akavaaka kevät 2016
DESCRIPTION
Akavaaka-tilastokooste kevät 2016, punnittua tietoa akavalaisistaTRANSCRIPT
TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Punnittuatietoa akavalaisista
Akavaaka- tilastokoosteKevät 2016
TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
ISSN 2342-5474 (painettu)ISSN 2342-5482 (verkkojulkaisu)Ulkoasu: Nimiö, www.nimio.fiTaitto: Jukka-Pekka Tolvanen, www.tutkimustaitto.infoKuvat: Ida Pimenoff, sivut 24–25 Liisa TakalaPainopaikka: Painotalo Plus Digital OyIlmestymispäivä 9.5.2016
Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässä
1 Työllisyys ja työttömyysAkavalaisen työvoiman määrä kasvaaNuoret akavalaiset naiset usein pätkätöissäIkääntyvien työllisyysaste nouseeYksityinen sektori työllistää nuoria Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehet työllistyvät liike-elämään ja teollisuuteenAkavalaisista kuusi prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajiaKoulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennen Akavalaiset luottamusmiehet raportoivat irtisanomisistaKorkeakoulutettujen työttömien määrä kasvaaKorkeakoulutettujen nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimminKorkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on yhä tavallisempaa
2 Työajat ja työolotTyön arviointi- ja kannustinjärjestelmiä hyödynnetään vaihtelevastiAkavalaiset tekevät keskimäärin yli 40 työtuntia viikossaAsiantuntija- ja esimiestyö läikkyy työajan ulkopuolelleYli kolmannes ylemmistä toimihenkilöistä on työajanseurannan ulkopuolellaAsiantuntija- ja esimiestyö on liikkuvaaAsiantuntija- ja esimiestyö kuormittaa henkisestiJoka toinen ylempi toimihenkilö on työskennellyt sairaanaYli puolella ylemmistä toimihenkilöistä työhön kuuluu esimiestehtäviä
3 Palkat, verotus ja ostovoimaPalkat nousevat iän ja koulutuksen karttuessaKorkea hintataso heikentää suomalaisten ostovoimaaTaitteet leikkaavat ansiosidonnaisia päivärahojaVeroprogressio kiristyy edelleen vuonna 2016Akavalaiset maksavat kolmanneksen veroista ja maksuistaKeskituloisen verotus on Suomessa ankaraaOstovoima kehittyy maltillisesti vuonna 2016
4 KoulutusNeljännes aikuisväestöstä on korkeakoulutettujaUusien opiskelijoiden määrä on pysynyt ennallaan, suoritettujen tutkintojen määräon kasvanutOpinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittainKolmannes akavalaisista ei osallistu työnantajan kustantamaan koulutukseen
5 Perustiedot akavalaisistaAkavalaisia on yli 600 000
46891214161718192123
242628303234353638
4042464950515254
5658
596162
6466
SISÄLLYS
3
Akavaaka — kevät 2016 3
Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässäAkavaaka on puolivuosittain julkaistava tilastokooste, jossa on tietoa Akavan jäsenliittojen jäsenten eli akavalaisten sekä muiden korkeakoulu-tettujen asemasta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.
Akavaaka koostuu viidestä osiosta. Ensimmäinen osio käsittelee akavalaisten ja korkeakoulutettujen sijoittumista työmarkkinoille. Toisessa osiossa on tietoa akavalaisten, korkeakoulutettujen ja asiantuntija- ja esi-miestyötä tekevien työajoista ja työoloista. Kolmanteen osioon on koottu keskeisimpiä akavalaisten palkkausta, verotusta ja ostovoimaa koskevia tietoja. Neljännessä osiossa on kouluttautumista ja korkeakouluja koske-vaa tietoa. Viides osio antaa perustietoa akavalaisista.
Tietolähteinä on käytetty lukuisia Tilastokeskuksen, ministeriöiden ja eri tutkimuslaitosten otos- ja rekisteriaineistoja sekä Akavan omia selvityksiä. Akavaakaan on koottu vain osa Akavan jatkuvasti päivittyvästä tietovarannosta. Saat lisää tietoa Akavan verkkopalvelusta ja tutkijoilta.
AKAVAAKA
Akavaaka onsaatavilla osoitteessa
www.akava.fi/akavaaka
LINKKIVINKKI
TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
1 – Työllisyys ja työttömyys
6 Akavaaka — kevät 2016TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Akavalaisen työvoiman määrä kasvaa Akavalainen työvoima on kasvanut edellisvuodesta kolmella pro-sentilla, toisin sanoen 14 000 henkilöllä ja oli noin 458 000 henkilöä vuonna 2015. Kaikkien työvoimaan kuuluvien lukumäärä pysyi sama-na ja oli noin 2,6 miljoonaa henkilöä. Tiedot perustuvat Tilastokes-kuksen Työvoimatutkimuksen 2015 aineistoon. Työvoima koostuu työllisistä ja työttömistä.
Kolme neljästä työvoimaan kuuluvasta akavalaisesta oli pysyvässä kokoaikatyössä. Joka kymmenes oli palkattu määräaikaiseen palve-lussuhteeseen ja osa-aikatyötä teki seitsemän prosenttia. Vuonna 2015 työttömänä oli viisi prosenttia ja päätoimisina yrittäjinä kolme prosenttia akavalaisista.
Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässäkokoaikatyössä.
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2015 aineisto
Kokoaikatyö,pysyvä
Kokoaikatyö,määräaikainen
Osa-aikatyö Yrittäjä Työtön
Kuvio 1.1 Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2015: Akavalaiset (458 000)
Kaikki
Miehet (N = 211 000)
Alle 35-vuotiaat
35–49-vuotiaat
50–60-vuotiaat
61–64-vuotiaat
Yhteensä
Naiset (N = 247 000)
Alle 35-vuotiaat
35–49-vuotiaat
50–60-vuotiaat
61–64-vuotiaat
Yhteensä%
0 20 40 60 80 100
74
66
81
85
55
77
53
77
85
59
72 12
7
4
11
24
9
2
4
7
18
11 37
7
2
3
23
5
14
8
4
27
9
5
72
3 6
35
15 5
54
1 8
3 2
34
7
3 4
Akavaaka — kevät 2016 7TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Ikä ja sukupuoli vaikuttavat työvoiman sijoittumiseen työmarkki-noille. Määräaikaiset työsuhteet ovat erityisen yleisiä nuorilla naisilla. Vuonna 2015 Akavan jäsenliittojen työvoimaan kuuluvista alle 35-vuotiaista naisjäsenistä 24 prosenttia teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa, kun koko työvoimassa määräaikaisuuksien osuus oli vastaavassa ryhmässä 19 prosenttia. Kyseiset osuudet eivät ole juuri muuttuneet edellisestä vuodesta.
Osa-aikatyö on yleisintä 61 vuotta täyttäneillä ja alle 35-vuoti-ailla akavalaisilla naisilla. 61 vuotta täyttäneet ovat pääsääntöisesti osa-aikaeläkkeellä. Nuorilla akavalaisilla naisilla yleisimmät syyt työn osa-aikaisuuteen ovat osittaisten perhevapaiden käyttö ja työskente-ly opintojen ohessa.
Osa-aikaeläkkeellä olevien osuus akavalaisilla on 18 prosenttia 61–64-vuotiaiden ikäryhmässä ja muilla kuin akavalaisilla 15 prosent-tia. Osa-aikaeläke ei ole vain koulutettujen akavalaisten käyttämä etuus.
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2015 aineisto
Kuvio 1.2 Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2015: Koko työvoima (2 622 000)
Kokoaikatyö,pysyvä
Kokoaikatyö,määräaikainen
Osa-aikatyö Yrittäjä Työtön
Kaikki
Miehet (N = 1 342 000)
Alle 35-vuotiaat
35–49-vuotiaat
50–60-vuotiaat
61–64-vuotiaat
Yhteensä
Naiset (N = 1 280 000)
Alle 35-vuotiaat
35–49-vuotiaat
50–60-vuotiaat
61–64-vuotiaat
Yhteensä
%0 20 40 60 80 100
59
51
70
66
41
61
38
67
69
19 5
8
5
450
57
10
10
6
7
5
9811
14
20
32
15 10
14
3
4
3
7
17 7
9
7
14 8 15
129 1011
12
2
3
17
7
25
9
8
27
15
8 Akavaaka — kevät 2016TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoima tutkimuksen 2015 aineisto
Arvio määräaikaistenmäärästä, 1000 henkilöäKuvio 1.3 Akavalaisten määräaikaiset työsuhteet 2015
23649
18962
3016113
116
241
122315
15191527
Kaikki palkansaajatAkavalaiset palkansaajat
Akavalaiset palkansaajatMiehetAlle 35-vuotiaat35–50-vuottaYli 50-vuotiaatNaisetAlle 35-vuotiaat35–50-vuottaYli 50-vuotiaat
KoulutusasteAlempi korkeakouluasteTutkijakoulutusasteYlempi korkeakouluasteAlin korkea-asteTyönantaja ValtioKuntaYksityinenAmmattiryhmäOpettajat ja muut opetusalan asiantuntijatErityisasiantuntijat ilman opetusalaaAsiantuntijatJohtajat ja ylimmät virkamiehetKaikki muut
%10 15 20 25 30 35 400 5
1313
1021
1531
12
1121
13
2216
1412
144
8
3
4
48
33
Nuoret akavalaiset naiset useinpätkätöissäKaikista kokoaikaisista palkansaajista 13 prosenttia teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2015. Akavalaisten joukossa määräaikaisten osuus oli 13 prosenttia ja heitä oli 49 000. Määrä-aikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä alle 35-vuotiailla naisilla, joista 31 prosenttia teki työtään määräaikaisessa työsuhteessa. Miehistä joka viides oli määräaikaisesti palkattu vastaavassa ikäluokassa.
Määräaikaiset työsuhteet eivät ole vain nuorten naisten haaste. Akavalaisia alle 35-vuotiaita miehiä oli entistä enemmän määrä-aikaisissa työsuhteissa. Heidän osuutensa on noussut vuodesta 2010 kuusi prosenttiyksikköä, 15 prosentista 21 prosenttiin. Muissa ikäryhmissä miesten ja naisten määräaikaisuuksien osuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina.
Kahdeksan kymmenestä akavalaisesta määräaikaista työtä tekevästä kertoi, että pysyvää työtä ei ole tarjolla. Vapaaehtoisesti pätkätyössä on 17 prosenttia. Kaikista määräaikaisista palkansaajista 22 prosenttia vastasi, että ei halunnutkaan pysyvää työtä.
Suurin osa, 65 prosenttia, akavalaisten määräaikaisista työsuh-teista on alle vuoden pituisia. Julkisella sektorilla määräaikaisuudet kestävät pidempään kuin yksityisellä. Yli kolmen vuoden mittaisia määräaikaisuuksia on kaikista määräaikaisista akavalaisista 10 pro-sentilla ja valtiosektorilla 30 prosentilla.
Määrä-aikaisesti palkatuista akavalaisista 62 prosenttia on naisia.
Akavaaka — kevät 2016 9TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Ikääntyvien työllisyysaste nouseeKorkeakoulutettujen työllisyysaste on kaikissa ikäryhmissä korke-ampi kuin koko väestön työllisyysaste. Alle 60-vuotiaiden korkeakou-lutettujen työllisyysaste on lähes 90 prosenttia, vaikka se on laskenut vuodesta 2009. 20–50-vuotiaiden ikäryhmässä koko väestön työlli-syys on heikentynyt. Jos työuria halutaan pidentää, työllisyyden tulisi parantua kaikissa ikäluokissa. Nyt kehitys on ollut päinvastaista.
Joka kymmenes korkeakoulutetuista alle 65-vuotiaista sijoittui työvoiman ulkopuolelle vuonna 2015. Koko väestöstä työvoiman ulkopuolella oli joka neljäs.
Ikääntyvien työllisyysaste on noussut sekä korkeakoulutetuilla että koko väestössä 2000-luvun aikana. Ikäryhmässä 55–59-vuotiaat koko väestön työllisyysaste oli 59 prosenttia vuonna 2000, kun vuonna 2015 se oli 74 prosenttia. Ikäryhmässä 60–64-vuotiaat työllisyysaste nousi 23 prosentista 46 prosenttiin vuosina 2000–2015.
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneitaLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2010 ja 2015
Korkeakoulutetut 2010
Koko väestö 2010
Koko väestö 2015
Korkeakoulutetut 2015
Kuvio 1.4 Työllisyysaste iän mukaan 2010 ja 2015
Alle 20-vuotta 20–29-vuotta 30–39-vuotta 40–49-vuotta 50–59-vuotta 60–64-vuotta
Koko väestö Korkeakoulutetut2015 2010 2015 2010
Työllisyysaste, % 68.0 67.6 83.3 84.9Työttömyysaste, % 9.5 8.5 6.7 4.4Työvoimanulkopuolella, % 24.8 26.1 10.7 11.2
%%100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
Ikäryhmät
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
10 Akavaaka — kevät 2016TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Kuvio 1.5 Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2015: 55–59-vuotiaat
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000–2015
KorkeakoulutetutKoko väestö%
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
5963 65 66 66 65 67
86
68
85
71
88
71
88
74
89
73
88
74
90
73
88
74 74
8885
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Kuvio 1.6 Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2015: 60–64-vuotiaat
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000–2015
%KorkeakoulutetutKoko väestö
2329
34
56
39
57
41
60
39 3942
61
42
56
45 45 46
64 62 60
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
02014 2015
25 26 27
37
57 58
Akavaaka — kevät 2016 11TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Korkeakoulutettujen työmarkkinoille sijoittuminen poikkeaa 55–64-vuo-tiai-den ikäryhmässä selvästi muista. Vuonna 2015 korkeakoulutetuista lähes kolme neljästä oli ansiotyössä, muista kuin korkeakoulutetuista vain joka toinen(52 prosenttia). Työkyvyttöminä oli korkeakoulutetuista neljä prosenttia, muista 15 prosenttia. Niistä, joilla ei ole korkeakoulututkintoa, työttömänä oli 12 prosent-tia, korkeakoulutetuista kahdeksan prosenttia.
Alla oleva kuvio osoittaa, että työkyvyttömänä olevien osuudet ovat jonkin verran pienentyneet vuodesta 2008. Vastaavasti 60–64-vuotiaiden joukossa työttömyys on lisääntynyt.
