Systemaattisen teologian osasto

Helsingin yliopisto

Helsinki

Ahdistuksesta uskoon

Eugen Drewermann ja syvyyspsykologinen

kristinuskon tulkinta

Pirkko Soukka

Esitetaumlaumln Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan suostumuksella

julkisesti tarkastettavaksi yliopiston paumlaumlrakennuksen salissa XII lauantaina

1092016 klo 12

ISBN 978-951-51-2381-7 (nid)

ISBN 978-951-51-2382-4 (PDF)

Unigrafia

Helsinki 2016

Abstract

From Anxiety to Faith Eugen Drewermann and the Depth Psychological

Interpretation of the Christian Faith

The aim of this study is to analyze and evaluate Eugen Drewermann`s concept of

birth of faith (fides qua) My research question is what new does Eugen

Drewermann contribute to the theological concept of birth of faith as he applies

depth psychology to it and what is the theological significance of this application

I analyze Drewermannrsquos concepts of being without faith finding Godrsquos

revelation the contents of this revelation and the birth of faith I employ concept

proposition argument structural- and requirement analyses I also evaluate some

of the discussions stirred by Drewermannrsquos thinking I have used Drewermannacutes

hermeneutical and dogmatic studies as my sources

According to Drewermann every human being is under the condition of

existential and psychological anxiety from which the only rescue is faith God

reveals himself to everybodyrsquos inner being What we see in the Bible is this

revelation as reflected by manrsquos inner being The revelation can be found in the

unconscious mind and in the mental images brought forth by biblical texts

Everyone can discover these images by letting the texts of the Bible become alive

to them Drewermann suggests that the meaning of these images is best explained

by the analytical psychology of Carl Gustav Jung Revelation is essentially about

finding God and finding ourselves Faith is born when the loving spirit which

Drewermann calls the spirit of Jesus of Nazareth awakens the images of the

unconscious God calls forth faith in manrsquos inner being through this spirit and by

means of these images Faith causes the anxiety to vanish and man is able to find

his true self

Integrating depth psychological contents into theology is the leading principle in

Drewermannrsquos interpretation of the birth of faith This has yielded some

theologically important results as well as those that are theologically disputable

These outcomes can be seen for instance in Drewermannrsquos concept of anxiety in

his understanding of Godrsquos self-disclosure in creation and in the way he suggests

God is found all of which are essential to his thinking His concept of anxiety

accurately expresses the holistic character of human experience On the other

hand his idea of an inner image as the foundation of revelation is not depth

psychologically correct Moreover Drewermannrsquos view that revelation can be

found in the Bible from behind the text is difficult to prove psychologically Also

his view of the contents of revelation is theologically narrow and the spirit of

Jesus of Nazareth as a theological concept is vague Drewermann correctly

emphasizes that the birth of faith is an experience both existential and

psychological His idea of faith that is free from anxiety is however theologically

unusual and psychologically unrealistic Nevertheless my study proves that

Drewermannacutes interpretation of the birth of faith gives new perspectives to the

theological interpretation of the birth of faith He is a pioneer in applying depth

psychology to theology

Tiivistelmauml

Ahdistuksesta uskoon Eugen Drewermann ja syvyyspsykologinen kristinuskon

tulkinta

Taumlmaumln tutkimuksen tarkoituksena on analysoida ja arvioida Eugen Drewermannin

kaumlsitystauml uskon syntymisestauml Tutkimuskysymyksenauml on mitauml uutta Eugen

Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla teologiseen kaumlsitykseen uskon

(fides qua) syntymisestauml ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen

merkitys Analysoin Drewermannin kaumlsitystauml ilman uskoa olemisen tilasta

ilmoituksen kohtaamisesta ilmoituksen sisaumllloumlstauml ja uskon syntymisestauml Sovellan

kaumlsite- propositio- argumentaatio- rakenne- ja edellytysten analyysia Arvioin

myoumls Drewermannin kaumlsityksistauml kaumlytyauml keskustelua Laumlhteinauml ovat haumlnen

keskeisimmaumlt raamatuntulkinta- ja systemaattisen teologian teoksensa

Ihmiset elaumlvaumlt Drewermannin mukaan eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen

vallassa josta ainoastaan usko voi pelastaa Jumala ilmoittaa itsestaumlaumln ihmisten

sisimmaumllle Sieltauml se myoumls on heijastunut Raamattuun Ilmoitus loumlytyy ihmisten

tiedostamattomasta mielestauml ja Raamatun teksteihin sitoutuneista kuvista

Jokainen voi loumlytaumlauml naumlmauml kuvat Raamatun tekstisisaumlltoumloumln elaumlytymaumlllauml Kuvien

sisaumllloumln tulkitsee haumlnen mukaansa parhaiten Carl Gustav Jungin analyyttinen

psykologia Ilmoituksen sisaumlltoumlnauml on Jumalan loumlytaumlminen ja minuuden

loumlytaumlminen Usko syntyy kun Drewermannin Jeesuksen hengeksi kutsuma

rakkaudellinen henki heraumlttaumlauml kuvat ihmisen sisimmaumlstauml Jumala synnyttaumlauml uskon

sen ja luomisilmoituksen kuvien vaumllityksellauml Silloin katoaa ahdistus ja ihminen

loumlytaumlauml minuutensa

Syvyyspsykologisen sisaumllloumln integroiminen teologiaan hallitsee Drewermannin

esittaumlmaumlauml uskon syntymisen tulkintaa Se on tuottanut sekauml teologisesti

merkittaumlviauml ettauml teologisesti kiistanalaisia tuloksia Taumlmauml ilmenee esimerkiksi

haumlnen keskeisissauml ahdistuksen luomisilmoituksen ja Jumalan loumlytaumlmisen

kaumlsitteissaumlaumln Ahdistuskaumlsite tuo hyvin esiin inhimillisen kokemuksen

kokonaisvaltaisuuden Luomisilmoituskaumlsitteen perustana oleva sisaumlisen kuvan

kaumlsite ei sen sijaan ole syvyyspsykologisesti korrekti Myoumls naumlkemystauml

ilmoituksen loumlytaumlmisestauml Raamatun tekstien takaa on vaikea perustella

psykologisesti Kaumlsitys ilmoituksen sisaumllloumlstauml on lisaumlksi teologisesti kapea ja

Jeesus Nasaretilaisen henki on teologisena kaumlsitteenauml haumlmaumlrauml Drewermann

korostaa oikein ettauml uskon syntyminen on sekauml eksistentiaalinen ettauml psyykkinen

tapahtuma Haumlnen kaumlsityksensauml ahdistuksettomasta uskosta on kuitenkin

teologisesti poikkeuksellinen ja psykologisesti epaumlrealistinen Tutkimukseni

osoittaa silti ettauml Drewermannin tulkinta uskon syntymisestauml tarjoaa uusia

naumlkoumlkulmia teologiseen uskon syntymisen tulkintaan Se on pioneerityoumltauml

syvyyspsykologian teologiaan soveltamisessa

Kiitokset

Eugen Drewermannista kuulin ensi kertaa kevaumlaumlllauml 1994 kun kyselin

akatemiaprofessori Simo Knuuttilalta aihetta lisensiaattitutkimukseen

jossa kaumlsittelisin psykologian soveltamista teologiaan Haumln oli naumlhnyt

Frankfurtin kirjamessuilla Drewermannin teosten invaasion

Drewermannin ajatteluun tutustuminen vei minut heti mukanaan Tein

siis lisensiaattityoumln ja sain sen tarkastajana toimineelta dosentti

Kalervo Nissilaumlltauml monia hyoumldyllisiauml neuvoja mahdollista vaumlitoumlskirjaa

varten

Vaumlitoumlskirjatyoumlni edistymiseen ovat eniten myoumltaumlvaikuttaneet ohjaajani

professori Miikka Ruokanen dosentti Pauli Annala ja dosentti Leo

Naumlreaho Miikka Ruokanen on sekauml jatkotutkintoseminaarissa ettauml

tyoumlni ohjaajana suunnannut huomioni Drewermannin ajattelun

kriittiseen arviointiin Haumlnen kannustuksensa on vienyt minua

eteenpaumlin tyoumlskentelyni kaikissa vaiheissa Pauli Annala on kulkenut

kanssani pisimmaumln matkan Haumln on vaikuttanut monella tapaa tyoumlni

edistymiseen Arvokkaimpana pidaumln haumlnen ohjaustaan niiden

teologisten tulkintojen pariin jotka tarjoutuvat Drewermannin

syvyyspsykologisten tulkintojen vertailukohdiksi Tyoumlni loppuun

saattamisesta kuuluu suurin kiitos Leo Naumlreaholle Haumln esitti minulle

taumlrkeaumln kysymyksen rdquoAiotko tehdauml taumlstauml vaumlitoumlskirjanrdquo ja on sen

jaumllkeen jatkuvasti auttanut minua taumlsmentaumlmaumlaumln sanottavaani Ilman

haumlnen asiantuntemustaan ja kiinnostumistaan eri tutkimusaloja

yhdistaumlvaumlstauml tiedosta ei vaumlitoumlksestaumlni olisi tullut totta Dosentti Pekka

Kaumlrkkaumlinen on haumlnen lisaumlkseen lukenut kaumlsikirjoitukseni ja tehnyt

rakentavia huomautuksia Myoumls edesmennyt dosentti

psykoanalyytikko Matti Hyrck on kannustanut minua Tyoumlni

molemmilta esitarkastajilta professori Kari Syreeniltauml ja dosentti Olli-

Pekka Vainiolta olen saanut hyoumldyllistauml palautetta tyoumlni

parantamiseksi Olen heille kiitollinen siitauml ettauml eri tutkimusaloja

kosketteleva tyoumlni on saanut osakseen monipuolisen

etukaumlteisarvioinnin

Tyoumlskentelymotivaatiooni on koko pitkaumln prosessin aikana vaikuttanut

ratkaisevasti Eugen Drewermannin yleisoumlluentojen seuraaminen ja

haumlnen haastattelemisensa Ne teki ensi kertaa mahdolliseksi Martin

Luther Bundin stipendi jolla opiskelin vuonna 1997 Saksassa

Erlangen-Nuumlrnbergin yliopistossa Kiitaumln Kirkkohallitusta taumlstauml

apurahasta ja Kirkon tutkimuskeskusta lisensiaattitutkimustani

koskeneesta apurahasta Erlangenin stipendi oli erityisen merkittaumlvauml

sillauml siellauml opiskellessani pystyin ostamaan itselleni sellaista

tutkimuskirjallisuutta jonka hankkiminen olisi myoumlhemmin ehkauml ollut

vaikeaa Sittemmin olen kaumlynyt Eugen Drewermannin kanssa monta

hyoumldyllistauml keskustelua tutkimukseni aiheesta Niitauml olemme kaumlyneet

Burg Rothenfelsin jokakesaumlisissauml Drewermann-Tagungeissa kauniin

Mainin rannalla Olen kokenut etuoikeudeksi saada Drewermannin

ajattelun myoumltauml tutustua eraumlaumlseen Euroopan teologian moderniin

trendiin

Laumlmmin kiitos kaikille tukijoilleni ndash myoumls miehelleni metsaumlnhoitaja

Aimo Soukalle

Kotkassa 3 elokuuta 2016

Pirkko Soukka

Sisaumlllys

1 Johdanto 1

11 Eugen Drewermannin teologia 1

12 Syvyyspsykologian suhde teologiaan 5

13 Teologit ja syvyyspsykologia 15

14 Aikaisempi tutkimus 24

15 Tutkimuksen tavoite menetelmaumlt ja laumlhteet 29

2 Ihmisen ahdistus 34

21 Ahdistus koko ihmisen kokemuksena 35

22 Ahdistuksen syntyminen 39

23 Eksistentiaalinen ahdistus ja epaumltoivo 52

24 Psyykkisen ahdistuksen yhdistyminen epaumltoivoon 65

25 Syvyyspsykologia Jumalasta erossa elaumlmisen tulkitsijana 83

3 Kuvat ilmoituksena 92

31 Luomisessa annetut kuvat 93

32 Kuvien totuus 107

33 Sisaumlisyys kuvien avaajana 115

34 Syvyyspsykologia kuvien tulkkina 128

35 Kuvailmoituksen sisaumlltouml 142

36 Syvyyspsykologia ilmoituksen tulkitsijana 159

4 Uskon syntyminen 169

41 Uskon syntymisen antropologinen perustelu 170

42 Yksiloumlllisyys uskon syntymisessauml 177

43 Tietoisen ja tiedostamattoman synteesi 195

44 Jeesus Nasaretilainen uskon heraumlttaumljaumlnauml 208

45 Ahdistuksesta uskoon 221

46 Syvyyspsykologia uskon syntymisen tulkitsijana 234

5 Loppukatsaus 245

6 Liitteet 256

Liite 1 Ahdistusmalli 256

Liite 2 Ahdistus-kuva -malli 257

Liite 3 Kaavio uskon syntymisestauml 258

7 Lyhenteet 259

71 Eugen Drewermannin teokset artikkelit ja videotallenteet 259

72 Muut lyhenteet 259

8 Laumlhteet 260

81 Eugen Drewermannin teokset 260

82 Eugen Drewermannin artikkelit 262

83 Eugen Drewermannin haastattelut ja videotallenteet haumlnestauml 262

9 Kirjallisuus 263

1

1 Johdanto

11 Eugen Drewermannin teologia

Saksalainen Eugen Drewermann (1940 ndash)1 on ehkauml tunnetuin

syvyyspsykologiaa soveltavista teologeista Teologia on haumlnen mukaansa

kadottanut yhteyden ihmismielen tiedostamattomaan osaan ja tarvitsee siksi

tuekseen syvyyspsykologiaa2 Haumln ajattelee pelastavansa sen syvyyspsykologian

avulla3 Drewermannin merkitys naumlkyy siinauml laajassa vaikutuksessa jonka haumln on

kirjojensa ja julkisten esiintymistensauml kautta saavuttanut erityisesti

saksankielisissauml maissa Haumln on heraumlttaumlnyt odotuksia kristillisen uskon

uudistumisesta Taumlmaumln tutkimuksen tehtaumlvaumlnauml on analysoida haumlnen

hermeneutiikkaansa ja sen merkitystauml uskon (fides qua) syntymisen tulkinnassa

Drewermann on tuottelias Haumlnen on sanottu kirjoittavan nopeammin kuin

kukaan ehtii lukea Haumlnen tuotantonsa ulottuu satujen syvyyspsykologisista

1 Drewermann tunnetaan parhaiten katolisen kirkon kriitikkona Vielauml 1970- ja 80-luvuilla haumln toimi Paderbornin yliopistossa dosenttina ja opiskelijapastorina Haumlnen yhteiskunta- ja kirkkokriittiset teoksensa ja raamatuntulkintansa heraumlttivaumlt silloin katolisen kirkon johdon huomion ja johtivat melkein kymmenen vuotta kestaumlneeseen opillisten keskustelujen sarjaan joka paumlaumlttyi opetusviran ja pappisoikeuksien peruuttamiseen 1990-luvun alussa Sekauml viralliset keskustelut ettauml niihin liittynyt kirjeenvaihto on julkaistu monia painoksia saaneissa raporteissa Niitauml ovat Drewermannin nimissauml ilmestynyt Worum es eigentlich geht (Worum 1992) Hermann-Joseph Rickin toimittama Dokumentation zur juumlngsten Entwicklung um Dr Eugen Drewermann (1992) ja Peter Eicherin toimittama Der Klerikerstreit (1990) Drewermannin laumlhtoumlkohdat ja rdquotapaus Drewermannldquo on kaumlsitelty lyhyesti lisensiaatintyoumlssaumlni Ks Soukka 2005 3ndash7 Teologisesta yliopistovirastaan erottamisen jaumllkeen Drewermann on toiminut useita vuosia sosiologian ja kulttuuriantropologian opettajana Paderbornin yliopisto-yhtenaumliskorkeakoulussa Haumln on luennoinut Euroopan lisaumlksi Etelauml- ja Pohjois-Amerikassa Helsingissauml Drewermann vieraili 15ndash1610 2001 rdquoUuden vuosituhannen uskoa etsimaumlssaumlrdquo -seminaarissa ja luennoi yliopistolla silloisen uusimman kirjansa rdquoHat der Glaube Hoffnungrdquo (Glaube) -teemasta Drewermann on opiskellut psykoterapiaa Goumlttingenin laumlhellauml sijaitsevassa Tiefenbrunnin instituutissa jonka toimintalinjana on Harald Schulz-Hencken uuspsykoanalyysi Haumln ei ole kuitenkaan suorittanut loppuun opintojaan eikauml niihin sisaumlltyvaumlauml henkiloumlkohtaista analyysia Frey 1995 10ndash11 Drewermann itse kertoo ettauml haumln jaumltti analyysinsauml kesken sisaumlisten ja ulkoisten hankauksien (Reibungen) vuoksi WH II 179 Haumln kertoo ajautuneensa kriisiin tajutessaan normiristiriidan siihen mennessauml omaksumansa ja psykoanalyysissauml oivaltamansa vaumllillauml Haumln sanoo keskeyttaumlneensauml koulutuksensa sillauml eraumlauml (damals) vaikka katsoi Freudin opetusten pitaumlvaumln edelleen taumlysin paikkansa Haumln sanoo kokeneensa ettauml haumlnen tuntemansa katolisuus ja psykoanalyysi suhtautuivat toisiinsa kuitenkin kuin tuli ja vesi Eis (VHS-kasetti) Frey 1995 10ndash11 Drewermann ei siis ole psykoterapeutti tai psykoanalyytikko vaan sielunhoidollisen naumlkemyksensauml pohjalta toimiva terapeutti Haumln ajattelee edustavansa terapeuttista teologiaa jonka tavoitteena on auttaa ihmisiauml Uutta koulukuntaa ei haumlnen ympaumlrilleen ole muodostunut Haumln toimii edelleen syvyyspsykologiaa soveltavana sielunhoitajana ja luennoitsijana 2 PM I 59ndash61 171ndash173 3 rdquoDie Frage nach einer archetypischen Hermeneutikldquohellipldquogiltldquohellipldquoder Ruumlckgewinnung der Tiefenschichten der menschlichen Psyche ja sie hat diese zu ihrer unabdingbaren Voraussetzung Fuumlr die Theologieldquohellipldquobedeutet die Einsicht in die Notwendigkeit eines derartigen Auslegungsverfahrens daszlig sie endlich sich gegenuumlber der Gefahr einer seelenlosen Aumluszligerlichkeitldquohellipldquowidersetzen muszligldquo TE I 70

2

selityksistauml teologian ja luonnontieteiden suhdetta kaumlsitteleviin teoksiin Haumln alkoi

syvyyspsykologian soveltamisen raamatuntulkitsijana mutta laajensi pian

aluettaan eettisiin kysymyksiin esitti oman rdquoeksegeettisen metodinsardquo ja viimein

myoumls syvyyspsykologiaa soveltavan dogmatiikkansa4 2000-luvulla haumln on

suunnannut huomionsa luonnontieteisiin Suhteessaan syvyyspsykologiaan ja

muihinkin tieteisiin Drewermann on eklektikko Siinauml haumln eroaa monista muista

syvyyspsykologiaa soveltavista teologeista Haumln yhdistelee eri koulukuntien

naumlkemyksiauml varsin ongelmattomasti Raamatuntulkinnassaan haumln tukeutuu eniten

Carl Gustav Jungiin mutta muussa tuotannossaan lisaumlksi useiden

psykoanalyytikkojen ja eksistentiaalianalyysin edustajien ajatteluun5

Drewermannin teologiseen tuotantoon kuuluu sekauml tieteellisiauml ettauml rdquosuurelle

yleisoumlllerdquo suunnattuja teoksia raamatuntulkinnoista systemaattis-teologisiin

teoksiin Haumln ei ole maumlaumlritellyt teologisen ja syvyyspsykologisen aineksen

suhdetta ajattelussaan Kirjoitustyyli on roumlnsyilevauml6 Haumlnen tieteelliset teoksensa

ovat taumlynnauml ndash ilmeisestikin ulkomuistista laadittuja ndash lainauksia toisten tutkijoiden

ja kirjailijoiden teoksista Haumlnen on vaumlitetty pyrkivaumln adekvaattiin teologiaan

ilman metodien maumlaumlrittelyauml ja antropologista pohdintaa7 Haumlnen laajaa

lukeneisuuttaan on toisaalta ihailtu ja toisaalta haumln on itsekin myoumlntaumlnyt olevansa

vaikeaselkoinen8 Haumln ei yleensauml maumlaumlrittele kaumlsitteitaumlaumln eikauml perustele

kaumlsityksiaumlaumln Haumln myoumls kaumlyttaumlauml kaumlsitteitaumlaumln eri merkityksissauml Esimerkiksi

psykoanalyysin kaumlsitteellauml haumln viittaa joskus kaikkeen syvyyspsykologiseen9

Lisaumlksi haumln sortuu usein poleemisuuteen10 Drewermannin ajattelu on kuitenkin

4 Syvyyspsykologian systemaattiseen teologiaan soveltamisen naumlkoumlkulmasta keskeisimmaumlt Drewermannin teokset ovat habilitaatiokirja Strukturen des Boumlsen IIndashIII (SB II ja SB III) Tiefenpsychologie und Exegese IndashII (TE I ja TE II) ja Glauben in Freiheit I ndash oder Tiefenpsychologie und Dogmatik (GF I) 5 Drewermann julkaisee edelleen vuosittain useita teoksia Esittely haumlnen tuotannostaan vuoteen 2004 mennessauml ks Soukka 2005 7ndash16 Alfred Sobel on julkaissut haumlnen tuotannostaan useita bibliografian laitoksia Vuoteen 1993 mennessauml Drewermann oli julkaisut 39 monografiaa Sobel 1993 Verkkokirjakauppa Amazonde pitaumlauml myynnissaumlaumln yli 100 Drewermannin teosta (osumia joista osa eri laitoksia tai haumlnestauml kirjoitettuja 841) 1582016 Teosten kappalemyynti on ylittaumlnyt kolme miljoonaa Niitauml on kaumlaumlnnetty ainakin 15 kielelle suomi mukaan lukien Monet haumlnen esitelmaumltilaisuuksistaan ovat olleet loppuunmyytyjauml Brokop 2012 Saksan kansalliskirjaston katalogi sisaumlltaumlauml yli 700 Drewermann-osumaa joihin kuuluvat sekauml haumlnen teoksensa ettauml haumlnen ajatteluaan kaumlsittelevaumlt teokset Katalog 2016 Merkittaumlvimpiauml teologisia teoksia ei ole suomennettu 6 Esim Thomas Philippin mukaan Drewermann yhdistaumlauml naumlennaumlisen ongelmattomasti teologisia ja syvyyspsykologisia kaumlsitteitauml Philipp 1997 186ndash87 Osa Drewermannin kirjallisesta tuotannosta on nauhoitteisiin pohjautuvia 7 Philipp 1997 186 8 bdquoDie Gang dieser nicht einfachen gedanklich schwierigen Untersuchungldquo SB II 622 9 TE I 154ndash55 10 Esim GF I -teoksen johdantoluku Die Stunde des Jeremialdquo GF I 9ndash45

3

antanut aiheen kymmeniin vaumlitoumlskirjoihin puhumattakaan sadoista alemman tason

tieteellisistauml tutkimuksista

Drewermannin ajattelun perustana on syvyyspsykologian ohella

eksistentiaalifilosofia ja siinauml erityisesti Soslashren Kierkegaardin teologia11

rdquoDogmatiikassaanrdquo Glauben in Freiheit I haumln kuitenkin suhteuttaa ajatteluaan

myoumls Friedrich Schleiermacherin ja Karl Rahnerin ajatteluun Kierkegaardin haumln

kuitenkin nimeaumlauml useissa yhteyksissauml kristikunnan viimeiseksi profeetaksi ja

esikuvakseen Yhdeksi syyksi taumlhaumln haumln mainitsee Kierkegaardin

kirkkokriittisyyden12

Esimerkiksi teoksessaan Strukturen des Boumlsen III Drewermann tukeutuu

yhteentoista Kierkegaardin omissa nimissaumlaumln tai eri pseudonyymiensauml nimissauml

julkaisemaan teokseen13 Haumln ajattelee Kierkegaardin heijastavan kaikkiin

teoksiinsa oman elaumlmaumlnsauml ongelmia ja niiden ratkaisuja14 ja painottaa ettauml

Kierkegaardin uskonnollinen ajattelu sai jatkuvasti uusia saumlvyjauml15 Niinpauml Pelko ja

vavistus16 -teoksen ja samana vuonna ilmestyneen Joko ndash tai17 -teoksen erilainen

suhtautuminen uskontoon johtuu Drewermannin mukaan siitauml ettauml ne heijastavat

Kierkegaardin elaumlmaumln senhetkistauml valintatilannetta Joko ndash tai -teoksen

uskonnollisuus edustaa Drewermannin mukaan uskonnollisuuden esteettistauml tasoa

jota myoumls avioliitto Reginen kanssa olisi edustanut Pelko ja vavistus taas edustaa

eettistauml tasoa jota Kierkegaardin ajatteluun toi ankaran isaumln varjo18 Drewermann

ei siis joko pidauml taumlrkeaumlnauml tai taumlysin uskottavana Kierkegaardin lausumaa jonka

mukaan haumlnen pseudonyyminsauml eivaumlt edusta haumlnen omaa ajatteluaan19

11 Haumln kertoo tutustuneensa Kierkegaardiin ja muihin eksistentiaalisesti ajatteleviin jo kouluaikanaan WID 54 Haumln pitaumlauml syvyyspsykologian edustajien ja Kierkegaardin ajattelun yhdistaumlmistauml toisiinsa taumlysin luontevana sen perusteella ettauml Kierkegaard on erityisesti inhimillistauml ahdistusta kaumlsitellessaumlaumln laumlhestynyt syvyyspsykologisia painotuksia Haastattelu 2009 12 Esim TE I 12 GF I 55 Drewermann perustelee vaumlitettaumlaumln viittaamalla Kierkegaardin paumlivaumlkirjoihin jotka taumlmauml on julkaissut omissa nimissaumlaumln 13 Kierkegaardin pseudonyymeistauml ks Vainio 2004 20ndash25 Pseudonyymien erilaisista asennoitumisista kristinuskoon ks Vainio 2003 215ndash16 14 Esimerkiksi Paul Holmer ei pidauml taumlmaumlnsuuntaisia selityksiauml uskottavina 15 Drewermann kaumlsittelee perusteellisesti Kierkegaardin ajattelussa tapahtuneita muutoksia ja niiden heijastumista haumlnen teoksiinsa esim SB III 504ndash14 16 Kierkegaard 2001 17 Joko ndash tai -teos sisaumlltyy teokseen Viettelijaumln paumlivaumlkirja (Kierkegaard 1989) 18 SB III 506ndash07 19 Kierkegaard kirjoittaa Paumlaumlttaumlvaumln epaumltieteellisen jaumllkikirjoituksen lopussa olevassa itse allekirjoittamassaan liitteessauml seuraavasti rdquoSalanimellauml julkaistuissa kirjoissa ei ole sanaakaan joka olisi minun kirjoittamani minulla ei ole niistauml mitaumlaumln mielipidettauml muuta kuin ulkopuolisen ei mitaumlaumln tietoa niiden merkityksestauml muutoin kuin lukijana minulla ei ole niihin etaumlisintaumlkaumlaumln henkiloumlkohtaista suhdetta jollaisen omaaminen olisikin mahdotonta suhteessa kaksoisharkinnan laumlpaumlisseeseen tiedotukseenrdquo Kierkegaard 1992 631 Vainio 2003 215

4

Drewermann ajattelee ilmeisesti ettauml ne soveltuvat haumlnen kaumlyttoumloumlnsauml juuri siksi

ettauml ne tuovat esiin ihmisten uskonnollisen kokemuksen moninaisuuden

Kaumlsitykseni mukaan sekauml Kierkegaardin ettauml haumlnen pseudonyymiensauml esittaumlmaumlt

teologiset kaumlsitykset soveltuvat syvyyspsykologisten kaumlsitysten vertailukohdiksi

Ihmisen kehitystauml ahdistuksesta uskoon kaumlsitellessaumlaumln Drewermann

turvautuu Kierkegaardin teoksista eniten teoksiin Ahdistus Kuolemansairaus sekauml

Pelko ja vavistus20 Nykyajan ihmisen tilaa kaumlsitellessaumlaumln haumln soveltaa sekauml

Kierkegaardin Vigilius Haufniensiksen nimissauml julkaisemaa Ahdistus-teosta ettauml

Anti-Climacuksen nimissauml julkaisemaa Kuolemansairaus-teosta Ahdistuksen on

arvioitu heijastavan kristinuskoon myoumlnteisesti suhtautuvan mutta vielauml sen

ulkopuolella olevan mielialoja Kierkegaardin ajattelussa se edustaa pateettisen

uskonnollisuuden tasoa jolla synti ahdistaa ihmistauml21 Kuolemansairaus -teoksen

Anti-Climacus on sen sijaan sitoutunut rdquoaumlaumlrimmaumliseen kristinuskoonrdquo22

Sellaisena teos edustaa paradoksikristillisyyttauml jossa ihminen ei enaumlauml tunne

pelkkaumlauml syyllisyyttauml ja ahdistusta synneistaumlaumln vaan elaumlauml synnintunnossa joka on

kvalitatiivisesti kokonaan uusi eksistenssimaumlaumlritys23 Drewermann kuitenkin

liittaumlauml Ahdistus-teoksen ahdistuksen (Angst) ja Kuolemansairaus-teoksen

epaumltoivon (Verzweiflung) kaumlsitteet toisiinsa24 Tulkitessaan kertomusta

Abrahamin koettelemuksesta (1 Moos 22 1ndash19) uskon syntymisenauml

Drewermann turvautuu Kierkegaardin Hiljaisuuden Johanneksen nimissauml

esittaumlmaumlaumln Pelko ja vavistus -teokseen On paumlaumltelty ettauml Hiljaisuuden Johannes

kuvaa uskon paradoksaalisena koska ei itse usko25 Drewermann kaumlyttaumlauml naumliden

teosten sisaumlltoumlauml syvyyspsykologisen tulkinnan vastaparina samaan tapaan kuin

muutakin teologiaa 26

Kierkegaardin ja syvyyspsykologien ajatusten yhdistaumlmistauml Drewermann

perustelee sillauml ettauml Kierkegaard on laumlhestynyt syvyyspsykologisia painotuksia

Carl Gustav Jung taas on haumlnen mukaansa loumlytaumlnyt psykologina sen sisaumlisyyden

tason johon Jeesus vetosi ja jota Kierkegaard kuvasi Sigmund Freudin haumln

20 Kierkegaard 1964 Kierkegaard 1924 ja Kierkegaard 2001 21 Dunning 1985 10 Kierkegaard jakaa ihmisen eksistenssin kolmeen paumlaumltasoon esteettiseen eettiseen ja uskonnolliseen Uskonnollisen tason haumln jakaa vielauml pateettisen ja paradoksaalisen uskonnollisuuden tasoon Liehu 1989 4 141 158 22 Vainio 2003 216 23 Liehu 1989 177 24 Esim SB III 497 25 Vainio 2003 222ndash23 26 Drewermannista Kierkegaardin oppilaansa ks tarkemmin Heymel 1993

5

puolestaan arvioi monipuolistaneen Kierkegaardin kaumlsitystauml ahdistuksesta27

Tavoitteenaan Drewermann pitaumlauml ihmisten vapauttamista ahdistuksesta

Kierkegaard on haumlnen mukaansa perehtynyt ahdistuksen raskauteen ja Jung on

yhdistaumlnyt siitauml vapautumisen oman minuutensa loumlytaumlmiseen28 Ajattelunsa

kolmantena laumlhtoumlkohtana Drewermannilla on luonnontieteellinen maailman- ja

ihmiskuva29 Haumln on selvaumlstikin pyrkinyt esittaumlmaumlaumln uuden erilaisia naumlkoumlkulmia

yhdistelevaumln uskontulkinnan Syvyyspsykologia on siinauml haumlnen tulkintansa avain

Haumlnen on jopa arvioitu kehittaumlneen sitauml soveltamalla uuden teologisen

paradigman30

12 Syvyyspsykologian suhde uskontoon

Syvyyspsykologia on yhteisnimitys niille psykologisille suuntauksille jotka

korostavat ihmismielen tiedostamattomien prosessien merkitystauml Sen kehitys on

alkanut Sigmund Freudin (1856ndash1939) psykoanalyysista Klassisina

syvyyspsykologisina suuntauksina pidetaumlaumln Freudin psykoanalyysia Alfred

Adlerin individuaalipsykologiaa ja Carl Gustav Jungin analyyttista psykologiaa31

Muista psykologisista suuntauksista syvyyspsykologia eroaa siinauml ettei se

tavoittele kvantitatiivisesti mitattavaa tietoa ihmisestauml vaan ihmismielen syvaumlllistauml

ymmaumlrtaumlmistauml32 Siinauml mielessauml syvyyspsykologia on tyypillinen ihmistiede33

27Haastattelu 2009 Syvyyspsykologian Drewermann loumlysi vasta papiksi valmistuttuaan mutta haumln pitaumlauml sen loumlytaumlmistauml taumlrkeimpaumlnauml tieteellisenauml loumlytoumlnaumlaumln WID 60ndash62 28 Esim WH II 135ndash36 29 Drewermann on ottanut kantaa biologian kosmologian ja neurobiologian tuloksiin muun muassa kirjasarjansa Glauben in Freiheit -teoksissa Der sechste Tag Die Herkunft des Menschen und die Frage nach Gott (GF III1) Und es geschah so Die moderne Biologie und die Frage nach Gott (GF III2) Im Anfang ndashDie moderne Kosmologie und die Frage nach Gott (GF III3) Atem des Lebens ndash Das Gehirn Die moderne Neurologie und die Frage nach Gott GF III41) ja Atem des Lebens ndash die Seele Die moderne Neurologie und die Frage nach Gott ( GF III42) 30 Esim Beier 2004 330 Jansen 2004164 Fischer 2006 161 Drewermannin tekemiauml avauksia luonnontieteiden suuntaan ei ole ainakaan toistaiseksi arvostettu samassa maumlaumlrin 31 Synonyyminauml kaumlytetaumlaumln nimitystauml dynaaminen psykologia Syvyyspsykologian piiriin luetaan vaihtelevasti eri suuntauksia jotka pitaumlvaumlt tiedostamattoman sielunelaumlmaumln vaikutusta ihmisen toimintaan merkittaumlvaumlnauml mutta tarkastelevat ihmisen toimintaa omasta erityisestauml naumlkoumlkulmastaan Taumlllaisia suuntauksia ovat esimerkiksi bioenergetiikka ja transaktioanalyysi Boos 2005 Tiefenpsychologie Egidius 1997 djuppsykologi Eksistentiaalianalyysi voidaan tiedostamatonta henkisyyttauml korostavana suuntauksena lukea syvyyspsykologian piiriin vaikka se useimmiten luokitellaankin omaksi suuntauksekseen 32 Ricœur 1974b 380 Tieteen kaumlsitykseksi ymmaumlrtaumlmisestauml on maumlaumlritelty esim ymmaumlrtaumlminen on taitoa saada sanottu tai kirjoitettu puhumaan uudelleen Gadamer 2004 134 33 Tieteet jaotellaan Edmund Husserlia seuraten luonnontieteisiin ja humanistisiin tieteisiin Humanistisia tieteitauml vastaa taumllloumlin hermeneuttinen tieteenfilosofia Hermeneutiikassa laumlhdetaumlaumln liikkeelle elaumlmyksellistauml kokemusta saumlaumltelevistauml tajunnan tapahtumisperiaatteista intentionaalisuus tulkinta (konteksteissa oivaltaminen) ja ymmaumlrtaumlminen (merkitsevyydessauml elaumlminen ja toimiminen) Hermeneutiikka perustelee niiden olemassaolon jaumlrkiperaumlisyyttauml ihmisessauml ja osoittaa miten reaaliset kokemukselliset prosessit kehkeytyvaumlt niiden puitteissa

6

Suhteessaan uskontoon ja teologiseen tulkintaan eroavat toisistaan eniten

psykoanalyysi analyyttinen psykologia ja eksistentiaalianalyysi Drewermann

soveltaa niitauml kaikkia Keskityn seuraavassa siihen miten ne eroavat toisistaan

yleisiltauml laumlhtoumlkohdiltaan ja suhteessaan uskontoon Arvioin samalla mitauml

mahdollisuuksia asianomaiset suuntaukset tarjoavat teologiseen kaumlyttoumloumln

Psykoanalyysi on sekauml hoitomuoto ettauml teoria tai teoriarakennelma34 Freud

on merkittaumlvauml sekauml tutkimusmetodin kehittaumljaumlnauml ettauml laumlnsimaisen ihmiskaumlsityksen

muovaajana Haumln on tuonut yleiseen tietoisuuteen sen ettauml ihmisellauml on

tiedostamattomia pyrkimyksiauml ettauml seksuaalisuudella on perustavanlaatuinen

merkitys ja lapsuuden kokemukset vaikuttavat myoumlhempaumlaumln elaumlmaumlaumln Haumln on

asettanut kaikelle psykologiselle ja psykiatriselle tyoumlskentelylle vaatimuksen

yksiloumlllisten kokemusten arvostamisesta ja ihmisten autonomian

kunnioittamisesta35 Gerard Radnitzkyn mukaan psykoanalyysi sopii malliksi

kaikille humanistisille tieteille koska tieto lisaumlaumlntyy ja tarkentuu siinauml asteittain

rdquoPuhtaassardquo psykoanalyyttisessa tilanteessa (rdquopurerdquo psychoanalytic situation)

tiedonhankinnan ja tulosten saavuttamisen tavoitteena on analysoitavan henkiloumln

itsetuntemuksen lisaumlaumlntyminen ja epaumlsuorasti myoumls analysoijan itsetuntemuksen

lisaumlaumlntyminen ja psykoanalyyttisen teorian kehittyminen36 Juumlrgen Habermas

nimittaumlauml taumltauml tavoitetta emansipatoriseksi tiedonintressiksi Se pyrkii

vapauttamaan ajattelua perinteen kahleista ja ohjaamaan sitauml kypsaumln ihmisyyden

suuntaan37 Psykoanalyysilla on kaikesta sen osaksi tulleesta arvostelusta

huolimatta keskeinen asema laumlnsimaisessa kulttuurissa38

(rakenteissa) ja niiden logiikkaa noudattaen Rauhala 2010 10 Ihmistieteen kaumlsitteellauml viitataan humanististen tieteiden lisaumlksi yhteiskuntatieteisiin Vastakohtapareiksi esitetaumlaumln taumllloumlin luonnontieteet ja ihmistieteet eli henkitieteet tai hengentieteet Psykologian paikkaa tieteiden kentaumlssauml on hankala maumlaumlritellauml Se maumlaumlritellaumlaumln yleensauml tieteeksi joka tutkii ihmisen tavoitteellista toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijoumlitauml Empiiriset kokeet ja havainnointi liittaumlvaumlt sen luonnontieteisiin tutkimuskohde ja pyrkimys ymmaumlrtaumlauml ihmisen toiminnan syitauml liittaumlvaumlt sen ihmistieteisiin 34 Esimerkiksi Jussi Kotkavirta ajattelee ettei psykoanalyysi ole yleinen teoria mielestauml tai sielusta filosofian tai yleisen psykologian mielessauml vaan psykoanalyyttiseen kokemukseen ja empiriaan kiinnittyvauml monimuotoinen teoriarakennelma Kotkavirta 2010 115 35 Enckell 2008 114 36 Radnitzky 1970 41ndash50 37 Habermas 1976 Niiniluoto 1980 71ndash72 Esimerkiksi Hans-Georg Gadamer ei kuitenkaan hyvaumlksy psykoanalyysia taumlssauml mielessauml esikuvalliseksi tieteeksi Kusch 1986 151 Kaikki muutkaan eivaumlt pidauml sen metodia tieteellisenauml Jotkut filosofit kuten Ernest Nagel ovat pitaumlneet Freudin kaumlsitteitauml epaumltaumlsmaumlllisinauml Ricœur 1974b 353ndash54 Esimerkiksi Karl Popperin mukaan psykoanalyysi ei ole tiedettauml siksi ettei sen vaumlitteitauml voi falsifioida Popper 1968 37ndash38 Adolf Gruumlnbaum sitauml vastoin ajattelee psykoanalyyttisten teorioiden olevan kausaalisia ja periaatteessa testattavissa mutta vaumlittaumlauml myoumls ettauml ne empiiriset havainnot joita psykoanalyysi esittaumlauml vaumlitteittensauml tueksi ovat analyytikon ohjailun muovaamia ja rdquosaastuttamiardquo ja siten tieteellisesti riittaumlmaumlttoumlmiauml Gruumlnbaum 1984 Psykologit Ari Ollinheimo ja Risto Vuorinen torjuvat

7 Uskonto kiinnosti Freudia koko haumlnen elaumlmaumlnsauml ajan ja haumln kehitti

jatkuvasti uskontoteoriaansa39 Haumln tarkasteli uskontoa sekauml ihmislajin

uskonnollisen tarpeen ettauml yksityisen ihmisen jumalakaumlsityksen synnyn ja

saumlilymisen naumlkoumlkulmasta40 Uskonto on alkuperaumlisen psykoanalyysin mukaan

tietylle elaumlmaumlnvaiheelle tyypillisen oidipaalisen ristiriidan torjuntaa joka voi

jatkua koko elaumlmaumln ajan Uskonto on neuroottista Freud on nimittaumlnyt uskontoa

myoumls illuusioksi jonka sisaumlltouml on peraumlisin lapsuudenaikaisista kokemuksista Se

auttaa haumlnen mukaansa turvatonta ihmistauml tuntemaan olonsa turvalliseksi Naumlin

tapahtuu taantumalla lapsuuden kokemukseen voimakkaan isaumln suojeluksesta41

Uuspsykoanalyytikko Erich Frommin mukaan Freud ei ole ottanut kantaa Jumalan

olemassaoloon vaan on pyrkinyt pelkaumlstaumlaumln osoittamaan miksi ihmiset ovat

luoneet Jumala-kaumlsitteen42 Psykoanalyysi ei Freudin oman lausuman mukaan ole

Gruumlnbaumin kritiikin laumlhtemaumlllauml liikkeelle Freudin alkuperaumlisestauml kannasta jonka mukaan psyykkinen kausaliteetti maumlaumlraumlauml psyykkisiauml toimintoja yhtauml tiukasti kuin fysiikan lait fysikaalisia objekteja Selittaumlminen ja ymmaumlrtaumlminen ovat heidaumln mukaansa sama asia He vaumlittaumlvaumlt ettauml psykoanalyysi pystyy vastaamaan esitettyyn arvosteluun Ollinheimo amp Vuorinen 1999 104ndash09 Psykoanalyysin puolustajista useimmat katsovat ettauml sitauml on arvioitu Popperin ja Gruumlnbaumin kritiikissauml sellaisin kriteerein jotka eivaumlt tee sille oikeutta Sitauml on heidaumln mukaansa arvioitava ihmistieteenauml Naumlin ajattelevat E Hopkins RWollheim S Gardner ja J Lear Eriksson Johan 2011 212 Toisaalta analyytikotkin ovat esittaumlneet erilaisia kaumlsityksiauml psykoanalyysin tieteellisyydestauml Esimerkiksi ranskalainen Andreacute Green arvioi ettei psykoanalyysi ole tiedettauml eikauml hermeneutiikkaa vaan kaumlytaumlntoumlauml Tuohimetsauml 2007 73 Psykoanalyysia ei voi myoumlskaumlaumln Johan Erikssonin mukaan sijoittaa luonnontieteellisen tai ihmistieteellisen paradigman puitteisiin vaan se on pikemminkin laajennus arkipsykologian tavasta ymmaumlrtaumlauml ja selittaumlauml inhimillistauml toimintaa Eriksson Johan 2011 215ndash218 Erikssonin kritiikkiin ovat vastanneet Henrik Enckell Jussi Kotkavirta ja Martti Tuohimetsauml jotka lukevat psykoanalyysin ihmistieteisiin Enckell 2011 222ndash25 Kotkavirta 2011 225ndash29 Tuohimetsauml 2011 229ndash33 38 Elisabeth Roudinesco vaumlittaumlauml ettauml psykoanalyysi on saavuttanut erityisasemansa nimenomaan metapsykologisen pyrkimyksensauml avulla Roudinesco 2000 51 119 Psykologian professori Markku Ojanen vaumlittaumlauml freudilaisen viettiteorian johtavan yksipuoliseen ihmiskaumlsitykseen Motivaatiokysymykset ovat haumlnen mukaansa paljon monimutkaisempia kuin Freud ajatteli ja kaikki psykoanalyyttiset suuntaukset liioittelevat ihmisten minaumlkeskeisyyttauml Ojanen 1986 18ndash19 22 39 Taumlrkein teos jossa Freud kaumlsittelee uskontoa on Totem und Tabu (Toteemi ja tabu 1989) Taumlrkeimmaumlt haumlnen uskontoa kaumlsittelevistauml artikkeleistaan ovat Zwangshandlungen und Religionsuumlbung (GW 7) Eine Kindheitserinnerung des Leonardo da Vinci (GW 9) Der Moses des Michelangelo (GW 10) Die Zukunft einer Illusion (GW 11) Der Mann Moses und der monotheistische Religion (GW 16) ja Die endliche und das unendliche Analyse (GW 16) Sjoumlgren 1991 323ndash24 Teoksista tai artikkeleista on suomennettu Toteemi ja Tabu Leonardo da Vincin lapsuudenmuisto teoksessa Uni ja isaumlnmurh Kuusi esseetauml taiteesta Eraumlaumln toivekuvitelman tulevaisuus Mies nimeltauml Mooses ja yksijumalinen uskonto teoksessa Mooses telepatia ja paholainen soveltavaa psykoanalyysia 1899ndash1939 40 Freud 1989 125ndash26 132 167ndash171 Se ettauml kristinuskon ydinsanomana on Jumalan Pojan uhrikuolema todistaa Freudin mukaan ettauml sen taustana on muinaisuudessa tapahtunut isaumlnmurha ndash muuten ei haumlnen mukaansa sovitukseksi tarvittaisi pojan kuolemaa Freud vaumlitti ettauml isaumlnmurhan aiheuttama syyllisyys vaikuttaa edelleen sukupolvissa jotka eivaumlt voi tietaumlauml mitaumlaumln kyseisestauml teosta Syyllisyys on haumlnen mukaansa ihmisille luontaista vaikka se tarvitsee myoumls vahvistusta ympaumlristoumlltauml paumlaumlstaumlkseen vaikuttamaan Haumln naumlki itsekin ongelmia taumlssauml lamarckilaisessa kaumlsityksessaumlaumln hankittujen ominaisuuksien periytymisestauml Freud 1989 183ndash187 179 41 Freud 1948 Geels amp Wikstroumlm 1997 101 42 Fromm 1986 18ndash20 Siihen ettei Freud illuusion kaumlsitettauml kaumlyttaumlessaumlaumln vaumllttaumlmaumlttauml tarkoita uskonnon olevan erehdystauml on kiinnittaumlnyt huomiota myoumls Albert Pleacute Pleacute 1969 19

8

sen enempaumlauml uskonnollista kuin uskonnonvastaistakaan vaan puolueeton

instrumentti kaumlrsivien auttamiseksi43 Haumlntauml voinee siksi luonnehtia agnostikoksi

jonka naturalistiseen ihmiskaumlsitykseen ei sopinut ajatus reaalisesti olemassa

olevasta Jumalasta Psykoanalyyttinen ja teologinen ihmiskaumlsitys eivaumlt aluksi

kohdanneet

Freudin jaumllkeistauml psykoanalyysin kehitystauml kuvataan usein viettiteorian ja

objektisuhteiden teorian vuorovaikutuksena Eri koulukuntia yhdistaumlvaumlt

hajaannuksesta huolimatta tietyt perusoletukset44 Alkuperaumlinen viettiteoria on

saanut uuden muodon egopsykologiassa Se korostaa ihmisen tietoisen minaumln

suhteellista riippumattomuutta haumlnen tiedostamattomastaan45 Freudin tytaumlr Anna

Freud on ollut varsinkin Yhdysvalloissa laajan kannatuksen saaneen

egopsykologian eurooppalaisena taustavoimana46 Haumln ei ole juuri ottanut

huomioon uskonnollista ulottuvuutta keskittyessaumlaumln kaumlsittelemaumlaumln ihmisen minaumln

suojautumiskeinoja47 Erik H Eriksonin mukaan uskon laumlhtoumlkohtana on lapsen

kokemus turvallisuudesta ensimmaumlisen elinvuoden aumlitisuhteessa Aikuisen

elaumlmaumlssauml se toistuu kokemuksena naumlkymaumlttoumlmaumlstauml laumlsnaumlolosta48 Alkuperaumlisen

viettiteorian korvautuminen egopsykologialla naumlyttaumlauml helpottavan psykoanalyysin

ja teologian kohtaamista Onhan yksiloumln vastuullisuus yksi kristillisen etiikan

peruskorostuksista

Uuspsykoanalyysin toinen paumlaumlsuuntaus objektisuhteiden teoria korostaa

ihmisen kontaktihakuisuutta eli synnynnaumlistauml valmiutta objektisuhteisin D W

Winnicottin mukaan toinen osapuoli josta kaumlytetaumlaumln objektin nimitystauml voi olla

sisaumlinen ulkoinen tai sijaita niiden vaumllisellauml siirtymaumlalueella (transitional space)

Kyseinen siirtymaumlalue on kaiken inhimillisen luovuuden laumlhde ja muun muassa

43 Naumlin Freud kirjeessaumlaumln ystaumlvaumllleen Oskar Pfisterille joka oli evankelinen pappi Goumlrres 1978 259 44 Klassisesta freudilaisesta viettiteoriasta kasvaneita suuntauksia ovat egopsykologia objektisuhteiden teoria ja kleinilainen koulukunta sekauml lacanilainen oppisuunta Sitolahti 2006 93 Eri koulukuntia yhdistaumlviin perusoletuksiin kuuluu mm oletus siitauml ettauml tiedostamattomat mielelliset prosessit maumlaumlrittelevaumlt pitkaumllti tietoisen ajattelumme ja kaumlyttaumlytymisemme ilmenemismuotoja Etenkin aiemmin koetut tyydytyksen ja turvallisuuden tunteet motivoivat toimintaamme tiedostamattomalla tasolla Muita perusoletuksia ovat esim kaumlsitykset siitauml ettauml puolustusmekanismit rakentuvat yksiloumlkehityksessauml tietyssauml jaumlrjestyksessauml ja mielellisten konfliktien myoumltauml suljemme joitakin asioita aktiivisesti tietoisuutemme ulkopuolelle Psykoanalyyttiset koulukunnat jakavat myoumls oletuksen siitauml ettauml mieli rakentuu kehityksellisesti Majava amp Tuhkasaari 2010 276 Psykoanalyysin kehityksestauml ks esim Sitolahti 2000 45 Adaptaatio on teorian kantava kaumlsite Psykologisen kehityksen tavoitteena on sopeutuminen rdquokeskimaumlaumlraumlisesti odotettavissa olevaan ympaumlristoumloumlnrdquo Sitolahti 2006130 46 Sitolahti 2006 106ndash107 Anna Freudin ja Melanie Kleinin taistelua psykoanalyysin linjasta Sitolahti kuvaa artikkelissaan hyvin Sitolahti 2006 99ndash107 47 Naumlin esim Anna Freudin teoksessa Minaumln suojautumiskeinot Freud Anna 1969

9

uskonnon asuinsija Alueen mahdollinen tuhoutuminen ulkoisista tai sisaumlisistauml

syistauml uhkaa kuitenkin yksiloumln uskonnollisuutta49 Uskonto ei siis ole

objektisuhdeteorian mukaan neuroottista tai illuusiota Freudin tarkoittamassa

negatiivisessa mielessauml vaan ihmisen kokonaispersoonallisuuden luonnollinen

terve ulottuvuus50 Matti Hyrck on kehittaumlnyt objektisuhteiden teorian pohjalta

rdquosuhteessa olon perusmielikuvien teorianrdquo jota haumln soveltaa ihmisten

jumalakaumlsityksiin Haumln on osoittanut psykologisten tekijoumliden vaikutuksen

ihmisten jumalakaumlsityksen syntymiseen ja kuvannut naumlin muotoutuvien

jumalakaumlsitysten perustyyppejauml51 Objektisuhteiden teoria naumlyttaumlauml tarjoavan

teologiaa rikastuttavia mahdollisuuksia uskonnollisuuden ymmaumlrtaumlmiseen

Esimerkiksi psykoanalyyttisen uskontoteorian kehittaumljaumlstauml sopii Ana Maria

Rizzuto jonka teoria perustuu sekauml Sigmund Freudin ettauml egopsykologi Eriksonin

ja objektisuhdeteoreetikon Winnicottin ajatteluun Jumalakaumlsitys ja

jumalarepresentaatio pitaumlauml haumlnen mukaansa erottaa toisistaan Jumala on

psykoanalyysin naumlkoumlkulmasta illusorinen transitionaalinen objekti joka palvelee

ihmisen itsehallintaa suhdetta muihin ja suhdetta elaumlmaumlaumln itseensauml Jumala-

kaumlsitys on kulttuurin tuote jumalarepresentaatio on sen sijaan yksiloumln minuudessa

kehittynyt kokemus Jumalasta Kaikilla on jumalarepresentaationsa mutta

erilaiset psyykkiset syyt estaumlvaumlt monia uskomasta Rizzuto on ilmaissut selkeaumlsti

sen ettauml psykoanalyysi kaumlsittelee kyllauml uskonnollisten kaumlsitysten syntymistauml

mutta ei uskontoa itseaumlaumln Esimerkiksi Jumalan olemassaolo ja olemus ovat

teologisia kysymyksiauml52 Uuspsykoanalyytikot eivaumlt siis puutu metafyysisiin

kysymyksiin eivaumltkauml pidauml uskontoa patologisena Freudin tavoin Se tekee

teologialle mahdolliseksi hyvaumlksyauml esimerkiksi uuspsykoanalyyttisen kaumlsityksen

ihmismielen dynaamisuudesta ja hyoumldyntaumlauml sitauml Psykoanalyysin suhdetta

teologiaan voinee siksi ehkauml verrata materialismin ja idealismin suhteeseen53

48 Wikstroumlm 2009 151ndash153 49 Hyrck 1995 13ndash14 Owe Wikstroumlm kaumlyttaumlauml termiauml siirtymaumlvyoumlhyke Wikstroumlm 2009 153 50 Merkittaumlviauml objektisuhteiden teorian kehittaumljiauml ovat D W Winnicottin lisaumlksi Melanie Klein Wilfred Bion W R D Fairbairn Harry Guntrip ja J Donald Sutherland Sitolahti 2006 138 51 Hyrck 1995 Hyrckin vaumlitoumlskirjaa Mielen kuvat Jumalasta on pidetty kansainvaumllisesti merkittaumlvaumlnauml uskontopsykoanalyyttisenauml tutkimuksena( Populaarimpi teos samasta teemasta on Hyrck 2003) Hyrckin tutkimuksen merkitystauml psykoanalyysin naumlkoumlkulmasta on arvioinut naumlin esim Simo Korkee Korkee 199778 52 Rizzuto 19797ndash8 44ndash48 177ndash179 53 Freud torjui sen naumlkemyksen ettauml psykoanalyysin takana olisi jokin ihmiskaumlsitys maailmankatsomus tai filosofia Freud 1964 547ndash549 Kettunen 1990 67

10 Analyyttisen psykologian perustaja Carl Gustav Jung (1875ndash1961) suhtautui

Freudin tavoin kriittisesti kirkon oppiin ja auktoriteettiin Uskontoon Jung

kuitenkin suhtautui myoumlnteisesti54 Haumlnen ajatteluaan ei ehkauml siksi ole pidetty

teologian kannalta yhtauml ongelmallisena kuin Freudin ajattelua55 Jung toimi

joitakin vuosia Freudin tyoumltoverina mutta haumlnen syvyyspsykologiansa ei ole

psykoanalyysin rinnakkaisilmiouml tai jatkumo vaan oma teoriansa ja siihen

perustuva terapiansa Jungin ansioksi on luettava huomion kiinnittaumlminen

ihmiskunnan yhteiseen psyykkiseen perimaumlaumln Se ilmenee haumlnen mukaansa

myyteissauml saduissa ja unissa ja on saumliloumlttynauml jokaisen ihmisen kollektiivisen

tiedostamattoman arkkityyppeihin56 Yleisuskonnollinen laumlhtoumlkohta on ajanut

analyyttistauml psykologiaa myoumls Jungin jaumllkeen myyttien tarkasteluun

persoonallisuuden kehityksen naumlkoumlkulmasta57

Spontaani numeeninen kokemus on Jungin mukaan olennaisinta

uskonnossa Sielu on luonnostaan uskonnollinen58 Sisaumlinen kokemus Jumalasta

on haumlnen mukaansa niin kristinuskon kuin muidenkin uskontojen laumlhtoumlkohtana

Jumalan sijasta Jung puhuu yleensauml jumalakuvasta (Gottesbild imago Dei) joka

on yksi mielen arkkityypeistauml59 Haumln on Freudin tavoin sitauml mieltauml ettauml Jumala-

representaatio kuuluu luontaisesti ihmisyyteen Luontaista ei Jungin mukaan ole

sen sisaumlltouml vaan muoto60 James W Heisigin mukaan Jung kehitteli jatkuvasti

Jumala-kaumlsitystaumlaumln ja on mahdotonta osoittaa mitauml Jung lopulta tarkoitti

jumalakuvalla61 Jumalakuva on Jungin ajattelussa joka tapauksessa suhteessa

tiedostamattoman erityissisaumlltoumlnauml olevaan minuuden (self Selbst) arkkityyppiin62

54 Jung 1960b 58ndash59 Jung 1991 205 55 Erich Frommin mielestauml tosin yleinen kaumlsitys jonka mukaan Freud olisi uskontoa vastaan ja Jung sen puolella on harhaanjohtavaa yksinkertaistamista Fromm 1986 17 Esimerkiksi Kurt von Niederwimmer ja Martin Buber vaumlittaumlvaumlt kuitenkin Jungin ajattelun edustavan gnostilaisuutta suhteessaan kristinuskoon Niederwimmer 1977 277 Hummel 1972 261 56 Jung 1964 GW 7 sect 109 57 Esim taumlstauml on Erich Neumannin teos Ursprungsgeschichte des Bewusstseins Neumann 1949 58 Jung 1972a GW 12 sect 14 Jung 1963 GW 11 sect 64 Jung 1960b 34ndash35 Jung 1991 207 59 rdquoAber auf alle Faumllle muszlig die Seele eine Beziehungsmoumlglichkeit daszlig heiszligt eine Entsprechung zum Wesen Gottes in sich haben sonst koumlnnte ein Zusammenhang nie zustande kommen Diese Entsprechung ist psychologisch formuliert der Archetypus des Gottesbildesldquo Jung 1972 GW 12 Einleitung sect 11 60 Ihmisen Jumala-kaumlsityksen taustana oleva muoto on minuuden arkkityyppi Jung 1963 GW 11 sect 757 61 Heisig kaumly laumlpi Jungin teoriakehittelyn vaiheita ja paumlaumltyy taumlhaumln lopputulokseen Heisig 1979 138 62 Jung 1964 GW 7 sect 398 Rizzuto 1979 37 Jung maumlaumlrittelee analyyttisen psykologian keskeisimmaumlt kaumlsitteet kootusti teoksessa Jung 1960a GW 6 445ndash528 Suomeksi ne on maumlaumlritelty esim teoksessa Ehnberg 2013 Minuuden arkkityypistauml ja ihmisen minuudesta on kaumlytetty yleisesti myoumls suomennosta itsen arkkityyppi ja itse mutta niistauml on taumlssauml tutkimuksessa luovuttu muun muassa kielenkaumlytoumln sujuvuuden vuoksi

11

Ihmisen uskonnollisuus on siten haumlnen mukaansa yhteydessauml individuaatioon eli

psyykkisen kypsymisen prosessiin Jung korostaa kuitenkin ettei haumln kaumlyttaumlessaumlaumln

Jumalasta minuuden arkkityypin kaumlsitettauml sano mitaumlaumln Jumalan reaalisesta

olemassaolosta63 Jumalaan Jung sisaumlllyttaumlauml hyvaumln ja pahan vastakkaisuuden ja se

on johtanut haumlnet puhumaan triniteetin lisaumlksi kvaterniteetista jossa paholainen tai

Neitsyt Maria on Jumalan neljaumlntenauml persoonana Triniteetti ja kvaterniteetti ovat

haumlnelle ihmismielen symboleja Kristillisen dogmatiikan keskeisimmaumlt persoonat

ovat Jungille psykologisia entiteettejauml Isauml edustaa minuutta voiman ja energian

laumlhteenauml Poika taas symboloi tietoisuuden emergenttiauml struktuuria ja Henki egoa

minuuteen yhdistaumlvaumlauml voimaa64 Minuuden arkkityypin avulla Jung maumlaumlrittelee

yhtaumlaumlltauml kuvaavansa ihmisen kokonaisuutta ja toisaalta korostavansa taumlmaumln

kokonaisuuden paradoksisuutta Uskonnon tuntemat hahmot viittaavat haumlnen

mukaansa ihmisen sisaumliseen minuuden arkkityyppiin joka puolestaan viittaa

omaan keskushahmoonsa psykologinen minuuden arkkityyppi on Kristuksen

vertauskuva65

Jung on tutkinut ja siteerannut monia gnostilaisia tekstejauml66 Haumlnen

ajattelunsa suhdetta gnostilaisuuteen on siksi analysoitu paljon67 Eniten epaumlilyjauml

gnostilaisuudesta on heraumlttaumlnyt haumlnen kaumlsityksensauml tiedostamattoman

sielunelaumlmaumln vaikutuksesta Jumala-suhteeseen68 Esimerkiksi Martin Buber ja

Maurice Friedman pitaumlvaumltkin Jungia gnostikkona koska haumln heidaumln mukaansa

63 Jung 1963 GW 11 sect 757 64 Wikstroumlm 1992 55 Paholaisesta kvaterniteetin osana ks Jung 1963 GW 11 sect 103ndash04 Neitsyt Mariasta kvaterniteetin osana ks Jung 1963 GW 11 sect 107 65 ldquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (bdquodem Vater wesensgleichldquo) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 66 Robert A Segal on poiminut teokseensa Jungin tekstejauml joissa taumlmauml kaumlsittelee teologian ja psykologian alaan liittyviauml gnostilaisia kaumlsityksiauml Segal Robert A 1992 55ndash193 Gnostisismista gnostilaisuudesta ja gnosiksesta puhuttaessa viitataan ensiksikin ensimmaumlisten vuosisatojen liikkeeseen joka on korostanut muun muassa maailman ja jumaluuden dualismia Toiseksi niillauml viitataan vastaavaan elitistiseen uskonnolliseen tietaumlmykseen Kaumlsitteiden kaumlytoumlstauml ei ole konsensusta Marjanen 2005 31 45ndash47Birger A Pearson maumlaumlrittelee gnostilaisten oppien uskonnolliseksi sisaumllloumlksi 1) Jumalan dualismi Jumala ja demiurgi 2) maailma on kaaosta ja vankila 3) ihmisen sisaumlinen minuus on ruumiin vankina 4) pelastus ruumiillisuudesta tapahtuu gnosiksen avulla Lisaumlksi Pearson erottaa gnostilaisuudessa myyttien ja rituaalien dimension Pearson 2005 82ndash88 Ensimmaumlisten vuosisatojen gnostilaisuuden piirteiksi on lisaumlksi mainittu esim askeettisuus ja toisaalta seksuaalinen vapaus sekauml naisemansipaatio Marjanen 20057 23 Gnostilaisuuden tutkimuksesta ks Marjanen 1991 Dunderberg 1999 Dunderberg 2005 Dunderberg amp Marjanen 2005 ja Marjanen 2005 67 Robert A Segal kaumlsittelee teoksessaan kymmenen Jungin ajattelua gnostilaisuuden naumlkoumlkulmasta analysoineen tutkijan kaumlsityksiauml Segal Robert A 1992 68 Segal Robert A 1992 44ndash45

12

saarnaa itsetuntemuksen tuomaa pelastusta kuten gnostikot69 Robert A Segal sen

sijaan arvioi Jungin ja gnostikkojen vaumllisten yhtaumllaumlisyyksien johtuvan siitauml ettauml

Jung soveltaa gnostikkojen kaumlsityksiauml psykologiaansa Omaan

tiedostamattomaansa tutustuminen on Segalin mukaan haumlnelle terapian eikauml

pelastuksen vaumlline70 Eraumliden kriitikkojen mukaan Jung on kuitenkin gnostilaisia

ajatuksia suosivan esoteerisen maailmankatsomuksen kehittelijauml Taumltauml he

perustelevat sekauml Jungin kiinnostuksella uushenkisiauml liikkeitauml ja uuspakanuutta

kohtaan ettauml arvioimalla eraumlaumlt analyyttisen filosofian aspektit okkultistisiksi71

Jungia pidetaumlaumln kuitenkin yleensauml syvyyspsykologian edustajana mutta itse haumln

ajatteli olevansa empiirikko72

Uushenkisyyden suhdetta gnostilaisuuteen ei ole osattu maumlaumlritellauml

taumlsmaumlllisesti73 Eniten ne ehkauml eroavat maailmankuviltaan gnostilaisuus on

maailmankielteistauml uushenkisyys taas uskoo ihmisen henkiseen kasvuun74

Uushenkisyyden piiriin luetaan vaihteleva joukko ilmioumlitauml ja yhteisoumljauml75 Wouter

J Hanegraaff on luonnehtinut uushenkisyyttauml sitauml ilmentaumlvaumlstauml kirjallisuudesta

loumlytaumlmiensauml keskeisten teemojen avulla Haumlnen mukaansa sen keskeisiauml teemoja

ovat taumlmaumlnpuoleisen elaumlmaumln arvostaminen holismi eli kaikkien asioiden

keskinaumlisen riippuvuuden korostaminen evolutionismi eli maailmankaikkeuden

naumlkeminen uutta luovana prosessina psykologian sakralisoiminen eli se ettauml

ihminen luo itse oman todellisuutensa ja uuden aikakauden odotus76

Uushenkisyys on ehkauml omaksunut Jungilta juuri ihmisen sisaumlisen kehityksen

korostamisen

Sekauml teologeja ettauml psykologeja on aumlrsyttaumlnyt ettauml Jung on kaumlyttaumlnyt

uskonnollisia symboleja maumlaumlrittelemaumlttauml minkaumllaisen tietoteorian pohjalta haumln

niitauml kaumlyttaumlauml Naumlin haumlnen on vaumlitetty tehneen psykologiasta metafysiikkaa77

Epaumlluulojen syynauml on ilmeisesti ollut myoumls se ettauml monet esoteerikot ovat

hyoumldyntaumlneet Jungin teorioita vaikkakin yksipuolisesti78 Jungin ajattelua

69 Segal Robert A1992 44ndash45 70 Segal Robert A 1992 18ndash19 25 71 Esim Paul J Stern ja Richard Noll Pietikaumlinen 1999 342ndash44 Noll 1994 297 72 Esim Jung 1976a GW 91 sect 149 73 Dunderberg amp Marjanen 2005 17 74 Marjanen 1991 78 81ndash2 75 Ketola 2008 215 76 Ketola 2008 218ndash19 Kattavan luettelon uushenkisyyden sisaumllloumlstauml on esittaumlnyt myoumls William Bloom Heelas 1996 22ndash26 ja Risto Saarinen 1990 204ndash217 77 Wikstroumlm 1992 52ndash53 78 Kieseritzky 1995 15

13

tutkitaan yhauml enemmaumln kriittisesti79 ja eri laumlhestymistapoja soveltaen80 Vaikka

analyyttisen psykologian suhde uskontoon on myoumlnteinen vaikeuttaa sen ja

teologian kohtaamista sen uushenkisyyttauml laumlhellauml oleva maailmankuva

Analyyttisen psykologian suhde uskontoon ja teologiaan ei siis ole yhtaumlaumln

ongelmattomampi kuin alkuperaumlisen psykoanalyysin

Eksistentiaalianalyysin81 suhtautuminen uskontoon eroaa sekauml Freudin ettauml

Jungin asennoitumisesta Suuntausta voi pitaumlauml sekauml kritiikkinauml ettauml taumlydennyksenauml

klassiselle psykoanalyyttiselle teorialle Se on alkanut Ludvig Binswangerin

(1881ndash1966) ja haumlnen kollegoidensa pyrkimyksistauml sovittaa yhteen Freudin

psykoanalyysia ja Martin Heideggerin kriittistauml eksistenssifilosofiaa82 Taumlmauml ehkauml

selittaumlauml eksistentiaalianalyysin liittymaumlkohdat Kierkegaardin ja muiden

eksistentialistien ajatteluun Suuntauksen myoumlhemmistauml kehittaumljistauml on tunnetuin

logoterapian perustaja Viktor E Frankl83 Eksistentiaalianalyysi on

luonnehdittavissa tutkimusmenetelmaumlksi ja mietiskelytavaksi koska se tarkastelee

ihmiselaumlmaumlauml sekauml antropologisesti ettauml ontologisesti

Psykoanalyysin vastustaminen ilmenee eksistentiaalianalyysissa siten ettei

se etsi sairauksien syitauml eikauml sovella psykiatrista luokittelua Taumlmaumlnhetkisiauml

elaumlmyksiauml ei johdeta lapsuudenkokemuksista vaan niitauml tarkastellaan

merkityskokonaisuuden osina Ihmisiauml autetaan ymmaumlrtaumlmaumlaumln ahdistuksen

merkitystauml eikauml vapautumaan siitauml Yksiloumln suhde menneeseen ei Binswangerin

mukaan maumlaumlraumlydy menneisyydestauml kaumlsin kuten klassinen psykoanalyysi olettaa

79 Fraser N Wattsin mukaan Jungin uskontoa koskevista naumlkemyksistauml on ilmeisesti paras yksittaumlinen selvitys otsakkeen rdquoPsykologia ja alkemiardquo alla Einleitung in die

Religionspsychologische Problematik der Alchemie (Jung 1972a GW 12 15ndash54) Watts 2000 663 Jungin kirjoitukset jotka erityisesti sisaumlltaumlvaumlt uskonnonpsykologisia havaintoja ovat Owe Wikstroumlmin mukaan Zur Psychologie westlicher und oumlstlicher Religion (Jung 1963 GW 11) johon sisaumlltyvaumlt mm kirjoitukset Psychologie und Religion Das Wandlungssymbol in der Messe ja Job saa vastauksen Wikstroumlm 2009 177 Petteri Pietikaumlisen teos C G Jung and the Psychology of Symbolic Forms on uusin Suomessa ilmestynyt vaumlitoumlskirja Jungin ajattelusta Pietikaumlinen 1999 80 Ehnberg 2013 116ndash17 81 Eksistentiaalianalyysin rinnalla kaumlytetaumlaumln myoumls nimityksiauml eksistenssianalyysi daseinanalyysi ja eksistentiaalinen psykoanalyysi 82 Huhtinen 1995 12ndash13 Kettunen 1990 69 83 Frankl sanoo kaumlyttaumlvaumlnsauml eksistentiaalianalyysi (Existenzanalyse existential analysis) -termin sijaan logoterapia-termiauml sekauml viitatessaan teoriaan ettauml sen perustalta tehtaumlvaumlaumln terapiaan Syyksi logoterapia-termin kaumlyttoumloumln erityisesti englanninkielisissauml julkaisuissa haumln sanoo eksistenssianalyysi-termin moniselitteisyyden Frankl haluaa tehdauml pesaumleroa Binswangerin kaumlsityksiin vaikka haumlnen teoriansa kuuluu samaan jatkumoon Binswangerin ja taumlmaumln kollegoiden kehittaumlmaumln eksistentiaalianalyysin kanssa Frankl 2005 22ndash23 Ksesim Egidius 1997 existentialistisk psykoterapi Taumlssauml tutkimuksessa luen eksistentiaalianalyysin alkuhistorian ja myoumlhemmaumln kehityksen aikana esitetyt kaumlsitykset yhden ja saman suuntauksen piirissauml esitetyiksi

14

vaan horisontin jatkuvuus mahdollistaa menneen ja nykyisyyden kokemisen

samassa pisteessauml84

Henkisyyden korostaminen erottaa eksistentiaalianalyyttisen

ihmiskaumlsityksen psykoanalyyttisestauml henkinen persoona saumlaumltelee ihmisen

ruumiillis-sielullis-henkistauml kokonaisuutta Jokaisen keskeisin tarve on

merkityksen loumlytaumlminen elaumlmaumllleen Taumlrkeintauml ei ole tietoisen ja tiedostamattoman

erottaminen vaan henkisten voimien ja viettivoimien vaikutuksen erottaminen

toisistaan85 Kyseinen huomion suuntaaminen ihmisen henkisyyteen naumlyttaumlisi

tarjoavan yhteistyoumlmahdollisuuksia teologialle Eksistentiaalianalyysin teologinen

kaumlyttoumlkelpoisuus onkin havaittu kirkollisen sielunhoidon piirissauml86

Tietoisen ja tiedostamattoman sielunelaumlmaumln raja on eksistentiaalianalyysin

mukaan venyvauml ja laumlpaumlisevauml ja psyykkisen tiedostamattoman rinnalla on myoumls

henkistauml tiedostamatonta Sekin erottaa eksistentiaalianalyysin psykoanalyysistauml

Tiedostamatonta ei ole eksistentiaalianalyysin mukaan vain idissauml vaan myoumls

egoon sisaumlltyy syvaumlllauml oleva tiedostamaton henkinen alitajunta Se muodostaa

syvyyspersoonan jota ei pystytauml analysoimaan Omantunnon toiminta kuuluu sen

piiriin ja aidot eksistentiaaliset ratkaisut ovat taumlstauml syystauml aina tiedostamattomia

Omatunto on transsendentti jonka taustalla on Jumalan Sinauml87 Henkisen

tiedostamattoman olemassaolo selittaumlauml eksistentiaalianalyysin mukaan sen ettauml

kaikissa ihmisissauml on tiedostamatonta uskonnollisuutta joka voi joko tulla esiin

tai tukahtua Panteistinen naumlkemys Jumalan asumisesta ihmismielessauml torjutaan

kuitenkin jyrkaumlsti88 Eksistentiaalianalyyttinen kaumlsitys Jumalasta naumlyttaumlauml olevan

sopusoinnussa klassisen kristillisen jumalakaumlsityksen kanssa

Eksistentiaalianalyysi erottaa silti omat naumlkemyksensauml teologiasta

Esimerkiksi omantunnon toimintaa kaumlsitellessaumlaumln se osoittaa teologialle ja

terapialle omat alueensa Franklin mukaan omatunto on psykologisena faktana

vain transsendentin ilmioumln immanentti aspekti joten omantunnon toimintaa ei

84 Huhtinen 1995 13 24ndash25 27ndash28 68 85 Frankl 1987 16ndash17 19 Mekanistisena ja atomistisena pitaumlmaumlnsauml psykoanalyyttisen persoonallisuusmallin tilalle Frankl asettaa uuden mallin Sen mukaan ihmismielen persoonallinen akseli kulkee yhdessauml sitauml ympaumlroumlivien psykofyysisten kerrosten kanssa tietoisen esitietoisen ja alitajuisen laumlpi Frankl 1987 20 86 Suomessa eksistentiaalianalyyttinen koulukunta on vaikuttanut Therapeia-saumlaumltioumln jaumlrjestaumlmaumln koulutuksen kautta Sielunhoitokoulutuksen alkuvaiheessa oli jaumlrjestaumlytyneenauml olemassa vain sen antama koulutus ja saumlaumltioumln vaikuttajina toimi monia kirkon edustajia Koulutuksessa ei kuitenkaan ole kyseenalaistettu psykoanalyysia Suomalainen sielunhoito on sittemmin soveltanut monilta eri tahoilta saatuja vaikutteita Kettunen 1990 69ndash74 327ndash336 87 Frankl 1987 16 21ndash22 25 52

15

pidauml projisioida psyykkiseksi toiminnaksi89 Sekauml tietoisuus ettauml vastuullisuus ovat

ja pysyvaumlt ratkaisemattomina kysymyksinauml psykologis-immanenttisen tarkastelun

tasolla Ontologian piirissauml ne sen sijaan eivaumlt ole ongelmia ne ovat peri-ilmioumlitauml

ndash eksistentiaaleja jotka kuuluvat olemiseen90 Psykoterapiassa ei Franklin mukaan

saavuteta sitauml korkeampaa ulottuvuutta jossa ihmisen eksistenssi kohtaa

Logoksen91 Teologista tulkintaa arvostava eksistentiaalianalyysi ei siis pyri

teologiseksi koulukunnaksi eikauml korvaamaan uskonnon harjoittamista Sen

myoumlnteinen suhde uskontoon ilmenee aidon uskonnollisuuden myoumlnteisten

vaikutusten korostamisena Sekauml Freudin kaumlsitys uskonnon neuroottisuudesta ettauml

Jungin kaumlsitys uskon perustumisesta kollektiivisen tiedostamattoman

arkkityyppeihin torjutaan92 Franklin mukaan teologia ja eksistentiaalianalyysi

voivat toimia rinnakkain vaikka niillauml on omat tavoitteensa93

Syvyyspsykologian suhde teologiaan naumlyttaumlauml riippuvan kunkin

syvyyspsykologisen suuntauksen filosofisista laumlhtoumloletuksista Ihmisen

henkisyyttauml painottavilla suuntauksilla on taumlstauml syystauml enemmaumln liittymaumlkohtia

teologiseen tulkintaan kuin ihmistauml naturalistisesta naumlkoumlkulmasta tarkastelevalla

psykoanalyysilla Syvyyspsykologia tarjoaa teologialle parhaimmillaan yhteisen

ihmisen henkisyyttauml ja hengellisyyttauml arvostavan tarkastelukulman Taumlmauml

mahdollistuu esimerkiksi eksistentiaalianalyysin kohdatessa teologian Myoumls

Jungin analyyttinen psykologia antaa teologialle aineksia uskonnollisuuden

ymmaumlrtaumlmiseen Kaikki psykoanalyyttiset suuntaukset tarjoavat teologialle

vaumlhintaumlaumln pohjan antropologiansa tarkistamiseen

13 Teologit ja syvyyspsykologia

Taumlssauml alaluvussa tarkastelen sitauml miten eri syvyyspsykologisten suuntausten

teologialle tarjoavat mahdollisuudet on otettu vastaan teologiassa Siinauml on ollut

havaittavissa muutos torjumisesta toisiaan arvostavan rinnakkaisuuden suuntaan

Freudin agnostisismi lisaumlsi epaumlilemaumlttauml aluksi monien teologien kriittisyyttauml

psykoanalyysia kohtaan Jung puolestaan on torjuttu esimerkiksi siksi ettauml haumln

88 Frankl 1987 56ndash57 89 Frankl 1987 47ndash48 90 Frankl 1987 22 91 Frankl 1983 303 92 Frankl 1987 59ndash65 93 Frankl 1983 68 296

16

erottaa Jumalassa sekauml hyvaumln ettauml pahan Sen on pelaumltty johtavan niiden

pitaumlmiseen yhtauml hyvaumlksyttaumlvinauml94 Myoumls Jumala-kaumlsityksen riippuvuutta

minuuden (Selbst) arkkityypistauml on kritisoitu teologisesti95 Kritiikki lienee usein

perustunut vaumlaumlrinkaumlsitykseen Jungin individuaatioteorian luonteesta96 Jungia on

myoumls syytetty psykologismista ja gnostisismista haumln loumlytaumlauml kyllauml sielusta Jumalan

symbolin mutta ei ymmaumlrrauml sen viittaavan transsendenttiin Jumalaan97

Esimerkiksi meillauml Suomessa on tuotu esiin naumlkemys syvyyspsykologian

avulla synnytetystauml rdquojumalakuvateologiastardquo jonka mukaan ihmisen yksiloumlllinen

jumalakuva maumlaumlrittaumlisi haumlnen jumalasuhteensa98 Syvyyspsykologian

soveltamisen on epaumlilty muuttavan teologian psykologiaksi Matti Hyrckin

vaumlitoumlskirjan Mielen kuvat Jumalasta ja Paavo Kettusen kirjan Suomalainen rippi

heraumlttaumlmauml keskustelu teologian ja syvyyspsykologian suhteesta on samalla

laantunut valitettavan nopeasti99

Syvyyspsykologian teologiselle kaumlytoumllle loumlytyy joka tapauksessa

teoreettinen perusta Tutkivathan kaikki tieteet samaa todellisuutta vaikkakin

omista naumlkoumlkulmistaan kaumlsin ja omia menetelmiaumlaumln kaumlyttaumlmaumlllauml Erityisesti

teologian eksistenttinen funktio jonka mukaan sen on koskettava rdquoihmistauml

itseaumlaumlnrdquo edellyttaumlauml syvyyspsykologian hyoumldyntaumlmistauml100 Se voi taumlydentaumlauml

teologista kaumlsitystauml ihmisen eksistenssistauml Se soveltuu monia muita psykologian

suuntauksia paremmin uskonnollisten kokemusten tulkintaan koska siinauml

pureudutaan niiden mielensisaumliseen taustaan101 Drewermannin

syvyyspsykologisen tulkinnan voi olettaa syventaumlvaumln kaumlsitystauml uskon

syntymisestauml

Teologia laumlhestyy psykoanalyysia ihmistieteenauml joka antaa oman

panoksensa ihmiselaumlmaumln eri ilmioumliden tulkintaan Sitauml laumlhestytaumlaumln

94 Wikstroumlm 1992 55 95 Esim Spinks 1963 94 Pennanen 1967 152 96 Jungin mukaan individuaatio eli yksiloumlityminen on prosessi joko naumlkyy jatkuvana muuttumisena eri elaumlmaumln alueilla uskonto mukaan lukien Jung 1960a GW 6 sect 825 sect 829 97 Niederwimmer 1977 277 98 Juntunen 2002 9 99 Hyrck 1995 Kettunen 1998 Kaumlydystauml keskustelusta on hyvaumln selosteen kommentteineen esittaumlnyt Jussi Koivisto Koivisto 2006 382ndash385 100 Poumlhlmann 1974 15ndash17 Teologian perinteisistauml tavoitteista on johdettavissa myoumls tarve pyrkiauml yhteistyoumlhoumln kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian kanssa 101 Tutkimuskohteen perusteella voidaan psykologisessa tutkimuksessa erottaa eri osa-alueita Niitauml ovat esimerkiksi kehityspsykologia kliininen psykologia kognitiivinen psykologia ja neuropsykologia Laumlhestymistavan perusteella taas erotetaan toisistaan psykologisia suuntauksia Niitauml ovat esim behaviorismi humanistinen psykologia analyyttinen psykologia ja psykoanalyysi Kaksi viimeksi mainittua edustavat syvyyspsykologiaa

17

tasavertaisuuden perustalta sillauml se ei vaumlhennauml mitenkaumlaumln teologian paumltevyyttauml

uskonnon alueella Syvyyspsykologialla on esimerkiksi Paul Ricœurin mukaan

yhauml suurempi osa siitauml tehtaumlvaumlstauml joka ennen oli filosofialla102 Haumlnen mukaansa

psykoanalyysin suhdetta teologiaan ilmentaumlauml psykoanalyyttisen ja uskonnollisen

symboliikan suhde Symbolit ovat Ricœurin mukaan aina kaksi- tai

useampimerkityksisiauml Psykoanalyysissa symbolit auttavat vapautumaan

mystiikasta ja illuusioista uskonto sen sijaan kaumlyttaumlauml symboleja pyhaumln

manifestaatioina Psykoanalyyttinen ja uskonnollinen hermeneutiikka vaikuttavat

siksi yhteen sovittamattomilta Ne eivaumlt voi kohdata toisiaan formaalin logiikan

puitteissa mutta kohtaaminen tapahtuu kuitenkin transsendentaalia

kaksimerkityksisyyden logiikkaa soveltamalla103

Valistusajan jaumllkeinen teologia loi edellytykset teologian ja

syvyyspsykologian kohtaamiselle Protestanttisen teologian uusiksi

tutkimuskohteiksi tulivat silloin uskonnollinen tietoisuus ja moraalinen tunne

Kehityksen alkoivat Friedrich Schleiermacher (1768ndash1834) ja Albrecht Ritschl

(1822ndash89) Soslashren Kierkegaardin (1813ndash1855) ja Martin Heideggerin (1888ndash1976)

eksistentialismi vaikutti heidaumln jaumllkensauml siihen ettauml uskoa selitettiin entistauml

useammin inhimillisen todellisuuden naumlkoumlkulmasta104 Katoliseen teologiaan toi

uudenlaisen antropologisen naumlkoumlkulman Karl Rahner (1904ndash1984)105 Haumlnen

kokemusteologiaansa on pidetty paradigman muutoksena106 Heidegger on

vaikuttanut haumlnenkin ajatteluunsa107 Syvyyspsykologiset naumlkemykset tunnetaan

nykyaumlaumln kaikilla teologian osa-alueilla mutta niillauml tapahtuvaa syvyyspsykologian

soveltamista on taumlssauml yhteydessauml mahdollista valaista ainoastaan muutamin

esimerkein Ne kuitenkin auttavat Drewermannin ajattelun merkityksen

arvioinnissa Onhan haumln liikkunut niistauml useimpien alueella uskon syntymistauml

kaumlsitellessaumlaumln

Teologian ja syvyyspsykologian vuorovaikutus on ollut runsainta

kaumlytaumlnnoumlllisessauml teologiassa Yhteistyouml alkoi sielunhoidon tai pastoraaliteologian

102 Ricœur 1974a 87 Ricœur 1974b 17ndash18 103 Ricœur 1974b 25 40 53 62 66 69 Transsendentaalinen logiikka on alkuaan Immanuel Kantin teoksessaan Kritik der reinen Vernunft kaumlyttaumlmauml kaumlsite jonka avulla haumln tutki ymmaumlrryksen panosta tietoon ja ymmaumlrryksen rajoja Kant 2012 Transsendentaalisen logiikan tehtaumlvaumlnauml on selvittaumlauml tiedon alkuperauml ja tiedon suhde eri olioihin 104 Webster 2000 825 105 Pannenberg 1983 11 106 Philipp 1997 196 205ndash208 Philippin mukaan kyseinen antropologinen kaumlaumlnne on havaittavissa myoumls Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen lausumissa Philipp 1997 207 viite 152 107 Yarnold 2000 718

18

otsakkeen alla Niiden kehittaumlmisen taustalla oli esimerkiksi meillauml Suomessa ns

uuskansankirkollinen ajattelutapa108 Suomen sielunhoitokoulutuksessa

tukeuduttiin 1960-luvulta alkaen useimmiten Jungin analyyttiseen

psykologiaan109 Monien oli kuitenkin aluksi vaikea hyvaumlksyauml Jungin kiinnostusta

kaikkia uskontoja kohtaan110 Syvyyspsykologian arvostus on silti vaumlhitellen

lisaumlaumlntynyt Vielauml 1970-luvulla ajateltiin sen voivan toimia vain teologian

aputieteenauml Nykyisin on sen sijaan vallalla teologian ja syvyyspsykologian

tasavertaista vuorovaikutteisuutta korostava ajattelutapa Puhutaan

pastoraalipsykologiasta111

Teologiaa ja syvyyspsykologiaa yhdistettiin ensimmaumliseksi

syvyyspsykologisessa raamatuntulkinnassa112 Itse Sigmund Freud oli

aloitteentekijaumlnauml Haumln esitti Moosesta ja monoteismia kaumlsitelleessauml teoksessaan

originellin tulkintansa Mooses-kertomuksista113 Freudin ja Jungin ajattelua

soveltavaa raamatuntulkintaa harjoittivat pian laumlaumlkaumlrit psykologit filosofit ja

teologit Stephen Reid muotoili vuonna 1973 syvyyspsykologisen hermeneutiikan

peruslauselman meidaumln on loumlydettaumlvauml psykoanalyysin avulla runoilijan

intuitiivinen tieto Syvyyspsykologinen raamatuntulkinta perustuu olettamukseen

ettauml Raamatun kirjoittajat ovat vuodattaneet teksteihinsauml itselleen

tiedostamattomaksi jaumlaumlnyttauml intuitiivista tietoa Tulkitsijoiden tehtaumlvaumlksi

maumlaumlritellaumlaumln sen paljastaminen114 Syvyyspsykologinen raamatuntulkinta on

suosittua esimerkiksi Saksassa115

108 Kettunen 1990 21 109 Erityisesti Erik Ewalds on korostanut Jungin psykologiaan tukeutuen syvyyspsykologian merkitystauml jumalasuhteelle ja hengelliselle elaumlmaumllle Kettunen 1990 200 110 Pennanen 1967 153 111 Kettunen 1995 13 15 18ndash19 112 Syvyyspsykologinen raamatuntulkinta on Anton A Bucherin mukaan osa raamattupsykologiaa (Bibelpsychologie) joka toimii teologian ja psykologian vaumllisessauml jaumlnnitteisessauml tilassa Teologian ja psykologian suhteen haumln arvioi ilmenevaumln sekauml yleensauml ettauml erityisesti raamattupsykologiassa neljaumlssauml toisistaan erottuvassa muodossa Teologia voi ensiksikin saumlilyttaumlauml totuusmonopolinsa jolla punnitaan psykologista tietoa Toiseksi voidaan painottaa teologian ja psykologian erilaisuutta ja soveltaa psykologiaa aputieteen tavoin Kolmantena mallina on kaumlytaumlnnoumln yhteistyouml jossa ei puututa periaatekysymyksiin Tieteiden vaumllisessauml filosofisessa dialogissa puolestaan liikutaan abstraktilla tasolla painopisteen ollessa asianomaisten tieteiden perusteiden huomioon ottamisessa Bucher 1992a 170ndash171 113 Der Mann Moses und die monotheistische Religion Freud 1950 Bucher 1992a 10 114 Oeming 1995 107 110 115 Martin von Arndt kaumlsittelee uskontotieteellisessauml vaumlitoumlskirjassaan noin kolmeakymmentauml tulkitsijaa Von Arndt 1999 Arndt kaumlyttaumlauml analysoimistaan tutkimuksista nimitystauml Bibelexegese vaikka haumln tutkii syvyyspsykologian eri suuntausten ja systemaattisen teologian laumlhtoumlkohdista kaumlsin suoritettua raamatuntulkintaa Syvyyspsykologisesta raamatuntulkinnasta kaumlytetaumlaumln Saksassa yleisesti nimitystauml Tiefenpsychologische Exegese

19 Syvyyspsykologista raamatuntulkintaa on integroitu eksegetiikkaan vasta

kolmisenkymmentauml vuotta Syynauml on ollut psykologian soveltamista koskeva

epaumlluulo On esimerkiksi epaumlilty ettauml se on laumlhinnauml tekstistauml heijastuvien

henkiloumlkohtaisten ongelmien etsimistauml ja pyrkimystauml korvata teologia

yleisuskonnollisuudella116 Tilanne on taumlstauml kuitenkin muuttunut vaikka

historiallis-kriittiset metodit ovatkin saumlilyttaumlneet keskeisen asemansa Raamattua

laumlhestytaumlaumln nykyaumlaumln kolmesta naumlkoumlkulmasta tekstin takana olevasta tekstiin

sisaumlltyvaumlstauml ja selittaumljaumln naumlkoumlkulmasta117 Mikaumlaumln metodi ei kykene Gerd

Theissenin mukaan tulkitsemaan todellisuutta yksinaumlaumln Kokeminen ja

ymmaumlrtaumlminen ovat kokonaisvaltaisia Theissen on soveltanut muun muassa

psykoanalyysia ja analyyttista psykologiaa118 Syvyyspsykologisen eksegeesin

metodiseen avautumiseen on vaikuttanut sekauml kirjallisuustieteen ja sosiologisten

tieteiden kehitys ettauml psykologien lisaumlaumlntynyt kiinnostus uskontoa kohtaan119

Syvyyspsykologiaa soveltavaa eksegeettistauml tyoumlskentelyauml voinee kuvata

hermeneuttisen yleismallin avulla jossa tekstin tulkintaprosessiin vaikuttaa

tulkitsijan yksiloumlllisen esiymmaumlrryksen lisaumlksi taustaideologiana jokin

syvyyspsykologinen paradigma120 Syvyyspsykologian soveltaminen naumlyttaumlauml

avaavan eksegetiikalle uuden kontekstuaalisuuden

Kirkkohistoriassa on sovellettu ns psykohistoriallista tutkimusotetta

Psykoanalyyttinen kehitysteoria on sen viitekehyksenauml121 Erik H Eriksonin

tutkimus Martti Lutherista (Young Man Luther 1958) on ensimmaumlisiauml

psykohistoriallisia tutkimuksia Siinauml tarkastellaan uskonpuhdistajan

persoonallisuutta erittelemaumlllauml haumlnen nuoruuden kokemuksiaan ja kriisejaumlaumln122

Uusimpiin suomalaisiin tutkimuksiin kuuluu esimerkiksi Pekka Lundin tutkimus

laumlhetystyoumlntekijoumliden kriisinkaumlsittelystauml Heidaumln kaumlyttaumlytymisensauml osoitetaan

riippuneen siitauml millauml psyykkisellauml tasolla heidaumln uskonnollisuutensa toteutui123

116 Theissen 1983 11 117 Kille 2004 20 22 118Theissen 1983 20ndash32 58ndash61 Mitternacht 2004 102ndash03 105 119 Esim Merenlahti 2005 391ndash92 120 Hermeneuttisesta yleismallista ks Syreeni 1995 13ndash17 Ensimmaumlinen meillauml Suomessa yksittaumliseen raamatuntekstiin sovellettu syvyyspsykologiaa hyoumldyntaumlvauml eksegeettinen tutkimus on Jukka Laurilan pro gradu vuodelta 2008 Laurila 2008 121 Psykohistoriallisesta tutkimusotteesta ks Siltala 2011 122 Suom Nuori Luther 1966 123 Lund 2008 Lund analysoi psykoanalyyttisen objektisuhdeteorian avulla niitauml tietoja joita haumlnellauml historioitsijana oli kaumlytoumlssaumlaumln laumlhetystoumlntekijoumliden kaumlyttaumlytymisestauml heitauml kohdanneessa osin hengenvaarallisessa tilanteessa 1920-luvun Kiinassa

20 Kovimman haasteen syvyyspsykologia esittaumlauml systemaattiselle teologialle

Sen olisi sitouduttava sellaiseen ihmiskaumlsitykseen jossa teologia ja

syvyyspsykologia voivat laumlhtoumlkohdistaan luopumatta taumlydentaumlauml toisiaan Erilaiset

perusoletukset ihmisistauml vaikeuttavat taumltauml Teologia tarkastelee ihmistauml haumlnen

suhteessaan Jumalaan vaikka teologiset Jumala-kaumlsitykset vaihtelevatkin suuresti

Kaikilla syvyyspsykologisilla suuntauksilla on vastaavasti omat

jumalakaumlsityksensauml Jumalan reaaliseen olemassaoloon ei niissauml kuitenkaan oteta

kantaa Yhteistauml tietoteoriaa ei teologialla ja syvyyspsykologialla ole

Syvyyspsykologian soveltaminen on kuitenkin perusteltavissa teologian

perinteisillauml tavoitteilla teologian produktiivisena funktiona on suhteen

loumlytaumlminen ajankohtaiseen tilanteeseen124 Uskoa on siis tulkittava yhauml uudelleen

kulttuurin muuttuessa Syvyyspsykologian soveltaminen sisaumlltyy myoumls

dogmatiikan tehtaumlvaumlaumln selvittaumlauml kristinuskon ja muiden katsomusten suhdetta125

Dogmatiikka tutkii sen mukaan kristillistauml uskoa parhaiten silloin kun se rakentaa

yhteyksiauml myoumls muihin tieteisiin

Pastoraaliteologi Wybe Zijlstra (1973ndash) on korostanut erityisesti

systemaattisen teologian uudistumistarvetta Dogmatiikkaa ei haumlnen mukaansa ole

enaumlauml mahdollista harjoittaa suljettuna jaumlrjestelmaumlnauml Teologisen ihmiskaumlsityksen

absolutisointi on torjuttavissa siten ettauml uskonkokemuksien tulkintaan sovelletaan

muiden tieteiden apua Zijlstran mukaan kulttuurissa on parhaillaan meneillaumlaumln

siirtyminen ontologisesta vaiheesta funktionaaliseen vaiheeseen jossa korostuu

avoimuus ja kaiken yhteisyys Ontologisessa vaiheessa on kartoitettu ihmisen

ylaumlpuolella olevaa todellisuutta ja loumlydetty luontoa ja ihmiselaumlmaumlauml ohjaavat

ikuiset lait Teologiassa on luotu systeemejauml joissa Jumalallakin on paikkansa

mutta teologian omavaraisuus on vieraannuttanut ihmiset sekauml itsestaumlaumln ettauml

uskosta Siksi on aika irtautua ontologisista asenteista126 Samaa avoimuuden

merkitystauml teologialle on systemaattisen teologian edustajista korostanut

esimerkiksi Juha Pihkala127

Teologien tavassa kohdata psykologia on Michael Schlagheckin mukaan

erotettavissa viisi tapaa Aumlaumlrimmaumlisin on toisen tieteenalan ndash esimerkiksi

syvyyspsykologian ndash paumltevyyden kieltaumlvauml malli Myoumls rajoittamismalli torjuu

124 Poumlhlmann 1974 17ndash19 125 Raunio 2001 107 Kaumlrkkaumlinen 2013 266 126 Zijlstra 1995 27 308ndash312 347 127 Pihkala 2009 27ndash29

21

tieteiden kohtaamisen Yhteistyoumlmalleja haumln loumlytaumlauml kolme Ensimmaumlinen niistauml on

filosofinen vaumllitysmalli joka muodostaa lopulliset kriteerinsauml abstraktien

kaumlsitteiden pohjalta ja pyrkii kaumlsitysten suhteen maumlaumlrittelyyn teoreettista tietauml

Toinen yhteistyoumlmalli on molemminpuolisen kritiikin malli joka ottaa huomioon

toisen osapuolen konkreetin kokemuspiirin asettaa sille kysymyksiauml omista

laumlhtoumlkohdistaan kaumlsin ja antaa sen asettaa itselleen kysymyksiauml vastattaviksi

Vaativin malli on kriittisen dialogin malli jossa sekauml etsitaumlaumln persoonallisesti

hyvaumlksyttaumlvaumlauml totuutta ettauml kehitetaumlaumln keskinaumlisen kriittisyyden metodeja128

Kaikilla yhteistyoumlmalleilla on omat ansionsa

Tietty filosofinen ihmiskaumlsitys on ensimmaumlinen merkittaumlvauml perusta teologian

ja syvyyspsykologian yhdistaumlmiselle Siinauml toteutuu filosofinen vaumllitysmalli Paul

Tillichin (1886ndash1965) teologia on taumlstauml paras esimerkki Tillich on hyoumldyntaumlnyt

eksistentialismin mahdollisuudet kahden tieteenalan yhteistyoumln tietoteoreettisena

perustana Haumln arvioi syvyyspsykologian teologian ja eksistentialismin etsivaumln

yhdessauml kadonnutta irrationaalista subjektiivisuutta ja tunkeutuvan siinauml toistensa

alueille129 Syvyyspsykologian on haumlnen mukaansa oltava mukana toteuttamassa

teologian apologeettista tehtaumlvaumlauml130 Pyrkimys ontologian ja psykologian

synteesiin naumlkyy Tillichin koko tuotannossa mutta erityisesti haumlnen

kaumlsityksessaumlaumln uskosta perimmaumlisenauml vaikuttuneisuutena (ultimate concern)131

Korrelaatiomenetelmauml on haumlnen keinonsa kaumlsitellauml jumalallisen ja inhimillisen

suhdetta uskonnollisissa kokemuksissa132 Sen avulla on haumlnen mukaansa

loumlydettaumlvissauml se piste jossa jumalallinen ja inhimillinen yhdistyvaumlt Inhimillinen

minuus ei haumlnen mukaansa syrjaumlydy kun Jumalallisen Hengen kosketus

inhimilliseen henkeen synnyttaumlauml vastakohtien integraation133 Tillich itse kaumlyttaumlauml

128 Sudbrack 1998 11ndash12 129 Tillich 1965 113ndash114 Dourley 2009 245 130 Tillich 1965 123ndash124 Tillichin kiinnostusta syvyyspsykologian integrointiin selittaumlvaumlt monet tekijaumlt Haumln viittaa eksistentiaalisessa ajattelussaan usein Boehmeen Schellingiin Baaderiin ja Heideggeriin jotka sovelsivat psykologiaa ei-psykologisissa yhteyksissauml Haumln osallistui yhtenauml jaumlsenenauml uskonnon ja terveyden suhteita kaumlsittelevaumlaumln keskusteluryhmaumlaumln jonka jaumlsenistauml tunnetuimpia olivat Erich Fromm Rollo May ja Carl Rogers Haumln piti Carl Gustav Jungin arkkityyppiteoriaa teologisesti merkittaumlvaumlnauml Dourley 2009 238ndash39 249 131 Kaumlsite rdquo ultimate concernrdquo on monessa yhteydessauml todettu vaikeasti suomennettavaksi On esitetty mm kaumlaumlnnoumlksiauml perimmaumlinen riippuvuus perimmaumlinen huoli ja perimmaumlinen koskettavuus 132 Korrelaation kaumlsitettauml Tillich kaumlyttaumlauml kolmessa eri merkityksessauml Kun on kyse teologiasta korrelaatio voi haumlnen mukaansa tarkoittaa ensiksikin uskonnollisten symbolien ja niiden symboloimien asioiden vaumllistauml riippuvuutta toiseksi inhimillistauml ja jumalallista kuvaavien kaumlsitteiden loogista riippuvuutta toisistaan ja kolmanneksi ihmisen perimmaumlisen riippuvuuden suhdetta siihen mistauml haumln on riippuvainen Tillich 1984a 60ndash61 133 Tillich 1963 25ndash27 36ndash37 114

22

korrelaation kaumlsitettauml maumlaumlritellessaumlaumln jumalallisen ja inhimillisen suhdetta mutta

John Dourleyn mukaan olisi parempi puhua teologian ja syvyyspsykologian

synteesistauml134 Tillichiauml on pidetty merkittaumlvimpaumlnauml niistauml systemaattisen teologian

edustajista jotka ovat rakentaneet suhdetta muihin tieteisiin135

Tillichin arvioidaan yleensauml toimineen teologin kutsumuksestaan kaumlsin

vaikka haumln laumlhestyykin ihmistauml monesta naumlkoumlkulmasta Haumln ei esimerkiksi

kaumlsittele psykologisesti ihmisen kykyjauml tai selviaumlmiskeinoja136 Sen sijaan haumln

korostaa olemisen mysteeriauml Uskosta vieraantuneellakin on haumlnen mukaansa

yhteytensauml Jumalaan137 Syvyyspsykologia edustaa Tillichille vanhaa

maailmanaikaa jossa demoninen mielen syvyys determinoi ja kaumlyttaumlauml pakkovaltaa

ihmisen tietoiseen mieleen ja tahtoon Syvyyspsykologia paljastaa ihmiselaumlmaumln

varjopuolia ja vahvistaa siten kristinuskon kaumlsitystauml langenneesta ihmiskunnasta

Spiritualiteetti ja psykologia pitaumlauml erottaa toisistaan vaikka psykologisia

elementtejauml voikin kaumlyttaumlauml esimerkiksi Jumalasta puhuttaessa138 Tillich erottaa

toisistaan eksistentiaalisen ja neuroottisen ahdistuksen vaikka neuroottisen

ahdistuksen taustalla on haumlnen mukaansa eksistentiaalista ahdistusta

Essentiaalinen eksistenssi ei ole haumlnen mukaansa loumlydettaumlvissauml laumlaumlketieteen tai

psykologian keinoin139 Drewermannin yhdistaumlauml Tillichiin Jungin analyyttisen

psykologian arvostus

Molemminpuolisen kritiikin malli on toinen teologian ja syvyyspsykologian

yhteistyoumlmalleista Sitauml sovelletaan esimerkiksi Wolfhart Pannenbergin (1928ndash

2014) mukaan yhteiseltauml antropologiselta perustalta Haumln pitaumlauml ihmistauml

kaumlsittelevaumlauml biologiaa tieteenauml johon voi yhdistaumlauml muiden tieteiden tietoa ja

tulkintaa Fundamentaaliteologinen antropologia argumentoi haumlnen mukaansa

biologian psykologian kulttuuriantropologian ja sosiologian pohjalta ja etsii

niistauml teologialle relevantteja soveltamiskohteita140 Syvyyspsykologian

soveltaminen perustuu siinauml naumlkemykseen ihmisen eksentrisyydestauml eli suhteesta

johonkin itsensauml ulkopuolella olevaan Sen Pannenberg ajattelee kehittyvaumln

134 Dourley 2009 238 135 Bayer 2009 18 136 Bayer 200918 Dourley 2009 242 137 Tillich 1963 27 138 Tillich 1962 63 172 Dourley 2009 242ndash43 139 Tillich 1958 59 140 Pannenberg 1983 21ndash22 Samaan aikaan on alkanut myoumls psykologinen uskonnontutkimus Pragmatisti William Jamesin (1842ndash1910) teos The Varietes of Religious Experience (1902) on uskonnonpsykologian ja uskonnonfilosofian klassikko jossa viitataan myoumls tiedostamattomaan sielun elaumlmaumlaumln ja Sigmund Freudiin James 1981

23

taumlrkeissauml ihmissuhteissa Teologisesti eksentrisyys taas merkitsee haumlnen mukaansa

transsendenttista Jumala-suhdetta Haumln antaa runsaasti tilaa sekauml Freudin ettauml

Jungin ihmiskaumlsitykselle Esimerkiksi ihmisen tunne-elaumlmaumlauml Pannenberg

kaumlsittelee kuitenkin identiteettikysymyksenauml eikauml suhteessa

mielihyvaumlperiaatteeseen kuten Freud Psykologialla ja teologialla on siten haumlnen

mukaansa oma toistensa suhteen itsenaumlinen alueensa Haumln korostaa ettei

psykologia pysty selittaumlmaumlaumln kaikkea141 Drewermannin yhdistaumlauml Pannenbergiin

useisiin tieteisiin tukeutuminen

Saksalainen jesuiittateologi Josef Sudbrack (1925ndash2010) puolestaan edustaa

naumlkemystauml jonka mukaan teologian ja syvyyspsykologian onnistunut dialogi ottaa

huomioon yksiloumln naumlkoumlkulman Haumln pyrkii toteuttamaan kriittisen dialogin mallia

jossa sekauml etsitaumlaumln persoonallisesti hyvaumlksyttaumlvaumlauml totuutta ettauml kehitetaumlaumln

keskinaumlisen kriittisyyden metodeja Objektiivisen totuuden ja subjektiivisen

kokemuksen on haumlnen mukaansa kohdattava Teologia tarvitsee dialogia

erityisesti poikkeuksellisten mystisten ilmioumliden selittaumlmiseksi142 Drewermannin

korostama kokemuksellisuus on laumlhellauml taumltauml ajattelutapaa Haumlnen ajattelustaan

loumlytyy siis yhtymaumlkohtia monen teologian ja syvyyspsykologian yhteistyoumlmallin

suuntaan

Yhteisen tietoteorian puute on ilmeisesti vaikeuttanut syvyyspsykologian

soveltamista teologiaan143 Esimerkiksi Aku Visala kehottaa kuitenkin tieteiden

kohtaamiseen Haumlnen paumlaumlllekkaumlisyysmallinsa kuvaa tieteen ja kristinuskon

suhdetta Ne voivat sen mukaan kohdata useissa kohdin ja joko tukea toisiaan tai

olla ristiriidassa keskenaumlaumln Kun ne puhuvat samoista asioista ne voivat korvata

toisensa tai sitten jompaakumpaa tulee muokata Mallia voinee soveltaa teologian

ja syvyyspsykologian kohtaamiseen144 Syvyyspsykologia voi sen mukaan tukea

teologiaa tai olla sen kanssa ristiriidassa Voidaan joutua hylkaumlaumlmaumlaumln joitakin

teologisia kaumlsityksiauml tai muokkaamaan niitauml Syvyyspsykologian soveltamisella on

141 Pannenberg 1983 83ndash116 188 217 227 507 509 513 142 Sudbrack 1998 12 16 137 Sudbrack tarkoittaa totuudella henkiloumlkohtaiseksi totuudeksi koettua Sudbrack 1998 11ndash12 143 Philipp 1997 181ndash192 Philipp keskittyy tarkastelemaan teologian ja psykoanalyysin yhdistaumlmistauml Haumlnen mainitsee Tillichin Joachim Scharfenbergin Gunda Schneider-Flumen Heribert Wahlin ja Eugen Drewermannin henkiloumlinauml jotka ovat pyrkineet yhdistaumlmaumlaumln psykoanalyysia ja teologiaa onnistumatta kehittaumlmaumlaumln niille yhteistauml tietoteoriaa Teologian ja Carl Gustav Jungin analyyttisen psykologian yhteisen tietoteorian tavoittelemista Philipp pitaumlauml toivottomana yrityksenauml koska Jungin teoria on haumlnen mukaansa epaumltieteellinen 144 Visala 2010 65 Olen arvioinut mallin soveltuvan myoumls systemaattisen teologian ja syvyyspsykologian suhteen kaumlsittelyyn

24

siis aina vaikutuksensa teologian sisaumlltoumloumln Siksi naumlitauml vaikutuksia on tutkittava

Taumlmauml koskee erityisesti teologisen uskontulkinnan ydinkysymysten

syvyyspsykologista kaumlsittelyauml

14 Aikaisempi tutkimus

Drewermann on asettanut syvyyspsykologian soveltamisen tavoitteeksi

ihmisten vapauttamisen ahdistuksesta jota haumln pitaumlauml uskon esteenauml 145 Haumlnen

kaumlsitystaumlaumln uskon (fides qua) syntymisestauml on siksi sivuttu tai kaumlsitelty useissa

tutkimuksissa146 On arvioitu haumlnen ahdistuskeskeistauml ihmiskaumlsitystaumlaumln haumlnen

ilmoituskaumlsitystaumlaumln ja haumlnen kaumlsitystaumlaumln siitauml miten Raamattu vaikuttaa uskon

syntymiseen Seuraavassa tarkastelen sitauml miten eri tutkijat ovat arvioineet

syvyyspsykologisen tulkinnan merkitystauml Drewermannin ajattelussa Toiset ovat

arvioineet sitauml yleisesti toiset puolestaan esimerkiksi haumlnen ihmiskaumlsitykseensauml

ilmoituskaumlsitykseensauml tai uskonkaumlsitykseensauml liittyvaumlnauml

Eksegeetit ja psykologit ovat keskittyneet arvioimaan Drewermannin

tulkintametodia mutta he ovat sen ohessa esittaumlneet myoumls kaumlsityksensauml haumlnen

teologista naumlkemyksistaumlaumln Eraumlaumlt heistauml ovat kiistaumlneet Drewermannin

syvyyspsykologisen tulkinnan arvon Esimerkiksi Gerhard Lohfink ja Rudolf

Pesch arvioivat monografiassaan Tiefenpsychologie und keine Exegese (1988)

ettei Drewermann ole loumlytaumlnyt Raamatusta syvyyspsykologian avulla mitaumlaumln

uutta147 Eksegeetti ja psykoanalyytikko ja Hartmut Raguse puolestaan arvioi

Psychoanalyse und biblische Interpretation (1993) -teoksessaan ettei

Drewermannin raamatuntulkinta edusta korrektia syvyyspsykologiaa148 Tulkinta

on Ragusen mukaan Drewermannin omien tunteiden regressiivistauml sijoittamista

Raamatun teksteihin149 Eksegeetti Joumlrg Frey arvioi sen sijaan teoksessaan Eugen

Drewermann und die biblische Exegese (1995) ettauml Drewermannin tulkinta

edustaa hengellistauml tulkintaa150mutta sen pilaa se ettauml Drewermann edellyttaumlauml

145 SB I XIII 146 Ensimmaumlisenauml Drewermannin teologiaa analysoi vaumlitoumlskirjatasolla Gregor Fehrenbacher v 1991 Haumln sanoi tavoitteekseen ymmaumlrtaumlauml Drewermannia ja nimesi taumlmaumln tulkintojen ongelmakohtia Drewermannin teologiaa ovat teologien ja psykologien lisaumlksi analysoineet myoumls filosofit ja sosiologit esim monografiassaan Die Tragik Gottes filosofi Uwe Beyer (Beyer1995) ja monografiassaan Eugen Drewermann und das gegenwaumlrtige Problem der Sinnstiftung sosiologi Christel Gaumlrtner (Gaumlrtner 2000) 147 Lohfink amp Pesch 1988 21 148 Raguse 1993 253 149 Raguse 1993 252 150 Frey 1995 24ndash44

25

Raamatun tekstin olevan vaumllittoumlmaumlsti koettavissa151 Se on kannanotto

Drewermannin kaumlsitykseen jonka mukaan usko syntyy Raamattuun liittyvaumlssauml

kokemuksessa Drewermann ei Freyn mukaan loumlydauml Raamatusta sellaista mitauml

siitauml voisi loumlytaumlauml mutta loumlytaumlauml sellaista mitauml siihen ei sisaumllly152 Frey siis vaumlittaumlauml

Ragusen tavoin ettei Drewermannin syvyyspsykologinen tulkinta ole korrektia

Drewermannin soveltama unientulkinta ei myoumlskaumlaumln eksegeetti Gerd Luumldemannin

mukaan sovellu eksegeettiseksi metodiksi Se ei sovi historiallis-kriittisen

eksegeesin vaihtoehdoksi eikauml auta taumltauml paremmin loumlytaumlmaumlaumln Raamatun teksteistauml

Jumalan aumlaumlntauml153 Syvyyspsykologinen tulkinta ei haumlnen mukaansa voi auttaa

ihmisiauml uskon omistamiseen Sekin on Drewermannin uskonkaumlsitystauml koskeva

kannanotto Luumldemann arvostaa kuitenkin teoksessaan Texte und Traumlume (1992)

Drewermannin yritystauml rakentaa siltaa myyttien ja nykyihmisten vaumllille Myoumls

Drewermannin ihmiskaumlsitystauml Luumldemann pitaumlauml teologisesti perusteltuna

Ahdistuksen nostaminen sopii haumlnen mukaansa eksegeettisen psykoanalyyttisen

ja teologisen tulkinnan teemaksi koska Drewermann on perillauml

kysymyksenasettelunsa perusteista154 Drewermannin kaumlsitystauml uskon

syntymisestauml Raamatun perustalta naumlyttaumlvaumlt eniten kritisoivan eksegeetit

Eksegeetti Bernhard Lang kuitenkin arvostaa Drewermannin

hermeneutiikkaa joka suhteessa Haumln torjuu tutkimuksessaan Die Bibel neu

entdecken (1995) ajatuksen Raamatun tekstien ainoasta oikeasta selityksestauml ja

esittelee Drewermannin syvyyspsykologisen tulkinnan yhtenauml neljaumlstauml

mahdollisesta tulkinnasta155 Haumln rinnastaa syvyyspsykologisen tulkinnan

torjunnan siihen patologisia muotoja saaneeseen vastarintaan jota Freudin

kollegat aikanaan esittivaumlt psykoanalyysia vastaan156 Lang osoittaa ettauml

Drewermannin esikuvina ovat Jungin lisaumlksi olleet keskiajan mystikot ja Friedrich

Schleiermacher157 Haumln ei pidauml tulkinnan tunne-elementtiauml pahana vaan korostaa

ettauml nykytilanteessa tarvitaan uusia merkityksiauml etsivaumlauml tulkintaa158

Drewermannin kaumlsitys uskonkokemuksesta on siis Langin mukaan myoumls

eksegeettisesti perusteltavissa Eksegeeteillauml on siten keskenaumlaumln ristiriitaisia

151 Frey 1995 237 152 Rey 1995 234ndash35 153 Luumldemann 1995 24ndash25 30ndash31 45ndash46 154 Luumldemann 1992 13 14 155 Lang 1995 59 156 Lang 1995 45ndash46 157 Lang 1995 195ndash96 158 Lang 1995 8ndash9

26

kaumlsityksiauml sekauml Drewermannin tulkintametodista ettauml haumlnen tulkintansa

teologisesta merkityksestauml

Systemaattisen teologian edustajat ovat eksegeettejauml enemmaumln tarkastelleet

Drewermannin syvyyspsykologisia tulkintoja niiden teologisen merkityksen

naumlkoumlkulmasta Esimerkiksi haumlnen tulkintaansa ilman uskoa elaumlvaumln ihmisen tilasta

on arvioitu taumlysin vastakkaisesti Teologi ja psykoanalyytikko Matthias Beier on

osoittanut tutkimuksessaan A Violent God-image (2004) ettauml Drewermann

vastustaa vaumlkivaltaista Jumala-kaumlsitystauml joka ahdistaa ihmisiauml ja on siksi

tulkinnut Raamattua uudelleen syvyyspsykologisesti159 Myoumls Franz Wilhelm

Jansen ajattelee Drewermannin soveltavan syvyyspsykologiaa tuodakseen esiin

ihmiselaumlmaumln kaikkia tasoja hallitsevan ahdistuksen Syvyyspsykologiaan

tukeutuminen ei haumlnen mukaansa estauml taumltauml pitaumlmaumlstauml eksistentiaalista ahdistusta

ihmisen ahdistuksen ytimenauml160 Jansen ei kuitenkaan kaumlsittele sitauml miten

Drewermann yhdistaumlauml eksistentiaalisen ahdistuksen eri muodot psyykkisen

ahdistuksen muotoihin Jansen esittaumlauml arvionsa teoksessaan Von der

Menschlichkeit Gottes und der Goumlttlichkeit des Menschen (2004)161 jossa haumln

tutkii vertaillen Eugen Drewermannin ja Edward Schillebeeckxin kaumlsityksiauml

ilmoituksen ja kokemuksen suhteista

Julia Knop analysoi tutkimuksessaan Suumlnde Freiheit Endlichkeit (2007)

Drewermannin ihmiskaumlsitystauml toisin kuin Beier ja Jansen Haumln tarttuu siihen ettauml

Drewermann rakentaa ihmiskaumlsityksensauml psykoanalyyttisen neuroositeorian ja

eksistentiaalifilosofian varaan Taumlhaumln menettelyyn ei haumlnen mukaansa ole

teologisia perusteita ja sillauml on vaikutuksensa teologiseen kaumlsitykseen synnistauml162

Knop ei analysoi Drewermannille keskeisen ahdistuskaumlsitteen ja syntikaumlsitteen

suhdetta vaan vaumlittaumlauml ettauml Drewermannin harmatologiassa on

rdquopelastushistoriallisiardquo heikkouksia Drewermannin ilmaisun synnistauml neuroosina

Jumalan edessauml Knop naumlyttaumlauml ymmaumlrtaumlvaumln siten ettauml taumlmauml vaumlittaumlauml synnin tarttuvan

ihmiseen vastaavalla lailla kuin ulkoiset tekijauml tekevaumlt ihmisen neuroottiseksi

Ihminen ei siis olisi vastuussa synnistaumlaumln163 Drewermannin soveltama

syvyyspsykologia ei ole Knopin mukaan yhdistettaumlvissauml kristilliseen

ihmiskaumlsitykseen

159 Beier 2004 327 160 Jansen 2004 152 161 Teos on Nijmegenin katolisen yliopiston vaumlitoumlskirja Jansen 2004 230 162 Knop 2007 252ndash53

27 Drewermannin ilmoituskaumlsitys on Thomas Schnelzerin ja Alfred Etheberin

arviointien paumlaumlkohteena He analysoivat taumlmaumln kaumlsitystauml jonka mukaan Jumalan

ilmoitus on loumlydettaumlvissauml ihmisten mielestauml Schnelzerin tutkimuksen Archetyp

und Offenbarung (1999) 164 mukaan Drewermann hyvaumlksyy Jungin

arkkityyppiopin psykologis-antropologiseksi taustateoriaksi mutta muokkaa sen

teologiseksi teoriaksi Schnelzer torjuu naumlin vaumlitteet Drewermannin

psykologismista Haumln loumlytaumlauml Drewermannin ilmoituskaumlsityksestauml Paul Tillichin ja

Karl Rahnerin kaumlsityksiin verrattavaa teologisten ja antropologisten kaumlsitteiden

korrelatiivisuutta165 Alfred Etheber puolestaan analysoi Drewermannin

ilmoituskaumlsitystauml Carl Gustav Jungin ilmoituskaumlsityksen sovellutuksena

tutkimuksessaan Offenbarung und Psyche (1998)166 Etheber arvioi toisin kuin

Schnelzer ettauml Drewermann epaumlonnistuu yrityksessaumlaumln integroida

syvyyspsykologiaa teologiaan Drewermann paumlaumltyy synteesiin jossa

syvyyspsykologia hallitsee teologiaa167 Schnelzer ja Etheber arvioivat siis

vastakkaisesti Drewermannin syvyyspsykologisen ilmoitustulkinnan

onnistuneisuutta Matthias Beier ja Franz Wilhelm Jansen paumlaumlttelevaumlt Schnelzerin

tavoin ettauml Drewermann uudistaa teologisen ilmoituksen tulkinnan

syvyyspsykologiaa soveltamalla Haumln on heidaumln mukaansa vaumlitteellaumlaumln

ihmismielen tiedostamattoman ilmoituksesta uudistanut sekauml teologisen ilmoitus-

ettauml kokemuskaumlsityksen168

Jansen analysoi myoumls Drewermannin kaumlsitystauml siitauml miten usko (fides qua)

syntyy ihmismielessauml Drewermannin teologian antina haumln pitaumlauml uskon

eksistentiaalisesti vapauttavan dimension esiintuomista169 Drewermann on haumlnen

mukaansa maumlaumlritellyt uudelleen uskonnon tehtaumlvaumln joka on ihmisen sisaumlisten

kuvien kutsuminen esiin170 Haumln on antanut syvyyspsykologiaa soveltamalla Karl

Rahnerin rdquoyliluonnolliselle eksistentiaalillerdquo antropologisen merkityksen171

Kaumlsitys ihmiselle haumlnen sisimpaumlnsauml kautta puhuvasta Jumalasta sovittaa Jansenin

163 Knop 2007 95 164 Vaumlitoumlskirjaan on julkaistaessa lisaumltty ainoastaan henkiloumlluettelo Schnelzer 1999 3 165 Schnelzer 1999 275 414 166 Julkaisu on eine leicht uumlberarbeitete Fassungldquo haumlnen vaumlitoumlskirjastaan Etheber 1998 11 167 Freudin psykodynaamisen naumlkemyksen varhaislapsuuden kehityksestauml Drewermann on Etheberin mukaan sen sijaan integroinut onnistuneesti Kierkegaardin kaumlsitykseen ihmisen ahdistuksesta Freudin ja Jungin syvyyspsykologiaa Drewermann ei Etheberin mukaan edes yritauml saattaa keskenaumlaumln sopusointuun Etheber 1998 269 310ndash311 168 Beier 2004 330 Jansen 2004106ndash07 122 169 Jansen 2004 14ndash15 105 170 Jansen 2004 142 171 Jansen 2004 189

28

mukaan uudella tavalla yhteen uskonnollisen kokemuksen ja sen teologisen

tulkinnan172 Haumln korostaa ettauml Drewermannin painottama syvaumlkokemus

(Tieferfahrung) osoittaa taumlllauml olevan tietoisesti uusi hermeneuttinen asenne 173

Jansen osoittaa ettauml Drewermann on paumlaumltynyt valitsemaan syvyyspsykologisen

tulkintamenetelmaumln koska pitaumlauml dogmatiikkaa kyvyttoumlmaumlnauml auttamaan

nykyihmisiauml174 Jansenin mukaan Drewermann ajattelee uskonnon tarjoaman

vapauden olevan vapaan Jumalan vapaudesta riippuvan vapautta eikauml idealistisen

filosofian rdquovapautta sinaumlnsaumlrdquo175 Jansen ei ole kuitenkaan analysoinut sitauml mikauml

merkitys erilaisilla ihmisen mielestauml loumlytyvillauml kuvilla on Drewermannin mukaan

uskon syntymiseen eikauml sitauml miten uskon syntyminen taumlmaumln mukaan ilmenee

ihmisessauml teologisesti ja syvyyspsykologisesi arvioituna Haumln ei myoumlskaumlaumln ole

hyoumldyntaumlnyt paumlaumltelmissaumlaumln Drewermannin raamatuntulkintoja jotka tarjoavat

mahdollisuuden analysoida yksityiskohtaisesti haumlnen kaumlsitystaumlaumln uskon

syntymisestauml Jansen ei ole selvittaumlnyt miten Drewermann on onnistunut

yhdistaumlmaumlaumln teologisen kaumlsityksen Jumala-yhteydestauml syvyyspsykologiseen

kaumlsitykseen ihmisen mielentoiminnasta

Drewermannin kaumlsitystauml uskon (fides qua creditur) syntymistauml on kaumlsitellyt

perusteellisesti myoumls Ralph Fischer Haumln on vertaillut teoksessaan Macht der

Glaube heil(2006)176 Drewermannin ja Eugen Biserin kaumlsityksiauml uskon

vaikutuksista Haumln arvioi Drewermannin soveltavan syvyyspsykologiaa

tehdaumlkseen uskon ymmaumlrrettaumlvaumlksi177 Taumlmauml on esittaumlnyt Fischerin mukaan uuden

paradigman dogmaattis-soteriologisesta naumlkoumlkulmasta178 Haumlnen mukaansa

Drewermann pitaumlauml evolutiivista ndash siis Jungin tulkintaan perustuvaa ndash

antropologiaa edellytyksenauml uskon sisaumlisyyden ymmaumlrtaumlmiselle mutta ei ole

kuitenkaan korvannut teologiaa syvyyspsykologialla eikauml pidauml uskoa evoluution

tuloksena179 Fischer kuitenkin kritisoi Drewermannia ylettoumlmien vaatimusten

asettamisesta uskoa etsiville ja siitauml ettei taumlmauml tee selvaumlksi miten

syvyyspsykologia auttaisi heitauml kaumlytaumlnnoumlssauml180 Haumlnkaumlaumln ei ole selvittaumlnyt

yksityiskohtaisesti mitauml uutta Drewermann on syvyyspsykologiaa soveltamalla

172 Jansen 2004 191 173 Jansen 2004 138ndash39 174 Jansen 2004 182 175 Jansen 2004 197 176 Teos pohjautuu Bambergin katolisen yliopiston vaumlitoumlskirjaan 177 Fischer 2006 165 179 178 Fischer 2006 270 179 Fischer 2006 169ndash170 180 Fischer 2006 193

29

tuonut teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml ja miten naumlin syntynyttauml

kaumlsitystauml uskon syntymisestauml olisi arvioitava Haumln ainoastaan viittaa arvioinnin

vaikeuteen181

Taumlhaumlnastisessa tutkimuksessa on siis arvioitu Drewermannin

tulkintametodia ja myoumls haumlnen uskon syntymistauml koskevia kaumlsityksiaumlaumln

Kuitenkaan ei ole selvitetty miten syvyyspsykologinen tulkinta yhdistyy haumlnen

teologisin vaumllinein luomaansa kaumlsitykseen uskon syntymisestauml eikauml sitauml miten se

vaikuttaa teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml Se on taumlmaumln tutkimuksen

tehtaumlvaumlnauml

15 Tutkimuksen tavoite menetelmaumlt ja laumlhteet

Tarkoitukseni on analysoida ja arvioida Drewermannin kaumlsitystauml

subjektiivisen uskon (fides qua creditur) syntymisestauml Tutkimuskysymyksenauml on

mitauml uutta Eugen Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla

teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml ja mikauml on syvyyspsykologian

soveltamisen teologinen merkitys Teologialla tarkoitetaan taumlssauml tutkimuksessa

sellaista kristinuskon tutkimusta ja tulkintaa jossa hyvaumlksytaumlaumln ajatus reaalisesti

olemassa olevasta transsendenttisesta Jumalasta ja ihmisymmaumlrrykselle

saavuttamattomasta todellisuudesta Syvyyspsykologialla tarkoitetaan niitauml

psykologisia suuntauksia jotka korostavat ihmismielen tiedostamattomien

prosessien merkitystauml Drewermann on kaumlsitellyt uskon syntymistauml useimmissa

teoksissaan mutta haumln ei ole koonnut yhteen sitauml koskevia kaumlsityksiaumlaumln Haumln ei

ole esittaumlnyt uskon syntymistauml koskevaa teologis-psykologista teoriaa Taumlmauml

tutkimus voi osaltaan korvata taumlmaumln puutteen

Menetelmaumlni on systemaattinen analyysi Analysoin Drewermannin

kaumlsitystauml siitauml miten haumlnen subjektiiviseksi kokemukseksi ymmaumlrtaumlmaumlnsauml usko

syntyy ihmisen mielessauml182 Kaumlytaumln uskon kaumlsitettauml sanan systemaattisteologisessa

merkityksessauml Usko on monista aineksista kasvava sisaumlinen vakuuttuneisuus

jolla on empiirinen pohja Se ilmenee luottamussuhteena persoonalliseen

181 Esim Fischer 2006 160 193 200 182 Uskoa jolla uskotaan on suomenkielisen teologian piirissauml nimitetty uskonaktiksi uskontapahtumaksi ja eksistentiaaliseksi sekauml subjektiiviseksi uskoksi Uskonaktista puhuminen painottaa uskovan itsensauml aktiivista tiettynauml hetkenauml toteutuvaa asennoitumista Uskontapahtuman kaumlsite sisaumlltaumlauml Pihkalan mukaan Jumalan laumlsnaumlolon yhteyden ja turvan kokemuksen (Pihkala 2009 84) Subjektiivisen uskon ja eksistentiaalisen uskon kaumlsitteen kaumlyttouml liittyy eksistenssiteologiseen naumlkemykseen uskosta yksiloumlllisenauml subjektiivisena kokemuksena

30

Jumalaan183 Tutkimukseni kohteena on ihmisten uskon subjektiivinen puoli joka

liittaumlauml heidaumlt uskon sisaumlltoumloumln eli objektiiviseen uskoon Tarkastelen

Drewermannin kaumlsitystauml uskon syntymisestauml siitauml naumlkoumlkulmasta mitauml haumlnen

mukaansa vaumllttaumlmaumlttauml sisaumlltyy uskon syntymiseen Tutkimukseni ulkopuolelle

rajautuu kehityspsykologinen naumlkoumlkulma uskon muuttumisesta ihmisyksiloumln

siirtyessauml elaumlmaumlssaumlaumln uuteen vaiheeseen184 Hermeneuttinen asiankaumlsittely

tapahtuu analysoimalla Drewermannin kaumlsityksiauml uskon edellytyksistauml ja uskon

ilmenemisestauml koska haumln kaumlsittelee uskoa yksiloumlpsykologisena asiana

Selvitaumln analyysissani syvyyspsykologisen ja teologisen tulkinnan suhdetta

Analysoin sitauml miten Drewermann tulkitsee ihmisen uskonnollista tarvetta ja

uskon syntymistauml syvyyspsykologisessa kontekstissa Tarkastelen miten haumln

integroi teologiset ja syvyyspsykologiset ainekset Arvioin haumlnen ajatteluaan

hermeneutiikkana jonka avulla haumln etsii uutta kieltauml ilmaistakseen sitauml mistauml

uskon syntymisessauml on kysymys Oletan ettei Drewermann pyri redusoimaan

uskon todellisuutta syvyyspsykologisiksi ilmioumliksi vaan kuvaamaan sitauml

syvyyspsykologisesti185 Pidaumln haumlnen tulkintaansa fenomenologisena tulkintana

jossa haumln etsii uskon syntymiselle teologista tulkintaa taumlydentaumlvaumlauml tulkintaa186

Ajattelen haumlnen soveltavan syvyyspsykologiaa emansipatorisen tiedonintressin

pohjalta ja oletan ettauml haumlnen pyrkimyksenaumlaumln on taumlten kehittaumlauml kaumlsitystauml uskon

syntymisestauml syvyyspsykologisen ihmiskaumlsityksen korostamaan kypsaumln

ihmisyyden suuntaan187

Tutkimus on tavoitteiltaan dogmaattinen eli oppisisaumlltoumlauml koskeva mutta

sillauml on yhtymaumlkohtia myoumls spiritualiteetin teologiaan188 Tehtaumlvaumlauml vaikeuttaa

Drewermannin ajattelun tietynlainen spiraalimaisuus ja haumlnen

183 Pihkala 2009 21ndash22 184 Laajalti tunnettu on esimerkiksi amerikkalaisen James W Fowlerin uskon kehittymistauml koskeva teoria jota Lauri Oikarinen on analysoinut vaumlitoumlstutkimuksessaan Oikarinen 1993 185 Taumlmauml on perusteltua siksi ettauml Drewermann ilmaisee tavoitteekseen soveltaa syvyyspsykologiaa teologian tukemiseen Esim TE I 70 Haumln vaumlittaumlauml tiedostavansa syvyyspsykologian rajoitukset se ei ole universaalitiedettauml eikauml sovi uskonnon korvikkeeksi Ainoastaan syvyyspsykologia on haumlnen mukaansa kuitenkin ottanut 1900-luvulla tehtaumlvaumlkseen vapauttaa ihmisten kaumlyttoumloumln uskonnollisuuden alkulaumlhteet Syvyyspsykologiaa tarvitaan haumlnen mukaansa lautaksi jonka kuljettamana teologinen tulkinta saavuttaa sellaisen paumlaumlmaumlaumlraumln jossa syvyyspsykologia voidaan unohtaa ja siirtaumlauml historiaan TE II 789ndash90 186 Naumlin myoumls Ricœur uskoa tulkitsee syvyyspsykologiaa soveltamalla Ricœur 1974b 43 187 Tieteenfilosofiassa erotetaan yleensauml kolme eri tiedonintressiauml tekninen hermeneuttinen ja emansipatorinen Niiniluoto 1980 72 188 rdquoSpiritualiteetin teologia on kaumlytaumlnnoumlllisesti suuntautunut systemaattisen teologian ala joka tutkii inhimilliseen kokemukseen sisaumlltyvaumlauml hengellistauml ulottuvuutta ja pyrkii tekemaumlaumln siitauml kaumlytaumlnnoumln johtopaumlaumltoumlksiaumlrdquo Kotila 200316

31

argumentointityylinsauml189 Haumlnen ajattelunsa moniulotteisuudesta johtuu etten voi

aina erikseen analysoida haumlnen kaumlsitystensauml yhteyttauml tietyn syvyyspsykologisen

suuntauksen tulkintaan vaan joudun laumlhestymaumlaumln syvyyspsykologiaa yhtenauml

teologisesta laumlhestymistavasta eroavana ajattelutapana Syvyyspsykologian

edustajien tiedetaumlaumln jatkuvasti kehittaumlneen omaa tulkintatapaansa mutta rajaan

tutkimukseni ulkopuolelle sen tarkastelemisen mitauml vaihetta heidaumln

teoriankehittelyssaumlaumln Drewermannin tulkinta kulloinkin edustaa Rajaan

tutkimuksen ulkopuolelle myoumls syvyyspsykologisten teorioiden tieteellisen ja

muun kritiikin Analyysini pohjalta arvioin syvyyspsykologian mahdollisuuksia

rikastuttaa teologista kaumlsitystauml subjektiivisen uskon syntymisestauml190 Laumlhestyn

uskoa yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Drewermann on tarttunut melkoiseen haasteeseen yhdistaumlessaumlaumln

syvyyspsykologista tulkintaa Kierkegaardin ja haumlnen pseudonyymiensauml ajatteluun

Onhan kristillinen usko mainituissa teologisissa teoksissa usein kuvattu

inhimillisillauml tulkinnoilla tavoittamattomaksi Siten esimerkiksi Kierkegaardin

pseudonyymi Johannes Climacus maumlaumlrittelee kristityn sisaumlisyyden

paradoksaaliseksi sisaumlisyydeksi joka poikkeaa kaikesta muusta sisaumlisyydestauml191

Usko on taumlmaumln mukaan paradoksi on paradoksaalista ettauml syntinen ihminen voi

olla yhteydessauml absoluuttiseen Jumalaan192 Usko on uskoville itselleenkin jaumlrjen

tavoittamattomissa oleva salaisuus ja arvoitus193 Kaikki psykoanalyyttiset

suuntaukset taas tarkastelevat ihmisen mielenmaisemaa toisenlaiselta perustalta

Uskontulkinta jossa kierkegaardilainen kaumlsitys uskon syntymisestauml yhdistyisi

saumattomasti syvyyspsykologiseen tulkintaan oikeuttaisi epaumlilemaumlttauml puheen

uudesta paradigmasta194 Drewermannin ajattelua uhkaa toisaalta sama vaara kuin

kaikkea pitkaumllle vietyauml kontekstuaalisuutta kristinuskon ydinsisaumllloumlstauml

luopuminen Naumlin tapahtuu jos syvyyspsykologia alkaa hallita teologiaa siten

ettei haumlnen kaumlsityksessaumlaumln uskon syntymisestauml saumlily teologisen uskonkaumlsityksen

189 Myoumls Knuutila-Loukonen (2008 93) on monien saksalaisten tutkijoiden ohella huomauttanut Drewermannin argumentaatiotavan poikkeuksellisuudesta 190 Taumlllainen arviointi on tietenkin aina subjektiivista vaikka laumlhtoumlkohtanani on kaumlsitys teologiasta Jumalan transsendenttisuuden ja ihmisymmaumlrrykselle tavoittamattoman todellisuuden hyvaumlksyvaumlnauml tieteenauml 191 Kierkegaard 1992 616 192 Kierkegaard 2001 63 Kierkegaard 2004 56 71 193 Kierkegaard 1992 189 220 194 Esim Beier (2004 330) Jansen (2004164) ja Fischer (2005161) arvioivat Drewermannin luoneen uuden teologisen paradigman syvyyspsykologiaa teologiaan soveltamalla

32

transsendenttius195 Jos Drewermann vaumllttaumlauml taumlmaumln vaaran voi haumlnen tulkintaansa

pitaumlauml merkittaumlvaumlnauml kontekstuaalisena tulkintana

Tarkasteluni kohteena ovat ensiksikin Drewermannin kaumlyttaumlmaumlt kaumlsitteet

Aikaisemman tutkimuksen pohjalta tiedaumln esimerkiksi ahdistuksen ja itsensauml eli

oman minuutensa loumlytaumlmisen kaumlsitteiden tarjoutuvan keskeisiksi analyysin

kohteiksi196 Kiinnitaumln huomiota siihen missauml merkityksessauml Drewermann kaumlyttaumlauml

kaumlsitteitaumlaumln Selvitaumln mitkauml niistauml ovat teologisia mitkauml syvyyspsykologisia ja

mitkauml mahdollisesti teologista ja syvyyspsykologista sisaumlltoumlauml yhdistaumlviauml kaumlsitteitauml

Teologisen ja syvyyspsykologisen sisaumllloumln integroiminen samaan kaumlsitteeseen

merkitsee eri tieteiden piiriin kuuluvien kaumlsitteiden synteesiauml Taumlllauml tavoin

mahdollisesti syntyvien sisaumllloumlltaumlaumln uusien teologisten kaumlsitteiden asema

subjektiivisen uskon syntymistauml koskevan kaumlsityksen kokonaisuudessa on

analyysini keskeisenauml tehtaumlvaumlnauml Synteesin tuntomerkkinauml pidaumln sitauml ettauml

teologinen ja syvyyspsykologinen kaumlsitesisaumlltouml yhdistyvaumlt uudeksi

kaumlsitesisaumllloumlksi Drewermannin systemaattisuutta vaumllttaumlvaumlstauml esitystavasta seuraa

ettauml tutkimustavaksi valikoituu joskus yksittaumlisiauml kaumlsitteitauml laajempien

tulkintakohtien vertailu Samasta syystauml johtuu ettauml tarkastelen myoumls haumlnen

implisiittisesti kaumlyttaumlmiaumlaumln kaumlsitteitauml

Toiseksi sovellan propositioanalyysia Pyrin osoittamaan Drewermannin

uskon syntyauml koskevat faktiset vaumlitteet jotka haumln esittaumlauml usein monipolvisissa

lauseissa Kolmanneksi tarkastelen Drewermannin argumentaatiota Painopisteenauml

ovat syvyyspsykologian kaumlytoumllle esitetyt perustelut Taumlhaumln liittyy sen arviointi

soveltaako Drewermann syvyyspsykologisten suuntausten kaumlsityksiauml

asianmukaisesti Arvioin myoumls miten onnistuneesti haumln perustelee

syvyyspsykologian eklektistauml soveltamista Neljaumlnneksi sovellan

rakenneanalyysia Drewermannin ajattelun kokonaisstruktuurista saa hyvaumln

kaumlsityksen analysoimalla haumlnen luomiensa teologis-syvyyspsykologisten mallien

rakennetta ja sisaumlltoumlauml Siihen liittyy analyysimuotona myoumls haumlnen kaumlsitystensauml

edellytysten analyysi Pyrin osoittamaan minkaumllaisen taustakaumlsityksen pohjalta

haumlnen kaumlsityksensauml uskon syntymisestauml nousee Taumlrkeimpaumlnauml tavoitteena on

hahmottaa kokonaiskaumlsitys siitauml miten haumln ajattelee uskon syntyvaumln Jos

195 Monet Drewermannin kriitikot ovat syyttaumlneet haumlntauml taumlstauml Esim Ulrich Eibachin mukaan on kysyttaumlvauml riistaumlaumlkouml Drewermannin rdquokokonaisuustulkintardquo teologiselta tulkinnalta itsenaumlisyyden Eibach 1992 14ndash15 196 Taumlssauml viitataan sekauml muuhun Drewermann-tutkimukseen ettauml lisensiaatintyoumlhoumlni Soukka 2005

33

syvyyspsykologian soveltaminen auttaa Drewermannia tulkitsemaan uskon

syntymistauml entistauml monipuolisemmin voi mielestaumlni siis puhua uudesta

paradigmasta

Laumlhden tutkimuksessani liikkeelle siitauml minkaumllaista on Drewermannin

mukaan elaumlauml ilman uskoa Teologisesti ja syvyyspsykologisesti tulkitun

ahdistuksen suhteen selvittaumlminen on siinauml keskeisintauml Seuraavaksi selvitaumln

Drewermannin kaumlsitystauml siitauml mikauml synnyttaumlauml uskon Keskeiseksi nousee taumllloumlin

haumlnen kaumlsityksensauml Raamatusta uskon laumlhteenauml koska sillauml on haumlnen mukaansa

taumlrkeauml merkitys uskon syntymisessauml Selvitaumln missauml suhteessa teologinen ja

syvyyspsykologinen tulkinta ovat toisiinsa haumlnen selittaumlessaumlaumln Raamatun

vaikuttavan uskon syntyyn Analyysini kohteena on sekauml se mikauml haumlnen

mukaansa rdquopuhutteleerdquo ihmisiauml Raamatussa ettauml se miten Raamattua on haumlnen

mukaansa tulkittava Tarkasteluni polttopisteessauml on haumlnen symbolikaumlsitteensauml ndash

sen teologisuus ja syvyyspsykologisuus Kolmanneksi analysoin Drewermannin

kaumlsitystauml siitauml mitauml ihmisessauml tapahtuu uskon syntyessauml eli analysoin haumlnen

teologista antropologiaansa Selvitaumln sekauml haumlnen kaumlsityksensauml uskon yleisistauml

antropologisista edellytyksistauml ettauml yksiloumlllisten erojen vaikutuksesta uskon

syntymiseen Haumlnen kaumlsitystaumlaumln uskon syntymisestauml arvioin sekauml ihmisen

mielessauml tapahtuvan ettauml sen ulkoisen ilmenemisen naumlkoumlkulmasta Jeesus

Nasaretilaisen vaikutus uskon syntymiseen on analyysin teologinen solmukohta

Tutkimukseni punaisena lankana on teologisen ja syvyyspsykologisen kaumlsitteistoumln

suhteen selvittaumlminen Jokaisen luvun lopussa arvioin Drewermannin niissauml

esittaumlmaumlauml tulkintaa Naumlissauml ala-luvuissa osoitan kootusti mitauml uutta haumln on

kyseisissauml luvuissa tuonut syvyyspsykologiaa soveltamalla teologiseen

kaumlsitykseen uskon syntymisestauml ja mikauml teologinen merkitys sillauml on

Tutkimukseni etenee johdannon jaumllkeen uskon syntymisen naumlkoumlkulmasta

katsottuna kronologisesti

Varsinainen laumlhdemateriaali koostuu Drewermannin tuotannosta vuoteen

1996 asti Perustelen rajausta sillauml ettauml haumln on esittaumlnyt siihen mennessauml

keskeisimmaumlt kaumlsityksensauml teologian ja syvyyspsykologian suhteesta Haumln

nimittaumlin suuntasi silloin huomiotaan teologian ja luonnontieteiden suhteeseen

Valittu materiaali tuo hyvin esiin Drewermannin kaumlsityksen uskon syntymisestauml

Aineisto alkaa habilitaatiokirjasta Strukturen des Boumlsen (SB I SB II SB III 1978)

ja paumlaumlttyy Jesus von Nazareth Befreiung zum Frieden -teokseen (GF II 1996)

34

jossa Drewermann on summannut aiemmin esittaumlmaumlaumlnsauml Uudemmista laumlhteistauml

on mukana ainoastaan taumlsmentaumlvaumlauml aineistoa Teologian ja syvyyspsykologian

suhteen kannalta olennaisin laumlhdeaineisto sisaumlltyy seuraaviin teoksiin

Tiefenpsychologie und Exegese IndashII (TE I TE II 1984ndash85) ja Glauben in

Freiheit I ndash oder Tiefenpsychologie und Dogmatik (GF I 1993)

2 Ihmisen ahdistus

Teologinen kaumlsitys uskon syntymisestauml liittyy laumlheisesti kaumlsitykseen ilman

uskoa olevan ihmisen sisaumlisestauml tilasta Siitauml Drewermann kaumlyttaumlauml ahdistuksen

(Angst) kaumlsitettauml1 Ahdistuksen ja pelon kaumlsitteiden erottelussa haumln tukeutuu

Sartreen jonka mukaan pelon aiheuttaa jokin maumlaumlraumltty vaikkakin vain

todennaumlkoumlinen ja vaumlltettaumlvissauml oleva asia Ahdistuksen sen sijaan aiheuttaa

ihmisen oma minuus sillauml sitauml saumlaumltelee vain jokainen itse Ei mikaumlaumln (das Nichts)

nimittaumlin poistaa vapauden minun ja tulevaisuuteni vaumlliltauml2 Ahdistuksen

teologisen tulkinnan Drewermann kuitenkin rakentaa laumlhinnauml Kierkegaardin

ajattelun varaan

Luvussa 21 analysoin Drewermannin ahdistuskaumlsitteen rakentumista

luvussa 22 haumlnen kaumlsitystaumlaumln ahdistuksen syntymisestauml luvussa 23 haumlnen

teologisin vaumllinein luomaansa ahdistuskaumlsitettauml ja luvussa 24 miten haumln

taumlydentaumlauml sitauml syvyyspsykologiaa soveltamalla Luvussa 25 arvioinmitauml uutta

Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla teologiseen ahdistuksen

tulkintaan ja mikauml on sen teologinen merkitys

1 Ahdistus on vanha teologinen kaumlsite jota on vasta Kierkegaardin vaikutuksesta alettu kaumlyttaumlauml sekulaarissa merkityksessauml Wachinger 1980 203 Ahdistus on erotettavissa pelosta Se kuuluu ihmisen eksistenssiin eikauml siinauml ole moraalista aspektia Ihminen voi olla samanaikaisesti ahdistunut ja rohkea mutta ei pelaumltauml ja olla rohkea Haendler 1957 385 Saksan Angst voidaan suomentaa joko kaumlsitteellauml rdquoahdistusrdquo tai kaumlsitteellauml rdquopelkordquo Esim Tillich joka tunsi sekauml Angst-kaumlsitteen psykologisen merkityksen ettauml Kierkegaardin tuotannon kaumlyttaumlauml Angst-kaumlsitteen tilalla englannin anxiety kaumlsitettauml Vrt Tillich 1958 31 Naumlin se olisi suomennettavissa ahdistukseksi Drewermannin Angst-kaumlsite suomennetaan taumlssauml tutkimuksessa perinteistauml Kierkegaardin aringngest-kaumlsitteen suomentamistapaa noudattaen sanalla rdquoahdistusrdquo ellei taumlstauml kaumlytaumlnnoumlstauml poikkeamisesta erikseen mainita Syynauml on Drewermannin itsensaumlkin usein ilmaisema riippuvuus Kierkegaardin ahdistusta koskevasta ajattelusta 2 ldquoIm Unterschied zur Angst ist die Furcht das Ergreifen der bloszlig wahrscheinlichen aber determinierten wenngleich sich mir entziehenden Zukunft ihr entgehe ich durch Reflexion auf meine MoumlglichkeitenldquohellipldquoAngst aber ist gerade das reflektive Ergreifen meiner Selbst weil sie eben von nichts anderem als mir selbst determiniert sind weil sich zwischen mich und die Zukunft das Nichts der Freiheit schiebt die jede Determination ausschlieszligtldquo SB III 202

35 21 Ahdistus koko ihmisen kokemuksena

Drewermannin ajattelulle on ominaista pyrkimys monitieteisyyteen Se

ilmenee sekauml haumlnen raamatuntulkinnoistaan ettauml systemaattisteologisista

teoksistaan Haumln sisaumlllyttaumlauml teologiaansa luonnontieteellisiauml psykologisia ja

filosofisia kaumlsityksiauml Taumlmauml koskee myoumls haumlnen kaumlsitystaumlaumln ilman uskoa olevan

ihmisen tilasta eli ahdistuksesta3 Taumlssauml alaluvussa analysoin haumlnen

ahdistuskaumlsitettaumlaumln

Ahdistuksen vaikutus ihmiselaumlmaumlaumln on Drewermannin mukaan totaalista

rdquoAhdistus on ihmisen varsinainen synti ndash sellainen ahdistus joka valtaa koko

ihmisen maumlaumlraumlauml haumlnen naumlkemyksensauml maailmankatsomuksellisissa asioissa

saumlvyttaumlauml haumlnen elaumlmaumlnkokemustaan pitaumlauml haumlntauml itseoikeutetusti vankinaan ja

naumlyttaumlauml olevan vaumlistaumlmaumlttauml haumlnen osanaanrdquo4 Drewermann perustelee siis

ahdistuskaumlsitteen kaumlyttaumlmistauml ilman uskoa olevan ihmisen tilasta sen totaalisella

vaikutuksella joka on verrattavissa teologian piirissauml yleiseen kaumlsitykseen synnin

vaikutuksesta ihmiseen Haumlnen kaumlsityksensauml siitauml ettauml ahdistusta kokevat vain

uskosta osattomat eroaa monien teologien ahdistuskaumlsityksestauml5 Haumln kaumlyttaumlauml

uskoa vailla olevan ihmisen tilanteesta ahdistuksen kaumlsitettauml jolla yleisessauml

kielenkaumlytoumlssauml viitataan pelonsekaiseen tunnetilaan 6 Ahdistus ei ole haumlnen

mukaansa psyykkinen ominaisuus muiden joukossa vaan rdquoahdistus itse antaa

ihmiselle haumlnen elaumlmaumlnsauml naumlyttaumlmoumln sen kulissit ja jopa ihmiselaumlmaumln tragedian

ainekset ihminen ei hallitse ahdistusta vaan ahdistus hallitsee haumlntauml ja tuo

3 Drewermann maumlaumlrittelee ettauml ahdistuksen vaikutusvoiman ymmaumlrtaumlmiseksi on syytauml kaumlyttaumlauml integroiden ainakin kolmen eri tieteen menetelmiauml nimittaumlin etologian (Verhaltensforschung) syvyyspsykologian ja eksistenssifilosofian GF I 309 Sudbrackin mukaan ahdistuksen teema on Drewermannin mukaan keskeinen viiden eri tieteen ja niiden metodien alueella nimittaumlin biologian etologian psykologian eksistenssifilosofian ja teologian Sudbrack 1992a 54 4 SB I XI 5 Esim Tillichin mukaan ahdistus kuuluu ihmisen olemiseen ja Kierkegaardin mukaan epaumltoivosta vapaita ovat ainoastaan todelliset kristityt Tillich 1961 31 Tillich 1984b 58 Kierkegaard 1924 33ndash34 6 Psykologiassa ahdistuneisuus anxiety Angst (joskus tuska) on epaumlmaumlaumlraumlinen pelonsekainen painostava tunnetila joka syntyy ratkaisemattomien frustraatiotilanteiden seurauksena (tilapaumlisenauml tai pysyvaumlnauml) ja joka yleensauml liittyy tulevaisuuteen kohdistuviin odotuksiin Saarinen Raija1969 ahdistuneisuus Ahdistuksen ja pelon erosta psykologian naumlkoumlkulmasta ks Egidius 1994 Aringngest pelko koskee tiettyauml vaaraa mutta ahdistus on epaumlmaumlaumlraumlisempaumlauml ja eriytymaumltoumlntauml Ahdistus on psyykkistauml tilaa koskevana diagnoosina luotu vasta 1800-luvun lopulla vaikka ahdistukseen liitettaumlvaumlt oireet on tunnettu antiikin ajoista laumlhtien 1900-luvun lopulta laumlhtien ahdistuksessa on psykologiassa ja psykiatriassa erotettu toisistaan paniikkihaumlirioumlt ja yleistyneet ahdistuneisuushaumlirioumlt Pietikaumlinen 2013 202ndash03 Ahdistuksen kaumlsitteen moniselitteisyydestauml psykologiassa teologiassa ja filosofiassa Drewermannin ahdistuksen kaumlsitteen analyysiin liittyen ks Lundahl 2000 23ndash26

36

mukanaan sisarensa apeuden ja epaumltoivonrdquo7 Ahdistus on siten Drewermannin

mukaan ihmisen elaumlmaumlauml hallitseva kokonaistila jonka vaikutukset naumlkyvaumlt myoumls

ulospaumlin Ahdistusta pidetaumlaumlnkin aiheellisesti haumlnen teologisen antropologiansa

avainkaumlsitteenauml8

Drewermannin mukaan ihmisillauml on monen tieteen keinoin tutkittavaa ja

tulkittavaa ahdistusta Haumln erottaa ensiksikin fyysisessauml muodossa ilmenevaumln

ahdistuksen ihmisten vaumlliaivoissa on muiden nisaumlkkaumliden tapaan ohjelmoituna

erilaisia ahdistustilanteita ja niitauml vastaavia reaktioita Ahdistusta aiheuttavat

lisaumlksi erilaiset kokemukset Kyseinen psyykkinen ahdistus ilmenee psyykkisinauml

oireina Kolmantena ahdistuksen laumlhteenauml on ihmisen tietoisuus Kyseinen

ahdistus syntyy oman vapauden kohtaamisesta Drewermann nimittaumlauml sitauml

tavallisesti henkiseksi (geistig) ahdistukseksi Kaumlytaumln siitauml eksistentiaalisen

ahdistuksen kaumlsitettauml koska Drewermann ajattelee sen olevan kaiken ihmisten

kokeman ahdistuksen ytimenauml9 Ahdistus liikkuu haumlnen mukaansa hissin tavoin

inhimillisen eksistenssin eri kerrosten vaumllillauml ja sitoo ne toisiinsa Naumlmauml kerrokset

Drewermann nimeaumlauml kaumlyttaumlmaumlllauml psykoanalyysin kaumlsitteitauml rdquoserdquo rdquominaumlrdquo ja

rdquoyliminaumlrdquo10 Toisessa yhteydessauml haumln ilmaisee ahdistuksen koskettavan yhtauml lailla

ihmisten rdquoviettipohjaardquo (das Es) rdquominaumlaumlrdquo (das Ich) kuin rdquohenkeaumlkinrdquo(der Geist)11

Hengen kaumlsitettauml kaumlyttaumlessaumlaumln haumln tukeutuu Kierkegaardin

eksistentiaalifilosofiaan jota soveltaa teologisessa merkityksessauml12 Haumln

maumlaumlrittelee siten ihmismielen rakenteen joskus syvyyspsykologisesti ja toisinaan

taas eri tieteiden naumlkoumlkulmia yhdistaumlmaumlllauml Se ettauml Drewermann maumlaumlrittelee

7 Drewermann liittaumlauml ahdistuksen kuvauksen G Bernanosin maalaispapin paumlivaumlkirjan kuvaukseen SB I XI-XII 8 Fehrenbacher 1991 202 Strohmeier 1996 4 Schnelzer 1999 217 Sudbrack 1992a 54 9 ldquoVor allem der Begriff der Angstldquohellipldquomuss fortan innerlicher und wesentlicher verstanden werdenldquohellipldquoDie Wahrheit und die Furchtbarkeit der Angst besteht ja gerade darin dass man nicht vor etwas Fremdem zuruumlckschaudert das man vermeiden oder vor dem man fliehen koumlnnte sondern letztlich immer und unausweichlich vor sich selbstldquo SB III XXIII 10 ldquoDer Begriff Angst ist bei mir wirklich vielschichtig er stellt eine Art Fahrstuhl-Logik dar Ich glaube die Angst verbindet alle Stockwerke der menschlichen Existenz Das beginnt ganz unten in der Tierpsychologie Es laumlsst sich zeigen dass es nicht beliebig viele Aumlngste gibt sondern dass wir im Zwischenhirn auf etwa fuumlnf verschiedene Angstsituationen programmiert sind und auf diese spezifisch aumlhnlich wie die Saumlugetiere reagierenldquohellipldquoUnd diese drei Schichten die Aumlngste die objektiv in der Auszligenwelt liegen und die von anderen Menschen mit der Interpretation der Auszligenwelt vermittelt werden die Angstprogramme die aus dem Erbe der Evolution in uns liegen plus die Angst die aus dem Bewusstsein kommt ndash diese drei mischen sich und bilden die Fahrstuhllogik aller drei Ebenen ndash von Es Ich und Uumlber-Ichldquo Propheten 38 40 Ks myoumls GF I 309 UA 101-02 11 ldquoEs Ich und Geist ndash auf jeder dieser drei Ebenen tritt uns die Angst entgegen stets anders gewandet doch stets mit demselben Unheil verkuumlndenden Antlitzldquo GF I 309 12 Vrt GF I 33

37

ahdistuksen kolme tasoa taumlllauml tavoin toisistaan poikkeavasti osoittanee haumlnen

teologisen intressinsauml olevan enemmaumln praktista kuin teoreettista laatua

Drewermann korostaa ettauml ihmisten ahdistus on erilaisista

ilmenemismuodoistaan huolimatta yhtauml ja samaa ahdistusta13 Erilaiset menetykset

synnyttaumlvaumlt siten psyykkistauml ahdistusta perimaumlaumln kuuluvan fyysisen ahdistuksen

pohjalta 14 Eksistentiaalinen ahdistus puolestaan irrottaa haumlnen mukaansa erilliset

ahdistussisaumllloumlt tilannetekijoumlistauml ja saa ne vaumlistaumlmaumlttauml uhkaamaan olemistamme15

Ahdistuksen ulkoisista ilmenemismuodoista tulee naumlin Drewermannin mukaan

sisaumlisten ahdistusten vertauskuvia Ahdistus kasvaa tietoisuuden lisaumlaumlntyessauml ja

muuttuu laadultaan sulautuessaan ihmisen eksistenssiin16 Drewermann vaumlittaumlauml

ettauml epaumlusko ilmenee jokaisessa haumlnen fyysisyytensauml psyykkisyytensauml ja

henkisyytensauml pohjalta Haumlnellauml on holistinen ihmiskaumlsitys17 Haumln pyrkii tekemaumlaumln

teologiasta filosofian kaltaisen yleisen tutkimusalan

Eksistentiaalinen ahdistus edustaa Drewermannin ajattelussa ahdistuksen

ylintauml tasoa Sen kauhistavuus perustuu haumlnen mukaansa siihen ettei omaa itseaumlaumln

voi paeta Se voimistaa haumlnen mukaansa kaikkien muiden ahdistuksen muotojen

13 ldquoIch glaube dass eine einzige Angst im Untergrund der verschiedenen Angstformen zu finden istldquoGespraumlche 21 14 ldquoUraumlngste innerlich zusammengehoumlren und eine Einheit bildenldquohellipldquoAllen Aumlngsten gemeinsam ist ihre Zugehoumlrigkeit zur depressiven ErlebnisbereitschaftldquohellipldquoAngsterlebenldquohellipldquodurch bestimmte Formen von Objektverlust ausgeloumlst wirdldquo SB II 232 15ldquoDie geistigen Angstformen hingegen schlieszligen sich den vorgegebenen Problemstellungen an sie loumlsen aber die einzelnen Angstinhalte endguumlltig aus ihren situativen oder kommunikativen Bedingtheiten und Zufaumllligkeiten heraus und erheben sie in den Rang notwendiger wesentlicher und unvermeidbarer Gefaumlhrdungen des Daseinsldquo GF I 353 16 ldquoBeide Angstreihen lassen sich thematisch aufeinander beziehen indem die psychischen Angstformen als verinnerlichte Formen einer urspruumlnglich aumluszligeren (acuterealenacute) Thematik von Bedrohung und Gefahr verstanden werden koumlnnenldquohellipldquo die ehedem aumluszligerlichen Themen der Angst werden jetzt zu symbolischen Vorbildern innerer Aumlngsteldquohellipldquodie Angst selber quantitativ mit dem Grad der wachsenden Bewusstwerdung der Lebensvorgaumlnge zunimmt und zugleich qualitativ die Angstinhalte selber mit der Existenz des Menschen verschmelzenldquo GF I 352ndash353 17 Holistisuudella ymmaumlrretaumlaumln yleisimmin sitauml ettauml ihmisen eri olemuspuolet ovat hyvin tiiviisti toisistaan riippuvaisia Ne ovat yhdessauml paljon tiiviimmaumlllauml tavalla kuin kausaalisuhteessa oletetaan Siksi ihmistauml tulee tarkastella ja ymmaumlrtaumlauml haumlnen situaatiostaan kaumlsin Rauhala 1983 46 48 Kettunen 1990 58 Holismin kaumlsitettauml kaumlytetaumlaumln nykyaumlaumln erityisesti ns vaihtoehtoisen spiritualiteetin piirissauml uushenkisen ajattelun pohjalta Esim British Holistic Medical Association maumlaumlrittelee holismin tarkoittavan ihmisen naumlkemistauml ympaumlristoumlnsauml yhteyteen kuuluvana sekauml ihmisen ymmaumlrtaumlmistauml ruumiiksi ja hengeksi Hedges amp Beckford 2000 173 Uushenkisyys eli New age -ilmiouml puolestaan on laaja ja diffuusi Hedges amp Beckford 2000 170 Holistista ihmiskaumlsitystauml edustaa esim ns the whole person -ajattelu joka pitaumlauml sairautta emotionaalisen spirituaalisen ja fyysisen tason yhteisenauml asiana Hedges amp Beckford 2000179 Holistinen ihmiskaumlsitys on saanut 1960- ja 1970-luvuilta alkaen paljon julkisuutta rdquothe human potential movementrdquo-liikkeessauml jonka syntyyn on eniten vaikuttanut psykologia Carl Gustav Jungista ja Abraham Maslowin humanistisesta psykologiasta alkaen ja toiseksi idaumln uskontojen tutuksi tuleminen laumlnsimaissa Puttick 2000 201ndash07 Drewermannin ihmisolemuksen eri tasoille antamat nimitykset vaihtelevat eri yhteyksissauml Taumlssauml tutkimuksessa liitytaumlaumln Drewermannin ajattelussa

38

vaikutusta rdquoUlkoisten tekijoumliden ahdistavuus riippuu niille annetusta

merkityksestauml joka puolestaan riippuu elaumlmaumlnkatsomuksestardquo18 Drewermann

arvioi taumlmaumln naumlkemyksensauml pohjalta ettauml esimerkiksi pappiskutsumuksen

laumlhtoumlkohtana voi olla itsensauml hylaumltyksi tuntevan nuoren omasta psyykkisestauml

tilastaan tekemauml ontologinen tulkinta19 Eksistentiaalinen ahdistus on siten

inhimillisen tuskan ytimenauml joka antaa merkityksen kaikille ahdistuksen

muodoille

Ahdistuksen laatua kaumlsitellessaumlaumln Drewermann tukeutuu kahteen erilaiseen

tulkintaan ihmisen mielestauml Esimerkiksi hissin vertauskuvaa kaumlyttaumlessaumlaumln haumln

maumlaumlrittelee mielen kerroksiksi ruumiin sielun ja hengen20 Sama kolmijako

esiintyy kristillisessauml teologiassa jo Origeneella21 Kierkegaardiin tukeutuessaan

Drewermann kuitenkin maumlaumlrittelee ettauml ruumiiseen ja sieluun liittyvauml rdquohenkirdquo

muodostaa ykseyden naumlistauml kolmesta22 Teologiassa on vallitsevana juuri taumlmauml

naumlkemys hengestauml erityisenauml koko ihmisen olemusta yhdistaumlvaumlnauml hengellisenauml

tekijaumlnauml23 Drewermannin kielikuva ihmispersoonan kerroksista sopii huonosti

yhteen haumlnen hengen eritysasemaa korostavan ihmiskuvansa kanssa Haumlnen

kaumlsityksensauml eksistentiaalisen ahdistuksen vaikutuksesta ahdistuksen

kokonaisuuteen jaumlauml naumliden lausumien perusteella jonkin verran epaumlselvaumlksi Sen

ettauml eksistentiaalinen ja psyykkinen ahdistus ovat vuorovaikutuksessa haumln sen

keskeisimpaumlnauml esiintyvaumlaumln jaotteluun ja puhutaan sen mukaisesti fyysisestauml psyykkisestauml ja eksistentiaalisesta ahdistuksesta 18 ldquoVor allem der Begriff der Angstldquohellipldquomuss fortan innerlicher und wesentlicher verstanden werden indem all die Formen neurotischer Angst auf die geistige Angst vor sich selbst zuruumlckgefuumlhrt werden Die Wahrheit und die Furchtbarkeit der Angst besteht ja gerade darin dass man nicht vor etwas Fremdem zuruumlckschaudert das man vermeiden oder vor dem man fliehen koumlnnte sondern letztlich immer und unausweichlich vor sich selbstldquohellipldquoIn Wirklichkeit ist die Macht der aumluszligeren Faktoren abhaumlngig von der Bedeutung die man ihnen verleiht und diese haumlngt ganz und gar an der Art eigenen Lebensentwurfsldquo SB III XXIII 19 ldquoDas Gefuumlhl ontologischer Unsicherheit das wir bisher als eine Grundtatsache in der Motivation des Klerikerseins herausgearbeitet haben laumlsst sich psychoanalytisch als eine direkte Folge des Gefuumlhls der Nichtakzeptiertheit seitens der primaumlren Kontaktpersonen verstehenldquo KPI 270 20 Propheten 38 40 21 Annala 1993 94 Myoumls Kettler 1960 1696ndash1697 22 ldquoacuteDer Menschacute meinte er weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacute Doch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muszlig vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das acuteDritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewuszligtsein das als Selbstbewuszligtsein die Einheit bildetldquo GF I 336 Kierkegaard 1964 110 Kierkegaard 1924 19 23 Anderson 2000 24

39

sijaan tuo selkeaumlsti esille Taumlssauml suhteessa haumlnen ahdistuskaumlsitteensauml muistuttaa

esimerkiksi Viktor E Franklin eksistentiaalianalyyttistauml ahdistuskaumlsitettauml24

Eksistentiaalisen ja psyykkisen tason ilmioumliden yhteenkuuluvuutta

Drewermann perustelee tukeutumalla Kierkegaardiin taumlmauml on puhunut samasta

asiasta kuin psykoanalyysi myoumlhemmin vaikkakin toisesta naumlkoumlkulmasta25

Lorenz Wachinger ja Heribert Wahl arvioivat ettauml esimerkiksi synnin ja

neuroosin yhdistaumlminen on Kierkegaardin vaikutusta26 Drewermann on naumlin

luonut Kierkegaardin ajattelun ja syvyyspsykologisten tulkintojen pohjalta

uudenlaisen holistisen epaumluskon tilan kaumlsitteen terapeuttisen teologiansa

laumlhtoumlkohdaksi Kriitikotkin ovat arvostaneet sen omintakeisuutta27 Taumlmaumln

tutkimuksen naumlkoumlkulmasta on oleellisinta ettauml Drewermann kaumlyttaumlauml ahdistuksen

kaumlsitettauml teologisen ja syvyyspsykologisen ahdistuskaumlsityksen sisaumlltoumljauml

yhdistaumlvaumlssauml merkityksessauml Haumlnen ahdistuskaumlsitteensauml on teologisen ja

syvyyspsykologisen ahdistuskaumlsitteen synteesi

22 Ahdistuksen syntyminen

Drewermann kaumlyttaumlauml siis uskon ulkopuolella olemisen tilasta ahdistuksen

kaumlsitettauml ja vaumlittaumlauml ettauml henkinen eli eksistentiaalinen ahdistus on taumlmaumln holistisen

ahdistuksen ytimenauml Haumln tarkoittaa eksistentiaalisella ahdistuksella Jumalasta

erottavaa ahdistusta Miten Jumalasta joudutaan haumlnen mukaansa eroon ja onko se

vaumlltettaumlvissauml Miten ahdistuksen syntyminen on haumlnen mukaansa selitettaumlvissauml

syvyyspsykologisesti Mikauml on haumlnen tulkintansa suhde muiden

syvyyspsykologisesti tulkitsevien tulkintaan Taumlssauml alaluvussa etsin vastausta

naumlihin kysymyksiin

Drewermann vertaa psykoanalyysiin tukeutuen ihmisen alkuperaumlistauml

Jumala-yhteyttauml imevaumlisikaumlisen narsistiseen kokemukseen aumlidistaumlaumln ihminen on

24 Esim Frankl 1987 18ndash19 Drewermann myoumls tukeutuu Viktor E Frankliin kaumlsitellessaumlaumln ahdistuksen eri muotoja Esim SB III 113 469 471 477 25 ldquoDie Gedanken Kierkegaards sind heute von groumlszligtem Interesse geblieben weil seine Darlegung uumlber die Verzweiflung unmittelbar nur vom anderen Ende her vorwegnimmt was in der Psychoanalyse als Neurose beschrieben wirdldquo PM I 129 Viittaus on Kuolemansairaus-teokseen jonka sisaumllloumln ajatellaan edustavan Kierkegaardin omaa ajattelua 26 Wachinger 1985 725 Wahl 1987 925ndash26 27 Esimerkiksi Kassel korostaa Drewermannin ahdistuskaumlsityksen omintakeisuutta vaikka suhtautuukin siihen muuten varsin kriittisesti Kassel 1993 7ndash8

40

samanlaisessa turvassa kuin lapsi aumlitinsauml sylissauml28 Haumln nimittaumlauml sitauml

psykoanalyyttisesti varhaisimmaksi oraaliseksi vaiheeksi29 Ihminen elaumlauml haumlnen

mukaansa silloin sellaisessa sopusoinnussa itsensauml kanssa jonka Jungin

analyyttinen psykologia tulkitsee tietoisen ja tiedostamattoman mielen

ykseydeksi30 Taumlssauml viattomuuden tilassaan ihminen kuuluu vielauml luontoon eikauml

haumlnellauml siksi ole hengessauml koettavaa eksistentiaalista ahdistusta Haumlnellauml on

kuitenkin ahdistusta jonka tuottaa mahdollisuus astua omaan vapauteensa ja

omaan todellisuuteensa Kierkegaardiin tukeutuen Drewermann vielauml korostaa

ettei viattomuuden tilassa elaumlvaumln ihmisen ahdistus ole kuitenkaan eksistentiaalista

ahdistusta eikauml siihen sisaumllly syyllisyyttauml31 Kaumlsitys ahdistumista edeltaumlneestauml

viattomuuden tilasta vertautuu Paul Tillichin dreaming innocence -oppiin vaikkei

Drewermann mainitsekaan Tillichiauml32

Syntiinlankeemuskertomus33 kuvaa Drewermannin mukaan parhaiten

ahdistuksen syntymistauml Haumln kaumlsittelee sen sisaumlltoumlauml habilitaatioteoksessaan

Strukturen des Boumlsen eksegeettisestauml psykoanalyyttisestauml analyyttis-

psykologisesta ja filosofisesta naumlkoumlkulmasta34 Kertomusta tulkitaan haumlnen

mukaansa vaumlaumlrin jos Jumala-suhteen katkeamisen syynauml pidetaumlaumln ylpeyttauml

Ihmisen ahdistuminen jaumlauml silloin huomaamatta35 Perinteinen selitys on haumlnen

28 rdquoDer Schutzraum der Mutter steht dem Kind ausschlieszliglich und ungeteilt zur VerfuumlgungldquohellipldquoDas Bild des Gartens symbolisiert lediglich das was die Mutter dem Kind bedeutetldquohellipldquoDas Bild entspricht ganz und gar dem acuteprimaumlrenacute acuteNarziszligmusacute des Saumluglingsldquo SB II 23 29 SB II 547 Freudin mukaan viettityydytyksen saaminen keskittyy oraalivaiheessa (noin 0ndash1v) suuhun Drewermannin mukaan lapsi elaumlauml varhaisinta oraalista vaihetta puolen vuoden ikaumlaumln asti 30 rdquoSo stellt psychologisch das Paradies ein Bild des Friedens und der Einheit des Menschen mit sich selbst darldquohellipldquoDas Bild des Adams alles in sich schlieszligt was psychisch zum Menschen gehoumlrt also den ganzen Bereich des Unbewuszligten aus dem sich das Bewuszligtsein erhebtldquo SB II 29 31 ldquoIn der Unschuld ist der Mensch nicht als Geist bestimmt sondern seelisch in unmittelbarer Einheit mit seiner Natuumlrlichkeit bestimmtldquohellipldquoNun ist er aber wesentlich nicht nur durch die Natuumlrlichkeit sondern durch den Geist bestimmt Als Geist entwirft der Mensch seine eigene Freiheit in ihr betritt er seine eigentliche Wirklichkeit diese aber ist das Feld der reinen Moumlglichkeit und dieses Nichts der Freiheit die dem Geiste moumlglich ist erzeugt Angst acute Dies meint Kierkegaard ist das tiefe Geheimnis der Unschuld dass sie zur gleichen Zeit Angst ist acute ldquo SB III 437 Kierkegaard 1964 55ndash56 32 Tietoisuuteen heraumlaumlminen eli essentiasta eksistentiaan siirtyminen aiheuttaa naumlet Tillichin mukaan ahdistusta olennossa jonka olemassa olo oli rdquonukkuvan viattomuudenrdquo tilassa vielauml potentiaalista eikauml aktuaalista Tillich on Drewermannin tavoin tukeutunut Kierkegaardiin maumlaumlritellessaumlaumln ihmisen syvimmaumln ahdistuksen liittyvaumln haumlnen tietoisuuteensa rajallisesta vapaudestaan Tillich 1962 33ndash35 33 Gen 3 34 Strukturen des Boumlsen -teoksensa osissa SB I SB II ja SB III 35 ldquoDas Tun des Menschen hat man oft als acuteStolzacute bezeichnet und mit dem Streben nach dem von Gott verbotenen Wissen und dem Wie-Gott-sein-Wollen begruumlndetldquohellipldquoDiese Auffassung ist aber nur zT berechtigt und falsch wenn von ihr her ein Gesamtverstaumlndnis von Gn 3 1ndash7 ermoumlglicht werden soll Den das Motiv des Stolzes kommt erst in Gn 35 zum Ausdruck und erklaumlrt durchaus

41

mielestaumlaumln myoumls ristiriitainen Jumalan yhteydestauml lankeamisen ajatellaan naumlet

kuuluvan kaikkien ihmisten eksistenssiin mutta sitauml pidetaumlaumln samalla vapaan

tahdon ratkaisuna Lankeamisesta voidaan naumlin syyttaumlauml ihmistauml itseaumlaumln

Drewermann vaumlittaumlauml ratkaisseensa kyseisen perisyntiopin ongelman Kierkegaardin

nerokkaaseen oivallukseen tukeutumalla Sen mukaan ihmisestauml tulee syyllinen

ahdistuksen vuoksi36 Ahdistus taas on haumlnen mukaansa aina kuulunut ihmislajin

elaumlmaumlaumln sillauml se on syntynyt itsetietoisuuden (Selbstbewuszligtsein) ja hengen

(Geist) ilmestyessauml lajin kehitykseen37

Syntiinlankeemuskertomuksen tapahtumakulkua Drewermann kaumlsittelee

keskitetysti eksegeettiseksi nimeaumlmaumlssaumlaumln Strukturen des Boumlsen I -teoksessa38

Kyseessauml ei haumlnen mukaansa ole varsinainen analyysi tai tulkinta vaan

kertomuksessa esiintyvien emotionaalisten tekijoumliden verbalisointi39 Pidaumln sitauml

kuitenkin tulkintana Haumln esittaumlauml siihen lisaumlnaumlkoumlkohtia teoksessaan Strukturen des

Boumlsen II psykoanalyyttistauml ja analyyttis-psykologista tulkintaa soveltamalla

Psykoanalyyttinen syntiinlankeemuskertomuksen tulkinta on haumlnen mukaansa

syvyyspsykologisista tulkinnoista paras koska sen avulla voi ymmaumlrtaumlauml jahvistista

kertomusperinnettauml40 Se tulkitsee haumlnen mukaansa Jumalasta luopumista kuten

jahvistin tekstikin41 Psykoanalyysiin tukeutuen Drewermann keskittyy

analysoimaan kertomuksen motiiveja ja symboleja42 Ahdistuksen syntyyn

liittyviauml motiiveja ovat haumlnen mukaansa syoumlmiskiellon kuoleman uhan ja

paratiisista karkottamisen motiivit kaumlaumlrme naisen houkuttelijana ja nainen miehen

houkuttelijana43 Kaikki naumlmauml motiivit ovat mukana myoumls haumlnen eksegeettisessauml

tulkinnassaan Drewermann epaumlilee ettei Jungin analyyttinen tulkinta tuo

nicht ja macht gerade unverstaumlndlich wie die Frau die den ersten Ansturm der Schlange so weit von sich gewiesen hat mit einem Mal in die Suumlnde geraumltldquo SB I 75 36 ldquoDas Kernproblem der acuteErbsuumlndenlehreacute das all diesen Definitionen ihre Berechtigung aber auch ihre Grenzen zuweist besteht indessen in der Paradoxie daszlig der Abfall von Gott zur Existenz eines jeden Menschen gehoumlren also notwendig sein soll und trotzdem einen Akt der Freiheit darstellen muss um Schuld des Menschen und nicht der Teil der Schoumlpfung Gottes zu senldquohellipldquoKierkegaards Genie war es daszlig er das Phaumlnomen der Suumlnde vom Erleben der Angst her deutete und diese These aufstellte daszlig der Mensch nicht nur Angst habe weil er schuldig seildquohellipldquosondern umgekehrt daszlig er schuldig werde aus Angstldquo Suumlnde Schuld 149 Syyllisyysteemasta enemmaumln SB III 540ndash82 37ldquoWenn in das Angsterleben der Tiere von einem bestimmten Punkt der Entwicklung an Selbstbewuszligtsein und acuteGeistacute eindringen und damit eine entscheidende Aumlnderung herbeifuumlhrenldquo GF I 337 38 SB I 53ndash74 39 SB I 53 40 SB I XLII 41 SB I XLIIndashXLIII 42 SB II 52ndash124 152ndash247 Syntiinlankeemuskertomusta Drewermann kaumlsittelee filosofisesta naumlkoumlkulmasta SB III 436ndash460 ja naumlkoumlkulmaansa maumlaumlrittelemaumlttauml UA 56ndash76 ja GF II 121ndash40

42

psykoanalyyttisen tulkinnan tavoin esiin syntiinlankeemuskertomuksen

erityisyyttauml mutta esittaumlauml kuitenkin myoumls jungilaisen tulkinnan44 Seuraavassa

analysoin Drewermannin syntiinlankeemuskertomuksen tulkintaa haumlnen eri

teoksissaan esittaumlmaumlnsauml pohjalta Keskityn analyysissani siihen mitauml kertomus

haumlnen mukaansa paljastaa ahdistuksen syntymisestauml ja vaikutuksista ja mikauml on

haumlnen tulkintansa suhde eraumlisiin muihin syvyyspsykologisiin tulkintoihin

Drewermann mainitsee syntiinlankeemusta syvyyspsykologisesti tulkitessaan

runsaasti sen eri edustajien tulkintoja kertomuksen yksityiskohdista mutta haumln

tyytyy yleensauml vain esittelemaumlaumln niitauml

Drewermann korostaa syntiinlankeemuskertomuksen psykologista

osuvuutta se kuvaa sitauml miten ahdistus seurauksineen saa ihmisen valtaansa 45

Keskeisintauml siinauml on Jumalaan kohdistuva epaumlily Paratiisin kaumlaumlrme saa sen aikaan

vaumlaumlristelemaumlllauml Jumalan lupausta ja kieltoa46Ahdistuksen synnyttaumlauml siis kaumlaumlrmeen

puhe Sen ainekset ovat Drewermannin mukaan alkuisin Jumalan luomasta

maailmasta eivaumltkauml mistaumlaumln erillisestauml rdquopimeyden valtakunnastardquo 47 Kertomuksen

Jumala on haumlnen mukaansa persoona eikauml missaumlaumln tapauksessa tulkittavissa

ihmismielen osaksi48 Haumln painottaa erityisesti ettauml Jumala ja ihminen ovat eri

persoonia49 Drewermann pitaumlauml taumlrkeaumlnauml huomata ettauml ahdistuksen aiheuttajaksi

esitetaumlaumln Jumalan luoma olento sillauml ei ole olemassa mitaumlaumln pahuutta johon

Jumalan valta ei ulottuisi50 Jumalan syynauml ei haumlnen mukaansa kuitenkaan voi

pitaumlauml sitauml ettauml ihminen lankeaa sillauml Jumala ei ole luonut ihmistauml pahaan

taipuvaiseksi kuten haumln huomauttaa Jungin vaumlittaumlvaumln Taumlllaiset vaumlitteet edustavat

haumlnen mukaansa gnostisismia51 Haumln viittaa naumlin gnostilaisen antropologian

platonistiseen ihmiskaumlsitykseen52 Haumln ei myoumlskaumlaumln yhdy Jungin vaumlitteeseen

jonka mukaan Jumala tahtoi ihmisten lankeavan ja loi siksi kaumlaumlrmeen53

43 SB II 16 44 SB II 140 Jungilaiseen tulkintaan syntiinlankeemuskertomuksesta Drewermann tukeutuu SB II 124ndash152 45 rdquoEs ist das Ergebnis unserer Beschaumlftigung mit der jahwistischen (j) Urgeschichte deren Interpretation wir hier vorlegenldquohellipWir moumlchten und zwar theologisch verbindlichldquohellipldquohinweisen auf die Ausweglosigkeit einer Existenz ohne Gottldquo SB I XIIndashXIII 46 SB I 53ndash60 47 SB I 60ndash73 81 48 SB III 158 Drewermann syyttaumlauml gnostisismista kirjailija Thomas Mannia 49 SB III 577 50 ldquoSchlangeldquohellipldquoistldquohellipldquonur eines der Tiere acutedie Jahwe der Gott gemacht hatacute gerade also nichtldquohellipldquoeine selbstaumlndige MachtldquohellipldquoEs gibt kein Boumlses das sich Gottes Machtbereich entzoumlge Das steht am Anfang Und wir werden diesen Fingerzeig nicht vergessen duumlrfenldquo SB I 55 51 SB II 147 SB III 185 363 Drewermann viittaa Jungin teokseen Ein Moderner Mythus X 388 52 Ks Pearson 2005 84 53 Kille 2001 87

43

Kuitenkaan Drewermann ei pidauml Jungia gnostikkona54 Analysoidessaan

syvyyspsykologisesti kaumlaumlrmesymbolin merkitystauml Drewermann tukeutuu

mieluummin psykoanalyysin edustajiin jotka pitaumlvaumlt kaumlaumlrmettauml seksuaalisena

symbolina kuin analyyttisen psykologian edustajien tulkintaan kaumlaumlrmeestauml

ihmismielen pimeiden puolien symbolina55 Seksuaalisymboliksi kaumlaumlrmeen

tulkitsee esimerkiksi psykoanalyytikko Ludvig Levy56

Jung ja haumlnen monet seuraajansa korostavat kaumlaumlrmesymbolin

ambivalenttisuutta Se voi Jungin mukaan symboloida mielen pimeaumln puolen eli

varjon lisaumlksi myoumls aumlitiauml ja animaa eli ihmismielen naisellista puolta57

Drewermann tuntee naumlmauml merkitykset58 Haumln tarttuu Jungin tapaan tulkita

syntiinlankeemuksen kaumlaumlrmettauml sen myytin valossa joka kaumlsittelee taistelua

lohikaumlaumlrmettauml vastaan59 Myyttien erona on haumlnen mukaansa ettauml

syntiinlankeemuskertomuksessa kaumlaumlrmettauml ei yritetauml tappaa Kertomuksen ihmiset

eivaumlt ole sankareita eivaumltkauml halua hyoumlkaumltauml Jumalaa ja haumlnen luomaansa vastaan

Kysymys on onnettomuudesta Drewermann ei siksi hyvaumlksy Jungin tulkintaa

jonka mukaan syntiinlankeemuskertomus olisi kuvaus tietoisuuteen heraumlaumlmisestauml

tai oman minuutensa (Selbst) loumlytaumlmisestauml Haumln torjuu selkeaumlsti taumlmaumln vaumlitteen60

Haumln ei syntiinlankeemuskertomusta tulkitessaan juuri tuo esille ahdistuksen

mahdollisia positiivisia vaikutuksia61 Tietoisuuteen heraumlaumlmisen ja minuuden

loumlytaumlmisen esivaiheiden kuvaukseksi se haumlnen mukaansa kuitenkin sopii mutta

haumln ei maumlaumlrittele tarkemmin milloin minuus olisi loumlydettaumlvissauml62

Uskontopsykologi Anton A Bucher huomauttaa oikein ettauml Drewermannin

tulkinta eroaa taumlssauml Jungin tulkinnasta63 Drewermann naumlyttaumlauml ajattelevan ettauml

ihminen voisi loumlytaumlauml minuutensa jo lapsuudessaan kun se Jungin mukaan on

yleensauml mahdollista vasta keski-iaumlssauml

54 SB III 157 Haumln on siis samaa mieltauml kuin Jungin ajattelua gnostilaisuuden naumlkoumlkulmasta selvittaumlnyt Robert A Segal jonka mukaan Jung tosin soveltaa joitakin gnostilaisia kaumlsityksiauml analyyttiseen psykologiaansa mutta ei ole uskonnollisessa mielessauml gnostikko Segal Robert A 1992 18ndash19 25 55 SB II 89 103 SB III 154 56 Kille 2001 62 57 Kille 2001 86 Jung 1973 GW 5 sect541 Jung 1976b GW 92 sect 390 viite 84 58 SB II 131 59 SB II 141ndash46 Esim Jung 1973 GW 5 sect 538 sect 575 60 rdquoNicht ist es wahr daszlig die j acuteSuumlndenfallerzaumlhlungacute als ein Bild der Selbstfindung und Individuation zu verstehen seildquo SB II 146 61 Esim SB III 546 haumln sen sijaan korostaa ahdistuksen voivan johtaa turvautumaan Jumalaan 62 rdquoBeim sog Suumlndenfallrdquohelliprdquoum einen Vorgang der Selbstfindung und Bewuszligtwerdung gehtldquo SB II 139 144 146 SB III 124 Vrt Jung 1978 GW 13 sect 244 63 Bucher 1992a 78 Jungin mukaan individuaatio eli itsensauml tai minuutensa loumlytaumlminen on mahdollista vasta keski-iaumlssauml

44 Psykoanalyytikot tulkitsevat tavallisesti syntiinlankeemuskertomuksen

kaumlsittelevaumln seksuaalista rikkomusta koska se heidaumln mukaansa edustaa eettisiauml

normeja seksuaalisuudelle asettanutta juutalaisuutta Esimerkiksi Levyn mukaan

lankeemuksen symboliksi on tietoisesti valittu syoumlminen joka tunnetaan

seksuaalisena symbolina64 Eksegeettistauml tulkintaa taumlydentaumlessaumlaumln myoumls

Drewermann arvioi ettauml siihen voi sisaumlltyauml seksuaalisia elementtejauml mutta

seksuaaliseen rikkomukseen keskittyvauml tulkinta ei haumlnen mukaansa ole missaumlaumln

tapauksessa ainoa oikea tulkinta65Syntiinlankeemuskertomus on haumlnen mukaansa

ennen muuta kuvaus Jumalasta erottavan eksistentiaalisen ahdistuksen

syntymisestauml Haumln ajattelee psykoanalyyttisen tulkinnan voivan synnyttaumlauml

mielivaltaista spekulaatiota ja loumlytaumlauml kertomuksesta siihen sisaumlltymaumlttoumlmiauml

motiiveja66 Syntiinlankeemuskertomusta ei Drewermannin mukaan voi tulkita

moraalin naumlkoumlkulmasta67

Mikauml sitten aiheuttaa sen ettauml ahdistuksettomassa paratiisissa elaumlvauml ihminen

ahdistuu kaumlaumlrmeen puheesta ndash Tai jos kysymys sovelletaan ihmiselaumlmaumlaumln

yleisemmin mikauml saa ihmisen kokemaan eksistentiaalista ahdistusta

Drewermannin mukaan ahdistumisen syynauml on kognitiivis-affektiivinen konflikti

Jumala on taumlhaumln asti ollut ihmisille elaumlmaumln laumlhde mutta nyt haumln naumlyttaumlauml uhkaavan

ihmistauml kuolemalla68 Drewermann kuvaa perusteellisesti Eevan ja kaumlaumlrmeen

kohtaamista mutta ei painota mitenkaumlaumln naisen syyllisyyttauml vaan korostaa

ihmisten syyllisyyden ja rangaistuksen yhteisyyttauml69 Se ettauml Eeva antaa hedelmaumln

myoumls Adamille osoittaa haumlnen mukaansa ettauml syntinen turvautuu toiseen koska

jaumlauml yksin70 Eeva on siis rdquoheikko nainenrdquo Psykoanalyytikko Gudrun Jork sen

sijaan naumlkee kertomuksen Eevassa vahvan aumlidin joka kapinoi patriarkaalisesti

toimivaa Jumalaa vastaan71 Drewermann hyvaumlksyy taumlmaumln tulkinnan

myoumlhemmin72 Haumln tulkitsee siis Eevan syvyyspsykologisesti usealla tavalla

Kaumlaumlrme astuu Drewermannin tulkinnassa Jumalan tilalle ihmisen

turvaajaksi Haumln kuvaa lankeemuksen tapahtuvan Eevan ja kaumlaumlrmeen

64 Kille 2001 61 62 65 SB II 102 120ndash21 66 SB II 118 67 SB III 49ndash59 68 ldquoEr der wenig vorher der Ursprung und Garant des Lebens der Menschen war erscheint jetzt als der Bedrohende und den Tod Verhaumlngende Hier liegt denn auch der Konfliktstoffldquo SB I 62 69 SB I 71 70 SB I 71ndash72 71 Kille 2001 68 72 SB II 123

45

monipolvisen sananvaihdon tuloksena Olennaista siinauml on Eevan epaumlvarmuuden

ja ahdistuksen lisaumlaumlntyminen Kaumlaumlrme saa Jumalan naumlyttaumlmaumlaumln despootilta joka

uhkailee ihmistauml mutta ei kuitenkaan pysty toteuttamaan uhkauksiaan Taumlllaisesta

heikosta ihmisiaumlkin kadehtivasta Jumalasta on helppo luopua73 Jungin teorian

kehittaumljauml John Sanford voisi huomauttaa Drewermannille ettauml myoumls jotkut

gnostikot pitaumlvaumlt kertomuksen kaumlaumlrmettauml pelastajana74 Drewermannin

eksegeettisen tulkinnan yhdistaumlauml psykoanalyytikkojen tulkintaan Jumalan

tulkitseminen isaumlksi Naumlmauml tulkitsevat kertomusta oidipaalisena draamana Jumala

on siinauml isauml ja Adam haumlnen poikansa Eeva on aumliti mutta haumlnen roolinsa

psykoanalyytikot tulkitsevat eri tavoin75 Myoumls Drewermann esittaumlauml omanlaisensa

oidipaalisen tulkinnan jossa Jumalaa edustaa kaumlaumlrme Taumllloumlin haumln siis paumlaumlttelee

kertomuksen kaumlsittelevaumln yli kolmevuotiaiden elaumlmaumlauml76 Sen mukaan kertomus

kuvaa psykoanalyyttisesti tulkittuna Eeva-tyttaumlren houkutusta insestisuhteeseen

kaumlaumlrmeisaumln kanssa Tulkintaansa haumln perustelee lapsuuden isaumlsuhteen

vaikutuksella tyttaumlren myoumlhempaumlaumln puolisonvalintaan77 Psykoanalyytikko Otto

Rank taas tulkitsee Eevan Adamin aumlidiksi ja Adamin ajavan aumlitinsauml kaumlaumlrmeen

houkutuksesta insestiseen suhteeseen kanssaan Toiseksi tulkintamahdollisuudeksi

Rank esittaumlauml ettauml kyseessauml olisi Jumala-isaumln ja Eeva-tyttaumlren vaumllinen insesti78

Drewermann mainitsee syntiinlankeemuskertomuksen tulkintaa taumlydentaumlessaumlaumln

jaumllkimmaumlisen mahdollisuuden79 Haumln ajattelee siis syntiinlankeemuskertomuksen

olevan tulkittavissa syvyyspsykologisesti monella tavalla Psykoanalyytikko Geacuteza

Rόheimin mukaan juuri se ettauml seksuaalisuuden luonut Jumala tuomitsee sen

osoittaa syntiinlankeemuskertomuksen kuvaavan isaumln ja pojan vaumllistauml konfliktia80

Eeva ajattelee Drewermannin mukaan paumlaumlsevaumlnsauml ahdistuksestaan kaumlaumlrmeen

avulla Haumln ponnistelee silti pitkaumlaumln pysyaumlkseen Jumalan puolella81

Lankeemuksesta on kysymys vasta silloin kun yritys raukeaa Varsinainen

lankeemus tapahtuu Drewermannin mukaan kuin hypnotisoituna ihmisen itsensauml

73 SB I 56 74 Kille 2001 88ndash89 75 Kille 2001 64 76 Oidipaalinen vaihe sijoittuu Freudin ja Drewermannin mukaan 3-56 vuoden ikaumlaumln SB II 547 77 SB II 116 78 Kille 2001 62ndash63 79 SB II 116 80 Kille 2001 66 81 SB I 55ndash71

46

ollessa passiivinen82 Pahaan taipumisen keskeisimpaumlnauml syynauml haumln pitaumlauml ihmisen

epaumlvarmuutta ja alemmuudentunteita ja korostaa aivan suomalaisen

haumlpeaumltutkimuksen tapaan kristittyjen keskeisenauml tuntemuksena olevan

epaumlvarmuus muille kelpaamisesta83 Haumlnen mukaansa olisi gnostisismia vaumlittaumlauml

Jungin tavoin ettauml Jumalan pelkaumlaumlminen (Furcht) olisi aiheuttanut lankeamisen 84

Ihmisen epaumlvarmuus siitauml voiko Jumalaan enaumlauml luottaa on haumlnen mukaansa sen

sijaan syynauml myoumls ahdistuksen jatkumiseen Taumlssaumlkin haumln siis syyttaumlauml Jungia

gnostilaisista korostuksista vaikka ei pidauml taumltauml varsinaisena gnostikkona85

Drewermannin mukaan ahdistus ajaa lankeamaan yhauml uudelleen ja siten yhauml

suurempaan ahdistukseen86 Haumln on samaa mieltauml kuin Gudrun Jork jonka

mukaan syntiinlankeemuksen kaltainen tilanne saa ihmiset pelkaumlaumlmaumlaumln

ahdistuneina Jumala-isaumln rangaistusta87 Inhimillinen ahdistus johtuu siis

Drewermannin mukaan perimmaumlltaumlaumln Jumala-suhteen puuttumisesta mutta haumln

korostaa ahdistuksen kokonaisvaltaisuutta syvyyspsykologiaa ahdistuksen

syntytapahtumaan soveltamalla

Esittaumlmaumlaumlnsauml oidipaalista tulkintaa vahvemmin Drewermann liittaumlauml

syntiinlankeemuskertomuksen lapsen oraalisen kehitysvaiheen loppupuolelle

jolloin lapsen suhtautuminen aumlitiin muuttuu ambivalentiksi88 Kielletyn puun

hedelmien syoumlmisestauml rankaisemisen haumln naumlet ajattelee kuvaavan lapsen

kokemusta taumlmauml kuvittelee vieroittamisen johtuvan siitauml ettauml haumln on imetyksessauml

vahingoittanut aumlitiaumlaumln Drewermann vaumlittaumlauml toisin kuin esimerkiksi Freud ettauml

kaikkien ihmisten syyllisyyden tunteet kumpuavat naumlistauml kokemuksista89 Taumlstauml

paumlaumltellen kaikki lapset joutuisivat haumlnen mukaansa puolen vuoden iaumln jaumllkeen

eroon Jumalasta ja ahdistuksen valtaan Psykoanalyyttisesti tulkittuna se

82 ldquoDas eigentliche Tun der Frau erscheint wie hypnotisiert wie passiv gezogen wirklich nur wie ein Schluszligpunkt einem in sich abgeschlossenen Satzldquo SB I 70 83 SB I 62 Vrt esim Kettunen 2011 384 84 SB II 32 Jung 1974b 82 85 SB III 157 86 rdquoEs gehoumlrt zur Suumlnde daszlig der Mensch der aus Angst in die Suumlnde geraumlt nach und in der Suumlnde noch groumlszligere Angst vor Gott hatldquo SB I 107 Oidipaalisen tulkinnan Drewermann esittaumlauml SB II 115ndash118 mutta hylkaumlauml sen samalla lopuksi 87 Kille 2001 71 88 Psykoanalyysin mukaan oraalinen vaihe on 0ndash1 -vuotiaana 89 rdquoDie Frage muszligte sich naumlmlich alsbald stellen ob der Oumldipuskomplex nicht viel zu spaumlt auftritt um die Herkunft des Schuldgefuumlhls zu erklaumlrenldquo SB II 187rdquoDie narziszligtische Identifikation und die sadistische Zerstoumlrung bilden demnach in der oralen Phase eine Ambivalenz die notwendig mit dem Auftreten schwerer Schuldgefuumlhle einhergehtldquo SB II 189 SB II 156ndash57 SB II 547 (taulukko) Oidipaalinen vaihe on noin 3ndash5ndash6 -vuotiaana Freudin kaumlsityksestauml ks esim Taumlhkauml 1996

47

merkitsee haumlnen mukaansa kaikkien ihmisten neuroottisuutta90 Jungilaisen

analyytikon Mario Jacobyn mukaan taumlllaista voi tapahtua joskus epaumlempaattinen

aumliti synnyttaumlauml haumlnen mukaansa lapsessa epaumlvarmuutta joka helposti johtaa

ahdistuneeseen kaumlyttaumlytymiseen91 Drewermann hyvaumlksyy Jungin tulkinnan jonka

mukaan syntiinlankeemus kuvaa sisaumlistauml irtautumista aumlidistauml tai isaumlstauml92 Myoumls

psykoanalyytikko Geacuteza Rόheim tulkitsee paratiisista karkottamisen sylilapsen

normaaliksi kehitykseksi taumlmauml paumlaumlsee irtautumaan symbioottisesta aumlitisuhteesta93

Syntiinlankeemuskertomuksen ja eksistentiaalisen ahdistuksen synnyn

sijoittaminen taumlhaumln vaiheeseen on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa ettauml ahdistus

kuuluu Drewermannin mukaan ihmisyyteen ndash eli lapsenkin elaumlmaumlaumln heti

syntymaumln jaumllkeen94

Drewermannin syntiinlankeemuskertomuksen tulkintaa ohjaa siten selvaumlsti

haumlnen teologialleen ominainen rinnakkaistenvaihtoehtojen etsintauml

Syvyyspsykologien lisaumlksi haumln tukeutuu tulkinnoissaan myoumls eri kulttuurien

myyttiaineistoon Haumln korostaa myyttien avoimuutta erilaisille tulkinnoille ja

symbolien monimerkityksisyyttauml95 Syntiinlankeemuksessa on haumlnen mukaansa

kuitenkin olennaisinta ahdistuksen vaikutus vain ahdistuksen synty selittaumlauml haumlnen

mukaansa sen ettauml ihminen luopuu alkuperaumlisestauml Jumala-yhteydestaumlaumln Taumlssauml on

haumlnen kanssaan samoilla linjoilla Jungin seuraaja Heinz Westman jonka mukaan

uudenlaisen tietoisuuden saavuttaminen aiheuttaa ihmisessauml vaumlistaumlmaumlttauml

ahdistusta96

Walter Kasper kritisoi Drewermannin tulkinnassa erityisesti taumlmaumln kaumlsitystauml

ahdistuksen ja synnin suhteesta Kasper kysyy eikouml ahdistus ole seurausta siitauml

ettauml ihminen on vapaasta tahdostaan hylaumlnnyt Jumalan97 Kasper ei ota

kritiikissaumlaumln huomioon ettauml Drewermannin tulkinnan tavoitteena on valottaa

syntiin lankeamiseen johtavia psyykkisiauml tekijoumlitauml Haumln pyrkii ymmaumlrtaumlmaumlaumln

pahan valtaa ihmisiin omasta ihmiskaumlsityksestaumlaumln kaumlsin Monet ovat arvostaneet

90 SB I LXXXVII Luvussa 24 kaumlsittelen mitauml Drewermann tarkoittaa kaikkien neuroottisuudella 91 Kille 2001 92 92 SB II 124ndash25 Esim jungilaisessa ns subjektin tason tulkinnassa ajatellaan myytin tai unen yleensauml kuvaavan yhden ihmisen sisaumlisiauml kokemuksia Bucher 1992a 41 93 Kille 2001 66ndash67 94ldquoWenn in das Angsterleben der Tiere von einem bestimmten Punkt der Entwicklung an Selbstbewuszligtsein und acuteGeistacute eindringen und damit eine entscheidende Aumlnderung herbeifuumlhrenldquo GF I 337 95 SB II 104 117 124 96 Kille 2001 95 97 Kasper 1992 11ndash12

48

tulkinnan empiiristauml otetta vaikkei se pystykaumlaumln ratkaisemaan perisyntioppiin

liittyviauml teologisia ongelmia98 Myoumls Kasper pitaumlauml Drewermannin tulkintaa

merkittaumlvaumlnauml uustulkintana jos muistetaan ettauml taumlmaumln mukaan ahdistus myoumls ajaa

ihmisiauml turvautumaan Jumalaan99

Kriittisesti Drewermannin syntikaumlsitystauml arvioi myoumls Julia Knop Haumln

huomauttaa oikein ettauml Drewermann kiistaumlauml perisynnin Lisaumlksi haumln kuitenkin

vaumlittaumlauml ettauml Drewermann pitaumlauml syntiauml vain ihmisen yrityksenauml vapautua

ahdistavasta olosta Drewermann erottaa Knopin mukaan siten etiikan Jumalaan

uskomisesta ja kiistaumlauml ihmisen vastuun100 Haumln arvioi Drewermannin

terapeuttisten pyrkimysten johtaneen siihen ettauml taumlmauml pitaumlauml ahdistusta eli uskon

puutetta sairauteen verrattavana tilana johon ihminen tarvitsee Jumalan apua101

Myoumlskaumlaumln Hans-Martin Barthin mukaan ei Drewermannin tulkintaa ahdistuksesta

synnin syynauml voi hyvaumlksyauml teologiseksi kaumlsitykseksi vaikka ajatuksella onkin

psykologinen oikeutuksensa Drewermann kieltaumlauml haumlnenkin mukaansa ihmisen

vastuun pahuudestaan102 Taumltauml mieltauml on myoumls Ernst Dassmamm103Barth ja Knop

ja Dassmann ovat siltauml osin oikeassa ettauml Drewermann torjuu moralistisena

pitaumlmaumlnsauml katolisen etiikan104 Ihmisen vastuuta teoistaan haumln ei kuitenkaan kiellauml

mutta korostaa sen olevan kirkollisen yliminaumln vallasta vapautuneen oman

minuutensa loumlytaumlneen ihmisen vastuullisuutta105 Ahdistuksesta vapautuminen

vapauttaa haumlnen mukaansa synnistauml ja tekee oikeanlaisen eettisyyden

mahdolliseksi106

Drewermann paumlaumlttelee syntiinlankeemuskertomuksesta ettei ahdistuneen

ole pakko taipua pahaan Haumln ei hyvaumlksy Dassmannin Knopin ja Barthin vaumlitettauml

98 Heribert Wahlin mukaan Drewermann esittaumlauml perisyntiopin tilalle rdquoperiahdistusopinrdquo (rdquoErbangstlehrerdquo) pystymaumlttauml kuitenkaan aikaisempia selittaumljiauml paremmin selittaumlmaumlaumln teologisesti tai psykoanalyyttisesti sitauml mistauml olemisen ahdistus oikein tuli paratiisiin Wahl 1987 925 Siegfrid Wiedenhoferin mukaan viimeaikaisessa teologisessa keskustelussa on vaumlistetty perisyntioppiin liittyvaumlauml probleemaa perisynnin yleisyydestauml ja vaumlistaumlmaumlttoumlmyydestauml sekauml sen aiheuttamasta syyllisyydestauml Drewermannin rdquoStrukturen des Boumlsenrdquo teoksen 3 osaan sisaumlltyy Wiedenhoferin mukaan taumlmaumln probleeman kaikkein perusteellisin ratkaisuyritys Wiedenhofer 1987 366ndash67 99 Kasper 1992 11ndash12 Ahdistuksen vaikutuksesta uskon syntymiseen ks luku 41 100 Knop 2007 106 109 121ndash22 125 Perisyntiopin Drewermann kiistaumlauml ldquoLediglich die protestantische Identifikation der Suumlnde mit der menschlichen Natur die sich in Kierkegaards leidenschaftlicher Entgegensetzung von Gott und Mensch ausspricht haben wie nicht uumlbernehmen koumlnnenldquo SB III 582 101 Knop 2007 123 125 102 Barth 1988 249 103 Dassmann 1992 63ndash64 104 Esim GF I 96ndash139 105 GF I 123ndash24 106 SB III 553 SB II 615

49

rdquooppinsardquo vastuuttomuudesta Oman olemisensa ja taumlmaumln maailman tiedostava

ihminen kyllauml kohtaa haumlnen mukaansa vaumlistaumlmaumlttauml rdquoei-olemisenrdquo kaumlaumlrmeen (die

Schlange des Nichtseins) joka on kaiken rdquoei-vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlnrdquo (Nicht-Notwendig)

tunnuskuva Ihminen voisi siten haumlnen mukaansa saumlilyttaumlauml yhteytensauml Jumalaan

myoumls kaumlaumlrmeen houkutellessa107 Drewermann ajattelee ahdistuksen valtaan

joutuneiden voivan omilla valinnoillaan estaumlauml ahdistumisensa jatkumisen

Kaumlsityksensauml haumln ilmaisee myoumls Kierkegaardilta lainaamansa vertauksen avulla

Syvyyteen katsominen aiheuttaa sen mukaan kyllauml pyoumlrrytystauml On kuitenkin

ihmisen oma syy jos haumln antaa ahdistukselle sellaisen vallan ettauml se johtaa haumlnet

tuijottamaan syvyyteen kuin hypnotisoituna Silloin ihmisestauml tulee syyllinen

ahdistumiseensa108 Muuta syyllisyyttauml ei ihmisellauml Drewermannin mukaan ole

sillauml haumln on nyt ahdistuksensa vankina109 Haumln ei painota Kierkegaardin tavoin

sitauml ettauml ihminen sekauml pelkaumlauml ahdistumista ettauml haluaa paeta siihen110

Drewermannin tulkinta syntiinlankeemuskertomuksesta ei ole esitetyistauml

epaumlilyistauml huolimatta gnostilaista sillauml Jumala on haumlnen mukaansa ihmisten luoja

ja persoona jolla on suhde luomiinsa ihmisiin Myoumls haumlnen kaumlsityksensauml ihmisten

alkuperaumlisestauml viattomuudesta on kristillisen tulkinnan mukainen111 Haumln myoumls

torjuu kertomusta tulkitessaan gnostilaisuutta edustavat

naumlkemykset112Drewermannin kaumlsityksessauml ahdistuksesta eraumlaumlnlaisena

107 ldquoEs ist meint die biblische Erzaumlhlung auf dieser Ebene der Symbolik absolut unvermeidlich daszlig zu einem Menschen wenn er seiner selbst bewuszligt wird und seine Lage in dieser Welt begreift die acuteSchlangeacute des Nichtseins zu reden beginnt Kein Gott kein Schoumlpfer koumlnnte eine Welt erschaffen in der sich dieser Dialog zwischen der acuteSchlangeacute und dem Menschen vermeiden lieszlige Zu der Welt selber die Gott gemacht hat gehoumlrt notwendig die acuteSchlangeacute als das Emblem alles Nicht-Notwendigen Von daher koumlnnte die Gefaumlhrdung des Menschen der im Moment seiner Bewuszligtwerdung die Schlange reden houmlrt an sich in den schuumltzenden Haumlnden Gottes wie aufgehoben erscheinenldquo GF II 133 108 ldquoVor Gott ist es nicht notwendig daszlig der Mensch in seiner Angst beginnt wie im Schwindel nur noch um sich selbst zu kreisen nur noch in das eigene Loch zu starren und darin abzustuumlrzen Gewiszlig ist es notwendig daszlig der Blick in den Abgrund Schwindel verursacht und es ist im Gefuumlhl des Schwindels notwendig den Halt zu verlieren aber es ist die Schuld des Menschen die Angst bis dahin kommen zu lassen daszlig man nur noch wie hypnotisiert in den Abgrund starren kannldquo SB III 545 Kierkegaard ilmaisee asian naumlin ldquoJa kuitenkin haumln on syyllinen koska haumln vajosi ahdistuneisuuteensa mitauml haumln kuitenkin tavallaan halusildquo Kierkegaard 1964 57 Kierkegaardin vertauksen takaa loumlytyy vastaava Friedrich Schellingin esittaumlmauml vertaus Schelling 2004 69ndash70 109 ldquoDaszlig die eigentliche Suumlnde des Menschen die Angst ist ndash Angst in einer Form daszlig sie den ganzen Menschen ergreift daszlig sie die Perspektiven seiner Weltanschauung bestimmt daszlig sie die Regungen seines Lebensgefuumlhls durchtoumlnt daszlig sie wie eine nicht weiter reduzierbare Selbstverstaumlndlichkeit mit ihm verhaftet ist und unabtrennbar zu ihm zu houmlren scheintldquo SB I XI 110 Kierkegaard 1964 57 111 SB II 147SB III 570 esim Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 27 112 Esim SB IIIssa noin 30 kertaa

50

luonnonvoimana jota ihmisen on mahdotonta vastustaa on kuitenkin

gnostilaisuuden dualistiseen maailman- ja ihmiskuvaan viittaavia piirteitauml113

Sitauml ettei ihmisen ole pakko taipua pahaan Drewermann perustelee myoumls

filosofisesti Haumln pitaumlauml ensiksikin kiinni tahdon vapaudesta Ihmisellauml on haumlnen

mukaansa valinnanvapaus mutta se on rajoitettu Ihminen on siis vastuullinen

vaikka haumlnellauml on ahdistuksensa Drewermann hyvaumlksyy Kantin naumlkemyksen

jonka mukaan pakko ja vapaus voivat vaikuttaa toistensa rinnalla Ihminen kuuluu

siten aumllyllisenauml olentona vapauden piiriin mutta empiirisenauml olentona luonnon

piiriin114 Valinnan vapautta Drewermann perustelee sekauml Kierkegaardiin ettauml

Hegeliin tukeutumalla Kierkegaardin mukaan ihminen ei voi olla Jumalan tavoin

vapaa koska haumln ei ole rdquoHenkirdquo samassa mielessauml kuin Jumala115 Hegeliin

tukeutuen Drewermann taas arvioi ettei syyllisyys eli Jumalan yhteydestauml

lankeaminen ole vaumlltettaumlvissauml Ihmisen vapaudessa eli haumlnen henkisyydessaumlaumln

taumlytyy naumlet olla jotakin sellaista joka tekee haumlnestauml aivan pakosta syyllisen

Kyseiseen ihmisen vapauteen ei kyllaumlkaumlaumln voi liittyauml ulkoista pakkoa sillauml se

kumoaisi vapauden Sen sijaan vapauteen sisaumlltyy sisaumlinen vaumllttaumlmaumlttoumlmyys116

Taumlllauml Drewermann tarkoittanee vaumlistaumlmaumlttoumlmaumlsti toteutuvaa eroa Jumalan

yhteydestauml Haumlnen mukaansa syyllisyyttauml voi ymmaumlrtaumlauml oikein vain

eksistentiaalisesta vapauden kaumlsityksestauml kaumlsin117

Ihmisen ristiriitaisuutta voidaan Drewermannin mukaan analysoida

filosofisesti mutta siten ei kuitenkaan loumlydetauml ratkaisua syyllisyyttauml koskevaan

ongelmaan118 Kysymys pahuudesta liittyy ihmisen uskoon ja epaumluskoon ja

kuuluu siksi teologian ratkaistaviin119 Se ei voi filosofian ja psykologian tavoin

113 SB I 55ndash71 Vrt Pearsonin esitys gnostisismin eri dimensioista Pearson 2005 82ndash87 114 SB III LXIX 8 13 Drewermann pakon ja vapauden dilemmaa perusteellisesti Kantin ajatteluun tukeutuen SB III1ndash53 115 ldquoWenn der Mensch in dem Sinn acuteGeistacute waumlre daszlig er sich selber (als Einheit von Sein und Wesen) begruumlndet (acutegesetztacute) haumltte so waumlre er sich selber niemals fragwuumlrdig er waumlre seit

Ewigkeit und schloumlsse alles Zeitliche in sich er waumlre in sich absolut notwendig und gerade darin in ausschlieszliglichem Gehorsam sich selbst gegenuumlber absolut frei Nun aber existiert der Mensch nicht aus sich selbst heraus Er ist ganz und gar acuteabgeleitetes Verhaumlltnisacute wie KIERKEGAARD sagt und so traumlgt er den Grund seines Daseins nicht in sich selbstldquo GF I 336 116 rdquoEinen Ausweg aus dieser Aporie gibt es nur wenn wir dem Gedanken Hegels zustimmen daszlig an der menschlichen Freiheit an der Geistigkeit des Menschen etwas sein muszlig das sie mit Notwendigkeit schuldig werden also biblisch acutevon Gott abfallenacute laumlszligt Diese Notwendigkeit darf der Freiheit des Menschen nicht aumluszligerlich sein denn sonst wuumlrde die Freiheit aufgehoben sie muszlig vielmehr so begriffen werden daszlig sie der Freiheit selbst innerlich ist daszlig sie die Freiheit also nicht aufhebt sondern daszlig sie vielmehr als die Weise in Erscheinung tritt in der Freiheit sich vollzieht und verwirklichtldquo SB III 99 117 Naumlin myoumls Knop 2007 98 118 SB III 568ndash576 119 SB III XLIXndashL

51

pitaumlauml lankeamista ihmisen ainoana vaihtoehtona Onhan lankeaminen mahdollista

torjua Jumalan edessauml (vor Gott)120 Ahdistus onkin voitettavissa vain silloin kun

sen kohtaa rdquoJumalasta kaumlsinrdquo (von Gott her)121 Jos ahdistuksen valtaa ei

ymmaumlrretauml ja kuvitellaan vapauduttavan pahasta ymmaumlrryksen keinoin

ajaudutaan gnostilaiseen mytologiaan122 Ainoastaan usko tekee Drewermannin

mukaan mahdolliseksi olla lankeamatta ahdistukseen ja epaumltoivoon Ihmistauml

voidaan pitaumlauml syyllisenauml vain kun haumlntauml tarkastellaan uskosta kaumlsin 123 Haumln

nimittaumlaumlkin lankeamisen rdquopakkoardquo naumlennaumliseksi124 Jumalaan turvautuminen on

siten haumlnen mukaansa aina mahdollista vaikka ahdistus tekeekin sen vaikeaksi

Knop kysyy aiheellisesti onko Jumala-suhde noin vain valittavissa125

Drewermannilla naumlyttaumlauml olevan pelkistetyn harmoninen kaumlsitys uskosta

Ahdistuksen keskeisimpaumlnauml vaikutuksena on Drewermannin mukaan

alkuperaumlisen Jumala-yhteyden katkeaminen Ahdistus on traagista koska se

paljastaa ihmisen syyllisyyden mutta estaumlauml samalla tunnustamasta sitauml126

Ahdistuksen ja Jumala-yhteyden vastakohtaisuus on kuitenkin taumltaumlkin

traagisempaa Ihminen tarvitsee haumlnen mukaansa Jumalaa juuri ahdistuksensa

vuoksi ja uskon merkitys on ahdistuksen voittamisessa127 Usko ja ahdistus ovat

vastakohtia128 Ahdistus jota Drewermann pitaumlauml syntiinlankeemuskertomuksen

tulkinnassaan synnin syynauml on taumlssauml maumlaumlritelmaumlssauml astunut synnin paikalle

Synnissauml ei haumlnen mukaansa ole niinkaumlaumln kysymys moraalista kuin Jumala-

suhteen katketessa tapahtuneesta eksistenssin muutoksesta Jumala-suhde ja

120 ldquoVor Gott ist es nicht notwendigldquohellipldquoin das eigene Loch zu starren und darin abzustuumlrzenldquo SB III 545 121 ldquoAllein von Gott her erscheint die Angst als etwas Uumlberwindbares Nicht-Zwanglaumlufiges erst im Glauben an Gott erwacht der Mensch aus dem Gefaumlngnis seines acuteverfluchten Lebensacuteldquohellipldquozu seiner eigentlichen Bestimmung und Wuumlrdeldquo SB III XLVIII 122 SB III 539 123 ldquoWie denn uumlberhaupt von einer Schuld des Menschen die Rede sein kann wennldquohellipldquodie Schuldgefuumlhle notwendig aus der Ambivalenz der menschlichen Triebanlagen und bestimmten aumluszligeren Faktoren entstehenldquohellipldquoWichtig ist jedoch daszlig das menschliche Dasein erst vom Glauben an Gott her als schuldig zu erkennen istldquo SB III 568 575 124 ldquoDie scheinbare Notwendigkeit des Boumlsenldquo SuumlndeSchuld 152 125 Knop 2007 111 126 ldquoGerade darin liegt die ganze Tragik der Angst daszlig sie nicht nur die Schuld hervorbringt sondern auch die Umkehr verhindertldquo SB I 82 127 ldquoDer Begriff Angst zu dem entscheidenden Maszligstab theologischen Denkens gemacht wird Nur auf dem Hintergrund der Angst ist Gott dem Menschen wesentlich und nur in der Uumlberwindung der Angst versteht man was Glaube istldquo SB III 578 128 ldquoDer Glaubeldquohellipldquoist so allgemeinmenschlich wie sein Gegenteil die menschliche Angstldquo TE II 164ldquoDer Mensch nicht leben kann ohne Gott dass es jedenfalls gegen die Angstldquohellipldquoinmitten der Gnadenlosigkeit der Welt als Heilmittel nur den Glauben gibtrdquo SB I XII

52

moraalisaumlaumlntoumljen noudattaminen ovat eri asioita129 Drewermannin kaumlsitys

ahdistuksen yleisyydestauml vertautuu teologiseen kaumlsitykseen jonka mukaan kaikki

ovat syntisiauml

Uskoon ei Drewermannin mukaan sisaumllly ahdistusta ja ahdistusta tunteva on

uskosta osaton Taumlmauml kaumlsitys muistuttaa teologista kaumlsitystauml jonka mukaan vain

uskomalla Kristukseen vapaudutaan synnistauml Teologisesti kyseenalainen on

kuitenkin Drewermannin kaumlsitys jonka mukaan ero Jumalasta ilmenisi aina

epaumlmieluisuuden saumlvyisenauml mielentilana ja usko puolestaan taumlydellisenauml

tuskattomuutena Se muistuttaa uushenkistauml spiritualiteettikaumlsitystauml130

Drewermannin kaumlsitys ihmisen sisaumlisestauml kokemusmaailmasta on siis

pelkistetyn kaksijakoinen ihminen joko uskoo tai on uskon ulkopuolella Taumlssauml

haumlnen naumlkemyksensauml on laumlhellauml Kierkegaardin naumlkemystauml jonka mukaan

ahdistuksesta vapaita ovat vain todelliset kristityt131 Drewermannin naumlkemys

eroaa kuitenkin Kierkegaardin naumlkemyksestauml siinauml ettauml taumlmauml ei yleensauml samaista

ahdistusta ja synnin vallassa olemista132 Drewermann ei myoumlskaumlaumln pohdi

esimerkiksi Tillichin tavoin uskoonkin kuuluvaa ahdistuksen laumlheisyyttauml Ahdistus

on taumlmaumln mukaan uskossakin ihmistauml laumlhellauml vaikkei se kuulukaan uskoon133

Drewermann korostaa siis yhtaumlaumlltauml Kierkegaardin tavoin ihmiselaumlmaumln olevan

yleensauml yhtauml ahdistusta muta toisaalta haumln ajattelee ahdistuksen olevan

voitettavissa helpommin kuin esimerkiksi Tillich ajattelee

23 Eksistentiaalinen ahdistus ja epaumltoivo

Taumlssauml alaluvussa analysoin Drewermannin kaumlsitystauml ihmisiauml Jumalasta

erottavasta eksistentiaalisesta ahdistuksesta jossa haumln tukeutuu erityisesti

Kierkegaardiin Siksi tarkastelen ensiksi Kierkegaardin kaumlsitystauml

eksistentiaalisesta ahdistuksesta ja epaumltoivosta ja toiseksi Drewermannin kaumlsitystauml

129 rdquoacuteSuumlndeacute nicht zunaumlchst ein moralischer Tatbestand istldquohellipldquosondern Fehlverhalten am Grund der Existenzldquohellipldquoes eines istldquohellipldquosich gegenuumlber dem ethisch Allgemeinen und ein anderes sich gegenuumlber Gott zu Verhaltenldquo SB I XIIndashXIV 130 Uushenkisestauml spiritualiteetista ks esim Helander 2005 131 Kierkegaard 1924 33ndash34 132 Vain aumlaumlrimmaumlinen epaumltoivo on Kierkegaardin mukaan syntiauml rdquosynti on epaumltoivon potensatiordquo Kierkegaard 1924 121 133 Tillich 1961 30ndash31

53 Kierkegaardin mukaan ihminen on Jumalasta riippuvainen henki134 Ihmisen

hengen haumln rinnastaa taumlmaumln minuuteen135 Haumlnen mukaansa ihmisellauml on ollut

ahdistusta ennen syntiinlankeemustakin mutta se on ollut erilaista kuin nykyinen

ahdistus Vasta syntiinlankeemus on muuttanut sen vapauden tiedostamisesta

johtuvaksi ahdistukseksi joka on taumlysin toista kuin pelko136 Ahdistus voi haumlnen

mukaansa olla tietoista hengessauml koettavaa tai tiedostamatonta ja hengetoumlntauml137

Tietoista se voi olla joko pahan tai hyvaumln suhteen Pahan suhteen tietoisesti

ahdistunut on esimerkiksi itsensauml synnin orjaksi tunteva ihminen ja hyvaumln suhteen

tietoisesti ahdistunut taas ahdistuu hyvyydestauml ja uhmaa hyvyyttauml138

Kierkegaardin mukaan ahdistus voi kasvattaa ihmistauml niin ettauml taumlmauml loumlytaumlauml

uskon mutta elaumlmauml on silti jatkuvaa kamppailua ahdistusta vastaan139 Jos

ihminen ei kuitenkaan loumlydauml suhdetta itseensauml ja Jumalaan haumlnen ahdistuksensa

kasvaa epaumltoivoksi Se taas esiintyy Kierkegaardin mukaan ahdistuksen tapaan

monenmuotoisena Se voi ensiksikin olla tiedostamattomuutta omasta hengestaumlaumln

eli minuudestaan jolloin se ilmenee esimerkiksi vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyytenauml uskonnon

suhteen140 Toiseksi ihmisellauml voi olla hengen eli minuuden tiedostavaa epaumltoivoa

jossa Kierkegaard erottaa kolme muotoa Ensimmaumlinen niistauml on heikkouden

epaumltoivo joka ilmenee epaumltoivona jostakin ajallisesta141 Toinen on ikuisuuteen ja

omaan minuuteen liittyvauml epaumltoivo142 Kolmas epaumltoivo puolestaan on olemista

omassa varassaan eli uhmaa Jumalaa kohtaan143

Drewermann tukeutuu Kierkegaardiin sekauml teologisessa ihmiskaumlsityksessaumlaumln

ettauml kaumlsityksessaumlaumln eksistentiaalisesta ahdistuksesta Ihminen on haumlnen mukaansa

rdquojohdetulla tavallardquo (auf abgeleitete Weise) henki kuten myoumls Kierkegaard

maumlaumlrittelee ja siitauml myoumls johtuu haumlnen ahdistuksensa144 Ihminen ei ole siten

henki (Geist) samassa mielessauml kuin Jumala rdquoJos ihminen olisi sillauml tapaa henkirdquo

maumlaumlrittelee Drewermann rdquoettauml haumln olisi itse oma perustansa haumln ei

134 Kierkegaard 1924 19ndash20 135 Kierkegaard 1924 19 Olen korvannut vanhahtavan itseyden kaumlsitteen taumlssauml ja myoumlhemminkin minuuden kaumlsitteellauml 136 Kierkegaard 1964 42 55 58 137 Kierkegaard 1964 58 122 138 Kierkegaard 1964 143 148ndash49 139 Kierkegaard 1964 197199 140 Kierkegaard 1924 67ndash74 141 Kierkegaard 1924 74ndash96 142 Kierkegaard 1924 96ndash106 143 Kierkegaard 1924 106ndash117

54

kyseenalaistaisi koskaan itseaumlaumln Ihminen olisi siinauml tapauksessa ikuinen ja

sisaumlllyttaumlisi myoumls ajallisuuden itseensauml Ihminen olisi myoumls itsessaumlaumln vaumllttaumlmaumltoumln

ja tottelevaisena itseaumlaumln kohtaan absoluuttisen vapaardquo145 Silloin ihmisellauml ei olisi

ahdistusta Ahdistus johtuu siis haumlnen mukaansa siitauml ettauml viattomasta ja

tietaumlmaumlttoumlmaumlstauml ihmisestauml on tullut henkiolento Eksistentiaalinen ahdistus

katkaisee Drewermannin mukaan ihmisen suhteen minuuteensa ja estaumlauml haumlntauml

loumlytaumlmaumlstauml sitauml Haumlnellauml ei ole minuutta eli haumln ei voi olla henkensauml kautta

yhteydessauml Jumalaan146

Hengeksi tullessaan ihminen saa Drewermannin mukaan oman vapautensa

ja astuu omaan todellisuuteensa mutta taumlmauml vapaus on vain mahdollisuus ja

aiheuttaa siksi ahdistusta Ihmisellauml on naumlet sekauml pakottava tarve luopua

yksiloumlllisyydestaumlaumln ettauml sulautua massaan vapautensa menettaumlneenauml147 Vapaus on

siten ihmisen suurin taakka ja sen vaaliminen voi vaatia valtavia ponnistuksia

Drewermann on omaksunut Kierkegaardin tulkinnan jonka mukaan ihmisen

syvintauml ahdistusta on omasta vapaudestaan ahdistuminen148 Haumln on kuitenkin

hyoumldyntaumlnyt kaumlsityksessaumlaumln ahdistuksesta myoumls Martin Heideggerin ja Jean Paul

Sartren naumlkemyksiauml Sartre yhdistaumlauml Drewermannin mukaan kaumlsityksessaumlaumln

ahdistuksesta Kierkegaardin kaumlsityksen ahdistuksesta oman vapautensa edessauml

Heideggerin kaumlsitykseen ahdistuksesta rdquoei-minkaumlaumlnrdquo(Nichts) edessauml

Drewermannin mukaan niiden yhdistaumlmisessauml ahdistuskaumlsitykseen ei ole mitaumlaumln

ristiriitaa koska vapaus edellyttaumlauml ei-minkaumlaumln kieltaumlmistauml149

Eksistentiaalinen ahdistus on Drewermannin mukaan syntynyt ihmislajin

kehityshistorian aikana Se on ominaista vain ihmiselle mutta sen juuret ovat

144rdquoNun aber existiert der Mensch nicht aus sich selbst heraus Es ist ein ganz und gar acuteabgeleitetes Verhaumlltnisacute wie KIERKEGAARD sagt und so traumlgt er den Grund aller Angst auf `abgeleiteteacute (kontingente) Weise acuteGeistacute zu seinldquo GF I 336 Kierkegaard 1924 20 145 GF I 336 Vrt Kierkegaard 1924 19ndash21 146 ldquoacuteGeistacute definierte der daumlnische Religionsphilosoph als acutedas Selbstacuteacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewusstsein das als Selbstbewusstsein die Einheit bildetldquohellipldquoDoch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muss vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewusstsein das als Selbstbewusstsein die Einheit bildetldquo GF I 336 147 ldquoMan ist gewoumlhnt an den Gedanken daszlig die Freiheit das eigentliche und houmlchste Gut des Menschen sei und das ist auch wahr Aber man uumlbersieht leicht daszlig es zugleich die groumlszligte Buumlrde des Menschen ist und daszlig es einer auszligerordentlichen Anstrengung bedarf seine eigene Freiheit zu wollen Es liegt in der Tat eine Sehnsucht in dem Menschen sich als Individuum aufzugeben und in der Unfreiheit der Masse zu verschwinden eben weil keine Angst dem Menschen innerlicher und tiefer ist als die Angst der Freiheit vor sich selbstldquo PM I 134 PM (suom) 71 148 ldquoEntsprechend war es Kierkegaards geniale Intuition daszlig die tiefste Angst des Menschen die Angst der Freiheit vor sich selbst istldquo SB III XXV 149 ldquoSo besteht zwischen beiden Auffassungen insofern kein Unterschied als die Freiheit als Nichten das Nichts voraussetztldquo SB III 202

55

luomakunnan yhteisessauml alkuahdistuksessa150 Taumlssauml korostuksessaan haumln seuraa

Kierkegaardia151 Eksistentiaalinen ahdistus on haumlnen mukaansa sekauml

evoluutioketjun vaumlistaumlmaumltoumln vaihe ettauml taumlysin uusi ilmiouml ihmisen

kehityshistoriassa Tietoisuuden (Bewuszligtsein) ja yksiloumlllisyyden lisaumlaumlntyessauml on

kasvanut myoumls ahdistus 152 Ratkaisevan muutoksen elaumlinten kokemaan

ahdistukseen on tuonut itsetietoisuuden (Selbstbewuszligtsein) ja hengen (Geist)

mukaantulo taumlhaumln kehitykseen 153 Luomakunnan ahdistuksen kasvaminen

inhimilliseksi ahdistukseksi perustuu siten Drewermannin mukaan biologiaan

Itsetietoisuuden ja hengen ilmaantuminen sen sijaan on haumlnen mukaansa

tulkittavissa vain teologisesti Itsetietoisuus nimittaumlin tekee ahdistuksesta henkistauml

eli eksistentiaalista154 Drewermann perustelee eksistentiaalisen ahdistuksen

syntyauml sekauml evoluutiobiologisesti ettauml teologisesti

Eksistentiaalisen ahdistuksen syntymisessauml on Drewermannin mukaan kyse

laadullisesta hyppaumlyksestauml Kuva on selvaumlstikin omaksuttu Kierkegaardilta155

Itsetietoisuus ja eksistentiaalinen ahdistus syntyvaumlt Drewermannin mukaan silloin

rdquokun tietoisuuden ja maailman acuteminaumlnacute ja acuteei-minaumlnacute olemuksellinen ero

murtautuu esiinrdquo rdquoSilloin ihmiset myoumls tulevat tietoisiksi acuteaumlaumlrellisestauml

aumlaumlrettoumlmyydestaumlaumlnacute He ymmaumlrtaumlvaumlt olevansa muuta kuin heitauml ympaumlroumlivauml

todellisuus He myoumls ymmaumlrtaumlvaumlt olevansa riippuvaisia siitauml ja sen aiheuttamasta

uhastardquo156 Drewermann ei ilmaise tarkemmin mitauml haumln tarkoittaa laadullisella

hyppaumlyksellauml Viittaako haumln taumltauml kaumlsitettauml kaumlyttaumlessaumlaumln ehkauml geneettiseen

mutaatioon evoluutioketjussa Vai onko se ymmaumlrrettaumlvauml filosofiseksi tai

150 SB II 222 Drewermann tukeutuu antropologi R Bilzin naumlkemykseen siitauml ettauml ihmisen eksistentiaalinen ahdistus (Daseinsangst) voidaan johtaa empiirisesti todennettavasta alkuahdistuksesta (Urangst) joka esiintyy tietyissauml perusmuodoissa 151 ldquoIn der Unschuld ist der Mensch nicht als Geist bestimmt sondern seelisch in unmittelbarer Einheit mit seiner Natuumlrlichkeit bestimmtldquo Kierkegaard 1964 55ndash56 152 ldquoMit dem Grad des Bewuszligtsein und Individualitaumlt zugleich das Quantum der Angst ansteigt nur das Individuum kann Angst empfindenldquo GF I 336 153 ldquoWenn in das Angsterleben der Tiere von einem bestimmten Punkt der Entwicklung an Selbstbewuszligtsein und acuteGeistacute eindringen und damit eine entscheidende Aumlnderung herbeifuumlhrenldquo GF I 337 154 ldquoErst von diesem Moment des erwachenden Selbstbewuszligtseins an tritt die Angst als die geistige

Bestimmtheit aufldquo GF I 337 155 Kierkegaard esim kuvaa synnin ilmaantumista maailmaan aumlkilliseksi hyppaumlykseksi Kierkegaard 1964 42 156ldquoIrgendwann muss die wesentliche Fremdheit zwischen Bewusstsein und Welt zwischen acuteIchacute und acuteNicht-Ichacute subjektiv aufbrechen und dieser Augenblick ist identisch mit dem Geburtstunde des Selbstbewusstsein und der Angst Nichts von dem was uns umgibt sind wir selbst das aber was wir sind ist ebenso abhaumlngig wie bedroht von den Dingen rings um uns her Erst von diesem Moment des erwachenden Selbstbewusstsein an tritt die Angst als eine geistige Bestimmtheit auf indem sie sich als die Bedingung erweist unter der das Ich seiner selbst als einer acuteendlichen Unendlichkeitacute bewusst werden kannldquo GF I 336ndash37

56

teologiseksi kaumlsitteeksi157 Haumln kuitenkin maumlaumlrittelee eksistentiaalisen

ahdistuksen olemusta filosofisin termein Onkin ajateltavissa ettauml Drewermann

painottaa Heideggerin hengessauml sitauml ettauml eksistentiaalisen ahdistuksen olemus on

tulkittavissa vain eksistentiaalifilosofian avulla158 Samasta syystauml johtunee ettei

haumln taumlssauml yhteydessauml myoumlskaumlaumln suhteuta itsetietoisuuden ja eksistentiaalisen

ahdistuksen syntyauml ihmisen psyykkiseen kehitykseen eikauml psyykkisen ahdistuksen

syntyyn Haumln ei pohdi sitauml kumpi naumlistauml ahdistuksen paumlaumllaumlhteistauml ilmaantuu ensin

ihmisyksiloumln elaumlmaumlaumln ja ihmiskunnan historiaan Lapsen elaumlmaumlaumln

eksistentiaalinen ahdistus astuu haumlnen eraumliden tulkintojensa mukaan kuitenkin

oraalisessa kehitysvaiheessa159

Jos ahdistunut ihminen ei tartu mahdollisuuteen pysyauml Jumalan yhteydessauml

haumln ajautuu Drewermannin mukaan epaumltoivoon160 Se on kiinnipitaumlmistauml omasta

ei-minaumlaumln olemisesta ja lopulta halua olla ei-mitaumlaumln Epaumltoivoisen tuskan ytimenauml

on kyvyttoumlmyys vapautua omasta itsestaumlaumln161 Ahdistus eroaa siis Drewermannin

mukaan epaumltoivosta siinauml ettauml ihminen joutuu ahdistuksen valtaan ilman omaa

syytaumlaumln Ahdistuksen jatkuminen epaumltoivon muodossa on taas haumlnen oma

valintansa Teologisesti epaumltoivoa tulkitessaan Drewermann korostaa ihmisen

omaa vastuuta Ahdistus on Drewermannille holistinen epaumltoivo taas teologinen

kaumlsite Kierkegaardin tavoin haumln erottaa epaumltoivon psyykkisestauml

epaumltoivoisuudesta Epaumltoivossa on kyse ihmisen eksistenssissauml tapahtuneesta

muutoksesta162 Ahdistuksen valtaan joutuneessa ihmisessauml ei silloin enaumlauml toteudu

157 Drewermann ei maumlaumlrittele taumlssauml yhteydessauml tarkemmin sitauml minkauml lajien kohdalla haumln ajattelee eksistentiaalisen ahdistuksen ilmaantuneen ihmisen evoluutioon Ihmistauml ei haumlnen mukaansa kuitenkaan saa asettaa rdquohenkisenaumlrdquo olentona eksklusiivisesti muuta maailmaa vastaan eikauml haumln pidauml rdquosielun kuolemattomuuttardquo elaumlinten kohdalla mahdottomana ajatuksena Esim Tiere 34 Drewermann myoumls korostaa teologiassaan kehittyneimpien nisaumlkkaumliden ja ihmisen sisaumlisten kokemusten samanlaisuutta mutta ei ota selkeaumlsti kantaa elaumlinten tietoisuuden laatuun Schmerz 122 158 Heidegger naumlet vaumlittaumlauml ldquoMit dem Hinweis auf das Fehlen einer eindeutigen ontologisch zureichend begruumlndeten Antwort auf die Frage nach der Seinsart dieses Seienden das wir selbst sind in der Anthropologie Psychologie und Biologie ist uumlber die positive Arbeit dieser Disziplinen kein Urteil gefaumllltldquo Heidegger 1963 50 159 Vrt Syntiinlankeemuskertomuksen tulkinta SB II 187 SB II 189 SB II 156ndash57 SB II 547 (taulukko) Oraalinen kehitysvaihe alkaa psykoanalyysin mukaan noin frac12 vuoden iaumlssauml 160 ldquoAllein von Gott her erscheint die Angst als etwas Uumlberwindbares Nicht-Zwanglaumlufiges erst im Glauben an Gott erwacht der Mensch aus dem Gefaumlngnis seines acuteverfluchten Lebensacuteldquohellipldquozu seiner eigentlichen Bestimmung und Wuumlrdeldquo SB III XLVIII 161 ldquoBesteht die Verzweiflung darin dieses Starren in das eigene Nichts festzuhalten und am Ende das wovor man sich aumlngstigte das Nichts selbst zu wollenldquohellipldquoDie ganze Qual des Verzweifelten liegt darin acutedaszlig er sich selber nicht loswerden kannldquo SB III 466ndash67 Vrt Kierkegaard 1924 78 162 ldquoDaszlig die Verzweiflung andauert ist selbst Folge einer Stellungnahme am Grund der Existenz nicht einfache (psychologische) Wirkungldquo SB III 465 467 Esim Kierkegaard 1924 29

57

alkuperaumlinen ruumiin sielun ja hengen synteesi163 Haumln nimittaumlauml epaumltoivoa

ihmisen varsinaiseksi synniksi ja vaumlittaumlauml myoumls Kierkegaardin pitaumlvaumln epaumltoivoa

syntinauml ja uskon vastakohtana164 Haumln ei kuitenkaan perustele vaumlitettaumlaumln165

Kierkegaardilta loumlytyy sen sijaan Drewermannin tulkinnasta poikkeava tulkinta

epaumltoivosta Haumlnen pseudonyyminsauml Anti-Climacuksen mukaan vain liiallinen

epaumltoivo on syntiauml166 Drewermann pitaumlauml ehkauml siten epaumltoivoa Jumala-suhteen

kannalta tuhoisampana kuin Kierkegaard Epaumltoivon nimittaumlminen synniksi

osoittaa haumlnen korostavan epaumltoivon tilan ja uskon tilan eroa Drewermannin

mukaan syntiauml on Jumalasta erossa elaumlminen Haumln pitaumlauml Kierkegaardin tavoin

epaumltoivoa minuuden (Selbst) sairautena joka vaikuttaa ihmisen Jumala-

suhteeseen167

Drewermannin kaumlsitys ahdistuneen ihmisen epaumltoivosta seuraa siis hyvin

pitkaumllti Kierkegaardin kaumlsityksiauml Haumln korostaa kuitenkin toisin kuin Kierkegaard

ettauml ahdistus ja epaumltoivo ovat uskon vastakohtia168 Drewermann puhuu taumlssauml

yhteydessauml ilman tasoerottelua yhdestauml epaumltoivosta joka esiintyy neljaumlssauml eri

muodossa Drewermannin naumlkemys ahdistuksen totaalisuudesta johtaa kysymaumlaumln

haumlnen ahdistustulkintansa onnistuneisuutta On syytauml kysyauml osuuko Drewermann

oikeaan tehdessaumlaumln ahdistuksesta ja epaumltoivosta uskolle vastakkaisen tilan On

arvioitu ettauml Drewermann on tulkinnut Kierkegaardia taumlllauml tavalla koska haumln

pyrkii maumlaumlrittelemaumlaumln ahdistuksen teologisesti tavalla joka on yhdistettaumlvissauml

psykoanalyyttiseen ahdistuskaumlsitykseen169 Se ehkauml on johtanut haumlnet korostamaan

163 ldquoacuteDer Mensch acute meinte er weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacute Doch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muszlig vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewuszligtsein das als Selbstbewuszligtsein die Einheit bildetldquo GF I 336 Ks Kierkegaardin lainauksen suomennos Kierkegaard 1924 19 164 ldquoVerzweiflung ist fuumlr Kierkegaard in diesem Sinne die eigentliche Form der Suumlnde das genaue Gegenteil des Glaubensldquo SB III 462 165 Teoksessaan Psychoanalyse und Moraltheologie I Drewermann viittaa vain yleisesti Kierkegaardin Kuolemansairaus-teokseen ldquoZu diesem Zweck lassen sich Gedanken aufgreifen die S Kierkegaard in der Studie acuteDie Krankheit zum Todeacute vorgelegt hat in der er den Verlust der Gnade den Verlust der Rechtfertigung in Gott als Verzweiflung beschrieb bzw umgekehrt darlegte dass es vor Gott Suumlnde ist verzweifelt zu seinldquo PM I 128 Drewermann ei esitauml yhtaumlaumln Kierkegaardin siteerausta vaumlittaumlessaumlaumln taumlmaumln pitaumlvaumln epaumltoivoa syntinauml Teoksessaan Strukturen des Boumlsen III haumln ei esitauml taumlllauml kohden mitaumlaumln viittausta SB III 462 166 ldquoEpaumltoivo on synti Synti on Jumalan edessauml eli Jumalaa ajatellen epaumltoivoisesti olla tahtomatta olla oma itsensauml tai epaumltoivoisesti tahtoa olla oma itsensaumlrdquohelliprdquosynti on epaumltoivon potensatiordquo Kierkegaard 1924 121 167 rdquoEpaumltoivo on sairautta hengessauml itseydessaumlrdquo Kierkegaard 1924 19 rdquoEpaumltoivo on hengen maumlaumlre suhtautuu ikuiseen ihmisessaumlrdquo Kierkegaard 1924 25 168 Kierkegaardin mukaan kaikilla ihmisillauml on ahdistusta vaikkakin esimerkiksi uskovan ihmisen ahdistus on erilaista kuin muiden ahdistus Kierkegaard 1948 89 92 97ndash98 169 Irrgang 1992 126

58

Jumalasta erossa olemisen tuskaa ja uskon ahdistuksettomuutta Kierkegaardin

valinta eksistentiaalisen ahdistuksen ja epaumltoivon tulkitsijaksi jaumlttaumlauml huomiotta

esimerkiksi Tillichin naumlkemyksen eksistentiaalisesta ahdistuksesta170

Terapeuttisen pyrkimyksensauml vuoksi Drewermann ei myoumlskaumlaumln kaumlsittele sitauml

mahdollisuutta ettei uskon puuttuminen johtaisi epaumltoivoon

Epaumltoivon valtaan joutuneessa ei Drewermannin mukaan ole toteutunut

olemisen (Sein) ja tietoisuuden (Bewuszligtsein) synteesi vaan haumlnen minuutensa on

haumlnen itsensauml asettama171 Ihmisen hengen kaumlsitteen sijasta haumln kaumlyttaumlauml taumlssauml

filosofista minuuden (Selbst) kaumlsitettauml172 Minuuden Drewermann maumlaumlrittelee

Kierkegaardiin tukeutuen minuus on suhde joka suhteutuu itseensauml tai se on se

seikka suhteessa ettauml suhde suhteutuu itseensauml Ihminen on aumlaumlrettoumlmyyden ja

aumlaumlrellisyyden ajallisen ja ikuisen vapauden ja vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden synteesirdquo173

Haumln kaumlyttaumlauml siis hengen ja minuuden kaumlsitteitauml sekauml ahdistuksen vallassa olevista

ettauml siitauml vapautuneista ihmisistauml Se on teologisesti ristiriitaista Ahdistuksesta

vapautuneen kohdalla henki on haumlnen mukaansa kolmas sielun ja ruumiin

170 Tillichin mukaan uskovallakin on ahdistusta vaikkei ahdistus kuulu uskoon Tillich 1961 30ndash31 171 Kierkegaard 1924 20 172Monessa muussa yhteydessauml Drewermann kaumlyttaumlauml Selbst-kaumlsitettauml syvyyspsykologisena kaumlsitteenauml Kaumlsite on taumlssauml tutkimuksessa korvattu sanalla minuus sekauml Drewermannin tukeutuessa Kierkegaardin ajatteluun ettauml haumlnen tukeutuessaan syvyyspsykologian edustajien ajatteluun Minuuden loumlytaumlmisen kanssa samanmerkityksisenauml kaumlytetaumlaumln yleisesti sekauml Kierkegaardiin ettauml syvyyspsykologisiin tulkintoihin tukeuduttaessa myoumls itsensauml loumlytaumlmisen kaumlsitettauml Aikaisemmin on vastaava Kierkegaardin termi useimmiten kaumlaumlnnetty sanalla rdquoitseysrdquo ndash naumlin esim Kierkegaard 1924 suom J Hollo Minuuden kaumlsite maumlaumlritellaumlaumln eri tavoin eri psykologisissa suuntauksissa Kaumlsityksiauml rdquoitseysrdquo ja rdquominuusrdquo pitaumlauml samamerkityksisinauml esim kognitiivista psykologiaa edustava Risto Vuorinen Vuorinen 1995 298 ja 301 Vuorinen maumlaumlrittelee psykologisesti minuuden olevan minaumlkokemus eli itseyden kokemus itseauml ja itselle taumlrkeitauml ihmissuhteita koskevien ndash tietoisten ja tiedostamattomien ndash ajatusten mielikuvien tunteiden toiveiden jne kokonaisuus minaumln elaumlmyksellinen vastine joka sisaumlltaumlauml toisaalta omasta ruumiista muodostetut mielikuvat ja toisaalta sosiaalisesta vuorovaikutuksesta sisaumlistetyt mielikuvat Vuorinen 1995 301 Analyyttisen psykologian perustaja Carl Gustav Jung puolestaan maumlaumlrittelee minuuden (Selbst) tarkoittavan ihmistauml psyykkisenauml kokonaisuutena johon sisaumlltyy tietoista ja tiedostamatonta sisaumlltoumlauml Jung 1960a GW 6 sect 891 Myoumls minaumln kaumlsite saa eri sisaumlltoumljauml Esim Vuorinen maumlaumlrittelee sen voivan tarkoittaa joko toimintaa ohjaavaa psyyken perusrakennetta(suppea merkitys) tai psyykettauml kokonaisuudessaan (laaja merkitys) Vuorinen 1995 301 Jung maumlaumlrittelee minaumln tarkoittavan niiden kaumlsitysten kokonaisuutta jotka muodostavat tietoisuuden keskuksen Jung 1960a GW 6 amp sect 810 Vuorisen suppea minaumln kaumlsite ja Jungin minaumln kaumlsite ovat laumlhellauml toisiaan 173 ldquoDas Selbst ist ein Verhaumlltnis das sich zu sich selbst verhaumllt oder ist das am Verhaumlltnis daszlig das Verhaumlltnis sich zu sich selbst verhaumlltacute acuteDer Mensch acute meinte er weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacuteldquo GF I 336 Kierkegaardin mukaan rdquoItseys on suhde joka suhteutuu itseensauml tai se on se seikka suhteessa ettauml suhde suhteutuu itsensauml itseys ei ole suhde vaan se ettauml suhde suhteutuu itseensauml Ihminen on aumlaumlrettoumlmyyden ja aumlaumlrellisyyden ajallisen ja ikuisen vapauden ja vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden synteesi lyhyesti sanoen synteesi Synteesi on kahden asia vaumllinen suhde Siten tarkasteltuna ihminen ei vielauml ole itseysrdquo Kierkegaard 1924 19

59

suhteessa ja muodostaa ykseyden itsetietoisuutena174 Drewermann sitoutuu siten

siihen Kierkegaardin tulkintaan jonka mukaan ruumiiseen ja sieluun liittyvaumlt

minuus ja rdquohenkirdquo muodostavat ykseyden naumlistauml kolmesta175

Jumala-suhteen katkeamisesta seuraavan epaumltoivon luonne paljastuu

Drewermannin mukaan parhaiten kun ihmisen eksistenssiauml tarkastellaan Jumalan

edessauml olevana (vor Gott) Epaumltoivo kun ei ainoastaan pidauml pelastusta

mahdottomana vaan myoumls kieltaumlytyy taumlysin tahtomasta sitauml ja paumlaumlttaumlauml unohtaa

Jumalan Taumlmaumln lisaumlksi epaumltoivoon sisaumlltyy vielauml suurempi epaumlsuhde

(Miszligverhaumlltnis) Jumalaan Se ilmenee subjektiivisena kykenemaumlttoumlmyytenauml kokea

epaumltoivoa epaumltoivoksi Drewermannin mukaan haumlnen naumlkemyksensauml noudattaa

Kierkegaardin epaumltoivokaumlsitystauml176 Siinauml haumln on pitkaumllti oikeassa Subjektiivista

kyvyttoumlmyyttauml kokea epaumltoivo epaumltoivoksi vastannee Kierkegaardin ajatus siitauml

ettauml ihminen on tietaumlmaumltoumln minuudestaan177 Sitauml ettauml ihminen pitaumlauml pelastusta

mahdottomana vastannee Kierkegaardin kaumlsitys rdquonaisellisesta heikkouden

epaumltoivostardquo Sen vallassa ihminen ei tahdo olla oma itsensauml Sitauml ettauml ihminen

kieltaumlytyy tahtomasta pelastusta ja tahtoo unohtaa Jumalan vastannee

Kierkegaardin naumlkemys rdquomiehekkaumlaumlstauml epaumltoivostardquo jonka vallassa ihminen

tahtoo epaumltoivoisesti olla oma itsensauml178

Kierkegaard on Drewermannin mukaan hyvin perillauml hengestauml esittaumlmaumlnsauml

maumlaumlritelmaumln rdquoraumljaumlhdysvoimastardquo Henki on naumlet Kierkegaardin mukaan ajallisen

ja ikuisen sekauml vapauden ja vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden vaumllisten vastakohtaisuuksien

174 ldquoacuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewusstsein das als Selbstbewusstsein die Einheit bildetldquo GF I 336 175 ldquoacuteDas Selbst ist ein Verhaumlltnis das sich zu sich selbst verhaumllt oder ist das am Verhaumlltnis daszlig das Verhaumlltnis sich zu sich selbst verhaumlltacute acuteDer Mensch acute meinte er (Kierkegaard) weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacute Doch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muszlig vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewuszligtsein das als Selbstbewuszligtsein die Einheit bildetldquo GF I 336 Ks Kierkegaardin lainauksen suomennos Kierkegaard 1924 19 176 ldquoEnthuumlllt sich die Verzweiflung des Fuumlr-sich-seins wenn die menschliche Existenz acutevor Gottacute gesehen wird Gerade dagegen aber wehrt sich die Verzweiflung besteht sie doch darin die Erloumlsung nicht nur fuumlr unmoumlglich zu halten sondern gar nicht mehr zu wollen und mit Vorsatz Gott vergessen zu machen Verzweiflung ist Gottvergessenheit Daher gehoumlrt es zwar zur Verzweiflung daszlig sie durch ein Miszligverhaumlltnis zu Gott entsteht bzw dieses Miszligverhaumlltnis ist aber es ist im Sinne Kierkegaards ein noch groumlszligeres Miszligverhaumlltnis zu Gott die Frage nach Gott modo ponendo auszuklammern insofern ist gerade das subjektive Unvermoumlgen die Verzweiflung noch als Verzweiflung zu empfinden selbst nur eine Form sich in ihr einzurichten nur eine Potenzierung ihrer selbstldquo SB III 466 177 Kierkegaard 1924 67ndash70 178 Kierkegaard 1924 78

60

toteutuma179 Jokainen pakenee Drewermannin mukaan vapauteen liittyvaumlauml

ahdistusta itselleen luonteenomaisella tavalla180 ja vaumllttyy taumlllauml lailla

muodostamasta omaa vastakohtien synteesiaumlaumln Ihminen pakenee ja tarrautuu

ahdistuksensa koko voimalla toiseen vastakohdista (esim vaumllttaumlmaumlttoumlmyys ndash

mahdollisuus)181 Naumlin tapahtuva vapauden torjunta johtaa Drewermannin mukaan

neljaumln toisistaan poikkeavan epaumltoivon syntyyn jotka ovat aumlaumlrellisyyden epaumltoivo

aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivo vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivo ja mahdollisuuden

epaumltoivo182 Kaikilla naumlillauml epaumltoivon muodoilla Drewermann kuvaa

Kierkegaardin tavoin ihmisen minuuden (Selbst) tilaa Jokainen niistauml ilmaisee

haumlnen mukaansa ihmisen suhteen Jumalaan Naumlitauml sisaumlisiauml tiloja voi tarkastella

useista eri naumlkoumlkulmista Niitauml ovat esimerkiksi Paul Ricœurin nimeaumlmaumlt

vastaanottavaisuuden ja ymmaumlrtaumlmisen tahtomisen ja tunteiden tasot183

Seuraavassa analysoin niistauml kaumlsin Drewermannin kaumlsitystauml epaumltoivon sisaumllloumlstauml

Analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln siitauml mitauml muotoja epaumltoivo saa aumlaumlrellisyyden

epaumltoivossa aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivossa vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivossa ja

mahdollisuuden epaumltoivossa

Aumlaumlrellisyyden epaumltoivo ja aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivo syntyvaumlt Drewermannin

mukaan siitauml ettei ihminen onnistu loumlytaumlmaumlaumln aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden

vaumllistauml synteesiauml Taumlssauml haumln tukeutuu Kierkegaardin ajatteluun184 Ihminen ei naumlet

kuulu pelkaumlstaumlaumln aumlaumlrellisyyden piiriin eikauml myoumlskaumlaumln pelkaumlstaumlaumln aumlaumlrettoumlmyyden

piiriin kuten Jumala185 Minuutensa (Selbst) loumlytaumlaumlkseen ihmisen olisi

hyvaumlksyttaumlvauml yhtauml lailla oma henkisyytensauml joka edustaa aumlaumlrettoumlmyyttauml kuin

179 rdquoKIERKEGAARDS Genie aber bestand darin die Brisanz zu entdecken die in dieser Formal steckt wenn man sie nicht bloszlig abstrakt denkt sondern als Existenzbestimmung durchlebt Denn was bedeutet es acuteGeistacute(oder besser geistige Existenz) als Reflexion als bewuszligten Vollzug eines unendlichen Gegensatzes von acuteZeitlichem und Ewigemacute acutevon Freiheit und Notwendigkeitacute zu bestimmenldquo GF I 336 Kierkegaardin naumlkemyksellauml ihmisen eksistenssiin sisaumlltyvaumlstauml ristiriitaisuudesta on taustansa Immanuel Kantin opetuksessa puhtaan jaumlrjen antinomioista Ks Kant 1997 164ndash178 180 PM I 134 PM(suom) 71ndash72 181 ldquoDer Mensch besitzt also die Faumlhigkeit zur Freiheit aber er hat zugleich die groumlszligte Angst davor frei zu sein und es liegt nichts naumlher als das er die Freiheit abschafftldquohellipldquoEr braucht statt die Synthese seiner Gegensaumltze zu binden nur einen der Spannungspole seiner selbst zu fliehen und sich an den anderen mit der Energie seiner Angst anzuklammernldquo PM I 134 PM(suom) 71ndash72 182 Naumlin myoumls Kierkegaard 1924 46 50 55 59 Kielellisesti parempia suomennoksia olisivat epaumlilemaumlttauml aumlaumlrellisyyden aiheuttama epaumltoivo jne 183 ldquoMoving laterally one might project three columns representing a finite aspect then a complementary infinite and finally the mediation of the two Then proceeding vertically three lines or levelsrdquohelliprdquoacutethe transcendental synthesisacute (sensibilityndashunderstanding) acutethe practical synthesisacute (the will) and affective fragilityacute(the emotions)rdquo Ricœur 1986 XVIII 184 PM I 133 Kierkegaard 1924 45 185 PM I 133 PM(suom) 70

61

kuulumisensa luomakuntaan eli oma aumlaumlrellisyytensauml186 Drewermann viittaa

Kierkegaardin kuvaukseen aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon muodoista

On syntiauml ettei epaumltoivoisesti joko tahdo olla Jumalan tai Jumala-kaumlsityksensauml

edessauml oma itsensauml tai sitten tahtoo epaumltoivoisesti olla juuri oma itsensauml Oman

minuuden mittana on kaiken aikaa oman minuuden kieltaumlminen187

Ihminen saattaa Drewermannin mukaan paeta synteesin vaikeutta ensiksikin

pitaumlytymaumlllauml ajalliseen eli paumlaumltyauml aumlaumlrellisyyden epaumltoivoon Haumlnen

epaumltoivoisuuttaan ei kuitenkaan ole helppo huomata sillauml haumln pystyy minuutensa

puuttumisen vuoksi sopeutumaan hyvin ympaumlristoumloumlnsauml Drewermann kuvaa

aumlaumlrellisyyden epaumltoivon vallassa elaumlvaumlauml ihmistauml Kierkegaardiin tukeutuen

maallisissa pyrinnoumlissauml viihtyvaumlksi ja niissauml menestyvaumlksi henkiloumlksi Taumlmauml voi

juuri minuuden puuttumisen vuoksi menestyauml ajallisissa asioissa eihaumln haumlntauml

vaivaa vastuu aumlaumlrettoumlmyyden edessauml188 Drewermann kuvaa siten aumlaumlrellisyyden

epaumltoivoa uskonnollisuuden torjuntana eli Ricœurin esittaumlmaumlllauml

vastaanottavaisuuden ja ymmaumlrtaumlmisen tasolla Taumlllainen ihminen sulkee

mielestaumlaumln pois sen ettauml haumln voisi loumlytaumlauml minuutensa Jumalan yhteydessauml

Kyseessauml on ihmisen aumlaumlrellisyyden ja Jumalan aumlaumlrettoumlmyyden dialektiikka

Drewermannin kuvaus aumlaumlrellisyyden epaumltoivon vallassa olemisesta on kuitenkin

ylimalkaisempaa kuin Kierkegaardin kuvaus Kuolemansairaus-teoksessa

Drewermann ei tuo esille sitauml Kierkegaardin korostusta ettauml aumlaumlrellisyyden

epaumltoivo johtuu ihmisen omasta valinnasta Onhan taumlmauml riistaumlnyt itseltaumlaumln

alkuperaumlisyytensauml ja luopunut ihmispelon vuoksi minuudestaan Drewermann ei

186 rdquoKierkegaard meinte der Mensch koumlnne nur dann ein Selbst werden wenn er imstande sei sich selbst als ein geistiges Wesen in seiner Geschoumlpflichkeit zu akzeptierenldquohellipldquoDer Mensch hat um ein Selbst zu werden die Aufgabe das Endliche und das Unendliche gleichermaszligen zu setzenldquo PM I 133 187 ldquoKierkegaard sagt dazu acuteSuumlnde ist vor Gott oder mit der Vorstellung von Gott verzweifelt nicht man selbst sein wollen oder verzweifelt man selbst sein wollen acute(Die Krankheit 73) Und eben darin daszlig die vor Gott geschieht liegt die unendliche qualitative Potenzierung der Verzweiflung Denn acuteDer Maszlig stab fuumlr das Selbst ist allezeit was dasjenige ist demgegenuumlber es Selbst ist (75)`ldquo SB III 474 Kierkegaard 1924 121 188 ldquoDie Verzweiflung der Endlichkeit die sich nach Kierkegaard darin aumluszligert unter Verlust des eigene Selbst acuteeine Nachaumlffung zu werden eine Zahl in der Masse zu seinacute(Kierkegaard Krankheit 32) Da dieses Verhalten durchaus nicht ausschlieszligt sondern sogar beguumlnstigt daszlig es dabei zu einer besonderen Art der Lebenstuumlchtigkeit kommt bleibt diese Art der Verzweiflung zumeist unbemerkt acuteWeil ein Mensch so verzweifelt ist deshalb kann er sehr gut und eigentlich noch besser in der Zeitlichkeit dahinlebenldquohellipldquogepriesenldquohellipldquogeehrt und angesehen acutenur hat er kein Selbst Es entsteht so eine Haltung die sich im Endlichen verbraucht ohne die Verantwortung fuumlr das EndlicheldquohellipldquoKierkegaard bemerkt mit Recht von denjenigen die unter dem Fehlen der Unendlichkeit verzweifelt sind acuteSie gebrauchen ihre Faumlhigkeiten sammeln Geld treiben weltliche Geschaumlfte berechnen klug usw usw werden vielleicht in der Weltgeschichte genannt aber sie sind nicht sie selbst sie haben geistig verstanden kein Selbst um dessentwillen sie alles wagen

62

myoumlskaumlaumln painota Kierkegaardin tavoin sitauml ettauml minuutensa etsimisestauml

kieltaumlytyminen ilmentaumlauml eettistauml rajoittuneisuutta189 Tunteiden taso eli ihmisen

affektiivisen haurauden tunnistaminen josta esimerkiksi Ricœur puhuu ihmisen

ulottuvuutena puuttuu Drewermannin kuvauksesta190

Myoumls aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivo johtuu Drewermannin mukaan siitauml ettei

ihminen onnistu loumlytaumlmaumlaumln aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden synteesiauml Haumln selittaumlauml

Kierkegaardiin tukeutuen kyseisen epaumltoivon syyksi hellittaumlmaumlttoumlmaumln

transsendenttisuuden kaipuun joka saa ihmisen pakenemaan sietaumlmaumltoumlntauml

rajallisuutta191 Aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivo ajaa ihmistauml asettamaan tavoitteensa

kaukaisten utopioiden toteuttamiseen192 Haumln jopa luulee ettauml haumlnen itsensauml on

tultava Jumalan kaltaiseksi voidakseen elaumlauml ihmisenauml Haumln haumlvittaumlauml oman

eksistenssinsauml kavahtaessaan oman aumlaumlrellisen minuutensa (Selbst)

konkreettisuutta193 Drewermann tuo naumlin Kierkegaardin tavoin esiin sen ettei

aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivosta kaumlrsivauml loumlydauml tahdon ja paumlaumlmaumlaumlraumln synteesiauml vaan

haumlnen epaumltoivonsa muodostuu halun ja kykenemaumlttoumlmyyden dialektiikasta Haumln

tuo esiin olennaisimman Kierkegaardin kuvauksesta vaikka ei painotakaan taumlmaumln

tavoin ihmisen epaumltoivon kokonaisvaltaisuutta194 Haumln ei myoumlskaumlaumln tavoita

Kierkegaardin esittaumlmaumln kuvauksen syvyyttauml Taumlmaumln mukaan itsestaumlaumln

vieraantunut ihminen voi naumlet paumlaumltyauml tilaan jossa ei voi kestaumlauml sitauml ettauml on

olemassa Jumalalle195 Drewermann tulkitsee joka tapauksessa hyvin

aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon vallassa olevan affektiivista haurautta joka estaumlauml taumltauml

saavuttamasta aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden vaumllistauml synteesiauml

Vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden ja mahdollisuuden epaumltoivo syntyvaumlt Drewermannin

mukaan vapauden pakenemisesta Taumllloumlin ihminen ei voi loumlytaumlauml

koumlnnten kein Selbst vor Gott ndash wie selbstisch sie auch in uumlbrigen sind (Die Krankheit 33)ldquo SB III 471ndash72 Kierkegaard 1924 50ndash54 189 Kierkegaard 1924 50ndash54 190 Ricœur 1986 81ndash132 191 rdquoLeitet Kierkegaard die Maszliglosigkeit des Verlangens und der bloszligen unendlichen acuteSehnsuchtacute also aus einer geistigen Bewegung der Transzendenz ab die auf der Flucht vor sich selbst aus dem unertraumlglichen Endlichen ins Unendliche fliehtldquo SB III 470 192 PM I 134 PM(suom) 72 193 ldquoSo koumlnnen wirldquohellipldquomit Kierkegaard sagenldquohellipldquoeine Verzweiflung des Unendlichen eine Selbstvernichtung in dem Bemuumlhen selber wie Gott den man verloren hat werden zu muumlssen um als Mensch leben zu koumlnnen ldquo SB III 471rdquoVerschwendet die Verzweiflung der Unendlichkeit weil sie die Konkretheit des Endlichen und des eigenen Selbst scheut die eigene Existenz wie acutezum Pyramidenbauacute(Kierkegaard Die Krankheit 30)ldquo SB III 469ndash70 194 Kierkegaard kuvaa aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivoa tunteen tiedon ja tahdon haaveellisuutena joka johtaa koko minuuden haaveellisuuteen joka puolestaan ilmenee esimerkiksi rdquouskonnollisena paumlihtymyksenaumlrdquo Kierkegaard 1924 49 195 Kierkegaard 1924 49

63

vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden ja mahdollisuuden synteesiauml Vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivo on

Drewermannin mukaan mahdollisuuden puuttumista niin kuin myoumls Kierkegaard

maumlaumlrittelee Ihmisen rdquominuuttardquo ei taumllloumlin tukahduta todellinen vaumllttaumlmaumlttoumlmyys

vaan ihminen itse Kyseisen epaumltoivon tunnistaa siitauml ettauml ihminen toimii omasta

mielestaumlaumln aina oikein koska tekee vain sen mikauml on pakko196 Drewermann

erottaa Kierkegaardiin tukeutuen kaksi vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivon alalajia

henkisen ja hengettoumlmaumln Haumln kuvaa kyseisten henkisen tason epaumltoivon

muotojen ilmenemistauml psyykkisellauml tasolla Hengetoumln vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden

epaumltoivo naumlyttaumlytyy mielikuvituksettomana poroporvarillisuutena joka pitaumlytyy

tosiasioihin Henkinen vaumllttaumlmaumlttoumlmaumln epaumltoivon muoto on puolestaan fatalistin

tai deterministin vakaumus joka pakottaa jatkuvaan vaumllttaumlmaumlttoumlmyyteen ja

kuolleeseen lainomaisuuteen197 Ihminen voi siten haumlnen mukaansa hukata

mahdollisuutensa aidon minuuden loumlytaumlmiseen joko vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyttaumlaumln tai

siksi ettauml pyrkii olemaan toimissaan virheetoumln Kummassakin tapauksessa

196 ldquoDie Verzweiflung der Endlichkeit die sich nach Kierkegaard darin aumluszligert unter Verlust des eigene Selbst acuteeine Nachaumlffung zu werden eine Zahl in der Masse zu seinacute(Kierkegaard Krankheit 32) Da dieses Verhalten durchaus nicht ausschlieszligt sondern sogar beguumlnstigt daszlig es dabei zu einer besonderen Art der Lebenstuumlchtigkeit kommt bleibt diese Art der Verzweiflung zumeist unbemerkt acuteWeil ein Mensch so verzweifelt ist deshalb kann er sehr gut und eigentlich noch besser in der Zeitlichkeit dahinlebenldquohellipldquogepriesenldquohellipldquogeehrt und angesehen acutenur hat er kein Selbst Es entsteht so eine Haltung die sich im Endlichen verbraucht ohne die Verantwortung fuumlr das EndlicheldquohellipldquoKierkegaard bemerkt mit Recht von denjenigen die unter dem Fehlen der Unendlichkeit verzweifelt sind acuteSie gebrauchen ihre Faumlhigkeiten sammeln Geld treiben weltliche Geschaumlfte berechnen klug usw usw werden vielleicht in der Weltgeschichte genannt aber sie sind nicht sie selbst sie haben geistig verstanden kein Selbst um dessentwillen sie alles wagen koumlnnten kein Selbst vor Gott ndash wie selbstisch sie auch in uumlbrigen sind (Die Krankheit 33)ldquo SB III 471ndash72 Kierkegaard 1924 50ndash54 196 Kierkegaard 1924 50ndash54 196 Ricœur 1986 81ndash132 196 rdquoLeitet Kierkegaard die Maszliglosigkeit des Verlangens und der bloszligen unendlichen acuteSehnsuchtacute also aus einer geistigen Bewegung der Transzendenz ab die auf der Flucht vor sich selbst aus dem unertraumlglichen Endlichen ins Unendliche fliehtldquo SB III 470 196 PM I 134 PM(suom) 72 196 ldquoSo koumlnnen wirldquohellipldquomit Kierkegaard sagenldquohellipldquoeine Verzweiflung des Unendlichen eine Selbstvernichtung in dem Bemuumlhen selber wie Gott den man verloren hat werden zu muumlssen um als Mensch leben zu koumlnnen ldquo SB III 471rdquoBeschreibt Kierkegaard die Verzweiflung der Notwendigkeit als acutedas Fehlenacute der Moumlglichkeitldquohellipldquoin dem Sinne dass dem Menschen alle Moumlglichkeit genommen wird Das Selbst des so Verzweifelten erstickt gewissermaszligen in dem Zwang immer nur das Notwendige atmen zu muumlssen und keinen Raum zur eigenen Entfaltung zu besitzen Indessen sind es nicht die Notwendigkeiten der Wirklichkeit an sich die das Selbst ersticken sondern das Subjekt selbst die das Wirklichkeit auf die Notwendigkeit reduziertldquo SB III 477 197 ldquoKierkegaard unterscheidet dabei interessanterweise zwei Unterformen der Verzweiflung der Notwendigkeit die geistige und die ungeistige Der geistlose Standpunkt der Verzweiflung der Notwendigkeit ist nach ihm die acuteSpieszligbuumlrgerlichkeitacuteldquohellipldquodie Phantasielosigkeit die sich weigert sich houmlher zu acutezwingen als bis zum Dunstkreis des Wahrscheinlichenacute die sich die Aufregung des Daseins zu fuumlrchten und zu hoffen erspart indem sie alles als gegeben und notwendig gegeben hinnimmt voumlllig auszligerstande sich auch nur vorstellen zu koumlnnen dass es anders sein koumlnnte Die geistige Form der Verzweiflung ist die Uumlberzeugung des Fatalisten oder Deterministen fuumlr den

64

unohtuu se ettauml ihminen saa mahdollisuutensa Jumalalta Jumalalle on naumlet kaikki

mahdollista Drewermann vaumlittaumlauml Kierkegaardin korostavan epaumltoivon muodoilla

sitauml ettauml ihmisen oleminen on olemista mahdollisuudessa198

Drewermann kiinnittaumlauml huomiota siihen ettauml Kierkegaard kuvaa

vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoa laumlhinnauml sen psyykkisen ilmenemisen tasolla Haumln

huomauttaa aivan oikein ettei Kierkegaard juuri kaumlsittele sitauml minkaumllaiseksi

ihminen ymmaumlrtaumlauml oman tilanteensa199 Drewermann sen sijaan pyrkii

painottamaan vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivon sisaumlltoumlauml Se merkitsee haumlnen

mukaansa minuuden tuhoa ilman Jumala-yhteyttauml Naumlin myoumls Kierkegaard

Drewermannin mukaan vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivon ymmaumlrtaumlauml vaikkei haumln

tuokaan Drewermannin mielestauml sitauml riittaumlvaumlsti esille Heistauml molempien analyysin

painopisteenauml on Drewermannin mukaan minuuden vaumlistaumlmaumltoumln musertuminen

ilman uskoa Silloin jaumlauml haumlnen mukaansa jaumlljelle vain henkevaumlauml tai hengetoumlntauml

palvontaa jossa ihminen tuhoaa itsensauml Analyysin ytimenauml on jolla ei ole

Jumalaa ei ole myoumlskaumlaumln minuutta200 Drewermannin mukaan vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden

epaumltoivossa on kysymys vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden ja Jumala-yhteyden dialektiikasta

Ihminen ei naumlet loumlydauml minuuttaan eikauml Jumalaa jos tarrautuu vaumllttaumlmaumlttoumlmyyteen

Mahdollisuuden epaumltoivolle on Drewermannin mukaan puolestaan

olennaista ettauml ihminen pitaumlauml kaikkia mahdollisuuksia avoimina ja luulee siten

vaumllttaumlvaumlnsauml vaumlaumlraumlt ratkaisut Drewermann viittaa Kierkegaardin kuvaukseen

mahdollisuuden epaumltoivosta Sen mukaan mahdollisuuden epaumltoivo ilmenee

vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden puuttumisena Minuus pakenee silloin itsensauml luota eikauml

mikaumlaumln ole sille enaumlauml vaumllttaumlmaumltoumlntauml Minuus myoumls hajottaa itseaumlaumln kuvittelemalla

sich geistig das Leben in der Anerkennung einer unabaumlnderlichen Notwendigkeit und toten Gesetzmaumlszligigkeit erschoumlpftldquo SB III 477ndash78 198 ldquoWas dem Menschen den Mut zur eigenen Freiheit zum Gebrauch seiner Phantasie zum Wagnis und zur Hoffnung der Moumlglichkeit gegenuumlber dem niederdruumlckenden Gang der Notwendigkeit gibt ist GottldquohellipldquoEs ist dies der Punkt an dem sich die Kierkegaardsche Ableitungsreihe der Formen menschlicher Verzweiflung im Grunde schlieszligtldquohellipldquodaszlig das menschliche Dasein ein Sein in Moumlglichkeit istldquo SB III 478ndash79 Kierkegaard 1924 63ndash66 199 ldquoDie Kierkegaardsche Analyse zielt sich zwar mehr darauf wie das Subjekt sich die objektive Wirklichkeit zurechtlegt als wie es sich selbst verstehtldquo SB III 478 Vrt Kierkegaard 1924 59ndash66 200 ldquoDie eigentliche Pointe seiner Analyse aber ist daszlig das Selbst notwendig erdruumlckt werden muszlig wenn es nicht an Gott glaubt daszlig ohne den Glauben an Gott nichts anderes uumlbrig bleibt als die Notwendigkeit geistig oder geistlos anzubeten und daran als Mensch als ein Selbst sich zugrundezurichten Der Kern all seiner Analysen der Verzweiflung ist acutewer keinen Gott hat der hat auch kein Selbstacuteldquo SB III 478 Kierkegaard painottaa aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivoa kuvatessaan enemmaumln naumliden epaumltoivon muotojen mielensisaumlistauml ilmenemistauml Kierkegaard 1924 46ndash54

65

kaikkea sellaista mikauml ei voi koskaan toteutua201 Epaumltoivoinen riistaumlauml

Drewermannin mukaan naumlin itseltaumlaumln kaikki mahdollisuudet todelliseksi

(wirklich) tulemiseen Haumln on tietyssauml mielessauml sellaisen arpajaisiin osallistuvan

kaltainen joka pelkaumlauml niin paljon isoa voittoa ettauml lykkaumlauml jatkuvasti

osallistumistaan Haumln on kuin kana joka ei paumlaumlse ulos vankilastaan koska juoksee

peloissaan oikean paikan ohi Haumln ei saa koskaan realisoitua mahdollisuuksiaan

vaan tuhlaa vapautensa yrittaumlessaumlaumln olla menettaumlmaumlttauml sitauml202 Ilman Jumalaa oleva

ihminen etsii epaumltoivoisesti toista ihmistauml joka pystyisi korvaamaan haumlnelle

Jumalan203 Drewermann ei kuitenkaan tuo esille sitauml Kierkegaardin korostamaa

naumlkemystauml ettauml taumlmaumln epaumltoivon vallassa oleva ihminen naumlkee mahdollisuutensa

aina vaumlaumlrin204 Haumln myoumls korostaa mahdollisuuden epaumltoivon olevan toiveunien

taumlyteistauml Haumln ei edes viittaa Kierkegaardin tavoin synkkaumlmieliseen tuskaa

tuottavaan mahdollisuuden epaumltoivon lajiin205 Mahdollisuuden epaumltoivo naumlyttaumlauml

Drewermannin mukaan olevan elaumlmaumlauml tunteiden tasolla Ihmisen affektiivinen

hauraus jota Ricœur on kaumlsitellyt ilmenee taumltauml epaumltoivoa kokevassa

Drewermannin mukaan mahdollisuuden ja Jumala-yhteyden dialektiikkana206

24 Psyykkisen ahdistuksen yhdistyminen epaumltoivoon

Jumala-suhteen puuttuminen ilmenee siis Drewermannin mukaan

ihmisolemuksen kaikilla tasoilla Epaumltoivoon yhdistyy psyykkistauml ahdistusta

Naumlkemys pohjautuu Drewermannin holistiseen ihmis- ja ahdistuskaumlsitykseen207

201 ldquoBezeichnet Kierkegaard die acuteVerzweiflung der Moumlglichkeitacute als acutedas Fehlen der Notwendigkeitacute in der Weise acutedass das Selbst in der Moumlglichkeit von sich weglaumluft so dass es kein Notwendiges hatldquohellipldquoDas Selbst verzettelt sich acuteimmer augenblicklicher und augenblicklicheracuteldquohellipldquoin einem phantastischen Spiel mit Moumlglichkeiten die indessen nie Wirklichkeit werden duumlrfenldquo SB III 476 Kierkegaard 1924 55ndash56 202 rdquoZu seinem Ungluumlck nimmt der acuteVerzweifelte der Moumlglichkeitacute sich natuumlrlich auf diese Weise jede Chance wirklich zu werden Er gleicht sein Leben lang gewissermaszligen einem Lotteriespieler der aus Angst nicht den ganzen groszligen Gewinn zu ziehen immer wieder seinen Einsatz verzoumlgert oder anders gesagt er verhaumllt sich wie ein Huhn das den Ausweg aus seiner Gefangenschaft nicht zu finden vermag weil es aus lauter Angst immer wieder an dem einen entscheidenden Punkt vorbeilaumluft an dem es innehalten muumlszligte um seine acuteeigentlicheacute Richtung zu finden Um seine Freiheit zu erhalten kommtldquohellipldquodaher niemals dahin seine Entscheidungsmoumlglichkeiten zu realisieren und so vertut er seine Freiheit um sie nicht zu verlierenldquo GF I 349 203 SB III 476 204 ldquoMahdollisuuden kuvastinrdquohelliprdquovaumlaumlrentaumlaumlrdquohelliprdquoEttauml itseys naumlyttaumlauml sellaiselta tai taumlllaiselta itsensauml mahdollisuudessa on vain puoli totuutta sillauml itsensauml mahdollisuudessa itseys ei ole vielauml laumlheskaumlaumln vaan ainoastaan puolittain oma itsensaumlrdquo Kierkegaard 1924 57 205 Kierkegaard 1924 58 206 Ricœur 1986 81ndash132 207 ldquoEs Ich und Geist ndash auf jeder dieser drei Ebenen tritt uns die Angst entgegen stets anders gewandet doch stets mit demselben Unheil verkuumlndenden Antlitzldquo GF I 309

66

Haumln on myoumls luonut mallin epaumltoivon ilmenemisestauml ihmismielen psyykkisellauml

tasolla208 Nimitaumln sitauml ahdistusmalliksi Siinauml haumln yhdistaumlauml uuspsykoanalyytikko

Fritz Riemannin (1902ndash79) nimeaumlmiauml persoonallisuustyyppejauml209 Kierkegaardin

maumlaumlrittelemiin epaumltoivon muotoihin Skitsoidisuus yhdistyy mallissa aumlaumlrellisyyden

epaumltoivoon depressiivisyys aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivoon pakkoneuroottisuus

vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoon ja hysteerisyys mahdollisuuden epaumltoivoon210

Drewermannin ahdistuskaumlsite on siten haumlnen teologisen ja syvyyspsykologisen

ahdistuskaumlsitteensauml synteesi Taumlssauml alaluvussa analysoin sitauml miten Drewermann

taumlydentaumlauml teologista ahdistuskaumlsitettaumlaumln syvyyspsykologiaa soveltamalla Vastaan

seuraaviin kysymyksiin Mitauml perusteluja Drewermann esittaumlauml mallilleen Kuinka

onnistuneesti malli yhdistaumlauml teologista ja psykologista tulkintaa Aiheuttaako

epaumltoivo ehkauml psyykkisen ahdistuksen vai paumlinvastoin

Jumala-suhteen puuttumista ei kriitikoiden mukaan voi selittaumlauml

psykoanalyysilla211 Teologian professori ja Zuumlrichin Jung-instituutin dosentti

Maria Kassel torjuu Drewermannin syvyyspsykologisen ahdistustulkinnan

Raamattu ei haumlnen mukaansa pidauml ahdistusta ihmisen osana Kassel tarttuu

Drewermannin kaumlsitykseen jonka mukaan uskonnon tehtaumlvaumlnauml on vapauttaa

ihmiset ahdistuksesta Haumlnen mielestaumlaumln vaikuttaa siltauml ettauml vain sairaat voivat

taumlmaumln mukaan loumlytaumlauml itselleen uskon212 Kassel siis epaumlilee Drewermannin

leimaavan neuroottisiksi kaikki ne ihmiset joilla ei ole uskoa Walter Kasper pitaumlauml

kyllauml ahdistusta yleisenauml ongelmana mutta sen poistaminen ei haumlnen mukaansa

ole kristinuskon paumlaumltehtaumlvauml213 Kassel ja Kasper eivaumlt arvosta Drewermannin

holistista ahdistustulkintaa jonka tavoitteena on tulkita Jumalasta erossa elaumlvaumln

ihmisen sisaumlistauml tilannetta mahdollisimman monipuolisesti Gerd Luumldemann ja

Franz Wilhelm Jansen sen sijaan arvostavat sitauml214

Drewermann perustelee teologisesti syvyyspsykologian kaumlyttaumlmistauml

uskonnollisen tilan tulkintaan Haumln vaumlittaumlauml ettauml Kierkegaardin mukaan sekauml

psykologinen ettauml eksistentiaalinen epaumltoivon tulkinta koskevat ihmisen suhdetta

Jumalaan Kierkegaardin tulkinnan eksistentiaalisesta epaumltoivosta haumln vaumlittaumlauml

208 Kaavio GF I 354 Ks Liite 1 209 rdquoDie schizoiden depressiven zwanghaften und hysterischen Persoumlnlichkeiten Riemann 1961 20 59 105 156 210 SB III 468ndash79 PM I 136ndash62 Kaavio GF I 354 Ks Liite 1 211 Vahvimmin Drewermannia ovat taumlssaumlkin suhteessa kritisoineet eksegeetit Gerhard Lohfink ja Rudolf Pesch Esim Lohfink amp Pesch1988 24ndash5 40 212 Kassel 1992 44 213 Kasper 1992 11

67

olevan erityisen laumlhellauml psykoanalyyttistauml tulkintaa215 Perustelut osuvat sikaumlli

oikeaan ettauml eksistentiaalinen ahdistus ilmenee Kierkegaardin mukaan

psyykkisellauml tasolla216 Ahdistuksen eri muotojen sitominen tiukasti toisiinsa

perustuu kuitenkin Drewermannin omaan tulkintaan Haumln yrittaumlauml tasoitella

Kierkegaardin ajattelun ja psykoanalyysin eroja217 Haumln perustelee epaumltoivon

muotojen ja psyykkisen ahdistuksen yhdistaumlmistauml omalla tulkinnallaan

Kierkegaardin ajattelusta

Psykoanalyysi soveltuu Drewermannin mukaan teologian kaumlyttoumloumln koska

se tuntee sekauml tuhoisat ettauml auttavat asenteet Haumln vaumlittaumlauml ettauml psykoanalyysi

auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln sekauml Jumalaan turvautumista ettauml Jumalan vastustamista218

Haumln ajattelee ettauml neuroosit ilmentaumlvaumlt sitauml omasta olemisesta vieraantuneisuutta

(Daseinsvereinseitigung) joka vaumlistaumlmaumlttauml kuuluu ilman Jumalaa elettaumlvaumlaumln

elaumlmaumlaumln219 Anton A Bucherin mukaan Drewermann identifioi kahden eri tieteen

kaumlsitteitauml ja sortuu siten teologian psykologisointiin220 Drewermann itse ajattelee

kaumlyttaumlvaumlnsauml syvyyspsykologiaa teologisen tulkinnan tukena Haumln vaumlittaumlauml ettauml

syvyyspsykologian avulla loumlytyy erityisen syvaumlllinen teologinen tulkinta uskosta

osattoman tilasta Kun psykoanalyysia kaumlytetaumlaumln teologisena fenomenologiana

naumlhdaumlaumln haumlnen mukaansa sen epaumltoivon syvyys johon ihminen joutuu ollessaan

etaumlaumlllauml Jumalasta Psykoanalyysi voi haumlnen mukaansa pelastaa teologisen

syntikaumlsityksen joka on haumlnen mukaansa pintapuolinen ja moralisoiva

Psykoanalyysi voi antaa teologialle sellaista eksistentiaalisuutta ettauml se loumlytaumlauml

jaumllleen uskon pelastavan voiman221 Syvyyspsykologia voi siis Drewermannin

214 Luumldemann 1992 13 14 Jansen 2004 152 215 ldquoKierkegaard zeigt wie die Psychologie und das Existenzverstaumlndnis der Verzweiflung eigentlich nur die verschiedenen Ausdrucksformen eines grundlegenden Miszligverhaumlltnisses in dem Verhaumlltnis des Menschen zu Gott und darin zu sich selbst aufgreifenldquo SB III 462 ldquoWendet Kierkegaard auf der existentiellen Ebene ein Untersuchungsverfahren an das eine enge Verwandtschaft mit den Gedankengaumlngen der Psa aufweistldquo SB III 467 216 Esim Kierkegaard 1924 33 217 Naumlin myoumls Bernhard Irrgang Irrgang 1992125ndash26 218 rdquoDie Psa fungiertldquohellipldquoalso als eine Phaumlnomenologie der Grundeinstellungen die den Menschen seelisch zerstoumlren oder heilen koumlnnenldquohellipldquoso bedienen wir uns der Psa um zu zeigen wie die Grundentscheidungen fuumlr oder gegen Gott sich in psychische Sachverhalte umsetzen und wie diese ihrerseits auf jene Grundentscheidungen hin transparent werdenldquo SB II XX 219 ldquoWir selbst gewinnen an dieser Stelle unserer Arbeitldquohellipldquodie Moumlglichkeitldquohellipldquozu fragen kann der Begriff der Suumlnde (bzw der Verzweiflung Kierkegaards) so konzipiert werden dass von daher die Neuroseformen der Psaldquohellipldquoals Grundmuster einer Existenz in der Abwendung von Gott in dem Mangel Gottes verstehbar ja ableitbar werdenldquohellipldquoWir sind so weit diese Frage mit einem eindeutigen Ja antworten zu koumlnnenldquo SB III 463 220 Bucher 1992c 110ndash13 221 ldquoErweisen sich die Neuroseformen der Psychoanalyse als notwendige Daseinsvereinseitigungen eines Lebens ohne Gott Die Kluft die bis dahin Theologie und Psychotherapie voneinander trennt laumlsst sich mithin uumlberbruumlcken indem die Neurosenlehre der Psychoanalyse selbst als eine

68

mielestauml tulkita psyykkisten tilojen lisaumlksi eksistentiaalisia tiloja Haumln nimeaumlaumlkin

ahdistustulkintansa rdquodogmatiikan ja psykoanalyysin synteesin yritykseksirdquo Haumln

ajattelee selvittaumlvaumlnsauml ihmisten kokemusta Jumala-yhteyden ulkopuolelle

joutumisesta222 Psykologisoiko Drewermann siis teologian vai saumlilyttaumlaumlkouml

teologia haumlnen ahdistustulkinnassaan oman eritysluonteensa Seuraavassa etsin

vastausta myoumls taumlhaumln kysymykseen

Drewermann perustelee Riemannin uuspsykoanalyyttiseen teoriaan

turvautumista teologisen syntikaumlsityksen kapeudella223 Haumln ei kuitenkaan

maumlaumlrittele tarkoittaako taumllloumlin jotakin tiettyauml tulkintaa vai kaikkea teologista

synnin tulkintaa Haumln unohtaa kritiikissaumlaumln koko syntiopin kehityshistorian224

Siinauml suhteessa haumlnen kaumlsityksensauml syvyyspsykologisen tuen vaumllttaumlmaumlttoumlmyydestauml

teologiselle tulkinnalle perustuu yksipuoliseen naumlkemykseen teologisesta

fenomenologiasta Inhimillisen ahdistuksen monipuolista ymmaumlrtaumlmistauml

vaatiessaan haumln kuitenkin pyrkii toteuttamaan teologian perustavoitteita225 Haumlnen

mallinsa perustana oleva holistinen ahdistuskaumlsitys on siten perusteltu myoumls

teologisesta naumlkoumlkulmasta Syvyyspsykologisen tulkinnan yhdistaumlminen

teologiseen tulkintaan ei ole teologian psykologisointia

Riemann kaumlsittelee teoriassaan skitsoidisuutta depressiivisyyttauml

pakkoneuroottisuutta ja hysteerisyyttauml persoonallisuushaumlirioumlinauml226 Drewermann

theologische Phaumlnomenologie der acuteSuumlndeacute verstanden werden muszlig die zeigt was es bedeutet in radikaler Gnadenlosigkeit im Feld der Gottesferne an sich selber in Verzweiflung zu kommen Entgegen den moralisierenden Oberflaumlchenbeschreibungen der acuteSuumlndeacute fuumlhrt die Psychoanalyse die Theologie in existentielle Zusammenhaumlnge ein an denen die heilende Kraft des Glaubens an Gott wieder finden und zuruumlckgewinnen kannldquo PM I 161 222 ldquoVersuch einer Synthese von Dogmatik und Psychoanalyseldquohellip ldquoWie wird dann der Verlust der Rechtfertigung des Daseins in Gott erfahren und was bedeutet es ausgeschlossen zu seinldquo PM I128 223 ldquoEntgegen den moralisierenden Oberflaumlchenbeschreibungen der acuteSuumlndeacute fuumlhrt die Psychoanalyse die Theologie in existentielle Zusammenhaumlnge ein an denen die heilende Kraft des Glaubens an Gott wieder finden und zuruumlckgewinnen kannldquo PM I 161 224 Hamartiologian kehittely on tapahtunut laumlhinnauml laumlnnen kristikunnassa Esim Heinrich Holze mainitsee nimeltauml merkittaumlvinauml syntikaumlsityksen kehittaumljinauml alkukirkon ajalta ja keskiajalta seuraavat apologeetit Ireneus Tertullianus Cyprianus Clemens Alexandrialainen Origenes Augustinus Johannes Scotus Anselm Canterburylainen Petrus Lombardus Bernhard Clairvauxilainen Hugo von St Victor Tuomas Akvinolainen Duns Scotus Helftan Gertrud Suuri Mestari Eckhart Wilhelm Ockhamilainen Pico della Mirandola Augustinusta haumln pitaumlauml muita merkittaumlvaumlmpaumlnauml Kaikki reformaattorit esittivaumlt omat painotuksensa syntikaumlsityksestauml ja harmatologiaa kehitettiin edelleen sekauml katolisen kirkon ettauml uskonpuhdistuskirkkojen piirissauml Holze 2004 188 Syntiopin kehityksestauml uudella ajalla lyhyesti ks esim Abraham 2004 225 Syvyyspsykologian huomioon ottamisen voi naumlhdauml liittyvaumln dogmatiikan konstruktiiviseen tehtaumlvaumlaumln selvittaumlauml kristinuskon ja muiden katsomusten suhdetta Raunio 2001 10 Kaumlrkkaumlinen 2013 266 226 rdquoWir wollen uns nun den Persoumlnlichkeiten zuwenden deren grundlegendes Problem ndash von der Seite der Angst her gesehenldquohellipldquoistldquo Riemann 1961 20 Persoonallisuushaumlirioumlt ovat mielenterveyshaumlirioumlitauml joille ovat ominaisia nuoruusiaumlstauml tai varhaisaikuisuudesta laumlhtien

69

sen sijaan kaumlyttaumlauml niistauml neuroosin kaumlsitettauml Skitsoidinen depressiivinen pakko-

oireinen ja hysteerinen neuroosi ovat haumlnen mukaansa klassisia

neuroosimuotoja227 Haumln ei tee mallissaan eroa neuroosien pysyvaumlmpaumlauml

ahdistuneisuutta ilmaisevien persoonallisuushaumlirioumliden ja normaalien

persoonallisuuden erojen vaumllille228 Haumln ei myoumlskaumlaumln mainitse mallissaan

psykoosin tasoisia haumlirioumlitauml psykosomaattisia oireita tai psyykkisiauml oireita joita

on kaumlsitellyt muissa yhteyksissauml229 Kierkegaardin maumlaumlrittelemaumlt epaumltoivon

muodot voivat haumlnen mukaansa kuitenkin ilmeisesti tulla esiin myoumls psykoosien

tasoisina Psykooseissa on nimittaumlin haumlnen mukaansa kyse samanlaatuisesta

ilmenneet syvaumlaumln juurtuneet joustamattomat ja sopeutumista haittaavat luonne- ja kaumlyttaumlytymispiirteet jotka heikentaumlvaumlt suoriutumista ja aiheuttavat kaumlrsimystauml Partonen amp Loumlnnqvist 2014 872 227 ldquoVier klassischen Neuroseformen der Schizoidie der Depression der Zwangsneurose und der Hysterieldquo GF I 322 ldquoGerade vom acutein-der-Welt-Seinacute her die vier Hauptformen der Angst in der klassischen Neurosenlehre der Psychoanalyse als Formen reflektierter Endlichkeit im Spiegel der Unendlichkeit verstehen lassenrdquo GF I 337 Neuroosi on elimellisiin syihin perustumaton psyykkinen haumliriouml jossa todellisuudentaju saumlilyy ja potilas kaumlrsii ratkaisemattomista ristiriitatilanteista aiheutuvista toistuvista ja suhteellisen pysyvistauml oireista (esim ahdistuneisuus fobiat kompulsiot tai erilaiset ruumiilliset vaivat) Partonen amp Loumlnnqvist 2014 871 Neuroosi on psykologisena kaumlsitteenauml Sigmund Freudin tunnetuksi tekemauml kaumlsite Nykyaumlaumln kaumlytetaumlaumln neuroosin kaumlsitteen sijaan mieluummin ahdistuneisuushaumlirioumln tai masennushaumlirioumln kaumlsiteitauml Kaumlsitteen aiemmista merkityksistauml ks Pietikaumlinen 2013 131ndash32 Skitsoidiselle eli eristaumlytyvaumllle persoonallisuudelle on ominaista vetaumlytyminen tunnepitoisista sosiaalisista ja muista suhteista mielikuvitukseen yksinaumlisiin harrastuksiin ja itsetutkisteluun Kyky ilmaista tunteita ja kokea mielihyvaumlauml on rajoittunut Marttunen et al 2014 471 Depressiolla tarkoitetaan masennusta mielentilaa jolle on ominaista mm mielialan lasku aloitekyvyn puute ja unihaumlirioumlt Partonen amp Loumlnnqvist 2014 867 Laajemmin esim Isometsauml 2014b 246ndash286 Depressiosta modernissa laumlaumlketieteellisessauml mielessauml on puhuttu 1800-luvun pulivaumllistauml alkaen Pietikaumlinen 2013 115 Pakko-oireisiin haumlirioumlihin luetaan pakkoajatukset ja pakkotoiminnot Koponen 2014 326 Pakkoajatuksia nimitetaumlaumln myoumls obsessioiksi ja pakkotoimintoja kompulsioiksi Partonen amp Loumlnnqvist 2014 870 871 Pakkomielteitauml on kaumlytetty laumlaumlketieteellisenauml terminauml 1800-luvun lopulta alkaen Pietikaumlinen 2013 124 Hysteria on haumliriouml jonka oireisiin kuuluu dissosiaation konversion tai somatisaation oireita Dissosiaatio on psyykkinen puolustuskeino joka erottaa jonkin psyykkisen toiminnon muista psyykkisistauml toiminnoista esimerkiksi ajatuksen siihen liittyvaumlstauml tunteesta Konversio on tiedostamattomasta psyykkisestauml ristiriidasta tai tarpeesta johtuva elimellisen toiminnon menetys tai muutos esimerkiksi halvaus kouristus muistinmenetys tai sokeutuminen Somatisaatiolla tarkoitetaan psyykkistauml puolustuskeinoa jonka kaumlyttouml johtaa niin suhteettomiin elimellisiin oireisiin etteivaumlt ne voi johtua yksinomaan elimellisestauml sairaudesta Partonen amp Loumlnnqvist 2014 869 868 870 873 Hysterian asemesta puhutaan nykyisin dissosiaatiohaumlirioumlistauml Niistauml enemmaumln Lauerma 2014 338ndash349 1800-luvun loppupuolella hysterialla tarkoitettiin erilaisia ruumiillisia yllaumlttaumlen alkavia oireita jollaisten parissa tyoumlskennellen Freud aloitti psykoanalyysin kehittaumlmisen 228 Persoonallisuudella tarkoitetaan yksiloumllle tyypillisten ominaisuuksien ja toimintatapojen kokonaisuutta joka kuvastaa ja saumlaumltelee yksiloumln elaumlmyksiauml ja kaumlyttaumlytymistauml Partonen amp Loumlnnqvist 2014 872 229 Esim psykoosit SB II 172ndash74 556ndash58 psykosomaattiset oireet SB II 195ndash96 defenssit SB II 160ndash178 Psykoosi on mielisairaus elimellinen tai psyykkinen haumliriouml jossa ihmisen todellisuudentaju on haumliriintynyt Partonen amp Loumlnnqvist 2014 872 Defenssit ovat paumlaumlosin tiedostamattomia psyykkisiauml puolustusmekanismeja eli monimutkaisia tunteiden ja tiedonkaumlsittelyn toimintatyylejauml joiden avulla aivot saumlaumltelevaumlt ristiriitatilanteissa mielen sisaumlistauml tasapainoa muuttamalla ulkoisia tai mielen sisaumlisiauml realiteetteja Loumlnnqvist 2014 80 Psykosomatiikassa tarkastellaan psyykkisten ja psykososiaalisten tekijoumliden yhteyttauml sairauksien syntyyn ja kulkuun On luovuttu maumlaumlrittelemaumlstauml yksittaumlisiauml psykosomaattisia haumlirioumlitauml ja

70

ahdistuksesta kuin neurooseissa Ne edustavat haumlnen mukaansa ainoastaan

neuroottisen ahdistuksen voimistumisesta230 Psykoottisuus kuitenkin eroaa

neuroottisuudesta muutenkin kuin vain ahdistuneisuuden voimakkuuden suhteen

Ihmisen todellisuuden taju on haumliriintynyt psykooseissa mutta ei neurooseissa

Taumltauml Drewermann ei ota huomioon Haumln kaumlyttaumlauml neuroosin kaumlsitettauml kuvaamaan

kaikkea psyykkisenauml ilmenevaumlauml ahdistusta

Drewermann perustelee neuroosin kaumlsitteen soveltuvuutta kaikkien ihmisten

mielentilan kuvaamiseen sillauml ettauml terveimmaumlstaumlkin ihmisestauml loumlytyy

neuroottisuutta ja traagisuutta Kaikki eivaumlt kuitenkaan haumlnen mukaansa ole sanan

varsinaisessa merkityksessauml neurootikkoja231 Taumlmauml kaumlsitys neuroottisuudesta

hyvaumlksytaumlaumln yleisesti Ihmisiauml ei voi jakaa jyrkaumlsti terveisiin ja sairaisiin vaan

heidaumln mahdollisen haumliriintyneisyytensauml vaumllillauml on aste-eroja Mielenterveyden

maumlaumlrittely on myoumls kulttuurisidonnaista232 Drewermann ei ole kiinnostunut

psyykkisen ahdistuksen luokittelusta vaan sen yhteydestauml ihmisen kokemaan

eksistentiaaliseen ahdistukseen Paumlaumlpaino on ahdistuksen kvaliteetilla Haumlntauml

kiinnostaa onko ahdistus skitsoidista depressiivistauml pakkoneuroottista vai

hysteeristauml Psykologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna Drewermannin ahdistusmalli

pelkistaumlauml kokemustodellisuutta koska haumln kaumlsittelee kaikkea psyykkistauml ahdistusta

neuroosin kaumlsitteen alla Asianmukaista olisi nimetauml Kierkegaardin maumlaumlrittelemien

epaumltoivon muotojen psyykkiset vastinparit persoonallisuustyypeiksi tai

persoonallisuuden laaduiksi Se vastaisi Riemannin naumlkemystauml niiden

luonteesta233

Miten siis on ymmaumlrrettaumlvauml se ettauml Drewermann nimittaumlauml syntiauml neuroosiksi

Jumalan edessauml (rdquoNeurose vor Gott)234 Haumln sanoo naumlin tukeutumalla

korostetaan psyykkisten ja psykososiaalisten tekijoumliden vaikutusta sairauksiin Joukamaa amp Mattila 2014 598 602 230 rdquoEs istldquohellipldquolediglich eine Frage nochmaliger quantitativer Steigerung wann der neurotische in den psychotischen Zustand uumlbergehtldquo SB II 558 231 ldquoQualitativ istldquohellipldquojeder Mensch acuteneurotischacuteldquohellipldquoMan haumltte nunmehr also davon zu sprechen daszlig alle Menschen eine neurotoide Struktur haben dh in ihrer Gesamtstruktur qualitative neurotische BestandteileldquohellipldquoZweifellos ist die Behauptung alle Menschen seien neurotisch einfach unsinnigldquo SB II 554ndash55 Schultz-Hencke 1951 85ndash6 Schultz-Hencke (1892ndash1953) on saksalaisen neopsykoanalyysin merkittaumlvimpiauml edustajia Myoumls PM (suom) 30 232 Taumlstauml esim Viitamaumlki 1978 131ndash5 Pietikaumlinen 2013 15ndash17 233 rdquoDie schizoiden depressiven zwanghaften und hysterischen Persoumlnlichkeitenldquo Riemann 1961 20 59 105 156 234 ldquoWirldquohellipldquoAusdruck Suumlnde als acuteNeurose vor Gottacute bevorzugenldquo SB II 558 Synnin ja neuroosin suhdetta Drewermann kaumlsittelee jahvistisen syntiinlankeemuskertomuksen syvyyspsykologisen tulkinnan yhteydessauml SB II 553ndash71

71

Kierkegaardin tulkintaan jonka mukaan vahvana vaikuttava epaumltoivo on syntiauml235

Haumln poikkeaa siten Kierkegaardin tulkinnasta jossa synti on puhtaasti teologinen

kaumlsite236 Identifioiko haumln synnin ja neuroosin kuten Bucher vaumlittaumlauml237

Drewermannin tulkinta ei ole kahden tieteenalan kaumlsitteiden identifiointia

Bucherin tarkoittamassa mielessauml Taumlmauml ei ole arvioinnissaan ottanut huomioon

Drewermannin intentiota Neuroosin kaumlsite on taumlssauml ymmaumlrrettaumlvauml vertauskuvaksi

se kuvaa synnin tuhoavaa vaikutusta238 Drewermann nimittaumlin perustelee

ilmaisunsa sopivuutta sillauml ettauml synnissauml on kyse torjunnasta vaikkakaan ei

viettivirikkeiden vaan Jumalan torjunnasta239 Perusteluksi haumln viittaa

uuspsykoanalyytikko Harald Schultz-Henckeen240 Kaumlsitteen vertauskuvallisena

kaumlyttaumlmisen puolesta puhuu myoumls se ettauml Drewermann ilmaisee yksikantaan

pitaumlvaumlnsauml psykoanalyysin tuntemia neurooseja synnin eli Jumalasta erossa

olemisen perusmallina (Grundmuster)241 Haumln korostaa kaumlyttaumlvaumlnsauml

neuroosipsykologiaa synnin fenomenologiana242 Drewermann kaumlyttaumlauml Jumala-

yhteyden puuttumisesta neuroosin kaumlsitettauml korostaakseen sen totaalisuutta

Syvyyspsykologisten ilmioumliden kaumlyttouml vertailukohtina ei ole teologian

psykologisointia

235 ldquoEpaumltoivo on synti Synti on Jumalan edessauml eli Jumalaa ajatellen epaumltoivoisesti olla tahtomatta olla oma itsensauml tai epaumltoivoisesti tahtoa olla oma itsensaumlrdquohelliprdquosynti on epaumltoivon potensatiordquo Kierkegaard 1924 121 Myoumls Lorenz Wachinger ja Heribert Wahl ovat arvioineet synnin ja neuroosin yhdistaumlmisen olevan Kierkegaardin vaikutusta Wahlin mukaan Drewermann irrottaa ahdistuksen ja neuroosin kaumlsitteet niiden kliinis-terapeuttisesta kontekstista ja muuntaa ne antropologisiksi kaumlsitteiksi Wachinger 1985 725 Wahl 1987 925ndash26 236Myoumls Eibach huomauttaa taumlstauml ldquoFuumlr Kierkegaard kann Suumlnde eigentlich gar nicht Gegenstand der Psychologie oder irgendeiner sonstigen Wissenschaft sein da sie nicht etwas acuteZwangslaumlufigesacute ist sondern durch einen qualitativen Sprung in Erscheinung tritt der nicht kausal-empirisch oder spekulativ (als notwendig) zu erklaumlren ist Sie ist auch nicht nur ein passiv erlittenes Verhaumlngnis sondern wird vom Individuum in der Angst acutedurch einen qualitativen Sprung acuteaktiv gesetzt ist mithin auch keine quantifizierbare Groumlszlige Dieser Sprung kann zumindest nicht psychologisch erklaumlrt werden allenfalls koumlnnen die daraus resultierenden Folgen psychologisch beschrieben werdenldquo Eibach 1992180 237 Bucher 1992c 112ndash13 238 Naumlin tulkitsevat asian myoumls Gregor Fehrenbacher Matthias Beier ja Josef Sudbrack Fehrenbacher 1993 36 Beier 2004 52ndash55 Sudbrack 1992b 117 239ldquoWas die Suumlnde zu einer acuteNeurose vor Gottacute machtldquohellipldquoist ja gerade der Umstand daszlig die Menschenldquohellipldquonicht eigentlich bestimmte Triebbereiche verdraumlngen sondern Gottldquo SB III XXX 240 SB III 557 241 ldquoWir selbst gewinnen an dieser Stelle unserer Arbeitldquohellipldquodie Moumlglichkeitldquohellipldquozu fragen kann der Begriff der Suumlnde (bzw der Verzweiflung Kierkegaards) so konzipiert werden daszlig von daher die Neuroseformen der Psaldquohellipldquoals Grundmuster einer Existenz in der Abwendung von Gott in dem Mangel Gottes verstehbar ja ableitbar werdenldquohellipldquoWir sind so weit diese Frage mit einem eindeutigen Ja antworten zu koumlnnenldquo SB III 463 Ks myoumls SB III 414 242 ldquoDie Kierkegaardsche Entwicklung der Formen menschlicher Verzweiflung erweitert und bestaumltigt daher die Psychologie der Neurose als eine theologische Phaumlnomenologie der Suumlnde ldquo SB III 468

72 Mitauml perusteluja Drewermann sitten esittaumlauml mallissaan tapahtuvalle

eksistentiaalisen epaumltoivon ja psyykkisen ahdistuksen muotojen yhdistaumlmiselle

Ovathan uskon puuttuminen ja mieltauml vaivaava ahdistus taumlysin eri asioita Voihan

ihminen ahdistua psyykkisesti hyvin monista syistauml joilla ei ole mitaumlaumln tekemistauml

haumlnen Jumala-suhteensa kanssa Vaumlittaumlaumlkouml Drewermann ettauml uskon tai sen

puuttumisen voi paumlaumltellauml ihmisen mielentilasta Amerikkalainen teologian

professori ja psykoanalyytikko Matthias Beier naumlyttaumlauml olevan taumltauml mieltauml Haumln

nimittaumlin tarttuu Drewermannin lausumaan jonka mukaan neuroottisen rdquoaumlidin

ikaumlvaumlnrdquo takana on Jumalan kaipuu Onko Drewermann siis loumlytaumlnyt Jumala-

suhteen puuttumisesta uuden selityksen neuroottisuudelle kuten Beier

Drewermannin tulkinnan ymmaumlrtaumlauml243 Beier paumlaumltyy naumlkemykseensauml sen

perusteella miten Drewermann tulkitsee syntiinlankeemuskertomusta244 Toisessa

yhteydessauml Beier kuitenkin torjuu sen ettauml Drewermann pitaumlisi mielen sairauksien

syynauml hengellisessauml mielessauml vaumlaumlraumlauml asennetta245 Myoumls Beier ajattelee

Drewermannin kaumlyttaumlvaumln neuroosin kaumlsitettauml totutusta poikkeavassa

vertauskuvallisessa merkityksessauml246

Mikauml siis on Drewermannin intentiona haumlnen yhdistaumlessaumlaumln mallissaan

Jumala-suhteen puuttumisesta kertovan eksistentiaalisen ahdistuksen ja

psyykkisen ahdistuksen Onko Beier oikeassa silloin kun haumln tulkitsee

eksistentiaalisen ahdistuksen aiheuttavan psyykkistauml ahdistusta Drewermannin

mukaan Naumlinhaumln Drewermann kuvaa ahdistuksen syntyvaumln

syntiinlankeemuskertomuksessa Taumlmaumln naumlkemyksen kanssa on ristiriidassa se

ettauml Drewermann painottaa neuroottisuuden muotoja kuvatessaan niiden

psykologista syntytaustaa Psyykkinen ahdistuneisuus johtuu haumlnen mukaansa

minaumln heikkoudesta Minauml on haumlnen mukaansa voimaton tiedostamattomien

243 rdquoDie Suche nach Gott auch hinter dem stets vergeblichen Verlangen steht mit dem der Neurotiker sich nach der Einheit mit der acuteMutteracute zuruumlcksehntldquo SB III 329 Beier arvioi Drewermannin pitaumlvaumln ihmisten eksistentiaalista ahdistusta heidaumln neuroosiensa syynauml ja pitaumlauml taumltauml merkittaumlvaumlnauml uustulkintanardquo Of central importance is that Drewermann holds the infinite fear of the human spirit responsible for the fact that acutenormal drive impulses and needsacute increase to levels of neurotic quantity Neurotic conflicts are thus due to an existential projection under the spell of fearrdquo Beier 2004 100 244rdquoWenn wir in der Psa Interpretation sagten die Suumlnde erscheine dort in Form einer acuteNeuroseacute so verstehen wir jetzt daszlig der Abfall von Gott in der Tat sich in den Grundformen der Neurose auslegen muszlig und daszlig die Suche nach Gott auch hinter dem stets vergeblichen Verlangen steht mit dem der Neurotiker sich nach der Einheit mit der acuteMutteracute zuruumlcksehntldquo SB III 329 245 Beier 2004 52 246 Beier 2004 53

73

puoliensa edessauml ja ahdistuu siksi viettipohjan ja yliminaumln puristuksessa247

Edelleen Drewermann pitaumlauml kiinni siitauml ettauml ihmiselaumlmaumln viisi ensimmaumlistauml vuotta

muodostavat herkaumln jakson jolloin ihmisen rdquoelaumlimellinenrdquo ahdistus saa uusia

muotoja Freudia seuraten haumln selittaumlauml psyykkisen ahdistuksen synnyn liittyvaumln

lapsen taumlrkeimpiin ihmissuhteisiin ja erityisesti aumlitisuhteeseen248

Ahdistumiskehitys niveltyy haumlnen mukaansa muuhun kehitykseen siten ettauml

lapsuudessa koettu ahdistus ilmenee myoumlhemmin kutakin kehitysvaihetta

vastaavana neuroosina249 Ahdistusten psykologisen syntytaustan painottaminen

antaisi ymmaumlrtaumlauml ettauml psyykkinen ahdistuminen haumlnen mukaansa kuitenkin

yllaumlpitaumlauml eksistentiaalista ahdistusta ellei sitten synnytauml sitauml Ihmisen Jumala-

suhteen katkeaminen voisi siten johtua psyykkisistauml syistauml Onko haumlnellauml siis

keskenaumlaumln ristiriitaisia naumlkemyksiauml ahdistuksen synnystauml

Drewermannin tulkintaa yksityiskohtaisemmin tarkastelemalla voi paumlaumltellauml

ensiksikin minkauml perusteella haumln liittaumlauml tietyt psyykkisen ahdistuksen muodot

tiettyihin epaumltoivon muotoihin Siten voi myoumls selvittaumlauml haumlnen kaumlsityksensauml eri

neuroosien ja niitauml vastaavien epaumltoivon muotojen synnystauml ja mahdollisesta

vaikutuksesta toistensa syntyyn Naumlin on myoumls loumlydettaumlvissauml kokonaiskaumlsitys

eksistentiaalis-psyykkisten ahdistusten ilmenemismuodoistandash Antaako siis

syvyyspsykologian soveltaminen uutta syvyyttauml teologiseen ahdistuksen

tulkintaan kuten Drewermann vaumlittaumlauml

Skitsoidiselle ihmiselle on Drewermannin mukaan ominaista tunnekylmyys

haumln voi puhua aumlitinsauml kuolemasta yhtauml asiallisesti kuin paumlivaumln

saumlaumlstauml250Skitsoidisuutta vastaava eksistentiaalinen tila on aumlaumlrellisyyden

247 ldquoDas Tragische entsteht in tiefenpsychologischer Sicht dort wo das Ich seinem eigenen Unbewuszligten ohnmaumlchtig ausgeliefert ist und zwischen den Gesetzen des Es und des Uumlberichs in schicksalhafter Schuld und in notwendiger Strafe zermahlen wird Das eigentliche Problem der Tragoumldie ergibt sich demnach aus einer Schwaumlche des Ichs und diese laumlszligt sich sowohl geistesgeschichtlich als auch strukturell interpretierenldquo PM I 25 Yliminauml-kaumlsitteen kaumlyttouml osoittaa Drewermannin tukeutuvan taumlssauml psykoanalyyttiseen mielenmalliin 248 GF I 318 320 249 rdquoIn dieses Schema angstbedingter Anpassung fuumlgen sich nun die Themenstellungen der vier klassischen Phasen der Triebentwicklung ein sie alle repraumlsentieren spezifische Konflikte die in jeder Biographie zwischen Mutter und Kind vorprogrammiert sind indem bestimmte Gefuumlhlsambivalenzen freilich in unterschiedlichen Staumlrkegraden unvermeidbar werden Alle vier Stadien haumlngen genetisch mit den vier klassischen Neuroseformen der Schizoidie der Depression der Zwangsneurose und der Hysterie zusammen indem die jeweiligen Angstformen von einem bestimmten Quantum an charakterbedingt acutechronifiziertacute werdenldquo GF I 321ndash22 250 PM I 156

74

epaumltoivo251 Drewermann vertaa skitsoidikon itsekkyyttauml siihen ettauml aumlaumlrellisyyden

epaumltoivosta kaumlrsivaumlltauml ihmiseltauml puuttuu oma minuus jolla olla yhteydessauml

Jumalaan Haumln perustaa naumlkemyksensauml Kierkegaardin tulkintaan252 Taumlmauml on

kuvannut kyseistauml epaumltoivoa eettiseksi rajoittuneisuudeksi Siinauml ihminen on

hukannut itsensauml luopumalla minuudestaan ja tyytymaumlllauml aumlaumlrellisen maailman

tarjoamaan elaumlmaumlaumln rdquoSellainen ihminen unohtaa itsensauml Haumln unohtaa mikauml on

haumlnen nimensauml jumalallisessa katsannossardquo253 Drewermann yhdistaumlauml naumlin

skitsoidisuuden ja aumlaumlrellisyyden epaumltoivon niiden ulkoisen ilmenemisen

perusteella Haumlnen mukaansa kyseinen neuroosi alkaa joskus kehittyauml jo lapsen

ensimmaumlisinauml elinpaumlivinauml Naumlin kaumly kun lapsi kokee aumlidin poissaolon

hylkaumlaumlmiseksi254 Kaumlsitys naumlin varhain kehittyvaumlstauml ahdistuksesta on

sopusoinnussa sen Drewermannin Kierkegaardiin tukeutuvan kaumlsityksen kanssa

ettauml ahdistus kuuluu ihmisyyteen ja erottaa ihmisen elaumlimistauml255 Drewermann

ajattelee siten skitsoidisuuden ja siihen yhdistyvaumln aumlaumlrellisyyden epaumltoivon

johtuvan varhaislapsuuden emotionaalisesta kylmyydestauml Skitsoidisesta

ahdistuksesta kaumlrsivaumln ahdistus on haumlnen mukaansa samalla varhaisempaa kuin se

ahdistus jonka syntymistauml haumln kuvaa syntiinlankeemuskertomusta

tulkitessaan256Sitauml haumln ei kaumlsittele johtaako kyseisenlainen kokemus aina

skitsoidisuuteen ja aumlaumlrellisyyden epaumltoivoon Skitsoidisuuden synnyn sitominen

jopa lapsen ensimmaumlisiin elinpaumliviin sisaumlltaumlauml kuitenkin vaumlitteen jonka mukaan

ahdistavat psyykkiset kokemukset voivat olla Jumala-suhteen katkeamisen syynauml

251 ldquoInsofern kann man wohl sagen daszlig die Kierkegaardsche Form der Verzweiflung der Endlichkeit der Neuroseform der Schizoidie entspricht daszlig also existentiell der Schizoide im Grunde ein Verzweifelter istldquo SB III 472 252 rdquoEs geht dem Schizoiden mithin staumlndig um sich selbst aber Kierkegaard bemerkt mit Recht von denjenigen die unter dem Fehlen der Unendlichkeit verzweifelt sindldquohellipldquoSie sind nicht sie selbst sie haben geistig verstanden kein Selbst kein Selbst um dessentwillen sie alles wagen koumlnnten kein Selbst vor Gottldquo SB III 472 PM I 159 Drewermann kaumlyttaumlauml taumlssauml minuuden kaumlsitettauml filosofisena ja teologisena kaumlsitteenauml 253Kierkegaard 1924 51ndash52 254ldquoDie psychogenetischen Faktoren der Schizoidie sind nach psychoanalytischer Auffassung bereits in den ersten Lebenstagen und -wochen wirksam und bestehen entsprechend dem spaumlteren Selbstgefuumlhl des Schizoiden in schweren affektiven Maumlngelnldquo PM I 158 ldquoDie erste Angst die ein Mensch erlebt ist die Angst eines Kindes von seiner Mutter verlassen zu werdenldquo GF I 318 ldquoVon daher kann man sagen daszlig die Angst vor dem Verlust der Mutter in der Tat wie die Psychoanalyse es lehrt noch weit von allen realen Aumlngsten als Grundquelle der Angst anzusehen istrdquo GF I 320 Klassisen psykoanalyysin teoriaan ei sisaumllly imevaumlisiaumln skitsoidista vaihetta jonka Drewermann on omaksunut Riemannin teoriasta ldquoAntriebsorientierten Angsttheorie die wir in der entwicklungspsychologischen 4-Phasen-Lehre der Psa als Grundlegung der entsprechenden vier Neuroseformen antreffen (vgl F Riemann Grundformen der Angst)ldquoSB II 222 Ks Riemann 1961 20ndash58 255 SB 222 ldquoMit dem Grad des Bewuszligtsein und Individualitaumlt zugleich das Quantum der Angst ansteigt nur das Individuum kann Angst empfindenldquo GF I 336 256 SB II 189

75

Taumlmauml tulkinta eroaa haumlnen eri yhteyksissauml esittaumlmaumlstaumlaumln tulkinnasta jona mukaan

Jumalasta ajauduttaisiin eroon aikaisintaan puolen vuoden iaumln jaumllkeen257

Aumlaumlrellisyyden epaumltoivon ja skitsoidisuuden vallassa olevan ihmisen

uskonnollisuutta Drewermann kuvaa sekauml teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti

Haumln tukeutuu sekauml Kierkegaardin epaumltoivotulkintaan ettauml Riemannin

uuspsykoanalyyttiseen persoonallisuuden tulkintaan Aumlaumlrellisyyden epaumltoivon

vallassa elaumlvauml ihminen viihtyy haumlnen mukaansa maallisissa pyrinnoumlissauml eikauml haumlntauml

vaivaa vastuu aumlaumlrettoumlmyyden edessauml258 Haumlnellauml ei voi olla aitoa uskonsuhdetta

Jumalaan myoumlskaumlaumln skitsoidisuutensa vuoksi Haumlnen suhtautumisensa uskontoon

voi kuitenkin ilmetauml monella tavalla259 Haumln on laumlheisyyden pelkonsa vuoksi

suhteessaan uskontoon usein skeptikko tai kyynikko260 Haumln jumaloi itseaumlaumln jos

haumlnen skitsoidisuutensa on psykoottista261 Skitsoidisuuden ulkoinen ilmeneminen

voi Drewermannin mukaan vaihdella paljon esimerkiksi silloin kun siihen

sekoittuu depressiivisyyttauml262 Jos skitsoidisesti neuroottinen rdquouskoordquo on haumlnen

uskonsa Drewermannin mukaan ahdistunutta yliminaumln uskoa263 Riemannin

teorian liittaumlminen aumlaumlrellisyyden epaumltoivon tulkintaan antaa epaumlilemaumlttauml tulkintaan

uutta ulottuvuutta

Myoumls aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon ja depressiivisyyden Drewermann yhdistaumlauml

niiden ilmenemismuodon perusteella Haumln yhdistaumlauml depressiivisen ihmisen

257 SB II 189 SB II 156ndash57 SB II 547 (taulukko) 258 ldquoDie Verzweiflung der Endlichkeit die sich nach Kierkegaard darin aumluszligert unter Verlust des eigene Selbst acuteeine Nachaumlffung zu werden eine Zahl in der Masse zu seinacute(Kierkegaard Krankheit 32) Da dieses Verhalten durchaus nicht ausschlieszligt sondern sogar beguumlnstigt daszlig es dabei zu einer besonderen Art der Lebenstuumlchtigkeit kommt bleibt diese Art der Verzweiflung zumeist unbemerkt acuteWeil ein Mensch so verzweifelt ist deshalb kann er sehr gut und eigentlich noch besser in der Zeitlichkeit dahinleben`hellip`gepriesen`hellip`geehrt und angesehen acutenur hat er kein Selbst Es entsteht so eine Haltung die sich im Endlichen verbraucht ohne die Verantwortung fuumlr das Endliche`ldquoldquoKierkegaard bemerkt mit Recht von denjenigen die unter dem Fehlen der Unendlichkeit verzweifelt sind acuteSie gebrauchen ihre Faumlhigkeiten sammeln Geld treiben weltliche Geschaumlfte berechnen klug usw usw werden vielleicht in der Weltgeschichte genannt aber sie sind nicht sie selbst sie haben geistig verstanden kein Selbst um dessentwillen sie alles wagen koumlnnten kein Selbst vor Gott ndash wie selbstisch sie auch in uumlbrigen sind` (Die Krankheit 33)ldquo SB III 471ndash72 Kierkegaard 1924 50ndash54 259Markuksen evankeliumin selityksessauml Drewermann liittaumlauml skitsoidisen ahdistuksen piirteet sekauml juutalaisiin lainoppineisiin ettauml Jeesuksen Kapernaumin synagogassa tapaamaan saastaisten henkien vaivaamaan mieheen Kertomuksen lainoppineet ovat Drewermannin mielestauml yhtauml osattomia uskosta kuin henkien vaivaama mies Raamattuun perehtyneet kirjanoppineet tunnustautuvat naumlet uskoon vain ulkoisesti niin ettei se kosketa heidaumln eksistenssiaumlaumln Taumlssauml suhteessa he ovat Drewermannin mukaan taumlysin verrattavissa demonien vallassa olevaan mieheen joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi vaikka tahtookin pysyauml erossa haumlnestauml DMK I 195 260 SB III 472 261 SB III 473 262 PM I 162 263Yliminaumln uskon synnyttaumlmisestauml Drewermann syyttaumlauml vallitsevaa kristinuskon muotoa johon kuuluu valmis oppi Syytoumls kohdistuu erityisesti katoliseen kirkkoon DMK I 198ndash99

76

vastuuntunnon ja loppumattomat syyllisyyden tunteet siihen ettauml ihminen

vieraantuu aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivossa yhauml enemmaumln itsestaumlaumln264 Oman

paumlaumlttelynsauml tueksi Drewermann viittaa esimerkein monien syvyyspsykologien

luonnehdintoihin depressiosta265 Taumlmaumlnkin ahdistuksen alkujuurta Drewermann

etsii kehitysvaiheesta josta ihmisellauml itsellaumlaumln ei nykykaumlsityksen mukaan ole

selkeitauml muistikuvia Lapsi on silloin noin kahdeksan kuukauden ikaumlinen Haumln

nimittaumlauml vaihetta myoumlhaumlisemmaumlksi oraaliseksi vaiheeksi Depressiivinen neuroosi

alkaa haumlnen tulkintansa mukaan silloin rdquovierastamisenardquo (Acht Monats-Angst)

joka johtuu siitauml ettauml lapsi on alkanut erottaa laumlheiset ihmiset vieraammista

Drewermann korostaa Freudin tulkinnasta poiketen myoumls ihmisen

syyllisyydentunteiden syntyvaumln jo taumlssauml oraalisessa eikauml kuten Freud

oidipaalisessa vaiheessa266 Taumltauml vaihetta syntiinlankeemuskertomus haumlnen

mukaansa kuvaa267 Haumln siis vaumlittaumlauml yhtaumlaumlltauml ettauml syntiinlankeemuskertomus

kuvaa noin kahdeksan kuukauden iaumlssauml alkavan ahdistuksen syntymistauml ja

hyvaumlksyy toisaalta Kierkegaardin tulkinnan ahdistuksesta ihmisen elaumlimistauml

erottavana tuntomerkkinauml268

Noin kahdeksan kuukauden iaumlssauml tai skitsoidisen ihmisen tapauksessa jo

aikaisemmin syntynyt ahdistus seuraa ilmeisesti Drewermannin mukaan ihmistauml

vaikka haumlnen ahdistuneisuutensa saisi myoumlhemmin uuden muodon

Drewermannin mukaan psykoanalyysi selittaumlauml depressiivisyyden syntyauml

lapsuudessa toteutuvan kausaalis-geneettisen oraalisuuden pohjalta Haumln on siinauml

mielessauml oikeassa ettauml psykoanalyysi korostaa lapsuuskokemusten vaikutusta

ihmisen psyykkiseen kehitykseen Kierkegaardin aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon

tulkinnasta Drewermann taas hyvaumlksyy sen ettauml kyseinen ahdistus syntyy

264 rdquoSo wie der Depressive sich fuumlr die ganze Welt verantwortlich weiszlig und infolgedessen unter der Unendlichkeit seiner Schuldgefuumlhle zugrundegehtldquohellipldquoverschwendet die Verzweiflung der Unendlichkeit weil sie die Konkretheit des Endlichen und des eigenen Selbst scheut die eigene Existenz wie acutezum Pyramidenbauacute (Kierkegaard Die Krankheit 30)ldquo SB III 469ndash70 Kierkegaard 1924 47 49 265 Haumln mainitsee nimeltauml V E Frankl O Fenichel F Riemann JH Schultz V v Gebsattel SB III 469ndash71 266ldquoDer biblische Text bedient sich eines Mythos der den Vorgang schildert wie jeder Mensch notwendig zum ersten Mal in das Gefuumlhl der Schuld hineingeraumlt wie er aus einer Ureinheit seiner oralen Gier wegen vertrieben wird und wie er dies nicht anders denn als Strafe fuumlr seine Schuld empfinden kannldquo SB II192 Freud liittaumlauml syyllisyyden tunteen synnyn myoumlhempaumlaumln oidipaaliseen eli falliseen vaiheeseen Freud 1964 289 Lapsi on silloin 3ndash4ndash5 -vuotias 267 SB II 189 SB II 156ndash57 SB II 547 (taulukko) 268 ldquoMit dem Grad des Bewuszligtsein und Individualitaumlt zugleich das Quantum der Angst ansteigt nur das Individuum kann Angst empfindenldquo GF I 336 ldquoIn der Unschuld ist der Mensch nicht als Geist bestimmt sondern seelisch in unmittelbarer Einheit mit seiner Natuumlrlichkeit bestimmtldquo Kierkegaard 1964 55ndash56

77

transsendenssin kaipuusta Taumllloumlin ihminen pakenee sietaumlmaumlttoumlmaumlstauml

aumlaumlrellisyydestauml aumlaumlrettoumlmyyteen jonka seurauksena on ahdistava syyllisyyden

tunne269

Syntiinlankeemuskertomus kuvaa siis Drewermannin mukaan sekauml

eksistentiaalisen ahdistuksen ettauml depressiivisen ahdistuksen syntyauml

Depressiivinen ahdistus ei siten Drewermannin mukaan synnytauml eksistentiaalista

ahdistusta kuten skitsoidisen ahdistuksen voi paumlaumltellauml haumlnen mukaansa

synnyttaumlvaumln Haumln ei myoumlskaumlaumln vaumlitauml aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon olevan

depressiivisyyden syynauml Haumln ei maumlaumlrittele naumliden ahdistusten vaikutussuhteita

vaan ne ovat haumlnen mukaansa saman ahdistuksen ulottuvuuksia

Aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivosta ja depressiivisyydestauml kaumlrsivaumln ihmisen

uskonnollisuutta Drewermann kuvaa sekauml Kierkegaardiin ettauml Riemanniin

tukeutuen Haumln vaumlittaumlauml Kierkegaardin tukeutuen ettauml naumlmauml ihmiset tuhoavat

itsensauml yrittaumlessaumlaumln olla Jumalan kaltaisia270 Riemanniin tukeutumalla

Drewermann puolestaan kuvaa depressiivisiauml ihmisiauml hyvin uskonnollisiksi mutta

uskonnollisuudessaan ahdistuneiksi He ovat haumlnen mukaansa taipuvaisia

omaksumaan sellaisia uskonnon muotoja joihin kuuluu itsensauml unohtaminen eli

minaumlstauml (Ich) irrottautuminen Parempaa tuonpuoleisuutta lupaavat

pelastususkonnot ovat laumlheisiauml heille koska elaumlmauml on heistauml toivotonta

kaumlrsimystauml271 Aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon tulkinta saa psykologista syvyyttauml

Riemannin uuspsykoanalyyttisen tulkinnan avulla

Kolmas psyykkisen ahdistuksen muoto on Drewermannin mukaan

pakkoneuroosi jonka haumln maumlaumlrittelee Riemanniin tukeutuen liioitelluksi

varmistamiseksi varovaisuudeksi ja ennakoinniksi272 Haumln yhdistaumlauml sen

269 ldquoAnstelle des Triebbereichs der Oralitaumlt der kausal-genetisch in der Psa zur Erklaumlrung der Depression herangezogen wirdldquohellipldquoleitet Kierkegaard die Maszliglosigkeit des Verlangens und der bloszligen unendlichen acuteSehnsuchtacute also aus einer geistigen Bewegung der Transzendenz ab die auf Flucht vor sich selbst aus dem unertraumlglichen Endlichen ins Undendliche flieht Die Folge davon muszlig natuumlrlich eine erdruumlckende Selbstuumlberforderung sein ein Gefuumlhl an allen schuldig zu seinldquo SB III 470 Vrt Kierkegaard 1924 49ndash50 270 ldquoSo koumlnnen wir mit Kierkegaard auch sagen sie sei eine Verzweiflung des Unendlichen eine Selbstvernichtung in dem Bemuumlhen selber wie Gott den man verloren hat werden zu muumlssen um als Mensch leben zu koumlnnenldquo SB III 471 271 ldquoEntsprechend neige der Depressive besonders acutein der Religionacute zu allen Religionsformen die Selbstvergessenheit die Losloumlsung vom Ich vertreten Er leidet ja am tiefsten am leben und da er hier nicht hoffen zugreifen kann stehen alle Erloumlsungsreligionen und die welche ein besseres Jenseits versprechen ihm nahe (Riemann Grundformen 72ndash73)ldquo SB III 470 Drewermann arvioi erityisesti katolisia pappeja ja saumlaumlntoumlkuntien jaumlseniauml ohjattavan omaksumaan taumlllaisen uskonnollisuuden Esim KPI 86ndash87 272 SB III 476 Drewermann esittaumlauml Riemann-viitteen (Riemann 196176) joka ei pidauml paikkaansa Riemann maumlaumlrittelee naumlin pakkoneuroottisuutta Riemann 1961 107

78

Kierkegaardin esittaumlmaumlaumln vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoon samantyyppisen

ilmenemisen perusteella Haumln perustelee yhdistaumlmistauml ensiksi sillauml ettauml Riemann

pitaumlauml pakkoneuroosia katoavaisuuden edessauml tunnettuna ahdistuksena (Angst vor

der Vergaumlnglichkeit) Toiseksi haumln perustelee yhdistaumlmistauml vetoamalla Riemannin

kollegan Viktor von Gebsattelin (1883ndash1976) kaumlsitykseen fobiasta Sen mukaan

fobian kohteet loumlytyvaumlt ihmisen sisimmaumlstauml ja pakkoneuroottinen ahdistus johtuu

oman olemuksen totaalisen tuhoutumisen uhasta273 Drewermannin mukaan

Kierkegaard kuvaa vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoa mahdollisuuden puuttumiseksi

samalla tavalla kuin Riemann ja Gebsattel kuvaavat pakkoneuroosia Ihmisen

rdquominuuttardquo eivaumlt taumllloumlin tukahduta todellisuuteen sisaumlltyvaumlt vaumllttaumlmaumlttoumlmyydet

vaan subjekti itse pelkistaumlessaumlaumln todellisuuden vaumllttaumlmaumlttoumlmyydeksi274

Pakkoneuroottinen ahdistus ja vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivo kumpuavat siis

Drewermannin mukaan samanlaisesta kokemuksesta Haumln selittaumlauml psykoanalyysin

mukaisesti ettauml lapsen ahdistus ja syyllisyydentunteet syntyvaumlt anaalisen vaiheen

aikana kun lapsen on pakko alistua muiden tahtoon275 Vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden

epaumltoivon syntyaikaa haumln ei maumlaumlrittele vastaavasti Haumln pitaumlauml selvaumlsti

pakkoneuroottista ahdistusta ja vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoa saman ahdistuksen

psyykkisenauml ja eksistentiaalisena ulottuvuutena Kuitenkaan haumln ei maumlaumlrittele

naumliden ahdistuksen muotojen vaikutusta toistensa syntymiseen

Drewermann hyvaumlksyy Kierkegaardin kaumlsityksen siitauml ettauml

vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivo ilmenee joko henkisessauml ettauml hengettoumlmaumlssauml

muodossa Hengetoumln vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivo naumlyttaumlytyy

mielikuvituksettomana poroporvarillisuutena joka pitaumlytyy asioihin sellaisinaan

Henkinen vaumllttaumlmaumlttoumlmaumln epaumltoivon muoto on puolestaan fatalistin tai

deterministin vakaumus joka pakottaa kuolleeseen lainomaisuuteen276

273 ldquoDie Zwangsneurose Riemann kennzeichnet sie als acuteAngst vor der VergaumlnglichkeitacuteldquohellipldquoDie Inhalte derldquohellipldquoPhobie sindldquohellipldquonur scheinbar in der aumluszligeren Welt lokalisiert in Wahrheit sind sie Tatsachen der inneren Welt (V v Gebsattel)ldquo SB III 476ndash77 Riemann 1961 106 Gebsattel 1959 135 274 ldquoDie Angst des Zwangsneurotikers richtet sich nicht auf etwas Bestimmtes in der Welt sondern auf die Moumlglichkeit einer totalen Vernichtung des eigenen WesensldquohellipGanz entsprechend beschreibt Kierkegaard die Verzweiflung der Notwendigkeit als acutedas Fehlenacute der Moumlglichkeitldquo hellipldquoin dem Sinne daszlig dem Menschen alle Moumlglichkeit genommen wirdldquohellipldquoIndessen sind es nicht die Notwendigkeiten der Wirklichkeit an sich die das Selbst ersticken sondern das Subjekt selbst das die Wirklichkeit auf die Notwendigkeit reduziertldquo SB III 476ndash77 275 GF I 326ndash27 Anaalinen vaihe sijoitetaan yleensauml 1 ndash 3 vuoden ikaumlaumln 276 ldquoKierkegaard unterscheidet dabei interessanterweise zwei Unterformen der Verzweiflung der Notwendigkeit die geistige und die ungeistige Der geistlose Standpunkt der Verzweiflung der Notwendigkeit ist nach ihm die acuteSpieszligbuumlrgerlichkeitacuteldquohellipldquodie Phantasielosigkeit die sich weigert sich houmlher zu acutezwingen als bis zum Dunstkreis des Wahrscheinlichenacute die sich die Aufregung des

79

Pakkoneurootikko kieltaumlauml naumlin ahdistuksensa Drewermannin mukaan

pakkoneurootikon suhde uskontoon maumlaumlraumlytyy henkisestauml positiosta kaumlsin Taumlmauml

pakenee tuhoutumista taumlydellisyyden tavoitteluun Haumln pyrkii Jumalan kaltaiseksi

Haumln uskoo loumlytaumlvaumlnsauml rauhan ainoastaan taumlydellisessauml virheettoumlmyydessauml mutta

epaumlonnistuu siinauml Haumln huomaa joutuvansa liiallisen vastuun

syyllisyydentunteiden kilpailupakon ja tarkistamispakon noidankehaumlaumln277

Drewermann syyttaumlauml kyseisestauml kehityksestauml autoritaarista kristillistauml

kasvatusta278 Myoumls yhteisoumlt tai ihmisjoukot voivat Drewermannin mukaan elaumlauml

pakkoneuroottisen ahdistuksen vallassa279 Haumln pitaumlauml esittaumlmistaumlaumln esimerkeistauml

paumlaumltellen vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoa pakkoneuroottisuuden synnyttaumlmaumlnauml

Syvyyspsykologinen ahdistuksen tulkinta antaa taumlssaumlkin tapauksessa

lisaumlulottuvuutta teologiselle ahdistuksen tulkinnalle

Hysteerinen ahdistus on Drewermannin mukaan syvyyspsykologisesta

naumlkoumlkulmasta katsottuna vapauden kaipuuta ja kaikkien rajoitusten kaihtamista280

Eksistenssifilosofisesti se on vieraisiin rooleihin pakenemista Taumlmauml ei kuitenkaan

tuota arvostusta ihmiselle itselleen vaan haumlnen vieraantuneelle minaumllleen (Ich)

Hyvaumlksyntauml ei kosketa ihmisen omaa minuutta (Selbstsein) vaan osoittaa

pikemminkin ettauml rdquotoisille-olemisenrdquo (Fuumlr-andere-Sein) petkutus on onnistunut

Hysteeriset oireet ilmentaumlvaumlt siten vieraannuttavan ahdistuksen pakenemista281

Mahdollisuuden epaumltoivon ja hysteerisen neuroottisuuden liittaumlauml siten

Drewermannin mukaan yhteen niiden sisaumlltouml Kierkegaardin mahdollisuuden

Daseins zu fuumlrchten und zu hoffen erspart indem sie alles als gegeben und notwendig gegeben hinnimmt voumlllig auszligerstande sich auch nur vorstellen zu koumlnnen daszlig es anders sein koumlnnte Die geistige Form der Verzweiflung ist die Uumlberzeugung des Fatalisten oder Deterministen fuumlr den sich geistig das Leben in der Anerkennung einer unabaumlnderlichen Notwendigkeit und toten Gesetzmaumlszligigkeit erschoumlpftldquo SB III 477ndash78 Kierkegaard 1924 63ndash66 277 ldquoDie Moumlglichkeit einer totalen Vernichtung des eigenen Wesens um diese zu huumlten flieht der Zwangsneurotiker in ein acuteGottaumlhnlichkeitsstrebenacuteldquohellipldquoNur in der Fehlerlosigkeit einer absoluten Seinsvollkommenheit und Seinsnotwendigkeit glaubt der Zwangsneurotiker seine Ruhe zu finden ndash und findet stattdessen in einem ewigen Kreislauf von Uumlberverantwortung Schuldgefuumlhlen Konkurrenzaumlngsten und Kontrollzwaumlngen niemals mehr zu sich selbstldquo SB III 477 278 KPI 127 133 Drewermann kritisoi erityisesti katolista kasvatusta GF I 326ndash28 Gespraumlche 508 Raamatustakin loumlytyy haumlnen mukaansa esimerkkejauml pakkoneuroottisesta uskonnollisuudesta apostoli Paavali ei ennen Damaskon tien kokemustaan antanut toisten elaumlauml koska ei osannut sitauml itsekaumlaumln Boumlses 80 279 Taumltauml Drewermann on kaumlsitellyt erityisesti Markuksen evankeliumin kommentaarissaan Esim DMK I 276ndash78 DMK I 428ndash29 280 SB III 475 281 rdquoExistenzphilosophisch betrachtet erscheint die Hysterie als ein Ausweichen vor dem eigenen Sein zu Flucht in fremde Rollenvorschriften stets in der Hoffnung auf diese Weise die mangelnde Liebe und Wertschaumltzung zu erringen Notgedrungen ist diese Hoffnung allerdings truumlgerisch der Beifall fuumlr die uumlbernommene Rolle gilt nicht dem eigenen nur dem entfremdeten Ich er beruumlhrt nicht die Wahrheit des Selbstseins er praumlmiert allenfalls die gelungene Taumluschung des Fuumlr-andere-

80

epaumltoivosta esittaumlmauml analyysi on haumlnen mukaansa sopusoinnussa muun muassa

Riemannin esittaumlmien hysteerisen neuroosin tuntomerkkien kanssa282 Haumln

ajattelee hysteerisyyden psykologisten maumlaumlritelmien sopivan kuvaamaan myoumls

mahdollisuuden epaumltoivoa Haumln yhdistaumlauml myoumls naumlmauml eksistentiaalisen ja

neuroottisen ahdistuksen muodot samankaltaisen ilmenemismuodon perusteella

Hysteerinen neuroosi syntyy Drewermannin mukaan lapsen luonnolliseen

kehitykseen kuuluvan oidipaalisen ahdistuksen pohjalta283 Taumltauml haumln kuvaa

laumlhinnauml Freudin tulkintaan tukeutuen Insestitabu estaumlauml sen mukaan seksuaaliset

tunteenilmaisut omia vanhempia kohtaan mutta ahdistusta voi aiheuttaa myoumls

kulttuuriin ja uskontoon liittyvauml seksuaalimoraali Drewermann korostaa

erityisesti taumltauml yhteisoumlllistauml vaikutusta Alkuperaumliset viettivirikkeet heraumlttaumlvaumlt

haumlnen mukaansa niin paljon ahdistusta ettauml ne on pakko torjua ja upottaa

tiedostamattomaan Ne eivaumlt silti lakkaa vaikuttamasta vaan johtavat ihmisen

etsimaumlaumln ihmistauml joka voisi ottaa itselleen isaumln tai aumlidin roolin Vanha

oidipaalinen ahdistus muuttuu naumlin voimakkaaksi riippuvuusahdistukseksi joka

ilmenee hysteerisen neuroosin muodossa284 Sitauml milloin ja miten

eksistentiaalinen ulottuvuus yhdistyy hysteeriseen ahdistukseen Drewermann ei

kaumlsittele Haumln ei maumlaumlrittele psyykkisen ja eksistentiaalisen ahdistuksen toisiinsa

vaikuttamisen suuntaa

Mahdollisuuden epaumltoivon luonteeseen tuo Drewermannin mukaan

kuitenkin lisaumlvaloa jos sen ymmaumlrretaumlaumln tulevan ilmi hysteerisenauml ahdistuksena

Hysteerikko pakenee nimittaumlin omaa itseaumlaumln toisen ihmisen luo ja tekee taumlstauml

itselleen jumalan285 Hysteerikko ei voi siksi loumlytaumlauml itselleen turvapaikkaa Jumalan

luota286 Taumlhaumln perustuu Drewermannin mukaan se ettauml Freud pitaumlauml

uskonnollisuutta hysteerisenauml Katolinen kirkko edistaumlauml haumlnen mukaansa monin

tavoin taumlllaista uskonnollisuutta Sitauml edistaumlvaumlt haumlnen mukaansa paavin isaumlhahmo

Seins Auch die Hysterie ist so betrachtet nichts als eine Flucht vor der entfremdenden Angstldquo GF I 342 282 rdquoVollkommen in Uumlbereinstimmung mit diesen Kennzeichnungen der Hysterie bezeichnet Kierkegaard die acuteVerzweiflung der Moumlglichkeitacuteldquo hellipldquoExistentialanalytisch kommt Kierkegaard also mit der Analyse der acuteVerzweiflung der Moumlglichkeitacute zu den gleichen Bestimmungen die die Psa von der Neuroseform der Hysterie trifftldquo SB III 476 283 Oidipaali- eli fallinen vaihe sijoitetaan yleensauml 3ndash6 -vuoden ikaumlaumln 284 GF I 328ndash330 285 rdquoZum hysterischen Erlebenldquohellipldquogehoumlrt die Steigerung des Liebespartners zu einer absoluten quasi goumlttlichen PersonldquohellipldquoFuumlr hysterische Erleben muszlig der andere ein Gott sein weil das eigene Ich als so klein und unbedeutend erlebt wirdldquo GF I 499

81

halujen tukahduttamisen pakko ja naiskuvan kaksinaisuus eli syntisen Eevan ja

pyhaumln Marian vastakkaisuus287 Drewermann lisaumlauml epaumlilemaumlttauml Riemannin

hysteriatulkintaa soveltamalla ymmaumlrrystauml mahdollisuuden epaumltoivona ilmenevaumlauml

uskonnollisuutta kohtaan Haumlnellauml lienee kuitenkin yksipuolinen naumlkemys

katolisuuden erityiskorostusten vaikutuksesta ihmisen tunne-elaumlmaumlaumln

Drewermannin ahdistusmallissaan esittaumlmaumln perusteella voi paumlaumltellauml ettauml

eksistentiaaliseen ahdistukseen yhdistyy haumlnen mukaansa aina psyykkistauml

ahdistusta Ahdistuksen eri muodot liittyvaumlt yhteen fenomenologisen

yhtaumllaumlisyytensauml perusteella Neurooseiksi nimetyn psyykkisen ahdistuksen lajien

ja epaumltoivon muotojen yhdistaumlminen samanlaisen ilmenemisen pohjalta on

perusteltua Niin psyykkistauml kuin eksistentiaalistakin alkuperaumlauml oleva ahdistus

tulee naumlet julki psyykkisessauml tai psykofyysisessauml muodossa Psykologisesta

naumlkoumlkulmasta kyseessauml on kaksi vaumlhintaumlaumln samansukuista ilmioumltauml Ihmisen

epaumltoivo Jumala-suhteen puuttumisen vuoksi voi ilmetauml vain haumlnen psykofyysisen

olemuksensa kautta Neuroosien ja epaumltoivon muotojen rinnastamista voi taumlstauml

naumlkoumlkulmasta pitaumlauml reaalista tilannetta kuvaavana onnistuneena ratkaisuna

Ahdistuksen psyykkisen ilmenemisen osalta Drewermannin syvyyspsykologisen

tulkinta tuo ilmi saman kuin haumlnen teologinen tulkintansakin Siinauml mielessauml

haumlnen ahdistuskaumlsitteensauml on teologisen ja syvyyspsykologisen ahdistuskaumlsityksen

synteesi

Drewermannin ahdistusmallilla on myoumls rajoituksensa Haumln ei saa kaikkea

mainitsemaansa ahdistusta mahtumaan sen puitteisiin Haumln pitaumlauml naumlet ensiksikin

kiinni siitauml Kierkegaardin naumlkemyksestauml ettauml inhimillinen epaumltoivo ilmenee vain

neljaumlssauml muodossa Toiseksi haumln pitaumlauml kiinni siitauml ettauml naumlillauml epaumltoivon muodoilla

on tarkat vastineensa neljaumlssauml neuroosilajissa288 Kuitenkin haumln myoumlntaumlauml oikeaksi

sen psykologisen kaumlsityksen ettauml neuroosilajit esiintyvaumlt useimmiten toisiinsa

sekoittuneina Esimerkiksi skitsoidis-depressiivinen ahdistus ja pakkoneuroottis-

hysteerinen ahdistus ovat haumlnen mukaansa yleisiauml289 Haumln ei kuitenkaan esitauml

286 rdquoHysterikerldquohellipldquoversucht der Haltlosigkeit seiner Existenz zu entrinnen indem er in den anderen hineinflieht und ihn zum Gott erklaumlrtldquohellipldquoDer Hysteriker muszlig lernen daszlig er Halt in sich genug vor Gott besitzen kann um den anderen nicht vergoumlttlichen zu muumlssenldquo PM I 148 287 Glaube 73 288 ldquoDie Hauptformen der Verzweiflungldquohellipldquoihr genaues Pendant in den Grundthemen der vier Hauptformen der Psa Neurosenlehre habenldquohellipldquoWir koumlnnen mit Kierkegaard apriori zeigen daszlig die menschliche Existenz in bestimmten Formen der Verzweiflung ndash und nur in diesen ndash auftreten kann und muszligldquo SB III 463 289 rdquoZwar kommen die genannten Neuroseformen oft genug acutereinrassigacute vor aber meist treten sie gemischt auf wobei besonders die Gegensatzpaare selbst mit Vorliebe Kreuzungen eingehen so

82

mikauml epaumltoivon muoto vastaisi kyseisiauml sekoittuneita neurooseja290 Haumln ei

vaumlitteestaumlaumln huolimatta onnistu loumlytaumlmaumlaumln eksistentiaalista vastinetta kaikille

mainitsemilleen psyykkisen ahdistuksen lajeille Taumlmauml on kuitenkin

ymmaumlrrettaumlvissauml inhimillisen kokemuksen moninaisuuden vuoksi

Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen keskeisten muotojen

yhteenkuuluvuuden osoittaminen lisaumlauml kuitenkin eksistentiaalisen ahdistuksen

ilmenemismuotojen ymmaumlrtaumlmistauml

Drewermann jaumlttaumlauml yleensauml avoimeksi sen miten eksistentiaalinen ja

psyykkinen ahdistus vaikuttavat toisiinsa Skitsoidisuus ja pakkoneuroottisuus

naumlyttaumlvaumlt haumlnen mukaansa synnyttaumlvaumln vastaavia epaumltoivon muotoja Toisten

eksistentiaalisen ahdistuksen ja psyykkisen ahdistuksen muotojen

vaikutussuhdetta haumln ei kuitenkaan maumlaumlrittele Haumlnen ahdistusmallinsa ei tue sitauml

Beierin vaumlitettauml ettauml neuroottinen ahdistus johtuisi eksistentiaalisesta

epaumltoivosta291 Haumlnen tavoitteenaan lienee laumlhinnauml osoittaa eri tavoilla ilmenevaumln

ahdistuksen holistisuus Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen vaikutusta

toisiinsa ei voine maumlaumlritellaumlkaumlaumln yleisellauml tasolla Se johtuu niiden luonteesta292

Drewermann ei myoumlskaumlaumln ilmaise selvaumlsti sitauml missauml iaumlssauml haumln ajattelee

ihmisyyteen haumlnen mukaansa kuuluvan ahdistuksen astuvan ihmisyksiloumliden

elaumlmaumlaumln Syntiinlankeemuskertomuksen tulkinnassaan haumln sijoittaa sen noin

kahdeksan kuukauden ikaumlaumln mutta skitsoidista ahdistusta kaumlsitellessaumlaumln lapsen

ensimmaumlisiin elinpaumliviin293 Haumln ei suhteuta toisiinsa eri yhteyksissauml esittaumlmiaumlaumln

kaumlsityksiauml

daszlig man von schizoid-depressiven oder zwangsneurotisch-hysterischen Mischstrukturen sprechen muszligldquo PM I 162 290 Drewermann ei maumlaumlrittele taumlsmaumlllisesti mitauml haumln tarkoittaa skitsoidisen ja depressiivisen neuroosin tai pakkoneuroottis-hysteerisen neuroosin sekoittumisella Kyseisen sekoittumisen voidaan ajatella olevan ajoittaista tai jatkuvaa ja painottuvan jommankumman neuroosin suuntaan tai olevan esimerkiksi yhtauml vahvasti skitsoidista ja depressiivistauml Jos kierkegaardilaisten epaumltoivon muotojen ja Riemannin mainitsemien neuroosilajien vastaavuudesta pidetaumlaumln kiinni kuten Drewermann edellyttaumlauml olisi rdquotasavahvaardquo skitsoidis-depressiivisenauml ilmenevaumlauml psyykkistauml ahdistusta vastaamassa aumlaumlrellisyysndashaumlaumlrettoumlmyys epaumltoivo Aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden synteesi merkitsisi kuitenkin Kierkegaardilta omaksutun mallin mukaan vapautta eikauml epaumltoivoa Skitsoidis-depressiiviselle ahdistukselle ei siis ainakaan kyseisessauml tapauksessa loumlytyisi vastaparia eksistentiaalisen ahdistuksen alueelta eikauml siis olisi ajateltavissa mitauml kyseisen psyykkisen ahdistuksen syvyyspsykologinen kuvaus ilmaisisi ihmisen uskosta tai epaumluskosta 291 Beier 2004 100 292 Kassel 1992 44 Sudbrack 1992a 62 293ldquoDie psychogenetischen Faktoren der Schizoidie sind nach psychoanalytischer Auffassung bereits in den ersten Lebenstagen und -wochen wirksam und bestehen entsprechend dem spaumlteren Selbstgefuumlhl des Schizoiden in schweren affektiven Maumlngelnldquo PM I 158 SB II 189 SB II 156ndash57 SB II 547 (taulukko)

83 Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen vuorovaikutussuhteen

maumlaumlrittelemaumlttoumlmyys on tehnyt Drewermannin mallin alttiiksi monenlaisille

tulkinnoille Se selittaumlauml Maria Kasselin kannan jonka mukaan Drewermann

patologisoi uskonnon pitaumlessaumlaumln ahdistusta uskonnollisuuden ja uskon

kaumlynnistaumljaumlnauml (Urmotor) Kasselin mukaan Drewermann siis vaumlittaumlauml ettauml uskon

puute tai uskominen johtuu aina psyykkisistauml syistauml Edellauml oleva analyysi

kuitenkin osoittaa ettauml Drewermann ei ole vaumlittaumlnyt taumlllaista Haumln on tyytynyt

etsimaumlaumln eksistentiaalista ja psyykkistauml ahdistusta yhdistaumlviauml tekijoumlitauml ja

syventaumlmaumlaumln naumlin teologista kaumlsitystauml ahdistuksesta Esimerkiksi Josef Sudbrack

ei tee Kasselin paumlaumltelmiauml vastaavia paumlaumltelmiauml vaan pitaumlauml Drewermannin tulkinnan

ansiona kristillisen tulkinnan liittaumlmistauml tuttuun psykologiseen kontekstiin294

Drewermannin ahdistusmallin merkitys sisaumlltyy ahdistuksen eri muotojen

keskinaumlisen riippuvuuden osoittamiseen mutta ei taumlmaumln riippuvuuden suunnan

maumlaumlrittaumlmiseen

Psyykkisen ahdistuneisuuden maumlaumlraumln tiedetaumlaumln vaihtelevan sekauml yksiloumlittaumlin

ettauml saman yksiloumln kohdalla tilanteittain Drewermannin mukaan eksistentiaalinen

ahdistus yhdistyy psyykkiseen ahdistukseen joten myoumls sen maumlaumlraumln voi olettaa

vaihtelevan haumlnen mukaansa vastaavasti Ahdistusmalli tuo selkeaumlsti esiin sen

ettauml ihmisen psyykkinen ahdistus voi kertoa haumlnen Jumala-suhteeseensa liittyvaumlstauml

eksistentiaalisesta ahdistuksesta Se tuo lisaumlvaloa inhimillisen ahdistuksen

moninaisuuteen

25 Syvyyspsykologia Jumalasta erossa elaumlmisen tulkitsijana

Drewermannin teologisen antropologian avainkaumlsite on ahdistus joka on

haumlnen mukaansa ihmisolemuksen kaikkia tasoja koskeva uskolle vastakkainen

tila295 Siksi haumln tulkitsee ahdistusta sekauml teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti

Taumlssauml alaluvussa arvioin mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa

soveltamalla teologiseen ahdistuksen tulkintaan ja mikauml on syvyyspsykologian

soveltamisen teologinen merkitys Taumllloumlin keskityn haumlnen paumlaumlvaumlitteisiinsauml joiden

mukaan1) eksistentiaalinen ahdistus on universaalia 2) se erottaa ihmisen

Jumalasta ja 3) se estaumlauml ihmistauml loumlytaumlmaumlstauml minuuttaan ja Jumalaa Taumllloumlin selviaumlauml

294 Sudbrack 1998 74 295 ldquoVor allem der Begriff der Angstldquohellipldquomuszlig fortan innerlicher und wesentlicher verstanden werden in dem all die Formen neurotischer Angst auf die geistige Angst vor sich selbst

84

onko perusteltua yhdistaumlauml Drewermannin tavoin syvyyspsykologista tulkintaa

teologiseen ahdistuksen tulkintaan

1) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuo siihen teologiseen

kaumlsitykseen jonka mukaan ahdistus on universaalia

Drewermann lisaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla psyykkisen

ulottuvuuden kaumlsitykseensauml kaikkien ihmisten eksistentiaalisesta ahdistuksesta296

Eksistentiaalinen ahdistus ilmenee haumlnen mukaansa erilaisina epaumltoivon muotoina

joihin haumln liittaumlauml ahdistusmallissaan niitauml vastaavat neuroottisen ahdistuksen

muodot297 Naumlin haumln tekee soveltamalla omintakeisesti Fritz Riemannin kaumlsitystauml

erilaisista persoonallisuustyypeistauml298 Olen osoittanut ettauml haumln kaumlyttaumlauml neuroosin

kaumlsitettauml kaikesta ahdistuneisuudesta Haumln laajentaa naumlin teologisen

ahdistuskaumlsitteen holistiseksi ahdistuskaumlsitteeksi

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella siihen

teologiseen kaumlsitykseen jonka mukaan ahdistus on universaalia

Onko psyykkinen ahdistus kuitenkaan yhtauml universaalia kuin Jumala-

suhteen puuttumisesta johtuva eksistentiaalinen ahdistus Voidaanko teologiassa

hyvaumlksyauml kaumlsitys jonka mukaan kaikki rdquolapsenuskonsardquo kadottaneet ovat

psyykkisesti ahdistuneita Esimerkiksi Kassel on epaumlillyt Drewermannin

leimaavan kaikki uskosta osattomat neuroottisiksi299 Bucher puolestaan on

ymmaumlrtaumlnyt Drewermannin identifioivan syntisyyden ja neuroottisuuden ja

yhdistaumlvaumln siten vaumlaumlraumlllauml tavalla kahden eri kaumlsitejaumlrjestelmaumln kaumlsitteitauml300

Kassel ja Bucher eivaumlt ota arvostelussaan huomioon Drewermannin tapaa

kaumlyttaumlauml neuroosin kaumlsitettauml kaikenlaisesta ja kaikenasteisesta psyykkisestauml

ahdistuksesta Taumlllainen kaumlsitteen kaumlyttouml on perusteltavissa koska terveimmillaumlkin

ihmisillauml voi olla ahdistuneisuutta jossa on neuroottisia piirteitauml301 Drewermann

perustelee mallissaan toteuttamaa neuroosien ja epaumltoivon muotojen yhdistaumlmistauml

sillauml ettauml Kierkegaardin mukaan eksistentiaalinen ahdistus ilmenee psyykkisellauml

zuruumlckgefuumlhrt werdenldquo SB III XXIII ldquoDie Angst der Existenz beruhigt sich nur durch das Vertrauenldquo SB III XLI 296 Ks luvut 22 23 ja 24 297 SB III 468ndash79 PM I 136ndash62 Liite 1 298 rdquoDie schizoiden depressiven zwanghaften und hysterischen Persoumlnlichkeiten Riemann 1961 20 59 105 156 299 Kassel 1992 44 300 Bucher 1992c 112ndash13 301 Drewermann perustelee yhdistaumlmisen naumlin SB II 554ndash55

85

tasolla302 Kierkegaardin kaumlsitys eksistentiaalisen ahdistuksen ilmenemisestauml

ihmisen psyykkisyyden kautta vastaa psykologista kaumlsitystauml mielensisaumlisen

kokemisen ilmenemisestauml psyykkisyyden vaumllityksellauml Ahdistuksen psyykkisen

ilmenemisen osalta Drewermannin syvyyspsykologinen tulkinta tuo siten ilmi

saman kuin haumlnen teologinen tulkintansakin Kaumlsitys kaikkien ihmisten

ahdistuneisuudesta voidaan naumlin ollen hyvaumlksyauml teologiaa rikastuttavaksi

tulkinnaksi jos ahdistuneisuutena pidetaumlaumln yleistauml ahdistumisen kykyauml

Drewermann taumlydentaumlauml siten syvyyspsykologiaa soveltamalla teologista

kaumlsitystauml jonka mukaan kaikki ihmiset ovat ajautuneet elaumlmaumlssaumlaumln ahdistuksen

valtaan ja elaumlvaumlt erossa Jumalasta Psyykkinen ahdistus ilmentaumlauml osaltaan sitauml ettauml

ihmisellauml ei ole Jumala yhteyttauml Syvyyspsykologisesti tulkittava psyykkinen

ahdistus on yhtauml yleistauml kuin Jumalasta erossa elaumlminen Se on merkittaumlvauml

teologinen uustulkinta

2) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuo siihen teologiseen

kaumlsitykseen jonka mukaan ahdistus erottaa ihmisen Jumalasta

Ahdistuksen syntymistauml syntiinlankeemuskertomuksessa tulkitessaan

Drewermann painottaa eksistentiaalisen Jumala-suhteeseen liittyvaumln

epaumlvarmuuden olevan ahdistumisen taumlrkeimpaumlnauml syynauml Haumln pitaumlauml

psykoanalyyttisiauml lisaumlnaumlkoumlkohtia parempina kuin analyyttisen psykologian

esittaumlmiauml vaikka arvioi freudilaisenkin tulkinnan loumlytaumlvaumln kertomuksesta siihen

sisaumlltymaumlttoumlmiauml motiiveja303 Haumln tulkitsee kuitenkin psykoanalyyttisesti mutta

toisin kuin Freud ettauml kertomus kuvaa lapsen oraalisen kehitysvaiheen

loppupuolta304 Kaumlsitellessaumlaumln ahdistuksen syntymistauml kehityspsykologisesta

naumlkoumlkulmasta Drewermann painottaa psyykkisen ahdistuksen liittyvaumln ihmisen

kaikissa kehitysvaiheissa Jumalasta erottavaan eksistentiaaliseen ahdistukseen

Naumlin haumln tuottaa syvyyspsykologiaa soveltamalla monia lisaumlnaumlkoumlkohtia

tulkintaansa Jumalasta erossa elaumlmisestauml305

Drewermannin teologinen tulkinta ahdistuksesta on joko-tai -tulkintaa

ihmisellauml joko on Jumala-suhde eikauml ahdistusta tai se puuttuu ja haumln on

302 SB III 462 467 Kierkegaard 1924 33 303 SB II 102 118 120ndash21 304rdquoDie Frage muszligte sich naumlmlich alsbald stellen ob der Oumldipuskomplex nicht viel zu spaumlt auftritt um die Herkunft des Schuldgefuumlhls zu erklaumlrenldquo SB II 187rdquoDie narziszligtische Identifikation und die sadistische Zerstoumlrung bilden demnach in der oralen Phase eine Ambivalenz die notwendig mit dem Auftreten schwerer Schuldgefuumlhle einhergehtldquo SB II 189 Psykoanalyysin mukaan oraalinen vaihe sijoittuu 0 ndash 1 vuoden ikaumlaumln lapsen elaumlmaumlssauml

86

ahdistunut306 Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen yhteenkuulumisen

vuoksi voi olettaa ettauml sama koskee haumlnen mukaansa myoumls psyykkistauml ahdistusta

sitauml joko on tai sitten se puuttuu kokonaan Vaumlittaumlaumlkouml Drewermann ehkauml ettei

uskovalla ihmisellauml ole psyykkistauml ahdistusta ja paumlinvastoin ettauml kaikki ei-uskovat

ihmiset ovat psyykkisesti ahdistuneita Miten naumlmauml ahdistuksen ulottuvuudet

liittyvaumlt haumlnen mukaansa toisiinsa ihmisen elaumlmaumlssauml ja syntyykouml naumlin uutta

teologista tulkintaa

Drewermann torjuu selkeaumlsti sen ettauml psyykkiset sairaudet olisivat

osoituksena Jumalan torjumisesta307 Haumln pitaumlauml siis yhtaumlaumlltauml kiinni siitauml ettauml ero

Jumalasta johtaa eksistentiaalisen ahdistuksen lisaumlksi psyykkiseen ahdistumiseen

Toisaalta haumln kuitenkin korostaa ettauml ihmisellauml voi olla muistakin syistauml kuin

eksistentiaalisesta ahdistuksesta johtuvaa psyykkistauml ahdistusta Olisikin sekauml

teologisesti ettauml psykologisesti vaumlaumlrin syyttaumlauml psyykkisesti sairaita uskon

torjumisesta Yhtauml vaumlhaumln oikeutettua on tietenkin myoumls vaumlittaumlauml ettauml uskonto

sairastuttaa ihmiset Drewermann keskittyy tarkastelemaan eksistentiaalisen

epaumltoivon psyykkistauml ilmenemistauml eikauml pidauml oikeana tehdauml ihmisen psyykkisestauml

tilasta haumlnen uskonsuhdettaan koskevia paumlaumltelmiauml308

Kun Drewermann naumlin ollen yhdistaumlauml Jumala-suhteen puuttumisesta

kertovan epaumltoivon psyykkiseen ahdistukseen haumln vaumlittaumlauml ensiksikin ettauml Jumala-

yhteytensauml kadottaneet ovat myoumls psyykkisesti ahdistuneita Taumltauml voi pitaumlauml myoumls

psykologisesti paumltevaumlnauml naumlkemyksenauml jos psyykkisellauml ahdistuksella tarkoitetaan

Jumala-suhteeseen liittyvaumlauml psyykkistauml ahdistusta joka voi olla myoumls torjuttua 309

Naumlkemys Jumala-yhteytensauml kadottaneiden psyykkisestauml ahdistuksesta on

psykologisesti paumltevauml naumlkemys myoumls siksi ettauml kaikkien ihmisten voidaan olettaa

olevan ainakin ajoittain ahdistuneita Sen sijaan Drewermannin eksistentiaalista ja

psyykkistauml ahdistusta yhdistaumlvaumln mallia ei haumlnen itsensaumlkaumlaumln mukaan voi tulkita

305 Ks luku 24 306ldquoDie Angst der Existenz beruhigt sich nur durch das Vertrauen in die Liebe einer anderen Person Diese Person aber kann nie ein Mensch sondernldquohellipldquonur Gott allein dem Menschen seinldquo SB III XLI 307 ldquoEs geht nicht darum die absurde These aufzustellen alle psychischen Erkrankungen seien die Folgen einer geistigen Fehleinstellung eines Lebensentwurfs an Gott vorbeildquo SB II XVI 308 Erilaiset ihmisen perimaumlaumln ja ympaumlristoumloumln liittyvaumlt tekijaumlt ahdistavat psykologisen kaumlsityksen mukaan ihmisiauml heidaumln uskonnollisuudestaan riippumatta 309 Drewermann arvioi esimerkiksi pakkoneuroottisen ahdistuksen usein olevan usein torjuttua ldquoDie Moumlglichkeit einer totalen Vernichtung des eigenen Wesens um diese zu huumlten flieht der Zwangsneurotiker in ein acuteGottaumlhnlichkeitsstrebenacuteldquo SB III 477

87

niin ettauml psyykkinen ahdistuneisuus sinaumlnsauml kertoisi Jumala-suhteen

puuttumisesta 310

Psyykkistauml ahdistusta epaumltoivoon yhdistaumlmaumlllauml Drewermann myoumls vaumlittaumlauml

ettauml usko poistaa psyykkisen ahdistuneisuuden Haumlnen taumlmaumlkin

ahdistuskaumlsitykseensauml sisaumlltyvauml implisiittinen vaumlite pitaumlauml paikkansa eraumlaumlllauml

edellytyksellauml Se pitaumlauml paikkansa jos psyykkisellauml ahdistuksella tarkoitetaan

Drewermannin tavoin nimenomaan Jumala-suhteeseen liittyvaumlauml ahdistusta

Uskoon haumlnen kaumlsitteelle antamassaan merkityksessauml ei naumlet sisaumllly psyykkistauml

ahdistusta311 On kuitenkin huomattava ettauml Drewermannilla on ihannekuva

uskosta eikauml haumlnen kaumlsitystaumlaumln uskon ahdistuksettomuudesta hyvaumlksytauml yleisesti

teologiassa eikauml psykologiassa Haumlnen mallissaan suorittama eksistentiaalisen ja

psyykkisen ahdistuksen yhdistaumlminen havainnollistaa kuitenkin osuvasti naumliden

ahdistuksen ulottuvuuksien yhteenkuuluvuutta Drewermannin

syvyyspsykologinen tulkinta lisaumlauml ulottuvuutta kaumlsitykseen ahdistuksen ja uskon

vastakkaisuudesta

Drewermann lisaumlauml siis syvyyspsykologiaa soveltamalla uutta sisaumlltoumlauml

Jumalasta erossa olemisen tulkintaan Haumln esimerkiksi kaumlsittelee

syyllisyydentunteita kaikkien muiden neuroosien kuin hysteerisyyden yhteydessauml

Siksi on haumlmmaumlstyttaumlvaumlauml miten vaumlhaumln haumln pohtii syyllisyyden tunteiden ja

syyllisyyden suhdetta312 Haumlnen naumlkoumlkulmanaan inhimilliseen ahdistukseen onkin

enemmaumln psyykkinen syyllisyydentunne kuin teologisesti maumlaumlritelty syyllisyys

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella siihen

teologiseen kaumlsitykseen ettauml ahdistus erottaa ihmisen Jumalasta

Lisaumlaumlkouml Drewermann syvyyspsykologiaa soveltamalla sen ymmaumlrtaumlmistauml

mitauml Jumalasta erossa oleminen merkitsee Etsittaumlessauml vastausta taumlhaumln

kysymykseen on otettava huomioon haumlnen tapansa kaumlyttaumlauml neuroosin kaumlsitettauml

sekauml psykologisessa ettauml symbolisessa merkityksessauml Symbolisessa merkityksessauml

kaumlytettynauml neuroottisuuden kaumlsite on yhdistettaumlvissauml eksistentiaalista ahdistusta

ilmentaumlviin epaumltoivon muotoihin sillauml sellaisena se ilmaisee torjuntaa joka on

310ldquoEs geht nicht darum die absurde These aufzustellen alle psychischen Erkrankungen seien die Folgen einer geistigen Fehleinstellung eines Lebensentwurfs an Gott vorbeildquo SB II XVI 311 Drewermannin uskonkaumlsityksen sisaumlltoumlauml kaumlsitellaumlaumln tarkemmin luvussa 44 312 Drewermann on kuitenkin tietoinen syyllisyyden ja neuroottisuuden yhdistaumlmiseen sisaumlltyvaumlstauml ongelmasta ihminen voi olla syyllinen vain jos haumln on vapaa mutta neuroosit ovat kausaalisesti maumlaumlraumlytyneitauml Ihminen voi siis tuntea syyllisyyttauml vaikkei haumln olisikaan syyllinen Syyllisyys on

88

Drewermannin mukaan rinnastettavissa eksistentiaaliseen ahdistukseen

sisaumlltyvaumlaumln Jumalan torjuntaan313 Drewermannin perustelu taumllle yhdistaumlmiselle

loumlytyy esimerkiksi haumlnen syntiinlankeemuskertomuksen tulkinnastaan jonka

mukaan ihminen torjuu Jumalan kaumlaumlrmeen houkuttelun vuoksi314 Taumlmaumln

kehityksen vertaaminen viettivirikkeiden torjuntaan on perusteltavissa

psykoanalyyttisellauml naumlkemyksellauml jonka mukaan neuroosien ytimenauml on

luonnollisten tarpeiden torjunta315 Drewermann ilmeisesti ajattelee monien

ihmisten torjuvan uskonnon ahdistusta heraumlttaumlvaumln Jumala-kaumlsityksensauml vuoksi

Turvallisuuden tarve onkin psykologisen kaumlsityksen mukaan eraumls ihmisen

perustarpeista316 Sen voi siten ajatella olevan vaikuttamassa kaikenlaisen

psyykkisen ahdistuksen syntyyn johon Drewermann viittaa ahdistuskaumlsitteellaumlaumln

Fehrenbacher Beier ja Sudbrack ovat oikeassa arvioidessaan ettauml Drewermannin

kaumlyttaumlmaumlnauml neuroosin kaumlsite kuvaa hyvin katkennutta Jumala-suhdetta317 Jumala-

suhteen puuttumisen tulkitseminen Jumalan torjumiseksi on kuitenkin vain yksi

mahdollinen tulkinta Kokonaan eri asia kuin neuroosin kaumlsitteen symbolinen

kaumlyttouml on sen kaumlyttouml psykologisena ilmauksena uskon puuttumisesta Siihen

Drewermann syyllistyy ahdistusmallissaan mutta olen osoittanut ettauml haumln

ilmeisesti kaumlyttaumlauml siinauml neuroosin kaumlsitettauml viittaamaan kaikkeen

ahdistuneisuuteen Neuroosi ei sovellukaan teologiseksi kaumlsitteeksi

3) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuo teologiseen kaumlsitykseen

jonka mukaan ahdistus on minuuden ja Jumalan loumlytaumlmisen esteenauml

Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen yhdistymisen vuoksi voisi

olettaa ettauml myoumls psyykkinen ahdistus estaumlauml Drewermannin mukaan ihmistauml

loumlytaumlmaumlstauml minuuttaan ja Jumalaa Ahdistusmallissaan haumln ei kuitenkaan esitauml

sitauml318 Mallinsa ulkopuolella Drewermann kaumlyttaumlauml minuuden (Selbst) kaumlsitettauml

teologian syyllisyyden tunne psykologian piiriin kuuluva asia Ihminen voi tuntea syyllisyyttauml vaikkei haumln olisikaan syyllinen SB III 540ndash41 313 ldquoWas die Suumlnde zu einer acuteNeurose vor Gottacute machtldquohellipldquoist ja gerade der Umstand daszlig die Menschenldquohellipldquonicht eigentlich bestimmte Triebbereiche verdraumlngen sondern Gottldquo SB III XXX Synnin kaumlsitteellauml Drewermann ilmaisee taumlssauml ihmisen tilaa 314 ldquoSein Bild ist jetzt im Spiegel der Angst bis dahin verzerrt worden dass er nicht mehr als eine Hilfe gegen die Angst erscheint sondern vielmehr als deren Quelle und Ursache in Erscheinung tritt Dies ist das Wichtigsteldquo SB I 61ndash62 315 Esim Freud 1964 477ndash78 Drewermann viittaa perusteluksi Harald Schultz-Henckeen SB II 557 Schultz-Hencke 1951 80 Schultz-Hencke (1892ndash1953) on psykiatri ja psykoanalyytikko joka omaksui Freudin lisaumlksi vaikutteita muun muassa Jungilta 316Turvallisuuden motiivit ovat Maslowin tarvehierarkian mukaan ihmisen taumlrkeimpiauml tarpeita fysiologisten perustarpeiden jaumllkeen Vuorinen 1995 54 317 Fehrenbacher 1993 36 Beier 2004 52ndash55 Sudbrack 1992b 117 318 Ks luku 242

89

sekauml Kierkegaardin kaumlyttaumlmaumlssauml ihmisen hengen merkityksessauml ettauml Jungin

analyyttisen psykologian taumllle kaumlsitteelle antamassa ihmisen persoonan

kokonaisuutta (Selbst) kuvaavassa merkityksessauml319 Jungiin tukeutuessaan

Drewermann tuo uutta teologiseen kaumlsitykseen ahdistuksesta minuuden

loumlytaumlmisen ja Jumalan loumlytaumlmisen esteenauml sillauml Jungin mukaan neuroottisuus

johtuu siitauml ettei ihminen ole loumlytaumlnyt minuuttaan320 Jos ihminen ei siis ole

Jungin mukaan loumlytaumlnyt minuuttaan ei haumlnellauml myoumlskaumlaumln ole oikeaa kaumlsitystauml

Jumalasta Selbst-kaumlsite viittaa nimittaumlin haumlnen mukaansa ihmismielen

kokonaisuuden lisaumlksi myoumls ihmisen kollektiivisessa tiedostamattomassa olevaan

minuuden arkkityyppiin joka ei ole erotettavissa ihmisen mielessauml olevasta

Jumalan kuvasta321 Drewermann hyvaumlksyy taumlmaumln Jungin naumlkemyksen

syvyyspsykologiseksi tulkinnaksi Jumala-suhteen puuttumisesta322 Sekauml

eksistentiaalinen ettauml psyykkinen ahdistus ilmaisevat haumlnen mukaansa sen ettei

ihminen ole loumlytaumlnyt minuuttaan eikauml uskoa Haumlnen syvyyspsykologinen

ahdistuskaumlsityksensauml vastaa taumlssaumlkin haumlnen eksistentiaalista ahdistuskaumlsitystaumlaumln

Drewermann taumlydentaumlauml teologista ahdistuksen tulkintaansa taumlltaumlkin osin

syvyyspsykologian avulla Haumln ei kuitenkaan viittaa Jungiin perusteluksi

psyykkisen ja eksistentiaalisen ahdistuksen yhdistaumlmiselle323 Haumln ei pyri

selittaumlmaumlaumln analyyttisen syvyyspsykologian avulla ahdistuksen tilaa

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella teologiseen

kaumlsitykseen ahdistuksesta minuuden ja Jumalan loumlytaumlmisen esteenauml

Ahdistus estaumlauml siis Drewermannin mukaan ihmistauml loumlytaumlmaumlstauml minuuttaan

sekauml sanan eksistentiaalisessa merkityksessauml ettauml psyykkisessauml merkityksessauml

Onko taumlssauml teologiaa rikastuttava uustulkinta Syvyyspsykologian soveltaminen ei

319ldquoAls empirischer Begriff bezeichnet das Selbst den Gesamtumfang aller psychischen Phaumlnomene im Menschen Es druumlckt die Einheit und Ganzheit der Gesamtpersoumlnlichkeit ausldquo Jung 1960a GW 6 sect 891 320 Jung painottaa neuroosin kaumlsitteessaumlaumln ihmisen eheytymisen ja individuaation haumliriintymistauml ldquoDer Mensch ist krank die Krankheit aber ist der Versuch der Natur ihm zu heilen Wir koumlnnen also auch aus der Krankheit selber sehr viel fuumlr unsere Gesundheit lernen und was dem Neurotiker als absolut verwerflich erscheint darin liegt das wahre Gold das wir sonst nirgends gefunden habenldquo Jung 1974a GW 10 sect 361 321 rdquoPsychologisch ist das Selbst definiert als die psychische Ganzheit des Menschenldquo Jung 1963 GW 11 sect 232 ldquoDas Gottesbild koinzidiert genau gesprochen nicht mit dem Unbewuszligten schlechthin sondern mit einem besonderen Inhalt desselben naumlmlich mit dem Archetypus des Selbst Dieser ist es von dem wir empirisch das Gottesbild nicht mehr zu trennen vermoumlgenldquo Jung 1963 GW 11 sect 757 322 rdquoWir uumlbernehmen von Jungldquohellipldquosich selbst gefunden zu haben stehe aufs engste ja empirisch unterscheidbar mit dem religioumlsen Erlebnis in Zusammenhang Gott gefunden zu habenrdquo SB II 150

90

sisaumllloumlllisesti juurikaan muuta teologista kaumlsitystauml minuutensa ja Jumalan

loumlytaumlmisen esteistauml Uskon sisaumlisyys on naumlet ymmaumlrretty alkukirkon ajoista asti

Naumlkemyksen syvyyspsykologinen perustelu on sen sijaan uutta Jumala-suhteen ja

minuutensa loumlytaumlmisen yhdistaumlmistauml voi pitaumlauml perusteltuna myoumls sen psykologisen

kaumlsityksen perusteella ettauml psyykkiseen kypsyyteen sisaumlltyy aina myoumls

kognitiivinen jaumlsentyneisyys324 Vaumlitettauml on kuitenkin kritisoitava sekauml teologisesti

ettauml psykologisesti rdquoHeikkordquo psyykkisesti kypsymaumlttoumlmaumln ihmisen usko tai

uskostaan epaumlvarman usko olisi naumlin ymmaumlrrettynauml arvotonta Taumltauml tulkintaa ei

teologiassa yleensauml hyvaumlksytauml Psykologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna eivaumlt

ihmisen psyykkinen kypsyys tai persoonallisuuden rakenne puolestaan ole

teologisesti maumlaumlriteltaumlvissauml Minuutensa loumlytaumlminen voi psykologisen kaumlsityksen

mukaan toteutua kognitiiviselta sisaumllloumlltaumlaumln hyvin monenlaisena

Psyykkinen ahdistus kietoutuu siis Drewermannin mukaan tiiviisti

eksistentiaaliseen ahdistukseen Uutta haumlnen tulkinnassaan on se ettauml haumln yhdistaumlauml

tietyt nimeaumlmaumlnsauml psyykkiset haumlirioumlt ihmisen Jumala-suhdetta ilmentaumlviin

eksistentiaalisen kokemuksen tiloihin Haumln on yhdistaumlnyt Kierkegaardin ja

Riemannin tulkintaa inhimillisestauml kokemuksesta tavalla joka lisaumlauml ymmaumlrrystauml

ihmisen yksiloumlllisyyttauml kohtaan Syvyyspsykologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna

kyseessauml on eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuskokemuksen muodostama

synteettinen ahdistuskokemus koska tunnekokemukset ovat kokonaisvaltaisia325

Teologisena tulkintana Drewermannin tulkinta edustaa uutta ajattelua Myoumls

teologisesti arvioituna haumlnen kaumlsityksensauml eksistentiaalisesta ja psyykkisestauml

ahdistuksesta muodostavat yhdessauml synteettisen ahdistuskaumlsityksen326 Haumln ei

samaista naumlitauml ahdistuksen muotoja toisiinsa vaan tuo mallissaan esiin niiden

keskinaumlisen riippuvuuden Riippuvuus on sen asteista kuin se naumliden ahdistusten

oman erityisluonteen vuoksi voi olla Syvyyspsykologian soveltaminen ei muuta

mitenkaumlaumln Drewermannin tulkintaa eksistentiaalisesta ahdistuksesta vaan

laajentaa sitauml Haumln on tarttunut teologisen antropologian kehittaumlmisen kannalta

taumlrkeaumlaumln asiaan

323Drewermann soveltaa neopsykoanalyysia yhdistaumlessaumlaumln neurooseja ja epaumltoivon muotoja mutta Jungin analyyttistauml psykologiaa kaumlsitellessaumlaumln ihmisen rdquoitsensauml loumlytaumlmistaumlrdquo ja uskoa 324 Psyykkinen eheys tarkoittaa minaumlkokemuksen subjektiivista eheyttauml sisaumlisenauml harmoniana ja ristiriitojen hallitsemisena ilmenevaumlauml tunnetilaa joka saavutetaan joko tyoumlstaumlmaumlllauml tai torjumalla sisaumlisiauml ristiriitoja Vuorinen 1997 343 325 Nummenmaa 2010 12ndash13 326 Myoumls Etheber arvioi Drewermannin onnistuvan ahdistuskaumlsityksessaumlaumln integroimaan psykoanalyyttisen ja Kierkegaardin tulkinnan Etheber1998 269

91 Riemannin uuspsykoanalyyttiseen persoonallisuusteoriaan pitaumlytyminen on

kuitenkin naumlyttaumlnyt vain yhden syvyyspsykologisen suuntauksen mahdollisuudet

eksistentiaalisen ahdistuksen tulkinnan vastaparina Haumlnen nelijakoinen

neuroosiluokituksensa on kyllauml tarjonnut hyvaumln vertailukohdan Kierkegaardin

esittaumlmille epaumltoivon lajeille Drewermann kaumlsittelee kuitenkin kaikkea psyykkistauml

ahdistuneisuutta neuroosin kaumlsitteen alla kiinnittaumlmaumlttauml huomiota ihmisten

ahdistuneisuudessa ilmeneviin aste-eroihin ja tukeutumatta nykyisiin psykiatrisiin

luokituksiin Jonkin muun luokituksen soveltaminen olisi tuonut esiin toisenlaisia

psyykkisen ahdistuksen muotoja eksistentiaalisen ahdistuksen muotojen pareiksi

Inhimillinen ahdistus on kuitenkin niin moninaista ettei sitauml voi kuvata

tyhjentaumlvaumlsti minkaumlaumln mallin puitteissa Drewermannin mallia on kuitenkin

arvostettava ahdistuksen holistisuutta kuvaavana mallina

Teologisesti Drewermannin mallissaan esittaumlmauml tulkinta ihmisen

elaumlmaumlntunnosta on kapea Haumln ei naumlet kaumlsittele siinauml syyllisyydentunteen ja

syyllisyyden suhdetta eikauml aidon ja vaumlaumlraumln syyllisyydentunteen ongelmaa Terve

syyllisyyden kokeminen jaumlauml naumlin ahdistuksen tulkinnan ulkopuolelle327 Haumln

maumlaumlrittelee mallissaan Jumalan yhteydestauml erottavan ahdistuksen sellaisella

eksistentiaalisella tasolla josta puuttuu synnin ja syyllisyyden ulottuvuus Taumlmauml

ajattelutapa edustaa modernia uushenkisyyttauml jossa ihminen voi itse paumlaumlttaumlauml mitauml

uskonnollisia kaumlsityksiauml haumln hyvaumlksyy328 Drewermannin mukaan ahdistus

aiheuttaa kaiken pahan ja ihmistauml voi pitaumlauml syyllisenauml korkeintaan ahdistuksen

valtaan antautumiseen329 Haumln pitaumlauml ahdistuneita ihmisiauml enemmaumlnkin vaikeiden

olosuhteiden uhreina kuin omasta elaumlmaumlstaumlaumln vastuullisina yksiloumlinauml

Terapeuttinen ymmaumlrtaumlmispyrkimys on tuottanut pinnallisen ihmiskaumlsityksen

mutta Drewermann ei kuitenkaan redusoi teologiaa syvyyspsykologiaksi330 Haumln

ei naumlet selitauml Jumalasta erossa elaumlmiseen liittyvaumlauml ahdistusta pelkaumlstaumlaumln

psykologiseksi ilmioumlksi Haumlnen esittaumlmaumlnsauml eksistentiaalista ja neuroottista

327 SB III 469 471 474 477 Taumlhaumln ovat kiinnittaumlneet huomiota myoumls esim Fraling 1992 92 ja Schnackenburg 1992 60 Gerhard Marcel Martin kuitenkin arvioi ettauml Drewermann on tulkinnallaan luonut perusteet syyllisyyden ja syyllisyydentunteen suhteen teologiseen kaumlsittelyyn Martin 1992 200 328 Geels amp Wikstroumlm 2009 18 329 rdquoVor Gott ist es Suumlnde verzweifelt zu sein Vor Gott ist der Mensch schuldig an seiner VerzweiflungldquohellipldquoEs ist die Schuld des Menschen die Angst bis dahin kommen zu lassen daszlig man nur noch wie hypnotisiert in den Abgrund starren kannldquo SB III 545 330 Tarkoitan reduktiolla taumlssauml ontologista reduktiota jossa esimerkiksi ihmisen uskonnollisuutta pidetaumlaumln pelkaumlstaumlaumln psykologisena ilmioumlnauml ja kielletaumlaumln erillisen uskonnollisen todellisuuden olemassaolo Sen sijaan Drewermann edustaa tulkinnassaan epistemologista reduktiota jossa

92

ahdistusta yhteenliittaumlvaumln mallin keskeisin ongelma liittyy silti juuri kyseiseen

psykologismin vaaraan mielen tasapainoa koskevien asioiden kaumlyttaumlmiseen

Jumala-suhteen kuvaajina

Drewermannin mallissaan esittaumlmauml ihmiskaumlsitys on merkittaumlvauml yritys

suhteuttaa teologista ja syvyyspsykologista antropologiaa toisiinsa mutta se on

onnistunut siinauml vain osittain Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen voi

kyllauml katsoa olevan universaalia Kaikki eksistentiaalisen ihmiskaumlsityksen

kannattajat eivaumlt kuitenkaan liitauml sitauml Drewermannin tavoin Jumala-uskon

puuttumiseen vaan se tulkitaan yleisimmin oman vapauden edessauml

ahdistumiseksi331 Myoumls haumlnen naumlkemyksensauml ihmisen psyykkisen ahdistuksen

luonteesta on yksipuolinen Haumln keskittyy neuroottistyyppiseen ahdistukseen ja

unohtaa esimerkiksi narsismin Eniten psykologisesta ihmiskaumlsityksestauml poikkeaa

haumlnen kaumlsityksensauml ahdistuksen ja uskon vastakkaisuudesta Ahdistus estaumlauml haumlnen

mukaansa Jumalaan uskomisen ja usko taas estaumlauml ahdistuksen Naumlkemykseen

sisaumlltyy sekauml ihanteellinen kaumlsitys uskosta ettauml kaavamainen kaumlsitys ahdistuksesta

Drewermannin tulkinta ilman Jumalaa elaumlvaumln ihmisen tilasta on sekauml

teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti oikeansuuntainen tulkinta psyykkisen ja

eksistentiaalisen kokemisen yhdistymisestauml Syvyyspsykologisesti haumln on

tulkinnut taumltauml tilaa Riemannin uuspsykoanalyysia soveltamalla Siksi haumlnen voisi

olettaa tulkitsevan myoumls uskon syntymistauml samasta tulkintaperinteestauml kaumlsin

hyvaumlksytaumlaumln ettauml uskonnollisilla ilmioumlillauml on systemaattisia yhteyksiauml esimerkiksi psykologisiin ilmioumlihin 331 Taumlssauml suhteessa Drewermannin kaumlsitys eroaa esim Sartren kaumlsityksestauml

3 Kuvat ilmoituksena

Eksistentiaalinen ahdistus ja siihen yhdistyvauml psyykkinen ahdistus erottavat

siis Drewermannin mukaan ihmisen Jumalasta Taumlhaumln ahdistukseen on haumlnen

mukaansa kuitenkin loumlydettaumlvissauml apu Selkeimmin haumln liittaumlauml avun saamisen

Raamattuun Sitauml on haumlnen mukaansa tulkittava niin ettauml ihminen tajuaa

93

ahdistuneisuutensa vapautuu siitauml ja tulee osalliseksi ylenpalttisesta armosta1

Haumln asettaa raamatuntulkinnalle tavoitteen jota psykiatria pitaumlauml mahdottomana

saavuttaa kaiken ahdistuksen katoamisen2 Tulkinnan on haumlnen mukaansa

karkotettava ahdistus ja synnytettaumlvauml usko Jumalaan Taumlssauml luvussa selvitaumln

miten Raamattu vaikuttaa Drewermannin mukaan uskon syntymiseen miltauml osin

haumlnen kaumlsityksensauml perustuu syvyyspsykologiseen tulkintaan ja mikauml on

syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys Samalla analysoin sitauml

voiko ihminen haumlnen mukaansa loumlytaumlauml ilmoituksen myoumls muualta kuin

Raamatusta Selvitaumln taumltauml analysoimalla haumlnen kaumlyttaumlmiensauml kaumlsitteiden luonnetta

mitkauml niistauml ovat teologisia mitkauml syvyyspsykologisia ja mitkauml mahdollisesti

teologista ja syvyyspsykologista sisaumlltoumlauml yhdistaumlviauml kaumlsitteitauml Luvussa 31

selvitaumln miksi Raamatun tulkinnan on haumlnen mukaansa oltava kuvien eikauml tekstin

tulkintaa Luvussa 32 arvioin teologisesti Drewermannin kuvailmoituskaumlsitystauml

Luvussa 33 analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln ilmoituksen loumlytaumlmisestauml Luvussa 34

kaumlsittelen Drewermannin tulkintametodia ja luvussa 35 selvitaumln minkaumllainen on

haumlnen mukaansa kuvailmoituksen sisaumlltouml Luvussa 36 arvioin mitauml uutta

teologiseen kaumlsitykseen Raamatusta uskon synnyttaumljaumlnauml Drewermann tuottaa

syvyyspsykologiaa soveltamalla ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen

teologinen merkitys

31 Luomisessa annetut kuvat

Taumlssauml alaluvussa selvitaumln miksi raamatuntulkinnan on Drewermannin

mukaan oltava kuvien (Bild) tulkintaa Ensiksi analysoin sitauml mitauml Raamatun

kuvat haumlnen mukaansa ovat ja mikauml on niiden teologinen merkitys Toiseksi

analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln kuvien sitoutumisesta Raamatun tekstiin

Kolmanneksi arvioin Drewermannin kuvakaumlsitystauml teologis-syvyyspsykologisena

konstruktiona Analysoin sitauml miksi usko syntyy haumlnen mukaansa juuri kuvien

eikauml esimerkiksi Raamatun tekstisisaumllloumln vaumllityksellauml

1 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esrdquohelliprdquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 2 Niemann 1993 101 Kassel 1992 44

94 Raamatun kuvilla Drewermann tarkoittaa tekstiin sitoutuneita visuaalisia

elaumlmyksiauml3 Taustana on kaumlsitys Raamatun ja muidenkin tekstien

monitasoisuudesta Tekstit muodostavat pintatason jolla ei ole itsessaumlaumln

uskonnollista merkitystauml Todellinen sisaumlltouml loumlytyy syvaumltasolta (Tiefenschicht) ja

sisaumllloumln etsiminen on syvaumlporausta(Tiefenbohrung) Raamatun kuvat ovat siis

tekstinsisaumlisiauml kuvia Raamatun syvaumltasoa Drewermann vertaa ihmismielen

syvaumltasoon joka on tavoitettavissa syvyyspsykologian avulla4

Raamatuntulkinnan on haumlnen mukaansa oltava sen syvaumltasolta loumlytyvien kuvien

tulkintaa5 Niistauml haumln kaumlyttaumlauml yleisimmin Bild-kaumlsitettauml mutta toisinaan myoumls

Abbild-kaumlsitettauml6 Se osoittaa ettauml Raamatun kuvat ovat haumlnen mukaansa

enemmaumln kuin pelkkiauml jaumlljennoumlksiauml7 Se mitauml teologiassa kutsutaan Jumalan

ilmoitukseksi loumlytyy tekstien takaa Elaumlytymaumlllauml tavoitettavat kuvat ovat

tulkinnan kohteina mutta Drewermann tulkitsee niitauml laumlhtemaumlllauml liikkeelle tekstiin

sisaumlltyvistauml sanallisista symboleista ja tekstin ilmaisemista asiakokonaisuuksista8

Drewermannin naumlkemys kuvien elaumlmyksellisyydestauml noudattaa Carl Gustav

Jungin kaumlsitystauml ihmismielen sisaumlisistauml kuvista Ne ovat Jungin mukaan

kokonaisuuksia jotka kertovat mielen kokonaistilanteesta9 Niitauml esiintyy niin

unissa kuin valvetilan mielikuva-ajattelussakin10 Drewermann erottaa Jungin

tavoin toisistaan sanoja kaumlyttaumlvaumln ajattelun ja subjektiivisen ajattelun joka tulee

esiin unissa ja fantasioissa Raamatun kuvat vertautuvat haumlnen mukaansa

unikuviin (Traumbilder) joista raamatuntulkinnan on laumlhdettaumlvauml liikkeelle11

Raamatun kuvia unikuviin vertaamalla Drewermann painottaa ettauml ne ovat

psykologisesti mielikuvituksen tuottamiin kuviin verrattavia aistimuskuvia12

3 ldquoNicht die Predigt ist der eigentliche Ort des Religioumlsen sondern das bildhaft-wortlose Erlebenldquo TE I 99 4 TE I 14ndash15 Psykodynaamisessa syvaumlhermeneutiikassa puhutaan pintatason tekstin sisaumllloumlstauml ilmisisaumlltoumlnauml ja syvaumltason tekstin sisaumllloumlstauml piilosisaumlltoumlnauml Perttula amp Latomaa 2005 67 5 rdquoUm der Eigenart religioumlser Uumlberlieferung inner- wie auszligerhalb der Bibel gerecht zu werden ist es daher unumgaumlnglich zentral nicht vom acuteWortacute sondern vom acuteBildacute auszugehenldquo TE I 99 6 Esim Name 48 7 Kuvasta jaumlljennoumlksen eli toisinnon mielessauml kaumlytetaumlaumln saksassa termiauml Abbild Aristoteleesta laumlhtien ont kuitenkin todisteltu ettauml kuva on paljon enemmaumln kuin vain jaumlljennoumls Usvamaa-Routila 2007 21 Drewermannin kaumlsitys Raamatun kuvista symboleina myoumlhemmin taumlssauml luvussa 8 Luku 35 tarjoaa taumlstauml esimerkkejauml 9 ldquoDas innere Bild ist eine komplexe Groumlszlige die sich aus den verschiedensten Materialien von verschiedenster Herkunft zusammensetztldquohellipldquoDas Bild ist ein konzentrierter Ausdruck der psychischen Gesamtsituationldquo Jung 1960a GW 6 sect 761 10 Jung 1960a GW 6 sect 759 11 ldquoVon den Traumbildern ist daher auszugehenldquo TE I 17 12 Esim William Mitchell erottaa kuvien sukupuussa viisi kuvan paumlaumlluokkaa graafiset kuvat optiset kuvat aistimuskuvat mielikuvat ja kielikuvat Mitchell 2005 10 Wahlbeck 2007 7

95 Raamatun kuvat ilmaisevat Drewermannin mukaan todellista Jumalan

kohtaamista joka on ilmaistavissa vain symbolien avulla13 Tekstin kielelliset

symbolit tuovat esiin elaumlmykselliset kuvat Ne ovat symbolisia ilmauksia (der

symbolische Ausdrucksgehalt) joita on tutkittava ihmismielen sisaumlisen

todellisuuden valossa14 Ihmiset voivat siis haumlnen mukaansa paumlaumlstauml kosketuksiin

Raamatun teksteihin sitoutuvien kuvien kanssa koska heillauml on vastaavanlaisia

kuvia omassa tiedostamattomassa mielessaumlaumln Raamattu synnyttaumlauml uskon sen

tekstiin liittyneiden kuvien vaumllityksellauml15 Drewermann vaumlittaumlauml ettei sanoihin

pitaumlytyvauml teologia ole loumlytaumlnyt Raamatun varsinaista sisaumlltoumlauml16 Kuvat ja symbolit

(das Symbol) ovat nimittaumlin ihmissuvun varhaisinta kieltauml Haumln kaumlyttaumlauml kuvan ja

symbolin kaumlsitteitauml synonyymeinauml Ne kertovat haumlnen mukaansa siitauml

kokemuksesta joka on synnyttaumlnyt Raamatun perinteen Haumln vetoaa siihen ettauml

luonnontiedekin todistaa ihmisten ajatelleen mielikuvin ennen puhekielen

omaksumista Uskonto on osoitettu puhekieltauml vanhemmaksi17 Myoumls Jung

korostaa mielikuva-ajattelun alkuperaumlisyyttauml18 Sama naumlkemys mielikuva-ajattelun

alkuperaumlisyydestauml loumlytyy jo Aristoteleeltauml Haumlnen mukaansa kaikilla ihmisillauml on

mielessaumlaumln potentiaalista tietoa joka aktuaalistuu mutta ei muutu aistikokemusten

vaikutuksesta Sielu ei koskaan ajattele ilman mielikuvaa19

Kuvien uskonnollista merkitystauml Drewermann perustelee myoumls tukeutumalla

uskontofenomenologi Mircea Eliadeen Kuvat edustavat taumlmaumln mukaan

ensimmaumlistauml vaihetta inhimillisen tietoisuuden syntymisessauml Tietoisuuden

syntyminen taas on Drewermannin mukaan selitettaumlvissauml vain siten ettauml ihmiset

13 ldquoAlle Zeugnisse wirklicher Gottesbegegnung unendlich tiefer und weiter sind als mit den Mitteln bewuszligter Reflexionldquohellipldquogesagt werden kannldquo TE I 20 ldquoIn unseren Traumlumen traumlumt Gott sich selberldquo Traumlume 16 14 rdquoUm die Eigenart religioumlser Uumlberlieferung inner- wie auszligerhalb der Bibel gerecht zu werden ist es daher unumgaumlnglich zentral nicht vom acuteWortacute sondern vom acuteBildacute auszugehen und nicht primaumlr auf die Uumlbereinstimmung einer Erzaumlhlung mit der aumluszligeren (historischen) Wirklichkeit zu achten sondern ihren symbolischen Ausdruckgestalt gemaumlszlig der inneren Wirklichkeit der menschlichen Psyche in den Mittelpunkt der Untersuchung zu stellenldquo TE I 99 ldquoNicht die Predigt ist der eigentliche Ort des Religioumlsen sondern das bildhaft-wortlose Erleben in den Tiefenschichten der menschlichen Psyche der Traum ldquo TE I 99 15 TE II 451 16 TE I 12 Drewermann turvautuu kuitenkin historiallis-kriittiseen tutkimukseen enemmaumln kuin antaa ymmaumlrtaumlauml joten haumlnen voi naumlhdauml torjuvan pikemminkin Raamatun kertomusten historiallisuuden kuin historiallis-kriittisen metodin Frey 1995 180 17 rdquoJahrhunderte vergangen sind in denen die menschliche Psyche in Bildern und Symbolen dachte ehe der Spracherwerbldquohellipldquozustande kam Die traumlumende Imagination nicht das begriffliche Denken bestimmt die Grunderfahrungen des Religioumlsenldquo TE I 16ndash17 TE I 16 Viite 5 18 Jung 1960a GW 6 sect 811 19 Aristoteles 2006 III 7 431a

96

ovat naumlin loumlytaumlneet merkityksen kokemuksilleen ja pyrkimyksilleen20

Uskonnollisuuden alkuperaumlisyyttauml haumln perustelee vetoamalla myoumls muihin

auktoriteetteihin21 Yhteisen tietoisuuden sisaumlltoumlnauml ovat haumlnen mukaansa alusta

asti olleet ahdistus (Angst) ja usko (Vertrauen)22 Ihmiset ovat siten aina tunteneet

ne kuvat jotka loumlytyvaumlt Raamatun tekstien takaa Taumlmauml tuntemus heillauml on

Jumalan luomina olentoina23 Drewermannin kuvakaumlsityksessauml yhdistyy

luonnontieteellinen kehityksellisesti varhaisen mielikuvan kaumlsite ja teologinen

alkuperaumlisen mielikuvan kaumlsite Raamatun ilmoitus on haumlnen mukaansa

teologisesti sen kuviin sisaumlltyvaumlauml luomisilmoitusta Tavallisesti haumln kaumlyttaumlauml

ilmoituskaumlsitettauml lainausmerkeissauml24 mutta haumln hyvaumlksyy luomisilmoituskaumlsitteen

kaumlytoumln kun sillauml viitataan kuviin joita loumlytyy esimerkiksi Raamatun tekstien

takaa25 Ilmoituksen kaumlsitettauml on kaumlytetty aiemminkin Drewermann-

tutkimuksessa26 Kaumlytaumln luomisilmoituksen kaumlsitettauml voidakseni analysoida mitauml

uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaan tukeutumalla teologiseen tulkintaan

Kuvat ilmaisevat Drewermannin mukaan totuutta koska ne ovat

typologisia Naumlkemystaumlaumln haumln perustelee saksalaisen idealismin edustajien

Wilhelm Diltheyn ja Jacob Burckhardtin historiantulkinnalla Sen mukaan totuus

voi ilmetauml vain ihmiseen itseensauml kuuluvien kuvien eli tyyppikuvien (Typos)

muodossa27 Dilthey on Drewermannin mukaan ensimmaumlisenauml ymmaumlrtaumlnyt

20 ldquoWie M ELIADE betont hat mit der acuteEntdeckung des Heiligenacute das gesamte oumlffentliche wie private Leben ergreift und in ihm die gleichen Ingredienzien die gleichen Themen und Empfindungenldquohellipldquoes ist unmoumlglich sich zu vorstellen wie Bewuszligtsein entstehen koumlnnte ohne daszlig man dem Streben und den Erlebnissen des Menschen einen Sinn gegeben haumltteldquohellipldquoM ELIADE nannteldquohellipldquodaszlig die acuteReligionacute als acuteErlebnis des Heiligenacute zum menschlichen Bewuszligtsein selbst gehoumlrtldquohellipldquoalso nicht ein Produkt sondern ein Konstitutiv aller menschlichen Geschichte darstelltldquo TE I 49 Eliade 1978 7 21 Drewermann tukeutuu esim teologi ja uskontofenomenologi G van der Leeuwiin ja eksistentiaalifilosofi Karl Jaspersiin TE I 49ndash51 22 ldquoVon Angst und Vertrauenldquohellipldquoes ist unmoumlglich sich zu vorstellen wie Bewuszligtsein entstehen koumlnnte ohne daszlig man dem Streben und den Erlebnissen des Menschen einen Sinn gegeben haumltteldquo TE I 49 23 rdquoIch glaube daszlig Gottldquohellipldquoals er uns schufldquohellipldquobei uns war in all den Formen durch die unsere Seele selbst gepraumlgt wurde daszlig die ganze Evolution ein suchen Gottes nach dem Menschen ist WH II 130 24 GF Issauml Drewermann kaumlyttaumlauml ilmoituskaumlsitettauml lainausmerkeissauml yli 30 kertaa 25Haastattelu 2014 26 Esimerkiksi Thomas Schnelzer kaumlyttaumlauml jopa tutkimuksensa nimessauml taumltauml kaumlsitettauml( Archetyp und Offenbarung) Schnelzer 1999 27 rdquoEine bleibende Wahrheitldquohellipldquokann nur als Bild als Typos einer Wahrheit verstanden werden die zum Menschen selbst gehoumlrt und in ihm grundgelegt istldquohellipldquoNach DILTHEY kommt es also darauf an die fixierten Lebensaumluszligerungen einer Kultur ihre Objektivationen ldquoinldquohellipldquoReligionldquohellip ldquovon innen herldquohellipldquoals Ausdruck eines in sich einheitlichen lebendigen seelischen ZusammenhangesldquohellipldquoauszulegenldquohellipldquoAumlhnlich wie bei DILTHEY wurdeldquohellipldquoauch fuumlr J BURCKHARDT die Geschichte zur Typologie des Ewig-MenschlichenldquohellipldquoGanz besonders galt dies fuumlr ihn von den Religionenldquo TE I 54 56

97

uskonnon ilmentaumlvaumln kaikille yhteistauml ihmisyyttauml28 Drewermann ei kuitenkaan

hyvaumlksy sitauml Diltheyn ajattelun varaan rakentuvaa tulkintaa jonka mukaan

Raamatun symbolit olisivat ihmiskunnan henkistauml kehitystauml ilmaisevia loogisia

symboleja Burckhardtin kaumlsitys historian eri ilmentymissauml esiintyvaumlstauml

typologisuudesta sopii haumlnen mukaansa paremmin raamatuntulkinnan

laumlhtoumlkohdaksi29 Haumln perustelee valintaansa sillauml ettauml Burckhardt pyrkii

suuntaamaan huomion ihmiseen Taumlmaumln laumlhtoumlkohtana on kaumlrsivauml pyrkivauml ja

toimiva ihminen Typologia on Burckhardtin mukaan aina ollut ikuisesti-

inhimillisen typologiaa (Typologie des Ewig-Menschlichen) Drewermannin

mukaan menneisyydestauml ndash eli myoumls menneisyydessauml syntyneestauml Raamatusta ndash on

etsittaumlvauml kaikille ihmisille ominaista30

Miten Raamattuun on voinut liittyauml pysyviauml kuvia Ovathan sen tekstit

toisistaan poikkeavia ja eri aikoina syntyneitauml Drewermannin mukaan Raamatun

kuvat ovat siirtyneet sen teksteihin suullisen perimaumltiedon vaumllittaumljien mielestauml

Useimmat raamatullisen perinteen vaumllittaumljaumlt (Tradenten) ja Raamatun kirjoittajat

ovat olleet haumlnen mukaansa traditiota tulkitsevia toimittajia (Redaktoren) He ovat

elaumlytyneet itselleen teologisesti taumlrkeimpiin tradition kohtiin He ovat turvautuneet

sanallisiin symboleihin siksi ettauml Jumalan kohtaamista on mahdotonta kuvata

28 ldquoDilthey war der erste der daranging hermeneutisch die einzelnen Kulturepochen der Geschichte als Ausdrucksgestalten des einen und allen gemeinsamen menschlichen Wesens zu verstehenldquohellipldquonach DILTHEY kommt es also darauf an die fixierten Lebensaumluszligerungenldquohellipldquoin Religionldquohellipldquovon innen her letztlich aufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erleben als Ausdruck eines in sich einheitlichen lebendigen seelischen Zusammenhanges nachzuempfinden und auslegenldquo TE I 54 Dilthey 1924 236 29 TE I 55ndash57 Drewermann painottaa sen Diltheyn tulkinnan merkitystauml jonka mukaan kaikki ihmisten vaumlliset rotu- kansallisuus- yhteiskuntaluokka- kehitystaso- ja muut erot ovat yhtaumllaumlisen ihmisluonnon piiriin mahtuvia yksiloumlllisiauml eroavaisuuksia TE I 54 Dilthey 1924 236 Taumlhaumln historiantulkintaan liittyy Drewermannin mukaan kuitenkin tietty vaikeus sen mukaan kulttuurin tai tietyn kulttuurikauden henkisyys on yliyksiloumlllistauml vaikka todellisuudessa historiaa muovaavat ja tulkitsevat historiassa elaumlvaumlt (geschichtlich) yksiloumlt Diltheyn naumlkemys on haumlnen mukaansa rinnastettavissa Weberin ideaalityypin (Idealtypus) kaumlsitteeseen ja tietyssauml mielessauml laumlhellauml Hegelin oppia hengen ilmenemisestauml historiassa Drewermann paumlaumlttelee Gadameriin tukeutuen ettauml Dilthey kaumlsittelee historiantulkinnassaan loogisia subjekteja todellisten subjektien sijaan TE I 55 Gadamer 1965 210ndash11 30 ldquoWir sind meinte dazu J Burkhardt als Historiker acutenicht eingeweiht in die Zwecke der ewigen Weisheitacute und so forderte er Selbst statt des vorgeblich goumlttlichen Wissens die Betrachtung des Menschen acuteUnser Ausgangspunktacute sagte er acute ist der vom einzigen bleibenden und fuumlr uns moumlglichen Zentrum vom duldenden strebenden und handelnden Menschen wie er immer ist und immer war und sein wirdacuteldquohellipldquoWurdeldquohellipldquoauch fuumlr J BURCKHARDT die Geschichte zur Typologie des ewig-Menschlichenldquohellipldquosagte er acutewir betrachten das sich Wiederholende Konstante Typische als ein in uns Anklingendes und Verstaumlndlichesacuteldquo TE I 56 Burckhardt 1978 6 ldquoEine Methode beschaffen sein muszlig in der das Vergangene als Typos einer gegenwaumlrtigen (unvergaumlnglichen) Wahrheit gedeutet werden kannldquohellipldquofuumlr die Theologie ist sie unerlaumlszliglich um auf dem Boden der Bibel die eigentlich religioumlse Tiefensicht wiederzuentdeckenldquo TE I 58

