Ajankohtaista maakunta- ja soteuudistuksesta Satakunnassa

Kulttuurin kannalta katsottuna

Muutosjohtaja Timo Vesiluoma

13.12.2017

23.11.2017

295 kuntaa

Ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-aluetta

62

44 Lomitus, kunnallistapaikallisyksikköä

Sosiaali- ja terveyden-huollon organisaatiota

190

18 Maakuntien liittoa

Maaseutuhallintoa56

Valtio

Julkinen hallinto vuodesta 2020

18 MAAKUNTAA

Valtio

Luova

295 kuntaa

Hallitusohjelma: Yksinkertaistetaan aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet, kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen selkeille itsehallintoalueille.

15 ELY-keskusta

15 TE-toimistoa Aluehallintovirastoa

22 Pelastuslaitosta

6

Julkinen hallinto tänään

Mikä muuttuu?

Miksi tehdään?Hallinnon sujuvoittaminen, toimivat palvelut, muuttuvat toimintatavat (digitaalisuus), Kustannusten kasvun

hillintä, kansalaisten suora vaikuttaminen

3

Syksyllä 17

EK:n valiokunnissa 41 lakia

Maantielaki-HE eduskuntaan

Valinnanvapauslaki-valmistelu

Kasvupalvelu- HE-valmistelu

Eduskuntaan hallituksen esitykset:

Valinnanvapauslaki-HE,

MAKU-II-HE, yli 200 lakia

Kasvupalvelu-HE eduskuntaan

Lait hyväksytään eduskunnassa

Lait voimaan Maakuntavaalit

2017 2018 2019

2–3/18

5/18

6/18

2020

ESIVALMISTELU MAAKUNNISSAVÄLIAIKAISHALLINTO

MAAKUNNISSA

10/18

MAAKUNTA-VALTUUSTOT

Uudistustehtävän-siirtoineen voimaan

VARSINAINEN TOIMINTA

Uudistuksen aikatauluValmistelu Satakunnassa:

- Satasote 11/ 2015 - 6/2017

- Maakuntauudistuksen esivalmistelu 1 6/2016 –6/2017

- Maakunta- ja sote-uudistuksen esivalmistelu-vaihe 2: 1.7.2017-6/2018

- Väliaikaishallinnon valmistelutehtäviä hoidetaan epävirallisesti

- Satakuntaliitto hallinnoi projektina, josta valtio rahoittaa 90 ja Satakuntaliitto 10 %

Valtakunnallinen aikataulu

Satakunnan maakunta- ja soteuudistuksen esivalmisteluvaihe 2:n valmistelulinjat ovat:

• Sote- ja pelastuspalvelut. Linjassa valmistellaan Satakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja tuottamista uudessa maakunnassa. Linjaa valmistelee myös pelastusalan organisoitumista sekä uuden maakunnan läpäiseviä turvallisuus- ja varautumisasioita. Linjan muutosjohtajana toimii Terttu Nordman.

• Maakunnan synnyttäminen/konsernipalvelut. Linja luo perustan uuden Satakunnan maakunnan syntymiselle mm. konsernirakenteen, talouden simuloinnin sekä maakuntavaalien järjestämisen osalta. Linjan muutosjohtajana toimii Jukka Mäkilä.

• Maakunnan elinvoimapalvelut. Linja valmistelee uuden maakunnan nk. non sote-palveluja, joita ovat aluekehitys, kasvupalvelut, maaseutupalvelut, alueiden käyttö, ympäristöasiat ja liikennesuunnittelu. Linja koordinoi myös uuden maakuntastrategian valmistelua. Linjan muutosjohtajana toimii Timo Vesiluoma.

