markku niskanen: kotimaiset valkuaisrehukasvit ja niiden viljelypotentiaali pohjois-savossa -lajit...
Post on 05-Apr-2017
80 Views
Preview:
TRANSCRIPT
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
16.3.2017 Omavaraista valkuaista karjatilalle
Tutkija Markku Niskanen
Luonnonvarakeskus /Seinäjoki
Kotimaiset valkuaisrehukasvit ja
niiden viljelypotentiaali Pohjois-
Savossa
-Lajit ja lajikkeet
© Luonnonvarakeskus
Sisältö
Nurmipalkokasvit
- Puna-apila
- Valkoapila
- Mailaset
Muut palkoviljat
- Herne
- Härkäpapu
- Lupiinit
2 20.3.2017
© Luonnonvarakeskus
Nurmipalkokasvit
• Kykenevät biologiseen typensidontaan
– Juurinystyräbakteerit
– Huomioitava lannoituksessa
– Typpilannoitus vähentää biologista typensidontaa
• Energiantarve
• Miksi ei laajasti viljellä ?
– Typpilannoituksen halpuus
– Viljelyn haastavuus
• Viljely seoksissa heinien ehdoilla
• Karjatilojen omavaraisuuden lisääminen
3 20.3.2017
© Luonnonvarakeskus
Puna-apila
4
Viljelypaikkavaatimukset� pH 5,7- 5,9
oHivenravinteiden parempi saatavuus
o Typensidonnan onnistuminen
�Orgaanisen aineen määrä maassa
oApilanurmen kasvu parantuu
oSuojaa apilaa taudeilta
�Poudankestävä
oEi kestä vesipeittoa eikä
hapenpuutetta
�Viljelykierto
oApilamätä
oSeoskylvö
© Luonnonvarakeskus5
Apilapitoisuus
� Oikean korjuuajankohdan arvioiminen
o Sulavuus laskee nurmiheiniä hitaammin
o Apilapitoisuus nousee
o Myöhempi korjuu
o Seoksessa mukana oleva puna-apila ei paranna heinien sulavuutta
� Typensidonnan määrä ja ravinnetase
o Typensidonta 40-100 kg N/vuosi
o 40 % apilapitoisuus
o Typpitase positiivinen
o Apilapitoisuus 25-50%
o 30-60 kg N/ ha
� Lajikkeet
o Tetraploidit ja diploidit lajikkeet
o SW Yngve (2013), Raisa ja Selma (2017)
© Luonnonvarakeskus
Puna-apilalajikkeiden sadot 2009-2016
Koko maa
20.3.2017
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
Kg
ka
/ha
Kok.sato
1. niitto
© Luonnonvarakeskus
Puna-apilalajikkeiden sadot viljelyvyöhykkeittäin 2009-2016
7 20.3.2017
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000K
g ka
/ha
III
IV
V
© Luonnonvarakeskus
Puna-apilalajikkeiden talvituhot viljelyvyöhykkeittäin 2009-2016
8 20.3.2017
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Talv
itu
ho
%
III
IV
V
© Luonnonvarakeskus
Puna-apilalajikkeiden sadot eri ikäisissä nurmissa 2009-2016
9 20.3.2017
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000K
g ka
/ha
1. satovuosi
2.satovuosi
3.satovuosi
© Luonnonvarakeskus
Puna-apilalajikkeiden valkuaissadot 2009-2016
10 20.3.2017
0
200
400
600
800
1000
1200
1400K
g /h
a
kok.sato
1. niitto
© Luonnonvarakeskus11 20.3.2017
Puna-apilalajikkeiden kukinnan alku
vrk 1.5 laskien
54
56
58
60
62
64
66
68
70vr
k
© Luonnonvarakeskus
Puna-apilalajikkeiden osuus % kokanaisserdifionnista(sisältää myös tuonnin )
2013-2014 2014-2015
Altaswede1) 29 35
Betty 0
Bjursele 3 3
Ilte 11 10
Radan1) 1
Rajah1) 4
Saija 15 8
SW Ares1) 1
SW Yngve 37 39
Muut 4