98

tietoisen ajattelun keinoin31 He ovat tuoneet sanallisten symbolien vaumllityksellauml

esiin kuvia jotka kuuluvat luonnostaan ihmismieleen32 Raamatussa kuvatut

eskatologiset naumlyt taas ovat syntyneet Jumalan ihmismieleen asettamien kuvien

projisioitumisesta historiassa toteutuvien tapahtumien kuvauksiksi Profeetat eivaumlt

ole haumlnen mukaansa saaneet naumlkyjaumlaumln Jumalan erityisenauml ilmoituksena vaan

Jumala on luonut heidaumlt vastaanottavaisiksi toivoa heraumlttaumlville naumlyille33

Naumlkijoumliden tietoinen minauml on saanut kuvansa mielen tiedostamattomasta osasta34

Sieltauml loumlytyvaumlt Drewermannin mukaan samat Jumalan unet jotka loumlytyvaumlt myoumls

Raamatusta35 Raamatun kuvat tuovat esiin sen mitauml loumlytyy ihmisen

tiedostamattomasta36 Drewermannin kuvakaumlsityksessauml yhdistyvaumlt teologinen

kaumlsitys yleisestauml ja erityisestauml ilmoituksesta Yleistauml ilmoitusta se edustaa siinauml

mielessauml ettauml haumlnen mukaansa samat kuvat loumlytyvaumlt kaikkien sisimmaumlstauml

Erityistauml ilmoitusta se puolestaan on siksi ettauml tietyt ihmiset ovat vaumllittaumlneet sen

Raamatun sisaumllloumlksi

Raamatun kuvien alkuperaumlauml kaumlsitellessaumlaumln Drewermann pitaumlauml kiinni siitauml

ettauml kuvat ovat alkuaan Jumalan ihmismieleen asettamia37 Toisessa yhteydessauml

haumln taas on eraumliden muiden teologisten kaumlsitysten ohella torjunut kaumlsityksen

suunnitelmallisesti toimivasta Kaikkivaltiaasta Ilmaisu on haumlnen mukaansa

symbolinen38 Kaumlsitys aktiivisesti toimivasta Luojasta joka on aikaansaanut

kaikkien ihmisten sisimmaumlstauml loumlytyvaumlt kuvat on siis Drewermannin mukaan

31 ldquoAlle Zeugnisse wirklicher Gottesbegegnung unendlich tiefer und weiter sind als mit den Mitteln bewuszligter Reflexionldquohellipldquogesagt werden kann Gerade weil bestimmte Erfahrungen bewuszligt nicht gesagt werden koumlnnen bedienen sich die Tradenten und Redaktoren der religioumlsen Menschheitsuumlberlieferungen notwendigerweise symbolischer Darstellungenldquo TE I 20 32 TE I 97ndash99 33 ldquoAllerdings wird man jetzt nicht einfach mehr sagen koumlnnen Gott erscheine in den Bildern der eschatologischen Zukunftsschau der Propheten oder er habe diese Bilder selber unmittelbar der Propheten eingegeben Man wird theologisch allenfalls sagen koumlnnen daszlig Gott die Seele des Menschen allem Anschein nach so eingerichtet hat daszlig sie mit einem absoluten Vertrauensvorschuszlig in Form von bildhaften Urszenen der Hoffnung und Geborgenheit auf die Welt gekommen istldquo TE II 451 34 ldquoWie wir sehen ist es ja nicht das bewuszligte Ich des eschatologischen oder apokalyptischen Visionaumlrs das sich seine Zukunftsbilder selbst erfindet sondern umgekehrt das Ich ist den andraumlngenden Bildern des Unbewuszligten gerade so wehrlos ausgeliefert wie es sich selbst in seinem Visionen schildert es ist der Empfaumlnger nicht der Schoumlpfer seiner Bilderldquo TE II 483ndash84 35 ldquoDie ewigen Traumlume Gottes im Herzen des Menschen die gerade ihrer uumlberzeitlichen Wahrheit wegen auch in die Bibel Eingang finden muszligtenldquo TE II 21 36 Haumln myoumls maumlaumlrittelee ilmoituksen naumlin esim rdquoWas ist acuteOffenbarungacuteldquohellipldquoOffenbarung ist religionspsychologischldquohellipldquodas Auftauchen einer Grundgestalt des Unbewuszligtenldquo GF I 256 37 rdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquoda Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hatldquo Fruumlchten 97 38 rdquoEin fuumlr allemal Abschied nehmen muumlssenldquohellipldquovon der Idee eines ldquoplanendldquo ldquohandelndenldquo Gottes der als allguumlltig allmaumlchtig und allweise die Welt dazu bestimmt habe uns Menschen hervorzubringenldquoldquoAlle drei Vorstellungen besitzenldquohellip ldquoeinen bestimmten symbolischen Sinn GF III1199

99

vertauskuva Se on ristiriidassa sen kanssa ettauml haumln toisaalta kuitenkin kaumlsittelee

Jumalan toimintaa kuin historiallista tapahtumaa39 Eniten haumln kuitenkin painottaa

sitauml ettauml Jumala on persoonallinen Jumala joka ilmestyy ihmiselle taumlmaumln

sisimmaumlssauml40 Raamatun kuvatkin ovat haumlnen mukaansa syntyneet naumlin

Raamatun kirjoittajat ovat siis Drewermannin mukaan tunteneet kuvat

koska he ovat Jumalan luomia ihmisiauml He eivaumlt ole luoneet niitauml vaan he ovat

toimineet niiden vaumllittaumljinauml omaa elaumlytymiskykyaumlaumln kaumlyttaumlmaumlllauml Raamatun

syvaumltaso on tullut ensin esiin visuaalisessa muodossa Kirjoittajat ovat sitten

tallentaneet kokemansa sen tekstimuotoon Parhaiten kuvien kumpuamista

ihmismielestauml selittaumlauml Drewermannin mukaan Jungin analyyttinen psykologia41

Kuvien perustana on useimmiten kollektiivinen tiedostamaton jonka sisaumlltouml on

aina samanlainen42 Haumln selittaumlauml Raamatun kuvien loumlytymistauml ihmismielestauml

jungilaista syvyyspsykologiaa soveltamalla

Drewermann tukeutuu Raamattua selittaumlessaumlaumln useimmiten Jungin symboli-

ja arkkityyppikaumlsitteisiin43 Jung erottaa symbolin allegoriasta ja merkistauml

Symboli tuo haumlnen mukaansa ilmi sellaista joka jaumlauml suurimmaksi osaksi ihmisen

tietoisuuden ulkopuolelle (bewuszligtseinstranszendent) mutta on kuitenkin

todellista44 Drewermann hyvaumlksyy Jungin symbolikaumlsitteen sellaisenaan Symboli

ilmaisee haumlnen mukaansa sellaista transsendenttia sisaumlltoumlauml joka on ilmaistavissa

vain symbolein koska tietoinen ajattelu ei pysty sen merkitystauml taumlysin

tavoittamaan Symboli ei ole vain tunnettua sisaumlltoumlauml ilmaiseva merkki kuten

39 EsimrdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquowenn uumlberhaupt in dem Moment da Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hat ndash in den Jahrmillionen der Evolutionldquo Fruumlchten 97 40 ldquoGottldquohellip ldquoist das Etwas in der Seele des Menschen das dem Ich der Personldquo erscheint ldquo GF III1 333 41 rdquoAls allgemeinmenschheitliche Strukturen des Psychischen duumlrfen die Archetypen wie wir die geforderten Grundformen des Erlebens und Denkens mit der komplexen Psychologie C G JUNGS benennen koumlnnen nicht der Individualpsyche angehoumlren vielmehr muumlssen wir so etwas wie eine menschheitliche Kollektivpsyche annehmen deren Existenz sich wesentlich in Form eben dieser acuteArchetypenacute kundtutldquo TE I 67 Drewermann kaumlyttaumlauml taumlssauml Jungin analyyttisestauml psykologiasta jo kaumlytoumlstauml poissa olevaa kompleksipsykologian nimitystauml 42 Jung erottaa toisistaan henkiloumlkohtaisen tiedostamattoman ja kollektiivisen tiedostamattoman Jung 1976a GW 91 sect 3 sect 88 Drewermannin mukaan poikkeuksen muodostavat kuvat joita sisaumlltyy ns epaumlvalmiista ihmisistauml kertoviin legendoihin (rdquoLegenden der Unfertigenrdquo) TE I 437 43 Psykoanalyyttistauml symbolitulkintaa Drewermann soveltaa useimmiten ainoastaan rdquojungilaisen tulkintansardquo taumlydennyksenauml 44 rdquoDas Symbol ist keine Allegorie und kein Semeion (Zeichen) sondern das Bild eines zum groumlszligeren Teil bewuszligtseinstranszendenten Inhaltes Man muszlig noch entdecken daszlig solche Inhalte wirklich sind das heiszlig agentia mit denen eine Auseinandersetzung nicht nur moumlglich sonder sogar noumltig istldquo Jung 1973 GW 5 sect 114

100

Freud vaumlitti45 Drewermann ei Jungiin tukeutuessaan maumlaumlrittele tarkemmin mitauml

haumln tarkoittaa Raamatun symbolien transsendenttisuudella Jungiin tukeutuminen

viittaa siihen ettauml haumln tarkoittaa sillauml psykologista transsendenttisuutta eli

viittaamista ihmismielen tiedostamattomaan sisaumlltoumloumln Teologina haumlnen taas voisi

olettaa tarkoittavan symbolien transsendenttisuudella niiden viittaamista teologian

kaumlsittelemaumlaumln metafyysiseen todellisuuteen Raamatun sanalliset symbolit

kumpuavat joka tapauksessa haumlnen mielestaumlaumln Raamatun tekstimuodon

ulkopuolisesta todellisuudesta

Suurin osa Raamatun tekstien takaa loumlytyvistauml kuvista on Drewermannin

mukaan arkkityyppisiauml Jungin mukaan ihmisen kollektiivinen tiedostamaton on

arkkityyppien varasto joka tuottaa ihmisen tietoiseen mieleen arkkityyppisiauml

kuvia Jung kaumlyttaumlauml arkkityypin kaumlsitettauml analyyttisessauml psykologiassaan mutta

kaumlsite on vanhempi46 Haumln kuitenkin maumlaumlrittelee kaumlsitteen erittaumlin monin tavoin47

Haumlnen eraumlaumln maumlaumlritelmaumlnsauml mukaan arkkityyppi on itsessaumlaumln tyhjauml apriorisesti

olemassa oleva mielikuvamuoto facultas praeformandi Se voidaan osoittaa

sisaumllloumlltaumlaumln maumlaumlraumltynlaiseksi vain silloin kun se on tullut tietoiseksi ja on tietoisen

kokemusaineiston taumlyttaumlmauml Esimerkiksi aumlidin arkkityyppi ilmenee

lukemattomissa muodoissa jonkun ihmisyksiloumln aumlidistauml jumalanaumlitiin kirkkoon ja

taivaaseen48 Arkkityypit ovat tiedostamattomia niiden perustalta syntyneet

arkkityyppiset kuvat tietoisia49 Ihmisten kaumlyttaumlmien symbolien perustana ovat

arkkityypit50 Myoumls psyykkiset tapahtumat ovat arkkityyppisiauml51 Drewermann

kaumlyttaumlauml arkkityyppisen kuvan ja arkkityyppisen symbolin kaumlsitteitauml Jungin tavoin

synonyymeinauml52

45 rdquoVon daher warf C G JUNG der Freudschen Psychoanalyse vor daszlig sie die Traumsymbole nur acutesemiotischacute als Zeichen an sich bekannter Inhalte zu verstehen suche und nicht wirklich acutesymbolistisch` auffasse als Ausdruck transzendenter mit dem Bewuszligtsein niemals vollstaumlndig zu erfassender und daher prinzipiell nur im Symbol aussagbarer Inhalteldquo TE I 157 46 Perikuvan alkukuvan tai muotin merkityksessauml arkkityypin kaumlsite on tunnettu vuosisatojen ajan Myoumls Jung tuo esiin arkkityyppikaumlsitteen historiaa Platonin ideaopista alkaen Jung 1976a GW 91 sect 5 sect 153 47 Kassel 1980109 48 Jung 1976a GW 91 sect 155ndash 156 Jungin arkkityyppiteorian muotoutumisesta ks esim Kassel 1980 109 ja Pietikaumlinen 1999 90ndash93 49 rdquoVererbt werden nicht die Vorstellungen sondern die Formenldquo Jung 1976a GW 91 sect 155 50 rdquoSie (die Psyche) schafft Symbole deren Grundlage der unbewuszligte Archetypus istldquo Jung 1973 GW 5 sect 344 51 Esim uudestisyntyminen Jung 1976a GW 91 sect 206ndash207 52 Esim TE I 263 rdquoDie Bilder oder Symbole des kollektiven Unbewuszligtenldquo Jung 1964 GW 7 sect 122

101 Drewermann on ottanut laumlhtoumlkohdakseen erottaa Jungin tapaan arkkityypit

rdquoan sichrdquo ja arkkityyppien pohjalta syntyneet kuvat53 Taumlmaumln laumlhtoumlkohdan

vastaisesti haumln kuitenkin antaa niille tavallisesti saman merkityssisaumllloumln Haumln

esimerkiksi sanoo arkkityyppisiauml kuvia Jumalan ihmisluontoon asettamiksi

kuviksi ja vertaa niitauml ihmismielessauml vaikuttaviin Jumalan uniin jotka ovat

paumlaumltyneet Raamattuunkin yliajallisen totuutensa vuoksi Arkkityyppiset kuvat ovat

Jumalan pysyvaumlauml rdquosanaardquo ihmismielessauml54 Niillauml on biologinen perusta55 Haumln ei

maumlaumlrittele eksplisiittisesti arkkityypin ja arkkityyppisen kuvan suhdetta

Ristiriitaisesti haumln on korostanut samaan aikaan sekauml arkkityyppisten kuvien

biologista maumlaumlraumlytyneisyyttauml ettauml niiden riippuvuutta esiintymisympaumlristoumlnsauml

sosiaalisesta kontekstista56 Haumln ei ole pitaumlytynyt siinauml selvaumlssauml erottelussa jonka

Jung on tehnyt arkkityypin ja arkkityyppisen kuvan vaumllillauml Haumln ei naumlytauml tuntevan

Jungin arkkityyppiteorian kehitystauml57 Drewermannin ajattelua ohjaa Jungin

arkkityyppiteoria mutta haumln soveltaa sitauml omintakeisesti

Ihmisen tiedostamattomassa mielessauml on siten Drewermannin mukaan

perittyjauml kuvia jotka sisaumlltaumlvaumlt Jumalan ilmoituksen Haumlnen arkkityyppisten

kuvien kaumlsitteensauml on Jumalan kaikkien ihmisten mieleen istuttamien kuvien

kaumlsitteen ja syvyyspsykologisen arkkityyppisen kuvan kaumlsitteen synteesi

Drewermannin luomisilmoituskaumlsite rakentuu taumlssauml haumlnen omintakeisesti

soveltamansa Jungin arkkityyppiteorian varaan Se on teologisen ja

syvyyspsykologisen ilmoituskaumlsitteen synteesi

Raamatun arkkityyppiset kuvat ovat siis Drewermannin mukaan

luomisilmoitusta sen perusteella ettauml ne ovat siirtyneet Raamattuun sen sisaumllloumln

vaumllittaumljien kollektiivisesta tiedostamattomasta Kaikkia Raamatun kuvia haumln ei

kuitenkaan pidauml arkkityyppisinauml Naumliden kuvien perusta on Raamatun kirjoittajien

53 rdquoInsbesondere wenn von archetypischen Bildern die Rede ist laumlsst sich an dieser Stelle bereits anmerken daszlig der Begriff des Archetypus im Grunde nichts weiter meint als bestimmte schon in der Evolution verankerte Urszenen des Erlebens die in ihrer symbolischen Bedeutungsbreiteldquo hellipldquoUumlbertragungsmoumlglichkeiten zulassenldquo TE I 135ndash6 54 rdquoBildernldquohellipldquodie von Natur aus in ihm angelegt sind und die unzweifelhaft von Gott stammenldquo TE II 452rdquoRein psychologisch mag man dies ein Heraussetzen Bilder eine acuteProjektionacute also nennen theologisch aber wird man betonen duumlrfen daszlig es gerade diese acuteBilderacute sind die verdienen daszlig man ihnen auch eine umlobjektiveacute Wahrheit zutrautldquo Barke 157ldquo Das bleibende acuteWortacute Gottes in den Bildern der menschlichen PsycheldquohellipldquoEs nichts Kostbareses gibt als die ewigen Traumlume Gottes im Herzen des Menschen die gerade ihrer uumlberzeitlichen Wahrheit wegen auch in Bibel Eingang finden muszligtenldquo TE II 20ndash21 55 rdquoVon dem primaumlr biologischen nicht kulturellen Ursprungs archetypischen Symboleldquo TE I 262 56 Esim TE I 263 Frey 1995 214 57 Jungin arkkityyppiteorian kehitysvaiheista ks Pietikaumlinen 1999 90ndash93

102

yksiloumlllisessauml mielessauml Ne sitoutuvat tunteiden ja motiivien vaumllityksellauml

yksiloumllliseen minaumlaumln58 Subjektiivisuustekijauml (Faktor der Subjektivitaumlt) antaa niille

ikuisen objektiivisen merkityksen59 Siksi nimitaumln niitauml subjektiivisiksi kuviksi

Niitauml esiintyy rdquoepaumlvalmiitardquo ihmisiauml koskevissa legendoissa (in Legenden der

Unfertigen) Taumlllainen on kuva jalkojen voitelusta jolla Luukkaan evankeliumin

syntinen nainen osoittaa kiintymystauml ja hellyyttauml Jeesusta kohtaan60 Niitauml ovat

Raamatun teksteihin sitoneet sellaiset kirjoittajat joiden tunne-elaumlmauml on ollut

naumlitauml kuvia nykyaumlaumln ymmaumlrtaumlvien ihmisten tunne-elaumlmaumln kaltaista Ne heijastavat

heidaumln yksiloumlllisiauml kokemuksiaan Ne kuuluvat siten Drewermannin mukaan

luomisilmoitukseen koska kaikki ihmiset ovat yksiloumlitauml Syvyyspsykologisena

perusteluna on sekauml ihmisluontoon kuuluva yksiloumlllisyys ettauml naumliden kuvien

kumpuaminen Raamatun kirjoittajien yksiloumlllisestauml tiedostamattomasta Sieltauml

nousevat Drewermannin mukaan yksiloumllliset tunteet61 Teologisen perustelu

nousee eksistentiaalisen ihmiskaumlsityksen pohjalta vaikka Drewermann ei tuokaan

taumlssauml yhteydessauml esiin sitoutumistaan Kierkegaardin ajatteluun Subjektiivisten

kuvien kaumlsite on siten Jumalan joidenkin ihmisten mieleen istuttamien kuvien ja

syvyyspsykologisen yksiloumlllisen tiedostamattoman kuvan synteesi Kassel naumlkee

ilmeisesti Drewermannille itselleen tiedostamatonta sovinismia siinauml ettauml

esimerkeiksi epaumlvalmiista ihmisistauml ovat yhtauml lukuun ottamatta kelvanneet vain

naiset62

Sekauml Raamatun arkkityyppiset ettauml subjektiiviset kuvat ovat siis

Drewermannin mukaan symboleja joilla on sekauml kuvallinen ettauml tekstin ilmaisema

muotonsa Arkkityyppiset symbolit ovat alkuisin Raamatun sisaumllloumln vaumllittaumljien

kollektiivisesta tiedostamattomasta subjektiiviset symbolit ovat sen sijaan heidaumln

yksiloumlllisen tiedostamattomansa tuottamia Arkkityyppisten kuvien paumlaumltymisen

Raamattuun haumln selittaumlauml Jungin kaumlsityksestauml poiketen Ne ovat haumlnen mukaansa

kummunneet sellaisinaan ihmismielen kollektiivisesta tiedostamattomasta

58 rdquoNur muszlig man das Verbindende dort suchen wo es liegt nicht in den Gedanken sondern Gefuumlhlen nicht in Handlungen sondern den Motivenldquo TE I 436 59 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436 60 TE I 437ndash39 61 rdquoGerade die Sphaumlre der Gefuumlhle und Affekte ist es die Geist und Koumlrper miteinander verbindetldquohellipldquodie Gedanken in den Dienst der Triebbeduumlrfnisse treten koumlnnenldquo TE II 57 Naumlin ajattelee myoumls Jung Jung 1960a GW 6 sect 801 GW 6 Definitionen 467ndash68 62 Heitauml ovat Jeesuksen kavaltaja Pietari sisarukset Martta ja Maria Pilatuksen vaimo ja Luukkaan evankeliumin syntinen nainen jonka Drewermann samaistaa Markuksen evankeliumin naiseen joka voitelee Jeesuksen rdquohautaamista vartenrdquo TE I 431ndash32 Kassel 1992 47ndash48

103

Subjektiivisten kuvien syntyauml haumln sen sijaan tulkitsee samoin kuin Jung vaikka

antaa sille myoumls teologisen selityksen Kaikki Raamatun kuvat ovat

Drewermannin mukaan Jumalan ihmismieleen istuttamaa luomisilmoitusta johon

Raamatun tulkinnan on kohdistuttava Haumlnen kuvatulkintansa perustuu sekauml

Jungin kaumlsitykseen kollektiivisen tiedostamattoman sisaumllloumlstauml ettauml taumlmaumln

kaumlsitykseen ihmisen mielestauml loumlytyvaumlstauml Jumalan eli Kristuksen kuvasta63

Drewermann tosin ajattelee Jungista poiketen ettauml ihmisellauml on mielessaumlaumln

valmiina Jumalan sinne asettamia luomisilmoituksen kuvia joiden joukossa on

Jumalan eli Kristuksen kuva64 Ernst Dassmann kysyy eikouml taumlmauml Raamatun

tekstisisaumllloumln historiallisuuden kieltaumlminen ole gnostisismia65 Haumlnen

kysymyksensauml on aiheellinen sillauml Jung itse myoumlntaumlauml kollektiivisen

tiedostamattoman kaumlsitteen yhteydet gnostilaisiin tulkintoihin Haumln tosin kaumlyttaumlauml

kollektiivisen tiedostamattoman kaumlsitettauml psykologisena eikauml teologisena

kaumlsitteenauml66 Myoumls Albert Goumlrres ja Lothar Gassmann kritisoivat

arkkityyppikaumlsitteen soveltamista teologiaan67

Kaikki Raamatun symbolit ovat siten Drewermannin mukaan laumlhtoumlisin

Jumalasta mutta haumln ajattelee ihmismielen tuottaneen niiden avulla Raamattuun

useita eri kertomuslajeja68 Tekstien muoto on haumlnen mukaansa inhimillinen

vaikka niiden takaa loumlytyvaumlt kuvat ovatkin alkuisin Jumalasta Myyttejauml satuja

taruja ja legendoja tulkitessaan haumln tuo eniten esiin tekstiin sisaumlltyviauml

arkkityyppisiauml kuvia Uni on haumlnen mukaansa oikeastaan yksiloumlllinen myytti

Myyttien haumln ajattelee syntyneen siten ettauml ihmisen kokema on yhdistynyt haumlnen

mielestaumlaumln loumlytyviin arkkityyppeihin Myytti on ihmisten yhteinen rdquosuuri unirdquo69

63 Jung 1976a GW 91 sect 155 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (bdquodem Vater wesensgleichldquo) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 64 rdquoUm die Eigenart religioumlser Uumlberlieferung inner- wie auszligerhalb der Bibel gerecht zu werden ist es daher unumgaumlnglich zentral nicht vom acuteWortacute sondern vom acuteBildacute auszugehenldquo TE I 99 ldquoPsychologisch das acuteSelbstacute des Menschen als ein Gottesbild erscheintldquo SB II 29 65 Dassmann 1992 59 66 Jung 1985 225 Segal Robert A 8ndash11 67 Goumlrres 1992 146ndash47 Gassmann 2000 34ndash35 68 TE II 40 Kertomusten jaottelussa Drewermann tukeutuu muotohistoriallisen koulukunnan perinnelajiteoriaan Kertomukset edustavat haumlnen mukaansa kymmentauml perinnelajia Perinnelajit ovat Drewermannin mukaan myytti (Mythos) satu (Maumlrchen) taru (Sage) legenda (Legende) ihmekertomus (Wunder) naumlky (Vision) profetia (Weissagung) apokalypsi (Apokalypse) historiallinen kertomus (Geschichte) ja vertaus (Gleichnis) TE I ja TE II nimilehdet Drewermann kaumlsittelee ao kertomuslajeja myoumls muilla nimillauml Niitauml ovat esim ilmestys- ja kutsumuskertomus (Erscheinungs- und Berufungsgeschichten) TE II 9 69 TE I 132ndash34

104

Sadut taas ovat syntyneet kun myytit ovat menettaumlneet uskonnollisen sisaumlltoumlnsauml

Uneksunta (Traumgeschehen) on muovannut myyteistauml ja saduista tarinoita ja

legendoja Esimerkiksi Jeesukseen liitetty jumalanpoikamyytti on synnyttaumlnyt

kansanomaisia legendoja Jeesuksen ihmeteoista70 Arkkityyppiset kuvat ovat

kaikissa mainituissa kertomuslajeissa jaumlrjestaumlytyneet tapahtumakuvausten

puitteisiin71 Niillauml kaikilla on erityinen uskonnollinen merkitys72 Drewermann

korostaa myyttien satujen tarujen ja legendojen samanlaisuutta eikauml esimerkiksi

niiden erilaista suhdetta historiaan73

Myoumls ihmekertomusten ilmestys- ja kutsumuskertomusten sekauml

profetioiden naumlkyjen ja apokalypsien ydintotuus loumlytyy Drewermannin mukaan

tyypillisestauml ja yleisinhimillisestauml Silti totuus pukeutuu niissauml historiallisen

totuuden muotoon74 Esimerkiksi ihmekertomuksissa on sielullinen paraneminen

projisioitu ruumiissa tapahtuvaksi75 Niihin sisaumlltyvaumlt kuvat loumlytyvaumlt

tapauskertomuksia tulkitsemalla76 Myoumls profetioiden ilmestymis- ja

kutsumiskertomusten ja naumlkyjen sisaumlltoumlnauml on haumlnen mukaansa tiedostamattomasta

esiin tullut yliajallinen arkkityyppinen aines77 Raamatun apokalyptisistauml

naumlyistaumlkin Drewermann loumlytaumlauml myyttien kuviin verrattavia arkkityyppisiauml kuvia78

Jopa historiallisen (geschichtlich) totuuden muotoon puetuista kertomuksista

kuten Tamarin Rahabin ja Ruutin henkiloumlkuvista loumlytyy haumlnen mukaansa sisaumlisiauml

kuvia kun niitauml tarkastellaan oikeasta naumlkoumlkulmasta79 Myoumls sanaperinteeseen

(Wortuumlberlieferung) kuten vertauksiin haumln ymmaumlrtaumlauml sisaumlltyvaumln arkkityyppisiauml

kuvia80 Raamatun kirjoittajat ovat siten Drewermannin mukaan tallentaneet sen

kaikkiin teksteihin samat arkkityyppiset tai subjektiiviset kuvat jotka ovat

vaikuttaneet jo suullista perinnettauml saumlilyttaumlneiden ihmisten mielessauml

70 rdquoDas Traumgeschehen selbst wird dann zu einem traumhaften Geschehen und dies ist der Prozeszlig durch den das Maumlrchen und Mythos sich zur Sage und Legende formenldquo TE I 141 147ndash48 71 ldquoErzaumlhlungen dieser Art entstehen nicht aus der Geschichte sondern in ihnen ordnet sich vielmehr die geschichtliche Erinnerungldquohellipldquoin archetypische Bilder einldquo TE I 153 72 TE I 87 154 73 Vrt esim Sloslashk 1960 1263 74 TE II 38 42 346 75 TE II 39 76 Niiden ymmaumlrtaumlmiseksi on Drewermannin mukaan otettava huomioon ihmeparantumisen ulkoiset olosuhteet ja parantamismenettely ndash esimerkiksi peseytyminen tai kaumltten paumlaumlllepaneminen syljen kaumlyttouml nimen kysyminen tai pelkkauml kehotus Ne kuvaavat ahdistuksesta vapautumista TE II 243 77 TE II 310 78 TE II 447 79 TE II 625 645 80 Esim vesi kertomuksessa jossa Jeesus kohtaa samarialaisen naisen Sykarin kaivolla (Joh 4 1ndash42) TE II 689

105 Minkaumllainen Drewermannin ilmoituskaumlsitys on teologis-

syvyyspsykologisena konstruktiona Onnistuuko haumln tuottamaan ristiriidattoman

ilmoituskaumlsityksen syvyyspsykologiaa soveltamalla Tarkastelen haumlnen

ratkaisuaan seuraavaksi sekauml syvyyspsykologisesta ettauml teologisesta

naumlkoumlkulmasta

Drewermann selittaumlauml arkkityyppistauml kuvailmoitusta syvyyspsykologisesti

sillauml ettauml Raamatun kirjoittajat ovat tuottaneet tietoisesti tekstiauml ja heidaumln

tiedostamaton mielensauml on samalla liittaumlnyt tekstiin sopivat symbolit Sitauml millauml

perusteella kyseiset symbolit ovat mahdollisten symbolien joukosta valikoituneet

haumln ei kaumlsittele Haumln ei selitauml miten kirjoittajien yksiloumlllisen tiedostamattoman ja

heidaumln senhetkisen tietoisuutensa vaikutus syrjaumlytyisi kyseisessauml prosessissa Haumln

ei kaumlsittele Raamatun kirjoittajien tietoisen ja tiedostamattoman mielen toiminnan

suhdetta81 Naumliden seikkojen kaumlsittely olisi kuitenkin vaumllttaumlmaumltoumlntauml pyrittaumlessauml

tulkitsemaan teologisia kaumlsityksiauml syvyyspsykologisesti Drewermannin naumlkemys

eroaa taumlssauml suhteessa Jungin symbolitulkinnassaan soveltamasta82 Drewermann

ajattelee ettauml Raamatun kirjoittajat ovat siirtaumlneet omasta mielestaumlaumln Raamattuun

totuutta joka on usein jaumlaumlnyt tuntemattomaksi heille itselleen Naumlin on haumlnen

mukaansa kaumlynyt erityisesti maailman syntyvaiheita ja lopunaikoja kuvaaville83

Lausumaansa haumln perustelee sillauml ettei yksikaumlaumln symboli ole pelkaumlstaumlaumln

immanenttinen vaan sanallinen symboli viittaa todellisuuteen joka ei ole

sanallisesti ilmaistavissa84 Haumln kaumlsittelee siis pelkaumlstaumlaumln teologisesti

arkkityyppisten kuvien siirtymistauml kirjoittajien mielestauml tekstien yhteyteen

Syvyyspsykologisesti haumlnen tulkintansa on ongelmallinen Subjektiiviset kuvat

sen sijaan ovat Drewermannin mukaan liittyneet Raamatun tekstiin sen

kirjoittajien yksiloumlllisestauml tietoisuudesta Haumln korostaa siinauml vaikuttaneiden

tunteiden tietoista puolta ja jaumlttaumlauml huomiotta niiden tiedostamattoman taustan 85

Taumlssauml haumlnen naumlkemyksensauml on erilainen kuin Jungin jonka mukaan tunteiden

81 Taumlmauml johtunee osittain siitauml ettauml haumln ei juuri tunne uusinta syvyyspsykologiaa Esim James Grotstein esittaumlauml ettauml tietoisen ja tiedostamattoman vaumllillauml toimiva esitietoinen voi toimia eraumlaumlnlaisena rdquohakukoneenardquo varsinaisen tiedostamattoman alueelle Bruun von 2012 242 82 Jungin tulkinta ihmisen tietoisen ja tiedostamattoman mielen yhteistoiminnasta kuvien syntyessauml ks esim Jung 1960a GW 6 sect 759ndash773 83 rdquoBiblische Autorenldquohellipldquomit den Symbolen in denen sie Urzeit und Endzeit beschreiben unendlich viel mehr gesagt haben als sie subjektiv reflex wissen konntenrdquo TE I 219 84 TE I 220 85 rdquoDie Gefuumlhleldquohellipldquogehoumlren dem individuellen Ich zuldquo TE I 437

106

syntyyn vaikuttaa myoumls tiedostamaton Toisessa yhteydessauml Drewermann

maumlaumlrittelee tunteet Jungiin tukeutuen86

Drewermannin ilmoituskaumlsitys ei ole teologisesti arvioituna taumlysin uusi

vaikka haumln tukeutuukin siinauml syvyyspsykologiaan Kaumlsitys ihmissielun

mahdollisuudesta olla yhteydessauml Jumalaan tunnettiin jo Augustinuksen

ajattelusta juontuvan tradition piirissauml Drewermannin kaumlsityksellauml ihmisen

tiedostamattomaan sisaumlltyvaumlstauml ilmoituksesta on yhtymaumlkohtia augustinolaiseen

kaumlsitykseen ihmissielusta Sen mukaan ihmissielun ominaisuutena tai osana on

abditum mentis jonka vaumllityksellauml ihminen voi olla yhteydessauml Jumalaan87 Se on

ollut vallitsevana kaumlsityksenauml esimerkiksi myoumlhaumliskeskiajan mystikoilla kuten

mestari Eckhartilla88 Taumlmaumln mukaan ihminen voi olla yhteydessauml Jumalaan

sielunpohjansa vaumllityksellauml jota Eckhart kuvaa myoumls sielun huipuksi89 Myoumls

mystiikan teologian nykyisten edustajien kuten William Johnstonin ajattelun

laumlhtoumlkohtana on ihmisen mahdollisuus olla yhteydessauml Jumalaan90 Drewermannin

luomisilmoituskaumlsitykselle loumlytyy siten teologista vastaavuutta Haumlnen mukaansa

luomisilmoituksen kuvat eivaumlt kuitenkaan kuulu ihmissielun ominaisuuksiin

kuten abditum mentis Augustinuksen mukaan Luomisilmoituksen kuvat ovat sen

sijaan Jumalan ilmoitusta jonka vaumllityksellauml haumln laumlhestyy ihmisiauml rdquoulkopuolisena

(Gegenuumlber)91

Luomisilmoituksen toteutumistapaa Drewermann kuvaa kuitenkin

ristiriitaisesti Haumln vaumlittaumlauml esimerkiksi ettauml ilmoitus on alkanut sillauml hetkellauml kun

86 rdquoGanz besonders aber muumlszligte mit dem Gefuumlhl ein zentraler verbindender Wert zwischen Denken und Affekt eingeraumlumt werden und man sollte wie C G Jung es vorschlug im Fuumlhlen nicht nur eine sekundaumlre von Vorstellungen oder Empfindungen abhaumlngige Erscheinung erblicken sondern das Gefuumlhl als ein Vorgang verstehen acuteder zwischen dem ich und einem gegebenen Inhalt stattfindetldquo TE II 57 rdquoDas Gefuumlhl istldquohellipldquoaber auch Vorgang derldquohellipldquoebenso gut auch aus unbewuszligten Inhalten hervorgehen kannldquo Jung 1960a GW 6 sect 801rdquo Dementsprechend ist das Bild ein Ausdruck sowohl der unbewuszligten wie der bewuszligten momentanen Situationldquo Jung 1960a GW 6 sect 761 Jung 1960a GW 6 sect 903 87 Abditum mentis on Augustinuksesta juontuvan tradition mukaan se sielun osa tai ominaisuus jonka perusteella ihmistauml voidaan sanoa Jumalan kuvaksi (Imago Dei) Augustinuksen mukaan ihmisellauml on luomisen perusteella edellytykset tietaumlauml Jumalasta sisaumlisenauml tietona Matthews (ed) 2002 XndashXI XVIndashXVII 46ndash47 73 158ndash161 190ndash93 88 rdquoGott ist dem Geschaffenen im unmittelbarster Weise gegenwaumlrtig Als das Sein als acuteprimus actus formalisacute gibt er dem Seienden sein geschoumlpfliches Sein mit all seinem Vollkommenheitenldquohellipldquoso daszligldquohellipldquoimmer nur acuteze borgeacute als Einstrahlung als etwas das im Empfaumlnger nie Wurzel schlaumlgtldquo Schmidt 1958 305 89 Ueda1965 55 63rdquo superius in animardquo 90 Johnston 1997 236 Johnston esimerkiksi arvioi Vatikaanin toisen konsiilin maumlaumlrittelevaumln uskon tavalla johon nykyaikainen mystiikan teologia voidaan perustaa Johnston 1997 236 Vrt Katolinen katekismus 2005 sect 35 91 rdquoDer Einfluszlig dieser Person (eine andere Person) tief genug gehen muszlig um die Bilder des Unbewuszligten in den Prozes der Angstuumlberwindung miteinzubeziehenldquo GF I 405

107

Jumala on asettanut ihmismieleen kuvat luottamuksesta ndash vuosimiljoonien

evoluutiokehityksen aikana92 Taumllloumlin ei tule selvaumlksi ilmoittaako Jumala haumlnen

mukaansa yhauml uudelleen itsestaumlaumln vai onko Jumala kaumlynnistaumlnyt tiettynauml hetkenauml

eraumlaumlnlaisen luonnonprosessin Useimmiten Drewermann kuvaa kuvien

ilmaantumista evolutiivisena prosessina jonka voi ymmaumlrtaumlauml kaumlsitykseksi

jatkuvasta ilmoituksesta93 Toisinaan haumln kuitenkin katsoo ilmoituksen tapahtuvan

yhauml uudelleen ihmisen tiedostamattomassa mielessauml sijaitsevien symbolisten

kuvien avautuessa94 Subjektiiviset kuvat ovat Drewermannin mukaan vastaavasti

luomisilmoitusta joko evoluution peruna kaikkiin ihmisiin kuuluvan

subjektiivisuuden tai naumlitauml kuvia loumlytaumlvien ihmisten kunkin hetkisen kokemuksen

perusteella95 Drewermannin kaumlsityksessauml ilmoituksesta yhtyvaumlt haumlnen teologinen

kaumlsityksensauml Jumalasta kaikkien ihmisten Luojana ja haumlnen syvyyspsykologinen

kaumlsityksensauml ihmismielestauml Haumlnen implisiittinen luomisilmoituskaumlsitteensauml on

haumlnen teologisen ja syvyyspsykologisen tulkintansa synteesi Se ei kuitenkaan ole

merkittaumlvauml teologisena kaumlsitteenauml koska sen perustana on Jungin

arkkityyppiteorian ja Jungin tunnekaumlsityksen heikosti perusteltu tulkinta Haumln

korostaa kuitenkin uudella tavalla Jumalan ja haumlnen luomansa ihmisten yhteyttauml

Taumlrkeaumlmpaumlauml kuin historiallinen tieto Raamatun kirjoittajista on Drewermannin

mukaan tieto siitauml ettauml vastaava ilmoitus loumlytyy ihmisten omasta mielestauml

32 Kuvien totuus

Raamatun tekstien takaa loumlytyviin kuviin sisaumlltyy siis Drewermannin

mukaan Jumalan ilmoitus ihmisille Haumln vertaa niitauml muihin ihmismielestauml

loumlytyviin kuviin mutta pitaumlauml niitauml samalla uskonnollisesti merkittaumlvinauml Miten

haumlnen luomisilmoituskaumlsitteensauml eroaa Jungin ilmoituskaumlsitteestauml Mikauml on sen

suhde yleisimpiin teologisiin ilmoituskaumlsitteisiin Vastaan taumlssauml luvussa aluksi

92 rdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquowenn uumlberhaupt in dem Moment da Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hat ndash in den Jahrmillionen der Evolutionldquo Fruumlchten 97 93 Naumlin myoumls Etheber 1998 282 94 rdquoSo besteht auch die acuteOffenbarungacute Gottes wesentlich darin die in der menschlichen Psyche angelegten Kraumlfte freizusetzen Der acuteinhaltlicheacute Teil der acuteOffenbarungacute ergibt sich folglich aus der Oumlffnung des Reservoirs an den symbolischen Bildern und Konfigurationen im Unbewuszligten fuumlr das Bewuszligtsein selbstldquo GF I 257 95 Drewermann perustelu niiden kuulumista luomisilmoitukseen on arkkityyppisten kuvien perustelua vastaava ldquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt derldquohellipldquodie objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436rdquoacuteLegenden der Unfertigenacute aber moumlchten daszlig der

108

naumlihin kysymyksiin Lisaumlksi selvitaumln voivatko ihmismielestauml loumlytyvaumlt kuvat olla

Drewermannin mukaan ilmoitusta muuallakin kuin Raamatussa esiintyessaumlaumln Vai

ovatko ainoastaan Raamatun kuvat ilmoitusta Arvioin siis Drewermannin

kuvailmoituskaumlsityksen teologista sisaumlltoumlauml

Drewermann painottaa sitauml ettauml kuvien sitoutuminen Raamatun tekstiin

johtuu Jumalan luomistahdosta Haumln pitaumlauml kiinni siitauml teologisesta

peruskaumlsityksestauml ettauml Jumala on persoona johon ihminen voi olla suhteessa96

Taumlmauml erottaa haumlnen naumlkemyksensauml Jungin symbolitulkinnasta Jung kaumlsittelee

teoriassaan ihmisten jumalakuvaa (Gottesbild) eikauml Jumalaa Ihmisellauml on haumlnen

mukaansa kollektiivisessa tiedostamattomassaan minuuden arkkityyppi jota ei voi

erottaa jumalakuvasta Haumln korostaa ettei voida tietaumlauml onko ihmisen

jumalakaumlsitys alkuisin ihmisen tiedostamattomasta vai Jumalasta97 Kaumlsitys

Jumalasta muodostuu haumlnen mukaansa joka tapauksessa sellaisessa tietoisen ja

tiedostamattoman mielentoiminnan vaumllisessauml tapahtumisessa jossa

tiedostamattoman sisaumlltouml kompensoi tietoisen sisaumllloumln yksipuolisuutta98

Drewermann ei tyydy ainoastaan selittaumlmaumlaumln arkkityyppiteorian avulla sitauml ettauml

ihmisillauml on tiedostamaton arkkityyppinen kuva Jumalasta Haumln ajattelee kuvien

edustavan ontologista totuutta joka on erilaista kuin esimerkiksi luonnontieteiden

tavoittelema empiirinen totuus tai analyyttisen filosofian kohteena oleva looginen

totuus Raamatun kuvat toistavat Drewermannin mukaan luomisilmoitusta joka

ihmisillauml on aina ollut itsessaumlaumln Ne eivaumlt sisaumlllauml mitaumlaumln mielen kuvista poikkeavaa

tai niihin lisaumlttaumlvaumlauml tietoa Jumalasta

Drewermannin ilmoituskaumlsite eroaa taumlysin siitauml ilmoituskaumlsitteestauml jonka

keskeisimpaumlnauml sisaumlltoumlnauml on historiassa tapahtunut inkarnaatio sovituskuolema ja

yloumlsnousemus Myoumls naumlitauml tapahtumia kaumlsittelevissauml Raamatun kertomuksissa

ovat haumlnen mukaansa taumlrkeimpiauml tekstiin sitoutuneet kuvat Haumln vaumlittaumlauml kirkon

Houmlrer sich selbst im Spiegel der fremden unfertigen Gestalt in seinem eigenen Suchen und in seiner eigenen Unvollkommenheit wiedererkenntldquo TE I 439 96 ldquoSo besteht auch die acuteOffenbarungacute Gottes wesentlich darin die in der menschlichen Psyche angelegten Kraumlfte freizusetzenldquo GF I 257 97 ldquoDaszlig die Gottheit auf uns wirkt koumlnnen wir nur mittels der Psyche feststellen wobei wir aber nicht zu unterscheiden vermoumlgen ob diese Wirkung von Gott oder vom Unbewuszligten kommenldquohellipldquoDas Gottesbild koinzidiertldquohellipldquomit dem Archetypus des Selbst Dieser ist es von dem wir empirisch das Gottesbild nicht mehr zu trennen vermoumlgenldquo Jung 1963 GW 11 sect 757 98 ldquoDie Antwort besteht offenbar darin die Trennung zwischen Bewuszligtsein und Unbewuszligten aufzuheben Das geschieht nicht dadurch daszlig die Inhalte des Unbewuszligten einseitig durch bewuszligte Entscheidung verurteilt werden sondern vielmehr dadurch daszlig ihr Sinn fuumlr die Kompensation der Einseitigkeit des Bewuszligtseins erkannt und in Rechnung gestellt wird Die Tendenz des

109

ilmoituskaumlsityksen vieraannuttaneen ihmiset itsestaumlaumln ja uskosta Esimerkiksi

Jeesuksen neitseestaumlsyntyminen ja ruumiillinen taivaaseen astuminen ovat haumlnen

mukaansa esimerkkejauml taumlllaisista metafyysisiksi selitetyistauml uskontotuuksista99

Tekstien takaa loumlytyviin kuviin sisaumlltyy Drewermannin mukaan ilmoitus joka

auttaa ihmisiauml loumlytaumlmaumlaumln uskon

Drewermannin ajattelua ohjaa siten kaumlsitys jonka mukaan kuvat tuovat

esiin jumalallisen totuuden Haumln ajattelee siis kuvista kuten symboleista

ajattelevat Ricœur ja Tillich joiden mukaan uskonnollinen todellisuus on

kuvattavissa vain symbolien avulla Drewermann myoumls erottaa Ricœurin ja

Tillichin tavoin symbolin ja merkin (das Zeichen) toisistaan100 Haumln tekee sen

suuntaamalla huomionsa tekstien symbolisuuteen Haumln esittaumlauml symboleille

teologisen tulkinnan nimittaumlmaumlllauml niitauml transsendenttisiksi symboleiksi jotka

paljastavat naumlkymaumlttoumlmaumln todellisuuden101 Niiden vaikuttavuus perustuu haumlnen

mukaansa affektiiviseen vahvuuteen Ne ilmaisevat ontologista totuutta

ihmisestauml102 Drewermann ajattelee Ricœurin ja Tillichin tavoin uskonnollisten

symbolien avaavan ihmiselle pyhaumln dimension josta haumln on osallinen103

Symbolit ovat haumlnen mukaansa transsendenttisia sanan teologisessa

merkityksessauml

Drewermannin symbolikaumlsitteellauml on muutakin yhtaumllaumlisyyttauml Tillichin

symbolikaumlsitteen kanssa Drewermannin mukaan kuvat ovat ensiksikin Jumalan

ihmismieleen asettamia Tillichin mukaan symbolien taumlrkein ominaisuus

puolestaan on se ettauml ne viittaavat itsensauml ulkopuolelle104 Mielessaumlaumln

vaikuttavien kuvien vaumllityksellauml ihminen voi Drewermannin mukaan olla

yhteydessauml Jumalaan mutta naumlitauml kuvia ei saa samaistaa Haumlneen Tillich painottaa

Unbewuszligten und die des Bewuszligten sind naumlmlich jene zwei Faktoren welche die transzendente Funktion zusammensetzenldquo Jung 1967 GW 8 sect 145 99 rdquoSeitdem ich denken kann erlebe ich die Religion als eine Form der Verdummung und Unterdruumlckungldquohellipldquo Verbindung von Macht und Aberglaubeldquo GF I 11 ldquoDestillate metaphysizierter acuteGlaubenstatsachenacuteldquo GF I 37 86 Drewermannin suhtautumisesta kirkolliseen dogmatiikkaan enemmaumln GF I 62ndash95 100 TE I 157 Tillichin mukaan merkki ei osallistu mitenkaumlaumln siihen todellisuuteen johon se viittaa Symboli sen sijaan osallistuu edustamaansa todellisuuteen ja myoumls avaa taumlmaumln todellisuuden Tillich 1987a 396ndash98 Ricœurin mukaan merkin ja symbolin vaumllillauml on vastaava ero Ricœur 1974b 19ndash20 24ndash25 101 ldquoDie Religion antwortetldquohellipldquomit den uralten Bildern die im limbischen System niedergelegt istldquohellipldquoin dem sie die biologischen weltimmanenten Signale von einst in transzendente Symbole verwandelt Die Raumlume kreatuumlrlicher Geborgenheit verwandeln sich damit in Verheiszligungen einer anderen unsichtbaren Weltldquo GF I 404 102 rdquoIn Symbolen in affektiv starken Bildernldquo TE I 311 ldquo Die ontologische Wahrheit des menschlichen Daseins in Form symbolischer Bilderldquo TE I 312 103 Ricoeur 1974b 42ndash3 Tillich 1987a 398

110

vastaavasti ettei toiseen todellisuuteen osallistuvaa (partisipoivaa) symbolia

itseaumlaumln tule kunnioittaa105 Drewermannin naumlkemys Raamatun symbolien

vaikuttavuudesta loumlytyy puolestaan jo Tillichin uskonnollisten symbolien

tulkinnasta Tillichin mukaan ne vaumllittaumlvaumlt perimmaumlistauml yhteyttauml (ultimate

concern)106 Haumln nimeaumlauml symbolien yhdeksi keskeiseksi ominaisuudeksi niiden

kaksinaisuuden ne voivat olla sekauml parantavia ettauml tuhoavia Myoumls Drewermannin

mukaan symbolit ovat ambivalentteja vaikka haumln kiinnittaumlaumlkin paumlaumlhuomionsa

myoumlnteisesti vaikuttaviin symboleihin Haumln tukeutuu Jungin mielipiteeseen jonka

mukaan sisaumliset kuvat voivat sekauml auttaa ihmistauml tutustumaan itseensauml ettauml asettaa

haumlnet alttiiksi massapsykologisille ilmioumlille107 Kuvien ambivalenttisuutta

Drewermann perustelee sillauml ettauml ne ovat heijastusta inhimillisen evoluution

alkuvaiheista108 Drewermannin ja Tillichin symbolikaumlsitteiden yhtenevaumlisyys

osoittaa ettauml ne nousevat saman eksistentiaalifilosofisen perinteen pohjalta Sen

takana on vielauml vanhempi Jacob Boumlhmen (1575ndash1624) edustama mystiikan

traditio109 Symbolien merkitys uskonnollisen totuuden vaumllittaumljinauml ei siten ole

uutta Drewermannin tulkinnassa

Drewermannin symbolikaumlsite eroaa kuitenkin eraumlaumlssauml suhteessa sekauml

Tillichin ettauml Ricœurin symbolikaumlsitteestauml Raamatun kuvat eivaumlt naumlet naumliden

mukaan ole ihmismielen kuvien toisintoja Naumlin siitauml huolimatta ettauml he

ajattelevat symbolien avaavan ihmismielen uskonnolliselle kokemukselle110

Tillichin ja Ricœurin mukaan symbolit taas ovat uskonnon kieltauml111 Symbolien

104 TE I 97ndash98 Tillich 1987b 415 105 rdquoWichtig ist nun gegenuumlber der Gnosis dass manldquohellipldquonicht die Bilderldquohellipldquomit acuteGottacute selbst wie er an sich ist verwechseln darfldquo GF I 261rdquoGegenuumlber Gnosis gilt es zu betonen dass Gott nicht als ein Teil der menschlichen Psyche verstanden werden kannldquo GF I 262 Tillich 1987b 415 106 TE I 311 Tillich 1987b 416 107 rdquoZum Beispiel hat JUNG eindringlich die Gefahr beschrieben die in der kollektiven Magie dieser Bilder verborgen liegt sie koumlnnen segensreich wirken wenn ihre Energie dazu beitraumlgt die Person eines Menschen tiefer zu sich selbst zu fuumlhren sie koumlnnen aber auch dahin verfuumlhren die Person des Einzelnen in der Massenpsychologie aufgehen zu lassen Der gesamte Bereich des archetypischen Materials der Psyche ist also von vornherein schillernd und ambivalent und um so mehr verlangt er nach einer tiefenpsychologischen Durcharbeitungldquo GF I 279 Jung 1974a GW 10 sect 219ndash244 Drewermann viittaa Jungin tekstiin jossa taumlmauml kaumlsittelee homoseksuaalisuutta ja naisten yhteiskunnallista asemaa Vrt Tillich 1987b 416 108 TE I 380ndash81 109 Jungin ja Tillichin suhteesta Boumlhmen edustaman mystiikan traditioon ks Dourley 2009 250ndash51 Drewermannin ja Tillichin kaumlsitysten yhtenevaumlisyys perustuu siis Drewermannin riippuvuuteen Jungista 110 Esim Tillich 1987a 398 Saarinen Timo 1994 90ndash91 Ricoeur 1974b 19 111 Esim rdquoUskonnolliset symbolit eivaumlt tarvitse mitaumlaumln puolustusta jos niiden merkitys ymmaumlrretaumlaumln Sillauml niiden merkitys on ettauml ne ovat uskonnon kieli ja tapa jolla uskonto voi ilmaista itseaumlaumln suoraan Epaumlsuorasti ja reflektiivisesti uskonto voi ilmaista itseaumlaumln myoumls teologisin filosofisin ja taiteellisin keinoin mutta uskonnon suora itseilmaisu on symboli ja

111

syntymiseen tarvitaan Tillichin mukaan lisaumlksi ryhmaumln hyvaumlksyntauml Drewermann

puolestaan korostaa useimmiten ettauml kulttuuri ei vaikuta kuvien syntyyn Ne

voidaan ainoastaan tulkita eri tavoin eri ympaumlristoumlissauml112 Kulttuuri vaikuttaa

ainoastaan siinauml mielessauml kuvien sisaumlltoumloumln Drewermannin mukaan symbolit ovat

transsendenttisia sekauml teologisessa ettauml syvyyspsykologisessa mielessauml Kaikki

Raamatun arkkityyppiset symbolit ovat haumlnen mukaansa alkuisin ihmismielen

kollektiivisesta tiedostamattomasta jonne Jumala on ne istuttanut 113 Haumln antaa

ontologisen merkityksen arkkityyppisille kuville jotka ovat Jungin mukaan

psyykkisten mielikuvamuotojen ilmauksia Haumln perustelee teologista

ilmoituskaumlsitettaumlaumln Jungin arkkityyppiteorialla jota soveltaa omintakeisesti

Drewermann perustelee kaumlsitystaumlaumln kuvien totuudesta myoumls tukeutumalla

Kierkegaardiin Haumln pitaumlauml Raamatun subjektiivisia kuvia luomisilmoituksena

koska ne ilmentaumlvaumlt yksiloumlllisen kokemisen arvoa114 Haumln tukeutuu naumlin

Kierkegaardin ajatukseen intohimoisesta sisaumlisyydestauml jolla tartutaan

objektiivisesti epaumlvarmaan totuuteen115 Kaikki Raamatun kuvat sisaumlltaumlvaumlt siis

Drewermannin mukaan yhtauml merkittaumlvaumlauml luomisilmoitusta

Myoumls Diltheyn hermeneutiikka osoittaa Drewermannin mukaan symbolien

merkityksen loumlytyvaumln ihmismielestauml Taumlmauml koskee ilmeisesti sekauml arkkityyppisiauml

ettauml subjektiivisia kuvia116 Haumln arvostaa taumlssauml erityisesti Diltheyn tulkintaohjeita

Taumlmauml poikkeaa haumlnen aikaisemmasta arvioinnistaan jossa haumln pitaumlauml Burckhardtia

parempana ihmistuntijana117 Diltheyhin tukeutumalla Drewermann sisaumlllyttaumlauml

yhdistyneiden symbolien ryhmauml jota kutsutaan myytiksi rdquo Tillich 1987b 415 Kaumlaumlnnoumls Timo Saarisen Saarinen Timo 199476 112 Tillich 1987b 416 Esim puhvelin hahmolla saa erilaisen ajatus- ja tunnesisaumllloumln Intiassa ja Amerikan intiaanien keskuudessa TE I 263 113 ldquoDie Religion antwortetldquohellipldquomit den uralten Bildern die im limbischen System niedergelegt istldquohellipldquoin dem sie die biologischen weltimmanenten Signale von einst in transzendente Symbole verwandeltldquo GF I 404 114 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb der Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436 115 rdquoObjektiivinen epaumlvarmuus josta pidetaumlaumln kiinni omaksumalla se kaikkein intohimoisimmassa sisaumlisyydessauml on totuusrdquo Kierkegaard 1992 211 116 ldquoDas DILTHEYSCHE Anliegenldquohellipldquodes (geschichtlichen) Erkennens bzw die Kierkegaardsche Hermeneutikldquohellipldquowird jetzt in houmlchstmoumlglichen Maszlige realisiert indem die Bedeutungldquohellipldquoder jeweiligen biblischen Erzaumlhlungldquohellipldquonur im Leser selbstldquohellipldquogesucht wirdldquo TE I 178ndash79 Drewermann esittaumlauml ohjeen kaumlsitellessaumlaumln arkkityyppisten kuvien tulkintaa mutta sisaumllloumlllisesti se soveltuu koskemaan myoumls subjektiivisten kuvien tulkintaa 117 ldquo`Wir sind meinte dazu J Burkhardt als Historiker acute nicht eingeweiht in die Zwecke der ewigen Weisheitacute und so forderte er Selbst statt des vorgeblich goumlttlichen Wissens die Betrachtung des Menschen `Unser Ausgangspunkt sagte er acute ist der vom einzigen bleibenden und fuumlr uns moumlglichen Zentrum vom duldenden strebenden und handelnden Menschen wie er immer ist und immer war und sein wirdldquohellipldquoWurdeldquohellipldquoauch fuumlr J BURCKHARDT die

112

ihmisen sisaumliseen ymmaumlrtaumlmiseen intellektuaalisen ulottuvuuden onhan ihmisen

eksistenssi Diltheylle intellektuaalinen kokemus118 Drewermann vaumlittaumlauml naumlin

luomisilmoituksen kuvien totuuden koskettavan sekauml aumllyauml ettauml tunnetta Haumlnen

sisaumlistauml laumlhestymistapaansa selittaumlauml tukeutuminen eksistentiaaliseen

uskontofenomenologiaan saksalaisen idealismin historiantulkintaan Jungin

arkkityyppiteoriaan ja Kierkegaardin eksistentialistiseen ajatteluun

Raamatun varsinainen sisaumlltouml on Drewermannin mukaan laumlhtoumlisin

ihmismielen sisaumlisestauml luomisilmoituksesta Vaumlittaumlaumlkouml haumln uskon siis loumlytyvaumln

ilman Raamattuakin esimerkiksi unien tai mielikuvituksen keinoin Taumlmaumln

johtopaumlaumltoumlksen ovat tehneet esimerkiksi Gerhard Lohfink ja Rudolf Pesch

Hermann-Josef Venetz sekauml Uwe Birnstein ja Klaus-Peter Lehmann119 He

kiinnittaumlvaumlt erityistauml huomiota Drewermannin tulkintaan Vanhasta testamentista

Drewermann vaumlittaumlaumlkin unien olevan jopa keskeisintauml Jumalan kokemista120

Taumlstauml on esimerkkinauml haumlnen tulkintansa Jobin kirjasta Nukkujan korvien

avautuminen unessa symboloi haumlnen mukaansa Jumalan aumlaumlnen syvaumlllistauml

vaikutusta121 Haumln vertaa unia taumlssauml mielessauml shamaanien ja antiikin parantajien

inkubaatiouniin122 Lisaumlksi haumln vertaa Raamatun kirjoittajien tehtaumlvaumlaumlnsauml

elaumlytymistauml unien naumlkemiseen Kollektiivisen tiedostamattoman syvyyksissauml

vallitsee alkuperaumlinen ykseyden tunne jossa ihmismieli sitoutuu ympaumlroumlivaumlaumln

todellisuuteen123 Taumlssauml Drewermann tukeutuu Jungin naumlkemykseen Sen mukaan

Geschichte zur Typologie der ewig-Menschlichenldquoldquo`wir betrachten das sich Wiederholende Konstante Typische als ein in uns Anklingendes und Verstaumlndlichesldquo TE I 56 Burckhardt 1978 6 118 Tillich 1965 88 119 Lohfink amp Pesch 1988 38ndash42 Venetz 1992 33ndash35 Birnstein amp Lehmann 1994 35ndash37 120 rdquoDer Traum eine wesentliche Form ja sogar die zentrale Form der Gotteserfahrung darstellteldquohellipldquoin der Tiefe der unbewuszligten SeelenkraumlfteldquohellipldquoNicht das worthafte verbale Vernehmen sondern das acuteSchauenacute gilt hier als eigentliches Houmlren Gottesldquo TE I 101 121 ldquoBesonders auffallend ist an dieser Stelle aus dem Buche Ijob dass der Traum durchaus nicht wie man erwarten sollte das Auge des Schlafenden oumlffnet sondern das Ohr Auch das `Houmlren` Gottes ist maW nach dem Zeugnis dieser Stelle im Grunde ein Sehen in der Tiefe der unbewussten Seelenkraumlfte und was sich dort weit unterhalb der bewussten Verstandestaumltigkeit dem Traumlumenden mitteilt fuumlhrt ihn wenn er es annimmt zu einem tieferen acuteGehorsam` uns acuteBegreifenacute seines Lebens als es ihm in bewusster Reflexion jemals vergoumlnnt sein wuumlrdeldquo TE I 101 122 TE I 104 Drewermann erottaa kolme eri unityyppiauml 1)rdquopuhtaatrdquo (die reinen Traumlume) unet joita on helppo tulkita Taumlllainen on haumlnen mukaansa esimerkiksi Jeesuksen syntymaumlkertomukseen sisaumlltyvauml Joosefin uni jossa enkeli sanoi Joosefille ettei taumlmaumln pidauml pelaumltauml ottaa Mariaa vaimokseen (Matt 1 20ndash24) 2) allegoriset unet ja 3) inkubaatiounet joita naumlhdaumlaumln kun toivotaan unessa vastausta johonkin kysymykseen TE I 102ndash04 Drewermann nimeaumlauml unilajit teologeihin H Hark ja A Jirku tukeutuen 123 rdquoVom Traum her ergibt sich auch ein Zugang zum Verstaumlndnis all jener Erzaumlhlungen die von wunderbaren Begebenheiten von Wunderheilungen und Wahrsagungen von magischen Prozeduren und geheimnisvollen Riten zu berichten wissenldquohellipldquoIn Traumldquohellipldquoscheinen die Grenzen des individuellen Bewuszligtseins gegenuumlber der Auszligenwelt aufgehobenldquohellipldquoIn den

113

unet ovat mielen tiedostamattomien aineksien regressiivistauml laumlpielaumlmistauml jossa

elaumlmauml uudistuu (Erneuerung des Lebens)124 Luomisilmoitus ei Drewermannin

mukaan siis ainoastaan avaudu ihmisen nukkuessa vaan se myoumls vaikuttaa

uudistavasti Unien uskonnollisen merkityksen painottajana haumln ei ole kuitenkaan

ensimmaumlinen Jo Montanuksen tiedetaumlaumln korostaneen Pyhaumln Hengen roolia sekauml

unissa ettauml ilmestyksissauml125 Myoumls monet vanhan kirkon opettajat kuten

Ambrosius ja Augustinus arvostivat unia126 Suhtautuminen uniin on kuitenkin

vaihdellut kristillisessauml teologiassa

Voivatko ihmiset Drewermannin mukaan nykyaumlaumln loumlytaumlauml Jumalan

nukkuessaan Vai ajatteleeko haumln unien synnyttaumlneen uskoa vain Raamatun

kirjoittajissa ja Raamatun henkiloumlissauml Haumlnen eraumliden lausumiensa mukaan

ihminen voisi loumlytaumlauml uskon nukkuessaan127 Laumlnsimaalaiset eivaumlt haumlnen mukaansa

kuitenkaan yleensauml pysty kokemaan intensiivisiauml uskonnollisia elaumlmyksiauml saati

sitten intensiivisiauml unielaumlmyksiauml128 Jumalan loumlytaumlminen unessa koettavan

luomisilmoituksen vaumllityksellauml on siten haumlnen mukaansa periaatteessa

mahdollista mutta kaumlytaumlnnoumlssauml harvinaista ainakin laumlnsimaissa Saman haumln

ilmaisee toisessa yhteydessauml vaumlittaumlmaumlllauml unien tarvitsevan aina tulkintaa

ambivalenttisuutensa vuoksi129 Naumlin vaumlittaumlessaumlaumln haumln unohtaa Raamatussakin

esiintyvaumlt rdquopuhtaat unetrdquo (die reinen Traumlme) jotka eivaumlt haumlnen mukaansa tarvitse

selitystauml130 Luomisilmoitusta ei haumlnen mukaansa voi yleensauml ymmaumlrtaumlauml ilman

tulkintaa

Onko ihmisten mielestauml loumlytyvauml luomisilmoitus Drewermannin mukaan

ehkauml heijastunut muuallekin kuin Raamattuun Loumlytyykouml sitauml muidenkin

Tiefenschichten des kollektiven Unbewuszligten waltet das Gefuumlhl einer urspruumlnglichen Einheit und Verbundenheit der menschlichen Psyche mit allem Begegnenden ringsumldquo TE I 122 124 124 TE I 114ndash15 129 Jung kaumlsittelee unta elaumlmaumlssauml koettua kompensoivana esim Jung 1967 GW 8 sect 483 Jung tarkoittaa regressiolla sopeutumista mielensisaumliseen maailmaan Jung 1967 GW 8 sect 77 125 McGrath 2012 322 Montanus vaikutti 100-luvulla 126 Ehrlich 1962 1003 127 rdquoDer Traum durchaus nicht wie man erwarten sollte das Auge des Schlafenden oumlffnet sondern das Ohr Auch das `Houmlren` Gottes ist maW nach dem Zeugnis dieser Stelle im Grunde ein Sehen in der Tiefe der unbewussten Seelenkraumlfte und was sich dort weit unterhalb der bewussten Verstandestaumltigkeit dem Traumlumenden mitteilt fuumlhrt ihn wenn er es annimmt zu einem tieferen acuteGehorsam` uns acuteBegreifenacute seines Lebens als es ihm in bewusster Reflexion jemals vergoumlnnt sein wuumlrdeldquo TE I 101 128 TE I 109 129 rdquoGewiszlig Traumlume sind ambivalentldquo hellipldquosie beduumlrfen dringend der Durcharbeitungldquo Traumlume 13 Drewermann ennakoi unikaumlsitykseensauml liittyvaumlauml kritiikkiauml jo Tiefenpsychologie und Exegese -teoksensa alussa ja torjuu varsinkin teoksen toisessa osassa ja teoksessa Glauben in Freiheit I syytteitauml gnostisismista Esim TE I 18 TE II 769ndash70 GF I 227ndash267 130 TE I 102

114

uskontojen pyhistauml kirjoista muusta kirjallisuudesta tai kaikista inhimillisen

kulttuurin ilmentymistauml Drewermannin tulkinnat saduista ja muusta

kirjallisuudesta vastaavat osaltaan taumlhaumln kysymykseen Laumlhtoumlkohtana niissaumlkin on

raamatuntulkintojen johtoajatus vaumlhemmaumln taumlrkeaumlstauml pintatasosta ja varsinaisen

merkityksen sisaumlltaumlvaumlstauml syvaumltasosta Niistaumlkin haumln etsii arkkityyppisiauml ja

subjektiivisia kuvia Ilmentaumlaumlkouml muukin kirjallisuus jopa mahdollisesti kaikki

ihmisen tuottama Drewermannin mukaan siten samaa luomisilmoitusta kuin

Raamattu Haumlnen eraumlaumlt ilmaisunsa viittaavat taumlhaumln suuntaan Esimerkiksi rdquoPikku

Prinssinrdquo syvyyspsykologisessa selitysteoksessa haumln arvioi ranskalaisen kirjailijan

Antoine de Saint-Exupeacuteryn olevan rdquohyvin laumlhellaumlrdquo sitauml totuutta joka on

uskonnossa131 Samoin ovat satujen viisaus ja kuvamaailma haumlnen mukaansa

verrattavissa Raamatun viisauteen ja Raamatun kuviin132

Drewermann torjuu kuitenkin naumlkemyksen jonka mukaan muuhun

kirjallisuuteen sitoutuneet kuvat olisivat Raamatun ilmoitukseen verrattavaa

luomisilmoitusta Esimerkiksi Grimmin satu loumlytoumllinnusta ainoastaan rdquoyrittaumlauml

loumlytaumlauml vastaustardquo kuoleman jaumllkeisen elaumlmaumln ongelmaan Ja se taas johtuu siitauml

ettauml sadut ovat uskonnon taantumamuotoja133 Myoumlskaumlaumln muissa uskonnoissa ei

loumlydetauml Raamatun kuvien vertaisia kuvia Kristinusko nimittaumlin tulkitsee

arkkityyppisiauml kuvia muihin uskontoihin verrattuna uudella tavalla Sen symbolit

eivaumlt ole ainutlaatuisia mutta ainutlaatuisia ovat ne kristilliset painotukset joita

syntyy arkkityyppisen materiaalin pohjalta Ainoastaan kristinusko tulkitsee haumlnen

mukaansa symboleja ihmisten yksiloumlllisyyttauml arvostavassa hengessauml134 Jeesus

Nasaretilainen on nimittaumlin luonut ihmisten yksiloumlllisyyttauml arvostavan

tulkintaperinteen Haumln on voinut luoda taumlllaisen syvaumlllisen perinteen siksi ettauml

ainoastaan haumlnessauml on jumalallisen vapahtajan arkkityyppi yhdistynyt yhteen

henkiloumloumln 135 Jeesus Nasaretilainen on Drewermannin mukaan tehnyt sekauml

arkkityyppisistauml ettauml subjektiivisista kuvista ontologista totuutta ilmaisevia kuvia

131 rdquoExupeacutery war dieser Wahrheit sehr naheldquo Eigentliche 118 132 Rapunzel 7 133 rdquoWenn nichts zu acutemachenacute ist wie leben wir dannldquohellipldquoeine Antwort darauf versucht die Grimmsche Erzaumlhlung von acuteFundevogelacuteldquo Gewatter 315 Rapunzel 7 134 rdquoIn der Tat liegt die Einzigartigkeit des Christentums nicht in seinen Glaubenssymbolen an sichldquohellipldquoSpezifisch christlich hingegen ist die Betonung der Personalitaumlt und Individualitaumlt in ihrer Synthese mit dem archetypischen Material der Psycheldquo TE II 777rdquoMan kann diese Differenz als den Unterschied der personalen Vertiefung bezeichnenldquohellipldquoHier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige in einem Einzelnen ausspricht und darstelltldquo Name 83 85 135 ldquoErst indem es die geschichtliche Personalitaumlt Christildquohellipldquosetzte sich als Offenbarungsreligion in Gegensatz zum sog acuteHeidentumacute Was es von diesem unterschied warldquohellipldquoNicht die Lehre von

115 Tulkinta antaa siten Drewermannin mukaan merkityksen Raamatun tekstien

takaa loumlytyville kuville Vain kristillinen tulkinta tuo esiin kuvien ontologisen

totuuden Sama koskee ilmeisesti kaikkia niitauml kuvia jotka ovat tulkittavissa

haumlnen kristillisenauml pitaumlmaumlllaumlaumln tavalla Unikuvat ja muut elaumlmykselliset kuvat

naumlyttaumlisivaumlt olevan sellaisia Raamatun kuvien ohella Vaikuttaa siltauml ettauml myoumls

muiden uskontojen symbolit olisivat haumlnen mukaansa kristillisesti tulkittavissa

ovathan nekin alkuisin luomisilmoituksesta 136 Yksiloumlllisyyden arvostaminen

naumlyttaumlisi haumlnen mukaansa olevan muille uskonnoille siinauml tapauksessa esitettaumlvauml

vaatimus

Drewermannin voisi paumlaumltellauml samaistavan kuvien ymmaumlrtaumlmisen ja uskon

syntymisen koska haumln kaumlsittelee niitauml usein samassa yhteydessauml Naumlin on asian

ymmaumlrtaumlnyt esimerkiksi Alfred Etheber137 Drewermannin perusteellinen

paneutuminen raamatuntulkintaan kuitenkin osoittaa haumlnen erottavan ne

periaatteessa toisistaan Ne liittyvaumlt kuitenkin toisiinsa siten ettauml tulkinnan

tehtaumlvaumlnauml on synnyttaumlauml uskoa138

33 Sisaumlisyys kuvien avaajana

Ainoastaan kristillinen tulkinta avaa siis Drewermannin mukaan

luomisilmoituksen kuvia Siihen kuuluu sekauml oikea tekstin laumlhestymistapa ettauml

uudenlainen raamattuhermeneutiikka139 Taumlssauml alaluvussa selvitaumln miten

Drewermann ajattelee ihmisten saavan yhteyden Raamatun teksteihin

sitoutuneisiin kuviin Aluksi analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln kuvien avautumisesta

ihmismielelle Selvitaumln miten haumln tulkitsee sitauml teologisesti ja

syvyyspsykologisesti Toiseksi analysoin Drewermannin taumlssauml yhteydessauml

kaumlyttaumlmiauml kaumlsitteitauml Naumlkoumlkulmana on molemmissa tapauksissa

dem Tod und der Auferstehung des menschgewordenen Gottessohnes an sich sondern vor allem der Umstand daszlig er den Archetypus des goumlttlichen Erloumlsers mit der individuellen geschichtlichen Person Jesu verbandldquohellip ldquoMan kann diese Differenz als den Unterschied der personalen Vertiefung bezeichnenldquohellipldquoHier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige in einem Einzelnen ausspricht und darstelltldquo Name 83 85 Esim Egyptin muinaisuskonnon kaumlsitys faraoiden jumalallisuudesta eroaa Drewermannin mukaan siinauml ettei faraoiden jumalallisuus ollut yksiloumlllistauml vaan korporatiivista Name 85 136 Drewermannin raamatuntulkintaa kaumlsitellaumlaumln luvussa 34 137 Etheber1998 286 138 ldquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34

116

syvyyspsykologian soveltamisen merkitys kuvien avautumisen tulkinnassa

Kolmanneksi arvioin haumlnen kaumlsitystaumlaumln kuvien avautumisesta Lopuksi selvitaumln

minkaumllainen on kuvien avautumisen ja uskon syntymisen suhde Drewermannin

mukaan

Drewermann esittaumlauml ohjeita Raamatun lukijoille ja tulkitsijoille Niistauml

ilmenee miten haumln perustelee kaumlsitystaumlaumln kuvien avautumisesta ihmismielelle

Haumln kehottaa jokaista lukijaa rdquomaistelemaanrdquo(nachzutraumlumen und

nachzuempfinden) Raamatun tekstiauml kunnes samat symbolit ja naumlyt heraumlaumlvaumlt

haumlnen sielussaan Ohje koskee haumlnen mukaansa tavallisten raamatunlukijoiden

lisaumlksi myoumls sitauml julkisesti tulkitsevia sillauml Drewermann korostaa metodin

paremmuutta historiallis-kriittiseen laumlhestymistapaan verrattuna140 Haumlnen

ohjeensa vertautuu Jungin kaumlsitykseen kollektiivisen tiedostamattoman

arkkityyppien tiedostamisesta aktiivisen imaginaation avulla mutta Drewermann

ei mainitse Jungia141 Ohje muistuttaa myoumls keskiajalta tunnettua ruminaation eli

sanan rdquomaumlrehtimisenrdquo ohjetta Drewermannin mukaan tekstin aumlaumlressauml on

viivyttaumlvauml Sen avulla ei pidauml etsiauml menneitauml asioita vaan yhteyttauml omaan

eksistenssiin142 Tekstistauml tulee naumlin silta joka johtaa lukijan yhteyteen itsensauml

kanssa (mit sich selbst)143 Sen joka kuuntelee tekstin luentaa tai kerrontaa on

tarkattava ainoastaan tunteitaan ja vaikutelmiaan144 Tunteet siis paljastavat

ilmoituksen sisaumllloumln Drewermann vaumlittaumlauml ettauml Raamatun tekstin takana olevat

kuvat loumlytyvaumlt tekstiauml rdquomaistelemallardquo Subjektiivinen tulkinta tuottaa niille

ehdottoman eksistentiaalisen sitovuuden145 Haumln esittaumlauml myoumls vertauskuvan

oikeasta elaumlytymisestauml Ei pidauml tuijottaa hiillosta vaan tulta on etsittaumlvauml sen alta

Polttoaineena (Brennstoff) on lukijan tai selittaumljaumln oma eksistenssi146

Drewermann siis vaumlittaumlauml ettauml kuvia osaa tulkita vain niitauml rdquomaistelevardquo yksilouml

eivaumltkauml ilman muuta esimerkiksi eksegeetit seurakuntayhteisouml tai kirkko

139 TE I 23 25 140 ldquoDe facto naumlmlich schiebt sich jetzt von Anfang an nicht mehr wie in der historisch-kritischen Exegese der Staub und der Schutt vieler Jahrhunderte zwischen den Text und den Leser sondern jeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquo TE I 384ndash85 141 Jung 1967 GW 8 sect 414 142 TE I 385 143 rdquoDer Text wir zur Bruumlcke zur Vermittlung des Lesers mit sich selbstldquo TE I 384ndash85 144 rdquoDie Houmlrer haben keine andere Aufgabe als moumlglichst genau sich selber zu beobachten in sich hineinzuhoumlren und die Gefuumlhle und Eindruumlcke zu registrieren die ihnen beim ersten Houmlren unmittelbar kommenldquo TE I 385 145 rdquoDiesesldquohellipldquoin dem das religioumlse Bewuszligtsein wurzelt muszlig subjektiv sein in einer Weise die eine unbedingte existentielle Verbindlichkeit mit sich fuumlhrtldquo GF I 399

117

Maallikoille naumlyttaumlauml haumlnen mukaansa riittaumlvaumln Drewermannin hermeneutiikan

mukaisen tulkinnan seuraaminen ja omien tuntemustensa havainnointi

Tarvittavaa subjektiivisuutta Drewermann kuvaa sisaumlisyyden (innerlichkeit)

kaumlsitteellauml147 Taumltauml kaumlsitettauml kaumlyttaumlmaumlllauml haumln liittaumlauml itsensauml saksalaisen

eksistentialismin perinteeseen jonka juuret ovat esikartesiolaisessa

supranaturalismissa ja Jacob Boumlhmen mystiikassa Eksistentiaalisen ajattelun voi

naumlhdauml paluuna siihen esikartesiolaiseen asennoitumiseen jossa ei vielauml ollut eroa

objektiivisen ja subjektiivisen vaumllillauml Objektiivisen olemus loumlytyy silloin

subjektiivisuuden syvyydestauml ja Jumalaa laumlhestytaumlaumln parhaiten ihmissielun

vaumllityksellauml148 Sisaumlisyyden avulla saavutetaan Drewermannin mukaan uusi

itseymmaumlrrys149

Drewermann perustelee subjektiivisen laumlhestymistavan vaumllttaumlmaumlttoumlmyyttauml

tukeutumalla Kierkegaardiin Lutheriin ja Jungiin150 Kierkegaardin mukaan aika

ja ikuisuus kohtaavat ainoastaan hetkessauml Lutherille sana rdquotaumlnaumlaumlnrdquo taas merkitsee

Jumalaan luottamista nykyhetkessauml151 Raamatun luomisilmoitukseen voidaan

saada yhteys rdquotaumlssauml ja nytrdquo koska aika ja ikuisuus eivaumlt kohtaa toisiaan mitenkaumlaumln

muuten On paumlaumlstaumlvauml eksistentiaalisessa mielessauml samanaikaiseksi tekstissauml

kuvatun kanssa152 Jungiin tukeutumalla Drewermann osoittaa tarkoittavansa

sisaumlisyydellauml myoumls syvyyspsykologisesti ymmaumlrrettyauml sisaumlisyyttauml Jung nimittaumlin

tulkitsee uskonnollisen kokemuksen syntyvaumln mielen tiedostamattoman toiminnan

perustalta153 Drewermann ei kuitenkaan esimerkiksi Jungiin tukeutuen kaumlsittele

sitauml minkaumllaista mielen tietoisen ja tiedostamattoman sisaumllloumln vuorovaikutus on

sisaumlisyyden syntyessauml154 Kaumlsitys sisaumlisyyden merkityksestauml Raamatun kuvien

avautumisessa on siis teologinen tulkinta johon on Drewermannin mukaan

yhdistettaumlvissauml syvyyspsykologinen tulkinta Sisaumlisyys on synteettinen teologis-

syvyyspsykologinen kaumlsite Drewermannin teologinen perustelu Raamatun kuvien

146 ldquoAls acuteBrennstoffacute dieses neuen Feuers besitzt er nur die eigene Existenzrdquo DMK I 110 147 ldquoReligioumls ist eine Auslegung religioumlser Texte nur legitim wenn sie innerlich istldquo TE I 13 148 Tillich 1965 107 149 rdquoBedeutet die Forderung der Gleichzeitigkeitldquohellipldquoeine Methode der Auslegungldquohellipldquoein neues Selbstverstaumlndnis des Lesers vom Text ermoumlglichtldquo TE I 59 150 TE I 15 59 TE II 623 151 TE II 622ndash23 Vrt esim Kierkegaard 1964 115 Drewermann viittaa sanontaan omenapuun istuttamisesta maailmanlopun uhatessa jonka haumln tietaumlauml pannun virheellisesti Lutherin nimiin ja tulkitsee evankeliumien rdquonytrdquo-painotusten korostavan Jeesuksen opettamaa uskon turvallisuutta 152 rdquoEs ist einzig erfordertldquohellipldquoin existentiellem Sinne ein Gleichzeitiger zu seinldquo TE I 13 153 Jung 1974a GW 10 sect 65ndash66 Jung kaumlyttaumlauml innerlich-kaumlsitettauml ensimmaumlisten vuosisatojen kristittyjen sisaumlisyyden ja henkisyyden tavoittelusta Jung 1973 GW 5 sect 107 154 Taumlstauml Jung esim Jung 1967 GW 8 sect 413ndash414

118

rdquoymmaumlrtaumlmisellerdquo osoittaa haumlnen uskovan ettauml kaikki ihmiset pystyvaumlt kyseiseen

rdquomaistelemiseenrdquo

Drewermannin sisaumlisyyttauml korostavalle tulkinnalle loumlytyy teologisia

vertailukohtia Sisaumlisyyden korostaminen yhdistaumlauml haumlnen tulkintansa monien

eksistenssiteologien tulkintaan Raamatussa on haumlnen mukaansa taumlrkeintauml sen

vaikutus rdquotaumlssauml ja nytrdquo

Drewermannin raamatuntulkintaa voi elaumlytymisen korostamisen vuoksi

luonnehtia syvyyspsykologiaa hyoumldyntaumlvaumlksi eksistentiaaliseksi tulkinnaksi

Teologinen ja syvyyspsykologinen naumlkemys sisaumlisyydestauml muodostavat siinauml

synteesin Elaumlytymisen korostaminen liittaumlauml sen myoumls spontaanin

raamatuntulkinnan menetelmien joukkoon155 Tulkinnan sitoutuminen Raamatun

tekstien pohjalta nouseviin kuviin heraumlttaumlauml kysymyksen sen suhteesta laumlnsimaisen

mystiikan perinteeseen Onhan kristillisessauml mystiikassakin ollut vallalla rdquokatseen

filosofiardquo jonka mukaan kontemplaatio on luonteeltaan visuaalista Siinauml ollaan

kasvokkain Jumalan kanssa156 Drewermann kuitenkin rdquoalistaardquo mystiikan

syvyyspsykologian palvelijaksi157 Syvyyspsykologia selittaumlauml haumlnen mukaansa

sen ettauml Raamatusta loumlydetaumlaumln Jumalan ilmoitusta rdquoMetafyysisiaumlrdquo selityksiauml haumln

ei hyvaumlksy158

Miten syvyyspsykologian soveltaminen mahdollisesti parantaa sisaumlisyyden

ymmaumlrtaumlmistauml Mitauml uutta se lisaumlauml teologiseen kaumlsitykseen eksistentiaalisten

tunteiden luonteesta Eniten Drewermann kaumlyttaumlauml tunteista Gefuumlhl-kaumlsitettauml Sitauml

haumln kaumlyttaumlauml ensiksikin Schleiermacherin sanalle antamassa merkityksessauml159 Haumln

viittaa Schleiermacherin lausumaan jonka mukaan uskontoon perehtynyt

ymmaumlrtaumlauml oman tunteensa (Gefuumlhl) perusteella ettauml oikea hermeneutiikka

perustuu ihmissielun alkuperaumlaumln160 Drewermann maumlaumlrittelee miltei

Schleiermacherin sanoin ettauml uskonnon laumlhtoumlkohta on subjektin itsetietoisuudessa

ja tunteen apriorisuudessa Uskonto on haumlnen mukaansa suoranaista

155 Spontaanimenetelmistauml esim Kassel 1980 189ndash198 156 Lehmijoki-Gardner 2007 47 157 rdquoKein Zeugnis der Mystik ist acuteglaubwuumlrdigacute das nicht durch die Pruumlfung und Laumluterung der Psychoanalyse gegangen istldquo GF III1 300 158 Esim GF I 37 159 TE I 72ndash75 GF I 505ndash08 160 rdquoacuteSchleiermacher forderte kategorisch daszlig man die Aumluszligerungen des religioumlsen nicht etwas Fremdes sondern Seeleneigenes im eigenen Subjekt Anzutreffendes betrachten muumlsse acuteVerstaumlnden sie sich auf die Religion acutemeinte eracute so wuumlrden sie aus ihrem eigenen Gefuumlhl wissen daszligacuteldquohellipldquoder psychische Rekurs in den wesentlichen Ursprung des menschlichen Seele bildeteldquohellipldquodas fundamentale Prinzip jeder verstehenden Hermeneutikldquo TE I 73ndash74

119

(schlechthinniger) riippuvuuden tunnetta aumlaumlrettoumlmaumln maistelemista (Geschmack)

tai aumlaumlrettoumlmaumln katselemista (Anschauung) aumlaumlrellisessauml eli ikuisen katselemista

ajallisessa161 Schleiermacherin on ymmaumlrretty sisaumlllyttaumlvaumln Anschauung-

kaumlsitteeseen sekauml passiivista elaumlytymistauml ettauml katselevan subjektin tietynasteista

aktiivisuutta Se on haumlnen mukaansa aistivaa katselemista joka eroaa

ymmaumlrtaumlmiseen pyrkivaumlstauml katselemisesta162

Raamatun tulkinnassa on siis Drewermannin mukaan taumlrkeintauml ikuisen

naumlkeminen ajallisessa kokemus on taumlrkeintauml Schleiermacher korostaa lisaumlksi

riippuvuuden tunteen eroa kaikista muista tunteista163 Ihmisen itsetietoisuus

toimii siinauml haumlnen mukaansa olemisen (Sein) edustajana164 Drewermann ajattelee

ettauml Schleiermacherin viitoittamalla tavalla paumlaumlstaumlaumln yhteyteen omassa mielessauml

olevan luomisilmoituksen kanssa ja samalla saavutetaan oman olemisen (Dasein)

osallisuus olemisesta (Sein) itsestaumlaumln Tunne koskettaa siten teologisesti tulkittuna

koko ihmistauml Se mitauml Drewermann Schleiermacheriin tukeutuen nimittaumlauml

aumlaumlrettoumlmaumlksi ja ikuiseksi loumlytyy haumlnen mukaansa sellaisen tunteen vaumllityksellauml

jonka haumln tulkitsee teologisesti erityiseksi uskonnolliseksi tunteeksi

Gefuumlhl-kaumlsitteen sisaumllloumln Drewermann maumlaumlrittelee myoumls Jungiin tukeutuen

Se onkin taumlrkein haumlnen teologista tulkintaa ja syvyyspsykologista tulkintaa

yhdistaumlvistauml tunnekaumlsitteistaumlaumln Tunne on ihmisen minaumlauml ja haumlnen kokemaansa

sisaumlltoumlauml yhdistaumlvauml tapahtuma jolla on mieluisuuden tai epaumlmieluisuuden saumlvy

Minaumln kaumlsitettauml haumln kaumlyttaumlauml taumlssauml Jungin sille antamassa merkityksessauml minauml on

ihmisen tietoisen mielen keskus 165 Jungin maumlaumlritelmaumlaumln Drewermann lisaumlauml

161 rdquoWar es Schleiermacher der die Religion insgesamt als acuteGefuumlhl schlechthinniger Abhaumlngigkeitacute bestimmte oder einfacher als acuteGeschmack fuumlr das Unendlicheacute oder als acuteAnschauung des Unendlichen im Endlichen des Ewigen im Zeitlichen`ldquo GF I 506 674rdquoIhr Wesen ist weder Denken und Handeln sondern Anschauung und Gefuumlhl Anschauen will sie das Universumldquohellipldquosie will im Menschen nicht weniger als in allem andern Einzelnen und Endlichen das Unendliche sehenldquohellipldquoReligion ist Sinn und Geschmack fuumlrf Unendlicheldquo Schleiermacher 1961 29 30 162 Ellsiepen 2006 273ndash74 308 163 rdquoDas Gemeinsame aller noch so verschiedenen Aumluszligerungen der Froumlmmigkeit wodurch diese sich zugleich von allen andern Gefuumlhlen unterscheidenldquohellipldquoist dieses daszlig wir uns unsrer selbst als schlechthin abhaumlngig was dasselbe sagen will als in Beziehung mit Gott bewuszligt sindldquoSchleiermacher 1960 23 sect 4 164 Schleiermacher 1960 sect 33 165 rdquoGanz besonders aber muumlszligte mit dem Gefuumlhl ein zentraler verbindender Wert zwischen Denken und Affekt eingeraumlumt werden und man sollte wie C G Jung es vorschlug im Fuumlhlen nicht nur eine sekundaumlre von Vorstellungen oder Empfindungen abhaumlngige Erscheinung erblicken sondern das Gefuumlhl als ein Vorgang verstehen acuteder zwischen dem Ich und einem gegebenen Inhalt stattfindet undhellipwelcher dem Inhalt einen bestimmten Wert im Sinne des Annehmens oder Zuruumlckweisens (ltLustgt oder ltUnlustgt) erteiltacute und der acuteabgesehen vom momentanen Bewuszligtseinsinhalt- oder von momentanen Empfindungen sozusagen isoliert als ltStimmunggt auftreten kannacuteldquo TE II 57 Jung 1960a GW 6 sect 801 sect 810

120

Gefuumlhl-termin tarkoittava tunnetta joka yhdistaumlauml ajattelun ja affektin eli

lyhytaikaisen tunne-elaumlmyksen Lisaumlksi tunne yhdistaumlauml haumlnen mukaansa myoumls

ihmisen hengen ja ruumiin niin ettauml ajattelu vaikuttaa tunteiden vaumllityksellauml

ruumiiseen ja voi myoumls paumlinvastoin joutua viettivirikkeiden palvelijaksi166 Naumlin

Drewermann rinnastaa Gefuumlhl-kaumlsitteen psykologian emootio-kaumlsitteeseen167

Sisaumlisyys syntyy haumlnen mukaansa syvyyspsykologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna

sellaisen tunteen vaumllityksellauml joka tuo ihmisen tietoisuuteen sekauml kollektiivisen

tiedostamattoman arkkityyppiset kuvat ettauml jokaisen ihmisen yksiloumllliseen

tiedostamattomaan tallentuneet subjektiiviset kuvat168 Drewermannin

syvyyspsykologiset tunnekaumlsitteet syventaumlvaumlt naumlin teologista kaumlsitystauml

uskonnollisista tunteista

Drewermann kaumlyttaumlauml Gefuumlhl-kaumlsitteen lisaumlksi muitakin tunnekaumlsitteitauml sekauml

teologisessa ettauml syvyyspsykologisessa merkityksessauml Haumln kaumlyttaumlauml esimerkiksi

Erlebnis-kaumlsitettauml eksistentiaalisessa merkityksessauml tukeutuessaan Diltheyn

naumlkemykseen kaikille ihmisille yhteisestauml ihmisluonnosta169 Dilthey on

teoksissaan luonut perustan Erlebnis-kaumlsitteen laajalle kaumlytoumllle kirjallisuudessa

Kaumlsitteellauml on filosofis-teologisena kaumlsitteenauml kaksi merkityssisaumlltoumlauml Ne ovat

vaumllittoumlmyys ja ratkaiseva vaikutus elaumlmyksen kokijan koko elaumlmaumlaumln170

Drewermann paumlaumlttelee Diltheyhin tukeutuen ettauml uskontoa on tunnusteltava

(nachzuempfinden) ja tulkittava itse koettuna sisaumlisenauml kokemuksena (letzlich

aufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erleben)171 Subjektiivisuus toteutuu

166 rdquoGerade die Sphaumlre der Gefuumlhle und Affekte ist es die Geist und Koumlrper miteinander verbindetldquohellipldquohier laumlszligt sich ablesen wie Gedanken vermittels der Gefuumlhle und Affekte auf den Koumlrper einwirken und wie umgekehrt die Gedanken in den Dienst der Triebbeduumlrfnisse treten koumlnnenldquo TE II 57 167 Emootion kaumlsitteelle on psykologiassa annettu erilaisia merkityksiauml Yleensauml sillauml viitataan tunnejaumlrjestelmaumlaumln johon kuuluu sekauml koettu tunne ettauml sen aikaansaamat fyysiset muutokset ja kaumlyttaumlytymisen muutokset Syvyyspsykologian mukaan emootiot ovat tietoisia tiloja joiden syntyyn vaikuttavat ratkaisevasti tiedostamattomaan tallentuneisiin kokemuksiin liittyneet emootiot ja eraumliden syvyyspsykologian edustajien mukaan myoumls ihmisen evolutiivisen perimaumln saumlilyttaumlmaumlt vietti-impulssit Froumlhlich 2002 441 168 rdquoDie religioumlsen Uumlberlieferungen wollen zum Heil aller Menschen zu allen Zeiten sprechenldquohellipldquoDeshalb tauchen die religioumlsen Erzaumlhlungen und Uumlberlieferungen tiefer in die Welt der archetypischen Bilder hinabldquo TE II 26rdquoGanz besonders aber muumlszligte mit dem Gefuumlhl ein zentraler verbindender Wert zwischen Denken und Affekt eingeraumlumt werden und man sollteldquohellipldquodas Gefuumlhl als ein Vorgang verstehen acuteder zwischen dem ich und einem gegebenen Inhalt stattfindetldquo TE II 57 169 TE I 54 170 Gadamer 1965 60ndash66 171 rdquoNach DILTHEY kommt es also darauf an die fixierten Lebensaumluszligerungenldquohellipldquoeiner Religionldquohellipldquovon innen her letztlich aufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erleben als Ausdruck eines in sich einheitlichen lebendigen seelischen Zusammenhanges nachzuempfinden und auszulegenldquo TE I 54

121

haumlnen mukaansa Raamattua tulkittaessa sellaisen elaumlytymisen vaumllityksellauml joka on

teologisesti tulkittavaa ihmisen koko eksistenssiauml koskevaa elaumlytymistauml172

Psykologiassa viitataan elaumlmyksen (Erlebnis) kaumlsitteellauml voimakkaaseen

tunnekokemukseen johon tietoinen minauml osallistuu173 Jung lisaumlauml taumlhaumln ettei

elaumlmyksiauml voida tuottaa vaikka niitauml voidaan laumlhestyauml174 Haumln korostaa naumlin sekauml

tietoisen ettauml tiedostamattoman mielentoiminnan vaikutusta tunteiden syntyyn

Drewermann sanoo sisaumlisyydestauml ainoastaan ettauml siinauml vaaditaan rdquoyksinkertaistardquo

psykologista myoumltaumlelaumlmistauml (acuteeinfacheacute psychologische Einfuumlhlung)175 Haumln ei

maumlaumlrittele taumlsmaumlllisesti kaumlsitystaumlaumln tietoisen ja tiedostamattoman mielentoiminnan

suhteesta ihmisen loumlytaumlessauml Raamatusta kuvia Haumln ei esimerkiksi tukeudu siihen

minkaumllaiseksi Jung kaumlsittaumlauml ihmisen tietoisen ja tiedostamattoman

mielentoiminnan suhteen176 Einfuumlhlung-kaumlsitteen avulla kuvaa myoumls Maria

Kassel syvyyspsykologisessa raamatuntulkinnassa tarvittavaa Raamatun ja

tulkitsijan dialogia Haumlnkin kaumlyttaumlauml kaumlsitettauml psykologisena kaumlsitteenauml177 Lausuma

rdquoaufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erlebenrdquo 178 sisaumlltaumlauml Drewermannin

syvyyspsykologisen tulkinnan naumlkoumlkulmasta katsottuna joka tapauksessa sen ettauml

tietoinen elaumlytyminen vaikuttaa sekauml subjektiivisten kuvien ettauml arkkityyppisten

kuvien heraumlaumlmiseen ihmismielessauml Tunteiden vaumllityksellauml voidaan haumlnen

mukaansa saada kosketus sekauml kollektiiviseen tiedostamattoman ettauml

subjektiivisen tiedostamattoman kuviin Taumlmauml on siis Drewermannin mukaan

mahdollista siitauml huolimatta ettauml haumln korostaa rdquoarkkityyppien maailmanrdquo ja

subjektiivisten kuvien loumlytaumlmiseksi tarvittavien tunteiden eroa kollektiivisen

tiedostamattoman arkkityypit ovat objektiivisia tunteet sen sijaan ovat

yksiloumlllisiauml179 Raamatun tekstien taustalta loumlytyvaumlt arkkityyppiset kuvat loumlytyvaumlt

172 rdquoDem gesagten zufolge darf um einen biblischen Text zu verstehen das eigene Erleben das subjektive Empfinden die eigene Existenz gerade nicht ausgeschaltet werden im Gegenteil das Subjektive ist das wesentliche Erkenntnisquelle als das entscheidende Organ zum Verstaumlndnis des Vergangenen zu betrachtenldquo TE I 57 173 rdquoAls Erlebnis (event life-event) werden vorzugsweise einschneidende existentiell bedeutsame umschriebene Episoden des E bezeichnet die sich auf stark emotional getoumlnte unter hoher Ich-Beteiligung gesammelte Erfahrungen beziehenldquo Froumlhlich 2002 164 174 rdquoErlebnisse aber koumlnnen nie acute gemachtacute werden Sie geschehen aber nicht absolut sondern gluumlcklicherweise relativ Man kann sich ihnen naumlhernldquo Jung 1963 GW 11 sect 501 175 TE I 433 176 Jungin tulkinta ihmisen tietoisen ja tiedostamattoman mielen yhteistoiminnasta kuvien syntyessauml ks esim Jung 1960a GW 6 sect 759ndash773 177 Kassel 1980 49 178 TE I 54 179 ldquoDie Unterschiede zwischen beiden Bereichen sind unuumlbersehbar ndash die Welt der Archetypen ist objektiv vorgegeben ndash die Gefuumlhle aber sind subjektiv die archetypische Symbolik gehoumlrt dem Unbewuszligten Kollektiven zu ndash die Gefuumlhle hingegen gehoumlren dem individuellen Ich zuldquo TE I 437

122

siten tunteiden vaumllityksellauml kuten subjektiivisetkin kuvat Raamattua on tulkittava

kuten uniakin elaumlytymisen on johdettava sen symbolikielen tulkintaa180

Drewermannin elaumlytymiskaumlsite on teologisen ja syvyyspsykologisen elaumlytymisen

kaumlsitteen synteesi

Drewermann kaumlyttaumlauml sisaumlisestauml laumlhestymistavasta Gefuumlhl- ja Erlebnis-

kaumlsitteiden lisaumlksi monia muitakin tunnekaumlsitteitauml Monet niistauml ovat psykologisia

tunnekaumlsitteitauml Niitauml ovat esimerkiksi aistiminen (Empfinden) kuvitteleminen

(Vorstellen) ja kokeminen (Erfahrung)181 Naumliden kaumlsitteiden kaumlyttouml osoittaa ettauml

ihmisen psyykkisyydestauml laumlhtoumlisin oleva elaumlytyminen on Drewermannin mukaan

aina tarpeen Raamatun luomisilmoituksen loumlytaumlmiseksi Ainakin Gefuumlhl-

Erfahrung- ja Erlebnis-kaumlsitteitauml Drewermann kaumlyttaumlauml sekauml teologisina ettauml

syvyyspsykologisina kaumlsitteinauml 182 Kaikkia niiden rinnalla kaumlyttaumlmiaumlaumln

tunnekaumlsitteitauml haumln ei maumlaumlrittele psykologisiksi tai teologisiksi Raamatun

tulkinnassa tarvittava sisaumlisyys on siten haumlnen mukaansa ihmisen psyykkisyyden

kautta ilmenevaumlauml eksistentiaalista sisaumlisyyttauml jota voi yhtauml hyvin kuvata teologisin

kuin psykologisin kaumlsittein Syvyyspsykologian soveltaminen syventaumlauml

Drewermannin teologista naumlkemystauml Raamatun ilmoitussisaumllloumln loumlytaumlmiseksi

tarvittavasta sisaumlisyydestauml

Sisaumlinen tulkinta rakentuu siis teologisesti eksistentiaalisen

raamatuntulkintaperinteen varaan Drewermann kuitenkin yliarvioi menetelmaumlnsauml

paumltevyyden Raamatun symbolien tulkinnassa Tekstin lukemistilanteen

painottaminen tekee kyllauml tekstin ja sen lukijan vuorovaikutuksen erityisen

kiinnostavaksi Sitauml millauml edellytyksillauml reseptioesteettinen tulkinta voi avata

180 ldquoWie bei der Traum einer Nacht nicht nur die Symbolsprache selbst sondern vor allem auch die begleitenden Gefuumlhle und Erlebnisseldquohellipldquozur Deutung herangezogen werden muumlssenldquohellipldquodie Regel der Einfuumlhlung erstmals als ein eigentliches und hauptsaumlchliches Interpretationsmittel in reiner Form kennenzulernen und entsprechend zu wuumlrdigenldquo TE I 434ndash35 181 ldquoNur wenn es fuumlr die besonderen Ausdrucksgestalten der Religionldquohellipldquoanthropologische Konstanten des Empfindens und Vorstellens gibt die sich in ihnen aussprechen und darstellen kannldquohellipldquoauch der christlichen Religion eine Wahrheit besitzen der in sich selber eine uumlberzeitliche gegenwaumlrtige Aktualitaumlt und Geltung zukommtldquo TE I 53 ldquoDie fixierten Lebensaumluszligerungenldquohellipldquoeiner Religionldquohellipldquovon innen her letztlich aufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erlebenldquohellipldquonachzuempfinden und auszulegenldquo TE I 54 Esimerkiksi Werner Froumlhlichin psykologian sanakirja pitaumlauml kaikkia mainittuja kaumlsitteitauml keskeisinauml psykologisina kaumlsitteinauml Froumlhlich 2002 Samoja kaumlsitteitauml kaumlyttaumlauml myoumls Jung analyyttisessauml psykologiassaan 182 Esimerkiksi rdquo Von der Psychoanalyse und ihrer Hochschaumltzung des Traumes her muszlig jede Auslegung religioumlser Texte lernen daszlig man nicht laumlnger das Pferd am Schwanz aufzaumlumen kann indem manldquohellipldquodie Handlungen wichtiger als die Gefuumlhle und die literarische Form der Uumlberlieferung fuumlr wichtiger als die Erlebnisse und die Erfahrungen aus denen die einzelnen Formen erwachsenldquo TE I 16

123

Raamatun symbolikieltauml ei kuitenkaan ole riittaumlvaumlsti tutkittu183 Se kuitenkin

tiedetaumlaumln ettauml lukija vaikuttaa aina siihen miten teksti ymmaumlrretaumlaumln184 Naumlkemys

ilmoituksen loumlytymisestauml sisaumlisellauml tulkintavalla on Drewermannin subjektiivinen

naumlkemys Teologisesti poikkeuksellista siinauml on sekauml ajatus piilossa olevasta

ilmoituksesta ettauml tietyn metodin kyvystauml loumlytaumlauml se

Naumlkemys elaumlytymisen voimasta on muutenkin teologisesti kritisoitavissa

Drewermann antaa ohjeensa kaikille ja vaumlittaumlauml kaikkien kykenevaumln sisaumlisyyteen185

Vaumlite on ensiksikin ristiriidassa haumlnen ahdistuskaumlsityksensauml kanssa Korostaahan

haumln ahdistuksen raskautta Toiseksi se on ristiriidassa haumlnen subjektiivisista

kuvista esittaumlmaumlnsauml kanssa Ne avautuvat haumlnen mukaansa vain niille joiden

tunne-elaumlmauml on niille sukua tai ristiriidassa niiden kanssa186 Elaumlytyminen ei siis

haumlnen itsensaumlkaumlaumln mukaan takaisi kaikille naumliden kuvien loumlytaumlmistauml

Drewermann tulkitsee sisaumlisyyden merkitystauml myoumls syvyyspsykologisesti

Kun kuvia maistellaan heraumlaumlvaumlt symbolit ja naumlyt haumlnen mukaansa ihmisen

omassa sielussa187 Lukija ja kuulija188 saavat naumlin yhteyden omasta mielestaumlaumln

loumlytyvaumlaumln luomisilmoitukseen Kyseistauml eksegeettistauml rdquosyvaumlporaustardquo

(Tiefenbohrung) haumln havainnollistaa raamatulliselta vaikuttavalla vertauksella

Laumlhteeltauml kauas vaeltanut kansa loumlytaumlauml sen mukaan vesisuonen kaivautumalla

syvaumllle189 Selitys perustuu Drewermannin omintakeiseen tulkintaan Jungin

arkkityyppiteoriasta Jokaisen ihmisen kollektiivisessa tiedostamattomassa on sen

mukaan valmiina Jumalan sinne asettamia kuvia190 Haumln perustelee Raamatun

kuvien loumlytaumlmistauml sillauml ettauml vastaavia kuvia loumlytyy myoumls jokaisen ihmisen omasta

mielestauml

183 Naumlin Frey 1995 247ndash48 253 Frey viittaa Anton A Bucherin asiankaumlsittelyyn taumlstauml aiheesta Bucher 1992a 103ndash166 Reseptioesteettisen tulkinnan mukaan lukija ei omaksu tekstiauml sellaisenaan vaan tulkitsee sitauml omista tarpeistaan ja laumlhtoumlkohdistaan kaumlsin 184 Graf 2004 55 Raguse 1993 128 Philipp1997 190ndash191 185 rdquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquo TE I 384ndash85 186 rdquoReden die Gestalten der Legenden mithin nur zu den Menschen die in ihren Gefuumlhlen mit ihnen verwandt sindldquo TE I 438 187 ldquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquo TE I 384ndash85 188 Drewermannin mukaan naumlin voi tapahtua esim luentosaleissa jumalanpalveluksissa messuissa yhtauml lailla kuin yksityisessauml raamatuntutkistelussa tai hartaudessa TE II 20 189 TE I 14ndash15 190 rdquoBildernldquohellipldquodie von Natur aus in ihm angelegt sind und die unzweifelhaft von Gott stammenldquo TE II 452 Jungin mukaan ihmisen tiedostamattomassa ei ole valmiita kuvia vaan arkkityyppejauml joiden pohjalta mieli synnyttaumlauml symboleja (kuvia) rdquoSie (die Psyche) schafft Symbole deren Grundlage der unbewuszligte Archetypus istldquo Jung 1973 GW 5 sect 344

124 Syvyyspsykologiaan tukeutuu myoumls Drewermannin vaumlite kuvien

avautumisesta tunteiden avulla Sekauml arkkityyppiset ettauml subjektiiviset kuvat

avautuvat tunteiden vaumllityksellauml191 Myoumls psykologiassa hyvaumlksytaumlaumln kaumlsitys

tunteiden vaikutuksesta havaintoihin Tunteita pidetaumlaumln ihmismielen

kokonaisvaltaisina reaktioina joihin vaikuttavat myoumls tiedostamattomat tekijaumlt192

rdquoMaistelurdquo koskettaa niin ollen sekauml ihmisen minaumlauml ettauml kollektiivista ja

yksiloumlllistauml tiedostamatonta Se pystyy Drewermannin mukaan avaamaan sekauml

arkkityyppiset ettauml subjektiiviset kuvat Haumln on naumlin syventaumlnyt

syvyyspsykologiaa soveltamalla teologista kaumlsitystaumlaumln uskonnollisista

kokemuksista193 Tiedostamattoman mielentoiminnan spontaani vaikutus

Raamatun ilmoituksen loumlytaumlmiseen on teologisesti merkittaumlvauml korostus194

Drewermann rinnastaa Raamatun ilmoituksen kohtaamisen unien naumlkemiseen ja

voimakkaiden elaumlmysten kokemiseen jotka perustuvat suurimmaksi osaksi

tiedostamattoman sielunelaumlmaumln vaikutukseen Haumln vaumlittaumlauml ettauml Jumalan ilmoitus

loumlydetaumlaumln unelmoimalla ja elaumlytymaumlllauml naumlin tavoitettuihin mielikuviin195 Taumlmauml

kaumlsitys muistuttaa gnostilaista kaumlsitystauml ihmisen mystisestauml yhteydestauml

transsendenttiseen196 Samaa korostetaan kuitenkin myoumls kristillisessauml

mystiikassa

Drewermannin kaumlsitys elaumlytymisen vaikutuksista on kuitenkin

epaumlrealistinen Haumln olettaa ettauml tekstin rdquomaisteleminenrdquo saa juuri tietyt kuvat

heraumlaumlmaumlaumln lukijan mielessauml197 Haumln ei ota huomioon ihmisten yksityistauml

kokemustaustaa Se vaikuttaa kuitenkin siihen mitauml mielikuvia jokin teksti

heraumlttaumlauml198 Drewermann ei ota huomioon ettauml Raamatun tekstien aumlaumlrellauml koettava

on usein aikaisemmin koetun ja opitun projektiota199 Lisaumlksi haumln jaumlttaumlauml huomiotta

191 rdquoGefuumlhlerdquohelliprdquodie ihnen beim ersten Houmlren kommenrdquo TE I 385 ldquoVon den acuteLegenden der Unfertigenacuteldquohellipldquostehen die Gefuumlhle im MittelpunktldquoTE I 440rdquoFuumlhrt zu ihnen die zu allen Zeiten gleichbleibende Bruumlcke des menschlichen Gefuumlhlsldquo TE I 437 192 Nummenmaa 2010 13 30 42 193 Naumlin myoumls Franz Wilhelm Jansen Jansen 2004 139 194 Jungin tulkinnan yhdistaumlmistauml teologiseen kokemuskaumlsitykseen pitaumlauml radikaalina uutena tulkintana myoumls Kassel 1980 83ndash4 Jansen 2004 140 195 ldquoVon den Traumbildern ist daher auszugehen um die Bilder der Erloumlsung auch in der Bibelldquohellipldquozu verstehenldquo TE I 17 196 Esim Marjanen 2005 43 Dassmann 1992 52 55 197 ldquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquo TE I 384 198 Skeemoista eli sisaumlisistauml malleista jotka ohjaavat ihmisen havaitsemista ks esim Neisser 1982 19 199 Taumltauml korostavat niin Jungin kuin Freudinkin hengessauml toimivat analyytikot Kassel 1980 63 Dolto amp Seacuteveacuterin 2006 46 Projektiolla tarkoitetaan psykologista reaktiomallia jossa henkilouml

125

ulkopuolisten auktoriteettien vaikutuksen Se lienee vahva erityisesti seurattaessa

raamatunselitystauml Selitystauml kuuntelevan on haumlnen mukaansa tarkattava omia

tuntemuksiaan200 Haumln olettaa ettauml kuvia rdquomaistelevanrdquo ihmisen sisaumliset kuvat

pystyvaumlt syrjaumlyttaumlmaumlaumln raamatunselittaumljaumln tulkinnan Haumln olettaa myoumls ettauml

ihmiset voivat samanaikaisesti sekauml suunnata havaitsemisen sisimpaumlaumlnsauml ettauml

tehdauml mielensauml sisaumllloumlstauml luotettavia havaintoja Taumltauml on psykologiassa yleensauml

pidetty mahdottomana201

Yksiloumlllisten tunteiden idealisointi osoittaa Drewermannin kaumlsityksen

elaumlytymisen vaikutuksista utopistisiksi202 Frey on oikeassa arvioidessaan ettauml

tunteiden johtama eksegeesi johtaa helposti tuloksiin jotka eivaumlt ole mitenkaumlaumln

kontrolloitavissa203 Drewermann ei naumlet ota huomioon elaumlytymisen kielteisiauml

vaikutuksia Elaumlytyminen voi tietenkin parantaa tulkitsijan keskittymistauml asiaansa

mutta se myoumls johtaa tulkintaa harhaan Raamatuntulkinnassa se johtaa helposti

tulkitsijan omien regressiivisten tunteiden sijoittamiseen Raamatun tekstiin204

Taumlllaisten tunteiden johtama raamatuntulkinta tuottaa satunnaisia tuloksia joiden

oikeutus ei ole mitenkaumlaumln arvioitavissa Yksiloumllle henkiloumlkohtaisesti merkittaumlviauml

uusia oivalluksia tunnekokemuksen ohjaama tulkinta tietenkin voi tuottaa mutta

yleisempaumlauml merkitystauml pelkaumlstaumlaumln tunteiden johtamalle tulkinnalle on vaikea

antaa Taumlllainen sovituista totuuksista piittaamaton tulkinta voi olla houkuttelevaa

mutta se voi myoumls haumlmmentaumlauml uskonnollisten yhteisoumljen jaumlseniauml Se voi johtaa

siihen ettauml naumlmauml eivaumlt enaumlauml tiedauml mihin uskonkaumlsitykseen heidaumln yhteisoumlssaumlaumln

sitoudutaan Se voi johtaa vaikeasti hallittavaan uushenkisyyteen joka on

ristiriidassa kristillisen uskonkaumlsityksen kanssa205

Drewermann vaumlittaumlauml kuitenkin elaumlytymisen auttavan tulkitsijaa loumlytaumlmaumlaumln

omasta tiedostamattomastaan Raamatun kuvia vastaavat kuvat eli niihin sisaumlltyvaumln

luomisilmoituksen Haumln ajattelee ettauml tulkitsijan yksiloumlllisen tiedostamattoman

sisaumlltouml syrjaumlytyy arkkityyppisten kuvien avautuessa Haumln ajattelee myoumls ettauml

Raamatun subjektiiviset kuvat pystyvaumlt heraumlttaumlmaumlaumln samat kuvat ihmisen

yksiloumlllisestauml tiedostamattomasta Haumln vaumlittaumlauml ettauml Raamatun teksteihin sisaumlltyvauml

sijoittaa omat naumlkemyksensauml motiivinsa ja tunteensa itsensauml ulkopuolelle esim toisiin ihmisiin Psykodynaamiset teoriat pitaumlvaumlt projektioita puolustusmekanismeina Egidius 1994 projektion 200 TE I 385 201 Perttula 2011 122 202 Esim TE I 437 203 Frey 1995 187 192 204 Raguse 1993 252 205 Naumlin arvioi myoumls Ernst Dassmann Dassmann 1992 65

126

intuitiivinen tieto kykenee syrjaumlyttaumlmaumlaumln sisaumlisyyttauml tavoittelevien tulkitsijoiden

oman tiedostamattoman mielensisaumllloumln Drewermann vaumlittaumlauml siis Raamatun

tekstiin sitoutuneiden kuvien omaavan sellaista vitaalisuutta joka ylittaumlauml

voimakkuudessaan sekauml ihmisen tietoisen ajattelun ettauml yksiloumlllisen

tiedostamattoman vaikutuksen Naumlkemys kertoo eraumlaumlnlaisesta kuvamagiasta

jonka mukaan luomisilmoituksen kuvat vaikuttavat vastustamattomasti niitauml

kokevaan ihmiseen Haumln ei kuitenkaan pysty osoittamaan ettauml ihmisen mieleen

mahdollisesti tulvivat kuvat ovat juuri Raamatun arkkityyppisiauml tai subjektiivisia

kuvia Haumlnen naumlkemyksensauml ei saa tukea syvyyspsykologiasta

Myoumls oletus ihmisten samanlaisesta elaumlytymiskyvystauml on psykologisesti

epaumlrealistinen vaikka tunteiden saumlaumltelyauml voi oppiakin206 Sisaumlinen tulkinta naumlyttaumlauml

siten rajaavan monet uskon ulkopuolelle vaikka kaikilla on Drewermannin

mukaan luomisilmoitus omassa sisimmaumlssaumlaumln Mitauml syvyyspsykologian

soveltaminen siis lisaumlauml haumlnen teologiseen sisaumlisyyden tulkintaansa Teologisesti

merkittaumlvintauml lienee ettauml haumln selittaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla Raamatun

ilmoituksen kykyauml synnyttaumlauml uskoa207 Teologisesti uutta siinauml on vaumlite Raamatun

tekstisisaumlltoumloumln kuulumattoman sisaumllloumln avautumisesta Myoumls ihmisen kykyauml

elaumlytyauml ilmoitukseen haumln perustelee syvyyspsykologisesti koska haumln olettaa

ilmoituksen kuvien siirtyneen Raamattuun ihmismielestauml Ihmismielen sisaumlinen

psyykkinen prosessi avaa siten haumlnen mukaansa Raamatun sisaumllloumln sen lukijalle ja

kuulijalle Syvyyspsykologian soveltaminen valaisee haumlnen mukaansa uudesta

naumlkoumlkulmasta sitauml mitauml Raamattua eksistentiaalisesti tulkittaessa tapahtuu

Drewermann taumlydentaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla eksistenssiteologista

kaumlsitystauml raamatuntulkinnassa tarvittavasta sisaumlisyydestauml Erityisen elaumlytymisen

edellyttaumlminen tulkinnalta erottaa haumlnen tulkintansa monista muista

syvyyspsykologisista tulkintametodeista On kuitenkin selvauml puute ettei haumln

maumlaumlrittele eksistentiaalisen ja syvyyspsykologisen interpretaation suhdetta

tulkinnassaan208

Drewermannin sisaumlisyystulkinta heraumlttaumlauml kysymyksen mitauml sisaumlisyydellauml

haumlnen mukaansa saavutetaan Saavutetaanko siinauml Jumala-yhteys vai pelkaumlstaumlaumln

206 Nummenmaa 2010 160 Myoumls Michael Heymel joka muuten arvostaa Drewermannin tulkinnallisia pyrkimyksiauml pitaumlauml haumlnen metodinsa heikkoutena sitauml ettauml haumln edellyttaumlauml sisaumlisen elaumlytymisen olevan noin vain mahdollista Heymel 1993 714 207 rdquoDie Traumbilder neurotischer Angst kraft eines wachsenden Vertrauens durch Symbole ersetzt werden die im Lebenldquohellipldquo den Weg der Heilwerdung des menschlichen Daseins ausdruumlcken und ermoumlglichenldquo TE I 15ndash16

127

tietoa tiedostamattomasta mielensisaumllloumlstauml Esimerkiksi Alfred Etheber ajattelee

Drewermannin samaistavan kuvien loumlytaumlmisen ja uskon syntymisen Taumlmauml ei siten

tekisi eroa ilmoituksen kohtaamisen ja uskon syntymisen vaumllille Etheber tuo

itsekin esiin metodisen ongelman joka haumlnen kaumlsitykseensauml sisaumlltyy Ongelmana

on ettauml kuvien sisaumllloumln ymmaumlrtaumlminen vaatii Drewermannin mukaan

syvyyspsykologista tulkintaa ja uskon syntyminen puolestaan Jeesus

Nasaretilaisen vaikutusta Syvyyspsykologiselta tulkinnalta ei taas voi edellyttaumlauml

Jeesuksen persoonan mukana olemista209 Etheber tekeekin naumlhdaumlkseni liian

pikaisia johtopaumlaumltoumlksiauml raamatuntulkinnan ja uskon syntymisen yhteydestauml Olisi

teologisesti erittaumlin poikkeuksellista esittaumlauml syvyyspsykologiselle tulkinnalle

teologisia ehtoja Olen paumlaumltynyt siihen kaumlsitykseen ettauml Drewermann erottaa

ilmoituksen sisaumllloumln ymmaumlrtaumlmisen ja uskon syntymisen toisistaan Usko on

nimittaumlin haumlnen mukaansa aina mysteeri210

Myoumls Schleiermacherin sisaumlisyystulkintaan tukeutuminen osoittaa

Drewermannin erottavan toisistaan ilmoituksen ymmaumlrtaumlmisen ja Jumalan

loumlytaumlmisen Schleiermacherin mukaan uskonnollinen riippuvuuden tunne johtaa

vaumllittoumlmaumlaumln itsetietoisuuteen (unmittelbares Selbstbewuszligtsein) jonka pohjalta

saavutetaan ymmaumlrrys transsendenttisuuden laumlhtoumlkohdista vaikka siinauml ei

pyritaumlkaumlaumln ymmaumlrtaumlmiseen Kokemus voidaan ymmaumlrtaumlauml tietaumlmisen tahtomisen

ja olemisen ykseydeksi Naumlin saadaan tietoa Jumalan olemisesta (das Sein Gottes)

meissauml ja asioissa (in den Dingen) mutta ei Haumlnen olemisestaan maailman

ulkopuolella eli an sich211 Schleiermacher ei siis sano mitaumlaumln siitauml saavutetaanko

naumlin yhteys transsendenttiin Jumalaan teologisessa mielessauml vaan haumln kaumlsittelee

uskoa uskonnonpsykologisena ilmioumlnauml212 Haumln painottaa uskonnollisen tunteen

tulkinnassaan tunnetta kokevan subjektin puolta sen sijaan ettauml toisen merkittaumlvaumln

uskonnollisen tunteen tulkitsijan Rudolf Otton tunteen tulkinnan laumlhtoumlkohtana on

sen suuntautuminen haumlnen pyhaumlksi (numinose) nimittaumlmaumlaumlnsauml objektiin213

Drewermann tukeutuu selvaumlstikin Schleiermacheriin taumlmaumln rdquopsykologisenrdquo

laumlhestymistavan vuoksi eikauml etsi taumlltauml vastausta Jumala-yhteyden

208 Taumlstauml huomauttaa myoumls Volker Stolle Stolle 1992 60 209 Etheber 1998 286 Viite 74 Jeesuksen vaikutusta uskon syntyyn kaumlsitellaumlaumln luvussa 44 210 rdquoReligionspsychologisch tritt in dem Leben der Mystik das Ich des Menschen seinem Schoumlpfer unmittelbar gegenuumlberldquo GF I 193 211 Eckert 1987 103 110 212 Naumlin myoumls Michael Klessmann Klessmann 2000 184 Hellmut Zschochin mukaan Schleiermacher ei ole kiinnostunut oppisisaumllloumlistauml vaikka ymmaumlrrys aumlaumlrettoumlmaumlstauml haumlnen mukaansa saavutetaankin parhaiten kristinuskossa Zschoch 2000 22ndash23

128

saavutettavuudesta Haumln osoittaa Schleiermacheriin tukeutumalla erottavansa

ilmoituksen loumlytaumlmisen uskon syntymisestauml Luomisilmoituksen ymmaumlrtaumlminen

edellyttaumlauml haumlnen mukaansa tulkintaa ja uskon syntyminen niiden pohjalta myoumls

Jeesus Nasaretilaisen vaikutusta Haumln painottaa Jeesuksen maanpaumlaumlllistauml

vaikutusta214 Sisaumlisyyden menetelmauml auttaa haumlnen mukaansa ainoastaan

loumlytaumlmaumlaumln luomisilmoituksen kuvat

34 Syvyyspsykologia kuvien tulkkina

Luomisilmoitus loumlytyy siis Drewermannin mukaan tunteiden vaumllityksellauml

mutta sitauml on tulkittava tietoisen ajattelun avulla Sitauml on tulkittava samaan tapaan

kuin unikuvia215 Taumlssauml alaluvussa 34 vertaan aluksi haumlnen ja Bultmannin

laumlhestymistapaa koska haumln vaumlittaumlauml jatkavansa taumlmaumln ja eksistenssiteologien tyoumltauml

Onhan tekstin vaumllittaumlmauml sanoma heidaumln kaikkien mielestauml olennaisinta216

Seuraavaksi kaumlsittelen Drewermannin menetelmaumlauml Haumln on esittaumlnyt sen erityisille

tulkitsijoille joiden on luovuttava kirjanoppineisuudestaan ja hyoumldynnettaumlvauml

tulkinnassa omaa elaumlmaumlnkokemustaan217 Keskeistauml on loumlytaumlauml Drewermannin

menetelmaumlvalinnan teologiset ja syvyyspsykologiset perustelut Arvioin myoumls

esimerkkien avulla miten haumln soveltaa metodiaan

Drewermann arvioi Bultmannin painottaneen muita historiallis-kriittisiauml

eksegeettejauml selvemmin ettauml Jeesuksen ilmoitus oli ihmisen olemisen

paljastamista218 Haumln myoumls vetoaa joskus tulkintansa tueksi Bultmanniin219

Useammin Drewermann kuitenkin kritisoi Bultmannia ndash haumln jopa vaumlittaumlauml taumlmaumln

valmistaneen tietauml rdquoJumala on kuollutrdquo -teologialle220 Bultmann ei haumlnen

mukaansa pysty selittaumlmaumlaumln miksi evankeliumit ovat saaneet myyttisten kuvien

muodon jos niiden tarkoituksena on ilmaista historiallista221 Haumln on

Drewermannin mukaan historioitsija joka ohittaa Raamatun ihanuuden222

213 Otto 1926 10ndash11 Feldtkeller 2013 187 214 rdquoAbsolut wesentlich eine historische Person hinter den heilenden Bildern des Glaubens angenommen werden muszlig indem zur Uumlberwindung zentraler Formen des Angsterlebens notwendig die Begegnung mit einer anderen Person gehoumlrtldquo TE II 777 215 rdquoDer Traum bildet den Ausgangspunkt zum Verstaumlndnis religioumlser Uumlberlieferungldquo TE I 99 216 TE I 33 Viite 13 92ndash93 217 TE I 387 218 TE II 691 viite 11 219 TE II 67 Bultmannin Drewermann mainitsee esim TE IIssa yhteensauml 55 sivulla 220 TE II 127 221 TE II 597 viite 7 222 TE II 565 viite 73

129

Bultmannin kaumlsitykset Jumalasta ja ihmisestauml eivaumlt ole Drewermannin mukaan

kestaumlviauml (ins Wanken geraten muszlig) koska ainoastaan kuvat ovat siltana ihmisen

ja Jumalan vaumllillauml223

Drewermannin tulkinnan ja Bultmannin laumlhestymistavan ero ilmenee

parhaiten vertaamalla heidaumln tulkintaansa samasta raamatunkertomuksesta

Drewermann soveltaa Sykarin naisen ja Jeesuksen kohtaamiseen (Joh 4 1ndash42)

myoumltaumlelaumlmisen (Einfuumlhlung) metodia ja suuntaa paumlaumlhuomionsa naisen sisaumliseen

kehitykseen224 Bultmann puolestaan korostaa ettei kyseessauml ole

kaumlaumlntymyskertomus vaan sen paumlaumlteemana on Jeesuksen messiaanisuuden

osoittaminen225 Drewermann torjuu taumlllaisen tulkinnan226 Myoumls kertomuksessa

esiintyviauml symboleja he tulkitsevat eri tavoin Drewermann kiinnittaumlauml huomionsa

veden ja janon symbolien teologiseen merkitykseen ja vaumlittaumlauml ettauml niiden avulla

kuvataan naisen sisaumlistauml kypsymistauml uskoon227 Omaa tulkintaansa Bultmannin

tulkintaan verraten haumln vaumlittaumlauml ettauml vesi- ja janosymbolien arkkityyppinen

merkitys on taumlrkeaumlmpi kuin taumlmaumln osoittama vesisymbolin yhteys gnostilaisten

lahkojen kaumlsityksiin228 Kyseessauml on naisen kaipaus hyvaumlksytyksi tulemisesta229

Bultmann puolestaan arvioi tulkinnassaan myyttisen aineksen tarkoituksena

olevan osoittaa Jeesuksen messiaanisuuden lisaumlksi ettauml myoumls opetuslasten

tehtaumlvaumlnauml on toteuttaa Jumalan tahtoa elettiinhaumln eskatologista aikaa230

Drewermann vastaa Bultmannille ajan eskatologisuuden tarkoittavan ettauml ihminen

voi nyt loumlytaumlauml Jumalan231 Drewermann tulkitsee sanoman loumlytyvaumln sisaumlisesti

tulkituista myyteistauml Bultmann taas etsii sitauml myyttien takaa

Syvyyspsykologisesti Drewermann perustelee menetelmaumlaumlnsauml

kaumlsityksellaumlaumln jonka mukaan Raamatun sisaumlltouml kumpuaa ihmisten

tiedostamattomasta Vain unikuvat auttavat haumlnen mukaansa ymmaumlrtaumlmaumlaumln

esimerkiksi Raamatun ihmekertomuksia Vain ne paljastavat naumlmauml kertomukset

ihmismieltauml parantaviksi kertomuksiksi232 Teologisesti Drewermann perustelee

223 TE II458 viite 38 224 TE II 686ndash97 225 Bultmann 1985 127ndash49 erit 138 142 226 TE II 691 viite 11 227 TE II 692ndash93 228 TE II 689 229 TE II 692 230 Bultmann 1985 144ndash47 231 TE II viite 15 232 rdquoErst von den Traumsymbolen des Unbewuszligten her begreift man die Symptomatologie und Psychosomatik der Krankheiten und ihre Uumlberwindung in den Wundererzaumlhlungenldquo TE I 17

130

menetelmaumlaumlnsauml kaumlsityksellaumlaumln uskosta Unikuvat on haumlnen mukaansa otettava

raamatuntulkinnan perustaksi koska kokemus on keskeisintauml uskossa Se perustuu

mielikuviin eikauml kaumlsitteelliseen ajatteluun233 Tulkinnan on paljastettava ihmisten

ahdistus ja autettava heitauml armon omistamiseen234

Raamatun kuvien totuutta tulkitsee Drewermannin mukaan parhaiten

syvyyspsykologia jota soveltamalla haumln ajattelee tavoittelevansa samaa

sisaumlisyyttauml (Innerlichkeit) kuin Jung235 Drewermann tukeutuu

syvyyspsykologisen hermeneutiikan perusajatukseen jonka mukaan

syvyyspsykologia paljastaa tekstin kirjoittajien intuitiivisen tiedon ja esittaumlauml se

kaumlsitteellisessauml muodossa236 Haumln vaumlittaumlauml tulkitsevansa Raamattua niillauml

menetelmillauml joita syvyyspsykologisessa unientulkinnassa kaumlytetaumlaumln

Drewermannin tulkinta eroaa kuitenkin syvyyspsykologisesta hermeneutiikasta

siinauml ettauml haumln edellyttaumlauml tulkinnalta tunteiden hyoumldyntaumlmistauml Sitauml ei

syvyyspsykologisessa tulkinnassa yleensauml edellytetauml237 Haumln ei toisaalta suhteuta

tulkintaansa mitenkaumlaumln symbolisen raamatuntulkinnan perinteeseen

Vaumlittaumlaumlkouml Drewermann ettauml vasta 1900-luvulla kehitetty syvyyspsykologia

loumlytaumlauml Raamatusta sen ydinsisaumllloumln Haumlnen tulkinnoistaan saa nimittaumlin helposti

sen kaumlsityksen ettauml haumln pitaumlauml syvyyspsykologista tulkintaa ainoana oikeana

raamatuntulkintana Drewermann kieltaumlauml kuitenkin selkeaumlsti pitaumlvaumlnsauml

syvyyspsykologiaa universaalitieteenauml ja vaumlittaumlauml suhtautuvansa siihen laumlhinnauml

pragmaattisesti Haumln korostaa tavoittelevansa sitauml ettauml Raamatun symboliikan

luonne ymmaumlrrettaumlisiin238 Koska teologia on haumlnen mukaansa aina kieltaumlnyt

233 rdquoDie traumlumende Imagination nicht das begriffliche Denken bestimmt die Grunderfahrungen des ReligioumlsenldquohellipldquoVon den Traumbildern ist daher auszugehenldquo TE I 16ndash17 234 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 235 rdquoDie Tiefenpsychologie sich zu einem geeigneten Instrument herangebildet um in den Tiefenschichten der menschlichen Psyche vorzudringenldquohellipldquowies sie selbst den Weg zum Verstaumlndnis auch der eigentuumlmlichen Zeitlosigkeit der religioumlsen Uumlberlieferungenldquo TE I 15 TE II 788 236 Psykoanalyytikko Stephen A Reid muotoili vuonna 1973 syvyyspsykologisen hermeneutiikan peruslauselman meidaumln on loumlydettaumlvauml psykoanalyysin avulla runoilijan intuitiivinen tieto Oeming 1995 107 110 237 Martin von Arndtin mukaan Drewermannin tulkinnassa ilmenee rdquosisaumlpsyykkisyysrdquo johdonmukaisemmin kuin missaumlaumln muussa haumlnen tuntemassaan tulkinnassa Arndt von 1999 230 Arndt on analysoinut vaumlitoumlskirjassaan laumlhes kolmenkymmenen tulkitsijan syvyyspsykologista raamatuntulkintaa 238 rdquoDeshalb greifen wir auf die Tiefenpsychologie zuruumlck weil diese als einzige im 20 Jahrhundert sich die Aufgabe gestellt hat die Verdraumlngungen und Abspaltungen des Psychischen nach Moumlglichkeit ruumlckgaumlngig zu machen und damit auch die urspruumlnglichen Quellen des Religioumlsen wieder freizulegen Keinesfalls trachten wir die Tiefenpsychologie dabei als eine acute

131

uskonnollisten symbolien kumpuamisen ihmismielestauml239 haumln ilmeisesti pyrkii

luomaan preskriptiivisen teorian aidosta hermeneutiikasta Syvyyspsykologian

haumln ajattelee tarjoavan siihen 1900-luvun keinot Haumln korostaa kuitenkin

toivovansa ettauml raamattuhermeneutiikan kehitys tekee syvyyspsykologian

tarpeettomaksi240 Drewermann etsii siten syvyyspsykologian avulla Raamattuun

uutta naumlkoumlkulmaa eikauml pyri psykologisoimaan sitauml241

Drewermann ei naumle ristiriitaa siinauml ettauml hyoumldyntaumlauml samanaikaisesti eri

syvyyspsykologisten suuntausten tulkintaa Metodikysymykset eivaumlt kiinnosta

haumlntauml242 Sigmund Freudin psykoanalyysi Carl Gustav Jungin analyyttinen

psykologia ja Medard Bossin dasein-analyysi sopivat haumlnen mukaansa

taumlydentaumlmaumlaumln toisiaan Ne soveltuvat kaumlytettaumlviksi sen mukaan miten ne

kaumlsittelevaumlt kutakin tekstiauml243 Myoumls psykoanalyysin perustalta kehitetyt

menetelmaumlt kuten keskusteluterapia ja transaktioanalyysi kelpaavat

tulkintakeinoiksi Niitauml olisi kaumlytettaumlvauml erityisesti subjektiivisten kuvien

tulkinnassa244 Menetelmaumlvalinnan perusteena on Drewermannin

henkiloumlkohtainen kaumlsitys menetelmien soveltuvuudesta kunkin tekstin tulkintaan

Taumlrkeintauml Drewermannille on tulkinnan kyky auttaa ihmisiauml vapautumaan

ahdistuksesta245 Niin tapahtuu kun Raamatun symboleja tulkitaan ihmisen

yksiloumlllisyyttauml arvostavassa hengessauml joka on ominaista kristilliselle

tulkinnalle246 Perustelu on teologinen Jungin unien tulkinta on paumlaumlmetodi

Psykoanalyysi tulkitsee Drewermannin mukaan symboleja vain semioottisina

merkkeinauml Jungin analyyttinen psykologia sen sijaan tulkitsee niitauml

transsendenttisten sisaumlltoumljen ilmaisijoina Taumlllauml Drewermann tarkoittaa sitauml ettauml

kyseiset symbolit viittaavat todellisuuteen joka ei ole tietoisesti taumlysin

Universalwissenschaftacute oder als eine Form von ReligionsersatzldquohellipldquoWohl aber wagen wir zu hoffen daszlig das tiefenpsychologisch vermittelte Symbolverstaumlndnis eines Tages einem tieferen Verstehen der Chiffren des Dasein weichtldquo TE II 789 239 PM I 10 240 TE II 789ndash90 241 Naumlin myoumls Jansen 2004 139 242 Myoumls Philipp huomauttaa siitauml ettauml Drewermann pyrkii adekvaattiin teologiaan ilman metodien maumlaumlrittelyauml Philipp 1997 186ndash87 243 rdquoAlle drei Methode als einander komplementaumlre Verfahren unter den eingebuumlrgerten Begriffen Psychoanalyse und Tiefenpsychologie zusammenzufassen wofern man ihre methodischen Unterschiede recht beachtet und je nach Text und Aufgabe in unterschiedlicher Weise zu handeln verstehtldquo TE I 155 244 TE I 456 480 245 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34

132

tajuttavissa247 Siinauml haumln tukeutuu Jungiin joka tarkoittaa transsendenssista

puhuessaan psykologista tapahtumaa jossa mielen tietoinen ja tiedostamaton

sisaumlltouml liittyvaumlt yhteen248 Dasein-analyysin Drewermann arvioi sopivan parhaiten

itse olemassaolon tulkintaan249 Jungin analyyttisen tulkinnan priorisointi

syvyyspsykologisena tulkintamenetelmaumlnauml perustuu siten haumlnen mukaansa sen

muita syvyyspsykologisia suuntauksia parempaan kykyyn tulkita tietoisen ja

tiedostamattoman vaumllistauml transsendenttisuutta Drewermannin kaumlyttaumlmaumlnauml

perustelu on sekauml syvyyspsykologinen ettauml teologinen Se on teologinen koska

haumln ajattelee luomisilmoituksen loumlytyvaumln ihmisten tiedostamattomasta

Tulkintametodistaan Drewermann kaumlyttaumlauml monia nimityksiauml Niitauml ovat

esimerkiksi typologinen hermeneutiikka arkkityyppinen hermeneutiikka ja

arkkityyppinen tulkinta250 Tulkintaa typologiseksi kutsumalla haumln korostaa ettauml

Raamatusta loumlytyy kaikkien kulttuurien yhteinen typologia 251 Haumln nimeaumlauml naumlin

arkkityyppiset kuvat eli arkkityyppiset symbolit tulkintansa paumlaumlkohteiksi

Subjektiivisten kuvien tulkinta on poikkeus taumlstauml linjasta Niitauml sisaumlltaumlvien

kertomusten tulkinnassa korostuu elaumlytyminen tekstin kuvaamaan252

Drewermann tulkitsee siten Raamatun kertomuksia niiden sisaumllloumln naumlkoumlkulmasta

vaikka sanoo tarkastelukulmaansa muotohistorialliseksi253 Haumln myoumls luokittelee

tulkitsemiaan kertomuksia Bultmanniin tukeutuen Esimerkiksi Sykarin kertomus

(Joh 4 1ndash41) kuuluu siten vaumlittelyiden ja opetuskeskustelujen ryhmaumlaumln254

Drewermann korostaa soveltavansa muotohistoriallista jaottelua pelkaumlstaumlaumln sen

didaktisen havainnollisuuden vuoksi koska Martin Dibeliuksen ja Bultmannin

tulkinnat eivaumlt tuo haumlnen mukaansa esiin uskon kohteita255 Muotohistoriallisen

246 TE II 777 247 rdquoWarf CG JUNG der FREUDSCHEN Psychoanalyse vor daszlig sie die Traumsymbole nur acutesemiotischacute als Zeichen an sich bekannter Inhalte zu verstehen suchte und nicht wirklich acutesymbolistischacute auffasse als Ausdruck transzendenter mit dem Bewuszligtsein niemals vollstaumlndig zu erfassender und daher prinzipiell nur in Symbol aussagbarer Inhalteldquo TE I 157 248TE I 157ndash58 Jung 1967 GW 8 sect 131 249 ldquoWo esldquohellipldquoum das Verstaumlndnis der Selbstauslegung des Daseins geht ist die daseinsanalytische Methode am ehesten geeignetldquo TE I 159 250 ldquoDie typologische GeschichtshermeneutikldquoTE I 48 ldquoDie archetypische Hermeneutikldquo TE I 58 ldquoDie archetypische Auslegungldquo TE I168 251 rdquoDie Geschichte zur Typologie des Ewig-MenschlichenldquohellipldquoGanz besonders galt dies fuumlr ihn von den Religionenldquo TE I 56 252 Esim TE I 452ndash55 253 ldquoVor allem die beruumlhmte Schrift von MARTIN DIBELIUS aus dem Jahre 1919 uumlber acuteDie Formgeschichte des Evangeliumsacute kannldquohellipldquoals Leitfaden geltenldquo TE I 78 254 TE II 682ndash83 255 TE I 79 94

133

koulukunnan kertomuslajien jaotteluun sitoutuminen asettaa kuitenkin rajat

itsenaumlisen syvyyspsykologisen tulkintamenetelmaumln kehittaumlmiselle256

Arkkityyppiset kuvat on Drewermannin mukaan mahdollista tulkita joko

myoumlnteisiksi tai kielteisiksi kuviksi koska ne ovat heijastusta inhimillisen

evoluution alkuvaiheista257 Haumln pitaumlauml niitauml ambivalentteina Taumlstauml huolimatta haumln

kiinnittaumlauml paumlaumlhuomionsa kuvien positiiviseen merkitykseen Raamatuntulkinnassa

on haumlnen mukaansa etsittaumlvauml symbolisia kuvia jotka auttavat ihmisiauml

tiedostamaan ahdistuksensa ja ottamaan vastaan armon258 Toiset kuvista

paljastavat siten ahdistuksen ja toiset puolestaan auttavat uskomaan Tulkinnassa

on terapeuttinen pyrkimys Ahdistuksen kuvia on haumlnen mukaansa sekauml

ihmismielessauml ettauml Raamatussa siitauml syystauml ettauml ne valmistavat ihmistauml pelastavan

luomisilmoituksen vastaanottamiseen

Luomisilmoitukseen kuuluu siten Drewermannin mukaan sekauml ahdistusta

paljastavia ettauml siitauml pelastavia kuvia Kaikista niistauml haumln kaumlyttaumlauml nimitystauml

pelastavat kuvat (Bilder von Erloumlsung Bilder des Heils)259 Pelastava kuva on

haumlnen uskontulkintansa keskeisin kaumlsite Siinauml yhdistyy teologinen pelastavan

kuvan kaumlsite syvyyspsykologiseen ihmismielestauml loumlytyvaumln kuvan kaumlsitteeseen

Pelastavan kuvan kaumlsite on teologisen ja syvyyspsykologisen kaumlsitteen synteesi

Drewermann etsii Raamatusta pelastavia kuvia myoumls silloin kun ei kaumlytauml taumltauml

kaumlsitettauml Pelastumisen vapautumisen tai jonkin niitauml laumlhellauml olevan kaumlsitteen

naumlkoumlkulmasta tulkitut kuvat ovat pelastavia kuvia Kuvat ovat pelastavan sanoman

sisaumlltaumlviauml elaumlmyksellisiauml kokonaisuuksia Useimmat niistauml ovat arkkityyppisiauml

mutta joukossa on myoumls ainoastaan tiettyjauml ihmisiauml rdquopuhutteleviardquo subjektiivisia

kuvia260 Joskus Drewermann kaumlyttaumlauml pelastavista kuvista Bild-kaumlsitteen

synonyyminauml Vision-kaumlsitettauml Tavallisimmin haumln kuitenkin viittaa Vision-

kaumlsitteellauml tietyn tekstin kokonaissanomaan tai Raamatun tekstien kuvaamiin

256 Naumlin myoumls Kassel 1992 42 257 TE I 380ndash81 258 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 259 Drewermann on antanut Markuksen evankeliumin tulkinnalleen epiteetin rdquoBilder von Erloumlsungrdquo Haumln maumlaumlrittelee rdquoWie Menschen aus der Haltlosigkeit ihrer Entfremdung durch Erfahrungen die alles veraumlndern zu sich selber zuruumlckfinden koumlnnen und ein ruhiges Vertrauen in den Grundlagen ihres Daseins wiederzugewinnen vermoumlgen das soll das Thema in den acuteBildern von Erloumlsungacute seinldquo DMK I 12 Haumln kaumlyttaumlauml samassa merkityksessauml myoumls rdquoBilder des Heilsrdquo -kaumlsitettauml Esim TE II 768 Usein haumln kuitenkin korvaa sen kuvan kaumlsitteellauml Kaumlytaumln pelastavan kuvan kaumlsitettauml koska se ilmaisee Drewermannin tulkitsemilleen kuville antaman sisaumllloumln

134

naumlkyihin261 Drewermannin mukaan Raamatun arkkityyppisten symbolien ja

Jungin teorian rdquosuurten unienrdquo symbolien vaumllillauml ei ole merkittaumlvaumlauml eroa262 Kaikki

luomisilmoituksen kuvat ovat haumlnen mukaansa vaikutusvoimaisia

Drewermann loumlytaumlauml yleensauml tietystauml Raamatun kohdasta sekauml ahdistusta

paljastavia ettauml siitauml pelastavia kuvia jotka yhdessauml synnyttaumlvaumlt tekstin

sanoman263 Siksi nimitaumln haumlnen pelastumisen naumlkoumlkulmasta tulkitsemiaan

kokonaisuuksia pelastaviksi naumlyiksi264 Pelastavan naumlyn (die Vision von Erloumlsung)

kaumlsitesisaumllloumlssauml yhdistyy teologisessa mielessauml pelastava sanoma joukkoon

syvyyspsykologisiksi ymmaumlrrettyjauml kuvia Pelastavan naumlyn kaumlsite on teologisen ja

syvyyspsykologisen kaumlsitteen synteesi Johonkin Raamatun tekstiin sisaumlltyvauml

pelastava naumlky on kyseisen tekstin taustalta loumlytyvauml ihmisen myoumlnteiseksi

kokema ydinsanoma joka muodostuu monista yksittaumlisistauml kuvista Se on

elaumlmyksellinen kokonaisuus Ajattelen Drewermannin kaumlsittelevaumln pelastavaa

naumlkyauml silloin kun haumln selittaumlauml tekstien takaa loumlytaumlmaumlaumlnsauml kuvakokonaisuutta

ahdistuksesta vapautumisen pelastumisen tai jonkin niitauml laumlhellauml olevan kaumlsitteen

naumlkoumlkulmasta Tekstien symboleja Drewermann tulkitsee vain loumlytaumlaumlkseen niiden

avulla tietyn tekstikokonaisuuden sisaumlisen teeman eli siihen sisaumlltyvaumln naumlyn

Uskon syntymisen naumlkoumlkulmasta ovat taumlrkeimpiauml pelastavat kuvat ja pelastavat

naumlyt Jeesuksen persoonan ja sanoman naumlkoumlkulmasta taas ovat taumlrkeimpiauml

taumlyttymyksen kuvat (Bilder der Erfuumlllung) ja ihmiselaumlmaumln uudistumisen

naumlkoumlkulmasta keskeisimpiauml ovat uuden maailman kuvat (Bilder einer neuen

Welt)265 Haumlnen menetelmaumlnsauml edustaa siinauml mielessauml allegorista

260 Esim TE I 436ndash443 261 rdquoVisionldquo-kaumlsitettauml Drewermann kaumlyttaumlauml ensiksikin pelastavan kuvan synonyyminauml esim ldquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis das gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner Seele hervorgehtldquo TE I 384ndash85 Toiseksi haumln kaumlyttaumlauml rdquoVisionrdquo-kaumlsitettauml naumlyn esimerkiksi opetuslasten Taaborin vuorella kokeman ilmestyksen merkityksessauml Esim TE II 347 Kolmanneksi Drewermann kaumlyttaumlauml Vision-kaumlsitettauml viittaamassa tekstin kokonaismerkitykseen Esim rdquoWenn es sich um Visionen im engeren Sinne handelt Immer wenn ein Mensch zu fuumlhlen beginnt was mit seinem Dasein gemeint sein koumlnnteldquo TE II 448 262 TE I 220 Jungin mukaan suuret unet ovat ihmisen elaumlmaumlaumln kaumlaumlnteentekevaumlsti vaikuttavia unia Jung 1981a GW 181 sect 518 sect 595 263 Esim rdquoWie man sieht hat die jahwistische Berufungsgeschichte des Mose im Grunde von Anfang bis Ende tatsaumlchlich nur ein einziges Themaldquo TE II 391 264 Esim rdquoWenn es sich um Visionen im engeren Sinne handelt Immer wenn ein Mensch zu fuumlhlen beginnt was mit seinem Dasein gemeint sein koumlnnteldquo TE II 448 265 Drewermannin Matteuksen evankeliumin tulkinnan alaotsakkeena on Bilder der Erfuumlllung ja Johanneksen evankeliumin tulkinnan alaotsakkeena on Bilder einer neuen Welt

135

raamatuntulkintaa ettauml haumln etsii syvyyspsykologista merkitystauml Raamatun

tekstille266

Drewermannin tulkintametodi koostuu tietyistauml tulkintaperiaatteista ja

suuresta joukosta niitauml taumlydentaumlviauml saumlaumlntoumljauml Tulkintaperiaatteiden esittely on

monisanaista ja epaumlsystemaattista267 Yksittaumlisissauml tulkinnoissa erottuu

helpoimmin amplifikaation eli laajentamisen periaate Sen Drewermann on

omaksunut Jungilta Siinauml haumln soveltaa omintakeisesti Jungin naumlkemystauml jonka

mukaan kollektiivisen tiedostamattoman symboleilla on merkitystauml vai sikaumlli kuin

ne alistetaan synteettiseen kaumlsittelyyn Taumlllauml Jung tarkoittaa sitauml ettauml unien ja

mielikuvien tulkinnassa symbolimateriaali hajotetaan ensin komponentteihinsa ja

sitauml laajennetaan sitten tietoisin keinoin ymmaumlrrettaumlvaumln merkityksen

loumlytaumlmiseksi268 Drewermannin mukaan amplifikaatioon taas kuuluu kaiken

inhimillisessauml historiassa esiintyvaumln kelpuuttaminen arkkityyppisyyden

tutkintaan269 Naumlin loumlydetaumlaumln kaikkia ihmisiauml yhdistaumlvauml arkkityyppisyys270 Haumln

liittaumlauml muiden uskontojen ja kirjallisuuden piiristauml loumlytyviauml paralleeleja Raamatun

arkkityyppisten kuvien tulkintaan Kaikki ne edustavat haumlnen mukaansa

ihmiskunnan yhteistauml yliajallista uskonnollista totuutta271 Ne ovat Raamattuun

sitoutuneen kuvallisen totuuden tavoin Jumalan ihmismieleen asettaman

luomisilmoituksen heijastusta Kristillisesti tulkittuina ne ovat haumlnen mukaansa

ymmaumlrrettaumlviauml vaikka ne eivaumlt itsessaumlaumln edusta Raamatun kuville ominaista

totuutta272 Alkuperaumlisessauml yhteydessaumlaumln naumlistauml teksteistauml ei siis haumlnen mukaansa

loumlydy pelastavia kuvia

Esimerkiksi Raamatun yloumlsnousemustoivolle Drewermann loumlytaumlauml

vertailukohtia Egyptin muinaisuskonnosta Kristuksen kuolleista heraumlaumlmistauml haumln

vertaa Osiris-jumalan kuolleista heraumlaumlmiseen Kristillisessauml kasteessa tapahtuva

uudestisyntyminen ilmentaumlauml haumlnen mukaansa samaa arkkityyppistauml motiivia kuin

266 Benediktiini-isauml teologian tohtori Anselm Gruumln pitaumlauml Drewermannin tulkintatapaa allegorisena Gruumln 2005 21 267 TE I 165ndash200 268 Jung 1964 GW 7 sect 122 269 rdquoAlles was nur irgend etwas mit den psychischen Objektivationen und Artikulationen des Menschen in der Geschichte zu tun hat muszlig jetzt bei der Erforschung des Archetypischen Urmenschlichen Gemeinsamen in die Untersuchung miteinbezogen werdenldquo TE I 166 270 TE I 165 271 TE I 165ndash69 272 ldquoHier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige in einem Einzelnen ausspricht und darstelltldquo Name 83 85

136

Osiriksen uudestisyntyminen Niilin tulviessa273 Taidekin tarjoaa haumlnen mukaansa

mahdollisuuksia tulkinnan laajentamiseen Esimerkiksi Sykarin naisen274 monien

miessuhteiden syynauml haumln pitaumlauml samaa ahdistunutta rakkaudennaumllkaumlauml jota

Hermann Hesse on kuvannut275 Frey pitaumlauml taumlllaista tekstimotiiveihin perustuvaa

rdquoparalleelienrdquo etsintaumlauml kontrolloimattomana eikauml hyvaumlksy sen perustaksi

arkkityyppiteoriaa Haumlnen mukaansa Drewermannin edellyttaumlmauml kuuliaisuus

(Gehorsam) arkkityypeille on psykouskonnollista fundamentalismia276

Amplifikaatiotulkinta vaikuttaakin teologiseen kaumlsitykseen kristinuskon sisaumllloumlstauml

Se vaikuttaa kaumlsitykseen kristinuskon asemasta uskontojen joukossa Esimerkiksi

Dassmann on arvioinut taumlllaisen tulkinnan vaikuttavan gnostilaiselta277 Yllaumlttaumlvaumlauml

on ettauml amplifikaation soveltaminen on saanut kuitenkin eniten kritiikkiauml

eksegetiikan eikauml systemaattisen teologian edustajilta278

Drewermannin toinen keskeinen tulkintaperiaate on tulkitseminen

subjektitasolla Raamatun tapahtumat tulkitaan silloin ilmaukseksi yksiloumln sisaumlllauml

tapahtuvasta279 Periaatteen taumlrkeyden osoittaa Jungin tulkinnan valikoituminen

keskeisimmaumlksi tulkintametodiksi Esimerkiksi Kainin ja Aabelin sekauml Jaakobin

ja Eesaun Drewermann tulkitsee kuvaavan ihmismielen tietoista ja

tiedostamatonta puolta280 Myyttien arkkityyppiset motiivit puolestaan kuvaavat

ihmismielen perusristiriitoja281 Sykarin kertomuksen merkitys on naisen

sisaumlisessauml muuttumisessa282

Yksiloumlnaumlkoumlkulmaan liittyy myoumls Drewermannin kolmas tulkintaperiaate

minuuden loumlytaumlmisen (Selbstfindung)283 teema myyttejauml ja myytteihin

273 TE II 511ndash541 Osiris-rdquoparalleelitrdquo erityisesti TE II 518ndash24 274 Joh 4 1ndash42 275 TE II 692 276 Frey 1995 57 227 Freyn kanssa naumlkemyksen jakavat Raguse ja Birnstein amp Lehmann Raguse 1993 26 Anm 44 Birnstein amp Lehmann 1994 46 277 Dassmann 1992 59 278 Voimakkaasti sitauml ovat Freyn ohella kritisoineet esimerkiksi Gerhard Lohfink ja Rudolf Pesch Lohfink amp Pesch 1988 26ndash36 279 TE I 172 280 TE I 172ndash77 Habilitaatiokirjassaan Strukturen des Boumlsen Drewermann esittaumlauml Raamatun alkukertomuksien tulkinnat erikseen objektitasolla eli psykoanalyyttisesti ja subjektitasolla eli Jungin analyyttistauml psykologiaa soveltaen Esim vedenpaisumuskertomuksen tulkinta objektitasolla SB II 389ndash47 ja subjektitasolla SB II 417ndash430 281 TE I 184 282 rdquo In sich konsequent und schluumlssig wirkt der Gespraumlchslauf wenn man ihn auf seine innere Bedeutung hin befragt und die einzelnen Stufen des Gespraumlchs als wesentliche Schritte einer inneren Entwicklungldquohellipldquoverstehtldquo TE II 697 283 Minuutensa loumlytaumlmisen sijaan arkikielessauml kaumlytetaumlaumln tavallisesti itsensauml loumlytaumlmisen kaumlsitettauml Itsensauml loumlytaumlmisen tai itsensauml toteuttamisen kaumlsitettauml kaumlytetaumlaumln Suomessa esim humanistisessa psykologissa Kognitiivisessa psykologiassa taas tunnetaan minuuden tuottamisen kaumlsite Vuorinen

137

rinnastettavia kertomuksia on tulkittava minuuden kehityskertomuksina284

Sykarin naisen tapauksessakin on haumlnen mukaansa kysymys minuuden

loumlytaumlmisestauml josta ihmisten uskonnollisuus alkaa285 Jung kaumlyttaumlauml minuuden

(Selbst self) kaumlsitettauml ihmisen tietoisen ja tiedostamattoman mielenkerroksen

piiriinsauml sulkevasta kokonaisuudesta ja minuuden loumlytaumlmisestauml haumln kaumlyttaumlauml

tavallisesti individuaation kaumlsitettauml286 Drewermann maumlaumlrittelee minuuden

loumlytaumlmisen Jungiin tukeutuen tietoisuuden ja tiedostamattoman ykseydeksi joka

on ilmaistavissa vain symbolein287 Pelastavien naumlkyjen sisaumlltoumlnauml on siis haumlnen

mukaansa minuuden loumlytaumlminen joka on oman todellisuutensa kohtaamista288

Tulkinnan tavoitteena on tulkitsijoiden ja tulkinnan vastaanottajien individuaatio

joka on Drewermannin mukaan mielen tiedostamattoman osan sitomista

kokonaispersoonallisuuden osaksi niin ettauml ihminen tulee osalliseksi kaikille

ihmisille yhteisestauml ihmisluonnosta289 Teema hallitsee haumlnen

raamatuntulkintaansa Haumlnen rdquojungilainenrdquo tulkintansa on siis stereotyyppistauml

vaikka juuri Jung on varoittanut taumlllaisesta tulkinnasta Unientulkinnassakin on

taumlmaumln mukaan otettava huomioon sen ihmisen sisaumlinen tilanne jonka unta

tulkitaan 290 Drewermannin olisi johdonmukaista rdquohyvaumlksyaumlrdquo Raamatusta

loumlytaumlmilleen naumlyille monia erilaisia tulkintoja Yksittaumlisiauml kuvia haumln tulkitseekin

eri yhteyksissauml eri tavoin mutta aina osana minuuden loumlytaumlmisen ja Jumalan

loumlytaumlmisen tulkintaa291

1997 340 Kaumlytaumln taumlssauml tutkimuksessa minuuden loumlytaumlmisen kaumlsitettauml itsensauml loumlytaumlmisen kaumlsitteeseen liittyvien monien konnotaatioiden vuoksi 284 rdquoMythen und mythennahe Erzaumlhlungen sind daher ndash mindestens probeweise ndash zu lesen als Entwicklungsgeschichten des Selbstldquo TE I 191 Kursivoinnilla Drewermann korostaa tulkintaperiaatteen keskeisyyttauml 285 rdquoDer Ort der Selbstfindung ist der eigentliche Anfang des Religioumlsenldquo TE II 693 286 Jung 1964 GW 7 sect 399rdquoDas ist der Weg der Individuation Individuation bedeutet zum Einzelwesen werden und insofern wir unter Individualitaumlt unsere innerste letzte und unvergleichbare Einzigartigkeit verstehen zum eigenen Selbst werden Man koumlnnte acuteIndividuationacute darum auch als acuteVerselbstungacute oder als acuteSelbstverwirklichung uumlbersetzenldquo Jung 1964 GW 7 sect 266 287 rdquoEmpirisch nicht mehr faszligbare nur im Symbol aussagbare Einheit von Bewuszligtsein und UnbewuszligtenldquoTE I 191ndash92 288 rdquoSieht sich der Leser jetzt anhand derldquohellipldquoErzaumlhlungenldquohellipldquomit einer Wirklichkeit konfrontiert die zutiefst seine eigene istldquo TE I 178 Myoumls Freyn mukaan ovat amplifikaatio subjektin tasolla tulkitseminen ja minuutensa loumlytaumlmisen teema Drewermannin keskeisimmaumlt tulkintaperiaatteet Frey 1995 289 TE I 203rdquoacuteSelbstfindungacute meint dabei nicht die Durchsetzung des Ichs sondern gerade im Gegenteil die Erloumlsung von der Ichhaftigkeit und Bewuszligtseinseinseitigkeit zugunsten einer erweiterten Persoumlnlichkeit die mit eigenen Unbewuszligten verbunden ist und darin an der wahren Natur aller Menschen Teil hatldquo TE I 378 290 rdquoDarum brauchen wir die Hilfe des Traumlumers um die Vielfalt der Wortbedeutungen auf das Wesentliche und Uumlberzeugende einzuschraumlnkenldquo Jung 1967 GW 8 sect 539 291 Esim enkeli on Drewermannille sekauml ihmisen olemuksen ettauml Jumalan symboli TE I 509 Name 51

138 Esimerkiksi myyttien ja satujen tulkintaohjeissa292 Drewermann maumlaumlrittelee

minuuden loumlytaumlmisen pelkaumlstaumlaumln syvyyspsykologisesti Haumln ei viittaa niissauml

esimerkiksi siihen ettauml ihminen on teologisen kaumlsityksen mukaan Jumalan

kuva293 Ihmekertomusten tulkintaohjeissa haumln kuitenkin yhdistaumlauml minuuden

loumlytaumlmiseen Jumalan loumlytaumlmisen Jumalan loumlytaumlminen ilmenee minuutensa

loumlytaumlmisenauml294 Niiden yhdistaumlmisessauml haumln tukeutuu selvaumlsti Jungiin295

Ihmekertomusten pelastavien kuvien sisaumlltoumlnauml on siten sekauml minuuden ettauml

Jumalan loumlytaumlminen Ne liittyvaumlt haumlnen mukaansa yhteen sen taumlhden ettauml

ihmisessauml itsessaumlaumln on uskon sisaumlltouml (Glaubensrdquoinhalterdquo) joka ohjaa haumlntauml

kehittymaumlaumln omaksi itsekseen296 Taumlllauml Drewermann tarkoittaa ihmismielen

sisaumlistauml luomisilmoitusta297 Ihmekertomuksia tulkittaessa ei haumlnen mukaansa saa

siksi erottaa teologista ja syvyyspsykologista tulkintaa vaan niiden tulkinnassa

taumlytyy toteutua raamatuntulkinnan tavoite uskon heraumlttaumlmisestauml298 Drewermannin

tulkintaa on kritisoitu ehkauml eniten juuri siitauml ettauml minuuden loumlytaumlminen on sen

paumlaumlteemana299 Kyseinen teema suuntaa kuitenkin huomion siihen teologisestikin

merkittaumlvaumlaumln asiaan ettei uskoa voi erottaa muusta ihmismielessauml tapahtuvasta

Tulkintaperiaatteita auttaa Drewermannin mukaan toteuttamaan niitauml

yksityiskohtaisempi saumlaumlnnoumlstouml jonka haumln on laatinut erityisesti myyttien ja

satujen tulkintaa varten300 Naumlistauml kertomuksista loumlytyvien arkkityyppisten kuvien

tulkintasaumlaumlntoumljauml haumln soveltaa myoumls muiden arkkityyppisiauml kuvia sisaumlltaumlvien

kertomuslajien tulkinnassa Drewermann esittaumlauml saumlaumlnnoumlstoumln kahteen kertaan ja

lisaumlksi vielauml tiivistelmaumlnauml301 Saumlaumlntoumlkokoelmat eivaumlt ole yhdenmukaisia eivaumltkauml

292 rdquoRegeln und Techniken zur Auslegung archetypischer Erzaumlhlungen insbesondere von Mythen und Maumlrchenldquo TE I 163ndash388 293 TE I 378 294 rdquoGottfindung und Selbstfindung verhalten sich in den Wundererzaumlhlungenldquohellipldquozueinander wie Grund und Folge wie Wesensursprung und Erscheinungldquo TE II 245 295 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt aufldquoJung 1963 GW 11 sect 231 296 rdquoDie Glaubensacuteinhalteacuteldquohellipldquoliegen in ihm selber sie erscheinenldquohellipldquokonkret einsehbar als vorgegebene Wegweiser beziehungsweise als Stationen auf dem Weg zu sich selber Selbstfindung und Gottfindung bilden eine unaufloumlsbare Einheitldquo GF I 507 297 GF I 504 298TE II 244ndash45 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esrdquohelliprdquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 299 Bucher 1992c 115 Raguse 1993 25 Frey 1995 60 Gruumln 2005 21 300 TE I 163 Frey joka on tarkastellut Drewermannin tulkintasaumlaumlntoumljauml kokonaisuutena on pitaumlnyt naumlitauml saumlaumlntoumljauml keskeisinauml 301 Saumlaumlnnoumlstoumlt Drewermann esittaumlauml TE I 20ndash230 ja 376ndash383 Tiivistelmaumln tulkinnassa otettavista askelista haumln esittaumlauml TE I 385ndash388

139

systemaattisia302 Saumlaumlnnoumlt ovat ilmeisesti haumlnen itse muotoilemiaan Esimerkiksi

Jung ei esitauml taumlsmaumlllisiauml kaikkien unien tulkitsemiseen sopivia saumlaumlntoumljauml303

Myoumlskaumlaumln Freud ei ole unientulkinnassaan esittaumlnyt kaikkien unien tulkintaan

sopivia saumlaumlntoumljauml304

Drewermannin saumlaumlntoumljauml ja niiden soveltamista tarkastelen seuraavaksi

Jeesuksen ja Sykarin naisen kohtaamisen tulkinnan (Joh4 1ndash42) valossa305

Finaliteettisaumlaumlntouml velvoittaa Drewermannin mukaan varmistamaan ettauml jokaisen

Raamatun kertomuksen keskeiseksi teemaksi loumlydetaumlaumln individuaatio Kaikki

sivuteemat on alistettava tukemaan taumltauml tulkintaa306 Naumlin haumln tulkitsee myoumls taumltauml

kertomusta307Alkamissaumlaumlntouml taas vaatii tarkastelemaan erityisesti kertomuksen

alkua oikean tulkinnan loumlytaumlmiseksi308 Esimerkkikertomuksessa Jeesuksen ja

naisen keskustelu alkaa vedestauml jota Jeesus pyytaumlauml juodakseen Siitauml tulkintakin

alkaa309 Keskittymissaumlaumlntouml puolestaan haastaa Drewermannin mukaan

tulkitsemaan kaikki tekstissauml esiintyvaumlt henkiloumlt saman ihmisen eri puoliksi Se

koskee kuitenkin vain niitauml tapauksia joissa kukaan kertomuksen henkiloumlistauml ei

ole erityisasemassa toisiin naumlhden310 Siksi haumln ei ole soveltanut saumlaumlntoumlauml

Jeesuksen ja Sykarin naisen keskustelun tulkintaan Reaalistamisen saumlaumlntouml

(Realisierungsregel) on Drewermannin mukaan taumlrkein arkkityyppisten kuvien

tulkinnalle asetettavista vaatimuksista Niiden symbolien takaa joita Raamatun

kirjoittajat ovat tietoisesti tuottaneet on etsittaumlvauml tekstin tiedostamaton sisaumlltouml311

Sykarin kertomuksen tiedostamattomaksi sisaumllloumlksi Drewermann loumlytaumlauml syvaumlllisen

kaipuun ja syvaumln rauhan joiden symboleja ovat kaivo ja vesi312 Myoumls ajan

nopeuttamisen saumlaumlntouml (Zeitraffergesetz) palvelee Drewermannin mukaan

reaalistamista Tulkitsijan on ymmaumlrrettaumlvauml ettauml Raamatun kertomuksissa kuvattu

koskee tavallisesti monia vuosia yksiloumln elaumlmaumlssauml tai vuosisatoja tietyn kansan ja

vuosituhansia ihmiskunnan elaumlmaumlssauml Minuuden loumlytaumlminenkin kestaumlauml haumlnen

302 Frey on havainnut saman Frey 1995 56 viite 99 303 Jung 1967 GW 8 sect 561 304 Freud 1968 305 TE II 686ndash697 306 rdquoImmer istldquohellipdie endguumlltige Loumlsung das Ziel der Individuation die Herausbildung des Selbst als Richtmaszlig vorauszusetzen und gemessen daran ist der einzelne Erzaumlhlabschnitt funktional einzuordnenldquo TE I 203 307 TE II 693 308 TE I 205ndash06 309 Joh 4 7 TE II 686 310 TE I 215 311 rdquoFuumlr die Exegese bedeutet dies nichts anders alsldquohellipldquoendlich die Existenz unbewuszligter Aussageinhalte in den biblischen Erzaumlhlungen fuumlr moumlglich anzuerkennenldquo TE I 219ndash20 312 TE II 688

140

mukaansa yleensauml vuosia mutta Sykarin naisen haumln on tulkinnut kypsyvaumln

nopeasti niin kuin ajan nopeuttamisen saumlaumlntouml edellyttaumlauml313 Ajan laajentamisen

saumlaumlnnoumln (Zeiterdehnungsregel) tarpeellisuus johtuu samasta syystauml314 Sitauml

Drewermann ei sovella taumlssauml tulkinnassa

Tulkintakaanoninsa jatkoksi Drewermann esittaumlauml saumlaumlntoumljauml ja teknikoita

jotka haumlnen mukaansa soveltuvat erityisesti tarujen (Sage) ja legendojen

psykodynamiikan tulkintaan315 Taumlllauml tavalla saadaan haumlnen mukaansa esiin

tiettyjen kuvien ja motiivien tunnemerkitys psykodynamiikka ja vaikutustapa316

Kyseiset rdquolisaumlohjeetrdquo koskevat Drewermannin sanoin ensiksikin rdquovalmiitardquo

sankareita ja rdquovalmiitardquo pyhiauml kaumlsitteleviauml kertomuksia ja toiseksi rdquoepaumlvalmiitardquo

ihmisiauml kaumlsitteleviauml kertomuksia317 Sankari- ja pyhimyskertomuksiin sisaumlltyy

haumlnen mukaansa ensiksikin arkkityyppisiauml kuvia kuten esimerkiksi kuva

neitseellisestauml syntymisestauml Toiseksi niistauml loumlytyy Freudin psykoanalyysin avulla

tulkittavia motiiveja Siten esimerkiksi arkkityyppistauml tulkintaa

neitseestaumlsyntymisestauml on taumlydennettaumlvauml tulkitsemalla se oidipuskompleksin ja

siten individuaation kuvaksi318 Myoumlskaumlaumln rdquoepaumlvalmiitardquo ihmisiauml kaumlsitteleviauml

raamatunkertomuksia ei Jungin unientulkinta sovellu haumlnen mukaansa

tulkitsemaan Drewermann yhdistaumlauml naumlin vallitsevasti jungilaiseen tulkintaansa

elementtejauml psykoanalyyttisestauml tulkinnasta319

Drewermann esittaumlauml siten kolme periaatetta joita raamatuntulkinnassa on

noudatettava laajentamisen subjektin tasolta tulkitsemisen ja minuuden

loumlytaumlmisen periaatteet Viimeksi mainittu maumlaumlrittelee etukaumlteen sen mihin

tulkinnassa on paumlaumldyttaumlvauml Monet eksegeetit ovat pitaumlneet sitauml vaumlaumlraumlnauml

laumlhestymistapana Drewermannin on esimerkiksi vaumlitetty ohittavan suuren osan

Jeesuksen julistuksesta320 ja vaumlaumlristaumlvaumln Raamatun sanomaa321 Minuuden

loumlytaumlminen on kuitenkin yksi mahdollisista syvyyspsykologisen tulkinnan

313 rdquoEnthuumlllt das Gespraumlch mit der Frau am Jakobsbrunnen das Gesamtbild eines langen Prozessesldquo TE II 697 314 TE I 226ndash230 315 TE I 389ndash482 316 ldquoDie Gefuumlhlsbedeutung die Psychodynamikldquohellipldquodas Interaktionsschemaldquo TE I 391 317 TE I 429 318 TE I 395 Drewermannin psykoanalyyttisesti tulkitsemat motiivit ovat erityisen syntymaumln erityisen teon ja erityisen lopun motiivit TE I 393 397 402 319 Freudin psykoanalyysi ei tunne kollektiivisen tiedostamattoman kaumlsitettauml Psykoanalyyttinen unientulkinta selittaumlauml unia laumlhtemaumlllauml yksiloumlllisen tiedostamattoman tuottamista unikuvista (ilmiunesta) Esimerkkejauml Drewermannin Freudiin tukeutuvasta tulkinnasta TE II 553 657ndash58 580 320 Schnackenburg 1992 35

141

tavoitteista Taumlstauml naumlkoumlkulmasta arvioituna Drewermannin tulkinta edustaa

syvyyspsykologista uustulkintaa322

Myoumls Drewermannin metodin eklektisyyttauml on kritisoitu Haumln ei sitoudu

minkaumlaumln syvyyspsykologisen koulukunnan perinteeseen vaan yhdistaumlauml

naumlennaumlisen sattumanvaraisesti eri koulukuntien tulkintatapaa323 Useat

psykoanalyytikot ovat lisaumlksi pitaumlneet haumlnen syvyyspsykologista tietaumlmystaumlaumln

rajoittuneena ja tulkintoja mielivaltaisina324 Haumlnen metodinsa suurimpana

teologisena puutteena on se ettei haumln maumlaumlrittele pelastavan kuvan ja sen

kielellisesti ilmaistun symbolin suhdetta Haumln ainoastaan viittaa sen

maumlaumlrittelemiseen sisaumlltyvaumlaumln ongelmaan325 Haumln ei ole kaumlsitellyt

syvyyspsykologisesti sitauml miten on ymmaumlrrettaumlvissauml tietyn pelastavan kuvan

heraumlaumlminen ihmisen mielessauml Raamatun tekstin pohjalta Haumln ei ole kaumlsitellyt

syvyyspsykologisen tai yleisen psykologisen tietaumlmyksen perusteella sitauml

mielensisaumlistauml prosessia joka johtaa tiettyjen mielikuvien valikoitumiseen ihmisen

koettaviksi Taumlmauml prosessi on kaumlsittaumlaumlkseni tarpeen sekauml Raamatun

tulkitsemiseksi ettauml uskon syntymiseksi sen kuvien pohjalta Sekauml

syvyyspsykologia ettauml kognitiivinen psykologia olisivat tarjonneet

mahdollisuuksia asian kaumlsittelyyn

Myoumls menetelmaumln eklektisyys ja muotohistoriallisen koulukunnan

systematiikkaan sitoutuminen erottaa Drewermannin tulkinnan muista

syvyyspsykologisista tulkinnoista Haumlnen raamatuntulkintansa ei siten ole

rdquopuhdasoppistardquo syvyyspsykologista raamatuntulkintaa vaikka siitauml kaumlytetaumlaumln

usein taumltauml nimitystauml326 Tulkinnalta ei voi myoumlskaumlaumln odottaa yksityiskohtaista

eksegeettistauml tekstianalyysiauml koska sen laumlhtoumlkohtana on kokonaisvaltainen

rdquokuvienrdquo tavoittelu romantiikan ja Jungin unientulkinnan hengessauml Frey liittaumlauml

321 Lohfink amp Pesch 1988 28 322 Esimerkiksi syvyyspsykologisessa tulkinnassa keskeinen rdquoprosessisaumlaumlntoumlrdquo tulkinnasta Kasselin mukaan kuitenkin puuttuu Kassel 1992 46 323 Kassel 1992 42 Philipp 1997 186ndash87 324 Esim Raguse 1993 253 Kassel 1992 42 Funke 1992 53 325 ldquoDie mythischen Symbole sind im Ursprung Bilder ihre Gestalt ist ganz und gar visuell und es geschieht nur behelfsweise daszlig sie uumlberhaupt in eine verbale Ausdrucksebene uumlbersetzt werden Ihr Sinn ihre Bedeutung haumlngt durchaus nicht an einer bestimmten Erzaumlhl- oder Sprachform Da sie eine Realitaumlt beschreiben deren bildhafter Ausdruck in der menschlichen Seele selbst grundgelegt ist sind sie gewissermaszligen neutral gegenuumlber der verbalen Gestalt die unter den einzelsprachlichen Bedingungen einer bestimmten Kultur annehmenldquo SB I LXXVIII 326 Drewermannin tulkintaa teologian eri alojen naumlkoumlkulmasta kaumlsittelevauml artikkelikokoelma esimerkiksi on otsikoitu rdquoTiefenpsychologische Deutung des Glaubensrdquo

142

sen taumlstauml syystauml hengellisen raamatuntulkinnan perinteeseen327 Drewermannin

tulkinnalleen antama teologinen ahdistuksen torjumisen tavoite tekee siitauml

teologista tulkintaa Se on teologista raamattuhermeneutiikkaa joka pyrkii

osoittamaan minkaumllainen tulkinta paljastaa Raamatun uskoa synnyttaumlvaumln sisaumllloumln

Tulkintametodin laumlhtoumlkohtana on teologisesti kapea kaumlsitys Raamatun ilmoituksen

sisaumllloumlstauml Ilmoitus on sen mukaan tarkoitettu tukemaan yksityisiauml ihmisiauml

Laumlhimmaumlisyyden ja yhteisoumlllisyyden naumlkoumlkulma puuttuu

35 Kuvailmoituksen sisaumlltouml

Edellauml olen osoittanut ettauml Drewermannin raamatuntulkinta on sellaisten

kuvien etsimistauml jotka voivat sekauml vapauttaa ihmiset ahdistuksesta ettauml heraumlttaumlauml

heissauml uskon328 Olen myoumls osoittanut ettauml minuuden loumlytaumlminen on haumlnen

mukaansa naumliden kuvien keskeisenauml sisaumlltoumlnauml329 Lisaumlksi olen osoittanut ettauml

siihen yhdistyy haumlnen tulkinnoissaan Jumalan loumlytaumlminen330 Taumlssauml luvussa

selvitaumln tarkemmin mitauml Drewermann sisaumlllyttaumlauml minuuden (Selbst) loumlytaumlmiseen

ja miten se yhdistyy haumlnen kaumlsitykseensauml Jumalan loumlytaumlmisestauml Vertaan haumlnen

tulkintaansa samalla Jungin tulkintaan koska haumln on omaksunut taumlltauml kaumlsityksensauml

minuuden loumlytaumlmisen ja Jumalan loumlytaumlmisen yhteenkuuluvuudesta331 Selvitaumln

kahta esimerkkitulkintaa analysoimalla minkaumllaisia pelastavia kuvia ja pelastavia

naumlkyjauml Drewermann loumlytaumlauml Raamatusta ja mitauml ne haumlnen mukaansa ilmaisevat

minuuden ja Jumalan loumlytaumlmisestauml Vastaavanlaisen sisaumllloumln oletan haumlnen

mukaansa loumlytyvaumln myoumls unikuvista ja muista elaumlmyksellisistauml kuvista Pyrin

myoumls osoittamaan haumlnen tulkintansa mahdollisia yhteyksiauml gnostilaisiin ja

327 Frey 1995 244 328 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash4 329 rdquoSieht sich der Leser jetzt anhand derldquohellipldquoErzaumlhlungenldquohellipldquomit einer Wirklichkeit konfrontiert die zutiefst seine eigene istldquo TE I 178 Der Text wir zur Bruumlcke zur Vermittlung des Lesers mit sich selbstldquo TE I 384ndash85 Ks luku 33 330 rdquoGottfindung und Selbstfindung verhalten sichldquohellipldquozueinander wie Grund und Folge wie Wesensursprung und Erscheinungldquo TE II 245 Ks luku 34 331 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (`dem Vater wesensgleich`) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 Jung ei taumlsmennauml mihin Raamatun kohtiin haumln viittaa

143

uushenkisiin tulkintoihin koska Drewermannia on syytetty erityisesti

gnostilaisista kaumlsityksistauml332

Analysoitavana on kaksi tulkintaa joissa Drewermann kaumlsittelee minuuden

ja Jumalan loumlytaumlmistauml useiden Raamatusta loumlytaumlmiensauml kuvien avulla333 Olen

valinnut ne esimerkkitulkinnoiksi koska Drewermannin sanankaumlyttouml on niissauml

verraten tiivistauml334 Tulkinnat enkelin ilmestymisestauml Neitsyt Marialle (Luuk1

26ndash38)335 ja taumlmaumln kihlatulle Joosefille (Matt1 18ndash25)336 eivaumlt haumlnen mukaansa

ole elaumlmaumlkerrallista aineistoa vaan kuvausta ihmisen olemuksesta337 Ne

ilmaisevat ihmisen tiedostamattomasta nousevien unikuvien tavoin objektiivista

totuutta ihmiselaumlmaumlstauml338 Niitauml on siksi tulkittava kehityskertomuksina339

Drewermann esittaumlauml naumlmauml tulkinnat korostetusti nimenomaan

syvyyspsykologisina tulkintoina340

332 Esim Ernst Dassmann Dassmann 1992 333 Kaikkien kertomuslajien piiristauml ei asiaa valaisevia esimerkkitulkintoja loumlydy Esimerkiksi historiallisen totuuden muotoon puettuja kertomuksia ja sanaperinnettauml edustavia kertomuksia koskevat esimerkkitulkinnat ovat niin suppeita etteivaumlt ne sisaumlllauml merkittaumlviauml naumlkoumlkohtia siitauml minkaumllaiseksi Drewermann ymmaumlrtaumlauml Raamatun sanoman TE II 635ndash58 739ndash53 TE II 40 Kertomuslajien jaottelusta ksluku 31 Siitauml miten Drewermann tulkitsee Raamatun ihmekertomukset minuutensa loumlytaumlmisen ja Jumalan loumlytaumlmisen kuvauksiksi tarjoaa esimerkin luvussa 45 kaumlsiteltaumlvauml Drewermannin analyysi uskon syntymisestauml 334 Esimerkkitulkinnat antavat hyvaumln yleiskuvan siitauml mitauml Drewermann sisaumlllyttaumlauml uskoa heraumlttaumlvaumlaumln sanomaan vaikka haumlnen muista tulkinnoistaan on tietenkin loumlydettaumlvissauml myoumls muita naumlkoumlkohtia Esim Drewermannin Markuksen evankeliumin tulkintojen teksti on naumliden kertomusten tulkintaan verrattuna erittaumlin monipolvista ja monisanaista sekauml sisaumlltaumlauml lainauksia kirjallisuudesta ja kirkkopoliittisia kannanottoja Minuutensa loumlytaumlmisen ja Jumalan loumlytaumlmisen teema loumlytyy kyseisen lisaumlaineiston joukosta DMK I DMK II 335 Name 41ndash90 336 TE II 504ndash512 337 rdquoDie mythischen Genealogien und Kindheitsgeschichten nicht als phantastische Biographien sondern als symbolische Wesensbeschreibungen gelesen werden muumlssenldquo Name 33 Drewermann maumlaumlrittelee Martin Dibeliukseen tukeutuen myytin olevan kertomus jolla on erityinen merkitys Kyseinen merkitys on tietyn riitin tulkinta tai jonkin tapahtumasarjan kuten maailman synnyn kuvaaminen Esimerkiksi Jumalan olemus esitetaumlaumln myytissauml kertomuksen muodossa TE I 87 Valitut tulkinnat tarjoavat hyvaumln esimerkin siitauml miten myyttien satujen tarujen ja legendojen kuvat Drewermannin mukaan puhuvat minuutensa loumlytaumlmisestauml Drewermann on julkaissut monografian Jeesuksen syntymauml- ja lapsuusmyytistauml (Name 1993) sekauml Jeesuksen kuolemaan ja yloumlsnousemukseen liittyvistauml myyteistauml (Barke 1993) 338 rdquoUm psychische Verbindlichkeit von Traumlumen und Mythen zu verstehenldquohellipldquoEs ist die wohl wichtigste Einsicht der Psychoanalyse daszlig die Bilder der Unbewuszligtenldquo hellipldquoobjektiv vorgegebene Wahrheiten ausdruumlcken die buchstaumlblich uumlber Gluumlck und Ungluumlck Heil und Unheil Tod und Leben entschiedenldquo Name 36 Drewermann kaumlyttaumlauml taumlssauml psykoanalyysin kaumlsitettauml syvyyspsykologian yhteisnimityksensauml jolloin haumln lukee sen piiriin myoumls Jungin analyyttisen psykologian 339 rdquoMythen und mythennahe Erzaumlhlungen sind daher ndash mindestens probeweise ndash zu lesen als Entwicklungsgeschichten des Selbstldquo TE I 191 Name 41ndash90 TE I 504ndash12 340 Name 13

144 Enkeli on Drewermannin mukaan ensimmaumlinen kertomusten pelastavista

kuvista Kuva loumlytyy yliluonnollisen olennon taustalta341 Enkeli on taumlrkeauml

symboli sekauml Luukkaan ettauml Matteuksen evankeliumin kuvauksessa Marialle

ilmestyvauml enkeli on ihmisen oman olemuksen kuva (Abbild) Olemus taas

merkitsee Drewermannin mukaan syvyyspsykologisesti ihmisen perimmaumlistauml

tiedostamatonta olemusta Ihminen ei sitauml tietoisesti tunne mutta haumlnen tulisi se

loumlytaumlauml342 Enkeli on ihmisen kokonaisuuden (Selbst) symboli Taumlmauml ilmenee

selvaumlsti myoumls tulkinnasta jonka Drewermann antaa taivaasta laskeutuvalle

ilmestyskirjan enkelille Enkelin oikea puoli kuvaa tietoisuutta vasen taas kuvaa

tiedostamatonta343 Drewermann tulkitsee enkelin aina ihmisen alkuperaumlisen

olemuksen symboliksi

Jung sen sijaan tulkitsee enkelin monin eri tavoin344 Kerran haumln maumlaumlrittelee

enkelin vaumllittaumljaumlksi joka ilmoittaa tiedostamatonta mielensisaumlltoumlauml ihmisen

tietoisuudelle345 Enkeli ei siis ole Jungin maumlaumlritelmaumln mukaan ihmisen

perimmaumlisen olemuksen kuva Haumlnen syvyyspsykologiaan tukeutuva

maumlaumlritelmaumlnsauml on sen sijaan laumlhellauml kristillistauml tulkintaa enkelistauml

tiedonvaumllittaumljaumlnauml346 Drewermannin tulkinta eroaa siten ratkaisevasti Jungin

tulkinnasta Taumlmaumln tulkintaan verrattuna Drewermannin tulkinta on

eksklusiivinen

Enkeli on Drewermannin mukaan myoumls teologisesti ihmisen olemuksen

kuva Enkeli on Jumalan luoman ihmisen peruskuva (Grundbild)347 Enkeli kuvaa

siten ihmisen alkuperaumlistauml olemusta jonka ahdistus on rdquopeittaumlnytrdquo Haumln kaumlyttaumlauml

samaa symbolia kuvaamaan ihmistauml sekauml psyykkisenauml ettauml hengellisenauml olentona

Taumlmauml tulkinta edustaa vastaavaa uushenkisyyttauml kuin amerikkalaisen kirjailija

Terry Lynn Taylorin naumlkemys jonka mukaan enkeliauml on kaumlytetty luomisessa

341 Drewermann pitaumlauml itse esittaumlmaumlnsauml alkamissaumlaumlnnoumln mukaisesti kertomuksen alkua tulkinnallisesti taumlrkeaumlnauml 342 rdquoTiefenpsychologisch wird man in der Vision des Engelbildes gewiszlig ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfen eine Verkoumlrperung der Gestalt in der wir selber uns begegnenldquo Name 48 343 Ilm 1012 rdquoEbenso wird man die linke Seite des Engels dem Unbewuszligten die rechte Seite dem Bewuszligtsein zuordnenldquo TE II 558 344 Nierlich 1996 66ndash68 345 rdquoWenn die Engel naumlmlich etwas sind so sind sie personifizierte Uumlbermittler unbewuszligter Inhalte die sich zum Worte meldenldquo Jung 1978 GW 13 sect 108 346 Esim Lempiaumlinen 2002 358ndash59 347 rdquoIm Bild des acuteEngelsacute redet theologisch ausgedruumlckt Gott in der Gestalt des eigenen Wesens zum Menschen der acuteEngel` ist wenn man so will das Existenzgewissen des Daseins das Grundbild auf hin Gott den Menschen geformt hatldquo TE I 509

145

ihmisen prototyyppinauml348 Enkeli on suosittu hahmo myoumls uushenkisyydessauml349

Drewermannin tulkinnan uushenkisyyden osoittaa myoumls haumlnen enkelitulkintansa

ainoa rdquoteologinenrdquo perustelu antroposofinen kaumlsitys arkkienkeleistauml ihmisten

henkisyyden symboleina350 Haumlnen kaumlsityksensauml ihmisen perimmaumlisestauml

olemuksesta eli teologinen rdquoihmisihanteensardquo on taumlstauml paumlaumltellen vain vaumlljaumlsti

kristillinen351 Drewermannin tulkinta ei sen uushenkisistauml piirteistauml huolimatta

kuitenkaan edusta tyypillistauml rdquoenkeliuskoardquo Enkeleitauml naumlet luonnehditaan

uushenkisessauml rdquoenkeliuskossardquo yleensauml olennoiksi joihin ihminen voi turvata Ne

ovat auttajia sanasaattajia oppaita suojelijoita tai ystaumlviauml352

Enkelin ilmestyminen kuvaa Drewermannin mukaan ilmestyskertomuksessa

syvyyspsykologisesti kypsymishaastetta353 Uskoa heraumlttaumlvauml sanoma sisaumlltyy siinauml

tiettyyn tapahtumaan354 Kypsymisellauml haumln tarkoittaa selvaumlstikin minuuden

(Selbst) loumlytaumlmistauml Tulkinta noudattaa Jungin kaumlsitystauml minuuden toteuttamisesta

(Selbstverwirklichung) eli individuaatiosta355 Drewermann kuvaa naumlin

tapahtumista jota haumln kaumlsittelee teologisesti oman ahdistuksen tajuamisena

Haumlnen mukaansa enkelinaumlyn viestinauml on itsensauml naumlkeminen Jumalan silmin On

tarkasteltava omaa elaumlmaumlaumlnsauml ikuisen hyvyyden silmin ja tajuttava mikauml on oman

olemassaolon (Dasein) tarkoitus Tulkinnan Drewermann perustaa muinaisen

Egyptin uskontoon356 Aikojen lopussa punnitaan vaaacutealla ovatko ihmisen olemus

348 Nierlich 1996 67 349 rdquoSekauml uskonnollisessa ettauml uushenkisessauml kontekstissa ajatellaan ettauml meitauml auttaa joko Jumala (vaumllillisesti) enkelit tai jokin suurempi voima jota ei kuitenkaan pystytauml nimeaumlmaumlaumlnrdquo Vuori 2012 89 350 Name 216 viite 40 Drewermann esittaumlauml yrityksenauml sitoa enkelioppi dogmaattisesti ihmisten kokemuksiin taumlmaumln ajatuksen jonka on haumlnen mukaansa esittaumlnyt tunnettu antroposofi H W Schroeder teoksessaan Mensch und Engel Die Wirklichkeit der Hierarchien Schroeder (s 1931) on Suomen antroposofisen liiton mukaan antropofista ajattelua toteuttavan kristiyhteisoumln yliohjaaja Schroeder 2007 351 Esim Johanna Zimmermann on toimittanut antologian kristillisistauml enkeleitauml kaumlsittelevistauml teksteistauml Mukana on esimerkkejauml Vanhan testamentin Uuden testamentin kirkkoisien kristillisten mystikkojen ja eri tunnustuskuntien edustajien teksteistauml Lisaumlksi mukana on valikoima legendojen myyttien satujen ja muun kristillisen perinteen piiristauml sekauml runoutta Zimmermann 1956 Drewermann ei tukeudu yhteenkaumlaumln niistauml 352 Utriainen 2014 35 Utriaisen mukaan enkeliusko yhdistaumlauml kristinuskon elementtejauml muihin uskontoperinteisiin kuten teosofiaan ja uushenkisyyteen Utriainen 2014 34 353 rdquoTiefenpsychologisch wird man in der Vision des Engelbildes gewiszlig ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfen eine Verkoumlrperung der Gestalt in der wir selber uns begegnen auf dem Wege unsere Reifung und Vollendungldquohellipldquowozu wir eigentlich berufen sindldquo Name 48 354 Enkelin ilmestyminen alkaa siis Drewermannin mukaan vapauttavan naumlyn joka haumlnen mukaansa muodostuu kunkin tekstin kokonaissanomasta 355 Jung 1964 GW 7 sect 266ndash 267 356 rdquoDie aumlgyptische Goumlttin Maat stelltldquohellipldquo die Urform der biblischen und abendlaumlndischen Engelbilder uumlberhauptldquohellipldquoDas persoumlnliche Gericht eines Menschenldquohellipldquobestehe darin das eigene Lebenldquohellipldquomit den Augen der ewige Guumlte betrachten koumlnnen und deutlich zu sehen was mit dem eigenen Dasein wesentlich gemeint warldquo Name 51

146

(Wesen) ja oleminen (Sein) tasapainossa357 Muinaisessa Egyptissauml tuomitsijana

oli jumalatar Maat mutta kristinuskossa haumlntauml vastaa Drewermannin mukaan

arkkienkeli Mikael358 Drewermann soveltaa Egyptin uskontoa

raamatuntulkintaan koska ajattelee kaikkien uskontojen syntyneen Jumalan

ihmismieleen asettamista kuvista359 Myoumls uushenkisyydessauml ajatellaan kaikkien

uskontojen olevan ilmausta samasta sisaumlisestauml todellisuudesta360

Raamatun enkelin tulkitsemisella mielensisaumliseksi olennoksi joka ihmisen

olisi itsestaumlaumln loumlydettaumlvauml voi naumlhdauml olevan yhteyksiauml sekauml gnostilaisiin ettauml

uushenkisiin tulkintoihin Liittyyhaumln Drewermannin mukaan minuutensa

loumlytaumlmiseen aina Jumalan loumlytaumlminen361 Kaumlsitys on sukua gnostilaiselle

kaumlsitykselle jonka mukaan ihminen voi loumlytaumlauml tiedon joka koskee sekauml haumlnen

olemustaan ettauml sitauml mihin haumln on matkalla362 Se on sukua myoumls uushenkiselle

kaumlsitykselle oman jumalallisen minuuden loumlytaumlmisestauml363 Drewermann tulkitsee

siis enkelin toisin kuin Jung sekauml osittain uushenkisistauml ja gnostilaisista

laumlhtoumlkohdista kaumlsin Haumlnen tulkintansa on kuitenkin syvyyspsykologista tulkintaa

koska sen sisaumlltoumlnauml ovat syvyyspsykologisesti tulkitut pelastavat kuvat ja

pelastavat naumlyt364 Taumlllaisen erityisen rdquopelastusmetodinrdquo esittaumlmistauml voi silti pitaumlauml

gnostilaiseen elitismiin verrattavana ilmioumlnauml365

Jungiin tukeutunut Johanna Zimmermann tulkitsee enkelin Drewermannin

tavoin ihmisen olemisen (Sein) arkkityypiksi ja Luojan palveluksessa olevaksi

alkuvoimaksi366 Jungin analyyttisen psykologian tulkintaperinne tarjoaa

kuitenkin mahdollisuuksia muunlaisiinkin tulkintoihin367 Drewermann yhdistaumlauml

357 rdquoEs geht in der Tat um ein inneres Gleichgewicht Von Wesen und Seinldquo Name 50 358 rdquoStatt der Goumlttin Maat ist es im Christentum lediglich der Engel Michael der die Wage des Gerichtes haumlltldquo Name 49 Drewermann tukeutuu kaumlsityksessaumlaumln muun muassa kirkkotaiteen ilmaisemaan perinteeseen jossa arkkienkeli Mikael kuvataan usein vaaka kaumldessaumlaumln Lempiaumlinen 2002 130 359 Kuvien valovoima on haumlnen mukaansa kuitenkin erilainen eri uskonnoissa Haumln vertaa sitauml katedraalin ikkunoiden kuvien kirkkauteen kuvien kirkkaus riippuu ulkoa tulvivan valon maumlaumlraumlstauml Kuvien tulkinta on siten erilainen eri uskonnoissa Name 32 360 Heelas 1996 225 361 rdquoGottfindung und Selbstfindung verhalten sichldquohellipldquozueinander wie Grund und Folge wie Wesensursprung und Erscheinungldquo TE II 245 362 Klemens Aleksandrialainen katkelma Theodotokselta 782 Dunderberg amp Marjanen 2005 18 363 Heelas1996 226 364 rdquoTiefenpsychologisch wird man in der Vision des Engelbildes gewiszlig ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfen eine Verkoumlrperung der Gestalt in der wir selber uns begegnenldquo Name 48 365 Vrt Marjanen 2005 30 366 Nierlich 1996 68 367 Drewermannin tulkintojen jungilaisuuden aitoutta ei ole taumlssauml tutkimuksessa mahdollista maumlaumlritellauml Tutkimuksen fokuksena on Drewermannin teologisen ja syvyyspsykologisen tulkinnan vertailu

147

enkelitulkinnassaan syvyyspsykologisesti ymmaumlrretyn minuuden loumlytaumlmisen ja

teologisesti ymmaumlrretyn olemuksen ja olemisen tasapainon saavuttamisen

Enkelin ilmestymisen tulkitseminen psyykkiseksi ja uskonnolliseksi

kehityshaasteeksi ilmentaumlauml haumlnen keskeisinauml pitaumlmiensauml tulkintaperiaatteiden

noudattamista Tulkinta tapahtuu subjektitasolla ja tekstin sisaumlltoumlnauml on minuuden

loumlytaumlminen

Drewermann viittaa selvaumlsti Jumalaan puhuessaan ikuisen hyvyyden

arvioitavana olemisesta Haumln ajattelee ettauml oman perimmaumlisen olemuksensa

loumlytaumlminen edellyttaumlauml sekauml psyykkistauml ettauml uskonnollista kypsymistauml Myoumls

ilmestyskirjan kuvaus enkelin laskeutumisesta maan paumlaumllle kuvaa Drewermannin

mukaan kypsymisen haastetta Esimerkiksi enkelin paumlaumlllauml oleva sateenkaari viittaa

kypsymiseen368 Kypsymiseen sisaumlltyy siten haumlnen mukaansa sekauml psyykkisestauml

ettauml eksistentiaalisesta ahdistuksesta vapautuminen Raamatun kuvaukset enkelien

ilmestymisestauml haastavat etsimaumlaumln sekauml psyykkistauml vapautumista ettauml

uskonnollista pelastusta

Enkelin arkkityyppinen kuva osoittaa Drewermannin mukaan myoumls sen

miten ihminen voi paumlaumlstauml perille omasta olemuksestaan Kristityt uskovat haumlnen

mukaansa ettauml arkkienkeli Mikael etsii ihmisten tekoja punnitessaan hyvien ja

pahojen tekojen tasapainoa Egyptissauml taas on ymmaumlrretty ettauml tasapaino vallitsee

jo maailmanjaumlrjestyksessauml369 Haumln ajattelee sikaumllaumlisten hautaseinaumlmien paljastavan

enkelinaumlkyjen eskatologisen merkityksen joka on totuuden loumlytaumlminen omasta

olemuksesta Maatin suojeluksessa Jumalan luomistahdon mukainen olemuksen ja

olemisen tasapaino on haumlnen mukaansa ymmaumlrretty Egyptissauml paremmin kuin

kristinuskossa Enkeli jonka Drewermann tulkitsee Marian ilmestys -

kertomuksessa ihmisen oman olemuksen kuvaksi vertautuu taumlssauml tulkinnassa

Jumalaan370 Enkeli on siten haumlnen mukaansa syvyyspsykologisesti minuuden ja

368 ldquoAuch die anderen Attribute des Engels weisen ihn als Verkoumlrperung einer bewuszligten Synthese und Integration der Seelenkraumlfteldquohellipldquoauch den Regenbogen der sein Haupt umstrahlt im Sinne eines Mandala-Symbols als ein Zeichen deuten muumlssen das auf die Ganzwerdung der Persoumlnlichkeit verweistldquo TE II 558ndash59 369 Drewermann viittaa Raamatun ulkopuoliseen kristilliseen perinteeseen ja ymmaumlrtaumlauml sen niin ettauml arkkienkeli Mikaelin punnitessa ihmisten tekoja vaaacutealla aikojen lopussa ei tasapainoa helposti loumlydy hyvien ja pahojen tekojen vaumllille Name 49ndash50 370 ldquoDie aumlgyptische Goumlttin Maat stelltldquohellipldquodie Urform der biblischen und abendlaumlndischen Engelbilder uumlberhaupt darldquohellipnur im Vertrauen eines Schutzes der sie selber meint beschirmt und gelten laumlszligt werden den Menschen ihr eigenes Maszlig ihr inneres Gleichwicht erlangen koumlnnenldquo Name 51

148

teologisesti sekauml ihmisen olemuksen ettauml Jumalan kuva371 Haumln korostaa naumlin

ilmeisesti sitauml ettauml Jumala-yhteys tuottaa tasapainon ja turvallisuuden eli

turvallisuuden sanan teologisessa merkityksessauml Oman olemuksen eli

syvyyspsykologisesti oman minuuden ja Jumalan loumlytaumlminen ovat haumlnelle saman

asian eri puolia Tulkinta tukeutuu siinauml suhteessa Jungin tulkintaan ettauml taumlmaumln

mukaan minuuden (Selbst) arkkityyppi on ihmisen sisaumlinen kuva Jumalasta372

Pelastava enkelin kuva osoittaa siis Drewermannin mukaan ettauml niin

uskonnollinen kuin psyykkinenkin vapautuminen tapahtuvat vain Jumalan avulla

Muinaisen Egyptin uskonnon hyoumldyntaumlminen raamatuntulkinnassa on esimerkki

laajentamisen periaatteen keskeisyydestauml Drewermannin tulkinnoissa

Myoumls siihen ettauml Marian ilmestyskertomuksen enkeli ilmoittaa juuri

Jumalan Pojan syntymaumln sisaumlltyy Drewermannin mukaan rohkaiseva sanoma

Jumalallisen lapsen (das goumlttliche Kind) arkkityypin alkumuotona on naumlet lapsen

arkkityyppi Lapsen symboli ilmaisee Jungiin tukeutuvan Drewermannin mukaan

ettauml elaumlmaumln voi alkaa uudelleen alusta373 Sama merkitys lapsen symbolilla on

haumlnen mukaansa myoumls Matteuksen evankeliumin kertomuksessa (Matt 27ndash

23)374 joka kuvaa pyhaumln perheen pakoa Egyptiin ja sieltauml palaamista

Drewermann ei lapsisymbolin merkitystauml kaumlsitellessaumlaumln viittaa muuten kanonisiin

tai gnostilaisiin evankeliumeihin Sen sijaan haumln etsii sille sisaumlltoumlauml sekauml muinaisen

Rooman mytologiasta ettauml muista myyteistauml375 Jumalallisen lapsen syntyminen

symboloi haumlnen mukaansa vaatimusten pakosta vapautumisen tarvetta ja

uskallusta kuunnella itseaumlaumln376 Taumlssaumlkin haumln tukeutuu Jungiin joka tulkitsee

jumalallisen lapsen syntymaumln minuuden syntymiseksi377 Tulkinta nousee myoumls

Drewermannille ominaisen romanttisen sisaumlisyysnaumlkemyksen perustalta kuten

371 Vaikka Drewermannin enkelitulkinta eroaakin Jungin tulkinnasta se on jungilainen siinauml mielessauml ettauml haumln esittaumlauml samalle symbolille eri yhteyksissauml eri tulkintoja 372 Jung 1963 GW 11 sect 757 373 ldquoPsychologisch betrachtet steht das archetypische Symbol des goumlttlichen Kindes fuumlr eben diese Bereiche der menschlichen Seele die spontan ins Bewuszligtsein draumlngenldquo Name 54 ldquoImmer steht das Symbol des `Kindesacute in der Sprache der Mythen Maumlrchen und Traumlume fuumlr die im Grunde religioumlse Erlaubnis das Leben noch einmal von vorn beginnen zu koumlnnenldquo Name 53 Myoumls TE I 505ndash06 ldquo Dieser Archetypus desacute Kindgottesacute istldquohellipldquoin innigster Vermischung mit allen anderen mythologischen Aspekten des Kindmotivesldquo Jung 1976a GW 91 sect 268 Jung 1940 122 374 TE I 519ndash529 erityisesti TE I 522 528 375 Esim Name 210ndash215 376 TE I 505ndash06 377 rdquoWaumlre unsere Vision ein moderner Traum so wuumlrde man nicht zoumlgern die Geburt des goumlttlichen Kindes als das Bewuszligtwerden des Selbst zu deutenldquo Jung 1963 GW 11 sect 714

149

Venetz oikein huomauttaa 378 Drewermannin tulkinta minuuden loumlytaumlmisestauml

ilmentaumlauml sekauml pyrkimystauml hyvaumlaumln syvyyspsykologiseen tulkintaan ettauml

romantiikan teologiasta nousevaa ihmisen sisaumlisten tuntemusten arvostamista Haumln

loumlytaumlauml naumlin Raamatusta kehotuksen toimia oikeana pitaumlmaumlnsauml mukaisesti

Enkeli ja jumalallinen lapsi eivaumlt ole Drewermannin mukaan ainoita

perimmaumlisen olemuksen etsimiseen haastavia kuvia Esimerkiksi eskatologisten

naumlkyjen kuva tulevasta Messiaasta on myoumls sellainen Drewermann tulkitsee

Messiaan kuvaavan ihmisen minuutta joka yhdistaumlauml tiedostamattoman ja

tietoisen Eskatologisia kuvia on siksi haumlnen mukaansa tulkittava sekauml kristillisen

toivon ettauml minuuden loumlytaumlmisen naumlkoumlkulmasta379 Taumlssaumlkin Drewermann

tukeutuu Jungin tulkintaan jonka mukaan ihmisen sisaumlinen kuva Jumalasta ja

Kristuksesta on sitoutunut haumlnen minuuden arkkityyppiinsauml Jung tosin ei

Drewermannin tavoin ajattele sisaumlisen jumalakuvan sanovan mitaumlaumln

transsendenttisen Jumalan olemassaolosta380 Eskatologiset kuvat ovat

Drewermannin mukaan pelastavia ja vapauttavia kuvia sekauml teologisesti ettauml

syvyyspsykologisesti Enkelin jumalallisen lapsen ja Messiaan kuvien tulkinnat

osoittavat ettauml Drewermann pyrkii aina tulkitsemaan Raamattua minuuden

loumlytaumlmisen naumlkoumlkulmasta

Neitseellisesti syntyvauml jumalallinen lapsi kuvaa Drewermannin mukaan

kahta asiaa Ensiksi siihen sisaumlltyy lupaus elaumlmaumln uudesta alusta Toiseksi se

symboloi ihmisen siirtymistauml ei-olemisesta (das Nichtsein) olemiseen (das Sein)

eli Drewermannin sanoin rdquojumalallistumistardquo381 Haumln yhdistaumlauml naumlin

378 Venetz 1992 34 Tulkinnalta ei voi kuitenkaan odottaa Venetzin tavoin olevan parin tuhannen vuoden takaisten olosuhteiden realistista kuvausta koska se on laumlhtoumlkohdiltaan syvyyspsykologista tulkintaa 379 rdquoIm Sinne einer tiefenpsychologischen Interpretation derartiger (Eschatologischen) Visionen kommt es darauf an all die Momente acute eschatologischeracute Hoffnung nach innen zu ziehen und als Bilder eines psychischen Prozesses zu deuten derldquohellipldquodie Gestalt einer wahren und eigentlichen Existenz hervorbringt Vor allem die Person des kommendenacute Messiasacute ist Verkoumlrperung desacute Selbstacute zu verstehen als Inbegriff der Einheit aller psychischen Gegensaumltze zwischen Bewuszligtsein und Unbewuszligtenrdquo TE II 453 380 rdquoDas Selbst ndash als acuteGottacutendash wahrgenommen und tiefenpsychologisch in der Terminologie C G JUNGS deshalb auch so bezeichnet wird macht es verstaumlndlich daszlig es in den eschatologischen Hoffnungen nicht acuteder Menschacute (das bewuszligte Ich) ist dessen Durchsetzung zum Heil fuumlhrt sondern das Wirken einer anderen absolut uumlberlegenen Macht an der alle fremde Gewalt zerschellen muszligldquo TE II 454 Esim Jung 1963 GW 11 sect 231 381 rdquoDie Mythologie vieler Voumllker weiszlig von der Gestalt eines Kindgottes eines goumlttlichen Wesens dessen kindliche Gestalt nicht etwa eine noch unfertige Vorstufe spaumlterer Reifung darstellt sondern die in sich selbst als eine guumlltige Erscheinungsform des Goumlttlichen im Uumlbergang von Nichtsein zum Sein verstanden muszligrdquo Name 57 Drewermann korostaa ettauml vain syvyyspsykologia pystyy osoittamaan uskonnoille yhteisten kuvien merkityksen ja Raamatun Kristus-kuvan merkityksen Name 207

150

syvyyspsykologiseen tulkintaan teologisen tulkinnan Drewermann tarkoittanee

ihmisen olemisen jumalallistumisella sitauml ettauml ihminen palaa alkuperaumliseen

ahdistusta edeltaumlvaumlaumln yhteyteensauml Jumalan kanssa Se on haumlnen naumlkemyksensauml

uskosta Lapsi kuvaa haumlnen mukaansa sitauml ettauml ihmisen olemus voi toteutua eli

rdquotulla lihaksirdquo Enkeli kuvaa taumltauml toteutunutta olemusta henkisesti (geistig)382

Myoumls ilmestyskirjasta haumln loumlytaumlauml vastaavan kuvan Se on kuva naisesta joka

synnyttaumlauml maailman kansoja hallitsevan pojan Kuva osoittaa ettauml tie minuutensa

ja Jumalan tuntemiseen on loumlydettaumlvissauml383 Ilmoitus jumalallisen lapsen

syntymaumlstauml kertoo Drewermannin mukaan ettauml Jumalan loumlytaumlminen ja oman

minuutensa loumlytaumlminen on mahdollista kaikille Kyseessauml ei siten ole

populaaripsykologian tuntema rdquosisaumlinenrdquo lapsi joka kantaa itsessaumlaumln myoumls

tiedostamattomaan torjuttuja kokemuksia Lapsisymbolilla on paumlinvastoin sekauml

teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti positiivinen sisaumlltouml Sama ilmenee myoumls

haumlnen tulkinnastaan vanhasta Simeonista joka ottaa Jerusalemin temppelissauml

syliinsauml ympaumlrileikattavaksi tuodun Jeesus-lapsen (Luuk 2 25ndash35) Simeonissa

eli toive taumlstauml kohtaamisesta mutta sama lapsen kuva ja sama pyhauml toive elaumlauml

Drewermannin mukaan jokaisessa ihmisessauml Se on toive jonka ainoastaan

Jumala voi tyydyttaumlauml384 Drewermann ajattelee katolisen kirkon opetuksen

mukaisesti ettauml ihmisellauml on luontainen valmius Jumala-suhteeseen385 Tulkinta

muistuttaa Tuomaan evankeliumin lauselmaa 4386

Miten ihmisten tulisi elaumlauml naumlkyy Drewermannin mukaan myoumls

evankeliumien Jeesuksen suhtautumisessa lapsiin (Mark 9 30ndash37 Mark 10 13ndash

16)387 Lapsen pitaumlminen esikuvana ei tarkoita arvottamista vaan kehotusta

aikuiselle loumlytaumlauml oma sisaumlinen lapsensa388 Ihmisen elaumlmauml on nimittaumlin Jumalassa

ja siksi haumlnen on alettava jaumllleen lapseksi eli pelastetuksi389 Silloin on lupa

ilmaista aitoja tunteitaan ja itkeauml tai nauraa kun siltauml tuntuu sekauml kertoa

382 ldquoVerdichtet sich in der Gestalt dieses Kindes anfanghaft das Bild des eigenen acutefleischgewordenenacute Wesens wie es als geistiges Vorbild in dem acuteEngelacute Gottes in Erscheinung tratldquo Name 55 383 TE II 570 384 Name 172ndash73 385 Vrt Katolisen kirkon katekismus sect 35 386 rdquoJeesus sanoi acuteVanha mies ei epaumlroumli kysyauml seitsemaumln paumlivaumln ikaumliseltauml pieneltauml lapselta elaumlmaumln paikasta ja haumln saa elaumlaumlrdquo Huuhtanen amp al 1994 58ndash59 387 DMK II 41ndash52 DMK II 104ndash114 388 DMK II 42 49 389 DMK II 43 rdquoIhm schwebtrdquohelliprdquodie Vision eines Neuanfangs vorldquohellipldquonoch einmal neu zu beginnen als Kinder sagt Jesus als Erloumlste kann man auch sagenldquo DMK II 47 Myoumls DMK II 108

151

unelmistaan ja pettymyksistaumlaumln390 Lapsi joka osaa iloita Jumalan lahjoista ja

luottaa ehdoitta on Drewermannin mukaan esikuva Jumalaan suhtautumiselle391

Monien lasten ja monien ihmisten elinympaumlristouml on haumlnen mukaansa valitettavasti

estaumlnyt elaumlmaumlstauml naumlin392 Haumln naumlyttaumlauml kuitenkin uskovan ettauml kaikista voi tulla

avoimia ihmisiauml jotka saumlilyttaumlvaumlt avoimuutensa myoumls reaalimaailmassa Naumlkemys

edustaa uushenkistauml toiveikkuutta vaikkakin sille loumlytyy tukea myoumls humanistisen

psykologian edustajan Carl Rogersin kaumlsityksestauml jonka mukaan jokaisella

ihmisellauml on synnynnaumlinen pyrkimys hyvaumlaumln ja itsensauml kehittaumlmiseen

Psykologian professori Risto Vuorinen pitaumlauml kaumlsitystauml pinnallisena 393

Teologisessa optimistisuudessaan kaumlsitys ylittaumlauml katolisen kaumlsityksen jonka

mukaan ihmisillauml on kyllauml Jumala-kaipuuta mutta he ovat langenneessa tilassa394

Jumalan loumlytaumlminen ja minuuden loumlytaumlminen kuuluvat siis Drewermannin

mukaan yhteen Sillauml on haumlnen mukaansa vaikutuksensa siihen minkaumllaiseksi

minuuden loumlytaumlminen ymmaumlrretaumlaumln Haumln vaumlittaumlauml ettauml taumlmaumlkin asia on ymmaumlrretty

jo muinaisen Egyptin faraokultissa jossa egyptilaumliset pitivaumlt faraota jumalana395

Haumln loumlytaumlauml naumlin tulkinnalleen yleisuskonnollista tukea396 Egyptilaumliset ovat haumlnen

mukaansa tulkinneet Jumalan Pojan pelastavan kuvan siten kuin

syvyyspsykologia sen ymmaumlrtaumlauml He ovat ensimmaumlisinauml oivaltaneet ettei kukaan

ole ainoastaan vanhempiensa lapsi vaan jokainen on kotoisin taivaasta Egyptissauml

390 DMK II 48 391 DMK II 108 392 DMK II 110ndash111 393 Vuorinen 1995 53 394 Katolinen katekismus sect 27 sect 404 395 Drewermann vaumlittaumlauml ettauml kristinuskon on Jumalan Pojan kaumlsitteestauml kiittaumlminen tuhansia vuosia vanhaa Osiris-uskontoa kristinusko on vanhan valon uskonnon uusi ruumiillistuma Name 79ndash80 Egyptilaumlisten usko kuolemanjaumllkeiseen elaumlmaumlaumln Osiris-jumalan valtakunnassa vertautuu haumlnen mukaansa kristittyjen uskoon yloumlsnousseen Kristuksen kohtaamisesta kuoleman jaumllkeen Name 75 Drewermann tuo naumlin esille uskontotieteessauml tunnetun vertailun mutta ei painota Egyptin Osiris-uskon ja kristillisen yloumlsnousemususkon eroa Osiris ei palannut maailmaan vaan jaumli kuolleitten valtakunnan kuninkaaksi Salonen-Holthoer 1982 196 Luukkaan evankeliumin enkeliauml vastaa Drewermannin mukaan Egyptin jumala Thoth joka on haumlnen mukaansa jumalten laumlhettilaumls Raamatun Pyhauml Henki ja Egyptin Amun-jumala jota Drewermann nimittaumlauml muun muassa tuulen jumalaksi vastaavat puolestaan haumlnen mukaansa toisiaan Name 62ndash63 Drewermann loumlytaumlauml Egyptin uskonnosta myoumls kolminaisuusopin Haumlnen mukaansa kristillistauml kolminaisuusoppia vastaavassa suhteessa toisiinsa ovat jumalat Amun Ptah ja Re Name 63 Jumalana palvottu farao ei kuitenkaan mahdu taumlhaumln Drewermannin kolminaisuuteen (Trinitaumlt) joten siitauml haumln ei loumlydauml vertailukohtaa kristinuskon kolminaisuuskaumlsitykselle Drewermann vertailee tulkinnassaan kristillistauml Marian ilmestys -myyttiauml Egyptin muinaisen uskonnon sisaumlltoumlihin ja tarttuu sen monipolvisesta aineistosta Marian ilmestys -myyttiauml muistuttaviin kohtiin Drewermannin perustelu haumlnen eri myyteistauml loumlytaumlmilleen yhtaumllaumlisyyksille on haumlnen omaksumansa Jungin arkkityyppiteoria Haumlnen mukaansa Egyptissauml on myoumls onnistuttu elaumlmaumlaumln paremmin uskonnon opetusten mukaan kuin kristikunnassa Egyptissauml ei ole erotettu pyhaumlauml ja arkea toisistaan Jumalan poikana palvottua faraota on siellauml pidetty maailmanjaumlrjestyksen yllaumlpitaumljaumlnauml Name 78 65 396 Tulkinta ilmentaumlauml myoumls Drewermannin Jungilta omaksumaa laajentamisen periaatteen kaumlyttoumlauml tulkinnassa

152

vallinnut kaumlsitys jonka mukaan farao on maanpaumlaumllle astunut jumalolento osoittaa

haumlnen mukaansa taumlmaumln397 Sen mitauml egyptilaumliset uskoivat faraostaan

Drewermann soveltaa koskemaan jokaista ihmistauml Raamatun kuva Jumalan

Pojasta ilmaisee haumlnen mukaansa ettauml oman todellisuutensa kohtaaminen

merkitsee itsenaumlistymistauml ja irtautumista vanhemmista398 Psyykkisen

itsenaumlistymisen perustelu on teologinen ihmisen taivaallinen alkuperauml

Tulkitessaan myyttiauml Jeesuksesta 12-vuotiaana temppelissauml (Luuk 2 41ndash52)

Drewermann ilmaisee naumlkemyksensauml vielauml selvemmin Psyykkisesti aikuinen on

haumlnen mukaansa lapsi vain suhteessaan Jumalaan399 Sen sijaan neuroottiset

ihmiset jotka asettavat muut ihmiset Jumalan paikalle pysyvaumlt aina muista

riippuvaisina lapsina He eivaumlt ole psykologisesti aikuisia eivaumltkauml teologisesti

lasten kaltaisia400 Jumalan lapsen eli Jumalan Pojan kuva sisaumlltaumlauml haumlnen

mukaansa siten myoumls sen ettauml psyykkinen vapautuminen ja uskonnollinen

pelastuminen merkitsevaumlt itsenaumlisyyttauml suhteessa muihin ihmisiin

Marian ilmestyskertomuksen kuva jumalallisesta lapsesta osoittaa

Drewermannin mukaan myoumls Jumalan ja oman minuutensa loumlytaumlmiselle otolliset

olosuhteet Sisaumlinen tulkinta paljastaa haumlnen mukaansa eri uskontojen piirissauml

vallitsevan rdquohengenrdquo ja uskontojen sisaumllloumln Egyptilaumliset pitivaumlt haumlnen mukaansa

faraota jumalallisena pelkaumlstaumlaumln rakkaudesta haumlneen Sen haumln vaumlittaumlauml osoittavan

ettei ihminen voi ymmaumlrtaumlauml jumalallista alkuperaumlaumlnsauml muuten kuin

rakkaudellisessa ilmapiirissauml401 Haumln ei tukeudu kulttuuriantropologiseen

aineistoon ja jaumlttaumlauml rakkauden kaumlsitteelle antamansa sisaumllloumln maumlaumlrittelemaumlttauml

Minuuden loumlytaumlminen on haumlnen mukaansa kaikkien uskontojen yhteisenauml

tavoitteena Raguse huomauttaa aivan oikein ettauml Drewermann pitaumlauml Jungista

poiketen individuaation ehtona rakkautta Haumln korostaa taumltauml arvioidessaan

Drewermannin eskatologista tulkintaa Messiaasta ihmisen minuuden kuvana402

Raguse on kuitenkin vaumlaumlraumlssauml vaumlittaumlessaumlaumln ettauml Drewermannin tulkinta poikkeaa

kokonaisuudessaan Jungin tulkinnasta Jungin mukaan ihmisen Jumala-kaumlsitys

397 rdquoIn der aumlgyptischen Vision eines koumlniglichen Menschen hingegen erscheint unser Dasein wie etwas vom Himmel auf die Erde Herabgestiegenesldquo Name 68 398 rdquoDie Aumlgypter waren es die als erste in der Person des Pharao der Ahnung Ausdruck verliehen daszlig wir einen Menschen nicht hinlaumlnglich verstehen solange wir ihn nur als Kind seiner Eltern bezeichnenldquo Name 68 399 Name 192 400 DMK II 110 112 401 rdquoEs allein der Liebe moumlglich ist einen anderen Menschen so zusehen wie die aumlgyptischen Symbole einen acutekoumlniglichenacute einen acutegoumlttlichenacute Menschen beschreibenrdquo Name 7475 402 Raguse 1993 131 TE II 453ndash54

153

sisaumlltyy naumlet haumlnen minuuden arkkityyppiinsauml ja Drewermann seuraa taumltauml

tulkintaa Haumln lisaumlauml kuitenkin Jungin tulkintaan sen ettauml Jumala-kuvan kautta

koetaan myoumls Jumalan laumlsnaumlolo

Drewermann tulkitsee syvyyspsykologista individuaation kaumlsitettauml

teologisesti Haumln viittaa Jumalaan sanoessaan ettauml sekauml eskatologinen toivo ettauml

Jumalan ja minuuden loumlytaumlminen perustuvat kaiken ylaumlpuolella olevan ihmisen

ylaumlpuolella olevan mahdin vaikutukseen403 Minuuden loumlytaumlmiseen tarvittavan

rakkauden laumlhteenauml on siten haumlnen mukaansa Jumala Neitseellisesti syntyvaumlssauml

jumalallisessa lapsessa on haumlnen mukaansa laumlsnauml kaikki mikauml on uskonnollisesta

naumlkoumlkulmasta katsottuna taumlaumlllauml olemiseen kuuluvaa lahjaa rdquoSiinauml on elaumlvaumlnauml laumlsnauml

onnellisuus olemisen ja kutsumuksen sopusoinnusta toivo kehittymisestauml ja

eheytymisestauml sekauml ihmisen minuuden ja ympaumlristoumln vaumllinen harmoniardquo404

Drewermann ajattelee jumalallisen lapsen kuvan kertovan ettauml ihminen voi loumlytaumlauml

jumalallisuutensa eli oman alkuperaumlisen olemuksensa vain rakkauden ilmapiirissauml

Farao-tulkinnasta paumlaumltellen haumln ajattelee taumlllaisen ilmapiirin olevan Jumalan

vaikutusta kaikkien uskontojen piirissauml Haumlnen naumlkemyksensauml liittyy teologiseen

kaumlsitykseen ihmismielen arkkityyppisten kuvien universaalisuudesta joka

puolestaan edustaa inklusiivista uskontokaumlsitystauml405 Ihmisessauml tapahtuvat

muutokset edellyttaumlvaumlt haumlnen mukaansa aina Jumalan rakkautta

Jumalallisen lapsen kuva paljastaa Drewermannin mukaan myoumls ihmisen

sisaumlisen muutoksen tapahtumakulun Enkelin ilmoitus neitseellisestauml syntymisestauml

kertoo sekauml Matteuksen ettauml Luukkaan evankeliumin enkelikuvauksissa ettei

muutos tapahdu tahdon tai jaumlrjen sanelemana406 Perustelu on

syvyyspsykologinen jumalallisen lapsen arkkityyppinen symboli loumlytyy ihmisen

tiedostamattomasta jonka toimintaa ei voi tietoisesti saumlaumldellauml407 Lisaumlperustelun

Drewermann loumlytaumlauml antiikin ajoista juontuvasta perinteestauml Tiedostamatta

403 rdquoIn der eschatologischen Hoffnungen nicht acuteder Menschacute (das bewuszligte Ich) ist dessen Durchsetzung zum Heil fuumlhrt sondern das Wirken einer anderen absolut uumlberlegenen Macht an der alle fremde Gewalt zerschellen muszligldquo TE II 454 404 rdquoAlles was religioumls an Dankbarkeit fuumlr die Gabe des Daseins an Gluumlck uumlber die Uumlbereinstimmung von Sein und Berufung an Hoffnung auf Entfaltung und Ganzwerdung an harmonischem Einklang mit sich selbst und aller Welt ringsum erfahren werden kann ist lebendig und gegenwaumlrtig in diesem acuteKindeacuteldquo Name 55 405 Inklusiivista uskontokaumlsitystaumlaumln Drewermann perustelee muun muassa tukeutumalla Karl Rahnerin naumlkemykseen anonyymistauml kristillisyydestauml GF I 217 406 Name 54 TE I 507 407 rdquoPsychologisch betrachtet steht das archetypische Symbol des goumlttlichen Kindes fuumlr eben diese Bereiche der menschlichen Seele die spontan ins Bewuszligtsein draumlngen und willentlich weder acuteerzeugtacute noch entfaltet werden koumlnnenldquo Name 54

154

syntyvaumlauml spontaanisuutta kuvaa siinauml neitseellisesti eli ilman miestauml syntynyt

koska miehen hahmo merkitsee symbolisesti ymmaumlrrystauml ja tahtoa408

Drewermann vaumlittaumlauml siten spontaanin muuttumisen alkavan ihmisen

tiedostamattoman sielunelaumlmaumln alueelta Se perustuu sekauml syvyyspsykologisesti

ettauml teologisesti ihmismielen tiedostamattoman kerroksen spontaanisuuteen

Spontaanisuus on laumlhtoumlisin arkkityyppisistauml kuvista jotka ovat haumlnen mukaansa

Jumalan ihmismieleen istuttamia Jumalan unikuvia409 Kuva jumalallisen lapsen

syntymaumlstauml symboloi Drewermannin mukaan sitauml ettauml psyykkiseen kypsymiseen

ja oman olemuksen loumlytaumlmiseen paumlaumlstaumlaumln ottamalla vastaan sisimmaumlstauml loumlytyvauml

luomisilmoitus

Sisaumlisen uudistumisen spontaanisuudesta kertoo Drewermannin mukaan

myoumls Joosefin uni -kertomus (Matt 1 18ndash25)410 Se osoittaa silti myoumls sen ettauml

uudistumisella on esteensauml ihmisessauml itsessaumlaumln Mies eli Joosef edustaa siinauml

lapsen vastavoimaa jonka tehtaumlvaumlnauml olisi suojella sitauml mikauml kypsyy rdquonaisessardquo eli

ihmisen tiedostamattomassa Evankeliumin Maria taas on Drewermannin mukaan

verrattavissa myyttien ja satujen rdquosalaiseen rakastettuunrdquo (die heimliche Geliebte)

Sitauml vastaa haumlnen mukaansa Jungin terminologiassa anima eli ihmisen mielen

tiedostamatonta puolta kuvaava kaumlsite411 Drewermann ajattelee ihmisen toimivan

tietoisesti kuin Joosef joka aikoi hylaumltauml kihlattunsa ja taumlmaumln lapsen412 Tietoisesti

ihminen ei nimittaumlin halua muuttua413 Taumlssauml on Drewermannin mukaan kuva

siitauml ettauml pelko ja ahdistus estaumlvaumlt ihmistauml huomaamasta omaa tilaansa ja

uudistumisen tarvettaan Se on Raamatusta loumlytyvauml ahdistuksen paljastava kuva

joka voi johtaa ihmisen turvautumaan ahdistuksesta pelastaviin kuviin Haumln

ymmaumlrtaumlauml taumlssauml tulkinnassaan ihmisen mielen tietoisen ja tiedostamattoman

puolen toimintatavaltaan vastakkaiseksi Haumln tulkitsee Jungin

408 Name 54 TE I 507 409 rdquoBildernldquohellipldquodie von Natur aus in ihm angelegt sind und die unzweifelhaft von Gott stammenldquo TE II 452 ldquoEs nichts Kostbareses gibt als die ewigen Traumlume Gottes im Herzen des Menschen die gerade ihrer uumlberzeitlichen Wahrheit wegen auch in Bibel Eingang finden muszligtenldquo TE II 21rdquoGestalt des acuteMannesacute symbolisch gerade die Sphaumlre von Verstand und Willen bezeichnetldquo Name 54 410 rdquoImmer tritt diese Kind auf wunderbare Weise in die Weltldquohellipldquodas in uns selber waumlchstldquohellipldquoacutewie von selbstacuteldquo TE I 507 411 TE I 506ndash07 Anima on miespuolisen henkiloumln tiedostamaton feminiininen sielunkuva eli arkkityyppi Animus on vastaavasti naisilla Jung 1960a GW 6 sect 884 412 rdquoWenn das Erloumlserkind zur Welt kommtldquohellipldquowird unser Bewuszligtsein immer wie acuteJosefacute handeln der aus Angst vor der Schande seine Verlobte mitsamt ihrem Kind in aller Heimlichkeit entlassen moumlchteldquo TE I 507 413 rdquoSich auszudenken wie ein solcher lebensrettender Neuanfang eingeleitet werden koumlnnte vermag kein Mensch Der eigene Verstand der eigene Willeldquohellipldquofuumlr sie ist solch ein neues ein kindliches Dasein von vornherein undankbarldquo TE I 506

155

individuaatiokaumlsityksen mukaisesti sellaisen ihmisen mielentilaa joka ei vielauml ole

kypsynyt omaksi itsekseen414 Joosefin aikomus hylaumltauml raskaana oleva kihlattunsa

on Drewermannin mukaan kuva sisaumlisen uudistumisen tietoisesta vastustamisesta

Kuvan pelastava sisaumlltouml on toisaalta siinauml ettei ihminen voi loumlytaumlauml omaa

olemustaan aumllynsauml avulla

Omaan tiedostamattomaansa tutustuminen eli oman ahdistuneisuutensa

tajuaminen ei Drewermannin mukaan kuitenkaan ilman muuta johda oman

olemuksen loumlytaumlmiseen Taumlssauml tulkinnassaan haumln ottaa huomioon arkkityyppisten

kuvien ambivalenttisuuden jota haumln ei esimerkiksi pelastavia kuvia Raamatusta

etsiessaumlaumln ota huomioon rdquoSalaisen rakastetunrdquo hahmo johon Drewermann

rinnastaa evankeliumien Marian on haumlnen mukaansa kuvana ambivalentti Marian

hahmoon sisaumlltyy uudistumisen tarvetta edustavan rdquosuuren aumlidinrdquo (die Groszlige

Mutter) piirteiden lisaumlksi myoumls halveksitun huoran piirteitauml Ne kuvaavat ihmisen

itsessaumlaumln torjumaa haumlpeaumlllistauml ja syntistauml415 Raamatun arkkityyppiseen Marian

kuvaan sisaumlltyy siis Drewermannin Jungiin tukeutuvan tulkinnan mukaan sekauml

ihmisten henkiloumlkohtaisesti torjumaa ettauml ihmisille yhteisen kollektiivisen

tiedostamattoman pelastavaa sisaumlltoumlauml Jungin mukaan ihmisen tiedostamattomassa

elaumlauml naumlet sekauml halu uudistua ettauml pelko oman huonouden paljastumisesta

Yksiloumlllisestauml tiedostamattomasta loumlytyy unohdettua ja torjuttua kollektiivisesta

tiedostamattomasta puolestaan minuuden arkkityyppi joka auttaa ihmistauml

uudistumaan416 Maria kuvaa Drewermannin mukaan myoumls koko pelastusta

tarvitsevaa ihmiskuntaa417 Mariaan sisaumlltyy siten taumlssauml evankeliumin kohdassa

haumlnen mukaansa yhtaumlaumlltauml pelastava kuva siitauml ettauml sisaumlisesti ristiriitainenkin

ihminen voi uudistua psyykkisesti ja uskonnollisesti Toisaalta Joosefin

ristiriitaisen Marian kuvan voi ajatella olevan Drewermannin mukaan sellainen

ahdistuksen paljastava kuva joka johtaa tarttumaan pelastaviin kuviin

Drewermannin mukaan Joosef naumlki Marian ambivalenttina Matteuksen

evankeliumin kertomuksessa Siksi Maria kuvaa siinauml haumlnen mukaansa ihmisen

ambivalenssia Taumltauml Jungiin tukeutuvaa tulkintaa Maria Kassel kritisoi

voimakkaasti418 Siinauml ei ole haumlnen mukaansa kyse syvyyspsykologiasta vaan

414 Jungin mukaan individuaatioprosessin laumlpikaumlyneen eli minuutensa loumlytaumlneen ihmisen tietoinen mieli ja tiedostamaton mieli ovat integroituneet Jung 1967 GW 8 sect 557 415 TE I 507ndash08 416 Jung 1960a GW 6 sect 919 sect 891 417 TE I 508 418 Kassel 1992 47 Jung 1964 GW 7 sect 531

156

naista halventavista jungilaisista ja teologisista kliseistauml Jungin ajattelua ei haumlnen

mukaansa pidauml soveltaa kaavamaisesti Raamattuun 419 Teologian professori

Kasselin kritiikille antaa painoarvoa se ettauml haumln on myoumls Zuumlrichin Jung-

instituutin dosentti Kassel ei kuitenkaan ota arvioinnissaan huomioon ettei

Drewermann Joosefin uni -kertomusta tulkitessaan sano mitaumlaumln Mariasta vaan

haumln kaumlsittelee Joosefin unta ja Joosefin kaumlyttaumlytymistauml osoituksena inhimillisestauml

mielentoiminnasta Haumln tuo naumlin esiin ihmisten sisaumlisen ristoriitaisuuden

Ilmestyskertomuksen tulkinnassaan Drewermann ohittaa Marian miltei

kokonaan vaikka rinnastaakin jumalallisen lapsen muinaisen Egyptin uskonnossa

vallinneeseen kaumlsitykseen faraosta auringonjumalan poikana420 Myoumls Jeesuksen

syntymaumlkertomuksen (Luuk 2 1ndash20) tulkinnassa Maria jaumlauml sivustakatsojaksi kun

Drewermann vertaa Kristuksen syntymaumlkertomusta kuvaukseen Kreikan

parantajajumalan Asklepioksen syntymaumlstauml421 Haumln ei loumlydauml Jumalan tahtoon

alistuvasta Mariasta minkaumlaumlnlaista psyykkisesti vapauttavaa tai uskonnollisesti

pelastavaa kuvaa Haumln ei esimerkiksi ylistauml kertomuksen Marian rohkeutta jonka

voisi ajatella olevan ihmisiauml elaumlmisen rohkeuteen kannustava kuva422

Drewermannin Maria-tulkintaa naumlissauml kertomuksissa onkin syytauml pitaumlauml vaumlhintaumlaumln

yksipuolisena On syytauml kysyauml eikouml ulkoapaumlin tuotua viitekehystauml kuten

syvyyspsykologiaa sovellettaessa pitaumlisi tuoda esiin kaikki sen tarjoamat

mahdollisuudet Esimerkiksi Marian ilmestys -kertomuksen tulkinnassa ei siten

pitaumlisi Drewermannin tavoin tyytyauml vain enkelin ja enkelin sanoman tulkintaan

Myoumls kirkollinen Maria-tulkinta voi olla yksipuolisen ihannoivaa mutta sille

loumlytyy enemmaumln tukea Raamatusta kuin Drewermannin tulkinnalle

Esimerkkitulkinnoista ilmenee Drewermannin ajattelua ohjaava

esiymmaumlrrys Haumln tulkitsee Raamatun kertomuksissa esiintyvaumlt ihmiset ja olennot

psyykkis-uskonnollisiksi kuviksi Naumlmauml kuvat voivat haumlnen mukaansa olla joko

ahdistuksen paljastamisen mielessauml pelastavia tai sanan varsinaisessa mielessauml

pelastavia Niistauml on esimerkkinauml Marian jumalallisen lapsen ja enkelin tulkinta

Vastaavalla tavalla esiymmaumlrrys johtaa Drewermannia tulkitsemaan kertomusten

419 Kassel 1992 47 48 420 Name 59 421 Name 113ndash57 422 Taumlhaumln lienee monta syytauml ainakin kertomuksen historiallisuuden kieltaumlminen ja tietoinen poikkeaminen katolisista peruskorostuksista joiden mukaan Neitsyt Maria on kirkkain esimerkki uskosta Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 273 Kasselin mukaan Drewermann tukeutuu yleensauml vaikkakin ehkauml tiedostamattomasti pelkaumlstaumlaumln patriarkaalisiin tulkintoihin Kassel 1992 47

157

tapahtumakaumlaumlnteet pelastaviksi naumlyiksi Kyseinen esiymmaumlrrys sitoo tulkintaa

niin ettauml haumln valitsee Raamatun teksteistauml tulkintaansa vain sellaista jonka voi

selittaumlauml minuuden ja Jumalan loumlytaumlmistauml tulkitsevaksi Haumln esimerkiksi ohittaa

Marian ilmestyskertomuksen tulkinnassaan kokonaan enkelin ja Marian

sananvaihdon Haumln tukeutuu Jungiin silloin kun taumlmauml tarjoaa haumlnen omaa

naumlkemystaumlaumln vastaavan tulkinnan johonkin Raamatun symboliin423 Muuten haumln

esittaumlauml omintakeisia syvyyspsykologisia tulkintoja Myoumls yleisuskonnollisen ja

muun kulttuuriaineiston kaumlyttoumloumln haumlnellauml on perusteensa Se on niiden

perustuminen samaan arkkityyppisyyteen joka ilmenee Raamatussa Nekin ovat

ihmisten yhteisen kollektiivisen tiedostamattoman heijastumia

Drewermannin tulkinnat ovat yleisuskonnollisia ja rdquohengeltaumlaumlnrdquo esoteerisia

Niitauml voi luonnehtia kohteitaan vapaasti mukaileviksi esseiksi424

Esimerkkitulkinnat osoittavat kuitenkin ettei haumlnen tulkintansa ole allegorista

kuten esimerkiksi Raguse ja Gruumln vaumlittaumlvaumlt425 Symbolit eivaumlt naumlet ole

Drewermannin mukaan vain tunnettua sisaumlltoumlauml ilmaisevia merkkejauml426 Haumln

ajattelee niiden kertovan Jumalan todellisuudesta joka ei ole kielellisesti muuten

ilmaistavissa427 Pelastavien kuvien paumlaumlmaumlaumlraumlnauml (Symbol-Telos) on minuuden ja

Jumalan loumlytaumlminen ja ne kaikki valaisevat taumltauml transsendenttia sisaumlltoumlauml428

Naumlkemykseensauml Drewermann on paumlaumltynyt soveltamalla kaikkia kolmea

keskeisenauml pitaumlmaumlaumlnsauml tulkintaperiaatetta laajentamista tulkintaa subjektitasolla

ja tulkintaa minuutensa loumlytaumlmiseksi

Esimerkkitulkinnat osoittavat ettauml minuuden ja Jumalan loumlytaumlmiseen on

Drewermannin mukaan kypsyttaumlvauml yksiloumlitymisprosessissa kuten myoumls Jung

423 Esim rdquoTiefenpsychologisch wird man in der Vision des Engelbildes gewiszlig ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfen eine Verkoumlrperung der Gestalt in der wir selber uns begegnenldquo Name 48rdquoWenn die Engel naumlmlich etwas sind so sind sie personifizierte Uumlbermittler unbewuszligter Inhalte die sich zum Worte meldenldquo Jung 1978 GW 13 sect 108 424 Raguse nimittaumlauml Drewermannin tulkintoja jungilaista psykologiaa jaumlljitteleviksi saarnoiksi jotka voivat kyllauml olla puhuttelevia mutta eivaumlt eksegeesinauml juuri ylitauml vanhan kirkon allegorista tulkintaa Raguse 1993 253 425Raguse 1993 253 Gruumln 2005 21 426 rdquoVon daher warf C G JUNG der Freudschen Psychoanalyse vor daszlig sie die Traumsymbole nur acutesemiotischacute als Zeichen an sich bekannter Inhalte zu verstehen suche und nicht wirklich acutesymbolistisch auffasse als Ausdruck transzendenter mit dem Bewuszligtsein niemals vollstaumlndig zu erfassender und daher prinzipiell nur im Symbol aussagbarer Inhalteldquo TE I 157 427 rdquoAlle Zeugnisse wirklicher Gottesbegegnung unendlich tiefer und weiter sind als mit den Mitteln bewuszligter Reflexionldquohellipldquogesagt werden kannldquo TE I 20 428 rdquoWarf C G Jungldquohellipldquodie Traumsymbole als Ausdruck transzendenter mit dem Bewuszligtsein niemals vollstaumlndig zu erfassender und daher prinzipiell nur im Symbol aussagbarer Inhalteldquo TE I 157 Jung 1973 GW 5 sect 114

158

tulkitsee Se alkaa ihmisen tiedostamattomasta kuten myoumls Jung korostaa429

Kypsymisen Drewermann maumlaumlrittelee kuitenkin toisin kuin Jung Haumln maumlaumlrittelee

sen psyykkiseksi ja uskonnolliseksi Jung puolestaan fyysiseksi fysiologiseksi ja

psyykkiseksi 430 Drewermannin kaumlsitys uskonnollisesta kypsymisestauml on

uushenkisyydelle ominaisen toiveikas ihmisen psyykkisellauml ja eettisellauml

kehittymisellauml ei naumlytauml haumlnen mukaansa olevan mitaumlaumln rajoituksia Drewermann ei

kuitenkaan Jungin tavoin korosta sitauml ettauml individuaatiokehitys lisaumlauml ihmisen

kykyauml yhteistoimintaan muiden kanssa431 Haumlnen naumlkoumlkulmansa on paumlinvastoin

individualistinen Haumln vaumlittaumlauml myoumls Jungista poiketen ettauml minuuden loumlytaumlmisen

ja Jumalan loumlytaumlmisen mahdollistaa vain rakkaus joka on Jumalan

vaikuttamaa432 Minuuden ja Jumalan loumlytaumlminen on siten synteettinen kaumlsite

jossa yhdistyvaumlt uskonnollisen ja psyykkisen kypsymisen kaumlsitteet

Raamatun tekstien selittaumlminen uskonnollista ja psyykkistauml kypsymistauml

ajaviksi kirjoituksiksi on tietyn esiymmaumlrryksen ohjaamaa raamatuntulkintaa

Taumlssauml analysoiduista Raamatun teksteistauml voidaan syvyyspsykologiaakin

soveltaen epaumlilemaumlttauml esittaumlauml myoumls Drewermannin tulkinnan painotuksista

poikkeavia tulkintoja Haumlnen terapeuttiseksi tarkoittamassaan tulkinnassa on

merkittaumlvintauml se ettauml haumln korostaa Raamatun sanoman merkitystauml jokaiselle

ihmiselle Tekstien takaa loumlytyvaumlt kuvat kertovat haumlnen mukaansa ihmisen

ainutlaatuisesta psyykkis-uskonnollisesta olemuksesta jonka ahdistus on

turmellut Naumlkemys on osittain rinnastettavissa teologiseen naumlkemykseen jonka

mukaan synti on turmellut Jumalan kuvan ihmisessauml Ihmisen vastuu omista

teoistaan puuttuu kuitenkin Drewermannin tulkinnasta Naumlkemys ahdistuksesta

vapautumisesta oman minuuden loumlytaumlmisen myoumltauml ei myoumlskaumlaumln vastaa teologista

kaumlsitystauml syntisen yhteydestauml Jumalaan Historiassa tapahtunutta sovitusta ei sen

mukaan tarvita Drewermannin kaumlsitys ilmoituksen sisaumllloumlstauml on teologisesti

kapea

429 Name 62 192 rdquoPsychologisch betrachtet steht das archetypische Symbol des goumlttlichen Kindes fuumlr eben diese Bereiche der menschlichen Seele die spontan ins Bewuszligtsein draumlngenldquo Name 54 Jung 1960a GW 6 sect 829 430 rdquoTiefenpsychologisch wird man in der Vision des Engelbildes gewiszlig ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfenldquohellipldquowozu wir eigentlich berufen sindldquo Name 48 rdquoEs geht in der Tat um ein inneres Gleichgewicht Von Wesen und Seinldquo Name 50 Jung 1960a GW 6 sect 825 431 Jung 1960a GW 6 sect 825 432 rdquoEs allein der Liebe moumlglich ist einen anderen Menschen so zusehen wie die aumlgyptischen Symbole einen acutekoumlniglichenacute einen acutegoumlttlichenacute Menschen beschreibenrdquo Name 7475 rdquoIn der eschatologischen Hoffnungen nicht acuteder Menschacute (das bewuszligte Ich) ist dessen Durchsetzung zum Heil fuumlhrt sondern das Wirken einer anderen absolut uumlberlegenen Macht an der alle fremde Gewalt zerschellen muszligrdquo TE II 454

159

36 Syvyyspsykologia ilmoituksen tulkitsijana

Taumlssauml luvussa olen osoittanut ettauml Drewermann pitaumlauml raamatuntulkintansa

taumlrkeimpaumlnauml tavoitteena ahdistuksesta vapautumista ja uskon loumlytaumlmistauml Samoin

olen osoittanut ettauml ihmismielestauml ja Raamatusta loumlytyvauml luomisilmoitus auttaa

haumlnen mukaansa saavuttamaan taumlmaumln tavoitteen Taumlssauml alaluvussa osoitan mitauml

uutta teologiseen kaumlsitykseen Raamatusta uskon synnyttaumljaumlnauml Drewermann tuottaa

syvyyspsykologiaa soveltamalla ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen

teologinen merkitys Selvitaumln haumlnen tulkintansa pohjalta onko perusteltua

yhdistaumlauml syvyyspsykologista tulkintaa teologiseen ilmoituksen tulkintaan

Analyysini tuloksia ei siksi voi yleistaumlauml koskemaan muita mahdollisia

syvyyspsykologisia tulkintoja uskon syntymisestauml Keskityn seuraavassa

Drewermannin kaumlsityksiin siitauml 1) mikauml Raamatussa on ilmoitusta 2) miten

Raamatun ilmoitus on loumlydettaumlvissauml 3) miten Raamatun ilmoitusta on tulkittava ja

4) mikauml on Raamatun ilmoitussisaumlltouml Analysoin Drewermannin ilmoitusteologian

antia keskittymaumlllauml haumlnen paumlaumlvaumlittaumlmiinsauml joiden mukaan 1) Raamatun ilmoitus

on sen tekstien takaa loumlytyviin kuviin sisaumlltyvaumlauml ilmoitusta 2) Raamatun ilmoitus

avautuu ihmismielelle sisaumlisyyden menetelmaumln avulla 3) Raamattua on tulkittava

syvyyspsykologisesti ja 4) Raamatun ilmoituksen sisaumlltoumlnauml on Jumalan

loumlytaumlminen ja minuuden loumlytaumlminen

1) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuottaa teologiseen

kaumlsitykseen Raamatun ilmoituksesta

Drewermann ei ole ainoastaan lisaumlnnyt uusia ulottuvuuksia kaumlsitykseen

Raamatun ilmoituksesta vaan haumln on esittaumlnyt taumlysin uuden ilmoituskaumlsityksen

Ilmoitus loumlytyy sen mukaan Raamatun tekstiin kiinnittyneistauml kuvista Niiden

alkuperauml on kuitenkin Jumalan ihmismieleen asettamassa ilmoituksessa433 Sen

heijastusta ovat Raamatusta loumlytyvaumlt arkkityyppiset ja subjektiiviset pelastavat

kuvat434 Kaumlsitystaumlaumln Drewermann perustelee syvyyspsykologisella kaumlsityksellauml

tiedostamattomien asioiden heijastumisesta ulkoisiin kohteisiin435 Sitauml ettauml

Raamatun ilmoitus on siirtynyt sen tekstien yhteyteen juuri ihmismielestauml haumln

perustelee myoumls uskontotieteellisesti ja luonnontieteellisesti436 Taumlrkeimmaumln

433 TE I 18 434 TE I 18 436 435 Esim rdquoWas ist acuteOffenbarungacuteldquohellipldquoOffenbarung ist religionspsychologischldquohellipldquodas Auftauchen einer Grundgestalt des Unbewuszligtenldquo GF I 256 436 TE I 49ndash50 rdquoDie Evolution als ganze ist als die Form der Selbstmitteilung des Goumlttlichen zu verstehenldquohellipldquoder Mensch ist aus der Evolution hervorgegangen und alles was sich in seinem

160

syvyyspsykologisen perustan Drewermannin ilmoituskaumlsitykselle tuottaa Jungin

teoria ihmismielen kollektiivisesta tiedostamattomasta Drewermann suhtautuu

taumlhaumln teoriaan luonnontieteellisenauml teoriana jonka ajattelee kuvaavan empiiristauml

todellisuutta437 Toisen syvyyspsykologisen perustan haumlnen ilmoituskaumlsitykselleen

antaa Jungin analyyttiseen psykologiaan perustuva kaumlsitys tunteiden kyvystauml

tuottaa yksiloumlllisen tiedostamattoman sisaumlltoumlauml ihmisen tietoisuuteen438 Uutta

teologiseen kaumlsitykseen Raamatun ilmoituksesta tuovat syvyyspsykologiset

kaumlsitykset ihmismielen sisaumllloumlstauml ja tunteiden vaikutuksesta tiedostamattoman

mielensisaumllloumln tiedostamiseen

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella

ilmoituskaumlsitykseen

Kaumlsitys arkkityyppisestauml luomisilmoituksesta ei ole merkittaumlvauml teologisena

uustulkintana koska Drewermann soveltaa arkkityyppiteoriaa poikkeuksellisella

tavalla Haumln menee luomisilmoituksen kuvia ihmisluontoon kuuluvina pitaumlessaumlaumln

pitemmaumllle kuin Jung jonka mukaan arkkityyppisten kuvien sisaumlltouml riippuu

perimaumln lisaumlksi ympaumlristoumlvaikutuksista439 Jungin tulkintaan tukeutuvalta

Drewermannilta voikin kysyauml eivaumltkouml arkkityypit riittaumlisi ontologiseksi totuudeksi

ja luomisilmoitukseksi Eikouml Jumalan voisi ajatella puhuvan ihmisille jo siinauml ettauml

arkkityyppisen totuuden pohjalta syntyy ihmismielessauml kuvia Miksi Drewermann

pitaumlauml vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlnauml mystifioida juuri ne elaumlmykselliset kuvat jotka haumlnen

mukaansa loumlytyvaumlt Raamatun sanallisten symbolien takaa Onko haumln kuvien

totuutta puolustaessaan niiden rdquosanafundamentalistienrdquo kaltainen joiden

tulkintatapaa haumln ei hyvaumlksy440 Kaumlsitykseen arkkityyppisistauml ilmoituskuvista

sisaumlltyy kuitenkin teologisesti merkittaumlvauml kaumlsitys siitauml ettei Jumala ei ole kaukana

yhdestaumlkaumlaumln ihmisestauml441

Kopf abspielt ist ermoumlglicht worden durch Prozesse die viele Millionen Jahre aumllter sind als er selbst und weit uumlber ihn hinausgehenldquo GF I 223 437 rdquoDer acuteinhaltlicheacute Teil der acuteOffenbarungacute ergibt sichldquohellipldquoaus der Oumlffnung des Reservoirs an symbolischen Bildern und Konfigurationen im Unbewuszligten fuumlr das Bewuszligtsein selbstldquo GF I 257 rdquoSie (die Psyche) schafft Symbole deren Grundlage der unbewuszligte Archetypus istldquo Jung 1973 GW 5 sect 344 438 rdquoNur muszlig man das Verbindende dort suchen wo es liegt nicht in den Gedanken sondern Gefuumlhlen nicht in Handlungen sondern den Motivenldquo TE I 436 TE I 436 rdquoDas Gefuumlhl istldquohellipldquoaber auch Vorgang derldquohellipldquoebenso gut auch aus unbewuszligten Inhalten hervorgehen kannldquo Jung 1960a GW 6 sect 801 439 rdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquoda Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hatldquo Fruumlchten 97 rdquoVererbt werden nicht die Vorstellungen sondern die Formen (Archetypen)ldquo Jung 1976 GW 91 sect 155 440 GF I 174ndash191 erit GF I 181 441 Esim Apt 17 27ndash28

161 Myoumls subjektiivisten kuvien kuulumista luomisilmoitukseen Drewermann

perustelee syvyyspsykologisesti vaumlittaumlmaumlllauml niiden heijastavan tiettyjen

raamatunkirjoittajien yksiloumlllisiauml kokemuksia442 Ne ovat haumlnen mukaansa

luomisilmoitusta evoluution peruna kaikkiin ihmisiin kuuluvan subjektiivisuuden

perusteella Niiden subjektiivisuus on haumlnen mukaansa sekauml syvyyspsykologista

ettauml teologista ja subjektiivisuus myoumls auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln niitauml443

Syvyyspsykologinen subjektiivisuuskaumlsitys tukee siis taumlssauml teologista

Kierkegaardin eksistentiaaliteologiaan perustuvaa subjektiivisuuskaumlsitystauml444

Kaumlsitys subjektiivisista tunteista tiettyjen kuvien eli subjektiivisten kuvien

avaajana naumlyttaumlisi kuitenkin johtavan poikkeukselliseen teologiseen kaumlsitykseen

Sen mukaan ilmoituksen sisaumlltouml vaihtelisi sen vastaanottajasta riippuen eikauml osa

ilmoituksesta voisi avautua kaikille445 Kaumlsitys olisi ristiriidassa sen teologisen

kaumlsityksen kanssa ettauml ilmoitus on tarkoitettu kaikille luoduille446 Naumlmauml

naumlennaumlisesti ristiriitaiset kaumlsitykset eivaumlt kuitenkaan ole vaikuttaneet

Drewermannin kaumlsitykseen ilmoituksen sisaumllloumlstauml sillauml Raamatun kaikkien kuvien

sisaumlltoumlnauml on haumlnen mukaansa minuuden ja Jumalan loumlytaumlminen Olen kuitenkin

osoittanut ettauml ihmisen oman minuuden loumlytaumlmisen yhdistaumlminen Jumalan

loumlytaumlmiseen heijastaa gnostilaiselle ja uushenkiselle tulkinnalle ominaista

ihmiskeskeisyyttauml Drewermann on omaksunut kaumlsitykseltauml Jungilta jota myoumls on

syytetty gnostisismista

Luomisilmoitusta Drewermann pitaumlauml sekauml evolutiivisena prosessina ettauml

tapahtumana joka toteutuu ihmisen vastaanottaessa ilmoituksen447 Haumln siis

yhdistaumlauml Raamatun merkitystauml korostavan ilmoituskaumlsityksen ihmisen rdquosisaumlistauml

442 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb der Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436 443 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt derldquohellipldquodie objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436rdquoacuteLegenden der Unfertigenacute aber moumlchten daszlig der Houmlrer sich selbst im Spiegel der fremden unfertigen Gestalt in seinem eigenen Suchen und in seiner eigenen Unvollkommenheit wiedererkenntldquo TE I 439 444 Myoumls Drewermann korostaa taumltaumlrdquoDie KIERKEGAARDSCHE Hermeneutik der acuteGleichzeitigkeitacute wird jetzt in houmlchstmoumlglichen Maszlige realisiert indem die Bedeutungldquohellipldquoder jeweiligen biblischen Erzaumlhlungldquohellipldquo nur im Leser selbstldquohellipldquogesucht wirdldquo TE I 179 445 rdquoReden die Gestalten der Legenden mithin nur zu den Menschen die in ihren Gefuumlhlen mit ihnen verwandt sindldquo TE I 438 446 Esim Room 329 ja 1 Tim 24 447 rdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquowenn uumlberhaupt in dem Moment da Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hat ndash in den Jahrmillionen der Evolutionldquo Fruumlchten 97rdquoDer acuteinhaltlicheacute Teil der acuteOffenbarungacute ergibtldquohellipldquoaus der Oumlffnung des Reservoirs an symbolischen Bildern und Konfigurationen im Unbewuszligten fuumlr das Bewuszligtsein selbstldquo GF I 257

162

sanaardquo korostavaan ilmoituskaumlsitykseen Teologia tuntee molemmat korostukset

joten Drewermann tulkinta ei tuo siihen mitaumlaumln uutta

Drewermannin teologinen kaumlsitys luomisilmoituksen kuvallisuudesta saa

Jungin arkkityyppiteorian ja subjektiivisuuskaumlsityksen lisaumlksi sisaumlltoumlauml sekauml

Diltheyn ettauml Burckhardtin naumlkemyksistauml448 Sisaumlltoumlauml keskeisimmin

maumlaumlrittelevaumlssauml roolissa ovat kuitenkin teologia ja syvyyspsykologia Haumlnen

teologinen kaumlsityksensauml siitauml ettauml Jumala ilmoittaa itsestaumlaumln ihmiselle yhdistyy

ensiksi haumlnen syvyyspsykologiseen kaumlsitykseensauml kollektiivisessa

tiedostamattomassa olevista arkkityyppisistauml kuvista ja toiseksi sekauml

syvyyspsykologiseen ettauml teologiseen kaumlsitykseen kaikille ihmisille ominaisesta

subjektiivisuudesta Syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys sisaumlltyy

siihen ettauml Jumalan ilmoitus sen mukaan kaikkien loumlydettaumlvissauml Se tarjoaa myoumls

uuden teologisen selityksen sille ettauml ihmiset kokevat Raamatun ilmoituksen

rdquopuhuttelevanrdquo heitauml Se esittaumlauml eraumlaumln selityksen uskonnollisuudelle jota

uskontotiede pitaumlauml ihmisen keskeisenauml ominaisuutena Siinauml yhdistyy teologiseen

kaumlsitykseen ihmisiauml puhuttelevasta Jumalasta syvyyspsykologinen kaumlsitys

ihmismielestauml loumlytyvaumlstauml ilmoituksesta

Drewermannin syvyyspsykologiaa soveltava kaumlsitys tiedostamattoman

sielunelaumlmaumln merkityksestauml ilmoituksen ymmaumlrtaumlmiselle tuo hyvin esiin

teologisen kaumlsityksen tiedostamattomien tekijoumliden vaikutuksesta uskonnollisiin

kaumlsityksiin Siltauml osin teologis-syvyyspsykologinen luomisilmoituskaumlsitys

syventaumlauml teologista ilmoituskaumlsitystauml Huomion kiinnittaumlminen mielikuviin

rikastuttaa tietenkin myoumls sanailmoituskaumlsityksen omaksunutta teologiaa

Muistuttaahan se siitauml psykologisesta tosiasiasta ettauml Raamatun tekstin heraumlttaumlmaumlt

mielikuvat vaikuttavat tekstin ymmaumlrtaumlmiseen449 Naumlin siinaumlkin tapauksessa ettauml

Raamatun sisaumllloumln ajatellaan ilmenevaumln sen tekstistauml450

Luomisilmoituksen nimeaumlminen Jumalan ainoaksi ilmoitukseksi johtaa

kuitenkin vakiintuneesta raamattukaumlsityksestauml radikaalisti poikkeavaan

ilmoituskaumlsitykseen Onhan Raamatun ilmoitus silloin vain ihmisen sisaumlisen

ilmoituksen toisintoa451 Sanailmoituksen hylkaumlaumlminen vaikuttaa myoumls

448 TE I 54 56 TE I 67 449 Imaginaation asemasta teologian historiassa historiassa ks Heinonen 1997 450 Kognitiivinen psykologia selittaumlauml inhimillistauml ajattelua skeemojen eli sisaumlisten mallien kaumlsitettauml kaumlyttaumlmaumlllauml ihminen tulkitsee ulkomaailmaa niiden muistiedustusten vaumllityksellauml jotka haumlnelle entuudestaan liittyvaumlt haumlnen kohtaamiinsa uusiin asioihin Vuorinen 1995 49 451 rdquoGott hat keine andere Sprache an uns als die Sprache der Seele in unsldquo TE I 484

163

vaumlistaumlmaumlttoumlmaumlsti kaumlsitykseen ilmoituksen sisaumllloumlstauml Kun sanallinen ilmoitus

nimeaumlauml ja maumlaumlrittelee ilmaisemansa tuo kuva ilmaisemansa asian

katseltavaksemme Kuva on lisaumlksi monitulkintaisempi kuin mikaumlaumln teksti

Kuvallista ilmoitusta voidaan analysoida sanallisesti mutta kuvan ja sanan

erilaisesta luonteesta johtuen ei kaikkea kuvaan sisaumlltyvaumlauml voida saada sanallisesti

esiin Kuvallista ilmoitusta voidaan ilmeisesti myoumls tulkita vielauml useammalla

tavalla kuin sanallista ilmoitusta Kysymys on samasta vaikeudesta joka sisaumlltyy

mystisten kokemusten tulkitsemiseen452 Kuvailmoitusta lienee naumlistauml syistauml

vaikea hyvaumlksyauml ainakaan ainoaksi ilmoituskaumlsitykseksi Syvyyspsykologia

soveltamisen merkitykseksi teologiselle ihmiskaumlsitykselle jaumlauml tiettyjen teologisten

kaumlsitysten vahvistaminen Ne ovat Jumalan ilmoituksen universaalisuus ja tunne-

elaumlmaumln uskonnollinen merkitys453

2) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuo teologiseen kaumlsitykseen

jonka mukaan elaumlytyminen avaa ihmiselle Jumalan ilmoituksen

Tekstin rdquomaistelurdquo jota Drewermann edellyttaumlauml tulkintaohjeissaan

tunnetaan teologiassa mutta uutta on sen syvyyspsykologinen perustelu454 Se on

siihen asti tiedostamattomien asioiden tiedostaminen455 Teologisesti uutta on

myoumls avautumisessa tarvittavien tunteiden maumlaumlrittely syvyyspsykologisesti456

Uusi on myoumls Drewermannin syvyyspsykologiseen tulkintaan perustuva kaumlsitys

siitauml ettauml paneutumisen seurauksena syntyvaumlssauml sisaumlisyydessauml (Innerlichkeit)

ahdistava mielensisaumlltouml korvautuu pelastavilla kuvilla eli ilmoitus loumlydetaumlaumln457

Syvyyspsykologian soveltaminen tukee uudella tavalla teologista kaumlsitystauml

uskonnollisten tunteiden kokonaisvaltaisuudesta ja vaikuttavuudesta

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella kaumlsitykseen

ilmoituksen avautumisesta ihmismielelle

452 Taumlstauml ks esim Lehmijoki-Gardner 2007 20 453 Tunteiden merkitystauml on eritelty esim Zijlstra 1995 236 454 rdquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquohellipldquoDer Text wir zur Bruumlcke zur Vermittlung des Lesers mit sich selbstldquo TE I 384ndash85 Ohje muistuttaa myoumls keskiajalta alkaen tunnettua ruminaation eli sanan rdquomaumlrehtimisenrdquo ohjetta 455 rdquoDie Offenbarung Gottes beginnt offensichtlich nicht erst an der Stelle da bestimmte psychische Vorstellungskomplexe in das menschliche Bewuszligtsein draumlngenldquo Fruumlchten 97 456 TE I 72ndash75 TE II 57 457 rdquoDie Traumbilder neurotischer Angst kraft eines wachsenden Vertrauens durch Symbole ersetzt werden die im Leben des Einzelnenldquohellipldquo den Weg der Heilwerdung des menschlichen Daseins ausdruumlcken und ermoumlglichenldquo TE I 15ndash16

164 Drewermann korostaa tunteiden merkitystauml erityisesti subjektiivisten kuvien

loumlytaumlmiseen Raamatusta458 Kuitenkin elaumlytyminen on haumlnen mukaansa taumlrkeaumlauml

jotta myoumls arkkityyppiset kuvat avautuvat ihmismielelle Drewermannin naumlkemys

jonka mukaan elaumlytyminen heraumlttaumlauml ainoastaan rdquotoivottuja kuviardquo vaikuttaa

kuitenkin epaumlrealistiselta Haumln ei ota huomioon tiedostamattoman

mielentoiminnan luonnetta ihmisten yksiloumlllistauml kokemustaustaa eikauml

elaumlytymiseen vaikuttavia tilannetekijoumlitauml Haumlnen teoksissaan esittaumlmauml

syvyyspsykologinen tulkinta on naumlistauml syistauml haumlnen oman persoonansa vaumlrittaumlmaumlauml

hermeneutiikkaa459 On syytauml kysyauml miksei syvyyspsykologinen raamatuntulkinta

riitauml haumlnen mukaansa avaamaan Raamatun sisaumlltoumlauml Miksi tarvitaan erilaisille

haumlirioumltekijoumlille altista sisaumlisyyttauml Tekstin rdquomaistelemisenrdquo eli ruminaation

menetelmauml on tunnettu jo keskiajalla Se myoumls tuottanee tietyn perinteen

puitteissa toteutettuna ja ohjattuna kyseisen perinteen mukaisia tuloksia Sen

sijaan Drewermannin naumlkemys jonka mukaan kuka tahansa pystyy Raamattua

maistelemalla heraumlttaumlmaumlaumln mielestaumlaumln juuri rdquooikeatrdquo kuvat on psykologisen

tietaumlmyksen vastainen ja teologisesti utopistinen

Drewermannin syvyyspsykologian soveltamiseen perustuva kaumlsitys

ilmoituksen vastaanottamisen sisaumlisistauml esteistauml ja ilmoituksen asteittaisesta

tajuamisesta460 on sen sijaan ihmismielen toimintaa koskevan psykologisen

kaumlsityksen mukainen Sekauml teologiassa ettauml psykologiassa tunnetaan tosin

tapauksia joissa ihmiset kokevat suhtautumisensa Raamatun ilmoitukseen

muuttuneen yhdessauml hetkessauml Monet mielensisaumliset tapahtumat kuten aumlkillistauml

kokemusta edeltaumlvaumlt vaiheet jaumlaumlvaumlt kuitenkin tavallisesti tiedostamatta461

Syvyyspsykologian soveltaminen on siis auttanut tulkitsemaan eraumlitauml puolia

ilmoituksen avautumisesta teologiaa rikastuttavalla tavalla

Drewermannin kaumlsitys luomisilmoituksen avautumista yhdistyy kuitenkin

huonosti haumlnen kaumlsitykseensauml jonka mukaan raamatuntulkinnan tehtaumlvaumlnauml on

poistaa ahdistus ja synnyttaumlauml usko Haumln nimittaumlin vaumlittaumlauml oikeanlaisen sisaumlisen

458 rdquoFuumlhrt zu ihnen die zu allen Zeiten gleichbleibende Bruumlcke des menschlichen GefuumlhlsldquohellipldquoGefuumlhleldquohellipldquogehoumlren dem individuellen Ich zuldquo TE I 437 459 Myoumls Raguse huomauttaa taumlstauml Raguse 1993 252 460 rdquoTiefenpsychologisch wird manldquohellipldquo ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfen eine Verkoumlrperung der Gestalt in der wir selber uns begegnen auf dem Wege unsere Reifung und Vollendungldquohellipldquowozu wir eigentlich berufen sindldquo Name 48rdquoSich auszudenken wie ein solcher lebensrettender Neuanfang eingeleitet werden koumlnnte vermag kein Mensch Der eigene Verstand der eigene Wille sind esldquohellipldquofuumlr sie ist solch ein neues ein kindliches Dasein von vornherein undankbarldquo TE I 506 461 Ks esim Nummenmaa 2010 39ndash55 erit Nummenmaa 2010 41

165

paneutumisen johtavan luomisilmoituksen avautumiseen mutta uskon syntymisen

vaativan lisaumlksi historiassa elaumlneen Jeesus Nasaretilaisen vaikutuksen462 Haumln

kaumlsittelee raamatuntulkintaa ja uskon syntymistauml irrallaan toisistaan vaikka uskon

synnyttaumlminen on haumlnen mukaansa raamatuntulkinnan ainoa tehtaumlvauml463 Haumlnen

kaumlsityksensauml ilmoituksen avautumisesta elaumlytymaumlllauml vahvistaa teologista kaumlsitystauml

siitauml ettauml uskonnollisten kokemusten psyykkinen tausta jaumlauml usein tiedostamatta

Muuten haumlnen kaumlsityksensauml ilmoituksen avautumisesta on teologisesti

viimeistelemaumltoumln

3) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuottaa teologiseen

raamatuntulkintamenetelmaumlaumln

Drewermannin tulkinta on syvyyspsykologiaa soveltavaa teologista

hermeneutiikkaa jossa on teologisesti uutta sekauml syvyyspsykologian soveltamisen

edellyttaumlminen ettauml sen perusteleminen kaumlsityksellauml ihmisen mielentoiminnasta

Raamattua on sen mukaan tulkittava syvyyspsykologisesti koska vain siten

paumlaumlstaumlaumln tutustumaan ihmisen mieleen ja opitaan ymmaumlrtaumlmaumlaumln uskonnollisen

perinteen ajattomuutta464 Perusteluna on Drewermannin kaumlsitys jonka mukaan

Raamatun ilmoitus on alkuaan ihmismielestauml loumlytyvaumlauml Jumalan ilmoitusta465

Syvyyspsykologisesti kaumlsitys tukeutuu syvyyspsykologisen hermeneutiikan

peruslauseeseen jonka mukaan tulkinnan on paljastettava tekstin kirjoittajien

intuitiivinen tieto466 Raamatun kirjoittajien tiedostamaton tieto Jumalan

ilmoituksesta loumlytyisi taumlmaumln mukaan syvyyspsykologisen tulkinnan avulla

Perustelu ei rakennu kuitenkaan pelkaumlstaumlaumln syvyyspsykologian varaan sillauml

ihmisen sisimmaumlstauml loumlytyvaumln nimeaumlminen Jumalan ilmoitukseksi on teologinen

462 rdquoAbsolut wesentlich eine historische Person hinter den heilenden Bildern des Glaubens angenommen werden muszlig indem zur Uumlberwindung zentraler Formen des Angsterlebens notwendig die Begegnung mit einer anderen Person gehoumlrtldquohellipldquoNur der Gottmensch des Christentums hat Angst vor dem Sterben und nur er muszlig die Todesangst besiegen um den Gotteswillen zu erfuumlllen und die Menschheit zu erloumlsenldquo TE II 777ndash78 463 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esrdquohelliprdquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 464 rdquoDie Tiefenpsychologie sich zu einem geeigneten Instrument herangebildet um in den Tiefenschichten der menschlichen Psyche vorzudringenldquohellipldquowies sie selbst den Weg zum Verstaumlndnis auch der eigentuumlmlichen Zeitlosigkeit der religioumlsen Uumlberlieferungenldquo TE I 15 465 rdquoWas ist acuteOffenbarungacuteldquohellipldquoOffenbarung ist religionspsychologischldquohellipldquodas Auftauchen einer Grundgestalt des Unbewuszligtenldquo GF I 256 466 Oeming 1995 197

166

vaumlite467 Syvyyspsykologian soveltaminen lisaumlauml niin ollen teologiseen

hermeneutiikkaan ulottuvuuden siitauml tulee ihmismielen tulkintaa

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella

raamatuntulkintaan

Eri syvyyspsykologisten suuntausten soveltaminen tekee vaikeaksi

maumlaumlritellauml Drewermannin syvyyspsykologisen tulkinnan merkitystauml Eri metodien

kuten Jungiin tai Freudiin tukeutuvien valinnan perusteluna on naumlet haumlnen

henkiloumlkohtainen naumlkemyksensauml kunkin metodin soveltuvuudesta yksittaumlisen

raamatuntekstin tulkintaan468 Se on teologinen perustelu Menettely ei sovi

poikkitieteellisen tulkinnan normiksi mutta se tuo esiin eri syvyyspsykologisten

suuntausten soveltuvuuden teologisen tulkinnan kumppaniksi Teologista

merkitystauml on kuitenkin sen osoittamisella ettauml syvyyspsykologian eri suuntaukset

voivat tuottaa erilaisia naumlkoumlkulmia raamatuntulkintaan

Syvyyspsykologian soveltamisella voi toiseksi olla teologiselta

merkitykseltaumlaumln vastakkaisia vaikutuksia raamatuntulkintaan Se voi sekauml tukea

Raamatun teologista sisaumlltoumlauml ettauml altistaa yhdistaumlmaumlaumln siihen sellaisia naumlkemyksiauml

joita ei voi mitenkaumlaumln perustella teologisesti Drewermannin syvyyspsykologiaa

soveltava ahdistuskaumlsitys esimerkiksi tukee siten yhtaumlaumlltauml teologista kaumlsitystauml

ihmisen kokemusmaailmasta Toisaalta se voi kuitenkin johtaa kristillisestauml

naumlkoumlkulmasta liian heikkoon syntikaumlsitykseen jossa kielletaumlaumln teologinen kaumlsitys

synnin totaalisuudesta Jos ihmistauml esimerkiksi pidetaumlaumln Jumalan edessauml syyllisenauml

ainoastaan siihen ettauml haumln antaa periksi ahdistukselleen469 selitetaumlaumln synti

yritykseksi vapautua ahdistavasta olosta470 Syvyyspsykologian soveltaminen

johtaa taumllloumlin vaikeasti hyvaumlksyttaumlvaumlaumln teologiseen ihmiskaumlsitykseen

Syvyyspsykologian soveltaminen synnyttaumlauml merkityksellistauml teologista

raamatuntulkintaa vain siinauml tapauksessa ettauml syvyyspsykologiaa sovelletaan

467 rdquoBiblische Autorenldquohellipldquomit den Symbolen in denen sie Urzeit und Endzeit beschreiben unendlich viel mehr gesagt haben als sie subjektiv reflex wissen konntenrdquo TE I 219 468 rdquoAlle drei Methode als einander komplementaumlre Verfahren unter den eingebuumlrgerten Begriffen Psychoanalyse und Tiefenpsychologie zusammenzufassen wofern man ihre methodischen Unterschiede recht beachtet und je nach Text und Aufgabe in unterschiedlicher Weise zu handeln verstehtldquo TE I 155 469 rdquoVor Gott ist es Suumlnde verzweifelt zu sein Vor Gott ist der Mensch schuldig an seiner Verzweiflungldquohellipldquoaber es ist die Schuld des Menschen die Angst bis dahin kommen zu lassen daszlig man nur noch wie hypnotisiert in den Abgrund starren kannldquo SB III 545 470 Knop 2007 106 109 121ndash22

167

riittaumlvaumln kattavasti Drewermannin tulkinta ei taumlytauml kaikilta osin taumltauml ehtoa471

Syvyyspsykologian soveltaminen ei esimerkiksi ole asianmukaista haumlnen

luomissaan pelastavan kuvan (das Bild von Erloumlsung) ja pelastavan naumlyn (die

Vision von Erloumlsung) kaumlsitteissauml Jaumlttaumlaumlhaumln Drewermann miltei kokonaan

huomiotta Jungin naumlkemyksen arkkityyppisten kuvien ambivalenttisuudesta ja

keskittyy tulkinnoissaan kuvien uskonnollisesti ja psyykkisesti myoumlnteiseen

vapauttavaan merkitykseen472 Myoumls subjektiiviset kuvat ovat psykologisen

kaumlsityksen mukaan vastaavalla tavalla alttiita taumlysin vastakkaisillekin tulkinnoille

Myoumls haumlnen Jungin arkkityyppiteoriaa ja kaikille ihmisille ominaista

subjektiivisuutta soveltaen kehittaumlmaumlnsauml luomisilmoituksen kaumlsite rakentuu

omintakeisen syvyyspsykologisen tulkinnan varaan Drewermann on siten luonut

syvyyspsykologiaa soveltamalla uusia teologisia kaumlsitteitauml jotka soveltuvat

teologiseen kaumlyttoumloumln jos hyvaumlksytaumlaumln haumlnen Jungia mukailevaan tulkintaansa

perustuva kaumlsitys Raamatun kuvien jumalallisesta alkuperaumlstauml ja hylaumltaumlaumln Jungin

kaumlsitys kuvien ambivalenttisuudesta

Syvyyspsykologian soveltaminen on kuitenkin antanut uutta sisaumlltoumlauml siihen

miten uskon ajatellaan vaikuttavan ihmisen elaumlmaumlaumln Onhan Jumalan loumlytaumlmisen

lisaumlksi tavoitteena minuuden loumlytaumlminen teologisesti tulkitun luomisilmoituksen

vaumllityksellauml Myoumls Drewermannin syvyyspsykologiaa soveltaen laatimat

raamatuntulkinnan saumlaumlnnoumlt ovat ohjanneet korostamaan Raamatun kuvien kykyauml

vaikuttaa joka suhteessa parantavasti ihmisen elaumlmaumlaumln Vaikka naumlihin tavoitteisiin

sisaumlltyvaumlt osatavoitteet eivaumlt naumly jokaisessa yksittaumlisessauml tulkintakokonaisuudessa

ne tulevat naumlkyviin kun Drewermannin tulkintoja tarkastellaan laajemmin473

Syvyyspsykologiaa soveltamalla Drewermann on asettanut teologiselle

hermeneutiikalle sellaisen monitieteisen tavoitteen jonka omaksumalla teologia

voi lisaumltauml myoumls perussisaumlltoumlnaumlaumln olevan uskonnollisen todellisuuden

ymmaumlrtaumlmistauml

471 Esim Raguse arvioi ettei Drewermannin hermeneutiikkaa ole sen enempaumlauml psykoanalyyttistauml kuin Jungin analyyttisen psykologian tulkintaa Raguse 1993 253 472 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 473Luvussa 35 esillauml olleissa tulkinnoissa Drewermann ainoastaan viittaa epaumlsuorasti ahdistuksesta vapautumiseen joka puolestaan on eraumliden muiden tulkintojen paumlaumlasiana Esim Gerasan riivatun paranemisen tulkinnassa (TE II 247ndash77) jota kaumlsitellaumlaumln luvussa 45 perustelemaan Drewermannin naumlkemystauml ahdistuksesta vapautumisesta ja uskon syntymisestauml

168 Syvyyspsykologinen tulkinnan soveltuvuudella teologian kumppaniksi on

kuitenkin rajoituksensa Drewermann kyllauml uskoo erityisesti analyyttisen

psykologian mahdollisuuksiin tulkita uskonnollisen kielen symbolisuutta mutta

unohtaa ettauml Jungin teoria kollektiivisesta tiedostamattomasta tarjoaa vain yhden

selityksen ihmisten uskonnollisuudelle Se on selitettaumlvissauml muutenkin474

Syvyyspsykologialta ei voi ihmismielen toiminnasta tunnettavan tiedon valossa

vaatia Raamatun ilmoituksen kaikki ulottuvuudet tavoittavaa tulkintaa

Drewermann ilmeisesti odottaa siltauml liikaa ajatellessaan ettauml sen avulla paumlaumlstaumlaumln

aikanaan ymmaumlrtaumlmaumlaumln olemisen salaisuutta (die Chiffren des Daseins) entistauml

syvaumlllisemmin475 Syvyyspsykologiaa soveltamalla haumln on kuitenkin osoittanut

ettauml on loumlydettaumlvissauml uusia vastauksia siihen miten Raamattu synnyttaumlauml ihmisessauml

uskon

4) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuottaa teologiseen

kaumlsitykseen Raamatun ilmoituksen sisaumllloumlstauml

Drewermann lisaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla Raamatun keskeiseksi

sisaumllloumlksi sen yksiloumlpsykologisen merkityksen Ilmoituksen sisaumlltoumlnauml on haumlnen

mukaansa Jumalan loumlytaumlmisen lisaumlksi minuuden loumlytaumlminen Minuuden

loumlytaumlmisen (Selbstfindung) haumln on omaksunut tulkinnan teemaksi Jungilta476

mutta haumln kaumlyttaumlauml minuuden loumlytaumlmisen -kaumlsitettauml myoumls Kierkegaardin sille

antamassa merkityksessauml477 Haumlnen syvyyspsykologinen tulkintansa niveltyy

useimmiten saumattomasti teologiseen tulkintaan kuten Mariaan ilmestys -

kertomuksen (Luuk1 26ndash38) tulkinnassa478 Tulkinta taumlydentaumlauml

474 Kognitiivisen uskontotieteen ja evoluutiobiologian piirissauml esitetyt kaumlsitykset uskontojen synnystauml ovat nykyaumlaumln eniten esillauml 475 TE II 789 476 rdquoGottfindung und Selbstfindung verhalten sichldquohellipldquozueinander wie Grund und Folge wie Wesensursprung und Erscheinungldquo TE II 245rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt aufldquoJung 1963 GW 11 sect 231 477 rdquoacuteSelbstfindungacute meint dabei die Erloumlsung von der Ichhaftigkeit und Bewuszligtseinseinseitigkeit zugunsten einer erweiterten Persoumlnlichkeit die mit eigenen Unbewuszligten verbunden ist und darin an der wahren Natur aller Menschen Teil hatldquo TE I 378 rdquoKierkegaard meinte der Mensch koumlnne nur dann ein Selbst werden wenn er imstande sei sich selbst als ein geistiges Wesen in seiner Geschoumlpflichkeit zu akzeptierenldquohellipldquoDer Mensch hat um ein Selbst zu werden die Aufgabe das Endliche und das Unendliche gleichermaszligen zu setzenldquo PM I 133 478 rdquoPsychologisch betrachtet steht das archetypische Symbol des goumlttlichen Kindes fuumlr eben diese Bereiche der menschlichen Seele die spontan ins Bewuszligtsein draumlngenldquo Name 54 rdquoImmer steht das Symbol des ldquo Kindesldquo in der Sprache der Mythen Maumlrchen und Traumlume fuumlr die im Grunde religioumlse Erlaubnis das Leben noch einmal von vorn beginnen zu koumlnnenldquo Name 53 ldquo Dieser Archetypus des acute Kindgottesacute istldquohellipldquoin innigster Vermischung mit allen anderen mythologischen Aspekten des Kindmotivesldquo Jung 1976a GW 91 sect 268

169

syvyyspsykologisesti haumlnen teologisesti keskeisimpaumlnauml pitaumlmaumlaumlnsauml kaumlsitystauml

ilmoituksen merkityksestauml

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian tukeutuvalla vaumlitteellauml

jonka mukaan Raamatun ilmoituksen sisaumlltoumlnauml on Jumalan loumlytaumlminen ja

minuuden loumlytaumlminen

Minuuden ja Jumalan loumlytaumlmiseksi rajattu ilmoitussisaumlltouml on teologisesti

kapea Siihen sisaumlltyy vain osa siitauml mitauml teologiassa pidetaumlaumln Raamatun

sisaumlltoumlnauml Siitauml esimerkiksi puuttuu kokonaan teologinen kaumlsitys evankeliumin

rinnalle kuuluvasta Jumalan laista479 Minuuden loumlytaumlmisen maumlaumlritteleminen

Raamatun keskeiseksi sanomaksi syrjaumlyttaumlauml esimerkiksi laumlhimmaumlisenrakkauden ja

seurakunnan yhteisyyden naumlkoumlkulman Teologisesti uusinta ja arvokkainta siinauml

on ilmoituksen tulkitseminen sen henkiloumlkohtaisesta merkityksestauml kaumlsin

Syvyyspsykologiaa soveltamalla Drewermann on tuonut esiin teologisesta

raamatuntulkinnasta usein unohtuneen naumlkemyksen Raamatun ilmoituksen

merkityksestauml yksiloumln sisaumliselle kehitykselle

Syvyyspsykologia on Drewermannin tulkinnoissa keskeinen ilmoituksen

avaaja Sen soveltaminen haumlnelle ominaisella tavalla vaikuttaa ratkaisevasti myoumls

siihen miten haumln tulkitsee uskon syntymistauml Se miten ihminen vapautuu

ahdistuksestaan ja loumlytaumlauml minuutensa sekauml Jumalan on seuraavan luvun aiheena

4 Uskon syntyminen

Taumlssauml luvussa selvitaumln miten usko syntyy Drewermannin mukaan

ihmismielessauml miltauml osin haumlnen kaumlsityksensauml perustuu syvyyspsykologiseen

tulkintaan ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys

Luvussa 41 analysoin haumlnen uskon syntymiselle esittaumlmiaumlaumln antropologisia

perusteluja Kiinnitaumln erityistauml huomiota siihen mitkauml niistauml ovat

syvyyspsykologisia Luvussa 42 analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln luomisilmoituksen

kuvien vaikutuksesta uskon syntymiseen Kiinnitaumln erityistauml huomiota siihen

479 Drewermann johtaa teologisen etiikkansa syvyyspsykologisesta ihmiskaumlsityksestaumlaumln Eniten haumln korostaa yksiloumln vapautta auktoriteeteista

170

miltauml osin haumln selittaumlauml sitauml syvyyspsykologisesti Luvussa 43 analysoin

Drewermannin kaumlsitystauml uskon syntymiseen johtavasta sisaumlisestauml prosessista

kiinnittaumlen erityistauml huomiota syvyyspsykologisen tulkinnan merkitykseen siinauml

Luvussa 44 analysoin vastaavalla tavalla haumlnen kaumlsitystaumlaumln Jeesus Nasaretilaisen

vaikutuksesta uskon syntymiseen Luvussa 45 analysoin Drewermannin kaumlsitystauml

uskon syntymisen ilmenemisestauml ihmiselaumlmaumlssauml Kiinnitaumln erityistauml huomiota

siihen miltauml osin se perustuu syvyyspsykologiseen tulkintaan Luvussa 46

osoitan kokoavasti mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla

kaumlsitykseen uskon syntymisen ilmenemisestauml ihmiselaumlmaumlssauml ja mikauml on

syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys

41 Uskon syntymisen antropologinen perustelu

Ahdistus erottaa Drewermannin mukaan jokaisen haumlnen alkuperaumlisestauml

yhteydestaumlaumln Jumalaan Kaikki kuitenkin kaipaavat Jumalaa Ihmiset tarvitsevat

Vastapaumlaumltaumlaumln (Gegenuumlber) olevaa vapautuakseen eksistentiaalisesta

perikadosta480 Drewermann myoumls korostaa Kierkegaardin tavoin ettauml

ahdistukseen sisaumlltyy uskon mahdollisuus481 Taumlssauml alaluvussa selvitaumln mitauml

edellytyksiauml ihmisillauml on haumlnen mukaansa uskoa ja miten haumln perustelee

kaumlsitystaumlaumln Kiinnitaumln erityistauml huomiota siihen mitkauml perustelut ovat

syvyyspsykologisia Ensimmaumliseksi analysoin Drewermannin kaumlsitystauml ihmisten

yleisistauml edellytyksistauml muodostaa uskonsuhde Jumalaan Toiseksi analysoin

haumlnen kaumlsitystaumlaumln ahdistuksen vaikutuksesta Jumala-yhteyden syntymiseen

Kolmanneksi analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln inhimillisen elaumlytymiskyvyn

vaikutuksesta uskon syntymiseen

Ihmisillauml on Drewermannin mukaan luonnostaan hyvaumlt edellytykset uskon

loumlytaumlmiseen Jokaisessa on ensiksikin jaumlljellauml alkuperaumlistauml viattomuutta Ahdistus

tuntuu raskaalta juuri siksi ettauml synti on ihmisluonnon vastaista Ahdistus ei

haumlnen mukaansa erota Jumalasta siten kuin protestantit ajattelevat synnin

erottavan Kierkegaardin kaumlsitystauml ihmisen taumlydellisestauml turmeltuneisuudesta

480 ldquoGerade wegen der radikalen Einsamkeit des Menschen im Kosmos also bedarf es unbedingt eines Gegenuumlbers das uns mit seiner Gegenwart uumlber den Abgrund unserer Existenz hinweghebtldquo GF I 247 481 rdquoDies ist die Chance der Angst daszlig der Mensch in ihr Gott begegnetldquohellipldquoEs ist also moumlglich daszlig die Angst die notwendig zum Menschen gehoumlrt nicht zur Verzweiflung sondern zum Glauben fuumlhrtldquo SB III 546ndash47 Vrt Kierkegaard 1964192

171

Drewermann ei hyvaumlksy482 Haumln ajattelee katolisen kirkon opetuksen mukaisesti

ettauml ihmisen luontaiset kyvyt voivat johtaa haumlnet Jumala-suhteeseen483 Haumlnen

mukaansa luomisilmoituksen kuviin suhtautumisessa on kyseessauml sama valinta

jonka eteen Pietari joutui Jeesuksen kehottaessa haumlntauml tulemaan luokseen vettauml

pitkin On luotettava kuvien totuuteen joka vapauttaa ahdistuksesta484

Drewermann vaumlittaumlauml ettauml uskomisen tekee mahdolliseksi ihmisluonnon

alkuperaumlinen viattomuus Sitauml haumln ei kuitenkaan mainitse nimetessaumlaumln Jumalan

ilmoituksen liittymaumlkohtia (Anknuumlpfungspunkte der Botschaft Gottes)

ihmismieleen485 Perustelu on teologinen

Ihmisten luonnollinen Jumalaan uskomisen kyky perustuu Drewermannin

mukaan syvyyspsykologisesti kollektiivisen tiedostamattoman arkkityyppisiin

kuviin 486 Ne ovat uskomisen edellytyksiauml kahdessa mielessauml Ne ovat sekauml

Jumalan ihmismieleen istuttamaa ikuista totuutta ettauml Jumalan kosketuskohta

ihmisessauml Kristuksen kuva on niiden joukossa erityisasemassa Haumln vaumlittaumlauml ettauml

yloumlsnousseeseen (Kristukseen) on mahdollista uskoa siksi ettauml ihmisellauml on

itsessaumlaumln haumlnen kuvansa Kristus kohtaa meidaumlt rdquoulkopuolisenardquo koska haumln elaumlauml

meissauml aumlaumlrimmaumlisen syvaumlllauml kuvien objektiivisessa teologisessa totuudessa487

Perustelussaan Drewermann naumlyttaumlisi tukeutuvan keskiajan mystiikan kaumlsitykseen

Kristuksen syntymisestauml ihmisen sieluun 488 Haumlnen perustelunsa eroaa kuitenkin

siitauml Esimerkiksi mestari Eckhartin mukaan Kristus naumlet syntyy sielussa kun

ihminen palaa Jumalan yhteyteen489 Ihmisellauml ei kuitenkaan haumlnen mukaansa ole

482 ldquoLediglich die protestantische Identifikation der Suumlnde mit der menschlichen Natur die sich in Kierkegaards leidenschaftlicher Entgegensetzung von Gott und Mensch ausspricht haben wie nicht uumlbernehmen koumlnnen Der Mensch waumlre nicht wie wir von Kierkegaard gelernt haben ein in der Suumlnde Verzweifelter wenn er nicht auch und gerade in der Suumlnde im Widerspruch zu seiner eigenen Natur stuumlndeldquo SB III 582 483 Vrt Katolisen kirkon katekismus sect 35 484 ldquoIn religioumlser Betrachtung genuumlgt es nicht die Schoumlnheit eines Bildesldquohellipldquo religioumls geht es um die unausweichliche Verbindlichkeit seiner Wahrheit und sie entscheidet sich in der Macht die es besitzt den Menschen uumlber den Abgrund seiner Angst hinwegzusetzen und ihn mit Vertrauen zu erfuumlllenldquohellipldquoKein Bild der Bibel ist in diesem Sinne sprechender als die die Erzaumlhlungldquohellipldquovom Seewandel des Petrusldquo Matt 1422ndash32 TE II 29ndash31 485 TE II 34ndash35 Drewermann mainitsee ainoastaan ahdistuksen ja kollektiivisen tiedostamattoman arkkityyppiset kuvat 486 ldquoDer zweite acuteAnknuumlpfungspunktacute hingegen besteht in der archetypischen Symbolen und bildhaften Szenen selbst die im menschlichen Herzen verborgen liegenldquo TE II 35 487 ldquoTheologisch aber wird man betonen duumlrfen daszlig es gerade diese acuteBilderacute sind die verdienen daszlig man ihnen auch eine acuteobjektiveacute Wahrheit zutraut denn eben darin bestand das Vertrauen das Jesus uns lehrte daszlig Gott uns nicht Formen der Sehnsucht und Hoffnung ins Herz gelegt hat die nicht in Wahrheit auch stimmen Wir koumlnnen den Auferstandenen nur sehen weil wir sein Bild in uns tragen und er begegnet uns nur als acuteauszligerhalbacute von uns weil er zutiefst in uns lebtldquo Barke 157ndash58 488 Ueda 1965 27 viite 6 Mustonen 2011 44ndash45 489 Ueda 1965 87ndash89

172

sielussaan erityistauml Kristuksen kuvaa vaan ihmissielu on kokonaisuudessaan

Jumalan kuva Taumlllauml Eckhart tarkoittaa sitauml ettauml ihmisen sielu on luotu Jumalan

kuvaksi toisin kuin elaumlinten490 Kristus voi haumlnen mukaansa syntyauml ihmissieluun

sen erityislaatuisen sielunpohjan ansiosta491 Drewermannin mukaan ihmisellauml

taas on sisaumlinen Kristuksen kuva ja sen vuoksi aina valmius Jumalan yhteyteen

Haumln perustelee uskon syntymistauml omalla syvyyspsykologisella tulkinnallaan

Jumalan ihmismieleen istuttamasta luomisilmoituksesta492

Sisimmaumlstauml loumlytyvaumlt arkkityyppiset kuvat auttavat Drewermannin mukaan

kuitenkin uskomaan vain oikein tulkittuina On otettava huomioon kuvien

ambivalenttisuus Ne on integroitava mieleen niin ettauml minauml johtaa integraatiota

Silloin ne palvelevat persoonallisuuden kehitystauml (Personwerdung)493 Ne ovat

siten uskon syntymisen antropologisena perustana vain pelastaviksi kuviksi

tulkittuina Arkkityyppinen luomisilmoitus voidaan tulkita myoumls vaumlaumlrin

Drewermannin kuvakaumlsitys muistuttaa kriitikkojen mielestauml gnostilaista

itsensauml pelastamista Gnostikko nimittaumlin etsii pelastusta sisaumlltaumlaumln494 Drewermann

torjuu syytoumlksen maumlaumlrittelemaumlllauml ettauml gnostilaisessa sisaumlisyydessauml ihmisen minauml

(Ich) on vaarassa upota tiedostamattomaan495 Kollektiivisen tiedostamattoman

arkkityyppisen sisaumllloumln integroinnissa minauml sen sijaan pysyy psyykkisen

tapahtumisen johdossa496 Drewermann ajattelee kollektiivisen tiedostamattoman

arkkityyppisten kuvien olevan luomisilmoitusta joka on ihmisen tietoisen minaumln

kaumlytoumlssauml Ne ovat ilmoitusta vastaanottavan ihmisen naumlkoumlkulmasta ulkopuolista

ilmoitusta vaikka loumlytyvaumltkin haumlnen sisimmaumlstaumlaumln Luomisilmoituskaumlsitys ottaa

Drewermannin mukaan huomioon sekauml Jungin kaumlsityksen minaumln ja kollektiivisen

490 Ueda 1965 51 491 Ueda1965 55 63 Varsinaisesti sen on Eckhartin mukaan kuitenkin mahdollista siksi ettauml kolmiyhteinen Jumala on Poikana syntynyt ihmiseksi ja voi siksi syntyauml jokaiseen ihmiseen Ihmiseltauml se lisaumlksi edellyttaumlauml haumlnen mukaansa omasta minaumlstauml luopumista ja luotuisuudesta vapautumista johon auttaa esimerkiksi hyveiden harjoittaminen jumalallisten asioiden meditointi ja askeesi Ueda 1965 27 37ndash40 55 63 492 rdquoBildernldquohellipldquodie von Natur aus in ihm angelegt sind und die unzweifelhaft von Gott stammenldquo TE II 452ldquo Das bleibende acuteWortacute Gottes in den Bildern der menschlichen Psycheldquo TE II 20 rdquoSie (die Psyche) schafft Symbole deren Grundlage der unbewuszligte Archetypus istldquo Jung 1973 GW 5 sect 344 493 GF I 406ndash07 494 Dassmann 1992 52 495 rdquoDie acutegnostischeacute Innerlichkeit aber steht in Gefahr das Ich im Meer des Unbewuszligten versinken zu lassenldquo GF I 406 496 rdquoHier wie dort hilft nichts anderes als die Bilder des Unbewuszligten heraufzuholen sie bewuszligt zu machen undldquohelliprdquodie Vergangenheit in die eigene Persoumlnlichkeit zu integrierenldquo GF I 417

173

tiedostamattoman suhteesta ettauml teologisen kaumlsityksen tasapainoisesta uskosta497

Haumln ei ota puolustautumisessaan huomioon sitauml ettauml Raamatun tekstisisaumllloumln

torjumista ja Jungin kaumlsityksiin sitoutumista voidaan pitaumlauml gnosiksena

Ihmisen alkuperaumlinen viattomuus ja haumlnen mielestaumlaumln loumlytyvaumlt

arkkityyppiset kuvat mahdollistavat siis Drewermannin mukaan uskon

syntymisen Siihen tarvitaan kuitenkin myoumls ahdistusta Se on kolmas ja haumlnen

mukaansa ihmisen taumlrkein liittymaumlkohta Jumalan ilmoitukseen Pelastumisen

(Heilung) tekee ymmaumlrrettaumlvaumlksi vain ahdistus498 Ahdistuksen aiheuttama synti ja

syyllisyydentunto nimittaumlin kasvattavat seinaumln ihmisen ja Jumalan vaumllille499

Ihminen pelkaumlauml kuolemanrangaistusta koska sama Jumala on sekauml tuomari ettauml

rankaisija500 Kierkegaardilla on Drewermannin mukaan kuitenkin ratkaisu taumlhaumln

tilanteeseen epaumltoivoiset voivat loumlytaumlauml maallisen olemisensa ja taivaallisen

kutsumuksensa synteesin501 Olemassaolostaan syyllisyyttauml tunteva kokee silloin

olevansa Jumalan hyvaumlksymauml koska Jumala on hyvaumlksynyt haumlnen

olemassaolonsa jo ennakolta502 Uskon syntymiseen vaikuttava ahdistus on

Drewermannin mukaan ensiksikin eksistentiaalista ahdistusta jota haumln tulkitsee

teologisesti Kun uskon syntymiseen tarvitaan monien mystikkojen kuten

Eckhartin mukaan hyveitten harjoittamista jumalallisten asioiden meditointia ja

askeesia riittaumlauml Drewermannin mukaan ahdistuksen kokeminen503

Ahdistuksen eksistentiaalisuudessa on Drewermannin mukaan useita

ulottuvuuksia Niistauml ensimmaumlinen on tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden tunne

ihminen tajuaa ettei haumln loumlydauml fyysisyydestaumlaumln lopullista turvaa Tietoisuus tekee

lopun yrityksestauml perustaa olemisensa aumlaumlrellisten asioiden varaan ja avaa ihmisen

497 rdquoUnter acuteIchacute verstehe ich einen Komplex von Vorstellungen der mir das Zentrum meines Bewuszligtseinsfeldes ausmachtldquo Jung 1960a GW 6 sect 810rdquoDie Bilder des Unbewuszligten heraufzuholen sie bewuszligt zu machen und daraus Symbole fuumlr ein freieres undldquohellipldquoLeben in der Gegenwart zu gewinnenldquo GF I 417 498 ldquoWunder der Heilungldquohellipldquosich als goumlttlich nur verstehen lassen im Gegenuumlber der menschlichen AngstldquoldquoProblematik des menschlichen Daseins auf die Angstldquohellipldquodie der Religion von alters her eigentuumlmlich ist und in der Gegenwart wieder zu ihrem eigensten Anliegen gemacht werden muumlsste Dies waumlre ohne Zweifel der erste und wichtigste acuteAnknuumlpfungspunktacute der Botschaft Gottes in der menschlichen Seeleldquo TE II 34 499 SB I 78ndash80 500 SB I 84ndash85 501 ldquoAber ganz entscheidend daszlig fuumlr Kierkegaard die Bewegung der Transzendenzldquohellipldquoistldquohellipldquodaszlig der Mensch im Unendlichen auf eine Freiheit stoszligen kann die nicht er selbst istldquohellipldquoes ist moumlglich daszlig der Mensch indem er in der Angst einer unendlichen Bestimmung inne wird nicht nur die endlichen Dinge der Welt entschwinden sieht und spuumlrtldquo hellipldquosondern daszlig er im Unendlichen Gott findetldquo SB III 546 Taumlssauml viitataan luvussa 23 kaumlsiteltyihin epaumltoivon muotoihin 502 ldquoDie Erfahrung daszlig ich mich bejahen kann weil Gott mein Dasein im voraus bejaht hatldquoSB III 546 503 Ueda 1965 73ndash76

174

eteen aumlaumlrettoumlmaumln504 Drewermann ei hyvaumlksy Sartren ajatusta jonka mukaan

ahdistukseen sisaumlltyvauml ei-olemisen kokemus (Fluchtbewegung aus dem Nichts in

Nichts) johtaa entistauml suurempaan tyhjyyden kokemukseen Haumln tarttuu sen sijaan

Kierkegaardin naumlkemykseen jonka mukaan ahdistus pikemminkin ajaa

turvautumaan Jumalaan Ihminen voi toumlrmaumltauml aumlaumlrettoumlmaumlssauml tyhjyydessaumlaumln

vapauteen joka ei ole haumlnen omaansa Naumlin haumln loumlytaumlauml aumlaumlrettoumlmaumln merkityksensauml

aumlaumlrettoumlmaumln Jumalan yhteydessauml505 Ei-olemisensa (Nichtigkeit) tajuava kyllauml

pyrkii itse korjaamaan tilanteensa ja torjumaan Jumalan elaumlmaumlstaumlaumln mutta

ahdistuksen pakeneminen aikaansaa yhauml pahemman ahdistuksen506 Esimerkiksi

neljauml eksistentiaalisen epaumltoivon muotoa joita Drewermann kuvaa Kierkegaardiin

tukeutuen ilmentaumlvaumlt haumlnen mukaansa sellaista pyrkimystauml vapautua

ahdistuksesta joka johtaa vain suurempaan epaumltoivoon507

Myoumls tietoisuus kuolevaisuudesta ajaa Drewermannin mukaan etsimaumlaumln

poispaumlaumlsyauml ahdistuksesta Olennaisinta ei haumlnen mukaansa kuitenkaan ole

kuoleman lopullisuus ja sen muille antama mahdollisuus maumlaumlritellauml vainajan

elaumlmaumln merkitys kuten Sartre ajattelee508 Drewermann ajattelee kuoleman

ahdistavuuden johtuvan siitauml ettauml Toinen eli Jumala paumlaumlsee silloin maumlaumlrittelemaumlaumln

elaumlmaumlmme merkityksen Kuolema vain vahvistaa sen ettei ilman Jumalaa

elettaumlvaumlllauml elaumlmaumlllauml ole mitaumlaumln merkitystauml509 Drewermann ajattelee ettauml ihmisillauml

on kyky tai suorastaan pakko loumlytaumlauml ratkaisu kokemiinsa ahdistuksiin He naumlet

504 ldquoAngst im wesentlichen darin besteht daszlig ein Mensch seiner irdischen Existenz inne wird und begreift daszlig es eine endguumlltige Sicherung unter den biologisch gegebenen Voraussetzungen nicht geben kann Das Bewusstsein bricht den gesamten Rahmen der endlichen Daseinssicherungen auf und oumlffnet ein Feld der Unendlichkeit Gespraumlche 30 505 ldquoEs ist nun ganz entscheidend daszlig fuumlr Kierkegaardldquohellipldquodieser aumlngstigende Schritt uumlber alles Endliche hinaus nicht ein Griff in die unendliche Leere istldquohellipldquosondern daszlig der Mensch im Unendlichen auf eine Freiheit stoszligen kann die nicht er selbst istldquohellipldquosondern daszlig er im Unendlichen Gott findetldquo SB III 546 506 rdquoEs ist also moumlglichldquohellipldquodaszlig der Mensch in der Entdeckung seiner Nichtigkeitldquohellipldquoin eine solche Angst verfaumlllt daszlig er gar keine andere Moumlglichkeit mehr sieht als das Loch seines Daseins selbst zu stopfen daszlig es also buchstaumlblich so geht wie Gn 3 1ndash7 daszlig in der Angst Gott wie ferngeruumlcktldquohellipldquoerscheinen muszligldquohellipldquoVerzweifelt versucht der Mensch jetzt die Ruumlckkehr der Angst zu verhindern und je mehr ihn die Angst seiner leeren Freiheit bedroht desto mehr graumlbt er sich in die Sklaverei der Suumlnde einldquo SB III 547 507 Vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoa ja aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivoa kokevien ahdistus voi olla pakonomaista tai yli voimien kaumlyvaumlauml Aumlaumlrellisyyden ja mahdollisuuden epaumltoivon vaivaamat puolestaan torjuvat ahdistuksensa vaikkakin eriasteisesti ks luku 23 508 SB III 248 509 rdquoDer Andere durch meinen Tod eine schrankenlose Verfuumlgungsgewalt uumlber den Sinn meines Lebens erhaumllt und somit die Entfremdung meines Daseins durch das Auftreten des Anderen im Tod endguumlltig wirdldquohellipldquoIm Tod wird dann nur noch bestaumltigt was das Dasein ohne Gott prinzipiell sein muszlig nichtsldquo SB III 250ndash51

175

ymmaumlrtaumlvaumlt ettauml heidaumln kohtalonaan maanpaumlaumlllauml on vieraus koumlyhyys

voimattomuus ja kuolema510

Myoumls syyllisyydentunto ajaa Drewermannin mukaan pakenemaan

ahdistusta Kaikkiin haumlnen maumlaumlrittelemiinsauml epaumltoivon muotoihin sisaumlltyy

kokemus syyllisyydestauml Se ei haumlnen mukaansa kuitenkaan ole tiettyjen

rikkomusten aiheuttamaa syyllisyyttauml ja rangaistuksen pelkoa vaan kokemusta

oman olemisen (Dasein) syyllisyydestauml511 Ihminen on syyllinen siihen ettauml haumln

on valinnut ahdistuksen uskon sijasta512 Ihmisen vastuu oman vapautensa

kaumlyttaumlmisestauml on haumlnen raskain ahdistuksensa513 Drewermann sisaumlllyttaumlauml

eksistentiaaliseen ahdistukseen Tillichin tavoin tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden

tunteen tietoisuuden kuolevaisuudesta ja syyllisyydentunnon mutta ei mainitse

Tillichiauml514

Uskon syntymiseen vaikuttaa Drewermannin mukaan myoumls

syvyyspsykologisesti tulkittava psyykkinen ahdistus Se ilmenee esimerkiksi

siten ettauml haumln tulkitsee Raamatun ihmekertomukset fyysisen parantumisen sijaan

psyykkis-eksistentiaalisen parantumisen kuvauksiksi Haumln ajattelee kertomusten

kuvaavan muutosta jossa eksistentiaalinen uskonkokemus yhdistyy psyykkiseen

eheytymiseen Esimerkiksi rdquoGerasan riivatturdquo parantui Drewermannin mukaan

siksi ettauml Jeesuksen empaattisuus sai esiin haumlnen ahdistuksensa ja auttoi haumlntauml

tyoumlstaumlmaumlaumln sitauml515 Mies oli haumlnen mukaansa sekauml eksistentiaalisesti ettauml

psyykkisesti ahdistunut (Verzweifelter schizoid-paranoisch)516 Myoumls psyykkinen

ahdistus voi siten olla ajamassa uskon suuntaan Haumln ajattelee psyykkisen

ahdistuksen vaikuttavan uskon syntymiseen jos ahdistunut saa osakseen

myoumltaumltuntoa517 Psyykkinen ahdistus ei haumlnen mukaansa kuitenkaan aina edistauml

510 GF I 343 511 SB III 542 512 rdquoDie Schuld des Menschen muszligldquohellipldquodarin bestehen ohne Gott zu lebenldquo SB III 542 513 GF I 343 514 Tillich 1969 38ndash39 515 rdquoDie Antwort des Besessenenldquohellipldquoauf die Frage Jesu acuteWie heiszligt Duacute erklaumlrtacute Legion ist mein NameacuteldquohelliprdquoEs ist eine Antwort die aufs Wort genau die ganze furchtbare Wahrheit des Besessenen enthaumlltldquohellipldquo das einzige was der Besessene als Antwort auf die Frage nach seinem Namen zu geben vermag besteht in der Schilderung der Zerrissenheit in der er selbst erlebtldquo TE II 265 TE II 264ndash277 Mark 51ndash17 516 TE II 252 254 Skitsoidiselle eli eristaumlytyvaumllle persoonallisuudelle on ominaista vetaumlytyminen tunnepitoisista sosiaalisista ja muista suhteista mielikuvitukseen yksinaumlisiin harrastuksiin ja itsetutkisteluun Kyky ilmaista tunteita ja kokea mielihyvaumlauml on rajoittunut Marttunen et al 2014 471 Paranoia on vainoharhaisuutta eli ajattelutapa jolle on ominaista henkiloumln virheellinen tunne tai ajatus olemisesta pahansuovan toiminnan kohteena Partonen amp Loumlnnqvist 2014 871 517 Haumln ei Gerasan kertomusta tulkitessaan pidauml monen muun selittaumljaumln tavoin miehen mielen avautumisen syynauml sitauml ettauml taumlmauml olisi tajunnut Jeesuksen messiaanisuuden Esim Tillich 1958 52

176

uskon maailman aukenemista Esimerkiksi neuroottisuus vieroittaa monessa

tapauksessa ihmisiauml Jumalasta Pakkoneuroottinen pyrkii naumlet olemaan taumlydellinen

kuin Jumala ja hysteerinen taas korottamaan ihailemansa ihmisen jumalaksi518

Naumliden ihmisten eksistentiaalinen ahdistus ei siten riitauml ajamaan heitauml

uskonnolliseen etsintaumlaumln Drewermann vaumlittaumlauml eksistentiaalisen ja psyykkisen

ahdistuksen vaikuttavan yhdessauml uskonnolliseen etsintaumlaumln mutta niiden

vaikutuksen suhdetta haumln ei maumlaumlrittele Se ei lienekaumlaumln yleisesti maumlaumlriteltaumlvissauml

kuten luvussa 24 on osoitettu

Elaumlytymiskyky on neljaumls niistauml tekijoumlistauml joiden avulla Drewermann

perustelee uskon syntymistauml Itse haumln ei kuitenkaan nimeauml sitauml Jumalan

ilmoituksen liittymaumlkohdaksi ihmisen mielessauml Taumlmauml on ristiriitaista siksi ettauml

Raamatun ymmaumlrtaumlmiseen tarvitaan haumlnen mukaansa ennen muuta subjektiivista

kokemusta519 jonka haumln maumlaumlrittelee sekauml syvyyspsykologisesti ettauml teologisesti

Schleiermacheriin tukeutuen haumln maumlaumlrittelee ettauml elaumlytyminen johtaa

maistelemaan aumlaumlretoumlntauml ja katselemaan ikuista ajallisessa520 Naumlin paumlaumlstaumlaumln

yhteyteen omasta mielestauml loumlytyvaumln luomisilmoituksen kanssa Haumln ajattelee siten

inhimillisen elaumlytymiskyvyn vaikuttavan uskon syntymiseen Tunteilla eli

elaumlytymisellauml on kuitenkin haumlnen mukaansa vaumlhemmaumln merkitystauml uskon

syntymisessauml kuin kollektiivisen tiedostamattoman arkkityyppisillauml kuvilla521

Siinauml naumlkyy haumlnen arkkityyppisille kuville osoittamansa teologinen arvostus

Elaumlytyminen on Drewermannin mukaan keskeisintauml vain subjektiivisten kuvien

avautuessa ihmismielelle522 Arkkityyppisten kuvien heraumlaumlmisessauml tunteet ovat

vain lisaumltekijauml mutta subjektiivisten kuvien heraumlaumlmisessauml ne ovat keskeisiauml523

518 PM (suom) 77 PM I 148 519 rdquoUm einen biblischen Text zu verstehenldquohellipldquodas subjektive EmpfindenldquohellipldquoDas Subjektive ist als die wesentliche Erkenntnisquelle als das entscheidende Organ zum Verstaumlndnis des Vergangenen zu betrachtenldquo TE I 57 520 rdquoWar es Schleiermacher der die Religionldquohellipldquobestimmteldquohellipldquoals acuteAnschauung des Unendlichen im Endlichen des Ewigen im Zeitlichenldquo GF I 506 674rdquoIhr Wesen ist weder Denken und Handeln sondern Anschauung und Gefuumlhl Anschauen will sie das Universumldquohellipldquosie will im Menschen nicht weniger als in allem andern Einzelnen und Endlichen das Unendliche sehenldquohellipldquoReligion ist Sinn und Geschmack fuumlrf Unendlicheldquo Schleiermacher 1961 29 30 521 rdquoAllerdings ist die Welt der Gefuumlhle nicht so stark und tief wie die Welt der archetypischen Bildinhalteldquo TE I 437 522 rdquoIn Wahrheit ist es offenbarldquohellipldquoder Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb der Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436rdquoVon den acuteLegenden der Unfertigenacuteldquohellipldquostehen die Gefuumlhle im Mittelpunktldquo TE I 440 523 rdquoIn den archetypischen Erzaumlhlungen warenldquohellipldquodie Gefuumlhleldquohellipldquofuumlr die Interpretationldquohellipldquoein zusaumltzlicher wenngleich unentbehrlicher Kommentarldquohellipldquoaber von den acuteLegenden der Unfertigenacuteldquohellipldquostehen die Gefuumlhle im Mittelpunktldquo TE I 440

177 Neljauml tekijaumlauml selittaumlauml siis Drewermannin mukaan ihmisen kykyauml saada

yhteys Raamatun kuviin alkuperaumlinen viattomuus sisimmaumln arkkityyppiset

kuvat ahdistus ja subjektiivinen elaumlytymiskyky Niitauml kaikkia tarvitaan uskon

syntymiseksi Mielessauml saumlilynyt alkuperaumlinen viattomuus ja sisaumliset pelastavat

kuvat luovat perustan uskon syntymiselle ahdistus ajaa etsimaumlaumln uskoa ja

elaumlytyminen varmistaa uskon loumlytymisen Kaumlsitystaumlaumln haumln perustelee sekauml

teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti

42 Yksiloumlllisyys uskon syntymisessauml

Ahdistuksesta vapautumiseksi on Drewermannin mukaan vaumllttaumlmaumltoumlntauml

integroida kaikkien arkkityyppisten luomisilmoituksen kuvien sisaumlltouml524

Subjektiivisten kuvien sisaumllloumln integroimisen taumlrkeyttauml haumln ei maumlaumlrittele

mitenkaumlaumln vaikka niillaumlkin on haumlnen mukaansa ikuinen merkityksensauml525 Heraumlauml

kysymys miten naumlmauml kuvat sitten voivat auttaa niitauml ihmisiauml joita ne haumlnen

mukaansa puhuttelevat Onko subjektiivisiin kuviin sisaumlltyvauml ilmoitus

vaumlhempiarvoista kuin arkkityyppisiin kuviin sisaumlltyvauml Sitauml Drewermann ei

kaumlsittele

Drewermann korostaa ettauml kyse on kuvien sisaumllloumln integroinnista (die

Integration des Materals) Kaikkien kuvien sisaumlltouml on taumlssauml tutkimuksessa jo

osoitettu samaksi Se on minuuden ja Jumalan loumlytaumlminen Ajatteleeko haumln siis

vapautumiseen tarvittavan esimerkiksi kaikkia Raamatun tekstien taustalta

loumlytyviauml arkkityyppisiauml kuvia Vai riittaumlvaumltkouml kutakin ihmistauml erityisesti

puhuttelevat kuvat Jaumllkimmaumlisen vaihtoehdon puolesta puhuu malli jossa

Drewermann nimeaumlauml tietyistauml ahdistuksista vapauttavia kuvia526 Sitauml kutsutaan

taumlssauml tutkimuksessa ahdistus-kuva -malliksi Vaumlittaumlaumlkouml haumln mallin kuvien olevan

ainoita ahdistuksesta vapauttavia kuvia vai esimerkkejauml naumlistauml kuvista Miksi haumln

524 rdquoAllerdings stellt sich an diese Aufgabe der Religion in der Psyche des Menschen ein inneres Gleichgewicht zu ermoumlglichen und eine innere Mitte zu bewahren fortan eine wichtige alles entscheidende Forderung Die Integration des gesamten archetypischen Materials in der Person des Einzelnenldquo GF I 405 525 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436 526 ldquoUm eine gewisse Uumlbersicht vorab zu gewinnen sollten wirldquo hellipldquodie vier Uraumlngste des Menschen in der Neuropsychologie in Erinnerung rufenldquohellipldquodenen jeweils spezifische Angstinhalte zugeordnet haben Dementsprechend stellt sich jetzt die Frage welche Symbole spezifisch auf die jeweiligen Aumlngste religioumls zu antworten vermoumlgenldquo GF I 419Taulukko GF I 424 Ks Liite 2

178

pitaumlauml juuri niitauml pelastavina kuvina Voivatko kaikki arkkityyppiset tai

subjektiiviset kuvat ja niihin liittyvaumlt rituaalit ehkauml vapauttaa ihmisiauml

ahdistuksesta Taumlssauml luvussa vastaan naumlihin kysymyksiin Samalla selvitaumln myoumls

sitauml vaumlittaumlaumlkouml haumln samojen kuvien vaumllittaumlvaumln uskoa myoumls kristinuskon

ulkopuolella Se tosin olisi ristiriidassa sen kanssa ettauml haumln vaumlittaumlauml kristinuskon

tulkitsevan kuvia toisin kuin muut uskonnot527Analysoin Drewermannin kaumlsitystauml

luomisilmoituksen kuvien vaikutuksesta uskon syntymiseen Kiinnitaumln erityistauml

huomiota siihen miltauml osin haumln selittaumlauml sitauml syvyyspsykologisesti

Ahdistus-kuva-mallissaan Drewermann yhdistaumlauml neljaumlaumln ahdistuksen

muotoon niistauml vapauttavia pelastavia kuvia Lisaumlksi haumln liittaumlauml kaikkiin

esittaumlmiinsauml kuviin niitauml toteuttavia rituaaleja528 Mallissaan haumln nimeaumlauml

ahdistuksen muodot ainoastaan niiden psyykkisen ilmenemiseen viitaten Ne ovat

skitsoidinen depressiivinen pakkoneuroottinen ja hysteerinen ahdistus Haumln

korostaa kuitenkin kaumlsittelemiensauml kuvien pystyvaumln vapauttamaan nimenomaan

uskonnollisesta ahdistuksesta529 On poikkeuksellista ettauml Drewermann mainitsee

Kierkegaardin vain kerran ahdistus-kuva -mallia kaumlsitellessaumlaumln vaikka haumlnen

eksistentiaalisen ahdistuksen tulkintansa tukeutuu nimenomaan taumlmaumln

tulkintaan530 Drewermannin mukaan mallin ensimmaumlisenauml tehtaumlvaumlnauml on osoittaa

uskonnollisen symbolikielen perustuminen antropologiaan Taumlllauml ymmaumlrraumln haumlnen

viittaavan Raamatun arkkityyppisten symbolien kumpuamiseen ihmismielen

kollektiivisesta tiedostamattomasta Mallin toisena tehtaumlvaumlnauml puolestaan on haumlnen

mukaansa rdquoniin sanotun sakramenttiopinrdquo psykologinen tausta531 Malli osoittaa

kuitenkin myoumls Drewermannin uskonkaumlsityksen individualistiset painotukset

Jokainen loumlytaumlauml haumlnen mukaansa uskon omalla tavallaan Ei ole mitaumlaumln yhteistauml

rdquopelastustietaumlrdquo Subjektiivisten kuvien vaikutuksesta uskon loumlytymiseen haumln ei

kuitenkaan sano mitaumlaumln

527 rdquoIn der Tat liegt die Einzigartigkeit des Christentums nicht in seinen Glaubenssymbolen an sichldquohellipldquoSpezifisch christlich hingegen ist die Betonung der Personalitaumlt und Individualitaumlt in ihrer Synthese mit dem archetypischen Material der Psycheldquo TE II 777 528Taulukko GF I 424 Ks Liite 2 529 ldquoBetrachten wir also die vier verschiedenen Angstformen nebst den ihnen zugeordneten Symbolantwortenldquohellipldquosoldquohellipldquowir werden sehen daszlig alles was wir je als acuteReligionacuteldquohellipldquo kennenlernen an den Voraussetzungen gebunden ist die evolutiv in der Stammesgeschichte des Menschen vorbereitet wurdenldquo GF I 425 GF I 426ndash32 Luvussa 23 olen osoittanut ettauml Drewermann ajattelee inhimillisen ahdistuksen esiintyvaumln neljaumlssauml paumlaumlmuodossa Eksistentiaalinen epaumltoivo yhdistyy niissauml psyykkiseen ahdistuksen muotoihin joita haumln kutsuu myoumls neurooseiksi Haumln selittaumlauml kyseisten ahdistusten ilmenemistauml yhdistaumlmaumlllauml Riemannin uuspsykoanalyysiin (Riemann 1961) ja Kierkegaardin teologiaan tukeutuen Nimitaumln mallia ahdistusmalliksi 530 GF I 476 531 GF I 423

179 Vesi (Wasser) ja ontelo (Houmlhle myoumls luola)voivat toimia Drewermannin

mukaan vapauttavina symboleina skitsoidisille ihmisille Niiden vaikuttavuutta

haumln perustelee syvyyspsykologisesti Haumln tukeutuu perusteluissaan sekauml Freudin

ettauml taumlmaumln viettiteorian omaksuneen psykoanalyytikko Saacutendor Ferenczin532

naumlkemyksiin Syvyyspsykologinen perustelu on sekauml evoluutio- ettauml

yksiloumlpsykologinen tila Ferencziin tukeutuen Drewermann vaumlittaumlauml ettauml

skitsoidisten ihmisten ahdistus on evolutiivinen jaumlaumlnne siitauml ahdistuksesta jota

ihmistauml aikaisemmat olennot kokivat noustessaan merestauml maalle Skitsoidinen

libido ilmentaumlauml pyrkimystauml palauttaa ihmisen alkuperaumlinen onnen 533 Siksi

skitsoidiset ihmiset vapautuvat ahdistuksestaan ainoastaan sellaisten kuvien

avulla jotka vaikuttavat heissauml symbolisen uudelleen syntymisen534 Ihmisten

hengissauml saumlilymisen edellytykset ovat evoluutiokehityksen aikana valinneet

syntymistauml ja uudistumista ilmentaumlvaumlt arkkityyppiset symbolit Siksi ne tunnetaan

sekauml luonnonuskonnoissa ettauml korkeauskonnoissa535

Ferenczi on esittaumlnyt vaumlitteensauml veden symbolien evoluutiokehitykseen

perustuvasta vaikutuksesta ennen nykyistauml evoluutiokaumlsitystauml mutta Drewermann

hyvaumlksyy sen kritiikittauml Taumlmaumln tutkimuksen tehtaumlviin ei kuulu arvioida

psykoanalyyttisten ja evoluutiobiologisten kaumlsitysten yhteensopivuutta mutta

Drewermannin johtopaumlaumltoumlstauml veden symbolien soveltuvuudesta erityisesti

skitsoidisesti ahdistuneiden auttamiseen on kritisoitava Haumln vaumlittaumlauml taumlssauml ettauml

skitsoidinen ahdistus johtuu evoluutiokehityksestauml vaikka haumln muuten pitaumlauml sen

syynauml erityisiauml varhaislapsuuden kokemuksia536 Kaumlsitykset ovat keskenaumlaumln

ristiriidassa ja on vaikea hyvaumlksyauml ajatusta jonka mukaan evolutiivinen vaikutus

toteutuisi vain tietynlaisessa lapsuudessa

Toiseksi Drewermann siis perustelee skitsoidisten ihmisten

uudistumistarvetta psykoanalyyttisesti lapsen ensimmaumlisten elinviikkojen

hylkaumlaumlmiskokemuksilla537 Drewermann ajattelee veden ja ontelon symbolien

kuvaavan sellaista siirtymistauml ahdistuksen tilasta uskon tilaan jolle loumlytyy

vastaavuutta sekauml ihmislajin historiasta ettauml ihmisyksiloumln elaumlmaumlstauml Skitsoidisten

532 Saacutendor Ferenczi (1873ndash1933) on unkarilainen psykoanalyytikko joka teki aluksi laumlheistauml yhteistyoumltauml Freudin kanssa mutta irtautui myoumlhemmin eraumlistauml taumlmaumln kaumlsityksistauml 533 GF I 426 430 534 rdquoAngstloumlsende Inhalte Geborenwerden und Geborgenseinldquo GF I 424 535 GF I 431ndash33 536ldquoDie psychogenetischen Faktoren der Schizoidie sind nach psychoanalytischer Auffassung bereits in den ersten Lebenstagen und -wochen wirksam und bestehen entsprechend dem spaumlteren Selbstgefuumlhl des Schizoiden in schweren affektiven Maumlngelnldquo PM I 158

180

ihmisten on haumlnen mukaansa ahdistuksesta vapautuakseen koettava uudelleen

rdquosyntymiseen sisaumlltyvauml kipu maailmassa olemiseen kuuluva ahdistus (die Angst

des In-der-Welt-Seins) ja elaumlmaumln siirtyminen vedestauml kiinteaumllle maaperaumlllerdquo538

Heideggerilta omaksutun ahdistustermin kaumlyttouml osoittaa ettauml veden kuva ulottaa

Drewermannin mukaan vaikutuksensa koko ihmisen eksistenssiin Haumln olisi

voinut paumlaumltyauml samantapaiseen tulkintaan myoumls Jungiin tukeutumalla Vesi on naumlet

taumlmaumln mukaan eraumls ihmisen tiedostamattoman symboleista539 ontelo taas

muuttumisen ja uudelleen syntymisen symboli540 Drewermann vaumlittaumlauml siis ettauml

rdquooikeatrdquo kuvat vapauttavat sekauml uskonnollisesti ettauml psyykkisesti

Myoumls veden ja ontelon symboleille laumlheiset kuvat kuten kohtu

(Mutterschoss) ovat Drewermannin mukaan pelastavia kuvia541 Taumlstauml ei selviauml

voivatko tyypiltaumlaumln toisenlaisetkin symbolit haumlnen mukaansa auttaa skitsoidista

ihmistauml Drewermann perustelee kohtu- ja ontelosymbolin yhteyttauml vesisymboliin

niiden evoluutioon perustuvalla arkkityyppisyydellauml Haumln ei mainitse sitauml ettauml ne

yhdistetaumlaumln toisiinsa myoumls uskonnollisessa perinteessauml542 Myoumls Jung tulkitsee

ontelon symbolin viittaavan aumlitiin ja siten syntymiseen mutta Drewermann ei

mainitse myoumlskaumlaumln Jungia543 Haumln perustelee naumlkemyksiaumlaumln naumlennaumlisen

sattumanvaraisesti eri syvyyspsykologisten suuntausten edustajien tulkinnoilla ja

evoluutiokehityksellauml Se osoittaa haumlnen etsivaumln perustelunsa omia intuitioitaan

seuraten eikauml pelkaumlstaumlaumln Jungin analyyttisesta psykologiasta

Vesi ja sitauml laumlhellauml olevat symbolit voivat Drewermannin mukaan olla

muutakin kuin ahdistuksesta vapautumisen symboleja ndash ne voivat olla myoumls

itsensauml ahdistuksen symboleja Meri esimerkiksi kuvaa haumlnen mukaansa

ahdistusta kertomuksessa yloumlsnousseen Jeesuksen ilmestymisestauml

opetuslapsilleen Siinauml se on ahdistuksen kuvana youmln ja tyhjyyden kuvien

ohella544 Veden symbolien tulkitseminen tuhoaviksi johtunee taumlssauml tapauksessa

pyrkimyksestauml korostaa sitauml ahdistuksesta vapautumista jonka Jeesuksen

537 GF I 318ndash21 437 538 GF I 437 539 Jung 1976a GW 91 sect 40 Haumln kaumlsittelee vettauml arviolta ainakin tuhannessa koottujen teostensa pykaumllaumlssauml Jung 1994 GW 20 475ndash77 540 Jung 1976a GW 91 sect 240 541 GF I 431 542 Schneider 1979 568ndash69 543 Esim Jung 1976a GW 91 sect 156 544 ldquoacuteWasseracute acuteMeeracute acuteSeeacute und acute Fluszligacute koumlnnen in der Bibel mithin generell Bilder fuumlr die acuteBodenlosigkeitacuteldquohellipldquoeines Lebens ohne Gott seinldquohellipldquoDas Meer ist in diesem Sinne ein Symbol fuumlr die AngstldquohellipldquoInsofern bilden die Symbole von Nacht Leere und See eine thematische Einheitldquo TE II 401

181

ilmestyminen sai aikaan Drewermann naumlyttaumlauml asiayhteydestauml riippuen tulkitsevan

saman symbolin joko ahdistuksesta vapauttavaksi tai ahdistuksen paljastavaksi

kuvaksi Kaikissa tapauksissa veden symbolit ovat kuitenkin haumlnen mukaansa

pelastavia kuvia Drewermann ei tuo ahdistus-kuva-mallissaan esiin sitauml ettauml vesi

esiintyy uskontojen historiassa uudelleen syntymisen lisaumlksi kuoleman

symbolina545

Katolisen kirkon sakramentit saavat Drewermannin mallissa erityisaseman

ahdistuksesta pelastavina kuvina mutta haumln maumlaumlrittelee niiden vaikutuksen toisin

kuin kirkko Kaste on haumlnen mukaansa erityisesti skitsoidisesta ahdistuksesta

pelastava rdquosakramenttirdquo Se on haumlnen mukaansa kristinuskoakin vanhempi

syntymisen ja uudestisyntymisen (Wiedergeburt) symboli546 Se on pelastava

kuva koska sillauml on sekauml objektiivinen ettauml subjektiivinen puolensa Kasteen

subjektiiviseen puoleen kuuluu sen suorittajan rakkaus547 Se taas on

Drewermannin mukaan laumlhtoumlisin Jeesuksesta Vanhasta symbolista tulee haumlnen

mukaansa Jeesukseen uskottaessa olemisen eksistentiaalisen uudestisyntymisen

symboli548 Jeesus vaikuttaa luomansa ilmapiirin vaumllityksellauml pelastavien kuvien

heraumlaumlmiseen549 Haumln pyrki vapauttamaan ihmiset pakonomaisuudestaan ja

saamaan aikaan inhimillisen eksistenssin rdquoneitseellisenrdquo syntymaumln550 Haumln on

tehnyt kasteen symbolista eksistentiaalisesti vapauttavan vaikkei olekaan

asettanut sitauml Drewermann vaumlittaumlauml ristiriitaisesti kasteen olevan yhtaumlaumlltauml

yleisuskonnollinen vapauttava symboli ja toisaalta edellyttaumlvaumln Jeesuksen

545 Eliade 1991 151 546 rdquoDie Taufe als rdquoSakramentldquo GF I 433 Drewermann kaumlyttaumlauml sakramentin kaumlsitettauml lainausmerkein varustettuna tai korvaa sen rituaalin kaumlsitteellauml rdquoDas Bild der Taufe das in der Religionsgeschichte nachweisbar Jahrtausende aumllter ist als das Christentumldquohellipldquoein Symbol fuumlr Geburt und Wiedergeburtldquo GF I 434 547 ldquoDas acuteWasseracute ist ein acuteheiligesacute Symbol des Lebens weil es das Ursprungselement des Lebens war und ist doch heilend wird es nur wenn es Gestalt gewinnt in der Liebe eines anderen Menschen Die objektive archetypische und die subjektive persoumlnliche Seite treten hier zu einer Einheit zusammenldquo GF I 439 548 rdquoDas Bild der Taufeldquohellipldquoaumlndert sich im Umkreis der Person Jesu (beziehungsweise unter den Voraussetzungen des Christusglaubens) ganz entscheidendldquohellipldquoals Symbol einer existentiellen Wiedergeburt des Dasein verdichtet sich in diesem Bild eine Erfahrung die in der Tat uumlber alles entscheidetldquo GF I 434 549 ldquoVon dieser Person (Jesus von Nazareth) laumlsst sich sagen daszlig sie imstande gewesen sein muss ein Klima zu schaffen in dem im Verlauf von Jahrhunderten all die Bilder ins Leben gerufen wurden in denen allein ein Mensch den Weg seiner Ganzwerdung zu finden und von Gott in den ewigen Symbolen der Religion auf heilende Weise traumlumen vermagldquo TE II 770 550 ldquoJesusldquohellipldquodasldquohellipldquoSymbol der acuteTaufeacute zwar nicht acuteeingesetztacute hat wohl aber in seine personale Verbindlichkeit acuteumgesetztacute hatldquo GF I 438 ldquoDas Bild der Taufeldquohellipldquodas aumlndert sich im Umkreis Jesu (beziehungsweise unter den Voraussetzungen des Christusglaubens) ganz entscheidendldquohellip ldquoDiese Umwandlung des Lebens (oder biblisch acuteUmkehracute) des Lebens war das eigentliche acuteProgrammacute Jesu Die Menschen sollten mit dem Blick auf Gott die Faumlhigkeit entwickeln aus den

182

synnyttaumlmaumlauml rakkautta551 Taumlmauml viittaa siihen ettauml Jeesuksen synnyttaumlmaumlllauml

rakkaudella olisi haumlnen mukaansa vaikutusta myoumls kristinuskon ulkopuolella552

Drewermann perustelee kasteen vaikutusta ensiksikin vastaavan kuvan

loumlytymisellauml jokaisen sisimmaumlstauml553 Tulkinta eroaa esimerkiksi Paavalin

tulkinnasta jonka mukaan kasteen perustana ovat Kristuksen kuolema ja

yloumlsnousemus554 Sen sijaan Drewermann vaumlittaumlauml kirkon muuttaneen vanhan

yloumlsnousemuksen kuvan historialliseksi tosiasiaksi ja dogmillaan estaumlneen ihmisiauml

ymmaumlrtaumlmaumlstauml muidenkaan uskontojen rikkaita kuvia555 Kaumlsitys eroaa

vakiintuneesta kristillisestauml kastekaumlsityksestauml556 Kirkollisten kastekaavojen

torjuminen taikauskoisena formalismina edustaa aumlaumlrimmaumlistauml individualismia557

Kasteen vaikutus perustuu siis Drewermannin mukaan siihen ettauml

tunnustetaan sen perustuminen arkkityyppisiin kuviin (Urbilder) Ulkokohtainen

tarkastelu ja kirjanoppinut pohdiskelu sen sijaan tekevaumlt kasteesta minuuden ja

Jumalan loumlytaumlmisen esteen558 Drewermann kiistaumlauml naumlin ex opere operato-

kaumlsityksen559 Samalla haumln mitaumltoumli useimpien ihmisten kristillisen kasteen sillauml

kasteen merkitystauml tarkasteltaneen kaikissa kastepuheissa mutta sen

arkkityyppisyyttauml ei luultavasti kaumlsitellauml ainakaan syvyyspsykologisesti

Toiseksi Drewermann siis perustelee kasteen vaikutusta erityisellauml

rakkaudella jota ei kastajalta ilmeisesti edellytetauml missaumlaumln uskonnollisessa

yhteisoumlssauml Haumln vaumlittaumlauml ettauml kuka tahansa hellaumlsti ja voimakkaasti rakastava

ihminen jopa ei-kristitty sopii kastamaan toisen560 Rakkaus on siis kastamisen

ainoa edellytys Sitauml haumln ei kaumlsittele onko ennen Jeesusta ollut tarjolla sellaista

Zwaumlngen der vermeintlichen Realitaumlt dieser acuteWeltacute herauszutreten und ihr Leben noch einmal anders anzupacken als bisher ndash eine wirklich acutejungfraumluliche Geburtacute des Existenz ldquo GF I 434 551 GF I 432ndash33 552 Jeesuksen vaikutuksesta uskon syntymiseen ks luku 44 553 ldquoTheologischldquohellipldquowird man betonen duumlrfen daszlig es gerade diese acuteBilderacute sind die verdienen daszlig man ihnen auch eine umlobjektiveacute Wahrheit zutrautldquo Barke 157ldquo Das bleibende acuteWortacute Gottes in den Bildern der menschlichen Psycheldquo TE II 20 554 Room 6 3ndash4 555 Glaube 224ndash25 556 Esim Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 1227 557 GF I 438 vrt esim Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 1213 558 SB III 531 559 Ex opere operato -kaumlsitys (suoritetun toimituksen perusteella) on katolisen dogmatiikan kaumlsitys jonka mukaan sakramentin objektiivinen vaikutus on riippumaton sen suorittajan ja vastaanottajan asenteesta Ne vaikuttavat Kristuksen pelastustyoumln perusteella Sakramenttien hedelmaumlt kuitenkin riippuvat myoumls vastaanottajan sisaumlisestauml asenteesta Tarkemmin ks Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 1127ndash1128 sect 1131 560 ldquoJeder Mensch unabhaumlngig von seiner kulturellen und Religioumlsen Herkunft der einen so liebt daszlig er ihm wird rdquozaumlrtlichrdquohelliprdquosanftrdquohelliprdquostarkrdquohelliprdquomitreiszligendrdquohelliprdquobergendrdquohelliprdquoberuhigendrdquo

183

rakkautta Haumln rinnastaa kyllauml kristillisen kasteen kaikkiin sellaisin riitteihin

joissa kaumlytetaumlaumln vettauml mutta haumln ei vertaa sen pelastavaa vaikutusta muissa

yhteyksissauml esiintyvien veden ja ontelon symbolien vaikutukseen Haumln ei

myoumlskaumlaumln kaumlsittele sitauml ovatko kaste ja sitauml vastaavat riitit mahdollisesti

ainutkertaisia Ilmeisesti veden kuviin ja kasteeseenkin voidaan haumlnen mukaansa

turvautua aina kun elaumlmauml ahdistaa

Drewermann ei pohdi sitauml onko kaste vaumllttaumlmaumltoumln Jumala-yhteyden

saavuttamiseksi On kuitenkin paumlaumlteltaumlvissauml ettei kaste ole haumlnen mukaansa

vaumllttaumlmaumltoumln koska muualtakin loumlytyvaumlt veden symbolit vaikuttavat uudistavasti

Haumln ei myoumlskaumlaumln kaumlsittele veden symbolien vaikutusta muihin kuin skitsoidisesti

ahdistuneisiin Ovatko kaste ja sille laumlheiset symbolit sitten ainoita kuvia jotka

voivat auttaa ahdistunutta skitsoidista ihmistauml Taumlhaumln kysymykseen Drewermann

vastaa vain epaumlsuorasti Haumln korostaa ettauml uskonnollisten symbolien pyhyyden

hyvaumlksymisellauml on seurauksensa Se johtaa kaiken sellaisen hyvaumlksymiseen joka

kertoo toisesta taumltauml maailmaa todellisemmasta maailmasta561 Haumln ajattelee taumlstauml

paumlaumltellen ahdistus-kuva -mallin symbolien olevan vain esimerkkejauml niistauml

symboleista jotka voivat auttaa skitsoidisia ihmisiauml Kasteella ei siten haumlnen

mukaansa ole erityisasemaa pelastavana kuvana

Depressiivisestauml ahdistuksesta vapauttavat kuvat Drewermann liittaumlauml puun

(Baum) vuoren (Berg) ja pyhaumln aterian (heiliges Mahl) symboleihin562 Niidenkin

vaikuttavuutta haumln perustelee syvyyspsykologisesti sekauml yksilouml- ettauml

evoluutiopsykologialla Yksiloumlpsykologinen perustelu liittyy vahvimmin aterian

symboliin Se tarjoaa haumlnen mukaansa ratkaisun rintaruokinnassa syntyvaumlaumln

syyllisyydentunteeseen jossa imevaumlinen kokee vahingoittavansa aumlitiaumlaumln Perustelu

on psykoanalyyttinen563 Etologiaan vetoamalla haumln puolestaan perustelee

syyllisyydentunteen johtuvan siitauml ettauml ihmissuku on hengissauml pysyaumlkseen

joutunut tappamaan elaumlimiauml564 Drewermann maumlaumlrittelee naumlin depressiivisen

ihmisen pelastuksen tarpeen myoumls inhimillisestauml eksistenssistauml kaumlsin

Depressiivisestauml ahdistuksesta kaumlrsivauml kaipaa haumlnen mukaansa ennen muuta

hellipldquogewinnt die Faumlhigkeit das Leben einer anderen Menschen noch einmal zu veraumlndernldquohellipldquohat die Kraft einen anderen Menschen zu taufen wenn man so willldquo GF I 438 561 ldquoWer von umlheiligen Symbolenacute im Raum der Religion spricht der geraumlt wie von selbst zum Protest gegenuumlber der Zerstoumlrung all der acuteDingeacute die uns reden koumlnnten und moumlchten von einer anderen wahreren Welt die wir brauchen um auf dieser Erde weniger zerstoumlrerisch heimisch zu erdenldquo GF I 443 562 GF I 424 Liite 2 563 SB II 189ndash191

184

hyvaumlksyntaumlauml Haumln toivoo tulevansa hyvaumlksytyksi aumlaumlrellisenauml ihmisenauml jonka ei

tarvitse tuntea syyllisyyttauml olemassaolostaan565 Se ettauml etologia synnyttaumlisi

depressiivistauml ahdistusta juuri niissauml ihmisissauml joiden depressiivisyys

Drewermannin mukaan juontuu noin kahdeksan kuukauden iaumlstauml 566 on yhtauml

ristiriitaista kuin skitsoidisen ahdistuksen perustelu evoluutiokehityksellauml

Aterian kuva naumlyttaumlytyy Drewermannin mukaan selvimmin kristillisessauml

ehtoollisessa Haumln torjuu Freudin vaumlitteen jonka mukaan ehtoollinen olisi

alkukantaisen toteemiaterian toisinto Kuva ateriayhteydestauml ja ehtoollisrituaali

eivaumlt siten haumlnen mukaansa perustu syyllisten yritykseen sovittaa rikkomuksensa

kuten Freud vaumlittaumlauml Ehtoollinen perustuu sen sijaan pyhaumln aterian turvallisuutta

tuottavaan kuvaan jossa surmattu Jumala antaa itsensauml ihmisten ravinnoksi567

Drewermann ajattelee ehtoollisen vaikuttavan ihmisiin niin kuin aumliti sulkiessaan

lapsen syliinsauml568 Se on siksi pikkulapsi-iaumlssauml syntyneestauml ahdistuksesta

vapauttava rituaali ja kuva (Bild des Abendmahles) joka antaa elaumlmisen

rohkeutta569

Jeesus on Drewermannin mukaan uudistanut ehtoollisen aterioimalla

syntisten kanssa vaikkei haumln olekaan sitauml asettanut570 Ehtoollinen merkitsi

Drewermannin mukaan Jeesukselle kiitollisuutta siitauml ettauml olemme olemassa ja

syyllisyyttaumlmme suuremman hyvyyden kohteina Haumln torjuu naumlin katolisen kirkon

ehtoollisopetuksen vaikka arvostaakin ehtoollista ateriayhteytenauml571 Haumln kieltaumlauml

564 GF I 454ndash55 565 ldquoWirklich die Religion allein den Depressiven von seinen furchtbaren alles menschliche Maszlig uumlbersteigenden Schuldgefuumlhlen heilen kann Die fundamentale Angst des Depressiven schon durch sein bloszliges Dasein schuldig zu sein kann erst verschwinden wenn der Depressive am Grund seines Daseins eine Macht annehmen und erfahren lernt die gerade ihn in seiner Endlichkeit meint und will Gerade der Depressive braucht mit seinem aumluszligerst feinen Gespuumlr fuumlr die Wertlosigkeit und Nichtigkeit von allem Nicht-Ewigen und Vergaumlnglichen den Glauben an die Macht die gerade das Endliche und Zeitliche in seiner Begrenztheit mit Wert und Groumlszlige umkleidetldquo PM I 154 566ldquoDer biblische Text bedient sich eines Mythos der den Vorgang schildert wie jeder Mensch notwendig zum ersten Mal in das Gefuumlhl der Schuld hineingeraumlt wie er aus einer Ureinheit seiner oralen Gier wegen vertrieben wird und wie er dies nicht anders denn als Strafe fuumlr seine Schuld empfinden kannldquo SB II192 567 rdquoDie Antwort welche die Religionldquohellipldquozu geben versucht bestehtldquohellipldquoin der Formulierung eines Symbols beziehungsweise eines symbolischen Tuns eines Rituals und zwar eben des Bildes einer Mahlgemeinschaft in welcher der getoumltete Gott sich selber zur Speise gibtldquo GF I 455ndash57 568 GF I 457 569 rdquoWenn irgend etwas im Erfahrungsraum des Religioumlsen so istldquohellipldquodas Bild des Abendmahles eine solche Ermoumlglichung und Ermaumlchtigung zum Sein angesichts des tragischen Schuldigseinmuumlssens inmitten der Welt wie sie istldquo GF I 458 570 Juutalaisuutensa vuoksi Jeesus ei Drewermannin mukaan olisi voinut asettaa pakanallisiin veren juomisen ja lihan syoumlmisen motiiveihin perustuvaa rituaalia GF I 458 571 rdquoIhm lag nicht an der Einrichtung neuer Institutionen und acutesakramentaler ZeichenacuteldquohellipldquoDas war die Art Jesu acuteEucharistieacute zu feiern ndash als eine Mahlgemeinschaft der Dankbarkeit fuumlr das

185

1 korinttilaiskirjeessauml572 mainitun perimaumltiedon ehtoollisen asettamisesta vaikka

pitaumlauml muuten kiinni Jeesus Nasaretilaisen historiallisuudesta573 Ehtoollista koskee

haumlnen mukaansa ilmeisesti sama kuin kastetta se vapauttaa ahdistuksesta vain jos

ymmaumlrretaumlaumln sen perustuvan ihmisen sisimmaumlstaumlkin loumlytyvaumlaumln kuvaan

Uskon yhteys Kristukseen syntyy Drewermannin mukaan ehtoollisen

sakramentissa koska Jeesus on integroinut persoonaansa arkkityyppiset kuvat574

Haumln maumlaumlrittelee siis sekauml kasteen ettauml ehtoollisen vaikutuksen perustuvan osittain

Jeesuksen ainutlaatuisuuteen Viittaako haumln naumlin vaumlittaumlessaumlaumln ehkauml Raamatun

ajatukseen Jeesuksesta Jumalan kuvana eli Jeesuksen pre-eksistenssiin ja

jumaluuteen575 Vai korostaako haumln Jeesuksen olevan uskon loumlytaumlnyt ihminen

Drewermann jaumlttaumlauml vastaamatta naumlihin kysymyksiin576

Myoumls puusymbolin vaikuttavuutta Drewermann perustelee sekauml evoluutio-

ettauml yksiloumlpsykologisesti Symbolin rdquoaumlidillisyydenrdquo osoittaa haumlnen mukaansa sekauml

ihmislasten ettauml apinanpoikasten kaumlyttaumlytyminen aumliti tai emo on ensimmaumlinen

rdquopuurdquo josta pienokainen hakee turvaa577 Yksiloumlpsykologinen perustelu tukeutuu

Jungin tulkintaan578 mutta Drewermann ei mainitse Jungia

Evoluutiopsykologinen perustelu puolestaan tukeutuu ihmisten esi-isien puissa

asumiseen Niistauml on tullut haumlnen mukaansa turvallisuuden (Geborgenheit)

symboleja koska ne ovat esi-isiemme alkuperaumlistauml elinympaumlristoumlauml579 Se ettauml

puusymboli auttaisi erityisesti vaikuttaa vaumlkinaumliseltauml yritykseltauml yhdistaumlauml

evoluutiobiologiaa ja syvyyspsykologiaa

unverdiente Geschenk des Daseins und fuumlr eine Guumlte die groumlszliger ist als alle Angst und als alle Schuldldquo GF I 458ndash59 Kirkon ainoa ansio on Drewermannin mukaan taumlssauml yhteydessauml se ettauml kirkko on sublimoinut ehtoollisen arkaistisen sisaumllloumln rdquoVeretoumlnrdquo uhri on haumlnen mukaansa kyseistauml sublimaatiota sillauml uhriajatus pitaumlisi haumlnen mielestaumlaumln kokonaan unohtaa ehtoollisen yhteydessauml GF I 458ndash59 572 1 Kor 11 23ndash26 573 rdquoDenn so wenig auch die Jesusuumlberlieferung des Neuen Testamentes mit dem historischen Jesus von Nazareth zu tun haben mag so zeigt doch gerade die Tiefenpsychologie dass sich die Symbole und Symbolerzaumlhlungen dieser Uumlberlieferung niemals von innen her zu traumlumen und mitzuteilen vermocht haumltten ohne ein Feld des Vertrauens wie es nur um das Zentrum einer historischen Person entstehen kann und konnteldquo TE II 770 574 rdquoDass die vorgegebenen Bilder die Person Jesu deuten und dass die Person Jesu die vorgegebenen Bilder deutet und erneut geht auch an dieser Stelle darum dass die archetypische Symbolsprache personal integriert werden muss um vermenschlichend wirken zu koumlnnenldquo GF I 458 575 Kol 1 15 576 Jeesuksen merkityksestauml uskon heraumlttaumljaumlnauml ks Luku 44 577 GF I 443 452 578 rdquoMan haumlngt an der Mutterldquo Jung 1973 GW 5 659 579 ldquoJeder Baum zu einem Symbol beziehungsweise zu einem religioumlsen Versprechen gedeiht daszlig es inmitten der existentiellen Ungesichertheit des menschlichen Daseins doch so etwas geben koumlnnte wie eine Sphaumlre der Sicherheit jenseits der Weltldquo GF I 445

186 Uskonnollisia symboleja puut eivaumlt Drewermannin mukaan kuitenkaan ole

esi-isien puihin tukeutumisen vuoksi Haumln naumlet ajattelee ettei mikaumlaumln luontoon

kuuluva pysty rauhoittamaan ihmisen eksistentiaalista ahdistusta Turvallisuuden

symboleja puista on sen sijaan tullut ahdistuksen vuoksi Drewermann vaumlittaumlauml

yleistaumlvaumlsti ettauml ihmisolemukseen kuuluva eksistentiaalinen ahdistus muuttaa

ihmisen ympaumlristoumlstauml loumlytyvaumlt symbolit pelastaviksi kuviksi580 Koettu ahdistus

tekee siten haumlnen mukaansa kuvista vaikuttavia siinauml missauml koettu rakkauskin

Haumln naumlyttaumlauml ajattelevan ettauml ihmiset voivat puiden lisaumlksi loumlytaumlauml ympaumlristoumlstaumlaumln

muitakin kohteita uudistumisensa vaumllineiksi Esimerkiksi uushenkisyydestauml

tunnettu puiden halaaminen tai kiviterapia voisi silloin toimia eksistentiaalisesta ja

psyykkisestauml ahdistuksesta vapauttavana rituaalina Puuta haumln naumlyttaumlauml pitaumlvaumln

suorastaan jumaluuden (Gottheit) symbolina jonkalaisena sitauml pidetaumlaumln myoumls

monissa uskonnoissa581

Ihmisellauml on siis Drewermannin mukaan kyky loumlytaumlauml ympaumlristoumlstaumlaumln

ahdistuksesta vapauttavia symboleja mutta haumln ei kaumlsittele sitauml mihin taumlmauml kyky

perustuu Olettavasti haumln ajattelee syyksi sen ettauml ihmisen kollektiivisesta

tiedostamattomasta loumlytyvaumlt vastaavat symbolit Pelastavien symbolien ja niihin

perustuvien rituaalien maumlaumlraumlauml ei taumlstauml paumlaumltellen voi mitenkaumlaumln rajata Ajatus

edustaa uushenkistauml luonnon sielullistamista Vastaavia uushenkisiauml rituaaleja voi

verrata myoumls gnostilaisiin sakramentteihin jotka poikkesivat alkukirkon pyhistauml

toimituksista582

Kristillisen ristisymboli on Drewermannin mukaan sukua

yleisuskonnolliselle puusymbolille loumlytyyhaumln sen taustalta koko kosmosta

kannatteleva puu Eliadekin ymmaumlrtaumlauml vaikutussuhteen naumlin 583 Ristinpuun

vaikuttavuus on Drewermannin mukaan perusteltavissa puun symboliikalla koska

risti on merkkinauml paljon kristinuskoa vanhempi symboli584 Taumlmaumlkin symboli on

haumlnen mukaansa kuitenkin saanut kasteen ja ehtoollisen tavoin uutta sisaumlltoumlauml

Jeesuksen vaikutuksesta Vanha ristisymboli on myoumls antanut merkityksen

580 rdquoSymbole einer transzendenten Hoffnungldquohellipldquoes ist die geistige Entwurzelung der menschlichen Existenz die eine Frage an die Natur richtet auf die prinzipiell keinen acutenaturhafteacute Antwort geben kann es ist unsere eigene unendlich gewordene Angst die das Bewuszligtsein dahin treibt Zuflucht an jener Staumltte zu suchen da auch in Vorzeiten Angst durch Naumlhe von Baumlumen beruhigen moumlchteldquo GF I 445 581 GF I 445 Lurker 1973 39 582 Pearson 2005 86 583 GF I 448 Eliade 199144 584 rdquoNur vor diesem Hintergrund der mythischen Baumlume versteht man die Bedeutung des Kreuzesldquo GF I 449 rdquomit seinem acutenaturhaftenacute Trostrdquo GF I 450 GF I 449

187

Jeesuksen ristiinnaulitsemiselle mutta Jeesus on historian henkiloumlnauml toisaalta

lisaumlnnyt taumlhaumln symboliin sisaumlltoumlauml Haumln on antanut ristille aivan eri merkityksen

kuin myoumlhemmaumlt teologiset selitykset tehdessaumlaumln kidutuksen symbolista

pelastuksen merkin585 Risti on Drewermannin mukaan pelastava kuva uudelleen

tulkittuina arkkityyppisenauml symbolina

Ristisymbolin vaikuttavuutta Drewermann perustelee ensiksi sillauml mitauml

Jeesukselle tapahtui Haumlnen mukaansa on ambivalenttia ettauml mies naulataan

puuhun joka on naisellinen symboli Haumln tulkitsee Jungiin tukeutuen ristin

kuvaavan integraatiota jossa minauml (Ich) uhraa itsensauml jotta minuus (Selbst)

loumlytyisi586 Haumln ei kuitenkaan viittaa perusteluksi Jungin tekstiin587 Drewermann

ajattelee Jeesuksen uudistaneen ristisymbolin osoittamalla ettauml aumlidin

ambivalenttisen kuvan takaa loumlytyy rakastava Jumala588 Toiseksi Jeesus on haumlnen

mukaansa lisaumlnnyt ristisymboliin uskonnollista sisaumlltoumlauml ihmisiin tekemaumlllaumlaumln

vaikutuksella Haumlnen uskonsa (Zuversicht) oli naumlet taumlysin erilaista kuin

valtaapitaumlvien usko Drewermann vaumlittaumlauml ettauml Jeesus ei ahdistunut kohdatessaan

kuoleman vaan saumlilytti aina uskonsa Krusifiksi on haumlnen mukaansa sen taumlhden

kuolemaa uhmaavan pelottomuuden symboli joka kumoaa paratiisin puuta

koskevan laumlhestymiskiellon589

Myoumls vuorisymbolin vaikutusta Drewermann perustelee

evoluutiopsykologisesti Puu- ja vuorisymbolien vastaavuus ilmenee haumlnen

mukaansa esimerkiksi siinauml ettauml monet apinalajit ovat siirtyneet puiden latvoilta

vuorien huipuille Taumlmaumln haumln ajattelee selittaumlvaumln sitauml ettauml useissa uskonnoissa on

pyhiauml vuoria590 Haumln on naumlin johdonmukainen evoluutioon perustuvan selityksen

suosimisessa Haumln ei hyvaumlksy uskontotieteellistauml perustelua jonka mukaan vuoret

on koettu naumlkymaumlttoumlmaumln Jumalan asuinpaikoiksi koska ne kohoavat taivasta

kohti591 Samat aterian puun ja vuoren symbolit vaikuttavat Drewermannin

mukaan eri uskontojen symboleina myoumls kristikunnan ulkopuolella Sekauml

585 GF I 449ndash50 Drewermann vaumlittaumlauml Jeesuksen kuoleman johtuneen haumlnen uudistuspyrkimyksistaumlaumln Jeesus joutuirdquo isaumlllistenrdquo voimien kaumlsiin juuri siksi ettauml haumln pyrki muuttamaan Jumala-kaumlsitystauml rdquoaumlidilliseksirdquo 586 ldquoIn diese Richtung liest sich vor allem die subjektale Deutung die C G JUNG der Kreuzessymbolik gegeben hat er sah in ihr ein Bild der Integration indem das Ich sich opfert um sein Selbst zu findenldquoGF I 453 587 Jungin mukaan risti symboloi ihmisen minuutta (Selbst) eli kokonaisuutta (Ganzheit) joka koostuu vastakohtaisuuksista Jung 1973 GW 5 sect 460 588 GF I 454 589 DMK II 658ndash59 GF I 454 590 GF I 446 591 Lurker 1973 44ndash45

188

depressiivistauml ahdistuksesta ettauml muista ahdistuksista vapauttavia kuvia on haumlnen

mukaansa selvaumlstikin paljon koska haumln ajattelee ahdistuneisuuden auttavan siitauml

vapauttavien kuvien loumlytaumlmistauml592 Haumlnen mainitsemansa symbolit ovat ilmeisesti

vain esimerkkejauml depressiivisestauml ahdistuksesta vapauttavista kuvista

Pakkoneuroottisesta ahdistuksesta pelastava kuva on Drewermannin

mukaan leikki (peli tai naumlytelmauml Spiel) joka vapauttaa sekauml eksistentiaalisesta

ettauml psyykkisestauml ahdistuksesta593 Haumln pitaumlauml pakkoneuroottisuutta vain

ihmisyyteen kuuluvana ilmioumlnauml ja arvioi ettei sillauml ole niin pitkaumlauml historiaa kuin

skitsoidisuudella ja depressiivisyydellauml Leikin merkitystauml haumln perustelee

vertailemalla elaumlinten ja ihmisten kehitystauml Elaumlimet ovat haumlnen mukaansa aina

vaumllttaumlneet pakkoneuroottisuuden koska leikkiminen on vaistotoiminto joka

vapauttaa ne pelosta594 Drewermann ohittaa yleisesti tunnetut tosiasiat

haumliriintyneiden elaumlinten pakonomaisesta kaumlyttaumlytymisestauml Ihmisen kyky leikkiauml ja

leikin vapauttava vaikutus perustuu haumlnen mukaansa perimaumlaumln Haumln pitaumlauml kiinni

leikin evoluutiosta ja vastustaa tunnettua kulttuurihistorioitsijaa Johan Huizingaa

jonka mukaan leikkimistauml ei voi tyhjentaumlvaumlsti selittaumlauml biologian avulla595Yhtauml

hyvin Drewermann olisi voinut perustella kaumlsitystaumlaumln leikistauml viittaamalla Jungiin

jonka mukaan jo varhaiskantaisissa uskonnoissa ilmenevauml naumlytelmaumlllisyys

(spielerisch) kumpuaa ihmisluonnosta596 Huizingan kanssa Drewermann on

samaa mieltauml leikin kulttuurikehitystauml eteenpaumlin vieneestauml vaikutuksesta597

Pakkoneurootikon on Drewermannin mukaan opittava leikin avulla kestaumlmaumlaumln

epaumlvarmuutta ja suorastaan nauttimaan sen mukanaan tuomasta jaumlnnityksestauml598

Selitys leikin vaikuttavuudesta on syvyyspsykologinen Drewermannin selitys

leikin vapauttavasta vaikutuksesta ei naumlyttaumlisi ainakaan Huizingan mukaan olevan

perusteltavissa evoluutiokehityksellauml Ristiriitaista on myoumls ajatella etteivaumlt

esimerkiksi pelit ja naumlytelmaumlt viehaumlttaumlisi muitakin kuin pakkoneuroottisia ihmisiauml

592 rdquoSymbole einer transzendenten Hoffnungldquohellipldquoes ist die geistige Entwurzelung der menschlichen Existenz die eine Frage an die Natur richtet auf die prinzipiell keinen acutenaturhafteacute Antwort geben kann es ist unsere eigene unendlich gewordene Angst die das Bewuszligtsein dahin treibt Zuflucht an jener Staumltte zu suchen da auch in Vorzeiten Angst durch Naumlhe von Baumlumen beruhigen moumlchteldquo GF I 445 593 GF I 424 460 467 Saksan sanan rdquoSpielrdquo kaumlaumlntaumlminen aiheuttaa taumlssauml ongelmia Se on kaumlaumlnnetty taumlssauml luvussa sanoilla leikki peli ja naumlytelmauml rdquoAus Angst vor sich selbst rdquoGF I 469 rdquoPsychologischrdquohelliprdquoAngstfreiheitrdquohelliprdquozur Folge rdquoGF I 466 594 ldquoGehoumlrt zum Spielen neben einer gewissen Triebentlastung auch eine gewisse Angstfreiheitldquo GF I 465 595 GF I 465 jossa viittaus Huizingaan Huizinga 1947 16 596 Jung 1967 GW 8 sect 91ndash95 597 GF I 465ndash66 Huizinga 1947 16ndash19 598 GF I 466

189 Drewermann pitaumlauml eri uskontojen initiaatioriittejauml pakkoneuroottisesta

vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivosta vapauttavina kuvina599 Uskontojen myytit ja

niihin pohjautuvat riitit ovat haumlnen mukaansa rdquonaumlytelmiaumlrdquo joiden on pysyttaumlvauml

arvoituksina600 Naumlin haumln torjuu esimerkiksi Raamatun luomiskertomuksen

kirkollisen tulkinnan ja hyvaumlksyy uskontotieteellisen tulkinnan601 Haumln tukeutuu

kulttuuriantropologiseen kaumlsitykseen leikin ja kultin sukulaisuudesta602Riitteihin

pohjautuvat uskonnollisten kultit vaativat Drewermannin mukaan leikkiin

antautumista (sich selbst acuteaufs Spiel zu setzenacute)603

Uskonnollisilla kulteilla on Drewermannin mukaan sekauml psykologisesti ettauml

eksistentiaalisesti vaikuttava ulottuvuutensa Niiden yksiloumlllinen ja yhteisoumlllinen

merkitys sisaumlltyy siihen ettauml ne auttavat nuoria irtautumaan vanhemmistaan

Toiseksi initiaatioriitit auttavat haumlnen mukaansa heitauml turvautumaan jumalallisiin

voimiin (goumlttlichen Kraumlfte)604 Sen haumln ajattelee ilmeisesti koskevan kaikkia

rdquonaumlytelmaumlllisiaumlrdquo pelastavia kuvia Myoumls katolinen konfirmaation eli voitelun

sakramentti on Drewermannin mukaan initiaatioriitti joka lieventaumlauml uuden

elaumlmaumlnvaiheen edessauml tunnettua ahdistusta Riittien avulla vapautumisen selittaumlvaumlt

haumlnen mukaansa uskontopsykologia ja sosiaalipsykologia ndash dogmatiikkaa siihen

ei tarvita 605 Ulkokohtainen tarkastelu ja kirjanoppinut pohdiskelu sen sijaan tekee

voitelun sakramentista minuuden ja Jumalan loumlytaumlmisen esteen606

Konfirmaatiosakramentin vaikutus perustuu Drewermannin mukaan

Jeesuksen toimintaan maan paumlaumlllauml vaikka Jeesus ei olekaan asettanut sitauml Haumln on

nimittaumlin uudistanut konfirmaation kuten haumln on uudistanut kasteen ja

ehtoollisenkin Haumln on kutsunut ihmisiauml itsenaumliseen ja vastuulliseen elaumlmaumlaumln

599 GF I 473 600 GF I 467-68 rdquoEs heiszligt demnach die religioumlse Sprache den Mythos in seiner Entstehung wie eine Sprachform miszligverstehen wenn man ihn als eine eindeutige (historische oder metaphysische) Information acuteernstacute zu nehmen sucht man kann seine acuteWahrheitacute nur verstehen indem man ihn als ein Raumltsel stehen laumlszligt und spielerisch mit ihm umgehtrdquo GF I 468 601 Uskontotieteessauml myytti maumlaumlritellaumlaumln kertomukseksi joka kuvaa sellaisia tapahtumia jotka eivaumlt sijoitu mitenkaumlaumln reaaliseen aikaan Myytti ilmaisee elaumlmaumlnkatsomusta J Sloslashk 1960 1263 602 Rosenfeld 1979 534ndash55 603 GF I 469 604 GF I 475 605 rdquoIn der katholischen Kirche zum Beispiel findet eine solche Initiations-Feierlichkeit statt unter dem Namen acuteFirmungacuteldquohellipldquoso bleibt auszligerhalb der Dogmatik rein religionspsychologisch immer noch eine rituelle Spielhandlung uumlbrig die ihres Sinns nicht gaumlnzlich entbehrt Es gilt sozialpsychologisch die Angst zu uumlberwinden die sich der Kohaumlrenz des Alten und des neuen verweigern koumlnnte es gilt die Angst des Uumlbergangs zu mildern durch ein Verfahren neuer EinordnungldquohellipldquoNatuumlrlich ist esldquohellipldquoabsurd den historischen Jesus von Nazareth zu bemuumlhen um so etwas wie eine acuteEinsetzungacute von Firmung oder Konfirmation konstruieren wollenldquo GF I 474ndash75 606 SB III 531

190

jossa aikuisen on hyvaumlksyttaumlvauml lapsenomaisuutensa Drewermann ajattelee

initiaation arkkityyppisen rituaalin auttavan esimerkiksi konfirmaatiossa ottamaan

todesta Jeesuksen persoonan ja haumlnen sanomansa607 Rakkaudellinen ilmapiiri on

silloin kuitenkin avun saamisen edellytyksenauml608 Myoumls jumalanpalveluksella on

Drewermannin mukaan merkittaumlvauml yhteisoumlllinen vaikutus Se on haumlnen mukaansa

Jumalan edessauml tapahtuva naumlytelmauml jonka tarkoituksena on liittaumlauml ihmisiauml yhteen

ja vapauttaa opin aiheuttamasta ahdistuksesta609 Katolista muuttumisoppia ja

messu-uhrioppia Drewermann ei hyvaumlksy610 Haumln vetoaa perusteluksi Jungin

kaumlsitykseen jonka mukaan riittejauml ja dogmeja ei aina koeta sisaumlisesti vaan kaumlsitys

niiden merkityksestauml omaksutaan ulkokohtaisina faktoina Haumln muuntaa kuitenkin

Jungin ei-toivotuksi esittaumlmaumln tilanteen yleispaumltevaumlksi saumlaumlnnoumlksi siitauml mitauml

messussa koetaan611 Drewermann rinnastaa konfirmaation kasteen ja ehtoollisen

tavoin muiden uskontojen initiaatiomenoihin Myoumls kristinuskon ulkopuolelta

loumlytyy siten haumlnen mukaansa pakkoneuroottisuudesta vapauttavia rituaaleja

Haumlnen mainitsemansa kuvat ovat vain eraumlitauml esimerkkejauml pakkoneuroosista

pelastavista kuvista

Hysteerisestauml ahdistuksesta pelastaa Drewermannin mukaan pyhien haumliden

(Heilige Hochzeit) kuva Pelastavasta kuvasta sopii siten haumlnen mukaansa kaumlyttaumlauml

samaa nimitystauml kuin temppeliprostituutiosta612 Pyhien haumliden kuvalla on haumlnen

mukaansa sekauml biologinen ettauml psykologinen kehityshistoriansa ja avioliitto (Ehe)

on taumlmaumln kuvan rituaalinen ilmenemismuoto Rakkaus on ensiksikin evoluution

tuotos613 Toiseksi pyhien haumliden kuvalla on yksiloumlpsykologinen perustelunsa

avioliitto on sakramentti rakkaudellisen antautumisen (liebender Hingabe) vuoksi

joka on samalla kokemus Jumalan rakkaudesta614 Perustelun taustana on ehkauml

607 rdquoDabei fuumlgt die Gestalt Jesu dem uumlberkommenen Bilde allerdings ein unerwartet Neues

hinzuldquohellipldquoEs war der zentrale Inhalt der Botschaft Jesu die Menschen zu einem solchen Spielen

ihres Daseins zu verleiten indem er die angstbefreiende Bedingung lebte und verkuumlndete die eine solche Einstellung ermoumlglicht das kindliche Vertrauen eines Erwachsenen in die Naumlhe Gottesldquo GF I 476ndash77 608 rdquoDas kindliche Vertrauen eines Erwachsenen in die Naumlhe Gottesldquo GF I 477 609 rdquoZu solcher Toleranz ist faumlhig wer den kultischen Teil des Gottesdienstes als das zu sehen vermag was er ist als ein Spiel vor Gott das Menschen miteinander verbindenldquohellipldquosollte Das Spiel loumlst die Angst auf die das Dogma schafftrdquo GF I 472 610 GF I 469ndash70 611 GF I 470 Jung 1963 GW 11 sect 413 612 Hieros gamos eli pyhauml avioliitto on merkinnyt monissa uskonnoissa jumalan ja ihmisen pariutumista Sitauml on pidetty uskonnollisesti vaikuttavan mysteerinauml Jumalaa ovat taumllloumlin edustaneet kuninkaat papit tai temppelineidot Lurker 1973 151 613 rdquoDie uralten mythischen Bildern einer Heiligen Hochzeit doch auch diese haben eine lange biologische und psychologische Vorgeschichteldquo GF I 480 Taulukko GF I 424 Ks Liite 2 614 GF I 496 rdquoDie Religion deutet diese absolute Bejahung der liebe als Erfahrung jener absoluten Liebe die Gott selber istldquo GF I 497

191

syvyyspsykologinen kaumlsitys sublimaatiosta Pyhien haumliden kuva loumlytyy

Drewermannin mukaan myoumls uskonnon taantumamuodoista esimerkiksi

jumalaistaruista muista taruista ja saduista615

Tulkintansa perusteluksi Drewermann viittaa Jungin kaumlsitykseen ihmisen

minaumln ja tiedostamattoman suhteesta ja taumlmaumln alkemiaan perustuvaan tulkintaan

pyhistauml haumlistauml (hieros gamos)616Haumln siis viittaa sellaiseen Jungin kaumlsitykseen

jolla taumlmauml itse kertoo olevan gnostilainen tausta 617Jungin mukaan pyhien haumliden

arkkityyppisyydessauml sulautuvat miehinen ja naisellinen yhdeksi kokonaisuudeksi

jossa ei enaumlauml ole vastakkaisuutta618 Drewermann ei taumltauml sen enempaumlauml kuin

muitakaan pelastavia kuvia tulkitessaan pyri osoittamaan niiden mahdollista

gnostilaisuutta Haumlnen tulkinnassaan on kuitenkin yhteyksiauml esimerkiksi

gnostilaiseen rdquomorsiushuoneen sakramenttiinrdquo Filippuksen evankeliumin mukaan

morsiushuoneessa on lunastus morsiushuoneen lapsella on kyky naumlhdauml sisaumlisesti

kukaan ei pysty ahdistamaan haumlntauml ja haumln loumlytaumlauml jo maailmassa ollessaan totuuden

vertauskuvien avulla619

Katolista avioliiton sakramenttia Drewermann ei pidauml oikeana pyhien

haumliden kuvana koska haumln ajattelee sen perustuvan patriarkaaliseen Jumala-

kaumlsitykseen620 Mitaumlaumln muuta hysteerisestauml ahdistuksesta vapauttavaa kuvaa haumln ei

mallissaan esitauml Onko hysteerisestauml ahdistuksesta vapautumiseen siis tarjolla vain

yksi ainoa pelastava kuva

Yksiloumlpsykologisesti Drewermann perustelee pyhien haumliden kuvaa myoumls

hysteerisen ihmisen erityisellauml rakkauden tarpeella621 Taumlllainen ihminen pakenee

rdquoomasta olemisestaanrdquo itselleen vieraisiin rooleihin ja jumaloi rakkautensa

kohdetta loumlytaumlmaumlttauml kuitenkaan minuuttaan Hysteerinen ihminen tarvitsee

Drewermannin mukaan erityislaatuista rakkautta koska vain rakkaus tekee

ihmisestauml persoonan ja antaa haumlnelle tunteen omasta ainutlaatuisuudestaan622 Haumln

perustelee siten kuvan vaikuttavuutta evoluutiopsykologian lisaumlksi

615 GF I 424 500 Esim sadut ovat Drewermannin mukaan uskonnon taantumamuotoja Rapunzel 7 616 GF I 500 Jung 1964 GW 7 131ndash264 Jung 1972a GW 12 15ndash54 erit sect 42 617 Jung 1985 225 618 Jung 1972a GW 12 sect 42 619 Dunderberg amp Marjanen 2005 193 195 206 (Filippuksen evankeliumin kohdat 76 88 ja 127) 620 GF I 497ndash98 Vrt Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 1641 621 GF I 479ndash80 622 GF I 495

192

psykoanalyysilla623 Ahdistuksen evolutiivisena taustana on kyllauml taistelu

elintilasta ja pariutumiskumppaneista mutta seksuaalisuuden tilalla ja rinnalla on

haumlnen mukaansa nykyaumlaumln rakkaus624

Vain rakkaus antaa Drewermannin mukaan elaumlmaumllle merkityksen ja tekee

ihmisestauml yksiloumln Se saa kuitenkin ihmisen myoumls pelkaumlaumlmaumlaumln kuolemaa joka

riistaumlauml ihmiseltauml rakkaimpansa625 Uskonto kuitenkin tarjoaa ulospaumlaumlsyn taumlstauml

ahdistuksesta koska se auttaa loumlytaumlmaumlaumln rakkauden jumalallisuuden Rakkaus on

jumalallista koska Jumala on rakkaus626 Ahdistuksesta vapautumiseen riittaumlauml

Drewermannin mukaan kyllauml inhimillinen rakkaus mutta sen on oltava sellaista

rakkautta jonka takana on Jumala627 Haumlnen tulkintansa muistuttaa Paavalin

tulkintaa miehen ja vaimon vaumllisestauml rakkaudesta Kristuksen ja seurakunnan

suhteen kuvaajana628 Drewermann korostaa tarkoittavansa taumllloumlin nimenomaan

kahden aikuisen yksiloumln vaumllistauml rakkautta jota on myoumls kahden samaa sukupuolta

olevan aikuisten rakkaus629 Miehen ja naisen vaumllisestauml rakkaudesta haumln puhuu

naumlet vain torjuessaan kirkon opetusta miehen ja naisen yhdistymisestauml

luomisjaumlrjestyksen mukaisena tapahtumana630 Esimerkiksi isaumln ja pojan vaumllisessauml

rakkaus ei ole haumlnen mukaansa jumalallisen rakkauden kuva koska sen

laumlhtoumlkohtana on patriarkaalinen kaumlsitys isaumlstauml ja pojan infantiilista riippuvuudesta

joka on tarkoitettu jatkumaan vain pojan aikuistumiseen asti631 Inhimillinen

623 rdquoExistenzphilosophisch betrachtet erscheint die Hysterie als ein Ausweichen vor dem eigenen Sein zu Flucht in fremde Rollenvorschriften stets in der Hoffnung auf diese Weise die mangelnde Liebe und Wertschaumltzung zu erringen Notgedrungen ist diese Hoffnung allerdings truumlgerisch der Beifall fuumlr die uumlbernommene Rolle gilt nicht dem eigenen nur dem entfremdeten Ich er beruumlhrt nicht die Wahrheit des Selbstseins er praumlmiert allenfalls die gelungene Taumluschung des Fuumlr-andere-Seins Auch die Hysterie ist so betrachtet nichts als eine Flucht vor der entfremdenden Angstldquo GF I 342rdquoZum hysterischen Erlebenldquohellipldquogehoumlrt die Steigerung des Liebespartners zu einer absoluten quasi goumlttlichen Personldquo GF I 499 Drewermann viittaa psykoanalyysin osoittaneen ettauml kyseessauml on silloin ratkaisemattomasta oidipaalisesta ristiriidasta johtuva transferenssirakkaus PM I 145ndash46 624 GF I 486 489 495 625 GF I 495 626 ldquoIst Gott die Liebe so ist die Liebe Selbst goumlttlichldquo GF I 497rdquo Die Liebeldquohellipldquoselber als das Symbol fuumlr etwas Goumlttliches zu verstehenldquo GF I 500 627 rdquoWenn wir einen Menschen so anreden daszlig wir die Tiefe seines Wesens beruumlhrenldquohellipldquoso oumlffnet sich seine Person und wird fuumlr uns zu einem Weg der ins Unendliche hinuumlberfuumlhrt Hinter der Gestalt einer jeden menschlichen Personldquohellipldquotaucht unsichtbar die Person und das ewige Du Gottesldquo DMK II 476ndash77 628 Ef 5 31ndash32 629 Drewermann on myoumls puolustanut julkisesti homoseksuaalien oikeuksia 630 ldquoKeinesfalls bezieht es sich nur auf die Liebe zwischen Mann und Frauldquo GF I 495 492 631 GF I 498

193

tasavertaisten ihmisten rakkaus tekee haumlnen mukaansa pyhien haumliden kuvasta

pelastavan kuvan koska inhimillisen rakkauden mahdollistaa vain Jumala632

Hysteerisestauml ahdistuksesta kaumlrsivauml tarvitsee Drewermannin mukaan pyhien

haumliden kuvaa koska haumln ei ole kokenut oikeaa rakkautta Pyhaumlt haumlaumlt on siten

ainoa hysteerisestauml ahdistuksesta pelastava kuva eikauml pelkaumlstaumlaumln esimerkki siitauml

vapauttavasta kuvasta Drewermann ei kuitenkaan kiellauml ettei kuva voisi

vapauttaa myoumls muunlaisesta ahdistuksesta kaumlrsiviauml Haumln kaumlsittelee niin usein

inhimillisen rakkauden jumalallista alkuperaumlauml ettauml voi paumlaumltellauml pyhien haumliden

kuvan auttavan haumlnen mukaansa kaikkia ahdistuneita Taumlmauml kaumlsitys ei olisi

ristiriidassa sen Drewermannin vaumlittaumlmaumln kanssa ettauml pyhien haumliden kuvan

vaikutus perustuu evoluutiokehitykseen Rakkauden myoumlnteisen vaikutuksen

ymmaumlrretaumlaumln naumlet psykologiassa koskevan kaikkia ihmisiauml ja Drewermann

ajattelee rakkauden kehittyneen ihmiskunnassa evoluutioon perustuvan

seksuaalisuuden pohjalta633

Pyhien haumliden kuva eroaa Drewermannin mukaan veden aterian ja leikin

kuvista siinauml ettei Jeesus ole uudistanut sitauml toteuttavaa avioliiton (solmimisen)

rituaalia kuten haumln on uudistanut kasteen ehtoollisen ja konfirmaation Pyhien

haumliden pelastavan kuvan haumln on kuitenkin vahvistanut koska haumln on vahvistanut

kaikki luomisilmoituksen kuvat Drewermann ajattelee ettauml Jeesus on

kokonaisvaikutuksellaan tehnyt ihmisten vaumllisestauml rakkaudesta vapauttavan eli

teologisesti ilmaistuna pelastavan kuvan taumlysin vastaavalla tavalla kuin

esimerkiksi kasteesta634 Taumlmauml ilmentaumlauml ihanteellista naumlkemystauml kirkkoihin

sitoutumattomasta kristillisyydestauml

Ihmiset pelastuvat siis Drewermannin mukaan oman ahdistuksensa

mukaisten symbolien avulla Heidaumln on loumlydettaumlvauml sisimmaumlstaumlaumln kuvia jotka

pystyvaumlt auttamaan juuri heitauml Ahdistuksesta vapautumiseen vaikuttaa koetun

ahdistuksen laatu Drewermann ei kuitenkaan vaumlitauml etteivaumlt mainitut symbolit

voisi auttaa muitakin kuin ahdistus-kuva -mallissa mainittuja Haumlnen

paumlaumlkorostuksenaan on vapautumisen yksiloumlllisyys Esimerkiksi ehtoollisen

merkitys on haumlnen mukaansa sen kyvyssauml vaikuttaa vapauttavasti yksittaumlisen

632 Myoumls GF I 500 633 GF I 489 634 rdquoVon dieser Person laumlszligt sich sagen daszlig sie imstande gewesen sein muss ein Klima zu schaffen in dem im Verlauf von Jahrhunderten all die Bilder ins Leben gerufen wurden in denen allein ein Mensch den Weg seiner Ganzwerdung zu finden und von Gott in den ewigen Symbolen der Religion auf heilende Weise traumlumen vermagldquo TE II 770

194

ihmisen mieleen eikauml lainkaan siinauml ettauml se liittaumlisi ihmisiauml yhteen Haumln rdquounohtaardquo

useimmiten riittien yhteisoumlllisen dimension Ahdistus-kuva -mallissa mainitut

pelastavat kuvat ovat vain esimerkkejauml On ajateltavissa ettauml useammankin

tyyppiset symbolit voivat haumlnen mukaansa puhutella samaa ihmistauml Onhan

ihmisillauml Drewermannin mukaan monenlaista ahdistusta635 Koko luomisilmoitus

olisi taumlssauml mielessauml kaikkien loumlydettaumlvissauml Pelastavien kuvien loumlytaumlmisen

mahdollistaa Drewermannin mukaan myoumls Kristuksen kuvan loumlytyminen jokaisen

sisimmaumlstauml636

Tarvitseeko ihminen siis vapautumiseensa kaikkia Raamatun tekstien

taustalta loumlytyviauml pelastavia kuvia niin kuin eraumlaumlt Drewermannin lausumat voi

ymmaumlrtaumlauml637 Vai riittaumlvaumltkouml haumlntauml erityisesti puhuttelevat kuvat Onhan kaikkien

kuvien sisaumlltouml haumlnen mukaansa sama ja jokainen kuva edustaa siten koko

luomisilmoitusta Taumlstauml paumlaumltellen ahdistus-kuva-malli ainoastaan havainnollistaa

sen ettauml kuvat puhuttelevat ihmisiauml yksiloumlllisesti Sen koko sisaumlltouml on integroitu jo

silloin kun ihminen loumlytaumlauml yhdenkin haumlntauml auttavan kuvan Sama koskee

ilmeisesti sekauml arkkityyppisiauml kuvat ettauml subjektiivisia kuvia vaikka ahdistus-kuva

mallissa esiintyykin vain arkkityyppisiauml kuvia

Jumala on Drewermannin mukaan istuttanut kuvia jokaisen mieleen Siksi

haumln ajattelee pelastavia kuvia loumlytyvaumln myoumls kristinuskon ulkopuolelta Niiden

olemassaolo ei kuitenkaan vielauml takaa uskon syntymistauml vaan tarvitaan kristillistauml

tulkintaa638 Erikoista kuitenkin on ettauml haumln ei ahdistus-kuva -mallissaan edes

viittaa Raamatusta loumlytyviin pelastaviin kuviin Ahdistus-kuva -malli vaikuttaa

siksi sakramenttiopilta jossa Drewermann asettaa symboliset rituaalit

erityisasemaan ihmisten auttajina Sen keskeisimpaumlnauml sisaumlltoumlnauml on joka

tapauksessa haumlnen myoumls raamatuntulkinnoissaan korostama luomisilmoituksen

kuvien kokemisessa ilmenevauml yksiloumlllisyys Drewermann on Jungin

635 rdquoZwar kommen die genannten Neuroseformen oft genug acutereinrassigacute vor aber meist treten sie gemischt auf wobei besonders die Gegensatzpaare selbst mit Vorliebe Kreuzungen eingehen so daszlig man von schizoid-depressiven oder zwangsneurotisch-hysterischen Mischstrukturen sprechen muszligldquo PM I 162 636 rdquoWir koumlnnen den Auferstandenen nur sehen weil wir sein Bild in uns tragen und er begegnet uns nur als acuteauszligerhalbacute von uns weil er zutiefst in uns lebtldquo Barke 58 637 rdquoAllerdings stellt sich an diese Aufgabe der Religion in der Psyche des Menschen ein inneres Gleichgewicht zu ermoumlglichen und eine innere Mitte zu bewahren fortan eine wichtige alles entscheidende Forderung Die Integration des gesamten archetypischen Materials in der Person des Einzelnenldquo GF I 405 638 ldquoHier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige in einem Einzelnen ausspricht und darstelltldquo Name 83 85

195

symbolitulkintaa ja psykoanalyyttistauml kehitysteoriaa yhdistaumlmaumlllauml luonut myytin

kuvista jotka vapauttavat erilaisista ahdistuksista

43 Tietoisen ja tiedostamattoman synteesi

Luvussa 31 olen osoittanut ettauml Drewermann ajattelee ilmoituksen

loumlytyvaumln ihmisten sisimmaumlstauml ja heijastuneena muun muassa Raamatusta Olen

samalla osoittanut ettauml se on haumlnen mukaansa visuaalista Se koostuu

arkkityyppisistauml kuvista ja subjektiivisista kuvista Taumlssauml alaluvussa selvitaumln

miten kuvat synnyttaumlvaumlt haumlnen mukaansa uskon Naumlkoumlkulmana on Jumalan

toimintaa koskevan teologisen kaumlsityksen yhdistyminen syvyyspsykologiseen

kaumlsitykseen ihmisen mielessauml tapahtuvasta Analysoin Drewermannin kaumlsitystauml

uskon syntymiseen johtavasta sisaumlisestauml prosessista kiinnittaumlen erityistauml huomiota

syvyyspsykologisen tulkinnan osuuteen Selvitaumln vaikuttavatko arkkityyppiset

kuvat ja subjektiiviset kuvat haumlnen mukaansa uskon syntymiseen eri tavoin

Onhan niillauml erilainen tausta ihmismielessauml Samalla selvitaumln tekeekouml

syvyyspsykologian soveltaminen haumlnen kaumlsityksestaumlaumln gnostilaista

Nukkuessa tapahtuvaa uskon syntymistauml Drewermannin luonnehtii

autonomiseksi prosessiksi jossa ihmisen minauml kohtaa itsenaumlisiauml vaikuttavia

hahmoja Niillauml haumln viittaa luomisilmoituksen pelastaviin kuviin639 Raamattu

osoittaa haumlnen mukaansa ettauml usko on taumllloumlin syntynyt tiedostamattoman mielen

syvyydessauml Jumala on kohdattu jaumlrjeltauml ulottumattomissa640 Naumlin ei haumlnen

mukaansa yleensauml kuitenkaan yleensauml tapahdu641 Usko syntyy nykyaumlaumln sen sijaan

tietoisessa Jumalan kohtaamisessa jota Drewermann kaumlsittelee uskonnollisen

kokemuksen otsakkeen alla642 Uskon syntymiseen sisaumlltyy haumlnen mukaansa sekauml

639 ldquoIst der Traum ein autonomer Prozeszlig dessen Zuschauer das Ich ist Die Bilder und Gedanken des Traumes kommen zum Ich als in sich selbstaumlndige Gestalten von geheimnisvollen machtldquohellip ldquoIm Traum verschmilzt das Material des individuellen Unbewuszligten mit dem kollektiven Erfahrungsschatz der menschlichen Psyche ldquoTE I 111 113 640 Paras esimerkeistauml on Drewermannin mukaan Jobiin liittyvauml ldquoBesonders auffallend ist an dieser Stelle aus dem Buche Ijob dass der Traum durchaus nicht wie man erwarten sollte das Auge des Schlafenden oumlffnet sondern das Ohr Auch das `Houmlren` Gottes ist maW nach dem Zeugnis dieser Stelle im Grunde ein Sehen in der Tiefe der unbewussten Seelenkraumlfte und was sich dort weit unterhalb der bewussten Verstandestaumltigkeit dem Traumlumenden mitteilt fuumlhrt ihn wenn er es annimmt zu einem tieferen acuteGehorsam` uns acuteBegreifenacute seines Lebens als es ihm in bewusster Reflexion jemals vergoumlnnt sein wuumlrdeldquo TE I 101 641 TE I 109 642 Drewermann kaumlsittelee uskon vastakohtana olevan ahdistuksen voittamista uskonnollisen kokemuksen (die religioumlse Erfahrung) otsakkeen alla GF I 385 403

196

teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti tulkittavaa Syvyyspsykologisesti

tulkittavaa on esimerkiksi Jumala-kaumlsityksen muuttuminen

Drewermann erottaa ihmisen sisaumlisessauml Jumala-kaumlsityksessauml kaksi tasoa

arkkityyppien tason ja persoonan tason643 Haumln tukeutuu ensin psykoanalyyttiseen

kaumlsitykseen erilaisten auktoriteettihahmojen vaikutuksesta ihmisen Jumala-

kaumlsitykseen Lapsen kaumlsitys aumlidistauml ja isaumlstauml laajentuu sen mukaan koskemaan

Jumalaa Naumlin syntyy persoonan tason eli tietoinen Jumala-kaumlsitys Toiseksi

Drewermann turvautuu Jungin analyyttiseen psykologiaan Siihen tukeutuen haumln

erottaa arkkityyppien tason eli tiedostamattoman Jumala-kaumlsityksen johon

vaikuttavat esimerkiksi isaumln ja aumlidin arkkityypit644 Kummankin tason Jumala-

kaumlsitys voi haumlnen mukaansa muuttua eri elaumlmaumlnvaiheissa

Jumala-kaumlsitys voi Drewermannin mukaan muuttua ensiksikin

psykoanalyyttisissauml analyyttisissauml ja eksistentiaalianalyyttisissauml terapioissa ja

muissa intensiivisissauml ihmissuhteissa645 Freud on haumlnen mukaansa ymmaumlrtaumlnyt

oikein ettauml ihmisestauml voi tulla itsenaumlinen persoona vain lapsuutensa

vieraannuttavista Jumala-kaumlsityksistauml vapautumalla Se tosin johtaa vaumlistaumlmaumlttauml

tietyssauml mielessauml ateistisen tai buddhalaisen minaumln syntymiseen joka on minaumln

tukahduttamista (Ichausloumlschung) Minaumln loumlytaumlmiseen (Ichfindung) siitauml voi

Drewermannin mukaan paumlaumlstauml vain inhimillisen kontaktin avulla646

Psykoanalyysi pystyy haumlnen mukaansa tulkitsemaan Jumala-kaumlsityksen

muuttumiseen liittyvaumlauml persoonaksi tulemista Uskon syntymiseen taumlmauml

persoonaksi tuleminen ei haumlnen mukaansa vielauml johda647 Siihen johtavaa Jumala-

kaumlsityksen muuttumista haumln tulkitsee Jungin analyyttistauml psykologiaa

soveltamalla Rakkaudellinen kohtaaminen vaikuttaa silloin sekauml arkkityyppien

tason ettauml persoonan tason Jumala-kaumlsitykseen Tapahtuu isaumln ja aumlidin

arkkityyppisten kuvien vapautuminen niistauml sidonnaisuuksista ja vaumlaumlristymistauml

joita esimerkiksi lapsuuden kokemukset ovat aiheuttaneet648 Haumln pitaumlauml siis taumlssauml

643 rdquoArchetypische Ebene des Gottesbildesldquohellipldquopersonale Ebene des Gottesbildesldquo GF I 374 644 GF I 374 645 GF I 373ndash75 Eksistentiaalianalyysi vie kuitenkin haumlnen mukaansa Jumala-kaumlsityksen muuttumisen terapioista pisimmaumllle Se osoittaa ettauml lapsuusvuosista alkanut isaumln ja aumlidin kaipuu ovat aumlaumlrettoumlmyyden kaipuuta (Verlangen ins Unendliche) Se siis johtaa haumlnen mukaansa ihmisen etsimaumlaumln Jumalaa GF I 373 646GF I 363 647 GF I 367 648 rdquoacuteTherapeutischacute wirksam ist dabei im Umkreis der Angstberuhigung offenbar bevorzugt eine Form der persoumlnlichen Begegnung in der das Personale das Kollektive auf eine Weise katalysier daszlig die archetypischen Inhalte des Archetyps von Mutter und Vater sich a) moumlglichst deutlich aus

197

naumlitauml arkkityyppisiauml kuvia muuttuvaisina vaikka on yleensauml vaumlittaumlnyt

arkkityyppisiauml kuvia muuttumattomiksi649 Haumln ajattelee Jumala-kaumlsityksen

(Gotteserfahrung) muuttumisen perustuvan sellaisen rakkauden kokemiseen jota

ihminen on lapsena kaivannut650 Terapiat osoittavat Drewermannin mukaan ettauml

ihmiset kaipaavat sitauml mitauml teologiassa sanotaan armoksi He kaipaavat

absoluuttista persoonaa joka kohtaa heidaumlt kasvokkain (Gegenuumlber)651 Terapiat

osoittavat ettauml ihmiset kaipaavat teologisesti tulkittavaa Jumala-suhdetta Ne

osoittavat mitauml uskoon sisaumlltyy syvyyspsykologisesti

Toiseksi Jumala-kaumlsitys voi Drewermannin mukaan muuttua uskon

syntyessauml Silloin se liittyy ennen muuta teologisesti tulkittavaan tapahtumaan

Haumln viittaa Jeesus Nasaretilaiseen ilmaisullaan yhdestauml ainoasta ihmisestauml joka

astuu historiassa (rdquogeschichtlichrdquo) ihmistauml vastaan ja tulee taumllle sillaksi

Absoluuttiseen652 Uskonnollinen muutos edellyttaumlauml siten Drewermannin mukaan

Jumalan puuttumista yksityisen ihmisen elaumlmaumlaumln Kaumlsitys on klassisen kristillisen

Jumala-kaumlsityksen mukainen Uskon syntyminen eroaa Drewermannin mukaan

ilmoituksen sisaumllloumln ymmaumlrtaumlmisestauml syvyyspsykologinen tulkinta auttaa

ymmaumlrtaumlmaumlaumln mutta usko syntyy Jumalan aloitteesta Jumala asettuu ihmisen

kanssa dialogiin ja kaumlyttaumlauml siinauml kristillistauml symbolikieltauml653 Taumlmaumln voinee tulkita

sekauml viittaukseksi ihmisen sisimmaumln ettauml Raamatun ja sakramenttien

symbolikieleen654

Uskon syntymisestauml Drewermann esittaumlauml selventaumlvaumln kaavion655 Se koetaan

haumlnen mukaansa tietoisella eli persoonan tasolla (die Ebene des Personalen)

seinen Verhaftungen an die konkrete Einzelperson und b) aus seinen Verfaumllschungen durch konkrete Einzelerfahrungen (der fruumlhen Kindheit) zu loumlsen vermagldquo GF I 374ndash75 649 rdquoBildernldquohellipldquodie von Natur aus in ihm angelegt sind und die unzweifelhaft von Gott stammenldquo TE II 452ldquo Das bleibende acuteWortacute Gottes in den Bildern der menschlichen Psycheldquo TE II 20 650 rdquoDie Einstellung ebenso wie die Reindarstellung die Aktivierung ebenso wie die Sublimierung des Elternbildes bilden religionspsychologisch demnach die zwei entscheidenden Momente der Gotteserfahrung Alles was Menschen mit ihrer Person zur acuteErfahrungacute eines personal vorgestellten Gottesbildes beitragen koumlnnen laumlszligt sich auf diese Weise zwei Momente zuruumlckfuumlhren sie muumlssen Anderen so sehr lieben wie er als Kind erwartet haumltte geliebt zu werden und sie muumlssen ihn so weit freigeben daszlig er darunter die einengenden bzw verformenden Einfluumlsse seiner Kindheit hinter sich lassen kannldquo GF I 375 651 GF I 376 rdquoSehnsucht nach einer anderen absoluten Personldquo GF I 374 652rdquoAntwortet die Religion acutegeschichtlichacute durch das konkrete gegenuumlbertreten einer einzelnen Person die in ihrer zugewandten Gegenwart zu einer Bruumlcke ins Absolute wirdldquo GF I 378 653 rdquoDialogische Verhaumlltnis zwischen Gott und dem EinzelnenldquohellipldquoDie christliche Symbolsprache als Ausdruck menschlicher religioumlser Erfahrungldquo GF I 199ndash200 654 rdquoIn der Tat liegt die Einzigartigkeit des Christentums nicht in seinen Glaubenssymbolen an sichldquohellipldquoSpezifisch christlich hingegen ist die Betonung der Personalitaumlt und Individualitaumlt in ihrer Synthese mit dem archetypischen Material der Psycheldquo TE II 777 655 GF I 198 Ks Liite 3

198

Uskovan minaumln ja Jumalan Sinaumln vaumllillauml vallitsee taumlllauml tasolla dialoginen suhde656

Drewermann kuvaa taumltauml suhdetta samoin kaumlsittein kuin filosofi Martin Buber ja

vaumlittaumlauml ymmaumlrtaumlvaumlnsauml Jumalan ja ihmisen dialogin kuten taumlmauml657 Kaavioon

kuuluva nuoli kuvaa tietoisuustranssendenttisen (bewuszligtseinstranszendent)

Jumalan Sinaumln laskeutumista omalta tasoltaan ihmisen tietoiselle persoonan

tasolle658 Tietoisuustranssendenttinen on taumlssauml Jumalan toimintaa kuvaava

adjektiivi Siihen sisaumlltyy sekauml kaumlsitys Jumalan transsendenttisuudesta ettauml kaumlsitys

Jumalan yhteydestauml ihmisen tietoiseen mieleen Jumala on taumlssauml kohtaamisessa

Drewermannin mukaan Sinauml tai Minauml-Sinauml joka on absoluuttisesti ihmistauml

vastapaumlaumltauml (das absolute Gegenuumlber) eikauml suinkaan psyyken osa659

Drewermann torjuu vaumlitteet gnostisismista vetoamalla taumlhaumln kaumlsitykseensauml

Jumalan ja ihmisen suhteesta Haumln tukeutuu Jungiin vaumlittaumlessaumlaumln ettauml

ahdistuksesta voi vapautua vain toisen henkiloumln avulla (Gegenuumlber einer anderen

Person)660 Jumalan on haumlnen mukaansa oltava persoonallinen koska ihmisillauml on

ahdistusta661 Oman uskonkaumlsityksensauml haumln vaumlittaumlauml vastaavan Jeesus

Nasaretilaisen eksistentiaalista kaumlsitystauml uskosta Markioniin tukeutumalla

Drewermann sanoutuu irti keskeisimpinauml pitaumlmistaumlaumln gnostilaisista kaumlsityksistauml

Ne ovat taumlmaumln maailman ja Jumalan maailman ylittaumlmaumltoumln vastakkaisuus

gnostikon sielun jumalallisuus gnostikon sielun vankeus taumlssauml maailmassa valon

maailman kutsu vankeudesta vapautumiseen ja gnostikossa vaikuttavan

jumalallisuuden paluu alkukotiinsa maailman lopussa 662 Luettelo sisaumlltaumlauml

taumlrkeimpinauml pidetyt Jumalan ja ihmisen suhdetta koskevat gnostilaiset

kaumlsitykset663 Markion ymmaumlrsi Drewermannin mukaan kyllauml Jumala-suhteen

656 ldquoDer Ort der religioumlsen Erfahrung identisch ist mit der Ebene des Personalenldquoldquomuszlig man die Religioumlse Erfahrung selbst als ein durch und durch dialogisches Verhaumlltnis zwischen dem Ich des Glaubenden und dem Du seines Gottes beschreibenrdquo GF I 198 657 rdquoWas wir ldquoOffenbarungldquo Gottes nennen ist mithin ein Ineinander das sich aus dem historischen Dialog zwischen Ich und Du (M Buber) ergibtldquo GF I 515 Drewermann viittaa Buberin teokseen Ich und Du keskeiseen terminologiaan 658 rdquoDas Du Gottes bewuszligtseinstranszendent rarr Dass Ich des Glaumlubigen bewuszligt personal individuellldquoGF I 198 (Kaavio) Ks Liite 3 659 rdquoGott in diesem Sinne ist das absolute Gegenuumlber einer reinen Begegnung das Du oder besser das Ich-Du das jede Begegnung umgreift und in jeder Begegnung begegnetldquo GF I 376ndash77 rdquoGott nicht als ein Teil der menschlichen Psyche verstanden werden kannldquo GF I 262rdquoGott und Mensch duumlrfen nicht in gnostischemrdquohelliprdquoSinne als acuteSeinseinheitacuterdquohelliprdquoacutegesetztacute werdenrdquo GF I 250 660 GF I 368 Jung 1963 GW 11 657ndash665 Syytteen gnostisismista on esittaumlnyt esim Walter Kasper vaumlittaumlmaumlllauml ettauml ihmisen tiedostamaton on Drewermannin mukaan ilmoituksen alkulaumlhde Kasper 1992 20 661 rdquoIch halte den Glauben an einen persoumlnlichen Gott fuumlr ein dringendes Postulat als Antwort auf die menschliche AngstldquoWorum 310 662 GF I 241 663 Marjanen 1992 74ndash77

199

syvyyden mutta haumln ei ymmaumlrtaumlnyt siihen kuuluvaa etaumlisyyttauml Haumln ei

Drewermannin mukaan pystynyt aina erottamaan Jumalaa turmeltuneesta

ihmismielestauml664 Taumlllauml Drewermann viittaa kaumlsitykseensauml ihmistauml vastapaumlaumltauml

(Gegenuumlber) olevasta Jumalasta Kirkollisen uskonkaumlsityksen Drewermann torjuu

yksipuolisen intellektuaalisena kaumlsityksenauml665

Drewermann vaumlittaumlauml ettei haumlnen kaumlsityksensauml persoonallisesta Jumalasta ole

ristiriidassa sen kanssa ettauml Jumala on myoumls itsessaumlaumln organisoituva systeemi (Ein

sich selbst organisierendes System) joka on yhdistettaumlvissauml luonnontieteelliseen

maailmankatsomukseen666 Uwe Beyerin mukaan Drewermann ei kuitenkaan ole

kyennyt yhdistaumlmaumlaumln naumlitauml Jumala-kaumlsityksiaumlaumln667 Beyer ei hyvaumlksy

Drewermannin kaumlsitystauml siitauml ettauml evoluution tuottama ihmisten kollektiivisen

tiedostamattoman sisaumlltouml voisi toimia Jumalan ilmoituksena668Drewermannin

Jumala-kaumlsitykseen sisaumlltyvauml gnostilainen piirre juontuukin juuri Jungin

arkkityyppiteorian soveltamisesta mutta haumlnen Jumala-kaumlsityksensauml ei kuitenkaan

ole gnostilainen Haumln pitaumlauml naumlet arkkityyppiteoriaa soveltaessaankin kiinni siitauml

ettei yhdenkaumlaumln ihmisen mieli ole jumalallinen vaikka jokaisen kollektiivisesta

tiedostamattomasta loumlytyy Jumalan ilmoitus Jumala laumlhestyy ihmisiauml

rdquoulkopuolisena (Gegenuumlber)669

Drewermann nimittaumlauml Jumalan kohtaamisen tasoa sekauml persoonan tasoksi

ettauml tietoiseksi tasoksi Se on siis syvyyspsykologisti tietoisen minaumln taso Haumln

pyrkii teologisen ja syvyyspsykologisen antropologian synteesiin rinnastamalla

teologisesti maumlaumlritellyn persoonan tason analyyttis-psykologiseen minaumln tasoon

jonka yksiloumlllisyyttauml haumln erityisesti korostaa Jumalan ja ihmisen tietoisen mielen

kohtaamista Drewermann nimittaumlauml teologisesti persoonalliseksi transsendenssiksi

Ihmisen tietoisuus pitaumlauml siinauml haumlnen mukaansa Jumalaa olemassaolonsa

664 GF I 241 247 665 GF I 245 666rdquoIch glaube auf zwei Weisen an Gottrdquo Worum 310 Drewermann ajattelee ettauml haumlnen kaksi erilaista Jumala-kaumlsitystaumlaumln ovat yhdistettaumlvissauml kristillisen kolminaisuusopin avulla Sitauml miten se tapahtuisi haumln ei selitauml Worum 310 667 Beyer1995 189ndash91 668 Beyer 1995 186 669 rdquoDer Einfluszlig dieser Person (eine andere Person) tief genug gehen muszlig um die Bilder des Unbewuszligten in den Prozes der Angstuumlberwindung miteinzubeziehenldquo GF I 405

200

perustana670 Haumln korostaa naumlin sitauml ettauml Jumalan kohtaaminen on tietoista Taumlmauml

on ristiriidassa sen kanssa ettauml haumln vaumlittaumlauml uskon syntyvaumln myoumls nukkuessa671

Drewermann vertaa persoonallista transsendenssia Buberin tavoin ihmisten

keskinaumliseen kohtaamiseen Suhteessa on haumlnen mukaansa samaa vaumllittoumlmyyttauml

kuin rakastavaisten suhteessa toisiinsa Siinauml ei kuvitella suunnitella tai tavoitella

mitaumlaumln672 Persoonan tasoa Drewermann kuvaa teologisesti myoumls minaumlndashsinauml -

suhteen tunteiden ja eksistenssin tasoksi673 Haumln tulkitsee Jumalan kohtaamisen

ihmisen sisimmaumlssauml tapahtuvaksi kahden persoonan kohtaamiseksi kuten ennen

haumlntauml on uskonnollista kokemusta tulkinnut esimerkiksi Tillich674 Persoonallinen

transsendenssi saa Drewermannin mukaan aikaan myoumls sen ettauml ihmisestauml tulee

teologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna persoona Jumalan kohtaaminen merkitsee

persoonaksi tulemista675 Koska minuuden loumlytaumlmisen aiheuttaa persoonallinen

Jumala ei taumlssaumlkaumlaumln ole Drewermannin mukaan kyse gnostisismista Ihmisen ja

Jumalan dialoginen suhde ei merkitse olemisen ykseyden (Seinseinheit)

syntymistauml ihmisen ja Jumalan vaumllille676

Kaaviossa on kuvattuna myoumls myytin ja rituaalin kollektiivinen taso Se on

Drewermannin mukaan tiedostamaton sanan syvyyspsykologisessa merkityksessauml

Kaavio kuvaa Jumalan Sinaumln ja ihmisen minaumln olevan yhteydessauml kyseiseen

tasoon677 Taumltauml kollektiivista ja tiedostamatonta tasoa haumln nimittaumlauml myoumls

uskonnollisuuden ilmentymisen symboliseksi tasoksi678 Persoonallinen

transsendenssi saa haumlnen mukaansa aikaan ihmisen minaumln yhteyden haumlnen

kollektiiviseen tiedostamattomaansa eli immanenttisen transsendenssin

Immanentti transsendenssi edellyttaumlauml siten persoonallista transsendenssia679

670 rdquoEineldquohellipldquo personale Transzendenz in der das menschliche Bewuszligtsein sich zu Gott als seinem Daseinsursprung hin verhaumlltldquo SB III 406 671 ldquoBesonders auffallend ist an dieser Stelle aus dem Buche Ijobldquohellip ldquodas `Houmlren` Gottes istldquohellip ldquo weit unterhalb der bewussten Verstandestaumltigkeit dem Traumlumenden mitteilt fuumlhrt ihn wenn er es annimmt zu einem tieferen acuteGehorsam` uns acuteBegreifenacute seines Lebens als es ihm in bewusster Reflexion jemals vergoumlnnt sein wuumlrdeldquo TE I 101 672 GF I 376 Buber 1923 18 673 GF I 253ndash54 674 Tillich 1958 116 675 rdquoacuteOffenbarungacute Gottes identisch mit dem Akt Personwerdung der durch Begegnung zwischen Ich und Du zustande kommtldquo GF I 379 676 GF I 250 Syvyyspsykologian merkitystauml Drewermann perustelee myoumls GF I 226 ja GF I 234 677 rdquoMythos und Ritual kollektiv unbewuszligtrdquo GF I 198 (Kaavio) Ks Liite 3 678 rdquoDie symbolische Ebene des religioumlsen Ausdrucks istldquohellipldquonicht individuell sondern kollektiv sie ist nicht bewuszligtseinstranszendent sondern in tiefenpsychologischen Sinne unbewuszligtldquo GF I 198 679 rdquoAuch diese immanente Transzendenz der Selbstwerdung nicht gibt ohne eine urspruumlnglichere wesentlichere personale Transzendenz in der das menschliche Bewuszligtsein sich zu Gott als seinem Daseinsursprung hin verhaumlltldquo SB III 406

201

Ihmisen tiedostamattomasta loumlytyvauml luomisilmoitus heraumlauml siis Drewermannin

mukaan ulkopuolisen Jumalan vaikutuksesta Ihmistauml haumlnen ulkopuoleltaan

laumlhestyvauml Jumala saa haumlnen mukaansa aikaan kuvailmoituksen kohtaamisen

Taumlmauml vastaa teologista kaumlsitystauml siitauml ettauml Jumala heraumlttaumlauml ihmisten ottamaan

vastaan Raamatun ilmoituksen

Erikoista on ettauml Drewermann ei anna selityksessaumlaumln mitaumlaumln roolia

Raamatun tai sakramenttien luomisilmoitukselle eikauml maumlaumlrittele mitenkaumlaumln

Jumalan toiminnan ulkoisia puitteita Ainoa ero unessa tapahtuvaan uskon

syntymiseen on Jumalan vaikutuksen tiedostamisessa Raamatuntulkinnan

vaikutus siihen ettauml ihminen voi loumlytaumlauml sisimmaumlstaumlaumln pelastavia kuvia ja uskon

jaumlauml kaumlsittelemaumlttauml Se on poikkeuksellista koska raamatuntulkinnan perimmaumlisenauml

tarkoituksena on haumlnen mukaansa uskon heraumlttaumlminen680 Drewermannin ajattelu

on taumlssauml suhteessa jaumlsentymaumltoumlntauml

Uskon syntymisessauml on siis Drewermannin mukaan syvyyspsykologisesti

kyse ihmisen minaumln yhteydestauml haumlnen kollektiiviseen tiedostamattomaansa eli

immanentista transsendenssista Sitauml haumln tulkitsee Jungiin tukeutumalla Usko

koskee taumlstauml naumlkoumlkulmasta katsottuna sekauml ihmismielen tietoista ettauml

tiedostamatonta rdquokerrostardquo Jungin kaumlsitys kaikki psyyken ilmioumlt yhdistaumlvaumlstauml

minuudesta (Selbst) on laumlhtoumlkohtana681 Minuus on Jungin mukaan transsendentti

kaumlsite joka kuvaa ihmisen psyykkistauml kokonaisuutta Haumln tarkoittaa sillauml

tietoisesta ja tiedostamattomasta sisaumllloumlstauml muodostuvaa persoonan ykseyttauml joka

on osittain kuvattavissa mutta osittain tuntematon682 Drewermann maumlaumlrittelee

minuuden vastaavasti tietoisen ja tiedostamattoman ykseydeksi joka on

ilmaistavissa vain symbolisesti683 Minuus toteuttaa Jungin mukaan

transsendenttisen funktion (Transzendente Funktion) yhdistaumlmaumlllauml tietoisen ja

680 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esrdquo helliprdquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 681 rdquoWas wirldquohellipldquoleisten muumlssen istldquohellipldquoSo etwas wie eine Synthese zwischen der `existentialen Hermeneutikacute BULTMANNS und der komplexen Psychologie CG JUNGS eine Vereinigung zwischen Bewuszligtsein und Unbewuszligtenldquo GF I 254 682 rdquoAls empirischer Begriff bezeichnet das Selbst den Gesamtumfang aller psychischen Phaumlnomene im Menschen Es druumlckt die Einheit und Ganzheit der Gesamtpersoumlnlichkeit ausldquohellipldquoInsofern die Ganzheit welche aus bewuszligten sowohl wie aus unbewuszligten Inhalten besteht ein Postulat ist ist ihr Begriff transzendent denn sie setzt das Vorhandensein von unbewuszligten Faktoren aus empirischen Gruumlnden voraus und charakterisiert damit eine Wesenheit die nur zum Teil beschrieben werden kann zu einem Teil aber pro tempore unerkennbar und unbegrenzbar bleibtldquo Jung 1960a GW 6 sect 891

202

tiedostamattoman toisiinsa ja kompensoi naumlin tiedostamattoman mielen sisaumllloumlllauml

tietoisen mielen yksipuolisuutta684 Jung tarkoittaa siten minuuden

transsendenttisuudella ihmismielen sisaumlistauml psyykkistauml tapahtumista Se on

perustana individuaatiossa eli minuuden loumlytaumlmisessauml Individuaatio taas

edellyttaumlauml Jungin mukaan psyykkisen kypsymisprosessin laumlpikaumlymistauml685

