Alueellinen

verkkosuunnittelu ja

Lapin, Meri-Lapin sekä

Oulun seudun

aluesuunnitelmat

Fingridin Verkkotoimikunta, Rovaniemi 12.9.2017

Petri Parviainen

Sisällys

• Verkkosuunnittelun periaatteet

• Alueellinen verkkosuunnittelu

Lappi

Merri-Lappi

Oulun seutu

• Jatkotyö

Verkkosuunnittelun

periaatteet

Työnjohtaja Laakson nostoryhmä Haapajärven risteilypylvään juurella kesällä 1948.Pirttikosken uuden 400/220 kV muuntajan asennustyöt vuonna 2015

Turvallisuus Käyttövarmuus

Ympäristö ja

maankäyttö

Kustannustehokkuus Vuorovaikutus

Kantaverkon kehittämisen

ja kunnonhallinnan keskeiset tavoitteet

Riittävä

siirtokapasiteetti

Osaaminen

SE1

SE2

SE3

SE4

700

950

1 500

500

1 000700

680

600

740

550

600

1 300

5 300

2 000

1 7001 200

700

680

600

500

2 145

2 095

7 300

7 300

6001 000

3 300

3 300

250

300

600

700

1 100

1 500

60

100

320

1 300

650

350

800

400 (550) 350

750

900

1 400

1 350

1 100–1 300

600

SE1

SE2

SE3

SE41 600

1 400

1400

Rajasiirtoyhteyksien

siirtokapasiteetit (MW)

Käytössä

Rakenteilla

Verkkosuunnittelu on kansainvälistä yhteistyötä,

mikä pohjautuu kansallisiin suunnitelmiin• TYNDP/Baltic Sea area

• Kansalliset 10-v. kehityssuunnitelmat

• Alueelliset verkkosuunnitelmat Suomessa 3-5 v. välein

Suomi on jaettu 12 suunnittelualueeseen, jotka on

muodostettu maantieteellisin ja sähköteknisin

perustein

Jokaisen alueen siirtokyvyn riittävyys varmistetaan

aluesuunnitelmalla 3 – 5 vuoden välein

Suunnittelussa huomioidaan kantaverkon

lisäksi Fingridin ja muiden yhtiöiden omistamat

suurjännitteiset jakeluverkot sekä niiden

kehityssuunnitelmat ja -tarpeet.

Alueellisen voimansiirtoverkon suunnittelu

6

1. Lappi

2. Meri-Lappi

3. Oulu

4. Kainuu

5. Pohjanmaa

6. Keski-Suomi

7. Savo-Karjala

8. Porin ja Rauman seutu

9. Häme

10. Kaakkois-Suomi

11. Varsinais-Suomi

12. Uusimaa

Alueellisen verkkosuunnittelun eteneminen

Ennusteiden kerääminen

Verkkomallin rakentaminen

Vikatilanteiden simulointi

Kehittämis-tarpeiden

tunnistaminen

Verkko-ratkaisujen IDEOINTI

Ratkaisujen tarkistaminen

laskelmin

Ratkaisujen toteutettavuuden

tarkistaminen

Johtojen ja asemien

esisuunnittelu

Käytön kipukohtien kartoittaminen

Verkon kuntotietojen kerääminen

LAPPI

Toimintaympäristön muutokset• Sähkön kulutuksen ja tuotannon muutokset:

• Tuotantorakenteen muutosta vaikea ennustaa. Sähkön hintakehitys

heikentänyt perinteisen tuotannon kannattavuutta. Tuulivoimaa

rakennettaneen tulevaisuudessa ilman tukia.

• Tuulivoimasuunnitelmien toteutumista seurataan.

• Boreal Bioref – Biojalostamo Kemijärvelle?

• Kaivokset?

9

0

10

20

30

40

50

60

70

02

 - 13

08

 - 13

14

 - 13

20

 - 13

26

 - 13

32

 - 13

38

 - 13

44

 - 13

50

 - 13

04

 - 14

10

 - 14

16

 - 14

22

 - 14

28

 - 14

34

 - 14

40

 - 14

46

 - 14

52

 - 14

06

 - 15

12

 - 15

18

 - 15

24

 - 15

30

 - 15

36

 - 15

42

 - 15

48

 - 15

01

 - 16

07

 - 16

13

 - 16

19

 - 16

25

 - 16

31

 - 16

37

 - 16

43

 - 16

49

 - 16

03

 - 17

09

 - 17

Elspot viikottaiset keskihinnat (EUR/MWh)

Suomen aluehinta Systeemihinta

?