Lähde: Eviran siementuotantotilastot
1) Eivät ole hyväksytty lajikelistalle
© Luonnonvarakeskus
Puna-apilan lajikekoe Ylistaro 2010-2012
13
0
5000
10000
15000
20000
25000
SW Torun Saija Altaswede Betty SW Yngve SW Ares Bjursele Suez
Kg
ka/h
a
2012
2011
2010
© Luonnonvarakeskus
Puna-apilakoe Maaninka 2010
14
0
5
10
15
20
25
30
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
SW Ares SW Yngve Saija Bjursele SW Torun Betty Suez Altaswede
Talv
itu
ho
%
Sato
kg
ka/h
a
kokonaissato1. Niiton satoTalvituho
© Luonnonvarakeskus
Valkoapila
15 20.3.2017
– Monivuotinen matalakasvuinen palkokasvi
– Korkea valkuaispitoisuus, kuiva-aineessa jopa 25%
– Ei yhtä vaatelias kasvupaikan suhteen kuin puna-apila
– Kosteat ja ravinnerikkaat kivennäismaat
– Poudanarka
– Ei poutiville maille
– Kestää tallausta
• Laidunnurmet
• Täyttää aukkopaikat runsaalla rönsyjenmuodostuksella
© Luonnonvarakeskus
Valkoapilan sato, valkoapilan lajikekokeet 2010-2012
16 20.3.2017
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000
SILVESTER
JÖGEVA 4
Kg ka /ha
1. satovuosi
2.satovuosi
3.satovuosi
© Luonnonvarakeskus
Mailaset
Sinimailanen � Monivuotinen ja syväjuurinen palkokasvi
� Valkuaispitoinen
� pH yli 6
� Viettävät savi- ja hietamaat
� Pellon kuivatuksen oltava kunnossa
� Hyvä odelmasato
� Ei kestä laidunnusta
Rehumailanen
� Sinimailasta viljelyvarmempi
� Juuristo syvä ja voimakas
� Valkuaispitoinen
� Rönsyilevä kasvutapa
� Kestää jatkuvampaa niittoa ja laidunnusta
17 20.3.2017
© Luonnonvarakeskus
Sato, kasvuston korkeus, ja kehitysaste
18 20.3.2017
� Lajikkeiden välillä ei merkitseviä
eroja niittokertojen kuiva-
ainesadossa
� Lavon koko kasvukauden
kuiva-ainesato oli pienin
(p<0,05*)
� Kasvuston korkeuksissa eroja joka
niitossa
� Alexis ja Artemis tuottivat
korkeimmat kasvustot
� Kasvuston kehitysasteissa eroja
vain 2. niitossa
� Artemis pisimmällä kukinnassa
� Nexus kukkimassa
myöhemmin 0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
Alexis Artemis Lavo Live Nexus
kg ka/ha
Niitto 3
Niitto 2
Niitto 1
a a b* a ab*
© Luonnonvarakeskus
Sadon valkuainen ja sokeripitoisuus
19 20.3.2017
� Valkuaispitoisuudet olivat korkeita
� Lajikkeiden välisiä eroja vain 2.
niitossa, jolloin Alexiksenvalkuaispitoisuus oli matalampi kuin muiden
� Pelkistävien sokerien pitoisuus oli
varsin matala, erityisesti
kolmannessa sadossa
� Ei lajikkeiden välisiä eroja
0
50
100
150
200
250
300
Niitto 1 Niitto 2 Niitto 3
RV, g/kg ka
Alexis
Artemis
Lavo
Live
Nexus
0
20
40
60
80
100
120
Niitto 1 Niitto 2 Niitto 3
Sokerit, g/kg ka
Alexis
Artemis
Lavo
Live
Nexus
© Luonnonvarakeskus
Sadon sulavuus ja kuitupitoisuus
20 20.3.2017
� D-arvot olivat matalia, erityisesti 2.
niitossa
� Lajikkeiden välillä ei ollut merkitseviä
eroja
� NDF-kuidun pitoisuudet olivat
matalampia kuin heinissä
� Lajikkeiden välillä ei ollut merkitseviä
eroja
� iNDF-kuidun pitoisuudet olivat
suhteellisen korkeita erityisesti 2.