Jung nimittaumlauml paradoksaalisesti minuudeksi sekauml ihmismielen kokonaisuutta

ettauml ihmisen sisaumlistauml keskusta686 Minuuden arkkityypillauml ihmisen sisaumlisenauml

keskuksena on haumlnen mukaansa kaikkia muita arkkityyppejauml merkittaumlvaumlmpi

sisaumlltouml ja numeenisuus sillauml se on ihmismielen sisaumlinen kuva Jumalasta tai

sisaumlinen Kristus Johanneksen ja Paavalin ilmaisulle antamassa merkityksessauml687

Jung puhuu nimenomaan sisaumlisestauml Jumalan kuvasta eikauml Jumalan asumisesta

ihmisen sisaumlllauml Haumln jaumlttaumlauml teologian kaumlsiteltaumlvaumlksi sen onko jumaluuden

(Gottheit) kokeminen laumlhtoumlisin transsendenttisesta Jumalasta vai ihmisen

tiedostamattomasta688 Empiiriseksi minuuden arkkityyppi tulee haumlnen mukaansa

vain unien myyttien ja satujen arkkityyppisissauml kuvissa689

Drewermann pitaumlauml Jungiin tukeutuen ihmisen minuutta psyykkisen energian

keskuksena joka on syvyyspsykologisena edellytyksenauml Jumalan loumlytaumlmiselle

Minuus on siten haumlnen mukaansa psykologinen kuva Jumalasta ja minuuden

loumlytaumlmisen eli individuaation synnyttaumlauml haumlnen mukaansa Jumalan aikaansaama

683 rdquoMit dem Begriff des `Selbst`ldquohellipldquogemeint istldquohellipldquoempirisch nicht mehr faszligbare nur im Symbol aussagbare Einheit von Bewuszligtsein und Unbewuszligtenldquo TE I 191ndash92 684 Die Antwort besteht offenbar darin die Trennung zwischen Bewuszligtsein und Unbewuszligten aufzuheben Das geschieht nicht dadurch daszlig die Inhalte des Unbewuszligten einseitig durch bewuszligte Entscheidung verurteilt werden sondern vielmehr dadurc daszlig ihr Sinn fuumlr die Kompensation der Einseitigkeit des Bewuszligtseins erkannt und in Rechnung gestellt wird Die Tendenz des Unbewuszligten und die des Bewuszligten sind naumlmlich jene zwei Faktoren welche die transzendente Funktion zusammensetzen rdquo Jung 1967 GW 8 sect 145 685 rdquoDas Ziel der psychologischen Entwicklung istldquohellipldquodie Selbstverwirklichung resp die Individuationldquo Jung 1963 GW 11 sect 232ndash233 Jung 1964 GW 7 sect 267 686 Jung 1960a GW 6 sect 891 Ehnberg 2013 90 687 rdquoDas Selbstldquohellipldquoerweist sichldquohellipldquoals eine archetypische Vorstellung die sich von anderen Vorstellungen solcher Art dadurch auszeichnet daszlig sie entsprechend der Bedeutsamkeit ihres Inhaltes und ihrer Numinositaumlt eine zentrale Stellung einnimmtldquo Jung 1960a GW 6 sect 891 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (bdquodem Vater wesensgleichldquo) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 Jung ei taumlsmennauml mihin Raamatun kohtiin haumln viittaa 688 Jung 1963 GW 11 sect 757 689 Jung 1960a GW 6 sect 891

203

immanenttinen transsendenssi Haumln ajattelee siten minuuden loumlytaumlmisen ja

Jumalan loumlytaumlmisen olevan syvyyspsykologisesti sama asia690

Drewermann ajattelee ettauml Jumalan ja oman minuuden loumlytaumlminen ovat

syvyyspsykologisesti ihmisen minaumln (Ich) yhteyttauml minuuden arkkityyppiin joka

on sisaumlinen kuva Jumalasta tai sisaumlinen Kristus 691 Uskon syntyminen on siten

haumlnen mukaansa syvyyspsykologisesti tietoisen ja tiedostamattoman synteesi

jonka saa aikaan teologisesti tulkittava Jumala Persoonallisella tasolla tapahtunut

Jumalan kohtaaminen muuttaa silloin kollektiivisen tiedostamattoman

arkkityyppistauml Jumala-kaumlsitystauml niin ettauml ihminen saa sisaumlisen ymmaumlrryksen

Jumalasta Muutos on Drewermannin mukaan syvyyspsykologisesti sama kuin eri

terapioiden ja muiden intensiivisten kohtaamisten puitteissa usein tapahtuva

Erona on kuitenkin se ettauml teologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna Jumala-

kaumlsityksen muuttaa taumlssauml tapauksessa Jumala synnyttaumlessaumlaumln uskon mielen

persoonallisella tasolla692

Drewermannin mukaan ei haumlnen kaumlsitystaumlaumln tietoisen ja tiedostamattoman

synteesistauml voi pitaumlauml gnostilaisena vaikka se rakentuukin gnostilaisuudesta

syytetyn Jungin kaumlsitysten varaan Haumln nimittaumlin soveltaa Jungin

syvyyspsykologiaa pelkaumlstaumlaumln tehdaumlkseen ymmaumlrrettaumlvaumlksi miten Jumala

vaikuttaa ihmismielessauml 693 Drewermann myoumls torjuu Jungin gnostilaiset

tendenssit694Haumlnen perustelunsa voi hyvaumlksyauml Robert A Segalin Jungin

ajattelusta esittaumlmaumlllauml perusteella Drewermann naumlet hyoumldyntaumlauml Jungin

gnostilaisilta omaksumaa sisaumlisyyskaumlsitystauml mutta haumln kaumlyttaumlauml sitauml teologisen

Jumala-kaumlsityksen puitteissa695

Drewermann esittaumlauml siis teologista ja syvyyspsykologista tulkintaa

yhdistaumlmaumlllauml ettauml Jumala kohdataan uskon syntyessauml kahdella tavalla Haumln

690 rdquoDie Einheit mit acuteGottacute ist auf der Stufe der subjektalen Deutung also nicht eine personale Beziehung sondern eine innerpsychische Vereinigung und zwar nicht zwischen acuteGottacute und acuteMenschacute sondern zwischen acuteIchacute(Bewusstsein) und acuteUnbewusstemacuteldquo SB II 28 Vrt TE II 341rdquoSelbstfindung und Gottfindung bilden eine unaufloumlsbare Einheitldquo GF I 07 rdquoPsychologischldquohellipldquoist es also kein Unterschied zu sagen jemand hat sein Selbst gefunden oder er hat Gott gefundenldquo SB II 27 691 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (rdquodem Vater wesensgleichldquo) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 692 GF I 374ndash75 693 GF I 226 234 250 694 SB III 577 695 Segal Robert A 1992 18ndash19 25 Ks luku 12

204

laumlhestyy ihmistauml sekauml taumlmaumln ulkopuolelta ettauml ihmisen sisaumlisessauml Jumalan kuvassa

Samaan tulokseen Drewermann olisi voinut paumlaumltyauml myoumls teologisista

laumlhtoumlkohdista kaumlsin Esimerkiksi Augustinus korostaa Tunnustuksissaan monien

tunnettujen kristillisen mystiikan edustajien tavoin ettauml ihminen voi loumlytaumlauml sekauml

Jumalan ettauml minuutensa omasta sisaumlisyydestaumlaumln696 Augustinus tukeutuu naumlin

ajatellessaan platonistiseen kaumlsitykseen jonka mukaan ihmisen syntymaumlauml

edeltaumlnyt tieto Jumalasta ja omasta sielustaan ovat tallella haumlnen muistissaan

(anamnesis) silloinkin kun ihminen ei ole Jumalaa vielauml loumlytaumlnyt697 Haumln on

lisaumlksi opettanut Jumalan loumlytyvaumln myoumls ihmisen rdquoylaumlpuoleltardquo 698 Drewermannin

tulkinnasta loumlytyvaumlt siten Augustinuksen uskontulkinnan molemmat puolet

Haumlnen tulkintansa on taumlssauml mielessauml augustinolaista

Jumalan aikaansaama tietoisen ja tiedostamattoman Jumala-kaumlsityksen

muuttuminen on Drewermannin mukaan taumlrkeaumlauml erityisesti uskonnollisesti

Ahdistunut ja itsensauml ei-vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlksi (Nicht-Notwedig) kokenut ihminen

tuntee nyt olevansa hyvaumlksytty ja arvostettu Haumlnen ihmisyytensauml saa pysyvaumln ja

ehdottoman merkityksen699 Haumlnestauml tulee persoona700 Minuutensa ihmiset voivat

haumlnen mukaansa kuitenkin loumlytaumlauml myoumls eri terapioiden ja hyvien ihmissuhteiden

avulla Haumln vaumlittaumlauml ihmisten Jumala-kaipuun tulevan esiin terapioissa mutta

vaumlittaumlaumlkouml haumln myoumls ettauml terapiat voivat synnyttaumlauml uskon701

Drewermann vastaa taumlhaumln kysymykseen painottamalla ettauml ihmismielen

tapahtumia voidaan tulkita sekauml teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti

Persoonaksi tuleminen on haumlnen mukaansa eraumls Jumalan ilmoituksen muoto (eine

Form der Mitteilung der absoluten Person Gottes) Haumln vaumlittaumlauml ihmisen

ymmaumlrtaumlvaumln Jumalasta juuri sen verran kuin kykenee elaumlmaumlaumln muitten kanssa

omana persoonanaan702 Haumln myoumls vaumlittaumlauml ettauml pyrkimys elaumlauml omaa minuuttaan

696 Augustinus 1981 78 (36) Turner 1995 655 697 Turner 1995 58 698 Augustinus 1981 78 (36) 304 (1026) Turner 1995 58 68 699 GF I 375ndash76 700 rdquoacuteOffenbarungacute Gottes identisch mit dem Akt Personwerdung der durch Begegnung zwischen Ich und Du zustande kommtldquo GF I 379 701 rdquoSehnsucht nach einer anderen absoluten Personldquo GF I 374 702rdquoReligion ist vielmehr zu verstehen als eine Form Mitteilung der absoluten Person Gottes die sich ausspricht in der Personwerdung jedes einzelnen Menschen Mit anderes Worten wir werden von Gott wer immer er sei wenn das gesagte gilt gerade so viel verstehen und zu Gesicht bekommen als wir im Feld unserer Personwerdung in der Begegnung mit anderen Menschen ldquo GF I 380

205

toteuttaen on jo uskoa703 Drewermann samaistaa siis uskon Jumalaan ja oman

persoonansa eli analyyttis-psykologisesti ilmaistuna oman minuutensa loumlytaumlmisen

Minuuden loumlytaumlminen sanan syvyyspsykologisessa merkityksessauml on siten haumlnen

mukaansa teologisesta naumlkoumlkulmasta uskoa Usko puolestaan on teologisesti

tulkittua minuuden loumlytaumlmistauml ja minuuden loumlytaumlminen on syvyyspsykologisesti

tulkittua uskoa

Drewermann ei kaumlsittele erikseen syvyyspsykologisten terapioiden

teologisesti tulkittavaa vaikutusta Silti haumln naumlyttaumlauml pitaumlvaumln selvaumlnauml ettauml ihminen

voi loumlytaumlauml sekauml minuutensa ettauml uskon Jumalaan esimerkiksi analyyttisessauml

terapiassa Jumala on haumlnen mukaansa aina vaikuttamassa siihen ettauml ihminen

loumlytaumlauml minuutensa Naumlin on haumlnen mukaansa ilmeisesti silloinkin kun sitauml ei

tiedosteta tai tunnusteta Taumlmauml on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa ettauml haumln

korostaa Jumalan kohtaamisen olevan aina tietoista704

Uskon ja minuuden loumlytaumlmisen keskinaumlisestauml suhteesta Drewermannilla on

kuitenkin selkeauml kanta Jumalan loumlytaumlminen mahdollistaa minuuden loumlytaumlmisen705

Siihen tarvitaan haumlnen mukaansa kuitenkin ihmisen sisaumlistauml minuuden

arkkityyppiauml joka on ihmisen sisaumlinen kuva Jumalasta706 Uskon syntyminen ja

uskon merkitys ihmiselle on siten Drewermannin mukaan ilmaistavissa vain

syvyyspsykologista ja teologista tulkintaa yhdistaumlmaumlllauml Haumln kaumlyttaumlauml uskon

kaumlsitettauml teologisen ja syvyyspsykologisen tulkinnan yhdistaumlvaumlssauml synteettisessauml

merkityksessauml

Vaikuttaako Jumala-suhteen syntyminen Drewermannin mukaan myoumls sen

ettauml ihminen ehkauml kypsyy omaksi itsekseen eli loumlytaumlauml oman minuutensa tiettynauml

rajattuna Jumalan kohtaamisen hetkenauml Naumlin voisi paumlaumltellauml haumlnen

tukeutumisestaan Jungin teoriaan Jumalan ja minuuden loumlytaumlmisen

yhteenkuulumisesta Jungin mukaan ihminen kuitenkin loumlytaumlauml minuutensa yleensauml

703 rdquoWir Gott nur finden indem wir moumlglichst intensiv unter den Bedingungen in den wir hineingestellt sind versuchen Mensch zu seinldquo Gespraumlche 79 704 rdquoEineldquohellipldquo personale Transzendenz in der das menschliche Bewuszligtsein sich zu Gott als seinem Daseinsursprung hin verhaumlltldquo SB III 406 705 Esim rdquoDer Glaube besitztldquohellipldquoallein die Kraft Menschen zu sich selbst zuruumlckzufuumlhren Gottfindung und Selbstfindung verhalten daherldquohellipldquozueinander wie Grund und Folgeldquo TE II 245 706 rdquoPsychologisch das acuteSelbstacute des Menschen als ein Gottesbild erscheintldquohellipldquoSo kann das acuteSelbstacute als ein psychologischer Komplex ein Zentrum psychischer Energie verstanden werden der es ermoumlglicht acuteGottacute zu erfahrenldquo SB II 29 Schnelzerin mukaan Drewermannin hermeneutiikan vahvin esiymmaumlrrys sisaumlltyy juuri haumlnen kaumlsitykseensauml minuuden arkkityypistauml ilmoituksen alueena Schnelzer 1999 98

206

vasta keski-iaumlssauml kypsymisprosessin tuloksena707 Pelastavat kuvat olisivat

Drewermannin mukaan taumlstauml paumlaumltellen loumlydettaumlvissauml vasta aikuisiaumlssauml Haumln kuvaa

kuitenkin uskonnollisia kokemuksia tavalla josta puuttuvat kaikki

persoonallisuuden kypsymiseen kuuluvat kasvukivut708 Usko voi syntyauml jopa

nukkuessa tai erityisen naumlyn yhteydessauml709 Raamatun kuvat avautuvat silloin

haumlnen mukaansa ihmismielelle vaivattomasti710 Taumlssauml suhteessa haumln tulkitsee

minuuden loumlytaumlmistauml ja Jumalan loumlytaumlmistauml toisin kuin Jung

Mihin erityistauml luomisilmoitusta tarvitaan jos persoonallisen Jumalan

kohtaaminen synnyttaumlauml uskon ndash Drewermannin mukaan luomisilmoitusta

tarvitaan ahdistuksen vuoksi Taumltauml haumln perustelee ahdistuksen monitasoisuudella

ahdistus koskee ihmistauml sekauml eksistentiaalisena ettauml biologisena olentona

Ahdistus koskee yhtauml lailla minaumlauml (Ich) kuin tiedostamatontakin (Es)711

Psykoanalyysiin tukeutuva maumlaumlritelmauml osoittaa ettei Drewermann sovella

pelkaumlstaumlaumln analyyttistauml psykologiaa tulkitessaan luomisilmoituksen vaikutusta

ahdistukseen Sen kaumlsitteitauml kaumlyttaumlen haumln ilmaisisi ahdistuksen koskevan sekauml

minaumlauml ettauml henkiloumlkohtaista tiedostamatonta (das persoumlnliche Unbewuszligte) Haumlnen

keskeisimpaumlnauml korostuksenaan on ettauml persoonallinen transsendenssi eli Jumalan

tietoinen kohtaaminen mahdollistaa kollektiivisen tiedostamattoman koko sisaumllloumln

tiedostamisen eli arkkityyppisen luomisilmoituksen roolin ahdistuksen poistajana

Drewermann viittaa Jeesus Nasaretilaiseen vaumlittaumlessaumlaumln ettauml yksi ainoa

historiassa (geschichtlich) vaikuttanut henkilouml vastaa ihmisten ahdistukseen

yliajallisten kuvien vaumllityksellauml712 Jeesus siis muuttaa haumlnen mukaansa

luomisilmoituksen kuvat ahdistusta poistaviksi Drewermann maumlaumlrittelee ettauml

ahdistuksesta vapautuminen tapahtuu historiallisen ja ei-historiallisen synteesissauml

707 Esim Jung 1967 GW 8 sect 556ndash557 708 Werbick huomauttaa samasta asiasta Werbick 1992 27 709 rdquoDie Traumlumeldquohellipldquoihr Hauptwert liegt darin daszlig in ihnen eine Art spontaner Selbstheilung des Unbewussten bzgl derjenigen Konflikte eingeleitet ermoumlglicht oder sogar durchgefuumlhrt wirdldquoTE I 115rdquoIn der Vision am anderen Ufer erschien den Juumlngernldquohellipldquoso sehr bilden die Neuentdeckung Christi und der Gewinn eigener Lebemsfuumllle eine Einheitldquo TE II 410ndash11 710 Taumlhaumln on kiinnittaumlnyt huomiota myoumls Etheber 1998 285 711 rdquoSo erscheint jetzt die Religion wesentlich als ein Verfahren eben eine solche Personwerdung zu ermoumlglichen indem sie die Angst beruhigt die sich zwischen Es und Ich aussannt und auf beiden Ebenen auf der geistigen Ebene der Angst als ein acuteExistentialsacute ebenso wie auf der biologischen Ebene der Angstldquohellipldquoumgriffen sein muszlig damit das menschliche Dasein gelingen kann rdquo GF I 379 712 rdquoDer Antwort des Religioumlsenldquohellipldquodort wo die Angst als situativ gebunden erlebt wird setzt die Religion ein indem sie bestimmte Grundgegebenheiten in uumlberzeitliche Bilder verwandelt und wo das menschliche Bewuszligtsein die Angst ins Unendliche Ewige treiben droht antwortet die Religion acutegeschichtlichacute durch das konkrete gegenuumlbertreten einer einzelnen Person die in ihrer

207

jonka synnyttaumljaumlnauml on Jumalan ikuinen Sinauml713 Jumalan ihmiseen istuttama

luomisilmoitus on taumlmaumln mukaan vaumlline jolla Jumala poistaa ahdistuksen Jeesus

Nasaretilainen toimii siinauml Jumalan nimissauml mutta tarkemmin Drewermann ei

taumlssauml yhteydessauml maumlaumlrittele Jeesuksen ja Jumalan suhdetta714 Jeesus on haumlnen

mukaansa joka tapauksessa osallisena uskon prosessissa johon kuuluu ensiksikin

Jumalan ja oman minuuden loumlytaumlminen ja toiseksi luomisilmoituksen loumlytaumlminen

Molemmat saa Drewermannin mukaan aikaan ihmistauml haumlnen ulkopuoleltaan

laumlhestyvauml Jumala mutta molemmat myoumls toteutuvat sisaumlisessauml prosessissa

Subjektiiviset kuvat eivaumlt kuitenkaan mahdu Jumalan kohtaamista ja

arkkityyppisten kuvien heraumlaumlmistauml yhdistaumlvaumlaumln malliin Drewermann ei juuri

kaumlsittele Jumalan vaikutusta niihin vaan mainitsee ainoastaan ettauml niiden

sitovuuden syitauml on etsittaumlvauml tunteista ja motiiveista715 Koska psykologisen

kaumlsityksen mukaan tunteet ja motiivit ovat aina osittain tiedostamattomia voi

paumlaumltellauml ettauml subjektiiviset kuvat synnyttaumlvaumlt Drewermannin mukaan uskon

sellaisen elaumlytymisen perusteella johon osallistuu sekauml tietoinen ettauml

tiedostamaton mieli Tietoisen mielen voi taumllloumlin ajatella olevan kaaviossa716

kuvatun persoonallisen transsendenssin osapuolena Jumala vaikuttaisi siten

ihmisen tietoisuuteen ja sen kautta myoumls haumlnen tiedostamattomaansa

Drewermann ei kuitenkaan taumlllaista esitauml Naumlkemys sopii kuitenkin yhteen sen

kanssa ettauml haumln painottaa subjektiivisten kuvien sisaumlltoumlauml tulkitsevan Freudin

psykoanalyysin tehtaumlvaumlnauml olevan integroida ihmisen tiedostamaton osaksi

itsestaumlaumln tietoista persoonaa717 Ihminen voisi siten saada tietoisen ja

tiedostamattoman mielensauml synteesin kautta yhteyden niihinkin Raamatun kuviin

joilla ei ole vastinetta arkkityyppisessauml luomisilmoituksessa Taumlmauml tapahtuisi jos

haumlnen persoonallisuutensa on siihen sovelias718 Tiedostamattoman vaikutus

zugewandten Gegenwart zu einer Bruumlcke ins Absolute wirdldquo GF I 378 rdquoDie einmalige Person des Nazarenersldquo GF I 380 713 rdquoacuteErloumlsungacute von seiner Angst wirklich nur moumlglich ist in einer Synthese von Geschichtlichem und acuteUngeschichtlichemacute von Personalem und Archetypischenldquohellipldquogar nichts anders sein kann als dahinter das ewige Du Gottes selbst anzusprechen dem sie selbst sich verdanktldquo GF I 380 714 Drewermann viittaa siihen ettauml kaumlsittelee Jeesuksen persoonaa teoksensa seuraavassa osassa eli GF IIssa GF I 381 715 rdquoNur muss man das Verbindende dort suchen wo es liegt nicht in Gedanken sondern den Gefuumlhlen nicht in den Handlungen sondern Motiven nicht in den Bewertungen sondern den Antriebenldquo TE I 436 716 GF I 198 (Kaavio) Ks Liite 3 717 Subjektiivisia kuvia Drewermann tulkitsee psykoanalyysin pohjalta kehitettyjen keskusteluterapian (Gespraumlchspsychotherapie) ja transaktioanalyysin avulla TE I 443ndash482 718 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszliger Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestaltldquohellipldquoverbindlich machen

208

uskon syntymiseen olisi taumlssauml tapauksessa tiedostamattomien motiivien ja

tiedostamatonta koskettavien tunteiden vaikutusta Myoumls subjektiiviset kuvat

synnyttaumlnevaumlt Drewermannin mukaan uskon tietoisen ja tiedostamattoman

mielenkerroksen synteesin avulla jonka alkuunpanijana on Jumalan vaikutus

ihmiseen eli persoonallinen transsendenssi

Drewermann kaumlsittelee siten uskon syntymistauml yhdistaumlmaumlllauml teologiaan

kahden syvyyspsykologisen suuntauksen tulkintoja Analyyttiseen psykologiaan

tukeutumalla haumln painottaa sitauml ettauml usko loumlydetaumlaumln syvyyspsykologisesti

tulkittavassa sisaumlisessauml prosessissa kollektiivisen tiedostamattoman

arkkityyppisten kuvien avulla Psykoanalyysi selittaumlnee haumlnen mukaansa uskon

syntymisen subjektiivisten kuvien avulla Samalla haumln pitaumlauml kiinni siitauml ettauml uskon

syntyprosessin luonne on ymmaumlrrettaumlvissauml vain teologisesti Sen alkaja on Jumala

joka on ihmisen naumlkoumlkulmasta ulkopuolinen rdquoGegenuumlberrdquo Drewermann tarjoaa

uskon syntymiselle selityksen joka yhdistaumlauml syvyyspsykologisesti tulkittavan

tapahtumisen ja teologisesti tulkittavan Jumalan vaikutuksen Ainoastaan

teologinen tulkinta kuitenkin paljastaa haumlnen mukaansa olennaisimman ihmisen

tietoisuuden ja tiedostamattoman synteesistauml Vain teologinen tulkinta tekee

ymmaumlrrettaumlvaumlksi uskon joka sekauml mahdollistaa minuutensa loumlytaumlmisen ettauml

ahdistuksesta vapautumisen719

44 Jeesus Nasaretilainen uskon heraumlttaumljaumlnauml

Drewermann vaumlittaumlauml siis ettauml uskon synnyttaumlauml Jumalan vaikutus

ihmismielen sisaumliseen luomisilmoitukseen Lisaumlksi haumln maumlaumlrittelee ettauml

ahdistuksen karkottaa ainoastaan uskominen persoonalliseen Jumalaan joka on

ilmestynyt Jumala-ihminen (der Gottmensch) Jeesuksessa Kristuksessa720

Kristuksen roolia pelastavien kuvien heraumlttaumljaumlnauml vaumlite ei tee selvaumlksi Onko haumln

ehkauml se jumalallinen rdquoGegenuumlberrdquo joka vaikuttaa persoonallisessa

transsendenssissa ja saa aikaan immanenttisen transsendenssin Taumlssauml alaluvussa

analysoin Drewermannin naumlkemystauml Jeesuksesta uskon heraumlttaumljaumlnauml Kiinnitaumln

kannldquohellipldquoes handelt sich bei ihnen um Personen die eine bestimmte Individualitaumlt einen bestimmten Charakter besitzenldquo TE I 436 38 719 rdquoNur Glaube an die absolute Person Gottesldquohellipldquoermoumlglichte es die Synthese der Person festzuhalten und die Angst zu bannenldquo SB III 533 720 rdquoNur Glaube an die absolute Person Gottes der in dem Gottmenschen Jesus Christus erschienen war ermoumlglichte es die Synthese der Person festzuhalten und die Angst zu bannenldquo SB III 533

209

erityisesti huomiota syvyyspsykologisen tulkinnan osuuteen Jumala-ihmisen

kaumlsitteen kaumlytoumln voi ymmaumlrtaumlauml niin ettauml Kristus avaa Drewermannin mukaan

ihmismielessauml olevan luomisilmoituksen Viittaako haumln taumlllauml ehkauml Kristuksen pre-

eksistenssiin Tunnustautuuko Drewermann lausumallaan alkukirkon Logos-

kristologiaan jonka mukaan Jumalan Poika on luomisen agentti Ilmaisun voi

ymmaumlrtaumlauml myoumls siten ettauml Kristus karkottaa ahdistuksen joka Drewermannin

mukaan erottaa ihmisen Jumalasta Onko taumlssauml ehkauml viittaus sovitusoppiin

Jumala-ihminen ei selvaumlstikaumlaumln ole Drewermannille opillinen maumlaumlritelmauml721

Historian (historisch) Jeesuksesta tiedetaumlaumln haumlnen mukaansa vain vaumlhaumln koska

evankeliumien kuvaukset ovat symbolisia tiivistelmiauml722 Haumln ajattelee niiden

olevan kuvia joiden merkitys on ymmaumlrrettaumlvissauml vain syvyyspsykologisen

tulkinnan keinoin Haumln pitaumlauml kiinni analogia imaginis -kaumlsityksestauml jonka mukaan

kuvalla on vastaavuutta edustamansa henkiloumln kanssa723

Evankeliumien ja uskontunnusten olemassaolo todistaa Drewermannin

mukaan kyllaumlkin Jeesuksen erityisestauml uskonnollisesta merkityksestauml

Syvyyspsykologia osoittaa haumlnen mukaansa ettauml Jeesukseen liitetty symbolinen

perinne on voinut syntyauml vain historiassa elaumlneen henkiloumln heraumlttaumlmaumln uskon

(Vertrauen) vaikutuksesta724 Drewermann ajattelee kuitenkin ettauml Jeesuksesta

tiedetaumlaumln varmasti vain haumlnen sisaumlisen totuutensa vaikutus ihmisten kokemukseen

itsestaumlaumln725 Tiedetaumlaumln ettauml haumln ei julistanut itseaumlaumln ja kykeni juuri siksi saamaan

ihmisten mielistauml esiin Jumalan sinne asettamat pelastavat kuvat726 Taumltauml

tarkoitetaan Drewermannin mukaan kun puhutaan Jeesuksessa tapahtuneesta

Jumalan ilmoituksesta727 Jeesus Nasaretilaisen vaikutus aikalaisiinsa oikeuttaa

siis Drewermannin mukaan sanomaan haumlntauml Jumala-ihmiseksi Haumln ei siten

721rdquoAuf diese Fragen gibt es theologisch keine Antwortrdquo Trinitaumlt 126 722 rdquoDas Markus-Evangelium spricht durchaus von dem acutehistorischenacute Jesus aberldquohellipldquoin der Weise symbolischer Verdichtungldquo DMK I 93 723 Esim Tillich 1962 115 724 rdquoSo zeigt doch gerade die Tiefenpsychologie dass sich die Symbole und Symbolerzaumlhlungen dieser Uumlberlieferung ( Jesusuumlberlieferung) niemals von innen her zu traumlumen und mitzuteilen vermocht haumltten ohne ein Feld des Vertrauens wie es nur um das Zentrum einer historischen Person entstehen kann und konnteldquo TE II 770 725 rdquoNicht die aumluszligerlich beobachtbare dem Glauben gleichguumlltige Auszligenseite historischer Tatsachen sondern die Wirkung der inneren Wahrheit der Gestalt Jesu auf die Selbsterfahrung und Selbstauslegung von Menschenldquohellipldquobildet die durchaus historisch zu nennende Ebene der Wirklichkeit dieser eminent religioumlsen und eben deshalb symbolischen also acuteunhistorischenacute Darstellungsweise der Bibelldquo DMK I 93 726 rdquoDie Naumlhe Gottes allein ist der ganze Inhalt dessen was Jesus lebte und wollte und gerade indem er nicht sich selbst verkuumlndete vermochte er alles im Menschen wachzurufen was von Gott her an Bildern der Heilung im Menschen angelegt istldquo TE II 769

210

perustele Jeesuksen erityisyyttauml Kristuksen pre-eksistenssillauml Haumln ei myoumlskaumlaumln

hyvaumlksy adoptianismia sillauml kertomus jonka mukaan Jumala olisi korottanut

Jeesus Nasaretilaisen Pojakseen Jordanilla tapahtuneen kasteen yhteydessauml

kuvastaa haumlnen mukaansa ainoastaan tapauksesta kertoneiden Jumala-

kokemusta728

Teologian suurimpia virheitauml on Drewermannin mukaan Jeesuksen ja Isaumln

yhteyden tulkitseminen ontologiseksi ykseydeksi olihan itsensauml Jumalaksi

korottaminen Jeesuksesta kaukana729 Drewermannin naumlkemyksellauml on

yhtymaumlkohtia Tillichin naumlkemykseen730 Jeesuksen Jumala-yhteyden

korostamisessa taas naumlkyy tukeutuminen Schleiermacheriin Onhan uskonto

taumlmaumln mukaan suoranaista (schlechthinniger) riippuvuuden tunnetta (Gefuumlhl)

aumlaumlrettoumlmaumln maistelemista (Geschmack) tai aumlaumlrettoumlmaumln katselemista (Anschauung)

aumlaumlrellisessauml eli ikuisen katselemista ajallisessa Drewermann myoumls ilmaisee

riippuvuutensa Schleiermacherista 731 Haumln tukeutuu Schleiermacheriin myoumls

Jeesuksen esikuvallisuutta painottaessaan Haumln korostaa yhtauml painokkaasti sitauml

ettauml Jeesus oli vain tavallinen ihminen ja Jeesuksen ainutlaatuista Jumala-yhteyttauml

Taumlmauml Jeesus-kaumlsitys muistuttaa gnostilaista kaumlsitystauml hengellisestauml kristitystauml732

Raamatun tekstejauml luotettavampaa tietoa Jeesuksesta vaumllittaumlauml Drewermannin

mukaan ihmismieli Vain unelmoimalla (traumlumen) voi ymmaumlrtaumlauml haumlnen

salaisuuttaan733 Mitaumlaumln ulkonaisia ehtoja Drewermann ei esitauml elaumlytymiselle Sen

727 ldquoIn dessen Widerschein ein jeder Mensch die Wahrheit Christi zu erkennen vermag indem er sich selber darin offenbar wirdldquo TE II 769 728 DMK I 140ndash41viite 6 729 ldquoIch und der Vater sind einsacute ndash dieses Wort aus Joh 10 30 druumlckt jetzt nicht mehr nur eine lebendige subjektive Beziehung der liebe aus sondern markiert fortan eine objektive Tatsache des Seins Es ist der aumluszligerste Punkt bis wohin man die Intellektualisierung des acuteGlaubensacute treiben kannldquo GF I 242 rdquoDie Uumlberzeugung Jesu von seiner Gottessohnschaft beruht auf dem Bewusstsein seiner inneren Einheit mit Gott und der vollen Hingabe in den Willen des VatersldquohellipldquoAber die Identifizierung mit ihm oder gar seine Erhebung zum Gottldquo hellipldquoliegt ihm voumlllig fern Er bleibt der Menschldquo DMK I 540 730 Tillichin mukaan Raamatun Jeesuksesta antamasta kuvasta ei loumlydy haumlnen ja Jumalan vaumllistauml vieraantumista eikauml yhtaumlaumln itsensauml korottamiseen viittaavaa piirrettauml Tillich 1973 88 Tillich 1962 94 731 rdquoWar es Schleiermacher der die Religion insgesamt als acuteGefuumlhl schlechthinniger Abhaumlngigkeitacute bestimmte oder einfacher als acuteGeschmack fuumlr das Unendlicheacute oder als acuteAnschauung des Unendlichen im Endlichen des Ewigen im Zeitlichenldquo GF I 506 67 rdquoIhr Wesen ist weder Denken und Handeln sondern Anschauung und Gefuumlhl Anschauen will sie das Universumldquohellipldquosie will im Menschen nicht weniger als in allem andern Einzelnen und Endlichen das Unendliche sehenldquoldquoReligion ist Sinn und Geschmack fuumlr Unendlicheldquo Schleiermacher 1961 29 30 Marshall 2000 362 GF I 5758 Ks Marshall 2000 362 732 Dunderberg 1999 247 Marjanen 2005 37ndash38 84 733 rdquoDie Wahrheit des Christus liegt einzig in der Person Jesu und sie ist einzigartig unableitbar ein Geheimnis Gottes doch um sie zu verstehen muszlig man sie acutetraumlumenacute in dem Reichtum all die Bilder die unser Leben leiten und begleitenldquo Fruumlchten 82

211

on ainoastaan kohdistuttava omiin mielikuviin joten ne voivat ilmeisesti olla

Jeesukseen suoranaisesti liittyviauml tai muita kuvia arkkityyppisiauml tai subjektiivisia

kuvia Ne voivat ilmeisesti olla alkuisin Raamatusta tai mistauml tahansa muualtakin

Drewermannin kirjallisuuden ja muun taiteen Jeesus-kuville osoittama huomio

antaa yhtaumlaumlltauml olettaa ettauml nekin voivat haumlnen mukaansa heraumlttaumlauml ihmisessauml

kokemuksen Jeesuksesta734 Haumln kaiketi ajattelee oikeaa tietoa Jeesuksesta

saatavan myoumls nukkuessa koska ihmisellauml on silloin haumlnen mukaansa vaumllitoumln

yhteys sekauml kollektiivisen tiedostamattomansa ettauml yksiloumlllisen

tiedostamattomansa kuviin735

Elaumlytymaumlllauml saatava kokemus Jeesuksesta on Drewermannin mukaan

arkkityyppinen kokemus joka noudattaa kaikkeen inhimillisen sisaumlltyvaumlauml

typologiaa736 Jeesuksessa toteutuvat esimerkiksi profeetan runoilijan ja

itsenaumlisen ihmisen arkkityypit737 Vahvimmin Drewermann painottaa sitauml ettauml

Jeesuksessa toteutuu jumalallisen vapahtajan arkkityyppi Sen osoittavat haumlnen

mukaansa Raamatun kertomukset Jeesuksen syntymaumlstauml ja yloumlsnousemuksesta

Kyseinen arkkityyppi liittyy haumlnessauml yhteen henkiloumloumln ja toteutuu siksi

syvaumlllisempaumlnauml kuin esimerkiksi Egyptin faraoissa738 Drewermann korostaa

Jeesuksen saavan merkityksensauml siitauml ettauml arkkityyppiset kuvat todistavat

haumlnestauml739 Haumlnen ajatuksensa luotettavan Jeesus-tiedon saamisesta unelmoimalla

on yhtauml ihanteellinen kuin kaumlsitys kaikkien pelastavien kuvien avautumisesta Se

on osoitus yksiloumlllisten tunteiden idealisoinnista740

Kaumlsityksensauml historian Jeesuksesta Drewermann perustaa loumlyhaumlsti

Raamattuun Haumln luottaa kuitenkin siinauml Raamatun tekstiin ettauml pitaumlauml Jeesusta

734 Drewermann esittaumlauml raamatuntulkinnoissaan runsaasti kirjallisuusparalleeleja ja viitteitauml kuvataiteeseen Sen lisaumlksi haumln on analysoinut esim Fjodor Dostojewskin teoksia teologis-syvyyspsykologisesti Haumln on esim analysoinut taumlmaumln Kristus-kaumlsitystauml Allerniedrigste 133ndash63 735 ldquoIm Traum verschmilzt das Material des individuellen Unbewuszligten mit dem kollektiven Erfahrungsschatz der menschlichen Psycheldquo TE I 113 736 rdquoAusdrucksgestalten des einen und allen gemeinsamen menschlichen Wesens zu verstehenldquohellipldquodie fixierten Lebensaumluszligerungenldquohellipldquoin Religionldquohellipldquovon innen her letztlich aufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erleben als Ausdruck eines in sich einheitlichen lebendigen seelischen Zusammenhanges nachzuempfinden und auslegenldquo TE I 54 737 GF II 196 298 738 ldquoEr den Archetypus des goumlttlichen Erloumlsers mit der individuellen geschichtlichen Person Jesu verbandldquo SB III 533 bdquoMan kann diese Differenz als den Unterschied der personalen Vertiefung bezeichnenldquohellipldquoHier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige in einem Einzelnen ausspricht und darstellldquo Name 83 85 Name 1986 ja Barke 1989 keskittyvaumlt taumlhaumln teemaan 739 ldquoNicht die Lehre von dem Tod und der Auferstehung des menschgewordenen Gottessohnes an sich sondern vor allem der Umstand daszlig er den Archetypus des goumlttlichen Erloumlsers mit der individuellen geschichtlichen Person Jesu verbandldquo SB III 533 740 TE I 437 Naumlin myoumls Frey Frey 1995 187 192

212

profeetallisena henkiloumlnauml jonka sanoma oli taumlmaumlnhetkistauml universaalia ja

vertauskuvallista741 Drewermann esittelee Jeesuksen myoumls hallitsijana mutta

sitaumlkin enemmaumln ihmisystaumlvaumlllisenauml opettajana terapeuttina ja parantajana Juumlrgen

Werbick kysyy aiheellisesti onko Jeesus Drewermannille vain terapeutti joka on

avannut ihmisten sielunsyvyydet742 Eksegeetti Joumlrg Frey taas vaumlittaumlauml ettei

Raamatun tekstin perusteella voi tehdauml pitkaumllle meneviauml johtopaumlaumltoumlksiauml Jeesuksen

itsetietoisuudesta ja mielialoista743 Haumlnen mukaansa raamatuntulkinnassa ei siis

tarvita psykobiografiaa jota esimerkiksi Drewermannin tulkinta osoittaa744

Drewermannia voi kuitenkin syyttaumlauml tendenssimaumlisestauml Jeesus-tulkinnasta jossa

sisaumlisyyden voimakas korostaminen on uutta745 Haumln painottaa enemmaumln

Jeesuksen persoonan feminiinisiauml kuin maskuliinisia piirteitauml Myoumls monet

evankeliumeja analysoineet eksegeetit ovat korostaneet enemmaumln Jeesus-kuvan

feminiinisiauml kuin maskuliinisia piirteitauml Eksegeettien naumlkemykset ovat kuitenkin

jakautuneet746

Jeesuksen persoonaa kuvatessaan Drewermann suhtautuu kriittisesti

arvostamansa Jungin tulkintaan Kristus on Jungin mukaan ollut alkukristityille

Jumalan kuva (Imago Dei) eli taumlydellisen minuuden kuva Siksi Haumlnellauml on

ajateltu olevan myoumls animaalinen puolensa eli varjonsa747Drewermannin mukaan

Jeesuksesta kuitenkin puuttui kaikki inhimillinen ambivalenssi ja Jung on

erehtynyt kaumlsityksessaumlaumln Jeesuksen tiedostamattomasta jumalanvastaisuudesta748

Drewermann ajattelee Jeesuksesta taumlssauml suhteessa samoin kuin kolmannella

vuosisadalla vaikuttanut Areios749 Myoumls taumlmaumln mukaan Jeesus oli pelkaumlstaumlaumln

741 GF I 51ndash61 458 476 742 Werbick 1992 7 743 Frey 1995 198 744 Psykobiografian tarpeellisuudesta ks esim Charlesworth 2004 45ndash49 745 Esim Ralph Fischer katsoo ettauml Drewermann on syvyyspsykologiaa soveltamalla loumlytaumlnyt taumlysin uuden teologisen naumlkemyksen Jeesuksesta Olennaista siinauml on Jeesuksen olemuksen eri ulottuvuuksien erottamattomuus joka kumpuaa haumlnen aumlaumlrimmaumlisestauml sisaumlisyydestaumlaumln Fischer 2006 224ndash29 746 Esim J Sanford ja Kari Syreeni arvioivat Johanneksen evankeliumin Jeesus-kuvaa taumlssauml suhteessa vastakkaisesti Syreeni 2007 185ndash86 194ndash95 747 Jung 1976b GW 92 sect 75 748Jung maumlaumlrittelee varjon rdquoDer Mensch auch eine Schattenseite hat welche nicht nur etwa aus kleinen Schwaumlchen und Schoumlnheitsfehlern besteht sondern aus einer geradezu daumlmonischen Dynamikrdquo Jung 1964 GW 7 sect 35 Von daher ist christologisch durchaus kein Platz fuumlr die subjektale Deutung der Schule C G Jungs die in Judas den Schatten Jesu selbst erblicken moumlchterdquo DMK II 439 Anm 22 Fehrenbacher 1991 142 Jung 1974b 98 Myoumls Jung 1963 GW 11 sect 693 Ks myoumls GF II174ndash75 749Areios (255ndash336) aiheutti ensimmaumlisen vakavan areiolaiseksi riidaksi kutsutun oppiriidan kirkossa Areioksen Jeesus-kaumlsityksestauml ks esim McGrath 2012 387ndash90

213

ihminen muta kuitenkin synnitoumln Drewermann nimittaumlauml Jeesusta Jumala-

ihmiseksi (Gottmensch) vain habilitaatioteoksessaan Strukturen des Boumlsen750

Alfred Etheberin mukaan Drewermann ei selitauml miten minuuden eli

Kristuksen arkkityyppi heraumlsi eloon Jeesus Nasaretilaisessa Jeesuksen

individuaatio jaumlauml haumlnen mukaansa Drewermannilta kaumlsittelemaumlttauml Psykiatri Jung

on haumlnen mukaansa selittaumlnyt sen paremmin kuin teologi Drewermann751 Etheber

erehtyy sillauml Drewermann pitaumlauml Jungin tavoin Jeesusta minuutensa loumlytaumlneen

ihmisen prototyyppinauml752 Jeesuksen individuaatio on haumlnen mukaansa tosin

tapahtunut yhden kokemuksen yhteydessauml vaikka individuaatio vaatii Jungin

mukaan yleensauml enemmaumln aikaa753 Se on tapahtunut haumlnen kasteensa yhteydessauml

Jordanilla754 Jeesus on siten Drewermannin mukaan loumlytaumlnyt yhteyden

tiedostamattomaansa julkisen toimintansa alussa

Frey on kiinnittaumlnyt oikein huomiota Drewermannin tapaan ohittaa tiettyjauml

Raamatun kohtia Evankeliumeja tulkitessaan Drewermann ohittaa esimerkiksi

kohdat joissa Jeesus paljastaa messiaanisuutensa755 Jeesuksen erityisyyden

selitykseksi riittaumlauml haumlnen mukaansa ettauml Jumala on laumlhettaumlnyt haumlnet maailmaan

ainutlaatuisen Jumala-yhteyden omaavana ihmisenauml Taumlllainen Jeesus on haumlnen

mukaansa ollut syntymaumlstaumlaumln asti joten haumln on loumlytaumlnyt minuutensa vasta

aikuisuudessa vaikka on elaumlnyt koko siihenastisen elaumlmaumlnsauml alkuperaumlisessauml

yhteydessauml Jumalaan 756

Jeesuksen esikuvallisuutta osoittaa Drewermannin mukaan selkeimmin

haumlnen kaumlyttaumlytymisensauml Getsemanessa Haumln ei menettaumlnyt silloin toivoaan vaan

kaumlaumlntyi ahdistuksestaan huolimatta Jumalan puoleen Haumln osoitti ettauml usko

(Vertrauen) on vahvempi kuin ahdistus ja voitti naumlin ahdistuksen757 Drewermann

ohittaa tulkinnassaan sen ettauml Markuksen evankeliumin mukaan Jeesus pyysi

750 Esim SB III 533 751 Etheber 1998 293 Etheberin viittaus Jungiin Jung 1963 GW 11 sect 231 Etheber 1998 243 752 Jung 1972b GW 17 sect 310 Mattoon 2005 165 753 rdquoDie I istldquohellipldquoein Differenzierungsprozeszlig der die Entwicklung der Persoumlnlichkeit zum Ziele hatldquo Jung 1960a GW 6 sect 825 754 rdquoSo spricht manches dafuumlr daszlig ihm die zentrale religioumlse Entdeckung seines Lebens in einem einzigen Augenblick nach Art einer Offenbarung geschenkt wurde und dann erscheint die Legende von der Taufe Jesu im Jordan auch historisch betrachtet als die bestmoumlgliche Wiedergabe einer inneren Erfahrung in den Bildern des AumluszligerenldquoldquoacuteSelbstfindungacute und acuteSelbstannahmeacuteldquo GF II 173 755 Frey 1995 152 756 Haastattelu 2012 757 DMK II 494rdquoInsofern kommt es fuumlr Jesus entscheidend an sich selbst und uns zu zeigen daszlig es stimmt woran er glaubt daszlig es moumlglich ist die Angst im Vertrauen an Gott zu uumlberwindenldquo DMK II 658

214

Isaumlltaumlaumln kuoleman vaumllttaumlmistauml758 Drewermann ajattelee ahdistuksettomuuden ja

synnittoumlmyyden olevan mahdollisia ihmisillekin koska haumln ei hyvaumlksy

perisyntioppia759 Matthias Beierin mukaan Drewermannin tulkinta

ahdistuksettomasta Jeesuksesta kumpuaa haumlnen teologiansa paumlaumltavoitteesta

Drewermann pyrkii naumlet Beierin mukaan kumoamaan kaumlsityksen vaumlkivaltaisesta

ja ahdistavasta Jumalasta760 Beier ei kuitenkaan pohdi Jeesuksen persoonaa

teologisen kaksiluonto-opin valossa Uwe Beyer esimerkiksi on oikeassa

huomauttaessaan ettauml Jeesuksen uskoa voi pitaumlauml vahvana vain jos ymmaumlrretaumlaumln

haumlnen myoumls olleen todella ahdistunut761 Drewermannin Jeesus-kuva onkin

psykologisesti epaumluskottava

Drewermannin tulkinta kuolemiseen valmistautuvasta Jeesuksesta poikkeaa

haumlnen feminiinisen Jeesus-tulkintansa yleislinjasta Haumln painottaa Markuksen

evankeliumin tulkinnassaan Jeesuksen osoittaneen Getsemanessa ainutlaatuista

itsehillintaumlauml Sitauml pidetaumlaumln yleensauml maskuliinisena762 Haumln tulkitsee ahdistuksen

kokemisen ja sen voittamisen olleen vaumllttaumlmaumltoumlntauml Jeesukselle jotta taumlmauml voisi

osoittaa miten ahdistus on voitettavissa763 Drewermann arvioi Jeesusta toisin kuin

esimerkiksi Markuksen evankeliumin passiokertomuksia Jeesuksen

maskuliinisuuden naumlkoumlkulmasta tutkinut Susanna Asikainen Taumlmaumln mukaan

Markus ei nimittaumlin kuvaa Jeesusta maskuliinisen itsehillintaumlihanteen mukaiseksi

vaan hyvin emotionaaliseksi764 Myoumls Petri Merenlahti arvioi Markuksen Jeesus-

kuvan muiden evankeliumien Jeesus-kuvaa emotionaalisemmaksi765

Drewermann ajattelee kuolemaan tuomitun Jeesuksen osoittaneen ettauml

ahdistus on voitettavissa ja rististauml on tullut pelastuksen merkki766 Kyseinen

758 Mark 14 35ndash6 759 Ahdistus aiheuttaa Drewermannin mukaan synninldquoKierkegaards Genie war es daszlig er das Phaumlnomen der Suumlnde vom Erleben der Angst her deutete und diese These aufstellte daszlig der Mensch nicht nur Angst habe weil er schuldig seildquohellipldquosondern umgekehrt daszlig er schuldig werde aus Angstldquo Suumlnde Schuld 149 SB I 61 Olen kuitenkin osoittanut ettauml Drewermann tulkitsee taumlssauml vaumlaumlrin Kierkegaardia Ks luku 23 760 Beier 2004 226 327 761 rdquoNur der offen aumlngstigende Jesus konnte und kann auch in seinem Vertrauen glaubhaft seinldquo Beyer 1995 45 762 Asikainen 2016 196 199 Taumlssauml tutkimuksessa ei ole mahdollista vertailla Drewermannin tulkintaa haumlnen passiokertomusten tulkintaansa muissa evankeliumeissa Haumlnen Markuksen evankeliumin tulkintansa painotukset loumlytyvaumlt kuitenkin muualtakin haumlnen tuotannostaan 763 DMK II 505 764 Asikainen 2016 197 765 Merenlahti 2015 148ndash49 766 rdquoAber das wollte Jesus sagen und das war sein ganzes Leben das wir von Gott her die Angst besiegen koumlnnten und als frei Menschen zu leben vermoumlchten Wirklich nur deshalb musste er sterben und eben deshalb kann das Kreuz dieses verfluchte Schandmal dieses ungeheuerliche

215

ahdistuksen voittaminen on siten haumlnen mukaansa teologisesti Jeesuksen

rdquopelastustekordquo Drewermann ei kuitenkaan nimitauml Jeesuksen kuolemaa

sovituskuolemaksi vaan on luonut kirkkojen teologisen sovitusopin tilalle

psykologisen sovitusopin 767 Historian Jeesus on siinauml ainutlaatuinen Jumala-

ihminen mutta kuitenkin ihminen Miten haumln siis voi Drewermannin mukaan

vaikuttaa ihmisten vapautumiseen ahdistuksesta ja heraumlttaumlauml uskon768

Jeesuksen vaikutusta uskon syntyyn selittaumlviauml lausumia loumlytyy

Drewermannin tulkinnoista vain vaumlhaumln ja nekin ovat ylimalkaisia Keskeistauml niissauml

on haumlnen vertaamisensa psykoterapeuttiin joka heraumlttaumlauml asiakkaassaan

itseluottamusta vetaumlytymaumlllauml taka-alalle Taumlllainen terapeutti ja parantaja (der

Therapeut der Heilende) ei anna ohjeita pelastaviin kuviin elaumlytymistauml varten

vaan vaikuttaa luomansa luottamuksen ilmapiirin (Raum eines Vertrauens)

kautta769 Haumlnen laumlhestymistavassaan yhdistyivaumlt psykoanalyytikon ja papin

tehtaumlvaumlt770 Drewermann ajattelee ettauml Jeesuksesta saumlteilevauml hyvyys ja laumlmpouml

kutsuivat jo aikanaan ihmisten mielestauml esiin pelastavia kuvia esiin jotka

yhdistyivaumlt Jeesuksen persoonaan niin ettauml kaikki oppivat tuntemaan

Kristuksen771

Jeesus Nasaretilainen vaikuttaa Drewermannin mukaan edelleen pelastavien

kuvien heraumlaumlmiseen maan paumlaumllle jaumlttaumlmaumlnsauml ilmapiirin (Klima) vaumllityksellauml jossa

ihmiset voivat loumlytaumlauml uskon ja eheytyauml (Ganzwerdung zu finden) muutenkin

Eheytymistermiauml kaumlyttaumlmaumlllauml haumln korostaa sitauml ettauml usko parantaa eli poistaa

Inbild aller Menschenquaumllerei fuumlr uns trotz allem zu einem Zeichen des Heiles werdenldquo DMK II 658 767 Drewermann sanoo haluavansa korostaa hurskastelevan kaumlrsimysmystiikan vastapainoksi sitauml ettauml Jeesus ei tahtonut kuolla rdquoMan kann gegen die froumlmmelnde Perversion des Kreuzes in eine Ideologie der Leidenmystik nicht eindringlich genug wiederholen Jesus wollte nicht am Kreuz sterbenrdquo DMK II 656 Beier huomauttaa ettauml Drewermann ei hylkaumlauml uhria sinaumlnsauml (per se) uskonnossa vaan vain sellaisen uhrautumisen joka tapahtuu ulkopuolisesta pakosta ihmisen yliminaumln hyvaumlksymaumlnauml uhrautumisen pakkona Sen sijaan haumln arvioi Drewermannin hyvaumlksyvaumln ihmisen omaan sisaumliseen minuuden johtamaan prosessiin perustuvan uhrin osana psyykkistauml ja hengellistauml integraatiota Beier 2004 210ndash213 768 rdquoAbsolut wesentlich eine historische Person hinter den heilenden Bildern des Glaubens angenommen werden muszligldquohellipldquoNur der Gottmensch des Christentums hat Angst vor dem Sterben und nur er muszlig die Todesangst besiegen um den Gotteswillen zu erfuumlllen und die Menschheit zu erloumlsenldquo TE II 777ndash78 769 TE II 768 770 rdquoDieseldquohellipldquoPerson (der Therapeut der Heilende) sagt nicht was zu traumlumen istldquohellipldquoaber gerade durch ihre Zuruumlckhaltung erschafft sie ein Feld des Vertrauensldquo TE II 771ndash72 771 rdquoSo wird man auch die Offenbarung Gottes in dem Menschen Jesus von Nazareth nicht anders verstehen koumlnnen als daszlig von der Person Jesu eine solche Guumlte und Waumlrme ausging daszlig all die Bilder des Heils die in den menschlichen Seele angelegt sind durch seine Naumlhe auf den Plan gerufen wurden sich mit seiner Gestalt verbanden und sich zu einem Gesamtgemaumllde formten in dessen jeder Mensch die Wahrheit Christi zu erkennen vermagldquo TE II 768

216

ahdistuksen772 Haumln maumlaumlrittelee Jeesuksen synnyttaumlmaumlauml ilmapiiriauml kaumlyttaumlmaumlllauml

esimerkiksi kaumlsitteitauml hyvyys laumlmpouml luottamus varovaisuus pidaumlttyvaumlisyys

hyvaumlntahtoisuus ja ymmaumlrtaumlvaumlisyys773 Haumln luonnehtii ilmapiiriauml

psykoterapeuttiseksi ja sielunhoidolliseksi ja vertaa sitauml runollisesti kevaumltauringon

laumlmpoumloumln joka houkuttelee kukat kukkimaan774 Jeesuksen toiminta kuvien

heraumlttaumljaumlnauml rinnastuu naumlin vahvaan psykologiseen vaikuttamiseen Drewermann

luonnehtiikin Jeesuksen jatkuvaa vaikutusta psykologiseksi ja kulttuuriseksi775

Uskon syntymisen selittaumlauml Drewermannin mukaan Jeesuksen vaikutus

ihmismielen tiedostamattomiin kerroksiin Usko kiinnittyy silloin

uskonnonperustajan ja ilmoituksen kantajan (Offenbarungstraumlger) persoonaan ja

haumlnen rdquohenkensaumlrdquo (rdquoGeistrdquo) johtaa ihmisiauml totuuteen776 Ilmapiirin sijaan

Drewermann puhuu taumlssauml hengestauml Jeesuksessa ilmennyt syvauml luottamus (die

Erfahrung eines tieferen Vertrauens) on haumlnen mukaansa ainoa tapa jolla usko

vaumllittyy (eine adaumlquate Form der Glaubensvermittlung)777

Drewermann ei maumlaumlrittele taumltauml tarkemmin mitauml tarkoittaa Jeesuksen

hengellauml Pyhaumlstauml Hengestauml haumln puhuu laumlhinnauml raamatuntulkinnoissaan ja

silloinkin lainausmerkeissauml778 Jeesuksen henki eli rdquoPyhauml Henkirdquo ei siis haumlnen

mukaansa ole Jumalan kolmas persoona vaan ihmismielessauml uskon synnyttaumlvauml

Jeesukseen liittyvauml tekijauml Kaumlsitys eroaa teologisesta kaumlsityksestauml jonka mukaan

Jeesus oli erityinen Pyhaumln Hengen kantaja779 Jeesuksen merkitys tiivistyy

Drewermannin ajattelussa siihen ettauml haumlnen henkensauml vaikuttaa edelleen

Jeesuksen henki on siten haumlnen mukaansa se persoonallisen transsendenssin

rdquoGegenuumlberrdquo joka heraumlttaumlauml ihmisissauml luomisilmoituksen Drewermann pitaumlauml kyllauml

kiinni siitauml ettauml Jumala synnyttaumlauml ihmismielessauml uskon Kuitenkin haumlnen

kaumlsityksensauml Jeesuksen hengestauml on uushenkisen esoteerinen

772 rdquoVon dieser Person laumlsst sich sagen dass sie imstande gewesen sein muss ein Klima zu schaffen in dem im Verlauf von Jahrhunderten all die Bilder ins Leben gerufen wurden in denen allein ein Mensch den Weg seiner Ganzwerdung zu finden und von Gott in den ewigen Symbolen der Religion auf heilende Weise traumlumen vermagldquo TE II 770 773 TE II 768ndash71 774 TE II 768 775 Haastattelu 2012 776 rdquoEs ist dann sein (des Religionsstifters und Offenbarungstraumlgers) acuteGeistacute der die Glaumlubigenldquohellipldquoin alle Wahrheit einfuumlhrtldquo GF I 256ndash57 Drewermannin viittauksena on Joh 16 13 jonka Totuuden Henki yleensauml tulkitaan Pyhaumlksi Hengeksi Myoumls TE II 770 777 TE II 771 778 rdquoLukasldquohellipldquoso schildert er mit auffallender Betonung wie die acuteSendbotenacute vom acuteHeiligen Geistacute gefuumlhrt werdenldquohellipldquoes ist dieser acuteGeistacute Jesu der Petrus die Kraft gibtldquo Apostelgeschichte 33

217 Drewermann vaumlittaumlauml ymmaumlrtaumlvaumlnsauml Jumalan ilmoituksen samoin kuin

Tillich Haumln vetoaa Tillichiin jonka mukaan ikuinen liikuttaa ihmisen henkeauml ja

luo yhteyden jossa taumlmauml ikuinen ilmaisee itsensauml toiminnan mielikuvien ja

ajattelun symbolien avulla780 Olen kuitenkin osoittanut Drewermannin

symbolikaumlsityksen eroavan Tillichin symbolikaumlsityksestauml Erona on ettauml

Raamatun symbolit ovat Drewermannin mukaan laumlhtoumlisin ihmisen kollektiivisesta

tiedostamattomasta Haumln myoumls maumlaumlrittelee uskoa synnyttaumlvaumln hengen toisin kuin

Tillich maumlaumlritellessaumlaumln sen kaumlyttaumlmaumlllauml vertauskohtana hyvaumlauml psykoterapeuttista

ilmapiiriauml Haumln ei siten esimerkiksi Tillichin tavoin korosta Hengen

rdquopuhuttelevanrdquo sekauml ihmisen uskoa ettauml ymmaumlrrystauml781 Uskon syntymiseen

vaikuttaa Drewermannin mukaan luomisilmoituksen ohella ainoastaan Jeesus

Nasaretilaisen maan paumlaumllle jaumlttaumlmauml psykoterapeuttinen henki

Apostoli Paavalin kokemus Damaskon tiellauml (Apt 9 3ndash7) on

Drewermannin mukaan hyvauml esimerkki Jeesuksen vaikutuksesta uskon

syntymiseen Sen laumlhtoumlkohtana ei ollut tieto historian Jeesuksesta vaan haumlnen

kohtaamisensa ja Jeesuksen esiin kutsuma alkukuva (Urbild)782 Paavali siis

kohtasi Drewermannin mukaan Jeesuksen haumlnen henkensauml vaumllityksellauml ja taumlmauml

henki nosti esiin Paavalin sisaumlisen kuvan Kristuksesta tai Jumalasta Paavalin

aumlkillinen kaumlaumlntymys selittyy taumlssauml Jungiin selvaumlsti tukeutuvan Drewermannin

mukaan siten ettauml kyseinen Kristuksen tai Jumalan arkkityyppinen kuva on

samalla minuuden arkkityyppi783 Myoumls taumlmaumln mukaan Paavalin kokema Kristus-

ilmestys oli alkuisin tiedostamattomasta784 Drewermann ajattelee ettauml uskon

syntymiseen tarvittiin taumlssauml tapauksessa sekauml Jeesuksen persoonallista vaikutusta

779 Esim brittilaumlinen patristiikan tutkija GWH Lampe (1918ndash80) ja saksalainen Walter Kasper ovat tulkinneet Jeesusta Pyhaumln Hengen kantajaksi McGrath 2012 410 780 ldquoOffenbarung ist die Erfahrung in der ein letztes Anliegen den Geist des Menschen bewegt und dadurch eine Gemeinschaft schafft in der dieses Anliegen sich selbst in Symbolen des Handelns der Einbildung und den Denkens ausdruumlcktldquo DMK I 552 Werbick 1992 21 DMK II 157 Werbick 2005 317 Drewermann siteeraa Tillichin teosta Wesen und Wandel des Glaubens Tillich 1961 92ndash3 781 Tillich 1961 88ndash100 782rdquoBei Paulus ist es nicht die historische Information uumlber den Nazarener die den Glauben begruumlndet sondern umgekehrt es ist eine Sehnsucht ein Urbild das durch die Person Jesu wachgerufen wirdldquohellipldquoPaulus selber ergriffen von der Vision vor Damaskusldquo GF I 253 783 rdquoPsychologischldquohellipldquoist es also kein Unterschied zu sagen jemand hat sein Selbst gefunden oder er hat Gott gefundenldquo SB II 27 Vrt Jung 1963 GW 11 sect 231 rdquoSo treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (`dem Vater wesensgleich`) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 784 Jung 1976a GW 91 sect 216

218

ettauml ihmisen valmiutta ja pelastavia kuvia785 Yksikin kuva ilmeisesti riitti

Kristuksen arkkityyppisen kuvan ja muiden pelastavien kuvien mahdollisesti

erilaista vaikuttavuutta haumln ei kaumlsittele Jeesusta voidaan haumlnen mukaansa kutsua

Kristukseksi sen taumlhden ettauml haumlnen henkensauml tuo ihmisten mielestauml esiin

pelastavia kuvia786

Drewermann pitaumlauml selvaumlsti Jeesusta erityisen pyhaumlnauml ihmisenauml Koska

historia kuitenkin tuntee muitakin pyhinauml pidettyjauml ihmisiauml on aiheellista kysyauml

voivatko muutkin ihmiset olla haumlnen mukaansa uskon heraumlttaumljiauml Werbick

tulkitsee Drewermannia niin ettauml kuvien heraumlttaumljaumlnauml on aina Jeesus Haumln on

Werbickin mukaan Drewermannille vapauttaja (der Befreier) ja lopullinen

ilmoittaja (Endzeitliche Offenbarer) joka toimii terapeutin tavoin787 Drewermann

ei kuitenkaan ilmaise selvaumlsti miten muut ihmiset vaikuttavat uskon syntymiseen

Vaumllittaumlvaumltkouml he ainoastaan eteenpaumlin Jeesukseen synnyttaumlmaumlauml ilmapiiriauml vai

synnyttaumlvaumltkouml he vastaavanlaisen ilmapiirin sitoutumatta mitenkaumlaumln Jeesukseen

Kaumlsitystauml jonka mukaan muutkin ihmiset vaikuttavat Jeesuksen tavoin uskon

syntymiseen Drewermann tukee kyllauml monella tavalla Haumln esimerkiksi rinnastaa

Jeesuksen terapeuttisuuden muiden terapeuttien toimintaan788 Lisaumlksi haumln arvioi

ettauml kaikkina aikoina on ollut ilmoituksen vaumllittaumljiksi sopivia ihmisiauml joista voi

tulla ilmoituksen kantajia (Traumlger)789 Drewermann kaumlyttaumlauml samaa ilmoituksen

kantajan (Traumlger) kaumlsitettauml kuin Tillich vielaumlpauml korostaa taumlmaumln tavoin ilmoituksen

kantajan ja pyhaumln asian suhdetta 790 Tillichiin haumln ei kuitenkaan viittaa

Kaumlsitystaumlaumln uskoa synnyttaumlvaumlstauml hengestauml Drewermann taumlsmentaumlauml

tulkitessaan Pietarin kaumlvelyauml veden paumlaumlllauml (Matt14 22ndash32) Haumln ajattelee Pietarin

astuvan veteen koska taumlmauml luottaa toiselta rannalta vastaan tulevaan hahmoon

785 rdquoDeutlich treten in dieser christlichen Grunderfahrung zwei Schichten des Erlebens zusammenldquohellipldquoauf der einen Seiteldquohellipldquopersoumlnliche Erlebnis einer Beziehung zwischen Ich und DuldquohellipldquoAuf der anderen Seiteldquohellipldquoeine Fuumllle von Erwartungen Sehnsuumlchten Beduumlrfnissen und vor allem von deutenden Schemata Symbolen Bildern und szenischen Mustern bereitldquo GF I 253ndash54 786 rdquoDie Naumlhe Gottes allein ist der ganze Inhalt dessen was Jesus lebte und wollte und gerade indem er nicht sich selbst verkuumlndete vermochte er alles im Menschen wachzurufen was von Gott her an Bildern der Heilung im Menschen angelegt istldquo TE II 769 787 Werbick 2005 314ndash15 788 rdquoDer Therapeut ist von daher die historische Bedingung der heilenden Bilder eines reifenden sich in Bildern vollziehenden VertrauensldquohellipldquoacuteStifteracute von Symbolen des Vertrauensldquo TE II 768 789 rdquoSo kann religioumls ein historisches Ereignis oder eine bestimmte Person nur dann zum Traumlger einer goumlttlichen acuteOffenbarungacute werden wenn es zu einem bestimmten vorgegebenen Bildinhalt acutepassendacute istldquo GF I 256ndash57 ldquoUnd immer wieder treten Menschen auf die angstfrei und offen genug sind um den Wind der Freiheit zu atmen und das Licht der Liebe in ihr Herz aufzunehmen Sie sind die acuteBerufenenacute acuteOffenbarungstraumlgeracute acuteMittleracute die Prophetenacuteldquo GF I 261 790 Esim Tillich 1956 28

219

Veneeseen pystytaumlaumln haumlnen mukaansa palaamaan yhdessauml rdquoToisenrdquo kanssa joka

vaikutti Kristuksessa (mit dieser Person des ganz acuteAnderenacute die in Christus

lebte) rdquoToisestardquo puhuessaan Drewermann viittaa Jumalaan791 joten Jumala on

haumlnen mukaansa varsinainen vaikuttaja Jeesuksen luoman ilmapiirin takana

Voivatko siis muutkin ihmiset kuin Jeesus synnyttaumlauml haumlnen mukaansa

vastaavanlaisen ilmapiirin Jumalan avulla Pietarin kokemusta tulkitessaan haumln

vastaa myoumls taumlhaumln kysymykseen Evankeliumin rdquoToinenrdquo eli Jumala on haumlnen

mukaansa kohdattavissa jokaisessa ihmisessauml jota rakastamme niin ettauml haumln

kutsuu meitauml rdquokuin toisella rannalla oleva valordquo792 Naumlkoumlkulma on

poikkeuksellinen pelastusta kaipaavan rakkaus heraumlttaumlauml sen terapeuttisuuden jota

tarvitaan luomisilmoituksen heraumlaumlmiseen Drewermann pitaumlauml siten taumlssauml ihmisten

vuorovaikutusta taumlrkeimpaumlnauml pelastavien kuvien heraumlaumlmisessauml Haumln ei mainitse

Jeesuksen heraumlttaumlmaumlauml ilmapiiriauml mutta ajattelee ilmaisesti vastaavanlaisen

ilmapiirin vaikuttavan kaikissa myoumlnteisissauml ihmissuhteissa Haumln korostaa sekauml

yleisinhimillistauml hyvyyttauml ettauml Jeesuksen ainutlaatuisuutta Varsinainen vaikuttaja

on haumlnen mukaansa aina kuitenkin Jumala Uskon synnyttaumlvauml henkeauml haumln nimittaumlauml

taumlstauml paumlaumltellen Jeesuksen hengeksi ainakin sen taumlhden ettauml se on luonteeltaan

Jeesuksen toiminnalle ominaista

Drewermann vaumlittaumlauml uskon syntyvaumln Jeesus Nasaretilaisen toiminnalle

ominaisessa ilmapiirissauml ja taumlllaisen ilmapiirin naumlkyvaumln ihmisten rakastaessa

toisiaan Uskon heraumlaumlmisen haumln maumlaumlrittelee taumlysin yleisuskonnollisesti usko

perustuu haumlnen mukaansa aina ja kaikkialla samanlaiseen luottamukseen

(Vertrauen) ja samanlaiseen sisaumliseen prosessiin793 Luottamuksen ilmapiiri on

siten haumlnen mukaansa tarpeen mutta usko voi siis heraumltauml muissakin uskonnoissa

kuin kristinuskossa Haumln tarkastelee uskon syntyprosessia yleisuskonnollisena

psyykkisenauml ilmioumlnauml Haumlnen inklusiivinen uskontokaumlsityksensauml on sukua katolisen

kirkon uskontoteologiselle universalismille jonka mukaan Pyhauml Henki toimii

myoumls kirkon ulkopuolella 794

791 TE II 29ndash30 792 rdquoWir finden zuruumlck ins acuteBootacute gemeinsam mit dieser Person des ganz acuteAnderenacute die in Christus lebte und lebt und zu der wir berufen sind und die uns begegnen kann in einem jeden Menschen den wir so lieben daszlig seine Person fuumlr uns wird zum Licht vom anderen Uferldquo TE II 31 793 rdquoDer Glaubeldquohellipldquoist so allgemeinmenschlich wie sein Gegenteil die menschliche AngstldquohellipldquoDer Glaube der rettet besteht zu allen Zeiten und an allen Orten der Welt in dem gleichen Vertrauen gegen die Angstldquo TE II 164 794 Vrt Komulainen 2014 166ndash67

220 Werbick arvioi ettei ahdistuskaumlsityksessaumlaumln Kierkegaardiin sitoutunut

Drewermann enaumlauml seuraa taumltauml uskonkaumlsityksessaumlaumln Kierkegaard naumlet ymmaumlrsi

ettei ihminen voi loumlytaumlauml totuutta itsestaumlaumln vaan totuuden on tultava haumlnen

luokseen795 Werbick unohtaa kuitenkin ettauml uskon syntyminen edellyttaumlauml

Drewermannin mukaan luottamusta ilmentaumlvaumln hengen eli Jumalasta alkuisin

olevan Jeesuksen hengen vaikutusta Drewermannin kaumlsitys luomisilmoituksesta

ja Jeesuksen hengestauml uskon synnyttaumljinauml vastaa siten Kierkegaardin kaumlsitystauml

Raamatusta ja Pyhaumlstauml Hengestauml uskon synnyttaumljinauml Totuus tulee ihmisen luo

Jeesuksen hengessauml Kaikissa rakkaudellisissa ihmissuhteissa vallitseva Jeesuksen

henki on kuitenkin teologisesti epaumlmaumlaumlraumlisempi uskon synnyttaumljauml kuin Pyhauml

Henki Se muistuttaa uushenkisiauml hengen kaumlsitteitauml Werbick on siten osittain

oikeassa arviossaan Drewermannin uskonkaumlsitystauml

Drewermannin naumlkemys Jeesuksen hengestauml on haumlnen uskonkaumlsityksensauml

solmukohta Teologiseen kaumlsitykseen erityisestauml ilmapiiristauml yhdistyy siinauml kaumlsitys

luomisilmoituksesta Jeesuksen hengen synnyttaumlauml haumlnen mukaansa Jumala ja

luomisilmoituskin on Jumalan aikaansaannosta Syvyyspsykologia ainoastaan

auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln sen luonnetta Uwe Beyer kysyy miksi Drewermann vaumlittaumlauml

Jumalan tarvitsevan arkkityyppisiauml kuvia voidakseen olla yhteydessauml ihmisiin

Subjektiivisia kuvia haumln ei mainitse Beyer arvelee Drewermannin pitaumlvaumln kuvia

tarpeellisina koska Jumala on absoluuttinen persoona mutta ihminen relatiivinen

olento796 Filosofi Beyer ei tunnista sitauml ettauml Drewermann antaa

luomisilmoituksen kuville tietyssauml historian vaiheessa saadun ilmoituksen paikan

Jeesuksen hengelle haumln on vastaavasti antanut sen paikan joka teologiassa

yleensauml annetaan Pyhaumllle Hengelle Beyer on vaumlaumlraumlssauml vaumlittaumlessaumlaumln ettauml

Drewermannilla olisi kaksi erillistauml Jumala-kaumlsitystauml sekauml teologinen ettauml

luonnontieteeseen sitoutuva797 Drewermann nimittaumlin ajattelee saman Jumalan

olevan sekauml ihmisten sisaumlisen luomisilmoituksen ettauml Jeesuksen maailmaan

jaumlttaumlmaumln hengen takana

Drewermann perustelee siten sekauml syvyyspsykologisesti ettauml teologisesti

kaumlsitystaumlaumln Jeesuksesta uskon heraumlttaumljaumlnauml Syvyyspsykologisesta naumlkoumlkulmasta

katsottuna Jeesus on uskon heraumlttaumljauml koska haumln oli loumlytaumlnyt minuutensa

795 Werbick 2005 320 796 Beyer 1995 97 797 Beyerin mielestauml Drewermannilla on kaksi erillistauml Jumala-kaumlsitystauml absoluuttinen persoona ja kosmisen evoluution itseorganisoinnin voima Beyer 1995 18

221

Teologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna haumln on uskon heraumlttaumljauml koska haumln on

synnyttaumlnyt Jumalan loumlytaumlmiselle otollisen ilmapiirin Drewermann vaumlittaumlauml ettauml

Jeesuksen teologisesti tulkittava Jumala-yhteys ja syvyyspsykologisesti tulkittava

minuuden loumlytaumlminen on synnyttaumlnyt teologisesti tulkittavan Jeesuksen hengen tai

ilmapiirin jossa jokainen voi loumlytaumlauml sekauml uskon Jumalaan ettauml minuutensa Haumlnen

kaumlsityksensauml Jeesuksesta uskon heraumlttaumljaumlnauml on syvyyspsykologisen ja teologisen

tulkinnan synteesi Uskon ja oman minuutensa loumlytaumlminen tekee ilmeisesti uskon

heraumlttaumljiauml myoumls muista ihmisistauml jotka toimivat samassa hengessauml Jeesus ei ollut

edes ensimmaumlinen uskon vaumllittaumljauml koska esimerkiksi monet Vanhan testamentin

henkiloumlt olivat minuutensa loumlytaumlneitauml ihmisiauml798 Jeesus vaikuttaa Drewermannin

mukaan uskon syntymiseen vain yhdellauml mutta taumlrkeaumlllauml tavalla Vain haumln on

jaumlttaumlnyt jaumllkeensauml uskoa synnyttaumlvaumln hengen eli ilmapiirin

45 Ahdistuksesta uskoon

Edellauml olen osoittanut ettauml ainoastaan usko vapauttaa Drewermannin

mukaan ahdistuksesta Haumln ei kaumlsittele erikseen sitauml miten se koetaan Haumln tyytyy

ainoastaan maumlaumlrittelemaumlaumln ettauml uskossa yhdistyy kaksi tasoa henkiloumlkohtaisen

Jumala-suhteen ja tulkittavien symbolien taso799 Kuvien avautumista

ihmismielelle haumln kutsuu rdquoilmoituksenrdquo sisaumlltoumlpuoleksi (Der rdquoinhaltlicherdquo Teil der

rdquoOffenbarungrdquo)800 Taumlssauml alaluvussa analysoin Drewermannin kaumlsitystauml siitauml

miten uskon syntyminen koetaan Ajattelen sen olevan paumlaumlteltaumlvissauml sekauml siitauml

minkaumllaisiksi haumln ymmaumlrtaumlauml uskonnolliset kokemukset ettauml haumlnen

raamatuntulkinnoistaan Ratkaisuani perustelen sillauml ettauml uskon syntyminen on

teologisesti merkittaumlvauml uskonnollinen kokemus ja Drewermann tulkitsee

Raamattua kokemuksellisesta naumlkoumlkulmasta Kiinnitaumln analyysissani erityistauml

huomiota teologisen ja syvyyspsykologisen tulkinnan suhteeseen

Drewermann on Rudolf Otton tavoin sitauml mieltauml ettauml uskonnolliset

kokemukset eroavat kaikista muista kokemuksista niiden tunnelma ja tunnesisaumlltouml

ovat erilaisia801 Tietoisen ja tiedostamattoman synteesi eli uskon syntyminen

798 rdquoJahwistische Berufungsgeschichte des MoseldquohellipldquoGeht manldquohellipldquovon dem Inhalt der Erzaumlhlung aus und betrachtet ihn tiefenpsychologisch als einen Prozeszlig der Reifung zu sich selberldquo TE II 391 799 GF I 253ndash4 800 GF I 257 801 rdquoQualitaumlts-unterschied in der Stimmung und in dem Gefuumlhlsinhalte des Fromm-seins selberldquo Otto 1926 3

222

ilmenee haumlnen mukaansa mystisenauml kokemuksena Uskonnollinen tietoisuus (das

religioumlse Bewuszligtsein) syntyy ihmisen minaumln (das Ich) ollessa Luojaansa

vastapaumlaumltauml (unmittelbar gegenuumlber)802 Haumlnen mukaansa se on

syvyyspsykologisesti minaumln hallinnassa tapahtuva ihmismielen kaikkiin

rdquokerroksiinrdquo vaikuttava kokemus Onhan sen antropologisena laumlhtoumlkohtana

ihmisen tiedostamattoman minuuden arkkityyppi joka on samalla ihmisen

sisaumlinen Jumala-kuva803 Drewermann korostaa kuitenkin erityisesti ettauml uskon

kokemus on persoonan eli tietoisen tason kokemus804

Mystisen uskonkokemuksen saa Drewermannin mukaan aikaan Jumalan

puuttuminen ihmisen elaumlmaumlaumln joko suoraan tai ilmoituksen kantajan vaumllityksellauml

Haumln arvioi Abrahamin koettelemuksen (1 Moos22) alkavan siitauml ettauml Jumala

kaumlskee taumltauml uhraamaan poikansa Iisakin805 Mooseksen kutsu kansanjohtajaksi

(Moos 3 1ndash417) taas alkaa Drewermannin mukaan siitauml ettauml Jumala ilmestyy

haumlnelle palavassa pensaassa806 Opetuslasten uskonnollinen kehitys kulminoituu

siihen ettauml he kohtaavat yloumlsnousseen Jeesuksen Tiberiaanjaumlrven rannalla (Joh

211ndash14)807 Gerasan riivatun paraneminen (Mark 5 1ndash20) puolestaan alkaa siitauml

ettauml Jeesus tulee hautaluolissa asuvan miehen luo808 Jumalan maumlaumlritteleminen

uskon alkajaksi on teologinen tulkinta mutta muuten Drewermann soveltaa uskon

kokemista tulkitessaan sekauml syvyyspsykologiaa ettauml teologiaa Kierkegaardin

teoksiin tukeutuessaan haumln hyoumldyntaumlauml taumlmaumln eri pseudonyymien nimiin panemia

teoksia mutta ei yleensauml kiinnitauml huomiota siihen ettauml naumliden esittaumlmaumlt

korostuksen poikkeavat toisistaan809 Mitauml Drewermannin tulkinnat siis ilmaisevat

uskon syntymisestauml

802 GF I 193ndash94 Kokemuksen kaumlsitteeseen kun sillauml tarkoitetaan kokemusta prosessina maumlaumlritellaumlaumln psykologiassa yleensauml kuuluvaksi tietoisesti koettava tunne ja tulkinta siitauml 803ldquoWir koumlnnen den Auferstandenen nur sehen weil wir sein Bild in uns tragen und er begegnet uns nur als acuteauszligerhalbacute von uns weil er zutiefst in uns lebtldquo Barke 157ndash58 rdquoDie Einheit mit acuteGottacute ist auf der Stufe der subjektalen Deutungrdquohelliprdquoeine innerpsychische Vereinigung und zwar nicht zwischen acuteGottacute und acuteMenschacute sondern zwischen acuteIchacute(Bewusstsein) und acuteUnbewusstemacuteldquo SB II 28 804 rdquoScheint es nuumltzlichldquohellipldquozu betonen daszlig der Ort der religioumlsen Erfahrung identisch ist mit der Ebene des Personalen rdquo GF I 198 805 SB III 497 806 TE II 383 807 TE II 405 808 TE II 257 809 Ainoastaan Kierkegaardin viimeisimmaumlt teokset erityisesti rdquoEinuumlbung im Christentumrdquo ja rdquoAugenblickrdquo saavat haumlneltauml osakseen kriittisen kaumlsittelyn Kierkegaard on protestanttina neuroottinen SB III 510ndash11 Kaikki Kierkegaardin nimissauml esitetyt teokset toimivat taumlssauml tutkimuksessa Drewermannin syvyyspsykologisten tulkintojen teologisina vertailukohtina joten haumlnen eri pseudonyymiensauml ajatusten keskinaumlisiauml eroja ei pidetauml tarpeellisena kaumlsitellauml

223 Esimerkki Drewermannin teologisesta uskon syntymisen tulkinnasta on

Abrahamin koettelemuksen tulkinta (1 Moos 22) jossa haumln tukeutuu

Kierkegaardiin810 Jumala on haumlnen mukaansa kutsunut Abrahamin oman sukunsa

keskuudesta kuten Kristuskin kutsuu seuraajansa811 Abrahamilla on siis jo usko

mutta kertomus kuvaa kuitenkin Drewermannin mukaan yleispaumltevaumlllauml tavalla

sitauml miten usko syntyy Se osoittaa haumlnen mukaansa ettauml usko on saavutettavissa

vain epaumltoivon jaumllkeen812 Se osoittaa miten Jumalan kohtaama ihminen vapautuu

ahdistuksesta loumlytaumlauml minuutensa ja uskon

Drewermann tulkitsee kertomusta ahdistuksen ja uskon vastakkaisuudesta

kaumlsin Haumln selittaumlauml Kierkegaardiin tukeutuen Abrahamin uskon saumlilyvaumln ja

vahvistuvan uskon kaksoisliikkeen (Doppelbewegung des Glaubens) avulla

Abraham uskoi Drewermannin mukaan yhtaumlaumlltauml ettei Jumala vaatisi haumlneltauml

Iisakin uhraamista mutta oli toisaalta vaadittaessa valmis siihen Jumalan

uhraamiskaumlskyn sisaumlltoumlnauml oli Drewermannin mukaan luopuminen kaikesta

inhimillisesti arvokkaasta813 Sitauml haumln pitaumlauml filosofisena eikauml teologisena asiana814

Drewermann viittaa taumlssauml Kierkegaardin naumlkemykseen eksistenssitasoista815

jonka mukaan luopuminen (Resignation) on viimeisin uskoa edeltaumlvistauml

tasoista816 Drewermann korostaa Kierkegaardin tavoin Abrahamin ahdistusta ja

arvioi taumlmaumln olevan koettelemuksensa hetkellauml pateettisen uskonnollisuuden

tasolla jolla esiintyy ahdistusta817 Abraham on Drewermannin mukaan tuntenut

tuskaa (Schmerz) joka on aumlaumlrellisen ja aumlaumlrettoumlmaumln vaumllillauml tunnettavaa

ahdistusta818 Haumln ajattelee Abrahamin tuntevan sellaista ahdistusta joka osoittaa

ettei haumlnen elaumlmaumlssaumlaumln toteudu aumlaumlrellisen ja aumlaumlrettoumlmaumln synteesi eli usko

Ahdistus ja epaumltoivo edeltaumlvaumlt taumlmaumln tulkinnan mukaan uskoa

810 Abrahamin koettelemusta Drewermann tulkitsee Kierkegaardin pseudonyymiin Hiljaisuuden

Johannekseen tukeutuen Kierkegaardin pseudonyymeistauml ks esim Vainio 2004 20ndash24 811 SB III 558 812rdquoEs scheint auch der Schritt zum Glauben erst moumlglich zu seinldquohellipldquowenn die Verzweiflung der Existenz im Widerspruch zu Gott nach allen Seiten hin offenbar geworden istldquo SB III 553 813 SB III 497 Kierkegaard 2001 27ndash29 47ndash48 814 SB III 499 Kierkegaard 2001 65 815 Kierkegaard erottaa esteettisen eettisen ja uskonnollisen eksistenssin jotka haumln jakaa joskus alaryhmiin Kierkegaardin eksistenssitasojen teoriasta ks esim Liehu 1990 tai Liehu 1988 816 SB III 499 Kierkegaard 2001 62 Kierkegaardin mukaan ldquoaumlaumlretoumln luopuminenldquo 817 SB III 498 Kierkegaard 2001 61 818 SB III 498 Kierkegaard 2001 64

224 Ihmeestauml (Wunder) todistaa Drewermannin mukaan se ettei Abraham luovu

toivosta taipuessaan uhraamaan Iisakin819 Drewermann ei kaumlytauml Kierkegaardin

tavoin uskon hypyn kaumlsitettauml820 mutta haumlnen kaumlyttaumlmaumlnsauml ihmeen kaumlsite vertautuu

siihen Drewermann vaumlittaumlauml Abrahamin luopuneen uskon kaksoisliikkeessauml

kaikesta maallisesta ja saaneen sen samalla takaisin821 Haumln kaumlyttaumlauml

Kierkegaardilta omaksumaansa paradoksin kaumlsitettauml kuvaamaan uskon rohkeutta

jolla tartutaan ajalliseen olemiseen absurdiuden perusteella Puhtaasti inhimillistauml

rohkeutta osoittaisi haumlnen mukaansa ajallisen hylkaumlaumlminen ikuisen vuoksi Uskoa

osoittaa sen sijaan luottamus siihen ettauml saa pitaumlauml ajallisen ja aumlaumlrellisen

aumlaumlrettoumlmaumln avulla822 Uskoon kuuluu siten Drewermannin mukaan sen sisaumlisen

ristiriidan kestaumlminen jota Kierkegaard nimittaumlauml ristiriidaksi sisaumlisen aumlaumlrettoumlmaumln

intohimon ja objektiivisen epaumlvarmuuden vaumllillauml823 Kierkegaard tarkoittaa taumlllauml

ettauml on uskallettava heittaumlytyauml Jumalan aumlaumlrettoumlmaumln hyvyyden varaan vaikka se

tuntuisi jaumlrjettoumlmaumlltauml824 Drewermannin mukaan ahdistus vaihtuu uskoksi Jumalaa

kohtaan osoitetussa luottamuksessa jota haumln pitaumlauml Kierkegaardia seuraten

absurdina

Drewermann maumlaumlrittelee Kierkegaardiin tukeutuen ettauml uskossa syntyy

aumlaumlrellisen ja aumlaumlrettoumlmaumln synteesi eli toteutuu se eksistenssi jonka epaumltoivo on

tuhonnut825 Lisaumlksi usko tuottaa minuuden (Selbst) loumlytaumlmisen Ihminen voi naumlet

Drewermannin mukaan loumlytaumlauml minuutensa vain kun Jumala on haumlnelle Toinen

(nur Gott als dem Anderen) Usko merkitsee siis oikeaa suhdetta omaan

minuuteensa826 Drewermann laumlhestyy taumlssauml minuutensa loumlytaumlmistauml teologisesti

kaumlyttaumlmaumlllauml minuuden kaumlsitettauml Kierkegaardin sille antamassa merkityksessauml

819 rdquoUnd dennoch resigniert Abraham nicht Isaak zu opfern bedeutet ihn nicht alle Hoffnung fahren lasseldquohellipldquoacutekraft des Absurdenacute im Glauben die Endlichkeit wieder zu gewinnenldquohellipldquoist ein Wunder und keine acuteLebensweisheitacuteldquo SB III 497ndash98 820 Kierkegaard kaumlyttaumlauml acutehypynacute kaumlsitettauml useassakin yhteydessauml Varsinainen kierkegaardilainen hyppy tapahtuu absoluuttisen joko tai n paradoksikristillisyyden edessauml tehtaumlvaumln valinnan yhteydessauml Liehu 1988 186 821 SB III 507 Kierkegaard 2001 66 822 rdquoEs gehoumlrt ein rein menschlicher Mut dazu auf alles Zeitliche zu verzichten um die Ewigkeit zu gewinnenldquohellipldquoaber es gehoumlrt ein paradoxer und demuumltiger Mut dazu die ganze Zeitlichkeit nun kraft des Absurden zu erfassen und dieser Mut ist der des GlaubensldquohellipldquoEs geht beim Glauben alsoldquohellipldquodaszlig die zeitlichen und endlichen Guumlter vermoumlge des Unendlichen festgehalten werdenldquo SB III 499 Kierkegaard 2001 66 823 Kierkegaard 1992 211 824 Vrt rdquoUskon liike on alituisesti tehtaumlvauml absurdiuden nojalla ja ndash mikauml pantakoon merkille ndash sillauml tavoin ettei aumlaumlrellisyyttauml menetetauml vaan voitetaan se kokonaanrdquo Kierkegaard 2001 50 825 SB III 501 826 ldquoDer Glaube im weitesten Sinne als wahrer Selbstvollzug der menschlichen Existenz verstanden werden muszligldquohellipldquoNur Gott als dem Anderen meiner selbst kann ich mich selbst finden

225

Minuus tarkoittaa silloin hengen ruumiin ja sielun ykseyttauml827 Drewermann

korostaa yksityisen ihmisen uskon olevan arvokasta koska se perustuu Jumala-

suhteeseen rdquoyksiloumlllisyys niin tulkitsemme Kierkegaardia edellyttaumlauml Jumalan

absoluuttista persoonaardquo828 Ihmisen yksiloumlnauml tekemauml uskon valinta synnyttaumlauml

haumlnen mukaansa suhteen Jumalan ja ihmisen vaumllille ja usko on koko persoonan

akti

Tiivis tulkinta osoittaa mitauml Drewermann sisaumlllyttaumlauml teologisesti uskon

syntymiseen829 Haumln ajattelee ettauml usko ja minuutensa loumlytaumlminen saavutetaan

vain ahdistuksen kautta Uskon loumlytaumlmiseen johtava sisaumlinen prosessi voi

esimerkistauml paumlaumltellen kuitenkin olla lyhytkestoinen Tulkinnan painopiste on

Abrahamin sisaumlisessauml ratkaisussa haumln luopuu sisaumlisesti pojastaan ja saa samalla

taumlmaumln takaisin Kuvatkin voivat ilmeisesti Drewermannin mukaan heraumlttaumlauml

ihmisen mielessauml uskon Abrahamin koettelemuksen kaltaisessa lyhytkestoisessa

uskon rdquokaksoisliikkeessaumlrdquo

Drewermann taumlydentaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitystaumlaumln uskon

syntymisestauml Gerasan rdquoriivatunrdquo paranemisen tulkinta (Mark 5 1ndash20) on haumlnen

mukaansa paras esimerkki siitauml830 Haumln vaumlittaumlauml ettauml jokaisen ihmisen sisaumlisessauml

vapautumisessa toteutuu sama kuin rdquoriivatunrdquo kohdatessa Jeesuksen831 Haumln

maumlaumlrittelee miehen tilan sekauml Kierkegaardin eksistentiaalisella ettauml Riemannin

uuspsykoanalyyttisellauml termistoumlllauml mies on epaumltoivoinen (acuteVerzweifelteracute) ja haumln

kaumlrsii skitsoidisesta paranoiasta (gewisse schizoid-paranoische Zustaumlnde

gemahnenden Verfolgungsangst)832 Raamatun kuvaus miehen paranemisesta

sowie mein Glaube zunaumlchst nichts anderes ist als ein rechtes Verhaumlltnis zu mir selbstldquo SB III 464 Kierkegaard 1924 20 827 rdquoacuteDer Mensch acute meinte er weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacute Doch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muszlig vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewuszligtsein das als Selbstbewuszligtsein die Einheit bildetldquo GF I 336 828 SB III 508 Kierkegaard 2001 75ndash76 829 Drewermann ei tulkitse teoksessaan Strukturen des Boumlsen taumltauml kertomusta Raamatun alkukertomusten tavoin syvyyspsykologisesti 830 TE II 247 Tulkinta on monien arvioijien mukaan kieleltaumlaumln erityisen vaikuttava ja sisaumlltoumlrikas Frey 1995 130 Lyhyemmaumlssauml muodossa Drewermann tulkitsee kertomuksen DMK I 360ndash65 831 rdquo Es gehtldquohellipldquozu eroumlrtern daszlig die entscheidende Alternative der menschlichen Existenz zwischen Angst und Glauben einfuumlhlbar und einsichtig wird Was jedenfalls die Gestalt des Besessenen von Gerasa in ihrer Widerspruumlchlichkeit auf erschuumltternde Weise deutlich macht ist gerade diese absolute Konfrontation dieser aumluszligerste Widerstand der einsetzt wenn ein Mensch der nur aus Angst besteht auf seinen Erloumlser trifftldquo TE II 261 832 TE II 252 254 Skitsoidiselle eli eristaumlytyvaumllle persoonallisuudelle on ominaista vetaumlytyminen tunnepitoisista sosiaalisista ja muista suhteista mielikuvitukseen yksinaumlisiin harrastuksiin ja itsetutkisteluun Kyky ilmaista tunteita ja kokea mielihyvaumlauml on rajoittunut Marttunen et al 471

226

kertoo haumlnen mukaansa uskon syntymistauml koskevista yleisistauml lainalaisuuksista

joita niin eksistentiaalinen kuin psyykkinenkin vapautuminen noudattaa

Miten Jumala tai Jumalaa edustava ihminen sitten Drewermannin mukaan

vaikuttaa uskon syntymiseen Siihen Drewermann kiinnittaumlauml ihme- ilmestys- ja

kutsumuskertomuksien tulkinnoissaan tavallisesti ensimmaumliseksi huomionsa 833

Gerasan riivatun paranemista kuvaavassa kertomuksessa Jeesus on Jumalan

ilmoituksen kantajana Haumlnen toimintansa osoittaa Drewermannin mukaan sen

miten Jumala kohtaa ihmisen Jeesus laumlhestyy haumlnen mukaansa miestauml

myoumltaumltuntoisen psykoterapeutin tavoin ja osoittaa hyvaumlksymisensauml kysymaumlllauml

taumlmaumln nimeauml Haumln laumlhestyy miestauml empaattisesti vakavasti ja kaumlrsivaumlllisesti

paumlaumlstaumlkseen selville taumlmaumln tilanteesta834 Drewermann ajattelee Jeesuksen

toimineen samoin myoumls ilmestyessaumlaumln opetuslapsilleen Tiberiaanjaumlrven rannalla

(Joh 21 1ndash14) kun haumln laumlhestyi miehiauml hellaumlsti puhuttelemalla835 Jeesus kutsui

Drewermannin mukaan koko youmln turhaan kalastaneita lapsukaisiksi (Kindlein)

vaikka puhuttelusanana on Raamatussa rdquomiehetrdquo Se ilmaisee haumlnen mukaansa

taumlydellistauml hyvaumlksyntaumlauml (bedingungsloses Geltenlassen)836 Myoumls Mooseksen

kutsumuskertomuksen (2 Moos 31ndash417) tulkinnassa Drewermann korostaa

uskoa synnyttaumlvaumlauml kohtaamistapaa Sen mukaan Mooses pitaumlauml itseaumlaumln

kelpaamattomana Jumalan tyoumlhoumln mutta laumlhestyy kuitenkin pensasta Se kuvaa

Drewermannin mukaan sitauml ettauml vaumlhaumlpaumltoumlinenkin ihminen voi paumlaumlstauml osalliseksi

jumalallisesta laumlmmoumlstauml ja kirkkaudesta Se ettauml Jumala naumlkee palavaa pensasta

katsomaan tulleen Mooseksen symboloi varjelusta837 Uskon loumlytaumlminen alkaa

siis Drewermannin mukaan Jumalan osoittaman hyvaumlksynnaumln kokemuksesta

jonka vaumllittaumljaumlnauml on usein ilmoituksen kantaja eli Jeesuksen hengessauml toimiva

Paranoia on vainoharhaisuutta eli ajattelutapa jolle on ominaista ihmisen virheellinen tunne tai ajatus olemisesta pahansuovan toiminnan kohteena Partonen amp Loumlnnqvist 2014 871 833 Kertomuslajien nimitykset loumlytyvaumlt TE In ja TE IIn nimilehdiltauml Drewermann kaumlsittelee kyseisiauml kertomuslajeja myoumls muilla nimillauml Niitauml ovat esim ilmestys- ja kutsumuskertomus (Erscheinungs- und Berufungsgeschichten) TE II 9 834 rdquoNur wenn die Frage nach dem Wesen des anderen so einfuumlhlend so ernst uns so geduldig gestellt wirdldquohellipldquokann man damit rechnen von dem Betroffenen eine wahre Antwort zu erhaltenldquo TE II 264 835 TE II 393ndash423 836 TE II 405ndash6 Joh 215 837 rdquoVon Gott gesehen werden heiszligtldquohellipldquodaszlig es in unserem Leben eine Vorsehung gibtldquo TE II 382 ldquoErfahrung des Mose als er sich dem acutebrennenden Dornbuschacute naumlhert diesem Symbol in dem die Kleinheit und die Niedrigkeit des Menschen sich vereinen mit der verzehrenden Waumlrme und Helligkeit des Goumlttlichenldquo TE II 383

227

ihminen838 Ihmiseen hyvaumlksyvaumlsti suhtautuva Jumala uskon alkuunpanijana on

teologista tulkintaa

Jumalan vaikutus on Drewermannin mukaan yksiloumlllistauml ihmiset kokevat

ettauml heidaumlt on hyvaumlksytty ja heillauml on nyt yhteys Jumalaan Jumala voi haumlnen

mukaansa esimerkiksi koskettaa Raamatun lukijan silmiauml niin ettauml haumlnen

sydaumlmensauml avautuu Jumala ei siis vaumllttaumlmaumlttauml tarvitse ilmoituksen kantajaa839

Kyseessauml on intuitiivinen kokemus jota voi tulkita sekauml teologisesti ettauml

syvyyspsykologisesti Jeesuksen henki voi Drewermannin mukaan siten vaikuttaa

niin ettauml tekstien takaa loumlytyvaumlt luomisilmoituksen kuvat vaikuttavat erityisellauml

tavalla ihmisten mieleen Kyseinen sisaumlinen kokemus on haumlnen mukaansa myoumls

taumlrkeintauml uskon syntymisessauml840 Haumln ajattelee uskon syntyvaumln sellaisen

kokemuksen vaumllityksellauml jota voi tulkita sekauml teologisesti ettauml

syvyyspsykologisesti

Jeesuksen hengen synnyttaumlmauml Jumalan kohtaaminen vaikuttaa

Drewermannin mukaan ensiksi niin ettauml ihminen joutuu Gerasan riivatun tavoin

kohtaamaan totuuden itsestaumlaumln Haumln ajattelee Jumalan voivan suorastaan pakottaa

siihen 841 Turhaan kalastaneille opetuslapsille tapahtuva kuvaa Drewermannin

mukaan samaa asiaa Jeesuksen kehotus verkkojen heittaumlmisestauml veteen symboloi

siitauml ettauml ihmisen on tiedostettava tilanteensa842 Itsestaumlaumln luopumista osoittaa

haumlnen mukaansa se ettauml Mooses riisuu kenkaumlnsauml palavaan pensaan edessauml843

Uskon loumlytaumlminen alkaa kun ihminen ymmaumlrtaumlauml olevansa ahdistuksen vallassa

Kaikki ihmiset loumlytaumlvaumlt Drewermannin mukaan uskon samojen vaiheiden

kautta kuin Gerasan riivattu844 Taumltauml prosessia haumln vertaa psyykkisesti sairaan

838 rdquoEs ist dann sein acuteGeistacute der die Glaumlubigenldquohellipldquoacutein alle Wahrheit einfuumlhrtacute(Joh 1613) ldquoSo kann religioumls ein historisches Ereignis oder eine bestimmte Person nur dann zum Traumlger einer goumlttlichen Offenbarung werdenldquo GF I 257 839 DMK II 256 840 rdquoStets ist dabei die Erfahrung groumlszliger als der wesentlich bildhafte Ausdruck und dieser wiederum ist wesentlich reicher als es die Lehrbegriffe zur rational vertretbaren Ausformulierung des symbolischen Ausdrucks der religioumlsen Erfahrung sein koumlnntenldquo GF I 197 841 rdquoEs ist letztlich in jedem Menschenleben unvermeidlich mit der Wahrheit vor Augen sich selber zu riskieren und umgekehrt gibt es fuumlr einen Therapeuten von der Art Priesteraumlrzte keine Wahl Gott hat ein Recht daszlig seine Schoumlpfung nicht durch Angst verwuumlstet wird und es ist nicht erlaubt von der Macht des Boumlsen zu kapitulierenldquo TE II 263 Vrt Mark 513 842 TE II 406ndash8 Vrt Joh 21 7 843 rdquoDas Ausziehen der Schuhe kommt also einer Selbstentbloumlszligung einer symbolischen Nacktheitldquohellipldquogleichldquo TE II 384 Vrt 2 Moos 3 5ndash6 844 rdquoEs gehtldquohellipldquozu eroumlrtern daszlig die entscheidende Alternative der menschlichen Existenz zwischen Angst und Glauben einfuumlhlbar und einsichtig wird Was jedenfalls die Gestalt des Besessenen von Gerasa in ihrer Widerspruumlchlichkeit auf erschuumltternde Weise deutlich macht ist

228

parantumiseen terapiassa Nimen kysyminen Gerasan mieheltauml lisaumlauml tulkinnan

mukaan aluksi taumlmaumln ahdistusta845 Drewermann kiinnittaumlauml huomiota siihen ettauml

kertomuksen mies on huutanut ja runnellut itseaumlaumln yksinaumlisyydessaumlaumln ja torjuu

silti Jeesuksen846 Jumalan kohtaaminen ei siis ole ongelmatonta vaan johtaa

paradoksaalisesti usein avun torjumiseen silloin kun ihminen tosiasiassa kaipaa

sitauml Miehen aggressiivinen reagointi Jeesuksen puhutteluun kuvaa Drewermannin

mukaan sisaumlistauml taistelua itsenaumlisyyden ja muiden vallassa olemisen vaumllillauml ja

osoittaa ettauml oman tilansa myoumlntaumlminen on usein vaikeaa 847

Se ettauml ihminen pelkaumlauml naumlkyy Drewermannin mukaan usein torjuntana

Esimerkiksi Mooseksen heittaumlmaumln sauvan muuttuminen kaumlaumlrmeeksi ilmaisee

haumlnen mukaansa ahdistusta jonka Jumalan tarjoama tehtaumlvauml useinkin heraumlttaumlauml

Myoumls Mooseksen kaumlden muuttuminen spitaaliseksi haumlnen tyoumlntaumlessaumlaumln sen

povelleen848kuvaa Drewermannin mukaan ristiriitaisia tunteita Mooses on haumlnen

mukaansa aggressionsa torjuva ihminen849 Gerd Luumldemann paumlaumlttelee

Drewermannin Gerasa-tulkinnan perusteella ettauml taumlmauml vaumlittaumlauml kaikkien ihmisten

loumlytaumlvaumln itselleen uskon pietistisen kaumlaumlntymyskamppailun kautta850 Luumldemann on

siinauml mielessauml oikeassa ettauml Jumala-yhteyden torjuminen voi Drewermannin

mukaan olla hyvin voimakasta Drewermann on kuitenkin esittaumlnyt myoumls

toisenlaisia tulkintoja ahdistuksesta vapautumisesta851 Torjunnan ja aggression

kaumlsitteiden kaumlyttaumlminen osoittaa haumlnen tulkintansa psykoanalyyttiseksi852

Ahdistuksesta vapautuminen on Drewermannin mukaan usein vaikeaa

mutta se on kuitenkin tarpeen uskon loumlytaumlmiseksi Taumltauml haumln painottaa esimerkiksi

Gerasan riivatun tapauksessa Ahdistuksesta ei tulkinnan mukaan paumlaumlstauml

pelkaumlstaumlaumln haumlaumltaumlmaumlllauml sitauml aiheuttavat rdquodemonitrdquo sillauml ahdistavat asiat voivat

palata mieleen niiden tavoin Drewermann ilmaisee psykoanalyyttisin kaumlsittein

gerade diese absolute Konfrontation dieser aumluszligerste Widerstand der einsetzt wenn ein Mensch der nur aus Angst besteht auf seinen Erloumlser trifftldquo TE II 261 845 TE II 257ndash59 846 TE II 255 847 TE II 254ndash256 265ndash268 848 2 Moos 46 849 TE II 388ndash90 Torjunnalla tarkoitetaan psykologiassa psyykkistauml puolustusmekanismia jossa suunnataan huomio pois traumaattisesta kokemuksesta luomalla ahdistavien mielikuvien tilalle niitauml korvaavia mielikuvia Vuorinen 1995 309 850 Luumldemann 1992 118 851 Vrt Drewermannin tulkinta Abrahamin koettelemuksesta 852 Torjunta (repressio) on alkuaan Sigmund Freudin kaumlyttaumlmauml kaumlsite

229

ettauml ahdistuksen aiheuttajat olisi laumlpikaumlytaumlvauml (durcharbeiten)853 Haumln korostaa ettauml

mieltauml jatkuvasti jaumlrkyttaumlmaumlaumln pyrkivaumlt tunteet on rdquotodellardquo (wirklich) elettaumlvauml

jotta ne eivaumlt enaumlauml kalva mieltauml854 Tiberiaanjaumlrvellauml kalastamisen tai Mooseksen

kutsumuksen yhteydessauml Drewermann ei kuitenkaan tuo esille tarvetta kaumlsitellauml

ahdistavia asioita Haumln ei puhu synnistauml tai katumuksesta myoumlskaumlaumln Gerasan

riivatun paranemista tulkitessaan Haumln ei siis kaumlytauml teologista terminologiaa

vaikka ajattelee miehen paranemisen kuvaavan uskon loumlytaumlmiseen johtavaa

tapahtumasarjaa Haumlnen tulkintansa rakentuu eraumlaumlnlaisen kvasipietistisen

armojaumlrjestyksen varaan jossa on syntien tunnustamisen tilalla ahdistuksen eli

Jumalasta erossa olemisen myoumlntaumlminen

Pahat henget ajetaan kertomuksessa sikoihin jotka syoumlksyvaumlt jaumlrveen

Niiden kohtalo symboloi Drewermannin mukaan yliminaumln vallasta

vapautumisesta jossa rdquoriivatunrdquo itsessaumlaumln elaumlimelliseksi ja epaumlpyhaumlksi kokema

upotetaan tiedostamattoman mereen855 Taumlmaumln tulkinnan mukaan ahdistavat asiat

on poistettava (ausagieren) mielestauml eli torjuttava jotta ihminen voi loumlytaumlauml

minuutensa856 Psyykkisesti haumliriintyneet pystyvaumltkin psykologisen kaumlsityksen

mukaan usein ainoastaan torjumaan vaikeat asiat857 Drewermann arvioikin ettei

muu ole mahdollista riivatun tapauksessa858 Gerasan tulkinta ei kuitenkaan

kelvanne malliesimerkiksi ahdistuneen ihmisen auttamisesta Taumltauml mieltauml naumlyttaumlauml

olevan myoumls Drewermann koska haumln painottaa samassa tulkinnassa sitauml ettauml

ahdistusta tuottavat asiat on kaumlsiteltaumlvauml Haumlnen mukaansa ahdistuksesta voi sis

kuitenkin vapautua joko kaumlsittelemaumlllauml sitauml tai torjumalla sen859 Kysyauml voi miten

853 rdquoAuch Jesus muszlig unter dem Eindruck dieser so zerstoumlrerischen seelischen Entfremdung anerkennen daszlig er die acute unreinen Geisteracute nicht einfachhin ohne konkrete Durcharbeitung acute auszliger Landesacute schicken kann sie wuumlrden siebenfach zuruumlckkehren wie er selbst in Matt 12 45 (Luuk11 26) sagtldquo TE II 268 854 rdquoEs koumlnnenldquohellipldquofast zwanghaft rasende Zerstoumlrungsimpulse sich zu Wort melden und all diese Gefuumlhle muumlssen in irgendeiner Form nach auszligen abgefuumlhrt und wirklich gelebt werden wenn sie nicht staumlndig weiter das eigene Ich zernagen und zerbeiszligen sollenldquo TE II 269 855 rdquoIn der Geschichte von dem Besessenen von Gerasa kann man in aumlhnlicher Weise die gesamte Szene von den Schweinen mit gewissem Recht fuumlr eine phantastische Symbolhandlung haltenldquohellipldquoalles was anacute Unreinemacute in dem acute Besessenenacute lebt muszligldquohellipldquogegen die Kontrolle des Uumlberichs freigesetzt und ausgetobt werden duumlrfen bis es sich endguumlltig entleert hat und getrost im acute Meeracute des Unbewuszligten versinken kannldquo TE II 269 856 rdquoVon daher bleibt allein der Weg des aggressiven Ausagierens des wirklichen Tuns nach auszligen als Schritt einer tieferen Begegnung mit sich selbst und den anderen uumlbrigldquo TE II 268 857 rdquoDieser Begriff beschreibt unreflektierte Aktionen von Personen Ausagieren wird oft als Abwehrmechanismus bei psychisch gestoumlrten Patienten beobachtet-ldquo Ausagieren Lexikon httptherapeut-berlinde 17102013 858 rdquoVon daher bleibt allein der Weg des aggressiven Ausagierensldquo TE II 268 859 Myoumls Merkleinin mukaan Drewermann ajattelee oman minuuden loumlytyvaumln joskus vain eristaumlmaumlllauml kielteiset asiat mielestaumlaumln Merklein 1992 1034 Frey 1995 130 Naumlkemys on

230

esimerkiksi Raamattua lukeva tai unikuvista pelastusta etsivauml vapautuu

ahdistuksestaan

Drewermann esittaumlauml siis Gerasan miestauml koskevassa tulkinnassa kaksi

psykoanalyyttistauml toisilleen vastakkaista ratkaisumallia ahdistuksesta

vapautumiselle Eksegeetti Helmut Merkleinin mukaan Drewermannin

ausagieren-tulkinnassa on kysymys lohkomisesta860 Ausagieren-tulkinta eroaakin

Jungin kaumlsityksestauml jonka mukaan kielteisiksi koetut asiat eli varjo on

integroitava muuhun mielensisaumlltoumloumln jotta niitauml voi tietoisesti hallita861 Taumlmauml

Jungin kanta vastaa psykoanalyyttistauml kaumlsitystauml asioiden kaumlsittelemisestauml

Esimerkiksi Tiberiaanjaumlrvellauml kalastavat opetuslapset eivaumlt Drewermannin

mukaan yritauml torjua Jeesuksen tuomaa apua Heidaumln on kuitenkin osoitettava

luottavansa Jumalaan tai haumlnen edustajaansa vapautuakseen ahdistavasta

tilanteesta Drewermann tulkitsee Kierkegaardin rdquotoistonrdquo (Wiederholung)

ajatuksella sitauml ettauml opetuslapset joutuivat jatkamaan kalastusta kun ovat jaumlaumlneet

youmlllauml saaliitta862 Mooseksen kutsumuskertomusta tulkitessaan Drewermann

korostaa ettauml ahdistuksesta on uskaltauduttava luopumaan eli on toimittava

samoin kuin Mooses Ahdistuksesta ei paumlaumlse hylkaumlaumlmaumlllauml sauvan vaan on

tartuttava sauvaksi muuttuneeseen kaumlaumlrmeeseen jolloin siitauml tulee jaumllleen sauva

Ahdistuksen sijaan on valittava usko (Vertrauen)863 eli kuvat on otettava todesta

Uskoon ei Drewermannin mukaan kuulu ahdistusta864 mutta ahdistuksesta

vapautumista haumln ei kuitenkaan maumlaumlrittele yksiselitteisesti Gerasan riivattu

vapautuu haumlnen mukaansa ahdistuksestaan torjumalla sen mutta Abraham laumlpikaumly

ahdistustaan koettelemuksessaan Joskus ahdistus voi siis poistua ja usko syntyauml

haumlnen mukaansa kuitenkin naumlennaumlisen helposti Nukkuvakin voi paumlaumlstauml

ahdistuksestaan regressiossa jossa tapahtuu mielen tiedostamattoman kerroksen

oikeutettu koska Drewermann rinnastaa Gerasan miehen kokeman siihen mitauml muutkin uskoa etsivaumlt voivat kokea TE II 261 860 Merklein 1992 1034 Frey 1995 130 Lohkomisella (splittaus) tarkoitetaan psykoanalyysin teoriassa muusta mielensisaumllloumlstauml eristaumlmistauml Splittaus eli lohkominen on Melanie Kleinin kehittaumlmauml modernin psykoanalyysiin kaumlsite Splittaamalla ihmisen minauml jakaa asiat jyrkaumlsti hyviin ja pahoihin Splittaus kuuluu lapsen normaaliin kehitykseen Aikuisen splittaus on taumlrkeauml psyykkinen puolustusmekanismi mutta voimakas splittaus ilmenee vainoharhaisuutena tai idealisaationa Hyvin integroituneessa persoonallisuudessa splittaus on vaumlhaumlistauml Segal 1994 36ndash7 861 Jung 1976b GW 92 sect 14 862 TE II 409 Vrt Joh 216 863 TE II 388Vrt 2 Moos 44 864 rdquoDer Glaubeldquohellipldquoist so allgemeinmenschlich wie sein Gegenteil die menschliche Angstldquo TE II 164

231

spontaani parantuminen865 Se on tosin haumlnen mukaansa harvinaista vaikkakin

taumlllaista tapahtuu šamanismissa866 Drewermann tukee naumlin syvyyspsykologista

tulkintaansa viittaamalla tunnettuun ihmisen psykosomatiikkaa koskevaan tietoon

Aggressiivisuuden purkaminen ei Drewermannin mukaan kuitenkaan vielauml

paranna ihmistauml vaan minuuden loumlytaumlminen mahdollistuu vasta sen jaumllkeen Sitauml

Drewermann pitaumlauml Gerasan kertomuksen varsinaisena dilemmana Haumln kaumlyttaumlnee

taumlssauml minuuden kaumlsitettauml syvyyspsykologisessa Jungin kaumlsitteelle antamassa

merkityksessauml koska haumln tulkitsee tapahtumaa psykoterapeuttisena prosessina867

Minuuden loumlytaumlmistauml kuvaa haumlnen mukaansa miehelle myoumlhemmin tapahtuva

mies halusi liittyauml opetuslapsiin mutta Jeesus ei sallinut sitauml Miehen oli sen sijaan

palattava kotiinsa ja kerrottava omaisilleen Herran suuresta teosta Kierkegaardiin

tukeutuen Drewermann tulkitsee ettauml miehen oli opittava tekemaumlaumln rdquoaumlaumlrettoumlmaumlaumln

kuuluvia uimaliikkeitaumlrdquo aumlaumlrellisessauml maailmassa ja ymmaumlrrettaumlvauml arkipaumlivaumliseen

sisaumlltyvauml jumalallisuus868 Gerasan mies oppii haumlnen mukaansa vasta siten

vaumlhitellen ymmaumlrtaumlmaumlaumln vapautensa Kierkegaardiin tukeutuen Drewermann

perustelee edelleen teologisesti ettauml uskon loumlytaumlnyt ihminen on oman minuutensa

865 rdquoDurch die psychische Regression werden Schichten der Seele wiederbelebt die bislang von der Entwicklung ausgeschlossen oder als unbrauchbar wo nicht gefaumlhrlich beiseitegelassen wurdenldquohellipldquoDie Traumlumeldquohellipldquoihr Hauptwert liegt darin das in ihnen eine Art spontaner Selbstheilung des Unbewussten bzgl derjenigen Konflikte eingeleitet ermoumlglicht oder sogar durchgefuumlhrt wird die vom Bewusstsein entweder nicht geloumlst werden koumlnnen oder durch die Isolation des Bewusstseins von den tieferen Schichten der Psyche geradezu verursacht sindldquo TE I 114ndash115 866 TE I 109 Das wichtigste Feld aber auf dem Traum Orakel und magisches Ritual zusammenkommen ist das Gebiet der unmittelbarsten menschlichen Not der koumlrperlichen Erkrankung Die Schamanen und Wunderaumlrzte der Antike und der acuteprimitivenacute Stammesreligionen wussten in einem erstaunlichen Masse um die Zusammenhaumlnge von leiblichen und seelischen Vorgaumlngen die heute die psychosomatische Medizin zu erforschen versuchtldquo TE I 129 867 rdquoAber das wirkliche Dilemma bei der Heilung des acute Besessenenacute besteht offensichtlich darin daszlig eine symbolische Abreaktion der verdraumlngten Aggressivitaumlt allein bei ihm durchaus nicht hinreichtldquohellipldquoAlles muszlig ein Mensch tun duumlrfen was noumltig ist um zu sich selbst zu findenldquo TE II 269ndash70 Drewermann ei maumlaumlrittele sitauml kaumlyttaumlaumlkouml haumln minuutensa loumlytaumlmisen kaumlsitettauml Jungin analyyttisen psykologian vain Kierkegaardin eksistentiaalisen ajattelun sanalle antamassa merkityksessauml Molemmat ovat mahdollisia Drewermannin tulkinnalleen asettamien tavoitteiden valossa vaikkakin sanan kaumlyttouml sen syvyyspsykologisessa merkityksessauml on todennaumlkoumlisempi siksi ettauml Drewermann soveltaa syvyyspsykologisen paranemisprosessin kaavaa tulkinnassaan Drewermann siirtyy siis tulkinnan lopussa kaumlyttaumlmaumlaumln psykoanalyyttisten kaumlsitteiden sijaan Jungin analyyttisen psykologian minuuden loumlytaumlmisen kaumlsitettauml ihmisen uudistumisesta Vrt Mark 519 868 rdquoDieser Mannldquohellipldquowirdldquohellipldquoin kleinen Schritten lernen duumlrfen muumlssen die acute Schwimmbewegungen des Unendlichenacute im Endlichen zu wiederholenldquohellipldquo in alle Zukunft wird er wissen daszlig seine Freiheit ihm von Gott geschenkt istldquo TE II 274 Drewermann kaumlyttaumlauml taumlssauml Kierkegaardin Furcht und Zittern (suom Pelko ja vavistus)-teoksessaan kaumlyttaumlmaumlauml kaumlsitettauml uskon kaksoisliikkeestauml (die Doppelbewegung des Glaubens) jota Kierkegaard kaumlytti siitauml ettauml Abraham uskoi Jumalan saumlaumlstaumlvaumln Iisakin vaikka oli toisaalta valmis uhraamaa taumlmaumln Jumalan kaumlskyn mukaisesti SB III 500 Kierkegaard 2001 47 66

232

loumlytaumlnyt persoona jolla on hengen ruumiin ja sielun ykseys869 Henki tarkoittaa

taumllloumlin Jumalan hengestauml riippuvaista ihmisen henkeauml 870 Jungiin tukeutuen

Drewermann taas maumlaumlrittelee uskon loumlytaumlneen ihmisen minuutensa loumlytaumlneeksi

myoumls kaumlsitteen syvyyspsykologisessa merkityksessauml871 Teologinen kaumlsitys

minuudesta eroaa Drewermannin mukaan sitauml vastaavasta syvyyspsykologisesta

kaumlsityksestauml uskonnollisen ulottuvuutensa vuoksi mutta Drewermann arvioi

selvaumlstikin miehen loumlytaumlvaumln vaumlhitellen minuutensa sekauml syvyyspsykologisessa ettauml

teologisessa mielessauml 872 Ahdistuksesta vapautunut ihminen voi loumlytaumlauml haumlnen

mukaansa vaumlhitellen minuutensa molemmissa merkityksessauml

Mooseksen ja Tiberiaanjaumlrvellauml kalastavien opetuslasten ahdistus taas

vaihtui Drewermannin mukaan nopeasti uskoksi Sitauml kuvaa Mooseksen

tapauksessa kaumlaumlrmeen muuttuminen sauvaksi Syvyyspsykologisesta

naumlkoumlkulmasta kyseessauml on sisaumlinen prosessi jossa Mooses kypsyy ottamaan

vastaan kansanjohtajan tehtaumlvaumln873 Haumln loumlytaumlauml siten myoumls minuutensa

vaihtaessaan ahdistuksensa uskoon Sekauml kalastavat opetuslapset ettauml Mooses

loumlytaumlvaumlt Drewermannin mukaan Gerasan riivatusta poiketen itsensauml samalla kun

vapautuvat ahdistuksestaan Kaumlsitys yhdessauml hetkessauml tapahtuvasta syvaumlllisestauml

psyykkisestauml muutoksesta ei vaikuta psykologisesti uskottavalta

Uskon syntyprosessi voi siten Drewermannin mukaan joskus kestaumlauml kauan

vielauml ahdistuksesta vapautumisen jaumllkeen Ihminen loumlytaumlauml silloin olemuksensa

(Wesen) ja uskon (Vertrauen) vasta vaumlhitellen874 Syvyyspsykologisesti ilmaistuna

869rdquoacuteDer Mensch acute meinte er (Kierkegaard) weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacute Doch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muszlig vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewuszligtsein das als Selbstbewuszligtsein die Einheit bildetldquo GF I 336 870 rdquoNun aber existiert der Mensch nicht aus sich selbst heraus Es ist ein ganz und gar acuteabgeleitetes Verhaumlltnisacute wie KIERKEGAARD sagt und so traumlgt er den Grund aller Angst auf `abgeleiteteteacute (kontingente) Weise acuteGeistacute zu seinldquo GF I 336 871 rdquoProzeszlig der Selbstfindungldquohellipldquovielmehr geht es um die Integration all der Bilder die durch den Gang der Evolution in die Seele des Menschen hineingelegt wurdenldquo GF I 504rdquoSelbstfindung und Gottfindung bilden eine unaufloumlsbare Einheitldquo GF I 507 ldquoMan kann nun den Gottesbildaspektldquohellipldquoals eine Spiegelung des Selbst erklaumlren oder umgekehrt das Selbst als imago Dei im Menschenldquo Jung 1963 GW 11 sect 282 872 rdquoDie entscheidende Entdeckung SOumlREN KIERKEGAARDSldquohellipldquolauteteldquohellipldquoacuteDas Selbstldquohellipldquoist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseldquo GF I 336 rdquoSelbst Als empirischer Begriff bezeichnet das Selbst den Gesamtumfang aller psychischen Phaumlnomene im Menschen Es druumlckt die Einheit und Ganzheit der Gesamtpersoumlnlichkeit ausldquo Jung 1960a GW 6 sect 891 873 TE II 391ndash92Vrt 2 Moos 4 4 874 rdquoIndem er sein eigenes Wesenldquohellipldquozuruumlckgewinnen kann undldquohellipldquozu einer Einladung auf dem Erfahrungshintergrund derselben Angst gemeinsam den Schritt auch des gleichen Vertrauens zu wagenldquo TE II 276

233

tapahtuu minuuden loumlytaumlminen vaiheittain eli se on monivaiheisen prosessin

tulos 875 Individuaatio kestaumlaumlkin Drewermannin mukaan tosielaumlmaumlssauml yleensauml

vuosia toisin kuin monissa myyteissauml876 Tulkinta sisaumlisen kypsymisprosessin

pituudesta vastaa syvyyspsykologisten terapiakaumlytaumlntoumljen kaumlsitystauml

Sekauml eksistentiaalinen ettauml psyykkinen ahdistus rauhoittuvat Drewermannin

mukaan aina uskon syntyessauml877 Taumlstauml haumln ajattelee toisin kuin Kierkegaard

jonka mukaan ahdistus on aina ihmisen osana vaikkakin ihminen voi rdquokasvaa

ahdistuksessaanrdquo878 Myoumls monet muut teologit kuten Tillich ajattelevat

ahdistuksen kuuluvan ihmisyyteen879 Myoumlskaumlaumln Jung ei yhdistauml ahdistuksesta

vapautumista individuaatioon jonka Drewermann samaistaa uskoon

Individuaatioon kuuluva oman varjon eli itselle tuntemattoman persoonallisuuden

puolen kohtaaminen onnistuu Jungin mukaan harvoille880 Kassel on oikeassa

arvioidessaan ettei ahdistuksen voittaminen kelpaa uskomisen teologiseksi tai

syvyyspsykologiseksi motiiviksi881 Eraumlaumlnauml syynauml Drewermannin

ahdistustulkintaan on ehkauml haumlnen pitaumlytymisensauml vanhentuneisiin kaumlsityksiin

terapiaprosessien luonteesta882 Se ettauml Raamatun heraumlttaumlmauml imaginaatio pyyhkisi

ihmisen mielestauml kaiken ahdistuksen on toiveajattelua883 Drewermannin

tulkinnoista syntyy helposti vaikutelma ahdistuksen torjunnasta

Drewermann pitaumlauml siis riivatun paranemiskuvausta malliesimerkkinauml

ahdistuksesta vapautumisesta Jeesus vaikuttaa siinauml ahdistuksesta vapautumisen

ja panee alulle minuutensa loumlytaumlmisen prosessin Tulkintaa ohjaa

syvyyspsykologisen terapiaprosessin malli mutta riivatun mielessauml vallinnutta

ahdistusta ja haumlnen saavuttamaansa uskoa Drewermann tulkitsee myoumls

teologisesti Kertomuksessa tiivistyy haumlnen mukaansa kaikkien kokema

ahdistuksen ja uskon yhteentoumlrmaumlys884 Haumln yrittaumlauml tulkita eksistentiaalisesta

875 Naumlin myoumls Jung Jung 1964 GW 7 sect 266ndash267 876 TE I 226 877 Naumlin myoumls GF I 379 878 Kierkegaard 1964 80 192 879 Tillich 1961 31 880 Jung 1976a GW 91 sect 45 sect 212 ndash sect 213 Pietikaumlinen 1999 132ndash33 881 Kassel 1992 43 882 Niemann 1993101 883 Eri asia on ettauml mielikuvapsykologiaa voidaan kaumlyttaumlauml tuloksellisesti terapiaprosessien osana Wahlbeck 2011 160 884 rdquoIn der Tat der besonders von Markus immer wieder geschilderte unerbittliche Kampf zwischen Jesus und denacute Daumlmonenacute ist keinesfalls nur eine spaumltere Mythologisierung oder Theologisierung der Gestalt Jesu es verdichtet sich darin ein grundsaumltzlicher Konflikt zwischen Angst und Glauben der in jedem Menschen in jeder Gesellschaft in jeder Kultur immer von neuem aufbrechen muszligldquo TE II 272

234

ahdistuksesta vapautumista psykiatrisen prosessin kaavaa soveltamalla

Luumldemannin mukaan Drewermann tekee huonoa eksegetiikkaa pakottaessaan

tekstin yksityiskohdat psykoanalyyttiseen muottiin885 Teologista ja

syvyyspsykologista tulkintaa yhdistaumlvaumlnauml kokonaistulkintana se on kuitenkin

valaiseva vaikkei kaikkiin Drewermannin teologisiin johtopaumlaumltoumlksiin voisikaan

yhtyauml Gerasa-tulkinnan voi ymmaumlrtaumlauml metaforaksi ahdistuksen ja uskon

vastakkaisuudesta

Kaikissa taumlssauml kaumlsitellyissauml ihme- ilmestys- ja kutsumuskertomuksissa

Drewermann tulkitsee ahdistuksesta vapautumisen auttavan ihmistauml loumlytaumlmaumlaumln

minuutensa ja suhteen Jumalaan Haumln on paumlaumltynyt taumlhaumln tulkintaan koska on

ottanut selitysmallikseen terapeuttisen toipumisen mallin Abrahamin kiusausta

tulkitessaan (1 Moos 22 1ndash19) haumln taas vaumlittaumlauml paumlinvastoin uskon vapauttavan

ahdistuksesta886 Kaikissa tulkinnoissaan haumln ei myoumlskaumlaumln liitauml uskoon

minuutensa loumlytaumlmistauml vaikkakin ne kuuluvat haumlnen mukaansa yleensauml yhteen887

Raamattua on haumlnen mukaansa aina tulkittava ahdistuksen ja uskon (Vertrauen)

vastakohtaisuudesta kaumlsin888 Sitauml missauml jaumlrjestyksessauml tai missauml suhteessa

toisiinsa ahdistuksesta vapautuminen minuutensa loumlytaumlminen ja uskon

syntyminen silloin tapahtuu Drewermann ei kuitenkaan maumlaumlrittele889 Haumlnellauml ei

ole yhtauml ainoaa uskon syntyprosessin mallia Ahdistuksesta vapautuminen

minuutensa loumlytaumlminen ja uskon syntyminen eivaumlt liity Drewermannin

tulkinnoissa ja muussa asiankaumlsittelyssauml aina samalla tavalla toisiinsa

46 Syvyyspsykologia uskon syntymisen tulkitsijana

Drewermann tulkitsee uskon syntymistauml yhdistaumlmaumlllauml teologiseen tulkintaan

syvyyspsykologista tulkintaa Taumlssauml alaluvussa osoitan mitauml uutta haumln naumlin tuo

teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml ja mikauml on syvyyspsykologian

soveltamisen teologinen merkitys Samalla tulee osoitetuksi mitauml mahdollisuuksia

Jungin analyyttinen psykologia tarjoaa uskon tulkinnan rikastuttamiseen koska

Drewermann hyoumldyntaumlauml erityisesti sitauml Haumlnen esittaumlmiensauml uusien naumlkoumlkulmien

merkitystauml arvioin eri naumlkoumlkulmista Tarkastelen 1) sitauml mitauml uutta Drewermann

885 Luumldemann 1992 122 886 rdquoDer Glaubeldquohellipldquoer ist die Kraft dieldquohellipldquodie Angstldquohellipldquouumlberwindetldquo SB III 501 887 Esim Israelin Egyptistauml paon tulkinta rdquoEigentlich geht es nicht um Selbstfindung Eigentlich geht es darum seinem Gott zu begegnenldquo TE I 484 888 TE II 626

235

tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen uskon antropologista perustasta

ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys 2) mitauml uutta

Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen uskon

henkiloumlkohtaisuudesta ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen

merkitys 3) mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla

kaumlsitykseen uskon syntyprosessista ja mikauml syvyyspsykologian soveltamisen

teologinen merkitys 4) mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa

soveltamalla kaumlsitykseen Jeesuksen vaikutuksesta uskon syntyyn ja mikauml on

syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys ja 5) mitauml uutta

Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen uskon syntymisen

ilmenemisestauml ihmiselaumlmaumlssauml ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen

teologinen merkitys

1) Mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologia soveltamalla kaumlsitykseen

uskon antropologista perustasta

Uskomisen mahdollistaa Drewermannin mukaan ensiksikin ihmisen

sisimmaumlstauml loumlytyvauml Jumalan tai Kristuksen kuva890 Perustelu tukeutuu Jungin

analyyttiseen psykologiaan891 Myoumls Drewermannin kaumlsitys uskon syntymisestauml

arkkityyppisten ja subjektiivisten pelastavien kuvien vaumllityksellauml perustuu

syvyyspsykologiseen tulkintaan892 jolle ei loumlydy vastinetta taumlhaumlnastisesta

teologiasta Drewermann tuo oikein esiin sen ettei Karl Rahnerin rdquoantropologinen

kaumlaumlnnerdquo ottanut huomioon tiedostamattoman sielunelaumlmaumln merkitystauml893

Drewermannin kaumlsityksessauml siitauml ettauml tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden

tunne tietoisuus kuolevaisuudesta ja syyllisyydentunto ajavat turvautumaan

Jumalaan ei sen sijaan ole teologisesti mitaumlaumln uutta894 Uutta on sen sijaan

eksistentiaaliseen ahdistuksen psyykkisyyden painottaminen895 Naumlkemys

pohjautuu Drewermannin syvyyspsykologiaa hyoumldyntaumlvaumlaumln ihmis- ja

889 TE I 260ndash61 890 ldquoWir koumlnnen den Auferstandenen nur sehen weil wir sein Bild in uns tragen und er begegnet uns nur als acuteauszligerhalbacute von uns weil er zutiefst in uns lebtldquo Barke 157ndash58 891 ldquoDas Gottesbild koinzidiertldquohellipldquomit dem Archetypus des Selbst Dieser ist es von dem wir empirisch das Gottesbild nicht mehr zu trennen vermoumlgenldquo Jung 1963 GW 11 sect 757 892 ldquoDer zweite acuteAnknuumlpfungspunktacute (der Botschaft Gottes)rdquohelliprdquo besteht in der archetypischen Symbolen und bildhaften Szenen selbst die im menschlichen Herzen verborgen liegenldquo TE II 35 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436 893 GF I 225 894 SB III 546 GF I 343 895 TE II 264ndash77

236

ahdistuskaumlsitykseen jonka tuo esiin myoumls haumlnen kehittaumlmaumlnsauml ahdistusmalli896

Syvyyspsykologinen tulkinta taumlydentaumlauml siten haumlnen soveltamanaan kaumlsitystauml

ahdistuksesta uskon syntymiseen vaikuttavana tekijaumlnauml Myoumls Drewermannin

syvyyspsykologiaan tukeutuva elaumlytymiskaumlsitys laajentaa kaumlsitystauml uskon

antropologisesta perustasta Sen mukaan monia ihmisiauml rdquopuhuttelevatrdquo

subjektiiviset kuvat avautuvat ihmismielelle oman sisimmaumln syvyyksiin ulottuvan

elaumlytymisen avulla897 Drewermann esittaumlauml naumlin uskon etsimiseen vaikuttavista

tekijoumlistauml monipuolisemman ja siten myoumls realistisemman kuvan kuin ainoastaan

teologisia kaumlsitteitauml kaumlyttaumlvauml tulkinta

Mikauml teologinen merkitys syvyyspsykologian soveltamisella on kaumlsitykseen

uskon antropologisesta perustasta

Drewermann laajentaa syvyyspsykologiaa soveltamalla teologista kaumlsitystauml

uskon syntymisen antropologisesta perustasta Merkittaumlvintauml siinauml on ehkauml haumlnen

luomisilmoituskaumlsityksensauml jossa teologinen kaumlsitys ihmisen sisaumlisestauml Jumala-

tietoisuudesta yhdistyy syvyyspsykologiseen kaumlsitykseen sisaumlisistauml kuvista898

Luomisilmoituskaumlsite ilmaisee siten sekauml teologisesti ettauml psykologisesti sen ettauml

ihminen voi olla yhteydessauml Jumalaan Myoumls teologista sisaumlisyyskaumlsitettaumlaumln

Drewermann taumlydentaumlauml syvyyspsykologisti vaikkakaan haumln ei maumlaumlrittele

teologisten ja syvyyspsykologisten tunnekaumlsitteiden suhdetta899 Drewermannin

tulkinnan teologinen merkitys on siinauml ettauml haumln erittelee uskon syntymisen

psykologisia ehtoja uudella tavalla

Drewermannin kaumlsitys ihmisen sisaumlisestauml Jumalan tai Kristuksen kuvasta ja

muista kuvista uskon antropologisena perustana on silti haaste teologialle Kaumlsitys

sisaumlisestauml Kristuksen kuvasta muistuttaa teologista kaumlsitystauml jonka mukaan

ihminen on Jumalan kuva (Imago Dei) mutta eroaa kuitenkin siitauml ratkaisevasti

Drewermannin mukaan ihmisen mahdollisuus uskoa perustuu nimittaumlin

ilmoitukseen jonka Jumala on asettanut ihmismieleen evoluutiokehityksen aikana

896 rdquoEs Ich und Geist ndash auf jeder dieser drei Ebenen tritt uns die Angst entgegen stets anders gewandet doch stets mit demselben Unheil verkuumlndenden Antlitzldquo GF I 309 SB III 468ndash79 PM I 136ndash62 Kaavio GF I 354 Ks Liite 1 897 rdquoIn Wahrheit ist es offenbarldquohellipldquoder Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb der Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436rdquoVon den acuteLegenden der Unfertigenacuteldquohellipldquostehen die Gefuumlhle im Mittelpunktldquo TE I 440 898 Barke 157ndash58 GF I 405 899 GF I 506 674 Drewermann maumlaumlrittelee ainoastaan ettauml vaaditaan rdquoyksinkertaista psykologista myoumltaumlelaumlmistaumlrdquo (acuteeinfacheacute psychologische Einfuumlhlung) TE I 433

237

eikauml siihen ettauml ihminen itse olisi Jumalan kuva900 Uskon antropologinen perusta

ei ole naumlin ymmaumlrrettynauml teologisesti yhtauml rdquovahvardquo kuin silloin kun ajatellaan

ihminen luodun Jumalan kuvaksi

Psyykkisen ulottuvuuden lisaumlaumlminen niihin tekijoumlihin joiden teologiassa on

arvioitu vaikuttavan uskon etsimiseen tekee kuitenkin syvyyspsykologian

soveltamisen teologisesti merkitykselliseksi Se monipuolistaa teologista tulkintaa

uskon antropologisista edellytyksistauml

2) Mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen

uskon henkiloumlkohtaisuudesta

Drewermann tulkitsee uskon yksiloumlllisyyttauml syvyyspsykologisesti sekauml

psykoanalyysiin ettauml analyyttiseen psykologiaan tukeutumalla Haumlnen

kaumlsityksensauml inhimillisen ahdistuksen lajeista perustuu Kierkegaardin

epaumltoivotulkinnan lisaumlksi Fritz Riemannin uuspsykoanalyyttiseen

tulkintaan901Analyyttistauml psykologiaa soveltamalla haumln osoittaa ettauml erilaiset

ihmiset voivat loumlytaumlauml oman ahdistuneisuutensa luonteen huomioon ottavia

pelastavia kuvia ja havainnollistaa sitauml ahdistus-kuva -mallissaan902 Olen

kuitenkin osoittanut ettauml Drewermannin paumlaumltelmaumlt eri symbolien soveltuvuudesta

tietynlaisten ahdistusten voittamiseen perustuvat kyseenalaiseen evoluutioteorian

tulkintaan ja ovat myoumls ristiriidassa haumlnen psykoanalyysiin perustuvan

kaumlsityksensauml kanssa ahdistuksen synnystauml903 Erilaisten symbolien psyykkistauml

merkitystauml ihmisille Drewermannin tulkinta kuitenkin auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln Se

auttaa esimerkiksi ymmaumlrtaumlmaumlaumln uudella tavalla sitauml miksi ihmiset kokevat

sakramenttien vahvistavan uskoaan Syvyyspsykologia ei kuitenkaan haumlnen

mukaansa pysty selittaumlmaumlaumln kokonaan kuvien vaikutusta Esimerkiksi kasteen

vaikutus perustuu haumlnen mukaansa osittain kastajan rakkauteen ja Jeesuksen

henkeen904

900 rdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquowenn uumlberhaupt in dem Moment da Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hat ndash in den Jahrmillionen der Evolutionldquo Fruumlchten 97 901 Ks Drewermannin ahdistusmallista GF I 354 ja Kaavio GF I 354 Liite 1 902 GF I 419 GF I 424 (Kaavio) Ks Liite 2 903GF I 426 430 PM I 158 Ks luku 42 904 ldquoDas acuteWasseracute ist ein acuteheiligesacute Symbol des Lebens weil es das Ursprungselement des Lebens war und ist doch heilend wird es nur wenn es Gestalt gewinnt in der Liebe eines anderen Menschen Die objektive archetypische und die subjektive persoumlnliche Seite treten hier zu einer Einheit zusammenldquo GF I 439rdquoIn der Tat liegt die Einzigartigkeit des Christentums nicht in seinen Glaubenssymbolen an sichldquo TE II 777 Hier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige

238 Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella kaumlsitykseen

uskon henkiloumlkohtaisuudesta

Ahdistus-kuva -malli havainnollistaa sitauml ettauml uskon syntyminen on

yksiloumlllinen tapahtuma Drewermann syventaumlauml siten syvyyspsykologiaa

soveltamalla teologista kaumlsitystauml uskon yksiloumlllisyydestauml Mallin teologinen

merkitys perustuu siihen ettauml se tuo osuvasti esiin sen ettauml eri puolet samassa

kristillisessauml uskossa rdquopuhuttelevatrdquo ihmisiauml eri lailla Drewermannin mukaan

ihmisten kollektiivisesta tiedostamattomasta loumlytyy kuitenkin loputtomasti kuvia

Se ettei pelastavien symbolien ja niihin perustuvien rituaalien maumlaumlraumlauml voisi

mitenkaumlaumln rajata vaikuttaa uushenkiseltauml luonnon sielullistamiselta905 Vastaavia

uushenkisiauml rituaaleja voisi verrata myoumls gnostilaisiin sakramentteihin jotka

poikkesivat alkukirkon pyhistauml toimituksista906

3) Mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen

uskon syntyprosessista

Drewermann rdquoselittaumlaumlrdquo syvyyspsykologiaa soveltamalla mitauml ihmisen

mielessauml tapahtuu uskon syntyessauml Haumlnen kaumlsityksensauml immanentista

transsendenssista jatkaa siten uskon syntymisen tulkintaa siitauml mihin teologinen

persoonallisen transsendenssin kaumlsitys ulottuu Naumlkemys perustuu Jungin

kaumlsitykseen transsendenttisesta funktiosta (Transzendente Funktion) jossa

ihmisen minuus (Selbst) on tietoisen ja tiedostamattoman mielen yhdistaumljaumlnauml 907

Minuuden loumlytaumlminen merkitsee Drewermannin mukaan samalla Jumalan

loumlytaumlmistauml sillauml minuus on haumlnen Jungiin tukeutuvan kaumlsityksensauml mukaan

ihmisen sisaumlinen Jumala-kuva908 Haumln ajattelee uskon syntyvaumln Jumalan ollessa

ihmisen tietoisen mielen kautta yhteydessauml haumlnen kollektiiviseen

in einem Einzelnen ausspricht und darstelltldquo Name 83 85rdquoDeutlich treten in dieser christlichen Grunderfahrung zwei Schichten des Erlebens zusammenldquohellipldquoauf der einen Seiteldquohellipldquopersoumlnliche Erlebnis einer Beziehung zwischen Ich und DuldquohellipldquoAuf der anderen Seiteldquohellipldquoeine Fuumllle von Erwartungen Sehnsuumlchten Beduumlrfnissen und vor allem von deutenden Schemata Symbolen Bildern und szenischen Mustern bereitldquo GF I 253ndash54 905 ldquoEs ist die geistige Entwurzelung der menschlichen Existenz die eine Frage an die Natur richtet auf die prinzipiell keinen acutenaturhafteacute Antwort geben kann es ist unsere eigene unendlich gewordene Angst die das Bewuszligtsein dahin treibt Zuflucht an jener Staumltte zu suchen da auch in Vorzeiten Angst durch Naumlhe von Baumlumen beruhigen moumlchteldquo GF I 445 906 Pearson 2005 86 907 Jung 1967 GW 8 sect 145 908 rdquoDie Einheit mit acuteGottacute istrdquohelliprdquoeine innerpsychische Vereinigung und zwar nicht zwischen acuteGottacute und acuteMenschacute sondern zwischen acuteIchacute(Bewusstsein) und acuteUnbewusstemacuteldquo SB II 28 ldquoDas Gottesbild koinzidiertldquohellipldquomit dem Archetypus des Selbst Dieser ist es von dem wir empirisch das Gottesbild nicht mehr zu trennen vermoumlgenldquo Jung 1963 GW 11 sect 757rdquoPsychologischldquohellipldquoist es also kein Unterschied zu sagen jemand hat sein Selbst gefunden oder er hat Gott gefundenldquo SB II 27

239

tiedostamattomaansa jolloin luomisilmoitus vaikuttaa uskon syntymiseen909 On

kuitenkin selvauml puute ettei Drewermann kaumlsittele Raamatun ilmoituksen osuutta

siihen Onhan raamatuntulkinnan tehtaumlvaumlnauml haumlnen mukaansa synnyttaumlauml uskoa910

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella kaumlsitykseen

uskon syntyprosessista

Drewermannin tulkinta yhdistaumlauml uudella tavalla teologisen kaumlsityksen

Jumalasta uskon synnyttaumljaumlnauml ja niin teologisen kuin syvyyspsykologisenkin

kaumlsityksen uskosta ihmismielen sisaumlisenauml tapahtumana Syvyyspsykologiaa

soveltamalla Drewermann lisaumlauml uutta teologiseen kaumlsitykseen Jumalan

kohtaamisesta mielen sisaumlisyydessauml911 Haumlnen kaumlsityksensauml uskon syntymisestauml on

teologisen ja syvyyspsykologisen tulkinnan synteesi Drewermann myoumls korostaa

syvyyspsykologisen tulkinnan avulla uskon myoumlnteistauml psyykkistauml vaikutusta

merkitseehaumln Jumalan loumlytaumlminen haumlnen mukaansa samalla psyykkistauml

kypsymistauml 912 Sitauml miten subjektiivisten kuvien heraumlaumlmiseen liittyvauml uskon

syntyprosessi on ymmaumlrrettaumlvissauml Drewermann ei kuitenkaan kaumlsittele Olen

arvioinut ettauml haumln ehkauml ajattelee persoonallisen transsendenssin synnyttaumlvaumln

silloin immanenttisen transsendenssin ihmisen minaumln ja yksiloumlllisen

tiedostamattoman vaumllille913Avautuvathan subjektiiviset kuvat haumlnen mukaansa

vain niille joiden tunne-elaumlmauml on niille sukua tai ristiriidassa niiden kanssa914

Drewermannin kaumlsitys uskon syntyprosessista ei ole gnostilainen vaikka

sellaista on vaumlitetty Haumln korostaa naumlet sitauml ettei yhdenkaumlaumln ihmisen mieli ole

jumalallinen vaikka jokaisen kollektiivisesta tiedostamattomasta loumlytyy Jumalan

ilmoitus Jumala laumlhestyy ihmisiauml rdquoulkopuolisena (Gegenuumlber)915 Gnostilaiseksi

909 GF I 198 (Kaavio) Ks Liite 3 rdquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquo TE I 384ndash85 910 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esrdquohelliprdquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 911 Esim Augustinus 1981 78 (36) Turner 1995 6 912 rdquoReligion ist vielmehr zu verstehen als eine Form Mitteilung der absoluten Person Gottes die sich ausspricht in der Personwerdung jedes einzelnen Menschenrdquo GF I 380 913 rdquoDie Trennung zwischen Bewuszligtsein und Unbewuszligten aufzuheben Das geschiehtrdquohelliprdquo dadurch daszlig ihr Sinn fuumlr die Kompensation der Einseitigkeit des Bewuszligtseins erkannt und in Rechnung gestellt wird Die Tendenz des Unbewuszligten und die des Bewuszligten sind naumlmlich jene zwei Faktoren welche die transzendente Funktion zusammensetzen rdquo Jung 1967 GW 8 sect 145 914 rdquoReden die Gestalten der Legenden mithin nur zu den Menschen die in ihren Gefuumlhlen mit ihnen verwandt sindldquoTE I 438 915rdquoDer Einfluszlig dieser Person (eine andere Person) tief genug gehen muszlig um die Bilder des Unbewuszligten in den Prozess der Angstuumlberwindung miteinzubeziehenldquo GF I 405rdquoGott in diesem

240

ei haumlnen tulkintaansa myoumlskaumlaumln tee Jungiin tukeutuminen Haumln naumlet soveltaa

Jungin gnostilaisilta omaksumaa sisaumlisyyskaumlsitystauml mutta haumln kaumlyttaumlauml sitauml

teologisen Jumala-kaumlsityksen puitteissa916 Drewermannin syvyyspsykologiseen

tulkintaan perustuva kaumlsitys uskon sisaumlisestauml syntyprosessista taumlydentaumlauml teologista

kaumlsitystauml uskon syntymisestauml

4) Mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen

Jeesuksen vaikutuksesta uskon syntyyn

Jeesus vaikuttaa Drewermannin mukaan uskon syntymiseen ensiksikin

olemalla minuuden ja uskon etsimiseen kannustava esikuva onhan haumln ollut

uskova minuutensa loumlytaumlnyt ihminen917 Vaikka Drewermann kieltaumlauml

kristologisen kaksiluonto-opin haumln kuvaa Jeesuksen niin taumlydelliseksi ihmiseksi

ettauml se muistuttaa gnostilaista kaumlsitystauml hengellisestauml kristitystauml918 Erikoista on

ettauml haumln ei Jungin tulkintojen suosimisestaan huolimatta hyvaumlksy taumlmaumln kaumlsitystauml

Jeesuksen inhimillisyydestauml johon kuuluu myoumls torjuttu eli varjo919Uskon

syntymiseen haumln ajattelee Jeesuksen vaikuttavan esikuvallisuutensa lisaumlksi

kahdella syvyyspsykologisesti selitettaumlvaumlllauml tavalla Haumln ajattelee ensiksikin

Jeesuksen maailmaan jaumlttaumlmaumln hengen vaikuttavan persoonallisen

transsendenssin joka puolestaan synnyttaumlauml immanenttisen transsendenssin920

Toiseksi haumln ajattelee Jeesuksen vaikuttavan uskon syntymiseen siten ettauml

immanentti transsendenssi saa aikaan yhteyden kollektiivisen tiedostamattoman

minuuden arkkityyppiin eli ihmisen sisaumliseen Kristukseen Esimerkiksi Paavalin

uskon haumln tulkitsee syntyneen taumlmaumln kuvan vaikutuksesta921 Uskon synnyttaumlvaumlt

Sinne ist das absolute Gegenuumlber einer reinen Begegnung das Du oder besser das Ich-Du das jede Begegnung umgreift und in jeder Begegnung begegnetldquo GF I 376ndash77 rdquoGott nicht als ein Teil der menschlichen Psyche verstanden werden kannldquo GF I 262rdquoGott und Mensch duumlrfen nicht in gnostischemrdquohelliprdquoSinne als acuteSeinseinheitacuterdquohelliprdquoacutegesetztacute werdenrdquo GF I 250 916 Segal Robert A 1992 18ndash19 25 Ks luku 12 917 rdquoErscheint die Legende von der Taufe Jesu im Jordan auch historisch betrachtet als die bestmoumlgliche Wiedergabe einer inneren Erfahrung in den Bildern des AumluszligerenldquoldquoacuteSelbstfindungacute und acuteSelbstannahmeacuteldquo GF II 173 918 Dunderberg 1999 247 Marjanen 2005 37ndash38 84 919 rdquoVon daher ist christologisch durchaus kein Platz fuumlr die subjektale Deutung der Schule C G Jungs die in Judas den Schatten Jesu selbst erblicken moumlchterdquo DMK II 439 Anm 22 920 rdquoVon dieser Person laumlsst sich sagen dass sie imstande gewesen sein muss ein Klima zu schaffen in dem im Verlauf von Jahrhunderten all die Bilder ins Leben gerufen wurden in denen allein ein Mensch den Weg seiner Ganzwerdung zu finden und von Gott in den ewigen Symbolen der Religion auf heilende Weise traumlumen vermagldquo TE II 770 rdquoDie Einheit mit acuteGottacute istldquohellipldquoeine innerpsychische Vereinigung und zwar nicht zwischen acuteGottacute und acuteMenschacute sondern zwischen acuteIchacute(Bewusstsein) und acuteUnbewusstemacuteldquo SB II 28 Vrt TE II 341 921 rdquoBei Paulus ist es nicht die historische Information uumlber den Nazarener die den Glauben begruumlndet sondern umgekehrt es ist eine Sehnsucht ein Urbild das durch die Person Jesu wachgerufen wirdldquo GF I 253 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller

241

haumlnen mukaansa kuitenkin immanenttisen transsendenssin vaumllityksellauml myoumls muut

pelastavat kuvat

Sen sijaan Drewermannin kaumlsitys ettauml unelmoimalla voisi loumlytaumlauml oikean

kaumlsityksen Jeesuksesta ja sen myoumltauml ehkauml myoumls uskon vaikuttaa utopistiselta Se

nimittaumlin edellyttaumlisi ihmisen mielentoiminnalta ulkoisten olosuhteitten ja muun

mielestauml loumlytyvaumln ohittamista Kaikkien ihmisen mielestauml loumlytyvien Kristus-

kuvien ei myoumlskaumlaumln voi ajatella olevan uskoon auttavia kuvia Drewermann

kuitenkin perustaa kaumlsityksensauml syvyyspsykologian soveltamiseen922

Mahdollisesti haumln ajattelee ettauml jokainen voisi asiaan paneutumalla tavoittaa

omasta tiedostamattomastaan loumlytyvaumln Kristuksen kuvan johon Paavali sai

Raamatun mukaan yhteyden ilmestyksessauml923 Jos haumln ajattelee naumlin haumln unohtaa

ettauml haumlnen itsensauml mukaan Paavalin sisaumlisen Kristus-kuvan heraumltti Jeesuksen

henki Ajatus jonka mukaan ihminen synnyttaumlauml tietoisella toiminnallaan itsessaumlaumln

uskon on teologisesti kiistanalainen Se on myoumls yhtauml epaumlpsykologinen ja

ihanteellinen kuin kaumlsitys pelastavien kuvien avautumisesta samalla

menetelmaumlllauml924 Se ei ole syvyyspsykologisesti perusteltavissa vaan edustaa

uushenkisyyttauml

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella kaumlsitykseen

Jeesuksen vaikutuksesta uskon syntymiseen

Drewermann kehittaumlauml syvyyspsykologiaa hyoumldyntaumlen kaksi uutta

naumlkoumlkulmaa uskon syntymiseen Ensimmaumlinen on kaikkien ihmisten

tiedostamattomasta loumlytyvien pelastavien kuvien vaikutus ja toinen oman mielen

kuviin elaumlytymaumlllauml saadun Jeesus-kuvan vaikutus Molemmat saa haumlnen mukaansa

aikaan maailmassa vaikuttava Jeesuksen henki Jeesuksen henki ei kuitenkaan ole

syvyyspsykologinen vaan teologinen kaumlsite Se on sukua uushenkisille kaumlsitteille

vaikka Drewermann pyrkiikin antamaan sille syvyyspsykologisen statuksen 925

Kaumlsitys kaikkien uskontojen yhteisestauml hengestauml kaventaa kristinuskon

Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (acutedem Vater wesensgleichacute) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 922 rdquoDie Wahrheit des Christusrdquohelliprdquo um sie zu verstehen muszlig man sie acutetraumlumenacute in dem Reichtum all die Bilder die unser Leben leiten und begleitenldquo Fruumlchten 82 923 rdquoBei Paulus ist es nicht die historische Information uumlber den Nazarener die den Glauben begruumlndet sondern umgekehrt es ist eine Sehnsucht ein Urbild das durch die Person Jesu wachgerufen wirdldquohellipldquoPaulus selber ergriffen von der Vision vor Damaskusldquo GF I 253 Apt 9 3ndash5 924 rdquoDie Wahrheit des Christus liegt einzig in der Person Jesuldquohellipldquoum sie zu verstehen muszlig man sie acutetraumlumenacute in dem Reichtum all die Bilder die unser Leben leiten und begleitenldquo Fruumlchten 82

242

erityismerkitystauml jota Drewermann toisaalta korostaa926 Kaumlsitys Jeesuksen

hengestauml haumlmaumlrtaumlauml naumlin ollen teologista kaumlsitystauml uskon syntymisestauml

5) Mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen

uskon syntymisen kokemisesta

Uskon syntymisessauml on Drewermannin mukaan erotettavissa onnistuneen

psykoterapeuttisen prosessin vaiheet joita syvyyspsykologia pystyy

tulkitsemaan927 Muutos alkaa haumlnen mukaansa teologisessakin tulkinnassa usein

esille tuodulla kokemuksella siitauml ettauml on ihmisenauml hyvaumlksytty928 Sen jaumllkeen

epaumltoivo vaihtuu uskoksi joko hetkessauml tai sisaumlisen taistelun jaumllkeen kuten

uskontaisteluja usein kuvataan teologiassakin 929 Drewermannin

syvyyspsykologinen tulkinta jonka mukaan uskontaistelun olennaisena osana on

totuuden kohtaaminen omasta itsestauml tarkastelee naumlin uudesta naumlkoumlkulmasta

teologista kaumlsitystauml oman syntisyytensauml tajuamisesta 930 Tulkinta tuo myoumls esiin

sen psykologisen tosiasian ettauml moni saattaa aluksi torjua totuuden itsestaumlaumln

mutta taipuu kyllauml myoumlhemmin vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ahdistavien asioiden

kaumlsittelemiseen931 Drewermann tuo tulkinnassaan esiin myoumls sen teologisista

kuvauksistakin tunnetun asian ettauml psyykkisesti sairaat usein torjuvat

ahdistuksensa932 Haumln laajentaa siis teologista kaumlsitystauml uskon syntymiseen

johtavista sisaumlisistauml kokemuksista tulkitsemalla niitauml syvyyspsykologisesti

Ihminen kokee Drewermannin tulkinnan mukaan tekevaumlnsauml aina valinnan haumln

vaihtaa ahdistuksen luottamukseen933 Teologiassa kuitenkin kiistellaumlaumln siitauml

kuuluuko tietoinen valinta uskon syntymiseen

925 Kaumlsite ei kuulu syvyyspsykologiseen terminologiaan 926 rdquoWir haben esldquohellipldquo mit einer Anschauung zu tun die fuumlr universell und menschheitlich gelten darf und jeder wahren Religion zutiefst innewohntldquohellipldquoDer Glaube der rettet besteht zu allen Zeiten und an allen Orten der Welt in dem gleichen Vertrauen gegen die Angst und in den gleichen Intuitionen der Bilder mittels deren die Seele ihren Weg nach innen zu bezeichnen pflegtldquo TE II 163ndash4 927 GF I 193ndash94 TE II 264 928 rdquoNur wenn die Frage nach dem Wesen des anderen so einfuumlhlend so ernst uns so geduldig gestellt wirdldquohellipldquokann man damit rechnen von dem Betroffenen eine wahre Antwort zu erhaltenldquo TE II 264 383 405 929 TE I 114ndash115TE II 255 388ndash90 409 930 rdquoEs ist letztlich in jedem Menschenleben unvermeidlich mit der Wahrheit vor Augen sich selber zu riskierenldquo TE II 263 931 TE II 254ndash256 265ndash268 rdquoAuch Jesus muszligrdquohelliprdquo anerkennen daszlig er die acute unreinen Geisteracute nicht einfachhin ohne konkrete Durcharbeitung acute auszliger Landesacute schicken kann sie wuumlrden siebenfach zuruumlckkehren rdquo TE II 268 932 rdquoVon daher bleibt allein der Weg des aggressiven Ausagierens des wirklichen Tuns nach auszligen als Schritt einer tieferen Begegnung mit sich selbst und den anderen uumlbrigldquo TE II 268 933 TE II 388

243 Drewermannin tulkinnassa on ehkauml uusinta se ettauml uskoon yhdistyy

kokemus oman minuuden loumlytaumlmisestauml ja kaiken ahdistuksen katoamisesta934

Minuutensa ihminen on silloin haumlnen mukaansa loumlytaumlnyt sekauml

syvyyspsykologisessa ettauml teologisessa mielessauml935 mutta taumltauml tulkintaa ei

teologiassa ole yleensauml hyvaumlksytty Sitauml missauml jaumlrjestyksessauml tai missauml suhteessa

toisiinsa ahdistuksesta vapautuminen minuutensa loumlytaumlminen ja uskon

syntyminen tapahtuu Drewermann ei kuitenkaan maumlaumlrittele936 Haumlnen kaumlsityksenauml

yhdistyy hyvin teologiseen kaumlsitykseen uskon salatusta luonteesta

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella kaumlsitykseen

uskon syntymisen kokemisesta

Drewermannin tulkinta tuo hyvin esiin sen teologisen kaumlsityksen ettauml

Jumala voi heraumlttaumlauml ihmisessauml uskon ulkonaisesti toisistaan paljonkin eroavien

tapahtumien kautta Uskon syntyminen noudattaa kuitenkin usein psyykkisen

parantumisen vaiheita Taumlmauml on teologisestikin hyvaumlksyttaumlvauml kaumlsitys koska kaikki

ihmisen kokemukset ovat psyykkisiauml kokemuksia Asiaa ei muuta se ettei uskon

loumlytaumlvauml ihminen useinkaan tiedosta kokemuksensa vaiheita

Drewermann onnistuu myoumls osittain yrityksessaumlaumln tulkita ahdistuksesta

vapautumista ja uskon syntymistauml syvyyspsykologisesti Syvyyspsykologista on

selittaumlauml vaikeiden asioiden kaumlsittelemisen (durcharbeiten) auttavan siihen

Ahdistavien asioiden torjuntaa937 ei sen sijaan syvyyspsykologiassa pidetauml hyvaumlnauml

keinona Drewermann tuo kuitenkin tulkinnassaan esiin sen ettauml teologinen

naumlkoumlkulma poikkeaa taumlssauml syvyyspsykologisesta Teologiassa voidaan uskoksi

rdquohyvaumlksyaumlrdquo myoumls tila joka syvyyspsykologisesti arvioituna ilmentaumlauml ahdistavien

asioiden torjuntaa

Drewermannin tulkinta edustaa kuitenkin epaumlrealistista kaumlsitystauml uskon

vaikutuksista Esimerkiksi haumlnen kaumlsityksensauml ahdistuksettomasta uskosta938

934 ldquoAlles muszlig ein Mensch tun duumlrfen was noumltig ist um zu sich selbst zu findenldquohellip rdquoeine bedingungslose Zone der Erlaubnis in dem Vertrauenrdquohelliprdquowofern man nur dierdquohelliprdquoAngst von seiner Seele nimmt rdquo TE II 270 Sekauml eksistentiaalinen ettauml psyykkinen ahdistus katoaa GF I 379 935 rdquoSelbst Als empirischer Begriff bezeichnet das Selbst den Gesamtumfang aller psychischen Phaumlnomene im Menschen Es druumlckt die Einheit und Ganzheit der Gesamtpersoumlnlichkeit ausldquo Jung 1960a GW 6 sect 891rdquoDie entscheidende Entdeckung SOumlREN KIERKEGAARDSldquo hellipldquolauteteldquohellipldquoacuteDas Selbstldquohellipldquoist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseldquo GF I 336 936 TE I 260ndash61 937 TE II 268 938 TE II 252 254 405 383

244

viittaa syvyyspsykologisesti arvioituna narsistiseen minaumlkuvaan939 ja uskovan

ihannekuvaksikin se on teologisesti liian vaativa Kypsaumlauml uskoa koskemaan se

tietyin varauksin sopii mutta uskon maumlaumlritelmaumlksi se ei sovi Se eroaa nimittaumlin

sekauml syvyyspsykologisista ihmiskaumlsityksistauml ettauml Drewermannin oppi-isaumlkseen

kutsuman Kierkegaardin kaumlsityksestauml940 Drewermannin tapa tulkita Jungia tuottaa

lisaumlksi siinaumlkin mielessauml teologisesti ongelmallisen kaumlsityksen uskosta ettauml

psyykkisten ongelmien kanssa kamppailevien usko olisi vaumlhaumlarvoista

Ongelmallista on lisaumlksi Drewermannin monista teksteistauml heijastuva kaumlsitys

uskosta hetkessauml saavutettavana taumlydellisyyden tilana Vaikka haumln tuo oikein esille

sen ettauml oman minuuden ja uskon loumlytaumlminen vaatii aikaa941 haumln kuitenkin

ajattelee ahdistuksen voivan kadota ja uskon kirkastua ihmiselle myoumls yhdessauml

hetkessauml Taumlmauml kaumlsitys vastaa monien ihmisten kokemusta mutta ei ota huomioon

uskonkokemusta edeltaumlvaumlauml yleensauml tiedostamattomaksi jaumlaumlvaumlauml sisaumlistauml kehitystauml

Drewermannin soveltama syvyyspsykologia lisaumlauml kuitenkin uutta ulottuvuutta

uskon syntymiskokemuksen tulkintaan

Drewermann korostaa syvyyspsykologiaa soveltamalla uskon kokemuksen

ytimenauml olevaa sisaumlistauml prosessia Muu syvyyspsykologinen tulkinta tuo

lisaumlainesta teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml Haumln rdquopuhuurdquo siis uskosta

sekauml syvyyspsykologisin ettauml teologisin minuuden kaumlsittein mutta tulkinnan

painopiste on kuitenkin ihmismielen psyykkisessauml minuutensa loumlytaumlmisen

prosessissa Minuuden kaumlsitteen sisaumlltoumlauml haumln ei valitettavasti maumlaumlrittele

taumlsmaumlllisesti vaan kaumlyttaumlauml sitauml kuin rdquoannettunardquo Syvyyspsykologisesti haumln olisi

voinut maumlaumlritellauml sen esimerkiksi Jungiin tukeutuen prosessiksi jossa ihminen

differentioituu omaksi yksiloumllliseksi persoonallisuudeksi joka pystyy myoumls

sitoutumaan yhteisoumlllisyyteen942Taumlmauml minuuden kaumlsitteen maumlaumlrittelemaumlttoumlmyys

johtunee haumlnen terapeuttisesta peruspyrkimyksestaumlaumln haumln haluaa auttaa ihmisiauml

vapautumaan ahdistuksestaan ja loumlytaumlmaumlaumln oman minuutensa minkaumllaiset naumliden

ihmisten odotukset sitten ovatkin

939 Eraumls narsistisen persoonallisuushaumlirioumln keskeisistauml piirteistauml on se ettauml ihmisellauml on suuruusmielikuvien saumlvyttaumlmauml kuva itsestaumlaumln ja omasta taumlrkeydestaumlaumln Marttunen amp al 2014 478 940 Kierkegaard 1964 80 941 rdquoIndem er sein eigenes Wesenldquohellipldquozuruumlckgewinnen kann undldquohellipldquozu einer Einladung auf dem Erfahrungshintergrund derselben Angst gemeinsam den Schritt auch des gleichen Vertrauens zu wagenldquo TE II 276 942 Jung 1960a GW 6 sect 825

245

5 Loppukatsaus

Tutkimuksen tavoitteena on ollut osoittaa mitauml uutta Eugen Drewermann

tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla teologiseen kaumlsitykseen uskon (fides qua

creditur) syntymisestauml ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen

merkitys Olen tutkinut sitauml analysoimalla haumlnen kaumlsitystaumlaumln ilman uskoa

olemisen tilasta uskon synnyttaumlvistauml kuvista ja uskon syntytapahtumasta

Tutkimus on osoittanut ettauml Drewermann lisaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla

uusia naumlkoumlkulmia teologiseen tulkintaan uskon syntymisestauml Se on vahvistanut

eraumliltauml osin Bernhard Langin ja Matthias Beierin naumlkemystauml jonka mukaan

Drewermann onnistuu teologian ja syvyyspsykologian integroinnissa Se on

osoittanut syvyyspsykologian eri suuntausten voivan tarjota uutta sisaumlltoumlauml

teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml Toisaalta tutkimus on osoittanut

etteivaumlt kaikki haumlnen syvyyspsykologiset tulkintansa ole helposti yhdistettaumlvissauml

teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml

Menetelmaumlnauml on ollut systemaattinen analyysi jonka puitteissa olen

soveltanut kaumlsite- propositio- argumentaatio- rakenne- ja edellytysten analyysia

Taumlrkeimpinauml laumlhteinauml ovat olleet Tiefenpsychologie und Exegese IndashII ja Glauben

in Freiheit I ndash oder Tiefenpsychologie und Dogmatik joissa Drewermann

keskittyy teologisen ja syvyyspsykologisen tulkinnan suhteen selvittaumlmiseen

Muita keskeisiauml laumlhteitauml ovat olleet kolmiosainen habilitaatiokirja Strukturen des

Boumlsen ja Jesus von Nazareth Befreiung zum Frieden Drewermannin ajattelun

arvioinnissa olen ottanut huomioon siitauml kaumlytyauml kriittistauml keskustelua

Tutkimukseni on osoittanut ettauml syvyyspsykologian soveltaminen voi sekauml

taumlydentaumlauml ettauml muuttaa teologisia kaumlsityksiauml Olen siksi arvioinut Drewermannin

kaumlsitystauml uskon syntymisestauml myoumls uutena teologisena paradigmana

Johdantoluvussa olen kartoittanut Drewermannin syvyyspsykologisen

tyoumlskentelyn laumlhtoumlkohtia Olen osoittanut ettauml haumln rakentaa ajattelunsa sekauml Soslashren

Kierkegaardin ja taumlmaumln eri pseudonyymien ettauml syvyyspsykologian eri

suuntausten varaan Siksi olen tarkastellut Drewermannin eniten soveltamien

syvyyspsykologisten suuntausten suhtautumista uskontoon Drewermannin

laumlhtoumlkohtien ymmaumlrtaumlmiseksi olen lisaumlksi tarkastellut sitauml miten teologit ovat

taumlhaumln mennessauml soveltaneet syvyyspsykologiaa ajatteluunsa Olen myoumls esittaumlnyt

katsauksen aikaisemmasta Drewermannin uskonkaumlsitystauml kosketelleesta

246

tutkimuksesta Toisessa luvussa olen analysoinut Drewermannin naumlkemystauml uskoa

vailla olevan ihmisen sisaumlisestauml tilasta Kolmannessa luvussa olen selvittaumlnyt

miten Raamatun kuvat ja ihmisen sisaumliset kuvat vaikuttavat haumlnen mukaansa

uskon syntymiseen Neljaumlnnessauml luvussa olen analysoinut Drewermannin kaumlsitystauml

uskon syntytapahtumasta

Usko on Drewermannin mukaan yksityistauml mutta haumln etsii sitauml mikauml on

yhteistauml eri ihmisten uskolle Haumln tulkitsee uskon syntymistauml syvyyspsykologiaa

soveltamalla mutta usko on haumlnen mukaansa teologinen kaumlsite Haumln kaumlyttaumlauml siitauml

eniten Vertrauen (luottamus) -kaumlsitettauml Syvyyspsykologiaan turvautuminen

osoittaa ettauml usko on Drewermannin mukaan kokonaisvaltainen sisaumlinen tila

Kaumlsitys on yleinen teologiassa Syvyyspsykologeista haumln tukeutuu eniten

uuspsykoanalyytikko Fritz Riemanniin ja analyyttisen psykologian perustajaan

Carl Gustav Jungiin Ilman uskoa elettaumlvaumln tilan tulkintaan Drewermann soveltaa

Riemannin naumlkemyksiauml Uskon syntymisen tulkintaan haumln soveltaa Jungin

analyyttisen psykologian ohella myoumls psykoanalyysia Olen arvioinut

eklektisyyden olevan perusteltua koska haumlnen pyrkimyksenaumlaumln on loumlytaumlauml

teologista naumlkemystauml mahdollisimman hyvin tukeva syvyyspsykologinen tulkinta

Olen osoittanut ettauml Drewermann analysoi uskon syntymistauml kristinuskon

viitekehyksessauml mutta se ei estauml haumlntauml naumlkemaumlstauml kaiken uskonnollisen

muuttumisen psyykkistauml samanlaisuutta Haumlnen inklusiivinen uskontokaumlsityksensauml

on uskontopsykologisesti perusteltavissa Olen osoittanut sen myoumls teologisesti

perustelluksi koska Jeesus Nasaretilaisella on sen mukaan keskeinen vaikutus

uskon syntymiseen

Drewermannia voi kritisoida siitauml ettauml haumln vaumlittaumlauml syvyyspsykologian

taumlydentaumlvaumln parhaiten teologista tulkintaa uskon syntymisestauml Haumln sivuuttaa

esimerkiksi kognitiivisen psykologian tarjoamat mahdollisuudet Haumln ei

myoumlskaumlaumln aina sovella syvyyspsykologiaa asianmukaisesti Haumlnen

eklektisyytensaumlkin on eraumlaumlssauml mielessauml valitettavaa Se on estaumlnyt haumlntauml

esittaumlmaumlstauml teologis-psykoanalyyttistauml tai teologis-analyyttispsykologista teoriaa

uskon syntymisestauml Haumln tulkitsee naumlet uskon puuttumista osoittavaa tilaa

psykoanalyyttisesti mutta uskon syntymistauml etupaumlaumlssauml analyyttista psykologiaa

soveltamalla

Kaumlsiteanalyysin avulla olen selvittaumlnyt mitauml uutta teologiseen kaumlsitykseen

uskon syntymisestauml Drewermann tuottaa keskeisten kaumlsitteidensauml ja malliensa

247

avulla Olen analysoinut sitauml mitkauml haumlnen kaumlsitteistaumlaumln ja malleistaan ovat

teologisia mitkauml syvyyspsykologisia ja mitkauml mahdollisesti teologista ja

syvyyspsykologista sisaumlltoumlauml yhdistaumlviauml kaumlsitteitauml Olen myoumls selvittaumlnyt kuinka

asianmukaisesti haumln taumllloumlin soveltaa syvyyspsykologiaa Uskon syntymisen

kannalta keskeisimmiksi olen osoittanut ahdistuksen luomisilmoituksen ja

Jumalan loumlytaumlmisen kaumlsitteet Niihin laumlheisesti liittyviksi kaumlsitteiksi olen

osoittanut sisaumlisyyden sisaumlisen kuvan pelastavan kuvan ja pelastavan naumlyn

kaumlsitteet Ne kaikki ovat uusia synteettisiauml kaumlsitteitauml joissa teologiseen sisaumlltoumloumln

yhdistyy syvyyspsykologista sisaumlltoumlauml Drewermann menee syvyyspsykologiaa

teologiaan yhdistaumlessaumlaumln pitemmaumllle kuin esimerkiksi Paul Tillich joka puhuu

korrelaatioista eikauml synteeseistauml Drewermannin ahdistusmalli ja ahdistus-kuva -

malli sitovat yhteen haumlnen teologiaa ja syvyyspsykologiaa yhdistaumlvaumln

kaumlsityksensauml uskon syntymisestauml

Drewermann kaumlyttaumlauml uskoa vailla olemisesta Kierkegaardilta lainaamaansa

ahdistuksen (Angst) kaumlsitettauml Se on haumlnen teologiansa keskeisimpiauml kaumlsitteitauml ja

uskon (Vertrauen) kaumlsitteen vastapari Haumln kaumlyttaumlauml sitauml laajemmassa

merkityksessauml kuin Kierkegaard vaikka tietaumlauml taumlmaumlnkin sisaumlllyttaumlneen

ahdistuskaumlsitteeseen psyykkisen kokemisen ulottuvuuden Drewermann yhdistaumlauml

ahdistuskaumlsitteeseensauml Kierkegaardin teologisen ahdistuskaumlsitteen ja Riemannin

uuspsykoanalyyttisen persoonallisuustyypin kaumlsitteen Haumln tulkitsee kuitenkin

harhaanjohtavasti Riemannin persoonallisuustyypit neurooseiksi ja naumlyttaumlauml siten

ajattelevan ettauml kaikki ihmiset ovat neuroottisia Olen kuitenkin osoittanut ettauml

Drewermannin voi ajatella kaumlyttaumlvaumln neuroosin kaumlsitettauml erityismerkityksessauml

kaikesta Jumala-suhteeseen liittyvaumlstauml ahdistuksesta jolloin haumlnen

ahdistuskaumlsitteensauml tuo vahvasti esiin inhimillisen kokemuksen

kokonaisvaltaisuuden Se tuo esiin sen ettauml uskon ulkopuolella oleminen

vaikuttaa ihmiseen psyykkisesti Olen kuitenkin kritisoinut Drewermannin

vaumlitettauml jonka mukaan ahdistus estaumlauml ihmisiauml loumlytaumlmaumlstauml omaa minuuttaan

uskostaan epaumlvarman tai psyykkisesti kypsymaumlttoumlmaumln ihmisen uskoa ei voi

mitaumltoumlidauml sen enempaumlauml teologisilla kuin psykologisillakaan perusteilla

Ahdistuksesta ihmistauml auttavat Drewermannin mukaan Jumalan

ihmismieleen istuttamat sisaumliset kuvat ja sieltauml esimerkiksi Raamattuun

heijastuneet kuvat Ne ovat pelastavia kuvia Tekstin symbolit edustavat naumlitauml

symbolisia kuvia Olen osoittanut ettauml kyseessauml on taumlysin uusi ilmoituskaumlsitys

248

Drewermannin kuva- eli symbolikaumlsite on teologisen ja syvyyspsykologisen

symbolikaumlsitteen synteesi Sekauml pelastavan kuvan ettauml pelastavan naumlyn kaumlsitteet

viittaavat ihmisten kokemiin elaumlmyksellisiin kokonaisuuksiin jotka ovat joko

ahdistuksen paljastamisen tai Jumalan loumlytaumlmisen merkityksessauml pelastavia Ne

ovat teologista ja syvyyspsykologista sisaumlltoumlauml yhdistaumlviauml synteettisiauml kaumlsitteitauml

vaikka niiden perustana olevat kuvan ja naumlyn kaumlsitteet eivaumlt ole

syvyyspsykologisesti asianmukaisia Kaumlsitteiden muodostamisen

syvyyspsykologisena laumlhtoumlkohtana on naumlet pelkaumlstaumlaumln itsessaumlaumln ambivalentin

kuvan ja naumlyn positiivinen sisaumlltouml Teologisina kaumlsitteinauml niiden

kaumlyttoumlkelpoisuutta rajoittaa niiden sisaumlltouml Raamatun merkitys Jumalan

ilmoituksen laumlhteenauml kaventuu jos sen sisaumlltouml tulkitaan pelkaumlstaumlaumln uskoa

heraumlttaumlvaumlksi

Teologisen ja syvyyspsykologisen sisaumllloumln integrointi ilmenee pelastavan

kuvan kaumlsitteessauml kahdessa muodossa Arkkityyppisen pelastavan kuvan kaumlsite on

Jumalan kaikkien ihmisten mieleen istuttaman kuvan kaumlsitteen ja

syvyyspsykologisen arkkityyppisen kuvan kaumlsitteen synteesi Subjektiivisen

pelastavan kuvan kaumlsite puolestaan on Jumalan joidenkin ihmisten mieleen

istuttaman kuvan ja syvyyspsykologisen yksiloumlllisen tiedostamattoman kuvan

synteesi Pelastavan naumlyn kaumlsitteessauml yhdistyvaumlt vastaavalla tavalla teologinen ja

syvyyspsykologinen sisaumlltouml

Olen osoittanut ettauml Drewermann kaumlyttaumlauml Jumalan ilmoituksesta

implisiittisesti luomisilmoituksen kaumlsitettauml Teologinen ilmoituskaumlsite yhdistyy

siinauml ensiksikin arkkityyppisen kuvan kaumlsitteeseen jonka Drewermann on

muodostanut Jungin analyyttista psykologiaa soveltamalla Toiseksi teologinen

ilmoituskaumlsite yhdistyy sekauml syvyyspsykologiseen ettauml teologiseen

subjektiivisuuden kaumlsitteeseen Luomisilmoituskaumlsite on siten teologista ja

syvyyspsykologista tulkintaa yhdistaumlvauml synteettinen kaumlsite Olen arvioinut ettauml se

tuo uudella tavalla esiin sen ettauml ilmoitus on jokaisen saatavilla Jokainen voi sen

mukaan loumlytaumlauml omasta sisimmaumlstaumlaumln arkkityyppisiauml kuvia ja oman persoonansa

mukaisia subjektiivisia kuvia Kaumlsite rdquoselittaumlaumlrdquo myoumls uudella tavalla sitauml ettauml

ihmiset kokevat Raamatun ilmoituksen rdquopuhuttelevanrdquo heitauml Syvyyspsykologian

soveltaminen korostaa siten ilmoituksen saavutettavuutta Luomisilmoituskaumlsite

eroaa muista teologisista ilmoituskaumlsitteistauml siinauml ettauml Raamatun ilmoitus on sen

mukaan ihmisten sisaumlltauml loumlytyvaumln ilmoituksen heijastusta Drewermannin kaumlsitys

249

luomisilmoituksen sisaumllloumlstauml on taumlysin erilainen kuin esimerkiksi haumlnen

arvostamansa Kierkegaardin kaumlsitys Raamatun ilmoituksen sisaumllloumlstauml

Drewermannin implisiittisen luomisilmoituskaumlsitteen taustana on varhainen

teologinen kaumlsitys ihmissielun kyvystauml olla yhteydessauml Jumalaan vaikka haumln

perusteleekin sitauml syvyyspsykologisesti Teologisesti ristiriitaiselta vaikuttaa

kuitenkin se Drewermannin kaumlsitys ettauml osa ilmoituksesta koostuu subjektiivisista

kuvista jotka ovat vain joidenkin ihmisten loumlydettaumlvissauml Ristiriita on kuitenkin

naumlennaumlinen sillauml kaikkien kuvien sisaumlltoumlnauml on haumlnen mukaansa Jumalan

loumlytaumlminen ja minuuden loumlytaumlminen Kaumlsitys sisaumlisistauml kuvista voi kuitenkin

johtaa teologisesti kritisoitavaan naumlkemykseen jonka mukaan usko on aina

ihmisen valittavissa Drewermannin kaumlsitys ilmoituksen visuaalisuudesta vastaa

puolestaan teologista kaumlsitystauml uskonnollisen kielen symbolisuudesta Visuaalinen

ilmoitus on kuitenkin vielauml monitulkintaisempaa kuin sanallinen ilmoitus Siksi

onkin poikkeuksellista vaumlittaumlauml ettei Raamatun teksti toisi esiin Jumalan

ilmoitusta Jungin unientulkinnan maumlaumlritteleminen ilmoituksen avaimeksi eroaa

myoumls taumlysin siitauml teologisesta kaumlsityksestauml jonka mukaan Jumala on

toiminnassaan riippumaton ihmisistauml Kyseinen psykologistinen kaumlsitys on tuskin

hyvaumlksyttaumlvissauml teologisen ilmoituksen tulkinnan laumlhtoumlkohdaksi Se on

poikkeuksellinen myoumls syvyyspsykologiselta sisaumllloumlltaumlaumln koska se perustuu

Jungin arkkityyppiteorian rajoittuneeseen tulkintaan

Sisaumlisyyden kaumlsitteen avulla Drewermann tulkitsee Raamatun pelastavien

kuvien avautumista ihmismielelle Kaumlsite on eksistentiaalisen ja

syvyyspsykologisen sisaumlisyyskaumlsitteen synteesi Se vertautuu sekauml keskiajan

teologian ruminaation kaumlsitteeseen ettauml Jungin aktiivisen imaginaation

kaumlsitteeseen Naumlkemys ihmismielen sisaumlisten pelastavien kuvien ja naumlkyjen

avautumisesta taumlllauml menetelmaumlllauml osoittaa kuitenkin kaumlsitteen sisaumllloumlllisen

painopisteen syvyyspsykologiseksi Drewermann olettaa epaumlrealistisesti kaikkien

pystyvaumln kyseiseen sisaumlisyyteen Vaikka kaumlsitys mielensisaumlisistauml pelastavista

kuvista ja naumlyistauml hyvaumlksyttaumlisiinkin ne eivaumlt ole psykologisen kaumlsityksen mukaan

kaikkien tavoitettavissa Taumlmauml on tuskin teologisesti hyvaumlksyttaumlvissauml

Psykologisen tiedon vastaiselta vaikuttaa myoumls kaumlsitys jonka mukaan elaumlytyvauml

sisaumlisyys paljastaisi vain pelastavia kuvia Taumlmaumln kaumlsityksensauml vastaisesti

Drewermann on itsekin kaumlsitellyt ilmoituksen vastaanottamisen inhimillisiauml

esteitauml

250 Teologiseen Jumalan loumlytaumlmisen kaumlsitteeseen Drewermann yhdistaumlauml

syvyyspsykologisen minuuden loumlytaumlmisen kaumlsitteen Kyseinen synteettinen kaumlsite

sisaumlltaumlauml teologiaa syventaumlvaumln naumlkemyksen Jumala-suhteen laadusta Jumalan

loumlytaumlmisen eli uskon syntymisen kaumlsite tulkitsee naumlin osuvasti teologista kaumlsitystauml

uskon sisaumlisyydestauml Minuuden loumlytaumlmisen voi myoumls ajatella ilmentaumlvaumln uskon

kokonaisvaltaisuutta Kaumlsitettauml voi kuitenkin kritisoida monesta naumlkoumlkulmasta

Sitauml voi ensiksikin kritisoida siihen sisaumlltyvaumln Jumala-kaumlsityksen vuoksi Ihmisiauml

erityisesti minuutensa loumlytaumlmiseen auttava Jumala vaikuttaa siinauml inhimillisiin

toiveisiin mukautuvalta olennolta Kaumlsitys eroaakin useimmista teologisista

Jumala-kaumlsityksistauml Sitauml saatetaan pitaumlauml puolitotuutena usko on tosin

henkiloumlkohtaista mutta se tulkitaan teologiassa yleensauml yhteydeksi ihmistauml

voimakkaampaan Usko tuskin auttaa syyllisyytensauml vaivaamaa ihmistauml jos sen

painopiste on oman minuutensa loumlytaumlmisessauml sanan psykologisessa merkityksessauml

Siitauml puuttuu silloin kristillisen sovitusopin konkretia josta esimerkiksi

Drewermannin teologinen auktoriteetti Kierkegaard pitaumlauml kiinni Minuuden

loumlytaumlmisen soveltaminen uskon tulkintaan vaatii teologista kehittelyauml

Jumalan loumlytaumlmisen kaumlsitettauml on kritisoitava muutenkin Drewermann

vaumlittaumlauml toisin kuin esimerkiksi Kierkegaard ja Tillich ettei uskoon kuulu

ahdistusta Haumln paumlaumltyy psykologisesti kestaumlmaumlttoumlmaumlaumln kuvaan uskosta vaikka

soveltaakin ansiokkaasti syvyyspsykologiaa uskon syntymisen tarkasteluun

Taustalla on ihanteellinen naumlkemys ihmisluonnosta Drewermannin

uskonkaumlsityksestauml puuttuu myoumls yhteisoumlllisyys joka Kierkegaardin mukaan

kuuluu uskoon ja Jungin mukaan minuuden loumlytaumlmiseen

Drewermannin teologis-syvyyspsykologiset ahdistusmalli ja ahdistus-kuva -

malli osoittavat minkaumllaisen kokonaiskaumlsityksen pohjalta haumln tulkitsee uskon

syntymistauml Ne osoittavat haumlnen tulkitsevan sitauml teologista ja syvyyspsykologista

sisaumlltoumlauml yhdistaumlmaumlllauml Haumlnen laumlhtoumlkohtanaan ovat Kierkegaardiin tukeutuvan

eksistentiaalisen teologian lisaumlksi sekauml Riemannin uuspsykoanalyysi ettauml Jungin

analyyttinen psykologia Drewermannin mallit ovat hermeneuttisia malleja joiden

avulla haumln tulkitsee ihmismielen sisaumlisiauml tiloja ja uskon syntymisen inhimillisiauml

edellytyksiauml

Ahdistusmallissaan Drewermann yhdistaumlauml neljaumlaumln eksistentiaalisen

epaumltoivon muotoon neljauml uuspsykoanalyyttisesti tulkittua psyykkisen ahdistuksen

muotoa joita haumln nimittaumlauml kyseenalaisesti neurooseiksi Naumlin haumln tuo esiin sen

251

ettauml erilaiset eksistentiaalisen ahdistuksen muodot ilmenevaumlt psyykkisesti eri

tavoin Olen osoittanut ettauml malli osoittaa teologisesti ja syvyyspsykologisesti

tulkitun ahdistuksen riippuvuuden toisistaan vaikkakaan ei niiden vaikutusta

toistensa syntymiseen Olen arvioinut ettauml malli on uusi fenomenologinen malli

ihmisen luonnollisesta tilasta jos neuroosin kaumlsitteen ymmaumlrretaumlaumln tarkoittavan

tiettyauml persoonallisuuden lajia Drewermannin ahdistuskaumlsite ja ahdistusmalli

vahvistavat puutteineenkin kaumlsitystauml inhimillisen kokemuksen

kokonaisvaltaisuudesta Kaumlsitys ahdistuksesta eraumlaumlnlaisena inhimillisenauml

perustilana on myoumls yleinen Drewermannilla on siten paljon annettavaa

teologiselle tulkinnalle Haumlnen ahdistuskaumlsityksensauml on kuitenkin teologisesti

kapea todellisen syyllisyyden sijaan siinauml painottuu psyykkinen

syyllisyydentunne Malli ei myoumlskaumlaumln ota huomioon sitauml ettauml ihmiset voivat olla

eri tavoin ahdistuneita uskostaan tai sen puuttumisesta huolimatta Malli tulkitsee

osuvasti ainoastaan sen ettauml eksistentiaalinen ahdistus koetaan aina myoumls

psyykkisesti

Ahdistus-kuva -mallissaan Drewermann yhdistaumlauml neljaumlaumln kokonaisvaltaiseen

ahdistukseen niistauml pelastavia kuvia Kuvia haumln loumlytaumlauml kaikkien uskontojen

piiristauml vaikka niitauml esiintyy haumlnen mukaansa muuallakin esimerkiksi unissa

Erityisen merkityksen saavat uskonnolliset rituaalit kuten kristilliset sakramentit

Naumlmauml kuvat synnyttaumlvaumlt haumlnen mukaansa kaikissa ahdistuneissa juuri heidaumln

tarvitsemansa uskonnollisen ja psyykkisen vapautumisen Naumlin haumln korostaa sitauml

ettauml uskonto vastaa jokaisen yksiloumlllisiin tarpeisiin Esimerkiksi sakramentit

auttavat haumlnen mukaansa tiettyjauml ihmisiauml uskomaan mutta niiden merkityksen

muille haumln jaumlttaumlauml avoimeksi Raamatun kuvien erityisyys jota Drewermann

hermeneutiikassaan painottaa ei myoumlskaumlaumln tule mallissa esille Se on siten

eraumlaumlnlainen hahmotelma eikauml viimeistelty opillinen esitys

Argumentaatioanalyysin avulla olen selvittaumlnyt sitauml miten Drewermann

perustelee teologisen ja syvyyspsykologisen tulkinnan yhdistaumlmistauml Holistista

ahdistuskaumlsitettaumlaumln haumln perustelee teologisesti Kierkegaardiin tukeutumalla Haumln

vaumlittaumlauml ettauml taumlmaumln tulkinta eksistentiaalisesta epaumltoivosta on erityisen laumlhellauml

psykoanalyyttista kaumlsitystauml neuroottisuudesta Yhdistaumlmistauml ei voine

paremminkaan perustella onhan ahdistus subjektiivista kokemusta ilmaiseva

kaumlsite

252 Arkkityyppisen pelastavan kuvan kaumlsitettauml Drewermann perustelee

syvyyspsykologisesti kaumlsityksellaumlaumln kollektiivisesta tiedostamattomasta Siellauml on

haumlnen mukaansa arkkityyppisiauml kuvia jotka ovat Jumalan istuttamia Teologisena

perusteluna on siten Jumalan luomistahto Teologisen ja syvyyspsykologisen

sisaumllloumln integroiminen on onnistunutta Subjektiivisen pelastavan kuvan kaumlsitettauml

haumln perustelee syvyyspsykologisella kaumlsityksellauml ihmisten yksiloumlllisestauml

tiedostamattomasta ja teologisella kaumlsityksellauml Jumalan luomien ihmisten

yksiloumlllisyydestauml Teologisen ja syvyyspsykologisen sisaumllloumln integroiminen on

siinaumlkin onnistunutta Luomisilmoituskaumlsitteen perustelu rakentuu Drewermannin

arkkityyppisistauml ja subjektiivisista pelastavista kuvista esittaumlmaumln varaan Haumln

integroi onnistuneesti teologisen kaumlsityksen ihmisen mahdollisuudesta olla

yhteydessauml Jumalaan ja syvyyspsykologisen kaumlsityksen ihmismielestauml

Teologisen sisaumlisyyskaumlsitteen ja syvyyspsykologisen sisaumlisyyskaumlsitteen

integroimista Drewermann perustelee sillauml ettauml sisaumlisyyteen johtavat tunteet ovat

sekauml teologisiksi ettauml syvyyspsykologisiksi tulkittavia tunteita Perustelu on pitaumlvauml

holistisen ihmiskaumlsityksen naumlkoumlkulmasta katsottuna Minuuden loumlytaumlmisen

yhdistaumlmistauml Jumalan loumlytaumlmisen kaumlsitteeseen Drewermann perustelee sekauml

Kierkegaardiin ettauml Jungiin tukeutumalla Haumln ajattelee molempien tukevan omaa

argumentaatiotaan vaikka naumlmauml sisaumlllyttaumlvaumltkin minuuden loumlytaumlmiseen eri asioita

Kierkegaardin mukaan Jumalan loumlytaumlnyt ihminen on loumlytaumlnyt myoumls minuutensa

mutta haumln samaistaa minuuden kaumlsitteen teologiseen hengen kaumlsitteeseen Jung ei

sen sijaan ota minuutta maumlaumlritellessaumlaumln huomioon teologista transsendenttisuuden

naumlkoumlkulmaa Drewermann taumlydentaumlauml Jumalan loumlytaumlmisen kaumlsitettauml molempien

minuuden kaumlsitteiden sisaumllloumlllauml Argumentointi rakentuu kuitenkin

johdonmukaisesti Kierkegaardin ja Jungin varaan Syvyyspsykologisen sisaumllloumln

yhdistaumlminen teologiseen Jumalan loumlytaumlmisen kaumlsitteeseen on perusteltu

asianmukaisesti

Ahdistusmallinsa perusteluksi Drewermann vetoaa Kierkegaardiin jonka

mukaan sekauml psykologinen ettauml eksistentiaalinen ahdistuksen tulkinta koskevat

Jumala-suhdetta Taumlmaumln esittaumlmille epaumltoivon muodoille on siksi loumlydettaumlvissauml

psyykkiset vastineensa Niiden yhdistaumlmistauml Riemannin esittaumlmiin psyykkisen

ahdistuksen muotoihin Drewermann perustelee samantapaisella ilmenemisellauml

Paumltevimpiauml perusteluja lienee vaikea esittaumlauml Ahdistus-kuva -mallia Drewermann

perustelee syvyyspsykologisesti Niin Raamatun tekstien takaa loumlytyvien kuvien

253

kuin sakramenttienkin vaikutuksen selittaumlauml haumlnen mukaansa antropologia Kukin

kuva vastaa haumlnen mukaansa parhaiten tietynlaisesta ahdistuksesta kaumlrsivien

tarpeisiin Perustelu vastaa hyvin sitauml psykologista kaumlsitystauml jonka mukaan

subjektiiviset tekijaumlt vaikuttavat ihmisen vastaanottokykyyn

Drewermann ei perustele tulkintamenetelmaumlnsauml nimivalintoja Esimerkiksi

tulkinnan arkkityyppiseksi nimittaumlminen onkin heikosti perusteltavissa Olen

nimittaumlin osoittanut ettauml haumlnen rdquomyoumltaumlelaumlmisen metodissaanrdquo on myoumls

eksistentiaalisen tulkinnan piirteitauml Subjektiivisten kuvien tulkintakaan ei ole

arkkityyppistauml Tulkintametodia on kuitenkin arvostettava yrityksenauml yhdistaumlauml

teologista ja syvyyspsykologista hermeneutiikkaa

Kaumlsite- ja argumentaatioanalyysin ohessa olen soveltanut rakenneanalyysia

ja edellytysten analyysia Ne osoittavat Drewermannin tulkinnan teologisen

merkityksen Ne osoittavat ettauml haumln on avannut syvyyspsykologiaa soveltamalla

uusia naumlkoumlkulmia teologiseen uskon syntymisen tulkintaan Haumln on avartanut naumlin

ensiksikin teologista kaumlsitystauml ilman uskoa olemisesta Merkittaumlvintauml siinauml on

ihmisen kokemusmaailman kokonaisvaltaisuuden korostaminen

Toiseksi Drewermann on tuottanut uusia naumlkoumlkulmia teologiseen

ilmoituksen vastaanottamisen tulkintaan Haumln on esittaumlnyt uuden kaumlsityksen

ilmoituksesta Haumln on korostanut uskomisen rdquoluonnollisuuttardquo tulkitsemalla

Jungiin tukeutuen ettauml jokaisen ihmisen mielestauml loumlytyy sekauml monia pelastavia

kuvia ettauml erityinen Kristuksen kuva Haumlnen tulkintansa heikkous liittyy siihen

ettei Jungin arkkityyppiteoriaa ole psykologiassa yleisesti hyvaumlksytty Haumln myoumls

tulkitsee toisin kuin Jung ettauml kuvat loumlytyvaumlt rdquovalmiinardquo ihmisen kollektiivisesta

tai yksiloumlllisestauml tiedostamattomasta Haumlnen kaumlsityksiaumlaumln on siis kritisoitava

mutta ne tuovat kuitenkin hyvin esiin esimerkiksi katoliselle teologialle ominaisen

kaumlsityksen ihmisen Jumala-kykyisyydestauml Sitauml ettauml jokainen ihminen voi loumlytaumlauml

Jumalan ilmoituksen Drewermann pyrkii korostamaan myoumls ahdistus-kuva -

mallillaan vaikkeivaumlt haumlnen mallilleen esittaumlmaumlt psykologiset ja

luonnontieteelliset perustelut ole onnistuneita Sen sijaan uskon sisaumlisen

syntyprosessin tulkinnassa haumln yhdistaumlauml onnistuneesti teologisen Jumala-

kaumlsityksen syvyyspsykologiseen kaumlsitykseen ihmismielen toiminnasta Haumlnen

kaumlsityksensauml immanentista transsendenssista jatkaa uskon syntymisen tulkintaa

siitauml mihin teologinen persoonallisen transsendenssin kaumlsitys ulottuu Siinauml

syvyyspsykologia tukee teologiaa uskon syntymisen tulkitsemisessa

254 Kolmanneksi Drewermann on painottanut ettauml usko vahvistaa ihmistauml

psyykkisesti se auttaa sekauml paumlaumlsemaumlaumln ahdistuksesta ettauml loumlytaumlmaumlaumln minuutensa

Taumlmauml kaumlsitys saa tukea psykologiasta Kaumlsitys ahdistuksettomasta uskosta ei sen

sijaan ole psykologisesti perusteltavissa Se on myoumls teologisesti ongelmallinen

koska psyykkisten ongelmien kanssa kamppailevien tai epaumlilysten vaivaamien

usko olisi sen mukaan vaumlhaumlarvoista Psykoterapeuttisen mallin soveltaminen

uskon kokemista kaumlsittelevien Raamatun tekstien tulkintaan on perusteltua kun

on kyse syvyyspsykologisen naumlkoumlkulman esiin tuomisesta Erityisesti sitauml

soveltaessaan Drewermann onnistuu tuomaan esiin uskon syntymisen psyykkisiauml

esteitauml ja edellytyksiauml Uskon syntymisen pystyy haumlnen mukaansa kuitenkin

rdquoselittaumlmaumlaumlnrdquo vain teologia sen saa aikaan Jeesuksen henki Drewermann

tulkitsee uskon syntymistauml syvyyspsykologisesti mutta haumln ei redusoi teologiaa

syvyyspsykologiaksi

Drewermann tukeutuu teologisesti Kierkegaardiin integroidessaan

syvyyspsykologista tulkintaa kaumlsitykseensauml ahdistuksesta uskon

subjektiivisuudesta ja uskon syntymisen kokemisesta Haumln hyoumldyntaumlauml

Kierkegaardin epaumltoivokaumlsitystauml ahdistusmallissaan ja pitaumlauml uskon syntymistauml

taumlmaumln tavoin paradoksaalisena Haumln ei kuitenkaan suhteuta kaumlsitystaumlaumln

ilmoituksen kuvallisuudesta ja sisaumlisestauml uskon syntymisen prosessista

Kierkegaardin ilmoituskaumlsitykseen Haumlnen kaumlsityksensauml ahdistuksettomasta

uskosta ei myoumlskaumlaumln saa tukea taumlltauml Drewermannin kaumlsitys uskoa synnyttaumlvaumlstauml

Jeesuksen hengestauml muistuttaa kyllauml Kierkegaardin kaumlsitystauml Pyhaumlstauml Hengestauml

mutta on teologisena kaumlsitteenauml epaumlmaumlaumlraumlinen Juumlrgen Werbick on siten osittain

oikeassa arvioidessaan ettei ahdistuskaumlsityksessaumlaumln Kierkegaardia seuraava

Drewermann uskonkaumlsityksessaumlaumln enaumlauml seuraa taumltauml

Drewermann pitaumlauml syvyyspsykologiaakin soveltaessaan kiinni siitauml ettauml

uskon synnyttaumlauml Jumala Muuten haumlnen kaumlsityksensauml uskon syntymisestauml poikkeaa

radikaalisti useimmista teologisista kaumlsityksistauml Usko ei haumlnen mukaansa edellytauml

Raamatun teksteihin sisaumlltyvaumln ilmoituksen omaksumista vaan ihmisten

sisimmaumlstauml loumlytyvauml luomisilmoitus riittaumlauml sen perustaksi Haumln on siinauml suhteessa

oikeassa ettauml mielikuvat vaikuttavat osaltaan uskon syntymiseen Kaumlsitystauml jonka

mukaan siihen tarvitaan aina sisaumlisiauml kuvia on kuitenkin teologisesti vaikea

hyvaumlksyauml Ilmoituksen ymmaumlrtaumlminen ei myoumlskaumlaumln voine riippua

255

syvyyspsykologisesta tulkinnasta Taumlmauml tuo kaikkein selvimmin esiin

Drewermannin riippuvuuden Jungista jota on vaikea perustella teologisesti

Drewermannin kristologiakin on poikkeuksellista Jeesus Nasaretilainen on

haumlnen mukaansa ollut pelkaumlstaumlaumln ihminen mutta sisaumlisen Kristuksen kuvansa eli

minuutensa loumlytaumlnyt esikuvallinen ihminen Silti Jeesus on Drewermannin

mukaan jaumlttaumlnyt jaumllkeensauml ainutlaatuisen uskoa synnyttaumlvaumln hengen joka ilmenee

kaikissa rakkaudellisissa ihmissuhteissa Luonnehdinta on uushenkinen Olen

myoumls osoittanut ett Drewermannin ajattelusta loumlytyy muitakin uushenkisiauml ja

gnostilaisia painotuksia Haumlnen kaumlsitystaumlaumln uskon syntymisestauml ei silti voi leimata

gnostilaiseksi tai uushenkiseksi Sen voi pikemminkin ajatella ilmentaumlvaumln haumlnen

kokeilevaa suhtautumistaan erilaisiin tulkintoihin Haumln ei naumlet ole pyrkinyt

luomaan teoreettista kokonaismallia uskon syntymisestauml eikauml siksi esimerkiksi

maumlaumlrittele ilmoituksen ymmaumlrtaumlmisen ja uskon syntymisen suhdetta vaan

kaumlsittelee niitauml erillisinauml asioina

Drewermannin paneutumista syvyyspsykologiaan on syytauml arvostaa Haumln on

laumlhestynyt syvyyspsykologisesti aihetta jonka kaumlsittelyauml on pidetty teologian

tehtaumlvaumlnauml Haumln on laumlhtenyt tulkitsemaan uskon syntymistauml joka ei kaikkien

teologien mukaan ole miltaumlaumln osin psykologisesti selitettaumlvissauml Tiettyjen

teoreetikkojen tulkintoihin rajoittumallakin haumln on loumlytaumlnyt uusia naumlkoumlkulmia

teologiseen uskon syntymisen tulkintaan Haumln on myoumls naumlyttaumlnyt ettauml

syvyyspsykologia tarjoaa siihen useita vaihtoehtoisia laumlhestymistapoja Matthias

Beier Franz Wilhelm Jansen ja Ralph Fischer ovat arvioineet oikein ettauml

Drewermann on kehittaumlnyt syvyyspsykologiaa soveltamalla uuden

pelastusopillisen paradigman Tutkimukseni taumlydentaumlauml heidaumln tyoumltaumlaumln Olen

selvittaumlnyt miten Drewermann perustelee syvyyspsykologian integroimista

teologiseen uskon syntymisen tulkintaan Olen analysoinut haumlnen teologista ja

syvyyspsykologista sisaumlltoumlauml yhdistaumlviauml kaumlsitteitaumlaumln ja mallejaan ja osoittanut ettauml

haumln ilmaisee niiden avulla uudella tavalla sekauml ilman uskoa olemista ettauml uskon

syntymistauml Lisaumlksi olen arvioinut sitauml missauml maumlaumlrin haumlnen kaumlsitteensauml ja mallinsa

soveltuvat osaksi teologista tulkintaa Haumlnen eraumliden tulkintojensa uushenkisyys

ei saisi estaumlauml psykologisesti korrektien kaumlsitysten yhdistaumlmistauml teologiseen

tulkintaan Tutkimukseni auttanee ymmaumlrtaumlmaumlaumln muutenkin haumlnen ajatteluaan

Toisaalta se osoittaa syvyyspsykologian soveltamisen mahdollisuudet ja

rajoittuneisuuden teologisessa tutkimuksessa

256

6 Liitteet

Liite 1 Ahdistusmalli (GF I 354)

Angst

Forschungsmethode

Verhaltensforschung Psychoanalyse Existenzphilosophie

Form

real

in-der-Welt-sein

psychisch

Reflexion der

Welt

im Bewuszligtsein

geistig

Fuumlr-sich-Sein

des Bewuszligtseins

Thematik 1) Einsamkeit

Ausgestoszligen

werden

Objektverlust

rsaquo Schizoidie

Verzweiflung

der Endlichkeit

Thematik 2) Verhungern Oralitaumlt

rsaquo Depression

Verzweiflung

der Unendlichkeit

Thematik 3) Beutegreifer

(Toumlten Getoumltet

werden)

Analitaumlt

rsaquo Zwangsneurose

Verzweiflung

der Notwendigkeit

Thematik 4) Strafe und

Scham

oumldipale Sexualitaumlt

rsaquo Hysterie

Verzweiflung

der Moumlglichkeit

religioumlse Loumlsung

(exemplarisch)

Hinduismus

(Naturreligion)

Buddhismus

(Mystik)

Judentum

Christentum Islam

(personaler Gottes-

glaube)

257

Liite 2 Ahdistus-kuva -malli (GF I 424)

Symbolische Felder der Geborgenheit

Angstform Angstinhalte Religioumlse

Symbole

Angstloumlsende

Inhalte

Ritualisierte

Darstellung

Schizoidie Ausgesetztheit

und Fremdheit

emotionale Kaumllte

Wasser Houmlhle

Geboren-

werden und

Geborgensein

Taufe im

Kirchenraum

Wiedergeburt

Depression Schuldangst im

oral-kaptativen

Erleben

heiliges Mahl

Baum und

Berg

Seinduumlrfen in

Akzeptation

der Wuumlnsche

Abendmahl

oder

Eucharistie

Zwangs-

neurose

Angst vor

Fehlerhaftigkeit

und Nicht-

notwendigkeit

Konkurrenz Macht

Perfektio-

nismus

Sadismus

Spiel Uumlben- und

Lernenduumlrfen

Inition

(Konfirmation

Firmung)

Hysterie Angst vor

Bindung

Sehnsucht und

Flucht gegen

uumlber der Uumlber-

wertigkeit des

Partners

Heilige Hochzeit

Bindung in

Selbstaumlndigkeit

Ehe

258

Liite 3 Kaavio uskon syntymisestauml (GF I 198)

Das Du Gottes bewuszligtseinstranszendent

darr

Das Ich des Glaumlubigen bewuszligt personal individuell

darr

Mythos und Ritual kollektiv unbewuszligt

259

7 Lyhenteet

71 Eugen Drewermannin teokset artikkelit ja videotallenteet

Allerniedrigst (1998) Daszlig auch der Allerniedrigste mein Bruder sei Apostelgesch(2011) Die Apostelgeschichte Barke (1989) ldquoIch steige hinab in die Barke der Sonneldquo Boumlses (1986) Boumlses tun aus Angst DMK (1987-88) Das Markusevangelium Eigentliche (1984) Das Eigentliche ist unsichtbar Eis (iv) Das Eis schmilzt Fragen (1992) Fragen an Eugen Drewermann Fruumlchten (1988) ldquoAn ihren Fruumlchten sollt ihr sie erkennenldquo Gespraumlche (1991) Gespraumlche uumlber Angst Gewatter (1992) Der Gewatter Tod GF (1993-07) Glauben in Freiheit Glaube (2000) Hat der Glaube Hoffnung KPI (1989) Kleriker Psychogramm eines Ideals Name (1986) Dein Name ist wie Geschmack des Lebens PM (1982) Psychoanalyse und Moraltheologie PM(suom) (2000) Psykoanalyysi ja moraaliteologia Propheten (1991) Sind die Propheten dieser Kirche ein Aumlrgernis Rapunzel (1992) Rapunzel Rapunzel lass dein Haar herunter SB (1978) Strukturen des Boumlsen Schmerz (1997) Denn es fuumlhlt wie Du den Schmerz Streit (1992) Der Streit um Drewermann Suumlnde (1985) SuumlndeSchuld TE (1984-85) Tiefenpsychologie und Exegese Tiere (1990) Uumlber die Unsterblichkeit der Tiere Trinitaumlt (1984) Religionsgeschichtliche und Tiefenpsychologische Bemerkungen zu Trinitaumltslehre Traumlume (1996) Was machen die Menschen mit den Traumlumen UA (1999) Uskon alkukuvat WH (1989) Wort des Heils ndash Wort der Heilung WID (1994) Was ich denke Worum (1992) Worum es eigentlich geht 72 Muut lyhenteet

GW Gesammelte Werke LM Lutherische Monatshefte MuumlThZS Muumlnchener Theologische Zeitschrift QD Questiones Disputatae RGG Die Religion in Geschichte und Gegenwart SESJ Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja STKSJ Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja StZ Stimmen der Zeit Taik Teologinen aikakauskirja ThLZ Theologische Literaturzeitung ThRv Theologische Revue

260

8 Laumlhteet 81 Eugen Drewermannin teokset

SB I Strukturen des Boumlsen Bd I Die jahwistische Urgeschichte in 1978 exegetischer Sicht 10 Aufl Paderborn Schoumlningh 1995 SB II Strukturen des Boumlsen Bd II Die jahwistische Urgeschichte in 1978 psychoanalytischer Sicht 7 Aufl Paderborn Schoumlningh 1995 SB III Strukturen des Boumlsen Bd III Die jahwistische Urgeschichte in 1978 philosophischer Sicht 8 Aufl Paderborn Schoumlningh 1996 PM I Psychoanalyse und Moraltheologie Bd I Angst und Schuld Mainz 1982 Matthias-Gruumlnewald PM (suom) Psykoanalyysi ja moraaliteologia Ahdistus ja syyllisyys Rakkauden 2000 teitauml ja kiertoteitauml Elaumlmaumln rajoilla Valikoiden suom Juhani Rekola

Helsinki Gaudeamus Eigentliche Eigentliche ist unsichtbar Der Kleine Prinz tiefenpsychologisch 1984 gedeutet Spektrum 4068 FreiburgBr Herder TE I Tiefenpsychologie und Exegese Bd 1 Die Wahrheit der Formen 1984 Traum Mythos Maumlrchen Sage und Legende 4 Aufl der

Sonderausg Olten Walter 1992 TE II Tiefenpsychologie und Exegese Bd 2 Wunder Vision 1985 Weissagung Apokalypse Geschichte Gleichnis 4 Aufl der

Sonderausg Olten Walter 1992 Name Dein Name ist wie Geschmack des Lebens Tiefenpsychologische 1986 Deutung der Kindheitsgeschichte nach dem Lukasevangelium 2

Aufl FreiburgBr Herder 1993 DMK I Das Markusevangelium Bilder von Erloumlsung 8 Aufl Bd I 1987 Solothurn Walter 1993 DMK II Das Markusevangelium Bilder von Erloumlsung 5 Aufl Bd II 1988 Solothurn Walter 1994 Fruumlchten ldquoAn ihren Fruumlchten sollt ihr sie erkennenldquo Antwort auf Gerhard 1988 Lohfinks und Rudolf Peschs ldquoTiefenpsychologie und keine Exegeseldquo Mit einem Beitrag von Stefan Schmitz 4 Aufl Olten Walter 1990 WH II Wort des Heils ndash Wort der Heilung Gespraumlche und Interviews Bd 1989 II Reden von Gott Hg v Bernd Marz Originalausg Duumlsseldorf

Patmos Muumlnchen Piper 1994 KPI Kleriker Psychogramm eines Ideals 5 Aufl Olten Walter 1992 1989

261 Barke ldquo Ich steige hinab in die Barke der Sonneldquo Alt-Aumlgyptische 1989 Meditationen zu Tod und Auferstehung in bezug auf Joh 2021 6

AuflOlten Walter 1993 Tiere Uumlber die Unsterblichkeit der Tiere Hoffnung fuumlr die leidende 1990 Kreatur Mit einem Geleitwort von Luise Rinser Olten Walter Gespraumlche Gespraumlche uumlber Angst amp Juumlrgen Jeziorowski Guumltersloher 1991 Taschenbuumlcher 1296 4 ergaumlnzte Aufl Guumltersloh Mohn 1993 Propheten Sind die Propheten dieser Kirche ein Aumlrgernis Im Gespraumlch mit 1991 Felizitas Schoumlnborn Zuumlrich Pendo Rapunzel Rapunzel Rapunzel laszlig dein Haar herunter Grimms Maumlrchen 1992 tiefenpsychologisch gedeutet dtv 35056 Muumlnchen Deutscher

Taschenbuch Verlag Gewatter Der Gewatter Tod ndash Rapunzel Rapunzel laszlig dein Haar herunter 1992 Grimms Maumlrchen tiefenpsychologisch gedeutet dtv 35056

Muumlnchen Deutscher Taschenbuch Verlag 283ndash315 Worum Worum es eigentlich geht Protokoll einer Verurteilung 3 1992 aktualisierte Neuauflage Muumlnchen Koumlsel GF I Glauben in Freiheit Bd I Glauben in Freiheit oder 1993 Tiefenpsychologie und Dogmatik Dogma Angst und Symbolismus

Solothurn Walter WID Was ich denke Querdenken-Taschenbuch 12532 Muumlnchen 1994 Goldmann GF II Glauben in Freiheit Bd II Jesus von Nazareth Befreiung zum 1996 Frieden Zuumlrich Walter Traumlume Was machen die Menschen mit den Traumlumen ndash Traumlume Deutung 1996 und Bedeutung Hg v Hans Christian Meiser Menschen-Kunde 12691 Frankfurt am Main Fischer Taschenbuch Verlag 11ndash17 Schmerz Denn es fuumlhlt wie Du den Schmerz Das Weltbild das die 1997 christlichen Kirchen predigen ist antwortlich fuumlr das Elend der Tiere Spiegel Special 11997 122 GF III1 Glauben in Freiheit Bd III1 Der sechste Tag Die Herkunft des 1998 Menschen und die Frage nach Gott 2 Aufl Zuumlrich Walter 1998 Allerniedrigst 1998 Daszlig auch der Allerniedrigste mein Bruder sei Dostojewski ndash

Dichter der Menschlichkeit Duumlsseldorf Walter Ppb-Ausgabe 2004 Duumlsseldorf Patmos

GF III2 Und es geschah sohellipDie moderne Biologie und die Frage nach Gott 1999 Duumlsseldorf Patmos

262 UA Uskon alkukuvat Raamatun alkukertomukset ja nykyajan ihminen 1999 Suom Oili Aho Helsinki Kirjapaja Glaube Hat der Glaube Hoffnung Von der Zukunft der Religion am Beginn 2000 des 21 Jahrhunderts Duumlsseldorf Walter 2 Aufl 2001 Duumlsseldorf

Patmos GF III3 Im AnfanghellipDie moderne Kosmologie und die Frage nach Gott 2002 Duumlsseldorf Patmos GF III41 Atem des Lebens Die moderne Neurologie und die Frage nach Gott 2006 Das Gehirn Duumlsseldorf Patmos GF III42 Atem des Lebens Die moderne Neurologie und die Frage nach Gott 2007 Die Seele Duumlsseldorf Patmos Apostelgesch 2011 Die Apostelgeschichte Wege zur Menschlichkeit Ostfildern

Patmos 82 Eugen Drewermannin artikkelit

Trinitaumlt Religionsgeschichtliche und tiefenpsychologische Bemerkungen zu 1984 Trinitaumltslehre ndash Trinitaumlt Aktuelle Perspektiven der Theologie hg v

Karl Rahner amp Heinrich Schlier Quaestiones Disputatae 101 Freiburg Herder 115ndash142

Suumlnde SuumlndeSchuld ndash Neues Handbuch theologischer Grundbegriffe Bd 1985 4 Hg v Peter Eicher Muumlnchen Koumlsel 148ndash155 Boumlses Boumlses tun aus Angst ndash Freispruch fuumlr Kain Uumlber den Umgang mit 1986 Schuld 4 Aufl Hg v Eugen Drewermann amp al Topos- Taschenbuumlcher 158 Mainz Gruumlnewald 1992 54ndash83 83 Eugen Drewermannin haastattelut ja videotallenteet haumlnestauml

Haastattelu Haastattelulausunto 2572009 Tekijaumln hallussa 2009 Haastattelu Haastattelulausunto 2772012 Tekijaumln hallussa 2012 Haastattelu Haastattelulausunto 1172014 Tekijaumln hallussa 2014 Eis Das Eis schmilzt Eugen Drewermann ndash Ein Portraumlt VHS-kasetti iv Solothurn Walter

263

9 Kirjallisuus Abraham Martin 2004 Suumlnde Schuld und Vergebung VI Kirchengeschichtlich und

dogmengeschichtlich 3 Neuzeit ndash RGG 4 Aufl 7 Bd Tuumlbingen Mohr Siebeck 1886ndash87

Anderson Ray S 2000 Antropologia kristillinen ndash Modernin teologian ensyklopedia

Toim Alister E McGrath Suom Satu Norja amp Kia Sammalkorpi-Soini Helsinki Kirjapaja 22ndash27

Annala Pauli 1993 Antiikin teologinen perintouml Kristillisen platonismin viisi vuosisataa

Helsinki Yliopistopaino Aristoteles Sielusta (De Anima) Suom Kati Naumlaumltsaari ndash Teokset Osa V 2006 Helsinki Gaudeamus Arndt von Martin 1999 Gott im Selbst Tiefenpsychologische Bibelexegese Religioumlse

Neukonstruktion oder Neusichtung christlicher Religiositaumlt Eine Religionswissenschaftliche Untersuchung tiefenexegetischen Schrifttums Stuttgart Libri Books on Demand Diss Wuumlrzburg 1998

Asikainen Susanna 2016 Miehekaumls kuolema Jeesuksen maskuliinisuus synoptisissa

passiokertomuksissa ndash TAik 121 3 195ndash209 Augustinus Tunnustukset (Confessiones) SuomOtto Lakka Helsinki SLEY- 1981 Kirjat Oy Barth Hans-Martin 1988 Gottes Wort ist dreifaltig Ein Beitrag zur Auseinandersetzung mit

der ldquoarchetypischen Hermeneutikrdquo Eugen Drewermanns ndash ThLZ 1134 241ndash254

Bayer Oswald 2009 Tillich as a systematic theologian ndash The Cambridge Companion to

Paul Tillich Ed by Russell Re Manning New York The Cambridge University Press 18ndash36

Beier Matthias 2004 A Violent God-Image An Introduction to the Work of Eugen

Drewermann New York The Continuum Beyer Uwe Die Tragik Gottes Ein philosophischer Kommentar zur Theologie 1995 Eugen Drewermanns Wuumlrzburg Koumlnigshausen amp Neumann

264 Birnstein Uwe amp Lehmann Klaus-Peter 1994 Phaumlnomen Drewermann Politik und Religion einer Kultfigur Frankfurt am Main Eichborn Blank Josef 1992 Die Angst vor dem Sturz ins Bodenlose ndash Der Streit um

Drewermann Was Theolog(inn)en und Psycholog(inn)en kritisieren Hg v Bernadette Benedikt amp Alfred Sobel Wiesbaden Alfred Sobel 21ndash27

Boos Evelyn 2005 (Hg) Grosses Woumlrterbuch Psychologie Grundwissen von AndashZ

Vollstaumlndige Taschenbuchausgabe Muumlnchen Compact Brokop Volker 2012 ldquoDie Lehre vom Verstehenldquo Das Gesamtwerk des Eugen

Drewermann Eine Einfuumlhrung httpwwwalice-dslnetvobrovobroindex2htm 1352013 Bruun von Mikko 2012 Uskonto ja psykoanalyysi eilen ja taumlnaumlaumln ndash Psykoterapia 313 230ndash

245 Buber Martin 1923 Ich und Du Leipzig Insel-Verlag Bucher Anton A 1992a Bibel-Psychologie Psychologische Zugaumlnge zu biblischen Texten

Stuttgart Kohlhammer 1992b Tiefenpsychologie und Exegese Anmerkungen zum

Psychologiekonzept Eugen Drewermanns ndash Kirche und Glaube auf der Couch 2 uumlberarbeitete u erweiterte Aufl Hg v Hartmut Meesmann Oberursel Publik-Forum 171ndash180

1992c Auf Felsen oder auf Sand gebaut Ruumlckfragen an Eugen Drewermanns psychologische Theorien und Methoden ndash Fragen an Eugen Drewermann Hg v Hermann J Pottmeyer Schriften der Katholischen Akademie in Bayern Duumlsseldorf Patmos 102ndash131

Burckhardt Jacob 1978 Weltgeschichtliche Betrachtungen Erlaumluterte Ausg Hg v Rudolf

Marx Kroumlners Taschenausg 55 Stuttgart Alfred Kroumlner Charlesworth James H 2004 Psychobiography A New Challenging Methodology in Jesus

Research ndash Psychology and the Bible A New Way to Read the Scriptures Vol4 From Christ to Jesus Ed by J Harold Ellens and Wayne G Rollins Westport (CT) Praeger Publishers 21ndash57

265 Dassmann Ernst 1992 Geschichtlichkeit der Offenbarung uns gnostische Bedrohung ndash

Tiefenpsychologische Deutung des Glaubens Anfragen an Eugen Drewermann Hg v Albert Goumlrres amp Walter Kasper 4 Aufl QD 113 FreiburgBr Herder 49ndash66

Dilthey Wilhelm 1924 Die geistige Welt Einleitung in die Philosophie des Lebens 1

Abhandlungen zur Grundlegung der Geisteswissenschaften Ideen uumlber eine beschreibende oder zergliedernde Psychologie ndash Wilhelm Diltheys gesammelte Schriften Bd V Leipzig B G Teubner

Dolto Franccediloise amp Seacuteveacuterin Geacuterard 2006 Evankeliumit ja usko psykoanalyysissauml ndash halun elaumlmauml Suom Sari

Hongell Tampere Eveil-kustannus Dourley John 2009 Tillich in dialogue with psychology ndash The Cambridge Companion

to Paul Tillich Ed by Russell Re Manning New York Cambridge University Press 238ndash253

Dunderberg Ismo 1999 Mitauml on ldquognostilaisuusrdquo ndash Taik 104 3 243ndash253 2005 Gnostilaisuus kristinuskon ldquotoisenardquo ndash Taik 1106 553ndash560 Dunderberg Ismo amp Marjanen Antti (Toim) 2005 Nag Hammadin kaumltketty viisaus Gnostilaisia ja muita

varhaiskristillisiauml tekstejauml Helsinki WSOY Dunning Stephen N 1985 Kierkegaardacutes Systematic Analysis of Anxiety ndash International

Kierkegaard Commentary The Concept of Anxiety Ed by Robert L Perkins Macon (Georgia USA) Mercer University Press7ndash33

Eckert Michael 1987 Gott ndash Glauben und Wissen Friedrich Schleiermachers

Philosophische Theologie Berlin Walter de Gruyter Egidius Henry 1997 (Utarb) Psykologilexikon 2 utg Stockholm Natur och Kultur Ehnberg Lars 2013 Unia satuja ja myyttejauml Johdatus C G Jungin analyyttiseen psykologiaan Helsinki Noxboox Ehrlich E L 1962 Traum Religionsgeschichtlich ndash RGG 3 voumlllig neu bearbeitete

Aufl 6 Bd Tuumlbingen J C B Mohr (Paul Siebeck) 1001ndash1005 Eibach Ulrich 1991 Heilung fuumlr den ganzen Menschen ndash Theologie in Seelsorge Beratung und Diakonie Bd 1 Neukirchen-Vluyn Neukirchener

266 1992 Seelische Krankheit und Christlicher Glaube ndash Theologie in

Seelsorge Beratung und Diakonie Bd 3 Neukirchen-Vluyn Neukirchener

Eicher Peter (Hg) Der Klerikerstreit Die Auseinandersetzung um Eugen 1990 Drewermann Muumlnchen Koumlsel Eliade Mircea 1978 Geschichte der Religioumlsen Ideen 2 Aufl Bd I FreiburgBr Herder 1961 Images and Symbols Studies in Religious Symbolism Transl by

Philip Mairet London Harvill Press Ellsiepen Christof 2006 Anschauung des Universums und Scientia Intuitiva Die

spinozistischen Grundlagen von Schleiermachers fruumlher Religionstheorie Berlin Walter de Gruyter

Enckell Henrik 2008 Psykoanalyysi taumlnaumlaumln ndash entauml huomenna ndash Psykoterapia 272 114ndash

119 2011 Att lyssna till en roumlsthellip ndash Psykoterapia 303 222ndash225 Erikson Erik H 1966 Nuori Luther Psykoanalyyttinen ja historiallinen tutkimus Suom

Kai Kaila Helsinki W amp G Eriksson Johan 2011 Sen aumlaumlnen kuuntelemisesta jota vaaleissa ei lasketa Psykoanalyysi

ja moderni tiedekulttuuri Suom Jan Johansson ndash Psykoterapia 303 210ndash222

Etheber Alfred 1998 Offenbarung und Psyche Eine fundamentaltheologische Untersuchung des tiefenpsychologischen Verstaumlndnisses der

Offenbarung bei C G Jung Paderborn Schoumlningh Diss Aachen Tech Hochsch 1996

Feldtkeller Andreas 2013 Die Bedeutung des Gefuumlhls fuumlr die teilnehmende Beobachtung von

Religion ndash Religion und Gefuumlhl Praktisch-theologische Perspektiven einer Theorie der Emotionen Hg v Lars Charbonnier amp al Goumlttingen Vandenhoeck amp Ruprecht 187ndash 202

Fehrenbacher Gregor 1991 Drewermann verstehen Eine kritische Hinfuumlhrung Olten Walter 1993 Die Grundlage Drewermanns ldquoStrukturen des Boumlsenldquo Eine Skizze

ndash Bruumlcken zu Eugen Drewermann Vom Konflikt zur Sache Hg v Gebhard Fuumlrst Stuttgart Akademie der Dioumlzese Rothenburg- Stuttgart 29ndash41

267 Fischer Ralph 2006 Macht der Glaube heil Der christliche Glaube als Heilsmacht im

Anschluss an Eugen Biser und Eugen Drewermann Bamberger theologische Studien 30 Frankfurt am Main Peter Lang

Fragen Fragen an Eugen Drewermann Eine Einladung zum Gespraumlch Hg

v Hermann J Pottmeyer Schriften der Katholischen Akademie in Bayern Duumlsseldorf Patmos

Fraling Bernhard 1992 Uumlbereinstimmungen und Differenzen Moraltheologische

Anmerkungen zum Werk Eugen Drewermanns ndash Fragen an Eugen Drewermann Eine Einladung zum Gespraumlch Hg v Hermann J Pottmeyer Schriften der Katholischen Akademie in Bayern Duumlsseldorf Patmos7ndash101

Frankl Viktor E 1983 Olemisen tarkoitus Suom Eila Sandborg amp Osmo Jokinen

Helsinki Otava 1987 Tiedostamaton Jumala Psykoterapian ja uskonnon suhteesta Suom

Marja Kyrouml Helsinki Kirjayhtymauml 2005 Logoterapia ndash avain mielekkaumlaumlseen elaumlmaumlaumln Suom Raija Viitanen

Helsinki Lyhytterapiainstituutti Frey Joumlrg Eugen Drewermann und die biblische Exegese Eine methodisch-1995 kritische Analyse Wissenschaftliche Untersuchungen zum Neuen Testament 2 Reihe 71 Tuumlbingen J C B Mohr (Paul Siebeck) Freud Anna Minaumln suojautumiskeinot Suom Kai Kaila Helsinki W amp G 1969 Freud Sigmund 1948 Die Zukunft einer Illusion ndash GW 14 London Imago Publishing

325ndash380 1950 Der Mann Moses und die monotheistische Religion ndash GW 16

London Imago Publishing 101ndash246 1964 Johdatus psykoanalyysiin Suom Erkki Puranen Jyvaumlskylauml

Gummerus 1968 Unien tulkinta Suom Erkki Puranen Jyvaumlskylauml Gummerus 1989 Toteemi ja tabu (Totem und Tabu GW 9) Suom Mirja Rutanen

Helsinki Love kirjat Fromm Erich 1986 Psykoanalyysi ja uskonto Suom Riitta Sirola Helsinki

Kirjayhtymauml Froumlhlich Werner D 2002 Woumlrterbuch Psychologie 24 Durchgesehene Aufl dtv 32514

Muumlnchen Deutscher Taschenbuch Verlag

268 Funke Dieter 1992 Ewige Urbilder Einige Anmerkungen zu Drewermanns

tiefenpsychologischer Hermeneutik ndash Der Sreit um Drewermann Was Theolog(inn)en und Psycholog(inn)en kritisieren Hg v Bernadette Benedikt amp Alfred Sobel Wiesbaden Alfred Sobel 52ndash55

Furger Franz 1992 Psychoanalyse und christliche Ethik Zum Auseinandersetzung mit

Eugen Drewermann aus moraltheologischer Sicht ndash Tiefenpsychologische Deutung des Glaubens Anfragen an Eugen Drewermann Hg v Albert Goumlrres amp Walter Kasper 4 Aufl QD 113 FreiburgBr Herder 67ndash80

Gadamer Hans-Georg 1965 Wahrheit und Methode Grundzuumlge einer philosophischen

Hermeneutik 2 Aufl Tuumlbingen J C B Mohr (Paul Siebeck) 2004 Hermeneutiikka Ymmaumlrtaumlminen tieteissauml ja filosofiassa Valikoinut

ja suomentanut Ismo Nikander Tampere Vastapaino Gassmann Lothar 2000 Was Will Eugen Drewermann ndash Reihe Aufklaumlrung der

Arbeitsgemeinschaft fuumlr Religioumlse Fragen Hg v Reinhard Franzke amp al 2 Aufl Lage Logos Verlag

Gebsattel Victor E von 1959 Die anankastische Fehlhaltung ndash Handbuch der Neurosenlehre und

Psychotherapie 2 Bd Muumlnchen Urban amp Schwarzenberg 125ndash142

Geels Antoon amp Wikstroumlm Owe 1997 Den religioumlsa maumlnniskan Psykologiska perspektiv En introduktion

till religionspsykologin 3e omarbetade uppl Stockholm Plus Ultra 2009 Uskonnollinen ihminen Johdatus uskontopsykologiaan 5 kraftigt

omarb utg Suom Kai Takkula Helsinki Kirjapaja Gestrich Reinhold 1993 Eugen Drewermann ndash Glauben aus Leidenschaft Eine Einfuumlhrung in

seine Theologie 2 Aufl Stuttgart Quell Goumlrres Albert 1978 Kennt die Psychologie den Menschen Fragen zwischen

Psychotherapie Anthropologie und Christentum Piper Muumlnchen 1992 Erneuerung durch Tiefenpsychologie ndash Tiefenpsychologische

Deutung des Glaubens Anfragen an Eugen Drewermann Hg v Albert Goumlrres amp Walter Kasper 4 Aufl QD 113 FreiburgBr Herder 133ndash174

Gruumln Anselm 2005 Tiefenpsychologische Schriftauslegung 7 Aufl

Muumlnsterschwarzach Vier-Tuumlrme-Verlag

269 Gruumlnbaum Adolf 1984 The Foundations of Psychoanalysis A Philosophical Critique

Berkeley University of California Press Gaumlrtner Christel 2000 Eugen Drewermann und das gegenwaumlrtige Problem der Sinnstiftung

Eine religionssoziologische Fallanalyse Forschungsbeitraumlge aus der Objektiven Hermeneutik Bd 1 Hg v Ulrich Oevermann amp al Frankfurt am Main Humanities Online

Habermas Juumlrgen 1976 Tieto ja intressi ndash Yhteiskuntatieteiden filosofiset perusteet Osa I

Toim Raimo Tuomela amp Ilkka Patoluoto Helsinki Gaudeamus 118ndash141

HaendlerO Angst ndash RGG 3 voumlllig neu bearb Aufl 1 Bd Tuumlbingen J C B 1957 Mohr (Paul Siebeck) 385ndash86 Hedges Ellie amp Beckford James A 2000 Holism Healing and New Age ndash Beyond New Age Exploring

Alternative Spirituality Ed by Steven Sutcliffe amp Marion Bowman Edinburgh Edinburgh University Press 169ndash187

Heelas Paul 1996 The New Age Movement The Celebration of the Self and the

Sacralization of Modernity Oxford Blackwell Publishers Heidegger Martin 1963 Sein und Zeit 10 unveraumlnderte Aufl Tuumlbingen Max Niemeyer Heinonen Reijo E 1997 Imaginaatio ndash kadotettu ulottuvuus ndash Kuvan teologia Suomalaisen

Teologisen Kirjallisuusseuran vuosikirja 1997 STKSJ 209 107ndash118

Heisig James W 1979 Imago Dei A Study of C G Jungacutes Psychology of Religion

Lewisburg Bucknell University Press Helander Eila 2005 Spiritualiteetti kirkkososiologian naumlkoumlkulmasta ndash Taik 1103 247ndash

52 Heymel Michael 1993 ldquoDer letzte wirkliche Prophet des neuzeitlichen Christentumsldquo

Eugen Drewermann als Schuumller Soumlren Kierkegaards ndash ThLZ 118 707ndash18

270 Holze Heinrich 2004 Suumlnde Schuld und Vergebung VI Kirchengeschichtlich und

dogmengeschichtlich 1 Alte Kirche 2 Mittelalter und Reformation ndash RGG 4 Aufl 7 BdTuumlbingen Mohr Siebeck 1881ndash86

Holmer Paul 1981 About Being a Person Kierkegaardacutes Fear and Trembling ndash

Kierkegaardacutes Fear and Trembling Critical Appraisals Ed by Robert L Perkins Alabama (USA) The University of Alabama Press

Huhtinen Aki 1995 Dasein-analyysi Eksistentiaalinen psykoanalyysi Filosofisia

tutkimuksia Tampereen yliopistosta 55 Tampere Tampereen yliopisto jaumlljennepalvelu

Huizinga J Leikkivauml ihminen (homo Ludens) Suom Sirkka Salomaa Porvoo 1947 WSOY Hummel Gert 1972 Theologische Anthropologie und die Wirklichkeit der Psyche ndash

Impulse der Forschung 5 Darmstadt Wissenschaftliche Buchgesellschaft

Huuhtanen Pauli amp al 1994 Jeesuksen salaiset sanat Tuomaan evankeliumi Helsinki

Yliopistopaino Hyrck Matti 1995 Mielen kuvat Jumalasta Psykoanalyyttisen objektisuhdeteorian naumlkoumlkulma jumalasuhteen mielikuvamaailmaan Suomen

evlutkirkon v 1948 Kristinopin tarjoaman aineiston valossa Helsinki Therapeia-saumlaumltiouml Diss Helsinki 1995

2003 Ihmismieli ja Jumala psykoanalyysin naumlkoumlkulmasta Helsinki Kirjapaja

Irrgang Bernhard 1992 Anfragen aus ethischer philosophischer und pastoraltheologischer

Perspektive an Drewermann ndash Der Streit um Drewermann Was Theolog(inn)en und Psycholog(inn)en kritisieren Hg v Bernadette Benedikt amp Alfred Sobel Wiesbaden Alfred Sobel 123ndash139

Isometsauml Erkki (Toim) 2014a Ahdistuneisuushaumlirioumlt ndash Psykiatria 11 uudistettu painos Toim

Jouko Loumlnnqvist amp al Helsinki Duodecim 287ndash323 2014b Depressiiviset haumlirioumlt ndash Psykiatria 11 uudistettu painos Toim

Jouko Loumlnnqvist amp al Helsinki Duodecim 246ndash286 James William 1981 Uskonnollinen kokemus Suom Elvi Saari Haumlmeenlinna Karisto

271 Jansen Franz Wilhelm 2004 Von der Menschlichkeit Gottes und der Goumlttlichkeit des Menschen

Offenbarung und Erfahrung bei Edward Schillebeeckx und Eugen Drewermann Ansaumltze zu einer befreienden Theologie Forum Theologie und Psychologie 8 Muumlnster Lit Diss Nijmegen 2004

Jeziorowski Juumlrgen 1992 Eugen Drewermann ndash der Streit um den Glauben geht weiter

Guumltersloher Taschenbuumlcher 1301 Guumltersloh Mohn Johnston William 1997 Rakkauden salattu viisaus Johdatus mystiikan teologiaan Suom

Vuokko Rissanen Helsinki Kirjapaja Joukamaa Matti amp Mattila Aino 2014 Psykosomatiikka ja konsultaatiopsykiatria ndash Psykiatria 11

uudistettu painos Toim Jouko Loumlnnqvist amp al Helsinki Duodecim 598ndash611

Jung Carl Gustav 1940 Psychologie und Religion Die Terry Lectures 1937 gehalten an der

Yale University Zuumlrich Rascher 1960a Gesammelte Werke 6 Bd Psychologische Typen Zuumlrich Rascher 1960b Nykyhetki ja tulevaisuus Suom Kaj Kauhanen Helsinki

Kirjayhtymauml 1963 Gesammelte Werke 11 Bd Zur Psychologie westlicher und

oumlstlicher Religion Zuumlrich Rascher 1964 Gesammelte Werke 7 Bd Zwei Schriften uumlber analytische

Psychologie Zuumlrich Rascher 1967 Gesammelte Werke 8 Bd Die Dynamik des Unbewussten Zuumlrich

Rascher 1972a Gesammelte Werke 12 Bd Psychologie und Alchemie Olten

Walter 1972b Gesammelte Werke 17 Bd Uumlber die Entwicklung der

Persoumlnlichkeit Olten Walter 1973 Gesammelte Werke 5 Bd Symbole der Wandlung Olten Walter 1974a Gesammelte Werke 10 Bd Zivilisation im Uumlbergang Olten

Walter 1974b Job saa vastauksen Suom Sinikka Kallio Helsinki Otava 1976a Gesammelte Werke 91 Bd Die Archetypen und das Kollektive

Unbewusste Olten Walter 1976b Gesammelte Werke 92 Bd Aion Beitraumlge zur Symbolik des

Selbst Olten Walter 1978 Gesammelte Werke 13 Bd Studien uumlber Alchemistische

Vorstellungen Olten Walter 1985 Unia ajatuksia muistikuvia Muistiin merkinnyt ja toimittanut

Aniela Jaffeacute Suom Mirja Rutanen Porvoo WSOY 1991 Kohti totuutta Poleemisia esseitauml Suom Mirja Rutanen Porvoo

WSOY Juntunen Sammeli 2002 Horjuuko kirkon kivijalka Helsinki Kirjapaja

272 Kant Immanuel 1997 Prolegomena Suom Vesa Oittinen Helsinki Gaudeamus 2012 Puhtaan jaumlrjen kritiikki Suom Markus Nikkarla amp Kreeta Ranki Helsinki Gaudeamus Kasper Walter 1992 Tiefenpsychologische Umdeutung des Christentums ndash Tiefenpsychologische Deutung des Glaubens Anfragen an Eugen

Drewermann Hg v Albert Goumlrres amp Walter Kasper 4 Aufl QD 113 FreiburgBr Herder 9ndash25

Kassel Maria 1992 Bibel und Tiefenpsychologie Eine Sichtung des Streits um Eugen

Drewermann ndash Der Streit um Drewermann Was Theolog(inn)en und Psycholog(inn)en kritisieren Hg v Bernadette Benedikt amp Alfred Sobel Wiesbaden Alfred Sobel 39ndash51

1993 Durchgeisternde Angst Eugen Drewermanns tiefenpsychologische Exegese ndash LM 325 7ndash9

1980 Biblische Urbilder Tiefenpsychologische Auslegung nach C G Jung Muumlnchen Pfeiffer

Katalog Katalog der Deutschen Nationalbibliothek httpdnbd-nbde 2016 Katolisen kirkon katekismus 2005 Katolisen kirkon katekismus Helsinki Katolinen tiedotuskeskus Ketola Kimmo 2008 Uskonnot Suomessa 2008 Kaumlsikirja uskontoihin ja

uskonnollistaustaisiin liikkeisiin Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 102 Tampere Kirkon tutkimuskeskus

Kettler F H 1960 Origenes RGG 3 voumlllig neu bearb Aufl 3 Bd Tuumlbingen J C B

Mohr (Paul Siebeck) 1692ndash1701 Kettunen Paavo 1990 Ihmisolemuksen ongelma ja olemassaolon vaikeus Ihmiskaumlsitys

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sairaalasielunhoidon koulutuksessa vuosina 1960ndash1975 Helsinki STKSJ 171 Diss Helsinki 1990

1995 Suomenkielisen laitoksen esipuhe Pastoraalipsykologiassa yhdistyvaumlt teologia ja psykologia ndash Zijlstra Wybe Kohti kokonaista ihmistauml Pastoraalipsykologian kaumlsikirja Suom Mikko Kuusniemi Helsinki Kirjapaja 13ndash20

1998 Suomalainen rippi Helsinki Kirjapaja 2011 Kaumltketty ja vaiettu Suomalainen hengellinen haumlpeauml 2 painos

Helsinki Kirjapaja Kierkegaard Soslashren 1924 Kuolemansairaus Suom J Hollo Porvoo WSOY 1948 Kaumlrsimysten evankeliumi Suom Niilo Syvaumlnne Porvoo WSOY

273 1964 Ahdistus Suom Eila ja Johan Weckroth Jyvaumlskylauml Gummerus 1989 Viettelijaumln paumlivaumlkirja Suom V A Koskenniemi Porvoo WSOY 1992 Paumlaumlttaumlvauml epaumltieteellinen jaumllkikirjoitus Suom Torsti Lehtinen

Porvoo WSOY 2001 Pelko ja vavistus Suom Torsti Lehtinen Helsinki WSOY 2004 Filosofisia muruja Suom Janne Kylliaumlinen Helsinki Summa Kieseritzky Friedrich 1995 Bewuszligtsein als Hort der Kritik Die Esoterik aus der Sicht der

Psychologie CG Jungs ndash LM 342 14ndash15 Kille D Andrew 2004 Reading the Bible in Three Dimensions Psychological Biblical

Interpretation ndash Psychology and the Bible A New Way to Read the Scriptures Vol 1 From Freud to Kohut Ed by J Harold Ellens and Wayne G Rollins Westport CT (USA) Praeger17ndash32

King Karen L 2005 The Origins of Gnosticism and the Identity of Christianity ndash Was

There a Gnostic Religion Ed by Antti Marjanen Publications of the Finnish Exegetical Society 87 Goumlttingen Vandenhoeck amp Ruprecht 104ndash120

Klessmann Michael 2000 Religion zwischen Illusionsverdacht und Moumlglichkeitsraum

Wandlungen im Verhaumlltnis von Psychoanalyse und Religion ndashReden uumlber Religion ndash 200 Jahre nach Schleiermacher Eine interdisziplinaumlre Auseinandersetzung mit Schleiermachers Religionsverstaumlndnis Hg v Friedrich Huber Neukirchen-Vluyen Foedus 183ndash200

Knop Julia Suumlnde Freiheit Endlichkeit Christliche Suumlndentheologie im 2007 theologischen Diskurs der Gegenwart Ratio fidei Beitraumlge zur

philosophischen Rechenschaft der Theologie Bd 31 Hg v Klaus Muumlller amp Thomas Proumlpper Regensburg Pustet

Knuutila-Loukonen Seija 2008 Ontologinen epaumlvarmuus vai Jumalan armolahja Eugen

Drewermannin kaumlsitys katolisesta pappisidentiteetistauml Ekumeniikan pro gradu -tutkielma Helsingin yliopiston kirjasto

Koivisto Jussi 2006 Martti Lutherin kaumlsitys sielunhoidosta ja suomalaisen

jumalakuvakeskustelun arviointia ndash Taik 1114 372ndash389 Komulainen Jyri 2014 Uskontoteologia ndash Modernin teologian suuntauksia Toim Olli-

Pekka Vainio amp Lauri Kemppainen Helsinki Kirjapaja 158ndash180 Koponen Hannu 2014 Pakko-oireiset haumlirioumlt ndash Psykiatria 11 uudistettu painos Toim

Jouko Loumlnnqvist amp al Helsinki Duodecim 324ndash337

274 Korkee Simo 1997 Kertokaa lisaumlauml jumalasuhteestanne Psykoanalyyttisiauml naumlkoumlkulmia uskontoon ndash Naumlkoumlaloja uskontoon Uskontotieteen ajankohtaisia

suuntauksia Toim Kimmo Ketola et al Helsinki Yliopistopaino 54ndash87

Kotila Heikki 2003 Spiritualiteetti ndash ajankohtainen naumlkoumlkulma ndash Spiritualiteetin

kaumlsikirja Toim Seppo Haumlyrynen amp al 13ndash23 Kotkavirta Jussi 2010 Filosofiasta ja psykoanalyysista Martti Siiralan ajattelussa ndash

Psykoterapia 292 114ndash123 2011 Psykoanalyysin suhteista tieteisiin ja arkipsykologiaan ndash

Psykoterapia 303 225ndash229 Kusch Martin 1986 Ymmaumlrtaumlmisen haaste Oulu Pohjoinen Kaumlrkkaumlinen Veli-Matti 2013 Kristillisen teologian mahdollisuudesta ja tehtaumlvistauml globaalissa

ympaumlristoumlssauml ndash Opin poluilla Juhlakirja Miikka Ruokasen taumlyttaumlessauml 60 vuotta Toim Tiina Ahonen et al STKSJ 275

Lang Bernhard 1995 Die Bibel neu entdecken Drewermann als Leser der Bibel

Muumlnchen Koumlsel Lauerma Hannu 2014 Dissosiaatiohaumlirioumlt ndash Psykiatria 11 uudistettu painos Toim Jouko

Loumlnnqvist et al Helsinki Duodecim 338ndash349 Laurila Jukka 2008 Jeremia 20 7ndash13 psykoanalyysissa Nimettoumlmaumln valituslaulun

syntyprosessi objektimielikuvien muutosten valossa Vanhan testamentin eksegetiikan pro gradu -tutkielma Helsingin yliopiston kirjasto

Lauter Josef 1988 Theologische Anmerkungen zum Werk Eugen Drewermanns Koumllner Beitraumlge ndash Neue Folge 13 Koumlln Presseamt des Erzbistums

Koumlln Lehmijoki-Gardner Maiju 2007 Kristillinen mystiikka Laumlntinen perinne antiikista uudelle ajalle

Helsinki Kirjapaja Lempiaumlinen Pentti 2002 Kuvien kieli Vertauskuvat uskossa ja elaumlmaumlssauml Helsinki WSOY Lexikon httptherapeut-berlinde 17102013

275 Liehu Heidi 1989 Soslashren Kierkegaardin teoria ihmisen eksistenssitasoista Teoreettisen filosofian pro gradu kevaumlt 1988 Helsinki Helsingin yliopiston

Filosofian laitoksen julkaisuja 1989 2 Helsinki Yliopistopaino 1990 Soslashren Kierkegaardacutes Theory of Stages and its Relation to Hegel Acta Philosophica Fennica 47 Helsinki The Philosophical Society of Finland Diss Helsinki 1990 Lohfink Gerhard amp Pesch Rudolf 1988 Tiefenpsychologie und keine Exegese eine Auseinandersetzung mit

Eugen Drewermann Stuttgarter Bibelstudien 129 2 Aufl Stuttgart Katholisches Bibelwerk

Lund Pekka 2008 Jumalan kannattelu Tutkimus kristillisen vakaumuksen vaikutuksesta laumlhetystyoumln kriisin kaumlsittelyyn Kiinassa 1920-luvulla STKSJ 256 Lundahl Pertti 2000 Konteksti historia ja ahdistus E Drewermannin syvyyspsykologis-

teologisessa hermeneutiikassa Pro gradu-tutkielma Jyvaumlskylaumln yliopiston kirjasto

Lurker Manfred 1973 Woumlrterbuch biblischer Bilder und Symbole Muumlnchen Koumlsel 1979 Woumlrterbuch der Symbolik Stuttgart Kroumlner Luumldemann Gerd 1992 Texte und Traumlume Ein Gang durch das Markusevangelium in

Auseinandersetzung mit Eugen Drewermann ndash Bensheimer Hefte 71 Goumlttingen Vandenhoeck amp Ruprecht

Loumlnnqvist Jouko 2014 Mielenterveyden haumlirioumliden diagnostiikka ja luokittelu ndash Psykiatria

11 uudistettu painos Toim Loumlnnqvist amp al Helsinki Duodecim 57ndash86

Loumlnnqvist Jouko amp al(Toim) 2014 Psykiatria 11 uudistettu painos Helsinki Duodecim Majava Heikki amp Tuhkasaari Pirjo 2010 Freudin jalanjaumlljillauml (kirja-arvostelu) ndash Psykoterapia 29 3 274ndash289 Marcheselli-Casale Gesare 1992 Von Drewermann lernen Mit der Bibel auf der Couch Uumlbers v

Clemens Locher (ItalOriginalausg 1991) Goldmann Taschenbuch 12533 Zuumlrich Benziger

276 Marjanen Antti 1991 Onko gnosis heraumlaumlmaumlssauml uuteen kukoistukseen Gnosiksen ja New

Age -ajattelun suhteen arviointia ndash Ortodoksia 41 72ndash84 2005 (Ed)Was There a Gnostic Religion Publications of the Finnish

Exegetical Society 87 Goumlttingen Vandenhoeck amp Ruprecht Marshall Bruce D 2000 Kristologia ndash Modernin theologian ensyklopedia Toim Alister E

McGrath Suom Satu Norja amp Kia Sammalkorpi-Soini Helsinki Kirjapaja 356ndash373

Martin Gerhard Marcel 1992 Neurosen vor Gott ndash Drewermann und die Folgen Hg v Tomas

Schweer Muumlnchen Heyne 198ndash207 Marttunen et al 2014 Persoonallisuushaumlirioumlt ndash Psykiatria 11 uudistettu painos Toim

Loumlnnqvist amp al Helsinki Duodecim 463ndash484 Matthews Gareth B (ed) 2002 Augustine On theTrinity Books 8ndash15Transl Stephen McKenna

Cambridge Cambridge University Press Mattoon Mary Ann 2005 Jung and the Human Psyche Hove East Sussex Routledge May Rollo The Meaning of Anxiety New York The Ronald Press Company 1950 McGrath Alister E 2012 Kristillisen uskon perusteet Johdatus teologiaan Viides laitos 2

painos Suom Satu Kantola Helsinki Kustannusosakeyhtiouml Kotimaa Kirjapaja

Merenlahti Petri 2005 Kuka onkaan terapian tarpeessa Psykologisesta eksegeesistauml ja sen

tutkimuskohteesta ndash Taik1105 387ndash406 2015 Jeesus maskuliinisuus ja queer Miestutkimuksen naumlkoumlkulmia

Raamattuun ndash Uskonnon ja sukupuolen risteyksiauml Toim Johanna Ahonen amp Elina Vuola Tietolipas 247 Helsinki Suomalaisen kirjallisuuden seura 140-160

Merklein H 1992 Die Heilung des Besessenen von Gerasa (MK 5 1ndash20) Ein Fallbeispiel fuumlr die tiefenpsychologische Deutung E Drewermanns

und die historisch-kritische Exegese ndash The Four Gospels 1992 Festschrift Frans Neirynck Ed F van Segbroeck amp al 2 Vol Leuven University Press 1019ndash1037

277 Mitchell W J T 2005 What do Pictures want The Lives and Loves of Images Chicago

The University of Chicago Press Mitternacht Dieter 2004 Theissenacutes Integration of psychology and New Testament Studies

Learning Theory Psychodynamics and Cognitive Psychology ndash Psychology and the Bible A New Way to Read the Scriptures Vol 1 From Freud to Kohut Ed by J Harold Ellens and Wayne G Rollins Westport CT (USA) Praeger101ndash117

Mustonen Anni 2011 Pojan syntymauml sielussa ja laumlpimurtautuminen jumaluuteen ndash Mestari

Eckhartin kaumlsitys jumalallisesta ykseydestauml Ekumeniikan pro gradu -tutkielma Helsingin yliopiston kirjasto

Neisser Ulrich 1982 Kognitio ja todellisuus Espoo W amp G Neumann Erich 1949 Ursprungsgeschichte des Bewusstseins Zuumlrich Rascher amp Cie Niederwimmer Kurt 1977 Kerygmatisches Symbol und Analyse Zur Kritik der

tiefenpsychologischen Bibelinterpretation ndash Psychoanalyse und Religion Hg v Eckart Nase und Joachim Scharfenberg 264ndash295

Niemann Ulrich 1993 Heilssehnsucht und Realitaumltsbewaumlltigung Macht Psychotherapie

heutige Menschen ldquoErloumlsterldquo ndash Bruumlcken zu Eugen Drewermann Vom Konflikt zur Sache Hg v Gebhard Fuumlrst Stuttgart Akademie der Dioumlzese Rottenburg-Stuttgart 95ndash105

Nierlich Karin 1996 Das Phaumlnomen ldquoEngelldquo erfahren und verstehen

Bezugswissenschaftliche Theoriebestaumlnde aus Theologie Kulturhistorie Kunstgeschichte und Schoumlngeistiger Literatur als interpretatorische Basis fuumlr Erfahrungsdokumente von Grundschulkindern zur Angelistik Muumlnchen Herbert Utz

Niiniluoto Ilkka 1980 Johdatus tieteenfilosofiaan Kaumlsitteen- ja teorianmuodostus

Helsinki Otava Noll Richard 1994 The Jung Cult Origins of a Charismatic Movement Princeton NJ

(USA)Princeton University Press Nummenmaa Lauri 2010 Tunteiden psykologia Helsinki Tammi

278 Oeming Manfred 1995 Altes Testament und Tiefenpsychologie Aufklaumlrung oder Freudsche

Fehlleistung ndash ThLZ 120 2 107ndash120 Oikarinen Lauri 1993 Ihmisen uskon kehitys James W Fowlerin teorian konsistenssin

analyysi Helsinki STKSJ 184 Diss Helsinki 1993 Ojanen Markku 1986 Ovatko tieteelliset tulkinnat ihmisestauml egoistisia ndash Vartija 993 17ndash

34 Ollinheimo Ari amp Vuorinen Risto 1999 Metapsychology and the Suggestion Argument A Reply to

Gruumlnbaumacutes Critique of Psychoanalysis Helsinki The Finnish Society of Sciences and Letters and The Finnish Academy of Science and Letters

Otto Rudolf Das Heilige Gotha Leopold Klotz 1926 Pannenberg Wolfhart 1983 Anthropologie in theologischer Perspektive Goumlttingen

Vandenhoeck amp Ruprecht Partonen Timo amp Loumlnnqvist Jouko 2014 Psykiatrian kaumlsitteitauml ndash Psykiatria Toim Jouko Loumlnnqvist amp al 11

uudistettu painos Helsinki Duodecim 866ndash874 Pearson Birger A 2005 Gnosticism as a Religion ndash Antti Marjanen Was There a Gnostic

Religion Publications of the Finnish Exegetical Society 87 Goumlttingen Vandenhoeck amp Ruprecht 81ndash101

Pennanen Leo 1967 Tiedostamaton sielunelaumlmauml ndash vihollinen vai ystaumlvauml Psykologian apu

kirkolle laumlhinnauml C G Jungin ajatusten mukaan kirjoittanut Leo Pennanen Synodaalikirjoitus Mikkelin hiippakunnan pappeinkokoukseen v 1967 Mikkeli Mikkelin hiippakunta

Perttula Juha 2011 Tutkija ndash tieteellisyyden uhka vai mahdollisuus Historiallinen

naumlkoumlkulma psykologiaan tieteenauml ndash Timo Latomaa amp Teemu Suorsa (toim) Kokemuksen tutkimus II Ymmaumlrtaumlvaumln psykologian historiaa ja kehityslinjoja Rovaniemi Kirjoittajat ja Lapin yliopistokustannus 97ndash145

Perttula Juha amp Latomaa Timo 2005 Kokemuksen tutkimus merkitys tulkinta ymmaumlrtaumlminen Helsinki

Dialogia

279 Philipp Thomas 1997 Die theologische Bedeutung der Psychotherapie Eine systematisch-

theologische Studie auf der Grundlage der Anthropologie Alexander Mitscherlichs Freiburger theologische Studien 159 FreiburgBr Herder

Pietikaumlinen Petteri 1999 C G Jung and the Psychology of Symbolic Forms Humaniora 299

Helsinki Academia Scientiarum Fennica Diss Helsinki 1999 2013 Hulluuden historia Helsinki Gaudeamus Pihkala Juha 2009 Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta Johdatus dogmatiikkaan Helsinki

Edita Pleacute Albert Freud und die Religion Eine kritische Bestandsaufnahme fuumlr die 1969 Diskussion der Zeit Wien Cura Popper Karl 1968 Conjectures and refutations The growth of scientific knowledge New York Harper amp Row Prenter R Anthropologie IV Dogmatisch ndash RGG 3voumlllig bearb Aufl1 Bd 1957 Tuumlbingen J C B Mohr (Paul Siebeck) 420ndash424 Puttick Elisabeth 2000 Personal Development the Spiritualisation and Secularisation of the

Human Potential Movement ndash Beyond New Age Exploring Alternative Spirituality Ed by Steven Sutcliffe and Marion Bowman Edinburgh Edinburgh University Press 201ndash219

Poumlhlmann Horst Georg 1974 Dogmatiikan paumlaumlkohdat Suom toim Riitta amp Seppo A Teinonen

Helsinki Kirjaneliouml Radnitzky Gerard 1970 Contemporary schools of metascience I Anglo-Saxon schools of

metascience II Continental schools of metascience Goumlteborg Akademifoumlrlaget

Raguse Hartmut 1993 Psychoanalyse und biblische Interpretation Eine

Auseinandersetzung mit Eugen Drewermanns Auslegung der Johannes-Apokalypse Stuttgart Kohlhammer

Rauhala Lauri 1983 Ihmiskaumlsitys ihmistyoumlssauml Helsinki Gaudeamus 2010 Psykoanalyysin tieteellisyydestauml ja sen tulosten arvioinnista ndash

Tieteessauml tapahtuu 287 9ndash11

280 Raunio Antti 2001 Systemaattinen teologia Mihin systemaattinen teologia pyrkii ndash

Teologia Johdatus tutkimukseen Toim Petri Luomanen Helsinki Edita 91ndash125

Rick Hermann-Joseph 1992 (Hg) Dokumentation zur juumlngsten Entwicklung um Dr Eugen

Drewermann 2 ergaumlnzte und uumlberarbeitete Aufl Paderborn Bonifatius

Ricœur Paul 1974a Hermeneutik und Psychoanalyse Der Konflikt der Interpretationen

II Uumlbers v Johannes Ruumltsche Muumlnchen Koumlsel 1974b Die Interpretation Ein Versuch uumlber Freud Uumlbers v Eva

Moldenhauer 1 Aufl Suhrkamp Taschenbuch Wissenschaft 76 Frankfurt am Main Suhrkamp

1986 Fallible Man The Philosophy of the Will Revised translation by Charles A Kelbley New York Fordham University Press

Riemann Fritz 1961 Grundformen der Angst Eine tiefenpsychologische Studie 36 Aufl

2003 Muumlnchen Ernst Reinhardt Rizzuto Ana Maria 1979 The Birth of the Living God A Psychoanalytical Study Chicago

The University of Chicago Rosenfeld Hellmut 1979 Spiele ndash Woumlrterbuch der Symbolik Hg v Manfred Lurker

Stuttgart Kroumlner 534ndash35 Roudinesco Elisabeth 2000 Miksi psykoanalyysia yhauml tarvitaan Suom Kaisa Sivenius

Helsinki Gaudeamus Raumlisaumlnen Heikki 2000 Naumlkoumlaloja Syvyyspsykologi Jeesus ndash Vartija 3 113 115ndash16 Saarinen Raija 1969 (Toim) Psykologian sanasto 3 p Helsinki Otava Saarinen Risto 1990 New Age -liikkeen oppisisaumlltouml ndash Vartija 103 5ndash6 204ndash210 Saarinen Timo 1994 Jumala-puheen symbolinen kvalifikaatio Onko Paul Tillichin

kuvaus uskonnollisesta symbolista filosofinen teoria uskonnollisesta kielenkaumlytoumlstauml Teologisen etiikan ynnauml uskonnonfilosofian lisensiaattityouml Helsingin yliopiston kirjasto

Salonen Armas amp Holthoer Rotislav 1982 Egypti ja sen kulttuuri Helsinki Otava

281 Schelling FW J 2004 Ihmisen vapaudesta Suom Saul Boman Kiel Uuni Schleiermacher Friedrich

1960 Der Christliche Glaube 7 Aufl 2 Bd Hg v Martin Redeker Berlin Walter de Gruyter amp CO

1961 Uumlber die Religion Reden an die Gebildeten unter ihren Veraumlchtern Unveraumlnderter Abruck (1958) Hamburg Felix Meiner

Schmidt M A 1958 Eckehart ndash RGG 3 voumlllig neu bearbeitete Aufl 2 Bd Tuumlbingen

J C B Mohr (Paul Siebeck) 304ndash05 Schnackenburg Rudolf 1992 Heil und Erloumlsung in biblischer Sicht Anmerkungen zu Eugen

Drewermann ndash Fragen an Eugen Drewermann Hg v Hermann J Pottmeyer Schriften der Katholischen Akademie in Bayern Duumlsseldorf Patmos 51ndash70

Schneider Theophora 1979 Taufe ndash Woumlrterbuch der Symbolik Hg v Manfred Lurker

Stuttgart Kroumlner 568ndash69 Schnelzer Thomas 1999 Archetyp und Offenbarung Die Archetypenlehre C G Jungs im

Rahmen von E Drewermanns Offenbarungskonzeption Abhandlungen zur Philosophie Psychologie Soziologie der Religion und Oumlkumenik Hg v Heinrich Petri Heft 49 der Neuen Folge Paderborn Schoumlningh Diss Regensburg 199798

Schroeder Hans-Werner 2007 Ihminen enkelin kumppanina II Hans-Werner Schroederin

haastattelu Wolfgang Weihrauch Suom Sirkka Tausta httpwwwantroposfip=takojaampk=arkistoamps=readampartikkeli_id=67 962016 Schulz-Hencke Harald 1951 Lehrbuch der analytischen Psychotherapie Stuttgart Georg Thieme Segal Hanna 1994 Melanie Klein ihmismielen ymmaumlrtaumljaumlnauml Uusi laajennettu laitos

Suom Veikko Sahla HelsinkiYliopistopaino Segal Robert A 1992 The Gnostic Jung Princeton New Jersey Princeton University

Press SiltalaJuha Psykohistorian metodologisia kysymyksiauml 2011 httpwwwmvhelsinkifihomejproossiltmethtm 182011

282 Sitolahti Terttu 2000 Psykoanalyysi kehityksen ristiaallokossa viettiteoriasta

objektisuhteiden teoriaan ndash Psykoterapia 192 5ndash27 2006 Viettiteoriasta objektisuhteiden teoriaan Melanie Klein

sillanrakentajana Psykoanalyysin isaumlt ja aumlidit Teoreettisia naumlkoumlkulmia Helsinki Therapeia-saumlaumltiouml 91ndash166

Sjoumlgren Lars 1991 Sigmund Freud Elaumlmauml ja teokset Suom Leena Nivala Porvoo WSOY Sloslashk J Mythos begrifflich und religionspsychologisch ndash RGG 3 1960 voumlllig neu bearbeitete Aufl 4 BdTuumlbingen J C B Mohr(Paul

Siebeck)1263ndash68 Sobel Alfred 1993 Eugen-Drewermann-Bibliographie Primaumlr- u Sekundaumlrliteratur Rezensionenverzeichnis Bibliographie zum Fall Drewermann

Einfuumlhrung 2 erweiterte Aufl Wiesbaden Alfred Sobel Soukka Pirkko 2005 Syvyyspsykologia uskon tulkkina Eugen Drewermannin

uskontulkinnan analyysi Dogmatiikan lisensiaatintutkimus Helsingin yliopiston kirjasto

Spinks George Stephens 1963 Psychology and Religion an Introduction to Contemporary Views

London Methuen Stolle Volker 1992 Kritik an der Bibelauslegung Drewermanns ndash Der Streit um

Drewermann Was Theolog(inn)en und Psycholog(inn)en kritisieren Hg v Bernadette Benedikt amp Alfred Sobel Wiesbaden Alfred Sobel 57ndash68

Streit Der Streit um Drewermann Was Theolog(innen) und 1992 Psycholog(innen) kritisieren Hg v Bernadette Benedikt amp Alfred

Sobel Wiesbaden Alfred Sobel Strohmaier Klaus 1996 Theologische Anthropologie bei Eugen Drewermann Marburg

Tectum Sudbrack Josef 1992a Eugen Drewermann ndash um die Menschlichkeit des Christentums 3

Aufl Wuumlrzburg Echter 1992b Im Gespraumlch mit Eugen Drewermann Eine Analyse der

Grundaussagen des Paderborner Theologen und Psychologen ndash Kirche und Glaube auf der Couch 2 uumlberarbeitete u erweiterte Aufl Publik-Forum Dokumentation Hg v Hartmut Meesmann Oberursel Publik-Forum 107ndash132

283 1998 Religioumlse Erfahrung und menschliche Psyche Religion und

Psychologie Heiligkeit und Krankheit Gott und Satan Mainz Matthias Gruumlnewald

Syreeni Kari 1995 Uusi Testamentti ja hermeneutiikka Tulkinnan fragmentteja

Helsinki Suomen eksegeettinen seura SESJ 61 2007 A Feminine Gospel Jungian and Freudian Perspectives on Gender

in the Gospel of John ndash Text and Community Essays in Memory of Bruce M Metzger Vol 2 Ed by J Harold Ellens Sheffield Phoenix Press

Theissen Gerd 1983 Psychologische Aspekte paulinischer Theologie Forschungen zur

Religion und Literatur des Alten und Neuen Testaments 131 Heft der ganzen Reihe Hg v Wolfgang Schrage amp Rudolf Smend Goumlttingen Vandenhoeck amp Ruprecht

Tiefenpsych 1992 Tiefenpsychologische Deutung des Glaubens Anfragen an Eugen

Drewermann Hg v Albert Goumlrres amp Walter Kasper 4 Aufl QD 113 FreiburgBr Herder

Tillich Paul 1956 Biblische Religion und die Frage nach dem Sein Stuttgart

Evangelisches Verlagswerk 1958 Der Mut zum Sein 3 Aufl Stuttgart Steingruumlben 1961 Wesen und Wandel des Glaubens (The Dynamics of Faith)Vom

Verfasser durchgesehene und bearbeitete Uumlbers Berlin Ullstein 1962 Systematic Theology Vol II Existence and The Christ 5 Impr

Chicago The University of Chicago 1963 Systematic Theology Vol III Life and the Spirit History and the

Kingdom of God ChicagoThe University of Chicago 1965 Theology of Culture Ed by Robert C Kimball 2 printing New

York Oxford University Press 1969 Sein und Sinn Zwei Schriften zur Ontologie Stuttgart

Evangelisches Verlagswerk 1973 Rajalla Valikoima Paul Tillichin teoksista Suom Taisto Nieminen

Porvoo WSOY 1984a Systematic Theology Volume I Reason and Revelation Being and

God ed 1978 2 Impr Chicago University of Chicago 1984b The Meaning of Health Essays in Existentialism Psychoanalysis

and Religion Ed by Perry LeFevre Chicago Exploration Press of The Chicago Theological Seminary

1987a Religious Symbol and our Knowledge of God (1955) ndash Paul Tillich Writings in the Philosophy of Religion ndash Main Works Bd 4 Ed by John Glayton Berlin De Gruyter 396ndash404

1987b The Meaning and Justification of Religious Symbols (1961) ndash Main Works Bd 4 Ed by John Glayton Berlin De Gruyter 415ndash420

1987c The Religious Symbol Symbol and Knowledge (1940ndash1941) ndash Paul Tillich Writings in the Philosophy of Religion ndash Main Works Bd 4 Ed by John Glayton Berlin De Gruyter 253ndash77

284 Turner Denys 1995 The Darkness of God Negativity in Christian Mysticism

Cambridge Cambridge University Press Tuohimetsauml Martti 2007 Paumlaumlkirjoitus ndash Psykoterapia 26 2 73 2011 Psykoanalyysiko itseriittoinen ndash Psykoterapia 303 229ndash233 Taumlhkauml Veikko 1996 Mielen rakentuminen ja psykoanalyyttinen hoitaminen Porvoo

WSOY Ueda Shizuteru 1965 Die Gottesgeburt in der Seele und Durchbruch zur Gottheit

Guumltersloh Gerd Mohn Usvamaa-Routila Sirkkaliisa 2007 Iconic turn ndash saksalaista kuvatiedettauml Tieteessauml tapahtuu 254 19ndash

28 Utriainen Terhi 2014 Enkeliuskon lumo ndash Kiistelty usko Kirkon tutkimuskeskuksen

seminaari103 2014 Tampere-talossa Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 36 34ndash42

Vainio Olli-Pekka 2003 Fides qua fides quae ndash Soslashren Kierkegaard ja uskon

propositionaalinen sisaumlltouml ndash Taik1083 215ndash224 2004 Ihmiseksi tuleminen Soslashren Kierkegaardin teologia Helsinki

Kirjapaja Venetz Hermann-Josef 1992 rdquoMit dem Traum nicht mit dem Wort ist zu beginnenrdquo

Tiefenpsychologie als Herausforderung fuumlr die Exegese ndash Der Streit um Drewermann Was Theolog(innen) und Psycholog(innen) kritisieren Hg v Bernadette Benedikt amp Alfred Sobel 4

Aufl Wiesbaden Alfred Sobel 28ndash38 Viitamaumlki R Olavi 1978 Normaaliuden ja haumliriintyneisyyden taustaa Normaaliuden ja

mielenterveyden kaumlsiteanalyysia ndash Kliininen psykologia Toim R Olavi Viitamaumlki amp al Porvoo WSOY 131ndash142

Visala Aku Mitauml tiede ei voi kertoa sinulle Kauniainen Perusanoma 2010 Vuori Niina Petra Ilona 2012 Enkeleitauml ndash onko heitauml Muisteltujen kokemuskertomusten

representaatio enkeleistauml Pro gradu -tutkielma Itauml-Suomen yliopisto httpepublicationsueffipuburn_nbn_fi_uef-20120833urn_nbn_fi_uef-20120833pdf

285 Vuorinen Risto 1995 Persoonallisuus Minuus Porvoo WSOY 1997 Minaumln synty ja kehitys Porvoo WSOY Wachinger Lorenz 1980 Angst und Glaube - StZ 1983 203 1985 Gegen eine seelenlose Theologie und gegen eine gottlose

Psychologie ndash StZ 20311 783ndash85 Wahl Heribert 1987 Rezension von E Drewermann Psychoanalyse und Moraltheologie

I-III ndash ThlZ 112 923ndash927 Wahlbeck Liisa 2007 Psykoanalyysi ja kuvallisuus Tutkielmasarja Therapeia-saumlaumltiouml 2 Therapeia- saumlaumltiouml koulutuskeskus 2011 Jungilaisesta taideterapiasta ndash Taidepsykoterapia

Psykoanalyyttinen naumlkoumlkulma Toim Mervi Leijala-Marttila amp Kirsi Huttula Helsinki Duodecim 165ndash72

Watts Fraser N 2000 Psykologia ja kristillinen ajattelu ndash Modernin teologian

ensyklopedia Toim Alister E McGrath Suom Satu Norja amp Kia Sammalkorpi-Soini Helsinki Kirjapaja 660ndash666

Webster John B 2000 Uskondash Modernin teologian ensyklopedia Toim Alister E

McGrath Suom Satu Norja amp Kia Sammalkorpi-Soini Helsinki Kirjapaja 823ndash826

Werbick Juumlrgen 1992 Gottesoffenbarung in der rdquoSprache der Seelerdquo Eugen Drewermanns

Herausforderung der herkoumlmmlichen Fundamentaltheologie ndash MuumlThZS 43 17ndash38

2005 Den Glauben verantworten Eine Fundamentaltheologie 3 vollstaumlndig neu bearbeitete Aufl Freiburg Herder

Wiedenhofer Siegfried 1987 Die Gegenwaumlrtigen Stand der Erbsuumlndentheologie ndash ThRv 835

353ndash370 Wikstroumlm Owe 2009 Dynaaminen psykologia ja uskonto ndash Antoon Geels amp Owe

Wikstroumlm Uskonnollinen ihminen Johdatus uskontopsykologiaan 5 kraftigt omarb utg Suom Kai Takkula Helsinki Kirjapaja 129ndash196

1992 C G Jung som teolog ndash Signum 2 52ndash57 Zijlstra Wybe 1995 Kohti kokonaista ihmistauml Pastoraalipsykologian kaumlsikirja Suom

Mikko Kuusniemi Helsinki Kirjapaja

286 Zimmermann Johanna 1956 Engel ndash Die Booten Gottes Muumlnchen Hermann Rinn Zschoch Hellmut 2000 Liebhaber der Religion unter den Gebildeten Friedrich

Schleiermacher die Fruumlhromantiker und das Christentum ndash Reden uumlber die Religion ndash 200 Jahre nach Schleiermacher Eine interdisziplinaumlre Auseinandersetzung mit Schleiermachers Religionsverstaumlndnis Hg v Friedrich Huber Neukirchen-Vluyn Foedus 9ndash29

Yarnold Edward 2000 Roomalaiskatolinen teologia ndash Modernin teologian ensyklopedia

Toim Alister E McGrath Suom Satu Norja amp Kia Sammalkorpi-Soini Helsinki Kirjapaja 710ndash724

• Abstract
• Tiivistelmauml
• Kiitokset
• Sisaumlllys
• 1 Johdanto
• 2 Ihmisen ahdistus
• 3 Kuvat ilmoituksena
• 4 Uskon syntyminen
• 5 Loppukatsaus
• 6 Liitteet
• 7 Lyhenteet
• 8 Laumlhteet
• 9 Kirjallisuus

ISBN 978-951-51-2381-7 (nid)

ISBN 978-951-51-2382-4 (PDF)

Unigrafia

Helsinki 2016

Abstract

From Anxiety to Faith Eugen Drewermann and the Depth Psychological

Interpretation of the Christian Faith

The aim of this study is to analyze and evaluate Eugen Drewermann`s concept of

birth of faith (fides qua) My research question is what new does Eugen

Drewermann contribute to the theological concept of birth of faith as he applies

depth psychology to it and what is the theological significance of this application

I analyze Drewermannrsquos concepts of being without faith finding Godrsquos

revelation the contents of this revelation and the birth of faith I employ concept

proposition argument structural- and requirement analyses I also evaluate some

of the discussions stirred by Drewermannrsquos thinking I have used Drewermannacutes

hermeneutical and dogmatic studies as my sources

According to Drewermann every human being is under the condition of

existential and psychological anxiety from which the only rescue is faith God

reveals himself to everybodyrsquos inner being What we see in the Bible is this

revelation as reflected by manrsquos inner being The revelation can be found in the

unconscious mind and in the mental images brought forth by biblical texts

Everyone can discover these images by letting the texts of the Bible become alive

to them Drewermann suggests that the meaning of these images is best explained

by the analytical psychology of Carl Gustav Jung Revelation is essentially about

finding God and finding ourselves Faith is born when the loving spirit which

Drewermann calls the spirit of Jesus of Nazareth awakens the images of the

unconscious God calls forth faith in manrsquos inner being through this spirit and by

means of these images Faith causes the anxiety to vanish and man is able to find

his true self

Integrating depth psychological contents into theology is the leading principle in

Drewermannrsquos interpretation of the birth of faith This has yielded some

theologically important results as well as those that are theologically disputable

These outcomes can be seen for instance in Drewermannrsquos concept of anxiety in

his understanding of Godrsquos self-disclosure in creation and in the way he suggests

God is found all of which are essential to his thinking His concept of anxiety

accurately expresses the holistic character of human experience On the other

hand his idea of an inner image as the foundation of revelation is not depth

psychologically correct Moreover Drewermannrsquos view that revelation can be

found in the Bible from behind the text is difficult to prove psychologically Also

his view of the contents of revelation is theologically narrow and the spirit of

Jesus of Nazareth as a theological concept is vague Drewermann correctly

emphasizes that the birth of faith is an experience both existential and

psychological His idea of faith that is free from anxiety is however theologically

unusual and psychologically unrealistic Nevertheless my study proves that

Drewermannacutes interpretation of the birth of faith gives new perspectives to the

theological interpretation of the birth of faith He is a pioneer in applying depth

psychology to theology

Tiivistelmauml

Ahdistuksesta uskoon Eugen Drewermann ja syvyyspsykologinen kristinuskon

tulkinta

Taumlmaumln tutkimuksen tarkoituksena on analysoida ja arvioida Eugen Drewermannin

kaumlsitystauml uskon syntymisestauml Tutkimuskysymyksenauml on mitauml uutta Eugen

Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla teologiseen kaumlsitykseen uskon

(fides qua) syntymisestauml ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen

merkitys Analysoin Drewermannin kaumlsitystauml ilman uskoa olemisen tilasta

ilmoituksen kohtaamisesta ilmoituksen sisaumllloumlstauml ja uskon syntymisestauml Sovellan

kaumlsite- propositio- argumentaatio- rakenne- ja edellytysten analyysia Arvioin

myoumls Drewermannin kaumlsityksistauml kaumlytyauml keskustelua Laumlhteinauml ovat haumlnen

keskeisimmaumlt raamatuntulkinta- ja systemaattisen teologian teoksensa

Ihmiset elaumlvaumlt Drewermannin mukaan eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen

vallassa josta ainoastaan usko voi pelastaa Jumala ilmoittaa itsestaumlaumln ihmisten

sisimmaumllle Sieltauml se myoumls on heijastunut Raamattuun Ilmoitus loumlytyy ihmisten

tiedostamattomasta mielestauml ja Raamatun teksteihin sitoutuneista kuvista

Jokainen voi loumlytaumlauml naumlmauml kuvat Raamatun tekstisisaumlltoumloumln elaumlytymaumlllauml Kuvien

sisaumllloumln tulkitsee haumlnen mukaansa parhaiten Carl Gustav Jungin analyyttinen

psykologia Ilmoituksen sisaumlltoumlnauml on Jumalan loumlytaumlminen ja minuuden

loumlytaumlminen Usko syntyy kun Drewermannin Jeesuksen hengeksi kutsuma

rakkaudellinen henki heraumlttaumlauml kuvat ihmisen sisimmaumlstauml Jumala synnyttaumlauml uskon

sen ja luomisilmoituksen kuvien vaumllityksellauml Silloin katoaa ahdistus ja ihminen

loumlytaumlauml minuutensa

Syvyyspsykologisen sisaumllloumln integroiminen teologiaan hallitsee Drewermannin

esittaumlmaumlauml uskon syntymisen tulkintaa Se on tuottanut sekauml teologisesti

merkittaumlviauml ettauml teologisesti kiistanalaisia tuloksia Taumlmauml ilmenee esimerkiksi

haumlnen keskeisissauml ahdistuksen luomisilmoituksen ja Jumalan loumlytaumlmisen

kaumlsitteissaumlaumln Ahdistuskaumlsite tuo hyvin esiin inhimillisen kokemuksen

kokonaisvaltaisuuden Luomisilmoituskaumlsitteen perustana oleva sisaumlisen kuvan

kaumlsite ei sen sijaan ole syvyyspsykologisesti korrekti Myoumls naumlkemystauml

ilmoituksen loumlytaumlmisestauml Raamatun tekstien takaa on vaikea perustella

psykologisesti Kaumlsitys ilmoituksen sisaumllloumlstauml on lisaumlksi teologisesti kapea ja

Jeesus Nasaretilaisen henki on teologisena kaumlsitteenauml haumlmaumlrauml Drewermann

korostaa oikein ettauml uskon syntyminen on sekauml eksistentiaalinen ettauml psyykkinen

tapahtuma Haumlnen kaumlsityksensauml ahdistuksettomasta uskosta on kuitenkin

teologisesti poikkeuksellinen ja psykologisesti epaumlrealistinen Tutkimukseni

osoittaa silti ettauml Drewermannin tulkinta uskon syntymisestauml tarjoaa uusia

naumlkoumlkulmia teologiseen uskon syntymisen tulkintaan Se on pioneerityoumltauml

syvyyspsykologian teologiaan soveltamisessa

Kiitokset

Eugen Drewermannista kuulin ensi kertaa kevaumlaumlllauml 1994 kun kyselin

akatemiaprofessori Simo Knuuttilalta aihetta lisensiaattitutkimukseen

jossa kaumlsittelisin psykologian soveltamista teologiaan Haumln oli naumlhnyt

Frankfurtin kirjamessuilla Drewermannin teosten invaasion

Drewermannin ajatteluun tutustuminen vei minut heti mukanaan Tein

siis lisensiaattityoumln ja sain sen tarkastajana toimineelta dosentti

Kalervo Nissilaumlltauml monia hyoumldyllisiauml neuvoja mahdollista vaumlitoumlskirjaa

varten

Vaumlitoumlskirjatyoumlni edistymiseen ovat eniten myoumltaumlvaikuttaneet ohjaajani

professori Miikka Ruokanen dosentti Pauli Annala ja dosentti Leo

Naumlreaho Miikka Ruokanen on sekauml jatkotutkintoseminaarissa ettauml

tyoumlni ohjaajana suunnannut huomioni Drewermannin ajattelun

kriittiseen arviointiin Haumlnen kannustuksensa on vienyt minua

eteenpaumlin tyoumlskentelyni kaikissa vaiheissa Pauli Annala on kulkenut

kanssani pisimmaumln matkan Haumln on vaikuttanut monella tapaa tyoumlni

edistymiseen Arvokkaimpana pidaumln haumlnen ohjaustaan niiden

teologisten tulkintojen pariin jotka tarjoutuvat Drewermannin

syvyyspsykologisten tulkintojen vertailukohdiksi Tyoumlni loppuun

saattamisesta kuuluu suurin kiitos Leo Naumlreaholle Haumln esitti minulle

taumlrkeaumln kysymyksen rdquoAiotko tehdauml taumlstauml vaumlitoumlskirjanrdquo ja on sen

jaumllkeen jatkuvasti auttanut minua taumlsmentaumlmaumlaumln sanottavaani Ilman

haumlnen asiantuntemustaan ja kiinnostumistaan eri tutkimusaloja

yhdistaumlvaumlstauml tiedosta ei vaumlitoumlksestaumlni olisi tullut totta Dosentti Pekka

Kaumlrkkaumlinen on haumlnen lisaumlkseen lukenut kaumlsikirjoitukseni ja tehnyt

rakentavia huomautuksia Myoumls edesmennyt dosentti

psykoanalyytikko Matti Hyrck on kannustanut minua Tyoumlni

molemmilta esitarkastajilta professori Kari Syreeniltauml ja dosentti Olli-

Pekka Vainiolta olen saanut hyoumldyllistauml palautetta tyoumlni

parantamiseksi Olen heille kiitollinen siitauml ettauml eri tutkimusaloja

kosketteleva tyoumlni on saanut osakseen monipuolisen

etukaumlteisarvioinnin

Tyoumlskentelymotivaatiooni on koko pitkaumln prosessin aikana vaikuttanut

ratkaisevasti Eugen Drewermannin yleisoumlluentojen seuraaminen ja

haumlnen haastattelemisensa Ne teki ensi kertaa mahdolliseksi Martin

Luther Bundin stipendi jolla opiskelin vuonna 1997 Saksassa

Erlangen-Nuumlrnbergin yliopistossa Kiitaumln Kirkkohallitusta taumlstauml

apurahasta ja Kirkon tutkimuskeskusta lisensiaattitutkimustani

koskeneesta apurahasta Erlangenin stipendi oli erityisen merkittaumlvauml

sillauml siellauml opiskellessani pystyin ostamaan itselleni sellaista

tutkimuskirjallisuutta jonka hankkiminen olisi myoumlhemmin ehkauml ollut

vaikeaa Sittemmin olen kaumlynyt Eugen Drewermannin kanssa monta

hyoumldyllistauml keskustelua tutkimukseni aiheesta Niitauml olemme kaumlyneet

Burg Rothenfelsin jokakesaumlisissauml Drewermann-Tagungeissa kauniin

Mainin rannalla Olen kokenut etuoikeudeksi saada Drewermannin

ajattelun myoumltauml tutustua eraumlaumlseen Euroopan teologian moderniin

trendiin

Laumlmmin kiitos kaikille tukijoilleni ndash myoumls miehelleni metsaumlnhoitaja

Aimo Soukalle

Kotkassa 3 elokuuta 2016

Pirkko Soukka

Sisaumlllys

1 Johdanto 1

11 Eugen Drewermannin teologia 1

12 Syvyyspsykologian suhde teologiaan 5

13 Teologit ja syvyyspsykologia 15

14 Aikaisempi tutkimus 24

15 Tutkimuksen tavoite menetelmaumlt ja laumlhteet 29

2 Ihmisen ahdistus 34

21 Ahdistus koko ihmisen kokemuksena 35

22 Ahdistuksen syntyminen 39

23 Eksistentiaalinen ahdistus ja epaumltoivo 52

24 Psyykkisen ahdistuksen yhdistyminen epaumltoivoon 65

25 Syvyyspsykologia Jumalasta erossa elaumlmisen tulkitsijana 83

3 Kuvat ilmoituksena 92

31 Luomisessa annetut kuvat 93

32 Kuvien totuus 107

33 Sisaumlisyys kuvien avaajana 115

34 Syvyyspsykologia kuvien tulkkina 128

35 Kuvailmoituksen sisaumlltouml 142

36 Syvyyspsykologia ilmoituksen tulkitsijana 159

4 Uskon syntyminen 169

41 Uskon syntymisen antropologinen perustelu 170

42 Yksiloumlllisyys uskon syntymisessauml 177

43 Tietoisen ja tiedostamattoman synteesi 195

44 Jeesus Nasaretilainen uskon heraumlttaumljaumlnauml 208

45 Ahdistuksesta uskoon 221

46 Syvyyspsykologia uskon syntymisen tulkitsijana 234

5 Loppukatsaus 245

6 Liitteet 256

Liite 1 Ahdistusmalli 256

Liite 2 Ahdistus-kuva -malli 257

Liite 3 Kaavio uskon syntymisestauml 258

7 Lyhenteet 259

71 Eugen Drewermannin teokset artikkelit ja videotallenteet 259

72 Muut lyhenteet 259

8 Laumlhteet 260

81 Eugen Drewermannin teokset 260

82 Eugen Drewermannin artikkelit 262

83 Eugen Drewermannin haastattelut ja videotallenteet haumlnestauml 262

9 Kirjallisuus 263

1

1 Johdanto

11 Eugen Drewermannin teologia

Saksalainen Eugen Drewermann (1940 ndash)1 on ehkauml tunnetuin

syvyyspsykologiaa soveltavista teologeista Teologia on haumlnen mukaansa

kadottanut yhteyden ihmismielen tiedostamattomaan osaan ja tarvitsee siksi

tuekseen syvyyspsykologiaa2 Haumln ajattelee pelastavansa sen syvyyspsykologian

avulla3 Drewermannin merkitys naumlkyy siinauml laajassa vaikutuksessa jonka haumln on

kirjojensa ja julkisten esiintymistensauml kautta saavuttanut erityisesti

saksankielisissauml maissa Haumln on heraumlttaumlnyt odotuksia kristillisen uskon

uudistumisesta Taumlmaumln tutkimuksen tehtaumlvaumlnauml on analysoida haumlnen

hermeneutiikkaansa ja sen merkitystauml uskon (fides qua) syntymisen tulkinnassa

Drewermann on tuottelias Haumlnen on sanottu kirjoittavan nopeammin kuin

kukaan ehtii lukea Haumlnen tuotantonsa ulottuu satujen syvyyspsykologisista

1 Drewermann tunnetaan parhaiten katolisen kirkon kriitikkona Vielauml 1970- ja 80-luvuilla haumln toimi Paderbornin yliopistossa dosenttina ja opiskelijapastorina Haumlnen yhteiskunta- ja kirkkokriittiset teoksensa ja raamatuntulkintansa heraumlttivaumlt silloin katolisen kirkon johdon huomion ja johtivat melkein kymmenen vuotta kestaumlneeseen opillisten keskustelujen sarjaan joka paumlaumlttyi opetusviran ja pappisoikeuksien peruuttamiseen 1990-luvun alussa Sekauml viralliset keskustelut ettauml niihin liittynyt kirjeenvaihto on julkaistu monia painoksia saaneissa raporteissa Niitauml ovat Drewermannin nimissauml ilmestynyt Worum es eigentlich geht (Worum 1992) Hermann-Joseph Rickin toimittama Dokumentation zur juumlngsten Entwicklung um Dr Eugen Drewermann (1992) ja Peter Eicherin toimittama Der Klerikerstreit (1990) Drewermannin laumlhtoumlkohdat ja rdquotapaus Drewermannldquo on kaumlsitelty lyhyesti lisensiaatintyoumlssaumlni Ks Soukka 2005 3ndash7 Teologisesta yliopistovirastaan erottamisen jaumllkeen Drewermann on toiminut useita vuosia sosiologian ja kulttuuriantropologian opettajana Paderbornin yliopisto-yhtenaumliskorkeakoulussa Haumln on luennoinut Euroopan lisaumlksi Etelauml- ja Pohjois-Amerikassa Helsingissauml Drewermann vieraili 15ndash1610 2001 rdquoUuden vuosituhannen uskoa etsimaumlssaumlrdquo -seminaarissa ja luennoi yliopistolla silloisen uusimman kirjansa rdquoHat der Glaube Hoffnungrdquo (Glaube) -teemasta Drewermann on opiskellut psykoterapiaa Goumlttingenin laumlhellauml sijaitsevassa Tiefenbrunnin instituutissa jonka toimintalinjana on Harald Schulz-Hencken uuspsykoanalyysi Haumln ei ole kuitenkaan suorittanut loppuun opintojaan eikauml niihin sisaumlltyvaumlauml henkiloumlkohtaista analyysia Frey 1995 10ndash11 Drewermann itse kertoo ettauml haumln jaumltti analyysinsauml kesken sisaumlisten ja ulkoisten hankauksien (Reibungen) vuoksi WH II 179 Haumln kertoo ajautuneensa kriisiin tajutessaan normiristiriidan siihen mennessauml omaksumansa ja psykoanalyysissauml oivaltamansa vaumllillauml Haumln sanoo keskeyttaumlneensauml koulutuksensa sillauml eraumlauml (damals) vaikka katsoi Freudin opetusten pitaumlvaumln edelleen taumlysin paikkansa Haumln sanoo kokeneensa ettauml haumlnen tuntemansa katolisuus ja psykoanalyysi suhtautuivat toisiinsa kuitenkin kuin tuli ja vesi Eis (VHS-kasetti) Frey 1995 10ndash11 Drewermann ei siis ole psykoterapeutti tai psykoanalyytikko vaan sielunhoidollisen naumlkemyksensauml pohjalta toimiva terapeutti Haumln ajattelee edustavansa terapeuttista teologiaa jonka tavoitteena on auttaa ihmisiauml Uutta koulukuntaa ei haumlnen ympaumlrilleen ole muodostunut Haumln toimii edelleen syvyyspsykologiaa soveltavana sielunhoitajana ja luennoitsijana 2 PM I 59ndash61 171ndash173 3 rdquoDie Frage nach einer archetypischen Hermeneutikldquohellipldquogiltldquohellipldquoder Ruumlckgewinnung der Tiefenschichten der menschlichen Psyche ja sie hat diese zu ihrer unabdingbaren Voraussetzung Fuumlr die Theologieldquohellipldquobedeutet die Einsicht in die Notwendigkeit eines derartigen Auslegungsverfahrens daszlig sie endlich sich gegenuumlber der Gefahr einer seelenlosen Aumluszligerlichkeitldquohellipldquowidersetzen muszligldquo TE I 70

2

selityksistauml teologian ja luonnontieteiden suhdetta kaumlsitteleviin teoksiin Haumln alkoi

syvyyspsykologian soveltamisen raamatuntulkitsijana mutta laajensi pian

aluettaan eettisiin kysymyksiin esitti oman rdquoeksegeettisen metodinsardquo ja viimein

myoumls syvyyspsykologiaa soveltavan dogmatiikkansa4 2000-luvulla haumln on

suunnannut huomionsa luonnontieteisiin Suhteessaan syvyyspsykologiaan ja

muihinkin tieteisiin Drewermann on eklektikko Siinauml haumln eroaa monista muista

syvyyspsykologiaa soveltavista teologeista Haumln yhdistelee eri koulukuntien

naumlkemyksiauml varsin ongelmattomasti Raamatuntulkinnassaan haumln tukeutuu eniten

Carl Gustav Jungiin mutta muussa tuotannossaan lisaumlksi useiden

psykoanalyytikkojen ja eksistentiaalianalyysin edustajien ajatteluun5

Drewermannin teologiseen tuotantoon kuuluu sekauml tieteellisiauml ettauml rdquosuurelle

yleisoumlllerdquo suunnattuja teoksia raamatuntulkinnoista systemaattis-teologisiin

teoksiin Haumln ei ole maumlaumlritellyt teologisen ja syvyyspsykologisen aineksen

suhdetta ajattelussaan Kirjoitustyyli on roumlnsyilevauml6 Haumlnen tieteelliset teoksensa

ovat taumlynnauml ndash ilmeisestikin ulkomuistista laadittuja ndash lainauksia toisten tutkijoiden

ja kirjailijoiden teoksista Haumlnen on vaumlitetty pyrkivaumln adekvaattiin teologiaan

ilman metodien maumlaumlrittelyauml ja antropologista pohdintaa7 Haumlnen laajaa

lukeneisuuttaan on toisaalta ihailtu ja toisaalta haumln on itsekin myoumlntaumlnyt olevansa

vaikeaselkoinen8 Haumln ei yleensauml maumlaumlrittele kaumlsitteitaumlaumln eikauml perustele

kaumlsityksiaumlaumln Haumln myoumls kaumlyttaumlauml kaumlsitteitaumlaumln eri merkityksissauml Esimerkiksi

psykoanalyysin kaumlsitteellauml haumln viittaa joskus kaikkeen syvyyspsykologiseen9

Lisaumlksi haumln sortuu usein poleemisuuteen10 Drewermannin ajattelu on kuitenkin

4 Syvyyspsykologian systemaattiseen teologiaan soveltamisen naumlkoumlkulmasta keskeisimmaumlt Drewermannin teokset ovat habilitaatiokirja Strukturen des Boumlsen IIndashIII (SB II ja SB III) Tiefenpsychologie und Exegese IndashII (TE I ja TE II) ja Glauben in Freiheit I ndash oder Tiefenpsychologie und Dogmatik (GF I) 5 Drewermann julkaisee edelleen vuosittain useita teoksia Esittely haumlnen tuotannostaan vuoteen 2004 mennessauml ks Soukka 2005 7ndash16 Alfred Sobel on julkaissut haumlnen tuotannostaan useita bibliografian laitoksia Vuoteen 1993 mennessauml Drewermann oli julkaisut 39 monografiaa Sobel 1993 Verkkokirjakauppa Amazonde pitaumlauml myynnissaumlaumln yli 100 Drewermannin teosta (osumia joista osa eri laitoksia tai haumlnestauml kirjoitettuja 841) 1582016 Teosten kappalemyynti on ylittaumlnyt kolme miljoonaa Niitauml on kaumlaumlnnetty ainakin 15 kielelle suomi mukaan lukien Monet haumlnen esitelmaumltilaisuuksistaan ovat olleet loppuunmyytyjauml Brokop 2012 Saksan kansalliskirjaston katalogi sisaumlltaumlauml yli 700 Drewermann-osumaa joihin kuuluvat sekauml haumlnen teoksensa ettauml haumlnen ajatteluaan kaumlsittelevaumlt teokset Katalog 2016 Merkittaumlvimpiauml teologisia teoksia ei ole suomennettu 6 Esim Thomas Philippin mukaan Drewermann yhdistaumlauml naumlennaumlisen ongelmattomasti teologisia ja syvyyspsykologisia kaumlsitteitauml Philipp 1997 186ndash87 Osa Drewermannin kirjallisesta tuotannosta on nauhoitteisiin pohjautuvia 7 Philipp 1997 186 8 bdquoDie Gang dieser nicht einfachen gedanklich schwierigen Untersuchungldquo SB II 622 9 TE I 154ndash55 10 Esim GF I -teoksen johdantoluku Die Stunde des Jeremialdquo GF I 9ndash45

3

antanut aiheen kymmeniin vaumlitoumlskirjoihin puhumattakaan sadoista alemman tason

tieteellisistauml tutkimuksista

Drewermannin ajattelun perustana on syvyyspsykologian ohella

eksistentiaalifilosofia ja siinauml erityisesti Soslashren Kierkegaardin teologia11

rdquoDogmatiikassaanrdquo Glauben in Freiheit I haumln kuitenkin suhteuttaa ajatteluaan

myoumls Friedrich Schleiermacherin ja Karl Rahnerin ajatteluun Kierkegaardin haumln

kuitenkin nimeaumlauml useissa yhteyksissauml kristikunnan viimeiseksi profeetaksi ja

esikuvakseen Yhdeksi syyksi taumlhaumln haumln mainitsee Kierkegaardin

kirkkokriittisyyden12

Esimerkiksi teoksessaan Strukturen des Boumlsen III Drewermann tukeutuu

yhteentoista Kierkegaardin omissa nimissaumlaumln tai eri pseudonyymiensauml nimissauml

julkaisemaan teokseen13 Haumln ajattelee Kierkegaardin heijastavan kaikkiin

teoksiinsa oman elaumlmaumlnsauml ongelmia ja niiden ratkaisuja14 ja painottaa ettauml

Kierkegaardin uskonnollinen ajattelu sai jatkuvasti uusia saumlvyjauml15 Niinpauml Pelko ja

vavistus16 -teoksen ja samana vuonna ilmestyneen Joko ndash tai17 -teoksen erilainen

suhtautuminen uskontoon johtuu Drewermannin mukaan siitauml ettauml ne heijastavat

Kierkegaardin elaumlmaumln senhetkistauml valintatilannetta Joko ndash tai -teoksen

uskonnollisuus edustaa Drewermannin mukaan uskonnollisuuden esteettistauml tasoa

jota myoumls avioliitto Reginen kanssa olisi edustanut Pelko ja vavistus taas edustaa

eettistauml tasoa jota Kierkegaardin ajatteluun toi ankaran isaumln varjo18 Drewermann

ei siis joko pidauml taumlrkeaumlnauml tai taumlysin uskottavana Kierkegaardin lausumaa jonka

mukaan haumlnen pseudonyyminsauml eivaumlt edusta haumlnen omaa ajatteluaan19

11 Haumln kertoo tutustuneensa Kierkegaardiin ja muihin eksistentiaalisesti ajatteleviin jo kouluaikanaan WID 54 Haumln pitaumlauml syvyyspsykologian edustajien ja Kierkegaardin ajattelun yhdistaumlmistauml toisiinsa taumlysin luontevana sen perusteella ettauml Kierkegaard on erityisesti inhimillistauml ahdistusta kaumlsitellessaumlaumln laumlhestynyt syvyyspsykologisia painotuksia Haastattelu 2009 12 Esim TE I 12 GF I 55 Drewermann perustelee vaumlitettaumlaumln viittaamalla Kierkegaardin paumlivaumlkirjoihin jotka taumlmauml on julkaissut omissa nimissaumlaumln 13 Kierkegaardin pseudonyymeistauml ks Vainio 2004 20ndash25 Pseudonyymien erilaisista asennoitumisista kristinuskoon ks Vainio 2003 215ndash16 14 Esimerkiksi Paul Holmer ei pidauml taumlmaumlnsuuntaisia selityksiauml uskottavina 15 Drewermann kaumlsittelee perusteellisesti Kierkegaardin ajattelussa tapahtuneita muutoksia ja niiden heijastumista haumlnen teoksiinsa esim SB III 504ndash14 16 Kierkegaard 2001 17 Joko ndash tai -teos sisaumlltyy teokseen Viettelijaumln paumlivaumlkirja (Kierkegaard 1989) 18 SB III 506ndash07 19 Kierkegaard kirjoittaa Paumlaumlttaumlvaumln epaumltieteellisen jaumllkikirjoituksen lopussa olevassa itse allekirjoittamassaan liitteessauml seuraavasti rdquoSalanimellauml julkaistuissa kirjoissa ei ole sanaakaan joka olisi minun kirjoittamani minulla ei ole niistauml mitaumlaumln mielipidettauml muuta kuin ulkopuolisen ei mitaumlaumln tietoa niiden merkityksestauml muutoin kuin lukijana minulla ei ole niihin etaumlisintaumlkaumlaumln henkiloumlkohtaista suhdetta jollaisen omaaminen olisikin mahdotonta suhteessa kaksoisharkinnan laumlpaumlisseeseen tiedotukseenrdquo Kierkegaard 1992 631 Vainio 2003 215

4

Drewermann ajattelee ilmeisesti ettauml ne soveltuvat haumlnen kaumlyttoumloumlnsauml juuri siksi

ettauml ne tuovat esiin ihmisten uskonnollisen kokemuksen moninaisuuden

Kaumlsitykseni mukaan sekauml Kierkegaardin ettauml haumlnen pseudonyymiensauml esittaumlmaumlt

teologiset kaumlsitykset soveltuvat syvyyspsykologisten kaumlsitysten vertailukohdiksi

Ihmisen kehitystauml ahdistuksesta uskoon kaumlsitellessaumlaumln Drewermann

turvautuu Kierkegaardin teoksista eniten teoksiin Ahdistus Kuolemansairaus sekauml

Pelko ja vavistus20 Nykyajan ihmisen tilaa kaumlsitellessaumlaumln haumln soveltaa sekauml

Kierkegaardin Vigilius Haufniensiksen nimissauml julkaisemaa Ahdistus-teosta ettauml

Anti-Climacuksen nimissauml julkaisemaa Kuolemansairaus-teosta Ahdistuksen on

arvioitu heijastavan kristinuskoon myoumlnteisesti suhtautuvan mutta vielauml sen

ulkopuolella olevan mielialoja Kierkegaardin ajattelussa se edustaa pateettisen

uskonnollisuuden tasoa jolla synti ahdistaa ihmistauml21 Kuolemansairaus -teoksen

Anti-Climacus on sen sijaan sitoutunut rdquoaumlaumlrimmaumliseen kristinuskoonrdquo22

Sellaisena teos edustaa paradoksikristillisyyttauml jossa ihminen ei enaumlauml tunne

pelkkaumlauml syyllisyyttauml ja ahdistusta synneistaumlaumln vaan elaumlauml synnintunnossa joka on

kvalitatiivisesti kokonaan uusi eksistenssimaumlaumlritys23 Drewermann kuitenkin

liittaumlauml Ahdistus-teoksen ahdistuksen (Angst) ja Kuolemansairaus-teoksen

epaumltoivon (Verzweiflung) kaumlsitteet toisiinsa24 Tulkitessaan kertomusta

Abrahamin koettelemuksesta (1 Moos 22 1ndash19) uskon syntymisenauml

Drewermann turvautuu Kierkegaardin Hiljaisuuden Johanneksen nimissauml

esittaumlmaumlaumln Pelko ja vavistus -teokseen On paumlaumltelty ettauml Hiljaisuuden Johannes

kuvaa uskon paradoksaalisena koska ei itse usko25 Drewermann kaumlyttaumlauml naumliden

teosten sisaumlltoumlauml syvyyspsykologisen tulkinnan vastaparina samaan tapaan kuin

muutakin teologiaa 26

Kierkegaardin ja syvyyspsykologien ajatusten yhdistaumlmistauml Drewermann

perustelee sillauml ettauml Kierkegaard on laumlhestynyt syvyyspsykologisia painotuksia

Carl Gustav Jung taas on haumlnen mukaansa loumlytaumlnyt psykologina sen sisaumlisyyden

tason johon Jeesus vetosi ja jota Kierkegaard kuvasi Sigmund Freudin haumln

20 Kierkegaard 1964 Kierkegaard 1924 ja Kierkegaard 2001 21 Dunning 1985 10 Kierkegaard jakaa ihmisen eksistenssin kolmeen paumlaumltasoon esteettiseen eettiseen ja uskonnolliseen Uskonnollisen tason haumln jakaa vielauml pateettisen ja paradoksaalisen uskonnollisuuden tasoon Liehu 1989 4 141 158 22 Vainio 2003 216 23 Liehu 1989 177 24 Esim SB III 497 25 Vainio 2003 222ndash23 26 Drewermannista Kierkegaardin oppilaansa ks tarkemmin Heymel 1993

5

puolestaan arvioi monipuolistaneen Kierkegaardin kaumlsitystauml ahdistuksesta27

Tavoitteenaan Drewermann pitaumlauml ihmisten vapauttamista ahdistuksesta

Kierkegaard on haumlnen mukaansa perehtynyt ahdistuksen raskauteen ja Jung on

yhdistaumlnyt siitauml vapautumisen oman minuutensa loumlytaumlmiseen28 Ajattelunsa

kolmantena laumlhtoumlkohtana Drewermannilla on luonnontieteellinen maailman- ja

ihmiskuva29 Haumln on selvaumlstikin pyrkinyt esittaumlmaumlaumln uuden erilaisia naumlkoumlkulmia

yhdistelevaumln uskontulkinnan Syvyyspsykologia on siinauml haumlnen tulkintansa avain

Haumlnen on jopa arvioitu kehittaumlneen sitauml soveltamalla uuden teologisen

paradigman30

12 Syvyyspsykologian suhde uskontoon

Syvyyspsykologia on yhteisnimitys niille psykologisille suuntauksille jotka

korostavat ihmismielen tiedostamattomien prosessien merkitystauml Sen kehitys on

alkanut Sigmund Freudin (1856ndash1939) psykoanalyysista Klassisina

syvyyspsykologisina suuntauksina pidetaumlaumln Freudin psykoanalyysia Alfred

Adlerin individuaalipsykologiaa ja Carl Gustav Jungin analyyttista psykologiaa31

Muista psykologisista suuntauksista syvyyspsykologia eroaa siinauml ettei se

tavoittele kvantitatiivisesti mitattavaa tietoa ihmisestauml vaan ihmismielen syvaumlllistauml

ymmaumlrtaumlmistauml32 Siinauml mielessauml syvyyspsykologia on tyypillinen ihmistiede33

27Haastattelu 2009 Syvyyspsykologian Drewermann loumlysi vasta papiksi valmistuttuaan mutta haumln pitaumlauml sen loumlytaumlmistauml taumlrkeimpaumlnauml tieteellisenauml loumlytoumlnaumlaumln WID 60ndash62 28 Esim WH II 135ndash36 29 Drewermann on ottanut kantaa biologian kosmologian ja neurobiologian tuloksiin muun muassa kirjasarjansa Glauben in Freiheit -teoksissa Der sechste Tag Die Herkunft des Menschen und die Frage nach Gott (GF III1) Und es geschah so Die moderne Biologie und die Frage nach Gott (GF III2) Im Anfang ndashDie moderne Kosmologie und die Frage nach Gott (GF III3) Atem des Lebens ndash Das Gehirn Die moderne Neurologie und die Frage nach Gott GF III41) ja Atem des Lebens ndash die Seele Die moderne Neurologie und die Frage nach Gott ( GF III42) 30 Esim Beier 2004 330 Jansen 2004164 Fischer 2006 161 Drewermannin tekemiauml avauksia luonnontieteiden suuntaan ei ole ainakaan toistaiseksi arvostettu samassa maumlaumlrin 31 Synonyyminauml kaumlytetaumlaumln nimitystauml dynaaminen psykologia Syvyyspsykologian piiriin luetaan vaihtelevasti eri suuntauksia jotka pitaumlvaumlt tiedostamattoman sielunelaumlmaumln vaikutusta ihmisen toimintaan merkittaumlvaumlnauml mutta tarkastelevat ihmisen toimintaa omasta erityisestauml naumlkoumlkulmastaan Taumlllaisia suuntauksia ovat esimerkiksi bioenergetiikka ja transaktioanalyysi Boos 2005 Tiefenpsychologie Egidius 1997 djuppsykologi Eksistentiaalianalyysi voidaan tiedostamatonta henkisyyttauml korostavana suuntauksena lukea syvyyspsykologian piiriin vaikka se useimmiten luokitellaankin omaksi suuntauksekseen 32 Ricœur 1974b 380 Tieteen kaumlsitykseksi ymmaumlrtaumlmisestauml on maumlaumlritelty esim ymmaumlrtaumlminen on taitoa saada sanottu tai kirjoitettu puhumaan uudelleen Gadamer 2004 134 33 Tieteet jaotellaan Edmund Husserlia seuraten luonnontieteisiin ja humanistisiin tieteisiin Humanistisia tieteitauml vastaa taumllloumlin hermeneuttinen tieteenfilosofia Hermeneutiikassa laumlhdetaumlaumln liikkeelle elaumlmyksellistauml kokemusta saumlaumltelevistauml tajunnan tapahtumisperiaatteista intentionaalisuus tulkinta (konteksteissa oivaltaminen) ja ymmaumlrtaumlminen (merkitsevyydessauml elaumlminen ja toimiminen) Hermeneutiikka perustelee niiden olemassaolon jaumlrkiperaumlisyyttauml ihmisessauml ja osoittaa miten reaaliset kokemukselliset prosessit kehkeytyvaumlt niiden puitteissa

6

Suhteessaan uskontoon ja teologiseen tulkintaan eroavat toisistaan eniten

psykoanalyysi analyyttinen psykologia ja eksistentiaalianalyysi Drewermann

soveltaa niitauml kaikkia Keskityn seuraavassa siihen miten ne eroavat toisistaan

yleisiltauml laumlhtoumlkohdiltaan ja suhteessaan uskontoon Arvioin samalla mitauml

mahdollisuuksia asianomaiset suuntaukset tarjoavat teologiseen kaumlyttoumloumln

Psykoanalyysi on sekauml hoitomuoto ettauml teoria tai teoriarakennelma34 Freud

on merkittaumlvauml sekauml tutkimusmetodin kehittaumljaumlnauml ettauml laumlnsimaisen ihmiskaumlsityksen

muovaajana Haumln on tuonut yleiseen tietoisuuteen sen ettauml ihmisellauml on

tiedostamattomia pyrkimyksiauml ettauml seksuaalisuudella on perustavanlaatuinen

merkitys ja lapsuuden kokemukset vaikuttavat myoumlhempaumlaumln elaumlmaumlaumln Haumln on

asettanut kaikelle psykologiselle ja psykiatriselle tyoumlskentelylle vaatimuksen

yksiloumlllisten kokemusten arvostamisesta ja ihmisten autonomian

kunnioittamisesta35 Gerard Radnitzkyn mukaan psykoanalyysi sopii malliksi

kaikille humanistisille tieteille koska tieto lisaumlaumlntyy ja tarkentuu siinauml asteittain

rdquoPuhtaassardquo psykoanalyyttisessa tilanteessa (rdquopurerdquo psychoanalytic situation)

tiedonhankinnan ja tulosten saavuttamisen tavoitteena on analysoitavan henkiloumln

itsetuntemuksen lisaumlaumlntyminen ja epaumlsuorasti myoumls analysoijan itsetuntemuksen

lisaumlaumlntyminen ja psykoanalyyttisen teorian kehittyminen36 Juumlrgen Habermas

nimittaumlauml taumltauml tavoitetta emansipatoriseksi tiedonintressiksi Se pyrkii

vapauttamaan ajattelua perinteen kahleista ja ohjaamaan sitauml kypsaumln ihmisyyden

suuntaan37 Psykoanalyysilla on kaikesta sen osaksi tulleesta arvostelusta

huolimatta keskeinen asema laumlnsimaisessa kulttuurissa38

(rakenteissa) ja niiden logiikkaa noudattaen Rauhala 2010 10 Ihmistieteen kaumlsitteellauml viitataan humanististen tieteiden lisaumlksi yhteiskuntatieteisiin Vastakohtapareiksi esitetaumlaumln taumllloumlin luonnontieteet ja ihmistieteet eli henkitieteet tai hengentieteet Psykologian paikkaa tieteiden kentaumlssauml on hankala maumlaumlritellauml Se maumlaumlritellaumlaumln yleensauml tieteeksi joka tutkii ihmisen tavoitteellista toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijoumlitauml Empiiriset kokeet ja havainnointi liittaumlvaumlt sen luonnontieteisiin tutkimuskohde ja pyrkimys ymmaumlrtaumlauml ihmisen toiminnan syitauml liittaumlvaumlt sen ihmistieteisiin 34 Esimerkiksi Jussi Kotkavirta ajattelee ettei psykoanalyysi ole yleinen teoria mielestauml tai sielusta filosofian tai yleisen psykologian mielessauml vaan psykoanalyyttiseen kokemukseen ja empiriaan kiinnittyvauml monimuotoinen teoriarakennelma Kotkavirta 2010 115 35 Enckell 2008 114 36 Radnitzky 1970 41ndash50 37 Habermas 1976 Niiniluoto 1980 71ndash72 Esimerkiksi Hans-Georg Gadamer ei kuitenkaan hyvaumlksy psykoanalyysia taumlssauml mielessauml esikuvalliseksi tieteeksi Kusch 1986 151 Kaikki muutkaan eivaumlt pidauml sen metodia tieteellisenauml Jotkut filosofit kuten Ernest Nagel ovat pitaumlneet Freudin kaumlsitteitauml epaumltaumlsmaumlllisinauml Ricœur 1974b 353ndash54 Esimerkiksi Karl Popperin mukaan psykoanalyysi ei ole tiedettauml siksi ettei sen vaumlitteitauml voi falsifioida Popper 1968 37ndash38 Adolf Gruumlnbaum sitauml vastoin ajattelee psykoanalyyttisten teorioiden olevan kausaalisia ja periaatteessa testattavissa mutta vaumlittaumlauml myoumls ettauml ne empiiriset havainnot joita psykoanalyysi esittaumlauml vaumlitteittensauml tueksi ovat analyytikon ohjailun muovaamia ja rdquosaastuttamiardquo ja siten tieteellisesti riittaumlmaumlttoumlmiauml Gruumlnbaum 1984 Psykologit Ari Ollinheimo ja Risto Vuorinen torjuvat

7 Uskonto kiinnosti Freudia koko haumlnen elaumlmaumlnsauml ajan ja haumln kehitti

jatkuvasti uskontoteoriaansa39 Haumln tarkasteli uskontoa sekauml ihmislajin

uskonnollisen tarpeen ettauml yksityisen ihmisen jumalakaumlsityksen synnyn ja

saumlilymisen naumlkoumlkulmasta40 Uskonto on alkuperaumlisen psykoanalyysin mukaan

tietylle elaumlmaumlnvaiheelle tyypillisen oidipaalisen ristiriidan torjuntaa joka voi

jatkua koko elaumlmaumln ajan Uskonto on neuroottista Freud on nimittaumlnyt uskontoa

myoumls illuusioksi jonka sisaumlltouml on peraumlisin lapsuudenaikaisista kokemuksista Se

auttaa haumlnen mukaansa turvatonta ihmistauml tuntemaan olonsa turvalliseksi Naumlin

tapahtuu taantumalla lapsuuden kokemukseen voimakkaan isaumln suojeluksesta41

Uuspsykoanalyytikko Erich Frommin mukaan Freud ei ole ottanut kantaa Jumalan

olemassaoloon vaan on pyrkinyt pelkaumlstaumlaumln osoittamaan miksi ihmiset ovat

luoneet Jumala-kaumlsitteen42 Psykoanalyysi ei Freudin oman lausuman mukaan ole

Gruumlnbaumin kritiikin laumlhtemaumlllauml liikkeelle Freudin alkuperaumlisestauml kannasta jonka mukaan psyykkinen kausaliteetti maumlaumlraumlauml psyykkisiauml toimintoja yhtauml tiukasti kuin fysiikan lait fysikaalisia objekteja Selittaumlminen ja ymmaumlrtaumlminen ovat heidaumln mukaansa sama asia He vaumlittaumlvaumlt ettauml psykoanalyysi pystyy vastaamaan esitettyyn arvosteluun Ollinheimo amp Vuorinen 1999 104ndash09 Psykoanalyysin puolustajista useimmat katsovat ettauml sitauml on arvioitu Popperin ja Gruumlnbaumin kritiikissauml sellaisin kriteerein jotka eivaumlt tee sille oikeutta Sitauml on heidaumln mukaansa arvioitava ihmistieteenauml Naumlin ajattelevat E Hopkins RWollheim S Gardner ja J Lear Eriksson Johan 2011 212 Toisaalta analyytikotkin ovat esittaumlneet erilaisia kaumlsityksiauml psykoanalyysin tieteellisyydestauml Esimerkiksi ranskalainen Andreacute Green arvioi ettei psykoanalyysi ole tiedettauml eikauml hermeneutiikkaa vaan kaumlytaumlntoumlauml Tuohimetsauml 2007 73 Psykoanalyysia ei voi myoumlskaumlaumln Johan Erikssonin mukaan sijoittaa luonnontieteellisen tai ihmistieteellisen paradigman puitteisiin vaan se on pikemminkin laajennus arkipsykologian tavasta ymmaumlrtaumlauml ja selittaumlauml inhimillistauml toimintaa Eriksson Johan 2011 215ndash218 Erikssonin kritiikkiin ovat vastanneet Henrik Enckell Jussi Kotkavirta ja Martti Tuohimetsauml jotka lukevat psykoanalyysin ihmistieteisiin Enckell 2011 222ndash25 Kotkavirta 2011 225ndash29 Tuohimetsauml 2011 229ndash33 38 Elisabeth Roudinesco vaumlittaumlauml ettauml psykoanalyysi on saavuttanut erityisasemansa nimenomaan metapsykologisen pyrkimyksensauml avulla Roudinesco 2000 51 119 Psykologian professori Markku Ojanen vaumlittaumlauml freudilaisen viettiteorian johtavan yksipuoliseen ihmiskaumlsitykseen Motivaatiokysymykset ovat haumlnen mukaansa paljon monimutkaisempia kuin Freud ajatteli ja kaikki psykoanalyyttiset suuntaukset liioittelevat ihmisten minaumlkeskeisyyttauml Ojanen 1986 18ndash19 22 39 Taumlrkein teos jossa Freud kaumlsittelee uskontoa on Totem und Tabu (Toteemi ja tabu 1989) Taumlrkeimmaumlt haumlnen uskontoa kaumlsittelevistauml artikkeleistaan ovat Zwangshandlungen und Religionsuumlbung (GW 7) Eine Kindheitserinnerung des Leonardo da Vinci (GW 9) Der Moses des Michelangelo (GW 10) Die Zukunft einer Illusion (GW 11) Der Mann Moses und der monotheistische Religion (GW 16) ja Die endliche und das unendliche Analyse (GW 16) Sjoumlgren 1991 323ndash24 Teoksista tai artikkeleista on suomennettu Toteemi ja Tabu Leonardo da Vincin lapsuudenmuisto teoksessa Uni ja isaumlnmurh Kuusi esseetauml taiteesta Eraumlaumln toivekuvitelman tulevaisuus Mies nimeltauml Mooses ja yksijumalinen uskonto teoksessa Mooses telepatia ja paholainen soveltavaa psykoanalyysia 1899ndash1939 40 Freud 1989 125ndash26 132 167ndash171 Se ettauml kristinuskon ydinsanomana on Jumalan Pojan uhrikuolema todistaa Freudin mukaan ettauml sen taustana on muinaisuudessa tapahtunut isaumlnmurha ndash muuten ei haumlnen mukaansa sovitukseksi tarvittaisi pojan kuolemaa Freud vaumlitti ettauml isaumlnmurhan aiheuttama syyllisyys vaikuttaa edelleen sukupolvissa jotka eivaumlt voi tietaumlauml mitaumlaumln kyseisestauml teosta Syyllisyys on haumlnen mukaansa ihmisille luontaista vaikka se tarvitsee myoumls vahvistusta ympaumlristoumlltauml paumlaumlstaumlkseen vaikuttamaan Haumln naumlki itsekin ongelmia taumlssauml lamarckilaisessa kaumlsityksessaumlaumln hankittujen ominaisuuksien periytymisestauml Freud 1989 183ndash187 179 41 Freud 1948 Geels amp Wikstroumlm 1997 101 42 Fromm 1986 18ndash20 Siihen ettei Freud illuusion kaumlsitettauml kaumlyttaumlessaumlaumln vaumllttaumlmaumlttauml tarkoita uskonnon olevan erehdystauml on kiinnittaumlnyt huomiota myoumls Albert Pleacute Pleacute 1969 19

8

sen enempaumlauml uskonnollista kuin uskonnonvastaistakaan vaan puolueeton

instrumentti kaumlrsivien auttamiseksi43 Haumlntauml voinee siksi luonnehtia agnostikoksi

jonka naturalistiseen ihmiskaumlsitykseen ei sopinut ajatus reaalisesti olemassa

olevasta Jumalasta Psykoanalyyttinen ja teologinen ihmiskaumlsitys eivaumlt aluksi

kohdanneet

Freudin jaumllkeistauml psykoanalyysin kehitystauml kuvataan usein viettiteorian ja

objektisuhteiden teorian vuorovaikutuksena Eri koulukuntia yhdistaumlvaumlt

hajaannuksesta huolimatta tietyt perusoletukset44 Alkuperaumlinen viettiteoria on

saanut uuden muodon egopsykologiassa Se korostaa ihmisen tietoisen minaumln

suhteellista riippumattomuutta haumlnen tiedostamattomastaan45 Freudin tytaumlr Anna

Freud on ollut varsinkin Yhdysvalloissa laajan kannatuksen saaneen

egopsykologian eurooppalaisena taustavoimana46 Haumln ei ole juuri ottanut

huomioon uskonnollista ulottuvuutta keskittyessaumlaumln kaumlsittelemaumlaumln ihmisen minaumln

suojautumiskeinoja47 Erik H Eriksonin mukaan uskon laumlhtoumlkohtana on lapsen

kokemus turvallisuudesta ensimmaumlisen elinvuoden aumlitisuhteessa Aikuisen

elaumlmaumlssauml se toistuu kokemuksena naumlkymaumlttoumlmaumlstauml laumlsnaumlolosta48 Alkuperaumlisen

viettiteorian korvautuminen egopsykologialla naumlyttaumlauml helpottavan psykoanalyysin

ja teologian kohtaamista Onhan yksiloumln vastuullisuus yksi kristillisen etiikan

peruskorostuksista

Uuspsykoanalyysin toinen paumlaumlsuuntaus objektisuhteiden teoria korostaa

ihmisen kontaktihakuisuutta eli synnynnaumlistauml valmiutta objektisuhteisin D W

Winnicottin mukaan toinen osapuoli josta kaumlytetaumlaumln objektin nimitystauml voi olla

sisaumlinen ulkoinen tai sijaita niiden vaumllisellauml siirtymaumlalueella (transitional space)

Kyseinen siirtymaumlalue on kaiken inhimillisen luovuuden laumlhde ja muun muassa

43 Naumlin Freud kirjeessaumlaumln ystaumlvaumllleen Oskar Pfisterille joka oli evankelinen pappi Goumlrres 1978 259 44 Klassisesta freudilaisesta viettiteoriasta kasvaneita suuntauksia ovat egopsykologia objektisuhteiden teoria ja kleinilainen koulukunta sekauml lacanilainen oppisuunta Sitolahti 2006 93 Eri koulukuntia yhdistaumlviin perusoletuksiin kuuluu mm oletus siitauml ettauml tiedostamattomat mielelliset prosessit maumlaumlrittelevaumlt pitkaumllti tietoisen ajattelumme ja kaumlyttaumlytymisemme ilmenemismuotoja Etenkin aiemmin koetut tyydytyksen ja turvallisuuden tunteet motivoivat toimintaamme tiedostamattomalla tasolla Muita perusoletuksia ovat esim kaumlsitykset siitauml ettauml puolustusmekanismit rakentuvat yksiloumlkehityksessauml tietyssauml jaumlrjestyksessauml ja mielellisten konfliktien myoumltauml suljemme joitakin asioita aktiivisesti tietoisuutemme ulkopuolelle Psykoanalyyttiset koulukunnat jakavat myoumls oletuksen siitauml ettauml mieli rakentuu kehityksellisesti Majava amp Tuhkasaari 2010 276 Psykoanalyysin kehityksestauml ks esim Sitolahti 2000 45 Adaptaatio on teorian kantava kaumlsite Psykologisen kehityksen tavoitteena on sopeutuminen rdquokeskimaumlaumlraumlisesti odotettavissa olevaan ympaumlristoumloumlnrdquo Sitolahti 2006130 46 Sitolahti 2006 106ndash107 Anna Freudin ja Melanie Kleinin taistelua psykoanalyysin linjasta Sitolahti kuvaa artikkelissaan hyvin Sitolahti 2006 99ndash107 47 Naumlin esim Anna Freudin teoksessa Minaumln suojautumiskeinot Freud Anna 1969

9

uskonnon asuinsija Alueen mahdollinen tuhoutuminen ulkoisista tai sisaumlisistauml

syistauml uhkaa kuitenkin yksiloumln uskonnollisuutta49 Uskonto ei siis ole

objektisuhdeteorian mukaan neuroottista tai illuusiota Freudin tarkoittamassa

negatiivisessa mielessauml vaan ihmisen kokonaispersoonallisuuden luonnollinen

terve ulottuvuus50 Matti Hyrck on kehittaumlnyt objektisuhteiden teorian pohjalta

rdquosuhteessa olon perusmielikuvien teorianrdquo jota haumln soveltaa ihmisten

jumalakaumlsityksiin Haumln on osoittanut psykologisten tekijoumliden vaikutuksen

ihmisten jumalakaumlsityksen syntymiseen ja kuvannut naumlin muotoutuvien

jumalakaumlsitysten perustyyppejauml51 Objektisuhteiden teoria naumlyttaumlauml tarjoavan

teologiaa rikastuttavia mahdollisuuksia uskonnollisuuden ymmaumlrtaumlmiseen

Esimerkiksi psykoanalyyttisen uskontoteorian kehittaumljaumlstauml sopii Ana Maria

Rizzuto jonka teoria perustuu sekauml Sigmund Freudin ettauml egopsykologi Eriksonin

ja objektisuhdeteoreetikon Winnicottin ajatteluun Jumalakaumlsitys ja

jumalarepresentaatio pitaumlauml haumlnen mukaansa erottaa toisistaan Jumala on

psykoanalyysin naumlkoumlkulmasta illusorinen transitionaalinen objekti joka palvelee

ihmisen itsehallintaa suhdetta muihin ja suhdetta elaumlmaumlaumln itseensauml Jumala-

kaumlsitys on kulttuurin tuote jumalarepresentaatio on sen sijaan yksiloumln minuudessa

kehittynyt kokemus Jumalasta Kaikilla on jumalarepresentaationsa mutta

erilaiset psyykkiset syyt estaumlvaumlt monia uskomasta Rizzuto on ilmaissut selkeaumlsti

sen ettauml psykoanalyysi kaumlsittelee kyllauml uskonnollisten kaumlsitysten syntymistauml

mutta ei uskontoa itseaumlaumln Esimerkiksi Jumalan olemassaolo ja olemus ovat

teologisia kysymyksiauml52 Uuspsykoanalyytikot eivaumlt siis puutu metafyysisiin

kysymyksiin eivaumltkauml pidauml uskontoa patologisena Freudin tavoin Se tekee

teologialle mahdolliseksi hyvaumlksyauml esimerkiksi uuspsykoanalyyttisen kaumlsityksen

ihmismielen dynaamisuudesta ja hyoumldyntaumlauml sitauml Psykoanalyysin suhdetta

teologiaan voinee siksi ehkauml verrata materialismin ja idealismin suhteeseen53

48 Wikstroumlm 2009 151ndash153 49 Hyrck 1995 13ndash14 Owe Wikstroumlm kaumlyttaumlauml termiauml siirtymaumlvyoumlhyke Wikstroumlm 2009 153 50 Merkittaumlviauml objektisuhteiden teorian kehittaumljiauml ovat D W Winnicottin lisaumlksi Melanie Klein Wilfred Bion W R D Fairbairn Harry Guntrip ja J Donald Sutherland Sitolahti 2006 138 51 Hyrck 1995 Hyrckin vaumlitoumlskirjaa Mielen kuvat Jumalasta on pidetty kansainvaumllisesti merkittaumlvaumlnauml uskontopsykoanalyyttisenauml tutkimuksena( Populaarimpi teos samasta teemasta on Hyrck 2003) Hyrckin tutkimuksen merkitystauml psykoanalyysin naumlkoumlkulmasta on arvioinut naumlin esim Simo Korkee Korkee 199778 52 Rizzuto 19797ndash8 44ndash48 177ndash179 53 Freud torjui sen naumlkemyksen ettauml psykoanalyysin takana olisi jokin ihmiskaumlsitys maailmankatsomus tai filosofia Freud 1964 547ndash549 Kettunen 1990 67

10 Analyyttisen psykologian perustaja Carl Gustav Jung (1875ndash1961) suhtautui

Freudin tavoin kriittisesti kirkon oppiin ja auktoriteettiin Uskontoon Jung

kuitenkin suhtautui myoumlnteisesti54 Haumlnen ajatteluaan ei ehkauml siksi ole pidetty

teologian kannalta yhtauml ongelmallisena kuin Freudin ajattelua55 Jung toimi

joitakin vuosia Freudin tyoumltoverina mutta haumlnen syvyyspsykologiansa ei ole

psykoanalyysin rinnakkaisilmiouml tai jatkumo vaan oma teoriansa ja siihen

perustuva terapiansa Jungin ansioksi on luettava huomion kiinnittaumlminen

ihmiskunnan yhteiseen psyykkiseen perimaumlaumln Se ilmenee haumlnen mukaansa

myyteissauml saduissa ja unissa ja on saumliloumlttynauml jokaisen ihmisen kollektiivisen

tiedostamattoman arkkityyppeihin56 Yleisuskonnollinen laumlhtoumlkohta on ajanut

analyyttistauml psykologiaa myoumls Jungin jaumllkeen myyttien tarkasteluun

persoonallisuuden kehityksen naumlkoumlkulmasta57

Spontaani numeeninen kokemus on Jungin mukaan olennaisinta

uskonnossa Sielu on luonnostaan uskonnollinen58 Sisaumlinen kokemus Jumalasta

on haumlnen mukaansa niin kristinuskon kuin muidenkin uskontojen laumlhtoumlkohtana

Jumalan sijasta Jung puhuu yleensauml jumalakuvasta (Gottesbild imago Dei) joka

on yksi mielen arkkityypeistauml59 Haumln on Freudin tavoin sitauml mieltauml ettauml Jumala-

representaatio kuuluu luontaisesti ihmisyyteen Luontaista ei Jungin mukaan ole

sen sisaumlltouml vaan muoto60 James W Heisigin mukaan Jung kehitteli jatkuvasti

Jumala-kaumlsitystaumlaumln ja on mahdotonta osoittaa mitauml Jung lopulta tarkoitti

jumalakuvalla61 Jumalakuva on Jungin ajattelussa joka tapauksessa suhteessa

tiedostamattoman erityissisaumlltoumlnauml olevaan minuuden (self Selbst) arkkityyppiin62

54 Jung 1960b 58ndash59 Jung 1991 205 55 Erich Frommin mielestauml tosin yleinen kaumlsitys jonka mukaan Freud olisi uskontoa vastaan ja Jung sen puolella on harhaanjohtavaa yksinkertaistamista Fromm 1986 17 Esimerkiksi Kurt von Niederwimmer ja Martin Buber vaumlittaumlvaumlt kuitenkin Jungin ajattelun edustavan gnostilaisuutta suhteessaan kristinuskoon Niederwimmer 1977 277 Hummel 1972 261 56 Jung 1964 GW 7 sect 109 57 Esim taumlstauml on Erich Neumannin teos Ursprungsgeschichte des Bewusstseins Neumann 1949 58 Jung 1972a GW 12 sect 14 Jung 1963 GW 11 sect 64 Jung 1960b 34ndash35 Jung 1991 207 59 rdquoAber auf alle Faumllle muszlig die Seele eine Beziehungsmoumlglichkeit daszlig heiszligt eine Entsprechung zum Wesen Gottes in sich haben sonst koumlnnte ein Zusammenhang nie zustande kommen Diese Entsprechung ist psychologisch formuliert der Archetypus des Gottesbildesldquo Jung 1972 GW 12 Einleitung sect 11 60 Ihmisen Jumala-kaumlsityksen taustana oleva muoto on minuuden arkkityyppi Jung 1963 GW 11 sect 757 61 Heisig kaumly laumlpi Jungin teoriakehittelyn vaiheita ja paumlaumltyy taumlhaumln lopputulokseen Heisig 1979 138 62 Jung 1964 GW 7 sect 398 Rizzuto 1979 37 Jung maumlaumlrittelee analyyttisen psykologian keskeisimmaumlt kaumlsitteet kootusti teoksessa Jung 1960a GW 6 445ndash528 Suomeksi ne on maumlaumlritelty esim teoksessa Ehnberg 2013 Minuuden arkkityypistauml ja ihmisen minuudesta on kaumlytetty yleisesti myoumls suomennosta itsen arkkityyppi ja itse mutta niistauml on taumlssauml tutkimuksessa luovuttu muun muassa kielenkaumlytoumln sujuvuuden vuoksi

11

Ihmisen uskonnollisuus on siten haumlnen mukaansa yhteydessauml individuaatioon eli

psyykkisen kypsymisen prosessiin Jung korostaa kuitenkin ettei haumln kaumlyttaumlessaumlaumln

Jumalasta minuuden arkkityypin kaumlsitettauml sano mitaumlaumln Jumalan reaalisesta

olemassaolosta63 Jumalaan Jung sisaumlllyttaumlauml hyvaumln ja pahan vastakkaisuuden ja se

on johtanut haumlnet puhumaan triniteetin lisaumlksi kvaterniteetista jossa paholainen tai

Neitsyt Maria on Jumalan neljaumlntenauml persoonana Triniteetti ja kvaterniteetti ovat

haumlnelle ihmismielen symboleja Kristillisen dogmatiikan keskeisimmaumlt persoonat

ovat Jungille psykologisia entiteettejauml Isauml edustaa minuutta voiman ja energian

laumlhteenauml Poika taas symboloi tietoisuuden emergenttiauml struktuuria ja Henki egoa

minuuteen yhdistaumlvaumlauml voimaa64 Minuuden arkkityypin avulla Jung maumlaumlrittelee

yhtaumlaumlltauml kuvaavansa ihmisen kokonaisuutta ja toisaalta korostavansa taumlmaumln

kokonaisuuden paradoksisuutta Uskonnon tuntemat hahmot viittaavat haumlnen

mukaansa ihmisen sisaumliseen minuuden arkkityyppiin joka puolestaan viittaa

omaan keskushahmoonsa psykologinen minuuden arkkityyppi on Kristuksen

vertauskuva65

Jung on tutkinut ja siteerannut monia gnostilaisia tekstejauml66 Haumlnen

ajattelunsa suhdetta gnostilaisuuteen on siksi analysoitu paljon67 Eniten epaumlilyjauml

gnostilaisuudesta on heraumlttaumlnyt haumlnen kaumlsityksensauml tiedostamattoman

sielunelaumlmaumln vaikutuksesta Jumala-suhteeseen68 Esimerkiksi Martin Buber ja

Maurice Friedman pitaumlvaumltkin Jungia gnostikkona koska haumln heidaumln mukaansa

63 Jung 1963 GW 11 sect 757 64 Wikstroumlm 1992 55 Paholaisesta kvaterniteetin osana ks Jung 1963 GW 11 sect 103ndash04 Neitsyt Mariasta kvaterniteetin osana ks Jung 1963 GW 11 sect 107 65 ldquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (bdquodem Vater wesensgleichldquo) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 66 Robert A Segal on poiminut teokseensa Jungin tekstejauml joissa taumlmauml kaumlsittelee teologian ja psykologian alaan liittyviauml gnostilaisia kaumlsityksiauml Segal Robert A 1992 55ndash193 Gnostisismista gnostilaisuudesta ja gnosiksesta puhuttaessa viitataan ensiksikin ensimmaumlisten vuosisatojen liikkeeseen joka on korostanut muun muassa maailman ja jumaluuden dualismia Toiseksi niillauml viitataan vastaavaan elitistiseen uskonnolliseen tietaumlmykseen Kaumlsitteiden kaumlytoumlstauml ei ole konsensusta Marjanen 2005 31 45ndash47Birger A Pearson maumlaumlrittelee gnostilaisten oppien uskonnolliseksi sisaumllloumlksi 1) Jumalan dualismi Jumala ja demiurgi 2) maailma on kaaosta ja vankila 3) ihmisen sisaumlinen minuus on ruumiin vankina 4) pelastus ruumiillisuudesta tapahtuu gnosiksen avulla Lisaumlksi Pearson erottaa gnostilaisuudessa myyttien ja rituaalien dimension Pearson 2005 82ndash88 Ensimmaumlisten vuosisatojen gnostilaisuuden piirteiksi on lisaumlksi mainittu esim askeettisuus ja toisaalta seksuaalinen vapaus sekauml naisemansipaatio Marjanen 20057 23 Gnostilaisuuden tutkimuksesta ks Marjanen 1991 Dunderberg 1999 Dunderberg 2005 Dunderberg amp Marjanen 2005 ja Marjanen 2005 67 Robert A Segal kaumlsittelee teoksessaan kymmenen Jungin ajattelua gnostilaisuuden naumlkoumlkulmasta analysoineen tutkijan kaumlsityksiauml Segal Robert A 1992 68 Segal Robert A 1992 44ndash45

12

saarnaa itsetuntemuksen tuomaa pelastusta kuten gnostikot69 Robert A Segal sen

sijaan arvioi Jungin ja gnostikkojen vaumllisten yhtaumllaumlisyyksien johtuvan siitauml ettauml

Jung soveltaa gnostikkojen kaumlsityksiauml psykologiaansa Omaan

tiedostamattomaansa tutustuminen on Segalin mukaan haumlnelle terapian eikauml

pelastuksen vaumlline70 Eraumliden kriitikkojen mukaan Jung on kuitenkin gnostilaisia

ajatuksia suosivan esoteerisen maailmankatsomuksen kehittelijauml Taumltauml he

perustelevat sekauml Jungin kiinnostuksella uushenkisiauml liikkeitauml ja uuspakanuutta

kohtaan ettauml arvioimalla eraumlaumlt analyyttisen filosofian aspektit okkultistisiksi71

Jungia pidetaumlaumln kuitenkin yleensauml syvyyspsykologian edustajana mutta itse haumln

ajatteli olevansa empiirikko72

Uushenkisyyden suhdetta gnostilaisuuteen ei ole osattu maumlaumlritellauml

taumlsmaumlllisesti73 Eniten ne ehkauml eroavat maailmankuviltaan gnostilaisuus on

maailmankielteistauml uushenkisyys taas uskoo ihmisen henkiseen kasvuun74

Uushenkisyyden piiriin luetaan vaihteleva joukko ilmioumlitauml ja yhteisoumljauml75 Wouter

J Hanegraaff on luonnehtinut uushenkisyyttauml sitauml ilmentaumlvaumlstauml kirjallisuudesta

loumlytaumlmiensauml keskeisten teemojen avulla Haumlnen mukaansa sen keskeisiauml teemoja

ovat taumlmaumlnpuoleisen elaumlmaumln arvostaminen holismi eli kaikkien asioiden

keskinaumlisen riippuvuuden korostaminen evolutionismi eli maailmankaikkeuden

naumlkeminen uutta luovana prosessina psykologian sakralisoiminen eli se ettauml

ihminen luo itse oman todellisuutensa ja uuden aikakauden odotus76

Uushenkisyys on ehkauml omaksunut Jungilta juuri ihmisen sisaumlisen kehityksen

korostamisen

Sekauml teologeja ettauml psykologeja on aumlrsyttaumlnyt ettauml Jung on kaumlyttaumlnyt

uskonnollisia symboleja maumlaumlrittelemaumlttauml minkaumllaisen tietoteorian pohjalta haumln

niitauml kaumlyttaumlauml Naumlin haumlnen on vaumlitetty tehneen psykologiasta metafysiikkaa77

Epaumlluulojen syynauml on ilmeisesti ollut myoumls se ettauml monet esoteerikot ovat

hyoumldyntaumlneet Jungin teorioita vaikkakin yksipuolisesti78 Jungin ajattelua

69 Segal Robert A1992 44ndash45 70 Segal Robert A 1992 18ndash19 25 71 Esim Paul J Stern ja Richard Noll Pietikaumlinen 1999 342ndash44 Noll 1994 297 72 Esim Jung 1976a GW 91 sect 149 73 Dunderberg amp Marjanen 2005 17 74 Marjanen 1991 78 81ndash2 75 Ketola 2008 215 76 Ketola 2008 218ndash19 Kattavan luettelon uushenkisyyden sisaumllloumlstauml on esittaumlnyt myoumls William Bloom Heelas 1996 22ndash26 ja Risto Saarinen 1990 204ndash217 77 Wikstroumlm 1992 52ndash53 78 Kieseritzky 1995 15

13

tutkitaan yhauml enemmaumln kriittisesti79 ja eri laumlhestymistapoja soveltaen80 Vaikka

analyyttisen psykologian suhde uskontoon on myoumlnteinen vaikeuttaa sen ja

teologian kohtaamista sen uushenkisyyttauml laumlhellauml oleva maailmankuva

Analyyttisen psykologian suhde uskontoon ja teologiaan ei siis ole yhtaumlaumln

ongelmattomampi kuin alkuperaumlisen psykoanalyysin

Eksistentiaalianalyysin81 suhtautuminen uskontoon eroaa sekauml Freudin ettauml

Jungin asennoitumisesta Suuntausta voi pitaumlauml sekauml kritiikkinauml ettauml taumlydennyksenauml

klassiselle psykoanalyyttiselle teorialle Se on alkanut Ludvig Binswangerin

(1881ndash1966) ja haumlnen kollegoidensa pyrkimyksistauml sovittaa yhteen Freudin

psykoanalyysia ja Martin Heideggerin kriittistauml eksistenssifilosofiaa82 Taumlmauml ehkauml

selittaumlauml eksistentiaalianalyysin liittymaumlkohdat Kierkegaardin ja muiden

eksistentialistien ajatteluun Suuntauksen myoumlhemmistauml kehittaumljistauml on tunnetuin

logoterapian perustaja Viktor E Frankl83 Eksistentiaalianalyysi on

luonnehdittavissa tutkimusmenetelmaumlksi ja mietiskelytavaksi koska se tarkastelee

ihmiselaumlmaumlauml sekauml antropologisesti ettauml ontologisesti

Psykoanalyysin vastustaminen ilmenee eksistentiaalianalyysissa siten ettei

se etsi sairauksien syitauml eikauml sovella psykiatrista luokittelua Taumlmaumlnhetkisiauml

elaumlmyksiauml ei johdeta lapsuudenkokemuksista vaan niitauml tarkastellaan

merkityskokonaisuuden osina Ihmisiauml autetaan ymmaumlrtaumlmaumlaumln ahdistuksen

merkitystauml eikauml vapautumaan siitauml Yksiloumln suhde menneeseen ei Binswangerin

mukaan maumlaumlraumlydy menneisyydestauml kaumlsin kuten klassinen psykoanalyysi olettaa

79 Fraser N Wattsin mukaan Jungin uskontoa koskevista naumlkemyksistauml on ilmeisesti paras yksittaumlinen selvitys otsakkeen rdquoPsykologia ja alkemiardquo alla Einleitung in die

Religionspsychologische Problematik der Alchemie (Jung 1972a GW 12 15ndash54) Watts 2000 663 Jungin kirjoitukset jotka erityisesti sisaumlltaumlvaumlt uskonnonpsykologisia havaintoja ovat Owe Wikstroumlmin mukaan Zur Psychologie westlicher und oumlstlicher Religion (Jung 1963 GW 11) johon sisaumlltyvaumlt mm kirjoitukset Psychologie und Religion Das Wandlungssymbol in der Messe ja Job saa vastauksen Wikstroumlm 2009 177 Petteri Pietikaumlisen teos C G Jung and the Psychology of Symbolic Forms on uusin Suomessa ilmestynyt vaumlitoumlskirja Jungin ajattelusta Pietikaumlinen 1999 80 Ehnberg 2013 116ndash17 81 Eksistentiaalianalyysin rinnalla kaumlytetaumlaumln myoumls nimityksiauml eksistenssianalyysi daseinanalyysi ja eksistentiaalinen psykoanalyysi 82 Huhtinen 1995 12ndash13 Kettunen 1990 69 83 Frankl sanoo kaumlyttaumlvaumlnsauml eksistentiaalianalyysi (Existenzanalyse existential analysis) -termin sijaan logoterapia-termiauml sekauml viitatessaan teoriaan ettauml sen perustalta tehtaumlvaumlaumln terapiaan Syyksi logoterapia-termin kaumlyttoumloumln erityisesti englanninkielisissauml julkaisuissa haumln sanoo eksistenssianalyysi-termin moniselitteisyyden Frankl haluaa tehdauml pesaumleroa Binswangerin kaumlsityksiin vaikka haumlnen teoriansa kuuluu samaan jatkumoon Binswangerin ja taumlmaumln kollegoiden kehittaumlmaumln eksistentiaalianalyysin kanssa Frankl 2005 22ndash23 Ksesim Egidius 1997 existentialistisk psykoterapi Taumlssauml tutkimuksessa luen eksistentiaalianalyysin alkuhistorian ja myoumlhemmaumln kehityksen aikana esitetyt kaumlsitykset yhden ja saman suuntauksen piirissauml esitetyiksi

14

vaan horisontin jatkuvuus mahdollistaa menneen ja nykyisyyden kokemisen

samassa pisteessauml84

Henkisyyden korostaminen erottaa eksistentiaalianalyyttisen

ihmiskaumlsityksen psykoanalyyttisestauml henkinen persoona saumlaumltelee ihmisen

ruumiillis-sielullis-henkistauml kokonaisuutta Jokaisen keskeisin tarve on

merkityksen loumlytaumlminen elaumlmaumllleen Taumlrkeintauml ei ole tietoisen ja tiedostamattoman

erottaminen vaan henkisten voimien ja viettivoimien vaikutuksen erottaminen

toisistaan85 Kyseinen huomion suuntaaminen ihmisen henkisyyteen naumlyttaumlisi

tarjoavan yhteistyoumlmahdollisuuksia teologialle Eksistentiaalianalyysin teologinen

kaumlyttoumlkelpoisuus onkin havaittu kirkollisen sielunhoidon piirissauml86

Tietoisen ja tiedostamattoman sielunelaumlmaumln raja on eksistentiaalianalyysin

mukaan venyvauml ja laumlpaumlisevauml ja psyykkisen tiedostamattoman rinnalla on myoumls

henkistauml tiedostamatonta Sekin erottaa eksistentiaalianalyysin psykoanalyysistauml

Tiedostamatonta ei ole eksistentiaalianalyysin mukaan vain idissauml vaan myoumls

egoon sisaumlltyy syvaumlllauml oleva tiedostamaton henkinen alitajunta Se muodostaa

syvyyspersoonan jota ei pystytauml analysoimaan Omantunnon toiminta kuuluu sen

piiriin ja aidot eksistentiaaliset ratkaisut ovat taumlstauml syystauml aina tiedostamattomia

Omatunto on transsendentti jonka taustalla on Jumalan Sinauml87 Henkisen

tiedostamattoman olemassaolo selittaumlauml eksistentiaalianalyysin mukaan sen ettauml

kaikissa ihmisissauml on tiedostamatonta uskonnollisuutta joka voi joko tulla esiin

tai tukahtua Panteistinen naumlkemys Jumalan asumisesta ihmismielessauml torjutaan

kuitenkin jyrkaumlsti88 Eksistentiaalianalyyttinen kaumlsitys Jumalasta naumlyttaumlauml olevan

sopusoinnussa klassisen kristillisen jumalakaumlsityksen kanssa

Eksistentiaalianalyysi erottaa silti omat naumlkemyksensauml teologiasta

Esimerkiksi omantunnon toimintaa kaumlsitellessaumlaumln se osoittaa teologialle ja

terapialle omat alueensa Franklin mukaan omatunto on psykologisena faktana

vain transsendentin ilmioumln immanentti aspekti joten omantunnon toimintaa ei

84 Huhtinen 1995 13 24ndash25 27ndash28 68 85 Frankl 1987 16ndash17 19 Mekanistisena ja atomistisena pitaumlmaumlnsauml psykoanalyyttisen persoonallisuusmallin tilalle Frankl asettaa uuden mallin Sen mukaan ihmismielen persoonallinen akseli kulkee yhdessauml sitauml ympaumlroumlivien psykofyysisten kerrosten kanssa tietoisen esitietoisen ja alitajuisen laumlpi Frankl 1987 20 86 Suomessa eksistentiaalianalyyttinen koulukunta on vaikuttanut Therapeia-saumlaumltioumln jaumlrjestaumlmaumln koulutuksen kautta Sielunhoitokoulutuksen alkuvaiheessa oli jaumlrjestaumlytyneenauml olemassa vain sen antama koulutus ja saumlaumltioumln vaikuttajina toimi monia kirkon edustajia Koulutuksessa ei kuitenkaan ole kyseenalaistettu psykoanalyysia Suomalainen sielunhoito on sittemmin soveltanut monilta eri tahoilta saatuja vaikutteita Kettunen 1990 69ndash74 327ndash336 87 Frankl 1987 16 21ndash22 25 52

15

pidauml projisioida psyykkiseksi toiminnaksi89 Sekauml tietoisuus ettauml vastuullisuus ovat

ja pysyvaumlt ratkaisemattomina kysymyksinauml psykologis-immanenttisen tarkastelun

tasolla Ontologian piirissauml ne sen sijaan eivaumlt ole ongelmia ne ovat peri-ilmioumlitauml

ndash eksistentiaaleja jotka kuuluvat olemiseen90 Psykoterapiassa ei Franklin mukaan

saavuteta sitauml korkeampaa ulottuvuutta jossa ihmisen eksistenssi kohtaa

Logoksen91 Teologista tulkintaa arvostava eksistentiaalianalyysi ei siis pyri

teologiseksi koulukunnaksi eikauml korvaamaan uskonnon harjoittamista Sen

myoumlnteinen suhde uskontoon ilmenee aidon uskonnollisuuden myoumlnteisten

vaikutusten korostamisena Sekauml Freudin kaumlsitys uskonnon neuroottisuudesta ettauml

Jungin kaumlsitys uskon perustumisesta kollektiivisen tiedostamattoman

arkkityyppeihin torjutaan92 Franklin mukaan teologia ja eksistentiaalianalyysi

voivat toimia rinnakkain vaikka niillauml on omat tavoitteensa93

Syvyyspsykologian suhde teologiaan naumlyttaumlauml riippuvan kunkin

syvyyspsykologisen suuntauksen filosofisista laumlhtoumloletuksista Ihmisen

henkisyyttauml painottavilla suuntauksilla on taumlstauml syystauml enemmaumln liittymaumlkohtia

teologiseen tulkintaan kuin ihmistauml naturalistisesta naumlkoumlkulmasta tarkastelevalla

psykoanalyysilla Syvyyspsykologia tarjoaa teologialle parhaimmillaan yhteisen

ihmisen henkisyyttauml ja hengellisyyttauml arvostavan tarkastelukulman Taumlmauml

mahdollistuu esimerkiksi eksistentiaalianalyysin kohdatessa teologian Myoumls

Jungin analyyttinen psykologia antaa teologialle aineksia uskonnollisuuden

ymmaumlrtaumlmiseen Kaikki psykoanalyyttiset suuntaukset tarjoavat teologialle

vaumlhintaumlaumln pohjan antropologiansa tarkistamiseen

13 Teologit ja syvyyspsykologia

Taumlssauml alaluvussa tarkastelen sitauml miten eri syvyyspsykologisten suuntausten

teologialle tarjoavat mahdollisuudet on otettu vastaan teologiassa Siinauml on ollut

havaittavissa muutos torjumisesta toisiaan arvostavan rinnakkaisuuden suuntaan

Freudin agnostisismi lisaumlsi epaumlilemaumlttauml aluksi monien teologien kriittisyyttauml

psykoanalyysia kohtaan Jung puolestaan on torjuttu esimerkiksi siksi ettauml haumln

88 Frankl 1987 56ndash57 89 Frankl 1987 47ndash48 90 Frankl 1987 22 91 Frankl 1983 303 92 Frankl 1987 59ndash65 93 Frankl 1983 68 296

16

erottaa Jumalassa sekauml hyvaumln ettauml pahan Sen on pelaumltty johtavan niiden

pitaumlmiseen yhtauml hyvaumlksyttaumlvinauml94 Myoumls Jumala-kaumlsityksen riippuvuutta

minuuden (Selbst) arkkityypistauml on kritisoitu teologisesti95 Kritiikki lienee usein

perustunut vaumlaumlrinkaumlsitykseen Jungin individuaatioteorian luonteesta96 Jungia on

myoumls syytetty psykologismista ja gnostisismista haumln loumlytaumlauml kyllauml sielusta Jumalan

symbolin mutta ei ymmaumlrrauml sen viittaavan transsendenttiin Jumalaan97

Esimerkiksi meillauml Suomessa on tuotu esiin naumlkemys syvyyspsykologian

avulla synnytetystauml rdquojumalakuvateologiastardquo jonka mukaan ihmisen yksiloumlllinen

jumalakuva maumlaumlrittaumlisi haumlnen jumalasuhteensa98 Syvyyspsykologian

soveltamisen on epaumlilty muuttavan teologian psykologiaksi Matti Hyrckin

vaumlitoumlskirjan Mielen kuvat Jumalasta ja Paavo Kettusen kirjan Suomalainen rippi

heraumlttaumlmauml keskustelu teologian ja syvyyspsykologian suhteesta on samalla

laantunut valitettavan nopeasti99

Syvyyspsykologian teologiselle kaumlytoumllle loumlytyy joka tapauksessa

teoreettinen perusta Tutkivathan kaikki tieteet samaa todellisuutta vaikkakin

omista naumlkoumlkulmistaan kaumlsin ja omia menetelmiaumlaumln kaumlyttaumlmaumlllauml Erityisesti

teologian eksistenttinen funktio jonka mukaan sen on koskettava rdquoihmistauml

itseaumlaumlnrdquo edellyttaumlauml syvyyspsykologian hyoumldyntaumlmistauml100 Se voi taumlydentaumlauml

teologista kaumlsitystauml ihmisen eksistenssistauml Se soveltuu monia muita psykologian

suuntauksia paremmin uskonnollisten kokemusten tulkintaan koska siinauml

pureudutaan niiden mielensisaumliseen taustaan101 Drewermannin

syvyyspsykologisen tulkinnan voi olettaa syventaumlvaumln kaumlsitystauml uskon

syntymisestauml

Teologia laumlhestyy psykoanalyysia ihmistieteenauml joka antaa oman

panoksensa ihmiselaumlmaumln eri ilmioumliden tulkintaan Sitauml laumlhestytaumlaumln

94 Wikstroumlm 1992 55 95 Esim Spinks 1963 94 Pennanen 1967 152 96 Jungin mukaan individuaatio eli yksiloumlityminen on prosessi joko naumlkyy jatkuvana muuttumisena eri elaumlmaumln alueilla uskonto mukaan lukien Jung 1960a GW 6 sect 825 sect 829 97 Niederwimmer 1977 277 98 Juntunen 2002 9 99 Hyrck 1995 Kettunen 1998 Kaumlydystauml keskustelusta on hyvaumln selosteen kommentteineen esittaumlnyt Jussi Koivisto Koivisto 2006 382ndash385 100 Poumlhlmann 1974 15ndash17 Teologian perinteisistauml tavoitteista on johdettavissa myoumls tarve pyrkiauml yhteistyoumlhoumln kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian kanssa 101 Tutkimuskohteen perusteella voidaan psykologisessa tutkimuksessa erottaa eri osa-alueita Niitauml ovat esimerkiksi kehityspsykologia kliininen psykologia kognitiivinen psykologia ja neuropsykologia Laumlhestymistavan perusteella taas erotetaan toisistaan psykologisia suuntauksia Niitauml ovat esim behaviorismi humanistinen psykologia analyyttinen psykologia ja psykoanalyysi Kaksi viimeksi mainittua edustavat syvyyspsykologiaa

17

tasavertaisuuden perustalta sillauml se ei vaumlhennauml mitenkaumlaumln teologian paumltevyyttauml

uskonnon alueella Syvyyspsykologialla on esimerkiksi Paul Ricœurin mukaan

yhauml suurempi osa siitauml tehtaumlvaumlstauml joka ennen oli filosofialla102 Haumlnen mukaansa

psykoanalyysin suhdetta teologiaan ilmentaumlauml psykoanalyyttisen ja uskonnollisen

symboliikan suhde Symbolit ovat Ricœurin mukaan aina kaksi- tai

useampimerkityksisiauml Psykoanalyysissa symbolit auttavat vapautumaan

mystiikasta ja illuusioista uskonto sen sijaan kaumlyttaumlauml symboleja pyhaumln

manifestaatioina Psykoanalyyttinen ja uskonnollinen hermeneutiikka vaikuttavat

siksi yhteen sovittamattomilta Ne eivaumlt voi kohdata toisiaan formaalin logiikan

puitteissa mutta kohtaaminen tapahtuu kuitenkin transsendentaalia

kaksimerkityksisyyden logiikkaa soveltamalla103

Valistusajan jaumllkeinen teologia loi edellytykset teologian ja

syvyyspsykologian kohtaamiselle Protestanttisen teologian uusiksi

tutkimuskohteiksi tulivat silloin uskonnollinen tietoisuus ja moraalinen tunne

Kehityksen alkoivat Friedrich Schleiermacher (1768ndash1834) ja Albrecht Ritschl

(1822ndash89) Soslashren Kierkegaardin (1813ndash1855) ja Martin Heideggerin (1888ndash1976)

eksistentialismi vaikutti heidaumln jaumllkensauml siihen ettauml uskoa selitettiin entistauml

useammin inhimillisen todellisuuden naumlkoumlkulmasta104 Katoliseen teologiaan toi

uudenlaisen antropologisen naumlkoumlkulman Karl Rahner (1904ndash1984)105 Haumlnen

kokemusteologiaansa on pidetty paradigman muutoksena106 Heidegger on

vaikuttanut haumlnenkin ajatteluunsa107 Syvyyspsykologiset naumlkemykset tunnetaan

nykyaumlaumln kaikilla teologian osa-alueilla mutta niillauml tapahtuvaa syvyyspsykologian

soveltamista on taumlssauml yhteydessauml mahdollista valaista ainoastaan muutamin

esimerkein Ne kuitenkin auttavat Drewermannin ajattelun merkityksen

arvioinnissa Onhan haumln liikkunut niistauml useimpien alueella uskon syntymistauml

kaumlsitellessaumlaumln

Teologian ja syvyyspsykologian vuorovaikutus on ollut runsainta

kaumlytaumlnnoumlllisessauml teologiassa Yhteistyouml alkoi sielunhoidon tai pastoraaliteologian

102 Ricœur 1974a 87 Ricœur 1974b 17ndash18 103 Ricœur 1974b 25 40 53 62 66 69 Transsendentaalinen logiikka on alkuaan Immanuel Kantin teoksessaan Kritik der reinen Vernunft kaumlyttaumlmauml kaumlsite jonka avulla haumln tutki ymmaumlrryksen panosta tietoon ja ymmaumlrryksen rajoja Kant 2012 Transsendentaalisen logiikan tehtaumlvaumlnauml on selvittaumlauml tiedon alkuperauml ja tiedon suhde eri olioihin 104 Webster 2000 825 105 Pannenberg 1983 11 106 Philipp 1997 196 205ndash208 Philippin mukaan kyseinen antropologinen kaumlaumlnne on havaittavissa myoumls Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen lausumissa Philipp 1997 207 viite 152 107 Yarnold 2000 718

18

otsakkeen alla Niiden kehittaumlmisen taustalla oli esimerkiksi meillauml Suomessa ns

uuskansankirkollinen ajattelutapa108 Suomen sielunhoitokoulutuksessa

tukeuduttiin 1960-luvulta alkaen useimmiten Jungin analyyttiseen

psykologiaan109 Monien oli kuitenkin aluksi vaikea hyvaumlksyauml Jungin kiinnostusta

kaikkia uskontoja kohtaan110 Syvyyspsykologian arvostus on silti vaumlhitellen

lisaumlaumlntynyt Vielauml 1970-luvulla ajateltiin sen voivan toimia vain teologian

aputieteenauml Nykyisin on sen sijaan vallalla teologian ja syvyyspsykologian

tasavertaista vuorovaikutteisuutta korostava ajattelutapa Puhutaan

pastoraalipsykologiasta111

Teologiaa ja syvyyspsykologiaa yhdistettiin ensimmaumliseksi

syvyyspsykologisessa raamatuntulkinnassa112 Itse Sigmund Freud oli

aloitteentekijaumlnauml Haumln esitti Moosesta ja monoteismia kaumlsitelleessauml teoksessaan

originellin tulkintansa Mooses-kertomuksista113 Freudin ja Jungin ajattelua

soveltavaa raamatuntulkintaa harjoittivat pian laumlaumlkaumlrit psykologit filosofit ja

teologit Stephen Reid muotoili vuonna 1973 syvyyspsykologisen hermeneutiikan

peruslauselman meidaumln on loumlydettaumlvauml psykoanalyysin avulla runoilijan

intuitiivinen tieto Syvyyspsykologinen raamatuntulkinta perustuu olettamukseen

ettauml Raamatun kirjoittajat ovat vuodattaneet teksteihinsauml itselleen

tiedostamattomaksi jaumlaumlnyttauml intuitiivista tietoa Tulkitsijoiden tehtaumlvaumlksi

maumlaumlritellaumlaumln sen paljastaminen114 Syvyyspsykologinen raamatuntulkinta on

suosittua esimerkiksi Saksassa115

108 Kettunen 1990 21 109 Erityisesti Erik Ewalds on korostanut Jungin psykologiaan tukeutuen syvyyspsykologian merkitystauml jumalasuhteelle ja hengelliselle elaumlmaumllle Kettunen 1990 200 110 Pennanen 1967 153 111 Kettunen 1995 13 15 18ndash19 112 Syvyyspsykologinen raamatuntulkinta on Anton A Bucherin mukaan osa raamattupsykologiaa (Bibelpsychologie) joka toimii teologian ja psykologian vaumllisessauml jaumlnnitteisessauml tilassa Teologian ja psykologian suhteen haumln arvioi ilmenevaumln sekauml yleensauml ettauml erityisesti raamattupsykologiassa neljaumlssauml toisistaan erottuvassa muodossa Teologia voi ensiksikin saumlilyttaumlauml totuusmonopolinsa jolla punnitaan psykologista tietoa Toiseksi voidaan painottaa teologian ja psykologian erilaisuutta ja soveltaa psykologiaa aputieteen tavoin Kolmantena mallina on kaumlytaumlnnoumln yhteistyouml jossa ei puututa periaatekysymyksiin Tieteiden vaumllisessauml filosofisessa dialogissa puolestaan liikutaan abstraktilla tasolla painopisteen ollessa asianomaisten tieteiden perusteiden huomioon ottamisessa Bucher 1992a 170ndash171 113 Der Mann Moses und die monotheistische Religion Freud 1950 Bucher 1992a 10 114 Oeming 1995 107 110 115 Martin von Arndt kaumlsittelee uskontotieteellisessauml vaumlitoumlskirjassaan noin kolmeakymmentauml tulkitsijaa Von Arndt 1999 Arndt kaumlyttaumlauml analysoimistaan tutkimuksista nimitystauml Bibelexegese vaikka haumln tutkii syvyyspsykologian eri suuntausten ja systemaattisen teologian laumlhtoumlkohdista kaumlsin suoritettua raamatuntulkintaa Syvyyspsykologisesta raamatuntulkinnasta kaumlytetaumlaumln Saksassa yleisesti nimitystauml Tiefenpsychologische Exegese

19 Syvyyspsykologista raamatuntulkintaa on integroitu eksegetiikkaan vasta

kolmisenkymmentauml vuotta Syynauml on ollut psykologian soveltamista koskeva

epaumlluulo On esimerkiksi epaumlilty ettauml se on laumlhinnauml tekstistauml heijastuvien

henkiloumlkohtaisten ongelmien etsimistauml ja pyrkimystauml korvata teologia

yleisuskonnollisuudella116 Tilanne on taumlstauml kuitenkin muuttunut vaikka

historiallis-kriittiset metodit ovatkin saumlilyttaumlneet keskeisen asemansa Raamattua

laumlhestytaumlaumln nykyaumlaumln kolmesta naumlkoumlkulmasta tekstin takana olevasta tekstiin

sisaumlltyvaumlstauml ja selittaumljaumln naumlkoumlkulmasta117 Mikaumlaumln metodi ei kykene Gerd

Theissenin mukaan tulkitsemaan todellisuutta yksinaumlaumln Kokeminen ja

ymmaumlrtaumlminen ovat kokonaisvaltaisia Theissen on soveltanut muun muassa

psykoanalyysia ja analyyttista psykologiaa118 Syvyyspsykologisen eksegeesin

metodiseen avautumiseen on vaikuttanut sekauml kirjallisuustieteen ja sosiologisten

tieteiden kehitys ettauml psykologien lisaumlaumlntynyt kiinnostus uskontoa kohtaan119

Syvyyspsykologiaa soveltavaa eksegeettistauml tyoumlskentelyauml voinee kuvata

hermeneuttisen yleismallin avulla jossa tekstin tulkintaprosessiin vaikuttaa

tulkitsijan yksiloumlllisen esiymmaumlrryksen lisaumlksi taustaideologiana jokin

syvyyspsykologinen paradigma120 Syvyyspsykologian soveltaminen naumlyttaumlauml

avaavan eksegetiikalle uuden kontekstuaalisuuden

Kirkkohistoriassa on sovellettu ns psykohistoriallista tutkimusotetta

Psykoanalyyttinen kehitysteoria on sen viitekehyksenauml121 Erik H Eriksonin

tutkimus Martti Lutherista (Young Man Luther 1958) on ensimmaumlisiauml

psykohistoriallisia tutkimuksia Siinauml tarkastellaan uskonpuhdistajan

persoonallisuutta erittelemaumlllauml haumlnen nuoruuden kokemuksiaan ja kriisejaumlaumln122

Uusimpiin suomalaisiin tutkimuksiin kuuluu esimerkiksi Pekka Lundin tutkimus

laumlhetystyoumlntekijoumliden kriisinkaumlsittelystauml Heidaumln kaumlyttaumlytymisensauml osoitetaan

riippuneen siitauml millauml psyykkisellauml tasolla heidaumln uskonnollisuutensa toteutui123

116 Theissen 1983 11 117 Kille 2004 20 22 118Theissen 1983 20ndash32 58ndash61 Mitternacht 2004 102ndash03 105 119 Esim Merenlahti 2005 391ndash92 120 Hermeneuttisesta yleismallista ks Syreeni 1995 13ndash17 Ensimmaumlinen meillauml Suomessa yksittaumliseen raamatuntekstiin sovellettu syvyyspsykologiaa hyoumldyntaumlvauml eksegeettinen tutkimus on Jukka Laurilan pro gradu vuodelta 2008 Laurila 2008 121 Psykohistoriallisesta tutkimusotteesta ks Siltala 2011 122 Suom Nuori Luther 1966 123 Lund 2008 Lund analysoi psykoanalyyttisen objektisuhdeteorian avulla niitauml tietoja joita haumlnellauml historioitsijana oli kaumlytoumlssaumlaumln laumlhetystoumlntekijoumliden kaumlyttaumlytymisestauml heitauml kohdanneessa osin hengenvaarallisessa tilanteessa 1920-luvun Kiinassa

20 Kovimman haasteen syvyyspsykologia esittaumlauml systemaattiselle teologialle

Sen olisi sitouduttava sellaiseen ihmiskaumlsitykseen jossa teologia ja

syvyyspsykologia voivat laumlhtoumlkohdistaan luopumatta taumlydentaumlauml toisiaan Erilaiset

perusoletukset ihmisistauml vaikeuttavat taumltauml Teologia tarkastelee ihmistauml haumlnen

suhteessaan Jumalaan vaikka teologiset Jumala-kaumlsitykset vaihtelevatkin suuresti

Kaikilla syvyyspsykologisilla suuntauksilla on vastaavasti omat

jumalakaumlsityksensauml Jumalan reaaliseen olemassaoloon ei niissauml kuitenkaan oteta

kantaa Yhteistauml tietoteoriaa ei teologialla ja syvyyspsykologialla ole

Syvyyspsykologian soveltaminen on kuitenkin perusteltavissa teologian

perinteisillauml tavoitteilla teologian produktiivisena funktiona on suhteen

loumlytaumlminen ajankohtaiseen tilanteeseen124 Uskoa on siis tulkittava yhauml uudelleen

kulttuurin muuttuessa Syvyyspsykologian soveltaminen sisaumlltyy myoumls

dogmatiikan tehtaumlvaumlaumln selvittaumlauml kristinuskon ja muiden katsomusten suhdetta125

Dogmatiikka tutkii sen mukaan kristillistauml uskoa parhaiten silloin kun se rakentaa

yhteyksiauml myoumls muihin tieteisiin

Pastoraaliteologi Wybe Zijlstra (1973ndash) on korostanut erityisesti

systemaattisen teologian uudistumistarvetta Dogmatiikkaa ei haumlnen mukaansa ole

enaumlauml mahdollista harjoittaa suljettuna jaumlrjestelmaumlnauml Teologisen ihmiskaumlsityksen

absolutisointi on torjuttavissa siten ettauml uskonkokemuksien tulkintaan sovelletaan

muiden tieteiden apua Zijlstran mukaan kulttuurissa on parhaillaan meneillaumlaumln

siirtyminen ontologisesta vaiheesta funktionaaliseen vaiheeseen jossa korostuu

avoimuus ja kaiken yhteisyys Ontologisessa vaiheessa on kartoitettu ihmisen

ylaumlpuolella olevaa todellisuutta ja loumlydetty luontoa ja ihmiselaumlmaumlauml ohjaavat

ikuiset lait Teologiassa on luotu systeemejauml joissa Jumalallakin on paikkansa

mutta teologian omavaraisuus on vieraannuttanut ihmiset sekauml itsestaumlaumln ettauml

uskosta Siksi on aika irtautua ontologisista asenteista126 Samaa avoimuuden

merkitystauml teologialle on systemaattisen teologian edustajista korostanut

esimerkiksi Juha Pihkala127

Teologien tavassa kohdata psykologia on Michael Schlagheckin mukaan

erotettavissa viisi tapaa Aumlaumlrimmaumlisin on toisen tieteenalan ndash esimerkiksi

syvyyspsykologian ndash paumltevyyden kieltaumlvauml malli Myoumls rajoittamismalli torjuu

124 Poumlhlmann 1974 17ndash19 125 Raunio 2001 107 Kaumlrkkaumlinen 2013 266 126 Zijlstra 1995 27 308ndash312 347 127 Pihkala 2009 27ndash29

21

tieteiden kohtaamisen Yhteistyoumlmalleja haumln loumlytaumlauml kolme Ensimmaumlinen niistauml on

filosofinen vaumllitysmalli joka muodostaa lopulliset kriteerinsauml abstraktien

kaumlsitteiden pohjalta ja pyrkii kaumlsitysten suhteen maumlaumlrittelyyn teoreettista tietauml

Toinen yhteistyoumlmalli on molemminpuolisen kritiikin malli joka ottaa huomioon

toisen osapuolen konkreetin kokemuspiirin asettaa sille kysymyksiauml omista

laumlhtoumlkohdistaan kaumlsin ja antaa sen asettaa itselleen kysymyksiauml vastattaviksi

Vaativin malli on kriittisen dialogin malli jossa sekauml etsitaumlaumln persoonallisesti

hyvaumlksyttaumlvaumlauml totuutta ettauml kehitetaumlaumln keskinaumlisen kriittisyyden metodeja128

Kaikilla yhteistyoumlmalleilla on omat ansionsa

Tietty filosofinen ihmiskaumlsitys on ensimmaumlinen merkittaumlvauml perusta teologian

ja syvyyspsykologian yhdistaumlmiselle Siinauml toteutuu filosofinen vaumllitysmalli Paul

Tillichin (1886ndash1965) teologia on taumlstauml paras esimerkki Tillich on hyoumldyntaumlnyt

eksistentialismin mahdollisuudet kahden tieteenalan yhteistyoumln tietoteoreettisena

perustana Haumln arvioi syvyyspsykologian teologian ja eksistentialismin etsivaumln

yhdessauml kadonnutta irrationaalista subjektiivisuutta ja tunkeutuvan siinauml toistensa

alueille129 Syvyyspsykologian on haumlnen mukaansa oltava mukana toteuttamassa

teologian apologeettista tehtaumlvaumlauml130 Pyrkimys ontologian ja psykologian

synteesiin naumlkyy Tillichin koko tuotannossa mutta erityisesti haumlnen

kaumlsityksessaumlaumln uskosta perimmaumlisenauml vaikuttuneisuutena (ultimate concern)131

Korrelaatiomenetelmauml on haumlnen keinonsa kaumlsitellauml jumalallisen ja inhimillisen

suhdetta uskonnollisissa kokemuksissa132 Sen avulla on haumlnen mukaansa

loumlydettaumlvissauml se piste jossa jumalallinen ja inhimillinen yhdistyvaumlt Inhimillinen

minuus ei haumlnen mukaansa syrjaumlydy kun Jumalallisen Hengen kosketus

inhimilliseen henkeen synnyttaumlauml vastakohtien integraation133 Tillich itse kaumlyttaumlauml

128 Sudbrack 1998 11ndash12 129 Tillich 1965 113ndash114 Dourley 2009 245 130 Tillich 1965 123ndash124 Tillichin kiinnostusta syvyyspsykologian integrointiin selittaumlvaumlt monet tekijaumlt Haumln viittaa eksistentiaalisessa ajattelussaan usein Boehmeen Schellingiin Baaderiin ja Heideggeriin jotka sovelsivat psykologiaa ei-psykologisissa yhteyksissauml Haumln osallistui yhtenauml jaumlsenenauml uskonnon ja terveyden suhteita kaumlsittelevaumlaumln keskusteluryhmaumlaumln jonka jaumlsenistauml tunnetuimpia olivat Erich Fromm Rollo May ja Carl Rogers Haumln piti Carl Gustav Jungin arkkityyppiteoriaa teologisesti merkittaumlvaumlnauml Dourley 2009 238ndash39 249 131 Kaumlsite rdquo ultimate concernrdquo on monessa yhteydessauml todettu vaikeasti suomennettavaksi On esitetty mm kaumlaumlnnoumlksiauml perimmaumlinen riippuvuus perimmaumlinen huoli ja perimmaumlinen koskettavuus 132 Korrelaation kaumlsitettauml Tillich kaumlyttaumlauml kolmessa eri merkityksessauml Kun on kyse teologiasta korrelaatio voi haumlnen mukaansa tarkoittaa ensiksikin uskonnollisten symbolien ja niiden symboloimien asioiden vaumllistauml riippuvuutta toiseksi inhimillistauml ja jumalallista kuvaavien kaumlsitteiden loogista riippuvuutta toisistaan ja kolmanneksi ihmisen perimmaumlisen riippuvuuden suhdetta siihen mistauml haumln on riippuvainen Tillich 1984a 60ndash61 133 Tillich 1963 25ndash27 36ndash37 114

22

korrelaation kaumlsitettauml maumlaumlritellessaumlaumln jumalallisen ja inhimillisen suhdetta mutta

John Dourleyn mukaan olisi parempi puhua teologian ja syvyyspsykologian

synteesistauml134 Tillichiauml on pidetty merkittaumlvimpaumlnauml niistauml systemaattisen teologian

edustajista jotka ovat rakentaneet suhdetta muihin tieteisiin135

Tillichin arvioidaan yleensauml toimineen teologin kutsumuksestaan kaumlsin

vaikka haumln laumlhestyykin ihmistauml monesta naumlkoumlkulmasta Haumln ei esimerkiksi

kaumlsittele psykologisesti ihmisen kykyjauml tai selviaumlmiskeinoja136 Sen sijaan haumln

korostaa olemisen mysteeriauml Uskosta vieraantuneellakin on haumlnen mukaansa

yhteytensauml Jumalaan137 Syvyyspsykologia edustaa Tillichille vanhaa

maailmanaikaa jossa demoninen mielen syvyys determinoi ja kaumlyttaumlauml pakkovaltaa

ihmisen tietoiseen mieleen ja tahtoon Syvyyspsykologia paljastaa ihmiselaumlmaumln

varjopuolia ja vahvistaa siten kristinuskon kaumlsitystauml langenneesta ihmiskunnasta

Spiritualiteetti ja psykologia pitaumlauml erottaa toisistaan vaikka psykologisia

elementtejauml voikin kaumlyttaumlauml esimerkiksi Jumalasta puhuttaessa138 Tillich erottaa

toisistaan eksistentiaalisen ja neuroottisen ahdistuksen vaikka neuroottisen

ahdistuksen taustalla on haumlnen mukaansa eksistentiaalista ahdistusta

Essentiaalinen eksistenssi ei ole haumlnen mukaansa loumlydettaumlvissauml laumlaumlketieteen tai

psykologian keinoin139 Drewermannin yhdistaumlauml Tillichiin Jungin analyyttisen

psykologian arvostus

Molemminpuolisen kritiikin malli on toinen teologian ja syvyyspsykologian

yhteistyoumlmalleista Sitauml sovelletaan esimerkiksi Wolfhart Pannenbergin (1928ndash

2014) mukaan yhteiseltauml antropologiselta perustalta Haumln pitaumlauml ihmistauml

kaumlsittelevaumlauml biologiaa tieteenauml johon voi yhdistaumlauml muiden tieteiden tietoa ja

tulkintaa Fundamentaaliteologinen antropologia argumentoi haumlnen mukaansa

biologian psykologian kulttuuriantropologian ja sosiologian pohjalta ja etsii

niistauml teologialle relevantteja soveltamiskohteita140 Syvyyspsykologian

soveltaminen perustuu siinauml naumlkemykseen ihmisen eksentrisyydestauml eli suhteesta

johonkin itsensauml ulkopuolella olevaan Sen Pannenberg ajattelee kehittyvaumln

134 Dourley 2009 238 135 Bayer 2009 18 136 Bayer 200918 Dourley 2009 242 137 Tillich 1963 27 138 Tillich 1962 63 172 Dourley 2009 242ndash43 139 Tillich 1958 59 140 Pannenberg 1983 21ndash22 Samaan aikaan on alkanut myoumls psykologinen uskonnontutkimus Pragmatisti William Jamesin (1842ndash1910) teos The Varietes of Religious Experience (1902) on uskonnonpsykologian ja uskonnonfilosofian klassikko jossa viitataan myoumls tiedostamattomaan sielun elaumlmaumlaumln ja Sigmund Freudiin James 1981

23

taumlrkeissauml ihmissuhteissa Teologisesti eksentrisyys taas merkitsee haumlnen mukaansa

transsendenttista Jumala-suhdetta Haumln antaa runsaasti tilaa sekauml Freudin ettauml

Jungin ihmiskaumlsitykselle Esimerkiksi ihmisen tunne-elaumlmaumlauml Pannenberg

kaumlsittelee kuitenkin identiteettikysymyksenauml eikauml suhteessa

mielihyvaumlperiaatteeseen kuten Freud Psykologialla ja teologialla on siten haumlnen

mukaansa oma toistensa suhteen itsenaumlinen alueensa Haumln korostaa ettei

psykologia pysty selittaumlmaumlaumln kaikkea141 Drewermannin yhdistaumlauml Pannenbergiin

useisiin tieteisiin tukeutuminen

Saksalainen jesuiittateologi Josef Sudbrack (1925ndash2010) puolestaan edustaa

naumlkemystauml jonka mukaan teologian ja syvyyspsykologian onnistunut dialogi ottaa

huomioon yksiloumln naumlkoumlkulman Haumln pyrkii toteuttamaan kriittisen dialogin mallia

jossa sekauml etsitaumlaumln persoonallisesti hyvaumlksyttaumlvaumlauml totuutta ettauml kehitetaumlaumln

keskinaumlisen kriittisyyden metodeja Objektiivisen totuuden ja subjektiivisen

kokemuksen on haumlnen mukaansa kohdattava Teologia tarvitsee dialogia

erityisesti poikkeuksellisten mystisten ilmioumliden selittaumlmiseksi142 Drewermannin

korostama kokemuksellisuus on laumlhellauml taumltauml ajattelutapaa Haumlnen ajattelustaan

loumlytyy siis yhtymaumlkohtia monen teologian ja syvyyspsykologian yhteistyoumlmallin

suuntaan

Yhteisen tietoteorian puute on ilmeisesti vaikeuttanut syvyyspsykologian

soveltamista teologiaan143 Esimerkiksi Aku Visala kehottaa kuitenkin tieteiden

kohtaamiseen Haumlnen paumlaumlllekkaumlisyysmallinsa kuvaa tieteen ja kristinuskon

suhdetta Ne voivat sen mukaan kohdata useissa kohdin ja joko tukea toisiaan tai

olla ristiriidassa keskenaumlaumln Kun ne puhuvat samoista asioista ne voivat korvata

toisensa tai sitten jompaakumpaa tulee muokata Mallia voinee soveltaa teologian

ja syvyyspsykologian kohtaamiseen144 Syvyyspsykologia voi sen mukaan tukea

teologiaa tai olla sen kanssa ristiriidassa Voidaan joutua hylkaumlaumlmaumlaumln joitakin

teologisia kaumlsityksiauml tai muokkaamaan niitauml Syvyyspsykologian soveltamisella on

141 Pannenberg 1983 83ndash116 188 217 227 507 509 513 142 Sudbrack 1998 12 16 137 Sudbrack tarkoittaa totuudella henkiloumlkohtaiseksi totuudeksi koettua Sudbrack 1998 11ndash12 143 Philipp 1997 181ndash192 Philipp keskittyy tarkastelemaan teologian ja psykoanalyysin yhdistaumlmistauml Haumlnen mainitsee Tillichin Joachim Scharfenbergin Gunda Schneider-Flumen Heribert Wahlin ja Eugen Drewermannin henkiloumlinauml jotka ovat pyrkineet yhdistaumlmaumlaumln psykoanalyysia ja teologiaa onnistumatta kehittaumlmaumlaumln niille yhteistauml tietoteoriaa Teologian ja Carl Gustav Jungin analyyttisen psykologian yhteisen tietoteorian tavoittelemista Philipp pitaumlauml toivottomana yrityksenauml koska Jungin teoria on haumlnen mukaansa epaumltieteellinen 144 Visala 2010 65 Olen arvioinut mallin soveltuvan myoumls systemaattisen teologian ja syvyyspsykologian suhteen kaumlsittelyyn

24

siis aina vaikutuksensa teologian sisaumlltoumloumln Siksi naumlitauml vaikutuksia on tutkittava

Taumlmauml koskee erityisesti teologisen uskontulkinnan ydinkysymysten

syvyyspsykologista kaumlsittelyauml

14 Aikaisempi tutkimus

Drewermann on asettanut syvyyspsykologian soveltamisen tavoitteeksi

ihmisten vapauttamisen ahdistuksesta jota haumln pitaumlauml uskon esteenauml 145 Haumlnen

kaumlsitystaumlaumln uskon (fides qua) syntymisestauml on siksi sivuttu tai kaumlsitelty useissa

tutkimuksissa146 On arvioitu haumlnen ahdistuskeskeistauml ihmiskaumlsitystaumlaumln haumlnen

ilmoituskaumlsitystaumlaumln ja haumlnen kaumlsitystaumlaumln siitauml miten Raamattu vaikuttaa uskon

syntymiseen Seuraavassa tarkastelen sitauml miten eri tutkijat ovat arvioineet

syvyyspsykologisen tulkinnan merkitystauml Drewermannin ajattelussa Toiset ovat

arvioineet sitauml yleisesti toiset puolestaan esimerkiksi haumlnen ihmiskaumlsitykseensauml

ilmoituskaumlsitykseensauml tai uskonkaumlsitykseensauml liittyvaumlnauml

Eksegeetit ja psykologit ovat keskittyneet arvioimaan Drewermannin

tulkintametodia mutta he ovat sen ohessa esittaumlneet myoumls kaumlsityksensauml haumlnen

teologista naumlkemyksistaumlaumln Eraumlaumlt heistauml ovat kiistaumlneet Drewermannin

syvyyspsykologisen tulkinnan arvon Esimerkiksi Gerhard Lohfink ja Rudolf

Pesch arvioivat monografiassaan Tiefenpsychologie und keine Exegese (1988)

ettei Drewermann ole loumlytaumlnyt Raamatusta syvyyspsykologian avulla mitaumlaumln

uutta147 Eksegeetti ja psykoanalyytikko ja Hartmut Raguse puolestaan arvioi

Psychoanalyse und biblische Interpretation (1993) -teoksessaan ettei

Drewermannin raamatuntulkinta edusta korrektia syvyyspsykologiaa148 Tulkinta

on Ragusen mukaan Drewermannin omien tunteiden regressiivistauml sijoittamista

Raamatun teksteihin149 Eksegeetti Joumlrg Frey arvioi sen sijaan teoksessaan Eugen

Drewermann und die biblische Exegese (1995) ettauml Drewermannin tulkinta

edustaa hengellistauml tulkintaa150mutta sen pilaa se ettauml Drewermann edellyttaumlauml

145 SB I XIII 146 Ensimmaumlisenauml Drewermannin teologiaa analysoi vaumlitoumlskirjatasolla Gregor Fehrenbacher v 1991 Haumln sanoi tavoitteekseen ymmaumlrtaumlauml Drewermannia ja nimesi taumlmaumln tulkintojen ongelmakohtia Drewermannin teologiaa ovat teologien ja psykologien lisaumlksi analysoineet myoumls filosofit ja sosiologit esim monografiassaan Die Tragik Gottes filosofi Uwe Beyer (Beyer1995) ja monografiassaan Eugen Drewermann und das gegenwaumlrtige Problem der Sinnstiftung sosiologi Christel Gaumlrtner (Gaumlrtner 2000) 147 Lohfink amp Pesch 1988 21 148 Raguse 1993 253 149 Raguse 1993 252 150 Frey 1995 24ndash44

25

Raamatun tekstin olevan vaumllittoumlmaumlsti koettavissa151 Se on kannanotto

Drewermannin kaumlsitykseen jonka mukaan usko syntyy Raamattuun liittyvaumlssauml

kokemuksessa Drewermann ei Freyn mukaan loumlydauml Raamatusta sellaista mitauml

siitauml voisi loumlytaumlauml mutta loumlytaumlauml sellaista mitauml siihen ei sisaumllly152 Frey siis vaumlittaumlauml

Ragusen tavoin ettei Drewermannin syvyyspsykologinen tulkinta ole korrektia

Drewermannin soveltama unientulkinta ei myoumlskaumlaumln eksegeetti Gerd Luumldemannin

mukaan sovellu eksegeettiseksi metodiksi Se ei sovi historiallis-kriittisen

eksegeesin vaihtoehdoksi eikauml auta taumltauml paremmin loumlytaumlmaumlaumln Raamatun teksteistauml

Jumalan aumlaumlntauml153 Syvyyspsykologinen tulkinta ei haumlnen mukaansa voi auttaa

ihmisiauml uskon omistamiseen Sekin on Drewermannin uskonkaumlsitystauml koskeva

kannanotto Luumldemann arvostaa kuitenkin teoksessaan Texte und Traumlume (1992)

Drewermannin yritystauml rakentaa siltaa myyttien ja nykyihmisten vaumllille Myoumls

Drewermannin ihmiskaumlsitystauml Luumldemann pitaumlauml teologisesti perusteltuna

Ahdistuksen nostaminen sopii haumlnen mukaansa eksegeettisen psykoanalyyttisen

ja teologisen tulkinnan teemaksi koska Drewermann on perillauml

kysymyksenasettelunsa perusteista154 Drewermannin kaumlsitystauml uskon

syntymisestauml Raamatun perustalta naumlyttaumlvaumlt eniten kritisoivan eksegeetit

Eksegeetti Bernhard Lang kuitenkin arvostaa Drewermannin

hermeneutiikkaa joka suhteessa Haumln torjuu tutkimuksessaan Die Bibel neu

entdecken (1995) ajatuksen Raamatun tekstien ainoasta oikeasta selityksestauml ja

esittelee Drewermannin syvyyspsykologisen tulkinnan yhtenauml neljaumlstauml

mahdollisesta tulkinnasta155 Haumln rinnastaa syvyyspsykologisen tulkinnan

torjunnan siihen patologisia muotoja saaneeseen vastarintaan jota Freudin

kollegat aikanaan esittivaumlt psykoanalyysia vastaan156 Lang osoittaa ettauml

Drewermannin esikuvina ovat Jungin lisaumlksi olleet keskiajan mystikot ja Friedrich

Schleiermacher157 Haumln ei pidauml tulkinnan tunne-elementtiauml pahana vaan korostaa

ettauml nykytilanteessa tarvitaan uusia merkityksiauml etsivaumlauml tulkintaa158

Drewermannin kaumlsitys uskonkokemuksesta on siis Langin mukaan myoumls

eksegeettisesti perusteltavissa Eksegeeteillauml on siten keskenaumlaumln ristiriitaisia

151 Frey 1995 237 152 Rey 1995 234ndash35 153 Luumldemann 1995 24ndash25 30ndash31 45ndash46 154 Luumldemann 1992 13 14 155 Lang 1995 59 156 Lang 1995 45ndash46 157 Lang 1995 195ndash96 158 Lang 1995 8ndash9

26

kaumlsityksiauml sekauml Drewermannin tulkintametodista ettauml haumlnen tulkintansa

teologisesta merkityksestauml

Systemaattisen teologian edustajat ovat eksegeettejauml enemmaumln tarkastelleet

Drewermannin syvyyspsykologisia tulkintoja niiden teologisen merkityksen

naumlkoumlkulmasta Esimerkiksi haumlnen tulkintaansa ilman uskoa elaumlvaumln ihmisen tilasta

on arvioitu taumlysin vastakkaisesti Teologi ja psykoanalyytikko Matthias Beier on

osoittanut tutkimuksessaan A Violent God-image (2004) ettauml Drewermann

vastustaa vaumlkivaltaista Jumala-kaumlsitystauml joka ahdistaa ihmisiauml ja on siksi

tulkinnut Raamattua uudelleen syvyyspsykologisesti159 Myoumls Franz Wilhelm

Jansen ajattelee Drewermannin soveltavan syvyyspsykologiaa tuodakseen esiin

ihmiselaumlmaumln kaikkia tasoja hallitsevan ahdistuksen Syvyyspsykologiaan

tukeutuminen ei haumlnen mukaansa estauml taumltauml pitaumlmaumlstauml eksistentiaalista ahdistusta

ihmisen ahdistuksen ytimenauml160 Jansen ei kuitenkaan kaumlsittele sitauml miten

Drewermann yhdistaumlauml eksistentiaalisen ahdistuksen eri muodot psyykkisen

ahdistuksen muotoihin Jansen esittaumlauml arvionsa teoksessaan Von der

Menschlichkeit Gottes und der Goumlttlichkeit des Menschen (2004)161 jossa haumln

tutkii vertaillen Eugen Drewermannin ja Edward Schillebeeckxin kaumlsityksiauml

ilmoituksen ja kokemuksen suhteista

Julia Knop analysoi tutkimuksessaan Suumlnde Freiheit Endlichkeit (2007)

Drewermannin ihmiskaumlsitystauml toisin kuin Beier ja Jansen Haumln tarttuu siihen ettauml

Drewermann rakentaa ihmiskaumlsityksensauml psykoanalyyttisen neuroositeorian ja

eksistentiaalifilosofian varaan Taumlhaumln menettelyyn ei haumlnen mukaansa ole

teologisia perusteita ja sillauml on vaikutuksensa teologiseen kaumlsitykseen synnistauml162

Knop ei analysoi Drewermannille keskeisen ahdistuskaumlsitteen ja syntikaumlsitteen

suhdetta vaan vaumlittaumlauml ettauml Drewermannin harmatologiassa on

rdquopelastushistoriallisiardquo heikkouksia Drewermannin ilmaisun synnistauml neuroosina

Jumalan edessauml Knop naumlyttaumlauml ymmaumlrtaumlvaumln siten ettauml taumlmauml vaumlittaumlauml synnin tarttuvan

ihmiseen vastaavalla lailla kuin ulkoiset tekijauml tekevaumlt ihmisen neuroottiseksi

Ihminen ei siis olisi vastuussa synnistaumlaumln163 Drewermannin soveltama

syvyyspsykologia ei ole Knopin mukaan yhdistettaumlvissauml kristilliseen

ihmiskaumlsitykseen

159 Beier 2004 327 160 Jansen 2004 152 161 Teos on Nijmegenin katolisen yliopiston vaumlitoumlskirja Jansen 2004 230 162 Knop 2007 252ndash53

27 Drewermannin ilmoituskaumlsitys on Thomas Schnelzerin ja Alfred Etheberin

arviointien paumlaumlkohteena He analysoivat taumlmaumln kaumlsitystauml jonka mukaan Jumalan

ilmoitus on loumlydettaumlvissauml ihmisten mielestauml Schnelzerin tutkimuksen Archetyp

und Offenbarung (1999) 164 mukaan Drewermann hyvaumlksyy Jungin

arkkityyppiopin psykologis-antropologiseksi taustateoriaksi mutta muokkaa sen

teologiseksi teoriaksi Schnelzer torjuu naumlin vaumlitteet Drewermannin

psykologismista Haumln loumlytaumlauml Drewermannin ilmoituskaumlsityksestauml Paul Tillichin ja

Karl Rahnerin kaumlsityksiin verrattavaa teologisten ja antropologisten kaumlsitteiden

korrelatiivisuutta165 Alfred Etheber puolestaan analysoi Drewermannin

ilmoituskaumlsitystauml Carl Gustav Jungin ilmoituskaumlsityksen sovellutuksena

tutkimuksessaan Offenbarung und Psyche (1998)166 Etheber arvioi toisin kuin

Schnelzer ettauml Drewermann epaumlonnistuu yrityksessaumlaumln integroida

syvyyspsykologiaa teologiaan Drewermann paumlaumltyy synteesiin jossa

syvyyspsykologia hallitsee teologiaa167 Schnelzer ja Etheber arvioivat siis

vastakkaisesti Drewermannin syvyyspsykologisen ilmoitustulkinnan

onnistuneisuutta Matthias Beier ja Franz Wilhelm Jansen paumlaumlttelevaumlt Schnelzerin

tavoin ettauml Drewermann uudistaa teologisen ilmoituksen tulkinnan

syvyyspsykologiaa soveltamalla Haumln on heidaumln mukaansa vaumlitteellaumlaumln

ihmismielen tiedostamattoman ilmoituksesta uudistanut sekauml teologisen ilmoitus-

ettauml kokemuskaumlsityksen168

Jansen analysoi myoumls Drewermannin kaumlsitystauml siitauml miten usko (fides qua)

syntyy ihmismielessauml Drewermannin teologian antina haumln pitaumlauml uskon

eksistentiaalisesti vapauttavan dimension esiintuomista169 Drewermann on haumlnen

mukaansa maumlaumlritellyt uudelleen uskonnon tehtaumlvaumln joka on ihmisen sisaumlisten

kuvien kutsuminen esiin170 Haumln on antanut syvyyspsykologiaa soveltamalla Karl

Rahnerin rdquoyliluonnolliselle eksistentiaalillerdquo antropologisen merkityksen171

Kaumlsitys ihmiselle haumlnen sisimpaumlnsauml kautta puhuvasta Jumalasta sovittaa Jansenin

163 Knop 2007 95 164 Vaumlitoumlskirjaan on julkaistaessa lisaumltty ainoastaan henkiloumlluettelo Schnelzer 1999 3 165 Schnelzer 1999 275 414 166 Julkaisu on eine leicht uumlberarbeitete Fassungldquo haumlnen vaumlitoumlskirjastaan Etheber 1998 11 167 Freudin psykodynaamisen naumlkemyksen varhaislapsuuden kehityksestauml Drewermann on Etheberin mukaan sen sijaan integroinut onnistuneesti Kierkegaardin kaumlsitykseen ihmisen ahdistuksesta Freudin ja Jungin syvyyspsykologiaa Drewermann ei Etheberin mukaan edes yritauml saattaa keskenaumlaumln sopusointuun Etheber 1998 269 310ndash311 168 Beier 2004 330 Jansen 2004106ndash07 122 169 Jansen 2004 14ndash15 105 170 Jansen 2004 142 171 Jansen 2004 189

28

mukaan uudella tavalla yhteen uskonnollisen kokemuksen ja sen teologisen

tulkinnan172 Haumln korostaa ettauml Drewermannin painottama syvaumlkokemus

(Tieferfahrung) osoittaa taumlllauml olevan tietoisesti uusi hermeneuttinen asenne 173

Jansen osoittaa ettauml Drewermann on paumlaumltynyt valitsemaan syvyyspsykologisen

tulkintamenetelmaumln koska pitaumlauml dogmatiikkaa kyvyttoumlmaumlnauml auttamaan

nykyihmisiauml174 Jansenin mukaan Drewermann ajattelee uskonnon tarjoaman

vapauden olevan vapaan Jumalan vapaudesta riippuvan vapautta eikauml idealistisen

filosofian rdquovapautta sinaumlnsaumlrdquo175 Jansen ei ole kuitenkaan analysoinut sitauml mikauml

merkitys erilaisilla ihmisen mielestauml loumlytyvillauml kuvilla on Drewermannin mukaan

uskon syntymiseen eikauml sitauml miten uskon syntyminen taumlmaumln mukaan ilmenee

ihmisessauml teologisesti ja syvyyspsykologisesi arvioituna Haumln ei myoumlskaumlaumln ole

hyoumldyntaumlnyt paumlaumltelmissaumlaumln Drewermannin raamatuntulkintoja jotka tarjoavat

mahdollisuuden analysoida yksityiskohtaisesti haumlnen kaumlsitystaumlaumln uskon

syntymisestauml Jansen ei ole selvittaumlnyt miten Drewermann on onnistunut

yhdistaumlmaumlaumln teologisen kaumlsityksen Jumala-yhteydestauml syvyyspsykologiseen

kaumlsitykseen ihmisen mielentoiminnasta

Drewermannin kaumlsitystauml uskon (fides qua creditur) syntymistauml on kaumlsitellyt

perusteellisesti myoumls Ralph Fischer Haumln on vertaillut teoksessaan Macht der

Glaube heil(2006)176 Drewermannin ja Eugen Biserin kaumlsityksiauml uskon

vaikutuksista Haumln arvioi Drewermannin soveltavan syvyyspsykologiaa

tehdaumlkseen uskon ymmaumlrrettaumlvaumlksi177 Taumlmauml on esittaumlnyt Fischerin mukaan uuden

paradigman dogmaattis-soteriologisesta naumlkoumlkulmasta178 Haumlnen mukaansa

Drewermann pitaumlauml evolutiivista ndash siis Jungin tulkintaan perustuvaa ndash

antropologiaa edellytyksenauml uskon sisaumlisyyden ymmaumlrtaumlmiselle mutta ei ole

kuitenkaan korvannut teologiaa syvyyspsykologialla eikauml pidauml uskoa evoluution

tuloksena179 Fischer kuitenkin kritisoi Drewermannia ylettoumlmien vaatimusten

asettamisesta uskoa etsiville ja siitauml ettei taumlmauml tee selvaumlksi miten

syvyyspsykologia auttaisi heitauml kaumlytaumlnnoumlssauml180 Haumlnkaumlaumln ei ole selvittaumlnyt

yksityiskohtaisesti mitauml uutta Drewermann on syvyyspsykologiaa soveltamalla

172 Jansen 2004 191 173 Jansen 2004 138ndash39 174 Jansen 2004 182 175 Jansen 2004 197 176 Teos pohjautuu Bambergin katolisen yliopiston vaumlitoumlskirjaan 177 Fischer 2006 165 179 178 Fischer 2006 270 179 Fischer 2006 169ndash170 180 Fischer 2006 193

29

tuonut teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml ja miten naumlin syntynyttauml

kaumlsitystauml uskon syntymisestauml olisi arvioitava Haumln ainoastaan viittaa arvioinnin

vaikeuteen181

Taumlhaumlnastisessa tutkimuksessa on siis arvioitu Drewermannin

tulkintametodia ja myoumls haumlnen uskon syntymistauml koskevia kaumlsityksiaumlaumln

Kuitenkaan ei ole selvitetty miten syvyyspsykologinen tulkinta yhdistyy haumlnen

teologisin vaumllinein luomaansa kaumlsitykseen uskon syntymisestauml eikauml sitauml miten se

vaikuttaa teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml Se on taumlmaumln tutkimuksen

tehtaumlvaumlnauml

15 Tutkimuksen tavoite menetelmaumlt ja laumlhteet

Tarkoitukseni on analysoida ja arvioida Drewermannin kaumlsitystauml

subjektiivisen uskon (fides qua creditur) syntymisestauml Tutkimuskysymyksenauml on

mitauml uutta Eugen Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla

teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml ja mikauml on syvyyspsykologian

soveltamisen teologinen merkitys Teologialla tarkoitetaan taumlssauml tutkimuksessa

sellaista kristinuskon tutkimusta ja tulkintaa jossa hyvaumlksytaumlaumln ajatus reaalisesti

olemassa olevasta transsendenttisesta Jumalasta ja ihmisymmaumlrrykselle

saavuttamattomasta todellisuudesta Syvyyspsykologialla tarkoitetaan niitauml

psykologisia suuntauksia jotka korostavat ihmismielen tiedostamattomien

prosessien merkitystauml Drewermann on kaumlsitellyt uskon syntymistauml useimmissa

teoksissaan mutta haumln ei ole koonnut yhteen sitauml koskevia kaumlsityksiaumlaumln Haumln ei

ole esittaumlnyt uskon syntymistauml koskevaa teologis-psykologista teoriaa Taumlmauml

tutkimus voi osaltaan korvata taumlmaumln puutteen

Menetelmaumlni on systemaattinen analyysi Analysoin Drewermannin

kaumlsitystauml siitauml miten haumlnen subjektiiviseksi kokemukseksi ymmaumlrtaumlmaumlnsauml usko

syntyy ihmisen mielessauml182 Kaumlytaumln uskon kaumlsitettauml sanan systemaattisteologisessa

merkityksessauml Usko on monista aineksista kasvava sisaumlinen vakuuttuneisuus

jolla on empiirinen pohja Se ilmenee luottamussuhteena persoonalliseen

181 Esim Fischer 2006 160 193 200 182 Uskoa jolla uskotaan on suomenkielisen teologian piirissauml nimitetty uskonaktiksi uskontapahtumaksi ja eksistentiaaliseksi sekauml subjektiiviseksi uskoksi Uskonaktista puhuminen painottaa uskovan itsensauml aktiivista tiettynauml hetkenauml toteutuvaa asennoitumista Uskontapahtuman kaumlsite sisaumlltaumlauml Pihkalan mukaan Jumalan laumlsnaumlolon yhteyden ja turvan kokemuksen (Pihkala 2009 84) Subjektiivisen uskon ja eksistentiaalisen uskon kaumlsitteen kaumlyttouml liittyy eksistenssiteologiseen naumlkemykseen uskosta yksiloumlllisenauml subjektiivisena kokemuksena

30

Jumalaan183 Tutkimukseni kohteena on ihmisten uskon subjektiivinen puoli joka

liittaumlauml heidaumlt uskon sisaumlltoumloumln eli objektiiviseen uskoon Tarkastelen

Drewermannin kaumlsitystauml uskon syntymisestauml siitauml naumlkoumlkulmasta mitauml haumlnen

mukaansa vaumllttaumlmaumlttauml sisaumlltyy uskon syntymiseen Tutkimukseni ulkopuolelle

rajautuu kehityspsykologinen naumlkoumlkulma uskon muuttumisesta ihmisyksiloumln

siirtyessauml elaumlmaumlssaumlaumln uuteen vaiheeseen184 Hermeneuttinen asiankaumlsittely

tapahtuu analysoimalla Drewermannin kaumlsityksiauml uskon edellytyksistauml ja uskon

ilmenemisestauml koska haumln kaumlsittelee uskoa yksiloumlpsykologisena asiana

Selvitaumln analyysissani syvyyspsykologisen ja teologisen tulkinnan suhdetta

Analysoin sitauml miten Drewermann tulkitsee ihmisen uskonnollista tarvetta ja

uskon syntymistauml syvyyspsykologisessa kontekstissa Tarkastelen miten haumln

integroi teologiset ja syvyyspsykologiset ainekset Arvioin haumlnen ajatteluaan

hermeneutiikkana jonka avulla haumln etsii uutta kieltauml ilmaistakseen sitauml mistauml

uskon syntymisessauml on kysymys Oletan ettei Drewermann pyri redusoimaan

uskon todellisuutta syvyyspsykologisiksi ilmioumliksi vaan kuvaamaan sitauml

syvyyspsykologisesti185 Pidaumln haumlnen tulkintaansa fenomenologisena tulkintana

jossa haumln etsii uskon syntymiselle teologista tulkintaa taumlydentaumlvaumlauml tulkintaa186

Ajattelen haumlnen soveltavan syvyyspsykologiaa emansipatorisen tiedonintressin

pohjalta ja oletan ettauml haumlnen pyrkimyksenaumlaumln on taumlten kehittaumlauml kaumlsitystauml uskon

syntymisestauml syvyyspsykologisen ihmiskaumlsityksen korostamaan kypsaumln

ihmisyyden suuntaan187

Tutkimus on tavoitteiltaan dogmaattinen eli oppisisaumlltoumlauml koskeva mutta

sillauml on yhtymaumlkohtia myoumls spiritualiteetin teologiaan188 Tehtaumlvaumlauml vaikeuttaa

Drewermannin ajattelun tietynlainen spiraalimaisuus ja haumlnen

183 Pihkala 2009 21ndash22 184 Laajalti tunnettu on esimerkiksi amerikkalaisen James W Fowlerin uskon kehittymistauml koskeva teoria jota Lauri Oikarinen on analysoinut vaumlitoumlstutkimuksessaan Oikarinen 1993 185 Taumlmauml on perusteltua siksi ettauml Drewermann ilmaisee tavoitteekseen soveltaa syvyyspsykologiaa teologian tukemiseen Esim TE I 70 Haumln vaumlittaumlauml tiedostavansa syvyyspsykologian rajoitukset se ei ole universaalitiedettauml eikauml sovi uskonnon korvikkeeksi Ainoastaan syvyyspsykologia on haumlnen mukaansa kuitenkin ottanut 1900-luvulla tehtaumlvaumlkseen vapauttaa ihmisten kaumlyttoumloumln uskonnollisuuden alkulaumlhteet Syvyyspsykologiaa tarvitaan haumlnen mukaansa lautaksi jonka kuljettamana teologinen tulkinta saavuttaa sellaisen paumlaumlmaumlaumlraumln jossa syvyyspsykologia voidaan unohtaa ja siirtaumlauml historiaan TE II 789ndash90 186 Naumlin myoumls Ricœur uskoa tulkitsee syvyyspsykologiaa soveltamalla Ricœur 1974b 43 187 Tieteenfilosofiassa erotetaan yleensauml kolme eri tiedonintressiauml tekninen hermeneuttinen ja emansipatorinen Niiniluoto 1980 72 188 rdquoSpiritualiteetin teologia on kaumlytaumlnnoumlllisesti suuntautunut systemaattisen teologian ala joka tutkii inhimilliseen kokemukseen sisaumlltyvaumlauml hengellistauml ulottuvuutta ja pyrkii tekemaumlaumln siitauml kaumlytaumlnnoumln johtopaumlaumltoumlksiaumlrdquo Kotila 200316

31

argumentointityylinsauml189 Haumlnen ajattelunsa moniulotteisuudesta johtuu etten voi

aina erikseen analysoida haumlnen kaumlsitystensauml yhteyttauml tietyn syvyyspsykologisen

suuntauksen tulkintaan vaan joudun laumlhestymaumlaumln syvyyspsykologiaa yhtenauml

teologisesta laumlhestymistavasta eroavana ajattelutapana Syvyyspsykologian

edustajien tiedetaumlaumln jatkuvasti kehittaumlneen omaa tulkintatapaansa mutta rajaan

tutkimukseni ulkopuolelle sen tarkastelemisen mitauml vaihetta heidaumln

teoriankehittelyssaumlaumln Drewermannin tulkinta kulloinkin edustaa Rajaan

tutkimuksen ulkopuolelle myoumls syvyyspsykologisten teorioiden tieteellisen ja

muun kritiikin Analyysini pohjalta arvioin syvyyspsykologian mahdollisuuksia

rikastuttaa teologista kaumlsitystauml subjektiivisen uskon syntymisestauml190 Laumlhestyn

uskoa yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Drewermann on tarttunut melkoiseen haasteeseen yhdistaumlessaumlaumln

syvyyspsykologista tulkintaa Kierkegaardin ja haumlnen pseudonyymiensauml ajatteluun

Onhan kristillinen usko mainituissa teologisissa teoksissa usein kuvattu

inhimillisillauml tulkinnoilla tavoittamattomaksi Siten esimerkiksi Kierkegaardin

pseudonyymi Johannes Climacus maumlaumlrittelee kristityn sisaumlisyyden

paradoksaaliseksi sisaumlisyydeksi joka poikkeaa kaikesta muusta sisaumlisyydestauml191

Usko on taumlmaumln mukaan paradoksi on paradoksaalista ettauml syntinen ihminen voi

olla yhteydessauml absoluuttiseen Jumalaan192 Usko on uskoville itselleenkin jaumlrjen

tavoittamattomissa oleva salaisuus ja arvoitus193 Kaikki psykoanalyyttiset

suuntaukset taas tarkastelevat ihmisen mielenmaisemaa toisenlaiselta perustalta

Uskontulkinta jossa kierkegaardilainen kaumlsitys uskon syntymisestauml yhdistyisi

saumattomasti syvyyspsykologiseen tulkintaan oikeuttaisi epaumlilemaumlttauml puheen

uudesta paradigmasta194 Drewermannin ajattelua uhkaa toisaalta sama vaara kuin

kaikkea pitkaumllle vietyauml kontekstuaalisuutta kristinuskon ydinsisaumllloumlstauml

luopuminen Naumlin tapahtuu jos syvyyspsykologia alkaa hallita teologiaa siten

ettei haumlnen kaumlsityksessaumlaumln uskon syntymisestauml saumlily teologisen uskonkaumlsityksen

189 Myoumls Knuutila-Loukonen (2008 93) on monien saksalaisten tutkijoiden ohella huomauttanut Drewermannin argumentaatiotavan poikkeuksellisuudesta 190 Taumlllainen arviointi on tietenkin aina subjektiivista vaikka laumlhtoumlkohtanani on kaumlsitys teologiasta Jumalan transsendenttisuuden ja ihmisymmaumlrrykselle tavoittamattoman todellisuuden hyvaumlksyvaumlnauml tieteenauml 191 Kierkegaard 1992 616 192 Kierkegaard 2001 63 Kierkegaard 2004 56 71 193 Kierkegaard 1992 189 220 194 Esim Beier (2004 330) Jansen (2004164) ja Fischer (2005161) arvioivat Drewermannin luoneen uuden teologisen paradigman syvyyspsykologiaa teologiaan soveltamalla

