aivoverenkiertohäiriö (avh) - kuntoutujan elintapaohjaus ... · 01.02.2016 sivumäärä 88...

Aivoverenkiertohäiriö(AVH)-kuntoutujanelintapaohjaus

akuutin-jasubakuutinkuntoutuksenvaiheessa

-Integroitukirjallisuuskatsaus

KatriKovanen

Opinnäytetyö

Tammikuu2015

Sosiaali,terveys-jaliikunta-ala

Terveydenedistämisenkoulutusohjelma,ylempiAMK

Kuvailulehti

TekijäKovanen,Katri

JulkaisunlajiOpinnäytetyö,ylempiAMK

Päivämäärä01.02.2016

Sivumäärä88

JulkaisunkieliSuomi

Verkkojulkaisulupamyönnetty:x

TyönnimiAivoverenkiertohäiriö(AVH)-kuntoutujanelintapaohjausakuutin-jasubakuutinkuntou-tuksenvaiheessa-IntegroitukirjallisuuskatsausTutkinto-ohjelmaTerveydenedistämisenkoulutusohjelma,ylempiAMK

TyönohjaajatTiinaKuukkanenjaMariPunnaToimeksiantajaKeski-Suomensairaanhoitopiiri

Tiivistelmä

Opinnäytetyötehtiinintegroidunkatsauksenmenetelmällä.Integroidunkatsauksentarkoi-tuksenaoliselvittäämitenelintapaohjausontoteutettuAVH-kuntoutujienakuutinjasub-akuutinkuntoutusvaiheenaikana.IntegroidunkatsauksentavoitteenaolituottaatietoaAVH-kuntoutujienelintapaohjauksenkehittämiseksi.

Integroitukatsauskoostuitutkimuskysymystenmäärittämisestä,tietokantahauista,aineis-ton-valinnasta,-laadunarvioinnistaja-analysoinnista,sekätulostenjajohtopäätöstenesittämisestä.TietokantahauttehtiinCINAHLwithFullText,AcademicSearchElite,Pub-MedjaCochrane-tietokantoihin.TäydentäväthauttehtiinGoogleScholar-,Arto-,jaAleksi-tietokantoihin,sekämanuaalisellahaulla.

KatsauksentuloksienmukaanelintapaohjausinterventioillaolipotentiaalisiamyönteisiävaikutuksiaAVH-kuntoutujienverenpaineisiin,painoindeksiin,LDL-kolesteroliinjalääke-hoitoonsitoutumiseen.Myönteisiävaikutuksiaolisaatumyösliikuntainterventioilla,jotkaolivatpilottitutkimustenmukaanturvallisiajatoteuttamiskelpoisiaakuutin-jasubakuutinvaiheenAVH-kuntoutuksessa.Tuloksistavoitiinpäätelläelintapaohjauksenolevanmoniammatillinenasia,jonkatulisialkaahetisairastumisenjälkeenjajatkuahalkikuntoutusprosessin.Motivoivahaastatteluolielintapaohjauksessasuositeltavamenetelmäjamyösmini-interventionkäyttöätulisilisätä.Terveysalanammattilaisettulisikouluttaaasianmukaisestimenetelmienkäyttöön.Toteutettujenelintapaohjausinterventioidentuloksetolivatlupaavia,muttaontarvettaosallistujamäärältäänsuuremmilletutkimuksille,jottavaikuttavuudenarviointiolisiluotet-tavampaa.

Avainsanat(asiasanat)Aivojenverenkiertohäiriöt,Aivoverenkiertohäiriö,Ohimeneväaivoverenkiertohäiriö,TIA,Elintavat,Elintapaohjaus,Kuntoutus,Kirjallisuuskatsaukset

http://www.finto.fi

Description

Author

Kovanen,Katri

Typeofpublication

Master’sthesis

Date

January2016

Numberofpages

88

Languageofpublication:

Finnish

Permissionforwebpubli-

cation:x

Titleofpublication

TheLifestyleGuidanceofStroke/TIA-RehabiliteesintheAcute-Subacutephase-ofRe-habilitation-AnIntegrativeLiteratureReview

Degreeprogramme

Master’sDegreeProgrammeinHealthPromotion

Supervisors

TiinaKuukkanenandMariPunna

Assignedby

CentralFinlandHealthCareDistrict

Abstract

TheMaster’sthesiswasimplementedasanintegrativereview.Thepurposeoftheintegra-

tivereviewwastofindouthowlifestyleguidanceofstroke/TIArehabiliteeshasbeencar-

riedoutduringtheacuteandsubacutephasesofrehabilitationandtoprovideinformation

tohelpdevelopthelifestyleguidanceofstroke/TIArehabilitees.

Theintegrativereviewconsistedofdefiningtheresearchquestions,searchingtherelevant

literatureindatabases,choosingtheliterature,assessingthequalityoftheliteratureand

analysingit,andalsopresentingthefindingsandinterpretingthem.Thedatabasesearches

wereconductedintheCINAHLwithFullText,AcademicSearchElite,PubMedandCochrane

databases.AdditionalsearcheswereconductedintheGoogleScholar,ArtoandAleksida-

tabases,butalsoamanualsearchstrategywasused.

Thefindingsofthereviewsuggestedthatthelifestyleinterventionsdesignedforstroke/TIA

rehabiliteeshadpositiveinfluencesonbloodpressure,bodymassindex,LDL-cholesterol

andontheadherencetoprescribedmedications.Pilotstudiesalsostatedthatlifestylein-

terventionsincludingphysicalexerciseweresafeandfeasibleattheacuteandsubacute

phasesofstrokerehabilitation.

Thefindingsledtotheconclusionsthatlifestyleguidanceisaninter-professionalissueand

thatitshouldbeginattheearlyphaseofrehabilitationandcontinuethroughoutthewhole

rehabilitationprocess.Motivationalinterviewingisapreferablemethodfordeliveringlife-

styleguidance,andtheuseof’mini-interventions’shouldbeincreased.Healthcareprofes-

sionalsneedtobeproperlyeducatedfortheuseofthesemethods.Theresultsofthelife-

styleinterventionsarepromising,butthereisaneedforlargerstudiesinordertodefine

theireffectivenessreliably.

Keywords/tags(subjects)

Stroke,Transientischemicattack,TIA,Rehabilitation,Lifestyle,Lifestyleguidance,Risk

reductionbehaviour,Review

http://finto.fi/fi/?clang=en

1

Sisältö

1 JOHDANTO.......................................................................................................................3

2 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ(AVH).................................................................................52.1 AVH:nakuuttijasubakuuttikuntoutus...........................................................................82.2 AVH:nsekundääripreventiojainterventiot..................................................................11

3 ELINTAPAOHJAUS........................................................................................................123.1 Elintapaohjauksentaustateorioita.................................................................................143.2 Toteutustapojajamenetelmiä........................................................................................163.3 VaikutettavissaolevatAVH:nriskitekijät......................................................................213.4 Elintapaohjauksenvaikuttavuus.....................................................................................25

4 TARKOITUS,TAVOITEJATUTKIMUSKYSYMYKSET.................................................27

5 TOTEUTUS.....................................................................................................................285.1 Sisäänotto-japoissulkukriteerit.....................................................................................295.2 Aineistonkerääminenjatiedonhankinta......................................................................305.3 Aineistonvalintajalaadunarviointi...............................................................................355.4 Sisällönanalyysi.................................................................................................................39

6 TULOKSET......................................................................................................................406.1 Interventiontaustateoria,toteutusajankohtajaosallistujat.....................................416.2 Elintapaohjauksentoteuttajatjakäytetytmenetelmät..............................................426.3 Elintapaohjauksensisällötjariskitekijöidenmittaaminen.........................................456.4 Interventioidenvaikuttavuus..........................................................................................51

7 POHDINTA.....................................................................................................................607.1 Eettisyysjaluotettavuus..................................................................................................607.2 Tulostentarkastelua..........................................................................................................657.3 Johtopäätökset...................................................................................................................74

LÄHTEET...............................................................................................................................76

2

Taulukot

Taulukko1.AVH:nvaikutettavissaolevatriskitekijät………………………………………………21

Taulukko2.Kirjallisuuskatsauksensisäänotto-japoissulkukriteerit.………………………29

Taulukko3.Tietokantojenhakustrategiat.………………………………………….……….………….32

Taulukko4.Katsaukseenvalittuaineisto.…………………………………………………….…….……36

Taulukko5.Interventiotutkimustenkeskeisettulokset….……………………………………….59

Kuviot

Kuvio1.Aivovaltimotukos(WhatisStroke.2015).……………………………...………………...…5

Kuvio2.Aivoverenvuoto(Hemorrhagicstroke.2015)…………………………………..…………..6

Kuvio3.CT-kuva(Heilman,J.2011.).…………………………………………………………..……………6

Kuvio4.TIA-ohimeneväaivoverenkiertohäiriö(WhatIsTIA.2015)……………..…………..6

Kuvio5.Tietokantahautjatulokset…………………………………………………………………….…..34

3

1 JOHDANTO

Aivoinfarktiin(ICD163)sairastuivuonna2007Suomessa14600henkilöäja

uudelleensairastumistenmyötämääränousi17100henkilöön.(Sydän-ja

verisuonitautirekisteri2015).AVHonneljänneksiyleisinkuolinsyymme

sepelvaltimotaudin,syöpäsairauksienjadementianjälkeen(Tilastokeskus:

Kuolemansyyt2009).Aivoinfarktiaiheuttaaenitenmenetyksiälaatupainotteisissa

elinvuosissamihinkäänmuuhunsairauteenverrattunajasilläonmerkittävä

kansantaloudellinenmerkitys.Seonkalleintautiryhmämmemielenterveyshäiriöiden

jadementianjälkeen,pitkiensairaalajaksojenjatyökyvyttömyydenvuoksi.Joka

neljäsAVH:nsairastunutontyöikäinen.(Lindsberg,Sairanen,Häppölä,Kaarisalo,

Numminen,Peurala,Poutiainen,Roine,Sivelius,Syvänne,Vikatmaa,Vuorela,Kaste,,

Lassila,Pesonen,Pohjasvaara,Rissanen,Stransberg&Turkka2011.)

Aivoinfarktiinsairastuneidentehokkaallajaoikea-aikaisellahoidollasekä

kuntoutuksellavoidaanvähentäävammaisuudenastettajaparantaatoimintakykyä.

Nopeahoitoonpääsyparantaaennustetta,muttatoipumiseenvaikuttaamyös

vaurionvaikeusaste.Aivoinfarktinoireitaovatmuunmuassatoispuoleinen

raajahalvausjatunnottomuus,puheentuotonjaymmärtämisenvaikeudet,

näkökenttäpuutoksetjanielemisvaikeudet.Sairastumisestakolmenkuukauden

kuluttuanoin50-70%onkuntoutunutniin,ettähepystyvätsuoriutumaan

päivittäisistätoiminnoistaanitsenäisesti.Noin15-30%onjäänytpysyvästi

vammautuneiksijanoin20%tarvitseelaitoshoitoa.(Lindsbergym.2011.)

Ikäonsuurinyksittäinenriskitekijä,jotenväestönikääntymisenmukanaAVH:n

sairastuneidenmääränoletetaanhuomattavastikasvavan.Ikääntymiseenliittyvä

sairastuvuudenmäärännousuonkuitenkinlähestäysinennaltaehkäistävissä,jos

ehkäisyätehostetaan.(Lindsbergym.2011.)Suurinosasydän-ja

verenkiertoelimistönsairauksistaonennaltaehkäistävissäelintapamuutoksilla.

(Cardiovasculardiseases(CVDs).2015;Lindsbergym.2011.)AVH:ntärkeimmät

4

vaikutettavissaolevatelintapatekijätovat:kohonnutverenpaine,tupakointi,

lihavuus,alkoholi,liikkumattomuusjasuolankäyttö.(Lindsbergym.2011.)

AVH:nkuntoutuksessaonhavaittu,ettäpotilaidensitoutuminensuositeltuun

lääkehoitoonjaelintapamuutoksiinonpuutteellista.Tarvitaanparempiakeinoja,

joillasaadaanpotilaatsitoutumaanjamotivoitumaanriskitekijöihinvaikuttamiseen,

jottavoidaanvähentääriskiäsairastuauudelleen.(Holzemer,Thavanaro,Malmstrom

&Cruz-Flores2011.)Uudelleensairastumisenriskionsuurierityisestiseuraavien

päivienjaviikkojenaikana,muttamyöspidemmälläaikavälillä(Hankey,Jamrozik,

Broadhurst,Forbes,Burvill,Anderson,&Stewart-Wynne2000).AVH:n

sairastaneidenkohdallaelintapaohjaustulisialoittaajosairastumisenakuutissa

vaiheessa(Taberauxym.2004;Oikarinen,Engblom,Kääriäinen&Kyngäs2015).

Tehokkaallaelintapaohjausinterventiollapystytäänehkäisemäänuudelleen

sairastumistajopa80%(Hackam&Spence2007).

Keski-Suomensairaanhoitopiirissä(ksshp)kehitetäänkäytäntöjäkuntoutujien

kokonaisvaltaisenhuomioimisenjaosallisuudenlisäämiseksimm.Uusi-Sairaala

hankkeenkautta(Kuntoutus.2015).Ksshp:ssanäyttöönperustuvatoimintaon

kuntoutuksessatärkeäosaammattitaitoistajalaadukastakuntoutusta.Näyttöön

perustuvatoimintaedellyttäätutkittuunajankohtaiseentietoonpohjautuen

käytäntöjenkehittämistä.Keski-Suomenkeskussairaalanyhteydessätoimivan

vaativankuntoutuksenosastollaontodettutarvettakehittääAVH-kuntoutujien

elintapaohjaustasystemaattisemmaksijanäkyvämmäksitoiminnaksi.Tämän

integroidunkirjallisuuskatsauksentarkoituksenaonselvittäänäyttöönperustuvaja

ajankohtainentietoAVH-kuntoutujienelintapaohjauksestaakuutin-jasubakuutin

kuntoutuksenvaiheessa.Tavoitteenaonesittääkerätystätiedostahelppolukuinen

tiivistelmäjajohtopäätöksiäAVH-kuntoutujienelintapaohjauksennykytilasta

tutkituntiedonperusteella.

5

2 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ(AVH)

Aivoverenkiertohäiriön(AVH)määritelmäänkuuluvataivoinfarkti,ohimenevä

aivoverenkiertohäiriö(TIA),aivoverenvuoto(ICH)jalukinkalvonalainenverenvuoto

(SAV).Aivoinfarktillatarkoitetaanaivokudoksenpysyväävauriota,jonkaaiheuttaa

verenvirtauksenpuuttuminentaivaillinaisuus.(Lindsbergym.2011.)

Aivoinfarktionaivoillevastaavanlainentapahtumakuinsydäninfarktisydämelle

(Globalburdenofstroke.2015).Iskeeminenaivoinfarktionyleisin(97%)AVH:n

muodoistajasensuurimpanariskitekijänäonkohonnutverenpaine.Iskeeminen

aivoinfarktiaiheutuuaivovaltimontukkeutumisestaverihyytymänjohdosta(Kuvio1.

Aivovaltimotukos),jokaaiheuttaaaivosolujentuhoutumistajaniitävastaavien

toimintojenheikentymistävaurioituneellaalueella.Aivoinfarktinvaikutuksetyksilölle

riippuvatvaurionsijainnistajavaurionlaajuudesta.

Kuvio1.Aivovaltimotukos(WhatisStroke.2015).

Pienessäaivoinfarktissaoireetsaattavatollalieviäjaohimeneviä,suuremmassa

oireetaiheuttavatpysyväätoiminnanvajautta.Osasairastuneistaparantuu

aivoinfarktistatäysin,muttakaksikolmasosaasairastuneistajääjonkinasteista

toimintakyvynhaittaa.(IschemicStroke.2015.)Sairastumisestakolmenkuukauden

kuluttuanoin50-70%onkuntoutunutniin,ettähepystyvätsuoriutumaan

päivittäisistätoiminnoistaanitsenäisesti.Noin15-30%onjäänytpysyvästi

vammautuneiksijanoin20%tarvitseelaitoshoitoa.Nopeahoitoonpääsyparantaa

ennustetta,muttatoipumiseenvaikuttaamyösvaurionvaikeusaste.Aivoinfarkti

paikantuu80-90%tapauksistaaivojenetuosanverenkierronalueelleja10-20%

takaverenkierronalueelle.Aivoinfarktinoireitaovatmuunmuassatoispuoleinen

6

raajahalvausjatunnottomuus,puheentuotonjaymmärtämisenvaikeudet,

näkökenttäpuutoksetjanielemisvaikeudet.(Lindsbergym.2011.)Iskeeminen

aivoinfarktijaetaankahteenalaryhmään:embolisenverihyytymänaiheuttamaanja

tromboosinaiheuttamaanaivoinfarktiin(IschemicStroke.2015).

Aivoverenvuotoaiheutuujokolaajentuneenaivoverisuonenpuhkeamisestatai

verisuonenrakenteenheikkoudenaiheuttamastavuodosta(Kuvio2.

Aivoverenvuoto).Aivoverenvuodossaverikulkeutuuaivokudokseenaiheuttaen

aivopaineennousuajaturvotusta,jotkavahingoittavataivosolujaja–kudoksia(Ks.

Kuvio3.CT-kuva).Aivoverenvuodotjaotellaankahteenalaryhmään:aivojen

sisäiseenverenvuotoon(ICH)jalukinkalvonalaiseenverenvuotoon(SAV).

(Hemorrhagicstroke.2015.)

Kuvio2.Aivoverenvuoto(Hemorrhagicstroke.2015).Kuvio3.CT-kuva

(Heilman,J.2011.)

Ohimeneväaivoverenkiertohäiriö(TransientIschemicAttack(TIA))onaivojen

verisuontenohimenevätukos,jokaaiheuttaaaivoinfarktinoireita,jotkakuitenkin

ilmaantuvatjapoistuvatseuraavankahdenkymmenenneljän(24)tunninaikana(Ks.

Kuvio4.TIA-ohimeneväaivoverenkiertohäiriö).TIAeiyleensäaiheutapysyviäoireita,

muttasiihentuleesuhtautuavakavanavaroitusmerkkinäuhkaavastaaivoinfarktista.

(WhatIsTIA.2015.)

Kuvio4.TIA-ohimeneväaivoverenkiertohäiriö(WhatIsTIA.2015)

7

Ohimenevänaivoverenkiertohäiriönoireetvoivatollatoispuoleinenraajahalvaus,

kasvohermonalahaaranheikkous,toispuoleinentunnottomuus,puhehäiriö,yhden

taimolempiensilmiennäönohimenevähämärtyminentainäkökenttäpuutostai

kaksoiskuvat,huimaus,pahoinvointi,oksentelutainielemisvaikeudet.(Lindsbergym.

2011.)Noin40%TIA:nsairastaneistasairastuumyösaivoinfarktiin,noinpuolessa

tapauksistamuutamienseuraavienvuorokausienaikana.TIA-riskilaskurinavulla

voidaanmäärittäähenkilönriskisairastuaaivoinfarktiin.(TIARiskCalculator.2015.)

Aivoverenkiertohäiriövoivaikeuttaatiedonkäsittelyä,jolloinajattelu,muistaminen,

tarkkaavaisuus,hahmottaminenjapuheentuottaminenja/taiymmärtäminen

(afasia)voiollavaikeaa.Aivoverenkiertohäiriöönvoikuuluamyösvartalontoisen

puolenhuomioimattomuutta(neglect)sekämasennustajauupumusta.

(Aivoverenkiertohäiriöpotilaanseurantakansio.2013.)

Aivoinfarktinriskitekijöihinkuuluvattaustatekijätkutenikä,sukupuoli(miehilläon

suurentunutriskisairastumiseen)jaetninenalkuperä(tummaihoisillasuurentunut

riski)sekämatalakoulutustasosekäsosio-ekonominenasema.Vaikutettavissaoleviin

riskitekijöihinkuuluvatkohonnutverenpaine,diabetes,dyslipidemia,

keskivartalolihavuus,tupakointi,alkoholinliikakäyttö,liikkumattomuusjasuolan

liikakäyttö.LisäksiriskitekijöihinkuuluvatLindsberginjamuiden(2011)mukaan

sydän-javerisuonisairaudet,huumeidenkäyttö,aikaisemmatAVH-oireetjaTIA-

kohtaukset,kaulanseuduntraumat,trombofiliat,hormonihoidot,kuorsaus,

uniapnea,infektiot,sekäD-vitamiininpuutevanhuksillajaperinnöllisyys.(Lindsberg

ym.2011.)Aivohalvauksenriskitekijäteivätvälttämättäoleyksittäisinäkovin

vahvoja,muttayhdistelmänämuodostavatmerkittävänsuurentodennäköisyyden

sairastuaaivoverenkiertohäiriöön.(Viikari&Kovanen2009,4449).

Aivoverenkiertohäiriöönsairastumisentärkeinriskitekijäonikä.AVH-potilaideniän

keskiarvoonSuomessa73vuotta(PERFEKT-Stroke)jakolmeneljäsosaa

sairastuneistaonyli65-vuotiaita.StrokeUnitTrialist’sCollaboration2007:nmukaan

”yli75-vuotiaathyötyvätkuntoutuksestaenitenjasaavutettukuntoutustuloskestää

8

ainakinkymmenenvuotta”.Takala(2010)tuokuitenkinesille,ettäiäkkäiden

potilaidenkuntoutuksessaonkuitenkinpaljonkehitettävää.Hänenmukaansa

terveyskeskustenvuodeosastoillahoidetutiäkkäätpotilaatsaavatvainharvoin

täysipainoistamoniammatillistakuntoutusta.MyösKeejamuut(2009)ovat

huomanneetikääntyneidenAVH-potilaidenkuntoutuksessakehitettävää

elintapaohjauksenosalta.Heidänmukaansaaivoinfarktipotilaatsaavathuonommin

elintapaohjaustapainonpudotukseenjaravitsemukseenliittyenkuinnuoremmat

sairastuneet.(Kee,Brooks&Bhalla2009.)

SairastumisriskinarviointitehdäänSuomessauseinFINRISKI-laskurilla,jokaarvioi

henkilönriskinsairastuasydäninfarktiintaivakavaanaivoverenkiertohäiriöön

seuraavankymmenenvuodensisällä(FINRISKI-laskuri.2014).Eurooppalainenmittari

SCORE-arvioivaltimotautikuolemanvaaranseuraavankymmenenvuodenaikana45-

64-vuotiaillahenkilöillä.SCOREjaFINRISKImenetelmättäydentävättoisiaanjaniitä

käytetäänvaltimotaudinkokonaisriskinarvioinnissajapotilaanmotivoimisessa

hoitoon.ViikarinjaKovasen(2009)mukaankäytännöntyössätarkastelunkohteena

ovat”ikä,sukupuoli,perintötekijät,tupakointi,verenpaine,sydämenvasemman

kammionhypertrofia,seeruminkokonaiskolesterolitaiLDL-kolesteroli,HDL-

kolesteroli,triglyseridit,diabetesjaylipaino”,joistakaksiensimmäistävaikuttavat

enitenkokonaisriskiin.Riskitekijöitäarvioidaanniidenyhteisvaikutuksenvuoksi,sillä

ilmankokonaisvaltaistariskitekijöidenkartoitustayhteisvaikutuksenaiheuttama

kohonnutriskisairastuavaltimotautiinsaattaisijäädähuomaamatta.

Sekundaarisessaehkäisyssäkokonaisriskinarviointieioleenääniinmerkittävässä

asemassa,silläkaikkiinriskitekijöihinpyritäänsilloinvaikuttamaanniitämadaltavasti.

(Viikari&Kovanen2009,4449.)

2.1 AVH:nakuuttijasubakuuttikuntoutus

Aivoverenkiertohäiriöidenvarhaisvaiheenkuntoutuspitääsisälläänsekäakuutin,

ettäsubakuutinvaiheen.Akuutissavaiheessapotilaantilaeiolevielävakiintunut.

9

Subakuuttivaihekäsittääaivoinfarktiinsairastumisestakolmestakuuteenkuukauden

ajanjakson,jokaonniinsanotustinopeankuntoutuksenaikaa.Kuntoutusarvio

tehdäänpotilaankokonaistilanteensensalliessa,mahdollisestinoinviikonsisällä

sairastumisesta.Kuntoutusarviokäsittääarvionpotilaantarpeestasaadafyysistä,

kognitiivistaja/taipsykososiaalistakuntoutusta.Arvionpohjaltalaaditaan

kuntoutussuunnitelmatavoitteineenyhteistyössäkuntoutujaahoitavanyksikön,

hänenitsensäjahänenomaistensakanssa.(Lindsbergym.2011.)

AVH-kuntoutujienakuuttihoitoalkaaKeski-Suomenkeskussairaalassa

päivystyspoliklinikalla,jossatehdäänensiarvio,tutkimukset,diagnosointi,hoidon

suunnittelujaakuuttivaiheenhoito.Tämänjälkeenpotilaatsiirretäänneurologian

valvontayksikköön.TIA-kuntoutujienkohdallahoitojaseurantatoteutetaanpääosin

päivystys-jainfektioosastolla.Alkuvaiheessaontärkeäävarmistaakuntoutujan

peruselintoiminnot,ehkäistälisävaurioidenjakomplikaatioidenilmaantuminen,sekä

kuntoutuksenmahdollisimmanvarhainenaloittaminen.Akuuttivaiheenhoitoon

osallistuumoniammatillinenhenkilökunta,jokaonAVH-potilaidenhoitoon

erikoistunut.(Auvinen,Avikainen,Hälinen,Ranua,Ahonen,Kaipainen,Ahonen,

Tirkkonen,Koppeli,Horsma-Aho,Savela,Keikkala&Korhonen2013.)

Moniammatillisestakuntoutuksestahyötyvätkaikkiaivoinfarktipotilaatiästä,

sukupuolestataiaivovaurionlaajuudestariippumatta(Sivenius2010).Separantaa

sairastuneenelämälaatuajaonkustannustehokastatoimintaa(Takalaym.2009).

Moniammatillisuusonyhteistyötäeriammattiryhmiinkuuluvienasiantuntijoiden

kanssa,jollointietojaosaaminenjaetaanvuorovaikutuksessatoistenkanssa(Koskela

2015).OrganisoituhoitoAVH-yksikössävähentääaivoinfarktipotilaankuolleisuutta,

lyhentääsairaalahoidonaikaajaparantaamahdollisuuksiatoipuaomatoimiseksi

verrattunaosastohoitoonmuualla.Näidenpositiivistenvaikutustenonarvioitu

kestävänainakinkymmenenvuotta(Roine2010).

Aivojenhermoverkkojentoimintajaniidenmuovautumiskykyisyysmuodostavat

perustanihmisenkäyttäytymiselle,oppimisellejamuistille.Aivojenvaurioiduttua

10

hermosolutluovatuusiayhteyksiähermosolujenvälillätaipyrkivätolemassaolevia

hermosolujamuovaamallakorvaamaanvaurio-aluetta.Kuitenkinhermosolujen

muovaaminenjauusienyhteyksienluominenedellyttävätrunsastaopettelemistaja

harjoittelemista.Kuntoutuksessaonkintärkeääharjoittelunjahermosolujen

aktivoinninkauttaohjatamuovautumistaoikeaansuuntaan.Kuntoutuksenon

todettusekäkliinistenhavaintojen,ettäkokeellistentutkimustenkauttaolevan

tuloksellisintakuntoutuksenvarhaisvaiheessa,lähiaikanatapahtuneestavauriosta.

(Wikström,Meretoja,Hietanen,Huusko,Ihalainen,Järvikoski,Karhuvaara,Kivekäs,

Lindstam,Niinistö,Nyfors,Peurala,Pohjolainen,Vainikainen&Ylinen2008.)

Alkuvaiheessaerityisestihoitohenkilökunnanjamoniammatillisenyhteistyönrooli

korostuu.Potilaanroolionollaaktiivinentoimija,jokapyrkiisuoriutumaankaikista

päivittäisistätoiminnoistaitsenäisesti,muttajotaautetaansilloinkunhäneisiihen

itsepysty,avustamallakäsinohjatentaisanallisesti.Tärkeääontehdäpaljontoistoja,

unohtamattariittäväälepoa.Myösomaistenohjausontärkeää.Keskeisiäasioita

hoidossajakuntoutuksessaontarjotamahdollisimmanpaljonvirikkeitä

halvaantuneellepuolelleeriaistikanaviahyödyntäen.Asentohoitoonmyösoleellinen

osahoitoajakuntoutusta.(Ahola&Puoliväli2012.)

Kuntoutuksellapyritääntukemaankuntoutujantavoitettasaavuttaatoimintakykyäja

elämänhallintaa,sekälisätähänenvoimavarojaanjaselviytymistäänarjessa.

(Kuntoutus.2015.)Kuntoutuskäynnistetäänsairastumisenakuutissavaiheessa,joka

tukeetoimintakyvynpalautumistaparhaiten.Kuntoutusjakuntouttavahoitotyö

liittyvätsamallamyöspitkäaikaissairauksienhallintaanjaomahoidontukemiseen.

Kuntoutuksenperiaatteisiinkuuluvatmuunmuassaasiakaslähtöisyydenja

potilaskeskeisentoiminnankorostuminen(potilasensin),prosessienvaikuttavuuden

parantaminen(hyvätkuntoutumistulokset),integroitumisenhyödyntäminen

(työnjaonkehittyminen)jatoiminnassaerikoisalojenylittyminen

(kokonaisvaltaisuus).(KuntoutusKeski-Suomessavuonna2018,15.)

11

2.2 AVH:nsekundääripreventiojainterventiot

AivoverenkiertohäiriönsekundääripreventiossapyritäänennaltaehkäisemäänAVH:n

uusiutuminen.UudelleensairastuvuusonAmericanHeartAssociation:n(ASA)

mukaankolmestaneljäänprosenttiavuosittain.(Kernan,Ovbiagele,Black,Bravata,

Chimowitz,Ezekowitz,Fang,Fisher,Furie,Heck,Johnston,Kasner,Kittner,Mitchell,

Rich,Richardson,Schwamm&Wilson2014.)Sekundääripreventiontulisisisältää

elintapaohjaustasydänjaverenkiertoelimistönterveydenparantamiseksi.Sentulisi

sisältääverenpaineidenhuolellistahoitamistajaverensokerin-sekälipidi-arvojen

seurantaa.Uusiutunutaivoinfarktiontyypillisestisamantyyppinenkuin

ensimmäinenkinjahoitotulisikohdentaaaivoinfarktityypinjapotilaanyksilöllisten

riskitekijöidenmukaisesti.(Kirshner2008,212-226)AVH:nriskitekijöihinvoidaan

vaikuttaalääkehoidonlisäksielintapamuutoksilla.Vaikutettaviinelintapoihin

kuuluvattupakointi,alkoholinkäyttö,ruokavaliojafyysinenaktiivisuus.(Lawrence,

Kerr,Watson,Jackson&Brownlee,2009;Kirshner2008,212-226.)