niitossa
� iNDF-pitoisuus oli tuolloin korkein
Alexiksella ja Artemiksella
� Tuhkapitoisuudet olivat maltillisia (70 –90 g/kg ka)
500
550
600
650
700
Niitto 1 Niitto 2 Niitto 3
D-arvo, g/kg ka
Alexis
Artemis
Lavo
Live
Nexus
0
100
200
300
400
500
Niitto 1 Niitto 2 Niitto 3
NDF, g/kg ka
Alexis
Artemis
Lavo
Live
Nexus
0
50
100
150
200
Niitto 1 Niitto 2 Niitto 3
iNDF, g/kg ka
Alexis
Artemis
Lavo
Live
Nexus
© Luonnonvarakeskus
Tulokset ja tulosten tarkastelu –Korjuuaikaoptimin määrittely?
21 20.3.2017
� Ensimmäinen ja mahdollisesti toinenkin niitto olisi järkevää tehdä viimeistään nuppuvaiheen lopulla
� Puhdas sinimailaskasvusto menettää
sulavuutensa nopeasti etenkin jälkikasvussa
� Satomäärämaksimi saattaa täyttyä aikaisin
sadon kehityksen aikana
� LAI-maksimit saavutettiin toisessa sadossa jo pari
viikkoa ennen niittoa suosituskehitysasteella
� Suomen oloissa jälkikasvun niiton optimi voisi
olla LAI-mittauksien perusteella 5-6 viikkoa ensimmäisen niiton jälkeen
� Kolmannen niiton järkevyys kyseenalainen,
mutta siitä saadaan lisätietoa tässä kokeessa
� Jos kokonaisniittorytmi aikaistuisi, myös kolmas
niitto olisi turvallisempi tehdä?
© Luonnonvarakeskus
Herneen viljelytekniikka
� Ruoka- ja rehuherne
� 12 680 ha (2015) ja 10 000 ha (2016)
� Pohjois-Savo 200 ha
� Hyvä esikasviarvo viljoille
� -25- 30 kg N/ha
� Vuoroviljely
� Kasvitaudit
� Hietasavet ja hienot hiedat
� pH yli 6
� Starttityppi
� 20-30 kg/ha
� Fosfori ja Kalium
� Kylvötiheys 110-120 tainta /m2 (130-140
itävää siementä/m2 )
� Tukikasvin käyttö
22 20.3.2017
© Luonnonvarakeskus
Herneen seosviljelykokeet 2002
23 20.3.2017
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
Sato
kg
/ha
Kaura
Herne
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Lako
-%
© Luonnonvarakeskus
Herneen seosviljelykokeet 2004
24 20.3.2017
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
Kg
/ha
Kaura
Herne
0
5
10
15
20
25
Lako
-%
© Luonnonvarakeskus
Miksi herneen viljely ei lisäänny ?
� Suuri siemenkustannus
� Suuri kuivaustarve
� Viljoihin verrattuna heikko viljelyvarmuus
� Rehuherneen heikko hinta
Lajikkeet
� Suomi, Ruotsi, Tanska
� Puolilehdettömät ja matalavartiset lajikkeet
25 20.3.2017Teppo Tutkija
© Luonnonvarakeskus
Hernelajikkeiden sadot Viralliset lajikekokeet 2009-2016
26 20.3.2017
4453
4169 4160 40923914
3802
3568 3489 3408
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
Kg
/ha
© Luonnonvarakeskus
Hernelajikkeiden sadot viljelyvyöhykkeittäin Viralliset lajikekokeet 2009-2016
27 20.3.2017
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
ROCKET JERMU ANTTI INGRID JYMY ROKKA SISU HULDA KARITA
Kg
/h
a
I
II
III
Keskisadot I 3403 kg/haII 3939 kg/haIII 4946 kg/ha
© Luonnonvarakeskus
Hernelajikkeiden sadot maalajeittain Viralliset lajikekokeet 2009-2016
28 20.3.2017
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
INGRID ROCKET ANTTI JERMU SISU JYMY KARITA HULDA ROKKA
Kg
/ha
KarkeatkivennäismaatSavimaat
Keskisadot Karkeat kivennäismaat 4021 kg/ha Savimaat 3790 kg/ha
© Luonnonvarakeskus
Hernelajikkeiden valkuaispitoisuudet Viralliset lajikekokeet 2009-2016
29 20.3.2017
876 806 787 777 755 746 734 730 670
23,1
22,6
22,1
23,4
21,4
24,6
22,7
23,6
23
19
20
21
22
23
24
25
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
INGRID SISU JERMU JYMY ROCKET HULDA ANTTI ROKKA KARITA