32

transsendenttius195 Jos Drewermann vaumllttaumlauml taumlmaumln vaaran voi haumlnen tulkintaansa

pitaumlauml merkittaumlvaumlnauml kontekstuaalisena tulkintana

Tarkasteluni kohteena ovat ensiksikin Drewermannin kaumlyttaumlmaumlt kaumlsitteet

Aikaisemman tutkimuksen pohjalta tiedaumln esimerkiksi ahdistuksen ja itsensauml eli

oman minuutensa loumlytaumlmisen kaumlsitteiden tarjoutuvan keskeisiksi analyysin

kohteiksi196 Kiinnitaumln huomiota siihen missauml merkityksessauml Drewermann kaumlyttaumlauml

kaumlsitteitaumlaumln Selvitaumln mitkauml niistauml ovat teologisia mitkauml syvyyspsykologisia ja

mitkauml mahdollisesti teologista ja syvyyspsykologista sisaumlltoumlauml yhdistaumlviauml kaumlsitteitauml

Teologisen ja syvyyspsykologisen sisaumllloumln integroiminen samaan kaumlsitteeseen

merkitsee eri tieteiden piiriin kuuluvien kaumlsitteiden synteesiauml Taumlllauml tavoin

mahdollisesti syntyvien sisaumllloumlltaumlaumln uusien teologisten kaumlsitteiden asema

subjektiivisen uskon syntymistauml koskevan kaumlsityksen kokonaisuudessa on

analyysini keskeisenauml tehtaumlvaumlnauml Synteesin tuntomerkkinauml pidaumln sitauml ettauml

teologinen ja syvyyspsykologinen kaumlsitesisaumlltouml yhdistyvaumlt uudeksi

kaumlsitesisaumllloumlksi Drewermannin systemaattisuutta vaumllttaumlvaumlstauml esitystavasta seuraa

ettauml tutkimustavaksi valikoituu joskus yksittaumlisiauml kaumlsitteitauml laajempien

tulkintakohtien vertailu Samasta syystauml johtuu ettauml tarkastelen myoumls haumlnen

implisiittisesti kaumlyttaumlmiaumlaumln kaumlsitteitauml

Toiseksi sovellan propositioanalyysia Pyrin osoittamaan Drewermannin

uskon syntyauml koskevat faktiset vaumlitteet jotka haumln esittaumlauml usein monipolvisissa

lauseissa Kolmanneksi tarkastelen Drewermannin argumentaatiota Painopisteenauml

ovat syvyyspsykologian kaumlytoumllle esitetyt perustelut Taumlhaumln liittyy sen arviointi

soveltaako Drewermann syvyyspsykologisten suuntausten kaumlsityksiauml

asianmukaisesti Arvioin myoumls miten onnistuneesti haumln perustelee

syvyyspsykologian eklektistauml soveltamista Neljaumlnneksi sovellan

rakenneanalyysia Drewermannin ajattelun kokonaisstruktuurista saa hyvaumln

kaumlsityksen analysoimalla haumlnen luomiensa teologis-syvyyspsykologisten mallien

rakennetta ja sisaumlltoumlauml Siihen liittyy analyysimuotona myoumls haumlnen kaumlsitystensauml

edellytysten analyysi Pyrin osoittamaan minkaumllaisen taustakaumlsityksen pohjalta

haumlnen kaumlsityksensauml uskon syntymisestauml nousee Taumlrkeimpaumlnauml tavoitteena on

hahmottaa kokonaiskaumlsitys siitauml miten haumln ajattelee uskon syntyvaumln Jos

195 Monet Drewermannin kriitikot ovat syyttaumlneet haumlntauml taumlstauml Esim Ulrich Eibachin mukaan on kysyttaumlvauml riistaumlaumlkouml Drewermannin rdquokokonaisuustulkintardquo teologiselta tulkinnalta itsenaumlisyyden Eibach 1992 14ndash15 196 Taumlssauml viitataan sekauml muuhun Drewermann-tutkimukseen ettauml lisensiaatintyoumlhoumlni Soukka 2005

33

syvyyspsykologian soveltaminen auttaa Drewermannia tulkitsemaan uskon

syntymistauml entistauml monipuolisemmin voi mielestaumlni siis puhua uudesta

paradigmasta

Laumlhden tutkimuksessani liikkeelle siitauml minkaumllaista on Drewermannin

mukaan elaumlauml ilman uskoa Teologisesti ja syvyyspsykologisesti tulkitun

ahdistuksen suhteen selvittaumlminen on siinauml keskeisintauml Seuraavaksi selvitaumln

Drewermannin kaumlsitystauml siitauml mikauml synnyttaumlauml uskon Keskeiseksi nousee taumllloumlin

haumlnen kaumlsityksensauml Raamatusta uskon laumlhteenauml koska sillauml on haumlnen mukaansa

taumlrkeauml merkitys uskon syntymisessauml Selvitaumln missauml suhteessa teologinen ja

syvyyspsykologinen tulkinta ovat toisiinsa haumlnen selittaumlessaumlaumln Raamatun

vaikuttavan uskon syntyyn Analyysini kohteena on sekauml se mikauml haumlnen

mukaansa rdquopuhutteleerdquo ihmisiauml Raamatussa ettauml se miten Raamattua on haumlnen

mukaansa tulkittava Tarkasteluni polttopisteessauml on haumlnen symbolikaumlsitteensauml ndash

sen teologisuus ja syvyyspsykologisuus Kolmanneksi analysoin Drewermannin

kaumlsitystauml siitauml mitauml ihmisessauml tapahtuu uskon syntyessauml eli analysoin haumlnen

teologista antropologiaansa Selvitaumln sekauml haumlnen kaumlsityksensauml uskon yleisistauml

antropologisista edellytyksistauml ettauml yksiloumlllisten erojen vaikutuksesta uskon

syntymiseen Haumlnen kaumlsitystaumlaumln uskon syntymisestauml arvioin sekauml ihmisen

mielessauml tapahtuvan ettauml sen ulkoisen ilmenemisen naumlkoumlkulmasta Jeesus

Nasaretilaisen vaikutus uskon syntymiseen on analyysin teologinen solmukohta

Tutkimukseni punaisena lankana on teologisen ja syvyyspsykologisen kaumlsitteistoumln

suhteen selvittaumlminen Jokaisen luvun lopussa arvioin Drewermannin niissauml

esittaumlmaumlauml tulkintaa Naumlissauml ala-luvuissa osoitan kootusti mitauml uutta haumln on

kyseisissauml luvuissa tuonut syvyyspsykologiaa soveltamalla teologiseen

kaumlsitykseen uskon syntymisestauml ja mikauml teologinen merkitys sillauml on

Tutkimukseni etenee johdannon jaumllkeen uskon syntymisen naumlkoumlkulmasta

katsottuna kronologisesti

Varsinainen laumlhdemateriaali koostuu Drewermannin tuotannosta vuoteen

1996 asti Perustelen rajausta sillauml ettauml haumln on esittaumlnyt siihen mennessauml

keskeisimmaumlt kaumlsityksensauml teologian ja syvyyspsykologian suhteesta Haumln

nimittaumlin suuntasi silloin huomiotaan teologian ja luonnontieteiden suhteeseen

Valittu materiaali tuo hyvin esiin Drewermannin kaumlsityksen uskon syntymisestauml

Aineisto alkaa habilitaatiokirjasta Strukturen des Boumlsen (SB I SB II SB III 1978)

ja paumlaumlttyy Jesus von Nazareth Befreiung zum Frieden -teokseen (GF II 1996)

34

jossa Drewermann on summannut aiemmin esittaumlmaumlaumlnsauml Uudemmista laumlhteistauml

on mukana ainoastaan taumlsmentaumlvaumlauml aineistoa Teologian ja syvyyspsykologian

suhteen kannalta olennaisin laumlhdeaineisto sisaumlltyy seuraaviin teoksiin

Tiefenpsychologie und Exegese IndashII (TE I TE II 1984ndash85) ja Glauben in

Freiheit I ndash oder Tiefenpsychologie und Dogmatik (GF I 1993)

2 Ihmisen ahdistus

Teologinen kaumlsitys uskon syntymisestauml liittyy laumlheisesti kaumlsitykseen ilman

uskoa olevan ihmisen sisaumlisestauml tilasta Siitauml Drewermann kaumlyttaumlauml ahdistuksen

(Angst) kaumlsitettauml1 Ahdistuksen ja pelon kaumlsitteiden erottelussa haumln tukeutuu

Sartreen jonka mukaan pelon aiheuttaa jokin maumlaumlraumltty vaikkakin vain

todennaumlkoumlinen ja vaumlltettaumlvissauml oleva asia Ahdistuksen sen sijaan aiheuttaa

ihmisen oma minuus sillauml sitauml saumlaumltelee vain jokainen itse Ei mikaumlaumln (das Nichts)

nimittaumlin poistaa vapauden minun ja tulevaisuuteni vaumlliltauml2 Ahdistuksen

teologisen tulkinnan Drewermann kuitenkin rakentaa laumlhinnauml Kierkegaardin

ajattelun varaan

Luvussa 21 analysoin Drewermannin ahdistuskaumlsitteen rakentumista

luvussa 22 haumlnen kaumlsitystaumlaumln ahdistuksen syntymisestauml luvussa 23 haumlnen

teologisin vaumllinein luomaansa ahdistuskaumlsitettauml ja luvussa 24 miten haumln

taumlydentaumlauml sitauml syvyyspsykologiaa soveltamalla Luvussa 25 arvioinmitauml uutta

Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla teologiseen ahdistuksen

tulkintaan ja mikauml on sen teologinen merkitys

1 Ahdistus on vanha teologinen kaumlsite jota on vasta Kierkegaardin vaikutuksesta alettu kaumlyttaumlauml sekulaarissa merkityksessauml Wachinger 1980 203 Ahdistus on erotettavissa pelosta Se kuuluu ihmisen eksistenssiin eikauml siinauml ole moraalista aspektia Ihminen voi olla samanaikaisesti ahdistunut ja rohkea mutta ei pelaumltauml ja olla rohkea Haendler 1957 385 Saksan Angst voidaan suomentaa joko kaumlsitteellauml rdquoahdistusrdquo tai kaumlsitteellauml rdquopelkordquo Esim Tillich joka tunsi sekauml Angst-kaumlsitteen psykologisen merkityksen ettauml Kierkegaardin tuotannon kaumlyttaumlauml Angst-kaumlsitteen tilalla englannin anxiety kaumlsitettauml Vrt Tillich 1958 31 Naumlin se olisi suomennettavissa ahdistukseksi Drewermannin Angst-kaumlsite suomennetaan taumlssauml tutkimuksessa perinteistauml Kierkegaardin aringngest-kaumlsitteen suomentamistapaa noudattaen sanalla rdquoahdistusrdquo ellei taumlstauml kaumlytaumlnnoumlstauml poikkeamisesta erikseen mainita Syynauml on Drewermannin itsensaumlkin usein ilmaisema riippuvuus Kierkegaardin ahdistusta koskevasta ajattelusta 2 ldquoIm Unterschied zur Angst ist die Furcht das Ergreifen der bloszlig wahrscheinlichen aber determinierten wenngleich sich mir entziehenden Zukunft ihr entgehe ich durch Reflexion auf meine MoumlglichkeitenldquohellipldquoAngst aber ist gerade das reflektive Ergreifen meiner Selbst weil sie eben von nichts anderem als mir selbst determiniert sind weil sich zwischen mich und die Zukunft das Nichts der Freiheit schiebt die jede Determination ausschlieszligtldquo SB III 202

35 21 Ahdistus koko ihmisen kokemuksena

Drewermannin ajattelulle on ominaista pyrkimys monitieteisyyteen Se

ilmenee sekauml haumlnen raamatuntulkinnoistaan ettauml systemaattisteologisista

teoksistaan Haumln sisaumlllyttaumlauml teologiaansa luonnontieteellisiauml psykologisia ja

filosofisia kaumlsityksiauml Taumlmauml koskee myoumls haumlnen kaumlsitystaumlaumln ilman uskoa olevan

ihmisen tilasta eli ahdistuksesta3 Taumlssauml alaluvussa analysoin haumlnen

ahdistuskaumlsitettaumlaumln

Ahdistuksen vaikutus ihmiselaumlmaumlaumln on Drewermannin mukaan totaalista

rdquoAhdistus on ihmisen varsinainen synti ndash sellainen ahdistus joka valtaa koko

ihmisen maumlaumlraumlauml haumlnen naumlkemyksensauml maailmankatsomuksellisissa asioissa

saumlvyttaumlauml haumlnen elaumlmaumlnkokemustaan pitaumlauml haumlntauml itseoikeutetusti vankinaan ja

naumlyttaumlauml olevan vaumlistaumlmaumlttauml haumlnen osanaanrdquo4 Drewermann perustelee siis

ahdistuskaumlsitteen kaumlyttaumlmistauml ilman uskoa olevan ihmisen tilasta sen totaalisella

vaikutuksella joka on verrattavissa teologian piirissauml yleiseen kaumlsitykseen synnin

vaikutuksesta ihmiseen Haumlnen kaumlsityksensauml siitauml ettauml ahdistusta kokevat vain

uskosta osattomat eroaa monien teologien ahdistuskaumlsityksestauml5 Haumln kaumlyttaumlauml

uskoa vailla olevan ihmisen tilanteesta ahdistuksen kaumlsitettauml jolla yleisessauml

kielenkaumlytoumlssauml viitataan pelonsekaiseen tunnetilaan 6 Ahdistus ei ole haumlnen

mukaansa psyykkinen ominaisuus muiden joukossa vaan rdquoahdistus itse antaa

ihmiselle haumlnen elaumlmaumlnsauml naumlyttaumlmoumln sen kulissit ja jopa ihmiselaumlmaumln tragedian

ainekset ihminen ei hallitse ahdistusta vaan ahdistus hallitsee haumlntauml ja tuo

3 Drewermann maumlaumlrittelee ettauml ahdistuksen vaikutusvoiman ymmaumlrtaumlmiseksi on syytauml kaumlyttaumlauml integroiden ainakin kolmen eri tieteen menetelmiauml nimittaumlin etologian (Verhaltensforschung) syvyyspsykologian ja eksistenssifilosofian GF I 309 Sudbrackin mukaan ahdistuksen teema on Drewermannin mukaan keskeinen viiden eri tieteen ja niiden metodien alueella nimittaumlin biologian etologian psykologian eksistenssifilosofian ja teologian Sudbrack 1992a 54 4 SB I XI 5 Esim Tillichin mukaan ahdistus kuuluu ihmisen olemiseen ja Kierkegaardin mukaan epaumltoivosta vapaita ovat ainoastaan todelliset kristityt Tillich 1961 31 Tillich 1984b 58 Kierkegaard 1924 33ndash34 6 Psykologiassa ahdistuneisuus anxiety Angst (joskus tuska) on epaumlmaumlaumlraumlinen pelonsekainen painostava tunnetila joka syntyy ratkaisemattomien frustraatiotilanteiden seurauksena (tilapaumlisenauml tai pysyvaumlnauml) ja joka yleensauml liittyy tulevaisuuteen kohdistuviin odotuksiin Saarinen Raija1969 ahdistuneisuus Ahdistuksen ja pelon erosta psykologian naumlkoumlkulmasta ks Egidius 1994 Aringngest pelko koskee tiettyauml vaaraa mutta ahdistus on epaumlmaumlaumlraumlisempaumlauml ja eriytymaumltoumlntauml Ahdistus on psyykkistauml tilaa koskevana diagnoosina luotu vasta 1800-luvun lopulla vaikka ahdistukseen liitettaumlvaumlt oireet on tunnettu antiikin ajoista laumlhtien 1900-luvun lopulta laumlhtien ahdistuksessa on psykologiassa ja psykiatriassa erotettu toisistaan paniikkihaumlirioumlt ja yleistyneet ahdistuneisuushaumlirioumlt Pietikaumlinen 2013 202ndash03 Ahdistuksen kaumlsitteen moniselitteisyydestauml psykologiassa teologiassa ja filosofiassa Drewermannin ahdistuksen kaumlsitteen analyysiin liittyen ks Lundahl 2000 23ndash26

36

mukanaan sisarensa apeuden ja epaumltoivonrdquo7 Ahdistus on siten Drewermannin

mukaan ihmisen elaumlmaumlauml hallitseva kokonaistila jonka vaikutukset naumlkyvaumlt myoumls

ulospaumlin Ahdistusta pidetaumlaumlnkin aiheellisesti haumlnen teologisen antropologiansa

avainkaumlsitteenauml8

Drewermannin mukaan ihmisillauml on monen tieteen keinoin tutkittavaa ja

tulkittavaa ahdistusta Haumln erottaa ensiksikin fyysisessauml muodossa ilmenevaumln

ahdistuksen ihmisten vaumlliaivoissa on muiden nisaumlkkaumliden tapaan ohjelmoituna

erilaisia ahdistustilanteita ja niitauml vastaavia reaktioita Ahdistusta aiheuttavat

lisaumlksi erilaiset kokemukset Kyseinen psyykkinen ahdistus ilmenee psyykkisinauml

oireina Kolmantena ahdistuksen laumlhteenauml on ihmisen tietoisuus Kyseinen

ahdistus syntyy oman vapauden kohtaamisesta Drewermann nimittaumlauml sitauml

tavallisesti henkiseksi (geistig) ahdistukseksi Kaumlytaumln siitauml eksistentiaalisen

ahdistuksen kaumlsitettauml koska Drewermann ajattelee sen olevan kaiken ihmisten

kokeman ahdistuksen ytimenauml9 Ahdistus liikkuu haumlnen mukaansa hissin tavoin

inhimillisen eksistenssin eri kerrosten vaumllillauml ja sitoo ne toisiinsa Naumlmauml kerrokset

Drewermann nimeaumlauml kaumlyttaumlmaumlllauml psykoanalyysin kaumlsitteitauml rdquoserdquo rdquominaumlrdquo ja

rdquoyliminaumlrdquo10 Toisessa yhteydessauml haumln ilmaisee ahdistuksen koskettavan yhtauml lailla

ihmisten rdquoviettipohjaardquo (das Es) rdquominaumlaumlrdquo (das Ich) kuin rdquohenkeaumlkinrdquo(der Geist)11

Hengen kaumlsitettauml kaumlyttaumlessaumlaumln haumln tukeutuu Kierkegaardin

eksistentiaalifilosofiaan jota soveltaa teologisessa merkityksessauml12 Haumln

maumlaumlrittelee siten ihmismielen rakenteen joskus syvyyspsykologisesti ja toisinaan

taas eri tieteiden naumlkoumlkulmia yhdistaumlmaumlllauml Se ettauml Drewermann maumlaumlrittelee

7 Drewermann liittaumlauml ahdistuksen kuvauksen G Bernanosin maalaispapin paumlivaumlkirjan kuvaukseen SB I XI-XII 8 Fehrenbacher 1991 202 Strohmeier 1996 4 Schnelzer 1999 217 Sudbrack 1992a 54 9 ldquoVor allem der Begriff der Angstldquohellipldquomuss fortan innerlicher und wesentlicher verstanden werdenldquohellipldquoDie Wahrheit und die Furchtbarkeit der Angst besteht ja gerade darin dass man nicht vor etwas Fremdem zuruumlckschaudert das man vermeiden oder vor dem man fliehen koumlnnte sondern letztlich immer und unausweichlich vor sich selbstldquo SB III XXIII 10 ldquoDer Begriff Angst ist bei mir wirklich vielschichtig er stellt eine Art Fahrstuhl-Logik dar Ich glaube die Angst verbindet alle Stockwerke der menschlichen Existenz Das beginnt ganz unten in der Tierpsychologie Es laumlsst sich zeigen dass es nicht beliebig viele Aumlngste gibt sondern dass wir im Zwischenhirn auf etwa fuumlnf verschiedene Angstsituationen programmiert sind und auf diese spezifisch aumlhnlich wie die Saumlugetiere reagierenldquohellipldquoUnd diese drei Schichten die Aumlngste die objektiv in der Auszligenwelt liegen und die von anderen Menschen mit der Interpretation der Auszligenwelt vermittelt werden die Angstprogramme die aus dem Erbe der Evolution in uns liegen plus die Angst die aus dem Bewusstsein kommt ndash diese drei mischen sich und bilden die Fahrstuhllogik aller drei Ebenen ndash von Es Ich und Uumlber-Ichldquo Propheten 38 40 Ks myoumls GF I 309 UA 101-02 11 ldquoEs Ich und Geist ndash auf jeder dieser drei Ebenen tritt uns die Angst entgegen stets anders gewandet doch stets mit demselben Unheil verkuumlndenden Antlitzldquo GF I 309 12 Vrt GF I 33

37

ahdistuksen kolme tasoa taumlllauml tavoin toisistaan poikkeavasti osoittanee haumlnen

teologisen intressinsauml olevan enemmaumln praktista kuin teoreettista laatua

Drewermann korostaa ettauml ihmisten ahdistus on erilaisista

ilmenemismuodoistaan huolimatta yhtauml ja samaa ahdistusta13 Erilaiset menetykset

synnyttaumlvaumlt siten psyykkistauml ahdistusta perimaumlaumln kuuluvan fyysisen ahdistuksen

pohjalta 14 Eksistentiaalinen ahdistus puolestaan irrottaa haumlnen mukaansa erilliset

ahdistussisaumllloumlt tilannetekijoumlistauml ja saa ne vaumlistaumlmaumlttauml uhkaamaan olemistamme15

Ahdistuksen ulkoisista ilmenemismuodoista tulee naumlin Drewermannin mukaan

sisaumlisten ahdistusten vertauskuvia Ahdistus kasvaa tietoisuuden lisaumlaumlntyessauml ja

muuttuu laadultaan sulautuessaan ihmisen eksistenssiin16 Drewermann vaumlittaumlauml

ettauml epaumlusko ilmenee jokaisessa haumlnen fyysisyytensauml psyykkisyytensauml ja

henkisyytensauml pohjalta Haumlnellauml on holistinen ihmiskaumlsitys17 Haumln pyrkii tekemaumlaumln

teologiasta filosofian kaltaisen yleisen tutkimusalan

Eksistentiaalinen ahdistus edustaa Drewermannin ajattelussa ahdistuksen

ylintauml tasoa Sen kauhistavuus perustuu haumlnen mukaansa siihen ettei omaa itseaumlaumln

voi paeta Se voimistaa haumlnen mukaansa kaikkien muiden ahdistuksen muotojen

13 ldquoIch glaube dass eine einzige Angst im Untergrund der verschiedenen Angstformen zu finden istldquoGespraumlche 21 14 ldquoUraumlngste innerlich zusammengehoumlren und eine Einheit bildenldquohellipldquoAllen Aumlngsten gemeinsam ist ihre Zugehoumlrigkeit zur depressiven ErlebnisbereitschaftldquohellipldquoAngsterlebenldquohellipldquodurch bestimmte Formen von Objektverlust ausgeloumlst wirdldquo SB II 232 15ldquoDie geistigen Angstformen hingegen schlieszligen sich den vorgegebenen Problemstellungen an sie loumlsen aber die einzelnen Angstinhalte endguumlltig aus ihren situativen oder kommunikativen Bedingtheiten und Zufaumllligkeiten heraus und erheben sie in den Rang notwendiger wesentlicher und unvermeidbarer Gefaumlhrdungen des Daseinsldquo GF I 353 16 ldquoBeide Angstreihen lassen sich thematisch aufeinander beziehen indem die psychischen Angstformen als verinnerlichte Formen einer urspruumlnglich aumluszligeren (acuterealenacute) Thematik von Bedrohung und Gefahr verstanden werden koumlnnenldquohellipldquo die ehedem aumluszligerlichen Themen der Angst werden jetzt zu symbolischen Vorbildern innerer Aumlngsteldquohellipldquodie Angst selber quantitativ mit dem Grad der wachsenden Bewusstwerdung der Lebensvorgaumlnge zunimmt und zugleich qualitativ die Angstinhalte selber mit der Existenz des Menschen verschmelzenldquo GF I 352ndash353 17 Holistisuudella ymmaumlrretaumlaumln yleisimmin sitauml ettauml ihmisen eri olemuspuolet ovat hyvin tiiviisti toisistaan riippuvaisia Ne ovat yhdessauml paljon tiiviimmaumlllauml tavalla kuin kausaalisuhteessa oletetaan Siksi ihmistauml tulee tarkastella ja ymmaumlrtaumlauml haumlnen situaatiostaan kaumlsin Rauhala 1983 46 48 Kettunen 1990 58 Holismin kaumlsitettauml kaumlytetaumlaumln nykyaumlaumln erityisesti ns vaihtoehtoisen spiritualiteetin piirissauml uushenkisen ajattelun pohjalta Esim British Holistic Medical Association maumlaumlrittelee holismin tarkoittavan ihmisen naumlkemistauml ympaumlristoumlnsauml yhteyteen kuuluvana sekauml ihmisen ymmaumlrtaumlmistauml ruumiiksi ja hengeksi Hedges amp Beckford 2000 173 Uushenkisyys eli New age -ilmiouml puolestaan on laaja ja diffuusi Hedges amp Beckford 2000 170 Holistista ihmiskaumlsitystauml edustaa esim ns the whole person -ajattelu joka pitaumlauml sairautta emotionaalisen spirituaalisen ja fyysisen tason yhteisenauml asiana Hedges amp Beckford 2000179 Holistinen ihmiskaumlsitys on saanut 1960- ja 1970-luvuilta alkaen paljon julkisuutta rdquothe human potential movementrdquo-liikkeessauml jonka syntyyn on eniten vaikuttanut psykologia Carl Gustav Jungista ja Abraham Maslowin humanistisesta psykologiasta alkaen ja toiseksi idaumln uskontojen tutuksi tuleminen laumlnsimaissa Puttick 2000 201ndash07 Drewermannin ihmisolemuksen eri tasoille antamat nimitykset vaihtelevat eri yhteyksissauml Taumlssauml tutkimuksessa liitytaumlaumln Drewermannin ajattelussa

38

vaikutusta rdquoUlkoisten tekijoumliden ahdistavuus riippuu niille annetusta

merkityksestauml joka puolestaan riippuu elaumlmaumlnkatsomuksestardquo18 Drewermann

arvioi taumlmaumln naumlkemyksensauml pohjalta ettauml esimerkiksi pappiskutsumuksen

laumlhtoumlkohtana voi olla itsensauml hylaumltyksi tuntevan nuoren omasta psyykkisestauml

tilastaan tekemauml ontologinen tulkinta19 Eksistentiaalinen ahdistus on siten

inhimillisen tuskan ytimenauml joka antaa merkityksen kaikille ahdistuksen

muodoille

Ahdistuksen laatua kaumlsitellessaumlaumln Drewermann tukeutuu kahteen erilaiseen

tulkintaan ihmisen mielestauml Esimerkiksi hissin vertauskuvaa kaumlyttaumlessaumlaumln haumln

maumlaumlrittelee mielen kerroksiksi ruumiin sielun ja hengen20 Sama kolmijako

esiintyy kristillisessauml teologiassa jo Origeneella21 Kierkegaardiin tukeutuessaan

Drewermann kuitenkin maumlaumlrittelee ettauml ruumiiseen ja sieluun liittyvauml rdquohenkirdquo

muodostaa ykseyden naumlistauml kolmesta22 Teologiassa on vallitsevana juuri taumlmauml

naumlkemys hengestauml erityisenauml koko ihmisen olemusta yhdistaumlvaumlnauml hengellisenauml

tekijaumlnauml23 Drewermannin kielikuva ihmispersoonan kerroksista sopii huonosti

yhteen haumlnen hengen eritysasemaa korostavan ihmiskuvansa kanssa Haumlnen

kaumlsityksensauml eksistentiaalisen ahdistuksen vaikutuksesta ahdistuksen

kokonaisuuteen jaumlauml naumliden lausumien perusteella jonkin verran epaumlselvaumlksi Sen

ettauml eksistentiaalinen ja psyykkinen ahdistus ovat vuorovaikutuksessa haumln sen

keskeisimpaumlnauml esiintyvaumlaumln jaotteluun ja puhutaan sen mukaisesti fyysisestauml psyykkisestauml ja eksistentiaalisesta ahdistuksesta 18 ldquoVor allem der Begriff der Angstldquohellipldquomuss fortan innerlicher und wesentlicher verstanden werden indem all die Formen neurotischer Angst auf die geistige Angst vor sich selbst zuruumlckgefuumlhrt werden Die Wahrheit und die Furchtbarkeit der Angst besteht ja gerade darin dass man nicht vor etwas Fremdem zuruumlckschaudert das man vermeiden oder vor dem man fliehen koumlnnte sondern letztlich immer und unausweichlich vor sich selbstldquohellipldquoIn Wirklichkeit ist die Macht der aumluszligeren Faktoren abhaumlngig von der Bedeutung die man ihnen verleiht und diese haumlngt ganz und gar an der Art eigenen Lebensentwurfsldquo SB III XXIII 19 ldquoDas Gefuumlhl ontologischer Unsicherheit das wir bisher als eine Grundtatsache in der Motivation des Klerikerseins herausgearbeitet haben laumlsst sich psychoanalytisch als eine direkte Folge des Gefuumlhls der Nichtakzeptiertheit seitens der primaumlren Kontaktpersonen verstehenldquo KPI 270 20 Propheten 38 40 21 Annala 1993 94 Myoumls Kettler 1960 1696ndash1697 22 ldquoacuteDer Menschacute meinte er weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacute Doch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muszlig vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das acuteDritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewuszligtsein das als Selbstbewuszligtsein die Einheit bildetldquo GF I 336 Kierkegaard 1964 110 Kierkegaard 1924 19 23 Anderson 2000 24

39

sijaan tuo selkeaumlsti esille Taumlssauml suhteessa haumlnen ahdistuskaumlsitteensauml muistuttaa

esimerkiksi Viktor E Franklin eksistentiaalianalyyttistauml ahdistuskaumlsitettauml24

Eksistentiaalisen ja psyykkisen tason ilmioumliden yhteenkuuluvuutta

Drewermann perustelee tukeutumalla Kierkegaardiin taumlmauml on puhunut samasta

asiasta kuin psykoanalyysi myoumlhemmin vaikkakin toisesta naumlkoumlkulmasta25

Lorenz Wachinger ja Heribert Wahl arvioivat ettauml esimerkiksi synnin ja

neuroosin yhdistaumlminen on Kierkegaardin vaikutusta26 Drewermann on naumlin

luonut Kierkegaardin ajattelun ja syvyyspsykologisten tulkintojen pohjalta

uudenlaisen holistisen epaumluskon tilan kaumlsitteen terapeuttisen teologiansa

laumlhtoumlkohdaksi Kriitikotkin ovat arvostaneet sen omintakeisuutta27 Taumlmaumln

tutkimuksen naumlkoumlkulmasta on oleellisinta ettauml Drewermann kaumlyttaumlauml ahdistuksen

kaumlsitettauml teologisen ja syvyyspsykologisen ahdistuskaumlsityksen sisaumlltoumljauml

yhdistaumlvaumlssauml merkityksessauml Haumlnen ahdistuskaumlsitteensauml on teologisen ja

syvyyspsykologisen ahdistuskaumlsitteen synteesi

22 Ahdistuksen syntyminen

Drewermann kaumlyttaumlauml siis uskon ulkopuolella olemisen tilasta ahdistuksen

kaumlsitettauml ja vaumlittaumlauml ettauml henkinen eli eksistentiaalinen ahdistus on taumlmaumln holistisen

ahdistuksen ytimenauml Haumln tarkoittaa eksistentiaalisella ahdistuksella Jumalasta

erottavaa ahdistusta Miten Jumalasta joudutaan haumlnen mukaansa eroon ja onko se

vaumlltettaumlvissauml Miten ahdistuksen syntyminen on haumlnen mukaansa selitettaumlvissauml

syvyyspsykologisesti Mikauml on haumlnen tulkintansa suhde muiden

syvyyspsykologisesti tulkitsevien tulkintaan Taumlssauml alaluvussa etsin vastausta

naumlihin kysymyksiin

Drewermann vertaa psykoanalyysiin tukeutuen ihmisen alkuperaumlistauml

Jumala-yhteyttauml imevaumlisikaumlisen narsistiseen kokemukseen aumlidistaumlaumln ihminen on

24 Esim Frankl 1987 18ndash19 Drewermann myoumls tukeutuu Viktor E Frankliin kaumlsitellessaumlaumln ahdistuksen eri muotoja Esim SB III 113 469 471 477 25 ldquoDie Gedanken Kierkegaards sind heute von groumlszligtem Interesse geblieben weil seine Darlegung uumlber die Verzweiflung unmittelbar nur vom anderen Ende her vorwegnimmt was in der Psychoanalyse als Neurose beschrieben wirdldquo PM I 129 Viittaus on Kuolemansairaus-teokseen jonka sisaumllloumln ajatellaan edustavan Kierkegaardin omaa ajattelua 26 Wachinger 1985 725 Wahl 1987 925ndash26 27 Esimerkiksi Kassel korostaa Drewermannin ahdistuskaumlsityksen omintakeisuutta vaikka suhtautuukin siihen muuten varsin kriittisesti Kassel 1993 7ndash8

40

samanlaisessa turvassa kuin lapsi aumlitinsauml sylissauml28 Haumln nimittaumlauml sitauml

psykoanalyyttisesti varhaisimmaksi oraaliseksi vaiheeksi29 Ihminen elaumlauml haumlnen

mukaansa silloin sellaisessa sopusoinnussa itsensauml kanssa jonka Jungin

analyyttinen psykologia tulkitsee tietoisen ja tiedostamattoman mielen

ykseydeksi30 Taumlssauml viattomuuden tilassaan ihminen kuuluu vielauml luontoon eikauml

haumlnellauml siksi ole hengessauml koettavaa eksistentiaalista ahdistusta Haumlnellauml on

kuitenkin ahdistusta jonka tuottaa mahdollisuus astua omaan vapauteensa ja

omaan todellisuuteensa Kierkegaardiin tukeutuen Drewermann vielauml korostaa

ettei viattomuuden tilassa elaumlvaumln ihmisen ahdistus ole kuitenkaan eksistentiaalista

ahdistusta eikauml siihen sisaumllly syyllisyyttauml31 Kaumlsitys ahdistumista edeltaumlneestauml

viattomuuden tilasta vertautuu Paul Tillichin dreaming innocence -oppiin vaikkei

Drewermann mainitsekaan Tillichiauml32

Syntiinlankeemuskertomus33 kuvaa Drewermannin mukaan parhaiten

ahdistuksen syntymistauml Haumln kaumlsittelee sen sisaumlltoumlauml habilitaatioteoksessaan

Strukturen des Boumlsen eksegeettisestauml psykoanalyyttisestauml analyyttis-

psykologisesta ja filosofisesta naumlkoumlkulmasta34 Kertomusta tulkitaan haumlnen

mukaansa vaumlaumlrin jos Jumala-suhteen katkeamisen syynauml pidetaumlaumln ylpeyttauml

Ihmisen ahdistuminen jaumlauml silloin huomaamatta35 Perinteinen selitys on haumlnen

28 rdquoDer Schutzraum der Mutter steht dem Kind ausschlieszliglich und ungeteilt zur VerfuumlgungldquohellipldquoDas Bild des Gartens symbolisiert lediglich das was die Mutter dem Kind bedeutetldquohellipldquoDas Bild entspricht ganz und gar dem acuteprimaumlrenacute acuteNarziszligmusacute des Saumluglingsldquo SB II 23 29 SB II 547 Freudin mukaan viettityydytyksen saaminen keskittyy oraalivaiheessa (noin 0ndash1v) suuhun Drewermannin mukaan lapsi elaumlauml varhaisinta oraalista vaihetta puolen vuoden ikaumlaumln asti 30 rdquoSo stellt psychologisch das Paradies ein Bild des Friedens und der Einheit des Menschen mit sich selbst darldquohellipldquoDas Bild des Adams alles in sich schlieszligt was psychisch zum Menschen gehoumlrt also den ganzen Bereich des Unbewuszligten aus dem sich das Bewuszligtsein erhebtldquo SB II 29 31 ldquoIn der Unschuld ist der Mensch nicht als Geist bestimmt sondern seelisch in unmittelbarer Einheit mit seiner Natuumlrlichkeit bestimmtldquohellipldquoNun ist er aber wesentlich nicht nur durch die Natuumlrlichkeit sondern durch den Geist bestimmt Als Geist entwirft der Mensch seine eigene Freiheit in ihr betritt er seine eigentliche Wirklichkeit diese aber ist das Feld der reinen Moumlglichkeit und dieses Nichts der Freiheit die dem Geiste moumlglich ist erzeugt Angst acute Dies meint Kierkegaard ist das tiefe Geheimnis der Unschuld dass sie zur gleichen Zeit Angst ist acute ldquo SB III 437 Kierkegaard 1964 55ndash56 32 Tietoisuuteen heraumlaumlminen eli essentiasta eksistentiaan siirtyminen aiheuttaa naumlet Tillichin mukaan ahdistusta olennossa jonka olemassa olo oli rdquonukkuvan viattomuudenrdquo tilassa vielauml potentiaalista eikauml aktuaalista Tillich on Drewermannin tavoin tukeutunut Kierkegaardiin maumlaumlritellessaumlaumln ihmisen syvimmaumln ahdistuksen liittyvaumln haumlnen tietoisuuteensa rajallisesta vapaudestaan Tillich 1962 33ndash35 33 Gen 3 34 Strukturen des Boumlsen -teoksensa osissa SB I SB II ja SB III 35 ldquoDas Tun des Menschen hat man oft als acuteStolzacute bezeichnet und mit dem Streben nach dem von Gott verbotenen Wissen und dem Wie-Gott-sein-Wollen begruumlndetldquohellipldquoDiese Auffassung ist aber nur zT berechtigt und falsch wenn von ihr her ein Gesamtverstaumlndnis von Gn 3 1ndash7 ermoumlglicht werden soll Den das Motiv des Stolzes kommt erst in Gn 35 zum Ausdruck und erklaumlrt durchaus

41

mielestaumlaumln myoumls ristiriitainen Jumalan yhteydestauml lankeamisen ajatellaan naumlet

kuuluvan kaikkien ihmisten eksistenssiin mutta sitauml pidetaumlaumln samalla vapaan

tahdon ratkaisuna Lankeamisesta voidaan naumlin syyttaumlauml ihmistauml itseaumlaumln

Drewermann vaumlittaumlauml ratkaisseensa kyseisen perisyntiopin ongelman Kierkegaardin

nerokkaaseen oivallukseen tukeutumalla Sen mukaan ihmisestauml tulee syyllinen

ahdistuksen vuoksi36 Ahdistus taas on haumlnen mukaansa aina kuulunut ihmislajin

elaumlmaumlaumln sillauml se on syntynyt itsetietoisuuden (Selbstbewuszligtsein) ja hengen

(Geist) ilmestyessauml lajin kehitykseen37

Syntiinlankeemuskertomuksen tapahtumakulkua Drewermann kaumlsittelee

keskitetysti eksegeettiseksi nimeaumlmaumlssaumlaumln Strukturen des Boumlsen I -teoksessa38

Kyseessauml ei haumlnen mukaansa ole varsinainen analyysi tai tulkinta vaan

kertomuksessa esiintyvien emotionaalisten tekijoumliden verbalisointi39 Pidaumln sitauml

kuitenkin tulkintana Haumln esittaumlauml siihen lisaumlnaumlkoumlkohtia teoksessaan Strukturen des

Boumlsen II psykoanalyyttistauml ja analyyttis-psykologista tulkintaa soveltamalla

Psykoanalyyttinen syntiinlankeemuskertomuksen tulkinta on haumlnen mukaansa

syvyyspsykologisista tulkinnoista paras koska sen avulla voi ymmaumlrtaumlauml jahvistista

kertomusperinnettauml40 Se tulkitsee haumlnen mukaansa Jumalasta luopumista kuten

jahvistin tekstikin41 Psykoanalyysiin tukeutuen Drewermann keskittyy

analysoimaan kertomuksen motiiveja ja symboleja42 Ahdistuksen syntyyn

liittyviauml motiiveja ovat haumlnen mukaansa syoumlmiskiellon kuoleman uhan ja

paratiisista karkottamisen motiivit kaumlaumlrme naisen houkuttelijana ja nainen miehen

houkuttelijana43 Kaikki naumlmauml motiivit ovat mukana myoumls haumlnen eksegeettisessauml

tulkinnassaan Drewermann epaumlilee ettei Jungin analyyttinen tulkinta tuo

nicht ja macht gerade unverstaumlndlich wie die Frau die den ersten Ansturm der Schlange so weit von sich gewiesen hat mit einem Mal in die Suumlnde geraumltldquo SB I 75 36 ldquoDas Kernproblem der acuteErbsuumlndenlehreacute das all diesen Definitionen ihre Berechtigung aber auch ihre Grenzen zuweist besteht indessen in der Paradoxie daszlig der Abfall von Gott zur Existenz eines jeden Menschen gehoumlren also notwendig sein soll und trotzdem einen Akt der Freiheit darstellen muss um Schuld des Menschen und nicht der Teil der Schoumlpfung Gottes zu senldquohellipldquoKierkegaards Genie war es daszlig er das Phaumlnomen der Suumlnde vom Erleben der Angst her deutete und diese These aufstellte daszlig der Mensch nicht nur Angst habe weil er schuldig seildquohellipldquosondern umgekehrt daszlig er schuldig werde aus Angstldquo Suumlnde Schuld 149 Syyllisyysteemasta enemmaumln SB III 540ndash82 37ldquoWenn in das Angsterleben der Tiere von einem bestimmten Punkt der Entwicklung an Selbstbewuszligtsein und acuteGeistacute eindringen und damit eine entscheidende Aumlnderung herbeifuumlhrenldquo GF I 337 38 SB I 53ndash74 39 SB I 53 40 SB I XLII 41 SB I XLIIndashXLIII 42 SB II 52ndash124 152ndash247 Syntiinlankeemuskertomusta Drewermann kaumlsittelee filosofisesta naumlkoumlkulmasta SB III 436ndash460 ja naumlkoumlkulmaansa maumlaumlrittelemaumlttauml UA 56ndash76 ja GF II 121ndash40

42

psykoanalyyttisen tulkinnan tavoin esiin syntiinlankeemuskertomuksen

erityisyyttauml mutta esittaumlauml kuitenkin myoumls jungilaisen tulkinnan44 Seuraavassa

analysoin Drewermannin syntiinlankeemuskertomuksen tulkintaa haumlnen eri

teoksissaan esittaumlmaumlnsauml pohjalta Keskityn analyysissani siihen mitauml kertomus

haumlnen mukaansa paljastaa ahdistuksen syntymisestauml ja vaikutuksista ja mikauml on

haumlnen tulkintansa suhde eraumlisiin muihin syvyyspsykologisiin tulkintoihin

Drewermann mainitsee syntiinlankeemusta syvyyspsykologisesti tulkitessaan

runsaasti sen eri edustajien tulkintoja kertomuksen yksityiskohdista mutta haumln

tyytyy yleensauml vain esittelemaumlaumln niitauml

Drewermann korostaa syntiinlankeemuskertomuksen psykologista

osuvuutta se kuvaa sitauml miten ahdistus seurauksineen saa ihmisen valtaansa 45

Keskeisintauml siinauml on Jumalaan kohdistuva epaumlily Paratiisin kaumlaumlrme saa sen aikaan

vaumlaumlristelemaumlllauml Jumalan lupausta ja kieltoa46Ahdistuksen synnyttaumlauml siis kaumlaumlrmeen

puhe Sen ainekset ovat Drewermannin mukaan alkuisin Jumalan luomasta

maailmasta eivaumltkauml mistaumlaumln erillisestauml rdquopimeyden valtakunnastardquo 47 Kertomuksen

Jumala on haumlnen mukaansa persoona eikauml missaumlaumln tapauksessa tulkittavissa

ihmismielen osaksi48 Haumln painottaa erityisesti ettauml Jumala ja ihminen ovat eri

persoonia49 Drewermann pitaumlauml taumlrkeaumlnauml huomata ettauml ahdistuksen aiheuttajaksi

esitetaumlaumln Jumalan luoma olento sillauml ei ole olemassa mitaumlaumln pahuutta johon

Jumalan valta ei ulottuisi50 Jumalan syynauml ei haumlnen mukaansa kuitenkaan voi

pitaumlauml sitauml ettauml ihminen lankeaa sillauml Jumala ei ole luonut ihmistauml pahaan

taipuvaiseksi kuten haumln huomauttaa Jungin vaumlittaumlvaumln Taumlllaiset vaumlitteet edustavat

haumlnen mukaansa gnostisismia51 Haumln viittaa naumlin gnostilaisen antropologian

platonistiseen ihmiskaumlsitykseen52 Haumln ei myoumlskaumlaumln yhdy Jungin vaumlitteeseen

jonka mukaan Jumala tahtoi ihmisten lankeavan ja loi siksi kaumlaumlrmeen53

43 SB II 16 44 SB II 140 Jungilaiseen tulkintaan syntiinlankeemuskertomuksesta Drewermann tukeutuu SB II 124ndash152 45 rdquoEs ist das Ergebnis unserer Beschaumlftigung mit der jahwistischen (j) Urgeschichte deren Interpretation wir hier vorlegenldquohellipWir moumlchten und zwar theologisch verbindlichldquohellipldquohinweisen auf die Ausweglosigkeit einer Existenz ohne Gottldquo SB I XIIndashXIII 46 SB I 53ndash60 47 SB I 60ndash73 81 48 SB III 158 Drewermann syyttaumlauml gnostisismista kirjailija Thomas Mannia 49 SB III 577 50 ldquoSchlangeldquohellipldquoistldquohellipldquonur eines der Tiere acutedie Jahwe der Gott gemacht hatacute gerade also nichtldquohellipldquoeine selbstaumlndige MachtldquohellipldquoEs gibt kein Boumlses das sich Gottes Machtbereich entzoumlge Das steht am Anfang Und wir werden diesen Fingerzeig nicht vergessen duumlrfenldquo SB I 55 51 SB II 147 SB III 185 363 Drewermann viittaa Jungin teokseen Ein Moderner Mythus X 388 52 Ks Pearson 2005 84 53 Kille 2001 87

43

Kuitenkaan Drewermann ei pidauml Jungia gnostikkona54 Analysoidessaan

syvyyspsykologisesti kaumlaumlrmesymbolin merkitystauml Drewermann tukeutuu

mieluummin psykoanalyysin edustajiin jotka pitaumlvaumlt kaumlaumlrmettauml seksuaalisena

symbolina kuin analyyttisen psykologian edustajien tulkintaan kaumlaumlrmeestauml

ihmismielen pimeiden puolien symbolina55 Seksuaalisymboliksi kaumlaumlrmeen

tulkitsee esimerkiksi psykoanalyytikko Ludvig Levy56

Jung ja haumlnen monet seuraajansa korostavat kaumlaumlrmesymbolin

ambivalenttisuutta Se voi Jungin mukaan symboloida mielen pimeaumln puolen eli

varjon lisaumlksi myoumls aumlitiauml ja animaa eli ihmismielen naisellista puolta57

Drewermann tuntee naumlmauml merkitykset58 Haumln tarttuu Jungin tapaan tulkita

syntiinlankeemuksen kaumlaumlrmettauml sen myytin valossa joka kaumlsittelee taistelua

lohikaumlaumlrmettauml vastaan59 Myyttien erona on haumlnen mukaansa ettauml

syntiinlankeemuskertomuksessa kaumlaumlrmettauml ei yritetauml tappaa Kertomuksen ihmiset

eivaumlt ole sankareita eivaumltkauml halua hyoumlkaumltauml Jumalaa ja haumlnen luomaansa vastaan

Kysymys on onnettomuudesta Drewermann ei siksi hyvaumlksy Jungin tulkintaa

jonka mukaan syntiinlankeemuskertomus olisi kuvaus tietoisuuteen heraumlaumlmisestauml

tai oman minuutensa (Selbst) loumlytaumlmisestauml Haumln torjuu selkeaumlsti taumlmaumln vaumlitteen60

Haumln ei syntiinlankeemuskertomusta tulkitessaan juuri tuo esille ahdistuksen

mahdollisia positiivisia vaikutuksia61 Tietoisuuteen heraumlaumlmisen ja minuuden

loumlytaumlmisen esivaiheiden kuvaukseksi se haumlnen mukaansa kuitenkin sopii mutta

haumln ei maumlaumlrittele tarkemmin milloin minuus olisi loumlydettaumlvissauml62

Uskontopsykologi Anton A Bucher huomauttaa oikein ettauml Drewermannin

tulkinta eroaa taumlssauml Jungin tulkinnasta63 Drewermann naumlyttaumlauml ajattelevan ettauml

ihminen voisi loumlytaumlauml minuutensa jo lapsuudessaan kun se Jungin mukaan on

yleensauml mahdollista vasta keski-iaumlssauml

54 SB III 157 Haumln on siis samaa mieltauml kuin Jungin ajattelua gnostilaisuuden naumlkoumlkulmasta selvittaumlnyt Robert A Segal jonka mukaan Jung tosin soveltaa joitakin gnostilaisia kaumlsityksiauml analyyttiseen psykologiaansa mutta ei ole uskonnollisessa mielessauml gnostikko Segal Robert A 1992 18ndash19 25 55 SB II 89 103 SB III 154 56 Kille 2001 62 57 Kille 2001 86 Jung 1973 GW 5 sect541 Jung 1976b GW 92 sect 390 viite 84 58 SB II 131 59 SB II 141ndash46 Esim Jung 1973 GW 5 sect 538 sect 575 60 rdquoNicht ist es wahr daszlig die j acuteSuumlndenfallerzaumlhlungacute als ein Bild der Selbstfindung und Individuation zu verstehen seildquo SB II 146 61 Esim SB III 546 haumln sen sijaan korostaa ahdistuksen voivan johtaa turvautumaan Jumalaan 62 rdquoBeim sog Suumlndenfallrdquohelliprdquoum einen Vorgang der Selbstfindung und Bewuszligtwerdung gehtldquo SB II 139 144 146 SB III 124 Vrt Jung 1978 GW 13 sect 244 63 Bucher 1992a 78 Jungin mukaan individuaatio eli itsensauml tai minuutensa loumlytaumlminen on mahdollista vasta keski-iaumlssauml

44 Psykoanalyytikot tulkitsevat tavallisesti syntiinlankeemuskertomuksen

kaumlsittelevaumln seksuaalista rikkomusta koska se heidaumln mukaansa edustaa eettisiauml

normeja seksuaalisuudelle asettanutta juutalaisuutta Esimerkiksi Levyn mukaan

lankeemuksen symboliksi on tietoisesti valittu syoumlminen joka tunnetaan

seksuaalisena symbolina64 Eksegeettistauml tulkintaa taumlydentaumlessaumlaumln myoumls

Drewermann arvioi ettauml siihen voi sisaumlltyauml seksuaalisia elementtejauml mutta

seksuaaliseen rikkomukseen keskittyvauml tulkinta ei haumlnen mukaansa ole missaumlaumln

tapauksessa ainoa oikea tulkinta65Syntiinlankeemuskertomus on haumlnen mukaansa

ennen muuta kuvaus Jumalasta erottavan eksistentiaalisen ahdistuksen

syntymisestauml Haumln ajattelee psykoanalyyttisen tulkinnan voivan synnyttaumlauml

mielivaltaista spekulaatiota ja loumlytaumlauml kertomuksesta siihen sisaumlltymaumlttoumlmiauml

motiiveja66 Syntiinlankeemuskertomusta ei Drewermannin mukaan voi tulkita

moraalin naumlkoumlkulmasta67

Mikauml sitten aiheuttaa sen ettauml ahdistuksettomassa paratiisissa elaumlvauml ihminen

ahdistuu kaumlaumlrmeen puheesta ndash Tai jos kysymys sovelletaan ihmiselaumlmaumlaumln

yleisemmin mikauml saa ihmisen kokemaan eksistentiaalista ahdistusta

Drewermannin mukaan ahdistumisen syynauml on kognitiivis-affektiivinen konflikti

Jumala on taumlhaumln asti ollut ihmisille elaumlmaumln laumlhde mutta nyt haumln naumlyttaumlauml uhkaavan

ihmistauml kuolemalla68 Drewermann kuvaa perusteellisesti Eevan ja kaumlaumlrmeen

kohtaamista mutta ei painota mitenkaumlaumln naisen syyllisyyttauml vaan korostaa

ihmisten syyllisyyden ja rangaistuksen yhteisyyttauml69 Se ettauml Eeva antaa hedelmaumln

myoumls Adamille osoittaa haumlnen mukaansa ettauml syntinen turvautuu toiseen koska

jaumlauml yksin70 Eeva on siis rdquoheikko nainenrdquo Psykoanalyytikko Gudrun Jork sen

sijaan naumlkee kertomuksen Eevassa vahvan aumlidin joka kapinoi patriarkaalisesti

toimivaa Jumalaa vastaan71 Drewermann hyvaumlksyy taumlmaumln tulkinnan

myoumlhemmin72 Haumln tulkitsee siis Eevan syvyyspsykologisesti usealla tavalla

Kaumlaumlrme astuu Drewermannin tulkinnassa Jumalan tilalle ihmisen

turvaajaksi Haumln kuvaa lankeemuksen tapahtuvan Eevan ja kaumlaumlrmeen

64 Kille 2001 61 62 65 SB II 102 120ndash21 66 SB II 118 67 SB III 49ndash59 68 ldquoEr der wenig vorher der Ursprung und Garant des Lebens der Menschen war erscheint jetzt als der Bedrohende und den Tod Verhaumlngende Hier liegt denn auch der Konfliktstoffldquo SB I 62 69 SB I 71 70 SB I 71ndash72 71 Kille 2001 68 72 SB II 123

45

monipolvisen sananvaihdon tuloksena Olennaista siinauml on Eevan epaumlvarmuuden

ja ahdistuksen lisaumlaumlntyminen Kaumlaumlrme saa Jumalan naumlyttaumlmaumlaumln despootilta joka

uhkailee ihmistauml mutta ei kuitenkaan pysty toteuttamaan uhkauksiaan Taumlllaisesta

heikosta ihmisiaumlkin kadehtivasta Jumalasta on helppo luopua73 Jungin teorian

kehittaumljauml John Sanford voisi huomauttaa Drewermannille ettauml myoumls jotkut

gnostikot pitaumlvaumlt kertomuksen kaumlaumlrmettauml pelastajana74 Drewermannin

eksegeettisen tulkinnan yhdistaumlauml psykoanalyytikkojen tulkintaan Jumalan

tulkitseminen isaumlksi Naumlmauml tulkitsevat kertomusta oidipaalisena draamana Jumala

on siinauml isauml ja Adam haumlnen poikansa Eeva on aumliti mutta haumlnen roolinsa

psykoanalyytikot tulkitsevat eri tavoin75 Myoumls Drewermann esittaumlauml omanlaisensa

oidipaalisen tulkinnan jossa Jumalaa edustaa kaumlaumlrme Taumllloumlin haumln siis paumlaumlttelee

kertomuksen kaumlsittelevaumln yli kolmevuotiaiden elaumlmaumlauml76 Sen mukaan kertomus

kuvaa psykoanalyyttisesti tulkittuna Eeva-tyttaumlren houkutusta insestisuhteeseen

kaumlaumlrmeisaumln kanssa Tulkintaansa haumln perustelee lapsuuden isaumlsuhteen

vaikutuksella tyttaumlren myoumlhempaumlaumln puolisonvalintaan77 Psykoanalyytikko Otto

Rank taas tulkitsee Eevan Adamin aumlidiksi ja Adamin ajavan aumlitinsauml kaumlaumlrmeen

houkutuksesta insestiseen suhteeseen kanssaan Toiseksi tulkintamahdollisuudeksi

Rank esittaumlauml ettauml kyseessauml olisi Jumala-isaumln ja Eeva-tyttaumlren vaumllinen insesti78

Drewermann mainitsee syntiinlankeemuskertomuksen tulkintaa taumlydentaumlessaumlaumln

jaumllkimmaumlisen mahdollisuuden79 Haumln ajattelee siis syntiinlankeemuskertomuksen

olevan tulkittavissa syvyyspsykologisesti monella tavalla Psykoanalyytikko Geacuteza

Rόheimin mukaan juuri se ettauml seksuaalisuuden luonut Jumala tuomitsee sen

osoittaa syntiinlankeemuskertomuksen kuvaavan isaumln ja pojan vaumllistauml konfliktia80

Eeva ajattelee Drewermannin mukaan paumlaumlsevaumlnsauml ahdistuksestaan kaumlaumlrmeen

avulla Haumln ponnistelee silti pitkaumlaumln pysyaumlkseen Jumalan puolella81

Lankeemuksesta on kysymys vasta silloin kun yritys raukeaa Varsinainen

lankeemus tapahtuu Drewermannin mukaan kuin hypnotisoituna ihmisen itsensauml

73 SB I 56 74 Kille 2001 88ndash89 75 Kille 2001 64 76 Oidipaalinen vaihe sijoittuu Freudin ja Drewermannin mukaan 3-56 vuoden ikaumlaumln SB II 547 77 SB II 116 78 Kille 2001 62ndash63 79 SB II 116 80 Kille 2001 66 81 SB I 55ndash71

46

ollessa passiivinen82 Pahaan taipumisen keskeisimpaumlnauml syynauml haumln pitaumlauml ihmisen

epaumlvarmuutta ja alemmuudentunteita ja korostaa aivan suomalaisen

haumlpeaumltutkimuksen tapaan kristittyjen keskeisenauml tuntemuksena olevan

epaumlvarmuus muille kelpaamisesta83 Haumlnen mukaansa olisi gnostisismia vaumlittaumlauml

Jungin tavoin ettauml Jumalan pelkaumlaumlminen (Furcht) olisi aiheuttanut lankeamisen 84

Ihmisen epaumlvarmuus siitauml voiko Jumalaan enaumlauml luottaa on haumlnen mukaansa sen

sijaan syynauml myoumls ahdistuksen jatkumiseen Taumlssaumlkin haumln siis syyttaumlauml Jungia

gnostilaisista korostuksista vaikka ei pidauml taumltauml varsinaisena gnostikkona85

Drewermannin mukaan ahdistus ajaa lankeamaan yhauml uudelleen ja siten yhauml

suurempaan ahdistukseen86 Haumln on samaa mieltauml kuin Gudrun Jork jonka

mukaan syntiinlankeemuksen kaltainen tilanne saa ihmiset pelkaumlaumlmaumlaumln

ahdistuneina Jumala-isaumln rangaistusta87 Inhimillinen ahdistus johtuu siis

Drewermannin mukaan perimmaumlltaumlaumln Jumala-suhteen puuttumisesta mutta haumln

korostaa ahdistuksen kokonaisvaltaisuutta syvyyspsykologiaa ahdistuksen

syntytapahtumaan soveltamalla

Esittaumlmaumlaumlnsauml oidipaalista tulkintaa vahvemmin Drewermann liittaumlauml

syntiinlankeemuskertomuksen lapsen oraalisen kehitysvaiheen loppupuolelle

jolloin lapsen suhtautuminen aumlitiin muuttuu ambivalentiksi88 Kielletyn puun

hedelmien syoumlmisestauml rankaisemisen haumln naumlet ajattelee kuvaavan lapsen

kokemusta taumlmauml kuvittelee vieroittamisen johtuvan siitauml ettauml haumln on imetyksessauml

vahingoittanut aumlitiaumlaumln Drewermann vaumlittaumlauml toisin kuin esimerkiksi Freud ettauml

kaikkien ihmisten syyllisyyden tunteet kumpuavat naumlistauml kokemuksista89 Taumlstauml

paumlaumltellen kaikki lapset joutuisivat haumlnen mukaansa puolen vuoden iaumln jaumllkeen

eroon Jumalasta ja ahdistuksen valtaan Psykoanalyyttisesti tulkittuna se

82 ldquoDas eigentliche Tun der Frau erscheint wie hypnotisiert wie passiv gezogen wirklich nur wie ein Schluszligpunkt einem in sich abgeschlossenen Satzldquo SB I 70 83 SB I 62 Vrt esim Kettunen 2011 384 84 SB II 32 Jung 1974b 82 85 SB III 157 86 rdquoEs gehoumlrt zur Suumlnde daszlig der Mensch der aus Angst in die Suumlnde geraumlt nach und in der Suumlnde noch groumlszligere Angst vor Gott hatldquo SB I 107 Oidipaalisen tulkinnan Drewermann esittaumlauml SB II 115ndash118 mutta hylkaumlauml sen samalla lopuksi 87 Kille 2001 71 88 Psykoanalyysin mukaan oraalinen vaihe on 0ndash1 -vuotiaana 89 rdquoDie Frage muszligte sich naumlmlich alsbald stellen ob der Oumldipuskomplex nicht viel zu spaumlt auftritt um die Herkunft des Schuldgefuumlhls zu erklaumlrenldquo SB II 187rdquoDie narziszligtische Identifikation und die sadistische Zerstoumlrung bilden demnach in der oralen Phase eine Ambivalenz die notwendig mit dem Auftreten schwerer Schuldgefuumlhle einhergehtldquo SB II 189 SB II 156ndash57 SB II 547 (taulukko) Oidipaalinen vaihe on noin 3ndash5ndash6 -vuotiaana Freudin kaumlsityksestauml ks esim Taumlhkauml 1996

47

merkitsee haumlnen mukaansa kaikkien ihmisten neuroottisuutta90 Jungilaisen

analyytikon Mario Jacobyn mukaan taumlllaista voi tapahtua joskus epaumlempaattinen

aumliti synnyttaumlauml haumlnen mukaansa lapsessa epaumlvarmuutta joka helposti johtaa

ahdistuneeseen kaumlyttaumlytymiseen91 Drewermann hyvaumlksyy Jungin tulkinnan jonka

mukaan syntiinlankeemus kuvaa sisaumlistauml irtautumista aumlidistauml tai isaumlstauml92 Myoumls

psykoanalyytikko Geacuteza Rόheim tulkitsee paratiisista karkottamisen sylilapsen

normaaliksi kehitykseksi taumlmauml paumlaumlsee irtautumaan symbioottisesta aumlitisuhteesta93

Syntiinlankeemuskertomuksen ja eksistentiaalisen ahdistuksen synnyn

sijoittaminen taumlhaumln vaiheeseen on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa ettauml ahdistus

kuuluu Drewermannin mukaan ihmisyyteen ndash eli lapsenkin elaumlmaumlaumln heti

syntymaumln jaumllkeen94

Drewermannin syntiinlankeemuskertomuksen tulkintaa ohjaa siten selvaumlsti

haumlnen teologialleen ominainen rinnakkaistenvaihtoehtojen etsintauml

Syvyyspsykologien lisaumlksi haumln tukeutuu tulkinnoissaan myoumls eri kulttuurien

myyttiaineistoon Haumln korostaa myyttien avoimuutta erilaisille tulkinnoille ja

symbolien monimerkityksisyyttauml95 Syntiinlankeemuksessa on haumlnen mukaansa

kuitenkin olennaisinta ahdistuksen vaikutus vain ahdistuksen synty selittaumlauml haumlnen

mukaansa sen ettauml ihminen luopuu alkuperaumlisestauml Jumala-yhteydestaumlaumln Taumlssauml on

haumlnen kanssaan samoilla linjoilla Jungin seuraaja Heinz Westman jonka mukaan

uudenlaisen tietoisuuden saavuttaminen aiheuttaa ihmisessauml vaumlistaumlmaumlttauml

ahdistusta96

Walter Kasper kritisoi Drewermannin tulkinnassa erityisesti taumlmaumln kaumlsitystauml

ahdistuksen ja synnin suhteesta Kasper kysyy eikouml ahdistus ole seurausta siitauml

ettauml ihminen on vapaasta tahdostaan hylaumlnnyt Jumalan97 Kasper ei ota

kritiikissaumlaumln huomioon ettauml Drewermannin tulkinnan tavoitteena on valottaa

syntiin lankeamiseen johtavia psyykkisiauml tekijoumlitauml Haumln pyrkii ymmaumlrtaumlmaumlaumln

pahan valtaa ihmisiin omasta ihmiskaumlsityksestaumlaumln kaumlsin Monet ovat arvostaneet

90 SB I LXXXVII Luvussa 24 kaumlsittelen mitauml Drewermann tarkoittaa kaikkien neuroottisuudella 91 Kille 2001 92 92 SB II 124ndash25 Esim jungilaisessa ns subjektin tason tulkinnassa ajatellaan myytin tai unen yleensauml kuvaavan yhden ihmisen sisaumlisiauml kokemuksia Bucher 1992a 41 93 Kille 2001 66ndash67 94ldquoWenn in das Angsterleben der Tiere von einem bestimmten Punkt der Entwicklung an Selbstbewuszligtsein und acuteGeistacute eindringen und damit eine entscheidende Aumlnderung herbeifuumlhrenldquo GF I 337 95 SB II 104 117 124 96 Kille 2001 95 97 Kasper 1992 11ndash12

48

tulkinnan empiiristauml otetta vaikkei se pystykaumlaumln ratkaisemaan perisyntioppiin

liittyviauml teologisia ongelmia98 Myoumls Kasper pitaumlauml Drewermannin tulkintaa

merkittaumlvaumlnauml uustulkintana jos muistetaan ettauml taumlmaumln mukaan ahdistus myoumls ajaa

ihmisiauml turvautumaan Jumalaan99

Kriittisesti Drewermannin syntikaumlsitystauml arvioi myoumls Julia Knop Haumln

huomauttaa oikein ettauml Drewermann kiistaumlauml perisynnin Lisaumlksi haumln kuitenkin

vaumlittaumlauml ettauml Drewermann pitaumlauml syntiauml vain ihmisen yrityksenauml vapautua

ahdistavasta olosta Drewermann erottaa Knopin mukaan siten etiikan Jumalaan

uskomisesta ja kiistaumlauml ihmisen vastuun100 Haumln arvioi Drewermannin

terapeuttisten pyrkimysten johtaneen siihen ettauml taumlmauml pitaumlauml ahdistusta eli uskon

puutetta sairauteen verrattavana tilana johon ihminen tarvitsee Jumalan apua101

Myoumlskaumlaumln Hans-Martin Barthin mukaan ei Drewermannin tulkintaa ahdistuksesta

synnin syynauml voi hyvaumlksyauml teologiseksi kaumlsitykseksi vaikka ajatuksella onkin

psykologinen oikeutuksensa Drewermann kieltaumlauml haumlnenkin mukaansa ihmisen

vastuun pahuudestaan102 Taumltauml mieltauml on myoumls Ernst Dassmamm103Barth ja Knop

ja Dassmann ovat siltauml osin oikeassa ettauml Drewermann torjuu moralistisena

pitaumlmaumlnsauml katolisen etiikan104 Ihmisen vastuuta teoistaan haumln ei kuitenkaan kiellauml

mutta korostaa sen olevan kirkollisen yliminaumln vallasta vapautuneen oman

minuutensa loumlytaumlneen ihmisen vastuullisuutta105 Ahdistuksesta vapautuminen

vapauttaa haumlnen mukaansa synnistauml ja tekee oikeanlaisen eettisyyden

mahdolliseksi106

Drewermann paumlaumlttelee syntiinlankeemuskertomuksesta ettei ahdistuneen

ole pakko taipua pahaan Haumln ei hyvaumlksy Dassmannin Knopin ja Barthin vaumlitettauml

98 Heribert Wahlin mukaan Drewermann esittaumlauml perisyntiopin tilalle rdquoperiahdistusopinrdquo (rdquoErbangstlehrerdquo) pystymaumlttauml kuitenkaan aikaisempia selittaumljiauml paremmin selittaumlmaumlaumln teologisesti tai psykoanalyyttisesti sitauml mistauml olemisen ahdistus oikein tuli paratiisiin Wahl 1987 925 Siegfrid Wiedenhoferin mukaan viimeaikaisessa teologisessa keskustelussa on vaumlistetty perisyntioppiin liittyvaumlauml probleemaa perisynnin yleisyydestauml ja vaumlistaumlmaumlttoumlmyydestauml sekauml sen aiheuttamasta syyllisyydestauml Drewermannin rdquoStrukturen des Boumlsenrdquo teoksen 3 osaan sisaumlltyy Wiedenhoferin mukaan taumlmaumln probleeman kaikkein perusteellisin ratkaisuyritys Wiedenhofer 1987 366ndash67 99 Kasper 1992 11ndash12 Ahdistuksen vaikutuksesta uskon syntymiseen ks luku 41 100 Knop 2007 106 109 121ndash22 125 Perisyntiopin Drewermann kiistaumlauml ldquoLediglich die protestantische Identifikation der Suumlnde mit der menschlichen Natur die sich in Kierkegaards leidenschaftlicher Entgegensetzung von Gott und Mensch ausspricht haben wie nicht uumlbernehmen koumlnnenldquo SB III 582 101 Knop 2007 123 125 102 Barth 1988 249 103 Dassmann 1992 63ndash64 104 Esim GF I 96ndash139 105 GF I 123ndash24 106 SB III 553 SB II 615

49

rdquooppinsardquo vastuuttomuudesta Oman olemisensa ja taumlmaumln maailman tiedostava

ihminen kyllauml kohtaa haumlnen mukaansa vaumlistaumlmaumlttauml rdquoei-olemisenrdquo kaumlaumlrmeen (die

Schlange des Nichtseins) joka on kaiken rdquoei-vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlnrdquo (Nicht-Notwendig)

tunnuskuva Ihminen voisi siten haumlnen mukaansa saumlilyttaumlauml yhteytensauml Jumalaan

myoumls kaumlaumlrmeen houkutellessa107 Drewermann ajattelee ahdistuksen valtaan

joutuneiden voivan omilla valinnoillaan estaumlauml ahdistumisensa jatkumisen

Kaumlsityksensauml haumln ilmaisee myoumls Kierkegaardilta lainaamansa vertauksen avulla

Syvyyteen katsominen aiheuttaa sen mukaan kyllauml pyoumlrrytystauml On kuitenkin

ihmisen oma syy jos haumln antaa ahdistukselle sellaisen vallan ettauml se johtaa haumlnet

tuijottamaan syvyyteen kuin hypnotisoituna Silloin ihmisestauml tulee syyllinen

ahdistumiseensa108 Muuta syyllisyyttauml ei ihmisellauml Drewermannin mukaan ole

sillauml haumln on nyt ahdistuksensa vankina109 Haumln ei painota Kierkegaardin tavoin

sitauml ettauml ihminen sekauml pelkaumlauml ahdistumista ettauml haluaa paeta siihen110

Drewermannin tulkinta syntiinlankeemuskertomuksesta ei ole esitetyistauml

epaumlilyistauml huolimatta gnostilaista sillauml Jumala on haumlnen mukaansa ihmisten luoja

ja persoona jolla on suhde luomiinsa ihmisiin Myoumls haumlnen kaumlsityksensauml ihmisten

alkuperaumlisestauml viattomuudesta on kristillisen tulkinnan mukainen111 Haumln myoumls

torjuu kertomusta tulkitessaan gnostilaisuutta edustavat

naumlkemykset112Drewermannin kaumlsityksessauml ahdistuksesta eraumlaumlnlaisena

107 ldquoEs ist meint die biblische Erzaumlhlung auf dieser Ebene der Symbolik absolut unvermeidlich daszlig zu einem Menschen wenn er seiner selbst bewuszligt wird und seine Lage in dieser Welt begreift die acuteSchlangeacute des Nichtseins zu reden beginnt Kein Gott kein Schoumlpfer koumlnnte eine Welt erschaffen in der sich dieser Dialog zwischen der acuteSchlangeacute und dem Menschen vermeiden lieszlige Zu der Welt selber die Gott gemacht hat gehoumlrt notwendig die acuteSchlangeacute als das Emblem alles Nicht-Notwendigen Von daher koumlnnte die Gefaumlhrdung des Menschen der im Moment seiner Bewuszligtwerdung die Schlange reden houmlrt an sich in den schuumltzenden Haumlnden Gottes wie aufgehoben erscheinenldquo GF II 133 108 ldquoVor Gott ist es nicht notwendig daszlig der Mensch in seiner Angst beginnt wie im Schwindel nur noch um sich selbst zu kreisen nur noch in das eigene Loch zu starren und darin abzustuumlrzen Gewiszlig ist es notwendig daszlig der Blick in den Abgrund Schwindel verursacht und es ist im Gefuumlhl des Schwindels notwendig den Halt zu verlieren aber es ist die Schuld des Menschen die Angst bis dahin kommen zu lassen daszlig man nur noch wie hypnotisiert in den Abgrund starren kannldquo SB III 545 Kierkegaard ilmaisee asian naumlin ldquoJa kuitenkin haumln on syyllinen koska haumln vajosi ahdistuneisuuteensa mitauml haumln kuitenkin tavallaan halusildquo Kierkegaard 1964 57 Kierkegaardin vertauksen takaa loumlytyy vastaava Friedrich Schellingin esittaumlmauml vertaus Schelling 2004 69ndash70 109 ldquoDaszlig die eigentliche Suumlnde des Menschen die Angst ist ndash Angst in einer Form daszlig sie den ganzen Menschen ergreift daszlig sie die Perspektiven seiner Weltanschauung bestimmt daszlig sie die Regungen seines Lebensgefuumlhls durchtoumlnt daszlig sie wie eine nicht weiter reduzierbare Selbstverstaumlndlichkeit mit ihm verhaftet ist und unabtrennbar zu ihm zu houmlren scheintldquo SB I XI 110 Kierkegaard 1964 57 111 SB II 147SB III 570 esim Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 27 112 Esim SB IIIssa noin 30 kertaa

50

luonnonvoimana jota ihmisen on mahdotonta vastustaa on kuitenkin

gnostilaisuuden dualistiseen maailman- ja ihmiskuvaan viittaavia piirteitauml113

Sitauml ettei ihmisen ole pakko taipua pahaan Drewermann perustelee myoumls

filosofisesti Haumln pitaumlauml ensiksikin kiinni tahdon vapaudesta Ihmisellauml on haumlnen

mukaansa valinnanvapaus mutta se on rajoitettu Ihminen on siis vastuullinen

vaikka haumlnellauml on ahdistuksensa Drewermann hyvaumlksyy Kantin naumlkemyksen

jonka mukaan pakko ja vapaus voivat vaikuttaa toistensa rinnalla Ihminen kuuluu

siten aumllyllisenauml olentona vapauden piiriin mutta empiirisenauml olentona luonnon

piiriin114 Valinnan vapautta Drewermann perustelee sekauml Kierkegaardiin ettauml

Hegeliin tukeutumalla Kierkegaardin mukaan ihminen ei voi olla Jumalan tavoin

vapaa koska haumln ei ole rdquoHenkirdquo samassa mielessauml kuin Jumala115 Hegeliin

tukeutuen Drewermann taas arvioi ettei syyllisyys eli Jumalan yhteydestauml

lankeaminen ole vaumlltettaumlvissauml Ihmisen vapaudessa eli haumlnen henkisyydessaumlaumln

taumlytyy naumlet olla jotakin sellaista joka tekee haumlnestauml aivan pakosta syyllisen

Kyseiseen ihmisen vapauteen ei kyllaumlkaumlaumln voi liittyauml ulkoista pakkoa sillauml se

kumoaisi vapauden Sen sijaan vapauteen sisaumlltyy sisaumlinen vaumllttaumlmaumlttoumlmyys116

Taumlllauml Drewermann tarkoittanee vaumlistaumlmaumlttoumlmaumlsti toteutuvaa eroa Jumalan

yhteydestauml Haumlnen mukaansa syyllisyyttauml voi ymmaumlrtaumlauml oikein vain

eksistentiaalisesta vapauden kaumlsityksestauml kaumlsin117

Ihmisen ristiriitaisuutta voidaan Drewermannin mukaan analysoida

filosofisesti mutta siten ei kuitenkaan loumlydetauml ratkaisua syyllisyyttauml koskevaan

ongelmaan118 Kysymys pahuudesta liittyy ihmisen uskoon ja epaumluskoon ja

kuuluu siksi teologian ratkaistaviin119 Se ei voi filosofian ja psykologian tavoin

113 SB I 55ndash71 Vrt Pearsonin esitys gnostisismin eri dimensioista Pearson 2005 82ndash87 114 SB III LXIX 8 13 Drewermann pakon ja vapauden dilemmaa perusteellisesti Kantin ajatteluun tukeutuen SB III1ndash53 115 ldquoWenn der Mensch in dem Sinn acuteGeistacute waumlre daszlig er sich selber (als Einheit von Sein und Wesen) begruumlndet (acutegesetztacute) haumltte so waumlre er sich selber niemals fragwuumlrdig er waumlre seit

Ewigkeit und schloumlsse alles Zeitliche in sich er waumlre in sich absolut notwendig und gerade darin in ausschlieszliglichem Gehorsam sich selbst gegenuumlber absolut frei Nun aber existiert der Mensch nicht aus sich selbst heraus Er ist ganz und gar acuteabgeleitetes Verhaumlltnisacute wie KIERKEGAARD sagt und so traumlgt er den Grund seines Daseins nicht in sich selbstldquo GF I 336 116 rdquoEinen Ausweg aus dieser Aporie gibt es nur wenn wir dem Gedanken Hegels zustimmen daszlig an der menschlichen Freiheit an der Geistigkeit des Menschen etwas sein muszlig das sie mit Notwendigkeit schuldig werden also biblisch acutevon Gott abfallenacute laumlszligt Diese Notwendigkeit darf der Freiheit des Menschen nicht aumluszligerlich sein denn sonst wuumlrde die Freiheit aufgehoben sie muszlig vielmehr so begriffen werden daszlig sie der Freiheit selbst innerlich ist daszlig sie die Freiheit also nicht aufhebt sondern daszlig sie vielmehr als die Weise in Erscheinung tritt in der Freiheit sich vollzieht und verwirklichtldquo SB III 99 117 Naumlin myoumls Knop 2007 98 118 SB III 568ndash576 119 SB III XLIXndashL

51

pitaumlauml lankeamista ihmisen ainoana vaihtoehtona Onhan lankeaminen mahdollista

torjua Jumalan edessauml (vor Gott)120 Ahdistus onkin voitettavissa vain silloin kun

sen kohtaa rdquoJumalasta kaumlsinrdquo (von Gott her)121 Jos ahdistuksen valtaa ei

ymmaumlrretauml ja kuvitellaan vapauduttavan pahasta ymmaumlrryksen keinoin

ajaudutaan gnostilaiseen mytologiaan122 Ainoastaan usko tekee Drewermannin

mukaan mahdolliseksi olla lankeamatta ahdistukseen ja epaumltoivoon Ihmistauml

voidaan pitaumlauml syyllisenauml vain kun haumlntauml tarkastellaan uskosta kaumlsin 123 Haumln

nimittaumlaumlkin lankeamisen rdquopakkoardquo naumlennaumliseksi124 Jumalaan turvautuminen on

siten haumlnen mukaansa aina mahdollista vaikka ahdistus tekeekin sen vaikeaksi

Knop kysyy aiheellisesti onko Jumala-suhde noin vain valittavissa125

Drewermannilla naumlyttaumlauml olevan pelkistetyn harmoninen kaumlsitys uskosta

Ahdistuksen keskeisimpaumlnauml vaikutuksena on Drewermannin mukaan

alkuperaumlisen Jumala-yhteyden katkeaminen Ahdistus on traagista koska se

paljastaa ihmisen syyllisyyden mutta estaumlauml samalla tunnustamasta sitauml126

Ahdistuksen ja Jumala-yhteyden vastakohtaisuus on kuitenkin taumltaumlkin

traagisempaa Ihminen tarvitsee haumlnen mukaansa Jumalaa juuri ahdistuksensa

vuoksi ja uskon merkitys on ahdistuksen voittamisessa127 Usko ja ahdistus ovat

vastakohtia128 Ahdistus jota Drewermann pitaumlauml syntiinlankeemuskertomuksen

tulkinnassaan synnin syynauml on taumlssauml maumlaumlritelmaumlssauml astunut synnin paikalle

Synnissauml ei haumlnen mukaansa ole niinkaumlaumln kysymys moraalista kuin Jumala-

suhteen katketessa tapahtuneesta eksistenssin muutoksesta Jumala-suhde ja

120 ldquoVor Gott ist es nicht notwendigldquohellipldquoin das eigene Loch zu starren und darin abzustuumlrzenldquo SB III 545 121 ldquoAllein von Gott her erscheint die Angst als etwas Uumlberwindbares Nicht-Zwanglaumlufiges erst im Glauben an Gott erwacht der Mensch aus dem Gefaumlngnis seines acuteverfluchten Lebensacuteldquohellipldquozu seiner eigentlichen Bestimmung und Wuumlrdeldquo SB III XLVIII 122 SB III 539 123 ldquoWie denn uumlberhaupt von einer Schuld des Menschen die Rede sein kann wennldquohellipldquodie Schuldgefuumlhle notwendig aus der Ambivalenz der menschlichen Triebanlagen und bestimmten aumluszligeren Faktoren entstehenldquohellipldquoWichtig ist jedoch daszlig das menschliche Dasein erst vom Glauben an Gott her als schuldig zu erkennen istldquo SB III 568 575 124 ldquoDie scheinbare Notwendigkeit des Boumlsenldquo SuumlndeSchuld 152 125 Knop 2007 111 126 ldquoGerade darin liegt die ganze Tragik der Angst daszlig sie nicht nur die Schuld hervorbringt sondern auch die Umkehr verhindertldquo SB I 82 127 ldquoDer Begriff Angst zu dem entscheidenden Maszligstab theologischen Denkens gemacht wird Nur auf dem Hintergrund der Angst ist Gott dem Menschen wesentlich und nur in der Uumlberwindung der Angst versteht man was Glaube istldquo SB III 578 128 ldquoDer Glaubeldquohellipldquoist so allgemeinmenschlich wie sein Gegenteil die menschliche Angstldquo TE II 164ldquoDer Mensch nicht leben kann ohne Gott dass es jedenfalls gegen die Angstldquohellipldquoinmitten der Gnadenlosigkeit der Welt als Heilmittel nur den Glauben gibtrdquo SB I XII

52

moraalisaumlaumlntoumljen noudattaminen ovat eri asioita129 Drewermannin kaumlsitys

ahdistuksen yleisyydestauml vertautuu teologiseen kaumlsitykseen jonka mukaan kaikki

ovat syntisiauml

Uskoon ei Drewermannin mukaan sisaumllly ahdistusta ja ahdistusta tunteva on

uskosta osaton Taumlmauml kaumlsitys muistuttaa teologista kaumlsitystauml jonka mukaan vain

uskomalla Kristukseen vapaudutaan synnistauml Teologisesti kyseenalainen on

kuitenkin Drewermannin kaumlsitys jonka mukaan ero Jumalasta ilmenisi aina

epaumlmieluisuuden saumlvyisenauml mielentilana ja usko puolestaan taumlydellisenauml

tuskattomuutena Se muistuttaa uushenkistauml spiritualiteettikaumlsitystauml130

Drewermannin kaumlsitys ihmisen sisaumlisestauml kokemusmaailmasta on siis

pelkistetyn kaksijakoinen ihminen joko uskoo tai on uskon ulkopuolella Taumlssauml

haumlnen naumlkemyksensauml on laumlhellauml Kierkegaardin naumlkemystauml jonka mukaan

ahdistuksesta vapaita ovat vain todelliset kristityt131 Drewermannin naumlkemys

eroaa kuitenkin Kierkegaardin naumlkemyksestauml siinauml ettauml taumlmauml ei yleensauml samaista

ahdistusta ja synnin vallassa olemista132 Drewermann ei myoumlskaumlaumln pohdi

esimerkiksi Tillichin tavoin uskoonkin kuuluvaa ahdistuksen laumlheisyyttauml Ahdistus

on taumlmaumln mukaan uskossakin ihmistauml laumlhellauml vaikkei se kuulukaan uskoon133

Drewermann korostaa siis yhtaumlaumlltauml Kierkegaardin tavoin ihmiselaumlmaumln olevan

yleensauml yhtauml ahdistusta muta toisaalta haumln ajattelee ahdistuksen olevan

voitettavissa helpommin kuin esimerkiksi Tillich ajattelee

23 Eksistentiaalinen ahdistus ja epaumltoivo

Taumlssauml alaluvussa analysoin Drewermannin kaumlsitystauml ihmisiauml Jumalasta

erottavasta eksistentiaalisesta ahdistuksesta jossa haumln tukeutuu erityisesti

Kierkegaardiin Siksi tarkastelen ensiksi Kierkegaardin kaumlsitystauml

eksistentiaalisesta ahdistuksesta ja epaumltoivosta ja toiseksi Drewermannin kaumlsitystauml

129 rdquoacuteSuumlndeacute nicht zunaumlchst ein moralischer Tatbestand istldquohellipldquosondern Fehlverhalten am Grund der Existenzldquohellipldquoes eines istldquohellipldquosich gegenuumlber dem ethisch Allgemeinen und ein anderes sich gegenuumlber Gott zu Verhaltenldquo SB I XIIndashXIV 130 Uushenkisestauml spiritualiteetista ks esim Helander 2005 131 Kierkegaard 1924 33ndash34 132 Vain aumlaumlrimmaumlinen epaumltoivo on Kierkegaardin mukaan syntiauml rdquosynti on epaumltoivon potensatiordquo Kierkegaard 1924 121 133 Tillich 1961 30ndash31

53 Kierkegaardin mukaan ihminen on Jumalasta riippuvainen henki134 Ihmisen

hengen haumln rinnastaa taumlmaumln minuuteen135 Haumlnen mukaansa ihmisellauml on ollut

ahdistusta ennen syntiinlankeemustakin mutta se on ollut erilaista kuin nykyinen

ahdistus Vasta syntiinlankeemus on muuttanut sen vapauden tiedostamisesta

johtuvaksi ahdistukseksi joka on taumlysin toista kuin pelko136 Ahdistus voi haumlnen

mukaansa olla tietoista hengessauml koettavaa tai tiedostamatonta ja hengetoumlntauml137

Tietoista se voi olla joko pahan tai hyvaumln suhteen Pahan suhteen tietoisesti

ahdistunut on esimerkiksi itsensauml synnin orjaksi tunteva ihminen ja hyvaumln suhteen

tietoisesti ahdistunut taas ahdistuu hyvyydestauml ja uhmaa hyvyyttauml138

Kierkegaardin mukaan ahdistus voi kasvattaa ihmistauml niin ettauml taumlmauml loumlytaumlauml

uskon mutta elaumlmauml on silti jatkuvaa kamppailua ahdistusta vastaan139 Jos

ihminen ei kuitenkaan loumlydauml suhdetta itseensauml ja Jumalaan haumlnen ahdistuksensa

kasvaa epaumltoivoksi Se taas esiintyy Kierkegaardin mukaan ahdistuksen tapaan

monenmuotoisena Se voi ensiksikin olla tiedostamattomuutta omasta hengestaumlaumln

eli minuudestaan jolloin se ilmenee esimerkiksi vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyytenauml uskonnon

suhteen140 Toiseksi ihmisellauml voi olla hengen eli minuuden tiedostavaa epaumltoivoa

jossa Kierkegaard erottaa kolme muotoa Ensimmaumlinen niistauml on heikkouden

epaumltoivo joka ilmenee epaumltoivona jostakin ajallisesta141 Toinen on ikuisuuteen ja

omaan minuuteen liittyvauml epaumltoivo142 Kolmas epaumltoivo puolestaan on olemista

omassa varassaan eli uhmaa Jumalaa kohtaan143

Drewermann tukeutuu Kierkegaardiin sekauml teologisessa ihmiskaumlsityksessaumlaumln

ettauml kaumlsityksessaumlaumln eksistentiaalisesta ahdistuksesta Ihminen on haumlnen mukaansa

rdquojohdetulla tavallardquo (auf abgeleitete Weise) henki kuten myoumls Kierkegaard

maumlaumlrittelee ja siitauml myoumls johtuu haumlnen ahdistuksensa144 Ihminen ei ole siten

henki (Geist) samassa mielessauml kuin Jumala rdquoJos ihminen olisi sillauml tapaa henkirdquo

maumlaumlrittelee Drewermann rdquoettauml haumln olisi itse oma perustansa haumln ei

134 Kierkegaard 1924 19ndash20 135 Kierkegaard 1924 19 Olen korvannut vanhahtavan itseyden kaumlsitteen taumlssauml ja myoumlhemminkin minuuden kaumlsitteellauml 136 Kierkegaard 1964 42 55 58 137 Kierkegaard 1964 58 122 138 Kierkegaard 1964 143 148ndash49 139 Kierkegaard 1964 197199 140 Kierkegaard 1924 67ndash74 141 Kierkegaard 1924 74ndash96 142 Kierkegaard 1924 96ndash106 143 Kierkegaard 1924 106ndash117

54

kyseenalaistaisi koskaan itseaumlaumln Ihminen olisi siinauml tapauksessa ikuinen ja

sisaumlllyttaumlisi myoumls ajallisuuden itseensauml Ihminen olisi myoumls itsessaumlaumln vaumllttaumlmaumltoumln

ja tottelevaisena itseaumlaumln kohtaan absoluuttisen vapaardquo145 Silloin ihmisellauml ei olisi

ahdistusta Ahdistus johtuu siis haumlnen mukaansa siitauml ettauml viattomasta ja

tietaumlmaumlttoumlmaumlstauml ihmisestauml on tullut henkiolento Eksistentiaalinen ahdistus

katkaisee Drewermannin mukaan ihmisen suhteen minuuteensa ja estaumlauml haumlntauml

loumlytaumlmaumlstauml sitauml Haumlnellauml ei ole minuutta eli haumln ei voi olla henkensauml kautta

yhteydessauml Jumalaan146

Hengeksi tullessaan ihminen saa Drewermannin mukaan oman vapautensa

ja astuu omaan todellisuuteensa mutta taumlmauml vapaus on vain mahdollisuus ja

aiheuttaa siksi ahdistusta Ihmisellauml on naumlet sekauml pakottava tarve luopua

yksiloumlllisyydestaumlaumln ettauml sulautua massaan vapautensa menettaumlneenauml147 Vapaus on

siten ihmisen suurin taakka ja sen vaaliminen voi vaatia valtavia ponnistuksia

Drewermann on omaksunut Kierkegaardin tulkinnan jonka mukaan ihmisen

syvintauml ahdistusta on omasta vapaudestaan ahdistuminen148 Haumln on kuitenkin

hyoumldyntaumlnyt kaumlsityksessaumlaumln ahdistuksesta myoumls Martin Heideggerin ja Jean Paul

Sartren naumlkemyksiauml Sartre yhdistaumlauml Drewermannin mukaan kaumlsityksessaumlaumln

ahdistuksesta Kierkegaardin kaumlsityksen ahdistuksesta oman vapautensa edessauml

Heideggerin kaumlsitykseen ahdistuksesta rdquoei-minkaumlaumlnrdquo(Nichts) edessauml

Drewermannin mukaan niiden yhdistaumlmisessauml ahdistuskaumlsitykseen ei ole mitaumlaumln

ristiriitaa koska vapaus edellyttaumlauml ei-minkaumlaumln kieltaumlmistauml149

Eksistentiaalinen ahdistus on Drewermannin mukaan syntynyt ihmislajin

kehityshistorian aikana Se on ominaista vain ihmiselle mutta sen juuret ovat

144rdquoNun aber existiert der Mensch nicht aus sich selbst heraus Es ist ein ganz und gar acuteabgeleitetes Verhaumlltnisacute wie KIERKEGAARD sagt und so traumlgt er den Grund aller Angst auf `abgeleiteteacute (kontingente) Weise acuteGeistacute zu seinldquo GF I 336 Kierkegaard 1924 20 145 GF I 336 Vrt Kierkegaard 1924 19ndash21 146 ldquoacuteGeistacute definierte der daumlnische Religionsphilosoph als acutedas Selbstacuteacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewusstsein das als Selbstbewusstsein die Einheit bildetldquohellipldquoDoch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muss vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewusstsein das als Selbstbewusstsein die Einheit bildetldquo GF I 336 147 ldquoMan ist gewoumlhnt an den Gedanken daszlig die Freiheit das eigentliche und houmlchste Gut des Menschen sei und das ist auch wahr Aber man uumlbersieht leicht daszlig es zugleich die groumlszligte Buumlrde des Menschen ist und daszlig es einer auszligerordentlichen Anstrengung bedarf seine eigene Freiheit zu wollen Es liegt in der Tat eine Sehnsucht in dem Menschen sich als Individuum aufzugeben und in der Unfreiheit der Masse zu verschwinden eben weil keine Angst dem Menschen innerlicher und tiefer ist als die Angst der Freiheit vor sich selbstldquo PM I 134 PM (suom) 71 148 ldquoEntsprechend war es Kierkegaards geniale Intuition daszlig die tiefste Angst des Menschen die Angst der Freiheit vor sich selbst istldquo SB III XXV 149 ldquoSo besteht zwischen beiden Auffassungen insofern kein Unterschied als die Freiheit als Nichten das Nichts voraussetztldquo SB III 202

55

luomakunnan yhteisessauml alkuahdistuksessa150 Taumlssauml korostuksessaan haumln seuraa

Kierkegaardia151 Eksistentiaalinen ahdistus on haumlnen mukaansa sekauml

evoluutioketjun vaumlistaumlmaumltoumln vaihe ettauml taumlysin uusi ilmiouml ihmisen

kehityshistoriassa Tietoisuuden (Bewuszligtsein) ja yksiloumlllisyyden lisaumlaumlntyessauml on

kasvanut myoumls ahdistus 152 Ratkaisevan muutoksen elaumlinten kokemaan

ahdistukseen on tuonut itsetietoisuuden (Selbstbewuszligtsein) ja hengen (Geist)

mukaantulo taumlhaumln kehitykseen 153 Luomakunnan ahdistuksen kasvaminen

inhimilliseksi ahdistukseksi perustuu siten Drewermannin mukaan biologiaan

Itsetietoisuuden ja hengen ilmaantuminen sen sijaan on haumlnen mukaansa

tulkittavissa vain teologisesti Itsetietoisuus nimittaumlin tekee ahdistuksesta henkistauml

eli eksistentiaalista154 Drewermann perustelee eksistentiaalisen ahdistuksen

syntyauml sekauml evoluutiobiologisesti ettauml teologisesti

Eksistentiaalisen ahdistuksen syntymisessauml on Drewermannin mukaan kyse

laadullisesta hyppaumlyksestauml Kuva on selvaumlstikin omaksuttu Kierkegaardilta155

Itsetietoisuus ja eksistentiaalinen ahdistus syntyvaumlt Drewermannin mukaan silloin

rdquokun tietoisuuden ja maailman acuteminaumlnacute ja acuteei-minaumlnacute olemuksellinen ero

murtautuu esiinrdquo rdquoSilloin ihmiset myoumls tulevat tietoisiksi acuteaumlaumlrellisestauml

aumlaumlrettoumlmyydestaumlaumlnacute He ymmaumlrtaumlvaumlt olevansa muuta kuin heitauml ympaumlroumlivauml

todellisuus He myoumls ymmaumlrtaumlvaumlt olevansa riippuvaisia siitauml ja sen aiheuttamasta

uhastardquo156 Drewermann ei ilmaise tarkemmin mitauml haumln tarkoittaa laadullisella

hyppaumlyksellauml Viittaako haumln taumltauml kaumlsitettauml kaumlyttaumlessaumlaumln ehkauml geneettiseen

mutaatioon evoluutioketjussa Vai onko se ymmaumlrrettaumlvauml filosofiseksi tai

150 SB II 222 Drewermann tukeutuu antropologi R Bilzin naumlkemykseen siitauml ettauml ihmisen eksistentiaalinen ahdistus (Daseinsangst) voidaan johtaa empiirisesti todennettavasta alkuahdistuksesta (Urangst) joka esiintyy tietyissauml perusmuodoissa 151 ldquoIn der Unschuld ist der Mensch nicht als Geist bestimmt sondern seelisch in unmittelbarer Einheit mit seiner Natuumlrlichkeit bestimmtldquo Kierkegaard 1964 55ndash56 152 ldquoMit dem Grad des Bewuszligtsein und Individualitaumlt zugleich das Quantum der Angst ansteigt nur das Individuum kann Angst empfindenldquo GF I 336 153 ldquoWenn in das Angsterleben der Tiere von einem bestimmten Punkt der Entwicklung an Selbstbewuszligtsein und acuteGeistacute eindringen und damit eine entscheidende Aumlnderung herbeifuumlhrenldquo GF I 337 154 ldquoErst von diesem Moment des erwachenden Selbstbewuszligtseins an tritt die Angst als die geistige

Bestimmtheit aufldquo GF I 337 155 Kierkegaard esim kuvaa synnin ilmaantumista maailmaan aumlkilliseksi hyppaumlykseksi Kierkegaard 1964 42 156ldquoIrgendwann muss die wesentliche Fremdheit zwischen Bewusstsein und Welt zwischen acuteIchacute und acuteNicht-Ichacute subjektiv aufbrechen und dieser Augenblick ist identisch mit dem Geburtstunde des Selbstbewusstsein und der Angst Nichts von dem was uns umgibt sind wir selbst das aber was wir sind ist ebenso abhaumlngig wie bedroht von den Dingen rings um uns her Erst von diesem Moment des erwachenden Selbstbewusstsein an tritt die Angst als eine geistige Bestimmtheit auf indem sie sich als die Bedingung erweist unter der das Ich seiner selbst als einer acuteendlichen Unendlichkeitacute bewusst werden kannldquo GF I 336ndash37

56

teologiseksi kaumlsitteeksi157 Haumln kuitenkin maumlaumlrittelee eksistentiaalisen

ahdistuksen olemusta filosofisin termein Onkin ajateltavissa ettauml Drewermann

painottaa Heideggerin hengessauml sitauml ettauml eksistentiaalisen ahdistuksen olemus on

tulkittavissa vain eksistentiaalifilosofian avulla158 Samasta syystauml johtunee ettei

haumln taumlssauml yhteydessauml myoumlskaumlaumln suhteuta itsetietoisuuden ja eksistentiaalisen

ahdistuksen syntyauml ihmisen psyykkiseen kehitykseen eikauml psyykkisen ahdistuksen

syntyyn Haumln ei pohdi sitauml kumpi naumlistauml ahdistuksen paumlaumllaumlhteistauml ilmaantuu ensin

ihmisyksiloumln elaumlmaumlaumln ja ihmiskunnan historiaan Lapsen elaumlmaumlaumln

eksistentiaalinen ahdistus astuu haumlnen eraumliden tulkintojensa mukaan kuitenkin

oraalisessa kehitysvaiheessa159

Jos ahdistunut ihminen ei tartu mahdollisuuteen pysyauml Jumalan yhteydessauml

haumln ajautuu Drewermannin mukaan epaumltoivoon160 Se on kiinnipitaumlmistauml omasta

ei-minaumlaumln olemisesta ja lopulta halua olla ei-mitaumlaumln Epaumltoivoisen tuskan ytimenauml

on kyvyttoumlmyys vapautua omasta itsestaumlaumln161 Ahdistus eroaa siis Drewermannin

mukaan epaumltoivosta siinauml ettauml ihminen joutuu ahdistuksen valtaan ilman omaa

syytaumlaumln Ahdistuksen jatkuminen epaumltoivon muodossa on taas haumlnen oma

valintansa Teologisesti epaumltoivoa tulkitessaan Drewermann korostaa ihmisen

omaa vastuuta Ahdistus on Drewermannille holistinen epaumltoivo taas teologinen

kaumlsite Kierkegaardin tavoin haumln erottaa epaumltoivon psyykkisestauml

epaumltoivoisuudesta Epaumltoivossa on kyse ihmisen eksistenssissauml tapahtuneesta

muutoksesta162 Ahdistuksen valtaan joutuneessa ihmisessauml ei silloin enaumlauml toteudu

157 Drewermann ei maumlaumlrittele taumlssauml yhteydessauml tarkemmin sitauml minkauml lajien kohdalla haumln ajattelee eksistentiaalisen ahdistuksen ilmaantuneen ihmisen evoluutioon Ihmistauml ei haumlnen mukaansa kuitenkaan saa asettaa rdquohenkisenaumlrdquo olentona eksklusiivisesti muuta maailmaa vastaan eikauml haumln pidauml rdquosielun kuolemattomuuttardquo elaumlinten kohdalla mahdottomana ajatuksena Esim Tiere 34 Drewermann myoumls korostaa teologiassaan kehittyneimpien nisaumlkkaumliden ja ihmisen sisaumlisten kokemusten samanlaisuutta mutta ei ota selkeaumlsti kantaa elaumlinten tietoisuuden laatuun Schmerz 122 158 Heidegger naumlet vaumlittaumlauml ldquoMit dem Hinweis auf das Fehlen einer eindeutigen ontologisch zureichend begruumlndeten Antwort auf die Frage nach der Seinsart dieses Seienden das wir selbst sind in der Anthropologie Psychologie und Biologie ist uumlber die positive Arbeit dieser Disziplinen kein Urteil gefaumllltldquo Heidegger 1963 50 159 Vrt Syntiinlankeemuskertomuksen tulkinta SB II 187 SB II 189 SB II 156ndash57 SB II 547 (taulukko) Oraalinen kehitysvaihe alkaa psykoanalyysin mukaan noin frac12 vuoden iaumlssauml 160 ldquoAllein von Gott her erscheint die Angst als etwas Uumlberwindbares Nicht-Zwanglaumlufiges erst im Glauben an Gott erwacht der Mensch aus dem Gefaumlngnis seines acuteverfluchten Lebensacuteldquohellipldquozu seiner eigentlichen Bestimmung und Wuumlrdeldquo SB III XLVIII 161 ldquoBesteht die Verzweiflung darin dieses Starren in das eigene Nichts festzuhalten und am Ende das wovor man sich aumlngstigte das Nichts selbst zu wollenldquohellipldquoDie ganze Qual des Verzweifelten liegt darin acutedaszlig er sich selber nicht loswerden kannldquo SB III 466ndash67 Vrt Kierkegaard 1924 78 162 ldquoDaszlig die Verzweiflung andauert ist selbst Folge einer Stellungnahme am Grund der Existenz nicht einfache (psychologische) Wirkungldquo SB III 465 467 Esim Kierkegaard 1924 29

57

alkuperaumlinen ruumiin sielun ja hengen synteesi163 Haumln nimittaumlauml epaumltoivoa

ihmisen varsinaiseksi synniksi ja vaumlittaumlauml myoumls Kierkegaardin pitaumlvaumln epaumltoivoa

syntinauml ja uskon vastakohtana164 Haumln ei kuitenkaan perustele vaumlitettaumlaumln165

Kierkegaardilta loumlytyy sen sijaan Drewermannin tulkinnasta poikkeava tulkinta

epaumltoivosta Haumlnen pseudonyyminsauml Anti-Climacuksen mukaan vain liiallinen

epaumltoivo on syntiauml166 Drewermann pitaumlauml ehkauml siten epaumltoivoa Jumala-suhteen

kannalta tuhoisampana kuin Kierkegaard Epaumltoivon nimittaumlminen synniksi

osoittaa haumlnen korostavan epaumltoivon tilan ja uskon tilan eroa Drewermannin

mukaan syntiauml on Jumalasta erossa elaumlminen Haumln pitaumlauml Kierkegaardin tavoin

epaumltoivoa minuuden (Selbst) sairautena joka vaikuttaa ihmisen Jumala-

suhteeseen167

Drewermannin kaumlsitys ahdistuneen ihmisen epaumltoivosta seuraa siis hyvin

pitkaumllti Kierkegaardin kaumlsityksiauml Haumln korostaa kuitenkin toisin kuin Kierkegaard

ettauml ahdistus ja epaumltoivo ovat uskon vastakohtia168 Drewermann puhuu taumlssauml

yhteydessauml ilman tasoerottelua yhdestauml epaumltoivosta joka esiintyy neljaumlssauml eri

muodossa Drewermannin naumlkemys ahdistuksen totaalisuudesta johtaa kysymaumlaumln

haumlnen ahdistustulkintansa onnistuneisuutta On syytauml kysyauml osuuko Drewermann

oikeaan tehdessaumlaumln ahdistuksesta ja epaumltoivosta uskolle vastakkaisen tilan On

arvioitu ettauml Drewermann on tulkinnut Kierkegaardia taumlllauml tavalla koska haumln

pyrkii maumlaumlrittelemaumlaumln ahdistuksen teologisesti tavalla joka on yhdistettaumlvissauml

psykoanalyyttiseen ahdistuskaumlsitykseen169 Se ehkauml on johtanut haumlnet korostamaan

163 ldquoacuteDer Mensch acute meinte er weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacute Doch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muszlig vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewuszligtsein das als Selbstbewuszligtsein die Einheit bildetldquo GF I 336 Ks Kierkegaardin lainauksen suomennos Kierkegaard 1924 19 164 ldquoVerzweiflung ist fuumlr Kierkegaard in diesem Sinne die eigentliche Form der Suumlnde das genaue Gegenteil des Glaubensldquo SB III 462 165 Teoksessaan Psychoanalyse und Moraltheologie I Drewermann viittaa vain yleisesti Kierkegaardin Kuolemansairaus-teokseen ldquoZu diesem Zweck lassen sich Gedanken aufgreifen die S Kierkegaard in der Studie acuteDie Krankheit zum Todeacute vorgelegt hat in der er den Verlust der Gnade den Verlust der Rechtfertigung in Gott als Verzweiflung beschrieb bzw umgekehrt darlegte dass es vor Gott Suumlnde ist verzweifelt zu seinldquo PM I 128 Drewermann ei esitauml yhtaumlaumln Kierkegaardin siteerausta vaumlittaumlessaumlaumln taumlmaumln pitaumlvaumln epaumltoivoa syntinauml Teoksessaan Strukturen des Boumlsen III haumln ei esitauml taumlllauml kohden mitaumlaumln viittausta SB III 462 166 ldquoEpaumltoivo on synti Synti on Jumalan edessauml eli Jumalaa ajatellen epaumltoivoisesti olla tahtomatta olla oma itsensauml tai epaumltoivoisesti tahtoa olla oma itsensaumlrdquohelliprdquosynti on epaumltoivon potensatiordquo Kierkegaard 1924 121 167 rdquoEpaumltoivo on sairautta hengessauml itseydessaumlrdquo Kierkegaard 1924 19 rdquoEpaumltoivo on hengen maumlaumlre suhtautuu ikuiseen ihmisessaumlrdquo Kierkegaard 1924 25 168 Kierkegaardin mukaan kaikilla ihmisillauml on ahdistusta vaikkakin esimerkiksi uskovan ihmisen ahdistus on erilaista kuin muiden ahdistus Kierkegaard 1948 89 92 97ndash98 169 Irrgang 1992 126

58

Jumalasta erossa olemisen tuskaa ja uskon ahdistuksettomuutta Kierkegaardin

valinta eksistentiaalisen ahdistuksen ja epaumltoivon tulkitsijaksi jaumlttaumlauml huomiotta

esimerkiksi Tillichin naumlkemyksen eksistentiaalisesta ahdistuksesta170

Terapeuttisen pyrkimyksensauml vuoksi Drewermann ei myoumlskaumlaumln kaumlsittele sitauml

mahdollisuutta ettei uskon puuttuminen johtaisi epaumltoivoon

Epaumltoivon valtaan joutuneessa ei Drewermannin mukaan ole toteutunut

olemisen (Sein) ja tietoisuuden (Bewuszligtsein) synteesi vaan haumlnen minuutensa on

haumlnen itsensauml asettama171 Ihmisen hengen kaumlsitteen sijasta haumln kaumlyttaumlauml taumlssauml

filosofista minuuden (Selbst) kaumlsitettauml172 Minuuden Drewermann maumlaumlrittelee

Kierkegaardiin tukeutuen minuus on suhde joka suhteutuu itseensauml tai se on se

seikka suhteessa ettauml suhde suhteutuu itseensauml Ihminen on aumlaumlrettoumlmyyden ja

aumlaumlrellisyyden ajallisen ja ikuisen vapauden ja vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden synteesirdquo173

Haumln kaumlyttaumlauml siis hengen ja minuuden kaumlsitteitauml sekauml ahdistuksen vallassa olevista

ettauml siitauml vapautuneista ihmisistauml Se on teologisesti ristiriitaista Ahdistuksesta

vapautuneen kohdalla henki on haumlnen mukaansa kolmas sielun ja ruumiin

170 Tillichin mukaan uskovallakin on ahdistusta vaikkei ahdistus kuulu uskoon Tillich 1961 30ndash31 171 Kierkegaard 1924 20 172Monessa muussa yhteydessauml Drewermann kaumlyttaumlauml Selbst-kaumlsitettauml syvyyspsykologisena kaumlsitteenauml Kaumlsite on taumlssauml tutkimuksessa korvattu sanalla minuus sekauml Drewermannin tukeutuessa Kierkegaardin ajatteluun ettauml haumlnen tukeutuessaan syvyyspsykologian edustajien ajatteluun Minuuden loumlytaumlmisen kanssa samanmerkityksisenauml kaumlytetaumlaumln yleisesti sekauml Kierkegaardiin ettauml syvyyspsykologisiin tulkintoihin tukeuduttaessa myoumls itsensauml loumlytaumlmisen kaumlsitettauml Aikaisemmin on vastaava Kierkegaardin termi useimmiten kaumlaumlnnetty sanalla rdquoitseysrdquo ndash naumlin esim Kierkegaard 1924 suom J Hollo Minuuden kaumlsite maumlaumlritellaumlaumln eri tavoin eri psykologisissa suuntauksissa Kaumlsityksiauml rdquoitseysrdquo ja rdquominuusrdquo pitaumlauml samamerkityksisinauml esim kognitiivista psykologiaa edustava Risto Vuorinen Vuorinen 1995 298 ja 301 Vuorinen maumlaumlrittelee psykologisesti minuuden olevan minaumlkokemus eli itseyden kokemus itseauml ja itselle taumlrkeitauml ihmissuhteita koskevien ndash tietoisten ja tiedostamattomien ndash ajatusten mielikuvien tunteiden toiveiden jne kokonaisuus minaumln elaumlmyksellinen vastine joka sisaumlltaumlauml toisaalta omasta ruumiista muodostetut mielikuvat ja toisaalta sosiaalisesta vuorovaikutuksesta sisaumlistetyt mielikuvat Vuorinen 1995 301 Analyyttisen psykologian perustaja Carl Gustav Jung puolestaan maumlaumlrittelee minuuden (Selbst) tarkoittavan ihmistauml psyykkisenauml kokonaisuutena johon sisaumlltyy tietoista ja tiedostamatonta sisaumlltoumlauml Jung 1960a GW 6 sect 891 Myoumls minaumln kaumlsite saa eri sisaumlltoumljauml Esim Vuorinen maumlaumlrittelee sen voivan tarkoittaa joko toimintaa ohjaavaa psyyken perusrakennetta(suppea merkitys) tai psyykettauml kokonaisuudessaan (laaja merkitys) Vuorinen 1995 301 Jung maumlaumlrittelee minaumln tarkoittavan niiden kaumlsitysten kokonaisuutta jotka muodostavat tietoisuuden keskuksen Jung 1960a GW 6 amp sect 810 Vuorisen suppea minaumln kaumlsite ja Jungin minaumln kaumlsite ovat laumlhellauml toisiaan 173 ldquoDas Selbst ist ein Verhaumlltnis das sich zu sich selbst verhaumllt oder ist das am Verhaumlltnis daszlig das Verhaumlltnis sich zu sich selbst verhaumlltacute acuteDer Mensch acute meinte er weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacuteldquo GF I 336 Kierkegaardin mukaan rdquoItseys on suhde joka suhteutuu itseensauml tai se on se seikka suhteessa ettauml suhde suhteutuu itsensauml itseys ei ole suhde vaan se ettauml suhde suhteutuu itseensauml Ihminen on aumlaumlrettoumlmyyden ja aumlaumlrellisyyden ajallisen ja ikuisen vapauden ja vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden synteesi lyhyesti sanoen synteesi Synteesi on kahden asia vaumllinen suhde Siten tarkasteltuna ihminen ei vielauml ole itseysrdquo Kierkegaard 1924 19

59

suhteessa ja muodostaa ykseyden itsetietoisuutena174 Drewermann sitoutuu siten

siihen Kierkegaardin tulkintaan jonka mukaan ruumiiseen ja sieluun liittyvaumlt

minuus ja rdquohenkirdquo muodostavat ykseyden naumlistauml kolmesta175

Jumala-suhteen katkeamisesta seuraavan epaumltoivon luonne paljastuu

Drewermannin mukaan parhaiten kun ihmisen eksistenssiauml tarkastellaan Jumalan

edessauml olevana (vor Gott) Epaumltoivo kun ei ainoastaan pidauml pelastusta

mahdottomana vaan myoumls kieltaumlytyy taumlysin tahtomasta sitauml ja paumlaumlttaumlauml unohtaa

Jumalan Taumlmaumln lisaumlksi epaumltoivoon sisaumlltyy vielauml suurempi epaumlsuhde

(Miszligverhaumlltnis) Jumalaan Se ilmenee subjektiivisena kykenemaumlttoumlmyytenauml kokea

epaumltoivoa epaumltoivoksi Drewermannin mukaan haumlnen naumlkemyksensauml noudattaa

Kierkegaardin epaumltoivokaumlsitystauml176 Siinauml haumln on pitkaumllti oikeassa Subjektiivista

kyvyttoumlmyyttauml kokea epaumltoivo epaumltoivoksi vastannee Kierkegaardin ajatus siitauml

ettauml ihminen on tietaumlmaumltoumln minuudestaan177 Sitauml ettauml ihminen pitaumlauml pelastusta

mahdottomana vastannee Kierkegaardin kaumlsitys rdquonaisellisesta heikkouden

epaumltoivostardquo Sen vallassa ihminen ei tahdo olla oma itsensauml Sitauml ettauml ihminen

kieltaumlytyy tahtomasta pelastusta ja tahtoo unohtaa Jumalan vastannee

Kierkegaardin naumlkemys rdquomiehekkaumlaumlstauml epaumltoivostardquo jonka vallassa ihminen

tahtoo epaumltoivoisesti olla oma itsensauml178

Kierkegaard on Drewermannin mukaan hyvin perillauml hengestauml esittaumlmaumlnsauml

maumlaumlritelmaumln rdquoraumljaumlhdysvoimastardquo Henki on naumlet Kierkegaardin mukaan ajallisen

ja ikuisen sekauml vapauden ja vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden vaumllisten vastakohtaisuuksien

174 ldquoacuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewusstsein das als Selbstbewusstsein die Einheit bildetldquo GF I 336 175 ldquoacuteDas Selbst ist ein Verhaumlltnis das sich zu sich selbst verhaumllt oder ist das am Verhaumlltnis daszlig das Verhaumlltnis sich zu sich selbst verhaumlltacute acuteDer Mensch acute meinte er (Kierkegaard) weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacute Doch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muszlig vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewuszligtsein das als Selbstbewuszligtsein die Einheit bildetldquo GF I 336 Ks Kierkegaardin lainauksen suomennos Kierkegaard 1924 19 176 ldquoEnthuumlllt sich die Verzweiflung des Fuumlr-sich-seins wenn die menschliche Existenz acutevor Gottacute gesehen wird Gerade dagegen aber wehrt sich die Verzweiflung besteht sie doch darin die Erloumlsung nicht nur fuumlr unmoumlglich zu halten sondern gar nicht mehr zu wollen und mit Vorsatz Gott vergessen zu machen Verzweiflung ist Gottvergessenheit Daher gehoumlrt es zwar zur Verzweiflung daszlig sie durch ein Miszligverhaumlltnis zu Gott entsteht bzw dieses Miszligverhaumlltnis ist aber es ist im Sinne Kierkegaards ein noch groumlszligeres Miszligverhaumlltnis zu Gott die Frage nach Gott modo ponendo auszuklammern insofern ist gerade das subjektive Unvermoumlgen die Verzweiflung noch als Verzweiflung zu empfinden selbst nur eine Form sich in ihr einzurichten nur eine Potenzierung ihrer selbstldquo SB III 466 177 Kierkegaard 1924 67ndash70 178 Kierkegaard 1924 78

60

toteutuma179 Jokainen pakenee Drewermannin mukaan vapauteen liittyvaumlauml

ahdistusta itselleen luonteenomaisella tavalla180 ja vaumllttyy taumlllauml lailla

muodostamasta omaa vastakohtien synteesiaumlaumln Ihminen pakenee ja tarrautuu

ahdistuksensa koko voimalla toiseen vastakohdista (esim vaumllttaumlmaumlttoumlmyys ndash

mahdollisuus)181 Naumlin tapahtuva vapauden torjunta johtaa Drewermannin mukaan

neljaumln toisistaan poikkeavan epaumltoivon syntyyn jotka ovat aumlaumlrellisyyden epaumltoivo

aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivo vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivo ja mahdollisuuden

epaumltoivo182 Kaikilla naumlillauml epaumltoivon muodoilla Drewermann kuvaa

Kierkegaardin tavoin ihmisen minuuden (Selbst) tilaa Jokainen niistauml ilmaisee

haumlnen mukaansa ihmisen suhteen Jumalaan Naumlitauml sisaumlisiauml tiloja voi tarkastella

useista eri naumlkoumlkulmista Niitauml ovat esimerkiksi Paul Ricœurin nimeaumlmaumlt

vastaanottavaisuuden ja ymmaumlrtaumlmisen tahtomisen ja tunteiden tasot183

Seuraavassa analysoin niistauml kaumlsin Drewermannin kaumlsitystauml epaumltoivon sisaumllloumlstauml

Analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln siitauml mitauml muotoja epaumltoivo saa aumlaumlrellisyyden

epaumltoivossa aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivossa vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivossa ja

mahdollisuuden epaumltoivossa

Aumlaumlrellisyyden epaumltoivo ja aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivo syntyvaumlt Drewermannin

mukaan siitauml ettei ihminen onnistu loumlytaumlmaumlaumln aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden

vaumllistauml synteesiauml Taumlssauml haumln tukeutuu Kierkegaardin ajatteluun184 Ihminen ei naumlet

kuulu pelkaumlstaumlaumln aumlaumlrellisyyden piiriin eikauml myoumlskaumlaumln pelkaumlstaumlaumln aumlaumlrettoumlmyyden

piiriin kuten Jumala185 Minuutensa (Selbst) loumlytaumlaumlkseen ihmisen olisi

hyvaumlksyttaumlvauml yhtauml lailla oma henkisyytensauml joka edustaa aumlaumlrettoumlmyyttauml kuin

179 rdquoKIERKEGAARDS Genie aber bestand darin die Brisanz zu entdecken die in dieser Formal steckt wenn man sie nicht bloszlig abstrakt denkt sondern als Existenzbestimmung durchlebt Denn was bedeutet es acuteGeistacute(oder besser geistige Existenz) als Reflexion als bewuszligten Vollzug eines unendlichen Gegensatzes von acuteZeitlichem und Ewigemacute acutevon Freiheit und Notwendigkeitacute zu bestimmenldquo GF I 336 Kierkegaardin naumlkemyksellauml ihmisen eksistenssiin sisaumlltyvaumlstauml ristiriitaisuudesta on taustansa Immanuel Kantin opetuksessa puhtaan jaumlrjen antinomioista Ks Kant 1997 164ndash178 180 PM I 134 PM(suom) 71ndash72 181 ldquoDer Mensch besitzt also die Faumlhigkeit zur Freiheit aber er hat zugleich die groumlszligte Angst davor frei zu sein und es liegt nichts naumlher als das er die Freiheit abschafftldquohellipldquoEr braucht statt die Synthese seiner Gegensaumltze zu binden nur einen der Spannungspole seiner selbst zu fliehen und sich an den anderen mit der Energie seiner Angst anzuklammernldquo PM I 134 PM(suom) 71ndash72 182 Naumlin myoumls Kierkegaard 1924 46 50 55 59 Kielellisesti parempia suomennoksia olisivat epaumlilemaumlttauml aumlaumlrellisyyden aiheuttama epaumltoivo jne 183 ldquoMoving laterally one might project three columns representing a finite aspect then a complementary infinite and finally the mediation of the two Then proceeding vertically three lines or levelsrdquohelliprdquoacutethe transcendental synthesisacute (sensibilityndashunderstanding) acutethe practical synthesisacute (the will) and affective fragilityacute(the emotions)rdquo Ricœur 1986 XVIII 184 PM I 133 Kierkegaard 1924 45 185 PM I 133 PM(suom) 70

61

kuulumisensa luomakuntaan eli oma aumlaumlrellisyytensauml186 Drewermann viittaa

Kierkegaardin kuvaukseen aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon muodoista

On syntiauml ettei epaumltoivoisesti joko tahdo olla Jumalan tai Jumala-kaumlsityksensauml

edessauml oma itsensauml tai sitten tahtoo epaumltoivoisesti olla juuri oma itsensauml Oman

minuuden mittana on kaiken aikaa oman minuuden kieltaumlminen187

Ihminen saattaa Drewermannin mukaan paeta synteesin vaikeutta ensiksikin

pitaumlytymaumlllauml ajalliseen eli paumlaumltyauml aumlaumlrellisyyden epaumltoivoon Haumlnen

epaumltoivoisuuttaan ei kuitenkaan ole helppo huomata sillauml haumln pystyy minuutensa

puuttumisen vuoksi sopeutumaan hyvin ympaumlristoumloumlnsauml Drewermann kuvaa

aumlaumlrellisyyden epaumltoivon vallassa elaumlvaumlauml ihmistauml Kierkegaardiin tukeutuen

maallisissa pyrinnoumlissauml viihtyvaumlksi ja niissauml menestyvaumlksi henkiloumlksi Taumlmauml voi

juuri minuuden puuttumisen vuoksi menestyauml ajallisissa asioissa eihaumln haumlntauml

vaivaa vastuu aumlaumlrettoumlmyyden edessauml188 Drewermann kuvaa siten aumlaumlrellisyyden

epaumltoivoa uskonnollisuuden torjuntana eli Ricœurin esittaumlmaumlllauml

vastaanottavaisuuden ja ymmaumlrtaumlmisen tasolla Taumlllainen ihminen sulkee

mielestaumlaumln pois sen ettauml haumln voisi loumlytaumlauml minuutensa Jumalan yhteydessauml

Kyseessauml on ihmisen aumlaumlrellisyyden ja Jumalan aumlaumlrettoumlmyyden dialektiikka

Drewermannin kuvaus aumlaumlrellisyyden epaumltoivon vallassa olemisesta on kuitenkin

ylimalkaisempaa kuin Kierkegaardin kuvaus Kuolemansairaus-teoksessa

Drewermann ei tuo esille sitauml Kierkegaardin korostusta ettauml aumlaumlrellisyyden

epaumltoivo johtuu ihmisen omasta valinnasta Onhan taumlmauml riistaumlnyt itseltaumlaumln

alkuperaumlisyytensauml ja luopunut ihmispelon vuoksi minuudestaan Drewermann ei

186 rdquoKierkegaard meinte der Mensch koumlnne nur dann ein Selbst werden wenn er imstande sei sich selbst als ein geistiges Wesen in seiner Geschoumlpflichkeit zu akzeptierenldquohellipldquoDer Mensch hat um ein Selbst zu werden die Aufgabe das Endliche und das Unendliche gleichermaszligen zu setzenldquo PM I 133 187 ldquoKierkegaard sagt dazu acuteSuumlnde ist vor Gott oder mit der Vorstellung von Gott verzweifelt nicht man selbst sein wollen oder verzweifelt man selbst sein wollen acute(Die Krankheit 73) Und eben darin daszlig die vor Gott geschieht liegt die unendliche qualitative Potenzierung der Verzweiflung Denn acuteDer Maszlig stab fuumlr das Selbst ist allezeit was dasjenige ist demgegenuumlber es Selbst ist (75)`ldquo SB III 474 Kierkegaard 1924 121 188 ldquoDie Verzweiflung der Endlichkeit die sich nach Kierkegaard darin aumluszligert unter Verlust des eigene Selbst acuteeine Nachaumlffung zu werden eine Zahl in der Masse zu seinacute(Kierkegaard Krankheit 32) Da dieses Verhalten durchaus nicht ausschlieszligt sondern sogar beguumlnstigt daszlig es dabei zu einer besonderen Art der Lebenstuumlchtigkeit kommt bleibt diese Art der Verzweiflung zumeist unbemerkt acuteWeil ein Mensch so verzweifelt ist deshalb kann er sehr gut und eigentlich noch besser in der Zeitlichkeit dahinlebenldquohellipldquogepriesenldquohellipldquogeehrt und angesehen acutenur hat er kein Selbst Es entsteht so eine Haltung die sich im Endlichen verbraucht ohne die Verantwortung fuumlr das EndlicheldquohellipldquoKierkegaard bemerkt mit Recht von denjenigen die unter dem Fehlen der Unendlichkeit verzweifelt sind acuteSie gebrauchen ihre Faumlhigkeiten sammeln Geld treiben weltliche Geschaumlfte berechnen klug usw usw werden vielleicht in der Weltgeschichte genannt aber sie sind nicht sie selbst sie haben geistig verstanden kein Selbst um dessentwillen sie alles wagen

62

myoumlskaumlaumln painota Kierkegaardin tavoin sitauml ettauml minuutensa etsimisestauml

kieltaumlytyminen ilmentaumlauml eettistauml rajoittuneisuutta189 Tunteiden taso eli ihmisen

affektiivisen haurauden tunnistaminen josta esimerkiksi Ricœur puhuu ihmisen

ulottuvuutena puuttuu Drewermannin kuvauksesta190

Myoumls aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivo johtuu Drewermannin mukaan siitauml ettei

ihminen onnistu loumlytaumlmaumlaumln aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden synteesiauml Haumln selittaumlauml

Kierkegaardiin tukeutuen kyseisen epaumltoivon syyksi hellittaumlmaumlttoumlmaumln

transsendenttisuuden kaipuun joka saa ihmisen pakenemaan sietaumlmaumltoumlntauml

rajallisuutta191 Aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivo ajaa ihmistauml asettamaan tavoitteensa

kaukaisten utopioiden toteuttamiseen192 Haumln jopa luulee ettauml haumlnen itsensauml on

tultava Jumalan kaltaiseksi voidakseen elaumlauml ihmisenauml Haumln haumlvittaumlauml oman

eksistenssinsauml kavahtaessaan oman aumlaumlrellisen minuutensa (Selbst)

konkreettisuutta193 Drewermann tuo naumlin Kierkegaardin tavoin esiin sen ettei

aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivosta kaumlrsivauml loumlydauml tahdon ja paumlaumlmaumlaumlraumln synteesiauml vaan

haumlnen epaumltoivonsa muodostuu halun ja kykenemaumlttoumlmyyden dialektiikasta Haumln

tuo esiin olennaisimman Kierkegaardin kuvauksesta vaikka ei painotakaan taumlmaumln

tavoin ihmisen epaumltoivon kokonaisvaltaisuutta194 Haumln ei myoumlskaumlaumln tavoita

Kierkegaardin esittaumlmaumln kuvauksen syvyyttauml Taumlmaumln mukaan itsestaumlaumln

vieraantunut ihminen voi naumlet paumlaumltyauml tilaan jossa ei voi kestaumlauml sitauml ettauml on

olemassa Jumalalle195 Drewermann tulkitsee joka tapauksessa hyvin

aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon vallassa olevan affektiivista haurautta joka estaumlauml taumltauml

saavuttamasta aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden vaumllistauml synteesiauml

Vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden ja mahdollisuuden epaumltoivo syntyvaumlt Drewermannin

mukaan vapauden pakenemisesta Taumllloumlin ihminen ei voi loumlytaumlauml

koumlnnten kein Selbst vor Gott ndash wie selbstisch sie auch in uumlbrigen sind (Die Krankheit 33)ldquo SB III 471ndash72 Kierkegaard 1924 50ndash54 189 Kierkegaard 1924 50ndash54 190 Ricœur 1986 81ndash132 191 rdquoLeitet Kierkegaard die Maszliglosigkeit des Verlangens und der bloszligen unendlichen acuteSehnsuchtacute also aus einer geistigen Bewegung der Transzendenz ab die auf der Flucht vor sich selbst aus dem unertraumlglichen Endlichen ins Unendliche fliehtldquo SB III 470 192 PM I 134 PM(suom) 72 193 ldquoSo koumlnnen wirldquohellipldquomit Kierkegaard sagenldquohellipldquoeine Verzweiflung des Unendlichen eine Selbstvernichtung in dem Bemuumlhen selber wie Gott den man verloren hat werden zu muumlssen um als Mensch leben zu koumlnnen ldquo SB III 471rdquoVerschwendet die Verzweiflung der Unendlichkeit weil sie die Konkretheit des Endlichen und des eigenen Selbst scheut die eigene Existenz wie acutezum Pyramidenbauacute(Kierkegaard Die Krankheit 30)ldquo SB III 469ndash70 194 Kierkegaard kuvaa aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivoa tunteen tiedon ja tahdon haaveellisuutena joka johtaa koko minuuden haaveellisuuteen joka puolestaan ilmenee esimerkiksi rdquouskonnollisena paumlihtymyksenaumlrdquo Kierkegaard 1924 49 195 Kierkegaard 1924 49

63

vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden ja mahdollisuuden synteesiauml Vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivo on

Drewermannin mukaan mahdollisuuden puuttumista niin kuin myoumls Kierkegaard

maumlaumlrittelee Ihmisen rdquominuuttardquo ei taumllloumlin tukahduta todellinen vaumllttaumlmaumlttoumlmyys

vaan ihminen itse Kyseisen epaumltoivon tunnistaa siitauml ettauml ihminen toimii omasta

mielestaumlaumln aina oikein koska tekee vain sen mikauml on pakko196 Drewermann

erottaa Kierkegaardiin tukeutuen kaksi vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivon alalajia

henkisen ja hengettoumlmaumln Haumln kuvaa kyseisten henkisen tason epaumltoivon

muotojen ilmenemistauml psyykkisellauml tasolla Hengetoumln vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden

epaumltoivo naumlyttaumlytyy mielikuvituksettomana poroporvarillisuutena joka pitaumlytyy

tosiasioihin Henkinen vaumllttaumlmaumlttoumlmaumln epaumltoivon muoto on puolestaan fatalistin

tai deterministin vakaumus joka pakottaa jatkuvaan vaumllttaumlmaumlttoumlmyyteen ja

kuolleeseen lainomaisuuteen197 Ihminen voi siten haumlnen mukaansa hukata

mahdollisuutensa aidon minuuden loumlytaumlmiseen joko vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyttaumlaumln tai

siksi ettauml pyrkii olemaan toimissaan virheetoumln Kummassakin tapauksessa

196 ldquoDie Verzweiflung der Endlichkeit die sich nach Kierkegaard darin aumluszligert unter Verlust des eigene Selbst acuteeine Nachaumlffung zu werden eine Zahl in der Masse zu seinacute(Kierkegaard Krankheit 32) Da dieses Verhalten durchaus nicht ausschlieszligt sondern sogar beguumlnstigt daszlig es dabei zu einer besonderen Art der Lebenstuumlchtigkeit kommt bleibt diese Art der Verzweiflung zumeist unbemerkt acuteWeil ein Mensch so verzweifelt ist deshalb kann er sehr gut und eigentlich noch besser in der Zeitlichkeit dahinlebenldquohellipldquogepriesenldquohellipldquogeehrt und angesehen acutenur hat er kein Selbst Es entsteht so eine Haltung die sich im Endlichen verbraucht ohne die Verantwortung fuumlr das EndlicheldquohellipldquoKierkegaard bemerkt mit Recht von denjenigen die unter dem Fehlen der Unendlichkeit verzweifelt sind acuteSie gebrauchen ihre Faumlhigkeiten sammeln Geld treiben weltliche Geschaumlfte berechnen klug usw usw werden vielleicht in der Weltgeschichte genannt aber sie sind nicht sie selbst sie haben geistig verstanden kein Selbst um dessentwillen sie alles wagen koumlnnten kein Selbst vor Gott ndash wie selbstisch sie auch in uumlbrigen sind (Die Krankheit 33)ldquo SB III 471ndash72 Kierkegaard 1924 50ndash54 196 Kierkegaard 1924 50ndash54 196 Ricœur 1986 81ndash132 196 rdquoLeitet Kierkegaard die Maszliglosigkeit des Verlangens und der bloszligen unendlichen acuteSehnsuchtacute also aus einer geistigen Bewegung der Transzendenz ab die auf der Flucht vor sich selbst aus dem unertraumlglichen Endlichen ins Unendliche fliehtldquo SB III 470 196 PM I 134 PM(suom) 72 196 ldquoSo koumlnnen wirldquohellipldquomit Kierkegaard sagenldquohellipldquoeine Verzweiflung des Unendlichen eine Selbstvernichtung in dem Bemuumlhen selber wie Gott den man verloren hat werden zu muumlssen um als Mensch leben zu koumlnnen ldquo SB III 471rdquoBeschreibt Kierkegaard die Verzweiflung der Notwendigkeit als acutedas Fehlenacute der Moumlglichkeitldquohellipldquoin dem Sinne dass dem Menschen alle Moumlglichkeit genommen wird Das Selbst des so Verzweifelten erstickt gewissermaszligen in dem Zwang immer nur das Notwendige atmen zu muumlssen und keinen Raum zur eigenen Entfaltung zu besitzen Indessen sind es nicht die Notwendigkeiten der Wirklichkeit an sich die das Selbst ersticken sondern das Subjekt selbst die das Wirklichkeit auf die Notwendigkeit reduziertldquo SB III 477 197 ldquoKierkegaard unterscheidet dabei interessanterweise zwei Unterformen der Verzweiflung der Notwendigkeit die geistige und die ungeistige Der geistlose Standpunkt der Verzweiflung der Notwendigkeit ist nach ihm die acuteSpieszligbuumlrgerlichkeitacuteldquohellipldquodie Phantasielosigkeit die sich weigert sich houmlher zu acutezwingen als bis zum Dunstkreis des Wahrscheinlichenacute die sich die Aufregung des Daseins zu fuumlrchten und zu hoffen erspart indem sie alles als gegeben und notwendig gegeben hinnimmt voumlllig auszligerstande sich auch nur vorstellen zu koumlnnen dass es anders sein koumlnnte Die geistige Form der Verzweiflung ist die Uumlberzeugung des Fatalisten oder Deterministen fuumlr den

64

unohtuu se ettauml ihminen saa mahdollisuutensa Jumalalta Jumalalle on naumlet kaikki

mahdollista Drewermann vaumlittaumlauml Kierkegaardin korostavan epaumltoivon muodoilla

sitauml ettauml ihmisen oleminen on olemista mahdollisuudessa198

Drewermann kiinnittaumlauml huomiota siihen ettauml Kierkegaard kuvaa

vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoa laumlhinnauml sen psyykkisen ilmenemisen tasolla Haumln

huomauttaa aivan oikein ettei Kierkegaard juuri kaumlsittele sitauml minkaumllaiseksi

ihminen ymmaumlrtaumlauml oman tilanteensa199 Drewermann sen sijaan pyrkii

painottamaan vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivon sisaumlltoumlauml Se merkitsee haumlnen

mukaansa minuuden tuhoa ilman Jumala-yhteyttauml Naumlin myoumls Kierkegaard

Drewermannin mukaan vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivon ymmaumlrtaumlauml vaikkei haumln

tuokaan Drewermannin mielestauml sitauml riittaumlvaumlsti esille Heistauml molempien analyysin

painopisteenauml on Drewermannin mukaan minuuden vaumlistaumlmaumltoumln musertuminen

ilman uskoa Silloin jaumlauml haumlnen mukaansa jaumlljelle vain henkevaumlauml tai hengetoumlntauml

palvontaa jossa ihminen tuhoaa itsensauml Analyysin ytimenauml on jolla ei ole

Jumalaa ei ole myoumlskaumlaumln minuutta200 Drewermannin mukaan vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden

epaumltoivossa on kysymys vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden ja Jumala-yhteyden dialektiikasta

Ihminen ei naumlet loumlydauml minuuttaan eikauml Jumalaa jos tarrautuu vaumllttaumlmaumlttoumlmyyteen

Mahdollisuuden epaumltoivolle on Drewermannin mukaan puolestaan

olennaista ettauml ihminen pitaumlauml kaikkia mahdollisuuksia avoimina ja luulee siten

vaumllttaumlvaumlnsauml vaumlaumlraumlt ratkaisut Drewermann viittaa Kierkegaardin kuvaukseen

mahdollisuuden epaumltoivosta Sen mukaan mahdollisuuden epaumltoivo ilmenee

vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden puuttumisena Minuus pakenee silloin itsensauml luota eikauml

mikaumlaumln ole sille enaumlauml vaumllttaumlmaumltoumlntauml Minuus myoumls hajottaa itseaumlaumln kuvittelemalla

sich geistig das Leben in der Anerkennung einer unabaumlnderlichen Notwendigkeit und toten Gesetzmaumlszligigkeit erschoumlpftldquo SB III 477ndash78 198 ldquoWas dem Menschen den Mut zur eigenen Freiheit zum Gebrauch seiner Phantasie zum Wagnis und zur Hoffnung der Moumlglichkeit gegenuumlber dem niederdruumlckenden Gang der Notwendigkeit gibt ist GottldquohellipldquoEs ist dies der Punkt an dem sich die Kierkegaardsche Ableitungsreihe der Formen menschlicher Verzweiflung im Grunde schlieszligtldquohellipldquodaszlig das menschliche Dasein ein Sein in Moumlglichkeit istldquo SB III 478ndash79 Kierkegaard 1924 63ndash66 199 ldquoDie Kierkegaardsche Analyse zielt sich zwar mehr darauf wie das Subjekt sich die objektive Wirklichkeit zurechtlegt als wie es sich selbst verstehtldquo SB III 478 Vrt Kierkegaard 1924 59ndash66 200 ldquoDie eigentliche Pointe seiner Analyse aber ist daszlig das Selbst notwendig erdruumlckt werden muszlig wenn es nicht an Gott glaubt daszlig ohne den Glauben an Gott nichts anderes uumlbrig bleibt als die Notwendigkeit geistig oder geistlos anzubeten und daran als Mensch als ein Selbst sich zugrundezurichten Der Kern all seiner Analysen der Verzweiflung ist acutewer keinen Gott hat der hat auch kein Selbstacuteldquo SB III 478 Kierkegaard painottaa aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivoa kuvatessaan enemmaumln naumliden epaumltoivon muotojen mielensisaumlistauml ilmenemistauml Kierkegaard 1924 46ndash54

65

kaikkea sellaista mikauml ei voi koskaan toteutua201 Epaumltoivoinen riistaumlauml

Drewermannin mukaan naumlin itseltaumlaumln kaikki mahdollisuudet todelliseksi

(wirklich) tulemiseen Haumln on tietyssauml mielessauml sellaisen arpajaisiin osallistuvan

kaltainen joka pelkaumlauml niin paljon isoa voittoa ettauml lykkaumlauml jatkuvasti

osallistumistaan Haumln on kuin kana joka ei paumlaumlse ulos vankilastaan koska juoksee

peloissaan oikean paikan ohi Haumln ei saa koskaan realisoitua mahdollisuuksiaan

vaan tuhlaa vapautensa yrittaumlessaumlaumln olla menettaumlmaumlttauml sitauml202 Ilman Jumalaa oleva

ihminen etsii epaumltoivoisesti toista ihmistauml joka pystyisi korvaamaan haumlnelle

Jumalan203 Drewermann ei kuitenkaan tuo esille sitauml Kierkegaardin korostamaa

naumlkemystauml ettauml taumlmaumln epaumltoivon vallassa oleva ihminen naumlkee mahdollisuutensa

aina vaumlaumlrin204 Haumln myoumls korostaa mahdollisuuden epaumltoivon olevan toiveunien

taumlyteistauml Haumln ei edes viittaa Kierkegaardin tavoin synkkaumlmieliseen tuskaa

tuottavaan mahdollisuuden epaumltoivon lajiin205 Mahdollisuuden epaumltoivo naumlyttaumlauml

Drewermannin mukaan olevan elaumlmaumlauml tunteiden tasolla Ihmisen affektiivinen

hauraus jota Ricœur on kaumlsitellyt ilmenee taumltauml epaumltoivoa kokevassa

Drewermannin mukaan mahdollisuuden ja Jumala-yhteyden dialektiikkana206

24 Psyykkisen ahdistuksen yhdistyminen epaumltoivoon

Jumala-suhteen puuttuminen ilmenee siis Drewermannin mukaan

ihmisolemuksen kaikilla tasoilla Epaumltoivoon yhdistyy psyykkistauml ahdistusta

Naumlkemys pohjautuu Drewermannin holistiseen ihmis- ja ahdistuskaumlsitykseen207

201 ldquoBezeichnet Kierkegaard die acuteVerzweiflung der Moumlglichkeitacute als acutedas Fehlen der Notwendigkeitacute in der Weise acutedass das Selbst in der Moumlglichkeit von sich weglaumluft so dass es kein Notwendiges hatldquohellipldquoDas Selbst verzettelt sich acuteimmer augenblicklicher und augenblicklicheracuteldquohellipldquoin einem phantastischen Spiel mit Moumlglichkeiten die indessen nie Wirklichkeit werden duumlrfenldquo SB III 476 Kierkegaard 1924 55ndash56 202 rdquoZu seinem Ungluumlck nimmt der acuteVerzweifelte der Moumlglichkeitacute sich natuumlrlich auf diese Weise jede Chance wirklich zu werden Er gleicht sein Leben lang gewissermaszligen einem Lotteriespieler der aus Angst nicht den ganzen groszligen Gewinn zu ziehen immer wieder seinen Einsatz verzoumlgert oder anders gesagt er verhaumllt sich wie ein Huhn das den Ausweg aus seiner Gefangenschaft nicht zu finden vermag weil es aus lauter Angst immer wieder an dem einen entscheidenden Punkt vorbeilaumluft an dem es innehalten muumlszligte um seine acuteeigentlicheacute Richtung zu finden Um seine Freiheit zu erhalten kommtldquohellipldquodaher niemals dahin seine Entscheidungsmoumlglichkeiten zu realisieren und so vertut er seine Freiheit um sie nicht zu verlierenldquo GF I 349 203 SB III 476 204 ldquoMahdollisuuden kuvastinrdquohelliprdquovaumlaumlrentaumlaumlrdquohelliprdquoEttauml itseys naumlyttaumlauml sellaiselta tai taumlllaiselta itsensauml mahdollisuudessa on vain puoli totuutta sillauml itsensauml mahdollisuudessa itseys ei ole vielauml laumlheskaumlaumln vaan ainoastaan puolittain oma itsensaumlrdquo Kierkegaard 1924 57 205 Kierkegaard 1924 58 206 Ricœur 1986 81ndash132 207 ldquoEs Ich und Geist ndash auf jeder dieser drei Ebenen tritt uns die Angst entgegen stets anders gewandet doch stets mit demselben Unheil verkuumlndenden Antlitzldquo GF I 309

66

Haumln on myoumls luonut mallin epaumltoivon ilmenemisestauml ihmismielen psyykkisellauml

tasolla208 Nimitaumln sitauml ahdistusmalliksi Siinauml haumln yhdistaumlauml uuspsykoanalyytikko

Fritz Riemannin (1902ndash79) nimeaumlmiauml persoonallisuustyyppejauml209 Kierkegaardin

maumlaumlrittelemiin epaumltoivon muotoihin Skitsoidisuus yhdistyy mallissa aumlaumlrellisyyden

epaumltoivoon depressiivisyys aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivoon pakkoneuroottisuus

vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoon ja hysteerisyys mahdollisuuden epaumltoivoon210

Drewermannin ahdistuskaumlsite on siten haumlnen teologisen ja syvyyspsykologisen

ahdistuskaumlsitteensauml synteesi Taumlssauml alaluvussa analysoin sitauml miten Drewermann

taumlydentaumlauml teologista ahdistuskaumlsitettaumlaumln syvyyspsykologiaa soveltamalla Vastaan

seuraaviin kysymyksiin Mitauml perusteluja Drewermann esittaumlauml mallilleen Kuinka

onnistuneesti malli yhdistaumlauml teologista ja psykologista tulkintaa Aiheuttaako

epaumltoivo ehkauml psyykkisen ahdistuksen vai paumlinvastoin

Jumala-suhteen puuttumista ei kriitikoiden mukaan voi selittaumlauml

psykoanalyysilla211 Teologian professori ja Zuumlrichin Jung-instituutin dosentti

Maria Kassel torjuu Drewermannin syvyyspsykologisen ahdistustulkinnan

Raamattu ei haumlnen mukaansa pidauml ahdistusta ihmisen osana Kassel tarttuu

Drewermannin kaumlsitykseen jonka mukaan uskonnon tehtaumlvaumlnauml on vapauttaa

ihmiset ahdistuksesta Haumlnen mielestaumlaumln vaikuttaa siltauml ettauml vain sairaat voivat

taumlmaumln mukaan loumlytaumlauml itselleen uskon212 Kassel siis epaumlilee Drewermannin

leimaavan neuroottisiksi kaikki ne ihmiset joilla ei ole uskoa Walter Kasper pitaumlauml

kyllauml ahdistusta yleisenauml ongelmana mutta sen poistaminen ei haumlnen mukaansa

ole kristinuskon paumlaumltehtaumlvauml213 Kassel ja Kasper eivaumlt arvosta Drewermannin

holistista ahdistustulkintaa jonka tavoitteena on tulkita Jumalasta erossa elaumlvaumln

ihmisen sisaumlistauml tilannetta mahdollisimman monipuolisesti Gerd Luumldemann ja

Franz Wilhelm Jansen sen sijaan arvostavat sitauml214

Drewermann perustelee teologisesti syvyyspsykologian kaumlyttaumlmistauml

uskonnollisen tilan tulkintaan Haumln vaumlittaumlauml ettauml Kierkegaardin mukaan sekauml

psykologinen ettauml eksistentiaalinen epaumltoivon tulkinta koskevat ihmisen suhdetta

Jumalaan Kierkegaardin tulkinnan eksistentiaalisesta epaumltoivosta haumln vaumlittaumlauml

208 Kaavio GF I 354 Ks Liite 1 209 rdquoDie schizoiden depressiven zwanghaften und hysterischen Persoumlnlichkeiten Riemann 1961 20 59 105 156 210 SB III 468ndash79 PM I 136ndash62 Kaavio GF I 354 Ks Liite 1 211 Vahvimmin Drewermannia ovat taumlssaumlkin suhteessa kritisoineet eksegeetit Gerhard Lohfink ja Rudolf Pesch Esim Lohfink amp Pesch1988 24ndash5 40 212 Kassel 1992 44 213 Kasper 1992 11

67

olevan erityisen laumlhellauml psykoanalyyttistauml tulkintaa215 Perustelut osuvat sikaumlli

oikeaan ettauml eksistentiaalinen ahdistus ilmenee Kierkegaardin mukaan

psyykkisellauml tasolla216 Ahdistuksen eri muotojen sitominen tiukasti toisiinsa

perustuu kuitenkin Drewermannin omaan tulkintaan Haumln yrittaumlauml tasoitella

Kierkegaardin ajattelun ja psykoanalyysin eroja217 Haumln perustelee epaumltoivon

muotojen ja psyykkisen ahdistuksen yhdistaumlmistauml omalla tulkinnallaan

Kierkegaardin ajattelusta

Psykoanalyysi soveltuu Drewermannin mukaan teologian kaumlyttoumloumln koska

se tuntee sekauml tuhoisat ettauml auttavat asenteet Haumln vaumlittaumlauml ettauml psykoanalyysi

auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln sekauml Jumalaan turvautumista ettauml Jumalan vastustamista218

Haumln ajattelee ettauml neuroosit ilmentaumlvaumlt sitauml omasta olemisesta vieraantuneisuutta

(Daseinsvereinseitigung) joka vaumlistaumlmaumlttauml kuuluu ilman Jumalaa elettaumlvaumlaumln

elaumlmaumlaumln219 Anton A Bucherin mukaan Drewermann identifioi kahden eri tieteen

kaumlsitteitauml ja sortuu siten teologian psykologisointiin220 Drewermann itse ajattelee

kaumlyttaumlvaumlnsauml syvyyspsykologiaa teologisen tulkinnan tukena Haumln vaumlittaumlauml ettauml

syvyyspsykologian avulla loumlytyy erityisen syvaumlllinen teologinen tulkinta uskosta

osattoman tilasta Kun psykoanalyysia kaumlytetaumlaumln teologisena fenomenologiana

naumlhdaumlaumln haumlnen mukaansa sen epaumltoivon syvyys johon ihminen joutuu ollessaan

etaumlaumlllauml Jumalasta Psykoanalyysi voi haumlnen mukaansa pelastaa teologisen

syntikaumlsityksen joka on haumlnen mukaansa pintapuolinen ja moralisoiva

Psykoanalyysi voi antaa teologialle sellaista eksistentiaalisuutta ettauml se loumlytaumlauml

jaumllleen uskon pelastavan voiman221 Syvyyspsykologia voi siis Drewermannin

214 Luumldemann 1992 13 14 Jansen 2004 152 215 ldquoKierkegaard zeigt wie die Psychologie und das Existenzverstaumlndnis der Verzweiflung eigentlich nur die verschiedenen Ausdrucksformen eines grundlegenden Miszligverhaumlltnisses in dem Verhaumlltnis des Menschen zu Gott und darin zu sich selbst aufgreifenldquo SB III 462 ldquoWendet Kierkegaard auf der existentiellen Ebene ein Untersuchungsverfahren an das eine enge Verwandtschaft mit den Gedankengaumlngen der Psa aufweistldquo SB III 467 216 Esim Kierkegaard 1924 33 217 Naumlin myoumls Bernhard Irrgang Irrgang 1992125ndash26 218 rdquoDie Psa fungiertldquohellipldquoalso als eine Phaumlnomenologie der Grundeinstellungen die den Menschen seelisch zerstoumlren oder heilen koumlnnenldquohellipldquoso bedienen wir uns der Psa um zu zeigen wie die Grundentscheidungen fuumlr oder gegen Gott sich in psychische Sachverhalte umsetzen und wie diese ihrerseits auf jene Grundentscheidungen hin transparent werdenldquo SB II XX 219 ldquoWir selbst gewinnen an dieser Stelle unserer Arbeitldquohellipldquodie Moumlglichkeitldquohellipldquozu fragen kann der Begriff der Suumlnde (bzw der Verzweiflung Kierkegaards) so konzipiert werden dass von daher die Neuroseformen der Psaldquohellipldquoals Grundmuster einer Existenz in der Abwendung von Gott in dem Mangel Gottes verstehbar ja ableitbar werdenldquohellipldquoWir sind so weit diese Frage mit einem eindeutigen Ja antworten zu koumlnnenldquo SB III 463 220 Bucher 1992c 110ndash13 221 ldquoErweisen sich die Neuroseformen der Psychoanalyse als notwendige Daseinsvereinseitigungen eines Lebens ohne Gott Die Kluft die bis dahin Theologie und Psychotherapie voneinander trennt laumlsst sich mithin uumlberbruumlcken indem die Neurosenlehre der Psychoanalyse selbst als eine

68

mielestauml tulkita psyykkisten tilojen lisaumlksi eksistentiaalisia tiloja Haumln nimeaumlaumlkin

ahdistustulkintansa rdquodogmatiikan ja psykoanalyysin synteesin yritykseksirdquo Haumln

ajattelee selvittaumlvaumlnsauml ihmisten kokemusta Jumala-yhteyden ulkopuolelle

joutumisesta222 Psykologisoiko Drewermann siis teologian vai saumlilyttaumlaumlkouml

teologia haumlnen ahdistustulkinnassaan oman eritysluonteensa Seuraavassa etsin

vastausta myoumls taumlhaumln kysymykseen

Drewermann perustelee Riemannin uuspsykoanalyyttiseen teoriaan

turvautumista teologisen syntikaumlsityksen kapeudella223 Haumln ei kuitenkaan

maumlaumlrittele tarkoittaako taumllloumlin jotakin tiettyauml tulkintaa vai kaikkea teologista

synnin tulkintaa Haumln unohtaa kritiikissaumlaumln koko syntiopin kehityshistorian224

Siinauml suhteessa haumlnen kaumlsityksensauml syvyyspsykologisen tuen vaumllttaumlmaumlttoumlmyydestauml

teologiselle tulkinnalle perustuu yksipuoliseen naumlkemykseen teologisesta

fenomenologiasta Inhimillisen ahdistuksen monipuolista ymmaumlrtaumlmistauml

vaatiessaan haumln kuitenkin pyrkii toteuttamaan teologian perustavoitteita225 Haumlnen

mallinsa perustana oleva holistinen ahdistuskaumlsitys on siten perusteltu myoumls

teologisesta naumlkoumlkulmasta Syvyyspsykologisen tulkinnan yhdistaumlminen

teologiseen tulkintaan ei ole teologian psykologisointia

Riemann kaumlsittelee teoriassaan skitsoidisuutta depressiivisyyttauml

pakkoneuroottisuutta ja hysteerisyyttauml persoonallisuushaumlirioumlinauml226 Drewermann

theologische Phaumlnomenologie der acuteSuumlndeacute verstanden werden muszlig die zeigt was es bedeutet in radikaler Gnadenlosigkeit im Feld der Gottesferne an sich selber in Verzweiflung zu kommen Entgegen den moralisierenden Oberflaumlchenbeschreibungen der acuteSuumlndeacute fuumlhrt die Psychoanalyse die Theologie in existentielle Zusammenhaumlnge ein an denen die heilende Kraft des Glaubens an Gott wieder finden und zuruumlckgewinnen kannldquo PM I 161 222 ldquoVersuch einer Synthese von Dogmatik und Psychoanalyseldquohellip ldquoWie wird dann der Verlust der Rechtfertigung des Daseins in Gott erfahren und was bedeutet es ausgeschlossen zu seinldquo PM I128 223 ldquoEntgegen den moralisierenden Oberflaumlchenbeschreibungen der acuteSuumlndeacute fuumlhrt die Psychoanalyse die Theologie in existentielle Zusammenhaumlnge ein an denen die heilende Kraft des Glaubens an Gott wieder finden und zuruumlckgewinnen kannldquo PM I 161 224 Hamartiologian kehittely on tapahtunut laumlhinnauml laumlnnen kristikunnassa Esim Heinrich Holze mainitsee nimeltauml merkittaumlvinauml syntikaumlsityksen kehittaumljinauml alkukirkon ajalta ja keskiajalta seuraavat apologeetit Ireneus Tertullianus Cyprianus Clemens Alexandrialainen Origenes Augustinus Johannes Scotus Anselm Canterburylainen Petrus Lombardus Bernhard Clairvauxilainen Hugo von St Victor Tuomas Akvinolainen Duns Scotus Helftan Gertrud Suuri Mestari Eckhart Wilhelm Ockhamilainen Pico della Mirandola Augustinusta haumln pitaumlauml muita merkittaumlvaumlmpaumlnauml Kaikki reformaattorit esittivaumlt omat painotuksensa syntikaumlsityksestauml ja harmatologiaa kehitettiin edelleen sekauml katolisen kirkon ettauml uskonpuhdistuskirkkojen piirissauml Holze 2004 188 Syntiopin kehityksestauml uudella ajalla lyhyesti ks esim Abraham 2004 225 Syvyyspsykologian huomioon ottamisen voi naumlhdauml liittyvaumln dogmatiikan konstruktiiviseen tehtaumlvaumlaumln selvittaumlauml kristinuskon ja muiden katsomusten suhdetta Raunio 2001 10 Kaumlrkkaumlinen 2013 266 226 rdquoWir wollen uns nun den Persoumlnlichkeiten zuwenden deren grundlegendes Problem ndash von der Seite der Angst her gesehenldquohellipldquoistldquo Riemann 1961 20 Persoonallisuushaumlirioumlt ovat mielenterveyshaumlirioumlitauml joille ovat ominaisia nuoruusiaumlstauml tai varhaisaikuisuudesta laumlhtien

69

sen sijaan kaumlyttaumlauml niistauml neuroosin kaumlsitettauml Skitsoidinen depressiivinen pakko-

oireinen ja hysteerinen neuroosi ovat haumlnen mukaansa klassisia

neuroosimuotoja227 Haumln ei tee mallissaan eroa neuroosien pysyvaumlmpaumlauml

ahdistuneisuutta ilmaisevien persoonallisuushaumlirioumliden ja normaalien

persoonallisuuden erojen vaumllille228 Haumln ei myoumlskaumlaumln mainitse mallissaan

psykoosin tasoisia haumlirioumlitauml psykosomaattisia oireita tai psyykkisiauml oireita joita

on kaumlsitellyt muissa yhteyksissauml229 Kierkegaardin maumlaumlrittelemaumlt epaumltoivon

muodot voivat haumlnen mukaansa kuitenkin ilmeisesti tulla esiin myoumls psykoosien

tasoisina Psykooseissa on nimittaumlin haumlnen mukaansa kyse samanlaatuisesta

ilmenneet syvaumlaumln juurtuneet joustamattomat ja sopeutumista haittaavat luonne- ja kaumlyttaumlytymispiirteet jotka heikentaumlvaumlt suoriutumista ja aiheuttavat kaumlrsimystauml Partonen amp Loumlnnqvist 2014 872 227 ldquoVier klassischen Neuroseformen der Schizoidie der Depression der Zwangsneurose und der Hysterieldquo GF I 322 ldquoGerade vom acutein-der-Welt-Seinacute her die vier Hauptformen der Angst in der klassischen Neurosenlehre der Psychoanalyse als Formen reflektierter Endlichkeit im Spiegel der Unendlichkeit verstehen lassenrdquo GF I 337 Neuroosi on elimellisiin syihin perustumaton psyykkinen haumliriouml jossa todellisuudentaju saumlilyy ja potilas kaumlrsii ratkaisemattomista ristiriitatilanteista aiheutuvista toistuvista ja suhteellisen pysyvistauml oireista (esim ahdistuneisuus fobiat kompulsiot tai erilaiset ruumiilliset vaivat) Partonen amp Loumlnnqvist 2014 871 Neuroosi on psykologisena kaumlsitteenauml Sigmund Freudin tunnetuksi tekemauml kaumlsite Nykyaumlaumln kaumlytetaumlaumln neuroosin kaumlsitteen sijaan mieluummin ahdistuneisuushaumlirioumln tai masennushaumlirioumln kaumlsiteitauml Kaumlsitteen aiemmista merkityksistauml ks Pietikaumlinen 2013 131ndash32 Skitsoidiselle eli eristaumlytyvaumllle persoonallisuudelle on ominaista vetaumlytyminen tunnepitoisista sosiaalisista ja muista suhteista mielikuvitukseen yksinaumlisiin harrastuksiin ja itsetutkisteluun Kyky ilmaista tunteita ja kokea mielihyvaumlauml on rajoittunut Marttunen et al 2014 471 Depressiolla tarkoitetaan masennusta mielentilaa jolle on ominaista mm mielialan lasku aloitekyvyn puute ja unihaumlirioumlt Partonen amp Loumlnnqvist 2014 867 Laajemmin esim Isometsauml 2014b 246ndash286 Depressiosta modernissa laumlaumlketieteellisessauml mielessauml on puhuttu 1800-luvun pulivaumllistauml alkaen Pietikaumlinen 2013 115 Pakko-oireisiin haumlirioumlihin luetaan pakkoajatukset ja pakkotoiminnot Koponen 2014 326 Pakkoajatuksia nimitetaumlaumln myoumls obsessioiksi ja pakkotoimintoja kompulsioiksi Partonen amp Loumlnnqvist 2014 870 871 Pakkomielteitauml on kaumlytetty laumlaumlketieteellisenauml terminauml 1800-luvun lopulta alkaen Pietikaumlinen 2013 124 Hysteria on haumliriouml jonka oireisiin kuuluu dissosiaation konversion tai somatisaation oireita Dissosiaatio on psyykkinen puolustuskeino joka erottaa jonkin psyykkisen toiminnon muista psyykkisistauml toiminnoista esimerkiksi ajatuksen siihen liittyvaumlstauml tunteesta Konversio on tiedostamattomasta psyykkisestauml ristiriidasta tai tarpeesta johtuva elimellisen toiminnon menetys tai muutos esimerkiksi halvaus kouristus muistinmenetys tai sokeutuminen Somatisaatiolla tarkoitetaan psyykkistauml puolustuskeinoa jonka kaumlyttouml johtaa niin suhteettomiin elimellisiin oireisiin etteivaumlt ne voi johtua yksinomaan elimellisestauml sairaudesta Partonen amp Loumlnnqvist 2014 869 868 870 873 Hysterian asemesta puhutaan nykyisin dissosiaatiohaumlirioumlistauml Niistauml enemmaumln Lauerma 2014 338ndash349 1800-luvun loppupuolella hysterialla tarkoitettiin erilaisia ruumiillisia yllaumlttaumlen alkavia oireita jollaisten parissa tyoumlskennellen Freud aloitti psykoanalyysin kehittaumlmisen 228 Persoonallisuudella tarkoitetaan yksiloumllle tyypillisten ominaisuuksien ja toimintatapojen kokonaisuutta joka kuvastaa ja saumlaumltelee yksiloumln elaumlmyksiauml ja kaumlyttaumlytymistauml Partonen amp Loumlnnqvist 2014 872 229 Esim psykoosit SB II 172ndash74 556ndash58 psykosomaattiset oireet SB II 195ndash96 defenssit SB II 160ndash178 Psykoosi on mielisairaus elimellinen tai psyykkinen haumliriouml jossa ihmisen todellisuudentaju on haumliriintynyt Partonen amp Loumlnnqvist 2014 872 Defenssit ovat paumlaumlosin tiedostamattomia psyykkisiauml puolustusmekanismeja eli monimutkaisia tunteiden ja tiedonkaumlsittelyn toimintatyylejauml joiden avulla aivot saumlaumltelevaumlt ristiriitatilanteissa mielen sisaumlistauml tasapainoa muuttamalla ulkoisia tai mielen sisaumlisiauml realiteetteja Loumlnnqvist 2014 80 Psykosomatiikassa tarkastellaan psyykkisten ja psykososiaalisten tekijoumliden yhteyttauml sairauksien syntyyn ja kulkuun On luovuttu maumlaumlrittelemaumlstauml yksittaumlisiauml psykosomaattisia haumlirioumlitauml ja

70

ahdistuksesta kuin neurooseissa Ne edustavat haumlnen mukaansa ainoastaan

neuroottisen ahdistuksen voimistumisesta230 Psykoottisuus kuitenkin eroaa

neuroottisuudesta muutenkin kuin vain ahdistuneisuuden voimakkuuden suhteen

Ihmisen todellisuuden taju on haumliriintynyt psykooseissa mutta ei neurooseissa

Taumltauml Drewermann ei ota huomioon Haumln kaumlyttaumlauml neuroosin kaumlsitettauml kuvaamaan

kaikkea psyykkisenauml ilmenevaumlauml ahdistusta

Drewermann perustelee neuroosin kaumlsitteen soveltuvuutta kaikkien ihmisten

mielentilan kuvaamiseen sillauml ettauml terveimmaumlstaumlkin ihmisestauml loumlytyy

neuroottisuutta ja traagisuutta Kaikki eivaumlt kuitenkaan haumlnen mukaansa ole sanan

varsinaisessa merkityksessauml neurootikkoja231 Taumlmauml kaumlsitys neuroottisuudesta

hyvaumlksytaumlaumln yleisesti Ihmisiauml ei voi jakaa jyrkaumlsti terveisiin ja sairaisiin vaan

heidaumln mahdollisen haumliriintyneisyytensauml vaumllillauml on aste-eroja Mielenterveyden

maumlaumlrittely on myoumls kulttuurisidonnaista232 Drewermann ei ole kiinnostunut

psyykkisen ahdistuksen luokittelusta vaan sen yhteydestauml ihmisen kokemaan

eksistentiaaliseen ahdistukseen Paumlaumlpaino on ahdistuksen kvaliteetilla Haumlntauml

kiinnostaa onko ahdistus skitsoidista depressiivistauml pakkoneuroottista vai

hysteeristauml Psykologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna Drewermannin ahdistusmalli

pelkistaumlauml kokemustodellisuutta koska haumln kaumlsittelee kaikkea psyykkistauml ahdistusta

neuroosin kaumlsitteen alla Asianmukaista olisi nimetauml Kierkegaardin maumlaumlrittelemien

epaumltoivon muotojen psyykkiset vastinparit persoonallisuustyypeiksi tai

persoonallisuuden laaduiksi Se vastaisi Riemannin naumlkemystauml niiden

luonteesta233

Miten siis on ymmaumlrrettaumlvauml se ettauml Drewermann nimittaumlauml syntiauml neuroosiksi

Jumalan edessauml (rdquoNeurose vor Gott)234 Haumln sanoo naumlin tukeutumalla

korostetaan psyykkisten ja psykososiaalisten tekijoumliden vaikutusta sairauksiin Joukamaa amp Mattila 2014 598 602 230 rdquoEs istldquohellipldquolediglich eine Frage nochmaliger quantitativer Steigerung wann der neurotische in den psychotischen Zustand uumlbergehtldquo SB II 558 231 ldquoQualitativ istldquohellipldquojeder Mensch acuteneurotischacuteldquohellipldquoMan haumltte nunmehr also davon zu sprechen daszlig alle Menschen eine neurotoide Struktur haben dh in ihrer Gesamtstruktur qualitative neurotische BestandteileldquohellipldquoZweifellos ist die Behauptung alle Menschen seien neurotisch einfach unsinnigldquo SB II 554ndash55 Schultz-Hencke 1951 85ndash6 Schultz-Hencke (1892ndash1953) on saksalaisen neopsykoanalyysin merkittaumlvimpiauml edustajia Myoumls PM (suom) 30 232 Taumlstauml esim Viitamaumlki 1978 131ndash5 Pietikaumlinen 2013 15ndash17 233 rdquoDie schizoiden depressiven zwanghaften und hysterischen Persoumlnlichkeitenldquo Riemann 1961 20 59 105 156 234 ldquoWirldquohellipldquoAusdruck Suumlnde als acuteNeurose vor Gottacute bevorzugenldquo SB II 558 Synnin ja neuroosin suhdetta Drewermann kaumlsittelee jahvistisen syntiinlankeemuskertomuksen syvyyspsykologisen tulkinnan yhteydessauml SB II 553ndash71

71

Kierkegaardin tulkintaan jonka mukaan vahvana vaikuttava epaumltoivo on syntiauml235

Haumln poikkeaa siten Kierkegaardin tulkinnasta jossa synti on puhtaasti teologinen

kaumlsite236 Identifioiko haumln synnin ja neuroosin kuten Bucher vaumlittaumlauml237

Drewermannin tulkinta ei ole kahden tieteenalan kaumlsitteiden identifiointia

Bucherin tarkoittamassa mielessauml Taumlmauml ei ole arvioinnissaan ottanut huomioon

Drewermannin intentiota Neuroosin kaumlsite on taumlssauml ymmaumlrrettaumlvauml vertauskuvaksi

se kuvaa synnin tuhoavaa vaikutusta238 Drewermann nimittaumlin perustelee

ilmaisunsa sopivuutta sillauml ettauml synnissauml on kyse torjunnasta vaikkakaan ei

viettivirikkeiden vaan Jumalan torjunnasta239 Perusteluksi haumln viittaa

uuspsykoanalyytikko Harald Schultz-Henckeen240 Kaumlsitteen vertauskuvallisena

kaumlyttaumlmisen puolesta puhuu myoumls se ettauml Drewermann ilmaisee yksikantaan

pitaumlvaumlnsauml psykoanalyysin tuntemia neurooseja synnin eli Jumalasta erossa

olemisen perusmallina (Grundmuster)241 Haumln korostaa kaumlyttaumlvaumlnsauml

neuroosipsykologiaa synnin fenomenologiana242 Drewermann kaumlyttaumlauml Jumala-

yhteyden puuttumisesta neuroosin kaumlsitettauml korostaakseen sen totaalisuutta

Syvyyspsykologisten ilmioumliden kaumlyttouml vertailukohtina ei ole teologian

psykologisointia

235 ldquoEpaumltoivo on synti Synti on Jumalan edessauml eli Jumalaa ajatellen epaumltoivoisesti olla tahtomatta olla oma itsensauml tai epaumltoivoisesti tahtoa olla oma itsensaumlrdquohelliprdquosynti on epaumltoivon potensatiordquo Kierkegaard 1924 121 Myoumls Lorenz Wachinger ja Heribert Wahl ovat arvioineet synnin ja neuroosin yhdistaumlmisen olevan Kierkegaardin vaikutusta Wahlin mukaan Drewermann irrottaa ahdistuksen ja neuroosin kaumlsitteet niiden kliinis-terapeuttisesta kontekstista ja muuntaa ne antropologisiksi kaumlsitteiksi Wachinger 1985 725 Wahl 1987 925ndash26 236Myoumls Eibach huomauttaa taumlstauml ldquoFuumlr Kierkegaard kann Suumlnde eigentlich gar nicht Gegenstand der Psychologie oder irgendeiner sonstigen Wissenschaft sein da sie nicht etwas acuteZwangslaumlufigesacute ist sondern durch einen qualitativen Sprung in Erscheinung tritt der nicht kausal-empirisch oder spekulativ (als notwendig) zu erklaumlren ist Sie ist auch nicht nur ein passiv erlittenes Verhaumlngnis sondern wird vom Individuum in der Angst acutedurch einen qualitativen Sprung acuteaktiv gesetzt ist mithin auch keine quantifizierbare Groumlszlige Dieser Sprung kann zumindest nicht psychologisch erklaumlrt werden allenfalls koumlnnen die daraus resultierenden Folgen psychologisch beschrieben werdenldquo Eibach 1992180 237 Bucher 1992c 112ndash13 238 Naumlin tulkitsevat asian myoumls Gregor Fehrenbacher Matthias Beier ja Josef Sudbrack Fehrenbacher 1993 36 Beier 2004 52ndash55 Sudbrack 1992b 117 239ldquoWas die Suumlnde zu einer acuteNeurose vor Gottacute machtldquohellipldquoist ja gerade der Umstand daszlig die Menschenldquohellipldquonicht eigentlich bestimmte Triebbereiche verdraumlngen sondern Gottldquo SB III XXX 240 SB III 557 241 ldquoWir selbst gewinnen an dieser Stelle unserer Arbeitldquohellipldquodie Moumlglichkeitldquohellipldquozu fragen kann der Begriff der Suumlnde (bzw der Verzweiflung Kierkegaards) so konzipiert werden daszlig von daher die Neuroseformen der Psaldquohellipldquoals Grundmuster einer Existenz in der Abwendung von Gott in dem Mangel Gottes verstehbar ja ableitbar werdenldquohellipldquoWir sind so weit diese Frage mit einem eindeutigen Ja antworten zu koumlnnenldquo SB III 463 Ks myoumls SB III 414 242 ldquoDie Kierkegaardsche Entwicklung der Formen menschlicher Verzweiflung erweitert und bestaumltigt daher die Psychologie der Neurose als eine theologische Phaumlnomenologie der Suumlnde ldquo SB III 468

72 Mitauml perusteluja Drewermann sitten esittaumlauml mallissaan tapahtuvalle

eksistentiaalisen epaumltoivon ja psyykkisen ahdistuksen muotojen yhdistaumlmiselle

Ovathan uskon puuttuminen ja mieltauml vaivaava ahdistus taumlysin eri asioita Voihan

ihminen ahdistua psyykkisesti hyvin monista syistauml joilla ei ole mitaumlaumln tekemistauml

haumlnen Jumala-suhteensa kanssa Vaumlittaumlaumlkouml Drewermann ettauml uskon tai sen

puuttumisen voi paumlaumltellauml ihmisen mielentilasta Amerikkalainen teologian

professori ja psykoanalyytikko Matthias Beier naumlyttaumlauml olevan taumltauml mieltauml Haumln

nimittaumlin tarttuu Drewermannin lausumaan jonka mukaan neuroottisen rdquoaumlidin

ikaumlvaumlnrdquo takana on Jumalan kaipuu Onko Drewermann siis loumlytaumlnyt Jumala-

suhteen puuttumisesta uuden selityksen neuroottisuudelle kuten Beier

Drewermannin tulkinnan ymmaumlrtaumlauml243 Beier paumlaumltyy naumlkemykseensauml sen

perusteella miten Drewermann tulkitsee syntiinlankeemuskertomusta244 Toisessa

yhteydessauml Beier kuitenkin torjuu sen ettauml Drewermann pitaumlisi mielen sairauksien

syynauml hengellisessauml mielessauml vaumlaumlraumlauml asennetta245 Myoumls Beier ajattelee

Drewermannin kaumlyttaumlvaumln neuroosin kaumlsitettauml totutusta poikkeavassa

vertauskuvallisessa merkityksessauml246

Mikauml siis on Drewermannin intentiona haumlnen yhdistaumlessaumlaumln mallissaan

Jumala-suhteen puuttumisesta kertovan eksistentiaalisen ahdistuksen ja

psyykkisen ahdistuksen Onko Beier oikeassa silloin kun haumln tulkitsee

eksistentiaalisen ahdistuksen aiheuttavan psyykkistauml ahdistusta Drewermannin

mukaan Naumlinhaumln Drewermann kuvaa ahdistuksen syntyvaumln

syntiinlankeemuskertomuksessa Taumlmaumln naumlkemyksen kanssa on ristiriidassa se

ettauml Drewermann painottaa neuroottisuuden muotoja kuvatessaan niiden

psykologista syntytaustaa Psyykkinen ahdistuneisuus johtuu haumlnen mukaansa

minaumln heikkoudesta Minauml on haumlnen mukaansa voimaton tiedostamattomien

243 rdquoDie Suche nach Gott auch hinter dem stets vergeblichen Verlangen steht mit dem der Neurotiker sich nach der Einheit mit der acuteMutteracute zuruumlcksehntldquo SB III 329 Beier arvioi Drewermannin pitaumlvaumln ihmisten eksistentiaalista ahdistusta heidaumln neuroosiensa syynauml ja pitaumlauml taumltauml merkittaumlvaumlnauml uustulkintanardquo Of central importance is that Drewermann holds the infinite fear of the human spirit responsible for the fact that acutenormal drive impulses and needsacute increase to levels of neurotic quantity Neurotic conflicts are thus due to an existential projection under the spell of fearrdquo Beier 2004 100 244rdquoWenn wir in der Psa Interpretation sagten die Suumlnde erscheine dort in Form einer acuteNeuroseacute so verstehen wir jetzt daszlig der Abfall von Gott in der Tat sich in den Grundformen der Neurose auslegen muszlig und daszlig die Suche nach Gott auch hinter dem stets vergeblichen Verlangen steht mit dem der Neurotiker sich nach der Einheit mit der acuteMutteracute zuruumlcksehntldquo SB III 329 245 Beier 2004 52 246 Beier 2004 53

73

puoliensa edessauml ja ahdistuu siksi viettipohjan ja yliminaumln puristuksessa247

Edelleen Drewermann pitaumlauml kiinni siitauml ettauml ihmiselaumlmaumln viisi ensimmaumlistauml vuotta

muodostavat herkaumln jakson jolloin ihmisen rdquoelaumlimellinenrdquo ahdistus saa uusia

muotoja Freudia seuraten haumln selittaumlauml psyykkisen ahdistuksen synnyn liittyvaumln

lapsen taumlrkeimpiin ihmissuhteisiin ja erityisesti aumlitisuhteeseen248

Ahdistumiskehitys niveltyy haumlnen mukaansa muuhun kehitykseen siten ettauml

lapsuudessa koettu ahdistus ilmenee myoumlhemmin kutakin kehitysvaihetta

vastaavana neuroosina249 Ahdistusten psykologisen syntytaustan painottaminen

antaisi ymmaumlrtaumlauml ettauml psyykkinen ahdistuminen haumlnen mukaansa kuitenkin

yllaumlpitaumlauml eksistentiaalista ahdistusta ellei sitten synnytauml sitauml Ihmisen Jumala-

suhteen katkeaminen voisi siten johtua psyykkisistauml syistauml Onko haumlnellauml siis

keskenaumlaumln ristiriitaisia naumlkemyksiauml ahdistuksen synnystauml

Drewermannin tulkintaa yksityiskohtaisemmin tarkastelemalla voi paumlaumltellauml

ensiksikin minkauml perusteella haumln liittaumlauml tietyt psyykkisen ahdistuksen muodot

tiettyihin epaumltoivon muotoihin Siten voi myoumls selvittaumlauml haumlnen kaumlsityksensauml eri

neuroosien ja niitauml vastaavien epaumltoivon muotojen synnystauml ja mahdollisesta

vaikutuksesta toistensa syntyyn Naumlin on myoumls loumlydettaumlvissauml kokonaiskaumlsitys

eksistentiaalis-psyykkisten ahdistusten ilmenemismuodoistandash Antaako siis

syvyyspsykologian soveltaminen uutta syvyyttauml teologiseen ahdistuksen

tulkintaan kuten Drewermann vaumlittaumlauml

Skitsoidiselle ihmiselle on Drewermannin mukaan ominaista tunnekylmyys

haumln voi puhua aumlitinsauml kuolemasta yhtauml asiallisesti kuin paumlivaumln

saumlaumlstauml250Skitsoidisuutta vastaava eksistentiaalinen tila on aumlaumlrellisyyden

247 ldquoDas Tragische entsteht in tiefenpsychologischer Sicht dort wo das Ich seinem eigenen Unbewuszligten ohnmaumlchtig ausgeliefert ist und zwischen den Gesetzen des Es und des Uumlberichs in schicksalhafter Schuld und in notwendiger Strafe zermahlen wird Das eigentliche Problem der Tragoumldie ergibt sich demnach aus einer Schwaumlche des Ichs und diese laumlszligt sich sowohl geistesgeschichtlich als auch strukturell interpretierenldquo PM I 25 Yliminauml-kaumlsitteen kaumlyttouml osoittaa Drewermannin tukeutuvan taumlssauml psykoanalyyttiseen mielenmalliin 248 GF I 318 320 249 rdquoIn dieses Schema angstbedingter Anpassung fuumlgen sich nun die Themenstellungen der vier klassischen Phasen der Triebentwicklung ein sie alle repraumlsentieren spezifische Konflikte die in jeder Biographie zwischen Mutter und Kind vorprogrammiert sind indem bestimmte Gefuumlhlsambivalenzen freilich in unterschiedlichen Staumlrkegraden unvermeidbar werden Alle vier Stadien haumlngen genetisch mit den vier klassischen Neuroseformen der Schizoidie der Depression der Zwangsneurose und der Hysterie zusammen indem die jeweiligen Angstformen von einem bestimmten Quantum an charakterbedingt acutechronifiziertacute werdenldquo GF I 321ndash22 250 PM I 156

74

epaumltoivo251 Drewermann vertaa skitsoidikon itsekkyyttauml siihen ettauml aumlaumlrellisyyden

epaumltoivosta kaumlrsivaumlltauml ihmiseltauml puuttuu oma minuus jolla olla yhteydessauml

Jumalaan Haumln perustaa naumlkemyksensauml Kierkegaardin tulkintaan252 Taumlmauml on

kuvannut kyseistauml epaumltoivoa eettiseksi rajoittuneisuudeksi Siinauml ihminen on

hukannut itsensauml luopumalla minuudestaan ja tyytymaumlllauml aumlaumlrellisen maailman

tarjoamaan elaumlmaumlaumln rdquoSellainen ihminen unohtaa itsensauml Haumln unohtaa mikauml on

haumlnen nimensauml jumalallisessa katsannossardquo253 Drewermann yhdistaumlauml naumlin

skitsoidisuuden ja aumlaumlrellisyyden epaumltoivon niiden ulkoisen ilmenemisen

perusteella Haumlnen mukaansa kyseinen neuroosi alkaa joskus kehittyauml jo lapsen

ensimmaumlisinauml elinpaumlivinauml Naumlin kaumly kun lapsi kokee aumlidin poissaolon

hylkaumlaumlmiseksi254 Kaumlsitys naumlin varhain kehittyvaumlstauml ahdistuksesta on

sopusoinnussa sen Drewermannin Kierkegaardiin tukeutuvan kaumlsityksen kanssa

ettauml ahdistus kuuluu ihmisyyteen ja erottaa ihmisen elaumlimistauml255 Drewermann

ajattelee siten skitsoidisuuden ja siihen yhdistyvaumln aumlaumlrellisyyden epaumltoivon

johtuvan varhaislapsuuden emotionaalisesta kylmyydestauml Skitsoidisesta

ahdistuksesta kaumlrsivaumln ahdistus on haumlnen mukaansa samalla varhaisempaa kuin se

ahdistus jonka syntymistauml haumln kuvaa syntiinlankeemuskertomusta

tulkitessaan256Sitauml haumln ei kaumlsittele johtaako kyseisenlainen kokemus aina

skitsoidisuuteen ja aumlaumlrellisyyden epaumltoivoon Skitsoidisuuden synnyn sitominen

jopa lapsen ensimmaumlisiin elinpaumliviin sisaumlltaumlauml kuitenkin vaumlitteen jonka mukaan

ahdistavat psyykkiset kokemukset voivat olla Jumala-suhteen katkeamisen syynauml

251 ldquoInsofern kann man wohl sagen daszlig die Kierkegaardsche Form der Verzweiflung der Endlichkeit der Neuroseform der Schizoidie entspricht daszlig also existentiell der Schizoide im Grunde ein Verzweifelter istldquo SB III 472 252 rdquoEs geht dem Schizoiden mithin staumlndig um sich selbst aber Kierkegaard bemerkt mit Recht von denjenigen die unter dem Fehlen der Unendlichkeit verzweifelt sindldquohellipldquoSie sind nicht sie selbst sie haben geistig verstanden kein Selbst kein Selbst um dessentwillen sie alles wagen koumlnnten kein Selbst vor Gottldquo SB III 472 PM I 159 Drewermann kaumlyttaumlauml taumlssauml minuuden kaumlsitettauml filosofisena ja teologisena kaumlsitteenauml 253Kierkegaard 1924 51ndash52 254ldquoDie psychogenetischen Faktoren der Schizoidie sind nach psychoanalytischer Auffassung bereits in den ersten Lebenstagen und -wochen wirksam und bestehen entsprechend dem spaumlteren Selbstgefuumlhl des Schizoiden in schweren affektiven Maumlngelnldquo PM I 158 ldquoDie erste Angst die ein Mensch erlebt ist die Angst eines Kindes von seiner Mutter verlassen zu werdenldquo GF I 318 ldquoVon daher kann man sagen daszlig die Angst vor dem Verlust der Mutter in der Tat wie die Psychoanalyse es lehrt noch weit von allen realen Aumlngsten als Grundquelle der Angst anzusehen istrdquo GF I 320 Klassisen psykoanalyysin teoriaan ei sisaumllly imevaumlisiaumln skitsoidista vaihetta jonka Drewermann on omaksunut Riemannin teoriasta ldquoAntriebsorientierten Angsttheorie die wir in der entwicklungspsychologischen 4-Phasen-Lehre der Psa als Grundlegung der entsprechenden vier Neuroseformen antreffen (vgl F Riemann Grundformen der Angst)ldquoSB II 222 Ks Riemann 1961 20ndash58 255 SB 222 ldquoMit dem Grad des Bewuszligtsein und Individualitaumlt zugleich das Quantum der Angst ansteigt nur das Individuum kann Angst empfindenldquo GF I 336 256 SB II 189

75

Taumlmauml tulkinta eroaa haumlnen eri yhteyksissauml esittaumlmaumlstaumlaumln tulkinnasta jona mukaan

Jumalasta ajauduttaisiin eroon aikaisintaan puolen vuoden iaumln jaumllkeen257

Aumlaumlrellisyyden epaumltoivon ja skitsoidisuuden vallassa olevan ihmisen

uskonnollisuutta Drewermann kuvaa sekauml teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti

Haumln tukeutuu sekauml Kierkegaardin epaumltoivotulkintaan ettauml Riemannin

uuspsykoanalyyttiseen persoonallisuuden tulkintaan Aumlaumlrellisyyden epaumltoivon

vallassa elaumlvauml ihminen viihtyy haumlnen mukaansa maallisissa pyrinnoumlissauml eikauml haumlntauml

vaivaa vastuu aumlaumlrettoumlmyyden edessauml258 Haumlnellauml ei voi olla aitoa uskonsuhdetta

Jumalaan myoumlskaumlaumln skitsoidisuutensa vuoksi Haumlnen suhtautumisensa uskontoon

voi kuitenkin ilmetauml monella tavalla259 Haumln on laumlheisyyden pelkonsa vuoksi

suhteessaan uskontoon usein skeptikko tai kyynikko260 Haumln jumaloi itseaumlaumln jos

haumlnen skitsoidisuutensa on psykoottista261 Skitsoidisuuden ulkoinen ilmeneminen

voi Drewermannin mukaan vaihdella paljon esimerkiksi silloin kun siihen

sekoittuu depressiivisyyttauml262 Jos skitsoidisesti neuroottinen rdquouskoordquo on haumlnen

uskonsa Drewermannin mukaan ahdistunutta yliminaumln uskoa263 Riemannin

teorian liittaumlminen aumlaumlrellisyyden epaumltoivon tulkintaan antaa epaumlilemaumlttauml tulkintaan

uutta ulottuvuutta

Myoumls aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon ja depressiivisyyden Drewermann yhdistaumlauml

niiden ilmenemismuodon perusteella Haumln yhdistaumlauml depressiivisen ihmisen

257 SB II 189 SB II 156ndash57 SB II 547 (taulukko) 258 ldquoDie Verzweiflung der Endlichkeit die sich nach Kierkegaard darin aumluszligert unter Verlust des eigene Selbst acuteeine Nachaumlffung zu werden eine Zahl in der Masse zu seinacute(Kierkegaard Krankheit 32) Da dieses Verhalten durchaus nicht ausschlieszligt sondern sogar beguumlnstigt daszlig es dabei zu einer besonderen Art der Lebenstuumlchtigkeit kommt bleibt diese Art der Verzweiflung zumeist unbemerkt acuteWeil ein Mensch so verzweifelt ist deshalb kann er sehr gut und eigentlich noch besser in der Zeitlichkeit dahinleben`hellip`gepriesen`hellip`geehrt und angesehen acutenur hat er kein Selbst Es entsteht so eine Haltung die sich im Endlichen verbraucht ohne die Verantwortung fuumlr das Endliche`ldquoldquoKierkegaard bemerkt mit Recht von denjenigen die unter dem Fehlen der Unendlichkeit verzweifelt sind acuteSie gebrauchen ihre Faumlhigkeiten sammeln Geld treiben weltliche Geschaumlfte berechnen klug usw usw werden vielleicht in der Weltgeschichte genannt aber sie sind nicht sie selbst sie haben geistig verstanden kein Selbst um dessentwillen sie alles wagen koumlnnten kein Selbst vor Gott ndash wie selbstisch sie auch in uumlbrigen sind` (Die Krankheit 33)ldquo SB III 471ndash72 Kierkegaard 1924 50ndash54 259Markuksen evankeliumin selityksessauml Drewermann liittaumlauml skitsoidisen ahdistuksen piirteet sekauml juutalaisiin lainoppineisiin ettauml Jeesuksen Kapernaumin synagogassa tapaamaan saastaisten henkien vaivaamaan mieheen Kertomuksen lainoppineet ovat Drewermannin mielestauml yhtauml osattomia uskosta kuin henkien vaivaama mies Raamattuun perehtyneet kirjanoppineet tunnustautuvat naumlet uskoon vain ulkoisesti niin ettei se kosketa heidaumln eksistenssiaumlaumln Taumlssauml suhteessa he ovat Drewermannin mukaan taumlysin verrattavissa demonien vallassa olevaan mieheen joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi vaikka tahtookin pysyauml erossa haumlnestauml DMK I 195 260 SB III 472 261 SB III 473 262 PM I 162 263Yliminaumln uskon synnyttaumlmisestauml Drewermann syyttaumlauml vallitsevaa kristinuskon muotoa johon kuuluu valmis oppi Syytoumls kohdistuu erityisesti katoliseen kirkkoon DMK I 198ndash99

76

vastuuntunnon ja loppumattomat syyllisyyden tunteet siihen ettauml ihminen

vieraantuu aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivossa yhauml enemmaumln itsestaumlaumln264 Oman

paumlaumlttelynsauml tueksi Drewermann viittaa esimerkein monien syvyyspsykologien

luonnehdintoihin depressiosta265 Taumlmaumlnkin ahdistuksen alkujuurta Drewermann

etsii kehitysvaiheesta josta ihmisellauml itsellaumlaumln ei nykykaumlsityksen mukaan ole

selkeitauml muistikuvia Lapsi on silloin noin kahdeksan kuukauden ikaumlinen Haumln

nimittaumlauml vaihetta myoumlhaumlisemmaumlksi oraaliseksi vaiheeksi Depressiivinen neuroosi

alkaa haumlnen tulkintansa mukaan silloin rdquovierastamisenardquo (Acht Monats-Angst)

joka johtuu siitauml ettauml lapsi on alkanut erottaa laumlheiset ihmiset vieraammista

Drewermann korostaa Freudin tulkinnasta poiketen myoumls ihmisen

syyllisyydentunteiden syntyvaumln jo taumlssauml oraalisessa eikauml kuten Freud

oidipaalisessa vaiheessa266 Taumltauml vaihetta syntiinlankeemuskertomus haumlnen

mukaansa kuvaa267 Haumln siis vaumlittaumlauml yhtaumlaumlltauml ettauml syntiinlankeemuskertomus

kuvaa noin kahdeksan kuukauden iaumlssauml alkavan ahdistuksen syntymistauml ja

hyvaumlksyy toisaalta Kierkegaardin tulkinnan ahdistuksesta ihmisen elaumlimistauml

erottavana tuntomerkkinauml268

Noin kahdeksan kuukauden iaumlssauml tai skitsoidisen ihmisen tapauksessa jo

aikaisemmin syntynyt ahdistus seuraa ilmeisesti Drewermannin mukaan ihmistauml

vaikka haumlnen ahdistuneisuutensa saisi myoumlhemmin uuden muodon

Drewermannin mukaan psykoanalyysi selittaumlauml depressiivisyyden syntyauml

lapsuudessa toteutuvan kausaalis-geneettisen oraalisuuden pohjalta Haumln on siinauml

mielessauml oikeassa ettauml psykoanalyysi korostaa lapsuuskokemusten vaikutusta

ihmisen psyykkiseen kehitykseen Kierkegaardin aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon

tulkinnasta Drewermann taas hyvaumlksyy sen ettauml kyseinen ahdistus syntyy

264 rdquoSo wie der Depressive sich fuumlr die ganze Welt verantwortlich weiszlig und infolgedessen unter der Unendlichkeit seiner Schuldgefuumlhle zugrundegehtldquohellipldquoverschwendet die Verzweiflung der Unendlichkeit weil sie die Konkretheit des Endlichen und des eigenen Selbst scheut die eigene Existenz wie acutezum Pyramidenbauacute (Kierkegaard Die Krankheit 30)ldquo SB III 469ndash70 Kierkegaard 1924 47 49 265 Haumln mainitsee nimeltauml V E Frankl O Fenichel F Riemann JH Schultz V v Gebsattel SB III 469ndash71 266ldquoDer biblische Text bedient sich eines Mythos der den Vorgang schildert wie jeder Mensch notwendig zum ersten Mal in das Gefuumlhl der Schuld hineingeraumlt wie er aus einer Ureinheit seiner oralen Gier wegen vertrieben wird und wie er dies nicht anders denn als Strafe fuumlr seine Schuld empfinden kannldquo SB II192 Freud liittaumlauml syyllisyyden tunteen synnyn myoumlhempaumlaumln oidipaaliseen eli falliseen vaiheeseen Freud 1964 289 Lapsi on silloin 3ndash4ndash5 -vuotias 267 SB II 189 SB II 156ndash57 SB II 547 (taulukko) 268 ldquoMit dem Grad des Bewuszligtsein und Individualitaumlt zugleich das Quantum der Angst ansteigt nur das Individuum kann Angst empfindenldquo GF I 336 ldquoIn der Unschuld ist der Mensch nicht als Geist bestimmt sondern seelisch in unmittelbarer Einheit mit seiner Natuumlrlichkeit bestimmtldquo Kierkegaard 1964 55ndash56

77

transsendenssin kaipuusta Taumllloumlin ihminen pakenee sietaumlmaumlttoumlmaumlstauml

aumlaumlrellisyydestauml aumlaumlrettoumlmyyteen jonka seurauksena on ahdistava syyllisyyden

tunne269

Syntiinlankeemuskertomus kuvaa siis Drewermannin mukaan sekauml

eksistentiaalisen ahdistuksen ettauml depressiivisen ahdistuksen syntyauml

Depressiivinen ahdistus ei siten Drewermannin mukaan synnytauml eksistentiaalista

ahdistusta kuten skitsoidisen ahdistuksen voi paumlaumltellauml haumlnen mukaansa

synnyttaumlvaumln Haumln ei myoumlskaumlaumln vaumlitauml aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon olevan

depressiivisyyden syynauml Haumln ei maumlaumlrittele naumliden ahdistusten vaikutussuhteita

vaan ne ovat haumlnen mukaansa saman ahdistuksen ulottuvuuksia

Aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivosta ja depressiivisyydestauml kaumlrsivaumln ihmisen

uskonnollisuutta Drewermann kuvaa sekauml Kierkegaardiin ettauml Riemanniin

tukeutuen Haumln vaumlittaumlauml Kierkegaardin tukeutuen ettauml naumlmauml ihmiset tuhoavat

itsensauml yrittaumlessaumlaumln olla Jumalan kaltaisia270 Riemanniin tukeutumalla

Drewermann puolestaan kuvaa depressiivisiauml ihmisiauml hyvin uskonnollisiksi mutta

uskonnollisuudessaan ahdistuneiksi He ovat haumlnen mukaansa taipuvaisia

omaksumaan sellaisia uskonnon muotoja joihin kuuluu itsensauml unohtaminen eli

minaumlstauml (Ich) irrottautuminen Parempaa tuonpuoleisuutta lupaavat

pelastususkonnot ovat laumlheisiauml heille koska elaumlmauml on heistauml toivotonta

kaumlrsimystauml271 Aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon tulkinta saa psykologista syvyyttauml

Riemannin uuspsykoanalyyttisen tulkinnan avulla

Kolmas psyykkisen ahdistuksen muoto on Drewermannin mukaan

pakkoneuroosi jonka haumln maumlaumlrittelee Riemanniin tukeutuen liioitelluksi

varmistamiseksi varovaisuudeksi ja ennakoinniksi272 Haumln yhdistaumlauml sen

269 ldquoAnstelle des Triebbereichs der Oralitaumlt der kausal-genetisch in der Psa zur Erklaumlrung der Depression herangezogen wirdldquohellipldquoleitet Kierkegaard die Maszliglosigkeit des Verlangens und der bloszligen unendlichen acuteSehnsuchtacute also aus einer geistigen Bewegung der Transzendenz ab die auf Flucht vor sich selbst aus dem unertraumlglichen Endlichen ins Undendliche flieht Die Folge davon muszlig natuumlrlich eine erdruumlckende Selbstuumlberforderung sein ein Gefuumlhl an allen schuldig zu seinldquo SB III 470 Vrt Kierkegaard 1924 49ndash50 270 ldquoSo koumlnnen wir mit Kierkegaard auch sagen sie sei eine Verzweiflung des Unendlichen eine Selbstvernichtung in dem Bemuumlhen selber wie Gott den man verloren hat werden zu muumlssen um als Mensch leben zu koumlnnenldquo SB III 471 271 ldquoEntsprechend neige der Depressive besonders acutein der Religionacute zu allen Religionsformen die Selbstvergessenheit die Losloumlsung vom Ich vertreten Er leidet ja am tiefsten am leben und da er hier nicht hoffen zugreifen kann stehen alle Erloumlsungsreligionen und die welche ein besseres Jenseits versprechen ihm nahe (Riemann Grundformen 72ndash73)ldquo SB III 470 Drewermann arvioi erityisesti katolisia pappeja ja saumlaumlntoumlkuntien jaumlseniauml ohjattavan omaksumaan taumlllaisen uskonnollisuuden Esim KPI 86ndash87 272 SB III 476 Drewermann esittaumlauml Riemann-viitteen (Riemann 196176) joka ei pidauml paikkaansa Riemann maumlaumlrittelee naumlin pakkoneuroottisuutta Riemann 1961 107

78

Kierkegaardin esittaumlmaumlaumln vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoon samantyyppisen

ilmenemisen perusteella Haumln perustelee yhdistaumlmistauml ensiksi sillauml ettauml Riemann

pitaumlauml pakkoneuroosia katoavaisuuden edessauml tunnettuna ahdistuksena (Angst vor

der Vergaumlnglichkeit) Toiseksi haumln perustelee yhdistaumlmistauml vetoamalla Riemannin

kollegan Viktor von Gebsattelin (1883ndash1976) kaumlsitykseen fobiasta Sen mukaan

fobian kohteet loumlytyvaumlt ihmisen sisimmaumlstauml ja pakkoneuroottinen ahdistus johtuu

oman olemuksen totaalisen tuhoutumisen uhasta273 Drewermannin mukaan

Kierkegaard kuvaa vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoa mahdollisuuden puuttumiseksi

samalla tavalla kuin Riemann ja Gebsattel kuvaavat pakkoneuroosia Ihmisen

rdquominuuttardquo eivaumlt taumllloumlin tukahduta todellisuuteen sisaumlltyvaumlt vaumllttaumlmaumlttoumlmyydet

vaan subjekti itse pelkistaumlessaumlaumln todellisuuden vaumllttaumlmaumlttoumlmyydeksi274

Pakkoneuroottinen ahdistus ja vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivo kumpuavat siis

Drewermannin mukaan samanlaisesta kokemuksesta Haumln selittaumlauml psykoanalyysin

mukaisesti ettauml lapsen ahdistus ja syyllisyydentunteet syntyvaumlt anaalisen vaiheen

aikana kun lapsen on pakko alistua muiden tahtoon275 Vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden

epaumltoivon syntyaikaa haumln ei maumlaumlrittele vastaavasti Haumln pitaumlauml selvaumlsti

pakkoneuroottista ahdistusta ja vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoa saman ahdistuksen

psyykkisenauml ja eksistentiaalisena ulottuvuutena Kuitenkaan haumln ei maumlaumlrittele

naumliden ahdistuksen muotojen vaikutusta toistensa syntymiseen

Drewermann hyvaumlksyy Kierkegaardin kaumlsityksen siitauml ettauml

vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivo ilmenee joko henkisessauml ettauml hengettoumlmaumlssauml

muodossa Hengetoumln vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivo naumlyttaumlytyy

mielikuvituksettomana poroporvarillisuutena joka pitaumlytyy asioihin sellaisinaan

Henkinen vaumllttaumlmaumlttoumlmaumln epaumltoivon muoto on puolestaan fatalistin tai

deterministin vakaumus joka pakottaa kuolleeseen lainomaisuuteen276

273 ldquoDie Zwangsneurose Riemann kennzeichnet sie als acuteAngst vor der VergaumlnglichkeitacuteldquohellipldquoDie Inhalte derldquohellipldquoPhobie sindldquohellipldquonur scheinbar in der aumluszligeren Welt lokalisiert in Wahrheit sind sie Tatsachen der inneren Welt (V v Gebsattel)ldquo SB III 476ndash77 Riemann 1961 106 Gebsattel 1959 135 274 ldquoDie Angst des Zwangsneurotikers richtet sich nicht auf etwas Bestimmtes in der Welt sondern auf die Moumlglichkeit einer totalen Vernichtung des eigenen WesensldquohellipGanz entsprechend beschreibt Kierkegaard die Verzweiflung der Notwendigkeit als acutedas Fehlenacute der Moumlglichkeitldquo hellipldquoin dem Sinne daszlig dem Menschen alle Moumlglichkeit genommen wirdldquohellipldquoIndessen sind es nicht die Notwendigkeiten der Wirklichkeit an sich die das Selbst ersticken sondern das Subjekt selbst das die Wirklichkeit auf die Notwendigkeit reduziertldquo SB III 476ndash77 275 GF I 326ndash27 Anaalinen vaihe sijoitetaan yleensauml 1 ndash 3 vuoden ikaumlaumln 276 ldquoKierkegaard unterscheidet dabei interessanterweise zwei Unterformen der Verzweiflung der Notwendigkeit die geistige und die ungeistige Der geistlose Standpunkt der Verzweiflung der Notwendigkeit ist nach ihm die acuteSpieszligbuumlrgerlichkeitacuteldquohellipldquodie Phantasielosigkeit die sich weigert sich houmlher zu acutezwingen als bis zum Dunstkreis des Wahrscheinlichenacute die sich die Aufregung des

79

Pakkoneurootikko kieltaumlauml naumlin ahdistuksensa Drewermannin mukaan

pakkoneurootikon suhde uskontoon maumlaumlraumlytyy henkisestauml positiosta kaumlsin Taumlmauml

pakenee tuhoutumista taumlydellisyyden tavoitteluun Haumln pyrkii Jumalan kaltaiseksi

Haumln uskoo loumlytaumlvaumlnsauml rauhan ainoastaan taumlydellisessauml virheettoumlmyydessauml mutta

epaumlonnistuu siinauml Haumln huomaa joutuvansa liiallisen vastuun

syyllisyydentunteiden kilpailupakon ja tarkistamispakon noidankehaumlaumln277

Drewermann syyttaumlauml kyseisestauml kehityksestauml autoritaarista kristillistauml

kasvatusta278 Myoumls yhteisoumlt tai ihmisjoukot voivat Drewermannin mukaan elaumlauml

pakkoneuroottisen ahdistuksen vallassa279 Haumln pitaumlauml esittaumlmistaumlaumln esimerkeistauml

paumlaumltellen vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoa pakkoneuroottisuuden synnyttaumlmaumlnauml

Syvyyspsykologinen ahdistuksen tulkinta antaa taumlssaumlkin tapauksessa

lisaumlulottuvuutta teologiselle ahdistuksen tulkinnalle

Hysteerinen ahdistus on Drewermannin mukaan syvyyspsykologisesta

naumlkoumlkulmasta katsottuna vapauden kaipuuta ja kaikkien rajoitusten kaihtamista280

Eksistenssifilosofisesti se on vieraisiin rooleihin pakenemista Taumlmauml ei kuitenkaan

tuota arvostusta ihmiselle itselleen vaan haumlnen vieraantuneelle minaumllleen (Ich)

Hyvaumlksyntauml ei kosketa ihmisen omaa minuutta (Selbstsein) vaan osoittaa

pikemminkin ettauml rdquotoisille-olemisenrdquo (Fuumlr-andere-Sein) petkutus on onnistunut

Hysteeriset oireet ilmentaumlvaumlt siten vieraannuttavan ahdistuksen pakenemista281

Mahdollisuuden epaumltoivon ja hysteerisen neuroottisuuden liittaumlauml siten

Drewermannin mukaan yhteen niiden sisaumlltouml Kierkegaardin mahdollisuuden

Daseins zu fuumlrchten und zu hoffen erspart indem sie alles als gegeben und notwendig gegeben hinnimmt voumlllig auszligerstande sich auch nur vorstellen zu koumlnnen daszlig es anders sein koumlnnte Die geistige Form der Verzweiflung ist die Uumlberzeugung des Fatalisten oder Deterministen fuumlr den sich geistig das Leben in der Anerkennung einer unabaumlnderlichen Notwendigkeit und toten Gesetzmaumlszligigkeit erschoumlpftldquo SB III 477ndash78 Kierkegaard 1924 63ndash66 277 ldquoDie Moumlglichkeit einer totalen Vernichtung des eigenen Wesens um diese zu huumlten flieht der Zwangsneurotiker in ein acuteGottaumlhnlichkeitsstrebenacuteldquohellipldquoNur in der Fehlerlosigkeit einer absoluten Seinsvollkommenheit und Seinsnotwendigkeit glaubt der Zwangsneurotiker seine Ruhe zu finden ndash und findet stattdessen in einem ewigen Kreislauf von Uumlberverantwortung Schuldgefuumlhlen Konkurrenzaumlngsten und Kontrollzwaumlngen niemals mehr zu sich selbstldquo SB III 477 278 KPI 127 133 Drewermann kritisoi erityisesti katolista kasvatusta GF I 326ndash28 Gespraumlche 508 Raamatustakin loumlytyy haumlnen mukaansa esimerkkejauml pakkoneuroottisesta uskonnollisuudesta apostoli Paavali ei ennen Damaskon tien kokemustaan antanut toisten elaumlauml koska ei osannut sitauml itsekaumlaumln Boumlses 80 279 Taumltauml Drewermann on kaumlsitellyt erityisesti Markuksen evankeliumin kommentaarissaan Esim DMK I 276ndash78 DMK I 428ndash29 280 SB III 475 281 rdquoExistenzphilosophisch betrachtet erscheint die Hysterie als ein Ausweichen vor dem eigenen Sein zu Flucht in fremde Rollenvorschriften stets in der Hoffnung auf diese Weise die mangelnde Liebe und Wertschaumltzung zu erringen Notgedrungen ist diese Hoffnung allerdings truumlgerisch der Beifall fuumlr die uumlbernommene Rolle gilt nicht dem eigenen nur dem entfremdeten Ich er beruumlhrt nicht die Wahrheit des Selbstseins er praumlmiert allenfalls die gelungene Taumluschung des Fuumlr-andere-

80

epaumltoivosta esittaumlmauml analyysi on haumlnen mukaansa sopusoinnussa muun muassa

Riemannin esittaumlmien hysteerisen neuroosin tuntomerkkien kanssa282 Haumln

ajattelee hysteerisyyden psykologisten maumlaumlritelmien sopivan kuvaamaan myoumls

mahdollisuuden epaumltoivoa Haumln yhdistaumlauml myoumls naumlmauml eksistentiaalisen ja

neuroottisen ahdistuksen muodot samankaltaisen ilmenemismuodon perusteella

Hysteerinen neuroosi syntyy Drewermannin mukaan lapsen luonnolliseen

kehitykseen kuuluvan oidipaalisen ahdistuksen pohjalta283 Taumltauml haumln kuvaa

laumlhinnauml Freudin tulkintaan tukeutuen Insestitabu estaumlauml sen mukaan seksuaaliset

tunteenilmaisut omia vanhempia kohtaan mutta ahdistusta voi aiheuttaa myoumls

kulttuuriin ja uskontoon liittyvauml seksuaalimoraali Drewermann korostaa

erityisesti taumltauml yhteisoumlllistauml vaikutusta Alkuperaumliset viettivirikkeet heraumlttaumlvaumlt

haumlnen mukaansa niin paljon ahdistusta ettauml ne on pakko torjua ja upottaa

tiedostamattomaan Ne eivaumlt silti lakkaa vaikuttamasta vaan johtavat ihmisen

etsimaumlaumln ihmistauml joka voisi ottaa itselleen isaumln tai aumlidin roolin Vanha

oidipaalinen ahdistus muuttuu naumlin voimakkaaksi riippuvuusahdistukseksi joka

ilmenee hysteerisen neuroosin muodossa284 Sitauml milloin ja miten

eksistentiaalinen ulottuvuus yhdistyy hysteeriseen ahdistukseen Drewermann ei

kaumlsittele Haumln ei maumlaumlrittele psyykkisen ja eksistentiaalisen ahdistuksen toisiinsa

vaikuttamisen suuntaa

Mahdollisuuden epaumltoivon luonteeseen tuo Drewermannin mukaan

kuitenkin lisaumlvaloa jos sen ymmaumlrretaumlaumln tulevan ilmi hysteerisenauml ahdistuksena

Hysteerikko pakenee nimittaumlin omaa itseaumlaumln toisen ihmisen luo ja tekee taumlstauml

itselleen jumalan285 Hysteerikko ei voi siksi loumlytaumlauml itselleen turvapaikkaa Jumalan

luota286 Taumlhaumln perustuu Drewermannin mukaan se ettauml Freud pitaumlauml

uskonnollisuutta hysteerisenauml Katolinen kirkko edistaumlauml haumlnen mukaansa monin

tavoin taumlllaista uskonnollisuutta Sitauml edistaumlvaumlt haumlnen mukaansa paavin isaumlhahmo

Seins Auch die Hysterie ist so betrachtet nichts als eine Flucht vor der entfremdenden Angstldquo GF I 342 282 rdquoVollkommen in Uumlbereinstimmung mit diesen Kennzeichnungen der Hysterie bezeichnet Kierkegaard die acuteVerzweiflung der Moumlglichkeitacuteldquo hellipldquoExistentialanalytisch kommt Kierkegaard also mit der Analyse der acuteVerzweiflung der Moumlglichkeitacute zu den gleichen Bestimmungen die die Psa von der Neuroseform der Hysterie trifftldquo SB III 476 283 Oidipaali- eli fallinen vaihe sijoitetaan yleensauml 3ndash6 -vuoden ikaumlaumln 284 GF I 328ndash330 285 rdquoZum hysterischen Erlebenldquohellipldquogehoumlrt die Steigerung des Liebespartners zu einer absoluten quasi goumlttlichen PersonldquohellipldquoFuumlr hysterische Erleben muszlig der andere ein Gott sein weil das eigene Ich als so klein und unbedeutend erlebt wirdldquo GF I 499

81

halujen tukahduttamisen pakko ja naiskuvan kaksinaisuus eli syntisen Eevan ja

pyhaumln Marian vastakkaisuus287 Drewermann lisaumlauml epaumlilemaumlttauml Riemannin

hysteriatulkintaa soveltamalla ymmaumlrrystauml mahdollisuuden epaumltoivona ilmenevaumlauml

uskonnollisuutta kohtaan Haumlnellauml lienee kuitenkin yksipuolinen naumlkemys

katolisuuden erityiskorostusten vaikutuksesta ihmisen tunne-elaumlmaumlaumln

Drewermannin ahdistusmallissaan esittaumlmaumln perusteella voi paumlaumltellauml ettauml

eksistentiaaliseen ahdistukseen yhdistyy haumlnen mukaansa aina psyykkistauml

ahdistusta Ahdistuksen eri muodot liittyvaumlt yhteen fenomenologisen

yhtaumllaumlisyytensauml perusteella Neurooseiksi nimetyn psyykkisen ahdistuksen lajien

ja epaumltoivon muotojen yhdistaumlminen samanlaisen ilmenemisen pohjalta on

perusteltua Niin psyykkistauml kuin eksistentiaalistakin alkuperaumlauml oleva ahdistus

tulee naumlet julki psyykkisessauml tai psykofyysisessauml muodossa Psykologisesta

naumlkoumlkulmasta kyseessauml on kaksi vaumlhintaumlaumln samansukuista ilmioumltauml Ihmisen

epaumltoivo Jumala-suhteen puuttumisen vuoksi voi ilmetauml vain haumlnen psykofyysisen

olemuksensa kautta Neuroosien ja epaumltoivon muotojen rinnastamista voi taumlstauml

naumlkoumlkulmasta pitaumlauml reaalista tilannetta kuvaavana onnistuneena ratkaisuna

Ahdistuksen psyykkisen ilmenemisen osalta Drewermannin syvyyspsykologisen

tulkinta tuo ilmi saman kuin haumlnen teologinen tulkintansakin Siinauml mielessauml

haumlnen ahdistuskaumlsitteensauml on teologisen ja syvyyspsykologisen ahdistuskaumlsityksen

synteesi

Drewermannin ahdistusmallilla on myoumls rajoituksensa Haumln ei saa kaikkea

mainitsemaansa ahdistusta mahtumaan sen puitteisiin Haumln pitaumlauml naumlet ensiksikin

kiinni siitauml Kierkegaardin naumlkemyksestauml ettauml inhimillinen epaumltoivo ilmenee vain

neljaumlssauml muodossa Toiseksi haumln pitaumlauml kiinni siitauml ettauml naumlillauml epaumltoivon muodoilla

on tarkat vastineensa neljaumlssauml neuroosilajissa288 Kuitenkin haumln myoumlntaumlauml oikeaksi

sen psykologisen kaumlsityksen ettauml neuroosilajit esiintyvaumlt useimmiten toisiinsa

sekoittuneina Esimerkiksi skitsoidis-depressiivinen ahdistus ja pakkoneuroottis-

hysteerinen ahdistus ovat haumlnen mukaansa yleisiauml289 Haumln ei kuitenkaan esitauml

286 rdquoHysterikerldquohellipldquoversucht der Haltlosigkeit seiner Existenz zu entrinnen indem er in den anderen hineinflieht und ihn zum Gott erklaumlrtldquohellipldquoDer Hysteriker muszlig lernen daszlig er Halt in sich genug vor Gott besitzen kann um den anderen nicht vergoumlttlichen zu muumlssenldquo PM I 148 287 Glaube 73 288 ldquoDie Hauptformen der Verzweiflungldquohellipldquoihr genaues Pendant in den Grundthemen der vier Hauptformen der Psa Neurosenlehre habenldquohellipldquoWir koumlnnen mit Kierkegaard apriori zeigen daszlig die menschliche Existenz in bestimmten Formen der Verzweiflung ndash und nur in diesen ndash auftreten kann und muszligldquo SB III 463 289 rdquoZwar kommen die genannten Neuroseformen oft genug acutereinrassigacute vor aber meist treten sie gemischt auf wobei besonders die Gegensatzpaare selbst mit Vorliebe Kreuzungen eingehen so

82

mikauml epaumltoivon muoto vastaisi kyseisiauml sekoittuneita neurooseja290 Haumln ei

vaumlitteestaumlaumln huolimatta onnistu loumlytaumlmaumlaumln eksistentiaalista vastinetta kaikille

mainitsemilleen psyykkisen ahdistuksen lajeille Taumlmauml on kuitenkin

ymmaumlrrettaumlvissauml inhimillisen kokemuksen moninaisuuden vuoksi

Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen keskeisten muotojen

yhteenkuuluvuuden osoittaminen lisaumlauml kuitenkin eksistentiaalisen ahdistuksen

ilmenemismuotojen ymmaumlrtaumlmistauml

Drewermann jaumlttaumlauml yleensauml avoimeksi sen miten eksistentiaalinen ja

psyykkinen ahdistus vaikuttavat toisiinsa Skitsoidisuus ja pakkoneuroottisuus

naumlyttaumlvaumlt haumlnen mukaansa synnyttaumlvaumln vastaavia epaumltoivon muotoja Toisten

eksistentiaalisen ahdistuksen ja psyykkisen ahdistuksen muotojen

vaikutussuhdetta haumln ei kuitenkaan maumlaumlrittele Haumlnen ahdistusmallinsa ei tue sitauml

Beierin vaumlitettauml ettauml neuroottinen ahdistus johtuisi eksistentiaalisesta

epaumltoivosta291 Haumlnen tavoitteenaan lienee laumlhinnauml osoittaa eri tavoilla ilmenevaumln

ahdistuksen holistisuus Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen vaikutusta

toisiinsa ei voine maumlaumlritellaumlkaumlaumln yleisellauml tasolla Se johtuu niiden luonteesta292

Drewermann ei myoumlskaumlaumln ilmaise selvaumlsti sitauml missauml iaumlssauml haumln ajattelee

ihmisyyteen haumlnen mukaansa kuuluvan ahdistuksen astuvan ihmisyksiloumliden

elaumlmaumlaumln Syntiinlankeemuskertomuksen tulkinnassaan haumln sijoittaa sen noin

kahdeksan kuukauden ikaumlaumln mutta skitsoidista ahdistusta kaumlsitellessaumlaumln lapsen

ensimmaumlisiin elinpaumliviin293 Haumln ei suhteuta toisiinsa eri yhteyksissauml esittaumlmiaumlaumln

kaumlsityksiauml

daszlig man von schizoid-depressiven oder zwangsneurotisch-hysterischen Mischstrukturen sprechen muszligldquo PM I 162 290 Drewermann ei maumlaumlrittele taumlsmaumlllisesti mitauml haumln tarkoittaa skitsoidisen ja depressiivisen neuroosin tai pakkoneuroottis-hysteerisen neuroosin sekoittumisella Kyseisen sekoittumisen voidaan ajatella olevan ajoittaista tai jatkuvaa ja painottuvan jommankumman neuroosin suuntaan tai olevan esimerkiksi yhtauml vahvasti skitsoidista ja depressiivistauml Jos kierkegaardilaisten epaumltoivon muotojen ja Riemannin mainitsemien neuroosilajien vastaavuudesta pidetaumlaumln kiinni kuten Drewermann edellyttaumlauml olisi rdquotasavahvaardquo skitsoidis-depressiivisenauml ilmenevaumlauml psyykkistauml ahdistusta vastaamassa aumlaumlrellisyysndashaumlaumlrettoumlmyys epaumltoivo Aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden synteesi merkitsisi kuitenkin Kierkegaardilta omaksutun mallin mukaan vapautta eikauml epaumltoivoa Skitsoidis-depressiiviselle ahdistukselle ei siis ainakaan kyseisessauml tapauksessa loumlytyisi vastaparia eksistentiaalisen ahdistuksen alueelta eikauml siis olisi ajateltavissa mitauml kyseisen psyykkisen ahdistuksen syvyyspsykologinen kuvaus ilmaisisi ihmisen uskosta tai epaumluskosta 291 Beier 2004 100 292 Kassel 1992 44 Sudbrack 1992a 62 293ldquoDie psychogenetischen Faktoren der Schizoidie sind nach psychoanalytischer Auffassung bereits in den ersten Lebenstagen und -wochen wirksam und bestehen entsprechend dem spaumlteren Selbstgefuumlhl des Schizoiden in schweren affektiven Maumlngelnldquo PM I 158 SB II 189 SB II 156ndash57 SB II 547 (taulukko)

83 Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen vuorovaikutussuhteen

maumlaumlrittelemaumlttoumlmyys on tehnyt Drewermannin mallin alttiiksi monenlaisille

tulkinnoille Se selittaumlauml Maria Kasselin kannan jonka mukaan Drewermann

patologisoi uskonnon pitaumlessaumlaumln ahdistusta uskonnollisuuden ja uskon

kaumlynnistaumljaumlnauml (Urmotor) Kasselin mukaan Drewermann siis vaumlittaumlauml ettauml uskon

puute tai uskominen johtuu aina psyykkisistauml syistauml Edellauml oleva analyysi

kuitenkin osoittaa ettauml Drewermann ei ole vaumlittaumlnyt taumlllaista Haumln on tyytynyt

etsimaumlaumln eksistentiaalista ja psyykkistauml ahdistusta yhdistaumlviauml tekijoumlitauml ja

syventaumlmaumlaumln naumlin teologista kaumlsitystauml ahdistuksesta Esimerkiksi Josef Sudbrack

ei tee Kasselin paumlaumltelmiauml vastaavia paumlaumltelmiauml vaan pitaumlauml Drewermannin tulkinnan

ansiona kristillisen tulkinnan liittaumlmistauml tuttuun psykologiseen kontekstiin294

Drewermannin ahdistusmallin merkitys sisaumlltyy ahdistuksen eri muotojen

keskinaumlisen riippuvuuden osoittamiseen mutta ei taumlmaumln riippuvuuden suunnan

maumlaumlrittaumlmiseen

Psyykkisen ahdistuneisuuden maumlaumlraumln tiedetaumlaumln vaihtelevan sekauml yksiloumlittaumlin

ettauml saman yksiloumln kohdalla tilanteittain Drewermannin mukaan eksistentiaalinen

ahdistus yhdistyy psyykkiseen ahdistukseen joten myoumls sen maumlaumlraumln voi olettaa

vaihtelevan haumlnen mukaansa vastaavasti Ahdistusmalli tuo selkeaumlsti esiin sen

ettauml ihmisen psyykkinen ahdistus voi kertoa haumlnen Jumala-suhteeseensa liittyvaumlstauml

eksistentiaalisesta ahdistuksesta Se tuo lisaumlvaloa inhimillisen ahdistuksen

moninaisuuteen

25 Syvyyspsykologia Jumalasta erossa elaumlmisen tulkitsijana

Drewermannin teologisen antropologian avainkaumlsite on ahdistus joka on

haumlnen mukaansa ihmisolemuksen kaikkia tasoja koskeva uskolle vastakkainen

tila295 Siksi haumln tulkitsee ahdistusta sekauml teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti

Taumlssauml alaluvussa arvioin mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa

soveltamalla teologiseen ahdistuksen tulkintaan ja mikauml on syvyyspsykologian

soveltamisen teologinen merkitys Taumllloumlin keskityn haumlnen paumlaumlvaumlitteisiinsauml joiden

mukaan1) eksistentiaalinen ahdistus on universaalia 2) se erottaa ihmisen

Jumalasta ja 3) se estaumlauml ihmistauml loumlytaumlmaumlstauml minuuttaan ja Jumalaa Taumllloumlin selviaumlauml

294 Sudbrack 1998 74 295 ldquoVor allem der Begriff der Angstldquohellipldquomuszlig fortan innerlicher und wesentlicher verstanden werden in dem all die Formen neurotischer Angst auf die geistige Angst vor sich selbst

84

onko perusteltua yhdistaumlauml Drewermannin tavoin syvyyspsykologista tulkintaa

teologiseen ahdistuksen tulkintaan

1) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuo siihen teologiseen

kaumlsitykseen jonka mukaan ahdistus on universaalia

Drewermann lisaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla psyykkisen

ulottuvuuden kaumlsitykseensauml kaikkien ihmisten eksistentiaalisesta ahdistuksesta296

Eksistentiaalinen ahdistus ilmenee haumlnen mukaansa erilaisina epaumltoivon muotoina

joihin haumln liittaumlauml ahdistusmallissaan niitauml vastaavat neuroottisen ahdistuksen

muodot297 Naumlin haumln tekee soveltamalla omintakeisesti Fritz Riemannin kaumlsitystauml

erilaisista persoonallisuustyypeistauml298 Olen osoittanut ettauml haumln kaumlyttaumlauml neuroosin

kaumlsitettauml kaikesta ahdistuneisuudesta Haumln laajentaa naumlin teologisen

ahdistuskaumlsitteen holistiseksi ahdistuskaumlsitteeksi

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella siihen

teologiseen kaumlsitykseen jonka mukaan ahdistus on universaalia

Onko psyykkinen ahdistus kuitenkaan yhtauml universaalia kuin Jumala-

suhteen puuttumisesta johtuva eksistentiaalinen ahdistus Voidaanko teologiassa

hyvaumlksyauml kaumlsitys jonka mukaan kaikki rdquolapsenuskonsardquo kadottaneet ovat

psyykkisesti ahdistuneita Esimerkiksi Kassel on epaumlillyt Drewermannin

leimaavan kaikki uskosta osattomat neuroottisiksi299 Bucher puolestaan on

ymmaumlrtaumlnyt Drewermannin identifioivan syntisyyden ja neuroottisuuden ja

yhdistaumlvaumln siten vaumlaumlraumlllauml tavalla kahden eri kaumlsitejaumlrjestelmaumln kaumlsitteitauml300

Kassel ja Bucher eivaumlt ota arvostelussaan huomioon Drewermannin tapaa

kaumlyttaumlauml neuroosin kaumlsitettauml kaikenlaisesta ja kaikenasteisesta psyykkisestauml

ahdistuksesta Taumlllainen kaumlsitteen kaumlyttouml on perusteltavissa koska terveimmillaumlkin

ihmisillauml voi olla ahdistuneisuutta jossa on neuroottisia piirteitauml301 Drewermann

perustelee mallissaan toteuttamaa neuroosien ja epaumltoivon muotojen yhdistaumlmistauml

sillauml ettauml Kierkegaardin mukaan eksistentiaalinen ahdistus ilmenee psyykkisellauml

zuruumlckgefuumlhrt werdenldquo SB III XXIII ldquoDie Angst der Existenz beruhigt sich nur durch das Vertrauenldquo SB III XLI 296 Ks luvut 22 23 ja 24 297 SB III 468ndash79 PM I 136ndash62 Liite 1 298 rdquoDie schizoiden depressiven zwanghaften und hysterischen Persoumlnlichkeiten Riemann 1961 20 59 105 156 299 Kassel 1992 44 300 Bucher 1992c 112ndash13 301 Drewermann perustelee yhdistaumlmisen naumlin SB II 554ndash55

85

tasolla302 Kierkegaardin kaumlsitys eksistentiaalisen ahdistuksen ilmenemisestauml

ihmisen psyykkisyyden kautta vastaa psykologista kaumlsitystauml mielensisaumlisen

kokemisen ilmenemisestauml psyykkisyyden vaumllityksellauml Ahdistuksen psyykkisen

ilmenemisen osalta Drewermannin syvyyspsykologinen tulkinta tuo siten ilmi

saman kuin haumlnen teologinen tulkintansakin Kaumlsitys kaikkien ihmisten

ahdistuneisuudesta voidaan naumlin ollen hyvaumlksyauml teologiaa rikastuttavaksi

tulkinnaksi jos ahdistuneisuutena pidetaumlaumln yleistauml ahdistumisen kykyauml

Drewermann taumlydentaumlauml siten syvyyspsykologiaa soveltamalla teologista

kaumlsitystauml jonka mukaan kaikki ihmiset ovat ajautuneet elaumlmaumlssaumlaumln ahdistuksen

valtaan ja elaumlvaumlt erossa Jumalasta Psyykkinen ahdistus ilmentaumlauml osaltaan sitauml ettauml

ihmisellauml ei ole Jumala yhteyttauml Syvyyspsykologisesti tulkittava psyykkinen

ahdistus on yhtauml yleistauml kuin Jumalasta erossa elaumlminen Se on merkittaumlvauml

teologinen uustulkinta

2) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuo siihen teologiseen

kaumlsitykseen jonka mukaan ahdistus erottaa ihmisen Jumalasta

Ahdistuksen syntymistauml syntiinlankeemuskertomuksessa tulkitessaan

Drewermann painottaa eksistentiaalisen Jumala-suhteeseen liittyvaumln

epaumlvarmuuden olevan ahdistumisen taumlrkeimpaumlnauml syynauml Haumln pitaumlauml

psykoanalyyttisiauml lisaumlnaumlkoumlkohtia parempina kuin analyyttisen psykologian

esittaumlmiauml vaikka arvioi freudilaisenkin tulkinnan loumlytaumlvaumln kertomuksesta siihen

sisaumlltymaumlttoumlmiauml motiiveja303 Haumln tulkitsee kuitenkin psykoanalyyttisesti mutta

toisin kuin Freud ettauml kertomus kuvaa lapsen oraalisen kehitysvaiheen

loppupuolta304 Kaumlsitellessaumlaumln ahdistuksen syntymistauml kehityspsykologisesta

naumlkoumlkulmasta Drewermann painottaa psyykkisen ahdistuksen liittyvaumln ihmisen

kaikissa kehitysvaiheissa Jumalasta erottavaan eksistentiaaliseen ahdistukseen

Naumlin haumln tuottaa syvyyspsykologiaa soveltamalla monia lisaumlnaumlkoumlkohtia

tulkintaansa Jumalasta erossa elaumlmisestauml305

Drewermannin teologinen tulkinta ahdistuksesta on joko-tai -tulkintaa

ihmisellauml joko on Jumala-suhde eikauml ahdistusta tai se puuttuu ja haumln on

302 SB III 462 467 Kierkegaard 1924 33 303 SB II 102 118 120ndash21 304rdquoDie Frage muszligte sich naumlmlich alsbald stellen ob der Oumldipuskomplex nicht viel zu spaumlt auftritt um die Herkunft des Schuldgefuumlhls zu erklaumlrenldquo SB II 187rdquoDie narziszligtische Identifikation und die sadistische Zerstoumlrung bilden demnach in der oralen Phase eine Ambivalenz die notwendig mit dem Auftreten schwerer Schuldgefuumlhle einhergehtldquo SB II 189 Psykoanalyysin mukaan oraalinen vaihe sijoittuu 0 ndash 1 vuoden ikaumlaumln lapsen elaumlmaumlssauml

86

ahdistunut306 Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen yhteenkuulumisen

vuoksi voi olettaa ettauml sama koskee haumlnen mukaansa myoumls psyykkistauml ahdistusta

sitauml joko on tai sitten se puuttuu kokonaan Vaumlittaumlaumlkouml Drewermann ehkauml ettei

uskovalla ihmisellauml ole psyykkistauml ahdistusta ja paumlinvastoin ettauml kaikki ei-uskovat

ihmiset ovat psyykkisesti ahdistuneita Miten naumlmauml ahdistuksen ulottuvuudet

liittyvaumlt haumlnen mukaansa toisiinsa ihmisen elaumlmaumlssauml ja syntyykouml naumlin uutta

teologista tulkintaa

Drewermann torjuu selkeaumlsti sen ettauml psyykkiset sairaudet olisivat

osoituksena Jumalan torjumisesta307 Haumln pitaumlauml siis yhtaumlaumlltauml kiinni siitauml ettauml ero

Jumalasta johtaa eksistentiaalisen ahdistuksen lisaumlksi psyykkiseen ahdistumiseen

Toisaalta haumln kuitenkin korostaa ettauml ihmisellauml voi olla muistakin syistauml kuin

eksistentiaalisesta ahdistuksesta johtuvaa psyykkistauml ahdistusta Olisikin sekauml

teologisesti ettauml psykologisesti vaumlaumlrin syyttaumlauml psyykkisesti sairaita uskon

torjumisesta Yhtauml vaumlhaumln oikeutettua on tietenkin myoumls vaumlittaumlauml ettauml uskonto

sairastuttaa ihmiset Drewermann keskittyy tarkastelemaan eksistentiaalisen

epaumltoivon psyykkistauml ilmenemistauml eikauml pidauml oikeana tehdauml ihmisen psyykkisestauml

tilasta haumlnen uskonsuhdettaan koskevia paumlaumltelmiauml308

Kun Drewermann naumlin ollen yhdistaumlauml Jumala-suhteen puuttumisesta

kertovan epaumltoivon psyykkiseen ahdistukseen haumln vaumlittaumlauml ensiksikin ettauml Jumala-

yhteytensauml kadottaneet ovat myoumls psyykkisesti ahdistuneita Taumltauml voi pitaumlauml myoumls

psykologisesti paumltevaumlnauml naumlkemyksenauml jos psyykkisellauml ahdistuksella tarkoitetaan

Jumala-suhteeseen liittyvaumlauml psyykkistauml ahdistusta joka voi olla myoumls torjuttua 309

Naumlkemys Jumala-yhteytensauml kadottaneiden psyykkisestauml ahdistuksesta on

psykologisesti paumltevauml naumlkemys myoumls siksi ettauml kaikkien ihmisten voidaan olettaa

olevan ainakin ajoittain ahdistuneita Sen sijaan Drewermannin eksistentiaalista ja

psyykkistauml ahdistusta yhdistaumlvaumln mallia ei haumlnen itsensaumlkaumlaumln mukaan voi tulkita

305 Ks luku 24 306ldquoDie Angst der Existenz beruhigt sich nur durch das Vertrauen in die Liebe einer anderen Person Diese Person aber kann nie ein Mensch sondernldquohellipldquonur Gott allein dem Menschen seinldquo SB III XLI 307 ldquoEs geht nicht darum die absurde These aufzustellen alle psychischen Erkrankungen seien die Folgen einer geistigen Fehleinstellung eines Lebensentwurfs an Gott vorbeildquo SB II XVI 308 Erilaiset ihmisen perimaumlaumln ja ympaumlristoumloumln liittyvaumlt tekijaumlt ahdistavat psykologisen kaumlsityksen mukaan ihmisiauml heidaumln uskonnollisuudestaan riippumatta 309 Drewermann arvioi esimerkiksi pakkoneuroottisen ahdistuksen usein olevan usein torjuttua ldquoDie Moumlglichkeit einer totalen Vernichtung des eigenen Wesens um diese zu huumlten flieht der Zwangsneurotiker in ein acuteGottaumlhnlichkeitsstrebenacuteldquo SB III 477

87

niin ettauml psyykkinen ahdistuneisuus sinaumlnsauml kertoisi Jumala-suhteen

puuttumisesta 310

Psyykkistauml ahdistusta epaumltoivoon yhdistaumlmaumlllauml Drewermann myoumls vaumlittaumlauml

ettauml usko poistaa psyykkisen ahdistuneisuuden Haumlnen taumlmaumlkin

ahdistuskaumlsitykseensauml sisaumlltyvauml implisiittinen vaumlite pitaumlauml paikkansa eraumlaumlllauml

edellytyksellauml Se pitaumlauml paikkansa jos psyykkisellauml ahdistuksella tarkoitetaan

Drewermannin tavoin nimenomaan Jumala-suhteeseen liittyvaumlauml ahdistusta

Uskoon haumlnen kaumlsitteelle antamassaan merkityksessauml ei naumlet sisaumllly psyykkistauml

ahdistusta311 On kuitenkin huomattava ettauml Drewermannilla on ihannekuva

uskosta eikauml haumlnen kaumlsitystaumlaumln uskon ahdistuksettomuudesta hyvaumlksytauml yleisesti

teologiassa eikauml psykologiassa Haumlnen mallissaan suorittama eksistentiaalisen ja

psyykkisen ahdistuksen yhdistaumlminen havainnollistaa kuitenkin osuvasti naumliden

ahdistuksen ulottuvuuksien yhteenkuuluvuutta Drewermannin

syvyyspsykologinen tulkinta lisaumlauml ulottuvuutta kaumlsitykseen ahdistuksen ja uskon

vastakkaisuudesta

Drewermann lisaumlauml siis syvyyspsykologiaa soveltamalla uutta sisaumlltoumlauml

Jumalasta erossa olemisen tulkintaan Haumln esimerkiksi kaumlsittelee

syyllisyydentunteita kaikkien muiden neuroosien kuin hysteerisyyden yhteydessauml

Siksi on haumlmmaumlstyttaumlvaumlauml miten vaumlhaumln haumln pohtii syyllisyyden tunteiden ja

syyllisyyden suhdetta312 Haumlnen naumlkoumlkulmanaan inhimilliseen ahdistukseen onkin

enemmaumln psyykkinen syyllisyydentunne kuin teologisesti maumlaumlritelty syyllisyys

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella siihen

teologiseen kaumlsitykseen ettauml ahdistus erottaa ihmisen Jumalasta

Lisaumlaumlkouml Drewermann syvyyspsykologiaa soveltamalla sen ymmaumlrtaumlmistauml

mitauml Jumalasta erossa oleminen merkitsee Etsittaumlessauml vastausta taumlhaumln

kysymykseen on otettava huomioon haumlnen tapansa kaumlyttaumlauml neuroosin kaumlsitettauml

sekauml psykologisessa ettauml symbolisessa merkityksessauml Symbolisessa merkityksessauml

kaumlytettynauml neuroottisuuden kaumlsite on yhdistettaumlvissauml eksistentiaalista ahdistusta

ilmentaumlviin epaumltoivon muotoihin sillauml sellaisena se ilmaisee torjuntaa joka on

310ldquoEs geht nicht darum die absurde These aufzustellen alle psychischen Erkrankungen seien die Folgen einer geistigen Fehleinstellung eines Lebensentwurfs an Gott vorbeildquo SB II XVI 311 Drewermannin uskonkaumlsityksen sisaumlltoumlauml kaumlsitellaumlaumln tarkemmin luvussa 44 312 Drewermann on kuitenkin tietoinen syyllisyyden ja neuroottisuuden yhdistaumlmiseen sisaumlltyvaumlstauml ongelmasta ihminen voi olla syyllinen vain jos haumln on vapaa mutta neuroosit ovat kausaalisesti maumlaumlraumlytyneitauml Ihminen voi siis tuntea syyllisyyttauml vaikkei haumln olisikaan syyllinen Syyllisyys on

88

Drewermannin mukaan rinnastettavissa eksistentiaaliseen ahdistukseen

sisaumlltyvaumlaumln Jumalan torjuntaan313 Drewermannin perustelu taumllle yhdistaumlmiselle

loumlytyy esimerkiksi haumlnen syntiinlankeemuskertomuksen tulkinnastaan jonka

mukaan ihminen torjuu Jumalan kaumlaumlrmeen houkuttelun vuoksi314 Taumlmaumln

kehityksen vertaaminen viettivirikkeiden torjuntaan on perusteltavissa

psykoanalyyttisellauml naumlkemyksellauml jonka mukaan neuroosien ytimenauml on

luonnollisten tarpeiden torjunta315 Drewermann ilmeisesti ajattelee monien

ihmisten torjuvan uskonnon ahdistusta heraumlttaumlvaumln Jumala-kaumlsityksensauml vuoksi

Turvallisuuden tarve onkin psykologisen kaumlsityksen mukaan eraumls ihmisen

perustarpeista316 Sen voi siten ajatella olevan vaikuttamassa kaikenlaisen

psyykkisen ahdistuksen syntyyn johon Drewermann viittaa ahdistuskaumlsitteellaumlaumln

Fehrenbacher Beier ja Sudbrack ovat oikeassa arvioidessaan ettauml Drewermannin

kaumlyttaumlmaumlnauml neuroosin kaumlsite kuvaa hyvin katkennutta Jumala-suhdetta317 Jumala-

suhteen puuttumisen tulkitseminen Jumalan torjumiseksi on kuitenkin vain yksi

mahdollinen tulkinta Kokonaan eri asia kuin neuroosin kaumlsitteen symbolinen

kaumlyttouml on sen kaumlyttouml psykologisena ilmauksena uskon puuttumisesta Siihen

Drewermann syyllistyy ahdistusmallissaan mutta olen osoittanut ettauml haumln

ilmeisesti kaumlyttaumlauml siinauml neuroosin kaumlsitettauml viittaamaan kaikkeen

ahdistuneisuuteen Neuroosi ei sovellukaan teologiseksi kaumlsitteeksi

3) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuo teologiseen kaumlsitykseen

jonka mukaan ahdistus on minuuden ja Jumalan loumlytaumlmisen esteenauml

Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen yhdistymisen vuoksi voisi

olettaa ettauml myoumls psyykkinen ahdistus estaumlauml Drewermannin mukaan ihmistauml

loumlytaumlmaumlstauml minuuttaan ja Jumalaa Ahdistusmallissaan haumln ei kuitenkaan esitauml

sitauml318 Mallinsa ulkopuolella Drewermann kaumlyttaumlauml minuuden (Selbst) kaumlsitettauml

teologian syyllisyyden tunne psykologian piiriin kuuluva asia Ihminen voi tuntea syyllisyyttauml vaikkei haumln olisikaan syyllinen SB III 540ndash41 313 ldquoWas die Suumlnde zu einer acuteNeurose vor Gottacute machtldquohellipldquoist ja gerade der Umstand daszlig die Menschenldquohellipldquonicht eigentlich bestimmte Triebbereiche verdraumlngen sondern Gottldquo SB III XXX Synnin kaumlsitteellauml Drewermann ilmaisee taumlssauml ihmisen tilaa 314 ldquoSein Bild ist jetzt im Spiegel der Angst bis dahin verzerrt worden dass er nicht mehr als eine Hilfe gegen die Angst erscheint sondern vielmehr als deren Quelle und Ursache in Erscheinung tritt Dies ist das Wichtigsteldquo SB I 61ndash62 315 Esim Freud 1964 477ndash78 Drewermann viittaa perusteluksi Harald Schultz-Henckeen SB II 557 Schultz-Hencke 1951 80 Schultz-Hencke (1892ndash1953) on psykiatri ja psykoanalyytikko joka omaksui Freudin lisaumlksi vaikutteita muun muassa Jungilta 316Turvallisuuden motiivit ovat Maslowin tarvehierarkian mukaan ihmisen taumlrkeimpiauml tarpeita fysiologisten perustarpeiden jaumllkeen Vuorinen 1995 54 317 Fehrenbacher 1993 36 Beier 2004 52ndash55 Sudbrack 1992b 117 318 Ks luku 242

89

sekauml Kierkegaardin kaumlyttaumlmaumlssauml ihmisen hengen merkityksessauml ettauml Jungin

analyyttisen psykologian taumllle kaumlsitteelle antamassa ihmisen persoonan

kokonaisuutta (Selbst) kuvaavassa merkityksessauml319 Jungiin tukeutuessaan

Drewermann tuo uutta teologiseen kaumlsitykseen ahdistuksesta minuuden

loumlytaumlmisen ja Jumalan loumlytaumlmisen esteenauml sillauml Jungin mukaan neuroottisuus

johtuu siitauml ettei ihminen ole loumlytaumlnyt minuuttaan320 Jos ihminen ei siis ole

Jungin mukaan loumlytaumlnyt minuuttaan ei haumlnellauml myoumlskaumlaumln ole oikeaa kaumlsitystauml

Jumalasta Selbst-kaumlsite viittaa nimittaumlin haumlnen mukaansa ihmismielen

kokonaisuuden lisaumlksi myoumls ihmisen kollektiivisessa tiedostamattomassa olevaan

minuuden arkkityyppiin joka ei ole erotettavissa ihmisen mielessauml olevasta

Jumalan kuvasta321 Drewermann hyvaumlksyy taumlmaumln Jungin naumlkemyksen

syvyyspsykologiseksi tulkinnaksi Jumala-suhteen puuttumisesta322 Sekauml

eksistentiaalinen ettauml psyykkinen ahdistus ilmaisevat haumlnen mukaansa sen ettei

ihminen ole loumlytaumlnyt minuuttaan eikauml uskoa Haumlnen syvyyspsykologinen

ahdistuskaumlsityksensauml vastaa taumlssaumlkin haumlnen eksistentiaalista ahdistuskaumlsitystaumlaumln

Drewermann taumlydentaumlauml teologista ahdistuksen tulkintaansa taumlltaumlkin osin

syvyyspsykologian avulla Haumln ei kuitenkaan viittaa Jungiin perusteluksi

psyykkisen ja eksistentiaalisen ahdistuksen yhdistaumlmiselle323 Haumln ei pyri

selittaumlmaumlaumln analyyttisen syvyyspsykologian avulla ahdistuksen tilaa

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella teologiseen

kaumlsitykseen ahdistuksesta minuuden ja Jumalan loumlytaumlmisen esteenauml

Ahdistus estaumlauml siis Drewermannin mukaan ihmistauml loumlytaumlmaumlstauml minuuttaan

sekauml sanan eksistentiaalisessa merkityksessauml ettauml psyykkisessauml merkityksessauml

Onko taumlssauml teologiaa rikastuttava uustulkinta Syvyyspsykologian soveltaminen ei

319ldquoAls empirischer Begriff bezeichnet das Selbst den Gesamtumfang aller psychischen Phaumlnomene im Menschen Es druumlckt die Einheit und Ganzheit der Gesamtpersoumlnlichkeit ausldquo Jung 1960a GW 6 sect 891 320 Jung painottaa neuroosin kaumlsitteessaumlaumln ihmisen eheytymisen ja individuaation haumliriintymistauml ldquoDer Mensch ist krank die Krankheit aber ist der Versuch der Natur ihm zu heilen Wir koumlnnen also auch aus der Krankheit selber sehr viel fuumlr unsere Gesundheit lernen und was dem Neurotiker als absolut verwerflich erscheint darin liegt das wahre Gold das wir sonst nirgends gefunden habenldquo Jung 1974a GW 10 sect 361 321 rdquoPsychologisch ist das Selbst definiert als die psychische Ganzheit des Menschenldquo Jung 1963 GW 11 sect 232 ldquoDas Gottesbild koinzidiert genau gesprochen nicht mit dem Unbewuszligten schlechthin sondern mit einem besonderen Inhalt desselben naumlmlich mit dem Archetypus des Selbst Dieser ist es von dem wir empirisch das Gottesbild nicht mehr zu trennen vermoumlgenldquo Jung 1963 GW 11 sect 757 322 rdquoWir uumlbernehmen von Jungldquohellipldquosich selbst gefunden zu haben stehe aufs engste ja empirisch unterscheidbar mit dem religioumlsen Erlebnis in Zusammenhang Gott gefunden zu habenrdquo SB II 150

90

sisaumllloumlllisesti juurikaan muuta teologista kaumlsitystauml minuutensa ja Jumalan

loumlytaumlmisen esteistauml Uskon sisaumlisyys on naumlet ymmaumlrretty alkukirkon ajoista asti

Naumlkemyksen syvyyspsykologinen perustelu on sen sijaan uutta Jumala-suhteen ja

minuutensa loumlytaumlmisen yhdistaumlmistauml voi pitaumlauml perusteltuna myoumls sen psykologisen

kaumlsityksen perusteella ettauml psyykkiseen kypsyyteen sisaumlltyy aina myoumls

kognitiivinen jaumlsentyneisyys324 Vaumlitettauml on kuitenkin kritisoitava sekauml teologisesti

ettauml psykologisesti rdquoHeikkordquo psyykkisesti kypsymaumlttoumlmaumln ihmisen usko tai

uskostaan epaumlvarman usko olisi naumlin ymmaumlrrettynauml arvotonta Taumltauml tulkintaa ei

teologiassa yleensauml hyvaumlksytauml Psykologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna eivaumlt

ihmisen psyykkinen kypsyys tai persoonallisuuden rakenne puolestaan ole

teologisesti maumlaumlriteltaumlvissauml Minuutensa loumlytaumlminen voi psykologisen kaumlsityksen

mukaan toteutua kognitiiviselta sisaumllloumlltaumlaumln hyvin monenlaisena

Psyykkinen ahdistus kietoutuu siis Drewermannin mukaan tiiviisti

eksistentiaaliseen ahdistukseen Uutta haumlnen tulkinnassaan on se ettauml haumln yhdistaumlauml

tietyt nimeaumlmaumlnsauml psyykkiset haumlirioumlt ihmisen Jumala-suhdetta ilmentaumlviin

eksistentiaalisen kokemuksen tiloihin Haumln on yhdistaumlnyt Kierkegaardin ja

Riemannin tulkintaa inhimillisestauml kokemuksesta tavalla joka lisaumlauml ymmaumlrrystauml

ihmisen yksiloumlllisyyttauml kohtaan Syvyyspsykologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna

kyseessauml on eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuskokemuksen muodostama

synteettinen ahdistuskokemus koska tunnekokemukset ovat kokonaisvaltaisia325

Teologisena tulkintana Drewermannin tulkinta edustaa uutta ajattelua Myoumls

teologisesti arvioituna haumlnen kaumlsityksensauml eksistentiaalisesta ja psyykkisestauml

ahdistuksesta muodostavat yhdessauml synteettisen ahdistuskaumlsityksen326 Haumln ei

samaista naumlitauml ahdistuksen muotoja toisiinsa vaan tuo mallissaan esiin niiden

keskinaumlisen riippuvuuden Riippuvuus on sen asteista kuin se naumliden ahdistusten

oman erityisluonteen vuoksi voi olla Syvyyspsykologian soveltaminen ei muuta

mitenkaumlaumln Drewermannin tulkintaa eksistentiaalisesta ahdistuksesta vaan

laajentaa sitauml Haumln on tarttunut teologisen antropologian kehittaumlmisen kannalta

taumlrkeaumlaumln asiaan

323Drewermann soveltaa neopsykoanalyysia yhdistaumlessaumlaumln neurooseja ja epaumltoivon muotoja mutta Jungin analyyttistauml psykologiaa kaumlsitellessaumlaumln ihmisen rdquoitsensauml loumlytaumlmistaumlrdquo ja uskoa 324 Psyykkinen eheys tarkoittaa minaumlkokemuksen subjektiivista eheyttauml sisaumlisenauml harmoniana ja ristiriitojen hallitsemisena ilmenevaumlauml tunnetilaa joka saavutetaan joko tyoumlstaumlmaumlllauml tai torjumalla sisaumlisiauml ristiriitoja Vuorinen 1997 343 325 Nummenmaa 2010 12ndash13 326 Myoumls Etheber arvioi Drewermannin onnistuvan ahdistuskaumlsityksessaumlaumln integroimaan psykoanalyyttisen ja Kierkegaardin tulkinnan Etheber1998 269

91 Riemannin uuspsykoanalyyttiseen persoonallisuusteoriaan pitaumlytyminen on

kuitenkin naumlyttaumlnyt vain yhden syvyyspsykologisen suuntauksen mahdollisuudet

eksistentiaalisen ahdistuksen tulkinnan vastaparina Haumlnen nelijakoinen

neuroosiluokituksensa on kyllauml tarjonnut hyvaumln vertailukohdan Kierkegaardin

esittaumlmille epaumltoivon lajeille Drewermann kaumlsittelee kuitenkin kaikkea psyykkistauml

ahdistuneisuutta neuroosin kaumlsitteen alla kiinnittaumlmaumlttauml huomiota ihmisten

ahdistuneisuudessa ilmeneviin aste-eroihin ja tukeutumatta nykyisiin psykiatrisiin

luokituksiin Jonkin muun luokituksen soveltaminen olisi tuonut esiin toisenlaisia

psyykkisen ahdistuksen muotoja eksistentiaalisen ahdistuksen muotojen pareiksi

Inhimillinen ahdistus on kuitenkin niin moninaista ettei sitauml voi kuvata

tyhjentaumlvaumlsti minkaumlaumln mallin puitteissa Drewermannin mallia on kuitenkin

arvostettava ahdistuksen holistisuutta kuvaavana mallina

Teologisesti Drewermannin mallissaan esittaumlmauml tulkinta ihmisen

elaumlmaumlntunnosta on kapea Haumln ei naumlet kaumlsittele siinauml syyllisyydentunteen ja

syyllisyyden suhdetta eikauml aidon ja vaumlaumlraumln syyllisyydentunteen ongelmaa Terve

syyllisyyden kokeminen jaumlauml naumlin ahdistuksen tulkinnan ulkopuolelle327 Haumln

maumlaumlrittelee mallissaan Jumalan yhteydestauml erottavan ahdistuksen sellaisella

eksistentiaalisella tasolla josta puuttuu synnin ja syyllisyyden ulottuvuus Taumlmauml

ajattelutapa edustaa modernia uushenkisyyttauml jossa ihminen voi itse paumlaumlttaumlauml mitauml

uskonnollisia kaumlsityksiauml haumln hyvaumlksyy328 Drewermannin mukaan ahdistus

aiheuttaa kaiken pahan ja ihmistauml voi pitaumlauml syyllisenauml korkeintaan ahdistuksen

valtaan antautumiseen329 Haumln pitaumlauml ahdistuneita ihmisiauml enemmaumlnkin vaikeiden

olosuhteiden uhreina kuin omasta elaumlmaumlstaumlaumln vastuullisina yksiloumlinauml

Terapeuttinen ymmaumlrtaumlmispyrkimys on tuottanut pinnallisen ihmiskaumlsityksen

mutta Drewermann ei kuitenkaan redusoi teologiaa syvyyspsykologiaksi330 Haumln

ei naumlet selitauml Jumalasta erossa elaumlmiseen liittyvaumlauml ahdistusta pelkaumlstaumlaumln

psykologiseksi ilmioumlksi Haumlnen esittaumlmaumlnsauml eksistentiaalista ja neuroottista

327 SB III 469 471 474 477 Taumlhaumln ovat kiinnittaumlneet huomiota myoumls esim Fraling 1992 92 ja Schnackenburg 1992 60 Gerhard Marcel Martin kuitenkin arvioi ettauml Drewermann on tulkinnallaan luonut perusteet syyllisyyden ja syyllisyydentunteen suhteen teologiseen kaumlsittelyyn Martin 1992 200 328 Geels amp Wikstroumlm 2009 18 329 rdquoVor Gott ist es Suumlnde verzweifelt zu sein Vor Gott ist der Mensch schuldig an seiner VerzweiflungldquohellipldquoEs ist die Schuld des Menschen die Angst bis dahin kommen zu lassen daszlig man nur noch wie hypnotisiert in den Abgrund starren kannldquo SB III 545 330 Tarkoitan reduktiolla taumlssauml ontologista reduktiota jossa esimerkiksi ihmisen uskonnollisuutta pidetaumlaumln pelkaumlstaumlaumln psykologisena ilmioumlnauml ja kielletaumlaumln erillisen uskonnollisen todellisuuden olemassaolo Sen sijaan Drewermann edustaa tulkinnassaan epistemologista reduktiota jossa

92

ahdistusta yhteenliittaumlvaumln mallin keskeisin ongelma liittyy silti juuri kyseiseen

psykologismin vaaraan mielen tasapainoa koskevien asioiden kaumlyttaumlmiseen

Jumala-suhteen kuvaajina

Drewermannin mallissaan esittaumlmauml ihmiskaumlsitys on merkittaumlvauml yritys

suhteuttaa teologista ja syvyyspsykologista antropologiaa toisiinsa mutta se on

onnistunut siinauml vain osittain Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen voi

kyllauml katsoa olevan universaalia Kaikki eksistentiaalisen ihmiskaumlsityksen

kannattajat eivaumlt kuitenkaan liitauml sitauml Drewermannin tavoin Jumala-uskon

puuttumiseen vaan se tulkitaan yleisimmin oman vapauden edessauml

ahdistumiseksi331 Myoumls haumlnen naumlkemyksensauml ihmisen psyykkisen ahdistuksen

luonteesta on yksipuolinen Haumln keskittyy neuroottistyyppiseen ahdistukseen ja

unohtaa esimerkiksi narsismin Eniten psykologisesta ihmiskaumlsityksestauml poikkeaa

haumlnen kaumlsityksensauml ahdistuksen ja uskon vastakkaisuudesta Ahdistus estaumlauml haumlnen

mukaansa Jumalaan uskomisen ja usko taas estaumlauml ahdistuksen Naumlkemykseen

sisaumlltyy sekauml ihanteellinen kaumlsitys uskosta ettauml kaavamainen kaumlsitys ahdistuksesta

Drewermannin tulkinta ilman Jumalaa elaumlvaumln ihmisen tilasta on sekauml

teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti oikeansuuntainen tulkinta psyykkisen ja

eksistentiaalisen kokemisen yhdistymisestauml Syvyyspsykologisesti haumln on

tulkinnut taumltauml tilaa Riemannin uuspsykoanalyysia soveltamalla Siksi haumlnen voisi

olettaa tulkitsevan myoumls uskon syntymistauml samasta tulkintaperinteestauml kaumlsin

hyvaumlksytaumlaumln ettauml uskonnollisilla ilmioumlillauml on systemaattisia yhteyksiauml esimerkiksi psykologisiin ilmioumlihin 331 Taumlssauml suhteessa Drewermannin kaumlsitys eroaa esim Sartren kaumlsityksestauml

3 Kuvat ilmoituksena

Eksistentiaalinen ahdistus ja siihen yhdistyvauml psyykkinen ahdistus erottavat

siis Drewermannin mukaan ihmisen Jumalasta Taumlhaumln ahdistukseen on haumlnen

mukaansa kuitenkin loumlydettaumlvissauml apu Selkeimmin haumln liittaumlauml avun saamisen

Raamattuun Sitauml on haumlnen mukaansa tulkittava niin ettauml ihminen tajuaa

93

ahdistuneisuutensa vapautuu siitauml ja tulee osalliseksi ylenpalttisesta armosta1

Haumln asettaa raamatuntulkinnalle tavoitteen jota psykiatria pitaumlauml mahdottomana

saavuttaa kaiken ahdistuksen katoamisen2 Tulkinnan on haumlnen mukaansa

karkotettava ahdistus ja synnytettaumlvauml usko Jumalaan Taumlssauml luvussa selvitaumln

miten Raamattu vaikuttaa Drewermannin mukaan uskon syntymiseen miltauml osin

haumlnen kaumlsityksensauml perustuu syvyyspsykologiseen tulkintaan ja mikauml on

syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys Samalla analysoin sitauml

voiko ihminen haumlnen mukaansa loumlytaumlauml ilmoituksen myoumls muualta kuin

Raamatusta Selvitaumln taumltauml analysoimalla haumlnen kaumlyttaumlmiensauml kaumlsitteiden luonnetta

mitkauml niistauml ovat teologisia mitkauml syvyyspsykologisia ja mitkauml mahdollisesti

teologista ja syvyyspsykologista sisaumlltoumlauml yhdistaumlviauml kaumlsitteitauml Luvussa 31

selvitaumln miksi Raamatun tulkinnan on haumlnen mukaansa oltava kuvien eikauml tekstin

tulkintaa Luvussa 32 arvioin teologisesti Drewermannin kuvailmoituskaumlsitystauml

Luvussa 33 analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln ilmoituksen loumlytaumlmisestauml Luvussa 34

kaumlsittelen Drewermannin tulkintametodia ja luvussa 35 selvitaumln minkaumllainen on

haumlnen mukaansa kuvailmoituksen sisaumlltouml Luvussa 36 arvioin mitauml uutta

teologiseen kaumlsitykseen Raamatusta uskon synnyttaumljaumlnauml Drewermann tuottaa

syvyyspsykologiaa soveltamalla ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen

teologinen merkitys

31 Luomisessa annetut kuvat

Taumlssauml alaluvussa selvitaumln miksi raamatuntulkinnan on Drewermannin

mukaan oltava kuvien (Bild) tulkintaa Ensiksi analysoin sitauml mitauml Raamatun

kuvat haumlnen mukaansa ovat ja mikauml on niiden teologinen merkitys Toiseksi

analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln kuvien sitoutumisesta Raamatun tekstiin

Kolmanneksi arvioin Drewermannin kuvakaumlsitystauml teologis-syvyyspsykologisena

konstruktiona Analysoin sitauml miksi usko syntyy haumlnen mukaansa juuri kuvien

eikauml esimerkiksi Raamatun tekstisisaumllloumln vaumllityksellauml

1 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esrdquohelliprdquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 2 Niemann 1993 101 Kassel 1992 44

94 Raamatun kuvilla Drewermann tarkoittaa tekstiin sitoutuneita visuaalisia

elaumlmyksiauml3 Taustana on kaumlsitys Raamatun ja muidenkin tekstien

monitasoisuudesta Tekstit muodostavat pintatason jolla ei ole itsessaumlaumln

uskonnollista merkitystauml Todellinen sisaumlltouml loumlytyy syvaumltasolta (Tiefenschicht) ja

sisaumllloumln etsiminen on syvaumlporausta(Tiefenbohrung) Raamatun kuvat ovat siis

tekstinsisaumlisiauml kuvia Raamatun syvaumltasoa Drewermann vertaa ihmismielen

syvaumltasoon joka on tavoitettavissa syvyyspsykologian avulla4

Raamatuntulkinnan on haumlnen mukaansa oltava sen syvaumltasolta loumlytyvien kuvien

tulkintaa5 Niistauml haumln kaumlyttaumlauml yleisimmin Bild-kaumlsitettauml mutta toisinaan myoumls

Abbild-kaumlsitettauml6 Se osoittaa ettauml Raamatun kuvat ovat haumlnen mukaansa

enemmaumln kuin pelkkiauml jaumlljennoumlksiauml7 Se mitauml teologiassa kutsutaan Jumalan

ilmoitukseksi loumlytyy tekstien takaa Elaumlytymaumlllauml tavoitettavat kuvat ovat

tulkinnan kohteina mutta Drewermann tulkitsee niitauml laumlhtemaumlllauml liikkeelle tekstiin

sisaumlltyvistauml sanallisista symboleista ja tekstin ilmaisemista asiakokonaisuuksista8

Drewermannin naumlkemys kuvien elaumlmyksellisyydestauml noudattaa Carl Gustav

Jungin kaumlsitystauml ihmismielen sisaumlisistauml kuvista Ne ovat Jungin mukaan

kokonaisuuksia jotka kertovat mielen kokonaistilanteesta9 Niitauml esiintyy niin

unissa kuin valvetilan mielikuva-ajattelussakin10 Drewermann erottaa Jungin

tavoin toisistaan sanoja kaumlyttaumlvaumln ajattelun ja subjektiivisen ajattelun joka tulee

esiin unissa ja fantasioissa Raamatun kuvat vertautuvat haumlnen mukaansa

unikuviin (Traumbilder) joista raamatuntulkinnan on laumlhdettaumlvauml liikkeelle11

Raamatun kuvia unikuviin vertaamalla Drewermann painottaa ettauml ne ovat

psykologisesti mielikuvituksen tuottamiin kuviin verrattavia aistimuskuvia12

3 ldquoNicht die Predigt ist der eigentliche Ort des Religioumlsen sondern das bildhaft-wortlose Erlebenldquo TE I 99 4 TE I 14ndash15 Psykodynaamisessa syvaumlhermeneutiikassa puhutaan pintatason tekstin sisaumllloumlstauml ilmisisaumlltoumlnauml ja syvaumltason tekstin sisaumllloumlstauml piilosisaumlltoumlnauml Perttula amp Latomaa 2005 67 5 rdquoUm der Eigenart religioumlser Uumlberlieferung inner- wie auszligerhalb der Bibel gerecht zu werden ist es daher unumgaumlnglich zentral nicht vom acuteWortacute sondern vom acuteBildacute auszugehenldquo TE I 99 6 Esim Name 48 7 Kuvasta jaumlljennoumlksen eli toisinnon mielessauml kaumlytetaumlaumln saksassa termiauml Abbild Aristoteleesta laumlhtien ont kuitenkin todisteltu ettauml kuva on paljon enemmaumln kuin vain jaumlljennoumls Usvamaa-Routila 2007 21 Drewermannin kaumlsitys Raamatun kuvista symboleina myoumlhemmin taumlssauml luvussa 8 Luku 35 tarjoaa taumlstauml esimerkkejauml 9 ldquoDas innere Bild ist eine komplexe Groumlszlige die sich aus den verschiedensten Materialien von verschiedenster Herkunft zusammensetztldquohellipldquoDas Bild ist ein konzentrierter Ausdruck der psychischen Gesamtsituationldquo Jung 1960a GW 6 sect 761 10 Jung 1960a GW 6 sect 759 11 ldquoVon den Traumbildern ist daher auszugehenldquo TE I 17 12 Esim William Mitchell erottaa kuvien sukupuussa viisi kuvan paumlaumlluokkaa graafiset kuvat optiset kuvat aistimuskuvat mielikuvat ja kielikuvat Mitchell 2005 10 Wahlbeck 2007 7

95 Raamatun kuvat ilmaisevat Drewermannin mukaan todellista Jumalan

kohtaamista joka on ilmaistavissa vain symbolien avulla13 Tekstin kielelliset

symbolit tuovat esiin elaumlmykselliset kuvat Ne ovat symbolisia ilmauksia (der

symbolische Ausdrucksgehalt) joita on tutkittava ihmismielen sisaumlisen

todellisuuden valossa14 Ihmiset voivat siis haumlnen mukaansa paumlaumlstauml kosketuksiin

Raamatun teksteihin sitoutuvien kuvien kanssa koska heillauml on vastaavanlaisia

kuvia omassa tiedostamattomassa mielessaumlaumln Raamattu synnyttaumlauml uskon sen

tekstiin liittyneiden kuvien vaumllityksellauml15 Drewermann vaumlittaumlauml ettei sanoihin

pitaumlytyvauml teologia ole loumlytaumlnyt Raamatun varsinaista sisaumlltoumlauml16 Kuvat ja symbolit

(das Symbol) ovat nimittaumlin ihmissuvun varhaisinta kieltauml Haumln kaumlyttaumlauml kuvan ja

symbolin kaumlsitteitauml synonyymeinauml Ne kertovat haumlnen mukaansa siitauml

kokemuksesta joka on synnyttaumlnyt Raamatun perinteen Haumln vetoaa siihen ettauml

luonnontiedekin todistaa ihmisten ajatelleen mielikuvin ennen puhekielen

omaksumista Uskonto on osoitettu puhekieltauml vanhemmaksi17 Myoumls Jung

korostaa mielikuva-ajattelun alkuperaumlisyyttauml18 Sama naumlkemys mielikuva-ajattelun

alkuperaumlisyydestauml loumlytyy jo Aristoteleeltauml Haumlnen mukaansa kaikilla ihmisillauml on

mielessaumlaumln potentiaalista tietoa joka aktuaalistuu mutta ei muutu aistikokemusten

vaikutuksesta Sielu ei koskaan ajattele ilman mielikuvaa19

Kuvien uskonnollista merkitystauml Drewermann perustelee myoumls tukeutumalla

uskontofenomenologi Mircea Eliadeen Kuvat edustavat taumlmaumln mukaan

ensimmaumlistauml vaihetta inhimillisen tietoisuuden syntymisessauml Tietoisuuden

syntyminen taas on Drewermannin mukaan selitettaumlvissauml vain siten ettauml ihmiset

13 ldquoAlle Zeugnisse wirklicher Gottesbegegnung unendlich tiefer und weiter sind als mit den Mitteln bewuszligter Reflexionldquohellipldquogesagt werden kannldquo TE I 20 ldquoIn unseren Traumlumen traumlumt Gott sich selberldquo Traumlume 16 14 rdquoUm die Eigenart religioumlser Uumlberlieferung inner- wie auszligerhalb der Bibel gerecht zu werden ist es daher unumgaumlnglich zentral nicht vom acuteWortacute sondern vom acuteBildacute auszugehen und nicht primaumlr auf die Uumlbereinstimmung einer Erzaumlhlung mit der aumluszligeren (historischen) Wirklichkeit zu achten sondern ihren symbolischen Ausdruckgestalt gemaumlszlig der inneren Wirklichkeit der menschlichen Psyche in den Mittelpunkt der Untersuchung zu stellenldquo TE I 99 ldquoNicht die Predigt ist der eigentliche Ort des Religioumlsen sondern das bildhaft-wortlose Erleben in den Tiefenschichten der menschlichen Psyche der Traum ldquo TE I 99 15 TE II 451 16 TE I 12 Drewermann turvautuu kuitenkin historiallis-kriittiseen tutkimukseen enemmaumln kuin antaa ymmaumlrtaumlauml joten haumlnen voi naumlhdauml torjuvan pikemminkin Raamatun kertomusten historiallisuuden kuin historiallis-kriittisen metodin Frey 1995 180 17 rdquoJahrhunderte vergangen sind in denen die menschliche Psyche in Bildern und Symbolen dachte ehe der Spracherwerbldquohellipldquozustande kam Die traumlumende Imagination nicht das begriffliche Denken bestimmt die Grunderfahrungen des Religioumlsenldquo TE I 16ndash17 TE I 16 Viite 5 18 Jung 1960a GW 6 sect 811 19 Aristoteles 2006 III 7 431a

96

ovat naumlin loumlytaumlneet merkityksen kokemuksilleen ja pyrkimyksilleen20

Uskonnollisuuden alkuperaumlisyyttauml haumln perustelee vetoamalla myoumls muihin

auktoriteetteihin21 Yhteisen tietoisuuden sisaumlltoumlnauml ovat haumlnen mukaansa alusta

asti olleet ahdistus (Angst) ja usko (Vertrauen)22 Ihmiset ovat siten aina tunteneet

ne kuvat jotka loumlytyvaumlt Raamatun tekstien takaa Taumlmauml tuntemus heillauml on

Jumalan luomina olentoina23 Drewermannin kuvakaumlsityksessauml yhdistyy

luonnontieteellinen kehityksellisesti varhaisen mielikuvan kaumlsite ja teologinen

alkuperaumlisen mielikuvan kaumlsite Raamatun ilmoitus on haumlnen mukaansa

teologisesti sen kuviin sisaumlltyvaumlauml luomisilmoitusta Tavallisesti haumln kaumlyttaumlauml

ilmoituskaumlsitettauml lainausmerkeissauml24 mutta haumln hyvaumlksyy luomisilmoituskaumlsitteen

kaumlytoumln kun sillauml viitataan kuviin joita loumlytyy esimerkiksi Raamatun tekstien

takaa25 Ilmoituksen kaumlsitettauml on kaumlytetty aiemminkin Drewermann-

tutkimuksessa26 Kaumlytaumln luomisilmoituksen kaumlsitettauml voidakseni analysoida mitauml

uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaan tukeutumalla teologiseen tulkintaan

Kuvat ilmaisevat Drewermannin mukaan totuutta koska ne ovat

typologisia Naumlkemystaumlaumln haumln perustelee saksalaisen idealismin edustajien

Wilhelm Diltheyn ja Jacob Burckhardtin historiantulkinnalla Sen mukaan totuus

voi ilmetauml vain ihmiseen itseensauml kuuluvien kuvien eli tyyppikuvien (Typos)

muodossa27 Dilthey on Drewermannin mukaan ensimmaumlisenauml ymmaumlrtaumlnyt

20 ldquoWie M ELIADE betont hat mit der acuteEntdeckung des Heiligenacute das gesamte oumlffentliche wie private Leben ergreift und in ihm die gleichen Ingredienzien die gleichen Themen und Empfindungenldquohellipldquoes ist unmoumlglich sich zu vorstellen wie Bewuszligtsein entstehen koumlnnte ohne daszlig man dem Streben und den Erlebnissen des Menschen einen Sinn gegeben haumltteldquohellipldquoM ELIADE nannteldquohellipldquodaszlig die acuteReligionacute als acuteErlebnis des Heiligenacute zum menschlichen Bewuszligtsein selbst gehoumlrtldquohellipldquoalso nicht ein Produkt sondern ein Konstitutiv aller menschlichen Geschichte darstelltldquo TE I 49 Eliade 1978 7 21 Drewermann tukeutuu esim teologi ja uskontofenomenologi G van der Leeuwiin ja eksistentiaalifilosofi Karl Jaspersiin TE I 49ndash51 22 ldquoVon Angst und Vertrauenldquohellipldquoes ist unmoumlglich sich zu vorstellen wie Bewuszligtsein entstehen koumlnnte ohne daszlig man dem Streben und den Erlebnissen des Menschen einen Sinn gegeben haumltteldquo TE I 49 23 rdquoIch glaube daszlig Gottldquohellipldquoals er uns schufldquohellipldquobei uns war in all den Formen durch die unsere Seele selbst gepraumlgt wurde daszlig die ganze Evolution ein suchen Gottes nach dem Menschen ist WH II 130 24 GF Issauml Drewermann kaumlyttaumlauml ilmoituskaumlsitettauml lainausmerkeissauml yli 30 kertaa 25Haastattelu 2014 26 Esimerkiksi Thomas Schnelzer kaumlyttaumlauml jopa tutkimuksensa nimessauml taumltauml kaumlsitettauml( Archetyp und Offenbarung) Schnelzer 1999 27 rdquoEine bleibende Wahrheitldquohellipldquokann nur als Bild als Typos einer Wahrheit verstanden werden die zum Menschen selbst gehoumlrt und in ihm grundgelegt istldquohellipldquoNach DILTHEY kommt es also darauf an die fixierten Lebensaumluszligerungen einer Kultur ihre Objektivationen ldquoinldquohellipldquoReligionldquohellip ldquovon innen herldquohellipldquoals Ausdruck eines in sich einheitlichen lebendigen seelischen ZusammenhangesldquohellipldquoauszulegenldquohellipldquoAumlhnlich wie bei DILTHEY wurdeldquohellipldquoauch fuumlr J BURCKHARDT die Geschichte zur Typologie des Ewig-MenschlichenldquohellipldquoGanz besonders galt dies fuumlr ihn von den Religionenldquo TE I 54 56

97

uskonnon ilmentaumlvaumln kaikille yhteistauml ihmisyyttauml28 Drewermann ei kuitenkaan

hyvaumlksy sitauml Diltheyn ajattelun varaan rakentuvaa tulkintaa jonka mukaan

Raamatun symbolit olisivat ihmiskunnan henkistauml kehitystauml ilmaisevia loogisia

symboleja Burckhardtin kaumlsitys historian eri ilmentymissauml esiintyvaumlstauml

typologisuudesta sopii haumlnen mukaansa paremmin raamatuntulkinnan

laumlhtoumlkohdaksi29 Haumln perustelee valintaansa sillauml ettauml Burckhardt pyrkii

suuntaamaan huomion ihmiseen Taumlmaumln laumlhtoumlkohtana on kaumlrsivauml pyrkivauml ja

toimiva ihminen Typologia on Burckhardtin mukaan aina ollut ikuisesti-

inhimillisen typologiaa (Typologie des Ewig-Menschlichen) Drewermannin

mukaan menneisyydestauml ndash eli myoumls menneisyydessauml syntyneestauml Raamatusta ndash on

etsittaumlvauml kaikille ihmisille ominaista30

Miten Raamattuun on voinut liittyauml pysyviauml kuvia Ovathan sen tekstit

toisistaan poikkeavia ja eri aikoina syntyneitauml Drewermannin mukaan Raamatun

kuvat ovat siirtyneet sen teksteihin suullisen perimaumltiedon vaumllittaumljien mielestauml

Useimmat raamatullisen perinteen vaumllittaumljaumlt (Tradenten) ja Raamatun kirjoittajat

ovat olleet haumlnen mukaansa traditiota tulkitsevia toimittajia (Redaktoren) He ovat

elaumlytyneet itselleen teologisesti taumlrkeimpiin tradition kohtiin He ovat turvautuneet

sanallisiin symboleihin siksi ettauml Jumalan kohtaamista on mahdotonta kuvata

28 ldquoDilthey war der erste der daranging hermeneutisch die einzelnen Kulturepochen der Geschichte als Ausdrucksgestalten des einen und allen gemeinsamen menschlichen Wesens zu verstehenldquohellipldquonach DILTHEY kommt es also darauf an die fixierten Lebensaumluszligerungenldquohellipldquoin Religionldquohellipldquovon innen her letztlich aufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erleben als Ausdruck eines in sich einheitlichen lebendigen seelischen Zusammenhanges nachzuempfinden und auslegenldquo TE I 54 Dilthey 1924 236 29 TE I 55ndash57 Drewermann painottaa sen Diltheyn tulkinnan merkitystauml jonka mukaan kaikki ihmisten vaumlliset rotu- kansallisuus- yhteiskuntaluokka- kehitystaso- ja muut erot ovat yhtaumllaumlisen ihmisluonnon piiriin mahtuvia yksiloumlllisiauml eroavaisuuksia TE I 54 Dilthey 1924 236 Taumlhaumln historiantulkintaan liittyy Drewermannin mukaan kuitenkin tietty vaikeus sen mukaan kulttuurin tai tietyn kulttuurikauden henkisyys on yliyksiloumlllistauml vaikka todellisuudessa historiaa muovaavat ja tulkitsevat historiassa elaumlvaumlt (geschichtlich) yksiloumlt Diltheyn naumlkemys on haumlnen mukaansa rinnastettavissa Weberin ideaalityypin (Idealtypus) kaumlsitteeseen ja tietyssauml mielessauml laumlhellauml Hegelin oppia hengen ilmenemisestauml historiassa Drewermann paumlaumlttelee Gadameriin tukeutuen ettauml Dilthey kaumlsittelee historiantulkinnassaan loogisia subjekteja todellisten subjektien sijaan TE I 55 Gadamer 1965 210ndash11 30 ldquoWir sind meinte dazu J Burkhardt als Historiker acutenicht eingeweiht in die Zwecke der ewigen Weisheitacute und so forderte er Selbst statt des vorgeblich goumlttlichen Wissens die Betrachtung des Menschen acuteUnser Ausgangspunktacute sagte er acute ist der vom einzigen bleibenden und fuumlr uns moumlglichen Zentrum vom duldenden strebenden und handelnden Menschen wie er immer ist und immer war und sein wirdacuteldquohellipldquoWurdeldquohellipldquoauch fuumlr J BURCKHARDT die Geschichte zur Typologie des ewig-Menschlichenldquohellipldquosagte er acutewir betrachten das sich Wiederholende Konstante Typische als ein in uns Anklingendes und Verstaumlndlichesacuteldquo TE I 56 Burckhardt 1978 6 ldquoEine Methode beschaffen sein muszlig in der das Vergangene als Typos einer gegenwaumlrtigen (unvergaumlnglichen) Wahrheit gedeutet werden kannldquohellipldquofuumlr die Theologie ist sie unerlaumlszliglich um auf dem Boden der Bibel die eigentlich religioumlse Tiefensicht wiederzuentdeckenldquo TE I 58

98

tietoisen ajattelun keinoin31 He ovat tuoneet sanallisten symbolien vaumllityksellauml

esiin kuvia jotka kuuluvat luonnostaan ihmismieleen32 Raamatussa kuvatut

eskatologiset naumlyt taas ovat syntyneet Jumalan ihmismieleen asettamien kuvien

projisioitumisesta historiassa toteutuvien tapahtumien kuvauksiksi Profeetat eivaumlt

ole haumlnen mukaansa saaneet naumlkyjaumlaumln Jumalan erityisenauml ilmoituksena vaan

Jumala on luonut heidaumlt vastaanottavaisiksi toivoa heraumlttaumlville naumlyille33

Naumlkijoumliden tietoinen minauml on saanut kuvansa mielen tiedostamattomasta osasta34

Sieltauml loumlytyvaumlt Drewermannin mukaan samat Jumalan unet jotka loumlytyvaumlt myoumls

Raamatusta35 Raamatun kuvat tuovat esiin sen mitauml loumlytyy ihmisen

tiedostamattomasta36 Drewermannin kuvakaumlsityksessauml yhdistyvaumlt teologinen

kaumlsitys yleisestauml ja erityisestauml ilmoituksesta Yleistauml ilmoitusta se edustaa siinauml

mielessauml ettauml haumlnen mukaansa samat kuvat loumlytyvaumlt kaikkien sisimmaumlstauml

Erityistauml ilmoitusta se puolestaan on siksi ettauml tietyt ihmiset ovat vaumllittaumlneet sen

Raamatun sisaumllloumlksi

Raamatun kuvien alkuperaumlauml kaumlsitellessaumlaumln Drewermann pitaumlauml kiinni siitauml

ettauml kuvat ovat alkuaan Jumalan ihmismieleen asettamia37 Toisessa yhteydessauml

haumln taas on eraumliden muiden teologisten kaumlsitysten ohella torjunut kaumlsityksen

suunnitelmallisesti toimivasta Kaikkivaltiaasta Ilmaisu on haumlnen mukaansa

symbolinen38 Kaumlsitys aktiivisesti toimivasta Luojasta joka on aikaansaanut

kaikkien ihmisten sisimmaumlstauml loumlytyvaumlt kuvat on siis Drewermannin mukaan

31 ldquoAlle Zeugnisse wirklicher Gottesbegegnung unendlich tiefer und weiter sind als mit den Mitteln bewuszligter Reflexionldquohellipldquogesagt werden kann Gerade weil bestimmte Erfahrungen bewuszligt nicht gesagt werden koumlnnen bedienen sich die Tradenten und Redaktoren der religioumlsen Menschheitsuumlberlieferungen notwendigerweise symbolischer Darstellungenldquo TE I 20 32 TE I 97ndash99 33 ldquoAllerdings wird man jetzt nicht einfach mehr sagen koumlnnen Gott erscheine in den Bildern der eschatologischen Zukunftsschau der Propheten oder er habe diese Bilder selber unmittelbar der Propheten eingegeben Man wird theologisch allenfalls sagen koumlnnen daszlig Gott die Seele des Menschen allem Anschein nach so eingerichtet hat daszlig sie mit einem absoluten Vertrauensvorschuszlig in Form von bildhaften Urszenen der Hoffnung und Geborgenheit auf die Welt gekommen istldquo TE II 451 34 ldquoWie wir sehen ist es ja nicht das bewuszligte Ich des eschatologischen oder apokalyptischen Visionaumlrs das sich seine Zukunftsbilder selbst erfindet sondern umgekehrt das Ich ist den andraumlngenden Bildern des Unbewuszligten gerade so wehrlos ausgeliefert wie es sich selbst in seinem Visionen schildert es ist der Empfaumlnger nicht der Schoumlpfer seiner Bilderldquo TE II 483ndash84 35 ldquoDie ewigen Traumlume Gottes im Herzen des Menschen die gerade ihrer uumlberzeitlichen Wahrheit wegen auch in die Bibel Eingang finden muszligtenldquo TE II 21 36 Haumln myoumls maumlaumlrittelee ilmoituksen naumlin esim rdquoWas ist acuteOffenbarungacuteldquohellipldquoOffenbarung ist religionspsychologischldquohellipldquodas Auftauchen einer Grundgestalt des Unbewuszligtenldquo GF I 256 37 rdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquoda Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hatldquo Fruumlchten 97 38 rdquoEin fuumlr allemal Abschied nehmen muumlssenldquohellipldquovon der Idee eines ldquoplanendldquo ldquohandelndenldquo Gottes der als allguumlltig allmaumlchtig und allweise die Welt dazu bestimmt habe uns Menschen hervorzubringenldquoldquoAlle drei Vorstellungen besitzenldquohellip ldquoeinen bestimmten symbolischen Sinn GF III1199

99

vertauskuva Se on ristiriidassa sen kanssa ettauml haumln toisaalta kuitenkin kaumlsittelee

Jumalan toimintaa kuin historiallista tapahtumaa39 Eniten haumln kuitenkin painottaa

sitauml ettauml Jumala on persoonallinen Jumala joka ilmestyy ihmiselle taumlmaumln

sisimmaumlssauml40 Raamatun kuvatkin ovat haumlnen mukaansa syntyneet naumlin

Raamatun kirjoittajat ovat siis Drewermannin mukaan tunteneet kuvat

koska he ovat Jumalan luomia ihmisiauml He eivaumlt ole luoneet niitauml vaan he ovat

toimineet niiden vaumllittaumljinauml omaa elaumlytymiskykyaumlaumln kaumlyttaumlmaumlllauml Raamatun

syvaumltaso on tullut ensin esiin visuaalisessa muodossa Kirjoittajat ovat sitten

tallentaneet kokemansa sen tekstimuotoon Parhaiten kuvien kumpuamista

ihmismielestauml selittaumlauml Drewermannin mukaan Jungin analyyttinen psykologia41

Kuvien perustana on useimmiten kollektiivinen tiedostamaton jonka sisaumlltouml on

aina samanlainen42 Haumln selittaumlauml Raamatun kuvien loumlytymistauml ihmismielestauml

jungilaista syvyyspsykologiaa soveltamalla

Drewermann tukeutuu Raamattua selittaumlessaumlaumln useimmiten Jungin symboli-

ja arkkityyppikaumlsitteisiin43 Jung erottaa symbolin allegoriasta ja merkistauml

Symboli tuo haumlnen mukaansa ilmi sellaista joka jaumlauml suurimmaksi osaksi ihmisen

tietoisuuden ulkopuolelle (bewuszligtseinstranszendent) mutta on kuitenkin

todellista44 Drewermann hyvaumlksyy Jungin symbolikaumlsitteen sellaisenaan Symboli

ilmaisee haumlnen mukaansa sellaista transsendenttia sisaumlltoumlauml joka on ilmaistavissa

vain symbolein koska tietoinen ajattelu ei pysty sen merkitystauml taumlysin

tavoittamaan Symboli ei ole vain tunnettua sisaumlltoumlauml ilmaiseva merkki kuten

39 EsimrdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquowenn uumlberhaupt in dem Moment da Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hat ndash in den Jahrmillionen der Evolutionldquo Fruumlchten 97 40 ldquoGottldquohellip ldquoist das Etwas in der Seele des Menschen das dem Ich der Personldquo erscheint ldquo GF III1 333 41 rdquoAls allgemeinmenschheitliche Strukturen des Psychischen duumlrfen die Archetypen wie wir die geforderten Grundformen des Erlebens und Denkens mit der komplexen Psychologie C G JUNGS benennen koumlnnen nicht der Individualpsyche angehoumlren vielmehr muumlssen wir so etwas wie eine menschheitliche Kollektivpsyche annehmen deren Existenz sich wesentlich in Form eben dieser acuteArchetypenacute kundtutldquo TE I 67 Drewermann kaumlyttaumlauml taumlssauml Jungin analyyttisestauml psykologiasta jo kaumlytoumlstauml poissa olevaa kompleksipsykologian nimitystauml 42 Jung erottaa toisistaan henkiloumlkohtaisen tiedostamattoman ja kollektiivisen tiedostamattoman Jung 1976a GW 91 sect 3 sect 88 Drewermannin mukaan poikkeuksen muodostavat kuvat joita sisaumlltyy ns epaumlvalmiista ihmisistauml kertoviin legendoihin (rdquoLegenden der Unfertigenrdquo) TE I 437 43 Psykoanalyyttistauml symbolitulkintaa Drewermann soveltaa useimmiten ainoastaan rdquojungilaisen tulkintansardquo taumlydennyksenauml 44 rdquoDas Symbol ist keine Allegorie und kein Semeion (Zeichen) sondern das Bild eines zum groumlszligeren Teil bewuszligtseinstranszendenten Inhaltes Man muszlig noch entdecken daszlig solche Inhalte wirklich sind das heiszlig agentia mit denen eine Auseinandersetzung nicht nur moumlglich sonder sogar noumltig istldquo Jung 1973 GW 5 sect 114

100

Freud vaumlitti45 Drewermann ei Jungiin tukeutuessaan maumlaumlrittele tarkemmin mitauml

haumln tarkoittaa Raamatun symbolien transsendenttisuudella Jungiin tukeutuminen

viittaa siihen ettauml haumln tarkoittaa sillauml psykologista transsendenttisuutta eli

viittaamista ihmismielen tiedostamattomaan sisaumlltoumloumln Teologina haumlnen taas voisi

olettaa tarkoittavan symbolien transsendenttisuudella niiden viittaamista teologian

kaumlsittelemaumlaumln metafyysiseen todellisuuteen Raamatun sanalliset symbolit

kumpuavat joka tapauksessa haumlnen mielestaumlaumln Raamatun tekstimuodon

ulkopuolisesta todellisuudesta

Suurin osa Raamatun tekstien takaa loumlytyvistauml kuvista on Drewermannin

mukaan arkkityyppisiauml Jungin mukaan ihmisen kollektiivinen tiedostamaton on

arkkityyppien varasto joka tuottaa ihmisen tietoiseen mieleen arkkityyppisiauml

kuvia Jung kaumlyttaumlauml arkkityypin kaumlsitettauml analyyttisessauml psykologiassaan mutta

kaumlsite on vanhempi46 Haumln kuitenkin maumlaumlrittelee kaumlsitteen erittaumlin monin tavoin47

Haumlnen eraumlaumln maumlaumlritelmaumlnsauml mukaan arkkityyppi on itsessaumlaumln tyhjauml apriorisesti

olemassa oleva mielikuvamuoto facultas praeformandi Se voidaan osoittaa

sisaumllloumlltaumlaumln maumlaumlraumltynlaiseksi vain silloin kun se on tullut tietoiseksi ja on tietoisen

kokemusaineiston taumlyttaumlmauml Esimerkiksi aumlidin arkkityyppi ilmenee

lukemattomissa muodoissa jonkun ihmisyksiloumln aumlidistauml jumalanaumlitiin kirkkoon ja

taivaaseen48 Arkkityypit ovat tiedostamattomia niiden perustalta syntyneet

arkkityyppiset kuvat tietoisia49 Ihmisten kaumlyttaumlmien symbolien perustana ovat

arkkityypit50 Myoumls psyykkiset tapahtumat ovat arkkityyppisiauml51 Drewermann

kaumlyttaumlauml arkkityyppisen kuvan ja arkkityyppisen symbolin kaumlsitteitauml Jungin tavoin

synonyymeinauml52

45 rdquoVon daher warf C G JUNG der Freudschen Psychoanalyse vor daszlig sie die Traumsymbole nur acutesemiotischacute als Zeichen an sich bekannter Inhalte zu verstehen suche und nicht wirklich acutesymbolistisch` auffasse als Ausdruck transzendenter mit dem Bewuszligtsein niemals vollstaumlndig zu erfassender und daher prinzipiell nur im Symbol aussagbarer Inhalteldquo TE I 157 46 Perikuvan alkukuvan tai muotin merkityksessauml arkkityypin kaumlsite on tunnettu vuosisatojen ajan Myoumls Jung tuo esiin arkkityyppikaumlsitteen historiaa Platonin ideaopista alkaen Jung 1976a GW 91 sect 5 sect 153 47 Kassel 1980109 48 Jung 1976a GW 91 sect 155ndash 156 Jungin arkkityyppiteorian muotoutumisesta ks esim Kassel 1980 109 ja Pietikaumlinen 1999 90ndash93 49 rdquoVererbt werden nicht die Vorstellungen sondern die Formenldquo Jung 1976a GW 91 sect 155 50 rdquoSie (die Psyche) schafft Symbole deren Grundlage der unbewuszligte Archetypus istldquo Jung 1973 GW 5 sect 344 51 Esim uudestisyntyminen Jung 1976a GW 91 sect 206ndash207 52 Esim TE I 263 rdquoDie Bilder oder Symbole des kollektiven Unbewuszligtenldquo Jung 1964 GW 7 sect 122

101 Drewermann on ottanut laumlhtoumlkohdakseen erottaa Jungin tapaan arkkityypit

rdquoan sichrdquo ja arkkityyppien pohjalta syntyneet kuvat53 Taumlmaumln laumlhtoumlkohdan

vastaisesti haumln kuitenkin antaa niille tavallisesti saman merkityssisaumllloumln Haumln

esimerkiksi sanoo arkkityyppisiauml kuvia Jumalan ihmisluontoon asettamiksi

kuviksi ja vertaa niitauml ihmismielessauml vaikuttaviin Jumalan uniin jotka ovat

paumlaumltyneet Raamattuunkin yliajallisen totuutensa vuoksi Arkkityyppiset kuvat ovat

Jumalan pysyvaumlauml rdquosanaardquo ihmismielessauml54 Niillauml on biologinen perusta55 Haumln ei

maumlaumlrittele eksplisiittisesti arkkityypin ja arkkityyppisen kuvan suhdetta

Ristiriitaisesti haumln on korostanut samaan aikaan sekauml arkkityyppisten kuvien

biologista maumlaumlraumlytyneisyyttauml ettauml niiden riippuvuutta esiintymisympaumlristoumlnsauml

sosiaalisesta kontekstista56 Haumln ei ole pitaumlytynyt siinauml selvaumlssauml erottelussa jonka

Jung on tehnyt arkkityypin ja arkkityyppisen kuvan vaumllillauml Haumln ei naumlytauml tuntevan

Jungin arkkityyppiteorian kehitystauml57 Drewermannin ajattelua ohjaa Jungin

arkkityyppiteoria mutta haumln soveltaa sitauml omintakeisesti

Ihmisen tiedostamattomassa mielessauml on siten Drewermannin mukaan

perittyjauml kuvia jotka sisaumlltaumlvaumlt Jumalan ilmoituksen Haumlnen arkkityyppisten

kuvien kaumlsitteensauml on Jumalan kaikkien ihmisten mieleen istuttamien kuvien

kaumlsitteen ja syvyyspsykologisen arkkityyppisen kuvan kaumlsitteen synteesi

Drewermannin luomisilmoituskaumlsite rakentuu taumlssauml haumlnen omintakeisesti

soveltamansa Jungin arkkityyppiteorian varaan Se on teologisen ja

syvyyspsykologisen ilmoituskaumlsitteen synteesi

Raamatun arkkityyppiset kuvat ovat siis Drewermannin mukaan

luomisilmoitusta sen perusteella ettauml ne ovat siirtyneet Raamattuun sen sisaumllloumln

vaumllittaumljien kollektiivisesta tiedostamattomasta Kaikkia Raamatun kuvia haumln ei

kuitenkaan pidauml arkkityyppisinauml Naumliden kuvien perusta on Raamatun kirjoittajien

53 rdquoInsbesondere wenn von archetypischen Bildern die Rede ist laumlsst sich an dieser Stelle bereits anmerken daszlig der Begriff des Archetypus im Grunde nichts weiter meint als bestimmte schon in der Evolution verankerte Urszenen des Erlebens die in ihrer symbolischen Bedeutungsbreiteldquo hellipldquoUumlbertragungsmoumlglichkeiten zulassenldquo TE I 135ndash6 54 rdquoBildernldquohellipldquodie von Natur aus in ihm angelegt sind und die unzweifelhaft von Gott stammenldquo TE II 452rdquoRein psychologisch mag man dies ein Heraussetzen Bilder eine acuteProjektionacute also nennen theologisch aber wird man betonen duumlrfen daszlig es gerade diese acuteBilderacute sind die verdienen daszlig man ihnen auch eine umlobjektiveacute Wahrheit zutrautldquo Barke 157ldquo Das bleibende acuteWortacute Gottes in den Bildern der menschlichen PsycheldquohellipldquoEs nichts Kostbareses gibt als die ewigen Traumlume Gottes im Herzen des Menschen die gerade ihrer uumlberzeitlichen Wahrheit wegen auch in Bibel Eingang finden muszligtenldquo TE II 20ndash21 55 rdquoVon dem primaumlr biologischen nicht kulturellen Ursprungs archetypischen Symboleldquo TE I 262 56 Esim TE I 263 Frey 1995 214 57 Jungin arkkityyppiteorian kehitysvaiheista ks Pietikaumlinen 1999 90ndash93

102

yksiloumlllisessauml mielessauml Ne sitoutuvat tunteiden ja motiivien vaumllityksellauml

yksiloumllliseen minaumlaumln58 Subjektiivisuustekijauml (Faktor der Subjektivitaumlt) antaa niille

ikuisen objektiivisen merkityksen59 Siksi nimitaumln niitauml subjektiivisiksi kuviksi

Niitauml esiintyy rdquoepaumlvalmiitardquo ihmisiauml koskevissa legendoissa (in Legenden der

Unfertigen) Taumlllainen on kuva jalkojen voitelusta jolla Luukkaan evankeliumin

syntinen nainen osoittaa kiintymystauml ja hellyyttauml Jeesusta kohtaan60 Niitauml ovat

Raamatun teksteihin sitoneet sellaiset kirjoittajat joiden tunne-elaumlmauml on ollut

naumlitauml kuvia nykyaumlaumln ymmaumlrtaumlvien ihmisten tunne-elaumlmaumln kaltaista Ne heijastavat

heidaumln yksiloumlllisiauml kokemuksiaan Ne kuuluvat siten Drewermannin mukaan

luomisilmoitukseen koska kaikki ihmiset ovat yksiloumlitauml Syvyyspsykologisena

perusteluna on sekauml ihmisluontoon kuuluva yksiloumlllisyys ettauml naumliden kuvien

kumpuaminen Raamatun kirjoittajien yksiloumlllisestauml tiedostamattomasta Sieltauml

nousevat Drewermannin mukaan yksiloumllliset tunteet61 Teologisen perustelu

nousee eksistentiaalisen ihmiskaumlsityksen pohjalta vaikka Drewermann ei tuokaan

taumlssauml yhteydessauml esiin sitoutumistaan Kierkegaardin ajatteluun Subjektiivisten

kuvien kaumlsite on siten Jumalan joidenkin ihmisten mieleen istuttamien kuvien ja

syvyyspsykologisen yksiloumlllisen tiedostamattoman kuvan synteesi Kassel naumlkee

ilmeisesti Drewermannille itselleen tiedostamatonta sovinismia siinauml ettauml

esimerkeiksi epaumlvalmiista ihmisistauml ovat yhtauml lukuun ottamatta kelvanneet vain

naiset62

Sekauml Raamatun arkkityyppiset ettauml subjektiiviset kuvat ovat siis

Drewermannin mukaan symboleja joilla on sekauml kuvallinen ettauml tekstin ilmaisema

muotonsa Arkkityyppiset symbolit ovat alkuisin Raamatun sisaumllloumln vaumllittaumljien

kollektiivisesta tiedostamattomasta subjektiiviset symbolit ovat sen sijaan heidaumln

yksiloumlllisen tiedostamattomansa tuottamia Arkkityyppisten kuvien paumlaumltymisen

Raamattuun haumln selittaumlauml Jungin kaumlsityksestauml poiketen Ne ovat haumlnen mukaansa

kummunneet sellaisinaan ihmismielen kollektiivisesta tiedostamattomasta

58 rdquoNur muszlig man das Verbindende dort suchen wo es liegt nicht in den Gedanken sondern Gefuumlhlen nicht in Handlungen sondern den Motivenldquo TE I 436 59 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436 60 TE I 437ndash39 61 rdquoGerade die Sphaumlre der Gefuumlhle und Affekte ist es die Geist und Koumlrper miteinander verbindetldquohellipldquodie Gedanken in den Dienst der Triebbeduumlrfnisse treten koumlnnenldquo TE II 57 Naumlin ajattelee myoumls Jung Jung 1960a GW 6 sect 801 GW 6 Definitionen 467ndash68 62 Heitauml ovat Jeesuksen kavaltaja Pietari sisarukset Martta ja Maria Pilatuksen vaimo ja Luukkaan evankeliumin syntinen nainen jonka Drewermann samaistaa Markuksen evankeliumin naiseen joka voitelee Jeesuksen rdquohautaamista vartenrdquo TE I 431ndash32 Kassel 1992 47ndash48

103

Subjektiivisten kuvien syntyauml haumln sen sijaan tulkitsee samoin kuin Jung vaikka

antaa sille myoumls teologisen selityksen Kaikki Raamatun kuvat ovat

Drewermannin mukaan Jumalan ihmismieleen istuttamaa luomisilmoitusta johon

Raamatun tulkinnan on kohdistuttava Haumlnen kuvatulkintansa perustuu sekauml

Jungin kaumlsitykseen kollektiivisen tiedostamattoman sisaumllloumlstauml ettauml taumlmaumln

kaumlsitykseen ihmisen mielestauml loumlytyvaumlstauml Jumalan eli Kristuksen kuvasta63

Drewermann tosin ajattelee Jungista poiketen ettauml ihmisellauml on mielessaumlaumln

valmiina Jumalan sinne asettamia luomisilmoituksen kuvia joiden joukossa on

Jumalan eli Kristuksen kuva64 Ernst Dassmann kysyy eikouml taumlmauml Raamatun

tekstisisaumllloumln historiallisuuden kieltaumlminen ole gnostisismia65 Haumlnen

kysymyksensauml on aiheellinen sillauml Jung itse myoumlntaumlauml kollektiivisen

tiedostamattoman kaumlsitteen yhteydet gnostilaisiin tulkintoihin Haumln tosin kaumlyttaumlauml

kollektiivisen tiedostamattoman kaumlsitettauml psykologisena eikauml teologisena

kaumlsitteenauml66 Myoumls Albert Goumlrres ja Lothar Gassmann kritisoivat

arkkityyppikaumlsitteen soveltamista teologiaan67

Kaikki Raamatun symbolit ovat siten Drewermannin mukaan laumlhtoumlisin

Jumalasta mutta haumln ajattelee ihmismielen tuottaneen niiden avulla Raamattuun

useita eri kertomuslajeja68 Tekstien muoto on haumlnen mukaansa inhimillinen

vaikka niiden takaa loumlytyvaumlt kuvat ovatkin alkuisin Jumalasta Myyttejauml satuja

taruja ja legendoja tulkitessaan haumln tuo eniten esiin tekstiin sisaumlltyviauml

arkkityyppisiauml kuvia Uni on haumlnen mukaansa oikeastaan yksiloumlllinen myytti

Myyttien haumln ajattelee syntyneen siten ettauml ihmisen kokema on yhdistynyt haumlnen

mielestaumlaumln loumlytyviin arkkityyppeihin Myytti on ihmisten yhteinen rdquosuuri unirdquo69

63 Jung 1976a GW 91 sect 155 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (bdquodem Vater wesensgleichldquo) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 64 rdquoUm die Eigenart religioumlser Uumlberlieferung inner- wie auszligerhalb der Bibel gerecht zu werden ist es daher unumgaumlnglich zentral nicht vom acuteWortacute sondern vom acuteBildacute auszugehenldquo TE I 99 ldquoPsychologisch das acuteSelbstacute des Menschen als ein Gottesbild erscheintldquo SB II 29 65 Dassmann 1992 59 66 Jung 1985 225 Segal Robert A 8ndash11 67 Goumlrres 1992 146ndash47 Gassmann 2000 34ndash35 68 TE II 40 Kertomusten jaottelussa Drewermann tukeutuu muotohistoriallisen koulukunnan perinnelajiteoriaan Kertomukset edustavat haumlnen mukaansa kymmentauml perinnelajia Perinnelajit ovat Drewermannin mukaan myytti (Mythos) satu (Maumlrchen) taru (Sage) legenda (Legende) ihmekertomus (Wunder) naumlky (Vision) profetia (Weissagung) apokalypsi (Apokalypse) historiallinen kertomus (Geschichte) ja vertaus (Gleichnis) TE I ja TE II nimilehdet Drewermann kaumlsittelee ao kertomuslajeja myoumls muilla nimillauml Niitauml ovat esim ilmestys- ja kutsumuskertomus (Erscheinungs- und Berufungsgeschichten) TE II 9 69 TE I 132ndash34

104

Sadut taas ovat syntyneet kun myytit ovat menettaumlneet uskonnollisen sisaumlltoumlnsauml

Uneksunta (Traumgeschehen) on muovannut myyteistauml ja saduista tarinoita ja

legendoja Esimerkiksi Jeesukseen liitetty jumalanpoikamyytti on synnyttaumlnyt

kansanomaisia legendoja Jeesuksen ihmeteoista70 Arkkityyppiset kuvat ovat

kaikissa mainituissa kertomuslajeissa jaumlrjestaumlytyneet tapahtumakuvausten

puitteisiin71 Niillauml kaikilla on erityinen uskonnollinen merkitys72 Drewermann

korostaa myyttien satujen tarujen ja legendojen samanlaisuutta eikauml esimerkiksi

niiden erilaista suhdetta historiaan73

Myoumls ihmekertomusten ilmestys- ja kutsumuskertomusten sekauml

profetioiden naumlkyjen ja apokalypsien ydintotuus loumlytyy Drewermannin mukaan

tyypillisestauml ja yleisinhimillisestauml Silti totuus pukeutuu niissauml historiallisen

totuuden muotoon74 Esimerkiksi ihmekertomuksissa on sielullinen paraneminen

projisioitu ruumiissa tapahtuvaksi75 Niihin sisaumlltyvaumlt kuvat loumlytyvaumlt

tapauskertomuksia tulkitsemalla76 Myoumls profetioiden ilmestymis- ja

kutsumiskertomusten ja naumlkyjen sisaumlltoumlnauml on haumlnen mukaansa tiedostamattomasta

esiin tullut yliajallinen arkkityyppinen aines77 Raamatun apokalyptisistauml

naumlyistaumlkin Drewermann loumlytaumlauml myyttien kuviin verrattavia arkkityyppisiauml kuvia78

Jopa historiallisen (geschichtlich) totuuden muotoon puetuista kertomuksista

kuten Tamarin Rahabin ja Ruutin henkiloumlkuvista loumlytyy haumlnen mukaansa sisaumlisiauml

kuvia kun niitauml tarkastellaan oikeasta naumlkoumlkulmasta79 Myoumls sanaperinteeseen

(Wortuumlberlieferung) kuten vertauksiin haumln ymmaumlrtaumlauml sisaumlltyvaumln arkkityyppisiauml

kuvia80 Raamatun kirjoittajat ovat siten Drewermannin mukaan tallentaneet sen

kaikkiin teksteihin samat arkkityyppiset tai subjektiiviset kuvat jotka ovat

vaikuttaneet jo suullista perinnettauml saumlilyttaumlneiden ihmisten mielessauml

70 rdquoDas Traumgeschehen selbst wird dann zu einem traumhaften Geschehen und dies ist der Prozeszlig durch den das Maumlrchen und Mythos sich zur Sage und Legende formenldquo TE I 141 147ndash48 71 ldquoErzaumlhlungen dieser Art entstehen nicht aus der Geschichte sondern in ihnen ordnet sich vielmehr die geschichtliche Erinnerungldquohellipldquoin archetypische Bilder einldquo TE I 153 72 TE I 87 154 73 Vrt esim Sloslashk 1960 1263 74 TE II 38 42 346 75 TE II 39 76 Niiden ymmaumlrtaumlmiseksi on Drewermannin mukaan otettava huomioon ihmeparantumisen ulkoiset olosuhteet ja parantamismenettely ndash esimerkiksi peseytyminen tai kaumltten paumlaumlllepaneminen syljen kaumlyttouml nimen kysyminen tai pelkkauml kehotus Ne kuvaavat ahdistuksesta vapautumista TE II 243 77 TE II 310 78 TE II 447 79 TE II 625 645 80 Esim vesi kertomuksessa jossa Jeesus kohtaa samarialaisen naisen Sykarin kaivolla (Joh 4 1ndash42) TE II 689

105 Minkaumllainen Drewermannin ilmoituskaumlsitys on teologis-

syvyyspsykologisena konstruktiona Onnistuuko haumln tuottamaan ristiriidattoman

ilmoituskaumlsityksen syvyyspsykologiaa soveltamalla Tarkastelen haumlnen

ratkaisuaan seuraavaksi sekauml syvyyspsykologisesta ettauml teologisesta

naumlkoumlkulmasta

Drewermann selittaumlauml arkkityyppistauml kuvailmoitusta syvyyspsykologisesti

sillauml ettauml Raamatun kirjoittajat ovat tuottaneet tietoisesti tekstiauml ja heidaumln

tiedostamaton mielensauml on samalla liittaumlnyt tekstiin sopivat symbolit Sitauml millauml

perusteella kyseiset symbolit ovat mahdollisten symbolien joukosta valikoituneet

haumln ei kaumlsittele Haumln ei selitauml miten kirjoittajien yksiloumlllisen tiedostamattoman ja

heidaumln senhetkisen tietoisuutensa vaikutus syrjaumlytyisi kyseisessauml prosessissa Haumln

ei kaumlsittele Raamatun kirjoittajien tietoisen ja tiedostamattoman mielen toiminnan

suhdetta81 Naumliden seikkojen kaumlsittely olisi kuitenkin vaumllttaumlmaumltoumlntauml pyrittaumlessauml

tulkitsemaan teologisia kaumlsityksiauml syvyyspsykologisesti Drewermannin naumlkemys

eroaa taumlssauml suhteessa Jungin symbolitulkinnassaan soveltamasta82 Drewermann

ajattelee ettauml Raamatun kirjoittajat ovat siirtaumlneet omasta mielestaumlaumln Raamattuun

totuutta joka on usein jaumlaumlnyt tuntemattomaksi heille itselleen Naumlin on haumlnen

mukaansa kaumlynyt erityisesti maailman syntyvaiheita ja lopunaikoja kuvaaville83

Lausumaansa haumln perustelee sillauml ettei yksikaumlaumln symboli ole pelkaumlstaumlaumln

immanenttinen vaan sanallinen symboli viittaa todellisuuteen joka ei ole

sanallisesti ilmaistavissa84 Haumln kaumlsittelee siis pelkaumlstaumlaumln teologisesti

arkkityyppisten kuvien siirtymistauml kirjoittajien mielestauml tekstien yhteyteen

Syvyyspsykologisesti haumlnen tulkintansa on ongelmallinen Subjektiiviset kuvat

sen sijaan ovat Drewermannin mukaan liittyneet Raamatun tekstiin sen

kirjoittajien yksiloumlllisestauml tietoisuudesta Haumln korostaa siinauml vaikuttaneiden

tunteiden tietoista puolta ja jaumlttaumlauml huomiotta niiden tiedostamattoman taustan 85

Taumlssauml haumlnen naumlkemyksensauml on erilainen kuin Jungin jonka mukaan tunteiden

81 Taumlmauml johtunee osittain siitauml ettauml haumln ei juuri tunne uusinta syvyyspsykologiaa Esim James Grotstein esittaumlauml ettauml tietoisen ja tiedostamattoman vaumllillauml toimiva esitietoinen voi toimia eraumlaumlnlaisena rdquohakukoneenardquo varsinaisen tiedostamattoman alueelle Bruun von 2012 242 82 Jungin tulkinta ihmisen tietoisen ja tiedostamattoman mielen yhteistoiminnasta kuvien syntyessauml ks esim Jung 1960a GW 6 sect 759ndash773 83 rdquoBiblische Autorenldquohellipldquomit den Symbolen in denen sie Urzeit und Endzeit beschreiben unendlich viel mehr gesagt haben als sie subjektiv reflex wissen konntenrdquo TE I 219 84 TE I 220 85 rdquoDie Gefuumlhleldquohellipldquogehoumlren dem individuellen Ich zuldquo TE I 437

106

syntyyn vaikuttaa myoumls tiedostamaton Toisessa yhteydessauml Drewermann

maumlaumlrittelee tunteet Jungiin tukeutuen86

Drewermannin ilmoituskaumlsitys ei ole teologisesti arvioituna taumlysin uusi

vaikka haumln tukeutuukin siinauml syvyyspsykologiaan Kaumlsitys ihmissielun

mahdollisuudesta olla yhteydessauml Jumalaan tunnettiin jo Augustinuksen

ajattelusta juontuvan tradition piirissauml Drewermannin kaumlsityksellauml ihmisen

tiedostamattomaan sisaumlltyvaumlstauml ilmoituksesta on yhtymaumlkohtia augustinolaiseen

kaumlsitykseen ihmissielusta Sen mukaan ihmissielun ominaisuutena tai osana on

abditum mentis jonka vaumllityksellauml ihminen voi olla yhteydessauml Jumalaan87 Se on

ollut vallitsevana kaumlsityksenauml esimerkiksi myoumlhaumliskeskiajan mystikoilla kuten

mestari Eckhartilla88 Taumlmaumln mukaan ihminen voi olla yhteydessauml Jumalaan

sielunpohjansa vaumllityksellauml jota Eckhart kuvaa myoumls sielun huipuksi89 Myoumls

mystiikan teologian nykyisten edustajien kuten William Johnstonin ajattelun

laumlhtoumlkohtana on ihmisen mahdollisuus olla yhteydessauml Jumalaan90 Drewermannin

luomisilmoituskaumlsitykselle loumlytyy siten teologista vastaavuutta Haumlnen mukaansa

luomisilmoituksen kuvat eivaumlt kuitenkaan kuulu ihmissielun ominaisuuksiin

kuten abditum mentis Augustinuksen mukaan Luomisilmoituksen kuvat ovat sen

sijaan Jumalan ilmoitusta jonka vaumllityksellauml haumln laumlhestyy ihmisiauml rdquoulkopuolisena

(Gegenuumlber)91

Luomisilmoituksen toteutumistapaa Drewermann kuvaa kuitenkin

ristiriitaisesti Haumln vaumlittaumlauml esimerkiksi ettauml ilmoitus on alkanut sillauml hetkellauml kun

86 rdquoGanz besonders aber muumlszligte mit dem Gefuumlhl ein zentraler verbindender Wert zwischen Denken und Affekt eingeraumlumt werden und man sollte wie C G Jung es vorschlug im Fuumlhlen nicht nur eine sekundaumlre von Vorstellungen oder Empfindungen abhaumlngige Erscheinung erblicken sondern das Gefuumlhl als ein Vorgang verstehen acuteder zwischen dem ich und einem gegebenen Inhalt stattfindetldquo TE II 57 rdquoDas Gefuumlhl istldquohellipldquoaber auch Vorgang derldquohellipldquoebenso gut auch aus unbewuszligten Inhalten hervorgehen kannldquo Jung 1960a GW 6 sect 801rdquo Dementsprechend ist das Bild ein Ausdruck sowohl der unbewuszligten wie der bewuszligten momentanen Situationldquo Jung 1960a GW 6 sect 761 Jung 1960a GW 6 sect 903 87 Abditum mentis on Augustinuksesta juontuvan tradition mukaan se sielun osa tai ominaisuus jonka perusteella ihmistauml voidaan sanoa Jumalan kuvaksi (Imago Dei) Augustinuksen mukaan ihmisellauml on luomisen perusteella edellytykset tietaumlauml Jumalasta sisaumlisenauml tietona Matthews (ed) 2002 XndashXI XVIndashXVII 46ndash47 73 158ndash161 190ndash93 88 rdquoGott ist dem Geschaffenen im unmittelbarster Weise gegenwaumlrtig Als das Sein als acuteprimus actus formalisacute gibt er dem Seienden sein geschoumlpfliches Sein mit all seinem Vollkommenheitenldquohellipldquoso daszligldquohellipldquoimmer nur acuteze borgeacute als Einstrahlung als etwas das im Empfaumlnger nie Wurzel schlaumlgtldquo Schmidt 1958 305 89 Ueda1965 55 63rdquo superius in animardquo 90 Johnston 1997 236 Johnston esimerkiksi arvioi Vatikaanin toisen konsiilin maumlaumlrittelevaumln uskon tavalla johon nykyaikainen mystiikan teologia voidaan perustaa Johnston 1997 236 Vrt Katolinen katekismus 2005 sect 35 91 rdquoDer Einfluszlig dieser Person (eine andere Person) tief genug gehen muszlig um die Bilder des Unbewuszligten in den Prozes der Angstuumlberwindung miteinzubeziehenldquo GF I 405

107

Jumala on asettanut ihmismieleen kuvat luottamuksesta ndash vuosimiljoonien

evoluutiokehityksen aikana92 Taumllloumlin ei tule selvaumlksi ilmoittaako Jumala haumlnen

mukaansa yhauml uudelleen itsestaumlaumln vai onko Jumala kaumlynnistaumlnyt tiettynauml hetkenauml

eraumlaumlnlaisen luonnonprosessin Useimmiten Drewermann kuvaa kuvien

ilmaantumista evolutiivisena prosessina jonka voi ymmaumlrtaumlauml kaumlsitykseksi

jatkuvasta ilmoituksesta93 Toisinaan haumln kuitenkin katsoo ilmoituksen tapahtuvan

yhauml uudelleen ihmisen tiedostamattomassa mielessauml sijaitsevien symbolisten

kuvien avautuessa94 Subjektiiviset kuvat ovat Drewermannin mukaan vastaavasti

luomisilmoitusta joko evoluution peruna kaikkiin ihmisiin kuuluvan

subjektiivisuuden tai naumlitauml kuvia loumlytaumlvien ihmisten kunkin hetkisen kokemuksen

perusteella95 Drewermannin kaumlsityksessauml ilmoituksesta yhtyvaumlt haumlnen teologinen

kaumlsityksensauml Jumalasta kaikkien ihmisten Luojana ja haumlnen syvyyspsykologinen

kaumlsityksensauml ihmismielestauml Haumlnen implisiittinen luomisilmoituskaumlsitteensauml on

haumlnen teologisen ja syvyyspsykologisen tulkintansa synteesi Se ei kuitenkaan ole

merkittaumlvauml teologisena kaumlsitteenauml koska sen perustana on Jungin

arkkityyppiteorian ja Jungin tunnekaumlsityksen heikosti perusteltu tulkinta Haumln

korostaa kuitenkin uudella tavalla Jumalan ja haumlnen luomansa ihmisten yhteyttauml

Taumlrkeaumlmpaumlauml kuin historiallinen tieto Raamatun kirjoittajista on Drewermannin

mukaan tieto siitauml ettauml vastaava ilmoitus loumlytyy ihmisten omasta mielestauml

32 Kuvien totuus

Raamatun tekstien takaa loumlytyviin kuviin sisaumlltyy siis Drewermannin

mukaan Jumalan ilmoitus ihmisille Haumln vertaa niitauml muihin ihmismielestauml

loumlytyviin kuviin mutta pitaumlauml niitauml samalla uskonnollisesti merkittaumlvinauml Miten

haumlnen luomisilmoituskaumlsitteensauml eroaa Jungin ilmoituskaumlsitteestauml Mikauml on sen

suhde yleisimpiin teologisiin ilmoituskaumlsitteisiin Vastaan taumlssauml luvussa aluksi

92 rdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquowenn uumlberhaupt in dem Moment da Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hat ndash in den Jahrmillionen der Evolutionldquo Fruumlchten 97 93 Naumlin myoumls Etheber 1998 282 94 rdquoSo besteht auch die acuteOffenbarungacute Gottes wesentlich darin die in der menschlichen Psyche angelegten Kraumlfte freizusetzen Der acuteinhaltlicheacute Teil der acuteOffenbarungacute ergibt sich folglich aus der Oumlffnung des Reservoirs an den symbolischen Bildern und Konfigurationen im Unbewuszligten fuumlr das Bewuszligtsein selbstldquo GF I 257 95 Drewermann perustelu niiden kuulumista luomisilmoitukseen on arkkityyppisten kuvien perustelua vastaava ldquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt derldquohellipldquodie objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436rdquoacuteLegenden der Unfertigenacute aber moumlchten daszlig der

108

naumlihin kysymyksiin Lisaumlksi selvitaumln voivatko ihmismielestauml loumlytyvaumlt kuvat olla

Drewermannin mukaan ilmoitusta muuallakin kuin Raamatussa esiintyessaumlaumln Vai

ovatko ainoastaan Raamatun kuvat ilmoitusta Arvioin siis Drewermannin

kuvailmoituskaumlsityksen teologista sisaumlltoumlauml

Drewermann painottaa sitauml ettauml kuvien sitoutuminen Raamatun tekstiin

johtuu Jumalan luomistahdosta Haumln pitaumlauml kiinni siitauml teologisesta

peruskaumlsityksestauml ettauml Jumala on persoona johon ihminen voi olla suhteessa96

Taumlmauml erottaa haumlnen naumlkemyksensauml Jungin symbolitulkinnasta Jung kaumlsittelee

teoriassaan ihmisten jumalakuvaa (Gottesbild) eikauml Jumalaa Ihmisellauml on haumlnen

mukaansa kollektiivisessa tiedostamattomassaan minuuden arkkityyppi jota ei voi

erottaa jumalakuvasta Haumln korostaa ettei voida tietaumlauml onko ihmisen

jumalakaumlsitys alkuisin ihmisen tiedostamattomasta vai Jumalasta97 Kaumlsitys

Jumalasta muodostuu haumlnen mukaansa joka tapauksessa sellaisessa tietoisen ja

tiedostamattoman mielentoiminnan vaumllisessauml tapahtumisessa jossa

tiedostamattoman sisaumlltouml kompensoi tietoisen sisaumllloumln yksipuolisuutta98

Drewermann ei tyydy ainoastaan selittaumlmaumlaumln arkkityyppiteorian avulla sitauml ettauml

ihmisillauml on tiedostamaton arkkityyppinen kuva Jumalasta Haumln ajattelee kuvien

edustavan ontologista totuutta joka on erilaista kuin esimerkiksi luonnontieteiden

tavoittelema empiirinen totuus tai analyyttisen filosofian kohteena oleva looginen

totuus Raamatun kuvat toistavat Drewermannin mukaan luomisilmoitusta joka

ihmisillauml on aina ollut itsessaumlaumln Ne eivaumlt sisaumlllauml mitaumlaumln mielen kuvista poikkeavaa

tai niihin lisaumlttaumlvaumlauml tietoa Jumalasta

Drewermannin ilmoituskaumlsite eroaa taumlysin siitauml ilmoituskaumlsitteestauml jonka

keskeisimpaumlnauml sisaumlltoumlnauml on historiassa tapahtunut inkarnaatio sovituskuolema ja

yloumlsnousemus Myoumls naumlitauml tapahtumia kaumlsittelevissauml Raamatun kertomuksissa

ovat haumlnen mukaansa taumlrkeimpiauml tekstiin sitoutuneet kuvat Haumln vaumlittaumlauml kirkon

Houmlrer sich selbst im Spiegel der fremden unfertigen Gestalt in seinem eigenen Suchen und in seiner eigenen Unvollkommenheit wiedererkenntldquo TE I 439 96 ldquoSo besteht auch die acuteOffenbarungacute Gottes wesentlich darin die in der menschlichen Psyche angelegten Kraumlfte freizusetzenldquo GF I 257 97 ldquoDaszlig die Gottheit auf uns wirkt koumlnnen wir nur mittels der Psyche feststellen wobei wir aber nicht zu unterscheiden vermoumlgen ob diese Wirkung von Gott oder vom Unbewuszligten kommenldquohellipldquoDas Gottesbild koinzidiertldquohellipldquomit dem Archetypus des Selbst Dieser ist es von dem wir empirisch das Gottesbild nicht mehr zu trennen vermoumlgenldquo Jung 1963 GW 11 sect 757 98 ldquoDie Antwort besteht offenbar darin die Trennung zwischen Bewuszligtsein und Unbewuszligten aufzuheben Das geschieht nicht dadurch daszlig die Inhalte des Unbewuszligten einseitig durch bewuszligte Entscheidung verurteilt werden sondern vielmehr dadurch daszlig ihr Sinn fuumlr die Kompensation der Einseitigkeit des Bewuszligtseins erkannt und in Rechnung gestellt wird Die Tendenz des

109

ilmoituskaumlsityksen vieraannuttaneen ihmiset itsestaumlaumln ja uskosta Esimerkiksi

Jeesuksen neitseestaumlsyntyminen ja ruumiillinen taivaaseen astuminen ovat haumlnen

mukaansa esimerkkejauml taumlllaisista metafyysisiksi selitetyistauml uskontotuuksista99

Tekstien takaa loumlytyviin kuviin sisaumlltyy Drewermannin mukaan ilmoitus joka

auttaa ihmisiauml loumlytaumlmaumlaumln uskon

Drewermannin ajattelua ohjaa siten kaumlsitys jonka mukaan kuvat tuovat

esiin jumalallisen totuuden Haumln ajattelee siis kuvista kuten symboleista

ajattelevat Ricœur ja Tillich joiden mukaan uskonnollinen todellisuus on

kuvattavissa vain symbolien avulla Drewermann myoumls erottaa Ricœurin ja

Tillichin tavoin symbolin ja merkin (das Zeichen) toisistaan100 Haumln tekee sen

suuntaamalla huomionsa tekstien symbolisuuteen Haumln esittaumlauml symboleille

teologisen tulkinnan nimittaumlmaumlllauml niitauml transsendenttisiksi symboleiksi jotka

paljastavat naumlkymaumlttoumlmaumln todellisuuden101 Niiden vaikuttavuus perustuu haumlnen

mukaansa affektiiviseen vahvuuteen Ne ilmaisevat ontologista totuutta

ihmisestauml102 Drewermann ajattelee Ricœurin ja Tillichin tavoin uskonnollisten

symbolien avaavan ihmiselle pyhaumln dimension josta haumln on osallinen103

Symbolit ovat haumlnen mukaansa transsendenttisia sanan teologisessa

merkityksessauml

Drewermannin symbolikaumlsitteellauml on muutakin yhtaumllaumlisyyttauml Tillichin

symbolikaumlsitteen kanssa Drewermannin mukaan kuvat ovat ensiksikin Jumalan

ihmismieleen asettamia Tillichin mukaan symbolien taumlrkein ominaisuus

puolestaan on se ettauml ne viittaavat itsensauml ulkopuolelle104 Mielessaumlaumln

vaikuttavien kuvien vaumllityksellauml ihminen voi Drewermannin mukaan olla

yhteydessauml Jumalaan mutta naumlitauml kuvia ei saa samaistaa Haumlneen Tillich painottaa

Unbewuszligten und die des Bewuszligten sind naumlmlich jene zwei Faktoren welche die transzendente Funktion zusammensetzenldquo Jung 1967 GW 8 sect 145 99 rdquoSeitdem ich denken kann erlebe ich die Religion als eine Form der Verdummung und Unterdruumlckungldquohellipldquo Verbindung von Macht und Aberglaubeldquo GF I 11 ldquoDestillate metaphysizierter acuteGlaubenstatsachenacuteldquo GF I 37 86 Drewermannin suhtautumisesta kirkolliseen dogmatiikkaan enemmaumln GF I 62ndash95 100 TE I 157 Tillichin mukaan merkki ei osallistu mitenkaumlaumln siihen todellisuuteen johon se viittaa Symboli sen sijaan osallistuu edustamaansa todellisuuteen ja myoumls avaa taumlmaumln todellisuuden Tillich 1987a 396ndash98 Ricœurin mukaan merkin ja symbolin vaumllillauml on vastaava ero Ricœur 1974b 19ndash20 24ndash25 101 ldquoDie Religion antwortetldquohellipldquomit den uralten Bildern die im limbischen System niedergelegt istldquohellipldquoin dem sie die biologischen weltimmanenten Signale von einst in transzendente Symbole verwandelt Die Raumlume kreatuumlrlicher Geborgenheit verwandeln sich damit in Verheiszligungen einer anderen unsichtbaren Weltldquo GF I 404 102 rdquoIn Symbolen in affektiv starken Bildernldquo TE I 311 ldquo Die ontologische Wahrheit des menschlichen Daseins in Form symbolischer Bilderldquo TE I 312 103 Ricoeur 1974b 42ndash3 Tillich 1987a 398

110

vastaavasti ettei toiseen todellisuuteen osallistuvaa (partisipoivaa) symbolia

itseaumlaumln tule kunnioittaa105 Drewermannin naumlkemys Raamatun symbolien

vaikuttavuudesta loumlytyy puolestaan jo Tillichin uskonnollisten symbolien

tulkinnasta Tillichin mukaan ne vaumllittaumlvaumlt perimmaumlistauml yhteyttauml (ultimate

concern)106 Haumln nimeaumlauml symbolien yhdeksi keskeiseksi ominaisuudeksi niiden

kaksinaisuuden ne voivat olla sekauml parantavia ettauml tuhoavia Myoumls Drewermannin

mukaan symbolit ovat ambivalentteja vaikka haumln kiinnittaumlaumlkin paumlaumlhuomionsa

myoumlnteisesti vaikuttaviin symboleihin Haumln tukeutuu Jungin mielipiteeseen jonka

mukaan sisaumliset kuvat voivat sekauml auttaa ihmistauml tutustumaan itseensauml ettauml asettaa

haumlnet alttiiksi massapsykologisille ilmioumlille107 Kuvien ambivalenttisuutta

Drewermann perustelee sillauml ettauml ne ovat heijastusta inhimillisen evoluution

alkuvaiheista108 Drewermannin ja Tillichin symbolikaumlsitteiden yhtenevaumlisyys

osoittaa ettauml ne nousevat saman eksistentiaalifilosofisen perinteen pohjalta Sen

takana on vielauml vanhempi Jacob Boumlhmen (1575ndash1624) edustama mystiikan

traditio109 Symbolien merkitys uskonnollisen totuuden vaumllittaumljinauml ei siten ole

uutta Drewermannin tulkinnassa

Drewermannin symbolikaumlsite eroaa kuitenkin eraumlaumlssauml suhteessa sekauml

Tillichin ettauml Ricœurin symbolikaumlsitteestauml Raamatun kuvat eivaumlt naumlet naumliden

mukaan ole ihmismielen kuvien toisintoja Naumlin siitauml huolimatta ettauml he

ajattelevat symbolien avaavan ihmismielen uskonnolliselle kokemukselle110

Tillichin ja Ricœurin mukaan symbolit taas ovat uskonnon kieltauml111 Symbolien

104 TE I 97ndash98 Tillich 1987b 415 105 rdquoWichtig ist nun gegenuumlber der Gnosis dass manldquohellipldquonicht die Bilderldquohellipldquomit acuteGottacute selbst wie er an sich ist verwechseln darfldquo GF I 261rdquoGegenuumlber Gnosis gilt es zu betonen dass Gott nicht als ein Teil der menschlichen Psyche verstanden werden kannldquo GF I 262 Tillich 1987b 415 106 TE I 311 Tillich 1987b 416 107 rdquoZum Beispiel hat JUNG eindringlich die Gefahr beschrieben die in der kollektiven Magie dieser Bilder verborgen liegt sie koumlnnen segensreich wirken wenn ihre Energie dazu beitraumlgt die Person eines Menschen tiefer zu sich selbst zu fuumlhren sie koumlnnen aber auch dahin verfuumlhren die Person des Einzelnen in der Massenpsychologie aufgehen zu lassen Der gesamte Bereich des archetypischen Materials der Psyche ist also von vornherein schillernd und ambivalent und um so mehr verlangt er nach einer tiefenpsychologischen Durcharbeitungldquo GF I 279 Jung 1974a GW 10 sect 219ndash244 Drewermann viittaa Jungin tekstiin jossa taumlmauml kaumlsittelee homoseksuaalisuutta ja naisten yhteiskunnallista asemaa Vrt Tillich 1987b 416 108 TE I 380ndash81 109 Jungin ja Tillichin suhteesta Boumlhmen edustaman mystiikan traditioon ks Dourley 2009 250ndash51 Drewermannin ja Tillichin kaumlsitysten yhtenevaumlisyys perustuu siis Drewermannin riippuvuuteen Jungista 110 Esim Tillich 1987a 398 Saarinen Timo 1994 90ndash91 Ricoeur 1974b 19 111 Esim rdquoUskonnolliset symbolit eivaumlt tarvitse mitaumlaumln puolustusta jos niiden merkitys ymmaumlrretaumlaumln Sillauml niiden merkitys on ettauml ne ovat uskonnon kieli ja tapa jolla uskonto voi ilmaista itseaumlaumln suoraan Epaumlsuorasti ja reflektiivisesti uskonto voi ilmaista itseaumlaumln myoumls teologisin filosofisin ja taiteellisin keinoin mutta uskonnon suora itseilmaisu on symboli ja

111

syntymiseen tarvitaan Tillichin mukaan lisaumlksi ryhmaumln hyvaumlksyntauml Drewermann

puolestaan korostaa useimmiten ettauml kulttuuri ei vaikuta kuvien syntyyn Ne

voidaan ainoastaan tulkita eri tavoin eri ympaumlristoumlissauml112 Kulttuuri vaikuttaa

ainoastaan siinauml mielessauml kuvien sisaumlltoumloumln Drewermannin mukaan symbolit ovat

transsendenttisia sekauml teologisessa ettauml syvyyspsykologisessa mielessauml Kaikki

Raamatun arkkityyppiset symbolit ovat haumlnen mukaansa alkuisin ihmismielen

kollektiivisesta tiedostamattomasta jonne Jumala on ne istuttanut 113 Haumln antaa

ontologisen merkityksen arkkityyppisille kuville jotka ovat Jungin mukaan

psyykkisten mielikuvamuotojen ilmauksia Haumln perustelee teologista

ilmoituskaumlsitettaumlaumln Jungin arkkityyppiteorialla jota soveltaa omintakeisesti

Drewermann perustelee kaumlsitystaumlaumln kuvien totuudesta myoumls tukeutumalla

Kierkegaardiin Haumln pitaumlauml Raamatun subjektiivisia kuvia luomisilmoituksena

koska ne ilmentaumlvaumlt yksiloumlllisen kokemisen arvoa114 Haumln tukeutuu naumlin

Kierkegaardin ajatukseen intohimoisesta sisaumlisyydestauml jolla tartutaan

objektiivisesti epaumlvarmaan totuuteen115 Kaikki Raamatun kuvat sisaumlltaumlvaumlt siis

Drewermannin mukaan yhtauml merkittaumlvaumlauml luomisilmoitusta

Myoumls Diltheyn hermeneutiikka osoittaa Drewermannin mukaan symbolien

merkityksen loumlytyvaumln ihmismielestauml Taumlmauml koskee ilmeisesti sekauml arkkityyppisiauml

ettauml subjektiivisia kuvia116 Haumln arvostaa taumlssauml erityisesti Diltheyn tulkintaohjeita

Taumlmauml poikkeaa haumlnen aikaisemmasta arvioinnistaan jossa haumln pitaumlauml Burckhardtia

parempana ihmistuntijana117 Diltheyhin tukeutumalla Drewermann sisaumlllyttaumlauml

yhdistyneiden symbolien ryhmauml jota kutsutaan myytiksi rdquo Tillich 1987b 415 Kaumlaumlnnoumls Timo Saarisen Saarinen Timo 199476 112 Tillich 1987b 416 Esim puhvelin hahmolla saa erilaisen ajatus- ja tunnesisaumllloumln Intiassa ja Amerikan intiaanien keskuudessa TE I 263 113 ldquoDie Religion antwortetldquohellipldquomit den uralten Bildern die im limbischen System niedergelegt istldquohellipldquoin dem sie die biologischen weltimmanenten Signale von einst in transzendente Symbole verwandeltldquo GF I 404 114 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb der Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436 115 rdquoObjektiivinen epaumlvarmuus josta pidetaumlaumln kiinni omaksumalla se kaikkein intohimoisimmassa sisaumlisyydessauml on totuusrdquo Kierkegaard 1992 211 116 ldquoDas DILTHEYSCHE Anliegenldquohellipldquodes (geschichtlichen) Erkennens bzw die Kierkegaardsche Hermeneutikldquohellipldquowird jetzt in houmlchstmoumlglichen Maszlige realisiert indem die Bedeutungldquohellipldquoder jeweiligen biblischen Erzaumlhlungldquohellipldquonur im Leser selbstldquohellipldquogesucht wirdldquo TE I 178ndash79 Drewermann esittaumlauml ohjeen kaumlsitellessaumlaumln arkkityyppisten kuvien tulkintaa mutta sisaumllloumlllisesti se soveltuu koskemaan myoumls subjektiivisten kuvien tulkintaa 117 ldquo`Wir sind meinte dazu J Burkhardt als Historiker acute nicht eingeweiht in die Zwecke der ewigen Weisheitacute und so forderte er Selbst statt des vorgeblich goumlttlichen Wissens die Betrachtung des Menschen `Unser Ausgangspunkt sagte er acute ist der vom einzigen bleibenden und fuumlr uns moumlglichen Zentrum vom duldenden strebenden und handelnden Menschen wie er immer ist und immer war und sein wirdldquohellipldquoWurdeldquohellipldquoauch fuumlr J BURCKHARDT die

112

ihmisen sisaumliseen ymmaumlrtaumlmiseen intellektuaalisen ulottuvuuden onhan ihmisen

eksistenssi Diltheylle intellektuaalinen kokemus118 Drewermann vaumlittaumlauml naumlin

luomisilmoituksen kuvien totuuden koskettavan sekauml aumllyauml ettauml tunnetta Haumlnen

sisaumlistauml laumlhestymistapaansa selittaumlauml tukeutuminen eksistentiaaliseen

uskontofenomenologiaan saksalaisen idealismin historiantulkintaan Jungin

arkkityyppiteoriaan ja Kierkegaardin eksistentialistiseen ajatteluun

Raamatun varsinainen sisaumlltouml on Drewermannin mukaan laumlhtoumlisin

ihmismielen sisaumlisestauml luomisilmoituksesta Vaumlittaumlaumlkouml haumln uskon siis loumlytyvaumln

ilman Raamattuakin esimerkiksi unien tai mielikuvituksen keinoin Taumlmaumln

johtopaumlaumltoumlksen ovat tehneet esimerkiksi Gerhard Lohfink ja Rudolf Pesch

Hermann-Josef Venetz sekauml Uwe Birnstein ja Klaus-Peter Lehmann119 He

kiinnittaumlvaumlt erityistauml huomiota Drewermannin tulkintaan Vanhasta testamentista

Drewermann vaumlittaumlaumlkin unien olevan jopa keskeisintauml Jumalan kokemista120

Taumlstauml on esimerkkinauml haumlnen tulkintansa Jobin kirjasta Nukkujan korvien

avautuminen unessa symboloi haumlnen mukaansa Jumalan aumlaumlnen syvaumlllistauml

vaikutusta121 Haumln vertaa unia taumlssauml mielessauml shamaanien ja antiikin parantajien

inkubaatiouniin122 Lisaumlksi haumln vertaa Raamatun kirjoittajien tehtaumlvaumlaumlnsauml

elaumlytymistauml unien naumlkemiseen Kollektiivisen tiedostamattoman syvyyksissauml

vallitsee alkuperaumlinen ykseyden tunne jossa ihmismieli sitoutuu ympaumlroumlivaumlaumln

todellisuuteen123 Taumlssauml Drewermann tukeutuu Jungin naumlkemykseen Sen mukaan

Geschichte zur Typologie der ewig-Menschlichenldquoldquo`wir betrachten das sich Wiederholende Konstante Typische als ein in uns Anklingendes und Verstaumlndlichesldquo TE I 56 Burckhardt 1978 6 118 Tillich 1965 88 119 Lohfink amp Pesch 1988 38ndash42 Venetz 1992 33ndash35 Birnstein amp Lehmann 1994 35ndash37 120 rdquoDer Traum eine wesentliche Form ja sogar die zentrale Form der Gotteserfahrung darstellteldquohellipldquoin der Tiefe der unbewuszligten SeelenkraumlfteldquohellipldquoNicht das worthafte verbale Vernehmen sondern das acuteSchauenacute gilt hier als eigentliches Houmlren Gottesldquo TE I 101 121 ldquoBesonders auffallend ist an dieser Stelle aus dem Buche Ijob dass der Traum durchaus nicht wie man erwarten sollte das Auge des Schlafenden oumlffnet sondern das Ohr Auch das `Houmlren` Gottes ist maW nach dem Zeugnis dieser Stelle im Grunde ein Sehen in der Tiefe der unbewussten Seelenkraumlfte und was sich dort weit unterhalb der bewussten Verstandestaumltigkeit dem Traumlumenden mitteilt fuumlhrt ihn wenn er es annimmt zu einem tieferen acuteGehorsam` uns acuteBegreifenacute seines Lebens als es ihm in bewusster Reflexion jemals vergoumlnnt sein wuumlrdeldquo TE I 101 122 TE I 104 Drewermann erottaa kolme eri unityyppiauml 1)rdquopuhtaatrdquo (die reinen Traumlume) unet joita on helppo tulkita Taumlllainen on haumlnen mukaansa esimerkiksi Jeesuksen syntymaumlkertomukseen sisaumlltyvauml Joosefin uni jossa enkeli sanoi Joosefille ettei taumlmaumln pidauml pelaumltauml ottaa Mariaa vaimokseen (Matt 1 20ndash24) 2) allegoriset unet ja 3) inkubaatiounet joita naumlhdaumlaumln kun toivotaan unessa vastausta johonkin kysymykseen TE I 102ndash04 Drewermann nimeaumlauml unilajit teologeihin H Hark ja A Jirku tukeutuen 123 rdquoVom Traum her ergibt sich auch ein Zugang zum Verstaumlndnis all jener Erzaumlhlungen die von wunderbaren Begebenheiten von Wunderheilungen und Wahrsagungen von magischen Prozeduren und geheimnisvollen Riten zu berichten wissenldquohellipldquoIn Traumldquohellipldquoscheinen die Grenzen des individuellen Bewuszligtseins gegenuumlber der Auszligenwelt aufgehobenldquohellipldquoIn den

113

unet ovat mielen tiedostamattomien aineksien regressiivistauml laumlpielaumlmistauml jossa

elaumlmauml uudistuu (Erneuerung des Lebens)124 Luomisilmoitus ei Drewermannin

mukaan siis ainoastaan avaudu ihmisen nukkuessa vaan se myoumls vaikuttaa

uudistavasti Unien uskonnollisen merkityksen painottajana haumln ei ole kuitenkaan

ensimmaumlinen Jo Montanuksen tiedetaumlaumln korostaneen Pyhaumln Hengen roolia sekauml

unissa ettauml ilmestyksissauml125 Myoumls monet vanhan kirkon opettajat kuten

Ambrosius ja Augustinus arvostivat unia126 Suhtautuminen uniin on kuitenkin

vaihdellut kristillisessauml teologiassa

Voivatko ihmiset Drewermannin mukaan nykyaumlaumln loumlytaumlauml Jumalan

nukkuessaan Vai ajatteleeko haumln unien synnyttaumlneen uskoa vain Raamatun

kirjoittajissa ja Raamatun henkiloumlissauml Haumlnen eraumliden lausumiensa mukaan

ihminen voisi loumlytaumlauml uskon nukkuessaan127 Laumlnsimaalaiset eivaumlt haumlnen mukaansa

kuitenkaan yleensauml pysty kokemaan intensiivisiauml uskonnollisia elaumlmyksiauml saati

sitten intensiivisiauml unielaumlmyksiauml128 Jumalan loumlytaumlminen unessa koettavan

luomisilmoituksen vaumllityksellauml on siten haumlnen mukaansa periaatteessa

mahdollista mutta kaumlytaumlnnoumlssauml harvinaista ainakin laumlnsimaissa Saman haumln

ilmaisee toisessa yhteydessauml vaumlittaumlmaumlllauml unien tarvitsevan aina tulkintaa

ambivalenttisuutensa vuoksi129 Naumlin vaumlittaumlessaumlaumln haumln unohtaa Raamatussakin

esiintyvaumlt rdquopuhtaat unetrdquo (die reinen Traumlme) jotka eivaumlt haumlnen mukaansa tarvitse

selitystauml130 Luomisilmoitusta ei haumlnen mukaansa voi yleensauml ymmaumlrtaumlauml ilman

tulkintaa

Onko ihmisten mielestauml loumlytyvauml luomisilmoitus Drewermannin mukaan

ehkauml heijastunut muuallekin kuin Raamattuun Loumlytyykouml sitauml muidenkin

Tiefenschichten des kollektiven Unbewuszligten waltet das Gefuumlhl einer urspruumlnglichen Einheit und Verbundenheit der menschlichen Psyche mit allem Begegnenden ringsumldquo TE I 122 124 124 TE I 114ndash15 129 Jung kaumlsittelee unta elaumlmaumlssauml koettua kompensoivana esim Jung 1967 GW 8 sect 483 Jung tarkoittaa regressiolla sopeutumista mielensisaumliseen maailmaan Jung 1967 GW 8 sect 77 125 McGrath 2012 322 Montanus vaikutti 100-luvulla 126 Ehrlich 1962 1003 127 rdquoDer Traum durchaus nicht wie man erwarten sollte das Auge des Schlafenden oumlffnet sondern das Ohr Auch das `Houmlren` Gottes ist maW nach dem Zeugnis dieser Stelle im Grunde ein Sehen in der Tiefe der unbewussten Seelenkraumlfte und was sich dort weit unterhalb der bewussten Verstandestaumltigkeit dem Traumlumenden mitteilt fuumlhrt ihn wenn er es annimmt zu einem tieferen acuteGehorsam` uns acuteBegreifenacute seines Lebens als es ihm in bewusster Reflexion jemals vergoumlnnt sein wuumlrdeldquo TE I 101 128 TE I 109 129 rdquoGewiszlig Traumlume sind ambivalentldquo hellipldquosie beduumlrfen dringend der Durcharbeitungldquo Traumlume 13 Drewermann ennakoi unikaumlsitykseensauml liittyvaumlauml kritiikkiauml jo Tiefenpsychologie und Exegese -teoksensa alussa ja torjuu varsinkin teoksen toisessa osassa ja teoksessa Glauben in Freiheit I syytteitauml gnostisismista Esim TE I 18 TE II 769ndash70 GF I 227ndash267 130 TE I 102

114

uskontojen pyhistauml kirjoista muusta kirjallisuudesta tai kaikista inhimillisen

kulttuurin ilmentymistauml Drewermannin tulkinnat saduista ja muusta

kirjallisuudesta vastaavat osaltaan taumlhaumln kysymykseen Laumlhtoumlkohtana niissaumlkin on

raamatuntulkintojen johtoajatus vaumlhemmaumln taumlrkeaumlstauml pintatasosta ja varsinaisen

merkityksen sisaumlltaumlvaumlstauml syvaumltasosta Niistaumlkin haumln etsii arkkityyppisiauml ja

subjektiivisia kuvia Ilmentaumlaumlkouml muukin kirjallisuus jopa mahdollisesti kaikki

ihmisen tuottama Drewermannin mukaan siten samaa luomisilmoitusta kuin

Raamattu Haumlnen eraumlaumlt ilmaisunsa viittaavat taumlhaumln suuntaan Esimerkiksi rdquoPikku

Prinssinrdquo syvyyspsykologisessa selitysteoksessa haumln arvioi ranskalaisen kirjailijan

Antoine de Saint-Exupeacuteryn olevan rdquohyvin laumlhellaumlrdquo sitauml totuutta joka on

uskonnossa131 Samoin ovat satujen viisaus ja kuvamaailma haumlnen mukaansa

verrattavissa Raamatun viisauteen ja Raamatun kuviin132

Drewermann torjuu kuitenkin naumlkemyksen jonka mukaan muuhun

kirjallisuuteen sitoutuneet kuvat olisivat Raamatun ilmoitukseen verrattavaa

luomisilmoitusta Esimerkiksi Grimmin satu loumlytoumllinnusta ainoastaan rdquoyrittaumlauml

loumlytaumlauml vastaustardquo kuoleman jaumllkeisen elaumlmaumln ongelmaan Ja se taas johtuu siitauml

ettauml sadut ovat uskonnon taantumamuotoja133 Myoumlskaumlaumln muissa uskonnoissa ei

loumlydetauml Raamatun kuvien vertaisia kuvia Kristinusko nimittaumlin tulkitsee

arkkityyppisiauml kuvia muihin uskontoihin verrattuna uudella tavalla Sen symbolit

eivaumlt ole ainutlaatuisia mutta ainutlaatuisia ovat ne kristilliset painotukset joita

syntyy arkkityyppisen materiaalin pohjalta Ainoastaan kristinusko tulkitsee haumlnen

mukaansa symboleja ihmisten yksiloumlllisyyttauml arvostavassa hengessauml134 Jeesus

Nasaretilainen on nimittaumlin luonut ihmisten yksiloumlllisyyttauml arvostavan

tulkintaperinteen Haumln on voinut luoda taumlllaisen syvaumlllisen perinteen siksi ettauml

ainoastaan haumlnessauml on jumalallisen vapahtajan arkkityyppi yhdistynyt yhteen

henkiloumloumln 135 Jeesus Nasaretilainen on Drewermannin mukaan tehnyt sekauml

arkkityyppisistauml ettauml subjektiivisista kuvista ontologista totuutta ilmaisevia kuvia

131 rdquoExupeacutery war dieser Wahrheit sehr naheldquo Eigentliche 118 132 Rapunzel 7 133 rdquoWenn nichts zu acutemachenacute ist wie leben wir dannldquohellipldquoeine Antwort darauf versucht die Grimmsche Erzaumlhlung von acuteFundevogelacuteldquo Gewatter 315 Rapunzel 7 134 rdquoIn der Tat liegt die Einzigartigkeit des Christentums nicht in seinen Glaubenssymbolen an sichldquohellipldquoSpezifisch christlich hingegen ist die Betonung der Personalitaumlt und Individualitaumlt in ihrer Synthese mit dem archetypischen Material der Psycheldquo TE II 777rdquoMan kann diese Differenz als den Unterschied der personalen Vertiefung bezeichnenldquohellipldquoHier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige in einem Einzelnen ausspricht und darstelltldquo Name 83 85 135 ldquoErst indem es die geschichtliche Personalitaumlt Christildquohellipldquosetzte sich als Offenbarungsreligion in Gegensatz zum sog acuteHeidentumacute Was es von diesem unterschied warldquohellipldquoNicht die Lehre von

115 Tulkinta antaa siten Drewermannin mukaan merkityksen Raamatun tekstien

takaa loumlytyville kuville Vain kristillinen tulkinta tuo esiin kuvien ontologisen

totuuden Sama koskee ilmeisesti kaikkia niitauml kuvia jotka ovat tulkittavissa

haumlnen kristillisenauml pitaumlmaumlllaumlaumln tavalla Unikuvat ja muut elaumlmykselliset kuvat

naumlyttaumlisivaumlt olevan sellaisia Raamatun kuvien ohella Vaikuttaa siltauml ettauml myoumls

muiden uskontojen symbolit olisivat haumlnen mukaansa kristillisesti tulkittavissa

ovathan nekin alkuisin luomisilmoituksesta 136 Yksiloumlllisyyden arvostaminen

naumlyttaumlisi haumlnen mukaansa olevan muille uskonnoille siinauml tapauksessa esitettaumlvauml

vaatimus

Drewermannin voisi paumlaumltellauml samaistavan kuvien ymmaumlrtaumlmisen ja uskon

syntymisen koska haumln kaumlsittelee niitauml usein samassa yhteydessauml Naumlin on asian

ymmaumlrtaumlnyt esimerkiksi Alfred Etheber137 Drewermannin perusteellinen

paneutuminen raamatuntulkintaan kuitenkin osoittaa haumlnen erottavan ne

periaatteessa toisistaan Ne liittyvaumlt kuitenkin toisiinsa siten ettauml tulkinnan

tehtaumlvaumlnauml on synnyttaumlauml uskoa138

33 Sisaumlisyys kuvien avaajana

Ainoastaan kristillinen tulkinta avaa siis Drewermannin mukaan

luomisilmoituksen kuvia Siihen kuuluu sekauml oikea tekstin laumlhestymistapa ettauml

uudenlainen raamattuhermeneutiikka139 Taumlssauml alaluvussa selvitaumln miten

Drewermann ajattelee ihmisten saavan yhteyden Raamatun teksteihin

sitoutuneisiin kuviin Aluksi analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln kuvien avautumisesta

ihmismielelle Selvitaumln miten haumln tulkitsee sitauml teologisesti ja

syvyyspsykologisesti Toiseksi analysoin Drewermannin taumlssauml yhteydessauml

kaumlyttaumlmiauml kaumlsitteitauml Naumlkoumlkulmana on molemmissa tapauksissa

dem Tod und der Auferstehung des menschgewordenen Gottessohnes an sich sondern vor allem der Umstand daszlig er den Archetypus des goumlttlichen Erloumlsers mit der individuellen geschichtlichen Person Jesu verbandldquohellip ldquoMan kann diese Differenz als den Unterschied der personalen Vertiefung bezeichnenldquohellipldquoHier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige in einem Einzelnen ausspricht und darstelltldquo Name 83 85 Esim Egyptin muinaisuskonnon kaumlsitys faraoiden jumalallisuudesta eroaa Drewermannin mukaan siinauml ettei faraoiden jumalallisuus ollut yksiloumlllistauml vaan korporatiivista Name 85 136 Drewermannin raamatuntulkintaa kaumlsitellaumlaumln luvussa 34 137 Etheber1998 286 138 ldquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34

116

syvyyspsykologian soveltamisen merkitys kuvien avautumisen tulkinnassa

Kolmanneksi arvioin haumlnen kaumlsitystaumlaumln kuvien avautumisesta Lopuksi selvitaumln

minkaumllainen on kuvien avautumisen ja uskon syntymisen suhde Drewermannin

mukaan

Drewermann esittaumlauml ohjeita Raamatun lukijoille ja tulkitsijoille Niistauml

ilmenee miten haumln perustelee kaumlsitystaumlaumln kuvien avautumisesta ihmismielelle

Haumln kehottaa jokaista lukijaa rdquomaistelemaanrdquo(nachzutraumlumen und

nachzuempfinden) Raamatun tekstiauml kunnes samat symbolit ja naumlyt heraumlaumlvaumlt

haumlnen sielussaan Ohje koskee haumlnen mukaansa tavallisten raamatunlukijoiden

lisaumlksi myoumls sitauml julkisesti tulkitsevia sillauml Drewermann korostaa metodin

paremmuutta historiallis-kriittiseen laumlhestymistapaan verrattuna140 Haumlnen

ohjeensa vertautuu Jungin kaumlsitykseen kollektiivisen tiedostamattoman

arkkityyppien tiedostamisesta aktiivisen imaginaation avulla mutta Drewermann

ei mainitse Jungia141 Ohje muistuttaa myoumls keskiajalta tunnettua ruminaation eli

sanan rdquomaumlrehtimisenrdquo ohjetta Drewermannin mukaan tekstin aumlaumlressauml on

viivyttaumlvauml Sen avulla ei pidauml etsiauml menneitauml asioita vaan yhteyttauml omaan

eksistenssiin142 Tekstistauml tulee naumlin silta joka johtaa lukijan yhteyteen itsensauml

kanssa (mit sich selbst)143 Sen joka kuuntelee tekstin luentaa tai kerrontaa on

tarkattava ainoastaan tunteitaan ja vaikutelmiaan144 Tunteet siis paljastavat

ilmoituksen sisaumllloumln Drewermann vaumlittaumlauml ettauml Raamatun tekstin takana olevat

kuvat loumlytyvaumlt tekstiauml rdquomaistelemallardquo Subjektiivinen tulkinta tuottaa niille

ehdottoman eksistentiaalisen sitovuuden145 Haumln esittaumlauml myoumls vertauskuvan

oikeasta elaumlytymisestauml Ei pidauml tuijottaa hiillosta vaan tulta on etsittaumlvauml sen alta

Polttoaineena (Brennstoff) on lukijan tai selittaumljaumln oma eksistenssi146

Drewermann siis vaumlittaumlauml ettauml kuvia osaa tulkita vain niitauml rdquomaistelevardquo yksilouml

eivaumltkauml ilman muuta esimerkiksi eksegeetit seurakuntayhteisouml tai kirkko

139 TE I 23 25 140 ldquoDe facto naumlmlich schiebt sich jetzt von Anfang an nicht mehr wie in der historisch-kritischen Exegese der Staub und der Schutt vieler Jahrhunderte zwischen den Text und den Leser sondern jeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquo TE I 384ndash85 141 Jung 1967 GW 8 sect 414 142 TE I 385 143 rdquoDer Text wir zur Bruumlcke zur Vermittlung des Lesers mit sich selbstldquo TE I 384ndash85 144 rdquoDie Houmlrer haben keine andere Aufgabe als moumlglichst genau sich selber zu beobachten in sich hineinzuhoumlren und die Gefuumlhle und Eindruumlcke zu registrieren die ihnen beim ersten Houmlren unmittelbar kommenldquo TE I 385 145 rdquoDiesesldquohellipldquoin dem das religioumlse Bewuszligtsein wurzelt muszlig subjektiv sein in einer Weise die eine unbedingte existentielle Verbindlichkeit mit sich fuumlhrtldquo GF I 399

117

Maallikoille naumlyttaumlauml haumlnen mukaansa riittaumlvaumln Drewermannin hermeneutiikan

mukaisen tulkinnan seuraaminen ja omien tuntemustensa havainnointi

Tarvittavaa subjektiivisuutta Drewermann kuvaa sisaumlisyyden (innerlichkeit)

kaumlsitteellauml147 Taumltauml kaumlsitettauml kaumlyttaumlmaumlllauml haumln liittaumlauml itsensauml saksalaisen

eksistentialismin perinteeseen jonka juuret ovat esikartesiolaisessa

supranaturalismissa ja Jacob Boumlhmen mystiikassa Eksistentiaalisen ajattelun voi

naumlhdauml paluuna siihen esikartesiolaiseen asennoitumiseen jossa ei vielauml ollut eroa

objektiivisen ja subjektiivisen vaumllillauml Objektiivisen olemus loumlytyy silloin

subjektiivisuuden syvyydestauml ja Jumalaa laumlhestytaumlaumln parhaiten ihmissielun

vaumllityksellauml148 Sisaumlisyyden avulla saavutetaan Drewermannin mukaan uusi

itseymmaumlrrys149

Drewermann perustelee subjektiivisen laumlhestymistavan vaumllttaumlmaumlttoumlmyyttauml

tukeutumalla Kierkegaardiin Lutheriin ja Jungiin150 Kierkegaardin mukaan aika

ja ikuisuus kohtaavat ainoastaan hetkessauml Lutherille sana rdquotaumlnaumlaumlnrdquo taas merkitsee

Jumalaan luottamista nykyhetkessauml151 Raamatun luomisilmoitukseen voidaan

saada yhteys rdquotaumlssauml ja nytrdquo koska aika ja ikuisuus eivaumlt kohtaa toisiaan mitenkaumlaumln

muuten On paumlaumlstaumlvauml eksistentiaalisessa mielessauml samanaikaiseksi tekstissauml

kuvatun kanssa152 Jungiin tukeutumalla Drewermann osoittaa tarkoittavansa

sisaumlisyydellauml myoumls syvyyspsykologisesti ymmaumlrrettyauml sisaumlisyyttauml Jung nimittaumlin

tulkitsee uskonnollisen kokemuksen syntyvaumln mielen tiedostamattoman toiminnan

perustalta153 Drewermann ei kuitenkaan esimerkiksi Jungiin tukeutuen kaumlsittele

sitauml minkaumllaista mielen tietoisen ja tiedostamattoman sisaumllloumln vuorovaikutus on

sisaumlisyyden syntyessauml154 Kaumlsitys sisaumlisyyden merkityksestauml Raamatun kuvien

avautumisessa on siis teologinen tulkinta johon on Drewermannin mukaan

yhdistettaumlvissauml syvyyspsykologinen tulkinta Sisaumlisyys on synteettinen teologis-

syvyyspsykologinen kaumlsite Drewermannin teologinen perustelu Raamatun kuvien

146 ldquoAls acuteBrennstoffacute dieses neuen Feuers besitzt er nur die eigene Existenzrdquo DMK I 110 147 ldquoReligioumls ist eine Auslegung religioumlser Texte nur legitim wenn sie innerlich istldquo TE I 13 148 Tillich 1965 107 149 rdquoBedeutet die Forderung der Gleichzeitigkeitldquohellipldquoeine Methode der Auslegungldquohellipldquoein neues Selbstverstaumlndnis des Lesers vom Text ermoumlglichtldquo TE I 59 150 TE I 15 59 TE II 623 151 TE II 622ndash23 Vrt esim Kierkegaard 1964 115 Drewermann viittaa sanontaan omenapuun istuttamisesta maailmanlopun uhatessa jonka haumln tietaumlauml pannun virheellisesti Lutherin nimiin ja tulkitsee evankeliumien rdquonytrdquo-painotusten korostavan Jeesuksen opettamaa uskon turvallisuutta 152 rdquoEs ist einzig erfordertldquohellipldquoin existentiellem Sinne ein Gleichzeitiger zu seinldquo TE I 13 153 Jung 1974a GW 10 sect 65ndash66 Jung kaumlyttaumlauml innerlich-kaumlsitettauml ensimmaumlisten vuosisatojen kristittyjen sisaumlisyyden ja henkisyyden tavoittelusta Jung 1973 GW 5 sect 107 154 Taumlstauml Jung esim Jung 1967 GW 8 sect 413ndash414

118

rdquoymmaumlrtaumlmisellerdquo osoittaa haumlnen uskovan ettauml kaikki ihmiset pystyvaumlt kyseiseen

rdquomaistelemiseenrdquo

Drewermannin sisaumlisyyttauml korostavalle tulkinnalle loumlytyy teologisia

vertailukohtia Sisaumlisyyden korostaminen yhdistaumlauml haumlnen tulkintansa monien

eksistenssiteologien tulkintaan Raamatussa on haumlnen mukaansa taumlrkeintauml sen

vaikutus rdquotaumlssauml ja nytrdquo

Drewermannin raamatuntulkintaa voi elaumlytymisen korostamisen vuoksi

luonnehtia syvyyspsykologiaa hyoumldyntaumlvaumlksi eksistentiaaliseksi tulkinnaksi

Teologinen ja syvyyspsykologinen naumlkemys sisaumlisyydestauml muodostavat siinauml

synteesin Elaumlytymisen korostaminen liittaumlauml sen myoumls spontaanin

raamatuntulkinnan menetelmien joukkoon155 Tulkinnan sitoutuminen Raamatun

tekstien pohjalta nouseviin kuviin heraumlttaumlauml kysymyksen sen suhteesta laumlnsimaisen

mystiikan perinteeseen Onhan kristillisessauml mystiikassakin ollut vallalla rdquokatseen

filosofiardquo jonka mukaan kontemplaatio on luonteeltaan visuaalista Siinauml ollaan

kasvokkain Jumalan kanssa156 Drewermann kuitenkin rdquoalistaardquo mystiikan

syvyyspsykologian palvelijaksi157 Syvyyspsykologia selittaumlauml haumlnen mukaansa

sen ettauml Raamatusta loumlydetaumlaumln Jumalan ilmoitusta rdquoMetafyysisiaumlrdquo selityksiauml haumln

ei hyvaumlksy158

Miten syvyyspsykologian soveltaminen mahdollisesti parantaa sisaumlisyyden

ymmaumlrtaumlmistauml Mitauml uutta se lisaumlauml teologiseen kaumlsitykseen eksistentiaalisten

tunteiden luonteesta Eniten Drewermann kaumlyttaumlauml tunteista Gefuumlhl-kaumlsitettauml Sitauml

haumln kaumlyttaumlauml ensiksikin Schleiermacherin sanalle antamassa merkityksessauml159 Haumln

viittaa Schleiermacherin lausumaan jonka mukaan uskontoon perehtynyt

ymmaumlrtaumlauml oman tunteensa (Gefuumlhl) perusteella ettauml oikea hermeneutiikka

perustuu ihmissielun alkuperaumlaumln160 Drewermann maumlaumlrittelee miltei

Schleiermacherin sanoin ettauml uskonnon laumlhtoumlkohta on subjektin itsetietoisuudessa

ja tunteen apriorisuudessa Uskonto on haumlnen mukaansa suoranaista

155 Spontaanimenetelmistauml esim Kassel 1980 189ndash198 156 Lehmijoki-Gardner 2007 47 157 rdquoKein Zeugnis der Mystik ist acuteglaubwuumlrdigacute das nicht durch die Pruumlfung und Laumluterung der Psychoanalyse gegangen istldquo GF III1 300 158 Esim GF I 37 159 TE I 72ndash75 GF I 505ndash08 160 rdquoacuteSchleiermacher forderte kategorisch daszlig man die Aumluszligerungen des religioumlsen nicht etwas Fremdes sondern Seeleneigenes im eigenen Subjekt Anzutreffendes betrachten muumlsse acuteVerstaumlnden sie sich auf die Religion acutemeinte eracute so wuumlrden sie aus ihrem eigenen Gefuumlhl wissen daszligacuteldquohellipldquoder psychische Rekurs in den wesentlichen Ursprung des menschlichen Seele bildeteldquohellipldquodas fundamentale Prinzip jeder verstehenden Hermeneutikldquo TE I 73ndash74

119

(schlechthinniger) riippuvuuden tunnetta aumlaumlrettoumlmaumln maistelemista (Geschmack)

tai aumlaumlrettoumlmaumln katselemista (Anschauung) aumlaumlrellisessauml eli ikuisen katselemista

ajallisessa161 Schleiermacherin on ymmaumlrretty sisaumlllyttaumlvaumln Anschauung-

kaumlsitteeseen sekauml passiivista elaumlytymistauml ettauml katselevan subjektin tietynasteista

aktiivisuutta Se on haumlnen mukaansa aistivaa katselemista joka eroaa

ymmaumlrtaumlmiseen pyrkivaumlstauml katselemisesta162

Raamatun tulkinnassa on siis Drewermannin mukaan taumlrkeintauml ikuisen

naumlkeminen ajallisessa kokemus on taumlrkeintauml Schleiermacher korostaa lisaumlksi

riippuvuuden tunteen eroa kaikista muista tunteista163 Ihmisen itsetietoisuus

toimii siinauml haumlnen mukaansa olemisen (Sein) edustajana164 Drewermann ajattelee

ettauml Schleiermacherin viitoittamalla tavalla paumlaumlstaumlaumln yhteyteen omassa mielessauml

olevan luomisilmoituksen kanssa ja samalla saavutetaan oman olemisen (Dasein)

osallisuus olemisesta (Sein) itsestaumlaumln Tunne koskettaa siten teologisesti tulkittuna

koko ihmistauml Se mitauml Drewermann Schleiermacheriin tukeutuen nimittaumlauml

aumlaumlrettoumlmaumlksi ja ikuiseksi loumlytyy haumlnen mukaansa sellaisen tunteen vaumllityksellauml

jonka haumln tulkitsee teologisesti erityiseksi uskonnolliseksi tunteeksi

Gefuumlhl-kaumlsitteen sisaumllloumln Drewermann maumlaumlrittelee myoumls Jungiin tukeutuen

Se onkin taumlrkein haumlnen teologista tulkintaa ja syvyyspsykologista tulkintaa

yhdistaumlvistauml tunnekaumlsitteistaumlaumln Tunne on ihmisen minaumlauml ja haumlnen kokemaansa

sisaumlltoumlauml yhdistaumlvauml tapahtuma jolla on mieluisuuden tai epaumlmieluisuuden saumlvy

Minaumln kaumlsitettauml haumln kaumlyttaumlauml taumlssauml Jungin sille antamassa merkityksessauml minauml on

ihmisen tietoisen mielen keskus 165 Jungin maumlaumlritelmaumlaumln Drewermann lisaumlauml

161 rdquoWar es Schleiermacher der die Religion insgesamt als acuteGefuumlhl schlechthinniger Abhaumlngigkeitacute bestimmte oder einfacher als acuteGeschmack fuumlr das Unendlicheacute oder als acuteAnschauung des Unendlichen im Endlichen des Ewigen im Zeitlichen`ldquo GF I 506 674rdquoIhr Wesen ist weder Denken und Handeln sondern Anschauung und Gefuumlhl Anschauen will sie das Universumldquohellipldquosie will im Menschen nicht weniger als in allem andern Einzelnen und Endlichen das Unendliche sehenldquohellipldquoReligion ist Sinn und Geschmack fuumlrf Unendlicheldquo Schleiermacher 1961 29 30 162 Ellsiepen 2006 273ndash74 308 163 rdquoDas Gemeinsame aller noch so verschiedenen Aumluszligerungen der Froumlmmigkeit wodurch diese sich zugleich von allen andern Gefuumlhlen unterscheidenldquohellipldquoist dieses daszlig wir uns unsrer selbst als schlechthin abhaumlngig was dasselbe sagen will als in Beziehung mit Gott bewuszligt sindldquoSchleiermacher 1960 23 sect 4 164 Schleiermacher 1960 sect 33 165 rdquoGanz besonders aber muumlszligte mit dem Gefuumlhl ein zentraler verbindender Wert zwischen Denken und Affekt eingeraumlumt werden und man sollte wie C G Jung es vorschlug im Fuumlhlen nicht nur eine sekundaumlre von Vorstellungen oder Empfindungen abhaumlngige Erscheinung erblicken sondern das Gefuumlhl als ein Vorgang verstehen acuteder zwischen dem Ich und einem gegebenen Inhalt stattfindet undhellipwelcher dem Inhalt einen bestimmten Wert im Sinne des Annehmens oder Zuruumlckweisens (ltLustgt oder ltUnlustgt) erteiltacute und der acuteabgesehen vom momentanen Bewuszligtseinsinhalt- oder von momentanen Empfindungen sozusagen isoliert als ltStimmunggt auftreten kannacuteldquo TE II 57 Jung 1960a GW 6 sect 801 sect 810

120

Gefuumlhl-termin tarkoittava tunnetta joka yhdistaumlauml ajattelun ja affektin eli

lyhytaikaisen tunne-elaumlmyksen Lisaumlksi tunne yhdistaumlauml haumlnen mukaansa myoumls

ihmisen hengen ja ruumiin niin ettauml ajattelu vaikuttaa tunteiden vaumllityksellauml

ruumiiseen ja voi myoumls paumlinvastoin joutua viettivirikkeiden palvelijaksi166 Naumlin

Drewermann rinnastaa Gefuumlhl-kaumlsitteen psykologian emootio-kaumlsitteeseen167

Sisaumlisyys syntyy haumlnen mukaansa syvyyspsykologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna

sellaisen tunteen vaumllityksellauml joka tuo ihmisen tietoisuuteen sekauml kollektiivisen

tiedostamattoman arkkityyppiset kuvat ettauml jokaisen ihmisen yksiloumllliseen

tiedostamattomaan tallentuneet subjektiiviset kuvat168 Drewermannin

syvyyspsykologiset tunnekaumlsitteet syventaumlvaumlt naumlin teologista kaumlsitystauml

uskonnollisista tunteista

Drewermann kaumlyttaumlauml Gefuumlhl-kaumlsitteen lisaumlksi muitakin tunnekaumlsitteitauml sekauml

teologisessa ettauml syvyyspsykologisessa merkityksessauml Haumln kaumlyttaumlauml esimerkiksi

Erlebnis-kaumlsitettauml eksistentiaalisessa merkityksessauml tukeutuessaan Diltheyn

naumlkemykseen kaikille ihmisille yhteisestauml ihmisluonnosta169 Dilthey on

teoksissaan luonut perustan Erlebnis-kaumlsitteen laajalle kaumlytoumllle kirjallisuudessa

Kaumlsitteellauml on filosofis-teologisena kaumlsitteenauml kaksi merkityssisaumlltoumlauml Ne ovat

vaumllittoumlmyys ja ratkaiseva vaikutus elaumlmyksen kokijan koko elaumlmaumlaumln170

Drewermann paumlaumlttelee Diltheyhin tukeutuen ettauml uskontoa on tunnusteltava

(nachzuempfinden) ja tulkittava itse koettuna sisaumlisenauml kokemuksena (letzlich

aufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erleben)171 Subjektiivisuus toteutuu

166 rdquoGerade die Sphaumlre der Gefuumlhle und Affekte ist es die Geist und Koumlrper miteinander verbindetldquohellipldquohier laumlszligt sich ablesen wie Gedanken vermittels der Gefuumlhle und Affekte auf den Koumlrper einwirken und wie umgekehrt die Gedanken in den Dienst der Triebbeduumlrfnisse treten koumlnnenldquo TE II 57 167 Emootion kaumlsitteelle on psykologiassa annettu erilaisia merkityksiauml Yleensauml sillauml viitataan tunnejaumlrjestelmaumlaumln johon kuuluu sekauml koettu tunne ettauml sen aikaansaamat fyysiset muutokset ja kaumlyttaumlytymisen muutokset Syvyyspsykologian mukaan emootiot ovat tietoisia tiloja joiden syntyyn vaikuttavat ratkaisevasti tiedostamattomaan tallentuneisiin kokemuksiin liittyneet emootiot ja eraumliden syvyyspsykologian edustajien mukaan myoumls ihmisen evolutiivisen perimaumln saumlilyttaumlmaumlt vietti-impulssit Froumlhlich 2002 441 168 rdquoDie religioumlsen Uumlberlieferungen wollen zum Heil aller Menschen zu allen Zeiten sprechenldquohellipldquoDeshalb tauchen die religioumlsen Erzaumlhlungen und Uumlberlieferungen tiefer in die Welt der archetypischen Bilder hinabldquo TE II 26rdquoGanz besonders aber muumlszligte mit dem Gefuumlhl ein zentraler verbindender Wert zwischen Denken und Affekt eingeraumlumt werden und man sollteldquohellipldquodas Gefuumlhl als ein Vorgang verstehen acuteder zwischen dem ich und einem gegebenen Inhalt stattfindetldquo TE II 57 169 TE I 54 170 Gadamer 1965 60ndash66 171 rdquoNach DILTHEY kommt es also darauf an die fixierten Lebensaumluszligerungenldquohellipldquoeiner Religionldquohellipldquovon innen her letztlich aufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erleben als Ausdruck eines in sich einheitlichen lebendigen seelischen Zusammenhanges nachzuempfinden und auszulegenldquo TE I 54

121

haumlnen mukaansa Raamattua tulkittaessa sellaisen elaumlytymisen vaumllityksellauml joka on

teologisesti tulkittavaa ihmisen koko eksistenssiauml koskevaa elaumlytymistauml172

Psykologiassa viitataan elaumlmyksen (Erlebnis) kaumlsitteellauml voimakkaaseen

tunnekokemukseen johon tietoinen minauml osallistuu173 Jung lisaumlauml taumlhaumln ettei

elaumlmyksiauml voida tuottaa vaikka niitauml voidaan laumlhestyauml174 Haumln korostaa naumlin sekauml

tietoisen ettauml tiedostamattoman mielentoiminnan vaikutusta tunteiden syntyyn

Drewermann sanoo sisaumlisyydestauml ainoastaan ettauml siinauml vaaditaan rdquoyksinkertaistardquo

psykologista myoumltaumlelaumlmistauml (acuteeinfacheacute psychologische Einfuumlhlung)175 Haumln ei

maumlaumlrittele taumlsmaumlllisesti kaumlsitystaumlaumln tietoisen ja tiedostamattoman mielentoiminnan

suhteesta ihmisen loumlytaumlessauml Raamatusta kuvia Haumln ei esimerkiksi tukeudu siihen

minkaumllaiseksi Jung kaumlsittaumlauml ihmisen tietoisen ja tiedostamattoman

mielentoiminnan suhteen176 Einfuumlhlung-kaumlsitteen avulla kuvaa myoumls Maria

Kassel syvyyspsykologisessa raamatuntulkinnassa tarvittavaa Raamatun ja

tulkitsijan dialogia Haumlnkin kaumlyttaumlauml kaumlsitettauml psykologisena kaumlsitteenauml177 Lausuma

rdquoaufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erlebenrdquo 178 sisaumlltaumlauml Drewermannin

syvyyspsykologisen tulkinnan naumlkoumlkulmasta katsottuna joka tapauksessa sen ettauml

tietoinen elaumlytyminen vaikuttaa sekauml subjektiivisten kuvien ettauml arkkityyppisten

kuvien heraumlaumlmiseen ihmismielessauml Tunteiden vaumllityksellauml voidaan haumlnen

mukaansa saada kosketus sekauml kollektiiviseen tiedostamattoman ettauml

subjektiivisen tiedostamattoman kuviin Taumlmauml on siis Drewermannin mukaan

mahdollista siitauml huolimatta ettauml haumln korostaa rdquoarkkityyppien maailmanrdquo ja

subjektiivisten kuvien loumlytaumlmiseksi tarvittavien tunteiden eroa kollektiivisen

tiedostamattoman arkkityypit ovat objektiivisia tunteet sen sijaan ovat

yksiloumlllisiauml179 Raamatun tekstien taustalta loumlytyvaumlt arkkityyppiset kuvat loumlytyvaumlt

172 rdquoDem gesagten zufolge darf um einen biblischen Text zu verstehen das eigene Erleben das subjektive Empfinden die eigene Existenz gerade nicht ausgeschaltet werden im Gegenteil das Subjektive ist das wesentliche Erkenntnisquelle als das entscheidende Organ zum Verstaumlndnis des Vergangenen zu betrachtenldquo TE I 57 173 rdquoAls Erlebnis (event life-event) werden vorzugsweise einschneidende existentiell bedeutsame umschriebene Episoden des E bezeichnet die sich auf stark emotional getoumlnte unter hoher Ich-Beteiligung gesammelte Erfahrungen beziehenldquo Froumlhlich 2002 164 174 rdquoErlebnisse aber koumlnnen nie acute gemachtacute werden Sie geschehen aber nicht absolut sondern gluumlcklicherweise relativ Man kann sich ihnen naumlhernldquo Jung 1963 GW 11 sect 501 175 TE I 433 176 Jungin tulkinta ihmisen tietoisen ja tiedostamattoman mielen yhteistoiminnasta kuvien syntyessauml ks esim Jung 1960a GW 6 sect 759ndash773 177 Kassel 1980 49 178 TE I 54 179 ldquoDie Unterschiede zwischen beiden Bereichen sind unuumlbersehbar ndash die Welt der Archetypen ist objektiv vorgegeben ndash die Gefuumlhle aber sind subjektiv die archetypische Symbolik gehoumlrt dem Unbewuszligten Kollektiven zu ndash die Gefuumlhle hingegen gehoumlren dem individuellen Ich zuldquo TE I 437

122

siten tunteiden vaumllityksellauml kuten subjektiivisetkin kuvat Raamattua on tulkittava

kuten uniakin elaumlytymisen on johdettava sen symbolikielen tulkintaa180

Drewermannin elaumlytymiskaumlsite on teologisen ja syvyyspsykologisen elaumlytymisen

kaumlsitteen synteesi

Drewermann kaumlyttaumlauml sisaumlisestauml laumlhestymistavasta Gefuumlhl- ja Erlebnis-

kaumlsitteiden lisaumlksi monia muitakin tunnekaumlsitteitauml Monet niistauml ovat psykologisia

tunnekaumlsitteitauml Niitauml ovat esimerkiksi aistiminen (Empfinden) kuvitteleminen

(Vorstellen) ja kokeminen (Erfahrung)181 Naumliden kaumlsitteiden kaumlyttouml osoittaa ettauml

ihmisen psyykkisyydestauml laumlhtoumlisin oleva elaumlytyminen on Drewermannin mukaan

aina tarpeen Raamatun luomisilmoituksen loumlytaumlmiseksi Ainakin Gefuumlhl-

Erfahrung- ja Erlebnis-kaumlsitteitauml Drewermann kaumlyttaumlauml sekauml teologisina ettauml

syvyyspsykologisina kaumlsitteinauml 182 Kaikkia niiden rinnalla kaumlyttaumlmiaumlaumln

tunnekaumlsitteitauml haumln ei maumlaumlrittele psykologisiksi tai teologisiksi Raamatun

tulkinnassa tarvittava sisaumlisyys on siten haumlnen mukaansa ihmisen psyykkisyyden

kautta ilmenevaumlauml eksistentiaalista sisaumlisyyttauml jota voi yhtauml hyvin kuvata teologisin

kuin psykologisin kaumlsittein Syvyyspsykologian soveltaminen syventaumlauml

Drewermannin teologista naumlkemystauml Raamatun ilmoitussisaumllloumln loumlytaumlmiseksi

tarvittavasta sisaumlisyydestauml

Sisaumlinen tulkinta rakentuu siis teologisesti eksistentiaalisen

raamatuntulkintaperinteen varaan Drewermann kuitenkin yliarvioi menetelmaumlnsauml

paumltevyyden Raamatun symbolien tulkinnassa Tekstin lukemistilanteen

painottaminen tekee kyllauml tekstin ja sen lukijan vuorovaikutuksen erityisen

kiinnostavaksi Sitauml millauml edellytyksillauml reseptioesteettinen tulkinta voi avata

180 ldquoWie bei der Traum einer Nacht nicht nur die Symbolsprache selbst sondern vor allem auch die begleitenden Gefuumlhle und Erlebnisseldquohellipldquozur Deutung herangezogen werden muumlssenldquohellipldquodie Regel der Einfuumlhlung erstmals als ein eigentliches und hauptsaumlchliches Interpretationsmittel in reiner Form kennenzulernen und entsprechend zu wuumlrdigenldquo TE I 434ndash35 181 ldquoNur wenn es fuumlr die besonderen Ausdrucksgestalten der Religionldquohellipldquoanthropologische Konstanten des Empfindens und Vorstellens gibt die sich in ihnen aussprechen und darstellen kannldquohellipldquoauch der christlichen Religion eine Wahrheit besitzen der in sich selber eine uumlberzeitliche gegenwaumlrtige Aktualitaumlt und Geltung zukommtldquo TE I 53 ldquoDie fixierten Lebensaumluszligerungenldquohellipldquoeiner Religionldquohellipldquovon innen her letztlich aufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erlebenldquohellipldquonachzuempfinden und auszulegenldquo TE I 54 Esimerkiksi Werner Froumlhlichin psykologian sanakirja pitaumlauml kaikkia mainittuja kaumlsitteitauml keskeisinauml psykologisina kaumlsitteinauml Froumlhlich 2002 Samoja kaumlsitteitauml kaumlyttaumlauml myoumls Jung analyyttisessauml psykologiassaan 182 Esimerkiksi rdquo Von der Psychoanalyse und ihrer Hochschaumltzung des Traumes her muszlig jede Auslegung religioumlser Texte lernen daszlig man nicht laumlnger das Pferd am Schwanz aufzaumlumen kann indem manldquohellipldquodie Handlungen wichtiger als die Gefuumlhle und die literarische Form der Uumlberlieferung fuumlr wichtiger als die Erlebnisse und die Erfahrungen aus denen die einzelnen Formen erwachsenldquo TE I 16

123

Raamatun symbolikieltauml ei kuitenkaan ole riittaumlvaumlsti tutkittu183 Se kuitenkin

tiedetaumlaumln ettauml lukija vaikuttaa aina siihen miten teksti ymmaumlrretaumlaumln184 Naumlkemys

ilmoituksen loumlytymisestauml sisaumlisellauml tulkintavalla on Drewermannin subjektiivinen

naumlkemys Teologisesti poikkeuksellista siinauml on sekauml ajatus piilossa olevasta

ilmoituksesta ettauml tietyn metodin kyvystauml loumlytaumlauml se

Naumlkemys elaumlytymisen voimasta on muutenkin teologisesti kritisoitavissa

Drewermann antaa ohjeensa kaikille ja vaumlittaumlauml kaikkien kykenevaumln sisaumlisyyteen185

Vaumlite on ensiksikin ristiriidassa haumlnen ahdistuskaumlsityksensauml kanssa Korostaahan

haumln ahdistuksen raskautta Toiseksi se on ristiriidassa haumlnen subjektiivisista

kuvista esittaumlmaumlnsauml kanssa Ne avautuvat haumlnen mukaansa vain niille joiden

tunne-elaumlmauml on niille sukua tai ristiriidassa niiden kanssa186 Elaumlytyminen ei siis

haumlnen itsensaumlkaumlaumln mukaan takaisi kaikille naumliden kuvien loumlytaumlmistauml

Drewermann tulkitsee sisaumlisyyden merkitystauml myoumls syvyyspsykologisesti

Kun kuvia maistellaan heraumlaumlvaumlt symbolit ja naumlyt haumlnen mukaansa ihmisen

omassa sielussa187 Lukija ja kuulija188 saavat naumlin yhteyden omasta mielestaumlaumln

loumlytyvaumlaumln luomisilmoitukseen Kyseistauml eksegeettistauml rdquosyvaumlporaustardquo

(Tiefenbohrung) haumln havainnollistaa raamatulliselta vaikuttavalla vertauksella

Laumlhteeltauml kauas vaeltanut kansa loumlytaumlauml sen mukaan vesisuonen kaivautumalla

syvaumllle189 Selitys perustuu Drewermannin omintakeiseen tulkintaan Jungin

arkkityyppiteoriasta Jokaisen ihmisen kollektiivisessa tiedostamattomassa on sen

mukaan valmiina Jumalan sinne asettamia kuvia190 Haumln perustelee Raamatun

kuvien loumlytaumlmistauml sillauml ettauml vastaavia kuvia loumlytyy myoumls jokaisen ihmisen omasta

mielestauml

183 Naumlin Frey 1995 247ndash48 253 Frey viittaa Anton A Bucherin asiankaumlsittelyyn taumlstauml aiheesta Bucher 1992a 103ndash166 Reseptioesteettisen tulkinnan mukaan lukija ei omaksu tekstiauml sellaisenaan vaan tulkitsee sitauml omista tarpeistaan ja laumlhtoumlkohdistaan kaumlsin 184 Graf 2004 55 Raguse 1993 128 Philipp1997 190ndash191 185 rdquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquo TE I 384ndash85 186 rdquoReden die Gestalten der Legenden mithin nur zu den Menschen die in ihren Gefuumlhlen mit ihnen verwandt sindldquo TE I 438 187 ldquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquo TE I 384ndash85 188 Drewermannin mukaan naumlin voi tapahtua esim luentosaleissa jumalanpalveluksissa messuissa yhtauml lailla kuin yksityisessauml raamatuntutkistelussa tai hartaudessa TE II 20 189 TE I 14ndash15 190 rdquoBildernldquohellipldquodie von Natur aus in ihm angelegt sind und die unzweifelhaft von Gott stammenldquo TE II 452 Jungin mukaan ihmisen tiedostamattomassa ei ole valmiita kuvia vaan arkkityyppejauml joiden pohjalta mieli synnyttaumlauml symboleja (kuvia) rdquoSie (die Psyche) schafft Symbole deren Grundlage der unbewuszligte Archetypus istldquo Jung 1973 GW 5 sect 344

124 Syvyyspsykologiaan tukeutuu myoumls Drewermannin vaumlite kuvien

avautumisesta tunteiden avulla Sekauml arkkityyppiset ettauml subjektiiviset kuvat

avautuvat tunteiden vaumllityksellauml191 Myoumls psykologiassa hyvaumlksytaumlaumln kaumlsitys

tunteiden vaikutuksesta havaintoihin Tunteita pidetaumlaumln ihmismielen

kokonaisvaltaisina reaktioina joihin vaikuttavat myoumls tiedostamattomat tekijaumlt192

rdquoMaistelurdquo koskettaa niin ollen sekauml ihmisen minaumlauml ettauml kollektiivista ja

yksiloumlllistauml tiedostamatonta Se pystyy Drewermannin mukaan avaamaan sekauml

arkkityyppiset ettauml subjektiiviset kuvat Haumln on naumlin syventaumlnyt

syvyyspsykologiaa soveltamalla teologista kaumlsitystaumlaumln uskonnollisista

kokemuksista193 Tiedostamattoman mielentoiminnan spontaani vaikutus

Raamatun ilmoituksen loumlytaumlmiseen on teologisesti merkittaumlvauml korostus194

Drewermann rinnastaa Raamatun ilmoituksen kohtaamisen unien naumlkemiseen ja

voimakkaiden elaumlmysten kokemiseen jotka perustuvat suurimmaksi osaksi

tiedostamattoman sielunelaumlmaumln vaikutukseen Haumln vaumlittaumlauml ettauml Jumalan ilmoitus

loumlydetaumlaumln unelmoimalla ja elaumlytymaumlllauml naumlin tavoitettuihin mielikuviin195 Taumlmauml

kaumlsitys muistuttaa gnostilaista kaumlsitystauml ihmisen mystisestauml yhteydestauml

transsendenttiseen196 Samaa korostetaan kuitenkin myoumls kristillisessauml

mystiikassa

Drewermannin kaumlsitys elaumlytymisen vaikutuksista on kuitenkin

epaumlrealistinen Haumln olettaa ettauml tekstin rdquomaisteleminenrdquo saa juuri tietyt kuvat

heraumlaumlmaumlaumln lukijan mielessauml197 Haumln ei ota huomioon ihmisten yksityistauml

kokemustaustaa Se vaikuttaa kuitenkin siihen mitauml mielikuvia jokin teksti

heraumlttaumlauml198 Drewermann ei ota huomioon ettauml Raamatun tekstien aumlaumlrellauml koettava

on usein aikaisemmin koetun ja opitun projektiota199 Lisaumlksi haumln jaumlttaumlauml huomiotta

191 rdquoGefuumlhlerdquohelliprdquodie ihnen beim ersten Houmlren kommenrdquo TE I 385 ldquoVon den acuteLegenden der Unfertigenacuteldquohellipldquostehen die Gefuumlhle im MittelpunktldquoTE I 440rdquoFuumlhrt zu ihnen die zu allen Zeiten gleichbleibende Bruumlcke des menschlichen Gefuumlhlsldquo TE I 437 192 Nummenmaa 2010 13 30 42 193 Naumlin myoumls Franz Wilhelm Jansen Jansen 2004 139 194 Jungin tulkinnan yhdistaumlmistauml teologiseen kokemuskaumlsitykseen pitaumlauml radikaalina uutena tulkintana myoumls Kassel 1980 83ndash4 Jansen 2004 140 195 ldquoVon den Traumbildern ist daher auszugehen um die Bilder der Erloumlsung auch in der Bibelldquohellipldquozu verstehenldquo TE I 17 196 Esim Marjanen 2005 43 Dassmann 1992 52 55 197 ldquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquo TE I 384 198 Skeemoista eli sisaumlisistauml malleista jotka ohjaavat ihmisen havaitsemista ks esim Neisser 1982 19 199 Taumltauml korostavat niin Jungin kuin Freudinkin hengessauml toimivat analyytikot Kassel 1980 63 Dolto amp Seacuteveacuterin 2006 46 Projektiolla tarkoitetaan psykologista reaktiomallia jossa henkilouml

125

ulkopuolisten auktoriteettien vaikutuksen Se lienee vahva erityisesti seurattaessa

raamatunselitystauml Selitystauml kuuntelevan on haumlnen mukaansa tarkattava omia

tuntemuksiaan200 Haumln olettaa ettauml kuvia rdquomaistelevanrdquo ihmisen sisaumliset kuvat

pystyvaumlt syrjaumlyttaumlmaumlaumln raamatunselittaumljaumln tulkinnan Haumln olettaa myoumls ettauml

ihmiset voivat samanaikaisesti sekauml suunnata havaitsemisen sisimpaumlaumlnsauml ettauml

tehdauml mielensauml sisaumllloumlstauml luotettavia havaintoja Taumltauml on psykologiassa yleensauml

pidetty mahdottomana201

Yksiloumlllisten tunteiden idealisointi osoittaa Drewermannin kaumlsityksen

elaumlytymisen vaikutuksista utopistisiksi202 Frey on oikeassa arvioidessaan ettauml

tunteiden johtama eksegeesi johtaa helposti tuloksiin jotka eivaumlt ole mitenkaumlaumln

kontrolloitavissa203 Drewermann ei naumlet ota huomioon elaumlytymisen kielteisiauml

vaikutuksia Elaumlytyminen voi tietenkin parantaa tulkitsijan keskittymistauml asiaansa

mutta se myoumls johtaa tulkintaa harhaan Raamatuntulkinnassa se johtaa helposti

tulkitsijan omien regressiivisten tunteiden sijoittamiseen Raamatun tekstiin204

Taumlllaisten tunteiden johtama raamatuntulkinta tuottaa satunnaisia tuloksia joiden

oikeutus ei ole mitenkaumlaumln arvioitavissa Yksiloumllle henkiloumlkohtaisesti merkittaumlviauml

uusia oivalluksia tunnekokemuksen ohjaama tulkinta tietenkin voi tuottaa mutta

yleisempaumlauml merkitystauml pelkaumlstaumlaumln tunteiden johtamalle tulkinnalle on vaikea

antaa Taumlllainen sovituista totuuksista piittaamaton tulkinta voi olla houkuttelevaa

mutta se voi myoumls haumlmmentaumlauml uskonnollisten yhteisoumljen jaumlseniauml Se voi johtaa

siihen ettauml naumlmauml eivaumlt enaumlauml tiedauml mihin uskonkaumlsitykseen heidaumln yhteisoumlssaumlaumln

sitoudutaan Se voi johtaa vaikeasti hallittavaan uushenkisyyteen joka on

ristiriidassa kristillisen uskonkaumlsityksen kanssa205

Drewermann vaumlittaumlauml kuitenkin elaumlytymisen auttavan tulkitsijaa loumlytaumlmaumlaumln

omasta tiedostamattomastaan Raamatun kuvia vastaavat kuvat eli niihin sisaumlltyvaumln

luomisilmoituksen Haumln ajattelee ettauml tulkitsijan yksiloumlllisen tiedostamattoman

sisaumlltouml syrjaumlytyy arkkityyppisten kuvien avautuessa Haumln ajattelee myoumls ettauml

Raamatun subjektiiviset kuvat pystyvaumlt heraumlttaumlmaumlaumln samat kuvat ihmisen

yksiloumlllisestauml tiedostamattomasta Haumln vaumlittaumlauml ettauml Raamatun teksteihin sisaumlltyvauml

sijoittaa omat naumlkemyksensauml motiivinsa ja tunteensa itsensauml ulkopuolelle esim toisiin ihmisiin Psykodynaamiset teoriat pitaumlvaumlt projektioita puolustusmekanismeina Egidius 1994 projektion 200 TE I 385 201 Perttula 2011 122 202 Esim TE I 437 203 Frey 1995 187 192 204 Raguse 1993 252 205 Naumlin arvioi myoumls Ernst Dassmann Dassmann 1992 65

126

intuitiivinen tieto kykenee syrjaumlyttaumlmaumlaumln sisaumlisyyttauml tavoittelevien tulkitsijoiden

oman tiedostamattoman mielensisaumllloumln Drewermann vaumlittaumlauml siis Raamatun

tekstiin sitoutuneiden kuvien omaavan sellaista vitaalisuutta joka ylittaumlauml

voimakkuudessaan sekauml ihmisen tietoisen ajattelun ettauml yksiloumlllisen

tiedostamattoman vaikutuksen Naumlkemys kertoo eraumlaumlnlaisesta kuvamagiasta

jonka mukaan luomisilmoituksen kuvat vaikuttavat vastustamattomasti niitauml

kokevaan ihmiseen Haumln ei kuitenkaan pysty osoittamaan ettauml ihmisen mieleen

mahdollisesti tulvivat kuvat ovat juuri Raamatun arkkityyppisiauml tai subjektiivisia

kuvia Haumlnen naumlkemyksensauml ei saa tukea syvyyspsykologiasta

Myoumls oletus ihmisten samanlaisesta elaumlytymiskyvystauml on psykologisesti

epaumlrealistinen vaikka tunteiden saumlaumltelyauml voi oppiakin206 Sisaumlinen tulkinta naumlyttaumlauml

siten rajaavan monet uskon ulkopuolelle vaikka kaikilla on Drewermannin

mukaan luomisilmoitus omassa sisimmaumlssaumlaumln Mitauml syvyyspsykologian

soveltaminen siis lisaumlauml haumlnen teologiseen sisaumlisyyden tulkintaansa Teologisesti

merkittaumlvintauml lienee ettauml haumln selittaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla Raamatun

ilmoituksen kykyauml synnyttaumlauml uskoa207 Teologisesti uutta siinauml on vaumlite Raamatun

tekstisisaumlltoumloumln kuulumattoman sisaumllloumln avautumisesta Myoumls ihmisen kykyauml

elaumlytyauml ilmoitukseen haumln perustelee syvyyspsykologisesti koska haumln olettaa

ilmoituksen kuvien siirtyneen Raamattuun ihmismielestauml Ihmismielen sisaumlinen

psyykkinen prosessi avaa siten haumlnen mukaansa Raamatun sisaumllloumln sen lukijalle ja

kuulijalle Syvyyspsykologian soveltaminen valaisee haumlnen mukaansa uudesta

naumlkoumlkulmasta sitauml mitauml Raamattua eksistentiaalisesti tulkittaessa tapahtuu

Drewermann taumlydentaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla eksistenssiteologista

kaumlsitystauml raamatuntulkinnassa tarvittavasta sisaumlisyydestauml Erityisen elaumlytymisen

edellyttaumlminen tulkinnalta erottaa haumlnen tulkintansa monista muista

syvyyspsykologisista tulkintametodeista On kuitenkin selvauml puute ettei haumln

maumlaumlrittele eksistentiaalisen ja syvyyspsykologisen interpretaation suhdetta

tulkinnassaan208

Drewermannin sisaumlisyystulkinta heraumlttaumlauml kysymyksen mitauml sisaumlisyydellauml

haumlnen mukaansa saavutetaan Saavutetaanko siinauml Jumala-yhteys vai pelkaumlstaumlaumln

206 Nummenmaa 2010 160 Myoumls Michael Heymel joka muuten arvostaa Drewermannin tulkinnallisia pyrkimyksiauml pitaumlauml haumlnen metodinsa heikkoutena sitauml ettauml haumln edellyttaumlauml sisaumlisen elaumlytymisen olevan noin vain mahdollista Heymel 1993 714 207 rdquoDie Traumbilder neurotischer Angst kraft eines wachsenden Vertrauens durch Symbole ersetzt werden die im Lebenldquohellipldquo den Weg der Heilwerdung des menschlichen Daseins ausdruumlcken und ermoumlglichenldquo TE I 15ndash16

127

tietoa tiedostamattomasta mielensisaumllloumlstauml Esimerkiksi Alfred Etheber ajattelee

Drewermannin samaistavan kuvien loumlytaumlmisen ja uskon syntymisen Taumlmauml ei siten

tekisi eroa ilmoituksen kohtaamisen ja uskon syntymisen vaumllille Etheber tuo

itsekin esiin metodisen ongelman joka haumlnen kaumlsitykseensauml sisaumlltyy Ongelmana

on ettauml kuvien sisaumllloumln ymmaumlrtaumlminen vaatii Drewermannin mukaan

syvyyspsykologista tulkintaa ja uskon syntyminen puolestaan Jeesus

Nasaretilaisen vaikutusta Syvyyspsykologiselta tulkinnalta ei taas voi edellyttaumlauml

Jeesuksen persoonan mukana olemista209 Etheber tekeekin naumlhdaumlkseni liian

pikaisia johtopaumlaumltoumlksiauml raamatuntulkinnan ja uskon syntymisen yhteydestauml Olisi

teologisesti erittaumlin poikkeuksellista esittaumlauml syvyyspsykologiselle tulkinnalle

teologisia ehtoja Olen paumlaumltynyt siihen kaumlsitykseen ettauml Drewermann erottaa

ilmoituksen sisaumllloumln ymmaumlrtaumlmisen ja uskon syntymisen toisistaan Usko on

nimittaumlin haumlnen mukaansa aina mysteeri210

Myoumls Schleiermacherin sisaumlisyystulkintaan tukeutuminen osoittaa

Drewermannin erottavan toisistaan ilmoituksen ymmaumlrtaumlmisen ja Jumalan

loumlytaumlmisen Schleiermacherin mukaan uskonnollinen riippuvuuden tunne johtaa

vaumllittoumlmaumlaumln itsetietoisuuteen (unmittelbares Selbstbewuszligtsein) jonka pohjalta

saavutetaan ymmaumlrrys transsendenttisuuden laumlhtoumlkohdista vaikka siinauml ei

pyritaumlkaumlaumln ymmaumlrtaumlmiseen Kokemus voidaan ymmaumlrtaumlauml tietaumlmisen tahtomisen

ja olemisen ykseydeksi Naumlin saadaan tietoa Jumalan olemisesta (das Sein Gottes)

meissauml ja asioissa (in den Dingen) mutta ei Haumlnen olemisestaan maailman

ulkopuolella eli an sich211 Schleiermacher ei siis sano mitaumlaumln siitauml saavutetaanko

naumlin yhteys transsendenttiin Jumalaan teologisessa mielessauml vaan haumln kaumlsittelee

uskoa uskonnonpsykologisena ilmioumlnauml212 Haumln painottaa uskonnollisen tunteen

tulkinnassaan tunnetta kokevan subjektin puolta sen sijaan ettauml toisen merkittaumlvaumln

uskonnollisen tunteen tulkitsijan Rudolf Otton tunteen tulkinnan laumlhtoumlkohtana on

sen suuntautuminen haumlnen pyhaumlksi (numinose) nimittaumlmaumlaumlnsauml objektiin213

Drewermann tukeutuu selvaumlstikin Schleiermacheriin taumlmaumln rdquopsykologisenrdquo

laumlhestymistavan vuoksi eikauml etsi taumlltauml vastausta Jumala-yhteyden

208 Taumlstauml huomauttaa myoumls Volker Stolle Stolle 1992 60 209 Etheber 1998 286 Viite 74 Jeesuksen vaikutusta uskon syntyyn kaumlsitellaumlaumln luvussa 44 210 rdquoReligionspsychologisch tritt in dem Leben der Mystik das Ich des Menschen seinem Schoumlpfer unmittelbar gegenuumlberldquo GF I 193 211 Eckert 1987 103 110 212 Naumlin myoumls Michael Klessmann Klessmann 2000 184 Hellmut Zschochin mukaan Schleiermacher ei ole kiinnostunut oppisisaumllloumlistauml vaikka ymmaumlrrys aumlaumlrettoumlmaumlstauml haumlnen mukaansa saavutetaankin parhaiten kristinuskossa Zschoch 2000 22ndash23

128

saavutettavuudesta Haumln osoittaa Schleiermacheriin tukeutumalla erottavansa

ilmoituksen loumlytaumlmisen uskon syntymisestauml Luomisilmoituksen ymmaumlrtaumlminen

edellyttaumlauml haumlnen mukaansa tulkintaa ja uskon syntyminen niiden pohjalta myoumls

Jeesus Nasaretilaisen vaikutusta Haumln painottaa Jeesuksen maanpaumlaumlllistauml

vaikutusta214 Sisaumlisyyden menetelmauml auttaa haumlnen mukaansa ainoastaan

loumlytaumlmaumlaumln luomisilmoituksen kuvat

34 Syvyyspsykologia kuvien tulkkina

Luomisilmoitus loumlytyy siis Drewermannin mukaan tunteiden vaumllityksellauml

mutta sitauml on tulkittava tietoisen ajattelun avulla Sitauml on tulkittava samaan tapaan

kuin unikuvia215 Taumlssauml alaluvussa 34 vertaan aluksi haumlnen ja Bultmannin

laumlhestymistapaa koska haumln vaumlittaumlauml jatkavansa taumlmaumln ja eksistenssiteologien tyoumltauml

Onhan tekstin vaumllittaumlmauml sanoma heidaumln kaikkien mielestauml olennaisinta216

Seuraavaksi kaumlsittelen Drewermannin menetelmaumlauml Haumln on esittaumlnyt sen erityisille

tulkitsijoille joiden on luovuttava kirjanoppineisuudestaan ja hyoumldynnettaumlvauml

tulkinnassa omaa elaumlmaumlnkokemustaan217 Keskeistauml on loumlytaumlauml Drewermannin

menetelmaumlvalinnan teologiset ja syvyyspsykologiset perustelut Arvioin myoumls

esimerkkien avulla miten haumln soveltaa metodiaan

Drewermann arvioi Bultmannin painottaneen muita historiallis-kriittisiauml

eksegeettejauml selvemmin ettauml Jeesuksen ilmoitus oli ihmisen olemisen

paljastamista218 Haumln myoumls vetoaa joskus tulkintansa tueksi Bultmanniin219

Useammin Drewermann kuitenkin kritisoi Bultmannia ndash haumln jopa vaumlittaumlauml taumlmaumln

valmistaneen tietauml rdquoJumala on kuollutrdquo -teologialle220 Bultmann ei haumlnen

mukaansa pysty selittaumlmaumlaumln miksi evankeliumit ovat saaneet myyttisten kuvien

muodon jos niiden tarkoituksena on ilmaista historiallista221 Haumln on

Drewermannin mukaan historioitsija joka ohittaa Raamatun ihanuuden222

213 Otto 1926 10ndash11 Feldtkeller 2013 187 214 rdquoAbsolut wesentlich eine historische Person hinter den heilenden Bildern des Glaubens angenommen werden muszlig indem zur Uumlberwindung zentraler Formen des Angsterlebens notwendig die Begegnung mit einer anderen Person gehoumlrtldquo TE II 777 215 rdquoDer Traum bildet den Ausgangspunkt zum Verstaumlndnis religioumlser Uumlberlieferungldquo TE I 99 216 TE I 33 Viite 13 92ndash93 217 TE I 387 218 TE II 691 viite 11 219 TE II 67 Bultmannin Drewermann mainitsee esim TE IIssa yhteensauml 55 sivulla 220 TE II 127 221 TE II 597 viite 7 222 TE II 565 viite 73

129

Bultmannin kaumlsitykset Jumalasta ja ihmisestauml eivaumlt ole Drewermannin mukaan

kestaumlviauml (ins Wanken geraten muszlig) koska ainoastaan kuvat ovat siltana ihmisen

ja Jumalan vaumllillauml223

Drewermannin tulkinnan ja Bultmannin laumlhestymistavan ero ilmenee

parhaiten vertaamalla heidaumln tulkintaansa samasta raamatunkertomuksesta

Drewermann soveltaa Sykarin naisen ja Jeesuksen kohtaamiseen (Joh 4 1ndash42)

myoumltaumlelaumlmisen (Einfuumlhlung) metodia ja suuntaa paumlaumlhuomionsa naisen sisaumliseen

kehitykseen224 Bultmann puolestaan korostaa ettei kyseessauml ole

kaumlaumlntymyskertomus vaan sen paumlaumlteemana on Jeesuksen messiaanisuuden

osoittaminen225 Drewermann torjuu taumlllaisen tulkinnan226 Myoumls kertomuksessa

esiintyviauml symboleja he tulkitsevat eri tavoin Drewermann kiinnittaumlauml huomionsa

veden ja janon symbolien teologiseen merkitykseen ja vaumlittaumlauml ettauml niiden avulla

kuvataan naisen sisaumlistauml kypsymistauml uskoon227 Omaa tulkintaansa Bultmannin

tulkintaan verraten haumln vaumlittaumlauml ettauml vesi- ja janosymbolien arkkityyppinen

merkitys on taumlrkeaumlmpi kuin taumlmaumln osoittama vesisymbolin yhteys gnostilaisten

lahkojen kaumlsityksiin228 Kyseessauml on naisen kaipaus hyvaumlksytyksi tulemisesta229

Bultmann puolestaan arvioi tulkinnassaan myyttisen aineksen tarkoituksena

olevan osoittaa Jeesuksen messiaanisuuden lisaumlksi ettauml myoumls opetuslasten

tehtaumlvaumlnauml on toteuttaa Jumalan tahtoa elettiinhaumln eskatologista aikaa230

Drewermann vastaa Bultmannille ajan eskatologisuuden tarkoittavan ettauml ihminen

voi nyt loumlytaumlauml Jumalan231 Drewermann tulkitsee sanoman loumlytyvaumln sisaumlisesti

tulkituista myyteistauml Bultmann taas etsii sitauml myyttien takaa

Syvyyspsykologisesti Drewermann perustelee menetelmaumlaumlnsauml

kaumlsityksellaumlaumln jonka mukaan Raamatun sisaumlltouml kumpuaa ihmisten

tiedostamattomasta Vain unikuvat auttavat haumlnen mukaansa ymmaumlrtaumlmaumlaumln

esimerkiksi Raamatun ihmekertomuksia Vain ne paljastavat naumlmauml kertomukset

ihmismieltauml parantaviksi kertomuksiksi232 Teologisesti Drewermann perustelee

223 TE II458 viite 38 224 TE II 686ndash97 225 Bultmann 1985 127ndash49 erit 138 142 226 TE II 691 viite 11 227 TE II 692ndash93 228 TE II 689 229 TE II 692 230 Bultmann 1985 144ndash47 231 TE II viite 15 232 rdquoErst von den Traumsymbolen des Unbewuszligten her begreift man die Symptomatologie und Psychosomatik der Krankheiten und ihre Uumlberwindung in den Wundererzaumlhlungenldquo TE I 17

130

menetelmaumlaumlnsauml kaumlsityksellaumlaumln uskosta Unikuvat on haumlnen mukaansa otettava

raamatuntulkinnan perustaksi koska kokemus on keskeisintauml uskossa Se perustuu

mielikuviin eikauml kaumlsitteelliseen ajatteluun233 Tulkinnan on paljastettava ihmisten

ahdistus ja autettava heitauml armon omistamiseen234

Raamatun kuvien totuutta tulkitsee Drewermannin mukaan parhaiten

syvyyspsykologia jota soveltamalla haumln ajattelee tavoittelevansa samaa

sisaumlisyyttauml (Innerlichkeit) kuin Jung235 Drewermann tukeutuu

syvyyspsykologisen hermeneutiikan perusajatukseen jonka mukaan

syvyyspsykologia paljastaa tekstin kirjoittajien intuitiivisen tiedon ja esittaumlauml se

kaumlsitteellisessauml muodossa236 Haumln vaumlittaumlauml tulkitsevansa Raamattua niillauml

menetelmillauml joita syvyyspsykologisessa unientulkinnassa kaumlytetaumlaumln

Drewermannin tulkinta eroaa kuitenkin syvyyspsykologisesta hermeneutiikasta

siinauml ettauml haumln edellyttaumlauml tulkinnalta tunteiden hyoumldyntaumlmistauml Sitauml ei

syvyyspsykologisessa tulkinnassa yleensauml edellytetauml237 Haumln ei toisaalta suhteuta

tulkintaansa mitenkaumlaumln symbolisen raamatuntulkinnan perinteeseen

Vaumlittaumlaumlkouml Drewermann ettauml vasta 1900-luvulla kehitetty syvyyspsykologia

loumlytaumlauml Raamatusta sen ydinsisaumllloumln Haumlnen tulkinnoistaan saa nimittaumlin helposti

sen kaumlsityksen ettauml haumln pitaumlauml syvyyspsykologista tulkintaa ainoana oikeana

raamatuntulkintana Drewermann kieltaumlauml kuitenkin selkeaumlsti pitaumlvaumlnsauml

syvyyspsykologiaa universaalitieteenauml ja vaumlittaumlauml suhtautuvansa siihen laumlhinnauml

pragmaattisesti Haumln korostaa tavoittelevansa sitauml ettauml Raamatun symboliikan

luonne ymmaumlrrettaumlisiin238 Koska teologia on haumlnen mukaansa aina kieltaumlnyt

233 rdquoDie traumlumende Imagination nicht das begriffliche Denken bestimmt die Grunderfahrungen des ReligioumlsenldquohellipldquoVon den Traumbildern ist daher auszugehenldquo TE I 16ndash17 234 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 235 rdquoDie Tiefenpsychologie sich zu einem geeigneten Instrument herangebildet um in den Tiefenschichten der menschlichen Psyche vorzudringenldquohellipldquowies sie selbst den Weg zum Verstaumlndnis auch der eigentuumlmlichen Zeitlosigkeit der religioumlsen Uumlberlieferungenldquo TE I 15 TE II 788 236 Psykoanalyytikko Stephen A Reid muotoili vuonna 1973 syvyyspsykologisen hermeneutiikan peruslauselman meidaumln on loumlydettaumlvauml psykoanalyysin avulla runoilijan intuitiivinen tieto Oeming 1995 107 110 237 Martin von Arndtin mukaan Drewermannin tulkinnassa ilmenee rdquosisaumlpsyykkisyysrdquo johdonmukaisemmin kuin missaumlaumln muussa haumlnen tuntemassaan tulkinnassa Arndt von 1999 230 Arndt on analysoinut vaumlitoumlskirjassaan laumlhes kolmenkymmenen tulkitsijan syvyyspsykologista raamatuntulkintaa 238 rdquoDeshalb greifen wir auf die Tiefenpsychologie zuruumlck weil diese als einzige im 20 Jahrhundert sich die Aufgabe gestellt hat die Verdraumlngungen und Abspaltungen des Psychischen nach Moumlglichkeit ruumlckgaumlngig zu machen und damit auch die urspruumlnglichen Quellen des Religioumlsen wieder freizulegen Keinesfalls trachten wir die Tiefenpsychologie dabei als eine acute

131

uskonnollisten symbolien kumpuamisen ihmismielestauml239 haumln ilmeisesti pyrkii

luomaan preskriptiivisen teorian aidosta hermeneutiikasta Syvyyspsykologian

haumln ajattelee tarjoavan siihen 1900-luvun keinot Haumln korostaa kuitenkin

toivovansa ettauml raamattuhermeneutiikan kehitys tekee syvyyspsykologian

tarpeettomaksi240 Drewermann etsii siten syvyyspsykologian avulla Raamattuun

uutta naumlkoumlkulmaa eikauml pyri psykologisoimaan sitauml241

Drewermann ei naumle ristiriitaa siinauml ettauml hyoumldyntaumlauml samanaikaisesti eri

syvyyspsykologisten suuntausten tulkintaa Metodikysymykset eivaumlt kiinnosta

haumlntauml242 Sigmund Freudin psykoanalyysi Carl Gustav Jungin analyyttinen

psykologia ja Medard Bossin dasein-analyysi sopivat haumlnen mukaansa

taumlydentaumlmaumlaumln toisiaan Ne soveltuvat kaumlytettaumlviksi sen mukaan miten ne

kaumlsittelevaumlt kutakin tekstiauml243 Myoumls psykoanalyysin perustalta kehitetyt

menetelmaumlt kuten keskusteluterapia ja transaktioanalyysi kelpaavat

tulkintakeinoiksi Niitauml olisi kaumlytettaumlvauml erityisesti subjektiivisten kuvien

tulkinnassa244 Menetelmaumlvalinnan perusteena on Drewermannin

henkiloumlkohtainen kaumlsitys menetelmien soveltuvuudesta kunkin tekstin tulkintaan

Taumlrkeintauml Drewermannille on tulkinnan kyky auttaa ihmisiauml vapautumaan

ahdistuksesta245 Niin tapahtuu kun Raamatun symboleja tulkitaan ihmisen

yksiloumlllisyyttauml arvostavassa hengessauml joka on ominaista kristilliselle

tulkinnalle246 Perustelu on teologinen Jungin unien tulkinta on paumlaumlmetodi

Psykoanalyysi tulkitsee Drewermannin mukaan symboleja vain semioottisina

merkkeinauml Jungin analyyttinen psykologia sen sijaan tulkitsee niitauml

transsendenttisten sisaumlltoumljen ilmaisijoina Taumlllauml Drewermann tarkoittaa sitauml ettauml

kyseiset symbolit viittaavat todellisuuteen joka ei ole tietoisesti taumlysin

Universalwissenschaftacute oder als eine Form von ReligionsersatzldquohellipldquoWohl aber wagen wir zu hoffen daszlig das tiefenpsychologisch vermittelte Symbolverstaumlndnis eines Tages einem tieferen Verstehen der Chiffren des Dasein weichtldquo TE II 789 239 PM I 10 240 TE II 789ndash90 241 Naumlin myoumls Jansen 2004 139 242 Myoumls Philipp huomauttaa siitauml ettauml Drewermann pyrkii adekvaattiin teologiaan ilman metodien maumlaumlrittelyauml Philipp 1997 186ndash87 243 rdquoAlle drei Methode als einander komplementaumlre Verfahren unter den eingebuumlrgerten Begriffen Psychoanalyse und Tiefenpsychologie zusammenzufassen wofern man ihre methodischen Unterschiede recht beachtet und je nach Text und Aufgabe in unterschiedlicher Weise zu handeln verstehtldquo TE I 155 244 TE I 456 480 245 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34

132

tajuttavissa247 Siinauml haumln tukeutuu Jungiin joka tarkoittaa transsendenssista

puhuessaan psykologista tapahtumaa jossa mielen tietoinen ja tiedostamaton

sisaumlltouml liittyvaumlt yhteen248 Dasein-analyysin Drewermann arvioi sopivan parhaiten

itse olemassaolon tulkintaan249 Jungin analyyttisen tulkinnan priorisointi

syvyyspsykologisena tulkintamenetelmaumlnauml perustuu siten haumlnen mukaansa sen

muita syvyyspsykologisia suuntauksia parempaan kykyyn tulkita tietoisen ja

tiedostamattoman vaumllistauml transsendenttisuutta Drewermannin kaumlyttaumlmaumlnauml

perustelu on sekauml syvyyspsykologinen ettauml teologinen Se on teologinen koska

haumln ajattelee luomisilmoituksen loumlytyvaumln ihmisten tiedostamattomasta

Tulkintametodistaan Drewermann kaumlyttaumlauml monia nimityksiauml Niitauml ovat

esimerkiksi typologinen hermeneutiikka arkkityyppinen hermeneutiikka ja

arkkityyppinen tulkinta250 Tulkintaa typologiseksi kutsumalla haumln korostaa ettauml

