asenteella ja ammattitaidolla muutosta asumispalveluihin · 2016-07-01 · • akatisia •...

YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA

Asenteella ja ammattitaidolla

muutosta asumispalveluihin

Jaakko Valvanne

26.8.2013

Kodinomaisissa

tiloissa tarjoamme

hoivaa ja huolenpitoa

ympärivuorokautisesti

moniammatillisten tiimien turvin

ostopalveluna

ikääntyneille lahtelaisille

sekä palveluasumista

itse maksaville ikääntyneille.

Kristilliset arvot,

asukkaan itsemääräämisoikeus

sekä kuntouttava työote

ohjaavat päivittäistä työtämme

ja tuemme

ikääntyneen asukkaan

omia voimavaroja

päivittäisessä arjessa

alentunut toimintakyky huomioiden

Kristilliset arvot,

asukkaan itsemääräämisoikeus

sekä kuntouttava työote

ohjaavat päivittäistä työtämme

ja tuemme

ikääntyneen asukkaan

omia voimavaroja

päivittäisessä arjessa

alentunut toimintakyky huomioiden

Tarvitaanko

muutosta?

"En tiedä mitä ne ajattelee

mun kohtalokseni”

Etnografinen tutkimus asiakkuudesta ja

asiakaslähtöisyydestä

geriatrisessa sairaalassa

Sanna Järnströmin sosiaalityön

alaan kuuluva väitöskirja

(28.8.2011)

Aineisto ja menetelmät

• Tutkimuksen kohteena geriatrinen sairaala ja sen viisi osastoa

• Aineisto koostuu 45 vanhuksen teemahaastattelusta ja heidän asiakaskertomusteksteistään, viidestä työntekijöiden moniammatillisesta ryhmähaastattelusta sekä 32:sta osastojen toimintakäytännön havainnoinnista

• Tiedon keruu 2007-2008

Vanhusten näkemyksiä

• Hoidossa tärkeää omien jatkohoitotoiveiden toteutuminen, paraneminen, terveys, omaisten tuki, koti, kotiavun saaminen, uskonasiat ja huumori.

• Vaihtelevasti tyytyväisiä henkilökuntaan, seuraan, ulospääsemiseen ja kaiken valmiina saamiseen, sairaalapapin käynteihin ja saatuun kuntoutukseen.

• Tyytymättömyyttä aikaansai henkilökunnan kiireellisyys ja ilkeys, avunsaannin hitaus, resurssien puute, tekemisen ja virikkeiden puute, kuntoutuksen ja ulospääsemisen vähäisyys ja vaipat.

Vanhuksen itsemääräämisoikeus

ei toteudu

• vanhuksen ajatuksia tai toiveita ei kysytä

• avuntarpeeseen ei vastata tai avun saaminen kestää pitkään

• jatkohoitosuunnitelmat tulevat muiden päättämänä

• vanhus ei ole osallisena asioissaan

• hän ei pääse määrittelemään tarpeitaan tai tavoitteitaan

• liikkumisen vapautta rajoitetaan

Vuorovaikutus ei toimi eikä tieto kulje

• Vanhuksen osallistumisessa ja tasavertaisessa

vuorovaikutuksessa parannettavaa

– toiminnan tavoitteista ei kysytä vanhukselta

– osallistumiseen ei ole mahdollisuuksia

– asioita tehdään puolesta

• Tiedonsaanti ei toimi

– tietoa ei saa automaattisesti

– osa ei tiennyt jatkohoitosuunnitelmastaan,

lääkkeistään tai sairauksistaan

Asiakaslähtöisyydelle luovat haasteita

• Palvelujärjestelmän tehokkuusajattelu

• Järjestelmän joustamattomuus

• Työntekijälähtöisyys

• Hierarkisuus

• Rutiininomaisuus

• Medikalisaatiopainotteisuus

• Kaikkinainen resurssien puute

• Omaisten vahva rooli

• Joidenkin vanhusten oma passiivisuus

”Meiltä puuttuu kyky

kohdata vanhus”

HS 27.9.2011

Saako vanhuksen sitoa?