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneitaLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2015
Ansiotyö Työtön tai lomautettu EläkkeelläTyökyvyttömyyseläketai pitkäaikaissairaus
Muu työvoimanulkopuolella
Kuvio 1.7 55–64-vuotiaiden työmarkkina-asema koulutuksen mukaan 2008–2015 Väestö (1 000)
52.652.955.650.157.154.261.264.7
54.959.459.959.961.858.866.975.8
335.9327.5328.7317.3311.4309.0295.5289.7
319.9342.0363.6359.5351.8339.7338.6325.0
55–59-vuotiaat
55–59-vuotiaat
60–64-vuotiaat
60–64-vuotiaat
20082009201020112012201320142015
20082009201020112012201320142015
20082009201020112012201320142015
20082009201020112012201320142015
%
8686
0 5010 6020 7030 8040 90 100
Muut kuin korkeakoulutetut
Korkeakoulutetut86
363637
3530302728
4 22
331211
23233
22
2
22
332233
212
311
32
23222
323
21112222
64
446443
6765
955
4
1919
16171716
1514
191919
1818
1616
16
6554576
23
24
768
10
1111
1111101112
13
567
89
101210
8686868787
8687
545254
5352
585855
6564
696869
686968
3332323536373738
414140
3735343333
12 Akavaaka — kevät 2016TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Yksityinen sektori työllistää nuoriaVuoden 2015 Työvoimatutkimuksen aineiston mukaan yli puolet kor-keakoulutetuista tekee töitä yksityisen sektorin palveluksessa. Kuntien palveluksessa on 29 prosenttia ja valtiolla 11 prosenttia. Yliopistojen henkilökunta on tässä luokittelussa luettu valtiosektorille kuuluvaksi ja seurakuntien palveluksessa olevat yksityiselle sektorille. Korkea-koulutetuista kahdeksan prosenttia toimii päätoimisena yrittäjänä tai ammatinharjoittajana.
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneitaLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2015 aineisto
Kuvio 1.8 Työlliset työnantajan mukaan 2015: Korkeakoulutetut (740 000)Valtio Kunta Yksityinen Yrittäjä
Kaikki
Miehet(N = 337 000)
Alle 35-vuotiaat
35–50-vuotiaat
Yli 50-vuotiaat
Yhteensä
Naiset(N = 403 000)
Alle 35-vuotiaat
35–50-vuotiaat
Yli 50-vuotiaat
Yhteensä
100%
0 20 40 60 80
51
74
64
49
63
51
41
27
41 7
9
8
4
1015
20
14
11
2911
8
12
16
12
9
11
13
11 41
51
40
36
14
10
7
8
Akavaaka — kevät 2016 13TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Alle 35-vuotiaista korkeakoulutetuista miehistä 74 prosenttia on töissä yksityisellä sektorilla. Korkeakoulutetuilla naisilla vastaava osuus on 51 prosenttia. Yritykset ovat korkeakoulutettujen miesten suurin työllistäjä kaikissa ikäryhmissä. Päätoiminen yrittäjyys tai ammatinhar-joittaminen yleistyy miesten sekä naisten keskuudessa iän myötä.
Korkeakoulutetuista naisista puolet on töissä julkisella ja puolet yksityisellä sektorilla.
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2015 aineisto
Valtio Kunta Yksityinen Yrittäjä
Kuvio 1.9 Työlliset työnantajan mukaan 2015: Kaikki työlliset (2 364 000)
Kaikki
Miehet(N = 1 204 00)
Alle 35-vuotiaat
35–50-vuotiaat
Yli 50-vuotiaat
Yhteensä
Naiset(N = 1 161 000)
Alle 35-vuotiaat
35–50-vuotiaat
Yli 50-vuotiaat
Yhteensä%
0 20 40 60 80 100
Joka toinen korkea-koulutettu nainen on töissä julkisella sektorilla.
6 22 13
5 8 9
6 10 18
7 12 23
6 10 16
4 26 5
7 36 10
7 43 11
6 35 9
59
79
66
58
68
64
47
39
50
14 Akavaaka — kevät 2016TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehettyöllistyvät liike-elämään ja teollisuuteenSuurin akavalaisia työllistävä toimiala on koulutus, joka työllisti vuonna 2015 lähes neljänneksen työllisistä akavalaisista. Kolmelle seu-raavaksi suurimmalle toimialalle, teollisuuteen, terveys- ja sosiaalipal-veluihin sekä liike-elämän palveluihin, työllistyi yhteensä 43 prosenttia työllisistä akavalaisista.
Naisten ja miesten sijoittuminen eri toimialoille poikkeaa toisistaan. Akavalaisista naisista koulutuksen parissa työskentelee lähes joka kolmas ja terveys- ja sosiaalialalla joka neljäs. Akavalaisista miehistä joka viides työllistyy teollisuuteen. Miehillä seuraavaksi suurimmat toimialat ovat liike-elämän palvelut (19 prosenttia) ja koulutus (16 prosenttia).
Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja joh-totehtävissä. Naisista 8 prosenttia tekee työtä johtajana tai ylimpänä virkamiehenä, kun miehistä 18 prosenttia kuuluu vastaavaan ammat-tiryhmään. Opetus- ja kasvatusalan ammatit ovat yleisempiä naisilla (39 prosenttia) kuin miehillä (15 prosenttia). Ammattiryhmittäiset tiedot käyvät ilmi sivun 69 taulukosta 5.3.
TyöllisetLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2015 aineisto
Kuvio 1.10 Akavalaiset miehet ja naiset toimialoittain 2015
Koulutus
Teollisuus, sähkö-, lämpö-, vesihuolto yms.
Terveys- ja sosiaalipalvelut
Liike-elämän palvelut
Kaikki muut
Tukku- ja vähittäiskauppa, ajoneuvojen korjaus
Julkinen hallinto ja maanpuolutustus,pakollinen sosiaalivakuutus
Informaatio ja viestintä
Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala%
0 5 10 15 20 25 30 35
Kaikki
Miehet
Naiset
34
3
412
8
57
6
57
6
989
1019
14
256
16
207
13
3316
25
Akavalaisista naisista joka kymmenes on johto-tehtävissä, miehistä joka viides.
Akavaaka — kevät 2016 15TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Vaikka tutkimus- ja kehittämistoimintaa (t&k) on supistettu teolli-suudessa ja yliopistoissa viime vuosina, se työllistää edelleen kymme-niä tuhansia korkeakoulutettuja Suomessa (kuvio 1.11). Teollisuuden korkeakoulutettua t&k-henkilöstöä on supistettu vuodesta 2005 vuoteen 2014 mennessä 18 prosenttia. Yliopistojen t&k-henkilöstöä on saman ajanjakson aikana supistettu kolme prosenttia ja vuodesta 2010 yhdeksän prosenttia.
Akavan liittojen jäsenmäärät on esitetty sivulla 68 taulukossa 5.2. Taulukko antaa hyvän kuvan akavalaisten sijoittumisesta eri toimialoil-le ja ammatteihin.
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Vuoden 2014 henkilöstömäärät on ilmoitettu selitteessä.Henkilöstömäärän mittayksikkönä käytetään tutkimustyövuotta, joka tarkoittaa yhden vuoden aikana kokoaikatyön mukaan laskettua tutkimus- ja kehitystyön määrää.Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Kaikki sektorit (42 717)
Muut yksityisen sektorin toimialat (9 520)Julkinen sektori (5 295)Korkeakoulut (12 739)
Teollisuus (14 686)
Kuvio 1.11 Tutkimus ja kehittämistoiminnan korkeakoulutetunhenkilöstön määrän muutos 2005–2014
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
180
170
160
150
140
130
120
110
100
90
80
180
170
160
150
140
130
120
110
100
90
80
Indeksi 2005=100
Teollisuuden t&k- henkilöstöä on vähennetty 18 prosenttia vuosina 2005–2014.
16 Akavaaka — kevät 2016TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Akavalaisista kuusi prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajiaKorkeakoulutetusta työvoimasta joka kymmenes on joko pää- tai sivutoiminen yrittäjä. Osuus on pysynyt lähes samana vuodesta 2008. Päätoimisia korkeakoulutettuja yrittäjiä oli 64 000 vuonna 2015. Sivutoimisina yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimi 17 000 henkilöä. Naisten osuus oli 43 prosenttia. Päätoimisista yrittäjistä 29 prosenttia on työllistänyt itsensä lisäksi vähintään yhden henkilön.
Akavan jäsenliittoihin järjestäytyneitä pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta kuusi prosenttia, noin 27 000.
Akavalaisista yrittäjistä suurimman ryhmän muodostavat eri alojen lääkärit, joita on 42 prosenttia kaikista akavalaisista yrittäjistä. Joka neljäs akavalainen yrittäjä toimii yhteiskunnallisella tai kaupallisella alalla, joka viides tekniikan tai luonnontieteiden alalla. Kolme prosent-tia on maa-, metsä- tai ympäristöalan yrittäjiä tai ammatinharjoittajia.
Akavan vuonna 2014 teettämän kyselyn mukaan joka viides aka-valainen on harkinnut yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi ryhtymistä viiden viime vuoden aikana. Akavalaiset miehet ovat kiinnostuneem-pia yrittäjyydestä kuin akavalaiset naiset. Akavalaisten yleisimmät syyt olla ryhtymättä yrittäjäksi ovat yrittäjähenkisyyden ja hyvän yrityside-an puuttuminen.
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneitaLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2015
Joka viides akavalainen
on harkinnut yrittäjyyttä.
Kuvio 1.12 Korkeakoulutetut yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2008–2015
9 % 10 % 10 % 10 % 11 % 11 % 10 % 11 %
38 % 47 % 36 % 42 % 43 % 42 % 44 % 43 %
Osuus korkea-koulutetuista
Naisten osuus
1 000 henkilöäSivutoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat
Päätoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat
51
80
70
60
50
40
30
20
10
0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
58 5964
69
7574
81
15
6054
1513
5147
1210
4839
12
17
57
90
17
64
Akavaaka — kevät 2016 17TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Koulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennenPerus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin vuoden 1994 jälkeen kuin korkeakoulutettujen. Koulutuksen tuoma suhteellinen etu on kaventunut. Korkeakoulutet-tujen työttömyysasteet ovat silti edelleen selvästi matalampia kuin vähemmän koulutusta saaneiden.
Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttö-myys oli matalimmillaan heti vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta siitä lähtien työttömyys on kasvanut. Vuoden 2014 lopussa koko väestön työttömyysaste oli 8,7 prosenttia ja työttömiä oli 232 000. Samaan aikaan vähintään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli 5,3 prosenttia ja heitä oli työttömänä 58 000.
Työttömien lukumäärät 2014 suluissa selitteen yhteydessäLähde: Tilastokeskus, Työvoimatilastot, vuosi 2015 arvio
Kuvio 1.13 Työttömyysasteet koulutusasteen mukaan 1990–2015
Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste (19 000)
Keskiaste (117 000)
Kaikki (232 000)
Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste (39 000)
Perusaste (57 000)
2221201918171615141312111098765432101990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
%222120191817161514131211109876543210
%
9.6
15.9
8.7
5.5
4.9
18 Akavaaka — kevät 2016TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Akavalaiset luottamusmiehet raportoivat irtisanomisistaAkavan tammikuussa 2015 tekemässä luottamusmiesbarometrissa kävi ilmi, että irtisanomisista ja muista henkilöstövähennyksistä on tullut liukuhihnarutiinia. Yli 70 prosenttia yksityisen sektorin luotta-musmiesten työpaikoista on vähentänyt henkilöstöä kyselyhetkeä edeltäneiden kahden vuoden aikana. Julkisella sektorilla henkilöstöä vähentäneiden työpaikkojen osuus oli yli 60 prosenttia.
Tuotannollistaloudellinen irtisanominen on yksityisellä sekto-rilla yleisin tapa vähentää henkilöstöä. Henkilöstöä vähentäneistä yksityisen sektorin työpaikoista yli 80 prosenttia irtisanoi henkilöstöä tuotannollistaloudellisiin syihin vedoten. Julkisella sektorilla yleisin henkilöstön vähentämisen tapa on ns. luonnollinen poistuma, jossa työpaikalta lähteneiden tilalle ei palkata uusia työntekijöitä. Yli 80 prosentissa henkilöstä vähentäneistä julkisen sektorin työpaikoista henkilöstöä vähennettiin eläköitymisen kautta. Yli 70 prosentissa vähennykset toteutettiin määräaikaisten työsuhteiden päättymisen kautta niin, että määräaikainen työsuhde jätettiin uusimatta.
Joka toinen yksityisen sektorin luottamusmies raportoi, että tuotannollistaloudelliset irtisanomiset olivat kohdistuneet heidän edustamiinsa työntekijöihin. Julkisen sektorin luottamusmiehistä näin kertoi 14 prosenttia. Yrityksissä irtisanomiset ja lomautukset vievätkin suurimman osan luottamusmiesten ajankäytöstä.
Irtisanomiset ja henkilöstö-
vähennykset ovat
liukuhihna-rutiinia.
Työntekijöitä on irtisanottu tuotannollistaloudellisiin syihin vedoten
Määräaikaisten työntekijöiden määrää on vähennetty tai määräaikaisuuksia ei ole jatkettu
Eläkkeelle siiirtyneiden tilalleei ole palkattu uusia työntekijöitä
Työntekijöille on tarjottu työn päättämissopimus
Töitä on ulkoistettu
Muut
82
33
5174
4785
348
3132
88
Yksityisen sektorin luottamusmiehet
Julkisen sektorin luottamusmiehet
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%
Kuvio 1.14 Henkilöstön vähentämisen tavat akavalaisten työpaikoilla
Osuudet on laskettu työpaikoista, joilta on vähennetty henkilöstöä edellisten kahden vuoden aikana. Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon.Luottamusmiesbarometriin vastasi 835 luottamusmiestä. He edustavat lähes 170 000 ylempää toimihenkilöä.Lähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2015
Akavaaka — kevät 2016 19TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Korkeakoulutettujen työttömien määrä kasvaaKorkeakoulutettujen työttömyydessä on voimakasta kausivaihtelua. Työttömyys on tyypillisesti korkeimmillaan kesäkuukausina. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan maaliskuussa 2016 oli työttö-mänä noin 47 600 korkeakoulutettua, joista noin 4 300 oli vastaval-mistunutta. Tilastoissa vastavalmistuneeksi nimitetään korkeintaan vuosi sitten oppilaitoksesta valmistunutta.
Vuodessa on tullut lähes
6 000 korkea-koulutettua
työtöntä lisää.
Taulukko 1.2 Työttömät koulutusasteittain, vastavalmistuneet
Työttömät ilman lomautettujaLähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
Työttömät ilman lomautettujaLähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
Taulukko 1.1 Työttömät koulutusasteittain, kaikki
Kaikki 2015/3 2016/3 Muutos, lkm Muutos, %
Perusaste 87 065 84 515 -2 550 -2.9
Keskiaste 147 083 154 529 7 446 5.1
Alin korkea-aste 22 096 22 332 236 1.1
Korkeakoulutetut:
Alempi korkeakouluaste 24 036 25 459 1 423 5.9
Ylempi korkeakouluaste 19 631 20 410 779 4.0
Tutkijakoulutus 1 540 1 692 152 9.9
Korkeakoulutetut yhteensä 45 207 47 561 2 354 5.2
Kaikki työttömät yhteensä 314 384 322 710 8 326 2.6
Vastavalmistuneet 2015/3 2016/3 Muutos, lkm Muutos, %
Perusaste 310 291 -19 -6.1
Keskiaste 12 098 13 910 1 812 15.0
Alin korkea-aste 295 315 20 6.8
Korkeakoulutetut:
Alempi korkeakouluaste 2 814 2 635 -179 -6.4
Ylempi korkeakouluaste 1 566 1 599 33 2.1
Tutkijakoulutus 74 111 37 50.0
Korkeakoulutetut yhteensä 4 454 4 345 -109 -2.4
Kaikki työttömät yhteensä 17 235 18 939 1 704 9.9
20 Akavaaka — kevät 2016TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Tuoreimmat korkeakoulutettujen
työttömyys tiedot ovat osoitteessa:
www.akava.fi/ tyottomyystilastot
LINKKIVINKKIKorkeakoulutettujen työttömien määrä on noussut kuluneen vuoden aikana useimmilla tarkastelussa olevilla akavalaisilla koulutus-aloilla. Erityisen nopeaa työttömyyden kasvu on viime vuosina ollut teknistaloudellisilla aloilla.