Raamatusta loumlytyy kaikkien kulttuurien yhteinen typologia 251 Haumln nimeaumlauml naumlin

arkkityyppiset kuvat eli arkkityyppiset symbolit tulkintansa paumlaumlkohteiksi

Subjektiivisten kuvien tulkinta on poikkeus taumlstauml linjasta Niitauml sisaumlltaumlvien

kertomusten tulkinnassa korostuu elaumlytyminen tekstin kuvaamaan252

Drewermann tulkitsee siten Raamatun kertomuksia niiden sisaumllloumln naumlkoumlkulmasta

vaikka sanoo tarkastelukulmaansa muotohistorialliseksi253 Haumln myoumls luokittelee

tulkitsemiaan kertomuksia Bultmanniin tukeutuen Esimerkiksi Sykarin kertomus

(Joh 4 1ndash41) kuuluu siten vaumlittelyiden ja opetuskeskustelujen ryhmaumlaumln254

Drewermann korostaa soveltavansa muotohistoriallista jaottelua pelkaumlstaumlaumln sen

didaktisen havainnollisuuden vuoksi koska Martin Dibeliuksen ja Bultmannin

tulkinnat eivaumlt tuo haumlnen mukaansa esiin uskon kohteita255 Muotohistoriallisen

246 TE II 777 247 rdquoWarf CG JUNG der FREUDSCHEN Psychoanalyse vor daszlig sie die Traumsymbole nur acutesemiotischacute als Zeichen an sich bekannter Inhalte zu verstehen suchte und nicht wirklich acutesymbolistischacute auffasse als Ausdruck transzendenter mit dem Bewuszligtsein niemals vollstaumlndig zu erfassender und daher prinzipiell nur in Symbol aussagbarer Inhalteldquo TE I 157 248TE I 157ndash58 Jung 1967 GW 8 sect 131 249 ldquoWo esldquohellipldquoum das Verstaumlndnis der Selbstauslegung des Daseins geht ist die daseinsanalytische Methode am ehesten geeignetldquo TE I 159 250 ldquoDie typologische GeschichtshermeneutikldquoTE I 48 ldquoDie archetypische Hermeneutikldquo TE I 58 ldquoDie archetypische Auslegungldquo TE I168 251 rdquoDie Geschichte zur Typologie des Ewig-MenschlichenldquohellipldquoGanz besonders galt dies fuumlr ihn von den Religionenldquo TE I 56 252 Esim TE I 452ndash55 253 ldquoVor allem die beruumlhmte Schrift von MARTIN DIBELIUS aus dem Jahre 1919 uumlber acuteDie Formgeschichte des Evangeliumsacute kannldquohellipldquoals Leitfaden geltenldquo TE I 78 254 TE II 682ndash83 255 TE I 79 94

133

koulukunnan kertomuslajien jaotteluun sitoutuminen asettaa kuitenkin rajat

itsenaumlisen syvyyspsykologisen tulkintamenetelmaumln kehittaumlmiselle256

Arkkityyppiset kuvat on Drewermannin mukaan mahdollista tulkita joko

myoumlnteisiksi tai kielteisiksi kuviksi koska ne ovat heijastusta inhimillisen

evoluution alkuvaiheista257 Haumln pitaumlauml niitauml ambivalentteina Taumlstauml huolimatta haumln

kiinnittaumlauml paumlaumlhuomionsa kuvien positiiviseen merkitykseen Raamatuntulkinnassa

on haumlnen mukaansa etsittaumlvauml symbolisia kuvia jotka auttavat ihmisiauml

tiedostamaan ahdistuksensa ja ottamaan vastaan armon258 Toiset kuvista

paljastavat siten ahdistuksen ja toiset puolestaan auttavat uskomaan Tulkinnassa

on terapeuttinen pyrkimys Ahdistuksen kuvia on haumlnen mukaansa sekauml

ihmismielessauml ettauml Raamatussa siitauml syystauml ettauml ne valmistavat ihmistauml pelastavan

luomisilmoituksen vastaanottamiseen

Luomisilmoitukseen kuuluu siten Drewermannin mukaan sekauml ahdistusta

paljastavia ettauml siitauml pelastavia kuvia Kaikista niistauml haumln kaumlyttaumlauml nimitystauml

pelastavat kuvat (Bilder von Erloumlsung Bilder des Heils)259 Pelastava kuva on

haumlnen uskontulkintansa keskeisin kaumlsite Siinauml yhdistyy teologinen pelastavan

kuvan kaumlsite syvyyspsykologiseen ihmismielestauml loumlytyvaumln kuvan kaumlsitteeseen

Pelastavan kuvan kaumlsite on teologisen ja syvyyspsykologisen kaumlsitteen synteesi

Drewermann etsii Raamatusta pelastavia kuvia myoumls silloin kun ei kaumlytauml taumltauml

kaumlsitettauml Pelastumisen vapautumisen tai jonkin niitauml laumlhellauml olevan kaumlsitteen

naumlkoumlkulmasta tulkitut kuvat ovat pelastavia kuvia Kuvat ovat pelastavan sanoman

sisaumlltaumlviauml elaumlmyksellisiauml kokonaisuuksia Useimmat niistauml ovat arkkityyppisiauml

mutta joukossa on myoumls ainoastaan tiettyjauml ihmisiauml rdquopuhutteleviardquo subjektiivisia

kuvia260 Joskus Drewermann kaumlyttaumlauml pelastavista kuvista Bild-kaumlsitteen

synonyyminauml Vision-kaumlsitettauml Tavallisimmin haumln kuitenkin viittaa Vision-

kaumlsitteellauml tietyn tekstin kokonaissanomaan tai Raamatun tekstien kuvaamiin

256 Naumlin myoumls Kassel 1992 42 257 TE I 380ndash81 258 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 259 Drewermann on antanut Markuksen evankeliumin tulkinnalleen epiteetin rdquoBilder von Erloumlsungrdquo Haumln maumlaumlrittelee rdquoWie Menschen aus der Haltlosigkeit ihrer Entfremdung durch Erfahrungen die alles veraumlndern zu sich selber zuruumlckfinden koumlnnen und ein ruhiges Vertrauen in den Grundlagen ihres Daseins wiederzugewinnen vermoumlgen das soll das Thema in den acuteBildern von Erloumlsungacute seinldquo DMK I 12 Haumln kaumlyttaumlauml samassa merkityksessauml myoumls rdquoBilder des Heilsrdquo -kaumlsitettauml Esim TE II 768 Usein haumln kuitenkin korvaa sen kuvan kaumlsitteellauml Kaumlytaumln pelastavan kuvan kaumlsitettauml koska se ilmaisee Drewermannin tulkitsemilleen kuville antaman sisaumllloumln

134

naumlkyihin261 Drewermannin mukaan Raamatun arkkityyppisten symbolien ja

Jungin teorian rdquosuurten unienrdquo symbolien vaumllillauml ei ole merkittaumlvaumlauml eroa262 Kaikki

luomisilmoituksen kuvat ovat haumlnen mukaansa vaikutusvoimaisia

Drewermann loumlytaumlauml yleensauml tietystauml Raamatun kohdasta sekauml ahdistusta

paljastavia ettauml siitauml pelastavia kuvia jotka yhdessauml synnyttaumlvaumlt tekstin

sanoman263 Siksi nimitaumln haumlnen pelastumisen naumlkoumlkulmasta tulkitsemiaan

kokonaisuuksia pelastaviksi naumlyiksi264 Pelastavan naumlyn (die Vision von Erloumlsung)

kaumlsitesisaumllloumlssauml yhdistyy teologisessa mielessauml pelastava sanoma joukkoon

syvyyspsykologisiksi ymmaumlrrettyjauml kuvia Pelastavan naumlyn kaumlsite on teologisen ja

syvyyspsykologisen kaumlsitteen synteesi Johonkin Raamatun tekstiin sisaumlltyvauml

pelastava naumlky on kyseisen tekstin taustalta loumlytyvauml ihmisen myoumlnteiseksi

kokema ydinsanoma joka muodostuu monista yksittaumlisistauml kuvista Se on

elaumlmyksellinen kokonaisuus Ajattelen Drewermannin kaumlsittelevaumln pelastavaa

naumlkyauml silloin kun haumln selittaumlauml tekstien takaa loumlytaumlmaumlaumlnsauml kuvakokonaisuutta

ahdistuksesta vapautumisen pelastumisen tai jonkin niitauml laumlhellauml olevan kaumlsitteen

naumlkoumlkulmasta Tekstien symboleja Drewermann tulkitsee vain loumlytaumlaumlkseen niiden

avulla tietyn tekstikokonaisuuden sisaumlisen teeman eli siihen sisaumlltyvaumln naumlyn

Uskon syntymisen naumlkoumlkulmasta ovat taumlrkeimpiauml pelastavat kuvat ja pelastavat

naumlyt Jeesuksen persoonan ja sanoman naumlkoumlkulmasta taas ovat taumlrkeimpiauml

taumlyttymyksen kuvat (Bilder der Erfuumlllung) ja ihmiselaumlmaumln uudistumisen

naumlkoumlkulmasta keskeisimpiauml ovat uuden maailman kuvat (Bilder einer neuen

Welt)265 Haumlnen menetelmaumlnsauml edustaa siinauml mielessauml allegorista

260 Esim TE I 436ndash443 261 rdquoVisionldquo-kaumlsitettauml Drewermann kaumlyttaumlauml ensiksikin pelastavan kuvan synonyyminauml esim ldquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis das gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner Seele hervorgehtldquo TE I 384ndash85 Toiseksi haumln kaumlyttaumlauml rdquoVisionrdquo-kaumlsitettauml naumlyn esimerkiksi opetuslasten Taaborin vuorella kokeman ilmestyksen merkityksessauml Esim TE II 347 Kolmanneksi Drewermann kaumlyttaumlauml Vision-kaumlsitettauml viittaamassa tekstin kokonaismerkitykseen Esim rdquoWenn es sich um Visionen im engeren Sinne handelt Immer wenn ein Mensch zu fuumlhlen beginnt was mit seinem Dasein gemeint sein koumlnnteldquo TE II 448 262 TE I 220 Jungin mukaan suuret unet ovat ihmisen elaumlmaumlaumln kaumlaumlnteentekevaumlsti vaikuttavia unia Jung 1981a GW 181 sect 518 sect 595 263 Esim rdquoWie man sieht hat die jahwistische Berufungsgeschichte des Mose im Grunde von Anfang bis Ende tatsaumlchlich nur ein einziges Themaldquo TE II 391 264 Esim rdquoWenn es sich um Visionen im engeren Sinne handelt Immer wenn ein Mensch zu fuumlhlen beginnt was mit seinem Dasein gemeint sein koumlnnteldquo TE II 448 265 Drewermannin Matteuksen evankeliumin tulkinnan alaotsakkeena on Bilder der Erfuumlllung ja Johanneksen evankeliumin tulkinnan alaotsakkeena on Bilder einer neuen Welt

135

raamatuntulkintaa ettauml haumln etsii syvyyspsykologista merkitystauml Raamatun

tekstille266

Drewermannin tulkintametodi koostuu tietyistauml tulkintaperiaatteista ja

suuresta joukosta niitauml taumlydentaumlviauml saumlaumlntoumljauml Tulkintaperiaatteiden esittely on

monisanaista ja epaumlsystemaattista267 Yksittaumlisissauml tulkinnoissa erottuu

helpoimmin amplifikaation eli laajentamisen periaate Sen Drewermann on

omaksunut Jungilta Siinauml haumln soveltaa omintakeisesti Jungin naumlkemystauml jonka

mukaan kollektiivisen tiedostamattoman symboleilla on merkitystauml vai sikaumlli kuin

ne alistetaan synteettiseen kaumlsittelyyn Taumlllauml Jung tarkoittaa sitauml ettauml unien ja

mielikuvien tulkinnassa symbolimateriaali hajotetaan ensin komponentteihinsa ja

sitauml laajennetaan sitten tietoisin keinoin ymmaumlrrettaumlvaumln merkityksen

loumlytaumlmiseksi268 Drewermannin mukaan amplifikaatioon taas kuuluu kaiken

inhimillisessauml historiassa esiintyvaumln kelpuuttaminen arkkityyppisyyden

tutkintaan269 Naumlin loumlydetaumlaumln kaikkia ihmisiauml yhdistaumlvauml arkkityyppisyys270 Haumln

liittaumlauml muiden uskontojen ja kirjallisuuden piiristauml loumlytyviauml paralleeleja Raamatun

arkkityyppisten kuvien tulkintaan Kaikki ne edustavat haumlnen mukaansa

ihmiskunnan yhteistauml yliajallista uskonnollista totuutta271 Ne ovat Raamattuun

sitoutuneen kuvallisen totuuden tavoin Jumalan ihmismieleen asettaman

luomisilmoituksen heijastusta Kristillisesti tulkittuina ne ovat haumlnen mukaansa

ymmaumlrrettaumlviauml vaikka ne eivaumlt itsessaumlaumln edusta Raamatun kuville ominaista

totuutta272 Alkuperaumlisessauml yhteydessaumlaumln naumlistauml teksteistauml ei siis haumlnen mukaansa

loumlydy pelastavia kuvia

Esimerkiksi Raamatun yloumlsnousemustoivolle Drewermann loumlytaumlauml

vertailukohtia Egyptin muinaisuskonnosta Kristuksen kuolleista heraumlaumlmistauml haumln

vertaa Osiris-jumalan kuolleista heraumlaumlmiseen Kristillisessauml kasteessa tapahtuva

uudestisyntyminen ilmentaumlauml haumlnen mukaansa samaa arkkityyppistauml motiivia kuin

266 Benediktiini-isauml teologian tohtori Anselm Gruumln pitaumlauml Drewermannin tulkintatapaa allegorisena Gruumln 2005 21 267 TE I 165ndash200 268 Jung 1964 GW 7 sect 122 269 rdquoAlles was nur irgend etwas mit den psychischen Objektivationen und Artikulationen des Menschen in der Geschichte zu tun hat muszlig jetzt bei der Erforschung des Archetypischen Urmenschlichen Gemeinsamen in die Untersuchung miteinbezogen werdenldquo TE I 166 270 TE I 165 271 TE I 165ndash69 272 ldquoHier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige in einem Einzelnen ausspricht und darstelltldquo Name 83 85

136

Osiriksen uudestisyntyminen Niilin tulviessa273 Taidekin tarjoaa haumlnen mukaansa

mahdollisuuksia tulkinnan laajentamiseen Esimerkiksi Sykarin naisen274 monien

miessuhteiden syynauml haumln pitaumlauml samaa ahdistunutta rakkaudennaumllkaumlauml jota

Hermann Hesse on kuvannut275 Frey pitaumlauml taumlllaista tekstimotiiveihin perustuvaa

rdquoparalleelienrdquo etsintaumlauml kontrolloimattomana eikauml hyvaumlksy sen perustaksi

arkkityyppiteoriaa Haumlnen mukaansa Drewermannin edellyttaumlmauml kuuliaisuus

(Gehorsam) arkkityypeille on psykouskonnollista fundamentalismia276

Amplifikaatiotulkinta vaikuttaakin teologiseen kaumlsitykseen kristinuskon sisaumllloumlstauml

Se vaikuttaa kaumlsitykseen kristinuskon asemasta uskontojen joukossa Esimerkiksi

Dassmann on arvioinut taumlllaisen tulkinnan vaikuttavan gnostilaiselta277 Yllaumlttaumlvaumlauml

on ettauml amplifikaation soveltaminen on saanut kuitenkin eniten kritiikkiauml

eksegetiikan eikauml systemaattisen teologian edustajilta278

Drewermannin toinen keskeinen tulkintaperiaate on tulkitseminen

subjektitasolla Raamatun tapahtumat tulkitaan silloin ilmaukseksi yksiloumln sisaumlllauml

tapahtuvasta279 Periaatteen taumlrkeyden osoittaa Jungin tulkinnan valikoituminen

keskeisimmaumlksi tulkintametodiksi Esimerkiksi Kainin ja Aabelin sekauml Jaakobin

ja Eesaun Drewermann tulkitsee kuvaavan ihmismielen tietoista ja

tiedostamatonta puolta280 Myyttien arkkityyppiset motiivit puolestaan kuvaavat

ihmismielen perusristiriitoja281 Sykarin kertomuksen merkitys on naisen

sisaumlisessauml muuttumisessa282

Yksiloumlnaumlkoumlkulmaan liittyy myoumls Drewermannin kolmas tulkintaperiaate

minuuden loumlytaumlmisen (Selbstfindung)283 teema myyttejauml ja myytteihin

273 TE II 511ndash541 Osiris-rdquoparalleelitrdquo erityisesti TE II 518ndash24 274 Joh 4 1ndash42 275 TE II 692 276 Frey 1995 57 227 Freyn kanssa naumlkemyksen jakavat Raguse ja Birnstein amp Lehmann Raguse 1993 26 Anm 44 Birnstein amp Lehmann 1994 46 277 Dassmann 1992 59 278 Voimakkaasti sitauml ovat Freyn ohella kritisoineet esimerkiksi Gerhard Lohfink ja Rudolf Pesch Lohfink amp Pesch 1988 26ndash36 279 TE I 172 280 TE I 172ndash77 Habilitaatiokirjassaan Strukturen des Boumlsen Drewermann esittaumlauml Raamatun alkukertomuksien tulkinnat erikseen objektitasolla eli psykoanalyyttisesti ja subjektitasolla eli Jungin analyyttistauml psykologiaa soveltaen Esim vedenpaisumuskertomuksen tulkinta objektitasolla SB II 389ndash47 ja subjektitasolla SB II 417ndash430 281 TE I 184 282 rdquo In sich konsequent und schluumlssig wirkt der Gespraumlchslauf wenn man ihn auf seine innere Bedeutung hin befragt und die einzelnen Stufen des Gespraumlchs als wesentliche Schritte einer inneren Entwicklungldquohellipldquoverstehtldquo TE II 697 283 Minuutensa loumlytaumlmisen sijaan arkikielessauml kaumlytetaumlaumln tavallisesti itsensauml loumlytaumlmisen kaumlsitettauml Itsensauml loumlytaumlmisen tai itsensauml toteuttamisen kaumlsitettauml kaumlytetaumlaumln Suomessa esim humanistisessa psykologissa Kognitiivisessa psykologiassa taas tunnetaan minuuden tuottamisen kaumlsite Vuorinen

137

rinnastettavia kertomuksia on tulkittava minuuden kehityskertomuksina284

Sykarin naisen tapauksessakin on haumlnen mukaansa kysymys minuuden

loumlytaumlmisestauml josta ihmisten uskonnollisuus alkaa285 Jung kaumlyttaumlauml minuuden

(Selbst self) kaumlsitettauml ihmisen tietoisen ja tiedostamattoman mielenkerroksen

piiriinsauml sulkevasta kokonaisuudesta ja minuuden loumlytaumlmisestauml haumln kaumlyttaumlauml

tavallisesti individuaation kaumlsitettauml286 Drewermann maumlaumlrittelee minuuden

loumlytaumlmisen Jungiin tukeutuen tietoisuuden ja tiedostamattoman ykseydeksi joka

on ilmaistavissa vain symbolein287 Pelastavien naumlkyjen sisaumlltoumlnauml on siis haumlnen

mukaansa minuuden loumlytaumlminen joka on oman todellisuutensa kohtaamista288

Tulkinnan tavoitteena on tulkitsijoiden ja tulkinnan vastaanottajien individuaatio

joka on Drewermannin mukaan mielen tiedostamattoman osan sitomista

kokonaispersoonallisuuden osaksi niin ettauml ihminen tulee osalliseksi kaikille

ihmisille yhteisestauml ihmisluonnosta289 Teema hallitsee haumlnen

raamatuntulkintaansa Haumlnen rdquojungilainenrdquo tulkintansa on siis stereotyyppistauml

vaikka juuri Jung on varoittanut taumlllaisesta tulkinnasta Unientulkinnassakin on

taumlmaumln mukaan otettava huomioon sen ihmisen sisaumlinen tilanne jonka unta

tulkitaan 290 Drewermannin olisi johdonmukaista rdquohyvaumlksyaumlrdquo Raamatusta

loumlytaumlmilleen naumlyille monia erilaisia tulkintoja Yksittaumlisiauml kuvia haumln tulkitseekin

eri yhteyksissauml eri tavoin mutta aina osana minuuden loumlytaumlmisen ja Jumalan

loumlytaumlmisen tulkintaa291

1997 340 Kaumlytaumln taumlssauml tutkimuksessa minuuden loumlytaumlmisen kaumlsitettauml itsensauml loumlytaumlmisen kaumlsitteeseen liittyvien monien konnotaatioiden vuoksi 284 rdquoMythen und mythennahe Erzaumlhlungen sind daher ndash mindestens probeweise ndash zu lesen als Entwicklungsgeschichten des Selbstldquo TE I 191 Kursivoinnilla Drewermann korostaa tulkintaperiaatteen keskeisyyttauml 285 rdquoDer Ort der Selbstfindung ist der eigentliche Anfang des Religioumlsenldquo TE II 693 286 Jung 1964 GW 7 sect 399rdquoDas ist der Weg der Individuation Individuation bedeutet zum Einzelwesen werden und insofern wir unter Individualitaumlt unsere innerste letzte und unvergleichbare Einzigartigkeit verstehen zum eigenen Selbst werden Man koumlnnte acuteIndividuationacute darum auch als acuteVerselbstungacute oder als acuteSelbstverwirklichung uumlbersetzenldquo Jung 1964 GW 7 sect 266 287 rdquoEmpirisch nicht mehr faszligbare nur im Symbol aussagbare Einheit von Bewuszligtsein und UnbewuszligtenldquoTE I 191ndash92 288 rdquoSieht sich der Leser jetzt anhand derldquohellipldquoErzaumlhlungenldquohellipldquomit einer Wirklichkeit konfrontiert die zutiefst seine eigene istldquo TE I 178 Myoumls Freyn mukaan ovat amplifikaatio subjektin tasolla tulkitseminen ja minuutensa loumlytaumlmisen teema Drewermannin keskeisimmaumlt tulkintaperiaatteet Frey 1995 289 TE I 203rdquoacuteSelbstfindungacute meint dabei nicht die Durchsetzung des Ichs sondern gerade im Gegenteil die Erloumlsung von der Ichhaftigkeit und Bewuszligtseinseinseitigkeit zugunsten einer erweiterten Persoumlnlichkeit die mit eigenen Unbewuszligten verbunden ist und darin an der wahren Natur aller Menschen Teil hatldquo TE I 378 290 rdquoDarum brauchen wir die Hilfe des Traumlumers um die Vielfalt der Wortbedeutungen auf das Wesentliche und Uumlberzeugende einzuschraumlnkenldquo Jung 1967 GW 8 sect 539 291 Esim enkeli on Drewermannille sekauml ihmisen olemuksen ettauml Jumalan symboli TE I 509 Name 51

138 Esimerkiksi myyttien ja satujen tulkintaohjeissa292 Drewermann maumlaumlrittelee

minuuden loumlytaumlmisen pelkaumlstaumlaumln syvyyspsykologisesti Haumln ei viittaa niissauml

esimerkiksi siihen ettauml ihminen on teologisen kaumlsityksen mukaan Jumalan

kuva293 Ihmekertomusten tulkintaohjeissa haumln kuitenkin yhdistaumlauml minuuden

loumlytaumlmiseen Jumalan loumlytaumlmisen Jumalan loumlytaumlminen ilmenee minuutensa

loumlytaumlmisenauml294 Niiden yhdistaumlmisessauml haumln tukeutuu selvaumlsti Jungiin295

Ihmekertomusten pelastavien kuvien sisaumlltoumlnauml on siten sekauml minuuden ettauml

Jumalan loumlytaumlminen Ne liittyvaumlt haumlnen mukaansa yhteen sen taumlhden ettauml

ihmisessauml itsessaumlaumln on uskon sisaumlltouml (Glaubensrdquoinhalterdquo) joka ohjaa haumlntauml

kehittymaumlaumln omaksi itsekseen296 Taumlllauml Drewermann tarkoittaa ihmismielen

sisaumlistauml luomisilmoitusta297 Ihmekertomuksia tulkittaessa ei haumlnen mukaansa saa

siksi erottaa teologista ja syvyyspsykologista tulkintaa vaan niiden tulkinnassa

taumlytyy toteutua raamatuntulkinnan tavoite uskon heraumlttaumlmisestauml298 Drewermannin

tulkintaa on kritisoitu ehkauml eniten juuri siitauml ettauml minuuden loumlytaumlminen on sen

paumlaumlteemana299 Kyseinen teema suuntaa kuitenkin huomion siihen teologisestikin

merkittaumlvaumlaumln asiaan ettei uskoa voi erottaa muusta ihmismielessauml tapahtuvasta

Tulkintaperiaatteita auttaa Drewermannin mukaan toteuttamaan niitauml

yksityiskohtaisempi saumlaumlnnoumlstouml jonka haumln on laatinut erityisesti myyttien ja

satujen tulkintaa varten300 Naumlistauml kertomuksista loumlytyvien arkkityyppisten kuvien

tulkintasaumlaumlntoumljauml haumln soveltaa myoumls muiden arkkityyppisiauml kuvia sisaumlltaumlvien

kertomuslajien tulkinnassa Drewermann esittaumlauml saumlaumlnnoumlstoumln kahteen kertaan ja

lisaumlksi vielauml tiivistelmaumlnauml301 Saumlaumlntoumlkokoelmat eivaumlt ole yhdenmukaisia eivaumltkauml

292 rdquoRegeln und Techniken zur Auslegung archetypischer Erzaumlhlungen insbesondere von Mythen und Maumlrchenldquo TE I 163ndash388 293 TE I 378 294 rdquoGottfindung und Selbstfindung verhalten sich in den Wundererzaumlhlungenldquohellipldquozueinander wie Grund und Folge wie Wesensursprung und Erscheinungldquo TE II 245 295 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt aufldquoJung 1963 GW 11 sect 231 296 rdquoDie Glaubensacuteinhalteacuteldquohellipldquoliegen in ihm selber sie erscheinenldquohellipldquokonkret einsehbar als vorgegebene Wegweiser beziehungsweise als Stationen auf dem Weg zu sich selber Selbstfindung und Gottfindung bilden eine unaufloumlsbare Einheitldquo GF I 507 297 GF I 504 298TE II 244ndash45 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esrdquohelliprdquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 299 Bucher 1992c 115 Raguse 1993 25 Frey 1995 60 Gruumln 2005 21 300 TE I 163 Frey joka on tarkastellut Drewermannin tulkintasaumlaumlntoumljauml kokonaisuutena on pitaumlnyt naumlitauml saumlaumlntoumljauml keskeisinauml 301 Saumlaumlnnoumlstoumlt Drewermann esittaumlauml TE I 20ndash230 ja 376ndash383 Tiivistelmaumln tulkinnassa otettavista askelista haumln esittaumlauml TE I 385ndash388

139

systemaattisia302 Saumlaumlnnoumlt ovat ilmeisesti haumlnen itse muotoilemiaan Esimerkiksi

Jung ei esitauml taumlsmaumlllisiauml kaikkien unien tulkitsemiseen sopivia saumlaumlntoumljauml303

Myoumlskaumlaumln Freud ei ole unientulkinnassaan esittaumlnyt kaikkien unien tulkintaan

sopivia saumlaumlntoumljauml304

Drewermannin saumlaumlntoumljauml ja niiden soveltamista tarkastelen seuraavaksi

Jeesuksen ja Sykarin naisen kohtaamisen tulkinnan (Joh4 1ndash42) valossa305

Finaliteettisaumlaumlntouml velvoittaa Drewermannin mukaan varmistamaan ettauml jokaisen

Raamatun kertomuksen keskeiseksi teemaksi loumlydetaumlaumln individuaatio Kaikki

sivuteemat on alistettava tukemaan taumltauml tulkintaa306 Naumlin haumln tulkitsee myoumls taumltauml

kertomusta307Alkamissaumlaumlntouml taas vaatii tarkastelemaan erityisesti kertomuksen

alkua oikean tulkinnan loumlytaumlmiseksi308 Esimerkkikertomuksessa Jeesuksen ja

naisen keskustelu alkaa vedestauml jota Jeesus pyytaumlauml juodakseen Siitauml tulkintakin

alkaa309 Keskittymissaumlaumlntouml puolestaan haastaa Drewermannin mukaan

tulkitsemaan kaikki tekstissauml esiintyvaumlt henkiloumlt saman ihmisen eri puoliksi Se

koskee kuitenkin vain niitauml tapauksia joissa kukaan kertomuksen henkiloumlistauml ei

ole erityisasemassa toisiin naumlhden310 Siksi haumln ei ole soveltanut saumlaumlntoumlauml

Jeesuksen ja Sykarin naisen keskustelun tulkintaan Reaalistamisen saumlaumlntouml

(Realisierungsregel) on Drewermannin mukaan taumlrkein arkkityyppisten kuvien

tulkinnalle asetettavista vaatimuksista Niiden symbolien takaa joita Raamatun

kirjoittajat ovat tietoisesti tuottaneet on etsittaumlvauml tekstin tiedostamaton sisaumlltouml311

Sykarin kertomuksen tiedostamattomaksi sisaumllloumlksi Drewermann loumlytaumlauml syvaumlllisen

kaipuun ja syvaumln rauhan joiden symboleja ovat kaivo ja vesi312 Myoumls ajan

nopeuttamisen saumlaumlntouml (Zeitraffergesetz) palvelee Drewermannin mukaan

reaalistamista Tulkitsijan on ymmaumlrrettaumlvauml ettauml Raamatun kertomuksissa kuvattu

koskee tavallisesti monia vuosia yksiloumln elaumlmaumlssauml tai vuosisatoja tietyn kansan ja

vuosituhansia ihmiskunnan elaumlmaumlssauml Minuuden loumlytaumlminenkin kestaumlauml haumlnen

302 Frey on havainnut saman Frey 1995 56 viite 99 303 Jung 1967 GW 8 sect 561 304 Freud 1968 305 TE II 686ndash697 306 rdquoImmer istldquohellipdie endguumlltige Loumlsung das Ziel der Individuation die Herausbildung des Selbst als Richtmaszlig vorauszusetzen und gemessen daran ist der einzelne Erzaumlhlabschnitt funktional einzuordnenldquo TE I 203 307 TE II 693 308 TE I 205ndash06 309 Joh 4 7 TE II 686 310 TE I 215 311 rdquoFuumlr die Exegese bedeutet dies nichts anders alsldquohellipldquoendlich die Existenz unbewuszligter Aussageinhalte in den biblischen Erzaumlhlungen fuumlr moumlglich anzuerkennenldquo TE I 219ndash20 312 TE II 688

140

mukaansa yleensauml vuosia mutta Sykarin naisen haumln on tulkinnut kypsyvaumln

nopeasti niin kuin ajan nopeuttamisen saumlaumlntouml edellyttaumlauml313 Ajan laajentamisen

saumlaumlnnoumln (Zeiterdehnungsregel) tarpeellisuus johtuu samasta syystauml314 Sitauml

Drewermann ei sovella taumlssauml tulkinnassa

Tulkintakaanoninsa jatkoksi Drewermann esittaumlauml saumlaumlntoumljauml ja teknikoita

jotka haumlnen mukaansa soveltuvat erityisesti tarujen (Sage) ja legendojen

psykodynamiikan tulkintaan315 Taumlllauml tavalla saadaan haumlnen mukaansa esiin

tiettyjen kuvien ja motiivien tunnemerkitys psykodynamiikka ja vaikutustapa316

Kyseiset rdquolisaumlohjeetrdquo koskevat Drewermannin sanoin ensiksikin rdquovalmiitardquo

sankareita ja rdquovalmiitardquo pyhiauml kaumlsitteleviauml kertomuksia ja toiseksi rdquoepaumlvalmiitardquo

ihmisiauml kaumlsitteleviauml kertomuksia317 Sankari- ja pyhimyskertomuksiin sisaumlltyy

haumlnen mukaansa ensiksikin arkkityyppisiauml kuvia kuten esimerkiksi kuva

neitseellisestauml syntymisestauml Toiseksi niistauml loumlytyy Freudin psykoanalyysin avulla

tulkittavia motiiveja Siten esimerkiksi arkkityyppistauml tulkintaa

neitseestaumlsyntymisestauml on taumlydennettaumlvauml tulkitsemalla se oidipuskompleksin ja

siten individuaation kuvaksi318 Myoumlskaumlaumln rdquoepaumlvalmiitardquo ihmisiauml kaumlsitteleviauml

raamatunkertomuksia ei Jungin unientulkinta sovellu haumlnen mukaansa

tulkitsemaan Drewermann yhdistaumlauml naumlin vallitsevasti jungilaiseen tulkintaansa

elementtejauml psykoanalyyttisestauml tulkinnasta319

Drewermann esittaumlauml siten kolme periaatetta joita raamatuntulkinnassa on

noudatettava laajentamisen subjektin tasolta tulkitsemisen ja minuuden

loumlytaumlmisen periaatteet Viimeksi mainittu maumlaumlrittelee etukaumlteen sen mihin

tulkinnassa on paumlaumldyttaumlvauml Monet eksegeetit ovat pitaumlneet sitauml vaumlaumlraumlnauml

laumlhestymistapana Drewermannin on esimerkiksi vaumlitetty ohittavan suuren osan

Jeesuksen julistuksesta320 ja vaumlaumlristaumlvaumln Raamatun sanomaa321 Minuuden

loumlytaumlminen on kuitenkin yksi mahdollisista syvyyspsykologisen tulkinnan

313 rdquoEnthuumlllt das Gespraumlch mit der Frau am Jakobsbrunnen das Gesamtbild eines langen Prozessesldquo TE II 697 314 TE I 226ndash230 315 TE I 389ndash482 316 ldquoDie Gefuumlhlsbedeutung die Psychodynamikldquohellipldquodas Interaktionsschemaldquo TE I 391 317 TE I 429 318 TE I 395 Drewermannin psykoanalyyttisesti tulkitsemat motiivit ovat erityisen syntymaumln erityisen teon ja erityisen lopun motiivit TE I 393 397 402 319 Freudin psykoanalyysi ei tunne kollektiivisen tiedostamattoman kaumlsitettauml Psykoanalyyttinen unientulkinta selittaumlauml unia laumlhtemaumlllauml yksiloumlllisen tiedostamattoman tuottamista unikuvista (ilmiunesta) Esimerkkejauml Drewermannin Freudiin tukeutuvasta tulkinnasta TE II 553 657ndash58 580 320 Schnackenburg 1992 35

141

tavoitteista Taumlstauml naumlkoumlkulmasta arvioituna Drewermannin tulkinta edustaa

syvyyspsykologista uustulkintaa322

Myoumls Drewermannin metodin eklektisyyttauml on kritisoitu Haumln ei sitoudu

minkaumlaumln syvyyspsykologisen koulukunnan perinteeseen vaan yhdistaumlauml

naumlennaumlisen sattumanvaraisesti eri koulukuntien tulkintatapaa323 Useat

psykoanalyytikot ovat lisaumlksi pitaumlneet haumlnen syvyyspsykologista tietaumlmystaumlaumln

rajoittuneena ja tulkintoja mielivaltaisina324 Haumlnen metodinsa suurimpana

teologisena puutteena on se ettei haumln maumlaumlrittele pelastavan kuvan ja sen

kielellisesti ilmaistun symbolin suhdetta Haumln ainoastaan viittaa sen

maumlaumlrittelemiseen sisaumlltyvaumlaumln ongelmaan325 Haumln ei ole kaumlsitellyt

syvyyspsykologisesti sitauml miten on ymmaumlrrettaumlvissauml tietyn pelastavan kuvan

heraumlaumlminen ihmisen mielessauml Raamatun tekstin pohjalta Haumln ei ole kaumlsitellyt

syvyyspsykologisen tai yleisen psykologisen tietaumlmyksen perusteella sitauml

mielensisaumlistauml prosessia joka johtaa tiettyjen mielikuvien valikoitumiseen ihmisen

koettaviksi Taumlmauml prosessi on kaumlsittaumlaumlkseni tarpeen sekauml Raamatun

tulkitsemiseksi ettauml uskon syntymiseksi sen kuvien pohjalta Sekauml

syvyyspsykologia ettauml kognitiivinen psykologia olisivat tarjonneet

mahdollisuuksia asian kaumlsittelyyn

Myoumls menetelmaumln eklektisyys ja muotohistoriallisen koulukunnan

systematiikkaan sitoutuminen erottaa Drewermannin tulkinnan muista

syvyyspsykologisista tulkinnoista Haumlnen raamatuntulkintansa ei siten ole

rdquopuhdasoppistardquo syvyyspsykologista raamatuntulkintaa vaikka siitauml kaumlytetaumlaumln

usein taumltauml nimitystauml326 Tulkinnalta ei voi myoumlskaumlaumln odottaa yksityiskohtaista

eksegeettistauml tekstianalyysiauml koska sen laumlhtoumlkohtana on kokonaisvaltainen

rdquokuvienrdquo tavoittelu romantiikan ja Jungin unientulkinnan hengessauml Frey liittaumlauml

321 Lohfink amp Pesch 1988 28 322 Esimerkiksi syvyyspsykologisessa tulkinnassa keskeinen rdquoprosessisaumlaumlntoumlrdquo tulkinnasta Kasselin mukaan kuitenkin puuttuu Kassel 1992 46 323 Kassel 1992 42 Philipp 1997 186ndash87 324 Esim Raguse 1993 253 Kassel 1992 42 Funke 1992 53 325 ldquoDie mythischen Symbole sind im Ursprung Bilder ihre Gestalt ist ganz und gar visuell und es geschieht nur behelfsweise daszlig sie uumlberhaupt in eine verbale Ausdrucksebene uumlbersetzt werden Ihr Sinn ihre Bedeutung haumlngt durchaus nicht an einer bestimmten Erzaumlhl- oder Sprachform Da sie eine Realitaumlt beschreiben deren bildhafter Ausdruck in der menschlichen Seele selbst grundgelegt ist sind sie gewissermaszligen neutral gegenuumlber der verbalen Gestalt die unter den einzelsprachlichen Bedingungen einer bestimmten Kultur annehmenldquo SB I LXXVIII 326 Drewermannin tulkintaa teologian eri alojen naumlkoumlkulmasta kaumlsittelevauml artikkelikokoelma esimerkiksi on otsikoitu rdquoTiefenpsychologische Deutung des Glaubensrdquo

142

sen taumlstauml syystauml hengellisen raamatuntulkinnan perinteeseen327 Drewermannin

tulkinnalleen antama teologinen ahdistuksen torjumisen tavoite tekee siitauml

teologista tulkintaa Se on teologista raamattuhermeneutiikkaa joka pyrkii

osoittamaan minkaumllainen tulkinta paljastaa Raamatun uskoa synnyttaumlvaumln sisaumllloumln

Tulkintametodin laumlhtoumlkohtana on teologisesti kapea kaumlsitys Raamatun ilmoituksen

sisaumllloumlstauml Ilmoitus on sen mukaan tarkoitettu tukemaan yksityisiauml ihmisiauml

Laumlhimmaumlisyyden ja yhteisoumlllisyyden naumlkoumlkulma puuttuu

35 Kuvailmoituksen sisaumlltouml

Edellauml olen osoittanut ettauml Drewermannin raamatuntulkinta on sellaisten

kuvien etsimistauml jotka voivat sekauml vapauttaa ihmiset ahdistuksesta ettauml heraumlttaumlauml

heissauml uskon328 Olen myoumls osoittanut ettauml minuuden loumlytaumlminen on haumlnen

mukaansa naumliden kuvien keskeisenauml sisaumlltoumlnauml329 Lisaumlksi olen osoittanut ettauml

siihen yhdistyy haumlnen tulkinnoissaan Jumalan loumlytaumlminen330 Taumlssauml luvussa

selvitaumln tarkemmin mitauml Drewermann sisaumlllyttaumlauml minuuden (Selbst) loumlytaumlmiseen

ja miten se yhdistyy haumlnen kaumlsitykseensauml Jumalan loumlytaumlmisestauml Vertaan haumlnen

tulkintaansa samalla Jungin tulkintaan koska haumln on omaksunut taumlltauml kaumlsityksensauml

minuuden loumlytaumlmisen ja Jumalan loumlytaumlmisen yhteenkuuluvuudesta331 Selvitaumln

kahta esimerkkitulkintaa analysoimalla minkaumllaisia pelastavia kuvia ja pelastavia

naumlkyjauml Drewermann loumlytaumlauml Raamatusta ja mitauml ne haumlnen mukaansa ilmaisevat

minuuden ja Jumalan loumlytaumlmisestauml Vastaavanlaisen sisaumllloumln oletan haumlnen

mukaansa loumlytyvaumln myoumls unikuvista ja muista elaumlmyksellisistauml kuvista Pyrin

myoumls osoittamaan haumlnen tulkintansa mahdollisia yhteyksiauml gnostilaisiin ja

327 Frey 1995 244 328 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash4 329 rdquoSieht sich der Leser jetzt anhand derldquohellipldquoErzaumlhlungenldquohellipldquomit einer Wirklichkeit konfrontiert die zutiefst seine eigene istldquo TE I 178 Der Text wir zur Bruumlcke zur Vermittlung des Lesers mit sich selbstldquo TE I 384ndash85 Ks luku 33 330 rdquoGottfindung und Selbstfindung verhalten sichldquohellipldquozueinander wie Grund und Folge wie Wesensursprung und Erscheinungldquo TE II 245 Ks luku 34 331 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (`dem Vater wesensgleich`) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 Jung ei taumlsmennauml mihin Raamatun kohtiin haumln viittaa

143

uushenkisiin tulkintoihin koska Drewermannia on syytetty erityisesti

gnostilaisista kaumlsityksistauml332

Analysoitavana on kaksi tulkintaa joissa Drewermann kaumlsittelee minuuden

ja Jumalan loumlytaumlmistauml useiden Raamatusta loumlytaumlmiensauml kuvien avulla333 Olen

valinnut ne esimerkkitulkinnoiksi koska Drewermannin sanankaumlyttouml on niissauml

verraten tiivistauml334 Tulkinnat enkelin ilmestymisestauml Neitsyt Marialle (Luuk1

26ndash38)335 ja taumlmaumln kihlatulle Joosefille (Matt1 18ndash25)336 eivaumlt haumlnen mukaansa

ole elaumlmaumlkerrallista aineistoa vaan kuvausta ihmisen olemuksesta337 Ne

ilmaisevat ihmisen tiedostamattomasta nousevien unikuvien tavoin objektiivista

totuutta ihmiselaumlmaumlstauml338 Niitauml on siksi tulkittava kehityskertomuksina339

Drewermann esittaumlauml naumlmauml tulkinnat korostetusti nimenomaan

syvyyspsykologisina tulkintoina340

332 Esim Ernst Dassmann Dassmann 1992 333 Kaikkien kertomuslajien piiristauml ei asiaa valaisevia esimerkkitulkintoja loumlydy Esimerkiksi historiallisen totuuden muotoon puettuja kertomuksia ja sanaperinnettauml edustavia kertomuksia koskevat esimerkkitulkinnat ovat niin suppeita etteivaumlt ne sisaumlllauml merkittaumlviauml naumlkoumlkohtia siitauml minkaumllaiseksi Drewermann ymmaumlrtaumlauml Raamatun sanoman TE II 635ndash58 739ndash53 TE II 40 Kertomuslajien jaottelusta ksluku 31 Siitauml miten Drewermann tulkitsee Raamatun ihmekertomukset minuutensa loumlytaumlmisen ja Jumalan loumlytaumlmisen kuvauksiksi tarjoaa esimerkin luvussa 45 kaumlsiteltaumlvauml Drewermannin analyysi uskon syntymisestauml 334 Esimerkkitulkinnat antavat hyvaumln yleiskuvan siitauml mitauml Drewermann sisaumlllyttaumlauml uskoa heraumlttaumlvaumlaumln sanomaan vaikka haumlnen muista tulkinnoistaan on tietenkin loumlydettaumlvissauml myoumls muita naumlkoumlkohtia Esim Drewermannin Markuksen evankeliumin tulkintojen teksti on naumliden kertomusten tulkintaan verrattuna erittaumlin monipolvista ja monisanaista sekauml sisaumlltaumlauml lainauksia kirjallisuudesta ja kirkkopoliittisia kannanottoja Minuutensa loumlytaumlmisen ja Jumalan loumlytaumlmisen teema loumlytyy kyseisen lisaumlaineiston joukosta DMK I DMK II 335 Name 41ndash90 336 TE II 504ndash512 337 rdquoDie mythischen Genealogien und Kindheitsgeschichten nicht als phantastische Biographien sondern als symbolische Wesensbeschreibungen gelesen werden muumlssenldquo Name 33 Drewermann maumlaumlrittelee Martin Dibeliukseen tukeutuen myytin olevan kertomus jolla on erityinen merkitys Kyseinen merkitys on tietyn riitin tulkinta tai jonkin tapahtumasarjan kuten maailman synnyn kuvaaminen Esimerkiksi Jumalan olemus esitetaumlaumln myytissauml kertomuksen muodossa TE I 87 Valitut tulkinnat tarjoavat hyvaumln esimerkin siitauml miten myyttien satujen tarujen ja legendojen kuvat Drewermannin mukaan puhuvat minuutensa loumlytaumlmisestauml Drewermann on julkaissut monografian Jeesuksen syntymauml- ja lapsuusmyytistauml (Name 1993) sekauml Jeesuksen kuolemaan ja yloumlsnousemukseen liittyvistauml myyteistauml (Barke 1993) 338 rdquoUm psychische Verbindlichkeit von Traumlumen und Mythen zu verstehenldquohellipldquoEs ist die wohl wichtigste Einsicht der Psychoanalyse daszlig die Bilder der Unbewuszligtenldquo hellipldquoobjektiv vorgegebene Wahrheiten ausdruumlcken die buchstaumlblich uumlber Gluumlck und Ungluumlck Heil und Unheil Tod und Leben entschiedenldquo Name 36 Drewermann kaumlyttaumlauml taumlssauml psykoanalyysin kaumlsitettauml syvyyspsykologian yhteisnimityksensauml jolloin haumln lukee sen piiriin myoumls Jungin analyyttisen psykologian 339 rdquoMythen und mythennahe Erzaumlhlungen sind daher ndash mindestens probeweise ndash zu lesen als Entwicklungsgeschichten des Selbstldquo TE I 191 Name 41ndash90 TE I 504ndash12 340 Name 13

144 Enkeli on Drewermannin mukaan ensimmaumlinen kertomusten pelastavista

kuvista Kuva loumlytyy yliluonnollisen olennon taustalta341 Enkeli on taumlrkeauml

symboli sekauml Luukkaan ettauml Matteuksen evankeliumin kuvauksessa Marialle

ilmestyvauml enkeli on ihmisen oman olemuksen kuva (Abbild) Olemus taas

merkitsee Drewermannin mukaan syvyyspsykologisesti ihmisen perimmaumlistauml

tiedostamatonta olemusta Ihminen ei sitauml tietoisesti tunne mutta haumlnen tulisi se

loumlytaumlauml342 Enkeli on ihmisen kokonaisuuden (Selbst) symboli Taumlmauml ilmenee

selvaumlsti myoumls tulkinnasta jonka Drewermann antaa taivaasta laskeutuvalle

ilmestyskirjan enkelille Enkelin oikea puoli kuvaa tietoisuutta vasen taas kuvaa

tiedostamatonta343 Drewermann tulkitsee enkelin aina ihmisen alkuperaumlisen

olemuksen symboliksi

Jung sen sijaan tulkitsee enkelin monin eri tavoin344 Kerran haumln maumlaumlrittelee

enkelin vaumllittaumljaumlksi joka ilmoittaa tiedostamatonta mielensisaumlltoumlauml ihmisen

tietoisuudelle345 Enkeli ei siis ole Jungin maumlaumlritelmaumln mukaan ihmisen

perimmaumlisen olemuksen kuva Haumlnen syvyyspsykologiaan tukeutuva

maumlaumlritelmaumlnsauml on sen sijaan laumlhellauml kristillistauml tulkintaa enkelistauml

tiedonvaumllittaumljaumlnauml346 Drewermannin tulkinta eroaa siten ratkaisevasti Jungin

tulkinnasta Taumlmaumln tulkintaan verrattuna Drewermannin tulkinta on

eksklusiivinen

Enkeli on Drewermannin mukaan myoumls teologisesti ihmisen olemuksen

kuva Enkeli on Jumalan luoman ihmisen peruskuva (Grundbild)347 Enkeli kuvaa

siten ihmisen alkuperaumlistauml olemusta jonka ahdistus on rdquopeittaumlnytrdquo Haumln kaumlyttaumlauml

samaa symbolia kuvaamaan ihmistauml sekauml psyykkisenauml ettauml hengellisenauml olentona

Taumlmauml tulkinta edustaa vastaavaa uushenkisyyttauml kuin amerikkalaisen kirjailija

Terry Lynn Taylorin naumlkemys jonka mukaan enkeliauml on kaumlytetty luomisessa

341 Drewermann pitaumlauml itse esittaumlmaumlnsauml alkamissaumlaumlnnoumln mukaisesti kertomuksen alkua tulkinnallisesti taumlrkeaumlnauml 342 rdquoTiefenpsychologisch wird man in der Vision des Engelbildes gewiszlig ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfen eine Verkoumlrperung der Gestalt in der wir selber uns begegnenldquo Name 48 343 Ilm 1012 rdquoEbenso wird man die linke Seite des Engels dem Unbewuszligten die rechte Seite dem Bewuszligtsein zuordnenldquo TE II 558 344 Nierlich 1996 66ndash68 345 rdquoWenn die Engel naumlmlich etwas sind so sind sie personifizierte Uumlbermittler unbewuszligter Inhalte die sich zum Worte meldenldquo Jung 1978 GW 13 sect 108 346 Esim Lempiaumlinen 2002 358ndash59 347 rdquoIm Bild des acuteEngelsacute redet theologisch ausgedruumlckt Gott in der Gestalt des eigenen Wesens zum Menschen der acuteEngel` ist wenn man so will das Existenzgewissen des Daseins das Grundbild auf hin Gott den Menschen geformt hatldquo TE I 509

145

ihmisen prototyyppinauml348 Enkeli on suosittu hahmo myoumls uushenkisyydessauml349

Drewermannin tulkinnan uushenkisyyden osoittaa myoumls haumlnen enkelitulkintansa

ainoa rdquoteologinenrdquo perustelu antroposofinen kaumlsitys arkkienkeleistauml ihmisten

henkisyyden symboleina350 Haumlnen kaumlsityksensauml ihmisen perimmaumlisestauml

olemuksesta eli teologinen rdquoihmisihanteensardquo on taumlstauml paumlaumltellen vain vaumlljaumlsti

kristillinen351 Drewermannin tulkinta ei sen uushenkisistauml piirteistauml huolimatta

kuitenkaan edusta tyypillistauml rdquoenkeliuskoardquo Enkeleitauml naumlet luonnehditaan

uushenkisessauml rdquoenkeliuskossardquo yleensauml olennoiksi joihin ihminen voi turvata Ne

ovat auttajia sanasaattajia oppaita suojelijoita tai ystaumlviauml352

Enkelin ilmestyminen kuvaa Drewermannin mukaan ilmestyskertomuksessa

syvyyspsykologisesti kypsymishaastetta353 Uskoa heraumlttaumlvauml sanoma sisaumlltyy siinauml

tiettyyn tapahtumaan354 Kypsymisellauml haumln tarkoittaa selvaumlstikin minuuden

(Selbst) loumlytaumlmistauml Tulkinta noudattaa Jungin kaumlsitystauml minuuden toteuttamisesta

(Selbstverwirklichung) eli individuaatiosta355 Drewermann kuvaa naumlin

tapahtumista jota haumln kaumlsittelee teologisesti oman ahdistuksen tajuamisena

Haumlnen mukaansa enkelinaumlyn viestinauml on itsensauml naumlkeminen Jumalan silmin On

tarkasteltava omaa elaumlmaumlaumlnsauml ikuisen hyvyyden silmin ja tajuttava mikauml on oman

olemassaolon (Dasein) tarkoitus Tulkinnan Drewermann perustaa muinaisen

Egyptin uskontoon356 Aikojen lopussa punnitaan vaaacutealla ovatko ihmisen olemus

348 Nierlich 1996 67 349 rdquoSekauml uskonnollisessa ettauml uushenkisessauml kontekstissa ajatellaan ettauml meitauml auttaa joko Jumala (vaumllillisesti) enkelit tai jokin suurempi voima jota ei kuitenkaan pystytauml nimeaumlmaumlaumlnrdquo Vuori 2012 89 350 Name 216 viite 40 Drewermann esittaumlauml yrityksenauml sitoa enkelioppi dogmaattisesti ihmisten kokemuksiin taumlmaumln ajatuksen jonka on haumlnen mukaansa esittaumlnyt tunnettu antroposofi H W Schroeder teoksessaan Mensch und Engel Die Wirklichkeit der Hierarchien Schroeder (s 1931) on Suomen antroposofisen liiton mukaan antropofista ajattelua toteuttavan kristiyhteisoumln yliohjaaja Schroeder 2007 351 Esim Johanna Zimmermann on toimittanut antologian kristillisistauml enkeleitauml kaumlsittelevistauml teksteistauml Mukana on esimerkkejauml Vanhan testamentin Uuden testamentin kirkkoisien kristillisten mystikkojen ja eri tunnustuskuntien edustajien teksteistauml Lisaumlksi mukana on valikoima legendojen myyttien satujen ja muun kristillisen perinteen piiristauml sekauml runoutta Zimmermann 1956 Drewermann ei tukeudu yhteenkaumlaumln niistauml 352 Utriainen 2014 35 Utriaisen mukaan enkeliusko yhdistaumlauml kristinuskon elementtejauml muihin uskontoperinteisiin kuten teosofiaan ja uushenkisyyteen Utriainen 2014 34 353 rdquoTiefenpsychologisch wird man in der Vision des Engelbildes gewiszlig ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfen eine Verkoumlrperung der Gestalt in der wir selber uns begegnen auf dem Wege unsere Reifung und Vollendungldquohellipldquowozu wir eigentlich berufen sindldquo Name 48 354 Enkelin ilmestyminen alkaa siis Drewermannin mukaan vapauttavan naumlyn joka haumlnen mukaansa muodostuu kunkin tekstin kokonaissanomasta 355 Jung 1964 GW 7 sect 266ndash 267 356 rdquoDie aumlgyptische Goumlttin Maat stelltldquohellipldquo die Urform der biblischen und abendlaumlndischen Engelbilder uumlberhauptldquohellipldquoDas persoumlnliche Gericht eines Menschenldquohellipldquobestehe darin das eigene Lebenldquohellipldquomit den Augen der ewige Guumlte betrachten koumlnnen und deutlich zu sehen was mit dem eigenen Dasein wesentlich gemeint warldquo Name 51

146

(Wesen) ja oleminen (Sein) tasapainossa357 Muinaisessa Egyptissauml tuomitsijana

oli jumalatar Maat mutta kristinuskossa haumlntauml vastaa Drewermannin mukaan

arkkienkeli Mikael358 Drewermann soveltaa Egyptin uskontoa

raamatuntulkintaan koska ajattelee kaikkien uskontojen syntyneen Jumalan

ihmismieleen asettamista kuvista359 Myoumls uushenkisyydessauml ajatellaan kaikkien

uskontojen olevan ilmausta samasta sisaumlisestauml todellisuudesta360

Raamatun enkelin tulkitsemisella mielensisaumliseksi olennoksi joka ihmisen

olisi itsestaumlaumln loumlydettaumlvauml voi naumlhdauml olevan yhteyksiauml sekauml gnostilaisiin ettauml

uushenkisiin tulkintoihin Liittyyhaumln Drewermannin mukaan minuutensa

loumlytaumlmiseen aina Jumalan loumlytaumlminen361 Kaumlsitys on sukua gnostilaiselle

kaumlsitykselle jonka mukaan ihminen voi loumlytaumlauml tiedon joka koskee sekauml haumlnen

olemustaan ettauml sitauml mihin haumln on matkalla362 Se on sukua myoumls uushenkiselle

kaumlsitykselle oman jumalallisen minuuden loumlytaumlmisestauml363 Drewermann tulkitsee

siis enkelin toisin kuin Jung sekauml osittain uushenkisistauml ja gnostilaisista

laumlhtoumlkohdista kaumlsin Haumlnen tulkintansa on kuitenkin syvyyspsykologista tulkintaa

koska sen sisaumlltoumlnauml ovat syvyyspsykologisesti tulkitut pelastavat kuvat ja

pelastavat naumlyt364 Taumlllaisen erityisen rdquopelastusmetodinrdquo esittaumlmistauml voi silti pitaumlauml

gnostilaiseen elitismiin verrattavana ilmioumlnauml365

Jungiin tukeutunut Johanna Zimmermann tulkitsee enkelin Drewermannin

tavoin ihmisen olemisen (Sein) arkkityypiksi ja Luojan palveluksessa olevaksi

alkuvoimaksi366 Jungin analyyttisen psykologian tulkintaperinne tarjoaa

kuitenkin mahdollisuuksia muunlaisiinkin tulkintoihin367 Drewermann yhdistaumlauml

357 rdquoEs geht in der Tat um ein inneres Gleichgewicht Von Wesen und Seinldquo Name 50 358 rdquoStatt der Goumlttin Maat ist es im Christentum lediglich der Engel Michael der die Wage des Gerichtes haumlltldquo Name 49 Drewermann tukeutuu kaumlsityksessaumlaumln muun muassa kirkkotaiteen ilmaisemaan perinteeseen jossa arkkienkeli Mikael kuvataan usein vaaka kaumldessaumlaumln Lempiaumlinen 2002 130 359 Kuvien valovoima on haumlnen mukaansa kuitenkin erilainen eri uskonnoissa Haumln vertaa sitauml katedraalin ikkunoiden kuvien kirkkauteen kuvien kirkkaus riippuu ulkoa tulvivan valon maumlaumlraumlstauml Kuvien tulkinta on siten erilainen eri uskonnoissa Name 32 360 Heelas 1996 225 361 rdquoGottfindung und Selbstfindung verhalten sichldquohellipldquozueinander wie Grund und Folge wie Wesensursprung und Erscheinungldquo TE II 245 362 Klemens Aleksandrialainen katkelma Theodotokselta 782 Dunderberg amp Marjanen 2005 18 363 Heelas1996 226 364 rdquoTiefenpsychologisch wird man in der Vision des Engelbildes gewiszlig ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfen eine Verkoumlrperung der Gestalt in der wir selber uns begegnenldquo Name 48 365 Vrt Marjanen 2005 30 366 Nierlich 1996 68 367 Drewermannin tulkintojen jungilaisuuden aitoutta ei ole taumlssauml tutkimuksessa mahdollista maumlaumlritellauml Tutkimuksen fokuksena on Drewermannin teologisen ja syvyyspsykologisen tulkinnan vertailu

147

enkelitulkinnassaan syvyyspsykologisesti ymmaumlrretyn minuuden loumlytaumlmisen ja

teologisesti ymmaumlrretyn olemuksen ja olemisen tasapainon saavuttamisen

Enkelin ilmestymisen tulkitseminen psyykkiseksi ja uskonnolliseksi

kehityshaasteeksi ilmentaumlauml haumlnen keskeisinauml pitaumlmiensauml tulkintaperiaatteiden

noudattamista Tulkinta tapahtuu subjektitasolla ja tekstin sisaumlltoumlnauml on minuuden

loumlytaumlminen

Drewermann viittaa selvaumlsti Jumalaan puhuessaan ikuisen hyvyyden

arvioitavana olemisesta Haumln ajattelee ettauml oman perimmaumlisen olemuksensa

loumlytaumlminen edellyttaumlauml sekauml psyykkistauml ettauml uskonnollista kypsymistauml Myoumls

ilmestyskirjan kuvaus enkelin laskeutumisesta maan paumlaumllle kuvaa Drewermannin

mukaan kypsymisen haastetta Esimerkiksi enkelin paumlaumlllauml oleva sateenkaari viittaa

kypsymiseen368 Kypsymiseen sisaumlltyy siten haumlnen mukaansa sekauml psyykkisestauml

ettauml eksistentiaalisesta ahdistuksesta vapautuminen Raamatun kuvaukset enkelien

ilmestymisestauml haastavat etsimaumlaumln sekauml psyykkistauml vapautumista ettauml

uskonnollista pelastusta

Enkelin arkkityyppinen kuva osoittaa Drewermannin mukaan myoumls sen

miten ihminen voi paumlaumlstauml perille omasta olemuksestaan Kristityt uskovat haumlnen

mukaansa ettauml arkkienkeli Mikael etsii ihmisten tekoja punnitessaan hyvien ja

pahojen tekojen tasapainoa Egyptissauml taas on ymmaumlrretty ettauml tasapaino vallitsee

jo maailmanjaumlrjestyksessauml369 Haumln ajattelee sikaumllaumlisten hautaseinaumlmien paljastavan

enkelinaumlkyjen eskatologisen merkityksen joka on totuuden loumlytaumlminen omasta

olemuksesta Maatin suojeluksessa Jumalan luomistahdon mukainen olemuksen ja

olemisen tasapaino on haumlnen mukaansa ymmaumlrretty Egyptissauml paremmin kuin

kristinuskossa Enkeli jonka Drewermann tulkitsee Marian ilmestys -

kertomuksessa ihmisen oman olemuksen kuvaksi vertautuu taumlssauml tulkinnassa

Jumalaan370 Enkeli on siten haumlnen mukaansa syvyyspsykologisesti minuuden ja

368 ldquoAuch die anderen Attribute des Engels weisen ihn als Verkoumlrperung einer bewuszligten Synthese und Integration der Seelenkraumlfteldquohellipldquoauch den Regenbogen der sein Haupt umstrahlt im Sinne eines Mandala-Symbols als ein Zeichen deuten muumlssen das auf die Ganzwerdung der Persoumlnlichkeit verweistldquo TE II 558ndash59 369 Drewermann viittaa Raamatun ulkopuoliseen kristilliseen perinteeseen ja ymmaumlrtaumlauml sen niin ettauml arkkienkeli Mikaelin punnitessa ihmisten tekoja vaaacutealla aikojen lopussa ei tasapainoa helposti loumlydy hyvien ja pahojen tekojen vaumllille Name 49ndash50 370 ldquoDie aumlgyptische Goumlttin Maat stelltldquohellipldquodie Urform der biblischen und abendlaumlndischen Engelbilder uumlberhaupt darldquohellipnur im Vertrauen eines Schutzes der sie selber meint beschirmt und gelten laumlszligt werden den Menschen ihr eigenes Maszlig ihr inneres Gleichwicht erlangen koumlnnenldquo Name 51

148

teologisesti sekauml ihmisen olemuksen ettauml Jumalan kuva371 Haumln korostaa naumlin

ilmeisesti sitauml ettauml Jumala-yhteys tuottaa tasapainon ja turvallisuuden eli

turvallisuuden sanan teologisessa merkityksessauml Oman olemuksen eli

syvyyspsykologisesti oman minuuden ja Jumalan loumlytaumlminen ovat haumlnelle saman

asian eri puolia Tulkinta tukeutuu siinauml suhteessa Jungin tulkintaan ettauml taumlmaumln

mukaan minuuden (Selbst) arkkityyppi on ihmisen sisaumlinen kuva Jumalasta372

Pelastava enkelin kuva osoittaa siis Drewermannin mukaan ettauml niin

uskonnollinen kuin psyykkinenkin vapautuminen tapahtuvat vain Jumalan avulla

Muinaisen Egyptin uskonnon hyoumldyntaumlminen raamatuntulkinnassa on esimerkki

laajentamisen periaatteen keskeisyydestauml Drewermannin tulkinnoissa

Myoumls siihen ettauml Marian ilmestyskertomuksen enkeli ilmoittaa juuri

Jumalan Pojan syntymaumln sisaumlltyy Drewermannin mukaan rohkaiseva sanoma

Jumalallisen lapsen (das goumlttliche Kind) arkkityypin alkumuotona on naumlet lapsen

arkkityyppi Lapsen symboli ilmaisee Jungiin tukeutuvan Drewermannin mukaan

ettauml elaumlmaumln voi alkaa uudelleen alusta373 Sama merkitys lapsen symbolilla on

haumlnen mukaansa myoumls Matteuksen evankeliumin kertomuksessa (Matt 27ndash

23)374 joka kuvaa pyhaumln perheen pakoa Egyptiin ja sieltauml palaamista

Drewermann ei lapsisymbolin merkitystauml kaumlsitellessaumlaumln viittaa muuten kanonisiin

tai gnostilaisiin evankeliumeihin Sen sijaan haumln etsii sille sisaumlltoumlauml sekauml muinaisen

Rooman mytologiasta ettauml muista myyteistauml375 Jumalallisen lapsen syntyminen

symboloi haumlnen mukaansa vaatimusten pakosta vapautumisen tarvetta ja

uskallusta kuunnella itseaumlaumln376 Taumlssaumlkin haumln tukeutuu Jungiin joka tulkitsee

jumalallisen lapsen syntymaumln minuuden syntymiseksi377 Tulkinta nousee myoumls

Drewermannille ominaisen romanttisen sisaumlisyysnaumlkemyksen perustalta kuten

371 Vaikka Drewermannin enkelitulkinta eroaakin Jungin tulkinnasta se on jungilainen siinauml mielessauml ettauml haumln esittaumlauml samalle symbolille eri yhteyksissauml eri tulkintoja 372 Jung 1963 GW 11 sect 757 373 ldquoPsychologisch betrachtet steht das archetypische Symbol des goumlttlichen Kindes fuumlr eben diese Bereiche der menschlichen Seele die spontan ins Bewuszligtsein draumlngenldquo Name 54 ldquoImmer steht das Symbol des `Kindesacute in der Sprache der Mythen Maumlrchen und Traumlume fuumlr die im Grunde religioumlse Erlaubnis das Leben noch einmal von vorn beginnen zu koumlnnenldquo Name 53 Myoumls TE I 505ndash06 ldquo Dieser Archetypus desacute Kindgottesacute istldquohellipldquoin innigster Vermischung mit allen anderen mythologischen Aspekten des Kindmotivesldquo Jung 1976a GW 91 sect 268 Jung 1940 122 374 TE I 519ndash529 erityisesti TE I 522 528 375 Esim Name 210ndash215 376 TE I 505ndash06 377 rdquoWaumlre unsere Vision ein moderner Traum so wuumlrde man nicht zoumlgern die Geburt des goumlttlichen Kindes als das Bewuszligtwerden des Selbst zu deutenldquo Jung 1963 GW 11 sect 714

149

Venetz oikein huomauttaa 378 Drewermannin tulkinta minuuden loumlytaumlmisestauml

ilmentaumlauml sekauml pyrkimystauml hyvaumlaumln syvyyspsykologiseen tulkintaan ettauml

romantiikan teologiasta nousevaa ihmisen sisaumlisten tuntemusten arvostamista Haumln

loumlytaumlauml naumlin Raamatusta kehotuksen toimia oikeana pitaumlmaumlnsauml mukaisesti

Enkeli ja jumalallinen lapsi eivaumlt ole Drewermannin mukaan ainoita

perimmaumlisen olemuksen etsimiseen haastavia kuvia Esimerkiksi eskatologisten

naumlkyjen kuva tulevasta Messiaasta on myoumls sellainen Drewermann tulkitsee

Messiaan kuvaavan ihmisen minuutta joka yhdistaumlauml tiedostamattoman ja

tietoisen Eskatologisia kuvia on siksi haumlnen mukaansa tulkittava sekauml kristillisen

toivon ettauml minuuden loumlytaumlmisen naumlkoumlkulmasta379 Taumlssaumlkin Drewermann

tukeutuu Jungin tulkintaan jonka mukaan ihmisen sisaumlinen kuva Jumalasta ja

Kristuksesta on sitoutunut haumlnen minuuden arkkityyppiinsauml Jung tosin ei

Drewermannin tavoin ajattele sisaumlisen jumalakuvan sanovan mitaumlaumln

transsendenttisen Jumalan olemassaolosta380 Eskatologiset kuvat ovat

Drewermannin mukaan pelastavia ja vapauttavia kuvia sekauml teologisesti ettauml

syvyyspsykologisesti Enkelin jumalallisen lapsen ja Messiaan kuvien tulkinnat

osoittavat ettauml Drewermann pyrkii aina tulkitsemaan Raamattua minuuden

loumlytaumlmisen naumlkoumlkulmasta

Neitseellisesti syntyvauml jumalallinen lapsi kuvaa Drewermannin mukaan

kahta asiaa Ensiksi siihen sisaumlltyy lupaus elaumlmaumln uudesta alusta Toiseksi se

symboloi ihmisen siirtymistauml ei-olemisesta (das Nichtsein) olemiseen (das Sein)

eli Drewermannin sanoin rdquojumalallistumistardquo381 Haumln yhdistaumlauml naumlin

378 Venetz 1992 34 Tulkinnalta ei voi kuitenkaan odottaa Venetzin tavoin olevan parin tuhannen vuoden takaisten olosuhteiden realistista kuvausta koska se on laumlhtoumlkohdiltaan syvyyspsykologista tulkintaa 379 rdquoIm Sinne einer tiefenpsychologischen Interpretation derartiger (Eschatologischen) Visionen kommt es darauf an all die Momente acute eschatologischeracute Hoffnung nach innen zu ziehen und als Bilder eines psychischen Prozesses zu deuten derldquohellipldquodie Gestalt einer wahren und eigentlichen Existenz hervorbringt Vor allem die Person des kommendenacute Messiasacute ist Verkoumlrperung desacute Selbstacute zu verstehen als Inbegriff der Einheit aller psychischen Gegensaumltze zwischen Bewuszligtsein und Unbewuszligtenrdquo TE II 453 380 rdquoDas Selbst ndash als acuteGottacutendash wahrgenommen und tiefenpsychologisch in der Terminologie C G JUNGS deshalb auch so bezeichnet wird macht es verstaumlndlich daszlig es in den eschatologischen Hoffnungen nicht acuteder Menschacute (das bewuszligte Ich) ist dessen Durchsetzung zum Heil fuumlhrt sondern das Wirken einer anderen absolut uumlberlegenen Macht an der alle fremde Gewalt zerschellen muszligldquo TE II 454 Esim Jung 1963 GW 11 sect 231 381 rdquoDie Mythologie vieler Voumllker weiszlig von der Gestalt eines Kindgottes eines goumlttlichen Wesens dessen kindliche Gestalt nicht etwa eine noch unfertige Vorstufe spaumlterer Reifung darstellt sondern die in sich selbst als eine guumlltige Erscheinungsform des Goumlttlichen im Uumlbergang von Nichtsein zum Sein verstanden muszligrdquo Name 57 Drewermann korostaa ettauml vain syvyyspsykologia pystyy osoittamaan uskonnoille yhteisten kuvien merkityksen ja Raamatun Kristus-kuvan merkityksen Name 207

150

syvyyspsykologiseen tulkintaan teologisen tulkinnan Drewermann tarkoittanee

ihmisen olemisen jumalallistumisella sitauml ettauml ihminen palaa alkuperaumliseen

ahdistusta edeltaumlvaumlaumln yhteyteensauml Jumalan kanssa Se on haumlnen naumlkemyksensauml

uskosta Lapsi kuvaa haumlnen mukaansa sitauml ettauml ihmisen olemus voi toteutua eli

rdquotulla lihaksirdquo Enkeli kuvaa taumltauml toteutunutta olemusta henkisesti (geistig)382

Myoumls ilmestyskirjasta haumln loumlytaumlauml vastaavan kuvan Se on kuva naisesta joka

synnyttaumlauml maailman kansoja hallitsevan pojan Kuva osoittaa ettauml tie minuutensa

ja Jumalan tuntemiseen on loumlydettaumlvissauml383 Ilmoitus jumalallisen lapsen

syntymaumlstauml kertoo Drewermannin mukaan ettauml Jumalan loumlytaumlminen ja oman

minuutensa loumlytaumlminen on mahdollista kaikille Kyseessauml ei siten ole

populaaripsykologian tuntema rdquosisaumlinenrdquo lapsi joka kantaa itsessaumlaumln myoumls

tiedostamattomaan torjuttuja kokemuksia Lapsisymbolilla on paumlinvastoin sekauml

teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti positiivinen sisaumlltouml Sama ilmenee myoumls

haumlnen tulkinnastaan vanhasta Simeonista joka ottaa Jerusalemin temppelissauml

syliinsauml ympaumlrileikattavaksi tuodun Jeesus-lapsen (Luuk 2 25ndash35) Simeonissa

eli toive taumlstauml kohtaamisesta mutta sama lapsen kuva ja sama pyhauml toive elaumlauml

Drewermannin mukaan jokaisessa ihmisessauml Se on toive jonka ainoastaan

Jumala voi tyydyttaumlauml384 Drewermann ajattelee katolisen kirkon opetuksen

mukaisesti ettauml ihmisellauml on luontainen valmius Jumala-suhteeseen385 Tulkinta

muistuttaa Tuomaan evankeliumin lauselmaa 4386

Miten ihmisten tulisi elaumlauml naumlkyy Drewermannin mukaan myoumls

evankeliumien Jeesuksen suhtautumisessa lapsiin (Mark 9 30ndash37 Mark 10 13ndash

16)387 Lapsen pitaumlminen esikuvana ei tarkoita arvottamista vaan kehotusta

aikuiselle loumlytaumlauml oma sisaumlinen lapsensa388 Ihmisen elaumlmauml on nimittaumlin Jumalassa

ja siksi haumlnen on alettava jaumllleen lapseksi eli pelastetuksi389 Silloin on lupa

ilmaista aitoja tunteitaan ja itkeauml tai nauraa kun siltauml tuntuu sekauml kertoa

382 ldquoVerdichtet sich in der Gestalt dieses Kindes anfanghaft das Bild des eigenen acutefleischgewordenenacute Wesens wie es als geistiges Vorbild in dem acuteEngelacute Gottes in Erscheinung tratldquo Name 55 383 TE II 570 384 Name 172ndash73 385 Vrt Katolisen kirkon katekismus sect 35 386 rdquoJeesus sanoi acuteVanha mies ei epaumlroumli kysyauml seitsemaumln paumlivaumln ikaumliseltauml pieneltauml lapselta elaumlmaumln paikasta ja haumln saa elaumlaumlrdquo Huuhtanen amp al 1994 58ndash59 387 DMK II 41ndash52 DMK II 104ndash114 388 DMK II 42 49 389 DMK II 43 rdquoIhm schwebtrdquohelliprdquodie Vision eines Neuanfangs vorldquohellipldquonoch einmal neu zu beginnen als Kinder sagt Jesus als Erloumlste kann man auch sagenldquo DMK II 47 Myoumls DMK II 108

151

unelmistaan ja pettymyksistaumlaumln390 Lapsi joka osaa iloita Jumalan lahjoista ja

luottaa ehdoitta on Drewermannin mukaan esikuva Jumalaan suhtautumiselle391

Monien lasten ja monien ihmisten elinympaumlristouml on haumlnen mukaansa valitettavasti

estaumlnyt elaumlmaumlstauml naumlin392 Haumln naumlyttaumlauml kuitenkin uskovan ettauml kaikista voi tulla

avoimia ihmisiauml jotka saumlilyttaumlvaumlt avoimuutensa myoumls reaalimaailmassa Naumlkemys

edustaa uushenkistauml toiveikkuutta vaikkakin sille loumlytyy tukea myoumls humanistisen

psykologian edustajan Carl Rogersin kaumlsityksestauml jonka mukaan jokaisella

ihmisellauml on synnynnaumlinen pyrkimys hyvaumlaumln ja itsensauml kehittaumlmiseen

Psykologian professori Risto Vuorinen pitaumlauml kaumlsitystauml pinnallisena 393

Teologisessa optimistisuudessaan kaumlsitys ylittaumlauml katolisen kaumlsityksen jonka

mukaan ihmisillauml on kyllauml Jumala-kaipuuta mutta he ovat langenneessa tilassa394

Jumalan loumlytaumlminen ja minuuden loumlytaumlminen kuuluvat siis Drewermannin

mukaan yhteen Sillauml on haumlnen mukaansa vaikutuksensa siihen minkaumllaiseksi

minuuden loumlytaumlminen ymmaumlrretaumlaumln Haumln vaumlittaumlauml ettauml taumlmaumlkin asia on ymmaumlrretty

jo muinaisen Egyptin faraokultissa jossa egyptilaumliset pitivaumlt faraota jumalana395

Haumln loumlytaumlauml naumlin tulkinnalleen yleisuskonnollista tukea396 Egyptilaumliset ovat haumlnen

mukaansa tulkinneet Jumalan Pojan pelastavan kuvan siten kuin

syvyyspsykologia sen ymmaumlrtaumlauml He ovat ensimmaumlisinauml oivaltaneet ettei kukaan

ole ainoastaan vanhempiensa lapsi vaan jokainen on kotoisin taivaasta Egyptissauml

390 DMK II 48 391 DMK II 108 392 DMK II 110ndash111 393 Vuorinen 1995 53 394 Katolinen katekismus sect 27 sect 404 395 Drewermann vaumlittaumlauml ettauml kristinuskon on Jumalan Pojan kaumlsitteestauml kiittaumlminen tuhansia vuosia vanhaa Osiris-uskontoa kristinusko on vanhan valon uskonnon uusi ruumiillistuma Name 79ndash80 Egyptilaumlisten usko kuolemanjaumllkeiseen elaumlmaumlaumln Osiris-jumalan valtakunnassa vertautuu haumlnen mukaansa kristittyjen uskoon yloumlsnousseen Kristuksen kohtaamisesta kuoleman jaumllkeen Name 75 Drewermann tuo naumlin esille uskontotieteessauml tunnetun vertailun mutta ei painota Egyptin Osiris-uskon ja kristillisen yloumlsnousemususkon eroa Osiris ei palannut maailmaan vaan jaumli kuolleitten valtakunnan kuninkaaksi Salonen-Holthoer 1982 196 Luukkaan evankeliumin enkeliauml vastaa Drewermannin mukaan Egyptin jumala Thoth joka on haumlnen mukaansa jumalten laumlhettilaumls Raamatun Pyhauml Henki ja Egyptin Amun-jumala jota Drewermann nimittaumlauml muun muassa tuulen jumalaksi vastaavat puolestaan haumlnen mukaansa toisiaan Name 62ndash63 Drewermann loumlytaumlauml Egyptin uskonnosta myoumls kolminaisuusopin Haumlnen mukaansa kristillistauml kolminaisuusoppia vastaavassa suhteessa toisiinsa ovat jumalat Amun Ptah ja Re Name 63 Jumalana palvottu farao ei kuitenkaan mahdu taumlhaumln Drewermannin kolminaisuuteen (Trinitaumlt) joten siitauml haumln ei loumlydauml vertailukohtaa kristinuskon kolminaisuuskaumlsitykselle Drewermann vertailee tulkinnassaan kristillistauml Marian ilmestys -myyttiauml Egyptin muinaisen uskonnon sisaumlltoumlihin ja tarttuu sen monipolvisesta aineistosta Marian ilmestys -myyttiauml muistuttaviin kohtiin Drewermannin perustelu haumlnen eri myyteistauml loumlytaumlmilleen yhtaumllaumlisyyksille on haumlnen omaksumansa Jungin arkkityyppiteoria Haumlnen mukaansa Egyptissauml on myoumls onnistuttu elaumlmaumlaumln paremmin uskonnon opetusten mukaan kuin kristikunnassa Egyptissauml ei ole erotettu pyhaumlauml ja arkea toisistaan Jumalan poikana palvottua faraota on siellauml pidetty maailmanjaumlrjestyksen yllaumlpitaumljaumlnauml Name 78 65 396 Tulkinta ilmentaumlauml myoumls Drewermannin Jungilta omaksumaa laajentamisen periaatteen kaumlyttoumlauml tulkinnassa

152

vallinnut kaumlsitys jonka mukaan farao on maanpaumlaumllle astunut jumalolento osoittaa

haumlnen mukaansa taumlmaumln397 Sen mitauml egyptilaumliset uskoivat faraostaan

Drewermann soveltaa koskemaan jokaista ihmistauml Raamatun kuva Jumalan

Pojasta ilmaisee haumlnen mukaansa ettauml oman todellisuutensa kohtaaminen

merkitsee itsenaumlistymistauml ja irtautumista vanhemmista398 Psyykkisen

itsenaumlistymisen perustelu on teologinen ihmisen taivaallinen alkuperauml

Tulkitessaan myyttiauml Jeesuksesta 12-vuotiaana temppelissauml (Luuk 2 41ndash52)

Drewermann ilmaisee naumlkemyksensauml vielauml selvemmin Psyykkisesti aikuinen on

haumlnen mukaansa lapsi vain suhteessaan Jumalaan399 Sen sijaan neuroottiset

ihmiset jotka asettavat muut ihmiset Jumalan paikalle pysyvaumlt aina muista

riippuvaisina lapsina He eivaumlt ole psykologisesti aikuisia eivaumltkauml teologisesti

lasten kaltaisia400 Jumalan lapsen eli Jumalan Pojan kuva sisaumlltaumlauml haumlnen

mukaansa siten myoumls sen ettauml psyykkinen vapautuminen ja uskonnollinen

pelastuminen merkitsevaumlt itsenaumlisyyttauml suhteessa muihin ihmisiin

Marian ilmestyskertomuksen kuva jumalallisesta lapsesta osoittaa

Drewermannin mukaan myoumls Jumalan ja oman minuutensa loumlytaumlmiselle otolliset

olosuhteet Sisaumlinen tulkinta paljastaa haumlnen mukaansa eri uskontojen piirissauml

vallitsevan rdquohengenrdquo ja uskontojen sisaumllloumln Egyptilaumliset pitivaumlt haumlnen mukaansa

faraota jumalallisena pelkaumlstaumlaumln rakkaudesta haumlneen Sen haumln vaumlittaumlauml osoittavan

ettei ihminen voi ymmaumlrtaumlauml jumalallista alkuperaumlaumlnsauml muuten kuin

rakkaudellisessa ilmapiirissauml401 Haumln ei tukeudu kulttuuriantropologiseen

aineistoon ja jaumlttaumlauml rakkauden kaumlsitteelle antamansa sisaumllloumln maumlaumlrittelemaumlttauml

Minuuden loumlytaumlminen on haumlnen mukaansa kaikkien uskontojen yhteisenauml

tavoitteena Raguse huomauttaa aivan oikein ettauml Drewermann pitaumlauml Jungista

poiketen individuaation ehtona rakkautta Haumln korostaa taumltauml arvioidessaan

Drewermannin eskatologista tulkintaa Messiaasta ihmisen minuuden kuvana402

Raguse on kuitenkin vaumlaumlraumlssauml vaumlittaumlessaumlaumln ettauml Drewermannin tulkinta poikkeaa

kokonaisuudessaan Jungin tulkinnasta Jungin mukaan ihmisen Jumala-kaumlsitys

397 rdquoIn der aumlgyptischen Vision eines koumlniglichen Menschen hingegen erscheint unser Dasein wie etwas vom Himmel auf die Erde Herabgestiegenesldquo Name 68 398 rdquoDie Aumlgypter waren es die als erste in der Person des Pharao der Ahnung Ausdruck verliehen daszlig wir einen Menschen nicht hinlaumlnglich verstehen solange wir ihn nur als Kind seiner Eltern bezeichnenldquo Name 68 399 Name 192 400 DMK II 110 112 401 rdquoEs allein der Liebe moumlglich ist einen anderen Menschen so zusehen wie die aumlgyptischen Symbole einen acutekoumlniglichenacute einen acutegoumlttlichenacute Menschen beschreibenrdquo Name 7475 402 Raguse 1993 131 TE II 453ndash54

153

sisaumlltyy naumlet haumlnen minuuden arkkityyppiinsauml ja Drewermann seuraa taumltauml

tulkintaa Haumln lisaumlauml kuitenkin Jungin tulkintaan sen ettauml Jumala-kuvan kautta

koetaan myoumls Jumalan laumlsnaumlolo

Drewermann tulkitsee syvyyspsykologista individuaation kaumlsitettauml

teologisesti Haumln viittaa Jumalaan sanoessaan ettauml sekauml eskatologinen toivo ettauml

Jumalan ja minuuden loumlytaumlminen perustuvat kaiken ylaumlpuolella olevan ihmisen

ylaumlpuolella olevan mahdin vaikutukseen403 Minuuden loumlytaumlmiseen tarvittavan

rakkauden laumlhteenauml on siten haumlnen mukaansa Jumala Neitseellisesti syntyvaumlssauml

jumalallisessa lapsessa on haumlnen mukaansa laumlsnauml kaikki mikauml on uskonnollisesta

naumlkoumlkulmasta katsottuna taumlaumlllauml olemiseen kuuluvaa lahjaa rdquoSiinauml on elaumlvaumlnauml laumlsnauml

onnellisuus olemisen ja kutsumuksen sopusoinnusta toivo kehittymisestauml ja

eheytymisestauml sekauml ihmisen minuuden ja ympaumlristoumln vaumllinen harmoniardquo404

Drewermann ajattelee jumalallisen lapsen kuvan kertovan ettauml ihminen voi loumlytaumlauml

jumalallisuutensa eli oman alkuperaumlisen olemuksensa vain rakkauden ilmapiirissauml

Farao-tulkinnasta paumlaumltellen haumln ajattelee taumlllaisen ilmapiirin olevan Jumalan

vaikutusta kaikkien uskontojen piirissauml Haumlnen naumlkemyksensauml liittyy teologiseen

kaumlsitykseen ihmismielen arkkityyppisten kuvien universaalisuudesta joka

puolestaan edustaa inklusiivista uskontokaumlsitystauml405 Ihmisessauml tapahtuvat

muutokset edellyttaumlvaumlt haumlnen mukaansa aina Jumalan rakkautta

Jumalallisen lapsen kuva paljastaa Drewermannin mukaan myoumls ihmisen

sisaumlisen muutoksen tapahtumakulun Enkelin ilmoitus neitseellisestauml syntymisestauml

kertoo sekauml Matteuksen ettauml Luukkaan evankeliumin enkelikuvauksissa ettei

muutos tapahdu tahdon tai jaumlrjen sanelemana406 Perustelu on

syvyyspsykologinen jumalallisen lapsen arkkityyppinen symboli loumlytyy ihmisen

tiedostamattomasta jonka toimintaa ei voi tietoisesti saumlaumldellauml407 Lisaumlperustelun

Drewermann loumlytaumlauml antiikin ajoista juontuvasta perinteestauml Tiedostamatta

403 rdquoIn der eschatologischen Hoffnungen nicht acuteder Menschacute (das bewuszligte Ich) ist dessen Durchsetzung zum Heil fuumlhrt sondern das Wirken einer anderen absolut uumlberlegenen Macht an der alle fremde Gewalt zerschellen muszligldquo TE II 454 404 rdquoAlles was religioumls an Dankbarkeit fuumlr die Gabe des Daseins an Gluumlck uumlber die Uumlbereinstimmung von Sein und Berufung an Hoffnung auf Entfaltung und Ganzwerdung an harmonischem Einklang mit sich selbst und aller Welt ringsum erfahren werden kann ist lebendig und gegenwaumlrtig in diesem acuteKindeacuteldquo Name 55 405 Inklusiivista uskontokaumlsitystaumlaumln Drewermann perustelee muun muassa tukeutumalla Karl Rahnerin naumlkemykseen anonyymistauml kristillisyydestauml GF I 217 406 Name 54 TE I 507 407 rdquoPsychologisch betrachtet steht das archetypische Symbol des goumlttlichen Kindes fuumlr eben diese Bereiche der menschlichen Seele die spontan ins Bewuszligtsein draumlngen und willentlich weder acuteerzeugtacute noch entfaltet werden koumlnnenldquo Name 54

154

syntyvaumlauml spontaanisuutta kuvaa siinauml neitseellisesti eli ilman miestauml syntynyt

koska miehen hahmo merkitsee symbolisesti ymmaumlrrystauml ja tahtoa408

Drewermann vaumlittaumlauml siten spontaanin muuttumisen alkavan ihmisen

tiedostamattoman sielunelaumlmaumln alueelta Se perustuu sekauml syvyyspsykologisesti

ettauml teologisesti ihmismielen tiedostamattoman kerroksen spontaanisuuteen

Spontaanisuus on laumlhtoumlisin arkkityyppisistauml kuvista jotka ovat haumlnen mukaansa

Jumalan ihmismieleen istuttamia Jumalan unikuvia409 Kuva jumalallisen lapsen

syntymaumlstauml symboloi Drewermannin mukaan sitauml ettauml psyykkiseen kypsymiseen

ja oman olemuksen loumlytaumlmiseen paumlaumlstaumlaumln ottamalla vastaan sisimmaumlstauml loumlytyvauml

luomisilmoitus

Sisaumlisen uudistumisen spontaanisuudesta kertoo Drewermannin mukaan

myoumls Joosefin uni -kertomus (Matt 1 18ndash25)410 Se osoittaa silti myoumls sen ettauml

uudistumisella on esteensauml ihmisessauml itsessaumlaumln Mies eli Joosef edustaa siinauml

lapsen vastavoimaa jonka tehtaumlvaumlnauml olisi suojella sitauml mikauml kypsyy rdquonaisessardquo eli

ihmisen tiedostamattomassa Evankeliumin Maria taas on Drewermannin mukaan

verrattavissa myyttien ja satujen rdquosalaiseen rakastettuunrdquo (die heimliche Geliebte)

Sitauml vastaa haumlnen mukaansa Jungin terminologiassa anima eli ihmisen mielen

tiedostamatonta puolta kuvaava kaumlsite411 Drewermann ajattelee ihmisen toimivan

tietoisesti kuin Joosef joka aikoi hylaumltauml kihlattunsa ja taumlmaumln lapsen412 Tietoisesti

ihminen ei nimittaumlin halua muuttua413 Taumlssauml on Drewermannin mukaan kuva

siitauml ettauml pelko ja ahdistus estaumlvaumlt ihmistauml huomaamasta omaa tilaansa ja

uudistumisen tarvettaan Se on Raamatusta loumlytyvauml ahdistuksen paljastava kuva

joka voi johtaa ihmisen turvautumaan ahdistuksesta pelastaviin kuviin Haumln

ymmaumlrtaumlauml taumlssauml tulkinnassaan ihmisen mielen tietoisen ja tiedostamattoman

puolen toimintatavaltaan vastakkaiseksi Haumln tulkitsee Jungin

408 Name 54 TE I 507 409 rdquoBildernldquohellipldquodie von Natur aus in ihm angelegt sind und die unzweifelhaft von Gott stammenldquo TE II 452 ldquoEs nichts Kostbareses gibt als die ewigen Traumlume Gottes im Herzen des Menschen die gerade ihrer uumlberzeitlichen Wahrheit wegen auch in Bibel Eingang finden muszligtenldquo TE II 21rdquoGestalt des acuteMannesacute symbolisch gerade die Sphaumlre von Verstand und Willen bezeichnetldquo Name 54 410 rdquoImmer tritt diese Kind auf wunderbare Weise in die Weltldquohellipldquodas in uns selber waumlchstldquohellipldquoacutewie von selbstacuteldquo TE I 507 411 TE I 506ndash07 Anima on miespuolisen henkiloumln tiedostamaton feminiininen sielunkuva eli arkkityyppi Animus on vastaavasti naisilla Jung 1960a GW 6 sect 884 412 rdquoWenn das Erloumlserkind zur Welt kommtldquohellipldquowird unser Bewuszligtsein immer wie acuteJosefacute handeln der aus Angst vor der Schande seine Verlobte mitsamt ihrem Kind in aller Heimlichkeit entlassen moumlchteldquo TE I 507 413 rdquoSich auszudenken wie ein solcher lebensrettender Neuanfang eingeleitet werden koumlnnte vermag kein Mensch Der eigene Verstand der eigene Willeldquohellipldquofuumlr sie ist solch ein neues ein kindliches Dasein von vornherein undankbarldquo TE I 506

155

individuaatiokaumlsityksen mukaisesti sellaisen ihmisen mielentilaa joka ei vielauml ole

kypsynyt omaksi itsekseen414 Joosefin aikomus hylaumltauml raskaana oleva kihlattunsa

on Drewermannin mukaan kuva sisaumlisen uudistumisen tietoisesta vastustamisesta

Kuvan pelastava sisaumlltouml on toisaalta siinauml ettei ihminen voi loumlytaumlauml omaa

olemustaan aumllynsauml avulla

Omaan tiedostamattomaansa tutustuminen eli oman ahdistuneisuutensa

tajuaminen ei Drewermannin mukaan kuitenkaan ilman muuta johda oman

olemuksen loumlytaumlmiseen Taumlssauml tulkinnassaan haumln ottaa huomioon arkkityyppisten

kuvien ambivalenttisuuden jota haumln ei esimerkiksi pelastavia kuvia Raamatusta

etsiessaumlaumln ota huomioon rdquoSalaisen rakastetunrdquo hahmo johon Drewermann

rinnastaa evankeliumien Marian on haumlnen mukaansa kuvana ambivalentti Marian

hahmoon sisaumlltyy uudistumisen tarvetta edustavan rdquosuuren aumlidinrdquo (die Groszlige

Mutter) piirteiden lisaumlksi myoumls halveksitun huoran piirteitauml Ne kuvaavat ihmisen

itsessaumlaumln torjumaa haumlpeaumlllistauml ja syntistauml415 Raamatun arkkityyppiseen Marian

kuvaan sisaumlltyy siis Drewermannin Jungiin tukeutuvan tulkinnan mukaan sekauml

ihmisten henkiloumlkohtaisesti torjumaa ettauml ihmisille yhteisen kollektiivisen

tiedostamattoman pelastavaa sisaumlltoumlauml Jungin mukaan ihmisen tiedostamattomassa

elaumlauml naumlet sekauml halu uudistua ettauml pelko oman huonouden paljastumisesta

Yksiloumlllisestauml tiedostamattomasta loumlytyy unohdettua ja torjuttua kollektiivisesta

tiedostamattomasta puolestaan minuuden arkkityyppi joka auttaa ihmistauml

uudistumaan416 Maria kuvaa Drewermannin mukaan myoumls koko pelastusta

tarvitsevaa ihmiskuntaa417 Mariaan sisaumlltyy siten taumlssauml evankeliumin kohdassa

haumlnen mukaansa yhtaumlaumlltauml pelastava kuva siitauml ettauml sisaumlisesti ristiriitainenkin

ihminen voi uudistua psyykkisesti ja uskonnollisesti Toisaalta Joosefin

ristiriitaisen Marian kuvan voi ajatella olevan Drewermannin mukaan sellainen

ahdistuksen paljastava kuva joka johtaa tarttumaan pelastaviin kuviin

Drewermannin mukaan Joosef naumlki Marian ambivalenttina Matteuksen

evankeliumin kertomuksessa Siksi Maria kuvaa siinauml haumlnen mukaansa ihmisen

ambivalenssia Taumltauml Jungiin tukeutuvaa tulkintaa Maria Kassel kritisoi

voimakkaasti418 Siinauml ei ole haumlnen mukaansa kyse syvyyspsykologiasta vaan

414 Jungin mukaan individuaatioprosessin laumlpikaumlyneen eli minuutensa loumlytaumlneen ihmisen tietoinen mieli ja tiedostamaton mieli ovat integroituneet Jung 1967 GW 8 sect 557 415 TE I 507ndash08 416 Jung 1960a GW 6 sect 919 sect 891 417 TE I 508 418 Kassel 1992 47 Jung 1964 GW 7 sect 531

156

naista halventavista jungilaisista ja teologisista kliseistauml Jungin ajattelua ei haumlnen

mukaansa pidauml soveltaa kaavamaisesti Raamattuun 419 Teologian professori

Kasselin kritiikille antaa painoarvoa se ettauml haumln on myoumls Zuumlrichin Jung-

instituutin dosentti Kassel ei kuitenkaan ota arvioinnissaan huomioon ettei

Drewermann Joosefin uni -kertomusta tulkitessaan sano mitaumlaumln Mariasta vaan

haumln kaumlsittelee Joosefin unta ja Joosefin kaumlyttaumlytymistauml osoituksena inhimillisestauml

mielentoiminnasta Haumln tuo naumlin esiin ihmisten sisaumlisen ristoriitaisuuden

Ilmestyskertomuksen tulkinnassaan Drewermann ohittaa Marian miltei

kokonaan vaikka rinnastaakin jumalallisen lapsen muinaisen Egyptin uskonnossa

vallinneeseen kaumlsitykseen faraosta auringonjumalan poikana420 Myoumls Jeesuksen

syntymaumlkertomuksen (Luuk 2 1ndash20) tulkinnassa Maria jaumlauml sivustakatsojaksi kun

Drewermann vertaa Kristuksen syntymaumlkertomusta kuvaukseen Kreikan

parantajajumalan Asklepioksen syntymaumlstauml421 Haumln ei loumlydauml Jumalan tahtoon

alistuvasta Mariasta minkaumlaumlnlaista psyykkisesti vapauttavaa tai uskonnollisesti

pelastavaa kuvaa Haumln ei esimerkiksi ylistauml kertomuksen Marian rohkeutta jonka

voisi ajatella olevan ihmisiauml elaumlmisen rohkeuteen kannustava kuva422

Drewermannin Maria-tulkintaa naumlissauml kertomuksissa onkin syytauml pitaumlauml vaumlhintaumlaumln

yksipuolisena On syytauml kysyauml eikouml ulkoapaumlin tuotua viitekehystauml kuten

syvyyspsykologiaa sovellettaessa pitaumlisi tuoda esiin kaikki sen tarjoamat

mahdollisuudet Esimerkiksi Marian ilmestys -kertomuksen tulkinnassa ei siten

pitaumlisi Drewermannin tavoin tyytyauml vain enkelin ja enkelin sanoman tulkintaan

Myoumls kirkollinen Maria-tulkinta voi olla yksipuolisen ihannoivaa mutta sille

loumlytyy enemmaumln tukea Raamatusta kuin Drewermannin tulkinnalle

Esimerkkitulkinnoista ilmenee Drewermannin ajattelua ohjaava

esiymmaumlrrys Haumln tulkitsee Raamatun kertomuksissa esiintyvaumlt ihmiset ja olennot

psyykkis-uskonnollisiksi kuviksi Naumlmauml kuvat voivat haumlnen mukaansa olla joko

ahdistuksen paljastamisen mielessauml pelastavia tai sanan varsinaisessa mielessauml

pelastavia Niistauml on esimerkkinauml Marian jumalallisen lapsen ja enkelin tulkinta

Vastaavalla tavalla esiymmaumlrrys johtaa Drewermannia tulkitsemaan kertomusten

419 Kassel 1992 47 48 420 Name 59 421 Name 113ndash57 422 Taumlhaumln lienee monta syytauml ainakin kertomuksen historiallisuuden kieltaumlminen ja tietoinen poikkeaminen katolisista peruskorostuksista joiden mukaan Neitsyt Maria on kirkkain esimerkki uskosta Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 273 Kasselin mukaan Drewermann tukeutuu yleensauml vaikkakin ehkauml tiedostamattomasti pelkaumlstaumlaumln patriarkaalisiin tulkintoihin Kassel 1992 47

157

tapahtumakaumlaumlnteet pelastaviksi naumlyiksi Kyseinen esiymmaumlrrys sitoo tulkintaa

niin ettauml haumln valitsee Raamatun teksteistauml tulkintaansa vain sellaista jonka voi

selittaumlauml minuuden ja Jumalan loumlytaumlmistauml tulkitsevaksi Haumln esimerkiksi ohittaa

Marian ilmestyskertomuksen tulkinnassaan kokonaan enkelin ja Marian

sananvaihdon Haumln tukeutuu Jungiin silloin kun taumlmauml tarjoaa haumlnen omaa

naumlkemystaumlaumln vastaavan tulkinnan johonkin Raamatun symboliin423 Muuten haumln

esittaumlauml omintakeisia syvyyspsykologisia tulkintoja Myoumls yleisuskonnollisen ja

muun kulttuuriaineiston kaumlyttoumloumln haumlnellauml on perusteensa Se on niiden

perustuminen samaan arkkityyppisyyteen joka ilmenee Raamatussa Nekin ovat

ihmisten yhteisen kollektiivisen tiedostamattoman heijastumia

Drewermannin tulkinnat ovat yleisuskonnollisia ja rdquohengeltaumlaumlnrdquo esoteerisia

Niitauml voi luonnehtia kohteitaan vapaasti mukaileviksi esseiksi424

Esimerkkitulkinnat osoittavat kuitenkin ettei haumlnen tulkintansa ole allegorista

kuten esimerkiksi Raguse ja Gruumln vaumlittaumlvaumlt425 Symbolit eivaumlt naumlet ole

Drewermannin mukaan vain tunnettua sisaumlltoumlauml ilmaisevia merkkejauml426 Haumln

ajattelee niiden kertovan Jumalan todellisuudesta joka ei ole kielellisesti muuten

ilmaistavissa427 Pelastavien kuvien paumlaumlmaumlaumlraumlnauml (Symbol-Telos) on minuuden ja

Jumalan loumlytaumlminen ja ne kaikki valaisevat taumltauml transsendenttia sisaumlltoumlauml428

Naumlkemykseensauml Drewermann on paumlaumltynyt soveltamalla kaikkia kolmea

keskeisenauml pitaumlmaumlaumlnsauml tulkintaperiaatetta laajentamista tulkintaa subjektitasolla

ja tulkintaa minuutensa loumlytaumlmiseksi

Esimerkkitulkinnat osoittavat ettauml minuuden ja Jumalan loumlytaumlmiseen on

Drewermannin mukaan kypsyttaumlvauml yksiloumlitymisprosessissa kuten myoumls Jung

423 Esim rdquoTiefenpsychologisch wird man in der Vision des Engelbildes gewiszlig ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfen eine Verkoumlrperung der Gestalt in der wir selber uns begegnenldquo Name 48rdquoWenn die Engel naumlmlich etwas sind so sind sie personifizierte Uumlbermittler unbewuszligter Inhalte die sich zum Worte meldenldquo Jung 1978 GW 13 sect 108 424 Raguse nimittaumlauml Drewermannin tulkintoja jungilaista psykologiaa jaumlljitteleviksi saarnoiksi jotka voivat kyllauml olla puhuttelevia mutta eivaumlt eksegeesinauml juuri ylitauml vanhan kirkon allegorista tulkintaa Raguse 1993 253 425Raguse 1993 253 Gruumln 2005 21 426 rdquoVon daher warf C G JUNG der Freudschen Psychoanalyse vor daszlig sie die Traumsymbole nur acutesemiotischacute als Zeichen an sich bekannter Inhalte zu verstehen suche und nicht wirklich acutesymbolistisch auffasse als Ausdruck transzendenter mit dem Bewuszligtsein niemals vollstaumlndig zu erfassender und daher prinzipiell nur im Symbol aussagbarer Inhalteldquo TE I 157 427 rdquoAlle Zeugnisse wirklicher Gottesbegegnung unendlich tiefer und weiter sind als mit den Mitteln bewuszligter Reflexionldquohellipldquogesagt werden kannldquo TE I 20 428 rdquoWarf C G Jungldquohellipldquodie Traumsymbole als Ausdruck transzendenter mit dem Bewuszligtsein niemals vollstaumlndig zu erfassender und daher prinzipiell nur im Symbol aussagbarer Inhalteldquo TE I 157 Jung 1973 GW 5 sect 114

158

tulkitsee Se alkaa ihmisen tiedostamattomasta kuten myoumls Jung korostaa429

Kypsymisen Drewermann maumlaumlrittelee kuitenkin toisin kuin Jung Haumln maumlaumlrittelee

sen psyykkiseksi ja uskonnolliseksi Jung puolestaan fyysiseksi fysiologiseksi ja

psyykkiseksi 430 Drewermannin kaumlsitys uskonnollisesta kypsymisestauml on

uushenkisyydelle ominaisen toiveikas ihmisen psyykkisellauml ja eettisellauml

kehittymisellauml ei naumlytauml haumlnen mukaansa olevan mitaumlaumln rajoituksia Drewermann ei

kuitenkaan Jungin tavoin korosta sitauml ettauml individuaatiokehitys lisaumlauml ihmisen

kykyauml yhteistoimintaan muiden kanssa431 Haumlnen naumlkoumlkulmansa on paumlinvastoin

individualistinen Haumln vaumlittaumlauml myoumls Jungista poiketen ettauml minuuden loumlytaumlmisen

ja Jumalan loumlytaumlmisen mahdollistaa vain rakkaus joka on Jumalan

vaikuttamaa432 Minuuden ja Jumalan loumlytaumlminen on siten synteettinen kaumlsite

jossa yhdistyvaumlt uskonnollisen ja psyykkisen kypsymisen kaumlsitteet

Raamatun tekstien selittaumlminen uskonnollista ja psyykkistauml kypsymistauml

ajaviksi kirjoituksiksi on tietyn esiymmaumlrryksen ohjaamaa raamatuntulkintaa

Taumlssauml analysoiduista Raamatun teksteistauml voidaan syvyyspsykologiaakin

soveltaen epaumlilemaumlttauml esittaumlauml myoumls Drewermannin tulkinnan painotuksista

poikkeavia tulkintoja Haumlnen terapeuttiseksi tarkoittamassaan tulkinnassa on

merkittaumlvintauml se ettauml haumln korostaa Raamatun sanoman merkitystauml jokaiselle

ihmiselle Tekstien takaa loumlytyvaumlt kuvat kertovat haumlnen mukaansa ihmisen

ainutlaatuisesta psyykkis-uskonnollisesta olemuksesta jonka ahdistus on

turmellut Naumlkemys on osittain rinnastettavissa teologiseen naumlkemykseen jonka

mukaan synti on turmellut Jumalan kuvan ihmisessauml Ihmisen vastuu omista

teoistaan puuttuu kuitenkin Drewermannin tulkinnasta Naumlkemys ahdistuksesta

vapautumisesta oman minuuden loumlytaumlmisen myoumltauml ei myoumlskaumlaumln vastaa teologista

kaumlsitystauml syntisen yhteydestauml Jumalaan Historiassa tapahtunutta sovitusta ei sen

mukaan tarvita Drewermannin kaumlsitys ilmoituksen sisaumllloumlstauml on teologisesti

kapea

429 Name 62 192 rdquoPsychologisch betrachtet steht das archetypische Symbol des goumlttlichen Kindes fuumlr eben diese Bereiche der menschlichen Seele die spontan ins Bewuszligtsein draumlngenldquo Name 54 Jung 1960a GW 6 sect 829 430 rdquoTiefenpsychologisch wird man in der Vision des Engelbildes gewiszlig ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfenldquohellipldquowozu wir eigentlich berufen sindldquo Name 48 rdquoEs geht in der Tat um ein inneres Gleichgewicht Von Wesen und Seinldquo Name 50 Jung 1960a GW 6 sect 825 431 Jung 1960a GW 6 sect 825 432 rdquoEs allein der Liebe moumlglich ist einen anderen Menschen so zusehen wie die aumlgyptischen Symbole einen acutekoumlniglichenacute einen acutegoumlttlichenacute Menschen beschreibenrdquo Name 7475 rdquoIn der eschatologischen Hoffnungen nicht acuteder Menschacute (das bewuszligte Ich) ist dessen Durchsetzung zum Heil fuumlhrt sondern das Wirken einer anderen absolut uumlberlegenen Macht an der alle fremde Gewalt zerschellen muszligrdquo TE II 454

159

36 Syvyyspsykologia ilmoituksen tulkitsijana

Taumlssauml luvussa olen osoittanut ettauml Drewermann pitaumlauml raamatuntulkintansa

taumlrkeimpaumlnauml tavoitteena ahdistuksesta vapautumista ja uskon loumlytaumlmistauml Samoin

olen osoittanut ettauml ihmismielestauml ja Raamatusta loumlytyvauml luomisilmoitus auttaa

haumlnen mukaansa saavuttamaan taumlmaumln tavoitteen Taumlssauml alaluvussa osoitan mitauml

uutta teologiseen kaumlsitykseen Raamatusta uskon synnyttaumljaumlnauml Drewermann tuottaa

syvyyspsykologiaa soveltamalla ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen

teologinen merkitys Selvitaumln haumlnen tulkintansa pohjalta onko perusteltua

yhdistaumlauml syvyyspsykologista tulkintaa teologiseen ilmoituksen tulkintaan

Analyysini tuloksia ei siksi voi yleistaumlauml koskemaan muita mahdollisia

syvyyspsykologisia tulkintoja uskon syntymisestauml Keskityn seuraavassa

Drewermannin kaumlsityksiin siitauml 1) mikauml Raamatussa on ilmoitusta 2) miten

Raamatun ilmoitus on loumlydettaumlvissauml 3) miten Raamatun ilmoitusta on tulkittava ja

4) mikauml on Raamatun ilmoitussisaumlltouml Analysoin Drewermannin ilmoitusteologian

antia keskittymaumlllauml haumlnen paumlaumlvaumlittaumlmiinsauml joiden mukaan 1) Raamatun ilmoitus

on sen tekstien takaa loumlytyviin kuviin sisaumlltyvaumlauml ilmoitusta 2) Raamatun ilmoitus

avautuu ihmismielelle sisaumlisyyden menetelmaumln avulla 3) Raamattua on tulkittava

syvyyspsykologisesti ja 4) Raamatun ilmoituksen sisaumlltoumlnauml on Jumalan

loumlytaumlminen ja minuuden loumlytaumlminen

1) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuottaa teologiseen

kaumlsitykseen Raamatun ilmoituksesta

Drewermann ei ole ainoastaan lisaumlnnyt uusia ulottuvuuksia kaumlsitykseen

Raamatun ilmoituksesta vaan haumln on esittaumlnyt taumlysin uuden ilmoituskaumlsityksen

Ilmoitus loumlytyy sen mukaan Raamatun tekstiin kiinnittyneistauml kuvista Niiden

alkuperauml on kuitenkin Jumalan ihmismieleen asettamassa ilmoituksessa433 Sen

heijastusta ovat Raamatusta loumlytyvaumlt arkkityyppiset ja subjektiiviset pelastavat

kuvat434 Kaumlsitystaumlaumln Drewermann perustelee syvyyspsykologisella kaumlsityksellauml

tiedostamattomien asioiden heijastumisesta ulkoisiin kohteisiin435 Sitauml ettauml

Raamatun ilmoitus on siirtynyt sen tekstien yhteyteen juuri ihmismielestauml haumln

perustelee myoumls uskontotieteellisesti ja luonnontieteellisesti436 Taumlrkeimmaumln

433 TE I 18 434 TE I 18 436 435 Esim rdquoWas ist acuteOffenbarungacuteldquohellipldquoOffenbarung ist religionspsychologischldquohellipldquodas Auftauchen einer Grundgestalt des Unbewuszligtenldquo GF I 256 436 TE I 49ndash50 rdquoDie Evolution als ganze ist als die Form der Selbstmitteilung des Goumlttlichen zu verstehenldquohellipldquoder Mensch ist aus der Evolution hervorgegangen und alles was sich in seinem

160

syvyyspsykologisen perustan Drewermannin ilmoituskaumlsitykselle tuottaa Jungin

teoria ihmismielen kollektiivisesta tiedostamattomasta Drewermann suhtautuu

taumlhaumln teoriaan luonnontieteellisenauml teoriana jonka ajattelee kuvaavan empiiristauml

todellisuutta437 Toisen syvyyspsykologisen perustan haumlnen ilmoituskaumlsitykselleen

antaa Jungin analyyttiseen psykologiaan perustuva kaumlsitys tunteiden kyvystauml

tuottaa yksiloumlllisen tiedostamattoman sisaumlltoumlauml ihmisen tietoisuuteen438 Uutta

teologiseen kaumlsitykseen Raamatun ilmoituksesta tuovat syvyyspsykologiset

kaumlsitykset ihmismielen sisaumllloumlstauml ja tunteiden vaikutuksesta tiedostamattoman

mielensisaumllloumln tiedostamiseen

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella

ilmoituskaumlsitykseen

Kaumlsitys arkkityyppisestauml luomisilmoituksesta ei ole merkittaumlvauml teologisena

uustulkintana koska Drewermann soveltaa arkkityyppiteoriaa poikkeuksellisella

tavalla Haumln menee luomisilmoituksen kuvia ihmisluontoon kuuluvina pitaumlessaumlaumln

pitemmaumllle kuin Jung jonka mukaan arkkityyppisten kuvien sisaumlltouml riippuu

perimaumln lisaumlksi ympaumlristoumlvaikutuksista439 Jungin tulkintaan tukeutuvalta

Drewermannilta voikin kysyauml eivaumltkouml arkkityypit riittaumlisi ontologiseksi totuudeksi

ja luomisilmoitukseksi Eikouml Jumalan voisi ajatella puhuvan ihmisille jo siinauml ettauml

arkkityyppisen totuuden pohjalta syntyy ihmismielessauml kuvia Miksi Drewermann

pitaumlauml vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlnauml mystifioida juuri ne elaumlmykselliset kuvat jotka haumlnen

mukaansa loumlytyvaumlt Raamatun sanallisten symbolien takaa Onko haumln kuvien

totuutta puolustaessaan niiden rdquosanafundamentalistienrdquo kaltainen joiden

tulkintatapaa haumln ei hyvaumlksy440 Kaumlsitykseen arkkityyppisistauml ilmoituskuvista

sisaumlltyy kuitenkin teologisesti merkittaumlvauml kaumlsitys siitauml ettei Jumala ei ole kaukana

yhdestaumlkaumlaumln ihmisestauml441

Kopf abspielt ist ermoumlglicht worden durch Prozesse die viele Millionen Jahre aumllter sind als er selbst und weit uumlber ihn hinausgehenldquo GF I 223 437 rdquoDer acuteinhaltlicheacute Teil der acuteOffenbarungacute ergibt sichldquohellipldquoaus der Oumlffnung des Reservoirs an symbolischen Bildern und Konfigurationen im Unbewuszligten fuumlr das Bewuszligtsein selbstldquo GF I 257 rdquoSie (die Psyche) schafft Symbole deren Grundlage der unbewuszligte Archetypus istldquo Jung 1973 GW 5 sect 344 438 rdquoNur muszlig man das Verbindende dort suchen wo es liegt nicht in den Gedanken sondern Gefuumlhlen nicht in Handlungen sondern den Motivenldquo TE I 436 TE I 436 rdquoDas Gefuumlhl istldquohellipldquoaber auch Vorgang derldquohellipldquoebenso gut auch aus unbewuszligten Inhalten hervorgehen kannldquo Jung 1960a GW 6 sect 801 439 rdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquoda Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hatldquo Fruumlchten 97 rdquoVererbt werden nicht die Vorstellungen sondern die Formen (Archetypen)ldquo Jung 1976 GW 91 sect 155 440 GF I 174ndash191 erit GF I 181 441 Esim Apt 17 27ndash28

161 Myoumls subjektiivisten kuvien kuulumista luomisilmoitukseen Drewermann

perustelee syvyyspsykologisesti vaumlittaumlmaumlllauml niiden heijastavan tiettyjen

raamatunkirjoittajien yksiloumlllisiauml kokemuksia442 Ne ovat haumlnen mukaansa

luomisilmoitusta evoluution peruna kaikkiin ihmisiin kuuluvan subjektiivisuuden

perusteella Niiden subjektiivisuus on haumlnen mukaansa sekauml syvyyspsykologista

ettauml teologista ja subjektiivisuus myoumls auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln niitauml443

Syvyyspsykologinen subjektiivisuuskaumlsitys tukee siis taumlssauml teologista

Kierkegaardin eksistentiaaliteologiaan perustuvaa subjektiivisuuskaumlsitystauml444

Kaumlsitys subjektiivisista tunteista tiettyjen kuvien eli subjektiivisten kuvien

avaajana naumlyttaumlisi kuitenkin johtavan poikkeukselliseen teologiseen kaumlsitykseen

Sen mukaan ilmoituksen sisaumlltouml vaihtelisi sen vastaanottajasta riippuen eikauml osa

ilmoituksesta voisi avautua kaikille445 Kaumlsitys olisi ristiriidassa sen teologisen

kaumlsityksen kanssa ettauml ilmoitus on tarkoitettu kaikille luoduille446 Naumlmauml

naumlennaumlisesti ristiriitaiset kaumlsitykset eivaumlt kuitenkaan ole vaikuttaneet

Drewermannin kaumlsitykseen ilmoituksen sisaumllloumlstauml sillauml Raamatun kaikkien kuvien

sisaumlltoumlnauml on haumlnen mukaansa minuuden ja Jumalan loumlytaumlminen Olen kuitenkin

osoittanut ettauml ihmisen oman minuuden loumlytaumlmisen yhdistaumlminen Jumalan

loumlytaumlmiseen heijastaa gnostilaiselle ja uushenkiselle tulkinnalle ominaista

ihmiskeskeisyyttauml Drewermann on omaksunut kaumlsitykseltauml Jungilta jota myoumls on

syytetty gnostisismista

Luomisilmoitusta Drewermann pitaumlauml sekauml evolutiivisena prosessina ettauml

tapahtumana joka toteutuu ihmisen vastaanottaessa ilmoituksen447 Haumln siis

yhdistaumlauml Raamatun merkitystauml korostavan ilmoituskaumlsityksen ihmisen rdquosisaumlistauml

442 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb der Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436 443 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt derldquohellipldquodie objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436rdquoacuteLegenden der Unfertigenacute aber moumlchten daszlig der Houmlrer sich selbst im Spiegel der fremden unfertigen Gestalt in seinem eigenen Suchen und in seiner eigenen Unvollkommenheit wiedererkenntldquo TE I 439 444 Myoumls Drewermann korostaa taumltaumlrdquoDie KIERKEGAARDSCHE Hermeneutik der acuteGleichzeitigkeitacute wird jetzt in houmlchstmoumlglichen Maszlige realisiert indem die Bedeutungldquohellipldquoder jeweiligen biblischen Erzaumlhlungldquohellipldquo nur im Leser selbstldquohellipldquogesucht wirdldquo TE I 179 445 rdquoReden die Gestalten der Legenden mithin nur zu den Menschen die in ihren Gefuumlhlen mit ihnen verwandt sindldquo TE I 438 446 Esim Room 329 ja 1 Tim 24 447 rdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquowenn uumlberhaupt in dem Moment da Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hat ndash in den Jahrmillionen der Evolutionldquo Fruumlchten 97rdquoDer acuteinhaltlicheacute Teil der acuteOffenbarungacute ergibtldquohellipldquoaus der Oumlffnung des Reservoirs an symbolischen Bildern und Konfigurationen im Unbewuszligten fuumlr das Bewuszligtsein selbstldquo GF I 257

162

sanaardquo korostavaan ilmoituskaumlsitykseen Teologia tuntee molemmat korostukset

joten Drewermann tulkinta ei tuo siihen mitaumlaumln uutta

Drewermannin teologinen kaumlsitys luomisilmoituksen kuvallisuudesta saa

Jungin arkkityyppiteorian ja subjektiivisuuskaumlsityksen lisaumlksi sisaumlltoumlauml sekauml

Diltheyn ettauml Burckhardtin naumlkemyksistauml448 Sisaumlltoumlauml keskeisimmin

maumlaumlrittelevaumlssauml roolissa ovat kuitenkin teologia ja syvyyspsykologia Haumlnen

teologinen kaumlsityksensauml siitauml ettauml Jumala ilmoittaa itsestaumlaumln ihmiselle yhdistyy

ensiksi haumlnen syvyyspsykologiseen kaumlsitykseensauml kollektiivisessa

tiedostamattomassa olevista arkkityyppisistauml kuvista ja toiseksi sekauml

syvyyspsykologiseen ettauml teologiseen kaumlsitykseen kaikille ihmisille ominaisesta

subjektiivisuudesta Syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys sisaumlltyy

siihen ettauml Jumalan ilmoitus sen mukaan kaikkien loumlydettaumlvissauml Se tarjoaa myoumls

uuden teologisen selityksen sille ettauml ihmiset kokevat Raamatun ilmoituksen

rdquopuhuttelevanrdquo heitauml Se esittaumlauml eraumlaumln selityksen uskonnollisuudelle jota

uskontotiede pitaumlauml ihmisen keskeisenauml ominaisuutena Siinauml yhdistyy teologiseen

kaumlsitykseen ihmisiauml puhuttelevasta Jumalasta syvyyspsykologinen kaumlsitys

ihmismielestauml loumlytyvaumlstauml ilmoituksesta

Drewermannin syvyyspsykologiaa soveltava kaumlsitys tiedostamattoman

sielunelaumlmaumln merkityksestauml ilmoituksen ymmaumlrtaumlmiselle tuo hyvin esiin

teologisen kaumlsityksen tiedostamattomien tekijoumliden vaikutuksesta uskonnollisiin

kaumlsityksiin Siltauml osin teologis-syvyyspsykologinen luomisilmoituskaumlsitys

syventaumlauml teologista ilmoituskaumlsitystauml Huomion kiinnittaumlminen mielikuviin

rikastuttaa tietenkin myoumls sanailmoituskaumlsityksen omaksunutta teologiaa

Muistuttaahan se siitauml psykologisesta tosiasiasta ettauml Raamatun tekstin heraumlttaumlmaumlt

mielikuvat vaikuttavat tekstin ymmaumlrtaumlmiseen449 Naumlin siinaumlkin tapauksessa ettauml

Raamatun sisaumllloumln ajatellaan ilmenevaumln sen tekstistauml450

Luomisilmoituksen nimeaumlminen Jumalan ainoaksi ilmoitukseksi johtaa

kuitenkin vakiintuneesta raamattukaumlsityksestauml radikaalisti poikkeavaan

ilmoituskaumlsitykseen Onhan Raamatun ilmoitus silloin vain ihmisen sisaumlisen

ilmoituksen toisintoa451 Sanailmoituksen hylkaumlaumlminen vaikuttaa myoumls

448 TE I 54 56 TE I 67 449 Imaginaation asemasta teologian historiassa historiassa ks Heinonen 1997 450 Kognitiivinen psykologia selittaumlauml inhimillistauml ajattelua skeemojen eli sisaumlisten mallien kaumlsitettauml kaumlyttaumlmaumlllauml ihminen tulkitsee ulkomaailmaa niiden muistiedustusten vaumllityksellauml jotka haumlnelle entuudestaan liittyvaumlt haumlnen kohtaamiinsa uusiin asioihin Vuorinen 1995 49 451 rdquoGott hat keine andere Sprache an uns als die Sprache der Seele in unsldquo TE I 484

163

vaumlistaumlmaumlttoumlmaumlsti kaumlsitykseen ilmoituksen sisaumllloumlstauml Kun sanallinen ilmoitus

nimeaumlauml ja maumlaumlrittelee ilmaisemansa tuo kuva ilmaisemansa asian

katseltavaksemme Kuva on lisaumlksi monitulkintaisempi kuin mikaumlaumln teksti

Kuvallista ilmoitusta voidaan analysoida sanallisesti mutta kuvan ja sanan

erilaisesta luonteesta johtuen ei kaikkea kuvaan sisaumlltyvaumlauml voida saada sanallisesti

esiin Kuvallista ilmoitusta voidaan ilmeisesti myoumls tulkita vielauml useammalla

tavalla kuin sanallista ilmoitusta Kysymys on samasta vaikeudesta joka sisaumlltyy

mystisten kokemusten tulkitsemiseen452 Kuvailmoitusta lienee naumlistauml syistauml

vaikea hyvaumlksyauml ainakaan ainoaksi ilmoituskaumlsitykseksi Syvyyspsykologia

soveltamisen merkitykseksi teologiselle ihmiskaumlsitykselle jaumlauml tiettyjen teologisten

kaumlsitysten vahvistaminen Ne ovat Jumalan ilmoituksen universaalisuus ja tunne-

elaumlmaumln uskonnollinen merkitys453

2) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuo teologiseen kaumlsitykseen

jonka mukaan elaumlytyminen avaa ihmiselle Jumalan ilmoituksen

Tekstin rdquomaistelurdquo jota Drewermann edellyttaumlauml tulkintaohjeissaan

tunnetaan teologiassa mutta uutta on sen syvyyspsykologinen perustelu454 Se on

siihen asti tiedostamattomien asioiden tiedostaminen455 Teologisesti uutta on

myoumls avautumisessa tarvittavien tunteiden maumlaumlrittely syvyyspsykologisesti456

Uusi on myoumls Drewermannin syvyyspsykologiseen tulkintaan perustuva kaumlsitys

siitauml ettauml paneutumisen seurauksena syntyvaumlssauml sisaumlisyydessauml (Innerlichkeit)

ahdistava mielensisaumlltouml korvautuu pelastavilla kuvilla eli ilmoitus loumlydetaumlaumln457

Syvyyspsykologian soveltaminen tukee uudella tavalla teologista kaumlsitystauml

uskonnollisten tunteiden kokonaisvaltaisuudesta ja vaikuttavuudesta

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella kaumlsitykseen

ilmoituksen avautumisesta ihmismielelle

452 Taumlstauml ks esim Lehmijoki-Gardner 2007 20 453 Tunteiden merkitystauml on eritelty esim Zijlstra 1995 236 454 rdquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquohellipldquoDer Text wir zur Bruumlcke zur Vermittlung des Lesers mit sich selbstldquo TE I 384ndash85 Ohje muistuttaa myoumls keskiajalta alkaen tunnettua ruminaation eli sanan rdquomaumlrehtimisenrdquo ohjetta 455 rdquoDie Offenbarung Gottes beginnt offensichtlich nicht erst an der Stelle da bestimmte psychische Vorstellungskomplexe in das menschliche Bewuszligtsein draumlngenldquo Fruumlchten 97 456 TE I 72ndash75 TE II 57 457 rdquoDie Traumbilder neurotischer Angst kraft eines wachsenden Vertrauens durch Symbole ersetzt werden die im Leben des Einzelnenldquohellipldquo den Weg der Heilwerdung des menschlichen Daseins ausdruumlcken und ermoumlglichenldquo TE I 15ndash16

164 Drewermann korostaa tunteiden merkitystauml erityisesti subjektiivisten kuvien

loumlytaumlmiseen Raamatusta458 Kuitenkin elaumlytyminen on haumlnen mukaansa taumlrkeaumlauml

jotta myoumls arkkityyppiset kuvat avautuvat ihmismielelle Drewermannin naumlkemys

jonka mukaan elaumlytyminen heraumlttaumlauml ainoastaan rdquotoivottuja kuviardquo vaikuttaa

kuitenkin epaumlrealistiselta Haumln ei ota huomioon tiedostamattoman

mielentoiminnan luonnetta ihmisten yksiloumlllistauml kokemustaustaa eikauml

elaumlytymiseen vaikuttavia tilannetekijoumlitauml Haumlnen teoksissaan esittaumlmauml

syvyyspsykologinen tulkinta on naumlistauml syistauml haumlnen oman persoonansa vaumlrittaumlmaumlauml

hermeneutiikkaa459 On syytauml kysyauml miksei syvyyspsykologinen raamatuntulkinta

riitauml haumlnen mukaansa avaamaan Raamatun sisaumlltoumlauml Miksi tarvitaan erilaisille

haumlirioumltekijoumlille altista sisaumlisyyttauml Tekstin rdquomaistelemisenrdquo eli ruminaation

menetelmauml on tunnettu jo keskiajalla Se myoumls tuottanee tietyn perinteen

puitteissa toteutettuna ja ohjattuna kyseisen perinteen mukaisia tuloksia Sen

sijaan Drewermannin naumlkemys jonka mukaan kuka tahansa pystyy Raamattua

maistelemalla heraumlttaumlmaumlaumln mielestaumlaumln juuri rdquooikeatrdquo kuvat on psykologisen

tietaumlmyksen vastainen ja teologisesti utopistinen

Drewermannin syvyyspsykologian soveltamiseen perustuva kaumlsitys

ilmoituksen vastaanottamisen sisaumlisistauml esteistauml ja ilmoituksen asteittaisesta

tajuamisesta460 on sen sijaan ihmismielen toimintaa koskevan psykologisen

kaumlsityksen mukainen Sekauml teologiassa ettauml psykologiassa tunnetaan tosin

tapauksia joissa ihmiset kokevat suhtautumisensa Raamatun ilmoitukseen

muuttuneen yhdessauml hetkessauml Monet mielensisaumliset tapahtumat kuten aumlkillistauml

kokemusta edeltaumlvaumlt vaiheet jaumlaumlvaumlt kuitenkin tavallisesti tiedostamatta461

Syvyyspsykologian soveltaminen on siis auttanut tulkitsemaan eraumlitauml puolia

ilmoituksen avautumisesta teologiaa rikastuttavalla tavalla

Drewermannin kaumlsitys luomisilmoituksen avautumista yhdistyy kuitenkin

huonosti haumlnen kaumlsitykseensauml jonka mukaan raamatuntulkinnan tehtaumlvaumlnauml on

poistaa ahdistus ja synnyttaumlauml usko Haumln nimittaumlin vaumlittaumlauml oikeanlaisen sisaumlisen

458 rdquoFuumlhrt zu ihnen die zu allen Zeiten gleichbleibende Bruumlcke des menschlichen GefuumlhlsldquohellipldquoGefuumlhleldquohellipldquogehoumlren dem individuellen Ich zuldquo TE I 437 459 Myoumls Raguse huomauttaa taumlstauml Raguse 1993 252 460 rdquoTiefenpsychologisch wird manldquohellipldquo ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfen eine Verkoumlrperung der Gestalt in der wir selber uns begegnen auf dem Wege unsere Reifung und Vollendungldquohellipldquowozu wir eigentlich berufen sindldquo Name 48rdquoSich auszudenken wie ein solcher lebensrettender Neuanfang eingeleitet werden koumlnnte vermag kein Mensch Der eigene Verstand der eigene Wille sind esldquohellipldquofuumlr sie ist solch ein neues ein kindliches Dasein von vornherein undankbarldquo TE I 506 461 Ks esim Nummenmaa 2010 39ndash55 erit Nummenmaa 2010 41

165

paneutumisen johtavan luomisilmoituksen avautumiseen mutta uskon syntymisen

vaativan lisaumlksi historiassa elaumlneen Jeesus Nasaretilaisen vaikutuksen462 Haumln

kaumlsittelee raamatuntulkintaa ja uskon syntymistauml irrallaan toisistaan vaikka uskon

synnyttaumlminen on haumlnen mukaansa raamatuntulkinnan ainoa tehtaumlvauml463 Haumlnen

kaumlsityksensauml ilmoituksen avautumisesta elaumlytymaumlllauml vahvistaa teologista kaumlsitystauml

siitauml ettauml uskonnollisten kokemusten psyykkinen tausta jaumlauml usein tiedostamatta

Muuten haumlnen kaumlsityksensauml ilmoituksen avautumisesta on teologisesti

viimeistelemaumltoumln

3) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuottaa teologiseen

raamatuntulkintamenetelmaumlaumln

Drewermannin tulkinta on syvyyspsykologiaa soveltavaa teologista

hermeneutiikkaa jossa on teologisesti uutta sekauml syvyyspsykologian soveltamisen

edellyttaumlminen ettauml sen perusteleminen kaumlsityksellauml ihmisen mielentoiminnasta

Raamattua on sen mukaan tulkittava syvyyspsykologisesti koska vain siten

paumlaumlstaumlaumln tutustumaan ihmisen mieleen ja opitaan ymmaumlrtaumlmaumlaumln uskonnollisen

perinteen ajattomuutta464 Perusteluna on Drewermannin kaumlsitys jonka mukaan

Raamatun ilmoitus on alkuaan ihmismielestauml loumlytyvaumlauml Jumalan ilmoitusta465

Syvyyspsykologisesti kaumlsitys tukeutuu syvyyspsykologisen hermeneutiikan

peruslauseeseen jonka mukaan tulkinnan on paljastettava tekstin kirjoittajien

intuitiivinen tieto466 Raamatun kirjoittajien tiedostamaton tieto Jumalan

ilmoituksesta loumlytyisi taumlmaumln mukaan syvyyspsykologisen tulkinnan avulla

Perustelu ei rakennu kuitenkaan pelkaumlstaumlaumln syvyyspsykologian varaan sillauml

ihmisen sisimmaumlstauml loumlytyvaumln nimeaumlminen Jumalan ilmoitukseksi on teologinen

462 rdquoAbsolut wesentlich eine historische Person hinter den heilenden Bildern des Glaubens angenommen werden muszlig indem zur Uumlberwindung zentraler Formen des Angsterlebens notwendig die Begegnung mit einer anderen Person gehoumlrtldquohellipldquoNur der Gottmensch des Christentums hat Angst vor dem Sterben und nur er muszlig die Todesangst besiegen um den Gotteswillen zu erfuumlllen und die Menschheit zu erloumlsenldquo TE II 777ndash78 463 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esrdquohelliprdquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 464 rdquoDie Tiefenpsychologie sich zu einem geeigneten Instrument herangebildet um in den Tiefenschichten der menschlichen Psyche vorzudringenldquohellipldquowies sie selbst den Weg zum Verstaumlndnis auch der eigentuumlmlichen Zeitlosigkeit der religioumlsen Uumlberlieferungenldquo TE I 15 465 rdquoWas ist acuteOffenbarungacuteldquohellipldquoOffenbarung ist religionspsychologischldquohellipldquodas Auftauchen einer Grundgestalt des Unbewuszligtenldquo GF I 256 466 Oeming 1995 197

166

vaumlite467 Syvyyspsykologian soveltaminen lisaumlauml niin ollen teologiseen

hermeneutiikkaan ulottuvuuden siitauml tulee ihmismielen tulkintaa

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella

raamatuntulkintaan

Eri syvyyspsykologisten suuntausten soveltaminen tekee vaikeaksi

maumlaumlritellauml Drewermannin syvyyspsykologisen tulkinnan merkitystauml Eri metodien

kuten Jungiin tai Freudiin tukeutuvien valinnan perusteluna on naumlet haumlnen

henkiloumlkohtainen naumlkemyksensauml kunkin metodin soveltuvuudesta yksittaumlisen

raamatuntekstin tulkintaan468 Se on teologinen perustelu Menettely ei sovi

poikkitieteellisen tulkinnan normiksi mutta se tuo esiin eri syvyyspsykologisten

suuntausten soveltuvuuden teologisen tulkinnan kumppaniksi Teologista

merkitystauml on kuitenkin sen osoittamisella ettauml syvyyspsykologian eri suuntaukset

voivat tuottaa erilaisia naumlkoumlkulmia raamatuntulkintaan

Syvyyspsykologian soveltamisella voi toiseksi olla teologiselta

merkitykseltaumlaumln vastakkaisia vaikutuksia raamatuntulkintaan Se voi sekauml tukea

Raamatun teologista sisaumlltoumlauml ettauml altistaa yhdistaumlmaumlaumln siihen sellaisia naumlkemyksiauml

joita ei voi mitenkaumlaumln perustella teologisesti Drewermannin syvyyspsykologiaa

soveltava ahdistuskaumlsitys esimerkiksi tukee siten yhtaumlaumlltauml teologista kaumlsitystauml

ihmisen kokemusmaailmasta Toisaalta se voi kuitenkin johtaa kristillisestauml

naumlkoumlkulmasta liian heikkoon syntikaumlsitykseen jossa kielletaumlaumln teologinen kaumlsitys

synnin totaalisuudesta Jos ihmistauml esimerkiksi pidetaumlaumln Jumalan edessauml syyllisenauml

ainoastaan siihen ettauml haumln antaa periksi ahdistukselleen469 selitetaumlaumln synti

yritykseksi vapautua ahdistavasta olosta470 Syvyyspsykologian soveltaminen

johtaa taumllloumlin vaikeasti hyvaumlksyttaumlvaumlaumln teologiseen ihmiskaumlsitykseen

Syvyyspsykologian soveltaminen synnyttaumlauml merkityksellistauml teologista

raamatuntulkintaa vain siinauml tapauksessa ettauml syvyyspsykologiaa sovelletaan

467 rdquoBiblische Autorenldquohellipldquomit den Symbolen in denen sie Urzeit und Endzeit beschreiben unendlich viel mehr gesagt haben als sie subjektiv reflex wissen konntenrdquo TE I 219 468 rdquoAlle drei Methode als einander komplementaumlre Verfahren unter den eingebuumlrgerten Begriffen Psychoanalyse und Tiefenpsychologie zusammenzufassen wofern man ihre methodischen Unterschiede recht beachtet und je nach Text und Aufgabe in unterschiedlicher Weise zu handeln verstehtldquo TE I 155 469 rdquoVor Gott ist es Suumlnde verzweifelt zu sein Vor Gott ist der Mensch schuldig an seiner Verzweiflungldquohellipldquoaber es ist die Schuld des Menschen die Angst bis dahin kommen zu lassen daszlig man nur noch wie hypnotisiert in den Abgrund starren kannldquo SB III 545 470 Knop 2007 106 109 121ndash22

167

riittaumlvaumln kattavasti Drewermannin tulkinta ei taumlytauml kaikilta osin taumltauml ehtoa471

Syvyyspsykologian soveltaminen ei esimerkiksi ole asianmukaista haumlnen

luomissaan pelastavan kuvan (das Bild von Erloumlsung) ja pelastavan naumlyn (die

Vision von Erloumlsung) kaumlsitteissauml Jaumlttaumlaumlhaumln Drewermann miltei kokonaan

huomiotta Jungin naumlkemyksen arkkityyppisten kuvien ambivalenttisuudesta ja

keskittyy tulkinnoissaan kuvien uskonnollisesti ja psyykkisesti myoumlnteiseen

vapauttavaan merkitykseen472 Myoumls subjektiiviset kuvat ovat psykologisen

kaumlsityksen mukaan vastaavalla tavalla alttiita taumlysin vastakkaisillekin tulkinnoille

Myoumls haumlnen Jungin arkkityyppiteoriaa ja kaikille ihmisille ominaista

subjektiivisuutta soveltaen kehittaumlmaumlnsauml luomisilmoituksen kaumlsite rakentuu

omintakeisen syvyyspsykologisen tulkinnan varaan Drewermann on siten luonut

syvyyspsykologiaa soveltamalla uusia teologisia kaumlsitteitauml jotka soveltuvat

teologiseen kaumlyttoumloumln jos hyvaumlksytaumlaumln haumlnen Jungia mukailevaan tulkintaansa

perustuva kaumlsitys Raamatun kuvien jumalallisesta alkuperaumlstauml ja hylaumltaumlaumln Jungin

kaumlsitys kuvien ambivalenttisuudesta

Syvyyspsykologian soveltaminen on kuitenkin antanut uutta sisaumlltoumlauml siihen

miten uskon ajatellaan vaikuttavan ihmisen elaumlmaumlaumln Onhan Jumalan loumlytaumlmisen

lisaumlksi tavoitteena minuuden loumlytaumlminen teologisesti tulkitun luomisilmoituksen

vaumllityksellauml Myoumls Drewermannin syvyyspsykologiaa soveltaen laatimat

raamatuntulkinnan saumlaumlnnoumlt ovat ohjanneet korostamaan Raamatun kuvien kykyauml

vaikuttaa joka suhteessa parantavasti ihmisen elaumlmaumlaumln Vaikka naumlihin tavoitteisiin

sisaumlltyvaumlt osatavoitteet eivaumlt naumly jokaisessa yksittaumlisessauml tulkintakokonaisuudessa

ne tulevat naumlkyviin kun Drewermannin tulkintoja tarkastellaan laajemmin473

Syvyyspsykologiaa soveltamalla Drewermann on asettanut teologiselle

hermeneutiikalle sellaisen monitieteisen tavoitteen jonka omaksumalla teologia

voi lisaumltauml myoumls perussisaumlltoumlnaumlaumln olevan uskonnollisen todellisuuden

ymmaumlrtaumlmistauml

471 Esim Raguse arvioi ettei Drewermannin hermeneutiikkaa ole sen enempaumlauml psykoanalyyttistauml kuin Jungin analyyttisen psykologian tulkintaa Raguse 1993 253 472 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 473Luvussa 35 esillauml olleissa tulkinnoissa Drewermann ainoastaan viittaa epaumlsuorasti ahdistuksesta vapautumiseen joka puolestaan on eraumliden muiden tulkintojen paumlaumlasiana Esim Gerasan riivatun paranemisen tulkinnassa (TE II 247ndash77) jota kaumlsitellaumlaumln luvussa 45 perustelemaan Drewermannin naumlkemystauml ahdistuksesta vapautumisesta ja uskon syntymisestauml

168 Syvyyspsykologinen tulkinnan soveltuvuudella teologian kumppaniksi on

kuitenkin rajoituksensa Drewermann kyllauml uskoo erityisesti analyyttisen

psykologian mahdollisuuksiin tulkita uskonnollisen kielen symbolisuutta mutta

unohtaa ettauml Jungin teoria kollektiivisesta tiedostamattomasta tarjoaa vain yhden

selityksen ihmisten uskonnollisuudelle Se on selitettaumlvissauml muutenkin474

Syvyyspsykologialta ei voi ihmismielen toiminnasta tunnettavan tiedon valossa

vaatia Raamatun ilmoituksen kaikki ulottuvuudet tavoittavaa tulkintaa

Drewermann ilmeisesti odottaa siltauml liikaa ajatellessaan ettauml sen avulla paumlaumlstaumlaumln

aikanaan ymmaumlrtaumlmaumlaumln olemisen salaisuutta (die Chiffren des Daseins) entistauml

syvaumlllisemmin475 Syvyyspsykologiaa soveltamalla haumln on kuitenkin osoittanut

ettauml on loumlydettaumlvissauml uusia vastauksia siihen miten Raamattu synnyttaumlauml ihmisessauml

uskon

4) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuottaa teologiseen

kaumlsitykseen Raamatun ilmoituksen sisaumllloumlstauml

Drewermann lisaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla Raamatun keskeiseksi

sisaumllloumlksi sen yksiloumlpsykologisen merkityksen Ilmoituksen sisaumlltoumlnauml on haumlnen

mukaansa Jumalan loumlytaumlmisen lisaumlksi minuuden loumlytaumlminen Minuuden

loumlytaumlmisen (Selbstfindung) haumln on omaksunut tulkinnan teemaksi Jungilta476

mutta haumln kaumlyttaumlauml minuuden loumlytaumlmisen -kaumlsitettauml myoumls Kierkegaardin sille

antamassa merkityksessauml477 Haumlnen syvyyspsykologinen tulkintansa niveltyy

useimmiten saumattomasti teologiseen tulkintaan kuten Mariaan ilmestys -

kertomuksen (Luuk1 26ndash38) tulkinnassa478 Tulkinta taumlydentaumlauml

474 Kognitiivisen uskontotieteen ja evoluutiobiologian piirissauml esitetyt kaumlsitykset uskontojen synnystauml ovat nykyaumlaumln eniten esillauml 475 TE II 789 476 rdquoGottfindung und Selbstfindung verhalten sichldquohellipldquozueinander wie Grund und Folge wie Wesensursprung und Erscheinungldquo TE II 245rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt aufldquoJung 1963 GW 11 sect 231 477 rdquoacuteSelbstfindungacute meint dabei die Erloumlsung von der Ichhaftigkeit und Bewuszligtseinseinseitigkeit zugunsten einer erweiterten Persoumlnlichkeit die mit eigenen Unbewuszligten verbunden ist und darin an der wahren Natur aller Menschen Teil hatldquo TE I 378 rdquoKierkegaard meinte der Mensch koumlnne nur dann ein Selbst werden wenn er imstande sei sich selbst als ein geistiges Wesen in seiner Geschoumlpflichkeit zu akzeptierenldquohellipldquoDer Mensch hat um ein Selbst zu werden die Aufgabe das Endliche und das Unendliche gleichermaszligen zu setzenldquo PM I 133 478 rdquoPsychologisch betrachtet steht das archetypische Symbol des goumlttlichen Kindes fuumlr eben diese Bereiche der menschlichen Seele die spontan ins Bewuszligtsein draumlngenldquo Name 54 rdquoImmer steht das Symbol des ldquo Kindesldquo in der Sprache der Mythen Maumlrchen und Traumlume fuumlr die im Grunde religioumlse Erlaubnis das Leben noch einmal von vorn beginnen zu koumlnnenldquo Name 53 ldquo Dieser Archetypus des acute Kindgottesacute istldquohellipldquoin innigster Vermischung mit allen anderen mythologischen Aspekten des Kindmotivesldquo Jung 1976a GW 91 sect 268

169

syvyyspsykologisesti haumlnen teologisesti keskeisimpaumlnauml pitaumlmaumlaumlnsauml kaumlsitystauml

ilmoituksen merkityksestauml

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian tukeutuvalla vaumlitteellauml

jonka mukaan Raamatun ilmoituksen sisaumlltoumlnauml on Jumalan loumlytaumlminen ja

minuuden loumlytaumlminen

Minuuden ja Jumalan loumlytaumlmiseksi rajattu ilmoitussisaumlltouml on teologisesti

kapea Siihen sisaumlltyy vain osa siitauml mitauml teologiassa pidetaumlaumln Raamatun

sisaumlltoumlnauml Siitauml esimerkiksi puuttuu kokonaan teologinen kaumlsitys evankeliumin

rinnalle kuuluvasta Jumalan laista479 Minuuden loumlytaumlmisen maumlaumlritteleminen

Raamatun keskeiseksi sanomaksi syrjaumlyttaumlauml esimerkiksi laumlhimmaumlisenrakkauden ja

seurakunnan yhteisyyden naumlkoumlkulman Teologisesti uusinta ja arvokkainta siinauml

on ilmoituksen tulkitseminen sen henkiloumlkohtaisesta merkityksestauml kaumlsin

Syvyyspsykologiaa soveltamalla Drewermann on tuonut esiin teologisesta

raamatuntulkinnasta usein unohtuneen naumlkemyksen Raamatun ilmoituksen

merkityksestauml yksiloumln sisaumliselle kehitykselle

Syvyyspsykologia on Drewermannin tulkinnoissa keskeinen ilmoituksen

avaaja Sen soveltaminen haumlnelle ominaisella tavalla vaikuttaa ratkaisevasti myoumls

siihen miten haumln tulkitsee uskon syntymistauml Se miten ihminen vapautuu

ahdistuksestaan ja loumlytaumlauml minuutensa sekauml Jumalan on seuraavan luvun aiheena

4 Uskon syntyminen

Taumlssauml luvussa selvitaumln miten usko syntyy Drewermannin mukaan

ihmismielessauml miltauml osin haumlnen kaumlsityksensauml perustuu syvyyspsykologiseen

tulkintaan ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys

Luvussa 41 analysoin haumlnen uskon syntymiselle esittaumlmiaumlaumln antropologisia

perusteluja Kiinnitaumln erityistauml huomiota siihen mitkauml niistauml ovat

syvyyspsykologisia Luvussa 42 analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln luomisilmoituksen

kuvien vaikutuksesta uskon syntymiseen Kiinnitaumln erityistauml huomiota siihen

479 Drewermann johtaa teologisen etiikkansa syvyyspsykologisesta ihmiskaumlsityksestaumlaumln Eniten haumln korostaa yksiloumln vapautta auktoriteeteista

170

miltauml osin haumln selittaumlauml sitauml syvyyspsykologisesti Luvussa 43 analysoin

Drewermannin kaumlsitystauml uskon syntymiseen johtavasta sisaumlisestauml prosessista

kiinnittaumlen erityistauml huomiota syvyyspsykologisen tulkinnan merkitykseen siinauml

Luvussa 44 analysoin vastaavalla tavalla haumlnen kaumlsitystaumlaumln Jeesus Nasaretilaisen

vaikutuksesta uskon syntymiseen Luvussa 45 analysoin Drewermannin kaumlsitystauml

uskon syntymisen ilmenemisestauml ihmiselaumlmaumlssauml Kiinnitaumln erityistauml huomiota

siihen miltauml osin se perustuu syvyyspsykologiseen tulkintaan Luvussa 46

osoitan kokoavasti mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla

kaumlsitykseen uskon syntymisen ilmenemisestauml ihmiselaumlmaumlssauml ja mikauml on

syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys

41 Uskon syntymisen antropologinen perustelu

Ahdistus erottaa Drewermannin mukaan jokaisen haumlnen alkuperaumlisestauml

yhteydestaumlaumln Jumalaan Kaikki kuitenkin kaipaavat Jumalaa Ihmiset tarvitsevat

Vastapaumlaumltaumlaumln (Gegenuumlber) olevaa vapautuakseen eksistentiaalisesta

perikadosta480 Drewermann myoumls korostaa Kierkegaardin tavoin ettauml

ahdistukseen sisaumlltyy uskon mahdollisuus481 Taumlssauml alaluvussa selvitaumln mitauml

edellytyksiauml ihmisillauml on haumlnen mukaansa uskoa ja miten haumln perustelee

kaumlsitystaumlaumln Kiinnitaumln erityistauml huomiota siihen mitkauml perustelut ovat

syvyyspsykologisia Ensimmaumliseksi analysoin Drewermannin kaumlsitystauml ihmisten

yleisistauml edellytyksistauml muodostaa uskonsuhde Jumalaan Toiseksi analysoin

haumlnen kaumlsitystaumlaumln ahdistuksen vaikutuksesta Jumala-yhteyden syntymiseen

Kolmanneksi analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln inhimillisen elaumlytymiskyvyn

vaikutuksesta uskon syntymiseen

Ihmisillauml on Drewermannin mukaan luonnostaan hyvaumlt edellytykset uskon

loumlytaumlmiseen Jokaisessa on ensiksikin jaumlljellauml alkuperaumlistauml viattomuutta Ahdistus

tuntuu raskaalta juuri siksi ettauml synti on ihmisluonnon vastaista Ahdistus ei

haumlnen mukaansa erota Jumalasta siten kuin protestantit ajattelevat synnin

erottavan Kierkegaardin kaumlsitystauml ihmisen taumlydellisestauml turmeltuneisuudesta

480 ldquoGerade wegen der radikalen Einsamkeit des Menschen im Kosmos also bedarf es unbedingt eines Gegenuumlbers das uns mit seiner Gegenwart uumlber den Abgrund unserer Existenz hinweghebtldquo GF I 247 481 rdquoDies ist die Chance der Angst daszlig der Mensch in ihr Gott begegnetldquohellipldquoEs ist also moumlglich daszlig die Angst die notwendig zum Menschen gehoumlrt nicht zur Verzweiflung sondern zum Glauben fuumlhrtldquo SB III 546ndash47 Vrt Kierkegaard 1964192

171

Drewermann ei hyvaumlksy482 Haumln ajattelee katolisen kirkon opetuksen mukaisesti

ettauml ihmisen luontaiset kyvyt voivat johtaa haumlnet Jumala-suhteeseen483 Haumlnen

mukaansa luomisilmoituksen kuviin suhtautumisessa on kyseessauml sama valinta

jonka eteen Pietari joutui Jeesuksen kehottaessa haumlntauml tulemaan luokseen vettauml

pitkin On luotettava kuvien totuuteen joka vapauttaa ahdistuksesta484

Drewermann vaumlittaumlauml ettauml uskomisen tekee mahdolliseksi ihmisluonnon

alkuperaumlinen viattomuus Sitauml haumln ei kuitenkaan mainitse nimetessaumlaumln Jumalan

ilmoituksen liittymaumlkohtia (Anknuumlpfungspunkte der Botschaft Gottes)

ihmismieleen485 Perustelu on teologinen

Ihmisten luonnollinen Jumalaan uskomisen kyky perustuu Drewermannin

mukaan syvyyspsykologisesti kollektiivisen tiedostamattoman arkkityyppisiin

kuviin 486 Ne ovat uskomisen edellytyksiauml kahdessa mielessauml Ne ovat sekauml

Jumalan ihmismieleen istuttamaa ikuista totuutta ettauml Jumalan kosketuskohta

ihmisessauml Kristuksen kuva on niiden joukossa erityisasemassa Haumln vaumlittaumlauml ettauml

yloumlsnousseeseen (Kristukseen) on mahdollista uskoa siksi ettauml ihmisellauml on

itsessaumlaumln haumlnen kuvansa Kristus kohtaa meidaumlt rdquoulkopuolisenardquo koska haumln elaumlauml

meissauml aumlaumlrimmaumlisen syvaumlllauml kuvien objektiivisessa teologisessa totuudessa487

Perustelussaan Drewermann naumlyttaumlisi tukeutuvan keskiajan mystiikan kaumlsitykseen

Kristuksen syntymisestauml ihmisen sieluun 488 Haumlnen perustelunsa eroaa kuitenkin

siitauml Esimerkiksi mestari Eckhartin mukaan Kristus naumlet syntyy sielussa kun

ihminen palaa Jumalan yhteyteen489 Ihmisellauml ei kuitenkaan haumlnen mukaansa ole

482 ldquoLediglich die protestantische Identifikation der Suumlnde mit der menschlichen Natur die sich in Kierkegaards leidenschaftlicher Entgegensetzung von Gott und Mensch ausspricht haben wie nicht uumlbernehmen koumlnnen Der Mensch waumlre nicht wie wir von Kierkegaard gelernt haben ein in der Suumlnde Verzweifelter wenn er nicht auch und gerade in der Suumlnde im Widerspruch zu seiner eigenen Natur stuumlndeldquo SB III 582 483 Vrt Katolisen kirkon katekismus sect 35 484 ldquoIn religioumlser Betrachtung genuumlgt es nicht die Schoumlnheit eines Bildesldquohellipldquo religioumls geht es um die unausweichliche Verbindlichkeit seiner Wahrheit und sie entscheidet sich in der Macht die es besitzt den Menschen uumlber den Abgrund seiner Angst hinwegzusetzen und ihn mit Vertrauen zu erfuumlllenldquohellipldquoKein Bild der Bibel ist in diesem Sinne sprechender als die die Erzaumlhlungldquohellipldquovom Seewandel des Petrusldquo Matt 1422ndash32 TE II 29ndash31 485 TE II 34ndash35 Drewermann mainitsee ainoastaan ahdistuksen ja kollektiivisen tiedostamattoman arkkityyppiset kuvat 486 ldquoDer zweite acuteAnknuumlpfungspunktacute hingegen besteht in der archetypischen Symbolen und bildhaften Szenen selbst die im menschlichen Herzen verborgen liegenldquo TE II 35 487 ldquoTheologisch aber wird man betonen duumlrfen daszlig es gerade diese acuteBilderacute sind die verdienen daszlig man ihnen auch eine acuteobjektiveacute Wahrheit zutraut denn eben darin bestand das Vertrauen das Jesus uns lehrte daszlig Gott uns nicht Formen der Sehnsucht und Hoffnung ins Herz gelegt hat die nicht in Wahrheit auch stimmen Wir koumlnnen den Auferstandenen nur sehen weil wir sein Bild in uns tragen und er begegnet uns nur als acuteauszligerhalbacute von uns weil er zutiefst in uns lebtldquo Barke 157ndash58 488 Ueda 1965 27 viite 6 Mustonen 2011 44ndash45 489 Ueda 1965 87ndash89

172

sielussaan erityistauml Kristuksen kuvaa vaan ihmissielu on kokonaisuudessaan

Jumalan kuva Taumlllauml Eckhart tarkoittaa sitauml ettauml ihmisen sielu on luotu Jumalan

kuvaksi toisin kuin elaumlinten490 Kristus voi haumlnen mukaansa syntyauml ihmissieluun

sen erityislaatuisen sielunpohjan ansiosta491 Drewermannin mukaan ihmisellauml

taas on sisaumlinen Kristuksen kuva ja sen vuoksi aina valmius Jumalan yhteyteen

Haumln perustelee uskon syntymistauml omalla syvyyspsykologisella tulkinnallaan

Jumalan ihmismieleen istuttamasta luomisilmoituksesta492

Sisimmaumlstauml loumlytyvaumlt arkkityyppiset kuvat auttavat Drewermannin mukaan

kuitenkin uskomaan vain oikein tulkittuina On otettava huomioon kuvien

ambivalenttisuus Ne on integroitava mieleen niin ettauml minauml johtaa integraatiota

Silloin ne palvelevat persoonallisuuden kehitystauml (Personwerdung)493 Ne ovat

siten uskon syntymisen antropologisena perustana vain pelastaviksi kuviksi

tulkittuina Arkkityyppinen luomisilmoitus voidaan tulkita myoumls vaumlaumlrin

Drewermannin kuvakaumlsitys muistuttaa kriitikkojen mielestauml gnostilaista

itsensauml pelastamista Gnostikko nimittaumlin etsii pelastusta sisaumlltaumlaumln494 Drewermann

torjuu syytoumlksen maumlaumlrittelemaumlllauml ettauml gnostilaisessa sisaumlisyydessauml ihmisen minauml

(Ich) on vaarassa upota tiedostamattomaan495 Kollektiivisen tiedostamattoman

arkkityyppisen sisaumllloumln integroinnissa minauml sen sijaan pysyy psyykkisen

tapahtumisen johdossa496 Drewermann ajattelee kollektiivisen tiedostamattoman

arkkityyppisten kuvien olevan luomisilmoitusta joka on ihmisen tietoisen minaumln

kaumlytoumlssauml Ne ovat ilmoitusta vastaanottavan ihmisen naumlkoumlkulmasta ulkopuolista

ilmoitusta vaikka loumlytyvaumltkin haumlnen sisimmaumlstaumlaumln Luomisilmoituskaumlsitys ottaa

Drewermannin mukaan huomioon sekauml Jungin kaumlsityksen minaumln ja kollektiivisen

490 Ueda 1965 51 491 Ueda1965 55 63 Varsinaisesti sen on Eckhartin mukaan kuitenkin mahdollista siksi ettauml kolmiyhteinen Jumala on Poikana syntynyt ihmiseksi ja voi siksi syntyauml jokaiseen ihmiseen Ihmiseltauml se lisaumlksi edellyttaumlauml haumlnen mukaansa omasta minaumlstauml luopumista ja luotuisuudesta vapautumista johon auttaa esimerkiksi hyveiden harjoittaminen jumalallisten asioiden meditointi ja askeesi Ueda 1965 27 37ndash40 55 63 492 rdquoBildernldquohellipldquodie von Natur aus in ihm angelegt sind und die unzweifelhaft von Gott stammenldquo TE II 452ldquo Das bleibende acuteWortacute Gottes in den Bildern der menschlichen Psycheldquo TE II 20 rdquoSie (die Psyche) schafft Symbole deren Grundlage der unbewuszligte Archetypus istldquo Jung 1973 GW 5 sect 344 493 GF I 406ndash07 494 Dassmann 1992 52 495 rdquoDie acutegnostischeacute Innerlichkeit aber steht in Gefahr das Ich im Meer des Unbewuszligten versinken zu lassenldquo GF I 406 496 rdquoHier wie dort hilft nichts anderes als die Bilder des Unbewuszligten heraufzuholen sie bewuszligt zu machen undldquohelliprdquodie Vergangenheit in die eigene Persoumlnlichkeit zu integrierenldquo GF I 417

173

tiedostamattoman suhteesta ettauml teologisen kaumlsityksen tasapainoisesta uskosta497

Haumln ei ota puolustautumisessaan huomioon sitauml ettauml Raamatun tekstisisaumllloumln

torjumista ja Jungin kaumlsityksiin sitoutumista voidaan pitaumlauml gnosiksena

Ihmisen alkuperaumlinen viattomuus ja haumlnen mielestaumlaumln loumlytyvaumlt

arkkityyppiset kuvat mahdollistavat siis Drewermannin mukaan uskon

syntymisen Siihen tarvitaan kuitenkin myoumls ahdistusta Se on kolmas ja haumlnen

mukaansa ihmisen taumlrkein liittymaumlkohta Jumalan ilmoitukseen Pelastumisen

(Heilung) tekee ymmaumlrrettaumlvaumlksi vain ahdistus498 Ahdistuksen aiheuttama synti ja

syyllisyydentunto nimittaumlin kasvattavat seinaumln ihmisen ja Jumalan vaumllille499

Ihminen pelkaumlauml kuolemanrangaistusta koska sama Jumala on sekauml tuomari ettauml

rankaisija500 Kierkegaardilla on Drewermannin mukaan kuitenkin ratkaisu taumlhaumln

tilanteeseen epaumltoivoiset voivat loumlytaumlauml maallisen olemisensa ja taivaallisen

kutsumuksensa synteesin501 Olemassaolostaan syyllisyyttauml tunteva kokee silloin

olevansa Jumalan hyvaumlksymauml koska Jumala on hyvaumlksynyt haumlnen

olemassaolonsa jo ennakolta502 Uskon syntymiseen vaikuttava ahdistus on

Drewermannin mukaan ensiksikin eksistentiaalista ahdistusta jota haumln tulkitsee

teologisesti Kun uskon syntymiseen tarvitaan monien mystikkojen kuten

Eckhartin mukaan hyveitten harjoittamista jumalallisten asioiden meditointia ja

askeesia riittaumlauml Drewermannin mukaan ahdistuksen kokeminen503

Ahdistuksen eksistentiaalisuudessa on Drewermannin mukaan useita

ulottuvuuksia Niistauml ensimmaumlinen on tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden tunne

ihminen tajuaa ettei haumln loumlydauml fyysisyydestaumlaumln lopullista turvaa Tietoisuus tekee

lopun yrityksestauml perustaa olemisensa aumlaumlrellisten asioiden varaan ja avaa ihmisen

497 rdquoUnter acuteIchacute verstehe ich einen Komplex von Vorstellungen der mir das Zentrum meines Bewuszligtseinsfeldes ausmachtldquo Jung 1960a GW 6 sect 810rdquoDie Bilder des Unbewuszligten heraufzuholen sie bewuszligt zu machen und daraus Symbole fuumlr ein freieres undldquohellipldquoLeben in der Gegenwart zu gewinnenldquo GF I 417 498 ldquoWunder der Heilungldquohellipldquosich als goumlttlich nur verstehen lassen im Gegenuumlber der menschlichen AngstldquoldquoProblematik des menschlichen Daseins auf die Angstldquohellipldquodie der Religion von alters her eigentuumlmlich ist und in der Gegenwart wieder zu ihrem eigensten Anliegen gemacht werden muumlsste Dies waumlre ohne Zweifel der erste und wichtigste acuteAnknuumlpfungspunktacute der Botschaft Gottes in der menschlichen Seeleldquo TE II 34 499 SB I 78ndash80 500 SB I 84ndash85 501 ldquoAber ganz entscheidend daszlig fuumlr Kierkegaard die Bewegung der Transzendenzldquohellipldquoistldquohellipldquodaszlig der Mensch im Unendlichen auf eine Freiheit stoszligen kann die nicht er selbst istldquohellipldquoes ist moumlglich daszlig der Mensch indem er in der Angst einer unendlichen Bestimmung inne wird nicht nur die endlichen Dinge der Welt entschwinden sieht und spuumlrtldquo hellipldquosondern daszlig er im Unendlichen Gott findetldquo SB III 546 Taumlssauml viitataan luvussa 23 kaumlsiteltyihin epaumltoivon muotoihin 502 ldquoDie Erfahrung daszlig ich mich bejahen kann weil Gott mein Dasein im voraus bejaht hatldquoSB III 546 503 Ueda 1965 73ndash76

174

eteen aumlaumlrettoumlmaumln504 Drewermann ei hyvaumlksy Sartren ajatusta jonka mukaan

ahdistukseen sisaumlltyvauml ei-olemisen kokemus (Fluchtbewegung aus dem Nichts in

Nichts) johtaa entistauml suurempaan tyhjyyden kokemukseen Haumln tarttuu sen sijaan

Kierkegaardin naumlkemykseen jonka mukaan ahdistus pikemminkin ajaa

turvautumaan Jumalaan Ihminen voi toumlrmaumltauml aumlaumlrettoumlmaumlssauml tyhjyydessaumlaumln

vapauteen joka ei ole haumlnen omaansa Naumlin haumln loumlytaumlauml aumlaumlrettoumlmaumln merkityksensauml

aumlaumlrettoumlmaumln Jumalan yhteydessauml505 Ei-olemisensa (Nichtigkeit) tajuava kyllauml

pyrkii itse korjaamaan tilanteensa ja torjumaan Jumalan elaumlmaumlstaumlaumln mutta

ahdistuksen pakeneminen aikaansaa yhauml pahemman ahdistuksen506 Esimerkiksi

neljauml eksistentiaalisen epaumltoivon muotoa joita Drewermann kuvaa Kierkegaardiin

tukeutuen ilmentaumlvaumlt haumlnen mukaansa sellaista pyrkimystauml vapautua

ahdistuksesta joka johtaa vain suurempaan epaumltoivoon507

Myoumls tietoisuus kuolevaisuudesta ajaa Drewermannin mukaan etsimaumlaumln

poispaumlaumlsyauml ahdistuksesta Olennaisinta ei haumlnen mukaansa kuitenkaan ole

kuoleman lopullisuus ja sen muille antama mahdollisuus maumlaumlritellauml vainajan

elaumlmaumln merkitys kuten Sartre ajattelee508 Drewermann ajattelee kuoleman

ahdistavuuden johtuvan siitauml ettauml Toinen eli Jumala paumlaumlsee silloin maumlaumlrittelemaumlaumln

elaumlmaumlmme merkityksen Kuolema vain vahvistaa sen ettei ilman Jumalaa

elettaumlvaumlllauml elaumlmaumlllauml ole mitaumlaumln merkitystauml509 Drewermann ajattelee ettauml ihmisillauml

on kyky tai suorastaan pakko loumlytaumlauml ratkaisu kokemiinsa ahdistuksiin He naumlet

504 ldquoAngst im wesentlichen darin besteht daszlig ein Mensch seiner irdischen Existenz inne wird und begreift daszlig es eine endguumlltige Sicherung unter den biologisch gegebenen Voraussetzungen nicht geben kann Das Bewusstsein bricht den gesamten Rahmen der endlichen Daseinssicherungen auf und oumlffnet ein Feld der Unendlichkeit Gespraumlche 30 505 ldquoEs ist nun ganz entscheidend daszlig fuumlr Kierkegaardldquohellipldquodieser aumlngstigende Schritt uumlber alles Endliche hinaus nicht ein Griff in die unendliche Leere istldquohellipldquosondern daszlig der Mensch im Unendlichen auf eine Freiheit stoszligen kann die nicht er selbst istldquohellipldquosondern daszlig er im Unendlichen Gott findetldquo SB III 546 506 rdquoEs ist also moumlglichldquohellipldquodaszlig der Mensch in der Entdeckung seiner Nichtigkeitldquohellipldquoin eine solche Angst verfaumlllt daszlig er gar keine andere Moumlglichkeit mehr sieht als das Loch seines Daseins selbst zu stopfen daszlig es also buchstaumlblich so geht wie Gn 3 1ndash7 daszlig in der Angst Gott wie ferngeruumlcktldquohellipldquoerscheinen muszligldquohellipldquoVerzweifelt versucht der Mensch jetzt die Ruumlckkehr der Angst zu verhindern und je mehr ihn die Angst seiner leeren Freiheit bedroht desto mehr graumlbt er sich in die Sklaverei der Suumlnde einldquo SB III 547 507 Vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoa ja aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivoa kokevien ahdistus voi olla pakonomaista tai yli voimien kaumlyvaumlauml Aumlaumlrellisyyden ja mahdollisuuden epaumltoivon vaivaamat puolestaan torjuvat ahdistuksensa vaikkakin eriasteisesti ks luku 23 508 SB III 248 509 rdquoDer Andere durch meinen Tod eine schrankenlose Verfuumlgungsgewalt uumlber den Sinn meines Lebens erhaumllt und somit die Entfremdung meines Daseins durch das Auftreten des Anderen im Tod endguumlltig wirdldquohellipldquoIm Tod wird dann nur noch bestaumltigt was das Dasein ohne Gott prinzipiell sein muszlig nichtsldquo SB III 250ndash51

175

ymmaumlrtaumlvaumlt ettauml heidaumln kohtalonaan maanpaumlaumlllauml on vieraus koumlyhyys

voimattomuus ja kuolema510

Myoumls syyllisyydentunto ajaa Drewermannin mukaan pakenemaan

ahdistusta Kaikkiin haumlnen maumlaumlrittelemiinsauml epaumltoivon muotoihin sisaumlltyy

kokemus syyllisyydestauml Se ei haumlnen mukaansa kuitenkaan ole tiettyjen

rikkomusten aiheuttamaa syyllisyyttauml ja rangaistuksen pelkoa vaan kokemusta

oman olemisen (Dasein) syyllisyydestauml511 Ihminen on syyllinen siihen ettauml haumln

on valinnut ahdistuksen uskon sijasta512 Ihmisen vastuu oman vapautensa

kaumlyttaumlmisestauml on haumlnen raskain ahdistuksensa513 Drewermann sisaumlllyttaumlauml

eksistentiaaliseen ahdistukseen Tillichin tavoin tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden

tunteen tietoisuuden kuolevaisuudesta ja syyllisyydentunnon mutta ei mainitse

Tillichiauml514

Uskon syntymiseen vaikuttaa Drewermannin mukaan myoumls

syvyyspsykologisesti tulkittava psyykkinen ahdistus Se ilmenee esimerkiksi

siten ettauml haumln tulkitsee Raamatun ihmekertomukset fyysisen parantumisen sijaan

psyykkis-eksistentiaalisen parantumisen kuvauksiksi Haumln ajattelee kertomusten

kuvaavan muutosta jossa eksistentiaalinen uskonkokemus yhdistyy psyykkiseen

eheytymiseen Esimerkiksi rdquoGerasan riivatturdquo parantui Drewermannin mukaan

siksi ettauml Jeesuksen empaattisuus sai esiin haumlnen ahdistuksensa ja auttoi haumlntauml

tyoumlstaumlmaumlaumln sitauml515 Mies oli haumlnen mukaansa sekauml eksistentiaalisesti ettauml

psyykkisesti ahdistunut (Verzweifelter schizoid-paranoisch)516 Myoumls psyykkinen

ahdistus voi siten olla ajamassa uskon suuntaan Haumln ajattelee psyykkisen

ahdistuksen vaikuttavan uskon syntymiseen jos ahdistunut saa osakseen

myoumltaumltuntoa517 Psyykkinen ahdistus ei haumlnen mukaansa kuitenkaan aina edistauml

510 GF I 343 511 SB III 542 512 rdquoDie Schuld des Menschen muszligldquohellipldquodarin bestehen ohne Gott zu lebenldquo SB III 542 513 GF I 343 514 Tillich 1969 38ndash39 515 rdquoDie Antwort des Besessenenldquohellipldquoauf die Frage Jesu acuteWie heiszligt Duacute erklaumlrtacute Legion ist mein NameacuteldquohelliprdquoEs ist eine Antwort die aufs Wort genau die ganze furchtbare Wahrheit des Besessenen enthaumlltldquohellipldquo das einzige was der Besessene als Antwort auf die Frage nach seinem Namen zu geben vermag besteht in der Schilderung der Zerrissenheit in der er selbst erlebtldquo TE II 265 TE II 264ndash277 Mark 51ndash17 516 TE II 252 254 Skitsoidiselle eli eristaumlytyvaumllle persoonallisuudelle on ominaista vetaumlytyminen tunnepitoisista sosiaalisista ja muista suhteista mielikuvitukseen yksinaumlisiin harrastuksiin ja itsetutkisteluun Kyky ilmaista tunteita ja kokea mielihyvaumlauml on rajoittunut Marttunen et al 2014 471 Paranoia on vainoharhaisuutta eli ajattelutapa jolle on ominaista henkiloumln virheellinen tunne tai ajatus olemisesta pahansuovan toiminnan kohteena Partonen amp Loumlnnqvist 2014 871 517 Haumln ei Gerasan kertomusta tulkitessaan pidauml monen muun selittaumljaumln tavoin miehen mielen avautumisen syynauml sitauml ettauml taumlmauml olisi tajunnut Jeesuksen messiaanisuuden Esim Tillich 1958 52

176

uskon maailman aukenemista Esimerkiksi neuroottisuus vieroittaa monessa

tapauksessa ihmisiauml Jumalasta Pakkoneuroottinen pyrkii naumlet olemaan taumlydellinen

kuin Jumala ja hysteerinen taas korottamaan ihailemansa ihmisen jumalaksi518

Naumliden ihmisten eksistentiaalinen ahdistus ei siten riitauml ajamaan heitauml

uskonnolliseen etsintaumlaumln Drewermann vaumlittaumlauml eksistentiaalisen ja psyykkisen

ahdistuksen vaikuttavan yhdessauml uskonnolliseen etsintaumlaumln mutta niiden

vaikutuksen suhdetta haumln ei maumlaumlrittele Se ei lienekaumlaumln yleisesti maumlaumlriteltaumlvissauml

kuten luvussa 24 on osoitettu

Elaumlytymiskyky on neljaumls niistauml tekijoumlistauml joiden avulla Drewermann

perustelee uskon syntymistauml Itse haumln ei kuitenkaan nimeauml sitauml Jumalan

ilmoituksen liittymaumlkohdaksi ihmisen mielessauml Taumlmauml on ristiriitaista siksi ettauml

Raamatun ymmaumlrtaumlmiseen tarvitaan haumlnen mukaansa ennen muuta subjektiivista

kokemusta519 jonka haumln maumlaumlrittelee sekauml syvyyspsykologisesti ettauml teologisesti

Schleiermacheriin tukeutuen haumln maumlaumlrittelee ettauml elaumlytyminen johtaa

maistelemaan aumlaumlretoumlntauml ja katselemaan ikuista ajallisessa520 Naumlin paumlaumlstaumlaumln

yhteyteen omasta mielestauml loumlytyvaumln luomisilmoituksen kanssa Haumln ajattelee siten

inhimillisen elaumlytymiskyvyn vaikuttavan uskon syntymiseen Tunteilla eli

elaumlytymisellauml on kuitenkin haumlnen mukaansa vaumlhemmaumln merkitystauml uskon

syntymisessauml kuin kollektiivisen tiedostamattoman arkkityyppisillauml kuvilla521

Siinauml naumlkyy haumlnen arkkityyppisille kuville osoittamansa teologinen arvostus

Elaumlytyminen on Drewermannin mukaan keskeisintauml vain subjektiivisten kuvien

avautuessa ihmismielelle522 Arkkityyppisten kuvien heraumlaumlmisessauml tunteet ovat

vain lisaumltekijauml mutta subjektiivisten kuvien heraumlaumlmisessauml ne ovat keskeisiauml523

518 PM (suom) 77 PM I 148 519 rdquoUm einen biblischen Text zu verstehenldquohellipldquodas subjektive EmpfindenldquohellipldquoDas Subjektive ist als die wesentliche Erkenntnisquelle als das entscheidende Organ zum Verstaumlndnis des Vergangenen zu betrachtenldquo TE I 57 520 rdquoWar es Schleiermacher der die Religionldquohellipldquobestimmteldquohellipldquoals acuteAnschauung des Unendlichen im Endlichen des Ewigen im Zeitlichenldquo GF I 506 674rdquoIhr Wesen ist weder Denken und Handeln sondern Anschauung und Gefuumlhl Anschauen will sie das Universumldquohellipldquosie will im Menschen nicht weniger als in allem andern Einzelnen und Endlichen das Unendliche sehenldquohellipldquoReligion ist Sinn und Geschmack fuumlrf Unendlicheldquo Schleiermacher 1961 29 30 521 rdquoAllerdings ist die Welt der Gefuumlhle nicht so stark und tief wie die Welt der archetypischen Bildinhalteldquo TE I 437 522 rdquoIn Wahrheit ist es offenbarldquohellipldquoder Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb der Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436rdquoVon den acuteLegenden der Unfertigenacuteldquohellipldquostehen die Gefuumlhle im Mittelpunktldquo TE I 440 523 rdquoIn den archetypischen Erzaumlhlungen warenldquohellipldquodie Gefuumlhleldquohellipldquofuumlr die Interpretationldquohellipldquoein zusaumltzlicher wenngleich unentbehrlicher Kommentarldquohellipldquoaber von den acuteLegenden der Unfertigenacuteldquohellipldquostehen die Gefuumlhle im Mittelpunktldquo TE I 440

177 Neljauml tekijaumlauml selittaumlauml siis Drewermannin mukaan ihmisen kykyauml saada

yhteys Raamatun kuviin alkuperaumlinen viattomuus sisimmaumln arkkityyppiset

kuvat ahdistus ja subjektiivinen elaumlytymiskyky Niitauml kaikkia tarvitaan uskon

syntymiseksi Mielessauml saumlilynyt alkuperaumlinen viattomuus ja sisaumliset pelastavat

kuvat luovat perustan uskon syntymiselle ahdistus ajaa etsimaumlaumln uskoa ja

elaumlytyminen varmistaa uskon loumlytymisen Kaumlsitystaumlaumln haumln perustelee sekauml

teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti

42 Yksiloumlllisyys uskon syntymisessauml

Ahdistuksesta vapautumiseksi on Drewermannin mukaan vaumllttaumlmaumltoumlntauml

integroida kaikkien arkkityyppisten luomisilmoituksen kuvien sisaumlltouml524

Subjektiivisten kuvien sisaumllloumln integroimisen taumlrkeyttauml haumln ei maumlaumlrittele

mitenkaumlaumln vaikka niillaumlkin on haumlnen mukaansa ikuinen merkityksensauml525 Heraumlauml

kysymys miten naumlmauml kuvat sitten voivat auttaa niitauml ihmisiauml joita ne haumlnen

mukaansa puhuttelevat Onko subjektiivisiin kuviin sisaumlltyvauml ilmoitus

vaumlhempiarvoista kuin arkkityyppisiin kuviin sisaumlltyvauml Sitauml Drewermann ei

kaumlsittele

Drewermann korostaa ettauml kyse on kuvien sisaumllloumln integroinnista (die

Integration des Materals) Kaikkien kuvien sisaumlltouml on taumlssauml tutkimuksessa jo

osoitettu samaksi Se on minuuden ja Jumalan loumlytaumlminen Ajatteleeko haumln siis

vapautumiseen tarvittavan esimerkiksi kaikkia Raamatun tekstien taustalta

loumlytyviauml arkkityyppisiauml kuvia Vai riittaumlvaumltkouml kutakin ihmistauml erityisesti

puhuttelevat kuvat Jaumllkimmaumlisen vaihtoehdon puolesta puhuu malli jossa

Drewermann nimeaumlauml tietyistauml ahdistuksista vapauttavia kuvia526 Sitauml kutsutaan

taumlssauml tutkimuksessa ahdistus-kuva -malliksi Vaumlittaumlaumlkouml haumln mallin kuvien olevan

ainoita ahdistuksesta vapauttavia kuvia vai esimerkkejauml naumlistauml kuvista Miksi haumln

524 rdquoAllerdings stellt sich an diese Aufgabe der Religion in der Psyche des Menschen ein inneres Gleichgewicht zu ermoumlglichen und eine innere Mitte zu bewahren fortan eine wichtige alles entscheidende Forderung Die Integration des gesamten archetypischen Materials in der Person des Einzelnenldquo GF I 405 525 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436 526 ldquoUm eine gewisse Uumlbersicht vorab zu gewinnen sollten wirldquo hellipldquodie vier Uraumlngste des Menschen in der Neuropsychologie in Erinnerung rufenldquohellipldquodenen jeweils spezifische Angstinhalte zugeordnet haben Dementsprechend stellt sich jetzt die Frage welche Symbole spezifisch auf die jeweiligen Aumlngste religioumls zu antworten vermoumlgenldquo GF I 419Taulukko GF I 424 Ks Liite 2

178

pitaumlauml juuri niitauml pelastavina kuvina Voivatko kaikki arkkityyppiset tai

subjektiiviset kuvat ja niihin liittyvaumlt rituaalit ehkauml vapauttaa ihmisiauml

ahdistuksesta Taumlssauml luvussa vastaan naumlihin kysymyksiin Samalla selvitaumln myoumls

sitauml vaumlittaumlaumlkouml haumln samojen kuvien vaumllittaumlvaumln uskoa myoumls kristinuskon

ulkopuolella Se tosin olisi ristiriidassa sen kanssa ettauml haumln vaumlittaumlauml kristinuskon

tulkitsevan kuvia toisin kuin muut uskonnot527Analysoin Drewermannin kaumlsitystauml

luomisilmoituksen kuvien vaikutuksesta uskon syntymiseen Kiinnitaumln erityistauml

huomiota siihen miltauml osin haumln selittaumlauml sitauml syvyyspsykologisesti

Ahdistus-kuva-mallissaan Drewermann yhdistaumlauml neljaumlaumln ahdistuksen

muotoon niistauml vapauttavia pelastavia kuvia Lisaumlksi haumln liittaumlauml kaikkiin

esittaumlmiinsauml kuviin niitauml toteuttavia rituaaleja528 Mallissaan haumln nimeaumlauml

ahdistuksen muodot ainoastaan niiden psyykkisen ilmenemiseen viitaten Ne ovat

skitsoidinen depressiivinen pakkoneuroottinen ja hysteerinen ahdistus Haumln

korostaa kuitenkin kaumlsittelemiensauml kuvien pystyvaumln vapauttamaan nimenomaan

uskonnollisesta ahdistuksesta529 On poikkeuksellista ettauml Drewermann mainitsee

Kierkegaardin vain kerran ahdistus-kuva -mallia kaumlsitellessaumlaumln vaikka haumlnen

eksistentiaalisen ahdistuksen tulkintansa tukeutuu nimenomaan taumlmaumln

tulkintaan530 Drewermannin mukaan mallin ensimmaumlisenauml tehtaumlvaumlnauml on osoittaa

uskonnollisen symbolikielen perustuminen antropologiaan Taumlllauml ymmaumlrraumln haumlnen

viittaavan Raamatun arkkityyppisten symbolien kumpuamiseen ihmismielen

kollektiivisesta tiedostamattomasta Mallin toisena tehtaumlvaumlnauml puolestaan on haumlnen

mukaansa rdquoniin sanotun sakramenttiopinrdquo psykologinen tausta531 Malli osoittaa

kuitenkin myoumls Drewermannin uskonkaumlsityksen individualistiset painotukset

Jokainen loumlytaumlauml haumlnen mukaansa uskon omalla tavallaan Ei ole mitaumlaumln yhteistauml

rdquopelastustietaumlrdquo Subjektiivisten kuvien vaikutuksesta uskon loumlytymiseen haumln ei

kuitenkaan sano mitaumlaumln

527 rdquoIn der Tat liegt die Einzigartigkeit des Christentums nicht in seinen Glaubenssymbolen an sichldquohellipldquoSpezifisch christlich hingegen ist die Betonung der Personalitaumlt und Individualitaumlt in ihrer Synthese mit dem archetypischen Material der Psycheldquo TE II 777 528Taulukko GF I 424 Ks Liite 2 529 ldquoBetrachten wir also die vier verschiedenen Angstformen nebst den ihnen zugeordneten Symbolantwortenldquohellipldquosoldquohellipldquowir werden sehen daszlig alles was wir je als acuteReligionacuteldquohellipldquo kennenlernen an den Voraussetzungen gebunden ist die evolutiv in der Stammesgeschichte des Menschen vorbereitet wurdenldquo GF I 425 GF I 426ndash32 Luvussa 23 olen osoittanut ettauml Drewermann ajattelee inhimillisen ahdistuksen esiintyvaumln neljaumlssauml paumlaumlmuodossa Eksistentiaalinen epaumltoivo yhdistyy niissauml psyykkiseen ahdistuksen muotoihin joita haumln kutsuu myoumls neurooseiksi Haumln selittaumlauml kyseisten ahdistusten ilmenemistauml yhdistaumlmaumlllauml Riemannin uuspsykoanalyysiin (Riemann 1961) ja Kierkegaardin teologiaan tukeutuen Nimitaumln mallia ahdistusmalliksi 530 GF I 476 531 GF I 423

179 Vesi (Wasser) ja ontelo (Houmlhle myoumls luola)voivat toimia Drewermannin

mukaan vapauttavina symboleina skitsoidisille ihmisille Niiden vaikuttavuutta

haumln perustelee syvyyspsykologisesti Haumln tukeutuu perusteluissaan sekauml Freudin

ettauml taumlmaumln viettiteorian omaksuneen psykoanalyytikko Saacutendor Ferenczin532

naumlkemyksiin Syvyyspsykologinen perustelu on sekauml evoluutio- ettauml

yksiloumlpsykologinen tila Ferencziin tukeutuen Drewermann vaumlittaumlauml ettauml

skitsoidisten ihmisten ahdistus on evolutiivinen jaumlaumlnne siitauml ahdistuksesta jota

ihmistauml aikaisemmat olennot kokivat noustessaan merestauml maalle Skitsoidinen

libido ilmentaumlauml pyrkimystauml palauttaa ihmisen alkuperaumlinen onnen 533 Siksi

skitsoidiset ihmiset vapautuvat ahdistuksestaan ainoastaan sellaisten kuvien

avulla jotka vaikuttavat heissauml symbolisen uudelleen syntymisen534 Ihmisten

hengissauml saumlilymisen edellytykset ovat evoluutiokehityksen aikana valinneet

syntymistauml ja uudistumista ilmentaumlvaumlt arkkityyppiset symbolit Siksi ne tunnetaan

sekauml luonnonuskonnoissa ettauml korkeauskonnoissa535

Ferenczi on esittaumlnyt vaumlitteensauml veden symbolien evoluutiokehitykseen

perustuvasta vaikutuksesta ennen nykyistauml evoluutiokaumlsitystauml mutta Drewermann

hyvaumlksyy sen kritiikittauml Taumlmaumln tutkimuksen tehtaumlviin ei kuulu arvioida

psykoanalyyttisten ja evoluutiobiologisten kaumlsitysten yhteensopivuutta mutta

Drewermannin johtopaumlaumltoumlstauml veden symbolien soveltuvuudesta erityisesti

skitsoidisesti ahdistuneiden auttamiseen on kritisoitava Haumln vaumlittaumlauml taumlssauml ettauml

skitsoidinen ahdistus johtuu evoluutiokehityksestauml vaikka haumln muuten pitaumlauml sen

syynauml erityisiauml varhaislapsuuden kokemuksia536 Kaumlsitykset ovat keskenaumlaumln

ristiriidassa ja on vaikea hyvaumlksyauml ajatusta jonka mukaan evolutiivinen vaikutus

toteutuisi vain tietynlaisessa lapsuudessa

Toiseksi Drewermann siis perustelee skitsoidisten ihmisten

uudistumistarvetta psykoanalyyttisesti lapsen ensimmaumlisten elinviikkojen

hylkaumlaumlmiskokemuksilla537 Drewermann ajattelee veden ja ontelon symbolien

kuvaavan sellaista siirtymistauml ahdistuksen tilasta uskon tilaan jolle loumlytyy

vastaavuutta sekauml ihmislajin historiasta ettauml ihmisyksiloumln elaumlmaumlstauml Skitsoidisten

532 Saacutendor Ferenczi (1873ndash1933) on unkarilainen psykoanalyytikko joka teki aluksi laumlheistauml yhteistyoumltauml Freudin kanssa mutta irtautui myoumlhemmin eraumlistauml taumlmaumln kaumlsityksistauml 533 GF I 426 430 534 rdquoAngstloumlsende Inhalte Geborenwerden und Geborgenseinldquo GF I 424 535 GF I 431ndash33 536ldquoDie psychogenetischen Faktoren der Schizoidie sind nach psychoanalytischer Auffassung bereits in den ersten Lebenstagen und -wochen wirksam und bestehen entsprechend dem spaumlteren Selbstgefuumlhl des Schizoiden in schweren affektiven Maumlngelnldquo PM I 158

180

ihmisten on haumlnen mukaansa ahdistuksesta vapautuakseen koettava uudelleen

rdquosyntymiseen sisaumlltyvauml kipu maailmassa olemiseen kuuluva ahdistus (die Angst

des In-der-Welt-Seins) ja elaumlmaumln siirtyminen vedestauml kiinteaumllle maaperaumlllerdquo538

Heideggerilta omaksutun ahdistustermin kaumlyttouml osoittaa ettauml veden kuva ulottaa

Drewermannin mukaan vaikutuksensa koko ihmisen eksistenssiin Haumln olisi

voinut paumlaumltyauml samantapaiseen tulkintaan myoumls Jungiin tukeutumalla Vesi on naumlet

taumlmaumln mukaan eraumls ihmisen tiedostamattoman symboleista539 ontelo taas

muuttumisen ja uudelleen syntymisen symboli540 Drewermann vaumlittaumlauml siis ettauml

rdquooikeatrdquo kuvat vapauttavat sekauml uskonnollisesti ettauml psyykkisesti

Myoumls veden ja ontelon symboleille laumlheiset kuvat kuten kohtu

(Mutterschoss) ovat Drewermannin mukaan pelastavia kuvia541 Taumlstauml ei selviauml

voivatko tyypiltaumlaumln toisenlaisetkin symbolit haumlnen mukaansa auttaa skitsoidista

ihmistauml Drewermann perustelee kohtu- ja ontelosymbolin yhteyttauml vesisymboliin

niiden evoluutioon perustuvalla arkkityyppisyydellauml Haumln ei mainitse sitauml ettauml ne

yhdistetaumlaumln toisiinsa myoumls uskonnollisessa perinteessauml542 Myoumls Jung tulkitsee

ontelon symbolin viittaavan aumlitiin ja siten syntymiseen mutta Drewermann ei

mainitse myoumlskaumlaumln Jungia543 Haumln perustelee naumlkemyksiaumlaumln naumlennaumlisen

sattumanvaraisesti eri syvyyspsykologisten suuntausten edustajien tulkinnoilla ja

evoluutiokehityksellauml Se osoittaa haumlnen etsivaumln perustelunsa omia intuitioitaan

seuraten eikauml pelkaumlstaumlaumln Jungin analyyttisesta psykologiasta

Vesi ja sitauml laumlhellauml olevat symbolit voivat Drewermannin mukaan olla

muutakin kuin ahdistuksesta vapautumisen symboleja ndash ne voivat olla myoumls

itsensauml ahdistuksen symboleja Meri esimerkiksi kuvaa haumlnen mukaansa

ahdistusta kertomuksessa yloumlsnousseen Jeesuksen ilmestymisestauml

opetuslapsilleen Siinauml se on ahdistuksen kuvana youmln ja tyhjyyden kuvien

ohella544 Veden symbolien tulkitseminen tuhoaviksi johtunee taumlssauml tapauksessa

pyrkimyksestauml korostaa sitauml ahdistuksesta vapautumista jonka Jeesuksen

537 GF I 318ndash21 437 538 GF I 437 539 Jung 1976a GW 91 sect 40 Haumln kaumlsittelee vettauml arviolta ainakin tuhannessa koottujen teostensa pykaumllaumlssauml Jung 1994 GW 20 475ndash77 540 Jung 1976a GW 91 sect 240 541 GF I 431 542 Schneider 1979 568ndash69 543 Esim Jung 1976a GW 91 sect 156 544 ldquoacuteWasseracute acuteMeeracute acuteSeeacute und acute Fluszligacute koumlnnen in der Bibel mithin generell Bilder fuumlr die acuteBodenlosigkeitacuteldquohellipldquoeines Lebens ohne Gott seinldquohellipldquoDas Meer ist in diesem Sinne ein Symbol fuumlr die AngstldquohellipldquoInsofern bilden die Symbole von Nacht Leere und See eine thematische Einheitldquo TE II 401

181

ilmestyminen sai aikaan Drewermann naumlyttaumlauml asiayhteydestauml riippuen tulkitsevan

saman symbolin joko ahdistuksesta vapauttavaksi tai ahdistuksen paljastavaksi

kuvaksi Kaikissa tapauksissa veden symbolit ovat kuitenkin haumlnen mukaansa

pelastavia kuvia Drewermann ei tuo ahdistus-kuva-mallissaan esiin sitauml ettauml vesi

esiintyy uskontojen historiassa uudelleen syntymisen lisaumlksi kuoleman

symbolina545

Katolisen kirkon sakramentit saavat Drewermannin mallissa erityisaseman

ahdistuksesta pelastavina kuvina mutta haumln maumlaumlrittelee niiden vaikutuksen toisin

kuin kirkko Kaste on haumlnen mukaansa erityisesti skitsoidisesta ahdistuksesta

pelastava rdquosakramenttirdquo Se on haumlnen mukaansa kristinuskoakin vanhempi

syntymisen ja uudestisyntymisen (Wiedergeburt) symboli546 Se on pelastava

kuva koska sillauml on sekauml objektiivinen ettauml subjektiivinen puolensa Kasteen

subjektiiviseen puoleen kuuluu sen suorittajan rakkaus547 Se taas on

Drewermannin mukaan laumlhtoumlisin Jeesuksesta Vanhasta symbolista tulee haumlnen

mukaansa Jeesukseen uskottaessa olemisen eksistentiaalisen uudestisyntymisen

symboli548 Jeesus vaikuttaa luomansa ilmapiirin vaumllityksellauml pelastavien kuvien

heraumlaumlmiseen549 Haumln pyrki vapauttamaan ihmiset pakonomaisuudestaan ja

saamaan aikaan inhimillisen eksistenssin rdquoneitseellisenrdquo syntymaumln550 Haumln on

tehnyt kasteen symbolista eksistentiaalisesti vapauttavan vaikkei olekaan

asettanut sitauml Drewermann vaumlittaumlauml ristiriitaisesti kasteen olevan yhtaumlaumlltauml

yleisuskonnollinen vapauttava symboli ja toisaalta edellyttaumlvaumln Jeesuksen

545 Eliade 1991 151 546 rdquoDie Taufe als rdquoSakramentldquo GF I 433 Drewermann kaumlyttaumlauml sakramentin kaumlsitettauml lainausmerkein varustettuna tai korvaa sen rituaalin kaumlsitteellauml rdquoDas Bild der Taufe das in der Religionsgeschichte nachweisbar Jahrtausende aumllter ist als das Christentumldquohellipldquoein Symbol fuumlr Geburt und Wiedergeburtldquo GF I 434 547 ldquoDas acuteWasseracute ist ein acuteheiligesacute Symbol des Lebens weil es das Ursprungselement des Lebens war und ist doch heilend wird es nur wenn es Gestalt gewinnt in der Liebe eines anderen Menschen Die objektive archetypische und die subjektive persoumlnliche Seite treten hier zu einer Einheit zusammenldquo GF I 439 548 rdquoDas Bild der Taufeldquohellipldquoaumlndert sich im Umkreis der Person Jesu (beziehungsweise unter den Voraussetzungen des Christusglaubens) ganz entscheidendldquohellipldquoals Symbol einer existentiellen Wiedergeburt des Dasein verdichtet sich in diesem Bild eine Erfahrung die in der Tat uumlber alles entscheidetldquo GF I 434 549 ldquoVon dieser Person (Jesus von Nazareth) laumlsst sich sagen daszlig sie imstande gewesen sein muss ein Klima zu schaffen in dem im Verlauf von Jahrhunderten all die Bilder ins Leben gerufen wurden in denen allein ein Mensch den Weg seiner Ganzwerdung zu finden und von Gott in den ewigen Symbolen der Religion auf heilende Weise traumlumen vermagldquo TE II 770 550 ldquoJesusldquohellipldquodasldquohellipldquoSymbol der acuteTaufeacute zwar nicht acuteeingesetztacute hat wohl aber in seine personale Verbindlichkeit acuteumgesetztacute hatldquo GF I 438 ldquoDas Bild der Taufeldquohellipldquodas aumlndert sich im Umkreis Jesu (beziehungsweise unter den Voraussetzungen des Christusglaubens) ganz entscheidendldquohellip ldquoDiese Umwandlung des Lebens (oder biblisch acuteUmkehracute) des Lebens war das eigentliche acuteProgrammacute Jesu Die Menschen sollten mit dem Blick auf Gott die Faumlhigkeit entwickeln aus den

182

synnyttaumlmaumlauml rakkautta551 Taumlmauml viittaa siihen ettauml Jeesuksen synnyttaumlmaumlllauml

rakkaudella olisi haumlnen mukaansa vaikutusta myoumls kristinuskon ulkopuolella552

Drewermann perustelee kasteen vaikutusta ensiksikin vastaavan kuvan

loumlytymisellauml jokaisen sisimmaumlstauml553 Tulkinta eroaa esimerkiksi Paavalin

tulkinnasta jonka mukaan kasteen perustana ovat Kristuksen kuolema ja

yloumlsnousemus554 Sen sijaan Drewermann vaumlittaumlauml kirkon muuttaneen vanhan

yloumlsnousemuksen kuvan historialliseksi tosiasiaksi ja dogmillaan estaumlneen ihmisiauml

ymmaumlrtaumlmaumlstauml muidenkaan uskontojen rikkaita kuvia555 Kaumlsitys eroaa

vakiintuneesta kristillisestauml kastekaumlsityksestauml556 Kirkollisten kastekaavojen

torjuminen taikauskoisena formalismina edustaa aumlaumlrimmaumlistauml individualismia557

Kasteen vaikutus perustuu siis Drewermannin mukaan siihen ettauml

tunnustetaan sen perustuminen arkkityyppisiin kuviin (Urbilder) Ulkokohtainen

tarkastelu ja kirjanoppinut pohdiskelu sen sijaan tekevaumlt kasteesta minuuden ja

Jumalan loumlytaumlmisen esteen558 Drewermann kiistaumlauml naumlin ex opere operato-

kaumlsityksen559 Samalla haumln mitaumltoumli useimpien ihmisten kristillisen kasteen sillauml

kasteen merkitystauml tarkasteltaneen kaikissa kastepuheissa mutta sen

arkkityyppisyyttauml ei luultavasti kaumlsitellauml ainakaan syvyyspsykologisesti

Toiseksi Drewermann siis perustelee kasteen vaikutusta erityisellauml

rakkaudella jota ei kastajalta ilmeisesti edellytetauml missaumlaumln uskonnollisessa

yhteisoumlssauml Haumln vaumlittaumlauml ettauml kuka tahansa hellaumlsti ja voimakkaasti rakastava

ihminen jopa ei-kristitty sopii kastamaan toisen560 Rakkaus on siis kastamisen

ainoa edellytys Sitauml haumln ei kaumlsittele onko ennen Jeesusta ollut tarjolla sellaista

Zwaumlngen der vermeintlichen Realitaumlt dieser acuteWeltacute herauszutreten und ihr Leben noch einmal anders anzupacken als bisher ndash eine wirklich acutejungfraumluliche Geburtacute des Existenz ldquo GF I 434 551 GF I 432ndash33 552 Jeesuksen vaikutuksesta uskon syntymiseen ks luku 44 553 ldquoTheologischldquohellipldquowird man betonen duumlrfen daszlig es gerade diese acuteBilderacute sind die verdienen daszlig man ihnen auch eine umlobjektiveacute Wahrheit zutrautldquo Barke 157ldquo Das bleibende acuteWortacute Gottes in den Bildern der menschlichen Psycheldquo TE II 20 554 Room 6 3ndash4 555 Glaube 224ndash25 556 Esim Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 1227 557 GF I 438 vrt esim Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 1213 558 SB III 531 559 Ex opere operato -kaumlsitys (suoritetun toimituksen perusteella) on katolisen dogmatiikan kaumlsitys jonka mukaan sakramentin objektiivinen vaikutus on riippumaton sen suorittajan ja vastaanottajan asenteesta Ne vaikuttavat Kristuksen pelastustyoumln perusteella Sakramenttien hedelmaumlt kuitenkin riippuvat myoumls vastaanottajan sisaumlisestauml asenteesta Tarkemmin ks Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 1127ndash1128 sect 1131 560 ldquoJeder Mensch unabhaumlngig von seiner kulturellen und Religioumlsen Herkunft der einen so liebt daszlig er ihm wird rdquozaumlrtlichrdquohelliprdquosanftrdquohelliprdquostarkrdquohelliprdquomitreiszligendrdquohelliprdquobergendrdquohelliprdquoberuhigendrdquo

183

rakkautta Haumln rinnastaa kyllauml kristillisen kasteen kaikkiin sellaisin riitteihin

joissa kaumlytetaumlaumln vettauml mutta haumln ei vertaa sen pelastavaa vaikutusta muissa

yhteyksissauml esiintyvien veden ja ontelon symbolien vaikutukseen Haumln ei

myoumlskaumlaumln kaumlsittele sitauml ovatko kaste ja sitauml vastaavat riitit mahdollisesti

ainutkertaisia Ilmeisesti veden kuviin ja kasteeseenkin voidaan haumlnen mukaansa

turvautua aina kun elaumlmauml ahdistaa

Drewermann ei pohdi sitauml onko kaste vaumllttaumlmaumltoumln Jumala-yhteyden

saavuttamiseksi On kuitenkin paumlaumlteltaumlvissauml ettei kaste ole haumlnen mukaansa

vaumllttaumlmaumltoumln koska muualtakin loumlytyvaumlt veden symbolit vaikuttavat uudistavasti

Haumln ei myoumlskaumlaumln kaumlsittele veden symbolien vaikutusta muihin kuin skitsoidisesti

ahdistuneisiin Ovatko kaste ja sille laumlheiset symbolit sitten ainoita kuvia jotka

voivat auttaa ahdistunutta skitsoidista ihmistauml Taumlhaumln kysymykseen Drewermann

vastaa vain epaumlsuorasti Haumln korostaa ettauml uskonnollisten symbolien pyhyyden

hyvaumlksymisellauml on seurauksensa Se johtaa kaiken sellaisen hyvaumlksymiseen joka

kertoo toisesta taumltauml maailmaa todellisemmasta maailmasta561 Haumln ajattelee taumlstauml

paumlaumltellen ahdistus-kuva -mallin symbolien olevan vain esimerkkejauml niistauml

symboleista jotka voivat auttaa skitsoidisia ihmisiauml Kasteella ei siten haumlnen

mukaansa ole erityisasemaa pelastavana kuvana

Depressiivisestauml ahdistuksesta vapauttavat kuvat Drewermann liittaumlauml puun

(Baum) vuoren (Berg) ja pyhaumln aterian (heiliges Mahl) symboleihin562 Niidenkin

vaikuttavuutta haumln perustelee syvyyspsykologisesti sekauml yksilouml- ettauml

evoluutiopsykologialla Yksiloumlpsykologinen perustelu liittyy vahvimmin aterian

symboliin Se tarjoaa haumlnen mukaansa ratkaisun rintaruokinnassa syntyvaumlaumln

syyllisyydentunteeseen jossa imevaumlinen kokee vahingoittavansa aumlitiaumlaumln Perustelu

on psykoanalyyttinen563 Etologiaan vetoamalla haumln puolestaan perustelee

syyllisyydentunteen johtuvan siitauml ettauml ihmissuku on hengissauml pysyaumlkseen

joutunut tappamaan elaumlimiauml564 Drewermann maumlaumlrittelee naumlin depressiivisen

ihmisen pelastuksen tarpeen myoumls inhimillisestauml eksistenssistauml kaumlsin

Depressiivisestauml ahdistuksesta kaumlrsivauml kaipaa haumlnen mukaansa ennen muuta

hellipldquogewinnt die Faumlhigkeit das Leben einer anderen Menschen noch einmal zu veraumlndernldquohellipldquohat die Kraft einen anderen Menschen zu taufen wenn man so willldquo GF I 438 561 ldquoWer von umlheiligen Symbolenacute im Raum der Religion spricht der geraumlt wie von selbst zum Protest gegenuumlber der Zerstoumlrung all der acuteDingeacute die uns reden koumlnnten und moumlchten von einer anderen wahreren Welt die wir brauchen um auf dieser Erde weniger zerstoumlrerisch heimisch zu erdenldquo GF I 443 562 GF I 424 Liite 2 563 SB II 189ndash191

184

hyvaumlksyntaumlauml Haumln toivoo tulevansa hyvaumlksytyksi aumlaumlrellisenauml ihmisenauml jonka ei

tarvitse tuntea syyllisyyttauml olemassaolostaan565 Se ettauml etologia synnyttaumlisi

depressiivistauml ahdistusta juuri niissauml ihmisissauml joiden depressiivisyys

Drewermannin mukaan juontuu noin kahdeksan kuukauden iaumlstauml 566 on yhtauml

ristiriitaista kuin skitsoidisen ahdistuksen perustelu evoluutiokehityksellauml

Aterian kuva naumlyttaumlytyy Drewermannin mukaan selvimmin kristillisessauml

ehtoollisessa Haumln torjuu Freudin vaumlitteen jonka mukaan ehtoollinen olisi

alkukantaisen toteemiaterian toisinto Kuva ateriayhteydestauml ja ehtoollisrituaali

eivaumlt siten haumlnen mukaansa perustu syyllisten yritykseen sovittaa rikkomuksensa

kuten Freud vaumlittaumlauml Ehtoollinen perustuu sen sijaan pyhaumln aterian turvallisuutta

tuottavaan kuvaan jossa surmattu Jumala antaa itsensauml ihmisten ravinnoksi567

Drewermann ajattelee ehtoollisen vaikuttavan ihmisiin niin kuin aumliti sulkiessaan

lapsen syliinsauml568 Se on siksi pikkulapsi-iaumlssauml syntyneestauml ahdistuksesta

vapauttava rituaali ja kuva (Bild des Abendmahles) joka antaa elaumlmisen

rohkeutta569

Jeesus on Drewermannin mukaan uudistanut ehtoollisen aterioimalla

syntisten kanssa vaikkei haumln olekaan sitauml asettanut570 Ehtoollinen merkitsi

Drewermannin mukaan Jeesukselle kiitollisuutta siitauml ettauml olemme olemassa ja

syyllisyyttaumlmme suuremman hyvyyden kohteina Haumln torjuu naumlin katolisen kirkon

ehtoollisopetuksen vaikka arvostaakin ehtoollista ateriayhteytenauml571 Haumln kieltaumlauml

564 GF I 454ndash55 565 ldquoWirklich die Religion allein den Depressiven von seinen furchtbaren alles menschliche Maszlig uumlbersteigenden Schuldgefuumlhlen heilen kann Die fundamentale Angst des Depressiven schon durch sein bloszliges Dasein schuldig zu sein kann erst verschwinden wenn der Depressive am Grund seines Daseins eine Macht annehmen und erfahren lernt die gerade ihn in seiner Endlichkeit meint und will Gerade der Depressive braucht mit seinem aumluszligerst feinen Gespuumlr fuumlr die Wertlosigkeit und Nichtigkeit von allem Nicht-Ewigen und Vergaumlnglichen den Glauben an die Macht die gerade das Endliche und Zeitliche in seiner Begrenztheit mit Wert und Groumlszlige umkleidetldquo PM I 154 566ldquoDer biblische Text bedient sich eines Mythos der den Vorgang schildert wie jeder Mensch notwendig zum ersten Mal in das Gefuumlhl der Schuld hineingeraumlt wie er aus einer Ureinheit seiner oralen Gier wegen vertrieben wird und wie er dies nicht anders denn als Strafe fuumlr seine Schuld empfinden kannldquo SB II192 567 rdquoDie Antwort welche die Religionldquohellipldquozu geben versucht bestehtldquohellipldquoin der Formulierung eines Symbols beziehungsweise eines symbolischen Tuns eines Rituals und zwar eben des Bildes einer Mahlgemeinschaft in welcher der getoumltete Gott sich selber zur Speise gibtldquo GF I 455ndash57 568 GF I 457 569 rdquoWenn irgend etwas im Erfahrungsraum des Religioumlsen so istldquohellipldquodas Bild des Abendmahles eine solche Ermoumlglichung und Ermaumlchtigung zum Sein angesichts des tragischen Schuldigseinmuumlssens inmitten der Welt wie sie istldquo GF I 458 570 Juutalaisuutensa vuoksi Jeesus ei Drewermannin mukaan olisi voinut asettaa pakanallisiin veren juomisen ja lihan syoumlmisen motiiveihin perustuvaa rituaalia GF I 458 571 rdquoIhm lag nicht an der Einrichtung neuer Institutionen und acutesakramentaler ZeichenacuteldquohellipldquoDas war die Art Jesu acuteEucharistieacute zu feiern ndash als eine Mahlgemeinschaft der Dankbarkeit fuumlr das

185

1 korinttilaiskirjeessauml572 mainitun perimaumltiedon ehtoollisen asettamisesta vaikka

pitaumlauml muuten kiinni Jeesus Nasaretilaisen historiallisuudesta573 Ehtoollista koskee

haumlnen mukaansa ilmeisesti sama kuin kastetta se vapauttaa ahdistuksesta vain jos

ymmaumlrretaumlaumln sen perustuvan ihmisen sisimmaumlstaumlkin loumlytyvaumlaumln kuvaan

Uskon yhteys Kristukseen syntyy Drewermannin mukaan ehtoollisen

sakramentissa koska Jeesus on integroinut persoonaansa arkkityyppiset kuvat574

Haumln maumlaumlrittelee siis sekauml kasteen ettauml ehtoollisen vaikutuksen perustuvan osittain

Jeesuksen ainutlaatuisuuteen Viittaako haumln naumlin vaumlittaumlessaumlaumln ehkauml Raamatun

ajatukseen Jeesuksesta Jumalan kuvana eli Jeesuksen pre-eksistenssiin ja

jumaluuteen575 Vai korostaako haumln Jeesuksen olevan uskon loumlytaumlnyt ihminen

Drewermann jaumlttaumlauml vastaamatta naumlihin kysymyksiin576

Myoumls puusymbolin vaikuttavuutta Drewermann perustelee sekauml evoluutio-

ettauml yksiloumlpsykologisesti Symbolin rdquoaumlidillisyydenrdquo osoittaa haumlnen mukaansa sekauml

ihmislasten ettauml apinanpoikasten kaumlyttaumlytyminen aumliti tai emo on ensimmaumlinen

rdquopuurdquo josta pienokainen hakee turvaa577 Yksiloumlpsykologinen perustelu tukeutuu

Jungin tulkintaan578 mutta Drewermann ei mainitse Jungia

Evoluutiopsykologinen perustelu puolestaan tukeutuu ihmisten esi-isien puissa

asumiseen Niistauml on tullut haumlnen mukaansa turvallisuuden (Geborgenheit)

symboleja koska ne ovat esi-isiemme alkuperaumlistauml elinympaumlristoumlauml579 Se ettauml

puusymboli auttaisi erityisesti vaikuttaa vaumlkinaumliseltauml yritykseltauml yhdistaumlauml

evoluutiobiologiaa ja syvyyspsykologiaa

unverdiente Geschenk des Daseins und fuumlr eine Guumlte die groumlszliger ist als alle Angst und als alle Schuldldquo GF I 458ndash59 Kirkon ainoa ansio on Drewermannin mukaan taumlssauml yhteydessauml se ettauml kirkko on sublimoinut ehtoollisen arkaistisen sisaumllloumln rdquoVeretoumlnrdquo uhri on haumlnen mukaansa kyseistauml sublimaatiota sillauml uhriajatus pitaumlisi haumlnen mielestaumlaumln kokonaan unohtaa ehtoollisen yhteydessauml GF I 458ndash59 572 1 Kor 11 23ndash26 573 rdquoDenn so wenig auch die Jesusuumlberlieferung des Neuen Testamentes mit dem historischen Jesus von Nazareth zu tun haben mag so zeigt doch gerade die Tiefenpsychologie dass sich die Symbole und Symbolerzaumlhlungen dieser Uumlberlieferung niemals von innen her zu traumlumen und mitzuteilen vermocht haumltten ohne ein Feld des Vertrauens wie es nur um das Zentrum einer historischen Person entstehen kann und konnteldquo TE II 770 574 rdquoDass die vorgegebenen Bilder die Person Jesu deuten und dass die Person Jesu die vorgegebenen Bilder deutet und erneut geht auch an dieser Stelle darum dass die archetypische Symbolsprache personal integriert werden muss um vermenschlichend wirken zu koumlnnenldquo GF I 458 575 Kol 1 15 576 Jeesuksen merkityksestauml uskon heraumlttaumljaumlnauml ks Luku 44 577 GF I 443 452 578 rdquoMan haumlngt an der Mutterldquo Jung 1973 GW 5 659 579 ldquoJeder Baum zu einem Symbol beziehungsweise zu einem religioumlsen Versprechen gedeiht daszlig es inmitten der existentiellen Ungesichertheit des menschlichen Daseins doch so etwas geben koumlnnte wie eine Sphaumlre der Sicherheit jenseits der Weltldquo GF I 445

186 Uskonnollisia symboleja puut eivaumlt Drewermannin mukaan kuitenkaan ole

esi-isien puihin tukeutumisen vuoksi Haumln naumlet ajattelee ettei mikaumlaumln luontoon

kuuluva pysty rauhoittamaan ihmisen eksistentiaalista ahdistusta Turvallisuuden

symboleja puista on sen sijaan tullut ahdistuksen vuoksi Drewermann vaumlittaumlauml

yleistaumlvaumlsti ettauml ihmisolemukseen kuuluva eksistentiaalinen ahdistus muuttaa

ihmisen ympaumlristoumlstauml loumlytyvaumlt symbolit pelastaviksi kuviksi580 Koettu ahdistus

tekee siten haumlnen mukaansa kuvista vaikuttavia siinauml missauml koettu rakkauskin

Haumln naumlyttaumlauml ajattelevan ettauml ihmiset voivat puiden lisaumlksi loumlytaumlauml ympaumlristoumlstaumlaumln

muitakin kohteita uudistumisensa vaumllineiksi Esimerkiksi uushenkisyydestauml

tunnettu puiden halaaminen tai kiviterapia voisi silloin toimia eksistentiaalisesta ja

psyykkisestauml ahdistuksesta vapauttavana rituaalina Puuta haumln naumlyttaumlauml pitaumlvaumln

suorastaan jumaluuden (Gottheit) symbolina jonkalaisena sitauml pidetaumlaumln myoumls

monissa uskonnoissa581

Ihmisellauml on siis Drewermannin mukaan kyky loumlytaumlauml ympaumlristoumlstaumlaumln

ahdistuksesta vapauttavia symboleja mutta haumln ei kaumlsittele sitauml mihin taumlmauml kyky

perustuu Olettavasti haumln ajattelee syyksi sen ettauml ihmisen kollektiivisesta

tiedostamattomasta loumlytyvaumlt vastaavat symbolit Pelastavien symbolien ja niihin

perustuvien rituaalien maumlaumlraumlauml ei taumlstauml paumlaumltellen voi mitenkaumlaumln rajata Ajatus

edustaa uushenkistauml luonnon sielullistamista Vastaavia uushenkisiauml rituaaleja voi

verrata myoumls gnostilaisiin sakramentteihin jotka poikkesivat alkukirkon pyhistauml

toimituksista582

Kristillisen ristisymboli on Drewermannin mukaan sukua

yleisuskonnolliselle puusymbolille loumlytyyhaumln sen taustalta koko kosmosta

kannatteleva puu Eliadekin ymmaumlrtaumlauml vaikutussuhteen naumlin 583 Ristinpuun

vaikuttavuus on Drewermannin mukaan perusteltavissa puun symboliikalla koska

risti on merkkinauml paljon kristinuskoa vanhempi symboli584 Taumlmaumlkin symboli on

haumlnen mukaansa kuitenkin saanut kasteen ja ehtoollisen tavoin uutta sisaumlltoumlauml

Jeesuksen vaikutuksesta Vanha ristisymboli on myoumls antanut merkityksen

580 rdquoSymbole einer transzendenten Hoffnungldquohellipldquoes ist die geistige Entwurzelung der menschlichen Existenz die eine Frage an die Natur richtet auf die prinzipiell keinen acutenaturhafteacute Antwort geben kann es ist unsere eigene unendlich gewordene Angst die das Bewuszligtsein dahin treibt Zuflucht an jener Staumltte zu suchen da auch in Vorzeiten Angst durch Naumlhe von Baumlumen beruhigen moumlchteldquo GF I 445 581 GF I 445 Lurker 1973 39 582 Pearson 2005 86 583 GF I 448 Eliade 199144 584 rdquoNur vor diesem Hintergrund der mythischen Baumlume versteht man die Bedeutung des Kreuzesldquo GF I 449 rdquomit seinem acutenaturhaftenacute Trostrdquo GF I 450 GF I 449

187

Jeesuksen ristiinnaulitsemiselle mutta Jeesus on historian henkiloumlnauml toisaalta

lisaumlnnyt taumlhaumln symboliin sisaumlltoumlauml Haumln on antanut ristille aivan eri merkityksen

kuin myoumlhemmaumlt teologiset selitykset tehdessaumlaumln kidutuksen symbolista

pelastuksen merkin585 Risti on Drewermannin mukaan pelastava kuva uudelleen

tulkittuina arkkityyppisenauml symbolina

Ristisymbolin vaikuttavuutta Drewermann perustelee ensiksi sillauml mitauml

Jeesukselle tapahtui Haumlnen mukaansa on ambivalenttia ettauml mies naulataan

puuhun joka on naisellinen symboli Haumln tulkitsee Jungiin tukeutuen ristin

kuvaavan integraatiota jossa minauml (Ich) uhraa itsensauml jotta minuus (Selbst)

loumlytyisi586 Haumln ei kuitenkaan viittaa perusteluksi Jungin tekstiin587 Drewermann

ajattelee Jeesuksen uudistaneen ristisymbolin osoittamalla ettauml aumlidin

ambivalenttisen kuvan takaa loumlytyy rakastava Jumala588 Toiseksi Jeesus on haumlnen

mukaansa lisaumlnnyt ristisymboliin uskonnollista sisaumlltoumlauml ihmisiin tekemaumlllaumlaumln

vaikutuksella Haumlnen uskonsa (Zuversicht) oli naumlet taumlysin erilaista kuin

valtaapitaumlvien usko Drewermann vaumlittaumlauml ettauml Jeesus ei ahdistunut kohdatessaan

kuoleman vaan saumlilytti aina uskonsa Krusifiksi on haumlnen mukaansa sen taumlhden

kuolemaa uhmaavan pelottomuuden symboli joka kumoaa paratiisin puuta

koskevan laumlhestymiskiellon589

Myoumls vuorisymbolin vaikutusta Drewermann perustelee

evoluutiopsykologisesti Puu- ja vuorisymbolien vastaavuus ilmenee haumlnen

mukaansa esimerkiksi siinauml ettauml monet apinalajit ovat siirtyneet puiden latvoilta

vuorien huipuille Taumlmaumln haumln ajattelee selittaumlvaumln sitauml ettauml useissa uskonnoissa on

pyhiauml vuoria590 Haumln on naumlin johdonmukainen evoluutioon perustuvan selityksen

suosimisessa Haumln ei hyvaumlksy uskontotieteellistauml perustelua jonka mukaan vuoret

on koettu naumlkymaumlttoumlmaumln Jumalan asuinpaikoiksi koska ne kohoavat taivasta

kohti591 Samat aterian puun ja vuoren symbolit vaikuttavat Drewermannin

mukaan eri uskontojen symboleina myoumls kristikunnan ulkopuolella Sekauml

585 GF I 449ndash50 Drewermann vaumlittaumlauml Jeesuksen kuoleman johtuneen haumlnen uudistuspyrkimyksistaumlaumln Jeesus joutuirdquo isaumlllistenrdquo voimien kaumlsiin juuri siksi ettauml haumln pyrki muuttamaan Jumala-kaumlsitystauml rdquoaumlidilliseksirdquo 586 ldquoIn diese Richtung liest sich vor allem die subjektale Deutung die C G JUNG der Kreuzessymbolik gegeben hat er sah in ihr ein Bild der Integration indem das Ich sich opfert um sein Selbst zu findenldquoGF I 453 587 Jungin mukaan risti symboloi ihmisen minuutta (Selbst) eli kokonaisuutta (Ganzheit) joka koostuu vastakohtaisuuksista Jung 1973 GW 5 sect 460 588 GF I 454 589 DMK II 658ndash59 GF I 454 590 GF I 446 591 Lurker 1973 44ndash45

188

depressiivistauml ahdistuksesta ettauml muista ahdistuksista vapauttavia kuvia on haumlnen

mukaansa selvaumlstikin paljon koska haumln ajattelee ahdistuneisuuden auttavan siitauml

vapauttavien kuvien loumlytaumlmistauml592 Haumlnen mainitsemansa symbolit ovat ilmeisesti

vain esimerkkejauml depressiivisestauml ahdistuksesta vapauttavista kuvista

Pakkoneuroottisesta ahdistuksesta pelastava kuva on Drewermannin

mukaan leikki (peli tai naumlytelmauml Spiel) joka vapauttaa sekauml eksistentiaalisesta

ettauml psyykkisestauml ahdistuksesta593 Haumln pitaumlauml pakkoneuroottisuutta vain

ihmisyyteen kuuluvana ilmioumlnauml ja arvioi ettei sillauml ole niin pitkaumlauml historiaa kuin

skitsoidisuudella ja depressiivisyydellauml Leikin merkitystauml haumln perustelee

vertailemalla elaumlinten ja ihmisten kehitystauml Elaumlimet ovat haumlnen mukaansa aina

vaumllttaumlneet pakkoneuroottisuuden koska leikkiminen on vaistotoiminto joka

vapauttaa ne pelosta594 Drewermann ohittaa yleisesti tunnetut tosiasiat

haumliriintyneiden elaumlinten pakonomaisesta kaumlyttaumlytymisestauml Ihmisen kyky leikkiauml ja

leikin vapauttava vaikutus perustuu haumlnen mukaansa perimaumlaumln Haumln pitaumlauml kiinni

leikin evoluutiosta ja vastustaa tunnettua kulttuurihistorioitsijaa Johan Huizingaa

jonka mukaan leikkimistauml ei voi tyhjentaumlvaumlsti selittaumlauml biologian avulla595Yhtauml

hyvin Drewermann olisi voinut perustella kaumlsitystaumlaumln leikistauml viittaamalla Jungiin

jonka mukaan jo varhaiskantaisissa uskonnoissa ilmenevauml naumlytelmaumlllisyys

(spielerisch) kumpuaa ihmisluonnosta596 Huizingan kanssa Drewermann on

samaa mieltauml leikin kulttuurikehitystauml eteenpaumlin vieneestauml vaikutuksesta597

Pakkoneurootikon on Drewermannin mukaan opittava leikin avulla kestaumlmaumlaumln

epaumlvarmuutta ja suorastaan nauttimaan sen mukanaan tuomasta jaumlnnityksestauml598

Selitys leikin vaikuttavuudesta on syvyyspsykologinen Drewermannin selitys

leikin vapauttavasta vaikutuksesta ei naumlyttaumlisi ainakaan Huizingan mukaan olevan

perusteltavissa evoluutiokehityksellauml Ristiriitaista on myoumls ajatella etteivaumlt

esimerkiksi pelit ja naumlytelmaumlt viehaumlttaumlisi muitakin kuin pakkoneuroottisia ihmisiauml

592 rdquoSymbole einer transzendenten Hoffnungldquohellipldquoes ist die geistige Entwurzelung der menschlichen Existenz die eine Frage an die Natur richtet auf die prinzipiell keinen acutenaturhafteacute Antwort geben kann es ist unsere eigene unendlich gewordene Angst die das Bewuszligtsein dahin treibt Zuflucht an jener Staumltte zu suchen da auch in Vorzeiten Angst durch Naumlhe von Baumlumen beruhigen moumlchteldquo GF I 445 593 GF I 424 460 467 Saksan sanan rdquoSpielrdquo kaumlaumlntaumlminen aiheuttaa taumlssauml ongelmia Se on kaumlaumlnnetty taumlssauml luvussa sanoilla leikki peli ja naumlytelmauml rdquoAus Angst vor sich selbst rdquoGF I 469 rdquoPsychologischrdquohelliprdquoAngstfreiheitrdquohelliprdquozur Folge rdquoGF I 466 594 ldquoGehoumlrt zum Spielen neben einer gewissen Triebentlastung auch eine gewisse Angstfreiheitldquo GF I 465 595 GF I 465 jossa viittaus Huizingaan Huizinga 1947 16 596 Jung 1967 GW 8 sect 91ndash95 597 GF I 465ndash66 Huizinga 1947 16ndash19 598 GF I 466

189 Drewermann pitaumlauml eri uskontojen initiaatioriittejauml pakkoneuroottisesta

vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivosta vapauttavina kuvina599 Uskontojen myytit ja

niihin pohjautuvat riitit ovat haumlnen mukaansa rdquonaumlytelmiaumlrdquo joiden on pysyttaumlvauml

arvoituksina600 Naumlin haumln torjuu esimerkiksi Raamatun luomiskertomuksen

kirkollisen tulkinnan ja hyvaumlksyy uskontotieteellisen tulkinnan601 Haumln tukeutuu

kulttuuriantropologiseen kaumlsitykseen leikin ja kultin sukulaisuudesta602Riitteihin

pohjautuvat uskonnollisten kultit vaativat Drewermannin mukaan leikkiin

antautumista (sich selbst acuteaufs Spiel zu setzenacute)603

Uskonnollisilla kulteilla on Drewermannin mukaan sekauml psykologisesti ettauml

eksistentiaalisesti vaikuttava ulottuvuutensa Niiden yksiloumlllinen ja yhteisoumlllinen

merkitys sisaumlltyy siihen ettauml ne auttavat nuoria irtautumaan vanhemmistaan

Toiseksi initiaatioriitit auttavat haumlnen mukaansa heitauml turvautumaan jumalallisiin

voimiin (goumlttlichen Kraumlfte)604 Sen haumln ajattelee ilmeisesti koskevan kaikkia

rdquonaumlytelmaumlllisiaumlrdquo pelastavia kuvia Myoumls katolinen konfirmaation eli voitelun

sakramentti on Drewermannin mukaan initiaatioriitti joka lieventaumlauml uuden

elaumlmaumlnvaiheen edessauml tunnettua ahdistusta Riittien avulla vapautumisen selittaumlvaumlt

haumlnen mukaansa uskontopsykologia ja sosiaalipsykologia ndash dogmatiikkaa siihen

ei tarvita 605 Ulkokohtainen tarkastelu ja kirjanoppinut pohdiskelu sen sijaan tekee

voitelun sakramentista minuuden ja Jumalan loumlytaumlmisen esteen606

Konfirmaatiosakramentin vaikutus perustuu Drewermannin mukaan

Jeesuksen toimintaan maan paumlaumlllauml vaikka Jeesus ei olekaan asettanut sitauml Haumln on

nimittaumlin uudistanut konfirmaation kuten haumln on uudistanut kasteen ja

ehtoollisenkin Haumln on kutsunut ihmisiauml itsenaumliseen ja vastuulliseen elaumlmaumlaumln

599 GF I 473 600 GF I 467-68 rdquoEs heiszligt demnach die religioumlse Sprache den Mythos in seiner Entstehung wie eine Sprachform miszligverstehen wenn man ihn als eine eindeutige (historische oder metaphysische) Information acuteernstacute zu nehmen sucht man kann seine acuteWahrheitacute nur verstehen indem man ihn als ein Raumltsel stehen laumlszligt und spielerisch mit ihm umgehtrdquo GF I 468 601 Uskontotieteessauml myytti maumlaumlritellaumlaumln kertomukseksi joka kuvaa sellaisia tapahtumia jotka eivaumlt sijoitu mitenkaumlaumln reaaliseen aikaan Myytti ilmaisee elaumlmaumlnkatsomusta J Sloslashk 1960 1263 602 Rosenfeld 1979 534ndash55 603 GF I 469 604 GF I 475 605 rdquoIn der katholischen Kirche zum Beispiel findet eine solche Initiations-Feierlichkeit statt unter dem Namen acuteFirmungacuteldquohellipldquoso bleibt auszligerhalb der Dogmatik rein religionspsychologisch immer noch eine rituelle Spielhandlung uumlbrig die ihres Sinns nicht gaumlnzlich entbehrt Es gilt sozialpsychologisch die Angst zu uumlberwinden die sich der Kohaumlrenz des Alten und des neuen verweigern koumlnnte es gilt die Angst des Uumlbergangs zu mildern durch ein Verfahren neuer EinordnungldquohellipldquoNatuumlrlich ist esldquohellipldquoabsurd den historischen Jesus von Nazareth zu bemuumlhen um so etwas wie eine acuteEinsetzungacute von Firmung oder Konfirmation konstruieren wollenldquo GF I 474ndash75 606 SB III 531

190

jossa aikuisen on hyvaumlksyttaumlvauml lapsenomaisuutensa Drewermann ajattelee

initiaation arkkityyppisen rituaalin auttavan esimerkiksi konfirmaatiossa ottamaan

todesta Jeesuksen persoonan ja haumlnen sanomansa607 Rakkaudellinen ilmapiiri on

silloin kuitenkin avun saamisen edellytyksenauml608 Myoumls jumalanpalveluksella on

Drewermannin mukaan merkittaumlvauml yhteisoumlllinen vaikutus Se on haumlnen mukaansa

Jumalan edessauml tapahtuva naumlytelmauml jonka tarkoituksena on liittaumlauml ihmisiauml yhteen

ja vapauttaa opin aiheuttamasta ahdistuksesta609 Katolista muuttumisoppia ja

messu-uhrioppia Drewermann ei hyvaumlksy610 Haumln vetoaa perusteluksi Jungin

kaumlsitykseen jonka mukaan riittejauml ja dogmeja ei aina koeta sisaumlisesti vaan kaumlsitys

niiden merkityksestauml omaksutaan ulkokohtaisina faktoina Haumln muuntaa kuitenkin

Jungin ei-toivotuksi esittaumlmaumln tilanteen yleispaumltevaumlksi saumlaumlnnoumlksi siitauml mitauml

messussa koetaan611 Drewermann rinnastaa konfirmaation kasteen ja ehtoollisen

tavoin muiden uskontojen initiaatiomenoihin Myoumls kristinuskon ulkopuolelta

loumlytyy siten haumlnen mukaansa pakkoneuroottisuudesta vapauttavia rituaaleja

Haumlnen mainitsemansa kuvat ovat vain eraumlitauml esimerkkejauml pakkoneuroosista

pelastavista kuvista

Hysteerisestauml ahdistuksesta pelastaa Drewermannin mukaan pyhien haumliden

(Heilige Hochzeit) kuva Pelastavasta kuvasta sopii siten haumlnen mukaansa kaumlyttaumlauml

samaa nimitystauml kuin temppeliprostituutiosta612 Pyhien haumliden kuvalla on haumlnen

mukaansa sekauml biologinen ettauml psykologinen kehityshistoriansa ja avioliitto (Ehe)

on taumlmaumln kuvan rituaalinen ilmenemismuoto Rakkaus on ensiksikin evoluution

tuotos613 Toiseksi pyhien haumliden kuvalla on yksiloumlpsykologinen perustelunsa

avioliitto on sakramentti rakkaudellisen antautumisen (liebender Hingabe) vuoksi

joka on samalla kokemus Jumalan rakkaudesta614 Perustelun taustana on ehkauml

607 rdquoDabei fuumlgt die Gestalt Jesu dem uumlberkommenen Bilde allerdings ein unerwartet Neues

hinzuldquohellipldquoEs war der zentrale Inhalt der Botschaft Jesu die Menschen zu einem solchen Spielen

ihres Daseins zu verleiten indem er die angstbefreiende Bedingung lebte und verkuumlndete die eine solche Einstellung ermoumlglicht das kindliche Vertrauen eines Erwachsenen in die Naumlhe Gottesldquo GF I 476ndash77 608 rdquoDas kindliche Vertrauen eines Erwachsenen in die Naumlhe Gottesldquo GF I 477 609 rdquoZu solcher Toleranz ist faumlhig wer den kultischen Teil des Gottesdienstes als das zu sehen vermag was er ist als ein Spiel vor Gott das Menschen miteinander verbindenldquohellipldquosollte Das Spiel loumlst die Angst auf die das Dogma schafftrdquo GF I 472 610 GF I 469ndash70 611 GF I 470 Jung 1963 GW 11 sect 413 612 Hieros gamos eli pyhauml avioliitto on merkinnyt monissa uskonnoissa jumalan ja ihmisen pariutumista Sitauml on pidetty uskonnollisesti vaikuttavan mysteerinauml Jumalaa ovat taumllloumlin edustaneet kuninkaat papit tai temppelineidot Lurker 1973 151 613 rdquoDie uralten mythischen Bildern einer Heiligen Hochzeit doch auch diese haben eine lange biologische und psychologische Vorgeschichteldquo GF I 480 Taulukko GF I 424 Ks Liite 2 614 GF I 496 rdquoDie Religion deutet diese absolute Bejahung der liebe als Erfahrung jener absoluten Liebe die Gott selber istldquo GF I 497

191

syvyyspsykologinen kaumlsitys sublimaatiosta Pyhien haumliden kuva loumlytyy

Drewermannin mukaan myoumls uskonnon taantumamuodoista esimerkiksi

jumalaistaruista muista taruista ja saduista615

Tulkintansa perusteluksi Drewermann viittaa Jungin kaumlsitykseen ihmisen

minaumln ja tiedostamattoman suhteesta ja taumlmaumln alkemiaan perustuvaan tulkintaan

pyhistauml haumlistauml (hieros gamos)616Haumln siis viittaa sellaiseen Jungin kaumlsitykseen

jolla taumlmauml itse kertoo olevan gnostilainen tausta 617Jungin mukaan pyhien haumliden

arkkityyppisyydessauml sulautuvat miehinen ja naisellinen yhdeksi kokonaisuudeksi

jossa ei enaumlauml ole vastakkaisuutta618 Drewermann ei taumltauml sen enempaumlauml kuin

muitakaan pelastavia kuvia tulkitessaan pyri osoittamaan niiden mahdollista

gnostilaisuutta Haumlnen tulkinnassaan on kuitenkin yhteyksiauml esimerkiksi

gnostilaiseen rdquomorsiushuoneen sakramenttiinrdquo Filippuksen evankeliumin mukaan

morsiushuoneessa on lunastus morsiushuoneen lapsella on kyky naumlhdauml sisaumlisesti

kukaan ei pysty ahdistamaan haumlntauml ja haumln loumlytaumlauml jo maailmassa ollessaan totuuden

vertauskuvien avulla619

Katolista avioliiton sakramenttia Drewermann ei pidauml oikeana pyhien

haumliden kuvana koska haumln ajattelee sen perustuvan patriarkaaliseen Jumala-

kaumlsitykseen620 Mitaumlaumln muuta hysteerisestauml ahdistuksesta vapauttavaa kuvaa haumln ei

mallissaan esitauml Onko hysteerisestauml ahdistuksesta vapautumiseen siis tarjolla vain

yksi ainoa pelastava kuva

Yksiloumlpsykologisesti Drewermann perustelee pyhien haumliden kuvaa myoumls

hysteerisen ihmisen erityisellauml rakkauden tarpeella621 Taumlllainen ihminen pakenee

rdquoomasta olemisestaanrdquo itselleen vieraisiin rooleihin ja jumaloi rakkautensa

kohdetta loumlytaumlmaumlttauml kuitenkaan minuuttaan Hysteerinen ihminen tarvitsee

Drewermannin mukaan erityislaatuista rakkautta koska vain rakkaus tekee

ihmisestauml persoonan ja antaa haumlnelle tunteen omasta ainutlaatuisuudestaan622 Haumln

perustelee siten kuvan vaikuttavuutta evoluutiopsykologian lisaumlksi

615 GF I 424 500 Esim sadut ovat Drewermannin mukaan uskonnon taantumamuotoja Rapunzel 7 616 GF I 500 Jung 1964 GW 7 131ndash264 Jung 1972a GW 12 15ndash54 erit sect 42 617 Jung 1985 225 618 Jung 1972a GW 12 sect 42 619 Dunderberg amp Marjanen 2005 193 195 206 (Filippuksen evankeliumin kohdat 76 88 ja 127) 620 GF I 497ndash98 Vrt Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 1641 621 GF I 479ndash80 622 GF I 495

192

psykoanalyysilla623 Ahdistuksen evolutiivisena taustana on kyllauml taistelu

elintilasta ja pariutumiskumppaneista mutta seksuaalisuuden tilalla ja rinnalla on

haumlnen mukaansa nykyaumlaumln rakkaus624

Vain rakkaus antaa Drewermannin mukaan elaumlmaumllle merkityksen ja tekee

ihmisestauml yksiloumln Se saa kuitenkin ihmisen myoumls pelkaumlaumlmaumlaumln kuolemaa joka

riistaumlauml ihmiseltauml rakkaimpansa625 Uskonto kuitenkin tarjoaa ulospaumlaumlsyn taumlstauml

ahdistuksesta koska se auttaa loumlytaumlmaumlaumln rakkauden jumalallisuuden Rakkaus on

jumalallista koska Jumala on rakkaus626 Ahdistuksesta vapautumiseen riittaumlauml

Drewermannin mukaan kyllauml inhimillinen rakkaus mutta sen on oltava sellaista

rakkautta jonka takana on Jumala627 Haumlnen tulkintansa muistuttaa Paavalin

tulkintaa miehen ja vaimon vaumllisestauml rakkaudesta Kristuksen ja seurakunnan

suhteen kuvaajana628 Drewermann korostaa tarkoittavansa taumllloumlin nimenomaan

kahden aikuisen yksiloumln vaumllistauml rakkautta jota on myoumls kahden samaa sukupuolta

olevan aikuisten rakkaus629 Miehen ja naisen vaumllisestauml rakkaudesta haumln puhuu

naumlet vain torjuessaan kirkon opetusta miehen ja naisen yhdistymisestauml

luomisjaumlrjestyksen mukaisena tapahtumana630 Esimerkiksi isaumln ja pojan vaumllisessauml

rakkaus ei ole haumlnen mukaansa jumalallisen rakkauden kuva koska sen

laumlhtoumlkohtana on patriarkaalinen kaumlsitys isaumlstauml ja pojan infantiilista riippuvuudesta

joka on tarkoitettu jatkumaan vain pojan aikuistumiseen asti631 Inhimillinen

623 rdquoExistenzphilosophisch betrachtet erscheint die Hysterie als ein Ausweichen vor dem eigenen Sein zu Flucht in fremde Rollenvorschriften stets in der Hoffnung auf diese Weise die mangelnde Liebe und Wertschaumltzung zu erringen Notgedrungen ist diese Hoffnung allerdings truumlgerisch der Beifall fuumlr die uumlbernommene Rolle gilt nicht dem eigenen nur dem entfremdeten Ich er beruumlhrt nicht die Wahrheit des Selbstseins er praumlmiert allenfalls die gelungene Taumluschung des Fuumlr-andere-Seins Auch die Hysterie ist so betrachtet nichts als eine Flucht vor der entfremdenden Angstldquo GF I 342rdquoZum hysterischen Erlebenldquohellipldquogehoumlrt die Steigerung des Liebespartners zu einer absoluten quasi goumlttlichen Personldquo GF I 499 Drewermann viittaa psykoanalyysin osoittaneen ettauml kyseessauml on silloin ratkaisemattomasta oidipaalisesta ristiriidasta johtuva transferenssirakkaus PM I 145ndash46 624 GF I 486 489 495 625 GF I 495 626 ldquoIst Gott die Liebe so ist die Liebe Selbst goumlttlichldquo GF I 497rdquo Die Liebeldquohellipldquoselber als das Symbol fuumlr etwas Goumlttliches zu verstehenldquo GF I 500 627 rdquoWenn wir einen Menschen so anreden daszlig wir die Tiefe seines Wesens beruumlhrenldquohellipldquoso oumlffnet sich seine Person und wird fuumlr uns zu einem Weg der ins Unendliche hinuumlberfuumlhrt Hinter der Gestalt einer jeden menschlichen Personldquohellipldquotaucht unsichtbar die Person und das ewige Du Gottesldquo DMK II 476ndash77 628 Ef 5 31ndash32 629 Drewermann on myoumls puolustanut julkisesti homoseksuaalien oikeuksia 630 ldquoKeinesfalls bezieht es sich nur auf die Liebe zwischen Mann und Frauldquo GF I 495 492 631 GF I 498

193

tasavertaisten ihmisten rakkaus tekee haumlnen mukaansa pyhien haumliden kuvasta

pelastavan kuvan koska inhimillisen rakkauden mahdollistaa vain Jumala632

Hysteerisestauml ahdistuksesta kaumlrsivauml tarvitsee Drewermannin mukaan pyhien

haumliden kuvaa koska haumln ei ole kokenut oikeaa rakkautta Pyhaumlt haumlaumlt on siten

ainoa hysteerisestauml ahdistuksesta pelastava kuva eikauml pelkaumlstaumlaumln esimerkki siitauml

vapauttavasta kuvasta Drewermann ei kuitenkaan kiellauml ettei kuva voisi

vapauttaa myoumls muunlaisesta ahdistuksesta kaumlrsiviauml Haumln kaumlsittelee niin usein

inhimillisen rakkauden jumalallista alkuperaumlauml ettauml voi paumlaumltellauml pyhien haumliden

kuvan auttavan haumlnen mukaansa kaikkia ahdistuneita Taumlmauml kaumlsitys ei olisi

ristiriidassa sen Drewermannin vaumlittaumlmaumln kanssa ettauml pyhien haumliden kuvan

vaikutus perustuu evoluutiokehitykseen Rakkauden myoumlnteisen vaikutuksen

ymmaumlrretaumlaumln naumlet psykologiassa koskevan kaikkia ihmisiauml ja Drewermann

ajattelee rakkauden kehittyneen ihmiskunnassa evoluutioon perustuvan

seksuaalisuuden pohjalta633

Pyhien haumliden kuva eroaa Drewermannin mukaan veden aterian ja leikin

kuvista siinauml ettei Jeesus ole uudistanut sitauml toteuttavaa avioliiton (solmimisen)

rituaalia kuten haumln on uudistanut kasteen ehtoollisen ja konfirmaation Pyhien

haumliden pelastavan kuvan haumln on kuitenkin vahvistanut koska haumln on vahvistanut

kaikki luomisilmoituksen kuvat Drewermann ajattelee ettauml Jeesus on

kokonaisvaikutuksellaan tehnyt ihmisten vaumllisestauml rakkaudesta vapauttavan eli

teologisesti ilmaistuna pelastavan kuvan taumlysin vastaavalla tavalla kuin

esimerkiksi kasteesta634 Taumlmauml ilmentaumlauml ihanteellista naumlkemystauml kirkkoihin

sitoutumattomasta kristillisyydestauml

Ihmiset pelastuvat siis Drewermannin mukaan oman ahdistuksensa

mukaisten symbolien avulla Heidaumln on loumlydettaumlvauml sisimmaumlstaumlaumln kuvia jotka

pystyvaumlt auttamaan juuri heitauml Ahdistuksesta vapautumiseen vaikuttaa koetun

ahdistuksen laatu Drewermann ei kuitenkaan vaumlitauml etteivaumlt mainitut symbolit

voisi auttaa muitakin kuin ahdistus-kuva -mallissa mainittuja Haumlnen

paumlaumlkorostuksenaan on vapautumisen yksiloumlllisyys Esimerkiksi ehtoollisen

merkitys on haumlnen mukaansa sen kyvyssauml vaikuttaa vapauttavasti yksittaumlisen

632 Myoumls GF I 500 633 GF I 489 634 rdquoVon dieser Person laumlszligt sich sagen daszlig sie imstande gewesen sein muss ein Klima zu schaffen in dem im Verlauf von Jahrhunderten all die Bilder ins Leben gerufen wurden in denen allein ein Mensch den Weg seiner Ganzwerdung zu finden und von Gott in den ewigen Symbolen der Religion auf heilende Weise traumlumen vermagldquo TE II 770

194

ihmisen mieleen eikauml lainkaan siinauml ettauml se liittaumlisi ihmisiauml yhteen Haumln rdquounohtaardquo

useimmiten riittien yhteisoumlllisen dimension Ahdistus-kuva -mallissa mainitut

pelastavat kuvat ovat vain esimerkkejauml On ajateltavissa ettauml useammankin

tyyppiset symbolit voivat haumlnen mukaansa puhutella samaa ihmistauml Onhan

ihmisillauml Drewermannin mukaan monenlaista ahdistusta635 Koko luomisilmoitus

olisi taumlssauml mielessauml kaikkien loumlydettaumlvissauml Pelastavien kuvien loumlytaumlmisen

mahdollistaa Drewermannin mukaan myoumls Kristuksen kuvan loumlytyminen jokaisen

sisimmaumlstauml636

Tarvitseeko ihminen siis vapautumiseensa kaikkia Raamatun tekstien

taustalta loumlytyviauml pelastavia kuvia niin kuin eraumlaumlt Drewermannin lausumat voi

ymmaumlrtaumlauml637 Vai riittaumlvaumltkouml haumlntauml erityisesti puhuttelevat kuvat Onhan kaikkien

kuvien sisaumlltouml haumlnen mukaansa sama ja jokainen kuva edustaa siten koko

luomisilmoitusta Taumlstauml paumlaumltellen ahdistus-kuva-malli ainoastaan havainnollistaa

sen ettauml kuvat puhuttelevat ihmisiauml yksiloumlllisesti Sen koko sisaumlltouml on integroitu jo

silloin kun ihminen loumlytaumlauml yhdenkin haumlntauml auttavan kuvan Sama koskee

ilmeisesti sekauml arkkityyppisiauml kuvat ettauml subjektiivisia kuvia vaikka ahdistus-kuva

mallissa esiintyykin vain arkkityyppisiauml kuvia

Jumala on Drewermannin mukaan istuttanut kuvia jokaisen mieleen Siksi

haumln ajattelee pelastavia kuvia loumlytyvaumln myoumls kristinuskon ulkopuolelta Niiden

olemassaolo ei kuitenkaan vielauml takaa uskon syntymistauml vaan tarvitaan kristillistauml

tulkintaa638 Erikoista kuitenkin on ettauml haumln ei ahdistus-kuva -mallissaan edes

viittaa Raamatusta loumlytyviin pelastaviin kuviin Ahdistus-kuva -malli vaikuttaa

siksi sakramenttiopilta jossa Drewermann asettaa symboliset rituaalit

erityisasemaan ihmisten auttajina Sen keskeisimpaumlnauml sisaumlltoumlnauml on joka

tapauksessa haumlnen myoumls raamatuntulkinnoissaan korostama luomisilmoituksen

kuvien kokemisessa ilmenevauml yksiloumlllisyys Drewermann on Jungin

635 rdquoZwar kommen die genannten Neuroseformen oft genug acutereinrassigacute vor aber meist treten sie gemischt auf wobei besonders die Gegensatzpaare selbst mit Vorliebe Kreuzungen eingehen so daszlig man von schizoid-depressiven oder zwangsneurotisch-hysterischen Mischstrukturen sprechen muszligldquo PM I 162 636 rdquoWir koumlnnen den Auferstandenen nur sehen weil wir sein Bild in uns tragen und er begegnet uns nur als acuteauszligerhalbacute von uns weil er zutiefst in uns lebtldquo Barke 58 637 rdquoAllerdings stellt sich an diese Aufgabe der Religion in der Psyche des Menschen ein inneres Gleichgewicht zu ermoumlglichen und eine innere Mitte zu bewahren fortan eine wichtige alles entscheidende Forderung Die Integration des gesamten archetypischen Materials in der Person des Einzelnenldquo GF I 405 638 ldquoHier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige in einem Einzelnen ausspricht und darstelltldquo Name 83 85

195

symbolitulkintaa ja psykoanalyyttistauml kehitysteoriaa yhdistaumlmaumlllauml luonut myytin

kuvista jotka vapauttavat erilaisista ahdistuksista

43 Tietoisen ja tiedostamattoman synteesi

Luvussa 31 olen osoittanut ettauml Drewermann ajattelee ilmoituksen

loumlytyvaumln ihmisten sisimmaumlstauml ja heijastuneena muun muassa Raamatusta Olen

samalla osoittanut ettauml se on haumlnen mukaansa visuaalista Se koostuu

arkkityyppisistauml kuvista ja subjektiivisista kuvista Taumlssauml alaluvussa selvitaumln

miten kuvat synnyttaumlvaumlt haumlnen mukaansa uskon Naumlkoumlkulmana on Jumalan

toimintaa koskevan teologisen kaumlsityksen yhdistyminen syvyyspsykologiseen

kaumlsitykseen ihmisen mielessauml tapahtuvasta Analysoin Drewermannin kaumlsitystauml

uskon syntymiseen johtavasta sisaumlisestauml prosessista kiinnittaumlen erityistauml huomiota

syvyyspsykologisen tulkinnan osuuteen Selvitaumln vaikuttavatko arkkityyppiset

kuvat ja subjektiiviset kuvat haumlnen mukaansa uskon syntymiseen eri tavoin

Onhan niillauml erilainen tausta ihmismielessauml Samalla selvitaumln tekeekouml

syvyyspsykologian soveltaminen haumlnen kaumlsityksestaumlaumln gnostilaista

Nukkuessa tapahtuvaa uskon syntymistauml Drewermannin luonnehtii

autonomiseksi prosessiksi jossa ihmisen minauml kohtaa itsenaumlisiauml vaikuttavia

hahmoja Niillauml haumln viittaa luomisilmoituksen pelastaviin kuviin639 Raamattu

osoittaa haumlnen mukaansa ettauml usko on taumllloumlin syntynyt tiedostamattoman mielen

syvyydessauml Jumala on kohdattu jaumlrjeltauml ulottumattomissa640 Naumlin ei haumlnen

mukaansa yleensauml kuitenkaan yleensauml tapahdu641 Usko syntyy nykyaumlaumln sen sijaan

tietoisessa Jumalan kohtaamisessa jota Drewermann kaumlsittelee uskonnollisen

kokemuksen otsakkeen alla642 Uskon syntymiseen sisaumlltyy haumlnen mukaansa sekauml

639 ldquoIst der Traum ein autonomer Prozeszlig dessen Zuschauer das Ich ist Die Bilder und Gedanken des Traumes kommen zum Ich als in sich selbstaumlndige Gestalten von geheimnisvollen machtldquohellip ldquoIm Traum verschmilzt das Material des individuellen Unbewuszligten mit dem kollektiven Erfahrungsschatz der menschlichen Psyche ldquoTE I 111 113 640 Paras esimerkeistauml on Drewermannin mukaan Jobiin liittyvauml ldquoBesonders auffallend ist an dieser Stelle aus dem Buche Ijob dass der Traum durchaus nicht wie man erwarten sollte das Auge des Schlafenden oumlffnet sondern das Ohr Auch das `Houmlren` Gottes ist maW nach dem Zeugnis dieser Stelle im Grunde ein Sehen in der Tiefe der unbewussten Seelenkraumlfte und was sich dort weit unterhalb der bewussten Verstandestaumltigkeit dem Traumlumenden mitteilt fuumlhrt ihn wenn er es annimmt zu einem tieferen acuteGehorsam` uns acuteBegreifenacute seines Lebens als es ihm in bewusster Reflexion jemals vergoumlnnt sein wuumlrdeldquo TE I 101 641 TE I 109 642 Drewermann kaumlsittelee uskon vastakohtana olevan ahdistuksen voittamista uskonnollisen kokemuksen (die religioumlse Erfahrung) otsakkeen alla GF I 385 403

196

teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti tulkittavaa Syvyyspsykologisesti

tulkittavaa on esimerkiksi Jumala-kaumlsityksen muuttuminen

Drewermann erottaa ihmisen sisaumlisessauml Jumala-kaumlsityksessauml kaksi tasoa

arkkityyppien tason ja persoonan tason643 Haumln tukeutuu ensin psykoanalyyttiseen

kaumlsitykseen erilaisten auktoriteettihahmojen vaikutuksesta ihmisen Jumala-

kaumlsitykseen Lapsen kaumlsitys aumlidistauml ja isaumlstauml laajentuu sen mukaan koskemaan

Jumalaa Naumlin syntyy persoonan tason eli tietoinen Jumala-kaumlsitys Toiseksi

Drewermann turvautuu Jungin analyyttiseen psykologiaan Siihen tukeutuen haumln

erottaa arkkityyppien tason eli tiedostamattoman Jumala-kaumlsityksen johon

vaikuttavat esimerkiksi isaumln ja aumlidin arkkityypit644 Kummankin tason Jumala-

kaumlsitys voi haumlnen mukaansa muuttua eri elaumlmaumlnvaiheissa

Jumala-kaumlsitys voi Drewermannin mukaan muuttua ensiksikin

psykoanalyyttisissauml analyyttisissauml ja eksistentiaalianalyyttisissauml terapioissa ja

muissa intensiivisissauml ihmissuhteissa645 Freud on haumlnen mukaansa ymmaumlrtaumlnyt

oikein ettauml ihmisestauml voi tulla itsenaumlinen persoona vain lapsuutensa

vieraannuttavista Jumala-kaumlsityksistauml vapautumalla Se tosin johtaa vaumlistaumlmaumlttauml

tietyssauml mielessauml ateistisen tai buddhalaisen minaumln syntymiseen joka on minaumln

tukahduttamista (Ichausloumlschung) Minaumln loumlytaumlmiseen (Ichfindung) siitauml voi

Drewermannin mukaan paumlaumlstauml vain inhimillisen kontaktin avulla646

Psykoanalyysi pystyy haumlnen mukaansa tulkitsemaan Jumala-kaumlsityksen

muuttumiseen liittyvaumlauml persoonaksi tulemista Uskon syntymiseen taumlmauml

persoonaksi tuleminen ei haumlnen mukaansa vielauml johda647 Siihen johtavaa Jumala-

kaumlsityksen muuttumista haumln tulkitsee Jungin analyyttistauml psykologiaa

soveltamalla Rakkaudellinen kohtaaminen vaikuttaa silloin sekauml arkkityyppien

tason ettauml persoonan tason Jumala-kaumlsitykseen Tapahtuu isaumln ja aumlidin

arkkityyppisten kuvien vapautuminen niistauml sidonnaisuuksista ja vaumlaumlristymistauml

joita esimerkiksi lapsuuden kokemukset ovat aiheuttaneet648 Haumln pitaumlauml siis taumlssauml

643 rdquoArchetypische Ebene des Gottesbildesldquohellipldquopersonale Ebene des Gottesbildesldquo GF I 374 644 GF I 374 645 GF I 373ndash75 Eksistentiaalianalyysi vie kuitenkin haumlnen mukaansa Jumala-kaumlsityksen muuttumisen terapioista pisimmaumllle Se osoittaa ettauml lapsuusvuosista alkanut isaumln ja aumlidin kaipuu ovat aumlaumlrettoumlmyyden kaipuuta (Verlangen ins Unendliche) Se siis johtaa haumlnen mukaansa ihmisen etsimaumlaumln Jumalaa GF I 373 646GF I 363 647 GF I 367 648 rdquoacuteTherapeutischacute wirksam ist dabei im Umkreis der Angstberuhigung offenbar bevorzugt eine Form der persoumlnlichen Begegnung in der das Personale das Kollektive auf eine Weise katalysier daszlig die archetypischen Inhalte des Archetyps von Mutter und Vater sich a) moumlglichst deutlich aus

197

naumlitauml arkkityyppisiauml kuvia muuttuvaisina vaikka on yleensauml vaumlittaumlnyt

arkkityyppisiauml kuvia muuttumattomiksi649 Haumln ajattelee Jumala-kaumlsityksen

(Gotteserfahrung) muuttumisen perustuvan sellaisen rakkauden kokemiseen jota

ihminen on lapsena kaivannut650 Terapiat osoittavat Drewermannin mukaan ettauml

ihmiset kaipaavat sitauml mitauml teologiassa sanotaan armoksi He kaipaavat

absoluuttista persoonaa joka kohtaa heidaumlt kasvokkain (Gegenuumlber)651 Terapiat

osoittavat ettauml ihmiset kaipaavat teologisesti tulkittavaa Jumala-suhdetta Ne

osoittavat mitauml uskoon sisaumlltyy syvyyspsykologisesti

Toiseksi Jumala-kaumlsitys voi Drewermannin mukaan muuttua uskon

syntyessauml Silloin se liittyy ennen muuta teologisesti tulkittavaan tapahtumaan

Haumln viittaa Jeesus Nasaretilaiseen ilmaisullaan yhdestauml ainoasta ihmisestauml joka

astuu historiassa (rdquogeschichtlichrdquo) ihmistauml vastaan ja tulee taumllle sillaksi

Absoluuttiseen652 Uskonnollinen muutos edellyttaumlauml siten Drewermannin mukaan

Jumalan puuttumista yksityisen ihmisen elaumlmaumlaumln Kaumlsitys on klassisen kristillisen

Jumala-kaumlsityksen mukainen Uskon syntyminen eroaa Drewermannin mukaan

ilmoituksen sisaumllloumln ymmaumlrtaumlmisestauml syvyyspsykologinen tulkinta auttaa

ymmaumlrtaumlmaumlaumln mutta usko syntyy Jumalan aloitteesta Jumala asettuu ihmisen

kanssa dialogiin ja kaumlyttaumlauml siinauml kristillistauml symbolikieltauml653 Taumlmaumln voinee tulkita

sekauml viittaukseksi ihmisen sisimmaumln ettauml Raamatun ja sakramenttien

symbolikieleen654

Uskon syntymisestauml Drewermann esittaumlauml selventaumlvaumln kaavion655 Se koetaan

haumlnen mukaansa tietoisella eli persoonan tasolla (die Ebene des Personalen)

seinen Verhaftungen an die konkrete Einzelperson und b) aus seinen Verfaumllschungen durch konkrete Einzelerfahrungen (der fruumlhen Kindheit) zu loumlsen vermagldquo GF I 374ndash75 649 rdquoBildernldquohellipldquodie von Natur aus in ihm angelegt sind und die unzweifelhaft von Gott stammenldquo TE II 452ldquo Das bleibende acuteWortacute Gottes in den Bildern der menschlichen Psycheldquo TE II 20 650 rdquoDie Einstellung ebenso wie die Reindarstellung die Aktivierung ebenso wie die Sublimierung des Elternbildes bilden religionspsychologisch demnach die zwei entscheidenden Momente der Gotteserfahrung Alles was Menschen mit ihrer Person zur acuteErfahrungacute eines personal vorgestellten Gottesbildes beitragen koumlnnen laumlszligt sich auf diese Weise zwei Momente zuruumlckfuumlhren sie muumlssen Anderen so sehr lieben wie er als Kind erwartet haumltte geliebt zu werden und sie muumlssen ihn so weit freigeben daszlig er darunter die einengenden bzw verformenden Einfluumlsse seiner Kindheit hinter sich lassen kannldquo GF I 375 651 GF I 376 rdquoSehnsucht nach einer anderen absoluten Personldquo GF I 374 652rdquoAntwortet die Religion acutegeschichtlichacute durch das konkrete gegenuumlbertreten einer einzelnen Person die in ihrer zugewandten Gegenwart zu einer Bruumlcke ins Absolute wirdldquo GF I 378 653 rdquoDialogische Verhaumlltnis zwischen Gott und dem EinzelnenldquohellipldquoDie christliche Symbolsprache als Ausdruck menschlicher religioumlser Erfahrungldquo GF I 199ndash200 654 rdquoIn der Tat liegt die Einzigartigkeit des Christentums nicht in seinen Glaubenssymbolen an sichldquohellipldquoSpezifisch christlich hingegen ist die Betonung der Personalitaumlt und Individualitaumlt in ihrer Synthese mit dem archetypischen Material der Psycheldquo TE II 777 655 GF I 198 Ks Liite 3

198

Uskovan minaumln ja Jumalan Sinaumln vaumllillauml vallitsee taumlllauml tasolla dialoginen suhde656

Drewermann kuvaa taumltauml suhdetta samoin kaumlsittein kuin filosofi Martin Buber ja

vaumlittaumlauml ymmaumlrtaumlvaumlnsauml Jumalan ja ihmisen dialogin kuten taumlmauml657 Kaavioon

kuuluva nuoli kuvaa tietoisuustranssendenttisen (bewuszligtseinstranszendent)

Jumalan Sinaumln laskeutumista omalta tasoltaan ihmisen tietoiselle persoonan

tasolle658 Tietoisuustranssendenttinen on taumlssauml Jumalan toimintaa kuvaava

adjektiivi Siihen sisaumlltyy sekauml kaumlsitys Jumalan transsendenttisuudesta ettauml kaumlsitys

Jumalan yhteydestauml ihmisen tietoiseen mieleen Jumala on taumlssauml kohtaamisessa

Drewermannin mukaan Sinauml tai Minauml-Sinauml joka on absoluuttisesti ihmistauml

vastapaumlaumltauml (das absolute Gegenuumlber) eikauml suinkaan psyyken osa659

Drewermann torjuu vaumlitteet gnostisismista vetoamalla taumlhaumln kaumlsitykseensauml

Jumalan ja ihmisen suhteesta Haumln tukeutuu Jungiin vaumlittaumlessaumlaumln ettauml

ahdistuksesta voi vapautua vain toisen henkiloumln avulla (Gegenuumlber einer anderen

Person)660 Jumalan on haumlnen mukaansa oltava persoonallinen koska ihmisillauml on

ahdistusta661 Oman uskonkaumlsityksensauml haumln vaumlittaumlauml vastaavan Jeesus

Nasaretilaisen eksistentiaalista kaumlsitystauml uskosta Markioniin tukeutumalla

Drewermann sanoutuu irti keskeisimpinauml pitaumlmistaumlaumln gnostilaisista kaumlsityksistauml

Ne ovat taumlmaumln maailman ja Jumalan maailman ylittaumlmaumltoumln vastakkaisuus

gnostikon sielun jumalallisuus gnostikon sielun vankeus taumlssauml maailmassa valon

maailman kutsu vankeudesta vapautumiseen ja gnostikossa vaikuttavan

jumalallisuuden paluu alkukotiinsa maailman lopussa 662 Luettelo sisaumlltaumlauml

taumlrkeimpinauml pidetyt Jumalan ja ihmisen suhdetta koskevat gnostilaiset

kaumlsitykset663 Markion ymmaumlrsi Drewermannin mukaan kyllauml Jumala-suhteen

656 ldquoDer Ort der religioumlsen Erfahrung identisch ist mit der Ebene des Personalenldquoldquomuszlig man die Religioumlse Erfahrung selbst als ein durch und durch dialogisches Verhaumlltnis zwischen dem Ich des Glaubenden und dem Du seines Gottes beschreibenrdquo GF I 198 657 rdquoWas wir ldquoOffenbarungldquo Gottes nennen ist mithin ein Ineinander das sich aus dem historischen Dialog zwischen Ich und Du (M Buber) ergibtldquo GF I 515 Drewermann viittaa Buberin teokseen Ich und Du keskeiseen terminologiaan 658 rdquoDas Du Gottes bewuszligtseinstranszendent rarr Dass Ich des Glaumlubigen bewuszligt personal individuellldquoGF I 198 (Kaavio) Ks Liite 3 659 rdquoGott in diesem Sinne ist das absolute Gegenuumlber einer reinen Begegnung das Du oder besser das Ich-Du das jede Begegnung umgreift und in jeder Begegnung begegnetldquo GF I 376ndash77 rdquoGott nicht als ein Teil der menschlichen Psyche verstanden werden kannldquo GF I 262rdquoGott und Mensch duumlrfen nicht in gnostischemrdquohelliprdquoSinne als acuteSeinseinheitacuterdquohelliprdquoacutegesetztacute werdenrdquo GF I 250 660 GF I 368 Jung 1963 GW 11 657ndash665 Syytteen gnostisismista on esittaumlnyt esim Walter Kasper vaumlittaumlmaumlllauml ettauml ihmisen tiedostamaton on Drewermannin mukaan ilmoituksen alkulaumlhde Kasper 1992 20 661 rdquoIch halte den Glauben an einen persoumlnlichen Gott fuumlr ein dringendes Postulat als Antwort auf die menschliche AngstldquoWorum 310 662 GF I 241 663 Marjanen 1992 74ndash77

199

syvyyden mutta haumln ei ymmaumlrtaumlnyt siihen kuuluvaa etaumlisyyttauml Haumln ei

Drewermannin mukaan pystynyt aina erottamaan Jumalaa turmeltuneesta

ihmismielestauml664 Taumlllauml Drewermann viittaa kaumlsitykseensauml ihmistauml vastapaumlaumltauml

(Gegenuumlber) olevasta Jumalasta Kirkollisen uskonkaumlsityksen Drewermann torjuu

yksipuolisen intellektuaalisena kaumlsityksenauml665

Drewermann vaumlittaumlauml ettei haumlnen kaumlsityksensauml persoonallisesta Jumalasta ole

ristiriidassa sen kanssa ettauml Jumala on myoumls itsessaumlaumln organisoituva systeemi (Ein

sich selbst organisierendes System) joka on yhdistettaumlvissauml luonnontieteelliseen

maailmankatsomukseen666 Uwe Beyerin mukaan Drewermann ei kuitenkaan ole

kyennyt yhdistaumlmaumlaumln naumlitauml Jumala-kaumlsityksiaumlaumln667 Beyer ei hyvaumlksy

Drewermannin kaumlsitystauml siitauml ettauml evoluution tuottama ihmisten kollektiivisen

tiedostamattoman sisaumlltouml voisi toimia Jumalan ilmoituksena668Drewermannin

Jumala-kaumlsitykseen sisaumlltyvauml gnostilainen piirre juontuukin juuri Jungin

arkkityyppiteorian soveltamisesta mutta haumlnen Jumala-kaumlsityksensauml ei kuitenkaan

ole gnostilainen Haumln pitaumlauml naumlet arkkityyppiteoriaa soveltaessaankin kiinni siitauml

ettei yhdenkaumlaumln ihmisen mieli ole jumalallinen vaikka jokaisen kollektiivisesta

tiedostamattomasta loumlytyy Jumalan ilmoitus Jumala laumlhestyy ihmisiauml

rdquoulkopuolisena (Gegenuumlber)669

Drewermann nimittaumlauml Jumalan kohtaamisen tasoa sekauml persoonan tasoksi

ettauml tietoiseksi tasoksi Se on siis syvyyspsykologisti tietoisen minaumln taso Haumln

pyrkii teologisen ja syvyyspsykologisen antropologian synteesiin rinnastamalla

teologisesti maumlaumlritellyn persoonan tason analyyttis-psykologiseen minaumln tasoon

jonka yksiloumlllisyyttauml haumln erityisesti korostaa Jumalan ja ihmisen tietoisen mielen

kohtaamista Drewermann nimittaumlauml teologisesti persoonalliseksi transsendenssiksi

Ihmisen tietoisuus pitaumlauml siinauml haumlnen mukaansa Jumalaa olemassaolonsa

664 GF I 241 247 665 GF I 245 666rdquoIch glaube auf zwei Weisen an Gottrdquo Worum 310 Drewermann ajattelee ettauml haumlnen kaksi erilaista Jumala-kaumlsitystaumlaumln ovat yhdistettaumlvissauml kristillisen kolminaisuusopin avulla Sitauml miten se tapahtuisi haumln ei selitauml Worum 310 667 Beyer1995 189ndash91 668 Beyer 1995 186 669 rdquoDer Einfluszlig dieser Person (eine andere Person) tief genug gehen muszlig um die Bilder des Unbewuszligten in den Prozes der Angstuumlberwindung miteinzubeziehenldquo GF I 405

200

perustana670 Haumln korostaa naumlin sitauml ettauml Jumalan kohtaaminen on tietoista Taumlmauml

on ristiriidassa sen kanssa ettauml haumln vaumlittaumlauml uskon syntyvaumln myoumls nukkuessa671

Drewermann vertaa persoonallista transsendenssia Buberin tavoin ihmisten

keskinaumliseen kohtaamiseen Suhteessa on haumlnen mukaansa samaa vaumllittoumlmyyttauml

kuin rakastavaisten suhteessa toisiinsa Siinauml ei kuvitella suunnitella tai tavoitella

mitaumlaumln672 Persoonan tasoa Drewermann kuvaa teologisesti myoumls minaumlndashsinauml -

suhteen tunteiden ja eksistenssin tasoksi673 Haumln tulkitsee Jumalan kohtaamisen

ihmisen sisimmaumlssauml tapahtuvaksi kahden persoonan kohtaamiseksi kuten ennen

haumlntauml on uskonnollista kokemusta tulkinnut esimerkiksi Tillich674 Persoonallinen

transsendenssi saa Drewermannin mukaan aikaan myoumls sen ettauml ihmisestauml tulee

teologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna persoona Jumalan kohtaaminen merkitsee

persoonaksi tulemista675 Koska minuuden loumlytaumlmisen aiheuttaa persoonallinen

Jumala ei taumlssaumlkaumlaumln ole Drewermannin mukaan kyse gnostisismista Ihmisen ja

Jumalan dialoginen suhde ei merkitse olemisen ykseyden (Seinseinheit)

syntymistauml ihmisen ja Jumalan vaumllille676

Kaaviossa on kuvattuna myoumls myytin ja rituaalin kollektiivinen taso Se on

Drewermannin mukaan tiedostamaton sanan syvyyspsykologisessa merkityksessauml

Kaavio kuvaa Jumalan Sinaumln ja ihmisen minaumln olevan yhteydessauml kyseiseen

tasoon677 Taumltauml kollektiivista ja tiedostamatonta tasoa haumln nimittaumlauml myoumls

uskonnollisuuden ilmentymisen symboliseksi tasoksi678 Persoonallinen

transsendenssi saa haumlnen mukaansa aikaan ihmisen minaumln yhteyden haumlnen

kollektiiviseen tiedostamattomaansa eli immanenttisen transsendenssin

Immanentti transsendenssi edellyttaumlauml siten persoonallista transsendenssia679

670 rdquoEineldquohellipldquo personale Transzendenz in der das menschliche Bewuszligtsein sich zu Gott als seinem Daseinsursprung hin verhaumlltldquo SB III 406 671 ldquoBesonders auffallend ist an dieser Stelle aus dem Buche Ijobldquohellip ldquodas `Houmlren` Gottes istldquohellip ldquo weit unterhalb der bewussten Verstandestaumltigkeit dem Traumlumenden mitteilt fuumlhrt ihn wenn er es annimmt zu einem tieferen acuteGehorsam` uns acuteBegreifenacute seines Lebens als es ihm in bewusster Reflexion jemals vergoumlnnt sein wuumlrdeldquo TE I 101 672 GF I 376 Buber 1923 18 673 GF I 253ndash54 674 Tillich 1958 116 675 rdquoacuteOffenbarungacute Gottes identisch mit dem Akt Personwerdung der durch Begegnung zwischen Ich und Du zustande kommtldquo GF I 379 676 GF I 250 Syvyyspsykologian merkitystauml Drewermann perustelee myoumls GF I 226 ja GF I 234 677 rdquoMythos und Ritual kollektiv unbewuszligtrdquo GF I 198 (Kaavio) Ks Liite 3 678 rdquoDie symbolische Ebene des religioumlsen Ausdrucks istldquohellipldquonicht individuell sondern kollektiv sie ist nicht bewuszligtseinstranszendent sondern in tiefenpsychologischen Sinne unbewuszligtldquo GF I 198 679 rdquoAuch diese immanente Transzendenz der Selbstwerdung nicht gibt ohne eine urspruumlnglichere wesentlichere personale Transzendenz in der das menschliche Bewuszligtsein sich zu Gott als seinem Daseinsursprung hin verhaumlltldquo SB III 406

201

Ihmisen tiedostamattomasta loumlytyvauml luomisilmoitus heraumlauml siis Drewermannin

mukaan ulkopuolisen Jumalan vaikutuksesta Ihmistauml haumlnen ulkopuoleltaan

laumlhestyvauml Jumala saa haumlnen mukaansa aikaan kuvailmoituksen kohtaamisen

Taumlmauml vastaa teologista kaumlsitystauml siitauml ettauml Jumala heraumlttaumlauml ihmisten ottamaan

vastaan Raamatun ilmoituksen

Erikoista on ettauml Drewermann ei anna selityksessaumlaumln mitaumlaumln roolia

Raamatun tai sakramenttien luomisilmoitukselle eikauml maumlaumlrittele mitenkaumlaumln

Jumalan toiminnan ulkoisia puitteita Ainoa ero unessa tapahtuvaan uskon

syntymiseen on Jumalan vaikutuksen tiedostamisessa Raamatuntulkinnan

vaikutus siihen ettauml ihminen voi loumlytaumlauml sisimmaumlstaumlaumln pelastavia kuvia ja uskon

jaumlauml kaumlsittelemaumlttauml Se on poikkeuksellista koska raamatuntulkinnan perimmaumlisenauml

tarkoituksena on haumlnen mukaansa uskon heraumlttaumlminen680 Drewermannin ajattelu

on taumlssauml suhteessa jaumlsentymaumltoumlntauml

Uskon syntymisessauml on siis Drewermannin mukaan syvyyspsykologisesti

kyse ihmisen minaumln yhteydestauml haumlnen kollektiiviseen tiedostamattomaansa eli

immanentista transsendenssista Sitauml haumln tulkitsee Jungiin tukeutumalla Usko

koskee taumlstauml naumlkoumlkulmasta katsottuna sekauml ihmismielen tietoista ettauml

tiedostamatonta rdquokerrostardquo Jungin kaumlsitys kaikki psyyken ilmioumlt yhdistaumlvaumlstauml

minuudesta (Selbst) on laumlhtoumlkohtana681 Minuus on Jungin mukaan transsendentti

kaumlsite joka kuvaa ihmisen psyykkistauml kokonaisuutta Haumln tarkoittaa sillauml

tietoisesta ja tiedostamattomasta sisaumllloumlstauml muodostuvaa persoonan ykseyttauml joka

on osittain kuvattavissa mutta osittain tuntematon682 Drewermann maumlaumlrittelee

minuuden vastaavasti tietoisen ja tiedostamattoman ykseydeksi joka on

ilmaistavissa vain symbolisesti683 Minuus toteuttaa Jungin mukaan

transsendenttisen funktion (Transzendente Funktion) yhdistaumlmaumlllauml tietoisen ja

680 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esrdquo helliprdquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 681 rdquoWas wirldquohellipldquoleisten muumlssen istldquohellipldquoSo etwas wie eine Synthese zwischen der `existentialen Hermeneutikacute BULTMANNS und der komplexen Psychologie CG JUNGS eine Vereinigung zwischen Bewuszligtsein und Unbewuszligtenldquo GF I 254 682 rdquoAls empirischer Begriff bezeichnet das Selbst den Gesamtumfang aller psychischen Phaumlnomene im Menschen Es druumlckt die Einheit und Ganzheit der Gesamtpersoumlnlichkeit ausldquohellipldquoInsofern die Ganzheit welche aus bewuszligten sowohl wie aus unbewuszligten Inhalten besteht ein Postulat ist ist ihr Begriff transzendent denn sie setzt das Vorhandensein von unbewuszligten Faktoren aus empirischen Gruumlnden voraus und charakterisiert damit eine Wesenheit die nur zum Teil beschrieben werden kann zu einem Teil aber pro tempore unerkennbar und unbegrenzbar bleibtldquo Jung 1960a GW 6 sect 891

202

tiedostamattoman toisiinsa ja kompensoi naumlin tiedostamattoman mielen sisaumllloumlllauml

tietoisen mielen yksipuolisuutta684 Jung tarkoittaa siten minuuden

transsendenttisuudella ihmismielen sisaumlistauml psyykkistauml tapahtumista Se on

perustana individuaatiossa eli minuuden loumlytaumlmisessauml Individuaatio taas

edellyttaumlauml Jungin mukaan psyykkisen kypsymisprosessin laumlpikaumlymistauml685

Jung nimittaumlauml paradoksaalisesti minuudeksi sekauml ihmismielen kokonaisuutta

ettauml ihmisen sisaumlistauml keskusta686 Minuuden arkkityypillauml ihmisen sisaumlisenauml

keskuksena on haumlnen mukaansa kaikkia muita arkkityyppejauml merkittaumlvaumlmpi

sisaumlltouml ja numeenisuus sillauml se on ihmismielen sisaumlinen kuva Jumalasta tai

sisaumlinen Kristus Johanneksen ja Paavalin ilmaisulle antamassa merkityksessauml687

Jung puhuu nimenomaan sisaumlisestauml Jumalan kuvasta eikauml Jumalan asumisesta

ihmisen sisaumlllauml Haumln jaumlttaumlauml teologian kaumlsiteltaumlvaumlksi sen onko jumaluuden

(Gottheit) kokeminen laumlhtoumlisin transsendenttisesta Jumalasta vai ihmisen

tiedostamattomasta688 Empiiriseksi minuuden arkkityyppi tulee haumlnen mukaansa

vain unien myyttien ja satujen arkkityyppisissauml kuvissa689

Drewermann pitaumlauml Jungiin tukeutuen ihmisen minuutta psyykkisen energian

keskuksena joka on syvyyspsykologisena edellytyksenauml Jumalan loumlytaumlmiselle

Minuus on siten haumlnen mukaansa psykologinen kuva Jumalasta ja minuuden

loumlytaumlmisen eli individuaation synnyttaumlauml haumlnen mukaansa Jumalan aikaansaama

683 rdquoMit dem Begriff des `Selbst`ldquohellipldquogemeint istldquohellipldquoempirisch nicht mehr faszligbare nur im Symbol aussagbare Einheit von Bewuszligtsein und Unbewuszligtenldquo TE I 191ndash92 684 Die Antwort besteht offenbar darin die Trennung zwischen Bewuszligtsein und Unbewuszligten aufzuheben Das geschieht nicht dadurch daszlig die Inhalte des Unbewuszligten einseitig durch bewuszligte Entscheidung verurteilt werden sondern vielmehr dadurc daszlig ihr Sinn fuumlr die Kompensation der Einseitigkeit des Bewuszligtseins erkannt und in Rechnung gestellt wird Die Tendenz des Unbewuszligten und die des Bewuszligten sind naumlmlich jene zwei Faktoren welche die transzendente Funktion zusammensetzen rdquo Jung 1967 GW 8 sect 145 685 rdquoDas Ziel der psychologischen Entwicklung istldquohellipldquodie Selbstverwirklichung resp die Individuationldquo Jung 1963 GW 11 sect 232ndash233 Jung 1964 GW 7 sect 267 686 Jung 1960a GW 6 sect 891 Ehnberg 2013 90 687 rdquoDas Selbstldquohellipldquoerweist sichldquohellipldquoals eine archetypische Vorstellung die sich von anderen Vorstellungen solcher Art dadurch auszeichnet daszlig sie entsprechend der Bedeutsamkeit ihres Inhaltes und ihrer Numinositaumlt eine zentrale Stellung einnimmtldquo Jung 1960a GW 6 sect 891 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (bdquodem Vater wesensgleichldquo) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 Jung ei taumlsmennauml mihin Raamatun kohtiin haumln viittaa 688 Jung 1963 GW 11 sect 757 689 Jung 1960a GW 6 sect 891

203

immanenttinen transsendenssi Haumln ajattelee siten minuuden loumlytaumlmisen ja

Jumalan loumlytaumlmisen olevan syvyyspsykologisesti sama asia690

Drewermann ajattelee ettauml Jumalan ja oman minuuden loumlytaumlminen ovat

syvyyspsykologisesti ihmisen minaumln (Ich) yhteyttauml minuuden arkkityyppiin joka

on sisaumlinen kuva Jumalasta tai sisaumlinen Kristus 691 Uskon syntyminen on siten

haumlnen mukaansa syvyyspsykologisesti tietoisen ja tiedostamattoman synteesi

jonka saa aikaan teologisesti tulkittava Jumala Persoonallisella tasolla tapahtunut

Jumalan kohtaaminen muuttaa silloin kollektiivisen tiedostamattoman

arkkityyppistauml Jumala-kaumlsitystauml niin ettauml ihminen saa sisaumlisen ymmaumlrryksen

Jumalasta Muutos on Drewermannin mukaan syvyyspsykologisesti sama kuin eri

terapioiden ja muiden intensiivisten kohtaamisten puitteissa usein tapahtuva

Erona on kuitenkin se ettauml teologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna Jumala-

kaumlsityksen muuttaa taumlssauml tapauksessa Jumala synnyttaumlessaumlaumln uskon mielen

persoonallisella tasolla692

Drewermannin mukaan ei haumlnen kaumlsitystaumlaumln tietoisen ja tiedostamattoman

synteesistauml voi pitaumlauml gnostilaisena vaikka se rakentuukin gnostilaisuudesta

syytetyn Jungin kaumlsitysten varaan Haumln nimittaumlin soveltaa Jungin

syvyyspsykologiaa pelkaumlstaumlaumln tehdaumlkseen ymmaumlrrettaumlvaumlksi miten Jumala

vaikuttaa ihmismielessauml 693 Drewermann myoumls torjuu Jungin gnostilaiset

tendenssit694Haumlnen perustelunsa voi hyvaumlksyauml Robert A Segalin Jungin

ajattelusta esittaumlmaumlllauml perusteella Drewermann naumlet hyoumldyntaumlauml Jungin

gnostilaisilta omaksumaa sisaumlisyyskaumlsitystauml mutta haumln kaumlyttaumlauml sitauml teologisen

Jumala-kaumlsityksen puitteissa695

Drewermann esittaumlauml siis teologista ja syvyyspsykologista tulkintaa

yhdistaumlmaumlllauml ettauml Jumala kohdataan uskon syntyessauml kahdella tavalla Haumln

690 rdquoDie Einheit mit acuteGottacute ist auf der Stufe der subjektalen Deutung also nicht eine personale Beziehung sondern eine innerpsychische Vereinigung und zwar nicht zwischen acuteGottacute und acuteMenschacute sondern zwischen acuteIchacute(Bewusstsein) und acuteUnbewusstemacuteldquo SB II 28 Vrt TE II 341rdquoSelbstfindung und Gottfindung bilden eine unaufloumlsbare Einheitldquo GF I 07 rdquoPsychologischldquohellipldquoist es also kein Unterschied zu sagen jemand hat sein Selbst gefunden oder er hat Gott gefundenldquo SB II 27 691 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (rdquodem Vater wesensgleichldquo) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 692 GF I 374ndash75 693 GF I 226 234 250 694 SB III 577 695 Segal Robert A 1992 18ndash19 25 Ks luku 12

204

laumlhestyy ihmistauml sekauml taumlmaumln ulkopuolelta ettauml ihmisen sisaumlisessauml Jumalan kuvassa

Samaan tulokseen Drewermann olisi voinut paumlaumltyauml myoumls teologisista

laumlhtoumlkohdista kaumlsin Esimerkiksi Augustinus korostaa Tunnustuksissaan monien

tunnettujen kristillisen mystiikan edustajien tavoin ettauml ihminen voi loumlytaumlauml sekauml

Jumalan ettauml minuutensa omasta sisaumlisyydestaumlaumln696 Augustinus tukeutuu naumlin

ajatellessaan platonistiseen kaumlsitykseen jonka mukaan ihmisen syntymaumlauml

edeltaumlnyt tieto Jumalasta ja omasta sielustaan ovat tallella haumlnen muistissaan

(anamnesis) silloinkin kun ihminen ei ole Jumalaa vielauml loumlytaumlnyt697 Haumln on

lisaumlksi opettanut Jumalan loumlytyvaumln myoumls ihmisen rdquoylaumlpuoleltardquo 698 Drewermannin

tulkinnasta loumlytyvaumlt siten Augustinuksen uskontulkinnan molemmat puolet

Haumlnen tulkintansa on taumlssauml mielessauml augustinolaista

Jumalan aikaansaama tietoisen ja tiedostamattoman Jumala-kaumlsityksen

muuttuminen on Drewermannin mukaan taumlrkeaumlauml erityisesti uskonnollisesti

Ahdistunut ja itsensauml ei-vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlksi (Nicht-Notwedig) kokenut ihminen

tuntee nyt olevansa hyvaumlksytty ja arvostettu Haumlnen ihmisyytensauml saa pysyvaumln ja

ehdottoman merkityksen699 Haumlnestauml tulee persoona700 Minuutensa ihmiset voivat

haumlnen mukaansa kuitenkin loumlytaumlauml myoumls eri terapioiden ja hyvien ihmissuhteiden

avulla Haumln vaumlittaumlauml ihmisten Jumala-kaipuun tulevan esiin terapioissa mutta

vaumlittaumlaumlkouml haumln myoumls ettauml terapiat voivat synnyttaumlauml uskon701

Drewermann vastaa taumlhaumln kysymykseen painottamalla ettauml ihmismielen

tapahtumia voidaan tulkita sekauml teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti

Persoonaksi tuleminen on haumlnen mukaansa eraumls Jumalan ilmoituksen muoto (eine

Form der Mitteilung der absoluten Person Gottes) Haumln vaumlittaumlauml ihmisen

ymmaumlrtaumlvaumln Jumalasta juuri sen verran kuin kykenee elaumlmaumlaumln muitten kanssa

omana persoonanaan702 Haumln myoumls vaumlittaumlauml ettauml pyrkimys elaumlauml omaa minuuttaan

696 Augustinus 1981 78 (36) Turner 1995 655 697 Turner 1995 58 698 Augustinus 1981 78 (36) 304 (1026) Turner 1995 58 68 699 GF I 375ndash76 700 rdquoacuteOffenbarungacute Gottes identisch mit dem Akt Personwerdung der durch Begegnung zwischen Ich und Du zustande kommtldquo GF I 379 701 rdquoSehnsucht nach einer anderen absoluten Personldquo GF I 374 702rdquoReligion ist vielmehr zu verstehen als eine Form Mitteilung der absoluten Person Gottes die sich ausspricht in der Personwerdung jedes einzelnen Menschen Mit anderes Worten wir werden von Gott wer immer er sei wenn das gesagte gilt gerade so viel verstehen und zu Gesicht bekommen als wir im Feld unserer Personwerdung in der Begegnung mit anderen Menschen ldquo GF I 380

205

toteuttaen on jo uskoa703 Drewermann samaistaa siis uskon Jumalaan ja oman

persoonansa eli analyyttis-psykologisesti ilmaistuna oman minuutensa loumlytaumlmisen

Minuuden loumlytaumlminen sanan syvyyspsykologisessa merkityksessauml on siten haumlnen

mukaansa teologisesta naumlkoumlkulmasta uskoa Usko puolestaan on teologisesti

tulkittua minuuden loumlytaumlmistauml ja minuuden loumlytaumlminen on syvyyspsykologisesti

tulkittua uskoa

Drewermann ei kaumlsittele erikseen syvyyspsykologisten terapioiden

teologisesti tulkittavaa vaikutusta Silti haumln naumlyttaumlauml pitaumlvaumln selvaumlnauml ettauml ihminen

voi loumlytaumlauml sekauml minuutensa ettauml uskon Jumalaan esimerkiksi analyyttisessauml

terapiassa Jumala on haumlnen mukaansa aina vaikuttamassa siihen ettauml ihminen

loumlytaumlauml minuutensa Naumlin on haumlnen mukaansa ilmeisesti silloinkin kun sitauml ei

tiedosteta tai tunnusteta Taumlmauml on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa ettauml haumln

korostaa Jumalan kohtaamisen olevan aina tietoista704

Uskon ja minuuden loumlytaumlmisen keskinaumlisestauml suhteesta Drewermannilla on

kuitenkin selkeauml kanta Jumalan loumlytaumlminen mahdollistaa minuuden loumlytaumlmisen705

Siihen tarvitaan haumlnen mukaansa kuitenkin ihmisen sisaumlistauml minuuden

arkkityyppiauml joka on ihmisen sisaumlinen kuva Jumalasta706 Uskon syntyminen ja

uskon merkitys ihmiselle on siten Drewermannin mukaan ilmaistavissa vain

syvyyspsykologista ja teologista tulkintaa yhdistaumlmaumlllauml Haumln kaumlyttaumlauml uskon

kaumlsitettauml teologisen ja syvyyspsykologisen tulkinnan yhdistaumlvaumlssauml synteettisessauml

merkityksessauml

Vaikuttaako Jumala-suhteen syntyminen Drewermannin mukaan myoumls sen

ettauml ihminen ehkauml kypsyy omaksi itsekseen eli loumlytaumlauml oman minuutensa tiettynauml

rajattuna Jumalan kohtaamisen hetkenauml Naumlin voisi paumlaumltellauml haumlnen

tukeutumisestaan Jungin teoriaan Jumalan ja minuuden loumlytaumlmisen

yhteenkuulumisesta Jungin mukaan ihminen kuitenkin loumlytaumlauml minuutensa yleensauml

703 rdquoWir Gott nur finden indem wir moumlglichst intensiv unter den Bedingungen in den wir hineingestellt sind versuchen Mensch zu seinldquo Gespraumlche 79 704 rdquoEineldquohellipldquo personale Transzendenz in der das menschliche Bewuszligtsein sich zu Gott als seinem Daseinsursprung hin verhaumlltldquo SB III 406 705 Esim rdquoDer Glaube besitztldquohellipldquoallein die Kraft Menschen zu sich selbst zuruumlckzufuumlhren Gottfindung und Selbstfindung verhalten daherldquohellipldquozueinander wie Grund und Folgeldquo TE II 245 706 rdquoPsychologisch das acuteSelbstacute des Menschen als ein Gottesbild erscheintldquohellipldquoSo kann das acuteSelbstacute als ein psychologischer Komplex ein Zentrum psychischer Energie verstanden werden der es ermoumlglicht acuteGottacute zu erfahrenldquo SB II 29 Schnelzerin mukaan Drewermannin hermeneutiikan vahvin esiymmaumlrrys sisaumlltyy juuri haumlnen kaumlsitykseensauml minuuden arkkityypistauml ilmoituksen alueena Schnelzer 1999 98

206

vasta keski-iaumlssauml kypsymisprosessin tuloksena707 Pelastavat kuvat olisivat

Drewermannin mukaan taumlstauml paumlaumltellen loumlydettaumlvissauml vasta aikuisiaumlssauml Haumln kuvaa

kuitenkin uskonnollisia kokemuksia tavalla josta puuttuvat kaikki

persoonallisuuden kypsymiseen kuuluvat kasvukivut708 Usko voi syntyauml jopa

nukkuessa tai erityisen naumlyn yhteydessauml709 Raamatun kuvat avautuvat silloin

haumlnen mukaansa ihmismielelle vaivattomasti710 Taumlssauml suhteessa haumln tulkitsee

minuuden loumlytaumlmistauml ja Jumalan loumlytaumlmistauml toisin kuin Jung

Mihin erityistauml luomisilmoitusta tarvitaan jos persoonallisen Jumalan

kohtaaminen synnyttaumlauml uskon ndash Drewermannin mukaan luomisilmoitusta

tarvitaan ahdistuksen vuoksi Taumltauml haumln perustelee ahdistuksen monitasoisuudella

ahdistus koskee ihmistauml sekauml eksistentiaalisena ettauml biologisena olentona

Ahdistus koskee yhtauml lailla minaumlauml (Ich) kuin tiedostamatontakin (Es)711

Psykoanalyysiin tukeutuva maumlaumlritelmauml osoittaa ettei Drewermann sovella

pelkaumlstaumlaumln analyyttistauml psykologiaa tulkitessaan luomisilmoituksen vaikutusta

ahdistukseen Sen kaumlsitteitauml kaumlyttaumlen haumln ilmaisisi ahdistuksen koskevan sekauml

minaumlauml ettauml henkiloumlkohtaista tiedostamatonta (das persoumlnliche Unbewuszligte) Haumlnen

keskeisimpaumlnauml korostuksenaan on ettauml persoonallinen transsendenssi eli Jumalan

tietoinen kohtaaminen mahdollistaa kollektiivisen tiedostamattoman koko sisaumllloumln

tiedostamisen eli arkkityyppisen luomisilmoituksen roolin ahdistuksen poistajana

Drewermann viittaa Jeesus Nasaretilaiseen vaumlittaumlessaumlaumln ettauml yksi ainoa

historiassa (geschichtlich) vaikuttanut henkilouml vastaa ihmisten ahdistukseen

yliajallisten kuvien vaumllityksellauml712 Jeesus siis muuttaa haumlnen mukaansa

luomisilmoituksen kuvat ahdistusta poistaviksi Drewermann maumlaumlrittelee ettauml

ahdistuksesta vapautuminen tapahtuu historiallisen ja ei-historiallisen synteesissauml

707 Esim Jung 1967 GW 8 sect 556ndash557 708 Werbick huomauttaa samasta asiasta Werbick 1992 27 709 rdquoDie Traumlumeldquohellipldquoihr Hauptwert liegt darin daszlig in ihnen eine Art spontaner Selbstheilung des Unbewussten bzgl derjenigen Konflikte eingeleitet ermoumlglicht oder sogar durchgefuumlhrt wirdldquoTE I 115rdquoIn der Vision am anderen Ufer erschien den Juumlngernldquohellipldquoso sehr bilden die Neuentdeckung Christi und der Gewinn eigener Lebemsfuumllle eine Einheitldquo TE II 410ndash11 710 Taumlhaumln on kiinnittaumlnyt huomiota myoumls Etheber 1998 285 711 rdquoSo erscheint jetzt die Religion wesentlich als ein Verfahren eben eine solche Personwerdung zu ermoumlglichen indem sie die Angst beruhigt die sich zwischen Es und Ich aussannt und auf beiden Ebenen auf der geistigen Ebene der Angst als ein acuteExistentialsacute ebenso wie auf der biologischen Ebene der Angstldquohellipldquoumgriffen sein muszlig damit das menschliche Dasein gelingen kann rdquo GF I 379 712 rdquoDer Antwort des Religioumlsenldquohellipldquodort wo die Angst als situativ gebunden erlebt wird setzt die Religion ein indem sie bestimmte Grundgegebenheiten in uumlberzeitliche Bilder verwandelt und wo das menschliche Bewuszligtsein die Angst ins Unendliche Ewige treiben droht antwortet die Religion acutegeschichtlichacute durch das konkrete gegenuumlbertreten einer einzelnen Person die in ihrer

207

jonka synnyttaumljaumlnauml on Jumalan ikuinen Sinauml713 Jumalan ihmiseen istuttama

luomisilmoitus on taumlmaumln mukaan vaumlline jolla Jumala poistaa ahdistuksen Jeesus

Nasaretilainen toimii siinauml Jumalan nimissauml mutta tarkemmin Drewermann ei

taumlssauml yhteydessauml maumlaumlrittele Jeesuksen ja Jumalan suhdetta714 Jeesus on haumlnen

mukaansa joka tapauksessa osallisena uskon prosessissa johon kuuluu ensiksikin

Jumalan ja oman minuuden loumlytaumlminen ja toiseksi luomisilmoituksen loumlytaumlminen

Molemmat saa Drewermannin mukaan aikaan ihmistauml haumlnen ulkopuoleltaan

laumlhestyvauml Jumala mutta molemmat myoumls toteutuvat sisaumlisessauml prosessissa

Subjektiiviset kuvat eivaumlt kuitenkaan mahdu Jumalan kohtaamista ja

arkkityyppisten kuvien heraumlaumlmistauml yhdistaumlvaumlaumln malliin Drewermann ei juuri

kaumlsittele Jumalan vaikutusta niihin vaan mainitsee ainoastaan ettauml niiden

sitovuuden syitauml on etsittaumlvauml tunteista ja motiiveista715 Koska psykologisen

kaumlsityksen mukaan tunteet ja motiivit ovat aina osittain tiedostamattomia voi

paumlaumltellauml ettauml subjektiiviset kuvat synnyttaumlvaumlt Drewermannin mukaan uskon

sellaisen elaumlytymisen perusteella johon osallistuu sekauml tietoinen ettauml

tiedostamaton mieli Tietoisen mielen voi taumllloumlin ajatella olevan kaaviossa716

kuvatun persoonallisen transsendenssin osapuolena Jumala vaikuttaisi siten

ihmisen tietoisuuteen ja sen kautta myoumls haumlnen tiedostamattomaansa

Drewermann ei kuitenkaan taumlllaista esitauml Naumlkemys sopii kuitenkin yhteen sen

kanssa ettauml haumln painottaa subjektiivisten kuvien sisaumlltoumlauml tulkitsevan Freudin

psykoanalyysin tehtaumlvaumlnauml olevan integroida ihmisen tiedostamaton osaksi

itsestaumlaumln tietoista persoonaa717 Ihminen voisi siten saada tietoisen ja

tiedostamattoman mielensauml synteesin kautta yhteyden niihinkin Raamatun kuviin

joilla ei ole vastinetta arkkityyppisessauml luomisilmoituksessa Taumlmauml tapahtuisi jos

haumlnen persoonallisuutensa on siihen sovelias718 Tiedostamattoman vaikutus

zugewandten Gegenwart zu einer Bruumlcke ins Absolute wirdldquo GF I 378 rdquoDie einmalige Person des Nazarenersldquo GF I 380 713 rdquoacuteErloumlsungacute von seiner Angst wirklich nur moumlglich ist in einer Synthese von Geschichtlichem und acuteUngeschichtlichemacute von Personalem und Archetypischenldquohellipldquogar nichts anders sein kann als dahinter das ewige Du Gottes selbst anzusprechen dem sie selbst sich verdanktldquo GF I 380 714 Drewermann viittaa siihen ettauml kaumlsittelee Jeesuksen persoonaa teoksensa seuraavassa osassa eli GF IIssa GF I 381 715 rdquoNur muss man das Verbindende dort suchen wo es liegt nicht in Gedanken sondern den Gefuumlhlen nicht in den Handlungen sondern Motiven nicht in den Bewertungen sondern den Antriebenldquo TE I 436 716 GF I 198 (Kaavio) Ks Liite 3 717 Subjektiivisia kuvia Drewermann tulkitsee psykoanalyysin pohjalta kehitettyjen keskusteluterapian (Gespraumlchspsychotherapie) ja transaktioanalyysin avulla TE I 443ndash482 718 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszliger Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestaltldquohellipldquoverbindlich machen

208

uskon syntymiseen olisi taumlssauml tapauksessa tiedostamattomien motiivien ja

tiedostamatonta koskettavien tunteiden vaikutusta Myoumls subjektiiviset kuvat

synnyttaumlnevaumlt Drewermannin mukaan uskon tietoisen ja tiedostamattoman

mielenkerroksen synteesin avulla jonka alkuunpanijana on Jumalan vaikutus

ihmiseen eli persoonallinen transsendenssi

Drewermann kaumlsittelee siten uskon syntymistauml yhdistaumlmaumlllauml teologiaan

kahden syvyyspsykologisen suuntauksen tulkintoja Analyyttiseen psykologiaan

tukeutumalla haumln painottaa sitauml ettauml usko loumlydetaumlaumln syvyyspsykologisesti

tulkittavassa sisaumlisessauml prosessissa kollektiivisen tiedostamattoman

arkkityyppisten kuvien avulla Psykoanalyysi selittaumlnee haumlnen mukaansa uskon

syntymisen subjektiivisten kuvien avulla Samalla haumln pitaumlauml kiinni siitauml ettauml uskon

syntyprosessin luonne on ymmaumlrrettaumlvissauml vain teologisesti Sen alkaja on Jumala

joka on ihmisen naumlkoumlkulmasta ulkopuolinen rdquoGegenuumlberrdquo Drewermann tarjoaa

uskon syntymiselle selityksen joka yhdistaumlauml syvyyspsykologisesti tulkittavan

tapahtumisen ja teologisesti tulkittavan Jumalan vaikutuksen Ainoastaan

teologinen tulkinta kuitenkin paljastaa haumlnen mukaansa olennaisimman ihmisen

tietoisuuden ja tiedostamattoman synteesistauml Vain teologinen tulkinta tekee

ymmaumlrrettaumlvaumlksi uskon joka sekauml mahdollistaa minuutensa loumlytaumlmisen ettauml

ahdistuksesta vapautumisen719

44 Jeesus Nasaretilainen uskon heraumlttaumljaumlnauml

Drewermann vaumlittaumlauml siis ettauml uskon synnyttaumlauml Jumalan vaikutus

ihmismielen sisaumliseen luomisilmoitukseen Lisaumlksi haumln maumlaumlrittelee ettauml

ahdistuksen karkottaa ainoastaan uskominen persoonalliseen Jumalaan joka on

ilmestynyt Jumala-ihminen (der Gottmensch) Jeesuksessa Kristuksessa720

Kristuksen roolia pelastavien kuvien heraumlttaumljaumlnauml vaumlite ei tee selvaumlksi Onko haumln

ehkauml se jumalallinen rdquoGegenuumlberrdquo joka vaikuttaa persoonallisessa

transsendenssissa ja saa aikaan immanenttisen transsendenssin Taumlssauml alaluvussa

analysoin Drewermannin naumlkemystauml Jeesuksesta uskon heraumlttaumljaumlnauml Kiinnitaumln

kannldquohellipldquoes handelt sich bei ihnen um Personen die eine bestimmte Individualitaumlt einen bestimmten Charakter besitzenldquo TE I 436 38 719 rdquoNur Glaube an die absolute Person Gottesldquohellipldquoermoumlglichte es die Synthese der Person festzuhalten und die Angst zu bannenldquo SB III 533 720 rdquoNur Glaube an die absolute Person Gottes der in dem Gottmenschen Jesus Christus erschienen war ermoumlglichte es die Synthese der Person festzuhalten und die Angst zu bannenldquo SB III 533

209

erityisesti huomiota syvyyspsykologisen tulkinnan osuuteen Jumala-ihmisen

kaumlsitteen kaumlytoumln voi ymmaumlrtaumlauml niin ettauml Kristus avaa Drewermannin mukaan

ihmismielessauml olevan luomisilmoituksen Viittaako haumln taumlllauml ehkauml Kristuksen pre-

eksistenssiin Tunnustautuuko Drewermann lausumallaan alkukirkon Logos-

kristologiaan jonka mukaan Jumalan Poika on luomisen agentti Ilmaisun voi

ymmaumlrtaumlauml myoumls siten ettauml Kristus karkottaa ahdistuksen joka Drewermannin

mukaan erottaa ihmisen Jumalasta Onko taumlssauml ehkauml viittaus sovitusoppiin

Jumala-ihminen ei selvaumlstikaumlaumln ole Drewermannille opillinen maumlaumlritelmauml721

Historian (historisch) Jeesuksesta tiedetaumlaumln haumlnen mukaansa vain vaumlhaumln koska

evankeliumien kuvaukset ovat symbolisia tiivistelmiauml722 Haumln ajattelee niiden

olevan kuvia joiden merkitys on ymmaumlrrettaumlvissauml vain syvyyspsykologisen

tulkinnan keinoin Haumln pitaumlauml kiinni analogia imaginis -kaumlsityksestauml jonka mukaan

kuvalla on vastaavuutta edustamansa henkiloumln kanssa723

Evankeliumien ja uskontunnusten olemassaolo todistaa Drewermannin

mukaan kyllaumlkin Jeesuksen erityisestauml uskonnollisesta merkityksestauml

Syvyyspsykologia osoittaa haumlnen mukaansa ettauml Jeesukseen liitetty symbolinen

perinne on voinut syntyauml vain historiassa elaumlneen henkiloumln heraumlttaumlmaumln uskon

(Vertrauen) vaikutuksesta724 Drewermann ajattelee kuitenkin ettauml Jeesuksesta

tiedetaumlaumln varmasti vain haumlnen sisaumlisen totuutensa vaikutus ihmisten kokemukseen

itsestaumlaumln725 Tiedetaumlaumln ettauml haumln ei julistanut itseaumlaumln ja kykeni juuri siksi saamaan

ihmisten mielistauml esiin Jumalan sinne asettamat pelastavat kuvat726 Taumltauml

tarkoitetaan Drewermannin mukaan kun puhutaan Jeesuksessa tapahtuneesta

Jumalan ilmoituksesta727 Jeesus Nasaretilaisen vaikutus aikalaisiinsa oikeuttaa

siis Drewermannin mukaan sanomaan haumlntauml Jumala-ihmiseksi Haumln ei siten

721rdquoAuf diese Fragen gibt es theologisch keine Antwortrdquo Trinitaumlt 126 722 rdquoDas Markus-Evangelium spricht durchaus von dem acutehistorischenacute Jesus aberldquohellipldquoin der Weise symbolischer Verdichtungldquo DMK I 93 723 Esim Tillich 1962 115 724 rdquoSo zeigt doch gerade die Tiefenpsychologie dass sich die Symbole und Symbolerzaumlhlungen dieser Uumlberlieferung ( Jesusuumlberlieferung) niemals von innen her zu traumlumen und mitzuteilen vermocht haumltten ohne ein Feld des Vertrauens wie es nur um das Zentrum einer historischen Person entstehen kann und konnteldquo TE II 770 725 rdquoNicht die aumluszligerlich beobachtbare dem Glauben gleichguumlltige Auszligenseite historischer Tatsachen sondern die Wirkung der inneren Wahrheit der Gestalt Jesu auf die Selbsterfahrung und Selbstauslegung von Menschenldquohellipldquobildet die durchaus historisch zu nennende Ebene der Wirklichkeit dieser eminent religioumlsen und eben deshalb symbolischen also acuteunhistorischenacute Darstellungsweise der Bibelldquo DMK I 93 726 rdquoDie Naumlhe Gottes allein ist der ganze Inhalt dessen was Jesus lebte und wollte und gerade indem er nicht sich selbst verkuumlndete vermochte er alles im Menschen wachzurufen was von Gott her an Bildern der Heilung im Menschen angelegt istldquo TE II 769

210

perustele Jeesuksen erityisyyttauml Kristuksen pre-eksistenssillauml Haumln ei myoumlskaumlaumln

hyvaumlksy adoptianismia sillauml kertomus jonka mukaan Jumala olisi korottanut

Jeesus Nasaretilaisen Pojakseen Jordanilla tapahtuneen kasteen yhteydessauml

kuvastaa haumlnen mukaansa ainoastaan tapauksesta kertoneiden Jumala-

kokemusta728

Teologian suurimpia virheitauml on Drewermannin mukaan Jeesuksen ja Isaumln

yhteyden tulkitseminen ontologiseksi ykseydeksi olihan itsensauml Jumalaksi

korottaminen Jeesuksesta kaukana729 Drewermannin naumlkemyksellauml on

yhtymaumlkohtia Tillichin naumlkemykseen730 Jeesuksen Jumala-yhteyden

korostamisessa taas naumlkyy tukeutuminen Schleiermacheriin Onhan uskonto

taumlmaumln mukaan suoranaista (schlechthinniger) riippuvuuden tunnetta (Gefuumlhl)

aumlaumlrettoumlmaumln maistelemista (Geschmack) tai aumlaumlrettoumlmaumln katselemista (Anschauung)

aumlaumlrellisessauml eli ikuisen katselemista ajallisessa Drewermann myoumls ilmaisee

riippuvuutensa Schleiermacherista 731 Haumln tukeutuu Schleiermacheriin myoumls

Jeesuksen esikuvallisuutta painottaessaan Haumln korostaa yhtauml painokkaasti sitauml

ettauml Jeesus oli vain tavallinen ihminen ja Jeesuksen ainutlaatuista Jumala-yhteyttauml

Taumlmauml Jeesus-kaumlsitys muistuttaa gnostilaista kaumlsitystauml hengellisestauml kristitystauml732

Raamatun tekstejauml luotettavampaa tietoa Jeesuksesta vaumllittaumlauml Drewermannin

mukaan ihmismieli Vain unelmoimalla (traumlumen) voi ymmaumlrtaumlauml haumlnen

salaisuuttaan733 Mitaumlaumln ulkonaisia ehtoja Drewermann ei esitauml elaumlytymiselle Sen

727 ldquoIn dessen Widerschein ein jeder Mensch die Wahrheit Christi zu erkennen vermag indem er sich selber darin offenbar wirdldquo TE II 769 728 DMK I 140ndash41viite 6 729 ldquoIch und der Vater sind einsacute ndash dieses Wort aus Joh 10 30 druumlckt jetzt nicht mehr nur eine lebendige subjektive Beziehung der liebe aus sondern markiert fortan eine objektive Tatsache des Seins Es ist der aumluszligerste Punkt bis wohin man die Intellektualisierung des acuteGlaubensacute treiben kannldquo GF I 242 rdquoDie Uumlberzeugung Jesu von seiner Gottessohnschaft beruht auf dem Bewusstsein seiner inneren Einheit mit Gott und der vollen Hingabe in den Willen des VatersldquohellipldquoAber die Identifizierung mit ihm oder gar seine Erhebung zum Gottldquo hellipldquoliegt ihm voumlllig fern Er bleibt der Menschldquo DMK I 540 730 Tillichin mukaan Raamatun Jeesuksesta antamasta kuvasta ei loumlydy haumlnen ja Jumalan vaumllistauml vieraantumista eikauml yhtaumlaumln itsensauml korottamiseen viittaavaa piirrettauml Tillich 1973 88 Tillich 1962 94 731 rdquoWar es Schleiermacher der die Religion insgesamt als acuteGefuumlhl schlechthinniger Abhaumlngigkeitacute bestimmte oder einfacher als acuteGeschmack fuumlr das Unendlicheacute oder als acuteAnschauung des Unendlichen im Endlichen des Ewigen im Zeitlichenldquo GF I 506 67 rdquoIhr Wesen ist weder Denken und Handeln sondern Anschauung und Gefuumlhl Anschauen will sie das Universumldquohellipldquosie will im Menschen nicht weniger als in allem andern Einzelnen und Endlichen das Unendliche sehenldquoldquoReligion ist Sinn und Geschmack fuumlr Unendlicheldquo Schleiermacher 1961 29 30 Marshall 2000 362 GF I 5758 Ks Marshall 2000 362 732 Dunderberg 1999 247 Marjanen 2005 37ndash38 84 733 rdquoDie Wahrheit des Christus liegt einzig in der Person Jesu und sie ist einzigartig unableitbar ein Geheimnis Gottes doch um sie zu verstehen muszlig man sie acutetraumlumenacute in dem Reichtum all die Bilder die unser Leben leiten und begleitenldquo Fruumlchten 82

211

on ainoastaan kohdistuttava omiin mielikuviin joten ne voivat ilmeisesti olla

Jeesukseen suoranaisesti liittyviauml tai muita kuvia arkkityyppisiauml tai subjektiivisia

kuvia Ne voivat ilmeisesti olla alkuisin Raamatusta tai mistauml tahansa muualtakin

Drewermannin kirjallisuuden ja muun taiteen Jeesus-kuville osoittama huomio

antaa yhtaumlaumlltauml olettaa ettauml nekin voivat haumlnen mukaansa heraumlttaumlauml ihmisessauml

kokemuksen Jeesuksesta734 Haumln kaiketi ajattelee oikeaa tietoa Jeesuksesta

saatavan myoumls nukkuessa koska ihmisellauml on silloin haumlnen mukaansa vaumllitoumln

yhteys sekauml kollektiivisen tiedostamattomansa ettauml yksiloumlllisen

tiedostamattomansa kuviin735

Elaumlytymaumlllauml saatava kokemus Jeesuksesta on Drewermannin mukaan

arkkityyppinen kokemus joka noudattaa kaikkeen inhimillisen sisaumlltyvaumlauml

typologiaa736 Jeesuksessa toteutuvat esimerkiksi profeetan runoilijan ja

itsenaumlisen ihmisen arkkityypit737 Vahvimmin Drewermann painottaa sitauml ettauml

Jeesuksessa toteutuu jumalallisen vapahtajan arkkityyppi Sen osoittavat haumlnen

mukaansa Raamatun kertomukset Jeesuksen syntymaumlstauml ja yloumlsnousemuksesta

Kyseinen arkkityyppi liittyy haumlnessauml yhteen henkiloumloumln ja toteutuu siksi

syvaumlllisempaumlnauml kuin esimerkiksi Egyptin faraoissa738 Drewermann korostaa

Jeesuksen saavan merkityksensauml siitauml ettauml arkkityyppiset kuvat todistavat

haumlnestauml739 Haumlnen ajatuksensa luotettavan Jeesus-tiedon saamisesta unelmoimalla

on yhtauml ihanteellinen kuin kaumlsitys kaikkien pelastavien kuvien avautumisesta Se

on osoitus yksiloumlllisten tunteiden idealisoinnista740

Kaumlsityksensauml historian Jeesuksesta Drewermann perustaa loumlyhaumlsti

Raamattuun Haumln luottaa kuitenkin siinauml Raamatun tekstiin ettauml pitaumlauml Jeesusta

734 Drewermann esittaumlauml raamatuntulkinnoissaan runsaasti kirjallisuusparalleeleja ja viitteitauml kuvataiteeseen Sen lisaumlksi haumln on analysoinut esim Fjodor Dostojewskin teoksia teologis-syvyyspsykologisesti Haumln on esim analysoinut taumlmaumln Kristus-kaumlsitystauml Allerniedrigste 133ndash63 735 ldquoIm Traum verschmilzt das Material des individuellen Unbewuszligten mit dem kollektiven Erfahrungsschatz der menschlichen Psycheldquo TE I 113 736 rdquoAusdrucksgestalten des einen und allen gemeinsamen menschlichen Wesens zu verstehenldquohellipldquodie fixierten Lebensaumluszligerungenldquohellipldquoin Religionldquohellipldquovon innen her letztlich aufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erleben als Ausdruck eines in sich einheitlichen lebendigen seelischen Zusammenhanges nachzuempfinden und auslegenldquo TE I 54 737 GF II 196 298 738 ldquoEr den Archetypus des goumlttlichen Erloumlsers mit der individuellen geschichtlichen Person Jesu verbandldquo SB III 533 bdquoMan kann diese Differenz als den Unterschied der personalen Vertiefung bezeichnenldquohellipldquoHier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige in einem Einzelnen ausspricht und darstellldquo Name 83 85 Name 1986 ja Barke 1989 keskittyvaumlt taumlhaumln teemaan 739 ldquoNicht die Lehre von dem Tod und der Auferstehung des menschgewordenen Gottessohnes an sich sondern vor allem der Umstand daszlig er den Archetypus des goumlttlichen Erloumlsers mit der individuellen geschichtlichen Person Jesu verbandldquo SB III 533 740 TE I 437 Naumlin myoumls Frey Frey 1995 187 192

212

profeetallisena henkiloumlnauml jonka sanoma oli taumlmaumlnhetkistauml universaalia ja

vertauskuvallista741 Drewermann esittelee Jeesuksen myoumls hallitsijana mutta

sitaumlkin enemmaumln ihmisystaumlvaumlllisenauml opettajana terapeuttina ja parantajana Juumlrgen

Werbick kysyy aiheellisesti onko Jeesus Drewermannille vain terapeutti joka on

avannut ihmisten sielunsyvyydet742 Eksegeetti Joumlrg Frey taas vaumlittaumlauml ettei

Raamatun tekstin perusteella voi tehdauml pitkaumllle meneviauml johtopaumlaumltoumlksiauml Jeesuksen

itsetietoisuudesta ja mielialoista743 Haumlnen mukaansa raamatuntulkinnassa ei siis

tarvita psykobiografiaa jota esimerkiksi Drewermannin tulkinta osoittaa744

Drewermannia voi kuitenkin syyttaumlauml tendenssimaumlisestauml Jeesus-tulkinnasta jossa

sisaumlisyyden voimakas korostaminen on uutta745 Haumln painottaa enemmaumln

Jeesuksen persoonan feminiinisiauml kuin maskuliinisia piirteitauml Myoumls monet

evankeliumeja analysoineet eksegeetit ovat korostaneet enemmaumln Jeesus-kuvan

feminiinisiauml kuin maskuliinisia piirteitauml Eksegeettien naumlkemykset ovat kuitenkin

jakautuneet746

Jeesuksen persoonaa kuvatessaan Drewermann suhtautuu kriittisesti

arvostamansa Jungin tulkintaan Kristus on Jungin mukaan ollut alkukristityille

Jumalan kuva (Imago Dei) eli taumlydellisen minuuden kuva Siksi Haumlnellauml on

ajateltu olevan myoumls animaalinen puolensa eli varjonsa747Drewermannin mukaan

Jeesuksesta kuitenkin puuttui kaikki inhimillinen ambivalenssi ja Jung on

erehtynyt kaumlsityksessaumlaumln Jeesuksen tiedostamattomasta jumalanvastaisuudesta748

Drewermann ajattelee Jeesuksesta taumlssauml suhteessa samoin kuin kolmannella

vuosisadalla vaikuttanut Areios749 Myoumls taumlmaumln mukaan Jeesus oli pelkaumlstaumlaumln

741 GF I 51ndash61 458 476 742 Werbick 1992 7 743 Frey 1995 198 744 Psykobiografian tarpeellisuudesta ks esim Charlesworth 2004 45ndash49 745 Esim Ralph Fischer katsoo ettauml Drewermann on syvyyspsykologiaa soveltamalla loumlytaumlnyt taumlysin uuden teologisen naumlkemyksen Jeesuksesta Olennaista siinauml on Jeesuksen olemuksen eri ulottuvuuksien erottamattomuus joka kumpuaa haumlnen aumlaumlrimmaumlisestauml sisaumlisyydestaumlaumln Fischer 2006 224ndash29 746 Esim J Sanford ja Kari Syreeni arvioivat Johanneksen evankeliumin Jeesus-kuvaa taumlssauml suhteessa vastakkaisesti Syreeni 2007 185ndash86 194ndash95 747 Jung 1976b GW 92 sect 75 748Jung maumlaumlrittelee varjon rdquoDer Mensch auch eine Schattenseite hat welche nicht nur etwa aus kleinen Schwaumlchen und Schoumlnheitsfehlern besteht sondern aus einer geradezu daumlmonischen Dynamikrdquo Jung 1964 GW 7 sect 35 Von daher ist christologisch durchaus kein Platz fuumlr die subjektale Deutung der Schule C G Jungs die in Judas den Schatten Jesu selbst erblicken moumlchterdquo DMK II 439 Anm 22 Fehrenbacher 1991 142 Jung 1974b 98 Myoumls Jung 1963 GW 11 sect 693 Ks myoumls GF II174ndash75 749Areios (255ndash336) aiheutti ensimmaumlisen vakavan areiolaiseksi riidaksi kutsutun oppiriidan kirkossa Areioksen Jeesus-kaumlsityksestauml ks esim McGrath 2012 387ndash90

213

ihminen muta kuitenkin synnitoumln Drewermann nimittaumlauml Jeesusta Jumala-

ihmiseksi (Gottmensch) vain habilitaatioteoksessaan Strukturen des Boumlsen750

Alfred Etheberin mukaan Drewermann ei selitauml miten minuuden eli

Kristuksen arkkityyppi heraumlsi eloon Jeesus Nasaretilaisessa Jeesuksen

individuaatio jaumlauml haumlnen mukaansa Drewermannilta kaumlsittelemaumlttauml Psykiatri Jung

on haumlnen mukaansa selittaumlnyt sen paremmin kuin teologi Drewermann751 Etheber

erehtyy sillauml Drewermann pitaumlauml Jungin tavoin Jeesusta minuutensa loumlytaumlneen

ihmisen prototyyppinauml752 Jeesuksen individuaatio on haumlnen mukaansa tosin

tapahtunut yhden kokemuksen yhteydessauml vaikka individuaatio vaatii Jungin

mukaan yleensauml enemmaumln aikaa753 Se on tapahtunut haumlnen kasteensa yhteydessauml

Jordanilla754 Jeesus on siten Drewermannin mukaan loumlytaumlnyt yhteyden

tiedostamattomaansa julkisen toimintansa alussa

Frey on kiinnittaumlnyt oikein huomiota Drewermannin tapaan ohittaa tiettyjauml

Raamatun kohtia Evankeliumeja tulkitessaan Drewermann ohittaa esimerkiksi

kohdat joissa Jeesus paljastaa messiaanisuutensa755 Jeesuksen erityisyyden

selitykseksi riittaumlauml haumlnen mukaansa ettauml Jumala on laumlhettaumlnyt haumlnet maailmaan

ainutlaatuisen Jumala-yhteyden omaavana ihmisenauml Taumlllainen Jeesus on haumlnen

mukaansa ollut syntymaumlstaumlaumln asti joten haumln on loumlytaumlnyt minuutensa vasta

aikuisuudessa vaikka on elaumlnyt koko siihenastisen elaumlmaumlnsauml alkuperaumlisessauml

yhteydessauml Jumalaan 756

Jeesuksen esikuvallisuutta osoittaa Drewermannin mukaan selkeimmin

haumlnen kaumlyttaumlytymisensauml Getsemanessa Haumln ei menettaumlnyt silloin toivoaan vaan

kaumlaumlntyi ahdistuksestaan huolimatta Jumalan puoleen Haumln osoitti ettauml usko

(Vertrauen) on vahvempi kuin ahdistus ja voitti naumlin ahdistuksen757 Drewermann

ohittaa tulkinnassaan sen ettauml Markuksen evankeliumin mukaan Jeesus pyysi

750 Esim SB III 533 751 Etheber 1998 293 Etheberin viittaus Jungiin Jung 1963 GW 11 sect 231 Etheber 1998 243 752 Jung 1972b GW 17 sect 310 Mattoon 2005 165 753 rdquoDie I istldquohellipldquoein Differenzierungsprozeszlig der die Entwicklung der Persoumlnlichkeit zum Ziele hatldquo Jung 1960a GW 6 sect 825 754 rdquoSo spricht manches dafuumlr daszlig ihm die zentrale religioumlse Entdeckung seines Lebens in einem einzigen Augenblick nach Art einer Offenbarung geschenkt wurde und dann erscheint die Legende von der Taufe Jesu im Jordan auch historisch betrachtet als die bestmoumlgliche Wiedergabe einer inneren Erfahrung in den Bildern des AumluszligerenldquoldquoacuteSelbstfindungacute und acuteSelbstannahmeacuteldquo GF II 173 755 Frey 1995 152 756 Haastattelu 2012 757 DMK II 494rdquoInsofern kommt es fuumlr Jesus entscheidend an sich selbst und uns zu zeigen daszlig es stimmt woran er glaubt daszlig es moumlglich ist die Angst im Vertrauen an Gott zu uumlberwindenldquo DMK II 658

214

Isaumlltaumlaumln kuoleman vaumllttaumlmistauml758 Drewermann ajattelee ahdistuksettomuuden ja

synnittoumlmyyden olevan mahdollisia ihmisillekin koska haumln ei hyvaumlksy

perisyntioppia759 Matthias Beierin mukaan Drewermannin tulkinta

ahdistuksettomasta Jeesuksesta kumpuaa haumlnen teologiansa paumlaumltavoitteesta

Drewermann pyrkii naumlet Beierin mukaan kumoamaan kaumlsityksen vaumlkivaltaisesta

ja ahdistavasta Jumalasta760 Beier ei kuitenkaan pohdi Jeesuksen persoonaa

teologisen kaksiluonto-opin valossa Uwe Beyer esimerkiksi on oikeassa

huomauttaessaan ettauml Jeesuksen uskoa voi pitaumlauml vahvana vain jos ymmaumlrretaumlaumln

haumlnen myoumls olleen todella ahdistunut761 Drewermannin Jeesus-kuva onkin

psykologisesti epaumluskottava

Drewermannin tulkinta kuolemiseen valmistautuvasta Jeesuksesta poikkeaa

haumlnen feminiinisen Jeesus-tulkintansa yleislinjasta Haumln painottaa Markuksen

evankeliumin tulkinnassaan Jeesuksen osoittaneen Getsemanessa ainutlaatuista

itsehillintaumlauml Sitauml pidetaumlaumln yleensauml maskuliinisena762 Haumln tulkitsee ahdistuksen

kokemisen ja sen voittamisen olleen vaumllttaumlmaumltoumlntauml Jeesukselle jotta taumlmauml voisi

osoittaa miten ahdistus on voitettavissa763 Drewermann arvioi Jeesusta toisin kuin

esimerkiksi Markuksen evankeliumin passiokertomuksia Jeesuksen

maskuliinisuuden naumlkoumlkulmasta tutkinut Susanna Asikainen Taumlmaumln mukaan

Markus ei nimittaumlin kuvaa Jeesusta maskuliinisen itsehillintaumlihanteen mukaiseksi

vaan hyvin emotionaaliseksi764 Myoumls Petri Merenlahti arvioi Markuksen Jeesus-

kuvan muiden evankeliumien Jeesus-kuvaa emotionaalisemmaksi765

Drewermann ajattelee kuolemaan tuomitun Jeesuksen osoittaneen ettauml

ahdistus on voitettavissa ja rististauml on tullut pelastuksen merkki766 Kyseinen

758 Mark 14 35ndash6 759 Ahdistus aiheuttaa Drewermannin mukaan synninldquoKierkegaards Genie war es daszlig er das Phaumlnomen der Suumlnde vom Erleben der Angst her deutete und diese These aufstellte daszlig der Mensch nicht nur Angst habe weil er schuldig seildquohellipldquosondern umgekehrt daszlig er schuldig werde aus Angstldquo Suumlnde Schuld 149 SB I 61 Olen kuitenkin osoittanut ettauml Drewermann tulkitsee taumlssauml vaumlaumlrin Kierkegaardia Ks luku 23 760 Beier 2004 226 327 761 rdquoNur der offen aumlngstigende Jesus konnte und kann auch in seinem Vertrauen glaubhaft seinldquo Beyer 1995 45 762 Asikainen 2016 196 199 Taumlssauml tutkimuksessa ei ole mahdollista vertailla Drewermannin tulkintaa haumlnen passiokertomusten tulkintaansa muissa evankeliumeissa Haumlnen Markuksen evankeliumin tulkintansa painotukset loumlytyvaumlt kuitenkin muualtakin haumlnen tuotannostaan 763 DMK II 505 764 Asikainen 2016 197 765 Merenlahti 2015 148ndash49 766 rdquoAber das wollte Jesus sagen und das war sein ganzes Leben das wir von Gott her die Angst besiegen koumlnnten und als frei Menschen zu leben vermoumlchten Wirklich nur deshalb musste er sterben und eben deshalb kann das Kreuz dieses verfluchte Schandmal dieses ungeheuerliche

215

ahdistuksen voittaminen on siten haumlnen mukaansa teologisesti Jeesuksen

rdquopelastustekordquo Drewermann ei kuitenkaan nimitauml Jeesuksen kuolemaa

sovituskuolemaksi vaan on luonut kirkkojen teologisen sovitusopin tilalle

psykologisen sovitusopin 767 Historian Jeesus on siinauml ainutlaatuinen Jumala-

ihminen mutta kuitenkin ihminen Miten haumln siis voi Drewermannin mukaan

vaikuttaa ihmisten vapautumiseen ahdistuksesta ja heraumlttaumlauml uskon768

Jeesuksen vaikutusta uskon syntyyn selittaumlviauml lausumia loumlytyy

Drewermannin tulkinnoista vain vaumlhaumln ja nekin ovat ylimalkaisia Keskeistauml niissauml

on haumlnen vertaamisensa psykoterapeuttiin joka heraumlttaumlauml asiakkaassaan

itseluottamusta vetaumlytymaumlllauml taka-alalle Taumlllainen terapeutti ja parantaja (der

Therapeut der Heilende) ei anna ohjeita pelastaviin kuviin elaumlytymistauml varten

vaan vaikuttaa luomansa luottamuksen ilmapiirin (Raum eines Vertrauens)

kautta769 Haumlnen laumlhestymistavassaan yhdistyivaumlt psykoanalyytikon ja papin

tehtaumlvaumlt770 Drewermann ajattelee ettauml Jeesuksesta saumlteilevauml hyvyys ja laumlmpouml

kutsuivat jo aikanaan ihmisten mielestauml esiin pelastavia kuvia esiin jotka

yhdistyivaumlt Jeesuksen persoonaan niin ettauml kaikki oppivat tuntemaan

Kristuksen771

Jeesus Nasaretilainen vaikuttaa Drewermannin mukaan edelleen pelastavien

kuvien heraumlaumlmiseen maan paumlaumllle jaumlttaumlmaumlnsauml ilmapiirin (Klima) vaumllityksellauml jossa

ihmiset voivat loumlytaumlauml uskon ja eheytyauml (Ganzwerdung zu finden) muutenkin

Eheytymistermiauml kaumlyttaumlmaumlllauml haumln korostaa sitauml ettauml usko parantaa eli poistaa

Inbild aller Menschenquaumllerei fuumlr uns trotz allem zu einem Zeichen des Heiles werdenldquo DMK II 658 767 Drewermann sanoo haluavansa korostaa hurskastelevan kaumlrsimysmystiikan vastapainoksi sitauml ettauml Jeesus ei tahtonut kuolla rdquoMan kann gegen die froumlmmelnde Perversion des Kreuzes in eine Ideologie der Leidenmystik nicht eindringlich genug wiederholen Jesus wollte nicht am Kreuz sterbenrdquo DMK II 656 Beier huomauttaa ettauml Drewermann ei hylkaumlauml uhria sinaumlnsauml (per se) uskonnossa vaan vain sellaisen uhrautumisen joka tapahtuu ulkopuolisesta pakosta ihmisen yliminaumln hyvaumlksymaumlnauml uhrautumisen pakkona Sen sijaan haumln arvioi Drewermannin hyvaumlksyvaumln ihmisen omaan sisaumliseen minuuden johtamaan prosessiin perustuvan uhrin osana psyykkistauml ja hengellistauml integraatiota Beier 2004 210ndash213 768 rdquoAbsolut wesentlich eine historische Person hinter den heilenden Bildern des Glaubens angenommen werden muszligldquohellipldquoNur der Gottmensch des Christentums hat Angst vor dem Sterben und nur er muszlig die Todesangst besiegen um den Gotteswillen zu erfuumlllen und die Menschheit zu erloumlsenldquo TE II 777ndash78 769 TE II 768 770 rdquoDieseldquohellipldquoPerson (der Therapeut der Heilende) sagt nicht was zu traumlumen istldquohellipldquoaber gerade durch ihre Zuruumlckhaltung erschafft sie ein Feld des Vertrauensldquo TE II 771ndash72 771 rdquoSo wird man auch die Offenbarung Gottes in dem Menschen Jesus von Nazareth nicht anders verstehen koumlnnen als daszlig von der Person Jesu eine solche Guumlte und Waumlrme ausging daszlig all die Bilder des Heils die in den menschlichen Seele angelegt sind durch seine Naumlhe auf den Plan gerufen wurden sich mit seiner Gestalt verbanden und sich zu einem Gesamtgemaumllde formten in dessen jeder Mensch die Wahrheit Christi zu erkennen vermagldquo TE II 768

216

ahdistuksen772 Haumln maumlaumlrittelee Jeesuksen synnyttaumlmaumlauml ilmapiiriauml kaumlyttaumlmaumlllauml

esimerkiksi kaumlsitteitauml hyvyys laumlmpouml luottamus varovaisuus pidaumlttyvaumlisyys

hyvaumlntahtoisuus ja ymmaumlrtaumlvaumlisyys773 Haumln luonnehtii ilmapiiriauml

psykoterapeuttiseksi ja sielunhoidolliseksi ja vertaa sitauml runollisesti kevaumltauringon

laumlmpoumloumln joka houkuttelee kukat kukkimaan774 Jeesuksen toiminta kuvien

heraumlttaumljaumlnauml rinnastuu naumlin vahvaan psykologiseen vaikuttamiseen Drewermann

luonnehtiikin Jeesuksen jatkuvaa vaikutusta psykologiseksi ja kulttuuriseksi775

Uskon syntymisen selittaumlauml Drewermannin mukaan Jeesuksen vaikutus

ihmismielen tiedostamattomiin kerroksiin Usko kiinnittyy silloin

uskonnonperustajan ja ilmoituksen kantajan (Offenbarungstraumlger) persoonaan ja

haumlnen rdquohenkensaumlrdquo (rdquoGeistrdquo) johtaa ihmisiauml totuuteen776 Ilmapiirin sijaan

Drewermann puhuu taumlssauml hengestauml Jeesuksessa ilmennyt syvauml luottamus (die

Erfahrung eines tieferen Vertrauens) on haumlnen mukaansa ainoa tapa jolla usko

vaumllittyy (eine adaumlquate Form der Glaubensvermittlung)777

Drewermann ei maumlaumlrittele taumltauml tarkemmin mitauml tarkoittaa Jeesuksen

hengellauml Pyhaumlstauml Hengestauml haumln puhuu laumlhinnauml raamatuntulkinnoissaan ja

silloinkin lainausmerkeissauml778 Jeesuksen henki eli rdquoPyhauml Henkirdquo ei siis haumlnen

mukaansa ole Jumalan kolmas persoona vaan ihmismielessauml uskon synnyttaumlvauml

Jeesukseen liittyvauml tekijauml Kaumlsitys eroaa teologisesta kaumlsityksestauml jonka mukaan

Jeesus oli erityinen Pyhaumln Hengen kantaja779 Jeesuksen merkitys tiivistyy

Drewermannin ajattelussa siihen ettauml haumlnen henkensauml vaikuttaa edelleen

Jeesuksen henki on siten haumlnen mukaansa se persoonallisen transsendenssin

rdquoGegenuumlberrdquo joka heraumlttaumlauml ihmisissauml luomisilmoituksen Drewermann pitaumlauml kyllauml

kiinni siitauml ettauml Jumala synnyttaumlauml ihmismielessauml uskon Kuitenkin haumlnen

kaumlsityksensauml Jeesuksen hengestauml on uushenkisen esoteerinen

772 rdquoVon dieser Person laumlsst sich sagen dass sie imstande gewesen sein muss ein Klima zu schaffen in dem im Verlauf von Jahrhunderten all die Bilder ins Leben gerufen wurden in denen allein ein Mensch den Weg seiner Ganzwerdung zu finden und von Gott in den ewigen Symbolen der Religion auf heilende Weise traumlumen vermagldquo TE II 770 773 TE II 768ndash71 774 TE II 768 775 Haastattelu 2012 776 rdquoEs ist dann sein (des Religionsstifters und Offenbarungstraumlgers) acuteGeistacute der die Glaumlubigenldquohellipldquoin alle Wahrheit einfuumlhrtldquo GF I 256ndash57 Drewermannin viittauksena on Joh 16 13 jonka Totuuden Henki yleensauml tulkitaan Pyhaumlksi Hengeksi Myoumls TE II 770 777 TE II 771 778 rdquoLukasldquohellipldquoso schildert er mit auffallender Betonung wie die acuteSendbotenacute vom acuteHeiligen Geistacute gefuumlhrt werdenldquohellipldquoes ist dieser acuteGeistacute Jesu der Petrus die Kraft gibtldquo Apostelgeschichte 33

217 Drewermann vaumlittaumlauml ymmaumlrtaumlvaumlnsauml Jumalan ilmoituksen samoin kuin

Tillich Haumln vetoaa Tillichiin jonka mukaan ikuinen liikuttaa ihmisen henkeauml ja

luo yhteyden jossa taumlmauml ikuinen ilmaisee itsensauml toiminnan mielikuvien ja

ajattelun symbolien avulla780 Olen kuitenkin osoittanut Drewermannin

symbolikaumlsityksen eroavan Tillichin symbolikaumlsityksestauml Erona on ettauml

Raamatun symbolit ovat Drewermannin mukaan laumlhtoumlisin ihmisen kollektiivisesta

tiedostamattomasta Haumln myoumls maumlaumlrittelee uskoa synnyttaumlvaumln hengen toisin kuin

Tillich maumlaumlritellessaumlaumln sen kaumlyttaumlmaumlllauml vertauskohtana hyvaumlauml psykoterapeuttista

ilmapiiriauml Haumln ei siten esimerkiksi Tillichin tavoin korosta Hengen

rdquopuhuttelevanrdquo sekauml ihmisen uskoa ettauml ymmaumlrrystauml781 Uskon syntymiseen

vaikuttaa Drewermannin mukaan luomisilmoituksen ohella ainoastaan Jeesus

Nasaretilaisen maan paumlaumllle jaumlttaumlmauml psykoterapeuttinen henki

Apostoli Paavalin kokemus Damaskon tiellauml (Apt 9 3ndash7) on

Drewermannin mukaan hyvauml esimerkki Jeesuksen vaikutuksesta uskon

syntymiseen Sen laumlhtoumlkohtana ei ollut tieto historian Jeesuksesta vaan haumlnen

kohtaamisensa ja Jeesuksen esiin kutsuma alkukuva (Urbild)782 Paavali siis

kohtasi Drewermannin mukaan Jeesuksen haumlnen henkensauml vaumllityksellauml ja taumlmauml

henki nosti esiin Paavalin sisaumlisen kuvan Kristuksesta tai Jumalasta Paavalin

aumlkillinen kaumlaumlntymys selittyy taumlssauml Jungiin selvaumlsti tukeutuvan Drewermannin

mukaan siten ettauml kyseinen Kristuksen tai Jumalan arkkityyppinen kuva on

samalla minuuden arkkityyppi783 Myoumls taumlmaumln mukaan Paavalin kokema Kristus-

ilmestys oli alkuisin tiedostamattomasta784 Drewermann ajattelee ettauml uskon

syntymiseen tarvittiin taumlssauml tapauksessa sekauml Jeesuksen persoonallista vaikutusta

779 Esim brittilaumlinen patristiikan tutkija GWH Lampe (1918ndash80) ja saksalainen Walter Kasper ovat tulkinneet Jeesusta Pyhaumln Hengen kantajaksi McGrath 2012 410 780 ldquoOffenbarung ist die Erfahrung in der ein letztes Anliegen den Geist des Menschen bewegt und dadurch eine Gemeinschaft schafft in der dieses Anliegen sich selbst in Symbolen des Handelns der Einbildung und den Denkens ausdruumlcktldquo DMK I 552 Werbick 1992 21 DMK II 157 Werbick 2005 317 Drewermann siteeraa Tillichin teosta Wesen und Wandel des Glaubens Tillich 1961 92ndash3 781 Tillich 1961 88ndash100 782rdquoBei Paulus ist es nicht die historische Information uumlber den Nazarener die den Glauben begruumlndet sondern umgekehrt es ist eine Sehnsucht ein Urbild das durch die Person Jesu wachgerufen wirdldquohellipldquoPaulus selber ergriffen von der Vision vor Damaskusldquo GF I 253 783 rdquoPsychologischldquohellipldquoist es also kein Unterschied zu sagen jemand hat sein Selbst gefunden oder er hat Gott gefundenldquo SB II 27 Vrt Jung 1963 GW 11 sect 231 rdquoSo treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (`dem Vater wesensgleich`) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 784 Jung 1976a GW 91 sect 216

218

ettauml ihmisen valmiutta ja pelastavia kuvia785 Yksikin kuva ilmeisesti riitti

Kristuksen arkkityyppisen kuvan ja muiden pelastavien kuvien mahdollisesti

erilaista vaikuttavuutta haumln ei kaumlsittele Jeesusta voidaan haumlnen mukaansa kutsua

Kristukseksi sen taumlhden ettauml haumlnen henkensauml tuo ihmisten mielestauml esiin

pelastavia kuvia786

Drewermann pitaumlauml selvaumlsti Jeesusta erityisen pyhaumlnauml ihmisenauml Koska

historia kuitenkin tuntee muitakin pyhinauml pidettyjauml ihmisiauml on aiheellista kysyauml

voivatko muutkin ihmiset olla haumlnen mukaansa uskon heraumlttaumljiauml Werbick

tulkitsee Drewermannia niin ettauml kuvien heraumlttaumljaumlnauml on aina Jeesus Haumln on

Werbickin mukaan Drewermannille vapauttaja (der Befreier) ja lopullinen

ilmoittaja (Endzeitliche Offenbarer) joka toimii terapeutin tavoin787 Drewermann

ei kuitenkaan ilmaise selvaumlsti miten muut ihmiset vaikuttavat uskon syntymiseen

Vaumllittaumlvaumltkouml he ainoastaan eteenpaumlin Jeesukseen synnyttaumlmaumlauml ilmapiiriauml vai

synnyttaumlvaumltkouml he vastaavanlaisen ilmapiirin sitoutumatta mitenkaumlaumln Jeesukseen

Kaumlsitystauml jonka mukaan muutkin ihmiset vaikuttavat Jeesuksen tavoin uskon

syntymiseen Drewermann tukee kyllauml monella tavalla Haumln esimerkiksi rinnastaa

Jeesuksen terapeuttisuuden muiden terapeuttien toimintaan788 Lisaumlksi haumln arvioi

ettauml kaikkina aikoina on ollut ilmoituksen vaumllittaumljiksi sopivia ihmisiauml joista voi

tulla ilmoituksen kantajia (Traumlger)789 Drewermann kaumlyttaumlauml samaa ilmoituksen

kantajan (Traumlger) kaumlsitettauml kuin Tillich vielaumlpauml korostaa taumlmaumln tavoin ilmoituksen

kantajan ja pyhaumln asian suhdetta 790 Tillichiin haumln ei kuitenkaan viittaa

Kaumlsitystaumlaumln uskoa synnyttaumlvaumlstauml hengestauml Drewermann taumlsmentaumlauml

tulkitessaan Pietarin kaumlvelyauml veden paumlaumlllauml (Matt14 22ndash32) Haumln ajattelee Pietarin

astuvan veteen koska taumlmauml luottaa toiselta rannalta vastaan tulevaan hahmoon

785 rdquoDeutlich treten in dieser christlichen Grunderfahrung zwei Schichten des Erlebens zusammenldquohellipldquoauf der einen Seiteldquohellipldquopersoumlnliche Erlebnis einer Beziehung zwischen Ich und DuldquohellipldquoAuf der anderen Seiteldquohellipldquoeine Fuumllle von Erwartungen Sehnsuumlchten Beduumlrfnissen und vor allem von deutenden Schemata Symbolen Bildern und szenischen Mustern bereitldquo GF I 253ndash54 786 rdquoDie Naumlhe Gottes allein ist der ganze Inhalt dessen was Jesus lebte und wollte und gerade indem er nicht sich selbst verkuumlndete vermochte er alles im Menschen wachzurufen was von Gott her an Bildern der Heilung im Menschen angelegt istldquo TE II 769 787 Werbick 2005 314ndash15 788 rdquoDer Therapeut ist von daher die historische Bedingung der heilenden Bilder eines reifenden sich in Bildern vollziehenden VertrauensldquohellipldquoacuteStifteracute von Symbolen des Vertrauensldquo TE II 768 789 rdquoSo kann religioumls ein historisches Ereignis oder eine bestimmte Person nur dann zum Traumlger einer goumlttlichen acuteOffenbarungacute werden wenn es zu einem bestimmten vorgegebenen Bildinhalt acutepassendacute istldquo GF I 256ndash57 ldquoUnd immer wieder treten Menschen auf die angstfrei und offen genug sind um den Wind der Freiheit zu atmen und das Licht der Liebe in ihr Herz aufzunehmen Sie sind die acuteBerufenenacute acuteOffenbarungstraumlgeracute acuteMittleracute die Prophetenacuteldquo GF I 261 790 Esim Tillich 1956 28

219

Veneeseen pystytaumlaumln haumlnen mukaansa palaamaan yhdessauml rdquoToisenrdquo kanssa joka

vaikutti Kristuksessa (mit dieser Person des ganz acuteAnderenacute die in Christus

lebte) rdquoToisestardquo puhuessaan Drewermann viittaa Jumalaan791 joten Jumala on

haumlnen mukaansa varsinainen vaikuttaja Jeesuksen luoman ilmapiirin takana

Voivatko siis muutkin ihmiset kuin Jeesus synnyttaumlauml haumlnen mukaansa

vastaavanlaisen ilmapiirin Jumalan avulla Pietarin kokemusta tulkitessaan haumln

vastaa myoumls taumlhaumln kysymykseen Evankeliumin rdquoToinenrdquo eli Jumala on haumlnen

mukaansa kohdattavissa jokaisessa ihmisessauml jota rakastamme niin ettauml haumln

kutsuu meitauml rdquokuin toisella rannalla oleva valordquo792 Naumlkoumlkulma on

poikkeuksellinen pelastusta kaipaavan rakkaus heraumlttaumlauml sen terapeuttisuuden jota

tarvitaan luomisilmoituksen heraumlaumlmiseen Drewermann pitaumlauml siten taumlssauml ihmisten

vuorovaikutusta taumlrkeimpaumlnauml pelastavien kuvien heraumlaumlmisessauml Haumln ei mainitse

Jeesuksen heraumlttaumlmaumlauml ilmapiiriauml mutta ajattelee ilmaisesti vastaavanlaisen

ilmapiirin vaikuttavan kaikissa myoumlnteisissauml ihmissuhteissa Haumln korostaa sekauml

yleisinhimillistauml hyvyyttauml ettauml Jeesuksen ainutlaatuisuutta Varsinainen vaikuttaja

on haumlnen mukaansa aina kuitenkin Jumala Uskon synnyttaumlvauml henkeauml haumln nimittaumlauml

taumlstauml paumlaumltellen Jeesuksen hengeksi ainakin sen taumlhden ettauml se on luonteeltaan

Jeesuksen toiminnalle ominaista

Drewermann vaumlittaumlauml uskon syntyvaumln Jeesus Nasaretilaisen toiminnalle

ominaisessa ilmapiirissauml ja taumlllaisen ilmapiirin naumlkyvaumln ihmisten rakastaessa

toisiaan Uskon heraumlaumlmisen haumln maumlaumlrittelee taumlysin yleisuskonnollisesti usko

perustuu haumlnen mukaansa aina ja kaikkialla samanlaiseen luottamukseen

(Vertrauen) ja samanlaiseen sisaumliseen prosessiin793 Luottamuksen ilmapiiri on

siten haumlnen mukaansa tarpeen mutta usko voi siis heraumltauml muissakin uskonnoissa

kuin kristinuskossa Haumln tarkastelee uskon syntyprosessia yleisuskonnollisena

psyykkisenauml ilmioumlnauml Haumlnen inklusiivinen uskontokaumlsityksensauml on sukua katolisen

kirkon uskontoteologiselle universalismille jonka mukaan Pyhauml Henki toimii

myoumls kirkon ulkopuolella 794

791 TE II 29ndash30 792 rdquoWir finden zuruumlck ins acuteBootacute gemeinsam mit dieser Person des ganz acuteAnderenacute die in Christus lebte und lebt und zu der wir berufen sind und die uns begegnen kann in einem jeden Menschen den wir so lieben daszlig seine Person fuumlr uns wird zum Licht vom anderen Uferldquo TE II 31 793 rdquoDer Glaubeldquohellipldquoist so allgemeinmenschlich wie sein Gegenteil die menschliche AngstldquohellipldquoDer Glaube der rettet besteht zu allen Zeiten und an allen Orten der Welt in dem gleichen Vertrauen gegen die Angstldquo TE II 164 794 Vrt Komulainen 2014 166ndash67

220 Werbick arvioi ettei ahdistuskaumlsityksessaumlaumln Kierkegaardiin sitoutunut

Drewermann enaumlauml seuraa taumltauml uskonkaumlsityksessaumlaumln Kierkegaard naumlet ymmaumlrsi

ettei ihminen voi loumlytaumlauml totuutta itsestaumlaumln vaan totuuden on tultava haumlnen

luokseen795 Werbick unohtaa kuitenkin ettauml uskon syntyminen edellyttaumlauml

Drewermannin mukaan luottamusta ilmentaumlvaumln hengen eli Jumalasta alkuisin

olevan Jeesuksen hengen vaikutusta Drewermannin kaumlsitys luomisilmoituksesta

ja Jeesuksen hengestauml uskon synnyttaumljinauml vastaa siten Kierkegaardin kaumlsitystauml

Raamatusta ja Pyhaumlstauml Hengestauml uskon synnyttaumljinauml Totuus tulee ihmisen luo

Jeesuksen hengessauml Kaikissa rakkaudellisissa ihmissuhteissa vallitseva Jeesuksen

henki on kuitenkin teologisesti epaumlmaumlaumlraumlisempi uskon synnyttaumljauml kuin Pyhauml

Henki Se muistuttaa uushenkisiauml hengen kaumlsitteitauml Werbick on siten osittain

oikeassa arviossaan Drewermannin uskonkaumlsitystauml

Drewermannin naumlkemys Jeesuksen hengestauml on haumlnen uskonkaumlsityksensauml

solmukohta Teologiseen kaumlsitykseen erityisestauml ilmapiiristauml yhdistyy siinauml kaumlsitys

luomisilmoituksesta Jeesuksen hengen synnyttaumlauml haumlnen mukaansa Jumala ja

luomisilmoituskin on Jumalan aikaansaannosta Syvyyspsykologia ainoastaan

auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln sen luonnetta Uwe Beyer kysyy miksi Drewermann vaumlittaumlauml

Jumalan tarvitsevan arkkityyppisiauml kuvia voidakseen olla yhteydessauml ihmisiin

Subjektiivisia kuvia haumln ei mainitse Beyer arvelee Drewermannin pitaumlvaumln kuvia

tarpeellisina koska Jumala on absoluuttinen persoona mutta ihminen relatiivinen

olento796 Filosofi Beyer ei tunnista sitauml ettauml Drewermann antaa

luomisilmoituksen kuville tietyssauml historian vaiheessa saadun ilmoituksen paikan

Jeesuksen hengelle haumln on vastaavasti antanut sen paikan joka teologiassa

yleensauml annetaan Pyhaumllle Hengelle Beyer on vaumlaumlraumlssauml vaumlittaumlessaumlaumln ettauml

Drewermannilla olisi kaksi erillistauml Jumala-kaumlsitystauml sekauml teologinen ettauml

luonnontieteeseen sitoutuva797 Drewermann nimittaumlin ajattelee saman Jumalan

olevan sekauml ihmisten sisaumlisen luomisilmoituksen ettauml Jeesuksen maailmaan

jaumlttaumlmaumln hengen takana

Drewermann perustelee siten sekauml syvyyspsykologisesti ettauml teologisesti

kaumlsitystaumlaumln Jeesuksesta uskon heraumlttaumljaumlnauml Syvyyspsykologisesta naumlkoumlkulmasta

katsottuna Jeesus on uskon heraumlttaumljauml koska haumln oli loumlytaumlnyt minuutensa

795 Werbick 2005 320 796 Beyer 1995 97 797 Beyerin mielestauml Drewermannilla on kaksi erillistauml Jumala-kaumlsitystauml absoluuttinen persoona ja kosmisen evoluution itseorganisoinnin voima Beyer 1995 18

221

Teologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna haumln on uskon heraumlttaumljauml koska haumln on

synnyttaumlnyt Jumalan loumlytaumlmiselle otollisen ilmapiirin Drewermann vaumlittaumlauml ettauml

Jeesuksen teologisesti tulkittava Jumala-yhteys ja syvyyspsykologisesti tulkittava

minuuden loumlytaumlminen on synnyttaumlnyt teologisesti tulkittavan Jeesuksen hengen tai

ilmapiirin jossa jokainen voi loumlytaumlauml sekauml uskon Jumalaan ettauml minuutensa Haumlnen

kaumlsityksensauml Jeesuksesta uskon heraumlttaumljaumlnauml on syvyyspsykologisen ja teologisen

tulkinnan synteesi Uskon ja oman minuutensa loumlytaumlminen tekee ilmeisesti uskon

heraumlttaumljiauml myoumls muista ihmisistauml jotka toimivat samassa hengessauml Jeesus ei ollut

edes ensimmaumlinen uskon vaumllittaumljauml koska esimerkiksi monet Vanhan testamentin

henkiloumlt olivat minuutensa loumlytaumlneitauml ihmisiauml798 Jeesus vaikuttaa Drewermannin

mukaan uskon syntymiseen vain yhdellauml mutta taumlrkeaumlllauml tavalla Vain haumln on

jaumlttaumlnyt jaumllkeensauml uskoa synnyttaumlvaumln hengen eli ilmapiirin

45 Ahdistuksesta uskoon

Edellauml olen osoittanut ettauml ainoastaan usko vapauttaa Drewermannin

mukaan ahdistuksesta Haumln ei kaumlsittele erikseen sitauml miten se koetaan Haumln tyytyy

ainoastaan maumlaumlrittelemaumlaumln ettauml uskossa yhdistyy kaksi tasoa henkiloumlkohtaisen

Jumala-suhteen ja tulkittavien symbolien taso799 Kuvien avautumista

ihmismielelle haumln kutsuu rdquoilmoituksenrdquo sisaumlltoumlpuoleksi (Der rdquoinhaltlicherdquo Teil der

rdquoOffenbarungrdquo)800 Taumlssauml alaluvussa analysoin Drewermannin kaumlsitystauml siitauml

miten uskon syntyminen koetaan Ajattelen sen olevan paumlaumlteltaumlvissauml sekauml siitauml

minkaumllaisiksi haumln ymmaumlrtaumlauml uskonnolliset kokemukset ettauml haumlnen

raamatuntulkinnoistaan Ratkaisuani perustelen sillauml ettauml uskon syntyminen on

teologisesti merkittaumlvauml uskonnollinen kokemus ja Drewermann tulkitsee

Raamattua kokemuksellisesta naumlkoumlkulmasta Kiinnitaumln analyysissani erityistauml

huomiota teologisen ja syvyyspsykologisen tulkinnan suhteeseen

Drewermann on Rudolf Otton tavoin sitauml mieltauml ettauml uskonnolliset

kokemukset eroavat kaikista muista kokemuksista niiden tunnelma ja tunnesisaumlltouml

ovat erilaisia801 Tietoisen ja tiedostamattoman synteesi eli uskon syntyminen

798 rdquoJahwistische Berufungsgeschichte des MoseldquohellipldquoGeht manldquohellipldquovon dem Inhalt der Erzaumlhlung aus und betrachtet ihn tiefenpsychologisch als einen Prozeszlig der Reifung zu sich selberldquo TE II 391 799 GF I 253ndash4 800 GF I 257 801 rdquoQualitaumlts-unterschied in der Stimmung und in dem Gefuumlhlsinhalte des Fromm-seins selberldquo Otto 1926 3

222

ilmenee haumlnen mukaansa mystisenauml kokemuksena Uskonnollinen tietoisuus (das

religioumlse Bewuszligtsein) syntyy ihmisen minaumln (das Ich) ollessa Luojaansa

vastapaumlaumltauml (unmittelbar gegenuumlber)802 Haumlnen mukaansa se on

syvyyspsykologisesti minaumln hallinnassa tapahtuva ihmismielen kaikkiin

rdquokerroksiinrdquo vaikuttava kokemus Onhan sen antropologisena laumlhtoumlkohtana

ihmisen tiedostamattoman minuuden arkkityyppi joka on samalla ihmisen

sisaumlinen Jumala-kuva803 Drewermann korostaa kuitenkin erityisesti ettauml uskon

kokemus on persoonan eli tietoisen tason kokemus804

Mystisen uskonkokemuksen saa Drewermannin mukaan aikaan Jumalan

puuttuminen ihmisen elaumlmaumlaumln joko suoraan tai ilmoituksen kantajan vaumllityksellauml

Haumln arvioi Abrahamin koettelemuksen (1 Moos22) alkavan siitauml ettauml Jumala

kaumlskee taumltauml uhraamaan poikansa Iisakin805 Mooseksen kutsu kansanjohtajaksi

(Moos 3 1ndash417) taas alkaa Drewermannin mukaan siitauml ettauml Jumala ilmestyy

haumlnelle palavassa pensaassa806 Opetuslasten uskonnollinen kehitys kulminoituu

siihen ettauml he kohtaavat yloumlsnousseen Jeesuksen Tiberiaanjaumlrven rannalla (Joh

211ndash14)807 Gerasan riivatun paraneminen (Mark 5 1ndash20) puolestaan alkaa siitauml

ettauml Jeesus tulee hautaluolissa asuvan miehen luo808 Jumalan maumlaumlritteleminen

uskon alkajaksi on teologinen tulkinta mutta muuten Drewermann soveltaa uskon

kokemista tulkitessaan sekauml syvyyspsykologiaa ettauml teologiaa Kierkegaardin

teoksiin tukeutuessaan haumln hyoumldyntaumlauml taumlmaumln eri pseudonyymien nimiin panemia

teoksia mutta ei yleensauml kiinnitauml huomiota siihen ettauml naumliden esittaumlmaumlt

korostuksen poikkeavat toisistaan809 Mitauml Drewermannin tulkinnat siis ilmaisevat

uskon syntymisestauml

802 GF I 193ndash94 Kokemuksen kaumlsitteeseen kun sillauml tarkoitetaan kokemusta prosessina maumlaumlritellaumlaumln psykologiassa yleensauml kuuluvaksi tietoisesti koettava tunne ja tulkinta siitauml 803ldquoWir koumlnnen den Auferstandenen nur sehen weil wir sein Bild in uns tragen und er begegnet uns nur als acuteauszligerhalbacute von uns weil er zutiefst in uns lebtldquo Barke 157ndash58 rdquoDie Einheit mit acuteGottacute ist auf der Stufe der subjektalen Deutungrdquohelliprdquoeine innerpsychische Vereinigung und zwar nicht zwischen acuteGottacute und acuteMenschacute sondern zwischen acuteIchacute(Bewusstsein) und acuteUnbewusstemacuteldquo SB II 28 804 rdquoScheint es nuumltzlichldquohellipldquozu betonen daszlig der Ort der religioumlsen Erfahrung identisch ist mit der Ebene des Personalen rdquo GF I 198 805 SB III 497 806 TE II 383 807 TE II 405 808 TE II 257 809 Ainoastaan Kierkegaardin viimeisimmaumlt teokset erityisesti rdquoEinuumlbung im Christentumrdquo ja rdquoAugenblickrdquo saavat haumlneltauml osakseen kriittisen kaumlsittelyn Kierkegaard on protestanttina neuroottinen SB III 510ndash11 Kaikki Kierkegaardin nimissauml esitetyt teokset toimivat taumlssauml tutkimuksessa Drewermannin syvyyspsykologisten tulkintojen teologisina vertailukohtina joten haumlnen eri pseudonyymiensauml ajatusten keskinaumlisiauml eroja ei pidetauml tarpeellisena kaumlsitellauml

223 Esimerkki Drewermannin teologisesta uskon syntymisen tulkinnasta on

Abrahamin koettelemuksen tulkinta (1 Moos 22) jossa haumln tukeutuu

Kierkegaardiin810 Jumala on haumlnen mukaansa kutsunut Abrahamin oman sukunsa

keskuudesta kuten Kristuskin kutsuu seuraajansa811 Abrahamilla on siis jo usko

mutta kertomus kuvaa kuitenkin Drewermannin mukaan yleispaumltevaumlllauml tavalla

sitauml miten usko syntyy Se osoittaa haumlnen mukaansa ettauml usko on saavutettavissa

vain epaumltoivon jaumllkeen812 Se osoittaa miten Jumalan kohtaama ihminen vapautuu

ahdistuksesta loumlytaumlauml minuutensa ja uskon

Drewermann tulkitsee kertomusta ahdistuksen ja uskon vastakkaisuudesta

kaumlsin Haumln selittaumlauml Kierkegaardiin tukeutuen Abrahamin uskon saumlilyvaumln ja

vahvistuvan uskon kaksoisliikkeen (Doppelbewegung des Glaubens) avulla

Abraham uskoi Drewermannin mukaan yhtaumlaumlltauml ettei Jumala vaatisi haumlneltauml

Iisakin uhraamista mutta oli toisaalta vaadittaessa valmis siihen Jumalan

uhraamiskaumlskyn sisaumlltoumlnauml oli Drewermannin mukaan luopuminen kaikesta

inhimillisesti arvokkaasta813 Sitauml haumln pitaumlauml filosofisena eikauml teologisena asiana814

Drewermann viittaa taumlssauml Kierkegaardin naumlkemykseen eksistenssitasoista815

jonka mukaan luopuminen (Resignation) on viimeisin uskoa edeltaumlvistauml

tasoista816 Drewermann korostaa Kierkegaardin tavoin Abrahamin ahdistusta ja

arvioi taumlmaumln olevan koettelemuksensa hetkellauml pateettisen uskonnollisuuden

tasolla jolla esiintyy ahdistusta817 Abraham on Drewermannin mukaan tuntenut

tuskaa (Schmerz) joka on aumlaumlrellisen ja aumlaumlrettoumlmaumln vaumllillauml tunnettavaa

ahdistusta818 Haumln ajattelee Abrahamin tuntevan sellaista ahdistusta joka osoittaa

ettei haumlnen elaumlmaumlssaumlaumln toteudu aumlaumlrellisen ja aumlaumlrettoumlmaumln synteesi eli usko

Ahdistus ja epaumltoivo edeltaumlvaumlt taumlmaumln tulkinnan mukaan uskoa

810 Abrahamin koettelemusta Drewermann tulkitsee Kierkegaardin pseudonyymiin Hiljaisuuden

Johannekseen tukeutuen Kierkegaardin pseudonyymeistauml ks esim Vainio 2004 20ndash24 811 SB III 558 812rdquoEs scheint auch der Schritt zum Glauben erst moumlglich zu seinldquohellipldquowenn die Verzweiflung der Existenz im Widerspruch zu Gott nach allen Seiten hin offenbar geworden istldquo SB III 553 813 SB III 497 Kierkegaard 2001 27ndash29 47ndash48 814 SB III 499 Kierkegaard 2001 65 815 Kierkegaard erottaa esteettisen eettisen ja uskonnollisen eksistenssin jotka haumln jakaa joskus alaryhmiin Kierkegaardin eksistenssitasojen teoriasta ks esim Liehu 1990 tai Liehu 1988 816 SB III 499 Kierkegaard 2001 62 Kierkegaardin mukaan ldquoaumlaumlretoumln luopuminenldquo 817 SB III 498 Kierkegaard 2001 61 818 SB III 498 Kierkegaard 2001 64

224 Ihmeestauml (Wunder) todistaa Drewermannin mukaan se ettei Abraham luovu

toivosta taipuessaan uhraamaan Iisakin819 Drewermann ei kaumlytauml Kierkegaardin

tavoin uskon hypyn kaumlsitettauml820 mutta haumlnen kaumlyttaumlmaumlnsauml ihmeen kaumlsite vertautuu

siihen Drewermann vaumlittaumlauml Abrahamin luopuneen uskon kaksoisliikkeessauml

kaikesta maallisesta ja saaneen sen samalla takaisin821 Haumln kaumlyttaumlauml

Kierkegaardilta omaksumaansa paradoksin kaumlsitettauml kuvaamaan uskon rohkeutta

jolla tartutaan ajalliseen olemiseen absurdiuden perusteella Puhtaasti inhimillistauml

rohkeutta osoittaisi haumlnen mukaansa ajallisen hylkaumlaumlminen ikuisen vuoksi Uskoa

osoittaa sen sijaan luottamus siihen ettauml saa pitaumlauml ajallisen ja aumlaumlrellisen

aumlaumlrettoumlmaumln avulla822 Uskoon kuuluu siten Drewermannin mukaan sen sisaumlisen

ristiriidan kestaumlminen jota Kierkegaard nimittaumlauml ristiriidaksi sisaumlisen aumlaumlrettoumlmaumln

intohimon ja objektiivisen epaumlvarmuuden vaumllillauml823 Kierkegaard tarkoittaa taumlllauml

ettauml on uskallettava heittaumlytyauml Jumalan aumlaumlrettoumlmaumln hyvyyden varaan vaikka se

tuntuisi jaumlrjettoumlmaumlltauml824 Drewermannin mukaan ahdistus vaihtuu uskoksi Jumalaa

kohtaan osoitetussa luottamuksessa jota haumln pitaumlauml Kierkegaardia seuraten

absurdina

Drewermann maumlaumlrittelee Kierkegaardiin tukeutuen ettauml uskossa syntyy

aumlaumlrellisen ja aumlaumlrettoumlmaumln synteesi eli toteutuu se eksistenssi jonka epaumltoivo on

tuhonnut825 Lisaumlksi usko tuottaa minuuden (Selbst) loumlytaumlmisen Ihminen voi naumlet

Drewermannin mukaan loumlytaumlauml minuutensa vain kun Jumala on haumlnelle Toinen

(nur Gott als dem Anderen) Usko merkitsee siis oikeaa suhdetta omaan

minuuteensa826 Drewermann laumlhestyy taumlssauml minuutensa loumlytaumlmistauml teologisesti

kaumlyttaumlmaumlllauml minuuden kaumlsitettauml Kierkegaardin sille antamassa merkityksessauml

819 rdquoUnd dennoch resigniert Abraham nicht Isaak zu opfern bedeutet ihn nicht alle Hoffnung fahren lasseldquohellipldquoacutekraft des Absurdenacute im Glauben die Endlichkeit wieder zu gewinnenldquohellipldquoist ein Wunder und keine acuteLebensweisheitacuteldquo SB III 497ndash98 820 Kierkegaard kaumlyttaumlauml acutehypynacute kaumlsitettauml useassakin yhteydessauml Varsinainen kierkegaardilainen hyppy tapahtuu absoluuttisen joko tai n paradoksikristillisyyden edessauml tehtaumlvaumln valinnan yhteydessauml Liehu 1988 186 821 SB III 507 Kierkegaard 2001 66 822 rdquoEs gehoumlrt ein rein menschlicher Mut dazu auf alles Zeitliche zu verzichten um die Ewigkeit zu gewinnenldquohellipldquoaber es gehoumlrt ein paradoxer und demuumltiger Mut dazu die ganze Zeitlichkeit nun kraft des Absurden zu erfassen und dieser Mut ist der des GlaubensldquohellipldquoEs geht beim Glauben alsoldquohellipldquodaszlig die zeitlichen und endlichen Guumlter vermoumlge des Unendlichen festgehalten werdenldquo SB III 499 Kierkegaard 2001 66 823 Kierkegaard 1992 211 824 Vrt rdquoUskon liike on alituisesti tehtaumlvauml absurdiuden nojalla ja ndash mikauml pantakoon merkille ndash sillauml tavoin ettei aumlaumlrellisyyttauml menetetauml vaan voitetaan se kokonaanrdquo Kierkegaard 2001 50 825 SB III 501 826 ldquoDer Glaube im weitesten Sinne als wahrer Selbstvollzug der menschlichen Existenz verstanden werden muszligldquohellipldquoNur Gott als dem Anderen meiner selbst kann ich mich selbst finden

225

Minuus tarkoittaa silloin hengen ruumiin ja sielun ykseyttauml827 Drewermann

korostaa yksityisen ihmisen uskon olevan arvokasta koska se perustuu Jumala-

suhteeseen rdquoyksiloumlllisyys niin tulkitsemme Kierkegaardia edellyttaumlauml Jumalan

absoluuttista persoonaardquo828 Ihmisen yksiloumlnauml tekemauml uskon valinta synnyttaumlauml

haumlnen mukaansa suhteen Jumalan ja ihmisen vaumllille ja usko on koko persoonan

akti

Tiivis tulkinta osoittaa mitauml Drewermann sisaumlllyttaumlauml teologisesti uskon

syntymiseen829 Haumln ajattelee ettauml usko ja minuutensa loumlytaumlminen saavutetaan

vain ahdistuksen kautta Uskon loumlytaumlmiseen johtava sisaumlinen prosessi voi

esimerkistauml paumlaumltellen kuitenkin olla lyhytkestoinen Tulkinnan painopiste on

Abrahamin sisaumlisessauml ratkaisussa haumln luopuu sisaumlisesti pojastaan ja saa samalla

taumlmaumln takaisin Kuvatkin voivat ilmeisesti Drewermannin mukaan heraumlttaumlauml

ihmisen mielessauml uskon Abrahamin koettelemuksen kaltaisessa lyhytkestoisessa

uskon rdquokaksoisliikkeessaumlrdquo

Drewermann taumlydentaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitystaumlaumln uskon

syntymisestauml Gerasan rdquoriivatunrdquo paranemisen tulkinta (Mark 5 1ndash20) on haumlnen

mukaansa paras esimerkki siitauml830 Haumln vaumlittaumlauml ettauml jokaisen ihmisen sisaumlisessauml

vapautumisessa toteutuu sama kuin rdquoriivatunrdquo kohdatessa Jeesuksen831 Haumln

maumlaumlrittelee miehen tilan sekauml Kierkegaardin eksistentiaalisella ettauml Riemannin

uuspsykoanalyyttisellauml termistoumlllauml mies on epaumltoivoinen (acuteVerzweifelteracute) ja haumln

kaumlrsii skitsoidisesta paranoiasta (gewisse schizoid-paranoische Zustaumlnde

gemahnenden Verfolgungsangst)832 Raamatun kuvaus miehen paranemisesta

sowie mein Glaube zunaumlchst nichts anderes ist als ein rechtes Verhaumlltnis zu mir selbstldquo SB III 464 Kierkegaard 1924 20 827 rdquoacuteDer Mensch acute meinte er weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacute Doch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muszlig vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewuszligtsein das als Selbstbewuszligtsein die Einheit bildetldquo GF I 336 828 SB III 508 Kierkegaard 2001 75ndash76 829 Drewermann ei tulkitse teoksessaan Strukturen des Boumlsen taumltauml kertomusta Raamatun alkukertomusten tavoin syvyyspsykologisesti 830 TE II 247 Tulkinta on monien arvioijien mukaan kieleltaumlaumln erityisen vaikuttava ja sisaumlltoumlrikas Frey 1995 130 Lyhyemmaumlssauml muodossa Drewermann tulkitsee kertomuksen DMK I 360ndash65 831 rdquo Es gehtldquohellipldquozu eroumlrtern daszlig die entscheidende Alternative der menschlichen Existenz zwischen Angst und Glauben einfuumlhlbar und einsichtig wird Was jedenfalls die Gestalt des Besessenen von Gerasa in ihrer Widerspruumlchlichkeit auf erschuumltternde Weise deutlich macht ist gerade diese absolute Konfrontation dieser aumluszligerste Widerstand der einsetzt wenn ein Mensch der nur aus Angst besteht auf seinen Erloumlser trifftldquo TE II 261 832 TE II 252 254 Skitsoidiselle eli eristaumlytyvaumllle persoonallisuudelle on ominaista vetaumlytyminen tunnepitoisista sosiaalisista ja muista suhteista mielikuvitukseen yksinaumlisiin harrastuksiin ja itsetutkisteluun Kyky ilmaista tunteita ja kokea mielihyvaumlauml on rajoittunut Marttunen et al 471

226

kertoo haumlnen mukaansa uskon syntymistauml koskevista yleisistauml lainalaisuuksista

joita niin eksistentiaalinen kuin psyykkinenkin vapautuminen noudattaa

Miten Jumala tai Jumalaa edustava ihminen sitten Drewermannin mukaan

vaikuttaa uskon syntymiseen Siihen Drewermann kiinnittaumlauml ihme- ilmestys- ja

kutsumuskertomuksien tulkinnoissaan tavallisesti ensimmaumliseksi huomionsa 833

Gerasan riivatun paranemista kuvaavassa kertomuksessa Jeesus on Jumalan

ilmoituksen kantajana Haumlnen toimintansa osoittaa Drewermannin mukaan sen

miten Jumala kohtaa ihmisen Jeesus laumlhestyy haumlnen mukaansa miestauml

myoumltaumltuntoisen psykoterapeutin tavoin ja osoittaa hyvaumlksymisensauml kysymaumlllauml

taumlmaumln nimeauml Haumln laumlhestyy miestauml empaattisesti vakavasti ja kaumlrsivaumlllisesti

paumlaumlstaumlkseen selville taumlmaumln tilanteesta834 Drewermann ajattelee Jeesuksen

toimineen samoin myoumls ilmestyessaumlaumln opetuslapsilleen Tiberiaanjaumlrven rannalla

(Joh 21 1ndash14) kun haumln laumlhestyi miehiauml hellaumlsti puhuttelemalla835 Jeesus kutsui

Drewermannin mukaan koko youmln turhaan kalastaneita lapsukaisiksi (Kindlein)

vaikka puhuttelusanana on Raamatussa rdquomiehetrdquo Se ilmaisee haumlnen mukaansa

taumlydellistauml hyvaumlksyntaumlauml (bedingungsloses Geltenlassen)836 Myoumls Mooseksen

kutsumuskertomuksen (2 Moos 31ndash417) tulkinnassa Drewermann korostaa

uskoa synnyttaumlvaumlauml kohtaamistapaa Sen mukaan Mooses pitaumlauml itseaumlaumln

kelpaamattomana Jumalan tyoumlhoumln mutta laumlhestyy kuitenkin pensasta Se kuvaa

Drewermannin mukaan sitauml ettauml vaumlhaumlpaumltoumlinenkin ihminen voi paumlaumlstauml osalliseksi

jumalallisesta laumlmmoumlstauml ja kirkkaudesta Se ettauml Jumala naumlkee palavaa pensasta

katsomaan tulleen Mooseksen symboloi varjelusta837 Uskon loumlytaumlminen alkaa

siis Drewermannin mukaan Jumalan osoittaman hyvaumlksynnaumln kokemuksesta

jonka vaumllittaumljaumlnauml on usein ilmoituksen kantaja eli Jeesuksen hengessauml toimiva

Paranoia on vainoharhaisuutta eli ajattelutapa jolle on ominaista ihmisen virheellinen tunne tai ajatus olemisesta pahansuovan toiminnan kohteena Partonen amp Loumlnnqvist 2014 871 833 Kertomuslajien nimitykset loumlytyvaumlt TE In ja TE IIn nimilehdiltauml Drewermann kaumlsittelee kyseisiauml kertomuslajeja myoumls muilla nimillauml Niitauml ovat esim ilmestys- ja kutsumuskertomus (Erscheinungs- und Berufungsgeschichten) TE II 9 834 rdquoNur wenn die Frage nach dem Wesen des anderen so einfuumlhlend so ernst uns so geduldig gestellt wirdldquohellipldquokann man damit rechnen von dem Betroffenen eine wahre Antwort zu erhaltenldquo TE II 264 835 TE II 393ndash423 836 TE II 405ndash6 Joh 215 837 rdquoVon Gott gesehen werden heiszligtldquohellipldquodaszlig es in unserem Leben eine Vorsehung gibtldquo TE II 382 ldquoErfahrung des Mose als er sich dem acutebrennenden Dornbuschacute naumlhert diesem Symbol in dem die Kleinheit und die Niedrigkeit des Menschen sich vereinen mit der verzehrenden Waumlrme und Helligkeit des Goumlttlichenldquo TE II 383

227

ihminen838 Ihmiseen hyvaumlksyvaumlsti suhtautuva Jumala uskon alkuunpanijana on

teologista tulkintaa

Jumalan vaikutus on Drewermannin mukaan yksiloumlllistauml ihmiset kokevat

ettauml heidaumlt on hyvaumlksytty ja heillauml on nyt yhteys Jumalaan Jumala voi haumlnen

mukaansa esimerkiksi koskettaa Raamatun lukijan silmiauml niin ettauml haumlnen

sydaumlmensauml avautuu Jumala ei siis vaumllttaumlmaumlttauml tarvitse ilmoituksen kantajaa839

Kyseessauml on intuitiivinen kokemus jota voi tulkita sekauml teologisesti ettauml

syvyyspsykologisesti Jeesuksen henki voi Drewermannin mukaan siten vaikuttaa

niin ettauml tekstien takaa loumlytyvaumlt luomisilmoituksen kuvat vaikuttavat erityisellauml

tavalla ihmisten mieleen Kyseinen sisaumlinen kokemus on haumlnen mukaansa myoumls

taumlrkeintauml uskon syntymisessauml840 Haumln ajattelee uskon syntyvaumln sellaisen

kokemuksen vaumllityksellauml jota voi tulkita sekauml teologisesti ettauml

syvyyspsykologisesti

Jeesuksen hengen synnyttaumlmauml Jumalan kohtaaminen vaikuttaa

Drewermannin mukaan ensiksi niin ettauml ihminen joutuu Gerasan riivatun tavoin

kohtaamaan totuuden itsestaumlaumln Haumln ajattelee Jumalan voivan suorastaan pakottaa

siihen 841 Turhaan kalastaneille opetuslapsille tapahtuva kuvaa Drewermannin

mukaan samaa asiaa Jeesuksen kehotus verkkojen heittaumlmisestauml veteen symboloi

siitauml ettauml ihmisen on tiedostettava tilanteensa842 Itsestaumlaumln luopumista osoittaa

haumlnen mukaansa se ettauml Mooses riisuu kenkaumlnsauml palavaan pensaan edessauml843

Uskon loumlytaumlminen alkaa kun ihminen ymmaumlrtaumlauml olevansa ahdistuksen vallassa

Kaikki ihmiset loumlytaumlvaumlt Drewermannin mukaan uskon samojen vaiheiden

kautta kuin Gerasan riivattu844 Taumltauml prosessia haumln vertaa psyykkisesti sairaan

838 rdquoEs ist dann sein acuteGeistacute der die Glaumlubigenldquohellipldquoacutein alle Wahrheit einfuumlhrtacute(Joh 1613) ldquoSo kann religioumls ein historisches Ereignis oder eine bestimmte Person nur dann zum Traumlger einer goumlttlichen Offenbarung werdenldquo GF I 257 839 DMK II 256 840 rdquoStets ist dabei die Erfahrung groumlszliger als der wesentlich bildhafte Ausdruck und dieser wiederum ist wesentlich reicher als es die Lehrbegriffe zur rational vertretbaren Ausformulierung des symbolischen Ausdrucks der religioumlsen Erfahrung sein koumlnntenldquo GF I 197 841 rdquoEs ist letztlich in jedem Menschenleben unvermeidlich mit der Wahrheit vor Augen sich selber zu riskieren und umgekehrt gibt es fuumlr einen Therapeuten von der Art Priesteraumlrzte keine Wahl Gott hat ein Recht daszlig seine Schoumlpfung nicht durch Angst verwuumlstet wird und es ist nicht erlaubt von der Macht des Boumlsen zu kapitulierenldquo TE II 263 Vrt Mark 513 842 TE II 406ndash8 Vrt Joh 21 7 843 rdquoDas Ausziehen der Schuhe kommt also einer Selbstentbloumlszligung einer symbolischen Nacktheitldquohellipldquogleichldquo TE II 384 Vrt 2 Moos 3 5ndash6 844 rdquoEs gehtldquohellipldquozu eroumlrtern daszlig die entscheidende Alternative der menschlichen Existenz zwischen Angst und Glauben einfuumlhlbar und einsichtig wird Was jedenfalls die Gestalt des Besessenen von Gerasa in ihrer Widerspruumlchlichkeit auf erschuumltternde Weise deutlich macht ist

228

parantumiseen terapiassa Nimen kysyminen Gerasan mieheltauml lisaumlauml tulkinnan

mukaan aluksi taumlmaumln ahdistusta845 Drewermann kiinnittaumlauml huomiota siihen ettauml

kertomuksen mies on huutanut ja runnellut itseaumlaumln yksinaumlisyydessaumlaumln ja torjuu

silti Jeesuksen846 Jumalan kohtaaminen ei siis ole ongelmatonta vaan johtaa

paradoksaalisesti usein avun torjumiseen silloin kun ihminen tosiasiassa kaipaa

sitauml Miehen aggressiivinen reagointi Jeesuksen puhutteluun kuvaa Drewermannin

mukaan sisaumlistauml taistelua itsenaumlisyyden ja muiden vallassa olemisen vaumllillauml ja

osoittaa ettauml oman tilansa myoumlntaumlminen on usein vaikeaa 847

Se ettauml ihminen pelkaumlauml naumlkyy Drewermannin mukaan usein torjuntana

Esimerkiksi Mooseksen heittaumlmaumln sauvan muuttuminen kaumlaumlrmeeksi ilmaisee

haumlnen mukaansa ahdistusta jonka Jumalan tarjoama tehtaumlvauml useinkin heraumlttaumlauml

Myoumls Mooseksen kaumlden muuttuminen spitaaliseksi haumlnen tyoumlntaumlessaumlaumln sen

povelleen848kuvaa Drewermannin mukaan ristiriitaisia tunteita Mooses on haumlnen

mukaansa aggressionsa torjuva ihminen849 Gerd Luumldemann paumlaumlttelee

Drewermannin Gerasa-tulkinnan perusteella ettauml taumlmauml vaumlittaumlauml kaikkien ihmisten

loumlytaumlvaumln itselleen uskon pietistisen kaumlaumlntymyskamppailun kautta850 Luumldemann on

siinauml mielessauml oikeassa ettauml Jumala-yhteyden torjuminen voi Drewermannin

mukaan olla hyvin voimakasta Drewermann on kuitenkin esittaumlnyt myoumls

toisenlaisia tulkintoja ahdistuksesta vapautumisesta851 Torjunnan ja aggression

kaumlsitteiden kaumlyttaumlminen osoittaa haumlnen tulkintansa psykoanalyyttiseksi852

Ahdistuksesta vapautuminen on Drewermannin mukaan usein vaikeaa

mutta se on kuitenkin tarpeen uskon loumlytaumlmiseksi Taumltauml haumln painottaa esimerkiksi

Gerasan riivatun tapauksessa Ahdistuksesta ei tulkinnan mukaan paumlaumlstauml

pelkaumlstaumlaumln haumlaumltaumlmaumlllauml sitauml aiheuttavat rdquodemonitrdquo sillauml ahdistavat asiat voivat

palata mieleen niiden tavoin Drewermann ilmaisee psykoanalyyttisin kaumlsittein

gerade diese absolute Konfrontation dieser aumluszligerste Widerstand der einsetzt wenn ein Mensch der nur aus Angst besteht auf seinen Erloumlser trifftldquo TE II 261 845 TE II 257ndash59 846 TE II 255 847 TE II 254ndash256 265ndash268 848 2 Moos 46 849 TE II 388ndash90 Torjunnalla tarkoitetaan psykologiassa psyykkistauml puolustusmekanismia jossa suunnataan huomio pois traumaattisesta kokemuksesta luomalla ahdistavien mielikuvien tilalle niitauml korvaavia mielikuvia Vuorinen 1995 309 850 Luumldemann 1992 118 851 Vrt Drewermannin tulkinta Abrahamin koettelemuksesta 852 Torjunta (repressio) on alkuaan Sigmund Freudin kaumlyttaumlmauml kaumlsite

229

ettauml ahdistuksen aiheuttajat olisi laumlpikaumlytaumlvauml (durcharbeiten)853 Haumln korostaa ettauml

mieltauml jatkuvasti jaumlrkyttaumlmaumlaumln pyrkivaumlt tunteet on rdquotodellardquo (wirklich) elettaumlvauml

jotta ne eivaumlt enaumlauml kalva mieltauml854 Tiberiaanjaumlrvellauml kalastamisen tai Mooseksen

kutsumuksen yhteydessauml Drewermann ei kuitenkaan tuo esille tarvetta kaumlsitellauml

ahdistavia asioita Haumln ei puhu synnistauml tai katumuksesta myoumlskaumlaumln Gerasan

riivatun paranemista tulkitessaan Haumln ei siis kaumlytauml teologista terminologiaa

vaikka ajattelee miehen paranemisen kuvaavan uskon loumlytaumlmiseen johtavaa

tapahtumasarjaa Haumlnen tulkintansa rakentuu eraumlaumlnlaisen kvasipietistisen

armojaumlrjestyksen varaan jossa on syntien tunnustamisen tilalla ahdistuksen eli

Jumalasta erossa olemisen myoumlntaumlminen

Pahat henget ajetaan kertomuksessa sikoihin jotka syoumlksyvaumlt jaumlrveen

Niiden kohtalo symboloi Drewermannin mukaan yliminaumln vallasta

vapautumisesta jossa rdquoriivatunrdquo itsessaumlaumln elaumlimelliseksi ja epaumlpyhaumlksi kokema

upotetaan tiedostamattoman mereen855 Taumlmaumln tulkinnan mukaan ahdistavat asiat

on poistettava (ausagieren) mielestauml eli torjuttava jotta ihminen voi loumlytaumlauml

minuutensa856 Psyykkisesti haumliriintyneet pystyvaumltkin psykologisen kaumlsityksen

mukaan usein ainoastaan torjumaan vaikeat asiat857 Drewermann arvioikin ettei

muu ole mahdollista riivatun tapauksessa858 Gerasan tulkinta ei kuitenkaan

kelvanne malliesimerkiksi ahdistuneen ihmisen auttamisesta Taumltauml mieltauml naumlyttaumlauml

olevan myoumls Drewermann koska haumln painottaa samassa tulkinnassa sitauml ettauml

ahdistusta tuottavat asiat on kaumlsiteltaumlvauml Haumlnen mukaansa ahdistuksesta voi sis

kuitenkin vapautua joko kaumlsittelemaumlllauml sitauml tai torjumalla sen859 Kysyauml voi miten

853 rdquoAuch Jesus muszlig unter dem Eindruck dieser so zerstoumlrerischen seelischen Entfremdung anerkennen daszlig er die acute unreinen Geisteracute nicht einfachhin ohne konkrete Durcharbeitung acute auszliger Landesacute schicken kann sie wuumlrden siebenfach zuruumlckkehren wie er selbst in Matt 12 45 (Luuk11 26) sagtldquo TE II 268 854 rdquoEs koumlnnenldquohellipldquofast zwanghaft rasende Zerstoumlrungsimpulse sich zu Wort melden und all diese Gefuumlhle muumlssen in irgendeiner Form nach auszligen abgefuumlhrt und wirklich gelebt werden wenn sie nicht staumlndig weiter das eigene Ich zernagen und zerbeiszligen sollenldquo TE II 269 855 rdquoIn der Geschichte von dem Besessenen von Gerasa kann man in aumlhnlicher Weise die gesamte Szene von den Schweinen mit gewissem Recht fuumlr eine phantastische Symbolhandlung haltenldquohellipldquoalles was anacute Unreinemacute in dem acute Besessenenacute lebt muszligldquohellipldquogegen die Kontrolle des Uumlberichs freigesetzt und ausgetobt werden duumlrfen bis es sich endguumlltig entleert hat und getrost im acute Meeracute des Unbewuszligten versinken kannldquo TE II 269 856 rdquoVon daher bleibt allein der Weg des aggressiven Ausagierens des wirklichen Tuns nach auszligen als Schritt einer tieferen Begegnung mit sich selbst und den anderen uumlbrigldquo TE II 268 857 rdquoDieser Begriff beschreibt unreflektierte Aktionen von Personen Ausagieren wird oft als Abwehrmechanismus bei psychisch gestoumlrten Patienten beobachtet-ldquo Ausagieren Lexikon httptherapeut-berlinde 17102013 858 rdquoVon daher bleibt allein der Weg des aggressiven Ausagierensldquo TE II 268 859 Myoumls Merkleinin mukaan Drewermann ajattelee oman minuuden loumlytyvaumln joskus vain eristaumlmaumlllauml kielteiset asiat mielestaumlaumln Merklein 1992 1034 Frey 1995 130 Naumlkemys on

230

esimerkiksi Raamattua lukeva tai unikuvista pelastusta etsivauml vapautuu

ahdistuksestaan

Drewermann esittaumlauml siis Gerasan miestauml koskevassa tulkinnassa kaksi

psykoanalyyttistauml toisilleen vastakkaista ratkaisumallia ahdistuksesta

vapautumiselle Eksegeetti Helmut Merkleinin mukaan Drewermannin

ausagieren-tulkinnassa on kysymys lohkomisesta860 Ausagieren-tulkinta eroaakin

Jungin kaumlsityksestauml jonka mukaan kielteisiksi koetut asiat eli varjo on

integroitava muuhun mielensisaumlltoumloumln jotta niitauml voi tietoisesti hallita861 Taumlmauml

Jungin kanta vastaa psykoanalyyttistauml kaumlsitystauml asioiden kaumlsittelemisestauml

Esimerkiksi Tiberiaanjaumlrvellauml kalastavat opetuslapset eivaumlt Drewermannin

mukaan yritauml torjua Jeesuksen tuomaa apua Heidaumln on kuitenkin osoitettava

luottavansa Jumalaan tai haumlnen edustajaansa vapautuakseen ahdistavasta

tilanteesta Drewermann tulkitsee Kierkegaardin rdquotoistonrdquo (Wiederholung)

ajatuksella sitauml ettauml opetuslapset joutuivat jatkamaan kalastusta kun ovat jaumlaumlneet

youmlllauml saaliitta862 Mooseksen kutsumuskertomusta tulkitessaan Drewermann

korostaa ettauml ahdistuksesta on uskaltauduttava luopumaan eli on toimittava

samoin kuin Mooses Ahdistuksesta ei paumlaumlse hylkaumlaumlmaumlllauml sauvan vaan on

tartuttava sauvaksi muuttuneeseen kaumlaumlrmeeseen jolloin siitauml tulee jaumllleen sauva

Ahdistuksen sijaan on valittava usko (Vertrauen)863 eli kuvat on otettava todesta

Uskoon ei Drewermannin mukaan kuulu ahdistusta864 mutta ahdistuksesta

vapautumista haumln ei kuitenkaan maumlaumlrittele yksiselitteisesti Gerasan riivattu

vapautuu haumlnen mukaansa ahdistuksestaan torjumalla sen mutta Abraham laumlpikaumly

ahdistustaan koettelemuksessaan Joskus ahdistus voi siis poistua ja usko syntyauml

haumlnen mukaansa kuitenkin naumlennaumlisen helposti Nukkuvakin voi paumlaumlstauml

ahdistuksestaan regressiossa jossa tapahtuu mielen tiedostamattoman kerroksen

oikeutettu koska Drewermann rinnastaa Gerasan miehen kokeman siihen mitauml muutkin uskoa etsivaumlt voivat kokea TE II 261 860 Merklein 1992 1034 Frey 1995 130 Lohkomisella (splittaus) tarkoitetaan psykoanalyysin teoriassa muusta mielensisaumllloumlstauml eristaumlmistauml Splittaus eli lohkominen on Melanie Kleinin kehittaumlmauml modernin psykoanalyysiin kaumlsite Splittaamalla ihmisen minauml jakaa asiat jyrkaumlsti hyviin ja pahoihin Splittaus kuuluu lapsen normaaliin kehitykseen Aikuisen splittaus on taumlrkeauml psyykkinen puolustusmekanismi mutta voimakas splittaus ilmenee vainoharhaisuutena tai idealisaationa Hyvin integroituneessa persoonallisuudessa splittaus on vaumlhaumlistauml Segal 1994 36ndash7 861 Jung 1976b GW 92 sect 14 862 TE II 409 Vrt Joh 216 863 TE II 388Vrt 2 Moos 44 864 rdquoDer Glaubeldquohellipldquoist so allgemeinmenschlich wie sein Gegenteil die menschliche Angstldquo TE II 164

231

spontaani parantuminen865 Se on tosin haumlnen mukaansa harvinaista vaikkakin

taumlllaista tapahtuu šamanismissa866 Drewermann tukee naumlin syvyyspsykologista

tulkintaansa viittaamalla tunnettuun ihmisen psykosomatiikkaa koskevaan tietoon

Aggressiivisuuden purkaminen ei Drewermannin mukaan kuitenkaan vielauml

paranna ihmistauml vaan minuuden loumlytaumlminen mahdollistuu vasta sen jaumllkeen Sitauml

Drewermann pitaumlauml Gerasan kertomuksen varsinaisena dilemmana Haumln kaumlyttaumlnee

taumlssauml minuuden kaumlsitettauml syvyyspsykologisessa Jungin kaumlsitteelle antamassa

merkityksessauml koska haumln tulkitsee tapahtumaa psykoterapeuttisena prosessina867

Minuuden loumlytaumlmistauml kuvaa haumlnen mukaansa miehelle myoumlhemmin tapahtuva

mies halusi liittyauml opetuslapsiin mutta Jeesus ei sallinut sitauml Miehen oli sen sijaan

palattava kotiinsa ja kerrottava omaisilleen Herran suuresta teosta Kierkegaardiin

tukeutuen Drewermann tulkitsee ettauml miehen oli opittava tekemaumlaumln rdquoaumlaumlrettoumlmaumlaumln

kuuluvia uimaliikkeitaumlrdquo aumlaumlrellisessauml maailmassa ja ymmaumlrrettaumlvauml arkipaumlivaumliseen

sisaumlltyvauml jumalallisuus868 Gerasan mies oppii haumlnen mukaansa vasta siten

vaumlhitellen ymmaumlrtaumlmaumlaumln vapautensa Kierkegaardiin tukeutuen Drewermann

perustelee edelleen teologisesti ettauml uskon loumlytaumlnyt ihminen on oman minuutensa

865 rdquoDurch die psychische Regression werden Schichten der Seele wiederbelebt die bislang von der Entwicklung ausgeschlossen oder als unbrauchbar wo nicht gefaumlhrlich beiseitegelassen wurdenldquohellipldquoDie Traumlumeldquohellipldquoihr Hauptwert liegt darin das in ihnen eine Art spontaner Selbstheilung des Unbewussten bzgl derjenigen Konflikte eingeleitet ermoumlglicht oder sogar durchgefuumlhrt wird die vom Bewusstsein entweder nicht geloumlst werden koumlnnen oder durch die Isolation des Bewusstseins von den tieferen Schichten der Psyche geradezu verursacht sindldquo TE I 114ndash115 866 TE I 109 Das wichtigste Feld aber auf dem Traum Orakel und magisches Ritual zusammenkommen ist das Gebiet der unmittelbarsten menschlichen Not der koumlrperlichen Erkrankung Die Schamanen und Wunderaumlrzte der Antike und der acuteprimitivenacute Stammesreligionen wussten in einem erstaunlichen Masse um die Zusammenhaumlnge von leiblichen und seelischen Vorgaumlngen die heute die psychosomatische Medizin zu erforschen versuchtldquo TE I 129 867 rdquoAber das wirkliche Dilemma bei der Heilung des acute Besessenenacute besteht offensichtlich darin daszlig eine symbolische Abreaktion der verdraumlngten Aggressivitaumlt allein bei ihm durchaus nicht hinreichtldquohellipldquoAlles muszlig ein Mensch tun duumlrfen was noumltig ist um zu sich selbst zu findenldquo TE II 269ndash70 Drewermann ei maumlaumlrittele sitauml kaumlyttaumlaumlkouml haumln minuutensa loumlytaumlmisen kaumlsitettauml Jungin analyyttisen psykologian vain Kierkegaardin eksistentiaalisen ajattelun sanalle antamassa merkityksessauml Molemmat ovat mahdollisia Drewermannin tulkinnalleen asettamien tavoitteiden valossa vaikkakin sanan kaumlyttouml sen syvyyspsykologisessa merkityksessauml on todennaumlkoumlisempi siksi ettauml Drewermann soveltaa syvyyspsykologisen paranemisprosessin kaavaa tulkinnassaan Drewermann siirtyy siis tulkinnan lopussa kaumlyttaumlmaumlaumln psykoanalyyttisten kaumlsitteiden sijaan Jungin analyyttisen psykologian minuuden loumlytaumlmisen kaumlsitettauml ihmisen uudistumisesta Vrt Mark 519 868 rdquoDieser Mannldquohellipldquowirdldquohellipldquoin kleinen Schritten lernen duumlrfen muumlssen die acute Schwimmbewegungen des Unendlichenacute im Endlichen zu wiederholenldquohellipldquo in alle Zukunft wird er wissen daszlig seine Freiheit ihm von Gott geschenkt istldquo TE II 274 Drewermann kaumlyttaumlauml taumlssauml Kierkegaardin Furcht und Zittern (suom Pelko ja vavistus)-teoksessaan kaumlyttaumlmaumlauml kaumlsitettauml uskon kaksoisliikkeestauml (die Doppelbewegung des Glaubens) jota Kierkegaard kaumlytti siitauml ettauml Abraham uskoi Jumalan saumlaumlstaumlvaumln Iisakin vaikka oli toisaalta valmis uhraamaa taumlmaumln Jumalan kaumlskyn mukaisesti SB III 500 Kierkegaard 2001 47 66

232

loumlytaumlnyt persoona jolla on hengen ruumiin ja sielun ykseys869 Henki tarkoittaa

taumllloumlin Jumalan hengestauml riippuvaista ihmisen henkeauml 870 Jungiin tukeutuen

Drewermann taas maumlaumlrittelee uskon loumlytaumlneen ihmisen minuutensa loumlytaumlneeksi

myoumls kaumlsitteen syvyyspsykologisessa merkityksessauml871 Teologinen kaumlsitys

minuudesta eroaa Drewermannin mukaan sitauml vastaavasta syvyyspsykologisesta

kaumlsityksestauml uskonnollisen ulottuvuutensa vuoksi mutta Drewermann arvioi

selvaumlstikin miehen loumlytaumlvaumln vaumlhitellen minuutensa sekauml syvyyspsykologisessa ettauml

teologisessa mielessauml 872 Ahdistuksesta vapautunut ihminen voi loumlytaumlauml haumlnen

mukaansa vaumlhitellen minuutensa molemmissa merkityksessauml

Mooseksen ja Tiberiaanjaumlrvellauml kalastavien opetuslasten ahdistus taas

vaihtui Drewermannin mukaan nopeasti uskoksi Sitauml kuvaa Mooseksen

tapauksessa kaumlaumlrmeen muuttuminen sauvaksi Syvyyspsykologisesta

naumlkoumlkulmasta kyseessauml on sisaumlinen prosessi jossa Mooses kypsyy ottamaan

vastaan kansanjohtajan tehtaumlvaumln873 Haumln loumlytaumlauml siten myoumls minuutensa

vaihtaessaan ahdistuksensa uskoon Sekauml kalastavat opetuslapset ettauml Mooses

loumlytaumlvaumlt Drewermannin mukaan Gerasan riivatusta poiketen itsensauml samalla kun

vapautuvat ahdistuksestaan Kaumlsitys yhdessauml hetkessauml tapahtuvasta syvaumlllisestauml

psyykkisestauml muutoksesta ei vaikuta psykologisesti uskottavalta

Uskon syntyprosessi voi siten Drewermannin mukaan joskus kestaumlauml kauan

vielauml ahdistuksesta vapautumisen jaumllkeen Ihminen loumlytaumlauml silloin olemuksensa

(Wesen) ja uskon (Vertrauen) vasta vaumlhitellen874 Syvyyspsykologisesti ilmaistuna

869rdquoacuteDer Mensch acute meinte er (Kierkegaard) weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacute Doch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muszlig vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewuszligtsein das als Selbstbewuszligtsein die Einheit bildetldquo GF I 336 870 rdquoNun aber existiert der Mensch nicht aus sich selbst heraus Es ist ein ganz und gar acuteabgeleitetes Verhaumlltnisacute wie KIERKEGAARD sagt und so traumlgt er den Grund aller Angst auf `abgeleiteteteacute (kontingente) Weise acuteGeistacute zu seinldquo GF I 336 871 rdquoProzeszlig der Selbstfindungldquohellipldquovielmehr geht es um die Integration all der Bilder die durch den Gang der Evolution in die Seele des Menschen hineingelegt wurdenldquo GF I 504rdquoSelbstfindung und Gottfindung bilden eine unaufloumlsbare Einheitldquo GF I 507 ldquoMan kann nun den Gottesbildaspektldquohellipldquoals eine Spiegelung des Selbst erklaumlren oder umgekehrt das Selbst als imago Dei im Menschenldquo Jung 1963 GW 11 sect 282 872 rdquoDie entscheidende Entdeckung SOumlREN KIERKEGAARDSldquohellipldquolauteteldquohellipldquoacuteDas Selbstldquohellipldquoist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseldquo GF I 336 rdquoSelbst Als empirischer Begriff bezeichnet das Selbst den Gesamtumfang aller psychischen Phaumlnomene im Menschen Es druumlckt die Einheit und Ganzheit der Gesamtpersoumlnlichkeit ausldquo Jung 1960a GW 6 sect 891 873 TE II 391ndash92Vrt 2 Moos 4 4 874 rdquoIndem er sein eigenes Wesenldquohellipldquozuruumlckgewinnen kann undldquohellipldquozu einer Einladung auf dem Erfahrungshintergrund derselben Angst gemeinsam den Schritt auch des gleichen Vertrauens zu wagenldquo TE II 276

233

tapahtuu minuuden loumlytaumlminen vaiheittain eli se on monivaiheisen prosessin

tulos 875 Individuaatio kestaumlaumlkin Drewermannin mukaan tosielaumlmaumlssauml yleensauml

vuosia toisin kuin monissa myyteissauml876 Tulkinta sisaumlisen kypsymisprosessin

pituudesta vastaa syvyyspsykologisten terapiakaumlytaumlntoumljen kaumlsitystauml

Sekauml eksistentiaalinen ettauml psyykkinen ahdistus rauhoittuvat Drewermannin

mukaan aina uskon syntyessauml877 Taumlstauml haumln ajattelee toisin kuin Kierkegaard

jonka mukaan ahdistus on aina ihmisen osana vaikkakin ihminen voi rdquokasvaa

ahdistuksessaanrdquo878 Myoumls monet muut teologit kuten Tillich ajattelevat

ahdistuksen kuuluvan ihmisyyteen879 Myoumlskaumlaumln Jung ei yhdistauml ahdistuksesta

vapautumista individuaatioon jonka Drewermann samaistaa uskoon

Individuaatioon kuuluva oman varjon eli itselle tuntemattoman persoonallisuuden

puolen kohtaaminen onnistuu Jungin mukaan harvoille880 Kassel on oikeassa

arvioidessaan ettei ahdistuksen voittaminen kelpaa uskomisen teologiseksi tai

syvyyspsykologiseksi motiiviksi881 Eraumlaumlnauml syynauml Drewermannin

ahdistustulkintaan on ehkauml haumlnen pitaumlytymisensauml vanhentuneisiin kaumlsityksiin

terapiaprosessien luonteesta882 Se ettauml Raamatun heraumlttaumlmauml imaginaatio pyyhkisi

ihmisen mielestauml kaiken ahdistuksen on toiveajattelua883 Drewermannin

tulkinnoista syntyy helposti vaikutelma ahdistuksen torjunnasta

Drewermann pitaumlauml siis riivatun paranemiskuvausta malliesimerkkinauml

ahdistuksesta vapautumisesta Jeesus vaikuttaa siinauml ahdistuksesta vapautumisen

ja panee alulle minuutensa loumlytaumlmisen prosessin Tulkintaa ohjaa

syvyyspsykologisen terapiaprosessin malli mutta riivatun mielessauml vallinnutta

ahdistusta ja haumlnen saavuttamaansa uskoa Drewermann tulkitsee myoumls

teologisesti Kertomuksessa tiivistyy haumlnen mukaansa kaikkien kokema

ahdistuksen ja uskon yhteentoumlrmaumlys884 Haumln yrittaumlauml tulkita eksistentiaalisesta

875 Naumlin myoumls Jung Jung 1964 GW 7 sect 266ndash267 876 TE I 226 877 Naumlin myoumls GF I 379 878 Kierkegaard 1964 80 192 879 Tillich 1961 31 880 Jung 1976a GW 91 sect 45 sect 212 ndash sect 213 Pietikaumlinen 1999 132ndash33 881 Kassel 1992 43 882 Niemann 1993101 883 Eri asia on ettauml mielikuvapsykologiaa voidaan kaumlyttaumlauml tuloksellisesti terapiaprosessien osana Wahlbeck 2011 160 884 rdquoIn der Tat der besonders von Markus immer wieder geschilderte unerbittliche Kampf zwischen Jesus und denacute Daumlmonenacute ist keinesfalls nur eine spaumltere Mythologisierung oder Theologisierung der Gestalt Jesu es verdichtet sich darin ein grundsaumltzlicher Konflikt zwischen Angst und Glauben der in jedem Menschen in jeder Gesellschaft in jeder Kultur immer von neuem aufbrechen muszligldquo TE II 272

234

ahdistuksesta vapautumista psykiatrisen prosessin kaavaa soveltamalla

Luumldemannin mukaan Drewermann tekee huonoa eksegetiikkaa pakottaessaan

tekstin yksityiskohdat psykoanalyyttiseen muottiin885 Teologista ja

syvyyspsykologista tulkintaa yhdistaumlvaumlnauml kokonaistulkintana se on kuitenkin

valaiseva vaikkei kaikkiin Drewermannin teologisiin johtopaumlaumltoumlksiin voisikaan

yhtyauml Gerasa-tulkinnan voi ymmaumlrtaumlauml metaforaksi ahdistuksen ja uskon

vastakkaisuudesta

Kaikissa taumlssauml kaumlsitellyissauml ihme- ilmestys- ja kutsumuskertomuksissa

Drewermann tulkitsee ahdistuksesta vapautumisen auttavan ihmistauml loumlytaumlmaumlaumln

minuutensa ja suhteen Jumalaan Haumln on paumlaumltynyt taumlhaumln tulkintaan koska on

ottanut selitysmallikseen terapeuttisen toipumisen mallin Abrahamin kiusausta

tulkitessaan (1 Moos 22 1ndash19) haumln taas vaumlittaumlauml paumlinvastoin uskon vapauttavan

ahdistuksesta886 Kaikissa tulkinnoissaan haumln ei myoumlskaumlaumln liitauml uskoon

minuutensa loumlytaumlmistauml vaikkakin ne kuuluvat haumlnen mukaansa yleensauml yhteen887

Raamattua on haumlnen mukaansa aina tulkittava ahdistuksen ja uskon (Vertrauen)

vastakohtaisuudesta kaumlsin888 Sitauml missauml jaumlrjestyksessauml tai missauml suhteessa

toisiinsa ahdistuksesta vapautuminen minuutensa loumlytaumlminen ja uskon

syntyminen silloin tapahtuu Drewermann ei kuitenkaan maumlaumlrittele889 Haumlnellauml ei

ole yhtauml ainoaa uskon syntyprosessin mallia Ahdistuksesta vapautuminen

minuutensa loumlytaumlminen ja uskon syntyminen eivaumlt liity Drewermannin

tulkinnoissa ja muussa asiankaumlsittelyssauml aina samalla tavalla toisiinsa

46 Syvyyspsykologia uskon syntymisen tulkitsijana

Drewermann tulkitsee uskon syntymistauml yhdistaumlmaumlllauml teologiseen tulkintaan

syvyyspsykologista tulkintaa Taumlssauml alaluvussa osoitan mitauml uutta haumln naumlin tuo

teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml ja mikauml on syvyyspsykologian

soveltamisen teologinen merkitys Samalla tulee osoitetuksi mitauml mahdollisuuksia

Jungin analyyttinen psykologia tarjoaa uskon tulkinnan rikastuttamiseen koska

Drewermann hyoumldyntaumlauml erityisesti sitauml Haumlnen esittaumlmiensauml uusien naumlkoumlkulmien

merkitystauml arvioin eri naumlkoumlkulmista Tarkastelen 1) sitauml mitauml uutta Drewermann

885 Luumldemann 1992 122 886 rdquoDer Glaubeldquohellipldquoer ist die Kraft dieldquohellipldquodie Angstldquohellipldquouumlberwindetldquo SB III 501 887 Esim Israelin Egyptistauml paon tulkinta rdquoEigentlich geht es nicht um Selbstfindung Eigentlich geht es darum seinem Gott zu begegnenldquo TE I 484 888 TE II 626

235

tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen uskon antropologista perustasta

ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys 2) mitauml uutta

Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen uskon

henkiloumlkohtaisuudesta ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen

merkitys 3) mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla

kaumlsitykseen uskon syntyprosessista ja mikauml syvyyspsykologian soveltamisen

teologinen merkitys 4) mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa

soveltamalla kaumlsitykseen Jeesuksen vaikutuksesta uskon syntyyn ja mikauml on

syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys ja 5) mitauml uutta

Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen uskon syntymisen

ilmenemisestauml ihmiselaumlmaumlssauml ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen

teologinen merkitys

1) Mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologia soveltamalla kaumlsitykseen

uskon antropologista perustasta

Uskomisen mahdollistaa Drewermannin mukaan ensiksikin ihmisen

sisimmaumlstauml loumlytyvauml Jumalan tai Kristuksen kuva890 Perustelu tukeutuu Jungin

analyyttiseen psykologiaan891 Myoumls Drewermannin kaumlsitys uskon syntymisestauml

arkkityyppisten ja subjektiivisten pelastavien kuvien vaumllityksellauml perustuu

syvyyspsykologiseen tulkintaan892 jolle ei loumlydy vastinetta taumlhaumlnastisesta

teologiasta Drewermann tuo oikein esiin sen ettei Karl Rahnerin rdquoantropologinen

kaumlaumlnnerdquo ottanut huomioon tiedostamattoman sielunelaumlmaumln merkitystauml893

Drewermannin kaumlsityksessauml siitauml ettauml tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden

tunne tietoisuus kuolevaisuudesta ja syyllisyydentunto ajavat turvautumaan

Jumalaan ei sen sijaan ole teologisesti mitaumlaumln uutta894 Uutta on sen sijaan

eksistentiaaliseen ahdistuksen psyykkisyyden painottaminen895 Naumlkemys

pohjautuu Drewermannin syvyyspsykologiaa hyoumldyntaumlvaumlaumln ihmis- ja

889 TE I 260ndash61 890 ldquoWir koumlnnen den Auferstandenen nur sehen weil wir sein Bild in uns tragen und er begegnet uns nur als acuteauszligerhalbacute von uns weil er zutiefst in uns lebtldquo Barke 157ndash58 891 ldquoDas Gottesbild koinzidiertldquohellipldquomit dem Archetypus des Selbst Dieser ist es von dem wir empirisch das Gottesbild nicht mehr zu trennen vermoumlgenldquo Jung 1963 GW 11 sect 757 892 ldquoDer zweite acuteAnknuumlpfungspunktacute (der Botschaft Gottes)rdquohelliprdquo besteht in der archetypischen Symbolen und bildhaften Szenen selbst die im menschlichen Herzen verborgen liegenldquo TE II 35 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436 893 GF I 225 894 SB III 546 GF I 343 895 TE II 264ndash77

236

ahdistuskaumlsitykseen jonka tuo esiin myoumls haumlnen kehittaumlmaumlnsauml ahdistusmalli896

Syvyyspsykologinen tulkinta taumlydentaumlauml siten haumlnen soveltamanaan kaumlsitystauml

ahdistuksesta uskon syntymiseen vaikuttavana tekijaumlnauml Myoumls Drewermannin

syvyyspsykologiaan tukeutuva elaumlytymiskaumlsitys laajentaa kaumlsitystauml uskon

antropologisesta perustasta Sen mukaan monia ihmisiauml rdquopuhuttelevatrdquo

subjektiiviset kuvat avautuvat ihmismielelle oman sisimmaumln syvyyksiin ulottuvan

elaumlytymisen avulla897 Drewermann esittaumlauml naumlin uskon etsimiseen vaikuttavista

tekijoumlistauml monipuolisemman ja siten myoumls realistisemman kuvan kuin ainoastaan

teologisia kaumlsitteitauml kaumlyttaumlvauml tulkinta

Mikauml teologinen merkitys syvyyspsykologian soveltamisella on kaumlsitykseen

uskon antropologisesta perustasta

Drewermann laajentaa syvyyspsykologiaa soveltamalla teologista kaumlsitystauml

uskon syntymisen antropologisesta perustasta Merkittaumlvintauml siinauml on ehkauml haumlnen

luomisilmoituskaumlsityksensauml jossa teologinen kaumlsitys ihmisen sisaumlisestauml Jumala-

tietoisuudesta yhdistyy syvyyspsykologiseen kaumlsitykseen sisaumlisistauml kuvista898

Luomisilmoituskaumlsite ilmaisee siten sekauml teologisesti ettauml psykologisesti sen ettauml

ihminen voi olla yhteydessauml Jumalaan Myoumls teologista sisaumlisyyskaumlsitettaumlaumln

Drewermann taumlydentaumlauml syvyyspsykologisti vaikkakaan haumln ei maumlaumlrittele

teologisten ja syvyyspsykologisten tunnekaumlsitteiden suhdetta899 Drewermannin

tulkinnan teologinen merkitys on siinauml ettauml haumln erittelee uskon syntymisen

psykologisia ehtoja uudella tavalla

Drewermannin kaumlsitys ihmisen sisaumlisestauml Jumalan tai Kristuksen kuvasta ja

muista kuvista uskon antropologisena perustana on silti haaste teologialle Kaumlsitys

sisaumlisestauml Kristuksen kuvasta muistuttaa teologista kaumlsitystauml jonka mukaan

ihminen on Jumalan kuva (Imago Dei) mutta eroaa kuitenkin siitauml ratkaisevasti

Drewermannin mukaan ihmisen mahdollisuus uskoa perustuu nimittaumlin

ilmoitukseen jonka Jumala on asettanut ihmismieleen evoluutiokehityksen aikana

896 rdquoEs Ich und Geist ndash auf jeder dieser drei Ebenen tritt uns die Angst entgegen stets anders gewandet doch stets mit demselben Unheil verkuumlndenden Antlitzldquo GF I 309 SB III 468ndash79 PM I 136ndash62 Kaavio GF I 354 Ks Liite 1 897 rdquoIn Wahrheit ist es offenbarldquohellipldquoder Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb der Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436rdquoVon den acuteLegenden der Unfertigenacuteldquohellipldquostehen die Gefuumlhle im Mittelpunktldquo TE I 440 898 Barke 157ndash58 GF I 405 899 GF I 506 674 Drewermann maumlaumlrittelee ainoastaan ettauml vaaditaan rdquoyksinkertaista psykologista myoumltaumlelaumlmistaumlrdquo (acuteeinfacheacute psychologische Einfuumlhlung) TE I 433