Siirtojen kehittyminen

• Tuotannon ylijäämä on

kasvanut tuulivoiman

myötä

• Kulutus on kasvanut

lähinnä kaivoksilla

Lapin sähköntuotanto

"

"

"

"

"

"

"

"

"

"

"

""

"

"

"

"

"

"

"

"

YLLÄSJÄRVI

"

"

"

Isoniemen 220 kV

kytkinlaitos ja toinen

220/110 kV

muuntaja (2020)Vajukosken toinen

220/110 kV muuntaja

(2016)

Kolmas vaihtosähköyhteys

Ruotsiin (2025)

Keminmaan 400 kV

(2018) ja 110 kV (2024)

perusparannus

*Uusi Keminmaa –

Taivalkoski 110 kV

voimajohto (2019)

Meltauksen 110 kV

kytkinlaitoksen

perusparannus

(2024)

Ivalon 220 kV

kytkinlaitoksen

perusparannus (2023)

KEMINMAA

KUOLAJÄRVI

PIRTTIKOSKI

KITTILÄNJÄRVI

PETÄJÄSKOSKI

ISONIEMI

TAIVALKOSKI

ASMUNTI

VALAJASKOSKI

VAJUKOSKI

SELLEE

KOKKOSNIVA

OSSAUSKOSKI

PORTTIPAHTA

KELUKOSKI

VANTTAUSKOSKI

VEITSILUOTO

KURITTUKOSKI

MELTAUS

POSIO

TORNIO

JOUKHAISSELKÄ

SEITAKORVA

RANUA

KEMIJÄRVI

KOLARI VANHA

SODANKYLÄ

PELLO

NIVAVAARA

AJOS

RUKA

MUONIO

PYHÄTUNTURI

SIRKKA

PERMANTOKOSKI

KURKIASKA

PALKISENTIE

YLITORNIO

AHOLAKITKIÄISVAARA

KURSU

LEVI

KOLARI

PELKOSENNIEMI

JUMISKO

SALLA

SATTANEN

HANHIKOSKI

PORTIMOKOSKI

KUUSAMO

VIIPUSJÄRVI

LUOSTO

RAUTUVAARA

AIHKIPALO

KAUKONEN

TURTOLA

KURTAKKO

OINAANVAARA

SUURIKUUSIKKO

ÄKÄSLOMPOLO

VUOSTIMO

HONKAKERO

MATARAKOSKI

KEVITSA

TERVOLA

ISOHAARA

VAJUKOSKI

IVALO

PORTTIPAHTA

KURITTUKOSKI

UTSJOKI

KAITAKOSKI

NELLIMÖ

VIRTANIEMI

KEVITSA

KITTILÄ

Ossauskoski - Kalix 220

kV poistetaan käytöstä

(2016)

Taivalkosken 110 kV ja

220 kV kytkinlaitosten

perusparannus (2016)

Ossauskosken 220

kV kytkinlaitoksen

perusparannus (2016)

Petäjäskosken 220 kV

kytkinlaitoksen

uusiminen ja toinen

400/220 kV muuntaja

(2016)

Isohaaran 110 kV

kytkinlaitoksen

uusiminen (2021)

Vajukosken

sähköaseman 110 kV

kytkinlaitoksen

perusparannus (2023)

Pirttikosken 220 kV

kytkinlaitoksen

uusiminen (2025)

*Kittilänjärven 110 kV

kytkinlaitos ja Taivalkoski-

Kittilänjärvi 110 kV johto

Kemijärven 220/110 kV

muuntoasema

(toteutus riippuu

biojalostamohankkeesta)

LAPPI

Fingridin 400 kV verkko

Fingridin 220 kV verkko

Fingridin 110 kV verkko

Muiden omistama verkko

Kaivoshankkeita Suomessa

Pyhäsalmi kupari- ja

sinkkikaivos (suljetaan 2019)

