimataitoaan sekä oppii vedestä pelastamisen taitoja
- oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan asianmukaisesti erilaisiin
liikuntatilanteisiin
- oppii sietämään
- kokee liikunnan ja oppimisen iloa
- oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä
kehittyy vastuullisuudessa ja toisten ihmisten huomioimisessa
- ymmärtää huolehtia omasta hygieniastaan peseytymällä liikuntatunnin jälkeen
- tietää fyysisen harjoittelun merkityksen oman toimintakyvyn ylläpitämisessä ja
kehittämisessä.
Sisällöt toteutetaan koulukohtaisten työjärjestysten, tilojen, käytössä olevien kenttien ja
ulkoliikuntapaikkojen asettamissa puitteissa.
Keskeiset sisällöt Perusliikunta - TaNoKe-harjoitteet (koordinaatioaskellukset ja -juoksut, kinkat, loikat, ketteryysradat)
- juoksut (pikajuoksu: tekniikan osa-harjoitteet, lähtö, viesti, aitajuoksu. Kestävyys: leikit,
tarkkuusjuoksut, vauhtileikittelyt)
- hypyt (pituus, korkeus, 3-loikka ja erilaiset jalkojen nopeusvoimaharjoitteet)
- heitot (kuula, kiekko, keihäs, moukari ja erilaiset ylävartalon nopeusvoimaharjoitteet eri
välineillä)
Voimistelu Telinevoimistelu; monipuolisia kehonhallintaharjoituksia, -temppuja ja -kisailuja eri
välineillä. Runsaasti lihashallintaa kehittäviä yhdistelmäharjoitteita esim. tasapaino ja
silmä-käsikoordinaatio. Erilaisia ratoja. Tasapainoharjoittelua puomilla ja eri apuvälineillä
(pallot, lauta-rullayhdistelmät, tasapainolaudat). Silmä-käsikoordinaatioharjoituksia
apuvälineillä (pallot, renkaat). Permannolla ainakin kuperkeikat eri muodoissaan, pää- ja
käsinseisonnat ja kärrynpyörät. Rekillä ja eri-tasonojapuilla heiluntaa, kieppejä ja
irrotuksia (käännökset, alastulot, kaarihypyt). Trampetilla ja hyppylaudalla hyppyjä tatilta
ja arkkua apuna käyttäen. Renkailla heiluntaa ja temppuja.
Circuit training, aerobic, kunto-voimistelu ja tanssit (piiri-, seura- kansan- ja vanhat
tanssit)
Palloilu Lentopallo; sormilyönti, ala-aloitus, viite- ja pienpelit, palloleikit ja – temput
Koripallo; heitto, hyppyheitto, syöttö, haltuunotto, kuljetukset ja yksitahti-pysähdys,
pelaajavartiointi, pallotemput, eri pienpelimuodot, leikit ja heittokisat, 1 vs 1, 3 vs 3 peli
Jalkapallo; pallonhallinta, pelikäsitys pien- ja viitepeleissä
Pesäpallo; perustekniikka. Heitto, kiinniotto, taittoheitto, peruslyönti, pysty- ja
vaakanäpäys, lajinomaisia kilpailuja, leikkejä ja erilaisia viitepelejä, säännöt
Alla olevat palloilumuodot ja mailapelit koulu voi valita halutessaan.
Käsipallo; perustekniikka. Syöttö, vastaanotto, vauhdillinen heitto, lajinomaiset leikit ja
viitepelit, säännöt
Salibandy; pallonhallinta- ja mailakäsittelyharjoituksia; syöttö, haltuunotto, harhautus
Tennis, sulkapallo, pöytätennis; perustekniikka. Ote, peruslyönnit kämmen ja rysty,
syöttö, lajinomaiset leikit, kisailut ja erilaiset viitepelit.
Kaikissa pallo- ja mailapeleissä korostetaan reilun pelin noudattamista, pelikaverien
kunnioittamista ja sääntöjen ja sopimusten noudattamista. Suunnistus; karttaharjoituksia (kartan suunnistus, karttamerkit, maaston ja kartan
vastaavuus, karttaretkeily)
Uinti ja vedestä pelastaminen; vapaauinti, helpot hypyt, vesipelastamisessa veden
polkeminen, ohjeet turvalliseen auttamistapaan. Beachlife; lautakisailua, vesipelejä
Luistelu ja jääpelit; luistelu, perus-tekniikkaa, pienpelejä. Tytöillä myös taito- ja
muodostelmaluistelua.
70
Hiihto; hiihto tai vaihtoehtoisesti muu ulkona harrastettava talviliikuntamuoto. Hiihdossa
perinteisen ja vapaan tekniikan harjoittelua, suksilla harrastettavia temppuja ja kisailuja.
Lihashuolto ja testit; lämmittelyn ja jäähdyttelyn merkitys, lajiin sopivat venyttelyt.
Toimintakykyä mittaavia testejä kestävyyden, lihaskunnon, liikkuvuuden ja liikehallinnan
alueelta. Kestävyystestinä tytöillä 1500 m ja pojilla 2000m. Jatkuvuus vähintään kolme
vuotta.
Uuteen liikuntalajiin tutustuminen Mahdollisesti koulun resurssien puitteissa esim. liikuntapäivinä
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
Periaatteena valita oppilaalle paljon toistoja ja tekemistä suosiva työtapa. Opetuslajiin
sopivalla tavalla; komentotyylistä itseohjautuvaan. Yksilöllinen opetus, pariharjoitus ja
yhteistoiminnalliset työtavat. Eriyttäminen tahdon ja taidon mukaisesti.
8.luokka 9.luokka
Tavoitteet
Oppilas
- oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä
- kehittää uimataitoaan sekä oppii vedestä pelastamisen taitoja
- oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä
kehittyy vastuullisuudessa ja toisten ihmisten huomioimisessa
- tietää fyysisen harjoittelun merkityksen oman toimintakyvyn ylläpitämisessä ja
kehittämisessä
- sisällöt toteutetaan koulukohtaisten työjärjestysten, tilojen, käytössä olevien kenttien ja
ulkoliikuntapaikkojen asettamissa puitteissa
- kokee liikunnan ja oppimisen iloa
Oppilas
- kehittää monipuolisia perustaitojaan sekä
fyysistä kuntoaan ja oppii liikunnan
lajitaitoja
- oppii liikkumaan turvallisesti ja
pukeutumaan asianmukaisesti erilaisiin
liikuntatilanteisiin.
Oppilas
- ymmärtää kuntotestien merkityksen
toimintakyvylle.
- soveltaa oppimiaan lajitaitoja
lajinmukaiseen taktiikkaan (pelikäsitys)
- kokeilee mahdollisuuksien mukaan
koulun ulkopuolella harrastettavia
erikoislajeja (esim. keilailu, golf, laskettelu
Keskeiset sisällöt Perusliikunta - TaNoKe-harjoitteet
(koordinaatioaskellukset ja – juoksut,
kinkat, loikat, ketteryysradat)
- juoksut (pikajuoksu: tekniikan
osaharjoitteet, lähtö, viesti, aitajuoksu.
Kestävyys: leikit, tarkkuusjuoksut,
vauhtileikittelyt)
- hypyt (pituus, korkeus, 3-loikka ja
erilaiset jalkojen nopeusvoimaharjoitteet)
- heitot (kuula, kiekko, keihäs, moukari ja
erilaiset ylävartalon nopeusvoimaharjoitteet
eri välineillä)
Voimistelu Telinevoimistelu; monipuolisia
kehonhallintaharjoituksia, -temppuja ja –
kisailuja eri välineillä. Runsaasti
lihashallintaa kehittäviä
yhdistelmäharjoitteita esim. tasapaino ja
silmäkäsikoordinaatio. Erilaisia ratoja.
Perusliikunta - TaNoKe-harjoitteet
(koordinaatioaskellukset ja – juoksut,
kinkat, loikat, ketteryysradat)
- juoksut (pikajuoksu: tekniikan
osaharjoitteet, lähtö, viesti, aitajuoksu.
Kestävyys: leikit, tarkkuusjuoksut, vauhti-
leikittelyt)
- hypyt (pituus, korkeus, 3-loikka ja
erilaiset jalkojen nopeusvoimaharjoitteet)
- heitot (kuula, kiekko, keihäs, moukari ja
erilaiset ylävartalon nopeusvoimaharjoitteet
eri välineillä)
Voimistelu Telinevoimistelu; monipuolisia
kehonhallintaharjoituksia, -temppuja ja –
kisailuja eri välineillä. Runsaasti
lihashallintaa kehittäviä
yhdistelmäharjoitteita esim. tasapaino ja
silmäkäsikoordinaatio. Erilaisia ratoja.
71
Kerrataan perustaitoja ja edetään
vaativimpiin liikkeisiin esim.
volttiharjoittelu ja liikkeiden sitomista
sarjoiksi. Tasapainoharjoittelua puomilla ja
eri apuvälineillä (pallot, lauta-
rullayhdistelmät, tasapainolaudat). Silmä-
käsikoordinaatioharjoituksia apuvälineillä
(pallot, renkaat). Permannolla ainakin
kuperkeikat eri muodoissaan, päällä ja
käsinseisonnat ja kärrynpyörät. Rekillä ja
eritasonojapuilla heiluntaa, kieppejä ja
irrotuksia (käännökset, alastulot,
kaarihypyt). Trampetilla ja hyppylaudalla
hyppyjä tatilta ja arkkua apuna käyttäen.
Renkailla heiluntaa ja temppuja.
Circuit training, aerobic,
kuntovoimistelu ja tanssit
(piiri-, seura- kansan- ja vanhat tanssit)
Palloilu Lentopallo; kertaus, yläaloitus, hihalyönti,
viite- ja pienpelit, palloleikit ja –temput
Jalkapallo; pallonhallinta, pelikäsitys pien-
ja viite-peleissä
Pesäpallo; kertaus, ulkopelissä
sijoittuminen, liikkuminen ja
varmistaminen. Sisäpelissä lyöntien
sijoittaminen ja kärkkyminen, lajinomaisia
kilpailuja, leikkejä ja erilaisia viitepelejä
Koripallo; kertaus, puolustusasento,
tukijalan käyttö, harhautukset, lay-up,
pallotemput, eri pienpelimuodot, leikit ja
heittokisat, 3 vs 3 peli
Alla olevat palloilumuodot ja mailapelit
koulu voi valita halutessaan
Käsipallo; kertaus, harhautukset,
hyökkäys, puolustus, maalivahtipeli,
lajinomaiset leikit ja viitepelit, säännöt
Salibandy: pallonhallinta- ja
mailakäsittelyharjoituksia; syöttö,
haltuunotto, harhautus
Tennis, sulkapallo, pöytätennis;
perustekniikan kertaus, pistelasku ja
sääntötuntemus, nelinpelit, lajinomaiset
leikit, kisailut ja erilaiset viitepelit.
Suunnistus; kompassin käyttö, suunnassa
kulku, etäisyyden mittaaminen
Uinti ja vedestä pelastaminen; kertaus,
selkäuinti, kylkiuinti, hyppyjä, pelejä,
vesipelastamisessa narun heitto, sukellus
Luistelu ja jääpelit; luistelu,
perustekniikka, pienpelit
Hiihto; hiihto tai vaihtoehtoisesti muu
ulkona harrastettava talviliikuntamuoto.
Hiihdossa perinteisen ja vapaan tekniikan
harjoittelua, suksilla harrastettavia
Kerrataan perustaitoja ja edetään
vaativimpiin tehtäviin –ja sarjoihin. Tasa-
painoharjoittelua puomilla ja eri
apuvälineillä (pallot, lauta-rullayhdistelmät,
tasapainolaudat). Silmä-
käsikoordinaatioharjoituksia apuvälineillä
(pallot, renkaat). Permannolla ainakin
kuperkeikat eri muodoissaan, päällä ja
käsinseisonnat ja kärrynpyörät. Rekillä ja
eri-tasonojapuilla heiluntaa, kieppejä ja
irrotuksia (käännökset, alastulot,
kaarihypyt). Trampetilla ja hyppylaudalla
hyppyjä tatilta ja arkkua apuna käyttäen.
Renkailla heiluntaa ja temppuja.