Työttömien osuus työvoimasta on yleensä matalampi korkeakoulu-tettujen koulutusaloilla kuin vähemmän koulutetuilla, mutta alakoh-taiset erot ovat suuret. Työttömyys on hyvin vähäistä esimerkiksi lääkäreillä, hammaslääkäreillä, lastentarhanopettajilla tai oikeustieteen kandeilla ja maistereilla. Sen sijaan esimerkiksi taide- tai humanistisil-ta aloilta valmistuneilla keskimääräinen työttömyysriski on verraten suuri.
Työttömät ilman lomautettujaLähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
Insinööri (ml.amk&rak.arkkitehdit)TradenomiFilosofian maist.(hum.)Diplomi-insinööriKauppatiet. koul. (ylempi tutkinto)Filosofian maist. (luonnont.ala)Valtio-, yht.- tai hallintot. maist.Taideaineet (ylempi tutkinto)TohtoriSosionomi, sosiaalialan AMKKasvatustieteiden maist.Kauppatiet. koul. (alempi tutkinto)Humanististen tieteiden kand.Oikeustieteen kand./maist.LisensiaattiLuonnontieteiden kand.Agronomi, maa- ja metsät. maist.LastentarhanopettajaTeol. koulutus (ylempi tutkinto)FarmaseuttiLääkäriArkkitehtiHammaslääkäri
Kuvio 1.15 Työttömät koulutusaloittain, yleisimmät akavalaistutkinnot
7 1114 5603 1062 8992 5942 1761 6741 3041 1101 0571 05380674844040436131330229515414414127
33133415556
18512769
116144-124321-3
-122014-1-9422921-41
Maaliskuu2016
Muutosvuoden aikana
5000-500 1 0001 5002 000 2 5003 0003 5004 0004 500 5 0005 5006 000 6 5007 000 7 500
Työttömien määrän kasvu vuoden aikana
Työttömien määränväheneminen vuoden aikana
Akavaaka — kevät 2016 21TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimminTyöttömien määrän kasvu vaihtelee jonkin verran eri ikäryhmis-sä. Korkeakoulutetuista 50–59-vuotiaiden työttömyys on kasvanut viime vuosina vähiten: viidessä vuodessa 64 prosenttia. Sekä heitä nuorempien että vanhempien korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeammin. Näiden ryhmien työttömyyden kasvu on ollut viiden vuoden aikana noin 75–122 prosenttia. Kasvun kärjessä ovat 30–39-vuotiaat nuoret aikuiset. Kaikkien korkeakoulutettujen työttö-mien määrä on noussut 92 prosenttia viidessä vuodessa.
Muilla kuin korkeakoulutetuilla työttömien määrän kasvu on ollut suhteellisesti hitaampaa. Tämän ryhmän työttömien määrä on nous-sut 33 prosenttia kyseisellä tarkasteluvälillä. Ikäryhmässä 40–59-vuo-tiaat työttömien määrä on noussut noin 15 prosenttia. Yli 60-vuotiailla työttömien määrän kasvu on 64 prosenttia ja vastaavasti alle 40-vuo-tiailla kasvua on ollut 46 prosenttia.
Kuvio 1.16 Työttömien osuus työvoimasta tutkinnoittain
Työttömät ilman lomautettuja; 12 kuukauden liukuva keskiarvo.Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot, Tilastokeskus
Taideaineet (ylempi korkeakoul.tutk.)
Ekonomi, alempi kk
Humanististen tieteiden kand.
Luonnontieteiden kand.
Filosofian maist.(hum.)
Filosofian maist. (luonnont.ala)
Lisensiaatti
Alempi korkeakouluaste
Ylempi korkeakouluaste
Insinööri (ml.amk&rakennusarkkitehdit)
Valtiot./yhteiskuntatiet. maist.
Tradenomi
Teologian koulutus (yl. korkeakoul.tutk.)
Ekonomi, ylempi kk
Agronomi, maa- ja metsät. maist.
Diplomi-insinööri
Arkkitehti
Sosionomi, sosiaalialan AMK
Tohtori
Kasvatustieteiden maist.
Farmaseutti
Oikeustieteen kand./maist.
Lastentarhanopettaja
Lääkäri
Hammaslääkäri
2015/3
2016/3
0%
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Kuvio on arviotyöttömyys asteista tutkinnoit-tain vuosina 2015 ja 2016. Laskenta tapa ei vastaa ns. virallista työttömyysasteen las-kentaa, joten sitä ei voi verrata Tilastokeskuksen julkaise maan työttömyysasteeseen. Tässä esitetyt luvut ovatkuiten kin keskenäänvertailukelpoisia.
13 14 15
22 Akavaaka — kevät 2016TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Kuvio 1.17 Työttömien määrän kehitys ikäryhmittäin,korkeakoulutetut, helmikuu
Kuvio 1.18 Työttömien määrän kehitys ikäryhmittäin,muut kuin korkeakoulutetut, helmikuu
Alle 30-vuotiaat / 8 647
40–49-vuotiaat / 10 481
50–59-vuotiaat / 9 132
60–64-vuotiaat / 4 909
30–39-vuotiaat / 15 980
Indeksi 2011/2=100
2014 2015 2016201320122011
2252202152102052001951901851801751701651601551501451401351301251201151101051009590
2252202152102052001951901851801751701651601551501451401351301251201151101051009590
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Helmikuun 2016 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessä.Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Helmikuun 2016 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessä.Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
Alle 30-vuotiaat / 71 943
40–49-vuotiaat / 50 62650–59-vuotiaat / 66 930
60–64-vuotiaat / 40 271
30–39-vuotiaat / 50 555
2014 2015 2016201320122011
2252202152102052001951901851801751701651601551501451401351301251201151101051009590
2252202152102052001951901851801751701651601551501451401351301251201151101051009590
Indeksi 2011/2=100
Akavaaka — kevät 2016 23TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyyson yhä tavallisempaa
Korkea-koulutetuista työttömistä32 prosenttia on pitkäaikais-työttömiä.
Työttömien määrä ja työttömyysjaksojen pituus ovat kasvaneet kaikilla koulutusasteilla neljän viime vuoden akana. Alle kolmen kuukauden työttömyysjaksoja on aiempaa vähemmän ja vastaavasti pidempiä työttömyysjaksoja on selvästi enemmän.
Korkeakoulutetuista työttömistä 32 prosenttia on pitkäaikaistyöttö-miä. Pitkäaikaistyöttömyys eli yli vuoden kestäneet työttömyysjaksot ovat yleisimpiä tutkijakoulutusasteen työttömillä. Korkeakoulutettuja pitkäaikaistyöttömiä oli 16 300 tammikuussa 2016.
Tilanne kunkin vuoden tammikuussa. Työttömät ilman lomautettuja.Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
0–12 viikkoa 13–26 viikkoa Yli vuoden27–52 viikkoa
2013
2014
2015
2016
2013
2014
2015
2016
2013
2014
2015
2016
2013
2014
2015
2016
Kuvio 1.19 Työttömyyden kesto 2013–2016Työttömien
lkm
Yli vuoden työttömänä olleiden lkm
Alempi korkeakouluaste
Ylempi korkeakouluaste
Tutkijakoulutusaste
Muut kuin korkeakoulutetut
17 746
21 600
25 349
27 370
14 552
17 547
19 945
21 287
1 070
1 366
1 547
1 711
224 670
243 933
264 588
272 418
3 401
4 901
6 269
8 041
3 076
4 679
6 029
7 554
293
392
567
704
56 295
69 833
80 543
94 586%
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
42
37
34
32 21
22
22
22
19
20
18
17 19
23
25
29
37
33
29
26 17
19
20
22
21
22
21
19 21
27
30
35
36
34
27
24 15
17
18
19
20
20
20
17 27
29
37
41
38
33
30
27 20
21
21
22
18
18
16
15 25
29
30
35
24 Akavaaka — kevät 2016TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
2 – Työajat jatyöolot
Akavaaka — kevät 2016 25TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
työolot
26 Akavaaka — kevät 2016TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Työn arviointi- ja kannustinjärjestelmiä hyödynnetään vaihtelevasti Akava selvitti erilaisten henkilöstöjärjestelmien yleisyyttä akavalais-ten työpaikoilla vuoden 2015 luottamusmiesbarometrissa. Työpaik-kojen henkilöstöjärjestelmät tukevat suunnitelmallista henkilöstöpo-litiikkaa, henkilöstön osaamisen kehittymistä ja työn kannustavuutta sekä edistävät pitkiä työuria ja työelämän tasa-arvoa.
Julkinen ja yksityinen sektori eroavat toisistaan työn tuloksellisuu-desta palkitsemisessa ja työn vaativuuden arvioinnissa (kuvio 2.1). Yksityisellä sektorilla 66 prosentissa akavalaisten luottamusmiesten työpaikoista on käytössä tulospalkkiojärjestelmä. Julkisella sektorilla osuus on 18 prosenttia. Työn vaativuuden arviointijärjestelmä on käytössä 78 prosentissa julkisen sektorin ja 42 prosentissa yksityisen sektorin työpaikoista. Ikäohjelma oli käytössä 11 prosentissa julkisen ja yksityisen sektorin työpaikoista.
Palkkakartoitukset ja tasa-arvosuunnitelmat ovat lakisääteisiä kaikilla vähintään 30 hengen työpaikoilla. Yksityisellä sektorilla lain velvoittamista työpaikoista 29 prosenttia on tehnyt palkkakartoi-tuksen ja julkisella sektorilla 27 prosenttia. Vähintään 30 hengen yksityisen sektorin työpaikoista 68 prosentilla on voimassaoleva tasa-arvosuunnitelma. Julkisella sektorilla tasa-arvosuunnitelma on 66 prosentilla työpaikoista. (kuvio 2.1)
10 20 30 40 50 60 70 80 90 1000
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
Ikäohjelma
Palkkakartoitus*
Tasa-arvosuunnitelma*
Tulospalkkiojärjestelmä
Työn vaativuuden arviointijärjestelmä
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
Ikäohjelma
Palkkakartoitus*
Tasa-arvosuunnitelma*
Tulospalkkiojärjestelmä
Työn vaativuuden arviointijärjestelmä%
Yksityinen sektori
Julkinen sektori
58 16
62
29
12
27
41
11
57
26
9
69
10
14 11
23
37
14
5
12
11
26
41
19
5
3
3
5
7
2
5
20
5
5
7
8
8
11
29
68
66
42
58
11
27
66
18
78
Kyllä On suunnitteilla EiEi osaa sanoa
*Mukana toimipaikat, joissa on vähintään 30 työntekijääLähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2015
Kuvio 2.1 Henkilöstöjärjestelmät akavalaisten luottamusmiesten työpaikoilla
Akavaaka — kevät 2016 27TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Luottamusmiesbarometrissä selvitettiin myös mitkä ongelmat ja sopimustulkinnat työllistävät luottamusmiehiä (kuvio 2.2). Julki-sella sektorilla yleisimpiä ovat palkkaukseen liittyvät ongelmat (79 prosenttia) ja yksityisellä sektorilla lomautuksiin ja irtisanomisiin (52 prosenttia) sekä matkustusaikoihin (52 prosenttia) liittyvät ongelmat. Myös työaikoihin liittyvät ongelmat ovat yleisiä sekä julkisella (55 prosenttia) että yksityisellä sektorilla (41 prosenttia).
Lähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2015
Matkustusaika
Lomautus, irtisanominen
Työajat
Ylityöt
Palkkaus
Tasavertainen / oikeudenmukainen kohtelu
Etätyö
Työaikajoustot
Kiusaaminen, häirintä, väkivalta
Lomat
Määräaikaisuus
Koulutukseen osallistuminen
Työhön paluu perhevapaiden jälkeen
Vuosilomien siirtäminen sairauden perusteella
Muu asia
001020304050607080 10 20 30 40 50 60 70 80
22
21
55
Julkinen sektori Yksityinen sektori
27
79
46
13
14
41
17
40
22
8
7
10
52
52
41
40
34
31
27
26
21
21
12
12
9
4
14% %
Kuvio 2.2 Akavalaisia luottamusmiehiä työllistävät ongelmat ja sopimustulkinnat
Luottamus-miehiä työllistävät palkkaukseen, irtisanomisiin ja työaikoihin liittyvätongelmat.
28 Akavaaka — kevät 2016TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Akavalaiset tekevät ylitöitä useammin kuin muut palkansaajat.
Akavalaiset tekevät keskimäärinyli 40 työtuntia viikossaAkavalaiset tekevät keskimäärin 40,2 työtuntia viikossa (taulukko 2). Muilla palkansaajilla työviikon pituus on keskimäärin 40,6 tuntia. Akavalaisten miesten työviikko (40,8 tuntia) on pidempi kuin naisten (39,6 tuntia). Yksityisellä sektorilla työviikko on pidempi kuin valtiolla ja kunnissa.
Akavalaisista ammattiryhmistä pisintä työviikkoa tekevät johtajat ja ylimmät virkamiehet, joiden työviikon pituus on keskimäärin 43,4 tuntia. Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat tekevät keski-määrin 38,9-tuntista työviikkoa. Muiden alojen erityisasiantuntijoilla viikkotyöajan pituus on 39,7 tuntia ja asiantuntijoilla 40,4 tuntia.
Taulukko 2.1 Akavalaisten viikkotyöaika 2015
Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2015 aineisto
Jakauma, Keskimäärin Fraktiilit
% tuntia viikossa 25 mediaani 75
Kaikki 100 40.2 38 38 42
Miehet 48 40.8 38 40 42
Naiset 52 39.6 38 38 40
Työnantaja
Yksityinen 52 41.0 38 40 42
Valtio 14 40.6 37 38 42
Kunta 34 38.7 36 38 40
Ammattiryhmä
Johtajat ja ylimmät virkamiehet 13 43.4 38 40 47
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa 40 39.7 38 38 40
Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat 26 38.9 35 38 41
Asiantuntijat 15 40.4 38 38 41
Muut 5 41.0 39 40 44
Akavaaka — kevät 2016 29TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Akavalaiset ja asiantuntija- ja esimiestyötä tekevät ylemmät toimihenkilöt poikkeavat muista palkansaajista ylityön ja korvaukset-toman ylityön yleisyydessä (kuvio 2.3). Akavalaisista 22 prosenttia ja ylemmistä toimihenkilöistä 23 prosenttia tekee ylitöitä, kun kaikista palkansaajista ylitöitä tekee 18 prosenttia. Ero muihin palkansaajiin selittyy korvauksettomilla ylitöillä. Akavalaisista ja ylemmistä toimi-henkilöistä kahdeksan prosenttia tekee korvauksettomia yliöitä, kun kaikilla palkansaajilla osuus on kolme prosenttia. Korvauksettomat ylityöt ovat yleisimpiä valtiosektorilla, jonka akavalaisista palkansaa-jista 9 prosenttia tekee korvauksettomia yliöitä. Yksityisellä sektorilla osuus on seitsemän ja kunnissa kuusi prosenttia.