Interventiollatarkoitetaantoimenpidettä,jollayritetäänvaikuttaayksittäisen

henkilöntaiyhteisönterveyskäyttäytymiseentaiterveydentilaansaamallaaikaan

myönteisiä,terveyttäedistäviävaikutuksia.Interventioonvoisisältyämoniaerilaisia

menetelmiä,joitaterveydenhuollonhenkilöstökäyttääasiakkaankanssa.Myös

omaisetvoivatosallistuainterventiontoteutukseen.Interventioitavoidaankohdistaa

myösyhteisöihin,jolloinsaadaanparempaavaikuttavuuttapidemmälläaikavälillä.

Interventioidentaustallatulisiollaparasmahdollinentutkimusnäyttö,jokatarkoittaa

käytännössäsystemaattisiakirjallisuuskatsauksiajahoitosuosituksia.Yksittäisten

hoitomenetelmienvaikuttavuuttaselvitettäessäarvioperustuuuseaanRCT-

tutkimukseen,joidentuloksetovatolleetkeskenäänsamansuuntaiset.(Pölkki2014.)

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Walter+N.+Kernan&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Bruce+Ovbiagele&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Henry+R.+Black&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Dawn+M.+Bravata&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Marc+I.+Chimowitz&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Michael+D.+Ezekowitz&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Margaret+C.+Fang&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Marc+Fisher&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Karen+L.+Furie&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Donald+V.+Heck&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=S.+Claiborne+(Clay)+Johnston&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Scott+E.+Kasner&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Steven+J.+Kittner&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Pamela+H.+Mitchell&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Michael+W.+Rich&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=DeJuran+Richardson&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Lee+H.+Schwamm&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=John+A.+Wilson&sortspec=date&submit=Submit

12

3 ELINTAPAOHJAUS

Elintapaohjauksellapyritäänvaikuttamaanterveyttäedistäviinelintapamuutoksiin

käyttäytymisenmuutostenkautta.Elintapaohjaustakäytetäänniintutkimuksissa

kuinkäytännöntyössäkin.(Salmela,Kettunen&Poskiparta2010.)Koska

elintapaohjauskuuluulaajaanterveydenedistämisenkenttään,ontärkeäätuoda

esiintaustallavaikuttavatstrategisettekijät.Terveydenedistämiseenpyritään

vaikuttamaanmaailmanlaajuisinsuosituksinjatoimintalinjoin,joidenavullapyritään

vaikuttamaanvaltioiden,yhteisöjen,organisaatioidenjayksilöidenparempiin

edellytyksiinvaikuttaaterveyttäänjahyvinvointiaanedistävästi.

MaailmanlaajuisenaterveydenedistämisentahonatoimiiWorldHealthOrganisation

(WHO).WHO:nOttawanasiakirjassa(1986)terveydenedistäminenkuvataan

prosessina,jossalisätäänyksilönvaikutusmahdollisuuksiaomanterveytensä

edistämiseen,pyrkimyksenäsaavuttaaparasmahdollinenfyysinen,psyykkinenja

sosiaalinenhyvinvointi.Terveysnähdäänelämänvoimavarana,einiinkäänelämän

päämääränä.Terveyssisältäähenkilökohtaisetjasosiaalisetvoimavaratjafyysisen

toimintakyvyn.(TheOttawaCharterforHealthPromotion1986.)

EuroopassaterveydenjahyvinvoinninedistämisestäsäädetäänEU:nvalkoisessa

kirjassa.Suomessaterveydenedistämisenyleinenohjaus-javalvontavastuuon

sosiaali-jaterveysministeriöllä(STM).Terveydenedistäminenonkansanterveystyötä

janojaakansanterveyslakiin.Myösraittiustyölaissa,tupakkalaissajaalkoholilaissa

säädetääntoimintaohjeistuksiaterveydenedistämiseksi.Väestönhyvinvoinnin

lisäämisestäsäädetäänmyössosiaalihuoltolaissa.(Miettinen,Sarlio-Lähteenkorva,

Voipio-Pulkki,Närhi,Tuominen,&Paavola2015.)STMhallinnoiTerveydenja

Hyvinvoinninlaitoksentoimintaa(THL),jokatoimiiterveydenjahyvinvoinnin

puolestapuhujanajaedistäjänä.THLonpuolueetonasiantuntijalaitos,jokapohjaa

työnsätutkittuuntietoon.Kuntatasollastrategisetperusteetterveydenedistämiselle

tulevatTerveydenEdistämisenlaatusuosituksista,joistaviimeisimmätontehty

13

vuonna2006ja2007.(Terveydenedistämisenlaatusuositus.2006;Terveyden

edistämisenlaatusuositus.2007.)

Keski-SuomenSote2020-hankkeessatoimivatyhteistyössäKeski-Suomen

sairaanhoitopiiri,JyväskylänKaupunkijaKaste-hanke.Keski-SuomenSote2020

hankkeessatavoitteenaonturvataasukkaidensosiaali-jaterveyspalvelut

rakentamallaasiakaslähtöinentoimintamallijatuotantorakenne.Hankkeessa

keskeiselläsijallaonkuntoutuksenroolinnostaminen.Osanaintegroitua

peruspalvelusuunnitelmaaonkiinnitettyhuomiotamyösterveydenedistämiseen.

(Keski-SuomenSote2020-hanke.)

JyväskylässäterveydenedistämiseksionlaadittukuntatasollaJyväskylän

hyvinvointikertomus2011(Möttönen,Karimäki,Karvala,Kortelainen,Niemelä,

Rönnholm,Tuosa&Ässämäki2011).OrganisaatiotasollaKeski-Suomen

sairaanhoitopiirikuuluuSuomenterveyttäedistävätsairaalatjärjestöön(Suomen

terveyttäedistävätsairaalatjaorganisaatiotry.2013),jokapohjaatoimintansa

HealthPromotingHospitals-linjauksiin(StandardsforHealthPromotioninHospitals.

2015).Keski-Suomensairaanhoitopiirissäonsitenvahvatstrategisetperusteetja

toimintalinjatterveydenedistämiselle.Jyväskylänkeskussairaalanyhteydessätoimii

myösTerveydenedistämisenkeskus,jonkaterveyttäedistävätoimintaulottuumyös

ympäröiviinkuntiinesimerkiksielintaparyhmienmuodossa.Tämänlisäksiterveyttä

edistäväätoimintaatoteuttavatmyöskolmassektorijapotilasjärjestöt.

Suomessaterveydenedistämisohjelmiaovattällähetkellä”Terveys2015”-

kansanterveysohjelma,jokaonSuomessajatkeena”Terveyskaikissapolitiikoissa”-

ohjelmastajasitätoteutetaanniinkunnissa,elinkeinoelämässäkuinjärjestöissäkin.

(Terveys2015-Kansanterveysohjelma.2001)Sosiaali-jaterveysministeriönKASTE-

ohjelmallapyritäänuudistamaanSuomensosiaali-jaterveyspolitiikkaa,jonka

tarkoituksenaonkaventaahyvinvointi-jaterveyseroja,järjestääsosiaali-ja

terveydenhuollonrakenteitajamuuttaapalveluitaasiakaslähtöisemmiksi(Kerola,

Kallinen&Mäkitalo2014).

14

3.1 Elintapaohjauksentaustateorioita

Elintapaohjausinterventioidentaustallaovatkäyttäytymisteoriat,jotkavaikuttavat

elintapakäyttäytymiseenjakäyttäytymisenmuutokseen.Terveyden

edistämistoiminnassakäytetäänyleisestiSuunnitellunkäyttäytymisenteoriaa(The

TheoryofPlannedBehavior),Sosiaaliskognitiivistateoriaa(SocialCognitiveTheory)ja

Transteoreettistamuutosvaihemallia.(Lawrence,Fraser,Woods&McCall2011.)

Myöshyväksymis-jaomistautumisterapialla(HOT)onviimeaikoinakertynytkattava

näyttöönperustuvatieto,jajopasenselkeääparemmuuttamuihinmenetelmiin

verrattunaonesitetty(Kohl,Rief&Glombiewski2012;Hacker,Stone&McBeth,

2015).

Suunnitellunkäyttäytymisenteoria(TheTheoryofPlannedBehavior)on

menetelmänälaajastikäytettyjahyvintestattuteoreettinenlähestymistapa,jolla

Azjen(1991)mukaanpyritäänymmärtämäänniitähenkilökohtaisiajasosiaalisia

prosesseja,jotkavaikuttavatkäyttäytymiseen.TämänteorianmukaanNutbeamja

Harris(2004)esittävät,ettäihmisetyleensäkäyttäytyvätjärkiperäisestijatekevät

ennakoitaviavalintojatietyissätilanteissa.Azjenin(1991)mukaanyksilön

aikomukseensitoutuatiettyynkäyttäytymiseenvaikuttavatasenteet,eliihmisen

uskomuksetkäyttäytymisenvaikutuksistaterveyteen,muidenmielipiteetomasta

käyttäytymisestä,jakoettuhallinnantunneomastakäyttäytymisestä.Yksilönonsiis

todennäköisempäämuuttaakäyttäytymistään,mikälihänuskoosenhyödyttävän

terveyttään,muutihmisethyväksyvätsenjahänelläontarvittavattaidotsekäpääsy

tarvittaviinresursseihinasiantiimoilta.(Lawrenceym.2011.)

Sosiaaliskognitiivinenteoriakuvaapäättäväisyyttä,jokaonalatiliikkeessäoleva

prosessi,missäihmisetjaheidänympäristönsäovatvuorovaikutuksissatoisiinsa

Bandura(1986)tunnistiihmisissävaikuttaviakognitiivisiatekijöitä,kutentoisen

käytöksestäoppiminenhavainnoimallajayksilönodotuksetkäyttäytymisentuloksista

japalkinnoista.ToinentärkeäosatätäteoriaaonNutbeaminjaHarrisin(2004)

esittämäminä-pystyvyys(self-efficacy)taiihmisenkokemaitseluottamusomaan

15

kykyynsäsitoutuatietynlaiseenkäyttäytymiseen.Interventiot,joissatuetaanminä-

pystyvyyttäsisältävättavoitettavissaolevientavoitteidenasettamisenja

menestyksekkäänesimerkinnäyttämisenmuille.Nämävaikuttavatkognitiiviset

tekijättuleeottaahuomioonsuunniteltaessajatoteutettaessateoriaanpohjautuvaa

sekundääripreventiivistäinterventiota.(Lawrenceym.2011.)

TransteoreettinenmuutosvaihemallionProchanskanjaDiClemente:n(1983)luoma

malli,jokakuvaakäyttäytymisenmuutokseenliittyviäprosesseja.Sesisältääviisi

vaihetta:esiharkintavaihe,harkintavaihe,valmisteluvaihe,toteutusvaihejaylläpito/

tairepsahdusvaihe.Yksilösaattaakäydäläpimallinvaiheetuseampaankinkertaan

ennenkuinhänononnistunuttavoitteessaankäyttäytymisenmuutoksenosalta.Tätä

malliakäyttämällävoivathoitajatNutbeaminjaHarrisin(2004)mukaantunnistaa

potilaanvalmiustasonmuutokseenjaräätälöidäinterventionsasenmukaisesti,

samallaottaenhuomioonkommunikaation-jakognitionrajoitukset.(Lawrenceym.

2011.)Elämäntapojenmuutosonsuotavaatehdäsellaisessavaiheessa,jossalöytyy

omaamotivaatiotajatavoittelunkohteenaonsaadaanaikaan”suotuisamuutos

terveyttäedistävässätottumuksissa”(Luoto,2015).

Hyväksymis-jaomistautumisterapiasta(Acceptanceandcommitmenttherapy

(ACT))onkertynytkattavanäyttöönperustuvatietoviimeaikaisissasystemaattisissa

kirjallisuuskatsauksissajameta-analyyseissäsenylivertaisestatoimivuudestamuihin

menetelmiinverrattuna.(Kohlym.2012;Hackerym.2015.)Kohljamuutesittävät

ACT:nolevanparempimuihintunteidensäätelystrategioihinverrattunaainakin

kivunsietokyvyn(paintolerance),negatiivisuuden(negativeaffect)jaajatusten

uskottavuudenosalta(believabilityofthoughts).(Kohlym.2012.)Kuitenkinsen

näyttöahdistuksenjamasennuksenhoidossaonkeskinkertaisellatasolla(Hackerym.

2015).

16

3.2 Toteutustapojajamenetelmiä

Ohjausvoidaannähdätyömuotona,jossaohjaajanjaohjattavankohtaamisenkautta

ohjattavaoppiijahänenelämäntilanteensakohenee,sekähänpystyykäsittelemään

kokemuksiajaratkaisemaanongelmiasekätekemäänpäätöksiä.Ohjaustyötätekevä

henkilöasettaaitsensäohjattavanpalvelukseentarjoamallahänelleaikaa,huomiota

jakunnioitusta.Ohjaajaantaaasiakkaallemahdollisuudentarkkaillaomaa

elämäänsä,tullakuulluksijakohdatuksi,sekämuuttaaelämäänsäniin,ettähänvoi

paremminjavoimavaraistuu.Sosiaali-jaterveysalallaohjaaminenonsidoksissa

muunmuassalainsäädäntöön,kansainvälisiinjakansallisiinterveys-ja

hyvinvointiohjelmiin,Käypähoito-jalaatusuosituksiin.Keskeisenäsisältönäon

asiakkaanitsemääräämisoikeudenkunnioittaminen,tasa-arvoisuusjaosallisuus

itseäänkoskevassapäätöksenteossa.Ohjaajapyrkiipidättäytymäänpäätöksenteosta,

kuitenkintarjotentukensajatietonsaohjattavankäyttöön.Ohjausonaktiivistaja

tavoitteellistatoimintaa,jollapyritäänsiihen,ettäohjattavalöytäävoimavarojaan,

ottaavastuutaomastaterveydestäänjaitsensähoitamisesta.(Vänskä,Laitinen-

Väänänen,Kettunen&Mäkelä2011,15-16.)

Terveyskasvatusjaterveysneuvontapyrkivätsaamaanaikaanmuutostaterveyteen

taisairauteenoppimisenkautta,jokajohtaisimuutoksiinyksilöntaidoissaja

toiminnassa.Terveyskasvatusvoiherättääohjattavassahaluasaadaaikaan

muutosta,jalisätätietoajaymmärtämistä,jonkakauttahänvoimuuttaa

ajattelutapojaan,uskomuksiaanjaasenteitaan.Terveyskasvatuksellavoidaantukea

ohjattavanmuutospyrkimyksiäjasaadaaikaanjopamuutoksiaohjattavan

käyttäytymisessäjaelämäntavoissa.Terveysneuvontamielletään

vuorovaikutussuhteenaohjaajanjaohjattavanvälillä,mikälisääasiakkaankykyä

tehdähyvinvointiatukeviavalintoja.Terveysneuvontasisältääopastustaja

ongelmanratkaisuayhteistyössäasiakkaankanssa,niinettäasiakastunnistaa

terveydellehaitallisetriskitekijätjaosaaennaltaehkäistäniidensyntyäsekäselviytyy

paremminjosyntyneidenterveysongelmiensakanssa.Ohjaus,jonkapyrkimyksenä

onvaikuttaaterveyteenjaelintapoihinonhaasteellistaohjaajalle,eikäelintapojen

17

muuttaminenolehelppotehtäväohjattavallekaan.Käyttäytymismalliensyntyminen

onuseinvaatinutpitkänajanhenkilönelämässä,jotenniidenmuuttaminenon

haasteellistajavaatiioppimisenlisäksimotivaatiota,tietoajatoimintaa,sekäennen

kaikkeatahtoa.”Käyttäytymisenmuutostavoidaanedistäävahvistamallauskoa

uudenkäyttäytymisenpositiivisiinvaikutuksiinjahenkilönomiinkykyihinmuutoksen

toteuttajana”.Ohjauksessayksinomaanriskitekijöistäannettutietoeiriitä,vaan

haluttuamuutostatuleekäsitellämonipuolisestijavahvistaaohjattavankykyä

toteuttaavaadittaviamuutoksia.Monipuolinenkäsittelyhelpottaarealististen

tavoitteidenasettamistajatukeemuutoksensisäistämistä.(Vänskäym.2011,17-18.)

Internetistäontulluttärkeäosaterveydenhuoltojärjestelmääjasesisältääpaljon

mahdollisuuksiaterveydenhuollonsovelluksillemyöstulevaisuudessa.Tietotekniset

ratkaisutovatrakenteeltaanstrukturoitujajainteraktiivisiasekätarvittavantuen

määräävoisäädelläniissäkäyttäjällesopivaksi.Ritterband:nym.(2009)luomamalli

pyrkiikäyttäjänsäoirekuvanparanemiseenvaikuttamallakäyttäytymisen

osatekijöihin,joihinpyritäänvaikuttamaanmuunmuassatiedonjamotivaation

kautta.Käyttäytymisenmuutosjohtaafysiologisiinmuutoksiinjasitenoirekuvan

paranemiseen.Tietotekninensovellusvoisisältäävideoitajamateriaaleja

aihealueeseenliittyen,sekämahdollistaatarvittaessamyösseurannanjapalautteen

annon.(Ritterband,Thorndike,Cox,Kovatchev&Gonder-Frederick2009.)

Verkkopohjainenohjausontärkeäosaterveyspalvelujentoimintaa.Onlisääntyvää

näyttöäsiitä,että”Computer-BasedCouncelingSystem(CBCS)”onvaikuttava

menetelmäterveyskäyttäytymisenedistämiseksi,erityisestisilloinkunsuunnitelma

laaditaanpotilaslähtöisesti.CBCSmahdollistaalääkärilleväyläntiedottaa,motivoida,

jatukeapotilastalaaditunterapiasuunnitelmanmukaisiintoimiin.Ohjelmaon

suunniteltupitkäaikaissairaillekutendiabetes-jasepelvaltimotautipotilaille,jasiinä

onhyödynnettypotilaanvalmiustasonmäärittämiseksitransteoreettista

muutosvaihemallia.Ohjelmankauttapotilaalleannetaantietoamuunmuassa

fyysisenaktiivisuudenvaikutuksistaterveyteen,keskustellaanpotilaan

aktiivisuudesta,jaehdotetaankäyttäytymisenmuutos-strategiaa.Strategiasisältää

18

esimerkiksiminä-pystyvyydenvahvistamista,muutokseensitoutumistajafyysisen

aktiivisuudenlisäämistäarkeen.(Hertzberg,Marsden,Kubler,Leonhardt,Thomanek,

Jung&Becker2008.)Verkkopohjaistaohjaustatupakoinninlopettamiseksion

tutkittuviimeisimmäksimyösFacebookissa(Thrul,Klein&Ramo2015)jaTwitterissä

(Pechmann,Pan,Delucci,Lakon&Prochanska2015).

Mobiiliteknologiaavaamahdollisuudenterveysinterventioonosallistumiselle

niillekinhenkilöille,jotkaeivätolemuutoinhalukkaitayksilöohjaukseenkasvokkain.

EsimerkiksiBockym.(2013)Tekstiviesti-interventiossatupakasta

vieroittautumiseentähtäävääohjaustaannetaantekstiviestienvälityksellä.

Ohjauksessahuomioidaankunkinosallistujanyksilöllinenvalmiustaso.Sosiaalista

vertaistukeavoidaanyhdistäätekstiviesti-interventioonmyös.(Bock,Heron,

Jennings,Morrow,Cobb,Magee,Fava,Deutsch&Foster2013.)

Mini-interventioelilyhytneuvontaonNHSHealthScotland:n(2011)mukaanlyhyt

näyttöönperustuvajastrukturoitukeskustelupotilaankanssa.Mini-Interventiolla

etsitäänkommunikointitapaa,jokaeisisällävastakkainasetteluajamotivoisekä

tukeeyksilöäajattelemaanja/taimuuttamaankäyttäytymistään.Mini-interventiota

lisättynämotivoivaanhaastatteluunvoidaankäyttääniidenterveysalan

ammattilaistentoimesta,jotkahaluavatnostaaesillejakohdistaaelintapaohjausta

potilaillensa.Mini-interventioonnäyttöönperustuvaainterventiojasesoveltuu

useisiinerielintapoihinjaterveyskäyttäytymiseenpuuttumiseen.(Lawrenceym.

2011,44.)AbsetzjaHankonentuovatesilleAbsetzinaiemmantutkimuksen(2010),

jossasuositellaankaikkiensuurenriskinsairastumisvaarassaolevienpotilaiden

systemaattistasaavuttamistajamini-interventionkäyttämistä,silläpienilläkin

muutoksillaonmahdollistasaavuttaahuomattavahyötykansanterveydellisesti

(Absetz&Hankonen2011,2271).

Jottaelintapaohjauskeskustelutolisivattehokkaitakäyttäytymisenmuutosten

aikaansaamisessa,tuleeniissäkiinnittäähuomiotakommunikointityyliin,silläse

kuvastaaasennoitumistajalähestymistapaa,jollapotilaaseensuhtaudutaan.

19

Lawrencejamuut(2011)esittelevätRollnick:njakumppaneiden(2008)ajatuksen

kolmestakommunikointityylistä:seuraavainen(following),suuntaanäyttävä

(directing)jaohjaava(guiding),joistaohjaavatyylisopiiparhaiten

käyttäytymismuutosongelmienselvittämiseen.Olennaistaohjauksessaonse,että

ohjaajaasettuupotilaanasemaanniin,ettähännäkeepotilaannäkökulmansiihen

terveyskäyttäytymisenongelmaan,jostaonkyse.Terveysalanammattilainenpyrkii

selvittämäänyksilönvahvuuksiajatoiveita,herätelläyksilönomaa

muutosmotivaatiotajatukeayksilönpäätäntävaltaapäätöksenteossa.Terveysalan

ammattilainenkäyttääselvittämiseentaitaviakysymyksiä,aktiivistakuuntelua,

reflektointiajatiivistelmientekemistä.(Lawrenceym.2011.)

MillerjaSpilker(2003)jaottelevatmini-interventionkeskeisiksikäsitteiksi

Lawrence:njamuidenmukaan1)palautteenantamisenhenkilökohtaisesta

sairastumisriskistätaitoiminnanvajeesta2)yksilönvastuunkorostamisen

käyttäytymisenmuutoksissa3)potilaankäyttäytymisenmuutoksentukemisen

ohjauksella4)käyttäytymisenmuutoksentukemisentarjoamallaerilaisia

vaihtoehtoisiatapojatoimia5)potilaanhaastattelunempaattisesti,jolloinpotilasta

kuunnellaanreflektiivisesti,häntäarvostetaanjakannustetaan,eikäyritetämillään

laillasuostutellataivastustaa6)potilaanpystyvyydentunteenvahvistamisen

(itseluottamuksenvahvistamisen).Näinvoidaantehdäesimerkiksi

haastattelumenetelmällä,jossavahvistetaanpotilaanuskoaomiinkykyihinsätehdä

muutos.(Lawrenceym.2011.)

Motivoivahaastattelusopiihyvinsuurelleosallepotilaistajakaikkiinelintapoihin.Se

vievähänaikaajasenvaikutuksetovatpitkäkestoiset.Menetelmäsopiikäytettäväksi

niin”helppojen”kuin”vaikeidenkin”potilaidenkanssa.Käytännössätekniikka

mahdollistaapotilaalleomantoimintansaarvioinninjaepäsuhdanhavaitsemisen

nykyisentoiminnanjahaluamiensatavoitteidenvälille,sekähyötyjenjahaittojen

vertailun.Motivoivaahaastatteluavoidaankäyttääerityisestimotivaation

herättelyssäjasitoutumishalunlisäämisessä.Ammattilaisentuleevälttäävastaan

20

väittämistä,johtamistajavaroittelua,sekäsyyllistäväätaituomitsevaaasennettasillä

neheikentävättuloksia.(Absetz&Hankonen2011.)

Motivoivahaastatteluparantaapotilaskeskeisyyttälisäämälläpotilaanautonomiaaja

pystyvyydentunteita,jotkajohtavatsisäsyntyiseenmotivaatioon.Potilaan

kohtaamisessaoleellistaonrohkaiseminen,valtaistaminen,empatia,potilaanaito

kuuleminenjaminä-pystyvyydentunteenjapäätöksenteossaosallisuuden

vahvistaminensekäpositiivisenpalautteenantaminen.Potilaatovattyytyväisiä,

mikälisaavatosallistuaomanhoitonsasuunnitteluunjapäätöksentekoon,joka

samallamahdollistaaottamaanvastuutatehdyistäpäätöksistä.Autonomialla

tarkoitetaanpotilaanmahdollisuuttavalitaannetuistamenetelmävaihtoehdoistaja

suunnitellaitselleensopivaajoitustoteuttaaharjoitukset.(Eriksson&Tonnesen

2013.)

Motivoivahaastattelukehitettiinalunperinalkoholistienhoitoon.Vuosiensaatossa

menetelmänkäyttöäonlaajennettusairauksienhoitoon,jotkaovatkytköksissä

elintapoihinmuunmuassahuumevieroitukseen,tupakoinninlopettamiseen,painon

pudotukseen,fyysiseeninaktiivisuuteen,diabetekseenjaastmaan.Motivoiva

haastatteluonpotilaslähtöinenmenetelmä,jossaherätelläänsisäsyntyistä

muutosmotivaatiota.Seontavoitekeskeinenmenetelmä,jossahyvin

tarkoituksellisestisuunnataankohtikäyttäytymisenmuutosta.(VanNes&Sawatzky

2009.)Motivoivallahaastattelullapystytäänedistämäänkakkostyypindiabeetikoiden

tietoasairaudestaan,senehkäisystäjahoidostasekämotivoimaanheitä

käyttäytymisenmuutokseen(Rubak,Sandbaek,Lauritzen,Borch-Johnsen&

Christensen2009).

Terveysvalmennus(Healthcoaching)onmenetelmä,jokaperustuuaktiiviseen

vuorovaikutukseenammattilaisenjapotilaanvälillä.Menetelmässäammattilainen

auttaapotilastaymmärtämäänomattarpeensajalöytämäännekeinotja

voimavarat,jotkavoidaanvaljastaapotilaanitsensäasettamientavoitteiden

saavuttamiseksi.Terveysvalmennuksessaammattilainentoimiiaktiivisena

21

kuuntelijana,jokaesittääpotilaalleavoimiakysymyksiä,motivoi,rohkaiseejatukee

potilastapohtimaanvaihtoehtoja.Ammattilaineneiannapotilaallevalmiitaneuvoja

jaratkaisuja,vaanohjaapotilastaottamaanvastuutajalöytämäänuusia

toimintatapoja.Menetelmäonkehitettymotivoivanhaastattelunpohjaltaja

nähdäänterveyttäedistävänämenetelmänä,jonkatavoitteenaonlisätäpotilaan

hyvinvointiajaauttaahäntäsaavuttamaanterveystavoitteensa.Menetelmäävoidaan

käyttääniinkasvotusten,puhelimenvälityksellä,sähköpostilla,internetissäkuin

niideneriyhdistelminäkin.(Kivelä,Kyngäs,Elo&Kääriäinen2014,262-264.)

3.3 VaikutettavissaolevatAVH:nriskitekijät

Elintapaohjauksellavaikutettavissaoleviariskitekijöitäovatkohonnutverenpaine,

tupakointi,lihavuus,epäterveellisetravitsemustottumukset,

alkoholinliikakäyttö,liikkumattomuusjastressi(Ks.Taulukko1.AVH:n

vaikutettavissaolevatriskitekijät).

Taulukko1.AVH:nvaikutettavissaolevatriskitekijät

Kohonnutverenpaine

Yleistä: • Kohonnutverenpaineaiheuttaakuolemia17,5miljoonaa

maailmanlaajuisestivuosittain(WHO2015).

• Suomalaisistaaikuisistakohonnutverenpainenoinkahdella

miljoonalla.

• Ihanteellinenverenpainetasoonvainjokaviidennellä.

• Verenpainelääkkeitäkäyttäämiljoonasuomalaista-vain40%:lla

verenpainehoitotavoitteenmukainen.(Julaym.2014.)

• Verenpaineonkohollakunseontoistuvasti140/90mmHg.(Mustajoki

2015;Syvänne2015)

Yhteys

aivoinfar

ktiin:

• Kohonnutverenpaineonsuurinyksittäinenriskitekijäaivoinfarktille.

• Todennäköisyyssairastuaaivoinfarktiinkasvaasamassasuhteessa

verenpaineidenkohoamisenkanssa.(Wolf,D’Agostino,Belanger&

Kannel1991;Syvänne2015.)

• Suurimpanatekijänäverenpaineenkohoamiseenovatyksilön

elintavat,muttavaikutustaonmyösperimällä.

• Verenpaineenkohoamisenehkäisyllävoitaisiinparhaimmillaanestää

jopa40%aivoinfarkteista(Globalburdenofstroke.2015)

• Elintapaohjausjalääkehoito

22

Elintapa

ohjaus• Elintapaohjauksenmerkityksestäverenpaineidenalentamisessaon

näyttöä(Walterym.2014).

• Elintapoihintuleekiinnittäähuomiotajosilloinkunverenpaineylittää

ihannetason120/80mmHg,elihyvissäajoinjoennenlääkehoidon

harkitsemista.(Mustajoki2015.)

• Elintapahoidontulisituottaatulosta3-6kkaikana,mikälieimuutoksia

aloitetaanlääkehoito.(Syvänne2015.)

• Suolanvähentäminen,liikunnanlisääminen,tupakoinnin

lopettaminen,painonhallinta,(ylipainoisillalaihduttaminen)

• Kohonnutverenpaineonkolmekertaayleisempääniillä,jotkaovatyli

15kiloaylipainoisia.(Mustajoki2015.)

Suositus • Kohonnutverenpainekäypähoito-suositus2014

• ASA(AmericanStrokeAssosiation)-suositukset

Tupakointi

Yleistä: • Suomessapäivittäintupakoiviaontyöikäisistämiehistä19%janaisista

13%kyselytutkimuksenmukaan.

• Suurinosapäivittäintupakoivistaolihuolissaantupakoinnin

vaikutuksistaterveyteensä(miehistä80%janaisista84%)sekäyli

puolethalusivatlopettaatupakoinnin(miehistä54%janaisista58%).

• Alimmassakoulutusryhmässäonpäivittäinentupakointiyleisempää

kuinmuissakoulutusryhmissä.(Helldánym.2013.)

Yhteys

aivoinfar

ktiin:

• Tupakointionsuuriyksittäinenriskitekijäiskeemiselleaivoinfarktille.

• Tupakointilisääaivoinfarktiinsairastumisriskin2-9-kertaiseksi,

kasvaensuorassasuhteessapäivittäiseensavukemäärään(Lindsberg

ym.2011).

• Passiivinentupakointiaiheuttaa1,8kertaisenriskinaivoinfarktiin

(Lindsbergym.2011).

Elintapa

ohjaus• Elintapojamuuttamallavoidaanvähentäälukinkalvonalaisen(SAV)

kuolleisuutta,tupakoinninlopettamisenlisäksihuomiotatulisi

kiinnittäämyösverenpaineisiinjakolesterolitasoihin.