Circuit training, aerobic,
kuntovoimistelu ja tanssit (piiri-, seura-
kansan- ja vanhat tanssit)
Palloilu Lentopallo; iskulyönti, juju, torjunta, viite-
ja pienpelit, palloleikit ja –temput, taktiikka
Jalkapallo; pallonhallinta, pelikäsitys pien-
ja viitepeleissä, taktiikka
Pesäpallo; kertaus lajitaidoista,
lajinomaisia kilpailuja ja erilaisia
viitepelejä, taktiikka ja sääntötuntemus
Koripallo: kertaus, give and go, screen,
paikkapuolustus, pallotemput, eri
pienpelimuodot, leikit ja heittokisat,
säännöt, taktiikka, 5 vs peli
Alla olevat palloilumuodot ja mailapelit
koulu voi valita halutessaan
Käsipallo; kertaus, lajinomaiset leikit ja
viitepelit, säännöt, taktiikka
Salibandy: pallonhallinta- ja
mailakäsittelyharjoituksia, taktiikka
Tennis, sulkapallo, pöytätennis;
perustekniikan kertaus, lajinomaiset leikit,
kisailut ja erilaiset viitepelit,
sääntötuntemus, taktiikka.
Suunnistus; reitinvalinta, rata
Uinti ja vedestä pelastaminen; kertaus,
rintauinti, perhosuinnin kehittelyä, hyppyjä,
pelejä, vesipelastamisessa kuljetus
Luistelu ja jääpelit; luistelu, pienpelit,
koko kentän peli.
Tytöillä myös taito- ja
muodostelmaluistelua.
Hiihto; hiihto tai vaihtoehtoisesti muu
ulkona harrastettava talviliikuntamuoto.
Hiihdossa perinteisen ja vapaan tekniikan
harjoittelua, suksilla harrastettavia
temppuja ja kisailuja
Lihashuolto ja testit; lämmittely,
jäähdyttely, lajikohtainen venyttely.
72
temppuja ja kisailuja
Lihashuolto ja testit; lämmittely,
jäähdyttely, laji-kohtainen venyttely.
Toimintakykyä mittaavia testejä
kestävyyden, lihaskunnon, liikkuvuuden ja
liikehallinnan alueelta. Kestävyystestinä
tytöillä 1500 m ja pojilla 2000 m.
Jatkuvuus vähintään kolme vuotta.
Uuteen liikuntalajiin tutustuminen.
Mahdollisesti koulun resurssien puitteissa
esim. liikuntapäivinä
Toimintakykyä mittaavia testejä
kestävyyden, lihaskunnon, liikkuvuuden ja
liikehallinnan alueelta. Kestävyystestinä
tytöillä 1500 m ja pojilla 2000 m.
Jatkuvuus vähintään kolme vuotta.
Uuteen liikuntalajiin tutustuminen.
Mahdollisesti koulun resurssien puitteissa
esim. liikuntapäivinä
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
Periaatteena valita oppilaalle paljon toistoja ja tekemistä suosiva työtapa. Työtavan valinta
liikuntamuotoon, ryhmään ja sisältöön parhaiten sopivalla tavalla; komentotyylistä
itseohjautuvaan. Yksilöllinen opetus, pariharjoitus ja yhteistoiminnalliset työtavat.
Eriyttäminen tahdon ja taidon mukaisesti.
Arviointi Päättöarvioinnin kriteerit
arvosanalle 8.
Oppilas -osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa
-osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä
-osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa
-osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan
-osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista
ja velvollisuuksista
-osaa luistella sujuvasti
-hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat
-hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja
-tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä
-osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään
-osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille
asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan
-toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja
reilun pelin periaatetta.
11.16 Kotitalous
otitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää oppilaan arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja,
yhteistyövalmiuksia ja tiedon hankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata
oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä
ja turvallisuudesta.
Kotitalouden opetus perustuu käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien
huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaiseen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen
hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä
niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalous-oppiaine perustuu laaja-alaiseen tiedepohjaan ja
soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuden opetuksen eheyttämiseen ja
yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa. Yhteistyötä tarvitaan mm. terveystiedon, historian ja yhteiskuntaopin,
kemian, maantiedon ja biologian kanssa.
Ravitsemus ja ruokakulttuuri
K
73
7. luokka 9. luokka
Tavoitteet Oppilas osaa
-valita, käyttää ja säilyttää
peruselintarvikkeita turvallisesti,
hygieenisesti ja taloudellisesti
-valita, käyttää ja hoitaa perustyövälineitä ja
kodinkoneita
-perusruuanvalmistus- ja
leivontamenetelmät
-tunnistaa alueellisen ja kansallisen
ruokakulttuurin piirteitä.
Oppilas osaa suunnitella ja toteuttaa
aterioita.
Oppilas osaa arvioida
-aterioita ravitsemussuositusten pohjalta
-ruuan turvallisuutta ja hygieenisyyttä
-muutoksia alueellisessa ja kansallisessa
ruokakulttuurissa.
Sisällöt -elintarviketietous yhdistettynä
ruuanvalmistukseen
-henkilökohtainen työskentelyhygienia
-perusruuanvalmistusmenetelmät:
keittäminen, paistaminen, paahtaminen,
saostaminen, uunissa kypsentäminen
-kalenterivuoden juhlat
-harjaannutetaan perustaitoja
-ateriasuunnittelun perusteita
-ruokamyrkytysten ehkäisy
-kalenterivuoden ja perhejuhlat
Työtavat -käytännön työskentelyä itsenäisesti, parin kanssa sekä ryhmässä kirjallisten ja suullisten
ohjeiden mukaan, työpiste- ja yhteistoiminnallista opiskelua
-tiedon etsimistä eri lähteistä, tiedon kriittistä arviointia
-vihkotyöskentelyä, kotitehtäviä
-kirjallinen ja /tai käytännön koe
-yksilöllinen ohjaus
Arviointi -numeerinen arviointi
-jatkuva näyttö
-käytännön työtaidot, tiedonhankinta- ja –käsittelytaidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
-harrastuneisuus
-itsearviointi, arviointikeskustelut
Koti ja ympäristö
7. luokka 9. luokka
Tavoitteet Oppilas osaa:
-huoltaa oman asunsa ja kodin
perustekstiilit
-käyttää kodinkoneita ja kodin laitteita
Oppilas osaa:
-tehdä asunnon ylläpito- ja perussiivouksen
-hoitaa jalkineita
Oppilas osaa:
-arvostaa ja vaalia esteettistä ympäristöä
-ottaa huomioon valintojensa ympäristövaikutuksia ja toimintojensa ekotehokkuutta
Sisällöt -tekstiilien valinta ja hoito-ohjemerkit
-pyykin säilytys-, esikäsittely-, pesu-,
kuivaus- ja jälkikäsittelymenetelmät
-pyykinpesuaineiden valinta ja annostelu
-energian säästäminen
-jätteiden vähentäminen ja lajittelu
-kodinkoneiden ja –laitteiden valinta ja
tehokas käyttö
-kodin siivoustyöt
-siivousaineiden valinta ja annostelu
-tuotteiden elinkaari
-kodin perushankinnat
-kierrätys
-erilaiset kodit - asumismuodot
Työtavat -käytännön työskentelyä itsenäisesti, parin kanssa sekä ryhmässä kirjallisten ja suullisten
ohjeiden mukaan, työpiste- ja yhteistoiminnallista opiskelua
-tiedon etsimistä eri lähteistä, tiedon kriittistä arviointia
-vihkotyöskentelyä, kotitehtäviä, projekteja
-kirjallinen ja /tai käytännön koe
-vierailuja
-yksilöllinen ohjaus
74
Arviointi -numeerinen arviointi
-jatkuva näyttö
-käytännön työtaidot, tiedonhankinta- ja –käsittelytaidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
-harrastuneisuus
-itsearviointi, arviointikeskustelut
Perhe ja yhdessä eläminen
7. luokka 9. luokka
Tavoitteet -oppilas ymmärtää hyvien tapojen ja tasa-
arvon merkityksen yksilön ja perheen
hyvinvoinnin kannalta
-oppilas ymmärtää sosiaalisen vastuun ja
välittämisen merkityksen
-oppilas osaa toimia erilaisissa ryhmissä
toiset huomioon ottaen
Sisällöt -harjoitellaan erilaisissa ryhmissä
toimimista
-hyvät tavat ja tapakulttuuri yhdistettynä
kansallisen ruoka- ja juhlakulttuuriperinteen
vaalimiseen
-erilaiset perheet– kotitaloudet
-erilaiset kulttuuri– erilaiset tavat
-työnjaon tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä
Työtavat -itsenäinen työskentely, parityöt, ryhmätyöt, työpiste- ja yhteistoiminnallista opiskelua
-tiedon etsimistä eri lähteistä, tiedon kriittistä arviointia
-vihkotyöskentelyä, kotitehtäviä, projekteja
-vierailuja
-yksilöllinen ohjaus
Arviointi -numeerinen arviointi
-jatkuva näyttö
-tiedonhankinta- ja –käsittelytaidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
-harrastuneisuus
-itsearviointi, arviointikeskustelut
Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta
7. luokka 9. luokka
Tavoitteet Oppilas osaa:
-suunnitella omaa rahankäyttöään
-arvioida valintojensa vaikutuksia
kuluttajanäkökulmasta
-arvioida kriittisesti median ruokaohjeita ja
–ohjelmia
Oppilas osaa arvioida:
-omia voimavarojaan
-median ravitsemustietoa
75
Sisällöt -kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia
-lähiruoka, luomu, kotimaisuus,
massatuotanto, globalisoituminen
-oman rahankäytön seuraaminen
-tuotteita ja palveluja: teenkö itse vai
ostanko?
-kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia
-erilaiset maksutavat
-mainonta – ostopäätökset
-kirjanpito – budjetointi
-kotityön arvo – arvostus
-teollinen ruoka – kotiruoka
Työtavat -itsenäinen työskentely, parityöt, ryhmätyöt, työpiste- ja yhteistoiminnallista opiskelua
-tiedon etsimistä eri lähteistä, tiedon kriittistä arviointia
-vihkotyöskentelyä, kotitehtäviä, projekteja
-vierailuja
-yksilöllinen ohjaus
Arviointi -numeerinen arviointi
-jatkuva näyttö
-tiedonhankinta- ja –käsittelytaidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
-harrastuneisuus
-itsearviointi, arviointikeskustelut
Päättöarvioinnin
kriteerit arvosanalle
8
Oppilas -osaa noudattaa hyviä tapoja sekä ymmärtää kodin ihmissuhteiden ja tasa-arvon
merkitystä
-tuntee kotitalouteen liittyvän suunnittelun, työnjaon ja ajankäytön perusteita
-tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia ja tavallisimpia ruoanvalmistuksen ilmiöitä ja osaa
käyttää näitä tietoja hyväkseen ruoanvalmistuksessa
-ymmärtää elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä
-tietää ruoan turvallisuuteen liittyviä vaaratekijöitä
-pystyy ohjatusti valmistamaan aterioita sekä tietää monipuolisen ruokavalion
merkityksen omalle terveydelle ja hyvinvoinnille
-tunnistaa suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin keskeisiä piirteitä
-tuntee tärkeimmät kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet ja on selvillä kuluttajan vastuusta
-tuntee kotitalouden rahankäytön perusteita ja osaa tehdä oman
rahankäyttösuunnitelmansa
-käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja aineita sekä tavallisimpia kodinkoneita
turvallisesti
-osaa huolehtia jätteiden peruslajittelusta
-osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja osaa tekstiilien perushoitomenetelmät
-osaa tehdä tavanomaiset kodin siivoustyöt.
11.17 Valinnaiset aineet
erusopetuksen valinnaisaineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden,
erityisesti taide- ja taitoaineiden sekä aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti.
Valinnaisaineet antavat oppilaalle mahdollisuuden syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita.
Valinnaisaineet tukevat perusopetuksen yleisiä tavoitteita.
7. luokalla valittavana 2 kurssia, 8. luokalla 4 kurssia ja 9. luokalla 3 kurssia. Poikkeuksena ovat ne oppilaat, jotka ovat
valinneet ylimääräisiä kieliä. Nämä oppilaat voivat halutessaan valita kursseja muita oppilaita enemmän.
