katja borodulin, thl: liikkumattomuuden ja epäterveellisen ruokavalion yksilölliset,...
Post on 30-Jul-2015
96 Views
Preview:
TRANSCRIPT
22.6.2015 1
Liikkumattomuuden ja epäterveellisen ruokavalion yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset selittäjät
Katja Borodulin erikoistutkija, dosentti ja Perttu Saarsalmi, tutkija
Elintapojen polarisaation syntymekanismi
Liian vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio jakautuneet väestössä mm. sosioekonomisen aseman mukaan
Liikkumattomuus ja epäterveellinen ruokavalio kasvattavat yhteiskunnan polarisaatiokehitystä ja kohdistuvat väestön haavoittuviin ryhmiin
Ilmiö vahvistunut ajassa; vastakkaisista tavoitteista huolimatta.
22.6.2015 2
Miten tutkia polarisoitumisen ulottuvuuksia? Sosio-ekologinen malli
Yksilö- ja ympäristötason ulottuvuudet elintapojen selittäjinä
mahdollistaa yksilöllisten, yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden huomioimisen yhtä aikaa.
Mallin vahvuus: laaja tutkimusote, esim. Suomessa erinomaiset liikuntamahdollisuudet, mutta silti harva on fyysisesti riittävän aktiivinen.
Aiemmat tutkimukset eivät ole onnistuneet aineistojen niukkuudesta johtuen yhdistämään laajaa sosio-ekologista tutkimusotetta; uusissa aineistoissa paremmat valmiudet.
22.6.2015 3
Liikuntaa tukeva ympäristö
Terveellistä ruokavaliota
tukeva ympäristö
Sosio-ekologinen malli liikunnalle ja ravinnolle
Vähäinen liikunta
Yksilön
psykososiaaliset
tekijät
Epäterveellinen
ruokavalio
Yhteisölliset
tekijät
Yksilön
ominaisuudet
Näyttö ympäristön roolista liikunnan ja ravinnon suhteen
Liikunta: kohtalaisen paljon tutkittu, vähemmän Suomessa
Ravinto: tutkittu vain vähän, epäsystemaattista tietoa
Sosio-ekologisen mallin hyödyntäminen: hyvin vähän, epäsystemaattista tietoa
itseraportoitua ympäristötietoa; raportointiharha
Suuri tarve objektiiviselle ympäristötiedolle ja pitkittäistutkimuksiin
22.6.2015 22.6.2015 5
Tutkimuskysymys
Mitkä tekijät ennustavat liikkumattomuutta ja epäterveellistä ruokavaliota, kun mukaan otetaan yksilö-, yhteisö- ja yhteiskunnalliset muuttujat?
Ovatko yhteydet samanlaisia haasteellisissa alaryhmissä?
22.6.2015 6
Menetelmät
Aineisto: THL:n Dilgom 2007 väestötutkimustutkimuskohortti, n=5024
Väestötietojärjestelmästä ositettu satunnaisotos 25-74-vuotiaita miehiä ja naisia
Viisi tutkimusaluetta Suomessa
Osallistuivat laajaan terveystarkastukseen osana FINRISKI 2007-tutkimusta ja myöhemmin uusintatarkastukseen
22.6.2015 7
Mittarit
Selitettävät tekijät.
– Vapaa-ajan kokonaisliikuntakysymys (vähäinen liikunta vs. muut)
– Ruoankäyttökyselyyn pohjautuva pohjoismainen terveellisen ruoan indeksi (alin viidennes vs. muut)
Selittävät tekijät:
– Yksilötason muuttujat: ikä, sukupuoli, koulutus, siviilisääty (parisuhde vs. muu), kotona asuvien lasten lkm.
– Psykososiaaliset tekijät: liikunnan ja ravinnon pystyvyyden tunne esteisiin, itsekontrolli, sosiaalinen tuki liikuntaan ja ravintoon.