Maakunnan konsernipalvelut:

• Talous (liittyy myös maakunnan simulaatiobudjettiin)

• Hallinto sekä konserni- ja omistajaohjaus• Henkilöstöhallinto ja -siirrot • Tietohallinto ja ICT-ryhmä

t:Maakunnan sotepalvelut

- Vanhuspalvelut I&O- Lasten ja perheiden palvelut Lape

- Sairaanhoitoon liittyvät tukipalvelut- Muut tukipalvelut- Kehittämisyksikkö

- Tuotteistustyöryhmä- Ympäristöterveydenhuollon ryhmä

- Päivystys 24 h- Terveyden ja hyvinvoinnin työryhmä

- Aikuis-päihde ja mielenterveystyöryhmä- Vammaispalvelutyöryhmä

- Yhdyspinta-ja sidosryhmätyöryhmä

- TTuo

Maakunnan elinvoimapalvelut

- Aluekehitys- Kasvupalvelut- Maaseutupalvelut- Alueiden käyttö, ympäristö ja

liikenne

Väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) 15 + 15 jäsentäToimi johtoryhmänä

Maakuntauudistuksen jatkovalmistelun organisointi Satakunnassa 1.7.2017 – kesäkuu 2018

Vapaaehtoinen poliittinen ohjausryhmä 15+2 jäsentä

Asioita valmisteleva, palkattu projektitoimisto (noin 10-25 htv)

Turvallisuus ja varautuminen - maakuntakonserni ja toimialat

Maakunnan viestintä

Vaten alaiset muut työryhmät, esim.valmisteluryhmien puheenjohtajien kokous

Väliaikainen YT-elin (2+2+2)

Maakuntastrategian valmistelutyön koordinointi

https://satakunta2019.fi

Kysymys: Missä on kulttuuri maakuntauudistuksessa?Vastaus löytyy mm. maakuntalakiluonnoksesta (6 §):

• Aluekehityspalvelut

• aluekehittämisviranomaiset tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän kehittäminen ja rahoittaminen, koulutuksen ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen.

• Kulttuurin koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategiaa ja -ohjelmaa ja maakuntakaavoitusta

• Kasvupalvelut (työvoima- ja elinkeinopalvelut)

• Luovat toimialat, kotoutumisen edistäminen

• Alueiden käytön palvelut

• Kulttuuriympäristön hoito

• Ympäristöpalvelut

• Luonnon monimuotoisuuden edistäminen

Kulttuuri maakuntauudistuksessa löytyy myös:

• Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen sekä ehkäisevän päihdetyön palveluista

• Maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa

• Maaseudun kehittämisestä maaseutuohjelman kautta

Mitä kulttuurilla tarkoitetaan maakuntalain yksityiskohtaisissa perusteluissa?

• Kulttuurin edistämisellä tarkoitetaan aineettoman tuotannon, luovan talouden ja kulttuurimatkailun kehittämistä:• Aineettoman työn synty ja kasvu

• Luovan työn tekemisen edellytykset

• Tuotannon ja jakelun monipuolistaminen

• Kulttuurimatkailun alueellinen toteuttaminen ja matkailun tuotteistaminen

• Kulttuuri koskee esimerkiksi kuntia, kyliä, oppilaitoksia, kulttuuria tuottavia laitoksia, kulttuuria tuottavia ryhmiä, yrityksiä, yhdistyksiä ja asukkaita

• Maakunnan on huolehdittava kulttuuria koskevien alueellisten suunnitelmien yhteensovittamisesta

Kulttuuriympäristöjen huomioiminen

• Kulttuuriympäristöt voimavarana maakunnissa ja alueilla -hanke (VN TEAS/MDI Oy) selvittää maakuntakohtaiset hyvät käytännöt kulttuuriympäristöjen hoidossa ja kerää tietoja maakuntauudistukseen liittyen.

• Havaintoja Satakunnasta (MDI Oy):

• Satakunnan maakuntauudistus on edennyt aikataulussa ja hyvässä yhteistyössä eri organisaatioiden kesken. Satakunnassa maakuntauudistusta varten on perustettu työryhmiä, joista Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne -valmisteluryhmässä on käsitelty myös kulttuuriympäristöön liittyviä asioita. Valmisteluryhmässä on ollut mukana Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen edustajia, kuntien edustajia seuduittain.

• Satakuntaliiton alueiden käytön toimiala edistää kulttuuriympäristön hoitoa sekä kulttuuria koskevien kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamista maakuntakaavoituksen yhteydessä.

