1. ranskan vallankumous

1. Ranskan vallankumous mullistaa Eurooppaa

Taustaa: käsitteitäSääty

= erioikeuksia nauttivat yhteiskuntaluokat

I aateliset -> verovapaus

II papit -> verotusoikeus

III talonpojat ja porvari -> kaupankäynti kaupungeissa)

Valtiopäivät =

tilaisuus, jossa säädyt äänestivät maan asioista (vrt. eduskunta)

Vallankumous

= nopea poliittinen mullistus, jossa valta kumotaan yleensä lainvastaiselle tavalla (väkivalta)

Syyt:1) Epäoikeudenmukainen säätyjärjestelmä2) Valtion vararikko (sodat ja hovikulttuuri)

III-sääty (porvarit, talonpojat) kantoivat Ranskan verotaakan; aatelistolla ja papistolla verovapaus

Tanssiaiset olivat suosittuja hovihuvituksia

Ranskan vallankumous 1789-1799

3/1789:valtion kassavaje-> valtionpäivät

koolle

6/1789:III-sääty julistaa

kansalliskokouksen

7/1789: väkijoukko valtaa Bastiljin

Vapaus, veljeys ja tasa-arvo korostui ihmisoikeusjulistuksessa

1793-1794: Hirmuhallinnon aika

1799: Napoleonistaensimmäinen

konsuli ( pääministeri)

Napoleon Bonaparte (1769-1821):• Sekasortoisessa tilanteessa nuori upseeri Napoleon

Bonaparte valitaan ensimmäiseksi konsuliksi (vrt. pääministeri) vuonna 1799

Napoleon oli taitava sotastrategi. Kansansuosionsa hän hankki sotaretkillä, joista tosin kaikki eivät olleet menestyksiä…

• 1804 Napoleon kruunauttaa itsensä keisariksi• N. 10 vuoden aikana valloittaa liki koko Manner-Euroopan• Kaatuu ”suuruudenhulluuteen” vuonna 1815

Napoleonin valloittamat alueet laajimmillaan

Tapojen vastaisesti Napoleon kruunaa itse itsensä keisariksi

1812 Napoleon aloittaa Venäjän sotaretken, joka kangistuu kylmän talveen, pitkiin välimatkoihin ja venäläisten poltetun maan taktiikkaan

1814 Napoleon syöstiin vallasta ja karkotettiin Elban saarelle, josta hän tosin karkasi ja oli keisari vielä 100 päivää.

Taustaa: Wienin kongressi 1814-1815•Wienin kongressi pyrki palauttaman vallankumousta edeltäneen järjestelmän•Tanssiaiset aikansa muotivillitys -> Wienin tanssiva kongressi•Laillisuusperiaate (vanhat hallitsijat valtaan), tasapainoperiaate (suurvalloille saman verran maata) ja turvallisuusperiaate (vallankumoukset estettävä)

Taustaa: Napoleon lyötiin lopullisesti Waterloossa 1815 (Belgiassa)

Napoleon karkotettiin kaukaiselle St. Helenalle, jossa hän kuoli vatsasyöpään vuonna 1821

Afrikka

TiivistelmäRanskan vallankumouksen (1789) pohjimmainen syy oli

epäoikeudenmukainen säätyjärjestelmä. III-sääty elätti etuoikeutettuja aatelistoa ja papistoa, joka käytti verorahat sotiin ja hovihuvituksiin. Verojen nosto ja huono satokausi oli viimeinen tikki.

Vallankumous sai paljon hyvää aikaiseksi kuten mm. ihmisoikeusjulistuksen ja säätyjärjestelmän lakkauttamisen, mutta pian sen eri osapuolet ajautuivat riitoihin. Alkoi terrorin ja sekasorron aikakausi

Sekasortoisessa tilanteessa nuorsi upseeri Napoleon Bonaparte nousee valtaan ja rauhoittaa tilanteen. Valtaannoustuaan Napoleon kruunaa itsensä keisariksi ja alkaa valloittamaan Eurooppaa. Vain Iso-Britannia ja Venäjä jäivät Napoleonilta valloittamatta. Lopulta hänet lyötiin Waterloon taistelussa ja karkoitetaan kaukaiselle saarelle.

Youtube• http://www.youtube.com/watch?v=cLJ1vuUWprA (Marie

Antoinette, hovituhlailu)• http://www.youtube.com/watch?v=tfHnwqtJT9U (Napo 5.

minuutissa eng.)• http://www.youtube.com/watch?v=Os9hQxg3qGM

(Napoleon Venäjällä)• http://www.youtube.com/watch?

v=HBxbVPERZuU&feature=related (Battle of Waterloo• http://www.youtube.com/watch?v=P3dmeTZfNq4 (giljotiini2)

Napoleon lööppityö

Vihkotyö: Napoleon-lööppityö• Tee vihkoosi (yksi sivu)

lööppi Napoleonista (s.14-15)

• Keksi lehden nimi, lööppiteksti, kuva sekä aikaan sopivia mainoksia.

• Kirjoita päälööppiotsikon alle vielä lisätietoja Napoleonista (min. 5 tietoa)

Ohjeet• Jakaannutaan 4 hengen ryhmiin• Opettaja jakaa aiheet ryhmille: (1. Napoleon

ensimmäiseksi konsuliksi 2. Napoleon keisariksi 3. Napoleonin valloitukset 4) Napoleon karkotetaan St. Helenalle 5) Napoleonin tappion syyt 6)

• Valitkaa roolit: Johtaja, sihteeri, järjestäjä, ajanottaja

Tapahtumat: • Kevät 1789: Valtion kassavaje -> valtionpäivät koolle • Kesä 1789: III-sääty ei suostu veronkorotuksiin -> julistaa

”koko kansakuntaa edustavan” kansalliskokouksen

Kansalliskokous sääti mm. kuninkaan valtaa ja säätyjen oikeuksia rajoittavia lakeja

Vapaus, veljeys ja tasa-arvo korostui ihmisoikeusjulistuksessa

• Kesä 1789: Kuningas pyrkii hajottamaan kansalliskokouksen -> III-sääty nousee kapinaan kuninkaan armeijaa vastaan

Bastilji-vankilaa pidettiin sorron symbolina; sen valtauspäivää vietetäänkin Ranskan kansallispäivänä (14.7)

Kansa barrikadeille (katusulku)

• Syksy 1789: Kansalliskokous ja uusi tasavalta ajautuu sekasortoon

• 1793-1794: Hirmuhallinnon aika

Pääasiallisena teloituskeinona käytettiin Pariisissa giljotiinia. Kansa vaati kuninkaan (Ludvig XVI) päätä vadille ja niin hän päättikin päivänsä 1793