– Kodin läheisyydessä sijaitsevan ympäristön palvelut ja ulottuvuudet
22.6.2015 8
Ympäristötekijöiden menetelmät
Tarkasteltiin dilgom-vastaajien kodin lähiympäristöä ja sen yhteyttä vapaa-ajan liikuntaan ja ruokavalioon
– Tutkittavien paikannus kartalle asuinrakennuskoordinaattien perusteella
– Ympäristömuuttujia erilaisista paikkatietoaineistoista
Liikuntaa:
– SYKE
Ravinto:
– Yritysrekisteri (2010)
– Kaupunki-maaseutu-luokitus
– (Urban Zone –luokitus)
22.6.2015 9
Liikuntaan kannustava ympäristö
Muodostettiin ympäristömuuttujia lähiympäristön (1 ja 2 km) ympäristötekijöihin sekä liikuntapalveluihin perustuen
SYKE:n 250 m x 250 m YKR-ruutuihin sidottuja paikkatietoaineistoja
– 17 rasteripintaa jokaiselta tutkimusalueelta
Automatisoitiin ArcGIS-ohjelmassa
22.6.2015 10
DATA YMPÄRISTÖMUUTTUJA
Liikunta: Ulkoliikuntakohteiden lukumäärä Ulkoliikuntakohde 0/1
Sisäliikuntakohteiden lukumäärä Sisäliikuntakohde 0/1
Maastoliikuntakohteiden lukumäärä Maastoliikuntakohde 0/1
Vesiliikuntakohteiden lukumäärä Vesiliikuntakohde 0/1
Erityisliikuntakohteiden lukumäärä Erityisliikuntakohde 0/1
Eläinurheilukohteiden lukumäärä Eläinurheilukohde 0/1
Tiet: Tietiheys yhteensä Teiden kokonaisuuspituus
Kevyen liikenteen väylien tiheys Kevyen liikenteen väylien kokonaispituus
Moottoritietiheys Moottoriteiden kokonaispituus
Muiden tietyyppien tiheys, joilla pyöräily sallittu Muiden tietyyppien kokonaispituus
Muut: Virkistys alan alan osuus ruudun alasta Virkistysala
Keskimääräinen melumäärä ruudussa Melukeskiarvo
Vesistöt: etäisyys mihin tahansa vesistöön
etäisyys lähimpään alle 5ha järveen
etäisyys lähimpään yli 5ha järveen
etäisyys lähimpään jokeen
etäisyys lähimpään merenrantaan
Virkistysala kahden kilometrin lähiympäristössä
22.6.2015 Esityksen nimi / Tekijä 11
Bufferit vastaajille 2 kilometrin säteellä
Valitaan aina kunkin bufferin leikkaavat ruudut ja lasketaan ruutujen virkistysalat yhteen
Terveelliseen ravintoon kannustava ympäristö
22.6.2015 Esityksen nimi / Tekijä 12
Tarkasteltiin vastaajien lähiympäristössä sijaitsevia terveellisiä ja epäterveellisiä palveluita
Vuoden 2010 yritysrekisteri
Jaottelu erilaisiin terveellisiin ja epäterveellisin palveluihin
Haettiin kaikki palvelut 500, 1000, ja 3000 metrin tieverkostoetäisyydellä
Binäärimuuttujien muodostaminen R-ohjelmistossa
Terveelliset palvelut Kaikki ruokakaupat Valintamyym (yli 100, enint 400 m²)
Supermark. (yli 400, enint 1000 m²)
Isot supermarketit (yli 1000 m²)
Muut terveelliset palvelut Kalan, äyriäisten, nilv. väh.kauppa
Lihan ja lihatuotteiden vähittäisk.
Hedelmien, marjojen, vihann. väh.k.