• Lukinkalvonalaisestaaivoverenvuodostatoipuneillaonkohonnut

kuolemanriski.(Korja&Kaprio2013.)

Suositus • TupakkariippuvuusjatupakastavieroitusKäypähoito-suositus2012.

• Tupakastavieroitus:Nikotiiniriippuvuustesti,Nikotiinikorvaushoito

Lihavuus

Yleistä: • Ylipuoletsuomalaisistaovatlihaviataiylipainoisia.

• Myöslastenlihominenonhuolestuttavansuurta.

• Lihavuuteenliittyviäsairauksiaovatmm.tyypin2diabetes,sydänja

verisuonitaudit,astma,tuki-jaliikuntaelinsairaudet,dementia,

masennus,uniapnea,kihti,sappi-jahaimasairaudetjauseat

syöpäsairaudet.

• Lihomiskehitysonsyytäottaavakavasti,sillälihomisellaonsuuri

kansanterveydellinenmerkitys.(Terveydenjahyvinvoinninlaitoksen

internet-sivut.THL2015)

• Ylipainoisuusonyleisintäalimmassakoulutusryhmässä.(Helldánym.

23

2013.)

Yhteys

aivoinfar

ktiin:

• Hoitamalladyslipidemiatvoidaanehkäistävaltimokovettumien

aiheuttamiahaittavaikutuksia,johonpyritäänalentamallaLDL-

kolesteriolia.

• “Kokonaiskolesterolipitoisuudentulisiollaalle5mmol/ljaLDL-

kolesterolipitoisuudenalle3mmol/l,korkeanriskinpotilaillatätäkin

alhaisempi(alle4.0–4.5jaalle2.0–2.5)”(Tarnanen,Lindsberg,

Sairanen,Vuorela2011).

Elintapa

ohjaus• Ylipainoisilla,jotkaeivättupakoi,liikkuvatjakäyttävätkohtuullisesti

alkoholiaonvatsaonteloonkertyneenrasvanmääräpienempi.

(Mustajoki2014.)

Suositus • Lihavuus(Aikuiset)Käypähoito-suositus2013

Ruokavaliojasuola

Yleistä: • Korkeamminkoulutetutsyövätuseamminterveellisemmin.Tuoreita

kasviksiapäivittäinkäyttivätmiehistä35%janaisista50%

• Finravinto2007-tutkimuksenmukaanTyydyttyneidenrasvahappojen

saantiruokavaliostaonsuosituksiasuurempaa.(Helldán,Helakorpi,

Virtanen&Uutela2013.)

• Finravinto2007-tutkimuksenmukaansuomalaisetkäyttävätsuolaa

suosituksiaenemmän

Yhteys

aivoinfar

ktiin:

• Yhteyslihavuuteen.

• Suolasuurentaariskiäsairastuaaivoinfarktiin.Suolaonsairastumiseen

itsenäinenriskitekijä,muttaselisääriskiämyösverenpaineiden

nostamisenkautta.(Lindsbergym.2011.)

Elintapa

ohjaus• Omankäyttäytymisenseurantajatavoitteellinentoiminta(Absetz&

Hankonen2011),Ruokapäiväkirja.

• Ravitsemusneuvonta.

• Cochranenkirjallisuuskatsauksen(2013)mukaansuolankäytön

rajoittamisessakäyttäytymisenmuutoksientekemistähelpompaaolisi

toteuttaasuolanrajoittaminenteollisenruokatuotannonsuolan

määränrajoittamisella,jokaeisiisvaadiyksilötasollakäyttäytymisen

muutoksia.(Adler,Taylor,Martin,Gottlieb,Rod,Taylor&Ebrahim

2013.)

Suositus • SuomalaisetRavitsemussuositukset2014.

• ASA-suositukset

Alkoholi

Yleistä: • Tilastotietojenmukaan(2013)kerrallavähintäänkuusialkoholiannosta

nauttiviaolimiehistä42%janaisista18%.(THL/Aikuisväestön

terveyskäyttäytyminen2013.)

• Suomessakorkeanriskintasonapidetäännaisilla12-16jamiehillä23-

24alkoholiannostaviikossa.(Alho,Eskola,Aalto,Autti-Rämö,

Holopainen,Kaarne,Komulainen,Niemelä,Niemelä,Simojoki,

Sundqvis,Vorma,Kinnunen,Kivitie-Kallio&Kuoppasalmi2015.)

Yhteys

aivoinfar• Alkoholinkulutuksenjaiskeemisenaivoinfarktinvälilläkatsotaan

24

ktiin: olevanyhteys,jokavoidaanhavainnollistaakirjaimenJ-kautta.J-

kirjaimessaalkoholinkohtuukäyttäjät(<24g/pv)kuvaavatkirjaimen

alintakohtaajaomaavatsitenpienimmänriskinsairastumiseen.

Alkoholinsuurkuluttajat(>60g/pv)kuvaavatkirjaimenylintäpäätäja

heilläsairastuvuusonsuurinta.Tähänvaikuttaneerunsaan

alkoholinkäytönyhteysverenpaineenkohoamiseen.(Howard&

Kirshner2009.)

• Keski-ikäisillämiehillä,jotkakuluttavatylikaksiannostaalkoholia

päivittäinonsuurentunutriskiaivohalvaukseen(Kádlekova,Andel,

Mikulíc,Handing,Pedersen2015.)

• Aivoinfarktinsairastaneillaalkoholinkäytöntiheysvaikuttaa

kuolleisuuttalisäävästi.Suurinriskiaivoinfarktikuolleisuuteenoliyli2,5

kertaaviikossaalkoholiakäyttävillä.(Rantakömi,Kurl,Sivenius,

Kauhanen&Laukkanen2014.)

• Alkoholinkohtuukäytönkatsotaanjopavähentävänriskiä

sairastuaaivoinfarktiin.TämäperustuuajatukseenHDL-

kolesterolinmääränlisääntymisestä,jokasaattaa

ennaltaehkäistäsepelvaltimotaudinsyntyä.(Howard&

Kirshner2009.)

Elintapa

ohjaus• Motivoivahaastattelu,transteoreettinenmuutosvaihemalli.

• AUDIT,FAST

• Mini-interventio,

• Juomapäiväkirja(Leino2014.)

Suositus • Alkoholiongelmaisenhoitokäypähoito-suositus2015

Liikkumattomuus

Yleistä: • Vainnoinpuoletsuomalaisistanaisista(56%)jamiehistä(53%)

harrastaasäännöllistäliikuntaakolmekertaaviikossa.

Työmatkaliikuntaakävellentaipyöräillenharrastivuonna2013

miehistä28%janaisista42%.(Helldánym.2013.)

• Suomessatyönfyysinenkuormittavuusonvähentynytjaistumisen

määrälisääntynytniintyö-kuinvapaa-aikanakin.Ihmisetistuvat

yksinkertaisestiliianpaljonjasilläonnegatiivisetvaikutukset

terveyteenerityisestisydän-javerisuonielimistönjatuki-ja

liikuntaelimistönosalta.(ReduceSedentaryTime-GetHealthier!–

Nationalrecommendationstoreducesedentarytime.)

• Fyysiselläaktiivisuudellaonhyödyllisiävaikutuksialihavuuteen,

verenpaineisiinjadyslipidemiaan(Gondimym.2015).

Yhteys

aivoinfar

ktiin:

• Fyysineninaktiivisuusonriskisydän-javerenkiertoelimistön

tapahtumille.Japanilaisentutkimuksenmukaan,jossakäytettiin

askelmittariafyysisenaktiivisuudenmittaamisessalievän(mild)AVH-

sairastaneillatodettiinenemmänliikkuneilla(yli6025askelta/pv)

pienempiyhteysuudelleensairastumiseenkuinvähemmänliikkuneilla

(alle6025askelta/pv.).(Yuji,Hiroyuki,Kenta,Kuniyasu,Keigo,Chikako,

Kana&Sumio2015.)

Hoito • VarhaisvaiheenkuntoutuksessaAVH-kuntoutujienintensiivinen

25

kuntoutustuottaapositiivisettuloksettavanomaiseenhoitoon

verrattunaitsenäisenkävelynpalautumisessajafyysisen

toimintakyvynpalautumisenparantamisessa.(”VeryEarly

RehabilitationTrial(AVERT))(Yujiym.2015.)

• Fyysisenaktiivisuudenlisääminenjaliikkumattomuudenvähentäminen

korkeanverenpaineenomaavilla,laskeeverenpaineitajolyhyen

seitsemänpäivänvertailujaksonaikana(Gerage,Benedetti,Farah,

Santana,Ohara,Andersen&Ritti-Dias2015).

Elintapa

ohjaus• FyysiseeninaktiivisuuteentulisipuuttuaAVH:n

sekundääripreventiossatarkemmin.Tuloksetviittaavat

elintapamuutostenolevanriittämättömiätarpeeseennähden.

Suositelluiksikehittämisenkohteiksinousivatinterventiot,joissa

keskityttäisiinkohonneidenverenpaineiden,tupakoinninja

inaktiivisuudenhoitoon.(Hornnes,Larsen,Boysen,2010.)

• Omankäyttäytymisenseurantajatavoitteellinentoiminta(Absetz&

Hankonen2011)

Suositus • Liikuntaaivoverenkiertohäiriönjälkeen.(Liippola&Lumimäki)

• Liikuntakäypähoito-suositus2012

Stressi

Yleistä: • TyöperäinenstressionEuroopassatoiseksiyleisintyöstäaiheutuva

terveysongelma.(Euroopantyöterveys-jaturvallisuusvirastoninternet-

sivut.A.)

Yhteys

aivoinfar

ktiin:

• Koetullapsykososiaalisellastressilläonyhteyssairastumisessa

iskeemiseenaivoinfarktiinjaaivoverenvuotoon,sekäAVH-

kuolleisuuteen.Naisillapsykososiaalinenstressionsuurempiriskitekijä

kuinmiehillä.(Booth,Connelly,Lawrence,Chalmers,Joice,Becker&

Dougall2015.)

Elintapa

ohjaus• Stressinhallinta

Suositus • TerveyskirjastostaDuodecimartikkeli(Mattila,A.S.2010)

3.4 Elintapaohjauksenvaikuttavuus

Teorianavullapyritäänselvittämäänmihinkäyttäytymisenosatekijöihininterventio

tulisisuunnatajamilloin.Salmelaym.2010esittelevätNoarinym.(2007)ajatuksen

siitä,ettämikäliinterventionsuunnittelussaonotettuhuomioonintervention

kohteenaolevienasenteet,pystyvyydentunteet,muutosvaihejamuutosprosessi,on

interventiovaikuttavampikuinjosnäitäeiolisihuomioitu.Kyseisetkäyttäytymisen

osatekijätovattärkeitäelintapamuutoksentekemisessäjaylläpitämisessä.(Salmela,

26

Kettunen&Poskiparta2010.)Käyttäytymisenosatekijöihinkuuluvatmotivaatio,

asenteetjaaikomukset,joitailmaneivoidaelintapamuutostatehdätaiylläpitää.

Teoriaanperustuvieninterventioidenontodettuolevanvaikuttavampiakuinniiden,

joillaeioleteoreettistataustaa.Teoriantulisipystyäkuvaamaanprosessit

käyttäytymisenmuutostentaustallajateoriatulisimyöspystyätodistamaanoikeaksi

empiirisellätutkimuksella.(Salmelaym.2010.)

Tutkimusolosuhteissaelintapamuutostenvaikuttavuudestaonnäyttöä,mutta

vaikutuksetovatlievempiäkäytännönolosuhteissa.(Absetz&Hankonen2011.)

Elintapaohjausinterventioidensuunnittelussatarvittaisiinsiisteoriaanjanäyttöön

perustuviamenetelmiä,muttakyseiseenvaatimukseenonkuitenkinvaikeaavastata.

Interventioitakäsittelevissätutkimuksissaeioletarpeeksitarkastikuvattu

käyttäytymisenmuutokseentähtääviätekniikoita,jolloinjääepäselväksi,miten

kyseisetvaikutuksetonsaatuaikaiseksi.Tämävaikeuttaasyy-seurausyhteyksien

hahmottamistajasitenvaikuttavaninterventionsuunnittelua.Salmelajamuut

(2010)esittävätyksilönterveyteenjahyvinvointiinkohdistuvatmuutokset

synonyyminävaikuttavuudelle.Tekniikkatarkoittaatarkkaakuvaustasiitä,miten

interventiototeutetaan.Käytännössätekniikallavoidaantarkoittaatavoitteen

asettamista,palautteenantamista,seurannanjärjestämistäsekä

toimintasuunnitelman-jarepsahdustenehkäisysuunnitelmantekemistä.

Terveydenhuoltoalanammattilaisetkäyttävätelintapaohjauksessamoniaeri

tekniikoitauseinhuomaamattaankin.Salmelajamuut(2010)tuovatesilleMichien

Ym.(2009)lähestymistavan,jonkamukaantekniikoidenlistaaminenjayhdistäminen

käyttäytymisenosatekijöihinonhelpottaainterventioidensuunnittelua.Terveyden

edistämisenmenetelmienvaikuttavuuttaarvioidaanvälituloksinajapitkänaikavälin

muutoksina.Välituloksillatarkoitetaanmuunmuassamuutoksiayksilön

käyttäytymisenosatekijöissäkutenmotivaatiossa,asenteissajapystyvyyden

tunteissa.Mukaanlasketaankuuluviksimyösbiologisetriskitekijät,kuten

ravitsemustottumukset,tupakointi,kolesteroliarvotjapainoindeksi.Pienetkin

käyttäytymisenmuutoksettuottavatterveys-jahyvinvointihyötyjäpidemmällä

27

aikavälillä,tuodenmyönteisiävaikutuksiamyöskoettuunterveyteen,elämänlaatuun,

sairauksienennaltaehkäisyynjaelinvuosiinkin.(Salmelaym.2010.)

4 TARKOITUS,TAVOITEJATUTKIMUSKYSYMYKSET

Integroidunkatsauksentarkoituksenaonselvittäämitenelintapaohjauson

toteutettuAVH-kuntoutujienakuutinjasubakuutinkuntoutusvaiheenaikana.

IntegroidunkatsauksentavoitteenaontuottaatietoaAVH-kuntoutujien

elintapaohjauksenkehittämiseksi.Integroidunkatsauksentuloksiavoivathyödyntää

AVH-kuntoutuksessatyöskentelevätsosiaali-jaterveysalanammattilaisetsekä

muuthenkilöt,jotkaovattukemassakuntoutujaaelintapamuutoksiin.

Tutkimuskysymyksinäovat:

1) MinkälaisiakäyttäytymismuutosteorioitaAVH-kuntoutujienakuutin-ja

subakuutinkuntoutusvaiheenaikanatoteutettujen

elintapaohjausinterventioidentaustallaon?

2) Miteninterventiotakuutin-jasubakuutinkuntoutusvaiheenaikanaon

toteutettujaketkäniihinovatosallistuneet?Kukataiketkätoteuttavat

elintapaohjaustainterventioissaAVH-kuntoutujilleakuutin-jasubakuutin

kuntoutusvaiheenaikanajaminkälaisiamenetelmiäelintapaohjauksessaon

käytetty?

3) MitävaikutettavissaoleviaAVH:nriskitekijöitäelintapaohjausonsisältänyt

akuutinjasubakuutinkuntoutuksenvaiheessajaonkoriskitekijöissä

tapahtunutmuutoksiaelintapaohjausinterventioidenaikana?

28

5 TOTEUTUS

Tämäopinnäytetyötehtiinintegroidunkirjallisuuskatsauksenmenetelmällä.

Integroidunkatsauksentehtäviäonmonia,kutenesimerkiksiuuden

tutkimuskysymyksentaijatkotutkimusaiheenlöytäminen,nykyistentutkimusten

aukkojenjapuutteidenhavaitseminen,kiinnostuksenkohteenaolevanaiheen

tieteellisennäytönjasenvahvuudenarvioiminen,teoreettistenjakäsitteellisten

viitekehystentunnistaminenjakäytönosaltaonnistuneidentutkimusmetodien

tarkastelu.Integroitukatsauskuvaatieteensenhetkisentilanvalitullaaihealueella,

teoriankehittämisensenpohjalta,sekäkyseisentiedonsoveltamisensuoraan

käytäntöön.(Flinkman&Salanterä2007,86.)

Kirjallisuuskatsauksentavoitteenaoliyhdistääerilaistentutkimustentuottamatieto

toisiinsa,jottasaataisiinyhtenäinenkokonaiskuvakyseiselläaihealueella.

Katsaukselleolitarvetta,silläkuntoutuksenkäytäntöjentuleeperustuanäyttöön.

Integroitukirjallisuuskatsausonkatsaustyypeistälaajin,silläseyhdistääerilaisin

metodeintoteutetuttutkimuksetottaenmukaanniinkokeellisetkuinei-kokeelliset

tutkimuksetjaniinteoreettiset,kuinempiirisetkintutkimukset.Integroitukatsaus

pyrkiikeräämäänkiinnostuksenkohteenaolevastaaiheestamahdollisimmanpaljon

tietoa,arvioimaannäyttöä,johonseperustuujatekemääntutkimustenpohjalta

johtopäätöksiätiedostajasennykytilasta.Integroitukatsauspyrkiikerätyn

tutkimustiedonperusteellatekemäänyleisluontoisenyhteenvedonniistä

tutkimuksista,joidenkatsotaansuuntautuvansamankaltaisellatavallakysymyksen

asetteluun.(Flinkman&Salanterä2007:84-85)Integroitukirjallisuuskatsauskoostuu

useimmitenviidestävaiheesta;jotkaCooperin(1989)määritelmänmukaanovat;

tutkimusongelmanmuotoilu,aineistonkerääminenjakirjallisuushaut,aineiston

arviointi,aineistonanalysointijaaineistontulkintasekätulostenesittäminen

(Flinkman&Salanterä2007,88).

29

5.1 Sisäänotto-japoissulkukriteerit

Integroituunkirjallisuuskatsaukseenlaadittiinaineistonrajaamiseksisisäänotto-ja

poissulkukriteerit(Ks.Taulukko2.Kirjallisuuskatsauksensisäänotto-ja

poissulkukriteerit).Julkaisuaikarajattiinkoskemaanaikaväliävuodesta2005vuoteen

2015,koskamukaanhaluttiinajankohtainentietokäsiteltävästäaiheesta.Aineiston

kieleksirajattiinsuomijaenglanti,jottakatsauksenluotettavuusparanisikielten

hallinnankautta.Muutkieletrajattiinpois,koskatekijälläeiollutresurssejakäyttää

kielenkääntäjänpalveluita.KirjallisuuskatsaukseenvalittiinkohderyhmäksiAVH-

kuntoutujat,jotenmuutsairausryhmätjadiagnoosiryhmätrajattiintämän

katsauksenulkopuolelle.Mukaanvalittiinmyöskokotekstimuodossasaatavilla

olevatjulkaistutaineistot,silläresurssiteivätriittäneetjulkaisemattomien

tutkimustensystemaattiseenetsimiseenjalaajamittaiseenkirjoittajien

henkilökohtaisiinyhteydenottoihin(Brunton,Stansfield&Thomas2012,119,127).

Katsauksentekijävalitsitiedonhakuuntietokannat,jotkanäkirelevanteiksiaiheen

kannaltajamuodostihakusanatjaniidenvariaatiottietokantojenkäyttö-ohjeiden

mukaisesti.

Taulukko2.Kirjallisuuskatsauksensisäänotto-japoissulkukriteerit

Sisäänottokriteerit Poissulkukriteerit

• Vuosirajaus:2005-2015,

• Kieli:suomijaenglanti

• Vainkokoteksti-julkaisut,jotka

ovatvalittujentietokantojen

kauttasaatavissa

• Vuosi2004jasitäedeltävätaineistot

• Kieli:Muutkuinsuomijaenglanti

• Pelkkätiivistelmäsaatavillavalittujen

tietokantojenkautta

1.KäsitteleeAVH-kuntoutujan

elintapaohjaustaakuutintai

subakuutinkuntoutuksen

interventioissa

2.KäsitteleeAVH:nriskitekijöidenja

elintapaohjauksenvälistäsuhdetta

akuutintaisubakuutinkuntoutuksen

interventioissa

3.KäsitteleeAVH:nuusiutumisen

1.EikäsitteleAVH-kuntoutujan

elintapaohjaustaakuutintaisubakuutin

kuntoutukseninterventioissa

2.EikäsitteleAVH:nriskitekijöidenja

elintapaohjauksenvälistäsuhdettaakuutin

taisubakuutinkuntoutukseninterventioissa

3.EikäsitteleAVH:nuusiutumisen

ennaltaehkäisyäelintapaohjauksellaakuutin

30

5.2 Aineistonkerääminenjatiedonhankinta

Aineistonkeräämisessäoleellistaonsuunnitellatiedonhakuhuolella.(Flinkman&

Salanterä2007,91.)Bruntoninjamuiden(2012,127)mukaanonsuositeltavaa

hyödyntääinformaatikonpalveluja,silläkirjallisuuskatsauksessavaadittava

tiedonhakemisen–jakäsittelynvoidaannähdävaativanerityistaitoa.Jyväskylän

ammattikorkeakouluninformaatikkoohjasikatsauksentekijäätiedonhakuunja

integroidunkatsauksenmenetelmäänliittyen.Kirjallisuuskatsauksentekijäsuoritti

itsenäisestilukuisiaalustaviatietohakuja(Bruntonym.2012,121)tietokantoihin

CINAHLwithFullText,AcademicSearchElite,PubmedjaCochraneDatabasekevään

jasyksyn2015aikana.Kyseistenhakujenperusteellatekijämuodostirelevantteja

hakutuloksiaparhaitenantaneethakulausekkeetkussakintietokannassaerikseen,

hyödyntäenasiasanastojajavapaasanahaunyhdistelmiä.Alustavissahauissamukana

olimyösMedic-tietokanta,jokarajattiintämänkatsauksenulkopuolelle,silläseei

tuottanutrelevanttejahakutuloksia.

Lopullisentiedonhaunkatsauksentekijäsuorittiitsenäisesti28-30.10.2015.

AineistonkerääminenjatiedonhankintakohdistettiinEBSCOhost-

tietokantapalvelimenkauttatietokantoihin:CINAHLwithFullText,AcademicSearch

ennaltaehkäisyäelintapaohjauksella

akuutintaisubakuutinkuntoutuksen

interventioissa

taisubakuutinkuntoutukseninterventioissa

4.Aineistokäsitteleeyksinomaantai

pääasiallisestiAVH-lääkehoitoaja

elintapaohjauksestaeipuhutakuin

maininnantasolla

5.Aineistokäsitteleemyösmuita,AVH:n

määritelmänulkopuolisia

sairausdiagnooseja

Laatukriteerithyvä/tyydyttävä:

-MethodologicalQualityAssessment

foraRCT(VanTulderetal2003)

-Systemaattisetkirjallisuuskatsaukset

(CriticalAppraisalSkillsProgram

(CASP))

Laatukriteeriteivättäyty:

-Aineistoeiolelaadunarviointimenetelmien

mukaanluotettava.Aineistonlaatuon

huonotaisitäeipystytäluotettavasti

arvioimaan.

31

Elite,PubmedjaCochraneDatabase,jotkaluokitellaanterveysalantietopalvelimiksi.

Tekijälläolipääsytietokantoihinkirjastonjäsenyydenjaopiskelijatunnustenkautta.

CINAHLwithFullText–tietokannassahakusanayhdistelmienmuodostaminen

tehtiinyksitellenSuggestSubjectTerms-toiminnonkautta.Hakusanayhdistelmäksi

saatiinerillisetasiasanatyhdistämällä:"stroke*"AND(MH"Recurrence")AND

(MH"LifeStyle")OR(MH"LifeStyleSedentary")OR(MH"LifeStyleChanges")AND

"secondaryprevention*".(Ks.Taulukko3.Tietokantojenhakustrategiat).Rajaukset

tiedonhakuuntehtiinAdvancedSearch-toiminnonkautta,jossaSearchOptions-

SearchModesandExpanders-SearchModesvalikkojenaltavalittiinrajaukset

Boolean/Phrase,Limityourresults-valikonaltavalittiinPublisheddate,johon

valittiinaikarajaukseksitammikuu(January)javuosi2005jaloppukuukaudeksi

lokakuu(October)javuosi2015.Lisäksivalittiinenglannin(Englishlanguage)kieliset

aineistot.(PikaohjeEbscoHosttietokantojenkäyttöön.)

AcademicSearchElite-tietokannassahakusanayhdistelmienmuodostamisessa

käytettiinvapaasanojen-jaRelevancyRanked-sanojenyhdistelmää(Ks.Taulukko3.

Tietokantojenhakustrategiat).Hakusanoilla(Stroke*)AND(StrokeRecurrence*)OR

(RecurrentStroke*)ANDsecondaryprevention*AND(LifeStyle*)OR(LifeStyle

Changes*)OR(LifeStylecounseling*)OR(LifeStylemodification*)OR(Lifestyle

guidance*)OR(Lifestyleintervention*).LisäksiRajauksenavalittiintoimintoSmartText

Searchingjajulkaisuajankohdaksitammikuu,vuosi2005jaloppukuukaudeksi

valittiinlokakuujavuosi2015.Hakutuloksiatuliyhteensäkahdeksantoista(18).

(PikaohjeEbscoHosttietokantojenkäyttöön.)

Pubmed-tietokannassahakusanayhdistelmienmuodostaminentehtiinPubMed

AdvancedSearchBuilderhakukentässä,jossahaettiinyksitellenMedicalTerms

(MeSH)vastaavuussanoille:stroke,recurrence,secondaryprevention,lifestyleja

strokeriskfactors(Ks.Taulukko3.Tietokantojenhakustrategiat).PubMedlisäsi

merkithakusanoihinjamuokkasihakusanayhdistelmänseuraavanlaiseksi:((((stroke)

ANDrecurrence)ANDsecondaryprevention)ANDlifestyle)ANDstrokeriskfactors.

32

CochraneLibrary-tietokannassahakusanayhdistelmienmuodostamisessa

hyödynnettiinmyösMeSH-sananmuodostustoimintoa(Ks.Taulukko3.

Tietokantojenhakustrategiat).MeSH-sanatlisättiinhakukenttiinlisätentähti

(*)merkkisananperään,jollasaatiinhakualaajennettua.RajauksenaSearchLimits-

toiminnonkauttavalittiinCochranereviews:All,PublicationYear:Between2005-

2015.

Taulukko3.Tietokantojenhakustrategiat

Tietokanta/Pv. Hakusanat Rajaukset Tulokset

CINAHLwith

FullText

28.10.2015

"stroke*"

AND(MH"Recurrence")

AND(MH"LifeStyle")OR(MH"Life

StyleSedentary")OR(MH"LifeStyle

Changes")

AND"secondaryprevention*"

Boolean/Phrase

Tammikuu2005-

Syyskuu2015,

englanti

9

Tietokanta Hakusanat Rajaukset Tulokset

Academic

SearchElite

29.10.2015

1.rivi.

(stroke*)AND(recurrent

stroke*)OR(Strokerecurrence*)

2.rivi.

AND(secondaryprevention*)OR(DE

"SECONDARYcare(Medicine)"

3.rivi.

AND(lifestyle*)OR(LifeStyle

Changes*)OR(LifeStyle

counseling*)OR(LifeStyle

modification*)OR(Lifestyle

guidance*)OR(Lifestyle

intervention*)OR(DE"LIFESTYLES")

Boolean/Phrase

Tammikuu

2005-

Lokakuu2015

englanti

18


PubMed

30.10.2015

((((stroke)ANDrecurrence)AND

secondaryprevention)ANDlife

style)ANDstrokeriskfactors

01.01.2005-

30.10.2015

12


Cochrane

28.10.2015

Stroke*ANDrecurrence*AND

secondaryprevention*ANDstroke

riskfactor*ANDLifeStyle*

Vuodet2005-

2015

7

33

FlinkmaninjaSalanterän(2007:91)mukaanaineistonkeruuvaiheonsyytäraportoida

tarkasti,jottalukijapystyypäättelemäänvastasikoaineistonkeruutarkoitustaanja

olikosemielekkäästitehty(Ks.Kuvio5.Tietokantahautjatulokset).Tietokantojen

hakutuloksenalöytyikokotekstejä60,joistapoissulkukriteerienmukaisestihylättiin

13jakaksoiskappaleina3.Tiivistelmätasollapoissuljettiinkaikkitiivistelmät,joistaei

ollutsaatavanakokotekstiä.Tämänjälkeenkokotekstejäoli12,joistaarvioinnin

jälkeenkarsiutuipoissulkukriteerienmukaan10.Kokotekstejäjäitässävaiheessa

jäljellekaksi,jotentiedonhakuatulilaajentaariittävänaineistonsaamiseksi

katsaukseen.

TietokantahautuusittiinJyväskylänyliopistonkirjastonavoimiltakoneilta,joistaon

vierailijoillavapaapääsytietokantoihin.Laajempientietokantaoikeuksienvuoksioli

oletettavissalöytäälisääkokotekstejä.Samallatestattiinhakustrategian

toistettavuutta.FlinkmaninjaSalanteränmukaanaineistonkeruutuleekuvataniin

tarkasti,ettäkatsauksenlukijapystyisitoteuttamaanhalutessaantiedonhaun

samallatavallakuinkirjoittajakinjalöytämäänsenperusteellasamattutkimukset.

Kirjallisuuskatsauksenraportointiosoittautuiriittävänyksityiskohtaiseksija

selkeäksi,silläseolitäysintoistettavissa.(Flinkman&Salanterä2007,91.)Samoilla

hakusanoillajarajauksillasaatiinsamattuloksettäysimääräisesti.Hauntuloksena

löytyineljä(4)kokotekstiärelevanteistatiivistelmistäenemmän,jotkavalittiin

mukaanlaadunarviointiin.Lisäksitekijäetsisisäänottokriteerittäyttäviätiivistelmiä

yksitelleninternetinkautta(Bruntonym.2012,126)Google-Scholar–haulla,jonka

tuloksenalöytyivieläkolme(3)kokotekstiälisää.

Suomenkielisethauttehtiin4.11.Aleksi–artikkeliviitetietokannastalöytyi

hakusanalla”elintapainterventio”jaasiasanalla”aivoverenkiertohäiriö*”yhteensä

436viitettä,joistasisäänottokriteerienmukaiseentarkasteluunvalikoitui5koko

tekstiartikkelia.Arto-artikkeliviitetietokannastahakusanalla”AVH”,löytyituloksia

kaksikymmentäviisi(25),joistasisäänottokriteerienmukaiseentarkasteluunvalikoitui

kaksi(2)kokotekstiartikkelia.Löydetynaineistonlaatuaeipystyttyluotettavasti

arvioimaan,jotensepoissuljettiin.

34

Kuvio5.Tietokantahautjatulokset

35

5.3 Aineistonvalintajalaadunarviointi

Integratiiviseenkirjallisuuskatsaukseenvalittiintietohakujenperusteellakuusi(6)

kokotekstiä,joistayksi(1)olisystemaattinenkirjallisuuskatsaus,neljä(4)

Satunnaistettuakontrolloituatutkimusta(RCT)jayksi(1)artikkeli,sisältäen

systemaattisenkirjallisuuskatsauksen(Ks.Taulukko4.Katsaukseenvalittuaineisto).