237

eikauml siihen ettauml ihminen itse olisi Jumalan kuva900 Uskon antropologinen perusta

ei ole naumlin ymmaumlrrettynauml teologisesti yhtauml rdquovahvardquo kuin silloin kun ajatellaan

ihminen luodun Jumalan kuvaksi

Psyykkisen ulottuvuuden lisaumlaumlminen niihin tekijoumlihin joiden teologiassa on

arvioitu vaikuttavan uskon etsimiseen tekee kuitenkin syvyyspsykologian

soveltamisen teologisesti merkitykselliseksi Se monipuolistaa teologista tulkintaa

uskon antropologisista edellytyksistauml

2) Mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen

uskon henkiloumlkohtaisuudesta

Drewermann tulkitsee uskon yksiloumlllisyyttauml syvyyspsykologisesti sekauml

psykoanalyysiin ettauml analyyttiseen psykologiaan tukeutumalla Haumlnen

kaumlsityksensauml inhimillisen ahdistuksen lajeista perustuu Kierkegaardin

epaumltoivotulkinnan lisaumlksi Fritz Riemannin uuspsykoanalyyttiseen

tulkintaan901Analyyttistauml psykologiaa soveltamalla haumln osoittaa ettauml erilaiset

ihmiset voivat loumlytaumlauml oman ahdistuneisuutensa luonteen huomioon ottavia

pelastavia kuvia ja havainnollistaa sitauml ahdistus-kuva -mallissaan902 Olen

kuitenkin osoittanut ettauml Drewermannin paumlaumltelmaumlt eri symbolien soveltuvuudesta

tietynlaisten ahdistusten voittamiseen perustuvat kyseenalaiseen evoluutioteorian

tulkintaan ja ovat myoumls ristiriidassa haumlnen psykoanalyysiin perustuvan

kaumlsityksensauml kanssa ahdistuksen synnystauml903 Erilaisten symbolien psyykkistauml

merkitystauml ihmisille Drewermannin tulkinta kuitenkin auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln Se

auttaa esimerkiksi ymmaumlrtaumlmaumlaumln uudella tavalla sitauml miksi ihmiset kokevat

sakramenttien vahvistavan uskoaan Syvyyspsykologia ei kuitenkaan haumlnen

mukaansa pysty selittaumlmaumlaumln kokonaan kuvien vaikutusta Esimerkiksi kasteen

vaikutus perustuu haumlnen mukaansa osittain kastajan rakkauteen ja Jeesuksen

henkeen904

900 rdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquowenn uumlberhaupt in dem Moment da Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hat ndash in den Jahrmillionen der Evolutionldquo Fruumlchten 97 901 Ks Drewermannin ahdistusmallista GF I 354 ja Kaavio GF I 354 Liite 1 902 GF I 419 GF I 424 (Kaavio) Ks Liite 2 903GF I 426 430 PM I 158 Ks luku 42 904 ldquoDas acuteWasseracute ist ein acuteheiligesacute Symbol des Lebens weil es das Ursprungselement des Lebens war und ist doch heilend wird es nur wenn es Gestalt gewinnt in der Liebe eines anderen Menschen Die objektive archetypische und die subjektive persoumlnliche Seite treten hier zu einer Einheit zusammenldquo GF I 439rdquoIn der Tat liegt die Einzigartigkeit des Christentums nicht in seinen Glaubenssymbolen an sichldquo TE II 777 Hier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige

238 Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella kaumlsitykseen

uskon henkiloumlkohtaisuudesta

Ahdistus-kuva -malli havainnollistaa sitauml ettauml uskon syntyminen on

yksiloumlllinen tapahtuma Drewermann syventaumlauml siten syvyyspsykologiaa

soveltamalla teologista kaumlsitystauml uskon yksiloumlllisyydestauml Mallin teologinen

merkitys perustuu siihen ettauml se tuo osuvasti esiin sen ettauml eri puolet samassa

kristillisessauml uskossa rdquopuhuttelevatrdquo ihmisiauml eri lailla Drewermannin mukaan

ihmisten kollektiivisesta tiedostamattomasta loumlytyy kuitenkin loputtomasti kuvia

Se ettei pelastavien symbolien ja niihin perustuvien rituaalien maumlaumlraumlauml voisi

mitenkaumlaumln rajata vaikuttaa uushenkiseltauml luonnon sielullistamiselta905 Vastaavia

uushenkisiauml rituaaleja voisi verrata myoumls gnostilaisiin sakramentteihin jotka

poikkesivat alkukirkon pyhistauml toimituksista906

3) Mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen

uskon syntyprosessista

Drewermann rdquoselittaumlaumlrdquo syvyyspsykologiaa soveltamalla mitauml ihmisen

mielessauml tapahtuu uskon syntyessauml Haumlnen kaumlsityksensauml immanentista

transsendenssista jatkaa siten uskon syntymisen tulkintaa siitauml mihin teologinen

persoonallisen transsendenssin kaumlsitys ulottuu Naumlkemys perustuu Jungin

kaumlsitykseen transsendenttisesta funktiosta (Transzendente Funktion) jossa

ihmisen minuus (Selbst) on tietoisen ja tiedostamattoman mielen yhdistaumljaumlnauml 907

Minuuden loumlytaumlminen merkitsee Drewermannin mukaan samalla Jumalan

loumlytaumlmistauml sillauml minuus on haumlnen Jungiin tukeutuvan kaumlsityksensauml mukaan

ihmisen sisaumlinen Jumala-kuva908 Haumln ajattelee uskon syntyvaumln Jumalan ollessa

ihmisen tietoisen mielen kautta yhteydessauml haumlnen kollektiiviseen

in einem Einzelnen ausspricht und darstelltldquo Name 83 85rdquoDeutlich treten in dieser christlichen Grunderfahrung zwei Schichten des Erlebens zusammenldquohellipldquoauf der einen Seiteldquohellipldquopersoumlnliche Erlebnis einer Beziehung zwischen Ich und DuldquohellipldquoAuf der anderen Seiteldquohellipldquoeine Fuumllle von Erwartungen Sehnsuumlchten Beduumlrfnissen und vor allem von deutenden Schemata Symbolen Bildern und szenischen Mustern bereitldquo GF I 253ndash54 905 ldquoEs ist die geistige Entwurzelung der menschlichen Existenz die eine Frage an die Natur richtet auf die prinzipiell keinen acutenaturhafteacute Antwort geben kann es ist unsere eigene unendlich gewordene Angst die das Bewuszligtsein dahin treibt Zuflucht an jener Staumltte zu suchen da auch in Vorzeiten Angst durch Naumlhe von Baumlumen beruhigen moumlchteldquo GF I 445 906 Pearson 2005 86 907 Jung 1967 GW 8 sect 145 908 rdquoDie Einheit mit acuteGottacute istrdquohelliprdquoeine innerpsychische Vereinigung und zwar nicht zwischen acuteGottacute und acuteMenschacute sondern zwischen acuteIchacute(Bewusstsein) und acuteUnbewusstemacuteldquo SB II 28 ldquoDas Gottesbild koinzidiertldquohellipldquomit dem Archetypus des Selbst Dieser ist es von dem wir empirisch das Gottesbild nicht mehr zu trennen vermoumlgenldquo Jung 1963 GW 11 sect 757rdquoPsychologischldquohellipldquoist es also kein Unterschied zu sagen jemand hat sein Selbst gefunden oder er hat Gott gefundenldquo SB II 27

239

tiedostamattomaansa jolloin luomisilmoitus vaikuttaa uskon syntymiseen909 On

kuitenkin selvauml puute ettei Drewermann kaumlsittele Raamatun ilmoituksen osuutta

siihen Onhan raamatuntulkinnan tehtaumlvaumlnauml haumlnen mukaansa synnyttaumlauml uskoa910

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella kaumlsitykseen

uskon syntyprosessista

Drewermannin tulkinta yhdistaumlauml uudella tavalla teologisen kaumlsityksen

Jumalasta uskon synnyttaumljaumlnauml ja niin teologisen kuin syvyyspsykologisenkin

kaumlsityksen uskosta ihmismielen sisaumlisenauml tapahtumana Syvyyspsykologiaa

soveltamalla Drewermann lisaumlauml uutta teologiseen kaumlsitykseen Jumalan

kohtaamisesta mielen sisaumlisyydessauml911 Haumlnen kaumlsityksensauml uskon syntymisestauml on

teologisen ja syvyyspsykologisen tulkinnan synteesi Drewermann myoumls korostaa

syvyyspsykologisen tulkinnan avulla uskon myoumlnteistauml psyykkistauml vaikutusta

merkitseehaumln Jumalan loumlytaumlminen haumlnen mukaansa samalla psyykkistauml

kypsymistauml 912 Sitauml miten subjektiivisten kuvien heraumlaumlmiseen liittyvauml uskon

syntyprosessi on ymmaumlrrettaumlvissauml Drewermann ei kuitenkaan kaumlsittele Olen

arvioinut ettauml haumln ehkauml ajattelee persoonallisen transsendenssin synnyttaumlvaumln

silloin immanenttisen transsendenssin ihmisen minaumln ja yksiloumlllisen

tiedostamattoman vaumllille913Avautuvathan subjektiiviset kuvat haumlnen mukaansa

vain niille joiden tunne-elaumlmauml on niille sukua tai ristiriidassa niiden kanssa914

Drewermannin kaumlsitys uskon syntyprosessista ei ole gnostilainen vaikka

sellaista on vaumlitetty Haumln korostaa naumlet sitauml ettei yhdenkaumlaumln ihmisen mieli ole

jumalallinen vaikka jokaisen kollektiivisesta tiedostamattomasta loumlytyy Jumalan

ilmoitus Jumala laumlhestyy ihmisiauml rdquoulkopuolisena (Gegenuumlber)915 Gnostilaiseksi

909 GF I 198 (Kaavio) Ks Liite 3 rdquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquo TE I 384ndash85 910 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esrdquohelliprdquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 911 Esim Augustinus 1981 78 (36) Turner 1995 6 912 rdquoReligion ist vielmehr zu verstehen als eine Form Mitteilung der absoluten Person Gottes die sich ausspricht in der Personwerdung jedes einzelnen Menschenrdquo GF I 380 913 rdquoDie Trennung zwischen Bewuszligtsein und Unbewuszligten aufzuheben Das geschiehtrdquohelliprdquo dadurch daszlig ihr Sinn fuumlr die Kompensation der Einseitigkeit des Bewuszligtseins erkannt und in Rechnung gestellt wird Die Tendenz des Unbewuszligten und die des Bewuszligten sind naumlmlich jene zwei Faktoren welche die transzendente Funktion zusammensetzen rdquo Jung 1967 GW 8 sect 145 914 rdquoReden die Gestalten der Legenden mithin nur zu den Menschen die in ihren Gefuumlhlen mit ihnen verwandt sindldquoTE I 438 915rdquoDer Einfluszlig dieser Person (eine andere Person) tief genug gehen muszlig um die Bilder des Unbewuszligten in den Prozess der Angstuumlberwindung miteinzubeziehenldquo GF I 405rdquoGott in diesem

240

ei haumlnen tulkintaansa myoumlskaumlaumln tee Jungiin tukeutuminen Haumln naumlet soveltaa

Jungin gnostilaisilta omaksumaa sisaumlisyyskaumlsitystauml mutta haumln kaumlyttaumlauml sitauml

teologisen Jumala-kaumlsityksen puitteissa916 Drewermannin syvyyspsykologiseen

tulkintaan perustuva kaumlsitys uskon sisaumlisestauml syntyprosessista taumlydentaumlauml teologista

kaumlsitystauml uskon syntymisestauml

4) Mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen

Jeesuksen vaikutuksesta uskon syntyyn

Jeesus vaikuttaa Drewermannin mukaan uskon syntymiseen ensiksikin

olemalla minuuden ja uskon etsimiseen kannustava esikuva onhan haumln ollut

uskova minuutensa loumlytaumlnyt ihminen917 Vaikka Drewermann kieltaumlauml

kristologisen kaksiluonto-opin haumln kuvaa Jeesuksen niin taumlydelliseksi ihmiseksi

ettauml se muistuttaa gnostilaista kaumlsitystauml hengellisestauml kristitystauml918 Erikoista on

ettauml haumln ei Jungin tulkintojen suosimisestaan huolimatta hyvaumlksy taumlmaumln kaumlsitystauml

Jeesuksen inhimillisyydestauml johon kuuluu myoumls torjuttu eli varjo919Uskon

syntymiseen haumln ajattelee Jeesuksen vaikuttavan esikuvallisuutensa lisaumlksi

kahdella syvyyspsykologisesti selitettaumlvaumlllauml tavalla Haumln ajattelee ensiksikin

Jeesuksen maailmaan jaumlttaumlmaumln hengen vaikuttavan persoonallisen

transsendenssin joka puolestaan synnyttaumlauml immanenttisen transsendenssin920

Toiseksi haumln ajattelee Jeesuksen vaikuttavan uskon syntymiseen siten ettauml

immanentti transsendenssi saa aikaan yhteyden kollektiivisen tiedostamattoman

minuuden arkkityyppiin eli ihmisen sisaumliseen Kristukseen Esimerkiksi Paavalin

uskon haumln tulkitsee syntyneen taumlmaumln kuvan vaikutuksesta921 Uskon synnyttaumlvaumlt

Sinne ist das absolute Gegenuumlber einer reinen Begegnung das Du oder besser das Ich-Du das jede Begegnung umgreift und in jeder Begegnung begegnetldquo GF I 376ndash77 rdquoGott nicht als ein Teil der menschlichen Psyche verstanden werden kannldquo GF I 262rdquoGott und Mensch duumlrfen nicht in gnostischemrdquohelliprdquoSinne als acuteSeinseinheitacuterdquohelliprdquoacutegesetztacute werdenrdquo GF I 250 916 Segal Robert A 1992 18ndash19 25 Ks luku 12 917 rdquoErscheint die Legende von der Taufe Jesu im Jordan auch historisch betrachtet als die bestmoumlgliche Wiedergabe einer inneren Erfahrung in den Bildern des AumluszligerenldquoldquoacuteSelbstfindungacute und acuteSelbstannahmeacuteldquo GF II 173 918 Dunderberg 1999 247 Marjanen 2005 37ndash38 84 919 rdquoVon daher ist christologisch durchaus kein Platz fuumlr die subjektale Deutung der Schule C G Jungs die in Judas den Schatten Jesu selbst erblicken moumlchterdquo DMK II 439 Anm 22 920 rdquoVon dieser Person laumlsst sich sagen dass sie imstande gewesen sein muss ein Klima zu schaffen in dem im Verlauf von Jahrhunderten all die Bilder ins Leben gerufen wurden in denen allein ein Mensch den Weg seiner Ganzwerdung zu finden und von Gott in den ewigen Symbolen der Religion auf heilende Weise traumlumen vermagldquo TE II 770 rdquoDie Einheit mit acuteGottacute istldquohellipldquoeine innerpsychische Vereinigung und zwar nicht zwischen acuteGottacute und acuteMenschacute sondern zwischen acuteIchacute(Bewusstsein) und acuteUnbewusstemacuteldquo SB II 28 Vrt TE II 341 921 rdquoBei Paulus ist es nicht die historische Information uumlber den Nazarener die den Glauben begruumlndet sondern umgekehrt es ist eine Sehnsucht ein Urbild das durch die Person Jesu wachgerufen wirdldquo GF I 253 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller

241

haumlnen mukaansa kuitenkin immanenttisen transsendenssin vaumllityksellauml myoumls muut

pelastavat kuvat

Sen sijaan Drewermannin kaumlsitys ettauml unelmoimalla voisi loumlytaumlauml oikean

kaumlsityksen Jeesuksesta ja sen myoumltauml ehkauml myoumls uskon vaikuttaa utopistiselta Se

nimittaumlin edellyttaumlisi ihmisen mielentoiminnalta ulkoisten olosuhteitten ja muun

mielestauml loumlytyvaumln ohittamista Kaikkien ihmisen mielestauml loumlytyvien Kristus-

kuvien ei myoumlskaumlaumln voi ajatella olevan uskoon auttavia kuvia Drewermann

kuitenkin perustaa kaumlsityksensauml syvyyspsykologian soveltamiseen922

Mahdollisesti haumln ajattelee ettauml jokainen voisi asiaan paneutumalla tavoittaa

omasta tiedostamattomastaan loumlytyvaumln Kristuksen kuvan johon Paavali sai

Raamatun mukaan yhteyden ilmestyksessauml923 Jos haumln ajattelee naumlin haumln unohtaa

ettauml haumlnen itsensauml mukaan Paavalin sisaumlisen Kristus-kuvan heraumltti Jeesuksen

henki Ajatus jonka mukaan ihminen synnyttaumlauml tietoisella toiminnallaan itsessaumlaumln

uskon on teologisesti kiistanalainen Se on myoumls yhtauml epaumlpsykologinen ja

ihanteellinen kuin kaumlsitys pelastavien kuvien avautumisesta samalla

menetelmaumlllauml924 Se ei ole syvyyspsykologisesti perusteltavissa vaan edustaa

uushenkisyyttauml

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella kaumlsitykseen

Jeesuksen vaikutuksesta uskon syntymiseen

Drewermann kehittaumlauml syvyyspsykologiaa hyoumldyntaumlen kaksi uutta

naumlkoumlkulmaa uskon syntymiseen Ensimmaumlinen on kaikkien ihmisten

tiedostamattomasta loumlytyvien pelastavien kuvien vaikutus ja toinen oman mielen

kuviin elaumlytymaumlllauml saadun Jeesus-kuvan vaikutus Molemmat saa haumlnen mukaansa

aikaan maailmassa vaikuttava Jeesuksen henki Jeesuksen henki ei kuitenkaan ole

syvyyspsykologinen vaan teologinen kaumlsite Se on sukua uushenkisille kaumlsitteille

vaikka Drewermann pyrkiikin antamaan sille syvyyspsykologisen statuksen 925

Kaumlsitys kaikkien uskontojen yhteisestauml hengestauml kaventaa kristinuskon

Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (acutedem Vater wesensgleichacute) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 922 rdquoDie Wahrheit des Christusrdquohelliprdquo um sie zu verstehen muszlig man sie acutetraumlumenacute in dem Reichtum all die Bilder die unser Leben leiten und begleitenldquo Fruumlchten 82 923 rdquoBei Paulus ist es nicht die historische Information uumlber den Nazarener die den Glauben begruumlndet sondern umgekehrt es ist eine Sehnsucht ein Urbild das durch die Person Jesu wachgerufen wirdldquohellipldquoPaulus selber ergriffen von der Vision vor Damaskusldquo GF I 253 Apt 9 3ndash5 924 rdquoDie Wahrheit des Christus liegt einzig in der Person Jesuldquohellipldquoum sie zu verstehen muszlig man sie acutetraumlumenacute in dem Reichtum all die Bilder die unser Leben leiten und begleitenldquo Fruumlchten 82

242

erityismerkitystauml jota Drewermann toisaalta korostaa926 Kaumlsitys Jeesuksen

hengestauml haumlmaumlrtaumlauml naumlin ollen teologista kaumlsitystauml uskon syntymisestauml

5) Mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen

uskon syntymisen kokemisesta

Uskon syntymisessauml on Drewermannin mukaan erotettavissa onnistuneen

psykoterapeuttisen prosessin vaiheet joita syvyyspsykologia pystyy

tulkitsemaan927 Muutos alkaa haumlnen mukaansa teologisessakin tulkinnassa usein

esille tuodulla kokemuksella siitauml ettauml on ihmisenauml hyvaumlksytty928 Sen jaumllkeen

epaumltoivo vaihtuu uskoksi joko hetkessauml tai sisaumlisen taistelun jaumllkeen kuten

uskontaisteluja usein kuvataan teologiassakin 929 Drewermannin

syvyyspsykologinen tulkinta jonka mukaan uskontaistelun olennaisena osana on

totuuden kohtaaminen omasta itsestauml tarkastelee naumlin uudesta naumlkoumlkulmasta

teologista kaumlsitystauml oman syntisyytensauml tajuamisesta 930 Tulkinta tuo myoumls esiin

sen psykologisen tosiasian ettauml moni saattaa aluksi torjua totuuden itsestaumlaumln

mutta taipuu kyllauml myoumlhemmin vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ahdistavien asioiden

kaumlsittelemiseen931 Drewermann tuo tulkinnassaan esiin myoumls sen teologisista

kuvauksistakin tunnetun asian ettauml psyykkisesti sairaat usein torjuvat

ahdistuksensa932 Haumln laajentaa siis teologista kaumlsitystauml uskon syntymiseen

johtavista sisaumlisistauml kokemuksista tulkitsemalla niitauml syvyyspsykologisesti

Ihminen kokee Drewermannin tulkinnan mukaan tekevaumlnsauml aina valinnan haumln

vaihtaa ahdistuksen luottamukseen933 Teologiassa kuitenkin kiistellaumlaumln siitauml

kuuluuko tietoinen valinta uskon syntymiseen

925 Kaumlsite ei kuulu syvyyspsykologiseen terminologiaan 926 rdquoWir haben esldquohellipldquo mit einer Anschauung zu tun die fuumlr universell und menschheitlich gelten darf und jeder wahren Religion zutiefst innewohntldquohellipldquoDer Glaube der rettet besteht zu allen Zeiten und an allen Orten der Welt in dem gleichen Vertrauen gegen die Angst und in den gleichen Intuitionen der Bilder mittels deren die Seele ihren Weg nach innen zu bezeichnen pflegtldquo TE II 163ndash4 927 GF I 193ndash94 TE II 264 928 rdquoNur wenn die Frage nach dem Wesen des anderen so einfuumlhlend so ernst uns so geduldig gestellt wirdldquohellipldquokann man damit rechnen von dem Betroffenen eine wahre Antwort zu erhaltenldquo TE II 264 383 405 929 TE I 114ndash115TE II 255 388ndash90 409 930 rdquoEs ist letztlich in jedem Menschenleben unvermeidlich mit der Wahrheit vor Augen sich selber zu riskierenldquo TE II 263 931 TE II 254ndash256 265ndash268 rdquoAuch Jesus muszligrdquohelliprdquo anerkennen daszlig er die acute unreinen Geisteracute nicht einfachhin ohne konkrete Durcharbeitung acute auszliger Landesacute schicken kann sie wuumlrden siebenfach zuruumlckkehren rdquo TE II 268 932 rdquoVon daher bleibt allein der Weg des aggressiven Ausagierens des wirklichen Tuns nach auszligen als Schritt einer tieferen Begegnung mit sich selbst und den anderen uumlbrigldquo TE II 268 933 TE II 388

243 Drewermannin tulkinnassa on ehkauml uusinta se ettauml uskoon yhdistyy

kokemus oman minuuden loumlytaumlmisestauml ja kaiken ahdistuksen katoamisesta934

Minuutensa ihminen on silloin haumlnen mukaansa loumlytaumlnyt sekauml

syvyyspsykologisessa ettauml teologisessa mielessauml935 mutta taumltauml tulkintaa ei

teologiassa ole yleensauml hyvaumlksytty Sitauml missauml jaumlrjestyksessauml tai missauml suhteessa

toisiinsa ahdistuksesta vapautuminen minuutensa loumlytaumlminen ja uskon

syntyminen tapahtuu Drewermann ei kuitenkaan maumlaumlrittele936 Haumlnen kaumlsityksenauml

yhdistyy hyvin teologiseen kaumlsitykseen uskon salatusta luonteesta

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella kaumlsitykseen

uskon syntymisen kokemisesta

Drewermannin tulkinta tuo hyvin esiin sen teologisen kaumlsityksen ettauml

Jumala voi heraumlttaumlauml ihmisessauml uskon ulkonaisesti toisistaan paljonkin eroavien

tapahtumien kautta Uskon syntyminen noudattaa kuitenkin usein psyykkisen

parantumisen vaiheita Taumlmauml on teologisestikin hyvaumlksyttaumlvauml kaumlsitys koska kaikki

ihmisen kokemukset ovat psyykkisiauml kokemuksia Asiaa ei muuta se ettei uskon

loumlytaumlvauml ihminen useinkaan tiedosta kokemuksensa vaiheita

Drewermann onnistuu myoumls osittain yrityksessaumlaumln tulkita ahdistuksesta

vapautumista ja uskon syntymistauml syvyyspsykologisesti Syvyyspsykologista on

selittaumlauml vaikeiden asioiden kaumlsittelemisen (durcharbeiten) auttavan siihen

Ahdistavien asioiden torjuntaa937 ei sen sijaan syvyyspsykologiassa pidetauml hyvaumlnauml

keinona Drewermann tuo kuitenkin tulkinnassaan esiin sen ettauml teologinen

naumlkoumlkulma poikkeaa taumlssauml syvyyspsykologisesta Teologiassa voidaan uskoksi

rdquohyvaumlksyaumlrdquo myoumls tila joka syvyyspsykologisesti arvioituna ilmentaumlauml ahdistavien

asioiden torjuntaa

Drewermannin tulkinta edustaa kuitenkin epaumlrealistista kaumlsitystauml uskon

vaikutuksista Esimerkiksi haumlnen kaumlsityksensauml ahdistuksettomasta uskosta938

934 ldquoAlles muszlig ein Mensch tun duumlrfen was noumltig ist um zu sich selbst zu findenldquohellip rdquoeine bedingungslose Zone der Erlaubnis in dem Vertrauenrdquohelliprdquowofern man nur dierdquohelliprdquoAngst von seiner Seele nimmt rdquo TE II 270 Sekauml eksistentiaalinen ettauml psyykkinen ahdistus katoaa GF I 379 935 rdquoSelbst Als empirischer Begriff bezeichnet das Selbst den Gesamtumfang aller psychischen Phaumlnomene im Menschen Es druumlckt die Einheit und Ganzheit der Gesamtpersoumlnlichkeit ausldquo Jung 1960a GW 6 sect 891rdquoDie entscheidende Entdeckung SOumlREN KIERKEGAARDSldquo hellipldquolauteteldquohellipldquoacuteDas Selbstldquohellipldquoist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseldquo GF I 336 936 TE I 260ndash61 937 TE II 268 938 TE II 252 254 405 383

244

viittaa syvyyspsykologisesti arvioituna narsistiseen minaumlkuvaan939 ja uskovan

ihannekuvaksikin se on teologisesti liian vaativa Kypsaumlauml uskoa koskemaan se

tietyin varauksin sopii mutta uskon maumlaumlritelmaumlksi se ei sovi Se eroaa nimittaumlin

sekauml syvyyspsykologisista ihmiskaumlsityksistauml ettauml Drewermannin oppi-isaumlkseen

kutsuman Kierkegaardin kaumlsityksestauml940 Drewermannin tapa tulkita Jungia tuottaa

lisaumlksi siinaumlkin mielessauml teologisesti ongelmallisen kaumlsityksen uskosta ettauml

psyykkisten ongelmien kanssa kamppailevien usko olisi vaumlhaumlarvoista

Ongelmallista on lisaumlksi Drewermannin monista teksteistauml heijastuva kaumlsitys

uskosta hetkessauml saavutettavana taumlydellisyyden tilana Vaikka haumln tuo oikein esille

sen ettauml oman minuuden ja uskon loumlytaumlminen vaatii aikaa941 haumln kuitenkin

ajattelee ahdistuksen voivan kadota ja uskon kirkastua ihmiselle myoumls yhdessauml

hetkessauml Taumlmauml kaumlsitys vastaa monien ihmisten kokemusta mutta ei ota huomioon

uskonkokemusta edeltaumlvaumlauml yleensauml tiedostamattomaksi jaumlaumlvaumlauml sisaumlistauml kehitystauml

Drewermannin soveltama syvyyspsykologia lisaumlauml kuitenkin uutta ulottuvuutta

uskon syntymiskokemuksen tulkintaan

Drewermann korostaa syvyyspsykologiaa soveltamalla uskon kokemuksen

ytimenauml olevaa sisaumlistauml prosessia Muu syvyyspsykologinen tulkinta tuo

lisaumlainesta teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml Haumln rdquopuhuurdquo siis uskosta

sekauml syvyyspsykologisin ettauml teologisin minuuden kaumlsittein mutta tulkinnan

painopiste on kuitenkin ihmismielen psyykkisessauml minuutensa loumlytaumlmisen

prosessissa Minuuden kaumlsitteen sisaumlltoumlauml haumln ei valitettavasti maumlaumlrittele

taumlsmaumlllisesti vaan kaumlyttaumlauml sitauml kuin rdquoannettunardquo Syvyyspsykologisesti haumln olisi

voinut maumlaumlritellauml sen esimerkiksi Jungiin tukeutuen prosessiksi jossa ihminen

differentioituu omaksi yksiloumllliseksi persoonallisuudeksi joka pystyy myoumls

sitoutumaan yhteisoumlllisyyteen942Taumlmauml minuuden kaumlsitteen maumlaumlrittelemaumlttoumlmyys

johtunee haumlnen terapeuttisesta peruspyrkimyksestaumlaumln haumln haluaa auttaa ihmisiauml

vapautumaan ahdistuksestaan ja loumlytaumlmaumlaumln oman minuutensa minkaumllaiset naumliden

ihmisten odotukset sitten ovatkin

939 Eraumls narsistisen persoonallisuushaumlirioumln keskeisistauml piirteistauml on se ettauml ihmisellauml on suuruusmielikuvien saumlvyttaumlmauml kuva itsestaumlaumln ja omasta taumlrkeydestaumlaumln Marttunen amp al 2014 478 940 Kierkegaard 1964 80 941 rdquoIndem er sein eigenes Wesenldquohellipldquozuruumlckgewinnen kann undldquohellipldquozu einer Einladung auf dem Erfahrungshintergrund derselben Angst gemeinsam den Schritt auch des gleichen Vertrauens zu wagenldquo TE II 276 942 Jung 1960a GW 6 sect 825

245

5 Loppukatsaus

Tutkimuksen tavoitteena on ollut osoittaa mitauml uutta Eugen Drewermann

tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla teologiseen kaumlsitykseen uskon (fides qua

creditur) syntymisestauml ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen

merkitys Olen tutkinut sitauml analysoimalla haumlnen kaumlsitystaumlaumln ilman uskoa

olemisen tilasta uskon synnyttaumlvistauml kuvista ja uskon syntytapahtumasta

Tutkimus on osoittanut ettauml Drewermann lisaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla

uusia naumlkoumlkulmia teologiseen tulkintaan uskon syntymisestauml Se on vahvistanut

eraumliltauml osin Bernhard Langin ja Matthias Beierin naumlkemystauml jonka mukaan

Drewermann onnistuu teologian ja syvyyspsykologian integroinnissa Se on

osoittanut syvyyspsykologian eri suuntausten voivan tarjota uutta sisaumlltoumlauml

teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml Toisaalta tutkimus on osoittanut

etteivaumlt kaikki haumlnen syvyyspsykologiset tulkintansa ole helposti yhdistettaumlvissauml

teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml

Menetelmaumlnauml on ollut systemaattinen analyysi jonka puitteissa olen

soveltanut kaumlsite- propositio- argumentaatio- rakenne- ja edellytysten analyysia

Taumlrkeimpinauml laumlhteinauml ovat olleet Tiefenpsychologie und Exegese IndashII ja Glauben

in Freiheit I ndash oder Tiefenpsychologie und Dogmatik joissa Drewermann

keskittyy teologisen ja syvyyspsykologisen tulkinnan suhteen selvittaumlmiseen

Muita keskeisiauml laumlhteitauml ovat olleet kolmiosainen habilitaatiokirja Strukturen des

Boumlsen ja Jesus von Nazareth Befreiung zum Frieden Drewermannin ajattelun

arvioinnissa olen ottanut huomioon siitauml kaumlytyauml kriittistauml keskustelua

Tutkimukseni on osoittanut ettauml syvyyspsykologian soveltaminen voi sekauml

taumlydentaumlauml ettauml muuttaa teologisia kaumlsityksiauml Olen siksi arvioinut Drewermannin

kaumlsitystauml uskon syntymisestauml myoumls uutena teologisena paradigmana

Johdantoluvussa olen kartoittanut Drewermannin syvyyspsykologisen

tyoumlskentelyn laumlhtoumlkohtia Olen osoittanut ettauml haumln rakentaa ajattelunsa sekauml Soslashren

Kierkegaardin ja taumlmaumln eri pseudonyymien ettauml syvyyspsykologian eri

suuntausten varaan Siksi olen tarkastellut Drewermannin eniten soveltamien

syvyyspsykologisten suuntausten suhtautumista uskontoon Drewermannin

laumlhtoumlkohtien ymmaumlrtaumlmiseksi olen lisaumlksi tarkastellut sitauml miten teologit ovat

taumlhaumln mennessauml soveltaneet syvyyspsykologiaa ajatteluunsa Olen myoumls esittaumlnyt

katsauksen aikaisemmasta Drewermannin uskonkaumlsitystauml kosketelleesta

246

tutkimuksesta Toisessa luvussa olen analysoinut Drewermannin naumlkemystauml uskoa

vailla olevan ihmisen sisaumlisestauml tilasta Kolmannessa luvussa olen selvittaumlnyt

miten Raamatun kuvat ja ihmisen sisaumliset kuvat vaikuttavat haumlnen mukaansa

uskon syntymiseen Neljaumlnnessauml luvussa olen analysoinut Drewermannin kaumlsitystauml

uskon syntytapahtumasta

Usko on Drewermannin mukaan yksityistauml mutta haumln etsii sitauml mikauml on

yhteistauml eri ihmisten uskolle Haumln tulkitsee uskon syntymistauml syvyyspsykologiaa

soveltamalla mutta usko on haumlnen mukaansa teologinen kaumlsite Haumln kaumlyttaumlauml siitauml

eniten Vertrauen (luottamus) -kaumlsitettauml Syvyyspsykologiaan turvautuminen

osoittaa ettauml usko on Drewermannin mukaan kokonaisvaltainen sisaumlinen tila

Kaumlsitys on yleinen teologiassa Syvyyspsykologeista haumln tukeutuu eniten

uuspsykoanalyytikko Fritz Riemanniin ja analyyttisen psykologian perustajaan

Carl Gustav Jungiin Ilman uskoa elettaumlvaumln tilan tulkintaan Drewermann soveltaa

Riemannin naumlkemyksiauml Uskon syntymisen tulkintaan haumln soveltaa Jungin

analyyttisen psykologian ohella myoumls psykoanalyysia Olen arvioinut

eklektisyyden olevan perusteltua koska haumlnen pyrkimyksenaumlaumln on loumlytaumlauml

teologista naumlkemystauml mahdollisimman hyvin tukeva syvyyspsykologinen tulkinta

Olen osoittanut ettauml Drewermann analysoi uskon syntymistauml kristinuskon

viitekehyksessauml mutta se ei estauml haumlntauml naumlkemaumlstauml kaiken uskonnollisen

muuttumisen psyykkistauml samanlaisuutta Haumlnen inklusiivinen uskontokaumlsityksensauml

on uskontopsykologisesti perusteltavissa Olen osoittanut sen myoumls teologisesti

perustelluksi koska Jeesus Nasaretilaisella on sen mukaan keskeinen vaikutus

uskon syntymiseen

Drewermannia voi kritisoida siitauml ettauml haumln vaumlittaumlauml syvyyspsykologian

taumlydentaumlvaumln parhaiten teologista tulkintaa uskon syntymisestauml Haumln sivuuttaa

esimerkiksi kognitiivisen psykologian tarjoamat mahdollisuudet Haumln ei

myoumlskaumlaumln aina sovella syvyyspsykologiaa asianmukaisesti Haumlnen

eklektisyytensaumlkin on eraumlaumlssauml mielessauml valitettavaa Se on estaumlnyt haumlntauml

esittaumlmaumlstauml teologis-psykoanalyyttistauml tai teologis-analyyttispsykologista teoriaa

uskon syntymisestauml Haumln tulkitsee naumlet uskon puuttumista osoittavaa tilaa

psykoanalyyttisesti mutta uskon syntymistauml etupaumlaumlssauml analyyttista psykologiaa

soveltamalla

Kaumlsiteanalyysin avulla olen selvittaumlnyt mitauml uutta teologiseen kaumlsitykseen

uskon syntymisestauml Drewermann tuottaa keskeisten kaumlsitteidensauml ja malliensa

247

avulla Olen analysoinut sitauml mitkauml haumlnen kaumlsitteistaumlaumln ja malleistaan ovat

teologisia mitkauml syvyyspsykologisia ja mitkauml mahdollisesti teologista ja

syvyyspsykologista sisaumlltoumlauml yhdistaumlviauml kaumlsitteitauml Olen myoumls selvittaumlnyt kuinka

asianmukaisesti haumln taumllloumlin soveltaa syvyyspsykologiaa Uskon syntymisen

kannalta keskeisimmiksi olen osoittanut ahdistuksen luomisilmoituksen ja

Jumalan loumlytaumlmisen kaumlsitteet Niihin laumlheisesti liittyviksi kaumlsitteiksi olen

osoittanut sisaumlisyyden sisaumlisen kuvan pelastavan kuvan ja pelastavan naumlyn

kaumlsitteet Ne kaikki ovat uusia synteettisiauml kaumlsitteitauml joissa teologiseen sisaumlltoumloumln

yhdistyy syvyyspsykologista sisaumlltoumlauml Drewermann menee syvyyspsykologiaa

teologiaan yhdistaumlessaumlaumln pitemmaumllle kuin esimerkiksi Paul Tillich joka puhuu

korrelaatioista eikauml synteeseistauml Drewermannin ahdistusmalli ja ahdistus-kuva -

malli sitovat yhteen haumlnen teologiaa ja syvyyspsykologiaa yhdistaumlvaumln

kaumlsityksensauml uskon syntymisestauml

Drewermann kaumlyttaumlauml uskoa vailla olemisesta Kierkegaardilta lainaamaansa

ahdistuksen (Angst) kaumlsitettauml Se on haumlnen teologiansa keskeisimpiauml kaumlsitteitauml ja

uskon (Vertrauen) kaumlsitteen vastapari Haumln kaumlyttaumlauml sitauml laajemmassa

merkityksessauml kuin Kierkegaard vaikka tietaumlauml taumlmaumlnkin sisaumlllyttaumlneen

ahdistuskaumlsitteeseen psyykkisen kokemisen ulottuvuuden Drewermann yhdistaumlauml

ahdistuskaumlsitteeseensauml Kierkegaardin teologisen ahdistuskaumlsitteen ja Riemannin

uuspsykoanalyyttisen persoonallisuustyypin kaumlsitteen Haumln tulkitsee kuitenkin

harhaanjohtavasti Riemannin persoonallisuustyypit neurooseiksi ja naumlyttaumlauml siten

ajattelevan ettauml kaikki ihmiset ovat neuroottisia Olen kuitenkin osoittanut ettauml

Drewermannin voi ajatella kaumlyttaumlvaumln neuroosin kaumlsitettauml erityismerkityksessauml

kaikesta Jumala-suhteeseen liittyvaumlstauml ahdistuksesta jolloin haumlnen

ahdistuskaumlsitteensauml tuo vahvasti esiin inhimillisen kokemuksen

kokonaisvaltaisuuden Se tuo esiin sen ettauml uskon ulkopuolella oleminen

vaikuttaa ihmiseen psyykkisesti Olen kuitenkin kritisoinut Drewermannin

vaumlitettauml jonka mukaan ahdistus estaumlauml ihmisiauml loumlytaumlmaumlstauml omaa minuuttaan

uskostaan epaumlvarman tai psyykkisesti kypsymaumlttoumlmaumln ihmisen uskoa ei voi

mitaumltoumlidauml sen enempaumlauml teologisilla kuin psykologisillakaan perusteilla

Ahdistuksesta ihmistauml auttavat Drewermannin mukaan Jumalan

ihmismieleen istuttamat sisaumliset kuvat ja sieltauml esimerkiksi Raamattuun

heijastuneet kuvat Ne ovat pelastavia kuvia Tekstin symbolit edustavat naumlitauml

symbolisia kuvia Olen osoittanut ettauml kyseessauml on taumlysin uusi ilmoituskaumlsitys

248

Drewermannin kuva- eli symbolikaumlsite on teologisen ja syvyyspsykologisen

symbolikaumlsitteen synteesi Sekauml pelastavan kuvan ettauml pelastavan naumlyn kaumlsitteet

viittaavat ihmisten kokemiin elaumlmyksellisiin kokonaisuuksiin jotka ovat joko

ahdistuksen paljastamisen tai Jumalan loumlytaumlmisen merkityksessauml pelastavia Ne

ovat teologista ja syvyyspsykologista sisaumlltoumlauml yhdistaumlviauml synteettisiauml kaumlsitteitauml

vaikka niiden perustana olevat kuvan ja naumlyn kaumlsitteet eivaumlt ole

syvyyspsykologisesti asianmukaisia Kaumlsitteiden muodostamisen

syvyyspsykologisena laumlhtoumlkohtana on naumlet pelkaumlstaumlaumln itsessaumlaumln ambivalentin

kuvan ja naumlyn positiivinen sisaumlltouml Teologisina kaumlsitteinauml niiden

kaumlyttoumlkelpoisuutta rajoittaa niiden sisaumlltouml Raamatun merkitys Jumalan

ilmoituksen laumlhteenauml kaventuu jos sen sisaumlltouml tulkitaan pelkaumlstaumlaumln uskoa

heraumlttaumlvaumlksi

Teologisen ja syvyyspsykologisen sisaumllloumln integrointi ilmenee pelastavan

kuvan kaumlsitteessauml kahdessa muodossa Arkkityyppisen pelastavan kuvan kaumlsite on

Jumalan kaikkien ihmisten mieleen istuttaman kuvan kaumlsitteen ja

syvyyspsykologisen arkkityyppisen kuvan kaumlsitteen synteesi Subjektiivisen

pelastavan kuvan kaumlsite puolestaan on Jumalan joidenkin ihmisten mieleen

istuttaman kuvan ja syvyyspsykologisen yksiloumlllisen tiedostamattoman kuvan

synteesi Pelastavan naumlyn kaumlsitteessauml yhdistyvaumlt vastaavalla tavalla teologinen ja

syvyyspsykologinen sisaumlltouml

Olen osoittanut ettauml Drewermann kaumlyttaumlauml Jumalan ilmoituksesta

implisiittisesti luomisilmoituksen kaumlsitettauml Teologinen ilmoituskaumlsite yhdistyy

siinauml ensiksikin arkkityyppisen kuvan kaumlsitteeseen jonka Drewermann on

muodostanut Jungin analyyttista psykologiaa soveltamalla Toiseksi teologinen

ilmoituskaumlsite yhdistyy sekauml syvyyspsykologiseen ettauml teologiseen

subjektiivisuuden kaumlsitteeseen Luomisilmoituskaumlsite on siten teologista ja

syvyyspsykologista tulkintaa yhdistaumlvauml synteettinen kaumlsite Olen arvioinut ettauml se

tuo uudella tavalla esiin sen ettauml ilmoitus on jokaisen saatavilla Jokainen voi sen

mukaan loumlytaumlauml omasta sisimmaumlstaumlaumln arkkityyppisiauml kuvia ja oman persoonansa

mukaisia subjektiivisia kuvia Kaumlsite rdquoselittaumlaumlrdquo myoumls uudella tavalla sitauml ettauml

ihmiset kokevat Raamatun ilmoituksen rdquopuhuttelevanrdquo heitauml Syvyyspsykologian

soveltaminen korostaa siten ilmoituksen saavutettavuutta Luomisilmoituskaumlsite

eroaa muista teologisista ilmoituskaumlsitteistauml siinauml ettauml Raamatun ilmoitus on sen

mukaan ihmisten sisaumlltauml loumlytyvaumln ilmoituksen heijastusta Drewermannin kaumlsitys

249

luomisilmoituksen sisaumllloumlstauml on taumlysin erilainen kuin esimerkiksi haumlnen

arvostamansa Kierkegaardin kaumlsitys Raamatun ilmoituksen sisaumllloumlstauml

Drewermannin implisiittisen luomisilmoituskaumlsitteen taustana on varhainen

teologinen kaumlsitys ihmissielun kyvystauml olla yhteydessauml Jumalaan vaikka haumln

perusteleekin sitauml syvyyspsykologisesti Teologisesti ristiriitaiselta vaikuttaa

kuitenkin se Drewermannin kaumlsitys ettauml osa ilmoituksesta koostuu subjektiivisista

kuvista jotka ovat vain joidenkin ihmisten loumlydettaumlvissauml Ristiriita on kuitenkin

naumlennaumlinen sillauml kaikkien kuvien sisaumlltoumlnauml on haumlnen mukaansa Jumalan

loumlytaumlminen ja minuuden loumlytaumlminen Kaumlsitys sisaumlisistauml kuvista voi kuitenkin

johtaa teologisesti kritisoitavaan naumlkemykseen jonka mukaan usko on aina

ihmisen valittavissa Drewermannin kaumlsitys ilmoituksen visuaalisuudesta vastaa

puolestaan teologista kaumlsitystauml uskonnollisen kielen symbolisuudesta Visuaalinen

ilmoitus on kuitenkin vielauml monitulkintaisempaa kuin sanallinen ilmoitus Siksi

onkin poikkeuksellista vaumlittaumlauml ettei Raamatun teksti toisi esiin Jumalan

ilmoitusta Jungin unientulkinnan maumlaumlritteleminen ilmoituksen avaimeksi eroaa

myoumls taumlysin siitauml teologisesta kaumlsityksestauml jonka mukaan Jumala on

toiminnassaan riippumaton ihmisistauml Kyseinen psykologistinen kaumlsitys on tuskin

hyvaumlksyttaumlvissauml teologisen ilmoituksen tulkinnan laumlhtoumlkohdaksi Se on

poikkeuksellinen myoumls syvyyspsykologiselta sisaumllloumlltaumlaumln koska se perustuu

Jungin arkkityyppiteorian rajoittuneeseen tulkintaan

Sisaumlisyyden kaumlsitteen avulla Drewermann tulkitsee Raamatun pelastavien

kuvien avautumista ihmismielelle Kaumlsite on eksistentiaalisen ja

syvyyspsykologisen sisaumlisyyskaumlsitteen synteesi Se vertautuu sekauml keskiajan

teologian ruminaation kaumlsitteeseen ettauml Jungin aktiivisen imaginaation

kaumlsitteeseen Naumlkemys ihmismielen sisaumlisten pelastavien kuvien ja naumlkyjen

avautumisesta taumlllauml menetelmaumlllauml osoittaa kuitenkin kaumlsitteen sisaumllloumlllisen

painopisteen syvyyspsykologiseksi Drewermann olettaa epaumlrealistisesti kaikkien

pystyvaumln kyseiseen sisaumlisyyteen Vaikka kaumlsitys mielensisaumlisistauml pelastavista

kuvista ja naumlyistauml hyvaumlksyttaumlisiinkin ne eivaumlt ole psykologisen kaumlsityksen mukaan

kaikkien tavoitettavissa Taumlmauml on tuskin teologisesti hyvaumlksyttaumlvissauml

Psykologisen tiedon vastaiselta vaikuttaa myoumls kaumlsitys jonka mukaan elaumlytyvauml

sisaumlisyys paljastaisi vain pelastavia kuvia Taumlmaumln kaumlsityksensauml vastaisesti

Drewermann on itsekin kaumlsitellyt ilmoituksen vastaanottamisen inhimillisiauml

esteitauml

250 Teologiseen Jumalan loumlytaumlmisen kaumlsitteeseen Drewermann yhdistaumlauml

syvyyspsykologisen minuuden loumlytaumlmisen kaumlsitteen Kyseinen synteettinen kaumlsite

sisaumlltaumlauml teologiaa syventaumlvaumln naumlkemyksen Jumala-suhteen laadusta Jumalan

loumlytaumlmisen eli uskon syntymisen kaumlsite tulkitsee naumlin osuvasti teologista kaumlsitystauml

uskon sisaumlisyydestauml Minuuden loumlytaumlmisen voi myoumls ajatella ilmentaumlvaumln uskon

kokonaisvaltaisuutta Kaumlsitettauml voi kuitenkin kritisoida monesta naumlkoumlkulmasta

Sitauml voi ensiksikin kritisoida siihen sisaumlltyvaumln Jumala-kaumlsityksen vuoksi Ihmisiauml

erityisesti minuutensa loumlytaumlmiseen auttava Jumala vaikuttaa siinauml inhimillisiin

toiveisiin mukautuvalta olennolta Kaumlsitys eroaakin useimmista teologisista

Jumala-kaumlsityksistauml Sitauml saatetaan pitaumlauml puolitotuutena usko on tosin

henkiloumlkohtaista mutta se tulkitaan teologiassa yleensauml yhteydeksi ihmistauml

voimakkaampaan Usko tuskin auttaa syyllisyytensauml vaivaamaa ihmistauml jos sen

painopiste on oman minuutensa loumlytaumlmisessauml sanan psykologisessa merkityksessauml

Siitauml puuttuu silloin kristillisen sovitusopin konkretia josta esimerkiksi

Drewermannin teologinen auktoriteetti Kierkegaard pitaumlauml kiinni Minuuden

loumlytaumlmisen soveltaminen uskon tulkintaan vaatii teologista kehittelyauml

Jumalan loumlytaumlmisen kaumlsitettauml on kritisoitava muutenkin Drewermann

vaumlittaumlauml toisin kuin esimerkiksi Kierkegaard ja Tillich ettei uskoon kuulu

ahdistusta Haumln paumlaumltyy psykologisesti kestaumlmaumlttoumlmaumlaumln kuvaan uskosta vaikka

soveltaakin ansiokkaasti syvyyspsykologiaa uskon syntymisen tarkasteluun

Taustalla on ihanteellinen naumlkemys ihmisluonnosta Drewermannin

uskonkaumlsityksestauml puuttuu myoumls yhteisoumlllisyys joka Kierkegaardin mukaan

kuuluu uskoon ja Jungin mukaan minuuden loumlytaumlmiseen

Drewermannin teologis-syvyyspsykologiset ahdistusmalli ja ahdistus-kuva -

malli osoittavat minkaumllaisen kokonaiskaumlsityksen pohjalta haumln tulkitsee uskon

syntymistauml Ne osoittavat haumlnen tulkitsevan sitauml teologista ja syvyyspsykologista

sisaumlltoumlauml yhdistaumlmaumlllauml Haumlnen laumlhtoumlkohtanaan ovat Kierkegaardiin tukeutuvan

eksistentiaalisen teologian lisaumlksi sekauml Riemannin uuspsykoanalyysi ettauml Jungin

analyyttinen psykologia Drewermannin mallit ovat hermeneuttisia malleja joiden

avulla haumln tulkitsee ihmismielen sisaumlisiauml tiloja ja uskon syntymisen inhimillisiauml

edellytyksiauml

Ahdistusmallissaan Drewermann yhdistaumlauml neljaumlaumln eksistentiaalisen

epaumltoivon muotoon neljauml uuspsykoanalyyttisesti tulkittua psyykkisen ahdistuksen

muotoa joita haumln nimittaumlauml kyseenalaisesti neurooseiksi Naumlin haumln tuo esiin sen

251

ettauml erilaiset eksistentiaalisen ahdistuksen muodot ilmenevaumlt psyykkisesti eri

tavoin Olen osoittanut ettauml malli osoittaa teologisesti ja syvyyspsykologisesti

tulkitun ahdistuksen riippuvuuden toisistaan vaikkakaan ei niiden vaikutusta

toistensa syntymiseen Olen arvioinut ettauml malli on uusi fenomenologinen malli

ihmisen luonnollisesta tilasta jos neuroosin kaumlsitteen ymmaumlrretaumlaumln tarkoittavan

tiettyauml persoonallisuuden lajia Drewermannin ahdistuskaumlsite ja ahdistusmalli

vahvistavat puutteineenkin kaumlsitystauml inhimillisen kokemuksen

kokonaisvaltaisuudesta Kaumlsitys ahdistuksesta eraumlaumlnlaisena inhimillisenauml

perustilana on myoumls yleinen Drewermannilla on siten paljon annettavaa

teologiselle tulkinnalle Haumlnen ahdistuskaumlsityksensauml on kuitenkin teologisesti

kapea todellisen syyllisyyden sijaan siinauml painottuu psyykkinen

syyllisyydentunne Malli ei myoumlskaumlaumln ota huomioon sitauml ettauml ihmiset voivat olla

eri tavoin ahdistuneita uskostaan tai sen puuttumisesta huolimatta Malli tulkitsee

osuvasti ainoastaan sen ettauml eksistentiaalinen ahdistus koetaan aina myoumls

psyykkisesti

Ahdistus-kuva -mallissaan Drewermann yhdistaumlauml neljaumlaumln kokonaisvaltaiseen

ahdistukseen niistauml pelastavia kuvia Kuvia haumln loumlytaumlauml kaikkien uskontojen

piiristauml vaikka niitauml esiintyy haumlnen mukaansa muuallakin esimerkiksi unissa

Erityisen merkityksen saavat uskonnolliset rituaalit kuten kristilliset sakramentit

Naumlmauml kuvat synnyttaumlvaumlt haumlnen mukaansa kaikissa ahdistuneissa juuri heidaumln

tarvitsemansa uskonnollisen ja psyykkisen vapautumisen Naumlin haumln korostaa sitauml

ettauml uskonto vastaa jokaisen yksiloumlllisiin tarpeisiin Esimerkiksi sakramentit

auttavat haumlnen mukaansa tiettyjauml ihmisiauml uskomaan mutta niiden merkityksen

muille haumln jaumlttaumlauml avoimeksi Raamatun kuvien erityisyys jota Drewermann

hermeneutiikassaan painottaa ei myoumlskaumlaumln tule mallissa esille Se on siten

eraumlaumlnlainen hahmotelma eikauml viimeistelty opillinen esitys

Argumentaatioanalyysin avulla olen selvittaumlnyt sitauml miten Drewermann

perustelee teologisen ja syvyyspsykologisen tulkinnan yhdistaumlmistauml Holistista

ahdistuskaumlsitettaumlaumln haumln perustelee teologisesti Kierkegaardiin tukeutumalla Haumln

vaumlittaumlauml ettauml taumlmaumln tulkinta eksistentiaalisesta epaumltoivosta on erityisen laumlhellauml

psykoanalyyttista kaumlsitystauml neuroottisuudesta Yhdistaumlmistauml ei voine

paremminkaan perustella onhan ahdistus subjektiivista kokemusta ilmaiseva

kaumlsite

252 Arkkityyppisen pelastavan kuvan kaumlsitettauml Drewermann perustelee

syvyyspsykologisesti kaumlsityksellaumlaumln kollektiivisesta tiedostamattomasta Siellauml on

haumlnen mukaansa arkkityyppisiauml kuvia jotka ovat Jumalan istuttamia Teologisena

perusteluna on siten Jumalan luomistahto Teologisen ja syvyyspsykologisen

sisaumllloumln integroiminen on onnistunutta Subjektiivisen pelastavan kuvan kaumlsitettauml

haumln perustelee syvyyspsykologisella kaumlsityksellauml ihmisten yksiloumlllisestauml

tiedostamattomasta ja teologisella kaumlsityksellauml Jumalan luomien ihmisten

yksiloumlllisyydestauml Teologisen ja syvyyspsykologisen sisaumllloumln integroiminen on

siinaumlkin onnistunutta Luomisilmoituskaumlsitteen perustelu rakentuu Drewermannin

arkkityyppisistauml ja subjektiivisista pelastavista kuvista esittaumlmaumln varaan Haumln

integroi onnistuneesti teologisen kaumlsityksen ihmisen mahdollisuudesta olla

yhteydessauml Jumalaan ja syvyyspsykologisen kaumlsityksen ihmismielestauml

Teologisen sisaumlisyyskaumlsitteen ja syvyyspsykologisen sisaumlisyyskaumlsitteen

integroimista Drewermann perustelee sillauml ettauml sisaumlisyyteen johtavat tunteet ovat

sekauml teologisiksi ettauml syvyyspsykologisiksi tulkittavia tunteita Perustelu on pitaumlvauml

holistisen ihmiskaumlsityksen naumlkoumlkulmasta katsottuna Minuuden loumlytaumlmisen

yhdistaumlmistauml Jumalan loumlytaumlmisen kaumlsitteeseen Drewermann perustelee sekauml

Kierkegaardiin ettauml Jungiin tukeutumalla Haumln ajattelee molempien tukevan omaa

argumentaatiotaan vaikka naumlmauml sisaumlllyttaumlvaumltkin minuuden loumlytaumlmiseen eri asioita

Kierkegaardin mukaan Jumalan loumlytaumlnyt ihminen on loumlytaumlnyt myoumls minuutensa

mutta haumln samaistaa minuuden kaumlsitteen teologiseen hengen kaumlsitteeseen Jung ei

sen sijaan ota minuutta maumlaumlritellessaumlaumln huomioon teologista transsendenttisuuden

naumlkoumlkulmaa Drewermann taumlydentaumlauml Jumalan loumlytaumlmisen kaumlsitettauml molempien

minuuden kaumlsitteiden sisaumllloumlllauml Argumentointi rakentuu kuitenkin

johdonmukaisesti Kierkegaardin ja Jungin varaan Syvyyspsykologisen sisaumllloumln

yhdistaumlminen teologiseen Jumalan loumlytaumlmisen kaumlsitteeseen on perusteltu

asianmukaisesti

Ahdistusmallinsa perusteluksi Drewermann vetoaa Kierkegaardiin jonka

mukaan sekauml psykologinen ettauml eksistentiaalinen ahdistuksen tulkinta koskevat

Jumala-suhdetta Taumlmaumln esittaumlmille epaumltoivon muodoille on siksi loumlydettaumlvissauml

psyykkiset vastineensa Niiden yhdistaumlmistauml Riemannin esittaumlmiin psyykkisen

ahdistuksen muotoihin Drewermann perustelee samantapaisella ilmenemisellauml

Paumltevimpiauml perusteluja lienee vaikea esittaumlauml Ahdistus-kuva -mallia Drewermann

perustelee syvyyspsykologisesti Niin Raamatun tekstien takaa loumlytyvien kuvien

253

kuin sakramenttienkin vaikutuksen selittaumlauml haumlnen mukaansa antropologia Kukin

kuva vastaa haumlnen mukaansa parhaiten tietynlaisesta ahdistuksesta kaumlrsivien

tarpeisiin Perustelu vastaa hyvin sitauml psykologista kaumlsitystauml jonka mukaan

subjektiiviset tekijaumlt vaikuttavat ihmisen vastaanottokykyyn

Drewermann ei perustele tulkintamenetelmaumlnsauml nimivalintoja Esimerkiksi

tulkinnan arkkityyppiseksi nimittaumlminen onkin heikosti perusteltavissa Olen

nimittaumlin osoittanut ettauml haumlnen rdquomyoumltaumlelaumlmisen metodissaanrdquo on myoumls

eksistentiaalisen tulkinnan piirteitauml Subjektiivisten kuvien tulkintakaan ei ole

arkkityyppistauml Tulkintametodia on kuitenkin arvostettava yrityksenauml yhdistaumlauml

teologista ja syvyyspsykologista hermeneutiikkaa

Kaumlsite- ja argumentaatioanalyysin ohessa olen soveltanut rakenneanalyysia

ja edellytysten analyysia Ne osoittavat Drewermannin tulkinnan teologisen

merkityksen Ne osoittavat ettauml haumln on avannut syvyyspsykologiaa soveltamalla

uusia naumlkoumlkulmia teologiseen uskon syntymisen tulkintaan Haumln on avartanut naumlin

ensiksikin teologista kaumlsitystauml ilman uskoa olemisesta Merkittaumlvintauml siinauml on

ihmisen kokemusmaailman kokonaisvaltaisuuden korostaminen

Toiseksi Drewermann on tuottanut uusia naumlkoumlkulmia teologiseen

ilmoituksen vastaanottamisen tulkintaan Haumln on esittaumlnyt uuden kaumlsityksen

ilmoituksesta Haumln on korostanut uskomisen rdquoluonnollisuuttardquo tulkitsemalla

Jungiin tukeutuen ettauml jokaisen ihmisen mielestauml loumlytyy sekauml monia pelastavia

kuvia ettauml erityinen Kristuksen kuva Haumlnen tulkintansa heikkous liittyy siihen

ettei Jungin arkkityyppiteoriaa ole psykologiassa yleisesti hyvaumlksytty Haumln myoumls

tulkitsee toisin kuin Jung ettauml kuvat loumlytyvaumlt rdquovalmiinardquo ihmisen kollektiivisesta

tai yksiloumlllisestauml tiedostamattomasta Haumlnen kaumlsityksiaumlaumln on siis kritisoitava

mutta ne tuovat kuitenkin hyvin esiin esimerkiksi katoliselle teologialle ominaisen

kaumlsityksen ihmisen Jumala-kykyisyydestauml Sitauml ettauml jokainen ihminen voi loumlytaumlauml

Jumalan ilmoituksen Drewermann pyrkii korostamaan myoumls ahdistus-kuva -

mallillaan vaikkeivaumlt haumlnen mallilleen esittaumlmaumlt psykologiset ja

luonnontieteelliset perustelut ole onnistuneita Sen sijaan uskon sisaumlisen

syntyprosessin tulkinnassa haumln yhdistaumlauml onnistuneesti teologisen Jumala-

kaumlsityksen syvyyspsykologiseen kaumlsitykseen ihmismielen toiminnasta Haumlnen

kaumlsityksensauml immanentista transsendenssista jatkaa uskon syntymisen tulkintaa

siitauml mihin teologinen persoonallisen transsendenssin kaumlsitys ulottuu Siinauml

syvyyspsykologia tukee teologiaa uskon syntymisen tulkitsemisessa

254 Kolmanneksi Drewermann on painottanut ettauml usko vahvistaa ihmistauml

psyykkisesti se auttaa sekauml paumlaumlsemaumlaumln ahdistuksesta ettauml loumlytaumlmaumlaumln minuutensa

Taumlmauml kaumlsitys saa tukea psykologiasta Kaumlsitys ahdistuksettomasta uskosta ei sen

sijaan ole psykologisesti perusteltavissa Se on myoumls teologisesti ongelmallinen

koska psyykkisten ongelmien kanssa kamppailevien tai epaumlilysten vaivaamien

usko olisi sen mukaan vaumlhaumlarvoista Psykoterapeuttisen mallin soveltaminen

uskon kokemista kaumlsittelevien Raamatun tekstien tulkintaan on perusteltua kun

on kyse syvyyspsykologisen naumlkoumlkulman esiin tuomisesta Erityisesti sitauml

soveltaessaan Drewermann onnistuu tuomaan esiin uskon syntymisen psyykkisiauml

esteitauml ja edellytyksiauml Uskon syntymisen pystyy haumlnen mukaansa kuitenkin

rdquoselittaumlmaumlaumlnrdquo vain teologia sen saa aikaan Jeesuksen henki Drewermann

tulkitsee uskon syntymistauml syvyyspsykologisesti mutta haumln ei redusoi teologiaa

syvyyspsykologiaksi

Drewermann tukeutuu teologisesti Kierkegaardiin integroidessaan

syvyyspsykologista tulkintaa kaumlsitykseensauml ahdistuksesta uskon

subjektiivisuudesta ja uskon syntymisen kokemisesta Haumln hyoumldyntaumlauml

Kierkegaardin epaumltoivokaumlsitystauml ahdistusmallissaan ja pitaumlauml uskon syntymistauml

taumlmaumln tavoin paradoksaalisena Haumln ei kuitenkaan suhteuta kaumlsitystaumlaumln

ilmoituksen kuvallisuudesta ja sisaumlisestauml uskon syntymisen prosessista

Kierkegaardin ilmoituskaumlsitykseen Haumlnen kaumlsityksensauml ahdistuksettomasta

uskosta ei myoumlskaumlaumln saa tukea taumlltauml Drewermannin kaumlsitys uskoa synnyttaumlvaumlstauml

Jeesuksen hengestauml muistuttaa kyllauml Kierkegaardin kaumlsitystauml Pyhaumlstauml Hengestauml

mutta on teologisena kaumlsitteenauml epaumlmaumlaumlraumlinen Juumlrgen Werbick on siten osittain

oikeassa arvioidessaan ettei ahdistuskaumlsityksessaumlaumln Kierkegaardia seuraava

Drewermann uskonkaumlsityksessaumlaumln enaumlauml seuraa taumltauml

Drewermann pitaumlauml syvyyspsykologiaakin soveltaessaan kiinni siitauml ettauml

uskon synnyttaumlauml Jumala Muuten haumlnen kaumlsityksensauml uskon syntymisestauml poikkeaa

radikaalisti useimmista teologisista kaumlsityksistauml Usko ei haumlnen mukaansa edellytauml

Raamatun teksteihin sisaumlltyvaumln ilmoituksen omaksumista vaan ihmisten

sisimmaumlstauml loumlytyvauml luomisilmoitus riittaumlauml sen perustaksi Haumln on siinauml suhteessa

oikeassa ettauml mielikuvat vaikuttavat osaltaan uskon syntymiseen Kaumlsitystauml jonka

mukaan siihen tarvitaan aina sisaumlisiauml kuvia on kuitenkin teologisesti vaikea

hyvaumlksyauml Ilmoituksen ymmaumlrtaumlminen ei myoumlskaumlaumln voine riippua

255

syvyyspsykologisesta tulkinnasta Taumlmauml tuo kaikkein selvimmin esiin

Drewermannin riippuvuuden Jungista jota on vaikea perustella teologisesti

Drewermannin kristologiakin on poikkeuksellista Jeesus Nasaretilainen on

haumlnen mukaansa ollut pelkaumlstaumlaumln ihminen mutta sisaumlisen Kristuksen kuvansa eli

minuutensa loumlytaumlnyt esikuvallinen ihminen Silti Jeesus on Drewermannin

mukaan jaumlttaumlnyt jaumllkeensauml ainutlaatuisen uskoa synnyttaumlvaumln hengen joka ilmenee

kaikissa rakkaudellisissa ihmissuhteissa Luonnehdinta on uushenkinen Olen

myoumls osoittanut ett Drewermannin ajattelusta loumlytyy muitakin uushenkisiauml ja

gnostilaisia painotuksia Haumlnen kaumlsitystaumlaumln uskon syntymisestauml ei silti voi leimata

gnostilaiseksi tai uushenkiseksi Sen voi pikemminkin ajatella ilmentaumlvaumln haumlnen

kokeilevaa suhtautumistaan erilaisiin tulkintoihin Haumln ei naumlet ole pyrkinyt

luomaan teoreettista kokonaismallia uskon syntymisestauml eikauml siksi esimerkiksi

maumlaumlrittele ilmoituksen ymmaumlrtaumlmisen ja uskon syntymisen suhdetta vaan

kaumlsittelee niitauml erillisinauml asioina

Drewermannin paneutumista syvyyspsykologiaan on syytauml arvostaa Haumln on

laumlhestynyt syvyyspsykologisesti aihetta jonka kaumlsittelyauml on pidetty teologian

tehtaumlvaumlnauml Haumln on laumlhtenyt tulkitsemaan uskon syntymistauml joka ei kaikkien

teologien mukaan ole miltaumlaumln osin psykologisesti selitettaumlvissauml Tiettyjen

teoreetikkojen tulkintoihin rajoittumallakin haumln on loumlytaumlnyt uusia naumlkoumlkulmia

teologiseen uskon syntymisen tulkintaan Haumln on myoumls naumlyttaumlnyt ettauml

syvyyspsykologia tarjoaa siihen useita vaihtoehtoisia laumlhestymistapoja Matthias

Beier Franz Wilhelm Jansen ja Ralph Fischer ovat arvioineet oikein ettauml

Drewermann on kehittaumlnyt syvyyspsykologiaa soveltamalla uuden

pelastusopillisen paradigman Tutkimukseni taumlydentaumlauml heidaumln tyoumltaumlaumln Olen

selvittaumlnyt miten Drewermann perustelee syvyyspsykologian integroimista

teologiseen uskon syntymisen tulkintaan Olen analysoinut haumlnen teologista ja

syvyyspsykologista sisaumlltoumlauml yhdistaumlviauml kaumlsitteitaumlaumln ja mallejaan ja osoittanut ettauml

haumln ilmaisee niiden avulla uudella tavalla sekauml ilman uskoa olemista ettauml uskon

syntymistauml Lisaumlksi olen arvioinut sitauml missauml maumlaumlrin haumlnen kaumlsitteensauml ja mallinsa

soveltuvat osaksi teologista tulkintaa Haumlnen eraumliden tulkintojensa uushenkisyys

ei saisi estaumlauml psykologisesti korrektien kaumlsitysten yhdistaumlmistauml teologiseen

tulkintaan Tutkimukseni auttanee ymmaumlrtaumlmaumlaumln muutenkin haumlnen ajatteluaan

Toisaalta se osoittaa syvyyspsykologian soveltamisen mahdollisuudet ja

rajoittuneisuuden teologisessa tutkimuksessa

256

6 Liitteet

Liite 1 Ahdistusmalli (GF I 354)

Angst

Forschungsmethode

Verhaltensforschung Psychoanalyse Existenzphilosophie

Form

real

in-der-Welt-sein

psychisch

Reflexion der

Welt

im Bewuszligtsein

geistig

Fuumlr-sich-Sein

des Bewuszligtseins

Thematik 1) Einsamkeit

Ausgestoszligen

werden

Objektverlust

rsaquo Schizoidie

Verzweiflung

der Endlichkeit

Thematik 2) Verhungern Oralitaumlt

rsaquo Depression

Verzweiflung

der Unendlichkeit

Thematik 3) Beutegreifer

(Toumlten Getoumltet

werden)

Analitaumlt

rsaquo Zwangsneurose

Verzweiflung

der Notwendigkeit

Thematik 4) Strafe und

Scham

oumldipale Sexualitaumlt

rsaquo Hysterie

Verzweiflung

der Moumlglichkeit

religioumlse Loumlsung

(exemplarisch)

Hinduismus

(Naturreligion)

Buddhismus

(Mystik)

Judentum

Christentum Islam

(personaler Gottes-

glaube)

257

Liite 2 Ahdistus-kuva -malli (GF I 424)

Symbolische Felder der Geborgenheit

Angstform Angstinhalte Religioumlse

Symbole

Angstloumlsende

Inhalte

Ritualisierte

Darstellung

Schizoidie Ausgesetztheit

und Fremdheit

emotionale Kaumllte

Wasser Houmlhle

Geboren-

werden und

Geborgensein

Taufe im

Kirchenraum

Wiedergeburt

Depression Schuldangst im

oral-kaptativen

Erleben

heiliges Mahl

Baum und

Berg

Seinduumlrfen in

Akzeptation

der Wuumlnsche

Abendmahl

oder

Eucharistie

Zwangs-

neurose

Angst vor

Fehlerhaftigkeit

und Nicht-

notwendigkeit

Konkurrenz Macht

Perfektio-

nismus

Sadismus

Spiel Uumlben- und

Lernenduumlrfen

Inition

(Konfirmation

Firmung)

Hysterie Angst vor

Bindung

Sehnsucht und

Flucht gegen

uumlber der Uumlber-

wertigkeit des

Partners

Heilige Hochzeit

Bindung in

Selbstaumlndigkeit

Ehe

258

Liite 3 Kaavio uskon syntymisestauml (GF I 198)

Das Du Gottes bewuszligtseinstranszendent

darr

Das Ich des Glaumlubigen bewuszligt personal individuell

darr

Mythos und Ritual kollektiv unbewuszligt

259

7 Lyhenteet

71 Eugen Drewermannin teokset artikkelit ja videotallenteet

Allerniedrigst (1998) Daszlig auch der Allerniedrigste mein Bruder sei Apostelgesch(2011) Die Apostelgeschichte Barke (1989) ldquoIch steige hinab in die Barke der Sonneldquo Boumlses (1986) Boumlses tun aus Angst DMK (1987-88) Das Markusevangelium Eigentliche (1984) Das Eigentliche ist unsichtbar Eis (iv) Das Eis schmilzt Fragen (1992) Fragen an Eugen Drewermann Fruumlchten (1988) ldquoAn ihren Fruumlchten sollt ihr sie erkennenldquo Gespraumlche (1991) Gespraumlche uumlber Angst Gewatter (1992) Der Gewatter Tod GF (1993-07) Glauben in Freiheit Glaube (2000) Hat der Glaube Hoffnung KPI (1989) Kleriker Psychogramm eines Ideals Name (1986) Dein Name ist wie Geschmack des Lebens PM (1982) Psychoanalyse und Moraltheologie PM(suom) (2000) Psykoanalyysi ja moraaliteologia Propheten (1991) Sind die Propheten dieser Kirche ein Aumlrgernis Rapunzel (1992) Rapunzel Rapunzel lass dein Haar herunter SB (1978) Strukturen des Boumlsen Schmerz (1997) Denn es fuumlhlt wie Du den Schmerz Streit (1992) Der Streit um Drewermann Suumlnde (1985) SuumlndeSchuld TE (1984-85) Tiefenpsychologie und Exegese Tiere (1990) Uumlber die Unsterblichkeit der Tiere Trinitaumlt (1984) Religionsgeschichtliche und Tiefenpsychologische Bemerkungen zu Trinitaumltslehre Traumlume (1996) Was machen die Menschen mit den Traumlumen UA (1999) Uskon alkukuvat WH (1989) Wort des Heils ndash Wort der Heilung WID (1994) Was ich denke Worum (1992) Worum es eigentlich geht 72 Muut lyhenteet

GW Gesammelte Werke LM Lutherische Monatshefte MuumlThZS Muumlnchener Theologische Zeitschrift QD Questiones Disputatae RGG Die Religion in Geschichte und Gegenwart SESJ Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja STKSJ Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja StZ Stimmen der Zeit Taik Teologinen aikakauskirja ThLZ Theologische Literaturzeitung ThRv Theologische Revue

260

8 Laumlhteet 81 Eugen Drewermannin teokset

SB I Strukturen des Boumlsen Bd I Die jahwistische Urgeschichte in 1978 exegetischer Sicht 10 Aufl Paderborn Schoumlningh 1995 SB II Strukturen des Boumlsen Bd II Die jahwistische Urgeschichte in 1978 psychoanalytischer Sicht 7 Aufl Paderborn Schoumlningh 1995 SB III Strukturen des Boumlsen Bd III Die jahwistische Urgeschichte in 1978 philosophischer Sicht 8 Aufl Paderborn Schoumlningh 1996 PM I Psychoanalyse und Moraltheologie Bd I Angst und Schuld Mainz 1982 Matthias-Gruumlnewald PM (suom) Psykoanalyysi ja moraaliteologia Ahdistus ja syyllisyys Rakkauden 2000 teitauml ja kiertoteitauml Elaumlmaumln rajoilla Valikoiden suom Juhani Rekola

Helsinki Gaudeamus Eigentliche Eigentliche ist unsichtbar Der Kleine Prinz tiefenpsychologisch 1984 gedeutet Spektrum 4068 FreiburgBr Herder TE I Tiefenpsychologie und Exegese Bd 1 Die Wahrheit der Formen 1984 Traum Mythos Maumlrchen Sage und Legende 4 Aufl der

Sonderausg Olten Walter 1992 TE II Tiefenpsychologie und Exegese Bd 2 Wunder Vision 1985 Weissagung Apokalypse Geschichte Gleichnis 4 Aufl der

Sonderausg Olten Walter 1992 Name Dein Name ist wie Geschmack des Lebens Tiefenpsychologische 1986 Deutung der Kindheitsgeschichte nach dem Lukasevangelium 2

Aufl FreiburgBr Herder 1993 DMK I Das Markusevangelium Bilder von Erloumlsung 8 Aufl Bd I 1987 Solothurn Walter 1993 DMK II Das Markusevangelium Bilder von Erloumlsung 5 Aufl Bd II 1988 Solothurn Walter 1994 Fruumlchten ldquoAn ihren Fruumlchten sollt ihr sie erkennenldquo Antwort auf Gerhard 1988 Lohfinks und Rudolf Peschs ldquoTiefenpsychologie und keine Exegeseldquo Mit einem Beitrag von Stefan Schmitz 4 Aufl Olten Walter 1990 WH II Wort des Heils ndash Wort der Heilung Gespraumlche und Interviews Bd 1989 II Reden von Gott Hg v Bernd Marz Originalausg Duumlsseldorf

Patmos Muumlnchen Piper 1994 KPI Kleriker Psychogramm eines Ideals 5 Aufl Olten Walter 1992 1989

261 Barke ldquo Ich steige hinab in die Barke der Sonneldquo Alt-Aumlgyptische 1989 Meditationen zu Tod und Auferstehung in bezug auf Joh 2021 6

AuflOlten Walter 1993 Tiere Uumlber die Unsterblichkeit der Tiere Hoffnung fuumlr die leidende 1990 Kreatur Mit einem Geleitwort von Luise Rinser Olten Walter Gespraumlche Gespraumlche uumlber Angst amp Juumlrgen Jeziorowski Guumltersloher 1991 Taschenbuumlcher 1296 4 ergaumlnzte Aufl Guumltersloh Mohn 1993 Propheten Sind die Propheten dieser Kirche ein Aumlrgernis Im Gespraumlch mit 1991 Felizitas Schoumlnborn Zuumlrich Pendo Rapunzel Rapunzel Rapunzel laszlig dein Haar herunter Grimms Maumlrchen 1992 tiefenpsychologisch gedeutet dtv 35056 Muumlnchen Deutscher

Taschenbuch Verlag Gewatter Der Gewatter Tod ndash Rapunzel Rapunzel laszlig dein Haar herunter 1992 Grimms Maumlrchen tiefenpsychologisch gedeutet dtv 35056

Muumlnchen Deutscher Taschenbuch Verlag 283ndash315 Worum Worum es eigentlich geht Protokoll einer Verurteilung 3 1992 aktualisierte Neuauflage Muumlnchen Koumlsel GF I Glauben in Freiheit Bd I Glauben in Freiheit oder 1993 Tiefenpsychologie und Dogmatik Dogma Angst und Symbolismus

Solothurn Walter WID Was ich denke Querdenken-Taschenbuch 12532 Muumlnchen 1994 Goldmann GF II Glauben in Freiheit Bd II Jesus von Nazareth Befreiung zum 1996 Frieden Zuumlrich Walter Traumlume Was machen die Menschen mit den Traumlumen ndash Traumlume Deutung 1996 und Bedeutung Hg v Hans Christian Meiser Menschen-Kunde 12691 Frankfurt am Main Fischer Taschenbuch Verlag 11ndash17 Schmerz Denn es fuumlhlt wie Du den Schmerz Das Weltbild das die 1997 christlichen Kirchen predigen ist antwortlich fuumlr das Elend der Tiere Spiegel Special 11997 122 GF III1 Glauben in Freiheit Bd III1 Der sechste Tag Die Herkunft des 1998 Menschen und die Frage nach Gott 2 Aufl Zuumlrich Walter 1998 Allerniedrigst 1998 Daszlig auch der Allerniedrigste mein Bruder sei Dostojewski ndash

Dichter der Menschlichkeit Duumlsseldorf Walter Ppb-Ausgabe 2004 Duumlsseldorf Patmos

GF III2 Und es geschah sohellipDie moderne Biologie und die Frage nach Gott 1999 Duumlsseldorf Patmos

262 UA Uskon alkukuvat Raamatun alkukertomukset ja nykyajan ihminen 1999 Suom Oili Aho Helsinki Kirjapaja Glaube Hat der Glaube Hoffnung Von der Zukunft der Religion am Beginn 2000 des 21 Jahrhunderts Duumlsseldorf Walter 2 Aufl 2001 Duumlsseldorf

Patmos GF III3 Im AnfanghellipDie moderne Kosmologie und die Frage nach Gott 2002 Duumlsseldorf Patmos GF III41 Atem des Lebens Die moderne Neurologie und die Frage nach Gott 2006 Das Gehirn Duumlsseldorf Patmos GF III42 Atem des Lebens Die moderne Neurologie und die Frage nach Gott 2007 Die Seele Duumlsseldorf Patmos Apostelgesch 2011 Die Apostelgeschichte Wege zur Menschlichkeit Ostfildern

Patmos 82 Eugen Drewermannin artikkelit

Trinitaumlt Religionsgeschichtliche und tiefenpsychologische Bemerkungen zu 1984 Trinitaumltslehre ndash Trinitaumlt Aktuelle Perspektiven der Theologie hg v

Karl Rahner amp Heinrich Schlier Quaestiones Disputatae 101 Freiburg Herder 115ndash142

Suumlnde SuumlndeSchuld ndash Neues Handbuch theologischer Grundbegriffe Bd 1985 4 Hg v Peter Eicher Muumlnchen Koumlsel 148ndash155 Boumlses Boumlses tun aus Angst ndash Freispruch fuumlr Kain Uumlber den Umgang mit 1986 Schuld 4 Aufl Hg v Eugen Drewermann amp al Topos- Taschenbuumlcher 158 Mainz Gruumlnewald 1992 54ndash83 83 Eugen Drewermannin haastattelut ja videotallenteet haumlnestauml

Haastattelu Haastattelulausunto 2572009 Tekijaumln hallussa 2009 Haastattelu Haastattelulausunto 2772012 Tekijaumln hallussa 2012 Haastattelu Haastattelulausunto 1172014 Tekijaumln hallussa 2014 Eis Das Eis schmilzt Eugen Drewermann ndash Ein Portraumlt VHS-kasetti iv Solothurn Walter

263

9 Kirjallisuus Abraham Martin 2004 Suumlnde Schuld und Vergebung VI Kirchengeschichtlich und

dogmengeschichtlich 3 Neuzeit ndash RGG 4 Aufl 7 Bd Tuumlbingen Mohr Siebeck 1886ndash87

Anderson Ray S 2000 Antropologia kristillinen ndash Modernin teologian ensyklopedia

Toim Alister E McGrath Suom Satu Norja amp Kia Sammalkorpi-Soini Helsinki Kirjapaja 22ndash27

Annala Pauli 1993 Antiikin teologinen perintouml Kristillisen platonismin viisi vuosisataa

Helsinki Yliopistopaino Aristoteles Sielusta (De Anima) Suom Kati Naumlaumltsaari ndash Teokset Osa V 2006 Helsinki Gaudeamus Arndt von Martin 1999 Gott im Selbst Tiefenpsychologische Bibelexegese Religioumlse

Neukonstruktion oder Neusichtung christlicher Religiositaumlt Eine Religionswissenschaftliche Untersuchung tiefenexegetischen Schrifttums Stuttgart Libri Books on Demand Diss Wuumlrzburg 1998

Asikainen Susanna 2016 Miehekaumls kuolema Jeesuksen maskuliinisuus synoptisissa

passiokertomuksissa ndash TAik 121 3 195ndash209 Augustinus Tunnustukset (Confessiones) SuomOtto Lakka Helsinki SLEY- 1981 Kirjat Oy Barth Hans-Martin 1988 Gottes Wort ist dreifaltig Ein Beitrag zur Auseinandersetzung mit

der ldquoarchetypischen Hermeneutikrdquo Eugen Drewermanns ndash ThLZ 1134 241ndash254

Bayer Oswald 2009 Tillich as a systematic theologian ndash The Cambridge Companion to

Paul Tillich Ed by Russell Re Manning New York The Cambridge University Press 18ndash36

Beier Matthias 2004 A Violent God-Image An Introduction to the Work of Eugen

Drewermann New York The Continuum Beyer Uwe Die Tragik Gottes Ein philosophischer Kommentar zur Theologie 1995 Eugen Drewermanns Wuumlrzburg Koumlnigshausen amp Neumann

264 Birnstein Uwe amp Lehmann Klaus-Peter 1994 Phaumlnomen Drewermann Politik und Religion einer Kultfigur Frankfurt am Main Eichborn Blank Josef 1992 Die Angst vor dem Sturz ins Bodenlose ndash Der Streit um

Drewermann Was Theolog(inn)en und Psycholog(inn)en kritisieren Hg v Bernadette Benedikt amp Alfred Sobel Wiesbaden Alfred Sobel 21ndash27

Boos Evelyn 2005 (Hg) Grosses Woumlrterbuch Psychologie Grundwissen von AndashZ

Vollstaumlndige Taschenbuchausgabe Muumlnchen Compact Brokop Volker 2012 ldquoDie Lehre vom Verstehenldquo Das Gesamtwerk des Eugen

Drewermann Eine Einfuumlhrung httpwwwalice-dslnetvobrovobroindex2htm 1352013 Bruun von Mikko 2012 Uskonto ja psykoanalyysi eilen ja taumlnaumlaumln ndash Psykoterapia 313 230ndash

245 Buber Martin 1923 Ich und Du Leipzig Insel-Verlag Bucher Anton A 1992a Bibel-Psychologie Psychologische Zugaumlnge zu biblischen Texten

Stuttgart Kohlhammer 1992b Tiefenpsychologie und Exegese Anmerkungen zum

Psychologiekonzept Eugen Drewermanns ndash Kirche und Glaube auf der Couch 2 uumlberarbeitete u erweiterte Aufl Hg v Hartmut Meesmann Oberursel Publik-Forum 171ndash180

1992c Auf Felsen oder auf Sand gebaut Ruumlckfragen an Eugen Drewermanns psychologische Theorien und Methoden ndash Fragen an Eugen Drewermann Hg v Hermann J Pottmeyer Schriften der Katholischen Akademie in Bayern Duumlsseldorf Patmos 102ndash131

Burckhardt Jacob 1978 Weltgeschichtliche Betrachtungen Erlaumluterte Ausg Hg v Rudolf

Marx Kroumlners Taschenausg 55 Stuttgart Alfred Kroumlner Charlesworth James H 2004 Psychobiography A New Challenging Methodology in Jesus

Research ndash Psychology and the Bible A New Way to Read the Scriptures Vol4 From Christ to Jesus Ed by J Harold Ellens and Wayne G Rollins Westport (CT) Praeger Publishers 21ndash57

265 Dassmann Ernst 1992 Geschichtlichkeit der Offenbarung uns gnostische Bedrohung ndash

Tiefenpsychologische Deutung des Glaubens Anfragen an Eugen Drewermann Hg v Albert Goumlrres amp Walter Kasper 4 Aufl QD 113 FreiburgBr Herder 49ndash66

Dilthey Wilhelm 1924 Die geistige Welt Einleitung in die Philosophie des Lebens 1

Abhandlungen zur Grundlegung der Geisteswissenschaften Ideen uumlber eine beschreibende oder zergliedernde Psychologie ndash Wilhelm Diltheys gesammelte Schriften Bd V Leipzig B G Teubner

Dolto Franccediloise amp Seacuteveacuterin Geacuterard 2006 Evankeliumit ja usko psykoanalyysissauml ndash halun elaumlmauml Suom Sari

Hongell Tampere Eveil-kustannus Dourley John 2009 Tillich in dialogue with psychology ndash The Cambridge Companion

to Paul Tillich Ed by Russell Re Manning New York Cambridge University Press 238ndash253

Dunderberg Ismo 1999 Mitauml on ldquognostilaisuusrdquo ndash Taik 104 3 243ndash253 2005 Gnostilaisuus kristinuskon ldquotoisenardquo ndash Taik 1106 553ndash560 Dunderberg Ismo amp Marjanen Antti (Toim) 2005 Nag Hammadin kaumltketty viisaus Gnostilaisia ja muita

varhaiskristillisiauml tekstejauml Helsinki WSOY Dunning Stephen N 1985 Kierkegaardacutes Systematic Analysis of Anxiety ndash International

Kierkegaard Commentary The Concept of Anxiety Ed by Robert L Perkins Macon (Georgia USA) Mercer University Press7ndash33

Eckert Michael 1987 Gott ndash Glauben und Wissen Friedrich Schleiermachers

Philosophische Theologie Berlin Walter de Gruyter Egidius Henry 1997 (Utarb) Psykologilexikon 2 utg Stockholm Natur och Kultur Ehnberg Lars 2013 Unia satuja ja myyttejauml Johdatus C G Jungin analyyttiseen psykologiaan Helsinki Noxboox Ehrlich E L 1962 Traum Religionsgeschichtlich ndash RGG 3 voumlllig neu bearbeitete

Aufl 6 Bd Tuumlbingen J C B Mohr (Paul Siebeck) 1001ndash1005 Eibach Ulrich 1991 Heilung fuumlr den ganzen Menschen ndash Theologie in Seelsorge Beratung und Diakonie Bd 1 Neukirchen-Vluyn Neukirchener

266 1992 Seelische Krankheit und Christlicher Glaube ndash Theologie in

Seelsorge Beratung und Diakonie Bd 3 Neukirchen-Vluyn Neukirchener

Eicher Peter (Hg) Der Klerikerstreit Die Auseinandersetzung um Eugen 1990 Drewermann Muumlnchen Koumlsel Eliade Mircea 1978 Geschichte der Religioumlsen Ideen 2 Aufl Bd I FreiburgBr Herder 1961 Images and Symbols Studies in Religious Symbolism Transl by

Philip Mairet London Harvill Press Ellsiepen Christof 2006 Anschauung des Universums und Scientia Intuitiva Die

spinozistischen Grundlagen von Schleiermachers fruumlher Religionstheorie Berlin Walter de Gruyter

Enckell Henrik 2008 Psykoanalyysi taumlnaumlaumln ndash entauml huomenna ndash Psykoterapia 272 114ndash

119 2011 Att lyssna till en roumlsthellip ndash Psykoterapia 303 222ndash225 Erikson Erik H 1966 Nuori Luther Psykoanalyyttinen ja historiallinen tutkimus Suom

Kai Kaila Helsinki W amp G Eriksson Johan 2011 Sen aumlaumlnen kuuntelemisesta jota vaaleissa ei lasketa Psykoanalyysi

ja moderni tiedekulttuuri Suom Jan Johansson ndash Psykoterapia 303 210ndash222

Etheber Alfred 1998 Offenbarung und Psyche Eine fundamentaltheologische Untersuchung des tiefenpsychologischen Verstaumlndnisses der

Offenbarung bei C G Jung Paderborn Schoumlningh Diss Aachen Tech Hochsch 1996

Feldtkeller Andreas 2013 Die Bedeutung des Gefuumlhls fuumlr die teilnehmende Beobachtung von

Religion ndash Religion und Gefuumlhl Praktisch-theologische Perspektiven einer Theorie der Emotionen Hg v Lars Charbonnier amp al Goumlttingen Vandenhoeck amp Ruprecht 187ndash 202

Fehrenbacher Gregor 1991 Drewermann verstehen Eine kritische Hinfuumlhrung Olten Walter 1993 Die Grundlage Drewermanns ldquoStrukturen des Boumlsenldquo Eine Skizze

ndash Bruumlcken zu Eugen Drewermann Vom Konflikt zur Sache Hg v Gebhard Fuumlrst Stuttgart Akademie der Dioumlzese Rothenburg- Stuttgart 29ndash41

267 Fischer Ralph 2006 Macht der Glaube heil Der christliche Glaube als Heilsmacht im

Anschluss an Eugen Biser und Eugen Drewermann Bamberger theologische Studien 30 Frankfurt am Main Peter Lang

Fragen Fragen an Eugen Drewermann Eine Einladung zum Gespraumlch Hg

v Hermann J Pottmeyer Schriften der Katholischen Akademie in Bayern Duumlsseldorf Patmos

Fraling Bernhard 1992 Uumlbereinstimmungen und Differenzen Moraltheologische

Anmerkungen zum Werk Eugen Drewermanns ndash Fragen an Eugen Drewermann Eine Einladung zum Gespraumlch Hg v Hermann J Pottmeyer Schriften der Katholischen Akademie in Bayern Duumlsseldorf Patmos7ndash101

Frankl Viktor E 1983 Olemisen tarkoitus Suom Eila Sandborg amp Osmo Jokinen

Helsinki Otava 1987 Tiedostamaton Jumala Psykoterapian ja uskonnon suhteesta Suom

Marja Kyrouml Helsinki Kirjayhtymauml 2005 Logoterapia ndash avain mielekkaumlaumlseen elaumlmaumlaumln Suom Raija Viitanen

Helsinki Lyhytterapiainstituutti Frey Joumlrg Eugen Drewermann und die biblische Exegese Eine methodisch-1995 kritische Analyse Wissenschaftliche Untersuchungen zum Neuen Testament 2 Reihe 71 Tuumlbingen J C B Mohr (Paul Siebeck) Freud Anna Minaumln suojautumiskeinot Suom Kai Kaila Helsinki W amp G 1969 Freud Sigmund 1948 Die Zukunft einer Illusion ndash GW 14 London Imago Publishing

325ndash380 1950 Der Mann Moses und die monotheistische Religion ndash GW 16

London Imago Publishing 101ndash246 1964 Johdatus psykoanalyysiin Suom Erkki Puranen Jyvaumlskylauml

Gummerus 1968 Unien tulkinta Suom Erkki Puranen Jyvaumlskylauml Gummerus 1989 Toteemi ja tabu (Totem und Tabu GW 9) Suom Mirja Rutanen

Helsinki Love kirjat Fromm Erich 1986 Psykoanalyysi ja uskonto Suom Riitta Sirola Helsinki

Kirjayhtymauml Froumlhlich Werner D 2002 Woumlrterbuch Psychologie 24 Durchgesehene Aufl dtv 32514

Muumlnchen Deutscher Taschenbuch Verlag

268 Funke Dieter 1992 Ewige Urbilder Einige Anmerkungen zu Drewermanns

tiefenpsychologischer Hermeneutik ndash Der Sreit um Drewermann Was Theolog(inn)en und Psycholog(inn)en kritisieren Hg v Bernadette Benedikt amp Alfred Sobel Wiesbaden Alfred Sobel 52ndash55

Furger Franz 1992 Psychoanalyse und christliche Ethik Zum Auseinandersetzung mit

Eugen Drewermann aus moraltheologischer Sicht ndash Tiefenpsychologische Deutung des Glaubens Anfragen an Eugen Drewermann Hg v Albert Goumlrres amp Walter Kasper 4 Aufl QD 113 FreiburgBr Herder 67ndash80

Gadamer Hans-Georg 1965 Wahrheit und Methode Grundzuumlge einer philosophischen

Hermeneutik 2 Aufl Tuumlbingen J C B Mohr (Paul Siebeck) 2004 Hermeneutiikka Ymmaumlrtaumlminen tieteissauml ja filosofiassa Valikoinut

ja suomentanut Ismo Nikander Tampere Vastapaino Gassmann Lothar 2000 Was Will Eugen Drewermann ndash Reihe Aufklaumlrung der

Arbeitsgemeinschaft fuumlr Religioumlse Fragen Hg v Reinhard Franzke amp al 2 Aufl Lage Logos Verlag

Gebsattel Victor E von 1959 Die anankastische Fehlhaltung ndash Handbuch der Neurosenlehre und

Psychotherapie 2 Bd Muumlnchen Urban amp Schwarzenberg 125ndash142

Geels Antoon amp Wikstroumlm Owe 1997 Den religioumlsa maumlnniskan Psykologiska perspektiv En introduktion

till religionspsykologin 3e omarbetade uppl Stockholm Plus Ultra 2009 Uskonnollinen ihminen Johdatus uskontopsykologiaan 5 kraftigt

omarb utg Suom Kai Takkula Helsinki Kirjapaja Gestrich Reinhold 1993 Eugen Drewermann ndash Glauben aus Leidenschaft Eine Einfuumlhrung in

seine Theologie 2 Aufl Stuttgart Quell Goumlrres Albert 1978 Kennt die Psychologie den Menschen Fragen zwischen

Psychotherapie Anthropologie und Christentum Piper Muumlnchen 1992 Erneuerung durch Tiefenpsychologie ndash Tiefenpsychologische

Deutung des Glaubens Anfragen an Eugen Drewermann Hg v Albert Goumlrres amp Walter Kasper 4 Aufl QD 113 FreiburgBr Herder 133ndash174

Gruumln Anselm 2005 Tiefenpsychologische Schriftauslegung 7 Aufl

Muumlnsterschwarzach Vier-Tuumlrme-Verlag

269 Gruumlnbaum Adolf 1984 The Foundations of Psychoanalysis A Philosophical Critique

Berkeley University of California Press Gaumlrtner Christel 2000 Eugen Drewermann und das gegenwaumlrtige Problem der Sinnstiftung

Eine religionssoziologische Fallanalyse Forschungsbeitraumlge aus der Objektiven Hermeneutik Bd 1 Hg v Ulrich Oevermann amp al Frankfurt am Main Humanities Online

Habermas Juumlrgen 1976 Tieto ja intressi ndash Yhteiskuntatieteiden filosofiset perusteet Osa I

Toim Raimo Tuomela amp Ilkka Patoluoto Helsinki Gaudeamus 118ndash141

HaendlerO Angst ndash RGG 3 voumlllig neu bearb Aufl 1 Bd Tuumlbingen J C B 1957 Mohr (Paul Siebeck) 385ndash86 Hedges Ellie amp Beckford James A 2000 Holism Healing and New Age ndash Beyond New Age Exploring

Alternative Spirituality Ed by Steven Sutcliffe amp Marion Bowman Edinburgh Edinburgh University Press 169ndash187

Heelas Paul 1996 The New Age Movement The Celebration of the Self and the

Sacralization of Modernity Oxford Blackwell Publishers Heidegger Martin 1963 Sein und Zeit 10 unveraumlnderte Aufl Tuumlbingen Max Niemeyer Heinonen Reijo E 1997 Imaginaatio ndash kadotettu ulottuvuus ndash Kuvan teologia Suomalaisen

Teologisen Kirjallisuusseuran vuosikirja 1997 STKSJ 209 107ndash118

Heisig James W 1979 Imago Dei A Study of C G Jungacutes Psychology of Religion

Lewisburg Bucknell University Press Helander Eila 2005 Spiritualiteetti kirkkososiologian naumlkoumlkulmasta ndash Taik 1103 247ndash

52 Heymel Michael 1993 ldquoDer letzte wirkliche Prophet des neuzeitlichen Christentumsldquo

Eugen Drewermann als Schuumller Soumlren Kierkegaards ndash ThLZ 118 707ndash18

270 Holze Heinrich 2004 Suumlnde Schuld und Vergebung VI Kirchengeschichtlich und

dogmengeschichtlich 1 Alte Kirche 2 Mittelalter und Reformation ndash RGG 4 Aufl 7 BdTuumlbingen Mohr Siebeck 1881ndash86

Holmer Paul 1981 About Being a Person Kierkegaardacutes Fear and Trembling ndash

Kierkegaardacutes Fear and Trembling Critical Appraisals Ed by Robert L Perkins Alabama (USA) The University of Alabama Press

Huhtinen Aki 1995 Dasein-analyysi Eksistentiaalinen psykoanalyysi Filosofisia

tutkimuksia Tampereen yliopistosta 55 Tampere Tampereen yliopisto jaumlljennepalvelu

Huizinga J Leikkivauml ihminen (homo Ludens) Suom Sirkka Salomaa Porvoo 1947 WSOY Hummel Gert 1972 Theologische Anthropologie und die Wirklichkeit der Psyche ndash

Impulse der Forschung 5 Darmstadt Wissenschaftliche Buchgesellschaft

Huuhtanen Pauli amp al 1994 Jeesuksen salaiset sanat Tuomaan evankeliumi Helsinki

Yliopistopaino Hyrck Matti 1995 Mielen kuvat Jumalasta Psykoanalyyttisen objektisuhdeteorian naumlkoumlkulma jumalasuhteen mielikuvamaailmaan Suomen

evlutkirkon v 1948 Kristinopin tarjoaman aineiston valossa Helsinki Therapeia-saumlaumltiouml Diss Helsinki 1995

2003 Ihmismieli ja Jumala psykoanalyysin naumlkoumlkulmasta Helsinki Kirjapaja

Irrgang Bernhard 1992 Anfragen aus ethischer philosophischer und pastoraltheologischer

Perspektive an Drewermann ndash Der Streit um Drewermann Was Theolog(inn)en und Psycholog(inn)en kritisieren Hg v Bernadette Benedikt amp Alfred Sobel Wiesbaden Alfred Sobel 123ndash139

Isometsauml Erkki (Toim) 2014a Ahdistuneisuushaumlirioumlt ndash Psykiatria 11 uudistettu painos Toim

Jouko Loumlnnqvist amp al Helsinki Duodecim 287ndash323 2014b Depressiiviset haumlirioumlt ndash Psykiatria 11 uudistettu painos Toim

Jouko Loumlnnqvist amp al Helsinki Duodecim 246ndash286 James William 1981 Uskonnollinen kokemus Suom Elvi Saari Haumlmeenlinna Karisto

271 Jansen Franz Wilhelm 2004 Von der Menschlichkeit Gottes und der Goumlttlichkeit des Menschen

Offenbarung und Erfahrung bei Edward Schillebeeckx und Eugen Drewermann Ansaumltze zu einer befreienden Theologie Forum Theologie und Psychologie 8 Muumlnster Lit Diss Nijmegen 2004

Jeziorowski Juumlrgen 1992 Eugen Drewermann ndash der Streit um den Glauben geht weiter

Guumltersloher Taschenbuumlcher 1301 Guumltersloh Mohn Johnston William 1997 Rakkauden salattu viisaus Johdatus mystiikan teologiaan Suom

Vuokko Rissanen Helsinki Kirjapaja Joukamaa Matti amp Mattila Aino 2014 Psykosomatiikka ja konsultaatiopsykiatria ndash Psykiatria 11

uudistettu painos Toim Jouko Loumlnnqvist amp al Helsinki Duodecim 598ndash611

Jung Carl Gustav 1940 Psychologie und Religion Die Terry Lectures 1937 gehalten an der

Yale University Zuumlrich Rascher 1960a Gesammelte Werke 6 Bd Psychologische Typen Zuumlrich Rascher 1960b Nykyhetki ja tulevaisuus Suom Kaj Kauhanen Helsinki

Kirjayhtymauml 1963 Gesammelte Werke 11 Bd Zur Psychologie westlicher und

oumlstlicher Religion Zuumlrich Rascher 1964 Gesammelte Werke 7 Bd Zwei Schriften uumlber analytische

Psychologie Zuumlrich Rascher 1967 Gesammelte Werke 8 Bd Die Dynamik des Unbewussten Zuumlrich

Rascher 1972a Gesammelte Werke 12 Bd Psychologie und Alchemie Olten

Walter 1972b Gesammelte Werke 17 Bd Uumlber die Entwicklung der

Persoumlnlichkeit Olten Walter 1973 Gesammelte Werke 5 Bd Symbole der Wandlung Olten Walter 1974a Gesammelte Werke 10 Bd Zivilisation im Uumlbergang Olten

Walter 1974b Job saa vastauksen Suom Sinikka Kallio Helsinki Otava 1976a Gesammelte Werke 91 Bd Die Archetypen und das Kollektive

Unbewusste Olten Walter 1976b Gesammelte Werke 92 Bd Aion Beitraumlge zur Symbolik des

Selbst Olten Walter 1978 Gesammelte Werke 13 Bd Studien uumlber Alchemistische

Vorstellungen Olten Walter 1985 Unia ajatuksia muistikuvia Muistiin merkinnyt ja toimittanut

Aniela Jaffeacute Suom Mirja Rutanen Porvoo WSOY 1991 Kohti totuutta Poleemisia esseitauml Suom Mirja Rutanen Porvoo

WSOY Juntunen Sammeli 2002 Horjuuko kirkon kivijalka Helsinki Kirjapaja

272 Kant Immanuel 1997 Prolegomena Suom Vesa Oittinen Helsinki Gaudeamus 2012 Puhtaan jaumlrjen kritiikki Suom Markus Nikkarla amp Kreeta Ranki Helsinki Gaudeamus Kasper Walter 1992 Tiefenpsychologische Umdeutung des Christentums ndash Tiefenpsychologische Deutung des Glaubens Anfragen an Eugen

Drewermann Hg v Albert Goumlrres amp Walter Kasper 4 Aufl QD 113 FreiburgBr Herder 9ndash25

Kassel Maria 1992 Bibel und Tiefenpsychologie Eine Sichtung des Streits um Eugen

Drewermann ndash Der Streit um Drewermann Was Theolog(inn)en und Psycholog(inn)en kritisieren Hg v Bernadette Benedikt amp Alfred Sobel Wiesbaden Alfred Sobel 39ndash51

1993 Durchgeisternde Angst Eugen Drewermanns tiefenpsychologische Exegese ndash LM 325 7ndash9

1980 Biblische Urbilder Tiefenpsychologische Auslegung nach C G Jung Muumlnchen Pfeiffer

Katalog Katalog der Deutschen Nationalbibliothek httpdnbd-nbde 2016 Katolisen kirkon katekismus 2005 Katolisen kirkon katekismus Helsinki Katolinen tiedotuskeskus Ketola Kimmo 2008 Uskonnot Suomessa 2008 Kaumlsikirja uskontoihin ja

uskonnollistaustaisiin liikkeisiin Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 102 Tampere Kirkon tutkimuskeskus

Kettler F H 1960 Origenes RGG 3 voumlllig neu bearb Aufl 3 Bd Tuumlbingen J C B

Mohr (Paul Siebeck) 1692ndash1701 Kettunen Paavo 1990 Ihmisolemuksen ongelma ja olemassaolon vaikeus Ihmiskaumlsitys

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sairaalasielunhoidon koulutuksessa vuosina 1960ndash1975 Helsinki STKSJ 171 Diss Helsinki 1990

1995 Suomenkielisen laitoksen esipuhe Pastoraalipsykologiassa yhdistyvaumlt teologia ja psykologia ndash Zijlstra Wybe Kohti kokonaista ihmistauml Pastoraalipsykologian kaumlsikirja Suom Mikko Kuusniemi Helsinki Kirjapaja 13ndash20

1998 Suomalainen rippi Helsinki Kirjapaja 2011 Kaumltketty ja vaiettu Suomalainen hengellinen haumlpeauml 2 painos

Helsinki Kirjapaja Kierkegaard Soslashren 1924 Kuolemansairaus Suom J Hollo Porvoo WSOY 1948 Kaumlrsimysten evankeliumi Suom Niilo Syvaumlnne Porvoo WSOY

273 1964 Ahdistus Suom Eila ja Johan Weckroth Jyvaumlskylauml Gummerus 1989 Viettelijaumln paumlivaumlkirja Suom V A Koskenniemi Porvoo WSOY 1992 Paumlaumlttaumlvauml epaumltieteellinen jaumllkikirjoitus Suom Torsti Lehtinen

Porvoo WSOY 2001 Pelko ja vavistus Suom Torsti Lehtinen Helsinki WSOY 2004 Filosofisia muruja Suom Janne Kylliaumlinen Helsinki Summa Kieseritzky Friedrich 1995 Bewuszligtsein als Hort der Kritik Die Esoterik aus der Sicht der

Psychologie CG Jungs ndash LM 342 14ndash15 Kille D Andrew 2004 Reading the Bible in Three Dimensions Psychological Biblical

Interpretation ndash Psychology and the Bible A New Way to Read the Scriptures Vol 1 From Freud to Kohut Ed by J Harold Ellens and Wayne G Rollins Westport CT (USA) Praeger17ndash32

King Karen L 2005 The Origins of Gnosticism and the Identity of Christianity ndash Was

There a Gnostic Religion Ed by Antti Marjanen Publications of the Finnish Exegetical Society 87 Goumlttingen Vandenhoeck amp Ruprecht 104ndash120

Klessmann Michael 2000 Religion zwischen Illusionsverdacht und Moumlglichkeitsraum

Wandlungen im Verhaumlltnis von Psychoanalyse und Religion ndashReden uumlber Religion ndash 200 Jahre nach Schleiermacher Eine interdisziplinaumlre Auseinandersetzung mit Schleiermachers Religionsverstaumlndnis Hg v Friedrich Huber Neukirchen-Vluyen Foedus 183ndash200

Knop Julia Suumlnde Freiheit Endlichkeit Christliche Suumlndentheologie im 2007 theologischen Diskurs der Gegenwart Ratio fidei Beitraumlge zur

philosophischen Rechenschaft der Theologie Bd 31 Hg v Klaus Muumlller amp Thomas Proumlpper Regensburg Pustet

Knuutila-Loukonen Seija 2008 Ontologinen epaumlvarmuus vai Jumalan armolahja Eugen

Drewermannin kaumlsitys katolisesta pappisidentiteetistauml Ekumeniikan pro gradu -tutkielma Helsingin yliopiston kirjasto

Koivisto Jussi 2006 Martti Lutherin kaumlsitys sielunhoidosta ja suomalaisen

jumalakuvakeskustelun arviointia ndash Taik 1114 372ndash389 Komulainen Jyri 2014 Uskontoteologia ndash Modernin teologian suuntauksia Toim Olli-

Pekka Vainio amp Lauri Kemppainen Helsinki Kirjapaja 158ndash180 Koponen Hannu 2014 Pakko-oireiset haumlirioumlt ndash Psykiatria 11 uudistettu painos Toim

Jouko Loumlnnqvist amp al Helsinki Duodecim 324ndash337

274 Korkee Simo 1997 Kertokaa lisaumlauml jumalasuhteestanne Psykoanalyyttisiauml naumlkoumlkulmia uskontoon ndash Naumlkoumlaloja uskontoon Uskontotieteen ajankohtaisia

suuntauksia Toim Kimmo Ketola et al Helsinki Yliopistopaino 54ndash87

Kotila Heikki 2003 Spiritualiteetti ndash ajankohtainen naumlkoumlkulma ndash Spiritualiteetin

kaumlsikirja Toim Seppo Haumlyrynen amp al 13ndash23 Kotkavirta Jussi 2010 Filosofiasta ja psykoanalyysista Martti Siiralan ajattelussa ndash

Psykoterapia 292 114ndash123 2011 Psykoanalyysin suhteista tieteisiin ja arkipsykologiaan ndash

Psykoterapia 303 225ndash229 Kusch Martin 1986 Ymmaumlrtaumlmisen haaste Oulu Pohjoinen Kaumlrkkaumlinen Veli-Matti 2013 Kristillisen teologian mahdollisuudesta ja tehtaumlvistauml globaalissa

ympaumlristoumlssauml ndash Opin poluilla Juhlakirja Miikka Ruokasen taumlyttaumlessauml 60 vuotta Toim Tiina Ahonen et al STKSJ 275

Lang Bernhard 1995 Die Bibel neu entdecken Drewermann als Leser der Bibel

Muumlnchen Koumlsel Lauerma Hannu 2014 Dissosiaatiohaumlirioumlt ndash Psykiatria 11 uudistettu painos Toim Jouko

Loumlnnqvist et al Helsinki Duodecim 338ndash349 Laurila Jukka 2008 Jeremia 20 7ndash13 psykoanalyysissa Nimettoumlmaumln valituslaulun

syntyprosessi objektimielikuvien muutosten valossa Vanhan testamentin eksegetiikan pro gradu -tutkielma Helsingin yliopiston kirjasto

Lauter Josef 1988 Theologische Anmerkungen zum Werk Eugen Drewermanns Koumllner Beitraumlge ndash Neue Folge 13 Koumlln Presseamt des Erzbistums

Koumlln Lehmijoki-Gardner Maiju 2007 Kristillinen mystiikka Laumlntinen perinne antiikista uudelle ajalle

Helsinki Kirjapaja Lempiaumlinen Pentti 2002 Kuvien kieli Vertauskuvat uskossa ja elaumlmaumlssauml Helsinki WSOY Lexikon httptherapeut-berlinde 17102013

275 Liehu Heidi 1989 Soslashren Kierkegaardin teoria ihmisen eksistenssitasoista Teoreettisen filosofian pro gradu kevaumlt 1988 Helsinki Helsingin yliopiston

Filosofian laitoksen julkaisuja 1989 2 Helsinki Yliopistopaino 1990 Soslashren Kierkegaardacutes Theory of Stages and its Relation to Hegel Acta Philosophica Fennica 47 Helsinki The Philosophical Society of Finland Diss Helsinki 1990 Lohfink Gerhard amp Pesch Rudolf 1988 Tiefenpsychologie und keine Exegese eine Auseinandersetzung mit

Eugen Drewermann Stuttgarter Bibelstudien 129 2 Aufl Stuttgart Katholisches Bibelwerk

Lund Pekka 2008 Jumalan kannattelu Tutkimus kristillisen vakaumuksen vaikutuksesta laumlhetystyoumln kriisin kaumlsittelyyn Kiinassa 1920-luvulla STKSJ 256 Lundahl Pertti 2000 Konteksti historia ja ahdistus E Drewermannin syvyyspsykologis-

teologisessa hermeneutiikassa Pro gradu-tutkielma Jyvaumlskylaumln yliopiston kirjasto

Lurker Manfred 1973 Woumlrterbuch biblischer Bilder und Symbole Muumlnchen Koumlsel 1979 Woumlrterbuch der Symbolik Stuttgart Kroumlner Luumldemann Gerd 1992 Texte und Traumlume Ein Gang durch das Markusevangelium in

Auseinandersetzung mit Eugen Drewermann ndash Bensheimer Hefte 71 Goumlttingen Vandenhoeck amp Ruprecht

Loumlnnqvist Jouko 2014 Mielenterveyden haumlirioumliden diagnostiikka ja luokittelu ndash Psykiatria

11 uudistettu painos Toim Loumlnnqvist amp al Helsinki Duodecim 57ndash86

Loumlnnqvist Jouko amp al(Toim) 2014 Psykiatria 11 uudistettu painos Helsinki Duodecim Majava Heikki amp Tuhkasaari Pirjo 2010 Freudin jalanjaumlljillauml (kirja-arvostelu) ndash Psykoterapia 29 3 274ndash289 Marcheselli-Casale Gesare 1992 Von Drewermann lernen Mit der Bibel auf der Couch Uumlbers v

Clemens Locher (ItalOriginalausg 1991) Goldmann Taschenbuch 12533 Zuumlrich Benziger

276 Marjanen Antti 1991 Onko gnosis heraumlaumlmaumlssauml uuteen kukoistukseen Gnosiksen ja New

Age -ajattelun suhteen arviointia ndash Ortodoksia 41 72ndash84 2005 (Ed)Was There a Gnostic Religion Publications of the Finnish

Exegetical Society 87 Goumlttingen Vandenhoeck amp Ruprecht Marshall Bruce D 2000 Kristologia ndash Modernin theologian ensyklopedia Toim Alister E

McGrath Suom Satu Norja amp Kia Sammalkorpi-Soini Helsinki Kirjapaja 356ndash373

Martin Gerhard Marcel 1992 Neurosen vor Gott ndash Drewermann und die Folgen Hg v Tomas

Schweer Muumlnchen Heyne 198ndash207 Marttunen et al 2014 Persoonallisuushaumlirioumlt ndash Psykiatria 11 uudistettu painos Toim

Loumlnnqvist amp al Helsinki Duodecim 463ndash484 Matthews Gareth B (ed) 2002 Augustine On theTrinity Books 8ndash15Transl Stephen McKenna

Cambridge Cambridge University Press Mattoon Mary Ann 2005 Jung and the Human Psyche Hove East Sussex Routledge May Rollo The Meaning of Anxiety New York The Ronald Press Company 1950 McGrath Alister E 2012 Kristillisen uskon perusteet Johdatus teologiaan Viides laitos 2

painos Suom Satu Kantola Helsinki Kustannusosakeyhtiouml Kotimaa Kirjapaja

Merenlahti Petri 2005 Kuka onkaan terapian tarpeessa Psykologisesta eksegeesistauml ja sen

tutkimuskohteesta ndash Taik1105 387ndash406 2015 Jeesus maskuliinisuus ja queer Miestutkimuksen naumlkoumlkulmia

Raamattuun ndash Uskonnon ja sukupuolen risteyksiauml Toim Johanna Ahonen amp Elina Vuola Tietolipas 247 Helsinki Suomalaisen kirjallisuuden seura 140-160

Merklein H 1992 Die Heilung des Besessenen von Gerasa (MK 5 1ndash20) Ein Fallbeispiel fuumlr die tiefenpsychologische Deutung E Drewermanns

und die historisch-kritische Exegese ndash The Four Gospels 1992 Festschrift Frans Neirynck Ed F van Segbroeck amp al 2 Vol Leuven University Press 1019ndash1037

277 Mitchell W J T 2005 What do Pictures want The Lives and Loves of Images Chicago

The University of Chicago Press Mitternacht Dieter 2004 Theissenacutes Integration of psychology and New Testament Studies

Learning Theory Psychodynamics and Cognitive Psychology ndash Psychology and the Bible A New Way to Read the Scriptures Vol 1 From Freud to Kohut Ed by J Harold Ellens and Wayne G Rollins Westport CT (USA) Praeger101ndash117

Mustonen Anni 2011 Pojan syntymauml sielussa ja laumlpimurtautuminen jumaluuteen ndash Mestari

Eckhartin kaumlsitys jumalallisesta ykseydestauml Ekumeniikan pro gradu -tutkielma Helsingin yliopiston kirjasto

Neisser Ulrich 1982 Kognitio ja todellisuus Espoo W amp G Neumann Erich 1949 Ursprungsgeschichte des Bewusstseins Zuumlrich Rascher amp Cie Niederwimmer Kurt 1977 Kerygmatisches Symbol und Analyse Zur Kritik der

tiefenpsychologischen Bibelinterpretation ndash Psychoanalyse und Religion Hg v Eckart Nase und Joachim Scharfenberg 264ndash295

Niemann Ulrich 1993 Heilssehnsucht und Realitaumltsbewaumlltigung Macht Psychotherapie

heutige Menschen ldquoErloumlsterldquo ndash Bruumlcken zu Eugen Drewermann Vom Konflikt zur Sache Hg v Gebhard Fuumlrst Stuttgart Akademie der Dioumlzese Rottenburg-Stuttgart 95ndash105

Nierlich Karin 1996 Das Phaumlnomen ldquoEngelldquo erfahren und verstehen

Bezugswissenschaftliche Theoriebestaumlnde aus Theologie Kulturhistorie Kunstgeschichte und Schoumlngeistiger Literatur als interpretatorische Basis fuumlr Erfahrungsdokumente von Grundschulkindern zur Angelistik Muumlnchen Herbert Utz

Niiniluoto Ilkka 1980 Johdatus tieteenfilosofiaan Kaumlsitteen- ja teorianmuodostus

Helsinki Otava Noll Richard 1994 The Jung Cult Origins of a Charismatic Movement Princeton NJ

(USA)Princeton University Press Nummenmaa Lauri 2010 Tunteiden psykologia Helsinki Tammi

278 Oeming Manfred 1995 Altes Testament und Tiefenpsychologie Aufklaumlrung oder Freudsche

Fehlleistung ndash ThLZ 120 2 107ndash120 Oikarinen Lauri 1993 Ihmisen uskon kehitys James W Fowlerin teorian konsistenssin

analyysi Helsinki STKSJ 184 Diss Helsinki 1993 Ojanen Markku 1986 Ovatko tieteelliset tulkinnat ihmisestauml egoistisia ndash Vartija 993 17ndash

34 Ollinheimo Ari amp Vuorinen Risto 1999 Metapsychology and the Suggestion Argument A Reply to

Gruumlnbaumacutes Critique of Psychoanalysis Helsinki The Finnish Society of Sciences and Letters and The Finnish Academy of Science and Letters

Otto Rudolf Das Heilige Gotha Leopold Klotz 1926 Pannenberg Wolfhart 1983 Anthropologie in theologischer Perspektive Goumlttingen

Vandenhoeck amp Ruprecht Partonen Timo amp Loumlnnqvist Jouko 2014 Psykiatrian kaumlsitteitauml ndash Psykiatria Toim Jouko Loumlnnqvist amp al 11

uudistettu painos Helsinki Duodecim 866ndash874 Pearson Birger A 2005 Gnosticism as a Religion ndash Antti Marjanen Was There a Gnostic

Religion Publications of the Finnish Exegetical Society 87 Goumlttingen Vandenhoeck amp Ruprecht 81ndash101

Pennanen Leo 1967 Tiedostamaton sielunelaumlmauml ndash vihollinen vai ystaumlvauml Psykologian apu

kirkolle laumlhinnauml C G Jungin ajatusten mukaan kirjoittanut Leo Pennanen Synodaalikirjoitus Mikkelin hiippakunnan pappeinkokoukseen v 1967 Mikkeli Mikkelin hiippakunta

Perttula Juha 2011 Tutkija ndash tieteellisyyden uhka vai mahdollisuus Historiallinen

naumlkoumlkulma psykologiaan tieteenauml ndash Timo Latomaa amp Teemu Suorsa (toim) Kokemuksen tutkimus II Ymmaumlrtaumlvaumln psykologian historiaa ja kehityslinjoja Rovaniemi Kirjoittajat ja Lapin yliopistokustannus 97ndash145

Perttula Juha amp Latomaa Timo 2005 Kokemuksen tutkimus merkitys tulkinta ymmaumlrtaumlminen Helsinki

Dialogia

279 Philipp Thomas 1997 Die theologische Bedeutung der Psychotherapie Eine systematisch-

theologische Studie auf der Grundlage der Anthropologie Alexander Mitscherlichs Freiburger theologische Studien 159 FreiburgBr Herder

Pietikaumlinen Petteri 1999 C G Jung and the Psychology of Symbolic Forms Humaniora 299

Helsinki Academia Scientiarum Fennica Diss Helsinki 1999 2013 Hulluuden historia Helsinki Gaudeamus Pihkala Juha 2009 Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta Johdatus dogmatiikkaan Helsinki

Edita Pleacute Albert Freud und die Religion Eine kritische Bestandsaufnahme fuumlr die 1969 Diskussion der Zeit Wien Cura Popper Karl 1968 Conjectures and refutations The growth of scientific knowledge New York Harper amp Row Prenter R Anthropologie IV Dogmatisch ndash RGG 3voumlllig bearb Aufl1 Bd 1957 Tuumlbingen J C B Mohr (Paul Siebeck) 420ndash424 Puttick Elisabeth 2000 Personal Development the Spiritualisation and Secularisation of the

Human Potential Movement ndash Beyond New Age Exploring Alternative Spirituality Ed by Steven Sutcliffe and Marion Bowman Edinburgh Edinburgh University Press 201ndash219

Poumlhlmann Horst Georg 1974 Dogmatiikan paumlaumlkohdat Suom toim Riitta amp Seppo A Teinonen

Helsinki Kirjaneliouml Radnitzky Gerard 1970 Contemporary schools of metascience I Anglo-Saxon schools of

metascience II Continental schools of metascience Goumlteborg Akademifoumlrlaget

Raguse Hartmut 1993 Psychoanalyse und biblische Interpretation Eine

Auseinandersetzung mit Eugen Drewermanns Auslegung der Johannes-Apokalypse Stuttgart Kohlhammer

Rauhala Lauri 1983 Ihmiskaumlsitys ihmistyoumlssauml Helsinki Gaudeamus 2010 Psykoanalyysin tieteellisyydestauml ja sen tulosten arvioinnista ndash

Tieteessauml tapahtuu 287 9ndash11

280 Raunio Antti 2001 Systemaattinen teologia Mihin systemaattinen teologia pyrkii ndash

Teologia Johdatus tutkimukseen Toim Petri Luomanen Helsinki Edita 91ndash125

Rick Hermann-Joseph 1992 (Hg) Dokumentation zur juumlngsten Entwicklung um Dr Eugen

Drewermann 2 ergaumlnzte und uumlberarbeitete Aufl Paderborn Bonifatius

Ricœur Paul 1974a Hermeneutik und Psychoanalyse Der Konflikt der Interpretationen

II Uumlbers v Johannes Ruumltsche Muumlnchen Koumlsel 1974b Die Interpretation Ein Versuch uumlber Freud Uumlbers v Eva

Moldenhauer 1 Aufl Suhrkamp Taschenbuch Wissenschaft 76 Frankfurt am Main Suhrkamp

1986 Fallible Man The Philosophy of the Will Revised translation by Charles A Kelbley New York Fordham University Press

Riemann Fritz 1961 Grundformen der Angst Eine tiefenpsychologische Studie 36 Aufl

2003 Muumlnchen Ernst Reinhardt Rizzuto Ana Maria 1979 The Birth of the Living God A Psychoanalytical Study Chicago

The University of Chicago Rosenfeld Hellmut 1979 Spiele ndash Woumlrterbuch der Symbolik Hg v Manfred Lurker

Stuttgart Kroumlner 534ndash35 Roudinesco Elisabeth 2000 Miksi psykoanalyysia yhauml tarvitaan Suom Kaisa Sivenius

Helsinki Gaudeamus Raumlisaumlnen Heikki 2000 Naumlkoumlaloja Syvyyspsykologi Jeesus ndash Vartija 3 113 115ndash16 Saarinen Raija 1969 (Toim) Psykologian sanasto 3 p Helsinki Otava Saarinen Risto 1990 New Age -liikkeen oppisisaumlltouml ndash Vartija 103 5ndash6 204ndash210 Saarinen Timo 1994 Jumala-puheen symbolinen kvalifikaatio Onko Paul Tillichin

kuvaus uskonnollisesta symbolista filosofinen teoria uskonnollisesta kielenkaumlytoumlstauml Teologisen etiikan ynnauml uskonnonfilosofian lisensiaattityouml Helsingin yliopiston kirjasto

Salonen Armas amp Holthoer Rotislav 1982 Egypti ja sen kulttuuri Helsinki Otava

281 Schelling FW J 2004 Ihmisen vapaudesta Suom Saul Boman Kiel Uuni Schleiermacher Friedrich

1960 Der Christliche Glaube 7 Aufl 2 Bd Hg v Martin Redeker Berlin Walter de Gruyter amp CO

1961 Uumlber die Religion Reden an die Gebildeten unter ihren Veraumlchtern Unveraumlnderter Abruck (1958) Hamburg Felix Meiner

Schmidt M A 1958 Eckehart ndash RGG 3 voumlllig neu bearbeitete Aufl 2 Bd Tuumlbingen

J C B Mohr (Paul Siebeck) 304ndash05 Schnackenburg Rudolf 1992 Heil und Erloumlsung in biblischer Sicht Anmerkungen zu Eugen

Drewermann ndash Fragen an Eugen Drewermann Hg v Hermann J Pottmeyer Schriften der Katholischen Akademie in Bayern Duumlsseldorf Patmos 51ndash70

Schneider Theophora 1979 Taufe ndash Woumlrterbuch der Symbolik Hg v Manfred Lurker

Stuttgart Kroumlner 568ndash69 Schnelzer Thomas 1999 Archetyp und Offenbarung Die Archetypenlehre C G Jungs im

Rahmen von E Drewermanns Offenbarungskonzeption Abhandlungen zur Philosophie Psychologie Soziologie der Religion und Oumlkumenik Hg v Heinrich Petri Heft 49 der Neuen Folge Paderborn Schoumlningh Diss Regensburg 199798

Schroeder Hans-Werner 2007 Ihminen enkelin kumppanina II Hans-Werner Schroederin

haastattelu Wolfgang Weihrauch Suom Sirkka Tausta httpwwwantroposfip=takojaampk=arkistoamps=readampartikkeli_id=67 962016 Schulz-Hencke Harald 1951 Lehrbuch der analytischen Psychotherapie Stuttgart Georg Thieme Segal Hanna 1994 Melanie Klein ihmismielen ymmaumlrtaumljaumlnauml Uusi laajennettu laitos

Suom Veikko Sahla HelsinkiYliopistopaino Segal Robert A 1992 The Gnostic Jung Princeton New Jersey Princeton University

Press SiltalaJuha Psykohistorian metodologisia kysymyksiauml 2011 httpwwwmvhelsinkifihomejproossiltmethtm 182011

282 Sitolahti Terttu 2000 Psykoanalyysi kehityksen ristiaallokossa viettiteoriasta

objektisuhteiden teoriaan ndash Psykoterapia 192 5ndash27 2006 Viettiteoriasta objektisuhteiden teoriaan Melanie Klein

sillanrakentajana Psykoanalyysin isaumlt ja aumlidit Teoreettisia naumlkoumlkulmia Helsinki Therapeia-saumlaumltiouml 91ndash166

Sjoumlgren Lars 1991 Sigmund Freud Elaumlmauml ja teokset Suom Leena Nivala Porvoo WSOY Sloslashk J Mythos begrifflich und religionspsychologisch ndash RGG 3 1960 voumlllig neu bearbeitete Aufl 4 BdTuumlbingen J C B Mohr(Paul

Siebeck)1263ndash68 Sobel Alfred 1993 Eugen-Drewermann-Bibliographie Primaumlr- u Sekundaumlrliteratur Rezensionenverzeichnis Bibliographie zum Fall Drewermann

Einfuumlhrung 2 erweiterte Aufl Wiesbaden Alfred Sobel Soukka Pirkko 2005 Syvyyspsykologia uskon tulkkina Eugen Drewermannin

uskontulkinnan analyysi Dogmatiikan lisensiaatintutkimus Helsingin yliopiston kirjasto

Spinks George Stephens 1963 Psychology and Religion an Introduction to Contemporary Views

London Methuen Stolle Volker 1992 Kritik an der Bibelauslegung Drewermanns ndash Der Streit um

Drewermann Was Theolog(inn)en und Psycholog(inn)en kritisieren Hg v Bernadette Benedikt amp Alfred Sobel Wiesbaden Alfred Sobel 57ndash68

Streit Der Streit um Drewermann Was Theolog(innen) und 1992 Psycholog(innen) kritisieren Hg v Bernadette Benedikt amp Alfred

Sobel Wiesbaden Alfred Sobel Strohmaier Klaus 1996 Theologische Anthropologie bei Eugen Drewermann Marburg

Tectum Sudbrack Josef 1992a Eugen Drewermann ndash um die Menschlichkeit des Christentums 3

Aufl Wuumlrzburg Echter 1992b Im Gespraumlch mit Eugen Drewermann Eine Analyse der

Grundaussagen des Paderborner Theologen und Psychologen ndash Kirche und Glaube auf der Couch 2 uumlberarbeitete u erweiterte Aufl Publik-Forum Dokumentation Hg v Hartmut Meesmann Oberursel Publik-Forum 107ndash132

283 1998 Religioumlse Erfahrung und menschliche Psyche Religion und

Psychologie Heiligkeit und Krankheit Gott und Satan Mainz Matthias Gruumlnewald

Syreeni Kari 1995 Uusi Testamentti ja hermeneutiikka Tulkinnan fragmentteja

Helsinki Suomen eksegeettinen seura SESJ 61 2007 A Feminine Gospel Jungian and Freudian Perspectives on Gender

in the Gospel of John ndash Text and Community Essays in Memory of Bruce M Metzger Vol 2 Ed by J Harold Ellens Sheffield Phoenix Press

Theissen Gerd 1983 Psychologische Aspekte paulinischer Theologie Forschungen zur

Religion und Literatur des Alten und Neuen Testaments 131 Heft der ganzen Reihe Hg v Wolfgang Schrage amp Rudolf Smend Goumlttingen Vandenhoeck amp Ruprecht

Tiefenpsych 1992 Tiefenpsychologische Deutung des Glaubens Anfragen an Eugen

Drewermann Hg v Albert Goumlrres amp Walter Kasper 4 Aufl QD 113 FreiburgBr Herder

Tillich Paul 1956 Biblische Religion und die Frage nach dem Sein Stuttgart

Evangelisches Verlagswerk 1958 Der Mut zum Sein 3 Aufl Stuttgart Steingruumlben 1961 Wesen und Wandel des Glaubens (The Dynamics of Faith)Vom

Verfasser durchgesehene und bearbeitete Uumlbers Berlin Ullstein 1962 Systematic Theology Vol II Existence and The Christ 5 Impr

Chicago The University of Chicago 1963 Systematic Theology Vol III Life and the Spirit History and the

Kingdom of God ChicagoThe University of Chicago 1965 Theology of Culture Ed by Robert C Kimball 2 printing New

York Oxford University Press 1969 Sein und Sinn Zwei Schriften zur Ontologie Stuttgart

Evangelisches Verlagswerk 1973 Rajalla Valikoima Paul Tillichin teoksista Suom Taisto Nieminen

Porvoo WSOY 1984a Systematic Theology Volume I Reason and Revelation Being and

God ed 1978 2 Impr Chicago University of Chicago 1984b The Meaning of Health Essays in Existentialism Psychoanalysis

and Religion Ed by Perry LeFevre Chicago Exploration Press of The Chicago Theological Seminary

1987a Religious Symbol and our Knowledge of God (1955) ndash Paul Tillich Writings in the Philosophy of Religion ndash Main Works Bd 4 Ed by John Glayton Berlin De Gruyter 396ndash404

1987b The Meaning and Justification of Religious Symbols (1961) ndash Main Works Bd 4 Ed by John Glayton Berlin De Gruyter 415ndash420

1987c The Religious Symbol Symbol and Knowledge (1940ndash1941) ndash Paul Tillich Writings in the Philosophy of Religion ndash Main Works Bd 4 Ed by John Glayton Berlin De Gruyter 253ndash77

284 Turner Denys 1995 The Darkness of God Negativity in Christian Mysticism

Cambridge Cambridge University Press Tuohimetsauml Martti 2007 Paumlaumlkirjoitus ndash Psykoterapia 26 2 73 2011 Psykoanalyysiko itseriittoinen ndash Psykoterapia 303 229ndash233 Taumlhkauml Veikko 1996 Mielen rakentuminen ja psykoanalyyttinen hoitaminen Porvoo

WSOY Ueda Shizuteru 1965 Die Gottesgeburt in der Seele und Durchbruch zur Gottheit

Guumltersloh Gerd Mohn Usvamaa-Routila Sirkkaliisa 2007 Iconic turn ndash saksalaista kuvatiedettauml Tieteessauml tapahtuu 254 19ndash

28 Utriainen Terhi 2014 Enkeliuskon lumo ndash Kiistelty usko Kirkon tutkimuskeskuksen

seminaari103 2014 Tampere-talossa Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 36 34ndash42

Vainio Olli-Pekka 2003 Fides qua fides quae ndash Soslashren Kierkegaard ja uskon

propositionaalinen sisaumlltouml ndash Taik1083 215ndash224 2004 Ihmiseksi tuleminen Soslashren Kierkegaardin teologia Helsinki

Kirjapaja Venetz Hermann-Josef 1992 rdquoMit dem Traum nicht mit dem Wort ist zu beginnenrdquo

Tiefenpsychologie als Herausforderung fuumlr die Exegese ndash Der Streit um Drewermann Was Theolog(innen) und Psycholog(innen) kritisieren Hg v Bernadette Benedikt amp Alfred Sobel 4

Aufl Wiesbaden Alfred Sobel 28ndash38 Viitamaumlki R Olavi 1978 Normaaliuden ja haumliriintyneisyyden taustaa Normaaliuden ja

mielenterveyden kaumlsiteanalyysia ndash Kliininen psykologia Toim R Olavi Viitamaumlki amp al Porvoo WSOY 131ndash142

Visala Aku Mitauml tiede ei voi kertoa sinulle Kauniainen Perusanoma 2010 Vuori Niina Petra Ilona 2012 Enkeleitauml ndash onko heitauml Muisteltujen kokemuskertomusten

representaatio enkeleistauml Pro gradu -tutkielma Itauml-Suomen yliopisto httpepublicationsueffipuburn_nbn_fi_uef-20120833urn_nbn_fi_uef-20120833pdf

285 Vuorinen Risto 1995 Persoonallisuus Minuus Porvoo WSOY 1997 Minaumln synty ja kehitys Porvoo WSOY Wachinger Lorenz 1980 Angst und Glaube - StZ 1983 203 1985 Gegen eine seelenlose Theologie und gegen eine gottlose

Psychologie ndash StZ 20311 783ndash85 Wahl Heribert 1987 Rezension von E Drewermann Psychoanalyse und Moraltheologie

I-III ndash ThlZ 112 923ndash927 Wahlbeck Liisa 2007 Psykoanalyysi ja kuvallisuus Tutkielmasarja Therapeia-saumlaumltiouml 2 Therapeia- saumlaumltiouml koulutuskeskus 2011 Jungilaisesta taideterapiasta ndash Taidepsykoterapia

Psykoanalyyttinen naumlkoumlkulma Toim Mervi Leijala-Marttila amp Kirsi Huttula Helsinki Duodecim 165ndash72

Watts Fraser N 2000 Psykologia ja kristillinen ajattelu ndash Modernin teologian

ensyklopedia Toim Alister E McGrath Suom Satu Norja amp Kia Sammalkorpi-Soini Helsinki Kirjapaja 660ndash666

Webster John B 2000 Uskondash Modernin teologian ensyklopedia Toim Alister E

McGrath Suom Satu Norja amp Kia Sammalkorpi-Soini Helsinki Kirjapaja 823ndash826

Werbick Juumlrgen 1992 Gottesoffenbarung in der rdquoSprache der Seelerdquo Eugen Drewermanns

Herausforderung der herkoumlmmlichen Fundamentaltheologie ndash MuumlThZS 43 17ndash38

2005 Den Glauben verantworten Eine Fundamentaltheologie 3 vollstaumlndig neu bearbeitete Aufl Freiburg Herder

Wiedenhofer Siegfried 1987 Die Gegenwaumlrtigen Stand der Erbsuumlndentheologie ndash ThRv 835

353ndash370 Wikstroumlm Owe 2009 Dynaaminen psykologia ja uskonto ndash Antoon Geels amp Owe

Wikstroumlm Uskonnollinen ihminen Johdatus uskontopsykologiaan 5 kraftigt omarb utg Suom Kai Takkula Helsinki Kirjapaja 129ndash196

1992 C G Jung som teolog ndash Signum 2 52ndash57 Zijlstra Wybe 1995 Kohti kokonaista ihmistauml Pastoraalipsykologian kaumlsikirja Suom

Mikko Kuusniemi Helsinki Kirjapaja

286 Zimmermann Johanna 1956 Engel ndash Die Booten Gottes Muumlnchen Hermann Rinn Zschoch Hellmut 2000 Liebhaber der Religion unter den Gebildeten Friedrich

Schleiermacher die Fruumlhromantiker und das Christentum ndash Reden uumlber die Religion ndash 200 Jahre nach Schleiermacher Eine interdisziplinaumlre Auseinandersetzung mit Schleiermachers Religionsverstaumlndnis Hg v Friedrich Huber Neukirchen-Vluyn Foedus 9ndash29

Yarnold Edward 2000 Roomalaiskatolinen teologia ndash Modernin teologian ensyklopedia

Toim Alister E McGrath Suom Satu Norja amp Kia Sammalkorpi-Soini Helsinki Kirjapaja 710ndash724

• Abstract
• Tiivistelmauml
• Kiitokset
• Sisaumlllys
• 1 Johdanto
• 2 Ihmisen ahdistus
• 3 Kuvat ilmoituksena
• 4 Uskon syntyminen
• 5 Loppukatsaus
• 6 Liitteet
• 7 Lyhenteet
• 8 Laumlhteet
• 9 Kirjallisuus

Abstract

From Anxiety to Faith Eugen Drewermann and the Depth Psychological

Interpretation of the Christian Faith

The aim of this study is to analyze and evaluate Eugen Drewermann`s concept of

birth of faith (fides qua) My research question is what new does Eugen

Drewermann contribute to the theological concept of birth of faith as he applies

depth psychology to it and what is the theological significance of this application

I analyze Drewermannrsquos concepts of being without faith finding Godrsquos

revelation the contents of this revelation and the birth of faith I employ concept

proposition argument structural- and requirement analyses I also evaluate some

of the discussions stirred by Drewermannrsquos thinking I have used Drewermannacutes

hermeneutical and dogmatic studies as my sources

According to Drewermann every human being is under the condition of

existential and psychological anxiety from which the only rescue is faith God

reveals himself to everybodyrsquos inner being What we see in the Bible is this

revelation as reflected by manrsquos inner being The revelation can be found in the

unconscious mind and in the mental images brought forth by biblical texts

Everyone can discover these images by letting the texts of the Bible become alive

to them Drewermann suggests that the meaning of these images is best explained

by the analytical psychology of Carl Gustav Jung Revelation is essentially about

finding God and finding ourselves Faith is born when the loving spirit which

Drewermann calls the spirit of Jesus of Nazareth awakens the images of the

unconscious God calls forth faith in manrsquos inner being through this spirit and by

means of these images Faith causes the anxiety to vanish and man is able to find

his true self

Integrating depth psychological contents into theology is the leading principle in

Drewermannrsquos interpretation of the birth of faith This has yielded some

theologically important results as well as those that are theologically disputable

These outcomes can be seen for instance in Drewermannrsquos concept of anxiety in

his understanding of Godrsquos self-disclosure in creation and in the way he suggests

God is found all of which are essential to his thinking His concept of anxiety

accurately expresses the holistic character of human experience On the other

hand his idea of an inner image as the foundation of revelation is not depth

psychologically correct Moreover Drewermannrsquos view that revelation can be

found in the Bible from behind the text is difficult to prove psychologically Also

his view of the contents of revelation is theologically narrow and the spirit of

Jesus of Nazareth as a theological concept is vague Drewermann correctly

emphasizes that the birth of faith is an experience both existential and

psychological His idea of faith that is free from anxiety is however theologically

unusual and psychologically unrealistic Nevertheless my study proves that

Drewermannacutes interpretation of the birth of faith gives new perspectives to the

theological interpretation of the birth of faith He is a pioneer in applying depth

psychology to theology

Tiivistelmauml

Ahdistuksesta uskoon Eugen Drewermann ja syvyyspsykologinen kristinuskon

tulkinta

Taumlmaumln tutkimuksen tarkoituksena on analysoida ja arvioida Eugen Drewermannin

kaumlsitystauml uskon syntymisestauml Tutkimuskysymyksenauml on mitauml uutta Eugen

Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla teologiseen kaumlsitykseen uskon

(fides qua) syntymisestauml ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen

merkitys Analysoin Drewermannin kaumlsitystauml ilman uskoa olemisen tilasta

ilmoituksen kohtaamisesta ilmoituksen sisaumllloumlstauml ja uskon syntymisestauml Sovellan

kaumlsite- propositio- argumentaatio- rakenne- ja edellytysten analyysia Arvioin

myoumls Drewermannin kaumlsityksistauml kaumlytyauml keskustelua Laumlhteinauml ovat haumlnen

keskeisimmaumlt raamatuntulkinta- ja systemaattisen teologian teoksensa

Ihmiset elaumlvaumlt Drewermannin mukaan eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen

vallassa josta ainoastaan usko voi pelastaa Jumala ilmoittaa itsestaumlaumln ihmisten

sisimmaumllle Sieltauml se myoumls on heijastunut Raamattuun Ilmoitus loumlytyy ihmisten

tiedostamattomasta mielestauml ja Raamatun teksteihin sitoutuneista kuvista

Jokainen voi loumlytaumlauml naumlmauml kuvat Raamatun tekstisisaumlltoumloumln elaumlytymaumlllauml Kuvien

sisaumllloumln tulkitsee haumlnen mukaansa parhaiten Carl Gustav Jungin analyyttinen

psykologia Ilmoituksen sisaumlltoumlnauml on Jumalan loumlytaumlminen ja minuuden

loumlytaumlminen Usko syntyy kun Drewermannin Jeesuksen hengeksi kutsuma

rakkaudellinen henki heraumlttaumlauml kuvat ihmisen sisimmaumlstauml Jumala synnyttaumlauml uskon

sen ja luomisilmoituksen kuvien vaumllityksellauml Silloin katoaa ahdistus ja ihminen

loumlytaumlauml minuutensa

Syvyyspsykologisen sisaumllloumln integroiminen teologiaan hallitsee Drewermannin

esittaumlmaumlauml uskon syntymisen tulkintaa Se on tuottanut sekauml teologisesti

merkittaumlviauml ettauml teologisesti kiistanalaisia tuloksia Taumlmauml ilmenee esimerkiksi

haumlnen keskeisissauml ahdistuksen luomisilmoituksen ja Jumalan loumlytaumlmisen

kaumlsitteissaumlaumln Ahdistuskaumlsite tuo hyvin esiin inhimillisen kokemuksen

kokonaisvaltaisuuden Luomisilmoituskaumlsitteen perustana oleva sisaumlisen kuvan

kaumlsite ei sen sijaan ole syvyyspsykologisesti korrekti Myoumls naumlkemystauml

ilmoituksen loumlytaumlmisestauml Raamatun tekstien takaa on vaikea perustella

psykologisesti Kaumlsitys ilmoituksen sisaumllloumlstauml on lisaumlksi teologisesti kapea ja

Jeesus Nasaretilaisen henki on teologisena kaumlsitteenauml haumlmaumlrauml Drewermann

korostaa oikein ettauml uskon syntyminen on sekauml eksistentiaalinen ettauml psyykkinen

tapahtuma Haumlnen kaumlsityksensauml ahdistuksettomasta uskosta on kuitenkin

teologisesti poikkeuksellinen ja psykologisesti epaumlrealistinen Tutkimukseni

osoittaa silti ettauml Drewermannin tulkinta uskon syntymisestauml tarjoaa uusia

naumlkoumlkulmia teologiseen uskon syntymisen tulkintaan Se on pioneerityoumltauml

syvyyspsykologian teologiaan soveltamisessa

Kiitokset

Eugen Drewermannista kuulin ensi kertaa kevaumlaumlllauml 1994 kun kyselin

akatemiaprofessori Simo Knuuttilalta aihetta lisensiaattitutkimukseen

jossa kaumlsittelisin psykologian soveltamista teologiaan Haumln oli naumlhnyt

Frankfurtin kirjamessuilla Drewermannin teosten invaasion

Drewermannin ajatteluun tutustuminen vei minut heti mukanaan Tein

siis lisensiaattityoumln ja sain sen tarkastajana toimineelta dosentti

Kalervo Nissilaumlltauml monia hyoumldyllisiauml neuvoja mahdollista vaumlitoumlskirjaa

varten

Vaumlitoumlskirjatyoumlni edistymiseen ovat eniten myoumltaumlvaikuttaneet ohjaajani

professori Miikka Ruokanen dosentti Pauli Annala ja dosentti Leo

Naumlreaho Miikka Ruokanen on sekauml jatkotutkintoseminaarissa ettauml

tyoumlni ohjaajana suunnannut huomioni Drewermannin ajattelun

kriittiseen arviointiin Haumlnen kannustuksensa on vienyt minua

eteenpaumlin tyoumlskentelyni kaikissa vaiheissa Pauli Annala on kulkenut

kanssani pisimmaumln matkan Haumln on vaikuttanut monella tapaa tyoumlni

edistymiseen Arvokkaimpana pidaumln haumlnen ohjaustaan niiden

teologisten tulkintojen pariin jotka tarjoutuvat Drewermannin

syvyyspsykologisten tulkintojen vertailukohdiksi Tyoumlni loppuun

saattamisesta kuuluu suurin kiitos Leo Naumlreaholle Haumln esitti minulle

taumlrkeaumln kysymyksen rdquoAiotko tehdauml taumlstauml vaumlitoumlskirjanrdquo ja on sen

jaumllkeen jatkuvasti auttanut minua taumlsmentaumlmaumlaumln sanottavaani Ilman

haumlnen asiantuntemustaan ja kiinnostumistaan eri tutkimusaloja

yhdistaumlvaumlstauml tiedosta ei vaumlitoumlksestaumlni olisi tullut totta Dosentti Pekka

Kaumlrkkaumlinen on haumlnen lisaumlkseen lukenut kaumlsikirjoitukseni ja tehnyt

rakentavia huomautuksia Myoumls edesmennyt dosentti

psykoanalyytikko Matti Hyrck on kannustanut minua Tyoumlni

molemmilta esitarkastajilta professori Kari Syreeniltauml ja dosentti Olli-

Pekka Vainiolta olen saanut hyoumldyllistauml palautetta tyoumlni

parantamiseksi Olen heille kiitollinen siitauml ettauml eri tutkimusaloja

kosketteleva tyoumlni on saanut osakseen monipuolisen

etukaumlteisarvioinnin

Tyoumlskentelymotivaatiooni on koko pitkaumln prosessin aikana vaikuttanut

ratkaisevasti Eugen Drewermannin yleisoumlluentojen seuraaminen ja

haumlnen haastattelemisensa Ne teki ensi kertaa mahdolliseksi Martin

Luther Bundin stipendi jolla opiskelin vuonna 1997 Saksassa

Erlangen-Nuumlrnbergin yliopistossa Kiitaumln Kirkkohallitusta taumlstauml

apurahasta ja Kirkon tutkimuskeskusta lisensiaattitutkimustani

koskeneesta apurahasta Erlangenin stipendi oli erityisen merkittaumlvauml

sillauml siellauml opiskellessani pystyin ostamaan itselleni sellaista

tutkimuskirjallisuutta jonka hankkiminen olisi myoumlhemmin ehkauml ollut

vaikeaa Sittemmin olen kaumlynyt Eugen Drewermannin kanssa monta

hyoumldyllistauml keskustelua tutkimukseni aiheesta Niitauml olemme kaumlyneet

Burg Rothenfelsin jokakesaumlisissauml Drewermann-Tagungeissa kauniin

Mainin rannalla Olen kokenut etuoikeudeksi saada Drewermannin

ajattelun myoumltauml tutustua eraumlaumlseen Euroopan teologian moderniin

trendiin

Laumlmmin kiitos kaikille tukijoilleni ndash myoumls miehelleni metsaumlnhoitaja

Aimo Soukalle

Kotkassa 3 elokuuta 2016

Pirkko Soukka

Sisaumlllys

1 Johdanto 1

11 Eugen Drewermannin teologia 1

12 Syvyyspsykologian suhde teologiaan 5

13 Teologit ja syvyyspsykologia 15

14 Aikaisempi tutkimus 24

15 Tutkimuksen tavoite menetelmaumlt ja laumlhteet 29

2 Ihmisen ahdistus 34

21 Ahdistus koko ihmisen kokemuksena 35

22 Ahdistuksen syntyminen 39

23 Eksistentiaalinen ahdistus ja epaumltoivo 52

24 Psyykkisen ahdistuksen yhdistyminen epaumltoivoon 65

25 Syvyyspsykologia Jumalasta erossa elaumlmisen tulkitsijana 83

3 Kuvat ilmoituksena 92

31 Luomisessa annetut kuvat 93

32 Kuvien totuus 107

33 Sisaumlisyys kuvien avaajana 115

34 Syvyyspsykologia kuvien tulkkina 128

35 Kuvailmoituksen sisaumlltouml 142

36 Syvyyspsykologia ilmoituksen tulkitsijana 159

4 Uskon syntyminen 169

41 Uskon syntymisen antropologinen perustelu 170

42 Yksiloumlllisyys uskon syntymisessauml 177

43 Tietoisen ja tiedostamattoman synteesi 195

44 Jeesus Nasaretilainen uskon heraumlttaumljaumlnauml 208

45 Ahdistuksesta uskoon 221

46 Syvyyspsykologia uskon syntymisen tulkitsijana 234

5 Loppukatsaus 245

6 Liitteet 256

Liite 1 Ahdistusmalli 256

Liite 2 Ahdistus-kuva -malli 257

Liite 3 Kaavio uskon syntymisestauml 258

7 Lyhenteet 259

71 Eugen Drewermannin teokset artikkelit ja videotallenteet 259

72 Muut lyhenteet 259

8 Laumlhteet 260

81 Eugen Drewermannin teokset 260

82 Eugen Drewermannin artikkelit 262

83 Eugen Drewermannin haastattelut ja videotallenteet haumlnestauml 262

9 Kirjallisuus 263

1

1 Johdanto

11 Eugen Drewermannin teologia

Saksalainen Eugen Drewermann (1940 ndash)1 on ehkauml tunnetuin

syvyyspsykologiaa soveltavista teologeista Teologia on haumlnen mukaansa

kadottanut yhteyden ihmismielen tiedostamattomaan osaan ja tarvitsee siksi

tuekseen syvyyspsykologiaa2 Haumln ajattelee pelastavansa sen syvyyspsykologian

avulla3 Drewermannin merkitys naumlkyy siinauml laajassa vaikutuksessa jonka haumln on

kirjojensa ja julkisten esiintymistensauml kautta saavuttanut erityisesti

saksankielisissauml maissa Haumln on heraumlttaumlnyt odotuksia kristillisen uskon

uudistumisesta Taumlmaumln tutkimuksen tehtaumlvaumlnauml on analysoida haumlnen

hermeneutiikkaansa ja sen merkitystauml uskon (fides qua) syntymisen tulkinnassa

Drewermann on tuottelias Haumlnen on sanottu kirjoittavan nopeammin kuin

kukaan ehtii lukea Haumlnen tuotantonsa ulottuu satujen syvyyspsykologisista

1 Drewermann tunnetaan parhaiten katolisen kirkon kriitikkona Vielauml 1970- ja 80-luvuilla haumln toimi Paderbornin yliopistossa dosenttina ja opiskelijapastorina Haumlnen yhteiskunta- ja kirkkokriittiset teoksensa ja raamatuntulkintansa heraumlttivaumlt silloin katolisen kirkon johdon huomion ja johtivat melkein kymmenen vuotta kestaumlneeseen opillisten keskustelujen sarjaan joka paumlaumlttyi opetusviran ja pappisoikeuksien peruuttamiseen 1990-luvun alussa Sekauml viralliset keskustelut ettauml niihin liittynyt kirjeenvaihto on julkaistu monia painoksia saaneissa raporteissa Niitauml ovat Drewermannin nimissauml ilmestynyt Worum es eigentlich geht (Worum 1992) Hermann-Joseph Rickin toimittama Dokumentation zur juumlngsten Entwicklung um Dr Eugen Drewermann (1992) ja Peter Eicherin toimittama Der Klerikerstreit (1990) Drewermannin laumlhtoumlkohdat ja rdquotapaus Drewermannldquo on kaumlsitelty lyhyesti lisensiaatintyoumlssaumlni Ks Soukka 2005 3ndash7 Teologisesta yliopistovirastaan erottamisen jaumllkeen Drewermann on toiminut useita vuosia sosiologian ja kulttuuriantropologian opettajana Paderbornin yliopisto-yhtenaumliskorkeakoulussa Haumln on luennoinut Euroopan lisaumlksi Etelauml- ja Pohjois-Amerikassa Helsingissauml Drewermann vieraili 15ndash1610 2001 rdquoUuden vuosituhannen uskoa etsimaumlssaumlrdquo -seminaarissa ja luennoi yliopistolla silloisen uusimman kirjansa rdquoHat der Glaube Hoffnungrdquo (Glaube) -teemasta Drewermann on opiskellut psykoterapiaa Goumlttingenin laumlhellauml sijaitsevassa Tiefenbrunnin instituutissa jonka toimintalinjana on Harald Schulz-Hencken uuspsykoanalyysi Haumln ei ole kuitenkaan suorittanut loppuun opintojaan eikauml niihin sisaumlltyvaumlauml henkiloumlkohtaista analyysia Frey 1995 10ndash11 Drewermann itse kertoo ettauml haumln jaumltti analyysinsauml kesken sisaumlisten ja ulkoisten hankauksien (Reibungen) vuoksi WH II 179 Haumln kertoo ajautuneensa kriisiin tajutessaan normiristiriidan siihen mennessauml omaksumansa ja psykoanalyysissauml oivaltamansa vaumllillauml Haumln sanoo keskeyttaumlneensauml koulutuksensa sillauml eraumlauml (damals) vaikka katsoi Freudin opetusten pitaumlvaumln edelleen taumlysin paikkansa Haumln sanoo kokeneensa ettauml haumlnen tuntemansa katolisuus ja psykoanalyysi suhtautuivat toisiinsa kuitenkin kuin tuli ja vesi Eis (VHS-kasetti) Frey 1995 10ndash11 Drewermann ei siis ole psykoterapeutti tai psykoanalyytikko vaan sielunhoidollisen naumlkemyksensauml pohjalta toimiva terapeutti Haumln ajattelee edustavansa terapeuttista teologiaa jonka tavoitteena on auttaa ihmisiauml Uutta koulukuntaa ei haumlnen ympaumlrilleen ole muodostunut Haumln toimii edelleen syvyyspsykologiaa soveltavana sielunhoitajana ja luennoitsijana 2 PM I 59ndash61 171ndash173 3 rdquoDie Frage nach einer archetypischen Hermeneutikldquohellipldquogiltldquohellipldquoder Ruumlckgewinnung der Tiefenschichten der menschlichen Psyche ja sie hat diese zu ihrer unabdingbaren Voraussetzung Fuumlr die Theologieldquohellipldquobedeutet die Einsicht in die Notwendigkeit eines derartigen Auslegungsverfahrens daszlig sie endlich sich gegenuumlber der Gefahr einer seelenlosen Aumluszligerlichkeitldquohellipldquowidersetzen muszligldquo TE I 70

2

selityksistauml teologian ja luonnontieteiden suhdetta kaumlsitteleviin teoksiin Haumln alkoi

syvyyspsykologian soveltamisen raamatuntulkitsijana mutta laajensi pian

aluettaan eettisiin kysymyksiin esitti oman rdquoeksegeettisen metodinsardquo ja viimein

myoumls syvyyspsykologiaa soveltavan dogmatiikkansa4 2000-luvulla haumln on

suunnannut huomionsa luonnontieteisiin Suhteessaan syvyyspsykologiaan ja

muihinkin tieteisiin Drewermann on eklektikko Siinauml haumln eroaa monista muista

syvyyspsykologiaa soveltavista teologeista Haumln yhdistelee eri koulukuntien

naumlkemyksiauml varsin ongelmattomasti Raamatuntulkinnassaan haumln tukeutuu eniten

Carl Gustav Jungiin mutta muussa tuotannossaan lisaumlksi useiden

psykoanalyytikkojen ja eksistentiaalianalyysin edustajien ajatteluun5

Drewermannin teologiseen tuotantoon kuuluu sekauml tieteellisiauml ettauml rdquosuurelle

yleisoumlllerdquo suunnattuja teoksia raamatuntulkinnoista systemaattis-teologisiin

teoksiin Haumln ei ole maumlaumlritellyt teologisen ja syvyyspsykologisen aineksen

suhdetta ajattelussaan Kirjoitustyyli on roumlnsyilevauml6 Haumlnen tieteelliset teoksensa

ovat taumlynnauml ndash ilmeisestikin ulkomuistista laadittuja ndash lainauksia toisten tutkijoiden

ja kirjailijoiden teoksista Haumlnen on vaumlitetty pyrkivaumln adekvaattiin teologiaan

ilman metodien maumlaumlrittelyauml ja antropologista pohdintaa7 Haumlnen laajaa

lukeneisuuttaan on toisaalta ihailtu ja toisaalta haumln on itsekin myoumlntaumlnyt olevansa

vaikeaselkoinen8 Haumln ei yleensauml maumlaumlrittele kaumlsitteitaumlaumln eikauml perustele

kaumlsityksiaumlaumln Haumln myoumls kaumlyttaumlauml kaumlsitteitaumlaumln eri merkityksissauml Esimerkiksi

psykoanalyysin kaumlsitteellauml haumln viittaa joskus kaikkeen syvyyspsykologiseen9

Lisaumlksi haumln sortuu usein poleemisuuteen10 Drewermannin ajattelu on kuitenkin

4 Syvyyspsykologian systemaattiseen teologiaan soveltamisen naumlkoumlkulmasta keskeisimmaumlt Drewermannin teokset ovat habilitaatiokirja Strukturen des Boumlsen IIndashIII (SB II ja SB III) Tiefenpsychologie und Exegese IndashII (TE I ja TE II) ja Glauben in Freiheit I ndash oder Tiefenpsychologie und Dogmatik (GF I) 5 Drewermann julkaisee edelleen vuosittain useita teoksia Esittely haumlnen tuotannostaan vuoteen 2004 mennessauml ks Soukka 2005 7ndash16 Alfred Sobel on julkaissut haumlnen tuotannostaan useita bibliografian laitoksia Vuoteen 1993 mennessauml Drewermann oli julkaisut 39 monografiaa Sobel 1993 Verkkokirjakauppa Amazonde pitaumlauml myynnissaumlaumln yli 100 Drewermannin teosta (osumia joista osa eri laitoksia tai haumlnestauml kirjoitettuja 841) 1582016 Teosten kappalemyynti on ylittaumlnyt kolme miljoonaa Niitauml on kaumlaumlnnetty ainakin 15 kielelle suomi mukaan lukien Monet haumlnen esitelmaumltilaisuuksistaan ovat olleet loppuunmyytyjauml Brokop 2012 Saksan kansalliskirjaston katalogi sisaumlltaumlauml yli 700 Drewermann-osumaa joihin kuuluvat sekauml haumlnen teoksensa ettauml haumlnen ajatteluaan kaumlsittelevaumlt teokset Katalog 2016 Merkittaumlvimpiauml teologisia teoksia ei ole suomennettu 6 Esim Thomas Philippin mukaan Drewermann yhdistaumlauml naumlennaumlisen ongelmattomasti teologisia ja syvyyspsykologisia kaumlsitteitauml Philipp 1997 186ndash87 Osa Drewermannin kirjallisesta tuotannosta on nauhoitteisiin pohjautuvia 7 Philipp 1997 186 8 bdquoDie Gang dieser nicht einfachen gedanklich schwierigen Untersuchungldquo SB II 622 9 TE I 154ndash55 10 Esim GF I -teoksen johdantoluku Die Stunde des Jeremialdquo GF I 9ndash45

3

antanut aiheen kymmeniin vaumlitoumlskirjoihin puhumattakaan sadoista alemman tason

tieteellisistauml tutkimuksista

Drewermannin ajattelun perustana on syvyyspsykologian ohella

eksistentiaalifilosofia ja siinauml erityisesti Soslashren Kierkegaardin teologia11

rdquoDogmatiikassaanrdquo Glauben in Freiheit I haumln kuitenkin suhteuttaa ajatteluaan

myoumls Friedrich Schleiermacherin ja Karl Rahnerin ajatteluun Kierkegaardin haumln

kuitenkin nimeaumlauml useissa yhteyksissauml kristikunnan viimeiseksi profeetaksi ja

esikuvakseen Yhdeksi syyksi taumlhaumln haumln mainitsee Kierkegaardin

kirkkokriittisyyden12

Esimerkiksi teoksessaan Strukturen des Boumlsen III Drewermann tukeutuu

yhteentoista Kierkegaardin omissa nimissaumlaumln tai eri pseudonyymiensauml nimissauml

julkaisemaan teokseen13 Haumln ajattelee Kierkegaardin heijastavan kaikkiin

teoksiinsa oman elaumlmaumlnsauml ongelmia ja niiden ratkaisuja14 ja painottaa ettauml

Kierkegaardin uskonnollinen ajattelu sai jatkuvasti uusia saumlvyjauml15 Niinpauml Pelko ja

vavistus16 -teoksen ja samana vuonna ilmestyneen Joko ndash tai17 -teoksen erilainen

suhtautuminen uskontoon johtuu Drewermannin mukaan siitauml ettauml ne heijastavat

Kierkegaardin elaumlmaumln senhetkistauml valintatilannetta Joko ndash tai -teoksen

uskonnollisuus edustaa Drewermannin mukaan uskonnollisuuden esteettistauml tasoa

jota myoumls avioliitto Reginen kanssa olisi edustanut Pelko ja vavistus taas edustaa

eettistauml tasoa jota Kierkegaardin ajatteluun toi ankaran isaumln varjo18 Drewermann

ei siis joko pidauml taumlrkeaumlnauml tai taumlysin uskottavana Kierkegaardin lausumaa jonka

mukaan haumlnen pseudonyyminsauml eivaumlt edusta haumlnen omaa ajatteluaan19

11 Haumln kertoo tutustuneensa Kierkegaardiin ja muihin eksistentiaalisesti ajatteleviin jo kouluaikanaan WID 54 Haumln pitaumlauml syvyyspsykologian edustajien ja Kierkegaardin ajattelun yhdistaumlmistauml toisiinsa taumlysin luontevana sen perusteella ettauml Kierkegaard on erityisesti inhimillistauml ahdistusta kaumlsitellessaumlaumln laumlhestynyt syvyyspsykologisia painotuksia Haastattelu 2009 12 Esim TE I 12 GF I 55 Drewermann perustelee vaumlitettaumlaumln viittaamalla Kierkegaardin paumlivaumlkirjoihin jotka taumlmauml on julkaissut omissa nimissaumlaumln 13 Kierkegaardin pseudonyymeistauml ks Vainio 2004 20ndash25 Pseudonyymien erilaisista asennoitumisista kristinuskoon ks Vainio 2003 215ndash16 14 Esimerkiksi Paul Holmer ei pidauml taumlmaumlnsuuntaisia selityksiauml uskottavina 15 Drewermann kaumlsittelee perusteellisesti Kierkegaardin ajattelussa tapahtuneita muutoksia ja niiden heijastumista haumlnen teoksiinsa esim SB III 504ndash14 16 Kierkegaard 2001 17 Joko ndash tai -teos sisaumlltyy teokseen Viettelijaumln paumlivaumlkirja (Kierkegaard 1989) 18 SB III 506ndash07 19 Kierkegaard kirjoittaa Paumlaumlttaumlvaumln epaumltieteellisen jaumllkikirjoituksen lopussa olevassa itse allekirjoittamassaan liitteessauml seuraavasti rdquoSalanimellauml julkaistuissa kirjoissa ei ole sanaakaan joka olisi minun kirjoittamani minulla ei ole niistauml mitaumlaumln mielipidettauml muuta kuin ulkopuolisen ei mitaumlaumln tietoa niiden merkityksestauml muutoin kuin lukijana minulla ei ole niihin etaumlisintaumlkaumlaumln henkiloumlkohtaista suhdetta jollaisen omaaminen olisikin mahdotonta suhteessa kaksoisharkinnan laumlpaumlisseeseen tiedotukseenrdquo Kierkegaard 1992 631 Vainio 2003 215

4

Drewermann ajattelee ilmeisesti ettauml ne soveltuvat haumlnen kaumlyttoumloumlnsauml juuri siksi

ettauml ne tuovat esiin ihmisten uskonnollisen kokemuksen moninaisuuden

Kaumlsitykseni mukaan sekauml Kierkegaardin ettauml haumlnen pseudonyymiensauml esittaumlmaumlt

teologiset kaumlsitykset soveltuvat syvyyspsykologisten kaumlsitysten vertailukohdiksi

Ihmisen kehitystauml ahdistuksesta uskoon kaumlsitellessaumlaumln Drewermann

turvautuu Kierkegaardin teoksista eniten teoksiin Ahdistus Kuolemansairaus sekauml

Pelko ja vavistus20 Nykyajan ihmisen tilaa kaumlsitellessaumlaumln haumln soveltaa sekauml

Kierkegaardin Vigilius Haufniensiksen nimissauml julkaisemaa Ahdistus-teosta ettauml

Anti-Climacuksen nimissauml julkaisemaa Kuolemansairaus-teosta Ahdistuksen on

arvioitu heijastavan kristinuskoon myoumlnteisesti suhtautuvan mutta vielauml sen

ulkopuolella olevan mielialoja Kierkegaardin ajattelussa se edustaa pateettisen

uskonnollisuuden tasoa jolla synti ahdistaa ihmistauml21 Kuolemansairaus -teoksen

Anti-Climacus on sen sijaan sitoutunut rdquoaumlaumlrimmaumliseen kristinuskoonrdquo22

Sellaisena teos edustaa paradoksikristillisyyttauml jossa ihminen ei enaumlauml tunne

pelkkaumlauml syyllisyyttauml ja ahdistusta synneistaumlaumln vaan elaumlauml synnintunnossa joka on

kvalitatiivisesti kokonaan uusi eksistenssimaumlaumlritys23 Drewermann kuitenkin

liittaumlauml Ahdistus-teoksen ahdistuksen (Angst) ja Kuolemansairaus-teoksen

epaumltoivon (Verzweiflung) kaumlsitteet toisiinsa24 Tulkitessaan kertomusta

Abrahamin koettelemuksesta (1 Moos 22 1ndash19) uskon syntymisenauml

Drewermann turvautuu Kierkegaardin Hiljaisuuden Johanneksen nimissauml

esittaumlmaumlaumln Pelko ja vavistus -teokseen On paumlaumltelty ettauml Hiljaisuuden Johannes

kuvaa uskon paradoksaalisena koska ei itse usko25 Drewermann kaumlyttaumlauml naumliden

teosten sisaumlltoumlauml syvyyspsykologisen tulkinnan vastaparina samaan tapaan kuin

muutakin teologiaa 26

Kierkegaardin ja syvyyspsykologien ajatusten yhdistaumlmistauml Drewermann

perustelee sillauml ettauml Kierkegaard on laumlhestynyt syvyyspsykologisia painotuksia

Carl Gustav Jung taas on haumlnen mukaansa loumlytaumlnyt psykologina sen sisaumlisyyden

tason johon Jeesus vetosi ja jota Kierkegaard kuvasi Sigmund Freudin haumln

20 Kierkegaard 1964 Kierkegaard 1924 ja Kierkegaard 2001 21 Dunning 1985 10 Kierkegaard jakaa ihmisen eksistenssin kolmeen paumlaumltasoon esteettiseen eettiseen ja uskonnolliseen Uskonnollisen tason haumln jakaa vielauml pateettisen ja paradoksaalisen uskonnollisuuden tasoon Liehu 1989 4 141 158 22 Vainio 2003 216 23 Liehu 1989 177 24 Esim SB III 497 25 Vainio 2003 222ndash23 26 Drewermannista Kierkegaardin oppilaansa ks tarkemmin Heymel 1993

5

puolestaan arvioi monipuolistaneen Kierkegaardin kaumlsitystauml ahdistuksesta27

Tavoitteenaan Drewermann pitaumlauml ihmisten vapauttamista ahdistuksesta

Kierkegaard on haumlnen mukaansa perehtynyt ahdistuksen raskauteen ja Jung on

yhdistaumlnyt siitauml vapautumisen oman minuutensa loumlytaumlmiseen28 Ajattelunsa

kolmantena laumlhtoumlkohtana Drewermannilla on luonnontieteellinen maailman- ja

ihmiskuva29 Haumln on selvaumlstikin pyrkinyt esittaumlmaumlaumln uuden erilaisia naumlkoumlkulmia

yhdistelevaumln uskontulkinnan Syvyyspsykologia on siinauml haumlnen tulkintansa avain

Haumlnen on jopa arvioitu kehittaumlneen sitauml soveltamalla uuden teologisen

paradigman30

12 Syvyyspsykologian suhde uskontoon

Syvyyspsykologia on yhteisnimitys niille psykologisille suuntauksille jotka

korostavat ihmismielen tiedostamattomien prosessien merkitystauml Sen kehitys on

alkanut Sigmund Freudin (1856ndash1939) psykoanalyysista Klassisina

syvyyspsykologisina suuntauksina pidetaumlaumln Freudin psykoanalyysia Alfred

Adlerin individuaalipsykologiaa ja Carl Gustav Jungin analyyttista psykologiaa31

Muista psykologisista suuntauksista syvyyspsykologia eroaa siinauml ettei se

tavoittele kvantitatiivisesti mitattavaa tietoa ihmisestauml vaan ihmismielen syvaumlllistauml

ymmaumlrtaumlmistauml32 Siinauml mielessauml syvyyspsykologia on tyypillinen ihmistiede33

27Haastattelu 2009 Syvyyspsykologian Drewermann loumlysi vasta papiksi valmistuttuaan mutta haumln pitaumlauml sen loumlytaumlmistauml taumlrkeimpaumlnauml tieteellisenauml loumlytoumlnaumlaumln WID 60ndash62 28 Esim WH II 135ndash36 29 Drewermann on ottanut kantaa biologian kosmologian ja neurobiologian tuloksiin muun muassa kirjasarjansa Glauben in Freiheit -teoksissa Der sechste Tag Die Herkunft des Menschen und die Frage nach Gott (GF III1) Und es geschah so Die moderne Biologie und die Frage nach Gott (GF III2) Im Anfang ndashDie moderne Kosmologie und die Frage nach Gott (GF III3) Atem des Lebens ndash Das Gehirn Die moderne Neurologie und die Frage nach Gott GF III41) ja Atem des Lebens ndash die Seele Die moderne Neurologie und die Frage nach Gott ( GF III42) 30 Esim Beier 2004 330 Jansen 2004164 Fischer 2006 161 Drewermannin tekemiauml avauksia luonnontieteiden suuntaan ei ole ainakaan toistaiseksi arvostettu samassa maumlaumlrin 31 Synonyyminauml kaumlytetaumlaumln nimitystauml dynaaminen psykologia Syvyyspsykologian piiriin luetaan vaihtelevasti eri suuntauksia jotka pitaumlvaumlt tiedostamattoman sielunelaumlmaumln vaikutusta ihmisen toimintaan merkittaumlvaumlnauml mutta tarkastelevat ihmisen toimintaa omasta erityisestauml naumlkoumlkulmastaan Taumlllaisia suuntauksia ovat esimerkiksi bioenergetiikka ja transaktioanalyysi Boos 2005 Tiefenpsychologie Egidius 1997 djuppsykologi Eksistentiaalianalyysi voidaan tiedostamatonta henkisyyttauml korostavana suuntauksena lukea syvyyspsykologian piiriin vaikka se useimmiten luokitellaankin omaksi suuntauksekseen 32 Ricœur 1974b 380 Tieteen kaumlsitykseksi ymmaumlrtaumlmisestauml on maumlaumlritelty esim ymmaumlrtaumlminen on taitoa saada sanottu tai kirjoitettu puhumaan uudelleen Gadamer 2004 134 33 Tieteet jaotellaan Edmund Husserlia seuraten luonnontieteisiin ja humanistisiin tieteisiin Humanistisia tieteitauml vastaa taumllloumlin hermeneuttinen tieteenfilosofia Hermeneutiikassa laumlhdetaumlaumln liikkeelle elaumlmyksellistauml kokemusta saumlaumltelevistauml tajunnan tapahtumisperiaatteista intentionaalisuus tulkinta (konteksteissa oivaltaminen) ja ymmaumlrtaumlminen (merkitsevyydessauml elaumlminen ja toimiminen) Hermeneutiikka perustelee niiden olemassaolon jaumlrkiperaumlisyyttauml ihmisessauml ja osoittaa miten reaaliset kokemukselliset prosessit kehkeytyvaumlt niiden puitteissa

6

Suhteessaan uskontoon ja teologiseen tulkintaan eroavat toisistaan eniten

psykoanalyysi analyyttinen psykologia ja eksistentiaalianalyysi Drewermann

soveltaa niitauml kaikkia Keskityn seuraavassa siihen miten ne eroavat toisistaan

yleisiltauml laumlhtoumlkohdiltaan ja suhteessaan uskontoon Arvioin samalla mitauml

mahdollisuuksia asianomaiset suuntaukset tarjoavat teologiseen kaumlyttoumloumln

Psykoanalyysi on sekauml hoitomuoto ettauml teoria tai teoriarakennelma34 Freud

on merkittaumlvauml sekauml tutkimusmetodin kehittaumljaumlnauml ettauml laumlnsimaisen ihmiskaumlsityksen

muovaajana Haumln on tuonut yleiseen tietoisuuteen sen ettauml ihmisellauml on

tiedostamattomia pyrkimyksiauml ettauml seksuaalisuudella on perustavanlaatuinen

merkitys ja lapsuuden kokemukset vaikuttavat myoumlhempaumlaumln elaumlmaumlaumln Haumln on

asettanut kaikelle psykologiselle ja psykiatriselle tyoumlskentelylle vaatimuksen

yksiloumlllisten kokemusten arvostamisesta ja ihmisten autonomian

kunnioittamisesta35 Gerard Radnitzkyn mukaan psykoanalyysi sopii malliksi

kaikille humanistisille tieteille koska tieto lisaumlaumlntyy ja tarkentuu siinauml asteittain

rdquoPuhtaassardquo psykoanalyyttisessa tilanteessa (rdquopurerdquo psychoanalytic situation)

tiedonhankinnan ja tulosten saavuttamisen tavoitteena on analysoitavan henkiloumln

itsetuntemuksen lisaumlaumlntyminen ja epaumlsuorasti myoumls analysoijan itsetuntemuksen

lisaumlaumlntyminen ja psykoanalyyttisen teorian kehittyminen36 Juumlrgen Habermas

nimittaumlauml taumltauml tavoitetta emansipatoriseksi tiedonintressiksi Se pyrkii

vapauttamaan ajattelua perinteen kahleista ja ohjaamaan sitauml kypsaumln ihmisyyden

suuntaan37 Psykoanalyysilla on kaikesta sen osaksi tulleesta arvostelusta

huolimatta keskeinen asema laumlnsimaisessa kulttuurissa38

(rakenteissa) ja niiden logiikkaa noudattaen Rauhala 2010 10 Ihmistieteen kaumlsitteellauml viitataan humanististen tieteiden lisaumlksi yhteiskuntatieteisiin Vastakohtapareiksi esitetaumlaumln taumllloumlin luonnontieteet ja ihmistieteet eli henkitieteet tai hengentieteet Psykologian paikkaa tieteiden kentaumlssauml on hankala maumlaumlritellauml Se maumlaumlritellaumlaumln yleensauml tieteeksi joka tutkii ihmisen tavoitteellista toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijoumlitauml Empiiriset kokeet ja havainnointi liittaumlvaumlt sen luonnontieteisiin tutkimuskohde ja pyrkimys ymmaumlrtaumlauml ihmisen toiminnan syitauml liittaumlvaumlt sen ihmistieteisiin 34 Esimerkiksi Jussi Kotkavirta ajattelee ettei psykoanalyysi ole yleinen teoria mielestauml tai sielusta filosofian tai yleisen psykologian mielessauml vaan psykoanalyyttiseen kokemukseen ja empiriaan kiinnittyvauml monimuotoinen teoriarakennelma Kotkavirta 2010 115 35 Enckell 2008 114 36 Radnitzky 1970 41ndash50 37 Habermas 1976 Niiniluoto 1980 71ndash72 Esimerkiksi Hans-Georg Gadamer ei kuitenkaan hyvaumlksy psykoanalyysia taumlssauml mielessauml esikuvalliseksi tieteeksi Kusch 1986 151 Kaikki muutkaan eivaumlt pidauml sen metodia tieteellisenauml Jotkut filosofit kuten Ernest Nagel ovat pitaumlneet Freudin kaumlsitteitauml epaumltaumlsmaumlllisinauml Ricœur 1974b 353ndash54 Esimerkiksi Karl Popperin mukaan psykoanalyysi ei ole tiedettauml siksi ettei sen vaumlitteitauml voi falsifioida Popper 1968 37ndash38 Adolf Gruumlnbaum sitauml vastoin ajattelee psykoanalyyttisten teorioiden olevan kausaalisia ja periaatteessa testattavissa mutta vaumlittaumlauml myoumls ettauml ne empiiriset havainnot joita psykoanalyysi esittaumlauml vaumlitteittensauml tueksi ovat analyytikon ohjailun muovaamia ja rdquosaastuttamiardquo ja siten tieteellisesti riittaumlmaumlttoumlmiauml Gruumlnbaum 1984 Psykologit Ari Ollinheimo ja Risto Vuorinen torjuvat

7 Uskonto kiinnosti Freudia koko haumlnen elaumlmaumlnsauml ajan ja haumln kehitti

jatkuvasti uskontoteoriaansa39 Haumln tarkasteli uskontoa sekauml ihmislajin

uskonnollisen tarpeen ettauml yksityisen ihmisen jumalakaumlsityksen synnyn ja

saumlilymisen naumlkoumlkulmasta40 Uskonto on alkuperaumlisen psykoanalyysin mukaan

tietylle elaumlmaumlnvaiheelle tyypillisen oidipaalisen ristiriidan torjuntaa joka voi

jatkua koko elaumlmaumln ajan Uskonto on neuroottista Freud on nimittaumlnyt uskontoa

myoumls illuusioksi jonka sisaumlltouml on peraumlisin lapsuudenaikaisista kokemuksista Se

auttaa haumlnen mukaansa turvatonta ihmistauml tuntemaan olonsa turvalliseksi Naumlin

tapahtuu taantumalla lapsuuden kokemukseen voimakkaan isaumln suojeluksesta41

Uuspsykoanalyytikko Erich Frommin mukaan Freud ei ole ottanut kantaa Jumalan

olemassaoloon vaan on pyrkinyt pelkaumlstaumlaumln osoittamaan miksi ihmiset ovat

luoneet Jumala-kaumlsitteen42 Psykoanalyysi ei Freudin oman lausuman mukaan ole

Gruumlnbaumin kritiikin laumlhtemaumlllauml liikkeelle Freudin alkuperaumlisestauml kannasta jonka mukaan psyykkinen kausaliteetti maumlaumlraumlauml psyykkisiauml toimintoja yhtauml tiukasti kuin fysiikan lait fysikaalisia objekteja Selittaumlminen ja ymmaumlrtaumlminen ovat heidaumln mukaansa sama asia He vaumlittaumlvaumlt ettauml psykoanalyysi pystyy vastaamaan esitettyyn arvosteluun Ollinheimo amp Vuorinen 1999 104ndash09 Psykoanalyysin puolustajista useimmat katsovat ettauml sitauml on arvioitu Popperin ja Gruumlnbaumin kritiikissauml sellaisin kriteerein jotka eivaumlt tee sille oikeutta Sitauml on heidaumln mukaansa arvioitava ihmistieteenauml Naumlin ajattelevat E Hopkins RWollheim S Gardner ja J Lear Eriksson Johan 2011 212 Toisaalta analyytikotkin ovat esittaumlneet erilaisia kaumlsityksiauml psykoanalyysin tieteellisyydestauml Esimerkiksi ranskalainen Andreacute Green arvioi ettei psykoanalyysi ole tiedettauml eikauml hermeneutiikkaa vaan kaumlytaumlntoumlauml Tuohimetsauml 2007 73 Psykoanalyysia ei voi myoumlskaumlaumln Johan Erikssonin mukaan sijoittaa luonnontieteellisen tai ihmistieteellisen paradigman puitteisiin vaan se on pikemminkin laajennus arkipsykologian tavasta ymmaumlrtaumlauml ja selittaumlauml inhimillistauml toimintaa Eriksson Johan 2011 215ndash218 Erikssonin kritiikkiin ovat vastanneet Henrik Enckell Jussi Kotkavirta ja Martti Tuohimetsauml jotka lukevat psykoanalyysin ihmistieteisiin Enckell 2011 222ndash25 Kotkavirta 2011 225ndash29 Tuohimetsauml 2011 229ndash33 38 Elisabeth Roudinesco vaumlittaumlauml ettauml psykoanalyysi on saavuttanut erityisasemansa nimenomaan metapsykologisen pyrkimyksensauml avulla Roudinesco 2000 51 119 Psykologian professori Markku Ojanen vaumlittaumlauml freudilaisen viettiteorian johtavan yksipuoliseen ihmiskaumlsitykseen Motivaatiokysymykset ovat haumlnen mukaansa paljon monimutkaisempia kuin Freud ajatteli ja kaikki psykoanalyyttiset suuntaukset liioittelevat ihmisten minaumlkeskeisyyttauml Ojanen 1986 18ndash19 22 39 Taumlrkein teos jossa Freud kaumlsittelee uskontoa on Totem und Tabu (Toteemi ja tabu 1989) Taumlrkeimmaumlt haumlnen uskontoa kaumlsittelevistauml artikkeleistaan ovat Zwangshandlungen und Religionsuumlbung (GW 7) Eine Kindheitserinnerung des Leonardo da Vinci (GW 9) Der Moses des Michelangelo (GW 10) Die Zukunft einer Illusion (GW 11) Der Mann Moses und der monotheistische Religion (GW 16) ja Die endliche und das unendliche Analyse (GW 16) Sjoumlgren 1991 323ndash24 Teoksista tai artikkeleista on suomennettu Toteemi ja Tabu Leonardo da Vincin lapsuudenmuisto teoksessa Uni ja isaumlnmurh Kuusi esseetauml taiteesta Eraumlaumln toivekuvitelman tulevaisuus Mies nimeltauml Mooses ja yksijumalinen uskonto teoksessa Mooses telepatia ja paholainen soveltavaa psykoanalyysia 1899ndash1939 40 Freud 1989 125ndash26 132 167ndash171 Se ettauml kristinuskon ydinsanomana on Jumalan Pojan uhrikuolema todistaa Freudin mukaan ettauml sen taustana on muinaisuudessa tapahtunut isaumlnmurha ndash muuten ei haumlnen mukaansa sovitukseksi tarvittaisi pojan kuolemaa Freud vaumlitti ettauml isaumlnmurhan aiheuttama syyllisyys vaikuttaa edelleen sukupolvissa jotka eivaumlt voi tietaumlauml mitaumlaumln kyseisestauml teosta Syyllisyys on haumlnen mukaansa ihmisille luontaista vaikka se tarvitsee myoumls vahvistusta ympaumlristoumlltauml paumlaumlstaumlkseen vaikuttamaan Haumln naumlki itsekin ongelmia taumlssauml lamarckilaisessa kaumlsityksessaumlaumln hankittujen ominaisuuksien periytymisestauml Freud 1989 183ndash187 179 41 Freud 1948 Geels amp Wikstroumlm 1997 101 42 Fromm 1986 18ndash20 Siihen ettei Freud illuusion kaumlsitettauml kaumlyttaumlessaumlaumln vaumllttaumlmaumlttauml tarkoita uskonnon olevan erehdystauml on kiinnittaumlnyt huomiota myoumls Albert Pleacute Pleacute 1969 19

8

sen enempaumlauml uskonnollista kuin uskonnonvastaistakaan vaan puolueeton

instrumentti kaumlrsivien auttamiseksi43 Haumlntauml voinee siksi luonnehtia agnostikoksi

jonka naturalistiseen ihmiskaumlsitykseen ei sopinut ajatus reaalisesti olemassa

olevasta Jumalasta Psykoanalyyttinen ja teologinen ihmiskaumlsitys eivaumlt aluksi

kohdanneet

Freudin jaumllkeistauml psykoanalyysin kehitystauml kuvataan usein viettiteorian ja

objektisuhteiden teorian vuorovaikutuksena Eri koulukuntia yhdistaumlvaumlt

hajaannuksesta huolimatta tietyt perusoletukset44 Alkuperaumlinen viettiteoria on

saanut uuden muodon egopsykologiassa Se korostaa ihmisen tietoisen minaumln

suhteellista riippumattomuutta haumlnen tiedostamattomastaan45 Freudin tytaumlr Anna

Freud on ollut varsinkin Yhdysvalloissa laajan kannatuksen saaneen

egopsykologian eurooppalaisena taustavoimana46 Haumln ei ole juuri ottanut

huomioon uskonnollista ulottuvuutta keskittyessaumlaumln kaumlsittelemaumlaumln ihmisen minaumln

suojautumiskeinoja47 Erik H Eriksonin mukaan uskon laumlhtoumlkohtana on lapsen

kokemus turvallisuudesta ensimmaumlisen elinvuoden aumlitisuhteessa Aikuisen

elaumlmaumlssauml se toistuu kokemuksena naumlkymaumlttoumlmaumlstauml laumlsnaumlolosta48 Alkuperaumlisen

viettiteorian korvautuminen egopsykologialla naumlyttaumlauml helpottavan psykoanalyysin

ja teologian kohtaamista Onhan yksiloumln vastuullisuus yksi kristillisen etiikan

peruskorostuksista

Uuspsykoanalyysin toinen paumlaumlsuuntaus objektisuhteiden teoria korostaa

ihmisen kontaktihakuisuutta eli synnynnaumlistauml valmiutta objektisuhteisin D W

Winnicottin mukaan toinen osapuoli josta kaumlytetaumlaumln objektin nimitystauml voi olla

sisaumlinen ulkoinen tai sijaita niiden vaumllisellauml siirtymaumlalueella (transitional space)

Kyseinen siirtymaumlalue on kaiken inhimillisen luovuuden laumlhde ja muun muassa

43 Naumlin Freud kirjeessaumlaumln ystaumlvaumllleen Oskar Pfisterille joka oli evankelinen pappi Goumlrres 1978 259 44 Klassisesta freudilaisesta viettiteoriasta kasvaneita suuntauksia ovat egopsykologia objektisuhteiden teoria ja kleinilainen koulukunta sekauml lacanilainen oppisuunta Sitolahti 2006 93 Eri koulukuntia yhdistaumlviin perusoletuksiin kuuluu mm oletus siitauml ettauml tiedostamattomat mielelliset prosessit maumlaumlrittelevaumlt pitkaumllti tietoisen ajattelumme ja kaumlyttaumlytymisemme ilmenemismuotoja Etenkin aiemmin koetut tyydytyksen ja turvallisuuden tunteet motivoivat toimintaamme tiedostamattomalla tasolla Muita perusoletuksia ovat esim kaumlsitykset siitauml ettauml puolustusmekanismit rakentuvat yksiloumlkehityksessauml tietyssauml jaumlrjestyksessauml ja mielellisten konfliktien myoumltauml suljemme joitakin asioita aktiivisesti tietoisuutemme ulkopuolelle Psykoanalyyttiset koulukunnat jakavat myoumls oletuksen siitauml ettauml mieli rakentuu kehityksellisesti Majava amp Tuhkasaari 2010 276 Psykoanalyysin kehityksestauml ks esim Sitolahti 2000 45 Adaptaatio on teorian kantava kaumlsite Psykologisen kehityksen tavoitteena on sopeutuminen rdquokeskimaumlaumlraumlisesti odotettavissa olevaan ympaumlristoumloumlnrdquo Sitolahti 2006130 46 Sitolahti 2006 106ndash107 Anna Freudin ja Melanie Kleinin taistelua psykoanalyysin linjasta Sitolahti kuvaa artikkelissaan hyvin Sitolahti 2006 99ndash107 47 Naumlin esim Anna Freudin teoksessa Minaumln suojautumiskeinot Freud Anna 1969

9

uskonnon asuinsija Alueen mahdollinen tuhoutuminen ulkoisista tai sisaumlisistauml

syistauml uhkaa kuitenkin yksiloumln uskonnollisuutta49 Uskonto ei siis ole

objektisuhdeteorian mukaan neuroottista tai illuusiota Freudin tarkoittamassa

negatiivisessa mielessauml vaan ihmisen kokonaispersoonallisuuden luonnollinen

terve ulottuvuus50 Matti Hyrck on kehittaumlnyt objektisuhteiden teorian pohjalta

rdquosuhteessa olon perusmielikuvien teorianrdquo jota haumln soveltaa ihmisten

jumalakaumlsityksiin Haumln on osoittanut psykologisten tekijoumliden vaikutuksen

ihmisten jumalakaumlsityksen syntymiseen ja kuvannut naumlin muotoutuvien

jumalakaumlsitysten perustyyppejauml51 Objektisuhteiden teoria naumlyttaumlauml tarjoavan

teologiaa rikastuttavia mahdollisuuksia uskonnollisuuden ymmaumlrtaumlmiseen

Esimerkiksi psykoanalyyttisen uskontoteorian kehittaumljaumlstauml sopii Ana Maria

Rizzuto jonka teoria perustuu sekauml Sigmund Freudin ettauml egopsykologi Eriksonin

ja objektisuhdeteoreetikon Winnicottin ajatteluun Jumalakaumlsitys ja

jumalarepresentaatio pitaumlauml haumlnen mukaansa erottaa toisistaan Jumala on

psykoanalyysin naumlkoumlkulmasta illusorinen transitionaalinen objekti joka palvelee

ihmisen itsehallintaa suhdetta muihin ja suhdetta elaumlmaumlaumln itseensauml Jumala-

kaumlsitys on kulttuurin tuote jumalarepresentaatio on sen sijaan yksiloumln minuudessa

kehittynyt kokemus Jumalasta Kaikilla on jumalarepresentaationsa mutta

erilaiset psyykkiset syyt estaumlvaumlt monia uskomasta Rizzuto on ilmaissut selkeaumlsti

sen ettauml psykoanalyysi kaumlsittelee kyllauml uskonnollisten kaumlsitysten syntymistauml

mutta ei uskontoa itseaumlaumln Esimerkiksi Jumalan olemassaolo ja olemus ovat

teologisia kysymyksiauml52 Uuspsykoanalyytikot eivaumlt siis puutu metafyysisiin

kysymyksiin eivaumltkauml pidauml uskontoa patologisena Freudin tavoin Se tekee

teologialle mahdolliseksi hyvaumlksyauml esimerkiksi uuspsykoanalyyttisen kaumlsityksen

ihmismielen dynaamisuudesta ja hyoumldyntaumlauml sitauml Psykoanalyysin suhdetta

teologiaan voinee siksi ehkauml verrata materialismin ja idealismin suhteeseen53

48 Wikstroumlm 2009 151ndash153 49 Hyrck 1995 13ndash14 Owe Wikstroumlm kaumlyttaumlauml termiauml siirtymaumlvyoumlhyke Wikstroumlm 2009 153 50 Merkittaumlviauml objektisuhteiden teorian kehittaumljiauml ovat D W Winnicottin lisaumlksi Melanie Klein Wilfred Bion W R D Fairbairn Harry Guntrip ja J Donald Sutherland Sitolahti 2006 138 51 Hyrck 1995 Hyrckin vaumlitoumlskirjaa Mielen kuvat Jumalasta on pidetty kansainvaumllisesti merkittaumlvaumlnauml uskontopsykoanalyyttisenauml tutkimuksena( Populaarimpi teos samasta teemasta on Hyrck 2003) Hyrckin tutkimuksen merkitystauml psykoanalyysin naumlkoumlkulmasta on arvioinut naumlin esim Simo Korkee Korkee 199778 52 Rizzuto 19797ndash8 44ndash48 177ndash179 53 Freud torjui sen naumlkemyksen ettauml psykoanalyysin takana olisi jokin ihmiskaumlsitys maailmankatsomus tai filosofia Freud 1964 547ndash549 Kettunen 1990 67

10 Analyyttisen psykologian perustaja Carl Gustav Jung (1875ndash1961) suhtautui

Freudin tavoin kriittisesti kirkon oppiin ja auktoriteettiin Uskontoon Jung

kuitenkin suhtautui myoumlnteisesti54 Haumlnen ajatteluaan ei ehkauml siksi ole pidetty

teologian kannalta yhtauml ongelmallisena kuin Freudin ajattelua55 Jung toimi

joitakin vuosia Freudin tyoumltoverina mutta haumlnen syvyyspsykologiansa ei ole

psykoanalyysin rinnakkaisilmiouml tai jatkumo vaan oma teoriansa ja siihen

perustuva terapiansa Jungin ansioksi on luettava huomion kiinnittaumlminen

ihmiskunnan yhteiseen psyykkiseen perimaumlaumln Se ilmenee haumlnen mukaansa

myyteissauml saduissa ja unissa ja on saumliloumlttynauml jokaisen ihmisen kollektiivisen

tiedostamattoman arkkityyppeihin56 Yleisuskonnollinen laumlhtoumlkohta on ajanut

analyyttistauml psykologiaa myoumls Jungin jaumllkeen myyttien tarkasteluun

persoonallisuuden kehityksen naumlkoumlkulmasta57

Spontaani numeeninen kokemus on Jungin mukaan olennaisinta

uskonnossa Sielu on luonnostaan uskonnollinen58 Sisaumlinen kokemus Jumalasta

on haumlnen mukaansa niin kristinuskon kuin muidenkin uskontojen laumlhtoumlkohtana

Jumalan sijasta Jung puhuu yleensauml jumalakuvasta (Gottesbild imago Dei) joka

on yksi mielen arkkityypeistauml59 Haumln on Freudin tavoin sitauml mieltauml ettauml Jumala-

representaatio kuuluu luontaisesti ihmisyyteen Luontaista ei Jungin mukaan ole

sen sisaumlltouml vaan muoto60 James W Heisigin mukaan Jung kehitteli jatkuvasti

Jumala-kaumlsitystaumlaumln ja on mahdotonta osoittaa mitauml Jung lopulta tarkoitti

jumalakuvalla61 Jumalakuva on Jungin ajattelussa joka tapauksessa suhteessa

tiedostamattoman erityissisaumlltoumlnauml olevaan minuuden (self Selbst) arkkityyppiin62

54 Jung 1960b 58ndash59 Jung 1991 205 55 Erich Frommin mielestauml tosin yleinen kaumlsitys jonka mukaan Freud olisi uskontoa vastaan ja Jung sen puolella on harhaanjohtavaa yksinkertaistamista Fromm 1986 17 Esimerkiksi Kurt von Niederwimmer ja Martin Buber vaumlittaumlvaumlt kuitenkin Jungin ajattelun edustavan gnostilaisuutta suhteessaan kristinuskoon Niederwimmer 1977 277 Hummel 1972 261 56 Jung 1964 GW 7 sect 109 57 Esim taumlstauml on Erich Neumannin teos Ursprungsgeschichte des Bewusstseins Neumann 1949 58 Jung 1972a GW 12 sect 14 Jung 1963 GW 11 sect 64 Jung 1960b 34ndash35 Jung 1991 207 59 rdquoAber auf alle Faumllle muszlig die Seele eine Beziehungsmoumlglichkeit daszlig heiszligt eine Entsprechung zum Wesen Gottes in sich haben sonst koumlnnte ein Zusammenhang nie zustande kommen Diese Entsprechung ist psychologisch formuliert der Archetypus des Gottesbildesldquo Jung 1972 GW 12 Einleitung sect 11 60 Ihmisen Jumala-kaumlsityksen taustana oleva muoto on minuuden arkkityyppi Jung 1963 GW 11 sect 757 61 Heisig kaumly laumlpi Jungin teoriakehittelyn vaiheita ja paumlaumltyy taumlhaumln lopputulokseen Heisig 1979 138 62 Jung 1964 GW 7 sect 398 Rizzuto 1979 37 Jung maumlaumlrittelee analyyttisen psykologian keskeisimmaumlt kaumlsitteet kootusti teoksessa Jung 1960a GW 6 445ndash528 Suomeksi ne on maumlaumlritelty esim teoksessa Ehnberg 2013 Minuuden arkkityypistauml ja ihmisen minuudesta on kaumlytetty yleisesti myoumls suomennosta itsen arkkityyppi ja itse mutta niistauml on taumlssauml tutkimuksessa luovuttu muun muassa kielenkaumlytoumln sujuvuuden vuoksi

11

Ihmisen uskonnollisuus on siten haumlnen mukaansa yhteydessauml individuaatioon eli

psyykkisen kypsymisen prosessiin Jung korostaa kuitenkin ettei haumln kaumlyttaumlessaumlaumln

Jumalasta minuuden arkkityypin kaumlsitettauml sano mitaumlaumln Jumalan reaalisesta

olemassaolosta63 Jumalaan Jung sisaumlllyttaumlauml hyvaumln ja pahan vastakkaisuuden ja se

on johtanut haumlnet puhumaan triniteetin lisaumlksi kvaterniteetista jossa paholainen tai

Neitsyt Maria on Jumalan neljaumlntenauml persoonana Triniteetti ja kvaterniteetti ovat

haumlnelle ihmismielen symboleja Kristillisen dogmatiikan keskeisimmaumlt persoonat

ovat Jungille psykologisia entiteettejauml Isauml edustaa minuutta voiman ja energian

laumlhteenauml Poika taas symboloi tietoisuuden emergenttiauml struktuuria ja Henki egoa

minuuteen yhdistaumlvaumlauml voimaa64 Minuuden arkkityypin avulla Jung maumlaumlrittelee

yhtaumlaumlltauml kuvaavansa ihmisen kokonaisuutta ja toisaalta korostavansa taumlmaumln

kokonaisuuden paradoksisuutta Uskonnon tuntemat hahmot viittaavat haumlnen

mukaansa ihmisen sisaumliseen minuuden arkkityyppiin joka puolestaan viittaa

omaan keskushahmoonsa psykologinen minuuden arkkityyppi on Kristuksen

vertauskuva65

Jung on tutkinut ja siteerannut monia gnostilaisia tekstejauml66 Haumlnen

ajattelunsa suhdetta gnostilaisuuteen on siksi analysoitu paljon67 Eniten epaumlilyjauml

gnostilaisuudesta on heraumlttaumlnyt haumlnen kaumlsityksensauml tiedostamattoman

sielunelaumlmaumln vaikutuksesta Jumala-suhteeseen68 Esimerkiksi Martin Buber ja

Maurice Friedman pitaumlvaumltkin Jungia gnostikkona koska haumln heidaumln mukaansa

63 Jung 1963 GW 11 sect 757 64 Wikstroumlm 1992 55 Paholaisesta kvaterniteetin osana ks Jung 1963 GW 11 sect 103ndash04 Neitsyt Mariasta kvaterniteetin osana ks Jung 1963 GW 11 sect 107 65 ldquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (bdquodem Vater wesensgleichldquo) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 66 Robert A Segal on poiminut teokseensa Jungin tekstejauml joissa taumlmauml kaumlsittelee teologian ja psykologian alaan liittyviauml gnostilaisia kaumlsityksiauml Segal Robert A 1992 55ndash193 Gnostisismista gnostilaisuudesta ja gnosiksesta puhuttaessa viitataan ensiksikin ensimmaumlisten vuosisatojen liikkeeseen joka on korostanut muun muassa maailman ja jumaluuden dualismia Toiseksi niillauml viitataan vastaavaan elitistiseen uskonnolliseen tietaumlmykseen Kaumlsitteiden kaumlytoumlstauml ei ole konsensusta Marjanen 2005 31 45ndash47Birger A Pearson maumlaumlrittelee gnostilaisten oppien uskonnolliseksi sisaumllloumlksi 1) Jumalan dualismi Jumala ja demiurgi 2) maailma on kaaosta ja vankila 3) ihmisen sisaumlinen minuus on ruumiin vankina 4) pelastus ruumiillisuudesta tapahtuu gnosiksen avulla Lisaumlksi Pearson erottaa gnostilaisuudessa myyttien ja rituaalien dimension Pearson 2005 82ndash88 Ensimmaumlisten vuosisatojen gnostilaisuuden piirteiksi on lisaumlksi mainittu esim askeettisuus ja toisaalta seksuaalinen vapaus sekauml naisemansipaatio Marjanen 20057 23 Gnostilaisuuden tutkimuksesta ks Marjanen 1991 Dunderberg 1999 Dunderberg 2005 Dunderberg amp Marjanen 2005 ja Marjanen 2005 67 Robert A Segal kaumlsittelee teoksessaan kymmenen Jungin ajattelua gnostilaisuuden naumlkoumlkulmasta analysoineen tutkijan kaumlsityksiauml Segal Robert A 1992 68 Segal Robert A 1992 44ndash45

12

saarnaa itsetuntemuksen tuomaa pelastusta kuten gnostikot69 Robert A Segal sen

sijaan arvioi Jungin ja gnostikkojen vaumllisten yhtaumllaumlisyyksien johtuvan siitauml ettauml

Jung soveltaa gnostikkojen kaumlsityksiauml psykologiaansa Omaan

tiedostamattomaansa tutustuminen on Segalin mukaan haumlnelle terapian eikauml

pelastuksen vaumlline70 Eraumliden kriitikkojen mukaan Jung on kuitenkin gnostilaisia

ajatuksia suosivan esoteerisen maailmankatsomuksen kehittelijauml Taumltauml he

perustelevat sekauml Jungin kiinnostuksella uushenkisiauml liikkeitauml ja uuspakanuutta

kohtaan ettauml arvioimalla eraumlaumlt analyyttisen filosofian aspektit okkultistisiksi71

Jungia pidetaumlaumln kuitenkin yleensauml syvyyspsykologian edustajana mutta itse haumln

ajatteli olevansa empiirikko72

Uushenkisyyden suhdetta gnostilaisuuteen ei ole osattu maumlaumlritellauml

taumlsmaumlllisesti73 Eniten ne ehkauml eroavat maailmankuviltaan gnostilaisuus on

maailmankielteistauml uushenkisyys taas uskoo ihmisen henkiseen kasvuun74

Uushenkisyyden piiriin luetaan vaihteleva joukko ilmioumlitauml ja yhteisoumljauml75 Wouter

J Hanegraaff on luonnehtinut uushenkisyyttauml sitauml ilmentaumlvaumlstauml kirjallisuudesta

loumlytaumlmiensauml keskeisten teemojen avulla Haumlnen mukaansa sen keskeisiauml teemoja

ovat taumlmaumlnpuoleisen elaumlmaumln arvostaminen holismi eli kaikkien asioiden

keskinaumlisen riippuvuuden korostaminen evolutionismi eli maailmankaikkeuden

naumlkeminen uutta luovana prosessina psykologian sakralisoiminen eli se ettauml

ihminen luo itse oman todellisuutensa ja uuden aikakauden odotus76

Uushenkisyys on ehkauml omaksunut Jungilta juuri ihmisen sisaumlisen kehityksen

korostamisen

Sekauml teologeja ettauml psykologeja on aumlrsyttaumlnyt ettauml Jung on kaumlyttaumlnyt

uskonnollisia symboleja maumlaumlrittelemaumlttauml minkaumllaisen tietoteorian pohjalta haumln

niitauml kaumlyttaumlauml Naumlin haumlnen on vaumlitetty tehneen psykologiasta metafysiikkaa77

Epaumlluulojen syynauml on ilmeisesti ollut myoumls se ettauml monet esoteerikot ovat

hyoumldyntaumlneet Jungin teorioita vaikkakin yksipuolisesti78 Jungin ajattelua

69 Segal Robert A1992 44ndash45 70 Segal Robert A 1992 18ndash19 25 71 Esim Paul J Stern ja Richard Noll Pietikaumlinen 1999 342ndash44 Noll 1994 297 72 Esim Jung 1976a GW 91 sect 149 73 Dunderberg amp Marjanen 2005 17 74 Marjanen 1991 78 81ndash2 75 Ketola 2008 215 76 Ketola 2008 218ndash19 Kattavan luettelon uushenkisyyden sisaumllloumlstauml on esittaumlnyt myoumls William Bloom Heelas 1996 22ndash26 ja Risto Saarinen 1990 204ndash217 77 Wikstroumlm 1992 52ndash53 78 Kieseritzky 1995 15

13

tutkitaan yhauml enemmaumln kriittisesti79 ja eri laumlhestymistapoja soveltaen80 Vaikka

analyyttisen psykologian suhde uskontoon on myoumlnteinen vaikeuttaa sen ja

teologian kohtaamista sen uushenkisyyttauml laumlhellauml oleva maailmankuva

Analyyttisen psykologian suhde uskontoon ja teologiaan ei siis ole yhtaumlaumln

ongelmattomampi kuin alkuperaumlisen psykoanalyysin

Eksistentiaalianalyysin81 suhtautuminen uskontoon eroaa sekauml Freudin ettauml

Jungin asennoitumisesta Suuntausta voi pitaumlauml sekauml kritiikkinauml ettauml taumlydennyksenauml

klassiselle psykoanalyyttiselle teorialle Se on alkanut Ludvig Binswangerin

(1881ndash1966) ja haumlnen kollegoidensa pyrkimyksistauml sovittaa yhteen Freudin

psykoanalyysia ja Martin Heideggerin kriittistauml eksistenssifilosofiaa82 Taumlmauml ehkauml

selittaumlauml eksistentiaalianalyysin liittymaumlkohdat Kierkegaardin ja muiden

eksistentialistien ajatteluun Suuntauksen myoumlhemmistauml kehittaumljistauml on tunnetuin

logoterapian perustaja Viktor E Frankl83 Eksistentiaalianalyysi on

luonnehdittavissa tutkimusmenetelmaumlksi ja mietiskelytavaksi koska se tarkastelee

ihmiselaumlmaumlauml sekauml antropologisesti ettauml ontologisesti

Psykoanalyysin vastustaminen ilmenee eksistentiaalianalyysissa siten ettei

se etsi sairauksien syitauml eikauml sovella psykiatrista luokittelua Taumlmaumlnhetkisiauml

elaumlmyksiauml ei johdeta lapsuudenkokemuksista vaan niitauml tarkastellaan

merkityskokonaisuuden osina Ihmisiauml autetaan ymmaumlrtaumlmaumlaumln ahdistuksen

merkitystauml eikauml vapautumaan siitauml Yksiloumln suhde menneeseen ei Binswangerin

mukaan maumlaumlraumlydy menneisyydestauml kaumlsin kuten klassinen psykoanalyysi olettaa

79 Fraser N Wattsin mukaan Jungin uskontoa koskevista naumlkemyksistauml on ilmeisesti paras yksittaumlinen selvitys otsakkeen rdquoPsykologia ja alkemiardquo alla Einleitung in die

Religionspsychologische Problematik der Alchemie (Jung 1972a GW 12 15ndash54) Watts 2000 663 Jungin kirjoitukset jotka erityisesti sisaumlltaumlvaumlt uskonnonpsykologisia havaintoja ovat Owe Wikstroumlmin mukaan Zur Psychologie westlicher und oumlstlicher Religion (Jung 1963 GW 11) johon sisaumlltyvaumlt mm kirjoitukset Psychologie und Religion Das Wandlungssymbol in der Messe ja Job saa vastauksen Wikstroumlm 2009 177 Petteri Pietikaumlisen teos C G Jung and the Psychology of Symbolic Forms on uusin Suomessa ilmestynyt vaumlitoumlskirja Jungin ajattelusta Pietikaumlinen 1999 80 Ehnberg 2013 116ndash17 81 Eksistentiaalianalyysin rinnalla kaumlytetaumlaumln myoumls nimityksiauml eksistenssianalyysi daseinanalyysi ja eksistentiaalinen psykoanalyysi 82 Huhtinen 1995 12ndash13 Kettunen 1990 69 83 Frankl sanoo kaumlyttaumlvaumlnsauml eksistentiaalianalyysi (Existenzanalyse existential analysis) -termin sijaan logoterapia-termiauml sekauml viitatessaan teoriaan ettauml sen perustalta tehtaumlvaumlaumln terapiaan Syyksi logoterapia-termin kaumlyttoumloumln erityisesti englanninkielisissauml julkaisuissa haumln sanoo eksistenssianalyysi-termin moniselitteisyyden Frankl haluaa tehdauml pesaumleroa Binswangerin kaumlsityksiin vaikka haumlnen teoriansa kuuluu samaan jatkumoon Binswangerin ja taumlmaumln kollegoiden kehittaumlmaumln eksistentiaalianalyysin kanssa Frankl 2005 22ndash23 Ksesim Egidius 1997 existentialistisk psykoterapi Taumlssauml tutkimuksessa luen eksistentiaalianalyysin alkuhistorian ja myoumlhemmaumln kehityksen aikana esitetyt kaumlsitykset yhden ja saman suuntauksen piirissauml esitetyiksi

14

vaan horisontin jatkuvuus mahdollistaa menneen ja nykyisyyden kokemisen

samassa pisteessauml84

Henkisyyden korostaminen erottaa eksistentiaalianalyyttisen

ihmiskaumlsityksen psykoanalyyttisestauml henkinen persoona saumlaumltelee ihmisen

ruumiillis-sielullis-henkistauml kokonaisuutta Jokaisen keskeisin tarve on

merkityksen loumlytaumlminen elaumlmaumllleen Taumlrkeintauml ei ole tietoisen ja tiedostamattoman

erottaminen vaan henkisten voimien ja viettivoimien vaikutuksen erottaminen

toisistaan85 Kyseinen huomion suuntaaminen ihmisen henkisyyteen naumlyttaumlisi

tarjoavan yhteistyoumlmahdollisuuksia teologialle Eksistentiaalianalyysin teologinen

kaumlyttoumlkelpoisuus onkin havaittu kirkollisen sielunhoidon piirissauml86

Tietoisen ja tiedostamattoman sielunelaumlmaumln raja on eksistentiaalianalyysin

mukaan venyvauml ja laumlpaumlisevauml ja psyykkisen tiedostamattoman rinnalla on myoumls

henkistauml tiedostamatonta Sekin erottaa eksistentiaalianalyysin psykoanalyysistauml

Tiedostamatonta ei ole eksistentiaalianalyysin mukaan vain idissauml vaan myoumls

egoon sisaumlltyy syvaumlllauml oleva tiedostamaton henkinen alitajunta Se muodostaa

syvyyspersoonan jota ei pystytauml analysoimaan Omantunnon toiminta kuuluu sen

piiriin ja aidot eksistentiaaliset ratkaisut ovat taumlstauml syystauml aina tiedostamattomia

Omatunto on transsendentti jonka taustalla on Jumalan Sinauml87 Henkisen

tiedostamattoman olemassaolo selittaumlauml eksistentiaalianalyysin mukaan sen ettauml

kaikissa ihmisissauml on tiedostamatonta uskonnollisuutta joka voi joko tulla esiin

tai tukahtua Panteistinen naumlkemys Jumalan asumisesta ihmismielessauml torjutaan

kuitenkin jyrkaumlsti88 Eksistentiaalianalyyttinen kaumlsitys Jumalasta naumlyttaumlauml olevan

sopusoinnussa klassisen kristillisen jumalakaumlsityksen kanssa

Eksistentiaalianalyysi erottaa silti omat naumlkemyksensauml teologiasta

Esimerkiksi omantunnon toimintaa kaumlsitellessaumlaumln se osoittaa teologialle ja

terapialle omat alueensa Franklin mukaan omatunto on psykologisena faktana

vain transsendentin ilmioumln immanentti aspekti joten omantunnon toimintaa ei

84 Huhtinen 1995 13 24ndash25 27ndash28 68 85 Frankl 1987 16ndash17 19 Mekanistisena ja atomistisena pitaumlmaumlnsauml psykoanalyyttisen persoonallisuusmallin tilalle Frankl asettaa uuden mallin Sen mukaan ihmismielen persoonallinen akseli kulkee yhdessauml sitauml ympaumlroumlivien psykofyysisten kerrosten kanssa tietoisen esitietoisen ja alitajuisen laumlpi Frankl 1987 20 86 Suomessa eksistentiaalianalyyttinen koulukunta on vaikuttanut Therapeia-saumlaumltioumln jaumlrjestaumlmaumln koulutuksen kautta Sielunhoitokoulutuksen alkuvaiheessa oli jaumlrjestaumlytyneenauml olemassa vain sen antama koulutus ja saumlaumltioumln vaikuttajina toimi monia kirkon edustajia Koulutuksessa ei kuitenkaan ole kyseenalaistettu psykoanalyysia Suomalainen sielunhoito on sittemmin soveltanut monilta eri tahoilta saatuja vaikutteita Kettunen 1990 69ndash74 327ndash336 87 Frankl 1987 16 21ndash22 25 52

15

pidauml projisioida psyykkiseksi toiminnaksi89 Sekauml tietoisuus ettauml vastuullisuus ovat

ja pysyvaumlt ratkaisemattomina kysymyksinauml psykologis-immanenttisen tarkastelun

tasolla Ontologian piirissauml ne sen sijaan eivaumlt ole ongelmia ne ovat peri-ilmioumlitauml

ndash eksistentiaaleja jotka kuuluvat olemiseen90 Psykoterapiassa ei Franklin mukaan

saavuteta sitauml korkeampaa ulottuvuutta jossa ihmisen eksistenssi kohtaa

Logoksen91 Teologista tulkintaa arvostava eksistentiaalianalyysi ei siis pyri

teologiseksi koulukunnaksi eikauml korvaamaan uskonnon harjoittamista Sen

myoumlnteinen suhde uskontoon ilmenee aidon uskonnollisuuden myoumlnteisten

vaikutusten korostamisena Sekauml Freudin kaumlsitys uskonnon neuroottisuudesta ettauml

Jungin kaumlsitys uskon perustumisesta kollektiivisen tiedostamattoman

arkkityyppeihin torjutaan92 Franklin mukaan teologia ja eksistentiaalianalyysi

voivat toimia rinnakkain vaikka niillauml on omat tavoitteensa93

Syvyyspsykologian suhde teologiaan naumlyttaumlauml riippuvan kunkin

syvyyspsykologisen suuntauksen filosofisista laumlhtoumloletuksista Ihmisen

henkisyyttauml painottavilla suuntauksilla on taumlstauml syystauml enemmaumln liittymaumlkohtia

teologiseen tulkintaan kuin ihmistauml naturalistisesta naumlkoumlkulmasta tarkastelevalla

psykoanalyysilla Syvyyspsykologia tarjoaa teologialle parhaimmillaan yhteisen

ihmisen henkisyyttauml ja hengellisyyttauml arvostavan tarkastelukulman Taumlmauml

mahdollistuu esimerkiksi eksistentiaalianalyysin kohdatessa teologian Myoumls

Jungin analyyttinen psykologia antaa teologialle aineksia uskonnollisuuden

ymmaumlrtaumlmiseen Kaikki psykoanalyyttiset suuntaukset tarjoavat teologialle

vaumlhintaumlaumln pohjan antropologiansa tarkistamiseen

13 Teologit ja syvyyspsykologia

Taumlssauml alaluvussa tarkastelen sitauml miten eri syvyyspsykologisten suuntausten

teologialle tarjoavat mahdollisuudet on otettu vastaan teologiassa Siinauml on ollut

havaittavissa muutos torjumisesta toisiaan arvostavan rinnakkaisuuden suuntaan

Freudin agnostisismi lisaumlsi epaumlilemaumlttauml aluksi monien teologien kriittisyyttauml

psykoanalyysia kohtaan Jung puolestaan on torjuttu esimerkiksi siksi ettauml haumln

88 Frankl 1987 56ndash57 89 Frankl 1987 47ndash48 90 Frankl 1987 22 91 Frankl 1983 303 92 Frankl 1987 59ndash65 93 Frankl 1983 68 296

16

erottaa Jumalassa sekauml hyvaumln ettauml pahan Sen on pelaumltty johtavan niiden

pitaumlmiseen yhtauml hyvaumlksyttaumlvinauml94 Myoumls Jumala-kaumlsityksen riippuvuutta

minuuden (Selbst) arkkityypistauml on kritisoitu teologisesti95 Kritiikki lienee usein

perustunut vaumlaumlrinkaumlsitykseen Jungin individuaatioteorian luonteesta96 Jungia on

myoumls syytetty psykologismista ja gnostisismista haumln loumlytaumlauml kyllauml sielusta Jumalan

symbolin mutta ei ymmaumlrrauml sen viittaavan transsendenttiin Jumalaan97

Esimerkiksi meillauml Suomessa on tuotu esiin naumlkemys syvyyspsykologian

avulla synnytetystauml rdquojumalakuvateologiastardquo jonka mukaan ihmisen yksiloumlllinen

jumalakuva maumlaumlrittaumlisi haumlnen jumalasuhteensa98 Syvyyspsykologian

soveltamisen on epaumlilty muuttavan teologian psykologiaksi Matti Hyrckin

vaumlitoumlskirjan Mielen kuvat Jumalasta ja Paavo Kettusen kirjan Suomalainen rippi

heraumlttaumlmauml keskustelu teologian ja syvyyspsykologian suhteesta on samalla

laantunut valitettavan nopeasti99

Syvyyspsykologian teologiselle kaumlytoumllle loumlytyy joka tapauksessa

teoreettinen perusta Tutkivathan kaikki tieteet samaa todellisuutta vaikkakin

omista naumlkoumlkulmistaan kaumlsin ja omia menetelmiaumlaumln kaumlyttaumlmaumlllauml Erityisesti

teologian eksistenttinen funktio jonka mukaan sen on koskettava rdquoihmistauml

itseaumlaumlnrdquo edellyttaumlauml syvyyspsykologian hyoumldyntaumlmistauml100 Se voi taumlydentaumlauml

teologista kaumlsitystauml ihmisen eksistenssistauml Se soveltuu monia muita psykologian

suuntauksia paremmin uskonnollisten kokemusten tulkintaan koska siinauml

pureudutaan niiden mielensisaumliseen taustaan101 Drewermannin

syvyyspsykologisen tulkinnan voi olettaa syventaumlvaumln kaumlsitystauml uskon

syntymisestauml

Teologia laumlhestyy psykoanalyysia ihmistieteenauml joka antaa oman

panoksensa ihmiselaumlmaumln eri ilmioumliden tulkintaan Sitauml laumlhestytaumlaumln

94 Wikstroumlm 1992 55 95 Esim Spinks 1963 94 Pennanen 1967 152 96 Jungin mukaan individuaatio eli yksiloumlityminen on prosessi joko naumlkyy jatkuvana muuttumisena eri elaumlmaumln alueilla uskonto mukaan lukien Jung 1960a GW 6 sect 825 sect 829 97 Niederwimmer 1977 277 98 Juntunen 2002 9 99 Hyrck 1995 Kettunen 1998 Kaumlydystauml keskustelusta on hyvaumln selosteen kommentteineen esittaumlnyt Jussi Koivisto Koivisto 2006 382ndash385 100 Poumlhlmann 1974 15ndash17 Teologian perinteisistauml tavoitteista on johdettavissa myoumls tarve pyrkiauml yhteistyoumlhoumln kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian kanssa 101 Tutkimuskohteen perusteella voidaan psykologisessa tutkimuksessa erottaa eri osa-alueita Niitauml ovat esimerkiksi kehityspsykologia kliininen psykologia kognitiivinen psykologia ja neuropsykologia Laumlhestymistavan perusteella taas erotetaan toisistaan psykologisia suuntauksia Niitauml ovat esim behaviorismi humanistinen psykologia analyyttinen psykologia ja psykoanalyysi Kaksi viimeksi mainittua edustavat syvyyspsykologiaa

17

tasavertaisuuden perustalta sillauml se ei vaumlhennauml mitenkaumlaumln teologian paumltevyyttauml

uskonnon alueella Syvyyspsykologialla on esimerkiksi Paul Ricœurin mukaan

yhauml suurempi osa siitauml tehtaumlvaumlstauml joka ennen oli filosofialla102 Haumlnen mukaansa

psykoanalyysin suhdetta teologiaan ilmentaumlauml psykoanalyyttisen ja uskonnollisen

symboliikan suhde Symbolit ovat Ricœurin mukaan aina kaksi- tai

useampimerkityksisiauml Psykoanalyysissa symbolit auttavat vapautumaan

mystiikasta ja illuusioista uskonto sen sijaan kaumlyttaumlauml symboleja pyhaumln

manifestaatioina Psykoanalyyttinen ja uskonnollinen hermeneutiikka vaikuttavat

siksi yhteen sovittamattomilta Ne eivaumlt voi kohdata toisiaan formaalin logiikan

puitteissa mutta kohtaaminen tapahtuu kuitenkin transsendentaalia

kaksimerkityksisyyden logiikkaa soveltamalla103

Valistusajan jaumllkeinen teologia loi edellytykset teologian ja

syvyyspsykologian kohtaamiselle Protestanttisen teologian uusiksi

tutkimuskohteiksi tulivat silloin uskonnollinen tietoisuus ja moraalinen tunne

Kehityksen alkoivat Friedrich Schleiermacher (1768ndash1834) ja Albrecht Ritschl

(1822ndash89) Soslashren Kierkegaardin (1813ndash1855) ja Martin Heideggerin (1888ndash1976)

eksistentialismi vaikutti heidaumln jaumllkensauml siihen ettauml uskoa selitettiin entistauml

useammin inhimillisen todellisuuden naumlkoumlkulmasta104 Katoliseen teologiaan toi

uudenlaisen antropologisen naumlkoumlkulman Karl Rahner (1904ndash1984)105 Haumlnen

kokemusteologiaansa on pidetty paradigman muutoksena106 Heidegger on

vaikuttanut haumlnenkin ajatteluunsa107 Syvyyspsykologiset naumlkemykset tunnetaan

nykyaumlaumln kaikilla teologian osa-alueilla mutta niillauml tapahtuvaa syvyyspsykologian

soveltamista on taumlssauml yhteydessauml mahdollista valaista ainoastaan muutamin

esimerkein Ne kuitenkin auttavat Drewermannin ajattelun merkityksen

arvioinnissa Onhan haumln liikkunut niistauml useimpien alueella uskon syntymistauml

kaumlsitellessaumlaumln

Teologian ja syvyyspsykologian vuorovaikutus on ollut runsainta

kaumlytaumlnnoumlllisessauml teologiassa Yhteistyouml alkoi sielunhoidon tai pastoraaliteologian

102 Ricœur 1974a 87 Ricœur 1974b 17ndash18 103 Ricœur 1974b 25 40 53 62 66 69 Transsendentaalinen logiikka on alkuaan Immanuel Kantin teoksessaan Kritik der reinen Vernunft kaumlyttaumlmauml kaumlsite jonka avulla haumln tutki ymmaumlrryksen panosta tietoon ja ymmaumlrryksen rajoja Kant 2012 Transsendentaalisen logiikan tehtaumlvaumlnauml on selvittaumlauml tiedon alkuperauml ja tiedon suhde eri olioihin 104 Webster 2000 825 105 Pannenberg 1983 11 106 Philipp 1997 196 205ndash208 Philippin mukaan kyseinen antropologinen kaumlaumlnne on havaittavissa myoumls Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen lausumissa Philipp 1997 207 viite 152 107 Yarnold 2000 718

18

otsakkeen alla Niiden kehittaumlmisen taustalla oli esimerkiksi meillauml Suomessa ns

uuskansankirkollinen ajattelutapa108 Suomen sielunhoitokoulutuksessa

tukeuduttiin 1960-luvulta alkaen useimmiten Jungin analyyttiseen

psykologiaan109 Monien oli kuitenkin aluksi vaikea hyvaumlksyauml Jungin kiinnostusta

kaikkia uskontoja kohtaan110 Syvyyspsykologian arvostus on silti vaumlhitellen

lisaumlaumlntynyt Vielauml 1970-luvulla ajateltiin sen voivan toimia vain teologian

aputieteenauml Nykyisin on sen sijaan vallalla teologian ja syvyyspsykologian

tasavertaista vuorovaikutteisuutta korostava ajattelutapa Puhutaan

pastoraalipsykologiasta111

Teologiaa ja syvyyspsykologiaa yhdistettiin ensimmaumliseksi

syvyyspsykologisessa raamatuntulkinnassa112 Itse Sigmund Freud oli

aloitteentekijaumlnauml Haumln esitti Moosesta ja monoteismia kaumlsitelleessauml teoksessaan

originellin tulkintansa Mooses-kertomuksista113 Freudin ja Jungin ajattelua

soveltavaa raamatuntulkintaa harjoittivat pian laumlaumlkaumlrit psykologit filosofit ja

teologit Stephen Reid muotoili vuonna 1973 syvyyspsykologisen hermeneutiikan

peruslauselman meidaumln on loumlydettaumlvauml psykoanalyysin avulla runoilijan

intuitiivinen tieto Syvyyspsykologinen raamatuntulkinta perustuu olettamukseen

ettauml Raamatun kirjoittajat ovat vuodattaneet teksteihinsauml itselleen

tiedostamattomaksi jaumlaumlnyttauml intuitiivista tietoa Tulkitsijoiden tehtaumlvaumlksi

maumlaumlritellaumlaumln sen paljastaminen114 Syvyyspsykologinen raamatuntulkinta on

suosittua esimerkiksi Saksassa115

108 Kettunen 1990 21 109 Erityisesti Erik Ewalds on korostanut Jungin psykologiaan tukeutuen syvyyspsykologian merkitystauml jumalasuhteelle ja hengelliselle elaumlmaumllle Kettunen 1990 200 110 Pennanen 1967 153 111 Kettunen 1995 13 15 18ndash19 112 Syvyyspsykologinen raamatuntulkinta on Anton A Bucherin mukaan osa raamattupsykologiaa (Bibelpsychologie) joka toimii teologian ja psykologian vaumllisessauml jaumlnnitteisessauml tilassa Teologian ja psykologian suhteen haumln arvioi ilmenevaumln sekauml yleensauml ettauml erityisesti raamattupsykologiassa neljaumlssauml toisistaan erottuvassa muodossa Teologia voi ensiksikin saumlilyttaumlauml totuusmonopolinsa jolla punnitaan psykologista tietoa Toiseksi voidaan painottaa teologian ja psykologian erilaisuutta ja soveltaa psykologiaa aputieteen tavoin Kolmantena mallina on kaumlytaumlnnoumln yhteistyouml jossa ei puututa periaatekysymyksiin Tieteiden vaumllisessauml filosofisessa dialogissa puolestaan liikutaan abstraktilla tasolla painopisteen ollessa asianomaisten tieteiden perusteiden huomioon ottamisessa Bucher 1992a 170ndash171 113 Der Mann Moses und die monotheistische Religion Freud 1950 Bucher 1992a 10 114 Oeming 1995 107 110 115 Martin von Arndt kaumlsittelee uskontotieteellisessauml vaumlitoumlskirjassaan noin kolmeakymmentauml tulkitsijaa Von Arndt 1999 Arndt kaumlyttaumlauml analysoimistaan tutkimuksista nimitystauml Bibelexegese vaikka haumln tutkii syvyyspsykologian eri suuntausten ja systemaattisen teologian laumlhtoumlkohdista kaumlsin suoritettua raamatuntulkintaa Syvyyspsykologisesta raamatuntulkinnasta kaumlytetaumlaumln Saksassa yleisesti nimitystauml Tiefenpsychologische Exegese

19 Syvyyspsykologista raamatuntulkintaa on integroitu eksegetiikkaan vasta

kolmisenkymmentauml vuotta Syynauml on ollut psykologian soveltamista koskeva

epaumlluulo On esimerkiksi epaumlilty ettauml se on laumlhinnauml tekstistauml heijastuvien

henkiloumlkohtaisten ongelmien etsimistauml ja pyrkimystauml korvata teologia

yleisuskonnollisuudella116 Tilanne on taumlstauml kuitenkin muuttunut vaikka

historiallis-kriittiset metodit ovatkin saumlilyttaumlneet keskeisen asemansa Raamattua

laumlhestytaumlaumln nykyaumlaumln kolmesta naumlkoumlkulmasta tekstin takana olevasta tekstiin

sisaumlltyvaumlstauml ja selittaumljaumln naumlkoumlkulmasta117 Mikaumlaumln metodi ei kykene Gerd

Theissenin mukaan tulkitsemaan todellisuutta yksinaumlaumln Kokeminen ja

ymmaumlrtaumlminen ovat kokonaisvaltaisia Theissen on soveltanut muun muassa

psykoanalyysia ja analyyttista psykologiaa118 Syvyyspsykologisen eksegeesin

metodiseen avautumiseen on vaikuttanut sekauml kirjallisuustieteen ja sosiologisten

tieteiden kehitys ettauml psykologien lisaumlaumlntynyt kiinnostus uskontoa kohtaan119

Syvyyspsykologiaa soveltavaa eksegeettistauml tyoumlskentelyauml voinee kuvata

hermeneuttisen yleismallin avulla jossa tekstin tulkintaprosessiin vaikuttaa

tulkitsijan yksiloumlllisen esiymmaumlrryksen lisaumlksi taustaideologiana jokin

syvyyspsykologinen paradigma120 Syvyyspsykologian soveltaminen naumlyttaumlauml

avaavan eksegetiikalle uuden kontekstuaalisuuden

Kirkkohistoriassa on sovellettu ns psykohistoriallista tutkimusotetta

Psykoanalyyttinen kehitysteoria on sen viitekehyksenauml121 Erik H Eriksonin

tutkimus Martti Lutherista (Young Man Luther 1958) on ensimmaumlisiauml

psykohistoriallisia tutkimuksia Siinauml tarkastellaan uskonpuhdistajan

persoonallisuutta erittelemaumlllauml haumlnen nuoruuden kokemuksiaan ja kriisejaumlaumln122

Uusimpiin suomalaisiin tutkimuksiin kuuluu esimerkiksi Pekka Lundin tutkimus

laumlhetystyoumlntekijoumliden kriisinkaumlsittelystauml Heidaumln kaumlyttaumlytymisensauml osoitetaan

riippuneen siitauml millauml psyykkisellauml tasolla heidaumln uskonnollisuutensa toteutui123

116 Theissen 1983 11 117 Kille 2004 20 22 118Theissen 1983 20ndash32 58ndash61 Mitternacht 2004 102ndash03 105 119 Esim Merenlahti 2005 391ndash92 120 Hermeneuttisesta yleismallista ks Syreeni 1995 13ndash17 Ensimmaumlinen meillauml Suomessa yksittaumliseen raamatuntekstiin sovellettu syvyyspsykologiaa hyoumldyntaumlvauml eksegeettinen tutkimus on Jukka Laurilan pro gradu vuodelta 2008 Laurila 2008 121 Psykohistoriallisesta tutkimusotteesta ks Siltala 2011 122 Suom Nuori Luther 1966 123 Lund 2008 Lund analysoi psykoanalyyttisen objektisuhdeteorian avulla niitauml tietoja joita haumlnellauml historioitsijana oli kaumlytoumlssaumlaumln laumlhetystoumlntekijoumliden kaumlyttaumlytymisestauml heitauml kohdanneessa osin hengenvaarallisessa tilanteessa 1920-luvun Kiinassa

20 Kovimman haasteen syvyyspsykologia esittaumlauml systemaattiselle teologialle

Sen olisi sitouduttava sellaiseen ihmiskaumlsitykseen jossa teologia ja

syvyyspsykologia voivat laumlhtoumlkohdistaan luopumatta taumlydentaumlauml toisiaan Erilaiset

perusoletukset ihmisistauml vaikeuttavat taumltauml Teologia tarkastelee ihmistauml haumlnen

suhteessaan Jumalaan vaikka teologiset Jumala-kaumlsitykset vaihtelevatkin suuresti

Kaikilla syvyyspsykologisilla suuntauksilla on vastaavasti omat

jumalakaumlsityksensauml Jumalan reaaliseen olemassaoloon ei niissauml kuitenkaan oteta

kantaa Yhteistauml tietoteoriaa ei teologialla ja syvyyspsykologialla ole

Syvyyspsykologian soveltaminen on kuitenkin perusteltavissa teologian

perinteisillauml tavoitteilla teologian produktiivisena funktiona on suhteen

loumlytaumlminen ajankohtaiseen tilanteeseen124 Uskoa on siis tulkittava yhauml uudelleen

kulttuurin muuttuessa Syvyyspsykologian soveltaminen sisaumlltyy myoumls

dogmatiikan tehtaumlvaumlaumln selvittaumlauml kristinuskon ja muiden katsomusten suhdetta125

Dogmatiikka tutkii sen mukaan kristillistauml uskoa parhaiten silloin kun se rakentaa

yhteyksiauml myoumls muihin tieteisiin

Pastoraaliteologi Wybe Zijlstra (1973ndash) on korostanut erityisesti

systemaattisen teologian uudistumistarvetta Dogmatiikkaa ei haumlnen mukaansa ole

enaumlauml mahdollista harjoittaa suljettuna jaumlrjestelmaumlnauml Teologisen ihmiskaumlsityksen

absolutisointi on torjuttavissa siten ettauml uskonkokemuksien tulkintaan sovelletaan

muiden tieteiden apua Zijlstran mukaan kulttuurissa on parhaillaan meneillaumlaumln

siirtyminen ontologisesta vaiheesta funktionaaliseen vaiheeseen jossa korostuu

avoimuus ja kaiken yhteisyys Ontologisessa vaiheessa on kartoitettu ihmisen

ylaumlpuolella olevaa todellisuutta ja loumlydetty luontoa ja ihmiselaumlmaumlauml ohjaavat

ikuiset lait Teologiassa on luotu systeemejauml joissa Jumalallakin on paikkansa

mutta teologian omavaraisuus on vieraannuttanut ihmiset sekauml itsestaumlaumln ettauml

uskosta Siksi on aika irtautua ontologisista asenteista126 Samaa avoimuuden

merkitystauml teologialle on systemaattisen teologian edustajista korostanut

esimerkiksi Juha Pihkala127

Teologien tavassa kohdata psykologia on Michael Schlagheckin mukaan

erotettavissa viisi tapaa Aumlaumlrimmaumlisin on toisen tieteenalan ndash esimerkiksi

syvyyspsykologian ndash paumltevyyden kieltaumlvauml malli Myoumls rajoittamismalli torjuu

124 Poumlhlmann 1974 17ndash19 125 Raunio 2001 107 Kaumlrkkaumlinen 2013 266 126 Zijlstra 1995 27 308ndash312 347 127 Pihkala 2009 27ndash29

21

tieteiden kohtaamisen Yhteistyoumlmalleja haumln loumlytaumlauml kolme Ensimmaumlinen niistauml on

filosofinen vaumllitysmalli joka muodostaa lopulliset kriteerinsauml abstraktien

kaumlsitteiden pohjalta ja pyrkii kaumlsitysten suhteen maumlaumlrittelyyn teoreettista tietauml

Toinen yhteistyoumlmalli on molemminpuolisen kritiikin malli joka ottaa huomioon

toisen osapuolen konkreetin kokemuspiirin asettaa sille kysymyksiauml omista

laumlhtoumlkohdistaan kaumlsin ja antaa sen asettaa itselleen kysymyksiauml vastattaviksi

Vaativin malli on kriittisen dialogin malli jossa sekauml etsitaumlaumln persoonallisesti

hyvaumlksyttaumlvaumlauml totuutta ettauml kehitetaumlaumln keskinaumlisen kriittisyyden metodeja128

Kaikilla yhteistyoumlmalleilla on omat ansionsa

Tietty filosofinen ihmiskaumlsitys on ensimmaumlinen merkittaumlvauml perusta teologian

ja syvyyspsykologian yhdistaumlmiselle Siinauml toteutuu filosofinen vaumllitysmalli Paul

Tillichin (1886ndash1965) teologia on taumlstauml paras esimerkki Tillich on hyoumldyntaumlnyt

eksistentialismin mahdollisuudet kahden tieteenalan yhteistyoumln tietoteoreettisena

perustana Haumln arvioi syvyyspsykologian teologian ja eksistentialismin etsivaumln

yhdessauml kadonnutta irrationaalista subjektiivisuutta ja tunkeutuvan siinauml toistensa

alueille129 Syvyyspsykologian on haumlnen mukaansa oltava mukana toteuttamassa

teologian apologeettista tehtaumlvaumlauml130 Pyrkimys ontologian ja psykologian

synteesiin naumlkyy Tillichin koko tuotannossa mutta erityisesti haumlnen

kaumlsityksessaumlaumln uskosta perimmaumlisenauml vaikuttuneisuutena (ultimate concern)131

Korrelaatiomenetelmauml on haumlnen keinonsa kaumlsitellauml jumalallisen ja inhimillisen

suhdetta uskonnollisissa kokemuksissa132 Sen avulla on haumlnen mukaansa

loumlydettaumlvissauml se piste jossa jumalallinen ja inhimillinen yhdistyvaumlt Inhimillinen

minuus ei haumlnen mukaansa syrjaumlydy kun Jumalallisen Hengen kosketus

inhimilliseen henkeen synnyttaumlauml vastakohtien integraation133 Tillich itse kaumlyttaumlauml

128 Sudbrack 1998 11ndash12 129 Tillich 1965 113ndash114 Dourley 2009 245 130 Tillich 1965 123ndash124 Tillichin kiinnostusta syvyyspsykologian integrointiin selittaumlvaumlt monet tekijaumlt Haumln viittaa eksistentiaalisessa ajattelussaan usein Boehmeen Schellingiin Baaderiin ja Heideggeriin jotka sovelsivat psykologiaa ei-psykologisissa yhteyksissauml Haumln osallistui yhtenauml jaumlsenenauml uskonnon ja terveyden suhteita kaumlsittelevaumlaumln keskusteluryhmaumlaumln jonka jaumlsenistauml tunnetuimpia olivat Erich Fromm Rollo May ja Carl Rogers Haumln piti Carl Gustav Jungin arkkityyppiteoriaa teologisesti merkittaumlvaumlnauml Dourley 2009 238ndash39 249 131 Kaumlsite rdquo ultimate concernrdquo on monessa yhteydessauml todettu vaikeasti suomennettavaksi On esitetty mm kaumlaumlnnoumlksiauml perimmaumlinen riippuvuus perimmaumlinen huoli ja perimmaumlinen koskettavuus 132 Korrelaation kaumlsitettauml Tillich kaumlyttaumlauml kolmessa eri merkityksessauml Kun on kyse teologiasta korrelaatio voi haumlnen mukaansa tarkoittaa ensiksikin uskonnollisten symbolien ja niiden symboloimien asioiden vaumllistauml riippuvuutta toiseksi inhimillistauml ja jumalallista kuvaavien kaumlsitteiden loogista riippuvuutta toisistaan ja kolmanneksi ihmisen perimmaumlisen riippuvuuden suhdetta siihen mistauml haumln on riippuvainen Tillich 1984a 60ndash61 133 Tillich 1963 25ndash27 36ndash37 114

22

korrelaation kaumlsitettauml maumlaumlritellessaumlaumln jumalallisen ja inhimillisen suhdetta mutta

John Dourleyn mukaan olisi parempi puhua teologian ja syvyyspsykologian

synteesistauml134 Tillichiauml on pidetty merkittaumlvimpaumlnauml niistauml systemaattisen teologian

edustajista jotka ovat rakentaneet suhdetta muihin tieteisiin135

Tillichin arvioidaan yleensauml toimineen teologin kutsumuksestaan kaumlsin

vaikka haumln laumlhestyykin ihmistauml monesta naumlkoumlkulmasta Haumln ei esimerkiksi

kaumlsittele psykologisesti ihmisen kykyjauml tai selviaumlmiskeinoja136 Sen sijaan haumln

korostaa olemisen mysteeriauml Uskosta vieraantuneellakin on haumlnen mukaansa

yhteytensauml Jumalaan137 Syvyyspsykologia edustaa Tillichille vanhaa

maailmanaikaa jossa demoninen mielen syvyys determinoi ja kaumlyttaumlauml pakkovaltaa

ihmisen tietoiseen mieleen ja tahtoon Syvyyspsykologia paljastaa ihmiselaumlmaumln

varjopuolia ja vahvistaa siten kristinuskon kaumlsitystauml langenneesta ihmiskunnasta

Spiritualiteetti ja psykologia pitaumlauml erottaa toisistaan vaikka psykologisia

elementtejauml voikin kaumlyttaumlauml esimerkiksi Jumalasta puhuttaessa138 Tillich erottaa

toisistaan eksistentiaalisen ja neuroottisen ahdistuksen vaikka neuroottisen

ahdistuksen taustalla on haumlnen mukaansa eksistentiaalista ahdistusta

Essentiaalinen eksistenssi ei ole haumlnen mukaansa loumlydettaumlvissauml laumlaumlketieteen tai

psykologian keinoin139 Drewermannin yhdistaumlauml Tillichiin Jungin analyyttisen

psykologian arvostus

Molemminpuolisen kritiikin malli on toinen teologian ja syvyyspsykologian

yhteistyoumlmalleista Sitauml sovelletaan esimerkiksi Wolfhart Pannenbergin (1928ndash

2014) mukaan yhteiseltauml antropologiselta perustalta Haumln pitaumlauml ihmistauml

kaumlsittelevaumlauml biologiaa tieteenauml johon voi yhdistaumlauml muiden tieteiden tietoa ja

tulkintaa Fundamentaaliteologinen antropologia argumentoi haumlnen mukaansa

biologian psykologian kulttuuriantropologian ja sosiologian pohjalta ja etsii

niistauml teologialle relevantteja soveltamiskohteita140 Syvyyspsykologian

soveltaminen perustuu siinauml naumlkemykseen ihmisen eksentrisyydestauml eli suhteesta

johonkin itsensauml ulkopuolella olevaan Sen Pannenberg ajattelee kehittyvaumln

134 Dourley 2009 238 135 Bayer 2009 18 136 Bayer 200918 Dourley 2009 242 137 Tillich 1963 27 138 Tillich 1962 63 172 Dourley 2009 242ndash43 139 Tillich 1958 59 140 Pannenberg 1983 21ndash22 Samaan aikaan on alkanut myoumls psykologinen uskonnontutkimus Pragmatisti William Jamesin (1842ndash1910) teos The Varietes of Religious Experience (1902) on uskonnonpsykologian ja uskonnonfilosofian klassikko jossa viitataan myoumls tiedostamattomaan sielun elaumlmaumlaumln ja Sigmund Freudiin James 1981

23

taumlrkeissauml ihmissuhteissa Teologisesti eksentrisyys taas merkitsee haumlnen mukaansa

transsendenttista Jumala-suhdetta Haumln antaa runsaasti tilaa sekauml Freudin ettauml

Jungin ihmiskaumlsitykselle Esimerkiksi ihmisen tunne-elaumlmaumlauml Pannenberg

kaumlsittelee kuitenkin identiteettikysymyksenauml eikauml suhteessa

mielihyvaumlperiaatteeseen kuten Freud Psykologialla ja teologialla on siten haumlnen

mukaansa oma toistensa suhteen itsenaumlinen alueensa Haumln korostaa ettei

psykologia pysty selittaumlmaumlaumln kaikkea141 Drewermannin yhdistaumlauml Pannenbergiin

useisiin tieteisiin tukeutuminen

Saksalainen jesuiittateologi Josef Sudbrack (1925ndash2010) puolestaan edustaa

naumlkemystauml jonka mukaan teologian ja syvyyspsykologian onnistunut dialogi ottaa

huomioon yksiloumln naumlkoumlkulman Haumln pyrkii toteuttamaan kriittisen dialogin mallia

jossa sekauml etsitaumlaumln persoonallisesti hyvaumlksyttaumlvaumlauml totuutta ettauml kehitetaumlaumln

keskinaumlisen kriittisyyden metodeja Objektiivisen totuuden ja subjektiivisen

kokemuksen on haumlnen mukaansa kohdattava Teologia tarvitsee dialogia

erityisesti poikkeuksellisten mystisten ilmioumliden selittaumlmiseksi142 Drewermannin

korostama kokemuksellisuus on laumlhellauml taumltauml ajattelutapaa Haumlnen ajattelustaan

loumlytyy siis yhtymaumlkohtia monen teologian ja syvyyspsykologian yhteistyoumlmallin

suuntaan

Yhteisen tietoteorian puute on ilmeisesti vaikeuttanut syvyyspsykologian

soveltamista teologiaan143 Esimerkiksi Aku Visala kehottaa kuitenkin tieteiden

kohtaamiseen Haumlnen paumlaumlllekkaumlisyysmallinsa kuvaa tieteen ja kristinuskon

suhdetta Ne voivat sen mukaan kohdata useissa kohdin ja joko tukea toisiaan tai

olla ristiriidassa keskenaumlaumln Kun ne puhuvat samoista asioista ne voivat korvata

toisensa tai sitten jompaakumpaa tulee muokata Mallia voinee soveltaa teologian

ja syvyyspsykologian kohtaamiseen144 Syvyyspsykologia voi sen mukaan tukea

teologiaa tai olla sen kanssa ristiriidassa Voidaan joutua hylkaumlaumlmaumlaumln joitakin

teologisia kaumlsityksiauml tai muokkaamaan niitauml Syvyyspsykologian soveltamisella on

141 Pannenberg 1983 83ndash116 188 217 227 507 509 513 142 Sudbrack 1998 12 16 137 Sudbrack tarkoittaa totuudella henkiloumlkohtaiseksi totuudeksi koettua Sudbrack 1998 11ndash12 143 Philipp 1997 181ndash192 Philipp keskittyy tarkastelemaan teologian ja psykoanalyysin yhdistaumlmistauml Haumlnen mainitsee Tillichin Joachim Scharfenbergin Gunda Schneider-Flumen Heribert Wahlin ja Eugen Drewermannin henkiloumlinauml jotka ovat pyrkineet yhdistaumlmaumlaumln psykoanalyysia ja teologiaa onnistumatta kehittaumlmaumlaumln niille yhteistauml tietoteoriaa Teologian ja Carl Gustav Jungin analyyttisen psykologian yhteisen tietoteorian tavoittelemista Philipp pitaumlauml toivottomana yrityksenauml koska Jungin teoria on haumlnen mukaansa epaumltieteellinen 144 Visala 2010 65 Olen arvioinut mallin soveltuvan myoumls systemaattisen teologian ja syvyyspsykologian suhteen kaumlsittelyyn

24

siis aina vaikutuksensa teologian sisaumlltoumloumln Siksi naumlitauml vaikutuksia on tutkittava

Taumlmauml koskee erityisesti teologisen uskontulkinnan ydinkysymysten

syvyyspsykologista kaumlsittelyauml

14 Aikaisempi tutkimus

Drewermann on asettanut syvyyspsykologian soveltamisen tavoitteeksi

ihmisten vapauttamisen ahdistuksesta jota haumln pitaumlauml uskon esteenauml 145 Haumlnen

kaumlsitystaumlaumln uskon (fides qua) syntymisestauml on siksi sivuttu tai kaumlsitelty useissa

tutkimuksissa146 On arvioitu haumlnen ahdistuskeskeistauml ihmiskaumlsitystaumlaumln haumlnen

ilmoituskaumlsitystaumlaumln ja haumlnen kaumlsitystaumlaumln siitauml miten Raamattu vaikuttaa uskon

syntymiseen Seuraavassa tarkastelen sitauml miten eri tutkijat ovat arvioineet

syvyyspsykologisen tulkinnan merkitystauml Drewermannin ajattelussa Toiset ovat

arvioineet sitauml yleisesti toiset puolestaan esimerkiksi haumlnen ihmiskaumlsitykseensauml

ilmoituskaumlsitykseensauml tai uskonkaumlsitykseensauml liittyvaumlnauml

Eksegeetit ja psykologit ovat keskittyneet arvioimaan Drewermannin

tulkintametodia mutta he ovat sen ohessa esittaumlneet myoumls kaumlsityksensauml haumlnen

teologista naumlkemyksistaumlaumln Eraumlaumlt heistauml ovat kiistaumlneet Drewermannin

syvyyspsykologisen tulkinnan arvon Esimerkiksi Gerhard Lohfink ja Rudolf

Pesch arvioivat monografiassaan Tiefenpsychologie und keine Exegese (1988)

ettei Drewermann ole loumlytaumlnyt Raamatusta syvyyspsykologian avulla mitaumlaumln

uutta147 Eksegeetti ja psykoanalyytikko ja Hartmut Raguse puolestaan arvioi

Psychoanalyse und biblische Interpretation (1993) -teoksessaan ettei

Drewermannin raamatuntulkinta edusta korrektia syvyyspsykologiaa148 Tulkinta

on Ragusen mukaan Drewermannin omien tunteiden regressiivistauml sijoittamista

Raamatun teksteihin149 Eksegeetti Joumlrg Frey arvioi sen sijaan teoksessaan Eugen

Drewermann und die biblische Exegese (1995) ettauml Drewermannin tulkinta

edustaa hengellistauml tulkintaa150mutta sen pilaa se ettauml Drewermann edellyttaumlauml

145 SB I XIII 146 Ensimmaumlisenauml Drewermannin teologiaa analysoi vaumlitoumlskirjatasolla Gregor Fehrenbacher v 1991 Haumln sanoi tavoitteekseen ymmaumlrtaumlauml Drewermannia ja nimesi taumlmaumln tulkintojen ongelmakohtia Drewermannin teologiaa ovat teologien ja psykologien lisaumlksi analysoineet myoumls filosofit ja sosiologit esim monografiassaan Die Tragik Gottes filosofi Uwe Beyer (Beyer1995) ja monografiassaan Eugen Drewermann und das gegenwaumlrtige Problem der Sinnstiftung sosiologi Christel Gaumlrtner (Gaumlrtner 2000) 147 Lohfink amp Pesch 1988 21 148 Raguse 1993 253 149 Raguse 1993 252 150 Frey 1995 24ndash44

25

Raamatun tekstin olevan vaumllittoumlmaumlsti koettavissa151 Se on kannanotto

Drewermannin kaumlsitykseen jonka mukaan usko syntyy Raamattuun liittyvaumlssauml

kokemuksessa Drewermann ei Freyn mukaan loumlydauml Raamatusta sellaista mitauml

siitauml voisi loumlytaumlauml mutta loumlytaumlauml sellaista mitauml siihen ei sisaumllly152 Frey siis vaumlittaumlauml

Ragusen tavoin ettei Drewermannin syvyyspsykologinen tulkinta ole korrektia

Drewermannin soveltama unientulkinta ei myoumlskaumlaumln eksegeetti Gerd Luumldemannin

mukaan sovellu eksegeettiseksi metodiksi Se ei sovi historiallis-kriittisen

eksegeesin vaihtoehdoksi eikauml auta taumltauml paremmin loumlytaumlmaumlaumln Raamatun teksteistauml

Jumalan aumlaumlntauml153 Syvyyspsykologinen tulkinta ei haumlnen mukaansa voi auttaa

ihmisiauml uskon omistamiseen Sekin on Drewermannin uskonkaumlsitystauml koskeva

kannanotto Luumldemann arvostaa kuitenkin teoksessaan Texte und Traumlume (1992)

Drewermannin yritystauml rakentaa siltaa myyttien ja nykyihmisten vaumllille Myoumls

Drewermannin ihmiskaumlsitystauml Luumldemann pitaumlauml teologisesti perusteltuna

Ahdistuksen nostaminen sopii haumlnen mukaansa eksegeettisen psykoanalyyttisen

ja teologisen tulkinnan teemaksi koska Drewermann on perillauml

kysymyksenasettelunsa perusteista154 Drewermannin kaumlsitystauml uskon

syntymisestauml Raamatun perustalta naumlyttaumlvaumlt eniten kritisoivan eksegeetit

Eksegeetti Bernhard Lang kuitenkin arvostaa Drewermannin

hermeneutiikkaa joka suhteessa Haumln torjuu tutkimuksessaan Die Bibel neu

entdecken (1995) ajatuksen Raamatun tekstien ainoasta oikeasta selityksestauml ja

esittelee Drewermannin syvyyspsykologisen tulkinnan yhtenauml neljaumlstauml

mahdollisesta tulkinnasta155 Haumln rinnastaa syvyyspsykologisen tulkinnan

torjunnan siihen patologisia muotoja saaneeseen vastarintaan jota Freudin

kollegat aikanaan esittivaumlt psykoanalyysia vastaan156 Lang osoittaa ettauml

Drewermannin esikuvina ovat Jungin lisaumlksi olleet keskiajan mystikot ja Friedrich

Schleiermacher157 Haumln ei pidauml tulkinnan tunne-elementtiauml pahana vaan korostaa

ettauml nykytilanteessa tarvitaan uusia merkityksiauml etsivaumlauml tulkintaa158

Drewermannin kaumlsitys uskonkokemuksesta on siis Langin mukaan myoumls

eksegeettisesti perusteltavissa Eksegeeteillauml on siten keskenaumlaumln ristiriitaisia

151 Frey 1995 237 152 Rey 1995 234ndash35 153 Luumldemann 1995 24ndash25 30ndash31 45ndash46 154 Luumldemann 1992 13 14 155 Lang 1995 59 156 Lang 1995 45ndash46 157 Lang 1995 195ndash96 158 Lang 1995 8ndash9

26

kaumlsityksiauml sekauml Drewermannin tulkintametodista ettauml haumlnen tulkintansa

teologisesta merkityksestauml

Systemaattisen teologian edustajat ovat eksegeettejauml enemmaumln tarkastelleet

Drewermannin syvyyspsykologisia tulkintoja niiden teologisen merkityksen

naumlkoumlkulmasta Esimerkiksi haumlnen tulkintaansa ilman uskoa elaumlvaumln ihmisen tilasta

on arvioitu taumlysin vastakkaisesti Teologi ja psykoanalyytikko Matthias Beier on

osoittanut tutkimuksessaan A Violent God-image (2004) ettauml Drewermann

vastustaa vaumlkivaltaista Jumala-kaumlsitystauml joka ahdistaa ihmisiauml ja on siksi

tulkinnut Raamattua uudelleen syvyyspsykologisesti159 Myoumls Franz Wilhelm

Jansen ajattelee Drewermannin soveltavan syvyyspsykologiaa tuodakseen esiin

ihmiselaumlmaumln kaikkia tasoja hallitsevan ahdistuksen Syvyyspsykologiaan

tukeutuminen ei haumlnen mukaansa estauml taumltauml pitaumlmaumlstauml eksistentiaalista ahdistusta

ihmisen ahdistuksen ytimenauml160 Jansen ei kuitenkaan kaumlsittele sitauml miten

Drewermann yhdistaumlauml eksistentiaalisen ahdistuksen eri muodot psyykkisen

ahdistuksen muotoihin Jansen esittaumlauml arvionsa teoksessaan Von der

Menschlichkeit Gottes und der Goumlttlichkeit des Menschen (2004)161 jossa haumln

tutkii vertaillen Eugen Drewermannin ja Edward Schillebeeckxin kaumlsityksiauml

ilmoituksen ja kokemuksen suhteista

Julia Knop analysoi tutkimuksessaan Suumlnde Freiheit Endlichkeit (2007)

Drewermannin ihmiskaumlsitystauml toisin kuin Beier ja Jansen Haumln tarttuu siihen ettauml

Drewermann rakentaa ihmiskaumlsityksensauml psykoanalyyttisen neuroositeorian ja

eksistentiaalifilosofian varaan Taumlhaumln menettelyyn ei haumlnen mukaansa ole

teologisia perusteita ja sillauml on vaikutuksensa teologiseen kaumlsitykseen synnistauml162

Knop ei analysoi Drewermannille keskeisen ahdistuskaumlsitteen ja syntikaumlsitteen

suhdetta vaan vaumlittaumlauml ettauml Drewermannin harmatologiassa on

rdquopelastushistoriallisiardquo heikkouksia Drewermannin ilmaisun synnistauml neuroosina

Jumalan edessauml Knop naumlyttaumlauml ymmaumlrtaumlvaumln siten ettauml taumlmauml vaumlittaumlauml synnin tarttuvan

ihmiseen vastaavalla lailla kuin ulkoiset tekijauml tekevaumlt ihmisen neuroottiseksi

Ihminen ei siis olisi vastuussa synnistaumlaumln163 Drewermannin soveltama

syvyyspsykologia ei ole Knopin mukaan yhdistettaumlvissauml kristilliseen

ihmiskaumlsitykseen

159 Beier 2004 327 160 Jansen 2004 152 161 Teos on Nijmegenin katolisen yliopiston vaumlitoumlskirja Jansen 2004 230 162 Knop 2007 252ndash53

27 Drewermannin ilmoituskaumlsitys on Thomas Schnelzerin ja Alfred Etheberin

arviointien paumlaumlkohteena He analysoivat taumlmaumln kaumlsitystauml jonka mukaan Jumalan

ilmoitus on loumlydettaumlvissauml ihmisten mielestauml Schnelzerin tutkimuksen Archetyp

und Offenbarung (1999) 164 mukaan Drewermann hyvaumlksyy Jungin

arkkityyppiopin psykologis-antropologiseksi taustateoriaksi mutta muokkaa sen

teologiseksi teoriaksi Schnelzer torjuu naumlin vaumlitteet Drewermannin

psykologismista Haumln loumlytaumlauml Drewermannin ilmoituskaumlsityksestauml Paul Tillichin ja

Karl Rahnerin kaumlsityksiin verrattavaa teologisten ja antropologisten kaumlsitteiden

korrelatiivisuutta165 Alfred Etheber puolestaan analysoi Drewermannin

ilmoituskaumlsitystauml Carl Gustav Jungin ilmoituskaumlsityksen sovellutuksena

tutkimuksessaan Offenbarung und Psyche (1998)166 Etheber arvioi toisin kuin

Schnelzer ettauml Drewermann epaumlonnistuu yrityksessaumlaumln integroida

syvyyspsykologiaa teologiaan Drewermann paumlaumltyy synteesiin jossa

syvyyspsykologia hallitsee teologiaa167 Schnelzer ja Etheber arvioivat siis

vastakkaisesti Drewermannin syvyyspsykologisen ilmoitustulkinnan

onnistuneisuutta Matthias Beier ja Franz Wilhelm Jansen paumlaumlttelevaumlt Schnelzerin

tavoin ettauml Drewermann uudistaa teologisen ilmoituksen tulkinnan

syvyyspsykologiaa soveltamalla Haumln on heidaumln mukaansa vaumlitteellaumlaumln

ihmismielen tiedostamattoman ilmoituksesta uudistanut sekauml teologisen ilmoitus-

ettauml kokemuskaumlsityksen168

Jansen analysoi myoumls Drewermannin kaumlsitystauml siitauml miten usko (fides qua)

syntyy ihmismielessauml Drewermannin teologian antina haumln pitaumlauml uskon

eksistentiaalisesti vapauttavan dimension esiintuomista169 Drewermann on haumlnen

mukaansa maumlaumlritellyt uudelleen uskonnon tehtaumlvaumln joka on ihmisen sisaumlisten

kuvien kutsuminen esiin170 Haumln on antanut syvyyspsykologiaa soveltamalla Karl

Rahnerin rdquoyliluonnolliselle eksistentiaalillerdquo antropologisen merkityksen171

Kaumlsitys ihmiselle haumlnen sisimpaumlnsauml kautta puhuvasta Jumalasta sovittaa Jansenin

163 Knop 2007 95 164 Vaumlitoumlskirjaan on julkaistaessa lisaumltty ainoastaan henkiloumlluettelo Schnelzer 1999 3 165 Schnelzer 1999 275 414 166 Julkaisu on eine leicht uumlberarbeitete Fassungldquo haumlnen vaumlitoumlskirjastaan Etheber 1998 11 167 Freudin psykodynaamisen naumlkemyksen varhaislapsuuden kehityksestauml Drewermann on Etheberin mukaan sen sijaan integroinut onnistuneesti Kierkegaardin kaumlsitykseen ihmisen ahdistuksesta Freudin ja Jungin syvyyspsykologiaa Drewermann ei Etheberin mukaan edes yritauml saattaa keskenaumlaumln sopusointuun Etheber 1998 269 310ndash311 168 Beier 2004 330 Jansen 2004106ndash07 122 169 Jansen 2004 14ndash15 105 170 Jansen 2004 142 171 Jansen 2004 189

28

mukaan uudella tavalla yhteen uskonnollisen kokemuksen ja sen teologisen

tulkinnan172 Haumln korostaa ettauml Drewermannin painottama syvaumlkokemus

(Tieferfahrung) osoittaa taumlllauml olevan tietoisesti uusi hermeneuttinen asenne 173

Jansen osoittaa ettauml Drewermann on paumlaumltynyt valitsemaan syvyyspsykologisen

tulkintamenetelmaumln koska pitaumlauml dogmatiikkaa kyvyttoumlmaumlnauml auttamaan

nykyihmisiauml174 Jansenin mukaan Drewermann ajattelee uskonnon tarjoaman

vapauden olevan vapaan Jumalan vapaudesta riippuvan vapautta eikauml idealistisen

filosofian rdquovapautta sinaumlnsaumlrdquo175 Jansen ei ole kuitenkaan analysoinut sitauml mikauml

merkitys erilaisilla ihmisen mielestauml loumlytyvillauml kuvilla on Drewermannin mukaan

uskon syntymiseen eikauml sitauml miten uskon syntyminen taumlmaumln mukaan ilmenee

ihmisessauml teologisesti ja syvyyspsykologisesi arvioituna Haumln ei myoumlskaumlaumln ole

hyoumldyntaumlnyt paumlaumltelmissaumlaumln Drewermannin raamatuntulkintoja jotka tarjoavat

mahdollisuuden analysoida yksityiskohtaisesti haumlnen kaumlsitystaumlaumln uskon

syntymisestauml Jansen ei ole selvittaumlnyt miten Drewermann on onnistunut

yhdistaumlmaumlaumln teologisen kaumlsityksen Jumala-yhteydestauml syvyyspsykologiseen

kaumlsitykseen ihmisen mielentoiminnasta

Drewermannin kaumlsitystauml uskon (fides qua creditur) syntymistauml on kaumlsitellyt

perusteellisesti myoumls Ralph Fischer Haumln on vertaillut teoksessaan Macht der

Glaube heil(2006)176 Drewermannin ja Eugen Biserin kaumlsityksiauml uskon

vaikutuksista Haumln arvioi Drewermannin soveltavan syvyyspsykologiaa

tehdaumlkseen uskon ymmaumlrrettaumlvaumlksi177 Taumlmauml on esittaumlnyt Fischerin mukaan uuden

paradigman dogmaattis-soteriologisesta naumlkoumlkulmasta178 Haumlnen mukaansa

Drewermann pitaumlauml evolutiivista ndash siis Jungin tulkintaan perustuvaa ndash

antropologiaa edellytyksenauml uskon sisaumlisyyden ymmaumlrtaumlmiselle mutta ei ole

kuitenkaan korvannut teologiaa syvyyspsykologialla eikauml pidauml uskoa evoluution

tuloksena179 Fischer kuitenkin kritisoi Drewermannia ylettoumlmien vaatimusten

asettamisesta uskoa etsiville ja siitauml ettei taumlmauml tee selvaumlksi miten

syvyyspsykologia auttaisi heitauml kaumlytaumlnnoumlssauml180 Haumlnkaumlaumln ei ole selvittaumlnyt

yksityiskohtaisesti mitauml uutta Drewermann on syvyyspsykologiaa soveltamalla

172 Jansen 2004 191 173 Jansen 2004 138ndash39 174 Jansen 2004 182 175 Jansen 2004 197 176 Teos pohjautuu Bambergin katolisen yliopiston vaumlitoumlskirjaan 177 Fischer 2006 165 179 178 Fischer 2006 270 179 Fischer 2006 169ndash170 180 Fischer 2006 193

29

tuonut teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml ja miten naumlin syntynyttauml

kaumlsitystauml uskon syntymisestauml olisi arvioitava Haumln ainoastaan viittaa arvioinnin

vaikeuteen181

Taumlhaumlnastisessa tutkimuksessa on siis arvioitu Drewermannin

tulkintametodia ja myoumls haumlnen uskon syntymistauml koskevia kaumlsityksiaumlaumln

Kuitenkaan ei ole selvitetty miten syvyyspsykologinen tulkinta yhdistyy haumlnen

teologisin vaumllinein luomaansa kaumlsitykseen uskon syntymisestauml eikauml sitauml miten se

vaikuttaa teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml Se on taumlmaumln tutkimuksen

tehtaumlvaumlnauml

15 Tutkimuksen tavoite menetelmaumlt ja laumlhteet

Tarkoitukseni on analysoida ja arvioida Drewermannin kaumlsitystauml

subjektiivisen uskon (fides qua creditur) syntymisestauml Tutkimuskysymyksenauml on

mitauml uutta Eugen Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla

teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml ja mikauml on syvyyspsykologian

soveltamisen teologinen merkitys Teologialla tarkoitetaan taumlssauml tutkimuksessa

sellaista kristinuskon tutkimusta ja tulkintaa jossa hyvaumlksytaumlaumln ajatus reaalisesti

olemassa olevasta transsendenttisesta Jumalasta ja ihmisymmaumlrrykselle

saavuttamattomasta todellisuudesta Syvyyspsykologialla tarkoitetaan niitauml

psykologisia suuntauksia jotka korostavat ihmismielen tiedostamattomien

prosessien merkitystauml Drewermann on kaumlsitellyt uskon syntymistauml useimmissa

teoksissaan mutta haumln ei ole koonnut yhteen sitauml koskevia kaumlsityksiaumlaumln Haumln ei

ole esittaumlnyt uskon syntymistauml koskevaa teologis-psykologista teoriaa Taumlmauml

tutkimus voi osaltaan korvata taumlmaumln puutteen

Menetelmaumlni on systemaattinen analyysi Analysoin Drewermannin

kaumlsitystauml siitauml miten haumlnen subjektiiviseksi kokemukseksi ymmaumlrtaumlmaumlnsauml usko

syntyy ihmisen mielessauml182 Kaumlytaumln uskon kaumlsitettauml sanan systemaattisteologisessa

merkityksessauml Usko on monista aineksista kasvava sisaumlinen vakuuttuneisuus

jolla on empiirinen pohja Se ilmenee luottamussuhteena persoonalliseen

181 Esim Fischer 2006 160 193 200 182 Uskoa jolla uskotaan on suomenkielisen teologian piirissauml nimitetty uskonaktiksi uskontapahtumaksi ja eksistentiaaliseksi sekauml subjektiiviseksi uskoksi Uskonaktista puhuminen painottaa uskovan itsensauml aktiivista tiettynauml hetkenauml toteutuvaa asennoitumista Uskontapahtuman kaumlsite sisaumlltaumlauml Pihkalan mukaan Jumalan laumlsnaumlolon yhteyden ja turvan kokemuksen (Pihkala 2009 84) Subjektiivisen uskon ja eksistentiaalisen uskon kaumlsitteen kaumlyttouml liittyy eksistenssiteologiseen naumlkemykseen uskosta yksiloumlllisenauml subjektiivisena kokemuksena

30

Jumalaan183 Tutkimukseni kohteena on ihmisten uskon subjektiivinen puoli joka

liittaumlauml heidaumlt uskon sisaumlltoumloumln eli objektiiviseen uskoon Tarkastelen

Drewermannin kaumlsitystauml uskon syntymisestauml siitauml naumlkoumlkulmasta mitauml haumlnen

mukaansa vaumllttaumlmaumlttauml sisaumlltyy uskon syntymiseen Tutkimukseni ulkopuolelle

rajautuu kehityspsykologinen naumlkoumlkulma uskon muuttumisesta ihmisyksiloumln

siirtyessauml elaumlmaumlssaumlaumln uuteen vaiheeseen184 Hermeneuttinen asiankaumlsittely

tapahtuu analysoimalla Drewermannin kaumlsityksiauml uskon edellytyksistauml ja uskon

ilmenemisestauml koska haumln kaumlsittelee uskoa yksiloumlpsykologisena asiana

Selvitaumln analyysissani syvyyspsykologisen ja teologisen tulkinnan suhdetta

Analysoin sitauml miten Drewermann tulkitsee ihmisen uskonnollista tarvetta ja

uskon syntymistauml syvyyspsykologisessa kontekstissa Tarkastelen miten haumln

integroi teologiset ja syvyyspsykologiset ainekset Arvioin haumlnen ajatteluaan

hermeneutiikkana jonka avulla haumln etsii uutta kieltauml ilmaistakseen sitauml mistauml

uskon syntymisessauml on kysymys Oletan ettei Drewermann pyri redusoimaan

uskon todellisuutta syvyyspsykologisiksi ilmioumliksi vaan kuvaamaan sitauml

syvyyspsykologisesti185 Pidaumln haumlnen tulkintaansa fenomenologisena tulkintana

jossa haumln etsii uskon syntymiselle teologista tulkintaa taumlydentaumlvaumlauml tulkintaa186

Ajattelen haumlnen soveltavan syvyyspsykologiaa emansipatorisen tiedonintressin

pohjalta ja oletan ettauml haumlnen pyrkimyksenaumlaumln on taumlten kehittaumlauml kaumlsitystauml uskon

syntymisestauml syvyyspsykologisen ihmiskaumlsityksen korostamaan kypsaumln

ihmisyyden suuntaan187

Tutkimus on tavoitteiltaan dogmaattinen eli oppisisaumlltoumlauml koskeva mutta

sillauml on yhtymaumlkohtia myoumls spiritualiteetin teologiaan188 Tehtaumlvaumlauml vaikeuttaa

Drewermannin ajattelun tietynlainen spiraalimaisuus ja haumlnen

183 Pihkala 2009 21ndash22 184 Laajalti tunnettu on esimerkiksi amerikkalaisen James W Fowlerin uskon kehittymistauml koskeva teoria jota Lauri Oikarinen on analysoinut vaumlitoumlstutkimuksessaan Oikarinen 1993 185 Taumlmauml on perusteltua siksi ettauml Drewermann ilmaisee tavoitteekseen soveltaa syvyyspsykologiaa teologian tukemiseen Esim TE I 70 Haumln vaumlittaumlauml tiedostavansa syvyyspsykologian rajoitukset se ei ole universaalitiedettauml eikauml sovi uskonnon korvikkeeksi Ainoastaan syvyyspsykologia on haumlnen mukaansa kuitenkin ottanut 1900-luvulla tehtaumlvaumlkseen vapauttaa ihmisten kaumlyttoumloumln uskonnollisuuden alkulaumlhteet Syvyyspsykologiaa tarvitaan haumlnen mukaansa lautaksi jonka kuljettamana teologinen tulkinta saavuttaa sellaisen paumlaumlmaumlaumlraumln jossa syvyyspsykologia voidaan unohtaa ja siirtaumlauml historiaan TE II 789ndash90 186 Naumlin myoumls Ricœur uskoa tulkitsee syvyyspsykologiaa soveltamalla Ricœur 1974b 43 187 Tieteenfilosofiassa erotetaan yleensauml kolme eri tiedonintressiauml tekninen hermeneuttinen ja emansipatorinen Niiniluoto 1980 72 188 rdquoSpiritualiteetin teologia on kaumlytaumlnnoumlllisesti suuntautunut systemaattisen teologian ala joka tutkii inhimilliseen kokemukseen sisaumlltyvaumlauml hengellistauml ulottuvuutta ja pyrkii tekemaumlaumln siitauml kaumlytaumlnnoumln johtopaumlaumltoumlksiaumlrdquo Kotila 200316

31

argumentointityylinsauml189 Haumlnen ajattelunsa moniulotteisuudesta johtuu etten voi

aina erikseen analysoida haumlnen kaumlsitystensauml yhteyttauml tietyn syvyyspsykologisen

suuntauksen tulkintaan vaan joudun laumlhestymaumlaumln syvyyspsykologiaa yhtenauml

teologisesta laumlhestymistavasta eroavana ajattelutapana Syvyyspsykologian

edustajien tiedetaumlaumln jatkuvasti kehittaumlneen omaa tulkintatapaansa mutta rajaan

tutkimukseni ulkopuolelle sen tarkastelemisen mitauml vaihetta heidaumln

teoriankehittelyssaumlaumln Drewermannin tulkinta kulloinkin edustaa Rajaan

tutkimuksen ulkopuolelle myoumls syvyyspsykologisten teorioiden tieteellisen ja

muun kritiikin Analyysini pohjalta arvioin syvyyspsykologian mahdollisuuksia

rikastuttaa teologista kaumlsitystauml subjektiivisen uskon syntymisestauml190 Laumlhestyn

uskoa yksiloumln naumlkoumlkulmasta

Drewermann on tarttunut melkoiseen haasteeseen yhdistaumlessaumlaumln

syvyyspsykologista tulkintaa Kierkegaardin ja haumlnen pseudonyymiensauml ajatteluun

Onhan kristillinen usko mainituissa teologisissa teoksissa usein kuvattu

inhimillisillauml tulkinnoilla tavoittamattomaksi Siten esimerkiksi Kierkegaardin

pseudonyymi Johannes Climacus maumlaumlrittelee kristityn sisaumlisyyden

paradoksaaliseksi sisaumlisyydeksi joka poikkeaa kaikesta muusta sisaumlisyydestauml191

Usko on taumlmaumln mukaan paradoksi on paradoksaalista ettauml syntinen ihminen voi

olla yhteydessauml absoluuttiseen Jumalaan192 Usko on uskoville itselleenkin jaumlrjen

tavoittamattomissa oleva salaisuus ja arvoitus193 Kaikki psykoanalyyttiset

suuntaukset taas tarkastelevat ihmisen mielenmaisemaa toisenlaiselta perustalta

Uskontulkinta jossa kierkegaardilainen kaumlsitys uskon syntymisestauml yhdistyisi

saumattomasti syvyyspsykologiseen tulkintaan oikeuttaisi epaumlilemaumlttauml puheen

uudesta paradigmasta194 Drewermannin ajattelua uhkaa toisaalta sama vaara kuin

kaikkea pitkaumllle vietyauml kontekstuaalisuutta kristinuskon ydinsisaumllloumlstauml

luopuminen Naumlin tapahtuu jos syvyyspsykologia alkaa hallita teologiaa siten

ettei haumlnen kaumlsityksessaumlaumln uskon syntymisestauml saumlily teologisen uskonkaumlsityksen

189 Myoumls Knuutila-Loukonen (2008 93) on monien saksalaisten tutkijoiden ohella huomauttanut Drewermannin argumentaatiotavan poikkeuksellisuudesta 190 Taumlllainen arviointi on tietenkin aina subjektiivista vaikka laumlhtoumlkohtanani on kaumlsitys teologiasta Jumalan transsendenttisuuden ja ihmisymmaumlrrykselle tavoittamattoman todellisuuden hyvaumlksyvaumlnauml tieteenauml 191 Kierkegaard 1992 616 192 Kierkegaard 2001 63 Kierkegaard 2004 56 71 193 Kierkegaard 1992 189 220 194 Esim Beier (2004 330) Jansen (2004164) ja Fischer (2005161) arvioivat Drewermannin luoneen uuden teologisen paradigman syvyyspsykologiaa teologiaan soveltamalla

32

transsendenttius195 Jos Drewermann vaumllttaumlauml taumlmaumln vaaran voi haumlnen tulkintaansa

pitaumlauml merkittaumlvaumlnauml kontekstuaalisena tulkintana

Tarkasteluni kohteena ovat ensiksikin Drewermannin kaumlyttaumlmaumlt kaumlsitteet

Aikaisemman tutkimuksen pohjalta tiedaumln esimerkiksi ahdistuksen ja itsensauml eli

oman minuutensa loumlytaumlmisen kaumlsitteiden tarjoutuvan keskeisiksi analyysin

kohteiksi196 Kiinnitaumln huomiota siihen missauml merkityksessauml Drewermann kaumlyttaumlauml

kaumlsitteitaumlaumln Selvitaumln mitkauml niistauml ovat teologisia mitkauml syvyyspsykologisia ja

mitkauml mahdollisesti teologista ja syvyyspsykologista sisaumlltoumlauml yhdistaumlviauml kaumlsitteitauml

Teologisen ja syvyyspsykologisen sisaumllloumln integroiminen samaan kaumlsitteeseen

merkitsee eri tieteiden piiriin kuuluvien kaumlsitteiden synteesiauml Taumlllauml tavoin

mahdollisesti syntyvien sisaumllloumlltaumlaumln uusien teologisten kaumlsitteiden asema

subjektiivisen uskon syntymistauml koskevan kaumlsityksen kokonaisuudessa on

analyysini keskeisenauml tehtaumlvaumlnauml Synteesin tuntomerkkinauml pidaumln sitauml ettauml

teologinen ja syvyyspsykologinen kaumlsitesisaumlltouml yhdistyvaumlt uudeksi

kaumlsitesisaumllloumlksi Drewermannin systemaattisuutta vaumllttaumlvaumlstauml esitystavasta seuraa

ettauml tutkimustavaksi valikoituu joskus yksittaumlisiauml kaumlsitteitauml laajempien

tulkintakohtien vertailu Samasta syystauml johtuu ettauml tarkastelen myoumls haumlnen

implisiittisesti kaumlyttaumlmiaumlaumln kaumlsitteitauml

Toiseksi sovellan propositioanalyysia Pyrin osoittamaan Drewermannin

uskon syntyauml koskevat faktiset vaumlitteet jotka haumln esittaumlauml usein monipolvisissa

lauseissa Kolmanneksi tarkastelen Drewermannin argumentaatiota Painopisteenauml

ovat syvyyspsykologian kaumlytoumllle esitetyt perustelut Taumlhaumln liittyy sen arviointi

soveltaako Drewermann syvyyspsykologisten suuntausten kaumlsityksiauml

asianmukaisesti Arvioin myoumls miten onnistuneesti haumln perustelee

syvyyspsykologian eklektistauml soveltamista Neljaumlnneksi sovellan

rakenneanalyysia Drewermannin ajattelun kokonaisstruktuurista saa hyvaumln

kaumlsityksen analysoimalla haumlnen luomiensa teologis-syvyyspsykologisten mallien

rakennetta ja sisaumlltoumlauml Siihen liittyy analyysimuotona myoumls haumlnen kaumlsitystensauml

edellytysten analyysi Pyrin osoittamaan minkaumllaisen taustakaumlsityksen pohjalta

haumlnen kaumlsityksensauml uskon syntymisestauml nousee Taumlrkeimpaumlnauml tavoitteena on

hahmottaa kokonaiskaumlsitys siitauml miten haumln ajattelee uskon syntyvaumln Jos

195 Monet Drewermannin kriitikot ovat syyttaumlneet haumlntauml taumlstauml Esim Ulrich Eibachin mukaan on kysyttaumlvauml riistaumlaumlkouml Drewermannin rdquokokonaisuustulkintardquo teologiselta tulkinnalta itsenaumlisyyden Eibach 1992 14ndash15 196 Taumlssauml viitataan sekauml muuhun Drewermann-tutkimukseen ettauml lisensiaatintyoumlhoumlni Soukka 2005

33

syvyyspsykologian soveltaminen auttaa Drewermannia tulkitsemaan uskon

syntymistauml entistauml monipuolisemmin voi mielestaumlni siis puhua uudesta

paradigmasta

Laumlhden tutkimuksessani liikkeelle siitauml minkaumllaista on Drewermannin

mukaan elaumlauml ilman uskoa Teologisesti ja syvyyspsykologisesti tulkitun

ahdistuksen suhteen selvittaumlminen on siinauml keskeisintauml Seuraavaksi selvitaumln

Drewermannin kaumlsitystauml siitauml mikauml synnyttaumlauml uskon Keskeiseksi nousee taumllloumlin

haumlnen kaumlsityksensauml Raamatusta uskon laumlhteenauml koska sillauml on haumlnen mukaansa

taumlrkeauml merkitys uskon syntymisessauml Selvitaumln missauml suhteessa teologinen ja

syvyyspsykologinen tulkinta ovat toisiinsa haumlnen selittaumlessaumlaumln Raamatun

vaikuttavan uskon syntyyn Analyysini kohteena on sekauml se mikauml haumlnen

mukaansa rdquopuhutteleerdquo ihmisiauml Raamatussa ettauml se miten Raamattua on haumlnen

mukaansa tulkittava Tarkasteluni polttopisteessauml on haumlnen symbolikaumlsitteensauml ndash

sen teologisuus ja syvyyspsykologisuus Kolmanneksi analysoin Drewermannin

kaumlsitystauml siitauml mitauml ihmisessauml tapahtuu uskon syntyessauml eli analysoin haumlnen

teologista antropologiaansa Selvitaumln sekauml haumlnen kaumlsityksensauml uskon yleisistauml

antropologisista edellytyksistauml ettauml yksiloumlllisten erojen vaikutuksesta uskon

syntymiseen Haumlnen kaumlsitystaumlaumln uskon syntymisestauml arvioin sekauml ihmisen

mielessauml tapahtuvan ettauml sen ulkoisen ilmenemisen naumlkoumlkulmasta Jeesus

Nasaretilaisen vaikutus uskon syntymiseen on analyysin teologinen solmukohta

Tutkimukseni punaisena lankana on teologisen ja syvyyspsykologisen kaumlsitteistoumln

suhteen selvittaumlminen Jokaisen luvun lopussa arvioin Drewermannin niissauml

esittaumlmaumlauml tulkintaa Naumlissauml ala-luvuissa osoitan kootusti mitauml uutta haumln on

kyseisissauml luvuissa tuonut syvyyspsykologiaa soveltamalla teologiseen

kaumlsitykseen uskon syntymisestauml ja mikauml teologinen merkitys sillauml on

Tutkimukseni etenee johdannon jaumllkeen uskon syntymisen naumlkoumlkulmasta

katsottuna kronologisesti

Varsinainen laumlhdemateriaali koostuu Drewermannin tuotannosta vuoteen

1996 asti Perustelen rajausta sillauml ettauml haumln on esittaumlnyt siihen mennessauml

keskeisimmaumlt kaumlsityksensauml teologian ja syvyyspsykologian suhteesta Haumln

nimittaumlin suuntasi silloin huomiotaan teologian ja luonnontieteiden suhteeseen

Valittu materiaali tuo hyvin esiin Drewermannin kaumlsityksen uskon syntymisestauml

Aineisto alkaa habilitaatiokirjasta Strukturen des Boumlsen (SB I SB II SB III 1978)

ja paumlaumlttyy Jesus von Nazareth Befreiung zum Frieden -teokseen (GF II 1996)

34

jossa Drewermann on summannut aiemmin esittaumlmaumlaumlnsauml Uudemmista laumlhteistauml

on mukana ainoastaan taumlsmentaumlvaumlauml aineistoa Teologian ja syvyyspsykologian

suhteen kannalta olennaisin laumlhdeaineisto sisaumlltyy seuraaviin teoksiin

Tiefenpsychologie und Exegese IndashII (TE I TE II 1984ndash85) ja Glauben in

Freiheit I ndash oder Tiefenpsychologie und Dogmatik (GF I 1993)

2 Ihmisen ahdistus

Teologinen kaumlsitys uskon syntymisestauml liittyy laumlheisesti kaumlsitykseen ilman

uskoa olevan ihmisen sisaumlisestauml tilasta Siitauml Drewermann kaumlyttaumlauml ahdistuksen

(Angst) kaumlsitettauml1 Ahdistuksen ja pelon kaumlsitteiden erottelussa haumln tukeutuu

Sartreen jonka mukaan pelon aiheuttaa jokin maumlaumlraumltty vaikkakin vain

todennaumlkoumlinen ja vaumlltettaumlvissauml oleva asia Ahdistuksen sen sijaan aiheuttaa

ihmisen oma minuus sillauml sitauml saumlaumltelee vain jokainen itse Ei mikaumlaumln (das Nichts)

nimittaumlin poistaa vapauden minun ja tulevaisuuteni vaumlliltauml2 Ahdistuksen

teologisen tulkinnan Drewermann kuitenkin rakentaa laumlhinnauml Kierkegaardin

ajattelun varaan

Luvussa 21 analysoin Drewermannin ahdistuskaumlsitteen rakentumista

luvussa 22 haumlnen kaumlsitystaumlaumln ahdistuksen syntymisestauml luvussa 23 haumlnen

teologisin vaumllinein luomaansa ahdistuskaumlsitettauml ja luvussa 24 miten haumln

taumlydentaumlauml sitauml syvyyspsykologiaa soveltamalla Luvussa 25 arvioinmitauml uutta

Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla teologiseen ahdistuksen

tulkintaan ja mikauml on sen teologinen merkitys

1 Ahdistus on vanha teologinen kaumlsite jota on vasta Kierkegaardin vaikutuksesta alettu kaumlyttaumlauml sekulaarissa merkityksessauml Wachinger 1980 203 Ahdistus on erotettavissa pelosta Se kuuluu ihmisen eksistenssiin eikauml siinauml ole moraalista aspektia Ihminen voi olla samanaikaisesti ahdistunut ja rohkea mutta ei pelaumltauml ja olla rohkea Haendler 1957 385 Saksan Angst voidaan suomentaa joko kaumlsitteellauml rdquoahdistusrdquo tai kaumlsitteellauml rdquopelkordquo Esim Tillich joka tunsi sekauml Angst-kaumlsitteen psykologisen merkityksen ettauml Kierkegaardin tuotannon kaumlyttaumlauml Angst-kaumlsitteen tilalla englannin anxiety kaumlsitettauml Vrt Tillich 1958 31 Naumlin se olisi suomennettavissa ahdistukseksi Drewermannin Angst-kaumlsite suomennetaan taumlssauml tutkimuksessa perinteistauml Kierkegaardin aringngest-kaumlsitteen suomentamistapaa noudattaen sanalla rdquoahdistusrdquo ellei taumlstauml kaumlytaumlnnoumlstauml poikkeamisesta erikseen mainita Syynauml on Drewermannin itsensaumlkin usein ilmaisema riippuvuus Kierkegaardin ahdistusta koskevasta ajattelusta 2 ldquoIm Unterschied zur Angst ist die Furcht das Ergreifen der bloszlig wahrscheinlichen aber determinierten wenngleich sich mir entziehenden Zukunft ihr entgehe ich durch Reflexion auf meine MoumlglichkeitenldquohellipldquoAngst aber ist gerade das reflektive Ergreifen meiner Selbst weil sie eben von nichts anderem als mir selbst determiniert sind weil sich zwischen mich und die Zukunft das Nichts der Freiheit schiebt die jede Determination ausschlieszligtldquo SB III 202

35 21 Ahdistus koko ihmisen kokemuksena

Drewermannin ajattelulle on ominaista pyrkimys monitieteisyyteen Se

ilmenee sekauml haumlnen raamatuntulkinnoistaan ettauml systemaattisteologisista

teoksistaan Haumln sisaumlllyttaumlauml teologiaansa luonnontieteellisiauml psykologisia ja

filosofisia kaumlsityksiauml Taumlmauml koskee myoumls haumlnen kaumlsitystaumlaumln ilman uskoa olevan

ihmisen tilasta eli ahdistuksesta3 Taumlssauml alaluvussa analysoin haumlnen

ahdistuskaumlsitettaumlaumln

Ahdistuksen vaikutus ihmiselaumlmaumlaumln on Drewermannin mukaan totaalista

rdquoAhdistus on ihmisen varsinainen synti ndash sellainen ahdistus joka valtaa koko

ihmisen maumlaumlraumlauml haumlnen naumlkemyksensauml maailmankatsomuksellisissa asioissa

saumlvyttaumlauml haumlnen elaumlmaumlnkokemustaan pitaumlauml haumlntauml itseoikeutetusti vankinaan ja

naumlyttaumlauml olevan vaumlistaumlmaumlttauml haumlnen osanaanrdquo4 Drewermann perustelee siis

ahdistuskaumlsitteen kaumlyttaumlmistauml ilman uskoa olevan ihmisen tilasta sen totaalisella

vaikutuksella joka on verrattavissa teologian piirissauml yleiseen kaumlsitykseen synnin

vaikutuksesta ihmiseen Haumlnen kaumlsityksensauml siitauml ettauml ahdistusta kokevat vain

uskosta osattomat eroaa monien teologien ahdistuskaumlsityksestauml5 Haumln kaumlyttaumlauml

uskoa vailla olevan ihmisen tilanteesta ahdistuksen kaumlsitettauml jolla yleisessauml

kielenkaumlytoumlssauml viitataan pelonsekaiseen tunnetilaan 6 Ahdistus ei ole haumlnen

mukaansa psyykkinen ominaisuus muiden joukossa vaan rdquoahdistus itse antaa

ihmiselle haumlnen elaumlmaumlnsauml naumlyttaumlmoumln sen kulissit ja jopa ihmiselaumlmaumln tragedian

ainekset ihminen ei hallitse ahdistusta vaan ahdistus hallitsee haumlntauml ja tuo

3 Drewermann maumlaumlrittelee ettauml ahdistuksen vaikutusvoiman ymmaumlrtaumlmiseksi on syytauml kaumlyttaumlauml integroiden ainakin kolmen eri tieteen menetelmiauml nimittaumlin etologian (Verhaltensforschung) syvyyspsykologian ja eksistenssifilosofian GF I 309 Sudbrackin mukaan ahdistuksen teema on Drewermannin mukaan keskeinen viiden eri tieteen ja niiden metodien alueella nimittaumlin biologian etologian psykologian eksistenssifilosofian ja teologian Sudbrack 1992a 54 4 SB I XI 5 Esim Tillichin mukaan ahdistus kuuluu ihmisen olemiseen ja Kierkegaardin mukaan epaumltoivosta vapaita ovat ainoastaan todelliset kristityt Tillich 1961 31 Tillich 1984b 58 Kierkegaard 1924 33ndash34 6 Psykologiassa ahdistuneisuus anxiety Angst (joskus tuska) on epaumlmaumlaumlraumlinen pelonsekainen painostava tunnetila joka syntyy ratkaisemattomien frustraatiotilanteiden seurauksena (tilapaumlisenauml tai pysyvaumlnauml) ja joka yleensauml liittyy tulevaisuuteen kohdistuviin odotuksiin Saarinen Raija1969 ahdistuneisuus Ahdistuksen ja pelon erosta psykologian naumlkoumlkulmasta ks Egidius 1994 Aringngest pelko koskee tiettyauml vaaraa mutta ahdistus on epaumlmaumlaumlraumlisempaumlauml ja eriytymaumltoumlntauml Ahdistus on psyykkistauml tilaa koskevana diagnoosina luotu vasta 1800-luvun lopulla vaikka ahdistukseen liitettaumlvaumlt oireet on tunnettu antiikin ajoista laumlhtien 1900-luvun lopulta laumlhtien ahdistuksessa on psykologiassa ja psykiatriassa erotettu toisistaan paniikkihaumlirioumlt ja yleistyneet ahdistuneisuushaumlirioumlt Pietikaumlinen 2013 202ndash03 Ahdistuksen kaumlsitteen moniselitteisyydestauml psykologiassa teologiassa ja filosofiassa Drewermannin ahdistuksen kaumlsitteen analyysiin liittyen ks Lundahl 2000 23ndash26

36

mukanaan sisarensa apeuden ja epaumltoivonrdquo7 Ahdistus on siten Drewermannin

mukaan ihmisen elaumlmaumlauml hallitseva kokonaistila jonka vaikutukset naumlkyvaumlt myoumls

ulospaumlin Ahdistusta pidetaumlaumlnkin aiheellisesti haumlnen teologisen antropologiansa

avainkaumlsitteenauml8

Drewermannin mukaan ihmisillauml on monen tieteen keinoin tutkittavaa ja

tulkittavaa ahdistusta Haumln erottaa ensiksikin fyysisessauml muodossa ilmenevaumln

ahdistuksen ihmisten vaumlliaivoissa on muiden nisaumlkkaumliden tapaan ohjelmoituna

erilaisia ahdistustilanteita ja niitauml vastaavia reaktioita Ahdistusta aiheuttavat

lisaumlksi erilaiset kokemukset Kyseinen psyykkinen ahdistus ilmenee psyykkisinauml

oireina Kolmantena ahdistuksen laumlhteenauml on ihmisen tietoisuus Kyseinen

ahdistus syntyy oman vapauden kohtaamisesta Drewermann nimittaumlauml sitauml

tavallisesti henkiseksi (geistig) ahdistukseksi Kaumlytaumln siitauml eksistentiaalisen

ahdistuksen kaumlsitettauml koska Drewermann ajattelee sen olevan kaiken ihmisten

kokeman ahdistuksen ytimenauml9 Ahdistus liikkuu haumlnen mukaansa hissin tavoin

inhimillisen eksistenssin eri kerrosten vaumllillauml ja sitoo ne toisiinsa Naumlmauml kerrokset

Drewermann nimeaumlauml kaumlyttaumlmaumlllauml psykoanalyysin kaumlsitteitauml rdquoserdquo rdquominaumlrdquo ja

rdquoyliminaumlrdquo10 Toisessa yhteydessauml haumln ilmaisee ahdistuksen koskettavan yhtauml lailla

ihmisten rdquoviettipohjaardquo (das Es) rdquominaumlaumlrdquo (das Ich) kuin rdquohenkeaumlkinrdquo(der Geist)11

Hengen kaumlsitettauml kaumlyttaumlessaumlaumln haumln tukeutuu Kierkegaardin

eksistentiaalifilosofiaan jota soveltaa teologisessa merkityksessauml12 Haumln

maumlaumlrittelee siten ihmismielen rakenteen joskus syvyyspsykologisesti ja toisinaan

taas eri tieteiden naumlkoumlkulmia yhdistaumlmaumlllauml Se ettauml Drewermann maumlaumlrittelee

7 Drewermann liittaumlauml ahdistuksen kuvauksen G Bernanosin maalaispapin paumlivaumlkirjan kuvaukseen SB I XI-XII 8 Fehrenbacher 1991 202 Strohmeier 1996 4 Schnelzer 1999 217 Sudbrack 1992a 54 9 ldquoVor allem der Begriff der Angstldquohellipldquomuss fortan innerlicher und wesentlicher verstanden werdenldquohellipldquoDie Wahrheit und die Furchtbarkeit der Angst besteht ja gerade darin dass man nicht vor etwas Fremdem zuruumlckschaudert das man vermeiden oder vor dem man fliehen koumlnnte sondern letztlich immer und unausweichlich vor sich selbstldquo SB III XXIII 10 ldquoDer Begriff Angst ist bei mir wirklich vielschichtig er stellt eine Art Fahrstuhl-Logik dar Ich glaube die Angst verbindet alle Stockwerke der menschlichen Existenz Das beginnt ganz unten in der Tierpsychologie Es laumlsst sich zeigen dass es nicht beliebig viele Aumlngste gibt sondern dass wir im Zwischenhirn auf etwa fuumlnf verschiedene Angstsituationen programmiert sind und auf diese spezifisch aumlhnlich wie die Saumlugetiere reagierenldquohellipldquoUnd diese drei Schichten die Aumlngste die objektiv in der Auszligenwelt liegen und die von anderen Menschen mit der Interpretation der Auszligenwelt vermittelt werden die Angstprogramme die aus dem Erbe der Evolution in uns liegen plus die Angst die aus dem Bewusstsein kommt ndash diese drei mischen sich und bilden die Fahrstuhllogik aller drei Ebenen ndash von Es Ich und Uumlber-Ichldquo Propheten 38 40 Ks myoumls GF I 309 UA 101-02 11 ldquoEs Ich und Geist ndash auf jeder dieser drei Ebenen tritt uns die Angst entgegen stets anders gewandet doch stets mit demselben Unheil verkuumlndenden Antlitzldquo GF I 309 12 Vrt GF I 33

37

ahdistuksen kolme tasoa taumlllauml tavoin toisistaan poikkeavasti osoittanee haumlnen

teologisen intressinsauml olevan enemmaumln praktista kuin teoreettista laatua

Drewermann korostaa ettauml ihmisten ahdistus on erilaisista

ilmenemismuodoistaan huolimatta yhtauml ja samaa ahdistusta13 Erilaiset menetykset

synnyttaumlvaumlt siten psyykkistauml ahdistusta perimaumlaumln kuuluvan fyysisen ahdistuksen

pohjalta 14 Eksistentiaalinen ahdistus puolestaan irrottaa haumlnen mukaansa erilliset

ahdistussisaumllloumlt tilannetekijoumlistauml ja saa ne vaumlistaumlmaumlttauml uhkaamaan olemistamme15

Ahdistuksen ulkoisista ilmenemismuodoista tulee naumlin Drewermannin mukaan

sisaumlisten ahdistusten vertauskuvia Ahdistus kasvaa tietoisuuden lisaumlaumlntyessauml ja

muuttuu laadultaan sulautuessaan ihmisen eksistenssiin16 Drewermann vaumlittaumlauml

ettauml epaumlusko ilmenee jokaisessa haumlnen fyysisyytensauml psyykkisyytensauml ja

henkisyytensauml pohjalta Haumlnellauml on holistinen ihmiskaumlsitys17 Haumln pyrkii tekemaumlaumln

teologiasta filosofian kaltaisen yleisen tutkimusalan

Eksistentiaalinen ahdistus edustaa Drewermannin ajattelussa ahdistuksen

ylintauml tasoa Sen kauhistavuus perustuu haumlnen mukaansa siihen ettei omaa itseaumlaumln

voi paeta Se voimistaa haumlnen mukaansa kaikkien muiden ahdistuksen muotojen

13 ldquoIch glaube dass eine einzige Angst im Untergrund der verschiedenen Angstformen zu finden istldquoGespraumlche 21 14 ldquoUraumlngste innerlich zusammengehoumlren und eine Einheit bildenldquohellipldquoAllen Aumlngsten gemeinsam ist ihre Zugehoumlrigkeit zur depressiven ErlebnisbereitschaftldquohellipldquoAngsterlebenldquohellipldquodurch bestimmte Formen von Objektverlust ausgeloumlst wirdldquo SB II 232 15ldquoDie geistigen Angstformen hingegen schlieszligen sich den vorgegebenen Problemstellungen an sie loumlsen aber die einzelnen Angstinhalte endguumlltig aus ihren situativen oder kommunikativen Bedingtheiten und Zufaumllligkeiten heraus und erheben sie in den Rang notwendiger wesentlicher und unvermeidbarer Gefaumlhrdungen des Daseinsldquo GF I 353 16 ldquoBeide Angstreihen lassen sich thematisch aufeinander beziehen indem die psychischen Angstformen als verinnerlichte Formen einer urspruumlnglich aumluszligeren (acuterealenacute) Thematik von Bedrohung und Gefahr verstanden werden koumlnnenldquohellipldquo die ehedem aumluszligerlichen Themen der Angst werden jetzt zu symbolischen Vorbildern innerer Aumlngsteldquohellipldquodie Angst selber quantitativ mit dem Grad der wachsenden Bewusstwerdung der Lebensvorgaumlnge zunimmt und zugleich qualitativ die Angstinhalte selber mit der Existenz des Menschen verschmelzenldquo GF I 352ndash353 17 Holistisuudella ymmaumlrretaumlaumln yleisimmin sitauml ettauml ihmisen eri olemuspuolet ovat hyvin tiiviisti toisistaan riippuvaisia Ne ovat yhdessauml paljon tiiviimmaumlllauml tavalla kuin kausaalisuhteessa oletetaan Siksi ihmistauml tulee tarkastella ja ymmaumlrtaumlauml haumlnen situaatiostaan kaumlsin Rauhala 1983 46 48 Kettunen 1990 58 Holismin kaumlsitettauml kaumlytetaumlaumln nykyaumlaumln erityisesti ns vaihtoehtoisen spiritualiteetin piirissauml uushenkisen ajattelun pohjalta Esim British Holistic Medical Association maumlaumlrittelee holismin tarkoittavan ihmisen naumlkemistauml ympaumlristoumlnsauml yhteyteen kuuluvana sekauml ihmisen ymmaumlrtaumlmistauml ruumiiksi ja hengeksi Hedges amp Beckford 2000 173 Uushenkisyys eli New age -ilmiouml puolestaan on laaja ja diffuusi Hedges amp Beckford 2000 170 Holistista ihmiskaumlsitystauml edustaa esim ns the whole person -ajattelu joka pitaumlauml sairautta emotionaalisen spirituaalisen ja fyysisen tason yhteisenauml asiana Hedges amp Beckford 2000179 Holistinen ihmiskaumlsitys on saanut 1960- ja 1970-luvuilta alkaen paljon julkisuutta rdquothe human potential movementrdquo-liikkeessauml jonka syntyyn on eniten vaikuttanut psykologia Carl Gustav Jungista ja Abraham Maslowin humanistisesta psykologiasta alkaen ja toiseksi idaumln uskontojen tutuksi tuleminen laumlnsimaissa Puttick 2000 201ndash07 Drewermannin ihmisolemuksen eri tasoille antamat nimitykset vaihtelevat eri yhteyksissauml Taumlssauml tutkimuksessa liitytaumlaumln Drewermannin ajattelussa

38

vaikutusta rdquoUlkoisten tekijoumliden ahdistavuus riippuu niille annetusta

merkityksestauml joka puolestaan riippuu elaumlmaumlnkatsomuksestardquo18 Drewermann

arvioi taumlmaumln naumlkemyksensauml pohjalta ettauml esimerkiksi pappiskutsumuksen

laumlhtoumlkohtana voi olla itsensauml hylaumltyksi tuntevan nuoren omasta psyykkisestauml

tilastaan tekemauml ontologinen tulkinta19 Eksistentiaalinen ahdistus on siten

inhimillisen tuskan ytimenauml joka antaa merkityksen kaikille ahdistuksen

muodoille

Ahdistuksen laatua kaumlsitellessaumlaumln Drewermann tukeutuu kahteen erilaiseen

tulkintaan ihmisen mielestauml Esimerkiksi hissin vertauskuvaa kaumlyttaumlessaumlaumln haumln

maumlaumlrittelee mielen kerroksiksi ruumiin sielun ja hengen20 Sama kolmijako

esiintyy kristillisessauml teologiassa jo Origeneella21 Kierkegaardiin tukeutuessaan

Drewermann kuitenkin maumlaumlrittelee ettauml ruumiiseen ja sieluun liittyvauml rdquohenkirdquo

muodostaa ykseyden naumlistauml kolmesta22 Teologiassa on vallitsevana juuri taumlmauml

naumlkemys hengestauml erityisenauml koko ihmisen olemusta yhdistaumlvaumlnauml hengellisenauml

tekijaumlnauml23 Drewermannin kielikuva ihmispersoonan kerroksista sopii huonosti

yhteen haumlnen hengen eritysasemaa korostavan ihmiskuvansa kanssa Haumlnen

kaumlsityksensauml eksistentiaalisen ahdistuksen vaikutuksesta ahdistuksen

kokonaisuuteen jaumlauml naumliden lausumien perusteella jonkin verran epaumlselvaumlksi Sen

ettauml eksistentiaalinen ja psyykkinen ahdistus ovat vuorovaikutuksessa haumln sen

keskeisimpaumlnauml esiintyvaumlaumln jaotteluun ja puhutaan sen mukaisesti fyysisestauml psyykkisestauml ja eksistentiaalisesta ahdistuksesta 18 ldquoVor allem der Begriff der Angstldquohellipldquomuss fortan innerlicher und wesentlicher verstanden werden indem all die Formen neurotischer Angst auf die geistige Angst vor sich selbst zuruumlckgefuumlhrt werden Die Wahrheit und die Furchtbarkeit der Angst besteht ja gerade darin dass man nicht vor etwas Fremdem zuruumlckschaudert das man vermeiden oder vor dem man fliehen koumlnnte sondern letztlich immer und unausweichlich vor sich selbstldquohellipldquoIn Wirklichkeit ist die Macht der aumluszligeren Faktoren abhaumlngig von der Bedeutung die man ihnen verleiht und diese haumlngt ganz und gar an der Art eigenen Lebensentwurfsldquo SB III XXIII 19 ldquoDas Gefuumlhl ontologischer Unsicherheit das wir bisher als eine Grundtatsache in der Motivation des Klerikerseins herausgearbeitet haben laumlsst sich psychoanalytisch als eine direkte Folge des Gefuumlhls der Nichtakzeptiertheit seitens der primaumlren Kontaktpersonen verstehenldquo KPI 270 20 Propheten 38 40 21 Annala 1993 94 Myoumls Kettler 1960 1696ndash1697 22 ldquoacuteDer Menschacute meinte er weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacute Doch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muszlig vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das acuteDritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewuszligtsein das als Selbstbewuszligtsein die Einheit bildetldquo GF I 336 Kierkegaard 1964 110 Kierkegaard 1924 19 23 Anderson 2000 24

39

sijaan tuo selkeaumlsti esille Taumlssauml suhteessa haumlnen ahdistuskaumlsitteensauml muistuttaa

esimerkiksi Viktor E Franklin eksistentiaalianalyyttistauml ahdistuskaumlsitettauml24

Eksistentiaalisen ja psyykkisen tason ilmioumliden yhteenkuuluvuutta

Drewermann perustelee tukeutumalla Kierkegaardiin taumlmauml on puhunut samasta

asiasta kuin psykoanalyysi myoumlhemmin vaikkakin toisesta naumlkoumlkulmasta25

Lorenz Wachinger ja Heribert Wahl arvioivat ettauml esimerkiksi synnin ja

neuroosin yhdistaumlminen on Kierkegaardin vaikutusta26 Drewermann on naumlin

luonut Kierkegaardin ajattelun ja syvyyspsykologisten tulkintojen pohjalta

uudenlaisen holistisen epaumluskon tilan kaumlsitteen terapeuttisen teologiansa

laumlhtoumlkohdaksi Kriitikotkin ovat arvostaneet sen omintakeisuutta27 Taumlmaumln

tutkimuksen naumlkoumlkulmasta on oleellisinta ettauml Drewermann kaumlyttaumlauml ahdistuksen

kaumlsitettauml teologisen ja syvyyspsykologisen ahdistuskaumlsityksen sisaumlltoumljauml

yhdistaumlvaumlssauml merkityksessauml Haumlnen ahdistuskaumlsitteensauml on teologisen ja

syvyyspsykologisen ahdistuskaumlsitteen synteesi

22 Ahdistuksen syntyminen

Drewermann kaumlyttaumlauml siis uskon ulkopuolella olemisen tilasta ahdistuksen

kaumlsitettauml ja vaumlittaumlauml ettauml henkinen eli eksistentiaalinen ahdistus on taumlmaumln holistisen

ahdistuksen ytimenauml Haumln tarkoittaa eksistentiaalisella ahdistuksella Jumalasta

erottavaa ahdistusta Miten Jumalasta joudutaan haumlnen mukaansa eroon ja onko se

vaumlltettaumlvissauml Miten ahdistuksen syntyminen on haumlnen mukaansa selitettaumlvissauml

syvyyspsykologisesti Mikauml on haumlnen tulkintansa suhde muiden

syvyyspsykologisesti tulkitsevien tulkintaan Taumlssauml alaluvussa etsin vastausta

naumlihin kysymyksiin

Drewermann vertaa psykoanalyysiin tukeutuen ihmisen alkuperaumlistauml

Jumala-yhteyttauml imevaumlisikaumlisen narsistiseen kokemukseen aumlidistaumlaumln ihminen on

24 Esim Frankl 1987 18ndash19 Drewermann myoumls tukeutuu Viktor E Frankliin kaumlsitellessaumlaumln ahdistuksen eri muotoja Esim SB III 113 469 471 477 25 ldquoDie Gedanken Kierkegaards sind heute von groumlszligtem Interesse geblieben weil seine Darlegung uumlber die Verzweiflung unmittelbar nur vom anderen Ende her vorwegnimmt was in der Psychoanalyse als Neurose beschrieben wirdldquo PM I 129 Viittaus on Kuolemansairaus-teokseen jonka sisaumllloumln ajatellaan edustavan Kierkegaardin omaa ajattelua 26 Wachinger 1985 725 Wahl 1987 925ndash26 27 Esimerkiksi Kassel korostaa Drewermannin ahdistuskaumlsityksen omintakeisuutta vaikka suhtautuukin siihen muuten varsin kriittisesti Kassel 1993 7ndash8

40

samanlaisessa turvassa kuin lapsi aumlitinsauml sylissauml28 Haumln nimittaumlauml sitauml

psykoanalyyttisesti varhaisimmaksi oraaliseksi vaiheeksi29 Ihminen elaumlauml haumlnen

mukaansa silloin sellaisessa sopusoinnussa itsensauml kanssa jonka Jungin

analyyttinen psykologia tulkitsee tietoisen ja tiedostamattoman mielen

ykseydeksi30 Taumlssauml viattomuuden tilassaan ihminen kuuluu vielauml luontoon eikauml

haumlnellauml siksi ole hengessauml koettavaa eksistentiaalista ahdistusta Haumlnellauml on

kuitenkin ahdistusta jonka tuottaa mahdollisuus astua omaan vapauteensa ja

omaan todellisuuteensa Kierkegaardiin tukeutuen Drewermann vielauml korostaa

ettei viattomuuden tilassa elaumlvaumln ihmisen ahdistus ole kuitenkaan eksistentiaalista

ahdistusta eikauml siihen sisaumllly syyllisyyttauml31 Kaumlsitys ahdistumista edeltaumlneestauml

viattomuuden tilasta vertautuu Paul Tillichin dreaming innocence -oppiin vaikkei

Drewermann mainitsekaan Tillichiauml32

Syntiinlankeemuskertomus33 kuvaa Drewermannin mukaan parhaiten

ahdistuksen syntymistauml Haumln kaumlsittelee sen sisaumlltoumlauml habilitaatioteoksessaan

Strukturen des Boumlsen eksegeettisestauml psykoanalyyttisestauml analyyttis-

psykologisesta ja filosofisesta naumlkoumlkulmasta34 Kertomusta tulkitaan haumlnen

mukaansa vaumlaumlrin jos Jumala-suhteen katkeamisen syynauml pidetaumlaumln ylpeyttauml

Ihmisen ahdistuminen jaumlauml silloin huomaamatta35 Perinteinen selitys on haumlnen

28 rdquoDer Schutzraum der Mutter steht dem Kind ausschlieszliglich und ungeteilt zur VerfuumlgungldquohellipldquoDas Bild des Gartens symbolisiert lediglich das was die Mutter dem Kind bedeutetldquohellipldquoDas Bild entspricht ganz und gar dem acuteprimaumlrenacute acuteNarziszligmusacute des Saumluglingsldquo SB II 23 29 SB II 547 Freudin mukaan viettityydytyksen saaminen keskittyy oraalivaiheessa (noin 0ndash1v) suuhun Drewermannin mukaan lapsi elaumlauml varhaisinta oraalista vaihetta puolen vuoden ikaumlaumln asti 30 rdquoSo stellt psychologisch das Paradies ein Bild des Friedens und der Einheit des Menschen mit sich selbst darldquohellipldquoDas Bild des Adams alles in sich schlieszligt was psychisch zum Menschen gehoumlrt also den ganzen Bereich des Unbewuszligten aus dem sich das Bewuszligtsein erhebtldquo SB II 29 31 ldquoIn der Unschuld ist der Mensch nicht als Geist bestimmt sondern seelisch in unmittelbarer Einheit mit seiner Natuumlrlichkeit bestimmtldquohellipldquoNun ist er aber wesentlich nicht nur durch die Natuumlrlichkeit sondern durch den Geist bestimmt Als Geist entwirft der Mensch seine eigene Freiheit in ihr betritt er seine eigentliche Wirklichkeit diese aber ist das Feld der reinen Moumlglichkeit und dieses Nichts der Freiheit die dem Geiste moumlglich ist erzeugt Angst acute Dies meint Kierkegaard ist das tiefe Geheimnis der Unschuld dass sie zur gleichen Zeit Angst ist acute ldquo SB III 437 Kierkegaard 1964 55ndash56 32 Tietoisuuteen heraumlaumlminen eli essentiasta eksistentiaan siirtyminen aiheuttaa naumlet Tillichin mukaan ahdistusta olennossa jonka olemassa olo oli rdquonukkuvan viattomuudenrdquo tilassa vielauml potentiaalista eikauml aktuaalista Tillich on Drewermannin tavoin tukeutunut Kierkegaardiin maumlaumlritellessaumlaumln ihmisen syvimmaumln ahdistuksen liittyvaumln haumlnen tietoisuuteensa rajallisesta vapaudestaan Tillich 1962 33ndash35 33 Gen 3 34 Strukturen des Boumlsen -teoksensa osissa SB I SB II ja SB III 35 ldquoDas Tun des Menschen hat man oft als acuteStolzacute bezeichnet und mit dem Streben nach dem von Gott verbotenen Wissen und dem Wie-Gott-sein-Wollen begruumlndetldquohellipldquoDiese Auffassung ist aber nur zT berechtigt und falsch wenn von ihr her ein Gesamtverstaumlndnis von Gn 3 1ndash7 ermoumlglicht werden soll Den das Motiv des Stolzes kommt erst in Gn 35 zum Ausdruck und erklaumlrt durchaus

41

mielestaumlaumln myoumls ristiriitainen Jumalan yhteydestauml lankeamisen ajatellaan naumlet

kuuluvan kaikkien ihmisten eksistenssiin mutta sitauml pidetaumlaumln samalla vapaan

tahdon ratkaisuna Lankeamisesta voidaan naumlin syyttaumlauml ihmistauml itseaumlaumln

Drewermann vaumlittaumlauml ratkaisseensa kyseisen perisyntiopin ongelman Kierkegaardin

nerokkaaseen oivallukseen tukeutumalla Sen mukaan ihmisestauml tulee syyllinen

ahdistuksen vuoksi36 Ahdistus taas on haumlnen mukaansa aina kuulunut ihmislajin

elaumlmaumlaumln sillauml se on syntynyt itsetietoisuuden (Selbstbewuszligtsein) ja hengen

(Geist) ilmestyessauml lajin kehitykseen37

Syntiinlankeemuskertomuksen tapahtumakulkua Drewermann kaumlsittelee

keskitetysti eksegeettiseksi nimeaumlmaumlssaumlaumln Strukturen des Boumlsen I -teoksessa38

Kyseessauml ei haumlnen mukaansa ole varsinainen analyysi tai tulkinta vaan

kertomuksessa esiintyvien emotionaalisten tekijoumliden verbalisointi39 Pidaumln sitauml

kuitenkin tulkintana Haumln esittaumlauml siihen lisaumlnaumlkoumlkohtia teoksessaan Strukturen des

Boumlsen II psykoanalyyttistauml ja analyyttis-psykologista tulkintaa soveltamalla

Psykoanalyyttinen syntiinlankeemuskertomuksen tulkinta on haumlnen mukaansa

syvyyspsykologisista tulkinnoista paras koska sen avulla voi ymmaumlrtaumlauml jahvistista

kertomusperinnettauml40 Se tulkitsee haumlnen mukaansa Jumalasta luopumista kuten

jahvistin tekstikin41 Psykoanalyysiin tukeutuen Drewermann keskittyy

analysoimaan kertomuksen motiiveja ja symboleja42 Ahdistuksen syntyyn

liittyviauml motiiveja ovat haumlnen mukaansa syoumlmiskiellon kuoleman uhan ja

paratiisista karkottamisen motiivit kaumlaumlrme naisen houkuttelijana ja nainen miehen

houkuttelijana43 Kaikki naumlmauml motiivit ovat mukana myoumls haumlnen eksegeettisessauml

tulkinnassaan Drewermann epaumlilee ettei Jungin analyyttinen tulkinta tuo

nicht ja macht gerade unverstaumlndlich wie die Frau die den ersten Ansturm der Schlange so weit von sich gewiesen hat mit einem Mal in die Suumlnde geraumltldquo SB I 75 36 ldquoDas Kernproblem der acuteErbsuumlndenlehreacute das all diesen Definitionen ihre Berechtigung aber auch ihre Grenzen zuweist besteht indessen in der Paradoxie daszlig der Abfall von Gott zur Existenz eines jeden Menschen gehoumlren also notwendig sein soll und trotzdem einen Akt der Freiheit darstellen muss um Schuld des Menschen und nicht der Teil der Schoumlpfung Gottes zu senldquohellipldquoKierkegaards Genie war es daszlig er das Phaumlnomen der Suumlnde vom Erleben der Angst her deutete und diese These aufstellte daszlig der Mensch nicht nur Angst habe weil er schuldig seildquohellipldquosondern umgekehrt daszlig er schuldig werde aus Angstldquo Suumlnde Schuld 149 Syyllisyysteemasta enemmaumln SB III 540ndash82 37ldquoWenn in das Angsterleben der Tiere von einem bestimmten Punkt der Entwicklung an Selbstbewuszligtsein und acuteGeistacute eindringen und damit eine entscheidende Aumlnderung herbeifuumlhrenldquo GF I 337 38 SB I 53ndash74 39 SB I 53 40 SB I XLII 41 SB I XLIIndashXLIII 42 SB II 52ndash124 152ndash247 Syntiinlankeemuskertomusta Drewermann kaumlsittelee filosofisesta naumlkoumlkulmasta SB III 436ndash460 ja naumlkoumlkulmaansa maumlaumlrittelemaumlttauml UA 56ndash76 ja GF II 121ndash40

42

psykoanalyyttisen tulkinnan tavoin esiin syntiinlankeemuskertomuksen

erityisyyttauml mutta esittaumlauml kuitenkin myoumls jungilaisen tulkinnan44 Seuraavassa

analysoin Drewermannin syntiinlankeemuskertomuksen tulkintaa haumlnen eri

teoksissaan esittaumlmaumlnsauml pohjalta Keskityn analyysissani siihen mitauml kertomus

haumlnen mukaansa paljastaa ahdistuksen syntymisestauml ja vaikutuksista ja mikauml on

haumlnen tulkintansa suhde eraumlisiin muihin syvyyspsykologisiin tulkintoihin

Drewermann mainitsee syntiinlankeemusta syvyyspsykologisesti tulkitessaan

runsaasti sen eri edustajien tulkintoja kertomuksen yksityiskohdista mutta haumln

tyytyy yleensauml vain esittelemaumlaumln niitauml

Drewermann korostaa syntiinlankeemuskertomuksen psykologista

osuvuutta se kuvaa sitauml miten ahdistus seurauksineen saa ihmisen valtaansa 45

Keskeisintauml siinauml on Jumalaan kohdistuva epaumlily Paratiisin kaumlaumlrme saa sen aikaan

vaumlaumlristelemaumlllauml Jumalan lupausta ja kieltoa46Ahdistuksen synnyttaumlauml siis kaumlaumlrmeen

puhe Sen ainekset ovat Drewermannin mukaan alkuisin Jumalan luomasta

maailmasta eivaumltkauml mistaumlaumln erillisestauml rdquopimeyden valtakunnastardquo 47 Kertomuksen

Jumala on haumlnen mukaansa persoona eikauml missaumlaumln tapauksessa tulkittavissa

ihmismielen osaksi48 Haumln painottaa erityisesti ettauml Jumala ja ihminen ovat eri

persoonia49 Drewermann pitaumlauml taumlrkeaumlnauml huomata ettauml ahdistuksen aiheuttajaksi

esitetaumlaumln Jumalan luoma olento sillauml ei ole olemassa mitaumlaumln pahuutta johon

Jumalan valta ei ulottuisi50 Jumalan syynauml ei haumlnen mukaansa kuitenkaan voi

pitaumlauml sitauml ettauml ihminen lankeaa sillauml Jumala ei ole luonut ihmistauml pahaan

taipuvaiseksi kuten haumln huomauttaa Jungin vaumlittaumlvaumln Taumlllaiset vaumlitteet edustavat

haumlnen mukaansa gnostisismia51 Haumln viittaa naumlin gnostilaisen antropologian

platonistiseen ihmiskaumlsitykseen52 Haumln ei myoumlskaumlaumln yhdy Jungin vaumlitteeseen

jonka mukaan Jumala tahtoi ihmisten lankeavan ja loi siksi kaumlaumlrmeen53

43 SB II 16 44 SB II 140 Jungilaiseen tulkintaan syntiinlankeemuskertomuksesta Drewermann tukeutuu SB II 124ndash152 45 rdquoEs ist das Ergebnis unserer Beschaumlftigung mit der jahwistischen (j) Urgeschichte deren Interpretation wir hier vorlegenldquohellipWir moumlchten und zwar theologisch verbindlichldquohellipldquohinweisen auf die Ausweglosigkeit einer Existenz ohne Gottldquo SB I XIIndashXIII 46 SB I 53ndash60 47 SB I 60ndash73 81 48 SB III 158 Drewermann syyttaumlauml gnostisismista kirjailija Thomas Mannia 49 SB III 577 50 ldquoSchlangeldquohellipldquoistldquohellipldquonur eines der Tiere acutedie Jahwe der Gott gemacht hatacute gerade also nichtldquohellipldquoeine selbstaumlndige MachtldquohellipldquoEs gibt kein Boumlses das sich Gottes Machtbereich entzoumlge Das steht am Anfang Und wir werden diesen Fingerzeig nicht vergessen duumlrfenldquo SB I 55 51 SB II 147 SB III 185 363 Drewermann viittaa Jungin teokseen Ein Moderner Mythus X 388 52 Ks Pearson 2005 84 53 Kille 2001 87

43

Kuitenkaan Drewermann ei pidauml Jungia gnostikkona54 Analysoidessaan

syvyyspsykologisesti kaumlaumlrmesymbolin merkitystauml Drewermann tukeutuu

mieluummin psykoanalyysin edustajiin jotka pitaumlvaumlt kaumlaumlrmettauml seksuaalisena

symbolina kuin analyyttisen psykologian edustajien tulkintaan kaumlaumlrmeestauml

ihmismielen pimeiden puolien symbolina55 Seksuaalisymboliksi kaumlaumlrmeen

tulkitsee esimerkiksi psykoanalyytikko Ludvig Levy56

Jung ja haumlnen monet seuraajansa korostavat kaumlaumlrmesymbolin

ambivalenttisuutta Se voi Jungin mukaan symboloida mielen pimeaumln puolen eli

varjon lisaumlksi myoumls aumlitiauml ja animaa eli ihmismielen naisellista puolta57

Drewermann tuntee naumlmauml merkitykset58 Haumln tarttuu Jungin tapaan tulkita

syntiinlankeemuksen kaumlaumlrmettauml sen myytin valossa joka kaumlsittelee taistelua

lohikaumlaumlrmettauml vastaan59 Myyttien erona on haumlnen mukaansa ettauml

syntiinlankeemuskertomuksessa kaumlaumlrmettauml ei yritetauml tappaa Kertomuksen ihmiset

eivaumlt ole sankareita eivaumltkauml halua hyoumlkaumltauml Jumalaa ja haumlnen luomaansa vastaan

Kysymys on onnettomuudesta Drewermann ei siksi hyvaumlksy Jungin tulkintaa

jonka mukaan syntiinlankeemuskertomus olisi kuvaus tietoisuuteen heraumlaumlmisestauml

tai oman minuutensa (Selbst) loumlytaumlmisestauml Haumln torjuu selkeaumlsti taumlmaumln vaumlitteen60

Haumln ei syntiinlankeemuskertomusta tulkitessaan juuri tuo esille ahdistuksen

mahdollisia positiivisia vaikutuksia61 Tietoisuuteen heraumlaumlmisen ja minuuden

loumlytaumlmisen esivaiheiden kuvaukseksi se haumlnen mukaansa kuitenkin sopii mutta

haumln ei maumlaumlrittele tarkemmin milloin minuus olisi loumlydettaumlvissauml62

Uskontopsykologi Anton A Bucher huomauttaa oikein ettauml Drewermannin

tulkinta eroaa taumlssauml Jungin tulkinnasta63 Drewermann naumlyttaumlauml ajattelevan ettauml

ihminen voisi loumlytaumlauml minuutensa jo lapsuudessaan kun se Jungin mukaan on

yleensauml mahdollista vasta keski-iaumlssauml

54 SB III 157 Haumln on siis samaa mieltauml kuin Jungin ajattelua gnostilaisuuden naumlkoumlkulmasta selvittaumlnyt Robert A Segal jonka mukaan Jung tosin soveltaa joitakin gnostilaisia kaumlsityksiauml analyyttiseen psykologiaansa mutta ei ole uskonnollisessa mielessauml gnostikko Segal Robert A 1992 18ndash19 25 55 SB II 89 103 SB III 154 56 Kille 2001 62 57 Kille 2001 86 Jung 1973 GW 5 sect541 Jung 1976b GW 92 sect 390 viite 84 58 SB II 131 59 SB II 141ndash46 Esim Jung 1973 GW 5 sect 538 sect 575 60 rdquoNicht ist es wahr daszlig die j acuteSuumlndenfallerzaumlhlungacute als ein Bild der Selbstfindung und Individuation zu verstehen seildquo SB II 146 61 Esim SB III 546 haumln sen sijaan korostaa ahdistuksen voivan johtaa turvautumaan Jumalaan 62 rdquoBeim sog Suumlndenfallrdquohelliprdquoum einen Vorgang der Selbstfindung und Bewuszligtwerdung gehtldquo SB II 139 144 146 SB III 124 Vrt Jung 1978 GW 13 sect 244 63 Bucher 1992a 78 Jungin mukaan individuaatio eli itsensauml tai minuutensa loumlytaumlminen on mahdollista vasta keski-iaumlssauml

44 Psykoanalyytikot tulkitsevat tavallisesti syntiinlankeemuskertomuksen

kaumlsittelevaumln seksuaalista rikkomusta koska se heidaumln mukaansa edustaa eettisiauml

normeja seksuaalisuudelle asettanutta juutalaisuutta Esimerkiksi Levyn mukaan

lankeemuksen symboliksi on tietoisesti valittu syoumlminen joka tunnetaan

seksuaalisena symbolina64 Eksegeettistauml tulkintaa taumlydentaumlessaumlaumln myoumls

Drewermann arvioi ettauml siihen voi sisaumlltyauml seksuaalisia elementtejauml mutta

seksuaaliseen rikkomukseen keskittyvauml tulkinta ei haumlnen mukaansa ole missaumlaumln

tapauksessa ainoa oikea tulkinta65Syntiinlankeemuskertomus on haumlnen mukaansa

ennen muuta kuvaus Jumalasta erottavan eksistentiaalisen ahdistuksen

syntymisestauml Haumln ajattelee psykoanalyyttisen tulkinnan voivan synnyttaumlauml

mielivaltaista spekulaatiota ja loumlytaumlauml kertomuksesta siihen sisaumlltymaumlttoumlmiauml

motiiveja66 Syntiinlankeemuskertomusta ei Drewermannin mukaan voi tulkita

moraalin naumlkoumlkulmasta67

Mikauml sitten aiheuttaa sen ettauml ahdistuksettomassa paratiisissa elaumlvauml ihminen

ahdistuu kaumlaumlrmeen puheesta ndash Tai jos kysymys sovelletaan ihmiselaumlmaumlaumln

yleisemmin mikauml saa ihmisen kokemaan eksistentiaalista ahdistusta

Drewermannin mukaan ahdistumisen syynauml on kognitiivis-affektiivinen konflikti

Jumala on taumlhaumln asti ollut ihmisille elaumlmaumln laumlhde mutta nyt haumln naumlyttaumlauml uhkaavan

ihmistauml kuolemalla68 Drewermann kuvaa perusteellisesti Eevan ja kaumlaumlrmeen

kohtaamista mutta ei painota mitenkaumlaumln naisen syyllisyyttauml vaan korostaa

ihmisten syyllisyyden ja rangaistuksen yhteisyyttauml69 Se ettauml Eeva antaa hedelmaumln

myoumls Adamille osoittaa haumlnen mukaansa ettauml syntinen turvautuu toiseen koska

jaumlauml yksin70 Eeva on siis rdquoheikko nainenrdquo Psykoanalyytikko Gudrun Jork sen

sijaan naumlkee kertomuksen Eevassa vahvan aumlidin joka kapinoi patriarkaalisesti

toimivaa Jumalaa vastaan71 Drewermann hyvaumlksyy taumlmaumln tulkinnan

myoumlhemmin72 Haumln tulkitsee siis Eevan syvyyspsykologisesti usealla tavalla

Kaumlaumlrme astuu Drewermannin tulkinnassa Jumalan tilalle ihmisen

turvaajaksi Haumln kuvaa lankeemuksen tapahtuvan Eevan ja kaumlaumlrmeen

64 Kille 2001 61 62 65 SB II 102 120ndash21 66 SB II 118 67 SB III 49ndash59 68 ldquoEr der wenig vorher der Ursprung und Garant des Lebens der Menschen war erscheint jetzt als der Bedrohende und den Tod Verhaumlngende Hier liegt denn auch der Konfliktstoffldquo SB I 62 69 SB I 71 70 SB I 71ndash72 71 Kille 2001 68 72 SB II 123

45

monipolvisen sananvaihdon tuloksena Olennaista siinauml on Eevan epaumlvarmuuden

ja ahdistuksen lisaumlaumlntyminen Kaumlaumlrme saa Jumalan naumlyttaumlmaumlaumln despootilta joka

uhkailee ihmistauml mutta ei kuitenkaan pysty toteuttamaan uhkauksiaan Taumlllaisesta

heikosta ihmisiaumlkin kadehtivasta Jumalasta on helppo luopua73 Jungin teorian

kehittaumljauml John Sanford voisi huomauttaa Drewermannille ettauml myoumls jotkut

gnostikot pitaumlvaumlt kertomuksen kaumlaumlrmettauml pelastajana74 Drewermannin

eksegeettisen tulkinnan yhdistaumlauml psykoanalyytikkojen tulkintaan Jumalan

tulkitseminen isaumlksi Naumlmauml tulkitsevat kertomusta oidipaalisena draamana Jumala

on siinauml isauml ja Adam haumlnen poikansa Eeva on aumliti mutta haumlnen roolinsa

psykoanalyytikot tulkitsevat eri tavoin75 Myoumls Drewermann esittaumlauml omanlaisensa

oidipaalisen tulkinnan jossa Jumalaa edustaa kaumlaumlrme Taumllloumlin haumln siis paumlaumlttelee

kertomuksen kaumlsittelevaumln yli kolmevuotiaiden elaumlmaumlauml76 Sen mukaan kertomus

kuvaa psykoanalyyttisesti tulkittuna Eeva-tyttaumlren houkutusta insestisuhteeseen

kaumlaumlrmeisaumln kanssa Tulkintaansa haumln perustelee lapsuuden isaumlsuhteen

vaikutuksella tyttaumlren myoumlhempaumlaumln puolisonvalintaan77 Psykoanalyytikko Otto

Rank taas tulkitsee Eevan Adamin aumlidiksi ja Adamin ajavan aumlitinsauml kaumlaumlrmeen

houkutuksesta insestiseen suhteeseen kanssaan Toiseksi tulkintamahdollisuudeksi

Rank esittaumlauml ettauml kyseessauml olisi Jumala-isaumln ja Eeva-tyttaumlren vaumllinen insesti78

Drewermann mainitsee syntiinlankeemuskertomuksen tulkintaa taumlydentaumlessaumlaumln

jaumllkimmaumlisen mahdollisuuden79 Haumln ajattelee siis syntiinlankeemuskertomuksen

olevan tulkittavissa syvyyspsykologisesti monella tavalla Psykoanalyytikko Geacuteza

Rόheimin mukaan juuri se ettauml seksuaalisuuden luonut Jumala tuomitsee sen

osoittaa syntiinlankeemuskertomuksen kuvaavan isaumln ja pojan vaumllistauml konfliktia80

Eeva ajattelee Drewermannin mukaan paumlaumlsevaumlnsauml ahdistuksestaan kaumlaumlrmeen

avulla Haumln ponnistelee silti pitkaumlaumln pysyaumlkseen Jumalan puolella81

Lankeemuksesta on kysymys vasta silloin kun yritys raukeaa Varsinainen

lankeemus tapahtuu Drewermannin mukaan kuin hypnotisoituna ihmisen itsensauml

73 SB I 56 74 Kille 2001 88ndash89 75 Kille 2001 64 76 Oidipaalinen vaihe sijoittuu Freudin ja Drewermannin mukaan 3-56 vuoden ikaumlaumln SB II 547 77 SB II 116 78 Kille 2001 62ndash63 79 SB II 116 80 Kille 2001 66 81 SB I 55ndash71

46

ollessa passiivinen82 Pahaan taipumisen keskeisimpaumlnauml syynauml haumln pitaumlauml ihmisen

epaumlvarmuutta ja alemmuudentunteita ja korostaa aivan suomalaisen

haumlpeaumltutkimuksen tapaan kristittyjen keskeisenauml tuntemuksena olevan

epaumlvarmuus muille kelpaamisesta83 Haumlnen mukaansa olisi gnostisismia vaumlittaumlauml

Jungin tavoin ettauml Jumalan pelkaumlaumlminen (Furcht) olisi aiheuttanut lankeamisen 84

Ihmisen epaumlvarmuus siitauml voiko Jumalaan enaumlauml luottaa on haumlnen mukaansa sen

sijaan syynauml myoumls ahdistuksen jatkumiseen Taumlssaumlkin haumln siis syyttaumlauml Jungia

gnostilaisista korostuksista vaikka ei pidauml taumltauml varsinaisena gnostikkona85

Drewermannin mukaan ahdistus ajaa lankeamaan yhauml uudelleen ja siten yhauml

suurempaan ahdistukseen86 Haumln on samaa mieltauml kuin Gudrun Jork jonka

mukaan syntiinlankeemuksen kaltainen tilanne saa ihmiset pelkaumlaumlmaumlaumln

ahdistuneina Jumala-isaumln rangaistusta87 Inhimillinen ahdistus johtuu siis

Drewermannin mukaan perimmaumlltaumlaumln Jumala-suhteen puuttumisesta mutta haumln

korostaa ahdistuksen kokonaisvaltaisuutta syvyyspsykologiaa ahdistuksen

syntytapahtumaan soveltamalla

Esittaumlmaumlaumlnsauml oidipaalista tulkintaa vahvemmin Drewermann liittaumlauml

syntiinlankeemuskertomuksen lapsen oraalisen kehitysvaiheen loppupuolelle

jolloin lapsen suhtautuminen aumlitiin muuttuu ambivalentiksi88 Kielletyn puun

hedelmien syoumlmisestauml rankaisemisen haumln naumlet ajattelee kuvaavan lapsen

kokemusta taumlmauml kuvittelee vieroittamisen johtuvan siitauml ettauml haumln on imetyksessauml

vahingoittanut aumlitiaumlaumln Drewermann vaumlittaumlauml toisin kuin esimerkiksi Freud ettauml

kaikkien ihmisten syyllisyyden tunteet kumpuavat naumlistauml kokemuksista89 Taumlstauml

paumlaumltellen kaikki lapset joutuisivat haumlnen mukaansa puolen vuoden iaumln jaumllkeen

eroon Jumalasta ja ahdistuksen valtaan Psykoanalyyttisesti tulkittuna se

82 ldquoDas eigentliche Tun der Frau erscheint wie hypnotisiert wie passiv gezogen wirklich nur wie ein Schluszligpunkt einem in sich abgeschlossenen Satzldquo SB I 70 83 SB I 62 Vrt esim Kettunen 2011 384 84 SB II 32 Jung 1974b 82 85 SB III 157 86 rdquoEs gehoumlrt zur Suumlnde daszlig der Mensch der aus Angst in die Suumlnde geraumlt nach und in der Suumlnde noch groumlszligere Angst vor Gott hatldquo SB I 107 Oidipaalisen tulkinnan Drewermann esittaumlauml SB II 115ndash118 mutta hylkaumlauml sen samalla lopuksi 87 Kille 2001 71 88 Psykoanalyysin mukaan oraalinen vaihe on 0ndash1 -vuotiaana 89 rdquoDie Frage muszligte sich naumlmlich alsbald stellen ob der Oumldipuskomplex nicht viel zu spaumlt auftritt um die Herkunft des Schuldgefuumlhls zu erklaumlrenldquo SB II 187rdquoDie narziszligtische Identifikation und die sadistische Zerstoumlrung bilden demnach in der oralen Phase eine Ambivalenz die notwendig mit dem Auftreten schwerer Schuldgefuumlhle einhergehtldquo SB II 189 SB II 156ndash57 SB II 547 (taulukko) Oidipaalinen vaihe on noin 3ndash5ndash6 -vuotiaana Freudin kaumlsityksestauml ks esim Taumlhkauml 1996

47

merkitsee haumlnen mukaansa kaikkien ihmisten neuroottisuutta90 Jungilaisen

analyytikon Mario Jacobyn mukaan taumlllaista voi tapahtua joskus epaumlempaattinen

aumliti synnyttaumlauml haumlnen mukaansa lapsessa epaumlvarmuutta joka helposti johtaa

ahdistuneeseen kaumlyttaumlytymiseen91 Drewermann hyvaumlksyy Jungin tulkinnan jonka

mukaan syntiinlankeemus kuvaa sisaumlistauml irtautumista aumlidistauml tai isaumlstauml92 Myoumls

psykoanalyytikko Geacuteza Rόheim tulkitsee paratiisista karkottamisen sylilapsen

normaaliksi kehitykseksi taumlmauml paumlaumlsee irtautumaan symbioottisesta aumlitisuhteesta93

Syntiinlankeemuskertomuksen ja eksistentiaalisen ahdistuksen synnyn

sijoittaminen taumlhaumln vaiheeseen on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa ettauml ahdistus

kuuluu Drewermannin mukaan ihmisyyteen ndash eli lapsenkin elaumlmaumlaumln heti

syntymaumln jaumllkeen94

Drewermannin syntiinlankeemuskertomuksen tulkintaa ohjaa siten selvaumlsti

haumlnen teologialleen ominainen rinnakkaistenvaihtoehtojen etsintauml

Syvyyspsykologien lisaumlksi haumln tukeutuu tulkinnoissaan myoumls eri kulttuurien

myyttiaineistoon Haumln korostaa myyttien avoimuutta erilaisille tulkinnoille ja

symbolien monimerkityksisyyttauml95 Syntiinlankeemuksessa on haumlnen mukaansa

kuitenkin olennaisinta ahdistuksen vaikutus vain ahdistuksen synty selittaumlauml haumlnen

mukaansa sen ettauml ihminen luopuu alkuperaumlisestauml Jumala-yhteydestaumlaumln Taumlssauml on

haumlnen kanssaan samoilla linjoilla Jungin seuraaja Heinz Westman jonka mukaan

uudenlaisen tietoisuuden saavuttaminen aiheuttaa ihmisessauml vaumlistaumlmaumlttauml

ahdistusta96

Walter Kasper kritisoi Drewermannin tulkinnassa erityisesti taumlmaumln kaumlsitystauml

ahdistuksen ja synnin suhteesta Kasper kysyy eikouml ahdistus ole seurausta siitauml

ettauml ihminen on vapaasta tahdostaan hylaumlnnyt Jumalan97 Kasper ei ota

kritiikissaumlaumln huomioon ettauml Drewermannin tulkinnan tavoitteena on valottaa

syntiin lankeamiseen johtavia psyykkisiauml tekijoumlitauml Haumln pyrkii ymmaumlrtaumlmaumlaumln

pahan valtaa ihmisiin omasta ihmiskaumlsityksestaumlaumln kaumlsin Monet ovat arvostaneet

90 SB I LXXXVII Luvussa 24 kaumlsittelen mitauml Drewermann tarkoittaa kaikkien neuroottisuudella 91 Kille 2001 92 92 SB II 124ndash25 Esim jungilaisessa ns subjektin tason tulkinnassa ajatellaan myytin tai unen yleensauml kuvaavan yhden ihmisen sisaumlisiauml kokemuksia Bucher 1992a 41 93 Kille 2001 66ndash67 94ldquoWenn in das Angsterleben der Tiere von einem bestimmten Punkt der Entwicklung an Selbstbewuszligtsein und acuteGeistacute eindringen und damit eine entscheidende Aumlnderung herbeifuumlhrenldquo GF I 337 95 SB II 104 117 124 96 Kille 2001 95 97 Kasper 1992 11ndash12

48

tulkinnan empiiristauml otetta vaikkei se pystykaumlaumln ratkaisemaan perisyntioppiin

liittyviauml teologisia ongelmia98 Myoumls Kasper pitaumlauml Drewermannin tulkintaa

merkittaumlvaumlnauml uustulkintana jos muistetaan ettauml taumlmaumln mukaan ahdistus myoumls ajaa

ihmisiauml turvautumaan Jumalaan99

Kriittisesti Drewermannin syntikaumlsitystauml arvioi myoumls Julia Knop Haumln

huomauttaa oikein ettauml Drewermann kiistaumlauml perisynnin Lisaumlksi haumln kuitenkin

vaumlittaumlauml ettauml Drewermann pitaumlauml syntiauml vain ihmisen yrityksenauml vapautua

ahdistavasta olosta Drewermann erottaa Knopin mukaan siten etiikan Jumalaan

uskomisesta ja kiistaumlauml ihmisen vastuun100 Haumln arvioi Drewermannin

terapeuttisten pyrkimysten johtaneen siihen ettauml taumlmauml pitaumlauml ahdistusta eli uskon

puutetta sairauteen verrattavana tilana johon ihminen tarvitsee Jumalan apua101

Myoumlskaumlaumln Hans-Martin Barthin mukaan ei Drewermannin tulkintaa ahdistuksesta

synnin syynauml voi hyvaumlksyauml teologiseksi kaumlsitykseksi vaikka ajatuksella onkin

psykologinen oikeutuksensa Drewermann kieltaumlauml haumlnenkin mukaansa ihmisen

vastuun pahuudestaan102 Taumltauml mieltauml on myoumls Ernst Dassmamm103Barth ja Knop

ja Dassmann ovat siltauml osin oikeassa ettauml Drewermann torjuu moralistisena

pitaumlmaumlnsauml katolisen etiikan104 Ihmisen vastuuta teoistaan haumln ei kuitenkaan kiellauml

mutta korostaa sen olevan kirkollisen yliminaumln vallasta vapautuneen oman

minuutensa loumlytaumlneen ihmisen vastuullisuutta105 Ahdistuksesta vapautuminen

vapauttaa haumlnen mukaansa synnistauml ja tekee oikeanlaisen eettisyyden

mahdolliseksi106

Drewermann paumlaumlttelee syntiinlankeemuskertomuksesta ettei ahdistuneen

ole pakko taipua pahaan Haumln ei hyvaumlksy Dassmannin Knopin ja Barthin vaumlitettauml

98 Heribert Wahlin mukaan Drewermann esittaumlauml perisyntiopin tilalle rdquoperiahdistusopinrdquo (rdquoErbangstlehrerdquo) pystymaumlttauml kuitenkaan aikaisempia selittaumljiauml paremmin selittaumlmaumlaumln teologisesti tai psykoanalyyttisesti sitauml mistauml olemisen ahdistus oikein tuli paratiisiin Wahl 1987 925 Siegfrid Wiedenhoferin mukaan viimeaikaisessa teologisessa keskustelussa on vaumlistetty perisyntioppiin liittyvaumlauml probleemaa perisynnin yleisyydestauml ja vaumlistaumlmaumlttoumlmyydestauml sekauml sen aiheuttamasta syyllisyydestauml Drewermannin rdquoStrukturen des Boumlsenrdquo teoksen 3 osaan sisaumlltyy Wiedenhoferin mukaan taumlmaumln probleeman kaikkein perusteellisin ratkaisuyritys Wiedenhofer 1987 366ndash67 99 Kasper 1992 11ndash12 Ahdistuksen vaikutuksesta uskon syntymiseen ks luku 41 100 Knop 2007 106 109 121ndash22 125 Perisyntiopin Drewermann kiistaumlauml ldquoLediglich die protestantische Identifikation der Suumlnde mit der menschlichen Natur die sich in Kierkegaards leidenschaftlicher Entgegensetzung von Gott und Mensch ausspricht haben wie nicht uumlbernehmen koumlnnenldquo SB III 582 101 Knop 2007 123 125 102 Barth 1988 249 103 Dassmann 1992 63ndash64 104 Esim GF I 96ndash139 105 GF I 123ndash24 106 SB III 553 SB II 615

49

rdquooppinsardquo vastuuttomuudesta Oman olemisensa ja taumlmaumln maailman tiedostava

ihminen kyllauml kohtaa haumlnen mukaansa vaumlistaumlmaumlttauml rdquoei-olemisenrdquo kaumlaumlrmeen (die

Schlange des Nichtseins) joka on kaiken rdquoei-vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlnrdquo (Nicht-Notwendig)

tunnuskuva Ihminen voisi siten haumlnen mukaansa saumlilyttaumlauml yhteytensauml Jumalaan

myoumls kaumlaumlrmeen houkutellessa107 Drewermann ajattelee ahdistuksen valtaan

joutuneiden voivan omilla valinnoillaan estaumlauml ahdistumisensa jatkumisen

Kaumlsityksensauml haumln ilmaisee myoumls Kierkegaardilta lainaamansa vertauksen avulla

Syvyyteen katsominen aiheuttaa sen mukaan kyllauml pyoumlrrytystauml On kuitenkin

ihmisen oma syy jos haumln antaa ahdistukselle sellaisen vallan ettauml se johtaa haumlnet

tuijottamaan syvyyteen kuin hypnotisoituna Silloin ihmisestauml tulee syyllinen

ahdistumiseensa108 Muuta syyllisyyttauml ei ihmisellauml Drewermannin mukaan ole

sillauml haumln on nyt ahdistuksensa vankina109 Haumln ei painota Kierkegaardin tavoin

sitauml ettauml ihminen sekauml pelkaumlauml ahdistumista ettauml haluaa paeta siihen110

Drewermannin tulkinta syntiinlankeemuskertomuksesta ei ole esitetyistauml

epaumlilyistauml huolimatta gnostilaista sillauml Jumala on haumlnen mukaansa ihmisten luoja

ja persoona jolla on suhde luomiinsa ihmisiin Myoumls haumlnen kaumlsityksensauml ihmisten

alkuperaumlisestauml viattomuudesta on kristillisen tulkinnan mukainen111 Haumln myoumls

torjuu kertomusta tulkitessaan gnostilaisuutta edustavat

naumlkemykset112Drewermannin kaumlsityksessauml ahdistuksesta eraumlaumlnlaisena

107 ldquoEs ist meint die biblische Erzaumlhlung auf dieser Ebene der Symbolik absolut unvermeidlich daszlig zu einem Menschen wenn er seiner selbst bewuszligt wird und seine Lage in dieser Welt begreift die acuteSchlangeacute des Nichtseins zu reden beginnt Kein Gott kein Schoumlpfer koumlnnte eine Welt erschaffen in der sich dieser Dialog zwischen der acuteSchlangeacute und dem Menschen vermeiden lieszlige Zu der Welt selber die Gott gemacht hat gehoumlrt notwendig die acuteSchlangeacute als das Emblem alles Nicht-Notwendigen Von daher koumlnnte die Gefaumlhrdung des Menschen der im Moment seiner Bewuszligtwerdung die Schlange reden houmlrt an sich in den schuumltzenden Haumlnden Gottes wie aufgehoben erscheinenldquo GF II 133 108 ldquoVor Gott ist es nicht notwendig daszlig der Mensch in seiner Angst beginnt wie im Schwindel nur noch um sich selbst zu kreisen nur noch in das eigene Loch zu starren und darin abzustuumlrzen Gewiszlig ist es notwendig daszlig der Blick in den Abgrund Schwindel verursacht und es ist im Gefuumlhl des Schwindels notwendig den Halt zu verlieren aber es ist die Schuld des Menschen die Angst bis dahin kommen zu lassen daszlig man nur noch wie hypnotisiert in den Abgrund starren kannldquo SB III 545 Kierkegaard ilmaisee asian naumlin ldquoJa kuitenkin haumln on syyllinen koska haumln vajosi ahdistuneisuuteensa mitauml haumln kuitenkin tavallaan halusildquo Kierkegaard 1964 57 Kierkegaardin vertauksen takaa loumlytyy vastaava Friedrich Schellingin esittaumlmauml vertaus Schelling 2004 69ndash70 109 ldquoDaszlig die eigentliche Suumlnde des Menschen die Angst ist ndash Angst in einer Form daszlig sie den ganzen Menschen ergreift daszlig sie die Perspektiven seiner Weltanschauung bestimmt daszlig sie die Regungen seines Lebensgefuumlhls durchtoumlnt daszlig sie wie eine nicht weiter reduzierbare Selbstverstaumlndlichkeit mit ihm verhaftet ist und unabtrennbar zu ihm zu houmlren scheintldquo SB I XI 110 Kierkegaard 1964 57 111 SB II 147SB III 570 esim Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 27 112 Esim SB IIIssa noin 30 kertaa

50

luonnonvoimana jota ihmisen on mahdotonta vastustaa on kuitenkin

gnostilaisuuden dualistiseen maailman- ja ihmiskuvaan viittaavia piirteitauml113

Sitauml ettei ihmisen ole pakko taipua pahaan Drewermann perustelee myoumls

filosofisesti Haumln pitaumlauml ensiksikin kiinni tahdon vapaudesta Ihmisellauml on haumlnen

mukaansa valinnanvapaus mutta se on rajoitettu Ihminen on siis vastuullinen

vaikka haumlnellauml on ahdistuksensa Drewermann hyvaumlksyy Kantin naumlkemyksen

jonka mukaan pakko ja vapaus voivat vaikuttaa toistensa rinnalla Ihminen kuuluu

siten aumllyllisenauml olentona vapauden piiriin mutta empiirisenauml olentona luonnon

piiriin114 Valinnan vapautta Drewermann perustelee sekauml Kierkegaardiin ettauml

Hegeliin tukeutumalla Kierkegaardin mukaan ihminen ei voi olla Jumalan tavoin

vapaa koska haumln ei ole rdquoHenkirdquo samassa mielessauml kuin Jumala115 Hegeliin

tukeutuen Drewermann taas arvioi ettei syyllisyys eli Jumalan yhteydestauml

lankeaminen ole vaumlltettaumlvissauml Ihmisen vapaudessa eli haumlnen henkisyydessaumlaumln

taumlytyy naumlet olla jotakin sellaista joka tekee haumlnestauml aivan pakosta syyllisen

Kyseiseen ihmisen vapauteen ei kyllaumlkaumlaumln voi liittyauml ulkoista pakkoa sillauml se

kumoaisi vapauden Sen sijaan vapauteen sisaumlltyy sisaumlinen vaumllttaumlmaumlttoumlmyys116

Taumlllauml Drewermann tarkoittanee vaumlistaumlmaumlttoumlmaumlsti toteutuvaa eroa Jumalan

yhteydestauml Haumlnen mukaansa syyllisyyttauml voi ymmaumlrtaumlauml oikein vain

eksistentiaalisesta vapauden kaumlsityksestauml kaumlsin117

Ihmisen ristiriitaisuutta voidaan Drewermannin mukaan analysoida

filosofisesti mutta siten ei kuitenkaan loumlydetauml ratkaisua syyllisyyttauml koskevaan

ongelmaan118 Kysymys pahuudesta liittyy ihmisen uskoon ja epaumluskoon ja

kuuluu siksi teologian ratkaistaviin119 Se ei voi filosofian ja psykologian tavoin

113 SB I 55ndash71 Vrt Pearsonin esitys gnostisismin eri dimensioista Pearson 2005 82ndash87 114 SB III LXIX 8 13 Drewermann pakon ja vapauden dilemmaa perusteellisesti Kantin ajatteluun tukeutuen SB III1ndash53 115 ldquoWenn der Mensch in dem Sinn acuteGeistacute waumlre daszlig er sich selber (als Einheit von Sein und Wesen) begruumlndet (acutegesetztacute) haumltte so waumlre er sich selber niemals fragwuumlrdig er waumlre seit

Ewigkeit und schloumlsse alles Zeitliche in sich er waumlre in sich absolut notwendig und gerade darin in ausschlieszliglichem Gehorsam sich selbst gegenuumlber absolut frei Nun aber existiert der Mensch nicht aus sich selbst heraus Er ist ganz und gar acuteabgeleitetes Verhaumlltnisacute wie KIERKEGAARD sagt und so traumlgt er den Grund seines Daseins nicht in sich selbstldquo GF I 336 116 rdquoEinen Ausweg aus dieser Aporie gibt es nur wenn wir dem Gedanken Hegels zustimmen daszlig an der menschlichen Freiheit an der Geistigkeit des Menschen etwas sein muszlig das sie mit Notwendigkeit schuldig werden also biblisch acutevon Gott abfallenacute laumlszligt Diese Notwendigkeit darf der Freiheit des Menschen nicht aumluszligerlich sein denn sonst wuumlrde die Freiheit aufgehoben sie muszlig vielmehr so begriffen werden daszlig sie der Freiheit selbst innerlich ist daszlig sie die Freiheit also nicht aufhebt sondern daszlig sie vielmehr als die Weise in Erscheinung tritt in der Freiheit sich vollzieht und verwirklichtldquo SB III 99 117 Naumlin myoumls Knop 2007 98 118 SB III 568ndash576 119 SB III XLIXndashL

51

pitaumlauml lankeamista ihmisen ainoana vaihtoehtona Onhan lankeaminen mahdollista

torjua Jumalan edessauml (vor Gott)120 Ahdistus onkin voitettavissa vain silloin kun

sen kohtaa rdquoJumalasta kaumlsinrdquo (von Gott her)121 Jos ahdistuksen valtaa ei

ymmaumlrretauml ja kuvitellaan vapauduttavan pahasta ymmaumlrryksen keinoin

ajaudutaan gnostilaiseen mytologiaan122 Ainoastaan usko tekee Drewermannin

mukaan mahdolliseksi olla lankeamatta ahdistukseen ja epaumltoivoon Ihmistauml

voidaan pitaumlauml syyllisenauml vain kun haumlntauml tarkastellaan uskosta kaumlsin 123 Haumln

nimittaumlaumlkin lankeamisen rdquopakkoardquo naumlennaumliseksi124 Jumalaan turvautuminen on

siten haumlnen mukaansa aina mahdollista vaikka ahdistus tekeekin sen vaikeaksi

Knop kysyy aiheellisesti onko Jumala-suhde noin vain valittavissa125

Drewermannilla naumlyttaumlauml olevan pelkistetyn harmoninen kaumlsitys uskosta

Ahdistuksen keskeisimpaumlnauml vaikutuksena on Drewermannin mukaan

alkuperaumlisen Jumala-yhteyden katkeaminen Ahdistus on traagista koska se

paljastaa ihmisen syyllisyyden mutta estaumlauml samalla tunnustamasta sitauml126

Ahdistuksen ja Jumala-yhteyden vastakohtaisuus on kuitenkin taumltaumlkin

traagisempaa Ihminen tarvitsee haumlnen mukaansa Jumalaa juuri ahdistuksensa

vuoksi ja uskon merkitys on ahdistuksen voittamisessa127 Usko ja ahdistus ovat

vastakohtia128 Ahdistus jota Drewermann pitaumlauml syntiinlankeemuskertomuksen

tulkinnassaan synnin syynauml on taumlssauml maumlaumlritelmaumlssauml astunut synnin paikalle

Synnissauml ei haumlnen mukaansa ole niinkaumlaumln kysymys moraalista kuin Jumala-

suhteen katketessa tapahtuneesta eksistenssin muutoksesta Jumala-suhde ja

120 ldquoVor Gott ist es nicht notwendigldquohellipldquoin das eigene Loch zu starren und darin abzustuumlrzenldquo SB III 545 121 ldquoAllein von Gott her erscheint die Angst als etwas Uumlberwindbares Nicht-Zwanglaumlufiges erst im Glauben an Gott erwacht der Mensch aus dem Gefaumlngnis seines acuteverfluchten Lebensacuteldquohellipldquozu seiner eigentlichen Bestimmung und Wuumlrdeldquo SB III XLVIII 122 SB III 539 123 ldquoWie denn uumlberhaupt von einer Schuld des Menschen die Rede sein kann wennldquohellipldquodie Schuldgefuumlhle notwendig aus der Ambivalenz der menschlichen Triebanlagen und bestimmten aumluszligeren Faktoren entstehenldquohellipldquoWichtig ist jedoch daszlig das menschliche Dasein erst vom Glauben an Gott her als schuldig zu erkennen istldquo SB III 568 575 124 ldquoDie scheinbare Notwendigkeit des Boumlsenldquo SuumlndeSchuld 152 125 Knop 2007 111 126 ldquoGerade darin liegt die ganze Tragik der Angst daszlig sie nicht nur die Schuld hervorbringt sondern auch die Umkehr verhindertldquo SB I 82 127 ldquoDer Begriff Angst zu dem entscheidenden Maszligstab theologischen Denkens gemacht wird Nur auf dem Hintergrund der Angst ist Gott dem Menschen wesentlich und nur in der Uumlberwindung der Angst versteht man was Glaube istldquo SB III 578 128 ldquoDer Glaubeldquohellipldquoist so allgemeinmenschlich wie sein Gegenteil die menschliche Angstldquo TE II 164ldquoDer Mensch nicht leben kann ohne Gott dass es jedenfalls gegen die Angstldquohellipldquoinmitten der Gnadenlosigkeit der Welt als Heilmittel nur den Glauben gibtrdquo SB I XII

52

moraalisaumlaumlntoumljen noudattaminen ovat eri asioita129 Drewermannin kaumlsitys

ahdistuksen yleisyydestauml vertautuu teologiseen kaumlsitykseen jonka mukaan kaikki

ovat syntisiauml

Uskoon ei Drewermannin mukaan sisaumllly ahdistusta ja ahdistusta tunteva on

uskosta osaton Taumlmauml kaumlsitys muistuttaa teologista kaumlsitystauml jonka mukaan vain

uskomalla Kristukseen vapaudutaan synnistauml Teologisesti kyseenalainen on

kuitenkin Drewermannin kaumlsitys jonka mukaan ero Jumalasta ilmenisi aina

epaumlmieluisuuden saumlvyisenauml mielentilana ja usko puolestaan taumlydellisenauml

tuskattomuutena Se muistuttaa uushenkistauml spiritualiteettikaumlsitystauml130

Drewermannin kaumlsitys ihmisen sisaumlisestauml kokemusmaailmasta on siis

pelkistetyn kaksijakoinen ihminen joko uskoo tai on uskon ulkopuolella Taumlssauml

haumlnen naumlkemyksensauml on laumlhellauml Kierkegaardin naumlkemystauml jonka mukaan

ahdistuksesta vapaita ovat vain todelliset kristityt131 Drewermannin naumlkemys

eroaa kuitenkin Kierkegaardin naumlkemyksestauml siinauml ettauml taumlmauml ei yleensauml samaista

ahdistusta ja synnin vallassa olemista132 Drewermann ei myoumlskaumlaumln pohdi

esimerkiksi Tillichin tavoin uskoonkin kuuluvaa ahdistuksen laumlheisyyttauml Ahdistus

on taumlmaumln mukaan uskossakin ihmistauml laumlhellauml vaikkei se kuulukaan uskoon133

Drewermann korostaa siis yhtaumlaumlltauml Kierkegaardin tavoin ihmiselaumlmaumln olevan

yleensauml yhtauml ahdistusta muta toisaalta haumln ajattelee ahdistuksen olevan

voitettavissa helpommin kuin esimerkiksi Tillich ajattelee

23 Eksistentiaalinen ahdistus ja epaumltoivo

Taumlssauml alaluvussa analysoin Drewermannin kaumlsitystauml ihmisiauml Jumalasta

erottavasta eksistentiaalisesta ahdistuksesta jossa haumln tukeutuu erityisesti

Kierkegaardiin Siksi tarkastelen ensiksi Kierkegaardin kaumlsitystauml

eksistentiaalisesta ahdistuksesta ja epaumltoivosta ja toiseksi Drewermannin kaumlsitystauml

129 rdquoacuteSuumlndeacute nicht zunaumlchst ein moralischer Tatbestand istldquohellipldquosondern Fehlverhalten am Grund der Existenzldquohellipldquoes eines istldquohellipldquosich gegenuumlber dem ethisch Allgemeinen und ein anderes sich gegenuumlber Gott zu Verhaltenldquo SB I XIIndashXIV 130 Uushenkisestauml spiritualiteetista ks esim Helander 2005 131 Kierkegaard 1924 33ndash34 132 Vain aumlaumlrimmaumlinen epaumltoivo on Kierkegaardin mukaan syntiauml rdquosynti on epaumltoivon potensatiordquo Kierkegaard 1924 121 133 Tillich 1961 30ndash31

53 Kierkegaardin mukaan ihminen on Jumalasta riippuvainen henki134 Ihmisen

hengen haumln rinnastaa taumlmaumln minuuteen135 Haumlnen mukaansa ihmisellauml on ollut

ahdistusta ennen syntiinlankeemustakin mutta se on ollut erilaista kuin nykyinen

ahdistus Vasta syntiinlankeemus on muuttanut sen vapauden tiedostamisesta

johtuvaksi ahdistukseksi joka on taumlysin toista kuin pelko136 Ahdistus voi haumlnen

mukaansa olla tietoista hengessauml koettavaa tai tiedostamatonta ja hengetoumlntauml137

Tietoista se voi olla joko pahan tai hyvaumln suhteen Pahan suhteen tietoisesti

ahdistunut on esimerkiksi itsensauml synnin orjaksi tunteva ihminen ja hyvaumln suhteen

tietoisesti ahdistunut taas ahdistuu hyvyydestauml ja uhmaa hyvyyttauml138

Kierkegaardin mukaan ahdistus voi kasvattaa ihmistauml niin ettauml taumlmauml loumlytaumlauml

uskon mutta elaumlmauml on silti jatkuvaa kamppailua ahdistusta vastaan139 Jos

ihminen ei kuitenkaan loumlydauml suhdetta itseensauml ja Jumalaan haumlnen ahdistuksensa

kasvaa epaumltoivoksi Se taas esiintyy Kierkegaardin mukaan ahdistuksen tapaan

monenmuotoisena Se voi ensiksikin olla tiedostamattomuutta omasta hengestaumlaumln

eli minuudestaan jolloin se ilmenee esimerkiksi vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyytenauml uskonnon

suhteen140 Toiseksi ihmisellauml voi olla hengen eli minuuden tiedostavaa epaumltoivoa

jossa Kierkegaard erottaa kolme muotoa Ensimmaumlinen niistauml on heikkouden

epaumltoivo joka ilmenee epaumltoivona jostakin ajallisesta141 Toinen on ikuisuuteen ja

omaan minuuteen liittyvauml epaumltoivo142 Kolmas epaumltoivo puolestaan on olemista

omassa varassaan eli uhmaa Jumalaa kohtaan143

Drewermann tukeutuu Kierkegaardiin sekauml teologisessa ihmiskaumlsityksessaumlaumln

ettauml kaumlsityksessaumlaumln eksistentiaalisesta ahdistuksesta Ihminen on haumlnen mukaansa

rdquojohdetulla tavallardquo (auf abgeleitete Weise) henki kuten myoumls Kierkegaard

maumlaumlrittelee ja siitauml myoumls johtuu haumlnen ahdistuksensa144 Ihminen ei ole siten

henki (Geist) samassa mielessauml kuin Jumala rdquoJos ihminen olisi sillauml tapaa henkirdquo

maumlaumlrittelee Drewermann rdquoettauml haumln olisi itse oma perustansa haumln ei

134 Kierkegaard 1924 19ndash20 135 Kierkegaard 1924 19 Olen korvannut vanhahtavan itseyden kaumlsitteen taumlssauml ja myoumlhemminkin minuuden kaumlsitteellauml 136 Kierkegaard 1964 42 55 58 137 Kierkegaard 1964 58 122 138 Kierkegaard 1964 143 148ndash49 139 Kierkegaard 1964 197199 140 Kierkegaard 1924 67ndash74 141 Kierkegaard 1924 74ndash96 142 Kierkegaard 1924 96ndash106 143 Kierkegaard 1924 106ndash117

54

kyseenalaistaisi koskaan itseaumlaumln Ihminen olisi siinauml tapauksessa ikuinen ja

sisaumlllyttaumlisi myoumls ajallisuuden itseensauml Ihminen olisi myoumls itsessaumlaumln vaumllttaumlmaumltoumln

ja tottelevaisena itseaumlaumln kohtaan absoluuttisen vapaardquo145 Silloin ihmisellauml ei olisi

ahdistusta Ahdistus johtuu siis haumlnen mukaansa siitauml ettauml viattomasta ja

tietaumlmaumlttoumlmaumlstauml ihmisestauml on tullut henkiolento Eksistentiaalinen ahdistus

katkaisee Drewermannin mukaan ihmisen suhteen minuuteensa ja estaumlauml haumlntauml

loumlytaumlmaumlstauml sitauml Haumlnellauml ei ole minuutta eli haumln ei voi olla henkensauml kautta

yhteydessauml Jumalaan146

Hengeksi tullessaan ihminen saa Drewermannin mukaan oman vapautensa

ja astuu omaan todellisuuteensa mutta taumlmauml vapaus on vain mahdollisuus ja

aiheuttaa siksi ahdistusta Ihmisellauml on naumlet sekauml pakottava tarve luopua

yksiloumlllisyydestaumlaumln ettauml sulautua massaan vapautensa menettaumlneenauml147 Vapaus on

siten ihmisen suurin taakka ja sen vaaliminen voi vaatia valtavia ponnistuksia

Drewermann on omaksunut Kierkegaardin tulkinnan jonka mukaan ihmisen

syvintauml ahdistusta on omasta vapaudestaan ahdistuminen148 Haumln on kuitenkin

hyoumldyntaumlnyt kaumlsityksessaumlaumln ahdistuksesta myoumls Martin Heideggerin ja Jean Paul

Sartren naumlkemyksiauml Sartre yhdistaumlauml Drewermannin mukaan kaumlsityksessaumlaumln

ahdistuksesta Kierkegaardin kaumlsityksen ahdistuksesta oman vapautensa edessauml

Heideggerin kaumlsitykseen ahdistuksesta rdquoei-minkaumlaumlnrdquo(Nichts) edessauml

Drewermannin mukaan niiden yhdistaumlmisessauml ahdistuskaumlsitykseen ei ole mitaumlaumln

ristiriitaa koska vapaus edellyttaumlauml ei-minkaumlaumln kieltaumlmistauml149

Eksistentiaalinen ahdistus on Drewermannin mukaan syntynyt ihmislajin

kehityshistorian aikana Se on ominaista vain ihmiselle mutta sen juuret ovat

144rdquoNun aber existiert der Mensch nicht aus sich selbst heraus Es ist ein ganz und gar acuteabgeleitetes Verhaumlltnisacute wie KIERKEGAARD sagt und so traumlgt er den Grund aller Angst auf `abgeleiteteacute (kontingente) Weise acuteGeistacute zu seinldquo GF I 336 Kierkegaard 1924 20 145 GF I 336 Vrt Kierkegaard 1924 19ndash21 146 ldquoacuteGeistacute definierte der daumlnische Religionsphilosoph als acutedas Selbstacuteacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewusstsein das als Selbstbewusstsein die Einheit bildetldquohellipldquoDoch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muss vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewusstsein das als Selbstbewusstsein die Einheit bildetldquo GF I 336 147 ldquoMan ist gewoumlhnt an den Gedanken daszlig die Freiheit das eigentliche und houmlchste Gut des Menschen sei und das ist auch wahr Aber man uumlbersieht leicht daszlig es zugleich die groumlszligte Buumlrde des Menschen ist und daszlig es einer auszligerordentlichen Anstrengung bedarf seine eigene Freiheit zu wollen Es liegt in der Tat eine Sehnsucht in dem Menschen sich als Individuum aufzugeben und in der Unfreiheit der Masse zu verschwinden eben weil keine Angst dem Menschen innerlicher und tiefer ist als die Angst der Freiheit vor sich selbstldquo PM I 134 PM (suom) 71 148 ldquoEntsprechend war es Kierkegaards geniale Intuition daszlig die tiefste Angst des Menschen die Angst der Freiheit vor sich selbst istldquo SB III XXV 149 ldquoSo besteht zwischen beiden Auffassungen insofern kein Unterschied als die Freiheit als Nichten das Nichts voraussetztldquo SB III 202

55

luomakunnan yhteisessauml alkuahdistuksessa150 Taumlssauml korostuksessaan haumln seuraa

Kierkegaardia151 Eksistentiaalinen ahdistus on haumlnen mukaansa sekauml

evoluutioketjun vaumlistaumlmaumltoumln vaihe ettauml taumlysin uusi ilmiouml ihmisen

kehityshistoriassa Tietoisuuden (Bewuszligtsein) ja yksiloumlllisyyden lisaumlaumlntyessauml on

kasvanut myoumls ahdistus 152 Ratkaisevan muutoksen elaumlinten kokemaan

ahdistukseen on tuonut itsetietoisuuden (Selbstbewuszligtsein) ja hengen (Geist)

mukaantulo taumlhaumln kehitykseen 153 Luomakunnan ahdistuksen kasvaminen

inhimilliseksi ahdistukseksi perustuu siten Drewermannin mukaan biologiaan

Itsetietoisuuden ja hengen ilmaantuminen sen sijaan on haumlnen mukaansa

tulkittavissa vain teologisesti Itsetietoisuus nimittaumlin tekee ahdistuksesta henkistauml

eli eksistentiaalista154 Drewermann perustelee eksistentiaalisen ahdistuksen

syntyauml sekauml evoluutiobiologisesti ettauml teologisesti

Eksistentiaalisen ahdistuksen syntymisessauml on Drewermannin mukaan kyse

laadullisesta hyppaumlyksestauml Kuva on selvaumlstikin omaksuttu Kierkegaardilta155

Itsetietoisuus ja eksistentiaalinen ahdistus syntyvaumlt Drewermannin mukaan silloin

rdquokun tietoisuuden ja maailman acuteminaumlnacute ja acuteei-minaumlnacute olemuksellinen ero

murtautuu esiinrdquo rdquoSilloin ihmiset myoumls tulevat tietoisiksi acuteaumlaumlrellisestauml

aumlaumlrettoumlmyydestaumlaumlnacute He ymmaumlrtaumlvaumlt olevansa muuta kuin heitauml ympaumlroumlivauml

todellisuus He myoumls ymmaumlrtaumlvaumlt olevansa riippuvaisia siitauml ja sen aiheuttamasta

uhastardquo156 Drewermann ei ilmaise tarkemmin mitauml haumln tarkoittaa laadullisella

hyppaumlyksellauml Viittaako haumln taumltauml kaumlsitettauml kaumlyttaumlessaumlaumln ehkauml geneettiseen

mutaatioon evoluutioketjussa Vai onko se ymmaumlrrettaumlvauml filosofiseksi tai

150 SB II 222 Drewermann tukeutuu antropologi R Bilzin naumlkemykseen siitauml ettauml ihmisen eksistentiaalinen ahdistus (Daseinsangst) voidaan johtaa empiirisesti todennettavasta alkuahdistuksesta (Urangst) joka esiintyy tietyissauml perusmuodoissa 151 ldquoIn der Unschuld ist der Mensch nicht als Geist bestimmt sondern seelisch in unmittelbarer Einheit mit seiner Natuumlrlichkeit bestimmtldquo Kierkegaard 1964 55ndash56 152 ldquoMit dem Grad des Bewuszligtsein und Individualitaumlt zugleich das Quantum der Angst ansteigt nur das Individuum kann Angst empfindenldquo GF I 336 153 ldquoWenn in das Angsterleben der Tiere von einem bestimmten Punkt der Entwicklung an Selbstbewuszligtsein und acuteGeistacute eindringen und damit eine entscheidende Aumlnderung herbeifuumlhrenldquo GF I 337 154 ldquoErst von diesem Moment des erwachenden Selbstbewuszligtseins an tritt die Angst als die geistige

Bestimmtheit aufldquo GF I 337 155 Kierkegaard esim kuvaa synnin ilmaantumista maailmaan aumlkilliseksi hyppaumlykseksi Kierkegaard 1964 42 156ldquoIrgendwann muss die wesentliche Fremdheit zwischen Bewusstsein und Welt zwischen acuteIchacute und acuteNicht-Ichacute subjektiv aufbrechen und dieser Augenblick ist identisch mit dem Geburtstunde des Selbstbewusstsein und der Angst Nichts von dem was uns umgibt sind wir selbst das aber was wir sind ist ebenso abhaumlngig wie bedroht von den Dingen rings um uns her Erst von diesem Moment des erwachenden Selbstbewusstsein an tritt die Angst als eine geistige Bestimmtheit auf indem sie sich als die Bedingung erweist unter der das Ich seiner selbst als einer acuteendlichen Unendlichkeitacute bewusst werden kannldquo GF I 336ndash37

56

teologiseksi kaumlsitteeksi157 Haumln kuitenkin maumlaumlrittelee eksistentiaalisen

ahdistuksen olemusta filosofisin termein Onkin ajateltavissa ettauml Drewermann

painottaa Heideggerin hengessauml sitauml ettauml eksistentiaalisen ahdistuksen olemus on

tulkittavissa vain eksistentiaalifilosofian avulla158 Samasta syystauml johtunee ettei

haumln taumlssauml yhteydessauml myoumlskaumlaumln suhteuta itsetietoisuuden ja eksistentiaalisen

ahdistuksen syntyauml ihmisen psyykkiseen kehitykseen eikauml psyykkisen ahdistuksen

syntyyn Haumln ei pohdi sitauml kumpi naumlistauml ahdistuksen paumlaumllaumlhteistauml ilmaantuu ensin

ihmisyksiloumln elaumlmaumlaumln ja ihmiskunnan historiaan Lapsen elaumlmaumlaumln

eksistentiaalinen ahdistus astuu haumlnen eraumliden tulkintojensa mukaan kuitenkin

oraalisessa kehitysvaiheessa159

Jos ahdistunut ihminen ei tartu mahdollisuuteen pysyauml Jumalan yhteydessauml

haumln ajautuu Drewermannin mukaan epaumltoivoon160 Se on kiinnipitaumlmistauml omasta

ei-minaumlaumln olemisesta ja lopulta halua olla ei-mitaumlaumln Epaumltoivoisen tuskan ytimenauml

on kyvyttoumlmyys vapautua omasta itsestaumlaumln161 Ahdistus eroaa siis Drewermannin

mukaan epaumltoivosta siinauml ettauml ihminen joutuu ahdistuksen valtaan ilman omaa

syytaumlaumln Ahdistuksen jatkuminen epaumltoivon muodossa on taas haumlnen oma

valintansa Teologisesti epaumltoivoa tulkitessaan Drewermann korostaa ihmisen

omaa vastuuta Ahdistus on Drewermannille holistinen epaumltoivo taas teologinen

kaumlsite Kierkegaardin tavoin haumln erottaa epaumltoivon psyykkisestauml

epaumltoivoisuudesta Epaumltoivossa on kyse ihmisen eksistenssissauml tapahtuneesta

muutoksesta162 Ahdistuksen valtaan joutuneessa ihmisessauml ei silloin enaumlauml toteudu

157 Drewermann ei maumlaumlrittele taumlssauml yhteydessauml tarkemmin sitauml minkauml lajien kohdalla haumln ajattelee eksistentiaalisen ahdistuksen ilmaantuneen ihmisen evoluutioon Ihmistauml ei haumlnen mukaansa kuitenkaan saa asettaa rdquohenkisenaumlrdquo olentona eksklusiivisesti muuta maailmaa vastaan eikauml haumln pidauml rdquosielun kuolemattomuuttardquo elaumlinten kohdalla mahdottomana ajatuksena Esim Tiere 34 Drewermann myoumls korostaa teologiassaan kehittyneimpien nisaumlkkaumliden ja ihmisen sisaumlisten kokemusten samanlaisuutta mutta ei ota selkeaumlsti kantaa elaumlinten tietoisuuden laatuun Schmerz 122 158 Heidegger naumlet vaumlittaumlauml ldquoMit dem Hinweis auf das Fehlen einer eindeutigen ontologisch zureichend begruumlndeten Antwort auf die Frage nach der Seinsart dieses Seienden das wir selbst sind in der Anthropologie Psychologie und Biologie ist uumlber die positive Arbeit dieser Disziplinen kein Urteil gefaumllltldquo Heidegger 1963 50 159 Vrt Syntiinlankeemuskertomuksen tulkinta SB II 187 SB II 189 SB II 156ndash57 SB II 547 (taulukko) Oraalinen kehitysvaihe alkaa psykoanalyysin mukaan noin frac12 vuoden iaumlssauml 160 ldquoAllein von Gott her erscheint die Angst als etwas Uumlberwindbares Nicht-Zwanglaumlufiges erst im Glauben an Gott erwacht der Mensch aus dem Gefaumlngnis seines acuteverfluchten Lebensacuteldquohellipldquozu seiner eigentlichen Bestimmung und Wuumlrdeldquo SB III XLVIII 161 ldquoBesteht die Verzweiflung darin dieses Starren in das eigene Nichts festzuhalten und am Ende das wovor man sich aumlngstigte das Nichts selbst zu wollenldquohellipldquoDie ganze Qual des Verzweifelten liegt darin acutedaszlig er sich selber nicht loswerden kannldquo SB III 466ndash67 Vrt Kierkegaard 1924 78 162 ldquoDaszlig die Verzweiflung andauert ist selbst Folge einer Stellungnahme am Grund der Existenz nicht einfache (psychologische) Wirkungldquo SB III 465 467 Esim Kierkegaard 1924 29

57

alkuperaumlinen ruumiin sielun ja hengen synteesi163 Haumln nimittaumlauml epaumltoivoa

ihmisen varsinaiseksi synniksi ja vaumlittaumlauml myoumls Kierkegaardin pitaumlvaumln epaumltoivoa

syntinauml ja uskon vastakohtana164 Haumln ei kuitenkaan perustele vaumlitettaumlaumln165

Kierkegaardilta loumlytyy sen sijaan Drewermannin tulkinnasta poikkeava tulkinta

epaumltoivosta Haumlnen pseudonyyminsauml Anti-Climacuksen mukaan vain liiallinen

epaumltoivo on syntiauml166 Drewermann pitaumlauml ehkauml siten epaumltoivoa Jumala-suhteen

kannalta tuhoisampana kuin Kierkegaard Epaumltoivon nimittaumlminen synniksi

osoittaa haumlnen korostavan epaumltoivon tilan ja uskon tilan eroa Drewermannin

mukaan syntiauml on Jumalasta erossa elaumlminen Haumln pitaumlauml Kierkegaardin tavoin

epaumltoivoa minuuden (Selbst) sairautena joka vaikuttaa ihmisen Jumala-

suhteeseen167

Drewermannin kaumlsitys ahdistuneen ihmisen epaumltoivosta seuraa siis hyvin

pitkaumllti Kierkegaardin kaumlsityksiauml Haumln korostaa kuitenkin toisin kuin Kierkegaard

ettauml ahdistus ja epaumltoivo ovat uskon vastakohtia168 Drewermann puhuu taumlssauml

yhteydessauml ilman tasoerottelua yhdestauml epaumltoivosta joka esiintyy neljaumlssauml eri

muodossa Drewermannin naumlkemys ahdistuksen totaalisuudesta johtaa kysymaumlaumln

haumlnen ahdistustulkintansa onnistuneisuutta On syytauml kysyauml osuuko Drewermann

oikeaan tehdessaumlaumln ahdistuksesta ja epaumltoivosta uskolle vastakkaisen tilan On

arvioitu ettauml Drewermann on tulkinnut Kierkegaardia taumlllauml tavalla koska haumln

pyrkii maumlaumlrittelemaumlaumln ahdistuksen teologisesti tavalla joka on yhdistettaumlvissauml

psykoanalyyttiseen ahdistuskaumlsitykseen169 Se ehkauml on johtanut haumlnet korostamaan

163 ldquoacuteDer Mensch acute meinte er weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacute Doch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muszlig vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewuszligtsein das als Selbstbewuszligtsein die Einheit bildetldquo GF I 336 Ks Kierkegaardin lainauksen suomennos Kierkegaard 1924 19 164 ldquoVerzweiflung ist fuumlr Kierkegaard in diesem Sinne die eigentliche Form der Suumlnde das genaue Gegenteil des Glaubensldquo SB III 462 165 Teoksessaan Psychoanalyse und Moraltheologie I Drewermann viittaa vain yleisesti Kierkegaardin Kuolemansairaus-teokseen ldquoZu diesem Zweck lassen sich Gedanken aufgreifen die S Kierkegaard in der Studie acuteDie Krankheit zum Todeacute vorgelegt hat in der er den Verlust der Gnade den Verlust der Rechtfertigung in Gott als Verzweiflung beschrieb bzw umgekehrt darlegte dass es vor Gott Suumlnde ist verzweifelt zu seinldquo PM I 128 Drewermann ei esitauml yhtaumlaumln Kierkegaardin siteerausta vaumlittaumlessaumlaumln taumlmaumln pitaumlvaumln epaumltoivoa syntinauml Teoksessaan Strukturen des Boumlsen III haumln ei esitauml taumlllauml kohden mitaumlaumln viittausta SB III 462 166 ldquoEpaumltoivo on synti Synti on Jumalan edessauml eli Jumalaa ajatellen epaumltoivoisesti olla tahtomatta olla oma itsensauml tai epaumltoivoisesti tahtoa olla oma itsensaumlrdquohelliprdquosynti on epaumltoivon potensatiordquo Kierkegaard 1924 121 167 rdquoEpaumltoivo on sairautta hengessauml itseydessaumlrdquo Kierkegaard 1924 19 rdquoEpaumltoivo on hengen maumlaumlre suhtautuu ikuiseen ihmisessaumlrdquo Kierkegaard 1924 25 168 Kierkegaardin mukaan kaikilla ihmisillauml on ahdistusta vaikkakin esimerkiksi uskovan ihmisen ahdistus on erilaista kuin muiden ahdistus Kierkegaard 1948 89 92 97ndash98 169 Irrgang 1992 126

58

Jumalasta erossa olemisen tuskaa ja uskon ahdistuksettomuutta Kierkegaardin

valinta eksistentiaalisen ahdistuksen ja epaumltoivon tulkitsijaksi jaumlttaumlauml huomiotta

esimerkiksi Tillichin naumlkemyksen eksistentiaalisesta ahdistuksesta170

Terapeuttisen pyrkimyksensauml vuoksi Drewermann ei myoumlskaumlaumln kaumlsittele sitauml

mahdollisuutta ettei uskon puuttuminen johtaisi epaumltoivoon

Epaumltoivon valtaan joutuneessa ei Drewermannin mukaan ole toteutunut

olemisen (Sein) ja tietoisuuden (Bewuszligtsein) synteesi vaan haumlnen minuutensa on

haumlnen itsensauml asettama171 Ihmisen hengen kaumlsitteen sijasta haumln kaumlyttaumlauml taumlssauml

filosofista minuuden (Selbst) kaumlsitettauml172 Minuuden Drewermann maumlaumlrittelee

Kierkegaardiin tukeutuen minuus on suhde joka suhteutuu itseensauml tai se on se

seikka suhteessa ettauml suhde suhteutuu itseensauml Ihminen on aumlaumlrettoumlmyyden ja

aumlaumlrellisyyden ajallisen ja ikuisen vapauden ja vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden synteesirdquo173

Haumln kaumlyttaumlauml siis hengen ja minuuden kaumlsitteitauml sekauml ahdistuksen vallassa olevista

ettauml siitauml vapautuneista ihmisistauml Se on teologisesti ristiriitaista Ahdistuksesta

vapautuneen kohdalla henki on haumlnen mukaansa kolmas sielun ja ruumiin

170 Tillichin mukaan uskovallakin on ahdistusta vaikkei ahdistus kuulu uskoon Tillich 1961 30ndash31 171 Kierkegaard 1924 20 172Monessa muussa yhteydessauml Drewermann kaumlyttaumlauml Selbst-kaumlsitettauml syvyyspsykologisena kaumlsitteenauml Kaumlsite on taumlssauml tutkimuksessa korvattu sanalla minuus sekauml Drewermannin tukeutuessa Kierkegaardin ajatteluun ettauml haumlnen tukeutuessaan syvyyspsykologian edustajien ajatteluun Minuuden loumlytaumlmisen kanssa samanmerkityksisenauml kaumlytetaumlaumln yleisesti sekauml Kierkegaardiin ettauml syvyyspsykologisiin tulkintoihin tukeuduttaessa myoumls itsensauml loumlytaumlmisen kaumlsitettauml Aikaisemmin on vastaava Kierkegaardin termi useimmiten kaumlaumlnnetty sanalla rdquoitseysrdquo ndash naumlin esim Kierkegaard 1924 suom J Hollo Minuuden kaumlsite maumlaumlritellaumlaumln eri tavoin eri psykologisissa suuntauksissa Kaumlsityksiauml rdquoitseysrdquo ja rdquominuusrdquo pitaumlauml samamerkityksisinauml esim kognitiivista psykologiaa edustava Risto Vuorinen Vuorinen 1995 298 ja 301 Vuorinen maumlaumlrittelee psykologisesti minuuden olevan minaumlkokemus eli itseyden kokemus itseauml ja itselle taumlrkeitauml ihmissuhteita koskevien ndash tietoisten ja tiedostamattomien ndash ajatusten mielikuvien tunteiden toiveiden jne kokonaisuus minaumln elaumlmyksellinen vastine joka sisaumlltaumlauml toisaalta omasta ruumiista muodostetut mielikuvat ja toisaalta sosiaalisesta vuorovaikutuksesta sisaumlistetyt mielikuvat Vuorinen 1995 301 Analyyttisen psykologian perustaja Carl Gustav Jung puolestaan maumlaumlrittelee minuuden (Selbst) tarkoittavan ihmistauml psyykkisenauml kokonaisuutena johon sisaumlltyy tietoista ja tiedostamatonta sisaumlltoumlauml Jung 1960a GW 6 sect 891 Myoumls minaumln kaumlsite saa eri sisaumlltoumljauml Esim Vuorinen maumlaumlrittelee sen voivan tarkoittaa joko toimintaa ohjaavaa psyyken perusrakennetta(suppea merkitys) tai psyykettauml kokonaisuudessaan (laaja merkitys) Vuorinen 1995 301 Jung maumlaumlrittelee minaumln tarkoittavan niiden kaumlsitysten kokonaisuutta jotka muodostavat tietoisuuden keskuksen Jung 1960a GW 6 amp sect 810 Vuorisen suppea minaumln kaumlsite ja Jungin minaumln kaumlsite ovat laumlhellauml toisiaan 173 ldquoDas Selbst ist ein Verhaumlltnis das sich zu sich selbst verhaumllt oder ist das am Verhaumlltnis daszlig das Verhaumlltnis sich zu sich selbst verhaumlltacute acuteDer Mensch acute meinte er weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacuteldquo GF I 336 Kierkegaardin mukaan rdquoItseys on suhde joka suhteutuu itseensauml tai se on se seikka suhteessa ettauml suhde suhteutuu itsensauml itseys ei ole suhde vaan se ettauml suhde suhteutuu itseensauml Ihminen on aumlaumlrettoumlmyyden ja aumlaumlrellisyyden ajallisen ja ikuisen vapauden ja vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden synteesi lyhyesti sanoen synteesi Synteesi on kahden asia vaumllinen suhde Siten tarkasteltuna ihminen ei vielauml ole itseysrdquo Kierkegaard 1924 19

59

suhteessa ja muodostaa ykseyden itsetietoisuutena174 Drewermann sitoutuu siten

siihen Kierkegaardin tulkintaan jonka mukaan ruumiiseen ja sieluun liittyvaumlt

minuus ja rdquohenkirdquo muodostavat ykseyden naumlistauml kolmesta175

Jumala-suhteen katkeamisesta seuraavan epaumltoivon luonne paljastuu

Drewermannin mukaan parhaiten kun ihmisen eksistenssiauml tarkastellaan Jumalan

edessauml olevana (vor Gott) Epaumltoivo kun ei ainoastaan pidauml pelastusta

mahdottomana vaan myoumls kieltaumlytyy taumlysin tahtomasta sitauml ja paumlaumlttaumlauml unohtaa

Jumalan Taumlmaumln lisaumlksi epaumltoivoon sisaumlltyy vielauml suurempi epaumlsuhde

(Miszligverhaumlltnis) Jumalaan Se ilmenee subjektiivisena kykenemaumlttoumlmyytenauml kokea

epaumltoivoa epaumltoivoksi Drewermannin mukaan haumlnen naumlkemyksensauml noudattaa

Kierkegaardin epaumltoivokaumlsitystauml176 Siinauml haumln on pitkaumllti oikeassa Subjektiivista

kyvyttoumlmyyttauml kokea epaumltoivo epaumltoivoksi vastannee Kierkegaardin ajatus siitauml

ettauml ihminen on tietaumlmaumltoumln minuudestaan177 Sitauml ettauml ihminen pitaumlauml pelastusta

mahdottomana vastannee Kierkegaardin kaumlsitys rdquonaisellisesta heikkouden

epaumltoivostardquo Sen vallassa ihminen ei tahdo olla oma itsensauml Sitauml ettauml ihminen

kieltaumlytyy tahtomasta pelastusta ja tahtoo unohtaa Jumalan vastannee

Kierkegaardin naumlkemys rdquomiehekkaumlaumlstauml epaumltoivostardquo jonka vallassa ihminen

tahtoo epaumltoivoisesti olla oma itsensauml178

Kierkegaard on Drewermannin mukaan hyvin perillauml hengestauml esittaumlmaumlnsauml

maumlaumlritelmaumln rdquoraumljaumlhdysvoimastardquo Henki on naumlet Kierkegaardin mukaan ajallisen

ja ikuisen sekauml vapauden ja vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden vaumllisten vastakohtaisuuksien

174 ldquoacuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewusstsein das als Selbstbewusstsein die Einheit bildetldquo GF I 336 175 ldquoacuteDas Selbst ist ein Verhaumlltnis das sich zu sich selbst verhaumllt oder ist das am Verhaumlltnis daszlig das Verhaumlltnis sich zu sich selbst verhaumlltacute acuteDer Mensch acute meinte er (Kierkegaard) weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacute Doch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muszlig vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewuszligtsein das als Selbstbewuszligtsein die Einheit bildetldquo GF I 336 Ks Kierkegaardin lainauksen suomennos Kierkegaard 1924 19 176 ldquoEnthuumlllt sich die Verzweiflung des Fuumlr-sich-seins wenn die menschliche Existenz acutevor Gottacute gesehen wird Gerade dagegen aber wehrt sich die Verzweiflung besteht sie doch darin die Erloumlsung nicht nur fuumlr unmoumlglich zu halten sondern gar nicht mehr zu wollen und mit Vorsatz Gott vergessen zu machen Verzweiflung ist Gottvergessenheit Daher gehoumlrt es zwar zur Verzweiflung daszlig sie durch ein Miszligverhaumlltnis zu Gott entsteht bzw dieses Miszligverhaumlltnis ist aber es ist im Sinne Kierkegaards ein noch groumlszligeres Miszligverhaumlltnis zu Gott die Frage nach Gott modo ponendo auszuklammern insofern ist gerade das subjektive Unvermoumlgen die Verzweiflung noch als Verzweiflung zu empfinden selbst nur eine Form sich in ihr einzurichten nur eine Potenzierung ihrer selbstldquo SB III 466 177 Kierkegaard 1924 67ndash70 178 Kierkegaard 1924 78

60

toteutuma179 Jokainen pakenee Drewermannin mukaan vapauteen liittyvaumlauml

ahdistusta itselleen luonteenomaisella tavalla180 ja vaumllttyy taumlllauml lailla

muodostamasta omaa vastakohtien synteesiaumlaumln Ihminen pakenee ja tarrautuu

ahdistuksensa koko voimalla toiseen vastakohdista (esim vaumllttaumlmaumlttoumlmyys ndash

mahdollisuus)181 Naumlin tapahtuva vapauden torjunta johtaa Drewermannin mukaan

neljaumln toisistaan poikkeavan epaumltoivon syntyyn jotka ovat aumlaumlrellisyyden epaumltoivo

aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivo vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivo ja mahdollisuuden

epaumltoivo182 Kaikilla naumlillauml epaumltoivon muodoilla Drewermann kuvaa

Kierkegaardin tavoin ihmisen minuuden (Selbst) tilaa Jokainen niistauml ilmaisee

haumlnen mukaansa ihmisen suhteen Jumalaan Naumlitauml sisaumlisiauml tiloja voi tarkastella

useista eri naumlkoumlkulmista Niitauml ovat esimerkiksi Paul Ricœurin nimeaumlmaumlt

vastaanottavaisuuden ja ymmaumlrtaumlmisen tahtomisen ja tunteiden tasot183

Seuraavassa analysoin niistauml kaumlsin Drewermannin kaumlsitystauml epaumltoivon sisaumllloumlstauml

Analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln siitauml mitauml muotoja epaumltoivo saa aumlaumlrellisyyden

epaumltoivossa aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivossa vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivossa ja

mahdollisuuden epaumltoivossa

Aumlaumlrellisyyden epaumltoivo ja aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivo syntyvaumlt Drewermannin

mukaan siitauml ettei ihminen onnistu loumlytaumlmaumlaumln aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden

vaumllistauml synteesiauml Taumlssauml haumln tukeutuu Kierkegaardin ajatteluun184 Ihminen ei naumlet

kuulu pelkaumlstaumlaumln aumlaumlrellisyyden piiriin eikauml myoumlskaumlaumln pelkaumlstaumlaumln aumlaumlrettoumlmyyden

piiriin kuten Jumala185 Minuutensa (Selbst) loumlytaumlaumlkseen ihmisen olisi

hyvaumlksyttaumlvauml yhtauml lailla oma henkisyytensauml joka edustaa aumlaumlrettoumlmyyttauml kuin

179 rdquoKIERKEGAARDS Genie aber bestand darin die Brisanz zu entdecken die in dieser Formal steckt wenn man sie nicht bloszlig abstrakt denkt sondern als Existenzbestimmung durchlebt Denn was bedeutet es acuteGeistacute(oder besser geistige Existenz) als Reflexion als bewuszligten Vollzug eines unendlichen Gegensatzes von acuteZeitlichem und Ewigemacute acutevon Freiheit und Notwendigkeitacute zu bestimmenldquo GF I 336 Kierkegaardin naumlkemyksellauml ihmisen eksistenssiin sisaumlltyvaumlstauml ristiriitaisuudesta on taustansa Immanuel Kantin opetuksessa puhtaan jaumlrjen antinomioista Ks Kant 1997 164ndash178 180 PM I 134 PM(suom) 71ndash72 181 ldquoDer Mensch besitzt also die Faumlhigkeit zur Freiheit aber er hat zugleich die groumlszligte Angst davor frei zu sein und es liegt nichts naumlher als das er die Freiheit abschafftldquohellipldquoEr braucht statt die Synthese seiner Gegensaumltze zu binden nur einen der Spannungspole seiner selbst zu fliehen und sich an den anderen mit der Energie seiner Angst anzuklammernldquo PM I 134 PM(suom) 71ndash72 182 Naumlin myoumls Kierkegaard 1924 46 50 55 59 Kielellisesti parempia suomennoksia olisivat epaumlilemaumlttauml aumlaumlrellisyyden aiheuttama epaumltoivo jne 183 ldquoMoving laterally one might project three columns representing a finite aspect then a complementary infinite and finally the mediation of the two Then proceeding vertically three lines or levelsrdquohelliprdquoacutethe transcendental synthesisacute (sensibilityndashunderstanding) acutethe practical synthesisacute (the will) and affective fragilityacute(the emotions)rdquo Ricœur 1986 XVIII 184 PM I 133 Kierkegaard 1924 45 185 PM I 133 PM(suom) 70

61

kuulumisensa luomakuntaan eli oma aumlaumlrellisyytensauml186 Drewermann viittaa

Kierkegaardin kuvaukseen aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon muodoista

On syntiauml ettei epaumltoivoisesti joko tahdo olla Jumalan tai Jumala-kaumlsityksensauml

edessauml oma itsensauml tai sitten tahtoo epaumltoivoisesti olla juuri oma itsensauml Oman

minuuden mittana on kaiken aikaa oman minuuden kieltaumlminen187

Ihminen saattaa Drewermannin mukaan paeta synteesin vaikeutta ensiksikin

pitaumlytymaumlllauml ajalliseen eli paumlaumltyauml aumlaumlrellisyyden epaumltoivoon Haumlnen

epaumltoivoisuuttaan ei kuitenkaan ole helppo huomata sillauml haumln pystyy minuutensa

puuttumisen vuoksi sopeutumaan hyvin ympaumlristoumloumlnsauml Drewermann kuvaa

aumlaumlrellisyyden epaumltoivon vallassa elaumlvaumlauml ihmistauml Kierkegaardiin tukeutuen

maallisissa pyrinnoumlissauml viihtyvaumlksi ja niissauml menestyvaumlksi henkiloumlksi Taumlmauml voi

juuri minuuden puuttumisen vuoksi menestyauml ajallisissa asioissa eihaumln haumlntauml

vaivaa vastuu aumlaumlrettoumlmyyden edessauml188 Drewermann kuvaa siten aumlaumlrellisyyden

epaumltoivoa uskonnollisuuden torjuntana eli Ricœurin esittaumlmaumlllauml

vastaanottavaisuuden ja ymmaumlrtaumlmisen tasolla Taumlllainen ihminen sulkee

mielestaumlaumln pois sen ettauml haumln voisi loumlytaumlauml minuutensa Jumalan yhteydessauml

Kyseessauml on ihmisen aumlaumlrellisyyden ja Jumalan aumlaumlrettoumlmyyden dialektiikka

Drewermannin kuvaus aumlaumlrellisyyden epaumltoivon vallassa olemisesta on kuitenkin

ylimalkaisempaa kuin Kierkegaardin kuvaus Kuolemansairaus-teoksessa

Drewermann ei tuo esille sitauml Kierkegaardin korostusta ettauml aumlaumlrellisyyden

epaumltoivo johtuu ihmisen omasta valinnasta Onhan taumlmauml riistaumlnyt itseltaumlaumln

alkuperaumlisyytensauml ja luopunut ihmispelon vuoksi minuudestaan Drewermann ei

186 rdquoKierkegaard meinte der Mensch koumlnne nur dann ein Selbst werden wenn er imstande sei sich selbst als ein geistiges Wesen in seiner Geschoumlpflichkeit zu akzeptierenldquohellipldquoDer Mensch hat um ein Selbst zu werden die Aufgabe das Endliche und das Unendliche gleichermaszligen zu setzenldquo PM I 133 187 ldquoKierkegaard sagt dazu acuteSuumlnde ist vor Gott oder mit der Vorstellung von Gott verzweifelt nicht man selbst sein wollen oder verzweifelt man selbst sein wollen acute(Die Krankheit 73) Und eben darin daszlig die vor Gott geschieht liegt die unendliche qualitative Potenzierung der Verzweiflung Denn acuteDer Maszlig stab fuumlr das Selbst ist allezeit was dasjenige ist demgegenuumlber es Selbst ist (75)`ldquo SB III 474 Kierkegaard 1924 121 188 ldquoDie Verzweiflung der Endlichkeit die sich nach Kierkegaard darin aumluszligert unter Verlust des eigene Selbst acuteeine Nachaumlffung zu werden eine Zahl in der Masse zu seinacute(Kierkegaard Krankheit 32) Da dieses Verhalten durchaus nicht ausschlieszligt sondern sogar beguumlnstigt daszlig es dabei zu einer besonderen Art der Lebenstuumlchtigkeit kommt bleibt diese Art der Verzweiflung zumeist unbemerkt acuteWeil ein Mensch so verzweifelt ist deshalb kann er sehr gut und eigentlich noch besser in der Zeitlichkeit dahinlebenldquohellipldquogepriesenldquohellipldquogeehrt und angesehen acutenur hat er kein Selbst Es entsteht so eine Haltung die sich im Endlichen verbraucht ohne die Verantwortung fuumlr das EndlicheldquohellipldquoKierkegaard bemerkt mit Recht von denjenigen die unter dem Fehlen der Unendlichkeit verzweifelt sind acuteSie gebrauchen ihre Faumlhigkeiten sammeln Geld treiben weltliche Geschaumlfte berechnen klug usw usw werden vielleicht in der Weltgeschichte genannt aber sie sind nicht sie selbst sie haben geistig verstanden kein Selbst um dessentwillen sie alles wagen

62

myoumlskaumlaumln painota Kierkegaardin tavoin sitauml ettauml minuutensa etsimisestauml

kieltaumlytyminen ilmentaumlauml eettistauml rajoittuneisuutta189 Tunteiden taso eli ihmisen

affektiivisen haurauden tunnistaminen josta esimerkiksi Ricœur puhuu ihmisen

ulottuvuutena puuttuu Drewermannin kuvauksesta190

Myoumls aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivo johtuu Drewermannin mukaan siitauml ettei

ihminen onnistu loumlytaumlmaumlaumln aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden synteesiauml Haumln selittaumlauml

Kierkegaardiin tukeutuen kyseisen epaumltoivon syyksi hellittaumlmaumlttoumlmaumln

transsendenttisuuden kaipuun joka saa ihmisen pakenemaan sietaumlmaumltoumlntauml

rajallisuutta191 Aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivo ajaa ihmistauml asettamaan tavoitteensa

kaukaisten utopioiden toteuttamiseen192 Haumln jopa luulee ettauml haumlnen itsensauml on

tultava Jumalan kaltaiseksi voidakseen elaumlauml ihmisenauml Haumln haumlvittaumlauml oman

eksistenssinsauml kavahtaessaan oman aumlaumlrellisen minuutensa (Selbst)

konkreettisuutta193 Drewermann tuo naumlin Kierkegaardin tavoin esiin sen ettei

aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivosta kaumlrsivauml loumlydauml tahdon ja paumlaumlmaumlaumlraumln synteesiauml vaan

haumlnen epaumltoivonsa muodostuu halun ja kykenemaumlttoumlmyyden dialektiikasta Haumln

tuo esiin olennaisimman Kierkegaardin kuvauksesta vaikka ei painotakaan taumlmaumln

tavoin ihmisen epaumltoivon kokonaisvaltaisuutta194 Haumln ei myoumlskaumlaumln tavoita

Kierkegaardin esittaumlmaumln kuvauksen syvyyttauml Taumlmaumln mukaan itsestaumlaumln

vieraantunut ihminen voi naumlet paumlaumltyauml tilaan jossa ei voi kestaumlauml sitauml ettauml on

olemassa Jumalalle195 Drewermann tulkitsee joka tapauksessa hyvin

aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon vallassa olevan affektiivista haurautta joka estaumlauml taumltauml

saavuttamasta aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden vaumllistauml synteesiauml

Vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden ja mahdollisuuden epaumltoivo syntyvaumlt Drewermannin

mukaan vapauden pakenemisesta Taumllloumlin ihminen ei voi loumlytaumlauml

koumlnnten kein Selbst vor Gott ndash wie selbstisch sie auch in uumlbrigen sind (Die Krankheit 33)ldquo SB III 471ndash72 Kierkegaard 1924 50ndash54 189 Kierkegaard 1924 50ndash54 190 Ricœur 1986 81ndash132 191 rdquoLeitet Kierkegaard die Maszliglosigkeit des Verlangens und der bloszligen unendlichen acuteSehnsuchtacute also aus einer geistigen Bewegung der Transzendenz ab die auf der Flucht vor sich selbst aus dem unertraumlglichen Endlichen ins Unendliche fliehtldquo SB III 470 192 PM I 134 PM(suom) 72 193 ldquoSo koumlnnen wirldquohellipldquomit Kierkegaard sagenldquohellipldquoeine Verzweiflung des Unendlichen eine Selbstvernichtung in dem Bemuumlhen selber wie Gott den man verloren hat werden zu muumlssen um als Mensch leben zu koumlnnen ldquo SB III 471rdquoVerschwendet die Verzweiflung der Unendlichkeit weil sie die Konkretheit des Endlichen und des eigenen Selbst scheut die eigene Existenz wie acutezum Pyramidenbauacute(Kierkegaard Die Krankheit 30)ldquo SB III 469ndash70 194 Kierkegaard kuvaa aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivoa tunteen tiedon ja tahdon haaveellisuutena joka johtaa koko minuuden haaveellisuuteen joka puolestaan ilmenee esimerkiksi rdquouskonnollisena paumlihtymyksenaumlrdquo Kierkegaard 1924 49 195 Kierkegaard 1924 49

63

vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden ja mahdollisuuden synteesiauml Vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivo on

Drewermannin mukaan mahdollisuuden puuttumista niin kuin myoumls Kierkegaard

maumlaumlrittelee Ihmisen rdquominuuttardquo ei taumllloumlin tukahduta todellinen vaumllttaumlmaumlttoumlmyys

vaan ihminen itse Kyseisen epaumltoivon tunnistaa siitauml ettauml ihminen toimii omasta

mielestaumlaumln aina oikein koska tekee vain sen mikauml on pakko196 Drewermann

erottaa Kierkegaardiin tukeutuen kaksi vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivon alalajia

henkisen ja hengettoumlmaumln Haumln kuvaa kyseisten henkisen tason epaumltoivon

muotojen ilmenemistauml psyykkisellauml tasolla Hengetoumln vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden

epaumltoivo naumlyttaumlytyy mielikuvituksettomana poroporvarillisuutena joka pitaumlytyy

tosiasioihin Henkinen vaumllttaumlmaumlttoumlmaumln epaumltoivon muoto on puolestaan fatalistin

tai deterministin vakaumus joka pakottaa jatkuvaan vaumllttaumlmaumlttoumlmyyteen ja

kuolleeseen lainomaisuuteen197 Ihminen voi siten haumlnen mukaansa hukata

mahdollisuutensa aidon minuuden loumlytaumlmiseen joko vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyttaumlaumln tai

siksi ettauml pyrkii olemaan toimissaan virheetoumln Kummassakin tapauksessa

196 ldquoDie Verzweiflung der Endlichkeit die sich nach Kierkegaard darin aumluszligert unter Verlust des eigene Selbst acuteeine Nachaumlffung zu werden eine Zahl in der Masse zu seinacute(Kierkegaard Krankheit 32) Da dieses Verhalten durchaus nicht ausschlieszligt sondern sogar beguumlnstigt daszlig es dabei zu einer besonderen Art der Lebenstuumlchtigkeit kommt bleibt diese Art der Verzweiflung zumeist unbemerkt acuteWeil ein Mensch so verzweifelt ist deshalb kann er sehr gut und eigentlich noch besser in der Zeitlichkeit dahinlebenldquohellipldquogepriesenldquohellipldquogeehrt und angesehen acutenur hat er kein Selbst Es entsteht so eine Haltung die sich im Endlichen verbraucht ohne die Verantwortung fuumlr das EndlicheldquohellipldquoKierkegaard bemerkt mit Recht von denjenigen die unter dem Fehlen der Unendlichkeit verzweifelt sind acuteSie gebrauchen ihre Faumlhigkeiten sammeln Geld treiben weltliche Geschaumlfte berechnen klug usw usw werden vielleicht in der Weltgeschichte genannt aber sie sind nicht sie selbst sie haben geistig verstanden kein Selbst um dessentwillen sie alles wagen koumlnnten kein Selbst vor Gott ndash wie selbstisch sie auch in uumlbrigen sind (Die Krankheit 33)ldquo SB III 471ndash72 Kierkegaard 1924 50ndash54 196 Kierkegaard 1924 50ndash54 196 Ricœur 1986 81ndash132 196 rdquoLeitet Kierkegaard die Maszliglosigkeit des Verlangens und der bloszligen unendlichen acuteSehnsuchtacute also aus einer geistigen Bewegung der Transzendenz ab die auf der Flucht vor sich selbst aus dem unertraumlglichen Endlichen ins Unendliche fliehtldquo SB III 470 196 PM I 134 PM(suom) 72 196 ldquoSo koumlnnen wirldquohellipldquomit Kierkegaard sagenldquohellipldquoeine Verzweiflung des Unendlichen eine Selbstvernichtung in dem Bemuumlhen selber wie Gott den man verloren hat werden zu muumlssen um als Mensch leben zu koumlnnen ldquo SB III 471rdquoBeschreibt Kierkegaard die Verzweiflung der Notwendigkeit als acutedas Fehlenacute der Moumlglichkeitldquohellipldquoin dem Sinne dass dem Menschen alle Moumlglichkeit genommen wird Das Selbst des so Verzweifelten erstickt gewissermaszligen in dem Zwang immer nur das Notwendige atmen zu muumlssen und keinen Raum zur eigenen Entfaltung zu besitzen Indessen sind es nicht die Notwendigkeiten der Wirklichkeit an sich die das Selbst ersticken sondern das Subjekt selbst die das Wirklichkeit auf die Notwendigkeit reduziertldquo SB III 477 197 ldquoKierkegaard unterscheidet dabei interessanterweise zwei Unterformen der Verzweiflung der Notwendigkeit die geistige und die ungeistige Der geistlose Standpunkt der Verzweiflung der Notwendigkeit ist nach ihm die acuteSpieszligbuumlrgerlichkeitacuteldquohellipldquodie Phantasielosigkeit die sich weigert sich houmlher zu acutezwingen als bis zum Dunstkreis des Wahrscheinlichenacute die sich die Aufregung des Daseins zu fuumlrchten und zu hoffen erspart indem sie alles als gegeben und notwendig gegeben hinnimmt voumlllig auszligerstande sich auch nur vorstellen zu koumlnnen dass es anders sein koumlnnte Die geistige Form der Verzweiflung ist die Uumlberzeugung des Fatalisten oder Deterministen fuumlr den

64

unohtuu se ettauml ihminen saa mahdollisuutensa Jumalalta Jumalalle on naumlet kaikki

mahdollista Drewermann vaumlittaumlauml Kierkegaardin korostavan epaumltoivon muodoilla

sitauml ettauml ihmisen oleminen on olemista mahdollisuudessa198

Drewermann kiinnittaumlauml huomiota siihen ettauml Kierkegaard kuvaa

vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoa laumlhinnauml sen psyykkisen ilmenemisen tasolla Haumln

huomauttaa aivan oikein ettei Kierkegaard juuri kaumlsittele sitauml minkaumllaiseksi

ihminen ymmaumlrtaumlauml oman tilanteensa199 Drewermann sen sijaan pyrkii

painottamaan vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivon sisaumlltoumlauml Se merkitsee haumlnen

mukaansa minuuden tuhoa ilman Jumala-yhteyttauml Naumlin myoumls Kierkegaard

Drewermannin mukaan vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivon ymmaumlrtaumlauml vaikkei haumln

tuokaan Drewermannin mielestauml sitauml riittaumlvaumlsti esille Heistauml molempien analyysin

painopisteenauml on Drewermannin mukaan minuuden vaumlistaumlmaumltoumln musertuminen

ilman uskoa Silloin jaumlauml haumlnen mukaansa jaumlljelle vain henkevaumlauml tai hengetoumlntauml

palvontaa jossa ihminen tuhoaa itsensauml Analyysin ytimenauml on jolla ei ole

Jumalaa ei ole myoumlskaumlaumln minuutta200 Drewermannin mukaan vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden

epaumltoivossa on kysymys vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden ja Jumala-yhteyden dialektiikasta

Ihminen ei naumlet loumlydauml minuuttaan eikauml Jumalaa jos tarrautuu vaumllttaumlmaumlttoumlmyyteen

Mahdollisuuden epaumltoivolle on Drewermannin mukaan puolestaan

olennaista ettauml ihminen pitaumlauml kaikkia mahdollisuuksia avoimina ja luulee siten

vaumllttaumlvaumlnsauml vaumlaumlraumlt ratkaisut Drewermann viittaa Kierkegaardin kuvaukseen

mahdollisuuden epaumltoivosta Sen mukaan mahdollisuuden epaumltoivo ilmenee

vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden puuttumisena Minuus pakenee silloin itsensauml luota eikauml

mikaumlaumln ole sille enaumlauml vaumllttaumlmaumltoumlntauml Minuus myoumls hajottaa itseaumlaumln kuvittelemalla

sich geistig das Leben in der Anerkennung einer unabaumlnderlichen Notwendigkeit und toten Gesetzmaumlszligigkeit erschoumlpftldquo SB III 477ndash78 198 ldquoWas dem Menschen den Mut zur eigenen Freiheit zum Gebrauch seiner Phantasie zum Wagnis und zur Hoffnung der Moumlglichkeit gegenuumlber dem niederdruumlckenden Gang der Notwendigkeit gibt ist GottldquohellipldquoEs ist dies der Punkt an dem sich die Kierkegaardsche Ableitungsreihe der Formen menschlicher Verzweiflung im Grunde schlieszligtldquohellipldquodaszlig das menschliche Dasein ein Sein in Moumlglichkeit istldquo SB III 478ndash79 Kierkegaard 1924 63ndash66 199 ldquoDie Kierkegaardsche Analyse zielt sich zwar mehr darauf wie das Subjekt sich die objektive Wirklichkeit zurechtlegt als wie es sich selbst verstehtldquo SB III 478 Vrt Kierkegaard 1924 59ndash66 200 ldquoDie eigentliche Pointe seiner Analyse aber ist daszlig das Selbst notwendig erdruumlckt werden muszlig wenn es nicht an Gott glaubt daszlig ohne den Glauben an Gott nichts anderes uumlbrig bleibt als die Notwendigkeit geistig oder geistlos anzubeten und daran als Mensch als ein Selbst sich zugrundezurichten Der Kern all seiner Analysen der Verzweiflung ist acutewer keinen Gott hat der hat auch kein Selbstacuteldquo SB III 478 Kierkegaard painottaa aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivoa kuvatessaan enemmaumln naumliden epaumltoivon muotojen mielensisaumlistauml ilmenemistauml Kierkegaard 1924 46ndash54

