ELÄÄKÖ LUOVUUS

TYÖPAIKALLASI?

4 | 2013

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWSSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWSSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

Ammattikorkeakoulu säilyy Satakunnassa.

Opetusministeri Kiuru

Norjasta henkireikä offshore-alan pienyrittäjille?

SIRU INNOVATIONSIN JARKKO MÄKIVAARA: Teknologiasta on haluttu tehdä vaikeankuuloista

2 | AGORA 4/2013

PÄÄTOIMITTAJAAnne Sankari

PÄÄ

KIR

JOIT

US

Anne tekee töitä

SAMKin viestin-

nässä, työkentässä

erityisesti Agora,

julkaisut ja alumnit.

Vapaa-aikana Anne

rakastaa liikkumista,

kahviloita ja avaria

maisemia.

LUOVUUSKO MUKA KALUTTUA?Kirjoitin tähän Agoraan lyhyen jutun luovuu-

desta kuunneltuani Kari Uusikylän luentoa.

Jutussa puhutaan ihanasta tilasta nimeltä

fl ow – siitä, että keskittyy täysillä johonkin

kiinnostavaan työhön, joka vie mukanaan

niin, ettei tajua ajankulua. Ehkä vasta jälkikä-

teen huomaa, miten suunnatonta nautintoa

tekeminen tuottaa.

Ajattelin, että juttu olisi piristävä paketti kaa-

mosaikaan, joka tuntuu olevan monessa pai-

kassa myös YT-neuvottelujen aikaa. Mutta

mistä raikas näkökulma? Luovuudesta on pu-

huttu niin paljon, että moni on kyllästynyt koko

aiheeseen. Siihen liittyy kaikenlaista ”hypetys-

tä”, ylisanailua. Silti aihe on tärkeä liittyessään

paitsi uuden tekemiseen ja tavoitteiden saa-

vuttamiseen, myös jokaisen hyvinvointiin.

Luovuus ja fl ow ovat tavalla ja toisella läsnä

kaikissa Agoran jutuissa, hyvänä esimerkkinä

Siru Innovations Oy:n toimitusjohtaja Jarkko

Mäkivaaran haastattelu: ”Tehdään asioita,

jotka ovat mielenkiintoisia. Tärkeää on myös

kehitysympäristön antama mahdollisuus olla

yhteisöllinen. Kun on vapausasteita, voi tehdä

isoja innovaatioita.”

Uusikylä totesi luennollaan samoin: Luovas-

sa ympäristössä on tarpeeksi vapautta ja

tarpeeksi haasteita. Tavoitteet antaa useim-

miten organisaatio. Niiden tulisi olla selvät,

johdonmukaiset ja sisäistetyt johtajista yk-

sittäisiin työntekijöihin. Johto osoittaa vuoren

huipun, mutta sinne kiipeämisen tavat saa

ratkaista kukin yksilö tai tiimi. Esimerkit te-

kevät asian ymmärrettävämmäksi: Ilmapiirin

ollessa avoin ei tarvitse pelätä toisen tontille

astumista, kaikkien ihmisten ideat kiinnos-

tavat, ja niitä kuunnellaan ja niiden esittämi-

seen rohkaistaan, ei siis intetä vastaan eikä

suljeta korvia.

Avoimin mielin, silmin ja korvin siis luovuut-

ta päin, tai Aino Suholan runon mukaisesti:

”suorin vartaloin kahdella kierteellä --- ja jos

kaadut, nouse ylös, pane heftaa polveen ja

etene taas”.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

JULKAISIJA PUBLISHERSatakunnan ammattikorkeakouluSatakunta University of Applied SciencesPL 520, 28600 Poripuh./tel. + 358 (0) 2 620 3000fax + 358 (0) 2 620 3030

PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEFAnne Sankari

TOIMITTAJA EDITORMarika Virtanen

ULKOASU & TAITTO LAYOUTHeidi Valtonen / Vida Design Oy

KANNEN KUVA COVER PHOTOVeera Korhonen

PAINOPAIKKA PRINTEuraprint

PAINOS CIRCULATION3 500 kpl

SÄHKÖPOSTIT EMAILetunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

SEURAAVA AGORA ILMESTYYFOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHEDMaaliskuussa 2014 / in March 2014

www.samk.fi OSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK: agora@samk.fi

ISSN-L 1456-114XISSN 1456-114X (painettu)ISSN 2242-2528 (verkkolehti)

SAMK – Satakunta University of Applied Sciences

SatakunnanAMK

Satakunta University of Applied Sciences

Haluatko SAMKin uutiskirjeen?