AineistonlaatuaarvioitiinsystemaattistenkirjallisuuskatsauksienosaltaCritical

AppraisalSkillsProgram(CASP)lomakkeella.Lager:njamuidenkatsausosoittautui

erittäinlaadukkaaksipisteillä10/10.Katsaukseenvalittuaineistoonlaadukastaja

riskiäjulkaisuharhalleonarvioitutekijöidentoimestahuolellisesti.Lagerja

kumppanit(2014)toivatselkeästiesilleyhdenmukanaolevassatutkimuksen

kohtalaisenriskinjulkaisuharhalle.Tekijätottivattämänhuomioonyhteenlasketuissa

tuloksissalaskemallatuloksetuudelleenilmankyseistätutkimustajaarvioimalla

mukaanottamisen/poissulkemisenvaikutuksettutkimustuloksiin.

Lawrence:njakumppaneiden(2009)artikkelinsisältämäsystemaattinenkatsausoli

myöslaadukaspisteillä8/10.RCT-tutkimustenlaadunarviointiinonolemassamonia

ohjeita,joistayksionvanTulderintesti(Olivo,Macedo,Gadotti,Fuentes,Stanton&

Magee2008.)VanTulderjakumppanit(2003)kehittivätMethodologicalquality

assessmentforaRCT-lomakkeen,jotahyödynnettiintämänintegroidun

kirjallisuuskatsauksenRCT-tutkimuksenlaadunarvioinnissa.Lomakkeentäyttämisessä

hyödynnettiinJoannaBriggs-instituutionSUMARI-käsikirjaalaadunarvioinnista

(SUMARI–UserManual).OsassavalittujaRCT-tutkimuksiaeiosallistujiaoltu

sokkoutettuinterventioryhmältäjainterventiontoteuttajaainterventiolta.Nämä

näkyvätvähennettynämääränäkatsauksenpisteytyksessä.Pisteytysmuodostuu

kysymystenlukumäärällä,jossamyönteisetvastauksetkysymyksiintuottivatpisteitä

jaepäselviksijääneettaikielteisetvastauksetvähensivätpistemäärää.

Sokkouttamattajättämiseneikuitenkaanajateltuvääristäväntutkimustuloksia

elintapaohjaustutkimuksissa.

36

Taulukko4.Katsaukseenvalittuaineisto

Tekijät/Maa/Vuosi

/Julkaisunnimi

Osallistujat/Interventionajankohtajakesto/

Katsauksensisältöjapäätulokset

Laatu

1 Lager,Mistri,

Khunti,Haunton,

Sett&Wilson

Iso-Britannia2014.

Interventionsfor

improving

modifiablerisk

factorcontrolinthe

secondary

preventionofstroke

(Review).

Katsaussisältääyhteensä26RCT-

interventiotutkimusta.

(USA,Kanada,Eurooppa,AasiajaAustralia)

Osallistujat:8021.Osallistujienikävaihtelivälillä

60-73v.

Interventionajankohtajakesto:

Tutkimustenajankohtajakestovaihtelevat.

Interventionajoitususeimmissatutkimuksissa3-

12kk.Sisältääakuutinvaiheen,subakuutinvaiheen

jakroonisenvaiheeninterventioitajaniiden

seuranta-ajan.(Joidenkintutkimustenkohdalla

interventionaloitusajankohtaonsekäakuutissa,

ettäsubakuutissa(vrt.Boysen2009)sillä

interventionaloitusonsijoitettuAVH-yksikköönja

osallistujatonvalittu<90pvsairastumisesta.)

Katsauksensisältö:

KatsausarvioiAVH-kuntoutuksen

sekundääripreventiossaimplementoitavien

interventioidenvaikuttavuuttasairastumisen

riskitekijöihinjalääkehoitoonsitoutumiseen.Myös

uusienverisuonitapahtumienilmaantuvuutta

seurattiin.Tutkimuksetarvioivatkoulutuksellisten-

jakäyttäytymisinterventioidensekä

organisaatiollisteninterventioidenvaikuttavuutta

vaikutettavissaolevienAVH-riskitekijöiden

hallintaantavanomaiseenhoitoonverrattuna.

Katsauksenpäätulokset:

Katsauksenpäätuloksinaolivat,ettäpositiivisia

tuloksiahavaittiinterveydenhuollon

organisaatioidenmuutosvaikutuksissaAVH-

kuntoutujienverenpaineidentavoitearvojen

saavuttamisessajapainoindeksissä.

Systemaatti

nen

kirjallisuusk

atsaus:

CASP10/10

2 Irewall,Ögren,

Bergtström,Laurell,

Söderström&Mooe

Ruotsi,2015,RCT

Nurse-Led,

Telephone-Based,

Secondary

PreventiveFollow–

Osallistujat:

537hlöä,ikä70,8v(+/-10,7)

Interventionajankohtajakesto:

Alkumittauksettehtiin1kkkuluttuasairastumisesta

jaloppumittaukset1vkuluttua.

Interventionsisältö:

Tutkimusarvioihoitajajohtoisen

puhelinseurantainterventionvaikuttavuutta

verenpaineisiinjaLDL-kolesteroliinverrattuna

tavanomaiseenhoitoonyhdenvuodenaikana.

Methodolo

gicalquality

assessment

foraRCT

7/11

37

UpafterStrokeor

TransientIschemic

AttackImproves

BloodPressureand

LDLCholesterol:

Resultsfromthe

First12Monthsof

therandomized

ControlledNAILED

StrokeRiskFactor

Trial

(Puhelinneuvontasisälsielintapaohjaustaja

verenpainelääkityksensäätelyä.)

Interventionpäätulokset:

PäätuloksinaoliverenpaineidenjaLDL-

kolesteroliarvojenparaneminen

interventioryhmällä.Tuloskorostuiniillä,joilla

arvotolivatolleetkohollaalkumittauksissa.

Suurempiosainterventioonosallistuneistatavoitti

suositusarvot.

3 Boss,VanSchaik,

Deijle,deMelker,

vandenBerg,

Scherder,Bosboom,

Weinstein&Van

denBerg-Vos

Tanska,2014,

PilottiRCT

Safetyand

Feasibilityofpost-

strokecareand

exerciseafterminor

ischemicstrokeor

transientischemic

attack:MotiveS&

MoveIT.

Osallistujat:

20,yli18v.

Interventionalkujakesto:

Mittaukset0-6-12kk.


Liikuntainterventionturvallisuusjakäytettävyys

akuutinAVH:njälkeen.


Liikuntaohjelmaakuutinvaiheenkuntoutuksessa

onturvallistajakäytännössämahdollistasuorittaa

jasaattaalisätävaikuttavuutta

sekundääripreventiossa.

Huom.Tutkijatovatparhaillaantekemässäuutta,

laajempaatutkimustanäidentulosten

todentamiseksi.

RCT

5/11

4 Kirk,Kersten,

Crawford,Keens,

Ashburn&Conway

Englanti,2014,RCT

TheCardiacmodel

ofrehabilitationfor

reducing

cardiovascularrisk

factorspost

transientischaemic

attackandstroke:a

randomized

controlledtrial.

Osallistujat:24,ikä47-84v.

Interventionalkujakesto:Mittaukset1kkja6kk.

Interventionsisältö:Sydänkuntoutusohjelman(8-

viikkoa)implementointitavanomaiseenAVH-

kuntoutukseen.Interventiosisältääviikoittaista

liikuntaajakoulutusta(education).Sekä

tavanomaisessakuntoutuksessa,että

sydänkuntoutusohjelmasisälsivätelintapaohjausta.


Sydänkuntoutusohjelmaontehokasja

käytännöllinenkeinovähentääriskiäsairastua

sydän-javerenkiertoelimistöntapahtumiinAVH-

kuntoutujilla.

RCT

7/11

38

5 Frandsen,Sørensen,

Hyldahl,Henriksen

&Bak

Tanska,2012,Pilotti

RCT

SmokingCessation

InterventionAfter

IschemicStrokeor

TransientIschemic

Attack.A

randomized

ControlledPilot

Trial.

Osallistujat:

94,ikäalle76v.

Interventionalkujakesto:

Mittaukset0-6kk.


Yksilöohjaustatupakoinninlopettamiseksi(30min),

tiedotus-kirjanen,ilmaisetnikotiinikorvaushoidot.

Interventioryhmällelisäksi5-krtkurssi,jossa

ohjaajanakoulutettutupakoinninlopettamisen

ohjaaja,ilmaisianikotiinikorvaushoitotuotteita,30-

minyksilöohjaushoitajankanssaja5

puhelinohjauskertaahoitajantoimesta.Mittareina

itsearviointijahiilidioksidinmittaus

uloshengityksestä.


Ryhmienvälilläeimerkittävääeroatupakoinnin

lopettaneidenmäärissä.

RCT

7/11

6 Lawrence,Kerr,

Watson,Jackson&

Brownlee

Englanti,2009,

Artikkeli

(sis.syst.katsaus)

ASummaryofthe

guidancerelatingto

fourlifestylerisk

factorsforrecurrent

stroke:tobaccouse,

alcohol

consumption,diet

andphysicalactivity.

Osallistujat:Yhteensä259.112(Ovbiagele2004)ja

147(Sit2007).

Artikkelinsisältö:

Artikkelitiivistäähallitusten(DepartmentofHealth

NationalInstituteforHealthandClinicalExellence

(NICE)jaSkotlannin(TheScottishIntercollegiate–

Guidelinesnetwork(SIGN)näyttöönperustuvat

suosituksetkoskienneljääAVH:nuusiutumisen

riskitekijää:tupakointia,alkoholia,ruokavaliotaja

fyysistäaktiivisuutta.

Artikkelisisältäämyössystemaattisen

kirjallisuuskatsauksenkäyttäytymisinterventioiden

vaikuttavuudestaAVH:nsekundääripreventiossa.

Lawrence:njamuiden(2009)mukaanonvain

vähäntutkimuksia,jotkaolisivattestanneet

käyttäytymismuutosinterventioidenvaikuttavuutta

AVH:nelintapa-riskitekijöihin.Katsaussisältääneljä

(4)interventiotutkimusta,joistakahden(2)tietoja

pystyttykäyttämäänsiltäosinkuinmahdollista

(Ovbiagele2004)ja(Sit2007)jakaksimuuta

poissuljettiinpäällekkäisyydenvuoksi(Lagerym.

2014)

Perustuu

ASA:nja

Scotlannin

näyttöön

perustuviin

suosituksiin

Sisällytetyn

systemaatti

sen

katsauksen

laatuon

hyvä

CASP8/10.

39

Katsaukseenvalitunartikkelinsisältämänsystemaattisenkirjallisuuskatsauksen

osaltatekijäottiyhteyttäkirjailijaanMaggieLawrenceResearchGatenkautta,

pyytäenalkuperäistäkokotekstiäsystemaattisestakirjallisuuskatsauksesta.

Kirjoittajaltasaatukokotekstinosoittautuikuitenkinsamaksikuinmuutoin

tiedonhaunkautta,jostavoitiinpäätellä,ettäsenkattavampaakokotekstiäei

systemaattisestakirjallisuuskatsauksestaolluttarjolla.Systemaattisen

kirjalisuuskatsauksenluotettavuuttaarvioitiinCriticalAppraisalSkillsProgramme

(CASP)-lomakkeellajaseosoittautuiluotettavuudeltaanhyväksi.Artikkelitiivistää

näyttöönperustuvathallitustensuositukset,jotenonaiheellistaolettaamyöstiedon

olevanluotettavaa.Artikkelinsisältämäsystemaattinenkatsaussisälsineljä(4)

tutkimusta:Ovbiagele2004,Joubert2009,Ellis2005jaSit2007.Tutkimuksistakaksi

(2)olivatpäällekkäisetLager:jamuidensystemaattisenkirjallisuuskatsauksenkanssa.

TämänvuoksitutkimuksetJoubert(2009)jaEllis(2005)jätettiininformaatioltaan

huomioimattatässäintegroidussakatsauksessatutkimusharhanvälttämiseksi,sillä

tiedotkyseisistätutkimuksestatulevatjoesilletoisessakatsauksessa.

5.4 Sisällönanalyysi

Aineistolähtöiselläsisällönanalyysilläpyrittiintässäintegroidussakatsauksessa

saamaanvalitustaaineistostaselkeäyhteenveto(Tuomi&Sarajärvi2012,108),joka

kuvaaAVH-kuntoutujienelintapaohjaustaakuutin-jasubakuutinkuntoutuksen

aikana.Aineistokoostuialkuperäistutkimustenlisäksisystemaattisista

kirjallisuuskatsauksista,sisältäenmyöstiivistelmännäyttöönperustuvista

suosituksista.Aineistolähtöinensisällönanalyysisoveltuihyvinhajanaisenaineiston

käsittelyyn,koskamenetelmälläsaatiinaineistoninformaatiotiivistettyä

ymmärrettäväksikokonaisuudeksi(Tuomi&Sarajärvi2012,103).

Aineistonpelkistäminen(redusointi)toteutettiintässäkatsauksessajakamalla

aineistopieniinanalyysiyksiköihin.Analyysiyksiköidentunnistamiseksikukinyksikkö

saimicrosoft-wordohjelmassaomanvärinjakunkinanalyysiyksikönperään

40

kirjoitettiinkoodi,jonkaavullaanalyysiyksikköyhdistettiinlähteeseensä.

Analyysiyksiköitätarkasteltiintutkimuskysymystenkauttajaanalyysiyksiköistä

poimittiinne,jotkavastasivattutkimuskysymyksiin.Sitensaatiinkarsittua

tutkimukselleepäolennaisetasiatpois.Englanninkielisetanalyysiyksikötkäännettiin

tämänjälkeensuomeksi,hyödyntäenolemassaolevankielitaidonlisäksigoogle-

hakuayhdistämällähaettavasanajasenmääritelmäenglanniksi.Sitensaatiin

englanninkielinenkuvauskäsitteenmääritelmästä,jokahelpottioikeanasiayhteyden

kauttasuomenkielisenkäännöksentekemistä.Aineistonryhmittelyssä

(klusteroinnissa)analyysiyksiköistämuodostettiinsamankaltaisuuksienperusteella

alakategorioita,jotkanimettiinsisältöäkuvaavallateoreettisellakäsitteellä

(abstrahointi),esimerkiksianalyysiyksiköistäverenpaine,tupakointi,alkoholiym.

saatiinalakategoriaAVH:nriskitekijät.Alakategorioitayhdistelemallämuodostettiin

asiakokonaisuuksistapääluokat,jotkatoimivatvastauksinatutkimuskysymyksiin.

Analysoituaineistoloiperustanjohtopäätöstentekemiselle,olennaisenaosana

kirjallisuuskatsaustentekemistä,silläkutenTuomijaSarajärvitoteavatkin,

yksinomaantulostenesittämineneikirjallisuuskatsauksessariitä.(Tuomi&Sarajärvi

2012,103,108,112.)

6 TULOKSET

Systemaattistenkirjallisuuskatsauksienosaltatuloksetesitettiinniihinsisällytettyjen

tutkimustenkauttajaniidentietojenmukaisesti,jotkaonkatsauksessatuotuesiin.

Katsauksensisältämiintutkimuksiinviitattiinensimmäisentekijänsukunimelläja

vuosiluvulla.Esimerkiksi(Jagerym.2014)osaltatutkimustentuloksiinonviitattu:

Adie2010,Allen2002,Allen2009,Boter2004,Boysen2009,Brotons2011,

Chanruengvanich2006,Chiu2008,Eames2013,Ellis2005,Evans2010,Flemming

2013,Hornnes2011,Johnston2010,Joubert2009,Kerry2013,Kim2013,Lowe2007,

Lowrie2010,Maasland2007,MacKenzie2013,Markle-Reid2011,O’Carrol2011,

Slark2013,Wang2005,Welin2010.(Lager,Mistri,Khunti,Haunton,Sett&Wilson

2014,1,32-71.)Viittauksetonmerkittykyseisellätavalla,jottapystyttäisiin

41

paremminyksilöimäänjajäsentämääninterventiotutkimustensisältämää

informaatiotasiten,ettälukijapystyisiparemminhahmottamaanmihin

tutkimukseenesitetytasiatperustuvat.Systemaattisenkirjallisuuskatsauksen

tutkimuksiaeisiislöydylähdeluettelosta,silläniitäeiolekäsiteltyalkuperäislähteinä.

6.1 Interventiontaustateoria,toteutusajankohtajaosallistujat

Interventiontaustateoriaolikuvattuvainyhdessätutkimuksessa.Adie(2010)ilmaisi

motivoivanpuhelinhaastatteluntaustateoriaksisosiaaliskognitiivisenterapian.Muut

interventioteivätesitelleetkäyttäytymisenmuutostentaustateorioita.

Akuutinkuntoutuksenvaiheessaaloitetutinterventiottapahtuivatsairaalassa,

sairaalaneriyksiköissä,ennenkuntoutujankotiutumistataikotiutumisenyhteydessä

(Boter2004;Flemming2013;Hornnes2011;Johnston2010;Joubert2009;Slark

2013;Wang2005;Ovbiagele2004;Adie2010;Boysen2009;Eames2013;Lowe

2007;O’Caroll2011;Ellis2005;Maasland2007;Chanruengvanich2006;Allen2002;

Allen2009;Welin2010;Boss,VanSchaik,Deijle,deMelker,vandenBerg,Scherder,

Bosboom,Weinstein&VandenBerg-Vos2014;Irewall,Ögren,Bergtström,Laurell,

Söderström,Mooe2015;Frandsen,Sørensen,Hyldahl,Henriksen,Bak2012;Kirk,

Kersten,Crawford,Keens,Ashburn&Conway2014)

Subakuutinkuntoutuksenvaiheessaaloitetutinterventiottapahtuivatsairaalasta

kotiutumisenjälkeenperusterveydenhuollontaikolmannensektorinyksiköissätai

kotihoidossajaajankohtasairastumisestaoliyli3kk:(Lowe2007;Welin2010;

Ovbiagele2004;O’Carroll2011;Boysen2009;Evans2010;Lowrie2010;MacKenzie

2013;Markle-Reid2011;Ellis2005;Flemming2013;Sit2007;Wang2005;Allen

2002;Irewallym.2015).

Interventioidenseuranta-aikaolitutkimuksissailmaistuolevankolmekuukautta

(Allen2002;Chanruengvanich2006;Eames2013;Kim2013;O’Carroll2011;Slark

42

2013),viisikuukautta(Ellis2005),kuusikuukautta(Adie2010;Allen2009;Boter

2004;Boysen2009;Chiu2008;Johnston2010;Lowe2007;MacKenzie2013),

kaksitoistakuukautta(Bossym.2014;Evans2010;Flemming2013;Hornnes2011;

Irewallym.2015;Joubert2009;Kerry2013;Kim2013;Maasland2007;Markle-Reid

2011),kaksivuotta(Boysen2009),kolmevuotta(Brotons2011;Wang2005),3,5

vuotta(Welin2010)ja3,6vuotta(Ellis2005).

InterventioidenosallistujatolivatkaikkiAVH-kuntoutujia.Interventiotutkimuksiaon

sisällytettynätähänintegroituunkirjallisuuskatsaukseenyhteensä32,joissa

osallistujiaoliyhteensä8955.OsallistujillayhteistäolisairastettuAVH/TIAja

interventioonosallistuminen.Tarkemmineriteltynäosallistujiaoli8021(Lagerym.

2014)537(Irewallym.2015),20(Bossym2014),24(Kirkym2014),94(Frandsenym.

2012),147(Sit2007)ja112(Ovbiagele2004).

6.2 Elintapaohjauksentoteuttajatjakäytetytmenetelmät

Elintapaohjauksentoteuttajinainterventioissaolivathoitaja(Allen2002;Allen2009;

Bossym.2014;Boter2004;Brotons2011;Ellis2005;Flemming2013;Frandsenym.

2012;Hornnes2011;Irewallym.2015;Joubert2009,Kerry2013;MacKenzie2013;

Markle-Reid2011;Kirkym.2014;Sit2007;Welin2010),fysioterapeutti(Bossym.

2014;Boysen2009;Markle-Reid2011),toimintaterapeutti(Eames2013;Markle-Reid

2011),puheterapeutti,ravitsemusterapeuttijasosiaalityöntekijä(Markle-Reid2011),

lääkäri(Bossym.2014;Boysen2009;Irewallym.2015;Joubert2009;Welin2010;

Wang2005),neurologi(Boysen2009;Wang2005),farmaseutti(Chiu2008;Evans

2010;Lowrie2010),tupakoinninlopettamisenohjaaja(Frandsenym.2012),

henkilökohtanentukihenkilö(Markle-Reid2011),tutkija(Adie2010;Lowe2007;

O’Carroll2011,Slark2013),moniammatillinentiimi(Allen2002;Allen2009;Markle-

Reid2011),sydänkuntoutustiimi(Kirkym.2014)jayleisemminmääriteltynä

terveysalanammattilainen(Kim2013).

43

Interventiontoteuttamiseenkonsultaationkauttaosallistuneettaimuutoin

osallistuneetolivatravitsemusterapeuttijaliikuntafysiologi(Flemming2013),

fysioterapeutti(Allen2009;Welin2010),toimintaterapeutti(Welin2010),

sosiaalityöntekijä(Allen2009),lääkäri(Allen2009),taiulkopuolinenmittaaja,kuten

yliopistontutkija(Kirkym.2014),tutkimusavustaja(Kim2013)taiterveysalan

ammattilainen(Irewallym.2015).Boss:njamuidentutkimuksessakuntoutujien

sydämenjakeuhkojentutkimistajatkoivatsydänlääkärijakeuhkolääkäri(Bossym.

2014).Kotiuttamisohjeistuksentäytäntöönpano-interventionimplementoinnissa

saivatsairaalattukeakoordinaattorilta(centralco-ordinator)(Johnston2010).

Interventiontoteuttamiseenliittyenmoniammatillinentiimipitiyhteisiätapaamisia,

joissakäsiteltiinpotilastapauksia(Markle-Reid2011)Interventiossalaadittiin

näyttöönperustuvahenkilökohtainenhoitosuunnitelmamoniammatillisentiimin

tekemänä(Allen2002;Allen2009).Hoitosuunnitelmantekemisessäolivastuussa

perusterveydenhuollonlääkärijayhteistyötätehtiinmyössosiaalipalvelujenkanssa

(Allen2009).

Interventiotutkimuksissatoteutettiinelintapaohjaustaerilaisinmenetelmin.

Elintapaohjaustatoteutettiinyksilöohjauksena(Bossym.2014;Boysen2009;Brotons

2011;Eames2013;Ellis2005;Evans2010;Flemming2013;Frandsenym.2012;

Joubert2009;MacKenzie2013;Slark2013;Wang2005;Welin2010;Ovbiagele

2004),jolloinohjauksenkestooli30minuuttia(Frandsenym.2012;Slark2013)

Yksilöohjaussisälsimyösmultimedia-ohjausta(Wang2005),

Kuntoutujanohjaussisälsikotikäyntejä(Allen2002;Allen2009;Boter2004;Boysen

2009;Chanruengvanich2006;Hornnes2011;Kerry2013;O’Carroll2011).Ohjaus

sisälsipotilaanhaastattelua(Frandsenym.2012;Irewallym.2015)jamotivoivaa

haastattelua(Bossym.2014;Flemming2013;MacKenzie2013)terveellisenja

aktiivisenelämäntavansekälääkityksensuosituksenmukaisenkäytönmotivoimiseksi

(Bossym.2014).Motivoivaanhaastatteluunoliinterventiotaedeltävästikoulutettu

elintapaohjaustatoteuttavahenkilökunta(Bossym.2014;Flemming2013;

MacKenzie2013)

44

Elintapaohjaustajaseurantaatoteutettiinpuhelimitse(Adie2010;Allen2002;Allen

2009;Boter2004;Boysen2009;Chanruengvanich2006;Eames2013;Evans2010;

Flemming2013;Frandsenym.2012;Irewallym.2015;Joubert2009;Kerry2013;

MacKenzie2013),motivoivaanhaastatteluun(MacKenzie2013)jasosiaalis-

kognitiiviseenteoriaanperustuen(Adie2010).Puheluidenkesto(20min)olimainittu

vainyhdessätutkimuksessa(Adie2010).

Elintapaohjauksenmenetelmänäoliryhmäohjaus(Kirkym.2014;Lowe2007;

O’Caroll2011;Slark2013)tarkennettunaryhmäliikuntaohjaus(Bossym.2014;

Brotons2011;Kirkym.2014)taikoulutuksellinenryhmäohjaus(Chiu2008;Lowe

2007;O’Carroll2011),jostaO’Carroll:n(2011)interventiossakaksi30minuutin

kestoistaryhmäohjausta.KuntoutujatsaivatkoulutustaAVH:netiologiasta(Slark

2013),riskitekijöistä(Adie2010;Ellis2005;Ovbiagele2004;Slark2013),sairauden

hallinnasta(Chanruengvanisch2006),hoitotavoitteitteista(Chiu2008)ja

aivoverenkiertohäiriöidenuusiutumisestajasenehkäisystä(Frandsenym.2012).

KoulutustaannettiinKirk:njamuidentutkimuksessamyössydämentoiminnasta(Kirk

ym.2014).Lisäksikuntoutujienohjaussisälsiitse-hallinnan(self-regulation)

tekniikoidenharjoittelemista(Chanruengvanich2006)jatavoitteenasettelusta(Adie

2010).Kuntoutujatsaivatkirjallistainformaatiotataioppaan(Adie2010;Ellis2005;

Eames2013;Frandsenym.2012;Kim2013;Lowe2007;Maasland2007;Wang2005),

jonkalisäksiinformaatiotatuettiinsanallisellaohjauksella(Eames2013;Ellis2005;

Lowe2007).Ohjaustaannettiinmyösomaisilletaiyksinomaanomaisille(ja/tai)

(Lowe2007).Yhteydenottamisessakuntoutujiinkäytettiinmyöskirjeitä(Evans2010).

Interventiotutkimuksissatoteutettiinelintapaohjaustamyöstietokonepohjaisen

sekundääripreventiivisenkoulutusohjelmanmenetelmällä(Kim2013;Maasland

2007),jonkaterveydenhuollonammattilaisetolivatlaatineet.Koulutusohjelmasisälsi

videoluentoja,tietovisoja(quizzes),internetlinkkejäAVH-tietoonliittyen,

automatisoituapalautettaitseraportoituunterveyskäyttäytymiseenliittyen,ja

mahdollisuudenottaatarvittaessayhteyttäterveydenhuollonammattilaiseen.

45

Tekninentukiolisaatavillapuhelimitse.(Kim2013.)Maasland:n(2007)

tietokonepohjainenkoulutusohjelmasisälsitietoaAVH:stajaTIA:sta,niiden

lääkityksestäjavaikutettavissaolevienriskitekijöidenhallinnasta.Informaatio

annettiinyksilöllistenriskitekijöidenjahoitotietojenmukaisesti,huomioiden

koulutustasojaikä.Kuntoutujasaiinformaatiostatulostetunkoosteen(Maasland

2007).

HenkilökunnankouluttaminenolimenetelmänäJohnstonin(2010)tutkimuksen

suositustenmukaisen(AmericanHeartAssociationrecurrentStrokeprevention

guidelines)kotiuttamisohjeistuksenimplementoimisessasairaaloiden

henkilökunnalle.Farmaseutitkouluttivatterveydenhuollonhenkilökuntaareseptien

määrämiseenliittyen(Lowrie2010)jatutkijatjärjestivätkoulutusta

moniammatilliselletiimille(Markle-Reid2011).

6.3 Elintapaohjauksensisällötjariskitekijöidenmittaaminen

ElintapaohjauksensuosituksiatuovatesilleLawrence:njamuut(2009).He

esittelevätsuositusten(ScottishExecutive2002,NES,2006jaISWP2008)mukaan,

ettäkaikkienAVH-kuntoutujientulisisaadaelintapaohjausta.

Perusterveydenhuollossatyöskentelevienterveysalanammattilaistentulisijatkaa

sairaalassaaloitettujaelintapaohjausinterventioita.(Lawrenceym.2009.)

ElintapaohjaustaannettiinosanatavanomaistaAVH-kuntoutustalääkehoidonlisäksi

Kirk:njamuidentutkimuksessa,noudattaenRoyalCollegeofPhyciciansClinical

GuidelinesforStroke-suositusta(Kirkym.2014).

Elintapaohjauksensisällötkäsittivätvaikutettavisstaoleviariskitekijöitä.

Elintapaohjaussisälsiohjaustaverenpaineidenhallinnasta(MacKenzie2013;Welin

2010),tupakoinnista(Frandsenym.2012.Ovbiagele2004;Sit2007),ruokavaliosta

(Chanruengvanich2006;Kirkym.2014;Ovbiagele2004;Sit2007),alkoholista

(Frandsenym.2012;Kirkym.2014;Sit2007),liikunnasta(Boysen2009;

Chanruengvanich2006;Kirkym.2014;Ovbiagele2004;Sit2007)jastressin

46

hallinnasta(Chanruengvanich2006;Kirkym.2014)sekäyleisestiterveystiedosta

(Welin2010).

Riskitekijätolivattarkastelunkohteenainterventioissa(Adie2010;Boter2004;Ellis

2005;Evans2010;Flemming2013;Joubert2009;Kirkym.2014;Maasland2007;

Slark2013;Ovbiagele2004;Wang2005;).Riskitekijöitäarvioitiinitse-arvioinnilla

(Chanruengvanich2006)itsearviointikyselyllä(Kirkym.2014)jasubjektiivisen

terveydenmittarilla(Subjectivehealthstatus(SF-36))(Kirkym.2014).Tuloksissa

tarkasteltiinmuutoksiasydän-javerenkiertoelimistönriskitekijöissä(Framingham

cardiovascularriskscore-testillä)(Evans2010;Flemming2013)jayhdistettyä

riskitekijöidenhallintaa(Ellis2005;Johnston2010).Boss:njamuiden(2014)

liikuntainterventiossakäytettiinlisäksitutkijatiiminitselaatimaasydän-ja

verenkiertoelimistonsekäkeuhkojentoimintaaarvioivaatestiä(cardiopulmonary

screeningtest).

Riskitekijöidenollessahuonollahallinnallapotilastasuositeltiinottamaanyhteyttä

lääkäriin(Ellis2005)erityisesti,mikäliverenpaineetolivatkoholla(Adie2010;

Hornnes2011;Kerry2013).Potilastajaomahoitajaatiedotettiin,mikäliarvotolivat

poikkeavat(Evans2010).LagerjamuutraportoivatMarkle-Reid:n(2011)

tutkimuksessakäytettäneenAVH-riskitekijöidenarvioimisessastandardoituja

mittareita(strokeriskassessmenttools).