Va
lku
ais
-%
Va
ku
ais
ato
kg k
a/h
a
Valkuaissato
Valkuais-%
© Luonnonvarakeskus
Hernelajikkeiden lämpösummavaatimukset ja lakoontuminen
Viralliset lajikekokeet 2009-2016
30 20.3.2017
998
10081009
1011
1015 1017
1025
1033
1043
0
10
20
30
40
50
60
70
970
980
990
1000
1010
1020
1030
1040
1050
La
ko
-%
Lä
mp
ös
um
ma
ke
rtym
ä
Lämpösumma
Lako
96 vrk
100 vrk
Maaningan säiden vertailuarvot 1981-201021.8 1003 astetta
26.8 1043 astetta
1000 10502016 6.8 10.8
2015 1.9 8.9
2014 9.8 12.8
© Luonnonvarakeskus
Härkäpavun viljelytekniikka
� Vihantarehu ja siemensato
� Vuonna 2016 15 300 ha
� Pohjois-Savo 100 ha
� Pohjanmaa 900 ha
� E-Pohjanmaa 500 ha
� Kavutapa päätteetön
� Hankaloittaa puintia
� Savi- , hietasavi ja hietamaat
� pH 5,5-5,7
� Aikainen ja syvä kylvö
� Kestää hallaa
� 60-70 kpl /m2
� 30-40 kg N/ha
� Huono kilpailukyky rikkakasveja vastaan
� Butisan S, Basagran SG, Agil 100 EC
31 20.3.2017Teppo Tutkija
© Luonnonvarakeskus32 20.3.2017Teppo Tutkija
Härkäpavun viljelytekniikka
� Suklaalaikkutauti � Harmaahomeet
Botrytis fabaae
Botrytis cinerea� Nopeasti etenevä nekroosi
� + 15-20 astetta� Kosteat kasvuolot
� Tiheät kasvustot
� Torjunta ennen kukintaa� Amistar
� Kukinnan alusta palkojen
kehittymiseen
� Switch valmiste � Viljelykierto
� Puitavat ja säilörehulajikkeet
© Luonnonvarakeskus
Härkäpapulajikkeiden sadot Viralliset lajikekokeet 2009-2016
33 20.3.2017
3692
34423328
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
Louhi Kontu Sampo
Kg
/h
a
© Luonnonvarakeskus
Härkäpapulajikkeiden sadot viljelyvyöhykkeittäin Viralliset lajikekokeet 2009-2016
34 20.3.2017
Keskisadot I 3749 kg/haII 3226 kg/haIII 3748 kg/ha
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
SAMPO KONTU LOUHI
Kg
/ha
I
II
III
© Luonnonvarakeskus
Härkäpapulajikkeiden sadot maalajeittain Viralliset lajikekokeet 2009-2016
35 20.3.2017
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
LOUHI KONTU SAMPO
Kg
/ha
Karkeatkivennäismaat
Savimaat
Keskisadot Karkeat kivennäismaat 4292 kg/ha Savimaat 3199 kg/ha
© Luonnonvarakeskus
Härkäpapulajikkeiden valkuaispitoisuudet Viralliset lajikekokeet 2009-2016
36 20.3.2017
31,0
34,0
32,0
29,5
30,0
30,5
31,0
31,5
32,0
32,5
33,0
33,5
34,0
34,5
900
910
920
930
940
950
960
970
980
990
1000
1010
LOUHI SAMPO KONTU
Valk
uais
-%
Valk
uais
sato
kg
/ha
Valkuaissato
Valkuais-%
© Luonnonvarakeskus
Härkäpapulajikkeiden lämpösummavaatimukset ja lakoontuminen
Viralliset lajikekokeet 2009-2016
37 20.3.2017
100 vrk
106 vrk
Maaningan lämpösumman vertailuarvot 1981-20101.9. 1086 astetta9.9. 1138 astetta
1086 11382016 14.8. 19.8
2015 1.9. 20.9
2014 16.8 21.81086 1138 1138
0
10
20
30
40
50
60
1050
1060
1070
1080
1090
1100
1110
1120
1130
1140
1150
SAMPO LOUHI KONTU
Lako
%
Läm
pö
su
mm
a
© Luonnonvarakeskus38 20.3.2017
Härkäpapukasvustojen kuiva-ainesadon kehitys
y = 146.5x - 3801R² = 0.7043
Lajike_vuosi
Valkuaisfoorumi ja Edistystä luomutuotantoon –hankkeiden tuloksia
Kuva: Kaisa Kuoppala, ©Luke
© Luonnonvarakeskus39
D-arvo (g sulavaa orgaanista ainetta /kg ka)
Luke Rehutaulukoissa D-arvot:06043 Härkäpapukasvusto, täysi kukinta 65006044 Härkäpapukasvusto, palon aiheet 60006045 Härkäpapukasvusto, siemenet maitoasteella 560
Lajike_vuosi
© Luonnonvarakeskus
Kuvat härkäpapukokeen 2015 näytteenottokerroilta 1., 3. ja 5.