Kahdeksan prosenttia akavalaisista ei saa korvausta tekemästään ylityöstä.
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, jotka olivat tutkimusviikolla työssä vähintään viitenä päivänä.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2015 aineisto
Kuvio 2.3 Ylityötä tekevät palkansaajat 2015Ylityötunnit keskimäärin,
tuntia / viikko
Sekä korvaamaton että korvattu ylityöKorvaukseton ylityö Korvattu ylityö
Kaikki palkansaajat
Akavalaiset
Muut palkansaajat
Akavalaiset palkansaajat
Miehet
Naiset
Työnantaja
Yksityinen
Kunta
Valtio
Kaikki palkansaajat
Sosioekonominen asema
Ylempi toimihenkilö
Alempi toimihenkilö
Työntekijä%
7.8
8.0
7.7
8.3
7.7
7.6
6.5
13.0
8.3
6.8
8.4
0 5 10 15 20 25 30
3 15
7 14
2 15
8 15
7 13
7 17
6 11
9 10
7 15
1
1
15
14
18
22
17
24
20
25
18
21
23
17
15
1
1
1
30 Akavaaka — kevät 2016TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Asiantuntija- ja esimiestyö läikkyytyöajan ulkopuolelle Akavalaiset toimivat tyypillisesti asiantuntija- ja esimiesammateis-sa, joissa työn läikkyminen työajan ulkopuolelle on yleisempää kuin muissa ammateissa. Työn läikkyminen ilmenee korvauksettomien ylitöiden, iltaisin tehtävän ansiotyön, työajan ulkopuolisten yhtey-denottojen ja tuotannollisten työaikajoustojen yleisyytenä.
Akavalaisista 45 prosenttia tekee päätyöhönsä liittyviä töitä myös iltaisin (kuvio 2.4). Iltatyön tekeminen on akavalaisilla ja ylemmillä toimihenkilöillä (45 prosenttia) yleisempää kuin muilla palkansaajilla, kun vuorotyöntekijät rajataan tarkastelun ulkopuolelle. Kaiken kaik-kiaan muista kuin vuorotyötä tekevistä palkansaajista 33 prosenttia tekee iltatöitä.
Iltatyöksi luokitellaan päätyöhön kuuluvien tehtävien tekeminen klo 18–23 välillä.Tarkastelussa palkansaajat, jotka eivät tee vuorotyötä.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2015 aineisto
Ylemmistä toimi-henkilöistä 37 prosenttia joustaa viikottain työajoissa.
Kuvio 2.4 Iltaisin töitä tekevät palkansaajat 2015
Säännöllisesti Silloin tällöin
Miehet
Naiset
Kaikki palkansaajat
Akavalaiset
Muut kuin akavalaiset
Yksityinen
Valtio
Kunta
95 000
26 000
59 000
263 000
150 000
109 000
Ylemmät toimihenkilöt
Alemmat toimihenkilöt
Työntekijät
100 20 30 40 50 60
Akavalaiset palkansaajat
Kaikki palkansaajat
Työnantaja
%
9 24
34
20
37
31
37
38
27
35
19
15
11
8
11
12
10
10
13
10
8
9
33
45
29
48
43
47
48
40
45
27
25
524 000
180 000
344 000
89 000
91 000
Arvio iltaisintyötätekevien määrästä
Akavaaka — kevät 2016 31TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Työstä johtuvat työaikajoustot ovat ylemmillä toimihenkilöillä yleisempiä kuin muilla palkansaajilla (kuvio 2.5). Ylemmistä toimihen-kilöistä 37 prosenttia joustaa vähintään viikoittain työajoissa työstä johtuvista syistä. Alemmilla toimihenkilöillä osuus on 26 prosenttia ja työntekijöillä 21 prosenttia. Työntekijöissä on suhteessa enemmän niitä, jotka eivät koskaan joudu joustamaan työajoissa.
Ylemmät toimihenkilöt poikkeavat muista palkansaajista myös työaikajoustojen syiden suhteen (kuvio 2.6). Ylemmillä toimihenki-löillä on muita palkansaajia tavallisempaa, että työajoissa joustetaan työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden tarpeiden vuoksi tai siksi, että työ hajautuu maantieteellisesti useammalle eri aikavyöhykkeelle. Ylemmistä toimihenkilöistä 58 prosenttia joustaa työajoissa työteh-tävien vuoksi ja 48 prosenttia asiakkaiden tarpeiden vuoksi. Työn maantieteellisen hajautumisen vuoksi työajoissa joustaa 11 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä.
Asiantuntija- ja esimiesammateissa työajan ulkopuoliset yhtey-denotot ovat yleisiä. Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2013 mukaan asiantuntija- ja esimiesammateissa toimivista ylemmistä toimihenkilöistä lähes 80 prosenttia saa työhön liittyviä yhteydenot-toja työajan ulkopuolella.
Iltatyöksi luokitellaan päätyöhön kuuluvien tehtävien tekeminen klo 18–23 välillä.Tarkastelussa palkansaajat, jotka eivät tee vuorotyötä.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2015 aineisto
Lähes80 prosenttia ylemmistä toimi-henkilöistä saa työhön liittyviä yhteyden-ottoja työajan ulkopuolella.
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 2003, 2008 ja 2013
2003 2008 2013 2003 2008 2013 2003 2008 2013 2003 2008 2013
Ei koskaanHarvemmin kuin kuukausittainKuukausittainViikottainPäivittäin
2317 17 15
23 23 22
24
17 18 18
21 23 24
35
40 40 41
34 34 36
9
31
24
27
9 1221 21 19
15 14 12
30
25
26
10
8
31
27
28
9
6
22
24
35
13
6 5
21
25
38
10
5 5 5 6 67 5
%100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
Kuvio 2.5 Työajoissa joustaminen työstä johtuvista syistä
Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Kaikki palkansaajat
32 Akavaaka — kevät 2016TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Kuvio 2.6 Työajoissa eri syistä joustavat palkansaajat
Yli kolmannes ylemmistä toimihenkilöistä on työajanseurannan ulkopuolellaTyöajan seuranta yhdistettynä joustaviin työaikajärjestelmiin edesauttaa työstä palautumista, parantaa tuottavuutta ja ehkäisee harmaata ylityötä. Työaikaa ei seurata 36 prosentilla ylemmistä toimihenkilöistä millään tavalla ja 34 prosenttia kirjaa työtuntinsa itse (kuvio 2.7). 30 prosentilla työaikaa seurataan kellokortilla tai kulunval-vonnalla. Valtion ylemmistä toimihenkilöistä 28 prosenttia on työajan seurannan ulkopuolella ja yksityisen sektorin ylemmistä toimihen-kilöistä 35 prosenttia. Työajan seurannan piirissä olevien osuus on pienin kunnissa.
Työaikapankkien yleisyydessä on eroja työnantajasektoreiden välillä (kuvio 2.8). Akavan vuoden 2015 luottamusmiesbarometrissa 21 prosenttia julkisen sektorin akavalaisista luottamusmiehistä ilmoitti, että heidän työpaikallaan oli käytössä työaikapankki. Yksityisellä sek-torilla työaikapankkeja oli 25 prosentilla työpaikoista.
Työaika-pankki on käytössä joka neljännessä yksityisen sektorin työpaikassa.
Työtehtävien vaatimuksesta
Asiakkaiden tarpeiden vuoksi
Esimiehen vaatimuksesta
Työskentelee eri aikavyöhykkeillä
58
44
34
45
48
42
28
40
21
22
18
21
11
2
1
4
Ylemmät toimihenkilöt
Alemmat toimihenkilöt
Työntekijät
Kaikki palkansaajat
0 10 20 30 40 50 60
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto
%
Akavaaka — kevät 2016 33TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Kuvio 2.7 Työajan seurantaKellokortti/kulunvalvonta Kirjaa itse Ei seurata
Valtio
Kunta
Yksityinen sektori
Ylemmät toimihenkilöt
Alemmat toimihenkilöt
Työntekijät
Kaikki palkansaajat
Ylemmät toimihenkilöt
Alemmat toimihenkilöt
Työntekijät
Kaikki palkansaajat
Ylemmät toimihenkilöt
Alemmat toimihenkilöt
Työntekijät
Kaikki palkansaajat
Ylemmät toimihenkilöt
Alemmat toimihenkilöt
Työntekijät
Kaikki palkansaajat
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
30
35
41
35
49
68
53
56
24
37
29
32
28
30
43
34 40
40
41
37
40
37
46
35
25
21
27
23
39
40
41
34 36
24
19
26
28
5
26
19
41
17
34
28
35
29
17
26%
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto
Julkinen sektori
Yksityinen sektori
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%
25 5
5 6
2
21 69
67
Kyllä On suunnitteilla Ei osaa sanoa Ei
Kuvio 2.8 Työaikapankit akavalaisten luottamusmiesten työpaikoilla
Lähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2015
34 Akavaaka — kevät 2016TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Asiantuntija- ja esimiestyö on liikkuvaaKaksi palkansaajaa kolmesta liikkuu työssään päätyöpaikkansa ulkopuolella ainakin osan työajastaan. Asiantuntija- ja esimiestyötä tekevillä on muita palkansaajia tyypillisempää, että työ on osittain mobiilia ja että työssä liikutaan maantieteellisesti laajemmalle alueel-la. Asiantuntijoissa ja esimiehissä on silti verrattain vähän niitä, joiden työ olisi täysin liikkuvaa.
Ylemmistä toimihenkilöistä 84 prosenttia liikkuu ainakin osan työajastaan päätyöpaikkansa ulkopuolella, kun alemmilla toimihenki-löillä osuus on 62 prosenttia ja työntekijöillä 58 prosenttia (kuvio 2.9). Ylemmistä toimihenkilöistä kolme prosenttia liikkuu työssään lähes koko työajan, kun täysin mobiilia työtä tekevien osuus on työntekijöil-lä 25 prosenttia. Vajaa puolet ylemmistä toimihenkilöistä liikkuu työs-sään jonkin verran, mutta vähemmän kuin neljäsosan työajastaan.
Liikkuvaa työtä tekevistä ylemmistä toimihenkilöistä 56 prosenttia liikkuu eri puolella Suomea, 23 prosenttia naapurimaissa, 28 pro-senttia Euroopassa ja 15 prosenttia Euroopan ulkopuolella. Alemmilla toimihenkilöillä eri puolella Suomea liikkuvien osuus on 35 prosenttia ja työntekijöillä 37 prosenttia. Ulkomailla työnsä vuoksi liikkuvien osuudet ovat alemmilla toimihenkilöillä ja työntekijöillä verrattain pieniä.
Kuvio 2.9 Liikkuminen päätyöpaikan ulkopuolella työn takia
Lähes kokoajan Puolet–3/4 työajasta Noin 1/4 työajasta Vähemmän kuin 1/4 työajasta Ei lainkaan%
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
02008 2013 2008 2013 2008 2013 2008 2013
2 3
1212
48
1615
49
6
8
37
40 38
36
6
10 2025
9
7
8
21
4245
23
10
109
1211
5
4
109
2022
3536
3334
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 2008 ja 2013
Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Kaikki palkansaajat
Akavaaka — kevät 2016 35TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Asiantuntija- ja esimiestyö kuormittaa henkisestiTyön henkinen kuormittavuus on vähentynyt 2000-luvulla, mutta silti kaksi kolmesta asiantuntija- ja esimiestyötä tekevästä ylemmästä toimihenkilöstä kokee työnsä henkisesti erittäin tai melko raskaaksi (kuvio 2.10). Alemmista toimihenkilöistä 49 prosenttia ja työntekijöis-tä 28 prosenttia kokee työnsä henkisesti raskaaksi.
Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2013 mukaan työ koetaan henkisesti kuormittavaksi erityisesti ihmissuhdetyössä ja työpaikoilla, joissa esiintyy ristiriitoja. Erityisen selvä yhteys henkiseen kuormit-tavuuteen on työssä koetulla kiireellä. Ylemmistä toimihenkilöistä, joiden työtä kiire haittaa erittäin tai melko paljon, 87 prosenttia kokee työnsä henkisesti kuormittavaksi. Muista ylemmistä toimihenkilöistä henkisesti kuormittavaa työtä teki 57 prosenttia.
Kiirekokemuksissa palkansaajaryhmien välillä ei ole suuria eroja (kuvio 2.10). Ylemmistä toimihenkilöistä 30 prosenttia kokee kiireen haittaavan työtään erittäin tai melko paljon, kun vastaava osuus on alemmilla toimihenkilöillä 27 prosenttia ja työntekijöillä 28 prosenttia.
Kaksi kolmesta ylemmästä toimi-henkilöstä kokee työnsä henkisesti raskaaksi.
72
33
72
30
68
31
66
30
54
32
54
31
55
32
49
27
34
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100%
1997 2003 2008 2013 1997 2003 2008 2013 1997 2003 2008 2013 1997 2003 2008 2013
Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Kaikki palkansaajat
32 3228
32322728
50
33
51
30
52
31
48
28
Työn henkinen rasittavuus¹ Haittaava kiire työssä²
Kuvio 2.10 Työn henkinen rasittavuus ja haittaava kiire
¹Työ on henkisesti erittäin tai melko raskasta.²Kiire haittaa erittäin tai melko paljon.Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013
36 Akavaaka — kevät 2016TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Joka toinen ylempi toimihenkilö on työskennellyt sairaanaSairaana työskentely ja sairauspoissaolot ovat todennäköisempiä niillä, jotka kokevat työnsä henkisesti rasittavaksi tai joilla kiire haittaa työtä. Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2013 mukaan henkisesti rasittavaa työtä tekevistä ylemmistä toimihenkilöistä 64 prosenttia on ollut edeltävän vuoden aikana pois töistä oman sairauden vuoksi ja 54 prosenttia on ollut sairaana töissä. Haittaavaa kiirettä kokeneis-ta sairauspoissaoloja on 65 prosentilla ja sairaana työskentelee 61 prosenttia. Niistä, jotka eivät koe työtään henkisesti rasittavaksi tai koe haittaavaa kiirettä, sairauspoissaoloja on 54 prosentilla ja sairaa-na työskentelee 37 prosenttia.
Ylemmistä toimihenkilöistä sairaana työskentely on yleisintä alle 35-vuotiailla naisilla, joista 61 prosenttia on vuoden aikana tehnyt töitä sairaana (kuvio 2.11). Saman ikäryhmän miehillä osuus on 41 prosenttia. Kaikista ylemmistä toimihenkilöistä sairaana työskentelee 49 prosenttia.
