alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ath)
DESCRIPTION
Alueellinen terveys- ja hvinvointitutkimus (ATH), Risto Kaikkonen. THL:n ja sairaanhoitopiirien johtajien tapaaminen 2012.TRANSCRIPT
ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS, ATH -tietoperustainen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen alueilla
Risto Kaikkonen, projektipäällikkö, vastaava tutkija
+ATH-johtoryhmä
27.3.2012 THL / Kaikkonen 11/2011 1
”Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale” -Rudolf Virchow, 1848
”Kun jossakin ryhtyy tutkimaan terveyssuhteita ja oloja, saadakseen paikkakunnalla vallitsevista olosuhteista ja tavoista selville syyt, joko yleiseen kivuloisuuteentahi, muihin paikkakuntiin verraten, hyvään terveyskantaan, on tietysti suotava, että kaikki mahdollisesti tarjona olevat lähteet käytetään terveyskannan valaisemiseksi”
Terveysseuranta: Konrad Relander (Reijowaara) vuosi 1892
27.3.2012 THL / Kaikkonen 11/2011 2
Informaatiotulva
Vuosi 1983, Lääkärilehti
Saappaat savessa kokemuksia kunta/alueyhteistyöstä
TEROKA, INDI, ATH, LATE jne. alueyhteistyön pohjalta tiedämme:
• Aluekohtainen tieto puhuttelee päätöksentekijöitä
• Tiedolla herättely toimii
• Tietojen helppo lähestyttävyys tärkeää
• Muodostuu laajat ja monipuoliset verkostot, yli hallintorajojen
• Tavoitteet viedään strategioihin, sitoutuminen
27.3.2012 3
Tietoperustainen päätöksenteko
• Evidence based policy making
– Päätöksentekoa ohjaa halu monipuoliseen tiedon hyödyntämiseen
• Päätöksentekoa suunnataan
– toiminnalliset tavoitteet voidaan asettaa seuranta-, arviointi- ja tutkimustietoon perustuen
• Päätöksentekoon tarvitaan
– Useista tietolähteistä poimittuja koonnoksia, koosteita, selvityksiä, tilastoraportteja
– Tietojalosteita, joissa numeroille annettu merkitys ja tulkinta
• Päätöksissä tarvitaan
– Työkaluja ja keinoja kuvaamaan päätöstä koskevat skenaariot
– Päätöksenteon läpinäkyvyyttä niitä jälkikäteen arvioitaessa
27.3.2012 THL / Kaikkonen 11/2011 4
Nykyään meillä Suomessa • Terveyden ja hyvinvoinnin alueellisia ja kunnallisia seurantatietoja tarvitaan
– Kunnat tarvitsevat väestöryhmittäistä tietoa vaikutettavissa olevista ilmiöistä palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten.
– Lainsäädäntö velvoittaa kunnat seuraamaan väestönsä terveydentilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. (Kansanterveyslaki, 2006, § 14 1a; Terveydenhuoltolaki §12, HE 90/2010, voimaan 1.5.2011)
– SHP:n rooli korostunut kuntien suuntaan (Terveydenhuoltolaki §34-36)
• Nykyinen tilanne on huono
– Väestökyselytietoihin perustuvia tietoja esimerkiksi elintavoista ja kansalaisten omista kokemuksista ei useimmiten ole saatavissa kuntatasolla tai edes aluetasolla. (myös lasten 0-13-vuotiaiden terveysseurannassa merkittäviä puutteita)
– Saatavilla olevat – lähinnä rekistereihin perustuvat – seurantatiedot eivät yleensä kuvaa tilannetta väestöryhmittäin.
– Kansallisissa terveysohjelmissa seurattaviksi esitettyjä osoittimia on runsaasti, ja samaa ilmiötä koskevat seurantasuositukset ovat keskenään osin ristiriitaisia.
– Seurantaosoittimien tulkinnassa tarvittava asiantuntemus on monissa kunnissa riittämätön.
• Näistä syistä kunnat eivät nykyisin suoriudu lakisääteisestä velvoitteestaan seurata väestönsä terveyttä. Kunnat tarvitsevatkin tukea terveys- ja hyvinvointiseurannan järjestämisessä.
