demos helsinki city 2

City 2.0

1

Demos Helsinki

• Suomen ensimmäinen itsenäinen ajatushautomo• Perustettu v. 2005• 4 työntekijää • Laaja kansainvälinen think tank -verkosto• Ensimmäinen korkean tason tutkimus “Yksilön

ääni - Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla” julkistettiin 2006, tilaaja SITRA

• Voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen, yhdistysmuotoinen, tutkimusmenetelmiltään ja -tuloksiltaan täysin avoin.

3

Mihin think tankkejä tarvitaan?

• Riippumattomuus Suomessa harvinaista,• Monimuotoisuus sinänsä arvokasta,• Osaamisten kohtauspaikka:

– Eri alojen eri tasoiset asiantuntijat ja tekijät, – Kansalaiset, kuluttajat, käyttäjät, erityisryhmät– Yritysmaailman innovaattorit,– Kansainvälinen verkosto.

• Thinking the unthinkable - poliittisesti vaikeiden ideoiden esittäminen maltillisesta ja perustellusti

• Ei päätöksentekoa ohjaavaa vaan demokratisoivaa tutkimusta.

Käyttäjät

Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)

Julkinen sektori

Käyttäjät

Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)

Julkinen sektori

Käyttäjät

Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)

Julkinen sektori

Käyttäjät

Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)

Julkinen sektori

Käyttäjät

Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)

Julkinen sektori

Käyttäjät

Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)

Julkinen sektori

Käyttäjät

Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)

Julkinen sektori

Käyttäjät

Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)

Julkinen sektori

Käyttäjät

Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)

Julkinen sektori

Käyttäjät

Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)

Julkinen sektori

Käyttäjät

Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)

Julkinen sektori

Käyttäjät

Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)

Julkinen sektori

Käyttäjät

Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)

Julkinen sektori

Käyttäjät

Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)

Julkinen sektori

Käyttäjät

Perinteinen hyvinvointivaltio (systeeminäkökulma)

Julkinen sektori

Valtio

Suoritetalous (systeeminäkökulma)

Käyttäjä

Palveluntuottaja

Julkinen sektori

Suoritetalous (systeeminäkökulma)

Käyttäjä

Palveluntuottaja

Julkinen sektori

Suoritetalous (systeeminäkökulma)

Käyttäjä

Palveluntuottaja

Julkinen sektori

Suoritetalous (systeeminäkökulma)

Käyttäjä

Palveluntuottaja

Julkinen sektori

Osallistuva tuotanto (systeeminäkökulma)

Julkinen sektori

Käyttäjien yhteisöt Palvelun tuottaja

Osallistuva tuotanto (systeeminäkökulma)

Julkinen sektori

Käyttäjien yhteisöt Palvelun tuottajaPalvelu

Toimiva osallistuva tuotanto edellyttää

Käyttäjien yhteisöjen tunnistaminen ja tukeminen Palautteen keräämistä riittävän suoraan ja matalalla

tasolla Rohkeutta hyväksyä kokeileva asenne Käyttäjien informoimista heille relevantilla toiminnan

tasolla. Uutta roolia ammattilaisille: suunnittelijat, opettajat,

lääkärit jne eivät ole “oppineita” vaan palvelun kehittäjiä yhdessä käyttäjän kanssa.

Perinteinen hyvinvointivaltio

Suoritetalous Osallistuva tuotanto

Palveluiden tavoitteet

Poliitikkojen ja asiantuntijoiden määrittelemä

Asiakastutkimukset ja kyselyt kertovat

Dialogi palveluntarjoajien, käyttäjien ja rahoittajien välillä määrittää

Suorituskykyä mitataan

Panosten hallinnalla, hyvän hallinnon periaatteilla

Tehokkuudella, panosten ja tuotosten suhteella

Käyttäjäkokemuksen laadulla ja palvelun yhteiskunnallisella arvolla

Johtavien tavoitteet

Miellyttää poliittisia hallitsijoita

Urakoiden tehokkuustavoitteista huolehtiminen

Käyttäjätyytyväisyys, laajempi yhteiskunnallinen hyöty

Käyttäjä Auktoriteettia kunnioittava

Itsepalveluun tottunut kuluttaja

Osallistuva käyttäjä ratkaisemassa ongelmia ammattilaisen kanssa

Innovaatiot Institutionaalisia ja rakenteellisia

Keskittyvät suorituskyvyn parantamiseen

Ruohonjuuritason arkisia innovaatioita

Eetos Teknokraattinen, elitistinen

Markkinoiden ohjaama Demokraattinen, personalisoitu, käyttäjäkeskeinen

Suoritetaloudesta osallistuvaan tuotantoon (Leadbeater 2004, Mokka & Neuvonen 2006)