Kaikki yhteensä
Alle 35-vuotiaat
35–50-vuotiaat
Yli 50-vuotiaat
Miehet yhteensä
Alle 35-vuotiaat
35–50-vuotiaat
Yli 50-vuotiaat
Naiset yhteensä
Alle 35-vuotiaat
35–50-vuotiaat
Yli 50-vuotiaat
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
49
50
50
46
44
41
47
41
54
61
54
51 43
39
35
40
50
47
48
48
46
43
42
44 7
7
7
8
8
10
7
9
6
4
7
6
Kyllä Ei Ei ole ollut sairaana
%
Kuvio 2.11 Sairaana työskentely edellisten 12 kuukauden aikana ylemmillä toimihenkilöillä
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto
Sairaana työskentely on yleisintä alle 35-vuotiailla naisilla.
Akavaaka — kevät 2016 37TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Sairauspoissaoloissa miesten ja naisten väliset erot eivät ole ylemmillä toimihenkilöillä yhtä suuria kuin sairaana työskentelyssä. Sairauspoissaolot ovat yleisimpiä alle 35-vuotiailla ja 35–50-vuoti-ailla naisilla, joista 65 prosentilla on sairauspoissaoloja (kuvio 2.12). Alle 35-vuotiaista miehistä sairauspoissaoloja on 62 prosentilla ja 35–50-vuotiaista 64 prosentilla. Pitkät, vähintään yli 10 päivän mit-taiset sairauspoissaolot ovat yleisempiä 35 vuotta täyttäneillä kuin näitä nuoremmilla.
00 1010 20203040506070 30 40 50 60 70
63
5614
9
65
6114
5
65
58
1310
5950
14
98
4
41
48
8
9
57
64
4
9
59
62
78
53
59
Yhteensä
Alle 35-vuotiaat
35–50-vuotiaat
Yli 50-vuotiaat
Miehet Naiset
%%
Oman sairauden vuoksi poistöistä edellisten 12 kk aikana
1–3 päivän sairauspoissaolot
4–9 päivän sairauspoissaolot
Vähintään 10 päivänsairauspoissaolot
Kuvio 2.12 Eripituisten sairauspoissaolojen yleisyys ylemmillä toimihenkilöillä
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto
38 Akavaaka — kevät 2016TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Yli puolella ylemmistä toimihenkilöistä työhön kuuluu esimiestehtäviäTilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2013 aineistossa vain yh-deksän prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä luokittuu ammattinsa puolesta johtajiksi ja 90 prosenttia eri alojen erityisasiantuntijoiksi. Kuitenkin 56 prosentilla ylemmistä toimihenkilöistä työ sisältää tois-ten töiden johtamista ja työtehtävien jakamista muille. Esimiesteh-tävät ovat ylemmillä toimihenkilöillä yleisempiä kuin kaikilla palkan-saajilla keskimäärin (38 prosenttia). Ylemmistä toimihenkilömiehistä 60 prosentilla ja naisista 51 prosentilla työhön sisältyy toisten työn johtamista.
Hallinnollisten esimiesten osuus on pienentynyt 2000-luvulla samalla, kun toiminnallisten eli ilman alaisia olevien esimiesten osuus on kasvanut (kuvio 2.13). Vuonna 1997 hallinnollista esimiestyötä tekevien osuus oli ylemmillä toimihenkilöillä 49 prosenttia ja toimin-nallista esimiestyötä tekevien osuus neljä prosenttia. Vuonna 2013 toiminnallisten esimiesten osuus oli 21 prosenttia ja hallinnollisten esimiesten osuus 35 prosenttia.
6361
64
60
4246
54
5153 54
59
56
58
48 4739
21
3
39
33
13
17
37
30
4941 42
35
21
17
134
21
1713
5
0
10
20
30
40
50
60
70
1997 19972003 20032008 20081997 2003 2008 2013 2013 2013
%
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013
Miehet Naiset Kaikki
Kuvio 2.13 Esimiestehtävät ylempien toimihenkilöiden työssä
Esimies, omia alaisia Esimies, ei alaisia
Hallinnollisten esimiesten osuus on pienentynyt ja toiminnallisten esimiesten osuus kasvanut.
Akavaaka — kevät 2016 39TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimusten aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013
Aikaisempaa suuremmalla osalla palkansaajista oma esimies on nainen (kuvio 2.14). Naisten alaisina toimivien palkansaajien osuus on kasvanut erityisesti ylempien ja alempien toimihenkilöiden keskuu-dessa. Vuonna 1997 reilulla neljänneksellä ylemmistä toimihenkilöistä ja noin puolella alemmista toimihenkilöistä oma esimies oli nainen. Vuonna 2013 osuudet olivat ylemmillä toimihenkilöillä 37 prosenttia ja alemmilla toimihenkilöillä 57 prosenttia.
Edelleen verrattain harvalla miehellä oma esimies on nainen. Vuonna 1997 ylemmistä toimihenkilömiehistä 14 prosentilla lähiesi-mies oli nainen, kun vuonna 2013 osuus oli 19 prosenttia. Naisesi-miesten alaisuudessa työtään tekevien osuus on kasvanut erityisesti ylempien toimihenkilönaisten keskuudessa: vuonna 1997 osuus oli 38 prosenttia ja kuusi vuotta myöhemmin 55 prosenttia.
Nais-esimiehen alaisuudessa työskentely on naisilla miehiä yleisempää.
Kuvio 2.14 Palkansaajat, joiden lähiesimies on nainen
1997 2003 2008 2013 1997 2003 2008 2013 1997 2003 2008 2013 1997 2003 2008 2013
%
0
10
20
30
40
50
60
70
80
14
38
26
15
43
28
19
48
33
19
55
37
13
62
49
17
66
54
19
71
58
21
70
57
5
56
22
7
59
23
6
60
23
10
61
25
9
56
34
11
59
36
13
63
40
15
64
41
Miehet Naiset Yhteensä
Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Kaikki palkansaajat
TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
3 – Palkat, verotus ja ostovoima
42 Akavaaka — kevät 2016PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Palkat nousevat iän jakoulutuksen karttuessaKokoaikatyössä olevien akavalaisten kokonaisansiot olivat vuonna 2014 keskimäärin 4 340 euroa kuukaudessa. Miesten kokonaisansiot olivat keskimäärin 4 850 euroa ja naisten 3 890 euroa kuukaudessa.
Sukupuolten välistä palkkaeroa selittää osittain tulospalkkioiden epätasainen jakautuminen miesten ja naisten kesken. Akavalaisista miehistä 28 prosenttia sai tulospalkkiota keskimäärin 480 euroa kuukaudessa, kun naisista 14 prosentilla ansioihin sisältyi keskimää-rin 300 euron tulospalkkio. Tuloksesta palkitseminen on yleisintä yksityisellä sektorilla, jolla 31 prosenttia akavalaisista sai lisäpalkkion. Julkisella sektorilla tulospalkkiot ovat harvinaisempia ja pienempiä kuin yksityisellä sektorilla.
Akavalaisten miesten kokonaisansiot ovat 4 850 euroaja naisten3 890 euroa kuukaudessa.
Akavalaiset keskimäärin e/kk Kaikki palkansaajat keskimäärin e/kk
Sukupuoli
Miehet 4 850 3 690
Naiset 3 890 3 030
Työnantaja
Valtio 4 650 3 830
Kunta 3 920 3 030
Yksityinen 4 560 3 450
Kaikki 4 340 3 350
Taulukko 3.1 Kokonaisansiot 2014
Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2014
Akavaaka — kevät 2016 43PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Lähes joka toinen akavalainen saa jotain luontoisetua keskimää-rin 130 euron arvosta kuukaudessa. Miehet saavat luontoisetuja yleisemmin kuin naiset. Julkisen sektorin palkansaajat kuuluvat luontoisetujen piiriin harvemmin kuin yksityisen sektorin työntekijät. Valtion palveluksessa olevilla on vähiten kyseisiä etuja.
Kaikki
Miehet
Naiset
Tulospalkkiota saavien osuus, %
Kokoaikaiset palkansaajatLähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2014
Kuvio 3.1 Tulospalkkiot 2014
250
410
470
160
80
300
480
510
170
100
190
300
380
150
70
Tulospalkkiot saajaakohden, e/kk
Kaikki Miehet Naiset
Kaikki palkansaajat
Akavalaiset
Työnantaja
Yksityinen
Valtio
Kunta
Kaikki palkansaajat
Akavalaiset
Työnantaja
Yksityinen
Valtio
Kunta
0 10 20 30 40 50
1822
14
2128
14
3136
25
67
6
79
6
60 70
Kaikki
Miehet
Naiset
56
6069
Kuvio 3.2 Luontoisedut 2014 Luontoisedut saajaakohden, e/kk
130
130
160
60
40
160
170
180
40
60
90
90
120
50
60
Kaikki Miehet Naiset
Kokoaikaiset palkansaajatLähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2014
Luontoisetuja saavien osuus, %
0 10 20 30 40 50
2831
26
48
42
48
3935
41
777
Tulospalkkiot nostavat miesten ansioita.
44 Akavaaka — kevät 2016PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Akavalaisten palkat olivat 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä keski-määrin 3 470 euroa kuukaudessa vuonna 2014. Kuukausipalkat olivat 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin 4 790 euroa.
Nuorimmassa ikäryhmässä akavalaisten keskimääräiset palkat oli-vat valtiolla pari sataa euroa korkeammat kuin yksityisellä sektorilla. Keskimmäisissä ikäryhmissä yksityisellä sektorilla ansaittiin enem-män kuin valtiolla. Vanhimmassa ikäryhmässä työnantajasektorei-den välinen palkkaero on sata euroa valtion hyväksi. Tämän selittää osittain se, että Tilastokeskuksen Palkkarakennetilastosta puuttuvat yksityisen sektorin ylimmän johdon palkkatiedot. Kunnissa työsken-televien akavalaisten keskimääräiset palkat olivat kaikissa ikäryhmis-sä matalammat kuin muilla työnantajasektoreilla ja ansioiden nousu on iän myötä verkkaisempaa.
Kaikkien kokoaikatyössä olevien palkansaajien kokonaiskeskiansio oli 3 350 euroa kuukaudessa vuonna 2014. Mitä korkeampi koulutus-taso palkansaajilla on, sitä paremmat kuukausiansiot ovat. Naisten ansiot ovat kaikilla koulutusasteilla miesten ansioita pienemmät. Naisten ja miesten sijoittuminen eri toimialoille ja asematasoille selit-tävät osittain palkkaeroja.
Kun tulospalkkiot jätetään huomioimatta, puolet akavalaisista an-saitsi vuonna 2014 vähintään 3 860 euroa kuukaudessa (mediaani). Joka kymmenes ansaitsi alle 2 610 euroa (desiili 10) ja joka kymme-nes yli 6 340 euroa (desiili 90) kuukaudessa.
Akavalaiset
Kaikki palkansaajat
e / kk1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500
Kuvio 3.3 Kokonaisansioiden hajonnat 2014 (ilman tulospalkkioita)
Kokoaikaiset palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2014
3 750 mediaanidesiili 10
2 610
desiili 102 090
desiili 904 910
desiili 906 340
2 850 mediaani
3 860 mediaani
2 950 mediaani
Akavaaka — kevät 2016 45PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Kuvio 3.4 Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2014
Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2014
Euroa/kk Euroa/kk
Kuvio 3.5 Palkansaajien kokonaisansiotkoulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2014 Henkilöiden määrä
tilastoissa (1 000)
Kaikki Miehet Naiset
Kaikki
Miehet
Naiset
Kaikki yhteensä
Perusaste
Keskiaste
Alin korkea-aste
Alempi korkeakouluaste
Ylempi korkeakouluaste
Tutkijakoulutusaste
e / kk0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000
Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2014
1 378
141
578
193
231
214
22
702
53
264
128
128
120
10
676
88
313
65
103
94
12
3 3503 690
3 030
2 8003 000
2 460
2 8603 150
2 510
3 410
3 070
3 5004 070
3 050
4 6205 190
4 170
5 5005 860
5 180
4 080
25–35 35–44 45–54Ikäryhmät
55–64
5 500
5 250
5 000
4 750
4 500
4 250
4 000
3 750
3 500
3 250
3 000
2 750
5 500
5 250
5 000
4 750
4 500
4 250
4 000
3 750
3 500
3 250
3 000
2 750
Kaikki
Valtio
Yksityinen
Kunta
46 Akavaaka — kevät 2016PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2006–2014
Kuvio 3.6 Kokonaisansioiden kehitys 2006–2014Indeksi 2006 = 100
KorkeakoulutetutKaikki palkansaajat
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
128126124122120118116114112110108106104102100
128126124122120118116114112110108106104102100
Vuodesta 2006 vuoteen 2014 kaikkien kokoaikaisten palkansaaji-en ansiot ovat nousseet noin kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin korkeakoulutettujen kokonaisansiot. Tilastokeskuksen Palkkaraken-netilaston mukaan kaikkien palkansaajien ansiot nousivat seitsemän vuoden aikana 25,7 prosenttia, korkeakoulutettujen 19,7 prosenttia.
Palkkatiedot perustuvat Tilastokeskuksen Palkkarakennetilastoon, joka kattaa yksityiseltä sektorilta vähintään viisi henkeä työllistävät yritykset sekä julkisen sektorin kaikki palkansaajat. Palkkarakenne-tilaston ulkopuolelle jää muun muassa yksityisen sektorin yritysten ylin johto.
Korkea-koulutetut ovat jääneet ansio-kehityksessä jälkeen.
Suomessa korkea-koulutettujen palkat ovat eurooppalaista keskitasoa.
Korkea hintataso heikentää suomalaisten ostovoimaaKuviossa 3.7 on esitetty korkeakoulutettujen palkansaajien keski-määräisiä bruttopalkkoja eräissä Euroopan maissa vuonna 2012. Kor-keakoulutetut palkansaajat tarkoittavat tässä yhteydessä henkilöitä, jotka ovat kansainvälisen ISCED-luokitusjärjestelmän määritelmän mukaisesti suorittaneet kolmannen asteen koulutuksen. Suomessa tällaiset henkilöt ovat suorittaneet vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon. Keskimääräisten bruttopalkkojen tiedot perustuvat Euros-tatin tulonjakotilastoja hyödyntäviin Palkansaajien tutkimuslaitoksen laskelmiin. Kuviossa 3.8 on esitetty korkeakoulutettujen keskipalkat ostovoimakorjattuina. Ostovoimakorjaus on laskettu Euroopan ko-mission AMECO-tietokannan ostovoimapariteetti- ja valuuttakurssi-lukujen perusteella siten, että eri maiden hintatasoja verrataan euron ostovoimaan Suomessa.