27.3.2012 THL / Kaikkonen 11/2011 5
THL: kansallinen kehittämisnäkökulma aluetasoiseen terveysEROseurantaan
27.3.2012 THL / Kaikkonen 11/2011 6
• Väestöön kohdistuvat kyselytiedot tulisi kerätä kansallisesti yhtenäisesti koordinoidulla tavalla
– Parhaat mahdolliset indikaattorit tärkeimmistä ilmiöistä, INDI
– Varmistetaan tietojen avoin saatavuus, niiden hyvä vertailukelpoisuus keskenään ja kartutetaan myös kansallisen tason tietoja ja alueellisia vertailuja
– Lisäksi samalla tutkimuslaitosyhteistyö tuo ison laitoksen asiantuntijatulkinnan lähemmäksi alueita ja mahdollistaa vuorovaikutuksen
– Alueellisten erojen esille tuominen palvelee myös kansallisen tason tietotarpeita ja mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymistä –esim. palvelurakenneuudistus?
– Näistä aluetasoisista tietotarpeita koskevista syistä THL on käynnistänyt uuden tutkimusperinteen
– Toiminnan tulee olla kiinteässä vuorovaikutuksessa
– Alueiden kehittämistyö osana kansallista kehittämistyötä (KASTE) ja toisinpäin
– THL:ssä meneillään olevaan indikaattoriohjelmaan ns. INDI-ohjelmaan, missä on tarkoitus esittää keskeisimmät aluetasoiset indikaattorit ja identifioida tietoaukot.
– Tietoaukkojen kansallinen paikkaaminen alueita palvellen
Moni keskeinen seurattava INDI-ilmiö saadaan jatkossa Alueellisesta
terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH:sta
Tieto keskiössä, jolloin sen pitää olla avointa eri tarpeisiin
27.3.2012 THL / Kaikkonen 11/2011 7
DATA
TUTKIMUS
27.3.2012 THL / Kaikkonen 11/2011 8
ATH:n motto:
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH
• Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämis-toimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä
• Kehitetään samalla kyselyn eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla
• Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset:
– seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä
– terveyteen vaikuttavia tekijöitä,
– verrata omia tietojaan
• muiden alueiden tietoihin
• koko maan tilanteeseen
• asetettuihin tavoitteisiin
27.3.2012 THL / Kaikkonen 09/2011 9
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH
Tavoitteena suunnittelua ja arviointia palvelevan tietopohjan vahvistaminen alueilla ja kunnissa
ATH vastaa aikuisväestön alueellisen terveys- ja hyvinvointiseurannan selkärankana
• Lain velvoitteisiin (Kansanterveyslaki, Terveydenhuoltolaki)
• Politiikkaohjelmien linjauksiin (mm. TEPO, TEROKA)
• KASTE-ohjelman toimeenpanoon (toimenpide 3b)
ATH:ssa kehitetään THL:n toimialojen ja muiden tutkimuslaitosten yhteistyönä väestötutkimusmetodologiaa joustavammaksi ja tehokkaammaksi, jotta voidaan vastata hyvin muuttuviin haasteisiin vähentäen tiedonkeruun kustannuksia, kohentaen tiedon laatua ja edistäen tulosten nopeaa raportointia.
Tiivis yhteistyö THL:n, TTL:n; OPTULA:n ja TK:n välillä
27.3.2012 THL / Kaikkonen 09/2011 10
27.3.2012 11 THL / Kaikkonen 09/2011
ATHn toteutus pähkinänkuoressa • Visiona toteuttaa yhden–neljän vuoden välein, ”online”
– Alueiden kannalta poliittisdemokraattiset ja taloudelliset perusteet, valtuusto- ja hallituskaudet
– Mahdollista tehdä myös keskivaiheen tarkasteluita – Mahdollista seurata myös yksilötason muutoksia, jos samoja henkilöitä
valitaan peräkkäisten tutkimusten otoksiin – Harvimmillaan siis neljän vuoden välein
• Ensimmäisellä kierroksella vuonna 2010–2011 otoskoko 34 000 – Turku 9 000 – Kainuu 9 000 – Pohjois-Pohjanmaan 2 seutukuntaa yht. 8 000 – Keski-satakunta, yht. 3000 – Koko Suomi yht. 5000
• Vuonna 2012-2014 tutkimuksen 2. vaihe, tavoiteltu otoskoko noin 150 000+
– Valtakunnallinen perusotos, alueet voivat liittyä mukaan
• Rahoituspohja – Alueilla vain toimintaan liittyviä pakollisia kustannuksia, joita pyritään
kehittämistyöllä jatkuvasti supistamaan – THL vastaa asiantuntemuksesta ja kehittämistyöstä – Selvitetään mahdollisuuksia saada alueille kansallisesta
kompensaatiorahoitusta
27.3.2012 THL / Kaikkonen 09/2011 12
ATH lomakkeet, perusajatus • Peruslomake neljällä kielellä kolmessa ikäryhmässä
• Jatkossa myös muita kieliä, maamut, saamelaiset jne.