P
76
VALINNAISAINETAULUKOT
Valinnaisainetaulukko, 7. lk
lyhenne kurssin nimi 7.lk 8.lk 9.lk
A2-kieli SAKSA
A2SA 7 A2 Saksa 2 2 3
A2-kieli RANSKA
A2RA 7 A2 Ranska 2 2 3
KUVATAIDE KUV 7/1
Minä, sinä ja Aku Ankka -
sarjakuvakurssi
1
MUSIIKKI
MUV 7/1 Kitarakurssi 1
MUSIIKKI
MUV 7/2 Bändisoitto 1
KOTITALOUS
KOV 7/1 Hei me leivotaan 1 1
KÄSITYÖ*
KSV 7/1 Muoto- ja suunnitteluoppi 1 1
TEKNINEN TYÖ
TNV 7/1 Robotiikkaa 1
TEKSTIILITYÖ
TSV 7/1 Asusteita 1
TEKSTIILITYÖ
TSV 7/2 Kierrätä ja tuunaa 1
LIIKUNTA
LIV 7/1 Liikuntaa pelaten ja
rentoutuen
1
LIIKUNTA
LIV 7/2 Tyttöjen kuntoilukurssi 1
VIESTINTÄ JA
MEDIATAITO AIV 7/1 Toimittajakurssi
-viestintää median avulla
1
MUUT KURSSIT
MKV 7/1 Vesillä liikkumisen perusteet 1
MUUT KURSSIT MKV7/2 Venäjän tutustumiskurssi 0,5
Valinnaisaineet yhteensä
2 4 3
* soveltuu sekä teknisen työn että tekstiilityön valinneille
77
Valinnaisainetaulukko, 8. lk
lyhenne kurssin nimi 7.lk 8.lk 9.lk
A2-kieli RANSKA
A2RA 8 A2 Ranska 2 2 3
A2-kieli SAKSA
A2SA 8 A2 Saksa 2 2 3
B2-kieli RANSKA
B2RA 8 B2 Ranska 2 2
B2-kieli SAKSA
B2SA 8 B2 Saksa 2 2
B2-kieli VENÄJÄ
B2VE 8 B2 Venäjä 2 2
KUVATAIDE KUV 8/1
Grafiikka ja graffitit 1
MUSIIKKI
MUV 8/1 Musiikin teknologiakurssi 1
MUSIIKKI MUV 8/2
Laulukurssi 1
KOTITALOUS
KOV 8/1 Hei me leivotaan 2 1
KOTITALOUS KOV 8/2 Suomalainen
ruokapöytä arjesta juhlaan
1
KÄSITYÖ*
KSV 8/1 Muoto- ja suunnitteluoppi 2 1
TEKNINEN TYÖ
TNV 8/1 Konetyöstön jatkokurssi 1
TEKNINEN TYÖ TNV 8/2 Hylättyjen esineiden korjaus ja
entisöinti
1
TEKSTIILITYÖ
TSV 8/1 Omavaate1 1
TEKSTIILITYÖ
TSV 8/2 Erikoistekniikat 1
LIIKUNTA
LIV 8/1 Pallopelejä 1
LIIKUNTA LIV 8/2 Tyttöjen kuntoilukurssi
1
VIESTINTÄ JA
MEDIATAITO
VMV 8/1 Ilmaisutaito 1
MUUT KURSSIT MKV8/1 ”Metsäymmärryksen” ja
metsänhoidon perusteet
Valinnaisaineet yhteensä
2 4 3
* soveltuu sekä teknisen työn että tekstiilityön valinneille. Huom. Kielivalinnoista (A2, B2) mahdollisesti johtuvat
päällekkäisyydet saattavat rajoittaa osallistumista joihinkin valinnaisiin kursseihin.
78
Valinnaisainetaulukko, 9. lk
lyhenne kurssin nimi 7.lk 8.lk 9.lk
A2-kieli RANSKA
A2RA 9 A2 Ranska 2 2 3
A2-kieli SAKSA
A2SA 9 A2 Saksa 2 2 3
B2-kieli RANSKA
B2RA 9 B2 Ranska 2 2
B2-kieli SAKSA
B2SA 9 B2 Saksa 2 2
B2-kieli VENÄJÄ
B2VE 9 B2 Venäjä 2 2
KUVATAIDE KUV 9/1
Liikkuvan kuvan kurssi
1
MUSIIKKI
MUV 9/1 Ysin musiikki
1
MUSIIKKI MUV9/2 Vapaa säestys pianolla,
ryhmäkurssi
1
KOTITALOUS
KOV 9/1 Hei me leivotaan 3 1
KOTITALOUS
KOV 9/2 Ruokamatka maailmalle 1
KOTITALOUS KOV 9/3 Hygieniapassikurssi
1
TEKNINEN TYÖ
TNV 9/1 Ysin tekninen työ 1
TEKSTIILITYÖ
TSV 9/1 Omavaate 2 1
TEKSTIILITYÖ
TSV 9/2 Sisustus 1
TERVEYSTIETO
TTV 9/1 Terveen hyvä! 1
LIIKUNTA
LIV 9/1 Ysin palloilukurssi 1
LIIKUNTA LIV 9/3 Liikuntaa pelaten ja
rentoutuen 2
1
Valinnaisaineet yhteensä
2 4 3
79
Kurssikuvaukset
A2-kieli, ranska
Tavoitteet Oppilas on motivoitunut opiskelemaan ranskankieltä pitkäjänteisesti. Oppilas oppii kielelle ominaisia viestintätapoja ja
oppii kielelle luontevan ääntämisen ja intonaation. Oppilas oppii kulttuurisia asioita ranskankielisistä alueista sekä
näiden alueiden maantieteellisiä faktoja. Oppilas osaa työskennellä päämäärätietoisesti ryhmässä ja itsenäisesti.
7.luokka 8.luokka 9.luokka
Sisällöt Aihepiirit ja kulttuuritietous
- henkilötietoja ja vapaa-aika
- ihmisen keho ja
ominaisuudet
- matkailu ja ympäristö
- ravintolassa ja ostoksilla
- elekieli
- Pariisi
- alueellisia
ruokaerikoisuuksia ja
kauppoja
- tapakulttuuria
- tapaamisen sopiminen
- vapaa-ajanviettotapoja
- juhlavalmisteluja, ruokia
- mieltymysten ilmaisua
- kirpputorilla ostaminen ja
tinkiminen
- vapaaehtoistyö
- ranskalaisia reseptejä
- pöytätavat
- esimerkkejä työelämästä ja
lomanviettomahdollisuuksista
- ranskalaista chansonia
- ranskalainen sarjakuva
- ranskalainen elokuva
- suomalaiset elintavat
- suomalainen saaristo
- asuminen
- maan ominaispiirteitä
- matkailumainontaa
- eläimistö
- ranskankielinen maailma
Rakenteet
- luokkatasojen 4-6 asioiden
kertausta
- II ja III deklinaatio
- lisää epäsäännöllisiä
verbejä
- passé composé vahvistuu
- monikon omistuspronominit
- persoonapronominin
objektimuodot
- komparatiivi
- edellisen kertautuu
- pronominit en ja y
- relatiivipronomini
- refleksiiviverbien passé
composé
- superlatiivi
- lisää epäsäännöllisiä verbejä
- imperfekti
- adverbit
- edellinen kertautuu
- gerundi
- konditionaali
- futuuri
- pronomini dont
Viestintä
7.luokka 8.luokka 9.luokka Kuullun ymmärtäminen
80
- itseä kiinnostavan
kertomuksen pääasioitten
ymmärtäminen
- selkeän, yksinkertaisen
viestin tuttujen
yksityiskohtien
havaitseminen
- arkitapahtumia käsittelevän
keskustelun pääsisällön ja
joittenkin yksityiskohtien
ymmärtäminen
- selkeän yhtenäisen
esityksen pääsisältöjen
ja joittenkin
yksityiskohtien
ymmärtäminen
Suullinen viestintä
- kertominen ja kuvailu
- yleisissä paikoissa, kuten
kaupoissa tai
liikennevälineissä
asioiminen
- pienten keskustelujen ja
näytelmien tekeminen
suullisesti ja niiden
esittäminen
- lyhyessä tuttua asiaa
koskevassa vapaassa
keskustelussa selviytyminen
- ruokapöydässä
- mielipiteen kysyminen ja
kertominen
- asioiminen
- menneistä asioista
kertominen
- oman elämän tärkeät
tapahtumat
- omasta maasta
kertominen
- yhteiskunnan arkiset
tapahtumat
Tekstin ymmärtäminen
- arkipäivän viestien, kuten
ruokalistojen ja aikataulujen
pääasioitten ymmärtäminen
- asiatekstin pääasioitten
ymmärtäminen ja joittenkin
yksityiskohtien arvaaminen
päättelemällä sekä
tarvittaessa apuvälineitä,
kuten sanakirjaa, käyttämällä
- arkielämän lyhyiden
viestien ymmärtäminen
- vaikeahkon kuvailevan
tekstin (esimerkiksi
matkaesite tai Internet-sivu)
pääsisällön ja joittenkin
yksityiskohtien
ymmärtäminen apuvälinein
- selkeän asiatekstin ja
joittenkin yksityiskohtien
ymmärtäminen
Kirjallinen viestintä
- lyhyitä kuvailuja ja kertovaa
tekstiä
- ohjattuja kirjoitustehtäviä
- elaborointi
- lyhyiden keskustelujen
kirjoitus
- muistiinpanojen kirjoitus
- kirje
- lyhyt esitelmä
- arkielämän viestin
kirjoittaminen
- lyhyt aine
81
Opiskelustrategiat
Oppilas
- ymmärtää sinnikkään
opiskelun merkityksen
- tutustuu erilaisiin tapoihin
oppia vieraan kielen sanoja
- oppii selittämään sanoja
toisin sanoin
Oppilas
vertailee vierasta kieltä
äidinkieleen ja muihin kieliin
Oppilas
- oppii tavoitteiden
asettamista ja oman
opiskelun suunnittelua sekä
vastuuta niiden
toteuttamisesta
- tutustuu erilaisiin tapoihin
oppia kirjoittamaan
vieraskielistä tekstiä
- tottuu työskentelyn ja
kielitaidon eri osa-alueitten
reflektointiin
Kulttuuritaidot
Oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä ja erityispiirteitä, yhtäläisyyksiä ja eroja sekä pystyy
vuorovaikutukseen kohdekielellä ominaisella tavalla tavallisissa arkipäivän tilanteissa.
Työskentelytaidot
Oppilas oppii itsenäistä tiedon hakua eri apuvälineitä käyttäen. Oppilas oppii työskentelemään kielistudiossa.
Oppilas kykenee itsenäiseen ja ryhmässä tapahtuvaan projektityöskentelyyn. Oppilas pyrkii kykyjensä mukaan käyttämään
kohdekieltä erilaisissa tuntitilanteissa mahdollisimman paljon ja pyrkii luontevaan ääntämiseen sekä ranskankielelle
ominaisiin kielenkäyttötapoihin.
Arviointi
Opettajan arviointivälineet ovat summatiiviset ja formatiiviset kokeet, sanakokeet, tunti-aktiivisuus ja läksyjen teko.
Itsearviointi on osa oppimisprosessia
Kielen hyvän osaamisen taso 9. luokan päättövaiheessa on taitotasokuvausasteikon mukaan:
(liite 4 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko)
KUULLUN YMMÄRTÄMINEN A2.2.
Kehittyvä peruskielitaito
PUHUMINEN A2.1
Peruskielitaidon alkuvaihe
TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN A2.2
Kehittyvä peruskielitaito KIRJOITTAMINEN A2.1
Peruskielitaidon alkuvaihe
AIHEKOKONAISUUDET
Edellisten vuosiluokkien lisäksi:
• Ihmisenä kasvaminen näkyy oman mielipiteen ilmaisemisen, itsestä kertomisen ja toisten huomioimisen
harjoittelussa.
• Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Omaksutaan eurooppalaista kulttuuria, kieltä ja tapoja. Aiheina ovat myös
historialliset tapahtumat.
• Suulliset ja kirjalliset viestintätilanteet kehittävät viestintä- ja mediataitoa. Autenttista lukemista voidaan käyttää.
• Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on edelleen mukana yhteiskunnan eri osien esittelyssä (liikenne, työ, lomailu).
• Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Aihepiireinä ovat luonto ja teollisuus.
• Turvallisuus ja liikenne. Opitaan kertomaan omista tunteista, puhutaan terveydestä, liikenteestä ja vastuullisesta
käyttäytymisestä.
• Ihminen ja teknologia. Tietotekniikan ja kielistudiotekniikan käyttömahdollisuudet lisääntyvät. Saadaan tietoa
Ranskasta teknologian edelläkävijämaana.
82
A2-kieli, saksa
Saksan kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia selviytyä kansainvälistyvässä maailmassa ja hyödyntää teknistyvän
maailman mahdollisuuksia.