Akavaaka — kevät 2016 47PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Sveitsi
Luxemburg
Alankomaat
Itävalta
Irlanti
Norja
Saksa
Tanska
Belgia
Iso-Britannia
Suomi
Ruotsi
Italia
Ranska
Espanja
Portugali
Kreikka
Viro
0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000e / kk
7 030
6 350
5 380
4 930
4 870
4 710
4 590
4 560
4 340
4 060
3 860
3 500
3 490
3 340
3 220
2 760
2 380
1 830
Ostovoimakorjattu bruttopalkka, euroa/kk
Kuvio 3.8 Korkeakoulutettujen ostovoimakorjatut bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2012
Lähteet: Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 298: Eurooppalainen palkkavertailu ammateittain: tuloksia EU-SILC-aineistosta (Tomi Husa) ja Akavan oma laskelma
Sveitsi
Luxemburg
Norja
Tanska
Alankomaat
Itävalta
Irlanti
Belgia
Saksa
Suomi
Ruotsi
Iso-Britannia
Ranska
Italia
Espanja
Portugali
Kreikka
Viro
0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000e / kk
8 870
6 210
6 310
5 110
4 870
4 500
4 430
3 980
3 930
3 860
3 860
3 790
3 110
2 910
2 420
1 820
1 760
1 070
Bruttopalkka, euroa/kk
Kuvio 3.7 Korkeakoulutettujen bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2012
Lähteet: Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 298: Eurooppalainen palkkavertailu ammateittain: tuloksia EU-SILC-aineistosta (Tomi Husa)
48 Akavaaka — kevät 2016PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Sveitsi
Itävalta
Luxemburg
Saksa
Portugali
Iso-Britannia
Irlanti
Espanja
Norja
Suomi
Alankomaat
Italia
Ranska
Belgia
Tanska
Ruotsi
Kreikka
Viro
0 20 40 60 80 100 120 140 160 180
179
146
112
108
95
69
64
57
54
52
50
49
48
46
45
40
38
37
Palkkojen prosentuaalinen ero
Kuvio 3.9 Korkeakoulutettujen ja matalasti koulutettujen bruttopalkkojen prosentuaalinen ero joissakin Euroopan maissa 2012
Lähteet: Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 298: Eurooppalainen palkkavertailu ammateittain: tuloksia EU-SILC-aineistosta (Tomi Husa) ja Akavan oma laskelma
Suomessa korkeakoulutettujen nimelliset keskipalkat edustavat eurooppalaista keskitasoa ollen melko samansuuruiset Iso-Britanni-an, Ruotsin, Saksan ja Belgian korkeakoulutettujen kanssa. Suhteel-lisen korkean hintatason vuoksi Suomen sijoitus palkkavertailussa putoaa hieman ostovoimakorjauksen myötä. Suomeen verrattuna Saksassa korkeakoulutettujen ostovoimakorjatut palkat ovat selke-ästi nimellispalkkoja paremmat. Myös Iso-Britanniassa ja Belgiassa korkeakoulutettujen palkat kasvavat ostovoimakorjauksen myötä. Sen sijaan Suomea korkeamman hintatason omaavassa Ruotsissa keskipalkat laskevat ostovoimakorjauksen seurauksena.
Kuviossa 3.9 on laskettu korkeakoulutettujen ja matalasti koulu-tettujen bruttopalkkojen prosentuaalinen ero. Matalasti koulutetuilla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöitä, jotka ovat suorittaneet enintään perusasteen tutkinnon. Suomessa korkeakoulutettujen palkat ovat keskimäärin 52 prosenttia suuremmat kuin matalasti koulutetuilla. Koulutuksen tuomassa palkkalisässä Suomi edustaa tarkasteltavien maiden keskitasoa. Ruotsissa korkeakoulutettujen palkat ovat keskimäärin 40 prosenttia suuremmat kuin matalasti koulutetuilla, mikä on tarkasteltavien maiden alhaisimpia suhdeluku-ja. Saksassa koulutuksen tuoma 108 prosentin palkkalisä on puoles-taan Euroopan korkeimmasta päästä yhdessä Sveitsin, Itävallan ja Luxemburgin kanssa.
Suomessa korkea-koulutettujen palkat ovat 52 prosenttia suuremmat kuin matalasti koulutetuilla.
Akavaaka — kevät 2016 49PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Taitteet leikkaavat ansiosidonnaisia päivärahojaTyöttömyyden kohdatessa palkansaaja on oikeutettu ansiosi-donnaiseen työttömyyspäivärahaan, jos hän on ollut vähintään 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä ja täyttänyt työssäoloehdon.
Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Myös vanhempainpäiväraha on pää-sääntöisesti sairauspäivärahan suuruinen.
Päivärahojen niin sanotut taitteet leikkaavat työttömyyden tai sairauden aikaisia päivärahoja niin, että korvaustaso suhteessa palkkaan on sitä pienempi, mitä suuremmat tulot palkansaajalla on ennen työttömyyttä tai sairautta.
Vuonna 2015 akavalaisten keskitulotasolla eli noin 4 340 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiopäiväraha on 46 prosenttia brutto-palkasta eli noin 2 000 euroa kuukaudessa ja sairauspäiväraha 59 prosenttia eli noin 2 550 euroa kuukaudessa.
Sairausvakuutuslain mukaisen sairauspäivärahan määräytymisen tulorajoja ja korvausastetta muutettiin vuoden 2016 alusta. Kuviosta 3.10 käy ilmi, kuinka uudistus vaikuttaa eri tulotasoilla. Akavalaisen keskituloilla menetys on noin 250 euroa kuukaudessa verrattuna vuoden 2015 sairauspäivärahaan.
Lähde: Akavan laskelma
Kuvio 3.10 Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan 2015 ja 2016, e/kk
3 500
3 250
3 000
2 750
2 500
2 250
2 000
1 750
1 500
1 250
1 000
750
500
250
0
3 500
3 250
3 000
2 750
2 500
2 250
2 000
1 750
1 500
1 250
1 000
750
500
250
07 0006 5006 0005 5005 0004 5004 0003 5003 0002 5002 0001 5001 0005000
Keskivertoakavalainen
Ansio- tai sairauspäiväraha e/kk
Bruttopalkka ennen työttömyyttä tai sairautta, e/kk
Sairauspäiväraha 2016
Ansiopäiväraha 2015 (työttömyyspäiväraha)
Ansiopäiväraha 2016 (työttömyyspäiväraha)
Sairauspäiväraha 2015
Lakimuutos vie sairaalta akavalaiselta 250 euroa kuukaudessa.
50 Akavaaka — kevät 2016PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Veroprogressio kiristyy edelleenvuonna 2016 Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja tulojen mukaan kiristyvät rajaveroasteet.
Rajaveroaste kertoo, mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Vuoden 2016 verotuksen mukaan jo 2 250 euron palkkatasolla verot vievät lisäansiosta liki 46 prosenttia. Rajaveroaste ylittää 50 prosent-tia 3 650 euron kuukausipalkalla ja 60 prosenttia, kun kuukausipalkka on vähintään 6 350 euroa.
Suurena pidettyjen palkkatulojen verorasitusta on kasvatettu lisää-mällä tuloveroasteikkoon uusi veroluokka. Vuosina 2013 ja 2014 ylin veroluokka on 100 000 euroa vuodessa ylittäville tuloille. Vuoden 2015 tuloveroasteikossa raja alennettiin 90 000 euroon ja vuonna 2016 tätä veroluokkaa aiotaan laajentaa koskemaan niitä, joiden verotettava ansiotulo on yli 72 300 euroa vuodessa. Tämä niin sa-nottu solidaarisuusvero nostaa rajaveroastetta korkeimmillaan yli 60 prosenttiin 6 350–7 500 euroa kuukaudessa ansaitsevilla. Rajavero-astetta nostavat yli 60 prosentin myös työttömyysvakuutusmaksun nousu sekä se, että näillä ansiotasoilla työtulovähennys pienenee ensi vuonna entistä jyrkemmin palkan kasvaessa. Tätä korkeammilla ansioilla rajaveroaste on 58–59 prosenttia vuonna 2016.
Kuvion 3.11 laskelmissa on otettu huomioon tiedossa olevat vero-muutokset ja niin sanotut "viranomaisvähennykset" (esim. työtulovä-hennys ja eläkemaksujen vähennyskelpoisuus) sekä käytetty vuoden 2016 kunnallisveron keskimääräistä tuloveroprosenttia.
Korkein rajaveroaste ylittää60 prosenttia vuonna 2016.
Lähteet: Valtiovarainministeriö, Akavan omat laskelmat
65
60
55
50
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
Kuvio 3.11 Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2015 ja 2016
5 000 6 000 7 000 8 000
Rajavero 2015Rajavero 2016
Tulovero 2016Tulovero 2015
9 000 10 000 11 000
65
60
55
50
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
Bruttopalkka, e/kk, ansiotaso muuttumaton
4 000
% %
1 0000 2 000 3 000
Rajavero
Tulovero
Verojen osuus tulojenlisäyksestä
Verojen osuus tuloista
Akavaaka — kevät 2016 51PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Akavalaiset maksavat kolmanneksenveroista ja maksuistaTilastokeskuksen vuoden 2014 Tulonjakotilaston mukaan lähes joka neljäs kokoaikatyössä oleva palkansaaja oli akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat 31 prosenttia palkkasummasta ja maksoivat yhteenlasketuista veroista ja maksuista 35 prosenttia. Akavalaisten ansioista kertyi 48 prosenttia valtion ansiotuloverosta.
Kaikki eivät osallistu verotalkoisiin. Verovelvollisista 52 prosenttia kerrytti 13 prosenttia yhteenlasketuista valtion ansiotulo- ja kunnal-lisverosta vuonna 2014. Vastaavasti 44 prosenttia veronmaksajista maksoi 64 prosenttia yhteenlasketuista veroista.
Vähintään 6 kk kokoaikatyössä olleet palkansaajat, joiden ansio ylittää 8 620 euroa vuodessa. Veroissa ja maksuissa ovat mukana myös kirkollisvero, sairaanhoito- ja päivärahamaksut sekä työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 2014
Kuvio 3.12 Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2014
Akavalaiset Muut palkansaajat
Palkansaajien lkm. (1,7 milj.)
Palkkasumma (68,9 mrd. e)
Verot ja maksut (21,9 mrd. e)
Verolajeittain
Valtion ansiotulovero (3,95 mrd. e)
Kunnallisvero (11,0 mrd. e)
Työntekijöiden eläke- jatyöttömyysvakuutusmaksu(4,36 mrd. e)
%0 20 40 60 80 100
77
69
65
52
31
35
48
32
31 69
68
23
Akavalaiset maksavat lähes puolet valtion ansiotulo-verosta.
52 Akavaaka — kevät 2016PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Keskituloisen verotus on SuomessaankaraaLänsieurooppalaisessa vertailussa suomalaisten korkeat ja kiris-tyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain keskitasoa, keskipalkkaisella palkansaajalla verotus on jo yli eurooppalaisen keskitason ja keski-palkkaa enemmän ansaitsevilla verotus on varsin ankaraa.
Kuviossa 3.13 vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkan-saajien vuosiansioiden jakaumaa. Esimerkiksi koko vuoden kokoaika-työssä olevista akavalaisista viisi prosenttia ansaitsee vähintään30 500 ja puolet vähintään 51 100 (mediaani) euroa vuodessa. Vii-dellä prosentilla ansiot ylittävät 111 000 euroa vuodessa. Suomessa akavalaisen mediaanituloilla tuloveroaste on noin 34 prosenttia ja muualla Euroopassa 31,5 prosenttia. Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa.
Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee nopeammin kuin muualla Euroopassa.
*) Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei mukana.Yhden hengen talous.Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2015; Tilastokeskus; Tulonjakotilasto, Akavan oma laskelma
Vuosiansio 2015, euroa
Kuvio 3.13 Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja joissakin Euroopan maissa 2015
Suomi
Muut Länsi-Euroopan maat ilman Viroa
50
48
46
44
42
40
38
36
34
32
30
28
26
24
22
20
18
16
14
50
48
46
44
42
40
38
36
34
32
30
28
26
24
22
20
18
16
1420 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100 000 110 000 120 000 130 000
% %
5
Akavalaisten jakauma:
Kaikkien palkansaajien jakauma:
5
23.9
24.4
29.6
31.6 34.7
38.0
47.8
42.1
25
25
50
50
75
75 95
95
Akavaaka — kevät 2016 53PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Yhden hengen talous, vuositulo 64 300 euroaLähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2015
Belgia
Italia
Saksa
Itävalta
Suomi
Tanska
Alankomaat
Ranska
Ruotsi
Espanja
Norja
USA
Australia
Japani
Britannia
Viro
Sveitsi%
50454035302520151050
Kuvio 3.14 Palkansaajien tuloveroaste 5 140 e/kk ansaitsevilla 2015
46.6
43.3
42.7
39.4
38.0
37.7
36.7
35.4
33.4
31.6
28.7
27.3
25.9
25.8
25.7
20.7
15.6
Kuviossa 3.14 on esitetty 5 140 euroa kuukaudessa ansaitsevien tuloveroasteita muutamissa maissa vuonna 2015. Suomessa palkan-saaja maksoi 5 140 euron kuukausiansioistaan veroja ja maksuja 38 prosenttia. Samalla kuukausiansiolla Ruotsissa palkansaajan tulove-roaste oli 33,4 prosenttia ja Saksassa 42,7 prosenttia.
Valittujen maiden joukossa Sveitsissä maksetaan vähiten veroja, 15,6 prosenttia ja Belgiassa puolestaan eniten, 46,6 prosenttia.
54 Akavaaka — kevät 2016PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
*) Palkka vuonna 2015Lähde: Akavan omat laskelmat
Yhden hengen kotitaloudet
Bruttopalkan muutos, %
Bruttopalkan muutos, e/kk
Verojen muutos, %-yksikköä
Nettopalkan muutos, %
Nettopalkan muutos, e/kk
Kotitalouskohtaiset inflaatiot
Lastenhoitaja 1.4 33 -0.4 1.9 34 0.4
Farmaseutti 1.2 39 -0.2 1.5 33 0.5
Valtiotieteilijä 1.1 46 0.0 1.1 29 0.1
Diplomi-insinööri 1.1 73 0.2 0.7 26 0.2
Ostovoima kehittyy maltillisestivuonna 2016Kuviossa 3.15 on esitetty ansiotulojen, tulonsiirtojen, veroluonteis-ten maksujen ja hintojen muutosten vaikutukset erilaisten yhden hengen kotitalouksien ostovoimaan vuosina 2015–2016. Kuvios-sa 3.16 on esitetty vastaavat vaikutukset erilaisille perheille, jotka koostuvat kahdesta aikuisesta palkansaajasta ja kahdesta lapsesta. Kaikissa perheissä lapset ovat alle 17-vuotiaita ja kussakin perheessä nuorempi lapsi on kunnallisessa päivähoidossa. Lastenhoitajan ja far-maseutin kotitaloudet asuvat vuokralla ja muut kotitaloudet asuvat omistusasunnoissa. Omistusasujilla on lisäksi asuntolainaa. Kaikkien kotitalouksien aikuiset henkilöt edustavat tulojensa osalta ammattin-sa mukaisia tyypillisiä palkansaajia. ”Ahkerat”-perheen palkansaajat ovat töissä työntekijäammateissa. Muiden perheiden palkansaajat työskentelevät eri tulotasojen toimihenkilöammateissa.