Sitomisesta ja liikkumisen

rajoittamisesta • Hyvään vanhustenhoitoon kuuluu mahdollisimman

vähäinen sitominen ja liikkumisen rajoittaminen

• Silti sitominen on yleistä vanhusten hoitolaitoksissa ja hoitokäytäntöjen muuttaminen näyttää haasteelliselta.

• Yleisimmin vanhuksia sidotaan sänkyyn laidoin ja magneettivöin tai geriatrisiin tuoleihin pöytälevyn avulla

• Liikkumisen rajoittamiseen käytetään myös epäsuoria menetelmiä – liikkumisvälineen tai soittokellon poisottaminen

– vanhuksen pitäminen puutteellisesti pukeutuneena

– liikkumisen rajoittaminen ainoastaan hoitotoimien vaatimalle tasolle

• Perusteluina käytetään turvallisuutta, kaatumisten ehkäisyä, sekavuutta ja levottomuutta

Vanhusta ei saa sitoa!

• Tutkimustieto osoittaa,

että sitomisella on

negatiivisia fyysisiä,

psyykkisiä ja sosiaalisia

seuraamuksia

• Sitominen lisää vakavien

vammojen riskiä ja

kuolemanvaaraa

Toimintakulttuuri uudistettava

- vaikka se on vaikeaa

• Sitomisen vähentämiseen tähtäävä koulutus ei ole aina tuloksellista

• Koulutus menee hukkaan, ellei koko henkilökunta ole mukana hoitokäytänteiden muuttamisessa

• Saksalaisessa vanhainkodissa saatiin sitominen vähenemään* 31 % 23 % – Koko henkilökunnan koulutus

ryhmäsessioilla

– Avainhoitajien lisäkoulutus

– Tukimateriaali hoitajille, asukkaille ja omaisille

* Köpke ym. JAMA 2012;307(20):2177-2184

Tyrvään kartanon dementiakodissa

eletään asukkaiden ehdoilla

• Mitään ei tehdä vastoin asukkaan tahtoa

• Ei rajoiteta asukasta – Ei geriatrisia tuoleja

• Ei kieltosanoja – Miten voin olla avuksi?

• Läsnäolo

• Vuorovaikutus

• Ennakointi

(oh Irmeli Vähämäki)

TUTKIMUSJOUKKO

11 kuntaa Keski-Suomesta

Ympärivuorokautinen hoiva 1373 asiakasta:

perinteinen laitoshoito (terveyskeskus, vanhainkoti ja hoivasairaala), 56 %

tehostettu palveluasuminen (yöhoito), 44%

Tutkitut: 682 asiakasta, keski-ikä n. 83 v

Vanhusten elämänlaadun turvaaminen on tahdon asia

ELÄMÄNLAATU EI-MUISTISAIRAILLA ASIAKKAILLA

haastattelumenetelmä

Elämänlaatu oli varsin hyvä Vaihtelua esiintyi eri yksikköjen, hoitomuotojen ja kuntien kesken Hoitomuotojen välillä ei ollut eroa, ei myöskään yksityisen ja kunnallisen palvelun välillä. Eroa ei siinä asuiko yhden vai kahden hengen huoneessa tai asuiko uusissa vai vanhoissa tiloissa. Hyvä elämänlaatu ei edellyttänyt mm. omaa wc-tilaa.

Vanhusten elämänlaadun turvaaminen on tahdon asia

Elämänlaatua edistivät Tyytyväisyys omaan terveyteen ja toimintakykyyn Omat vaikutusmahdollisuudet (esim. päivän ohjelmaan);

osattomuuden kokemuksen välttäminen Tekemisen riittävyys ja mielekkyys Vapaus toimia toivomallaan tavalla (esim. saada pukeutua

haluamallaan tavalla). Elämästä nauttiminen (70 % nautti edelleenkin

elämästään)

ELÄMÄNLAATU MUISTISAIRAILLA ASIAKKAILLA

havainnointimenetelmä

Muistisairaan elämänlaatu oli kohtalainen Asukkaiden elämänlaatu oli parempi

dementiayksiköissä kuin sairaaloissa Elämänlaatu oli parempi yhden kuin monen

hengen huoneessa. Rauhattomuuteen, levottomuuteen ja

epämukavaan oloon liittyviä kokemuksia oli yli puolella muistisairaista vanhuksista.

Asiakkaat nauttivat syömisestä sekä siitä, että heidän kanssaan oltiin ja heitä kosketettiin.