Kielitaidon osa-alueet ovat puhuminen, kirjoittaminen sekä kuullun ja tekstin ymmärtäminen. Kieli on kokonaisuus,
jossa nämä osa-alueet kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Oppimisessa pyritään luontevaan ja sujuvaan ääntämiseen,
painotukseen, rytmiin ja intonaatioon. Oppilaiden annetaan mahdollisimman usein kuulla autenttista opiskeltavaa kieltä
ja myös sen alueellisia variantteja. Kirjoittamisen osuus lisääntyy mitä ylemmille luokille edetään.
Kielitaidon hankkiminen on aktiivinen prosessi. Tehokas oppiminen ja taitojen automatisointi vaativat runsasta,
monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua. Viestinnässä edetään tunnistamisen, ymmärtämisen ja omaksumisen kautta
kielen aktiiviseen, itsenäiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen ja tuottamiseen. Oppilaan reseptiivinen kielitaito
kehittyy laajemmaksi kuin produktiivinen.
Oppiaineessa sovelletaan ajanmukaisia ja monipuolisia opetus- ja opiskelumenetelmiä ja hyödynnetään
mahdollisuuksien mukaan käytössä olevia teknisiä apuvälineitä. Opetuksessa käytetään paljon oppilaskeskeisiä
työtapoja.
Opetusta eriytetään oppilas- tai tilannekohtaisesti. Käytetään erilaisia suullisia ja kirjallisia tehtäviä vaihdellen niiden
laajuutta, vaikeusastetta ja määrää. Kirjallisten kokeiden sijaan voidaan käyttää suullisia kokeita. Mahdollisuuksien
mukaan järjestetään myös tukiopetusta.
Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa.
Vuosiluokat 7-9 Oppilas kykenee hahmottamaan maailmaa vieraan kielen avulla ja tuntee saksaa puhuvien maiden perusasioita
(kuuluisia henkilöitä, maantietoa, historiaa, tärkeitä tapahtumia, arkielämän tapakulttuuria). Hän on valmis ilmaisemaan
itseään vieraalla kielellä, esimerkiksi hän pystyy kertomaan perusasioita omasta lähiympäristöstään ja suomalaisesta
elämänmuodosta sekä kykenee kohteliaaseen kanssakäymiseen saksaa puhuvien ihmisten kanssa arkipäivän
tyypillisissä tilanteissa. Oppilas oppii tuntemaan vastuuta sekä itsestään että ympäröivästä maailmasta. Hän oppii
arvostamaan sekä itseään että muita ihmisiä. Hän oppii arvostamaan omaa kulttuuriperintöään ja oppii suhtautumaan
avoimesti muihin kulttuureihin.
83
7. luokka 8. luokka 9. luokka
Tavoitteet -myönteisen asenteen
vahvistaminen saksan
opiskeluun
-oppilas ymmärtää
jokapäiväiseen elämään
liittyvää helpohkoa puhetta ja
tekstiä
-oppilas pystyy kertomaan
itsestään ja elämänpiiristään
suullisesti ja kirjallisesti
-oppilas selviytyy
arkielämän tilanteista
suullisesti ja kirjallisesti
-oppilas pystyy
keskustelemaan
tavallisista hänen
elämänpiiriinsä liittyvistä
asioista
-oppilas pystyy
tuottamaan lyhyen
kirjallisen tekstin
apuneuvoja käyttäen
-oppilas tulee toimeen erilaisissa
arkipäivän kielenkäyttötilanteissa sekä
suullisesti että kirjallisesti
-oppilas ymmärtää normaalitempoista
puhetta ja pystyy osallistumaan
keskusteluun
-oppilas ymmärtää myös hieman
vaativampaakin tekstiä
-oppilas pystyy päättelemään
merkityksiä asiayhteydestä
-oppilas hallitsee kielen keskeistä
sanastoa, keskeisiä sanontoja ja
perusrakenteita
-oppilas osaa kertoa oman maansa ja
kotipaikkakuntansa erityispiirteistä
(Savonlinna ympäristöineen, luonto ja
kulttuuritapahtumat)
-oppilas pystyy tuottamaan kirjoitetun
kertovan tai kuvailevan tekstin
apuneuvoja käyttäen
Keskeiset
sisällöt
-oppilas ja hänen
elämänpiirinsä: minä, perhe,
ystävät, harrastukset, vapaa-
aika, tutustuminen uusiin
ihmisiin, vaatteet ja
vaateostoksilla käynti
-tunteiden ja mielipiteiden
ilmaiseminen
-matkasuunnitelmista
kertominen
-koulumaailma, nuorten
ongelmia
-puhelimessa asiointi
-Saksan ja Suomen
perustietojen vertailua
-matkakokemuksista
kertominen ja
matkaohjelman laatiminen
-asioiminen hotellissa,
ravintolassa ja kahvilassa
-ruoanlaitto
-asuminen
-henkilökuvaus
-unelmista ja toiveista
kertominen
-voinnista kertominen,
sairauksia, lääkärissä
käyminen
-tv:n katselu
-Sveitsi ja Itävalta
-ympäristöasiat sekä
ympäristönsuojeluteema
-tulevaisuuden suunnittelemista
-työharjoittelu sekä ammatteja
-tienneuvominen ja matkanlipunosto
-urheiluharrastuksia
-vaatteet ja muoti
-nuorten arvot, esikuvat ja ongelmat
Rakenteet -kerrataan 4-6-luokkien
aikana opitut rakenteet
-pää- ja sivulauseet
-perfekti, akkusatiivi ja
datiivi, adjektiivien vertailu
-adjektiivin taivutus,
sanajärjestys, imperfekti
ja pluskvamperfekti,
epäsuora kysymyslause,
imperatiivi
-maantieteellisiä nimiä
-järjestysluvut
-pronominit
dieser/welcher/was für
-passiivi, konditionaali ja konjunktiivin
imperfekti ja pluskvamperfekti,
relatiivipronominit, refleksiiviverbit,
futuuri, genetiivi, verbin infinitiivi ja zu-
partikkelin käyttö, adjektiivien heikko ja
vahva taivutus, pronominaaliadverbit
84
Työtavat -4-6-luokkien aikana
käytettyjen työtapojen lisäksi
pieniä kirjallisia tuotoksia
-kielistudiotyöskentely
-aikaisemmin opittujen
työtapojen ohella
kannustetaan oppilasta
itsenäiseen ajatteluun ja
päättelyyn
-tiedonhankintavälineiden
käyttö
-käytetään oppimistilanteisiin sopivia,
erilaisia vastaanottamis-, tuottamis- ja
vuorovaikutusstrategioita
- projektit, portfoliot
- ystävyyskoulutoiminta
mahdollisuuksien mukaan
Arviointi 7‒9
Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön. Käytetään kielen eri osa-alueita testaavia kokeita, arvioidaan sekä
suullisen että kirjallisen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoja.
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 9. luokan päättyessä (liite)
Kuullunymmärtäminen A2.2 Puhuminen A2.1
Tekstin ymmärtäminen A2.2 Kirjoittaminen A2.1
Kulttuuritaidot
Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.
Opiskelustrategiat
Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen
opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.
B2-KIELET RANSKA, SAKSA JA VENÄJÄ
Normaalikoulussa voi opiskella B2-kielenä ranskaa, saksaa ja venäjää. Mikäli oppilas valitsee B2-kielen, niin hän
sitoutuu jatkamaan opintojaan peruskoulun loppuun opiskellen sekä 8. luokalla että 9. luokalla kaksi kurssia.
Suorittamalla koko oppimäärän B2-kielessä oppilas voi jatkaa kieltä lukiossa saavuttamaltaan tasolta eteenpäin eli B2-
kielenä.
Kurssien tavoitteet
ymmärtää jokapäiväisiä asioita käsittelevää normaalitempoista puhetta
pystyä osallistumaan tavallisia asioita käsittelevään keskusteluun soveltaen luonnollista ja sujuvaa ääntämistä,
painotusta, rytmiä ja intonaatiota
ymmärtää helpohkoa yleisiä asioita käsittelevää tekstiä
omaksua kielen keskeistä sanastoa, sanontoja ja perusrakenteita
kyetä tuottamaan tekstiä tarvittaessa apuneuvoja käyttäen
tuntea kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisia viestintätapoja sekä omaksua tietoja kielialueen maista, kansoista
ja kulttuureista
Arviointi Numeroarviointi
85
B2-kieli, ranska
Tavoitteet
ymmärtää jokapäiväisiä asioita käsittelevää normaalitempoista puhetta
pystyä osallistumaan tavallisia asioita käsittelevään keskusteluun soveltaen luonnollista ja sujuvaa ääntämistä,
painotusta, rytmiä ja intonaatiota
ymmärtää helpohkoa yleisiä asioita käsittelevää tekstiä
omaksua kielen keskeistä sanastoa, sanontoja ja perusrakenteita
kyetä tuottamaan tekstiä tarvittaessa apuneuvoja käyttäen
tuntea kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisia viestintätapoja sekä omaksua tietoja kielialueen maista, kansoista
ja kulttuureista
B2RA 1. kurssi ja B2RA 2. kurssi
Opimme monenlaisia arkielämän puhetilanteita: mm. kertomaan itsestä, lähipiiristä ja lähiympäristöstä, harrastuksista,
koulusta, säästä, voinnista sekä opimme neuvomaan tietä ja ruokasanastoa. Pääpaino on puheen tuottamisella, mutta
myös kieliopin perusrakenteita opiskellaan. Tutustumme Pariisiin, ranskalaiseen elämäntyyliin ja kulttuuriin.
B2RA 3. kurssi ja B2RA 4. kurssi
1. ja 2. kurssin asiat kertaantuvat ja syventyvät. Lisäksi opimme mm. luontoon ja eläimiin liittyviä asioita. Tutustumme
myös ranskalaiseen kuvataiteeseen ja Ranskan suureen vallankumoukseen. Kieliopin tietämys kasvaa. Kurssien
pääpaino on edelleen viestinnässä.
B2-kieli, saksa (Talvisalo)
B2SA1 Uusia tuttavia
Tutustutaan saksalaiseen perheeseen ja vieraillaan saksalaisessa koulussa. Liikutaan kaupungilla. Opetellaan
tutustumistilanteissa tarpeellisia kohteliaisuuksia, teitittely ja kertomaan itsestä.
B2SA2 Matkalla ja menossa
Harjoitellaan matkustamiseen liittyviä tilanteita, ollaan vieraana saksalaisessa perheessä, kirjoitetaan kirje ja asioidaan
kaupungilla. Opetellaan kertomaan lisää itsestä ja harrastuksista.
Arviointi Numeroarviointi
BSA3 Lomalla
Lomaillaan Saksassa. Liikutaan kaupungilla eri kulkuvälineillä, kysellään ja neuvotaan tietä, käydään vaateostoksilla,
syödään ravintolassa ja ostetaan tuliaisia.
B2SA4 Itävalta ja Sveitsi
Tutustutaan saksankieliseen Eurooppaan, erityisesti Itävaltaan ja Sveitsiin. Opetellaan kertomaan Suomesta ja
Savonlinnasta, aihepiireinä mm. asuminen, ympäristö ja terveys.
Arviointi Numeroarviointi
86
B2-kieli, venäjä (Talvisalo)
B2VE1 Hyvää päivää, hauska tutustua
Tavoitteet
- oppia venäjän kielen äänteet ja kyrilliset kirjaimet
- oppia tervehtimään, esittäytymään ja hyvästelemään venäjäksi
- oppia kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita
viestejä sekä jotain perustietoja itsestään ja lähipiiristään
Sisällöt - perhe ja lähimmät ihmissuhteet
- arkipäivän kielenkäyttötilanteet
Työmenetelmät - vahvistetaan kyrillisiä kirjaimia tietokonepelien avulla
- kaikilla kursseilla tutustutaan venäläiseen musiikkiin videoiden avulla
Arviointi
Numeroarviointi.
B2VE2 Näin asiat hoituvat
Tavoitteet
- oppia kertomaan ystävistä, suvusta ja omasta elämänpiiristä
- harjoitella jokapäiväisiä kielenkäyttötilanteita
Sisällöt
- perhe, kotipaikka, oma opiskeluympäristö
- perusviestintätilanteet
Työmenetelmät
- kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista
- vahvistetaan kyrillisten kirjainten hallintaa esim. tietokonepelien avulla
- tutustutaan Pietarin nähtävyyksiin kuvien ja videoiden avulla
Arviointi
Numeroarviointi. Arvosanaa annettaessa otetaan huomioon jatkuva näyttö (tuntiaktiivisuus, parityöskentely ja
kotitehtävien tekeminen) sekä summatiiviset kokeet.