Mustavaara

vanadiinikaivos

(suunnitteilla)Elijärvi

kromikaivos

Talvivaara

nikkeli- ja

sinkkikaivos

Kittilän

kultakaivos

Laivakangas

kultakaivos

(keskeytetty)Hitura

nikkeli- ja kuparikaivos

Sakatti kupari- ja

nikkelikaivos (suunnitteilla)

Rompas Kulta- ja

uraaniesiintymä

(suunnitteilla)

Sotkamo

hopeakaivos

(rakenteilla)

Kevitsa kupari- ja nikkelikaivos

Suhanko

palladiumesiintymä

(suunnitteilla)

Punasuo

talkkikaivos

(Lahnaslampi suljettu)

Sokli fosfaattiesiintymä

(keskeytetty)

Pahtavaara

kultakaivos (toiminta keskeytetty)

Hannukainen

rautakaivos

Caruna

20091970

1959

1971

1992

1974

1959

19602009

1987

20102010

2010

19931979-1981

1988

1987

PIRTTIKOSKI

?

Ikääntynyt johto

Käyttötapaa tarkasteltava

SÄHKÖASEMASähköasema, jonka

tulevaisuutta mietittävä

MELTAUS

VALAJASKOSKI

KOKKOSNIVA

ISONIEMI

OSSAUSKOSKI

VAJUKOSKI

PETÄJÄSKOSKI

Pirttikosken 220 kV

kytkinlaitoksen

uusiminen

Isoniemen toinen

220/110 kV muunto

Valajaskosken

kiskojärjestelmä

Lapin 220/110 kV

muuntojen

omistusrajojen

yhtenäistäminen?

Meltauksen

laitevaihdot

Aluesuunnitelman 2017 aiheita

Pohjois-Lapin

tuulivoima!

Kemijärven uusi

220/110 kV

muuntoasemaFingridin 400 kV verkko

Fingridin 220 kV verkko

Fingridin 110 kV verkko

Muiden omistama verkko

Valajaskoski

• Valajaskosken 110 kV kytkinlaitos on hyväkuntoinen,

mutta tietyt huoltokeskeytykset ovat erittäin vaikeita.

• Ratkaisuna voisi olla toisen pääkiskon lisääminen

• Toisen pääkiskon lisääminen edellyttää lisäksi

• köysikiskojen vaihtaminen putkikiskoiksi.

• pääkiskon kiertoerottimien vaihto tartuntaerottimiksi

• Toisen pääkiskon lisääminen alentaisi rakentamisen

aikana olennaisesti käyttövarmuutta.

• Vesivoimalaitos liittyy poikkeuksellisesti 220/110/10,5 kV

muuntajien tertiääreihin. Pitkällä aikavälillä

vesivoimalaitoksille on tehtävä omat blokkimuuntajat.

Tehdas

Kemijärven Biojalostamon ja Koillis-Lapin

Sähkön kantaverkkoliityntäsuunnitelma

Uusi 220/110 kV

muuntoasema

(Fingrid)

uusi

asemaTehdas

Kokkosniva

Pirttikoski Valajaskoski

Honkakero

IsokeroKemijärvi Salla

18 km

13 km

5 km

13 km

Meri-Lappi

"

"

"

"

"

"

"

"

"

""

"

" "

"

"

"

"

"

"

"

"

PIKKARALA

KEMINMAA

II

PIRTTIKOSKI

KITTILÄNJÄRVI

PYHÄNSELKÄ

PETÄJÄSKOSKI

HIRVIMAA

TAIVALKOSKI

ASMUNTI

VALAJASKOSKI

SIMO

SELLEE

LEVÄSUO

OSSAUSKOSKI

ISOKANGAS

TUOMELAKUIVANIEMI

KIERIKKI

KEMPELE

TERVOLA

MAALISMAA

ÄMMÄ

KELLO

VANTTAUSKOSKI

VEITSILUOTO

HAUKIPUDAS

NUOTTASAARI

POSIO

TORNIO

HAAPAKOSKI

LEIPIÖ

RAASAKKA

SEITAKORVA

RANUA

PUDASJÄRVI

NYBY

PAHKAKOSKI

KUIVALA

AJOS

RUKA

PUOLANKA

YLIKURKI

AITTOKOSKI

KURIMO

MYLLYKANGAS

HALMEKANGAS

AHOLA

PINTAMOJÄRVI

TAIVALVAARA

TOPPILA

ISOSYÖTE

SOROSENPERÄ

HÄYRYSENNIEMI

RÖYTTÄÄ

KUUSAMO

VIIPUSJÄRVI

YLIKIIMINKI

VEPSÄ

ISOHAARA

Kolmas

vaihtosähköyhteys

Ruotsiin (2025)