• Kielet – Suomi – Ruotsi – Venäjä – Englanti
• Ikäryhmät – 20–54-vuotiaat – 55–74-vuotiaat – 75+ -vuotiaat
• Tulevaisuuden lisämoduleita – Toiminta- ja työkyky – Työolot – Mielenterveys – Tapaturmat ja väkivalta – Liikunta – Sosiaalinen pääoma – Hoidon tarpeen ja tyydyttyminen – Päihteet ja riippuvuudet – Elämänlaatu – Palvelut
27.3.2012 THL / Kaikkonen 09/2011 13
Merkitys- ja tulkintatiedolla suuri rooli
• Ilmiön merkitys ja tulkinta
• Määritelmä
• Vaikutus väestön hyvinvointiin
• Taloudellinen merkitys
• Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan
• Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä
• Katso myös seuraavat osoittimet
• Asiasanat
• Tekninen kuvaus ja lisätiedot
• Laskeminen
• Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään
• Päivitystiedot
• Lisätiedot ja käytön rajoitukset
• Tietoaineisto
• Viitteet
• Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus
• Yhteystiedot
• Tietoaineiston yhteystiedot
Esimerkki: http://www.terveytemme.fi/ath/ennakkotulokset/notes/ath_alco_cr.htm
14 27.3.2012
Esimerkkejä käytännön ATH hyödyntämisestä käytännössä
27.3.2012 THL / Kaikkonen 11/2011 15
Valmiita tietoja päätöksenteossa: Turun liikuntatoimi
27.3.2012 THL / Kaikkonen 11/2011 16
www.thl.fi/ath
Tietoja tutkimusaineistosta: tutkimusohjelmat ja syvemmän tarpeet
27.3.2012 THL / Kaikkonen 11/2011 17
Tutkimusdata
Valmiita tietoja osaksi hyvinvointikatsausta, Uusi Oulu
27.3.2012 THL / Kaikkonen 11/2011 18
www.thl.fi/ath
Opinnäytteitä ja tietoa päättäjille
27.3.2012 THL / Kaikkonen 11/2011 19
-olemassa oleva tulosmateriaali
-tietoja tutkimusaineistosta
Tutkimusdata
Tutkimustietojen saattaminen päätöksentekijöitä puhuttelevaan muotoon?
27.3.2012 THL / Kaikkonen 11/2011 20
ATH-suunnitelmat 30+
Sosiaalinen kestävyys
Työttömyys ja krooniset sairaudet
Palvelujärjestelmä ja unmetneeds
Väkivalta ja turvattomuus
Mielenterveys- ja päihteet, alueet
Paikkatiedot ja hyvinvointi Turussa
Psyykkinen hyvinvointi
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttö
Rahapelaamisen ongelmat
Työ ja perhe
Valtakunnallistaminen -otos 150 000
27.3.2012 THL / Kaikkonen 11/2011 21
ATH:n valtakunnallistaminen, perusviesti
27.3.2012 ATH-tutkimus 2012 / Kaikkonen / Murto 22
• THL:n vaikuttavuussaavutuksia väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja elinolojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkimisessa ja kehittämisessä
• Tieto väestön terveydestä ja toimintakyvystä välittömästi asiantuntijoiden käyttöön
• THL:n koordinoima Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) on vastannut tietoperustaisen
päätöksenteon haasteisiin mittavalla 34 000 suomalaisen tutkimuskokonaisuudella.
– Raportointi nopealla aikataululla kunta- ja aluepäättäjille Terveytemme -palvelussa sekä
kuntatilaisuuksissa.
– Havaittiin alueellisia ja sosioekonomisen aseman mukaisia eroja päätöksenteolla vaikutettavissa
olevien tekijöiden, kuten kulttuuripalveluiden, terveyspalveluiden, hyvinvoinnin osatekijöiden ja
elintapojen, suhteen.
– ATH on merkittävä uusi kansallinen avaus ja suuri apu kunnille ja alueille hyvinvointikertomusten
tekemisessä sekä uuden terveydenhuoltolain mukaisen väestöryhmittäisen seurannan
toteuttamisessa.
– Kuntien ja alueiden lisäksi tutkimusaineistoa hyödynnetään lukuisissa tutkimushankkeissa.