B2VE3 Vapaa-aika ja harrastukset
Tavoitteet
Vahvistaa sanastoa, laajentaa rakenteiden hallintaa sekä rohkaista oppilaita puhumaan venäjää
Sisällöt
Nuorten jokapäiväinen elämä, vapaa-ajan vietto ja harrastukset
Työmenetelmät
87
Kurssilla painotetaan puhumista ja puheen ymmärtämistä, muun muassa mielipiteen ilmaisua.
Tutustutaan lisää Pietariin, internet-projekti jatkuu: kirjoitellaan sähköpostiviestejä, omaa lehteä
(=ejournal) nettiin
Arviointi
Numeroarviointi. Arvosanaa annettaessa otetaan huomioon jatkuva näyttö (tuntiaktiivisuus,
parityöskentelyja kotitehtävien tekeminen) sekä summatiiviset kokeet.
B2VE4 Meillä ja muualla
Tavoitteet
Tutustua venäläisten nuorten elämästä kertoviin teksteihin, harjoitella esim. kahvila-ja ravintolatilauksia sekä vahvistaa
perusrakenteiden hallintaa
Sisällöt
Keskustellaan esim. lomanvietosta Suomessa ja ulkomailla.
Työmenetelmät Puheviestinnän ohella jatketaan ejournalia, mahdollisuus osallistua Pietarin retkelle.
Arviointi
Numeroarviointi. Arvosanaa annettaessa otetaan huomioon jatkuva näyttö (tuntiaktiivisuus, parityöskentely ja
kotitehtävien tekeminen) sekä summatiiviset kokeet.
Kuvataide
KUV7/1 Minä, sinä ja Aku Ankka -sarjakuvakurssi
Tavoitteet
- Tutustua monipuolisesti sarjakuvaan ja sen maailmaan.
- Kehittää omaa kuvallista ajattelua, kuvallista ideointia ja rohkaistua itseilmaisussa erityisesti sarjakuvan
tekemisen kautta.
Sisältö
Tutustutaan sarjakuvamaailmaan esim. historiaan, erilaisiin tyyleihin, suunnitteluun ja toteutukseen. Vahvistetaan omaa
kuvallista ajattelua tutkimalla, tarkastelemalla ja harjoittelemalla sarjakuvan ilmaisukeinoja. Esimerkiksi erilaiset
teemat voivat toimia oman kuvallisen ilmaisun ja työskentelyn lähtökohtana. Kurssin tarkempi sisältö muodostuu
ryhmän kiinnostusten mukaan. Kurssin aikana tehdyt sarjakuvat kasataan yhteiseksi sarjakuvalehdeksi.
Arviointi
Arvioinnissa huomioidaan jokaisen oma työskentelyprosessi. Omaan henkilökohtaiseen portfolioon kootaan töiden
lisäksi ideoita, kokeiluja, ajatuksia, työohjeita ja -menetelmiä sekä prosessin ja töiden itsearviointia.
Numeroarviointi
KUV8/1 Grafiikka ja graffitit
Tavoitteet
- Tutustua grafiikkaan ja sen historiaan, sekä lailliseen graffititaiteeseen
- Kehittää omaa kuvallista ajattelua, kuvallista ideointia ja rohkaistua itseilmaisussa.
Sisältö
88
Tutustutaan grafiikan historiaan, vedosmerkintään ja kehystykseen sekä esimerkiksi erilaisiin monotypian, kohopainon
ja syväpainon tekniikoihin sekä niiden erilaisiin sovellutuksiin. Ilmaisun ja työskentelyn lähtökohtana voivat toimia
erilaiset teemat, taidekuvat tai nykytaide. Tutustutaan graffiteihin kuvataiteen- ja ulkotaiteenlajina. Pohditaan yleisesti
taiteen kiistanalaisuutta ja eettisiä näkökulmia. Suunnitellaan ja toteutetaan ryhmänä koulun osoittamaan paikkaan
luvallinen graffiti. Osa työskentelystä tapahtuu ulkotiloissa.
Arviointi
Arvioinnissa huomioidaan työskentelyprosessi. Omaan henkilökohtaiseen portfolioon kootaan töiden ja niiden
dokumentointien lisäksi ideoita, kokeiluja, ajatuksia, työohjeita ja –menetelmiä sekä prosessin ja töiden itsearviointia.
Numeroarviointi
KUV9/1 Liikkuvan kuvan kurssi
Tavoitteet
- Tutustua liikkuvaan kuvaan.
- Kehittää omaa kuvallista ajattelua, kuvallista ideointia ja rohkaistua itseilmaisussa.
Sisältö
Tutustutaan liikkuvaan kuvaan esim. elokuva, tv-kuva, videoelokuva ja animaatio. Vahvistetaan omaa kuvallista
ajattelua ja itseilmaisua liikkuvan kuvan maailmassa tarkastelemalla, tulkitsemalla, analysoimalla ja itse tekemällä.
Kurssin tarkempi sisältö muodostuu ryhmän kiinnostusten mukaan.
Arviointi
Arvioinnissa huomioidaan työskentelyprosessi. Omaan henkilökohtaiseen portfolioon kootaan töiden lisäksi ideoita,
kokeiluja, ajatuksia, työohjeita ja –menetelmiä sekä prosessin ja töiden itsearviointia.
Numeroarviointi
Musiikki
MUV 7/1 Kitarakurssi
Tavoitteet
Oppilas
- oppii säestämään lauluja, soittamaan helppoja melodioita ja toimimaan kitarayhtyeen jäsenenä
- oppii soittamaan kitaraa sointumerkeistä, tabulaturimerkeistä ja nuoteista sekä improvisoimaan esim.
pentatonisella asteikolla
- oppilas tutustuu eri musiikinlajeihin (esim. kansanlaulut ja laulelmat, blues, klassinen musiikki ja rock) oman
soittimen opiskelun kautta
Sisällöt
Kitaran rakenne ja erilaiset kitarat. Avosoinnut ja barree soinnut; sointusäestys. Tabulatuurimerkinnät. Nuotit
kitaransoitossa. Soitto sormin ja plektralla. Melodiasoitto.
Yhtyesoitto: yhdistetään melodia ja sointusäestys. Kitaran huolto.
Arviointi
Numeroarviointi
MUV 7/2 Bändisoitto
Tavoitteet
Oppilas
- oppii soittamaan eri bändisoittimia
- oppii yhtyesoittoa
- oppii soittamaan eri musiikkityylejä
89
- oppii perusasioita vahvistinlaitteista, mikrofoneista ja sähkösoittimista
Sisällöt
Oppisisällöt valitaan oppilaiden taitotason ja musiikillisten mieltymysten mukaan siten, että toimintaan voi osallistua
sekä pitkälle edistynyt harrastaja että aloittelija. Kurssilla opetellaan kosketinsoitinten, lyömäsoitinten, kitaran ja basson
soittoa sekä mikrofonilaulua.
Arviointi
Numeroarviointi
MUV8/1 Musiikin teknologiakurssi
Kurssin tavoitteena on oppia käyttämään erilaisia musiikkiteknologian sovelluksia musiikin tuottamisessa ja
tallentamisessa. Tutustumme kurssilla ns. luuppisekvensseriohjelmien (esim. Garageband), sävellysohjelmien (esim.
Band-In-A-Box) peruskäyttöön sekä musiikin tallentamiseen digitaaliseen muotoon tietokoneen ja digitallentimen
avulla.
Arviointi
Numeroarviointi
MUV8/2 Laulukurssi
Kurssin tavoitteena on kehittää oppilaan laulutaitoa sekä yksinlaulun että yhtyelaulun muodossa. Sisältönä on ääni- ja
hengitysharjoituksia sekä yhdessä valittujen laulujen (sekä soolojen että moniäänisten yhtyelaulujen) esiintymiskuntoon
harjoittelua. Harjoittelemme esiintymään sekä akustisesti että mikrofonien kanssa. Tutustumme myös hieman
äänentoistoon.
Arviointi Numeroarviointi
MUV9/1 Ysin musiikki
Tavoitteet
Yhdeksännen luokan valinnaisella musiikkikurssilla tutustumme erityylisiin musiikin lajeihin ja esittämistraditioihin.
Aiheina ovat mm. eri maiden ja maanosien musiikki; pop-, rock- ja jazz-musiikin eri tyylisuunnat; näyttämömusiikki;
länsimaisen taidemusiikin aikakaudet. Tavoitteena on myös tehdä yksi projekti oppilaiden valitsemasta aihealueesta.
Työtavat
Keskeisellä sijalla opiskelussa on oma musisointi. Opiskelemme soittaen, laulaen, kuunnellen katsellen ja liikkuen sekä
esiintyen koulumme tilaisuuksissa. Pyrimme myös hyödyntämään musiikkiteknologiaa musiikkituotosten
tallentamiseksi.
Arviointi
Numeroarviointi
MUV9/2 Vapaa säestys pianolla, ryhmäkurssi
Tavoitteet ja työtavat Yhdeksännen luokan valinnaisella vapaan säestyksen kurssilla harjoittelemme ryhmässä pianon soittoa vapaan
säestyksen tekniikalla teknologia-avusteisesti. Musiikin teorian opiskelun näkökulmasta tutustumme eri sävellajeihin,
sointuasteisiin ryhmän lähtötaso ja yksittäisen oppilaan taitotaso huomioiden. Harjoittelemme säestystä kolmi- neli- tai
viisisoinnuilla ja opettelemme vasemman käden erilaisia bassokulkuja. esim. vaihtobasso, laskeva basso ja nouseva
basso. Harjoittelemme säestyskomppeja kevyen musiikin tyylilajien mukaisesti. Komppeina ovat mm. disco, tango,
beguine, valssi ja pop/rock.
90
Keskeisellä sijalla opiskelussa on yhteismusisointi ja oman säestystaidon kehittäminen.
Arviointi Numeroarviointi
Kotitalous
Kotitalous on taitoaine, joka käsittelee jokaista ihmistä lähellä olevia päivittäisiä asioita. Se on elämänläheinen
oppiaine, jossa on tiedon ja toiminnan yhteistyötä arkipäivän ja juhlan yhteydessä.
Kurssien tavoitteet
Oppia
taitoja, joita tarvitaan läpi elämän
tekemään itse
kuluttajatietoja
ihmissuhdetaitoja
tapakulttuuria ja kansainvälisyyttä
terveitä elämäntapoja kansanterveyden ylläpitämiseksi
itsenäisyyttä ja omatoimisuutta
KOV7/1 Hei, me leivotaan 1
Kurssin tavoitteet
Tavoitteena on herättää kiinnostus leivontaan ja kehittää käytännön työtaitoja. Leipomisesta voi tulla hauska ja
hyödyllinen harrastus. Ryhmissä työskenneltäessä opitaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.
Kurssin sisältö ja työtavat
Kurssilla valmistetaan erilaisia suolaisia ja makeita leivonnaisia.
Tarkoituksena on herättää kiinnostusta leipomista ja yleensä kodin töitä kohtaan. Kurssin aikana opitaan vertailemaan
itse valmistettuja ja kaupasta ostettuja tuotteita. Leipomisesta voi tulla hauska ja hyödyllinen harrastus.
Arviointi
Numeroarviointi, joka perustuu tuntityöskentelyyn. Arvioinnissa huomioidaan käytännön työtaidot, aktiivisuus, tiedon
hankinta- ja soveltamistaidot sekä yhteistyötaidot.
KOV8/1 Hei, me leivotaan 2
Kurssin tavoitteet Tavoitteena on jatkaa jo opittuja perustaitoja. Kehittää kädentaitoja ja kokeilla uusia työtapoja ja opetella uusia
makutottumuksia. Leipomisesta voi tulla hauska ja hyödyllinen harrastus. Ryhmissä työskenneltäessä opitaan
vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.
Kurssin sisältö ja työtavat Kurssilla valmistetaan erilaisia suolaisia ja makeita leivonnaisia.
Tarkoituksena on herättää kiinnostusta leipomista ja yleensä kodin töitä kohtaan. Kurssin aikana opitaan vertailemaan
itse valmistettuja ja kaupasta ostettuja tuotteita. Kurssilla työskennellään yksin, pareittain ja ryhmissä.
Arviointi
Numeroarviointi, joka perustuu tuntityöskentelyyn. Arvioinnissa huomioidaan käytännön työtaidot, aktiivisuus, tiedon
hankinta- ja soveltamistaidot sekä yhteistyötaidot.