Bruttopalkat kasvavat vuonna 2016 sopimuskorotuksen mukaises-ti 0,43 prosenttia tai vähintään 16 euroa. Lisäksi palkansaajien brut-topalkat kasvavat valtiovarainministeriön palkkaliukumaennusteen mukaisesti 0,7 prosenttia. Prosentuaaliset palkankorotukset pienene-vät palkkatason noustessa aina noin 3 700 euron kuukausipalkkaan asti. Akavan esimerkkiperhelaskelmissa bruttopalkat kasvavatkin suhteellisesti eniten pienempituloisilla kotitalouksilla ja vastaavasti vähiten suurempituloisilla kotitalouksilla.
33 360 393 426 459 4812 5115 5418 5721 6024 27 30
Lastenhoitaja (2 300 e/kk*)
Farmaseutti (3 000 e/kk*)
Valtiotieteilijä (3 900 e/kk*)
Diplomi-insinööri (6 200 e/kk*)
Ostovoiman muutos 2015–2016, e/kk
Kuvio 3.15 Ostovoiman muutoksia 2015–2016; Yhden hengen taloudet
Pienempi-tuloiset hyötyvät työtulo-vähennyksestäeniten.
Muutos, %
1.4
1.0
0.9
0.5
26
22
25
19
Akavaaka — kevät 2016 55PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Ahkerat (2 300 & 2 900 e/kk*)
Kasvattajat (2 500 & 3 300 e/kk*)
Keksijät (3 300 & 4 400 e/kk*)
Taitajat (4 900 & 6 500 e/kk*)
Perheen ostovoiman muutos 2015–2016, e/kk
Kuvio 3.16 Ostovoiman muutoksia 2015–2016; Perheet, joissa 4- ja 10-vuotiaat lapset
*) Puolisoiden palkat vuonna 2015Lähde: Akavan omat laskelmat
Perheet, 2 lasta Bruttopalkkojen muutos, %
Bruttopalkkojen muutos, e/kk
Verojen muutos, %-yksikköä
Nettopalkkojen muutos, %
Nettopalkkojen muutos, e/kk
Kotitalouskohtaisetinflaatio
Ahkerat 1.3 71 -0.3 1.6 65 0.2
Kasvattajat 1.3 76 -0.2 1.5 63 0.2
Keksijät 1.2 93 0.0 1.1 57 0.2
Taitajat 1.1 134 0.2 0.7 51 0.2
Työtulovähennykseen tuli vuonna 2016 tuntuva korotus, joka kohdistuu erityisesti pieni- ja keskituloisille palkansaajille. Esimerkki-laskelmien kotitalouksista pienempituloiset hyötyvät eniten työtulo-vähennyksestä. Asuntolainojen korkovähennysoikeuden pienenemi-nen 65 prosentista 55 prosenttiin kasvattaa hieman omistusasujien verotusta. Kaikilla palkansaajilla työttömyysvakuutusmaksut nouse-vat merkittävästi vuonna 2016, kun työttömyysvakuutusmaksu nou-see 0,5 prosenttiyksikköä. Kaiken kaikkiaan verot ja veronluontaiset maksut kehittyvät maltillisesti vuonna 2016, ja puolella kotitalouksista veroaste jopa laskee.
Suhteellisesti suurempien palkankorotusten ja maltillisesti kehitty-vän verotuksen vuoksi nettotulot kasvavat eniten pienempituloisilla kotitalouksilla. Kullekin kotitaloudelle on laskettu omat inflaatioluvut, joissa erityisesti kotitalouden asumismuodolla on suuri merkitys.
Vuokra-asumisen odotetaan kallistuvan omistusasumista enem-män vuonna 2016, mikä osaltaan näkyy kotitalouksien erilaisissa inflaatioluvuissa. Vuokralla asuvilla esimerkkikotitalouksilla inflaatio on 0,4–0,5 prosenttia vuonna 2016, kun vastaavasti omistusasujilla inflaatio on 0,1–0,2 prosenttia. Inflaatiokorjauksen jälkeen kotitalouk-sien ostovoiman kehitys on nettopalkkojen kehitystä maltillisempi. Suhteellisen suurituloisten diplomi-insinöörin ja ”taitajien” kotitalouk-sien ostovoima jopa laskee hieman vuonna 2016.
Muutos, %
1.5
1.3
0.9
0.5
33 360 393 426 459 4812 5115 5418 5721 6024 27 30
58
56
48
38
TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
4 – Koulutus
TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
58 Akavaaka — kevät 2016KOULUTUS
Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakennetilasto
%%Tutkijakoulutusaste
Ylempi korkeakouluaste
Alempi korkeakouluaste
Alin korkea-aste
Keskiaste
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
01975 1985 1995 2000 2005 2010 2014
Kuvio 4.1 25–64-vuotiaat koulutusasteen mukaan 1975–2014
Neljännes aikuisväestöstäon korkeakoulutettujaSuomen väestön koulutusrakenne on muuttunut huomattavasti. Vuonna 1975 vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita oli noin seitsemän prosenttia aikuisväestöstä. Vuonna 2014 korkeakoulutettuja oli 27 prosenttia. Vaikka aikuisväestö on ny-kyisin koulutetumpaa, 17 prosentilla ei ole edelleenkään peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
Lähes viidenneksellä aikuisväestöstä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
30
50
40
29
4244
1724
0.3
15
5
38
34
0.6
6
17
6
40
29
0.7
8
16
9
42
24
0.9
9
13
12
44
20
1.0
11
12
14
44
17
1.2
12
11
5
30
50
4
7
4
20
66
0.23
Akavaaka — kevät 2016 59KOULUTUS
Opetushallinnon tilastojen mukaan vuonna 2015 yliopistojen alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijoiksi kirjautui 20 800 uutta opiskelijaa. Uusien opiskelijoiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Yliopistoissa suoritettiin 15 300 ylempää korkeakou-lututkintoa vuonna 2015, mikä on noin 400 tutkintoa enemmän kuin vuonna 2014.
Vuonna 2015 ammattikorkeakouluissa aloitti 38 700 uutta opiskeli-jaa. Uusien opiskelijoiden määrä ei ole muuttunut vuodesta 2014. Ammattikorkeakouluissa suoritettiin yhteensä 26 000 tutkintoa vuonna 2015. Tutkintojen suoritettiin 1 200 enemmän kuin edeltävä-nä vuonna.
Uusien opiskelijoiden määrä on pysynytennallaan, suoritettujen tutkintojenmäärä on kasvanut
Vuonna 2014 suoritettiin yhteensä 56 200 korkeakoulu-tutkintoa.
Yliopistojen uudet opiskelijat ovat ylempään tai alempaan korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ensi kertaa nykyisessä yliopistossa kirjautuneita opiskelijoita. Yliopistoissa suoritetut tutkinnot ovat tilastovuoden aikana suoritettuja ylempiä korkeakoulu-tutkintoja. Ammattikorkeakoulujen uudet opiskelijat ovat ammattikorkeakoulu- tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaa-vaan koulutukseen ensi kertaa nykyisessä ammattikorkeakoulussa kirjautuneita opiskelijoita. Ammattikorkeakouluissa suoritettuihin tutkintoihin luetaan tilastovuoden aikana suoritetut ammattikorkeakoulu- ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot ja Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen
Uudet opiskelijat Suoritetut tutkinnot
Ammattikorkeakoulut1 000 henkilöä
39.5
21.9
38.8
22.9
38.3
23.9
37.5
24.8
38.6
25.0
38.7
26.2
2010 2011 2012 2013 2014 2015
10
20
30
40
Kuvio 4.2 Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa
10
20
30
40
2010 2011 2012 2013 2014 2015
Yliopistot1 000 henkilöä
20.0
14.4
20.1
12.5
19.9
13.8
20.2
14.4
20.9
14.9
20.8
15.3
50
50
60 Akavaaka — kevät 2016KOULUTUS
Aloittaneetopiskelijat
Osuus, %Suoritetut tutkinnot
Osuus, %
Yliopistot/koulutusaste
Alempi korkeakoulututkinto 17 538 65.0 13 640 43.8
Ylempi korkeakoulututkinto 7 033 26.1 14 920 47.9
Lääkärien erikoistumiskoulutus 668 2.5 580 1.9
Lisensiaatintutkinto 108 0.4 155 0.5
Tohtorintutkinto 1 651 6.1 1 869 6.0
Yliopistot yhteensä 26 998 100 31 164 100
Ammattikorkeakoulut/koulutustyyppi
Amk-tutkintoon johtava nuorten koulutus 28 548 74.0 18 685 74.7
Amk-tutkintoon johtava aikuiskoulutus 6 564 17.0 4 202 16.8
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 3 462 9.0 2 115 8.5
Ammattikorkeakoulut yhteensä 38 574 100 25 002 100
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhteensä 65 572 56 166
Taulukko 4.1 Aloittaneet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
Tilastokeskuksen vuoden 2014 koulutustilastojen mukaan eri yliopistotutkinnoissa aloittaneista opiskelijoista 65 prosenttia aloitti alemman korkeakoulututkinnon, 26 prosenttia ylemmän korkea-koulututkinnon ja 6 prosenttia tohtoritutkinnon opinnot. Ammatti-korkeakoulutuksen aloittaneista opiskelijoista 74 prosenttia aloitti ammattikorkeakoulutukseen johtavassa nuorten koulutuksessa ja 17 prosenttia aikuiskoulutuksessa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkin-non opinnoissa aloitti 9 prosenttia aloittaneista opiskelijoista.
Tilastokeskuksen vuoden 2014 koulutustilastojen mukaan kaikista suoritetuista yliopistotutkinnoista 44 prosenttia oli alempia korkea-koulututkintoja, 48 prosenttia ylempiä korkeakoulututkintoja ja6 prosenttia tohtoritutkintoja. Ammattikorkeakoulutuksen suorite-tuista tutkinnoista 75 prosenttia oli nuorten ammattikorkeakoulutut-kintoja, 17 prosenttia aikuiskoulutuksen ammattikorkeakoulututkinto-ja ja 9 prosenttia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.
Vuonna 2014 valmistui1 900 uutta tohtoria.
Akavaaka — kevät 2016 61KOULUTUS
Puolet yliopisto-opiskelijoista suorittaa tutkinnon5,5 vuodessatai nopeammin.
Opinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittainPuolet yliopisto-opiskelijoista suorittaa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Opinnoista suoriutuminen kuitenkin vaihtelee koulutusaloittain. Tutkintojen suoritusajat ovat lyhimmät humanistisella ja kasvatusalalla, joissa Tilastokeskuksen vuoden 2014 Koulutustilaston mukaan 63 prosent-tia suoritti alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan nopeimmin matkailu-, ravitsemis- ja talousaloilla, joissa 33 prosenttia suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin.
Myös ammattikorkeakoulututkintojen suoritusajat vaihtelevat koulutusaloittain. Nopeimmin ammattikorkeakoulututkinto suoritet-tiin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, joissa 66 prosenttia suoritti tutkinnon 4,5 vuodessa tai nopeammin. Ammattikorkeakoulututkin-non suoritti 4,5 vuodessa tai nopeammin 44 prosenttia. Opinnoista suoriutumista mitataan läpäisyasteilla, joka kertoo mikä osuus opis-kelijoista suorittaa tutkinnon valitun ajanjakson, esimerkiksi 4,5 vuoden kuluessa tai nopeammin.
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
Ylempikorkeakoulututkinto
Koulutusalat yhteensä
Humanistinen ja kasvatusala
Kulttuuriala
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Luonnonvara- ja ympäristöala
Tekniikan ja liikenteen ala
Luonnontieteiden ala
Alempi tai ylempikorkeakoulututkinto
20100 4030 60 7050
Kuvio 4.3 Yliopistokoulutuksen viiden ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2014
%
5224
6325
6229
6130
5733
5427
4621
4319
3313
62 Akavaaka — kevät 2016KOULUTUS
Työnteko opintojen ohessa saattaa viivästyttää valmistumista. Toisaalta hankittu työkokemus edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. Opiskelijat ovat verraten suuri työvoimareservi. Puolet 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista teki töitä opintojen ohella vuon-na 2014. Heitä oli yhteensä noin 291 000. Korkeakouluopiskelijoista 55 prosenttia kävi töissä samalla kun opiskeli. Työssäkäyvienosuudet laskivat edellisestä vuodesta sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijoilla.
Koulutusalat yhteensä
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Humanistinen ja kasvatusala
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
Kulttuuriala
Luonnontieteiden ala
Luonnonvara- ja ympäristöala
Tekniikan ja liikenteen ala%
20100 4030 6050 8070
Kuvio 4.4 Ammattikorkeakoulutuksen neljän ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2014
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
Kuvio 4.5 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2014
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
Kaikki opiskelijat (18 vuotta täyttäneitä 578 700)
Lukiokoulutus (44 000)
Ammatillinen koulutus (232 300)
Ammattikorkeakoulutus (138 700)
Yliopistokoulutus (163 800)
20100 4030 6050%
Kolmannes akavalaisista ei osallistu työnantajan kustantamaan koulutukseenKolmannes akavalaisista ei osallistunut vuoden 2013 aikana työnan-tajan kustantamaan ammatillista osaamista edistävään koulutukseen, osoittaa Akavan teettämä kysely. Viidenneksellä akavalaisista kertyi alle kolme työnantajan kustantamaa koulutuspäivää. Naiset osallis-tuvat koulutukseen miehiä useammin ja 35–50-vuotiaat useammin kuin heitä nuoremmat tai vanhemmat.
44
66
49
48
48
40
33
26
26
50
26
48
54
56
Akavaaka — kevät 2016 63KOULUTUS
Akavalaisista ammattiryhmistä koulutukseen osallistuminen on yleisintä sosiaali-, terveys- ja opetusalojen asiantuntijoilla. Kuntasek-torilla työskentelevät akavalaiset osallistuvat useammin työnantajan kustantamaan koulutukseen kuin valtiolla ja yksityisellä sektorilla työskentelevät. Akavalaiset katsovat, että osaamisen kehittämiseksi tarpeellisinta on oman alan lyhytkestoinen koulutus, joka ylläpitää ja täydentää osaamista.