Vanhusten elämänlaadun turvaaminen on tahdon asia

AMMATTITYÖN LAATU

Hoitajien toiminta, asenne ja käytös oli merkittävä tekijä vanhuksen elämänlaadulle

Kyse ei ollut pelkästään annetun ajan pituudesta vaan sisällöstä.

Vähäisin merkitys fyysisellä ulottuvuudella (mm. perushoito) sekä suurin sosiaalisella ulottuvuudella (mm. vuorovaikutus, kohtelu).

Vanhusten elämänlaadun turvaaminen on tahdon asia

Hyvää elämänlaatua tuottaneissa yksiköissä asiat hoidettiin kuntoon työn lomassa; vastuut ja valta oli jaettu pienempiin ja paremmin hallittaviin osioihin. Tietyin väliajoin pidettiin mm. tilanteen arviointitilaisuuksia ja

kehittämistapahtumia.

Korkeampi henkilöstömäärä ei merkinnyt asiakkaille parempaa elämänlaatua.

Korkeammat kustannukset eivät merkinneet parempaa elämänlaatua asiakkaille.

Vanhusten elämänlaadun turvaaminen on tahdon asia

Johtamisen laatu

Vanhusten elämänlaadun turvaaminen

on siis tahdon asia!

Kyse onkin toteuttamisen taitavuudesta.

JOKAINEN KOHTAAMINEN=TOTUUDEN HETKI

miten asiakasta kohdellaan palvelutilanteessa

Vanhusten elämänlaadun turvaaminen on tahdon asia

Helsingin

Sanomat

Sunnuntaina

19.2.2012

HS 219.2.2012

Asennekysymys

• ”Asenteiden muokkaaminen oli suurin

haaste meille kaikille”

• Kun koko henkilökunta sitoutui

tavoitteisiin, alkoi tapahtua”

• ”Ja kun joku vanhuksista alkaa laulaa tai

puhua enemmän, tekee mieli nostaa hänet

seuraavanakin päivänä”

Osastonhoitaja Irma Manninen

Asennemuutosta

tarvitaan!

HS 9.11.2012

Tarvitaan myös

gerontologista

ammattitaitoa!

MIKÄ ON TYYPILLISTÄ

IÄKKÄIDEN SAIRASTAMISELLE?

• Sairauksien kasautuminen

TOIMINNAN-

VAJEET

TUKIELIN-

VAIVAT

VERENPAINE-

TAUTI

SYDÄN-

ONGELMAT

DEMENTIA PARKINSONISMI

SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET

SOKERITAUTI

TULEHDUKSET

MASENNUS

SEKAVUUS LÄÄKEHOIDOT

HOIDON JA

AVUN TARVE

NIVELRIKKO

TAVALLISIA TOIMINNANVAJAUSTEN SYITÄ VAHUKSILLA

• Tärkeitä toimintakykyä ja hyvinvointia

heikentäviä sairauksia jää toteamatta

Tiedossa olevat tai

parhaalla mahdollisella

tavalla hoidetut

sairaudet

Kaatuilu

Ummetus

Masennus

Muistisairaus

Virtsankarkailu

Vajaaravitsemus

Parkinsonin tauti

Äkillinen sekavuustila

Näkö- ja kuulo-ongelmat

Lääkkeiden sivuvaikutukset

Hauraus-raihnaus oireyhtymä (HRO)

Verenpaineen lasku seisomaan noustessa

Tunnistamattomia

tai

epätyydyttävästi

hoidettuja

sairauksia

(esimerkkejä)

Jäävuori-ilmiö: tärkeitä toimintakykyä ja hyvinvointia heikentäviä

sairauksia jää toteamatta, vaikka ne olisivat hoidettavissa

Esim. diabetes, koronaaritauti,

hypertonia, hyperkoloesterolemia

• Oireet epämääräisiä

– silti taustalla voi olla vakava sairaus

Geriatrisia oireyhtymiä • Liikkumisvaikeudet

• Alakulo, masennus

• Verisuonisairaudet

• Huimaus, kaatuilu, luukato, murtumat

• Kognitiiviset ongelmat

• Yksinäisyys, sosiaalinen

isolaatio

• Inkontinenssi

• Raihnaisuus (HRO)

• Sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn lasku (HAD)

Toimintakyky ↓

Riippuvuus ↑

Laitoshoito ↑

Kuolema ↑

• Lääkehoito usein ongelmallista

Yleisiä lääkkeiden haittavaikutuksiin

kuuluvia oireita ja löydöksiä vanhuksilla

• muistin heikkeneminen

• desorientaatio

• sekavuus

• käytöshäiriöt

• levottomuus

• masennus

• ortostaattinen hypotonia

• verenpaineen aleneminen

• huimaus, kaatuilu

• näköhäiriöt

• virtsan karkailu

• suun kuivuminen

• pahoinvointi

• oksentelu

• ummetus

• ripuli

• vatsakipu

• rintakipu

• kuivuminen

• yskä

• nuha

• ekstrapyramidaalioireet

• parkinsonismi

• käsien vapina

• akatisia

• lihaskouristukset

• tardiivi dyskinesia

• Sosiaalisten ja elinympäristöön

liittyvien tekijöiden merkitys korostuu

NUORTEN JA KESKI-IKÄISTEN

HYVINVOINTI

+

VANHUKSEN HYVINVOINNIN

HORJUVA TASAPAINO

+

Vanheneminen

Sairaudet

Lääkkeiden

sivuvaikutukset

Harjoituksen puute

Terveys

Toiminnallinen

itsenäisyys

Ihmissuhteet

Elinympäristö

(Brocklehurst 1987, muokattu)

+

ESIMERKKEJÄ HYVINVOINNIN UHKATEKIJÖISTÄ

TASAPAINON PALAUTTAMINEN

= GERIATRISTA KUNTOUTUSTA

+

Vanheneminen

Sairaudet

Lääkkeiden

sivuvaikutukset

Harjoituksen puute

Terveys

Toiminnallinen

itsenäisyys

Ihmissuhteet

Elinympäristö

Esimiehinä meillä on vastuu:

24.4.2009 Aki Vapaakallio

sivu 50

TUNNELMASTA

TEKEMISESTÄ TULOKSESTA

eli tavoitteista ja

niiden toteutumisesta

E

UUSI TOIMINTAKULTTUURI

LUODAAN

YHDESSÄ

EI PUHUTA ASUKKAAN OHI

OTETAAN JOKAINEN OSASTOLLE TULIJA YSTÄVÄLLISESTI VASTAAN

TOIVEEN MUKAINEN PÄIVÄOHJELMA -PALVELUVALIKKO

SOVITUISTA ASIOISTA PIDETÄÄN KIINNI

JOKAINEN ASUKAS ULKOILEE VÄHINTÄÄN KERRAN VIIKOSSA

MITEN JOKAINEN ASUKAS SUORIUTUU ITSE -HOITOLAPPU JOKAISELLE

PITKÄAIKAISHOIDON MINIMISTANDARDIT

1.10.2008

Ei puhuta asukkaan ohi

Laita rasti, miten arvioit standardien toteutuvan:

Jokainen osastolle tulija otetaan

ystävällisesti vastaan

Toiveen mukainen päiväohjelma –

palveluvalikko

Sovituista asioista pidetään kiinni

Jokainen asukas ulkoilee vähintään

kerran viikossa

Jokaisella asukkaalla on voimavara-

kortti osana hoitosuunnitelmaa ja oma

esittely nähtävillä

TYÖNTEKIJÄN PALAUTELOMAKE

ASUKKAAN STANDARDIT

MINUA ARVOSTETAAN JA MINUA KUUNNELLAAN

VIERAANI OVAT TERVETULLEITA

YKSILÖLLISET MIELTYMYKSENI JA TOIVEENI OHJAAVAT

PÄIVÄNI KULKUA

NAUTIN RAITTIISTA ULKOILMASTA AINAKIN KERRAN

VIIKOSSA

VOIN AINA OSALLISTUA HOIVAKODIN YHTEISEEN ARKEEN

JA TAPAHTUMIIN OMIEN VOIMAVAROJENI MUKAISESTI

Läheistäni arvostetaan ja häntä

kuunnellaan

Laita rasti, miten koet läheisesi palvelun:

Olen tervetullut vierailulle läheiseni

luokse

Läheiseni yksilölliset mieltymykset ja

toiveet huomioidaan hänen päivänsä

kulussa

Läheiseni pääsee raittiiseen ulkoilmaan

ainakin kerran viikossa

Läheiseni voi osallistua hoivakodin

yhteiseen arkeen ja tapahtumiin omien

voimavarojensa mukaisesti

Voin itse osallistua läheiseni arkeen ja

hoivakodin tapahtumiin omien

voimavarojeni mukaisesti

OMAISEN PALAUTELOMAKE

Jönköpingin tulokset

• Yksi harvoista paikoista maailmassa, missä on onnistuttu koko systeemin muuttamisessa – 800 mitattavaa parannnusta

– yli 8 miljoonan SKR:n säästö

• Ruotsin halvimmat kustannukset

• Ruotsin parhaat tulokset

• Vähän sairauspoissaoloja, vähäinen henkilökunnan vaihtuvuus

Göran Henriks

Who are we here for?

We are here to increase value for our inhabitants…

Keitä varten olemme työssä?

Olemme töissä tuottaaksemme arvoa kuntalaisillemme

Kuinka voimme tehdä mahdolliseksi jokaisen vaikuttaa palvelujärjestelmään?

Parempi

asiakaslaatu

Parempi

johtamisen

laatu

Parempi

ammatillinen

laatu

Jokainen

Batalden et al.

(standardoitu tapa työskennellä)

(kerralla oikein)

(tuota vain sitä mitä tarvitaan)

(jatkuvat parannukset)

(Toimintaperiaatteet)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Heikoi

n

Keskinkertainen Paras

Kun tulokset eroavat, mihin pyritään?

Best possible!

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Jönköping Sweden World What is

possible

Tavoitteena paras mahdollinen!

Tämän päivän työelämässä tarvittava

osaaminen

Ammatillinen osaaminen

•ammatilliset tiedot

•henkilökohtaiset valmiudet

•arvostukset, ammattietiikka

•jne.

Kehittämisosaaminen

•systeemin ymmärtäminen

•mittaustulosten ja variaation

ymmärtäminen

•psykologia, inhimillisen käyttäytymisen

ymmärtäminen.

•uudet oppimiskäsitykset

•jne.

Lisäarvo asiakkaalle

työtapojen, prosessien ja

systeemin

parantaminen

kohtelun, tilannearvioinnin,

hoivan, palvelun sisällön

parantaminen

26.9.2009 Hyvä paikka asua, elää, tehdä työtä ja yrittää.

67

OSAKE – osallistava

asiakastyön/arjen kehittäminen

Kaikilla on

kaksi tehtävää

Jokaista

tarvitaan

Pienin askelin

Start where you are

do what you can

Hyvät käytännöt leviämään

OSAKE TYÖPAJAT

Tiimien kehittämisaiheita

• kotikuntoutuksen lisääminen

• kivunhoito

• toimiva suoli – hyvä mieli

• potilaan kuntoutuminen alkaa välittömästi

• päiväraporttia kehittämällä enemmän aikaa asiakkaalle

• pysy pystyssä – asiakkaan arki turvallisesti kotona

• yhteisöllistä toimintaa asiakkaille vapaaehtoisten kanssa

• potilas asettaa tavoitteet kuntoutumiseensa yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa

• jokainen asukas osallistuu valitsemaansa virkistyshetkeen vähintään kerran viikossa

69

Osake-työpajoissa ratkaistaan

• Tavoite

• Mitä tekemällä?

• Miten mitataan?

• Mitä tulokset kertovat

tavoitteiden

saavuttamisesta?

• Miten vakiinnutetaan?

• Miten laajennetaan?

70

OSAKE-hanke

”Asukas syö itse/avustettuna

arkiympäristössä”

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Vkot

Tavoitteenmukaisiaruokailijoitapäivittäin ka/vko

Ruokailijioden

ka-lkm päivittäin

72

Mittaaminen kertoo muutoksesta

Yksinkertainen mittari

Toistuvat mittaukset

Tulokset kaikkien nähtäville

73

Tavoite: arvoa asiakkaalle

Every client is

the only client

Nothing about

me

without me

Client’s needs

come first

Toiminta- ja johtamiskulttuurin muuttaminen on mahdollista!