Demos NOW

• Roope Mokka• Aleksi Neuvonen• Hans Park• Tuomas Toivonen

GHV 2050

• Kaikki työt perustuivat samoihin kolmeen haastavaan trendiin– ilmastonmuutos– diversifikaatio– yhdyskuntarakenteen hajaantuminen

Kuinka me voimme rakentaa inspiroivan ja motivoivan

kaupungin?

City 2.0 peruskysymys

Nykyajan ihmisiä motivoi tunne siitä, että he voivat vaikuttaa elinympäristöönsä.

“I call it the politics of "I can". It represents a desire for people to not just have access to material goods, but greater power, control and choice over all aspects of their life, from the jobs they do, the relationships they enter, the services they use, the products they buy.

[...] It is an age where people want to be players not just spectators. [...] ‘

Web 2.0 allows the spirit of “I can” to transcend the limits of consumerism, and become a mass movement for cooperation. “

David Miliband: “We can -politics”

Encyclopedia Britannica

Modernistinen kaupunkisuunnittelu

Wikipedia Ihmisten suunnittelema

kaupunki

City 2.0

Ikääntyminen

City 2.0 trendianalyysi

Ageing

Ilmastonmuutos

City 2.0 trendianalyysi

Climate change

Liikkuvuus

City 2.0 trendianalyysi

Mobility

Itsensä rakentavat kaupungit

City 2.0 trendianalyysi

The Rise of Self-Built Cities

Yksilöllistyminen

City 2.0 trendianalyysi

Individualisation

Vertaisuus

City 2.0 trendianalyysi

Peer Power

Kuinka me voimme tuottaa näin valtavan muutoksen?

City 2.0 peruskysymys 1.

Ilmastonmuutos vaati disruptiivista muutosta, inkrementaalisuus ei riitä.

Kuinka me voimme rakentaa inspiroivan ja motivoivan

kaupungin?

City 2.0 peruskysymys 2.

Nykyajan ihmisiä motivoi tunne siitä, että he voivat vaikuttaa elinympäristöönsä.

“We-Can” aikakausi

• 50-70 -luku I need hyvinvointivaltio

“We-Can” aikakausi

• 50-70 -luku I need hyvinvointivaltio

• 80-90 -luku I want kulutusyhteiskunta, individualismi

“We-Can” aikakausi

• 50-70 -luku I need hyvinvointivaltio

• 80-90 -luku I want kulutusyhteiskunta, individualismi

• 2000 -luku I can osaamisyhteiskunta

“We-Can” aikakausi

• 50-70 -luku I need hyvinvointivaltio

• 80-90 -luku I want kulutusyhteiskunta, individualismi

• 2000 -luku I can osaamisyhteiskunta

• 2010 -luku We can vertaisyhteiskunta

“We-Can” aikakausi

“I call it the politics of "I can". It represents a desire for people to not just have access to material goods, but greater power, control and choice over all aspects of their life, from the jobs they do, the relationships they enter, the services they use, the products they buy.

[...] It is an age where people want to be players not just spectators. [...] ‘

Web 2.0 allows the spirit of “I can” to transcend the limits of consumerism, and become a mass movement for cooperation. “

David Miliband: “We can -politics”

Sosiaalisten innovaatioiden järjestelmä

Arjen Demokratia

Sääntöjen ja työkalun muodostama toiminta-alusta

-Julkisesta tilasta “yksityiseen julkiseen” tilaan

-Yhteiskunnallinen yrittäjä-malli

-Monimuotoiset toiminnan tilat

-Jaettu luksus

-Wikidemokratia

-Avoin päivä

-Hajautettu koti

City 2.0 työkalut

City 2.0 säännöt

-Sissikansalaisten verkostot

-Verovapaat ihmisten väliset tukipalvelut

-Henkilökohtaiset päästöpisteet ja -kauppa

-etc.