65

kaikkea sellaista mikauml ei voi koskaan toteutua201 Epaumltoivoinen riistaumlauml

Drewermannin mukaan naumlin itseltaumlaumln kaikki mahdollisuudet todelliseksi

(wirklich) tulemiseen Haumln on tietyssauml mielessauml sellaisen arpajaisiin osallistuvan

kaltainen joka pelkaumlauml niin paljon isoa voittoa ettauml lykkaumlauml jatkuvasti

osallistumistaan Haumln on kuin kana joka ei paumlaumlse ulos vankilastaan koska juoksee

peloissaan oikean paikan ohi Haumln ei saa koskaan realisoitua mahdollisuuksiaan

vaan tuhlaa vapautensa yrittaumlessaumlaumln olla menettaumlmaumlttauml sitauml202 Ilman Jumalaa oleva

ihminen etsii epaumltoivoisesti toista ihmistauml joka pystyisi korvaamaan haumlnelle

Jumalan203 Drewermann ei kuitenkaan tuo esille sitauml Kierkegaardin korostamaa

naumlkemystauml ettauml taumlmaumln epaumltoivon vallassa oleva ihminen naumlkee mahdollisuutensa

aina vaumlaumlrin204 Haumln myoumls korostaa mahdollisuuden epaumltoivon olevan toiveunien

taumlyteistauml Haumln ei edes viittaa Kierkegaardin tavoin synkkaumlmieliseen tuskaa

tuottavaan mahdollisuuden epaumltoivon lajiin205 Mahdollisuuden epaumltoivo naumlyttaumlauml

Drewermannin mukaan olevan elaumlmaumlauml tunteiden tasolla Ihmisen affektiivinen

hauraus jota Ricœur on kaumlsitellyt ilmenee taumltauml epaumltoivoa kokevassa

Drewermannin mukaan mahdollisuuden ja Jumala-yhteyden dialektiikkana206

24 Psyykkisen ahdistuksen yhdistyminen epaumltoivoon

Jumala-suhteen puuttuminen ilmenee siis Drewermannin mukaan

ihmisolemuksen kaikilla tasoilla Epaumltoivoon yhdistyy psyykkistauml ahdistusta

Naumlkemys pohjautuu Drewermannin holistiseen ihmis- ja ahdistuskaumlsitykseen207

201 ldquoBezeichnet Kierkegaard die acuteVerzweiflung der Moumlglichkeitacute als acutedas Fehlen der Notwendigkeitacute in der Weise acutedass das Selbst in der Moumlglichkeit von sich weglaumluft so dass es kein Notwendiges hatldquohellipldquoDas Selbst verzettelt sich acuteimmer augenblicklicher und augenblicklicheracuteldquohellipldquoin einem phantastischen Spiel mit Moumlglichkeiten die indessen nie Wirklichkeit werden duumlrfenldquo SB III 476 Kierkegaard 1924 55ndash56 202 rdquoZu seinem Ungluumlck nimmt der acuteVerzweifelte der Moumlglichkeitacute sich natuumlrlich auf diese Weise jede Chance wirklich zu werden Er gleicht sein Leben lang gewissermaszligen einem Lotteriespieler der aus Angst nicht den ganzen groszligen Gewinn zu ziehen immer wieder seinen Einsatz verzoumlgert oder anders gesagt er verhaumllt sich wie ein Huhn das den Ausweg aus seiner Gefangenschaft nicht zu finden vermag weil es aus lauter Angst immer wieder an dem einen entscheidenden Punkt vorbeilaumluft an dem es innehalten muumlszligte um seine acuteeigentlicheacute Richtung zu finden Um seine Freiheit zu erhalten kommtldquohellipldquodaher niemals dahin seine Entscheidungsmoumlglichkeiten zu realisieren und so vertut er seine Freiheit um sie nicht zu verlierenldquo GF I 349 203 SB III 476 204 ldquoMahdollisuuden kuvastinrdquohelliprdquovaumlaumlrentaumlaumlrdquohelliprdquoEttauml itseys naumlyttaumlauml sellaiselta tai taumlllaiselta itsensauml mahdollisuudessa on vain puoli totuutta sillauml itsensauml mahdollisuudessa itseys ei ole vielauml laumlheskaumlaumln vaan ainoastaan puolittain oma itsensaumlrdquo Kierkegaard 1924 57 205 Kierkegaard 1924 58 206 Ricœur 1986 81ndash132 207 ldquoEs Ich und Geist ndash auf jeder dieser drei Ebenen tritt uns die Angst entgegen stets anders gewandet doch stets mit demselben Unheil verkuumlndenden Antlitzldquo GF I 309

66

Haumln on myoumls luonut mallin epaumltoivon ilmenemisestauml ihmismielen psyykkisellauml

tasolla208 Nimitaumln sitauml ahdistusmalliksi Siinauml haumln yhdistaumlauml uuspsykoanalyytikko

Fritz Riemannin (1902ndash79) nimeaumlmiauml persoonallisuustyyppejauml209 Kierkegaardin

maumlaumlrittelemiin epaumltoivon muotoihin Skitsoidisuus yhdistyy mallissa aumlaumlrellisyyden

epaumltoivoon depressiivisyys aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivoon pakkoneuroottisuus

vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoon ja hysteerisyys mahdollisuuden epaumltoivoon210

Drewermannin ahdistuskaumlsite on siten haumlnen teologisen ja syvyyspsykologisen

ahdistuskaumlsitteensauml synteesi Taumlssauml alaluvussa analysoin sitauml miten Drewermann

taumlydentaumlauml teologista ahdistuskaumlsitettaumlaumln syvyyspsykologiaa soveltamalla Vastaan

seuraaviin kysymyksiin Mitauml perusteluja Drewermann esittaumlauml mallilleen Kuinka

onnistuneesti malli yhdistaumlauml teologista ja psykologista tulkintaa Aiheuttaako

epaumltoivo ehkauml psyykkisen ahdistuksen vai paumlinvastoin

Jumala-suhteen puuttumista ei kriitikoiden mukaan voi selittaumlauml

psykoanalyysilla211 Teologian professori ja Zuumlrichin Jung-instituutin dosentti

Maria Kassel torjuu Drewermannin syvyyspsykologisen ahdistustulkinnan

Raamattu ei haumlnen mukaansa pidauml ahdistusta ihmisen osana Kassel tarttuu

Drewermannin kaumlsitykseen jonka mukaan uskonnon tehtaumlvaumlnauml on vapauttaa

ihmiset ahdistuksesta Haumlnen mielestaumlaumln vaikuttaa siltauml ettauml vain sairaat voivat

taumlmaumln mukaan loumlytaumlauml itselleen uskon212 Kassel siis epaumlilee Drewermannin

leimaavan neuroottisiksi kaikki ne ihmiset joilla ei ole uskoa Walter Kasper pitaumlauml

kyllauml ahdistusta yleisenauml ongelmana mutta sen poistaminen ei haumlnen mukaansa

ole kristinuskon paumlaumltehtaumlvauml213 Kassel ja Kasper eivaumlt arvosta Drewermannin

holistista ahdistustulkintaa jonka tavoitteena on tulkita Jumalasta erossa elaumlvaumln

ihmisen sisaumlistauml tilannetta mahdollisimman monipuolisesti Gerd Luumldemann ja

Franz Wilhelm Jansen sen sijaan arvostavat sitauml214

Drewermann perustelee teologisesti syvyyspsykologian kaumlyttaumlmistauml

uskonnollisen tilan tulkintaan Haumln vaumlittaumlauml ettauml Kierkegaardin mukaan sekauml

psykologinen ettauml eksistentiaalinen epaumltoivon tulkinta koskevat ihmisen suhdetta

Jumalaan Kierkegaardin tulkinnan eksistentiaalisesta epaumltoivosta haumln vaumlittaumlauml

208 Kaavio GF I 354 Ks Liite 1 209 rdquoDie schizoiden depressiven zwanghaften und hysterischen Persoumlnlichkeiten Riemann 1961 20 59 105 156 210 SB III 468ndash79 PM I 136ndash62 Kaavio GF I 354 Ks Liite 1 211 Vahvimmin Drewermannia ovat taumlssaumlkin suhteessa kritisoineet eksegeetit Gerhard Lohfink ja Rudolf Pesch Esim Lohfink amp Pesch1988 24ndash5 40 212 Kassel 1992 44 213 Kasper 1992 11

67

olevan erityisen laumlhellauml psykoanalyyttistauml tulkintaa215 Perustelut osuvat sikaumlli

oikeaan ettauml eksistentiaalinen ahdistus ilmenee Kierkegaardin mukaan

psyykkisellauml tasolla216 Ahdistuksen eri muotojen sitominen tiukasti toisiinsa

perustuu kuitenkin Drewermannin omaan tulkintaan Haumln yrittaumlauml tasoitella

Kierkegaardin ajattelun ja psykoanalyysin eroja217 Haumln perustelee epaumltoivon

muotojen ja psyykkisen ahdistuksen yhdistaumlmistauml omalla tulkinnallaan

Kierkegaardin ajattelusta

Psykoanalyysi soveltuu Drewermannin mukaan teologian kaumlyttoumloumln koska

se tuntee sekauml tuhoisat ettauml auttavat asenteet Haumln vaumlittaumlauml ettauml psykoanalyysi

auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln sekauml Jumalaan turvautumista ettauml Jumalan vastustamista218

Haumln ajattelee ettauml neuroosit ilmentaumlvaumlt sitauml omasta olemisesta vieraantuneisuutta

(Daseinsvereinseitigung) joka vaumlistaumlmaumlttauml kuuluu ilman Jumalaa elettaumlvaumlaumln

elaumlmaumlaumln219 Anton A Bucherin mukaan Drewermann identifioi kahden eri tieteen

kaumlsitteitauml ja sortuu siten teologian psykologisointiin220 Drewermann itse ajattelee

kaumlyttaumlvaumlnsauml syvyyspsykologiaa teologisen tulkinnan tukena Haumln vaumlittaumlauml ettauml

syvyyspsykologian avulla loumlytyy erityisen syvaumlllinen teologinen tulkinta uskosta

osattoman tilasta Kun psykoanalyysia kaumlytetaumlaumln teologisena fenomenologiana

naumlhdaumlaumln haumlnen mukaansa sen epaumltoivon syvyys johon ihminen joutuu ollessaan

etaumlaumlllauml Jumalasta Psykoanalyysi voi haumlnen mukaansa pelastaa teologisen

syntikaumlsityksen joka on haumlnen mukaansa pintapuolinen ja moralisoiva

Psykoanalyysi voi antaa teologialle sellaista eksistentiaalisuutta ettauml se loumlytaumlauml

jaumllleen uskon pelastavan voiman221 Syvyyspsykologia voi siis Drewermannin

214 Luumldemann 1992 13 14 Jansen 2004 152 215 ldquoKierkegaard zeigt wie die Psychologie und das Existenzverstaumlndnis der Verzweiflung eigentlich nur die verschiedenen Ausdrucksformen eines grundlegenden Miszligverhaumlltnisses in dem Verhaumlltnis des Menschen zu Gott und darin zu sich selbst aufgreifenldquo SB III 462 ldquoWendet Kierkegaard auf der existentiellen Ebene ein Untersuchungsverfahren an das eine enge Verwandtschaft mit den Gedankengaumlngen der Psa aufweistldquo SB III 467 216 Esim Kierkegaard 1924 33 217 Naumlin myoumls Bernhard Irrgang Irrgang 1992125ndash26 218 rdquoDie Psa fungiertldquohellipldquoalso als eine Phaumlnomenologie der Grundeinstellungen die den Menschen seelisch zerstoumlren oder heilen koumlnnenldquohellipldquoso bedienen wir uns der Psa um zu zeigen wie die Grundentscheidungen fuumlr oder gegen Gott sich in psychische Sachverhalte umsetzen und wie diese ihrerseits auf jene Grundentscheidungen hin transparent werdenldquo SB II XX 219 ldquoWir selbst gewinnen an dieser Stelle unserer Arbeitldquohellipldquodie Moumlglichkeitldquohellipldquozu fragen kann der Begriff der Suumlnde (bzw der Verzweiflung Kierkegaards) so konzipiert werden dass von daher die Neuroseformen der Psaldquohellipldquoals Grundmuster einer Existenz in der Abwendung von Gott in dem Mangel Gottes verstehbar ja ableitbar werdenldquohellipldquoWir sind so weit diese Frage mit einem eindeutigen Ja antworten zu koumlnnenldquo SB III 463 220 Bucher 1992c 110ndash13 221 ldquoErweisen sich die Neuroseformen der Psychoanalyse als notwendige Daseinsvereinseitigungen eines Lebens ohne Gott Die Kluft die bis dahin Theologie und Psychotherapie voneinander trennt laumlsst sich mithin uumlberbruumlcken indem die Neurosenlehre der Psychoanalyse selbst als eine

68

mielestauml tulkita psyykkisten tilojen lisaumlksi eksistentiaalisia tiloja Haumln nimeaumlaumlkin

ahdistustulkintansa rdquodogmatiikan ja psykoanalyysin synteesin yritykseksirdquo Haumln

ajattelee selvittaumlvaumlnsauml ihmisten kokemusta Jumala-yhteyden ulkopuolelle

joutumisesta222 Psykologisoiko Drewermann siis teologian vai saumlilyttaumlaumlkouml

teologia haumlnen ahdistustulkinnassaan oman eritysluonteensa Seuraavassa etsin

vastausta myoumls taumlhaumln kysymykseen

Drewermann perustelee Riemannin uuspsykoanalyyttiseen teoriaan

turvautumista teologisen syntikaumlsityksen kapeudella223 Haumln ei kuitenkaan

maumlaumlrittele tarkoittaako taumllloumlin jotakin tiettyauml tulkintaa vai kaikkea teologista

synnin tulkintaa Haumln unohtaa kritiikissaumlaumln koko syntiopin kehityshistorian224

Siinauml suhteessa haumlnen kaumlsityksensauml syvyyspsykologisen tuen vaumllttaumlmaumlttoumlmyydestauml

teologiselle tulkinnalle perustuu yksipuoliseen naumlkemykseen teologisesta

fenomenologiasta Inhimillisen ahdistuksen monipuolista ymmaumlrtaumlmistauml

vaatiessaan haumln kuitenkin pyrkii toteuttamaan teologian perustavoitteita225 Haumlnen

mallinsa perustana oleva holistinen ahdistuskaumlsitys on siten perusteltu myoumls

teologisesta naumlkoumlkulmasta Syvyyspsykologisen tulkinnan yhdistaumlminen

teologiseen tulkintaan ei ole teologian psykologisointia

Riemann kaumlsittelee teoriassaan skitsoidisuutta depressiivisyyttauml

pakkoneuroottisuutta ja hysteerisyyttauml persoonallisuushaumlirioumlinauml226 Drewermann

theologische Phaumlnomenologie der acuteSuumlndeacute verstanden werden muszlig die zeigt was es bedeutet in radikaler Gnadenlosigkeit im Feld der Gottesferne an sich selber in Verzweiflung zu kommen Entgegen den moralisierenden Oberflaumlchenbeschreibungen der acuteSuumlndeacute fuumlhrt die Psychoanalyse die Theologie in existentielle Zusammenhaumlnge ein an denen die heilende Kraft des Glaubens an Gott wieder finden und zuruumlckgewinnen kannldquo PM I 161 222 ldquoVersuch einer Synthese von Dogmatik und Psychoanalyseldquohellip ldquoWie wird dann der Verlust der Rechtfertigung des Daseins in Gott erfahren und was bedeutet es ausgeschlossen zu seinldquo PM I128 223 ldquoEntgegen den moralisierenden Oberflaumlchenbeschreibungen der acuteSuumlndeacute fuumlhrt die Psychoanalyse die Theologie in existentielle Zusammenhaumlnge ein an denen die heilende Kraft des Glaubens an Gott wieder finden und zuruumlckgewinnen kannldquo PM I 161 224 Hamartiologian kehittely on tapahtunut laumlhinnauml laumlnnen kristikunnassa Esim Heinrich Holze mainitsee nimeltauml merkittaumlvinauml syntikaumlsityksen kehittaumljinauml alkukirkon ajalta ja keskiajalta seuraavat apologeetit Ireneus Tertullianus Cyprianus Clemens Alexandrialainen Origenes Augustinus Johannes Scotus Anselm Canterburylainen Petrus Lombardus Bernhard Clairvauxilainen Hugo von St Victor Tuomas Akvinolainen Duns Scotus Helftan Gertrud Suuri Mestari Eckhart Wilhelm Ockhamilainen Pico della Mirandola Augustinusta haumln pitaumlauml muita merkittaumlvaumlmpaumlnauml Kaikki reformaattorit esittivaumlt omat painotuksensa syntikaumlsityksestauml ja harmatologiaa kehitettiin edelleen sekauml katolisen kirkon ettauml uskonpuhdistuskirkkojen piirissauml Holze 2004 188 Syntiopin kehityksestauml uudella ajalla lyhyesti ks esim Abraham 2004 225 Syvyyspsykologian huomioon ottamisen voi naumlhdauml liittyvaumln dogmatiikan konstruktiiviseen tehtaumlvaumlaumln selvittaumlauml kristinuskon ja muiden katsomusten suhdetta Raunio 2001 10 Kaumlrkkaumlinen 2013 266 226 rdquoWir wollen uns nun den Persoumlnlichkeiten zuwenden deren grundlegendes Problem ndash von der Seite der Angst her gesehenldquohellipldquoistldquo Riemann 1961 20 Persoonallisuushaumlirioumlt ovat mielenterveyshaumlirioumlitauml joille ovat ominaisia nuoruusiaumlstauml tai varhaisaikuisuudesta laumlhtien

69

sen sijaan kaumlyttaumlauml niistauml neuroosin kaumlsitettauml Skitsoidinen depressiivinen pakko-

oireinen ja hysteerinen neuroosi ovat haumlnen mukaansa klassisia

neuroosimuotoja227 Haumln ei tee mallissaan eroa neuroosien pysyvaumlmpaumlauml

ahdistuneisuutta ilmaisevien persoonallisuushaumlirioumliden ja normaalien

persoonallisuuden erojen vaumllille228 Haumln ei myoumlskaumlaumln mainitse mallissaan

psykoosin tasoisia haumlirioumlitauml psykosomaattisia oireita tai psyykkisiauml oireita joita

on kaumlsitellyt muissa yhteyksissauml229 Kierkegaardin maumlaumlrittelemaumlt epaumltoivon

muodot voivat haumlnen mukaansa kuitenkin ilmeisesti tulla esiin myoumls psykoosien

tasoisina Psykooseissa on nimittaumlin haumlnen mukaansa kyse samanlaatuisesta

ilmenneet syvaumlaumln juurtuneet joustamattomat ja sopeutumista haittaavat luonne- ja kaumlyttaumlytymispiirteet jotka heikentaumlvaumlt suoriutumista ja aiheuttavat kaumlrsimystauml Partonen amp Loumlnnqvist 2014 872 227 ldquoVier klassischen Neuroseformen der Schizoidie der Depression der Zwangsneurose und der Hysterieldquo GF I 322 ldquoGerade vom acutein-der-Welt-Seinacute her die vier Hauptformen der Angst in der klassischen Neurosenlehre der Psychoanalyse als Formen reflektierter Endlichkeit im Spiegel der Unendlichkeit verstehen lassenrdquo GF I 337 Neuroosi on elimellisiin syihin perustumaton psyykkinen haumliriouml jossa todellisuudentaju saumlilyy ja potilas kaumlrsii ratkaisemattomista ristiriitatilanteista aiheutuvista toistuvista ja suhteellisen pysyvistauml oireista (esim ahdistuneisuus fobiat kompulsiot tai erilaiset ruumiilliset vaivat) Partonen amp Loumlnnqvist 2014 871 Neuroosi on psykologisena kaumlsitteenauml Sigmund Freudin tunnetuksi tekemauml kaumlsite Nykyaumlaumln kaumlytetaumlaumln neuroosin kaumlsitteen sijaan mieluummin ahdistuneisuushaumlirioumln tai masennushaumlirioumln kaumlsiteitauml Kaumlsitteen aiemmista merkityksistauml ks Pietikaumlinen 2013 131ndash32 Skitsoidiselle eli eristaumlytyvaumllle persoonallisuudelle on ominaista vetaumlytyminen tunnepitoisista sosiaalisista ja muista suhteista mielikuvitukseen yksinaumlisiin harrastuksiin ja itsetutkisteluun Kyky ilmaista tunteita ja kokea mielihyvaumlauml on rajoittunut Marttunen et al 2014 471 Depressiolla tarkoitetaan masennusta mielentilaa jolle on ominaista mm mielialan lasku aloitekyvyn puute ja unihaumlirioumlt Partonen amp Loumlnnqvist 2014 867 Laajemmin esim Isometsauml 2014b 246ndash286 Depressiosta modernissa laumlaumlketieteellisessauml mielessauml on puhuttu 1800-luvun pulivaumllistauml alkaen Pietikaumlinen 2013 115 Pakko-oireisiin haumlirioumlihin luetaan pakkoajatukset ja pakkotoiminnot Koponen 2014 326 Pakkoajatuksia nimitetaumlaumln myoumls obsessioiksi ja pakkotoimintoja kompulsioiksi Partonen amp Loumlnnqvist 2014 870 871 Pakkomielteitauml on kaumlytetty laumlaumlketieteellisenauml terminauml 1800-luvun lopulta alkaen Pietikaumlinen 2013 124 Hysteria on haumliriouml jonka oireisiin kuuluu dissosiaation konversion tai somatisaation oireita Dissosiaatio on psyykkinen puolustuskeino joka erottaa jonkin psyykkisen toiminnon muista psyykkisistauml toiminnoista esimerkiksi ajatuksen siihen liittyvaumlstauml tunteesta Konversio on tiedostamattomasta psyykkisestauml ristiriidasta tai tarpeesta johtuva elimellisen toiminnon menetys tai muutos esimerkiksi halvaus kouristus muistinmenetys tai sokeutuminen Somatisaatiolla tarkoitetaan psyykkistauml puolustuskeinoa jonka kaumlyttouml johtaa niin suhteettomiin elimellisiin oireisiin etteivaumlt ne voi johtua yksinomaan elimellisestauml sairaudesta Partonen amp Loumlnnqvist 2014 869 868 870 873 Hysterian asemesta puhutaan nykyisin dissosiaatiohaumlirioumlistauml Niistauml enemmaumln Lauerma 2014 338ndash349 1800-luvun loppupuolella hysterialla tarkoitettiin erilaisia ruumiillisia yllaumlttaumlen alkavia oireita jollaisten parissa tyoumlskennellen Freud aloitti psykoanalyysin kehittaumlmisen 228 Persoonallisuudella tarkoitetaan yksiloumllle tyypillisten ominaisuuksien ja toimintatapojen kokonaisuutta joka kuvastaa ja saumlaumltelee yksiloumln elaumlmyksiauml ja kaumlyttaumlytymistauml Partonen amp Loumlnnqvist 2014 872 229 Esim psykoosit SB II 172ndash74 556ndash58 psykosomaattiset oireet SB II 195ndash96 defenssit SB II 160ndash178 Psykoosi on mielisairaus elimellinen tai psyykkinen haumliriouml jossa ihmisen todellisuudentaju on haumliriintynyt Partonen amp Loumlnnqvist 2014 872 Defenssit ovat paumlaumlosin tiedostamattomia psyykkisiauml puolustusmekanismeja eli monimutkaisia tunteiden ja tiedonkaumlsittelyn toimintatyylejauml joiden avulla aivot saumlaumltelevaumlt ristiriitatilanteissa mielen sisaumlistauml tasapainoa muuttamalla ulkoisia tai mielen sisaumlisiauml realiteetteja Loumlnnqvist 2014 80 Psykosomatiikassa tarkastellaan psyykkisten ja psykososiaalisten tekijoumliden yhteyttauml sairauksien syntyyn ja kulkuun On luovuttu maumlaumlrittelemaumlstauml yksittaumlisiauml psykosomaattisia haumlirioumlitauml ja

70

ahdistuksesta kuin neurooseissa Ne edustavat haumlnen mukaansa ainoastaan

neuroottisen ahdistuksen voimistumisesta230 Psykoottisuus kuitenkin eroaa

neuroottisuudesta muutenkin kuin vain ahdistuneisuuden voimakkuuden suhteen

Ihmisen todellisuuden taju on haumliriintynyt psykooseissa mutta ei neurooseissa

Taumltauml Drewermann ei ota huomioon Haumln kaumlyttaumlauml neuroosin kaumlsitettauml kuvaamaan

kaikkea psyykkisenauml ilmenevaumlauml ahdistusta

Drewermann perustelee neuroosin kaumlsitteen soveltuvuutta kaikkien ihmisten

mielentilan kuvaamiseen sillauml ettauml terveimmaumlstaumlkin ihmisestauml loumlytyy

neuroottisuutta ja traagisuutta Kaikki eivaumlt kuitenkaan haumlnen mukaansa ole sanan

varsinaisessa merkityksessauml neurootikkoja231 Taumlmauml kaumlsitys neuroottisuudesta

hyvaumlksytaumlaumln yleisesti Ihmisiauml ei voi jakaa jyrkaumlsti terveisiin ja sairaisiin vaan

heidaumln mahdollisen haumliriintyneisyytensauml vaumllillauml on aste-eroja Mielenterveyden

maumlaumlrittely on myoumls kulttuurisidonnaista232 Drewermann ei ole kiinnostunut

psyykkisen ahdistuksen luokittelusta vaan sen yhteydestauml ihmisen kokemaan

eksistentiaaliseen ahdistukseen Paumlaumlpaino on ahdistuksen kvaliteetilla Haumlntauml

kiinnostaa onko ahdistus skitsoidista depressiivistauml pakkoneuroottista vai

hysteeristauml Psykologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna Drewermannin ahdistusmalli

pelkistaumlauml kokemustodellisuutta koska haumln kaumlsittelee kaikkea psyykkistauml ahdistusta

neuroosin kaumlsitteen alla Asianmukaista olisi nimetauml Kierkegaardin maumlaumlrittelemien

epaumltoivon muotojen psyykkiset vastinparit persoonallisuustyypeiksi tai

persoonallisuuden laaduiksi Se vastaisi Riemannin naumlkemystauml niiden

luonteesta233

Miten siis on ymmaumlrrettaumlvauml se ettauml Drewermann nimittaumlauml syntiauml neuroosiksi

Jumalan edessauml (rdquoNeurose vor Gott)234 Haumln sanoo naumlin tukeutumalla

korostetaan psyykkisten ja psykososiaalisten tekijoumliden vaikutusta sairauksiin Joukamaa amp Mattila 2014 598 602 230 rdquoEs istldquohellipldquolediglich eine Frage nochmaliger quantitativer Steigerung wann der neurotische in den psychotischen Zustand uumlbergehtldquo SB II 558 231 ldquoQualitativ istldquohellipldquojeder Mensch acuteneurotischacuteldquohellipldquoMan haumltte nunmehr also davon zu sprechen daszlig alle Menschen eine neurotoide Struktur haben dh in ihrer Gesamtstruktur qualitative neurotische BestandteileldquohellipldquoZweifellos ist die Behauptung alle Menschen seien neurotisch einfach unsinnigldquo SB II 554ndash55 Schultz-Hencke 1951 85ndash6 Schultz-Hencke (1892ndash1953) on saksalaisen neopsykoanalyysin merkittaumlvimpiauml edustajia Myoumls PM (suom) 30 232 Taumlstauml esim Viitamaumlki 1978 131ndash5 Pietikaumlinen 2013 15ndash17 233 rdquoDie schizoiden depressiven zwanghaften und hysterischen Persoumlnlichkeitenldquo Riemann 1961 20 59 105 156 234 ldquoWirldquohellipldquoAusdruck Suumlnde als acuteNeurose vor Gottacute bevorzugenldquo SB II 558 Synnin ja neuroosin suhdetta Drewermann kaumlsittelee jahvistisen syntiinlankeemuskertomuksen syvyyspsykologisen tulkinnan yhteydessauml SB II 553ndash71

71

Kierkegaardin tulkintaan jonka mukaan vahvana vaikuttava epaumltoivo on syntiauml235

Haumln poikkeaa siten Kierkegaardin tulkinnasta jossa synti on puhtaasti teologinen

kaumlsite236 Identifioiko haumln synnin ja neuroosin kuten Bucher vaumlittaumlauml237

Drewermannin tulkinta ei ole kahden tieteenalan kaumlsitteiden identifiointia

Bucherin tarkoittamassa mielessauml Taumlmauml ei ole arvioinnissaan ottanut huomioon

Drewermannin intentiota Neuroosin kaumlsite on taumlssauml ymmaumlrrettaumlvauml vertauskuvaksi

se kuvaa synnin tuhoavaa vaikutusta238 Drewermann nimittaumlin perustelee

ilmaisunsa sopivuutta sillauml ettauml synnissauml on kyse torjunnasta vaikkakaan ei

viettivirikkeiden vaan Jumalan torjunnasta239 Perusteluksi haumln viittaa

uuspsykoanalyytikko Harald Schultz-Henckeen240 Kaumlsitteen vertauskuvallisena

kaumlyttaumlmisen puolesta puhuu myoumls se ettauml Drewermann ilmaisee yksikantaan

pitaumlvaumlnsauml psykoanalyysin tuntemia neurooseja synnin eli Jumalasta erossa

olemisen perusmallina (Grundmuster)241 Haumln korostaa kaumlyttaumlvaumlnsauml

neuroosipsykologiaa synnin fenomenologiana242 Drewermann kaumlyttaumlauml Jumala-

yhteyden puuttumisesta neuroosin kaumlsitettauml korostaakseen sen totaalisuutta

Syvyyspsykologisten ilmioumliden kaumlyttouml vertailukohtina ei ole teologian

psykologisointia

235 ldquoEpaumltoivo on synti Synti on Jumalan edessauml eli Jumalaa ajatellen epaumltoivoisesti olla tahtomatta olla oma itsensauml tai epaumltoivoisesti tahtoa olla oma itsensaumlrdquohelliprdquosynti on epaumltoivon potensatiordquo Kierkegaard 1924 121 Myoumls Lorenz Wachinger ja Heribert Wahl ovat arvioineet synnin ja neuroosin yhdistaumlmisen olevan Kierkegaardin vaikutusta Wahlin mukaan Drewermann irrottaa ahdistuksen ja neuroosin kaumlsitteet niiden kliinis-terapeuttisesta kontekstista ja muuntaa ne antropologisiksi kaumlsitteiksi Wachinger 1985 725 Wahl 1987 925ndash26 236Myoumls Eibach huomauttaa taumlstauml ldquoFuumlr Kierkegaard kann Suumlnde eigentlich gar nicht Gegenstand der Psychologie oder irgendeiner sonstigen Wissenschaft sein da sie nicht etwas acuteZwangslaumlufigesacute ist sondern durch einen qualitativen Sprung in Erscheinung tritt der nicht kausal-empirisch oder spekulativ (als notwendig) zu erklaumlren ist Sie ist auch nicht nur ein passiv erlittenes Verhaumlngnis sondern wird vom Individuum in der Angst acutedurch einen qualitativen Sprung acuteaktiv gesetzt ist mithin auch keine quantifizierbare Groumlszlige Dieser Sprung kann zumindest nicht psychologisch erklaumlrt werden allenfalls koumlnnen die daraus resultierenden Folgen psychologisch beschrieben werdenldquo Eibach 1992180 237 Bucher 1992c 112ndash13 238 Naumlin tulkitsevat asian myoumls Gregor Fehrenbacher Matthias Beier ja Josef Sudbrack Fehrenbacher 1993 36 Beier 2004 52ndash55 Sudbrack 1992b 117 239ldquoWas die Suumlnde zu einer acuteNeurose vor Gottacute machtldquohellipldquoist ja gerade der Umstand daszlig die Menschenldquohellipldquonicht eigentlich bestimmte Triebbereiche verdraumlngen sondern Gottldquo SB III XXX 240 SB III 557 241 ldquoWir selbst gewinnen an dieser Stelle unserer Arbeitldquohellipldquodie Moumlglichkeitldquohellipldquozu fragen kann der Begriff der Suumlnde (bzw der Verzweiflung Kierkegaards) so konzipiert werden daszlig von daher die Neuroseformen der Psaldquohellipldquoals Grundmuster einer Existenz in der Abwendung von Gott in dem Mangel Gottes verstehbar ja ableitbar werdenldquohellipldquoWir sind so weit diese Frage mit einem eindeutigen Ja antworten zu koumlnnenldquo SB III 463 Ks myoumls SB III 414 242 ldquoDie Kierkegaardsche Entwicklung der Formen menschlicher Verzweiflung erweitert und bestaumltigt daher die Psychologie der Neurose als eine theologische Phaumlnomenologie der Suumlnde ldquo SB III 468

72 Mitauml perusteluja Drewermann sitten esittaumlauml mallissaan tapahtuvalle

eksistentiaalisen epaumltoivon ja psyykkisen ahdistuksen muotojen yhdistaumlmiselle

Ovathan uskon puuttuminen ja mieltauml vaivaava ahdistus taumlysin eri asioita Voihan

ihminen ahdistua psyykkisesti hyvin monista syistauml joilla ei ole mitaumlaumln tekemistauml

haumlnen Jumala-suhteensa kanssa Vaumlittaumlaumlkouml Drewermann ettauml uskon tai sen

puuttumisen voi paumlaumltellauml ihmisen mielentilasta Amerikkalainen teologian

professori ja psykoanalyytikko Matthias Beier naumlyttaumlauml olevan taumltauml mieltauml Haumln

nimittaumlin tarttuu Drewermannin lausumaan jonka mukaan neuroottisen rdquoaumlidin

ikaumlvaumlnrdquo takana on Jumalan kaipuu Onko Drewermann siis loumlytaumlnyt Jumala-

suhteen puuttumisesta uuden selityksen neuroottisuudelle kuten Beier

Drewermannin tulkinnan ymmaumlrtaumlauml243 Beier paumlaumltyy naumlkemykseensauml sen

perusteella miten Drewermann tulkitsee syntiinlankeemuskertomusta244 Toisessa

yhteydessauml Beier kuitenkin torjuu sen ettauml Drewermann pitaumlisi mielen sairauksien

syynauml hengellisessauml mielessauml vaumlaumlraumlauml asennetta245 Myoumls Beier ajattelee

Drewermannin kaumlyttaumlvaumln neuroosin kaumlsitettauml totutusta poikkeavassa

vertauskuvallisessa merkityksessauml246

Mikauml siis on Drewermannin intentiona haumlnen yhdistaumlessaumlaumln mallissaan

Jumala-suhteen puuttumisesta kertovan eksistentiaalisen ahdistuksen ja

psyykkisen ahdistuksen Onko Beier oikeassa silloin kun haumln tulkitsee

eksistentiaalisen ahdistuksen aiheuttavan psyykkistauml ahdistusta Drewermannin

mukaan Naumlinhaumln Drewermann kuvaa ahdistuksen syntyvaumln

syntiinlankeemuskertomuksessa Taumlmaumln naumlkemyksen kanssa on ristiriidassa se

ettauml Drewermann painottaa neuroottisuuden muotoja kuvatessaan niiden

psykologista syntytaustaa Psyykkinen ahdistuneisuus johtuu haumlnen mukaansa

minaumln heikkoudesta Minauml on haumlnen mukaansa voimaton tiedostamattomien

243 rdquoDie Suche nach Gott auch hinter dem stets vergeblichen Verlangen steht mit dem der Neurotiker sich nach der Einheit mit der acuteMutteracute zuruumlcksehntldquo SB III 329 Beier arvioi Drewermannin pitaumlvaumln ihmisten eksistentiaalista ahdistusta heidaumln neuroosiensa syynauml ja pitaumlauml taumltauml merkittaumlvaumlnauml uustulkintanardquo Of central importance is that Drewermann holds the infinite fear of the human spirit responsible for the fact that acutenormal drive impulses and needsacute increase to levels of neurotic quantity Neurotic conflicts are thus due to an existential projection under the spell of fearrdquo Beier 2004 100 244rdquoWenn wir in der Psa Interpretation sagten die Suumlnde erscheine dort in Form einer acuteNeuroseacute so verstehen wir jetzt daszlig der Abfall von Gott in der Tat sich in den Grundformen der Neurose auslegen muszlig und daszlig die Suche nach Gott auch hinter dem stets vergeblichen Verlangen steht mit dem der Neurotiker sich nach der Einheit mit der acuteMutteracute zuruumlcksehntldquo SB III 329 245 Beier 2004 52 246 Beier 2004 53

73

puoliensa edessauml ja ahdistuu siksi viettipohjan ja yliminaumln puristuksessa247

Edelleen Drewermann pitaumlauml kiinni siitauml ettauml ihmiselaumlmaumln viisi ensimmaumlistauml vuotta

muodostavat herkaumln jakson jolloin ihmisen rdquoelaumlimellinenrdquo ahdistus saa uusia

muotoja Freudia seuraten haumln selittaumlauml psyykkisen ahdistuksen synnyn liittyvaumln

lapsen taumlrkeimpiin ihmissuhteisiin ja erityisesti aumlitisuhteeseen248

Ahdistumiskehitys niveltyy haumlnen mukaansa muuhun kehitykseen siten ettauml

lapsuudessa koettu ahdistus ilmenee myoumlhemmin kutakin kehitysvaihetta

vastaavana neuroosina249 Ahdistusten psykologisen syntytaustan painottaminen

antaisi ymmaumlrtaumlauml ettauml psyykkinen ahdistuminen haumlnen mukaansa kuitenkin

yllaumlpitaumlauml eksistentiaalista ahdistusta ellei sitten synnytauml sitauml Ihmisen Jumala-

suhteen katkeaminen voisi siten johtua psyykkisistauml syistauml Onko haumlnellauml siis

keskenaumlaumln ristiriitaisia naumlkemyksiauml ahdistuksen synnystauml

Drewermannin tulkintaa yksityiskohtaisemmin tarkastelemalla voi paumlaumltellauml

ensiksikin minkauml perusteella haumln liittaumlauml tietyt psyykkisen ahdistuksen muodot

tiettyihin epaumltoivon muotoihin Siten voi myoumls selvittaumlauml haumlnen kaumlsityksensauml eri

neuroosien ja niitauml vastaavien epaumltoivon muotojen synnystauml ja mahdollisesta

vaikutuksesta toistensa syntyyn Naumlin on myoumls loumlydettaumlvissauml kokonaiskaumlsitys

eksistentiaalis-psyykkisten ahdistusten ilmenemismuodoistandash Antaako siis

syvyyspsykologian soveltaminen uutta syvyyttauml teologiseen ahdistuksen

tulkintaan kuten Drewermann vaumlittaumlauml

Skitsoidiselle ihmiselle on Drewermannin mukaan ominaista tunnekylmyys

haumln voi puhua aumlitinsauml kuolemasta yhtauml asiallisesti kuin paumlivaumln

saumlaumlstauml250Skitsoidisuutta vastaava eksistentiaalinen tila on aumlaumlrellisyyden

247 ldquoDas Tragische entsteht in tiefenpsychologischer Sicht dort wo das Ich seinem eigenen Unbewuszligten ohnmaumlchtig ausgeliefert ist und zwischen den Gesetzen des Es und des Uumlberichs in schicksalhafter Schuld und in notwendiger Strafe zermahlen wird Das eigentliche Problem der Tragoumldie ergibt sich demnach aus einer Schwaumlche des Ichs und diese laumlszligt sich sowohl geistesgeschichtlich als auch strukturell interpretierenldquo PM I 25 Yliminauml-kaumlsitteen kaumlyttouml osoittaa Drewermannin tukeutuvan taumlssauml psykoanalyyttiseen mielenmalliin 248 GF I 318 320 249 rdquoIn dieses Schema angstbedingter Anpassung fuumlgen sich nun die Themenstellungen der vier klassischen Phasen der Triebentwicklung ein sie alle repraumlsentieren spezifische Konflikte die in jeder Biographie zwischen Mutter und Kind vorprogrammiert sind indem bestimmte Gefuumlhlsambivalenzen freilich in unterschiedlichen Staumlrkegraden unvermeidbar werden Alle vier Stadien haumlngen genetisch mit den vier klassischen Neuroseformen der Schizoidie der Depression der Zwangsneurose und der Hysterie zusammen indem die jeweiligen Angstformen von einem bestimmten Quantum an charakterbedingt acutechronifiziertacute werdenldquo GF I 321ndash22 250 PM I 156

74

epaumltoivo251 Drewermann vertaa skitsoidikon itsekkyyttauml siihen ettauml aumlaumlrellisyyden

epaumltoivosta kaumlrsivaumlltauml ihmiseltauml puuttuu oma minuus jolla olla yhteydessauml

Jumalaan Haumln perustaa naumlkemyksensauml Kierkegaardin tulkintaan252 Taumlmauml on

kuvannut kyseistauml epaumltoivoa eettiseksi rajoittuneisuudeksi Siinauml ihminen on

hukannut itsensauml luopumalla minuudestaan ja tyytymaumlllauml aumlaumlrellisen maailman

tarjoamaan elaumlmaumlaumln rdquoSellainen ihminen unohtaa itsensauml Haumln unohtaa mikauml on

haumlnen nimensauml jumalallisessa katsannossardquo253 Drewermann yhdistaumlauml naumlin

skitsoidisuuden ja aumlaumlrellisyyden epaumltoivon niiden ulkoisen ilmenemisen

perusteella Haumlnen mukaansa kyseinen neuroosi alkaa joskus kehittyauml jo lapsen

ensimmaumlisinauml elinpaumlivinauml Naumlin kaumly kun lapsi kokee aumlidin poissaolon

hylkaumlaumlmiseksi254 Kaumlsitys naumlin varhain kehittyvaumlstauml ahdistuksesta on

sopusoinnussa sen Drewermannin Kierkegaardiin tukeutuvan kaumlsityksen kanssa

ettauml ahdistus kuuluu ihmisyyteen ja erottaa ihmisen elaumlimistauml255 Drewermann

ajattelee siten skitsoidisuuden ja siihen yhdistyvaumln aumlaumlrellisyyden epaumltoivon

johtuvan varhaislapsuuden emotionaalisesta kylmyydestauml Skitsoidisesta

ahdistuksesta kaumlrsivaumln ahdistus on haumlnen mukaansa samalla varhaisempaa kuin se

ahdistus jonka syntymistauml haumln kuvaa syntiinlankeemuskertomusta

tulkitessaan256Sitauml haumln ei kaumlsittele johtaako kyseisenlainen kokemus aina

skitsoidisuuteen ja aumlaumlrellisyyden epaumltoivoon Skitsoidisuuden synnyn sitominen

jopa lapsen ensimmaumlisiin elinpaumliviin sisaumlltaumlauml kuitenkin vaumlitteen jonka mukaan

ahdistavat psyykkiset kokemukset voivat olla Jumala-suhteen katkeamisen syynauml

251 ldquoInsofern kann man wohl sagen daszlig die Kierkegaardsche Form der Verzweiflung der Endlichkeit der Neuroseform der Schizoidie entspricht daszlig also existentiell der Schizoide im Grunde ein Verzweifelter istldquo SB III 472 252 rdquoEs geht dem Schizoiden mithin staumlndig um sich selbst aber Kierkegaard bemerkt mit Recht von denjenigen die unter dem Fehlen der Unendlichkeit verzweifelt sindldquohellipldquoSie sind nicht sie selbst sie haben geistig verstanden kein Selbst kein Selbst um dessentwillen sie alles wagen koumlnnten kein Selbst vor Gottldquo SB III 472 PM I 159 Drewermann kaumlyttaumlauml taumlssauml minuuden kaumlsitettauml filosofisena ja teologisena kaumlsitteenauml 253Kierkegaard 1924 51ndash52 254ldquoDie psychogenetischen Faktoren der Schizoidie sind nach psychoanalytischer Auffassung bereits in den ersten Lebenstagen und -wochen wirksam und bestehen entsprechend dem spaumlteren Selbstgefuumlhl des Schizoiden in schweren affektiven Maumlngelnldquo PM I 158 ldquoDie erste Angst die ein Mensch erlebt ist die Angst eines Kindes von seiner Mutter verlassen zu werdenldquo GF I 318 ldquoVon daher kann man sagen daszlig die Angst vor dem Verlust der Mutter in der Tat wie die Psychoanalyse es lehrt noch weit von allen realen Aumlngsten als Grundquelle der Angst anzusehen istrdquo GF I 320 Klassisen psykoanalyysin teoriaan ei sisaumllly imevaumlisiaumln skitsoidista vaihetta jonka Drewermann on omaksunut Riemannin teoriasta ldquoAntriebsorientierten Angsttheorie die wir in der entwicklungspsychologischen 4-Phasen-Lehre der Psa als Grundlegung der entsprechenden vier Neuroseformen antreffen (vgl F Riemann Grundformen der Angst)ldquoSB II 222 Ks Riemann 1961 20ndash58 255 SB 222 ldquoMit dem Grad des Bewuszligtsein und Individualitaumlt zugleich das Quantum der Angst ansteigt nur das Individuum kann Angst empfindenldquo GF I 336 256 SB II 189

75

Taumlmauml tulkinta eroaa haumlnen eri yhteyksissauml esittaumlmaumlstaumlaumln tulkinnasta jona mukaan

Jumalasta ajauduttaisiin eroon aikaisintaan puolen vuoden iaumln jaumllkeen257

Aumlaumlrellisyyden epaumltoivon ja skitsoidisuuden vallassa olevan ihmisen

uskonnollisuutta Drewermann kuvaa sekauml teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti

Haumln tukeutuu sekauml Kierkegaardin epaumltoivotulkintaan ettauml Riemannin

uuspsykoanalyyttiseen persoonallisuuden tulkintaan Aumlaumlrellisyyden epaumltoivon

vallassa elaumlvauml ihminen viihtyy haumlnen mukaansa maallisissa pyrinnoumlissauml eikauml haumlntauml

vaivaa vastuu aumlaumlrettoumlmyyden edessauml258 Haumlnellauml ei voi olla aitoa uskonsuhdetta

Jumalaan myoumlskaumlaumln skitsoidisuutensa vuoksi Haumlnen suhtautumisensa uskontoon

voi kuitenkin ilmetauml monella tavalla259 Haumln on laumlheisyyden pelkonsa vuoksi

suhteessaan uskontoon usein skeptikko tai kyynikko260 Haumln jumaloi itseaumlaumln jos

haumlnen skitsoidisuutensa on psykoottista261 Skitsoidisuuden ulkoinen ilmeneminen

voi Drewermannin mukaan vaihdella paljon esimerkiksi silloin kun siihen

sekoittuu depressiivisyyttauml262 Jos skitsoidisesti neuroottinen rdquouskoordquo on haumlnen

uskonsa Drewermannin mukaan ahdistunutta yliminaumln uskoa263 Riemannin

teorian liittaumlminen aumlaumlrellisyyden epaumltoivon tulkintaan antaa epaumlilemaumlttauml tulkintaan

uutta ulottuvuutta

Myoumls aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon ja depressiivisyyden Drewermann yhdistaumlauml

niiden ilmenemismuodon perusteella Haumln yhdistaumlauml depressiivisen ihmisen

257 SB II 189 SB II 156ndash57 SB II 547 (taulukko) 258 ldquoDie Verzweiflung der Endlichkeit die sich nach Kierkegaard darin aumluszligert unter Verlust des eigene Selbst acuteeine Nachaumlffung zu werden eine Zahl in der Masse zu seinacute(Kierkegaard Krankheit 32) Da dieses Verhalten durchaus nicht ausschlieszligt sondern sogar beguumlnstigt daszlig es dabei zu einer besonderen Art der Lebenstuumlchtigkeit kommt bleibt diese Art der Verzweiflung zumeist unbemerkt acuteWeil ein Mensch so verzweifelt ist deshalb kann er sehr gut und eigentlich noch besser in der Zeitlichkeit dahinleben`hellip`gepriesen`hellip`geehrt und angesehen acutenur hat er kein Selbst Es entsteht so eine Haltung die sich im Endlichen verbraucht ohne die Verantwortung fuumlr das Endliche`ldquoldquoKierkegaard bemerkt mit Recht von denjenigen die unter dem Fehlen der Unendlichkeit verzweifelt sind acuteSie gebrauchen ihre Faumlhigkeiten sammeln Geld treiben weltliche Geschaumlfte berechnen klug usw usw werden vielleicht in der Weltgeschichte genannt aber sie sind nicht sie selbst sie haben geistig verstanden kein Selbst um dessentwillen sie alles wagen koumlnnten kein Selbst vor Gott ndash wie selbstisch sie auch in uumlbrigen sind` (Die Krankheit 33)ldquo SB III 471ndash72 Kierkegaard 1924 50ndash54 259Markuksen evankeliumin selityksessauml Drewermann liittaumlauml skitsoidisen ahdistuksen piirteet sekauml juutalaisiin lainoppineisiin ettauml Jeesuksen Kapernaumin synagogassa tapaamaan saastaisten henkien vaivaamaan mieheen Kertomuksen lainoppineet ovat Drewermannin mielestauml yhtauml osattomia uskosta kuin henkien vaivaama mies Raamattuun perehtyneet kirjanoppineet tunnustautuvat naumlet uskoon vain ulkoisesti niin ettei se kosketa heidaumln eksistenssiaumlaumln Taumlssauml suhteessa he ovat Drewermannin mukaan taumlysin verrattavissa demonien vallassa olevaan mieheen joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi vaikka tahtookin pysyauml erossa haumlnestauml DMK I 195 260 SB III 472 261 SB III 473 262 PM I 162 263Yliminaumln uskon synnyttaumlmisestauml Drewermann syyttaumlauml vallitsevaa kristinuskon muotoa johon kuuluu valmis oppi Syytoumls kohdistuu erityisesti katoliseen kirkkoon DMK I 198ndash99

76

vastuuntunnon ja loppumattomat syyllisyyden tunteet siihen ettauml ihminen

vieraantuu aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivossa yhauml enemmaumln itsestaumlaumln264 Oman

paumlaumlttelynsauml tueksi Drewermann viittaa esimerkein monien syvyyspsykologien

luonnehdintoihin depressiosta265 Taumlmaumlnkin ahdistuksen alkujuurta Drewermann

etsii kehitysvaiheesta josta ihmisellauml itsellaumlaumln ei nykykaumlsityksen mukaan ole

selkeitauml muistikuvia Lapsi on silloin noin kahdeksan kuukauden ikaumlinen Haumln

nimittaumlauml vaihetta myoumlhaumlisemmaumlksi oraaliseksi vaiheeksi Depressiivinen neuroosi

alkaa haumlnen tulkintansa mukaan silloin rdquovierastamisenardquo (Acht Monats-Angst)

joka johtuu siitauml ettauml lapsi on alkanut erottaa laumlheiset ihmiset vieraammista

Drewermann korostaa Freudin tulkinnasta poiketen myoumls ihmisen

syyllisyydentunteiden syntyvaumln jo taumlssauml oraalisessa eikauml kuten Freud

oidipaalisessa vaiheessa266 Taumltauml vaihetta syntiinlankeemuskertomus haumlnen

mukaansa kuvaa267 Haumln siis vaumlittaumlauml yhtaumlaumlltauml ettauml syntiinlankeemuskertomus

kuvaa noin kahdeksan kuukauden iaumlssauml alkavan ahdistuksen syntymistauml ja

hyvaumlksyy toisaalta Kierkegaardin tulkinnan ahdistuksesta ihmisen elaumlimistauml

erottavana tuntomerkkinauml268

Noin kahdeksan kuukauden iaumlssauml tai skitsoidisen ihmisen tapauksessa jo

aikaisemmin syntynyt ahdistus seuraa ilmeisesti Drewermannin mukaan ihmistauml

vaikka haumlnen ahdistuneisuutensa saisi myoumlhemmin uuden muodon

Drewermannin mukaan psykoanalyysi selittaumlauml depressiivisyyden syntyauml

lapsuudessa toteutuvan kausaalis-geneettisen oraalisuuden pohjalta Haumln on siinauml

mielessauml oikeassa ettauml psykoanalyysi korostaa lapsuuskokemusten vaikutusta

ihmisen psyykkiseen kehitykseen Kierkegaardin aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon

tulkinnasta Drewermann taas hyvaumlksyy sen ettauml kyseinen ahdistus syntyy

264 rdquoSo wie der Depressive sich fuumlr die ganze Welt verantwortlich weiszlig und infolgedessen unter der Unendlichkeit seiner Schuldgefuumlhle zugrundegehtldquohellipldquoverschwendet die Verzweiflung der Unendlichkeit weil sie die Konkretheit des Endlichen und des eigenen Selbst scheut die eigene Existenz wie acutezum Pyramidenbauacute (Kierkegaard Die Krankheit 30)ldquo SB III 469ndash70 Kierkegaard 1924 47 49 265 Haumln mainitsee nimeltauml V E Frankl O Fenichel F Riemann JH Schultz V v Gebsattel SB III 469ndash71 266ldquoDer biblische Text bedient sich eines Mythos der den Vorgang schildert wie jeder Mensch notwendig zum ersten Mal in das Gefuumlhl der Schuld hineingeraumlt wie er aus einer Ureinheit seiner oralen Gier wegen vertrieben wird und wie er dies nicht anders denn als Strafe fuumlr seine Schuld empfinden kannldquo SB II192 Freud liittaumlauml syyllisyyden tunteen synnyn myoumlhempaumlaumln oidipaaliseen eli falliseen vaiheeseen Freud 1964 289 Lapsi on silloin 3ndash4ndash5 -vuotias 267 SB II 189 SB II 156ndash57 SB II 547 (taulukko) 268 ldquoMit dem Grad des Bewuszligtsein und Individualitaumlt zugleich das Quantum der Angst ansteigt nur das Individuum kann Angst empfindenldquo GF I 336 ldquoIn der Unschuld ist der Mensch nicht als Geist bestimmt sondern seelisch in unmittelbarer Einheit mit seiner Natuumlrlichkeit bestimmtldquo Kierkegaard 1964 55ndash56

77

transsendenssin kaipuusta Taumllloumlin ihminen pakenee sietaumlmaumlttoumlmaumlstauml

aumlaumlrellisyydestauml aumlaumlrettoumlmyyteen jonka seurauksena on ahdistava syyllisyyden

tunne269

Syntiinlankeemuskertomus kuvaa siis Drewermannin mukaan sekauml

eksistentiaalisen ahdistuksen ettauml depressiivisen ahdistuksen syntyauml

Depressiivinen ahdistus ei siten Drewermannin mukaan synnytauml eksistentiaalista

ahdistusta kuten skitsoidisen ahdistuksen voi paumlaumltellauml haumlnen mukaansa

synnyttaumlvaumln Haumln ei myoumlskaumlaumln vaumlitauml aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon olevan

depressiivisyyden syynauml Haumln ei maumlaumlrittele naumliden ahdistusten vaikutussuhteita

vaan ne ovat haumlnen mukaansa saman ahdistuksen ulottuvuuksia

Aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivosta ja depressiivisyydestauml kaumlrsivaumln ihmisen

uskonnollisuutta Drewermann kuvaa sekauml Kierkegaardiin ettauml Riemanniin

tukeutuen Haumln vaumlittaumlauml Kierkegaardin tukeutuen ettauml naumlmauml ihmiset tuhoavat

itsensauml yrittaumlessaumlaumln olla Jumalan kaltaisia270 Riemanniin tukeutumalla

Drewermann puolestaan kuvaa depressiivisiauml ihmisiauml hyvin uskonnollisiksi mutta

uskonnollisuudessaan ahdistuneiksi He ovat haumlnen mukaansa taipuvaisia

omaksumaan sellaisia uskonnon muotoja joihin kuuluu itsensauml unohtaminen eli

minaumlstauml (Ich) irrottautuminen Parempaa tuonpuoleisuutta lupaavat

pelastususkonnot ovat laumlheisiauml heille koska elaumlmauml on heistauml toivotonta

kaumlrsimystauml271 Aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon tulkinta saa psykologista syvyyttauml

Riemannin uuspsykoanalyyttisen tulkinnan avulla

Kolmas psyykkisen ahdistuksen muoto on Drewermannin mukaan

pakkoneuroosi jonka haumln maumlaumlrittelee Riemanniin tukeutuen liioitelluksi

varmistamiseksi varovaisuudeksi ja ennakoinniksi272 Haumln yhdistaumlauml sen

269 ldquoAnstelle des Triebbereichs der Oralitaumlt der kausal-genetisch in der Psa zur Erklaumlrung der Depression herangezogen wirdldquohellipldquoleitet Kierkegaard die Maszliglosigkeit des Verlangens und der bloszligen unendlichen acuteSehnsuchtacute also aus einer geistigen Bewegung der Transzendenz ab die auf Flucht vor sich selbst aus dem unertraumlglichen Endlichen ins Undendliche flieht Die Folge davon muszlig natuumlrlich eine erdruumlckende Selbstuumlberforderung sein ein Gefuumlhl an allen schuldig zu seinldquo SB III 470 Vrt Kierkegaard 1924 49ndash50 270 ldquoSo koumlnnen wir mit Kierkegaard auch sagen sie sei eine Verzweiflung des Unendlichen eine Selbstvernichtung in dem Bemuumlhen selber wie Gott den man verloren hat werden zu muumlssen um als Mensch leben zu koumlnnenldquo SB III 471 271 ldquoEntsprechend neige der Depressive besonders acutein der Religionacute zu allen Religionsformen die Selbstvergessenheit die Losloumlsung vom Ich vertreten Er leidet ja am tiefsten am leben und da er hier nicht hoffen zugreifen kann stehen alle Erloumlsungsreligionen und die welche ein besseres Jenseits versprechen ihm nahe (Riemann Grundformen 72ndash73)ldquo SB III 470 Drewermann arvioi erityisesti katolisia pappeja ja saumlaumlntoumlkuntien jaumlseniauml ohjattavan omaksumaan taumlllaisen uskonnollisuuden Esim KPI 86ndash87 272 SB III 476 Drewermann esittaumlauml Riemann-viitteen (Riemann 196176) joka ei pidauml paikkaansa Riemann maumlaumlrittelee naumlin pakkoneuroottisuutta Riemann 1961 107

78

Kierkegaardin esittaumlmaumlaumln vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoon samantyyppisen

ilmenemisen perusteella Haumln perustelee yhdistaumlmistauml ensiksi sillauml ettauml Riemann

pitaumlauml pakkoneuroosia katoavaisuuden edessauml tunnettuna ahdistuksena (Angst vor

der Vergaumlnglichkeit) Toiseksi haumln perustelee yhdistaumlmistauml vetoamalla Riemannin

kollegan Viktor von Gebsattelin (1883ndash1976) kaumlsitykseen fobiasta Sen mukaan

fobian kohteet loumlytyvaumlt ihmisen sisimmaumlstauml ja pakkoneuroottinen ahdistus johtuu

oman olemuksen totaalisen tuhoutumisen uhasta273 Drewermannin mukaan

Kierkegaard kuvaa vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoa mahdollisuuden puuttumiseksi

samalla tavalla kuin Riemann ja Gebsattel kuvaavat pakkoneuroosia Ihmisen

rdquominuuttardquo eivaumlt taumllloumlin tukahduta todellisuuteen sisaumlltyvaumlt vaumllttaumlmaumlttoumlmyydet

vaan subjekti itse pelkistaumlessaumlaumln todellisuuden vaumllttaumlmaumlttoumlmyydeksi274

Pakkoneuroottinen ahdistus ja vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivo kumpuavat siis

Drewermannin mukaan samanlaisesta kokemuksesta Haumln selittaumlauml psykoanalyysin

mukaisesti ettauml lapsen ahdistus ja syyllisyydentunteet syntyvaumlt anaalisen vaiheen

aikana kun lapsen on pakko alistua muiden tahtoon275 Vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden

epaumltoivon syntyaikaa haumln ei maumlaumlrittele vastaavasti Haumln pitaumlauml selvaumlsti

pakkoneuroottista ahdistusta ja vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoa saman ahdistuksen

psyykkisenauml ja eksistentiaalisena ulottuvuutena Kuitenkaan haumln ei maumlaumlrittele

naumliden ahdistuksen muotojen vaikutusta toistensa syntymiseen

Drewermann hyvaumlksyy Kierkegaardin kaumlsityksen siitauml ettauml

vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivo ilmenee joko henkisessauml ettauml hengettoumlmaumlssauml

muodossa Hengetoumln vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivo naumlyttaumlytyy

mielikuvituksettomana poroporvarillisuutena joka pitaumlytyy asioihin sellaisinaan

Henkinen vaumllttaumlmaumlttoumlmaumln epaumltoivon muoto on puolestaan fatalistin tai

deterministin vakaumus joka pakottaa kuolleeseen lainomaisuuteen276

273 ldquoDie Zwangsneurose Riemann kennzeichnet sie als acuteAngst vor der VergaumlnglichkeitacuteldquohellipldquoDie Inhalte derldquohellipldquoPhobie sindldquohellipldquonur scheinbar in der aumluszligeren Welt lokalisiert in Wahrheit sind sie Tatsachen der inneren Welt (V v Gebsattel)ldquo SB III 476ndash77 Riemann 1961 106 Gebsattel 1959 135 274 ldquoDie Angst des Zwangsneurotikers richtet sich nicht auf etwas Bestimmtes in der Welt sondern auf die Moumlglichkeit einer totalen Vernichtung des eigenen WesensldquohellipGanz entsprechend beschreibt Kierkegaard die Verzweiflung der Notwendigkeit als acutedas Fehlenacute der Moumlglichkeitldquo hellipldquoin dem Sinne daszlig dem Menschen alle Moumlglichkeit genommen wirdldquohellipldquoIndessen sind es nicht die Notwendigkeiten der Wirklichkeit an sich die das Selbst ersticken sondern das Subjekt selbst das die Wirklichkeit auf die Notwendigkeit reduziertldquo SB III 476ndash77 275 GF I 326ndash27 Anaalinen vaihe sijoitetaan yleensauml 1 ndash 3 vuoden ikaumlaumln 276 ldquoKierkegaard unterscheidet dabei interessanterweise zwei Unterformen der Verzweiflung der Notwendigkeit die geistige und die ungeistige Der geistlose Standpunkt der Verzweiflung der Notwendigkeit ist nach ihm die acuteSpieszligbuumlrgerlichkeitacuteldquohellipldquodie Phantasielosigkeit die sich weigert sich houmlher zu acutezwingen als bis zum Dunstkreis des Wahrscheinlichenacute die sich die Aufregung des

79

Pakkoneurootikko kieltaumlauml naumlin ahdistuksensa Drewermannin mukaan

pakkoneurootikon suhde uskontoon maumlaumlraumlytyy henkisestauml positiosta kaumlsin Taumlmauml

pakenee tuhoutumista taumlydellisyyden tavoitteluun Haumln pyrkii Jumalan kaltaiseksi

Haumln uskoo loumlytaumlvaumlnsauml rauhan ainoastaan taumlydellisessauml virheettoumlmyydessauml mutta

epaumlonnistuu siinauml Haumln huomaa joutuvansa liiallisen vastuun

syyllisyydentunteiden kilpailupakon ja tarkistamispakon noidankehaumlaumln277

Drewermann syyttaumlauml kyseisestauml kehityksestauml autoritaarista kristillistauml

kasvatusta278 Myoumls yhteisoumlt tai ihmisjoukot voivat Drewermannin mukaan elaumlauml

pakkoneuroottisen ahdistuksen vallassa279 Haumln pitaumlauml esittaumlmistaumlaumln esimerkeistauml

paumlaumltellen vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoa pakkoneuroottisuuden synnyttaumlmaumlnauml

Syvyyspsykologinen ahdistuksen tulkinta antaa taumlssaumlkin tapauksessa

lisaumlulottuvuutta teologiselle ahdistuksen tulkinnalle

Hysteerinen ahdistus on Drewermannin mukaan syvyyspsykologisesta

naumlkoumlkulmasta katsottuna vapauden kaipuuta ja kaikkien rajoitusten kaihtamista280

Eksistenssifilosofisesti se on vieraisiin rooleihin pakenemista Taumlmauml ei kuitenkaan

tuota arvostusta ihmiselle itselleen vaan haumlnen vieraantuneelle minaumllleen (Ich)

Hyvaumlksyntauml ei kosketa ihmisen omaa minuutta (Selbstsein) vaan osoittaa

pikemminkin ettauml rdquotoisille-olemisenrdquo (Fuumlr-andere-Sein) petkutus on onnistunut

Hysteeriset oireet ilmentaumlvaumlt siten vieraannuttavan ahdistuksen pakenemista281

Mahdollisuuden epaumltoivon ja hysteerisen neuroottisuuden liittaumlauml siten

Drewermannin mukaan yhteen niiden sisaumlltouml Kierkegaardin mahdollisuuden

Daseins zu fuumlrchten und zu hoffen erspart indem sie alles als gegeben und notwendig gegeben hinnimmt voumlllig auszligerstande sich auch nur vorstellen zu koumlnnen daszlig es anders sein koumlnnte Die geistige Form der Verzweiflung ist die Uumlberzeugung des Fatalisten oder Deterministen fuumlr den sich geistig das Leben in der Anerkennung einer unabaumlnderlichen Notwendigkeit und toten Gesetzmaumlszligigkeit erschoumlpftldquo SB III 477ndash78 Kierkegaard 1924 63ndash66 277 ldquoDie Moumlglichkeit einer totalen Vernichtung des eigenen Wesens um diese zu huumlten flieht der Zwangsneurotiker in ein acuteGottaumlhnlichkeitsstrebenacuteldquohellipldquoNur in der Fehlerlosigkeit einer absoluten Seinsvollkommenheit und Seinsnotwendigkeit glaubt der Zwangsneurotiker seine Ruhe zu finden ndash und findet stattdessen in einem ewigen Kreislauf von Uumlberverantwortung Schuldgefuumlhlen Konkurrenzaumlngsten und Kontrollzwaumlngen niemals mehr zu sich selbstldquo SB III 477 278 KPI 127 133 Drewermann kritisoi erityisesti katolista kasvatusta GF I 326ndash28 Gespraumlche 508 Raamatustakin loumlytyy haumlnen mukaansa esimerkkejauml pakkoneuroottisesta uskonnollisuudesta apostoli Paavali ei ennen Damaskon tien kokemustaan antanut toisten elaumlauml koska ei osannut sitauml itsekaumlaumln Boumlses 80 279 Taumltauml Drewermann on kaumlsitellyt erityisesti Markuksen evankeliumin kommentaarissaan Esim DMK I 276ndash78 DMK I 428ndash29 280 SB III 475 281 rdquoExistenzphilosophisch betrachtet erscheint die Hysterie als ein Ausweichen vor dem eigenen Sein zu Flucht in fremde Rollenvorschriften stets in der Hoffnung auf diese Weise die mangelnde Liebe und Wertschaumltzung zu erringen Notgedrungen ist diese Hoffnung allerdings truumlgerisch der Beifall fuumlr die uumlbernommene Rolle gilt nicht dem eigenen nur dem entfremdeten Ich er beruumlhrt nicht die Wahrheit des Selbstseins er praumlmiert allenfalls die gelungene Taumluschung des Fuumlr-andere-

80

epaumltoivosta esittaumlmauml analyysi on haumlnen mukaansa sopusoinnussa muun muassa

Riemannin esittaumlmien hysteerisen neuroosin tuntomerkkien kanssa282 Haumln

ajattelee hysteerisyyden psykologisten maumlaumlritelmien sopivan kuvaamaan myoumls

mahdollisuuden epaumltoivoa Haumln yhdistaumlauml myoumls naumlmauml eksistentiaalisen ja

neuroottisen ahdistuksen muodot samankaltaisen ilmenemismuodon perusteella

Hysteerinen neuroosi syntyy Drewermannin mukaan lapsen luonnolliseen

kehitykseen kuuluvan oidipaalisen ahdistuksen pohjalta283 Taumltauml haumln kuvaa

laumlhinnauml Freudin tulkintaan tukeutuen Insestitabu estaumlauml sen mukaan seksuaaliset

tunteenilmaisut omia vanhempia kohtaan mutta ahdistusta voi aiheuttaa myoumls

kulttuuriin ja uskontoon liittyvauml seksuaalimoraali Drewermann korostaa

erityisesti taumltauml yhteisoumlllistauml vaikutusta Alkuperaumliset viettivirikkeet heraumlttaumlvaumlt

haumlnen mukaansa niin paljon ahdistusta ettauml ne on pakko torjua ja upottaa

tiedostamattomaan Ne eivaumlt silti lakkaa vaikuttamasta vaan johtavat ihmisen

etsimaumlaumln ihmistauml joka voisi ottaa itselleen isaumln tai aumlidin roolin Vanha

oidipaalinen ahdistus muuttuu naumlin voimakkaaksi riippuvuusahdistukseksi joka

ilmenee hysteerisen neuroosin muodossa284 Sitauml milloin ja miten

eksistentiaalinen ulottuvuus yhdistyy hysteeriseen ahdistukseen Drewermann ei

kaumlsittele Haumln ei maumlaumlrittele psyykkisen ja eksistentiaalisen ahdistuksen toisiinsa

vaikuttamisen suuntaa

Mahdollisuuden epaumltoivon luonteeseen tuo Drewermannin mukaan

kuitenkin lisaumlvaloa jos sen ymmaumlrretaumlaumln tulevan ilmi hysteerisenauml ahdistuksena

Hysteerikko pakenee nimittaumlin omaa itseaumlaumln toisen ihmisen luo ja tekee taumlstauml

itselleen jumalan285 Hysteerikko ei voi siksi loumlytaumlauml itselleen turvapaikkaa Jumalan

luota286 Taumlhaumln perustuu Drewermannin mukaan se ettauml Freud pitaumlauml

uskonnollisuutta hysteerisenauml Katolinen kirkko edistaumlauml haumlnen mukaansa monin

tavoin taumlllaista uskonnollisuutta Sitauml edistaumlvaumlt haumlnen mukaansa paavin isaumlhahmo

Seins Auch die Hysterie ist so betrachtet nichts als eine Flucht vor der entfremdenden Angstldquo GF I 342 282 rdquoVollkommen in Uumlbereinstimmung mit diesen Kennzeichnungen der Hysterie bezeichnet Kierkegaard die acuteVerzweiflung der Moumlglichkeitacuteldquo hellipldquoExistentialanalytisch kommt Kierkegaard also mit der Analyse der acuteVerzweiflung der Moumlglichkeitacute zu den gleichen Bestimmungen die die Psa von der Neuroseform der Hysterie trifftldquo SB III 476 283 Oidipaali- eli fallinen vaihe sijoitetaan yleensauml 3ndash6 -vuoden ikaumlaumln 284 GF I 328ndash330 285 rdquoZum hysterischen Erlebenldquohellipldquogehoumlrt die Steigerung des Liebespartners zu einer absoluten quasi goumlttlichen PersonldquohellipldquoFuumlr hysterische Erleben muszlig der andere ein Gott sein weil das eigene Ich als so klein und unbedeutend erlebt wirdldquo GF I 499

81

halujen tukahduttamisen pakko ja naiskuvan kaksinaisuus eli syntisen Eevan ja

pyhaumln Marian vastakkaisuus287 Drewermann lisaumlauml epaumlilemaumlttauml Riemannin

hysteriatulkintaa soveltamalla ymmaumlrrystauml mahdollisuuden epaumltoivona ilmenevaumlauml

uskonnollisuutta kohtaan Haumlnellauml lienee kuitenkin yksipuolinen naumlkemys

katolisuuden erityiskorostusten vaikutuksesta ihmisen tunne-elaumlmaumlaumln

Drewermannin ahdistusmallissaan esittaumlmaumln perusteella voi paumlaumltellauml ettauml

eksistentiaaliseen ahdistukseen yhdistyy haumlnen mukaansa aina psyykkistauml

ahdistusta Ahdistuksen eri muodot liittyvaumlt yhteen fenomenologisen

yhtaumllaumlisyytensauml perusteella Neurooseiksi nimetyn psyykkisen ahdistuksen lajien

ja epaumltoivon muotojen yhdistaumlminen samanlaisen ilmenemisen pohjalta on

perusteltua Niin psyykkistauml kuin eksistentiaalistakin alkuperaumlauml oleva ahdistus

tulee naumlet julki psyykkisessauml tai psykofyysisessauml muodossa Psykologisesta

naumlkoumlkulmasta kyseessauml on kaksi vaumlhintaumlaumln samansukuista ilmioumltauml Ihmisen

epaumltoivo Jumala-suhteen puuttumisen vuoksi voi ilmetauml vain haumlnen psykofyysisen

olemuksensa kautta Neuroosien ja epaumltoivon muotojen rinnastamista voi taumlstauml

naumlkoumlkulmasta pitaumlauml reaalista tilannetta kuvaavana onnistuneena ratkaisuna

Ahdistuksen psyykkisen ilmenemisen osalta Drewermannin syvyyspsykologisen

tulkinta tuo ilmi saman kuin haumlnen teologinen tulkintansakin Siinauml mielessauml

haumlnen ahdistuskaumlsitteensauml on teologisen ja syvyyspsykologisen ahdistuskaumlsityksen

synteesi

Drewermannin ahdistusmallilla on myoumls rajoituksensa Haumln ei saa kaikkea

mainitsemaansa ahdistusta mahtumaan sen puitteisiin Haumln pitaumlauml naumlet ensiksikin

kiinni siitauml Kierkegaardin naumlkemyksestauml ettauml inhimillinen epaumltoivo ilmenee vain

neljaumlssauml muodossa Toiseksi haumln pitaumlauml kiinni siitauml ettauml naumlillauml epaumltoivon muodoilla

on tarkat vastineensa neljaumlssauml neuroosilajissa288 Kuitenkin haumln myoumlntaumlauml oikeaksi

sen psykologisen kaumlsityksen ettauml neuroosilajit esiintyvaumlt useimmiten toisiinsa

sekoittuneina Esimerkiksi skitsoidis-depressiivinen ahdistus ja pakkoneuroottis-

hysteerinen ahdistus ovat haumlnen mukaansa yleisiauml289 Haumln ei kuitenkaan esitauml

286 rdquoHysterikerldquohellipldquoversucht der Haltlosigkeit seiner Existenz zu entrinnen indem er in den anderen hineinflieht und ihn zum Gott erklaumlrtldquohellipldquoDer Hysteriker muszlig lernen daszlig er Halt in sich genug vor Gott besitzen kann um den anderen nicht vergoumlttlichen zu muumlssenldquo PM I 148 287 Glaube 73 288 ldquoDie Hauptformen der Verzweiflungldquohellipldquoihr genaues Pendant in den Grundthemen der vier Hauptformen der Psa Neurosenlehre habenldquohellipldquoWir koumlnnen mit Kierkegaard apriori zeigen daszlig die menschliche Existenz in bestimmten Formen der Verzweiflung ndash und nur in diesen ndash auftreten kann und muszligldquo SB III 463 289 rdquoZwar kommen die genannten Neuroseformen oft genug acutereinrassigacute vor aber meist treten sie gemischt auf wobei besonders die Gegensatzpaare selbst mit Vorliebe Kreuzungen eingehen so

82

mikauml epaumltoivon muoto vastaisi kyseisiauml sekoittuneita neurooseja290 Haumln ei

vaumlitteestaumlaumln huolimatta onnistu loumlytaumlmaumlaumln eksistentiaalista vastinetta kaikille

mainitsemilleen psyykkisen ahdistuksen lajeille Taumlmauml on kuitenkin

ymmaumlrrettaumlvissauml inhimillisen kokemuksen moninaisuuden vuoksi

Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen keskeisten muotojen

yhteenkuuluvuuden osoittaminen lisaumlauml kuitenkin eksistentiaalisen ahdistuksen

ilmenemismuotojen ymmaumlrtaumlmistauml

Drewermann jaumlttaumlauml yleensauml avoimeksi sen miten eksistentiaalinen ja

psyykkinen ahdistus vaikuttavat toisiinsa Skitsoidisuus ja pakkoneuroottisuus

naumlyttaumlvaumlt haumlnen mukaansa synnyttaumlvaumln vastaavia epaumltoivon muotoja Toisten

eksistentiaalisen ahdistuksen ja psyykkisen ahdistuksen muotojen

vaikutussuhdetta haumln ei kuitenkaan maumlaumlrittele Haumlnen ahdistusmallinsa ei tue sitauml

Beierin vaumlitettauml ettauml neuroottinen ahdistus johtuisi eksistentiaalisesta

epaumltoivosta291 Haumlnen tavoitteenaan lienee laumlhinnauml osoittaa eri tavoilla ilmenevaumln

ahdistuksen holistisuus Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen vaikutusta

toisiinsa ei voine maumlaumlritellaumlkaumlaumln yleisellauml tasolla Se johtuu niiden luonteesta292

Drewermann ei myoumlskaumlaumln ilmaise selvaumlsti sitauml missauml iaumlssauml haumln ajattelee

ihmisyyteen haumlnen mukaansa kuuluvan ahdistuksen astuvan ihmisyksiloumliden

elaumlmaumlaumln Syntiinlankeemuskertomuksen tulkinnassaan haumln sijoittaa sen noin

kahdeksan kuukauden ikaumlaumln mutta skitsoidista ahdistusta kaumlsitellessaumlaumln lapsen

ensimmaumlisiin elinpaumliviin293 Haumln ei suhteuta toisiinsa eri yhteyksissauml esittaumlmiaumlaumln

kaumlsityksiauml

daszlig man von schizoid-depressiven oder zwangsneurotisch-hysterischen Mischstrukturen sprechen muszligldquo PM I 162 290 Drewermann ei maumlaumlrittele taumlsmaumlllisesti mitauml haumln tarkoittaa skitsoidisen ja depressiivisen neuroosin tai pakkoneuroottis-hysteerisen neuroosin sekoittumisella Kyseisen sekoittumisen voidaan ajatella olevan ajoittaista tai jatkuvaa ja painottuvan jommankumman neuroosin suuntaan tai olevan esimerkiksi yhtauml vahvasti skitsoidista ja depressiivistauml Jos kierkegaardilaisten epaumltoivon muotojen ja Riemannin mainitsemien neuroosilajien vastaavuudesta pidetaumlaumln kiinni kuten Drewermann edellyttaumlauml olisi rdquotasavahvaardquo skitsoidis-depressiivisenauml ilmenevaumlauml psyykkistauml ahdistusta vastaamassa aumlaumlrellisyysndashaumlaumlrettoumlmyys epaumltoivo Aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden synteesi merkitsisi kuitenkin Kierkegaardilta omaksutun mallin mukaan vapautta eikauml epaumltoivoa Skitsoidis-depressiiviselle ahdistukselle ei siis ainakaan kyseisessauml tapauksessa loumlytyisi vastaparia eksistentiaalisen ahdistuksen alueelta eikauml siis olisi ajateltavissa mitauml kyseisen psyykkisen ahdistuksen syvyyspsykologinen kuvaus ilmaisisi ihmisen uskosta tai epaumluskosta 291 Beier 2004 100 292 Kassel 1992 44 Sudbrack 1992a 62 293ldquoDie psychogenetischen Faktoren der Schizoidie sind nach psychoanalytischer Auffassung bereits in den ersten Lebenstagen und -wochen wirksam und bestehen entsprechend dem spaumlteren Selbstgefuumlhl des Schizoiden in schweren affektiven Maumlngelnldquo PM I 158 SB II 189 SB II 156ndash57 SB II 547 (taulukko)

83 Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen vuorovaikutussuhteen

maumlaumlrittelemaumlttoumlmyys on tehnyt Drewermannin mallin alttiiksi monenlaisille

tulkinnoille Se selittaumlauml Maria Kasselin kannan jonka mukaan Drewermann

patologisoi uskonnon pitaumlessaumlaumln ahdistusta uskonnollisuuden ja uskon

kaumlynnistaumljaumlnauml (Urmotor) Kasselin mukaan Drewermann siis vaumlittaumlauml ettauml uskon

puute tai uskominen johtuu aina psyykkisistauml syistauml Edellauml oleva analyysi

kuitenkin osoittaa ettauml Drewermann ei ole vaumlittaumlnyt taumlllaista Haumln on tyytynyt

etsimaumlaumln eksistentiaalista ja psyykkistauml ahdistusta yhdistaumlviauml tekijoumlitauml ja

syventaumlmaumlaumln naumlin teologista kaumlsitystauml ahdistuksesta Esimerkiksi Josef Sudbrack

ei tee Kasselin paumlaumltelmiauml vastaavia paumlaumltelmiauml vaan pitaumlauml Drewermannin tulkinnan

ansiona kristillisen tulkinnan liittaumlmistauml tuttuun psykologiseen kontekstiin294

Drewermannin ahdistusmallin merkitys sisaumlltyy ahdistuksen eri muotojen

keskinaumlisen riippuvuuden osoittamiseen mutta ei taumlmaumln riippuvuuden suunnan

maumlaumlrittaumlmiseen

Psyykkisen ahdistuneisuuden maumlaumlraumln tiedetaumlaumln vaihtelevan sekauml yksiloumlittaumlin

ettauml saman yksiloumln kohdalla tilanteittain Drewermannin mukaan eksistentiaalinen

ahdistus yhdistyy psyykkiseen ahdistukseen joten myoumls sen maumlaumlraumln voi olettaa

vaihtelevan haumlnen mukaansa vastaavasti Ahdistusmalli tuo selkeaumlsti esiin sen

ettauml ihmisen psyykkinen ahdistus voi kertoa haumlnen Jumala-suhteeseensa liittyvaumlstauml

eksistentiaalisesta ahdistuksesta Se tuo lisaumlvaloa inhimillisen ahdistuksen

moninaisuuteen

25 Syvyyspsykologia Jumalasta erossa elaumlmisen tulkitsijana

Drewermannin teologisen antropologian avainkaumlsite on ahdistus joka on

haumlnen mukaansa ihmisolemuksen kaikkia tasoja koskeva uskolle vastakkainen

tila295 Siksi haumln tulkitsee ahdistusta sekauml teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti

Taumlssauml alaluvussa arvioin mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa

soveltamalla teologiseen ahdistuksen tulkintaan ja mikauml on syvyyspsykologian

soveltamisen teologinen merkitys Taumllloumlin keskityn haumlnen paumlaumlvaumlitteisiinsauml joiden

mukaan1) eksistentiaalinen ahdistus on universaalia 2) se erottaa ihmisen

Jumalasta ja 3) se estaumlauml ihmistauml loumlytaumlmaumlstauml minuuttaan ja Jumalaa Taumllloumlin selviaumlauml

294 Sudbrack 1998 74 295 ldquoVor allem der Begriff der Angstldquohellipldquomuszlig fortan innerlicher und wesentlicher verstanden werden in dem all die Formen neurotischer Angst auf die geistige Angst vor sich selbst

84

onko perusteltua yhdistaumlauml Drewermannin tavoin syvyyspsykologista tulkintaa

teologiseen ahdistuksen tulkintaan

1) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuo siihen teologiseen

kaumlsitykseen jonka mukaan ahdistus on universaalia

Drewermann lisaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla psyykkisen

ulottuvuuden kaumlsitykseensauml kaikkien ihmisten eksistentiaalisesta ahdistuksesta296

Eksistentiaalinen ahdistus ilmenee haumlnen mukaansa erilaisina epaumltoivon muotoina

joihin haumln liittaumlauml ahdistusmallissaan niitauml vastaavat neuroottisen ahdistuksen

muodot297 Naumlin haumln tekee soveltamalla omintakeisesti Fritz Riemannin kaumlsitystauml

erilaisista persoonallisuustyypeistauml298 Olen osoittanut ettauml haumln kaumlyttaumlauml neuroosin

kaumlsitettauml kaikesta ahdistuneisuudesta Haumln laajentaa naumlin teologisen

ahdistuskaumlsitteen holistiseksi ahdistuskaumlsitteeksi

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella siihen

teologiseen kaumlsitykseen jonka mukaan ahdistus on universaalia

Onko psyykkinen ahdistus kuitenkaan yhtauml universaalia kuin Jumala-

suhteen puuttumisesta johtuva eksistentiaalinen ahdistus Voidaanko teologiassa

hyvaumlksyauml kaumlsitys jonka mukaan kaikki rdquolapsenuskonsardquo kadottaneet ovat

psyykkisesti ahdistuneita Esimerkiksi Kassel on epaumlillyt Drewermannin

leimaavan kaikki uskosta osattomat neuroottisiksi299 Bucher puolestaan on

ymmaumlrtaumlnyt Drewermannin identifioivan syntisyyden ja neuroottisuuden ja

yhdistaumlvaumln siten vaumlaumlraumlllauml tavalla kahden eri kaumlsitejaumlrjestelmaumln kaumlsitteitauml300

Kassel ja Bucher eivaumlt ota arvostelussaan huomioon Drewermannin tapaa

kaumlyttaumlauml neuroosin kaumlsitettauml kaikenlaisesta ja kaikenasteisesta psyykkisestauml

ahdistuksesta Taumlllainen kaumlsitteen kaumlyttouml on perusteltavissa koska terveimmillaumlkin

ihmisillauml voi olla ahdistuneisuutta jossa on neuroottisia piirteitauml301 Drewermann

perustelee mallissaan toteuttamaa neuroosien ja epaumltoivon muotojen yhdistaumlmistauml

sillauml ettauml Kierkegaardin mukaan eksistentiaalinen ahdistus ilmenee psyykkisellauml

zuruumlckgefuumlhrt werdenldquo SB III XXIII ldquoDie Angst der Existenz beruhigt sich nur durch das Vertrauenldquo SB III XLI 296 Ks luvut 22 23 ja 24 297 SB III 468ndash79 PM I 136ndash62 Liite 1 298 rdquoDie schizoiden depressiven zwanghaften und hysterischen Persoumlnlichkeiten Riemann 1961 20 59 105 156 299 Kassel 1992 44 300 Bucher 1992c 112ndash13 301 Drewermann perustelee yhdistaumlmisen naumlin SB II 554ndash55

85

tasolla302 Kierkegaardin kaumlsitys eksistentiaalisen ahdistuksen ilmenemisestauml

ihmisen psyykkisyyden kautta vastaa psykologista kaumlsitystauml mielensisaumlisen

kokemisen ilmenemisestauml psyykkisyyden vaumllityksellauml Ahdistuksen psyykkisen

ilmenemisen osalta Drewermannin syvyyspsykologinen tulkinta tuo siten ilmi

saman kuin haumlnen teologinen tulkintansakin Kaumlsitys kaikkien ihmisten

ahdistuneisuudesta voidaan naumlin ollen hyvaumlksyauml teologiaa rikastuttavaksi

tulkinnaksi jos ahdistuneisuutena pidetaumlaumln yleistauml ahdistumisen kykyauml

Drewermann taumlydentaumlauml siten syvyyspsykologiaa soveltamalla teologista

kaumlsitystauml jonka mukaan kaikki ihmiset ovat ajautuneet elaumlmaumlssaumlaumln ahdistuksen

valtaan ja elaumlvaumlt erossa Jumalasta Psyykkinen ahdistus ilmentaumlauml osaltaan sitauml ettauml

ihmisellauml ei ole Jumala yhteyttauml Syvyyspsykologisesti tulkittava psyykkinen

ahdistus on yhtauml yleistauml kuin Jumalasta erossa elaumlminen Se on merkittaumlvauml

teologinen uustulkinta

2) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuo siihen teologiseen

kaumlsitykseen jonka mukaan ahdistus erottaa ihmisen Jumalasta

Ahdistuksen syntymistauml syntiinlankeemuskertomuksessa tulkitessaan

Drewermann painottaa eksistentiaalisen Jumala-suhteeseen liittyvaumln

epaumlvarmuuden olevan ahdistumisen taumlrkeimpaumlnauml syynauml Haumln pitaumlauml

psykoanalyyttisiauml lisaumlnaumlkoumlkohtia parempina kuin analyyttisen psykologian

esittaumlmiauml vaikka arvioi freudilaisenkin tulkinnan loumlytaumlvaumln kertomuksesta siihen

sisaumlltymaumlttoumlmiauml motiiveja303 Haumln tulkitsee kuitenkin psykoanalyyttisesti mutta

toisin kuin Freud ettauml kertomus kuvaa lapsen oraalisen kehitysvaiheen

loppupuolta304 Kaumlsitellessaumlaumln ahdistuksen syntymistauml kehityspsykologisesta

naumlkoumlkulmasta Drewermann painottaa psyykkisen ahdistuksen liittyvaumln ihmisen

kaikissa kehitysvaiheissa Jumalasta erottavaan eksistentiaaliseen ahdistukseen

Naumlin haumln tuottaa syvyyspsykologiaa soveltamalla monia lisaumlnaumlkoumlkohtia

tulkintaansa Jumalasta erossa elaumlmisestauml305

Drewermannin teologinen tulkinta ahdistuksesta on joko-tai -tulkintaa

ihmisellauml joko on Jumala-suhde eikauml ahdistusta tai se puuttuu ja haumln on

302 SB III 462 467 Kierkegaard 1924 33 303 SB II 102 118 120ndash21 304rdquoDie Frage muszligte sich naumlmlich alsbald stellen ob der Oumldipuskomplex nicht viel zu spaumlt auftritt um die Herkunft des Schuldgefuumlhls zu erklaumlrenldquo SB II 187rdquoDie narziszligtische Identifikation und die sadistische Zerstoumlrung bilden demnach in der oralen Phase eine Ambivalenz die notwendig mit dem Auftreten schwerer Schuldgefuumlhle einhergehtldquo SB II 189 Psykoanalyysin mukaan oraalinen vaihe sijoittuu 0 ndash 1 vuoden ikaumlaumln lapsen elaumlmaumlssauml

86

ahdistunut306 Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen yhteenkuulumisen

vuoksi voi olettaa ettauml sama koskee haumlnen mukaansa myoumls psyykkistauml ahdistusta

sitauml joko on tai sitten se puuttuu kokonaan Vaumlittaumlaumlkouml Drewermann ehkauml ettei

uskovalla ihmisellauml ole psyykkistauml ahdistusta ja paumlinvastoin ettauml kaikki ei-uskovat

ihmiset ovat psyykkisesti ahdistuneita Miten naumlmauml ahdistuksen ulottuvuudet

liittyvaumlt haumlnen mukaansa toisiinsa ihmisen elaumlmaumlssauml ja syntyykouml naumlin uutta

teologista tulkintaa

Drewermann torjuu selkeaumlsti sen ettauml psyykkiset sairaudet olisivat

osoituksena Jumalan torjumisesta307 Haumln pitaumlauml siis yhtaumlaumlltauml kiinni siitauml ettauml ero

Jumalasta johtaa eksistentiaalisen ahdistuksen lisaumlksi psyykkiseen ahdistumiseen

Toisaalta haumln kuitenkin korostaa ettauml ihmisellauml voi olla muistakin syistauml kuin

eksistentiaalisesta ahdistuksesta johtuvaa psyykkistauml ahdistusta Olisikin sekauml

teologisesti ettauml psykologisesti vaumlaumlrin syyttaumlauml psyykkisesti sairaita uskon

torjumisesta Yhtauml vaumlhaumln oikeutettua on tietenkin myoumls vaumlittaumlauml ettauml uskonto

sairastuttaa ihmiset Drewermann keskittyy tarkastelemaan eksistentiaalisen

epaumltoivon psyykkistauml ilmenemistauml eikauml pidauml oikeana tehdauml ihmisen psyykkisestauml

tilasta haumlnen uskonsuhdettaan koskevia paumlaumltelmiauml308

Kun Drewermann naumlin ollen yhdistaumlauml Jumala-suhteen puuttumisesta

kertovan epaumltoivon psyykkiseen ahdistukseen haumln vaumlittaumlauml ensiksikin ettauml Jumala-

yhteytensauml kadottaneet ovat myoumls psyykkisesti ahdistuneita Taumltauml voi pitaumlauml myoumls

psykologisesti paumltevaumlnauml naumlkemyksenauml jos psyykkisellauml ahdistuksella tarkoitetaan

Jumala-suhteeseen liittyvaumlauml psyykkistauml ahdistusta joka voi olla myoumls torjuttua 309

Naumlkemys Jumala-yhteytensauml kadottaneiden psyykkisestauml ahdistuksesta on

psykologisesti paumltevauml naumlkemys myoumls siksi ettauml kaikkien ihmisten voidaan olettaa

olevan ainakin ajoittain ahdistuneita Sen sijaan Drewermannin eksistentiaalista ja

psyykkistauml ahdistusta yhdistaumlvaumln mallia ei haumlnen itsensaumlkaumlaumln mukaan voi tulkita

305 Ks luku 24 306ldquoDie Angst der Existenz beruhigt sich nur durch das Vertrauen in die Liebe einer anderen Person Diese Person aber kann nie ein Mensch sondernldquohellipldquonur Gott allein dem Menschen seinldquo SB III XLI 307 ldquoEs geht nicht darum die absurde These aufzustellen alle psychischen Erkrankungen seien die Folgen einer geistigen Fehleinstellung eines Lebensentwurfs an Gott vorbeildquo SB II XVI 308 Erilaiset ihmisen perimaumlaumln ja ympaumlristoumloumln liittyvaumlt tekijaumlt ahdistavat psykologisen kaumlsityksen mukaan ihmisiauml heidaumln uskonnollisuudestaan riippumatta 309 Drewermann arvioi esimerkiksi pakkoneuroottisen ahdistuksen usein olevan usein torjuttua ldquoDie Moumlglichkeit einer totalen Vernichtung des eigenen Wesens um diese zu huumlten flieht der Zwangsneurotiker in ein acuteGottaumlhnlichkeitsstrebenacuteldquo SB III 477

87

niin ettauml psyykkinen ahdistuneisuus sinaumlnsauml kertoisi Jumala-suhteen

puuttumisesta 310

Psyykkistauml ahdistusta epaumltoivoon yhdistaumlmaumlllauml Drewermann myoumls vaumlittaumlauml

ettauml usko poistaa psyykkisen ahdistuneisuuden Haumlnen taumlmaumlkin

ahdistuskaumlsitykseensauml sisaumlltyvauml implisiittinen vaumlite pitaumlauml paikkansa eraumlaumlllauml

edellytyksellauml Se pitaumlauml paikkansa jos psyykkisellauml ahdistuksella tarkoitetaan

Drewermannin tavoin nimenomaan Jumala-suhteeseen liittyvaumlauml ahdistusta

Uskoon haumlnen kaumlsitteelle antamassaan merkityksessauml ei naumlet sisaumllly psyykkistauml

ahdistusta311 On kuitenkin huomattava ettauml Drewermannilla on ihannekuva

uskosta eikauml haumlnen kaumlsitystaumlaumln uskon ahdistuksettomuudesta hyvaumlksytauml yleisesti

teologiassa eikauml psykologiassa Haumlnen mallissaan suorittama eksistentiaalisen ja

psyykkisen ahdistuksen yhdistaumlminen havainnollistaa kuitenkin osuvasti naumliden

ahdistuksen ulottuvuuksien yhteenkuuluvuutta Drewermannin

syvyyspsykologinen tulkinta lisaumlauml ulottuvuutta kaumlsitykseen ahdistuksen ja uskon

vastakkaisuudesta

Drewermann lisaumlauml siis syvyyspsykologiaa soveltamalla uutta sisaumlltoumlauml

Jumalasta erossa olemisen tulkintaan Haumln esimerkiksi kaumlsittelee

syyllisyydentunteita kaikkien muiden neuroosien kuin hysteerisyyden yhteydessauml

Siksi on haumlmmaumlstyttaumlvaumlauml miten vaumlhaumln haumln pohtii syyllisyyden tunteiden ja

syyllisyyden suhdetta312 Haumlnen naumlkoumlkulmanaan inhimilliseen ahdistukseen onkin

enemmaumln psyykkinen syyllisyydentunne kuin teologisesti maumlaumlritelty syyllisyys

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella siihen

teologiseen kaumlsitykseen ettauml ahdistus erottaa ihmisen Jumalasta

Lisaumlaumlkouml Drewermann syvyyspsykologiaa soveltamalla sen ymmaumlrtaumlmistauml

mitauml Jumalasta erossa oleminen merkitsee Etsittaumlessauml vastausta taumlhaumln

kysymykseen on otettava huomioon haumlnen tapansa kaumlyttaumlauml neuroosin kaumlsitettauml

sekauml psykologisessa ettauml symbolisessa merkityksessauml Symbolisessa merkityksessauml

kaumlytettynauml neuroottisuuden kaumlsite on yhdistettaumlvissauml eksistentiaalista ahdistusta

ilmentaumlviin epaumltoivon muotoihin sillauml sellaisena se ilmaisee torjuntaa joka on

310ldquoEs geht nicht darum die absurde These aufzustellen alle psychischen Erkrankungen seien die Folgen einer geistigen Fehleinstellung eines Lebensentwurfs an Gott vorbeildquo SB II XVI 311 Drewermannin uskonkaumlsityksen sisaumlltoumlauml kaumlsitellaumlaumln tarkemmin luvussa 44 312 Drewermann on kuitenkin tietoinen syyllisyyden ja neuroottisuuden yhdistaumlmiseen sisaumlltyvaumlstauml ongelmasta ihminen voi olla syyllinen vain jos haumln on vapaa mutta neuroosit ovat kausaalisesti maumlaumlraumlytyneitauml Ihminen voi siis tuntea syyllisyyttauml vaikkei haumln olisikaan syyllinen Syyllisyys on

88

Drewermannin mukaan rinnastettavissa eksistentiaaliseen ahdistukseen

sisaumlltyvaumlaumln Jumalan torjuntaan313 Drewermannin perustelu taumllle yhdistaumlmiselle

loumlytyy esimerkiksi haumlnen syntiinlankeemuskertomuksen tulkinnastaan jonka

mukaan ihminen torjuu Jumalan kaumlaumlrmeen houkuttelun vuoksi314 Taumlmaumln

kehityksen vertaaminen viettivirikkeiden torjuntaan on perusteltavissa

psykoanalyyttisellauml naumlkemyksellauml jonka mukaan neuroosien ytimenauml on

luonnollisten tarpeiden torjunta315 Drewermann ilmeisesti ajattelee monien

ihmisten torjuvan uskonnon ahdistusta heraumlttaumlvaumln Jumala-kaumlsityksensauml vuoksi

Turvallisuuden tarve onkin psykologisen kaumlsityksen mukaan eraumls ihmisen

perustarpeista316 Sen voi siten ajatella olevan vaikuttamassa kaikenlaisen

psyykkisen ahdistuksen syntyyn johon Drewermann viittaa ahdistuskaumlsitteellaumlaumln

Fehrenbacher Beier ja Sudbrack ovat oikeassa arvioidessaan ettauml Drewermannin

kaumlyttaumlmaumlnauml neuroosin kaumlsite kuvaa hyvin katkennutta Jumala-suhdetta317 Jumala-

suhteen puuttumisen tulkitseminen Jumalan torjumiseksi on kuitenkin vain yksi

mahdollinen tulkinta Kokonaan eri asia kuin neuroosin kaumlsitteen symbolinen

kaumlyttouml on sen kaumlyttouml psykologisena ilmauksena uskon puuttumisesta Siihen

Drewermann syyllistyy ahdistusmallissaan mutta olen osoittanut ettauml haumln

ilmeisesti kaumlyttaumlauml siinauml neuroosin kaumlsitettauml viittaamaan kaikkeen

ahdistuneisuuteen Neuroosi ei sovellukaan teologiseksi kaumlsitteeksi

3) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuo teologiseen kaumlsitykseen

jonka mukaan ahdistus on minuuden ja Jumalan loumlytaumlmisen esteenauml

Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen yhdistymisen vuoksi voisi

olettaa ettauml myoumls psyykkinen ahdistus estaumlauml Drewermannin mukaan ihmistauml

loumlytaumlmaumlstauml minuuttaan ja Jumalaa Ahdistusmallissaan haumln ei kuitenkaan esitauml

sitauml318 Mallinsa ulkopuolella Drewermann kaumlyttaumlauml minuuden (Selbst) kaumlsitettauml

teologian syyllisyyden tunne psykologian piiriin kuuluva asia Ihminen voi tuntea syyllisyyttauml vaikkei haumln olisikaan syyllinen SB III 540ndash41 313 ldquoWas die Suumlnde zu einer acuteNeurose vor Gottacute machtldquohellipldquoist ja gerade der Umstand daszlig die Menschenldquohellipldquonicht eigentlich bestimmte Triebbereiche verdraumlngen sondern Gottldquo SB III XXX Synnin kaumlsitteellauml Drewermann ilmaisee taumlssauml ihmisen tilaa 314 ldquoSein Bild ist jetzt im Spiegel der Angst bis dahin verzerrt worden dass er nicht mehr als eine Hilfe gegen die Angst erscheint sondern vielmehr als deren Quelle und Ursache in Erscheinung tritt Dies ist das Wichtigsteldquo SB I 61ndash62 315 Esim Freud 1964 477ndash78 Drewermann viittaa perusteluksi Harald Schultz-Henckeen SB II 557 Schultz-Hencke 1951 80 Schultz-Hencke (1892ndash1953) on psykiatri ja psykoanalyytikko joka omaksui Freudin lisaumlksi vaikutteita muun muassa Jungilta 316Turvallisuuden motiivit ovat Maslowin tarvehierarkian mukaan ihmisen taumlrkeimpiauml tarpeita fysiologisten perustarpeiden jaumllkeen Vuorinen 1995 54 317 Fehrenbacher 1993 36 Beier 2004 52ndash55 Sudbrack 1992b 117 318 Ks luku 242

89

sekauml Kierkegaardin kaumlyttaumlmaumlssauml ihmisen hengen merkityksessauml ettauml Jungin

analyyttisen psykologian taumllle kaumlsitteelle antamassa ihmisen persoonan

kokonaisuutta (Selbst) kuvaavassa merkityksessauml319 Jungiin tukeutuessaan

Drewermann tuo uutta teologiseen kaumlsitykseen ahdistuksesta minuuden

loumlytaumlmisen ja Jumalan loumlytaumlmisen esteenauml sillauml Jungin mukaan neuroottisuus

johtuu siitauml ettei ihminen ole loumlytaumlnyt minuuttaan320 Jos ihminen ei siis ole

Jungin mukaan loumlytaumlnyt minuuttaan ei haumlnellauml myoumlskaumlaumln ole oikeaa kaumlsitystauml

Jumalasta Selbst-kaumlsite viittaa nimittaumlin haumlnen mukaansa ihmismielen

kokonaisuuden lisaumlksi myoumls ihmisen kollektiivisessa tiedostamattomassa olevaan

minuuden arkkityyppiin joka ei ole erotettavissa ihmisen mielessauml olevasta

Jumalan kuvasta321 Drewermann hyvaumlksyy taumlmaumln Jungin naumlkemyksen

syvyyspsykologiseksi tulkinnaksi Jumala-suhteen puuttumisesta322 Sekauml

eksistentiaalinen ettauml psyykkinen ahdistus ilmaisevat haumlnen mukaansa sen ettei

ihminen ole loumlytaumlnyt minuuttaan eikauml uskoa Haumlnen syvyyspsykologinen

ahdistuskaumlsityksensauml vastaa taumlssaumlkin haumlnen eksistentiaalista ahdistuskaumlsitystaumlaumln

Drewermann taumlydentaumlauml teologista ahdistuksen tulkintaansa taumlltaumlkin osin

syvyyspsykologian avulla Haumln ei kuitenkaan viittaa Jungiin perusteluksi

psyykkisen ja eksistentiaalisen ahdistuksen yhdistaumlmiselle323 Haumln ei pyri

selittaumlmaumlaumln analyyttisen syvyyspsykologian avulla ahdistuksen tilaa

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella teologiseen

kaumlsitykseen ahdistuksesta minuuden ja Jumalan loumlytaumlmisen esteenauml

Ahdistus estaumlauml siis Drewermannin mukaan ihmistauml loumlytaumlmaumlstauml minuuttaan

sekauml sanan eksistentiaalisessa merkityksessauml ettauml psyykkisessauml merkityksessauml

Onko taumlssauml teologiaa rikastuttava uustulkinta Syvyyspsykologian soveltaminen ei

319ldquoAls empirischer Begriff bezeichnet das Selbst den Gesamtumfang aller psychischen Phaumlnomene im Menschen Es druumlckt die Einheit und Ganzheit der Gesamtpersoumlnlichkeit ausldquo Jung 1960a GW 6 sect 891 320 Jung painottaa neuroosin kaumlsitteessaumlaumln ihmisen eheytymisen ja individuaation haumliriintymistauml ldquoDer Mensch ist krank die Krankheit aber ist der Versuch der Natur ihm zu heilen Wir koumlnnen also auch aus der Krankheit selber sehr viel fuumlr unsere Gesundheit lernen und was dem Neurotiker als absolut verwerflich erscheint darin liegt das wahre Gold das wir sonst nirgends gefunden habenldquo Jung 1974a GW 10 sect 361 321 rdquoPsychologisch ist das Selbst definiert als die psychische Ganzheit des Menschenldquo Jung 1963 GW 11 sect 232 ldquoDas Gottesbild koinzidiert genau gesprochen nicht mit dem Unbewuszligten schlechthin sondern mit einem besonderen Inhalt desselben naumlmlich mit dem Archetypus des Selbst Dieser ist es von dem wir empirisch das Gottesbild nicht mehr zu trennen vermoumlgenldquo Jung 1963 GW 11 sect 757 322 rdquoWir uumlbernehmen von Jungldquohellipldquosich selbst gefunden zu haben stehe aufs engste ja empirisch unterscheidbar mit dem religioumlsen Erlebnis in Zusammenhang Gott gefunden zu habenrdquo SB II 150

90

sisaumllloumlllisesti juurikaan muuta teologista kaumlsitystauml minuutensa ja Jumalan

loumlytaumlmisen esteistauml Uskon sisaumlisyys on naumlet ymmaumlrretty alkukirkon ajoista asti

Naumlkemyksen syvyyspsykologinen perustelu on sen sijaan uutta Jumala-suhteen ja

minuutensa loumlytaumlmisen yhdistaumlmistauml voi pitaumlauml perusteltuna myoumls sen psykologisen

kaumlsityksen perusteella ettauml psyykkiseen kypsyyteen sisaumlltyy aina myoumls

kognitiivinen jaumlsentyneisyys324 Vaumlitettauml on kuitenkin kritisoitava sekauml teologisesti

ettauml psykologisesti rdquoHeikkordquo psyykkisesti kypsymaumlttoumlmaumln ihmisen usko tai

uskostaan epaumlvarman usko olisi naumlin ymmaumlrrettynauml arvotonta Taumltauml tulkintaa ei

teologiassa yleensauml hyvaumlksytauml Psykologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna eivaumlt

ihmisen psyykkinen kypsyys tai persoonallisuuden rakenne puolestaan ole

teologisesti maumlaumlriteltaumlvissauml Minuutensa loumlytaumlminen voi psykologisen kaumlsityksen

mukaan toteutua kognitiiviselta sisaumllloumlltaumlaumln hyvin monenlaisena

Psyykkinen ahdistus kietoutuu siis Drewermannin mukaan tiiviisti

eksistentiaaliseen ahdistukseen Uutta haumlnen tulkinnassaan on se ettauml haumln yhdistaumlauml

tietyt nimeaumlmaumlnsauml psyykkiset haumlirioumlt ihmisen Jumala-suhdetta ilmentaumlviin

eksistentiaalisen kokemuksen tiloihin Haumln on yhdistaumlnyt Kierkegaardin ja

Riemannin tulkintaa inhimillisestauml kokemuksesta tavalla joka lisaumlauml ymmaumlrrystauml

ihmisen yksiloumlllisyyttauml kohtaan Syvyyspsykologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna

kyseessauml on eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuskokemuksen muodostama

synteettinen ahdistuskokemus koska tunnekokemukset ovat kokonaisvaltaisia325

Teologisena tulkintana Drewermannin tulkinta edustaa uutta ajattelua Myoumls

teologisesti arvioituna haumlnen kaumlsityksensauml eksistentiaalisesta ja psyykkisestauml

ahdistuksesta muodostavat yhdessauml synteettisen ahdistuskaumlsityksen326 Haumln ei

samaista naumlitauml ahdistuksen muotoja toisiinsa vaan tuo mallissaan esiin niiden

keskinaumlisen riippuvuuden Riippuvuus on sen asteista kuin se naumliden ahdistusten

oman erityisluonteen vuoksi voi olla Syvyyspsykologian soveltaminen ei muuta

mitenkaumlaumln Drewermannin tulkintaa eksistentiaalisesta ahdistuksesta vaan

laajentaa sitauml Haumln on tarttunut teologisen antropologian kehittaumlmisen kannalta

taumlrkeaumlaumln asiaan

323Drewermann soveltaa neopsykoanalyysia yhdistaumlessaumlaumln neurooseja ja epaumltoivon muotoja mutta Jungin analyyttistauml psykologiaa kaumlsitellessaumlaumln ihmisen rdquoitsensauml loumlytaumlmistaumlrdquo ja uskoa 324 Psyykkinen eheys tarkoittaa minaumlkokemuksen subjektiivista eheyttauml sisaumlisenauml harmoniana ja ristiriitojen hallitsemisena ilmenevaumlauml tunnetilaa joka saavutetaan joko tyoumlstaumlmaumlllauml tai torjumalla sisaumlisiauml ristiriitoja Vuorinen 1997 343 325 Nummenmaa 2010 12ndash13 326 Myoumls Etheber arvioi Drewermannin onnistuvan ahdistuskaumlsityksessaumlaumln integroimaan psykoanalyyttisen ja Kierkegaardin tulkinnan Etheber1998 269

91 Riemannin uuspsykoanalyyttiseen persoonallisuusteoriaan pitaumlytyminen on

kuitenkin naumlyttaumlnyt vain yhden syvyyspsykologisen suuntauksen mahdollisuudet

eksistentiaalisen ahdistuksen tulkinnan vastaparina Haumlnen nelijakoinen

neuroosiluokituksensa on kyllauml tarjonnut hyvaumln vertailukohdan Kierkegaardin

esittaumlmille epaumltoivon lajeille Drewermann kaumlsittelee kuitenkin kaikkea psyykkistauml

ahdistuneisuutta neuroosin kaumlsitteen alla kiinnittaumlmaumlttauml huomiota ihmisten

ahdistuneisuudessa ilmeneviin aste-eroihin ja tukeutumatta nykyisiin psykiatrisiin

luokituksiin Jonkin muun luokituksen soveltaminen olisi tuonut esiin toisenlaisia

psyykkisen ahdistuksen muotoja eksistentiaalisen ahdistuksen muotojen pareiksi

Inhimillinen ahdistus on kuitenkin niin moninaista ettei sitauml voi kuvata

tyhjentaumlvaumlsti minkaumlaumln mallin puitteissa Drewermannin mallia on kuitenkin

arvostettava ahdistuksen holistisuutta kuvaavana mallina

Teologisesti Drewermannin mallissaan esittaumlmauml tulkinta ihmisen

elaumlmaumlntunnosta on kapea Haumln ei naumlet kaumlsittele siinauml syyllisyydentunteen ja

syyllisyyden suhdetta eikauml aidon ja vaumlaumlraumln syyllisyydentunteen ongelmaa Terve

syyllisyyden kokeminen jaumlauml naumlin ahdistuksen tulkinnan ulkopuolelle327 Haumln

maumlaumlrittelee mallissaan Jumalan yhteydestauml erottavan ahdistuksen sellaisella

eksistentiaalisella tasolla josta puuttuu synnin ja syyllisyyden ulottuvuus Taumlmauml

ajattelutapa edustaa modernia uushenkisyyttauml jossa ihminen voi itse paumlaumlttaumlauml mitauml

uskonnollisia kaumlsityksiauml haumln hyvaumlksyy328 Drewermannin mukaan ahdistus

aiheuttaa kaiken pahan ja ihmistauml voi pitaumlauml syyllisenauml korkeintaan ahdistuksen

valtaan antautumiseen329 Haumln pitaumlauml ahdistuneita ihmisiauml enemmaumlnkin vaikeiden

olosuhteiden uhreina kuin omasta elaumlmaumlstaumlaumln vastuullisina yksiloumlinauml

Terapeuttinen ymmaumlrtaumlmispyrkimys on tuottanut pinnallisen ihmiskaumlsityksen

mutta Drewermann ei kuitenkaan redusoi teologiaa syvyyspsykologiaksi330 Haumln

ei naumlet selitauml Jumalasta erossa elaumlmiseen liittyvaumlauml ahdistusta pelkaumlstaumlaumln

psykologiseksi ilmioumlksi Haumlnen esittaumlmaumlnsauml eksistentiaalista ja neuroottista

327 SB III 469 471 474 477 Taumlhaumln ovat kiinnittaumlneet huomiota myoumls esim Fraling 1992 92 ja Schnackenburg 1992 60 Gerhard Marcel Martin kuitenkin arvioi ettauml Drewermann on tulkinnallaan luonut perusteet syyllisyyden ja syyllisyydentunteen suhteen teologiseen kaumlsittelyyn Martin 1992 200 328 Geels amp Wikstroumlm 2009 18 329 rdquoVor Gott ist es Suumlnde verzweifelt zu sein Vor Gott ist der Mensch schuldig an seiner VerzweiflungldquohellipldquoEs ist die Schuld des Menschen die Angst bis dahin kommen zu lassen daszlig man nur noch wie hypnotisiert in den Abgrund starren kannldquo SB III 545 330 Tarkoitan reduktiolla taumlssauml ontologista reduktiota jossa esimerkiksi ihmisen uskonnollisuutta pidetaumlaumln pelkaumlstaumlaumln psykologisena ilmioumlnauml ja kielletaumlaumln erillisen uskonnollisen todellisuuden olemassaolo Sen sijaan Drewermann edustaa tulkinnassaan epistemologista reduktiota jossa

92

ahdistusta yhteenliittaumlvaumln mallin keskeisin ongelma liittyy silti juuri kyseiseen

psykologismin vaaraan mielen tasapainoa koskevien asioiden kaumlyttaumlmiseen

Jumala-suhteen kuvaajina

Drewermannin mallissaan esittaumlmauml ihmiskaumlsitys on merkittaumlvauml yritys

suhteuttaa teologista ja syvyyspsykologista antropologiaa toisiinsa mutta se on

onnistunut siinauml vain osittain Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen voi

kyllauml katsoa olevan universaalia Kaikki eksistentiaalisen ihmiskaumlsityksen

kannattajat eivaumlt kuitenkaan liitauml sitauml Drewermannin tavoin Jumala-uskon

puuttumiseen vaan se tulkitaan yleisimmin oman vapauden edessauml

ahdistumiseksi331 Myoumls haumlnen naumlkemyksensauml ihmisen psyykkisen ahdistuksen

luonteesta on yksipuolinen Haumln keskittyy neuroottistyyppiseen ahdistukseen ja

unohtaa esimerkiksi narsismin Eniten psykologisesta ihmiskaumlsityksestauml poikkeaa

haumlnen kaumlsityksensauml ahdistuksen ja uskon vastakkaisuudesta Ahdistus estaumlauml haumlnen

mukaansa Jumalaan uskomisen ja usko taas estaumlauml ahdistuksen Naumlkemykseen

sisaumlltyy sekauml ihanteellinen kaumlsitys uskosta ettauml kaavamainen kaumlsitys ahdistuksesta

Drewermannin tulkinta ilman Jumalaa elaumlvaumln ihmisen tilasta on sekauml

teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti oikeansuuntainen tulkinta psyykkisen ja

eksistentiaalisen kokemisen yhdistymisestauml Syvyyspsykologisesti haumln on

tulkinnut taumltauml tilaa Riemannin uuspsykoanalyysia soveltamalla Siksi haumlnen voisi

olettaa tulkitsevan myoumls uskon syntymistauml samasta tulkintaperinteestauml kaumlsin

hyvaumlksytaumlaumln ettauml uskonnollisilla ilmioumlillauml on systemaattisia yhteyksiauml esimerkiksi psykologisiin ilmioumlihin 331 Taumlssauml suhteessa Drewermannin kaumlsitys eroaa esim Sartren kaumlsityksestauml

3 Kuvat ilmoituksena

Eksistentiaalinen ahdistus ja siihen yhdistyvauml psyykkinen ahdistus erottavat

siis Drewermannin mukaan ihmisen Jumalasta Taumlhaumln ahdistukseen on haumlnen

mukaansa kuitenkin loumlydettaumlvissauml apu Selkeimmin haumln liittaumlauml avun saamisen

Raamattuun Sitauml on haumlnen mukaansa tulkittava niin ettauml ihminen tajuaa

93

ahdistuneisuutensa vapautuu siitauml ja tulee osalliseksi ylenpalttisesta armosta1

Haumln asettaa raamatuntulkinnalle tavoitteen jota psykiatria pitaumlauml mahdottomana

saavuttaa kaiken ahdistuksen katoamisen2 Tulkinnan on haumlnen mukaansa

karkotettava ahdistus ja synnytettaumlvauml usko Jumalaan Taumlssauml luvussa selvitaumln

miten Raamattu vaikuttaa Drewermannin mukaan uskon syntymiseen miltauml osin

haumlnen kaumlsityksensauml perustuu syvyyspsykologiseen tulkintaan ja mikauml on

syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys Samalla analysoin sitauml

voiko ihminen haumlnen mukaansa loumlytaumlauml ilmoituksen myoumls muualta kuin

Raamatusta Selvitaumln taumltauml analysoimalla haumlnen kaumlyttaumlmiensauml kaumlsitteiden luonnetta

mitkauml niistauml ovat teologisia mitkauml syvyyspsykologisia ja mitkauml mahdollisesti

teologista ja syvyyspsykologista sisaumlltoumlauml yhdistaumlviauml kaumlsitteitauml Luvussa 31

selvitaumln miksi Raamatun tulkinnan on haumlnen mukaansa oltava kuvien eikauml tekstin

tulkintaa Luvussa 32 arvioin teologisesti Drewermannin kuvailmoituskaumlsitystauml

Luvussa 33 analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln ilmoituksen loumlytaumlmisestauml Luvussa 34

kaumlsittelen Drewermannin tulkintametodia ja luvussa 35 selvitaumln minkaumllainen on

haumlnen mukaansa kuvailmoituksen sisaumlltouml Luvussa 36 arvioin mitauml uutta

teologiseen kaumlsitykseen Raamatusta uskon synnyttaumljaumlnauml Drewermann tuottaa

syvyyspsykologiaa soveltamalla ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen

teologinen merkitys

31 Luomisessa annetut kuvat

Taumlssauml alaluvussa selvitaumln miksi raamatuntulkinnan on Drewermannin

mukaan oltava kuvien (Bild) tulkintaa Ensiksi analysoin sitauml mitauml Raamatun

kuvat haumlnen mukaansa ovat ja mikauml on niiden teologinen merkitys Toiseksi

analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln kuvien sitoutumisesta Raamatun tekstiin

Kolmanneksi arvioin Drewermannin kuvakaumlsitystauml teologis-syvyyspsykologisena

konstruktiona Analysoin sitauml miksi usko syntyy haumlnen mukaansa juuri kuvien

eikauml esimerkiksi Raamatun tekstisisaumllloumln vaumllityksellauml

1 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esrdquohelliprdquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 2 Niemann 1993 101 Kassel 1992 44

94 Raamatun kuvilla Drewermann tarkoittaa tekstiin sitoutuneita visuaalisia

elaumlmyksiauml3 Taustana on kaumlsitys Raamatun ja muidenkin tekstien

monitasoisuudesta Tekstit muodostavat pintatason jolla ei ole itsessaumlaumln

uskonnollista merkitystauml Todellinen sisaumlltouml loumlytyy syvaumltasolta (Tiefenschicht) ja

sisaumllloumln etsiminen on syvaumlporausta(Tiefenbohrung) Raamatun kuvat ovat siis

tekstinsisaumlisiauml kuvia Raamatun syvaumltasoa Drewermann vertaa ihmismielen

syvaumltasoon joka on tavoitettavissa syvyyspsykologian avulla4

Raamatuntulkinnan on haumlnen mukaansa oltava sen syvaumltasolta loumlytyvien kuvien

tulkintaa5 Niistauml haumln kaumlyttaumlauml yleisimmin Bild-kaumlsitettauml mutta toisinaan myoumls

Abbild-kaumlsitettauml6 Se osoittaa ettauml Raamatun kuvat ovat haumlnen mukaansa

enemmaumln kuin pelkkiauml jaumlljennoumlksiauml7 Se mitauml teologiassa kutsutaan Jumalan

ilmoitukseksi loumlytyy tekstien takaa Elaumlytymaumlllauml tavoitettavat kuvat ovat

tulkinnan kohteina mutta Drewermann tulkitsee niitauml laumlhtemaumlllauml liikkeelle tekstiin

sisaumlltyvistauml sanallisista symboleista ja tekstin ilmaisemista asiakokonaisuuksista8

Drewermannin naumlkemys kuvien elaumlmyksellisyydestauml noudattaa Carl Gustav

Jungin kaumlsitystauml ihmismielen sisaumlisistauml kuvista Ne ovat Jungin mukaan

kokonaisuuksia jotka kertovat mielen kokonaistilanteesta9 Niitauml esiintyy niin

unissa kuin valvetilan mielikuva-ajattelussakin10 Drewermann erottaa Jungin

tavoin toisistaan sanoja kaumlyttaumlvaumln ajattelun ja subjektiivisen ajattelun joka tulee

esiin unissa ja fantasioissa Raamatun kuvat vertautuvat haumlnen mukaansa

unikuviin (Traumbilder) joista raamatuntulkinnan on laumlhdettaumlvauml liikkeelle11

Raamatun kuvia unikuviin vertaamalla Drewermann painottaa ettauml ne ovat

psykologisesti mielikuvituksen tuottamiin kuviin verrattavia aistimuskuvia12

3 ldquoNicht die Predigt ist der eigentliche Ort des Religioumlsen sondern das bildhaft-wortlose Erlebenldquo TE I 99 4 TE I 14ndash15 Psykodynaamisessa syvaumlhermeneutiikassa puhutaan pintatason tekstin sisaumllloumlstauml ilmisisaumlltoumlnauml ja syvaumltason tekstin sisaumllloumlstauml piilosisaumlltoumlnauml Perttula amp Latomaa 2005 67 5 rdquoUm der Eigenart religioumlser Uumlberlieferung inner- wie auszligerhalb der Bibel gerecht zu werden ist es daher unumgaumlnglich zentral nicht vom acuteWortacute sondern vom acuteBildacute auszugehenldquo TE I 99 6 Esim Name 48 7 Kuvasta jaumlljennoumlksen eli toisinnon mielessauml kaumlytetaumlaumln saksassa termiauml Abbild Aristoteleesta laumlhtien ont kuitenkin todisteltu ettauml kuva on paljon enemmaumln kuin vain jaumlljennoumls Usvamaa-Routila 2007 21 Drewermannin kaumlsitys Raamatun kuvista symboleina myoumlhemmin taumlssauml luvussa 8 Luku 35 tarjoaa taumlstauml esimerkkejauml 9 ldquoDas innere Bild ist eine komplexe Groumlszlige die sich aus den verschiedensten Materialien von verschiedenster Herkunft zusammensetztldquohellipldquoDas Bild ist ein konzentrierter Ausdruck der psychischen Gesamtsituationldquo Jung 1960a GW 6 sect 761 10 Jung 1960a GW 6 sect 759 11 ldquoVon den Traumbildern ist daher auszugehenldquo TE I 17 12 Esim William Mitchell erottaa kuvien sukupuussa viisi kuvan paumlaumlluokkaa graafiset kuvat optiset kuvat aistimuskuvat mielikuvat ja kielikuvat Mitchell 2005 10 Wahlbeck 2007 7

95 Raamatun kuvat ilmaisevat Drewermannin mukaan todellista Jumalan

kohtaamista joka on ilmaistavissa vain symbolien avulla13 Tekstin kielelliset

symbolit tuovat esiin elaumlmykselliset kuvat Ne ovat symbolisia ilmauksia (der

symbolische Ausdrucksgehalt) joita on tutkittava ihmismielen sisaumlisen

todellisuuden valossa14 Ihmiset voivat siis haumlnen mukaansa paumlaumlstauml kosketuksiin

Raamatun teksteihin sitoutuvien kuvien kanssa koska heillauml on vastaavanlaisia

kuvia omassa tiedostamattomassa mielessaumlaumln Raamattu synnyttaumlauml uskon sen

tekstiin liittyneiden kuvien vaumllityksellauml15 Drewermann vaumlittaumlauml ettei sanoihin

pitaumlytyvauml teologia ole loumlytaumlnyt Raamatun varsinaista sisaumlltoumlauml16 Kuvat ja symbolit

(das Symbol) ovat nimittaumlin ihmissuvun varhaisinta kieltauml Haumln kaumlyttaumlauml kuvan ja

symbolin kaumlsitteitauml synonyymeinauml Ne kertovat haumlnen mukaansa siitauml

kokemuksesta joka on synnyttaumlnyt Raamatun perinteen Haumln vetoaa siihen ettauml

luonnontiedekin todistaa ihmisten ajatelleen mielikuvin ennen puhekielen

omaksumista Uskonto on osoitettu puhekieltauml vanhemmaksi17 Myoumls Jung

korostaa mielikuva-ajattelun alkuperaumlisyyttauml18 Sama naumlkemys mielikuva-ajattelun

alkuperaumlisyydestauml loumlytyy jo Aristoteleeltauml Haumlnen mukaansa kaikilla ihmisillauml on

mielessaumlaumln potentiaalista tietoa joka aktuaalistuu mutta ei muutu aistikokemusten

vaikutuksesta Sielu ei koskaan ajattele ilman mielikuvaa19

Kuvien uskonnollista merkitystauml Drewermann perustelee myoumls tukeutumalla

uskontofenomenologi Mircea Eliadeen Kuvat edustavat taumlmaumln mukaan

ensimmaumlistauml vaihetta inhimillisen tietoisuuden syntymisessauml Tietoisuuden

syntyminen taas on Drewermannin mukaan selitettaumlvissauml vain siten ettauml ihmiset

13 ldquoAlle Zeugnisse wirklicher Gottesbegegnung unendlich tiefer und weiter sind als mit den Mitteln bewuszligter Reflexionldquohellipldquogesagt werden kannldquo TE I 20 ldquoIn unseren Traumlumen traumlumt Gott sich selberldquo Traumlume 16 14 rdquoUm die Eigenart religioumlser Uumlberlieferung inner- wie auszligerhalb der Bibel gerecht zu werden ist es daher unumgaumlnglich zentral nicht vom acuteWortacute sondern vom acuteBildacute auszugehen und nicht primaumlr auf die Uumlbereinstimmung einer Erzaumlhlung mit der aumluszligeren (historischen) Wirklichkeit zu achten sondern ihren symbolischen Ausdruckgestalt gemaumlszlig der inneren Wirklichkeit der menschlichen Psyche in den Mittelpunkt der Untersuchung zu stellenldquo TE I 99 ldquoNicht die Predigt ist der eigentliche Ort des Religioumlsen sondern das bildhaft-wortlose Erleben in den Tiefenschichten der menschlichen Psyche der Traum ldquo TE I 99 15 TE II 451 16 TE I 12 Drewermann turvautuu kuitenkin historiallis-kriittiseen tutkimukseen enemmaumln kuin antaa ymmaumlrtaumlauml joten haumlnen voi naumlhdauml torjuvan pikemminkin Raamatun kertomusten historiallisuuden kuin historiallis-kriittisen metodin Frey 1995 180 17 rdquoJahrhunderte vergangen sind in denen die menschliche Psyche in Bildern und Symbolen dachte ehe der Spracherwerbldquohellipldquozustande kam Die traumlumende Imagination nicht das begriffliche Denken bestimmt die Grunderfahrungen des Religioumlsenldquo TE I 16ndash17 TE I 16 Viite 5 18 Jung 1960a GW 6 sect 811 19 Aristoteles 2006 III 7 431a

96

ovat naumlin loumlytaumlneet merkityksen kokemuksilleen ja pyrkimyksilleen20

Uskonnollisuuden alkuperaumlisyyttauml haumln perustelee vetoamalla myoumls muihin

auktoriteetteihin21 Yhteisen tietoisuuden sisaumlltoumlnauml ovat haumlnen mukaansa alusta

asti olleet ahdistus (Angst) ja usko (Vertrauen)22 Ihmiset ovat siten aina tunteneet

ne kuvat jotka loumlytyvaumlt Raamatun tekstien takaa Taumlmauml tuntemus heillauml on

Jumalan luomina olentoina23 Drewermannin kuvakaumlsityksessauml yhdistyy

luonnontieteellinen kehityksellisesti varhaisen mielikuvan kaumlsite ja teologinen

alkuperaumlisen mielikuvan kaumlsite Raamatun ilmoitus on haumlnen mukaansa

teologisesti sen kuviin sisaumlltyvaumlauml luomisilmoitusta Tavallisesti haumln kaumlyttaumlauml

ilmoituskaumlsitettauml lainausmerkeissauml24 mutta haumln hyvaumlksyy luomisilmoituskaumlsitteen

kaumlytoumln kun sillauml viitataan kuviin joita loumlytyy esimerkiksi Raamatun tekstien

takaa25 Ilmoituksen kaumlsitettauml on kaumlytetty aiemminkin Drewermann-

tutkimuksessa26 Kaumlytaumln luomisilmoituksen kaumlsitettauml voidakseni analysoida mitauml

uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaan tukeutumalla teologiseen tulkintaan

Kuvat ilmaisevat Drewermannin mukaan totuutta koska ne ovat

typologisia Naumlkemystaumlaumln haumln perustelee saksalaisen idealismin edustajien

Wilhelm Diltheyn ja Jacob Burckhardtin historiantulkinnalla Sen mukaan totuus

voi ilmetauml vain ihmiseen itseensauml kuuluvien kuvien eli tyyppikuvien (Typos)

muodossa27 Dilthey on Drewermannin mukaan ensimmaumlisenauml ymmaumlrtaumlnyt

20 ldquoWie M ELIADE betont hat mit der acuteEntdeckung des Heiligenacute das gesamte oumlffentliche wie private Leben ergreift und in ihm die gleichen Ingredienzien die gleichen Themen und Empfindungenldquohellipldquoes ist unmoumlglich sich zu vorstellen wie Bewuszligtsein entstehen koumlnnte ohne daszlig man dem Streben und den Erlebnissen des Menschen einen Sinn gegeben haumltteldquohellipldquoM ELIADE nannteldquohellipldquodaszlig die acuteReligionacute als acuteErlebnis des Heiligenacute zum menschlichen Bewuszligtsein selbst gehoumlrtldquohellipldquoalso nicht ein Produkt sondern ein Konstitutiv aller menschlichen Geschichte darstelltldquo TE I 49 Eliade 1978 7 21 Drewermann tukeutuu esim teologi ja uskontofenomenologi G van der Leeuwiin ja eksistentiaalifilosofi Karl Jaspersiin TE I 49ndash51 22 ldquoVon Angst und Vertrauenldquohellipldquoes ist unmoumlglich sich zu vorstellen wie Bewuszligtsein entstehen koumlnnte ohne daszlig man dem Streben und den Erlebnissen des Menschen einen Sinn gegeben haumltteldquo TE I 49 23 rdquoIch glaube daszlig Gottldquohellipldquoals er uns schufldquohellipldquobei uns war in all den Formen durch die unsere Seele selbst gepraumlgt wurde daszlig die ganze Evolution ein suchen Gottes nach dem Menschen ist WH II 130 24 GF Issauml Drewermann kaumlyttaumlauml ilmoituskaumlsitettauml lainausmerkeissauml yli 30 kertaa 25Haastattelu 2014 26 Esimerkiksi Thomas Schnelzer kaumlyttaumlauml jopa tutkimuksensa nimessauml taumltauml kaumlsitettauml( Archetyp und Offenbarung) Schnelzer 1999 27 rdquoEine bleibende Wahrheitldquohellipldquokann nur als Bild als Typos einer Wahrheit verstanden werden die zum Menschen selbst gehoumlrt und in ihm grundgelegt istldquohellipldquoNach DILTHEY kommt es also darauf an die fixierten Lebensaumluszligerungen einer Kultur ihre Objektivationen ldquoinldquohellipldquoReligionldquohellip ldquovon innen herldquohellipldquoals Ausdruck eines in sich einheitlichen lebendigen seelischen ZusammenhangesldquohellipldquoauszulegenldquohellipldquoAumlhnlich wie bei DILTHEY wurdeldquohellipldquoauch fuumlr J BURCKHARDT die Geschichte zur Typologie des Ewig-MenschlichenldquohellipldquoGanz besonders galt dies fuumlr ihn von den Religionenldquo TE I 54 56

97

uskonnon ilmentaumlvaumln kaikille yhteistauml ihmisyyttauml28 Drewermann ei kuitenkaan

hyvaumlksy sitauml Diltheyn ajattelun varaan rakentuvaa tulkintaa jonka mukaan

Raamatun symbolit olisivat ihmiskunnan henkistauml kehitystauml ilmaisevia loogisia

symboleja Burckhardtin kaumlsitys historian eri ilmentymissauml esiintyvaumlstauml

typologisuudesta sopii haumlnen mukaansa paremmin raamatuntulkinnan

laumlhtoumlkohdaksi29 Haumln perustelee valintaansa sillauml ettauml Burckhardt pyrkii

suuntaamaan huomion ihmiseen Taumlmaumln laumlhtoumlkohtana on kaumlrsivauml pyrkivauml ja

toimiva ihminen Typologia on Burckhardtin mukaan aina ollut ikuisesti-

inhimillisen typologiaa (Typologie des Ewig-Menschlichen) Drewermannin

mukaan menneisyydestauml ndash eli myoumls menneisyydessauml syntyneestauml Raamatusta ndash on

etsittaumlvauml kaikille ihmisille ominaista30

Miten Raamattuun on voinut liittyauml pysyviauml kuvia Ovathan sen tekstit

toisistaan poikkeavia ja eri aikoina syntyneitauml Drewermannin mukaan Raamatun

kuvat ovat siirtyneet sen teksteihin suullisen perimaumltiedon vaumllittaumljien mielestauml

Useimmat raamatullisen perinteen vaumllittaumljaumlt (Tradenten) ja Raamatun kirjoittajat

ovat olleet haumlnen mukaansa traditiota tulkitsevia toimittajia (Redaktoren) He ovat

elaumlytyneet itselleen teologisesti taumlrkeimpiin tradition kohtiin He ovat turvautuneet

sanallisiin symboleihin siksi ettauml Jumalan kohtaamista on mahdotonta kuvata

28 ldquoDilthey war der erste der daranging hermeneutisch die einzelnen Kulturepochen der Geschichte als Ausdrucksgestalten des einen und allen gemeinsamen menschlichen Wesens zu verstehenldquohellipldquonach DILTHEY kommt es also darauf an die fixierten Lebensaumluszligerungenldquohellipldquoin Religionldquohellipldquovon innen her letztlich aufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erleben als Ausdruck eines in sich einheitlichen lebendigen seelischen Zusammenhanges nachzuempfinden und auslegenldquo TE I 54 Dilthey 1924 236 29 TE I 55ndash57 Drewermann painottaa sen Diltheyn tulkinnan merkitystauml jonka mukaan kaikki ihmisten vaumlliset rotu- kansallisuus- yhteiskuntaluokka- kehitystaso- ja muut erot ovat yhtaumllaumlisen ihmisluonnon piiriin mahtuvia yksiloumlllisiauml eroavaisuuksia TE I 54 Dilthey 1924 236 Taumlhaumln historiantulkintaan liittyy Drewermannin mukaan kuitenkin tietty vaikeus sen mukaan kulttuurin tai tietyn kulttuurikauden henkisyys on yliyksiloumlllistauml vaikka todellisuudessa historiaa muovaavat ja tulkitsevat historiassa elaumlvaumlt (geschichtlich) yksiloumlt Diltheyn naumlkemys on haumlnen mukaansa rinnastettavissa Weberin ideaalityypin (Idealtypus) kaumlsitteeseen ja tietyssauml mielessauml laumlhellauml Hegelin oppia hengen ilmenemisestauml historiassa Drewermann paumlaumlttelee Gadameriin tukeutuen ettauml Dilthey kaumlsittelee historiantulkinnassaan loogisia subjekteja todellisten subjektien sijaan TE I 55 Gadamer 1965 210ndash11 30 ldquoWir sind meinte dazu J Burkhardt als Historiker acutenicht eingeweiht in die Zwecke der ewigen Weisheitacute und so forderte er Selbst statt des vorgeblich goumlttlichen Wissens die Betrachtung des Menschen acuteUnser Ausgangspunktacute sagte er acute ist der vom einzigen bleibenden und fuumlr uns moumlglichen Zentrum vom duldenden strebenden und handelnden Menschen wie er immer ist und immer war und sein wirdacuteldquohellipldquoWurdeldquohellipldquoauch fuumlr J BURCKHARDT die Geschichte zur Typologie des ewig-Menschlichenldquohellipldquosagte er acutewir betrachten das sich Wiederholende Konstante Typische als ein in uns Anklingendes und Verstaumlndlichesacuteldquo TE I 56 Burckhardt 1978 6 ldquoEine Methode beschaffen sein muszlig in der das Vergangene als Typos einer gegenwaumlrtigen (unvergaumlnglichen) Wahrheit gedeutet werden kannldquohellipldquofuumlr die Theologie ist sie unerlaumlszliglich um auf dem Boden der Bibel die eigentlich religioumlse Tiefensicht wiederzuentdeckenldquo TE I 58

98

tietoisen ajattelun keinoin31 He ovat tuoneet sanallisten symbolien vaumllityksellauml

esiin kuvia jotka kuuluvat luonnostaan ihmismieleen32 Raamatussa kuvatut

eskatologiset naumlyt taas ovat syntyneet Jumalan ihmismieleen asettamien kuvien

projisioitumisesta historiassa toteutuvien tapahtumien kuvauksiksi Profeetat eivaumlt

ole haumlnen mukaansa saaneet naumlkyjaumlaumln Jumalan erityisenauml ilmoituksena vaan

Jumala on luonut heidaumlt vastaanottavaisiksi toivoa heraumlttaumlville naumlyille33

Naumlkijoumliden tietoinen minauml on saanut kuvansa mielen tiedostamattomasta osasta34

Sieltauml loumlytyvaumlt Drewermannin mukaan samat Jumalan unet jotka loumlytyvaumlt myoumls

Raamatusta35 Raamatun kuvat tuovat esiin sen mitauml loumlytyy ihmisen

tiedostamattomasta36 Drewermannin kuvakaumlsityksessauml yhdistyvaumlt teologinen

kaumlsitys yleisestauml ja erityisestauml ilmoituksesta Yleistauml ilmoitusta se edustaa siinauml

mielessauml ettauml haumlnen mukaansa samat kuvat loumlytyvaumlt kaikkien sisimmaumlstauml

Erityistauml ilmoitusta se puolestaan on siksi ettauml tietyt ihmiset ovat vaumllittaumlneet sen

Raamatun sisaumllloumlksi

Raamatun kuvien alkuperaumlauml kaumlsitellessaumlaumln Drewermann pitaumlauml kiinni siitauml

ettauml kuvat ovat alkuaan Jumalan ihmismieleen asettamia37 Toisessa yhteydessauml

haumln taas on eraumliden muiden teologisten kaumlsitysten ohella torjunut kaumlsityksen

suunnitelmallisesti toimivasta Kaikkivaltiaasta Ilmaisu on haumlnen mukaansa

symbolinen38 Kaumlsitys aktiivisesti toimivasta Luojasta joka on aikaansaanut

kaikkien ihmisten sisimmaumlstauml loumlytyvaumlt kuvat on siis Drewermannin mukaan

31 ldquoAlle Zeugnisse wirklicher Gottesbegegnung unendlich tiefer und weiter sind als mit den Mitteln bewuszligter Reflexionldquohellipldquogesagt werden kann Gerade weil bestimmte Erfahrungen bewuszligt nicht gesagt werden koumlnnen bedienen sich die Tradenten und Redaktoren der religioumlsen Menschheitsuumlberlieferungen notwendigerweise symbolischer Darstellungenldquo TE I 20 32 TE I 97ndash99 33 ldquoAllerdings wird man jetzt nicht einfach mehr sagen koumlnnen Gott erscheine in den Bildern der eschatologischen Zukunftsschau der Propheten oder er habe diese Bilder selber unmittelbar der Propheten eingegeben Man wird theologisch allenfalls sagen koumlnnen daszlig Gott die Seele des Menschen allem Anschein nach so eingerichtet hat daszlig sie mit einem absoluten Vertrauensvorschuszlig in Form von bildhaften Urszenen der Hoffnung und Geborgenheit auf die Welt gekommen istldquo TE II 451 34 ldquoWie wir sehen ist es ja nicht das bewuszligte Ich des eschatologischen oder apokalyptischen Visionaumlrs das sich seine Zukunftsbilder selbst erfindet sondern umgekehrt das Ich ist den andraumlngenden Bildern des Unbewuszligten gerade so wehrlos ausgeliefert wie es sich selbst in seinem Visionen schildert es ist der Empfaumlnger nicht der Schoumlpfer seiner Bilderldquo TE II 483ndash84 35 ldquoDie ewigen Traumlume Gottes im Herzen des Menschen die gerade ihrer uumlberzeitlichen Wahrheit wegen auch in die Bibel Eingang finden muszligtenldquo TE II 21 36 Haumln myoumls maumlaumlrittelee ilmoituksen naumlin esim rdquoWas ist acuteOffenbarungacuteldquohellipldquoOffenbarung ist religionspsychologischldquohellipldquodas Auftauchen einer Grundgestalt des Unbewuszligtenldquo GF I 256 37 rdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquoda Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hatldquo Fruumlchten 97 38 rdquoEin fuumlr allemal Abschied nehmen muumlssenldquohellipldquovon der Idee eines ldquoplanendldquo ldquohandelndenldquo Gottes der als allguumlltig allmaumlchtig und allweise die Welt dazu bestimmt habe uns Menschen hervorzubringenldquoldquoAlle drei Vorstellungen besitzenldquohellip ldquoeinen bestimmten symbolischen Sinn GF III1199

99

vertauskuva Se on ristiriidassa sen kanssa ettauml haumln toisaalta kuitenkin kaumlsittelee

Jumalan toimintaa kuin historiallista tapahtumaa39 Eniten haumln kuitenkin painottaa

sitauml ettauml Jumala on persoonallinen Jumala joka ilmestyy ihmiselle taumlmaumln

sisimmaumlssauml40 Raamatun kuvatkin ovat haumlnen mukaansa syntyneet naumlin

Raamatun kirjoittajat ovat siis Drewermannin mukaan tunteneet kuvat

koska he ovat Jumalan luomia ihmisiauml He eivaumlt ole luoneet niitauml vaan he ovat

toimineet niiden vaumllittaumljinauml omaa elaumlytymiskykyaumlaumln kaumlyttaumlmaumlllauml Raamatun

syvaumltaso on tullut ensin esiin visuaalisessa muodossa Kirjoittajat ovat sitten

tallentaneet kokemansa sen tekstimuotoon Parhaiten kuvien kumpuamista

ihmismielestauml selittaumlauml Drewermannin mukaan Jungin analyyttinen psykologia41

Kuvien perustana on useimmiten kollektiivinen tiedostamaton jonka sisaumlltouml on

aina samanlainen42 Haumln selittaumlauml Raamatun kuvien loumlytymistauml ihmismielestauml

jungilaista syvyyspsykologiaa soveltamalla

Drewermann tukeutuu Raamattua selittaumlessaumlaumln useimmiten Jungin symboli-

ja arkkityyppikaumlsitteisiin43 Jung erottaa symbolin allegoriasta ja merkistauml

Symboli tuo haumlnen mukaansa ilmi sellaista joka jaumlauml suurimmaksi osaksi ihmisen

tietoisuuden ulkopuolelle (bewuszligtseinstranszendent) mutta on kuitenkin

todellista44 Drewermann hyvaumlksyy Jungin symbolikaumlsitteen sellaisenaan Symboli

ilmaisee haumlnen mukaansa sellaista transsendenttia sisaumlltoumlauml joka on ilmaistavissa

vain symbolein koska tietoinen ajattelu ei pysty sen merkitystauml taumlysin

tavoittamaan Symboli ei ole vain tunnettua sisaumlltoumlauml ilmaiseva merkki kuten

39 EsimrdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquowenn uumlberhaupt in dem Moment da Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hat ndash in den Jahrmillionen der Evolutionldquo Fruumlchten 97 40 ldquoGottldquohellip ldquoist das Etwas in der Seele des Menschen das dem Ich der Personldquo erscheint ldquo GF III1 333 41 rdquoAls allgemeinmenschheitliche Strukturen des Psychischen duumlrfen die Archetypen wie wir die geforderten Grundformen des Erlebens und Denkens mit der komplexen Psychologie C G JUNGS benennen koumlnnen nicht der Individualpsyche angehoumlren vielmehr muumlssen wir so etwas wie eine menschheitliche Kollektivpsyche annehmen deren Existenz sich wesentlich in Form eben dieser acuteArchetypenacute kundtutldquo TE I 67 Drewermann kaumlyttaumlauml taumlssauml Jungin analyyttisestauml psykologiasta jo kaumlytoumlstauml poissa olevaa kompleksipsykologian nimitystauml 42 Jung erottaa toisistaan henkiloumlkohtaisen tiedostamattoman ja kollektiivisen tiedostamattoman Jung 1976a GW 91 sect 3 sect 88 Drewermannin mukaan poikkeuksen muodostavat kuvat joita sisaumlltyy ns epaumlvalmiista ihmisistauml kertoviin legendoihin (rdquoLegenden der Unfertigenrdquo) TE I 437 43 Psykoanalyyttistauml symbolitulkintaa Drewermann soveltaa useimmiten ainoastaan rdquojungilaisen tulkintansardquo taumlydennyksenauml 44 rdquoDas Symbol ist keine Allegorie und kein Semeion (Zeichen) sondern das Bild eines zum groumlszligeren Teil bewuszligtseinstranszendenten Inhaltes Man muszlig noch entdecken daszlig solche Inhalte wirklich sind das heiszlig agentia mit denen eine Auseinandersetzung nicht nur moumlglich sonder sogar noumltig istldquo Jung 1973 GW 5 sect 114

100

Freud vaumlitti45 Drewermann ei Jungiin tukeutuessaan maumlaumlrittele tarkemmin mitauml

haumln tarkoittaa Raamatun symbolien transsendenttisuudella Jungiin tukeutuminen

viittaa siihen ettauml haumln tarkoittaa sillauml psykologista transsendenttisuutta eli

viittaamista ihmismielen tiedostamattomaan sisaumlltoumloumln Teologina haumlnen taas voisi

olettaa tarkoittavan symbolien transsendenttisuudella niiden viittaamista teologian

kaumlsittelemaumlaumln metafyysiseen todellisuuteen Raamatun sanalliset symbolit

kumpuavat joka tapauksessa haumlnen mielestaumlaumln Raamatun tekstimuodon

ulkopuolisesta todellisuudesta

Suurin osa Raamatun tekstien takaa loumlytyvistauml kuvista on Drewermannin

mukaan arkkityyppisiauml Jungin mukaan ihmisen kollektiivinen tiedostamaton on

arkkityyppien varasto joka tuottaa ihmisen tietoiseen mieleen arkkityyppisiauml

kuvia Jung kaumlyttaumlauml arkkityypin kaumlsitettauml analyyttisessauml psykologiassaan mutta

kaumlsite on vanhempi46 Haumln kuitenkin maumlaumlrittelee kaumlsitteen erittaumlin monin tavoin47

Haumlnen eraumlaumln maumlaumlritelmaumlnsauml mukaan arkkityyppi on itsessaumlaumln tyhjauml apriorisesti

olemassa oleva mielikuvamuoto facultas praeformandi Se voidaan osoittaa

sisaumllloumlltaumlaumln maumlaumlraumltynlaiseksi vain silloin kun se on tullut tietoiseksi ja on tietoisen

kokemusaineiston taumlyttaumlmauml Esimerkiksi aumlidin arkkityyppi ilmenee

lukemattomissa muodoissa jonkun ihmisyksiloumln aumlidistauml jumalanaumlitiin kirkkoon ja

taivaaseen48 Arkkityypit ovat tiedostamattomia niiden perustalta syntyneet

arkkityyppiset kuvat tietoisia49 Ihmisten kaumlyttaumlmien symbolien perustana ovat

arkkityypit50 Myoumls psyykkiset tapahtumat ovat arkkityyppisiauml51 Drewermann

kaumlyttaumlauml arkkityyppisen kuvan ja arkkityyppisen symbolin kaumlsitteitauml Jungin tavoin

synonyymeinauml52

45 rdquoVon daher warf C G JUNG der Freudschen Psychoanalyse vor daszlig sie die Traumsymbole nur acutesemiotischacute als Zeichen an sich bekannter Inhalte zu verstehen suche und nicht wirklich acutesymbolistisch` auffasse als Ausdruck transzendenter mit dem Bewuszligtsein niemals vollstaumlndig zu erfassender und daher prinzipiell nur im Symbol aussagbarer Inhalteldquo TE I 157 46 Perikuvan alkukuvan tai muotin merkityksessauml arkkityypin kaumlsite on tunnettu vuosisatojen ajan Myoumls Jung tuo esiin arkkityyppikaumlsitteen historiaa Platonin ideaopista alkaen Jung 1976a GW 91 sect 5 sect 153 47 Kassel 1980109 48 Jung 1976a GW 91 sect 155ndash 156 Jungin arkkityyppiteorian muotoutumisesta ks esim Kassel 1980 109 ja Pietikaumlinen 1999 90ndash93 49 rdquoVererbt werden nicht die Vorstellungen sondern die Formenldquo Jung 1976a GW 91 sect 155 50 rdquoSie (die Psyche) schafft Symbole deren Grundlage der unbewuszligte Archetypus istldquo Jung 1973 GW 5 sect 344 51 Esim uudestisyntyminen Jung 1976a GW 91 sect 206ndash207 52 Esim TE I 263 rdquoDie Bilder oder Symbole des kollektiven Unbewuszligtenldquo Jung 1964 GW 7 sect 122

101 Drewermann on ottanut laumlhtoumlkohdakseen erottaa Jungin tapaan arkkityypit

rdquoan sichrdquo ja arkkityyppien pohjalta syntyneet kuvat53 Taumlmaumln laumlhtoumlkohdan

vastaisesti haumln kuitenkin antaa niille tavallisesti saman merkityssisaumllloumln Haumln

esimerkiksi sanoo arkkityyppisiauml kuvia Jumalan ihmisluontoon asettamiksi

kuviksi ja vertaa niitauml ihmismielessauml vaikuttaviin Jumalan uniin jotka ovat

paumlaumltyneet Raamattuunkin yliajallisen totuutensa vuoksi Arkkityyppiset kuvat ovat

Jumalan pysyvaumlauml rdquosanaardquo ihmismielessauml54 Niillauml on biologinen perusta55 Haumln ei

maumlaumlrittele eksplisiittisesti arkkityypin ja arkkityyppisen kuvan suhdetta

Ristiriitaisesti haumln on korostanut samaan aikaan sekauml arkkityyppisten kuvien

biologista maumlaumlraumlytyneisyyttauml ettauml niiden riippuvuutta esiintymisympaumlristoumlnsauml

sosiaalisesta kontekstista56 Haumln ei ole pitaumlytynyt siinauml selvaumlssauml erottelussa jonka

Jung on tehnyt arkkityypin ja arkkityyppisen kuvan vaumllillauml Haumln ei naumlytauml tuntevan

Jungin arkkityyppiteorian kehitystauml57 Drewermannin ajattelua ohjaa Jungin

arkkityyppiteoria mutta haumln soveltaa sitauml omintakeisesti

Ihmisen tiedostamattomassa mielessauml on siten Drewermannin mukaan

perittyjauml kuvia jotka sisaumlltaumlvaumlt Jumalan ilmoituksen Haumlnen arkkityyppisten

kuvien kaumlsitteensauml on Jumalan kaikkien ihmisten mieleen istuttamien kuvien

kaumlsitteen ja syvyyspsykologisen arkkityyppisen kuvan kaumlsitteen synteesi

Drewermannin luomisilmoituskaumlsite rakentuu taumlssauml haumlnen omintakeisesti

soveltamansa Jungin arkkityyppiteorian varaan Se on teologisen ja

syvyyspsykologisen ilmoituskaumlsitteen synteesi

Raamatun arkkityyppiset kuvat ovat siis Drewermannin mukaan

luomisilmoitusta sen perusteella ettauml ne ovat siirtyneet Raamattuun sen sisaumllloumln

vaumllittaumljien kollektiivisesta tiedostamattomasta Kaikkia Raamatun kuvia haumln ei

kuitenkaan pidauml arkkityyppisinauml Naumliden kuvien perusta on Raamatun kirjoittajien

53 rdquoInsbesondere wenn von archetypischen Bildern die Rede ist laumlsst sich an dieser Stelle bereits anmerken daszlig der Begriff des Archetypus im Grunde nichts weiter meint als bestimmte schon in der Evolution verankerte Urszenen des Erlebens die in ihrer symbolischen Bedeutungsbreiteldquo hellipldquoUumlbertragungsmoumlglichkeiten zulassenldquo TE I 135ndash6 54 rdquoBildernldquohellipldquodie von Natur aus in ihm angelegt sind und die unzweifelhaft von Gott stammenldquo TE II 452rdquoRein psychologisch mag man dies ein Heraussetzen Bilder eine acuteProjektionacute also nennen theologisch aber wird man betonen duumlrfen daszlig es gerade diese acuteBilderacute sind die verdienen daszlig man ihnen auch eine umlobjektiveacute Wahrheit zutrautldquo Barke 157ldquo Das bleibende acuteWortacute Gottes in den Bildern der menschlichen PsycheldquohellipldquoEs nichts Kostbareses gibt als die ewigen Traumlume Gottes im Herzen des Menschen die gerade ihrer uumlberzeitlichen Wahrheit wegen auch in Bibel Eingang finden muszligtenldquo TE II 20ndash21 55 rdquoVon dem primaumlr biologischen nicht kulturellen Ursprungs archetypischen Symboleldquo TE I 262 56 Esim TE I 263 Frey 1995 214 57 Jungin arkkityyppiteorian kehitysvaiheista ks Pietikaumlinen 1999 90ndash93

102

yksiloumlllisessauml mielessauml Ne sitoutuvat tunteiden ja motiivien vaumllityksellauml

yksiloumllliseen minaumlaumln58 Subjektiivisuustekijauml (Faktor der Subjektivitaumlt) antaa niille

ikuisen objektiivisen merkityksen59 Siksi nimitaumln niitauml subjektiivisiksi kuviksi

Niitauml esiintyy rdquoepaumlvalmiitardquo ihmisiauml koskevissa legendoissa (in Legenden der

Unfertigen) Taumlllainen on kuva jalkojen voitelusta jolla Luukkaan evankeliumin

syntinen nainen osoittaa kiintymystauml ja hellyyttauml Jeesusta kohtaan60 Niitauml ovat

Raamatun teksteihin sitoneet sellaiset kirjoittajat joiden tunne-elaumlmauml on ollut

naumlitauml kuvia nykyaumlaumln ymmaumlrtaumlvien ihmisten tunne-elaumlmaumln kaltaista Ne heijastavat

heidaumln yksiloumlllisiauml kokemuksiaan Ne kuuluvat siten Drewermannin mukaan

luomisilmoitukseen koska kaikki ihmiset ovat yksiloumlitauml Syvyyspsykologisena

perusteluna on sekauml ihmisluontoon kuuluva yksiloumlllisyys ettauml naumliden kuvien

kumpuaminen Raamatun kirjoittajien yksiloumlllisestauml tiedostamattomasta Sieltauml

nousevat Drewermannin mukaan yksiloumllliset tunteet61 Teologisen perustelu

nousee eksistentiaalisen ihmiskaumlsityksen pohjalta vaikka Drewermann ei tuokaan

taumlssauml yhteydessauml esiin sitoutumistaan Kierkegaardin ajatteluun Subjektiivisten

kuvien kaumlsite on siten Jumalan joidenkin ihmisten mieleen istuttamien kuvien ja

syvyyspsykologisen yksiloumlllisen tiedostamattoman kuvan synteesi Kassel naumlkee

ilmeisesti Drewermannille itselleen tiedostamatonta sovinismia siinauml ettauml

esimerkeiksi epaumlvalmiista ihmisistauml ovat yhtauml lukuun ottamatta kelvanneet vain

naiset62

Sekauml Raamatun arkkityyppiset ettauml subjektiiviset kuvat ovat siis

Drewermannin mukaan symboleja joilla on sekauml kuvallinen ettauml tekstin ilmaisema

muotonsa Arkkityyppiset symbolit ovat alkuisin Raamatun sisaumllloumln vaumllittaumljien

kollektiivisesta tiedostamattomasta subjektiiviset symbolit ovat sen sijaan heidaumln

yksiloumlllisen tiedostamattomansa tuottamia Arkkityyppisten kuvien paumlaumltymisen

Raamattuun haumln selittaumlauml Jungin kaumlsityksestauml poiketen Ne ovat haumlnen mukaansa

kummunneet sellaisinaan ihmismielen kollektiivisesta tiedostamattomasta

58 rdquoNur muszlig man das Verbindende dort suchen wo es liegt nicht in den Gedanken sondern Gefuumlhlen nicht in Handlungen sondern den Motivenldquo TE I 436 59 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436 60 TE I 437ndash39 61 rdquoGerade die Sphaumlre der Gefuumlhle und Affekte ist es die Geist und Koumlrper miteinander verbindetldquohellipldquodie Gedanken in den Dienst der Triebbeduumlrfnisse treten koumlnnenldquo TE II 57 Naumlin ajattelee myoumls Jung Jung 1960a GW 6 sect 801 GW 6 Definitionen 467ndash68 62 Heitauml ovat Jeesuksen kavaltaja Pietari sisarukset Martta ja Maria Pilatuksen vaimo ja Luukkaan evankeliumin syntinen nainen jonka Drewermann samaistaa Markuksen evankeliumin naiseen joka voitelee Jeesuksen rdquohautaamista vartenrdquo TE I 431ndash32 Kassel 1992 47ndash48

103

Subjektiivisten kuvien syntyauml haumln sen sijaan tulkitsee samoin kuin Jung vaikka

antaa sille myoumls teologisen selityksen Kaikki Raamatun kuvat ovat

Drewermannin mukaan Jumalan ihmismieleen istuttamaa luomisilmoitusta johon

Raamatun tulkinnan on kohdistuttava Haumlnen kuvatulkintansa perustuu sekauml

Jungin kaumlsitykseen kollektiivisen tiedostamattoman sisaumllloumlstauml ettauml taumlmaumln

kaumlsitykseen ihmisen mielestauml loumlytyvaumlstauml Jumalan eli Kristuksen kuvasta63

Drewermann tosin ajattelee Jungista poiketen ettauml ihmisellauml on mielessaumlaumln

valmiina Jumalan sinne asettamia luomisilmoituksen kuvia joiden joukossa on

Jumalan eli Kristuksen kuva64 Ernst Dassmann kysyy eikouml taumlmauml Raamatun

tekstisisaumllloumln historiallisuuden kieltaumlminen ole gnostisismia65 Haumlnen

kysymyksensauml on aiheellinen sillauml Jung itse myoumlntaumlauml kollektiivisen

tiedostamattoman kaumlsitteen yhteydet gnostilaisiin tulkintoihin Haumln tosin kaumlyttaumlauml

kollektiivisen tiedostamattoman kaumlsitettauml psykologisena eikauml teologisena

kaumlsitteenauml66 Myoumls Albert Goumlrres ja Lothar Gassmann kritisoivat

arkkityyppikaumlsitteen soveltamista teologiaan67

Kaikki Raamatun symbolit ovat siten Drewermannin mukaan laumlhtoumlisin

Jumalasta mutta haumln ajattelee ihmismielen tuottaneen niiden avulla Raamattuun

useita eri kertomuslajeja68 Tekstien muoto on haumlnen mukaansa inhimillinen

vaikka niiden takaa loumlytyvaumlt kuvat ovatkin alkuisin Jumalasta Myyttejauml satuja

taruja ja legendoja tulkitessaan haumln tuo eniten esiin tekstiin sisaumlltyviauml

arkkityyppisiauml kuvia Uni on haumlnen mukaansa oikeastaan yksiloumlllinen myytti

Myyttien haumln ajattelee syntyneen siten ettauml ihmisen kokema on yhdistynyt haumlnen

mielestaumlaumln loumlytyviin arkkityyppeihin Myytti on ihmisten yhteinen rdquosuuri unirdquo69

63 Jung 1976a GW 91 sect 155 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (bdquodem Vater wesensgleichldquo) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 64 rdquoUm die Eigenart religioumlser Uumlberlieferung inner- wie auszligerhalb der Bibel gerecht zu werden ist es daher unumgaumlnglich zentral nicht vom acuteWortacute sondern vom acuteBildacute auszugehenldquo TE I 99 ldquoPsychologisch das acuteSelbstacute des Menschen als ein Gottesbild erscheintldquo SB II 29 65 Dassmann 1992 59 66 Jung 1985 225 Segal Robert A 8ndash11 67 Goumlrres 1992 146ndash47 Gassmann 2000 34ndash35 68 TE II 40 Kertomusten jaottelussa Drewermann tukeutuu muotohistoriallisen koulukunnan perinnelajiteoriaan Kertomukset edustavat haumlnen mukaansa kymmentauml perinnelajia Perinnelajit ovat Drewermannin mukaan myytti (Mythos) satu (Maumlrchen) taru (Sage) legenda (Legende) ihmekertomus (Wunder) naumlky (Vision) profetia (Weissagung) apokalypsi (Apokalypse) historiallinen kertomus (Geschichte) ja vertaus (Gleichnis) TE I ja TE II nimilehdet Drewermann kaumlsittelee ao kertomuslajeja myoumls muilla nimillauml Niitauml ovat esim ilmestys- ja kutsumuskertomus (Erscheinungs- und Berufungsgeschichten) TE II 9 69 TE I 132ndash34

104

Sadut taas ovat syntyneet kun myytit ovat menettaumlneet uskonnollisen sisaumlltoumlnsauml

Uneksunta (Traumgeschehen) on muovannut myyteistauml ja saduista tarinoita ja

legendoja Esimerkiksi Jeesukseen liitetty jumalanpoikamyytti on synnyttaumlnyt

kansanomaisia legendoja Jeesuksen ihmeteoista70 Arkkityyppiset kuvat ovat

kaikissa mainituissa kertomuslajeissa jaumlrjestaumlytyneet tapahtumakuvausten

puitteisiin71 Niillauml kaikilla on erityinen uskonnollinen merkitys72 Drewermann

korostaa myyttien satujen tarujen ja legendojen samanlaisuutta eikauml esimerkiksi

niiden erilaista suhdetta historiaan73

Myoumls ihmekertomusten ilmestys- ja kutsumuskertomusten sekauml

profetioiden naumlkyjen ja apokalypsien ydintotuus loumlytyy Drewermannin mukaan

tyypillisestauml ja yleisinhimillisestauml Silti totuus pukeutuu niissauml historiallisen

totuuden muotoon74 Esimerkiksi ihmekertomuksissa on sielullinen paraneminen

projisioitu ruumiissa tapahtuvaksi75 Niihin sisaumlltyvaumlt kuvat loumlytyvaumlt

tapauskertomuksia tulkitsemalla76 Myoumls profetioiden ilmestymis- ja

kutsumiskertomusten ja naumlkyjen sisaumlltoumlnauml on haumlnen mukaansa tiedostamattomasta

esiin tullut yliajallinen arkkityyppinen aines77 Raamatun apokalyptisistauml

naumlyistaumlkin Drewermann loumlytaumlauml myyttien kuviin verrattavia arkkityyppisiauml kuvia78

Jopa historiallisen (geschichtlich) totuuden muotoon puetuista kertomuksista

kuten Tamarin Rahabin ja Ruutin henkiloumlkuvista loumlytyy haumlnen mukaansa sisaumlisiauml

kuvia kun niitauml tarkastellaan oikeasta naumlkoumlkulmasta79 Myoumls sanaperinteeseen

(Wortuumlberlieferung) kuten vertauksiin haumln ymmaumlrtaumlauml sisaumlltyvaumln arkkityyppisiauml

kuvia80 Raamatun kirjoittajat ovat siten Drewermannin mukaan tallentaneet sen

kaikkiin teksteihin samat arkkityyppiset tai subjektiiviset kuvat jotka ovat

vaikuttaneet jo suullista perinnettauml saumlilyttaumlneiden ihmisten mielessauml

70 rdquoDas Traumgeschehen selbst wird dann zu einem traumhaften Geschehen und dies ist der Prozeszlig durch den das Maumlrchen und Mythos sich zur Sage und Legende formenldquo TE I 141 147ndash48 71 ldquoErzaumlhlungen dieser Art entstehen nicht aus der Geschichte sondern in ihnen ordnet sich vielmehr die geschichtliche Erinnerungldquohellipldquoin archetypische Bilder einldquo TE I 153 72 TE I 87 154 73 Vrt esim Sloslashk 1960 1263 74 TE II 38 42 346 75 TE II 39 76 Niiden ymmaumlrtaumlmiseksi on Drewermannin mukaan otettava huomioon ihmeparantumisen ulkoiset olosuhteet ja parantamismenettely ndash esimerkiksi peseytyminen tai kaumltten paumlaumlllepaneminen syljen kaumlyttouml nimen kysyminen tai pelkkauml kehotus Ne kuvaavat ahdistuksesta vapautumista TE II 243 77 TE II 310 78 TE II 447 79 TE II 625 645 80 Esim vesi kertomuksessa jossa Jeesus kohtaa samarialaisen naisen Sykarin kaivolla (Joh 4 1ndash42) TE II 689

105 Minkaumllainen Drewermannin ilmoituskaumlsitys on teologis-

syvyyspsykologisena konstruktiona Onnistuuko haumln tuottamaan ristiriidattoman

ilmoituskaumlsityksen syvyyspsykologiaa soveltamalla Tarkastelen haumlnen

ratkaisuaan seuraavaksi sekauml syvyyspsykologisesta ettauml teologisesta

naumlkoumlkulmasta

Drewermann selittaumlauml arkkityyppistauml kuvailmoitusta syvyyspsykologisesti

sillauml ettauml Raamatun kirjoittajat ovat tuottaneet tietoisesti tekstiauml ja heidaumln

tiedostamaton mielensauml on samalla liittaumlnyt tekstiin sopivat symbolit Sitauml millauml

perusteella kyseiset symbolit ovat mahdollisten symbolien joukosta valikoituneet

haumln ei kaumlsittele Haumln ei selitauml miten kirjoittajien yksiloumlllisen tiedostamattoman ja

heidaumln senhetkisen tietoisuutensa vaikutus syrjaumlytyisi kyseisessauml prosessissa Haumln

ei kaumlsittele Raamatun kirjoittajien tietoisen ja tiedostamattoman mielen toiminnan

suhdetta81 Naumliden seikkojen kaumlsittely olisi kuitenkin vaumllttaumlmaumltoumlntauml pyrittaumlessauml

tulkitsemaan teologisia kaumlsityksiauml syvyyspsykologisesti Drewermannin naumlkemys

eroaa taumlssauml suhteessa Jungin symbolitulkinnassaan soveltamasta82 Drewermann

ajattelee ettauml Raamatun kirjoittajat ovat siirtaumlneet omasta mielestaumlaumln Raamattuun

totuutta joka on usein jaumlaumlnyt tuntemattomaksi heille itselleen Naumlin on haumlnen

mukaansa kaumlynyt erityisesti maailman syntyvaiheita ja lopunaikoja kuvaaville83

Lausumaansa haumln perustelee sillauml ettei yksikaumlaumln symboli ole pelkaumlstaumlaumln

immanenttinen vaan sanallinen symboli viittaa todellisuuteen joka ei ole

sanallisesti ilmaistavissa84 Haumln kaumlsittelee siis pelkaumlstaumlaumln teologisesti

arkkityyppisten kuvien siirtymistauml kirjoittajien mielestauml tekstien yhteyteen

Syvyyspsykologisesti haumlnen tulkintansa on ongelmallinen Subjektiiviset kuvat

sen sijaan ovat Drewermannin mukaan liittyneet Raamatun tekstiin sen

kirjoittajien yksiloumlllisestauml tietoisuudesta Haumln korostaa siinauml vaikuttaneiden

tunteiden tietoista puolta ja jaumlttaumlauml huomiotta niiden tiedostamattoman taustan 85

Taumlssauml haumlnen naumlkemyksensauml on erilainen kuin Jungin jonka mukaan tunteiden

81 Taumlmauml johtunee osittain siitauml ettauml haumln ei juuri tunne uusinta syvyyspsykologiaa Esim James Grotstein esittaumlauml ettauml tietoisen ja tiedostamattoman vaumllillauml toimiva esitietoinen voi toimia eraumlaumlnlaisena rdquohakukoneenardquo varsinaisen tiedostamattoman alueelle Bruun von 2012 242 82 Jungin tulkinta ihmisen tietoisen ja tiedostamattoman mielen yhteistoiminnasta kuvien syntyessauml ks esim Jung 1960a GW 6 sect 759ndash773 83 rdquoBiblische Autorenldquohellipldquomit den Symbolen in denen sie Urzeit und Endzeit beschreiben unendlich viel mehr gesagt haben als sie subjektiv reflex wissen konntenrdquo TE I 219 84 TE I 220 85 rdquoDie Gefuumlhleldquohellipldquogehoumlren dem individuellen Ich zuldquo TE I 437

106

syntyyn vaikuttaa myoumls tiedostamaton Toisessa yhteydessauml Drewermann

maumlaumlrittelee tunteet Jungiin tukeutuen86

Drewermannin ilmoituskaumlsitys ei ole teologisesti arvioituna taumlysin uusi

vaikka haumln tukeutuukin siinauml syvyyspsykologiaan Kaumlsitys ihmissielun

mahdollisuudesta olla yhteydessauml Jumalaan tunnettiin jo Augustinuksen

ajattelusta juontuvan tradition piirissauml Drewermannin kaumlsityksellauml ihmisen

tiedostamattomaan sisaumlltyvaumlstauml ilmoituksesta on yhtymaumlkohtia augustinolaiseen

kaumlsitykseen ihmissielusta Sen mukaan ihmissielun ominaisuutena tai osana on

abditum mentis jonka vaumllityksellauml ihminen voi olla yhteydessauml Jumalaan87 Se on

ollut vallitsevana kaumlsityksenauml esimerkiksi myoumlhaumliskeskiajan mystikoilla kuten

mestari Eckhartilla88 Taumlmaumln mukaan ihminen voi olla yhteydessauml Jumalaan

sielunpohjansa vaumllityksellauml jota Eckhart kuvaa myoumls sielun huipuksi89 Myoumls

mystiikan teologian nykyisten edustajien kuten William Johnstonin ajattelun

laumlhtoumlkohtana on ihmisen mahdollisuus olla yhteydessauml Jumalaan90 Drewermannin

luomisilmoituskaumlsitykselle loumlytyy siten teologista vastaavuutta Haumlnen mukaansa

luomisilmoituksen kuvat eivaumlt kuitenkaan kuulu ihmissielun ominaisuuksiin

kuten abditum mentis Augustinuksen mukaan Luomisilmoituksen kuvat ovat sen

sijaan Jumalan ilmoitusta jonka vaumllityksellauml haumln laumlhestyy ihmisiauml rdquoulkopuolisena

(Gegenuumlber)91

Luomisilmoituksen toteutumistapaa Drewermann kuvaa kuitenkin

ristiriitaisesti Haumln vaumlittaumlauml esimerkiksi ettauml ilmoitus on alkanut sillauml hetkellauml kun

86 rdquoGanz besonders aber muumlszligte mit dem Gefuumlhl ein zentraler verbindender Wert zwischen Denken und Affekt eingeraumlumt werden und man sollte wie C G Jung es vorschlug im Fuumlhlen nicht nur eine sekundaumlre von Vorstellungen oder Empfindungen abhaumlngige Erscheinung erblicken sondern das Gefuumlhl als ein Vorgang verstehen acuteder zwischen dem ich und einem gegebenen Inhalt stattfindetldquo TE II 57 rdquoDas Gefuumlhl istldquohellipldquoaber auch Vorgang derldquohellipldquoebenso gut auch aus unbewuszligten Inhalten hervorgehen kannldquo Jung 1960a GW 6 sect 801rdquo Dementsprechend ist das Bild ein Ausdruck sowohl der unbewuszligten wie der bewuszligten momentanen Situationldquo Jung 1960a GW 6 sect 761 Jung 1960a GW 6 sect 903 87 Abditum mentis on Augustinuksesta juontuvan tradition mukaan se sielun osa tai ominaisuus jonka perusteella ihmistauml voidaan sanoa Jumalan kuvaksi (Imago Dei) Augustinuksen mukaan ihmisellauml on luomisen perusteella edellytykset tietaumlauml Jumalasta sisaumlisenauml tietona Matthews (ed) 2002 XndashXI XVIndashXVII 46ndash47 73 158ndash161 190ndash93 88 rdquoGott ist dem Geschaffenen im unmittelbarster Weise gegenwaumlrtig Als das Sein als acuteprimus actus formalisacute gibt er dem Seienden sein geschoumlpfliches Sein mit all seinem Vollkommenheitenldquohellipldquoso daszligldquohellipldquoimmer nur acuteze borgeacute als Einstrahlung als etwas das im Empfaumlnger nie Wurzel schlaumlgtldquo Schmidt 1958 305 89 Ueda1965 55 63rdquo superius in animardquo 90 Johnston 1997 236 Johnston esimerkiksi arvioi Vatikaanin toisen konsiilin maumlaumlrittelevaumln uskon tavalla johon nykyaikainen mystiikan teologia voidaan perustaa Johnston 1997 236 Vrt Katolinen katekismus 2005 sect 35 91 rdquoDer Einfluszlig dieser Person (eine andere Person) tief genug gehen muszlig um die Bilder des Unbewuszligten in den Prozes der Angstuumlberwindung miteinzubeziehenldquo GF I 405

107

Jumala on asettanut ihmismieleen kuvat luottamuksesta ndash vuosimiljoonien

evoluutiokehityksen aikana92 Taumllloumlin ei tule selvaumlksi ilmoittaako Jumala haumlnen

mukaansa yhauml uudelleen itsestaumlaumln vai onko Jumala kaumlynnistaumlnyt tiettynauml hetkenauml

eraumlaumlnlaisen luonnonprosessin Useimmiten Drewermann kuvaa kuvien

ilmaantumista evolutiivisena prosessina jonka voi ymmaumlrtaumlauml kaumlsitykseksi

jatkuvasta ilmoituksesta93 Toisinaan haumln kuitenkin katsoo ilmoituksen tapahtuvan

yhauml uudelleen ihmisen tiedostamattomassa mielessauml sijaitsevien symbolisten

kuvien avautuessa94 Subjektiiviset kuvat ovat Drewermannin mukaan vastaavasti

luomisilmoitusta joko evoluution peruna kaikkiin ihmisiin kuuluvan

subjektiivisuuden tai naumlitauml kuvia loumlytaumlvien ihmisten kunkin hetkisen kokemuksen

perusteella95 Drewermannin kaumlsityksessauml ilmoituksesta yhtyvaumlt haumlnen teologinen

kaumlsityksensauml Jumalasta kaikkien ihmisten Luojana ja haumlnen syvyyspsykologinen

kaumlsityksensauml ihmismielestauml Haumlnen implisiittinen luomisilmoituskaumlsitteensauml on

haumlnen teologisen ja syvyyspsykologisen tulkintansa synteesi Se ei kuitenkaan ole

merkittaumlvauml teologisena kaumlsitteenauml koska sen perustana on Jungin

arkkityyppiteorian ja Jungin tunnekaumlsityksen heikosti perusteltu tulkinta Haumln

korostaa kuitenkin uudella tavalla Jumalan ja haumlnen luomansa ihmisten yhteyttauml

Taumlrkeaumlmpaumlauml kuin historiallinen tieto Raamatun kirjoittajista on Drewermannin

mukaan tieto siitauml ettauml vastaava ilmoitus loumlytyy ihmisten omasta mielestauml

32 Kuvien totuus

Raamatun tekstien takaa loumlytyviin kuviin sisaumlltyy siis Drewermannin

mukaan Jumalan ilmoitus ihmisille Haumln vertaa niitauml muihin ihmismielestauml

loumlytyviin kuviin mutta pitaumlauml niitauml samalla uskonnollisesti merkittaumlvinauml Miten

haumlnen luomisilmoituskaumlsitteensauml eroaa Jungin ilmoituskaumlsitteestauml Mikauml on sen

suhde yleisimpiin teologisiin ilmoituskaumlsitteisiin Vastaan taumlssauml luvussa aluksi

92 rdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquowenn uumlberhaupt in dem Moment da Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hat ndash in den Jahrmillionen der Evolutionldquo Fruumlchten 97 93 Naumlin myoumls Etheber 1998 282 94 rdquoSo besteht auch die acuteOffenbarungacute Gottes wesentlich darin die in der menschlichen Psyche angelegten Kraumlfte freizusetzen Der acuteinhaltlicheacute Teil der acuteOffenbarungacute ergibt sich folglich aus der Oumlffnung des Reservoirs an den symbolischen Bildern und Konfigurationen im Unbewuszligten fuumlr das Bewuszligtsein selbstldquo GF I 257 95 Drewermann perustelu niiden kuulumista luomisilmoitukseen on arkkityyppisten kuvien perustelua vastaava ldquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt derldquohellipldquodie objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436rdquoacuteLegenden der Unfertigenacute aber moumlchten daszlig der

108

naumlihin kysymyksiin Lisaumlksi selvitaumln voivatko ihmismielestauml loumlytyvaumlt kuvat olla

Drewermannin mukaan ilmoitusta muuallakin kuin Raamatussa esiintyessaumlaumln Vai

ovatko ainoastaan Raamatun kuvat ilmoitusta Arvioin siis Drewermannin

kuvailmoituskaumlsityksen teologista sisaumlltoumlauml

Drewermann painottaa sitauml ettauml kuvien sitoutuminen Raamatun tekstiin

johtuu Jumalan luomistahdosta Haumln pitaumlauml kiinni siitauml teologisesta

peruskaumlsityksestauml ettauml Jumala on persoona johon ihminen voi olla suhteessa96

Taumlmauml erottaa haumlnen naumlkemyksensauml Jungin symbolitulkinnasta Jung kaumlsittelee

teoriassaan ihmisten jumalakuvaa (Gottesbild) eikauml Jumalaa Ihmisellauml on haumlnen

mukaansa kollektiivisessa tiedostamattomassaan minuuden arkkityyppi jota ei voi

erottaa jumalakuvasta Haumln korostaa ettei voida tietaumlauml onko ihmisen

jumalakaumlsitys alkuisin ihmisen tiedostamattomasta vai Jumalasta97 Kaumlsitys

Jumalasta muodostuu haumlnen mukaansa joka tapauksessa sellaisessa tietoisen ja

tiedostamattoman mielentoiminnan vaumllisessauml tapahtumisessa jossa

tiedostamattoman sisaumlltouml kompensoi tietoisen sisaumllloumln yksipuolisuutta98

Drewermann ei tyydy ainoastaan selittaumlmaumlaumln arkkityyppiteorian avulla sitauml ettauml

ihmisillauml on tiedostamaton arkkityyppinen kuva Jumalasta Haumln ajattelee kuvien

edustavan ontologista totuutta joka on erilaista kuin esimerkiksi luonnontieteiden

tavoittelema empiirinen totuus tai analyyttisen filosofian kohteena oleva looginen

totuus Raamatun kuvat toistavat Drewermannin mukaan luomisilmoitusta joka

ihmisillauml on aina ollut itsessaumlaumln Ne eivaumlt sisaumlllauml mitaumlaumln mielen kuvista poikkeavaa

tai niihin lisaumlttaumlvaumlauml tietoa Jumalasta

Drewermannin ilmoituskaumlsite eroaa taumlysin siitauml ilmoituskaumlsitteestauml jonka

keskeisimpaumlnauml sisaumlltoumlnauml on historiassa tapahtunut inkarnaatio sovituskuolema ja

yloumlsnousemus Myoumls naumlitauml tapahtumia kaumlsittelevissauml Raamatun kertomuksissa

ovat haumlnen mukaansa taumlrkeimpiauml tekstiin sitoutuneet kuvat Haumln vaumlittaumlauml kirkon

Houmlrer sich selbst im Spiegel der fremden unfertigen Gestalt in seinem eigenen Suchen und in seiner eigenen Unvollkommenheit wiedererkenntldquo TE I 439 96 ldquoSo besteht auch die acuteOffenbarungacute Gottes wesentlich darin die in der menschlichen Psyche angelegten Kraumlfte freizusetzenldquo GF I 257 97 ldquoDaszlig die Gottheit auf uns wirkt koumlnnen wir nur mittels der Psyche feststellen wobei wir aber nicht zu unterscheiden vermoumlgen ob diese Wirkung von Gott oder vom Unbewuszligten kommenldquohellipldquoDas Gottesbild koinzidiertldquohellipldquomit dem Archetypus des Selbst Dieser ist es von dem wir empirisch das Gottesbild nicht mehr zu trennen vermoumlgenldquo Jung 1963 GW 11 sect 757 98 ldquoDie Antwort besteht offenbar darin die Trennung zwischen Bewuszligtsein und Unbewuszligten aufzuheben Das geschieht nicht dadurch daszlig die Inhalte des Unbewuszligten einseitig durch bewuszligte Entscheidung verurteilt werden sondern vielmehr dadurch daszlig ihr Sinn fuumlr die Kompensation der Einseitigkeit des Bewuszligtseins erkannt und in Rechnung gestellt wird Die Tendenz des

109

ilmoituskaumlsityksen vieraannuttaneen ihmiset itsestaumlaumln ja uskosta Esimerkiksi

Jeesuksen neitseestaumlsyntyminen ja ruumiillinen taivaaseen astuminen ovat haumlnen

mukaansa esimerkkejauml taumlllaisista metafyysisiksi selitetyistauml uskontotuuksista99

Tekstien takaa loumlytyviin kuviin sisaumlltyy Drewermannin mukaan ilmoitus joka

auttaa ihmisiauml loumlytaumlmaumlaumln uskon

Drewermannin ajattelua ohjaa siten kaumlsitys jonka mukaan kuvat tuovat

esiin jumalallisen totuuden Haumln ajattelee siis kuvista kuten symboleista

ajattelevat Ricœur ja Tillich joiden mukaan uskonnollinen todellisuus on

kuvattavissa vain symbolien avulla Drewermann myoumls erottaa Ricœurin ja

Tillichin tavoin symbolin ja merkin (das Zeichen) toisistaan100 Haumln tekee sen

suuntaamalla huomionsa tekstien symbolisuuteen Haumln esittaumlauml symboleille

teologisen tulkinnan nimittaumlmaumlllauml niitauml transsendenttisiksi symboleiksi jotka

paljastavat naumlkymaumlttoumlmaumln todellisuuden101 Niiden vaikuttavuus perustuu haumlnen

mukaansa affektiiviseen vahvuuteen Ne ilmaisevat ontologista totuutta

ihmisestauml102 Drewermann ajattelee Ricœurin ja Tillichin tavoin uskonnollisten

symbolien avaavan ihmiselle pyhaumln dimension josta haumln on osallinen103

Symbolit ovat haumlnen mukaansa transsendenttisia sanan teologisessa

merkityksessauml

Drewermannin symbolikaumlsitteellauml on muutakin yhtaumllaumlisyyttauml Tillichin

symbolikaumlsitteen kanssa Drewermannin mukaan kuvat ovat ensiksikin Jumalan

ihmismieleen asettamia Tillichin mukaan symbolien taumlrkein ominaisuus

puolestaan on se ettauml ne viittaavat itsensauml ulkopuolelle104 Mielessaumlaumln

vaikuttavien kuvien vaumllityksellauml ihminen voi Drewermannin mukaan olla

yhteydessauml Jumalaan mutta naumlitauml kuvia ei saa samaistaa Haumlneen Tillich painottaa

Unbewuszligten und die des Bewuszligten sind naumlmlich jene zwei Faktoren welche die transzendente Funktion zusammensetzenldquo Jung 1967 GW 8 sect 145 99 rdquoSeitdem ich denken kann erlebe ich die Religion als eine Form der Verdummung und Unterdruumlckungldquohellipldquo Verbindung von Macht und Aberglaubeldquo GF I 11 ldquoDestillate metaphysizierter acuteGlaubenstatsachenacuteldquo GF I 37 86 Drewermannin suhtautumisesta kirkolliseen dogmatiikkaan enemmaumln GF I 62ndash95 100 TE I 157 Tillichin mukaan merkki ei osallistu mitenkaumlaumln siihen todellisuuteen johon se viittaa Symboli sen sijaan osallistuu edustamaansa todellisuuteen ja myoumls avaa taumlmaumln todellisuuden Tillich 1987a 396ndash98 Ricœurin mukaan merkin ja symbolin vaumllillauml on vastaava ero Ricœur 1974b 19ndash20 24ndash25 101 ldquoDie Religion antwortetldquohellipldquomit den uralten Bildern die im limbischen System niedergelegt istldquohellipldquoin dem sie die biologischen weltimmanenten Signale von einst in transzendente Symbole verwandelt Die Raumlume kreatuumlrlicher Geborgenheit verwandeln sich damit in Verheiszligungen einer anderen unsichtbaren Weltldquo GF I 404 102 rdquoIn Symbolen in affektiv starken Bildernldquo TE I 311 ldquo Die ontologische Wahrheit des menschlichen Daseins in Form symbolischer Bilderldquo TE I 312 103 Ricoeur 1974b 42ndash3 Tillich 1987a 398

110

vastaavasti ettei toiseen todellisuuteen osallistuvaa (partisipoivaa) symbolia

itseaumlaumln tule kunnioittaa105 Drewermannin naumlkemys Raamatun symbolien

vaikuttavuudesta loumlytyy puolestaan jo Tillichin uskonnollisten symbolien

tulkinnasta Tillichin mukaan ne vaumllittaumlvaumlt perimmaumlistauml yhteyttauml (ultimate

concern)106 Haumln nimeaumlauml symbolien yhdeksi keskeiseksi ominaisuudeksi niiden

kaksinaisuuden ne voivat olla sekauml parantavia ettauml tuhoavia Myoumls Drewermannin

mukaan symbolit ovat ambivalentteja vaikka haumln kiinnittaumlaumlkin paumlaumlhuomionsa

myoumlnteisesti vaikuttaviin symboleihin Haumln tukeutuu Jungin mielipiteeseen jonka

mukaan sisaumliset kuvat voivat sekauml auttaa ihmistauml tutustumaan itseensauml ettauml asettaa

haumlnet alttiiksi massapsykologisille ilmioumlille107 Kuvien ambivalenttisuutta

Drewermann perustelee sillauml ettauml ne ovat heijastusta inhimillisen evoluution

alkuvaiheista108 Drewermannin ja Tillichin symbolikaumlsitteiden yhtenevaumlisyys

osoittaa ettauml ne nousevat saman eksistentiaalifilosofisen perinteen pohjalta Sen

takana on vielauml vanhempi Jacob Boumlhmen (1575ndash1624) edustama mystiikan

traditio109 Symbolien merkitys uskonnollisen totuuden vaumllittaumljinauml ei siten ole

uutta Drewermannin tulkinnassa

Drewermannin symbolikaumlsite eroaa kuitenkin eraumlaumlssauml suhteessa sekauml

Tillichin ettauml Ricœurin symbolikaumlsitteestauml Raamatun kuvat eivaumlt naumlet naumliden

mukaan ole ihmismielen kuvien toisintoja Naumlin siitauml huolimatta ettauml he

ajattelevat symbolien avaavan ihmismielen uskonnolliselle kokemukselle110

Tillichin ja Ricœurin mukaan symbolit taas ovat uskonnon kieltauml111 Symbolien

104 TE I 97ndash98 Tillich 1987b 415 105 rdquoWichtig ist nun gegenuumlber der Gnosis dass manldquohellipldquonicht die Bilderldquohellipldquomit acuteGottacute selbst wie er an sich ist verwechseln darfldquo GF I 261rdquoGegenuumlber Gnosis gilt es zu betonen dass Gott nicht als ein Teil der menschlichen Psyche verstanden werden kannldquo GF I 262 Tillich 1987b 415 106 TE I 311 Tillich 1987b 416 107 rdquoZum Beispiel hat JUNG eindringlich die Gefahr beschrieben die in der kollektiven Magie dieser Bilder verborgen liegt sie koumlnnen segensreich wirken wenn ihre Energie dazu beitraumlgt die Person eines Menschen tiefer zu sich selbst zu fuumlhren sie koumlnnen aber auch dahin verfuumlhren die Person des Einzelnen in der Massenpsychologie aufgehen zu lassen Der gesamte Bereich des archetypischen Materials der Psyche ist also von vornherein schillernd und ambivalent und um so mehr verlangt er nach einer tiefenpsychologischen Durcharbeitungldquo GF I 279 Jung 1974a GW 10 sect 219ndash244 Drewermann viittaa Jungin tekstiin jossa taumlmauml kaumlsittelee homoseksuaalisuutta ja naisten yhteiskunnallista asemaa Vrt Tillich 1987b 416 108 TE I 380ndash81 109 Jungin ja Tillichin suhteesta Boumlhmen edustaman mystiikan traditioon ks Dourley 2009 250ndash51 Drewermannin ja Tillichin kaumlsitysten yhtenevaumlisyys perustuu siis Drewermannin riippuvuuteen Jungista 110 Esim Tillich 1987a 398 Saarinen Timo 1994 90ndash91 Ricoeur 1974b 19 111 Esim rdquoUskonnolliset symbolit eivaumlt tarvitse mitaumlaumln puolustusta jos niiden merkitys ymmaumlrretaumlaumln Sillauml niiden merkitys on ettauml ne ovat uskonnon kieli ja tapa jolla uskonto voi ilmaista itseaumlaumln suoraan Epaumlsuorasti ja reflektiivisesti uskonto voi ilmaista itseaumlaumln myoumls teologisin filosofisin ja taiteellisin keinoin mutta uskonnon suora itseilmaisu on symboli ja

111

syntymiseen tarvitaan Tillichin mukaan lisaumlksi ryhmaumln hyvaumlksyntauml Drewermann

puolestaan korostaa useimmiten ettauml kulttuuri ei vaikuta kuvien syntyyn Ne

voidaan ainoastaan tulkita eri tavoin eri ympaumlristoumlissauml112 Kulttuuri vaikuttaa

ainoastaan siinauml mielessauml kuvien sisaumlltoumloumln Drewermannin mukaan symbolit ovat

transsendenttisia sekauml teologisessa ettauml syvyyspsykologisessa mielessauml Kaikki

Raamatun arkkityyppiset symbolit ovat haumlnen mukaansa alkuisin ihmismielen

kollektiivisesta tiedostamattomasta jonne Jumala on ne istuttanut 113 Haumln antaa

ontologisen merkityksen arkkityyppisille kuville jotka ovat Jungin mukaan

psyykkisten mielikuvamuotojen ilmauksia Haumln perustelee teologista

ilmoituskaumlsitettaumlaumln Jungin arkkityyppiteorialla jota soveltaa omintakeisesti

Drewermann perustelee kaumlsitystaumlaumln kuvien totuudesta myoumls tukeutumalla

Kierkegaardiin Haumln pitaumlauml Raamatun subjektiivisia kuvia luomisilmoituksena

koska ne ilmentaumlvaumlt yksiloumlllisen kokemisen arvoa114 Haumln tukeutuu naumlin

Kierkegaardin ajatukseen intohimoisesta sisaumlisyydestauml jolla tartutaan

objektiivisesti epaumlvarmaan totuuteen115 Kaikki Raamatun kuvat sisaumlltaumlvaumlt siis

Drewermannin mukaan yhtauml merkittaumlvaumlauml luomisilmoitusta

Myoumls Diltheyn hermeneutiikka osoittaa Drewermannin mukaan symbolien

merkityksen loumlytyvaumln ihmismielestauml Taumlmauml koskee ilmeisesti sekauml arkkityyppisiauml

ettauml subjektiivisia kuvia116 Haumln arvostaa taumlssauml erityisesti Diltheyn tulkintaohjeita

Taumlmauml poikkeaa haumlnen aikaisemmasta arvioinnistaan jossa haumln pitaumlauml Burckhardtia

parempana ihmistuntijana117 Diltheyhin tukeutumalla Drewermann sisaumlllyttaumlauml

yhdistyneiden symbolien ryhmauml jota kutsutaan myytiksi rdquo Tillich 1987b 415 Kaumlaumlnnoumls Timo Saarisen Saarinen Timo 199476 112 Tillich 1987b 416 Esim puhvelin hahmolla saa erilaisen ajatus- ja tunnesisaumllloumln Intiassa ja Amerikan intiaanien keskuudessa TE I 263 113 ldquoDie Religion antwortetldquohellipldquomit den uralten Bildern die im limbischen System niedergelegt istldquohellipldquoin dem sie die biologischen weltimmanenten Signale von einst in transzendente Symbole verwandeltldquo GF I 404 114 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb der Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436 115 rdquoObjektiivinen epaumlvarmuus josta pidetaumlaumln kiinni omaksumalla se kaikkein intohimoisimmassa sisaumlisyydessauml on totuusrdquo Kierkegaard 1992 211 116 ldquoDas DILTHEYSCHE Anliegenldquohellipldquodes (geschichtlichen) Erkennens bzw die Kierkegaardsche Hermeneutikldquohellipldquowird jetzt in houmlchstmoumlglichen Maszlige realisiert indem die Bedeutungldquohellipldquoder jeweiligen biblischen Erzaumlhlungldquohellipldquonur im Leser selbstldquohellipldquogesucht wirdldquo TE I 178ndash79 Drewermann esittaumlauml ohjeen kaumlsitellessaumlaumln arkkityyppisten kuvien tulkintaa mutta sisaumllloumlllisesti se soveltuu koskemaan myoumls subjektiivisten kuvien tulkintaa 117 ldquo`Wir sind meinte dazu J Burkhardt als Historiker acute nicht eingeweiht in die Zwecke der ewigen Weisheitacute und so forderte er Selbst statt des vorgeblich goumlttlichen Wissens die Betrachtung des Menschen `Unser Ausgangspunkt sagte er acute ist der vom einzigen bleibenden und fuumlr uns moumlglichen Zentrum vom duldenden strebenden und handelnden Menschen wie er immer ist und immer war und sein wirdldquohellipldquoWurdeldquohellipldquoauch fuumlr J BURCKHARDT die

112

ihmisen sisaumliseen ymmaumlrtaumlmiseen intellektuaalisen ulottuvuuden onhan ihmisen

eksistenssi Diltheylle intellektuaalinen kokemus118 Drewermann vaumlittaumlauml naumlin

luomisilmoituksen kuvien totuuden koskettavan sekauml aumllyauml ettauml tunnetta Haumlnen

sisaumlistauml laumlhestymistapaansa selittaumlauml tukeutuminen eksistentiaaliseen

uskontofenomenologiaan saksalaisen idealismin historiantulkintaan Jungin

arkkityyppiteoriaan ja Kierkegaardin eksistentialistiseen ajatteluun

Raamatun varsinainen sisaumlltouml on Drewermannin mukaan laumlhtoumlisin

ihmismielen sisaumlisestauml luomisilmoituksesta Vaumlittaumlaumlkouml haumln uskon siis loumlytyvaumln

ilman Raamattuakin esimerkiksi unien tai mielikuvituksen keinoin Taumlmaumln

johtopaumlaumltoumlksen ovat tehneet esimerkiksi Gerhard Lohfink ja Rudolf Pesch

Hermann-Josef Venetz sekauml Uwe Birnstein ja Klaus-Peter Lehmann119 He

kiinnittaumlvaumlt erityistauml huomiota Drewermannin tulkintaan Vanhasta testamentista

Drewermann vaumlittaumlaumlkin unien olevan jopa keskeisintauml Jumalan kokemista120

Taumlstauml on esimerkkinauml haumlnen tulkintansa Jobin kirjasta Nukkujan korvien

avautuminen unessa symboloi haumlnen mukaansa Jumalan aumlaumlnen syvaumlllistauml

vaikutusta121 Haumln vertaa unia taumlssauml mielessauml shamaanien ja antiikin parantajien

inkubaatiouniin122 Lisaumlksi haumln vertaa Raamatun kirjoittajien tehtaumlvaumlaumlnsauml

elaumlytymistauml unien naumlkemiseen Kollektiivisen tiedostamattoman syvyyksissauml

vallitsee alkuperaumlinen ykseyden tunne jossa ihmismieli sitoutuu ympaumlroumlivaumlaumln

todellisuuteen123 Taumlssauml Drewermann tukeutuu Jungin naumlkemykseen Sen mukaan

Geschichte zur Typologie der ewig-Menschlichenldquoldquo`wir betrachten das sich Wiederholende Konstante Typische als ein in uns Anklingendes und Verstaumlndlichesldquo TE I 56 Burckhardt 1978 6 118 Tillich 1965 88 119 Lohfink amp Pesch 1988 38ndash42 Venetz 1992 33ndash35 Birnstein amp Lehmann 1994 35ndash37 120 rdquoDer Traum eine wesentliche Form ja sogar die zentrale Form der Gotteserfahrung darstellteldquohellipldquoin der Tiefe der unbewuszligten SeelenkraumlfteldquohellipldquoNicht das worthafte verbale Vernehmen sondern das acuteSchauenacute gilt hier als eigentliches Houmlren Gottesldquo TE I 101 121 ldquoBesonders auffallend ist an dieser Stelle aus dem Buche Ijob dass der Traum durchaus nicht wie man erwarten sollte das Auge des Schlafenden oumlffnet sondern das Ohr Auch das `Houmlren` Gottes ist maW nach dem Zeugnis dieser Stelle im Grunde ein Sehen in der Tiefe der unbewussten Seelenkraumlfte und was sich dort weit unterhalb der bewussten Verstandestaumltigkeit dem Traumlumenden mitteilt fuumlhrt ihn wenn er es annimmt zu einem tieferen acuteGehorsam` uns acuteBegreifenacute seines Lebens als es ihm in bewusster Reflexion jemals vergoumlnnt sein wuumlrdeldquo TE I 101 122 TE I 104 Drewermann erottaa kolme eri unityyppiauml 1)rdquopuhtaatrdquo (die reinen Traumlume) unet joita on helppo tulkita Taumlllainen on haumlnen mukaansa esimerkiksi Jeesuksen syntymaumlkertomukseen sisaumlltyvauml Joosefin uni jossa enkeli sanoi Joosefille ettei taumlmaumln pidauml pelaumltauml ottaa Mariaa vaimokseen (Matt 1 20ndash24) 2) allegoriset unet ja 3) inkubaatiounet joita naumlhdaumlaumln kun toivotaan unessa vastausta johonkin kysymykseen TE I 102ndash04 Drewermann nimeaumlauml unilajit teologeihin H Hark ja A Jirku tukeutuen 123 rdquoVom Traum her ergibt sich auch ein Zugang zum Verstaumlndnis all jener Erzaumlhlungen die von wunderbaren Begebenheiten von Wunderheilungen und Wahrsagungen von magischen Prozeduren und geheimnisvollen Riten zu berichten wissenldquohellipldquoIn Traumldquohellipldquoscheinen die Grenzen des individuellen Bewuszligtseins gegenuumlber der Auszligenwelt aufgehobenldquohellipldquoIn den

113

unet ovat mielen tiedostamattomien aineksien regressiivistauml laumlpielaumlmistauml jossa

elaumlmauml uudistuu (Erneuerung des Lebens)124 Luomisilmoitus ei Drewermannin

mukaan siis ainoastaan avaudu ihmisen nukkuessa vaan se myoumls vaikuttaa

uudistavasti Unien uskonnollisen merkityksen painottajana haumln ei ole kuitenkaan

ensimmaumlinen Jo Montanuksen tiedetaumlaumln korostaneen Pyhaumln Hengen roolia sekauml

unissa ettauml ilmestyksissauml125 Myoumls monet vanhan kirkon opettajat kuten

Ambrosius ja Augustinus arvostivat unia126 Suhtautuminen uniin on kuitenkin

vaihdellut kristillisessauml teologiassa

Voivatko ihmiset Drewermannin mukaan nykyaumlaumln loumlytaumlauml Jumalan

nukkuessaan Vai ajatteleeko haumln unien synnyttaumlneen uskoa vain Raamatun

kirjoittajissa ja Raamatun henkiloumlissauml Haumlnen eraumliden lausumiensa mukaan

ihminen voisi loumlytaumlauml uskon nukkuessaan127 Laumlnsimaalaiset eivaumlt haumlnen mukaansa

kuitenkaan yleensauml pysty kokemaan intensiivisiauml uskonnollisia elaumlmyksiauml saati

sitten intensiivisiauml unielaumlmyksiauml128 Jumalan loumlytaumlminen unessa koettavan

luomisilmoituksen vaumllityksellauml on siten haumlnen mukaansa periaatteessa

mahdollista mutta kaumlytaumlnnoumlssauml harvinaista ainakin laumlnsimaissa Saman haumln

ilmaisee toisessa yhteydessauml vaumlittaumlmaumlllauml unien tarvitsevan aina tulkintaa

ambivalenttisuutensa vuoksi129 Naumlin vaumlittaumlessaumlaumln haumln unohtaa Raamatussakin

esiintyvaumlt rdquopuhtaat unetrdquo (die reinen Traumlme) jotka eivaumlt haumlnen mukaansa tarvitse

selitystauml130 Luomisilmoitusta ei haumlnen mukaansa voi yleensauml ymmaumlrtaumlauml ilman

tulkintaa

Onko ihmisten mielestauml loumlytyvauml luomisilmoitus Drewermannin mukaan

ehkauml heijastunut muuallekin kuin Raamattuun Loumlytyykouml sitauml muidenkin

Tiefenschichten des kollektiven Unbewuszligten waltet das Gefuumlhl einer urspruumlnglichen Einheit und Verbundenheit der menschlichen Psyche mit allem Begegnenden ringsumldquo TE I 122 124 124 TE I 114ndash15 129 Jung kaumlsittelee unta elaumlmaumlssauml koettua kompensoivana esim Jung 1967 GW 8 sect 483 Jung tarkoittaa regressiolla sopeutumista mielensisaumliseen maailmaan Jung 1967 GW 8 sect 77 125 McGrath 2012 322 Montanus vaikutti 100-luvulla 126 Ehrlich 1962 1003 127 rdquoDer Traum durchaus nicht wie man erwarten sollte das Auge des Schlafenden oumlffnet sondern das Ohr Auch das `Houmlren` Gottes ist maW nach dem Zeugnis dieser Stelle im Grunde ein Sehen in der Tiefe der unbewussten Seelenkraumlfte und was sich dort weit unterhalb der bewussten Verstandestaumltigkeit dem Traumlumenden mitteilt fuumlhrt ihn wenn er es annimmt zu einem tieferen acuteGehorsam` uns acuteBegreifenacute seines Lebens als es ihm in bewusster Reflexion jemals vergoumlnnt sein wuumlrdeldquo TE I 101 128 TE I 109 129 rdquoGewiszlig Traumlume sind ambivalentldquo hellipldquosie beduumlrfen dringend der Durcharbeitungldquo Traumlume 13 Drewermann ennakoi unikaumlsitykseensauml liittyvaumlauml kritiikkiauml jo Tiefenpsychologie und Exegese -teoksensa alussa ja torjuu varsinkin teoksen toisessa osassa ja teoksessa Glauben in Freiheit I syytteitauml gnostisismista Esim TE I 18 TE II 769ndash70 GF I 227ndash267 130 TE I 102

114

uskontojen pyhistauml kirjoista muusta kirjallisuudesta tai kaikista inhimillisen

kulttuurin ilmentymistauml Drewermannin tulkinnat saduista ja muusta

kirjallisuudesta vastaavat osaltaan taumlhaumln kysymykseen Laumlhtoumlkohtana niissaumlkin on

raamatuntulkintojen johtoajatus vaumlhemmaumln taumlrkeaumlstauml pintatasosta ja varsinaisen

merkityksen sisaumlltaumlvaumlstauml syvaumltasosta Niistaumlkin haumln etsii arkkityyppisiauml ja

subjektiivisia kuvia Ilmentaumlaumlkouml muukin kirjallisuus jopa mahdollisesti kaikki

ihmisen tuottama Drewermannin mukaan siten samaa luomisilmoitusta kuin

Raamattu Haumlnen eraumlaumlt ilmaisunsa viittaavat taumlhaumln suuntaan Esimerkiksi rdquoPikku

Prinssinrdquo syvyyspsykologisessa selitysteoksessa haumln arvioi ranskalaisen kirjailijan

Antoine de Saint-Exupeacuteryn olevan rdquohyvin laumlhellaumlrdquo sitauml totuutta joka on

uskonnossa131 Samoin ovat satujen viisaus ja kuvamaailma haumlnen mukaansa

verrattavissa Raamatun viisauteen ja Raamatun kuviin132

Drewermann torjuu kuitenkin naumlkemyksen jonka mukaan muuhun

kirjallisuuteen sitoutuneet kuvat olisivat Raamatun ilmoitukseen verrattavaa

luomisilmoitusta Esimerkiksi Grimmin satu loumlytoumllinnusta ainoastaan rdquoyrittaumlauml

loumlytaumlauml vastaustardquo kuoleman jaumllkeisen elaumlmaumln ongelmaan Ja se taas johtuu siitauml

ettauml sadut ovat uskonnon taantumamuotoja133 Myoumlskaumlaumln muissa uskonnoissa ei

loumlydetauml Raamatun kuvien vertaisia kuvia Kristinusko nimittaumlin tulkitsee

arkkityyppisiauml kuvia muihin uskontoihin verrattuna uudella tavalla Sen symbolit

eivaumlt ole ainutlaatuisia mutta ainutlaatuisia ovat ne kristilliset painotukset joita

syntyy arkkityyppisen materiaalin pohjalta Ainoastaan kristinusko tulkitsee haumlnen

mukaansa symboleja ihmisten yksiloumlllisyyttauml arvostavassa hengessauml134 Jeesus

Nasaretilainen on nimittaumlin luonut ihmisten yksiloumlllisyyttauml arvostavan

tulkintaperinteen Haumln on voinut luoda taumlllaisen syvaumlllisen perinteen siksi ettauml

ainoastaan haumlnessauml on jumalallisen vapahtajan arkkityyppi yhdistynyt yhteen

henkiloumloumln 135 Jeesus Nasaretilainen on Drewermannin mukaan tehnyt sekauml

arkkityyppisistauml ettauml subjektiivisista kuvista ontologista totuutta ilmaisevia kuvia

131 rdquoExupeacutery war dieser Wahrheit sehr naheldquo Eigentliche 118 132 Rapunzel 7 133 rdquoWenn nichts zu acutemachenacute ist wie leben wir dannldquohellipldquoeine Antwort darauf versucht die Grimmsche Erzaumlhlung von acuteFundevogelacuteldquo Gewatter 315 Rapunzel 7 134 rdquoIn der Tat liegt die Einzigartigkeit des Christentums nicht in seinen Glaubenssymbolen an sichldquohellipldquoSpezifisch christlich hingegen ist die Betonung der Personalitaumlt und Individualitaumlt in ihrer Synthese mit dem archetypischen Material der Psycheldquo TE II 777rdquoMan kann diese Differenz als den Unterschied der personalen Vertiefung bezeichnenldquohellipldquoHier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige in einem Einzelnen ausspricht und darstelltldquo Name 83 85 135 ldquoErst indem es die geschichtliche Personalitaumlt Christildquohellipldquosetzte sich als Offenbarungsreligion in Gegensatz zum sog acuteHeidentumacute Was es von diesem unterschied warldquohellipldquoNicht die Lehre von

115 Tulkinta antaa siten Drewermannin mukaan merkityksen Raamatun tekstien

takaa loumlytyville kuville Vain kristillinen tulkinta tuo esiin kuvien ontologisen

totuuden Sama koskee ilmeisesti kaikkia niitauml kuvia jotka ovat tulkittavissa

haumlnen kristillisenauml pitaumlmaumlllaumlaumln tavalla Unikuvat ja muut elaumlmykselliset kuvat

naumlyttaumlisivaumlt olevan sellaisia Raamatun kuvien ohella Vaikuttaa siltauml ettauml myoumls

muiden uskontojen symbolit olisivat haumlnen mukaansa kristillisesti tulkittavissa

ovathan nekin alkuisin luomisilmoituksesta 136 Yksiloumlllisyyden arvostaminen

naumlyttaumlisi haumlnen mukaansa olevan muille uskonnoille siinauml tapauksessa esitettaumlvauml

vaatimus

Drewermannin voisi paumlaumltellauml samaistavan kuvien ymmaumlrtaumlmisen ja uskon

syntymisen koska haumln kaumlsittelee niitauml usein samassa yhteydessauml Naumlin on asian

ymmaumlrtaumlnyt esimerkiksi Alfred Etheber137 Drewermannin perusteellinen

paneutuminen raamatuntulkintaan kuitenkin osoittaa haumlnen erottavan ne

periaatteessa toisistaan Ne liittyvaumlt kuitenkin toisiinsa siten ettauml tulkinnan

tehtaumlvaumlnauml on synnyttaumlauml uskoa138

33 Sisaumlisyys kuvien avaajana

Ainoastaan kristillinen tulkinta avaa siis Drewermannin mukaan

luomisilmoituksen kuvia Siihen kuuluu sekauml oikea tekstin laumlhestymistapa ettauml

uudenlainen raamattuhermeneutiikka139 Taumlssauml alaluvussa selvitaumln miten

Drewermann ajattelee ihmisten saavan yhteyden Raamatun teksteihin

sitoutuneisiin kuviin Aluksi analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln kuvien avautumisesta

ihmismielelle Selvitaumln miten haumln tulkitsee sitauml teologisesti ja

syvyyspsykologisesti Toiseksi analysoin Drewermannin taumlssauml yhteydessauml

kaumlyttaumlmiauml kaumlsitteitauml Naumlkoumlkulmana on molemmissa tapauksissa

dem Tod und der Auferstehung des menschgewordenen Gottessohnes an sich sondern vor allem der Umstand daszlig er den Archetypus des goumlttlichen Erloumlsers mit der individuellen geschichtlichen Person Jesu verbandldquohellip ldquoMan kann diese Differenz als den Unterschied der personalen Vertiefung bezeichnenldquohellipldquoHier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige in einem Einzelnen ausspricht und darstelltldquo Name 83 85 Esim Egyptin muinaisuskonnon kaumlsitys faraoiden jumalallisuudesta eroaa Drewermannin mukaan siinauml ettei faraoiden jumalallisuus ollut yksiloumlllistauml vaan korporatiivista Name 85 136 Drewermannin raamatuntulkintaa kaumlsitellaumlaumln luvussa 34 137 Etheber1998 286 138 ldquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34

116

syvyyspsykologian soveltamisen merkitys kuvien avautumisen tulkinnassa

Kolmanneksi arvioin haumlnen kaumlsitystaumlaumln kuvien avautumisesta Lopuksi selvitaumln

minkaumllainen on kuvien avautumisen ja uskon syntymisen suhde Drewermannin

mukaan

Drewermann esittaumlauml ohjeita Raamatun lukijoille ja tulkitsijoille Niistauml

ilmenee miten haumln perustelee kaumlsitystaumlaumln kuvien avautumisesta ihmismielelle

Haumln kehottaa jokaista lukijaa rdquomaistelemaanrdquo(nachzutraumlumen und

nachzuempfinden) Raamatun tekstiauml kunnes samat symbolit ja naumlyt heraumlaumlvaumlt

haumlnen sielussaan Ohje koskee haumlnen mukaansa tavallisten raamatunlukijoiden

lisaumlksi myoumls sitauml julkisesti tulkitsevia sillauml Drewermann korostaa metodin

paremmuutta historiallis-kriittiseen laumlhestymistapaan verrattuna140 Haumlnen

ohjeensa vertautuu Jungin kaumlsitykseen kollektiivisen tiedostamattoman

arkkityyppien tiedostamisesta aktiivisen imaginaation avulla mutta Drewermann

ei mainitse Jungia141 Ohje muistuttaa myoumls keskiajalta tunnettua ruminaation eli

sanan rdquomaumlrehtimisenrdquo ohjetta Drewermannin mukaan tekstin aumlaumlressauml on

viivyttaumlvauml Sen avulla ei pidauml etsiauml menneitauml asioita vaan yhteyttauml omaan

eksistenssiin142 Tekstistauml tulee naumlin silta joka johtaa lukijan yhteyteen itsensauml

kanssa (mit sich selbst)143 Sen joka kuuntelee tekstin luentaa tai kerrontaa on

tarkattava ainoastaan tunteitaan ja vaikutelmiaan144 Tunteet siis paljastavat

ilmoituksen sisaumllloumln Drewermann vaumlittaumlauml ettauml Raamatun tekstin takana olevat

kuvat loumlytyvaumlt tekstiauml rdquomaistelemallardquo Subjektiivinen tulkinta tuottaa niille

ehdottoman eksistentiaalisen sitovuuden145 Haumln esittaumlauml myoumls vertauskuvan

oikeasta elaumlytymisestauml Ei pidauml tuijottaa hiillosta vaan tulta on etsittaumlvauml sen alta

Polttoaineena (Brennstoff) on lukijan tai selittaumljaumln oma eksistenssi146

Drewermann siis vaumlittaumlauml ettauml kuvia osaa tulkita vain niitauml rdquomaistelevardquo yksilouml

eivaumltkauml ilman muuta esimerkiksi eksegeetit seurakuntayhteisouml tai kirkko

139 TE I 23 25 140 ldquoDe facto naumlmlich schiebt sich jetzt von Anfang an nicht mehr wie in der historisch-kritischen Exegese der Staub und der Schutt vieler Jahrhunderte zwischen den Text und den Leser sondern jeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquo TE I 384ndash85 141 Jung 1967 GW 8 sect 414 142 TE I 385 143 rdquoDer Text wir zur Bruumlcke zur Vermittlung des Lesers mit sich selbstldquo TE I 384ndash85 144 rdquoDie Houmlrer haben keine andere Aufgabe als moumlglichst genau sich selber zu beobachten in sich hineinzuhoumlren und die Gefuumlhle und Eindruumlcke zu registrieren die ihnen beim ersten Houmlren unmittelbar kommenldquo TE I 385 145 rdquoDiesesldquohellipldquoin dem das religioumlse Bewuszligtsein wurzelt muszlig subjektiv sein in einer Weise die eine unbedingte existentielle Verbindlichkeit mit sich fuumlhrtldquo GF I 399

117

Maallikoille naumlyttaumlauml haumlnen mukaansa riittaumlvaumln Drewermannin hermeneutiikan

mukaisen tulkinnan seuraaminen ja omien tuntemustensa havainnointi

Tarvittavaa subjektiivisuutta Drewermann kuvaa sisaumlisyyden (innerlichkeit)

kaumlsitteellauml147 Taumltauml kaumlsitettauml kaumlyttaumlmaumlllauml haumln liittaumlauml itsensauml saksalaisen

eksistentialismin perinteeseen jonka juuret ovat esikartesiolaisessa

supranaturalismissa ja Jacob Boumlhmen mystiikassa Eksistentiaalisen ajattelun voi

naumlhdauml paluuna siihen esikartesiolaiseen asennoitumiseen jossa ei vielauml ollut eroa

objektiivisen ja subjektiivisen vaumllillauml Objektiivisen olemus loumlytyy silloin

subjektiivisuuden syvyydestauml ja Jumalaa laumlhestytaumlaumln parhaiten ihmissielun

vaumllityksellauml148 Sisaumlisyyden avulla saavutetaan Drewermannin mukaan uusi

itseymmaumlrrys149

Drewermann perustelee subjektiivisen laumlhestymistavan vaumllttaumlmaumlttoumlmyyttauml

tukeutumalla Kierkegaardiin Lutheriin ja Jungiin150 Kierkegaardin mukaan aika

ja ikuisuus kohtaavat ainoastaan hetkessauml Lutherille sana rdquotaumlnaumlaumlnrdquo taas merkitsee

Jumalaan luottamista nykyhetkessauml151 Raamatun luomisilmoitukseen voidaan

saada yhteys rdquotaumlssauml ja nytrdquo koska aika ja ikuisuus eivaumlt kohtaa toisiaan mitenkaumlaumln

muuten On paumlaumlstaumlvauml eksistentiaalisessa mielessauml samanaikaiseksi tekstissauml

kuvatun kanssa152 Jungiin tukeutumalla Drewermann osoittaa tarkoittavansa

sisaumlisyydellauml myoumls syvyyspsykologisesti ymmaumlrrettyauml sisaumlisyyttauml Jung nimittaumlin

tulkitsee uskonnollisen kokemuksen syntyvaumln mielen tiedostamattoman toiminnan

perustalta153 Drewermann ei kuitenkaan esimerkiksi Jungiin tukeutuen kaumlsittele

sitauml minkaumllaista mielen tietoisen ja tiedostamattoman sisaumllloumln vuorovaikutus on

sisaumlisyyden syntyessauml154 Kaumlsitys sisaumlisyyden merkityksestauml Raamatun kuvien

avautumisessa on siis teologinen tulkinta johon on Drewermannin mukaan

yhdistettaumlvissauml syvyyspsykologinen tulkinta Sisaumlisyys on synteettinen teologis-

syvyyspsykologinen kaumlsite Drewermannin teologinen perustelu Raamatun kuvien

146 ldquoAls acuteBrennstoffacute dieses neuen Feuers besitzt er nur die eigene Existenzrdquo DMK I 110 147 ldquoReligioumls ist eine Auslegung religioumlser Texte nur legitim wenn sie innerlich istldquo TE I 13 148 Tillich 1965 107 149 rdquoBedeutet die Forderung der Gleichzeitigkeitldquohellipldquoeine Methode der Auslegungldquohellipldquoein neues Selbstverstaumlndnis des Lesers vom Text ermoumlglichtldquo TE I 59 150 TE I 15 59 TE II 623 151 TE II 622ndash23 Vrt esim Kierkegaard 1964 115 Drewermann viittaa sanontaan omenapuun istuttamisesta maailmanlopun uhatessa jonka haumln tietaumlauml pannun virheellisesti Lutherin nimiin ja tulkitsee evankeliumien rdquonytrdquo-painotusten korostavan Jeesuksen opettamaa uskon turvallisuutta 152 rdquoEs ist einzig erfordertldquohellipldquoin existentiellem Sinne ein Gleichzeitiger zu seinldquo TE I 13 153 Jung 1974a GW 10 sect 65ndash66 Jung kaumlyttaumlauml innerlich-kaumlsitettauml ensimmaumlisten vuosisatojen kristittyjen sisaumlisyyden ja henkisyyden tavoittelusta Jung 1973 GW 5 sect 107 154 Taumlstauml Jung esim Jung 1967 GW 8 sect 413ndash414

118

rdquoymmaumlrtaumlmisellerdquo osoittaa haumlnen uskovan ettauml kaikki ihmiset pystyvaumlt kyseiseen

rdquomaistelemiseenrdquo

Drewermannin sisaumlisyyttauml korostavalle tulkinnalle loumlytyy teologisia

vertailukohtia Sisaumlisyyden korostaminen yhdistaumlauml haumlnen tulkintansa monien

eksistenssiteologien tulkintaan Raamatussa on haumlnen mukaansa taumlrkeintauml sen

vaikutus rdquotaumlssauml ja nytrdquo

Drewermannin raamatuntulkintaa voi elaumlytymisen korostamisen vuoksi

luonnehtia syvyyspsykologiaa hyoumldyntaumlvaumlksi eksistentiaaliseksi tulkinnaksi

Teologinen ja syvyyspsykologinen naumlkemys sisaumlisyydestauml muodostavat siinauml

synteesin Elaumlytymisen korostaminen liittaumlauml sen myoumls spontaanin

raamatuntulkinnan menetelmien joukkoon155 Tulkinnan sitoutuminen Raamatun

tekstien pohjalta nouseviin kuviin heraumlttaumlauml kysymyksen sen suhteesta laumlnsimaisen

mystiikan perinteeseen Onhan kristillisessauml mystiikassakin ollut vallalla rdquokatseen

filosofiardquo jonka mukaan kontemplaatio on luonteeltaan visuaalista Siinauml ollaan

kasvokkain Jumalan kanssa156 Drewermann kuitenkin rdquoalistaardquo mystiikan

syvyyspsykologian palvelijaksi157 Syvyyspsykologia selittaumlauml haumlnen mukaansa

sen ettauml Raamatusta loumlydetaumlaumln Jumalan ilmoitusta rdquoMetafyysisiaumlrdquo selityksiauml haumln

ei hyvaumlksy158

Miten syvyyspsykologian soveltaminen mahdollisesti parantaa sisaumlisyyden

ymmaumlrtaumlmistauml Mitauml uutta se lisaumlauml teologiseen kaumlsitykseen eksistentiaalisten

tunteiden luonteesta Eniten Drewermann kaumlyttaumlauml tunteista Gefuumlhl-kaumlsitettauml Sitauml

haumln kaumlyttaumlauml ensiksikin Schleiermacherin sanalle antamassa merkityksessauml159 Haumln

viittaa Schleiermacherin lausumaan jonka mukaan uskontoon perehtynyt

ymmaumlrtaumlauml oman tunteensa (Gefuumlhl) perusteella ettauml oikea hermeneutiikka

perustuu ihmissielun alkuperaumlaumln160 Drewermann maumlaumlrittelee miltei

Schleiermacherin sanoin ettauml uskonnon laumlhtoumlkohta on subjektin itsetietoisuudessa

ja tunteen apriorisuudessa Uskonto on haumlnen mukaansa suoranaista

155 Spontaanimenetelmistauml esim Kassel 1980 189ndash198 156 Lehmijoki-Gardner 2007 47 157 rdquoKein Zeugnis der Mystik ist acuteglaubwuumlrdigacute das nicht durch die Pruumlfung und Laumluterung der Psychoanalyse gegangen istldquo GF III1 300 158 Esim GF I 37 159 TE I 72ndash75 GF I 505ndash08 160 rdquoacuteSchleiermacher forderte kategorisch daszlig man die Aumluszligerungen des religioumlsen nicht etwas Fremdes sondern Seeleneigenes im eigenen Subjekt Anzutreffendes betrachten muumlsse acuteVerstaumlnden sie sich auf die Religion acutemeinte eracute so wuumlrden sie aus ihrem eigenen Gefuumlhl wissen daszligacuteldquohellipldquoder psychische Rekurs in den wesentlichen Ursprung des menschlichen Seele bildeteldquohellipldquodas fundamentale Prinzip jeder verstehenden Hermeneutikldquo TE I 73ndash74

119

(schlechthinniger) riippuvuuden tunnetta aumlaumlrettoumlmaumln maistelemista (Geschmack)

tai aumlaumlrettoumlmaumln katselemista (Anschauung) aumlaumlrellisessauml eli ikuisen katselemista

ajallisessa161 Schleiermacherin on ymmaumlrretty sisaumlllyttaumlvaumln Anschauung-

kaumlsitteeseen sekauml passiivista elaumlytymistauml ettauml katselevan subjektin tietynasteista

aktiivisuutta Se on haumlnen mukaansa aistivaa katselemista joka eroaa

ymmaumlrtaumlmiseen pyrkivaumlstauml katselemisesta162

Raamatun tulkinnassa on siis Drewermannin mukaan taumlrkeintauml ikuisen

naumlkeminen ajallisessa kokemus on taumlrkeintauml Schleiermacher korostaa lisaumlksi

riippuvuuden tunteen eroa kaikista muista tunteista163 Ihmisen itsetietoisuus

toimii siinauml haumlnen mukaansa olemisen (Sein) edustajana164 Drewermann ajattelee

ettauml Schleiermacherin viitoittamalla tavalla paumlaumlstaumlaumln yhteyteen omassa mielessauml

olevan luomisilmoituksen kanssa ja samalla saavutetaan oman olemisen (Dasein)

osallisuus olemisesta (Sein) itsestaumlaumln Tunne koskettaa siten teologisesti tulkittuna

koko ihmistauml Se mitauml Drewermann Schleiermacheriin tukeutuen nimittaumlauml

aumlaumlrettoumlmaumlksi ja ikuiseksi loumlytyy haumlnen mukaansa sellaisen tunteen vaumllityksellauml

jonka haumln tulkitsee teologisesti erityiseksi uskonnolliseksi tunteeksi

Gefuumlhl-kaumlsitteen sisaumllloumln Drewermann maumlaumlrittelee myoumls Jungiin tukeutuen

Se onkin taumlrkein haumlnen teologista tulkintaa ja syvyyspsykologista tulkintaa

yhdistaumlvistauml tunnekaumlsitteistaumlaumln Tunne on ihmisen minaumlauml ja haumlnen kokemaansa

sisaumlltoumlauml yhdistaumlvauml tapahtuma jolla on mieluisuuden tai epaumlmieluisuuden saumlvy

Minaumln kaumlsitettauml haumln kaumlyttaumlauml taumlssauml Jungin sille antamassa merkityksessauml minauml on

ihmisen tietoisen mielen keskus 165 Jungin maumlaumlritelmaumlaumln Drewermann lisaumlauml

161 rdquoWar es Schleiermacher der die Religion insgesamt als acuteGefuumlhl schlechthinniger Abhaumlngigkeitacute bestimmte oder einfacher als acuteGeschmack fuumlr das Unendlicheacute oder als acuteAnschauung des Unendlichen im Endlichen des Ewigen im Zeitlichen`ldquo GF I 506 674rdquoIhr Wesen ist weder Denken und Handeln sondern Anschauung und Gefuumlhl Anschauen will sie das Universumldquohellipldquosie will im Menschen nicht weniger als in allem andern Einzelnen und Endlichen das Unendliche sehenldquohellipldquoReligion ist Sinn und Geschmack fuumlrf Unendlicheldquo Schleiermacher 1961 29 30 162 Ellsiepen 2006 273ndash74 308 163 rdquoDas Gemeinsame aller noch so verschiedenen Aumluszligerungen der Froumlmmigkeit wodurch diese sich zugleich von allen andern Gefuumlhlen unterscheidenldquohellipldquoist dieses daszlig wir uns unsrer selbst als schlechthin abhaumlngig was dasselbe sagen will als in Beziehung mit Gott bewuszligt sindldquoSchleiermacher 1960 23 sect 4 164 Schleiermacher 1960 sect 33 165 rdquoGanz besonders aber muumlszligte mit dem Gefuumlhl ein zentraler verbindender Wert zwischen Denken und Affekt eingeraumlumt werden und man sollte wie C G Jung es vorschlug im Fuumlhlen nicht nur eine sekundaumlre von Vorstellungen oder Empfindungen abhaumlngige Erscheinung erblicken sondern das Gefuumlhl als ein Vorgang verstehen acuteder zwischen dem Ich und einem gegebenen Inhalt stattfindet undhellipwelcher dem Inhalt einen bestimmten Wert im Sinne des Annehmens oder Zuruumlckweisens (ltLustgt oder ltUnlustgt) erteiltacute und der acuteabgesehen vom momentanen Bewuszligtseinsinhalt- oder von momentanen Empfindungen sozusagen isoliert als ltStimmunggt auftreten kannacuteldquo TE II 57 Jung 1960a GW 6 sect 801 sect 810

120

Gefuumlhl-termin tarkoittava tunnetta joka yhdistaumlauml ajattelun ja affektin eli

lyhytaikaisen tunne-elaumlmyksen Lisaumlksi tunne yhdistaumlauml haumlnen mukaansa myoumls

ihmisen hengen ja ruumiin niin ettauml ajattelu vaikuttaa tunteiden vaumllityksellauml

ruumiiseen ja voi myoumls paumlinvastoin joutua viettivirikkeiden palvelijaksi166 Naumlin

Drewermann rinnastaa Gefuumlhl-kaumlsitteen psykologian emootio-kaumlsitteeseen167

Sisaumlisyys syntyy haumlnen mukaansa syvyyspsykologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna

sellaisen tunteen vaumllityksellauml joka tuo ihmisen tietoisuuteen sekauml kollektiivisen

tiedostamattoman arkkityyppiset kuvat ettauml jokaisen ihmisen yksiloumllliseen

tiedostamattomaan tallentuneet subjektiiviset kuvat168 Drewermannin

syvyyspsykologiset tunnekaumlsitteet syventaumlvaumlt naumlin teologista kaumlsitystauml

uskonnollisista tunteista

Drewermann kaumlyttaumlauml Gefuumlhl-kaumlsitteen lisaumlksi muitakin tunnekaumlsitteitauml sekauml

teologisessa ettauml syvyyspsykologisessa merkityksessauml Haumln kaumlyttaumlauml esimerkiksi

Erlebnis-kaumlsitettauml eksistentiaalisessa merkityksessauml tukeutuessaan Diltheyn

naumlkemykseen kaikille ihmisille yhteisestauml ihmisluonnosta169 Dilthey on

teoksissaan luonut perustan Erlebnis-kaumlsitteen laajalle kaumlytoumllle kirjallisuudessa

Kaumlsitteellauml on filosofis-teologisena kaumlsitteenauml kaksi merkityssisaumlltoumlauml Ne ovat

vaumllittoumlmyys ja ratkaiseva vaikutus elaumlmyksen kokijan koko elaumlmaumlaumln170

Drewermann paumlaumlttelee Diltheyhin tukeutuen ettauml uskontoa on tunnusteltava

(nachzuempfinden) ja tulkittava itse koettuna sisaumlisenauml kokemuksena (letzlich

aufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erleben)171 Subjektiivisuus toteutuu

166 rdquoGerade die Sphaumlre der Gefuumlhle und Affekte ist es die Geist und Koumlrper miteinander verbindetldquohellipldquohier laumlszligt sich ablesen wie Gedanken vermittels der Gefuumlhle und Affekte auf den Koumlrper einwirken und wie umgekehrt die Gedanken in den Dienst der Triebbeduumlrfnisse treten koumlnnenldquo TE II 57 167 Emootion kaumlsitteelle on psykologiassa annettu erilaisia merkityksiauml Yleensauml sillauml viitataan tunnejaumlrjestelmaumlaumln johon kuuluu sekauml koettu tunne ettauml sen aikaansaamat fyysiset muutokset ja kaumlyttaumlytymisen muutokset Syvyyspsykologian mukaan emootiot ovat tietoisia tiloja joiden syntyyn vaikuttavat ratkaisevasti tiedostamattomaan tallentuneisiin kokemuksiin liittyneet emootiot ja eraumliden syvyyspsykologian edustajien mukaan myoumls ihmisen evolutiivisen perimaumln saumlilyttaumlmaumlt vietti-impulssit Froumlhlich 2002 441 168 rdquoDie religioumlsen Uumlberlieferungen wollen zum Heil aller Menschen zu allen Zeiten sprechenldquohellipldquoDeshalb tauchen die religioumlsen Erzaumlhlungen und Uumlberlieferungen tiefer in die Welt der archetypischen Bilder hinabldquo TE II 26rdquoGanz besonders aber muumlszligte mit dem Gefuumlhl ein zentraler verbindender Wert zwischen Denken und Affekt eingeraumlumt werden und man sollteldquohellipldquodas Gefuumlhl als ein Vorgang verstehen acuteder zwischen dem ich und einem gegebenen Inhalt stattfindetldquo TE II 57 169 TE I 54 170 Gadamer 1965 60ndash66 171 rdquoNach DILTHEY kommt es also darauf an die fixierten Lebensaumluszligerungenldquohellipldquoeiner Religionldquohellipldquovon innen her letztlich aufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erleben als Ausdruck eines in sich einheitlichen lebendigen seelischen Zusammenhanges nachzuempfinden und auszulegenldquo TE I 54

121

haumlnen mukaansa Raamattua tulkittaessa sellaisen elaumlytymisen vaumllityksellauml joka on

teologisesti tulkittavaa ihmisen koko eksistenssiauml koskevaa elaumlytymistauml172

Psykologiassa viitataan elaumlmyksen (Erlebnis) kaumlsitteellauml voimakkaaseen

tunnekokemukseen johon tietoinen minauml osallistuu173 Jung lisaumlauml taumlhaumln ettei

elaumlmyksiauml voida tuottaa vaikka niitauml voidaan laumlhestyauml174 Haumln korostaa naumlin sekauml

tietoisen ettauml tiedostamattoman mielentoiminnan vaikutusta tunteiden syntyyn

Drewermann sanoo sisaumlisyydestauml ainoastaan ettauml siinauml vaaditaan rdquoyksinkertaistardquo

psykologista myoumltaumlelaumlmistauml (acuteeinfacheacute psychologische Einfuumlhlung)175 Haumln ei

maumlaumlrittele taumlsmaumlllisesti kaumlsitystaumlaumln tietoisen ja tiedostamattoman mielentoiminnan

suhteesta ihmisen loumlytaumlessauml Raamatusta kuvia Haumln ei esimerkiksi tukeudu siihen

minkaumllaiseksi Jung kaumlsittaumlauml ihmisen tietoisen ja tiedostamattoman

mielentoiminnan suhteen176 Einfuumlhlung-kaumlsitteen avulla kuvaa myoumls Maria

Kassel syvyyspsykologisessa raamatuntulkinnassa tarvittavaa Raamatun ja

tulkitsijan dialogia Haumlnkin kaumlyttaumlauml kaumlsitettauml psykologisena kaumlsitteenauml177 Lausuma

rdquoaufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erlebenrdquo 178 sisaumlltaumlauml Drewermannin

syvyyspsykologisen tulkinnan naumlkoumlkulmasta katsottuna joka tapauksessa sen ettauml

tietoinen elaumlytyminen vaikuttaa sekauml subjektiivisten kuvien ettauml arkkityyppisten

kuvien heraumlaumlmiseen ihmismielessauml Tunteiden vaumllityksellauml voidaan haumlnen

mukaansa saada kosketus sekauml kollektiiviseen tiedostamattoman ettauml

subjektiivisen tiedostamattoman kuviin Taumlmauml on siis Drewermannin mukaan

mahdollista siitauml huolimatta ettauml haumln korostaa rdquoarkkityyppien maailmanrdquo ja

subjektiivisten kuvien loumlytaumlmiseksi tarvittavien tunteiden eroa kollektiivisen

tiedostamattoman arkkityypit ovat objektiivisia tunteet sen sijaan ovat

yksiloumlllisiauml179 Raamatun tekstien taustalta loumlytyvaumlt arkkityyppiset kuvat loumlytyvaumlt

172 rdquoDem gesagten zufolge darf um einen biblischen Text zu verstehen das eigene Erleben das subjektive Empfinden die eigene Existenz gerade nicht ausgeschaltet werden im Gegenteil das Subjektive ist das wesentliche Erkenntnisquelle als das entscheidende Organ zum Verstaumlndnis des Vergangenen zu betrachtenldquo TE I 57 173 rdquoAls Erlebnis (event life-event) werden vorzugsweise einschneidende existentiell bedeutsame umschriebene Episoden des E bezeichnet die sich auf stark emotional getoumlnte unter hoher Ich-Beteiligung gesammelte Erfahrungen beziehenldquo Froumlhlich 2002 164 174 rdquoErlebnisse aber koumlnnen nie acute gemachtacute werden Sie geschehen aber nicht absolut sondern gluumlcklicherweise relativ Man kann sich ihnen naumlhernldquo Jung 1963 GW 11 sect 501 175 TE I 433 176 Jungin tulkinta ihmisen tietoisen ja tiedostamattoman mielen yhteistoiminnasta kuvien syntyessauml ks esim Jung 1960a GW 6 sect 759ndash773 177 Kassel 1980 49 178 TE I 54 179 ldquoDie Unterschiede zwischen beiden Bereichen sind unuumlbersehbar ndash die Welt der Archetypen ist objektiv vorgegeben ndash die Gefuumlhle aber sind subjektiv die archetypische Symbolik gehoumlrt dem Unbewuszligten Kollektiven zu ndash die Gefuumlhle hingegen gehoumlren dem individuellen Ich zuldquo TE I 437

122

siten tunteiden vaumllityksellauml kuten subjektiivisetkin kuvat Raamattua on tulkittava

kuten uniakin elaumlytymisen on johdettava sen symbolikielen tulkintaa180

Drewermannin elaumlytymiskaumlsite on teologisen ja syvyyspsykologisen elaumlytymisen

kaumlsitteen synteesi

Drewermann kaumlyttaumlauml sisaumlisestauml laumlhestymistavasta Gefuumlhl- ja Erlebnis-

kaumlsitteiden lisaumlksi monia muitakin tunnekaumlsitteitauml Monet niistauml ovat psykologisia

tunnekaumlsitteitauml Niitauml ovat esimerkiksi aistiminen (Empfinden) kuvitteleminen

(Vorstellen) ja kokeminen (Erfahrung)181 Naumliden kaumlsitteiden kaumlyttouml osoittaa ettauml

ihmisen psyykkisyydestauml laumlhtoumlisin oleva elaumlytyminen on Drewermannin mukaan

aina tarpeen Raamatun luomisilmoituksen loumlytaumlmiseksi Ainakin Gefuumlhl-

Erfahrung- ja Erlebnis-kaumlsitteitauml Drewermann kaumlyttaumlauml sekauml teologisina ettauml

syvyyspsykologisina kaumlsitteinauml 182 Kaikkia niiden rinnalla kaumlyttaumlmiaumlaumln

tunnekaumlsitteitauml haumln ei maumlaumlrittele psykologisiksi tai teologisiksi Raamatun

tulkinnassa tarvittava sisaumlisyys on siten haumlnen mukaansa ihmisen psyykkisyyden

kautta ilmenevaumlauml eksistentiaalista sisaumlisyyttauml jota voi yhtauml hyvin kuvata teologisin

kuin psykologisin kaumlsittein Syvyyspsykologian soveltaminen syventaumlauml

Drewermannin teologista naumlkemystauml Raamatun ilmoitussisaumllloumln loumlytaumlmiseksi

tarvittavasta sisaumlisyydestauml

Sisaumlinen tulkinta rakentuu siis teologisesti eksistentiaalisen

raamatuntulkintaperinteen varaan Drewermann kuitenkin yliarvioi menetelmaumlnsauml

paumltevyyden Raamatun symbolien tulkinnassa Tekstin lukemistilanteen

painottaminen tekee kyllauml tekstin ja sen lukijan vuorovaikutuksen erityisen

kiinnostavaksi Sitauml millauml edellytyksillauml reseptioesteettinen tulkinta voi avata

180 ldquoWie bei der Traum einer Nacht nicht nur die Symbolsprache selbst sondern vor allem auch die begleitenden Gefuumlhle und Erlebnisseldquohellipldquozur Deutung herangezogen werden muumlssenldquohellipldquodie Regel der Einfuumlhlung erstmals als ein eigentliches und hauptsaumlchliches Interpretationsmittel in reiner Form kennenzulernen und entsprechend zu wuumlrdigenldquo TE I 434ndash35 181 ldquoNur wenn es fuumlr die besonderen Ausdrucksgestalten der Religionldquohellipldquoanthropologische Konstanten des Empfindens und Vorstellens gibt die sich in ihnen aussprechen und darstellen kannldquohellipldquoauch der christlichen Religion eine Wahrheit besitzen der in sich selber eine uumlberzeitliche gegenwaumlrtige Aktualitaumlt und Geltung zukommtldquo TE I 53 ldquoDie fixierten Lebensaumluszligerungenldquohellipldquoeiner Religionldquohellipldquovon innen her letztlich aufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erlebenldquohellipldquonachzuempfinden und auszulegenldquo TE I 54 Esimerkiksi Werner Froumlhlichin psykologian sanakirja pitaumlauml kaikkia mainittuja kaumlsitteitauml keskeisinauml psykologisina kaumlsitteinauml Froumlhlich 2002 Samoja kaumlsitteitauml kaumlyttaumlauml myoumls Jung analyyttisessauml psykologiassaan 182 Esimerkiksi rdquo Von der Psychoanalyse und ihrer Hochschaumltzung des Traumes her muszlig jede Auslegung religioumlser Texte lernen daszlig man nicht laumlnger das Pferd am Schwanz aufzaumlumen kann indem manldquohellipldquodie Handlungen wichtiger als die Gefuumlhle und die literarische Form der Uumlberlieferung fuumlr wichtiger als die Erlebnisse und die Erfahrungen aus denen die einzelnen Formen erwachsenldquo TE I 16

123

Raamatun symbolikieltauml ei kuitenkaan ole riittaumlvaumlsti tutkittu183 Se kuitenkin

tiedetaumlaumln ettauml lukija vaikuttaa aina siihen miten teksti ymmaumlrretaumlaumln184 Naumlkemys

ilmoituksen loumlytymisestauml sisaumlisellauml tulkintavalla on Drewermannin subjektiivinen

naumlkemys Teologisesti poikkeuksellista siinauml on sekauml ajatus piilossa olevasta

ilmoituksesta ettauml tietyn metodin kyvystauml loumlytaumlauml se

Naumlkemys elaumlytymisen voimasta on muutenkin teologisesti kritisoitavissa

Drewermann antaa ohjeensa kaikille ja vaumlittaumlauml kaikkien kykenevaumln sisaumlisyyteen185

Vaumlite on ensiksikin ristiriidassa haumlnen ahdistuskaumlsityksensauml kanssa Korostaahan

haumln ahdistuksen raskautta Toiseksi se on ristiriidassa haumlnen subjektiivisista

kuvista esittaumlmaumlnsauml kanssa Ne avautuvat haumlnen mukaansa vain niille joiden

tunne-elaumlmauml on niille sukua tai ristiriidassa niiden kanssa186 Elaumlytyminen ei siis

haumlnen itsensaumlkaumlaumln mukaan takaisi kaikille naumliden kuvien loumlytaumlmistauml

Drewermann tulkitsee sisaumlisyyden merkitystauml myoumls syvyyspsykologisesti

Kun kuvia maistellaan heraumlaumlvaumlt symbolit ja naumlyt haumlnen mukaansa ihmisen

omassa sielussa187 Lukija ja kuulija188 saavat naumlin yhteyden omasta mielestaumlaumln

loumlytyvaumlaumln luomisilmoitukseen Kyseistauml eksegeettistauml rdquosyvaumlporaustardquo

(Tiefenbohrung) haumln havainnollistaa raamatulliselta vaikuttavalla vertauksella

Laumlhteeltauml kauas vaeltanut kansa loumlytaumlauml sen mukaan vesisuonen kaivautumalla

syvaumllle189 Selitys perustuu Drewermannin omintakeiseen tulkintaan Jungin

arkkityyppiteoriasta Jokaisen ihmisen kollektiivisessa tiedostamattomassa on sen

mukaan valmiina Jumalan sinne asettamia kuvia190 Haumln perustelee Raamatun

kuvien loumlytaumlmistauml sillauml ettauml vastaavia kuvia loumlytyy myoumls jokaisen ihmisen omasta

mielestauml

183 Naumlin Frey 1995 247ndash48 253 Frey viittaa Anton A Bucherin asiankaumlsittelyyn taumlstauml aiheesta Bucher 1992a 103ndash166 Reseptioesteettisen tulkinnan mukaan lukija ei omaksu tekstiauml sellaisenaan vaan tulkitsee sitauml omista tarpeistaan ja laumlhtoumlkohdistaan kaumlsin 184 Graf 2004 55 Raguse 1993 128 Philipp1997 190ndash191 185 rdquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquo TE I 384ndash85 186 rdquoReden die Gestalten der Legenden mithin nur zu den Menschen die in ihren Gefuumlhlen mit ihnen verwandt sindldquo TE I 438 187 ldquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquo TE I 384ndash85 188 Drewermannin mukaan naumlin voi tapahtua esim luentosaleissa jumalanpalveluksissa messuissa yhtauml lailla kuin yksityisessauml raamatuntutkistelussa tai hartaudessa TE II 20 189 TE I 14ndash15 190 rdquoBildernldquohellipldquodie von Natur aus in ihm angelegt sind und die unzweifelhaft von Gott stammenldquo TE II 452 Jungin mukaan ihmisen tiedostamattomassa ei ole valmiita kuvia vaan arkkityyppejauml joiden pohjalta mieli synnyttaumlauml symboleja (kuvia) rdquoSie (die Psyche) schafft Symbole deren Grundlage der unbewuszligte Archetypus istldquo Jung 1973 GW 5 sect 344

124 Syvyyspsykologiaan tukeutuu myoumls Drewermannin vaumlite kuvien

avautumisesta tunteiden avulla Sekauml arkkityyppiset ettauml subjektiiviset kuvat

avautuvat tunteiden vaumllityksellauml191 Myoumls psykologiassa hyvaumlksytaumlaumln kaumlsitys

tunteiden vaikutuksesta havaintoihin Tunteita pidetaumlaumln ihmismielen

kokonaisvaltaisina reaktioina joihin vaikuttavat myoumls tiedostamattomat tekijaumlt192

rdquoMaistelurdquo koskettaa niin ollen sekauml ihmisen minaumlauml ettauml kollektiivista ja

yksiloumlllistauml tiedostamatonta Se pystyy Drewermannin mukaan avaamaan sekauml

arkkityyppiset ettauml subjektiiviset kuvat Haumln on naumlin syventaumlnyt

syvyyspsykologiaa soveltamalla teologista kaumlsitystaumlaumln uskonnollisista

kokemuksista193 Tiedostamattoman mielentoiminnan spontaani vaikutus

Raamatun ilmoituksen loumlytaumlmiseen on teologisesti merkittaumlvauml korostus194

Drewermann rinnastaa Raamatun ilmoituksen kohtaamisen unien naumlkemiseen ja

voimakkaiden elaumlmysten kokemiseen jotka perustuvat suurimmaksi osaksi

tiedostamattoman sielunelaumlmaumln vaikutukseen Haumln vaumlittaumlauml ettauml Jumalan ilmoitus

loumlydetaumlaumln unelmoimalla ja elaumlytymaumlllauml naumlin tavoitettuihin mielikuviin195 Taumlmauml

kaumlsitys muistuttaa gnostilaista kaumlsitystauml ihmisen mystisestauml yhteydestauml

transsendenttiseen196 Samaa korostetaan kuitenkin myoumls kristillisessauml

mystiikassa

Drewermannin kaumlsitys elaumlytymisen vaikutuksista on kuitenkin

epaumlrealistinen Haumln olettaa ettauml tekstin rdquomaisteleminenrdquo saa juuri tietyt kuvat

heraumlaumlmaumlaumln lukijan mielessauml197 Haumln ei ota huomioon ihmisten yksityistauml

kokemustaustaa Se vaikuttaa kuitenkin siihen mitauml mielikuvia jokin teksti

heraumlttaumlauml198 Drewermann ei ota huomioon ettauml Raamatun tekstien aumlaumlrellauml koettava

on usein aikaisemmin koetun ja opitun projektiota199 Lisaumlksi haumln jaumlttaumlauml huomiotta

191 rdquoGefuumlhlerdquohelliprdquodie ihnen beim ersten Houmlren kommenrdquo TE I 385 ldquoVon den acuteLegenden der Unfertigenacuteldquohellipldquostehen die Gefuumlhle im MittelpunktldquoTE I 440rdquoFuumlhrt zu ihnen die zu allen Zeiten gleichbleibende Bruumlcke des menschlichen Gefuumlhlsldquo TE I 437 192 Nummenmaa 2010 13 30 42 193 Naumlin myoumls Franz Wilhelm Jansen Jansen 2004 139 194 Jungin tulkinnan yhdistaumlmistauml teologiseen kokemuskaumlsitykseen pitaumlauml radikaalina uutena tulkintana myoumls Kassel 1980 83ndash4 Jansen 2004 140 195 ldquoVon den Traumbildern ist daher auszugehen um die Bilder der Erloumlsung auch in der Bibelldquohellipldquozu verstehenldquo TE I 17 196 Esim Marjanen 2005 43 Dassmann 1992 52 55 197 ldquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquo TE I 384 198 Skeemoista eli sisaumlisistauml malleista jotka ohjaavat ihmisen havaitsemista ks esim Neisser 1982 19 199 Taumltauml korostavat niin Jungin kuin Freudinkin hengessauml toimivat analyytikot Kassel 1980 63 Dolto amp Seacuteveacuterin 2006 46 Projektiolla tarkoitetaan psykologista reaktiomallia jossa henkilouml

125

ulkopuolisten auktoriteettien vaikutuksen Se lienee vahva erityisesti seurattaessa

raamatunselitystauml Selitystauml kuuntelevan on haumlnen mukaansa tarkattava omia

tuntemuksiaan200 Haumln olettaa ettauml kuvia rdquomaistelevanrdquo ihmisen sisaumliset kuvat

pystyvaumlt syrjaumlyttaumlmaumlaumln raamatunselittaumljaumln tulkinnan Haumln olettaa myoumls ettauml

ihmiset voivat samanaikaisesti sekauml suunnata havaitsemisen sisimpaumlaumlnsauml ettauml

tehdauml mielensauml sisaumllloumlstauml luotettavia havaintoja Taumltauml on psykologiassa yleensauml

pidetty mahdottomana201

Yksiloumlllisten tunteiden idealisointi osoittaa Drewermannin kaumlsityksen

elaumlytymisen vaikutuksista utopistisiksi202 Frey on oikeassa arvioidessaan ettauml

tunteiden johtama eksegeesi johtaa helposti tuloksiin jotka eivaumlt ole mitenkaumlaumln

kontrolloitavissa203 Drewermann ei naumlet ota huomioon elaumlytymisen kielteisiauml

vaikutuksia Elaumlytyminen voi tietenkin parantaa tulkitsijan keskittymistauml asiaansa

mutta se myoumls johtaa tulkintaa harhaan Raamatuntulkinnassa se johtaa helposti

tulkitsijan omien regressiivisten tunteiden sijoittamiseen Raamatun tekstiin204

Taumlllaisten tunteiden johtama raamatuntulkinta tuottaa satunnaisia tuloksia joiden

oikeutus ei ole mitenkaumlaumln arvioitavissa Yksiloumllle henkiloumlkohtaisesti merkittaumlviauml

uusia oivalluksia tunnekokemuksen ohjaama tulkinta tietenkin voi tuottaa mutta

yleisempaumlauml merkitystauml pelkaumlstaumlaumln tunteiden johtamalle tulkinnalle on vaikea

antaa Taumlllainen sovituista totuuksista piittaamaton tulkinta voi olla houkuttelevaa

mutta se voi myoumls haumlmmentaumlauml uskonnollisten yhteisoumljen jaumlseniauml Se voi johtaa

siihen ettauml naumlmauml eivaumlt enaumlauml tiedauml mihin uskonkaumlsitykseen heidaumln yhteisoumlssaumlaumln

sitoudutaan Se voi johtaa vaikeasti hallittavaan uushenkisyyteen joka on

ristiriidassa kristillisen uskonkaumlsityksen kanssa205

Drewermann vaumlittaumlauml kuitenkin elaumlytymisen auttavan tulkitsijaa loumlytaumlmaumlaumln

omasta tiedostamattomastaan Raamatun kuvia vastaavat kuvat eli niihin sisaumlltyvaumln

luomisilmoituksen Haumln ajattelee ettauml tulkitsijan yksiloumlllisen tiedostamattoman

sisaumlltouml syrjaumlytyy arkkityyppisten kuvien avautuessa Haumln ajattelee myoumls ettauml

Raamatun subjektiiviset kuvat pystyvaumlt heraumlttaumlmaumlaumln samat kuvat ihmisen

yksiloumlllisestauml tiedostamattomasta Haumln vaumlittaumlauml ettauml Raamatun teksteihin sisaumlltyvauml

sijoittaa omat naumlkemyksensauml motiivinsa ja tunteensa itsensauml ulkopuolelle esim toisiin ihmisiin Psykodynaamiset teoriat pitaumlvaumlt projektioita puolustusmekanismeina Egidius 1994 projektion 200 TE I 385 201 Perttula 2011 122 202 Esim TE I 437 203 Frey 1995 187 192 204 Raguse 1993 252 205 Naumlin arvioi myoumls Ernst Dassmann Dassmann 1992 65

126

intuitiivinen tieto kykenee syrjaumlyttaumlmaumlaumln sisaumlisyyttauml tavoittelevien tulkitsijoiden

oman tiedostamattoman mielensisaumllloumln Drewermann vaumlittaumlauml siis Raamatun

tekstiin sitoutuneiden kuvien omaavan sellaista vitaalisuutta joka ylittaumlauml

voimakkuudessaan sekauml ihmisen tietoisen ajattelun ettauml yksiloumlllisen

tiedostamattoman vaikutuksen Naumlkemys kertoo eraumlaumlnlaisesta kuvamagiasta

jonka mukaan luomisilmoituksen kuvat vaikuttavat vastustamattomasti niitauml

kokevaan ihmiseen Haumln ei kuitenkaan pysty osoittamaan ettauml ihmisen mieleen

mahdollisesti tulvivat kuvat ovat juuri Raamatun arkkityyppisiauml tai subjektiivisia

kuvia Haumlnen naumlkemyksensauml ei saa tukea syvyyspsykologiasta

Myoumls oletus ihmisten samanlaisesta elaumlytymiskyvystauml on psykologisesti

epaumlrealistinen vaikka tunteiden saumlaumltelyauml voi oppiakin206 Sisaumlinen tulkinta naumlyttaumlauml

siten rajaavan monet uskon ulkopuolelle vaikka kaikilla on Drewermannin

mukaan luomisilmoitus omassa sisimmaumlssaumlaumln Mitauml syvyyspsykologian

soveltaminen siis lisaumlauml haumlnen teologiseen sisaumlisyyden tulkintaansa Teologisesti

merkittaumlvintauml lienee ettauml haumln selittaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla Raamatun

ilmoituksen kykyauml synnyttaumlauml uskoa207 Teologisesti uutta siinauml on vaumlite Raamatun

tekstisisaumlltoumloumln kuulumattoman sisaumllloumln avautumisesta Myoumls ihmisen kykyauml

elaumlytyauml ilmoitukseen haumln perustelee syvyyspsykologisesti koska haumln olettaa

ilmoituksen kuvien siirtyneen Raamattuun ihmismielestauml Ihmismielen sisaumlinen

psyykkinen prosessi avaa siten haumlnen mukaansa Raamatun sisaumllloumln sen lukijalle ja

kuulijalle Syvyyspsykologian soveltaminen valaisee haumlnen mukaansa uudesta

naumlkoumlkulmasta sitauml mitauml Raamattua eksistentiaalisesti tulkittaessa tapahtuu

Drewermann taumlydentaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla eksistenssiteologista

kaumlsitystauml raamatuntulkinnassa tarvittavasta sisaumlisyydestauml Erityisen elaumlytymisen

edellyttaumlminen tulkinnalta erottaa haumlnen tulkintansa monista muista

syvyyspsykologisista tulkintametodeista On kuitenkin selvauml puute ettei haumln

maumlaumlrittele eksistentiaalisen ja syvyyspsykologisen interpretaation suhdetta

tulkinnassaan208

Drewermannin sisaumlisyystulkinta heraumlttaumlauml kysymyksen mitauml sisaumlisyydellauml

haumlnen mukaansa saavutetaan Saavutetaanko siinauml Jumala-yhteys vai pelkaumlstaumlaumln

206 Nummenmaa 2010 160 Myoumls Michael Heymel joka muuten arvostaa Drewermannin tulkinnallisia pyrkimyksiauml pitaumlauml haumlnen metodinsa heikkoutena sitauml ettauml haumln edellyttaumlauml sisaumlisen elaumlytymisen olevan noin vain mahdollista Heymel 1993 714 207 rdquoDie Traumbilder neurotischer Angst kraft eines wachsenden Vertrauens durch Symbole ersetzt werden die im Lebenldquohellipldquo den Weg der Heilwerdung des menschlichen Daseins ausdruumlcken und ermoumlglichenldquo TE I 15ndash16

127

tietoa tiedostamattomasta mielensisaumllloumlstauml Esimerkiksi Alfred Etheber ajattelee

Drewermannin samaistavan kuvien loumlytaumlmisen ja uskon syntymisen Taumlmauml ei siten

tekisi eroa ilmoituksen kohtaamisen ja uskon syntymisen vaumllille Etheber tuo

itsekin esiin metodisen ongelman joka haumlnen kaumlsitykseensauml sisaumlltyy Ongelmana

on ettauml kuvien sisaumllloumln ymmaumlrtaumlminen vaatii Drewermannin mukaan

syvyyspsykologista tulkintaa ja uskon syntyminen puolestaan Jeesus

Nasaretilaisen vaikutusta Syvyyspsykologiselta tulkinnalta ei taas voi edellyttaumlauml

Jeesuksen persoonan mukana olemista209 Etheber tekeekin naumlhdaumlkseni liian

pikaisia johtopaumlaumltoumlksiauml raamatuntulkinnan ja uskon syntymisen yhteydestauml Olisi

teologisesti erittaumlin poikkeuksellista esittaumlauml syvyyspsykologiselle tulkinnalle

teologisia ehtoja Olen paumlaumltynyt siihen kaumlsitykseen ettauml Drewermann erottaa

ilmoituksen sisaumllloumln ymmaumlrtaumlmisen ja uskon syntymisen toisistaan Usko on

nimittaumlin haumlnen mukaansa aina mysteeri210

Myoumls Schleiermacherin sisaumlisyystulkintaan tukeutuminen osoittaa

Drewermannin erottavan toisistaan ilmoituksen ymmaumlrtaumlmisen ja Jumalan

loumlytaumlmisen Schleiermacherin mukaan uskonnollinen riippuvuuden tunne johtaa

vaumllittoumlmaumlaumln itsetietoisuuteen (unmittelbares Selbstbewuszligtsein) jonka pohjalta

saavutetaan ymmaumlrrys transsendenttisuuden laumlhtoumlkohdista vaikka siinauml ei

pyritaumlkaumlaumln ymmaumlrtaumlmiseen Kokemus voidaan ymmaumlrtaumlauml tietaumlmisen tahtomisen

ja olemisen ykseydeksi Naumlin saadaan tietoa Jumalan olemisesta (das Sein Gottes)

meissauml ja asioissa (in den Dingen) mutta ei Haumlnen olemisestaan maailman

ulkopuolella eli an sich211 Schleiermacher ei siis sano mitaumlaumln siitauml saavutetaanko

naumlin yhteys transsendenttiin Jumalaan teologisessa mielessauml vaan haumln kaumlsittelee

uskoa uskonnonpsykologisena ilmioumlnauml212 Haumln painottaa uskonnollisen tunteen

tulkinnassaan tunnetta kokevan subjektin puolta sen sijaan ettauml toisen merkittaumlvaumln

uskonnollisen tunteen tulkitsijan Rudolf Otton tunteen tulkinnan laumlhtoumlkohtana on

sen suuntautuminen haumlnen pyhaumlksi (numinose) nimittaumlmaumlaumlnsauml objektiin213

Drewermann tukeutuu selvaumlstikin Schleiermacheriin taumlmaumln rdquopsykologisenrdquo

laumlhestymistavan vuoksi eikauml etsi taumlltauml vastausta Jumala-yhteyden

208 Taumlstauml huomauttaa myoumls Volker Stolle Stolle 1992 60 209 Etheber 1998 286 Viite 74 Jeesuksen vaikutusta uskon syntyyn kaumlsitellaumlaumln luvussa 44 210 rdquoReligionspsychologisch tritt in dem Leben der Mystik das Ich des Menschen seinem Schoumlpfer unmittelbar gegenuumlberldquo GF I 193 211 Eckert 1987 103 110 212 Naumlin myoumls Michael Klessmann Klessmann 2000 184 Hellmut Zschochin mukaan Schleiermacher ei ole kiinnostunut oppisisaumllloumlistauml vaikka ymmaumlrrys aumlaumlrettoumlmaumlstauml haumlnen mukaansa saavutetaankin parhaiten kristinuskossa Zschoch 2000 22ndash23

128

saavutettavuudesta Haumln osoittaa Schleiermacheriin tukeutumalla erottavansa

ilmoituksen loumlytaumlmisen uskon syntymisestauml Luomisilmoituksen ymmaumlrtaumlminen

edellyttaumlauml haumlnen mukaansa tulkintaa ja uskon syntyminen niiden pohjalta myoumls

Jeesus Nasaretilaisen vaikutusta Haumln painottaa Jeesuksen maanpaumlaumlllistauml

vaikutusta214 Sisaumlisyyden menetelmauml auttaa haumlnen mukaansa ainoastaan

loumlytaumlmaumlaumln luomisilmoituksen kuvat

34 Syvyyspsykologia kuvien tulkkina

Luomisilmoitus loumlytyy siis Drewermannin mukaan tunteiden vaumllityksellauml

mutta sitauml on tulkittava tietoisen ajattelun avulla Sitauml on tulkittava samaan tapaan

kuin unikuvia215 Taumlssauml alaluvussa 34 vertaan aluksi haumlnen ja Bultmannin

laumlhestymistapaa koska haumln vaumlittaumlauml jatkavansa taumlmaumln ja eksistenssiteologien tyoumltauml

Onhan tekstin vaumllittaumlmauml sanoma heidaumln kaikkien mielestauml olennaisinta216

Seuraavaksi kaumlsittelen Drewermannin menetelmaumlauml Haumln on esittaumlnyt sen erityisille

tulkitsijoille joiden on luovuttava kirjanoppineisuudestaan ja hyoumldynnettaumlvauml

tulkinnassa omaa elaumlmaumlnkokemustaan217 Keskeistauml on loumlytaumlauml Drewermannin

menetelmaumlvalinnan teologiset ja syvyyspsykologiset perustelut Arvioin myoumls

esimerkkien avulla miten haumln soveltaa metodiaan

Drewermann arvioi Bultmannin painottaneen muita historiallis-kriittisiauml

eksegeettejauml selvemmin ettauml Jeesuksen ilmoitus oli ihmisen olemisen

paljastamista218 Haumln myoumls vetoaa joskus tulkintansa tueksi Bultmanniin219

Useammin Drewermann kuitenkin kritisoi Bultmannia ndash haumln jopa vaumlittaumlauml taumlmaumln

valmistaneen tietauml rdquoJumala on kuollutrdquo -teologialle220 Bultmann ei haumlnen

mukaansa pysty selittaumlmaumlaumln miksi evankeliumit ovat saaneet myyttisten kuvien

muodon jos niiden tarkoituksena on ilmaista historiallista221 Haumln on

Drewermannin mukaan historioitsija joka ohittaa Raamatun ihanuuden222

213 Otto 1926 10ndash11 Feldtkeller 2013 187 214 rdquoAbsolut wesentlich eine historische Person hinter den heilenden Bildern des Glaubens angenommen werden muszlig indem zur Uumlberwindung zentraler Formen des Angsterlebens notwendig die Begegnung mit einer anderen Person gehoumlrtldquo TE II 777 215 rdquoDer Traum bildet den Ausgangspunkt zum Verstaumlndnis religioumlser Uumlberlieferungldquo TE I 99 216 TE I 33 Viite 13 92ndash93 217 TE I 387 218 TE II 691 viite 11 219 TE II 67 Bultmannin Drewermann mainitsee esim TE IIssa yhteensauml 55 sivulla 220 TE II 127 221 TE II 597 viite 7 222 TE II 565 viite 73

129

Bultmannin kaumlsitykset Jumalasta ja ihmisestauml eivaumlt ole Drewermannin mukaan

kestaumlviauml (ins Wanken geraten muszlig) koska ainoastaan kuvat ovat siltana ihmisen

ja Jumalan vaumllillauml223

Drewermannin tulkinnan ja Bultmannin laumlhestymistavan ero ilmenee

parhaiten vertaamalla heidaumln tulkintaansa samasta raamatunkertomuksesta

Drewermann soveltaa Sykarin naisen ja Jeesuksen kohtaamiseen (Joh 4 1ndash42)

myoumltaumlelaumlmisen (Einfuumlhlung) metodia ja suuntaa paumlaumlhuomionsa naisen sisaumliseen

kehitykseen224 Bultmann puolestaan korostaa ettei kyseessauml ole

kaumlaumlntymyskertomus vaan sen paumlaumlteemana on Jeesuksen messiaanisuuden

osoittaminen225 Drewermann torjuu taumlllaisen tulkinnan226 Myoumls kertomuksessa

esiintyviauml symboleja he tulkitsevat eri tavoin Drewermann kiinnittaumlauml huomionsa

veden ja janon symbolien teologiseen merkitykseen ja vaumlittaumlauml ettauml niiden avulla

kuvataan naisen sisaumlistauml kypsymistauml uskoon227 Omaa tulkintaansa Bultmannin

tulkintaan verraten haumln vaumlittaumlauml ettauml vesi- ja janosymbolien arkkityyppinen

merkitys on taumlrkeaumlmpi kuin taumlmaumln osoittama vesisymbolin yhteys gnostilaisten

lahkojen kaumlsityksiin228 Kyseessauml on naisen kaipaus hyvaumlksytyksi tulemisesta229

Bultmann puolestaan arvioi tulkinnassaan myyttisen aineksen tarkoituksena

olevan osoittaa Jeesuksen messiaanisuuden lisaumlksi ettauml myoumls opetuslasten

tehtaumlvaumlnauml on toteuttaa Jumalan tahtoa elettiinhaumln eskatologista aikaa230

Drewermann vastaa Bultmannille ajan eskatologisuuden tarkoittavan ettauml ihminen

voi nyt loumlytaumlauml Jumalan231 Drewermann tulkitsee sanoman loumlytyvaumln sisaumlisesti

tulkituista myyteistauml Bultmann taas etsii sitauml myyttien takaa

Syvyyspsykologisesti Drewermann perustelee menetelmaumlaumlnsauml

kaumlsityksellaumlaumln jonka mukaan Raamatun sisaumlltouml kumpuaa ihmisten

tiedostamattomasta Vain unikuvat auttavat haumlnen mukaansa ymmaumlrtaumlmaumlaumln

esimerkiksi Raamatun ihmekertomuksia Vain ne paljastavat naumlmauml kertomukset

ihmismieltauml parantaviksi kertomuksiksi232 Teologisesti Drewermann perustelee

223 TE II458 viite 38 224 TE II 686ndash97 225 Bultmann 1985 127ndash49 erit 138 142 226 TE II 691 viite 11 227 TE II 692ndash93 228 TE II 689 229 TE II 692 230 Bultmann 1985 144ndash47 231 TE II viite 15 232 rdquoErst von den Traumsymbolen des Unbewuszligten her begreift man die Symptomatologie und Psychosomatik der Krankheiten und ihre Uumlberwindung in den Wundererzaumlhlungenldquo TE I 17

130

menetelmaumlaumlnsauml kaumlsityksellaumlaumln uskosta Unikuvat on haumlnen mukaansa otettava

raamatuntulkinnan perustaksi koska kokemus on keskeisintauml uskossa Se perustuu

mielikuviin eikauml kaumlsitteelliseen ajatteluun233 Tulkinnan on paljastettava ihmisten

ahdistus ja autettava heitauml armon omistamiseen234

Raamatun kuvien totuutta tulkitsee Drewermannin mukaan parhaiten

syvyyspsykologia jota soveltamalla haumln ajattelee tavoittelevansa samaa

sisaumlisyyttauml (Innerlichkeit) kuin Jung235 Drewermann tukeutuu

syvyyspsykologisen hermeneutiikan perusajatukseen jonka mukaan

syvyyspsykologia paljastaa tekstin kirjoittajien intuitiivisen tiedon ja esittaumlauml se

kaumlsitteellisessauml muodossa236 Haumln vaumlittaumlauml tulkitsevansa Raamattua niillauml

menetelmillauml joita syvyyspsykologisessa unientulkinnassa kaumlytetaumlaumln

Drewermannin tulkinta eroaa kuitenkin syvyyspsykologisesta hermeneutiikasta

siinauml ettauml haumln edellyttaumlauml tulkinnalta tunteiden hyoumldyntaumlmistauml Sitauml ei

syvyyspsykologisessa tulkinnassa yleensauml edellytetauml237 Haumln ei toisaalta suhteuta

tulkintaansa mitenkaumlaumln symbolisen raamatuntulkinnan perinteeseen

Vaumlittaumlaumlkouml Drewermann ettauml vasta 1900-luvulla kehitetty syvyyspsykologia

loumlytaumlauml Raamatusta sen ydinsisaumllloumln Haumlnen tulkinnoistaan saa nimittaumlin helposti

sen kaumlsityksen ettauml haumln pitaumlauml syvyyspsykologista tulkintaa ainoana oikeana

raamatuntulkintana Drewermann kieltaumlauml kuitenkin selkeaumlsti pitaumlvaumlnsauml

syvyyspsykologiaa universaalitieteenauml ja vaumlittaumlauml suhtautuvansa siihen laumlhinnauml

pragmaattisesti Haumln korostaa tavoittelevansa sitauml ettauml Raamatun symboliikan

luonne ymmaumlrrettaumlisiin238 Koska teologia on haumlnen mukaansa aina kieltaumlnyt

233 rdquoDie traumlumende Imagination nicht das begriffliche Denken bestimmt die Grunderfahrungen des ReligioumlsenldquohellipldquoVon den Traumbildern ist daher auszugehenldquo TE I 16ndash17 234 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 235 rdquoDie Tiefenpsychologie sich zu einem geeigneten Instrument herangebildet um in den Tiefenschichten der menschlichen Psyche vorzudringenldquohellipldquowies sie selbst den Weg zum Verstaumlndnis auch der eigentuumlmlichen Zeitlosigkeit der religioumlsen Uumlberlieferungenldquo TE I 15 TE II 788 236 Psykoanalyytikko Stephen A Reid muotoili vuonna 1973 syvyyspsykologisen hermeneutiikan peruslauselman meidaumln on loumlydettaumlvauml psykoanalyysin avulla runoilijan intuitiivinen tieto Oeming 1995 107 110 237 Martin von Arndtin mukaan Drewermannin tulkinnassa ilmenee rdquosisaumlpsyykkisyysrdquo johdonmukaisemmin kuin missaumlaumln muussa haumlnen tuntemassaan tulkinnassa Arndt von 1999 230 Arndt on analysoinut vaumlitoumlskirjassaan laumlhes kolmenkymmenen tulkitsijan syvyyspsykologista raamatuntulkintaa 238 rdquoDeshalb greifen wir auf die Tiefenpsychologie zuruumlck weil diese als einzige im 20 Jahrhundert sich die Aufgabe gestellt hat die Verdraumlngungen und Abspaltungen des Psychischen nach Moumlglichkeit ruumlckgaumlngig zu machen und damit auch die urspruumlnglichen Quellen des Religioumlsen wieder freizulegen Keinesfalls trachten wir die Tiefenpsychologie dabei als eine acute

131

uskonnollisten symbolien kumpuamisen ihmismielestauml239 haumln ilmeisesti pyrkii

luomaan preskriptiivisen teorian aidosta hermeneutiikasta Syvyyspsykologian

haumln ajattelee tarjoavan siihen 1900-luvun keinot Haumln korostaa kuitenkin

toivovansa ettauml raamattuhermeneutiikan kehitys tekee syvyyspsykologian

tarpeettomaksi240 Drewermann etsii siten syvyyspsykologian avulla Raamattuun

uutta naumlkoumlkulmaa eikauml pyri psykologisoimaan sitauml241

Drewermann ei naumle ristiriitaa siinauml ettauml hyoumldyntaumlauml samanaikaisesti eri

syvyyspsykologisten suuntausten tulkintaa Metodikysymykset eivaumlt kiinnosta

haumlntauml242 Sigmund Freudin psykoanalyysi Carl Gustav Jungin analyyttinen

psykologia ja Medard Bossin dasein-analyysi sopivat haumlnen mukaansa

taumlydentaumlmaumlaumln toisiaan Ne soveltuvat kaumlytettaumlviksi sen mukaan miten ne

kaumlsittelevaumlt kutakin tekstiauml243 Myoumls psykoanalyysin perustalta kehitetyt

menetelmaumlt kuten keskusteluterapia ja transaktioanalyysi kelpaavat

tulkintakeinoiksi Niitauml olisi kaumlytettaumlvauml erityisesti subjektiivisten kuvien

tulkinnassa244 Menetelmaumlvalinnan perusteena on Drewermannin

henkiloumlkohtainen kaumlsitys menetelmien soveltuvuudesta kunkin tekstin tulkintaan

Taumlrkeintauml Drewermannille on tulkinnan kyky auttaa ihmisiauml vapautumaan

ahdistuksesta245 Niin tapahtuu kun Raamatun symboleja tulkitaan ihmisen

yksiloumlllisyyttauml arvostavassa hengessauml joka on ominaista kristilliselle

tulkinnalle246 Perustelu on teologinen Jungin unien tulkinta on paumlaumlmetodi

Psykoanalyysi tulkitsee Drewermannin mukaan symboleja vain semioottisina

merkkeinauml Jungin analyyttinen psykologia sen sijaan tulkitsee niitauml

transsendenttisten sisaumlltoumljen ilmaisijoina Taumlllauml Drewermann tarkoittaa sitauml ettauml

kyseiset symbolit viittaavat todellisuuteen joka ei ole tietoisesti taumlysin

Universalwissenschaftacute oder als eine Form von ReligionsersatzldquohellipldquoWohl aber wagen wir zu hoffen daszlig das tiefenpsychologisch vermittelte Symbolverstaumlndnis eines Tages einem tieferen Verstehen der Chiffren des Dasein weichtldquo TE II 789 239 PM I 10 240 TE II 789ndash90 241 Naumlin myoumls Jansen 2004 139 242 Myoumls Philipp huomauttaa siitauml ettauml Drewermann pyrkii adekvaattiin teologiaan ilman metodien maumlaumlrittelyauml Philipp 1997 186ndash87 243 rdquoAlle drei Methode als einander komplementaumlre Verfahren unter den eingebuumlrgerten Begriffen Psychoanalyse und Tiefenpsychologie zusammenzufassen wofern man ihre methodischen Unterschiede recht beachtet und je nach Text und Aufgabe in unterschiedlicher Weise zu handeln verstehtldquo TE I 155 244 TE I 456 480 245 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34

132

tajuttavissa247 Siinauml haumln tukeutuu Jungiin joka tarkoittaa transsendenssista

puhuessaan psykologista tapahtumaa jossa mielen tietoinen ja tiedostamaton

sisaumlltouml liittyvaumlt yhteen248 Dasein-analyysin Drewermann arvioi sopivan parhaiten

itse olemassaolon tulkintaan249 Jungin analyyttisen tulkinnan priorisointi

syvyyspsykologisena tulkintamenetelmaumlnauml perustuu siten haumlnen mukaansa sen

muita syvyyspsykologisia suuntauksia parempaan kykyyn tulkita tietoisen ja

tiedostamattoman vaumllistauml transsendenttisuutta Drewermannin kaumlyttaumlmaumlnauml

perustelu on sekauml syvyyspsykologinen ettauml teologinen Se on teologinen koska

haumln ajattelee luomisilmoituksen loumlytyvaumln ihmisten tiedostamattomasta

Tulkintametodistaan Drewermann kaumlyttaumlauml monia nimityksiauml Niitauml ovat

esimerkiksi typologinen hermeneutiikka arkkityyppinen hermeneutiikka ja

arkkityyppinen tulkinta250 Tulkintaa typologiseksi kutsumalla haumln korostaa ettauml

Raamatusta loumlytyy kaikkien kulttuurien yhteinen typologia 251 Haumln nimeaumlauml naumlin

arkkityyppiset kuvat eli arkkityyppiset symbolit tulkintansa paumlaumlkohteiksi

Subjektiivisten kuvien tulkinta on poikkeus taumlstauml linjasta Niitauml sisaumlltaumlvien

kertomusten tulkinnassa korostuu elaumlytyminen tekstin kuvaamaan252

Drewermann tulkitsee siten Raamatun kertomuksia niiden sisaumllloumln naumlkoumlkulmasta

vaikka sanoo tarkastelukulmaansa muotohistorialliseksi253 Haumln myoumls luokittelee

tulkitsemiaan kertomuksia Bultmanniin tukeutuen Esimerkiksi Sykarin kertomus

(Joh 4 1ndash41) kuuluu siten vaumlittelyiden ja opetuskeskustelujen ryhmaumlaumln254

Drewermann korostaa soveltavansa muotohistoriallista jaottelua pelkaumlstaumlaumln sen

didaktisen havainnollisuuden vuoksi koska Martin Dibeliuksen ja Bultmannin

tulkinnat eivaumlt tuo haumlnen mukaansa esiin uskon kohteita255 Muotohistoriallisen

246 TE II 777 247 rdquoWarf CG JUNG der FREUDSCHEN Psychoanalyse vor daszlig sie die Traumsymbole nur acutesemiotischacute als Zeichen an sich bekannter Inhalte zu verstehen suchte und nicht wirklich acutesymbolistischacute auffasse als Ausdruck transzendenter mit dem Bewuszligtsein niemals vollstaumlndig zu erfassender und daher prinzipiell nur in Symbol aussagbarer Inhalteldquo TE I 157 248TE I 157ndash58 Jung 1967 GW 8 sect 131 249 ldquoWo esldquohellipldquoum das Verstaumlndnis der Selbstauslegung des Daseins geht ist die daseinsanalytische Methode am ehesten geeignetldquo TE I 159 250 ldquoDie typologische GeschichtshermeneutikldquoTE I 48 ldquoDie archetypische Hermeneutikldquo TE I 58 ldquoDie archetypische Auslegungldquo TE I168 251 rdquoDie Geschichte zur Typologie des Ewig-MenschlichenldquohellipldquoGanz besonders galt dies fuumlr ihn von den Religionenldquo TE I 56 252 Esim TE I 452ndash55 253 ldquoVor allem die beruumlhmte Schrift von MARTIN DIBELIUS aus dem Jahre 1919 uumlber acuteDie Formgeschichte des Evangeliumsacute kannldquohellipldquoals Leitfaden geltenldquo TE I 78 254 TE II 682ndash83 255 TE I 79 94

133

koulukunnan kertomuslajien jaotteluun sitoutuminen asettaa kuitenkin rajat

itsenaumlisen syvyyspsykologisen tulkintamenetelmaumln kehittaumlmiselle256

Arkkityyppiset kuvat on Drewermannin mukaan mahdollista tulkita joko

myoumlnteisiksi tai kielteisiksi kuviksi koska ne ovat heijastusta inhimillisen

evoluution alkuvaiheista257 Haumln pitaumlauml niitauml ambivalentteina Taumlstauml huolimatta haumln

kiinnittaumlauml paumlaumlhuomionsa kuvien positiiviseen merkitykseen Raamatuntulkinnassa

on haumlnen mukaansa etsittaumlvauml symbolisia kuvia jotka auttavat ihmisiauml

tiedostamaan ahdistuksensa ja ottamaan vastaan armon258 Toiset kuvista

paljastavat siten ahdistuksen ja toiset puolestaan auttavat uskomaan Tulkinnassa

on terapeuttinen pyrkimys Ahdistuksen kuvia on haumlnen mukaansa sekauml

ihmismielessauml ettauml Raamatussa siitauml syystauml ettauml ne valmistavat ihmistauml pelastavan

luomisilmoituksen vastaanottamiseen

Luomisilmoitukseen kuuluu siten Drewermannin mukaan sekauml ahdistusta

paljastavia ettauml siitauml pelastavia kuvia Kaikista niistauml haumln kaumlyttaumlauml nimitystauml

pelastavat kuvat (Bilder von Erloumlsung Bilder des Heils)259 Pelastava kuva on

haumlnen uskontulkintansa keskeisin kaumlsite Siinauml yhdistyy teologinen pelastavan

kuvan kaumlsite syvyyspsykologiseen ihmismielestauml loumlytyvaumln kuvan kaumlsitteeseen

Pelastavan kuvan kaumlsite on teologisen ja syvyyspsykologisen kaumlsitteen synteesi

Drewermann etsii Raamatusta pelastavia kuvia myoumls silloin kun ei kaumlytauml taumltauml

kaumlsitettauml Pelastumisen vapautumisen tai jonkin niitauml laumlhellauml olevan kaumlsitteen

naumlkoumlkulmasta tulkitut kuvat ovat pelastavia kuvia Kuvat ovat pelastavan sanoman

sisaumlltaumlviauml elaumlmyksellisiauml kokonaisuuksia Useimmat niistauml ovat arkkityyppisiauml

mutta joukossa on myoumls ainoastaan tiettyjauml ihmisiauml rdquopuhutteleviardquo subjektiivisia

kuvia260 Joskus Drewermann kaumlyttaumlauml pelastavista kuvista Bild-kaumlsitteen

synonyyminauml Vision-kaumlsitettauml Tavallisimmin haumln kuitenkin viittaa Vision-

kaumlsitteellauml tietyn tekstin kokonaissanomaan tai Raamatun tekstien kuvaamiin

256 Naumlin myoumls Kassel 1992 42 257 TE I 380ndash81 258 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 259 Drewermann on antanut Markuksen evankeliumin tulkinnalleen epiteetin rdquoBilder von Erloumlsungrdquo Haumln maumlaumlrittelee rdquoWie Menschen aus der Haltlosigkeit ihrer Entfremdung durch Erfahrungen die alles veraumlndern zu sich selber zuruumlckfinden koumlnnen und ein ruhiges Vertrauen in den Grundlagen ihres Daseins wiederzugewinnen vermoumlgen das soll das Thema in den acuteBildern von Erloumlsungacute seinldquo DMK I 12 Haumln kaumlyttaumlauml samassa merkityksessauml myoumls rdquoBilder des Heilsrdquo -kaumlsitettauml Esim TE II 768 Usein haumln kuitenkin korvaa sen kuvan kaumlsitteellauml Kaumlytaumln pelastavan kuvan kaumlsitettauml koska se ilmaisee Drewermannin tulkitsemilleen kuville antaman sisaumllloumln

134

naumlkyihin261 Drewermannin mukaan Raamatun arkkityyppisten symbolien ja

Jungin teorian rdquosuurten unienrdquo symbolien vaumllillauml ei ole merkittaumlvaumlauml eroa262 Kaikki

luomisilmoituksen kuvat ovat haumlnen mukaansa vaikutusvoimaisia

Drewermann loumlytaumlauml yleensauml tietystauml Raamatun kohdasta sekauml ahdistusta

paljastavia ettauml siitauml pelastavia kuvia jotka yhdessauml synnyttaumlvaumlt tekstin

sanoman263 Siksi nimitaumln haumlnen pelastumisen naumlkoumlkulmasta tulkitsemiaan

kokonaisuuksia pelastaviksi naumlyiksi264 Pelastavan naumlyn (die Vision von Erloumlsung)

kaumlsitesisaumllloumlssauml yhdistyy teologisessa mielessauml pelastava sanoma joukkoon

syvyyspsykologisiksi ymmaumlrrettyjauml kuvia Pelastavan naumlyn kaumlsite on teologisen ja

syvyyspsykologisen kaumlsitteen synteesi Johonkin Raamatun tekstiin sisaumlltyvauml

pelastava naumlky on kyseisen tekstin taustalta loumlytyvauml ihmisen myoumlnteiseksi

kokema ydinsanoma joka muodostuu monista yksittaumlisistauml kuvista Se on

elaumlmyksellinen kokonaisuus Ajattelen Drewermannin kaumlsittelevaumln pelastavaa

naumlkyauml silloin kun haumln selittaumlauml tekstien takaa loumlytaumlmaumlaumlnsauml kuvakokonaisuutta

ahdistuksesta vapautumisen pelastumisen tai jonkin niitauml laumlhellauml olevan kaumlsitteen

naumlkoumlkulmasta Tekstien symboleja Drewermann tulkitsee vain loumlytaumlaumlkseen niiden

avulla tietyn tekstikokonaisuuden sisaumlisen teeman eli siihen sisaumlltyvaumln naumlyn

Uskon syntymisen naumlkoumlkulmasta ovat taumlrkeimpiauml pelastavat kuvat ja pelastavat

naumlyt Jeesuksen persoonan ja sanoman naumlkoumlkulmasta taas ovat taumlrkeimpiauml

taumlyttymyksen kuvat (Bilder der Erfuumlllung) ja ihmiselaumlmaumln uudistumisen

naumlkoumlkulmasta keskeisimpiauml ovat uuden maailman kuvat (Bilder einer neuen

Welt)265 Haumlnen menetelmaumlnsauml edustaa siinauml mielessauml allegorista

260 Esim TE I 436ndash443 261 rdquoVisionldquo-kaumlsitettauml Drewermann kaumlyttaumlauml ensiksikin pelastavan kuvan synonyyminauml esim ldquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis das gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner Seele hervorgehtldquo TE I 384ndash85 Toiseksi haumln kaumlyttaumlauml rdquoVisionrdquo-kaumlsitettauml naumlyn esimerkiksi opetuslasten Taaborin vuorella kokeman ilmestyksen merkityksessauml Esim TE II 347 Kolmanneksi Drewermann kaumlyttaumlauml Vision-kaumlsitettauml viittaamassa tekstin kokonaismerkitykseen Esim rdquoWenn es sich um Visionen im engeren Sinne handelt Immer wenn ein Mensch zu fuumlhlen beginnt was mit seinem Dasein gemeint sein koumlnnteldquo TE II 448 262 TE I 220 Jungin mukaan suuret unet ovat ihmisen elaumlmaumlaumln kaumlaumlnteentekevaumlsti vaikuttavia unia Jung 1981a GW 181 sect 518 sect 595 263 Esim rdquoWie man sieht hat die jahwistische Berufungsgeschichte des Mose im Grunde von Anfang bis Ende tatsaumlchlich nur ein einziges Themaldquo TE II 391 264 Esim rdquoWenn es sich um Visionen im engeren Sinne handelt Immer wenn ein Mensch zu fuumlhlen beginnt was mit seinem Dasein gemeint sein koumlnnteldquo TE II 448 265 Drewermannin Matteuksen evankeliumin tulkinnan alaotsakkeena on Bilder der Erfuumlllung ja Johanneksen evankeliumin tulkinnan alaotsakkeena on Bilder einer neuen Welt

135

raamatuntulkintaa ettauml haumln etsii syvyyspsykologista merkitystauml Raamatun

tekstille266

Drewermannin tulkintametodi koostuu tietyistauml tulkintaperiaatteista ja

suuresta joukosta niitauml taumlydentaumlviauml saumlaumlntoumljauml Tulkintaperiaatteiden esittely on

monisanaista ja epaumlsystemaattista267 Yksittaumlisissauml tulkinnoissa erottuu

helpoimmin amplifikaation eli laajentamisen periaate Sen Drewermann on

omaksunut Jungilta Siinauml haumln soveltaa omintakeisesti Jungin naumlkemystauml jonka

mukaan kollektiivisen tiedostamattoman symboleilla on merkitystauml vai sikaumlli kuin

ne alistetaan synteettiseen kaumlsittelyyn Taumlllauml Jung tarkoittaa sitauml ettauml unien ja

mielikuvien tulkinnassa symbolimateriaali hajotetaan ensin komponentteihinsa ja

sitauml laajennetaan sitten tietoisin keinoin ymmaumlrrettaumlvaumln merkityksen

loumlytaumlmiseksi268 Drewermannin mukaan amplifikaatioon taas kuuluu kaiken

inhimillisessauml historiassa esiintyvaumln kelpuuttaminen arkkityyppisyyden

tutkintaan269 Naumlin loumlydetaumlaumln kaikkia ihmisiauml yhdistaumlvauml arkkityyppisyys270 Haumln

liittaumlauml muiden uskontojen ja kirjallisuuden piiristauml loumlytyviauml paralleeleja Raamatun

arkkityyppisten kuvien tulkintaan Kaikki ne edustavat haumlnen mukaansa

ihmiskunnan yhteistauml yliajallista uskonnollista totuutta271 Ne ovat Raamattuun

sitoutuneen kuvallisen totuuden tavoin Jumalan ihmismieleen asettaman

luomisilmoituksen heijastusta Kristillisesti tulkittuina ne ovat haumlnen mukaansa

ymmaumlrrettaumlviauml vaikka ne eivaumlt itsessaumlaumln edusta Raamatun kuville ominaista

totuutta272 Alkuperaumlisessauml yhteydessaumlaumln naumlistauml teksteistauml ei siis haumlnen mukaansa

loumlydy pelastavia kuvia

Esimerkiksi Raamatun yloumlsnousemustoivolle Drewermann loumlytaumlauml

vertailukohtia Egyptin muinaisuskonnosta Kristuksen kuolleista heraumlaumlmistauml haumln

vertaa Osiris-jumalan kuolleista heraumlaumlmiseen Kristillisessauml kasteessa tapahtuva

uudestisyntyminen ilmentaumlauml haumlnen mukaansa samaa arkkityyppistauml motiivia kuin

266 Benediktiini-isauml teologian tohtori Anselm Gruumln pitaumlauml Drewermannin tulkintatapaa allegorisena Gruumln 2005 21 267 TE I 165ndash200 268 Jung 1964 GW 7 sect 122 269 rdquoAlles was nur irgend etwas mit den psychischen Objektivationen und Artikulationen des Menschen in der Geschichte zu tun hat muszlig jetzt bei der Erforschung des Archetypischen Urmenschlichen Gemeinsamen in die Untersuchung miteinbezogen werdenldquo TE I 166 270 TE I 165 271 TE I 165ndash69 272 ldquoHier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige in einem Einzelnen ausspricht und darstelltldquo Name 83 85

136

Osiriksen uudestisyntyminen Niilin tulviessa273 Taidekin tarjoaa haumlnen mukaansa

mahdollisuuksia tulkinnan laajentamiseen Esimerkiksi Sykarin naisen274 monien

miessuhteiden syynauml haumln pitaumlauml samaa ahdistunutta rakkaudennaumllkaumlauml jota

Hermann Hesse on kuvannut275 Frey pitaumlauml taumlllaista tekstimotiiveihin perustuvaa

rdquoparalleelienrdquo etsintaumlauml kontrolloimattomana eikauml hyvaumlksy sen perustaksi

arkkityyppiteoriaa Haumlnen mukaansa Drewermannin edellyttaumlmauml kuuliaisuus

(Gehorsam) arkkityypeille on psykouskonnollista fundamentalismia276

Amplifikaatiotulkinta vaikuttaakin teologiseen kaumlsitykseen kristinuskon sisaumllloumlstauml

Se vaikuttaa kaumlsitykseen kristinuskon asemasta uskontojen joukossa Esimerkiksi

Dassmann on arvioinut taumlllaisen tulkinnan vaikuttavan gnostilaiselta277 Yllaumlttaumlvaumlauml

on ettauml amplifikaation soveltaminen on saanut kuitenkin eniten kritiikkiauml

eksegetiikan eikauml systemaattisen teologian edustajilta278

Drewermannin toinen keskeinen tulkintaperiaate on tulkitseminen

subjektitasolla Raamatun tapahtumat tulkitaan silloin ilmaukseksi yksiloumln sisaumlllauml

tapahtuvasta279 Periaatteen taumlrkeyden osoittaa Jungin tulkinnan valikoituminen

keskeisimmaumlksi tulkintametodiksi Esimerkiksi Kainin ja Aabelin sekauml Jaakobin

ja Eesaun Drewermann tulkitsee kuvaavan ihmismielen tietoista ja

tiedostamatonta puolta280 Myyttien arkkityyppiset motiivit puolestaan kuvaavat

ihmismielen perusristiriitoja281 Sykarin kertomuksen merkitys on naisen

sisaumlisessauml muuttumisessa282

Yksiloumlnaumlkoumlkulmaan liittyy myoumls Drewermannin kolmas tulkintaperiaate

minuuden loumlytaumlmisen (Selbstfindung)283 teema myyttejauml ja myytteihin

273 TE II 511ndash541 Osiris-rdquoparalleelitrdquo erityisesti TE II 518ndash24 274 Joh 4 1ndash42 275 TE II 692 276 Frey 1995 57 227 Freyn kanssa naumlkemyksen jakavat Raguse ja Birnstein amp Lehmann Raguse 1993 26 Anm 44 Birnstein amp Lehmann 1994 46 277 Dassmann 1992 59 278 Voimakkaasti sitauml ovat Freyn ohella kritisoineet esimerkiksi Gerhard Lohfink ja Rudolf Pesch Lohfink amp Pesch 1988 26ndash36 279 TE I 172 280 TE I 172ndash77 Habilitaatiokirjassaan Strukturen des Boumlsen Drewermann esittaumlauml Raamatun alkukertomuksien tulkinnat erikseen objektitasolla eli psykoanalyyttisesti ja subjektitasolla eli Jungin analyyttistauml psykologiaa soveltaen Esim vedenpaisumuskertomuksen tulkinta objektitasolla SB II 389ndash47 ja subjektitasolla SB II 417ndash430 281 TE I 184 282 rdquo In sich konsequent und schluumlssig wirkt der Gespraumlchslauf wenn man ihn auf seine innere Bedeutung hin befragt und die einzelnen Stufen des Gespraumlchs als wesentliche Schritte einer inneren Entwicklungldquohellipldquoverstehtldquo TE II 697 283 Minuutensa loumlytaumlmisen sijaan arkikielessauml kaumlytetaumlaumln tavallisesti itsensauml loumlytaumlmisen kaumlsitettauml Itsensauml loumlytaumlmisen tai itsensauml toteuttamisen kaumlsitettauml kaumlytetaumlaumln Suomessa esim humanistisessa psykologissa Kognitiivisessa psykologiassa taas tunnetaan minuuden tuottamisen kaumlsite Vuorinen

137

rinnastettavia kertomuksia on tulkittava minuuden kehityskertomuksina284

Sykarin naisen tapauksessakin on haumlnen mukaansa kysymys minuuden

loumlytaumlmisestauml josta ihmisten uskonnollisuus alkaa285 Jung kaumlyttaumlauml minuuden

(Selbst self) kaumlsitettauml ihmisen tietoisen ja tiedostamattoman mielenkerroksen

piiriinsauml sulkevasta kokonaisuudesta ja minuuden loumlytaumlmisestauml haumln kaumlyttaumlauml

tavallisesti individuaation kaumlsitettauml286 Drewermann maumlaumlrittelee minuuden

loumlytaumlmisen Jungiin tukeutuen tietoisuuden ja tiedostamattoman ykseydeksi joka

on ilmaistavissa vain symbolein287 Pelastavien naumlkyjen sisaumlltoumlnauml on siis haumlnen

mukaansa minuuden loumlytaumlminen joka on oman todellisuutensa kohtaamista288

Tulkinnan tavoitteena on tulkitsijoiden ja tulkinnan vastaanottajien individuaatio

joka on Drewermannin mukaan mielen tiedostamattoman osan sitomista

kokonaispersoonallisuuden osaksi niin ettauml ihminen tulee osalliseksi kaikille

ihmisille yhteisestauml ihmisluonnosta289 Teema hallitsee haumlnen

raamatuntulkintaansa Haumlnen rdquojungilainenrdquo tulkintansa on siis stereotyyppistauml

vaikka juuri Jung on varoittanut taumlllaisesta tulkinnasta Unientulkinnassakin on

taumlmaumln mukaan otettava huomioon sen ihmisen sisaumlinen tilanne jonka unta

tulkitaan 290 Drewermannin olisi johdonmukaista rdquohyvaumlksyaumlrdquo Raamatusta

loumlytaumlmilleen naumlyille monia erilaisia tulkintoja Yksittaumlisiauml kuvia haumln tulkitseekin

eri yhteyksissauml eri tavoin mutta aina osana minuuden loumlytaumlmisen ja Jumalan

loumlytaumlmisen tulkintaa291

1997 340 Kaumlytaumln taumlssauml tutkimuksessa minuuden loumlytaumlmisen kaumlsitettauml itsensauml loumlytaumlmisen kaumlsitteeseen liittyvien monien konnotaatioiden vuoksi 284 rdquoMythen und mythennahe Erzaumlhlungen sind daher ndash mindestens probeweise ndash zu lesen als Entwicklungsgeschichten des Selbstldquo TE I 191 Kursivoinnilla Drewermann korostaa tulkintaperiaatteen keskeisyyttauml 285 rdquoDer Ort der Selbstfindung ist der eigentliche Anfang des Religioumlsenldquo TE II 693 286 Jung 1964 GW 7 sect 399rdquoDas ist der Weg der Individuation Individuation bedeutet zum Einzelwesen werden und insofern wir unter Individualitaumlt unsere innerste letzte und unvergleichbare Einzigartigkeit verstehen zum eigenen Selbst werden Man koumlnnte acuteIndividuationacute darum auch als acuteVerselbstungacute oder als acuteSelbstverwirklichung uumlbersetzenldquo Jung 1964 GW 7 sect 266 287 rdquoEmpirisch nicht mehr faszligbare nur im Symbol aussagbare Einheit von Bewuszligtsein und UnbewuszligtenldquoTE I 191ndash92 288 rdquoSieht sich der Leser jetzt anhand derldquohellipldquoErzaumlhlungenldquohellipldquomit einer Wirklichkeit konfrontiert die zutiefst seine eigene istldquo TE I 178 Myoumls Freyn mukaan ovat amplifikaatio subjektin tasolla tulkitseminen ja minuutensa loumlytaumlmisen teema Drewermannin keskeisimmaumlt tulkintaperiaatteet Frey 1995 289 TE I 203rdquoacuteSelbstfindungacute meint dabei nicht die Durchsetzung des Ichs sondern gerade im Gegenteil die Erloumlsung von der Ichhaftigkeit und Bewuszligtseinseinseitigkeit zugunsten einer erweiterten Persoumlnlichkeit die mit eigenen Unbewuszligten verbunden ist und darin an der wahren Natur aller Menschen Teil hatldquo TE I 378 290 rdquoDarum brauchen wir die Hilfe des Traumlumers um die Vielfalt der Wortbedeutungen auf das Wesentliche und Uumlberzeugende einzuschraumlnkenldquo Jung 1967 GW 8 sect 539 291 Esim enkeli on Drewermannille sekauml ihmisen olemuksen ettauml Jumalan symboli TE I 509 Name 51

138 Esimerkiksi myyttien ja satujen tulkintaohjeissa292 Drewermann maumlaumlrittelee

minuuden loumlytaumlmisen pelkaumlstaumlaumln syvyyspsykologisesti Haumln ei viittaa niissauml

esimerkiksi siihen ettauml ihminen on teologisen kaumlsityksen mukaan Jumalan

kuva293 Ihmekertomusten tulkintaohjeissa haumln kuitenkin yhdistaumlauml minuuden

loumlytaumlmiseen Jumalan loumlytaumlmisen Jumalan loumlytaumlminen ilmenee minuutensa

loumlytaumlmisenauml294 Niiden yhdistaumlmisessauml haumln tukeutuu selvaumlsti Jungiin295

Ihmekertomusten pelastavien kuvien sisaumlltoumlnauml on siten sekauml minuuden ettauml

Jumalan loumlytaumlminen Ne liittyvaumlt haumlnen mukaansa yhteen sen taumlhden ettauml

ihmisessauml itsessaumlaumln on uskon sisaumlltouml (Glaubensrdquoinhalterdquo) joka ohjaa haumlntauml

kehittymaumlaumln omaksi itsekseen296 Taumlllauml Drewermann tarkoittaa ihmismielen

sisaumlistauml luomisilmoitusta297 Ihmekertomuksia tulkittaessa ei haumlnen mukaansa saa

siksi erottaa teologista ja syvyyspsykologista tulkintaa vaan niiden tulkinnassa

taumlytyy toteutua raamatuntulkinnan tavoite uskon heraumlttaumlmisestauml298 Drewermannin

tulkintaa on kritisoitu ehkauml eniten juuri siitauml ettauml minuuden loumlytaumlminen on sen

paumlaumlteemana299 Kyseinen teema suuntaa kuitenkin huomion siihen teologisestikin

merkittaumlvaumlaumln asiaan ettei uskoa voi erottaa muusta ihmismielessauml tapahtuvasta

Tulkintaperiaatteita auttaa Drewermannin mukaan toteuttamaan niitauml

yksityiskohtaisempi saumlaumlnnoumlstouml jonka haumln on laatinut erityisesti myyttien ja

satujen tulkintaa varten300 Naumlistauml kertomuksista loumlytyvien arkkityyppisten kuvien

tulkintasaumlaumlntoumljauml haumln soveltaa myoumls muiden arkkityyppisiauml kuvia sisaumlltaumlvien

kertomuslajien tulkinnassa Drewermann esittaumlauml saumlaumlnnoumlstoumln kahteen kertaan ja

lisaumlksi vielauml tiivistelmaumlnauml301 Saumlaumlntoumlkokoelmat eivaumlt ole yhdenmukaisia eivaumltkauml

292 rdquoRegeln und Techniken zur Auslegung archetypischer Erzaumlhlungen insbesondere von Mythen und Maumlrchenldquo TE I 163ndash388 293 TE I 378 294 rdquoGottfindung und Selbstfindung verhalten sich in den Wundererzaumlhlungenldquohellipldquozueinander wie Grund und Folge wie Wesensursprung und Erscheinungldquo TE II 245 295 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt aufldquoJung 1963 GW 11 sect 231 296 rdquoDie Glaubensacuteinhalteacuteldquohellipldquoliegen in ihm selber sie erscheinenldquohellipldquokonkret einsehbar als vorgegebene Wegweiser beziehungsweise als Stationen auf dem Weg zu sich selber Selbstfindung und Gottfindung bilden eine unaufloumlsbare Einheitldquo GF I 507 297 GF I 504 298TE II 244ndash45 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esrdquohelliprdquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 299 Bucher 1992c 115 Raguse 1993 25 Frey 1995 60 Gruumln 2005 21 300 TE I 163 Frey joka on tarkastellut Drewermannin tulkintasaumlaumlntoumljauml kokonaisuutena on pitaumlnyt naumlitauml saumlaumlntoumljauml keskeisinauml 301 Saumlaumlnnoumlstoumlt Drewermann esittaumlauml TE I 20ndash230 ja 376ndash383 Tiivistelmaumln tulkinnassa otettavista askelista haumln esittaumlauml TE I 385ndash388

139

systemaattisia302 Saumlaumlnnoumlt ovat ilmeisesti haumlnen itse muotoilemiaan Esimerkiksi

Jung ei esitauml taumlsmaumlllisiauml kaikkien unien tulkitsemiseen sopivia saumlaumlntoumljauml303

Myoumlskaumlaumln Freud ei ole unientulkinnassaan esittaumlnyt kaikkien unien tulkintaan

sopivia saumlaumlntoumljauml304

Drewermannin saumlaumlntoumljauml ja niiden soveltamista tarkastelen seuraavaksi

Jeesuksen ja Sykarin naisen kohtaamisen tulkinnan (Joh4 1ndash42) valossa305

Finaliteettisaumlaumlntouml velvoittaa Drewermannin mukaan varmistamaan ettauml jokaisen

Raamatun kertomuksen keskeiseksi teemaksi loumlydetaumlaumln individuaatio Kaikki

sivuteemat on alistettava tukemaan taumltauml tulkintaa306 Naumlin haumln tulkitsee myoumls taumltauml

kertomusta307Alkamissaumlaumlntouml taas vaatii tarkastelemaan erityisesti kertomuksen

alkua oikean tulkinnan loumlytaumlmiseksi308 Esimerkkikertomuksessa Jeesuksen ja

naisen keskustelu alkaa vedestauml jota Jeesus pyytaumlauml juodakseen Siitauml tulkintakin

alkaa309 Keskittymissaumlaumlntouml puolestaan haastaa Drewermannin mukaan

tulkitsemaan kaikki tekstissauml esiintyvaumlt henkiloumlt saman ihmisen eri puoliksi Se

koskee kuitenkin vain niitauml tapauksia joissa kukaan kertomuksen henkiloumlistauml ei

ole erityisasemassa toisiin naumlhden310 Siksi haumln ei ole soveltanut saumlaumlntoumlauml

Jeesuksen ja Sykarin naisen keskustelun tulkintaan Reaalistamisen saumlaumlntouml

(Realisierungsregel) on Drewermannin mukaan taumlrkein arkkityyppisten kuvien

tulkinnalle asetettavista vaatimuksista Niiden symbolien takaa joita Raamatun

kirjoittajat ovat tietoisesti tuottaneet on etsittaumlvauml tekstin tiedostamaton sisaumlltouml311

Sykarin kertomuksen tiedostamattomaksi sisaumllloumlksi Drewermann loumlytaumlauml syvaumlllisen

kaipuun ja syvaumln rauhan joiden symboleja ovat kaivo ja vesi312 Myoumls ajan

nopeuttamisen saumlaumlntouml (Zeitraffergesetz) palvelee Drewermannin mukaan

reaalistamista Tulkitsijan on ymmaumlrrettaumlvauml ettauml Raamatun kertomuksissa kuvattu

koskee tavallisesti monia vuosia yksiloumln elaumlmaumlssauml tai vuosisatoja tietyn kansan ja

vuosituhansia ihmiskunnan elaumlmaumlssauml Minuuden loumlytaumlminenkin kestaumlauml haumlnen

302 Frey on havainnut saman Frey 1995 56 viite 99 303 Jung 1967 GW 8 sect 561 304 Freud 1968 305 TE II 686ndash697 306 rdquoImmer istldquohellipdie endguumlltige Loumlsung das Ziel der Individuation die Herausbildung des Selbst als Richtmaszlig vorauszusetzen und gemessen daran ist der einzelne Erzaumlhlabschnitt funktional einzuordnenldquo TE I 203 307 TE II 693 308 TE I 205ndash06 309 Joh 4 7 TE II 686 310 TE I 215 311 rdquoFuumlr die Exegese bedeutet dies nichts anders alsldquohellipldquoendlich die Existenz unbewuszligter Aussageinhalte in den biblischen Erzaumlhlungen fuumlr moumlglich anzuerkennenldquo TE I 219ndash20 312 TE II 688

140

mukaansa yleensauml vuosia mutta Sykarin naisen haumln on tulkinnut kypsyvaumln

nopeasti niin kuin ajan nopeuttamisen saumlaumlntouml edellyttaumlauml313 Ajan laajentamisen

saumlaumlnnoumln (Zeiterdehnungsregel) tarpeellisuus johtuu samasta syystauml314 Sitauml

Drewermann ei sovella taumlssauml tulkinnassa

Tulkintakaanoninsa jatkoksi Drewermann esittaumlauml saumlaumlntoumljauml ja teknikoita

jotka haumlnen mukaansa soveltuvat erityisesti tarujen (Sage) ja legendojen

psykodynamiikan tulkintaan315 Taumlllauml tavalla saadaan haumlnen mukaansa esiin

tiettyjen kuvien ja motiivien tunnemerkitys psykodynamiikka ja vaikutustapa316

Kyseiset rdquolisaumlohjeetrdquo koskevat Drewermannin sanoin ensiksikin rdquovalmiitardquo

sankareita ja rdquovalmiitardquo pyhiauml kaumlsitteleviauml kertomuksia ja toiseksi rdquoepaumlvalmiitardquo

ihmisiauml kaumlsitteleviauml kertomuksia317 Sankari- ja pyhimyskertomuksiin sisaumlltyy

haumlnen mukaansa ensiksikin arkkityyppisiauml kuvia kuten esimerkiksi kuva

neitseellisestauml syntymisestauml Toiseksi niistauml loumlytyy Freudin psykoanalyysin avulla

tulkittavia motiiveja Siten esimerkiksi arkkityyppistauml tulkintaa

neitseestaumlsyntymisestauml on taumlydennettaumlvauml tulkitsemalla se oidipuskompleksin ja

siten individuaation kuvaksi318 Myoumlskaumlaumln rdquoepaumlvalmiitardquo ihmisiauml kaumlsitteleviauml

raamatunkertomuksia ei Jungin unientulkinta sovellu haumlnen mukaansa

tulkitsemaan Drewermann yhdistaumlauml naumlin vallitsevasti jungilaiseen tulkintaansa

elementtejauml psykoanalyyttisestauml tulkinnasta319

Drewermann esittaumlauml siten kolme periaatetta joita raamatuntulkinnassa on

noudatettava laajentamisen subjektin tasolta tulkitsemisen ja minuuden

loumlytaumlmisen periaatteet Viimeksi mainittu maumlaumlrittelee etukaumlteen sen mihin

tulkinnassa on paumlaumldyttaumlvauml Monet eksegeetit ovat pitaumlneet sitauml vaumlaumlraumlnauml

laumlhestymistapana Drewermannin on esimerkiksi vaumlitetty ohittavan suuren osan

Jeesuksen julistuksesta320 ja vaumlaumlristaumlvaumln Raamatun sanomaa321 Minuuden

loumlytaumlminen on kuitenkin yksi mahdollisista syvyyspsykologisen tulkinnan

313 rdquoEnthuumlllt das Gespraumlch mit der Frau am Jakobsbrunnen das Gesamtbild eines langen Prozessesldquo TE II 697 314 TE I 226ndash230 315 TE I 389ndash482 316 ldquoDie Gefuumlhlsbedeutung die Psychodynamikldquohellipldquodas Interaktionsschemaldquo TE I 391 317 TE I 429 318 TE I 395 Drewermannin psykoanalyyttisesti tulkitsemat motiivit ovat erityisen syntymaumln erityisen teon ja erityisen lopun motiivit TE I 393 397 402 319 Freudin psykoanalyysi ei tunne kollektiivisen tiedostamattoman kaumlsitettauml Psykoanalyyttinen unientulkinta selittaumlauml unia laumlhtemaumlllauml yksiloumlllisen tiedostamattoman tuottamista unikuvista (ilmiunesta) Esimerkkejauml Drewermannin Freudiin tukeutuvasta tulkinnasta TE II 553 657ndash58 580 320 Schnackenburg 1992 35

141

tavoitteista Taumlstauml naumlkoumlkulmasta arvioituna Drewermannin tulkinta edustaa

syvyyspsykologista uustulkintaa322

Myoumls Drewermannin metodin eklektisyyttauml on kritisoitu Haumln ei sitoudu

minkaumlaumln syvyyspsykologisen koulukunnan perinteeseen vaan yhdistaumlauml

naumlennaumlisen sattumanvaraisesti eri koulukuntien tulkintatapaa323 Useat

psykoanalyytikot ovat lisaumlksi pitaumlneet haumlnen syvyyspsykologista tietaumlmystaumlaumln

rajoittuneena ja tulkintoja mielivaltaisina324 Haumlnen metodinsa suurimpana

teologisena puutteena on se ettei haumln maumlaumlrittele pelastavan kuvan ja sen

kielellisesti ilmaistun symbolin suhdetta Haumln ainoastaan viittaa sen

maumlaumlrittelemiseen sisaumlltyvaumlaumln ongelmaan325 Haumln ei ole kaumlsitellyt

syvyyspsykologisesti sitauml miten on ymmaumlrrettaumlvissauml tietyn pelastavan kuvan

heraumlaumlminen ihmisen mielessauml Raamatun tekstin pohjalta Haumln ei ole kaumlsitellyt

syvyyspsykologisen tai yleisen psykologisen tietaumlmyksen perusteella sitauml

mielensisaumlistauml prosessia joka johtaa tiettyjen mielikuvien valikoitumiseen ihmisen

koettaviksi Taumlmauml prosessi on kaumlsittaumlaumlkseni tarpeen sekauml Raamatun

tulkitsemiseksi ettauml uskon syntymiseksi sen kuvien pohjalta Sekauml

syvyyspsykologia ettauml kognitiivinen psykologia olisivat tarjonneet

mahdollisuuksia asian kaumlsittelyyn

Myoumls menetelmaumln eklektisyys ja muotohistoriallisen koulukunnan

systematiikkaan sitoutuminen erottaa Drewermannin tulkinnan muista

syvyyspsykologisista tulkinnoista Haumlnen raamatuntulkintansa ei siten ole

rdquopuhdasoppistardquo syvyyspsykologista raamatuntulkintaa vaikka siitauml kaumlytetaumlaumln

usein taumltauml nimitystauml326 Tulkinnalta ei voi myoumlskaumlaumln odottaa yksityiskohtaista

eksegeettistauml tekstianalyysiauml koska sen laumlhtoumlkohtana on kokonaisvaltainen

rdquokuvienrdquo tavoittelu romantiikan ja Jungin unientulkinnan hengessauml Frey liittaumlauml

321 Lohfink amp Pesch 1988 28 322 Esimerkiksi syvyyspsykologisessa tulkinnassa keskeinen rdquoprosessisaumlaumlntoumlrdquo tulkinnasta Kasselin mukaan kuitenkin puuttuu Kassel 1992 46 323 Kassel 1992 42 Philipp 1997 186ndash87 324 Esim Raguse 1993 253 Kassel 1992 42 Funke 1992 53 325 ldquoDie mythischen Symbole sind im Ursprung Bilder ihre Gestalt ist ganz und gar visuell und es geschieht nur behelfsweise daszlig sie uumlberhaupt in eine verbale Ausdrucksebene uumlbersetzt werden Ihr Sinn ihre Bedeutung haumlngt durchaus nicht an einer bestimmten Erzaumlhl- oder Sprachform Da sie eine Realitaumlt beschreiben deren bildhafter Ausdruck in der menschlichen Seele selbst grundgelegt ist sind sie gewissermaszligen neutral gegenuumlber der verbalen Gestalt die unter den einzelsprachlichen Bedingungen einer bestimmten Kultur annehmenldquo SB I LXXVIII 326 Drewermannin tulkintaa teologian eri alojen naumlkoumlkulmasta kaumlsittelevauml artikkelikokoelma esimerkiksi on otsikoitu rdquoTiefenpsychologische Deutung des Glaubensrdquo

142

sen taumlstauml syystauml hengellisen raamatuntulkinnan perinteeseen327 Drewermannin

tulkinnalleen antama teologinen ahdistuksen torjumisen tavoite tekee siitauml

teologista tulkintaa Se on teologista raamattuhermeneutiikkaa joka pyrkii

osoittamaan minkaumllainen tulkinta paljastaa Raamatun uskoa synnyttaumlvaumln sisaumllloumln

Tulkintametodin laumlhtoumlkohtana on teologisesti kapea kaumlsitys Raamatun ilmoituksen

sisaumllloumlstauml Ilmoitus on sen mukaan tarkoitettu tukemaan yksityisiauml ihmisiauml

Laumlhimmaumlisyyden ja yhteisoumlllisyyden naumlkoumlkulma puuttuu

35 Kuvailmoituksen sisaumlltouml

Edellauml olen osoittanut ettauml Drewermannin raamatuntulkinta on sellaisten

kuvien etsimistauml jotka voivat sekauml vapauttaa ihmiset ahdistuksesta ettauml heraumlttaumlauml

heissauml uskon328 Olen myoumls osoittanut ettauml minuuden loumlytaumlminen on haumlnen

mukaansa naumliden kuvien keskeisenauml sisaumlltoumlnauml329 Lisaumlksi olen osoittanut ettauml

siihen yhdistyy haumlnen tulkinnoissaan Jumalan loumlytaumlminen330 Taumlssauml luvussa

selvitaumln tarkemmin mitauml Drewermann sisaumlllyttaumlauml minuuden (Selbst) loumlytaumlmiseen

ja miten se yhdistyy haumlnen kaumlsitykseensauml Jumalan loumlytaumlmisestauml Vertaan haumlnen

tulkintaansa samalla Jungin tulkintaan koska haumln on omaksunut taumlltauml kaumlsityksensauml

minuuden loumlytaumlmisen ja Jumalan loumlytaumlmisen yhteenkuuluvuudesta331 Selvitaumln

kahta esimerkkitulkintaa analysoimalla minkaumllaisia pelastavia kuvia ja pelastavia

naumlkyjauml Drewermann loumlytaumlauml Raamatusta ja mitauml ne haumlnen mukaansa ilmaisevat

minuuden ja Jumalan loumlytaumlmisestauml Vastaavanlaisen sisaumllloumln oletan haumlnen

mukaansa loumlytyvaumln myoumls unikuvista ja muista elaumlmyksellisistauml kuvista Pyrin

myoumls osoittamaan haumlnen tulkintansa mahdollisia yhteyksiauml gnostilaisiin ja

327 Frey 1995 244 328 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash4 329 rdquoSieht sich der Leser jetzt anhand derldquohellipldquoErzaumlhlungenldquohellipldquomit einer Wirklichkeit konfrontiert die zutiefst seine eigene istldquo TE I 178 Der Text wir zur Bruumlcke zur Vermittlung des Lesers mit sich selbstldquo TE I 384ndash85 Ks luku 33 330 rdquoGottfindung und Selbstfindung verhalten sichldquohellipldquozueinander wie Grund und Folge wie Wesensursprung und Erscheinungldquo TE II 245 Ks luku 34 331 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (`dem Vater wesensgleich`) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 Jung ei taumlsmennauml mihin Raamatun kohtiin haumln viittaa

143

uushenkisiin tulkintoihin koska Drewermannia on syytetty erityisesti

gnostilaisista kaumlsityksistauml332

Analysoitavana on kaksi tulkintaa joissa Drewermann kaumlsittelee minuuden

ja Jumalan loumlytaumlmistauml useiden Raamatusta loumlytaumlmiensauml kuvien avulla333 Olen

valinnut ne esimerkkitulkinnoiksi koska Drewermannin sanankaumlyttouml on niissauml

verraten tiivistauml334 Tulkinnat enkelin ilmestymisestauml Neitsyt Marialle (Luuk1

26ndash38)335 ja taumlmaumln kihlatulle Joosefille (Matt1 18ndash25)336 eivaumlt haumlnen mukaansa

ole elaumlmaumlkerrallista aineistoa vaan kuvausta ihmisen olemuksesta337 Ne

ilmaisevat ihmisen tiedostamattomasta nousevien unikuvien tavoin objektiivista

totuutta ihmiselaumlmaumlstauml338 Niitauml on siksi tulkittava kehityskertomuksina339

Drewermann esittaumlauml naumlmauml tulkinnat korostetusti nimenomaan

syvyyspsykologisina tulkintoina340

332 Esim Ernst Dassmann Dassmann 1992 333 Kaikkien kertomuslajien piiristauml ei asiaa valaisevia esimerkkitulkintoja loumlydy Esimerkiksi historiallisen totuuden muotoon puettuja kertomuksia ja sanaperinnettauml edustavia kertomuksia koskevat esimerkkitulkinnat ovat niin suppeita etteivaumlt ne sisaumlllauml merkittaumlviauml naumlkoumlkohtia siitauml minkaumllaiseksi Drewermann ymmaumlrtaumlauml Raamatun sanoman TE II 635ndash58 739ndash53 TE II 40 Kertomuslajien jaottelusta ksluku 31 Siitauml miten Drewermann tulkitsee Raamatun ihmekertomukset minuutensa loumlytaumlmisen ja Jumalan loumlytaumlmisen kuvauksiksi tarjoaa esimerkin luvussa 45 kaumlsiteltaumlvauml Drewermannin analyysi uskon syntymisestauml 334 Esimerkkitulkinnat antavat hyvaumln yleiskuvan siitauml mitauml Drewermann sisaumlllyttaumlauml uskoa heraumlttaumlvaumlaumln sanomaan vaikka haumlnen muista tulkinnoistaan on tietenkin loumlydettaumlvissauml myoumls muita naumlkoumlkohtia Esim Drewermannin Markuksen evankeliumin tulkintojen teksti on naumliden kertomusten tulkintaan verrattuna erittaumlin monipolvista ja monisanaista sekauml sisaumlltaumlauml lainauksia kirjallisuudesta ja kirkkopoliittisia kannanottoja Minuutensa loumlytaumlmisen ja Jumalan loumlytaumlmisen teema loumlytyy kyseisen lisaumlaineiston joukosta DMK I DMK II 335 Name 41ndash90 336 TE II 504ndash512 337 rdquoDie mythischen Genealogien und Kindheitsgeschichten nicht als phantastische Biographien sondern als symbolische Wesensbeschreibungen gelesen werden muumlssenldquo Name 33 Drewermann maumlaumlrittelee Martin Dibeliukseen tukeutuen myytin olevan kertomus jolla on erityinen merkitys Kyseinen merkitys on tietyn riitin tulkinta tai jonkin tapahtumasarjan kuten maailman synnyn kuvaaminen Esimerkiksi Jumalan olemus esitetaumlaumln myytissauml kertomuksen muodossa TE I 87 Valitut tulkinnat tarjoavat hyvaumln esimerkin siitauml miten myyttien satujen tarujen ja legendojen kuvat Drewermannin mukaan puhuvat minuutensa loumlytaumlmisestauml Drewermann on julkaissut monografian Jeesuksen syntymauml- ja lapsuusmyytistauml (Name 1993) sekauml Jeesuksen kuolemaan ja yloumlsnousemukseen liittyvistauml myyteistauml (Barke 1993) 338 rdquoUm psychische Verbindlichkeit von Traumlumen und Mythen zu verstehenldquohellipldquoEs ist die wohl wichtigste Einsicht der Psychoanalyse daszlig die Bilder der Unbewuszligtenldquo hellipldquoobjektiv vorgegebene Wahrheiten ausdruumlcken die buchstaumlblich uumlber Gluumlck und Ungluumlck Heil und Unheil Tod und Leben entschiedenldquo Name 36 Drewermann kaumlyttaumlauml taumlssauml psykoanalyysin kaumlsitettauml syvyyspsykologian yhteisnimityksensauml jolloin haumln lukee sen piiriin myoumls Jungin analyyttisen psykologian 339 rdquoMythen und mythennahe Erzaumlhlungen sind daher ndash mindestens probeweise ndash zu lesen als Entwicklungsgeschichten des Selbstldquo TE I 191 Name 41ndash90 TE I 504ndash12 340 Name 13

144 Enkeli on Drewermannin mukaan ensimmaumlinen kertomusten pelastavista

kuvista Kuva loumlytyy yliluonnollisen olennon taustalta341 Enkeli on taumlrkeauml

symboli sekauml Luukkaan ettauml Matteuksen evankeliumin kuvauksessa Marialle

ilmestyvauml enkeli on ihmisen oman olemuksen kuva (Abbild) Olemus taas

merkitsee Drewermannin mukaan syvyyspsykologisesti ihmisen perimmaumlistauml

tiedostamatonta olemusta Ihminen ei sitauml tietoisesti tunne mutta haumlnen tulisi se

loumlytaumlauml342 Enkeli on ihmisen kokonaisuuden (Selbst) symboli Taumlmauml ilmenee

selvaumlsti myoumls tulkinnasta jonka Drewermann antaa taivaasta laskeutuvalle

ilmestyskirjan enkelille Enkelin oikea puoli kuvaa tietoisuutta vasen taas kuvaa

tiedostamatonta343 Drewermann tulkitsee enkelin aina ihmisen alkuperaumlisen

olemuksen symboliksi

Jung sen sijaan tulkitsee enkelin monin eri tavoin344 Kerran haumln maumlaumlrittelee

enkelin vaumllittaumljaumlksi joka ilmoittaa tiedostamatonta mielensisaumlltoumlauml ihmisen

tietoisuudelle345 Enkeli ei siis ole Jungin maumlaumlritelmaumln mukaan ihmisen

perimmaumlisen olemuksen kuva Haumlnen syvyyspsykologiaan tukeutuva

maumlaumlritelmaumlnsauml on sen sijaan laumlhellauml kristillistauml tulkintaa enkelistauml

tiedonvaumllittaumljaumlnauml346 Drewermannin tulkinta eroaa siten ratkaisevasti Jungin

tulkinnasta Taumlmaumln tulkintaan verrattuna Drewermannin tulkinta on

eksklusiivinen

Enkeli on Drewermannin mukaan myoumls teologisesti ihmisen olemuksen

kuva Enkeli on Jumalan luoman ihmisen peruskuva (Grundbild)347 Enkeli kuvaa

siten ihmisen alkuperaumlistauml olemusta jonka ahdistus on rdquopeittaumlnytrdquo Haumln kaumlyttaumlauml

samaa symbolia kuvaamaan ihmistauml sekauml psyykkisenauml ettauml hengellisenauml olentona

Taumlmauml tulkinta edustaa vastaavaa uushenkisyyttauml kuin amerikkalaisen kirjailija

Terry Lynn Taylorin naumlkemys jonka mukaan enkeliauml on kaumlytetty luomisessa

341 Drewermann pitaumlauml itse esittaumlmaumlnsauml alkamissaumlaumlnnoumln mukaisesti kertomuksen alkua tulkinnallisesti taumlrkeaumlnauml 342 rdquoTiefenpsychologisch wird man in der Vision des Engelbildes gewiszlig ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfen eine Verkoumlrperung der Gestalt in der wir selber uns begegnenldquo Name 48 343 Ilm 1012 rdquoEbenso wird man die linke Seite des Engels dem Unbewuszligten die rechte Seite dem Bewuszligtsein zuordnenldquo TE II 558 344 Nierlich 1996 66ndash68 345 rdquoWenn die Engel naumlmlich etwas sind so sind sie personifizierte Uumlbermittler unbewuszligter Inhalte die sich zum Worte meldenldquo Jung 1978 GW 13 sect 108 346 Esim Lempiaumlinen 2002 358ndash59 347 rdquoIm Bild des acuteEngelsacute redet theologisch ausgedruumlckt Gott in der Gestalt des eigenen Wesens zum Menschen der acuteEngel` ist wenn man so will das Existenzgewissen des Daseins das Grundbild auf hin Gott den Menschen geformt hatldquo TE I 509

145

ihmisen prototyyppinauml348 Enkeli on suosittu hahmo myoumls uushenkisyydessauml349

Drewermannin tulkinnan uushenkisyyden osoittaa myoumls haumlnen enkelitulkintansa

ainoa rdquoteologinenrdquo perustelu antroposofinen kaumlsitys arkkienkeleistauml ihmisten

henkisyyden symboleina350 Haumlnen kaumlsityksensauml ihmisen perimmaumlisestauml

olemuksesta eli teologinen rdquoihmisihanteensardquo on taumlstauml paumlaumltellen vain vaumlljaumlsti

kristillinen351 Drewermannin tulkinta ei sen uushenkisistauml piirteistauml huolimatta

kuitenkaan edusta tyypillistauml rdquoenkeliuskoardquo Enkeleitauml naumlet luonnehditaan

uushenkisessauml rdquoenkeliuskossardquo yleensauml olennoiksi joihin ihminen voi turvata Ne

ovat auttajia sanasaattajia oppaita suojelijoita tai ystaumlviauml352

Enkelin ilmestyminen kuvaa Drewermannin mukaan ilmestyskertomuksessa

syvyyspsykologisesti kypsymishaastetta353 Uskoa heraumlttaumlvauml sanoma sisaumlltyy siinauml

tiettyyn tapahtumaan354 Kypsymisellauml haumln tarkoittaa selvaumlstikin minuuden

(Selbst) loumlytaumlmistauml Tulkinta noudattaa Jungin kaumlsitystauml minuuden toteuttamisesta

(Selbstverwirklichung) eli individuaatiosta355 Drewermann kuvaa naumlin

tapahtumista jota haumln kaumlsittelee teologisesti oman ahdistuksen tajuamisena

Haumlnen mukaansa enkelinaumlyn viestinauml on itsensauml naumlkeminen Jumalan silmin On

tarkasteltava omaa elaumlmaumlaumlnsauml ikuisen hyvyyden silmin ja tajuttava mikauml on oman

olemassaolon (Dasein) tarkoitus Tulkinnan Drewermann perustaa muinaisen

Egyptin uskontoon356 Aikojen lopussa punnitaan vaaacutealla ovatko ihmisen olemus

348 Nierlich 1996 67 349 rdquoSekauml uskonnollisessa ettauml uushenkisessauml kontekstissa ajatellaan ettauml meitauml auttaa joko Jumala (vaumllillisesti) enkelit tai jokin suurempi voima jota ei kuitenkaan pystytauml nimeaumlmaumlaumlnrdquo Vuori 2012 89 350 Name 216 viite 40 Drewermann esittaumlauml yrityksenauml sitoa enkelioppi dogmaattisesti ihmisten kokemuksiin taumlmaumln ajatuksen jonka on haumlnen mukaansa esittaumlnyt tunnettu antroposofi H W Schroeder teoksessaan Mensch und Engel Die Wirklichkeit der Hierarchien Schroeder (s 1931) on Suomen antroposofisen liiton mukaan antropofista ajattelua toteuttavan kristiyhteisoumln yliohjaaja Schroeder 2007 351 Esim Johanna Zimmermann on toimittanut antologian kristillisistauml enkeleitauml kaumlsittelevistauml teksteistauml Mukana on esimerkkejauml Vanhan testamentin Uuden testamentin kirkkoisien kristillisten mystikkojen ja eri tunnustuskuntien edustajien teksteistauml Lisaumlksi mukana on valikoima legendojen myyttien satujen ja muun kristillisen perinteen piiristauml sekauml runoutta Zimmermann 1956 Drewermann ei tukeudu yhteenkaumlaumln niistauml 352 Utriainen 2014 35 Utriaisen mukaan enkeliusko yhdistaumlauml kristinuskon elementtejauml muihin uskontoperinteisiin kuten teosofiaan ja uushenkisyyteen Utriainen 2014 34 353 rdquoTiefenpsychologisch wird man in der Vision des Engelbildes gewiszlig ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfen eine Verkoumlrperung der Gestalt in der wir selber uns begegnen auf dem Wege unsere Reifung und Vollendungldquohellipldquowozu wir eigentlich berufen sindldquo Name 48 354 Enkelin ilmestyminen alkaa siis Drewermannin mukaan vapauttavan naumlyn joka haumlnen mukaansa muodostuu kunkin tekstin kokonaissanomasta 355 Jung 1964 GW 7 sect 266ndash 267 356 rdquoDie aumlgyptische Goumlttin Maat stelltldquohellipldquo die Urform der biblischen und abendlaumlndischen Engelbilder uumlberhauptldquohellipldquoDas persoumlnliche Gericht eines Menschenldquohellipldquobestehe darin das eigene Lebenldquohellipldquomit den Augen der ewige Guumlte betrachten koumlnnen und deutlich zu sehen was mit dem eigenen Dasein wesentlich gemeint warldquo Name 51

146

(Wesen) ja oleminen (Sein) tasapainossa357 Muinaisessa Egyptissauml tuomitsijana

oli jumalatar Maat mutta kristinuskossa haumlntauml vastaa Drewermannin mukaan

arkkienkeli Mikael358 Drewermann soveltaa Egyptin uskontoa

raamatuntulkintaan koska ajattelee kaikkien uskontojen syntyneen Jumalan

ihmismieleen asettamista kuvista359 Myoumls uushenkisyydessauml ajatellaan kaikkien

uskontojen olevan ilmausta samasta sisaumlisestauml todellisuudesta360

Raamatun enkelin tulkitsemisella mielensisaumliseksi olennoksi joka ihmisen

olisi itsestaumlaumln loumlydettaumlvauml voi naumlhdauml olevan yhteyksiauml sekauml gnostilaisiin ettauml

uushenkisiin tulkintoihin Liittyyhaumln Drewermannin mukaan minuutensa

loumlytaumlmiseen aina Jumalan loumlytaumlminen361 Kaumlsitys on sukua gnostilaiselle

kaumlsitykselle jonka mukaan ihminen voi loumlytaumlauml tiedon joka koskee sekauml haumlnen

olemustaan ettauml sitauml mihin haumln on matkalla362 Se on sukua myoumls uushenkiselle

kaumlsitykselle oman jumalallisen minuuden loumlytaumlmisestauml363 Drewermann tulkitsee

siis enkelin toisin kuin Jung sekauml osittain uushenkisistauml ja gnostilaisista

laumlhtoumlkohdista kaumlsin Haumlnen tulkintansa on kuitenkin syvyyspsykologista tulkintaa

koska sen sisaumlltoumlnauml ovat syvyyspsykologisesti tulkitut pelastavat kuvat ja

pelastavat naumlyt364 Taumlllaisen erityisen rdquopelastusmetodinrdquo esittaumlmistauml voi silti pitaumlauml

gnostilaiseen elitismiin verrattavana ilmioumlnauml365

Jungiin tukeutunut Johanna Zimmermann tulkitsee enkelin Drewermannin

tavoin ihmisen olemisen (Sein) arkkityypiksi ja Luojan palveluksessa olevaksi

alkuvoimaksi366 Jungin analyyttisen psykologian tulkintaperinne tarjoaa

kuitenkin mahdollisuuksia muunlaisiinkin tulkintoihin367 Drewermann yhdistaumlauml

357 rdquoEs geht in der Tat um ein inneres Gleichgewicht Von Wesen und Seinldquo Name 50 358 rdquoStatt der Goumlttin Maat ist es im Christentum lediglich der Engel Michael der die Wage des Gerichtes haumlltldquo Name 49 Drewermann tukeutuu kaumlsityksessaumlaumln muun muassa kirkkotaiteen ilmaisemaan perinteeseen jossa arkkienkeli Mikael kuvataan usein vaaka kaumldessaumlaumln Lempiaumlinen 2002 130 359 Kuvien valovoima on haumlnen mukaansa kuitenkin erilainen eri uskonnoissa Haumln vertaa sitauml katedraalin ikkunoiden kuvien kirkkauteen kuvien kirkkaus riippuu ulkoa tulvivan valon maumlaumlraumlstauml Kuvien tulkinta on siten erilainen eri uskonnoissa Name 32 360 Heelas 1996 225 361 rdquoGottfindung und Selbstfindung verhalten sichldquohellipldquozueinander wie Grund und Folge wie Wesensursprung und Erscheinungldquo TE II 245 362 Klemens Aleksandrialainen katkelma Theodotokselta 782 Dunderberg amp Marjanen 2005 18 363 Heelas1996 226 364 rdquoTiefenpsychologisch wird man in der Vision des Engelbildes gewiszlig ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfen eine Verkoumlrperung der Gestalt in der wir selber uns begegnenldquo Name 48 365 Vrt Marjanen 2005 30 366 Nierlich 1996 68 367 Drewermannin tulkintojen jungilaisuuden aitoutta ei ole taumlssauml tutkimuksessa mahdollista maumlaumlritellauml Tutkimuksen fokuksena on Drewermannin teologisen ja syvyyspsykologisen tulkinnan vertailu

147

enkelitulkinnassaan syvyyspsykologisesti ymmaumlrretyn minuuden loumlytaumlmisen ja

teologisesti ymmaumlrretyn olemuksen ja olemisen tasapainon saavuttamisen

Enkelin ilmestymisen tulkitseminen psyykkiseksi ja uskonnolliseksi

kehityshaasteeksi ilmentaumlauml haumlnen keskeisinauml pitaumlmiensauml tulkintaperiaatteiden

noudattamista Tulkinta tapahtuu subjektitasolla ja tekstin sisaumlltoumlnauml on minuuden

loumlytaumlminen

Drewermann viittaa selvaumlsti Jumalaan puhuessaan ikuisen hyvyyden

arvioitavana olemisesta Haumln ajattelee ettauml oman perimmaumlisen olemuksensa

loumlytaumlminen edellyttaumlauml sekauml psyykkistauml ettauml uskonnollista kypsymistauml Myoumls

ilmestyskirjan kuvaus enkelin laskeutumisesta maan paumlaumllle kuvaa Drewermannin

mukaan kypsymisen haastetta Esimerkiksi enkelin paumlaumlllauml oleva sateenkaari viittaa

kypsymiseen368 Kypsymiseen sisaumlltyy siten haumlnen mukaansa sekauml psyykkisestauml

ettauml eksistentiaalisesta ahdistuksesta vapautuminen Raamatun kuvaukset enkelien

ilmestymisestauml haastavat etsimaumlaumln sekauml psyykkistauml vapautumista ettauml

uskonnollista pelastusta

Enkelin arkkityyppinen kuva osoittaa Drewermannin mukaan myoumls sen

miten ihminen voi paumlaumlstauml perille omasta olemuksestaan Kristityt uskovat haumlnen

mukaansa ettauml arkkienkeli Mikael etsii ihmisten tekoja punnitessaan hyvien ja

pahojen tekojen tasapainoa Egyptissauml taas on ymmaumlrretty ettauml tasapaino vallitsee

jo maailmanjaumlrjestyksessauml369 Haumln ajattelee sikaumllaumlisten hautaseinaumlmien paljastavan

enkelinaumlkyjen eskatologisen merkityksen joka on totuuden loumlytaumlminen omasta

olemuksesta Maatin suojeluksessa Jumalan luomistahdon mukainen olemuksen ja

olemisen tasapaino on haumlnen mukaansa ymmaumlrretty Egyptissauml paremmin kuin

kristinuskossa Enkeli jonka Drewermann tulkitsee Marian ilmestys -

kertomuksessa ihmisen oman olemuksen kuvaksi vertautuu taumlssauml tulkinnassa

Jumalaan370 Enkeli on siten haumlnen mukaansa syvyyspsykologisesti minuuden ja

368 ldquoAuch die anderen Attribute des Engels weisen ihn als Verkoumlrperung einer bewuszligten Synthese und Integration der Seelenkraumlfteldquohellipldquoauch den Regenbogen der sein Haupt umstrahlt im Sinne eines Mandala-Symbols als ein Zeichen deuten muumlssen das auf die Ganzwerdung der Persoumlnlichkeit verweistldquo TE II 558ndash59 369 Drewermann viittaa Raamatun ulkopuoliseen kristilliseen perinteeseen ja ymmaumlrtaumlauml sen niin ettauml arkkienkeli Mikaelin punnitessa ihmisten tekoja vaaacutealla aikojen lopussa ei tasapainoa helposti loumlydy hyvien ja pahojen tekojen vaumllille Name 49ndash50 370 ldquoDie aumlgyptische Goumlttin Maat stelltldquohellipldquodie Urform der biblischen und abendlaumlndischen Engelbilder uumlberhaupt darldquohellipnur im Vertrauen eines Schutzes der sie selber meint beschirmt und gelten laumlszligt werden den Menschen ihr eigenes Maszlig ihr inneres Gleichwicht erlangen koumlnnenldquo Name 51

148

teologisesti sekauml ihmisen olemuksen ettauml Jumalan kuva371 Haumln korostaa naumlin

ilmeisesti sitauml ettauml Jumala-yhteys tuottaa tasapainon ja turvallisuuden eli

turvallisuuden sanan teologisessa merkityksessauml Oman olemuksen eli

syvyyspsykologisesti oman minuuden ja Jumalan loumlytaumlminen ovat haumlnelle saman

asian eri puolia Tulkinta tukeutuu siinauml suhteessa Jungin tulkintaan ettauml taumlmaumln

mukaan minuuden (Selbst) arkkityyppi on ihmisen sisaumlinen kuva Jumalasta372

Pelastava enkelin kuva osoittaa siis Drewermannin mukaan ettauml niin

uskonnollinen kuin psyykkinenkin vapautuminen tapahtuvat vain Jumalan avulla

Muinaisen Egyptin uskonnon hyoumldyntaumlminen raamatuntulkinnassa on esimerkki

laajentamisen periaatteen keskeisyydestauml Drewermannin tulkinnoissa

Myoumls siihen ettauml Marian ilmestyskertomuksen enkeli ilmoittaa juuri

Jumalan Pojan syntymaumln sisaumlltyy Drewermannin mukaan rohkaiseva sanoma

Jumalallisen lapsen (das goumlttliche Kind) arkkityypin alkumuotona on naumlet lapsen

arkkityyppi Lapsen symboli ilmaisee Jungiin tukeutuvan Drewermannin mukaan

ettauml elaumlmaumln voi alkaa uudelleen alusta373 Sama merkitys lapsen symbolilla on

haumlnen mukaansa myoumls Matteuksen evankeliumin kertomuksessa (Matt 27ndash

23)374 joka kuvaa pyhaumln perheen pakoa Egyptiin ja sieltauml palaamista

Drewermann ei lapsisymbolin merkitystauml kaumlsitellessaumlaumln viittaa muuten kanonisiin

tai gnostilaisiin evankeliumeihin Sen sijaan haumln etsii sille sisaumlltoumlauml sekauml muinaisen

Rooman mytologiasta ettauml muista myyteistauml375 Jumalallisen lapsen syntyminen

symboloi haumlnen mukaansa vaatimusten pakosta vapautumisen tarvetta ja

uskallusta kuunnella itseaumlaumln376 Taumlssaumlkin haumln tukeutuu Jungiin joka tulkitsee

jumalallisen lapsen syntymaumln minuuden syntymiseksi377 Tulkinta nousee myoumls

Drewermannille ominaisen romanttisen sisaumlisyysnaumlkemyksen perustalta kuten

371 Vaikka Drewermannin enkelitulkinta eroaakin Jungin tulkinnasta se on jungilainen siinauml mielessauml ettauml haumln esittaumlauml samalle symbolille eri yhteyksissauml eri tulkintoja 372 Jung 1963 GW 11 sect 757 373 ldquoPsychologisch betrachtet steht das archetypische Symbol des goumlttlichen Kindes fuumlr eben diese Bereiche der menschlichen Seele die spontan ins Bewuszligtsein draumlngenldquo Name 54 ldquoImmer steht das Symbol des `Kindesacute in der Sprache der Mythen Maumlrchen und Traumlume fuumlr die im Grunde religioumlse Erlaubnis das Leben noch einmal von vorn beginnen zu koumlnnenldquo Name 53 Myoumls TE I 505ndash06 ldquo Dieser Archetypus desacute Kindgottesacute istldquohellipldquoin innigster Vermischung mit allen anderen mythologischen Aspekten des Kindmotivesldquo Jung 1976a GW 91 sect 268 Jung 1940 122 374 TE I 519ndash529 erityisesti TE I 522 528 375 Esim Name 210ndash215 376 TE I 505ndash06 377 rdquoWaumlre unsere Vision ein moderner Traum so wuumlrde man nicht zoumlgern die Geburt des goumlttlichen Kindes als das Bewuszligtwerden des Selbst zu deutenldquo Jung 1963 GW 11 sect 714

149

Venetz oikein huomauttaa 378 Drewermannin tulkinta minuuden loumlytaumlmisestauml

ilmentaumlauml sekauml pyrkimystauml hyvaumlaumln syvyyspsykologiseen tulkintaan ettauml

romantiikan teologiasta nousevaa ihmisen sisaumlisten tuntemusten arvostamista Haumln

loumlytaumlauml naumlin Raamatusta kehotuksen toimia oikeana pitaumlmaumlnsauml mukaisesti

Enkeli ja jumalallinen lapsi eivaumlt ole Drewermannin mukaan ainoita

perimmaumlisen olemuksen etsimiseen haastavia kuvia Esimerkiksi eskatologisten

naumlkyjen kuva tulevasta Messiaasta on myoumls sellainen Drewermann tulkitsee

Messiaan kuvaavan ihmisen minuutta joka yhdistaumlauml tiedostamattoman ja

tietoisen Eskatologisia kuvia on siksi haumlnen mukaansa tulkittava sekauml kristillisen

toivon ettauml minuuden loumlytaumlmisen naumlkoumlkulmasta379 Taumlssaumlkin Drewermann

tukeutuu Jungin tulkintaan jonka mukaan ihmisen sisaumlinen kuva Jumalasta ja

Kristuksesta on sitoutunut haumlnen minuuden arkkityyppiinsauml Jung tosin ei

Drewermannin tavoin ajattele sisaumlisen jumalakuvan sanovan mitaumlaumln

transsendenttisen Jumalan olemassaolosta380 Eskatologiset kuvat ovat

Drewermannin mukaan pelastavia ja vapauttavia kuvia sekauml teologisesti ettauml

syvyyspsykologisesti Enkelin jumalallisen lapsen ja Messiaan kuvien tulkinnat

osoittavat ettauml Drewermann pyrkii aina tulkitsemaan Raamattua minuuden

loumlytaumlmisen naumlkoumlkulmasta

Neitseellisesti syntyvauml jumalallinen lapsi kuvaa Drewermannin mukaan

kahta asiaa Ensiksi siihen sisaumlltyy lupaus elaumlmaumln uudesta alusta Toiseksi se

symboloi ihmisen siirtymistauml ei-olemisesta (das Nichtsein) olemiseen (das Sein)

eli Drewermannin sanoin rdquojumalallistumistardquo381 Haumln yhdistaumlauml naumlin

378 Venetz 1992 34 Tulkinnalta ei voi kuitenkaan odottaa Venetzin tavoin olevan parin tuhannen vuoden takaisten olosuhteiden realistista kuvausta koska se on laumlhtoumlkohdiltaan syvyyspsykologista tulkintaa 379 rdquoIm Sinne einer tiefenpsychologischen Interpretation derartiger (Eschatologischen) Visionen kommt es darauf an all die Momente acute eschatologischeracute Hoffnung nach innen zu ziehen und als Bilder eines psychischen Prozesses zu deuten derldquohellipldquodie Gestalt einer wahren und eigentlichen Existenz hervorbringt Vor allem die Person des kommendenacute Messiasacute ist Verkoumlrperung desacute Selbstacute zu verstehen als Inbegriff der Einheit aller psychischen Gegensaumltze zwischen Bewuszligtsein und Unbewuszligtenrdquo TE II 453 380 rdquoDas Selbst ndash als acuteGottacutendash wahrgenommen und tiefenpsychologisch in der Terminologie C G JUNGS deshalb auch so bezeichnet wird macht es verstaumlndlich daszlig es in den eschatologischen Hoffnungen nicht acuteder Menschacute (das bewuszligte Ich) ist dessen Durchsetzung zum Heil fuumlhrt sondern das Wirken einer anderen absolut uumlberlegenen Macht an der alle fremde Gewalt zerschellen muszligldquo TE II 454 Esim Jung 1963 GW 11 sect 231 381 rdquoDie Mythologie vieler Voumllker weiszlig von der Gestalt eines Kindgottes eines goumlttlichen Wesens dessen kindliche Gestalt nicht etwa eine noch unfertige Vorstufe spaumlterer Reifung darstellt sondern die in sich selbst als eine guumlltige Erscheinungsform des Goumlttlichen im Uumlbergang von Nichtsein zum Sein verstanden muszligrdquo Name 57 Drewermann korostaa ettauml vain syvyyspsykologia pystyy osoittamaan uskonnoille yhteisten kuvien merkityksen ja Raamatun Kristus-kuvan merkityksen Name 207

150

syvyyspsykologiseen tulkintaan teologisen tulkinnan Drewermann tarkoittanee

ihmisen olemisen jumalallistumisella sitauml ettauml ihminen palaa alkuperaumliseen

ahdistusta edeltaumlvaumlaumln yhteyteensauml Jumalan kanssa Se on haumlnen naumlkemyksensauml

uskosta Lapsi kuvaa haumlnen mukaansa sitauml ettauml ihmisen olemus voi toteutua eli

rdquotulla lihaksirdquo Enkeli kuvaa taumltauml toteutunutta olemusta henkisesti (geistig)382

Myoumls ilmestyskirjasta haumln loumlytaumlauml vastaavan kuvan Se on kuva naisesta joka

synnyttaumlauml maailman kansoja hallitsevan pojan Kuva osoittaa ettauml tie minuutensa

ja Jumalan tuntemiseen on loumlydettaumlvissauml383 Ilmoitus jumalallisen lapsen

syntymaumlstauml kertoo Drewermannin mukaan ettauml Jumalan loumlytaumlminen ja oman

minuutensa loumlytaumlminen on mahdollista kaikille Kyseessauml ei siten ole

populaaripsykologian tuntema rdquosisaumlinenrdquo lapsi joka kantaa itsessaumlaumln myoumls

tiedostamattomaan torjuttuja kokemuksia Lapsisymbolilla on paumlinvastoin sekauml

teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti positiivinen sisaumlltouml Sama ilmenee myoumls

haumlnen tulkinnastaan vanhasta Simeonista joka ottaa Jerusalemin temppelissauml

syliinsauml ympaumlrileikattavaksi tuodun Jeesus-lapsen (Luuk 2 25ndash35) Simeonissa

eli toive taumlstauml kohtaamisesta mutta sama lapsen kuva ja sama pyhauml toive elaumlauml

Drewermannin mukaan jokaisessa ihmisessauml Se on toive jonka ainoastaan

Jumala voi tyydyttaumlauml384 Drewermann ajattelee katolisen kirkon opetuksen

mukaisesti ettauml ihmisellauml on luontainen valmius Jumala-suhteeseen385 Tulkinta

muistuttaa Tuomaan evankeliumin lauselmaa 4386

Miten ihmisten tulisi elaumlauml naumlkyy Drewermannin mukaan myoumls

evankeliumien Jeesuksen suhtautumisessa lapsiin (Mark 9 30ndash37 Mark 10 13ndash

16)387 Lapsen pitaumlminen esikuvana ei tarkoita arvottamista vaan kehotusta

aikuiselle loumlytaumlauml oma sisaumlinen lapsensa388 Ihmisen elaumlmauml on nimittaumlin Jumalassa

ja siksi haumlnen on alettava jaumllleen lapseksi eli pelastetuksi389 Silloin on lupa

ilmaista aitoja tunteitaan ja itkeauml tai nauraa kun siltauml tuntuu sekauml kertoa

382 ldquoVerdichtet sich in der Gestalt dieses Kindes anfanghaft das Bild des eigenen acutefleischgewordenenacute Wesens wie es als geistiges Vorbild in dem acuteEngelacute Gottes in Erscheinung tratldquo Name 55 383 TE II 570 384 Name 172ndash73 385 Vrt Katolisen kirkon katekismus sect 35 386 rdquoJeesus sanoi acuteVanha mies ei epaumlroumli kysyauml seitsemaumln paumlivaumln ikaumliseltauml pieneltauml lapselta elaumlmaumln paikasta ja haumln saa elaumlaumlrdquo Huuhtanen amp al 1994 58ndash59 387 DMK II 41ndash52 DMK II 104ndash114 388 DMK II 42 49 389 DMK II 43 rdquoIhm schwebtrdquohelliprdquodie Vision eines Neuanfangs vorldquohellipldquonoch einmal neu zu beginnen als Kinder sagt Jesus als Erloumlste kann man auch sagenldquo DMK II 47 Myoumls DMK II 108

151

unelmistaan ja pettymyksistaumlaumln390 Lapsi joka osaa iloita Jumalan lahjoista ja

luottaa ehdoitta on Drewermannin mukaan esikuva Jumalaan suhtautumiselle391

Monien lasten ja monien ihmisten elinympaumlristouml on haumlnen mukaansa valitettavasti

estaumlnyt elaumlmaumlstauml naumlin392 Haumln naumlyttaumlauml kuitenkin uskovan ettauml kaikista voi tulla

avoimia ihmisiauml jotka saumlilyttaumlvaumlt avoimuutensa myoumls reaalimaailmassa Naumlkemys

edustaa uushenkistauml toiveikkuutta vaikkakin sille loumlytyy tukea myoumls humanistisen

psykologian edustajan Carl Rogersin kaumlsityksestauml jonka mukaan jokaisella

ihmisellauml on synnynnaumlinen pyrkimys hyvaumlaumln ja itsensauml kehittaumlmiseen

Psykologian professori Risto Vuorinen pitaumlauml kaumlsitystauml pinnallisena 393

Teologisessa optimistisuudessaan kaumlsitys ylittaumlauml katolisen kaumlsityksen jonka

mukaan ihmisillauml on kyllauml Jumala-kaipuuta mutta he ovat langenneessa tilassa394

Jumalan loumlytaumlminen ja minuuden loumlytaumlminen kuuluvat siis Drewermannin

mukaan yhteen Sillauml on haumlnen mukaansa vaikutuksensa siihen minkaumllaiseksi

minuuden loumlytaumlminen ymmaumlrretaumlaumln Haumln vaumlittaumlauml ettauml taumlmaumlkin asia on ymmaumlrretty

jo muinaisen Egyptin faraokultissa jossa egyptilaumliset pitivaumlt faraota jumalana395

Haumln loumlytaumlauml naumlin tulkinnalleen yleisuskonnollista tukea396 Egyptilaumliset ovat haumlnen

mukaansa tulkinneet Jumalan Pojan pelastavan kuvan siten kuin

syvyyspsykologia sen ymmaumlrtaumlauml He ovat ensimmaumlisinauml oivaltaneet ettei kukaan

ole ainoastaan vanhempiensa lapsi vaan jokainen on kotoisin taivaasta Egyptissauml

390 DMK II 48 391 DMK II 108 392 DMK II 110ndash111 393 Vuorinen 1995 53 394 Katolinen katekismus sect 27 sect 404 395 Drewermann vaumlittaumlauml ettauml kristinuskon on Jumalan Pojan kaumlsitteestauml kiittaumlminen tuhansia vuosia vanhaa Osiris-uskontoa kristinusko on vanhan valon uskonnon uusi ruumiillistuma Name 79ndash80 Egyptilaumlisten usko kuolemanjaumllkeiseen elaumlmaumlaumln Osiris-jumalan valtakunnassa vertautuu haumlnen mukaansa kristittyjen uskoon yloumlsnousseen Kristuksen kohtaamisesta kuoleman jaumllkeen Name 75 Drewermann tuo naumlin esille uskontotieteessauml tunnetun vertailun mutta ei painota Egyptin Osiris-uskon ja kristillisen yloumlsnousemususkon eroa Osiris ei palannut maailmaan vaan jaumli kuolleitten valtakunnan kuninkaaksi Salonen-Holthoer 1982 196 Luukkaan evankeliumin enkeliauml vastaa Drewermannin mukaan Egyptin jumala Thoth joka on haumlnen mukaansa jumalten laumlhettilaumls Raamatun Pyhauml Henki ja Egyptin Amun-jumala jota Drewermann nimittaumlauml muun muassa tuulen jumalaksi vastaavat puolestaan haumlnen mukaansa toisiaan Name 62ndash63 Drewermann loumlytaumlauml Egyptin uskonnosta myoumls kolminaisuusopin Haumlnen mukaansa kristillistauml kolminaisuusoppia vastaavassa suhteessa toisiinsa ovat jumalat Amun Ptah ja Re Name 63 Jumalana palvottu farao ei kuitenkaan mahdu taumlhaumln Drewermannin kolminaisuuteen (Trinitaumlt) joten siitauml haumln ei loumlydauml vertailukohtaa kristinuskon kolminaisuuskaumlsitykselle Drewermann vertailee tulkinnassaan kristillistauml Marian ilmestys -myyttiauml Egyptin muinaisen uskonnon sisaumlltoumlihin ja tarttuu sen monipolvisesta aineistosta Marian ilmestys -myyttiauml muistuttaviin kohtiin Drewermannin perustelu haumlnen eri myyteistauml loumlytaumlmilleen yhtaumllaumlisyyksille on haumlnen omaksumansa Jungin arkkityyppiteoria Haumlnen mukaansa Egyptissauml on myoumls onnistuttu elaumlmaumlaumln paremmin uskonnon opetusten mukaan kuin kristikunnassa Egyptissauml ei ole erotettu pyhaumlauml ja arkea toisistaan Jumalan poikana palvottua faraota on siellauml pidetty maailmanjaumlrjestyksen yllaumlpitaumljaumlnauml Name 78 65 396 Tulkinta ilmentaumlauml myoumls Drewermannin Jungilta omaksumaa laajentamisen periaatteen kaumlyttoumlauml tulkinnassa

152

vallinnut kaumlsitys jonka mukaan farao on maanpaumlaumllle astunut jumalolento osoittaa

haumlnen mukaansa taumlmaumln397 Sen mitauml egyptilaumliset uskoivat faraostaan

Drewermann soveltaa koskemaan jokaista ihmistauml Raamatun kuva Jumalan

Pojasta ilmaisee haumlnen mukaansa ettauml oman todellisuutensa kohtaaminen

merkitsee itsenaumlistymistauml ja irtautumista vanhemmista398 Psyykkisen

itsenaumlistymisen perustelu on teologinen ihmisen taivaallinen alkuperauml

Tulkitessaan myyttiauml Jeesuksesta 12-vuotiaana temppelissauml (Luuk 2 41ndash52)

Drewermann ilmaisee naumlkemyksensauml vielauml selvemmin Psyykkisesti aikuinen on

haumlnen mukaansa lapsi vain suhteessaan Jumalaan399 Sen sijaan neuroottiset

ihmiset jotka asettavat muut ihmiset Jumalan paikalle pysyvaumlt aina muista

riippuvaisina lapsina He eivaumlt ole psykologisesti aikuisia eivaumltkauml teologisesti

lasten kaltaisia400 Jumalan lapsen eli Jumalan Pojan kuva sisaumlltaumlauml haumlnen

mukaansa siten myoumls sen ettauml psyykkinen vapautuminen ja uskonnollinen

pelastuminen merkitsevaumlt itsenaumlisyyttauml suhteessa muihin ihmisiin

Marian ilmestyskertomuksen kuva jumalallisesta lapsesta osoittaa

Drewermannin mukaan myoumls Jumalan ja oman minuutensa loumlytaumlmiselle otolliset

olosuhteet Sisaumlinen tulkinta paljastaa haumlnen mukaansa eri uskontojen piirissauml

vallitsevan rdquohengenrdquo ja uskontojen sisaumllloumln Egyptilaumliset pitivaumlt haumlnen mukaansa

faraota jumalallisena pelkaumlstaumlaumln rakkaudesta haumlneen Sen haumln vaumlittaumlauml osoittavan

ettei ihminen voi ymmaumlrtaumlauml jumalallista alkuperaumlaumlnsauml muuten kuin

rakkaudellisessa ilmapiirissauml401 Haumln ei tukeudu kulttuuriantropologiseen

aineistoon ja jaumlttaumlauml rakkauden kaumlsitteelle antamansa sisaumllloumln maumlaumlrittelemaumlttauml

Minuuden loumlytaumlminen on haumlnen mukaansa kaikkien uskontojen yhteisenauml

tavoitteena Raguse huomauttaa aivan oikein ettauml Drewermann pitaumlauml Jungista

poiketen individuaation ehtona rakkautta Haumln korostaa taumltauml arvioidessaan

Drewermannin eskatologista tulkintaa Messiaasta ihmisen minuuden kuvana402

Raguse on kuitenkin vaumlaumlraumlssauml vaumlittaumlessaumlaumln ettauml Drewermannin tulkinta poikkeaa

kokonaisuudessaan Jungin tulkinnasta Jungin mukaan ihmisen Jumala-kaumlsitys

397 rdquoIn der aumlgyptischen Vision eines koumlniglichen Menschen hingegen erscheint unser Dasein wie etwas vom Himmel auf die Erde Herabgestiegenesldquo Name 68 398 rdquoDie Aumlgypter waren es die als erste in der Person des Pharao der Ahnung Ausdruck verliehen daszlig wir einen Menschen nicht hinlaumlnglich verstehen solange wir ihn nur als Kind seiner Eltern bezeichnenldquo Name 68 399 Name 192 400 DMK II 110 112 401 rdquoEs allein der Liebe moumlglich ist einen anderen Menschen so zusehen wie die aumlgyptischen Symbole einen acutekoumlniglichenacute einen acutegoumlttlichenacute Menschen beschreibenrdquo Name 7475 402 Raguse 1993 131 TE II 453ndash54

153

sisaumlltyy naumlet haumlnen minuuden arkkityyppiinsauml ja Drewermann seuraa taumltauml

tulkintaa Haumln lisaumlauml kuitenkin Jungin tulkintaan sen ettauml Jumala-kuvan kautta

koetaan myoumls Jumalan laumlsnaumlolo

Drewermann tulkitsee syvyyspsykologista individuaation kaumlsitettauml

teologisesti Haumln viittaa Jumalaan sanoessaan ettauml sekauml eskatologinen toivo ettauml

Jumalan ja minuuden loumlytaumlminen perustuvat kaiken ylaumlpuolella olevan ihmisen

ylaumlpuolella olevan mahdin vaikutukseen403 Minuuden loumlytaumlmiseen tarvittavan

rakkauden laumlhteenauml on siten haumlnen mukaansa Jumala Neitseellisesti syntyvaumlssauml

jumalallisessa lapsessa on haumlnen mukaansa laumlsnauml kaikki mikauml on uskonnollisesta

naumlkoumlkulmasta katsottuna taumlaumlllauml olemiseen kuuluvaa lahjaa rdquoSiinauml on elaumlvaumlnauml laumlsnauml

onnellisuus olemisen ja kutsumuksen sopusoinnusta toivo kehittymisestauml ja

eheytymisestauml sekauml ihmisen minuuden ja ympaumlristoumln vaumllinen harmoniardquo404

Drewermann ajattelee jumalallisen lapsen kuvan kertovan ettauml ihminen voi loumlytaumlauml

jumalallisuutensa eli oman alkuperaumlisen olemuksensa vain rakkauden ilmapiirissauml

Farao-tulkinnasta paumlaumltellen haumln ajattelee taumlllaisen ilmapiirin olevan Jumalan

vaikutusta kaikkien uskontojen piirissauml Haumlnen naumlkemyksensauml liittyy teologiseen

kaumlsitykseen ihmismielen arkkityyppisten kuvien universaalisuudesta joka

puolestaan edustaa inklusiivista uskontokaumlsitystauml405 Ihmisessauml tapahtuvat

muutokset edellyttaumlvaumlt haumlnen mukaansa aina Jumalan rakkautta

Jumalallisen lapsen kuva paljastaa Drewermannin mukaan myoumls ihmisen

sisaumlisen muutoksen tapahtumakulun Enkelin ilmoitus neitseellisestauml syntymisestauml

kertoo sekauml Matteuksen ettauml Luukkaan evankeliumin enkelikuvauksissa ettei

muutos tapahdu tahdon tai jaumlrjen sanelemana406 Perustelu on

syvyyspsykologinen jumalallisen lapsen arkkityyppinen symboli loumlytyy ihmisen

tiedostamattomasta jonka toimintaa ei voi tietoisesti saumlaumldellauml407 Lisaumlperustelun

Drewermann loumlytaumlauml antiikin ajoista juontuvasta perinteestauml Tiedostamatta

403 rdquoIn der eschatologischen Hoffnungen nicht acuteder Menschacute (das bewuszligte Ich) ist dessen Durchsetzung zum Heil fuumlhrt sondern das Wirken einer anderen absolut uumlberlegenen Macht an der alle fremde Gewalt zerschellen muszligldquo TE II 454 404 rdquoAlles was religioumls an Dankbarkeit fuumlr die Gabe des Daseins an Gluumlck uumlber die Uumlbereinstimmung von Sein und Berufung an Hoffnung auf Entfaltung und Ganzwerdung an harmonischem Einklang mit sich selbst und aller Welt ringsum erfahren werden kann ist lebendig und gegenwaumlrtig in diesem acuteKindeacuteldquo Name 55 405 Inklusiivista uskontokaumlsitystaumlaumln Drewermann perustelee muun muassa tukeutumalla Karl Rahnerin naumlkemykseen anonyymistauml kristillisyydestauml GF I 217 406 Name 54 TE I 507 407 rdquoPsychologisch betrachtet steht das archetypische Symbol des goumlttlichen Kindes fuumlr eben diese Bereiche der menschlichen Seele die spontan ins Bewuszligtsein draumlngen und willentlich weder acuteerzeugtacute noch entfaltet werden koumlnnenldquo Name 54

154

syntyvaumlauml spontaanisuutta kuvaa siinauml neitseellisesti eli ilman miestauml syntynyt

koska miehen hahmo merkitsee symbolisesti ymmaumlrrystauml ja tahtoa408

Drewermann vaumlittaumlauml siten spontaanin muuttumisen alkavan ihmisen

tiedostamattoman sielunelaumlmaumln alueelta Se perustuu sekauml syvyyspsykologisesti

ettauml teologisesti ihmismielen tiedostamattoman kerroksen spontaanisuuteen

Spontaanisuus on laumlhtoumlisin arkkityyppisistauml kuvista jotka ovat haumlnen mukaansa

Jumalan ihmismieleen istuttamia Jumalan unikuvia409 Kuva jumalallisen lapsen

syntymaumlstauml symboloi Drewermannin mukaan sitauml ettauml psyykkiseen kypsymiseen

ja oman olemuksen loumlytaumlmiseen paumlaumlstaumlaumln ottamalla vastaan sisimmaumlstauml loumlytyvauml

luomisilmoitus

Sisaumlisen uudistumisen spontaanisuudesta kertoo Drewermannin mukaan

myoumls Joosefin uni -kertomus (Matt 1 18ndash25)410 Se osoittaa silti myoumls sen ettauml

uudistumisella on esteensauml ihmisessauml itsessaumlaumln Mies eli Joosef edustaa siinauml

lapsen vastavoimaa jonka tehtaumlvaumlnauml olisi suojella sitauml mikauml kypsyy rdquonaisessardquo eli

ihmisen tiedostamattomassa Evankeliumin Maria taas on Drewermannin mukaan

verrattavissa myyttien ja satujen rdquosalaiseen rakastettuunrdquo (die heimliche Geliebte)

Sitauml vastaa haumlnen mukaansa Jungin terminologiassa anima eli ihmisen mielen

tiedostamatonta puolta kuvaava kaumlsite411 Drewermann ajattelee ihmisen toimivan

tietoisesti kuin Joosef joka aikoi hylaumltauml kihlattunsa ja taumlmaumln lapsen412 Tietoisesti

ihminen ei nimittaumlin halua muuttua413 Taumlssauml on Drewermannin mukaan kuva

siitauml ettauml pelko ja ahdistus estaumlvaumlt ihmistauml huomaamasta omaa tilaansa ja

uudistumisen tarvettaan Se on Raamatusta loumlytyvauml ahdistuksen paljastava kuva

joka voi johtaa ihmisen turvautumaan ahdistuksesta pelastaviin kuviin Haumln

ymmaumlrtaumlauml taumlssauml tulkinnassaan ihmisen mielen tietoisen ja tiedostamattoman

puolen toimintatavaltaan vastakkaiseksi Haumln tulkitsee Jungin

408 Name 54 TE I 507 409 rdquoBildernldquohellipldquodie von Natur aus in ihm angelegt sind und die unzweifelhaft von Gott stammenldquo TE II 452 ldquoEs nichts Kostbareses gibt als die ewigen Traumlume Gottes im Herzen des Menschen die gerade ihrer uumlberzeitlichen Wahrheit wegen auch in Bibel Eingang finden muszligtenldquo TE II 21rdquoGestalt des acuteMannesacute symbolisch gerade die Sphaumlre von Verstand und Willen bezeichnetldquo Name 54 410 rdquoImmer tritt diese Kind auf wunderbare Weise in die Weltldquohellipldquodas in uns selber waumlchstldquohellipldquoacutewie von selbstacuteldquo TE I 507 411 TE I 506ndash07 Anima on miespuolisen henkiloumln tiedostamaton feminiininen sielunkuva eli arkkityyppi Animus on vastaavasti naisilla Jung 1960a GW 6 sect 884 412 rdquoWenn das Erloumlserkind zur Welt kommtldquohellipldquowird unser Bewuszligtsein immer wie acuteJosefacute handeln der aus Angst vor der Schande seine Verlobte mitsamt ihrem Kind in aller Heimlichkeit entlassen moumlchteldquo TE I 507 413 rdquoSich auszudenken wie ein solcher lebensrettender Neuanfang eingeleitet werden koumlnnte vermag kein Mensch Der eigene Verstand der eigene Willeldquohellipldquofuumlr sie ist solch ein neues ein kindliches Dasein von vornherein undankbarldquo TE I 506

155

individuaatiokaumlsityksen mukaisesti sellaisen ihmisen mielentilaa joka ei vielauml ole

kypsynyt omaksi itsekseen414 Joosefin aikomus hylaumltauml raskaana oleva kihlattunsa

on Drewermannin mukaan kuva sisaumlisen uudistumisen tietoisesta vastustamisesta

Kuvan pelastava sisaumlltouml on toisaalta siinauml ettei ihminen voi loumlytaumlauml omaa

olemustaan aumllynsauml avulla

Omaan tiedostamattomaansa tutustuminen eli oman ahdistuneisuutensa

tajuaminen ei Drewermannin mukaan kuitenkaan ilman muuta johda oman

olemuksen loumlytaumlmiseen Taumlssauml tulkinnassaan haumln ottaa huomioon arkkityyppisten

kuvien ambivalenttisuuden jota haumln ei esimerkiksi pelastavia kuvia Raamatusta

etsiessaumlaumln ota huomioon rdquoSalaisen rakastetunrdquo hahmo johon Drewermann

rinnastaa evankeliumien Marian on haumlnen mukaansa kuvana ambivalentti Marian

hahmoon sisaumlltyy uudistumisen tarvetta edustavan rdquosuuren aumlidinrdquo (die Groszlige

Mutter) piirteiden lisaumlksi myoumls halveksitun huoran piirteitauml Ne kuvaavat ihmisen

itsessaumlaumln torjumaa haumlpeaumlllistauml ja syntistauml415 Raamatun arkkityyppiseen Marian

kuvaan sisaumlltyy siis Drewermannin Jungiin tukeutuvan tulkinnan mukaan sekauml

ihmisten henkiloumlkohtaisesti torjumaa ettauml ihmisille yhteisen kollektiivisen

tiedostamattoman pelastavaa sisaumlltoumlauml Jungin mukaan ihmisen tiedostamattomassa

elaumlauml naumlet sekauml halu uudistua ettauml pelko oman huonouden paljastumisesta

Yksiloumlllisestauml tiedostamattomasta loumlytyy unohdettua ja torjuttua kollektiivisesta

tiedostamattomasta puolestaan minuuden arkkityyppi joka auttaa ihmistauml

uudistumaan416 Maria kuvaa Drewermannin mukaan myoumls koko pelastusta

tarvitsevaa ihmiskuntaa417 Mariaan sisaumlltyy siten taumlssauml evankeliumin kohdassa

haumlnen mukaansa yhtaumlaumlltauml pelastava kuva siitauml ettauml sisaumlisesti ristiriitainenkin

ihminen voi uudistua psyykkisesti ja uskonnollisesti Toisaalta Joosefin

ristiriitaisen Marian kuvan voi ajatella olevan Drewermannin mukaan sellainen

ahdistuksen paljastava kuva joka johtaa tarttumaan pelastaviin kuviin

Drewermannin mukaan Joosef naumlki Marian ambivalenttina Matteuksen

evankeliumin kertomuksessa Siksi Maria kuvaa siinauml haumlnen mukaansa ihmisen

ambivalenssia Taumltauml Jungiin tukeutuvaa tulkintaa Maria Kassel kritisoi

voimakkaasti418 Siinauml ei ole haumlnen mukaansa kyse syvyyspsykologiasta vaan

414 Jungin mukaan individuaatioprosessin laumlpikaumlyneen eli minuutensa loumlytaumlneen ihmisen tietoinen mieli ja tiedostamaton mieli ovat integroituneet Jung 1967 GW 8 sect 557 415 TE I 507ndash08 416 Jung 1960a GW 6 sect 919 sect 891 417 TE I 508 418 Kassel 1992 47 Jung 1964 GW 7 sect 531

156

naista halventavista jungilaisista ja teologisista kliseistauml Jungin ajattelua ei haumlnen

mukaansa pidauml soveltaa kaavamaisesti Raamattuun 419 Teologian professori

Kasselin kritiikille antaa painoarvoa se ettauml haumln on myoumls Zuumlrichin Jung-

instituutin dosentti Kassel ei kuitenkaan ota arvioinnissaan huomioon ettei

Drewermann Joosefin uni -kertomusta tulkitessaan sano mitaumlaumln Mariasta vaan

haumln kaumlsittelee Joosefin unta ja Joosefin kaumlyttaumlytymistauml osoituksena inhimillisestauml

mielentoiminnasta Haumln tuo naumlin esiin ihmisten sisaumlisen ristoriitaisuuden

Ilmestyskertomuksen tulkinnassaan Drewermann ohittaa Marian miltei

kokonaan vaikka rinnastaakin jumalallisen lapsen muinaisen Egyptin uskonnossa

vallinneeseen kaumlsitykseen faraosta auringonjumalan poikana420 Myoumls Jeesuksen

syntymaumlkertomuksen (Luuk 2 1ndash20) tulkinnassa Maria jaumlauml sivustakatsojaksi kun

Drewermann vertaa Kristuksen syntymaumlkertomusta kuvaukseen Kreikan

parantajajumalan Asklepioksen syntymaumlstauml421 Haumln ei loumlydauml Jumalan tahtoon

alistuvasta Mariasta minkaumlaumlnlaista psyykkisesti vapauttavaa tai uskonnollisesti

pelastavaa kuvaa Haumln ei esimerkiksi ylistauml kertomuksen Marian rohkeutta jonka

voisi ajatella olevan ihmisiauml elaumlmisen rohkeuteen kannustava kuva422

Drewermannin Maria-tulkintaa naumlissauml kertomuksissa onkin syytauml pitaumlauml vaumlhintaumlaumln

yksipuolisena On syytauml kysyauml eikouml ulkoapaumlin tuotua viitekehystauml kuten

syvyyspsykologiaa sovellettaessa pitaumlisi tuoda esiin kaikki sen tarjoamat

mahdollisuudet Esimerkiksi Marian ilmestys -kertomuksen tulkinnassa ei siten

pitaumlisi Drewermannin tavoin tyytyauml vain enkelin ja enkelin sanoman tulkintaan

Myoumls kirkollinen Maria-tulkinta voi olla yksipuolisen ihannoivaa mutta sille

loumlytyy enemmaumln tukea Raamatusta kuin Drewermannin tulkinnalle

Esimerkkitulkinnoista ilmenee Drewermannin ajattelua ohjaava

esiymmaumlrrys Haumln tulkitsee Raamatun kertomuksissa esiintyvaumlt ihmiset ja olennot

psyykkis-uskonnollisiksi kuviksi Naumlmauml kuvat voivat haumlnen mukaansa olla joko

ahdistuksen paljastamisen mielessauml pelastavia tai sanan varsinaisessa mielessauml

pelastavia Niistauml on esimerkkinauml Marian jumalallisen lapsen ja enkelin tulkinta

Vastaavalla tavalla esiymmaumlrrys johtaa Drewermannia tulkitsemaan kertomusten

419 Kassel 1992 47 48 420 Name 59 421 Name 113ndash57 422 Taumlhaumln lienee monta syytauml ainakin kertomuksen historiallisuuden kieltaumlminen ja tietoinen poikkeaminen katolisista peruskorostuksista joiden mukaan Neitsyt Maria on kirkkain esimerkki uskosta Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 273 Kasselin mukaan Drewermann tukeutuu yleensauml vaikkakin ehkauml tiedostamattomasti pelkaumlstaumlaumln patriarkaalisiin tulkintoihin Kassel 1992 47

157

tapahtumakaumlaumlnteet pelastaviksi naumlyiksi Kyseinen esiymmaumlrrys sitoo tulkintaa

niin ettauml haumln valitsee Raamatun teksteistauml tulkintaansa vain sellaista jonka voi

selittaumlauml minuuden ja Jumalan loumlytaumlmistauml tulkitsevaksi Haumln esimerkiksi ohittaa

Marian ilmestyskertomuksen tulkinnassaan kokonaan enkelin ja Marian

sananvaihdon Haumln tukeutuu Jungiin silloin kun taumlmauml tarjoaa haumlnen omaa

naumlkemystaumlaumln vastaavan tulkinnan johonkin Raamatun symboliin423 Muuten haumln

esittaumlauml omintakeisia syvyyspsykologisia tulkintoja Myoumls yleisuskonnollisen ja

muun kulttuuriaineiston kaumlyttoumloumln haumlnellauml on perusteensa Se on niiden

perustuminen samaan arkkityyppisyyteen joka ilmenee Raamatussa Nekin ovat

ihmisten yhteisen kollektiivisen tiedostamattoman heijastumia

Drewermannin tulkinnat ovat yleisuskonnollisia ja rdquohengeltaumlaumlnrdquo esoteerisia

Niitauml voi luonnehtia kohteitaan vapaasti mukaileviksi esseiksi424

Esimerkkitulkinnat osoittavat kuitenkin ettei haumlnen tulkintansa ole allegorista

kuten esimerkiksi Raguse ja Gruumln vaumlittaumlvaumlt425 Symbolit eivaumlt naumlet ole

Drewermannin mukaan vain tunnettua sisaumlltoumlauml ilmaisevia merkkejauml426 Haumln

ajattelee niiden kertovan Jumalan todellisuudesta joka ei ole kielellisesti muuten

ilmaistavissa427 Pelastavien kuvien paumlaumlmaumlaumlraumlnauml (Symbol-Telos) on minuuden ja

Jumalan loumlytaumlminen ja ne kaikki valaisevat taumltauml transsendenttia sisaumlltoumlauml428

Naumlkemykseensauml Drewermann on paumlaumltynyt soveltamalla kaikkia kolmea

keskeisenauml pitaumlmaumlaumlnsauml tulkintaperiaatetta laajentamista tulkintaa subjektitasolla

ja tulkintaa minuutensa loumlytaumlmiseksi

Esimerkkitulkinnat osoittavat ettauml minuuden ja Jumalan loumlytaumlmiseen on

Drewermannin mukaan kypsyttaumlvauml yksiloumlitymisprosessissa kuten myoumls Jung

423 Esim rdquoTiefenpsychologisch wird man in der Vision des Engelbildes gewiszlig ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfen eine Verkoumlrperung der Gestalt in der wir selber uns begegnenldquo Name 48rdquoWenn die Engel naumlmlich etwas sind so sind sie personifizierte Uumlbermittler unbewuszligter Inhalte die sich zum Worte meldenldquo Jung 1978 GW 13 sect 108 424 Raguse nimittaumlauml Drewermannin tulkintoja jungilaista psykologiaa jaumlljitteleviksi saarnoiksi jotka voivat kyllauml olla puhuttelevia mutta eivaumlt eksegeesinauml juuri ylitauml vanhan kirkon allegorista tulkintaa Raguse 1993 253 425Raguse 1993 253 Gruumln 2005 21 426 rdquoVon daher warf C G JUNG der Freudschen Psychoanalyse vor daszlig sie die Traumsymbole nur acutesemiotischacute als Zeichen an sich bekannter Inhalte zu verstehen suche und nicht wirklich acutesymbolistisch auffasse als Ausdruck transzendenter mit dem Bewuszligtsein niemals vollstaumlndig zu erfassender und daher prinzipiell nur im Symbol aussagbarer Inhalteldquo TE I 157 427 rdquoAlle Zeugnisse wirklicher Gottesbegegnung unendlich tiefer und weiter sind als mit den Mitteln bewuszligter Reflexionldquohellipldquogesagt werden kannldquo TE I 20 428 rdquoWarf C G Jungldquohellipldquodie Traumsymbole als Ausdruck transzendenter mit dem Bewuszligtsein niemals vollstaumlndig zu erfassender und daher prinzipiell nur im Symbol aussagbarer Inhalteldquo TE I 157 Jung 1973 GW 5 sect 114

158

tulkitsee Se alkaa ihmisen tiedostamattomasta kuten myoumls Jung korostaa429

Kypsymisen Drewermann maumlaumlrittelee kuitenkin toisin kuin Jung Haumln maumlaumlrittelee

sen psyykkiseksi ja uskonnolliseksi Jung puolestaan fyysiseksi fysiologiseksi ja

psyykkiseksi 430 Drewermannin kaumlsitys uskonnollisesta kypsymisestauml on

uushenkisyydelle ominaisen toiveikas ihmisen psyykkisellauml ja eettisellauml

kehittymisellauml ei naumlytauml haumlnen mukaansa olevan mitaumlaumln rajoituksia Drewermann ei

kuitenkaan Jungin tavoin korosta sitauml ettauml individuaatiokehitys lisaumlauml ihmisen

kykyauml yhteistoimintaan muiden kanssa431 Haumlnen naumlkoumlkulmansa on paumlinvastoin

individualistinen Haumln vaumlittaumlauml myoumls Jungista poiketen ettauml minuuden loumlytaumlmisen

ja Jumalan loumlytaumlmisen mahdollistaa vain rakkaus joka on Jumalan

vaikuttamaa432 Minuuden ja Jumalan loumlytaumlminen on siten synteettinen kaumlsite

jossa yhdistyvaumlt uskonnollisen ja psyykkisen kypsymisen kaumlsitteet

Raamatun tekstien selittaumlminen uskonnollista ja psyykkistauml kypsymistauml

ajaviksi kirjoituksiksi on tietyn esiymmaumlrryksen ohjaamaa raamatuntulkintaa

Taumlssauml analysoiduista Raamatun teksteistauml voidaan syvyyspsykologiaakin

soveltaen epaumlilemaumlttauml esittaumlauml myoumls Drewermannin tulkinnan painotuksista

poikkeavia tulkintoja Haumlnen terapeuttiseksi tarkoittamassaan tulkinnassa on

merkittaumlvintauml se ettauml haumln korostaa Raamatun sanoman merkitystauml jokaiselle

ihmiselle Tekstien takaa loumlytyvaumlt kuvat kertovat haumlnen mukaansa ihmisen

ainutlaatuisesta psyykkis-uskonnollisesta olemuksesta jonka ahdistus on

turmellut Naumlkemys on osittain rinnastettavissa teologiseen naumlkemykseen jonka

mukaan synti on turmellut Jumalan kuvan ihmisessauml Ihmisen vastuu omista

teoistaan puuttuu kuitenkin Drewermannin tulkinnasta Naumlkemys ahdistuksesta

vapautumisesta oman minuuden loumlytaumlmisen myoumltauml ei myoumlskaumlaumln vastaa teologista

kaumlsitystauml syntisen yhteydestauml Jumalaan Historiassa tapahtunutta sovitusta ei sen

mukaan tarvita Drewermannin kaumlsitys ilmoituksen sisaumllloumlstauml on teologisesti

kapea

429 Name 62 192 rdquoPsychologisch betrachtet steht das archetypische Symbol des goumlttlichen Kindes fuumlr eben diese Bereiche der menschlichen Seele die spontan ins Bewuszligtsein draumlngenldquo Name 54 Jung 1960a GW 6 sect 829 430 rdquoTiefenpsychologisch wird man in der Vision des Engelbildes gewiszlig ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfenldquohellipldquowozu wir eigentlich berufen sindldquo Name 48 rdquoEs geht in der Tat um ein inneres Gleichgewicht Von Wesen und Seinldquo Name 50 Jung 1960a GW 6 sect 825 431 Jung 1960a GW 6 sect 825 432 rdquoEs allein der Liebe moumlglich ist einen anderen Menschen so zusehen wie die aumlgyptischen Symbole einen acutekoumlniglichenacute einen acutegoumlttlichenacute Menschen beschreibenrdquo Name 7475 rdquoIn der eschatologischen Hoffnungen nicht acuteder Menschacute (das bewuszligte Ich) ist dessen Durchsetzung zum Heil fuumlhrt sondern das Wirken einer anderen absolut uumlberlegenen Macht an der alle fremde Gewalt zerschellen muszligrdquo TE II 454

159

36 Syvyyspsykologia ilmoituksen tulkitsijana

Taumlssauml luvussa olen osoittanut ettauml Drewermann pitaumlauml raamatuntulkintansa

taumlrkeimpaumlnauml tavoitteena ahdistuksesta vapautumista ja uskon loumlytaumlmistauml Samoin

olen osoittanut ettauml ihmismielestauml ja Raamatusta loumlytyvauml luomisilmoitus auttaa

haumlnen mukaansa saavuttamaan taumlmaumln tavoitteen Taumlssauml alaluvussa osoitan mitauml

uutta teologiseen kaumlsitykseen Raamatusta uskon synnyttaumljaumlnauml Drewermann tuottaa

syvyyspsykologiaa soveltamalla ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen

teologinen merkitys Selvitaumln haumlnen tulkintansa pohjalta onko perusteltua

yhdistaumlauml syvyyspsykologista tulkintaa teologiseen ilmoituksen tulkintaan

Analyysini tuloksia ei siksi voi yleistaumlauml koskemaan muita mahdollisia

syvyyspsykologisia tulkintoja uskon syntymisestauml Keskityn seuraavassa

Drewermannin kaumlsityksiin siitauml 1) mikauml Raamatussa on ilmoitusta 2) miten

Raamatun ilmoitus on loumlydettaumlvissauml 3) miten Raamatun ilmoitusta on tulkittava ja

4) mikauml on Raamatun ilmoitussisaumlltouml Analysoin Drewermannin ilmoitusteologian

antia keskittymaumlllauml haumlnen paumlaumlvaumlittaumlmiinsauml joiden mukaan 1) Raamatun ilmoitus

on sen tekstien takaa loumlytyviin kuviin sisaumlltyvaumlauml ilmoitusta 2) Raamatun ilmoitus

avautuu ihmismielelle sisaumlisyyden menetelmaumln avulla 3) Raamattua on tulkittava

syvyyspsykologisesti ja 4) Raamatun ilmoituksen sisaumlltoumlnauml on Jumalan

loumlytaumlminen ja minuuden loumlytaumlminen

1) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuottaa teologiseen

kaumlsitykseen Raamatun ilmoituksesta

Drewermann ei ole ainoastaan lisaumlnnyt uusia ulottuvuuksia kaumlsitykseen

Raamatun ilmoituksesta vaan haumln on esittaumlnyt taumlysin uuden ilmoituskaumlsityksen

Ilmoitus loumlytyy sen mukaan Raamatun tekstiin kiinnittyneistauml kuvista Niiden

alkuperauml on kuitenkin Jumalan ihmismieleen asettamassa ilmoituksessa433 Sen

heijastusta ovat Raamatusta loumlytyvaumlt arkkityyppiset ja subjektiiviset pelastavat

kuvat434 Kaumlsitystaumlaumln Drewermann perustelee syvyyspsykologisella kaumlsityksellauml

tiedostamattomien asioiden heijastumisesta ulkoisiin kohteisiin435 Sitauml ettauml

Raamatun ilmoitus on siirtynyt sen tekstien yhteyteen juuri ihmismielestauml haumln

perustelee myoumls uskontotieteellisesti ja luonnontieteellisesti436 Taumlrkeimmaumln

433 TE I 18 434 TE I 18 436 435 Esim rdquoWas ist acuteOffenbarungacuteldquohellipldquoOffenbarung ist religionspsychologischldquohellipldquodas Auftauchen einer Grundgestalt des Unbewuszligtenldquo GF I 256 436 TE I 49ndash50 rdquoDie Evolution als ganze ist als die Form der Selbstmitteilung des Goumlttlichen zu verstehenldquohellipldquoder Mensch ist aus der Evolution hervorgegangen und alles was sich in seinem

160

syvyyspsykologisen perustan Drewermannin ilmoituskaumlsitykselle tuottaa Jungin

teoria ihmismielen kollektiivisesta tiedostamattomasta Drewermann suhtautuu

taumlhaumln teoriaan luonnontieteellisenauml teoriana jonka ajattelee kuvaavan empiiristauml

todellisuutta437 Toisen syvyyspsykologisen perustan haumlnen ilmoituskaumlsitykselleen

antaa Jungin analyyttiseen psykologiaan perustuva kaumlsitys tunteiden kyvystauml

tuottaa yksiloumlllisen tiedostamattoman sisaumlltoumlauml ihmisen tietoisuuteen438 Uutta

teologiseen kaumlsitykseen Raamatun ilmoituksesta tuovat syvyyspsykologiset

kaumlsitykset ihmismielen sisaumllloumlstauml ja tunteiden vaikutuksesta tiedostamattoman

mielensisaumllloumln tiedostamiseen

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella

ilmoituskaumlsitykseen

Kaumlsitys arkkityyppisestauml luomisilmoituksesta ei ole merkittaumlvauml teologisena

uustulkintana koska Drewermann soveltaa arkkityyppiteoriaa poikkeuksellisella

tavalla Haumln menee luomisilmoituksen kuvia ihmisluontoon kuuluvina pitaumlessaumlaumln

pitemmaumllle kuin Jung jonka mukaan arkkityyppisten kuvien sisaumlltouml riippuu

perimaumln lisaumlksi ympaumlristoumlvaikutuksista439 Jungin tulkintaan tukeutuvalta

Drewermannilta voikin kysyauml eivaumltkouml arkkityypit riittaumlisi ontologiseksi totuudeksi

ja luomisilmoitukseksi Eikouml Jumalan voisi ajatella puhuvan ihmisille jo siinauml ettauml

arkkityyppisen totuuden pohjalta syntyy ihmismielessauml kuvia Miksi Drewermann

pitaumlauml vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlnauml mystifioida juuri ne elaumlmykselliset kuvat jotka haumlnen

mukaansa loumlytyvaumlt Raamatun sanallisten symbolien takaa Onko haumln kuvien

totuutta puolustaessaan niiden rdquosanafundamentalistienrdquo kaltainen joiden

tulkintatapaa haumln ei hyvaumlksy440 Kaumlsitykseen arkkityyppisistauml ilmoituskuvista

sisaumlltyy kuitenkin teologisesti merkittaumlvauml kaumlsitys siitauml ettei Jumala ei ole kaukana

yhdestaumlkaumlaumln ihmisestauml441

Kopf abspielt ist ermoumlglicht worden durch Prozesse die viele Millionen Jahre aumllter sind als er selbst und weit uumlber ihn hinausgehenldquo GF I 223 437 rdquoDer acuteinhaltlicheacute Teil der acuteOffenbarungacute ergibt sichldquohellipldquoaus der Oumlffnung des Reservoirs an symbolischen Bildern und Konfigurationen im Unbewuszligten fuumlr das Bewuszligtsein selbstldquo GF I 257 rdquoSie (die Psyche) schafft Symbole deren Grundlage der unbewuszligte Archetypus istldquo Jung 1973 GW 5 sect 344 438 rdquoNur muszlig man das Verbindende dort suchen wo es liegt nicht in den Gedanken sondern Gefuumlhlen nicht in Handlungen sondern den Motivenldquo TE I 436 TE I 436 rdquoDas Gefuumlhl istldquohellipldquoaber auch Vorgang derldquohellipldquoebenso gut auch aus unbewuszligten Inhalten hervorgehen kannldquo Jung 1960a GW 6 sect 801 439 rdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquoda Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hatldquo Fruumlchten 97 rdquoVererbt werden nicht die Vorstellungen sondern die Formen (Archetypen)ldquo Jung 1976 GW 91 sect 155 440 GF I 174ndash191 erit GF I 181 441 Esim Apt 17 27ndash28

161 Myoumls subjektiivisten kuvien kuulumista luomisilmoitukseen Drewermann

perustelee syvyyspsykologisesti vaumlittaumlmaumlllauml niiden heijastavan tiettyjen

raamatunkirjoittajien yksiloumlllisiauml kokemuksia442 Ne ovat haumlnen mukaansa

luomisilmoitusta evoluution peruna kaikkiin ihmisiin kuuluvan subjektiivisuuden

perusteella Niiden subjektiivisuus on haumlnen mukaansa sekauml syvyyspsykologista

ettauml teologista ja subjektiivisuus myoumls auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln niitauml443

Syvyyspsykologinen subjektiivisuuskaumlsitys tukee siis taumlssauml teologista

Kierkegaardin eksistentiaaliteologiaan perustuvaa subjektiivisuuskaumlsitystauml444

Kaumlsitys subjektiivisista tunteista tiettyjen kuvien eli subjektiivisten kuvien

avaajana naumlyttaumlisi kuitenkin johtavan poikkeukselliseen teologiseen kaumlsitykseen

Sen mukaan ilmoituksen sisaumlltouml vaihtelisi sen vastaanottajasta riippuen eikauml osa

ilmoituksesta voisi avautua kaikille445 Kaumlsitys olisi ristiriidassa sen teologisen

kaumlsityksen kanssa ettauml ilmoitus on tarkoitettu kaikille luoduille446 Naumlmauml

naumlennaumlisesti ristiriitaiset kaumlsitykset eivaumlt kuitenkaan ole vaikuttaneet

Drewermannin kaumlsitykseen ilmoituksen sisaumllloumlstauml sillauml Raamatun kaikkien kuvien

sisaumlltoumlnauml on haumlnen mukaansa minuuden ja Jumalan loumlytaumlminen Olen kuitenkin

osoittanut ettauml ihmisen oman minuuden loumlytaumlmisen yhdistaumlminen Jumalan

loumlytaumlmiseen heijastaa gnostilaiselle ja uushenkiselle tulkinnalle ominaista

ihmiskeskeisyyttauml Drewermann on omaksunut kaumlsitykseltauml Jungilta jota myoumls on

syytetty gnostisismista

Luomisilmoitusta Drewermann pitaumlauml sekauml evolutiivisena prosessina ettauml

tapahtumana joka toteutuu ihmisen vastaanottaessa ilmoituksen447 Haumln siis

yhdistaumlauml Raamatun merkitystauml korostavan ilmoituskaumlsityksen ihmisen rdquosisaumlistauml

442 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb der Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436 443 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt derldquohellipldquodie objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436rdquoacuteLegenden der Unfertigenacute aber moumlchten daszlig der Houmlrer sich selbst im Spiegel der fremden unfertigen Gestalt in seinem eigenen Suchen und in seiner eigenen Unvollkommenheit wiedererkenntldquo TE I 439 444 Myoumls Drewermann korostaa taumltaumlrdquoDie KIERKEGAARDSCHE Hermeneutik der acuteGleichzeitigkeitacute wird jetzt in houmlchstmoumlglichen Maszlige realisiert indem die Bedeutungldquohellipldquoder jeweiligen biblischen Erzaumlhlungldquohellipldquo nur im Leser selbstldquohellipldquogesucht wirdldquo TE I 179 445 rdquoReden die Gestalten der Legenden mithin nur zu den Menschen die in ihren Gefuumlhlen mit ihnen verwandt sindldquo TE I 438 446 Esim Room 329 ja 1 Tim 24 447 rdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquowenn uumlberhaupt in dem Moment da Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hat ndash in den Jahrmillionen der Evolutionldquo Fruumlchten 97rdquoDer acuteinhaltlicheacute Teil der acuteOffenbarungacute ergibtldquohellipldquoaus der Oumlffnung des Reservoirs an symbolischen Bildern und Konfigurationen im Unbewuszligten fuumlr das Bewuszligtsein selbstldquo GF I 257

162

sanaardquo korostavaan ilmoituskaumlsitykseen Teologia tuntee molemmat korostukset

joten Drewermann tulkinta ei tuo siihen mitaumlaumln uutta

Drewermannin teologinen kaumlsitys luomisilmoituksen kuvallisuudesta saa

Jungin arkkityyppiteorian ja subjektiivisuuskaumlsityksen lisaumlksi sisaumlltoumlauml sekauml

Diltheyn ettauml Burckhardtin naumlkemyksistauml448 Sisaumlltoumlauml keskeisimmin

maumlaumlrittelevaumlssauml roolissa ovat kuitenkin teologia ja syvyyspsykologia Haumlnen

teologinen kaumlsityksensauml siitauml ettauml Jumala ilmoittaa itsestaumlaumln ihmiselle yhdistyy

ensiksi haumlnen syvyyspsykologiseen kaumlsitykseensauml kollektiivisessa

tiedostamattomassa olevista arkkityyppisistauml kuvista ja toiseksi sekauml

syvyyspsykologiseen ettauml teologiseen kaumlsitykseen kaikille ihmisille ominaisesta

subjektiivisuudesta Syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys sisaumlltyy

siihen ettauml Jumalan ilmoitus sen mukaan kaikkien loumlydettaumlvissauml Se tarjoaa myoumls

uuden teologisen selityksen sille ettauml ihmiset kokevat Raamatun ilmoituksen

rdquopuhuttelevanrdquo heitauml Se esittaumlauml eraumlaumln selityksen uskonnollisuudelle jota

uskontotiede pitaumlauml ihmisen keskeisenauml ominaisuutena Siinauml yhdistyy teologiseen

kaumlsitykseen ihmisiauml puhuttelevasta Jumalasta syvyyspsykologinen kaumlsitys

ihmismielestauml loumlytyvaumlstauml ilmoituksesta

Drewermannin syvyyspsykologiaa soveltava kaumlsitys tiedostamattoman

sielunelaumlmaumln merkityksestauml ilmoituksen ymmaumlrtaumlmiselle tuo hyvin esiin

teologisen kaumlsityksen tiedostamattomien tekijoumliden vaikutuksesta uskonnollisiin

kaumlsityksiin Siltauml osin teologis-syvyyspsykologinen luomisilmoituskaumlsitys

syventaumlauml teologista ilmoituskaumlsitystauml Huomion kiinnittaumlminen mielikuviin

rikastuttaa tietenkin myoumls sanailmoituskaumlsityksen omaksunutta teologiaa

Muistuttaahan se siitauml psykologisesta tosiasiasta ettauml Raamatun tekstin heraumlttaumlmaumlt

mielikuvat vaikuttavat tekstin ymmaumlrtaumlmiseen449 Naumlin siinaumlkin tapauksessa ettauml

Raamatun sisaumllloumln ajatellaan ilmenevaumln sen tekstistauml450

Luomisilmoituksen nimeaumlminen Jumalan ainoaksi ilmoitukseksi johtaa

kuitenkin vakiintuneesta raamattukaumlsityksestauml radikaalisti poikkeavaan

ilmoituskaumlsitykseen Onhan Raamatun ilmoitus silloin vain ihmisen sisaumlisen

ilmoituksen toisintoa451 Sanailmoituksen hylkaumlaumlminen vaikuttaa myoumls

448 TE I 54 56 TE I 67 449 Imaginaation asemasta teologian historiassa historiassa ks Heinonen 1997 450 Kognitiivinen psykologia selittaumlauml inhimillistauml ajattelua skeemojen eli sisaumlisten mallien kaumlsitettauml kaumlyttaumlmaumlllauml ihminen tulkitsee ulkomaailmaa niiden muistiedustusten vaumllityksellauml jotka haumlnelle entuudestaan liittyvaumlt haumlnen kohtaamiinsa uusiin asioihin Vuorinen 1995 49 451 rdquoGott hat keine andere Sprache an uns als die Sprache der Seele in unsldquo TE I 484

163

vaumlistaumlmaumlttoumlmaumlsti kaumlsitykseen ilmoituksen sisaumllloumlstauml Kun sanallinen ilmoitus

nimeaumlauml ja maumlaumlrittelee ilmaisemansa tuo kuva ilmaisemansa asian

katseltavaksemme Kuva on lisaumlksi monitulkintaisempi kuin mikaumlaumln teksti

Kuvallista ilmoitusta voidaan analysoida sanallisesti mutta kuvan ja sanan

erilaisesta luonteesta johtuen ei kaikkea kuvaan sisaumlltyvaumlauml voida saada sanallisesti

esiin Kuvallista ilmoitusta voidaan ilmeisesti myoumls tulkita vielauml useammalla

tavalla kuin sanallista ilmoitusta Kysymys on samasta vaikeudesta joka sisaumlltyy

mystisten kokemusten tulkitsemiseen452 Kuvailmoitusta lienee naumlistauml syistauml

vaikea hyvaumlksyauml ainakaan ainoaksi ilmoituskaumlsitykseksi Syvyyspsykologia

soveltamisen merkitykseksi teologiselle ihmiskaumlsitykselle jaumlauml tiettyjen teologisten

kaumlsitysten vahvistaminen Ne ovat Jumalan ilmoituksen universaalisuus ja tunne-

elaumlmaumln uskonnollinen merkitys453

2) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuo teologiseen kaumlsitykseen

jonka mukaan elaumlytyminen avaa ihmiselle Jumalan ilmoituksen

Tekstin rdquomaistelurdquo jota Drewermann edellyttaumlauml tulkintaohjeissaan

tunnetaan teologiassa mutta uutta on sen syvyyspsykologinen perustelu454 Se on

siihen asti tiedostamattomien asioiden tiedostaminen455 Teologisesti uutta on

myoumls avautumisessa tarvittavien tunteiden maumlaumlrittely syvyyspsykologisesti456

Uusi on myoumls Drewermannin syvyyspsykologiseen tulkintaan perustuva kaumlsitys

siitauml ettauml paneutumisen seurauksena syntyvaumlssauml sisaumlisyydessauml (Innerlichkeit)

ahdistava mielensisaumlltouml korvautuu pelastavilla kuvilla eli ilmoitus loumlydetaumlaumln457

Syvyyspsykologian soveltaminen tukee uudella tavalla teologista kaumlsitystauml

uskonnollisten tunteiden kokonaisvaltaisuudesta ja vaikuttavuudesta

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella kaumlsitykseen

ilmoituksen avautumisesta ihmismielelle

452 Taumlstauml ks esim Lehmijoki-Gardner 2007 20 453 Tunteiden merkitystauml on eritelty esim Zijlstra 1995 236 454 rdquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquohellipldquoDer Text wir zur Bruumlcke zur Vermittlung des Lesers mit sich selbstldquo TE I 384ndash85 Ohje muistuttaa myoumls keskiajalta alkaen tunnettua ruminaation eli sanan rdquomaumlrehtimisenrdquo ohjetta 455 rdquoDie Offenbarung Gottes beginnt offensichtlich nicht erst an der Stelle da bestimmte psychische Vorstellungskomplexe in das menschliche Bewuszligtsein draumlngenldquo Fruumlchten 97 456 TE I 72ndash75 TE II 57 457 rdquoDie Traumbilder neurotischer Angst kraft eines wachsenden Vertrauens durch Symbole ersetzt werden die im Leben des Einzelnenldquohellipldquo den Weg der Heilwerdung des menschlichen Daseins ausdruumlcken und ermoumlglichenldquo TE I 15ndash16

164 Drewermann korostaa tunteiden merkitystauml erityisesti subjektiivisten kuvien

loumlytaumlmiseen Raamatusta458 Kuitenkin elaumlytyminen on haumlnen mukaansa taumlrkeaumlauml

jotta myoumls arkkityyppiset kuvat avautuvat ihmismielelle Drewermannin naumlkemys

jonka mukaan elaumlytyminen heraumlttaumlauml ainoastaan rdquotoivottuja kuviardquo vaikuttaa

kuitenkin epaumlrealistiselta Haumln ei ota huomioon tiedostamattoman

mielentoiminnan luonnetta ihmisten yksiloumlllistauml kokemustaustaa eikauml

elaumlytymiseen vaikuttavia tilannetekijoumlitauml Haumlnen teoksissaan esittaumlmauml

syvyyspsykologinen tulkinta on naumlistauml syistauml haumlnen oman persoonansa vaumlrittaumlmaumlauml

hermeneutiikkaa459 On syytauml kysyauml miksei syvyyspsykologinen raamatuntulkinta

riitauml haumlnen mukaansa avaamaan Raamatun sisaumlltoumlauml Miksi tarvitaan erilaisille

haumlirioumltekijoumlille altista sisaumlisyyttauml Tekstin rdquomaistelemisenrdquo eli ruminaation

menetelmauml on tunnettu jo keskiajalla Se myoumls tuottanee tietyn perinteen

puitteissa toteutettuna ja ohjattuna kyseisen perinteen mukaisia tuloksia Sen

sijaan Drewermannin naumlkemys jonka mukaan kuka tahansa pystyy Raamattua

maistelemalla heraumlttaumlmaumlaumln mielestaumlaumln juuri rdquooikeatrdquo kuvat on psykologisen

tietaumlmyksen vastainen ja teologisesti utopistinen

Drewermannin syvyyspsykologian soveltamiseen perustuva kaumlsitys

ilmoituksen vastaanottamisen sisaumlisistauml esteistauml ja ilmoituksen asteittaisesta

tajuamisesta460 on sen sijaan ihmismielen toimintaa koskevan psykologisen

kaumlsityksen mukainen Sekauml teologiassa ettauml psykologiassa tunnetaan tosin

tapauksia joissa ihmiset kokevat suhtautumisensa Raamatun ilmoitukseen

muuttuneen yhdessauml hetkessauml Monet mielensisaumliset tapahtumat kuten aumlkillistauml

kokemusta edeltaumlvaumlt vaiheet jaumlaumlvaumlt kuitenkin tavallisesti tiedostamatta461

Syvyyspsykologian soveltaminen on siis auttanut tulkitsemaan eraumlitauml puolia

ilmoituksen avautumisesta teologiaa rikastuttavalla tavalla

Drewermannin kaumlsitys luomisilmoituksen avautumista yhdistyy kuitenkin

huonosti haumlnen kaumlsitykseensauml jonka mukaan raamatuntulkinnan tehtaumlvaumlnauml on

poistaa ahdistus ja synnyttaumlauml usko Haumln nimittaumlin vaumlittaumlauml oikeanlaisen sisaumlisen

458 rdquoFuumlhrt zu ihnen die zu allen Zeiten gleichbleibende Bruumlcke des menschlichen GefuumlhlsldquohellipldquoGefuumlhleldquohellipldquogehoumlren dem individuellen Ich zuldquo TE I 437 459 Myoumls Raguse huomauttaa taumlstauml Raguse 1993 252 460 rdquoTiefenpsychologisch wird manldquohellipldquo ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfen eine Verkoumlrperung der Gestalt in der wir selber uns begegnen auf dem Wege unsere Reifung und Vollendungldquohellipldquowozu wir eigentlich berufen sindldquo Name 48rdquoSich auszudenken wie ein solcher lebensrettender Neuanfang eingeleitet werden koumlnnte vermag kein Mensch Der eigene Verstand der eigene Wille sind esldquohellipldquofuumlr sie ist solch ein neues ein kindliches Dasein von vornherein undankbarldquo TE I 506 461 Ks esim Nummenmaa 2010 39ndash55 erit Nummenmaa 2010 41

165

paneutumisen johtavan luomisilmoituksen avautumiseen mutta uskon syntymisen

vaativan lisaumlksi historiassa elaumlneen Jeesus Nasaretilaisen vaikutuksen462 Haumln

kaumlsittelee raamatuntulkintaa ja uskon syntymistauml irrallaan toisistaan vaikka uskon

synnyttaumlminen on haumlnen mukaansa raamatuntulkinnan ainoa tehtaumlvauml463 Haumlnen

kaumlsityksensauml ilmoituksen avautumisesta elaumlytymaumlllauml vahvistaa teologista kaumlsitystauml

siitauml ettauml uskonnollisten kokemusten psyykkinen tausta jaumlauml usein tiedostamatta

Muuten haumlnen kaumlsityksensauml ilmoituksen avautumisesta on teologisesti

viimeistelemaumltoumln

3) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuottaa teologiseen

raamatuntulkintamenetelmaumlaumln

Drewermannin tulkinta on syvyyspsykologiaa soveltavaa teologista

hermeneutiikkaa jossa on teologisesti uutta sekauml syvyyspsykologian soveltamisen

edellyttaumlminen ettauml sen perusteleminen kaumlsityksellauml ihmisen mielentoiminnasta

Raamattua on sen mukaan tulkittava syvyyspsykologisesti koska vain siten

paumlaumlstaumlaumln tutustumaan ihmisen mieleen ja opitaan ymmaumlrtaumlmaumlaumln uskonnollisen

perinteen ajattomuutta464 Perusteluna on Drewermannin kaumlsitys jonka mukaan

Raamatun ilmoitus on alkuaan ihmismielestauml loumlytyvaumlauml Jumalan ilmoitusta465

Syvyyspsykologisesti kaumlsitys tukeutuu syvyyspsykologisen hermeneutiikan

peruslauseeseen jonka mukaan tulkinnan on paljastettava tekstin kirjoittajien

intuitiivinen tieto466 Raamatun kirjoittajien tiedostamaton tieto Jumalan

ilmoituksesta loumlytyisi taumlmaumln mukaan syvyyspsykologisen tulkinnan avulla

Perustelu ei rakennu kuitenkaan pelkaumlstaumlaumln syvyyspsykologian varaan sillauml

ihmisen sisimmaumlstauml loumlytyvaumln nimeaumlminen Jumalan ilmoitukseksi on teologinen

462 rdquoAbsolut wesentlich eine historische Person hinter den heilenden Bildern des Glaubens angenommen werden muszlig indem zur Uumlberwindung zentraler Formen des Angsterlebens notwendig die Begegnung mit einer anderen Person gehoumlrtldquohellipldquoNur der Gottmensch des Christentums hat Angst vor dem Sterben und nur er muszlig die Todesangst besiegen um den Gotteswillen zu erfuumlllen und die Menschheit zu erloumlsenldquo TE II 777ndash78 463 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esrdquohelliprdquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 464 rdquoDie Tiefenpsychologie sich zu einem geeigneten Instrument herangebildet um in den Tiefenschichten der menschlichen Psyche vorzudringenldquohellipldquowies sie selbst den Weg zum Verstaumlndnis auch der eigentuumlmlichen Zeitlosigkeit der religioumlsen Uumlberlieferungenldquo TE I 15 465 rdquoWas ist acuteOffenbarungacuteldquohellipldquoOffenbarung ist religionspsychologischldquohellipldquodas Auftauchen einer Grundgestalt des Unbewuszligtenldquo GF I 256 466 Oeming 1995 197

166

vaumlite467 Syvyyspsykologian soveltaminen lisaumlauml niin ollen teologiseen

hermeneutiikkaan ulottuvuuden siitauml tulee ihmismielen tulkintaa

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella

raamatuntulkintaan

Eri syvyyspsykologisten suuntausten soveltaminen tekee vaikeaksi

maumlaumlritellauml Drewermannin syvyyspsykologisen tulkinnan merkitystauml Eri metodien

kuten Jungiin tai Freudiin tukeutuvien valinnan perusteluna on naumlet haumlnen

henkiloumlkohtainen naumlkemyksensauml kunkin metodin soveltuvuudesta yksittaumlisen

raamatuntekstin tulkintaan468 Se on teologinen perustelu Menettely ei sovi

poikkitieteellisen tulkinnan normiksi mutta se tuo esiin eri syvyyspsykologisten

suuntausten soveltuvuuden teologisen tulkinnan kumppaniksi Teologista

merkitystauml on kuitenkin sen osoittamisella ettauml syvyyspsykologian eri suuntaukset

voivat tuottaa erilaisia naumlkoumlkulmia raamatuntulkintaan

Syvyyspsykologian soveltamisella voi toiseksi olla teologiselta

merkitykseltaumlaumln vastakkaisia vaikutuksia raamatuntulkintaan Se voi sekauml tukea

Raamatun teologista sisaumlltoumlauml ettauml altistaa yhdistaumlmaumlaumln siihen sellaisia naumlkemyksiauml

joita ei voi mitenkaumlaumln perustella teologisesti Drewermannin syvyyspsykologiaa

soveltava ahdistuskaumlsitys esimerkiksi tukee siten yhtaumlaumlltauml teologista kaumlsitystauml

ihmisen kokemusmaailmasta Toisaalta se voi kuitenkin johtaa kristillisestauml

naumlkoumlkulmasta liian heikkoon syntikaumlsitykseen jossa kielletaumlaumln teologinen kaumlsitys

synnin totaalisuudesta Jos ihmistauml esimerkiksi pidetaumlaumln Jumalan edessauml syyllisenauml

ainoastaan siihen ettauml haumln antaa periksi ahdistukselleen469 selitetaumlaumln synti

yritykseksi vapautua ahdistavasta olosta470 Syvyyspsykologian soveltaminen

johtaa taumllloumlin vaikeasti hyvaumlksyttaumlvaumlaumln teologiseen ihmiskaumlsitykseen

Syvyyspsykologian soveltaminen synnyttaumlauml merkityksellistauml teologista

raamatuntulkintaa vain siinauml tapauksessa ettauml syvyyspsykologiaa sovelletaan

467 rdquoBiblische Autorenldquohellipldquomit den Symbolen in denen sie Urzeit und Endzeit beschreiben unendlich viel mehr gesagt haben als sie subjektiv reflex wissen konntenrdquo TE I 219 468 rdquoAlle drei Methode als einander komplementaumlre Verfahren unter den eingebuumlrgerten Begriffen Psychoanalyse und Tiefenpsychologie zusammenzufassen wofern man ihre methodischen Unterschiede recht beachtet und je nach Text und Aufgabe in unterschiedlicher Weise zu handeln verstehtldquo TE I 155 469 rdquoVor Gott ist es Suumlnde verzweifelt zu sein Vor Gott ist der Mensch schuldig an seiner Verzweiflungldquohellipldquoaber es ist die Schuld des Menschen die Angst bis dahin kommen zu lassen daszlig man nur noch wie hypnotisiert in den Abgrund starren kannldquo SB III 545 470 Knop 2007 106 109 121ndash22

167

riittaumlvaumln kattavasti Drewermannin tulkinta ei taumlytauml kaikilta osin taumltauml ehtoa471

Syvyyspsykologian soveltaminen ei esimerkiksi ole asianmukaista haumlnen

luomissaan pelastavan kuvan (das Bild von Erloumlsung) ja pelastavan naumlyn (die

Vision von Erloumlsung) kaumlsitteissauml Jaumlttaumlaumlhaumln Drewermann miltei kokonaan

huomiotta Jungin naumlkemyksen arkkityyppisten kuvien ambivalenttisuudesta ja

keskittyy tulkinnoissaan kuvien uskonnollisesti ja psyykkisesti myoumlnteiseen

vapauttavaan merkitykseen472 Myoumls subjektiiviset kuvat ovat psykologisen

kaumlsityksen mukaan vastaavalla tavalla alttiita taumlysin vastakkaisillekin tulkinnoille