91
KOV8/2 Suomalainen ruokapöytä arjesta juhlaan
Kurssin tavoitteet Tavoitteena on tutustua perinteiseen ja nykyaikaiseen suomalaiseen ruoka- ja tapakulttuuriin. Pyrkimyksenä on kehittää
oppilaan käytännön työtaitoja niin, että hän pystyy omatoimiseen työn suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Kurssin sisältö ja työtavat Kurssin ohjelmaan kuuluu mm. aterioiden ja leivonnaisten suunnittelua ja toteutusta ajankohtaisista kotimaisista ruoka-
aineista sekä kauniiden pöytätapojen että viihtyisän ruokailutilanteen harjoittelua erilaisissa tilanteissa. Tutustutaan
maakuntaruokiin ryhmätöiden ja käytännön harjoitusten avulla. Käytännön työtaitoja ja tiedonhankintataitoja
harjoitellaan yksilö-, pari- sekä ryhmätöinä.
Arviointi Numeroarviointi, joka perustuu tuntityöskentelyyn. Arvioinnissa huomioidaan käytännön työtaidot, aktiivisuus, tiedon
hankinta- ja soveltamistaidot sekä yhteistyötaidot.
KOV9/1 Hei, me leivotaan 3
Kurssin tavoitteet
Tavoitteena on jatkaa jo opittuja taitoja. Kehittää kädentaitoja ja kokeilla uusia työtapoja ja opetella uusia
makutottumuksia. Leipominen voi jatkua hauskana ja hyödyllisenä harrastuksena. Ryhmissä työskenneltäessä opitaan
vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.
Kurssin sisältö ja työtavat Kurssilla valmistetaan erilaisia suolaisia ja makeita leivonnaisia.
Tarkoituksena on ylläpitää kiinnostusta leipomista ja yleensä kodin töitä kohtaan. Kurssin aikana vertaillaan itse
valmistettuja ja kaupasta ostettuja tuotteita. Kurssilla työskennellään yksin, pareittain ja ryhmissä.
Arviointi
Numeroarviointi, joka perustuu tuntityöskentelyyn. Arvioinnissa huomioidaan käytännön työtaidot, aktiivisuus, tiedon
hankinta- ja soveltamistaidot sekä yhteistyötaidot.
KOV9/2 Ruokamatka maailmalle
Kurssin tavoitteet
- Tutustua eri maiden ruokakulttuureihin.
- Oppia valmistamaan aterioita eri maille tyypillisistä ruoka-aineista.
- Oppia ennakkoluulotonta suhtautumista uusiin makuelämyksiin ja suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan.
Kurssin sisältö ja työtavat
Oppilaat valitsevat kohdemaat ja tutustuvat kyseisten maiden ruoka- ja tapakulttuureihin sekä suunnittelevat
valmistettavat ateriat. Oppilaiden esitysten avulla perehdytään tarkemmin eri maidenruokakulttuurien tyypillisiin
piirteisiin.
Arviointi
Numeroarviointi, joka perustuu tuntityöskentelyyn. Arvioinnissa huomioidaan käytännön työtaidot, aktiivisuus, tiedon
hankinta- ja soveltamistaidot, yhteistyötaidot ja oppimispäiväkirja.
KOV9/3 Hygieniapassikurssi
Kurssin tavoitteet
- Oppia elintarvikehygienian perusteet.
- Hygieniaosaamisen soveltaminen käytännön työskentelyyn.
Kurssin sisältö
92
Kurssilla opiskellaan elintarvikehygieniaa ”Lupa Kokata” nettimateriaalin avulla. Kurssin lopussa suoritetaan
hygieniaosaamistesti ja halukkailla on mahdollisuus suorittaa maksullinen (25 €) Hygieniapassi. Koulu maksaa maksun.
Passin suorittaminen ei ole edellytys kurssiin osallistumiseen. Teorian lisäksi kurssilla tehdään myös käytännön
harjoituksia.
Arviointi
Numeroarviointi, joka perustuu tuntityöskentelyyn ja hygieniaosaamistestin tuloksiin. Arvioinnissa huomioidaan
käytännön työtaidot, aktiivisuus, tiedon hankinta- ja soveltamistaidot, yhteistyötaidot ja oppimispäiväkirja,
Käsityö
Opetuksen lähtökohtana on 7. ja 8. luokan tiedon ja taidon taso, jota syvennetään ja laajennetaan. Samalla annetaan
oppilaille mahdollisuudet eriytyvälle ja yksilölliselle työskentelylle ja luodaan pohja käsityön harrastukselle tai
ammatilliselle osaamiselle tulevaisuudessa.
KÄSV7/1 Muoto- ja suunnitteluoppi 1 ”pienoismalleista tuotteeksi” HUOM! Kurssi soveltuu sekä teknisen työn että tekstiilityön valinneille.
Oppilas oppii
- kehittelemään luovasti ideoitaan
- suunnittelemaan visuaalisesti ja teknisesti oman työnsä
- tarkastelemaan värejä, muotoja ja mittasuhteita suunnittelun näkökulmasta
Sisällöt
Suunnitellaan ja valmistetaan pienoismalleja, joiden pohjalta toteutetaan yksilöllinen tuote. Materiaalina pahvi, vaneri ja
muut puumateriaalit. Ryhmän maksimikoko on 12 henkilöä.
Arviointi Numeroarviointi
KÄSV8/1 Muoto- ja suunnitteluoppi 2 HUOM! Kurssi soveltuu sekä teknisen työn että tekstiilityön valinneille.
Oppilas oppii
- kehittelemään ja muuntamaan olemassa olevia tuotteita
- kiinnittämään suunnittelussa huomiota yksityiskohtiin
- käyttämään värejä, muotoja ja mittasuhteita suunnittelun näkökulmasta
Sisällöt
Jatkokehitetään olemassa olevia tuotteita. Tarkastellaan ja suunnitellaan tuotteiden yksityiskohtia. Materiaalina pahvi,
vaneri ja muut puumateriaalit. Ryhmän maksimikoko on 12 henkilöä.
Arviointi Numeroarviointi
Tekninen työ
TNV 7/1 Robotiikkaa, 7. lk
Tavoitteet
Oppilas oppii
93
ongelmaratkaisuprosessin hallintaa
suunnittelutaitoja
teknistä ajattelua ja luovaa ajattelua
monipuolista tietokoneen hyödyntämistä
muiden ja oman työn arviointia
kriittistä suhtautumista teknologisiin innovaatioihin.
Sisällöt
Toimintaympäristönä on Lego Dacta ja Lego Controllab. Oppilaat tutkivat reaalielämän automaatteja tai robotteja ja
mallintavat niiden toimintoja. Työskentely on pienryhmä- tai parityöskentelyä. Työprosessista laaditaan kirjallinen
raportti, johon voidaan liittää digikuvia tuotoksesta. Tuotokset esitellään ja arvioidaan lopuksi koko ryhmän toimesta.
Arviointikohteita ovat ryhmän yhteistyötaidot, laitteen kokonaisuus, toimivuus, tekniset ratkaisut ja innovaatiot.
Arviointi Numeroarviointi
TNV8/1 Konetyöstön jatkokurssi
Tavoitteet
Oppilas
- syventää tietämystään puuntyöstökoneista ja välineistä
- oppii työskentelemään tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuus ohjeita noudattaen.
- oppii arvioimaan ja tunnistamaan eri koneiden käyttömahdollisuuksia
- tutustuu koneiden rakenteisiin ja koneiden huoltoon
Sisällöt Opetellaan käyttämään puuntyöstökoneita aikaisempaa monipuolisemmin. Tutkitaan käytettävien koneiden rakenteita ja
toimintaperiaatteita. Valmistetaan tuotteita puuntyöstökoneita hyödyntäen. Ryhmän maksimikoko on 12 henkilöä.
Arviointi Numeroarviointi
TNV8/2 Hylättyjen esineiden korjaus ja entisöinti
Tavoitteet
Oppilas
- tunnistamaan korjausmahdollisuuden ja arvioimaan sitä kriittisesti
- laatimaan ohjatusti korjaussuunnitelman ja toteuttamaan korjauksen
- soveltamaan taitojaan arkielämän tilanteissa
- arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä
Sisällöt
Kurssille jokainen tuo mukanaan puu/metallimateriaalista valmistetun kunnostettavan kohteen (esimerkiksi vanha
puutuoli, rikkinäinen potkukelkka, jokin työväline, jne …). Esineitä korjataan käyttäen laajasti teknisen työn välineitä ja
erilaisia tekniikoita. Ryhmän maksimikoko on 12 henkilöä.
Arviointi Numeroarviointi
TNV9/1 Ysin tekninen työ
Tavoitteet
Oppilas
- syventää teknisen työn taitojaan
- harjaantuu itsenäisenä suunnittelijana ja toteuttajana
- oppii löytämään työssään tarvitsemaansa tietoa eri lähteistä ja soveltamaan tietoa työskentelyssään
94
Sisällöt
Työskentelyä teknisen työn eri osa-alueilla. Kurssin alussa sovitaan työskentelyn painotus. Tutustumista työelämän
käsityöammatteihin. Ryhmän maksimikoko 12.
Arviointi Numeroarviointi
Tekstiilityö
Tavoitteet
Oppilas
oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan esteettisiä, käytännöllisiä, taloudellisia, laadukkaita ja yksilöllisiä töitä,
joissa hän voi ottaa huomioon omat tarpeensa, kiinnostuksensa, työtahtinsa ja taitonsa
tutustuu uusiin tekstiilityön tekniikoihin ja materiaaleihin
oppii itsenäisesti hankkimaan tietoa
oppii ottamaan vastuuta työnsä suunnittelusta ja toteutuksesta
oppii yhteistyötä.
Arviointi
Numeroarviointi
TSV 7/1 Asusteita
Valmistetaan laukkuja, hattuja, pipoja, huiveja, koruja ym. asusteita esim. neuloen, ommellen tai huovuttaen.
Valmistettavat työt ja niihin soveltuvat tekniikat sovitaan kurssin alussa.
TSV7/2 Kierrätä ja tuunaa
Tehdään uutta esim. vanhoista farkuista, huovutetuista villapaidoista ja muusta kierrätysmateriaalista tai uudistetaan
vanhoja vaatteita. Tutustutaan myös tilkkutöihin ja erilaisiin kankaan kuvioimis- ja värjäysmenetelmiin.
Arviointi
Numeroarviointi
TSV8/1 Omavaate 1
Valmistetaan itselle alaosan tai yläosan vaate. Käytetään valmiskaavoja, joita muokataan oman suunnitelman ja omien
mittojen mukaisiksi. Valmistettavat vaatteet päätetään yhdessä oppilaiden toiveiden pohjalta. Tavoitteena syventää
vaatteen valmistuksesta jo opittuja tietoja ja taitoja.
Arviointi
Numeroarviointi
TSV8/2 Erikoistekniikat
95
Kurssilla tutustutaan erikoistekniikoihin kuten huovutus, siirtokuvat, helmityöt, makramee jne. Voidaan tutustua myös
erilaisiin kankaan kuvioimis- ja värjäysmenetelmiin. Kurssin alussa sovitaan valmistettavat työt ja niihin soveltuvat
tekniikat.
Arviointi
Numeroarviointi
TSV9/1 Omavaate 2
Valmistetaan vaatteita itselle. Käytetään valmiskaavoja, joita muokataan oman suunnitelman ja omien mittojen
mukaisiksi. Valmistettavat vaatteet päätetään yhdessä oppilaiden toiveiden pohjalta. Tavoitteena syventää vaatteen
valmistuksesta jo opittuja tietoja ja taitoja vähän haastavamman vaatteen parissa.
Arviointi
Numeroarviointi
TSV9/2 Sisustus
Tutustutaan värien käyttöön sisutuksessa. Tehdään esim. oman huoneen sisustussuunnitelma, josta toteutetaan osia eri
tekniikoin (esim. ompelu, huovutus, painanta, värjäys). Valmistettavat työt voivat olla käyttötuotteita tai taidetekstiilejä;
verhoja, pieniä mattoja, tauluja, tyynyjä, lokerikoita.
Arviointi
Numeroarviointi
Terveystieto
TTV 9/1 ”Terveen hyvä!”