Aikavälillä 70-100 pv kylvöstä rehuarvossa ei tapahdu suuria
muutoksia mutta satoa tulee lisää. Sininen viiva on kuiva-ainesato ja
punainen D-arvo. Keskimäärin Pyramid, Fanfare ja Honey –lajikkeet
40Kuvat Kaisa Kuoppala, Luke
© Luonnonvarakeskus
Lupiinit
� Valkuaiskasvi (siemenet)
� Säilö- ja laidunurmet
� Energia- ja valkuaiskasvi
� Syvä ja haaroittunut pääjuuri
� Hyväkuntoiset hietamaat
� Alkaloidit
� Vaihtelee kasvukauden
mukaan
� Korkea
� Kukinta aikaan
� Siemenen muodostuksen
alkuvaihe
41 20.3.2017Teppo Tutkija
© Luonnonvarakeskus
Lupiinit
Valkolupiini
� Puola , Saksa, entisen Neuvostoliiton alue
� Suuri satopotentiaali
� Pitkä kasvuaika
� Hyvä kilpailukyky rikkoja vastaan
� Heikohko kylmyyden sieto ja kasvitaudit
� Valkuais % n 36-40
Sinilupiini
� Australia
� Happamat maat
� pH 5-5,5
Keltalupiini
� Puola , Saksa , entisen Neuvostoliiton alueet
� Sietää jopa sinilupiinia paremmin happamuutta
� Heikko kilpailukyky rikkoja vastaan
42 20.3.2017Teppo Tutkija
© Luonnonvarakeskus
Kokoviljasäilörehukokeet 2016
20.3.2017
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
KevätruisvehnäNagano härkäpapu
Louhi
KevätruisvehnäNagano sinilupiini
Iris
Kevätruisvehnä Logohärkäpapu Louhi
Kevätruisvehnä Logosinilupiini iris
KevätvehnäDemonstrant
härkäpapu Louhi
Kg
ka/h
a
© Luonnonvarakeskus
Kokoviljasäilörehukokeet 2016
20.3.2017
0
20
40
60
80
100
Kevätruisvehnä Nagano+ härkäpapu Louhi
Kevätruisvehnä Nagano+ rehutyypin sinilupiini
Iris
Kevätruisvehnä Logo +härkäpapu Louhi
Kevätruisvehnä Logo +rehutyypin sinilupiini
KevätvehnäDemonstrant +
härkäpapu Louhi
%Palkokasvi
Vilja
© Luonnonvarakeskus
Kokoviljasäilörehukokeet 2016
20.3.2017
0
20
40
60
80
100
120
140
160
580
590
600
610
620
630
640
650
Kevätruisvehnä
Nagano +
härkäpapu Louhi
Kevätruisvehnä
Nagano +
rehutyypin
sinilupiini Iris
Kevätruisvehnä
Logo + härkäpapu
Louhi
Kevätruisvehnä
Logo +
rehutyypin
sinilupiini
Kevätvehnä
Demonstrant +
härkäpapu Louhi
g/k
g ka
g /k
g ka
D-arvo
RV
© Luonnonvarakeskus
Kiitos!
20.3.201746
© Luonnonvarakeskus47 20.3.2017Teppo Tutkija
top related