Lähetä sähköpostisosoitteesi osoitteeseen: agora@samk.fi

Anna juttuvinkki! agora@samk.fi

AGORA 4/2013 | 3

14

5

4/13

45

8

12

8

19

PUHEENVUORO Ammattikorkeakoulujen iso kuva

KORKEAKOULUPOLITIIKKA Jokaisella alueella on jatkossakin ammattikorkeakoulu

YRITTÄJYYS Korkean teknologian yhteistyökumppani – Siru Innovations

YHTEISTYÖ Norjasta henkireikä offshore-alan pienyrittäjille?

REKRYKOULUTUS Alanvaihtaja pankkialalta isännöitsijäksi

ELINIKÄINEN OPPIMINEN Ei turhaa istumista

HUIPPUVIERAILU Saako töissä olla luova?

ALUMNIKOLUMNI ”My Way” – merenkulku tarvitsee tutkijoita

TÄRPIT Kiinni arjessa

14

151617

18

19

4 | AGORA 4/2013

PU

HE

EN

VU

OR

O

AMMATTIKORKEAKOULUJEN ISO KUVA

PUHEENVUORO

Juha KämäriToimitusjohtaja, rehtori

Toimilupaprosessin seurauksena

ammattikorkeakoulut kieltämättä uu-

distuvat merkittävästi. Toimilupapro-

sessin yhteydessä kootut suunnitel-

mat osoittavat, että toimipisteverkko

supistuu 80 sivutoimipisteestä alle

50 toimipisteeseen. Ammattikorkea-

koulut ovat osoittaneet opetus- ja

kulttuuriministeriölle (OKM) jättämis-

sään toimilupahakemuksissa, että ne

kykenevät sopeuttamaan toimintansa

keskimäärin noin 18 %:n perusrahoi-

tuksen leikkauksiin. Sopeuttamiset

sisältävät paitsi toimintojen karsimi-

sia myös toimintojen kokoamisia suu-

remmiksi kokonaisuuksiksi.

Toiminnan perusteet, eli ammatti-

korkeakouluverkko, säilyy lähes en-

nallaan. Näillä näkymin OKM:n alai-

suudessa toimii suunnittelukauden

lopussa nykyisistä 25 ammattikorkea-

koulusta yhä 23 ammattikorkeakou-

lua, joiden profi lointi ja perustehtävä

eivät tule merkittävästi muuttumaan.

Tässä vaiheessa voi kysyä onko tämä

riittävä ammattikorkeakoulu-uudis-

tus?

Yksittäisen ammattikorkeakoulun nä-

kökulmasta vastaus voi olla myöntä-

vä. Kokonaisuuden kannalta uudistus

ei kuitenkaan ole tasoltaan tai laadul-

taan millään tavalla riittävä.

Ammattikorkeakoulu-uudistus on

toteutettu kahdessa vaiheessa. En-

simmäinen vaihe astuu voimaan ensi

vuoden alusta ja siihen sisältyvät toi-

milupien ja rahoitusmallin uudistus.

Uudistuksen toisessa vaiheessa, ai-

kaisintaan vuoden 2015 alusta, am-

mattikorkeakoulujen rahoitus siirtyy

kokonaan valtiolle ja ammattikorkea-

kouluista tulee osakeyhtiöinä toimivia

itsenäisiä oikeushenkilöitä. Nyt on

selvää, ettei kummassakaan vaihees-

sa ammattikorkeakoulujen rakennetta

kyetä uudistamaan. Suuret leikkauk-

set kaatuvat enemmän tai vähemmän

kaikkien ammattikorkeakoulujen nis-

kaan.

Samanaikaisesti on selvää, että

korkeakoulukenttä on ennennäke-

mättömien muutospaineiden alla.

Virtuaaliopiskelu yleistyy kansainvä-

lisesti kiihtyvällä vauhdilla. Suomen

pitäisi olla tämän muutoksen aal-

lonharjalla mukana. Koulutusviennin

ja maksullisen koulutuksen tarjonta

lisääntyy kansainvälisesti valtaval-

la vauhdilla. Suomi ei ole kyennyt

tekemään päätöksiä vientimahdol-

lisuuksien tai maksullisen koulutuk-

sen avaamiseksi. Koulutuksen kesto

lyhenee kansainvälisesti. Saksassa

insinöörikoulutus on jo nyt puoli vuot-

ta lyhyempää kuin Suomessa ja ylei-

sesti puhutaan 3+2 mallista (3 vuotta

bachelor tutkintoon ja 2 vuotta ylem-

pään korkeakoulututkintoon). Suo-

messa uudistus ei ole toistaiseksi

ottanut mitään kantaa tähän mahdol-

lisuuteen. Useissa maissa on luovut-

tu duaalimallista ja mahdollistettu

korkeakoulujen yhteiset rakenteet.