Tavoitteet:
• oppilas ymmärtää erilaisten terveyskäyttäytymisvalintojen merkityksen omaan elämään nyt
ja tulevaisuudessa
• oppilas oppii arvioimaan ja hoitamaan omaa terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä erilaisin
menetelmin
• opetella ja vahvistaa omaa kehontuntemusta ja – hallintaa
• vahvistaa ja harjoittaa omia sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa/-luottamusta
Kurssin sisältö
• erilaisia luovan ilmaisun harjoituksia sisä- ja ulkotiloissa
• harjoitellaan sisällä ja/tai ulkona arkipäivän ensiaputilanteita
löytämiseksi sekä ymmärretään niiden vaikutusmahdollisuus oman terveyden tukemisessa
• harjoitellaan oman kunnon kohentamista ja terveellisten ruokatottumusten
edistämistä
• keskusteluluento erilaisista lääkkeistä ja niiden käyttömuodoista
• (mahdollisia) vierailuja oman elinympäristön terveyteen ja hyvinvointiin läheisesti liittyviin
kohteisiin oman terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi.
96
Arviointi
Numeroarviointi, joka perustuu tuntityöskentelyyn ja henkilökohtaisen kurssivihkon täyttämiseen.
Liikunta
LIV7/1 Liikuntaa pelaten ja rentoutuen
Tavoitteet
oppilas saa iloa ja virkistystä
oppilas nauttii rentoutumisesta
oppilas saa myönteisiä liikuntakokemuksia taidoista tai kunnosta riippumatta
Sisältö
leikit, pelit, kisat
luovat harjoitukset
rentous- ja venytysharjoitukset
Arviointi Numeroarviointi
LIV 7/2 Tyttöjen kuntoilukurssi
Tavoitteet
oppilas tutustuu kuntoliikunnan erilaisiin harjoitusmuotoihin
oppilaan liikkuvuus, notkeus, lihaskunto ja kestävyys paranevat
oppilas oppii suorittamaan liikkeet oikein
oppilas oppii rentoutumaan
kuntoilu on hauskaa
Sisältö
circuit, kuntosali, kuntojumppa ym.
pelejä ja leikkejä
lihashuolto ja rentoutus
Kurssi sopii kaikenkuntoisille.
Arviointi
Numeroarviointi
LIV 8/1 Pallopelejä
Tavoitteet
oppilas osaa toimia yhteistyössä toisten kanssa
oppilas oppii kunnioittamaan sääntöjä ja pelaamaan reilua peliä
oppilaan palloilutaidot ja pelikäsitys kehittyvät
oppilaan kunto-ominaisuudet kehittyvät
Sisältö
erilaisia ulko- ja sisäpallopelejä
97
harjoituksia ja pienpelejä
palloleikkejä
lisäksi kuntoharjoituksia.
Arviointi
Numeroarviointi
LIV 8/2 Tyttöjen kuntoilukurssi
Tavoitteet
oppilas tutustuu kuntoliikunnan erilaisiin harjoitusmuotoihin
oppilaan liikkuvuus, notkeus, lihaskunto ja kestävyys paranevat
oppilas oppii suorittamaan liikkeet oikein
oppilas oppii rentoutumaan
kuntoilu on hauskaa
Sisältö
circuit, kuntosali, kuntojumppa ym.
pelejä ja leikkejä
lihashuolto ja rentoutus
Kurssi sopii kaikenkuntoisille.
Arviointi
Numeroarviointi
LIV9/1 Ysin palloilukurssi
Tavoitteet
oppilaan pelikäsitys ja palloilutaidot paranevat
oppilas tutustuu joihinkin koulun ulkopuolella harrastettaviin lajeihin
oppilaan kunto-ominaisuudet kehittyvät
Sisältö
sisä- ja ulkopalloilulajeja
mahdollisuuksien mukaan tennis, squash, keilaus jne.
lisäksi kuntoharjoituksia
Arviointi
Numeroarviointi
LIV9/3 Liikuntaa pelaten ja rentoutuen 2
Tavoitteet
oppilas saa iloa ja virkistystä
oppilas nauttii rentoutumisesta
oppilas saa myönteisiä liikuntakokemuksia taidoista tai kunnosta riippumatta
Sisältö
leikit, pelit, kisat
luovat harjoitukset
rentous- ja venytysharjoitukset
Arviointi Numeroarviointi.
98
Äidinkieli / Viestintä ja mediataito
AIV7/1 Toimittajakurssi – viestintää median avulla
Tavoitteet
tiedonhallintataitojen kehittäminen
viestimet, viestiminen ja vuorovaikutus
viestimien ja median taidollinen ja kriittinen käyttö
viestien ja uutisten tuottaminen ja välittäminen
Sisältö
viestien ja sisältöjen ilmaisu ja erilaiset ilmaisukielet
erilaiset viestintäympäristöt ja niissä viestiminen
media, maailma ja todellisuus
lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus
viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö
Arviointi
Numeroarviointi
MUUT VALINNAISKURSSIT
MKV 7/1 Vesillä liikkumisen perusteet
Kurssilla perehdytään navigoinnin perusteisiin; kartat, gps, vesiliikennesäädökset, vesillä liikkumisen turvallisuus,
paikannusteknologia ja tietoverkoista saatavan tiedon hyödyntäminen, sään havainnointi. Kurssiin sisältyy vesillä
liikkumista veneellä/laivalla ja talvella luistellen, riippuen kurssin toteutumisajankohdista.
Arviointi
Numeroarviointi
MKV8/1 ”Metsäymmärryksen” ja metsänhoidon perusteet
Kurssilla perehdytään metsäympäristöön ja metsänhoidon perusteisiin sekä kartutetaan yleistä luontotietämystä. Kurssi
järjestetään yhteistyössä Varpalan metsäkoulun kanssa. Kurssi tarjoaa näkökulmaa metsäalasta ja metsänhoidosta sekä
luonnontuntemuksesta kiinnostuneille. Osa opiskelusta tapahtuu Varpalan metsäkoululla ja sen lähimaastossa. Kurssiin
sisältyy metsässä liikkumista ja toimimista. Kurssin toteutusajankohdista sovitaan erikseen. Maksimi ryhmäkoko on 12.
Arviointi
Numeroarviointi
MKV7/2 Venäjän tutustumiskurssi (0,5 kurssia)
Kurssilla opitaan venäjän kielen kirjaimet. Apuna käytetään myös opetusvideoita. Opetellaan tervehdyksiä ja kertomaan
itsestä. Osana kurssia on tehtävä, jossa jokainen oppilas tutustuu itseään kiinnostavaan Venäjään liittyvään aiheeseen ja
kertoo siitä muillekin oppilaille. Venäjän kieli on tärkeä apuväline työelämässä, erityisesti palvelualoilla ja liike-
elämässä.
99
Tämän kurssin lisäksi sinun tulee valita kaksi muuta kurssia.
Arviointi
Suoritusmerkintä
Valinnaisaineiden arviointi
Valinnaisaineet arvioidaan kuten yhteiset oppiaineet numeerisesti 4-10. Arvioinnin kriteereitä ovat aktiivisuus,
osallistuminen ja erilaiset tuotokset.
Hylätty opintokokonaisuus on suoritettava kokonaan uudelleen tai se on korvattava vastaavanlaajuisella toisella
valinnaisainekokonaisuudella.
Jos ns. lyhyet valinnaisaineet (alle kaksi vuosiviikkotuntia) ovat selkeästi jonkin yhteisen oppiaineen syventäviä
opintoja, niissä menestyminen voi vaikuttaa yhteisen aineen arvosanaan korottavasti.
A2- ja B2-kieliin on opetussuunnitelman perusteissa laadittu arviointikriteerit. A2-kieltä arvioidaan samoilla kriteereillä
kuin vastaavaa A1-kieltä. Valinnaisen A2-kielen ja B2-kielen päättöarviointi voidaan huoltajan pyynnöstä
numeroarvostelun sijaan korvata hyväksytty -merkinnällä.
B2-kielen arvosana lasketaan lukuaineiden keskiarvoon haettaessa lukioon. Ammatilliseen koulutukseen haettaessa
taito- ja taideaineista (li, ku, kä, ko ja mu) pisteytetään päättötodistukseen kaikkien aineiden keskiarvon lisäksi kolmen
parhaan aineen aritmeettinen keskiarvo.
11.17 Oppilaanohjaus
ppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään
opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia
tietoja ja taitoja.
Ohjaustoiminnan tulee jatkua koko perusopetuksen ajan. Jatkuvuus taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat
opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa.
Kaikkien opettajien tehtävä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan
oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksia sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen
opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen.
Oppilaanohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta,
arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta,
lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja
sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Oppilaan turvallista siirtymistä koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa
seuraavalle kouluasteelle tulee tukea oppilaanohjaajien ja opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja
kouluasteiden väliset rajat.
Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilaanohjaus muodostuu
-luokkamuotoisesta ohjauksesta
-yksilöllisiin kysymyksiin syventävästä henkilökohtaisesta ohjauksesta
-sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta
-työelämään tutustumisesta.
Henkilökohtaisen ohjauksen aikana oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihin, koulutus- ja ammatinvalintaan
sekä muihin elämäntilanteisiin liittyvistä kysymyksistä.
Pienryhmässä oppilas oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan
henkilökohtaisia ohjauksellisia kysymyksiä. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta ohjataan ja tuetaan jatko-
opiskeluvalinnoissa.
O
100
Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista,
ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat mm.
työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja
työelämään tutustuminen (TET).
Oppilaalle järjestetään työelämään tutustumisen jaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen
lisäämiseksi. Tavoitteena on, että oppilas hankkii omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa
työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle järjestetään mahdollisuus arvioida hankkimiaan
tietoja ja kokemuksia.
7. luokka: oppilaat tutustuvat koulun siistijöiden työhön yhtenä koulupäivänä
8. luokka: oppilaat tutustuvat koulun keittiön ja ruokalan toimintaan yhtenä päivänä kerrallaan
oppilaat voivat tutustua yhden päivän ajan haluamaansa ammattiin
9. luokka: oppilaat tutustuvat työelämään itse hankkimassaan työpaikassa kaksi viikkoa
Vuosittain julkaistavasta koulukohtaisesta lukuvuositiedotteesta oppilas ja hänen huoltajansa saavat tietoa
koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Huoltajalla on mahdollisuus neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä
asioista koulun opettajien ja oppilaanohjaajien kanssa. Muita mahdollisuuksia saada tietoa koulun toiminnasta ovat mm.
henkilökohtaiset tapaamiset, vanhempainillat, internet-sivut ja koulun muut ajankohtaiset tiedotteet.
7. luokka 8. luokka 9. luokka
Tavoitteet Oppilas
-syventää myönteistä ja
vastuullista asennetta
koulunkäyntiin ja oppimiseen
-osaa toimia kouluyhteisössä
-kehittää opiskelutaitojaan ja
omaksuu itselleen sopivia
opiskelustrategioita
-osaa arvioida itseään ja
toimintaansa ja ymmärtää omat
edellytyksensä oppijana
-rakentaa myönteistä
minäkuvaansa
-tiedostaa valinnaisaineiden
merkityksen oman kehityksen ja
opiskelun kannalta.
-oppilaan itsetuntemus lisääntyy
Oppilas
-tutustuu peruskoulun jälkeisiin
koulutusmahdolli-suuksiin
-tulee tietoiseksi vahvuuk-sistaan
eri koulutusaloille
-perehtyy erilaisiin ammatteihin
ja työelämään
Oppilas
-syventää tietämystään
peruskoulun jälkeisestä
koulutuksesta
-arvioi tulevaisuuden-
suunnitelmiaan
-selkiyttää
jatkokoulutusvaihto-ehtonsa
ja ratkaisee jatko-
koulutukseen hakemisen
-syventää tietämystään
työelämästä ja ammateista
Keskeiset
sisällöt
- yläluokilla opiskelu
- 7-luokan opiskelu
- myönteinen opiskeluasenne
- kouluyhteisössä toimiminen
- opiskelutaidot ja
opiskelustrategiat
- oman työskentelyn ja
opiskelutaitojen arviointi
- itsetuntemus
- nuoruus elämänvaiheena
- valinnaisaineet ja niiden
vaikutus jatko-opintoihin
- 8-luokan opiskelu
- itsetuntemus
- Suomen koulutusjärjestelmä ja
koulutusväylät
- työelämä ja ammatit
- perustietoja työelämästä ja
työelämän muutoksista
- yrittäjyys
- ura- ja elämänsuunnittelu
-päättöluokan opiskelu
-Suomen koulutusjärjestelmä
ja jatko-
opiskelumahdollisuudet
-II-aste: lukio, ammatillinen
koulutus
- korkea-aste:
ammattikorkeakoulutus ja
yliopistot
-itsetuntemus
-oma koulutussuunnitelma ja
valintojen tekeminen
-yhteishaku ja
valintaperusteet
-ohjaus,- tiedotus ja
neuvontapalvelut
-opintotuki
- kansainvälisyys ja opiskelu
ulkomailla
101
- työelämätietous
Esimerkkejä
mahdollisista
työtavoista
Yksilötehtävät, ryhmätyöt, tiedon hankinta eri tieto- ja viestintätekniikoita hyväksi käyttäen,
Tutustumiskäynnit, vierailijat, vierailut, henkilökohtainen ja pienryhmäohjaus
12 Oppilaan arviointi
avonlinnan normaalikoulun vuosiluokkien 1.‒9. opintojen aikana tapahtuva arviointi perustuu opetussuunnitelmassa
määriteltyihin tavoitteisiin sekä opetussuunnitelman perusteissa oleviin kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.