Epäterveelliset palvelut: Ravintolat ja kahvilat Kahvila, kahvibaarit
Kahvila-ravintolat
Ravintolat
Alkoholipalvelut Alkoholi ja muiden tuotteiden vähittäiskauppa
Olut- ja drinkkibaarit
Muut epäterveelliset palvelut Makeisten vähittäiskauppa
Ruokakioskit
Palvelumuuttujien laskenta
Verkostoanalyysi ArcGIS-ohjelmiston Network Analyst –laajennuksen OD Cost Matrix –työkalulla
22.6.2015 13
Tilastomallinnus
Selitettiin vapaa-ajan liikuntaa ja ruokavaliota ympäristömuuttujilla, sosioekonomisilla muuttujilla sekä
psykososiaalisilla muuttujilla
– Ei harrasta liikuntaa / Harrastaa liikuntaa
– Syö epäterveellisesti / Syö terveellisesti
Koko aineisto ja 7 alaryhmää: miehet, naiset, koulutus_1, koulutus_2, koulutus_3, kaupunki ja maaseutu
Univariaattimallit koko datalle ja alaryhmille
Merkitsevien muuttujien valinta monimuuttujamalleihin (ikä aina mukana):
– LIIKUNTA 1: sosioekonomiset muuttujat
– LIIKUNTA 2: LIIKUNTA 1 + työmatka- ja työliikunta
– LIIKUNTA 3: LIIKUNTA 2 + ympäristömuuttujat
– LIIKUNTA 4: LIIKUNTA 3 + psykososiaaliset muuttujat
– RAVINTO 1: sosioekonomiset muuttujat
– RAVINTO 2: RAVINTO 1 + energiansaanti
– RAVINTO 3: RAVINTO 2 + palvelumuuttujat
– RAVINTO 4: RAVINTO 3 + psykososiaaliset muuttujat
Yhteensä 64 monimuuttujamallia
Automatisointi R-ohjelmistossa
22.6.2015 14
22.6.2015 15
KAIKKI Malli 1 Malli 2 Malli 3
OR 95% CI P OR 95% CI P OR 95% CI P
Ikä 0,99 0,99-1,00 0,010 0,99 0,99-1,00 0,008 0,99 0,99-1,00 0,022
Koulutus 0,89 0,81-0,98 0,017 0,87 0,79-0,96 0,004 0,88 0,80-0,98 0,017
Siviilisääty 1,32 1,12-1,55 0,001 1,28 1,08-1,51 0,004 1,21 1,01-1,44 0,039
Työmatkaliikunta 0,90 0,85-0,96 0,001 0,89 0,84-0,95 0,000 0,91 0,85-0,97 0,003
Etäisyys vesistöön 1,21 1,02-1,44 0,028 1,13 0,94-1,36 0,181
Virkistysalueen kokonaisala
1km etäisyydellä 1,00 1,00-1,00 0,182 1,00 1,00-1,00 0,152
Kevyen liikenteen väylien
kokonaispituus 1km etäisyydellä 1,00 0,99-1,01 0,803 1,00 0,99-1,01 0,845
Kaikkien teiden kokonaispituus
1km etäisyydellä 1,00 1,00-1,00 0,748 1,00 1,00-1,00 0,816
Maastoliikuntapaikka 1km
etäisyydellä 1,13 0,95-1,35 0,159 1,21 1,01-1,45 0,041
Itsekontrolli 1,04 1,02-1,06 <0,0001
Sosiaalinen tuki liikuntaan 0,96 0,94-0,97 <0,0001
Vähäiseen liikuntaan yhteydessä olevat tekijät
Vähäisen liikunnan sukupuolittaiset eroavaisuudet
22.6.2015 16
Ikä (-)
Siviilisääty
Läheisyys veteen (+)
Itsekontrolli (+)
Sosiaalinen tuki (-)
Työmatkaliikunta (-)
Ikä (-)
Läheisyys
maastoliikuntakohteeseen (+)
Itsekontrolli (+)
Sosiaalinen tuki (-)
Työmatkaliikunta (-)
Vähäisen liikunnan koulutusryhmittäiset eroavaisuudet
22.6.2015 17
KESKIMMÄINEN:
Ikä (-)
Itsekontrolli (+)
Sosiaalinen tuki (-)
ALIN:
Siviilisääty (+)
Läheisyys
Maastoliikuntakohteeseen (+)
Itsekontrolli (+)
Sosiaalinen tuki (-)
YLIN:
Siviilisääty (+)
Moottoriteiden
kokonaispituus
1km etäisyydellä
(-)