• Aluekehittämisen sektorilla kulttuuriympäristöt huomioidaan Satakunnan voimavarana maakuntasuunnitelmassa, maakuntaohjelmassa Satakunnan maakuntasuunnitelmassa tavoitellaan hyvää elämää kolmen teeman kautta: kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja.

• Teemoissa nousevat esiin kulttuuriperinnön ja identiteetin arvostus sekä asuin- ja kulttuuriympäristöjen vahvistaminen niiden identiteettiä korostavalla rakentamisella ja maankäytöllä.

• Miten edistetään käytännön kehittämistyötä kulttuuriympäristöissä?

Sote-palvelut- Hyvinvoinnin edistäminen

Alueiden kehittäminen- Kulttuurin edistäminen

Alueiden käyttö- Kulttuuriympäristö

Kasvupalvelut (aik. valtion työvoima- ja elinkeinopalvelut)

- Luovat toimialatLiikenneLuonnonsuojelu

- KulttuuriympäristöMaahanmuutto

- MonikulttuurisuusMaaseudun kehittäminen

- Kulttuuri maaseutuohjelmassaMaatalous- ja elintarviketuotantoPelastus- ja turvallisuuspalvelutYmpäristöterveydenhuoltoValmius- ja varautumistehtävätVesi- ja kalatalousVesien ja merien hoito

Satakunnan vetovoiman vahvistaminen on keskeistä väestöennusteen suunnan muuttamiseksi, työvoiman saatavuuden, yritysten sijoittumispäätösten ja mm. matkailuelinkeinon kasvun ja kansainvälistymisen kannalta. Vetovoimaisuuteen vaikuttaa merkittävästimyös elinympäristöjen viihtyisyys ja ympäristön tila. Satakunnan vetovoimatekijöitä ovat tilava ja edullinen asuminen, monimuotoinen luonto ja hoidetut kulttuuriympäristöt, aktiiviset paikallisyhteisöt, monipuoliset työpaikat teollisuudessa ja palveluissa, turvallisuus, puhtaus ja kohtuulliset etäisyydet maakunnan sisällä.

Elämyspalvelut, kuten laadukkaat kulttuuri- ja matkailupalvelut sekä tapahtumat sekä niihin liittyvä osaaminen lisäävät maakunnan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Kulttuurilla ja taiteella on merkittävä rooli identiteetin luojana, elinympäristön viihtyvyyden lisääjänä sekä hyvinvoinnin edistäjänä. Maakunnan elämystalouden osaaminen vahvistaa älykästä erikoistumista ja mahdollisuuksia kasvuun. Satakunnan tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä ja kansainvälisyyttä tuetaan tavoitteena niiden tunnettuuden ja vetovoiman lisääminen.

Maakunnan vetovoiman ja tunnettuuden vahvistaminen

1. Maakunnan vetovoiman ja tunnettuuden vahvistaminen

• Vetovoimaa vahvistetaan huolehtimalla monipuolisesta koulutuksesta, yrityspalveluista, matkailupalveluista, maahanmuuttajien palveluista, maakunnan tunnettuuden edistämisestä sekä arvokkaasta luonto- ja kulttuuriympäristöstä.

• Vahvistetaan maakunnan markkinointia ja viestitään satakuntalaisesta osaamisesta, elinkeinoelämän menestystarinoista, maakunnan palveluista, matkailusta, kulttuurista ja tapahtumista.

• Vahvistetaan Satakunnan toimintaympäristöä kotimaisten ja ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi maakuntaan.

2. Elämystalous vetovoimaisuuden edistäjänä

• Kehitetään elämystalouden (mm. matkailu, kulttuuri, tapahtumat) kasvun mahdollistavaa toimintaympäristöä sekä yritysten liiketoiminta- ja tuotekehitysosaamista ja kansainvälistymisvalmiuksia sekä edistetään digitalisaation hyödyntämistä.