Myoumls haumlnen Jungin arkkityyppiteoriaa ja kaikille ihmisille ominaista

subjektiivisuutta soveltaen kehittaumlmaumlnsauml luomisilmoituksen kaumlsite rakentuu

omintakeisen syvyyspsykologisen tulkinnan varaan Drewermann on siten luonut

syvyyspsykologiaa soveltamalla uusia teologisia kaumlsitteitauml jotka soveltuvat

teologiseen kaumlyttoumloumln jos hyvaumlksytaumlaumln haumlnen Jungia mukailevaan tulkintaansa

perustuva kaumlsitys Raamatun kuvien jumalallisesta alkuperaumlstauml ja hylaumltaumlaumln Jungin

kaumlsitys kuvien ambivalenttisuudesta

Syvyyspsykologian soveltaminen on kuitenkin antanut uutta sisaumlltoumlauml siihen

miten uskon ajatellaan vaikuttavan ihmisen elaumlmaumlaumln Onhan Jumalan loumlytaumlmisen

lisaumlksi tavoitteena minuuden loumlytaumlminen teologisesti tulkitun luomisilmoituksen

vaumllityksellauml Myoumls Drewermannin syvyyspsykologiaa soveltaen laatimat

raamatuntulkinnan saumlaumlnnoumlt ovat ohjanneet korostamaan Raamatun kuvien kykyauml

vaikuttaa joka suhteessa parantavasti ihmisen elaumlmaumlaumln Vaikka naumlihin tavoitteisiin

sisaumlltyvaumlt osatavoitteet eivaumlt naumly jokaisessa yksittaumlisessauml tulkintakokonaisuudessa

ne tulevat naumlkyviin kun Drewermannin tulkintoja tarkastellaan laajemmin473

Syvyyspsykologiaa soveltamalla Drewermann on asettanut teologiselle

hermeneutiikalle sellaisen monitieteisen tavoitteen jonka omaksumalla teologia

voi lisaumltauml myoumls perussisaumlltoumlnaumlaumln olevan uskonnollisen todellisuuden

ymmaumlrtaumlmistauml

471 Esim Raguse arvioi ettei Drewermannin hermeneutiikkaa ole sen enempaumlauml psykoanalyyttistauml kuin Jungin analyyttisen psykologian tulkintaa Raguse 1993 253 472 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 473Luvussa 35 esillauml olleissa tulkinnoissa Drewermann ainoastaan viittaa epaumlsuorasti ahdistuksesta vapautumiseen joka puolestaan on eraumliden muiden tulkintojen paumlaumlasiana Esim Gerasan riivatun paranemisen tulkinnassa (TE II 247ndash77) jota kaumlsitellaumlaumln luvussa 45 perustelemaan Drewermannin naumlkemystauml ahdistuksesta vapautumisesta ja uskon syntymisestauml

168 Syvyyspsykologinen tulkinnan soveltuvuudella teologian kumppaniksi on

kuitenkin rajoituksensa Drewermann kyllauml uskoo erityisesti analyyttisen

psykologian mahdollisuuksiin tulkita uskonnollisen kielen symbolisuutta mutta

unohtaa ettauml Jungin teoria kollektiivisesta tiedostamattomasta tarjoaa vain yhden

selityksen ihmisten uskonnollisuudelle Se on selitettaumlvissauml muutenkin474

Syvyyspsykologialta ei voi ihmismielen toiminnasta tunnettavan tiedon valossa

vaatia Raamatun ilmoituksen kaikki ulottuvuudet tavoittavaa tulkintaa

Drewermann ilmeisesti odottaa siltauml liikaa ajatellessaan ettauml sen avulla paumlaumlstaumlaumln

aikanaan ymmaumlrtaumlmaumlaumln olemisen salaisuutta (die Chiffren des Daseins) entistauml

syvaumlllisemmin475 Syvyyspsykologiaa soveltamalla haumln on kuitenkin osoittanut

ettauml on loumlydettaumlvissauml uusia vastauksia siihen miten Raamattu synnyttaumlauml ihmisessauml

uskon

4) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuottaa teologiseen

kaumlsitykseen Raamatun ilmoituksen sisaumllloumlstauml

Drewermann lisaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla Raamatun keskeiseksi

sisaumllloumlksi sen yksiloumlpsykologisen merkityksen Ilmoituksen sisaumlltoumlnauml on haumlnen

mukaansa Jumalan loumlytaumlmisen lisaumlksi minuuden loumlytaumlminen Minuuden

loumlytaumlmisen (Selbstfindung) haumln on omaksunut tulkinnan teemaksi Jungilta476

mutta haumln kaumlyttaumlauml minuuden loumlytaumlmisen -kaumlsitettauml myoumls Kierkegaardin sille

antamassa merkityksessauml477 Haumlnen syvyyspsykologinen tulkintansa niveltyy

useimmiten saumattomasti teologiseen tulkintaan kuten Mariaan ilmestys -

kertomuksen (Luuk1 26ndash38) tulkinnassa478 Tulkinta taumlydentaumlauml

474 Kognitiivisen uskontotieteen ja evoluutiobiologian piirissauml esitetyt kaumlsitykset uskontojen synnystauml ovat nykyaumlaumln eniten esillauml 475 TE II 789 476 rdquoGottfindung und Selbstfindung verhalten sichldquohellipldquozueinander wie Grund und Folge wie Wesensursprung und Erscheinungldquo TE II 245rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt aufldquoJung 1963 GW 11 sect 231 477 rdquoacuteSelbstfindungacute meint dabei die Erloumlsung von der Ichhaftigkeit und Bewuszligtseinseinseitigkeit zugunsten einer erweiterten Persoumlnlichkeit die mit eigenen Unbewuszligten verbunden ist und darin an der wahren Natur aller Menschen Teil hatldquo TE I 378 rdquoKierkegaard meinte der Mensch koumlnne nur dann ein Selbst werden wenn er imstande sei sich selbst als ein geistiges Wesen in seiner Geschoumlpflichkeit zu akzeptierenldquohellipldquoDer Mensch hat um ein Selbst zu werden die Aufgabe das Endliche und das Unendliche gleichermaszligen zu setzenldquo PM I 133 478 rdquoPsychologisch betrachtet steht das archetypische Symbol des goumlttlichen Kindes fuumlr eben diese Bereiche der menschlichen Seele die spontan ins Bewuszligtsein draumlngenldquo Name 54 rdquoImmer steht das Symbol des ldquo Kindesldquo in der Sprache der Mythen Maumlrchen und Traumlume fuumlr die im Grunde religioumlse Erlaubnis das Leben noch einmal von vorn beginnen zu koumlnnenldquo Name 53 ldquo Dieser Archetypus des acute Kindgottesacute istldquohellipldquoin innigster Vermischung mit allen anderen mythologischen Aspekten des Kindmotivesldquo Jung 1976a GW 91 sect 268

169

syvyyspsykologisesti haumlnen teologisesti keskeisimpaumlnauml pitaumlmaumlaumlnsauml kaumlsitystauml

ilmoituksen merkityksestauml

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian tukeutuvalla vaumlitteellauml

jonka mukaan Raamatun ilmoituksen sisaumlltoumlnauml on Jumalan loumlytaumlminen ja

minuuden loumlytaumlminen

Minuuden ja Jumalan loumlytaumlmiseksi rajattu ilmoitussisaumlltouml on teologisesti

kapea Siihen sisaumlltyy vain osa siitauml mitauml teologiassa pidetaumlaumln Raamatun

sisaumlltoumlnauml Siitauml esimerkiksi puuttuu kokonaan teologinen kaumlsitys evankeliumin

rinnalle kuuluvasta Jumalan laista479 Minuuden loumlytaumlmisen maumlaumlritteleminen

Raamatun keskeiseksi sanomaksi syrjaumlyttaumlauml esimerkiksi laumlhimmaumlisenrakkauden ja

seurakunnan yhteisyyden naumlkoumlkulman Teologisesti uusinta ja arvokkainta siinauml

on ilmoituksen tulkitseminen sen henkiloumlkohtaisesta merkityksestauml kaumlsin

Syvyyspsykologiaa soveltamalla Drewermann on tuonut esiin teologisesta

raamatuntulkinnasta usein unohtuneen naumlkemyksen Raamatun ilmoituksen

merkityksestauml yksiloumln sisaumliselle kehitykselle

Syvyyspsykologia on Drewermannin tulkinnoissa keskeinen ilmoituksen

avaaja Sen soveltaminen haumlnelle ominaisella tavalla vaikuttaa ratkaisevasti myoumls

siihen miten haumln tulkitsee uskon syntymistauml Se miten ihminen vapautuu

ahdistuksestaan ja loumlytaumlauml minuutensa sekauml Jumalan on seuraavan luvun aiheena

4 Uskon syntyminen

Taumlssauml luvussa selvitaumln miten usko syntyy Drewermannin mukaan

ihmismielessauml miltauml osin haumlnen kaumlsityksensauml perustuu syvyyspsykologiseen

tulkintaan ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys

Luvussa 41 analysoin haumlnen uskon syntymiselle esittaumlmiaumlaumln antropologisia

perusteluja Kiinnitaumln erityistauml huomiota siihen mitkauml niistauml ovat

syvyyspsykologisia Luvussa 42 analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln luomisilmoituksen

kuvien vaikutuksesta uskon syntymiseen Kiinnitaumln erityistauml huomiota siihen

479 Drewermann johtaa teologisen etiikkansa syvyyspsykologisesta ihmiskaumlsityksestaumlaumln Eniten haumln korostaa yksiloumln vapautta auktoriteeteista

170

miltauml osin haumln selittaumlauml sitauml syvyyspsykologisesti Luvussa 43 analysoin

Drewermannin kaumlsitystauml uskon syntymiseen johtavasta sisaumlisestauml prosessista

kiinnittaumlen erityistauml huomiota syvyyspsykologisen tulkinnan merkitykseen siinauml

Luvussa 44 analysoin vastaavalla tavalla haumlnen kaumlsitystaumlaumln Jeesus Nasaretilaisen

vaikutuksesta uskon syntymiseen Luvussa 45 analysoin Drewermannin kaumlsitystauml

uskon syntymisen ilmenemisestauml ihmiselaumlmaumlssauml Kiinnitaumln erityistauml huomiota

siihen miltauml osin se perustuu syvyyspsykologiseen tulkintaan Luvussa 46

osoitan kokoavasti mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla

kaumlsitykseen uskon syntymisen ilmenemisestauml ihmiselaumlmaumlssauml ja mikauml on

syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys

41 Uskon syntymisen antropologinen perustelu

Ahdistus erottaa Drewermannin mukaan jokaisen haumlnen alkuperaumlisestauml

yhteydestaumlaumln Jumalaan Kaikki kuitenkin kaipaavat Jumalaa Ihmiset tarvitsevat

Vastapaumlaumltaumlaumln (Gegenuumlber) olevaa vapautuakseen eksistentiaalisesta

perikadosta480 Drewermann myoumls korostaa Kierkegaardin tavoin ettauml

ahdistukseen sisaumlltyy uskon mahdollisuus481 Taumlssauml alaluvussa selvitaumln mitauml

edellytyksiauml ihmisillauml on haumlnen mukaansa uskoa ja miten haumln perustelee

kaumlsitystaumlaumln Kiinnitaumln erityistauml huomiota siihen mitkauml perustelut ovat

syvyyspsykologisia Ensimmaumliseksi analysoin Drewermannin kaumlsitystauml ihmisten

yleisistauml edellytyksistauml muodostaa uskonsuhde Jumalaan Toiseksi analysoin

haumlnen kaumlsitystaumlaumln ahdistuksen vaikutuksesta Jumala-yhteyden syntymiseen

Kolmanneksi analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln inhimillisen elaumlytymiskyvyn

vaikutuksesta uskon syntymiseen

Ihmisillauml on Drewermannin mukaan luonnostaan hyvaumlt edellytykset uskon

loumlytaumlmiseen Jokaisessa on ensiksikin jaumlljellauml alkuperaumlistauml viattomuutta Ahdistus

tuntuu raskaalta juuri siksi ettauml synti on ihmisluonnon vastaista Ahdistus ei

haumlnen mukaansa erota Jumalasta siten kuin protestantit ajattelevat synnin

erottavan Kierkegaardin kaumlsitystauml ihmisen taumlydellisestauml turmeltuneisuudesta

480 ldquoGerade wegen der radikalen Einsamkeit des Menschen im Kosmos also bedarf es unbedingt eines Gegenuumlbers das uns mit seiner Gegenwart uumlber den Abgrund unserer Existenz hinweghebtldquo GF I 247 481 rdquoDies ist die Chance der Angst daszlig der Mensch in ihr Gott begegnetldquohellipldquoEs ist also moumlglich daszlig die Angst die notwendig zum Menschen gehoumlrt nicht zur Verzweiflung sondern zum Glauben fuumlhrtldquo SB III 546ndash47 Vrt Kierkegaard 1964192

171

Drewermann ei hyvaumlksy482 Haumln ajattelee katolisen kirkon opetuksen mukaisesti

ettauml ihmisen luontaiset kyvyt voivat johtaa haumlnet Jumala-suhteeseen483 Haumlnen

mukaansa luomisilmoituksen kuviin suhtautumisessa on kyseessauml sama valinta

jonka eteen Pietari joutui Jeesuksen kehottaessa haumlntauml tulemaan luokseen vettauml

pitkin On luotettava kuvien totuuteen joka vapauttaa ahdistuksesta484

Drewermann vaumlittaumlauml ettauml uskomisen tekee mahdolliseksi ihmisluonnon

alkuperaumlinen viattomuus Sitauml haumln ei kuitenkaan mainitse nimetessaumlaumln Jumalan

ilmoituksen liittymaumlkohtia (Anknuumlpfungspunkte der Botschaft Gottes)

ihmismieleen485 Perustelu on teologinen

Ihmisten luonnollinen Jumalaan uskomisen kyky perustuu Drewermannin

mukaan syvyyspsykologisesti kollektiivisen tiedostamattoman arkkityyppisiin

kuviin 486 Ne ovat uskomisen edellytyksiauml kahdessa mielessauml Ne ovat sekauml

Jumalan ihmismieleen istuttamaa ikuista totuutta ettauml Jumalan kosketuskohta

ihmisessauml Kristuksen kuva on niiden joukossa erityisasemassa Haumln vaumlittaumlauml ettauml

yloumlsnousseeseen (Kristukseen) on mahdollista uskoa siksi ettauml ihmisellauml on

itsessaumlaumln haumlnen kuvansa Kristus kohtaa meidaumlt rdquoulkopuolisenardquo koska haumln elaumlauml

meissauml aumlaumlrimmaumlisen syvaumlllauml kuvien objektiivisessa teologisessa totuudessa487

Perustelussaan Drewermann naumlyttaumlisi tukeutuvan keskiajan mystiikan kaumlsitykseen

Kristuksen syntymisestauml ihmisen sieluun 488 Haumlnen perustelunsa eroaa kuitenkin

siitauml Esimerkiksi mestari Eckhartin mukaan Kristus naumlet syntyy sielussa kun

ihminen palaa Jumalan yhteyteen489 Ihmisellauml ei kuitenkaan haumlnen mukaansa ole

482 ldquoLediglich die protestantische Identifikation der Suumlnde mit der menschlichen Natur die sich in Kierkegaards leidenschaftlicher Entgegensetzung von Gott und Mensch ausspricht haben wie nicht uumlbernehmen koumlnnen Der Mensch waumlre nicht wie wir von Kierkegaard gelernt haben ein in der Suumlnde Verzweifelter wenn er nicht auch und gerade in der Suumlnde im Widerspruch zu seiner eigenen Natur stuumlndeldquo SB III 582 483 Vrt Katolisen kirkon katekismus sect 35 484 ldquoIn religioumlser Betrachtung genuumlgt es nicht die Schoumlnheit eines Bildesldquohellipldquo religioumls geht es um die unausweichliche Verbindlichkeit seiner Wahrheit und sie entscheidet sich in der Macht die es besitzt den Menschen uumlber den Abgrund seiner Angst hinwegzusetzen und ihn mit Vertrauen zu erfuumlllenldquohellipldquoKein Bild der Bibel ist in diesem Sinne sprechender als die die Erzaumlhlungldquohellipldquovom Seewandel des Petrusldquo Matt 1422ndash32 TE II 29ndash31 485 TE II 34ndash35 Drewermann mainitsee ainoastaan ahdistuksen ja kollektiivisen tiedostamattoman arkkityyppiset kuvat 486 ldquoDer zweite acuteAnknuumlpfungspunktacute hingegen besteht in der archetypischen Symbolen und bildhaften Szenen selbst die im menschlichen Herzen verborgen liegenldquo TE II 35 487 ldquoTheologisch aber wird man betonen duumlrfen daszlig es gerade diese acuteBilderacute sind die verdienen daszlig man ihnen auch eine acuteobjektiveacute Wahrheit zutraut denn eben darin bestand das Vertrauen das Jesus uns lehrte daszlig Gott uns nicht Formen der Sehnsucht und Hoffnung ins Herz gelegt hat die nicht in Wahrheit auch stimmen Wir koumlnnen den Auferstandenen nur sehen weil wir sein Bild in uns tragen und er begegnet uns nur als acuteauszligerhalbacute von uns weil er zutiefst in uns lebtldquo Barke 157ndash58 488 Ueda 1965 27 viite 6 Mustonen 2011 44ndash45 489 Ueda 1965 87ndash89

172

sielussaan erityistauml Kristuksen kuvaa vaan ihmissielu on kokonaisuudessaan

Jumalan kuva Taumlllauml Eckhart tarkoittaa sitauml ettauml ihmisen sielu on luotu Jumalan

kuvaksi toisin kuin elaumlinten490 Kristus voi haumlnen mukaansa syntyauml ihmissieluun

sen erityislaatuisen sielunpohjan ansiosta491 Drewermannin mukaan ihmisellauml

taas on sisaumlinen Kristuksen kuva ja sen vuoksi aina valmius Jumalan yhteyteen

Haumln perustelee uskon syntymistauml omalla syvyyspsykologisella tulkinnallaan

Jumalan ihmismieleen istuttamasta luomisilmoituksesta492

Sisimmaumlstauml loumlytyvaumlt arkkityyppiset kuvat auttavat Drewermannin mukaan

kuitenkin uskomaan vain oikein tulkittuina On otettava huomioon kuvien

ambivalenttisuus Ne on integroitava mieleen niin ettauml minauml johtaa integraatiota

Silloin ne palvelevat persoonallisuuden kehitystauml (Personwerdung)493 Ne ovat

siten uskon syntymisen antropologisena perustana vain pelastaviksi kuviksi

tulkittuina Arkkityyppinen luomisilmoitus voidaan tulkita myoumls vaumlaumlrin

Drewermannin kuvakaumlsitys muistuttaa kriitikkojen mielestauml gnostilaista

itsensauml pelastamista Gnostikko nimittaumlin etsii pelastusta sisaumlltaumlaumln494 Drewermann

torjuu syytoumlksen maumlaumlrittelemaumlllauml ettauml gnostilaisessa sisaumlisyydessauml ihmisen minauml

(Ich) on vaarassa upota tiedostamattomaan495 Kollektiivisen tiedostamattoman

arkkityyppisen sisaumllloumln integroinnissa minauml sen sijaan pysyy psyykkisen

tapahtumisen johdossa496 Drewermann ajattelee kollektiivisen tiedostamattoman

arkkityyppisten kuvien olevan luomisilmoitusta joka on ihmisen tietoisen minaumln

kaumlytoumlssauml Ne ovat ilmoitusta vastaanottavan ihmisen naumlkoumlkulmasta ulkopuolista

ilmoitusta vaikka loumlytyvaumltkin haumlnen sisimmaumlstaumlaumln Luomisilmoituskaumlsitys ottaa

Drewermannin mukaan huomioon sekauml Jungin kaumlsityksen minaumln ja kollektiivisen

490 Ueda 1965 51 491 Ueda1965 55 63 Varsinaisesti sen on Eckhartin mukaan kuitenkin mahdollista siksi ettauml kolmiyhteinen Jumala on Poikana syntynyt ihmiseksi ja voi siksi syntyauml jokaiseen ihmiseen Ihmiseltauml se lisaumlksi edellyttaumlauml haumlnen mukaansa omasta minaumlstauml luopumista ja luotuisuudesta vapautumista johon auttaa esimerkiksi hyveiden harjoittaminen jumalallisten asioiden meditointi ja askeesi Ueda 1965 27 37ndash40 55 63 492 rdquoBildernldquohellipldquodie von Natur aus in ihm angelegt sind und die unzweifelhaft von Gott stammenldquo TE II 452ldquo Das bleibende acuteWortacute Gottes in den Bildern der menschlichen Psycheldquo TE II 20 rdquoSie (die Psyche) schafft Symbole deren Grundlage der unbewuszligte Archetypus istldquo Jung 1973 GW 5 sect 344 493 GF I 406ndash07 494 Dassmann 1992 52 495 rdquoDie acutegnostischeacute Innerlichkeit aber steht in Gefahr das Ich im Meer des Unbewuszligten versinken zu lassenldquo GF I 406 496 rdquoHier wie dort hilft nichts anderes als die Bilder des Unbewuszligten heraufzuholen sie bewuszligt zu machen undldquohelliprdquodie Vergangenheit in die eigene Persoumlnlichkeit zu integrierenldquo GF I 417

173

tiedostamattoman suhteesta ettauml teologisen kaumlsityksen tasapainoisesta uskosta497

Haumln ei ota puolustautumisessaan huomioon sitauml ettauml Raamatun tekstisisaumllloumln

torjumista ja Jungin kaumlsityksiin sitoutumista voidaan pitaumlauml gnosiksena

Ihmisen alkuperaumlinen viattomuus ja haumlnen mielestaumlaumln loumlytyvaumlt

arkkityyppiset kuvat mahdollistavat siis Drewermannin mukaan uskon

syntymisen Siihen tarvitaan kuitenkin myoumls ahdistusta Se on kolmas ja haumlnen

mukaansa ihmisen taumlrkein liittymaumlkohta Jumalan ilmoitukseen Pelastumisen

(Heilung) tekee ymmaumlrrettaumlvaumlksi vain ahdistus498 Ahdistuksen aiheuttama synti ja

syyllisyydentunto nimittaumlin kasvattavat seinaumln ihmisen ja Jumalan vaumllille499

Ihminen pelkaumlauml kuolemanrangaistusta koska sama Jumala on sekauml tuomari ettauml

rankaisija500 Kierkegaardilla on Drewermannin mukaan kuitenkin ratkaisu taumlhaumln

tilanteeseen epaumltoivoiset voivat loumlytaumlauml maallisen olemisensa ja taivaallisen

kutsumuksensa synteesin501 Olemassaolostaan syyllisyyttauml tunteva kokee silloin

olevansa Jumalan hyvaumlksymauml koska Jumala on hyvaumlksynyt haumlnen

olemassaolonsa jo ennakolta502 Uskon syntymiseen vaikuttava ahdistus on

Drewermannin mukaan ensiksikin eksistentiaalista ahdistusta jota haumln tulkitsee

teologisesti Kun uskon syntymiseen tarvitaan monien mystikkojen kuten

Eckhartin mukaan hyveitten harjoittamista jumalallisten asioiden meditointia ja

askeesia riittaumlauml Drewermannin mukaan ahdistuksen kokeminen503

Ahdistuksen eksistentiaalisuudessa on Drewermannin mukaan useita

ulottuvuuksia Niistauml ensimmaumlinen on tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden tunne

ihminen tajuaa ettei haumln loumlydauml fyysisyydestaumlaumln lopullista turvaa Tietoisuus tekee

lopun yrityksestauml perustaa olemisensa aumlaumlrellisten asioiden varaan ja avaa ihmisen

497 rdquoUnter acuteIchacute verstehe ich einen Komplex von Vorstellungen der mir das Zentrum meines Bewuszligtseinsfeldes ausmachtldquo Jung 1960a GW 6 sect 810rdquoDie Bilder des Unbewuszligten heraufzuholen sie bewuszligt zu machen und daraus Symbole fuumlr ein freieres undldquohellipldquoLeben in der Gegenwart zu gewinnenldquo GF I 417 498 ldquoWunder der Heilungldquohellipldquosich als goumlttlich nur verstehen lassen im Gegenuumlber der menschlichen AngstldquoldquoProblematik des menschlichen Daseins auf die Angstldquohellipldquodie der Religion von alters her eigentuumlmlich ist und in der Gegenwart wieder zu ihrem eigensten Anliegen gemacht werden muumlsste Dies waumlre ohne Zweifel der erste und wichtigste acuteAnknuumlpfungspunktacute der Botschaft Gottes in der menschlichen Seeleldquo TE II 34 499 SB I 78ndash80 500 SB I 84ndash85 501 ldquoAber ganz entscheidend daszlig fuumlr Kierkegaard die Bewegung der Transzendenzldquohellipldquoistldquohellipldquodaszlig der Mensch im Unendlichen auf eine Freiheit stoszligen kann die nicht er selbst istldquohellipldquoes ist moumlglich daszlig der Mensch indem er in der Angst einer unendlichen Bestimmung inne wird nicht nur die endlichen Dinge der Welt entschwinden sieht und spuumlrtldquo hellipldquosondern daszlig er im Unendlichen Gott findetldquo SB III 546 Taumlssauml viitataan luvussa 23 kaumlsiteltyihin epaumltoivon muotoihin 502 ldquoDie Erfahrung daszlig ich mich bejahen kann weil Gott mein Dasein im voraus bejaht hatldquoSB III 546 503 Ueda 1965 73ndash76

174

eteen aumlaumlrettoumlmaumln504 Drewermann ei hyvaumlksy Sartren ajatusta jonka mukaan

ahdistukseen sisaumlltyvauml ei-olemisen kokemus (Fluchtbewegung aus dem Nichts in

Nichts) johtaa entistauml suurempaan tyhjyyden kokemukseen Haumln tarttuu sen sijaan

Kierkegaardin naumlkemykseen jonka mukaan ahdistus pikemminkin ajaa

turvautumaan Jumalaan Ihminen voi toumlrmaumltauml aumlaumlrettoumlmaumlssauml tyhjyydessaumlaumln

vapauteen joka ei ole haumlnen omaansa Naumlin haumln loumlytaumlauml aumlaumlrettoumlmaumln merkityksensauml

aumlaumlrettoumlmaumln Jumalan yhteydessauml505 Ei-olemisensa (Nichtigkeit) tajuava kyllauml

pyrkii itse korjaamaan tilanteensa ja torjumaan Jumalan elaumlmaumlstaumlaumln mutta

ahdistuksen pakeneminen aikaansaa yhauml pahemman ahdistuksen506 Esimerkiksi

neljauml eksistentiaalisen epaumltoivon muotoa joita Drewermann kuvaa Kierkegaardiin

tukeutuen ilmentaumlvaumlt haumlnen mukaansa sellaista pyrkimystauml vapautua

ahdistuksesta joka johtaa vain suurempaan epaumltoivoon507

Myoumls tietoisuus kuolevaisuudesta ajaa Drewermannin mukaan etsimaumlaumln

poispaumlaumlsyauml ahdistuksesta Olennaisinta ei haumlnen mukaansa kuitenkaan ole

kuoleman lopullisuus ja sen muille antama mahdollisuus maumlaumlritellauml vainajan

elaumlmaumln merkitys kuten Sartre ajattelee508 Drewermann ajattelee kuoleman

ahdistavuuden johtuvan siitauml ettauml Toinen eli Jumala paumlaumlsee silloin maumlaumlrittelemaumlaumln

elaumlmaumlmme merkityksen Kuolema vain vahvistaa sen ettei ilman Jumalaa

elettaumlvaumlllauml elaumlmaumlllauml ole mitaumlaumln merkitystauml509 Drewermann ajattelee ettauml ihmisillauml

on kyky tai suorastaan pakko loumlytaumlauml ratkaisu kokemiinsa ahdistuksiin He naumlet

504 ldquoAngst im wesentlichen darin besteht daszlig ein Mensch seiner irdischen Existenz inne wird und begreift daszlig es eine endguumlltige Sicherung unter den biologisch gegebenen Voraussetzungen nicht geben kann Das Bewusstsein bricht den gesamten Rahmen der endlichen Daseinssicherungen auf und oumlffnet ein Feld der Unendlichkeit Gespraumlche 30 505 ldquoEs ist nun ganz entscheidend daszlig fuumlr Kierkegaardldquohellipldquodieser aumlngstigende Schritt uumlber alles Endliche hinaus nicht ein Griff in die unendliche Leere istldquohellipldquosondern daszlig der Mensch im Unendlichen auf eine Freiheit stoszligen kann die nicht er selbst istldquohellipldquosondern daszlig er im Unendlichen Gott findetldquo SB III 546 506 rdquoEs ist also moumlglichldquohellipldquodaszlig der Mensch in der Entdeckung seiner Nichtigkeitldquohellipldquoin eine solche Angst verfaumlllt daszlig er gar keine andere Moumlglichkeit mehr sieht als das Loch seines Daseins selbst zu stopfen daszlig es also buchstaumlblich so geht wie Gn 3 1ndash7 daszlig in der Angst Gott wie ferngeruumlcktldquohellipldquoerscheinen muszligldquohellipldquoVerzweifelt versucht der Mensch jetzt die Ruumlckkehr der Angst zu verhindern und je mehr ihn die Angst seiner leeren Freiheit bedroht desto mehr graumlbt er sich in die Sklaverei der Suumlnde einldquo SB III 547 507 Vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoa ja aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivoa kokevien ahdistus voi olla pakonomaista tai yli voimien kaumlyvaumlauml Aumlaumlrellisyyden ja mahdollisuuden epaumltoivon vaivaamat puolestaan torjuvat ahdistuksensa vaikkakin eriasteisesti ks luku 23 508 SB III 248 509 rdquoDer Andere durch meinen Tod eine schrankenlose Verfuumlgungsgewalt uumlber den Sinn meines Lebens erhaumllt und somit die Entfremdung meines Daseins durch das Auftreten des Anderen im Tod endguumlltig wirdldquohellipldquoIm Tod wird dann nur noch bestaumltigt was das Dasein ohne Gott prinzipiell sein muszlig nichtsldquo SB III 250ndash51

175

ymmaumlrtaumlvaumlt ettauml heidaumln kohtalonaan maanpaumlaumlllauml on vieraus koumlyhyys

voimattomuus ja kuolema510

Myoumls syyllisyydentunto ajaa Drewermannin mukaan pakenemaan

ahdistusta Kaikkiin haumlnen maumlaumlrittelemiinsauml epaumltoivon muotoihin sisaumlltyy

kokemus syyllisyydestauml Se ei haumlnen mukaansa kuitenkaan ole tiettyjen

rikkomusten aiheuttamaa syyllisyyttauml ja rangaistuksen pelkoa vaan kokemusta

oman olemisen (Dasein) syyllisyydestauml511 Ihminen on syyllinen siihen ettauml haumln

on valinnut ahdistuksen uskon sijasta512 Ihmisen vastuu oman vapautensa

kaumlyttaumlmisestauml on haumlnen raskain ahdistuksensa513 Drewermann sisaumlllyttaumlauml

eksistentiaaliseen ahdistukseen Tillichin tavoin tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden

tunteen tietoisuuden kuolevaisuudesta ja syyllisyydentunnon mutta ei mainitse

Tillichiauml514

Uskon syntymiseen vaikuttaa Drewermannin mukaan myoumls

syvyyspsykologisesti tulkittava psyykkinen ahdistus Se ilmenee esimerkiksi

siten ettauml haumln tulkitsee Raamatun ihmekertomukset fyysisen parantumisen sijaan

psyykkis-eksistentiaalisen parantumisen kuvauksiksi Haumln ajattelee kertomusten

kuvaavan muutosta jossa eksistentiaalinen uskonkokemus yhdistyy psyykkiseen

eheytymiseen Esimerkiksi rdquoGerasan riivatturdquo parantui Drewermannin mukaan

siksi ettauml Jeesuksen empaattisuus sai esiin haumlnen ahdistuksensa ja auttoi haumlntauml

tyoumlstaumlmaumlaumln sitauml515 Mies oli haumlnen mukaansa sekauml eksistentiaalisesti ettauml

psyykkisesti ahdistunut (Verzweifelter schizoid-paranoisch)516 Myoumls psyykkinen

ahdistus voi siten olla ajamassa uskon suuntaan Haumln ajattelee psyykkisen

ahdistuksen vaikuttavan uskon syntymiseen jos ahdistunut saa osakseen

myoumltaumltuntoa517 Psyykkinen ahdistus ei haumlnen mukaansa kuitenkaan aina edistauml

510 GF I 343 511 SB III 542 512 rdquoDie Schuld des Menschen muszligldquohellipldquodarin bestehen ohne Gott zu lebenldquo SB III 542 513 GF I 343 514 Tillich 1969 38ndash39 515 rdquoDie Antwort des Besessenenldquohellipldquoauf die Frage Jesu acuteWie heiszligt Duacute erklaumlrtacute Legion ist mein NameacuteldquohelliprdquoEs ist eine Antwort die aufs Wort genau die ganze furchtbare Wahrheit des Besessenen enthaumlltldquohellipldquo das einzige was der Besessene als Antwort auf die Frage nach seinem Namen zu geben vermag besteht in der Schilderung der Zerrissenheit in der er selbst erlebtldquo TE II 265 TE II 264ndash277 Mark 51ndash17 516 TE II 252 254 Skitsoidiselle eli eristaumlytyvaumllle persoonallisuudelle on ominaista vetaumlytyminen tunnepitoisista sosiaalisista ja muista suhteista mielikuvitukseen yksinaumlisiin harrastuksiin ja itsetutkisteluun Kyky ilmaista tunteita ja kokea mielihyvaumlauml on rajoittunut Marttunen et al 2014 471 Paranoia on vainoharhaisuutta eli ajattelutapa jolle on ominaista henkiloumln virheellinen tunne tai ajatus olemisesta pahansuovan toiminnan kohteena Partonen amp Loumlnnqvist 2014 871 517 Haumln ei Gerasan kertomusta tulkitessaan pidauml monen muun selittaumljaumln tavoin miehen mielen avautumisen syynauml sitauml ettauml taumlmauml olisi tajunnut Jeesuksen messiaanisuuden Esim Tillich 1958 52

176

uskon maailman aukenemista Esimerkiksi neuroottisuus vieroittaa monessa

tapauksessa ihmisiauml Jumalasta Pakkoneuroottinen pyrkii naumlet olemaan taumlydellinen

kuin Jumala ja hysteerinen taas korottamaan ihailemansa ihmisen jumalaksi518

Naumliden ihmisten eksistentiaalinen ahdistus ei siten riitauml ajamaan heitauml

uskonnolliseen etsintaumlaumln Drewermann vaumlittaumlauml eksistentiaalisen ja psyykkisen

ahdistuksen vaikuttavan yhdessauml uskonnolliseen etsintaumlaumln mutta niiden

vaikutuksen suhdetta haumln ei maumlaumlrittele Se ei lienekaumlaumln yleisesti maumlaumlriteltaumlvissauml

kuten luvussa 24 on osoitettu

Elaumlytymiskyky on neljaumls niistauml tekijoumlistauml joiden avulla Drewermann

perustelee uskon syntymistauml Itse haumln ei kuitenkaan nimeauml sitauml Jumalan

ilmoituksen liittymaumlkohdaksi ihmisen mielessauml Taumlmauml on ristiriitaista siksi ettauml

Raamatun ymmaumlrtaumlmiseen tarvitaan haumlnen mukaansa ennen muuta subjektiivista

kokemusta519 jonka haumln maumlaumlrittelee sekauml syvyyspsykologisesti ettauml teologisesti

Schleiermacheriin tukeutuen haumln maumlaumlrittelee ettauml elaumlytyminen johtaa

maistelemaan aumlaumlretoumlntauml ja katselemaan ikuista ajallisessa520 Naumlin paumlaumlstaumlaumln

yhteyteen omasta mielestauml loumlytyvaumln luomisilmoituksen kanssa Haumln ajattelee siten

inhimillisen elaumlytymiskyvyn vaikuttavan uskon syntymiseen Tunteilla eli

elaumlytymisellauml on kuitenkin haumlnen mukaansa vaumlhemmaumln merkitystauml uskon

syntymisessauml kuin kollektiivisen tiedostamattoman arkkityyppisillauml kuvilla521

Siinauml naumlkyy haumlnen arkkityyppisille kuville osoittamansa teologinen arvostus

Elaumlytyminen on Drewermannin mukaan keskeisintauml vain subjektiivisten kuvien

avautuessa ihmismielelle522 Arkkityyppisten kuvien heraumlaumlmisessauml tunteet ovat

vain lisaumltekijauml mutta subjektiivisten kuvien heraumlaumlmisessauml ne ovat keskeisiauml523

518 PM (suom) 77 PM I 148 519 rdquoUm einen biblischen Text zu verstehenldquohellipldquodas subjektive EmpfindenldquohellipldquoDas Subjektive ist als die wesentliche Erkenntnisquelle als das entscheidende Organ zum Verstaumlndnis des Vergangenen zu betrachtenldquo TE I 57 520 rdquoWar es Schleiermacher der die Religionldquohellipldquobestimmteldquohellipldquoals acuteAnschauung des Unendlichen im Endlichen des Ewigen im Zeitlichenldquo GF I 506 674rdquoIhr Wesen ist weder Denken und Handeln sondern Anschauung und Gefuumlhl Anschauen will sie das Universumldquohellipldquosie will im Menschen nicht weniger als in allem andern Einzelnen und Endlichen das Unendliche sehenldquohellipldquoReligion ist Sinn und Geschmack fuumlrf Unendlicheldquo Schleiermacher 1961 29 30 521 rdquoAllerdings ist die Welt der Gefuumlhle nicht so stark und tief wie die Welt der archetypischen Bildinhalteldquo TE I 437 522 rdquoIn Wahrheit ist es offenbarldquohellipldquoder Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb der Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436rdquoVon den acuteLegenden der Unfertigenacuteldquohellipldquostehen die Gefuumlhle im Mittelpunktldquo TE I 440 523 rdquoIn den archetypischen Erzaumlhlungen warenldquohellipldquodie Gefuumlhleldquohellipldquofuumlr die Interpretationldquohellipldquoein zusaumltzlicher wenngleich unentbehrlicher Kommentarldquohellipldquoaber von den acuteLegenden der Unfertigenacuteldquohellipldquostehen die Gefuumlhle im Mittelpunktldquo TE I 440

177 Neljauml tekijaumlauml selittaumlauml siis Drewermannin mukaan ihmisen kykyauml saada

yhteys Raamatun kuviin alkuperaumlinen viattomuus sisimmaumln arkkityyppiset

kuvat ahdistus ja subjektiivinen elaumlytymiskyky Niitauml kaikkia tarvitaan uskon

syntymiseksi Mielessauml saumlilynyt alkuperaumlinen viattomuus ja sisaumliset pelastavat

kuvat luovat perustan uskon syntymiselle ahdistus ajaa etsimaumlaumln uskoa ja

elaumlytyminen varmistaa uskon loumlytymisen Kaumlsitystaumlaumln haumln perustelee sekauml

teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti

42 Yksiloumlllisyys uskon syntymisessauml

Ahdistuksesta vapautumiseksi on Drewermannin mukaan vaumllttaumlmaumltoumlntauml

integroida kaikkien arkkityyppisten luomisilmoituksen kuvien sisaumlltouml524

Subjektiivisten kuvien sisaumllloumln integroimisen taumlrkeyttauml haumln ei maumlaumlrittele

mitenkaumlaumln vaikka niillaumlkin on haumlnen mukaansa ikuinen merkityksensauml525 Heraumlauml

kysymys miten naumlmauml kuvat sitten voivat auttaa niitauml ihmisiauml joita ne haumlnen

mukaansa puhuttelevat Onko subjektiivisiin kuviin sisaumlltyvauml ilmoitus

vaumlhempiarvoista kuin arkkityyppisiin kuviin sisaumlltyvauml Sitauml Drewermann ei

kaumlsittele

Drewermann korostaa ettauml kyse on kuvien sisaumllloumln integroinnista (die

Integration des Materals) Kaikkien kuvien sisaumlltouml on taumlssauml tutkimuksessa jo

osoitettu samaksi Se on minuuden ja Jumalan loumlytaumlminen Ajatteleeko haumln siis

vapautumiseen tarvittavan esimerkiksi kaikkia Raamatun tekstien taustalta

loumlytyviauml arkkityyppisiauml kuvia Vai riittaumlvaumltkouml kutakin ihmistauml erityisesti

puhuttelevat kuvat Jaumllkimmaumlisen vaihtoehdon puolesta puhuu malli jossa

Drewermann nimeaumlauml tietyistauml ahdistuksista vapauttavia kuvia526 Sitauml kutsutaan

taumlssauml tutkimuksessa ahdistus-kuva -malliksi Vaumlittaumlaumlkouml haumln mallin kuvien olevan

ainoita ahdistuksesta vapauttavia kuvia vai esimerkkejauml naumlistauml kuvista Miksi haumln

524 rdquoAllerdings stellt sich an diese Aufgabe der Religion in der Psyche des Menschen ein inneres Gleichgewicht zu ermoumlglichen und eine innere Mitte zu bewahren fortan eine wichtige alles entscheidende Forderung Die Integration des gesamten archetypischen Materials in der Person des Einzelnenldquo GF I 405 525 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436 526 ldquoUm eine gewisse Uumlbersicht vorab zu gewinnen sollten wirldquo hellipldquodie vier Uraumlngste des Menschen in der Neuropsychologie in Erinnerung rufenldquohellipldquodenen jeweils spezifische Angstinhalte zugeordnet haben Dementsprechend stellt sich jetzt die Frage welche Symbole spezifisch auf die jeweiligen Aumlngste religioumls zu antworten vermoumlgenldquo GF I 419Taulukko GF I 424 Ks Liite 2

178

pitaumlauml juuri niitauml pelastavina kuvina Voivatko kaikki arkkityyppiset tai

subjektiiviset kuvat ja niihin liittyvaumlt rituaalit ehkauml vapauttaa ihmisiauml

ahdistuksesta Taumlssauml luvussa vastaan naumlihin kysymyksiin Samalla selvitaumln myoumls

sitauml vaumlittaumlaumlkouml haumln samojen kuvien vaumllittaumlvaumln uskoa myoumls kristinuskon

ulkopuolella Se tosin olisi ristiriidassa sen kanssa ettauml haumln vaumlittaumlauml kristinuskon

tulkitsevan kuvia toisin kuin muut uskonnot527Analysoin Drewermannin kaumlsitystauml

luomisilmoituksen kuvien vaikutuksesta uskon syntymiseen Kiinnitaumln erityistauml

huomiota siihen miltauml osin haumln selittaumlauml sitauml syvyyspsykologisesti

Ahdistus-kuva-mallissaan Drewermann yhdistaumlauml neljaumlaumln ahdistuksen

muotoon niistauml vapauttavia pelastavia kuvia Lisaumlksi haumln liittaumlauml kaikkiin

esittaumlmiinsauml kuviin niitauml toteuttavia rituaaleja528 Mallissaan haumln nimeaumlauml

ahdistuksen muodot ainoastaan niiden psyykkisen ilmenemiseen viitaten Ne ovat

skitsoidinen depressiivinen pakkoneuroottinen ja hysteerinen ahdistus Haumln

korostaa kuitenkin kaumlsittelemiensauml kuvien pystyvaumln vapauttamaan nimenomaan

uskonnollisesta ahdistuksesta529 On poikkeuksellista ettauml Drewermann mainitsee

Kierkegaardin vain kerran ahdistus-kuva -mallia kaumlsitellessaumlaumln vaikka haumlnen

eksistentiaalisen ahdistuksen tulkintansa tukeutuu nimenomaan taumlmaumln

tulkintaan530 Drewermannin mukaan mallin ensimmaumlisenauml tehtaumlvaumlnauml on osoittaa

uskonnollisen symbolikielen perustuminen antropologiaan Taumlllauml ymmaumlrraumln haumlnen

viittaavan Raamatun arkkityyppisten symbolien kumpuamiseen ihmismielen

kollektiivisesta tiedostamattomasta Mallin toisena tehtaumlvaumlnauml puolestaan on haumlnen

mukaansa rdquoniin sanotun sakramenttiopinrdquo psykologinen tausta531 Malli osoittaa

kuitenkin myoumls Drewermannin uskonkaumlsityksen individualistiset painotukset

Jokainen loumlytaumlauml haumlnen mukaansa uskon omalla tavallaan Ei ole mitaumlaumln yhteistauml

rdquopelastustietaumlrdquo Subjektiivisten kuvien vaikutuksesta uskon loumlytymiseen haumln ei

kuitenkaan sano mitaumlaumln

527 rdquoIn der Tat liegt die Einzigartigkeit des Christentums nicht in seinen Glaubenssymbolen an sichldquohellipldquoSpezifisch christlich hingegen ist die Betonung der Personalitaumlt und Individualitaumlt in ihrer Synthese mit dem archetypischen Material der Psycheldquo TE II 777 528Taulukko GF I 424 Ks Liite 2 529 ldquoBetrachten wir also die vier verschiedenen Angstformen nebst den ihnen zugeordneten Symbolantwortenldquohellipldquosoldquohellipldquowir werden sehen daszlig alles was wir je als acuteReligionacuteldquohellipldquo kennenlernen an den Voraussetzungen gebunden ist die evolutiv in der Stammesgeschichte des Menschen vorbereitet wurdenldquo GF I 425 GF I 426ndash32 Luvussa 23 olen osoittanut ettauml Drewermann ajattelee inhimillisen ahdistuksen esiintyvaumln neljaumlssauml paumlaumlmuodossa Eksistentiaalinen epaumltoivo yhdistyy niissauml psyykkiseen ahdistuksen muotoihin joita haumln kutsuu myoumls neurooseiksi Haumln selittaumlauml kyseisten ahdistusten ilmenemistauml yhdistaumlmaumlllauml Riemannin uuspsykoanalyysiin (Riemann 1961) ja Kierkegaardin teologiaan tukeutuen Nimitaumln mallia ahdistusmalliksi 530 GF I 476 531 GF I 423

179 Vesi (Wasser) ja ontelo (Houmlhle myoumls luola)voivat toimia Drewermannin

mukaan vapauttavina symboleina skitsoidisille ihmisille Niiden vaikuttavuutta

haumln perustelee syvyyspsykologisesti Haumln tukeutuu perusteluissaan sekauml Freudin

ettauml taumlmaumln viettiteorian omaksuneen psykoanalyytikko Saacutendor Ferenczin532

naumlkemyksiin Syvyyspsykologinen perustelu on sekauml evoluutio- ettauml

yksiloumlpsykologinen tila Ferencziin tukeutuen Drewermann vaumlittaumlauml ettauml

skitsoidisten ihmisten ahdistus on evolutiivinen jaumlaumlnne siitauml ahdistuksesta jota

ihmistauml aikaisemmat olennot kokivat noustessaan merestauml maalle Skitsoidinen

libido ilmentaumlauml pyrkimystauml palauttaa ihmisen alkuperaumlinen onnen 533 Siksi

skitsoidiset ihmiset vapautuvat ahdistuksestaan ainoastaan sellaisten kuvien

avulla jotka vaikuttavat heissauml symbolisen uudelleen syntymisen534 Ihmisten

hengissauml saumlilymisen edellytykset ovat evoluutiokehityksen aikana valinneet

syntymistauml ja uudistumista ilmentaumlvaumlt arkkityyppiset symbolit Siksi ne tunnetaan

sekauml luonnonuskonnoissa ettauml korkeauskonnoissa535

Ferenczi on esittaumlnyt vaumlitteensauml veden symbolien evoluutiokehitykseen

perustuvasta vaikutuksesta ennen nykyistauml evoluutiokaumlsitystauml mutta Drewermann

hyvaumlksyy sen kritiikittauml Taumlmaumln tutkimuksen tehtaumlviin ei kuulu arvioida

psykoanalyyttisten ja evoluutiobiologisten kaumlsitysten yhteensopivuutta mutta

Drewermannin johtopaumlaumltoumlstauml veden symbolien soveltuvuudesta erityisesti

skitsoidisesti ahdistuneiden auttamiseen on kritisoitava Haumln vaumlittaumlauml taumlssauml ettauml

skitsoidinen ahdistus johtuu evoluutiokehityksestauml vaikka haumln muuten pitaumlauml sen

syynauml erityisiauml varhaislapsuuden kokemuksia536 Kaumlsitykset ovat keskenaumlaumln

ristiriidassa ja on vaikea hyvaumlksyauml ajatusta jonka mukaan evolutiivinen vaikutus

toteutuisi vain tietynlaisessa lapsuudessa

Toiseksi Drewermann siis perustelee skitsoidisten ihmisten

uudistumistarvetta psykoanalyyttisesti lapsen ensimmaumlisten elinviikkojen

hylkaumlaumlmiskokemuksilla537 Drewermann ajattelee veden ja ontelon symbolien

kuvaavan sellaista siirtymistauml ahdistuksen tilasta uskon tilaan jolle loumlytyy

vastaavuutta sekauml ihmislajin historiasta ettauml ihmisyksiloumln elaumlmaumlstauml Skitsoidisten

532 Saacutendor Ferenczi (1873ndash1933) on unkarilainen psykoanalyytikko joka teki aluksi laumlheistauml yhteistyoumltauml Freudin kanssa mutta irtautui myoumlhemmin eraumlistauml taumlmaumln kaumlsityksistauml 533 GF I 426 430 534 rdquoAngstloumlsende Inhalte Geborenwerden und Geborgenseinldquo GF I 424 535 GF I 431ndash33 536ldquoDie psychogenetischen Faktoren der Schizoidie sind nach psychoanalytischer Auffassung bereits in den ersten Lebenstagen und -wochen wirksam und bestehen entsprechend dem spaumlteren Selbstgefuumlhl des Schizoiden in schweren affektiven Maumlngelnldquo PM I 158

180

ihmisten on haumlnen mukaansa ahdistuksesta vapautuakseen koettava uudelleen

rdquosyntymiseen sisaumlltyvauml kipu maailmassa olemiseen kuuluva ahdistus (die Angst

des In-der-Welt-Seins) ja elaumlmaumln siirtyminen vedestauml kiinteaumllle maaperaumlllerdquo538

Heideggerilta omaksutun ahdistustermin kaumlyttouml osoittaa ettauml veden kuva ulottaa

Drewermannin mukaan vaikutuksensa koko ihmisen eksistenssiin Haumln olisi

voinut paumlaumltyauml samantapaiseen tulkintaan myoumls Jungiin tukeutumalla Vesi on naumlet

taumlmaumln mukaan eraumls ihmisen tiedostamattoman symboleista539 ontelo taas

muuttumisen ja uudelleen syntymisen symboli540 Drewermann vaumlittaumlauml siis ettauml

rdquooikeatrdquo kuvat vapauttavat sekauml uskonnollisesti ettauml psyykkisesti

Myoumls veden ja ontelon symboleille laumlheiset kuvat kuten kohtu

(Mutterschoss) ovat Drewermannin mukaan pelastavia kuvia541 Taumlstauml ei selviauml

voivatko tyypiltaumlaumln toisenlaisetkin symbolit haumlnen mukaansa auttaa skitsoidista

ihmistauml Drewermann perustelee kohtu- ja ontelosymbolin yhteyttauml vesisymboliin

niiden evoluutioon perustuvalla arkkityyppisyydellauml Haumln ei mainitse sitauml ettauml ne

yhdistetaumlaumln toisiinsa myoumls uskonnollisessa perinteessauml542 Myoumls Jung tulkitsee

ontelon symbolin viittaavan aumlitiin ja siten syntymiseen mutta Drewermann ei

mainitse myoumlskaumlaumln Jungia543 Haumln perustelee naumlkemyksiaumlaumln naumlennaumlisen

sattumanvaraisesti eri syvyyspsykologisten suuntausten edustajien tulkinnoilla ja

evoluutiokehityksellauml Se osoittaa haumlnen etsivaumln perustelunsa omia intuitioitaan

seuraten eikauml pelkaumlstaumlaumln Jungin analyyttisesta psykologiasta

Vesi ja sitauml laumlhellauml olevat symbolit voivat Drewermannin mukaan olla

muutakin kuin ahdistuksesta vapautumisen symboleja ndash ne voivat olla myoumls

itsensauml ahdistuksen symboleja Meri esimerkiksi kuvaa haumlnen mukaansa

ahdistusta kertomuksessa yloumlsnousseen Jeesuksen ilmestymisestauml

opetuslapsilleen Siinauml se on ahdistuksen kuvana youmln ja tyhjyyden kuvien

ohella544 Veden symbolien tulkitseminen tuhoaviksi johtunee taumlssauml tapauksessa

pyrkimyksestauml korostaa sitauml ahdistuksesta vapautumista jonka Jeesuksen

537 GF I 318ndash21 437 538 GF I 437 539 Jung 1976a GW 91 sect 40 Haumln kaumlsittelee vettauml arviolta ainakin tuhannessa koottujen teostensa pykaumllaumlssauml Jung 1994 GW 20 475ndash77 540 Jung 1976a GW 91 sect 240 541 GF I 431 542 Schneider 1979 568ndash69 543 Esim Jung 1976a GW 91 sect 156 544 ldquoacuteWasseracute acuteMeeracute acuteSeeacute und acute Fluszligacute koumlnnen in der Bibel mithin generell Bilder fuumlr die acuteBodenlosigkeitacuteldquohellipldquoeines Lebens ohne Gott seinldquohellipldquoDas Meer ist in diesem Sinne ein Symbol fuumlr die AngstldquohellipldquoInsofern bilden die Symbole von Nacht Leere und See eine thematische Einheitldquo TE II 401

181

ilmestyminen sai aikaan Drewermann naumlyttaumlauml asiayhteydestauml riippuen tulkitsevan

saman symbolin joko ahdistuksesta vapauttavaksi tai ahdistuksen paljastavaksi

kuvaksi Kaikissa tapauksissa veden symbolit ovat kuitenkin haumlnen mukaansa

pelastavia kuvia Drewermann ei tuo ahdistus-kuva-mallissaan esiin sitauml ettauml vesi

esiintyy uskontojen historiassa uudelleen syntymisen lisaumlksi kuoleman

symbolina545

Katolisen kirkon sakramentit saavat Drewermannin mallissa erityisaseman

ahdistuksesta pelastavina kuvina mutta haumln maumlaumlrittelee niiden vaikutuksen toisin

kuin kirkko Kaste on haumlnen mukaansa erityisesti skitsoidisesta ahdistuksesta

pelastava rdquosakramenttirdquo Se on haumlnen mukaansa kristinuskoakin vanhempi

syntymisen ja uudestisyntymisen (Wiedergeburt) symboli546 Se on pelastava

kuva koska sillauml on sekauml objektiivinen ettauml subjektiivinen puolensa Kasteen

subjektiiviseen puoleen kuuluu sen suorittajan rakkaus547 Se taas on

Drewermannin mukaan laumlhtoumlisin Jeesuksesta Vanhasta symbolista tulee haumlnen

mukaansa Jeesukseen uskottaessa olemisen eksistentiaalisen uudestisyntymisen

symboli548 Jeesus vaikuttaa luomansa ilmapiirin vaumllityksellauml pelastavien kuvien

heraumlaumlmiseen549 Haumln pyrki vapauttamaan ihmiset pakonomaisuudestaan ja

saamaan aikaan inhimillisen eksistenssin rdquoneitseellisenrdquo syntymaumln550 Haumln on

tehnyt kasteen symbolista eksistentiaalisesti vapauttavan vaikkei olekaan

asettanut sitauml Drewermann vaumlittaumlauml ristiriitaisesti kasteen olevan yhtaumlaumlltauml

yleisuskonnollinen vapauttava symboli ja toisaalta edellyttaumlvaumln Jeesuksen

545 Eliade 1991 151 546 rdquoDie Taufe als rdquoSakramentldquo GF I 433 Drewermann kaumlyttaumlauml sakramentin kaumlsitettauml lainausmerkein varustettuna tai korvaa sen rituaalin kaumlsitteellauml rdquoDas Bild der Taufe das in der Religionsgeschichte nachweisbar Jahrtausende aumllter ist als das Christentumldquohellipldquoein Symbol fuumlr Geburt und Wiedergeburtldquo GF I 434 547 ldquoDas acuteWasseracute ist ein acuteheiligesacute Symbol des Lebens weil es das Ursprungselement des Lebens war und ist doch heilend wird es nur wenn es Gestalt gewinnt in der Liebe eines anderen Menschen Die objektive archetypische und die subjektive persoumlnliche Seite treten hier zu einer Einheit zusammenldquo GF I 439 548 rdquoDas Bild der Taufeldquohellipldquoaumlndert sich im Umkreis der Person Jesu (beziehungsweise unter den Voraussetzungen des Christusglaubens) ganz entscheidendldquohellipldquoals Symbol einer existentiellen Wiedergeburt des Dasein verdichtet sich in diesem Bild eine Erfahrung die in der Tat uumlber alles entscheidetldquo GF I 434 549 ldquoVon dieser Person (Jesus von Nazareth) laumlsst sich sagen daszlig sie imstande gewesen sein muss ein Klima zu schaffen in dem im Verlauf von Jahrhunderten all die Bilder ins Leben gerufen wurden in denen allein ein Mensch den Weg seiner Ganzwerdung zu finden und von Gott in den ewigen Symbolen der Religion auf heilende Weise traumlumen vermagldquo TE II 770 550 ldquoJesusldquohellipldquodasldquohellipldquoSymbol der acuteTaufeacute zwar nicht acuteeingesetztacute hat wohl aber in seine personale Verbindlichkeit acuteumgesetztacute hatldquo GF I 438 ldquoDas Bild der Taufeldquohellipldquodas aumlndert sich im Umkreis Jesu (beziehungsweise unter den Voraussetzungen des Christusglaubens) ganz entscheidendldquohellip ldquoDiese Umwandlung des Lebens (oder biblisch acuteUmkehracute) des Lebens war das eigentliche acuteProgrammacute Jesu Die Menschen sollten mit dem Blick auf Gott die Faumlhigkeit entwickeln aus den

182

synnyttaumlmaumlauml rakkautta551 Taumlmauml viittaa siihen ettauml Jeesuksen synnyttaumlmaumlllauml

rakkaudella olisi haumlnen mukaansa vaikutusta myoumls kristinuskon ulkopuolella552

Drewermann perustelee kasteen vaikutusta ensiksikin vastaavan kuvan

loumlytymisellauml jokaisen sisimmaumlstauml553 Tulkinta eroaa esimerkiksi Paavalin

tulkinnasta jonka mukaan kasteen perustana ovat Kristuksen kuolema ja

yloumlsnousemus554 Sen sijaan Drewermann vaumlittaumlauml kirkon muuttaneen vanhan

yloumlsnousemuksen kuvan historialliseksi tosiasiaksi ja dogmillaan estaumlneen ihmisiauml

ymmaumlrtaumlmaumlstauml muidenkaan uskontojen rikkaita kuvia555 Kaumlsitys eroaa

vakiintuneesta kristillisestauml kastekaumlsityksestauml556 Kirkollisten kastekaavojen

torjuminen taikauskoisena formalismina edustaa aumlaumlrimmaumlistauml individualismia557

Kasteen vaikutus perustuu siis Drewermannin mukaan siihen ettauml

tunnustetaan sen perustuminen arkkityyppisiin kuviin (Urbilder) Ulkokohtainen

tarkastelu ja kirjanoppinut pohdiskelu sen sijaan tekevaumlt kasteesta minuuden ja

Jumalan loumlytaumlmisen esteen558 Drewermann kiistaumlauml naumlin ex opere operato-

kaumlsityksen559 Samalla haumln mitaumltoumli useimpien ihmisten kristillisen kasteen sillauml

kasteen merkitystauml tarkasteltaneen kaikissa kastepuheissa mutta sen

arkkityyppisyyttauml ei luultavasti kaumlsitellauml ainakaan syvyyspsykologisesti

Toiseksi Drewermann siis perustelee kasteen vaikutusta erityisellauml

rakkaudella jota ei kastajalta ilmeisesti edellytetauml missaumlaumln uskonnollisessa

yhteisoumlssauml Haumln vaumlittaumlauml ettauml kuka tahansa hellaumlsti ja voimakkaasti rakastava

ihminen jopa ei-kristitty sopii kastamaan toisen560 Rakkaus on siis kastamisen

ainoa edellytys Sitauml haumln ei kaumlsittele onko ennen Jeesusta ollut tarjolla sellaista

Zwaumlngen der vermeintlichen Realitaumlt dieser acuteWeltacute herauszutreten und ihr Leben noch einmal anders anzupacken als bisher ndash eine wirklich acutejungfraumluliche Geburtacute des Existenz ldquo GF I 434 551 GF I 432ndash33 552 Jeesuksen vaikutuksesta uskon syntymiseen ks luku 44 553 ldquoTheologischldquohellipldquowird man betonen duumlrfen daszlig es gerade diese acuteBilderacute sind die verdienen daszlig man ihnen auch eine umlobjektiveacute Wahrheit zutrautldquo Barke 157ldquo Das bleibende acuteWortacute Gottes in den Bildern der menschlichen Psycheldquo TE II 20 554 Room 6 3ndash4 555 Glaube 224ndash25 556 Esim Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 1227 557 GF I 438 vrt esim Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 1213 558 SB III 531 559 Ex opere operato -kaumlsitys (suoritetun toimituksen perusteella) on katolisen dogmatiikan kaumlsitys jonka mukaan sakramentin objektiivinen vaikutus on riippumaton sen suorittajan ja vastaanottajan asenteesta Ne vaikuttavat Kristuksen pelastustyoumln perusteella Sakramenttien hedelmaumlt kuitenkin riippuvat myoumls vastaanottajan sisaumlisestauml asenteesta Tarkemmin ks Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 1127ndash1128 sect 1131 560 ldquoJeder Mensch unabhaumlngig von seiner kulturellen und Religioumlsen Herkunft der einen so liebt daszlig er ihm wird rdquozaumlrtlichrdquohelliprdquosanftrdquohelliprdquostarkrdquohelliprdquomitreiszligendrdquohelliprdquobergendrdquohelliprdquoberuhigendrdquo

183

rakkautta Haumln rinnastaa kyllauml kristillisen kasteen kaikkiin sellaisin riitteihin

joissa kaumlytetaumlaumln vettauml mutta haumln ei vertaa sen pelastavaa vaikutusta muissa

yhteyksissauml esiintyvien veden ja ontelon symbolien vaikutukseen Haumln ei

myoumlskaumlaumln kaumlsittele sitauml ovatko kaste ja sitauml vastaavat riitit mahdollisesti

ainutkertaisia Ilmeisesti veden kuviin ja kasteeseenkin voidaan haumlnen mukaansa

turvautua aina kun elaumlmauml ahdistaa

Drewermann ei pohdi sitauml onko kaste vaumllttaumlmaumltoumln Jumala-yhteyden

saavuttamiseksi On kuitenkin paumlaumlteltaumlvissauml ettei kaste ole haumlnen mukaansa

vaumllttaumlmaumltoumln koska muualtakin loumlytyvaumlt veden symbolit vaikuttavat uudistavasti

Haumln ei myoumlskaumlaumln kaumlsittele veden symbolien vaikutusta muihin kuin skitsoidisesti

ahdistuneisiin Ovatko kaste ja sille laumlheiset symbolit sitten ainoita kuvia jotka

voivat auttaa ahdistunutta skitsoidista ihmistauml Taumlhaumln kysymykseen Drewermann

vastaa vain epaumlsuorasti Haumln korostaa ettauml uskonnollisten symbolien pyhyyden

hyvaumlksymisellauml on seurauksensa Se johtaa kaiken sellaisen hyvaumlksymiseen joka

kertoo toisesta taumltauml maailmaa todellisemmasta maailmasta561 Haumln ajattelee taumlstauml

paumlaumltellen ahdistus-kuva -mallin symbolien olevan vain esimerkkejauml niistauml

symboleista jotka voivat auttaa skitsoidisia ihmisiauml Kasteella ei siten haumlnen

mukaansa ole erityisasemaa pelastavana kuvana

Depressiivisestauml ahdistuksesta vapauttavat kuvat Drewermann liittaumlauml puun

(Baum) vuoren (Berg) ja pyhaumln aterian (heiliges Mahl) symboleihin562 Niidenkin

vaikuttavuutta haumln perustelee syvyyspsykologisesti sekauml yksilouml- ettauml

evoluutiopsykologialla Yksiloumlpsykologinen perustelu liittyy vahvimmin aterian

symboliin Se tarjoaa haumlnen mukaansa ratkaisun rintaruokinnassa syntyvaumlaumln

syyllisyydentunteeseen jossa imevaumlinen kokee vahingoittavansa aumlitiaumlaumln Perustelu

on psykoanalyyttinen563 Etologiaan vetoamalla haumln puolestaan perustelee

syyllisyydentunteen johtuvan siitauml ettauml ihmissuku on hengissauml pysyaumlkseen

joutunut tappamaan elaumlimiauml564 Drewermann maumlaumlrittelee naumlin depressiivisen

ihmisen pelastuksen tarpeen myoumls inhimillisestauml eksistenssistauml kaumlsin

Depressiivisestauml ahdistuksesta kaumlrsivauml kaipaa haumlnen mukaansa ennen muuta

hellipldquogewinnt die Faumlhigkeit das Leben einer anderen Menschen noch einmal zu veraumlndernldquohellipldquohat die Kraft einen anderen Menschen zu taufen wenn man so willldquo GF I 438 561 ldquoWer von umlheiligen Symbolenacute im Raum der Religion spricht der geraumlt wie von selbst zum Protest gegenuumlber der Zerstoumlrung all der acuteDingeacute die uns reden koumlnnten und moumlchten von einer anderen wahreren Welt die wir brauchen um auf dieser Erde weniger zerstoumlrerisch heimisch zu erdenldquo GF I 443 562 GF I 424 Liite 2 563 SB II 189ndash191

184

hyvaumlksyntaumlauml Haumln toivoo tulevansa hyvaumlksytyksi aumlaumlrellisenauml ihmisenauml jonka ei

tarvitse tuntea syyllisyyttauml olemassaolostaan565 Se ettauml etologia synnyttaumlisi

depressiivistauml ahdistusta juuri niissauml ihmisissauml joiden depressiivisyys

Drewermannin mukaan juontuu noin kahdeksan kuukauden iaumlstauml 566 on yhtauml

ristiriitaista kuin skitsoidisen ahdistuksen perustelu evoluutiokehityksellauml

Aterian kuva naumlyttaumlytyy Drewermannin mukaan selvimmin kristillisessauml

ehtoollisessa Haumln torjuu Freudin vaumlitteen jonka mukaan ehtoollinen olisi

alkukantaisen toteemiaterian toisinto Kuva ateriayhteydestauml ja ehtoollisrituaali

eivaumlt siten haumlnen mukaansa perustu syyllisten yritykseen sovittaa rikkomuksensa

kuten Freud vaumlittaumlauml Ehtoollinen perustuu sen sijaan pyhaumln aterian turvallisuutta

tuottavaan kuvaan jossa surmattu Jumala antaa itsensauml ihmisten ravinnoksi567

Drewermann ajattelee ehtoollisen vaikuttavan ihmisiin niin kuin aumliti sulkiessaan

lapsen syliinsauml568 Se on siksi pikkulapsi-iaumlssauml syntyneestauml ahdistuksesta

vapauttava rituaali ja kuva (Bild des Abendmahles) joka antaa elaumlmisen

rohkeutta569

Jeesus on Drewermannin mukaan uudistanut ehtoollisen aterioimalla

syntisten kanssa vaikkei haumln olekaan sitauml asettanut570 Ehtoollinen merkitsi

Drewermannin mukaan Jeesukselle kiitollisuutta siitauml ettauml olemme olemassa ja

syyllisyyttaumlmme suuremman hyvyyden kohteina Haumln torjuu naumlin katolisen kirkon

ehtoollisopetuksen vaikka arvostaakin ehtoollista ateriayhteytenauml571 Haumln kieltaumlauml

564 GF I 454ndash55 565 ldquoWirklich die Religion allein den Depressiven von seinen furchtbaren alles menschliche Maszlig uumlbersteigenden Schuldgefuumlhlen heilen kann Die fundamentale Angst des Depressiven schon durch sein bloszliges Dasein schuldig zu sein kann erst verschwinden wenn der Depressive am Grund seines Daseins eine Macht annehmen und erfahren lernt die gerade ihn in seiner Endlichkeit meint und will Gerade der Depressive braucht mit seinem aumluszligerst feinen Gespuumlr fuumlr die Wertlosigkeit und Nichtigkeit von allem Nicht-Ewigen und Vergaumlnglichen den Glauben an die Macht die gerade das Endliche und Zeitliche in seiner Begrenztheit mit Wert und Groumlszlige umkleidetldquo PM I 154 566ldquoDer biblische Text bedient sich eines Mythos der den Vorgang schildert wie jeder Mensch notwendig zum ersten Mal in das Gefuumlhl der Schuld hineingeraumlt wie er aus einer Ureinheit seiner oralen Gier wegen vertrieben wird und wie er dies nicht anders denn als Strafe fuumlr seine Schuld empfinden kannldquo SB II192 567 rdquoDie Antwort welche die Religionldquohellipldquozu geben versucht bestehtldquohellipldquoin der Formulierung eines Symbols beziehungsweise eines symbolischen Tuns eines Rituals und zwar eben des Bildes einer Mahlgemeinschaft in welcher der getoumltete Gott sich selber zur Speise gibtldquo GF I 455ndash57 568 GF I 457 569 rdquoWenn irgend etwas im Erfahrungsraum des Religioumlsen so istldquohellipldquodas Bild des Abendmahles eine solche Ermoumlglichung und Ermaumlchtigung zum Sein angesichts des tragischen Schuldigseinmuumlssens inmitten der Welt wie sie istldquo GF I 458 570 Juutalaisuutensa vuoksi Jeesus ei Drewermannin mukaan olisi voinut asettaa pakanallisiin veren juomisen ja lihan syoumlmisen motiiveihin perustuvaa rituaalia GF I 458 571 rdquoIhm lag nicht an der Einrichtung neuer Institutionen und acutesakramentaler ZeichenacuteldquohellipldquoDas war die Art Jesu acuteEucharistieacute zu feiern ndash als eine Mahlgemeinschaft der Dankbarkeit fuumlr das

185

1 korinttilaiskirjeessauml572 mainitun perimaumltiedon ehtoollisen asettamisesta vaikka

pitaumlauml muuten kiinni Jeesus Nasaretilaisen historiallisuudesta573 Ehtoollista koskee

haumlnen mukaansa ilmeisesti sama kuin kastetta se vapauttaa ahdistuksesta vain jos

ymmaumlrretaumlaumln sen perustuvan ihmisen sisimmaumlstaumlkin loumlytyvaumlaumln kuvaan

Uskon yhteys Kristukseen syntyy Drewermannin mukaan ehtoollisen

sakramentissa koska Jeesus on integroinut persoonaansa arkkityyppiset kuvat574

Haumln maumlaumlrittelee siis sekauml kasteen ettauml ehtoollisen vaikutuksen perustuvan osittain

Jeesuksen ainutlaatuisuuteen Viittaako haumln naumlin vaumlittaumlessaumlaumln ehkauml Raamatun

ajatukseen Jeesuksesta Jumalan kuvana eli Jeesuksen pre-eksistenssiin ja

jumaluuteen575 Vai korostaako haumln Jeesuksen olevan uskon loumlytaumlnyt ihminen

Drewermann jaumlttaumlauml vastaamatta naumlihin kysymyksiin576

Myoumls puusymbolin vaikuttavuutta Drewermann perustelee sekauml evoluutio-

ettauml yksiloumlpsykologisesti Symbolin rdquoaumlidillisyydenrdquo osoittaa haumlnen mukaansa sekauml

ihmislasten ettauml apinanpoikasten kaumlyttaumlytyminen aumliti tai emo on ensimmaumlinen

rdquopuurdquo josta pienokainen hakee turvaa577 Yksiloumlpsykologinen perustelu tukeutuu

Jungin tulkintaan578 mutta Drewermann ei mainitse Jungia

Evoluutiopsykologinen perustelu puolestaan tukeutuu ihmisten esi-isien puissa

asumiseen Niistauml on tullut haumlnen mukaansa turvallisuuden (Geborgenheit)

symboleja koska ne ovat esi-isiemme alkuperaumlistauml elinympaumlristoumlauml579 Se ettauml

puusymboli auttaisi erityisesti vaikuttaa vaumlkinaumliseltauml yritykseltauml yhdistaumlauml

evoluutiobiologiaa ja syvyyspsykologiaa

unverdiente Geschenk des Daseins und fuumlr eine Guumlte die groumlszliger ist als alle Angst und als alle Schuldldquo GF I 458ndash59 Kirkon ainoa ansio on Drewermannin mukaan taumlssauml yhteydessauml se ettauml kirkko on sublimoinut ehtoollisen arkaistisen sisaumllloumln rdquoVeretoumlnrdquo uhri on haumlnen mukaansa kyseistauml sublimaatiota sillauml uhriajatus pitaumlisi haumlnen mielestaumlaumln kokonaan unohtaa ehtoollisen yhteydessauml GF I 458ndash59 572 1 Kor 11 23ndash26 573 rdquoDenn so wenig auch die Jesusuumlberlieferung des Neuen Testamentes mit dem historischen Jesus von Nazareth zu tun haben mag so zeigt doch gerade die Tiefenpsychologie dass sich die Symbole und Symbolerzaumlhlungen dieser Uumlberlieferung niemals von innen her zu traumlumen und mitzuteilen vermocht haumltten ohne ein Feld des Vertrauens wie es nur um das Zentrum einer historischen Person entstehen kann und konnteldquo TE II 770 574 rdquoDass die vorgegebenen Bilder die Person Jesu deuten und dass die Person Jesu die vorgegebenen Bilder deutet und erneut geht auch an dieser Stelle darum dass die archetypische Symbolsprache personal integriert werden muss um vermenschlichend wirken zu koumlnnenldquo GF I 458 575 Kol 1 15 576 Jeesuksen merkityksestauml uskon heraumlttaumljaumlnauml ks Luku 44 577 GF I 443 452 578 rdquoMan haumlngt an der Mutterldquo Jung 1973 GW 5 659 579 ldquoJeder Baum zu einem Symbol beziehungsweise zu einem religioumlsen Versprechen gedeiht daszlig es inmitten der existentiellen Ungesichertheit des menschlichen Daseins doch so etwas geben koumlnnte wie eine Sphaumlre der Sicherheit jenseits der Weltldquo GF I 445

186 Uskonnollisia symboleja puut eivaumlt Drewermannin mukaan kuitenkaan ole

esi-isien puihin tukeutumisen vuoksi Haumln naumlet ajattelee ettei mikaumlaumln luontoon

kuuluva pysty rauhoittamaan ihmisen eksistentiaalista ahdistusta Turvallisuuden

symboleja puista on sen sijaan tullut ahdistuksen vuoksi Drewermann vaumlittaumlauml

yleistaumlvaumlsti ettauml ihmisolemukseen kuuluva eksistentiaalinen ahdistus muuttaa

ihmisen ympaumlristoumlstauml loumlytyvaumlt symbolit pelastaviksi kuviksi580 Koettu ahdistus

tekee siten haumlnen mukaansa kuvista vaikuttavia siinauml missauml koettu rakkauskin

Haumln naumlyttaumlauml ajattelevan ettauml ihmiset voivat puiden lisaumlksi loumlytaumlauml ympaumlristoumlstaumlaumln

muitakin kohteita uudistumisensa vaumllineiksi Esimerkiksi uushenkisyydestauml

tunnettu puiden halaaminen tai kiviterapia voisi silloin toimia eksistentiaalisesta ja

psyykkisestauml ahdistuksesta vapauttavana rituaalina Puuta haumln naumlyttaumlauml pitaumlvaumln

suorastaan jumaluuden (Gottheit) symbolina jonkalaisena sitauml pidetaumlaumln myoumls

monissa uskonnoissa581

Ihmisellauml on siis Drewermannin mukaan kyky loumlytaumlauml ympaumlristoumlstaumlaumln

ahdistuksesta vapauttavia symboleja mutta haumln ei kaumlsittele sitauml mihin taumlmauml kyky

perustuu Olettavasti haumln ajattelee syyksi sen ettauml ihmisen kollektiivisesta

tiedostamattomasta loumlytyvaumlt vastaavat symbolit Pelastavien symbolien ja niihin

perustuvien rituaalien maumlaumlraumlauml ei taumlstauml paumlaumltellen voi mitenkaumlaumln rajata Ajatus

edustaa uushenkistauml luonnon sielullistamista Vastaavia uushenkisiauml rituaaleja voi

verrata myoumls gnostilaisiin sakramentteihin jotka poikkesivat alkukirkon pyhistauml

toimituksista582

Kristillisen ristisymboli on Drewermannin mukaan sukua

yleisuskonnolliselle puusymbolille loumlytyyhaumln sen taustalta koko kosmosta

kannatteleva puu Eliadekin ymmaumlrtaumlauml vaikutussuhteen naumlin 583 Ristinpuun

vaikuttavuus on Drewermannin mukaan perusteltavissa puun symboliikalla koska

risti on merkkinauml paljon kristinuskoa vanhempi symboli584 Taumlmaumlkin symboli on

haumlnen mukaansa kuitenkin saanut kasteen ja ehtoollisen tavoin uutta sisaumlltoumlauml

Jeesuksen vaikutuksesta Vanha ristisymboli on myoumls antanut merkityksen

580 rdquoSymbole einer transzendenten Hoffnungldquohellipldquoes ist die geistige Entwurzelung der menschlichen Existenz die eine Frage an die Natur richtet auf die prinzipiell keinen acutenaturhafteacute Antwort geben kann es ist unsere eigene unendlich gewordene Angst die das Bewuszligtsein dahin treibt Zuflucht an jener Staumltte zu suchen da auch in Vorzeiten Angst durch Naumlhe von Baumlumen beruhigen moumlchteldquo GF I 445 581 GF I 445 Lurker 1973 39 582 Pearson 2005 86 583 GF I 448 Eliade 199144 584 rdquoNur vor diesem Hintergrund der mythischen Baumlume versteht man die Bedeutung des Kreuzesldquo GF I 449 rdquomit seinem acutenaturhaftenacute Trostrdquo GF I 450 GF I 449

187

Jeesuksen ristiinnaulitsemiselle mutta Jeesus on historian henkiloumlnauml toisaalta

lisaumlnnyt taumlhaumln symboliin sisaumlltoumlauml Haumln on antanut ristille aivan eri merkityksen

kuin myoumlhemmaumlt teologiset selitykset tehdessaumlaumln kidutuksen symbolista

pelastuksen merkin585 Risti on Drewermannin mukaan pelastava kuva uudelleen

tulkittuina arkkityyppisenauml symbolina

Ristisymbolin vaikuttavuutta Drewermann perustelee ensiksi sillauml mitauml

Jeesukselle tapahtui Haumlnen mukaansa on ambivalenttia ettauml mies naulataan

puuhun joka on naisellinen symboli Haumln tulkitsee Jungiin tukeutuen ristin

kuvaavan integraatiota jossa minauml (Ich) uhraa itsensauml jotta minuus (Selbst)

loumlytyisi586 Haumln ei kuitenkaan viittaa perusteluksi Jungin tekstiin587 Drewermann

ajattelee Jeesuksen uudistaneen ristisymbolin osoittamalla ettauml aumlidin

ambivalenttisen kuvan takaa loumlytyy rakastava Jumala588 Toiseksi Jeesus on haumlnen

mukaansa lisaumlnnyt ristisymboliin uskonnollista sisaumlltoumlauml ihmisiin tekemaumlllaumlaumln

vaikutuksella Haumlnen uskonsa (Zuversicht) oli naumlet taumlysin erilaista kuin

valtaapitaumlvien usko Drewermann vaumlittaumlauml ettauml Jeesus ei ahdistunut kohdatessaan

kuoleman vaan saumlilytti aina uskonsa Krusifiksi on haumlnen mukaansa sen taumlhden

kuolemaa uhmaavan pelottomuuden symboli joka kumoaa paratiisin puuta

koskevan laumlhestymiskiellon589

Myoumls vuorisymbolin vaikutusta Drewermann perustelee

evoluutiopsykologisesti Puu- ja vuorisymbolien vastaavuus ilmenee haumlnen

mukaansa esimerkiksi siinauml ettauml monet apinalajit ovat siirtyneet puiden latvoilta

vuorien huipuille Taumlmaumln haumln ajattelee selittaumlvaumln sitauml ettauml useissa uskonnoissa on

pyhiauml vuoria590 Haumln on naumlin johdonmukainen evoluutioon perustuvan selityksen

suosimisessa Haumln ei hyvaumlksy uskontotieteellistauml perustelua jonka mukaan vuoret

on koettu naumlkymaumlttoumlmaumln Jumalan asuinpaikoiksi koska ne kohoavat taivasta

kohti591 Samat aterian puun ja vuoren symbolit vaikuttavat Drewermannin

mukaan eri uskontojen symboleina myoumls kristikunnan ulkopuolella Sekauml

585 GF I 449ndash50 Drewermann vaumlittaumlauml Jeesuksen kuoleman johtuneen haumlnen uudistuspyrkimyksistaumlaumln Jeesus joutuirdquo isaumlllistenrdquo voimien kaumlsiin juuri siksi ettauml haumln pyrki muuttamaan Jumala-kaumlsitystauml rdquoaumlidilliseksirdquo 586 ldquoIn diese Richtung liest sich vor allem die subjektale Deutung die C G JUNG der Kreuzessymbolik gegeben hat er sah in ihr ein Bild der Integration indem das Ich sich opfert um sein Selbst zu findenldquoGF I 453 587 Jungin mukaan risti symboloi ihmisen minuutta (Selbst) eli kokonaisuutta (Ganzheit) joka koostuu vastakohtaisuuksista Jung 1973 GW 5 sect 460 588 GF I 454 589 DMK II 658ndash59 GF I 454 590 GF I 446 591 Lurker 1973 44ndash45

188

depressiivistauml ahdistuksesta ettauml muista ahdistuksista vapauttavia kuvia on haumlnen

mukaansa selvaumlstikin paljon koska haumln ajattelee ahdistuneisuuden auttavan siitauml

vapauttavien kuvien loumlytaumlmistauml592 Haumlnen mainitsemansa symbolit ovat ilmeisesti

vain esimerkkejauml depressiivisestauml ahdistuksesta vapauttavista kuvista

Pakkoneuroottisesta ahdistuksesta pelastava kuva on Drewermannin

mukaan leikki (peli tai naumlytelmauml Spiel) joka vapauttaa sekauml eksistentiaalisesta

ettauml psyykkisestauml ahdistuksesta593 Haumln pitaumlauml pakkoneuroottisuutta vain

ihmisyyteen kuuluvana ilmioumlnauml ja arvioi ettei sillauml ole niin pitkaumlauml historiaa kuin

skitsoidisuudella ja depressiivisyydellauml Leikin merkitystauml haumln perustelee

vertailemalla elaumlinten ja ihmisten kehitystauml Elaumlimet ovat haumlnen mukaansa aina

vaumllttaumlneet pakkoneuroottisuuden koska leikkiminen on vaistotoiminto joka

vapauttaa ne pelosta594 Drewermann ohittaa yleisesti tunnetut tosiasiat

haumliriintyneiden elaumlinten pakonomaisesta kaumlyttaumlytymisestauml Ihmisen kyky leikkiauml ja

leikin vapauttava vaikutus perustuu haumlnen mukaansa perimaumlaumln Haumln pitaumlauml kiinni

leikin evoluutiosta ja vastustaa tunnettua kulttuurihistorioitsijaa Johan Huizingaa

jonka mukaan leikkimistauml ei voi tyhjentaumlvaumlsti selittaumlauml biologian avulla595Yhtauml

hyvin Drewermann olisi voinut perustella kaumlsitystaumlaumln leikistauml viittaamalla Jungiin

jonka mukaan jo varhaiskantaisissa uskonnoissa ilmenevauml naumlytelmaumlllisyys

(spielerisch) kumpuaa ihmisluonnosta596 Huizingan kanssa Drewermann on

samaa mieltauml leikin kulttuurikehitystauml eteenpaumlin vieneestauml vaikutuksesta597

Pakkoneurootikon on Drewermannin mukaan opittava leikin avulla kestaumlmaumlaumln

epaumlvarmuutta ja suorastaan nauttimaan sen mukanaan tuomasta jaumlnnityksestauml598

Selitys leikin vaikuttavuudesta on syvyyspsykologinen Drewermannin selitys

leikin vapauttavasta vaikutuksesta ei naumlyttaumlisi ainakaan Huizingan mukaan olevan

perusteltavissa evoluutiokehityksellauml Ristiriitaista on myoumls ajatella etteivaumlt

esimerkiksi pelit ja naumlytelmaumlt viehaumlttaumlisi muitakin kuin pakkoneuroottisia ihmisiauml

592 rdquoSymbole einer transzendenten Hoffnungldquohellipldquoes ist die geistige Entwurzelung der menschlichen Existenz die eine Frage an die Natur richtet auf die prinzipiell keinen acutenaturhafteacute Antwort geben kann es ist unsere eigene unendlich gewordene Angst die das Bewuszligtsein dahin treibt Zuflucht an jener Staumltte zu suchen da auch in Vorzeiten Angst durch Naumlhe von Baumlumen beruhigen moumlchteldquo GF I 445 593 GF I 424 460 467 Saksan sanan rdquoSpielrdquo kaumlaumlntaumlminen aiheuttaa taumlssauml ongelmia Se on kaumlaumlnnetty taumlssauml luvussa sanoilla leikki peli ja naumlytelmauml rdquoAus Angst vor sich selbst rdquoGF I 469 rdquoPsychologischrdquohelliprdquoAngstfreiheitrdquohelliprdquozur Folge rdquoGF I 466 594 ldquoGehoumlrt zum Spielen neben einer gewissen Triebentlastung auch eine gewisse Angstfreiheitldquo GF I 465 595 GF I 465 jossa viittaus Huizingaan Huizinga 1947 16 596 Jung 1967 GW 8 sect 91ndash95 597 GF I 465ndash66 Huizinga 1947 16ndash19 598 GF I 466

189 Drewermann pitaumlauml eri uskontojen initiaatioriittejauml pakkoneuroottisesta

vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivosta vapauttavina kuvina599 Uskontojen myytit ja

niihin pohjautuvat riitit ovat haumlnen mukaansa rdquonaumlytelmiaumlrdquo joiden on pysyttaumlvauml

arvoituksina600 Naumlin haumln torjuu esimerkiksi Raamatun luomiskertomuksen

kirkollisen tulkinnan ja hyvaumlksyy uskontotieteellisen tulkinnan601 Haumln tukeutuu

kulttuuriantropologiseen kaumlsitykseen leikin ja kultin sukulaisuudesta602Riitteihin

pohjautuvat uskonnollisten kultit vaativat Drewermannin mukaan leikkiin

antautumista (sich selbst acuteaufs Spiel zu setzenacute)603

Uskonnollisilla kulteilla on Drewermannin mukaan sekauml psykologisesti ettauml

eksistentiaalisesti vaikuttava ulottuvuutensa Niiden yksiloumlllinen ja yhteisoumlllinen

merkitys sisaumlltyy siihen ettauml ne auttavat nuoria irtautumaan vanhemmistaan

Toiseksi initiaatioriitit auttavat haumlnen mukaansa heitauml turvautumaan jumalallisiin

voimiin (goumlttlichen Kraumlfte)604 Sen haumln ajattelee ilmeisesti koskevan kaikkia

rdquonaumlytelmaumlllisiaumlrdquo pelastavia kuvia Myoumls katolinen konfirmaation eli voitelun

sakramentti on Drewermannin mukaan initiaatioriitti joka lieventaumlauml uuden

elaumlmaumlnvaiheen edessauml tunnettua ahdistusta Riittien avulla vapautumisen selittaumlvaumlt

haumlnen mukaansa uskontopsykologia ja sosiaalipsykologia ndash dogmatiikkaa siihen

ei tarvita 605 Ulkokohtainen tarkastelu ja kirjanoppinut pohdiskelu sen sijaan tekee

voitelun sakramentista minuuden ja Jumalan loumlytaumlmisen esteen606

Konfirmaatiosakramentin vaikutus perustuu Drewermannin mukaan

Jeesuksen toimintaan maan paumlaumlllauml vaikka Jeesus ei olekaan asettanut sitauml Haumln on

nimittaumlin uudistanut konfirmaation kuten haumln on uudistanut kasteen ja

ehtoollisenkin Haumln on kutsunut ihmisiauml itsenaumliseen ja vastuulliseen elaumlmaumlaumln

599 GF I 473 600 GF I 467-68 rdquoEs heiszligt demnach die religioumlse Sprache den Mythos in seiner Entstehung wie eine Sprachform miszligverstehen wenn man ihn als eine eindeutige (historische oder metaphysische) Information acuteernstacute zu nehmen sucht man kann seine acuteWahrheitacute nur verstehen indem man ihn als ein Raumltsel stehen laumlszligt und spielerisch mit ihm umgehtrdquo GF I 468 601 Uskontotieteessauml myytti maumlaumlritellaumlaumln kertomukseksi joka kuvaa sellaisia tapahtumia jotka eivaumlt sijoitu mitenkaumlaumln reaaliseen aikaan Myytti ilmaisee elaumlmaumlnkatsomusta J Sloslashk 1960 1263 602 Rosenfeld 1979 534ndash55 603 GF I 469 604 GF I 475 605 rdquoIn der katholischen Kirche zum Beispiel findet eine solche Initiations-Feierlichkeit statt unter dem Namen acuteFirmungacuteldquohellipldquoso bleibt auszligerhalb der Dogmatik rein religionspsychologisch immer noch eine rituelle Spielhandlung uumlbrig die ihres Sinns nicht gaumlnzlich entbehrt Es gilt sozialpsychologisch die Angst zu uumlberwinden die sich der Kohaumlrenz des Alten und des neuen verweigern koumlnnte es gilt die Angst des Uumlbergangs zu mildern durch ein Verfahren neuer EinordnungldquohellipldquoNatuumlrlich ist esldquohellipldquoabsurd den historischen Jesus von Nazareth zu bemuumlhen um so etwas wie eine acuteEinsetzungacute von Firmung oder Konfirmation konstruieren wollenldquo GF I 474ndash75 606 SB III 531

190

jossa aikuisen on hyvaumlksyttaumlvauml lapsenomaisuutensa Drewermann ajattelee

initiaation arkkityyppisen rituaalin auttavan esimerkiksi konfirmaatiossa ottamaan

todesta Jeesuksen persoonan ja haumlnen sanomansa607 Rakkaudellinen ilmapiiri on

silloin kuitenkin avun saamisen edellytyksenauml608 Myoumls jumalanpalveluksella on

Drewermannin mukaan merkittaumlvauml yhteisoumlllinen vaikutus Se on haumlnen mukaansa

Jumalan edessauml tapahtuva naumlytelmauml jonka tarkoituksena on liittaumlauml ihmisiauml yhteen

ja vapauttaa opin aiheuttamasta ahdistuksesta609 Katolista muuttumisoppia ja

messu-uhrioppia Drewermann ei hyvaumlksy610 Haumln vetoaa perusteluksi Jungin

kaumlsitykseen jonka mukaan riittejauml ja dogmeja ei aina koeta sisaumlisesti vaan kaumlsitys

niiden merkityksestauml omaksutaan ulkokohtaisina faktoina Haumln muuntaa kuitenkin

Jungin ei-toivotuksi esittaumlmaumln tilanteen yleispaumltevaumlksi saumlaumlnnoumlksi siitauml mitauml

messussa koetaan611 Drewermann rinnastaa konfirmaation kasteen ja ehtoollisen

tavoin muiden uskontojen initiaatiomenoihin Myoumls kristinuskon ulkopuolelta

loumlytyy siten haumlnen mukaansa pakkoneuroottisuudesta vapauttavia rituaaleja

Haumlnen mainitsemansa kuvat ovat vain eraumlitauml esimerkkejauml pakkoneuroosista

pelastavista kuvista

Hysteerisestauml ahdistuksesta pelastaa Drewermannin mukaan pyhien haumliden

(Heilige Hochzeit) kuva Pelastavasta kuvasta sopii siten haumlnen mukaansa kaumlyttaumlauml

samaa nimitystauml kuin temppeliprostituutiosta612 Pyhien haumliden kuvalla on haumlnen

mukaansa sekauml biologinen ettauml psykologinen kehityshistoriansa ja avioliitto (Ehe)

on taumlmaumln kuvan rituaalinen ilmenemismuoto Rakkaus on ensiksikin evoluution

tuotos613 Toiseksi pyhien haumliden kuvalla on yksiloumlpsykologinen perustelunsa

avioliitto on sakramentti rakkaudellisen antautumisen (liebender Hingabe) vuoksi

joka on samalla kokemus Jumalan rakkaudesta614 Perustelun taustana on ehkauml

607 rdquoDabei fuumlgt die Gestalt Jesu dem uumlberkommenen Bilde allerdings ein unerwartet Neues

hinzuldquohellipldquoEs war der zentrale Inhalt der Botschaft Jesu die Menschen zu einem solchen Spielen

ihres Daseins zu verleiten indem er die angstbefreiende Bedingung lebte und verkuumlndete die eine solche Einstellung ermoumlglicht das kindliche Vertrauen eines Erwachsenen in die Naumlhe Gottesldquo GF I 476ndash77 608 rdquoDas kindliche Vertrauen eines Erwachsenen in die Naumlhe Gottesldquo GF I 477 609 rdquoZu solcher Toleranz ist faumlhig wer den kultischen Teil des Gottesdienstes als das zu sehen vermag was er ist als ein Spiel vor Gott das Menschen miteinander verbindenldquohellipldquosollte Das Spiel loumlst die Angst auf die das Dogma schafftrdquo GF I 472 610 GF I 469ndash70 611 GF I 470 Jung 1963 GW 11 sect 413 612 Hieros gamos eli pyhauml avioliitto on merkinnyt monissa uskonnoissa jumalan ja ihmisen pariutumista Sitauml on pidetty uskonnollisesti vaikuttavan mysteerinauml Jumalaa ovat taumllloumlin edustaneet kuninkaat papit tai temppelineidot Lurker 1973 151 613 rdquoDie uralten mythischen Bildern einer Heiligen Hochzeit doch auch diese haben eine lange biologische und psychologische Vorgeschichteldquo GF I 480 Taulukko GF I 424 Ks Liite 2 614 GF I 496 rdquoDie Religion deutet diese absolute Bejahung der liebe als Erfahrung jener absoluten Liebe die Gott selber istldquo GF I 497

191

syvyyspsykologinen kaumlsitys sublimaatiosta Pyhien haumliden kuva loumlytyy

Drewermannin mukaan myoumls uskonnon taantumamuodoista esimerkiksi

jumalaistaruista muista taruista ja saduista615

Tulkintansa perusteluksi Drewermann viittaa Jungin kaumlsitykseen ihmisen

minaumln ja tiedostamattoman suhteesta ja taumlmaumln alkemiaan perustuvaan tulkintaan

pyhistauml haumlistauml (hieros gamos)616Haumln siis viittaa sellaiseen Jungin kaumlsitykseen

jolla taumlmauml itse kertoo olevan gnostilainen tausta 617Jungin mukaan pyhien haumliden

arkkityyppisyydessauml sulautuvat miehinen ja naisellinen yhdeksi kokonaisuudeksi

jossa ei enaumlauml ole vastakkaisuutta618 Drewermann ei taumltauml sen enempaumlauml kuin

muitakaan pelastavia kuvia tulkitessaan pyri osoittamaan niiden mahdollista

gnostilaisuutta Haumlnen tulkinnassaan on kuitenkin yhteyksiauml esimerkiksi

gnostilaiseen rdquomorsiushuoneen sakramenttiinrdquo Filippuksen evankeliumin mukaan

morsiushuoneessa on lunastus morsiushuoneen lapsella on kyky naumlhdauml sisaumlisesti

kukaan ei pysty ahdistamaan haumlntauml ja haumln loumlytaumlauml jo maailmassa ollessaan totuuden

vertauskuvien avulla619

Katolista avioliiton sakramenttia Drewermann ei pidauml oikeana pyhien

haumliden kuvana koska haumln ajattelee sen perustuvan patriarkaaliseen Jumala-

kaumlsitykseen620 Mitaumlaumln muuta hysteerisestauml ahdistuksesta vapauttavaa kuvaa haumln ei

mallissaan esitauml Onko hysteerisestauml ahdistuksesta vapautumiseen siis tarjolla vain

yksi ainoa pelastava kuva

Yksiloumlpsykologisesti Drewermann perustelee pyhien haumliden kuvaa myoumls

hysteerisen ihmisen erityisellauml rakkauden tarpeella621 Taumlllainen ihminen pakenee

rdquoomasta olemisestaanrdquo itselleen vieraisiin rooleihin ja jumaloi rakkautensa

kohdetta loumlytaumlmaumlttauml kuitenkaan minuuttaan Hysteerinen ihminen tarvitsee

Drewermannin mukaan erityislaatuista rakkautta koska vain rakkaus tekee

ihmisestauml persoonan ja antaa haumlnelle tunteen omasta ainutlaatuisuudestaan622 Haumln

perustelee siten kuvan vaikuttavuutta evoluutiopsykologian lisaumlksi

615 GF I 424 500 Esim sadut ovat Drewermannin mukaan uskonnon taantumamuotoja Rapunzel 7 616 GF I 500 Jung 1964 GW 7 131ndash264 Jung 1972a GW 12 15ndash54 erit sect 42 617 Jung 1985 225 618 Jung 1972a GW 12 sect 42 619 Dunderberg amp Marjanen 2005 193 195 206 (Filippuksen evankeliumin kohdat 76 88 ja 127) 620 GF I 497ndash98 Vrt Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 1641 621 GF I 479ndash80 622 GF I 495

192

psykoanalyysilla623 Ahdistuksen evolutiivisena taustana on kyllauml taistelu

elintilasta ja pariutumiskumppaneista mutta seksuaalisuuden tilalla ja rinnalla on

haumlnen mukaansa nykyaumlaumln rakkaus624

Vain rakkaus antaa Drewermannin mukaan elaumlmaumllle merkityksen ja tekee

ihmisestauml yksiloumln Se saa kuitenkin ihmisen myoumls pelkaumlaumlmaumlaumln kuolemaa joka

riistaumlauml ihmiseltauml rakkaimpansa625 Uskonto kuitenkin tarjoaa ulospaumlaumlsyn taumlstauml

ahdistuksesta koska se auttaa loumlytaumlmaumlaumln rakkauden jumalallisuuden Rakkaus on

jumalallista koska Jumala on rakkaus626 Ahdistuksesta vapautumiseen riittaumlauml

Drewermannin mukaan kyllauml inhimillinen rakkaus mutta sen on oltava sellaista

rakkautta jonka takana on Jumala627 Haumlnen tulkintansa muistuttaa Paavalin

tulkintaa miehen ja vaimon vaumllisestauml rakkaudesta Kristuksen ja seurakunnan

suhteen kuvaajana628 Drewermann korostaa tarkoittavansa taumllloumlin nimenomaan

kahden aikuisen yksiloumln vaumllistauml rakkautta jota on myoumls kahden samaa sukupuolta

olevan aikuisten rakkaus629 Miehen ja naisen vaumllisestauml rakkaudesta haumln puhuu

naumlet vain torjuessaan kirkon opetusta miehen ja naisen yhdistymisestauml

luomisjaumlrjestyksen mukaisena tapahtumana630 Esimerkiksi isaumln ja pojan vaumllisessauml

rakkaus ei ole haumlnen mukaansa jumalallisen rakkauden kuva koska sen

laumlhtoumlkohtana on patriarkaalinen kaumlsitys isaumlstauml ja pojan infantiilista riippuvuudesta

joka on tarkoitettu jatkumaan vain pojan aikuistumiseen asti631 Inhimillinen

623 rdquoExistenzphilosophisch betrachtet erscheint die Hysterie als ein Ausweichen vor dem eigenen Sein zu Flucht in fremde Rollenvorschriften stets in der Hoffnung auf diese Weise die mangelnde Liebe und Wertschaumltzung zu erringen Notgedrungen ist diese Hoffnung allerdings truumlgerisch der Beifall fuumlr die uumlbernommene Rolle gilt nicht dem eigenen nur dem entfremdeten Ich er beruumlhrt nicht die Wahrheit des Selbstseins er praumlmiert allenfalls die gelungene Taumluschung des Fuumlr-andere-Seins Auch die Hysterie ist so betrachtet nichts als eine Flucht vor der entfremdenden Angstldquo GF I 342rdquoZum hysterischen Erlebenldquohellipldquogehoumlrt die Steigerung des Liebespartners zu einer absoluten quasi goumlttlichen Personldquo GF I 499 Drewermann viittaa psykoanalyysin osoittaneen ettauml kyseessauml on silloin ratkaisemattomasta oidipaalisesta ristiriidasta johtuva transferenssirakkaus PM I 145ndash46 624 GF I 486 489 495 625 GF I 495 626 ldquoIst Gott die Liebe so ist die Liebe Selbst goumlttlichldquo GF I 497rdquo Die Liebeldquohellipldquoselber als das Symbol fuumlr etwas Goumlttliches zu verstehenldquo GF I 500 627 rdquoWenn wir einen Menschen so anreden daszlig wir die Tiefe seines Wesens beruumlhrenldquohellipldquoso oumlffnet sich seine Person und wird fuumlr uns zu einem Weg der ins Unendliche hinuumlberfuumlhrt Hinter der Gestalt einer jeden menschlichen Personldquohellipldquotaucht unsichtbar die Person und das ewige Du Gottesldquo DMK II 476ndash77 628 Ef 5 31ndash32 629 Drewermann on myoumls puolustanut julkisesti homoseksuaalien oikeuksia 630 ldquoKeinesfalls bezieht es sich nur auf die Liebe zwischen Mann und Frauldquo GF I 495 492 631 GF I 498

193

tasavertaisten ihmisten rakkaus tekee haumlnen mukaansa pyhien haumliden kuvasta

pelastavan kuvan koska inhimillisen rakkauden mahdollistaa vain Jumala632

Hysteerisestauml ahdistuksesta kaumlrsivauml tarvitsee Drewermannin mukaan pyhien

haumliden kuvaa koska haumln ei ole kokenut oikeaa rakkautta Pyhaumlt haumlaumlt on siten

ainoa hysteerisestauml ahdistuksesta pelastava kuva eikauml pelkaumlstaumlaumln esimerkki siitauml

vapauttavasta kuvasta Drewermann ei kuitenkaan kiellauml ettei kuva voisi

vapauttaa myoumls muunlaisesta ahdistuksesta kaumlrsiviauml Haumln kaumlsittelee niin usein

inhimillisen rakkauden jumalallista alkuperaumlauml ettauml voi paumlaumltellauml pyhien haumliden

kuvan auttavan haumlnen mukaansa kaikkia ahdistuneita Taumlmauml kaumlsitys ei olisi

ristiriidassa sen Drewermannin vaumlittaumlmaumln kanssa ettauml pyhien haumliden kuvan

vaikutus perustuu evoluutiokehitykseen Rakkauden myoumlnteisen vaikutuksen

ymmaumlrretaumlaumln naumlet psykologiassa koskevan kaikkia ihmisiauml ja Drewermann

ajattelee rakkauden kehittyneen ihmiskunnassa evoluutioon perustuvan

seksuaalisuuden pohjalta633

Pyhien haumliden kuva eroaa Drewermannin mukaan veden aterian ja leikin

kuvista siinauml ettei Jeesus ole uudistanut sitauml toteuttavaa avioliiton (solmimisen)

rituaalia kuten haumln on uudistanut kasteen ehtoollisen ja konfirmaation Pyhien

haumliden pelastavan kuvan haumln on kuitenkin vahvistanut koska haumln on vahvistanut

kaikki luomisilmoituksen kuvat Drewermann ajattelee ettauml Jeesus on

kokonaisvaikutuksellaan tehnyt ihmisten vaumllisestauml rakkaudesta vapauttavan eli

teologisesti ilmaistuna pelastavan kuvan taumlysin vastaavalla tavalla kuin

esimerkiksi kasteesta634 Taumlmauml ilmentaumlauml ihanteellista naumlkemystauml kirkkoihin

sitoutumattomasta kristillisyydestauml

Ihmiset pelastuvat siis Drewermannin mukaan oman ahdistuksensa

mukaisten symbolien avulla Heidaumln on loumlydettaumlvauml sisimmaumlstaumlaumln kuvia jotka

pystyvaumlt auttamaan juuri heitauml Ahdistuksesta vapautumiseen vaikuttaa koetun

ahdistuksen laatu Drewermann ei kuitenkaan vaumlitauml etteivaumlt mainitut symbolit

voisi auttaa muitakin kuin ahdistus-kuva -mallissa mainittuja Haumlnen

paumlaumlkorostuksenaan on vapautumisen yksiloumlllisyys Esimerkiksi ehtoollisen

merkitys on haumlnen mukaansa sen kyvyssauml vaikuttaa vapauttavasti yksittaumlisen

632 Myoumls GF I 500 633 GF I 489 634 rdquoVon dieser Person laumlszligt sich sagen daszlig sie imstande gewesen sein muss ein Klima zu schaffen in dem im Verlauf von Jahrhunderten all die Bilder ins Leben gerufen wurden in denen allein ein Mensch den Weg seiner Ganzwerdung zu finden und von Gott in den ewigen Symbolen der Religion auf heilende Weise traumlumen vermagldquo TE II 770

194

ihmisen mieleen eikauml lainkaan siinauml ettauml se liittaumlisi ihmisiauml yhteen Haumln rdquounohtaardquo

useimmiten riittien yhteisoumlllisen dimension Ahdistus-kuva -mallissa mainitut

pelastavat kuvat ovat vain esimerkkejauml On ajateltavissa ettauml useammankin

tyyppiset symbolit voivat haumlnen mukaansa puhutella samaa ihmistauml Onhan

ihmisillauml Drewermannin mukaan monenlaista ahdistusta635 Koko luomisilmoitus

olisi taumlssauml mielessauml kaikkien loumlydettaumlvissauml Pelastavien kuvien loumlytaumlmisen

mahdollistaa Drewermannin mukaan myoumls Kristuksen kuvan loumlytyminen jokaisen

sisimmaumlstauml636

Tarvitseeko ihminen siis vapautumiseensa kaikkia Raamatun tekstien

taustalta loumlytyviauml pelastavia kuvia niin kuin eraumlaumlt Drewermannin lausumat voi

ymmaumlrtaumlauml637 Vai riittaumlvaumltkouml haumlntauml erityisesti puhuttelevat kuvat Onhan kaikkien

kuvien sisaumlltouml haumlnen mukaansa sama ja jokainen kuva edustaa siten koko

luomisilmoitusta Taumlstauml paumlaumltellen ahdistus-kuva-malli ainoastaan havainnollistaa

sen ettauml kuvat puhuttelevat ihmisiauml yksiloumlllisesti Sen koko sisaumlltouml on integroitu jo

silloin kun ihminen loumlytaumlauml yhdenkin haumlntauml auttavan kuvan Sama koskee

ilmeisesti sekauml arkkityyppisiauml kuvat ettauml subjektiivisia kuvia vaikka ahdistus-kuva

mallissa esiintyykin vain arkkityyppisiauml kuvia

Jumala on Drewermannin mukaan istuttanut kuvia jokaisen mieleen Siksi

haumln ajattelee pelastavia kuvia loumlytyvaumln myoumls kristinuskon ulkopuolelta Niiden

olemassaolo ei kuitenkaan vielauml takaa uskon syntymistauml vaan tarvitaan kristillistauml

tulkintaa638 Erikoista kuitenkin on ettauml haumln ei ahdistus-kuva -mallissaan edes

viittaa Raamatusta loumlytyviin pelastaviin kuviin Ahdistus-kuva -malli vaikuttaa

siksi sakramenttiopilta jossa Drewermann asettaa symboliset rituaalit

erityisasemaan ihmisten auttajina Sen keskeisimpaumlnauml sisaumlltoumlnauml on joka

tapauksessa haumlnen myoumls raamatuntulkinnoissaan korostama luomisilmoituksen

kuvien kokemisessa ilmenevauml yksiloumlllisyys Drewermann on Jungin

635 rdquoZwar kommen die genannten Neuroseformen oft genug acutereinrassigacute vor aber meist treten sie gemischt auf wobei besonders die Gegensatzpaare selbst mit Vorliebe Kreuzungen eingehen so daszlig man von schizoid-depressiven oder zwangsneurotisch-hysterischen Mischstrukturen sprechen muszligldquo PM I 162 636 rdquoWir koumlnnen den Auferstandenen nur sehen weil wir sein Bild in uns tragen und er begegnet uns nur als acuteauszligerhalbacute von uns weil er zutiefst in uns lebtldquo Barke 58 637 rdquoAllerdings stellt sich an diese Aufgabe der Religion in der Psyche des Menschen ein inneres Gleichgewicht zu ermoumlglichen und eine innere Mitte zu bewahren fortan eine wichtige alles entscheidende Forderung Die Integration des gesamten archetypischen Materials in der Person des Einzelnenldquo GF I 405 638 ldquoHier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige in einem Einzelnen ausspricht und darstelltldquo Name 83 85

195

symbolitulkintaa ja psykoanalyyttistauml kehitysteoriaa yhdistaumlmaumlllauml luonut myytin

kuvista jotka vapauttavat erilaisista ahdistuksista

43 Tietoisen ja tiedostamattoman synteesi

Luvussa 31 olen osoittanut ettauml Drewermann ajattelee ilmoituksen

loumlytyvaumln ihmisten sisimmaumlstauml ja heijastuneena muun muassa Raamatusta Olen

samalla osoittanut ettauml se on haumlnen mukaansa visuaalista Se koostuu

arkkityyppisistauml kuvista ja subjektiivisista kuvista Taumlssauml alaluvussa selvitaumln

miten kuvat synnyttaumlvaumlt haumlnen mukaansa uskon Naumlkoumlkulmana on Jumalan

toimintaa koskevan teologisen kaumlsityksen yhdistyminen syvyyspsykologiseen

kaumlsitykseen ihmisen mielessauml tapahtuvasta Analysoin Drewermannin kaumlsitystauml

uskon syntymiseen johtavasta sisaumlisestauml prosessista kiinnittaumlen erityistauml huomiota

syvyyspsykologisen tulkinnan osuuteen Selvitaumln vaikuttavatko arkkityyppiset

kuvat ja subjektiiviset kuvat haumlnen mukaansa uskon syntymiseen eri tavoin

Onhan niillauml erilainen tausta ihmismielessauml Samalla selvitaumln tekeekouml

syvyyspsykologian soveltaminen haumlnen kaumlsityksestaumlaumln gnostilaista

Nukkuessa tapahtuvaa uskon syntymistauml Drewermannin luonnehtii

autonomiseksi prosessiksi jossa ihmisen minauml kohtaa itsenaumlisiauml vaikuttavia

hahmoja Niillauml haumln viittaa luomisilmoituksen pelastaviin kuviin639 Raamattu

osoittaa haumlnen mukaansa ettauml usko on taumllloumlin syntynyt tiedostamattoman mielen

syvyydessauml Jumala on kohdattu jaumlrjeltauml ulottumattomissa640 Naumlin ei haumlnen

mukaansa yleensauml kuitenkaan yleensauml tapahdu641 Usko syntyy nykyaumlaumln sen sijaan

tietoisessa Jumalan kohtaamisessa jota Drewermann kaumlsittelee uskonnollisen

kokemuksen otsakkeen alla642 Uskon syntymiseen sisaumlltyy haumlnen mukaansa sekauml

639 ldquoIst der Traum ein autonomer Prozeszlig dessen Zuschauer das Ich ist Die Bilder und Gedanken des Traumes kommen zum Ich als in sich selbstaumlndige Gestalten von geheimnisvollen machtldquohellip ldquoIm Traum verschmilzt das Material des individuellen Unbewuszligten mit dem kollektiven Erfahrungsschatz der menschlichen Psyche ldquoTE I 111 113 640 Paras esimerkeistauml on Drewermannin mukaan Jobiin liittyvauml ldquoBesonders auffallend ist an dieser Stelle aus dem Buche Ijob dass der Traum durchaus nicht wie man erwarten sollte das Auge des Schlafenden oumlffnet sondern das Ohr Auch das `Houmlren` Gottes ist maW nach dem Zeugnis dieser Stelle im Grunde ein Sehen in der Tiefe der unbewussten Seelenkraumlfte und was sich dort weit unterhalb der bewussten Verstandestaumltigkeit dem Traumlumenden mitteilt fuumlhrt ihn wenn er es annimmt zu einem tieferen acuteGehorsam` uns acuteBegreifenacute seines Lebens als es ihm in bewusster Reflexion jemals vergoumlnnt sein wuumlrdeldquo TE I 101 641 TE I 109 642 Drewermann kaumlsittelee uskon vastakohtana olevan ahdistuksen voittamista uskonnollisen kokemuksen (die religioumlse Erfahrung) otsakkeen alla GF I 385 403

196

teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti tulkittavaa Syvyyspsykologisesti

tulkittavaa on esimerkiksi Jumala-kaumlsityksen muuttuminen

Drewermann erottaa ihmisen sisaumlisessauml Jumala-kaumlsityksessauml kaksi tasoa

arkkityyppien tason ja persoonan tason643 Haumln tukeutuu ensin psykoanalyyttiseen

kaumlsitykseen erilaisten auktoriteettihahmojen vaikutuksesta ihmisen Jumala-

kaumlsitykseen Lapsen kaumlsitys aumlidistauml ja isaumlstauml laajentuu sen mukaan koskemaan

Jumalaa Naumlin syntyy persoonan tason eli tietoinen Jumala-kaumlsitys Toiseksi

Drewermann turvautuu Jungin analyyttiseen psykologiaan Siihen tukeutuen haumln

erottaa arkkityyppien tason eli tiedostamattoman Jumala-kaumlsityksen johon

vaikuttavat esimerkiksi isaumln ja aumlidin arkkityypit644 Kummankin tason Jumala-

kaumlsitys voi haumlnen mukaansa muuttua eri elaumlmaumlnvaiheissa

Jumala-kaumlsitys voi Drewermannin mukaan muuttua ensiksikin

psykoanalyyttisissauml analyyttisissauml ja eksistentiaalianalyyttisissauml terapioissa ja

muissa intensiivisissauml ihmissuhteissa645 Freud on haumlnen mukaansa ymmaumlrtaumlnyt

oikein ettauml ihmisestauml voi tulla itsenaumlinen persoona vain lapsuutensa

vieraannuttavista Jumala-kaumlsityksistauml vapautumalla Se tosin johtaa vaumlistaumlmaumlttauml

tietyssauml mielessauml ateistisen tai buddhalaisen minaumln syntymiseen joka on minaumln

tukahduttamista (Ichausloumlschung) Minaumln loumlytaumlmiseen (Ichfindung) siitauml voi

Drewermannin mukaan paumlaumlstauml vain inhimillisen kontaktin avulla646

Psykoanalyysi pystyy haumlnen mukaansa tulkitsemaan Jumala-kaumlsityksen

muuttumiseen liittyvaumlauml persoonaksi tulemista Uskon syntymiseen taumlmauml

persoonaksi tuleminen ei haumlnen mukaansa vielauml johda647 Siihen johtavaa Jumala-

kaumlsityksen muuttumista haumln tulkitsee Jungin analyyttistauml psykologiaa

soveltamalla Rakkaudellinen kohtaaminen vaikuttaa silloin sekauml arkkityyppien

tason ettauml persoonan tason Jumala-kaumlsitykseen Tapahtuu isaumln ja aumlidin

arkkityyppisten kuvien vapautuminen niistauml sidonnaisuuksista ja vaumlaumlristymistauml

joita esimerkiksi lapsuuden kokemukset ovat aiheuttaneet648 Haumln pitaumlauml siis taumlssauml

643 rdquoArchetypische Ebene des Gottesbildesldquohellipldquopersonale Ebene des Gottesbildesldquo GF I 374 644 GF I 374 645 GF I 373ndash75 Eksistentiaalianalyysi vie kuitenkin haumlnen mukaansa Jumala-kaumlsityksen muuttumisen terapioista pisimmaumllle Se osoittaa ettauml lapsuusvuosista alkanut isaumln ja aumlidin kaipuu ovat aumlaumlrettoumlmyyden kaipuuta (Verlangen ins Unendliche) Se siis johtaa haumlnen mukaansa ihmisen etsimaumlaumln Jumalaa GF I 373 646GF I 363 647 GF I 367 648 rdquoacuteTherapeutischacute wirksam ist dabei im Umkreis der Angstberuhigung offenbar bevorzugt eine Form der persoumlnlichen Begegnung in der das Personale das Kollektive auf eine Weise katalysier daszlig die archetypischen Inhalte des Archetyps von Mutter und Vater sich a) moumlglichst deutlich aus

197

naumlitauml arkkityyppisiauml kuvia muuttuvaisina vaikka on yleensauml vaumlittaumlnyt

arkkityyppisiauml kuvia muuttumattomiksi649 Haumln ajattelee Jumala-kaumlsityksen

(Gotteserfahrung) muuttumisen perustuvan sellaisen rakkauden kokemiseen jota

ihminen on lapsena kaivannut650 Terapiat osoittavat Drewermannin mukaan ettauml

ihmiset kaipaavat sitauml mitauml teologiassa sanotaan armoksi He kaipaavat

absoluuttista persoonaa joka kohtaa heidaumlt kasvokkain (Gegenuumlber)651 Terapiat

osoittavat ettauml ihmiset kaipaavat teologisesti tulkittavaa Jumala-suhdetta Ne

osoittavat mitauml uskoon sisaumlltyy syvyyspsykologisesti

Toiseksi Jumala-kaumlsitys voi Drewermannin mukaan muuttua uskon

syntyessauml Silloin se liittyy ennen muuta teologisesti tulkittavaan tapahtumaan

Haumln viittaa Jeesus Nasaretilaiseen ilmaisullaan yhdestauml ainoasta ihmisestauml joka

astuu historiassa (rdquogeschichtlichrdquo) ihmistauml vastaan ja tulee taumllle sillaksi

Absoluuttiseen652 Uskonnollinen muutos edellyttaumlauml siten Drewermannin mukaan

Jumalan puuttumista yksityisen ihmisen elaumlmaumlaumln Kaumlsitys on klassisen kristillisen

Jumala-kaumlsityksen mukainen Uskon syntyminen eroaa Drewermannin mukaan

ilmoituksen sisaumllloumln ymmaumlrtaumlmisestauml syvyyspsykologinen tulkinta auttaa

ymmaumlrtaumlmaumlaumln mutta usko syntyy Jumalan aloitteesta Jumala asettuu ihmisen

kanssa dialogiin ja kaumlyttaumlauml siinauml kristillistauml symbolikieltauml653 Taumlmaumln voinee tulkita

sekauml viittaukseksi ihmisen sisimmaumln ettauml Raamatun ja sakramenttien

symbolikieleen654

Uskon syntymisestauml Drewermann esittaumlauml selventaumlvaumln kaavion655 Se koetaan

haumlnen mukaansa tietoisella eli persoonan tasolla (die Ebene des Personalen)

seinen Verhaftungen an die konkrete Einzelperson und b) aus seinen Verfaumllschungen durch konkrete Einzelerfahrungen (der fruumlhen Kindheit) zu loumlsen vermagldquo GF I 374ndash75 649 rdquoBildernldquohellipldquodie von Natur aus in ihm angelegt sind und die unzweifelhaft von Gott stammenldquo TE II 452ldquo Das bleibende acuteWortacute Gottes in den Bildern der menschlichen Psycheldquo TE II 20 650 rdquoDie Einstellung ebenso wie die Reindarstellung die Aktivierung ebenso wie die Sublimierung des Elternbildes bilden religionspsychologisch demnach die zwei entscheidenden Momente der Gotteserfahrung Alles was Menschen mit ihrer Person zur acuteErfahrungacute eines personal vorgestellten Gottesbildes beitragen koumlnnen laumlszligt sich auf diese Weise zwei Momente zuruumlckfuumlhren sie muumlssen Anderen so sehr lieben wie er als Kind erwartet haumltte geliebt zu werden und sie muumlssen ihn so weit freigeben daszlig er darunter die einengenden bzw verformenden Einfluumlsse seiner Kindheit hinter sich lassen kannldquo GF I 375 651 GF I 376 rdquoSehnsucht nach einer anderen absoluten Personldquo GF I 374 652rdquoAntwortet die Religion acutegeschichtlichacute durch das konkrete gegenuumlbertreten einer einzelnen Person die in ihrer zugewandten Gegenwart zu einer Bruumlcke ins Absolute wirdldquo GF I 378 653 rdquoDialogische Verhaumlltnis zwischen Gott und dem EinzelnenldquohellipldquoDie christliche Symbolsprache als Ausdruck menschlicher religioumlser Erfahrungldquo GF I 199ndash200 654 rdquoIn der Tat liegt die Einzigartigkeit des Christentums nicht in seinen Glaubenssymbolen an sichldquohellipldquoSpezifisch christlich hingegen ist die Betonung der Personalitaumlt und Individualitaumlt in ihrer Synthese mit dem archetypischen Material der Psycheldquo TE II 777 655 GF I 198 Ks Liite 3

198

Uskovan minaumln ja Jumalan Sinaumln vaumllillauml vallitsee taumlllauml tasolla dialoginen suhde656

Drewermann kuvaa taumltauml suhdetta samoin kaumlsittein kuin filosofi Martin Buber ja

vaumlittaumlauml ymmaumlrtaumlvaumlnsauml Jumalan ja ihmisen dialogin kuten taumlmauml657 Kaavioon

kuuluva nuoli kuvaa tietoisuustranssendenttisen (bewuszligtseinstranszendent)

Jumalan Sinaumln laskeutumista omalta tasoltaan ihmisen tietoiselle persoonan

tasolle658 Tietoisuustranssendenttinen on taumlssauml Jumalan toimintaa kuvaava

adjektiivi Siihen sisaumlltyy sekauml kaumlsitys Jumalan transsendenttisuudesta ettauml kaumlsitys

Jumalan yhteydestauml ihmisen tietoiseen mieleen Jumala on taumlssauml kohtaamisessa

Drewermannin mukaan Sinauml tai Minauml-Sinauml joka on absoluuttisesti ihmistauml

vastapaumlaumltauml (das absolute Gegenuumlber) eikauml suinkaan psyyken osa659

Drewermann torjuu vaumlitteet gnostisismista vetoamalla taumlhaumln kaumlsitykseensauml

Jumalan ja ihmisen suhteesta Haumln tukeutuu Jungiin vaumlittaumlessaumlaumln ettauml

ahdistuksesta voi vapautua vain toisen henkiloumln avulla (Gegenuumlber einer anderen

Person)660 Jumalan on haumlnen mukaansa oltava persoonallinen koska ihmisillauml on

ahdistusta661 Oman uskonkaumlsityksensauml haumln vaumlittaumlauml vastaavan Jeesus

Nasaretilaisen eksistentiaalista kaumlsitystauml uskosta Markioniin tukeutumalla

Drewermann sanoutuu irti keskeisimpinauml pitaumlmistaumlaumln gnostilaisista kaumlsityksistauml

Ne ovat taumlmaumln maailman ja Jumalan maailman ylittaumlmaumltoumln vastakkaisuus

gnostikon sielun jumalallisuus gnostikon sielun vankeus taumlssauml maailmassa valon

maailman kutsu vankeudesta vapautumiseen ja gnostikossa vaikuttavan

jumalallisuuden paluu alkukotiinsa maailman lopussa 662 Luettelo sisaumlltaumlauml

taumlrkeimpinauml pidetyt Jumalan ja ihmisen suhdetta koskevat gnostilaiset

kaumlsitykset663 Markion ymmaumlrsi Drewermannin mukaan kyllauml Jumala-suhteen

656 ldquoDer Ort der religioumlsen Erfahrung identisch ist mit der Ebene des Personalenldquoldquomuszlig man die Religioumlse Erfahrung selbst als ein durch und durch dialogisches Verhaumlltnis zwischen dem Ich des Glaubenden und dem Du seines Gottes beschreibenrdquo GF I 198 657 rdquoWas wir ldquoOffenbarungldquo Gottes nennen ist mithin ein Ineinander das sich aus dem historischen Dialog zwischen Ich und Du (M Buber) ergibtldquo GF I 515 Drewermann viittaa Buberin teokseen Ich und Du keskeiseen terminologiaan 658 rdquoDas Du Gottes bewuszligtseinstranszendent rarr Dass Ich des Glaumlubigen bewuszligt personal individuellldquoGF I 198 (Kaavio) Ks Liite 3 659 rdquoGott in diesem Sinne ist das absolute Gegenuumlber einer reinen Begegnung das Du oder besser das Ich-Du das jede Begegnung umgreift und in jeder Begegnung begegnetldquo GF I 376ndash77 rdquoGott nicht als ein Teil der menschlichen Psyche verstanden werden kannldquo GF I 262rdquoGott und Mensch duumlrfen nicht in gnostischemrdquohelliprdquoSinne als acuteSeinseinheitacuterdquohelliprdquoacutegesetztacute werdenrdquo GF I 250 660 GF I 368 Jung 1963 GW 11 657ndash665 Syytteen gnostisismista on esittaumlnyt esim Walter Kasper vaumlittaumlmaumlllauml ettauml ihmisen tiedostamaton on Drewermannin mukaan ilmoituksen alkulaumlhde Kasper 1992 20 661 rdquoIch halte den Glauben an einen persoumlnlichen Gott fuumlr ein dringendes Postulat als Antwort auf die menschliche AngstldquoWorum 310 662 GF I 241 663 Marjanen 1992 74ndash77

199

syvyyden mutta haumln ei ymmaumlrtaumlnyt siihen kuuluvaa etaumlisyyttauml Haumln ei

Drewermannin mukaan pystynyt aina erottamaan Jumalaa turmeltuneesta

ihmismielestauml664 Taumlllauml Drewermann viittaa kaumlsitykseensauml ihmistauml vastapaumlaumltauml

(Gegenuumlber) olevasta Jumalasta Kirkollisen uskonkaumlsityksen Drewermann torjuu

yksipuolisen intellektuaalisena kaumlsityksenauml665

Drewermann vaumlittaumlauml ettei haumlnen kaumlsityksensauml persoonallisesta Jumalasta ole

ristiriidassa sen kanssa ettauml Jumala on myoumls itsessaumlaumln organisoituva systeemi (Ein

sich selbst organisierendes System) joka on yhdistettaumlvissauml luonnontieteelliseen

maailmankatsomukseen666 Uwe Beyerin mukaan Drewermann ei kuitenkaan ole

kyennyt yhdistaumlmaumlaumln naumlitauml Jumala-kaumlsityksiaumlaumln667 Beyer ei hyvaumlksy

Drewermannin kaumlsitystauml siitauml ettauml evoluution tuottama ihmisten kollektiivisen

tiedostamattoman sisaumlltouml voisi toimia Jumalan ilmoituksena668Drewermannin

Jumala-kaumlsitykseen sisaumlltyvauml gnostilainen piirre juontuukin juuri Jungin

arkkityyppiteorian soveltamisesta mutta haumlnen Jumala-kaumlsityksensauml ei kuitenkaan

ole gnostilainen Haumln pitaumlauml naumlet arkkityyppiteoriaa soveltaessaankin kiinni siitauml

ettei yhdenkaumlaumln ihmisen mieli ole jumalallinen vaikka jokaisen kollektiivisesta

tiedostamattomasta loumlytyy Jumalan ilmoitus Jumala laumlhestyy ihmisiauml

rdquoulkopuolisena (Gegenuumlber)669

Drewermann nimittaumlauml Jumalan kohtaamisen tasoa sekauml persoonan tasoksi

ettauml tietoiseksi tasoksi Se on siis syvyyspsykologisti tietoisen minaumln taso Haumln

pyrkii teologisen ja syvyyspsykologisen antropologian synteesiin rinnastamalla

teologisesti maumlaumlritellyn persoonan tason analyyttis-psykologiseen minaumln tasoon

jonka yksiloumlllisyyttauml haumln erityisesti korostaa Jumalan ja ihmisen tietoisen mielen

kohtaamista Drewermann nimittaumlauml teologisesti persoonalliseksi transsendenssiksi

Ihmisen tietoisuus pitaumlauml siinauml haumlnen mukaansa Jumalaa olemassaolonsa

664 GF I 241 247 665 GF I 245 666rdquoIch glaube auf zwei Weisen an Gottrdquo Worum 310 Drewermann ajattelee ettauml haumlnen kaksi erilaista Jumala-kaumlsitystaumlaumln ovat yhdistettaumlvissauml kristillisen kolminaisuusopin avulla Sitauml miten se tapahtuisi haumln ei selitauml Worum 310 667 Beyer1995 189ndash91 668 Beyer 1995 186 669 rdquoDer Einfluszlig dieser Person (eine andere Person) tief genug gehen muszlig um die Bilder des Unbewuszligten in den Prozes der Angstuumlberwindung miteinzubeziehenldquo GF I 405

200

perustana670 Haumln korostaa naumlin sitauml ettauml Jumalan kohtaaminen on tietoista Taumlmauml

on ristiriidassa sen kanssa ettauml haumln vaumlittaumlauml uskon syntyvaumln myoumls nukkuessa671

Drewermann vertaa persoonallista transsendenssia Buberin tavoin ihmisten

keskinaumliseen kohtaamiseen Suhteessa on haumlnen mukaansa samaa vaumllittoumlmyyttauml

kuin rakastavaisten suhteessa toisiinsa Siinauml ei kuvitella suunnitella tai tavoitella

mitaumlaumln672 Persoonan tasoa Drewermann kuvaa teologisesti myoumls minaumlndashsinauml -

suhteen tunteiden ja eksistenssin tasoksi673 Haumln tulkitsee Jumalan kohtaamisen

ihmisen sisimmaumlssauml tapahtuvaksi kahden persoonan kohtaamiseksi kuten ennen

haumlntauml on uskonnollista kokemusta tulkinnut esimerkiksi Tillich674 Persoonallinen

transsendenssi saa Drewermannin mukaan aikaan myoumls sen ettauml ihmisestauml tulee

teologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna persoona Jumalan kohtaaminen merkitsee

persoonaksi tulemista675 Koska minuuden loumlytaumlmisen aiheuttaa persoonallinen

Jumala ei taumlssaumlkaumlaumln ole Drewermannin mukaan kyse gnostisismista Ihmisen ja

Jumalan dialoginen suhde ei merkitse olemisen ykseyden (Seinseinheit)

syntymistauml ihmisen ja Jumalan vaumllille676

Kaaviossa on kuvattuna myoumls myytin ja rituaalin kollektiivinen taso Se on

Drewermannin mukaan tiedostamaton sanan syvyyspsykologisessa merkityksessauml

Kaavio kuvaa Jumalan Sinaumln ja ihmisen minaumln olevan yhteydessauml kyseiseen

tasoon677 Taumltauml kollektiivista ja tiedostamatonta tasoa haumln nimittaumlauml myoumls

uskonnollisuuden ilmentymisen symboliseksi tasoksi678 Persoonallinen

transsendenssi saa haumlnen mukaansa aikaan ihmisen minaumln yhteyden haumlnen

kollektiiviseen tiedostamattomaansa eli immanenttisen transsendenssin

Immanentti transsendenssi edellyttaumlauml siten persoonallista transsendenssia679

670 rdquoEineldquohellipldquo personale Transzendenz in der das menschliche Bewuszligtsein sich zu Gott als seinem Daseinsursprung hin verhaumlltldquo SB III 406 671 ldquoBesonders auffallend ist an dieser Stelle aus dem Buche Ijobldquohellip ldquodas `Houmlren` Gottes istldquohellip ldquo weit unterhalb der bewussten Verstandestaumltigkeit dem Traumlumenden mitteilt fuumlhrt ihn wenn er es annimmt zu einem tieferen acuteGehorsam` uns acuteBegreifenacute seines Lebens als es ihm in bewusster Reflexion jemals vergoumlnnt sein wuumlrdeldquo TE I 101 672 GF I 376 Buber 1923 18 673 GF I 253ndash54 674 Tillich 1958 116 675 rdquoacuteOffenbarungacute Gottes identisch mit dem Akt Personwerdung der durch Begegnung zwischen Ich und Du zustande kommtldquo GF I 379 676 GF I 250 Syvyyspsykologian merkitystauml Drewermann perustelee myoumls GF I 226 ja GF I 234 677 rdquoMythos und Ritual kollektiv unbewuszligtrdquo GF I 198 (Kaavio) Ks Liite 3 678 rdquoDie symbolische Ebene des religioumlsen Ausdrucks istldquohellipldquonicht individuell sondern kollektiv sie ist nicht bewuszligtseinstranszendent sondern in tiefenpsychologischen Sinne unbewuszligtldquo GF I 198 679 rdquoAuch diese immanente Transzendenz der Selbstwerdung nicht gibt ohne eine urspruumlnglichere wesentlichere personale Transzendenz in der das menschliche Bewuszligtsein sich zu Gott als seinem Daseinsursprung hin verhaumlltldquo SB III 406

201

Ihmisen tiedostamattomasta loumlytyvauml luomisilmoitus heraumlauml siis Drewermannin

mukaan ulkopuolisen Jumalan vaikutuksesta Ihmistauml haumlnen ulkopuoleltaan

laumlhestyvauml Jumala saa haumlnen mukaansa aikaan kuvailmoituksen kohtaamisen

Taumlmauml vastaa teologista kaumlsitystauml siitauml ettauml Jumala heraumlttaumlauml ihmisten ottamaan

vastaan Raamatun ilmoituksen

Erikoista on ettauml Drewermann ei anna selityksessaumlaumln mitaumlaumln roolia

Raamatun tai sakramenttien luomisilmoitukselle eikauml maumlaumlrittele mitenkaumlaumln

Jumalan toiminnan ulkoisia puitteita Ainoa ero unessa tapahtuvaan uskon

syntymiseen on Jumalan vaikutuksen tiedostamisessa Raamatuntulkinnan

vaikutus siihen ettauml ihminen voi loumlytaumlauml sisimmaumlstaumlaumln pelastavia kuvia ja uskon

jaumlauml kaumlsittelemaumlttauml Se on poikkeuksellista koska raamatuntulkinnan perimmaumlisenauml

tarkoituksena on haumlnen mukaansa uskon heraumlttaumlminen680 Drewermannin ajattelu

on taumlssauml suhteessa jaumlsentymaumltoumlntauml

Uskon syntymisessauml on siis Drewermannin mukaan syvyyspsykologisesti

kyse ihmisen minaumln yhteydestauml haumlnen kollektiiviseen tiedostamattomaansa eli

immanentista transsendenssista Sitauml haumln tulkitsee Jungiin tukeutumalla Usko

koskee taumlstauml naumlkoumlkulmasta katsottuna sekauml ihmismielen tietoista ettauml

tiedostamatonta rdquokerrostardquo Jungin kaumlsitys kaikki psyyken ilmioumlt yhdistaumlvaumlstauml

minuudesta (Selbst) on laumlhtoumlkohtana681 Minuus on Jungin mukaan transsendentti

kaumlsite joka kuvaa ihmisen psyykkistauml kokonaisuutta Haumln tarkoittaa sillauml

tietoisesta ja tiedostamattomasta sisaumllloumlstauml muodostuvaa persoonan ykseyttauml joka

on osittain kuvattavissa mutta osittain tuntematon682 Drewermann maumlaumlrittelee

minuuden vastaavasti tietoisen ja tiedostamattoman ykseydeksi joka on

ilmaistavissa vain symbolisesti683 Minuus toteuttaa Jungin mukaan

transsendenttisen funktion (Transzendente Funktion) yhdistaumlmaumlllauml tietoisen ja

680 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esrdquo helliprdquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 681 rdquoWas wirldquohellipldquoleisten muumlssen istldquohellipldquoSo etwas wie eine Synthese zwischen der `existentialen Hermeneutikacute BULTMANNS und der komplexen Psychologie CG JUNGS eine Vereinigung zwischen Bewuszligtsein und Unbewuszligtenldquo GF I 254 682 rdquoAls empirischer Begriff bezeichnet das Selbst den Gesamtumfang aller psychischen Phaumlnomene im Menschen Es druumlckt die Einheit und Ganzheit der Gesamtpersoumlnlichkeit ausldquohellipldquoInsofern die Ganzheit welche aus bewuszligten sowohl wie aus unbewuszligten Inhalten besteht ein Postulat ist ist ihr Begriff transzendent denn sie setzt das Vorhandensein von unbewuszligten Faktoren aus empirischen Gruumlnden voraus und charakterisiert damit eine Wesenheit die nur zum Teil beschrieben werden kann zu einem Teil aber pro tempore unerkennbar und unbegrenzbar bleibtldquo Jung 1960a GW 6 sect 891

202

tiedostamattoman toisiinsa ja kompensoi naumlin tiedostamattoman mielen sisaumllloumlllauml

tietoisen mielen yksipuolisuutta684 Jung tarkoittaa siten minuuden

transsendenttisuudella ihmismielen sisaumlistauml psyykkistauml tapahtumista Se on

perustana individuaatiossa eli minuuden loumlytaumlmisessauml Individuaatio taas

edellyttaumlauml Jungin mukaan psyykkisen kypsymisprosessin laumlpikaumlymistauml685

Jung nimittaumlauml paradoksaalisesti minuudeksi sekauml ihmismielen kokonaisuutta

ettauml ihmisen sisaumlistauml keskusta686 Minuuden arkkityypillauml ihmisen sisaumlisenauml

keskuksena on haumlnen mukaansa kaikkia muita arkkityyppejauml merkittaumlvaumlmpi

sisaumlltouml ja numeenisuus sillauml se on ihmismielen sisaumlinen kuva Jumalasta tai

sisaumlinen Kristus Johanneksen ja Paavalin ilmaisulle antamassa merkityksessauml687

Jung puhuu nimenomaan sisaumlisestauml Jumalan kuvasta eikauml Jumalan asumisesta

ihmisen sisaumlllauml Haumln jaumlttaumlauml teologian kaumlsiteltaumlvaumlksi sen onko jumaluuden

(Gottheit) kokeminen laumlhtoumlisin transsendenttisesta Jumalasta vai ihmisen

tiedostamattomasta688 Empiiriseksi minuuden arkkityyppi tulee haumlnen mukaansa

vain unien myyttien ja satujen arkkityyppisissauml kuvissa689

Drewermann pitaumlauml Jungiin tukeutuen ihmisen minuutta psyykkisen energian

keskuksena joka on syvyyspsykologisena edellytyksenauml Jumalan loumlytaumlmiselle

Minuus on siten haumlnen mukaansa psykologinen kuva Jumalasta ja minuuden

loumlytaumlmisen eli individuaation synnyttaumlauml haumlnen mukaansa Jumalan aikaansaama

683 rdquoMit dem Begriff des `Selbst`ldquohellipldquogemeint istldquohellipldquoempirisch nicht mehr faszligbare nur im Symbol aussagbare Einheit von Bewuszligtsein und Unbewuszligtenldquo TE I 191ndash92 684 Die Antwort besteht offenbar darin die Trennung zwischen Bewuszligtsein und Unbewuszligten aufzuheben Das geschieht nicht dadurch daszlig die Inhalte des Unbewuszligten einseitig durch bewuszligte Entscheidung verurteilt werden sondern vielmehr dadurc daszlig ihr Sinn fuumlr die Kompensation der Einseitigkeit des Bewuszligtseins erkannt und in Rechnung gestellt wird Die Tendenz des Unbewuszligten und die des Bewuszligten sind naumlmlich jene zwei Faktoren welche die transzendente Funktion zusammensetzen rdquo Jung 1967 GW 8 sect 145 685 rdquoDas Ziel der psychologischen Entwicklung istldquohellipldquodie Selbstverwirklichung resp die Individuationldquo Jung 1963 GW 11 sect 232ndash233 Jung 1964 GW 7 sect 267 686 Jung 1960a GW 6 sect 891 Ehnberg 2013 90 687 rdquoDas Selbstldquohellipldquoerweist sichldquohellipldquoals eine archetypische Vorstellung die sich von anderen Vorstellungen solcher Art dadurch auszeichnet daszlig sie entsprechend der Bedeutsamkeit ihres Inhaltes und ihrer Numinositaumlt eine zentrale Stellung einnimmtldquo Jung 1960a GW 6 sect 891 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (bdquodem Vater wesensgleichldquo) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 Jung ei taumlsmennauml mihin Raamatun kohtiin haumln viittaa 688 Jung 1963 GW 11 sect 757 689 Jung 1960a GW 6 sect 891

203

immanenttinen transsendenssi Haumln ajattelee siten minuuden loumlytaumlmisen ja

Jumalan loumlytaumlmisen olevan syvyyspsykologisesti sama asia690

Drewermann ajattelee ettauml Jumalan ja oman minuuden loumlytaumlminen ovat

syvyyspsykologisesti ihmisen minaumln (Ich) yhteyttauml minuuden arkkityyppiin joka

on sisaumlinen kuva Jumalasta tai sisaumlinen Kristus 691 Uskon syntyminen on siten

haumlnen mukaansa syvyyspsykologisesti tietoisen ja tiedostamattoman synteesi

jonka saa aikaan teologisesti tulkittava Jumala Persoonallisella tasolla tapahtunut

Jumalan kohtaaminen muuttaa silloin kollektiivisen tiedostamattoman

arkkityyppistauml Jumala-kaumlsitystauml niin ettauml ihminen saa sisaumlisen ymmaumlrryksen

Jumalasta Muutos on Drewermannin mukaan syvyyspsykologisesti sama kuin eri

terapioiden ja muiden intensiivisten kohtaamisten puitteissa usein tapahtuva

Erona on kuitenkin se ettauml teologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna Jumala-

kaumlsityksen muuttaa taumlssauml tapauksessa Jumala synnyttaumlessaumlaumln uskon mielen

persoonallisella tasolla692

Drewermannin mukaan ei haumlnen kaumlsitystaumlaumln tietoisen ja tiedostamattoman

synteesistauml voi pitaumlauml gnostilaisena vaikka se rakentuukin gnostilaisuudesta

syytetyn Jungin kaumlsitysten varaan Haumln nimittaumlin soveltaa Jungin

syvyyspsykologiaa pelkaumlstaumlaumln tehdaumlkseen ymmaumlrrettaumlvaumlksi miten Jumala

vaikuttaa ihmismielessauml 693 Drewermann myoumls torjuu Jungin gnostilaiset

tendenssit694Haumlnen perustelunsa voi hyvaumlksyauml Robert A Segalin Jungin

ajattelusta esittaumlmaumlllauml perusteella Drewermann naumlet hyoumldyntaumlauml Jungin

gnostilaisilta omaksumaa sisaumlisyyskaumlsitystauml mutta haumln kaumlyttaumlauml sitauml teologisen

Jumala-kaumlsityksen puitteissa695

Drewermann esittaumlauml siis teologista ja syvyyspsykologista tulkintaa

yhdistaumlmaumlllauml ettauml Jumala kohdataan uskon syntyessauml kahdella tavalla Haumln

690 rdquoDie Einheit mit acuteGottacute ist auf der Stufe der subjektalen Deutung also nicht eine personale Beziehung sondern eine innerpsychische Vereinigung und zwar nicht zwischen acuteGottacute und acuteMenschacute sondern zwischen acuteIchacute(Bewusstsein) und acuteUnbewusstemacuteldquo SB II 28 Vrt TE II 341rdquoSelbstfindung und Gottfindung bilden eine unaufloumlsbare Einheitldquo GF I 07 rdquoPsychologischldquohellipldquoist es also kein Unterschied zu sagen jemand hat sein Selbst gefunden oder er hat Gott gefundenldquo SB II 27 691 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (rdquodem Vater wesensgleichldquo) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 692 GF I 374ndash75 693 GF I 226 234 250 694 SB III 577 695 Segal Robert A 1992 18ndash19 25 Ks luku 12

204

laumlhestyy ihmistauml sekauml taumlmaumln ulkopuolelta ettauml ihmisen sisaumlisessauml Jumalan kuvassa

Samaan tulokseen Drewermann olisi voinut paumlaumltyauml myoumls teologisista

laumlhtoumlkohdista kaumlsin Esimerkiksi Augustinus korostaa Tunnustuksissaan monien

tunnettujen kristillisen mystiikan edustajien tavoin ettauml ihminen voi loumlytaumlauml sekauml

Jumalan ettauml minuutensa omasta sisaumlisyydestaumlaumln696 Augustinus tukeutuu naumlin

ajatellessaan platonistiseen kaumlsitykseen jonka mukaan ihmisen syntymaumlauml

edeltaumlnyt tieto Jumalasta ja omasta sielustaan ovat tallella haumlnen muistissaan

(anamnesis) silloinkin kun ihminen ei ole Jumalaa vielauml loumlytaumlnyt697 Haumln on

lisaumlksi opettanut Jumalan loumlytyvaumln myoumls ihmisen rdquoylaumlpuoleltardquo 698 Drewermannin

tulkinnasta loumlytyvaumlt siten Augustinuksen uskontulkinnan molemmat puolet

Haumlnen tulkintansa on taumlssauml mielessauml augustinolaista

Jumalan aikaansaama tietoisen ja tiedostamattoman Jumala-kaumlsityksen

muuttuminen on Drewermannin mukaan taumlrkeaumlauml erityisesti uskonnollisesti

Ahdistunut ja itsensauml ei-vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlksi (Nicht-Notwedig) kokenut ihminen

tuntee nyt olevansa hyvaumlksytty ja arvostettu Haumlnen ihmisyytensauml saa pysyvaumln ja

ehdottoman merkityksen699 Haumlnestauml tulee persoona700 Minuutensa ihmiset voivat

haumlnen mukaansa kuitenkin loumlytaumlauml myoumls eri terapioiden ja hyvien ihmissuhteiden

avulla Haumln vaumlittaumlauml ihmisten Jumala-kaipuun tulevan esiin terapioissa mutta

vaumlittaumlaumlkouml haumln myoumls ettauml terapiat voivat synnyttaumlauml uskon701

Drewermann vastaa taumlhaumln kysymykseen painottamalla ettauml ihmismielen

tapahtumia voidaan tulkita sekauml teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti

Persoonaksi tuleminen on haumlnen mukaansa eraumls Jumalan ilmoituksen muoto (eine

Form der Mitteilung der absoluten Person Gottes) Haumln vaumlittaumlauml ihmisen

ymmaumlrtaumlvaumln Jumalasta juuri sen verran kuin kykenee elaumlmaumlaumln muitten kanssa

omana persoonanaan702 Haumln myoumls vaumlittaumlauml ettauml pyrkimys elaumlauml omaa minuuttaan

696 Augustinus 1981 78 (36) Turner 1995 655 697 Turner 1995 58 698 Augustinus 1981 78 (36) 304 (1026) Turner 1995 58 68 699 GF I 375ndash76 700 rdquoacuteOffenbarungacute Gottes identisch mit dem Akt Personwerdung der durch Begegnung zwischen Ich und Du zustande kommtldquo GF I 379 701 rdquoSehnsucht nach einer anderen absoluten Personldquo GF I 374 702rdquoReligion ist vielmehr zu verstehen als eine Form Mitteilung der absoluten Person Gottes die sich ausspricht in der Personwerdung jedes einzelnen Menschen Mit anderes Worten wir werden von Gott wer immer er sei wenn das gesagte gilt gerade so viel verstehen und zu Gesicht bekommen als wir im Feld unserer Personwerdung in der Begegnung mit anderen Menschen ldquo GF I 380

205

toteuttaen on jo uskoa703 Drewermann samaistaa siis uskon Jumalaan ja oman

persoonansa eli analyyttis-psykologisesti ilmaistuna oman minuutensa loumlytaumlmisen

Minuuden loumlytaumlminen sanan syvyyspsykologisessa merkityksessauml on siten haumlnen

mukaansa teologisesta naumlkoumlkulmasta uskoa Usko puolestaan on teologisesti

tulkittua minuuden loumlytaumlmistauml ja minuuden loumlytaumlminen on syvyyspsykologisesti

tulkittua uskoa

Drewermann ei kaumlsittele erikseen syvyyspsykologisten terapioiden

teologisesti tulkittavaa vaikutusta Silti haumln naumlyttaumlauml pitaumlvaumln selvaumlnauml ettauml ihminen

voi loumlytaumlauml sekauml minuutensa ettauml uskon Jumalaan esimerkiksi analyyttisessauml

terapiassa Jumala on haumlnen mukaansa aina vaikuttamassa siihen ettauml ihminen

loumlytaumlauml minuutensa Naumlin on haumlnen mukaansa ilmeisesti silloinkin kun sitauml ei

tiedosteta tai tunnusteta Taumlmauml on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa ettauml haumln

korostaa Jumalan kohtaamisen olevan aina tietoista704

Uskon ja minuuden loumlytaumlmisen keskinaumlisestauml suhteesta Drewermannilla on

kuitenkin selkeauml kanta Jumalan loumlytaumlminen mahdollistaa minuuden loumlytaumlmisen705

Siihen tarvitaan haumlnen mukaansa kuitenkin ihmisen sisaumlistauml minuuden

arkkityyppiauml joka on ihmisen sisaumlinen kuva Jumalasta706 Uskon syntyminen ja

uskon merkitys ihmiselle on siten Drewermannin mukaan ilmaistavissa vain

syvyyspsykologista ja teologista tulkintaa yhdistaumlmaumlllauml Haumln kaumlyttaumlauml uskon

kaumlsitettauml teologisen ja syvyyspsykologisen tulkinnan yhdistaumlvaumlssauml synteettisessauml

merkityksessauml

Vaikuttaako Jumala-suhteen syntyminen Drewermannin mukaan myoumls sen

ettauml ihminen ehkauml kypsyy omaksi itsekseen eli loumlytaumlauml oman minuutensa tiettynauml

rajattuna Jumalan kohtaamisen hetkenauml Naumlin voisi paumlaumltellauml haumlnen

tukeutumisestaan Jungin teoriaan Jumalan ja minuuden loumlytaumlmisen

yhteenkuulumisesta Jungin mukaan ihminen kuitenkin loumlytaumlauml minuutensa yleensauml

703 rdquoWir Gott nur finden indem wir moumlglichst intensiv unter den Bedingungen in den wir hineingestellt sind versuchen Mensch zu seinldquo Gespraumlche 79 704 rdquoEineldquohellipldquo personale Transzendenz in der das menschliche Bewuszligtsein sich zu Gott als seinem Daseinsursprung hin verhaumlltldquo SB III 406 705 Esim rdquoDer Glaube besitztldquohellipldquoallein die Kraft Menschen zu sich selbst zuruumlckzufuumlhren Gottfindung und Selbstfindung verhalten daherldquohellipldquozueinander wie Grund und Folgeldquo TE II 245 706 rdquoPsychologisch das acuteSelbstacute des Menschen als ein Gottesbild erscheintldquohellipldquoSo kann das acuteSelbstacute als ein psychologischer Komplex ein Zentrum psychischer Energie verstanden werden der es ermoumlglicht acuteGottacute zu erfahrenldquo SB II 29 Schnelzerin mukaan Drewermannin hermeneutiikan vahvin esiymmaumlrrys sisaumlltyy juuri haumlnen kaumlsitykseensauml minuuden arkkityypistauml ilmoituksen alueena Schnelzer 1999 98

206

vasta keski-iaumlssauml kypsymisprosessin tuloksena707 Pelastavat kuvat olisivat

Drewermannin mukaan taumlstauml paumlaumltellen loumlydettaumlvissauml vasta aikuisiaumlssauml Haumln kuvaa

kuitenkin uskonnollisia kokemuksia tavalla josta puuttuvat kaikki

persoonallisuuden kypsymiseen kuuluvat kasvukivut708 Usko voi syntyauml jopa

nukkuessa tai erityisen naumlyn yhteydessauml709 Raamatun kuvat avautuvat silloin

haumlnen mukaansa ihmismielelle vaivattomasti710 Taumlssauml suhteessa haumln tulkitsee

minuuden loumlytaumlmistauml ja Jumalan loumlytaumlmistauml toisin kuin Jung

Mihin erityistauml luomisilmoitusta tarvitaan jos persoonallisen Jumalan

kohtaaminen synnyttaumlauml uskon ndash Drewermannin mukaan luomisilmoitusta

tarvitaan ahdistuksen vuoksi Taumltauml haumln perustelee ahdistuksen monitasoisuudella

ahdistus koskee ihmistauml sekauml eksistentiaalisena ettauml biologisena olentona

Ahdistus koskee yhtauml lailla minaumlauml (Ich) kuin tiedostamatontakin (Es)711

Psykoanalyysiin tukeutuva maumlaumlritelmauml osoittaa ettei Drewermann sovella

pelkaumlstaumlaumln analyyttistauml psykologiaa tulkitessaan luomisilmoituksen vaikutusta

ahdistukseen Sen kaumlsitteitauml kaumlyttaumlen haumln ilmaisisi ahdistuksen koskevan sekauml

minaumlauml ettauml henkiloumlkohtaista tiedostamatonta (das persoumlnliche Unbewuszligte) Haumlnen

keskeisimpaumlnauml korostuksenaan on ettauml persoonallinen transsendenssi eli Jumalan

tietoinen kohtaaminen mahdollistaa kollektiivisen tiedostamattoman koko sisaumllloumln

tiedostamisen eli arkkityyppisen luomisilmoituksen roolin ahdistuksen poistajana

Drewermann viittaa Jeesus Nasaretilaiseen vaumlittaumlessaumlaumln ettauml yksi ainoa

historiassa (geschichtlich) vaikuttanut henkilouml vastaa ihmisten ahdistukseen

yliajallisten kuvien vaumllityksellauml712 Jeesus siis muuttaa haumlnen mukaansa

luomisilmoituksen kuvat ahdistusta poistaviksi Drewermann maumlaumlrittelee ettauml

ahdistuksesta vapautuminen tapahtuu historiallisen ja ei-historiallisen synteesissauml

707 Esim Jung 1967 GW 8 sect 556ndash557 708 Werbick huomauttaa samasta asiasta Werbick 1992 27 709 rdquoDie Traumlumeldquohellipldquoihr Hauptwert liegt darin daszlig in ihnen eine Art spontaner Selbstheilung des Unbewussten bzgl derjenigen Konflikte eingeleitet ermoumlglicht oder sogar durchgefuumlhrt wirdldquoTE I 115rdquoIn der Vision am anderen Ufer erschien den Juumlngernldquohellipldquoso sehr bilden die Neuentdeckung Christi und der Gewinn eigener Lebemsfuumllle eine Einheitldquo TE II 410ndash11 710 Taumlhaumln on kiinnittaumlnyt huomiota myoumls Etheber 1998 285 711 rdquoSo erscheint jetzt die Religion wesentlich als ein Verfahren eben eine solche Personwerdung zu ermoumlglichen indem sie die Angst beruhigt die sich zwischen Es und Ich aussannt und auf beiden Ebenen auf der geistigen Ebene der Angst als ein acuteExistentialsacute ebenso wie auf der biologischen Ebene der Angstldquohellipldquoumgriffen sein muszlig damit das menschliche Dasein gelingen kann rdquo GF I 379 712 rdquoDer Antwort des Religioumlsenldquohellipldquodort wo die Angst als situativ gebunden erlebt wird setzt die Religion ein indem sie bestimmte Grundgegebenheiten in uumlberzeitliche Bilder verwandelt und wo das menschliche Bewuszligtsein die Angst ins Unendliche Ewige treiben droht antwortet die Religion acutegeschichtlichacute durch das konkrete gegenuumlbertreten einer einzelnen Person die in ihrer

207

jonka synnyttaumljaumlnauml on Jumalan ikuinen Sinauml713 Jumalan ihmiseen istuttama

luomisilmoitus on taumlmaumln mukaan vaumlline jolla Jumala poistaa ahdistuksen Jeesus

Nasaretilainen toimii siinauml Jumalan nimissauml mutta tarkemmin Drewermann ei

taumlssauml yhteydessauml maumlaumlrittele Jeesuksen ja Jumalan suhdetta714 Jeesus on haumlnen

mukaansa joka tapauksessa osallisena uskon prosessissa johon kuuluu ensiksikin

Jumalan ja oman minuuden loumlytaumlminen ja toiseksi luomisilmoituksen loumlytaumlminen

Molemmat saa Drewermannin mukaan aikaan ihmistauml haumlnen ulkopuoleltaan

laumlhestyvauml Jumala mutta molemmat myoumls toteutuvat sisaumlisessauml prosessissa

Subjektiiviset kuvat eivaumlt kuitenkaan mahdu Jumalan kohtaamista ja

arkkityyppisten kuvien heraumlaumlmistauml yhdistaumlvaumlaumln malliin Drewermann ei juuri

kaumlsittele Jumalan vaikutusta niihin vaan mainitsee ainoastaan ettauml niiden

sitovuuden syitauml on etsittaumlvauml tunteista ja motiiveista715 Koska psykologisen

kaumlsityksen mukaan tunteet ja motiivit ovat aina osittain tiedostamattomia voi

paumlaumltellauml ettauml subjektiiviset kuvat synnyttaumlvaumlt Drewermannin mukaan uskon

sellaisen elaumlytymisen perusteella johon osallistuu sekauml tietoinen ettauml

tiedostamaton mieli Tietoisen mielen voi taumllloumlin ajatella olevan kaaviossa716

kuvatun persoonallisen transsendenssin osapuolena Jumala vaikuttaisi siten

ihmisen tietoisuuteen ja sen kautta myoumls haumlnen tiedostamattomaansa

Drewermann ei kuitenkaan taumlllaista esitauml Naumlkemys sopii kuitenkin yhteen sen

kanssa ettauml haumln painottaa subjektiivisten kuvien sisaumlltoumlauml tulkitsevan Freudin

psykoanalyysin tehtaumlvaumlnauml olevan integroida ihmisen tiedostamaton osaksi

itsestaumlaumln tietoista persoonaa717 Ihminen voisi siten saada tietoisen ja

tiedostamattoman mielensauml synteesin kautta yhteyden niihinkin Raamatun kuviin

joilla ei ole vastinetta arkkityyppisessauml luomisilmoituksessa Taumlmauml tapahtuisi jos

haumlnen persoonallisuutensa on siihen sovelias718 Tiedostamattoman vaikutus

zugewandten Gegenwart zu einer Bruumlcke ins Absolute wirdldquo GF I 378 rdquoDie einmalige Person des Nazarenersldquo GF I 380 713 rdquoacuteErloumlsungacute von seiner Angst wirklich nur moumlglich ist in einer Synthese von Geschichtlichem und acuteUngeschichtlichemacute von Personalem und Archetypischenldquohellipldquogar nichts anders sein kann als dahinter das ewige Du Gottes selbst anzusprechen dem sie selbst sich verdanktldquo GF I 380 714 Drewermann viittaa siihen ettauml kaumlsittelee Jeesuksen persoonaa teoksensa seuraavassa osassa eli GF IIssa GF I 381 715 rdquoNur muss man das Verbindende dort suchen wo es liegt nicht in Gedanken sondern den Gefuumlhlen nicht in den Handlungen sondern Motiven nicht in den Bewertungen sondern den Antriebenldquo TE I 436 716 GF I 198 (Kaavio) Ks Liite 3 717 Subjektiivisia kuvia Drewermann tulkitsee psykoanalyysin pohjalta kehitettyjen keskusteluterapian (Gespraumlchspsychotherapie) ja transaktioanalyysin avulla TE I 443ndash482 718 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszliger Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestaltldquohellipldquoverbindlich machen

208

uskon syntymiseen olisi taumlssauml tapauksessa tiedostamattomien motiivien ja

tiedostamatonta koskettavien tunteiden vaikutusta Myoumls subjektiiviset kuvat

synnyttaumlnevaumlt Drewermannin mukaan uskon tietoisen ja tiedostamattoman

mielenkerroksen synteesin avulla jonka alkuunpanijana on Jumalan vaikutus

ihmiseen eli persoonallinen transsendenssi

Drewermann kaumlsittelee siten uskon syntymistauml yhdistaumlmaumlllauml teologiaan

kahden syvyyspsykologisen suuntauksen tulkintoja Analyyttiseen psykologiaan

tukeutumalla haumln painottaa sitauml ettauml usko loumlydetaumlaumln syvyyspsykologisesti

tulkittavassa sisaumlisessauml prosessissa kollektiivisen tiedostamattoman

arkkityyppisten kuvien avulla Psykoanalyysi selittaumlnee haumlnen mukaansa uskon

syntymisen subjektiivisten kuvien avulla Samalla haumln pitaumlauml kiinni siitauml ettauml uskon

syntyprosessin luonne on ymmaumlrrettaumlvissauml vain teologisesti Sen alkaja on Jumala

joka on ihmisen naumlkoumlkulmasta ulkopuolinen rdquoGegenuumlberrdquo Drewermann tarjoaa

uskon syntymiselle selityksen joka yhdistaumlauml syvyyspsykologisesti tulkittavan

tapahtumisen ja teologisesti tulkittavan Jumalan vaikutuksen Ainoastaan

teologinen tulkinta kuitenkin paljastaa haumlnen mukaansa olennaisimman ihmisen

tietoisuuden ja tiedostamattoman synteesistauml Vain teologinen tulkinta tekee

ymmaumlrrettaumlvaumlksi uskon joka sekauml mahdollistaa minuutensa loumlytaumlmisen ettauml

ahdistuksesta vapautumisen719

44 Jeesus Nasaretilainen uskon heraumlttaumljaumlnauml

Drewermann vaumlittaumlauml siis ettauml uskon synnyttaumlauml Jumalan vaikutus

ihmismielen sisaumliseen luomisilmoitukseen Lisaumlksi haumln maumlaumlrittelee ettauml

ahdistuksen karkottaa ainoastaan uskominen persoonalliseen Jumalaan joka on

ilmestynyt Jumala-ihminen (der Gottmensch) Jeesuksessa Kristuksessa720

Kristuksen roolia pelastavien kuvien heraumlttaumljaumlnauml vaumlite ei tee selvaumlksi Onko haumln

ehkauml se jumalallinen rdquoGegenuumlberrdquo joka vaikuttaa persoonallisessa

transsendenssissa ja saa aikaan immanenttisen transsendenssin Taumlssauml alaluvussa

analysoin Drewermannin naumlkemystauml Jeesuksesta uskon heraumlttaumljaumlnauml Kiinnitaumln

kannldquohellipldquoes handelt sich bei ihnen um Personen die eine bestimmte Individualitaumlt einen bestimmten Charakter besitzenldquo TE I 436 38 719 rdquoNur Glaube an die absolute Person Gottesldquohellipldquoermoumlglichte es die Synthese der Person festzuhalten und die Angst zu bannenldquo SB III 533 720 rdquoNur Glaube an die absolute Person Gottes der in dem Gottmenschen Jesus Christus erschienen war ermoumlglichte es die Synthese der Person festzuhalten und die Angst zu bannenldquo SB III 533

209

erityisesti huomiota syvyyspsykologisen tulkinnan osuuteen Jumala-ihmisen

kaumlsitteen kaumlytoumln voi ymmaumlrtaumlauml niin ettauml Kristus avaa Drewermannin mukaan

ihmismielessauml olevan luomisilmoituksen Viittaako haumln taumlllauml ehkauml Kristuksen pre-

eksistenssiin Tunnustautuuko Drewermann lausumallaan alkukirkon Logos-

kristologiaan jonka mukaan Jumalan Poika on luomisen agentti Ilmaisun voi

ymmaumlrtaumlauml myoumls siten ettauml Kristus karkottaa ahdistuksen joka Drewermannin

mukaan erottaa ihmisen Jumalasta Onko taumlssauml ehkauml viittaus sovitusoppiin

Jumala-ihminen ei selvaumlstikaumlaumln ole Drewermannille opillinen maumlaumlritelmauml721

Historian (historisch) Jeesuksesta tiedetaumlaumln haumlnen mukaansa vain vaumlhaumln koska

evankeliumien kuvaukset ovat symbolisia tiivistelmiauml722 Haumln ajattelee niiden

olevan kuvia joiden merkitys on ymmaumlrrettaumlvissauml vain syvyyspsykologisen

tulkinnan keinoin Haumln pitaumlauml kiinni analogia imaginis -kaumlsityksestauml jonka mukaan

kuvalla on vastaavuutta edustamansa henkiloumln kanssa723

Evankeliumien ja uskontunnusten olemassaolo todistaa Drewermannin

mukaan kyllaumlkin Jeesuksen erityisestauml uskonnollisesta merkityksestauml

Syvyyspsykologia osoittaa haumlnen mukaansa ettauml Jeesukseen liitetty symbolinen

perinne on voinut syntyauml vain historiassa elaumlneen henkiloumln heraumlttaumlmaumln uskon

(Vertrauen) vaikutuksesta724 Drewermann ajattelee kuitenkin ettauml Jeesuksesta

tiedetaumlaumln varmasti vain haumlnen sisaumlisen totuutensa vaikutus ihmisten kokemukseen

itsestaumlaumln725 Tiedetaumlaumln ettauml haumln ei julistanut itseaumlaumln ja kykeni juuri siksi saamaan

ihmisten mielistauml esiin Jumalan sinne asettamat pelastavat kuvat726 Taumltauml

tarkoitetaan Drewermannin mukaan kun puhutaan Jeesuksessa tapahtuneesta

Jumalan ilmoituksesta727 Jeesus Nasaretilaisen vaikutus aikalaisiinsa oikeuttaa

siis Drewermannin mukaan sanomaan haumlntauml Jumala-ihmiseksi Haumln ei siten

721rdquoAuf diese Fragen gibt es theologisch keine Antwortrdquo Trinitaumlt 126 722 rdquoDas Markus-Evangelium spricht durchaus von dem acutehistorischenacute Jesus aberldquohellipldquoin der Weise symbolischer Verdichtungldquo DMK I 93 723 Esim Tillich 1962 115 724 rdquoSo zeigt doch gerade die Tiefenpsychologie dass sich die Symbole und Symbolerzaumlhlungen dieser Uumlberlieferung ( Jesusuumlberlieferung) niemals von innen her zu traumlumen und mitzuteilen vermocht haumltten ohne ein Feld des Vertrauens wie es nur um das Zentrum einer historischen Person entstehen kann und konnteldquo TE II 770 725 rdquoNicht die aumluszligerlich beobachtbare dem Glauben gleichguumlltige Auszligenseite historischer Tatsachen sondern die Wirkung der inneren Wahrheit der Gestalt Jesu auf die Selbsterfahrung und Selbstauslegung von Menschenldquohellipldquobildet die durchaus historisch zu nennende Ebene der Wirklichkeit dieser eminent religioumlsen und eben deshalb symbolischen also acuteunhistorischenacute Darstellungsweise der Bibelldquo DMK I 93 726 rdquoDie Naumlhe Gottes allein ist der ganze Inhalt dessen was Jesus lebte und wollte und gerade indem er nicht sich selbst verkuumlndete vermochte er alles im Menschen wachzurufen was von Gott her an Bildern der Heilung im Menschen angelegt istldquo TE II 769

210

perustele Jeesuksen erityisyyttauml Kristuksen pre-eksistenssillauml Haumln ei myoumlskaumlaumln

hyvaumlksy adoptianismia sillauml kertomus jonka mukaan Jumala olisi korottanut

Jeesus Nasaretilaisen Pojakseen Jordanilla tapahtuneen kasteen yhteydessauml

kuvastaa haumlnen mukaansa ainoastaan tapauksesta kertoneiden Jumala-

kokemusta728

Teologian suurimpia virheitauml on Drewermannin mukaan Jeesuksen ja Isaumln

yhteyden tulkitseminen ontologiseksi ykseydeksi olihan itsensauml Jumalaksi

korottaminen Jeesuksesta kaukana729 Drewermannin naumlkemyksellauml on

yhtymaumlkohtia Tillichin naumlkemykseen730 Jeesuksen Jumala-yhteyden

korostamisessa taas naumlkyy tukeutuminen Schleiermacheriin Onhan uskonto

taumlmaumln mukaan suoranaista (schlechthinniger) riippuvuuden tunnetta (Gefuumlhl)

aumlaumlrettoumlmaumln maistelemista (Geschmack) tai aumlaumlrettoumlmaumln katselemista (Anschauung)

aumlaumlrellisessauml eli ikuisen katselemista ajallisessa Drewermann myoumls ilmaisee

riippuvuutensa Schleiermacherista 731 Haumln tukeutuu Schleiermacheriin myoumls

Jeesuksen esikuvallisuutta painottaessaan Haumln korostaa yhtauml painokkaasti sitauml

ettauml Jeesus oli vain tavallinen ihminen ja Jeesuksen ainutlaatuista Jumala-yhteyttauml

Taumlmauml Jeesus-kaumlsitys muistuttaa gnostilaista kaumlsitystauml hengellisestauml kristitystauml732

Raamatun tekstejauml luotettavampaa tietoa Jeesuksesta vaumllittaumlauml Drewermannin

mukaan ihmismieli Vain unelmoimalla (traumlumen) voi ymmaumlrtaumlauml haumlnen

salaisuuttaan733 Mitaumlaumln ulkonaisia ehtoja Drewermann ei esitauml elaumlytymiselle Sen

727 ldquoIn dessen Widerschein ein jeder Mensch die Wahrheit Christi zu erkennen vermag indem er sich selber darin offenbar wirdldquo TE II 769 728 DMK I 140ndash41viite 6 729 ldquoIch und der Vater sind einsacute ndash dieses Wort aus Joh 10 30 druumlckt jetzt nicht mehr nur eine lebendige subjektive Beziehung der liebe aus sondern markiert fortan eine objektive Tatsache des Seins Es ist der aumluszligerste Punkt bis wohin man die Intellektualisierung des acuteGlaubensacute treiben kannldquo GF I 242 rdquoDie Uumlberzeugung Jesu von seiner Gottessohnschaft beruht auf dem Bewusstsein seiner inneren Einheit mit Gott und der vollen Hingabe in den Willen des VatersldquohellipldquoAber die Identifizierung mit ihm oder gar seine Erhebung zum Gottldquo hellipldquoliegt ihm voumlllig fern Er bleibt der Menschldquo DMK I 540 730 Tillichin mukaan Raamatun Jeesuksesta antamasta kuvasta ei loumlydy haumlnen ja Jumalan vaumllistauml vieraantumista eikauml yhtaumlaumln itsensauml korottamiseen viittaavaa piirrettauml Tillich 1973 88 Tillich 1962 94 731 rdquoWar es Schleiermacher der die Religion insgesamt als acuteGefuumlhl schlechthinniger Abhaumlngigkeitacute bestimmte oder einfacher als acuteGeschmack fuumlr das Unendlicheacute oder als acuteAnschauung des Unendlichen im Endlichen des Ewigen im Zeitlichenldquo GF I 506 67 rdquoIhr Wesen ist weder Denken und Handeln sondern Anschauung und Gefuumlhl Anschauen will sie das Universumldquohellipldquosie will im Menschen nicht weniger als in allem andern Einzelnen und Endlichen das Unendliche sehenldquoldquoReligion ist Sinn und Geschmack fuumlr Unendlicheldquo Schleiermacher 1961 29 30 Marshall 2000 362 GF I 5758 Ks Marshall 2000 362 732 Dunderberg 1999 247 Marjanen 2005 37ndash38 84 733 rdquoDie Wahrheit des Christus liegt einzig in der Person Jesu und sie ist einzigartig unableitbar ein Geheimnis Gottes doch um sie zu verstehen muszlig man sie acutetraumlumenacute in dem Reichtum all die Bilder die unser Leben leiten und begleitenldquo Fruumlchten 82

211

on ainoastaan kohdistuttava omiin mielikuviin joten ne voivat ilmeisesti olla

Jeesukseen suoranaisesti liittyviauml tai muita kuvia arkkityyppisiauml tai subjektiivisia

kuvia Ne voivat ilmeisesti olla alkuisin Raamatusta tai mistauml tahansa muualtakin

Drewermannin kirjallisuuden ja muun taiteen Jeesus-kuville osoittama huomio

antaa yhtaumlaumlltauml olettaa ettauml nekin voivat haumlnen mukaansa heraumlttaumlauml ihmisessauml

kokemuksen Jeesuksesta734 Haumln kaiketi ajattelee oikeaa tietoa Jeesuksesta

saatavan myoumls nukkuessa koska ihmisellauml on silloin haumlnen mukaansa vaumllitoumln

yhteys sekauml kollektiivisen tiedostamattomansa ettauml yksiloumlllisen

tiedostamattomansa kuviin735

Elaumlytymaumlllauml saatava kokemus Jeesuksesta on Drewermannin mukaan

arkkityyppinen kokemus joka noudattaa kaikkeen inhimillisen sisaumlltyvaumlauml

typologiaa736 Jeesuksessa toteutuvat esimerkiksi profeetan runoilijan ja

itsenaumlisen ihmisen arkkityypit737 Vahvimmin Drewermann painottaa sitauml ettauml

Jeesuksessa toteutuu jumalallisen vapahtajan arkkityyppi Sen osoittavat haumlnen

mukaansa Raamatun kertomukset Jeesuksen syntymaumlstauml ja yloumlsnousemuksesta

Kyseinen arkkityyppi liittyy haumlnessauml yhteen henkiloumloumln ja toteutuu siksi

syvaumlllisempaumlnauml kuin esimerkiksi Egyptin faraoissa738 Drewermann korostaa

Jeesuksen saavan merkityksensauml siitauml ettauml arkkityyppiset kuvat todistavat

haumlnestauml739 Haumlnen ajatuksensa luotettavan Jeesus-tiedon saamisesta unelmoimalla

on yhtauml ihanteellinen kuin kaumlsitys kaikkien pelastavien kuvien avautumisesta Se

on osoitus yksiloumlllisten tunteiden idealisoinnista740

Kaumlsityksensauml historian Jeesuksesta Drewermann perustaa loumlyhaumlsti

Raamattuun Haumln luottaa kuitenkin siinauml Raamatun tekstiin ettauml pitaumlauml Jeesusta

734 Drewermann esittaumlauml raamatuntulkinnoissaan runsaasti kirjallisuusparalleeleja ja viitteitauml kuvataiteeseen Sen lisaumlksi haumln on analysoinut esim Fjodor Dostojewskin teoksia teologis-syvyyspsykologisesti Haumln on esim analysoinut taumlmaumln Kristus-kaumlsitystauml Allerniedrigste 133ndash63 735 ldquoIm Traum verschmilzt das Material des individuellen Unbewuszligten mit dem kollektiven Erfahrungsschatz der menschlichen Psycheldquo TE I 113 736 rdquoAusdrucksgestalten des einen und allen gemeinsamen menschlichen Wesens zu verstehenldquohellipldquodie fixierten Lebensaumluszligerungenldquohellipldquoin Religionldquohellipldquovon innen her letztlich aufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erleben als Ausdruck eines in sich einheitlichen lebendigen seelischen Zusammenhanges nachzuempfinden und auslegenldquo TE I 54 737 GF II 196 298 738 ldquoEr den Archetypus des goumlttlichen Erloumlsers mit der individuellen geschichtlichen Person Jesu verbandldquo SB III 533 bdquoMan kann diese Differenz als den Unterschied der personalen Vertiefung bezeichnenldquohellipldquoHier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige in einem Einzelnen ausspricht und darstellldquo Name 83 85 Name 1986 ja Barke 1989 keskittyvaumlt taumlhaumln teemaan 739 ldquoNicht die Lehre von dem Tod und der Auferstehung des menschgewordenen Gottessohnes an sich sondern vor allem der Umstand daszlig er den Archetypus des goumlttlichen Erloumlsers mit der individuellen geschichtlichen Person Jesu verbandldquo SB III 533 740 TE I 437 Naumlin myoumls Frey Frey 1995 187 192

212

profeetallisena henkiloumlnauml jonka sanoma oli taumlmaumlnhetkistauml universaalia ja

vertauskuvallista741 Drewermann esittelee Jeesuksen myoumls hallitsijana mutta

sitaumlkin enemmaumln ihmisystaumlvaumlllisenauml opettajana terapeuttina ja parantajana Juumlrgen

Werbick kysyy aiheellisesti onko Jeesus Drewermannille vain terapeutti joka on

avannut ihmisten sielunsyvyydet742 Eksegeetti Joumlrg Frey taas vaumlittaumlauml ettei

Raamatun tekstin perusteella voi tehdauml pitkaumllle meneviauml johtopaumlaumltoumlksiauml Jeesuksen

itsetietoisuudesta ja mielialoista743 Haumlnen mukaansa raamatuntulkinnassa ei siis

tarvita psykobiografiaa jota esimerkiksi Drewermannin tulkinta osoittaa744

Drewermannia voi kuitenkin syyttaumlauml tendenssimaumlisestauml Jeesus-tulkinnasta jossa

sisaumlisyyden voimakas korostaminen on uutta745 Haumln painottaa enemmaumln

Jeesuksen persoonan feminiinisiauml kuin maskuliinisia piirteitauml Myoumls monet

evankeliumeja analysoineet eksegeetit ovat korostaneet enemmaumln Jeesus-kuvan

feminiinisiauml kuin maskuliinisia piirteitauml Eksegeettien naumlkemykset ovat kuitenkin

jakautuneet746

Jeesuksen persoonaa kuvatessaan Drewermann suhtautuu kriittisesti

arvostamansa Jungin tulkintaan Kristus on Jungin mukaan ollut alkukristityille

Jumalan kuva (Imago Dei) eli taumlydellisen minuuden kuva Siksi Haumlnellauml on

ajateltu olevan myoumls animaalinen puolensa eli varjonsa747Drewermannin mukaan

Jeesuksesta kuitenkin puuttui kaikki inhimillinen ambivalenssi ja Jung on

erehtynyt kaumlsityksessaumlaumln Jeesuksen tiedostamattomasta jumalanvastaisuudesta748

Drewermann ajattelee Jeesuksesta taumlssauml suhteessa samoin kuin kolmannella

vuosisadalla vaikuttanut Areios749 Myoumls taumlmaumln mukaan Jeesus oli pelkaumlstaumlaumln

741 GF I 51ndash61 458 476 742 Werbick 1992 7 743 Frey 1995 198 744 Psykobiografian tarpeellisuudesta ks esim Charlesworth 2004 45ndash49 745 Esim Ralph Fischer katsoo ettauml Drewermann on syvyyspsykologiaa soveltamalla loumlytaumlnyt taumlysin uuden teologisen naumlkemyksen Jeesuksesta Olennaista siinauml on Jeesuksen olemuksen eri ulottuvuuksien erottamattomuus joka kumpuaa haumlnen aumlaumlrimmaumlisestauml sisaumlisyydestaumlaumln Fischer 2006 224ndash29 746 Esim J Sanford ja Kari Syreeni arvioivat Johanneksen evankeliumin Jeesus-kuvaa taumlssauml suhteessa vastakkaisesti Syreeni 2007 185ndash86 194ndash95 747 Jung 1976b GW 92 sect 75 748Jung maumlaumlrittelee varjon rdquoDer Mensch auch eine Schattenseite hat welche nicht nur etwa aus kleinen Schwaumlchen und Schoumlnheitsfehlern besteht sondern aus einer geradezu daumlmonischen Dynamikrdquo Jung 1964 GW 7 sect 35 Von daher ist christologisch durchaus kein Platz fuumlr die subjektale Deutung der Schule C G Jungs die in Judas den Schatten Jesu selbst erblicken moumlchterdquo DMK II 439 Anm 22 Fehrenbacher 1991 142 Jung 1974b 98 Myoumls Jung 1963 GW 11 sect 693 Ks myoumls GF II174ndash75 749Areios (255ndash336) aiheutti ensimmaumlisen vakavan areiolaiseksi riidaksi kutsutun oppiriidan kirkossa Areioksen Jeesus-kaumlsityksestauml ks esim McGrath 2012 387ndash90

213

ihminen muta kuitenkin synnitoumln Drewermann nimittaumlauml Jeesusta Jumala-

ihmiseksi (Gottmensch) vain habilitaatioteoksessaan Strukturen des Boumlsen750

Alfred Etheberin mukaan Drewermann ei selitauml miten minuuden eli

Kristuksen arkkityyppi heraumlsi eloon Jeesus Nasaretilaisessa Jeesuksen

individuaatio jaumlauml haumlnen mukaansa Drewermannilta kaumlsittelemaumlttauml Psykiatri Jung

on haumlnen mukaansa selittaumlnyt sen paremmin kuin teologi Drewermann751 Etheber

erehtyy sillauml Drewermann pitaumlauml Jungin tavoin Jeesusta minuutensa loumlytaumlneen

ihmisen prototyyppinauml752 Jeesuksen individuaatio on haumlnen mukaansa tosin

tapahtunut yhden kokemuksen yhteydessauml vaikka individuaatio vaatii Jungin

mukaan yleensauml enemmaumln aikaa753 Se on tapahtunut haumlnen kasteensa yhteydessauml

Jordanilla754 Jeesus on siten Drewermannin mukaan loumlytaumlnyt yhteyden

tiedostamattomaansa julkisen toimintansa alussa

Frey on kiinnittaumlnyt oikein huomiota Drewermannin tapaan ohittaa tiettyjauml

Raamatun kohtia Evankeliumeja tulkitessaan Drewermann ohittaa esimerkiksi

kohdat joissa Jeesus paljastaa messiaanisuutensa755 Jeesuksen erityisyyden

selitykseksi riittaumlauml haumlnen mukaansa ettauml Jumala on laumlhettaumlnyt haumlnet maailmaan

ainutlaatuisen Jumala-yhteyden omaavana ihmisenauml Taumlllainen Jeesus on haumlnen

mukaansa ollut syntymaumlstaumlaumln asti joten haumln on loumlytaumlnyt minuutensa vasta

aikuisuudessa vaikka on elaumlnyt koko siihenastisen elaumlmaumlnsauml alkuperaumlisessauml

yhteydessauml Jumalaan 756

Jeesuksen esikuvallisuutta osoittaa Drewermannin mukaan selkeimmin

haumlnen kaumlyttaumlytymisensauml Getsemanessa Haumln ei menettaumlnyt silloin toivoaan vaan

kaumlaumlntyi ahdistuksestaan huolimatta Jumalan puoleen Haumln osoitti ettauml usko

(Vertrauen) on vahvempi kuin ahdistus ja voitti naumlin ahdistuksen757 Drewermann

ohittaa tulkinnassaan sen ettauml Markuksen evankeliumin mukaan Jeesus pyysi

750 Esim SB III 533 751 Etheber 1998 293 Etheberin viittaus Jungiin Jung 1963 GW 11 sect 231 Etheber 1998 243 752 Jung 1972b GW 17 sect 310 Mattoon 2005 165 753 rdquoDie I istldquohellipldquoein Differenzierungsprozeszlig der die Entwicklung der Persoumlnlichkeit zum Ziele hatldquo Jung 1960a GW 6 sect 825 754 rdquoSo spricht manches dafuumlr daszlig ihm die zentrale religioumlse Entdeckung seines Lebens in einem einzigen Augenblick nach Art einer Offenbarung geschenkt wurde und dann erscheint die Legende von der Taufe Jesu im Jordan auch historisch betrachtet als die bestmoumlgliche Wiedergabe einer inneren Erfahrung in den Bildern des AumluszligerenldquoldquoacuteSelbstfindungacute und acuteSelbstannahmeacuteldquo GF II 173 755 Frey 1995 152 756 Haastattelu 2012 757 DMK II 494rdquoInsofern kommt es fuumlr Jesus entscheidend an sich selbst und uns zu zeigen daszlig es stimmt woran er glaubt daszlig es moumlglich ist die Angst im Vertrauen an Gott zu uumlberwindenldquo DMK II 658

214

Isaumlltaumlaumln kuoleman vaumllttaumlmistauml758 Drewermann ajattelee ahdistuksettomuuden ja

synnittoumlmyyden olevan mahdollisia ihmisillekin koska haumln ei hyvaumlksy

perisyntioppia759 Matthias Beierin mukaan Drewermannin tulkinta

ahdistuksettomasta Jeesuksesta kumpuaa haumlnen teologiansa paumlaumltavoitteesta

Drewermann pyrkii naumlet Beierin mukaan kumoamaan kaumlsityksen vaumlkivaltaisesta

ja ahdistavasta Jumalasta760 Beier ei kuitenkaan pohdi Jeesuksen persoonaa

teologisen kaksiluonto-opin valossa Uwe Beyer esimerkiksi on oikeassa

huomauttaessaan ettauml Jeesuksen uskoa voi pitaumlauml vahvana vain jos ymmaumlrretaumlaumln

haumlnen myoumls olleen todella ahdistunut761 Drewermannin Jeesus-kuva onkin

psykologisesti epaumluskottava

Drewermannin tulkinta kuolemiseen valmistautuvasta Jeesuksesta poikkeaa

haumlnen feminiinisen Jeesus-tulkintansa yleislinjasta Haumln painottaa Markuksen

evankeliumin tulkinnassaan Jeesuksen osoittaneen Getsemanessa ainutlaatuista

itsehillintaumlauml Sitauml pidetaumlaumln yleensauml maskuliinisena762 Haumln tulkitsee ahdistuksen

kokemisen ja sen voittamisen olleen vaumllttaumlmaumltoumlntauml Jeesukselle jotta taumlmauml voisi

osoittaa miten ahdistus on voitettavissa763 Drewermann arvioi Jeesusta toisin kuin

esimerkiksi Markuksen evankeliumin passiokertomuksia Jeesuksen

maskuliinisuuden naumlkoumlkulmasta tutkinut Susanna Asikainen Taumlmaumln mukaan

Markus ei nimittaumlin kuvaa Jeesusta maskuliinisen itsehillintaumlihanteen mukaiseksi

vaan hyvin emotionaaliseksi764 Myoumls Petri Merenlahti arvioi Markuksen Jeesus-

kuvan muiden evankeliumien Jeesus-kuvaa emotionaalisemmaksi765

Drewermann ajattelee kuolemaan tuomitun Jeesuksen osoittaneen ettauml

ahdistus on voitettavissa ja rististauml on tullut pelastuksen merkki766 Kyseinen

758 Mark 14 35ndash6 759 Ahdistus aiheuttaa Drewermannin mukaan synninldquoKierkegaards Genie war es daszlig er das Phaumlnomen der Suumlnde vom Erleben der Angst her deutete und diese These aufstellte daszlig der Mensch nicht nur Angst habe weil er schuldig seildquohellipldquosondern umgekehrt daszlig er schuldig werde aus Angstldquo Suumlnde Schuld 149 SB I 61 Olen kuitenkin osoittanut ettauml Drewermann tulkitsee taumlssauml vaumlaumlrin Kierkegaardia Ks luku 23 760 Beier 2004 226 327 761 rdquoNur der offen aumlngstigende Jesus konnte und kann auch in seinem Vertrauen glaubhaft seinldquo Beyer 1995 45 762 Asikainen 2016 196 199 Taumlssauml tutkimuksessa ei ole mahdollista vertailla Drewermannin tulkintaa haumlnen passiokertomusten tulkintaansa muissa evankeliumeissa Haumlnen Markuksen evankeliumin tulkintansa painotukset loumlytyvaumlt kuitenkin muualtakin haumlnen tuotannostaan 763 DMK II 505 764 Asikainen 2016 197 765 Merenlahti 2015 148ndash49 766 rdquoAber das wollte Jesus sagen und das war sein ganzes Leben das wir von Gott her die Angst besiegen koumlnnten und als frei Menschen zu leben vermoumlchten Wirklich nur deshalb musste er sterben und eben deshalb kann das Kreuz dieses verfluchte Schandmal dieses ungeheuerliche

215

ahdistuksen voittaminen on siten haumlnen mukaansa teologisesti Jeesuksen

rdquopelastustekordquo Drewermann ei kuitenkaan nimitauml Jeesuksen kuolemaa

sovituskuolemaksi vaan on luonut kirkkojen teologisen sovitusopin tilalle

psykologisen sovitusopin 767 Historian Jeesus on siinauml ainutlaatuinen Jumala-

ihminen mutta kuitenkin ihminen Miten haumln siis voi Drewermannin mukaan

vaikuttaa ihmisten vapautumiseen ahdistuksesta ja heraumlttaumlauml uskon768

Jeesuksen vaikutusta uskon syntyyn selittaumlviauml lausumia loumlytyy

Drewermannin tulkinnoista vain vaumlhaumln ja nekin ovat ylimalkaisia Keskeistauml niissauml

on haumlnen vertaamisensa psykoterapeuttiin joka heraumlttaumlauml asiakkaassaan

itseluottamusta vetaumlytymaumlllauml taka-alalle Taumlllainen terapeutti ja parantaja (der

Therapeut der Heilende) ei anna ohjeita pelastaviin kuviin elaumlytymistauml varten

vaan vaikuttaa luomansa luottamuksen ilmapiirin (Raum eines Vertrauens)

kautta769 Haumlnen laumlhestymistavassaan yhdistyivaumlt psykoanalyytikon ja papin

tehtaumlvaumlt770 Drewermann ajattelee ettauml Jeesuksesta saumlteilevauml hyvyys ja laumlmpouml

kutsuivat jo aikanaan ihmisten mielestauml esiin pelastavia kuvia esiin jotka

yhdistyivaumlt Jeesuksen persoonaan niin ettauml kaikki oppivat tuntemaan

Kristuksen771

Jeesus Nasaretilainen vaikuttaa Drewermannin mukaan edelleen pelastavien

kuvien heraumlaumlmiseen maan paumlaumllle jaumlttaumlmaumlnsauml ilmapiirin (Klima) vaumllityksellauml jossa

ihmiset voivat loumlytaumlauml uskon ja eheytyauml (Ganzwerdung zu finden) muutenkin

Eheytymistermiauml kaumlyttaumlmaumlllauml haumln korostaa sitauml ettauml usko parantaa eli poistaa

Inbild aller Menschenquaumllerei fuumlr uns trotz allem zu einem Zeichen des Heiles werdenldquo DMK II 658 767 Drewermann sanoo haluavansa korostaa hurskastelevan kaumlrsimysmystiikan vastapainoksi sitauml ettauml Jeesus ei tahtonut kuolla rdquoMan kann gegen die froumlmmelnde Perversion des Kreuzes in eine Ideologie der Leidenmystik nicht eindringlich genug wiederholen Jesus wollte nicht am Kreuz sterbenrdquo DMK II 656 Beier huomauttaa ettauml Drewermann ei hylkaumlauml uhria sinaumlnsauml (per se) uskonnossa vaan vain sellaisen uhrautumisen joka tapahtuu ulkopuolisesta pakosta ihmisen yliminaumln hyvaumlksymaumlnauml uhrautumisen pakkona Sen sijaan haumln arvioi Drewermannin hyvaumlksyvaumln ihmisen omaan sisaumliseen minuuden johtamaan prosessiin perustuvan uhrin osana psyykkistauml ja hengellistauml integraatiota Beier 2004 210ndash213 768 rdquoAbsolut wesentlich eine historische Person hinter den heilenden Bildern des Glaubens angenommen werden muszligldquohellipldquoNur der Gottmensch des Christentums hat Angst vor dem Sterben und nur er muszlig die Todesangst besiegen um den Gotteswillen zu erfuumlllen und die Menschheit zu erloumlsenldquo TE II 777ndash78 769 TE II 768 770 rdquoDieseldquohellipldquoPerson (der Therapeut der Heilende) sagt nicht was zu traumlumen istldquohellipldquoaber gerade durch ihre Zuruumlckhaltung erschafft sie ein Feld des Vertrauensldquo TE II 771ndash72 771 rdquoSo wird man auch die Offenbarung Gottes in dem Menschen Jesus von Nazareth nicht anders verstehen koumlnnen als daszlig von der Person Jesu eine solche Guumlte und Waumlrme ausging daszlig all die Bilder des Heils die in den menschlichen Seele angelegt sind durch seine Naumlhe auf den Plan gerufen wurden sich mit seiner Gestalt verbanden und sich zu einem Gesamtgemaumllde formten in dessen jeder Mensch die Wahrheit Christi zu erkennen vermagldquo TE II 768

216

ahdistuksen772 Haumln maumlaumlrittelee Jeesuksen synnyttaumlmaumlauml ilmapiiriauml kaumlyttaumlmaumlllauml

esimerkiksi kaumlsitteitauml hyvyys laumlmpouml luottamus varovaisuus pidaumlttyvaumlisyys

hyvaumlntahtoisuus ja ymmaumlrtaumlvaumlisyys773 Haumln luonnehtii ilmapiiriauml

psykoterapeuttiseksi ja sielunhoidolliseksi ja vertaa sitauml runollisesti kevaumltauringon

laumlmpoumloumln joka houkuttelee kukat kukkimaan774 Jeesuksen toiminta kuvien

heraumlttaumljaumlnauml rinnastuu naumlin vahvaan psykologiseen vaikuttamiseen Drewermann

luonnehtiikin Jeesuksen jatkuvaa vaikutusta psykologiseksi ja kulttuuriseksi775

Uskon syntymisen selittaumlauml Drewermannin mukaan Jeesuksen vaikutus

ihmismielen tiedostamattomiin kerroksiin Usko kiinnittyy silloin

uskonnonperustajan ja ilmoituksen kantajan (Offenbarungstraumlger) persoonaan ja

haumlnen rdquohenkensaumlrdquo (rdquoGeistrdquo) johtaa ihmisiauml totuuteen776 Ilmapiirin sijaan

Drewermann puhuu taumlssauml hengestauml Jeesuksessa ilmennyt syvauml luottamus (die

Erfahrung eines tieferen Vertrauens) on haumlnen mukaansa ainoa tapa jolla usko

vaumllittyy (eine adaumlquate Form der Glaubensvermittlung)777

Drewermann ei maumlaumlrittele taumltauml tarkemmin mitauml tarkoittaa Jeesuksen

hengellauml Pyhaumlstauml Hengestauml haumln puhuu laumlhinnauml raamatuntulkinnoissaan ja

silloinkin lainausmerkeissauml778 Jeesuksen henki eli rdquoPyhauml Henkirdquo ei siis haumlnen

mukaansa ole Jumalan kolmas persoona vaan ihmismielessauml uskon synnyttaumlvauml

Jeesukseen liittyvauml tekijauml Kaumlsitys eroaa teologisesta kaumlsityksestauml jonka mukaan

Jeesus oli erityinen Pyhaumln Hengen kantaja779 Jeesuksen merkitys tiivistyy

Drewermannin ajattelussa siihen ettauml haumlnen henkensauml vaikuttaa edelleen

Jeesuksen henki on siten haumlnen mukaansa se persoonallisen transsendenssin

rdquoGegenuumlberrdquo joka heraumlttaumlauml ihmisissauml luomisilmoituksen Drewermann pitaumlauml kyllauml

kiinni siitauml ettauml Jumala synnyttaumlauml ihmismielessauml uskon Kuitenkin haumlnen

kaumlsityksensauml Jeesuksen hengestauml on uushenkisen esoteerinen

772 rdquoVon dieser Person laumlsst sich sagen dass sie imstande gewesen sein muss ein Klima zu schaffen in dem im Verlauf von Jahrhunderten all die Bilder ins Leben gerufen wurden in denen allein ein Mensch den Weg seiner Ganzwerdung zu finden und von Gott in den ewigen Symbolen der Religion auf heilende Weise traumlumen vermagldquo TE II 770 773 TE II 768ndash71 774 TE II 768 775 Haastattelu 2012 776 rdquoEs ist dann sein (des Religionsstifters und Offenbarungstraumlgers) acuteGeistacute der die Glaumlubigenldquohellipldquoin alle Wahrheit einfuumlhrtldquo GF I 256ndash57 Drewermannin viittauksena on Joh 16 13 jonka Totuuden Henki yleensauml tulkitaan Pyhaumlksi Hengeksi Myoumls TE II 770 777 TE II 771 778 rdquoLukasldquohellipldquoso schildert er mit auffallender Betonung wie die acuteSendbotenacute vom acuteHeiligen Geistacute gefuumlhrt werdenldquohellipldquoes ist dieser acuteGeistacute Jesu der Petrus die Kraft gibtldquo Apostelgeschichte 33

217 Drewermann vaumlittaumlauml ymmaumlrtaumlvaumlnsauml Jumalan ilmoituksen samoin kuin

Tillich Haumln vetoaa Tillichiin jonka mukaan ikuinen liikuttaa ihmisen henkeauml ja

luo yhteyden jossa taumlmauml ikuinen ilmaisee itsensauml toiminnan mielikuvien ja

ajattelun symbolien avulla780 Olen kuitenkin osoittanut Drewermannin

symbolikaumlsityksen eroavan Tillichin symbolikaumlsityksestauml Erona on ettauml

Raamatun symbolit ovat Drewermannin mukaan laumlhtoumlisin ihmisen kollektiivisesta

tiedostamattomasta Haumln myoumls maumlaumlrittelee uskoa synnyttaumlvaumln hengen toisin kuin

Tillich maumlaumlritellessaumlaumln sen kaumlyttaumlmaumlllauml vertauskohtana hyvaumlauml psykoterapeuttista

ilmapiiriauml Haumln ei siten esimerkiksi Tillichin tavoin korosta Hengen

rdquopuhuttelevanrdquo sekauml ihmisen uskoa ettauml ymmaumlrrystauml781 Uskon syntymiseen

vaikuttaa Drewermannin mukaan luomisilmoituksen ohella ainoastaan Jeesus

Nasaretilaisen maan paumlaumllle jaumlttaumlmauml psykoterapeuttinen henki

Apostoli Paavalin kokemus Damaskon tiellauml (Apt 9 3ndash7) on

Drewermannin mukaan hyvauml esimerkki Jeesuksen vaikutuksesta uskon

syntymiseen Sen laumlhtoumlkohtana ei ollut tieto historian Jeesuksesta vaan haumlnen

kohtaamisensa ja Jeesuksen esiin kutsuma alkukuva (Urbild)782 Paavali siis

kohtasi Drewermannin mukaan Jeesuksen haumlnen henkensauml vaumllityksellauml ja taumlmauml

henki nosti esiin Paavalin sisaumlisen kuvan Kristuksesta tai Jumalasta Paavalin

aumlkillinen kaumlaumlntymys selittyy taumlssauml Jungiin selvaumlsti tukeutuvan Drewermannin

mukaan siten ettauml kyseinen Kristuksen tai Jumalan arkkityyppinen kuva on

samalla minuuden arkkityyppi783 Myoumls taumlmaumln mukaan Paavalin kokema Kristus-

ilmestys oli alkuisin tiedostamattomasta784 Drewermann ajattelee ettauml uskon

syntymiseen tarvittiin taumlssauml tapauksessa sekauml Jeesuksen persoonallista vaikutusta

779 Esim brittilaumlinen patristiikan tutkija GWH Lampe (1918ndash80) ja saksalainen Walter Kasper ovat tulkinneet Jeesusta Pyhaumln Hengen kantajaksi McGrath 2012 410 780 ldquoOffenbarung ist die Erfahrung in der ein letztes Anliegen den Geist des Menschen bewegt und dadurch eine Gemeinschaft schafft in der dieses Anliegen sich selbst in Symbolen des Handelns der Einbildung und den Denkens ausdruumlcktldquo DMK I 552 Werbick 1992 21 DMK II 157 Werbick 2005 317 Drewermann siteeraa Tillichin teosta Wesen und Wandel des Glaubens Tillich 1961 92ndash3 781 Tillich 1961 88ndash100 782rdquoBei Paulus ist es nicht die historische Information uumlber den Nazarener die den Glauben begruumlndet sondern umgekehrt es ist eine Sehnsucht ein Urbild das durch die Person Jesu wachgerufen wirdldquohellipldquoPaulus selber ergriffen von der Vision vor Damaskusldquo GF I 253 783 rdquoPsychologischldquohellipldquoist es also kein Unterschied zu sagen jemand hat sein Selbst gefunden oder er hat Gott gefundenldquo SB II 27 Vrt Jung 1963 GW 11 sect 231 rdquoSo treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (`dem Vater wesensgleich`) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 784 Jung 1976a GW 91 sect 216

218

ettauml ihmisen valmiutta ja pelastavia kuvia785 Yksikin kuva ilmeisesti riitti

Kristuksen arkkityyppisen kuvan ja muiden pelastavien kuvien mahdollisesti

erilaista vaikuttavuutta haumln ei kaumlsittele Jeesusta voidaan haumlnen mukaansa kutsua

Kristukseksi sen taumlhden ettauml haumlnen henkensauml tuo ihmisten mielestauml esiin

pelastavia kuvia786

Drewermann pitaumlauml selvaumlsti Jeesusta erityisen pyhaumlnauml ihmisenauml Koska

historia kuitenkin tuntee muitakin pyhinauml pidettyjauml ihmisiauml on aiheellista kysyauml

voivatko muutkin ihmiset olla haumlnen mukaansa uskon heraumlttaumljiauml Werbick

tulkitsee Drewermannia niin ettauml kuvien heraumlttaumljaumlnauml on aina Jeesus Haumln on

Werbickin mukaan Drewermannille vapauttaja (der Befreier) ja lopullinen

ilmoittaja (Endzeitliche Offenbarer) joka toimii terapeutin tavoin787 Drewermann

ei kuitenkaan ilmaise selvaumlsti miten muut ihmiset vaikuttavat uskon syntymiseen

Vaumllittaumlvaumltkouml he ainoastaan eteenpaumlin Jeesukseen synnyttaumlmaumlauml ilmapiiriauml vai

synnyttaumlvaumltkouml he vastaavanlaisen ilmapiirin sitoutumatta mitenkaumlaumln Jeesukseen

Kaumlsitystauml jonka mukaan muutkin ihmiset vaikuttavat Jeesuksen tavoin uskon

syntymiseen Drewermann tukee kyllauml monella tavalla Haumln esimerkiksi rinnastaa

Jeesuksen terapeuttisuuden muiden terapeuttien toimintaan788 Lisaumlksi haumln arvioi

ettauml kaikkina aikoina on ollut ilmoituksen vaumllittaumljiksi sopivia ihmisiauml joista voi

tulla ilmoituksen kantajia (Traumlger)789 Drewermann kaumlyttaumlauml samaa ilmoituksen

kantajan (Traumlger) kaumlsitettauml kuin Tillich vielaumlpauml korostaa taumlmaumln tavoin ilmoituksen

kantajan ja pyhaumln asian suhdetta 790 Tillichiin haumln ei kuitenkaan viittaa

Kaumlsitystaumlaumln uskoa synnyttaumlvaumlstauml hengestauml Drewermann taumlsmentaumlauml

tulkitessaan Pietarin kaumlvelyauml veden paumlaumlllauml (Matt14 22ndash32) Haumln ajattelee Pietarin

astuvan veteen koska taumlmauml luottaa toiselta rannalta vastaan tulevaan hahmoon

785 rdquoDeutlich treten in dieser christlichen Grunderfahrung zwei Schichten des Erlebens zusammenldquohellipldquoauf der einen Seiteldquohellipldquopersoumlnliche Erlebnis einer Beziehung zwischen Ich und DuldquohellipldquoAuf der anderen Seiteldquohellipldquoeine Fuumllle von Erwartungen Sehnsuumlchten Beduumlrfnissen und vor allem von deutenden Schemata Symbolen Bildern und szenischen Mustern bereitldquo GF I 253ndash54 786 rdquoDie Naumlhe Gottes allein ist der ganze Inhalt dessen was Jesus lebte und wollte und gerade indem er nicht sich selbst verkuumlndete vermochte er alles im Menschen wachzurufen was von Gott her an Bildern der Heilung im Menschen angelegt istldquo TE II 769 787 Werbick 2005 314ndash15 788 rdquoDer Therapeut ist von daher die historische Bedingung der heilenden Bilder eines reifenden sich in Bildern vollziehenden VertrauensldquohellipldquoacuteStifteracute von Symbolen des Vertrauensldquo TE II 768 789 rdquoSo kann religioumls ein historisches Ereignis oder eine bestimmte Person nur dann zum Traumlger einer goumlttlichen acuteOffenbarungacute werden wenn es zu einem bestimmten vorgegebenen Bildinhalt acutepassendacute istldquo GF I 256ndash57 ldquoUnd immer wieder treten Menschen auf die angstfrei und offen genug sind um den Wind der Freiheit zu atmen und das Licht der Liebe in ihr Herz aufzunehmen Sie sind die acuteBerufenenacute acuteOffenbarungstraumlgeracute acuteMittleracute die Prophetenacuteldquo GF I 261 790 Esim Tillich 1956 28

219

Veneeseen pystytaumlaumln haumlnen mukaansa palaamaan yhdessauml rdquoToisenrdquo kanssa joka

vaikutti Kristuksessa (mit dieser Person des ganz acuteAnderenacute die in Christus

lebte) rdquoToisestardquo puhuessaan Drewermann viittaa Jumalaan791 joten Jumala on

haumlnen mukaansa varsinainen vaikuttaja Jeesuksen luoman ilmapiirin takana

Voivatko siis muutkin ihmiset kuin Jeesus synnyttaumlauml haumlnen mukaansa

vastaavanlaisen ilmapiirin Jumalan avulla Pietarin kokemusta tulkitessaan haumln

vastaa myoumls taumlhaumln kysymykseen Evankeliumin rdquoToinenrdquo eli Jumala on haumlnen

mukaansa kohdattavissa jokaisessa ihmisessauml jota rakastamme niin ettauml haumln

kutsuu meitauml rdquokuin toisella rannalla oleva valordquo792 Naumlkoumlkulma on

poikkeuksellinen pelastusta kaipaavan rakkaus heraumlttaumlauml sen terapeuttisuuden jota

tarvitaan luomisilmoituksen heraumlaumlmiseen Drewermann pitaumlauml siten taumlssauml ihmisten

vuorovaikutusta taumlrkeimpaumlnauml pelastavien kuvien heraumlaumlmisessauml Haumln ei mainitse

Jeesuksen heraumlttaumlmaumlauml ilmapiiriauml mutta ajattelee ilmaisesti vastaavanlaisen

ilmapiirin vaikuttavan kaikissa myoumlnteisissauml ihmissuhteissa Haumln korostaa sekauml

yleisinhimillistauml hyvyyttauml ettauml Jeesuksen ainutlaatuisuutta Varsinainen vaikuttaja

on haumlnen mukaansa aina kuitenkin Jumala Uskon synnyttaumlvauml henkeauml haumln nimittaumlauml

taumlstauml paumlaumltellen Jeesuksen hengeksi ainakin sen taumlhden ettauml se on luonteeltaan

Jeesuksen toiminnalle ominaista

Drewermann vaumlittaumlauml uskon syntyvaumln Jeesus Nasaretilaisen toiminnalle

ominaisessa ilmapiirissauml ja taumlllaisen ilmapiirin naumlkyvaumln ihmisten rakastaessa

toisiaan Uskon heraumlaumlmisen haumln maumlaumlrittelee taumlysin yleisuskonnollisesti usko

perustuu haumlnen mukaansa aina ja kaikkialla samanlaiseen luottamukseen

(Vertrauen) ja samanlaiseen sisaumliseen prosessiin793 Luottamuksen ilmapiiri on

siten haumlnen mukaansa tarpeen mutta usko voi siis heraumltauml muissakin uskonnoissa

kuin kristinuskossa Haumln tarkastelee uskon syntyprosessia yleisuskonnollisena

psyykkisenauml ilmioumlnauml Haumlnen inklusiivinen uskontokaumlsityksensauml on sukua katolisen

kirkon uskontoteologiselle universalismille jonka mukaan Pyhauml Henki toimii

myoumls kirkon ulkopuolella 794

791 TE II 29ndash30 792 rdquoWir finden zuruumlck ins acuteBootacute gemeinsam mit dieser Person des ganz acuteAnderenacute die in Christus lebte und lebt und zu der wir berufen sind und die uns begegnen kann in einem jeden Menschen den wir so lieben daszlig seine Person fuumlr uns wird zum Licht vom anderen Uferldquo TE II 31 793 rdquoDer Glaubeldquohellipldquoist so allgemeinmenschlich wie sein Gegenteil die menschliche AngstldquohellipldquoDer Glaube der rettet besteht zu allen Zeiten und an allen Orten der Welt in dem gleichen Vertrauen gegen die Angstldquo TE II 164 794 Vrt Komulainen 2014 166ndash67

220 Werbick arvioi ettei ahdistuskaumlsityksessaumlaumln Kierkegaardiin sitoutunut

Drewermann enaumlauml seuraa taumltauml uskonkaumlsityksessaumlaumln Kierkegaard naumlet ymmaumlrsi

ettei ihminen voi loumlytaumlauml totuutta itsestaumlaumln vaan totuuden on tultava haumlnen

luokseen795 Werbick unohtaa kuitenkin ettauml uskon syntyminen edellyttaumlauml

Drewermannin mukaan luottamusta ilmentaumlvaumln hengen eli Jumalasta alkuisin

olevan Jeesuksen hengen vaikutusta Drewermannin kaumlsitys luomisilmoituksesta

ja Jeesuksen hengestauml uskon synnyttaumljinauml vastaa siten Kierkegaardin kaumlsitystauml

Raamatusta ja Pyhaumlstauml Hengestauml uskon synnyttaumljinauml Totuus tulee ihmisen luo

Jeesuksen hengessauml Kaikissa rakkaudellisissa ihmissuhteissa vallitseva Jeesuksen

henki on kuitenkin teologisesti epaumlmaumlaumlraumlisempi uskon synnyttaumljauml kuin Pyhauml

Henki Se muistuttaa uushenkisiauml hengen kaumlsitteitauml Werbick on siten osittain

oikeassa arviossaan Drewermannin uskonkaumlsitystauml

Drewermannin naumlkemys Jeesuksen hengestauml on haumlnen uskonkaumlsityksensauml

solmukohta Teologiseen kaumlsitykseen erityisestauml ilmapiiristauml yhdistyy siinauml kaumlsitys

luomisilmoituksesta Jeesuksen hengen synnyttaumlauml haumlnen mukaansa Jumala ja

luomisilmoituskin on Jumalan aikaansaannosta Syvyyspsykologia ainoastaan

auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln sen luonnetta Uwe Beyer kysyy miksi Drewermann vaumlittaumlauml

Jumalan tarvitsevan arkkityyppisiauml kuvia voidakseen olla yhteydessauml ihmisiin

Subjektiivisia kuvia haumln ei mainitse Beyer arvelee Drewermannin pitaumlvaumln kuvia

tarpeellisina koska Jumala on absoluuttinen persoona mutta ihminen relatiivinen

olento796 Filosofi Beyer ei tunnista sitauml ettauml Drewermann antaa

luomisilmoituksen kuville tietyssauml historian vaiheessa saadun ilmoituksen paikan

Jeesuksen hengelle haumln on vastaavasti antanut sen paikan joka teologiassa

yleensauml annetaan Pyhaumllle Hengelle Beyer on vaumlaumlraumlssauml vaumlittaumlessaumlaumln ettauml

Drewermannilla olisi kaksi erillistauml Jumala-kaumlsitystauml sekauml teologinen ettauml

luonnontieteeseen sitoutuva797 Drewermann nimittaumlin ajattelee saman Jumalan

olevan sekauml ihmisten sisaumlisen luomisilmoituksen ettauml Jeesuksen maailmaan

jaumlttaumlmaumln hengen takana

Drewermann perustelee siten sekauml syvyyspsykologisesti ettauml teologisesti

kaumlsitystaumlaumln Jeesuksesta uskon heraumlttaumljaumlnauml Syvyyspsykologisesta naumlkoumlkulmasta

katsottuna Jeesus on uskon heraumlttaumljauml koska haumln oli loumlytaumlnyt minuutensa

795 Werbick 2005 320 796 Beyer 1995 97 797 Beyerin mielestauml Drewermannilla on kaksi erillistauml Jumala-kaumlsitystauml absoluuttinen persoona ja kosmisen evoluution itseorganisoinnin voima Beyer 1995 18

221

Teologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna haumln on uskon heraumlttaumljauml koska haumln on

synnyttaumlnyt Jumalan loumlytaumlmiselle otollisen ilmapiirin Drewermann vaumlittaumlauml ettauml

Jeesuksen teologisesti tulkittava Jumala-yhteys ja syvyyspsykologisesti tulkittava

minuuden loumlytaumlminen on synnyttaumlnyt teologisesti tulkittavan Jeesuksen hengen tai

ilmapiirin jossa jokainen voi loumlytaumlauml sekauml uskon Jumalaan ettauml minuutensa Haumlnen

kaumlsityksensauml Jeesuksesta uskon heraumlttaumljaumlnauml on syvyyspsykologisen ja teologisen

tulkinnan synteesi Uskon ja oman minuutensa loumlytaumlminen tekee ilmeisesti uskon

heraumlttaumljiauml myoumls muista ihmisistauml jotka toimivat samassa hengessauml Jeesus ei ollut

edes ensimmaumlinen uskon vaumllittaumljauml koska esimerkiksi monet Vanhan testamentin

henkiloumlt olivat minuutensa loumlytaumlneitauml ihmisiauml798 Jeesus vaikuttaa Drewermannin

mukaan uskon syntymiseen vain yhdellauml mutta taumlrkeaumlllauml tavalla Vain haumln on

jaumlttaumlnyt jaumllkeensauml uskoa synnyttaumlvaumln hengen eli ilmapiirin

45 Ahdistuksesta uskoon

Edellauml olen osoittanut ettauml ainoastaan usko vapauttaa Drewermannin

mukaan ahdistuksesta Haumln ei kaumlsittele erikseen sitauml miten se koetaan Haumln tyytyy

ainoastaan maumlaumlrittelemaumlaumln ettauml uskossa yhdistyy kaksi tasoa henkiloumlkohtaisen

Jumala-suhteen ja tulkittavien symbolien taso799 Kuvien avautumista

ihmismielelle haumln kutsuu rdquoilmoituksenrdquo sisaumlltoumlpuoleksi (Der rdquoinhaltlicherdquo Teil der

rdquoOffenbarungrdquo)800 Taumlssauml alaluvussa analysoin Drewermannin kaumlsitystauml siitauml

miten uskon syntyminen koetaan Ajattelen sen olevan paumlaumlteltaumlvissauml sekauml siitauml

minkaumllaisiksi haumln ymmaumlrtaumlauml uskonnolliset kokemukset ettauml haumlnen

raamatuntulkinnoistaan Ratkaisuani perustelen sillauml ettauml uskon syntyminen on

teologisesti merkittaumlvauml uskonnollinen kokemus ja Drewermann tulkitsee

Raamattua kokemuksellisesta naumlkoumlkulmasta Kiinnitaumln analyysissani erityistauml

huomiota teologisen ja syvyyspsykologisen tulkinnan suhteeseen

Drewermann on Rudolf Otton tavoin sitauml mieltauml ettauml uskonnolliset

kokemukset eroavat kaikista muista kokemuksista niiden tunnelma ja tunnesisaumlltouml

ovat erilaisia801 Tietoisen ja tiedostamattoman synteesi eli uskon syntyminen

798 rdquoJahwistische Berufungsgeschichte des MoseldquohellipldquoGeht manldquohellipldquovon dem Inhalt der Erzaumlhlung aus und betrachtet ihn tiefenpsychologisch als einen Prozeszlig der Reifung zu sich selberldquo TE II 391 799 GF I 253ndash4 800 GF I 257 801 rdquoQualitaumlts-unterschied in der Stimmung und in dem Gefuumlhlsinhalte des Fromm-seins selberldquo Otto 1926 3

222

ilmenee haumlnen mukaansa mystisenauml kokemuksena Uskonnollinen tietoisuus (das

religioumlse Bewuszligtsein) syntyy ihmisen minaumln (das Ich) ollessa Luojaansa

vastapaumlaumltauml (unmittelbar gegenuumlber)802 Haumlnen mukaansa se on

syvyyspsykologisesti minaumln hallinnassa tapahtuva ihmismielen kaikkiin

rdquokerroksiinrdquo vaikuttava kokemus Onhan sen antropologisena laumlhtoumlkohtana

ihmisen tiedostamattoman minuuden arkkityyppi joka on samalla ihmisen

sisaumlinen Jumala-kuva803 Drewermann korostaa kuitenkin erityisesti ettauml uskon

kokemus on persoonan eli tietoisen tason kokemus804

Mystisen uskonkokemuksen saa Drewermannin mukaan aikaan Jumalan

puuttuminen ihmisen elaumlmaumlaumln joko suoraan tai ilmoituksen kantajan vaumllityksellauml

Haumln arvioi Abrahamin koettelemuksen (1 Moos22) alkavan siitauml ettauml Jumala

kaumlskee taumltauml uhraamaan poikansa Iisakin805 Mooseksen kutsu kansanjohtajaksi

(Moos 3 1ndash417) taas alkaa Drewermannin mukaan siitauml ettauml Jumala ilmestyy

haumlnelle palavassa pensaassa806 Opetuslasten uskonnollinen kehitys kulminoituu

siihen ettauml he kohtaavat yloumlsnousseen Jeesuksen Tiberiaanjaumlrven rannalla (Joh

211ndash14)807 Gerasan riivatun paraneminen (Mark 5 1ndash20) puolestaan alkaa siitauml

ettauml Jeesus tulee hautaluolissa asuvan miehen luo808 Jumalan maumlaumlritteleminen

uskon alkajaksi on teologinen tulkinta mutta muuten Drewermann soveltaa uskon

kokemista tulkitessaan sekauml syvyyspsykologiaa ettauml teologiaa Kierkegaardin

teoksiin tukeutuessaan haumln hyoumldyntaumlauml taumlmaumln eri pseudonyymien nimiin panemia

teoksia mutta ei yleensauml kiinnitauml huomiota siihen ettauml naumliden esittaumlmaumlt

korostuksen poikkeavat toisistaan809 Mitauml Drewermannin tulkinnat siis ilmaisevat

uskon syntymisestauml

802 GF I 193ndash94 Kokemuksen kaumlsitteeseen kun sillauml tarkoitetaan kokemusta prosessina maumlaumlritellaumlaumln psykologiassa yleensauml kuuluvaksi tietoisesti koettava tunne ja tulkinta siitauml 803ldquoWir koumlnnen den Auferstandenen nur sehen weil wir sein Bild in uns tragen und er begegnet uns nur als acuteauszligerhalbacute von uns weil er zutiefst in uns lebtldquo Barke 157ndash58 rdquoDie Einheit mit acuteGottacute ist auf der Stufe der subjektalen Deutungrdquohelliprdquoeine innerpsychische Vereinigung und zwar nicht zwischen acuteGottacute und acuteMenschacute sondern zwischen acuteIchacute(Bewusstsein) und acuteUnbewusstemacuteldquo SB II 28 804 rdquoScheint es nuumltzlichldquohellipldquozu betonen daszlig der Ort der religioumlsen Erfahrung identisch ist mit der Ebene des Personalen rdquo GF I 198 805 SB III 497 806 TE II 383 807 TE II 405 808 TE II 257 809 Ainoastaan Kierkegaardin viimeisimmaumlt teokset erityisesti rdquoEinuumlbung im Christentumrdquo ja rdquoAugenblickrdquo saavat haumlneltauml osakseen kriittisen kaumlsittelyn Kierkegaard on protestanttina neuroottinen SB III 510ndash11 Kaikki Kierkegaardin nimissauml esitetyt teokset toimivat taumlssauml tutkimuksessa Drewermannin syvyyspsykologisten tulkintojen teologisina vertailukohtina joten haumlnen eri pseudonyymiensauml ajatusten keskinaumlisiauml eroja ei pidetauml tarpeellisena kaumlsitellauml

223 Esimerkki Drewermannin teologisesta uskon syntymisen tulkinnasta on

Abrahamin koettelemuksen tulkinta (1 Moos 22) jossa haumln tukeutuu

Kierkegaardiin810 Jumala on haumlnen mukaansa kutsunut Abrahamin oman sukunsa

keskuudesta kuten Kristuskin kutsuu seuraajansa811 Abrahamilla on siis jo usko

mutta kertomus kuvaa kuitenkin Drewermannin mukaan yleispaumltevaumlllauml tavalla

sitauml miten usko syntyy Se osoittaa haumlnen mukaansa ettauml usko on saavutettavissa

vain epaumltoivon jaumllkeen812 Se osoittaa miten Jumalan kohtaama ihminen vapautuu

ahdistuksesta loumlytaumlauml minuutensa ja uskon

Drewermann tulkitsee kertomusta ahdistuksen ja uskon vastakkaisuudesta

kaumlsin Haumln selittaumlauml Kierkegaardiin tukeutuen Abrahamin uskon saumlilyvaumln ja

vahvistuvan uskon kaksoisliikkeen (Doppelbewegung des Glaubens) avulla

Abraham uskoi Drewermannin mukaan yhtaumlaumlltauml ettei Jumala vaatisi haumlneltauml

Iisakin uhraamista mutta oli toisaalta vaadittaessa valmis siihen Jumalan

uhraamiskaumlskyn sisaumlltoumlnauml oli Drewermannin mukaan luopuminen kaikesta

inhimillisesti arvokkaasta813 Sitauml haumln pitaumlauml filosofisena eikauml teologisena asiana814

Drewermann viittaa taumlssauml Kierkegaardin naumlkemykseen eksistenssitasoista815

jonka mukaan luopuminen (Resignation) on viimeisin uskoa edeltaumlvistauml

tasoista816 Drewermann korostaa Kierkegaardin tavoin Abrahamin ahdistusta ja

arvioi taumlmaumln olevan koettelemuksensa hetkellauml pateettisen uskonnollisuuden

tasolla jolla esiintyy ahdistusta817 Abraham on Drewermannin mukaan tuntenut

tuskaa (Schmerz) joka on aumlaumlrellisen ja aumlaumlrettoumlmaumln vaumllillauml tunnettavaa

ahdistusta818 Haumln ajattelee Abrahamin tuntevan sellaista ahdistusta joka osoittaa

ettei haumlnen elaumlmaumlssaumlaumln toteudu aumlaumlrellisen ja aumlaumlrettoumlmaumln synteesi eli usko

Ahdistus ja epaumltoivo edeltaumlvaumlt taumlmaumln tulkinnan mukaan uskoa

810 Abrahamin koettelemusta Drewermann tulkitsee Kierkegaardin pseudonyymiin Hiljaisuuden

Johannekseen tukeutuen Kierkegaardin pseudonyymeistauml ks esim Vainio 2004 20ndash24 811 SB III 558 812rdquoEs scheint auch der Schritt zum Glauben erst moumlglich zu seinldquohellipldquowenn die Verzweiflung der Existenz im Widerspruch zu Gott nach allen Seiten hin offenbar geworden istldquo SB III 553 813 SB III 497 Kierkegaard 2001 27ndash29 47ndash48 814 SB III 499 Kierkegaard 2001 65 815 Kierkegaard erottaa esteettisen eettisen ja uskonnollisen eksistenssin jotka haumln jakaa joskus alaryhmiin Kierkegaardin eksistenssitasojen teoriasta ks esim Liehu 1990 tai Liehu 1988 816 SB III 499 Kierkegaard 2001 62 Kierkegaardin mukaan ldquoaumlaumlretoumln luopuminenldquo 817 SB III 498 Kierkegaard 2001 61 818 SB III 498 Kierkegaard 2001 64

224 Ihmeestauml (Wunder) todistaa Drewermannin mukaan se ettei Abraham luovu

toivosta taipuessaan uhraamaan Iisakin819 Drewermann ei kaumlytauml Kierkegaardin

tavoin uskon hypyn kaumlsitettauml820 mutta haumlnen kaumlyttaumlmaumlnsauml ihmeen kaumlsite vertautuu

siihen Drewermann vaumlittaumlauml Abrahamin luopuneen uskon kaksoisliikkeessauml

kaikesta maallisesta ja saaneen sen samalla takaisin821 Haumln kaumlyttaumlauml

Kierkegaardilta omaksumaansa paradoksin kaumlsitettauml kuvaamaan uskon rohkeutta

jolla tartutaan ajalliseen olemiseen absurdiuden perusteella Puhtaasti inhimillistauml

rohkeutta osoittaisi haumlnen mukaansa ajallisen hylkaumlaumlminen ikuisen vuoksi Uskoa

osoittaa sen sijaan luottamus siihen ettauml saa pitaumlauml ajallisen ja aumlaumlrellisen

aumlaumlrettoumlmaumln avulla822 Uskoon kuuluu siten Drewermannin mukaan sen sisaumlisen

ristiriidan kestaumlminen jota Kierkegaard nimittaumlauml ristiriidaksi sisaumlisen aumlaumlrettoumlmaumln

intohimon ja objektiivisen epaumlvarmuuden vaumllillauml823 Kierkegaard tarkoittaa taumlllauml

ettauml on uskallettava heittaumlytyauml Jumalan aumlaumlrettoumlmaumln hyvyyden varaan vaikka se

tuntuisi jaumlrjettoumlmaumlltauml824 Drewermannin mukaan ahdistus vaihtuu uskoksi Jumalaa

kohtaan osoitetussa luottamuksessa jota haumln pitaumlauml Kierkegaardia seuraten

absurdina

Drewermann maumlaumlrittelee Kierkegaardiin tukeutuen ettauml uskossa syntyy

aumlaumlrellisen ja aumlaumlrettoumlmaumln synteesi eli toteutuu se eksistenssi jonka epaumltoivo on

tuhonnut825 Lisaumlksi usko tuottaa minuuden (Selbst) loumlytaumlmisen Ihminen voi naumlet

Drewermannin mukaan loumlytaumlauml minuutensa vain kun Jumala on haumlnelle Toinen

(nur Gott als dem Anderen) Usko merkitsee siis oikeaa suhdetta omaan

minuuteensa826 Drewermann laumlhestyy taumlssauml minuutensa loumlytaumlmistauml teologisesti

kaumlyttaumlmaumlllauml minuuden kaumlsitettauml Kierkegaardin sille antamassa merkityksessauml

819 rdquoUnd dennoch resigniert Abraham nicht Isaak zu opfern bedeutet ihn nicht alle Hoffnung fahren lasseldquohellipldquoacutekraft des Absurdenacute im Glauben die Endlichkeit wieder zu gewinnenldquohellipldquoist ein Wunder und keine acuteLebensweisheitacuteldquo SB III 497ndash98 820 Kierkegaard kaumlyttaumlauml acutehypynacute kaumlsitettauml useassakin yhteydessauml Varsinainen kierkegaardilainen hyppy tapahtuu absoluuttisen joko tai n paradoksikristillisyyden edessauml tehtaumlvaumln valinnan yhteydessauml Liehu 1988 186 821 SB III 507 Kierkegaard 2001 66 822 rdquoEs gehoumlrt ein rein menschlicher Mut dazu auf alles Zeitliche zu verzichten um die Ewigkeit zu gewinnenldquohellipldquoaber es gehoumlrt ein paradoxer und demuumltiger Mut dazu die ganze Zeitlichkeit nun kraft des Absurden zu erfassen und dieser Mut ist der des GlaubensldquohellipldquoEs geht beim Glauben alsoldquohellipldquodaszlig die zeitlichen und endlichen Guumlter vermoumlge des Unendlichen festgehalten werdenldquo SB III 499 Kierkegaard 2001 66 823 Kierkegaard 1992 211 824 Vrt rdquoUskon liike on alituisesti tehtaumlvauml absurdiuden nojalla ja ndash mikauml pantakoon merkille ndash sillauml tavoin ettei aumlaumlrellisyyttauml menetetauml vaan voitetaan se kokonaanrdquo Kierkegaard 2001 50 825 SB III 501 826 ldquoDer Glaube im weitesten Sinne als wahrer Selbstvollzug der menschlichen Existenz verstanden werden muszligldquohellipldquoNur Gott als dem Anderen meiner selbst kann ich mich selbst finden

225

Minuus tarkoittaa silloin hengen ruumiin ja sielun ykseyttauml827 Drewermann

korostaa yksityisen ihmisen uskon olevan arvokasta koska se perustuu Jumala-

suhteeseen rdquoyksiloumlllisyys niin tulkitsemme Kierkegaardia edellyttaumlauml Jumalan

absoluuttista persoonaardquo828 Ihmisen yksiloumlnauml tekemauml uskon valinta synnyttaumlauml

haumlnen mukaansa suhteen Jumalan ja ihmisen vaumllille ja usko on koko persoonan

akti

Tiivis tulkinta osoittaa mitauml Drewermann sisaumlllyttaumlauml teologisesti uskon

syntymiseen829 Haumln ajattelee ettauml usko ja minuutensa loumlytaumlminen saavutetaan

vain ahdistuksen kautta Uskon loumlytaumlmiseen johtava sisaumlinen prosessi voi

esimerkistauml paumlaumltellen kuitenkin olla lyhytkestoinen Tulkinnan painopiste on

Abrahamin sisaumlisessauml ratkaisussa haumln luopuu sisaumlisesti pojastaan ja saa samalla

taumlmaumln takaisin Kuvatkin voivat ilmeisesti Drewermannin mukaan heraumlttaumlauml

ihmisen mielessauml uskon Abrahamin koettelemuksen kaltaisessa lyhytkestoisessa

uskon rdquokaksoisliikkeessaumlrdquo

Drewermann taumlydentaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitystaumlaumln uskon

syntymisestauml Gerasan rdquoriivatunrdquo paranemisen tulkinta (Mark 5 1ndash20) on haumlnen

mukaansa paras esimerkki siitauml830 Haumln vaumlittaumlauml ettauml jokaisen ihmisen sisaumlisessauml

vapautumisessa toteutuu sama kuin rdquoriivatunrdquo kohdatessa Jeesuksen831 Haumln

maumlaumlrittelee miehen tilan sekauml Kierkegaardin eksistentiaalisella ettauml Riemannin

uuspsykoanalyyttisellauml termistoumlllauml mies on epaumltoivoinen (acuteVerzweifelteracute) ja haumln

kaumlrsii skitsoidisesta paranoiasta (gewisse schizoid-paranoische Zustaumlnde

gemahnenden Verfolgungsangst)832 Raamatun kuvaus miehen paranemisesta

sowie mein Glaube zunaumlchst nichts anderes ist als ein rechtes Verhaumlltnis zu mir selbstldquo SB III 464 Kierkegaard 1924 20 827 rdquoacuteDer Mensch acute meinte er weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacute Doch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muszlig vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewuszligtsein das als Selbstbewuszligtsein die Einheit bildetldquo GF I 336 828 SB III 508 Kierkegaard 2001 75ndash76 829 Drewermann ei tulkitse teoksessaan Strukturen des Boumlsen taumltauml kertomusta Raamatun alkukertomusten tavoin syvyyspsykologisesti 830 TE II 247 Tulkinta on monien arvioijien mukaan kieleltaumlaumln erityisen vaikuttava ja sisaumlltoumlrikas Frey 1995 130 Lyhyemmaumlssauml muodossa Drewermann tulkitsee kertomuksen DMK I 360ndash65 831 rdquo Es gehtldquohellipldquozu eroumlrtern daszlig die entscheidende Alternative der menschlichen Existenz zwischen Angst und Glauben einfuumlhlbar und einsichtig wird Was jedenfalls die Gestalt des Besessenen von Gerasa in ihrer Widerspruumlchlichkeit auf erschuumltternde Weise deutlich macht ist gerade diese absolute Konfrontation dieser aumluszligerste Widerstand der einsetzt wenn ein Mensch der nur aus Angst besteht auf seinen Erloumlser trifftldquo TE II 261 832 TE II 252 254 Skitsoidiselle eli eristaumlytyvaumllle persoonallisuudelle on ominaista vetaumlytyminen tunnepitoisista sosiaalisista ja muista suhteista mielikuvitukseen yksinaumlisiin harrastuksiin ja itsetutkisteluun Kyky ilmaista tunteita ja kokea mielihyvaumlauml on rajoittunut Marttunen et al 471

226

kertoo haumlnen mukaansa uskon syntymistauml koskevista yleisistauml lainalaisuuksista

joita niin eksistentiaalinen kuin psyykkinenkin vapautuminen noudattaa

Miten Jumala tai Jumalaa edustava ihminen sitten Drewermannin mukaan

vaikuttaa uskon syntymiseen Siihen Drewermann kiinnittaumlauml ihme- ilmestys- ja

kutsumuskertomuksien tulkinnoissaan tavallisesti ensimmaumliseksi huomionsa 833

Gerasan riivatun paranemista kuvaavassa kertomuksessa Jeesus on Jumalan

ilmoituksen kantajana Haumlnen toimintansa osoittaa Drewermannin mukaan sen

miten Jumala kohtaa ihmisen Jeesus laumlhestyy haumlnen mukaansa miestauml

myoumltaumltuntoisen psykoterapeutin tavoin ja osoittaa hyvaumlksymisensauml kysymaumlllauml

taumlmaumln nimeauml Haumln laumlhestyy miestauml empaattisesti vakavasti ja kaumlrsivaumlllisesti

paumlaumlstaumlkseen selville taumlmaumln tilanteesta834 Drewermann ajattelee Jeesuksen

toimineen samoin myoumls ilmestyessaumlaumln opetuslapsilleen Tiberiaanjaumlrven rannalla

(Joh 21 1ndash14) kun haumln laumlhestyi miehiauml hellaumlsti puhuttelemalla835 Jeesus kutsui

Drewermannin mukaan koko youmln turhaan kalastaneita lapsukaisiksi (Kindlein)

vaikka puhuttelusanana on Raamatussa rdquomiehetrdquo Se ilmaisee haumlnen mukaansa

taumlydellistauml hyvaumlksyntaumlauml (bedingungsloses Geltenlassen)836 Myoumls Mooseksen

kutsumuskertomuksen (2 Moos 31ndash417) tulkinnassa Drewermann korostaa

uskoa synnyttaumlvaumlauml kohtaamistapaa Sen mukaan Mooses pitaumlauml itseaumlaumln

kelpaamattomana Jumalan tyoumlhoumln mutta laumlhestyy kuitenkin pensasta Se kuvaa

Drewermannin mukaan sitauml ettauml vaumlhaumlpaumltoumlinenkin ihminen voi paumlaumlstauml osalliseksi

jumalallisesta laumlmmoumlstauml ja kirkkaudesta Se ettauml Jumala naumlkee palavaa pensasta

katsomaan tulleen Mooseksen symboloi varjelusta837 Uskon loumlytaumlminen alkaa

siis Drewermannin mukaan Jumalan osoittaman hyvaumlksynnaumln kokemuksesta

jonka vaumllittaumljaumlnauml on usein ilmoituksen kantaja eli Jeesuksen hengessauml toimiva

Paranoia on vainoharhaisuutta eli ajattelutapa jolle on ominaista ihmisen virheellinen tunne tai ajatus olemisesta pahansuovan toiminnan kohteena Partonen amp Loumlnnqvist 2014 871 833 Kertomuslajien nimitykset loumlytyvaumlt TE In ja TE IIn nimilehdiltauml Drewermann kaumlsittelee kyseisiauml kertomuslajeja myoumls muilla nimillauml Niitauml ovat esim ilmestys- ja kutsumuskertomus (Erscheinungs- und Berufungsgeschichten) TE II 9 834 rdquoNur wenn die Frage nach dem Wesen des anderen so einfuumlhlend so ernst uns so geduldig gestellt wirdldquohellipldquokann man damit rechnen von dem Betroffenen eine wahre Antwort zu erhaltenldquo TE II 264 835 TE II 393ndash423 836 TE II 405ndash6 Joh 215 837 rdquoVon Gott gesehen werden heiszligtldquohellipldquodaszlig es in unserem Leben eine Vorsehung gibtldquo TE II 382 ldquoErfahrung des Mose als er sich dem acutebrennenden Dornbuschacute naumlhert diesem Symbol in dem die Kleinheit und die Niedrigkeit des Menschen sich vereinen mit der verzehrenden Waumlrme und Helligkeit des Goumlttlichenldquo TE II 383

227

ihminen838 Ihmiseen hyvaumlksyvaumlsti suhtautuva Jumala uskon alkuunpanijana on

teologista tulkintaa

Jumalan vaikutus on Drewermannin mukaan yksiloumlllistauml ihmiset kokevat

ettauml heidaumlt on hyvaumlksytty ja heillauml on nyt yhteys Jumalaan Jumala voi haumlnen

mukaansa esimerkiksi koskettaa Raamatun lukijan silmiauml niin ettauml haumlnen

sydaumlmensauml avautuu Jumala ei siis vaumllttaumlmaumlttauml tarvitse ilmoituksen kantajaa839

Kyseessauml on intuitiivinen kokemus jota voi tulkita sekauml teologisesti ettauml

syvyyspsykologisesti Jeesuksen henki voi Drewermannin mukaan siten vaikuttaa

niin ettauml tekstien takaa loumlytyvaumlt luomisilmoituksen kuvat vaikuttavat erityisellauml

tavalla ihmisten mieleen Kyseinen sisaumlinen kokemus on haumlnen mukaansa myoumls

taumlrkeintauml uskon syntymisessauml840 Haumln ajattelee uskon syntyvaumln sellaisen

kokemuksen vaumllityksellauml jota voi tulkita sekauml teologisesti ettauml

syvyyspsykologisesti

Jeesuksen hengen synnyttaumlmauml Jumalan kohtaaminen vaikuttaa

Drewermannin mukaan ensiksi niin ettauml ihminen joutuu Gerasan riivatun tavoin

kohtaamaan totuuden itsestaumlaumln Haumln ajattelee Jumalan voivan suorastaan pakottaa

siihen 841 Turhaan kalastaneille opetuslapsille tapahtuva kuvaa Drewermannin

mukaan samaa asiaa Jeesuksen kehotus verkkojen heittaumlmisestauml veteen symboloi

siitauml ettauml ihmisen on tiedostettava tilanteensa842 Itsestaumlaumln luopumista osoittaa

haumlnen mukaansa se ettauml Mooses riisuu kenkaumlnsauml palavaan pensaan edessauml843

Uskon loumlytaumlminen alkaa kun ihminen ymmaumlrtaumlauml olevansa ahdistuksen vallassa

Kaikki ihmiset loumlytaumlvaumlt Drewermannin mukaan uskon samojen vaiheiden

kautta kuin Gerasan riivattu844 Taumltauml prosessia haumln vertaa psyykkisesti sairaan

838 rdquoEs ist dann sein acuteGeistacute der die Glaumlubigenldquohellipldquoacutein alle Wahrheit einfuumlhrtacute(Joh 1613) ldquoSo kann religioumls ein historisches Ereignis oder eine bestimmte Person nur dann zum Traumlger einer goumlttlichen Offenbarung werdenldquo GF I 257 839 DMK II 256 840 rdquoStets ist dabei die Erfahrung groumlszliger als der wesentlich bildhafte Ausdruck und dieser wiederum ist wesentlich reicher als es die Lehrbegriffe zur rational vertretbaren Ausformulierung des symbolischen Ausdrucks der religioumlsen Erfahrung sein koumlnntenldquo GF I 197 841 rdquoEs ist letztlich in jedem Menschenleben unvermeidlich mit der Wahrheit vor Augen sich selber zu riskieren und umgekehrt gibt es fuumlr einen Therapeuten von der Art Priesteraumlrzte keine Wahl Gott hat ein Recht daszlig seine Schoumlpfung nicht durch Angst verwuumlstet wird und es ist nicht erlaubt von der Macht des Boumlsen zu kapitulierenldquo TE II 263 Vrt Mark 513 842 TE II 406ndash8 Vrt Joh 21 7 843 rdquoDas Ausziehen der Schuhe kommt also einer Selbstentbloumlszligung einer symbolischen Nacktheitldquohellipldquogleichldquo TE II 384 Vrt 2 Moos 3 5ndash6 844 rdquoEs gehtldquohellipldquozu eroumlrtern daszlig die entscheidende Alternative der menschlichen Existenz zwischen Angst und Glauben einfuumlhlbar und einsichtig wird Was jedenfalls die Gestalt des Besessenen von Gerasa in ihrer Widerspruumlchlichkeit auf erschuumltternde Weise deutlich macht ist

228

parantumiseen terapiassa Nimen kysyminen Gerasan mieheltauml lisaumlauml tulkinnan

mukaan aluksi taumlmaumln ahdistusta845 Drewermann kiinnittaumlauml huomiota siihen ettauml

kertomuksen mies on huutanut ja runnellut itseaumlaumln yksinaumlisyydessaumlaumln ja torjuu

silti Jeesuksen846 Jumalan kohtaaminen ei siis ole ongelmatonta vaan johtaa

paradoksaalisesti usein avun torjumiseen silloin kun ihminen tosiasiassa kaipaa

sitauml Miehen aggressiivinen reagointi Jeesuksen puhutteluun kuvaa Drewermannin

mukaan sisaumlistauml taistelua itsenaumlisyyden ja muiden vallassa olemisen vaumllillauml ja

osoittaa ettauml oman tilansa myoumlntaumlminen on usein vaikeaa 847

Se ettauml ihminen pelkaumlauml naumlkyy Drewermannin mukaan usein torjuntana

Esimerkiksi Mooseksen heittaumlmaumln sauvan muuttuminen kaumlaumlrmeeksi ilmaisee

haumlnen mukaansa ahdistusta jonka Jumalan tarjoama tehtaumlvauml useinkin heraumlttaumlauml

Myoumls Mooseksen kaumlden muuttuminen spitaaliseksi haumlnen tyoumlntaumlessaumlaumln sen

povelleen848kuvaa Drewermannin mukaan ristiriitaisia tunteita Mooses on haumlnen

mukaansa aggressionsa torjuva ihminen849 Gerd Luumldemann paumlaumlttelee

Drewermannin Gerasa-tulkinnan perusteella ettauml taumlmauml vaumlittaumlauml kaikkien ihmisten

loumlytaumlvaumln itselleen uskon pietistisen kaumlaumlntymyskamppailun kautta850 Luumldemann on

siinauml mielessauml oikeassa ettauml Jumala-yhteyden torjuminen voi Drewermannin

mukaan olla hyvin voimakasta Drewermann on kuitenkin esittaumlnyt myoumls

toisenlaisia tulkintoja ahdistuksesta vapautumisesta851 Torjunnan ja aggression

kaumlsitteiden kaumlyttaumlminen osoittaa haumlnen tulkintansa psykoanalyyttiseksi852

Ahdistuksesta vapautuminen on Drewermannin mukaan usein vaikeaa

mutta se on kuitenkin tarpeen uskon loumlytaumlmiseksi Taumltauml haumln painottaa esimerkiksi

Gerasan riivatun tapauksessa Ahdistuksesta ei tulkinnan mukaan paumlaumlstauml

pelkaumlstaumlaumln haumlaumltaumlmaumlllauml sitauml aiheuttavat rdquodemonitrdquo sillauml ahdistavat asiat voivat

palata mieleen niiden tavoin Drewermann ilmaisee psykoanalyyttisin kaumlsittein

gerade diese absolute Konfrontation dieser aumluszligerste Widerstand der einsetzt wenn ein Mensch der nur aus Angst besteht auf seinen Erloumlser trifftldquo TE II 261 845 TE II 257ndash59 846 TE II 255 847 TE II 254ndash256 265ndash268 848 2 Moos 46 849 TE II 388ndash90 Torjunnalla tarkoitetaan psykologiassa psyykkistauml puolustusmekanismia jossa suunnataan huomio pois traumaattisesta kokemuksesta luomalla ahdistavien mielikuvien tilalle niitauml korvaavia mielikuvia Vuorinen 1995 309 850 Luumldemann 1992 118 851 Vrt Drewermannin tulkinta Abrahamin koettelemuksesta 852 Torjunta (repressio) on alkuaan Sigmund Freudin kaumlyttaumlmauml kaumlsite

229

ettauml ahdistuksen aiheuttajat olisi laumlpikaumlytaumlvauml (durcharbeiten)853 Haumln korostaa ettauml

mieltauml jatkuvasti jaumlrkyttaumlmaumlaumln pyrkivaumlt tunteet on rdquotodellardquo (wirklich) elettaumlvauml

jotta ne eivaumlt enaumlauml kalva mieltauml854 Tiberiaanjaumlrvellauml kalastamisen tai Mooseksen

kutsumuksen yhteydessauml Drewermann ei kuitenkaan tuo esille tarvetta kaumlsitellauml

ahdistavia asioita Haumln ei puhu synnistauml tai katumuksesta myoumlskaumlaumln Gerasan

riivatun paranemista tulkitessaan Haumln ei siis kaumlytauml teologista terminologiaa

vaikka ajattelee miehen paranemisen kuvaavan uskon loumlytaumlmiseen johtavaa

tapahtumasarjaa Haumlnen tulkintansa rakentuu eraumlaumlnlaisen kvasipietistisen

armojaumlrjestyksen varaan jossa on syntien tunnustamisen tilalla ahdistuksen eli

Jumalasta erossa olemisen myoumlntaumlminen

Pahat henget ajetaan kertomuksessa sikoihin jotka syoumlksyvaumlt jaumlrveen

Niiden kohtalo symboloi Drewermannin mukaan yliminaumln vallasta

vapautumisesta jossa rdquoriivatunrdquo itsessaumlaumln elaumlimelliseksi ja epaumlpyhaumlksi kokema

upotetaan tiedostamattoman mereen855 Taumlmaumln tulkinnan mukaan ahdistavat asiat

on poistettava (ausagieren) mielestauml eli torjuttava jotta ihminen voi loumlytaumlauml

minuutensa856 Psyykkisesti haumliriintyneet pystyvaumltkin psykologisen kaumlsityksen

mukaan usein ainoastaan torjumaan vaikeat asiat857 Drewermann arvioikin ettei

muu ole mahdollista riivatun tapauksessa858 Gerasan tulkinta ei kuitenkaan

kelvanne malliesimerkiksi ahdistuneen ihmisen auttamisesta Taumltauml mieltauml naumlyttaumlauml

olevan myoumls Drewermann koska haumln painottaa samassa tulkinnassa sitauml ettauml

ahdistusta tuottavat asiat on kaumlsiteltaumlvauml Haumlnen mukaansa ahdistuksesta voi sis

kuitenkin vapautua joko kaumlsittelemaumlllauml sitauml tai torjumalla sen859 Kysyauml voi miten

853 rdquoAuch Jesus muszlig unter dem Eindruck dieser so zerstoumlrerischen seelischen Entfremdung anerkennen daszlig er die acute unreinen Geisteracute nicht einfachhin ohne konkrete Durcharbeitung acute auszliger Landesacute schicken kann sie wuumlrden siebenfach zuruumlckkehren wie er selbst in Matt 12 45 (Luuk11 26) sagtldquo TE II 268 854 rdquoEs koumlnnenldquohellipldquofast zwanghaft rasende Zerstoumlrungsimpulse sich zu Wort melden und all diese Gefuumlhle muumlssen in irgendeiner Form nach auszligen abgefuumlhrt und wirklich gelebt werden wenn sie nicht staumlndig weiter das eigene Ich zernagen und zerbeiszligen sollenldquo TE II 269 855 rdquoIn der Geschichte von dem Besessenen von Gerasa kann man in aumlhnlicher Weise die gesamte Szene von den Schweinen mit gewissem Recht fuumlr eine phantastische Symbolhandlung haltenldquohellipldquoalles was anacute Unreinemacute in dem acute Besessenenacute lebt muszligldquohellipldquogegen die Kontrolle des Uumlberichs freigesetzt und ausgetobt werden duumlrfen bis es sich endguumlltig entleert hat und getrost im acute Meeracute des Unbewuszligten versinken kannldquo TE II 269 856 rdquoVon daher bleibt allein der Weg des aggressiven Ausagierens des wirklichen Tuns nach auszligen als Schritt einer tieferen Begegnung mit sich selbst und den anderen uumlbrigldquo TE II 268 857 rdquoDieser Begriff beschreibt unreflektierte Aktionen von Personen Ausagieren wird oft als Abwehrmechanismus bei psychisch gestoumlrten Patienten beobachtet-ldquo Ausagieren Lexikon httptherapeut-berlinde 17102013 858 rdquoVon daher bleibt allein der Weg des aggressiven Ausagierensldquo TE II 268 859 Myoumls Merkleinin mukaan Drewermann ajattelee oman minuuden loumlytyvaumln joskus vain eristaumlmaumlllauml kielteiset asiat mielestaumlaumln Merklein 1992 1034 Frey 1995 130 Naumlkemys on

230

esimerkiksi Raamattua lukeva tai unikuvista pelastusta etsivauml vapautuu

ahdistuksestaan

Drewermann esittaumlauml siis Gerasan miestauml koskevassa tulkinnassa kaksi

psykoanalyyttistauml toisilleen vastakkaista ratkaisumallia ahdistuksesta

vapautumiselle Eksegeetti Helmut Merkleinin mukaan Drewermannin

ausagieren-tulkinnassa on kysymys lohkomisesta860 Ausagieren-tulkinta eroaakin

Jungin kaumlsityksestauml jonka mukaan kielteisiksi koetut asiat eli varjo on

integroitava muuhun mielensisaumlltoumloumln jotta niitauml voi tietoisesti hallita861 Taumlmauml

Jungin kanta vastaa psykoanalyyttistauml kaumlsitystauml asioiden kaumlsittelemisestauml

Esimerkiksi Tiberiaanjaumlrvellauml kalastavat opetuslapset eivaumlt Drewermannin

mukaan yritauml torjua Jeesuksen tuomaa apua Heidaumln on kuitenkin osoitettava

luottavansa Jumalaan tai haumlnen edustajaansa vapautuakseen ahdistavasta

tilanteesta Drewermann tulkitsee Kierkegaardin rdquotoistonrdquo (Wiederholung)

ajatuksella sitauml ettauml opetuslapset joutuivat jatkamaan kalastusta kun ovat jaumlaumlneet

youmlllauml saaliitta862 Mooseksen kutsumuskertomusta tulkitessaan Drewermann

korostaa ettauml ahdistuksesta on uskaltauduttava luopumaan eli on toimittava

samoin kuin Mooses Ahdistuksesta ei paumlaumlse hylkaumlaumlmaumlllauml sauvan vaan on

tartuttava sauvaksi muuttuneeseen kaumlaumlrmeeseen jolloin siitauml tulee jaumllleen sauva

Ahdistuksen sijaan on valittava usko (Vertrauen)863 eli kuvat on otettava todesta

Uskoon ei Drewermannin mukaan kuulu ahdistusta864 mutta ahdistuksesta

vapautumista haumln ei kuitenkaan maumlaumlrittele yksiselitteisesti Gerasan riivattu

vapautuu haumlnen mukaansa ahdistuksestaan torjumalla sen mutta Abraham laumlpikaumly

ahdistustaan koettelemuksessaan Joskus ahdistus voi siis poistua ja usko syntyauml

haumlnen mukaansa kuitenkin naumlennaumlisen helposti Nukkuvakin voi paumlaumlstauml

ahdistuksestaan regressiossa jossa tapahtuu mielen tiedostamattoman kerroksen

oikeutettu koska Drewermann rinnastaa Gerasan miehen kokeman siihen mitauml muutkin uskoa etsivaumlt voivat kokea TE II 261 860 Merklein 1992 1034 Frey 1995 130 Lohkomisella (splittaus) tarkoitetaan psykoanalyysin teoriassa muusta mielensisaumllloumlstauml eristaumlmistauml Splittaus eli lohkominen on Melanie Kleinin kehittaumlmauml modernin psykoanalyysiin kaumlsite Splittaamalla ihmisen minauml jakaa asiat jyrkaumlsti hyviin ja pahoihin Splittaus kuuluu lapsen normaaliin kehitykseen Aikuisen splittaus on taumlrkeauml psyykkinen puolustusmekanismi mutta voimakas splittaus ilmenee vainoharhaisuutena tai idealisaationa Hyvin integroituneessa persoonallisuudessa splittaus on vaumlhaumlistauml Segal 1994 36ndash7 861 Jung 1976b GW 92 sect 14 862 TE II 409 Vrt Joh 216 863 TE II 388Vrt 2 Moos 44 864 rdquoDer Glaubeldquohellipldquoist so allgemeinmenschlich wie sein Gegenteil die menschliche Angstldquo TE II 164

231

spontaani parantuminen865 Se on tosin haumlnen mukaansa harvinaista vaikkakin

taumlllaista tapahtuu šamanismissa866 Drewermann tukee naumlin syvyyspsykologista

tulkintaansa viittaamalla tunnettuun ihmisen psykosomatiikkaa koskevaan tietoon

Aggressiivisuuden purkaminen ei Drewermannin mukaan kuitenkaan vielauml

paranna ihmistauml vaan minuuden loumlytaumlminen mahdollistuu vasta sen jaumllkeen Sitauml

Drewermann pitaumlauml Gerasan kertomuksen varsinaisena dilemmana Haumln kaumlyttaumlnee

taumlssauml minuuden kaumlsitettauml syvyyspsykologisessa Jungin kaumlsitteelle antamassa

merkityksessauml koska haumln tulkitsee tapahtumaa psykoterapeuttisena prosessina867

Minuuden loumlytaumlmistauml kuvaa haumlnen mukaansa miehelle myoumlhemmin tapahtuva

mies halusi liittyauml opetuslapsiin mutta Jeesus ei sallinut sitauml Miehen oli sen sijaan

palattava kotiinsa ja kerrottava omaisilleen Herran suuresta teosta Kierkegaardiin

tukeutuen Drewermann tulkitsee ettauml miehen oli opittava tekemaumlaumln rdquoaumlaumlrettoumlmaumlaumln

kuuluvia uimaliikkeitaumlrdquo aumlaumlrellisessauml maailmassa ja ymmaumlrrettaumlvauml arkipaumlivaumliseen

sisaumlltyvauml jumalallisuus868 Gerasan mies oppii haumlnen mukaansa vasta siten

vaumlhitellen ymmaumlrtaumlmaumlaumln vapautensa Kierkegaardiin tukeutuen Drewermann

perustelee edelleen teologisesti ettauml uskon loumlytaumlnyt ihminen on oman minuutensa

865 rdquoDurch die psychische Regression werden Schichten der Seele wiederbelebt die bislang von der Entwicklung ausgeschlossen oder als unbrauchbar wo nicht gefaumlhrlich beiseitegelassen wurdenldquohellipldquoDie Traumlumeldquohellipldquoihr Hauptwert liegt darin das in ihnen eine Art spontaner Selbstheilung des Unbewussten bzgl derjenigen Konflikte eingeleitet ermoumlglicht oder sogar durchgefuumlhrt wird die vom Bewusstsein entweder nicht geloumlst werden koumlnnen oder durch die Isolation des Bewusstseins von den tieferen Schichten der Psyche geradezu verursacht sindldquo TE I 114ndash115 866 TE I 109 Das wichtigste Feld aber auf dem Traum Orakel und magisches Ritual zusammenkommen ist das Gebiet der unmittelbarsten menschlichen Not der koumlrperlichen Erkrankung Die Schamanen und Wunderaumlrzte der Antike und der acuteprimitivenacute Stammesreligionen wussten in einem erstaunlichen Masse um die Zusammenhaumlnge von leiblichen und seelischen Vorgaumlngen die heute die psychosomatische Medizin zu erforschen versuchtldquo TE I 129 867 rdquoAber das wirkliche Dilemma bei der Heilung des acute Besessenenacute besteht offensichtlich darin daszlig eine symbolische Abreaktion der verdraumlngten Aggressivitaumlt allein bei ihm durchaus nicht hinreichtldquohellipldquoAlles muszlig ein Mensch tun duumlrfen was noumltig ist um zu sich selbst zu findenldquo TE II 269ndash70 Drewermann ei maumlaumlrittele sitauml kaumlyttaumlaumlkouml haumln minuutensa loumlytaumlmisen kaumlsitettauml Jungin analyyttisen psykologian vain Kierkegaardin eksistentiaalisen ajattelun sanalle antamassa merkityksessauml Molemmat ovat mahdollisia Drewermannin tulkinnalleen asettamien tavoitteiden valossa vaikkakin sanan kaumlyttouml sen syvyyspsykologisessa merkityksessauml on todennaumlkoumlisempi siksi ettauml Drewermann soveltaa syvyyspsykologisen paranemisprosessin kaavaa tulkinnassaan Drewermann siirtyy siis tulkinnan lopussa kaumlyttaumlmaumlaumln psykoanalyyttisten kaumlsitteiden sijaan Jungin analyyttisen psykologian minuuden loumlytaumlmisen kaumlsitettauml ihmisen uudistumisesta Vrt Mark 519 868 rdquoDieser Mannldquohellipldquowirdldquohellipldquoin kleinen Schritten lernen duumlrfen muumlssen die acute Schwimmbewegungen des Unendlichenacute im Endlichen zu wiederholenldquohellipldquo in alle Zukunft wird er wissen daszlig seine Freiheit ihm von Gott geschenkt istldquo TE II 274 Drewermann kaumlyttaumlauml taumlssauml Kierkegaardin Furcht und Zittern (suom Pelko ja vavistus)-teoksessaan kaumlyttaumlmaumlauml kaumlsitettauml uskon kaksoisliikkeestauml (die Doppelbewegung des Glaubens) jota Kierkegaard kaumlytti siitauml ettauml Abraham uskoi Jumalan saumlaumlstaumlvaumln Iisakin vaikka oli toisaalta valmis uhraamaa taumlmaumln Jumalan kaumlskyn mukaisesti SB III 500 Kierkegaard 2001 47 66

232

loumlytaumlnyt persoona jolla on hengen ruumiin ja sielun ykseys869 Henki tarkoittaa

taumllloumlin Jumalan hengestauml riippuvaista ihmisen henkeauml 870 Jungiin tukeutuen

Drewermann taas maumlaumlrittelee uskon loumlytaumlneen ihmisen minuutensa loumlytaumlneeksi

myoumls kaumlsitteen syvyyspsykologisessa merkityksessauml871 Teologinen kaumlsitys

minuudesta eroaa Drewermannin mukaan sitauml vastaavasta syvyyspsykologisesta

kaumlsityksestauml uskonnollisen ulottuvuutensa vuoksi mutta Drewermann arvioi

selvaumlstikin miehen loumlytaumlvaumln vaumlhitellen minuutensa sekauml syvyyspsykologisessa ettauml

teologisessa mielessauml 872 Ahdistuksesta vapautunut ihminen voi loumlytaumlauml haumlnen

mukaansa vaumlhitellen minuutensa molemmissa merkityksessauml

Mooseksen ja Tiberiaanjaumlrvellauml kalastavien opetuslasten ahdistus taas

vaihtui Drewermannin mukaan nopeasti uskoksi Sitauml kuvaa Mooseksen

tapauksessa kaumlaumlrmeen muuttuminen sauvaksi Syvyyspsykologisesta

naumlkoumlkulmasta kyseessauml on sisaumlinen prosessi jossa Mooses kypsyy ottamaan

vastaan kansanjohtajan tehtaumlvaumln873 Haumln loumlytaumlauml siten myoumls minuutensa

vaihtaessaan ahdistuksensa uskoon Sekauml kalastavat opetuslapset ettauml Mooses

loumlytaumlvaumlt Drewermannin mukaan Gerasan riivatusta poiketen itsensauml samalla kun

vapautuvat ahdistuksestaan Kaumlsitys yhdessauml hetkessauml tapahtuvasta syvaumlllisestauml

psyykkisestauml muutoksesta ei vaikuta psykologisesti uskottavalta

Uskon syntyprosessi voi siten Drewermannin mukaan joskus kestaumlauml kauan

vielauml ahdistuksesta vapautumisen jaumllkeen Ihminen loumlytaumlauml silloin olemuksensa

(Wesen) ja uskon (Vertrauen) vasta vaumlhitellen874 Syvyyspsykologisesti ilmaistuna

869rdquoacuteDer Mensch acute meinte er (Kierkegaard) weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacute Doch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muszlig vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewuszligtsein das als Selbstbewuszligtsein die Einheit bildetldquo GF I 336 870 rdquoNun aber existiert der Mensch nicht aus sich selbst heraus Es ist ein ganz und gar acuteabgeleitetes Verhaumlltnisacute wie KIERKEGAARD sagt und so traumlgt er den Grund aller Angst auf `abgeleiteteteacute (kontingente) Weise acuteGeistacute zu seinldquo GF I 336 871 rdquoProzeszlig der Selbstfindungldquohellipldquovielmehr geht es um die Integration all der Bilder die durch den Gang der Evolution in die Seele des Menschen hineingelegt wurdenldquo GF I 504rdquoSelbstfindung und Gottfindung bilden eine unaufloumlsbare Einheitldquo GF I 507 ldquoMan kann nun den Gottesbildaspektldquohellipldquoals eine Spiegelung des Selbst erklaumlren oder umgekehrt das Selbst als imago Dei im Menschenldquo Jung 1963 GW 11 sect 282 872 rdquoDie entscheidende Entdeckung SOumlREN KIERKEGAARDSldquohellipldquolauteteldquohellipldquoacuteDas Selbstldquohellipldquoist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseldquo GF I 336 rdquoSelbst Als empirischer Begriff bezeichnet das Selbst den Gesamtumfang aller psychischen Phaumlnomene im Menschen Es druumlckt die Einheit und Ganzheit der Gesamtpersoumlnlichkeit ausldquo Jung 1960a GW 6 sect 891 873 TE II 391ndash92Vrt 2 Moos 4 4 874 rdquoIndem er sein eigenes Wesenldquohellipldquozuruumlckgewinnen kann undldquohellipldquozu einer Einladung auf dem Erfahrungshintergrund derselben Angst gemeinsam den Schritt auch des gleichen Vertrauens zu wagenldquo TE II 276

233

tapahtuu minuuden loumlytaumlminen vaiheittain eli se on monivaiheisen prosessin

tulos 875 Individuaatio kestaumlaumlkin Drewermannin mukaan tosielaumlmaumlssauml yleensauml

vuosia toisin kuin monissa myyteissauml876 Tulkinta sisaumlisen kypsymisprosessin

pituudesta vastaa syvyyspsykologisten terapiakaumlytaumlntoumljen kaumlsitystauml

Sekauml eksistentiaalinen ettauml psyykkinen ahdistus rauhoittuvat Drewermannin

mukaan aina uskon syntyessauml877 Taumlstauml haumln ajattelee toisin kuin Kierkegaard

jonka mukaan ahdistus on aina ihmisen osana vaikkakin ihminen voi rdquokasvaa

ahdistuksessaanrdquo878 Myoumls monet muut teologit kuten Tillich ajattelevat

ahdistuksen kuuluvan ihmisyyteen879 Myoumlskaumlaumln Jung ei yhdistauml ahdistuksesta

vapautumista individuaatioon jonka Drewermann samaistaa uskoon

Individuaatioon kuuluva oman varjon eli itselle tuntemattoman persoonallisuuden

puolen kohtaaminen onnistuu Jungin mukaan harvoille880 Kassel on oikeassa

arvioidessaan ettei ahdistuksen voittaminen kelpaa uskomisen teologiseksi tai

syvyyspsykologiseksi motiiviksi881 Eraumlaumlnauml syynauml Drewermannin

ahdistustulkintaan on ehkauml haumlnen pitaumlytymisensauml vanhentuneisiin kaumlsityksiin

terapiaprosessien luonteesta882 Se ettauml Raamatun heraumlttaumlmauml imaginaatio pyyhkisi

ihmisen mielestauml kaiken ahdistuksen on toiveajattelua883 Drewermannin

tulkinnoista syntyy helposti vaikutelma ahdistuksen torjunnasta

Drewermann pitaumlauml siis riivatun paranemiskuvausta malliesimerkkinauml

ahdistuksesta vapautumisesta Jeesus vaikuttaa siinauml ahdistuksesta vapautumisen

ja panee alulle minuutensa loumlytaumlmisen prosessin Tulkintaa ohjaa

syvyyspsykologisen terapiaprosessin malli mutta riivatun mielessauml vallinnutta

ahdistusta ja haumlnen saavuttamaansa uskoa Drewermann tulkitsee myoumls

teologisesti Kertomuksessa tiivistyy haumlnen mukaansa kaikkien kokema

ahdistuksen ja uskon yhteentoumlrmaumlys884 Haumln yrittaumlauml tulkita eksistentiaalisesta

875 Naumlin myoumls Jung Jung 1964 GW 7 sect 266ndash267 876 TE I 226 877 Naumlin myoumls GF I 379 878 Kierkegaard 1964 80 192 879 Tillich 1961 31 880 Jung 1976a GW 91 sect 45 sect 212 ndash sect 213 Pietikaumlinen 1999 132ndash33 881 Kassel 1992 43 882 Niemann 1993101 883 Eri asia on ettauml mielikuvapsykologiaa voidaan kaumlyttaumlauml tuloksellisesti terapiaprosessien osana Wahlbeck 2011 160 884 rdquoIn der Tat der besonders von Markus immer wieder geschilderte unerbittliche Kampf zwischen Jesus und denacute Daumlmonenacute ist keinesfalls nur eine spaumltere Mythologisierung oder Theologisierung der Gestalt Jesu es verdichtet sich darin ein grundsaumltzlicher Konflikt zwischen Angst und Glauben der in jedem Menschen in jeder Gesellschaft in jeder Kultur immer von neuem aufbrechen muszligldquo TE II 272

234

ahdistuksesta vapautumista psykiatrisen prosessin kaavaa soveltamalla

Luumldemannin mukaan Drewermann tekee huonoa eksegetiikkaa pakottaessaan

tekstin yksityiskohdat psykoanalyyttiseen muottiin885 Teologista ja

syvyyspsykologista tulkintaa yhdistaumlvaumlnauml kokonaistulkintana se on kuitenkin

valaiseva vaikkei kaikkiin Drewermannin teologisiin johtopaumlaumltoumlksiin voisikaan

yhtyauml Gerasa-tulkinnan voi ymmaumlrtaumlauml metaforaksi ahdistuksen ja uskon

vastakkaisuudesta

Kaikissa taumlssauml kaumlsitellyissauml ihme- ilmestys- ja kutsumuskertomuksissa

Drewermann tulkitsee ahdistuksesta vapautumisen auttavan ihmistauml loumlytaumlmaumlaumln

minuutensa ja suhteen Jumalaan Haumln on paumlaumltynyt taumlhaumln tulkintaan koska on

ottanut selitysmallikseen terapeuttisen toipumisen mallin Abrahamin kiusausta

tulkitessaan (1 Moos 22 1ndash19) haumln taas vaumlittaumlauml paumlinvastoin uskon vapauttavan

ahdistuksesta886 Kaikissa tulkinnoissaan haumln ei myoumlskaumlaumln liitauml uskoon

minuutensa loumlytaumlmistauml vaikkakin ne kuuluvat haumlnen mukaansa yleensauml yhteen887

Raamattua on haumlnen mukaansa aina tulkittava ahdistuksen ja uskon (Vertrauen)

vastakohtaisuudesta kaumlsin888 Sitauml missauml jaumlrjestyksessauml tai missauml suhteessa

toisiinsa ahdistuksesta vapautuminen minuutensa loumlytaumlminen ja uskon

syntyminen silloin tapahtuu Drewermann ei kuitenkaan maumlaumlrittele889 Haumlnellauml ei

ole yhtauml ainoaa uskon syntyprosessin mallia Ahdistuksesta vapautuminen

minuutensa loumlytaumlminen ja uskon syntyminen eivaumlt liity Drewermannin

tulkinnoissa ja muussa asiankaumlsittelyssauml aina samalla tavalla toisiinsa

46 Syvyyspsykologia uskon syntymisen tulkitsijana

Drewermann tulkitsee uskon syntymistauml yhdistaumlmaumlllauml teologiseen tulkintaan

syvyyspsykologista tulkintaa Taumlssauml alaluvussa osoitan mitauml uutta haumln naumlin tuo

teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml ja mikauml on syvyyspsykologian

soveltamisen teologinen merkitys Samalla tulee osoitetuksi mitauml mahdollisuuksia

Jungin analyyttinen psykologia tarjoaa uskon tulkinnan rikastuttamiseen koska

Drewermann hyoumldyntaumlauml erityisesti sitauml Haumlnen esittaumlmiensauml uusien naumlkoumlkulmien

merkitystauml arvioin eri naumlkoumlkulmista Tarkastelen 1) sitauml mitauml uutta Drewermann

885 Luumldemann 1992 122 886 rdquoDer Glaubeldquohellipldquoer ist die Kraft dieldquohellipldquodie Angstldquohellipldquouumlberwindetldquo SB III 501 887 Esim Israelin Egyptistauml paon tulkinta rdquoEigentlich geht es nicht um Selbstfindung Eigentlich geht es darum seinem Gott zu begegnenldquo TE I 484 888 TE II 626

235

tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen uskon antropologista perustasta

ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys 2) mitauml uutta

Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen uskon

henkiloumlkohtaisuudesta ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen

merkitys 3) mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla

kaumlsitykseen uskon syntyprosessista ja mikauml syvyyspsykologian soveltamisen

teologinen merkitys 4) mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa

soveltamalla kaumlsitykseen Jeesuksen vaikutuksesta uskon syntyyn ja mikauml on

syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys ja 5) mitauml uutta

Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen uskon syntymisen

ilmenemisestauml ihmiselaumlmaumlssauml ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen

teologinen merkitys

1) Mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologia soveltamalla kaumlsitykseen

uskon antropologista perustasta

Uskomisen mahdollistaa Drewermannin mukaan ensiksikin ihmisen

sisimmaumlstauml loumlytyvauml Jumalan tai Kristuksen kuva890 Perustelu tukeutuu Jungin

analyyttiseen psykologiaan891 Myoumls Drewermannin kaumlsitys uskon syntymisestauml

arkkityyppisten ja subjektiivisten pelastavien kuvien vaumllityksellauml perustuu

syvyyspsykologiseen tulkintaan892 jolle ei loumlydy vastinetta taumlhaumlnastisesta

teologiasta Drewermann tuo oikein esiin sen ettei Karl Rahnerin rdquoantropologinen

kaumlaumlnnerdquo ottanut huomioon tiedostamattoman sielunelaumlmaumln merkitystauml893

Drewermannin kaumlsityksessauml siitauml ettauml tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden

tunne tietoisuus kuolevaisuudesta ja syyllisyydentunto ajavat turvautumaan

Jumalaan ei sen sijaan ole teologisesti mitaumlaumln uutta894 Uutta on sen sijaan

eksistentiaaliseen ahdistuksen psyykkisyyden painottaminen895 Naumlkemys

pohjautuu Drewermannin syvyyspsykologiaa hyoumldyntaumlvaumlaumln ihmis- ja

889 TE I 260ndash61 890 ldquoWir koumlnnen den Auferstandenen nur sehen weil wir sein Bild in uns tragen und er begegnet uns nur als acuteauszligerhalbacute von uns weil er zutiefst in uns lebtldquo Barke 157ndash58 891 ldquoDas Gottesbild koinzidiertldquohellipldquomit dem Archetypus des Selbst Dieser ist es von dem wir empirisch das Gottesbild nicht mehr zu trennen vermoumlgenldquo Jung 1963 GW 11 sect 757 892 ldquoDer zweite acuteAnknuumlpfungspunktacute (der Botschaft Gottes)rdquohelliprdquo besteht in der archetypischen Symbolen und bildhaften Szenen selbst die im menschlichen Herzen verborgen liegenldquo TE II 35 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436 893 GF I 225 894 SB III 546 GF I 343 895 TE II 264ndash77

236

ahdistuskaumlsitykseen jonka tuo esiin myoumls haumlnen kehittaumlmaumlnsauml ahdistusmalli896

Syvyyspsykologinen tulkinta taumlydentaumlauml siten haumlnen soveltamanaan kaumlsitystauml

ahdistuksesta uskon syntymiseen vaikuttavana tekijaumlnauml Myoumls Drewermannin

syvyyspsykologiaan tukeutuva elaumlytymiskaumlsitys laajentaa kaumlsitystauml uskon

antropologisesta perustasta Sen mukaan monia ihmisiauml rdquopuhuttelevatrdquo

subjektiiviset kuvat avautuvat ihmismielelle oman sisimmaumln syvyyksiin ulottuvan

elaumlytymisen avulla897 Drewermann esittaumlauml naumlin uskon etsimiseen vaikuttavista

tekijoumlistauml monipuolisemman ja siten myoumls realistisemman kuvan kuin ainoastaan

teologisia kaumlsitteitauml kaumlyttaumlvauml tulkinta

Mikauml teologinen merkitys syvyyspsykologian soveltamisella on kaumlsitykseen

uskon antropologisesta perustasta

Drewermann laajentaa syvyyspsykologiaa soveltamalla teologista kaumlsitystauml

uskon syntymisen antropologisesta perustasta Merkittaumlvintauml siinauml on ehkauml haumlnen

luomisilmoituskaumlsityksensauml jossa teologinen kaumlsitys ihmisen sisaumlisestauml Jumala-

tietoisuudesta yhdistyy syvyyspsykologiseen kaumlsitykseen sisaumlisistauml kuvista898

Luomisilmoituskaumlsite ilmaisee siten sekauml teologisesti ettauml psykologisesti sen ettauml

ihminen voi olla yhteydessauml Jumalaan Myoumls teologista sisaumlisyyskaumlsitettaumlaumln

Drewermann taumlydentaumlauml syvyyspsykologisti vaikkakaan haumln ei maumlaumlrittele

teologisten ja syvyyspsykologisten tunnekaumlsitteiden suhdetta899 Drewermannin

tulkinnan teologinen merkitys on siinauml ettauml haumln erittelee uskon syntymisen

psykologisia ehtoja uudella tavalla

Drewermannin kaumlsitys ihmisen sisaumlisestauml Jumalan tai Kristuksen kuvasta ja

muista kuvista uskon antropologisena perustana on silti haaste teologialle Kaumlsitys

sisaumlisestauml Kristuksen kuvasta muistuttaa teologista kaumlsitystauml jonka mukaan

ihminen on Jumalan kuva (Imago Dei) mutta eroaa kuitenkin siitauml ratkaisevasti

Drewermannin mukaan ihmisen mahdollisuus uskoa perustuu nimittaumlin

ilmoitukseen jonka Jumala on asettanut ihmismieleen evoluutiokehityksen aikana

896 rdquoEs Ich und Geist ndash auf jeder dieser drei Ebenen tritt uns die Angst entgegen stets anders gewandet doch stets mit demselben Unheil verkuumlndenden Antlitzldquo GF I 309 SB III 468ndash79 PM I 136ndash62 Kaavio GF I 354 Ks Liite 1 897 rdquoIn Wahrheit ist es offenbarldquohellipldquoder Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb der Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436rdquoVon den acuteLegenden der Unfertigenacuteldquohellipldquostehen die Gefuumlhle im Mittelpunktldquo TE I 440 898 Barke 157ndash58 GF I 405 899 GF I 506 674 Drewermann maumlaumlrittelee ainoastaan ettauml vaaditaan rdquoyksinkertaista psykologista myoumltaumlelaumlmistaumlrdquo (acuteeinfacheacute psychologische Einfuumlhlung) TE I 433

237

eikauml siihen ettauml ihminen itse olisi Jumalan kuva900 Uskon antropologinen perusta

ei ole naumlin ymmaumlrrettynauml teologisesti yhtauml rdquovahvardquo kuin silloin kun ajatellaan

ihminen luodun Jumalan kuvaksi

Psyykkisen ulottuvuuden lisaumlaumlminen niihin tekijoumlihin joiden teologiassa on

arvioitu vaikuttavan uskon etsimiseen tekee kuitenkin syvyyspsykologian

soveltamisen teologisesti merkitykselliseksi Se monipuolistaa teologista tulkintaa

uskon antropologisista edellytyksistauml

2) Mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen

uskon henkiloumlkohtaisuudesta

Drewermann tulkitsee uskon yksiloumlllisyyttauml syvyyspsykologisesti sekauml

psykoanalyysiin ettauml analyyttiseen psykologiaan tukeutumalla Haumlnen

kaumlsityksensauml inhimillisen ahdistuksen lajeista perustuu Kierkegaardin

epaumltoivotulkinnan lisaumlksi Fritz Riemannin uuspsykoanalyyttiseen

tulkintaan901Analyyttistauml psykologiaa soveltamalla haumln osoittaa ettauml erilaiset

ihmiset voivat loumlytaumlauml oman ahdistuneisuutensa luonteen huomioon ottavia

pelastavia kuvia ja havainnollistaa sitauml ahdistus-kuva -mallissaan902 Olen

kuitenkin osoittanut ettauml Drewermannin paumlaumltelmaumlt eri symbolien soveltuvuudesta

tietynlaisten ahdistusten voittamiseen perustuvat kyseenalaiseen evoluutioteorian

tulkintaan ja ovat myoumls ristiriidassa haumlnen psykoanalyysiin perustuvan

kaumlsityksensauml kanssa ahdistuksen synnystauml903 Erilaisten symbolien psyykkistauml

merkitystauml ihmisille Drewermannin tulkinta kuitenkin auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln Se

auttaa esimerkiksi ymmaumlrtaumlmaumlaumln uudella tavalla sitauml miksi ihmiset kokevat

sakramenttien vahvistavan uskoaan Syvyyspsykologia ei kuitenkaan haumlnen

mukaansa pysty selittaumlmaumlaumln kokonaan kuvien vaikutusta Esimerkiksi kasteen

vaikutus perustuu haumlnen mukaansa osittain kastajan rakkauteen ja Jeesuksen

henkeen904

900 rdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquowenn uumlberhaupt in dem Moment da Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hat ndash in den Jahrmillionen der Evolutionldquo Fruumlchten 97 901 Ks Drewermannin ahdistusmallista GF I 354 ja Kaavio GF I 354 Liite 1 902 GF I 419 GF I 424 (Kaavio) Ks Liite 2 903GF I 426 430 PM I 158 Ks luku 42 904 ldquoDas acuteWasseracute ist ein acuteheiligesacute Symbol des Lebens weil es das Ursprungselement des Lebens war und ist doch heilend wird es nur wenn es Gestalt gewinnt in der Liebe eines anderen Menschen Die objektive archetypische und die subjektive persoumlnliche Seite treten hier zu einer Einheit zusammenldquo GF I 439rdquoIn der Tat liegt die Einzigartigkeit des Christentums nicht in seinen Glaubenssymbolen an sichldquo TE II 777 Hier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige

238 Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella kaumlsitykseen

uskon henkiloumlkohtaisuudesta

Ahdistus-kuva -malli havainnollistaa sitauml ettauml uskon syntyminen on

yksiloumlllinen tapahtuma Drewermann syventaumlauml siten syvyyspsykologiaa

soveltamalla teologista kaumlsitystauml uskon yksiloumlllisyydestauml Mallin teologinen

merkitys perustuu siihen ettauml se tuo osuvasti esiin sen ettauml eri puolet samassa

kristillisessauml uskossa rdquopuhuttelevatrdquo ihmisiauml eri lailla Drewermannin mukaan

ihmisten kollektiivisesta tiedostamattomasta loumlytyy kuitenkin loputtomasti kuvia

Se ettei pelastavien symbolien ja niihin perustuvien rituaalien maumlaumlraumlauml voisi

mitenkaumlaumln rajata vaikuttaa uushenkiseltauml luonnon sielullistamiselta905 Vastaavia

uushenkisiauml rituaaleja voisi verrata myoumls gnostilaisiin sakramentteihin jotka

poikkesivat alkukirkon pyhistauml toimituksista906

3) Mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen

uskon syntyprosessista

Drewermann rdquoselittaumlaumlrdquo syvyyspsykologiaa soveltamalla mitauml ihmisen

mielessauml tapahtuu uskon syntyessauml Haumlnen kaumlsityksensauml immanentista

transsendenssista jatkaa siten uskon syntymisen tulkintaa siitauml mihin teologinen

persoonallisen transsendenssin kaumlsitys ulottuu Naumlkemys perustuu Jungin

kaumlsitykseen transsendenttisesta funktiosta (Transzendente Funktion) jossa

ihmisen minuus (Selbst) on tietoisen ja tiedostamattoman mielen yhdistaumljaumlnauml 907

Minuuden loumlytaumlminen merkitsee Drewermannin mukaan samalla Jumalan

loumlytaumlmistauml sillauml minuus on haumlnen Jungiin tukeutuvan kaumlsityksensauml mukaan

ihmisen sisaumlinen Jumala-kuva908 Haumln ajattelee uskon syntyvaumln Jumalan ollessa

ihmisen tietoisen mielen kautta yhteydessauml haumlnen kollektiiviseen

in einem Einzelnen ausspricht und darstelltldquo Name 83 85rdquoDeutlich treten in dieser christlichen Grunderfahrung zwei Schichten des Erlebens zusammenldquohellipldquoauf der einen Seiteldquohellipldquopersoumlnliche Erlebnis einer Beziehung zwischen Ich und DuldquohellipldquoAuf der anderen Seiteldquohellipldquoeine Fuumllle von Erwartungen Sehnsuumlchten Beduumlrfnissen und vor allem von deutenden Schemata Symbolen Bildern und szenischen Mustern bereitldquo GF I 253ndash54 905 ldquoEs ist die geistige Entwurzelung der menschlichen Existenz die eine Frage an die Natur richtet auf die prinzipiell keinen acutenaturhafteacute Antwort geben kann es ist unsere eigene unendlich gewordene Angst die das Bewuszligtsein dahin treibt Zuflucht an jener Staumltte zu suchen da auch in Vorzeiten Angst durch Naumlhe von Baumlumen beruhigen moumlchteldquo GF I 445 906 Pearson 2005 86 907 Jung 1967 GW 8 sect 145 908 rdquoDie Einheit mit acuteGottacute istrdquohelliprdquoeine innerpsychische Vereinigung und zwar nicht zwischen acuteGottacute und acuteMenschacute sondern zwischen acuteIchacute(Bewusstsein) und acuteUnbewusstemacuteldquo SB II 28 ldquoDas Gottesbild koinzidiertldquohellipldquomit dem Archetypus des Selbst Dieser ist es von dem wir empirisch das Gottesbild nicht mehr zu trennen vermoumlgenldquo Jung 1963 GW 11 sect 757rdquoPsychologischldquohellipldquoist es also kein Unterschied zu sagen jemand hat sein Selbst gefunden oder er hat Gott gefundenldquo SB II 27

239

tiedostamattomaansa jolloin luomisilmoitus vaikuttaa uskon syntymiseen909 On

kuitenkin selvauml puute ettei Drewermann kaumlsittele Raamatun ilmoituksen osuutta

siihen Onhan raamatuntulkinnan tehtaumlvaumlnauml haumlnen mukaansa synnyttaumlauml uskoa910

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella kaumlsitykseen

uskon syntyprosessista

Drewermannin tulkinta yhdistaumlauml uudella tavalla teologisen kaumlsityksen

Jumalasta uskon synnyttaumljaumlnauml ja niin teologisen kuin syvyyspsykologisenkin

kaumlsityksen uskosta ihmismielen sisaumlisenauml tapahtumana Syvyyspsykologiaa

soveltamalla Drewermann lisaumlauml uutta teologiseen kaumlsitykseen Jumalan

kohtaamisesta mielen sisaumlisyydessauml911 Haumlnen kaumlsityksensauml uskon syntymisestauml on

teologisen ja syvyyspsykologisen tulkinnan synteesi Drewermann myoumls korostaa

syvyyspsykologisen tulkinnan avulla uskon myoumlnteistauml psyykkistauml vaikutusta

merkitseehaumln Jumalan loumlytaumlminen haumlnen mukaansa samalla psyykkistauml

kypsymistauml 912 Sitauml miten subjektiivisten kuvien heraumlaumlmiseen liittyvauml uskon

syntyprosessi on ymmaumlrrettaumlvissauml Drewermann ei kuitenkaan kaumlsittele Olen

arvioinut ettauml haumln ehkauml ajattelee persoonallisen transsendenssin synnyttaumlvaumln

silloin immanenttisen transsendenssin ihmisen minaumln ja yksiloumlllisen

tiedostamattoman vaumllille913Avautuvathan subjektiiviset kuvat haumlnen mukaansa

vain niille joiden tunne-elaumlmauml on niille sukua tai ristiriidassa niiden kanssa914

Drewermannin kaumlsitys uskon syntyprosessista ei ole gnostilainen vaikka

sellaista on vaumlitetty Haumln korostaa naumlet sitauml ettei yhdenkaumlaumln ihmisen mieli ole

jumalallinen vaikka jokaisen kollektiivisesta tiedostamattomasta loumlytyy Jumalan

ilmoitus Jumala laumlhestyy ihmisiauml rdquoulkopuolisena (Gegenuumlber)915 Gnostilaiseksi

909 GF I 198 (Kaavio) Ks Liite 3 rdquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquo TE I 384ndash85 910 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esrdquohelliprdquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 911 Esim Augustinus 1981 78 (36) Turner 1995 6 912 rdquoReligion ist vielmehr zu verstehen als eine Form Mitteilung der absoluten Person Gottes die sich ausspricht in der Personwerdung jedes einzelnen Menschenrdquo GF I 380 913 rdquoDie Trennung zwischen Bewuszligtsein und Unbewuszligten aufzuheben Das geschiehtrdquohelliprdquo dadurch daszlig ihr Sinn fuumlr die Kompensation der Einseitigkeit des Bewuszligtseins erkannt und in Rechnung gestellt wird Die Tendenz des Unbewuszligten und die des Bewuszligten sind naumlmlich jene zwei Faktoren welche die transzendente Funktion zusammensetzen rdquo Jung 1967 GW 8 sect 145 914 rdquoReden die Gestalten der Legenden mithin nur zu den Menschen die in ihren Gefuumlhlen mit ihnen verwandt sindldquoTE I 438 915rdquoDer Einfluszlig dieser Person (eine andere Person) tief genug gehen muszlig um die Bilder des Unbewuszligten in den Prozess der Angstuumlberwindung miteinzubeziehenldquo GF I 405rdquoGott in diesem

240

ei haumlnen tulkintaansa myoumlskaumlaumln tee Jungiin tukeutuminen Haumln naumlet soveltaa

Jungin gnostilaisilta omaksumaa sisaumlisyyskaumlsitystauml mutta haumln kaumlyttaumlauml sitauml

teologisen Jumala-kaumlsityksen puitteissa916 Drewermannin syvyyspsykologiseen

tulkintaan perustuva kaumlsitys uskon sisaumlisestauml syntyprosessista taumlydentaumlauml teologista

kaumlsitystauml uskon syntymisestauml

4) Mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen

Jeesuksen vaikutuksesta uskon syntyyn

Jeesus vaikuttaa Drewermannin mukaan uskon syntymiseen ensiksikin

olemalla minuuden ja uskon etsimiseen kannustava esikuva onhan haumln ollut

uskova minuutensa loumlytaumlnyt ihminen917 Vaikka Drewermann kieltaumlauml

kristologisen kaksiluonto-opin haumln kuvaa Jeesuksen niin taumlydelliseksi ihmiseksi

ettauml se muistuttaa gnostilaista kaumlsitystauml hengellisestauml kristitystauml918 Erikoista on

ettauml haumln ei Jungin tulkintojen suosimisestaan huolimatta hyvaumlksy taumlmaumln kaumlsitystauml

Jeesuksen inhimillisyydestauml johon kuuluu myoumls torjuttu eli varjo919Uskon

syntymiseen haumln ajattelee Jeesuksen vaikuttavan esikuvallisuutensa lisaumlksi

kahdella syvyyspsykologisesti selitettaumlvaumlllauml tavalla Haumln ajattelee ensiksikin

Jeesuksen maailmaan jaumlttaumlmaumln hengen vaikuttavan persoonallisen

transsendenssin joka puolestaan synnyttaumlauml immanenttisen transsendenssin920

Toiseksi haumln ajattelee Jeesuksen vaikuttavan uskon syntymiseen siten ettauml

immanentti transsendenssi saa aikaan yhteyden kollektiivisen tiedostamattoman

minuuden arkkityyppiin eli ihmisen sisaumliseen Kristukseen Esimerkiksi Paavalin

uskon haumln tulkitsee syntyneen taumlmaumln kuvan vaikutuksesta921 Uskon synnyttaumlvaumlt

Sinne ist das absolute Gegenuumlber einer reinen Begegnung das Du oder besser das Ich-Du das jede Begegnung umgreift und in jeder Begegnung begegnetldquo GF I 376ndash77 rdquoGott nicht als ein Teil der menschlichen Psyche verstanden werden kannldquo GF I 262rdquoGott und Mensch duumlrfen nicht in gnostischemrdquohelliprdquoSinne als acuteSeinseinheitacuterdquohelliprdquoacutegesetztacute werdenrdquo GF I 250 916 Segal Robert A 1992 18ndash19 25 Ks luku 12 917 rdquoErscheint die Legende von der Taufe Jesu im Jordan auch historisch betrachtet als die bestmoumlgliche Wiedergabe einer inneren Erfahrung in den Bildern des AumluszligerenldquoldquoacuteSelbstfindungacute und acuteSelbstannahmeacuteldquo GF II 173 918 Dunderberg 1999 247 Marjanen 2005 37ndash38 84 919 rdquoVon daher ist christologisch durchaus kein Platz fuumlr die subjektale Deutung der Schule C G Jungs die in Judas den Schatten Jesu selbst erblicken moumlchterdquo DMK II 439 Anm 22 920 rdquoVon dieser Person laumlsst sich sagen dass sie imstande gewesen sein muss ein Klima zu schaffen in dem im Verlauf von Jahrhunderten all die Bilder ins Leben gerufen wurden in denen allein ein Mensch den Weg seiner Ganzwerdung zu finden und von Gott in den ewigen Symbolen der Religion auf heilende Weise traumlumen vermagldquo TE II 770 rdquoDie Einheit mit acuteGottacute istldquohellipldquoeine innerpsychische Vereinigung und zwar nicht zwischen acuteGottacute und acuteMenschacute sondern zwischen acuteIchacute(Bewusstsein) und acuteUnbewusstemacuteldquo SB II 28 Vrt TE II 341 921 rdquoBei Paulus ist es nicht die historische Information uumlber den Nazarener die den Glauben begruumlndet sondern umgekehrt es ist eine Sehnsucht ein Urbild das durch die Person Jesu wachgerufen wirdldquo GF I 253 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller

241

haumlnen mukaansa kuitenkin immanenttisen transsendenssin vaumllityksellauml myoumls muut

pelastavat kuvat

Sen sijaan Drewermannin kaumlsitys ettauml unelmoimalla voisi loumlytaumlauml oikean

kaumlsityksen Jeesuksesta ja sen myoumltauml ehkauml myoumls uskon vaikuttaa utopistiselta Se

nimittaumlin edellyttaumlisi ihmisen mielentoiminnalta ulkoisten olosuhteitten ja muun

mielestauml loumlytyvaumln ohittamista Kaikkien ihmisen mielestauml loumlytyvien Kristus-

kuvien ei myoumlskaumlaumln voi ajatella olevan uskoon auttavia kuvia Drewermann

kuitenkin perustaa kaumlsityksensauml syvyyspsykologian soveltamiseen922

Mahdollisesti haumln ajattelee ettauml jokainen voisi asiaan paneutumalla tavoittaa

omasta tiedostamattomastaan loumlytyvaumln Kristuksen kuvan johon Paavali sai

Raamatun mukaan yhteyden ilmestyksessauml923 Jos haumln ajattelee naumlin haumln unohtaa

ettauml haumlnen itsensauml mukaan Paavalin sisaumlisen Kristus-kuvan heraumltti Jeesuksen

henki Ajatus jonka mukaan ihminen synnyttaumlauml tietoisella toiminnallaan itsessaumlaumln

uskon on teologisesti kiistanalainen Se on myoumls yhtauml epaumlpsykologinen ja

ihanteellinen kuin kaumlsitys pelastavien kuvien avautumisesta samalla

menetelmaumlllauml924 Se ei ole syvyyspsykologisesti perusteltavissa vaan edustaa

uushenkisyyttauml

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella kaumlsitykseen

Jeesuksen vaikutuksesta uskon syntymiseen

Drewermann kehittaumlauml syvyyspsykologiaa hyoumldyntaumlen kaksi uutta

naumlkoumlkulmaa uskon syntymiseen Ensimmaumlinen on kaikkien ihmisten

tiedostamattomasta loumlytyvien pelastavien kuvien vaikutus ja toinen oman mielen

kuviin elaumlytymaumlllauml saadun Jeesus-kuvan vaikutus Molemmat saa haumlnen mukaansa

aikaan maailmassa vaikuttava Jeesuksen henki Jeesuksen henki ei kuitenkaan ole

syvyyspsykologinen vaan teologinen kaumlsite Se on sukua uushenkisille kaumlsitteille

vaikka Drewermann pyrkiikin antamaan sille syvyyspsykologisen statuksen 925

Kaumlsitys kaikkien uskontojen yhteisestauml hengestauml kaventaa kristinuskon

Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (acutedem Vater wesensgleichacute) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 922 rdquoDie Wahrheit des Christusrdquohelliprdquo um sie zu verstehen muszlig man sie acutetraumlumenacute in dem Reichtum all die Bilder die unser Leben leiten und begleitenldquo Fruumlchten 82 923 rdquoBei Paulus ist es nicht die historische Information uumlber den Nazarener die den Glauben begruumlndet sondern umgekehrt es ist eine Sehnsucht ein Urbild das durch die Person Jesu wachgerufen wirdldquohellipldquoPaulus selber ergriffen von der Vision vor Damaskusldquo GF I 253 Apt 9 3ndash5 924 rdquoDie Wahrheit des Christus liegt einzig in der Person Jesuldquohellipldquoum sie zu verstehen muszlig man sie acutetraumlumenacute in dem Reichtum all die Bilder die unser Leben leiten und begleitenldquo Fruumlchten 82

242

erityismerkitystauml jota Drewermann toisaalta korostaa926 Kaumlsitys Jeesuksen

hengestauml haumlmaumlrtaumlauml naumlin ollen teologista kaumlsitystauml uskon syntymisestauml

5) Mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen

uskon syntymisen kokemisesta

Uskon syntymisessauml on Drewermannin mukaan erotettavissa onnistuneen

psykoterapeuttisen prosessin vaiheet joita syvyyspsykologia pystyy

tulkitsemaan927 Muutos alkaa haumlnen mukaansa teologisessakin tulkinnassa usein

esille tuodulla kokemuksella siitauml ettauml on ihmisenauml hyvaumlksytty928 Sen jaumllkeen

epaumltoivo vaihtuu uskoksi joko hetkessauml tai sisaumlisen taistelun jaumllkeen kuten

uskontaisteluja usein kuvataan teologiassakin 929 Drewermannin

syvyyspsykologinen tulkinta jonka mukaan uskontaistelun olennaisena osana on

totuuden kohtaaminen omasta itsestauml tarkastelee naumlin uudesta naumlkoumlkulmasta

teologista kaumlsitystauml oman syntisyytensauml tajuamisesta 930 Tulkinta tuo myoumls esiin

sen psykologisen tosiasian ettauml moni saattaa aluksi torjua totuuden itsestaumlaumln

mutta taipuu kyllauml myoumlhemmin vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlaumln ahdistavien asioiden

kaumlsittelemiseen931 Drewermann tuo tulkinnassaan esiin myoumls sen teologisista

kuvauksistakin tunnetun asian ettauml psyykkisesti sairaat usein torjuvat

ahdistuksensa932 Haumln laajentaa siis teologista kaumlsitystauml uskon syntymiseen

johtavista sisaumlisistauml kokemuksista tulkitsemalla niitauml syvyyspsykologisesti

Ihminen kokee Drewermannin tulkinnan mukaan tekevaumlnsauml aina valinnan haumln

vaihtaa ahdistuksen luottamukseen933 Teologiassa kuitenkin kiistellaumlaumln siitauml

kuuluuko tietoinen valinta uskon syntymiseen

925 Kaumlsite ei kuulu syvyyspsykologiseen terminologiaan 926 rdquoWir haben esldquohellipldquo mit einer Anschauung zu tun die fuumlr universell und menschheitlich gelten darf und jeder wahren Religion zutiefst innewohntldquohellipldquoDer Glaube der rettet besteht zu allen Zeiten und an allen Orten der Welt in dem gleichen Vertrauen gegen die Angst und in den gleichen Intuitionen der Bilder mittels deren die Seele ihren Weg nach innen zu bezeichnen pflegtldquo TE II 163ndash4 927 GF I 193ndash94 TE II 264 928 rdquoNur wenn die Frage nach dem Wesen des anderen so einfuumlhlend so ernst uns so geduldig gestellt wirdldquohellipldquokann man damit rechnen von dem Betroffenen eine wahre Antwort zu erhaltenldquo TE II 264 383 405 929 TE I 114ndash115TE II 255 388ndash90 409 930 rdquoEs ist letztlich in jedem Menschenleben unvermeidlich mit der Wahrheit vor Augen sich selber zu riskierenldquo TE II 263 931 TE II 254ndash256 265ndash268 rdquoAuch Jesus muszligrdquohelliprdquo anerkennen daszlig er die acute unreinen Geisteracute nicht einfachhin ohne konkrete Durcharbeitung acute auszliger Landesacute schicken kann sie wuumlrden siebenfach zuruumlckkehren rdquo TE II 268 932 rdquoVon daher bleibt allein der Weg des aggressiven Ausagierens des wirklichen Tuns nach auszligen als Schritt einer tieferen Begegnung mit sich selbst und den anderen uumlbrigldquo TE II 268 933 TE II 388

243 Drewermannin tulkinnassa on ehkauml uusinta se ettauml uskoon yhdistyy

kokemus oman minuuden loumlytaumlmisestauml ja kaiken ahdistuksen katoamisesta934

Minuutensa ihminen on silloin haumlnen mukaansa loumlytaumlnyt sekauml

syvyyspsykologisessa ettauml teologisessa mielessauml935 mutta taumltauml tulkintaa ei

teologiassa ole yleensauml hyvaumlksytty Sitauml missauml jaumlrjestyksessauml tai missauml suhteessa

toisiinsa ahdistuksesta vapautuminen minuutensa loumlytaumlminen ja uskon

syntyminen tapahtuu Drewermann ei kuitenkaan maumlaumlrittele936 Haumlnen kaumlsityksenauml

yhdistyy hyvin teologiseen kaumlsitykseen uskon salatusta luonteesta

Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella kaumlsitykseen

uskon syntymisen kokemisesta

Drewermannin tulkinta tuo hyvin esiin sen teologisen kaumlsityksen ettauml

Jumala voi heraumlttaumlauml ihmisessauml uskon ulkonaisesti toisistaan paljonkin eroavien

tapahtumien kautta Uskon syntyminen noudattaa kuitenkin usein psyykkisen

parantumisen vaiheita Taumlmauml on teologisestikin hyvaumlksyttaumlvauml kaumlsitys koska kaikki

ihmisen kokemukset ovat psyykkisiauml kokemuksia Asiaa ei muuta se ettei uskon

loumlytaumlvauml ihminen useinkaan tiedosta kokemuksensa vaiheita

Drewermann onnistuu myoumls osittain yrityksessaumlaumln tulkita ahdistuksesta

vapautumista ja uskon syntymistauml syvyyspsykologisesti Syvyyspsykologista on

selittaumlauml vaikeiden asioiden kaumlsittelemisen (durcharbeiten) auttavan siihen

Ahdistavien asioiden torjuntaa937 ei sen sijaan syvyyspsykologiassa pidetauml hyvaumlnauml

keinona Drewermann tuo kuitenkin tulkinnassaan esiin sen ettauml teologinen

naumlkoumlkulma poikkeaa taumlssauml syvyyspsykologisesta Teologiassa voidaan uskoksi

rdquohyvaumlksyaumlrdquo myoumls tila joka syvyyspsykologisesti arvioituna ilmentaumlauml ahdistavien

asioiden torjuntaa

Drewermannin tulkinta edustaa kuitenkin epaumlrealistista kaumlsitystauml uskon

vaikutuksista Esimerkiksi haumlnen kaumlsityksensauml ahdistuksettomasta uskosta938

934 ldquoAlles muszlig ein Mensch tun duumlrfen was noumltig ist um zu sich selbst zu findenldquohellip rdquoeine bedingungslose Zone der Erlaubnis in dem Vertrauenrdquohelliprdquowofern man nur dierdquohelliprdquoAngst von seiner Seele nimmt rdquo TE II 270 Sekauml eksistentiaalinen ettauml psyykkinen ahdistus katoaa GF I 379 935 rdquoSelbst Als empirischer Begriff bezeichnet das Selbst den Gesamtumfang aller psychischen Phaumlnomene im Menschen Es druumlckt die Einheit und Ganzheit der Gesamtpersoumlnlichkeit ausldquo Jung 1960a GW 6 sect 891rdquoDie entscheidende Entdeckung SOumlREN KIERKEGAARDSldquo hellipldquolauteteldquohellipldquoacuteDas Selbstldquohellipldquoist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseldquo GF I 336 936 TE I 260ndash61 937 TE II 268 938 TE II 252 254 405 383

244

viittaa syvyyspsykologisesti arvioituna narsistiseen minaumlkuvaan939 ja uskovan

ihannekuvaksikin se on teologisesti liian vaativa Kypsaumlauml uskoa koskemaan se

tietyin varauksin sopii mutta uskon maumlaumlritelmaumlksi se ei sovi Se eroaa nimittaumlin

sekauml syvyyspsykologisista ihmiskaumlsityksistauml ettauml Drewermannin oppi-isaumlkseen

kutsuman Kierkegaardin kaumlsityksestauml940 Drewermannin tapa tulkita Jungia tuottaa

lisaumlksi siinaumlkin mielessauml teologisesti ongelmallisen kaumlsityksen uskosta ettauml

psyykkisten ongelmien kanssa kamppailevien usko olisi vaumlhaumlarvoista

Ongelmallista on lisaumlksi Drewermannin monista teksteistauml heijastuva kaumlsitys

uskosta hetkessauml saavutettavana taumlydellisyyden tilana Vaikka haumln tuo oikein esille

sen ettauml oman minuuden ja uskon loumlytaumlminen vaatii aikaa941 haumln kuitenkin

ajattelee ahdistuksen voivan kadota ja uskon kirkastua ihmiselle myoumls yhdessauml

hetkessauml Taumlmauml kaumlsitys vastaa monien ihmisten kokemusta mutta ei ota huomioon

uskonkokemusta edeltaumlvaumlauml yleensauml tiedostamattomaksi jaumlaumlvaumlauml sisaumlistauml kehitystauml

Drewermannin soveltama syvyyspsykologia lisaumlauml kuitenkin uutta ulottuvuutta

uskon syntymiskokemuksen tulkintaan

Drewermann korostaa syvyyspsykologiaa soveltamalla uskon kokemuksen

ytimenauml olevaa sisaumlistauml prosessia Muu syvyyspsykologinen tulkinta tuo

lisaumlainesta teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml Haumln rdquopuhuurdquo siis uskosta

sekauml syvyyspsykologisin ettauml teologisin minuuden kaumlsittein mutta tulkinnan

painopiste on kuitenkin ihmismielen psyykkisessauml minuutensa loumlytaumlmisen

prosessissa Minuuden kaumlsitteen sisaumlltoumlauml haumln ei valitettavasti maumlaumlrittele

taumlsmaumlllisesti vaan kaumlyttaumlauml sitauml kuin rdquoannettunardquo Syvyyspsykologisesti haumln olisi

voinut maumlaumlritellauml sen esimerkiksi Jungiin tukeutuen prosessiksi jossa ihminen

differentioituu omaksi yksiloumllliseksi persoonallisuudeksi joka pystyy myoumls

sitoutumaan yhteisoumlllisyyteen942Taumlmauml minuuden kaumlsitteen maumlaumlrittelemaumlttoumlmyys

johtunee haumlnen terapeuttisesta peruspyrkimyksestaumlaumln haumln haluaa auttaa ihmisiauml

vapautumaan ahdistuksestaan ja loumlytaumlmaumlaumln oman minuutensa minkaumllaiset naumliden

ihmisten odotukset sitten ovatkin

939 Eraumls narsistisen persoonallisuushaumlirioumln keskeisistauml piirteistauml on se ettauml ihmisellauml on suuruusmielikuvien saumlvyttaumlmauml kuva itsestaumlaumln ja omasta taumlrkeydestaumlaumln Marttunen amp al 2014 478 940 Kierkegaard 1964 80 941 rdquoIndem er sein eigenes Wesenldquohellipldquozuruumlckgewinnen kann undldquohellipldquozu einer Einladung auf dem Erfahrungshintergrund derselben Angst gemeinsam den Schritt auch des gleichen Vertrauens zu wagenldquo TE II 276 942 Jung 1960a GW 6 sect 825

245

5 Loppukatsaus

Tutkimuksen tavoitteena on ollut osoittaa mitauml uutta Eugen Drewermann

tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla teologiseen kaumlsitykseen uskon (fides qua

creditur) syntymisestauml ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen

merkitys Olen tutkinut sitauml analysoimalla haumlnen kaumlsitystaumlaumln ilman uskoa

olemisen tilasta uskon synnyttaumlvistauml kuvista ja uskon syntytapahtumasta

Tutkimus on osoittanut ettauml Drewermann lisaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla

uusia naumlkoumlkulmia teologiseen tulkintaan uskon syntymisestauml Se on vahvistanut

eraumliltauml osin Bernhard Langin ja Matthias Beierin naumlkemystauml jonka mukaan

Drewermann onnistuu teologian ja syvyyspsykologian integroinnissa Se on

osoittanut syvyyspsykologian eri suuntausten voivan tarjota uutta sisaumlltoumlauml

teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml Toisaalta tutkimus on osoittanut

etteivaumlt kaikki haumlnen syvyyspsykologiset tulkintansa ole helposti yhdistettaumlvissauml

teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml

Menetelmaumlnauml on ollut systemaattinen analyysi jonka puitteissa olen

soveltanut kaumlsite- propositio- argumentaatio- rakenne- ja edellytysten analyysia

Taumlrkeimpinauml laumlhteinauml ovat olleet Tiefenpsychologie und Exegese IndashII ja Glauben

in Freiheit I ndash oder Tiefenpsychologie und Dogmatik joissa Drewermann

keskittyy teologisen ja syvyyspsykologisen tulkinnan suhteen selvittaumlmiseen

Muita keskeisiauml laumlhteitauml ovat olleet kolmiosainen habilitaatiokirja Strukturen des

Boumlsen ja Jesus von Nazareth Befreiung zum Frieden Drewermannin ajattelun

arvioinnissa olen ottanut huomioon siitauml kaumlytyauml kriittistauml keskustelua

Tutkimukseni on osoittanut ettauml syvyyspsykologian soveltaminen voi sekauml

taumlydentaumlauml ettauml muuttaa teologisia kaumlsityksiauml Olen siksi arvioinut Drewermannin

kaumlsitystauml uskon syntymisestauml myoumls uutena teologisena paradigmana

Johdantoluvussa olen kartoittanut Drewermannin syvyyspsykologisen

tyoumlskentelyn laumlhtoumlkohtia Olen osoittanut ettauml haumln rakentaa ajattelunsa sekauml Soslashren

Kierkegaardin ja taumlmaumln eri pseudonyymien ettauml syvyyspsykologian eri

suuntausten varaan Siksi olen tarkastellut Drewermannin eniten soveltamien

syvyyspsykologisten suuntausten suhtautumista uskontoon Drewermannin

laumlhtoumlkohtien ymmaumlrtaumlmiseksi olen lisaumlksi tarkastellut sitauml miten teologit ovat

taumlhaumln mennessauml soveltaneet syvyyspsykologiaa ajatteluunsa Olen myoumls esittaumlnyt

katsauksen aikaisemmasta Drewermannin uskonkaumlsitystauml kosketelleesta

246

tutkimuksesta Toisessa luvussa olen analysoinut Drewermannin naumlkemystauml uskoa

vailla olevan ihmisen sisaumlisestauml tilasta Kolmannessa luvussa olen selvittaumlnyt

miten Raamatun kuvat ja ihmisen sisaumliset kuvat vaikuttavat haumlnen mukaansa

uskon syntymiseen Neljaumlnnessauml luvussa olen analysoinut Drewermannin kaumlsitystauml

uskon syntytapahtumasta

Usko on Drewermannin mukaan yksityistauml mutta haumln etsii sitauml mikauml on

yhteistauml eri ihmisten uskolle Haumln tulkitsee uskon syntymistauml syvyyspsykologiaa

soveltamalla mutta usko on haumlnen mukaansa teologinen kaumlsite Haumln kaumlyttaumlauml siitauml

eniten Vertrauen (luottamus) -kaumlsitettauml Syvyyspsykologiaan turvautuminen

osoittaa ettauml usko on Drewermannin mukaan kokonaisvaltainen sisaumlinen tila

Kaumlsitys on yleinen teologiassa Syvyyspsykologeista haumln tukeutuu eniten

uuspsykoanalyytikko Fritz Riemanniin ja analyyttisen psykologian perustajaan

Carl Gustav Jungiin Ilman uskoa elettaumlvaumln tilan tulkintaan Drewermann soveltaa

Riemannin naumlkemyksiauml Uskon syntymisen tulkintaan haumln soveltaa Jungin

analyyttisen psykologian ohella myoumls psykoanalyysia Olen arvioinut

eklektisyyden olevan perusteltua koska haumlnen pyrkimyksenaumlaumln on loumlytaumlauml

teologista naumlkemystauml mahdollisimman hyvin tukeva syvyyspsykologinen tulkinta

Olen osoittanut ettauml Drewermann analysoi uskon syntymistauml kristinuskon

viitekehyksessauml mutta se ei estauml haumlntauml naumlkemaumlstauml kaiken uskonnollisen

muuttumisen psyykkistauml samanlaisuutta Haumlnen inklusiivinen uskontokaumlsityksensauml

on uskontopsykologisesti perusteltavissa Olen osoittanut sen myoumls teologisesti

perustelluksi koska Jeesus Nasaretilaisella on sen mukaan keskeinen vaikutus

uskon syntymiseen

Drewermannia voi kritisoida siitauml ettauml haumln vaumlittaumlauml syvyyspsykologian

taumlydentaumlvaumln parhaiten teologista tulkintaa uskon syntymisestauml Haumln sivuuttaa

esimerkiksi kognitiivisen psykologian tarjoamat mahdollisuudet Haumln ei

myoumlskaumlaumln aina sovella syvyyspsykologiaa asianmukaisesti Haumlnen

eklektisyytensaumlkin on eraumlaumlssauml mielessauml valitettavaa Se on estaumlnyt haumlntauml

esittaumlmaumlstauml teologis-psykoanalyyttistauml tai teologis-analyyttispsykologista teoriaa

uskon syntymisestauml Haumln tulkitsee naumlet uskon puuttumista osoittavaa tilaa

psykoanalyyttisesti mutta uskon syntymistauml etupaumlaumlssauml analyyttista psykologiaa

soveltamalla

Kaumlsiteanalyysin avulla olen selvittaumlnyt mitauml uutta teologiseen kaumlsitykseen

uskon syntymisestauml Drewermann tuottaa keskeisten kaumlsitteidensauml ja malliensa

247

avulla Olen analysoinut sitauml mitkauml haumlnen kaumlsitteistaumlaumln ja malleistaan ovat

teologisia mitkauml syvyyspsykologisia ja mitkauml mahdollisesti teologista ja

syvyyspsykologista sisaumlltoumlauml yhdistaumlviauml kaumlsitteitauml Olen myoumls selvittaumlnyt kuinka

asianmukaisesti haumln taumllloumlin soveltaa syvyyspsykologiaa Uskon syntymisen

kannalta keskeisimmiksi olen osoittanut ahdistuksen luomisilmoituksen ja

Jumalan loumlytaumlmisen kaumlsitteet Niihin laumlheisesti liittyviksi kaumlsitteiksi olen

osoittanut sisaumlisyyden sisaumlisen kuvan pelastavan kuvan ja pelastavan naumlyn

kaumlsitteet Ne kaikki ovat uusia synteettisiauml kaumlsitteitauml joissa teologiseen sisaumlltoumloumln

yhdistyy syvyyspsykologista sisaumlltoumlauml Drewermann menee syvyyspsykologiaa

teologiaan yhdistaumlessaumlaumln pitemmaumllle kuin esimerkiksi Paul Tillich joka puhuu

korrelaatioista eikauml synteeseistauml Drewermannin ahdistusmalli ja ahdistus-kuva -

malli sitovat yhteen haumlnen teologiaa ja syvyyspsykologiaa yhdistaumlvaumln

kaumlsityksensauml uskon syntymisestauml

Drewermann kaumlyttaumlauml uskoa vailla olemisesta Kierkegaardilta lainaamaansa

ahdistuksen (Angst) kaumlsitettauml Se on haumlnen teologiansa keskeisimpiauml kaumlsitteitauml ja

uskon (Vertrauen) kaumlsitteen vastapari Haumln kaumlyttaumlauml sitauml laajemmassa

merkityksessauml kuin Kierkegaard vaikka tietaumlauml taumlmaumlnkin sisaumlllyttaumlneen

ahdistuskaumlsitteeseen psyykkisen kokemisen ulottuvuuden Drewermann yhdistaumlauml

ahdistuskaumlsitteeseensauml Kierkegaardin teologisen ahdistuskaumlsitteen ja Riemannin

uuspsykoanalyyttisen persoonallisuustyypin kaumlsitteen Haumln tulkitsee kuitenkin

harhaanjohtavasti Riemannin persoonallisuustyypit neurooseiksi ja naumlyttaumlauml siten

ajattelevan ettauml kaikki ihmiset ovat neuroottisia Olen kuitenkin osoittanut ettauml

Drewermannin voi ajatella kaumlyttaumlvaumln neuroosin kaumlsitettauml erityismerkityksessauml

kaikesta Jumala-suhteeseen liittyvaumlstauml ahdistuksesta jolloin haumlnen

ahdistuskaumlsitteensauml tuo vahvasti esiin inhimillisen kokemuksen

kokonaisvaltaisuuden Se tuo esiin sen ettauml uskon ulkopuolella oleminen

vaikuttaa ihmiseen psyykkisesti Olen kuitenkin kritisoinut Drewermannin

vaumlitettauml jonka mukaan ahdistus estaumlauml ihmisiauml loumlytaumlmaumlstauml omaa minuuttaan

uskostaan epaumlvarman tai psyykkisesti kypsymaumlttoumlmaumln ihmisen uskoa ei voi

mitaumltoumlidauml sen enempaumlauml teologisilla kuin psykologisillakaan perusteilla

Ahdistuksesta ihmistauml auttavat Drewermannin mukaan Jumalan

ihmismieleen istuttamat sisaumliset kuvat ja sieltauml esimerkiksi Raamattuun

heijastuneet kuvat Ne ovat pelastavia kuvia Tekstin symbolit edustavat naumlitauml

symbolisia kuvia Olen osoittanut ettauml kyseessauml on taumlysin uusi ilmoituskaumlsitys

248

Drewermannin kuva- eli symbolikaumlsite on teologisen ja syvyyspsykologisen

symbolikaumlsitteen synteesi Sekauml pelastavan kuvan ettauml pelastavan naumlyn kaumlsitteet

viittaavat ihmisten kokemiin elaumlmyksellisiin kokonaisuuksiin jotka ovat joko

ahdistuksen paljastamisen tai Jumalan loumlytaumlmisen merkityksessauml pelastavia Ne

ovat teologista ja syvyyspsykologista sisaumlltoumlauml yhdistaumlviauml synteettisiauml kaumlsitteitauml

vaikka niiden perustana olevat kuvan ja naumlyn kaumlsitteet eivaumlt ole

syvyyspsykologisesti asianmukaisia Kaumlsitteiden muodostamisen

syvyyspsykologisena laumlhtoumlkohtana on naumlet pelkaumlstaumlaumln itsessaumlaumln ambivalentin

kuvan ja naumlyn positiivinen sisaumlltouml Teologisina kaumlsitteinauml niiden

kaumlyttoumlkelpoisuutta rajoittaa niiden sisaumlltouml Raamatun merkitys Jumalan

ilmoituksen laumlhteenauml kaventuu jos sen sisaumlltouml tulkitaan pelkaumlstaumlaumln uskoa

heraumlttaumlvaumlksi

Teologisen ja syvyyspsykologisen sisaumllloumln integrointi ilmenee pelastavan

kuvan kaumlsitteessauml kahdessa muodossa Arkkityyppisen pelastavan kuvan kaumlsite on

Jumalan kaikkien ihmisten mieleen istuttaman kuvan kaumlsitteen ja

syvyyspsykologisen arkkityyppisen kuvan kaumlsitteen synteesi Subjektiivisen

pelastavan kuvan kaumlsite puolestaan on Jumalan joidenkin ihmisten mieleen

istuttaman kuvan ja syvyyspsykologisen yksiloumlllisen tiedostamattoman kuvan

synteesi Pelastavan naumlyn kaumlsitteessauml yhdistyvaumlt vastaavalla tavalla teologinen ja

syvyyspsykologinen sisaumlltouml

Olen osoittanut ettauml Drewermann kaumlyttaumlauml Jumalan ilmoituksesta

implisiittisesti luomisilmoituksen kaumlsitettauml Teologinen ilmoituskaumlsite yhdistyy

siinauml ensiksikin arkkityyppisen kuvan kaumlsitteeseen jonka Drewermann on

muodostanut Jungin analyyttista psykologiaa soveltamalla Toiseksi teologinen

ilmoituskaumlsite yhdistyy sekauml syvyyspsykologiseen ettauml teologiseen

subjektiivisuuden kaumlsitteeseen Luomisilmoituskaumlsite on siten teologista ja

syvyyspsykologista tulkintaa yhdistaumlvauml synteettinen kaumlsite Olen arvioinut ettauml se

tuo uudella tavalla esiin sen ettauml ilmoitus on jokaisen saatavilla Jokainen voi sen

mukaan loumlytaumlauml omasta sisimmaumlstaumlaumln arkkityyppisiauml kuvia ja oman persoonansa

mukaisia subjektiivisia kuvia Kaumlsite rdquoselittaumlaumlrdquo myoumls uudella tavalla sitauml ettauml

ihmiset kokevat Raamatun ilmoituksen rdquopuhuttelevanrdquo heitauml Syvyyspsykologian

soveltaminen korostaa siten ilmoituksen saavutettavuutta Luomisilmoituskaumlsite

eroaa muista teologisista ilmoituskaumlsitteistauml siinauml ettauml Raamatun ilmoitus on sen

mukaan ihmisten sisaumlltauml loumlytyvaumln ilmoituksen heijastusta Drewermannin kaumlsitys

249

luomisilmoituksen sisaumllloumlstauml on taumlysin erilainen kuin esimerkiksi haumlnen

arvostamansa Kierkegaardin kaumlsitys Raamatun ilmoituksen sisaumllloumlstauml

Drewermannin implisiittisen luomisilmoituskaumlsitteen taustana on varhainen

teologinen kaumlsitys ihmissielun kyvystauml olla yhteydessauml Jumalaan vaikka haumln

perusteleekin sitauml syvyyspsykologisesti Teologisesti ristiriitaiselta vaikuttaa

kuitenkin se Drewermannin kaumlsitys ettauml osa ilmoituksesta koostuu subjektiivisista

kuvista jotka ovat vain joidenkin ihmisten loumlydettaumlvissauml Ristiriita on kuitenkin

naumlennaumlinen sillauml kaikkien kuvien sisaumlltoumlnauml on haumlnen mukaansa Jumalan

loumlytaumlminen ja minuuden loumlytaumlminen Kaumlsitys sisaumlisistauml kuvista voi kuitenkin

johtaa teologisesti kritisoitavaan naumlkemykseen jonka mukaan usko on aina

ihmisen valittavissa Drewermannin kaumlsitys ilmoituksen visuaalisuudesta vastaa

puolestaan teologista kaumlsitystauml uskonnollisen kielen symbolisuudesta Visuaalinen

ilmoitus on kuitenkin vielauml monitulkintaisempaa kuin sanallinen ilmoitus Siksi

onkin poikkeuksellista vaumlittaumlauml ettei Raamatun teksti toisi esiin Jumalan

ilmoitusta Jungin unientulkinnan maumlaumlritteleminen ilmoituksen avaimeksi eroaa

myoumls taumlysin siitauml teologisesta kaumlsityksestauml jonka mukaan Jumala on

toiminnassaan riippumaton ihmisistauml Kyseinen psykologistinen kaumlsitys on tuskin

hyvaumlksyttaumlvissauml teologisen ilmoituksen tulkinnan laumlhtoumlkohdaksi Se on

poikkeuksellinen myoumls syvyyspsykologiselta sisaumllloumlltaumlaumln koska se perustuu

Jungin arkkityyppiteorian rajoittuneeseen tulkintaan

Sisaumlisyyden kaumlsitteen avulla Drewermann tulkitsee Raamatun pelastavien

kuvien avautumista ihmismielelle Kaumlsite on eksistentiaalisen ja

syvyyspsykologisen sisaumlisyyskaumlsitteen synteesi Se vertautuu sekauml keskiajan

teologian ruminaation kaumlsitteeseen ettauml Jungin aktiivisen imaginaation

kaumlsitteeseen Naumlkemys ihmismielen sisaumlisten pelastavien kuvien ja naumlkyjen

avautumisesta taumlllauml menetelmaumlllauml osoittaa kuitenkin kaumlsitteen sisaumllloumlllisen

painopisteen syvyyspsykologiseksi Drewermann olettaa epaumlrealistisesti kaikkien

pystyvaumln kyseiseen sisaumlisyyteen Vaikka kaumlsitys mielensisaumlisistauml pelastavista

kuvista ja naumlyistauml hyvaumlksyttaumlisiinkin ne eivaumlt ole psykologisen kaumlsityksen mukaan

kaikkien tavoitettavissa Taumlmauml on tuskin teologisesti hyvaumlksyttaumlvissauml

Psykologisen tiedon vastaiselta vaikuttaa myoumls kaumlsitys jonka mukaan elaumlytyvauml

sisaumlisyys paljastaisi vain pelastavia kuvia Taumlmaumln kaumlsityksensauml vastaisesti

Drewermann on itsekin kaumlsitellyt ilmoituksen vastaanottamisen inhimillisiauml

esteitauml

250 Teologiseen Jumalan loumlytaumlmisen kaumlsitteeseen Drewermann yhdistaumlauml

syvyyspsykologisen minuuden loumlytaumlmisen kaumlsitteen Kyseinen synteettinen kaumlsite

sisaumlltaumlauml teologiaa syventaumlvaumln naumlkemyksen Jumala-suhteen laadusta Jumalan

loumlytaumlmisen eli uskon syntymisen kaumlsite tulkitsee naumlin osuvasti teologista kaumlsitystauml

uskon sisaumlisyydestauml Minuuden loumlytaumlmisen voi myoumls ajatella ilmentaumlvaumln uskon

kokonaisvaltaisuutta Kaumlsitettauml voi kuitenkin kritisoida monesta naumlkoumlkulmasta

Sitauml voi ensiksikin kritisoida siihen sisaumlltyvaumln Jumala-kaumlsityksen vuoksi Ihmisiauml

erityisesti minuutensa loumlytaumlmiseen auttava Jumala vaikuttaa siinauml inhimillisiin

toiveisiin mukautuvalta olennolta Kaumlsitys eroaakin useimmista teologisista

Jumala-kaumlsityksistauml Sitauml saatetaan pitaumlauml puolitotuutena usko on tosin

henkiloumlkohtaista mutta se tulkitaan teologiassa yleensauml yhteydeksi ihmistauml

voimakkaampaan Usko tuskin auttaa syyllisyytensauml vaivaamaa ihmistauml jos sen

painopiste on oman minuutensa loumlytaumlmisessauml sanan psykologisessa merkityksessauml

Siitauml puuttuu silloin kristillisen sovitusopin konkretia josta esimerkiksi

Drewermannin teologinen auktoriteetti Kierkegaard pitaumlauml kiinni Minuuden

loumlytaumlmisen soveltaminen uskon tulkintaan vaatii teologista kehittelyauml

Jumalan loumlytaumlmisen kaumlsitettauml on kritisoitava muutenkin Drewermann

vaumlittaumlauml toisin kuin esimerkiksi Kierkegaard ja Tillich ettei uskoon kuulu

ahdistusta Haumln paumlaumltyy psykologisesti kestaumlmaumlttoumlmaumlaumln kuvaan uskosta vaikka

soveltaakin ansiokkaasti syvyyspsykologiaa uskon syntymisen tarkasteluun

Taustalla on ihanteellinen naumlkemys ihmisluonnosta Drewermannin

uskonkaumlsityksestauml puuttuu myoumls yhteisoumlllisyys joka Kierkegaardin mukaan

kuuluu uskoon ja Jungin mukaan minuuden loumlytaumlmiseen

Drewermannin teologis-syvyyspsykologiset ahdistusmalli ja ahdistus-kuva -

malli osoittavat minkaumllaisen kokonaiskaumlsityksen pohjalta haumln tulkitsee uskon

syntymistauml Ne osoittavat haumlnen tulkitsevan sitauml teologista ja syvyyspsykologista

sisaumlltoumlauml yhdistaumlmaumlllauml Haumlnen laumlhtoumlkohtanaan ovat Kierkegaardiin tukeutuvan

eksistentiaalisen teologian lisaumlksi sekauml Riemannin uuspsykoanalyysi ettauml Jungin

analyyttinen psykologia Drewermannin mallit ovat hermeneuttisia malleja joiden

avulla haumln tulkitsee ihmismielen sisaumlisiauml tiloja ja uskon syntymisen inhimillisiauml

edellytyksiauml

Ahdistusmallissaan Drewermann yhdistaumlauml neljaumlaumln eksistentiaalisen

epaumltoivon muotoon neljauml uuspsykoanalyyttisesti tulkittua psyykkisen ahdistuksen

muotoa joita haumln nimittaumlauml kyseenalaisesti neurooseiksi Naumlin haumln tuo esiin sen

251

ettauml erilaiset eksistentiaalisen ahdistuksen muodot ilmenevaumlt psyykkisesti eri

tavoin Olen osoittanut ettauml malli osoittaa teologisesti ja syvyyspsykologisesti

tulkitun ahdistuksen riippuvuuden toisistaan vaikkakaan ei niiden vaikutusta

toistensa syntymiseen Olen arvioinut ettauml malli on uusi fenomenologinen malli

ihmisen luonnollisesta tilasta jos neuroosin kaumlsitteen ymmaumlrretaumlaumln tarkoittavan

tiettyauml persoonallisuuden lajia Drewermannin ahdistuskaumlsite ja ahdistusmalli

vahvistavat puutteineenkin kaumlsitystauml inhimillisen kokemuksen

kokonaisvaltaisuudesta Kaumlsitys ahdistuksesta eraumlaumlnlaisena inhimillisenauml

perustilana on myoumls yleinen Drewermannilla on siten paljon annettavaa

teologiselle tulkinnalle Haumlnen ahdistuskaumlsityksensauml on kuitenkin teologisesti

kapea todellisen syyllisyyden sijaan siinauml painottuu psyykkinen

syyllisyydentunne Malli ei myoumlskaumlaumln ota huomioon sitauml ettauml ihmiset voivat olla

eri tavoin ahdistuneita uskostaan tai sen puuttumisesta huolimatta Malli tulkitsee

osuvasti ainoastaan sen ettauml eksistentiaalinen ahdistus koetaan aina myoumls

psyykkisesti

Ahdistus-kuva -mallissaan Drewermann yhdistaumlauml neljaumlaumln kokonaisvaltaiseen

ahdistukseen niistauml pelastavia kuvia Kuvia haumln loumlytaumlauml kaikkien uskontojen

piiristauml vaikka niitauml esiintyy haumlnen mukaansa muuallakin esimerkiksi unissa

Erityisen merkityksen saavat uskonnolliset rituaalit kuten kristilliset sakramentit

Naumlmauml kuvat synnyttaumlvaumlt haumlnen mukaansa kaikissa ahdistuneissa juuri heidaumln

tarvitsemansa uskonnollisen ja psyykkisen vapautumisen Naumlin haumln korostaa sitauml

ettauml uskonto vastaa jokaisen yksiloumlllisiin tarpeisiin Esimerkiksi sakramentit

auttavat haumlnen mukaansa tiettyjauml ihmisiauml uskomaan mutta niiden merkityksen

muille haumln jaumlttaumlauml avoimeksi Raamatun kuvien erityisyys jota Drewermann

hermeneutiikassaan painottaa ei myoumlskaumlaumln tule mallissa esille Se on siten

eraumlaumlnlainen hahmotelma eikauml viimeistelty opillinen esitys

Argumentaatioanalyysin avulla olen selvittaumlnyt sitauml miten Drewermann

perustelee teologisen ja syvyyspsykologisen tulkinnan yhdistaumlmistauml Holistista

ahdistuskaumlsitettaumlaumln haumln perustelee teologisesti Kierkegaardiin tukeutumalla Haumln

vaumlittaumlauml ettauml taumlmaumln tulkinta eksistentiaalisesta epaumltoivosta on erityisen laumlhellauml

psykoanalyyttista kaumlsitystauml neuroottisuudesta Yhdistaumlmistauml ei voine

paremminkaan perustella onhan ahdistus subjektiivista kokemusta ilmaiseva

kaumlsite

252 Arkkityyppisen pelastavan kuvan kaumlsitettauml Drewermann perustelee

syvyyspsykologisesti kaumlsityksellaumlaumln kollektiivisesta tiedostamattomasta Siellauml on

haumlnen mukaansa arkkityyppisiauml kuvia jotka ovat Jumalan istuttamia Teologisena

perusteluna on siten Jumalan luomistahto Teologisen ja syvyyspsykologisen

sisaumllloumln integroiminen on onnistunutta Subjektiivisen pelastavan kuvan kaumlsitettauml

haumln perustelee syvyyspsykologisella kaumlsityksellauml ihmisten yksiloumlllisestauml

tiedostamattomasta ja teologisella kaumlsityksellauml Jumalan luomien ihmisten

yksiloumlllisyydestauml Teologisen ja syvyyspsykologisen sisaumllloumln integroiminen on

siinaumlkin onnistunutta Luomisilmoituskaumlsitteen perustelu rakentuu Drewermannin

arkkityyppisistauml ja subjektiivisista pelastavista kuvista esittaumlmaumln varaan Haumln

integroi onnistuneesti teologisen kaumlsityksen ihmisen mahdollisuudesta olla

yhteydessauml Jumalaan ja syvyyspsykologisen kaumlsityksen ihmismielestauml

Teologisen sisaumlisyyskaumlsitteen ja syvyyspsykologisen sisaumlisyyskaumlsitteen

integroimista Drewermann perustelee sillauml ettauml sisaumlisyyteen johtavat tunteet ovat

sekauml teologisiksi ettauml syvyyspsykologisiksi tulkittavia tunteita Perustelu on pitaumlvauml

holistisen ihmiskaumlsityksen naumlkoumlkulmasta katsottuna Minuuden loumlytaumlmisen

yhdistaumlmistauml Jumalan loumlytaumlmisen kaumlsitteeseen Drewermann perustelee sekauml

Kierkegaardiin ettauml Jungiin tukeutumalla Haumln ajattelee molempien tukevan omaa

argumentaatiotaan vaikka naumlmauml sisaumlllyttaumlvaumltkin minuuden loumlytaumlmiseen eri asioita

Kierkegaardin mukaan Jumalan loumlytaumlnyt ihminen on loumlytaumlnyt myoumls minuutensa

mutta haumln samaistaa minuuden kaumlsitteen teologiseen hengen kaumlsitteeseen Jung ei

sen sijaan ota minuutta maumlaumlritellessaumlaumln huomioon teologista transsendenttisuuden

naumlkoumlkulmaa Drewermann taumlydentaumlauml Jumalan loumlytaumlmisen kaumlsitettauml molempien

minuuden kaumlsitteiden sisaumllloumlllauml Argumentointi rakentuu kuitenkin

johdonmukaisesti Kierkegaardin ja Jungin varaan Syvyyspsykologisen sisaumllloumln

yhdistaumlminen teologiseen Jumalan loumlytaumlmisen kaumlsitteeseen on perusteltu

asianmukaisesti

Ahdistusmallinsa perusteluksi Drewermann vetoaa Kierkegaardiin jonka

mukaan sekauml psykologinen ettauml eksistentiaalinen ahdistuksen tulkinta koskevat

Jumala-suhdetta Taumlmaumln esittaumlmille epaumltoivon muodoille on siksi loumlydettaumlvissauml

psyykkiset vastineensa Niiden yhdistaumlmistauml Riemannin esittaumlmiin psyykkisen

ahdistuksen muotoihin Drewermann perustelee samantapaisella ilmenemisellauml

Paumltevimpiauml perusteluja lienee vaikea esittaumlauml Ahdistus-kuva -mallia Drewermann

perustelee syvyyspsykologisesti Niin Raamatun tekstien takaa loumlytyvien kuvien

253

kuin sakramenttienkin vaikutuksen selittaumlauml haumlnen mukaansa antropologia Kukin

kuva vastaa haumlnen mukaansa parhaiten tietynlaisesta ahdistuksesta kaumlrsivien

tarpeisiin Perustelu vastaa hyvin sitauml psykologista kaumlsitystauml jonka mukaan

subjektiiviset tekijaumlt vaikuttavat ihmisen vastaanottokykyyn

Drewermann ei perustele tulkintamenetelmaumlnsauml nimivalintoja Esimerkiksi

tulkinnan arkkityyppiseksi nimittaumlminen onkin heikosti perusteltavissa Olen

nimittaumlin osoittanut ettauml haumlnen rdquomyoumltaumlelaumlmisen metodissaanrdquo on myoumls

eksistentiaalisen tulkinnan piirteitauml Subjektiivisten kuvien tulkintakaan ei ole

arkkityyppistauml Tulkintametodia on kuitenkin arvostettava yrityksenauml yhdistaumlauml

teologista ja syvyyspsykologista hermeneutiikkaa

Kaumlsite- ja argumentaatioanalyysin ohessa olen soveltanut rakenneanalyysia

ja edellytysten analyysia Ne osoittavat Drewermannin tulkinnan teologisen

merkityksen Ne osoittavat ettauml haumln on avannut syvyyspsykologiaa soveltamalla

uusia naumlkoumlkulmia teologiseen uskon syntymisen tulkintaan Haumln on avartanut naumlin

ensiksikin teologista kaumlsitystauml ilman uskoa olemisesta Merkittaumlvintauml siinauml on

ihmisen kokemusmaailman kokonaisvaltaisuuden korostaminen

Toiseksi Drewermann on tuottanut uusia naumlkoumlkulmia teologiseen

ilmoituksen vastaanottamisen tulkintaan Haumln on esittaumlnyt uuden kaumlsityksen

ilmoituksesta Haumln on korostanut uskomisen rdquoluonnollisuuttardquo tulkitsemalla

Jungiin tukeutuen ettauml jokaisen ihmisen mielestauml loumlytyy sekauml monia pelastavia

kuvia ettauml erityinen Kristuksen kuva Haumlnen tulkintansa heikkous liittyy siihen

ettei Jungin arkkityyppiteoriaa ole psykologiassa yleisesti hyvaumlksytty Haumln myoumls

tulkitsee toisin kuin Jung ettauml kuvat loumlytyvaumlt rdquovalmiinardquo ihmisen kollektiivisesta

tai yksiloumlllisestauml tiedostamattomasta Haumlnen kaumlsityksiaumlaumln on siis kritisoitava

mutta ne tuovat kuitenkin hyvin esiin esimerkiksi katoliselle teologialle ominaisen

kaumlsityksen ihmisen Jumala-kykyisyydestauml Sitauml ettauml jokainen ihminen voi loumlytaumlauml

Jumalan ilmoituksen Drewermann pyrkii korostamaan myoumls ahdistus-kuva -

mallillaan vaikkeivaumlt haumlnen mallilleen esittaumlmaumlt psykologiset ja

luonnontieteelliset perustelut ole onnistuneita Sen sijaan uskon sisaumlisen

syntyprosessin tulkinnassa haumln yhdistaumlauml onnistuneesti teologisen Jumala-

kaumlsityksen syvyyspsykologiseen kaumlsitykseen ihmismielen toiminnasta Haumlnen

kaumlsityksensauml immanentista transsendenssista jatkaa uskon syntymisen tulkintaa

siitauml mihin teologinen persoonallisen transsendenssin kaumlsitys ulottuu Siinauml

syvyyspsykologia tukee teologiaa uskon syntymisen tulkitsemisessa

254 Kolmanneksi Drewermann on painottanut ettauml usko vahvistaa ihmistauml

psyykkisesti se auttaa sekauml paumlaumlsemaumlaumln ahdistuksesta ettauml loumlytaumlmaumlaumln minuutensa

Taumlmauml kaumlsitys saa tukea psykologiasta Kaumlsitys ahdistuksettomasta uskosta ei sen

sijaan ole psykologisesti perusteltavissa Se on myoumls teologisesti ongelmallinen

koska psyykkisten ongelmien kanssa kamppailevien tai epaumlilysten vaivaamien

usko olisi sen mukaan vaumlhaumlarvoista Psykoterapeuttisen mallin soveltaminen

uskon kokemista kaumlsittelevien Raamatun tekstien tulkintaan on perusteltua kun

on kyse syvyyspsykologisen naumlkoumlkulman esiin tuomisesta Erityisesti sitauml

soveltaessaan Drewermann onnistuu tuomaan esiin uskon syntymisen psyykkisiauml

esteitauml ja edellytyksiauml Uskon syntymisen pystyy haumlnen mukaansa kuitenkin

rdquoselittaumlmaumlaumlnrdquo vain teologia sen saa aikaan Jeesuksen henki Drewermann

tulkitsee uskon syntymistauml syvyyspsykologisesti mutta haumln ei redusoi teologiaa

syvyyspsykologiaksi

Drewermann tukeutuu teologisesti Kierkegaardiin integroidessaan

syvyyspsykologista tulkintaa kaumlsitykseensauml ahdistuksesta uskon

subjektiivisuudesta ja uskon syntymisen kokemisesta Haumln hyoumldyntaumlauml

Kierkegaardin epaumltoivokaumlsitystauml ahdistusmallissaan ja pitaumlauml uskon syntymistauml

taumlmaumln tavoin paradoksaalisena Haumln ei kuitenkaan suhteuta kaumlsitystaumlaumln

ilmoituksen kuvallisuudesta ja sisaumlisestauml uskon syntymisen prosessista

Kierkegaardin ilmoituskaumlsitykseen Haumlnen kaumlsityksensauml ahdistuksettomasta

uskosta ei myoumlskaumlaumln saa tukea taumlltauml Drewermannin kaumlsitys uskoa synnyttaumlvaumlstauml

Jeesuksen hengestauml muistuttaa kyllauml Kierkegaardin kaumlsitystauml Pyhaumlstauml Hengestauml

mutta on teologisena kaumlsitteenauml epaumlmaumlaumlraumlinen Juumlrgen Werbick on siten osittain

oikeassa arvioidessaan ettei ahdistuskaumlsityksessaumlaumln Kierkegaardia seuraava

Drewermann uskonkaumlsityksessaumlaumln enaumlauml seuraa taumltauml

Drewermann pitaumlauml syvyyspsykologiaakin soveltaessaan kiinni siitauml ettauml

uskon synnyttaumlauml Jumala Muuten haumlnen kaumlsityksensauml uskon syntymisestauml poikkeaa

radikaalisti useimmista teologisista kaumlsityksistauml Usko ei haumlnen mukaansa edellytauml

Raamatun teksteihin sisaumlltyvaumln ilmoituksen omaksumista vaan ihmisten

sisimmaumlstauml loumlytyvauml luomisilmoitus riittaumlauml sen perustaksi Haumln on siinauml suhteessa

oikeassa ettauml mielikuvat vaikuttavat osaltaan uskon syntymiseen Kaumlsitystauml jonka

mukaan siihen tarvitaan aina sisaumlisiauml kuvia on kuitenkin teologisesti vaikea

hyvaumlksyauml Ilmoituksen ymmaumlrtaumlminen ei myoumlskaumlaumln voine riippua

255

syvyyspsykologisesta tulkinnasta Taumlmauml tuo kaikkein selvimmin esiin

Drewermannin riippuvuuden Jungista jota on vaikea perustella teologisesti

Drewermannin kristologiakin on poikkeuksellista Jeesus Nasaretilainen on

haumlnen mukaansa ollut pelkaumlstaumlaumln ihminen mutta sisaumlisen Kristuksen kuvansa eli

minuutensa loumlytaumlnyt esikuvallinen ihminen Silti Jeesus on Drewermannin

mukaan jaumlttaumlnyt jaumllkeensauml ainutlaatuisen uskoa synnyttaumlvaumln hengen joka ilmenee

kaikissa rakkaudellisissa ihmissuhteissa Luonnehdinta on uushenkinen Olen

myoumls osoittanut ett Drewermannin ajattelusta loumlytyy muitakin uushenkisiauml ja

gnostilaisia painotuksia Haumlnen kaumlsitystaumlaumln uskon syntymisestauml ei silti voi leimata

gnostilaiseksi tai uushenkiseksi Sen voi pikemminkin ajatella ilmentaumlvaumln haumlnen

kokeilevaa suhtautumistaan erilaisiin tulkintoihin Haumln ei naumlet ole pyrkinyt

luomaan teoreettista kokonaismallia uskon syntymisestauml eikauml siksi esimerkiksi

maumlaumlrittele ilmoituksen ymmaumlrtaumlmisen ja uskon syntymisen suhdetta vaan

kaumlsittelee niitauml erillisinauml asioina

Drewermannin paneutumista syvyyspsykologiaan on syytauml arvostaa Haumln on

laumlhestynyt syvyyspsykologisesti aihetta jonka kaumlsittelyauml on pidetty teologian

tehtaumlvaumlnauml Haumln on laumlhtenyt tulkitsemaan uskon syntymistauml joka ei kaikkien

teologien mukaan ole miltaumlaumln osin psykologisesti selitettaumlvissauml Tiettyjen

teoreetikkojen tulkintoihin rajoittumallakin haumln on loumlytaumlnyt uusia naumlkoumlkulmia

teologiseen uskon syntymisen tulkintaan Haumln on myoumls naumlyttaumlnyt ettauml

syvyyspsykologia tarjoaa siihen useita vaihtoehtoisia laumlhestymistapoja Matthias

Beier Franz Wilhelm Jansen ja Ralph Fischer ovat arvioineet oikein ettauml

Drewermann on kehittaumlnyt syvyyspsykologiaa soveltamalla uuden

pelastusopillisen paradigman Tutkimukseni taumlydentaumlauml heidaumln tyoumltaumlaumln Olen

selvittaumlnyt miten Drewermann perustelee syvyyspsykologian integroimista

teologiseen uskon syntymisen tulkintaan Olen analysoinut haumlnen teologista ja

syvyyspsykologista sisaumlltoumlauml yhdistaumlviauml kaumlsitteitaumlaumln ja mallejaan ja osoittanut ettauml

haumln ilmaisee niiden avulla uudella tavalla sekauml ilman uskoa olemista ettauml uskon

syntymistauml Lisaumlksi olen arvioinut sitauml missauml maumlaumlrin haumlnen kaumlsitteensauml ja mallinsa

soveltuvat osaksi teologista tulkintaa Haumlnen eraumliden tulkintojensa uushenkisyys

ei saisi estaumlauml psykologisesti korrektien kaumlsitysten yhdistaumlmistauml teologiseen

tulkintaan Tutkimukseni auttanee ymmaumlrtaumlmaumlaumln muutenkin haumlnen ajatteluaan

Toisaalta se osoittaa syvyyspsykologian soveltamisen mahdollisuudet ja

rajoittuneisuuden teologisessa tutkimuksessa

256

6 Liitteet

Liite 1 Ahdistusmalli (GF I 354)

Angst

Forschungsmethode

Verhaltensforschung Psychoanalyse Existenzphilosophie

Form

real

in-der-Welt-sein

psychisch

Reflexion der

Welt

im Bewuszligtsein

geistig

Fuumlr-sich-Sein

des Bewuszligtseins

Thematik 1) Einsamkeit

Ausgestoszligen

werden

Objektverlust

rsaquo Schizoidie

Verzweiflung

der Endlichkeit

Thematik 2) Verhungern Oralitaumlt

rsaquo Depression

Verzweiflung

der Unendlichkeit

Thematik 3) Beutegreifer

(Toumlten Getoumltet

werden)

Analitaumlt

rsaquo Zwangsneurose

Verzweiflung

der Notwendigkeit

Thematik 4) Strafe und

Scham

oumldipale Sexualitaumlt

rsaquo Hysterie

Verzweiflung

der Moumlglichkeit

religioumlse Loumlsung

(exemplarisch)

Hinduismus

(Naturreligion)

Buddhismus

(Mystik)

Judentum

Christentum Islam

(personaler Gottes-

glaube)

257

Liite 2 Ahdistus-kuva -malli (GF I 424)

Symbolische Felder der Geborgenheit

Angstform Angstinhalte Religioumlse

Symbole

Angstloumlsende

Inhalte

Ritualisierte

Darstellung

Schizoidie Ausgesetztheit

und Fremdheit

emotionale Kaumllte

Wasser Houmlhle

Geboren-

werden und

Geborgensein

Taufe im

Kirchenraum

Wiedergeburt

Depression Schuldangst im

oral-kaptativen

Erleben

heiliges Mahl

Baum und

Berg

Seinduumlrfen in

Akzeptation

der Wuumlnsche

Abendmahl

oder

Eucharistie

Zwangs-

neurose

Angst vor

Fehlerhaftigkeit

und Nicht-

notwendigkeit

Konkurrenz Macht

Perfektio-

nismus

Sadismus

Spiel Uumlben- und

Lernenduumlrfen

Inition

(Konfirmation

Firmung)

Hysterie Angst vor

Bindung

Sehnsucht und

Flucht gegen

uumlber der Uumlber-

wertigkeit des

Partners

Heilige Hochzeit

Bindung in

Selbstaumlndigkeit

Ehe

258

Liite 3 Kaavio uskon syntymisestauml (GF I 198)

Das Du Gottes bewuszligtseinstranszendent

darr

Das Ich des Glaumlubigen bewuszligt personal individuell

darr

Mythos und Ritual kollektiv unbewuszligt

259

7 Lyhenteet

71 Eugen Drewermannin teokset artikkelit ja videotallenteet

Allerniedrigst (1998) Daszlig auch der Allerniedrigste mein Bruder sei Apostelgesch(2011) Die Apostelgeschichte Barke (1989) ldquoIch steige hinab in die Barke der Sonneldquo Boumlses (1986) Boumlses tun aus Angst DMK (1987-88) Das Markusevangelium Eigentliche (1984) Das Eigentliche ist unsichtbar Eis (iv) Das Eis schmilzt Fragen (1992) Fragen an Eugen Drewermann Fruumlchten (1988) ldquoAn ihren Fruumlchten sollt ihr sie erkennenldquo Gespraumlche (1991) Gespraumlche uumlber Angst Gewatter (1992) Der Gewatter Tod GF (1993-07) Glauben in Freiheit Glaube (2000) Hat der Glaube Hoffnung KPI (1989) Kleriker Psychogramm eines Ideals Name (1986) Dein Name ist wie Geschmack des Lebens PM (1982) Psychoanalyse und Moraltheologie PM(suom) (2000) Psykoanalyysi ja moraaliteologia Propheten (1991) Sind die Propheten dieser Kirche ein Aumlrgernis Rapunzel (1992) Rapunzel Rapunzel lass dein Haar herunter SB (1978) Strukturen des Boumlsen Schmerz (1997) Denn es fuumlhlt wie Du den Schmerz Streit (1992) Der Streit um Drewermann Suumlnde (1985) SuumlndeSchuld TE (1984-85) Tiefenpsychologie und Exegese Tiere (1990) Uumlber die Unsterblichkeit der Tiere Trinitaumlt (1984) Religionsgeschichtliche und Tiefenpsychologische Bemerkungen zu Trinitaumltslehre Traumlume (1996) Was machen die Menschen mit den Traumlumen UA (1999) Uskon alkukuvat WH (1989) Wort des Heils ndash Wort der Heilung WID (1994) Was ich denke Worum (1992) Worum es eigentlich geht 72 Muut lyhenteet

GW Gesammelte Werke LM Lutherische Monatshefte MuumlThZS Muumlnchener Theologische Zeitschrift QD Questiones Disputatae RGG Die Religion in Geschichte und Gegenwart SESJ Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja STKSJ Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja StZ Stimmen der Zeit Taik Teologinen aikakauskirja ThLZ Theologische Literaturzeitung ThRv Theologische Revue

260

8 Laumlhteet 81 Eugen Drewermannin teokset

SB I Strukturen des Boumlsen Bd I Die jahwistische Urgeschichte in 1978 exegetischer Sicht 10 Aufl Paderborn Schoumlningh 1995 SB II Strukturen des Boumlsen Bd II Die jahwistische Urgeschichte in 1978 psychoanalytischer Sicht 7 Aufl Paderborn Schoumlningh 1995 SB III Strukturen des Boumlsen Bd III Die jahwistische Urgeschichte in 1978 philosophischer Sicht 8 Aufl Paderborn Schoumlningh 1996 PM I Psychoanalyse und Moraltheologie Bd I Angst und Schuld Mainz 1982 Matthias-Gruumlnewald PM (suom) Psykoanalyysi ja moraaliteologia Ahdistus ja syyllisyys Rakkauden 2000 teitauml ja kiertoteitauml Elaumlmaumln rajoilla Valikoiden suom Juhani Rekola

Helsinki Gaudeamus Eigentliche Eigentliche ist unsichtbar Der Kleine Prinz tiefenpsychologisch 1984 gedeutet Spektrum 4068 FreiburgBr Herder TE I Tiefenpsychologie und Exegese Bd 1 Die Wahrheit der Formen 1984 Traum Mythos Maumlrchen Sage und Legende 4 Aufl der

Sonderausg Olten Walter 1992 TE II Tiefenpsychologie und Exegese Bd 2 Wunder Vision 1985 Weissagung Apokalypse Geschichte Gleichnis 4 Aufl der

Sonderausg Olten Walter 1992 Name Dein Name ist wie Geschmack des Lebens Tiefenpsychologische 1986 Deutung der Kindheitsgeschichte nach dem Lukasevangelium 2

Aufl FreiburgBr Herder 1993 DMK I Das Markusevangelium Bilder von Erloumlsung 8 Aufl Bd I 1987 Solothurn Walter 1993 DMK II Das Markusevangelium Bilder von Erloumlsung 5 Aufl Bd II 1988 Solothurn Walter 1994 Fruumlchten ldquoAn ihren Fruumlchten sollt ihr sie erkennenldquo Antwort auf Gerhard 1988 Lohfinks und Rudolf Peschs ldquoTiefenpsychologie und keine Exegeseldquo Mit einem Beitrag von Stefan Schmitz 4 Aufl Olten Walter 1990 WH II Wort des Heils ndash Wort der Heilung Gespraumlche und Interviews Bd 1989 II Reden von Gott Hg v Bernd Marz Originalausg Duumlsseldorf

Patmos Muumlnchen Piper 1994 KPI Kleriker Psychogramm eines Ideals 5 Aufl Olten Walter 1992 1989

261 Barke ldquo Ich steige hinab in die Barke der Sonneldquo Alt-Aumlgyptische 1989 Meditationen zu Tod und Auferstehung in bezug auf Joh 2021 6

AuflOlten Walter 1993 Tiere Uumlber die Unsterblichkeit der Tiere Hoffnung fuumlr die leidende 1990 Kreatur Mit einem Geleitwort von Luise Rinser Olten Walter Gespraumlche Gespraumlche uumlber Angst amp Juumlrgen Jeziorowski Guumltersloher 1991 Taschenbuumlcher 1296 4 ergaumlnzte Aufl Guumltersloh Mohn 1993 Propheten Sind die Propheten dieser Kirche ein Aumlrgernis Im Gespraumlch mit 1991 Felizitas Schoumlnborn Zuumlrich Pendo Rapunzel Rapunzel Rapunzel laszlig dein Haar herunter Grimms Maumlrchen 1992 tiefenpsychologisch gedeutet dtv 35056 Muumlnchen Deutscher

Taschenbuch Verlag Gewatter Der Gewatter Tod ndash Rapunzel Rapunzel laszlig dein Haar herunter 1992 Grimms Maumlrchen tiefenpsychologisch gedeutet dtv 35056

Muumlnchen Deutscher Taschenbuch Verlag 283ndash315 Worum Worum es eigentlich geht Protokoll einer Verurteilung 3 1992 aktualisierte Neuauflage Muumlnchen Koumlsel GF I Glauben in Freiheit Bd I Glauben in Freiheit oder 1993 Tiefenpsychologie und Dogmatik Dogma Angst und Symbolismus

Solothurn Walter WID Was ich denke Querdenken-Taschenbuch 12532 Muumlnchen 1994 Goldmann GF II Glauben in Freiheit Bd II Jesus von Nazareth Befreiung zum 1996 Frieden Zuumlrich Walter Traumlume Was machen die Menschen mit den Traumlumen ndash Traumlume Deutung 1996 und Bedeutung Hg v Hans Christian Meiser Menschen-Kunde 12691 Frankfurt am Main Fischer Taschenbuch Verlag 11ndash17 Schmerz Denn es fuumlhlt wie Du den Schmerz Das Weltbild das die 1997 christlichen Kirchen predigen ist antwortlich fuumlr das Elend der Tiere Spiegel Special 11997 122 GF III1 Glauben in Freiheit Bd III1 Der sechste Tag Die Herkunft des 1998 Menschen und die Frage nach Gott 2 Aufl Zuumlrich Walter 1998 Allerniedrigst 1998 Daszlig auch der Allerniedrigste mein Bruder sei Dostojewski ndash

Dichter der Menschlichkeit Duumlsseldorf Walter Ppb-Ausgabe 2004 Duumlsseldorf Patmos

GF III2 Und es geschah sohellipDie moderne Biologie und die Frage nach Gott 1999 Duumlsseldorf Patmos

262 UA Uskon alkukuvat Raamatun alkukertomukset ja nykyajan ihminen 1999 Suom Oili Aho Helsinki Kirjapaja Glaube Hat der Glaube Hoffnung Von der Zukunft der Religion am Beginn 2000 des 21 Jahrhunderts Duumlsseldorf Walter 2 Aufl 2001 Duumlsseldorf

Patmos GF III3 Im AnfanghellipDie moderne Kosmologie und die Frage nach Gott 2002 Duumlsseldorf Patmos GF III41 Atem des Lebens Die moderne Neurologie und die Frage nach Gott 2006 Das Gehirn Duumlsseldorf Patmos GF III42 Atem des Lebens Die moderne Neurologie und die Frage nach Gott 2007 Die Seele Duumlsseldorf Patmos Apostelgesch 2011 Die Apostelgeschichte Wege zur Menschlichkeit Ostfildern

Patmos 82 Eugen Drewermannin artikkelit

Trinitaumlt Religionsgeschichtliche und tiefenpsychologische Bemerkungen zu 1984 Trinitaumltslehre ndash Trinitaumlt Aktuelle Perspektiven der Theologie hg v

Karl Rahner amp Heinrich Schlier Quaestiones Disputatae 101 Freiburg Herder 115ndash142

Suumlnde SuumlndeSchuld ndash Neues Handbuch theologischer Grundbegriffe Bd 1985 4 Hg v Peter Eicher Muumlnchen Koumlsel 148ndash155 Boumlses Boumlses tun aus Angst ndash Freispruch fuumlr Kain Uumlber den Umgang mit 1986 Schuld 4 Aufl Hg v Eugen Drewermann amp al Topos- Taschenbuumlcher 158 Mainz Gruumlnewald 1992 54ndash83 83 Eugen Drewermannin haastattelut ja videotallenteet haumlnestauml

Haastattelu Haastattelulausunto 2572009 Tekijaumln hallussa 2009 Haastattelu Haastattelulausunto 2772012 Tekijaumln hallussa 2012 Haastattelu Haastattelulausunto 1172014 Tekijaumln hallussa 2014 Eis Das Eis schmilzt Eugen Drewermann ndash Ein Portraumlt VHS-kasetti iv Solothurn Walter

263

9 Kirjallisuus Abraham Martin 2004 Suumlnde Schuld und Vergebung VI Kirchengeschichtlich und

dogmengeschichtlich 3 Neuzeit ndash RGG 4 Aufl 7 Bd Tuumlbingen Mohr Siebeck 1886ndash87

Anderson Ray S 2000 Antropologia kristillinen ndash Modernin teologian ensyklopedia

Toim Alister E McGrath Suom Satu Norja amp Kia Sammalkorpi-Soini Helsinki Kirjapaja 22ndash27

Annala Pauli 1993 Antiikin teologinen perintouml Kristillisen platonismin viisi vuosisataa

Helsinki Yliopistopaino Aristoteles Sielusta (De Anima) Suom Kati Naumlaumltsaari ndash Teokset Osa V 2006 Helsinki Gaudeamus Arndt von Martin 1999 Gott im Selbst Tiefenpsychologische Bibelexegese Religioumlse

Neukonstruktion oder Neusichtung christlicher Religiositaumlt Eine Religionswissenschaftliche Untersuchung tiefenexegetischen Schrifttums Stuttgart Libri Books on Demand Diss Wuumlrzburg 1998

Asikainen Susanna 2016 Miehekaumls kuolema Jeesuksen maskuliinisuus synoptisissa

passiokertomuksissa ndash TAik 121 3 195ndash209 Augustinus Tunnustukset (Confessiones) SuomOtto Lakka Helsinki SLEY- 1981 Kirjat Oy Barth Hans-Martin 1988 Gottes Wort ist dreifaltig Ein Beitrag zur Auseinandersetzung mit

der ldquoarchetypischen Hermeneutikrdquo Eugen Drewermanns ndash ThLZ 1134 241ndash254

Bayer Oswald 2009 Tillich as a systematic theologian ndash The Cambridge Companion to

Paul Tillich Ed by Russell Re Manning New York The Cambridge University Press 18ndash36

Beier Matthias 2004 A Violent God-Image An Introduction to the Work of Eugen

Drewermann New York The Continuum Beyer Uwe Die Tragik Gottes Ein philosophischer Kommentar zur Theologie 1995 Eugen Drewermanns Wuumlrzburg Koumlnigshausen amp Neumann

264 Birnstein Uwe amp Lehmann Klaus-Peter 1994 Phaumlnomen Drewermann Politik und Religion einer Kultfigur Frankfurt am Main Eichborn Blank Josef 1992 Die Angst vor dem Sturz ins Bodenlose ndash Der Streit um

Drewermann Was Theolog(inn)en und Psycholog(inn)en kritisieren Hg v Bernadette Benedikt amp Alfred Sobel Wiesbaden Alfred Sobel 21ndash27

Boos Evelyn 2005 (Hg) Grosses Woumlrterbuch Psychologie Grundwissen von AndashZ

Vollstaumlndige Taschenbuchausgabe Muumlnchen Compact Brokop Volker 2012 ldquoDie Lehre vom Verstehenldquo Das Gesamtwerk des Eugen

Drewermann Eine Einfuumlhrung httpwwwalice-dslnetvobrovobroindex2htm 1352013 Bruun von Mikko 2012 Uskonto ja psykoanalyysi eilen ja taumlnaumlaumln ndash Psykoterapia 313 230ndash

245 Buber Martin 1923 Ich und Du Leipzig Insel-Verlag Bucher Anton A 1992a Bibel-Psychologie Psychologische Zugaumlnge zu biblischen Texten

Stuttgart Kohlhammer 1992b Tiefenpsychologie und Exegese Anmerkungen zum

Psychologiekonzept Eugen Drewermanns ndash Kirche und Glaube auf der Couch 2 uumlberarbeitete u erweiterte Aufl Hg v Hartmut Meesmann Oberursel Publik-Forum 171ndash180

1992c Auf Felsen oder auf Sand gebaut Ruumlckfragen an Eugen Drewermanns psychologische Theorien und Methoden ndash Fragen an Eugen Drewermann Hg v Hermann J Pottmeyer Schriften der Katholischen Akademie in Bayern Duumlsseldorf Patmos 102ndash131

Burckhardt Jacob 1978 Weltgeschichtliche Betrachtungen Erlaumluterte Ausg Hg v Rudolf

Marx Kroumlners Taschenausg 55 Stuttgart Alfred Kroumlner Charlesworth James H 2004 Psychobiography A New Challenging Methodology in Jesus

Research ndash Psychology and the Bible A New Way to Read the Scriptures Vol4 From Christ to Jesus Ed by J Harold Ellens and Wayne G Rollins Westport (CT) Praeger Publishers 21ndash57

265 Dassmann Ernst 1992 Geschichtlichkeit der Offenbarung uns gnostische Bedrohung ndash

Tiefenpsychologische Deutung des Glaubens Anfragen an Eugen Drewermann Hg v Albert Goumlrres amp Walter Kasper 4 Aufl QD 113 FreiburgBr Herder 49ndash66

Dilthey Wilhelm 1924 Die geistige Welt Einleitung in die Philosophie des Lebens 1

Abhandlungen zur Grundlegung der Geisteswissenschaften Ideen uumlber eine beschreibende oder zergliedernde Psychologie ndash Wilhelm Diltheys gesammelte Schriften Bd V Leipzig B G Teubner

Dolto Franccediloise amp Seacuteveacuterin Geacuterard 2006 Evankeliumit ja usko psykoanalyysissauml ndash halun elaumlmauml Suom Sari

Hongell Tampere Eveil-kustannus Dourley John 2009 Tillich in dialogue with psychology ndash The Cambridge Companion

to Paul Tillich Ed by Russell Re Manning New York Cambridge University Press 238ndash253

Dunderberg Ismo 1999 Mitauml on ldquognostilaisuusrdquo ndash Taik 104 3 243ndash253 2005 Gnostilaisuus kristinuskon ldquotoisenardquo ndash Taik 1106 553ndash560 Dunderberg Ismo amp Marjanen Antti (Toim) 2005 Nag Hammadin kaumltketty viisaus Gnostilaisia ja muita

varhaiskristillisiauml tekstejauml Helsinki WSOY Dunning Stephen N 1985 Kierkegaardacutes Systematic Analysis of Anxiety ndash International

Kierkegaard Commentary The Concept of Anxiety Ed by Robert L Perkins Macon (Georgia USA) Mercer University Press7ndash33

Eckert Michael 1987 Gott ndash Glauben und Wissen Friedrich Schleiermachers

Philosophische Theologie Berlin Walter de Gruyter Egidius Henry 1997 (Utarb) Psykologilexikon 2 utg Stockholm Natur och Kultur Ehnberg Lars 2013 Unia satuja ja myyttejauml Johdatus C G Jungin analyyttiseen psykologiaan Helsinki Noxboox Ehrlich E L 1962 Traum Religionsgeschichtlich ndash RGG 3 voumlllig neu bearbeitete

Aufl 6 Bd Tuumlbingen J C B Mohr (Paul Siebeck) 1001ndash1005 Eibach Ulrich 1991 Heilung fuumlr den ganzen Menschen ndash Theologie in Seelsorge Beratung und Diakonie Bd 1 Neukirchen-Vluyn Neukirchener

266 1992 Seelische Krankheit und Christlicher Glaube ndash Theologie in

Seelsorge Beratung und Diakonie Bd 3 Neukirchen-Vluyn Neukirchener

Eicher Peter (Hg) Der Klerikerstreit Die Auseinandersetzung um Eugen 1990 Drewermann Muumlnchen Koumlsel Eliade Mircea 1978 Geschichte der Religioumlsen Ideen 2 Aufl Bd I FreiburgBr Herder 1961 Images and Symbols Studies in Religious Symbolism Transl by

Philip Mairet London Harvill Press Ellsiepen Christof 2006 Anschauung des Universums und Scientia Intuitiva Die

spinozistischen Grundlagen von Schleiermachers fruumlher Religionstheorie Berlin Walter de Gruyter

Enckell Henrik 2008 Psykoanalyysi taumlnaumlaumln ndash entauml huomenna ndash Psykoterapia 272 114ndash

119 2011 Att lyssna till en roumlsthellip ndash Psykoterapia 303 222ndash225 Erikson Erik H 1966 Nuori Luther Psykoanalyyttinen ja historiallinen tutkimus Suom

Kai Kaila Helsinki W amp G Eriksson Johan 2011 Sen aumlaumlnen kuuntelemisesta jota vaaleissa ei lasketa Psykoanalyysi

ja moderni tiedekulttuuri Suom Jan Johansson ndash Psykoterapia 303 210ndash222

Etheber Alfred 1998 Offenbarung und Psyche Eine fundamentaltheologische Untersuchung des tiefenpsychologischen Verstaumlndnisses der

Offenbarung bei C G Jung Paderborn Schoumlningh Diss Aachen Tech Hochsch 1996

Feldtkeller Andreas 2013 Die Bedeutung des Gefuumlhls fuumlr die teilnehmende Beobachtung von

Religion ndash Religion und Gefuumlhl Praktisch-theologische Perspektiven einer Theorie der Emotionen Hg v Lars Charbonnier amp al Goumlttingen Vandenhoeck amp Ruprecht 187ndash 202

Fehrenbacher Gregor 1991 Drewermann verstehen Eine kritische Hinfuumlhrung Olten Walter 1993 Die Grundlage Drewermanns ldquoStrukturen des Boumlsenldquo Eine Skizze

ndash Bruumlcken zu Eugen Drewermann Vom Konflikt zur Sache Hg v Gebhard Fuumlrst Stuttgart Akademie der Dioumlzese Rothenburg- Stuttgart 29ndash41

267 Fischer Ralph 2006 Macht der Glaube heil Der christliche Glaube als Heilsmacht im

Anschluss an Eugen Biser und Eugen Drewermann Bamberger theologische Studien 30 Frankfurt am Main Peter Lang

Fragen Fragen an Eugen Drewermann Eine Einladung zum Gespraumlch Hg

v Hermann J Pottmeyer Schriften der Katholischen Akademie in Bayern Duumlsseldorf Patmos

Fraling Bernhard 1992 Uumlbereinstimmungen und Differenzen Moraltheologische

Anmerkungen zum Werk Eugen Drewermanns ndash Fragen an Eugen Drewermann Eine Einladung zum Gespraumlch Hg v Hermann J Pottmeyer Schriften der Katholischen Akademie in Bayern Duumlsseldorf Patmos7ndash101

Frankl Viktor E 1983 Olemisen tarkoitus Suom Eila Sandborg amp Osmo Jokinen

Helsinki Otava 1987 Tiedostamaton Jumala Psykoterapian ja uskonnon suhteesta Suom

Marja Kyrouml Helsinki Kirjayhtymauml 2005 Logoterapia ndash avain mielekkaumlaumlseen elaumlmaumlaumln Suom Raija Viitanen

Helsinki Lyhytterapiainstituutti Frey Joumlrg Eugen Drewermann und die biblische Exegese Eine methodisch-1995 kritische Analyse Wissenschaftliche Untersuchungen zum Neuen Testament 2 Reihe 71 Tuumlbingen J C B Mohr (Paul Siebeck) Freud Anna Minaumln suojautumiskeinot Suom Kai Kaila Helsinki W amp G 1969 Freud Sigmund 1948 Die Zukunft einer Illusion ndash GW 14 London Imago Publishing

325ndash380 1950 Der Mann Moses und die monotheistische Religion ndash GW 16

London Imago Publishing 101ndash246 1964 Johdatus psykoanalyysiin Suom Erkki Puranen Jyvaumlskylauml

Gummerus 1968 Unien tulkinta Suom Erkki Puranen Jyvaumlskylauml Gummerus 1989 Toteemi ja tabu (Totem und Tabu GW 9) Suom Mirja Rutanen

Helsinki Love kirjat Fromm Erich 1986 Psykoanalyysi ja uskonto Suom Riitta Sirola Helsinki

Kirjayhtymauml Froumlhlich Werner D 2002 Woumlrterbuch Psychologie 24 Durchgesehene Aufl dtv 32514

Muumlnchen Deutscher Taschenbuch Verlag

268 Funke Dieter 1992 Ewige Urbilder Einige Anmerkungen zu Drewermanns

tiefenpsychologischer Hermeneutik ndash Der Sreit um Drewermann Was Theolog(inn)en und Psycholog(inn)en kritisieren Hg v Bernadette Benedikt amp Alfred Sobel Wiesbaden Alfred Sobel 52ndash55

Furger Franz 1992 Psychoanalyse und christliche Ethik Zum Auseinandersetzung mit

Eugen Drewermann aus moraltheologischer Sicht ndash Tiefenpsychologische Deutung des Glaubens Anfragen an Eugen Drewermann Hg v Albert Goumlrres amp Walter Kasper 4 Aufl QD 113 FreiburgBr Herder 67ndash80

Gadamer Hans-Georg 1965 Wahrheit und Methode Grundzuumlge einer philosophischen

Hermeneutik 2 Aufl Tuumlbingen J C B Mohr (Paul Siebeck) 2004 Hermeneutiikka Ymmaumlrtaumlminen tieteissauml ja filosofiassa Valikoinut

ja suomentanut Ismo Nikander Tampere Vastapaino Gassmann Lothar 2000 Was Will Eugen Drewermann ndash Reihe Aufklaumlrung der

Arbeitsgemeinschaft fuumlr Religioumlse Fragen Hg v Reinhard Franzke amp al 2 Aufl Lage Logos Verlag

Gebsattel Victor E von 1959 Die anankastische Fehlhaltung ndash Handbuch der Neurosenlehre und

Psychotherapie 2 Bd Muumlnchen Urban amp Schwarzenberg 125ndash142

Geels Antoon amp Wikstroumlm Owe 1997 Den religioumlsa maumlnniskan Psykologiska perspektiv En introduktion

till religionspsykologin 3e omarbetade uppl Stockholm Plus Ultra 2009 Uskonnollinen ihminen Johdatus uskontopsykologiaan 5 kraftigt

omarb utg Suom Kai Takkula Helsinki Kirjapaja Gestrich Reinhold 1993 Eugen Drewermann ndash Glauben aus Leidenschaft Eine Einfuumlhrung in

seine Theologie 2 Aufl Stuttgart Quell Goumlrres Albert 1978 Kennt die Psychologie den Menschen Fragen zwischen

Psychotherapie Anthropologie und Christentum Piper Muumlnchen 1992 Erneuerung durch Tiefenpsychologie ndash Tiefenpsychologische

Deutung des Glaubens Anfragen an Eugen Drewermann Hg v Albert Goumlrres amp Walter Kasper 4 Aufl QD 113 FreiburgBr Herder 133ndash174

Gruumln Anselm 2005 Tiefenpsychologische Schriftauslegung 7 Aufl

Muumlnsterschwarzach Vier-Tuumlrme-Verlag

269 Gruumlnbaum Adolf 1984 The Foundations of Psychoanalysis A Philosophical Critique

Berkeley University of California Press Gaumlrtner Christel 2000 Eugen Drewermann und das gegenwaumlrtige Problem der Sinnstiftung

Eine religionssoziologische Fallanalyse Forschungsbeitraumlge aus der Objektiven Hermeneutik Bd 1 Hg v Ulrich Oevermann amp al Frankfurt am Main Humanities Online

Habermas Juumlrgen 1976 Tieto ja intressi ndash Yhteiskuntatieteiden filosofiset perusteet Osa I

Toim Raimo Tuomela amp Ilkka Patoluoto Helsinki Gaudeamus 118ndash141

HaendlerO Angst ndash RGG 3 voumlllig neu bearb Aufl 1 Bd Tuumlbingen J C B 1957 Mohr (Paul Siebeck) 385ndash86 Hedges Ellie amp Beckford James A 2000 Holism Healing and New Age ndash Beyond New Age Exploring

Alternative Spirituality Ed by Steven Sutcliffe amp Marion Bowman Edinburgh Edinburgh University Press 169ndash187

Heelas Paul 1996 The New Age Movement The Celebration of the Self and the

Sacralization of Modernity Oxford Blackwell Publishers Heidegger Martin 1963 Sein und Zeit 10 unveraumlnderte Aufl Tuumlbingen Max Niemeyer Heinonen Reijo E 1997 Imaginaatio ndash kadotettu ulottuvuus ndash Kuvan teologia Suomalaisen

Teologisen Kirjallisuusseuran vuosikirja 1997 STKSJ 209 107ndash118

Heisig James W 1979 Imago Dei A Study of C G Jungacutes Psychology of Religion

Lewisburg Bucknell University Press Helander Eila 2005 Spiritualiteetti kirkkososiologian naumlkoumlkulmasta ndash Taik 1103 247ndash

52 Heymel Michael 1993 ldquoDer letzte wirkliche Prophet des neuzeitlichen Christentumsldquo

Eugen Drewermann als Schuumller Soumlren Kierkegaards ndash ThLZ 118 707ndash18

270 Holze Heinrich 2004 Suumlnde Schuld und Vergebung VI Kirchengeschichtlich und

dogmengeschichtlich 1 Alte Kirche 2 Mittelalter und Reformation ndash RGG 4 Aufl 7 BdTuumlbingen Mohr Siebeck 1881ndash86

Holmer Paul 1981 About Being a Person Kierkegaardacutes Fear and Trembling ndash

Kierkegaardacutes Fear and Trembling Critical Appraisals Ed by Robert L Perkins Alabama (USA) The University of Alabama Press

Huhtinen Aki 1995 Dasein-analyysi Eksistentiaalinen psykoanalyysi Filosofisia

tutkimuksia Tampereen yliopistosta 55 Tampere Tampereen yliopisto jaumlljennepalvelu

Huizinga J Leikkivauml ihminen (homo Ludens) Suom Sirkka Salomaa Porvoo 1947 WSOY Hummel Gert 1972 Theologische Anthropologie und die Wirklichkeit der Psyche ndash

Impulse der Forschung 5 Darmstadt Wissenschaftliche Buchgesellschaft

Huuhtanen Pauli amp al 1994 Jeesuksen salaiset sanat Tuomaan evankeliumi Helsinki

Yliopistopaino Hyrck Matti 1995 Mielen kuvat Jumalasta Psykoanalyyttisen objektisuhdeteorian naumlkoumlkulma jumalasuhteen mielikuvamaailmaan Suomen

evlutkirkon v 1948 Kristinopin tarjoaman aineiston valossa Helsinki Therapeia-saumlaumltiouml Diss Helsinki 1995

2003 Ihmismieli ja Jumala psykoanalyysin naumlkoumlkulmasta Helsinki Kirjapaja

Irrgang Bernhard 1992 Anfragen aus ethischer philosophischer und pastoraltheologischer

Perspektive an Drewermann ndash Der Streit um Drewermann Was Theolog(inn)en und Psycholog(inn)en kritisieren Hg v Bernadette Benedikt amp Alfred Sobel Wiesbaden Alfred Sobel 123ndash139

Isometsauml Erkki (Toim) 2014a Ahdistuneisuushaumlirioumlt ndash Psykiatria 11 uudistettu painos Toim

Jouko Loumlnnqvist amp al Helsinki Duodecim 287ndash323 2014b Depressiiviset haumlirioumlt ndash Psykiatria 11 uudistettu painos Toim

Jouko Loumlnnqvist amp al Helsinki Duodecim 246ndash286 James William 1981 Uskonnollinen kokemus Suom Elvi Saari Haumlmeenlinna Karisto

271 Jansen Franz Wilhelm 2004 Von der Menschlichkeit Gottes und der Goumlttlichkeit des Menschen

Offenbarung und Erfahrung bei Edward Schillebeeckx und Eugen Drewermann Ansaumltze zu einer befreienden Theologie Forum Theologie und Psychologie 8 Muumlnster Lit Diss Nijmegen 2004

Jeziorowski Juumlrgen 1992 Eugen Drewermann ndash der Streit um den Glauben geht weiter

Guumltersloher Taschenbuumlcher 1301 Guumltersloh Mohn Johnston William 1997 Rakkauden salattu viisaus Johdatus mystiikan teologiaan Suom

Vuokko Rissanen Helsinki Kirjapaja Joukamaa Matti amp Mattila Aino 2014 Psykosomatiikka ja konsultaatiopsykiatria ndash Psykiatria 11

uudistettu painos Toim Jouko Loumlnnqvist amp al Helsinki Duodecim 598ndash611

Jung Carl Gustav 1940 Psychologie und Religion Die Terry Lectures 1937 gehalten an der

Yale University Zuumlrich Rascher 1960a Gesammelte Werke 6 Bd Psychologische Typen Zuumlrich Rascher 1960b Nykyhetki ja tulevaisuus Suom Kaj Kauhanen Helsinki

Kirjayhtymauml 1963 Gesammelte Werke 11 Bd Zur Psychologie westlicher und

oumlstlicher Religion Zuumlrich Rascher 1964 Gesammelte Werke 7 Bd Zwei Schriften uumlber analytische

Psychologie Zuumlrich Rascher 1967 Gesammelte Werke 8 Bd Die Dynamik des Unbewussten Zuumlrich

Rascher 1972a Gesammelte Werke 12 Bd Psychologie und Alchemie Olten

Walter 1972b Gesammelte Werke 17 Bd Uumlber die Entwicklung der

Persoumlnlichkeit Olten Walter 1973 Gesammelte Werke 5 Bd Symbole der Wandlung Olten Walter 1974a Gesammelte Werke 10 Bd Zivilisation im Uumlbergang Olten

Walter 1974b Job saa vastauksen Suom Sinikka Kallio Helsinki Otava 1976a Gesammelte Werke 91 Bd Die Archetypen und das Kollektive

Unbewusste Olten Walter 1976b Gesammelte Werke 92 Bd Aion Beitraumlge zur Symbolik des

Selbst Olten Walter 1978 Gesammelte Werke 13 Bd Studien uumlber Alchemistische

Vorstellungen Olten Walter 1985 Unia ajatuksia muistikuvia Muistiin merkinnyt ja toimittanut

Aniela Jaffeacute Suom Mirja Rutanen Porvoo WSOY 1991 Kohti totuutta Poleemisia esseitauml Suom Mirja Rutanen Porvoo

WSOY Juntunen Sammeli 2002 Horjuuko kirkon kivijalka Helsinki Kirjapaja

272 Kant Immanuel 1997 Prolegomena Suom Vesa Oittinen Helsinki Gaudeamus 2012 Puhtaan jaumlrjen kritiikki Suom Markus Nikkarla amp Kreeta Ranki Helsinki Gaudeamus Kasper Walter 1992 Tiefenpsychologische Umdeutung des Christentums ndash Tiefenpsychologische Deutung des Glaubens Anfragen an Eugen

Drewermann Hg v Albert Goumlrres amp Walter Kasper 4 Aufl QD 113 FreiburgBr Herder 9ndash25

Kassel Maria 1992 Bibel und Tiefenpsychologie Eine Sichtung des Streits um Eugen

Drewermann ndash Der Streit um Drewermann Was Theolog(inn)en und Psycholog(inn)en kritisieren Hg v Bernadette Benedikt amp Alfred Sobel Wiesbaden Alfred Sobel 39ndash51

1993 Durchgeisternde Angst Eugen Drewermanns tiefenpsychologische Exegese ndash LM 325 7ndash9

1980 Biblische Urbilder Tiefenpsychologische Auslegung nach C G Jung Muumlnchen Pfeiffer

Katalog Katalog der Deutschen Nationalbibliothek httpdnbd-nbde 2016 Katolisen kirkon katekismus 2005 Katolisen kirkon katekismus Helsinki Katolinen tiedotuskeskus Ketola Kimmo 2008 Uskonnot Suomessa 2008 Kaumlsikirja uskontoihin ja

uskonnollistaustaisiin liikkeisiin Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 102 Tampere Kirkon tutkimuskeskus

Kettler F H 1960 Origenes RGG 3 voumlllig neu bearb Aufl 3 Bd Tuumlbingen J C B

Mohr (Paul Siebeck) 1692ndash1701 Kettunen Paavo 1990 Ihmisolemuksen ongelma ja olemassaolon vaikeus Ihmiskaumlsitys

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sairaalasielunhoidon koulutuksessa vuosina 1960ndash1975 Helsinki STKSJ 171 Diss Helsinki 1990

1995 Suomenkielisen laitoksen esipuhe Pastoraalipsykologiassa yhdistyvaumlt teologia ja psykologia ndash Zijlstra Wybe Kohti kokonaista ihmistauml Pastoraalipsykologian kaumlsikirja Suom Mikko Kuusniemi Helsinki Kirjapaja 13ndash20

1998 Suomalainen rippi Helsinki Kirjapaja 2011 Kaumltketty ja vaiettu Suomalainen hengellinen haumlpeauml 2 painos

Helsinki Kirjapaja Kierkegaard Soslashren 1924 Kuolemansairaus Suom J Hollo Porvoo WSOY 1948 Kaumlrsimysten evankeliumi Suom Niilo Syvaumlnne Porvoo WSOY

273 1964 Ahdistus Suom Eila ja Johan Weckroth Jyvaumlskylauml Gummerus 1989 Viettelijaumln paumlivaumlkirja Suom V A Koskenniemi Porvoo WSOY 1992 Paumlaumlttaumlvauml epaumltieteellinen jaumllkikirjoitus Suom Torsti Lehtinen

Porvoo WSOY 2001 Pelko ja vavistus Suom Torsti Lehtinen Helsinki WSOY 2004 Filosofisia muruja Suom Janne Kylliaumlinen Helsinki Summa Kieseritzky Friedrich 1995 Bewuszligtsein als Hort der Kritik Die Esoterik aus der Sicht der

Psychologie CG Jungs ndash LM 342 14ndash15 Kille D Andrew 2004 Reading the Bible in Three Dimensions Psychological Biblical

Interpretation ndash Psychology and the Bible A New Way to Read the Scriptures Vol 1 From Freud to Kohut Ed by J Harold Ellens and Wayne G Rollins Westport CT (USA) Praeger17ndash32

King Karen L 2005 The Origins of Gnosticism and the Identity of Christianity ndash Was

There a Gnostic Religion Ed by Antti Marjanen Publications of the Finnish Exegetical Society 87 Goumlttingen Vandenhoeck amp Ruprecht 104ndash120

Klessmann Michael 2000 Religion zwischen Illusionsverdacht und Moumlglichkeitsraum

Wandlungen im Verhaumlltnis von Psychoanalyse und Religion ndashReden uumlber Religion ndash 200 Jahre nach Schleiermacher Eine interdisziplinaumlre Auseinandersetzung mit Schleiermachers Religionsverstaumlndnis Hg v Friedrich Huber Neukirchen-Vluyen Foedus 183ndash200

Knop Julia Suumlnde Freiheit Endlichkeit Christliche Suumlndentheologie im 2007 theologischen Diskurs der Gegenwart Ratio fidei Beitraumlge zur

philosophischen Rechenschaft der Theologie Bd 31 Hg v Klaus Muumlller amp Thomas Proumlpper Regensburg Pustet

Knuutila-Loukonen Seija 2008 Ontologinen epaumlvarmuus vai Jumalan armolahja Eugen

Drewermannin kaumlsitys katolisesta pappisidentiteetistauml Ekumeniikan pro gradu -tutkielma Helsingin yliopiston kirjasto

Koivisto Jussi 2006 Martti Lutherin kaumlsitys sielunhoidosta ja suomalaisen

jumalakuvakeskustelun arviointia ndash Taik 1114 372ndash389 Komulainen Jyri 2014 Uskontoteologia ndash Modernin teologian suuntauksia Toim Olli-

Pekka Vainio amp Lauri Kemppainen Helsinki Kirjapaja 158ndash180 Koponen Hannu 2014 Pakko-oireiset haumlirioumlt ndash Psykiatria 11 uudistettu painos Toim

Jouko Loumlnnqvist amp al Helsinki Duodecim 324ndash337

274 Korkee Simo 1997 Kertokaa lisaumlauml jumalasuhteestanne Psykoanalyyttisiauml naumlkoumlkulmia uskontoon ndash Naumlkoumlaloja uskontoon Uskontotieteen ajankohtaisia

suuntauksia Toim Kimmo Ketola et al Helsinki Yliopistopaino 54ndash87

Kotila Heikki 2003 Spiritualiteetti ndash ajankohtainen naumlkoumlkulma ndash Spiritualiteetin

kaumlsikirja Toim Seppo Haumlyrynen amp al 13ndash23 Kotkavirta Jussi 2010 Filosofiasta ja psykoanalyysista Martti Siiralan ajattelussa ndash

Psykoterapia 292 114ndash123 2011 Psykoanalyysin suhteista tieteisiin ja arkipsykologiaan ndash

Psykoterapia 303 225ndash229 Kusch Martin 1986 Ymmaumlrtaumlmisen haaste Oulu Pohjoinen Kaumlrkkaumlinen Veli-Matti 2013 Kristillisen teologian mahdollisuudesta ja tehtaumlvistauml globaalissa

ympaumlristoumlssauml ndash Opin poluilla Juhlakirja Miikka Ruokasen taumlyttaumlessauml 60 vuotta Toim Tiina Ahonen et al STKSJ 275

Lang Bernhard 1995 Die Bibel neu entdecken Drewermann als Leser der Bibel

Muumlnchen Koumlsel Lauerma Hannu 2014 Dissosiaatiohaumlirioumlt ndash Psykiatria 11 uudistettu painos Toim Jouko

Loumlnnqvist et al Helsinki Duodecim 338ndash349 Laurila Jukka 2008 Jeremia 20 7ndash13 psykoanalyysissa Nimettoumlmaumln valituslaulun

syntyprosessi objektimielikuvien muutosten valossa Vanhan testamentin eksegetiikan pro gradu -tutkielma Helsingin yliopiston kirjasto

Lauter Josef 1988 Theologische Anmerkungen zum Werk Eugen Drewermanns Koumllner Beitraumlge ndash Neue Folge 13 Koumlln Presseamt des Erzbistums

Koumlln Lehmijoki-Gardner Maiju 2007 Kristillinen mystiikka Laumlntinen perinne antiikista uudelle ajalle

Helsinki Kirjapaja Lempiaumlinen Pentti 2002 Kuvien kieli Vertauskuvat uskossa ja elaumlmaumlssauml Helsinki WSOY Lexikon httptherapeut-berlinde 17102013

275 Liehu Heidi 1989 Soslashren Kierkegaardin teoria ihmisen eksistenssitasoista Teoreettisen filosofian pro gradu kevaumlt 1988 Helsinki Helsingin yliopiston

Filosofian laitoksen julkaisuja 1989 2 Helsinki Yliopistopaino 1990 Soslashren Kierkegaardacutes Theory of Stages and its Relation to Hegel Acta Philosophica Fennica 47 Helsinki The Philosophical Society of Finland Diss Helsinki 1990 Lohfink Gerhard amp Pesch Rudolf 1988 Tiefenpsychologie und keine Exegese eine Auseinandersetzung mit

Eugen Drewermann Stuttgarter Bibelstudien 129 2 Aufl Stuttgart Katholisches Bibelwerk

Lund Pekka 2008 Jumalan kannattelu Tutkimus kristillisen vakaumuksen vaikutuksesta laumlhetystyoumln kriisin kaumlsittelyyn Kiinassa 1920-luvulla STKSJ 256 Lundahl Pertti 2000 Konteksti historia ja ahdistus E Drewermannin syvyyspsykologis-

teologisessa hermeneutiikassa Pro gradu-tutkielma Jyvaumlskylaumln yliopiston kirjasto

Lurker Manfred 1973 Woumlrterbuch biblischer Bilder und Symbole Muumlnchen Koumlsel 1979 Woumlrterbuch der Symbolik Stuttgart Kroumlner Luumldemann Gerd 1992 Texte und Traumlume Ein Gang durch das Markusevangelium in

Auseinandersetzung mit Eugen Drewermann ndash Bensheimer Hefte 71 Goumlttingen Vandenhoeck amp Ruprecht

Loumlnnqvist Jouko 2014 Mielenterveyden haumlirioumliden diagnostiikka ja luokittelu ndash Psykiatria

11 uudistettu painos Toim Loumlnnqvist amp al Helsinki Duodecim 57ndash86

Loumlnnqvist Jouko amp al(Toim) 2014 Psykiatria 11 uudistettu painos Helsinki Duodecim Majava Heikki amp Tuhkasaari Pirjo 2010 Freudin jalanjaumlljillauml (kirja-arvostelu) ndash Psykoterapia 29 3 274ndash289 Marcheselli-Casale Gesare 1992 Von Drewermann lernen Mit der Bibel auf der Couch Uumlbers v

Clemens Locher (ItalOriginalausg 1991) Goldmann Taschenbuch 12533 Zuumlrich Benziger

276 Marjanen Antti 1991 Onko gnosis heraumlaumlmaumlssauml uuteen kukoistukseen Gnosiksen ja New

Age -ajattelun suhteen arviointia ndash Ortodoksia 41 72ndash84 2005 (Ed)Was There a Gnostic Religion Publications of the Finnish

Exegetical Society 87 Goumlttingen Vandenhoeck amp Ruprecht Marshall Bruce D 2000 Kristologia ndash Modernin theologian ensyklopedia Toim Alister E

McGrath Suom Satu Norja amp Kia Sammalkorpi-Soini Helsinki Kirjapaja 356ndash373

Martin Gerhard Marcel 1992 Neurosen vor Gott ndash Drewermann und die Folgen Hg v Tomas

Schweer Muumlnchen Heyne 198ndash207 Marttunen et al 2014 Persoonallisuushaumlirioumlt ndash Psykiatria 11 uudistettu painos Toim

Loumlnnqvist amp al Helsinki Duodecim 463ndash484 Matthews Gareth B (ed) 2002 Augustine On theTrinity Books 8ndash15Transl Stephen McKenna

Cambridge Cambridge University Press Mattoon Mary Ann 2005 Jung and the Human Psyche Hove East Sussex Routledge May Rollo The Meaning of Anxiety New York The Ronald Press Company 1950 McGrath Alister E 2012 Kristillisen uskon perusteet Johdatus teologiaan Viides laitos 2

painos Suom Satu Kantola Helsinki Kustannusosakeyhtiouml Kotimaa Kirjapaja

Merenlahti Petri 2005 Kuka onkaan terapian tarpeessa Psykologisesta eksegeesistauml ja sen

tutkimuskohteesta ndash Taik1105 387ndash406 2015 Jeesus maskuliinisuus ja queer Miestutkimuksen naumlkoumlkulmia

Raamattuun ndash Uskonnon ja sukupuolen risteyksiauml Toim Johanna Ahonen amp Elina Vuola Tietolipas 247 Helsinki Suomalaisen kirjallisuuden seura 140-160

Merklein H 1992 Die Heilung des Besessenen von Gerasa (MK 5 1ndash20) Ein Fallbeispiel fuumlr die tiefenpsychologische Deutung E Drewermanns

und die historisch-kritische Exegese ndash The Four Gospels 1992 Festschrift Frans Neirynck Ed F van Segbroeck amp al 2 Vol Leuven University Press 1019ndash1037

277 Mitchell W J T 2005 What do Pictures want The Lives and Loves of Images Chicago

The University of Chicago Press Mitternacht Dieter 2004 Theissenacutes Integration of psychology and New Testament Studies

Learning Theory Psychodynamics and Cognitive Psychology ndash Psychology and the Bible A New Way to Read the Scriptures Vol 1 From Freud to Kohut Ed by J Harold Ellens and Wayne G Rollins Westport CT (USA) Praeger101ndash117

Mustonen Anni 2011 Pojan syntymauml sielussa ja laumlpimurtautuminen jumaluuteen ndash Mestari

Eckhartin kaumlsitys jumalallisesta ykseydestauml Ekumeniikan pro gradu -tutkielma Helsingin yliopiston kirjasto

Neisser Ulrich 1982 Kognitio ja todellisuus Espoo W amp G Neumann Erich 1949 Ursprungsgeschichte des Bewusstseins Zuumlrich Rascher amp Cie Niederwimmer Kurt 1977 Kerygmatisches Symbol und Analyse Zur Kritik der

tiefenpsychologischen Bibelinterpretation ndash Psychoanalyse und Religion Hg v Eckart Nase und Joachim Scharfenberg 264ndash295

Niemann Ulrich 1993 Heilssehnsucht und Realitaumltsbewaumlltigung Macht Psychotherapie

heutige Menschen ldquoErloumlsterldquo ndash Bruumlcken zu Eugen Drewermann Vom Konflikt zur Sache Hg v Gebhard Fuumlrst Stuttgart Akademie der Dioumlzese Rottenburg-Stuttgart 95ndash105

Nierlich Karin 1996 Das Phaumlnomen ldquoEngelldquo erfahren und verstehen

Bezugswissenschaftliche Theoriebestaumlnde aus Theologie Kulturhistorie Kunstgeschichte und Schoumlngeistiger Literatur als interpretatorische Basis fuumlr Erfahrungsdokumente von Grundschulkindern zur Angelistik Muumlnchen Herbert Utz

Niiniluoto Ilkka 1980 Johdatus tieteenfilosofiaan Kaumlsitteen- ja teorianmuodostus

Helsinki Otava Noll Richard 1994 The Jung Cult Origins of a Charismatic Movement Princeton NJ

(USA)Princeton University Press Nummenmaa Lauri 2010 Tunteiden psykologia Helsinki Tammi

278 Oeming Manfred 1995 Altes Testament und Tiefenpsychologie Aufklaumlrung oder Freudsche

Fehlleistung ndash ThLZ 120 2 107ndash120 Oikarinen Lauri 1993 Ihmisen uskon kehitys James W Fowlerin teorian konsistenssin

analyysi Helsinki STKSJ 184 Diss Helsinki 1993 Ojanen Markku 1986 Ovatko tieteelliset tulkinnat ihmisestauml egoistisia ndash Vartija 993 17ndash

34 Ollinheimo Ari amp Vuorinen Risto 1999 Metapsychology and the Suggestion Argument A Reply to

Gruumlnbaumacutes Critique of Psychoanalysis Helsinki The Finnish Society of Sciences and Letters and The Finnish Academy of Science and Letters

Otto Rudolf Das Heilige Gotha Leopold Klotz 1926 Pannenberg Wolfhart 1983 Anthropologie in theologischer Perspektive Goumlttingen

Vandenhoeck amp Ruprecht Partonen Timo amp Loumlnnqvist Jouko 2014 Psykiatrian kaumlsitteitauml ndash Psykiatria Toim Jouko Loumlnnqvist amp al 11

uudistettu painos Helsinki Duodecim 866ndash874 Pearson Birger A 2005 Gnosticism as a Religion ndash Antti Marjanen Was There a Gnostic

Religion Publications of the Finnish Exegetical Society 87 Goumlttingen Vandenhoeck amp Ruprecht 81ndash101

Pennanen Leo 1967 Tiedostamaton sielunelaumlmauml ndash vihollinen vai ystaumlvauml Psykologian apu

kirkolle laumlhinnauml C G Jungin ajatusten mukaan kirjoittanut Leo Pennanen Synodaalikirjoitus Mikkelin hiippakunnan pappeinkokoukseen v 1967 Mikkeli Mikkelin hiippakunta

Perttula Juha 2011 Tutkija ndash tieteellisyyden uhka vai mahdollisuus Historiallinen

naumlkoumlkulma psykologiaan tieteenauml ndash Timo Latomaa amp Teemu Suorsa (toim) Kokemuksen tutkimus II Ymmaumlrtaumlvaumln psykologian historiaa ja kehityslinjoja Rovaniemi Kirjoittajat ja Lapin yliopistokustannus 97ndash145

Perttula Juha amp Latomaa Timo 2005 Kokemuksen tutkimus merkitys tulkinta ymmaumlrtaumlminen Helsinki

Dialogia

279 Philipp Thomas 1997 Die theologische Bedeutung der Psychotherapie Eine systematisch-

theologische Studie auf der Grundlage der Anthropologie Alexander Mitscherlichs Freiburger theologische Studien 159 FreiburgBr Herder

Pietikaumlinen Petteri 1999 C G Jung and the Psychology of Symbolic Forms Humaniora 299

Helsinki Academia Scientiarum Fennica Diss Helsinki 1999 2013 Hulluuden historia Helsinki Gaudeamus Pihkala Juha 2009 Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta Johdatus dogmatiikkaan Helsinki

Edita Pleacute Albert Freud und die Religion Eine kritische Bestandsaufnahme fuumlr die 1969 Diskussion der Zeit Wien Cura Popper Karl 1968 Conjectures and refutations The growth of scientific knowledge New York Harper amp Row Prenter R Anthropologie IV Dogmatisch ndash RGG 3voumlllig bearb Aufl1 Bd 1957 Tuumlbingen J C B Mohr (Paul Siebeck) 420ndash424 Puttick Elisabeth 2000 Personal Development the Spiritualisation and Secularisation of the

Human Potential Movement ndash Beyond New Age Exploring Alternative Spirituality Ed by Steven Sutcliffe and Marion Bowman Edinburgh Edinburgh University Press 201ndash219

Poumlhlmann Horst Georg 1974 Dogmatiikan paumlaumlkohdat Suom toim Riitta amp Seppo A Teinonen

Helsinki Kirjaneliouml Radnitzky Gerard 1970 Contemporary schools of metascience I Anglo-Saxon schools of

metascience II Continental schools of metascience Goumlteborg Akademifoumlrlaget

Raguse Hartmut 1993 Psychoanalyse und biblische Interpretation Eine

Auseinandersetzung mit Eugen Drewermanns Auslegung der Johannes-Apokalypse Stuttgart Kohlhammer

Rauhala Lauri 1983 Ihmiskaumlsitys ihmistyoumlssauml Helsinki Gaudeamus 2010 Psykoanalyysin tieteellisyydestauml ja sen tulosten arvioinnista ndash

Tieteessauml tapahtuu 287 9ndash11

280 Raunio Antti 2001 Systemaattinen teologia Mihin systemaattinen teologia pyrkii ndash

Teologia Johdatus tutkimukseen Toim Petri Luomanen Helsinki Edita 91ndash125

Rick Hermann-Joseph 1992 (Hg) Dokumentation zur juumlngsten Entwicklung um Dr Eugen

Drewermann 2 ergaumlnzte und uumlberarbeitete Aufl Paderborn Bonifatius

Ricœur Paul 1974a Hermeneutik und Psychoanalyse Der Konflikt der Interpretationen

II Uumlbers v Johannes Ruumltsche Muumlnchen Koumlsel 1974b Die Interpretation Ein Versuch uumlber Freud Uumlbers v Eva

Moldenhauer 1 Aufl Suhrkamp Taschenbuch Wissenschaft 76 Frankfurt am Main Suhrkamp

1986 Fallible Man The Philosophy of the Will Revised translation by Charles A Kelbley New York Fordham University Press

Riemann Fritz 1961 Grundformen der Angst Eine tiefenpsychologische Studie 36 Aufl

2003 Muumlnchen Ernst Reinhardt Rizzuto Ana Maria 1979 The Birth of the Living God A Psychoanalytical Study Chicago

The University of Chicago Rosenfeld Hellmut 1979 Spiele ndash Woumlrterbuch der Symbolik Hg v Manfred Lurker

Stuttgart Kroumlner 534ndash35 Roudinesco Elisabeth 2000 Miksi psykoanalyysia yhauml tarvitaan Suom Kaisa Sivenius

Helsinki Gaudeamus Raumlisaumlnen Heikki 2000 Naumlkoumlaloja Syvyyspsykologi Jeesus ndash Vartija 3 113 115ndash16 Saarinen Raija 1969 (Toim) Psykologian sanasto 3 p Helsinki Otava Saarinen Risto 1990 New Age -liikkeen oppisisaumlltouml ndash Vartija 103 5ndash6 204ndash210 Saarinen Timo 1994 Jumala-puheen symbolinen kvalifikaatio Onko Paul Tillichin

kuvaus uskonnollisesta symbolista filosofinen teoria uskonnollisesta kielenkaumlytoumlstauml Teologisen etiikan ynnauml uskonnonfilosofian lisensiaattityouml Helsingin yliopiston kirjasto

Salonen Armas amp Holthoer Rotislav 1982 Egypti ja sen kulttuuri Helsinki Otava

281 Schelling FW J 2004 Ihmisen vapaudesta Suom Saul Boman Kiel Uuni Schleiermacher Friedrich

1960 Der Christliche Glaube 7 Aufl 2 Bd Hg v Martin Redeker Berlin Walter de Gruyter amp CO

1961 Uumlber die Religion Reden an die Gebildeten unter ihren Veraumlchtern Unveraumlnderter Abruck (1958) Hamburg Felix Meiner

Schmidt M A 1958 Eckehart ndash RGG 3 voumlllig neu bearbeitete Aufl 2 Bd Tuumlbingen

J C B Mohr (Paul Siebeck) 304ndash05 Schnackenburg Rudolf 1992 Heil und Erloumlsung in biblischer Sicht Anmerkungen zu Eugen

Drewermann ndash Fragen an Eugen Drewermann Hg v Hermann J Pottmeyer Schriften der Katholischen Akademie in Bayern Duumlsseldorf Patmos 51ndash70

Schneider Theophora 1979 Taufe ndash Woumlrterbuch der Symbolik Hg v Manfred Lurker

Stuttgart Kroumlner 568ndash69 Schnelzer Thomas 1999 Archetyp und Offenbarung Die Archetypenlehre C G Jungs im

Rahmen von E Drewermanns Offenbarungskonzeption Abhandlungen zur Philosophie Psychologie Soziologie der Religion und Oumlkumenik Hg v Heinrich Petri Heft 49 der Neuen Folge Paderborn Schoumlningh Diss Regensburg 199798

Schroeder Hans-Werner 2007 Ihminen enkelin kumppanina II Hans-Werner Schroederin

haastattelu Wolfgang Weihrauch Suom Sirkka Tausta httpwwwantroposfip=takojaampk=arkistoamps=readampartikkeli_id=67 962016 Schulz-Hencke Harald 1951 Lehrbuch der analytischen Psychotherapie Stuttgart Georg Thieme Segal Hanna 1994 Melanie Klein ihmismielen ymmaumlrtaumljaumlnauml Uusi laajennettu laitos

Suom Veikko Sahla HelsinkiYliopistopaino Segal Robert A 1992 The Gnostic Jung Princeton New Jersey Princeton University

Press SiltalaJuha Psykohistorian metodologisia kysymyksiauml 2011 httpwwwmvhelsinkifihomejproossiltmethtm 182011

282 Sitolahti Terttu 2000 Psykoanalyysi kehityksen ristiaallokossa viettiteoriasta

objektisuhteiden teoriaan ndash Psykoterapia 192 5ndash27 2006 Viettiteoriasta objektisuhteiden teoriaan Melanie Klein

sillanrakentajana Psykoanalyysin isaumlt ja aumlidit Teoreettisia naumlkoumlkulmia Helsinki Therapeia-saumlaumltiouml 91ndash166

Sjoumlgren Lars 1991 Sigmund Freud Elaumlmauml ja teokset Suom Leena Nivala Porvoo WSOY Sloslashk J Mythos begrifflich und religionspsychologisch ndash RGG 3 1960 voumlllig neu bearbeitete Aufl 4 BdTuumlbingen J C B Mohr(Paul

Siebeck)1263ndash68 Sobel Alfred 1993 Eugen-Drewermann-Bibliographie Primaumlr- u Sekundaumlrliteratur Rezensionenverzeichnis Bibliographie zum Fall Drewermann

Einfuumlhrung 2 erweiterte Aufl Wiesbaden Alfred Sobel Soukka Pirkko 2005 Syvyyspsykologia uskon tulkkina Eugen Drewermannin

uskontulkinnan analyysi Dogmatiikan lisensiaatintutkimus Helsingin yliopiston kirjasto

Spinks George Stephens 1963 Psychology and Religion an Introduction to Contemporary Views

London Methuen Stolle Volker 1992 Kritik an der Bibelauslegung Drewermanns ndash Der Streit um

Drewermann Was Theolog(inn)en und Psycholog(inn)en kritisieren Hg v Bernadette Benedikt amp Alfred Sobel Wiesbaden Alfred Sobel 57ndash68

Streit Der Streit um Drewermann Was Theolog(innen) und 1992 Psycholog(innen) kritisieren Hg v Bernadette Benedikt amp Alfred

Sobel Wiesbaden Alfred Sobel Strohmaier Klaus 1996 Theologische Anthropologie bei Eugen Drewermann Marburg

Tectum Sudbrack Josef 1992a Eugen Drewermann ndash um die Menschlichkeit des Christentums 3

Aufl Wuumlrzburg Echter 1992b Im Gespraumlch mit Eugen Drewermann Eine Analyse der

Grundaussagen des Paderborner Theologen und Psychologen ndash Kirche und Glaube auf der Couch 2 uumlberarbeitete u erweiterte Aufl Publik-Forum Dokumentation Hg v Hartmut Meesmann Oberursel Publik-Forum 107ndash132

283 1998 Religioumlse Erfahrung und menschliche Psyche Religion und

Psychologie Heiligkeit und Krankheit Gott und Satan Mainz Matthias Gruumlnewald

Syreeni Kari 1995 Uusi Testamentti ja hermeneutiikka Tulkinnan fragmentteja

Helsinki Suomen eksegeettinen seura SESJ 61 2007 A Feminine Gospel Jungian and Freudian Perspectives on Gender

in the Gospel of John ndash Text and Community Essays in Memory of Bruce M Metzger Vol 2 Ed by J Harold Ellens Sheffield Phoenix Press

Theissen Gerd 1983 Psychologische Aspekte paulinischer Theologie Forschungen zur

Religion und Literatur des Alten und Neuen Testaments 131 Heft der ganzen Reihe Hg v Wolfgang Schrage amp Rudolf Smend Goumlttingen Vandenhoeck amp Ruprecht

Tiefenpsych 1992 Tiefenpsychologische Deutung des Glaubens Anfragen an Eugen

Drewermann Hg v Albert Goumlrres amp Walter Kasper 4 Aufl QD 113 FreiburgBr Herder

Tillich Paul 1956 Biblische Religion und die Frage nach dem Sein Stuttgart

Evangelisches Verlagswerk 1958 Der Mut zum Sein 3 Aufl Stuttgart Steingruumlben 1961 Wesen und Wandel des Glaubens (The Dynamics of Faith)Vom

Verfasser durchgesehene und bearbeitete Uumlbers Berlin Ullstein 1962 Systematic Theology Vol II Existence and The Christ 5 Impr

Chicago The University of Chicago 1963 Systematic Theology Vol III Life and the Spirit History and the

Kingdom of God ChicagoThe University of Chicago 1965 Theology of Culture Ed by Robert C Kimball 2 printing New

York Oxford University Press 1969 Sein und Sinn Zwei Schriften zur Ontologie Stuttgart

Evangelisches Verlagswerk 1973 Rajalla Valikoima Paul Tillichin teoksista Suom Taisto Nieminen

Porvoo WSOY 1984a Systematic Theology Volume I Reason and Revelation Being and

God ed 1978 2 Impr Chicago University of Chicago 1984b The Meaning of Health Essays in Existentialism Psychoanalysis

and Religion Ed by Perry LeFevre Chicago Exploration Press of The Chicago Theological Seminary

1987a Religious Symbol and our Knowledge of God (1955) ndash Paul Tillich Writings in the Philosophy of Religion ndash Main Works Bd 4 Ed by John Glayton Berlin De Gruyter 396ndash404

1987b The Meaning and Justification of Religious Symbols (1961) ndash Main Works Bd 4 Ed by John Glayton Berlin De Gruyter 415ndash420

1987c The Religious Symbol Symbol and Knowledge (1940ndash1941) ndash Paul Tillich Writings in the Philosophy of Religion ndash Main Works Bd 4 Ed by John Glayton Berlin De Gruyter 253ndash77

284 Turner Denys 1995 The Darkness of God Negativity in Christian Mysticism

Cambridge Cambridge University Press Tuohimetsauml Martti 2007 Paumlaumlkirjoitus ndash Psykoterapia 26 2 73 2011 Psykoanalyysiko itseriittoinen ndash Psykoterapia 303 229ndash233 Taumlhkauml Veikko 1996 Mielen rakentuminen ja psykoanalyyttinen hoitaminen Porvoo

WSOY Ueda Shizuteru 1965 Die Gottesgeburt in der Seele und Durchbruch zur Gottheit

Guumltersloh Gerd Mohn Usvamaa-Routila Sirkkaliisa 2007 Iconic turn ndash saksalaista kuvatiedettauml Tieteessauml tapahtuu 254 19ndash

28 Utriainen Terhi 2014 Enkeliuskon lumo ndash Kiistelty usko Kirkon tutkimuskeskuksen

seminaari103 2014 Tampere-talossa Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 36 34ndash42

Vainio Olli-Pekka 2003 Fides qua fides quae ndash Soslashren Kierkegaard ja uskon

propositionaalinen sisaumlltouml ndash Taik1083 215ndash224 2004 Ihmiseksi tuleminen Soslashren Kierkegaardin teologia Helsinki

Kirjapaja Venetz Hermann-Josef 1992 rdquoMit dem Traum nicht mit dem Wort ist zu beginnenrdquo

Tiefenpsychologie als Herausforderung fuumlr die Exegese ndash Der Streit um Drewermann Was Theolog(innen) und Psycholog(innen) kritisieren Hg v Bernadette Benedikt amp Alfred Sobel 4

Aufl Wiesbaden Alfred Sobel 28ndash38 Viitamaumlki R Olavi 1978 Normaaliuden ja haumliriintyneisyyden taustaa Normaaliuden ja

mielenterveyden kaumlsiteanalyysia ndash Kliininen psykologia Toim R Olavi Viitamaumlki amp al Porvoo WSOY 131ndash142

Visala Aku Mitauml tiede ei voi kertoa sinulle Kauniainen Perusanoma 2010 Vuori Niina Petra Ilona 2012 Enkeleitauml ndash onko heitauml Muisteltujen kokemuskertomusten

representaatio enkeleistauml Pro gradu -tutkielma Itauml-Suomen yliopisto httpepublicationsueffipuburn_nbn_fi_uef-20120833urn_nbn_fi_uef-20120833pdf

285 Vuorinen Risto 1995 Persoonallisuus Minuus Porvoo WSOY 1997 Minaumln synty ja kehitys Porvoo WSOY Wachinger Lorenz 1980 Angst und Glaube - StZ 1983 203 1985 Gegen eine seelenlose Theologie und gegen eine gottlose

Psychologie ndash StZ 20311 783ndash85 Wahl Heribert 1987 Rezension von E Drewermann Psychoanalyse und Moraltheologie

I-III ndash ThlZ 112 923ndash927 Wahlbeck Liisa 2007 Psykoanalyysi ja kuvallisuus Tutkielmasarja Therapeia-saumlaumltiouml 2 Therapeia- saumlaumltiouml koulutuskeskus 2011 Jungilaisesta taideterapiasta ndash Taidepsykoterapia

Psykoanalyyttinen naumlkoumlkulma Toim Mervi Leijala-Marttila amp Kirsi Huttula Helsinki Duodecim 165ndash72

Watts Fraser N 2000 Psykologia ja kristillinen ajattelu ndash Modernin teologian

ensyklopedia Toim Alister E McGrath Suom Satu Norja amp Kia Sammalkorpi-Soini Helsinki Kirjapaja 660ndash666

Webster John B 2000 Uskondash Modernin teologian ensyklopedia Toim Alister E

McGrath Suom Satu Norja amp Kia Sammalkorpi-Soini Helsinki Kirjapaja 823ndash826

Werbick Juumlrgen 1992 Gottesoffenbarung in der rdquoSprache der Seelerdquo Eugen Drewermanns

Herausforderung der herkoumlmmlichen Fundamentaltheologie ndash MuumlThZS 43 17ndash38

2005 Den Glauben verantworten Eine Fundamentaltheologie 3 vollstaumlndig neu bearbeitete Aufl Freiburg Herder

Wiedenhofer Siegfried 1987 Die Gegenwaumlrtigen Stand der Erbsuumlndentheologie ndash ThRv 835

353ndash370 Wikstroumlm Owe 2009 Dynaaminen psykologia ja uskonto ndash Antoon Geels amp Owe

Wikstroumlm Uskonnollinen ihminen Johdatus uskontopsykologiaan 5 kraftigt omarb utg Suom Kai Takkula Helsinki Kirjapaja 129ndash196

1992 C G Jung som teolog ndash Signum 2 52ndash57 Zijlstra Wybe 1995 Kohti kokonaista ihmistauml Pastoraalipsykologian kaumlsikirja Suom

Mikko Kuusniemi Helsinki Kirjapaja

286 Zimmermann Johanna 1956 Engel ndash Die Booten Gottes Muumlnchen Hermann Rinn Zschoch Hellmut 2000 Liebhaber der Religion unter den Gebildeten Friedrich

Schleiermacher die Fruumlhromantiker und das Christentum ndash Reden uumlber die Religion ndash 200 Jahre nach Schleiermacher Eine interdisziplinaumlre Auseinandersetzung mit Schleiermachers Religionsverstaumlndnis Hg v Friedrich Huber Neukirchen-Vluyn Foedus 9ndash29

Yarnold Edward 2000 Roomalaiskatolinen teologia ndash Modernin teologian ensyklopedia

Toim Alister E McGrath Suom Satu Norja amp Kia Sammalkorpi-Soini Helsinki Kirjapaja 710ndash724

• Abstract
• Tiivistelmauml
• Kiitokset
• Sisaumlllys
• 1 Johdanto
• 2 Ihmisen ahdistus
• 3 Kuvat ilmoituksena
• 4 Uskon syntyminen
• 5 Loppukatsaus
• 6 Liitteet
• 7 Lyhenteet
• 8 Laumlhteet
• 9 Kirjallisuus