Suomessa duaalimalli on kiveen ha-

kattu estäen korkeakoulujen yhteiset

rakenteet.

Ammattikorkeakoulut on siis ajettu

tilanteeseen, jossa niiden pitäisi lei-

kata merkittävä määrä kustannuksis-

ta ilman että rakenteita uudistetaan

tai annettaisiin mahdollisuus etsiä

korvaavaa toimintaa muualta. Näin

ajetaan alas korkeakoulujen kilpailu-

kykyä tilanteessa, jossa sitä nimen-

omaan pitäisi olla. Vain rakenteiden

merkittävä uudistus varmistaisi riit-

tävät resurssit laadukkaaseen koulu-

tukseen, tutkimuksen infrastruktuu-

reihin sekä kansainväliseen kilpailuun

virtuaaliopinnoissa, koulutusviennis-

sä ja maksullisessa koulutuksessa.

Mikä on vastaus kaikkeen edellä esi-

tettyyn? Vastausta ei toistaiseksi ole.

Tärkeintä olisi, että tässä vaiheessa

esitettäisiin oikeat kysymykset. Kysy-

mys kuuluu minkälaisella korkeakou-

lujärjestelmällä Suomi pärjää edellä

esitetyssä kansainvälisessä kilpailus-

sa. Tarkastelua pitäisi voida tehdä

kokonaisuutena ja tasavertaisesti

ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen

kesken.

Juha on Satakunnan ammatti-

korkeakoulun rehtori ja Satakun-

nan ammattikorkeakoulu Oy:n

toimitusjohtaja päätöksenteon,

valintojen ja ratkaisujen poltto-

pisteessä. Hän on merellisen

elämän ja purjehduksen ystävä,

joka on navigoinut perheensä

Raumalle.

ONKO TÄMÄ RIITTÄVÄ AMMATTIKORKEAKOULU-

UUDISTUS?

AGORA 4/2013 | 5

Opetusministeri Krista Kiuru:

Jokaisella alueella on jatkossakin ammattikorkeakoulu

TEKSTI: Hanna Valtokivi KUVAT: Veera Korhonen

Kuluneen vuoden aikana ammattikor-keakoulut ovat valmistelleet toimi-lupahakemuksia. Joulukuun aikana saadaan tieto siitä, mitä on odotet-tavissa: tuleeko lupaa toimia ja mis-sä laajuudessa. Päätöksiä odotellessa oli hyvä hetki kysyä opetusministeri Krista Kiurulta, mikä on ammatti-korkeakoulujen merkitys ja paino-arvo juuri nyt. Ammattikorkeakou-luthan tulivat koulutusjärjestelmään 1990-luvun alussa.

– Koulutustason nosto on ollut sel-kein asia, mikä ammattikorkeakoulu-järjestelmällä saatiin aikaiseksi. Se on ollut iso juttu pienelle maalle, sanoo Krista Kiuru epäröimättä. ▶

– Ammattikorkeakoulu parantaa alueenkilpailukykyä ja tuo korkeakoulutettuatyövoimaa alueelle, sanoo Porista kotoisin oleva opetusministeri Krista Kiuru.

6 | AGORA 4/2013

Kiurun mukaan AMK-järjestelmä on puo-lustanut paikkansa. Siitä on hyötynyt erityi-sesti Satakunta, jolle on eduksi, että alueella on oma vahva ammattikorkeakoulu. – Ammattikorkeakoulu parantaa alueen kilpailukykyä ja tuo korkeakoulutettua työvoimaa alueelle. Oman ammattikorkea-koulun kautta työvoimaa myös jää enem-män omalle alueelle, jos vain työpaikkoja on tarjolla.

Ammattikorkeakouluverkoston hyödystä ja laajuudesta puhuttaessa pitää muistaa, että nykyiseen 26 ammattikorkeakouluun pää-dyttiin varsin laajasta ja hajanaisesta opisto-

verkostosta, joka sisälsi satoja koulutuksen järjestäjiä. – Korkeakoulu tuli jokaiseen maakuntaan. Opetuksen taso nousi ja laatu parani. Sa-moista asioista kysymys nyt käynnissä ole-vassa uudistusprosessissa, Kiuru sanoo.

Ammattikorkeakoulujen määrä ei juuri vähene

Krista Kiuru sanoo, että maakunnallises-ta korkeakoulutuksesta pidetään edelleen kiinni. Kemi-Tornion ja Rovaniemen am-mattikorkeakoulut ovat hakeneet yhteistä toimilupaa, muilta osin ammattikorkea-

koulujen määrässä ei tapahdu muutoksia. Ammattikorkeakouluja olisi siis jatkossa 25.