AluekehittämiskeskustelutSatakunnassa 7 teemaa:• Satakunnan teollisuuden

kasvuohjelma –Teollisuuspilotti 2020

• Energia

• Kiertotalous ja biotalous• Sininen kasvu• Maakunnan vetovoiman ja

tunnettuuden vahvistaminen

• Hyvinvointi ja turvallisuus• Saavutettavuus

Keskeinen muutos uudessa maakunnassa on järjestämisen ja tuottamisen erottaminen toistaan

Järjestäjä: • Velvollisuus järjestää laissa mainitut maakunnan palvelut,

Velvollisuus turvata palvelut, nk. ”perälauta”. • Hoitaa viranomaistehtävät (PerL 124 §)

• Määritetään strategiset tehtävät

• Esimerkki: Aluekehittäminen ja maaseutuhallinto ovat valtaosin järjestämistehtäviä (”sijaitsevat konsernissa”), kulttuurin

yhteensovittaminen• Kaikki tuen myöntäminen on viranomaistehtävää

Tuottaja, tuottamisessa on eri vaihtoehtoja:• Maakunnan liikelaitos / liikelaitokset

• Maakunnan yhtiöt • Yksityiset tahot/yhtiöt

• Esimerkki: valinnanvapaus sotessa• Kasvupalvelut: maakunta päättää mitkä palvelut hoidetaan itse,

mitkä ulkoistetaan. Läpinäkyvyys: palvelut yhtiöitettävä, jos markkinoilla on kilpailua

Maakuntastrategian on laaja kokonaisuus

• Maakuntastrategian valmistelussa ja koordinoinnissa huomioon, mm.

• Maakuntastrategian pakolliset osa-alueet, maakuntalain 35 §:n mukaan:

• asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen (HYTE)

• maakunnan eri palvelukokonaisuuksien (13) järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset

• maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa kuvatut palvelutavoitteet – sote-palvelulupaukset

• alueen (maakuntaohjelma), alueiden käytön (maakuntakaavat), elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen

• maakunnan omistajapolitiikka (yhtiöt, liikelaitokset)

• maakunnan henkilöstöpolitiikka (henkilöstöstrategia)

• asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

• Arvion tekeminen maakunnan nykytilasta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista maakunnan tehtävien toteuttamiseen

• Maakuntastrategian kytkeminen mm. taloussuunnitelmaan maakuntalain 103 §:n mukaisesti, kytkös JTS:aan

• Maakuntalain 23 §:n mukaisten osallisuuskeskustelujen huomiointi

1. Maakunnan konsernistrategia:Johtamisen ydin,

Visio, missio, arvot,

periaatteet

2. Konsernin oma vaikutusalue palveluissa:miten maakunta toimii ja

järjestää palvelunsa?

3. Maakunnan haluama tulevaisuuden tila,

mm. maakuntaohjelma, maakuntakaava

Julkisen talouden suunnitelma (JTS)

viitekehyksenä

Maakuntastrategian eri tasot

1

2

3

Malli: Alasentie-Hakari 2017 mukailtuna

Maakuntaohjelma 2018-21,

maakuntakaavat,HYTE-kertomus,

liikennejärjestelmä

Pohdintaa – valmistelutyön kehittäminen kulttuurin osalta, esim:

1. Kulttuuri on läpileikkaavana maakunnan palvelukokonaisuuksissa – tulisiko se näkyä jotenkin toisin? Miten kulttuurin tulisi liittyä maakuntastrategiaan?

2. Miten kehitetään kuntien ja maakunnan välistä yhteistyötä kulttuurin edistämisessä? Miten kulttuurin maakunnallinen koordinaatiovastuu tulisi näkyä?

3. Miten edistetään muutosorganisaatioiden (mm. sote, maakunnan liitto, ELY, kunnat) välistä yhteistyötä kulttuurin edistämiseksi? Miten edistetään yhteistyötä maakuntavalmistelun ja kulttuuritoimijoiden välillä?

4. Maakuntalain termien tarkempi määrittely - mitä tarkoittaa maakunnallinen identiteettityö käytännössä?

5. Mitkä ovat muut toiveet Satakunnan uuden maakunnan kulttuurityön käytännöiksi ja yhteistyömalleiksi?

Kiitos!

www.satakunta2019.fiTwitter: @satakunta2020

Facebook.com/satakunta2019www.alueuudistus.fi