• ATH-tutkimus laajenee kansalliseksi vuosina 2012–2014 käsittäen jopa yli 150 000 suomalaista. Lisäksi tietosisällön peittävyyttä lisätään etnisiin ryhmiin.
– Otokset poimitaan useammassa erässä ja kansallinen tutkimuskokonaisuus valmistuu vuoden 2014
lopussa
– Alueita koskevia tietoja raportoidaan kansallisista otoksista mahdollisuuksien mukaan jo tutkimuksen
kuluessa
– Alueiden täydentävät tietotarpeet voidaan poimia erillisotoksina yhdessä sovittavina hetkinä –tällöin
tutkimuskokonaisuus on vielä täydellisempi vuoden 2014 lopussa ja alueiden tarpeita on katettu
maksimaalisesti jo ennen tätä
Otoksen peittävyys maakunnittain
27.3.2012 THL / Kaikkonen 11/2011 23
ATH:n riittävä kansallinen otos 150 000
• Maakunnat, SHP:t ja työsuojelupiirit
– Tiedot ikäryhmittäin, sukupuolittain ja sosioekonomisen aseman mukaan liki kaikista
– Yleisempi vertailu mahdollista kaikkiin pl. Ahvenanmaa
• Kaupungit ja kunnat
– Kuusi suurinta väestöryhmittäin (Helsinki-Jyväskylä)
– Yleisempi vertailu mahdollista 30 suurimman kaupungin/kunnan osalta
• Palvelujen järjestämisen mukaan ryhmittelyt
• Maaseutumaiset, kaupunkimaiset jne.
• Paikkatiedot mukana, alueita voidaan rakentaa
27.3.2012 THL / Kaikkonen 11/2011 24
Otossuunnittelu 2012–2014, katse tulevaisuuteen
Kansallinen • Otospoimintasuunnitelma koskee suurta
ATH-aineistopoimintaa, joka ajoittuu n. vuosille 2012–2014.
• Tavoite: suuri koko maata edustava otos, joka mahdollistaa melko tarkkojen tulosten raportoinnin alue- ym. osajoukkotasoilla
• Suunnitelma: esim. 8 otosta mahdollistaa: 8 seurantapistettä kansallisesti muutoksen tarkasteluun (jatkuva seuranta), alueellisesti myös seurantaa, kevyempi toteuttaa, motivoinnit ja sisälle rakennetut erilaiset vaikuttamistavat mahdollisia
• Valmistuu vuoden 2014 lopussa, isommat alueet saavat jopa seurantaa
• Vuonna 2014 etniset ryhmät: riittävä rahoituspohja taattava
• Jatkuva seuranta ja sen mahdollisuudet tulevaisuudessa on iso mahdollisuus
Alueellinen • Lisäotoksiakin tarvitaan:
• esim. Helsingistä, jossa voitaisiin verrata eri peruspiirejä.
• ESTER ja Pohjanmaa näyttävät tietä jo syksystä
• Aikaulottuvuuden huomioiminen suhteessa kansallisiin otoksiin
• Pienien ja keskisuurten täydennystarpeet
• Tiedon akuutimpi tarve huomiotava jo tutkimuksen aikana
• Kuinka suuria kokonaisuuksia pysytään käsittelemään (n. 30-40t/otos)
• Vaatii sopimista ja otosten poiminnat haastavampia
27.3.2012 ATH-tutkimus 2012 / Kaikkonen / Murto 25
Lisäotokset
Perusidea
• Alue voi olla mikä tahansa
– Otos: 1000 alueittaiseen vertailuun
– Otos: 3000 väestöryhmittäiseen vertailuun
Yhteistyöalueita syksystä 2012 ja alkuvuodesta 2013
• Ester-alueet: Espoo, Vantaa, Eksote, Kotka-Kouvola, Itä-Uusimaa jne.
• Pohjanmaa
• Helsinki
• Pohjois-Karjala
• Keski-Pohjanmaa
• Lisäksi muitakin tarpeita: RAY ym.