City 2.0 hallinnonrakenteet

-Yhteiskunnallinen riskirahoitus

-Yhteiseen hyvään perustuva tuotanto

-Pitkän aikavälin ennakointi

“I call it the politics of "I can". It represents a desire for people to not just have access to material goods, but greater power, control and choice over all aspects of their life, from the jobs they do, the relationships they enter, the services they use, the products they buy.

[...] It is an age where people want to be players not just spectators. [...] ‘

Web 2.0 allows the spirit of “I can” to transcend the limits of consumerism, and become a mass movement for cooperation. “

David Miliband: “We can -politics”

City 2.0 hallinnonrakenteet

-Yhteiskunnallinen riskirahoitus-Yhteiseen hyvään perustuva tuotanto-Pitkän aikavälin ennakointi

Yhteiskunnallinen riskirahoitus

Yhteiseen hyväänperustuva tuotanto

Ennakointi

“I call it the politics of "I can". It represents a desire for people to not just have access to material goods, but greater power, control and choice over all aspects of their life, from the jobs they do, the relationships they enter, the services they use, the products they buy.

[...] It is an age where people want to be players not just spectators. [...] ‘

Web 2.0 allows the spirit of “I can” to transcend the limits of consumerism, and become a mass movement for cooperation. “

David Miliband: “We can -politics”

Kuinka me voimme rakentaa inspiroivan ja motivoivan

kaupungin?

City 2.0 peruskysymys

Nykyajan ihmisiä motivoi tunne siitä, että he voivat vaikuttaa elinympäristöönsä.

“I call it the politics of "I can". It represents a desire for people to not just have access to material goods, but greater power, control and choice over all aspects of their life, from the jobs they do, the relationships they enter, the services they use, the products they buy.

[...] It is an age where people want to be players not just spectators. [...] ‘

Web 2.0 allows the spirit of “I can” to transcend the limits of consumerism, and become a mass movement for cooperation. “

David Miliband: “We can -politics”

Kehitysjohtaja Roope Mokka roope.mokka@demos.fi Tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen aleksi.neuvonen@demos.fi

www.demos.fiwww.demos.co.uk

Kehitysjohtaja Roope Mokka roope.mokka@demos.fi Tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen aleksi.neuvonen@demos.fi

www.demos.fiwww.demos.co.uk

Energian tarve

Autojen määrä

Lentokilometrit

Globaalit materiaalivirrat

Eläinproteiinien kulutus

Hiilidioksidipäästöt

“Forecasting” menetelmäperustuu tähän päivääneikä saa aikaiseksivaihtoehtoisia tulevaisuuksia

Entä jos aloittaisimmetulevaisuudesta?