Vaikutettavissaolevienriskitekijöidenmittaaminenkäsittisydän-ja

verenkiertoelimistönosaltasystolistajadiastolistaverenpainetta(Adie2010;Allen

2002,Allen2009;Bossym.2014;Brotons2011;Chanruengvanich2006;Chiu2008;

Ellis2005;Evans2010;Hornnes2011;Irewallym.2015;Johnston2010;Joubert

2009;Kerry2013;Kirkym.2014Lowe2007;Maasland2007;MacKenzie2013;

O’Carroll2011;Slark2013;Wang2005;Welin2010).Verenrasva-arvoja(lipidejä)

(Wang2005),tarkemminmääriteltynäkokonaiskolesterolia(Adie2010;Allen2009;

Brotons2011;Chanruengvanich2006;Chiu2008;Ellis2005;Evans2010;Flemming

2013;Joubert2009;Kim2013;Kirkym.2014;Lowrie2010;Maasland2007;Slark

47

2013),HDL-kolesterolia(Brotons2011;Chanruengvanich2006;Evans2010;

Flemming2013;Kirkym.2014),jaLDL-kolesterolia(Bossym.2014;Brotons2011;

Chiu2008;Flemming2013;Irewallym.2015;Maasland2007),triglyseridejä(Brotons

2011;Chiu2008;Evans2010;Flemming2013;Kim2013;Maasland2007).

Diabeettistatilaatarkasteltiin(Kirkym.2014)javerensokeria(Wang2005)

tarkemmineriteltynäHbA1c(pitkäaikaisverensokeria)taipaastoverensokeria(Chiu

2008;Ellis2005;Evans2010;Flemming2013)Verentulehdusarvoja(HsCRP)

mitattiinlisäksiKirk:njamuidentutkimuksessa(Kirkym.2014).

Tupakointiamitattiininterventioissaosanacardiovasculardiseaserisckscore-

arviointia(Kirkym.2014),itse-arvioinnilla(Bossym.2014;Frandsenym.2012)

tupakoimattomienmäärällä(Bossym.2014)jahiilidioksidinmittauksella

uloshengityksestä(Micro-Smokerlyzer(BedfontScientific))(Frandsenym.2012).

Elintapaohjausinterventioissanikotiinikorvaushoitosisälsimm.nikotiinipurkkaa-,

laastareita,tablettejatainenäsuihketta(Frandsenym.2012).Suositukset

tupakoinninlopettamiseksi(SmokingCessationGuidelines)

korostavatLawrence:njamuiden(2009)mukaan,ettähoitajanrooliontärkeä

tupakoinnistajatupakoinninlopettamisestapuheeksiottajana.

Mini-interventioitasuositellaankäytettäväksiLawrence:njamuiden(2009)mukaan,

sisältäentilanteenmukaistaneuvontaa(opportunisticadvice,)keskusteluaja

rohkaisua.Tupakoitsijoita,jotkahaluavatlopettaatupakoinninonsuositeltavaa

ohjataintensiivisentuenpariin.Hetuovatmyösesille,ettälääkehoidonja

käyttäytymisenmuutostenyhdistäminenjopanelinkertaistaayksilönmahdollisuudet

onnistuatupakoinninlopettamisessaviitatensuosituksiinNHSScotland(2002)jaASH

Scotland(2007)sekäNICE(2008a).Lawrencejamuut(2009)tuovatesille,että

lääkityssisältääsuosituksissanikotiinikorvaushoitoa,varenicline(Champix)ja

bupropion(Zyban).Potilasohjauksessakäytettiinlyhyttästrukturoituahaastattelua,

jossaselvitettiinpäivittäistätupakankulutustajanikotiinikorvaushoidonkäyttöä,

sekäosallistujiakehoitettiintoistuvastilopettamaantupakointi(Frandsenym.2012).

48

Lihavuuttamitattiinvyötärö-lantio-suhteella(Kirkym.2014),kehonpainoindeksillä

(BMI)(Bossym.2014;Brotons2011;Flemming2013;Joubert2009;Kirkym.2014;

Maasland2007;Wang2005)javyötärönympäryksellä(Bossym.2014).

RuokavaliosuosituksetSIGN(2007)jaIntercollegiateStrokeWorkingParty(ISWP)

suosittelevatLawrence:njamuiden(2009)mukaanAVH:nehkäisemiseksi

ruokavaliota,jokasisältäävainvähäntyydyttyneitärasvahappojaeliniinsanottua

kovaarasvaa.Kalaaolisisuositeltavaakuluttaakaksikertaaviikossa,joistatoisen

tulisiollarasvaistakalaa.Hedelmiäjakasviksiatulisikuluttaavähintäänviisiannosta

päivässä.Suolankäyttöätulisirajoittaa,eikämääräsaisiylittääkuutta(6)grammaa

päivätasolla.AVH:nuusiutumisenehkäisyssätuleeerityisestikiinnittäähuomiota

ruokavalio-ohjeistuksenjohdonmukaiseenkäyttöön.Esimerkkinä

ateriakokonaisuudestavoidaanhyödyntäämuunmuassaFoodStandardsAgency:n

’eatwellplate’:aelivapaastisuomennettuna”syö-hyvin”–lautasmallia.Vitamiinien

osaltaLawrencejamuutmainitsevat,etteiniilläolenäyttöäAVH:taehkäisevästä

vaikutuksesta.(Lawrenceym.2009.)

AlkoholinkäyttöämitattiinBoss:njakumppaneidentutkimuksessaitsearvioidulla

alkoholinkäyttömäärällä(Bossym.2014).AlkoholinkäytönosaltaLawrencejamuut

(2009)esittelevätReynolds:njakumppaneiden(2003)näkemyksensiitä,että

vähäinenalkoholinkäyttöonyhteydessäpienentyneeseensairastumisriskiin.Tämä

tarkoittaakuitenkinenintäänkolmea(3)alkoholiannostapäivässä.Yliseitsemän(7)

alkoholiannostapäivässäonpuolestaanSacco:njamuiden(1999)mukaan

yhteydessäsuurentuneeseensairastumisriskiin.SuosituksistaLawrencejamuut

(2009)nostavatmyösesille,ettäalkoholinkäyttöävoidaanmitataAUDIT-testillä(The

AlcoholUseDisordersIdentificationTest)jaFAST-testillä(FastAlcoholScreening

Test).Kyseisettestitovatheidänmukaansanopeitajahelppojahoitajillakäyttää.

Alkoholinkäytönsuhteenniinsanotunjärkevänjuomisensuosituksiin(Sensible

drinkingguidelinesfromthehealthdepartmentsoftheUK)kuuluvatmiehillä

enintään3-4alkoholiannostapäivässäjanaisillaenintään2-3annostapäivittäin.

LawrencejamuutnostavatesillemyösMiller:njaRollnick:n(2002)näkemyksen,

49

jonkamukaanalkoholiaenemmänkäyttäviähenkilöitä(naisilla13-35alkoholiannosta

viikossajamiehillä22-50alkoholiannostaviikossa)tulisirohkaistavähentämään

alkoholinkäyttöämini-interventiotahyödyntäen.Mini-interventiossatulisi

huomioidaempaattinenjamotivoivaohjaustapa.Alkoholinsuurkuluttajia(naisetyli

35alkoholiannostaviikossajamiehetyli50annostaalkoholiaviikossa)tulisiohjata

alkoholiongelmiinerikoistuneeseenhoitoon(localspecialistalcoholservicesfor

support).(Lawrenceym.2009.)

LiikkumattomuusonAVH:nriskitekijä,johonLawrencejamuuttuovatesiinSacco:n

jakumppaneiden(2006)laatimansuosituksen(ASA),jonkamukaanfyysinen

inaktiivisuusliittyyateroskleroosinsyntymiseen,kohonneeseenverenpaineeseen,

insuliiniresistenssiin,glukoosiintoleranssiin,jaLDL-kolesterolinkertymiseensekä

ylipainoon.Fyysisestihyvinaktiivisillaonjopa27%pienempiriskisairastumiseen.

(Lawrenceym.2009.)Nelsonjakumppanit(2007)esittävätLawrencenjamuiden

mukaan,että18-65-vuotiaidentulisiharrastaaaerobistaliikuntaakohtuullisella

teholla30minuuttiaviitenä(5)päivänäviikossaterveydenylläpitämiseksi.Hyvässä

kunnossaolevillesuosituson20minuuttiaraskastaliikuntaakolme(3)kertaa

viikossajalisäksivastusharjoittelualihasvoimanylläpitämiseksi/kehittämiseksi

päälihasryhmillevähintäänkaksi(2)kertaaviikossa.Edellämainitutsuositellaan

tehtäväksiarkiliikunnanlisäksi.Iäkkäämpienaikuistentulisiharjoittaamyös

tasapainoajavenytelläviikoittain.Lawrencejamuut(2009)nostavatesillemyös,

ettäsuositustenSIGN(2008)jaISWP(2008)mukaankaikkienAVH:nsairastaneiden

tulisiharrastaasäännöllistäliikuntaaloppuelämänsäajan,elleivasta-aiheitaole.

AivoverenkiertohäiriönaiheuttamistatoimintakyvynmuutoksistajohtuenAVH-

kuntoutujatovatGordoninjamuiden(2004)sekäNelsoninjakumppaneiden(2007)

kuinmyösISWP:n(2008)mukaanalttiimpialiikkumattomuudelle.Tämänvuoksi

olisikintärkeäälaatiajokaiselleyksilöllinenliikuntasuunnitelmakonsultaatiossa

terveydenhuollonhenkilökunnankutenfysioterapeutinkanssa.Liikuntasuunnitelman

tulisiollaturvallistasuorittaa,vastatafyysisiintarpeisiinjaedetäprogressiivisesti,

kuitenkinhuomioidentoimintakyvynasettamatrajoitteet.(Lawrenceym.2009.)

50

Interventioissaliikuntaatoteutettiinryhmäliikuntana(Bossym.2014;Brotons2011;

Kirkym.2014)jaomatoimisenayksilöliikuntana(self-regulatedexerciseprogram)

(Boysen2009;Chanruengvanish2006),jonkakestoolivähintään15minuuttiaja

toistaminenkaksi-kolmekertaapäivässä.Fyysisenaktiivisuudentulokset

tallennettiinliikuntapäiväkirjaan,energiankulutustavoitteenaolikuluttaa

1000Kcal/viikossa(Chanruengvanish2006).Sanallistayksilöohjaustatoteutettiin

fyysisenaktiivisuudenlisäämiseksijayksilöllisenaktiivisuuttaedistävänsuunnitelman

laatimiseksiBoysen:n(2009)tutkimuksessa.Interventionaikanaosallistujatarvioivat

omanaktiivisuustasonsaitsearvioinnilla(Chanruengvanich2006;Kirkym.2014).

Liikuntasisälsiaerobistaharjoitteluajalihasvoimaharjoittelua(Bossym.2014;Kirk

ym.2014).Harjoitustenintensiteettiperustuimaksimaalisenhapenottokykyyn

(Jaeger-polkupyöräergometritestijaelektrokardiografiasekäverenpaineen

mittauksetjauloshengityksenkaasujenmittaukset)(Bossym.2014)ja

maksimisykkeen(Astrand-Ryhming-polkupyöräergometritesti)sekä

maksimilihasvoimanmittauksiin(Kirkym.2014).Optimaalinenharjoituksen

intensiteettimäärättiinkäyttäenniinsanottuaKarvosenkaavaa(Kirkym.2014)ja

intensiteettiälisättiinprogressiivisestiharjoituskertojenedetessä(Bossym.2014;

Kirkym.2014).

Stressiämitattiinahdistuksenajamasennuksena,johonkäytettiin”HospitalAnxiety

anddepressionscale”-mittaria(Kirkym.2014).Stressinhallintaaohjattiinpotilaiden

koulutuksessajaliikunnanohjauksenyhteydessärentoutusharjoituksina(Kirkym.

2014)Welin(2010)tutkimuksessamainittiinmasennuksenarviointi,muttaLagerja

muut(2014)eivätraportoineettarkemminmiten.

Lääkehoitoonsitoutuminenesiintyiuseissakatsauksentutkimuksissa.

Potilaanohjauskäsitteliuseassatutkimuksessaolennaisestimyöslääkitystä(Adie

2010;Bossym.2014;Chiu2008;Ellis2005;Evans2010;Hornnes2011;Irewallym.

2015;Kirkym.2014;Maasland2007;MacKenzie2013;O’Caroll2011;Slark2013;

Welin2010)jalääkityksensuositustenmukaistakäyttöäelilääkehoitoon

51

sitoutumista(Bossym.2014;Brotons2011;Ellis2005;Evans2010;Flemming2013;

Hornnes2011;Johnston2010;Kim2013;Maasland2007;MacKenzie2013;Slark

2013;Ovbiagele2004).Lääkehoitoonsitoutumistaseurattiinkäyttäen”Morinsky

medicationadherencescale”(Bossym.2014).Irewallinjamuiden(2015)

tutkimuksessalääkityksensäätäminentoteutettiinainatarvittaessaintervention

aikana.Boterintutkimuksessaseurattiinsekundaaripreventiivistälääkitystä

käyttävienhenkilöidenmäärää(Boter2004).Lääkityksenkäytönarviointiatehtiin

hyödyntäensähköistälääkekorttia(Allen2009),lääkedosettia(Allen2009;

MacKenzie2013)jaelektronistalääkeannospurkkiahyödyntäen(O’Carrol2011).

Osallistujattäyttivätyksilöllisentehtävälomakkeenosanalääkkeenottamisrutiiniensa

kuvailemista(O’Carroll2011).

6.4 Interventioidenvaikuttavuus

Koulutuksellisetjakäyttäytymisinterventiot,jotkaolivatpotilaillesuunnatut,eivät

Lager:njamuiden(2014)mukaanolleetyhteydessämerkittäviinmuutoksiin

verenpaineissakeskiarvoisensystolisenverenpaineentaikeskiarvoisendiastolisen

verenpaineenosalta,kuntuloksetyhdistettiintutkimuksista:Adie2010;

Chanruengvanich2006;Chiu2008;Lowe2007;Maasland2007;MacKenzie2013;

O’Carroll2011;Slark2013.(Lagerym.2014.)Organisaatiollisteninterventioiden

yhdistetyissätuloksissayhdeksäntutkimuksen(Allen2002;Brotons2011;Ellis2005;

Evans2010;Flemming2013;Hornnes2011;Joubert2009;Kerry2013;Welin2010)

osaltatuloksetviittasivatkeskiarvoisensystolisenverenpaineenalenemiseen,

joskaaneitilastollisestimerkittävästi(Lagerym.2014.)Yhdistettytulosseitsemästä

tutkimuksestaviittasimyösei-merkittäväänmuutokseendiastolisenverenpaineen

laskemisessa(Brotons2011;Ellis2005;Evans2010;Hornnes2011;Joubert2009;

Kerry2013;Welin2010).

Kolmeorganisaatiollistatutkimusta,jotkaolivatenitenyhteydessäsystolisen

verenpaineenlaskemiseen((-6.00mmHg)-(-12.09mmHg))sisälsivätniinsanotusti

52

integroituahoitoasisältäenkattavaasekundääripreventiivistäpotilasohjaustaja

seurantaasuositustenmukaisestalääkehoidonkäytöstäsekä

käyttäytymismuutoksistaterveellistenelintapojenomaksumiseksi.Kyseisistä

tutkimuksistaEllis:n(2005)Flemming:n(2013)jaJoubert:n(2009)tutkimukset

sisälsivätsäännöllisetpotilastapaamisethoitajantailääkärin(GP)kanssajauseiden

riskitekijöidentarkastelunyhtäaikaisesti.Hoitajailmoittiosallistujalle(Ellis2005)tai

lääkärille(Flemming2013;Joubert2009),mikäliarvotolivatsuosituksistapoikkeavat.

(Lagerym.2014.)

Lagerjamuut(2014)tuovatesilleverenpaineidenosalta,ettäosatutkimuksistaei

keskittynytsekundääripreventionkäsittelemiseen(Allen2002;Welin2010)ja

osallistujillaolimuitakinsydän-javerenkierronsairauksia(Brotons2011;Evans

2010).Kahdessamuussatutkimuksessakeskityttiinnimenomaanverenpaineisiineikä

tarkasteltulaajemminriskitekijöitä.Seitsemässäorganisaatiollisessainterventiossa

mitattiinverenpaineita,javaikkatavoitearvothiemanvaihtelivattutkimustenvälillä

saatiinyhdistetyistätuloksistaviittaussiihen,ettäorganisaatiollisillainterventioilla

onyhteyssiihen,ettäuseampiosallistujatavoittaasuositellutverenpainearvot(Allen

2009;Brotons2011;Flemming2013;Hornnes2011;Johnston2010;Joubert2009;

Wang2005).Yhdessätutkimuksessa(Joubert2009)edellämainittuvaikutus

todennettiinitsenäisestikuninterventioryhmästäsuurempiosasaavuttisuositusten

mukaisetverenpainearvotverrattunaverrokkiryhmään(Lagerym.2014).

MyösBoss:njamuidentutkimuksessainterventioryhmäläisistasuurempiosa

verrattunaverrokkiryhmäänsaavuttisuositellutverenpainetasotjaLDL-

kolesterolitasot.Huomattavaaoli,että12kkseurannassajopa45%potilaista

saavuttioptimaalisenverenhyytymistäehkäisevänlääkityksentason.Tässäkin

tutkimuksessahuomioitavaaolikuitenkinosallistujienpienimäärä(n=20),joka

vaikuttaatutkimustulostenluotettavuuteen.(Bossym.2014.)Irewall:njamuiden

tutkimuksessaelintapaohjausjalääkityksensäätelyosoittautuitavanomaistahoitoa

tehokkaammaksisystolisenverenpaineenjaLDL-kolesterolinalentamisessa12kk

kotiutumisenjälkeen.Suurempiosainterventioryhmäläisistäsaavuttihoitotavoitteen

53

systoliselleverenpaineelle(p=0,008)jaLDL-kolesterolille(P=0,001).(Irewallym.

2015.)

Lager:njakumppaneiden(2014)systemaattisessakirjallisuuskatsauksessapotilaille

suunnatutkoulutuksellisetjakäyttäytymisinterventioteivätolleetyhteydessä

merkittäviinmuutoksiinkeskiarvoisissakolesteroliarvoissakuudentutkimuksen

yhteenlasketuissatuloksissa(Adie2010;Chanruengvanich2006;Chiu2008;Kim

2013;Maasland2007;Slark2013).Yhdessätutkimuksessa(Adie2010)raportoitiin

saavutetuistakokonaiskolesteroli-tasoista,muttaeroainterventioryhmänja

verrokkiryhmänvälilläeiollut.OrganisaatiollisillainterventioillaeihavaittuLager:nja

muiden(2014)mukaanolevanyhteyttäkeskiarvoisissakokonaiskolesteroliarvoissa

(Brotons2011;Ellis2005;Evans2010;Joubert2009;Lowrie2010),tai

kokonaiskolesterolissa(Allen2009;Joubert2009;Lowrie2010;Wang2005)joskin

tulokseentuleeheidänmukaansasuhtautuahiemanvarauksellisesti(Lagerym.2014,

13).

Koulutus-jakäyttäytymisinterventioilla(Chiu2008;Maasland2007)eitodettu

olevanmerkittäväävakutustaLDL-kolesterolitasojenmuutoksiin.Yhdessä

tutkimuksessaparannustaLDL-tasoissahavaittiinvainhyperkolesterolemiapotilaiden

kohdalla(Chiu2008)Maasland:njakumppaneidentutkimuksestaLagerjakumppanit

tuovatesille,ettähuomattavaaparannustaLDL-tasoissatapahtuimolemmissa

ryhmissäjaryhmienvälilläsuurtaeroaeiollut.VainChiu:ntutkimuksessaraportoitiin

LDL-arvojensuositustenmukaisentasonsaavuttamisesta(LDL<2,6mmol/Lti

T_C<4,1mmol/L),muttamerkittävistämuutoksistaeikuitenkaanraportoitu.(Lager

ym.2014,13)Organisaatiollisillainterventioillaeiollutmerkittäviävaikutuksia

keskiarvoisiinLDL-kolesteroleihin(Brotons2011;Evans2010;Flemming2013).

Flemming:njakumppaneiden(2013)tutkimuksessaraportoitiinLager:nja

kumppaneidenmukaanLDL-tasojensaavuttamisesta,muttamerkittäviäeroja

ryhmienvälilläeihavaittu.(Lagerym.2014,13-14.)

54

Lager:njakumppaneiden(2014)mukaanHDL-kolesteroliamitattiinyhdessä

tutkimuksessa(Chanruengvanish2006),muttamerkittävääinterventionvaikutustaei

havaittu.Samansuuntaisettuloksetolivatorganisaatiollisissainterventioissa,joissa

kolmentutkimuksentuloksetyhdistettiin(Brotons2011;Evans2010;Flemming

2013)Yhdessätutkimuksessa(Flemming2013)raportoitiinHDL-tavoitearvojen

saavuttamisesta,muttamerkittäviäerojaryhmienvälilläeihavaittu.(Lagerym.2014,

14.)

Triglyseridienosaltaraportointiaolikuuden(6)tutkimuksenosalta(Brotons2011;

Chiu2008;Evans2010;Flemming2013;Kim2013;Maasland2007).Tuloksenaoli,

etteimuutoksiakeskiarvoisissatriglyseridiarvoissahavaittu,eivätkätutkimukset

raportoineettavoitearvojensaavuttamisestayhtälukuunottamatta(Flemming

2013),jossaeroatriglyseridiarvoissaeihavaittumerkittävääeroaryhmienvälillä.

(Lagerym.2014,14.)KuudessatutkimuksessaraportoitiinHbA1c-arvoja(eioltu

rajattuyksinomaandiabeetikoille),joistaviisioliorganisaatiollisiainterventioita.

Yhdistetyttuloksetkolmentutkimuksenosalta(Ellis2005;Evans2010;Flemming

2013)antoivatLager:njamuiden(2014)mukaanymmärtää,etteiinterventioillaollut

merkittäväävaikutustakeskiarvoisiinHbA1c-tasoihin.Kolmentutkimuksenyhdistetyt

tulokset(Allen2009;Flemming2013;Wang2005)viittasivatHbA1c-tavoitetason

saavuttamiseen,muttaselkeääinterventionvaikutustaHbA1c-arvoihineihavaittu.

Mainittakoon,ettäLagerjamuuttuovatuseastiesilleWang(2005)tutkimuksen

luotettavuudenongelmat(bias)jaovattoistaneettulostenyhdistämisenmyösilman

kyseistätutkimustaarvioidakseensenvaikutuksialopputulokseen.

Lihavuudenosaltakehonpainoindeksiä(BMI)mitattiinviidessätutkimuksessa.

Maasland:n(2007)tutkimuksessaraportoitiinkeskiarvoisestaBMI:stä,mutta

merkittävääeroaryhmienvälilläeihavaittu.Brotons(2011),Flemming(2013)ja

Joubert(2009)tutkimuksissaoliBMI:ssälaskevatrendiLager:njamuiden(2014)

mukaan,muttatilastollistamerkitsevyyttäeisaavutettu.Yhdessätutkimuksessa

(Wang2005)raportoitiintilastollisestimerkittävästäBMI-tavoitetason

saavuttamisesta,muttakyseisentutkimuksenkatsottiinolevankorkeassariskissä

55

tutkimusharhaan(bias),eikätavoitearvoamääriteltytäsmällisesti.Toisessa

tutkimuksessa(Flemming2013)selkeääeroaBMI-tavoitearvojen(<25kg/m2)

saavuttamisessaeiryhmienvälillähavaittu.(Lagerym.2014,14-15.)

Sydänjaverenkiertoelimistönsairastuvuudenriskinarviointi(Framingham

cardiovascularriskscore)arvioihenkilöntodennäköisyttäsairastuasydän-ja

verisuonisairauksiinseuraavankymmenen(10)vuodenaikana.Kirk:nja

kumppaneidentutkimuksessatuotiinesille,ettämolemmillaryhmilläolisuuririski

sairastuasydän-javerenkiertoelimistönsairauksiin(<20%)seuraavienkymmenen

(10)vuodenaikana.Interventioryhmässätodettiinhuomattavastiverrokkiryhmää

suotuisampimuutosriskiarvopisteytyksessä(P=0,042).Kuitenkinkyseessäoli

pilottitutkimusjaosallistujamääräolipieni(n=24).Tarvettalaajemmalleasian

tutkimiselleon.(Kirkym.2014).Flemming:njamuiden(2013)tutkimuksessa

havaittiinLager:njamuiden(2014)mukaan,ettäinterventioryhmässätapahtui

huomattavaariskinpienenemistäverrokkiryhmäänverrattuna.Kuitenkaaneron

määrääeipystyttytutkimuksenraportoinninperusteellatodentamaan.(Lagerym.

2014,15.)

Lääkehoitoonsitoutumista(sekundääripreventiivisenlääkityksenkäyttöä)mitattiin

kolmessatoista(13)tutkimuksessa.Kuudessa(6)tutkimuksessahavaittiinLager:nja

muidenmukaan,ettäpotilaidenkoulutuksellaolivaikutustalääkehoitoon

sitoutumiseen(Eames2013;Kim2013;Maasland2007;MacKenzie2013;O’Carrol

2011;Slark2013),joskintuloksiaeivoituyhdistäätutkimustenmenetelmällistenja

mittauksellistenerilaisuuksienvuoksi.HuomionarvoisenaasianaLagerjamuut

pitävätasianmukaisensokkouttamisenpuutettainterventioissatulosten

arvioitsijoidenosalta,jokaonsaattanutvaikuttaaneljässätutkimuksessa,joissaon

osallistujienlääkehoitoonsitoutumistamitattuosallistujienitse-arvioinneilla

henkilökohtaisissatapaamisissataipuhelinkeskustelujenaikana(Lagerym.2014,15.)

Tutkimuksistaainut,jossasokkoutusoliarvioitsijanosaltatehtyasianmukaisestioli

Eames:n(2013)tutkimus.KuitenkinO’Carroll:n(2011)tutkimuksessasokkoutuksen

puutteeneiajateltuhaittaavantuloksia,silläsiinäolikäytettyaiemminvalidoitua

56

kyselyäjaelektronistalääkepurkkia.MyösMcKenzien(2013)tutkimuksessa

sokkouttamisenpuutteeneiajateltuLager:njakumppaneiden(2014)mukaan

vaikuttavantuloksiin.

SuurinosatutkimuksistaeiLager:njakumppaneiden(2014)mukaanlöytänyteroa

interventio-javerrokkiryhmienvälillälääkehoitoonsitoutumisessamilläänkäytetyllä

indikaattorilla.Itse-arvioidussalääkehoitoonsitoutumisessaeihavaittumerkittävää

eroaryhmienvälillä(Eames2013;Kim2013;Maasland2007;Slark2013).Lager:nja

muiden(2015,15)mukaanMcKenzie(2013)raportoilääkehoitoonsitoutumista

itsearviollaunohtuneidenlääkeannostenmäärälläjafarmaseuttijohtoisenreseptin

uusimiskäytäntöjenkautta.Kyseisessätutkimuksessaeihavaittueroaryhmienvälillä.

VainyhdessätutkimuksessaraportoitiinLager:njamuidenmielestämerkittävistä

muutoksistalääkehoitoonsitoutumisessaosallistujienjaryhmienvälillä.

TutkimuksessakäytettiinMedicationAdherenceReportScale-mittaria,jollamitattiin

toistuvastiitse-arvioidenverenpaineitaalentavaanlääkehoitoonsitoutumista

kolmenkuukaudenaikana.Huomattavastisuurempikehityslääkehoitoon

sitoutumisessahavaittiin(P=0.027),joskintuloksiaeivoitutodentaaraportoinnin

perusteella.O’Carroll:njakumppaneiden(2011)tutkimuksestaLagerjamuut

nostavatesille,ettäinterventioryhmänlääkehoitoonsitoutuminenparani

tilastollisestimerkittävästiosa-alueella”lääkityksenottaminenlaaditunaikataulun

mukaisesti”,jossavaikuttavuusoli(P=0.048)jamittarinatoimielektroninen

pilleripurkki.TarkempijaottelunlääkitykseenliittyenlöytyyLager:nja

kumppaneidenkatsauksesta.(Lagerym.2014,15.)

LääkehoitoonsitoutumistaarvioitiinLager:njamuiden(2014)mukaanitse-arviolla

(Allen2009;Boter2004;Ellis2005;Flemming2013;Hornnes2011;Joubert2009)tai

resepteistätehtyjenanalyysienjaInternationalNormalizedratio(INR)-verikokeiden

perusteella(Johnston2010).Neljässäviidestätutkimuksestatulostenarvioitsijoiden

sokkoutusolitehtyLager:njamuidenmielestäasianmukaisesti(Boter2004;Ellis

57

2005;Hornnes2011;Johnston2010),Joubert:n(2009)eiraportoinut

sokkouttamisesta.(Lagerym.2014,16.)

Sydän-javerisuonisairauksienuusiutumisestaraportoitiinLager:njakumppaneiden

(2014)mukaanyhdessätoistatutkimuksessa(11),joistaneljässätutkimuksessa

raportoitiinAVH:nuusiutumisesta(Allen2002;Kerry2013;Wang2005;Welin2010).

OrganisaatiollisetinterventioteivätolleetyhteydessämäärällisiinmuutoksiinAVH:n

uudelleensairastuneidenosallistujienosalta,kuntuloksetyhdistettiinneljästä

tutkimuksesta(Pooleddatafromallfourstudiessuggestedthatorganisational

interventionswerenotassociatedwithchangesintheproportionofparticipants

whoexperiencedatleastonerecurrentstroke.)Tulostenheterogeenisyydenvuoksi

Wang(2005)tutkimuspoistettiin,jostahuolimattajäljellejääneettutkimuksettulivat

yhdistettynäsiltisamaanlopputulokseen.InterventioillaeihavaittuLager:nja

muidenmukaanolevanvaikutustamyöskäänsairastettujensydäninfarktien–tai

verisuoniperäistenkuolemienmäärään(Lagerym.2014,16,17).

InterventioidenvaikuttavuudestaLagerjamut(2014)esittelevätsekalaisia

tutkimustuloksiainterventioidenvaikuttavuudestaAVH:nsekundääripreventiossa.

Meta-analyysejähyödynnettiinmahdollisuuksienmukaanjalääkityksenmukaista

käyttöäanalysoitiinlaadullisesti.Koulutuksellisetjakäyttäytymismuutoksiin

perustuvatinterventioteivätyleisestiolleetyhteydessäselkeisiinmuutoksiin

katsauksentuloksissa.Kaksipoikkeustakuitenkinoli.Farmaseutinkoulutusohjelma

(Chiu2008)oliyhteydessähuomattavaanedistykseenkeskiarvoisissasystolisissa

verenpaineissa,diastolisissaverenpaineissajaLDL-tasoissa.Kuitenkin

tutkimustuloksetkoskettavatvainpientäryhmääosallistujajoukosta,jollaoli

kohonneetverenpaineettaihyperkolesterolemia,joillaolisitenmuitaparemmat

edellytyksetpositiiviseenmuutokseen.ToinenselkeätuloslöytyiLager:nja

kumppaneiden(2014,17)mukaanO’Carroll:n(2011)tutkimuksesta,jossa

lääkehoitoonsitoutumisessaoliselkeästihavaittavaeroryhmienvälillä,kuitenkin

tutkimustatarvitaanlisääkliinisenerontodentamiseksinäistätuloksista.