27.3.2012 THL / Kaikkonen 11/2011 26
Etniset ryhmät ATH2014
• Maamu-tutkimus antaa merkittävästi suuntaa mitä tulisi tarkastella osana väestötutkimusta muuttuvassa Suomessa
– Aktivoituminen suunnittelussa vuoden 2012 keväällä
• Tiedonkeruumenetelmät täydentyvät (lomake+web lisäksi)
– Puhelinhaastattelu
– Käyntihaastattelu
– Kutsuhaastattelu
– Ovikäynnit
• Organisaation kouluttaminen
– Natiivit haastattelijat tavoitteena
• Etnisten ryhmien identifiointi ja poiminta
– Romanit eivät ole erikseen rekistereissä
• Rahoitusta esitetty osana ATH:ta 200 000 euroa tähän,
27.3.2012 ATH-tutkimus 2012 / Kaikkonen / Murto 27
Hyötyjä • THL:n strategian sekä toimialojen 1 ja 2 sekä VETO-osaston toiminnallisten ja tulostavoitteiden mukaista pysyvää ydintoimintaa
• ATH vastaa seurantainstrumenttina monien ohjelmien velvoitteisiin THL:lle ja kuntia koskevaan lakiin aikuisväestön osalta, tukee SHP:n toimintaa
• Laitoksen eri osat työskentelevät tiiviissä yhteistyössä
• Tutkimuksellinen hyödyntäminen lähtenyt välittömästi käyntiin, 30+ suunnitelmaa
• Työterveyslaitos on ehdottanut jatkossa tiivistä yhteistyötä Työ ja terveys -tutkimuksen ja ATH:n välillä
• Käytettävissä laajat rekisteriseurantatiedot ja seurantatutkimukset mahdollisia
• Terveys, hyvinvointi ja palvelut aikuisväestössä: ATH täydentää merkittävällä tavalla THL:n muiden väestötutkimusten (HYPA, AVTK, EVTK, FINRISKI, T2000, T2011) antamaa kuvaa
• Sidoslaitosten tutkimukset: Työterveyslaitos, Tilastokeskus, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, UKK, Osaamiskeskukset
– Hyödynnetty asiantuntemusta ja osallistettu hyödyntämiseen
• Tiedon nopean käyttöönottamisen ja tulosten hyödyntämisen merkitys
• ATH:n valtakunnallinen laajentaminen palvelee välittömästi THL:n avainINDIkaattorityötä.
• Väestötutkimusten prosessien hallinnan parantaminen osana ATH:ta
– Laitoksen kaikki väestötutkimukset hyötyvät
– Prosessien kehittämisessä mukana TTL ja TK, myös VTT ja TKK sidosryhminä
27.3.2012 THL / Kaikkonen 11/2011 28
Toiminta
• Toimialojen 1 ja 2 yhteistoimintana, mukana TA4 ja myös TA3
• Vakinaistaminen: ATH osaksi THL:n suuria väestötutkimuksia
• Toteutus: 150 000 henkilön otoksella neljän vuoden välein. 2012–2014, seuraava 2017–2018
• THL:n satsaus on aineistonkeruun kuluihin merkittävä vuosina 2012-2014
• täydennettynä etnisiä ryhmiä koskevilla osioilla
– Keruun kuluja, ei omia palkkakuluja
• Alueet ja organisaatiot
– omat lisäotostarpeet otoksen peittävyyteen liittyen
27.3.2012 THL / Kaikkonen 11/2011 29
Sairaanhoitopiirien rooli ATH-tutkimuksessa: 13.3.2012 • Yhteistyössä THL ja SHP luovat rakenteet, joilla
ATH-aineisto otetaan alueilla käyttöön
– Lähetetään seuraavaksi johtajille LYHYT kirje asiasta
– Miten päästään konkreettisesti yhteistyöhön pth/terveyden edistämisen yksiköihin?
– Yksiköiden vastuuhenkilöiden nimet?
– Johtajien rooli tietoisuuden nostamisessa?
– Rakenteet ovat osittain jo olemassa, sitä tänäänkin todistetaan
– Perusterveydenhuollon/terveyden edistämisen yksiköt avainroolissa
– Onko teillä ehdotuksia ja toiveita käytännöistä?
27.3.2012 THL / Kaikkonen 11/2011 30
Välipalana Pohjanmaan motivointikirjeluonnos
27.3.2012 ATH-tutkimus 2012 / Kaikkonen / Murto 31
Arpajaiset: lisäksi IPAD3
Kasvot
27.3.2012 THL / Kaikkonen 11/2011 32
Kiitos mielenkiinnostanne!
Marja Vaarama
Ylijohtaja
THL/TA1
p. 020 610 6004
Risto Kaikkonen
Projektipäällikkö
THL/ATH
p. 020 610 8176
Seppo Koskinen
Tutkimusprofessori
THL/TA1
p. 020 610 8762
Erkki Vartiainen
Ylijohtaja
THL/TA2
p. 020 610 8622
+muut ATH-johtoryhmäläiset: Minna-Liisa Luoma, Tiina Laatikainen,
Jaason Haapakoski, Timo Koskela ja Jukka Murto