Keminmaan 400 kV

(2018) ja 110 kV (2024)

perusparannus

*Uusi Keminmaa –

Taivalkoski 110 kV

voimajohto (2019)

Ossauskoski - Kalix

220 kV poistetaan

käytöstä (2016)

Taivalkosken 110 kV ja

220 kV kytkinlaitosten

perusparannus (2016)

Ossauskosken 220 kV

kytkinlaitoksen

perusparannus (2016)

Petäjäskosken 220 kV

kytkinlaitoksen

uusiminen ja toinen

400/220 kV muuntaja

(2016)

Isohaaran 110 kV

kytkinlaitoksen

uusiminen (2021)

Pirttikosken 220 kV

kytkinlaitoksen

uusiminen (2025)

*Kittilänjärven 110 kV

kytkinlaitos ja Taivalkoski-

Kittilänjärvi 110 kV johto

Pyhänselkä -

Keminmaa

uusi 400 kV

johto (2024)Kittilänjärvi –

Simo ja Simo

– Raasakka

johdinvaihto

(2016)

* Isokankaan

400/110 kV

muuntoasema

(2016)Leväsuon 110 kV

kytkinlaitoksen

uusiminen (2021)

Pikkaralan 110 kV kytkinlaitoksen

perusparannus (2020) Pyhänselän 400 kV

kytkinlaitoksen laajennus (2016)

Pyhänselän

sähköaseman laajennus

ja uusi 400/110 kV

muuntaja (2021)

Raasakan 110 kV

kytkinlaitoksen

uusiminen (2019)

MERI-LAPPI

20091970

1959

1971

1992

1974

1959

19602009

1978

1978

1978

19741974

1977

1986

1988

2002

1990

1960

2015

1963

1985

1967

1950

ISOHAARA

PETÄJÄSKOSKI

PIRTTIKOSKI

TAIVALKOSKI

OSSAUSKOSKI

KEMINMAA

RAASAKKA

Raasakka –

Isohaara rajaus?

Käyttövarmuuden

parantaminen

Taivalkoski –

Ossauskoski 220 kV

johdon tarve?

alue

Kaidi?

Tuulivoima (>500 MW suunnitelmia)?

Kittilänjärven aseman ja Kittilänjärvi –

Taivalkoski johdon tarve?

Keminmaa – Taivalkoski johdon tarve?

Ikääntynyt johto

Käyttötapaa tarkasteltava

SÄHKÖASEMASähköasema, jonka

tulevaisuutta mietittävä

Taivalkosken muunnot

poistuvat käytöstä.

Raasakan

uusiminen

Isohaaran

uusiminen

Aluesuunnitelman 2017 aiheita

Isoniemen toinen muunto ja 220 kV

kytkinlaitoksen laajennus

11.9.2017Etunimi Sukunimi20

• Isoniemen 220/110 kV muuntoasema

rakennettiin vuonna 2011.

• Asemalla on yksi muuntaja ja asiakkaat

hoitavat varasyötöt oman verkkonsa

kautta Meltauksen, Vajukosken ja

Keminmaan asemilta.

• Suunnitelman mukaan asemalle lisätään

toinen muuntaja kun alueen 110 kV

voimajohtoyhteydet eivät riitä

keskeytystilanteissa.

Ossauskoski – Taivalkoski

poistuu käytöstä?

Taivalkoski

Isohaara

Ossauskoski

Petäjäskoski

KeminmaaKI

ISH

TA

G

G

G

G

G

Aikaisemmissa suunnitelmissa on päädytty poistamaan Ossauskoski –

Taivalkoski voimajohto käytöstä kun Taivalkosken muuntajat tulevat

käyttöikänsä päähän.

Taivalkosken vesivoimalaitoksen koneet liittyvät 220/110 kV muuntajien

tertiääriin. Liityntäratkaisusta pyritään eroon kaikilla asemilla.