58

Organisaatiollisteninterventioidenvaikuttavuusolikilpailukykyistämyönteisen

edistymisenjaei-muutoksienvälillä,kunarvioitiinkeskiarvoisiasystolista

verenpainetta(MD-2,57mmHg;95%CI-5.46arvoon0.31),diastolistaverenpainetta

(MD-0.90mmHg;95%CI-2.49-0.68)javerenpaineidensuositusarvojen

saavuttamista(OR1.24;95%CI0.94arvoon1.64).Verenpaineetalenivateniten

kolmessatutkimuksessa,joissainterventiotsisälsivätintegroituahoitoajakattavaa

potilasohjausta(sisältäensekundääripreventiivistäkäyttäytymisenedistämistäja

seurantaa).Organisaatiollisteninterventioidenvaikuttavuuspainoindeksiin(BMI)oli

kilpailukykyistäpieneenkliiniseenhyötyynverrattuna(MD-0,68kg/m2;95%CI-1.46

arvoon0.11)KuitenkinLager:njamuiden(2014,17)vaikutelmatästäarviosta

merkitsee,etteimyöskäänkehityksenpuuttumistavoidatäysinsulkeapois.

Lager:njamuiden(2014)keskeisiintuloksiinkuuluivat(Ks.Taulukko5.

Interventiotutkimustenkeskeisettulokset),ettäorganisaatiollisillainterventioillaon

potentiaalisiahyötyjäkeskiarvoiseensystoliseenjadiastoliseenverenpaineeseenja

suositustenmukaiseenverenpainetasojensaavuttamiseensekäkeskiarvoisen

painoindeksinsaavuttamiseen.Kuitenkaankatsauseipystyosoittamaanselkeää

näyttöäsitä,ettäorganisaatiollisillainterventioillapystyttäisiinvaikuttamaanmuihin

vaikutettavissaoleviinriskitekijöihin(verenrasva-arvoihin,HbA1c,lääkityksen

suositustenmukaiseenkäyttöön)tai,ettäorganisaatiollisillainterventioilla

pystyttäisiinvaikuttamaansydän-javerenkiertoelimistöntapahtumien

vähenemiseen.TuloksetviittaavatmyösLagerjamuidenmielestäsiihen,potilaiden

koulutukseenpääasiassakohdistetutinterventioteivätoletehokkaitayksinään,

pyrittäessävaikuttamaanvaikutettavissaoleviinriskitekijöihintaiAVH:nuudelleen

sairastumisenehkäisemiseen.Heesittävätkin,ettätarvitaanvaikuttavampia

interventiotutkimuksia,jottaolemassaolevatsekundääripreventionsuositukset

saataisiinparemminkäytäntöön.Koulutuksellisetjakäyttäytymiseenperustuvat

interventiotutkimuksettarvitsevatsiisorganisaatiollistatukeaollakseentehokkaita.

Lagerjamuut(2014)esittävätjatkotutkimusaiheena,ettäorganisaatiollisten

interventiotutkimusten(sisältäenintegroidunhoidonelementtejäjapotilaiden

koulutusta)vaikuttavuuttatulisiarviodaenemmän.TutkimuksiaonLager:nja

59

muiden(2014,18)mukaanenenevästitekeillä,jotentulevaisuudessakatsauksen

päivittäminentuottaisiheidänmukaansavahvempiajohtopäätöksiä.

Taulukko5.Interventiotutkimustenkeskeisettulokset

1.Lagerym.2014

Organisaatiollisissainterventioissaonpotentiaaliaverenpaineinearvoihinja

suositustenmukaistenarvojensaavuttamiseen,sekäpainoindeksiin.Niiden

henkilöidenmäärälisääntyi,jotkasaavuttivatsuositellutverenpainetasot.

Koulutuksellisillajakäyttäytymisinterventioillaeihavaittumerkittäviävaikutuksia

verenpaineisiin,kolesteroliarvoihin(kokonaiskolesteroli,LDL,HDL,triglyseridit)tai

verensokeriarvoihin(HbAIc)taipainoindeksiin.Interventiolla,joissakoulutus

kohdennetaanyksinomaanpotilaidenkoulutukseen,eioleosoitettuselkeästi

myönteisiävaikutuksiariskitekijöihin.

2.Irewallym.2015

Hoitajavetoinenpuhelininterventio,jokasisältääelintapaohjaustajamuutoksia

lääkitykseentodettiinhuomattavastitehokkaammaksikuintavanomainenhoito(ei

elintapaohjaustatailääkityksenmuuttamista)verenpaineidenjaLDL-

kolesteroliarvojenparantamisessa12kkkotiutumisenjälkeen.

Normaalinverenpaineenomaavillaosallistujillaverenpaineetlaskivatentisestään.

Kohonneenverenpaineenomaavillaarvotlaskivatsitäkinenemmän.Suurempiosa

interventioryhmäläisistäsaavuttihoitotavoitteensystoliselleverenpaineelle(P=0,008)

jaLDL-kolesterolille(P=0,001).

3.Bossym.2014

LiikuntaohjelmaonturvallinenjakäytännössätoteutettavissaakuutinvaiheenAVH-

kuntoutuksessajasaattaalisätävaikuttavuuttasekundääripreventiossa.

Vuodenseurannassalähespuolet(45%)osallistujistatavoittisuositustenmukaisen

lääkityksen,verenpainetasotjaLDL-kolesterolitasot.Selkeitäerojaeitullutesiin

tutkimusryhmienvälilläverenpaineissa,LDL-kolesterolissa,tupakoinnissa,alkoholin

käytössä,lääkitykseensitoutumisessa,BMI:ssä,eikävyötärönympäryksessä.

Turvallisuuttaseurattiinohjelmanjaseuranta-ajanloppuunastisuorittaneiden

määrälläjarekisteröimällämahdollisetsydän-javerenkiertoelimistöntapahtumat.

Kaikkisuorittivatseuranta-ajanloppuunasti.Kaksi(2)liikuntainterventioryhmästä

keskeytti(1motivaationpuutteestajatoinenaikaisemmansydänsairaudenvuoksi)

4.Kirkym.2014

Liikunnallinensydänkuntoutusohjelmaoliturvallinenkäytännössätoteutettavissa

AVH-kuntoutujillejasenavullavoidaansaadatehokkaamminpienennettyäriskiä

sydän-javerenkiertoelimistöntapahtumiinjaparannettuasubjektiivistaterveyttä

(SF-36)tavanomaiseenAVH-kuntoutukseenverrattuna.Interventioryhmässä

todettiinhuomattavastiverrokkiryhmääsuotuisampimuutossydän-ja

verenkiertoelimistönriskiarvopisteytyksessä(P=0,042).

60

5.Frandsenym.2011

Minimaalisen-jaintensiivisentupakoinninlopettamisinterventionryhmienvälilläei

ollutmerkittävääeroatupakoinninlopettamisessa(P=.69).

Minimaaliseninterventioryhmänosallistujista17/45(37,8%)raportoilopettaneensa

tupakoinnin,kuntaasintensiiviseninterventioryhmänosallistujista21/49(42,8%)

raportoilopettaneensatupakoinnin.

6.Lawrenceym.2009

AVH:nvaikutettavissaolevatriskitekijätovatyleisestitunnustettuja,kutenmyös

mini-interventiotkustannustehokkainaterveydenedistämisenkeinoina.Kuitenkinon

vainvähäntutkimuksia,jotkaolisivattestanneetkäyttäytymismuutosinterventioiden

vaikuttavuuttaAVH:nriskitekijöihin.

Systemaattisenkatsauksentutkimuksista:

-Tuloksinaoliparantunutlääkityksensuositustenmukainenkäyttö,mutta

tuloksellisuuttamuidenriskitekijöidenosaltaeihavaittu(Ovbiagele2004)

-HuomattaviamyönteisiävaikutuksiahavaittiinAVH-tiedossajaparannuksissa

ruokavalioon(Sit2007).

7 POHDINTA

7.1 Eettisyysjaluotettavuus

Integroidunkirjallisuuskatsauksentekijänoudattitutkimuseettisen

neuvottelukunnan(TENK)hyväntieteellisenkäytännönmukaistakäytäntöä

täsmällisestäjarehellisestäraportoinnista.Tekijäarvioilähteidenluotettavuutta,

perustelitoimintaansajatekemiäänvalintoja.Tekijäpysyttelitotuudessa

tutkimustulostenkäsittelyssä,analysoinnissajaraportoinnissa.Tietolähteetvalittiin

tutkimuskysymystenmukaanjalähteidenhankinnassanoudatettiinjärjestelmällistä

jatarkkaaseulontaasekälähdekritiikkiä.Tekijänoudattihuolellisuuttaja

täsmällisyyttäviitatessaanmuidenasiantuntijoidentekemääntyöhönjasiten

kunnioittiheidäntekemäänsätyötä,pyrkienantamaanniillekuuluvanarvon

katsauksessajatuloksiaraportoitaessa.Tekijäsuunnitteli,toteuttijaraportoi

tiedonhaunjatuloksetsekähankkiyhteistyösopimuksen.Mahdollisia

sidonnaisuuksiatekijälläeiollut.Hyväntieteellisenkäytännönnoudattamisesta

61

vastasitekijäensisijaisestiitse.(Varantola,Launis,Helin,Spoof&Jäppinen2013,6-7;

Kuula,A.2011,34-35.)

Eettisyysonpohdintaaomistajatoistentekemisistäkohteenase,mikäonsallittuatai

eiolejaminkävuoksiniinon.Eettinenpohdintasisältääajatteluasiitä,mikäon

oikeintaiväärin,jotapeilataanomiinjatyöyhteisönarvoihin.(Kuula2011,21.)

Integroidunkirjallisuuskatsauksentaustallavaikuttaamyösfysioterapeuttien

ammattietiikka,jossaKuljunjakumppaneiden(2014)mukaanyhdistyvät

ammatillinentietojaosaaminen,arvotsekäelämänkokemus.Fysioterapeutti

sitoutuulaadukkaaseentoimintaan,noudattaenhyvänfysioterapiakäytännön

mukaisestinäyttöönperustuvaatoimintaa.Fysioterapeuttiantaatietojatäsmällisesti

jakattavasti,kunnioittaatekijänoikeuksiajatunteetietosuojaanjatietoturvaan

liittyvätriskit.Fysioterapeuttisitoutuututkijananoudattamaantutkimuseettisiä

periaatteitajahyväätieteellistäkäytäntöä.(Kulju,Lähteenmäki,Mesiäinen,

Myyryläinen&Rautonen2014.)

Katsauksenluotettavuuskoostuuuseidentekijöidenyhteisvaikutuksesta.

WhittemorejaKnafl:n(2005)mukaanintegroidussakatsauksessaontärkeää

määrittäätutkimusongelmatarkkaan.Integroidunkatsauksenaineiston

monimuotoisuusjauseattoisistaanerilaisetmenetelmätjamuuttujatsaattavat

aiheuttaaniistätehtävienpäätelmienvääristymiseen.Selkeätutkimusongelma

kuitenkinjäsentääaineistostaetsittäväätietoajahelpottaajäsentyneensynteesin

laatimista.(Whittemore&Knafl2005.)Tässäintegroidussakatsauksessatarkkaan

määritellyttutkimuskysymyksetjäsensivättiedonhakuajaaineistostaetsittävää

tietoa,sitenhelpottaenaineistontarkasteluajasynteesintekemistä.

Katsauksenvaliditeetti(totuudenmukaisuus)arvioidaanBettany-Saltikov:nmukaan

hakujenkattavuudenkuinmyössenperusteellapystytäänkösenperusteella

valikoimaankaikkirelevantittutkimukset.(Bettany-Saltikov2012,66.)Katsauksessa

käytettiinyhteensäviittä(5)tietokantaa:CINAHLwithFullText,AcademicSearch

Elite,CochranejaPubMed.Kyseisettietokannatolivatterveysalantietokantoja,joten

62

nesoveltuivatsitenerinomaisestitiedonhakuunkyseiseltäaihealueelta.

Tietokantojensuhteentiedonhakuolimonipuolinenjasuhteellisenkattava.

Tietokantojaolisivoinuthyödyntääenemmänkin,mikälitekijöitäolisiollutuseampi.

Kirjallisuuskatsauksenluotettavuusolisimyöslisääntynyttoisentekijänkautta.

Integroituakirjallisuuskatsaustatekiyksihenkilöjaaikaakatsauksentekemiseksioli

puolivuotta.Tutkimuksiaolisilisäksisaattanutlöytyävalittujentietokantojenlisäksi

mahdollisestimyösPrimoCentral:n,PsykINFO:n,Medline:njaElsewier:nhakujen

kautta.

TiedonhakustrategiattuleesuunnitellahuolellaFlinkmaninjaSalanterän(2007,91)

mukaan.Henostavatesille,ettätiedonhakuaedeltävästituleekäyttääriittävästi

aikaaaineistonkeruunstrategioidenlaatimiseen.Opinnäytetyössäkäytettiinkin

paljonaikaatiedonhakustrategioidenhiomiseen.Jälkikäteenajateltunaaikaresurssia

olisivoinutjakaatasaisemminmuilleopinnäytetyönvaiheille,jolloinesimerkiksi

tietokantojenlukumäärääsupistamallaolisiollutenemmänaikaresurssia

käytettäväksimuunmuassasisällönanalyysiin.Kuitenkintiedonhakuprosessissa

ilmaantunutpäällekkäisenaineistonmääräjahakujenlaajentamisentarveeivät

olleethelpostiennakoitavissa.

Katsauksentekemisessähyödynnettiininformaatikonasiantuntemustahakusanojen

muodostamisessajatehtiinlukuisiaenglanninkielisiäkoehakuja,jotkaloivatpohjan

tarkoillehakulausekkeille.Hakulausekkeidenpohjaltalöytyikatsauksenaiheen

kannaltarelevanttiaineistojaepäolennainenkarsiutuipois.Tarkathakulausekkeet

selittävätosaltaanmyöshakutulostennumeraalisenvähyyden.

TiedonhaunlaajentamiseenliittyentiedonhakuuusittiinJyväskylänyliopiston

kirjastonvapaastikäytettäviltätietokoneilta.Jyväskylänyliopistonlaajemmat

oikeudettietokantoihinmahdollistivatsen,ettäkokotekstejälöytyilisäähaettuihin

sisäänottokriteerittäyttäviintiivistelmiin.Tiedonhakutoistettiinsamallatavallaja

samoihintietokantoihinkuinalkuperäinenkinhaku.Tuloksenalöytyivätsamat

hakutulokset,mikäkuvastaatiedonhakustrategianonnistumistatoistettavuudessaja

63

sitenparantaakatsauksenluotettavuutta.Katsaukseenolisiluotettavuuden

lisäämiseksitullutBettany-Saltikov:nmukaanvalitasekäjulkaistujentutkimusten

lisäksimyösjulkaisemattomiatutkimuksia(Bettany-Saltikov2012,66).Yhdentekijän

resurssieikuitenkaanmahdollistanutyhteydenottamistahenkilökohtaisesti

kirjoittajiinjulkaisemattomanaineistonsaamiseksimukaankatsaukseen.

Kirjallisuuskatsaukseenvalittavaaineistorajattiinkokoteksteihin,jottaaineiston

luotettavuudenpystyiparemminarvioimaan.

Aineistonkeräämisvaiheessayllättävänsuureksihaasteeksimuodostuiaineiston

päällekkäisyys.Lager:nkatsausosoittautuikattavaksikokoelmaksi

interventiotutkimuksiamyössenkautta,ettätiedonhakuprosessinaikanamonta

relevanttiaaineistoakarsiutuipoispäällekkäisyydenvuoksi,muunmuassayksi

erillinenRCT-tutkimusjayksilaadukassystemaattinenkirjallisuuskatsaus(puolet

tutkimuksistasamoja)TämänlisäksimukaanvalitunLawrence:njamuiden(2009)

artikkelinsisältämästäsystemaattisestakirjallisuuskatsauksestajouduttiinjättämään

kaksiRCT-tutkimustapois.Aineistonpäällekkäisyyskuvastaahyvinsaatavillaolevan

tutkimusaineistonvähäisyyttäkoskienAVH-kuntoutujien

elintapaohjausinterventioita.

Aineistonlaadunarviointitehtiinkullekinaineistollesoveltuvilla

arviointimenetelmillä,systemaattistenkatsaustenosaltavalittiinarviointiinCritical

AppraisalSkillsProgram(CASP)lomakejaRCTtutkimustenosaltaMethodological

QualityAssessmentforaRCT-lomakkeella.Katsaukseenpäätynytaineistooli

laadukastasystemaattistenkirjallisuuskatsauksienosalta8/10(Lawrenceym.2009)

ja10/10(Lagerym.2014)sekäRCT-tutkimustenosalta7/11(Irewallym.2015;Kirk

ym.2014;Frandsenym.2011)ja5/11(Bossym.2014).Suomalaisetartikkeliteivät

lopultapäässeetmukaankatsaukseen,silläniidenluotettavuuttaeipystytty

luotettavastiarvioimaan.Löydetyissäartikkeleissaeiollutviittauksialähteisiin,eikä

myöskäänlähdeluetteloa,joidenperusteellaolisipystynyttarkistamaan

alkuperäislähteidenluotettavuutta.

64

Tiedonhakuatäydennettiinmanuaalisellahaullatutkimustenlähdeluetteloista

Bettany-Saltikov:n(2012)suosituksenmukaisesti,jonkatarkoituksenaolilöytää

tietokantahakujenulkopuolellejääneitätutkimuksiamukaankatsaukseen(Bettany-

Saltikov2012:66).ManuaalisessahaussatutkimuksiahaettiinLager:nja

kumppaneidenkatsauksenlähdeluettelosta,hakemallanimikkeitäyksittäin

tietokannastaAcademicSearchElite.Hakutulostenjoukostalöytyimukaan

relevanttejatutkimuksia,jotkavalittiinmukaankatsaukseen.Manuaalinenhakuolisi

saattanuttuottaalisäärelevanttejatutkimuksia,mikälihakuaolisijatkettu

pidemmälle.Hakukuitenkinkeskeytettiinkunaineistoaolikertynytkäytettävissä

olevaantekijä-jaaikaresurssiinsekäkatsauksentarpeisiinnähdentarpeeksi.

Englanninkielinentiedonhakuoliintegroidussakatsauksessakeskeiselläsijalla.

Tässäkirjallisuuskatsauksessahakuprosessisuunnattiinenglanninkielisiin

tutkimuksiin,jottasaataisiinajankohtainen,kansainvälinentietoaihealueelta,josta

tutkimuksiaonsuhteellisenvähän.TutkimustenyleiseksiongelmaksiBettany-

Saltikovnostaatiedonhaussajulkaisuharhanelibias:nvaaran.Tutkimuksia,joissa

esitetäänpositiivisiatutkimustuloksiajulkaistaanenemmän,kuinniitä,jotkaesittävät

negatiivisiatutkimustuloksia.Tämäonhuomattuhänenmukaansaerityisesti

englanninkielistentutkimustenjulkaisemisessa,silläpositiivisiatutkimustuloksia

esittävättutkimuksetmyösjulkaistaanhelpomminenglanninkielellä.(Bettany-

Saltikov2012,67)Tämävoineesitenvaikuttaamyöskyseisenintegroidunkatsauksen

sisältämientutkimustenluotettavuuteen.Kuulan(2011)mukaansuuriosa

tarkoillakinhakustrategioillahaetustaaineistostavoiosoittautuaepärelevantiksi,

lähemmäntarkastelunmyötä,jokaonosoitettavissatämänkinkatsauksen

tiedonhakukaaviossa(Ks.Kuvio5.Tietokantahautjatulokset)

SuomenkielinentiedonhakutehtiinalustavastiMedic-tietokannasta,jostaei

löytynytrelevanttejahakutuloksia.Suomenkielisiähakujatehtiinmyöhemminlisää

ARTO-jaAleksi-artikkeliviitekantoihin,koskanäytti,etteiaineistoasaadatarpeeksi

tietokantojenkautta.Suomalaisetartikkelitolivatei-tieteellisiäartikkeleja,joissaei

ollutvalitettavastilähdemerkintöjäalkuperäislähteisiin.Tämänvuoksisuomenkielistä

65

aineistoaeipäätynytmukaanintegroituunkirjallisuuskatsaukseen.Mainittakoon,

ettäkirjallisuuskatsauksentekijänkohdistaessasuurimmankäytettävissäolevan

aikaresurssinenglanninkielisiinhakuihinjauusintahakuihin,suomenkielisenaineiston

hakujäipuutteelliseksi,ainakinhakustrategioidenjatietokantojenmääränosalta.

Senvuoksionmahdollista,ettärelevanttejatutkimuksiajaartikkeleitajäitämän

katsauksenulkopuolelle.Suomenkielistäaineistoaonkuitenkinkäytettykatsauksessa

teoreettisenviitekehyksenrakentamisessa,jotakauttasuomalaisten

elintapaohjauksenasiantuntijoidenäänionpäässytosittainesille.

7.2 Tulostentarkastelua

Integroidunkatsauksentarkoituksenaoliselvittäämitenelintapaohjauson

toteutettuAVH-kuntoutujienakuutinjasubakuutinkuntoutusvaiheenaikana.

IntegroidunkatsauksentavoitteenaolituottaatietoaAVH-kuntoutujien

elintapaohjauksenkehittämiseksi.Integroidunkatsauksentuloksiavoivatsuuntaa

antavastihyödyntääAVH-kuntoutuksessaparissatyötätekevätorganisaatiotja

sosiaali-jaterveysalanammattilaisetsekämuuthenkilöt,jotkaovattukemassa

kuntoutujaaelintapamuutoksiin.

Suurinosakatsaukseenvalituistatutkimusteninterventioistaalkoikuntoutuksen

akuutissajasubakuutissavaiheessa,jotenniidentuloksistatehtävätpäätelmät

soveltuivathyvinkyseiselleajanjaksolle.Tutkimuksissainterventioiden

aloitusajankohta,kesto,toteutuspaikatjaniihinosallistunuthenkilökuntasekä

menetelmätvaihtelivat,mikätekianalysoinnistahaastavaa.Yhteistätutkimuksissa

olivatkohderyhmäjaelintapainterventio.Myösinterventioissakäytetytmenetelmät

vaihtelivat.

Elintapainterventioidentaustateorioista

Katsauksenelintapainterventioistavainyksituoselkeästiesillekäyttäytymisen

muutokseentähtääväntaustateorian,vaikkaelintapaohjausinterventioiden

vaikuttavuudenparantamiseksiinterventiontulisiperustua

66

käyttäytymismuutosteoriaan(AbsetzjaHankonen2011).Adie(2010)ilmaisi

motivoivanpuhelinhaastatteluntaustateoriaksisosiaaliskognitiiviseenterapian

(Lagerym.2014,32-33).Muutinterventioteivätraportoineetkäyttäytymisen

muutostentaustateorioita.Tämäeipoissuljesitämahdollisuutta,ettäniitäolisi

käytetty,muttamikälioli,niistäeiraportoitu.MyösSalmelajakumppanit(2010)

tuovatesilleNoarinym.(2007)käsityksensiitä,ettäinterventioonvaikuttavampi,

mikälisensuunnittelussaonotettuhuomiooninterventionkohteenaolevien

asenteet,pystyvyydentunteet,muutosvaihejamuutosprosessi,silläkyseisiä

elementtejäpidetääntärkeinäelintapamuutoksentekemisessäjaylläpitämisessä.

(Salmela,Kettunen&Poskiparta2010.)

Elintapainterventioidentoteutusajankohdatjaseurannankestoajatvaihtelivat

kolmesta(3)kuukaudestakolmeenkymmeneenkuuteen(36)kuukauteen,jossa

huomionarvoistaonLager:nymmukaanse,etteilyhyemmissä

interventiotutkimuksissavälttämättäennätetäsaavuttamaanhyötyjävaikutettavissa

oleviinriskitekijöihinkuinpidemmälläaikavälillä.(Lagerym.2014,17.)Siitävoidaan

päätellä,ettäelintapaohjausinterventioidentulisiollaseuranta-ajaltaanpitkiä,jotta

pystyttäisiinparemminsaavuttamaanhyötyjävaikutettavissaoleviinriskitekijöihin

kuinlyhyemmissäinterventioissa.

VaikkaLager:njamuiden(2014)systemaattinenkirjallisuuskatsausoli

interventioidenmääränpuolestakattava,olisiihensisällytettyinämyössellaisia

interventioita,jotkaeivätolisiitsenäisinätutkimuksinavalikoituneettähän

katsaukseensisäänotto-japoissulkukriteerienperusteella.Mukaanintegroituun

katsaukseenvalikoituisitentahattomastimyöslääkehoitoonpääasiallisesti

keskittyviätutkimuksiajaajoitukseltaanennenvuotta2005julkaistujatutkimuksia.

Lager:njamuiden(2014)katsaukseninterventiotutkimustenosittainpitkätseuranta-

ajatvaikuttivatmyösosaltaansiihen,ettäinterventiojakautuimyösakuutin-ja

subakuutinmääritelmänulkopuolelle.Edellämainittujainterventiotutkimuksiaei

kuitenkaanvoinutpoissulkeatästäkatsauksesta,silläseolisivaikuttanut

67

harhaanjohtavastisystemaattisenkatsauksentulostenvaikuttavuudenraportointiin.

OllentiukastiosanaLager:njakumppaneidensystemaattistakatsausta,neovat

vaikuttamassamyöstämänkatsauksentuloksiin.Poissulkukriteerittäyttäviä

interventiotutkimuksiaolijoukossaedustettunakuitenkinselkeävähemmistö,joten

haittajääneesiltäosinsuhteellisenpieneksi,muttakuitenkinosittainheikentää

tämänkatsauksenluotettavuutta.

ElintapaohjausinterventioidenosallistujatolivatAVH:ntaiTIA:nsairastaneitajasiitä

kuntoutuviahenkilöitä.Osallistujiaoliintegroidunkatsauksenaineistossa

yhteenlaskettuna8955henkilöä,jokaonmäärällisestikattavaotoskohderyhmästä.

Elintapaohjauksentoteuttajanatoimiuseimmissainterventioissahoitaja,muttamyös

muutammattiryhmätosallistuivatsiihen,kutenfysioterapeutit,toimintaterapeutit,

puheterapeutit,ravitsemusterapeutit,sosiaalityöntekijät,lääkärit,jafarmaseutit.

Ohjaustaantoivatmyöstupakoinninlopettamisenohjaaja,henkilökohtanen

tukihenkilö,tutkijajamoniammatillinentiimisekäsydänkuntoutustiimi.Toteuttajia

olielintapaohjauksessaniinmonestaeriammattiryhmästä,ettävoidaantodeta

kyseessäolevanmoniammatillinenasia.

Interventiontoteutukseenosallistuivatpyydettäessämyösedellämainittuihin

liikuntafysiologi,yliopistontutkija,tutkimusavustajataikoordinaattori.

Ammattiryhmiäonelintapaohjauksessajaelintapaohjausintervention

toteuttamisessasiisrunsaastiedustettuina,mistävoidaanpäätelläelintapaohjauksen

olevanmoniammatillinenasia.

Internet-pohjainensekundääripreventiivinenkoulutusohjelmatoimi

elintapaohjausinterventiossaKim(2013)ja(Maasland2007)tietoteknisenä

sovelluksena,kutenRitterbandjakumppanit(2009)esittivätteoriassa.Myös

Hertzberg:njamuiden(2008)mukaanonlisääntyväänäyttöäverkkopohjaisen

ohjauksenvaikuttavuudestaterveyskäyttäytymisenedistämisessä,erityisestikun

suunnitelmalaaditaanpotilaslähtöisesti(Hertzbergym.2008),jokatukeeniiden

käyttöäelintapaohjausinterventioissa.

68

Mini-interventioonnäyttöönperustuvaainterventiojasesoveltuuuseisiineri

elintapoihinjaterveyskäyttäytymiseenpuuttumiseen.(Lawrenceym.2011,44;

Absetz&Hankonen2011)KatsaukseenvalitustaaineistostaFrandsenjakumppanit

(2012)mainitsevatkäyttäneensätupakoinninlopettamisinterventiossalyhyttä

strukturoituahaastatteluapotilasohjauksessa(Frandsenym.2012),muutoin

menetelmänkäytöstäeioltutämänkatsauksenaineistossaraportoitu.Kuitenkin

AbsetzjaHankonennostavatesille,ettämikälisuurentuneensairastumiskiskin

potilaatsaisivatsystemaattisestimini-intervention,niinpienilläkinmuutoksilla

saavutettaisiinmerkittäväähyötyäkansanterveydellisestänäkökulmasta(Absetz&

Hankonen2011,2271).MyösLawrencejamuutnostavatesille,ettämini-

interventiotovatkustannustehokkaitaterveydenedistämisenkeinoja.Kuitenkin

henkilökuntatarvitseemenetelmänkäyttöönkoulutusta,jottaheilläolisitarvittavat

tiedotjataidotmini-interventiontoteuttamiseenkäytännössä(Lawrenceym.2009).

Mobiiliteknologiaaoliintegroidunkatsauksenaineistossakäytettypuhelinohjauksen

jaseurannanmuodossa.Menetelmänkäytölläarvioitiinolevanpositiiviset

vaikutuksetkuntoutujienverenpaineisiinjalääkityksenmukaisenkäytön

parantumiseenIrewall:njakumppaneidentutkimuksessa(Irewallym.2015).

Motivoivahaastattelusoveltuuhyvinelintapaohjaukseenjasenvaikutuksetovat

pitkäkestoiset(Absetz&Hankonen2011).Motivoivahaastatteluparantaa

potilaskeskeisyyttäjaherätteleesisäsyntyistämotivaatiota(Eriksson&Tonnesen

2013)Motivoivaahaastatteluaonkäytettytämänkatsauksentutkimuksissa

elintapaohjauksenmenetelmänä(Flemming2013;MacKenzie2013;Bossym.2014),

joidenperusteellavoidaanpäätellä,ettäseonhyödyllinenmenetelmäkäytettäväksi

AVH-kuntoutujienelintapaohjauksessa.Interventiotutkimuksissa,joissamotivoivaa

haastatteluaolikäytetty,henkilökuntaoliedeltävästisaanutsiihenkoulutusta.Myös

Lawrencejakumppanit(2009)tuovatesille,ettäolisisitensuositeltavaalisätä

motivoivanhaastattelunkoulutustahenkilökunnalle,jokaeivieläolekyseistä

koulutustakäynyt.