Sosiaalinen tuki (-)
Liikunnan eroavaisuudet kaupungeissa ja maaseudulla
22.6.2015 18
KAUPUNKI:
Ikä
Läheisyys
maastoliikuntakohteeseen
Itsekontrolli
Sosiaalinen tuki
Työmatkaliikunta
MAASEUTU:
Itsekontrolli
Sosiaalinen tuki
22.6.2015 19
Malli 1 Malli 2 Malli 3
OR 95% CI P OR 95% CI P OR 95% CI P
Ikä 0,96 0,96-0,97 <0,00001 0,96 0,96-0,97 <0,00001 0,96 0,96-0,97 <0,00001
Koulutus 0,82 0,75-0,90 <0,00001 0,81 0,74-0,89 <0,00001 0,82 0,74-0,89 <0,00001
Kokonaisenergiansaanti 1,00 1,00-1,00 <0,00001 1,00 1,00-1,00 <0,00001 1,00 1,00-1,00 <0,00001
Lasten lkm 0,98 0,88-1,10 0,773 0,99 0,89-1,11 0,866 1,00 0,89-1,12 0,979
Siviilisääty 1,12 0,95-1,33 0,169 1,12 0,94-1,32 0,204 1,07 0,90-1,28 0,424
Alkoholianniskelurav. tai
ALKOn myymälä 1 km
etäisyydellä 1,07 0,90-1,27 0,428 1,09 0,91-1,30 0,338
Terveellinen
ruokapalvelu 3 km
etäisyydellä 2,72 0,77-8,87 0,101 2,86 0,81-9,38 0,086
Ruokakauppa 3 km
täisyydellä 0,38 0,12-1,32 0,107 0,37 0,11-1,29 0,100
Pystyvyyden tunne
terveellisen ruokavalion
esteisiin 0,96 0,94-0,98 <0,00001
Epäterveelliseen ruokavalioon yhteydessä olevat tekijät
Epäterveellisen ruokavalion sukupuolittaiset eroavaisuudet
22.6.2015 20
Ikä
Koulutus
Kokonaisenergiansaanti
Pystyvyyden tunne
Ikä
Koulutus
Kokonaisenergiansaanti
Alkoholipalvelu 1 km
etäisyydellä
Pystyvyyden tunne
Epäterveellisen ruokavalion koulutusryhmittäiset eroavaisuudet
22.6.2015 21
ALIN:
Sukupuoli
Ikä
Pystyvyyden tunne
YLIN:
Ikä
Alkoholipalvelu 1
km etäisyydellä
KESKI:
Ikä
Pystyvyyden
tunne
Johtopäätökset: Vähäinen liikunta
Selittäjiä koko väestön analyyseissä olivat:
– Ikä, koulutus, siviilisääty, työmatkaliikunta.
– Maastoliikuntapaikan läheisyys (?)
– Itsekontrolli, sosiaalinen tuki liikuntaan
Alaryhmittäisiä eroja löytyi:
– Sukupuolet: miehillä matka lähimpään vesialueeseen, naisilla maastoliikuntakohteeseen
– Koulutusryhmät: sosiaalinen tuki vahvempi selittäjä alemmissa koulutusryhmissä
22.6.2015 22
Johtopäätökset: Epäterveellinen ruokavalio
Epäterveellistä ruokavaliota selittivät:
– Ikä, koulutus, kokonaisenergiansaanti.
– Pystyvyyden tunne
Ravinnon alaryhmittäisiä eroja:
– Sukupuolittain: naisilla alkoholipalvelun läheisyys 1 km etäisyydellä
– Koulutusryhmittäin: ylimmässä koulutusryhmässä psyk-sosiaaliset tekijät selittäneet!
22.6.2015 23
Metodologiset haasteet
Mittareiden epäsuhta, erityisesti psykososiaaliset tekijät ja ympäristötekijät.
Yhteydet ympäristön välillä kehnoja, voi johtua mallinnuksen haasteista:
– Aineiston epätarkkuudet
– Ihmiset eivät automaattisesti käytä palveluita kotinsa lähellä
– Palveluiden monipuolisuus
– Ihmisten liikkumismahdollisuudet vaihtelevat
– Vuorokaudenajan vaikutus palveluverkon kattavuuteen, liikkumismahdollisuuksiin sekä yksilöiden mahdollisuuksiin asioida palveluissa
– Alueelliset erot ympäristön vaikutuksessa
22.6.2015 24
top related