Oman alan lyhytkestoista, osaamista ylläpitävää, päivittävää, täydentävää koulutusta
Ammatin vaihtoon tähtäävää tutkintoon johtavaa tai muuta koulutusta
Oman alan tai omaa alaa sivuavaa tutkintoon johtavaa koulutusta
Pitkäkestoista koulutusta omalta alalta
Minulla ei ole tarvetta lisäkoulutukseen
Muuta koulutusta
En osaa sanoa
8
79
4
3
2
2
3%
200 40 60 80 100
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014
Kuvio 4.7 Akavalaisten koulutustarpeet seuraavien kahden vuoden aikana
Kuvio 4.6 Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutuksen vuonna 2013
*Keskiarvo on laskettu niiltä, jotka osallistuivat vuoden 2013 aikana työnantajan kustantamaan koulutukseen.Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014
Koulutuspäivienlukumäärä,keskiarvo*
Ei osallistunut Alle kolme päivää Vähintään kolme päivää
Kaikki
MiehetNaisetIkäryhmäAlle 35 35–50Yli 50AmmattiJohtajatYhteiskunta-alan ja lainopillisen alan asiantuntijatTekniikan ja luonnontieteiden alan asiantuntijatLiike-elämän ja hallinnon alan asiantuntijatOpetusalan asiantuntijatSosiaalialan asiantuntijatTerveydenhuollon alan asiantuntijatTyönantajaValtioKuntaYksityinen
0%
20
7768
5853
41
45
48
4751
3924
2118
21
7
2522
26
2012
44
66
3917
212531
1343
11
13
1624
34
47
31
3428
38
5242
4821
212127
37
32
40 60 80 100
4.8
4.74.9
5.34.84.6
4.75.44.74.64.04.87.0
5.15.24.3
TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
5 – Perustiedotakavalaisista
66 Akavaaka — kevät 2016PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Akavalaisia on yli 600 000 Akavalaiset ovat korkeakoulutettuja ja järjestäytyvät pääasiassa oman tutkintonsa tai ammattikuntansa mukaiseen ammattiliittoon. Vuoden 2016 alussa Akavaan kuului 36 jäsenjärjestöä, joilla oli yhteensä 597 000 jäsentä. Luvussa ovat mukana kaikki työvoimaan kuuluvat jäsenet, opiskelija- ja eläkeläisjäsenet sekä työttömät tai muut jäsenmaksusta vapautetut jäsenet. Kasvua edellisestä vuodesta oli 8 000. Huhtikuussa 2016 Akavaan liittyi 11 000 jäsenen jäsenjär-jestö, minkä seurauksena akavalaisten lukumäärä nousi yli 600 000 henkilöön.
Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä oman alansa akavalaiseen liittoon jo opiskeluaikanaan. Vuoden 2016 alussa Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu 112 000 opiskelijajäsentä. Akavan kokonaisjäsenmäärästä arviolta joka neljäs on alle 30-vuotias.
2011 2012 2013 2014 2015 2016
Opiskelijajäsenet 102 000 105 600 109 800 109 600 111 300 111 730
Alle 30-vuotias työvoima 40 400 36 700 33 600 39 700 38 600 36 404
”Nuoret” yhteensä 142 300 142 200 143 400 149 300 149 800 148 100
”Nuorten” osuus kokonaisjäsenmäärästä, % 26 % 25 % 25 % 26 % 25 % 25 %
Vuoden 2016 tiedoista puuttuvat Kuntoutusalan asiantuntijoiden opiskelija- ja alle 30-vuotiaan työvoiman jäsenmäärät.Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset
Taulukko 5.1 Opiskelijat ja nuoret aikuiset Akavassa 2011–2016
Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset. Tilanne 1.1. vuosittain
Kuvio 5.1 Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2016
600
500
400
300
200
100
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 20122010 20132011 2014 2015 20160
1 000 jäsentä
Neljännes akavalaisista on alle 30-vuotiaita ja yli puolet naisia.
375 391 409 424 436 448 461486 498
537 547 553 566 580 585 589 597
Akavaaka — kevät 2016 67PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Akavan jäsenkunnasta yli puolet on naisia. Työvoimaan kuuluvien keski-ikä on 42 vuotta. Uudellamaalla asuu neljä kymmenestä, kolmannes pääkaupunkiseudulla. Lähes joka toisen (46 prosenttia) perheeseen kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia. Akavalaisista 55 prosenttia tekee töitä yksityisen sektorin palveluksessa, 34 prosenttia kunnissa ja seitsemän prosenttia valtiosektorilla. Ammatinharjoittajina toimii kolme prosenttia ja seurakunnat työllistävät yhden prosentin akava-laisista.
Keskivertoakavalainen tekee töitä 40,2 tuntia viikossa ja ansaitsee 4 340 euroa kuukaudessa. Tiedot käyvät ilmi taulukosta 5.3 ”Perustie-toa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2015” sivulla 69.
SAK (1 008 040) STTK (549 476)STTK + TVK Akava (588 865)
Kuvio 5.2 Palkansaajajärjestöjen jäsenmäärien kehitys 1970–2015
Selitteiden yhteydessä sulkeissa vuoden 2015 kokonaisjäsenmäärät, joissa mukana myös työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja vapaajäsenetLähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako
Henkilöiden määrä palkansaajakeskus-järjestöissä (1 000)
200 40 60 80 100%
1970
1980
1990
2000
2010
2015
18
70
64
57
51
47
47 26
28
31
10
5
1429
26
26
25
27
931
1 624
1 879
2 092
2 204
2 146
68 Akavaaka — kevät 2016PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Agronomiliitto 5 897
Akavan Erityisalat 28 714
Akavan Yleinen Ryhmä AYR 757
Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl 1 803
DIFF – Ingenjörerna i Finland 3 226
Esimiehet ja Asiantuntijat YTY 10 264
Insinööriliitto IL 70 119
Kirkon Akateemiset AKI 5 810
Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT 1 155
KTK Tekniikan Asiantuntijat 8 928
Kuntoutusalan asiantuntijat 6 299
Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL 7 720
Metsänhoitajaliitto 2 459
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA 26 795
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 121 621
Professoriliitto 2 462
Päällystöliitto 3 923
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia 23 314
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA 2 391
Suomen Ekonomit 52 168
Suomen Eläinlääkäriliitto 2 650
Suomen Farmasialiitto 7 897
Suomen Hammaslääkäriliitto 7 153
Suomen Lakimiesliitto 16 298
Suomen Lääkäriliitto 25 516
Suomen Psykologiliitto 7 027
Suomen Puheterapeuttiliitto 1 550
Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL 7 344
Suomen Työterveyshoitajaliitto 1 705
Tekniikan akateemiset TEK 72 020
Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat 1 243
Tieteentekijöiden liitto 7 056
Tradenomiliitto TRAL 30 450
Upseeriliitto 6 178
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut 12 245
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL 4 790
Yhteensä 596 947
Taulukko 5.2 Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2016
Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset
Akavaaka — kevät 2016 69PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Päätoimi Kaikki (100 %) Miehet (47 %) Naiset (53 %)
Kokoaikatyö 85 % 86 % 84 %
Osa-aikatyö 7 % 5 % 9 %
Yrittäjä 3 % 4 % 3 %
Työtön 5 % 5 % 4 %
Yhteensä 100 % 100 % 100 %
Ammattiryhmä
Johtajat ja ylimmät virkamiehet 13 % 18 % 8 %
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa 39 % 48 % 31 %
Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat 28 % 15 % 39 %
Asiantuntijat 16 % 14 % 17 %
Muut tehtävät 5 % 5 % 5 %
Yhteensä 100 % 100 % 100 %
Ikäjakauma
Alle 30-vuotiaat 9 % 7 % 10 %
30–39-vuotiaat 28 % 28 % 29 %
40–49-vuotiaat 27 % 27 % 28 %
50–59-vuotiaat 26 % 26 % 25 %
Yli 59-vuotiaat 10 % 12 % 8 %
Yhteensä 100 % 100 % 100 %
Keski-ikä 42 vuotta 43 vuotta 42 vuotta
Vähintään alempi korkeakouluasteen tutkinto 82 % 80 % 84 %
Pääkaupunkiseudulla asuvat 30 % 30 % 31 %
Alle 18-v. lapsen vanhempia 44 % 44 % 45 %
Määräaikainen palvelussuhde* 13 % 10 % 15 %
Palvelusvuodet nykyisessä työpaikassa, keskimäärin* 9,7 9,8 9,6
Kokonaisansiot 2014 (sis. tulospalkkiot), €/kk* 4 340 4 850 3 890
Tulospalkkioiden saajien osuus* 21 % 28 % 14 %
Tulospalkkiot saajaa kohden, €/kk* 410 480 300
Luontoisetujen saajien osuus* 49 % 56 % 42 %
Luontoisedut saajaa kohden, €/kk* 130 170 90
Kokonaistyöaika, tuntia/viikko* 40,2 40,8 39,6
Ylitöitä tehneiden osuus* 22 % 24 % 20 %
Niiden henkilöiden osuus, jotka eivät saaneet korvausta tehdyistä ylitöistä**
35 % 36 % 34 %
Taulukko 5.3 Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2015: miehet ja naiset
*) Merkityt tiedot koskevat kokoaikatyössä olevia, muut tiedot työvoimaan kuuluvia**) Tiedot koskevat ylitöitä tehneitä.Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2015 ja Palkkarakennetilasto 2014; Akavan jäsenliittojen ilmoitukset
70 Akavaaka — kevät 2016PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Akavaaka-julkaisussa käytettyjä lähteitä ja aineistoja
Akavan jäsenliitotAkavan luottamusmiesbarometri 2015Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014Palkansaajien tutkimuslaitos, työpapereita 298Tilastokeskuksen KoulutustilastotTilastokeskuksen PalkkarakennetilastoTilastokeskuksen Tulonjakotilaston palveluaineisto 2014Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen vuosiaineistot 2008–2015Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastotValtiovarainministeriöVerohallituksen Verotilasto 2013Veronmaksajien Kansainvälinen palkkavertailu 2015
TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS
Kuvio- ja taulukkoluetteloTyövoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2015: Akavalaiset (458 000)Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2015: Koko työvoima (2 622 000)Akavalaisten määräaikaiset työsuhteet 2015Työllisyysaste iän mukaan 2010 ja 2015Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2015: 55–59-vuotiaatIkääntyvien työllisyysaste 2000–2015: 60–64-vuotiaat55–64-vuotiaiden työmarkkina-asema koulutuksen mukaan 2008–2015Työlliset työnantajan mukaan 2015: Korkeakoulutetut (740 000)Työlliset työnantajan mukaan 2015: Kaikki työlliset (2 364 000)Akavalaiset miehet ja naiset toimialoittain 2015Tutkimus ja kehittämistoiminnan korkeakoulutetun henkilöstön määrän muutos 2005–2014Korkeakoulutetut yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2008–2015Työttömyysasteet koulutusasteen mukaan 1990–2015Henkilöstön vähentämisen tavat akavalaisten työpaikoillaTyöttömät koulutusasteittain, kaikkiTyöttömät koulutusasteittain, vastavalmistuneetTyöttömät koulutusaloittain, yleisimmät akavalaistutkinnotTyöttömien osuus työvoimasta tutkinnottainTyöttömien määrän kehitys ikäryhmittäin, korkeakoulutetut, helmikuuTyöttömien määrän kehitys ikäryhmittäin, muut kuin korkeakoulutetut, helmikuuTyöttömyyden kesto 2013–2016Henkilöstöjärjestelmät akavalaisten luottamusmiesten työpaikoillaAkavalaisia luottamusmiehiä työllistävät ongelmat ja sopimustulkinnatAkavalaisten viikkotyöaika 2015Ylityötä tekevät palkansaajat 2015Iltaisin töitä tekevät palkansajat 2015Työajoissa joustaminen työstä johtuvista syistäTyöajoissa eri syistä joustavat palkansaajatTyöajan seurantaTyöaikapankit akavalaisten luottamusmiesten työpaikoillaLiikkuminen päätyöpaikan ulkopuolella työn takiaTyön henkinen rasittavuus ja haittaava kiireSairaana työskentely edellisten 12 kuukauden aikana ylemmillä toimihenkilöilläEripituisten sairauspoissaolojen yleisyys ylemmillä toimihenkilöilläEsimiestehtävät ylempien toimihenkilöiden työssäPalkansaajat, joiden lähiesimies on nainenKokonaisansiot 2014Tulospalkkiot 2014Luontoisedut 2014Kokonaisansioiden hajonnat 2014 (ilman tulospalkkioita)Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2014Palkansaajien kokonaisansiot koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2014Kokonaisansioiden kehitys 2006–2014Korkeakoulutettujen bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2012Korkeakoulutettujen ostovoimakorjatut bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2012Korkeakoulutettujen ja matalasti koulutettujen bruttopalkkojen prosentuaalinen ero joissakinEuroopan maissa 2012Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan 2015 ja 2016, e/kkPalkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2015 ja 2016Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2014Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja joissakin Euroopan maissa 2015Palkansaajien tuloveroaste 5 140 e/kk ansaitsevilla 2015Ostovoiman muutoksia 2015–2016: yhden hengen taloudetOstovoiman muutoksia 2015–2016: perheet, joissa 4- ja 10-vuotiaat lapset25–64-vuotiaat koulutusasteen mukaan 1975–2014Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissaAloittaneet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014Yliopistokoulutuksen viiden ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2014Ammattikorkeakoulutuksen neljän ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2014Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2014Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutuksen vuonna 2013Akavalaisten koulutustarpeet seuraavien kahden vuoden aikanaAkavan jäsenmäärän kehitys 2000–2016Opiskelijat ja nuoret aikuiset Akavassa 2010–2016Palkansaajajärjestöjen jäsenmäärien kehitys 1970–2015Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2016Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2015: miehet ja naiset
..........................................................................................................................
.........................................................................................................................................................................................................................
.................................................................................................................................................................................
..................................................................................................................................................................................................................
..................................................................................................................................
........................................................................................................................................................................
.........................................................................................................................................................................................................
....................................................................................................................................................................................
........................................................................................................................................................................
...........................................................................................................................................................................
....................................................................................................................................
......................................................................................................................................................................................................................................................
........................................................................................................................................................................................................................
.............................................................................................................................................................................................................................................................
...................................................................................................................................................................................
............................................................................................................................................................
...................................................................................................................................................................
..........................................................................................................................................................................................................................................................
.................................................................................................................................................................................................................................................................................................
...................................................................................................................................................................
...........................................................................................................................................................................
...............................................................................................................
......................................................................................................................................................
.......................................................................................................................................................
..........................................................................................................................
.........................................................................................................................................
...............................................................................................................................................
.............................................................................
.......................................................................................
......................................................................................................................
..............................................................................................................................................................................................................
......................................................................................................................................................................................................
...............................................................
67891010111213141516171819192021222223262728293031323333343536373839424343444545464747
484950515253545558596061626263636666676869
Kuvio 1.1Kuvio 1.2Kuvio 1.3Kuvio 1.4Kuvio 1.5Kuvio 1.6Kuvio 1.7Kuvio 1.8Kuvio 1.9Kuvio 1.10Kuvio 1.11Kuvio 1.12Kuvio 1.13Kuvio 1.14Taulukko 1.1Taulukko 1.2Kuvio 1.15Kuvio 1.16Kuvio 1.17Kuvio 1.18Kuvio 1.19Kuvio 2.1Kuvio 2.2Taulukko 2.1Kuvio 2.3Kuvio 2.4Kuvio 2.5Kuvio 2.6Kuvio 2.7Kuvio 2.8Kuvio 2.9Kuvio 2.10Kuvio 2.11Kuvio 2.12Kuvio 2.13Kuvio 2.14Taulukko 3.1Kuvio 3.1Kuvio 3.2Kuvio 3.3Kuvio 3.4Kuvio 3.5Kuvio 3.6Kuvio 3.7Kuvio 3.8Kuvio 3.9
Kuvio 3.10Kuvio 3.11Kuvio 3.12Kuvio 3.13Kuvio 3.14Kuvio 3.15Kuvio 3.16Kuvio 4.1Kuvio 4.2Taulukko 4.1Kuvio 4.3Kuvio 4.4Kuvio 4.5Kuvio 4.6Kuvio 4.7Kuvio 5.1Taulukko 5.1Kuvio 5.2Taulukko 5.2Taulukko 5.3
TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YSwww.akava.fi/akavaaka