69

Elintapaohjauksensisällötinterventioissakäsittelivätvaikutettavissaolevista

riskitekijöistäkohonnuttaverenpainetta,tupakointia,ruokavaliota,alkoholia,

liikkumattomuuttajastressinhallintaa.Interventioissaeiolluterikseenmainintaa

suolankäytönvähentämisestä,jokavoimahdollisestiliittyäsiihen,ettäsemielletään

osaksiruokavaliota,vaikkaseonitsenäisestikinAVH:nriskitekijä.Lawrence:nja

kumppanitainakinnostivatsuolanesilleruokavalionyhteydessäkertoessaan

elintapaohjauksensuositustenkeskeisimpiäsisältöjäesilleartikkelissaan(Lawrence

ym.2009).

Elintapaohjaustasydänjaverenkiertoelimistönterveydenparantamiseksitulisi

sisältyäAVH-kuntoutuksensekundääripreventioon,sisältäenverenpaineiden

huolellistahoitamistajaverenrasva-arvojensekäverensokerinseurantaa.(Kirshner

2008,212-226).Tämäontärkeää,silläkutenWolfjakumppanit(1991)sekäSyvänne

(2015)nostavatesille,todennäköisyyssairastuaaivoinfarktiinkasvaasamassa

suhteessaverenpaineidenkohoamisenkanssa(Wolfym.1991;Syvänne2015).

Verenpaineitamitattiinyhteensäkahdessakymmenessäkahdessa(22)tutkimuksessa,

jokaedustaasuurintaosaaintegroidenkatsauksensisältäneistä

kolmestakymmenestäkahdesta(32)tutkimuksesta.Irewalljamuut(2015)nostivat

esille,ettähuomattavallaosallaAVH-kuntoutujistaonverenpaineetkohollavielä

12kksairastumisenjälkeen,jonkavuoksitarvitaanenemmäntoimiaverenpaineiden

laskemiseksiAVH:nsekundääripreventiossa.Irewalljamuutjatkavattutkimuksensa

seurantaa,jotensiitäonsaadaanlisätietoamyöhemmin.

Kirshner:n(2008)mukaanuusiutunutaivoinfarktiontyypillisestisamantyyppinen

kuinensimmäinenkinjahoitotulisikohdentaaaivoinfarktityypinjapotilaan

yksilöllistenriskitekijöidenmukaisesti.Kolmessatutkimuksessatavoitettiin

verenpaineenhoitosuositustenmukaisetarvot(Joubert2009;Bossym.2014;Irewall

ym.2015).Kolmeorganisaatiollistatutkimusta,jotkaolivatenitenyhteydessä

systolisenverenpaineenlaskemiseensisälsivätkattavaasekundääripreventiivistä

potilasohjaustajaseurantaasuositustenmukaisestalääkehoidonkäytöstäsekä

käyttäytymismuutoksistaterveellistenelintapojenomaksumiseksi.

70

Verenrasva-arvojamitattiinkokonaiskolesterolinosaltaneljässätoista(14)

tutkimuksessa,HDL-kolesterolinosaltaviidessä(5)jaLDL–kolesterolinosalta

kuudessa(6)tutkimuksessa.Verensokeriarvojamitattiinvainviidessä(5)

tutkimuksessajadiabeettistatilaayhdessä(1).Toisinsanoen

sekundääripreventiivisiksiinterventiotutkimuksiksiniidenolisitullutKirshner:n

(2008)näkemykseenviitatenmitataparemminverenlipidiarvojajaverensokeria

verenpaineidenseurannanlisäksi.

Akuutinkuntoutusvaiheenliikunnallisetpilotti-interventiotantoivatymmärtää,että

liikuntaakuutissa-jasubakuutissaAVH-kuntoutuksenvaiheessaonturvallistaja

käyttökelpoista.Kuitenkinmolemmattutkimuksetolivatosallistujamäärältäänpieniä

pilotti-tutkimuksia,jotenvaikuttavuuttaeivoidasenvuoksiluotettavastiosoittaa

(Bossym.2014jaKirkym.2014).Bossjakumppanittoivatesille,ettätutkimukseen

osallistuneillaAVH-kuntoutujillaolihuonokunto(lowexercisecapasity)jamatala

keskiarvoinenhapenottokyky,jonkavuoksiheesittivätsydän-javerenkierto-sekä

hengityselimistöärasittavanliikunnantärkeydenolevanaliarvioituaAVH-

kuntoutuksessa(Bossym.2014).Tästävoidaanpäätellä,ettäaerobiseen

harjoitteluuntulisikiinnittääentistäenemmänhuomiotajoakuutinvaiheenAVH-

kuntoutuksessa.Tärkeääolisikiinnittäähuomiotamyösliikunnanriittävään

intensiteettiinjamäärään,jottasaataisiinaikaiseksisekundääripreventionkannalta

merkityksellisetsydän-javerenkiertoelimistönvaikutukset.Interventiotutkimuksiin

osallistuneetkuntoutujatolivatsuurimmassaosassasairastaneetlievänaivoinfarktin

taiTIA:n,olisivatnämäsuuntaviivathyödynnettävissämyösvaikeammin

sairastuneillekuntoutujille.Laajamittaisempaatutkimustietoatarvitaan,johon

ainakinBossjamuut(2014)ovattarttuneetaloittamallatulostensatodentamiseksi

laajamittaisemmantutkimuksen.

Sydänkuntoutusohjelma(tässäyhteydessäIson-Britannian”NHS-cardiac

rehabilitationprogramme”)saattaaollatehokaskeinovähentämäänriskiäsairastua

sydän-javerenkiertoelimistöntapahtumiinjaparantamaansubjektiivistaterveyttä

tavanomaiseenhoitoonverrattuna.Kirkjamuut(2014)tuovatesilletutkimuksensa

71

teoriassaJolliffe:njamuiden(2001)näkemyksensekundääriprevention

merkityksestäsydänkuntoutuksessa.Heidänmukaansasepelvaltimotautipotilailla,

jotkasuorittavatohjatustisydänkuntoutusohjelman(jokasisältääliikuntaaja

koulutusta),voitiinialentaasydänperäistäkuolleisuuttajopa26%.Kirkjakumppanit

(2014)tuovatesillemyösRudd:njamuiden(2004)havaitsemanristiriidan

elintapaohjauksenmäärässäsydänkuntoutuksenjaAVH-kuntoutuksenvälillä,jossa

AVH-potilaistavainnoinkolmekymmentäseitsemänprosenttia(37%)onsaanut

sanallistaohjaustalääkäriltään.

Näidentaustojenvuoksiolisikinsyytätarkastella,mitäsydänkuntoutuksenpuolelta

voitaisiinomaksuaAVH-kuntoutuksenpuolelle,jottavaikuttavuusriskitekijöihin

puuttumisessaolisivaikuttavampaa.Ottaenhuomioon,ettäTIA-kuntoutujistajopa

40%sairastuumyösaivoinfarktiin(TIARiskCalculator.2015),tulisiriskitekijöihin

puuttuahetisairastumisenjälkeenkaikinmahdollisinkeinoin.AVH-kuntoutujillaon

ensimmäisenvuodenjälkeenkymmenenprosentin(10%)riskikuollaseuraavan4-

vuodenaikana.Riskionkaksinkertainensamanikäisiinjasamaasukupuolta

edustaviinnähdenjayleisinsyykuolemaanovatsydän-javerisuonisairaudet

(Hankey,Jamrozik,Broadhurst,Forbes,Burvill,Anderson&Stewart-Wynne2000)

Verenpaineidenkohoamisenehkäisyllävoitaisiinparhaimmillaanestääjopa40%

aivoinfarkteista(Globalburdenofstroke.2015).

Elintapaohjauksessakäytettävistämenetelmistäsuositellaanteorianperusteella

erityisestimotivoivaahaastatteluajamini-interventionkäyttöä.Olisihyvä

järjestelmällisestisaavuttaakaikkisuurenriskinsairastumisvaarassaolevatpotilaatja

käyttääheidänkanssaanmini-interventiota.Kuitenkinvaikuttavienkeinojen

opetteluvaatiikoulutustajajatkuvaakäytännönharjoittelua.Koulutukseeneitarvita

suurtarahallistapanostustataiaikaa,erityisesti,kunmietitäänkuinkapaljonhyötyä

niistäsaadaan.AbsezjaHankonenmuistuttavat,ettäpienilläkinmuutoksillaon

mahdollistasaavuttaahuomattavahyötykansanterveydellisesti(Absetz&Hankonen

2011,2271).

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Graeme+J.+Hankey&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Konrad+Jamrozik&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Robyn+J.+Broadhurst&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Susanne+Forbes&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Peter+W.+Burvill&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Craig+S.+Anderson&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Edward+G.+Stewart-Wynne&sortspec=date&submit=Submit

72

Keski-Suomensairaanhoitopiirissävoitaisiinelintapaohjauskäytäntöjen

kehittämiseksiselvittäänykyisetkäytännötAVH-kuntoutujienelintapaohjauksen

toteutuksessa,menetelmissäjasisällöissä,peilatenvallitseviakäytäntöjänäyttöön

perustuviinsekundääripreventiivisiinsuosituksiin.Näinsaataisiinselkeäkuva

käytännönkehittämistyöntarpeesta,jokatoimisihyvänäpohjanavaikuttavan

elintapaohjausinterventionsuunnittelulle.Kohonnutverenpaineonvaikutettavissa

olevistariskitekijöistätärkein.Tuloksetantavatymmärtää,ettäorganisaatiollinen

elintapaohjausinterventio,jokasisältääkattavaasekundääripreventiivistä

potilasohjaustajakäyttäytymismuutoksiaterveellisempiinelintapoihinolisitavallista

kuntoutustatehokkaampaaverenpaineisiinvaikuttamisessa.Tämänvuoksi

suunnitelluninterventionolisisuositeltavaasisältääsäännöllisiäpotilastapaamisia,

jotkasisältäisivätvaikutettavissaolevienriskitekijöidenseurantaajapalautteen

antamistakuntoutujalle(Ks.Lagerym.2014;Absetz&Hankonen2011,2265)Tämän

lisäksiolisisuositeltavaasuunnitellaelintapaohjausinterventioperustuen

käyttäytymismuutosteoriaan.

Salmelanjamuidenesillenostamahuomiointerventionvaikuttavuuden

lisääntymiseenvaikuttavistatekijöistäonhyvähuomioidatässäyhtydessä.

Elintapamuutosvalmiudenarvioinnissa(Salmela,Kettunen&Poskiparta2010)

voidaanhyödyntäätransteoreettisellamuutosvaihemallilla(Lawrenceym.2011).

Malliavoitaisiinhyödyntääsystemaattisestihalkikuntoutusprosessinjaherätellä

kuntoutujanvalmiuttaelintapamuutoksiinmotivoivallahaastattelulla,jokatukee

pystyvyydentunteita.Motivoivaahaastatteluaonhyvätoteuttaasystemaattisesti

seurantakäyntienaikanajamyösmini-interventionkäyttöpotilasohjauksessaon

suositeltavaa.Säännöllisetpotilastapaamisettukevatelintapamuutostentekemisessä

jariskitekijöidenseurannassa.Elintapaohjauksessavaikuttavaksimenetelmäksion

nostettumyösomankäyttäytymisentarkkailu,jonkavuoksiesim.päiväkirjan

pitäminenliikunnan,ravitsemuksenjaalkoholinkäytönosaltasoveltuisivattähän

tarkoitukseenhyvin.

73

Interventiotaedeltävästihenkilökuntatulisikouluttaamotivoivanhaastattelu-ja

mini-interventio-menetelmienkäyttöön.Motivoivahaastatteluherättelisi

kuntoutujiensisäsyntyistämotivaatiotajaminäpystyvyydentunnetta,jokalisäisi

valmiuttaelintapamuutoksiinjatukisikuntoutujaahänenasettamiensatavoitteiden

toteutumisessa,joidenvalinnassaammattilainenonantanutomanosaamisensa

tuen.Elintapaohjaustajariskitekijöidenseurantaatulisijatkaasäännöllisestija

riittävänpitkään,jottamuutosvaikutustaehtiisyntyä.Elintapaohjauksenrinnallaon

syytäseuratalääkityksensuositustenmukaistakäyttöäjasäätäälääkitystä

tarvittaessa,jottasuositusarvotsaavutettaisiin.Seurantaatulisijatkaahalkikoko

kuntoutusprosessin,yhteistyötäkehittäen.

Elintapaohjausonmoniammatillista,sektorirajatylittäväätoimintaa,jossaon

pienelläkinpanostuksellamahdollistasaavuttaamerkittäväkansanterveydellinen

hyöty.TerveysalanammattilaisettarvitsevatkoulutustaAVH:n

sekundääripreventiostajavaikuttavistaelintapaohjauksenmenetelmistämuun

muassamotivoivastahaastattelustajamini-interventionkäytöstä.Henkilöstön

kouluttaminenonpienisatsaussaavutettavissaoleviinhyötyihinnähden.

Toteutettujenelintapaohjausinterventioidentuloksetovatlupaavia,muttaon

tarvettaosallistujamäärältäänsuuremmilletutkimuksille,jottaluotettavuuden

arviointiolisiluotettavampaa.

74

7.3 Johtopäätökset

TämänkatsauksentulostenperusteellaAVH-kuntoutujienelintapaohjauksellaon

potentiaalisiamyönteisiävaikutuksiaverenpaineisiin,painoindeksiin,LDL-

kolesteroliinjalääkehoitoonsitoutumiseen.TämänhetkinennäyttöAVH-

kuntoutujienelintapaohjauksestaviittaaseuraaviinjohtopäätöksiin.

• Elintapaohjausonmoniammatillinenasia,johonosallistuvathoitajat,lääkärit

jaterapeutit,muttamyösmuutkuntoutujaaelintapamuutoksissatukevat

henkilöt.

• Organisaatiollisillainterventioillaonyhteyssiihen,ettäuseampiosallistuja

tavoittaasuositellutverenpainetasot.Integroituhoitoontavanomaistahoitoa

vaikuttavampaaverenpaineidenalentamiseksi,sisältäenkattavaa

sekundääripreventiivistäpotilasohjaustajakäyttäytymismuutoksia

terveellistenelintapojentekemiseksi.

• AVH-kuntoutujienpysyvienelintapamuutostentukemiseksiontärkeää

elintapaohjauksenjatkumisenvarmistaminenhalkikokokuntoutusprosessin.

Perusterveydenhuollossatyöskentelevienterveysalanammattilaistentulee

jatkaasairaalassaaloitettujaelintapaohjausinterventioita,johontarvitaan

yhteistyönvahvistamistaerisektoreidenjapalveluntarjoajienvälillä.

• MotivoivahaastatteluonhyödyllinenmenetelmäkäytettäväksiAVH-

kuntoutujienelintapaohjauksessa.Onsuositeltavaalisätämotivoivan

haastattelunkoulutustaAVH-kuntoutuksenparissatyöskentelevälle

terveydenhuollonmoniammatillisellehenkilökunnalle.

• Mini-interventiotovattehokkaitaterveydenedistämisenkeinojajaon

suositeltavaakouluttaahenkilökuntaamenetelmänkäyttöön.

75

Jatkotutkimusaiheet:

• Jatkossaontärkeääselvittäätarkemminsydänkuntoutuksenhyödyntämisen

mahdollisuuksiaAVH-kuntoutuksessa.Molemmillasairauksillaonsuuriltaosin

yhteneväisetriskitekijät,jonkavuoksisydänkuntoutuksenintegrointiAVH-

kuntoutukseenvoilisätäsekundääripreventiontehokkuuttaehkäisemällä

sydän-javerenkiertoelimistontapahtumia.Samallasekundääriprevention

kustannustehokkuuslisääntyyolemassaolevanosaamisenhyödyntämisen-ja

riskitekijöihinpuuttumisenkautta.

• Keski-Suomensairaanhoitopiirissävoitaisiinelintapaohjauksenkehittämiseksi

selvittäänykyisetkäytännötAVH-kuntoutujienelintapaohjauksen

toteutuksessa,menetelmissäjasisällöissäsekäpeilatavallitseviakäytäntöjä

näyttöönperustuviinsekundääripreventiivisiinsuosituksiin.Näinsaataisiin

selkeäkuvakäytännönkehittämistyöntarpeesta,jokatoimisihyvänäpohjana

vaikuttavanelintapaohjausinterventionsuunnittelulle.

• Elintapaohjausinterventiotutkimuksiatehdäänenenevissämäärin,joten

kirjallisuuskatsauksenuusiminentulevaisuudessatuottaavahvemmat

johtopäätökset.Katsauksenuusiminenonsuositeltavaakahdentekijän

systemaattisenakatsauksenavuoden-kahdenkuluttua,silläseparantaa

katsauksenluotettavuuttajamahdollisestikäytäntöönsovellettavuutta

76

LÄHTEET

Absetz,P.&Hankonen,N.2011.Elämäntapamuutoksentukeminen

terveydenhuollossa:vaikuttavuusjakeinot.Duodecim,127,2265-72.Viitattu

20.04.2015.

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/uusinnumero;jsessionid=97A7A14EDE51CF

6A2E74ECDCDBE5B93E?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&_Article_WAR_DL

6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=d

uo99873

Absetz,P.2014.Motivoiva,voimaannuttavaohjausjapystyvyydentunne-RUNDI

2014.Youtube-luento14.03.2014.Viitattu10.09.2015.

https://www.youtube.com/watch?v=7FKRUAnuR3E

Ahola,E.&Puoliväli,P.2012.AVH-Ohjeitajavinkkejähavainnointiinsekävarhaisen

kuntoutuksenaloittamiseen.2012.Viitattu27.10.2015.

http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01072/Vinkkeja_kuntoutukseen.pdf

Aivoverenkiertohäiriö-potilaanseurantakansio.2013.Kuopionyliopistollinen

sairaala.4.p.AlkuperäinenpainosHYKSNeurologianklinikka.

Alho,H.,Eskola,K.,Aalto,M.,Autti-Rämö,I.,Holopainen,A.,Kaarne,T.,Komulainen,

J.,Niemelä,S.,Niemelä,O.,Simojoki,K.,Sundqvis,M.,Vorma,H.,Kinnunen,E.,

Kivitie-Kallio,S.&Kuoppasalmi,K.2015.Käypähoito-suositus.Alkoholiongelmaisen

hoito.Viitattu17.11.2015.

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50028

Auvinen,S.,Avikainen,S.,Hälinen,M.,Ranua,J.,Ahonen,S.,Kaipainen,T.,Ahonen,

P.,Tirkkonen,A.,Koppeli,S.,Horsma-Aho,T.,Savela,T.,Keikkala,S.&Korhonen,U.

2013.AivoverenkiertohäiriöpotilaanhoitoketjuKeski-SuomenSairaanhoitopiirissä.

Päivitetty2014.Viitattu27.10.2015.

http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01072/akuuttihoito_etusivu.html

Auvinen,S.,Hiekkanen,H.&Ylönen-Käyrä,N.2015.Keski-SuomenSairaanhoitopiirin

internet-sivut.Viitattu08.06.2015.

http://www.ksshp.fi/fi-FI/Yhteystiedot/Osastot/Kuntoutusosasto(35169)

Bettany-Saltikov,J.2012.HowtodoaSystematicLiteratureReviewinNursing-A

step-by-stepguide.NursingStandard.RCNPublishingCompany.NewYork:Open

UniversityPress.

Bock,B.,Heron,K.,Jennings,E.,Morrow,K.,Cobb,V.,Magee,J.,Fava,J.,Deutsch,C.

&Foster,R.2013.ATextMessageDeliveredSmokingCessationIntervention:The

InitialTrialofTXT-2-Quit:RandomizedControlledTrial.JMIR.M-HealthU-Health,1,

2,17.Viitattu19.11.2015.http://mhealth.jmir.org/2013/2/e17/?trendmd-shared=0

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/uusinnumero;jsessionid=97A7A14EDE51CF6A2E74ECDCDBE5B93E?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo99873




https://www.youtube.com/watch?v=7FKRUAnuR3E

http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01072/Vinkkeja_kuntoutukseen.pdf


http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01072/akuuttihoito_etusivu.html

http://www.ksshp.fi/fi-FI/Yhteystiedot/Osastot/Kuntoutusosasto(35169

http://mhealth.jmir.org/2013/2/e17/?trendmd-shared=0

77

Booth,J.,Connelly,L.,Lawrence,M.,Chalmers,C.,Joice,S.,Becker,C.&Dougall,NJ.

2015.Evidenceofperceivedpsychosocialstressasariskfactorforstrokeinadults:a

meta-analysis.BMCNeurology,15,1,233.Viitattu16.11.2015.

https://www.researchgate.net/publication/283731672_Evidence_of_perceived_psyc

hosocial_stress_as_a_risk_factor_for_stroke_in_adults_a_meta-analysis

Brewer,L.,Mellon,L.,Hall,P.,Dolan,E.,Horgan,F.,ShelleyE.,Hickey,A.&Williams,

D.2015.Secondarypreventionafterischaemicstroke:theASPIRE-S-study.Viitattu

06.11.2015.Https://janet.finna.fi,AcademicSearchElite.

Brunton,G.,Stansfield,C.,Thomas,J.2012.Findingrelevantstudies.Teoksessa:An

introductiontosystematicreviews.Gough,D.,Oliver,S&Thomas,J.2012.SAGE

publications.

Cardiovasculardiseases(CVDs).2015.FactsheetN°317.WHO2015.Viitattu

07.10.2015.http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs317/en/.

Clarke,D.2010.Achievingteamworkinstrokeunits:Thecontributionof

opportunisticdialogue.JournalofInterprofessionalCare,24,3,285–297.Schoolof

Healthcare,UniversityofLeeds.Viitattu09.06.2015.Https://janet.finna.fi,Academic

SearchElite.

CochraneLibrary-Pikaopas.2013.Viitattu22.09.2015.

http://www.uta.fi/kirjasto/oppaat/tietokantojen_kaytto_oppaita/CochraneLibrary_o

pas.pdf

Eriksson,S.&TonnesenH.2013.Review:Experiencesandpreferencesofcounselling

aboutlivinghabitsinhealthcare–asystematicreviewofstudiesonthepatient

perspective.HealthPromotionClinical.ResearchandBestPractise,3,2,46.Viitattu

15.03.2015.http://clinhp.org/ifile/Vol3_Issue2_p46_59.pdf

EthicalValuesUnderpinningHealthPromotionCoreCompetencies.2015.Viitattu

22.05.2015.

http://www.nuigalway.ie/healthpromotion/documents/M_Barry/leafletcomphpa4dl

12_3_final_version.pdf.

Flinkman,M.&Salanterä,S.2007.Integroitukatsaus-erimetodeillatehdyn

tutkimuksenyhdistäminenkatsauksessa.TeoksessaJohansson,K.,Axelin,A.,Stolt,

M.&Ääri,R-L.(toim.).2007.Systemaattinenkirjallisuuskatsausjasentekeminen.

Turunyliopisto.HoitotieteenLaitoksenjulkaisuja.Tutkimuksiajaraportteja.Sarja

A:51/2007.Turku:Digipaino.

Fogelholm,M.,Hakala,P.,Kara,R.,Kiuru,S.,Kurppa,S.,Kuusipalo,H.,Laitinen,J.,

Marniemi,A.,Misikangas,M.,Roos,E.,Sarlio-Lähteenkorva,S.,Schwab,U.,&

Virtanen,S.TerveyttäRuoasta-Suomenravitsemussuositukset2014.2p.Tampere:

Juvenes.Print.Viitattu06.11.2015.

https://www.researchgate.net/publication/283731672_Evidence_of_perceived_psychosocial_stress_as_a_risk_factor_for_stroke_in_adults_a_meta-analysis

https://www.researchgate.net/publication/283731672_Evidence_of_perceived_psychosocial_stress_as_a_risk_factor_for_stroke_in_adults_a_meta-analysis

Https://janet.finna.fi

http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs317/en/


http://www.uta.fi/kirjasto/oppaat/tietokantojen_kaytto_oppaita/CochraneLibrary_opas.pdf

http://www.uta.fi/kirjasto/oppaat/tietokantojen_kaytto_oppaita/CochraneLibrary_opas.pdf

http://clinhp.org/ifile/Vol3_Issue2_p46_59.pdf

http://www.nuigalway.ie/healthpromotion/documents/M_Barry/leafletcomphpa4dl12_3_final_version.pdf

http://www.nuigalway.ie/healthpromotion/documents/M_Barry/leafletcomphpa4dl12_3_final_version.pdf

78

http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuosit

ukset_2014_fi_web.3.pdf

Gerage,A.M,Benedetti,T.R.B.,Farah,B.Q.,Santana,FdaS.,Ohara,D.,Andersen,

L.B.,Ritti-Dias,R.M.2015.SedentaryBehaviorandLightPhysicalActivityAre

AssociatedwithBrachialandCentralBloodPressureinHypertensivePatients.PLoS

ONE30.12.2015.Viitattu12.01.2016.

http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0146078,

PubMed.

Globalburdenofstroke.2015.TheAtlasofHeartDiseaseandStroke.WorldHealth

Organisation.Viitattu07.10.2015.

http://www.who.int/cardiovascular_diseases/en/cvd_atlas_15_burden_stroke.pdf?u

a=1

GondimOS,CamargoVTNd,GutierrezFA,MartinsPFdO,PassosMEP,MomessoCM,

Santos,VC.,Gorjao,R.,Pithon-Curi,C.,Cury-Boaventura,MF.(2015)Benefitsof

RegularExerciseonInflammatoryandCardiovascularRiskMarkersinNormalWeight,

OverweightandObeseAdults.PLoSONE10(10):e0140596.

doi:10.1371/journal.pone.0140596.Viitattu11.11.2015.

http://web.a.ebscohost.com.ezproxy.jamk.fi:2048/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=3

&sid=fb265fc1-3ceb-4d2a-825f-7c35fa042784%40sessionmgr4003&hid=4104

Hackam,D.G&Spence,D.2007.CombiningMultipleApproachesfortheSecondary

PreventionofVascularEventsAfterStroke

AQuantitativeModelingStudy.Stroke2007;38:1881-1885.Viitattu09.12.2015.

http://stroke.ahajournals.org/content/38/6/1881.short

Hacker,T.,Stone,P.,&McBeth,A.2015.Acceptanceandcommitmenttherapy-Do

weknowenough?Cumulativeandsequentialmeta-analysesofrandomized

controlledtrials.Viitattu20.11.2015.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26571105,PubMed.

Hankey,G.J.,Jamrozik,K.,Broadhurst,R.J,Forbes,S.,Burvill,P.W.,Anderson,C.S.&

Stewart-Wynne,E.G.2000.Five-YearSurvivalAfterFirst-EverStrokeandRelated

PrognosticFactorsinThePerthCommunityStrokeStudy.Stroke;31:2080-2086.

Viitattu11.01.2016.http://stroke.ahajournals.org/content/31/9/2080.long

Hayden,K.,Kersten,P.,Crawford,P.,Keens,a.,Ashburn,A.,Conway,J.2013.

TheCardiacmodelofrehabilitationforreducingcardiovascularriskfactorspost

transientischaemicattackandstroke:arandomizedcontrolledtrial.Viitattu

10.12.2015.Https://janet.finna.fi,CINAHLwithFullText.

Heikkilä,A.,Jokinen,P.&Nurmela,T.2008.TutkivaKehittäminen-Avaimiatutkimus-

jakehittämishankkeisiinterveysalalla.WSOY.

http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.3.pdf

http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.3.pdf

http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0146078

http://www.who.int/cardiovascular_diseases/en/cvd_atlas_15_burden_stroke.pdf?ua=1

http://www.who.int/cardiovascular_diseases/en/cvd_atlas_15_burden_stroke.pdf?ua=1

http://web.a.ebscohost.com.ezproxy.jamk.fi:2048/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=3&sid=fb265fc1-3ceb-4d2a-825f-7c35fa042784%40sessionmgr4003&hid=4104

http://web.a.ebscohost.com.ezproxy.jamk.fi:2048/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=3&sid=fb265fc1-3ceb-4d2a-825f-7c35fa042784%40sessionmgr4003&hid=4104

http://stroke.ahajournals.org/content/38/6/1881.short

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26571105

http://stroke.ahajournals.org/content/31/9/2080.long


79

Helldán,A.,Helakorpi,S.,Virtanen,S.,&Uutela,A.2013.Suomalaisenaikuisväestön

terveyskäyttäytyminenjaterveys,Kevät2013-HealthBehaviorandHealthamong

theFinnishAdultPopulation,Spring2013.Terveydenjahyvinvoinninlaitos,Raportti

21/2013.Viitattu06.2015.

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110841/URN_ISBN_978-952-302-051-

1.pdf?sequence=1

Hemorrhagicstroke.2015.NationalStrokeAssociation.Viitattu07.10.2015.

http://www.stroke.org/understand-stroke/what-stroke/hemorrhagic-stroke

Hertzberg,D.,Marsden,N.,Kubler,B.,Leonhardt,C.,Thomanek,S.,Jung,H.,&

Becker,A.2008.Specifyingcomputer-basedcounselingsystemsinhealthcare:Anew

approachtouser-interfaceandinteractiondesign.JournalofBiomedicalInformatics.

2008.Vol42(2);347-355.Viitattu18.11.2015.

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1532046408001299

Holzemer,E.,Thavanaro,J.,Malmstrom,T.K&Cruz-Flores,S.2011.ModifyingRisk

FactorsAfterTIAandStroke:TheimpactofIntensiveEducation.JournalforNurse

Practitioners(JNURSEPRACT),2011May;7(5):372-7.

Hornnes,N.,Larsen,K.,Boysen,K.2010.Littlechangeofmodifiableriskfactors1year

afterstroke:apilotstudy.InternationalJournalofStroke,5,3,157-162.Viitattu

10.11.2015.Https://janet.finna.fi,AcademicSearchElite.

Howard,S.&Kirshner.2009.Differentiatingischemicstrokesubtypes:Riskfactors

andsecondaryprevention.JournaloftheNeurologicalSciences,279,1-2,1-8.

Jyväskylänyliopistonkirjasto,AcademicSearchElite.

IschemicStroke.2015.NationalStrokeAssociation.Viitattu05.10.2015.

http://www.stroke.org/understand-stroke/what-stroke/ischemic-stroke

Isoherranen,K.2012.Uhkavaimahdollisuus-moniammatillistayhteistyötä

kehittämässä.Akateeminenväitöskirja.Helsinginyliopisto.Sosiaalitieteidenlaitos.

Helsinki:Unigrafia.

Jula,A.2014.AVH,Aivoverenkiertohäiriöidenerikoislehti,Aivoliitto4/14.

Jula,A.,Kantola,I.,Korhonen,P.,Lehto,S.,Mervaala,E.,Metsärinne,K.,Strandberg,

T.,Tikkanen,I.,Syvänne,M.,Fyhrquist,F.,Kaaja,R.,Kastarinen,M.,Keinänen-

Kiukaanniemi,S.,Kukkonen-Harjula,K.,Nieminen,M.S.,Niiranen,T.,Niskanen,L.,

Pörsti,I.,Ruskoaho,H.,Tikkanen,T.&Tuomilehto,J.2014.Käypähoitosuositus.

Kohonnutverenpaine.2014.Viitattu03.09.2015.