Forecasting Backcasting

Tutkimuskohde Toimintaympäristön analyysi

Toimijan vaikutuskeinojen

tutkiminen

Asema strategiaprosessissa

Skenaariot taustamateriaalia

strategioille

Strategioiden testaus skenaarioiden sisällä

KohderyhmäSuppea, yhtenäiseen toimintaan kykenevä

toimijaryhmä

Laaja toimijaryhmä, jonka intressejä pyritään

yhteensovittamaan

Tavoite Yleensä strateginen voitontavoittelu

Yleensä tarve suureen muutokseen

Keskeinen valintakriteeri

Haluttaessa selviytyä vaihtoehdoista, joihin ei

voi vaikuttaa

Pyrittäessä toteuttamaan visio, johon liittyvät

vaikutusmahdollisuudet ovat suuret toteuttamaan

jokin visio, johon liittyvät vaikutusmahdollisuudet

Forecasting

IlmastonmuutosUbicomp

IkääntyminenVäestönkasvuGeopolitiikka

VertaisyhteisötKiina

IntiaYksilöllistyminen

Demokratian muuttuminen

2008

2050

Counting backwardsHelsingin metropolialue 2050

co2-päästöt -80%

2007200820092019

20172015

20132011

201020302027

20252023

20212045

20422039

20362033

2048

Salmisaaren fuusiovoimalaKiskotakseilla 70% henkilöliikenteestä

Gazprom Fortum rakentaa 1. fuusiovoimalan

100% 0-päästöistä uudisrakentamistaViimeinen hiilivoimala suljetaan

Helsinki-Pietari maglev-rata

Ruuhkamaksut

Länsiväylästä pyörätie

Henkilökohtaiset päästökiintiöt

Öljyn kulutus 10% vuoden 2007 tasosta

2050

HKI keke-ohjelma

Counting backwardsHelsingin metropolialue 2050

co2-päästöt -80%

2007200820092019

20172015

20132011

201020302027

20252023

20212045

20422039

20362033

2048

Salmisaaren fuusiovoimalaKiskotakseilla 70% henkilöliikenteestä

Gazprom Fortum rakentaa 1. fuusiovoimalan

100% 0-päästöistä uudisrakentamistaViimeinen hiilivoimala suljetaan

Helsinki-Pietari maglev-rata

Ruuhkamaksut

Länsiväylästä pyörätie

Henkilökohtaiset päästökiintiöt

Öljyn kulutus 10% vuoden 2007 tasosta

2050 2020

CO2 -30%HKI keke-ohjelma

Teollinen massatuotanto

No CO2

Teollinen massatuotanto

No CO2

Design, kuluttajalähtöisyys

Yhteisöllinen tuotanto, pro-am

Teollinen massatuotanto

No CO2

Design, kuluttajalähtöisyys

Yhteisöllinen tuotanto, pro-am

Teollinen massatuotanto

No CO2

Design, kuluttajalähtöisyys

Yhteisöllinen tuotanto, pro-am

Teollinen massatuotanto

No CO2

Design, kuluttajalähtöisyys

Yhteisöllinen tuotanto, pro-am

Teollinen massatuotanto

No CO2

Design, kuluttajalähtöisyys

Yhteisöllinen tuotanto, pro-am

Counting Backwards A Methodological Proposal for Building Climate

Neutral Futures

Counting Backwards A Methodological Proposal for Building Climate

Neutral Futures

•Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet tarjoavat meille tieteellisesti perusteltavia vakioita (esim. co2 -30% 2020)

Counting Backwards A Methodological Proposal for Building Climate

Neutral Futures

•Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet tarjoavat meille tieteellisesti perusteltavia vakioita (esim. co2 -30% 2020)

•Näin syntyy kiintopiste, josta voidaan rakentaa tulevaisuuspolkuja tulevaisuudesta nykyisyyteen

Counting Backwards A Methodological Proposal for Building Climate

Neutral Futures

•Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet tarjoavat meille tieteellisesti perusteltavia vakioita (esim. co2 -30% 2020)

•Näin syntyy kiintopiste, josta voidaan rakentaa tulevaisuuspolkuja tulevaisuudesta nykyisyyteen

•Vakioidun tavoitteen perusteella voidaan arvioida prioriteetteja ja rikastaa kuvaa toimintaympäristöstä ja roolijaoista

Counting Backwards A Methodological Proposal for Building Climate

Neutral Futures

•Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet tarjoavat meille tieteellisesti perusteltavia vakioita (esim. co2 -30% 2020)

•Näin syntyy kiintopiste, josta voidaan rakentaa tulevaisuuspolkuja tulevaisuudesta nykyisyyteen

•Vakioidun tavoitteen perusteella voidaan arvioida prioriteetteja ja rikastaa kuvaa toimintaympäristöstä ja roolijaoista

•Sama harjoitus voidaan toistaa sadoissa yrityksissä, kunnissa ja etujärjestöissä

Counting Backwards A Methodological Proposal for Building Climate

Neutral Futures

•Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteet tarjoavat meille tieteellisesti perusteltavia vakioita (esim. co2 -30% 2020)

•Näin syntyy kiintopiste, josta voidaan rakentaa tulevaisuuspolkuja tulevaisuudesta nykyisyyteen

•Vakioidun tavoitteen perusteella voidaan arvioida prioriteetteja ja rikastaa kuvaa toimintaympäristöstä ja roolijaoista

•Sama harjoitus voidaan toistaa sadoissa yrityksissä, kunnissa ja etujärjestöissä

•Eri ryhmien skenaarioiden taustaoletukset helposti vertailtavia