Vesivoimakoneet liittyvät jatkossa omilla blokkimuuntajillaan 110 kV

jännitetasoon.

Säteittäiskäyttöön jäävä

Petäjäskoski – Ossauskoski

220 kV voimajohto ja asema

eivät enää ole kantaverkkoa

Köysikiskoilla rakennettu ikääntynyt 110 kV

kytkinlaitos korvataan uudella

kaasueristeisellä kytkinlaitoksella.

Suunnittelu on aloitettu.

Rakentaminen edellyttää keskeytyksiä

tärkeille 110 kV voimajohdoille.

Isohaaran uusiminen - Lähtökohtia

nyt

tyhjä

RAS G

ISH

MAL

IK

KK

ISH

RAS G

IK

Ikääntynyt 110 kV kytkinlaitos korvataan

uudella 110 kV avokytkinlaitoksella.

Yhtenä vaihtoehtona 110 kV duplex-

kytkinlaitos.

Maalimaa – Raasakka 110 kV yhteys

puretaan samassa yhteydessä.

NYT Lopullinen

Raasakan uusiminen - Lähtökohtia

Oulun seutu

"

"

"

"

"

"

"

"

"

"

"

"

"

" "

"

"

"

"

"

""

"

"

"

VIHANTI

PIKKARALA

HIRVISUO

VUOLIJOKI

PYHÄNSELKÄ

UUSNIVALA

NUOJUA

UTANEN

ISOKANGAS

SIIKAJOKI

TIHISENNIEMI

LEPPIKOSKI

HAAPAVEDEN VL

RAASAKKA

JYLKKÄ

NIVALA

KIERIKKI

KEMPELE

TYNKÄ

MONTTA

MAALISMAA

KELLO

RAUTARUUKKI

ALPUA

METELI

HAUKIPUDAS

OULAINEN

NUOTTASAARI

HÖYRYSENNIEMI

UVA

RISTIVUORI

RIESKANEVA

OUTOKUMPU ZINC SIEVI

HAAPAKOSKI

PIRTTISELKÄ

PULKKILA

OLMALA

OHENNEVA

NEVASAARI

ALAVIESKA

PUDASJÄRVI

ETELÄNKYLÄ

OULUNSALO

MURTOMÄKI

PAHKAKOSKI

JUNNILANMÄKI

KOKKOLA

PUOLANKA

YLIKURKI

NIKKARINKAARTO

KOPSA

TEIKKOPERÄ

POLVIKOSKI

KANNUS

HAAPAJÄRVI

HIMANKA

TOHKOJA

KESTILÄ

LUMIMETSÄ

HIRVINEVA

TALVIVAARA

TOPPILA

SOROSENPERÄ

PYHÄJOKI

ALAVIIRRE

SILOVUORI

KÄLVIÄ

HONKAMÄKI

VASARATIE

RISTIJÄRVI

PYHÄNTÄ

VARTINOJA LUMIJOENTIE

KETTUKALLIO

HITURA

YLI-LAMPI

HAAPAVESI

TOHOLAMPI

SÄRÄISNIEMIMÄKIKANGAS

VEPSU

KARHUKANGAS

YLIKIIMINKI

LAMPINSAARI

JYLHÄMÄ

KIRKKOAHO

LAHNASLAMPI

VEPSÄ

PALJAKKA

PYHÄKOSKI

VENTUSNEVA

"

KIIMINKI

TYRNÄVÄ

TUOMIOJA

LEVÄSUO

LAIVAKANGAS

WISAFOREST

Pyhänselkä -

Keminmaa

uusi 400 kV

johto (2024)

* Isokankaan

400/110 kV

muuntoasema

(2016)

Leväsuon 110 kV

kytkinlaitoksen

uusiminen (2021)

Pikkaralan 110 kV kytkinlaitoksen

perusparannus (2020)

Pyhänselän 400 kV

kytkinlaitoksen laajennus (2016)

Pyhänselän

sähköaseman laajennus

ja uusi 400/110 kV

muuntaja (2021)

Raasakan 110 kV

kytkinlaitoksen

uusiminen (2019)

5. etelä-pohjoissuuntainen

400 kV johto Petäjävesi –

Pyhänselkä (2022)

2x400 kV johto

Alajärvi – Pikkarala

johdoille . Uusi 400 kV

sähköasema

Lumijärvi. (Hanhikivi

YVL)

Petäjävesi - Haapaveden VL

Petäjävesi - Nuojua 220 kV

johdot poistetaan osittain

käytöstä (2025?)