Arvioinnin tehtävä
Arvioinnin tehtävänä on kokonaisvaltaisen kasvamisen ja oppimisen edistäminen. Keskeistä on kasvavan lapsen
minäkäsityksen - itsearvostuksen, itsetuntemuksen ja itseluottamuksen - myönteinen tukeminen. Arvioinnin tulee
ohjata, kannustaa ja motivoida oppilasta opiskelussa.
Arviointipalaute kuvaa oppilaan edistymistä oppimisprosessissa sekä omien kykyjen ja taitojen tunnistamista.
Arviointi ohjaa oppilaan opiskelua, tavoitteiden asettamista, työn suunnittelua, toimintaa ja itsenäisiä valintoja.
Lisäksi arviointi tukee oppilaan persoonallisuuden kasvua. Arviointi kuvaa, miten hyvin oppilas on saavuttanut
kasvulle ja oppimiselle yhdessä (koulun, kodin ja itsensä) asetetut tavoitteet.
Oppilasarviointi on osa oppilaan, koulun ja kodin yhteistyötä. Arviointi antaa tietoja oppilaalle ja huoltajalle
oppilaan käyttäytymisestä, työskentelystä, sosiaalisesta kasvusta ja edistymisestä. Monipuoliset
arviointimenetelmät, itsearviointi, portfolioarviointi ja arviointikeskustelut lisäävät huoltajien mahdollisuutta ja
tietoisuutta olla mukana oppilaan koulutyön suunnittelussa, ohjaamisessa ja arvioinnissa.
Arvioinnin periaatteet
S
102
Arvioinnin tulee olla jatkuvaa, tavoitteellista sekä monimuotoista. Sen tulee perustua monipuoliseen näyttöön.
Arvioitaessa tulee käyttää arviointimenetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan
osaamisensa.
Menetelminä voidaan käyttää esim. havainnointia, oppilaan itsearviointia yksin ja ryhmässä, portfolioarviointia,
keskustelua oppilaan kanssa, oppilaan tuotosten arviointia sekä erilaisten kokeiden tuloksia. Tavoitteena on, että
oppilas saa yksilöllistä ja totuudenmukaista palautetta edistymisestään, työskentelystään, sosiaalisesta kasvustaan,
käyttäytymisestään sekä opiskelutaidoistaan ja -tuloksistaan eri oppiaineissa.
Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä
kielitaito.
Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä selvitettävä
jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu.
Arviointi Savonlinnan normaalikoulussa
Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana;
välitodistuksella, arviointikeskustelussa sekä lukuvuositodistuksella.
Lukuvuoden ensimmäinen arviointi on välitodistus, joka annetaan joululoman alkuun mennessä. Tällöin arvioidaan
oppilaan käyttäytymistä, työskentelyä ja opintojen etenemistä. Oppiaineet arvioidaan numeroin. Välitiedotteeseen
tulee myös oppilas itsearviointi käyttäytymistä, työskentelytaidoista. Lisäksi oppilas arvioi opintojen etenemistä
sekä muita koulun tarpeelliseksi katsomia asioita välitodistuksen arvioinnin yhteydessä.
Lukuvuoden toinen arviointi on arviointikeskustelu, joka järjestetään tammi-maaliskuussa. Arviointikeskustelussa
ovat läsnä oppilas, hänen huoltajansa sekä oppilaan oma luokanvalvoja. Mukana voi olla myös muita oppilasta
opettavia opettajia. Arviointikeskustelun pohjana käytetään välitiedotetta sekä oppilaan omia tuotoksia.
Lukuvuoden kolmas arviointi on lukuvuositodistus. Se sisältää arvioinnin opintojen etenemisestä oppiaineittain
sekä käyttäytymisen arvioinnin. Lukuvuositodistus annetaan kouluvuoden päätteeksi.
Opettajat säilyttävät arviointiin liittyvän aineistonsa lukuvuoden loppuun saakka. Lukuvuosiarviointitiedot
säilytetään koulun arkistossa.
Edellisen lisäksi opettaja voi välittää arviointiin liittyvää tietoa huoltajille puhelimitse, kirjallisin viestein tai
järjestämällä henkilökohtaisia tapaamisia. Oppilas vie kokeet, testit ja arviointiin liittyvät tiedotteet kotiin
nähtäväksi ja palauttaa ne opettajalle huoltajan allekirjoittamina. Huoltajat voivat ottaa yhteyttä opettajaan, kun he
kaipaavat tietoja lapsensa koulunkäynnistä.
Kun opettaja saa uuden luokan tai uusia oppilaita, voidaan järjestää tapaaminen luokanvalvojan, huoltajan ja
mahdollisesti myös oppilaan kesken. Tarvittaessa voidaan järjestää tapaaminen myös muiden opettajien kanssa.
ajankohta 7. luokka 8. luokka
9. luokka
103
marras-
joulukuu
Välitiedote, jossa arvioidaan
- sanallisesti käyttäytymistä ja työskentelytaitoja
-numeroin opiskellut oppiaineet
tammi-
maaliskuu
oppilaan, hänen huoltajiensa sekä luokanvalvojan kana käytävä arviointikeskustelu
toukokuu
Lukuvuositodistus,
jossa arvioidaan
- numeroin käyttäytyminen
- numeroin opiskellut oppiaineet
Päättötodistus,
jossa arvioidaan
numeroin edistyminen
kaikissa oppiaineissa.
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan.
Hyvän osaamisen kuvaus kohdistuu oppiaineiden tietoihin ja taitoihin. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta
määrittelee kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana.
Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa
arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se
on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmalliset tavoitteet.
Hyvän osaamisen kuvaukset on määritelty valtakunnallisesti Opetussuunnitelman perusteissa (16.1.2004).
Opetettavien aineiden arviointikriteerit 7–9 luokilla
Oppilaalle annettava oppiaineiden arviointi muodostuu seuraavista osa-alueista:
1. Perusoppisisällöt
- tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden saavuttaminen
2. Osallistuminen
- tuntitilanteissa osallistuminen, aktiivisuus, oma-aloitteisuus sekä yhteistyössä toimiminen
3. Työskentely
- oman opiskelun suunnittelu, toteutus ja arviointitaidot
Arvosana 10 erinomainen
- hallitsee lähes kaikki oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet
- hallitsee lähes kaiken opiskellun ja kykenee soveltamaan oppimaansa
- työskentelee itsenäisesti ja oma-aloitteisesti
- osoittaa erityistä kiinnostusta oppiaineen sisältöjä kohtaan
- on myönteinen, aktiivinen ja yhteistyökykyinen
Arvosana 9 kiitettävä
- hallitsee kiitettävästi useimmat oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet
- hallitsee kiitettävän osan opiskellusta ja osaa soveltaa oppimaansa
- työskentelee tunnollisesti ja itsenäisesti
- osoittaa kiinnostusta oppiaineen sisältöjä kohtaan
- on myönteinen, aktiivinen ja yhteistyökykyinen
Arvosana 8 hyvä
- hallitsee hyvin oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet
- hallitsee suurimman osan opiskellusta ja osaa soveltaa oppimaansa
- työskentelee melko itsenäisesti ja tunnollisesti
- tekee ohjeiden mukaan annetut tehtävät
104
Arvosana 7 tyydyttävä
- saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteiden perustason keskimääräisesti
- hallitsee opiskellut asiat osittain ja osaa toisinaan soveltaa oppimaansa
- noudattaa annettuja ohjeita
- pyrkii suoriutumaan annetuista tehtävistä
Arvosana 6 kohtalainen
- ei saavuta aivan opetussuunnitelman perustasoa
- osallistuminen opiskeluun passiivista
- tehtäviä usein tekemättä
Arvosana 5 välttävä
- huomattavia puutteita opetussuunnitelman tavoitteiden perustason saavuttamisessa
- hallitsee vain joitakin osia opiskellusta eikä kykene soveltamaan oppimaansa
- osallistuminen työskentelyyn välttävää
- laiminlyö usein tehtävänsä
- kiinnostus oppiaineeseen heikkoa
Arvosana 4 hylätty
- ei ole saavuttanut opetussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita
- osallistuminen passiivista ja kielteistä
- ei osallistu tuntityöhön eikä tee annettuja tehtäviä
- tarvitsee koko ajan opettajan valvontaa ja ohjausta
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle.
Jos oppilas ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen tai aineryhmän opetussuunnitelman mukaista
oppimäärää, hänen vuosiluokan suorituksensa tulee siltä osin hylätyksi. Tällöin voidaan oppilaan jättämisestä
vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden
hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Oppilaalle varataan mahdollisuus osoittaa
erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Tilaisuus, joissa
oppilas voi osoittaa osaamisensa, järjestetään lukuvuoden työn päätyttyä kesäkuussa. Tämä ajankohta päätetään
lukuvuosittain koulun työsuunnitelmassa.
Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että oppilas
kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.
Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on
hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Vuosiluokalle jäävän oppilaan
suoritukset raukeavat.
Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka hänellä ei
olisi hylättyjä suorituksia. Tällaisessa tapauksessa opettaja ottaa yhteyttä hyvissä ajoin huoltajaan ja hänelle varataan
mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.
Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi
Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon
oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin
osoittamaan osaamisensa.
Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen
järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Oppilaan yksilöllistäminen oppiaineessa merkitään todistukseen
* -merkinnällä.
105
Työskentelyn arviointi
Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Sen pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa
asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa
työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon työskentelyn vastuullisuus sekä yhteistyötaidot. Työskentelyn arviointi on
aina osa oppiaineen arviointia. Välitiedotteessa sekä lukuvuositodistuksessa arvioidaan yleiset työskentelytaidot.
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa
sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä
otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet.
Kriteerit?
Itsearviointi
Itsearvioinnilla on keskeinen osa oppilaan itsetuntemuksen kehittymisessä ja oppimaan oppimisessa. Koulunkäynnin
alusta alkaen oppilasta ohjataan oman käyttäytymisen, työskentelyn, opiskelutaitojen ja oppimisen pohdintaan.
Oppilaan tulee saada palautetta itsearvioinnistaan. Itsearvioinnin tavoitteena on auttaa oppilasta
- kehittämään omia oppimaan oppimisen taitojaan
- asettamaan omia tavoitteita työskentelemään ja toimimaan niiden saavuttamiseksi
- tunnistamaan ja kehittämään opiskelutapojaan
- tunnistamaan omat vahvuutensa
- arvioimaan ja arvostamaan työnsä tuloksia
Itsearviointeja käsitellään arviointikeskusteluissa
Päättöarviointi
äättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut
perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.
Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti.
Päättöarvosanan tulee jokaisessa yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen
päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit
kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien
pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen.
Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on
laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden
edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jättämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason
ylittäminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi, mikäli hän pystyy
osoittamaan jossain määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy
oppiaineen arvosanaan.
Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan
numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti. Mikäli
sanallisesti arvioitu valinnainen katsotaan jonkin yhteisen oppiaineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi
korottaa yhteisen oppiaineen arvosanaa.
Todistukset
P
106
ppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista
arviointia sisältäviä tietoja, ne voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.
Normaalikoulussa on käytössä seuraavat todistukset (liite 5 Todistukset)
- välitodistus
- lukuvuositodistus
- erotodistus
Lukuvuositodistus annetaan oppilaalle lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana annetaan lisäksi yksi
välitodistus, joka on muodoltaan samankaltainen kuin lukuvuositodistus.
Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun. Erotodistuksen liitteeksi tulee koulussa noudatettu
tuntijako sekä selvitys normaalikoulun opetuksen painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota.
Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy Savonlinnan kaupungin koululaitoksen perusopetuksen
kouluun.
O
top related