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi04010#s25

Kádlekova,P.,Andel,R.,Mikulíc,R.,Handing,E.P.,Pedersen,N.L.2015.Alcohol

consumptionatmidlifeandriskofstrokeduring43yearsoffollowup:cohortand

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110841/URN_ISBN_978-952-302-051-1.pdf?sequence=1

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110841/URN_ISBN_978-952-302-051-1.pdf?sequence=1


http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1532046408001299


http://www.stroke.org/understand-stroke/what-stroke/ischemic-stroke

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi04010#s25

80

twinanalyses.Viitattu09.11.2015.http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25634001,

Pubmed.

Kee,YY.,Brooks,W&Bhalla,A.2009.Doolderpatientsreceiveadequatestroke

care?Anexperienceofaneurovascularclinic.Viitattu09.12.2015.

http://web.b.ebscohost.com.ezproxy.jamk.fi:2048/ehost/detail/detail?vid=3&sid=52

bbe01f-1008-47b0-9605-

5afd7b086b49%40sessionmgr111&hid=128&bdata=JnNpdGU9ZWhvc3QtbGl2ZQ%3d

%3d#AN=37373886&db=afh,Pubmed.

Kernan,W.,Ovbiagele,B.,Black,H.,Bravata,D.,Chimowitz,M.,Ezekowitz,M.,Fang,

M.,Fisher,M.,Furie,K.,Heck,D.,Johnston,C.,Kasner,S.,Kittner,S.,Mitchell,P.,

Rich,M.,Richardson,Schwamm,L.&Wilson,J.A.2014.AHA/ASAGuideline:

GuidelinesforthePreventionofStrokeinPatientsWithStrokeandTransient

IschemicAttack:AGuidelineforHealthcareProfessionalsFromtheAmericanHeart

Association/AmericanStrokeAssociation.Stroke2014;45:2160-2236.Viitattu

07.10.2015.https://stroke.ahajournals.org/content/early/2014/04/30/STR.00000000

00000024.full.pdf

Kerola,O.,Kallinen,S.&Mäkitalo,H.2014.Sosiaali-jaterveydenhuollonkansallinen

kehittämisohjelma(Kaste).15.01.2014.Viitattu18.11.2015.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/111926/URN%3aNBN%3afi-

fe201504224505.pdf?sequence=1

Kuntoutus.2015.Keski-Suomensairaanhoitopiirininternet-sivut.Sivutpäivitetty

21.07.2014.Viitattu11.06.2015.http://www.ksshp.fi/fi-FI/Potilaalle/Kuntoutus

Keski-SuomenSote2020-hanke.Viitattu11.06.2015.

http://www.jyvaskyla.fi/sote2020

Kivelä,K.Kyngäs,H.,Elo,S&Kääriäinen,M.2014.Terveysvalmennuksenvaikutukset

aikuistenpitkäaikaissairaidenhyvinvointiin:systemaattinenkirjallisuuskatsaus.

TeoksessaHoitotiede2014,26(4)262-274.SASTAMALA,VammalankirjapainoOy.

Kohl,A.,Rief,W.,Glombiewski,JA.2012.Howeffectiveareacceptancestrategies?A

meta-analyticreviewofexperimentalresults.JournalofBehaviorTherapyandExperimentalPsychiatry.Vol.43(4):988-1001.Viitattu20.11.2015.http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=How+effective+are+acceptance+strat

egies%3F+A+meta-analytic+review+of+experimental+results,PubMed.

Koskela,S.2015.Elinikäisenohjauksenverkkolehti-Asiaaelinikäisestäoppimisestaja

ohjauksesta.Tarkastelussamoniammatillinenyhteistyöjasenedellytykset.

28/03.2013.Päivitetty22.1.2015.Viitattu09.06.2015.

http://verkkolehdet.jamk.fi/elo/2013/03/28/tarkastelussa-moniammatillinen-

yhteistyo-ja-sen-edellytykset/

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25634001

http://web.b.ebscohost.com.ezproxy.jamk.fi:2048/ehost/detail/detail?vid=3&sid=52bbe01f-1008-47b0-9605-5afd7b086b49%40sessionmgr111&hid=128&bdata=JnNpdGU9ZWhvc3QtbGl2ZQ%3d%3d#AN=37373886&db=afh




http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Walter+N.+Kernan&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Bruce+Ovbiagele&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Henry+R.+Black&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Dawn+M.+Bravata&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Marc+I.+Chimowitz&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Michael+D.+Ezekowitz&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Margaret+C.+Fang&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Marc+Fisher&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Karen+L.+Furie&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Donald+V.+Heck&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=S.+Claiborne+(Clay)+Johnston&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Scott+E.+Kasner&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Steven+J.+Kittner&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Pamela+H.+Mitchell&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Michael+W.+Rich&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=DeJuran+Richardson&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=Lee+H.+Schwamm&sortspec=date&submit=Submit

http://stroke.ahajournals.org/search?author1=John+A.+Wilson&sortspec=date&submit=Submit

https://stroke.ahajournals.org/content/early/2014/04/30/STR.0000000000000024.full.pdf

https://stroke.ahajournals.org/content/early/2014/04/30/STR.0000000000000024.full.pdf

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/111926/URN%3aNBN%3afi-fe201504224505.pdf?sequence=1

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/111926/URN%3aNBN%3afi-fe201504224505.pdf?sequence=1

http://www.ksshp.fi/fi-FI/Potilaalle/Kuntoutus

http://www.jyvaskyla.fi/sote2020

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=How+effective+are+acceptance+strategies%3F+A+meta-analytic+review+of+experimental+results

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=How+effective+are+acceptance+strategies%3F+A+meta-analytic+review+of+experimental+results

http://verkkolehdet.jamk.fi/elo/2013/03/28/tarkastelussa-moniammatillinen-yhteistyo-ja-sen-edellytykset/

http://verkkolehdet.jamk.fi/elo/2013/03/28/tarkastelussa-moniammatillinen-yhteistyo-ja-sen-edellytykset/

81

Kulju,K.,Lähteenmäki,M-L.,Mesiäinen,H.,Myyryläinen,R.&RautonenA.2014.

Fysioterapeuttieneettisetohjeet.SuomenFysioterapeutit-FinlandsFysioterapeuter

ry.Viitattu18.08.2015.

http://www.suomenfysioterapeutit.fi/index.php/materiaalisalkku/hyvae-

fysioterapiakaeytaentoe/eettiset-ohjeet/318-fysioterapeutin-eettiset-ohjeet-

2014/file

Kunnela,A.2015.Tietokannatjanäyttöönperustuvatieto.Informaatikonkansio.

Jyväskylänammattikorkeakoulu.Optima-verkko-oppimisympäristö.Viitattu

22.09.2015.https://optima.jamk.fi/learning/id2/bin/user?rand=39224

Kuntoutus.SuomenSosiaali-jaterveysministeriö(STM)Viitattu18.11.2015.

http://stm.fi/sotepalvelut/kuntoutus

Kuula,A.2011.Tutkimusetiikka.Aineistonhankinta,käyttöjasäilytys.Vastapaino.

2.uud.p.Jyväskylä:Vastapaino,Bookwell.

LawrenceM.,Fraser,H.,Woods,C.,McCall,J.2011.SecondarypreventionofStroke

andtransientischemicattack.Nursingstandard.26,9,41-46.Viitattu15.12.2015.

Https://janet.finna.fi,AcademicsearchElite

Leino,T.2014.Hyvätyöterveyshuoltokäytäntö-mikäuutta?Työterveyslaitos.Viitattu

6.12.2015.http://docplayer.fi/3127428-Terveyden-edistamisen-hyvat-

kaytannot.html

Leistner,S.,Michelson,G.,Laumeier,I.,Ahmadi,M.,Smyth,M.,Nieweler,G.,

Doehner,W.,Sobesky,J.,Fiebach,J.B.,Marx,P.,Busse,O.,Köhler,F.,Poppert,H.,

Wimmer,M.LJ.,Knoll,T.,VonWeitzel-Mudersbach,P.&Audebert,H.J.2013.

IntensifiedsecondarypreventionintendingareductioninrecurrenteventsinTIAand

minorstrokepatients(INSPiRE-TMS):aprotocolforarandomisedcontrolledtrial.

BMCNeurology.Viitattu03.11.2015.Https://janet.finna.fi,AcademicSearchElite.

Liippola,P.&Lumimäki,V.2013.Liikuntaaivoverenkiertohäiriönjälkeen.Aivoliitto

2013.Viitattu.1.12.2015.

http://www.aivoliitto.fi/files/1089/Aivoliitto_Liikunta_hairion_jalk_V5.pdf

Lindsberg,P.,Sairanen,T.,Häppölä,O.,Kaarisalo,M.,Numminen,H.,Peurala,S.H.,

Poutiainen,E.,Roine,R.O.,Sivelius,J.,Syvänne,M.,Vikatmaa,P.,Vuorela,P.,Kaste,

M.,Lassila,R.,Pesonen,H.,Pohjasvaara,T.,Rissanen,A.,Stransberg,T.&Turkka,J.

2011.Aivoinfarkti.Käypähoito-suositus.Julkaistu11.01.2011.Viitattu07.10.2015.

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=12DF426FC9E474

53DB5777D759EED053?id=hoi50051#R8

Luoto,R.2015.Elämäntapamuutokseneväitä.UKK-instituutintuoreimman

tutkimustiedonvalossa.Viitattu05.11.2015.http://www.slideshare.net/UKK-

instituutti/elmntapamuutoksen-evit

http://www.suomenfysioterapeutit.fi/index.php/materiaalisalkku/hyvae-fysioterapiakaeytaentoe/eettiset-ohjeet/318-fysioterapeutin-eettiset-ohjeet-2014/file



https://optima.jamk.fi/learning/id2/bin/user?rand=39224

http://stm.fi/sotepalvelut/kuntoutus


http://docplayer.fi/3127428-Terveyden-edistamisen-hyvat-kaytannot.html

http://docplayer.fi/3127428-Terveyden-edistamisen-hyvat-kaytannot.html


http://www.aivoliitto.fi/files/1089/Aivoliitto_Liikunta_hairion_jalk_V5.pdf

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=12DF426FC9E47453DB5777D759EED053?id=hoi50051#R8

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=12DF426FC9E47453DB5777D759EED053?id=hoi50051#R8

http://www.slideshare.net/UKK-instituutti/elmntapamuutoksen-evit



82

Marttila,J.2010.Käyttäytymismuutostenteoriataustastajamenetelmistä.Käypä-

hoitosuositus.Lihavuus(aikuiset).Viitattu18.11.2015.

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix01667

Mattila,A.S.2010.Stressi.LääkärikirjaDuodecim.18.08.2010.Viitattu13.01.2015.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00976

Meretoja,A.2011.PERFECT-Stroke.PERFormance,Effectiveness,andCostsof

TreatmentepisodesinStroke.Väitöskirja.Helsinki:HelsinginYliopisto.Viitattu

07.10.2015.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26460/perfects.pdf?sequence=1

Mustajoki,P.2015.Kohonnutverenpaine(verenpainetauti).LääkärikirjaDuodecim.

5.5.2015.Viitattu14.10.2015.


Möttönen,S.,Karimäki,A.,Karvala,T.,Kortelainen,R.,Niemelä,A.,Rönnholm,H.,Tuosa,M.&SiljaÄssämäki,S.2011.Jyväskylänhyvinvointikertomus-Onnellinenja

tyytyväinen–kumpaakin,-jompaakumpaa,eikumpaakaan?.Viitattu11.06.2015.

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyv

askylawwwstructure/51192_hvk_2011a.pdf.

Nikander,R,Kröger,T.,AlankoT.&Karhula,M.2014.Tutkimussuunnitelma.

GeroCenter.24.10.2014.

Oliver,S.,Dickson,K,Newman,M.2012.Gettingstartedwithareview.Teoksessa

Gough,D.,Oliver,S.&Thomas,J.Anintroductiontosystematicreviews.SAGE

PublicationsLtd.

Olivo,S.A.,Macedo,L.G.,Gadotti,I.G.,Fuentes,J.,Stanton,T.&Magee,D.J.2008.

ScalestoAssesstheQualityofRandomizedControlledTrials:ASystematicReview.

PhysicalTherapy,88,2,156-175.Viitattu03.12.2015.

http://ptjournal.apta.org/content/88/2/156.full.pdf+html

Paahtama,S.2013.Kunnat.net.Terveydenedistäminenjakansantautienehkäisy.

Viitattu05.11.2015.

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/terveyspalvelut/terveyskeskus

/terveyden-edistaminen/Sivut/default.aspx

Pechmann,C.,Pan,L.,Delucci,K.,Lakon,C.M.,Prochanska,J.2015.Developmentof

aTwitter-BasedInterventionforSmokingCessationthatEncouragesHigh-Quality

SocialMediaInteractionsviaAutomessages.JournalofMedicalInternetResearch,

17,2,50.Viitattu18.11.2015.http://www.jmir.org/2015/2/e50/?trendmd-shared=0,

PubMed.

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix01667



http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/51192_hvk_2011a.pdf

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/51192_hvk_2011a.pdf

http://ptjournal.apta.org/content/88/2/156.full.pdf+html

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/terveyspalvelut/terveyskeskus/terveyden-edistaminen/Sivut/default.aspx

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/terveyspalvelut/terveyskeskus/terveyden-edistaminen/Sivut/default.aspx

http://www.jmir.org/2015/2/e50/?trendmd-shared=0

83

PikaohjeEbscoHosttietokantojenkäyttöön.Viitattu28.10.2015.

http://issuu.com/tayktertio/docs/cinahl_ebscohost_pika-opas

PubMedTutorial.2015.PubmedOnlineTraining.U.S.NationalLibraryofMedicine.

Julkaistu2001.Päivitetty2015.Viitattu28.10.2015.

https://www.nlm.nih.gov/bsd/disted/pubmedtutorial/020_020.html

Pölkki,T.2014.Hoitotyöninterventiotjaniidenvaikuttavuus.Tutkivahoitotyö,4.

Viitattu6.12.2015.

https://sairaanhoitajat.fi/lehti/jutut/hoitotyon-interventiot-ja-niiden-vaikuttavuus/

Rantakömi,S.H.,Kurl,S.,Sivenius,J.,Kauhanen,J.&Laukkanen,J.A.2014.The

frequencyofalcoholconsumptionisassociatedwiththestrokemortality.Acta

NeurologicaScandinavia,130,2,118-124.Viitattu09.11.2015.Https://janet.finna.fi

ReduceSedentaryTime-GetHealthier!–Nationalrecommendationstoreduce

sedentarytime.MinistryofSocialaffairsandHealth.Viitattu18.11.2015.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126932/STM_Reduce_sedentary_ti

me_get%20healthier_netti.pdf?sequence=1

Ritterband,L.,Thorndike,F.,Cox,D.,Kovatchev,B.,Gonder-Frederick,L2009.A

BehaviorChangeModelforInternetInterventions.PMC,38,1,18-27.Viitattu

18.11.2015.http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2878721/

Roine,R.2010.Aivoverenkierronhäiriöidenhoitoyksikkö(AVH-yksikkö).

Näytönastekatsaus.Julkaistu26.11.2010.Viitattu31.08.2015.

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nak05586&suositusid=ho

i50051

Rubak,S.,Sandbaek,A.,Lauritzen,T.,Borch-Johnsen,K.&Christensen,B.2009.

Generalpractitionerstrainedinmotivationalinterviewingcanpositivelyaffectthe

attitudetobehaviourchangeinpeoplewithtype2diabetes.ScandinavianJournalof

PrimaryHealthCare,27,172-179.Viitattu16.11.2015.Https://janet.finna.fi

Rutten-Jakobs,L.,Maaijwee,N.Arntz,R.,Schoonderwaldt,H.Dorresteijn,L.Vander

Vlugt,M.VanDijk,E,deLeeuw,F-E.2013.LongTermriskofrecurrentvascular

eventsafteryoungstroke:TheFUTURE-study.AnnalsofNeurology,74,4,592-601.

Https://janet.finna.fi,CINAHLwithFullText.

Salmela,S.Kettunen,T.&Poskiparta,M.2010.Puheenvuoro.Vaikuttavan

elintapaohjausinterventionsuunnittelu–helpomminsanottukuintehty?

Sosiaalilääketieteellinenaikakausilehti2010:47208–218.Viitattu11.06.2015.

http://ojs.tsv.fi/index.php/SA/article/view/3627/4174

http://issuu.com/tayktertio/docs/cinahl_ebscohost_pika-opas

https://www.nlm.nih.gov/bsd/disted/pubmedtutorial/020_020.html

https://sairaanhoitajat.fi/lehti/jutut/hoitotyon-interventiot-ja-niiden-vaikuttavuus/


http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2878721/

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nak05586&suositusid=hoi50051




http://ojs.tsv.fi/index.php/SA/article/view/3627/4174

84

SeshadriS.,Beiser,A.,Kelly-Hayes,M.Kase,C.S.,Au,R,Kannel,W.B.&Wolf,F.A.

2006.TheLifetimeRiskofStroke.EstimatesFromaFraminghamStudy.Stroke,37,

345-350.Viitattu07.10.2015.http://stroke.ahajournals.org/content/37/2/345.full

Sivenius,J.2010.AntitromboottisenlääkehoidonaloituksenajankohtaTIA:nja

aivoinfarktinjälkeen.Viitattu23.04.2015

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nak07491&suositusid=ho

i50051.

Sivenius,J.,Torppa,J,TuomilehtoJym.2010.Aivohalvaustenilmaantuvuuden

kehityssuunnatSuomenväestössävuoteen2030.Suomenlääkärilehti2010;19:1699-

1704.

Suomenterveyttäedistävätsairaalatjaorganisaatiotry.2013.Viitattu11.06.2015.

http://www.stes-hsf.fi

SUMARI-UserManual.Version5.0.SystemfortheUnifiedManagement,Assessment

andReviewofInformation.TheJoannaBriggsInstitute.Viitattu1.12.2015.

http://joannabriggs.org/assets/docs/sumari/SUMARI-V5-User-guide.pdf

Syvänne,M.2015.Verenpaine.Viitattu06.11.2015.http://www.sydan.fi/terveys-ja-

hyvinvointi/verenpaine

Sosiaali-jaterveysministeriönjulkaisuja2006:19Terveydenedistämisen

laatusuositus.Viitattu21.05.2015.

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-

9303.pdf

StandardsforHealthPromotioninHospitals.2015.Viitattu11.06.2015.

http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0006/99762/e82490.pdf

Sydän-javerisuonitautirekisteri.2015.Tapausmäärät.Terveydenjahyvinvoinnin

laitos.Viitattu07.10.2015.https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-

verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautirekisteri/aivohalvaukset/raakaluvut

Syvänne,M.2015.Verenpaine.Viitattu14.10.2015.http://www.sydan.fi/terveys-ja-

hyvinvointi/verenpaine

Syvänne,M.2015.Verenpaineenvuorokausirekisteröinti.Sydän-javerisuonitautien

tutkimukset.Sydänsairaudetjahoito.Viitattu14.10.2015.

http://www.sydan.fi/sydansairaudet-ja-hoito/sydan-ja-verisuonitautien-

tutkimukset#vrkRR

TaberauxBP,BrassLM&BravataDM.2004.Thesecondarypreventionofischemic

stroke.JournalofClinicalOutcomesManagement,11,6,371-84.

Https://janet.finna.fi,CINAHLwithFullText.

http://stroke.ahajournals.org/content/37/2/345.full



http://www.stes-hsf.fi

http://joannabriggs.org/assets/docs/sumari/SUMARI-V5-User-guide.pdf

http://www.sydan.fi/terveys-ja-hyvinvointi/verenpaine


http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-9303.pdf

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-9303.pdf

http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0006/99762/e82490.pdf

https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautirekisteri/aivohalvaukset/raakaluvut

https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautirekisteri/aivohalvaukset/raakaluvut



http://www.sydan.fi/sydansairaudet-ja-hoito/sydan-ja-verisuonitautien-tutkimukset#vrkRR

http://www.sydan.fi/sydansairaudet-ja-hoito/sydan-ja-verisuonitautien-tutkimukset#vrkRR


85

Takala,T.2010.AVH:nsairastaneidenkuntoutukseenohjautuminenjakuntoutuksen

toteutuminen2006-2009.AVH-kuntoutusprojektinloppuraportti.Aivohalvaus-ja

dysfasialiittory:njulkaisusarjanraporttinro7.Viitattu06.10.2015.

http://www.aivoliitto.fi/files/751/AVH-kuntoutusprojekti_loppuraportti.pdf

Tarnanen,K.,Lindsberg,P.,SairanenT.Vuorela,P.2011.)Aivoinfarkti.Käyvänhoidon

potilasversiot.7.1.2011.Viitattu11.11.2015.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00062&p_teos=

khp&p_osio=&p_selaus=

Terveydenedistämisenlaatusuositus.2006.Sosiaali-jaterveysministeriönjulkaisuja

2006:19.Viitattu11.06.2015.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/113051/julkaisuja_2006_19_terveyd

en_edistaminen_verkko.pdf?sequence=1

Terveydenedistämisenlaatusuositus.2007.Sosiaali-jaterveysministeriönesitteitä

2007:5.Viitattu23.02.2015.

http://www.stm.fi/julkaisut/esitteita-sarja/nayta/-/_julkaisu/1059553.Viitattu

23.02.2015.

FINRISKI-laskuri.2014.Terveydenjahyvinvoinninlaitos.Päivitetty23.11.2014.

Viitattu31.08.2015.https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-

verisuonitaudit/finriski-laskuri

TerveydestäHyvinvointia-HyvinvoinnistaTerveyttä.Terveydenja

Hyvinvoinninlaitoksen(THL)strategiavuosille2011-2020.Viitattu18.11.2015.

http://julkari.fi/bitstream/handle/10024/80354/8b35edf9-bc5c-4381-8f84-

c20582853e18.pdf?sequence=1

Terveys2015-Kansanterveysohjelma.2001.Sosiaali-jaterveysministeriö.Esitteitä

2001:8.Viitattu18.11.2015.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/113104/t2015esi.pdf?sequence=1

TheFactsBehind”1in6”.2004.WorldStrokeCampaing.WorldStrokeOrganisation

2015.Viitattu07.10.2015.http://www.worldstrokecampaign.org/learn/the-facts-

behind-1-in-6.html

TheOttawaCharterforHealthPromotion.1986.Viitattu15.03.2015.

http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/.

Thrul,J.,Klein,AB.&Ramo,D.E.2015.SmokingCessationInterventiononFacebook:

WhichContentGeneratestheBestEngagement?JMedInternetRes,17,11,244.

Viitattu18.11.2015.http://www.jmir.org/2015/11/e244/

http://www.aivoliitto.fi/files/751/AVH-kuntoutusprojekti_loppuraportti.pdf

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00062&p_teos=khp&p_osio=&p_selaus

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00062&p_teos=khp&p_osio=&p_selaus

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/113051/julkaisuja_2006_19_terveyden_edistaminen_verkko.pdf?sequence=1

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/113051/julkaisuja_2006_19_terveyden_edistaminen_verkko.pdf?sequence=1

http://www.stm.fi/julkaisut/esitteita-sarja/nayta/-/_julkaisu/1059553

https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/finriski-laskuri

https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/finriski-laskuri

http://julkari.fi/bitstream/handle/10024/80354/8b35edf9-bc5c-4381-8f84-c20582853e18.pdf?sequence=1

http://julkari.fi/bitstream/handle/10024/80354/8b35edf9-bc5c-4381-8f84-c20582853e18.pdf?sequence=1

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/113104/t2015esi.pdf?sequence=1

http://www.worldstrokecampaign.org/learn/the-facts-behind-1-in-6.html

http://www.worldstrokecampaign.org/learn/the-facts-behind-1-in-6.html

http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/

http://www.jmir.org/2015/11/e244/

86

TIARiskCalculator.2015.NationalStrokeAssociation.Viitattu07.10.2015.

http://www.stroke.org/understand-stroke/what-stroke/what-tia/tia-risk-calculator

Tilastokeskus:Kuolemansyyt2009.Terveys2010.Viitattu07.10.2015.

http://www.stat.fi/til/ksyyt/2009/ksyyt_2009_2010-12-17_fi.pdf

Toikko,T.&Rantanen,T.2009.Tutkimuksellinenkehittämistoiminta-Näkökulmia

kehittämisprosessiin,osallistamiseenjatiedontuotantoon.Tampere:University

Press.

Tuomi,J.&Sarajärvi,A.2009.Laadullinentutkimusjasisällönanalyysi.10uud.p.

HansaprintOy.Vantaa2013.

TupakkariippuvuusjatupakastavieroitusKäypähoito-suositus2012.Viitattu

08.12.2015.http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi40020

Tähtinen,H.2007.Systemaattinentiedonhakuhoitotieteennäkökulmasta.Teoksessa

Johansson,K.,Axelin,A.,Stolt,M.&Ääri,R-L.(toim.)2007.Systemaattinen

kirjallisuuskatsausjasentekeminen.Turunyliopisto.HoitotieteenLaitoksen

julkaisuja.Tutkimuksiajaraportteja.SarjaA:51/2007.Turku:Digipaino.

Uusi-SairaalaHanke,Uusi-SairaalaKeski-Suomeen,Julkaistu28.5.2014klo14.41,

päivitetty19.12.2014klo15.08.Viitattu23.02.2015

http://www.ksshp.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Uusi_sairaala_hanke.

VanNesM.,Sawatzky,J.2010.Improvingcardiovascularhealthwithmotivational

interviewing:Anursepractitionerperspective.JAMAcadNursePract,22,654-60.

Viitattu14.11.2015.Https://janet.finna.fi

Varantola,K.,Launis,V.,Helin,M.,Spoof,SK.&Jäppinen,S.2013.Hyvätieteellinen

käytäntöjasenloukkausepäilyjenkäsitteleminenSuomessa.Tutkimuseettinen

neuvottelukunnanohje2012.Helsinki2013.Viitattu18.08.2015.

http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf

Viikari,J.&Kovanen,P.2009.Valtimotaudinkokonaisriskinarviointijapotilaan

motivoiminenhoitoon.Yleiskatsaus.Suomenlääkärilehti,64,4449-54.Viitattu

20.08.2015.Https://janet.finna.fi,Medic.

Virta,J.,Järvenpää,T.,Heikkilä,K.,Perola,M.,Koskenvuo,M.,Räihä,I.,Rinne,J.O.&

Kaprio,J.2010.JournalofAlzheimer'sDisease,22,3,939-948.Viitattu09.11.2015.


Vänskä,K.,Laitinen-Väänänen,S.,Kettunen,T.&Mäkelä,J.2011.Onnistuuko

Ohjaus?-Sosiaali-jaterveysalanohjaustyössäkehittyminen.Helsinki:EditaPrima.

http://www.stroke.org/understand-stroke/what-stroke/what-tia/tia-risk-calculator

http://www.stat.fi/til/ksyyt/2009/ksyyt_2009_2010-12-17_fi.pdf


http://www.ksshp.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Uusi_sairaala_hanke


http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf



87

Wikström,J.,Meretoja,A.,Hietanen,M.,Huusko,T.,Ihalainen,R.,Järvikoski,A.,

Karhuvaara,A.,Kivekäs,J.,Lindstam,S.,Niinistö,L.,Nyfors,H.,Peurala,S.,

Pohjolainen,T.,Vainikainen,T.,Ylinen,A.2008.Aivojenmuovautuvuuson

kuntoutumisenperusta.Konsensuslausuma-Äkillistenaivovaurioidenjälkeinen

kuntoutus.Fokuksessaaivoverenkiertohäiriötjaaivovammat29.10.2008.

SuomalainenlääkäriseuraDuodecim.SuomenAkatemia.Viitattu06.01.2015.

http://www.duodecim.fi/kotisivut/docs/f1629885940/kuntoutuksenkonsensuslausu

ma2008.pdf

WhatisStroke.2015.NationalStrokeAssociation.Viitattu07.10.2015.

http://www.stroke.org/understand-stroke/what-stroke

WhatIsTIA.2015.NationalStrokeAssociation.Viitattu07.10.2015.

http://www.stroke.org/understand-stroke/what-stroke/what-tia

Whittemore,R.,Knafl,K.2005.TheIntegrativereview:Updatedmethodology.

MethodologicalIssuesinNursingResearch.JournalofAdvancedNursing52(5),546-

553.

Wolf,P.A.,D’Agostino,R.B.,Belanger,A.J.&Kannel,W.B.1991.Probabilityofstroke:

ariskprofilefromtheFraminghamStudy.Stroke,22,312-318.Viitattu06.11.2015.

http://stroke.ahajournals.org/content/22/3/312.abstract?ijkey=f341c3ff81e6044a60

abee8d408181f5ae714d0c&keytype2=tf_ipsecsha

WorldHealthOrganisation2015.MediaCentre.Non-communicablediseases.

Viitattu03.09.2015.http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs355/en/

Yuji,K.,Hiroyuki,K.,Kenta,K.,Kuniyasu,K.,Keigo,A.,Chikako,A.,Kana,I.,Sumio,Y.

2015.PredictiveImpactofdailyphysicalactivityonnewvasculareventsinpatients

withmildischemicstroke.InternationalJournalofStroke,10,2,219-223.Abstract.

Viitattu10.11.2015.Https://janet.finna.fi,AcademicSearchElite.

http://www.duodecim.fi/kotisivut/docs/f1629885940/kuntoutuksenkonsensuslausuma2008.pdf

http://www.duodecim.fi/kotisivut/docs/f1629885940/kuntoutuksenkonsensuslausuma2008.pdf



http://stroke.ahajournals.org/content/22/3/312.abstract?ijkey=f341c3ff81e6044a60abee8d408181f5ae714d0c&keytype2=tf_ipsecsha

http://stroke.ahajournals.org/content/22/3/312.abstract?ijkey=f341c3ff81e6044a60abee8d408181f5ae714d0c&keytype2=tf_ipsecsha

http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs355/en/


88

Kuviot

Kuvio1.

WhatisStroke.2015.NationalStrokeAssociation.NationalStrokeAssociation

myöntänytkuvankäyttöluvansähköpostitse15.10.2015.Viitattu15.10.2015.


Kuvio2.

Hemorrhagicstroke.2015.NationalStrokeAssociation.NationalStrokeAssociation



Kuvio3.

Heilman,J.2011.CTscanofanintraparenchymalbleed(bottomarrow)with

surroundingedema(toparrow).Kuvauslupa:CC-BY-SA3.0.File:

Parachemableedwithedema.png.LadattuCFCF:ntoimesta.Luotu29.08.2011.Viitattu

14.10.2015

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Parachemableedwithedema.png#/media/F

ile:Parachemableedwithedema.png

Kuvio4.

WhatIsTIA.2015.NationalStrokeAssociation.NationalStrokeAssociation





https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Parachemableedwithedema.png#/media/File:Parachemableedwithedema.png

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Parachemableedwithedema.png#/media/File:Parachemableedwithedema.png


aivoverenkiertohäiriö (avh) - kuntoutujan elintapaohjaus ... · 01.02.2016 sivumäärä 88...

Documents