Hirvisuo –

Pyhänselkä uusi

400 kV johto (2016)

Uusi voimajohto

yhteys

Pyhänselkä-

Nuojua (2021)

Utasen kytkinlaitoksen

uusiminen 110 kV

kytkinlaitoksella (2021)

Nuojuan 110 kV

kytkinlaitoksen

uusiminen (2021)400 ja 110 kV

liityntäasemat

Valkeus ja Hanhela

(Hanhikivi YVL)

OULUN SEUTU

Hirvisuon toinen

400/110 kV muunto

(2018)

Siikajoen 110 kV

sähköasema (2016)

Jylkän 400/110 kV

muuntoasema (2016)

Kalajoen sähköaseman

purku (2016)

*Raahen uusi 110 kV

sähköasema ja uusi

Siikajoki – Raahe 110

kV johto

Tihisenniemen 110 kV

kytkinlaitoksen

uusiminen (2019)

Reaktorin lisääminen

Nuojuan

sähköasemalle (2017)

PYHÄKOSKI

1978

PYHÄNSELKÄ

1997

LEVÄSUO

1975

ISOKANGAS

2016

SIIKAJOKI

2016

NUOTTASAARI

UTANEN

1987

1949

19491978

20162016

1956 1968

1997

1956

1978

1971

1956 19681949

1950

1963

1963

1963

HOPEAKAARTO

RAUTARUUKKI

MAALISMAA

1967

1947

1963

1990

2015

1960

2015

2016

2016

1984

19671981

1981

1947 1984

1984

19741981

1995

19851967

Oulun seudun voimajohdot ja

sähköasemat, joiden tulevaisuutta

on mietittävä

PIKKARALA

1980

1991

2014

Ikääntynyt johto

Käyttötapaa tarkasteltava

SÄHKÖASEMASähköasema, jonka

tulevaisuutta mietittävä

Alku- ja lopputilanteen vertailu

Nykytilanne 2030 jälkeen

HA

Jatkotyö

Aluesuunnitelman aikataulu

Alueellisen verkkosuunnittelun aikataulu 2016 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

Ennustekyselyjen lähetys

Ennustekyselyjen palautus

Verkon käytön kipukohtien kartoitus

Perusparannustarpeiden kartoitus

Tulevaisuuden verkon simulointimallin rakentaminen

Verkon kehittämistarpeiden kartoitus

Verkon kehittämisratkaisujen ideointi ja verkkosimuloinnit

Verkon kehittämisratkaisujen kelpoisuuden tarkistaminen

Asiakaskeskustelut

Lopullinen raportointi

palautekysely

• Ennustekyselyt lähetetty asiakkaille (10 asiakasta).

• Kevään asiakastilaisuuksien lisäksi keväällä ja syksyllä pidetään kahdenkeskisiä Skype-

palavereita asiakkaiden kanssa tarpeen mukaan.

• Valmiit suunnitelmat toimitetaan loppuvuodesta ja käydään yhdessä läpi asiakkaiden kanssa

(webinaari).

Ontojoki – Tihisenniemi voimajohtotyömää.110 Kv Vuolijoki – Alapitkä voimajohto talvella 2014.

Suunnittelun eteneminen

• Seuraavaksi jatketaan tehonjakolaskentaa ja kartoitetaan

verkon osia, jotka ylikuormittuvat tulevaisuuden tuotanto- ja

kuormitustiedoilla.

• Suunnitellaan tulevia verkkoratkaisuja.

• Verkon kehittämisestä käydään tarkempia

asiakaskohtaisia keskusteluja esimerkiksi

Skype-palavereiden muodossa.

• Lopullinen suunnitelma valmistuu loppuvuodesta,

joka käydään läpi erillisessä webinaarissa.

Fingrid Oyj

Läkkisepäntie 21

00620 Helsinki

PL 530, 00101 Helsinki

Puh. 030 395 5000

Fax. 030 395 5196

Kiitos

mielenkiinnosta!