– On poliittista realismia, että tämän hallituskauden aikana noudatetaan lin-jausta siitä, että jokaisella alueella säilyy ammattikorkeakoulu, eikä niitä ei voi yliopistopaikkakunniltakaan lopettaa, koska on varmistettava, että meillä järjes-tetään sellaista koulutusta, mitä maassa tarvitaan.– Tavoitteena on ammattikorkeakoulura-kenne, jonka kanssa voidaan elää pitkälle tulevaisuuteen, Kiuru toteaa.

Suomalaisten kannattaa keskittyä

älykkäiden järjestelmien kehittämiseen.

AGORA 4/2013 | 7

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoon ei ole tulossa muutoksia. Niillä on selkeä työnjako ja oma profiili.– Yksittäisten koulutusohjelmien näkökul-masta voi olla kehitettävää. Mutta muuten työnjako on selkeä. Molemmat korkea-kouluverkostot ovat vahvoja, niillä on oma paikkansa ja tehtävänsä.

Uudella rahoitusjärjestelmällä laatua ja vaikuttavuutta

Rakenteellisen kehittämisen lisäksi toimi-lupaprosessiin liittyy rahoitusjärjestelmän muutos. Lisähaastetta tuovat ammattikor-keakouluille annetut säästötavoitteet. Toi-milupahakemuksissaan ammattikorkea-koulujen onkin osoitettava, että kaikista haasteista selvitään paitsi toiminnallisesti myös taloudellisesti.

Rahoitusjärjestelmä muuttuu tulospohjai-seksi. Päärahoitus ei enää tule opiskelija-määrän mukaan, vaan se muodostuu use-ammista puroista: valmistuvien määrästä, vuosittain suoritettavasta opintopistemää-rästä, työllistymisestä, julkaisuista ja muun muassa tutkimus- ja kehittämistoimintaan hankitusta ulkopuolisesta rahoituksesta.

Krista Kiurun näkemys on, että tällä tavalla saadaan kasvatettua ammattikorkeakoulu-jen vaikuttavuutta, tehokkuutta ja laatua.– Tavoittelemme samalla sitä, että raken-teellista uudistamista voidaan tehdä jatkos-sakin.

Opiskelijat entistä aikaisemmin työhön kiinni

Kiuru toivoo, että uudistus näyttäytyy opis-kelijoille tukipalvelujen laatuna ja parempi-na työelämävalmiuksina: – Työelämälähtöisyydellä haetaan sitä, että opiskelijat voivat jo opintojen varhaisessa vaiheessa olla mukana tutkimus- ja kehittä-misprojekteissa ja sitä kautta edistää työllis-tymistään valmistumisen jälkeen.

OHO!Ministeri valitsisi englanninkielisen fysiotera-pian koulutuksen, jos hän aloittaisi opinnot SAMKissa.

Perustelu: älyllinen haaste (vieraalla kielellä opiskelu) + terveyden arvostaminen.

Onko uudistus riittävä?

Lue myös Juha Kämärin puheenvuoro edelliseltä

aukeamalta.

LIITUTAULUSTA DIGIIN – MIKÄ ON SAMKIN ROOLI JATKOSSA?Krista Kiuru uskoo, että SAMKin asema säilyy ja vahvistuu maakun-

nan koulutuskentässä.

– Saamme olla ylpeitä siitä, että meillä on hyvä ja toimiva ammatti-

korkeakoulu, jolla on paljon uusia mielenkiintoisia koulutuspoliittisia

virityksiä, joilla voidaan vastata työllisyyskysymyksiin.

– SAMKin yhteistyö alueen yritysten ja julkisen sektorin kanssa tun-

tuu toimivan oikein hyvin ja sitä kautta on hienosti pystytty profiloi-

tumaan alueen kasvun ja työllisyyden kehittämiseen.

Ministeri näkee SAMKille rakentavaa roolia esimerkiksi meriteolli-

suusklusterissa.

– Meriteollisuustoiminta tarvitsee uudenlaista tulevaisuutta, missä

SAMK voi olla tärkeä yhteistyökumppani.

Hän rohkaisee SAMKia myös uusien digitaalisten oppimisympä-

ristöjen kehittäjäksi. Edelläkävijyys opetusmenetelmissä voisi olla

SAMKille merkittävä vetovoimatekijä.

– Verkkopohjaiset luennot, tietotekniikan hyödyntäminen, digitaali-

set sisällöt. Kaikki tämä tuo panostuksen takaisin kasvavan kiinnos-

tuksen myötä. Myös korkeakoulujen ammattilaisia tulee innostaa ja

haastaa uusien välineiden ja työtapojen käyttöön.

8 | AGORA 4/2013

TEKSTI: Marika Virtanen | KUVAT: Nelly Stenroos

Opiskelijoiden tavoitteena on, että opiskeluprosessi johtaa työllistymiseen oman alan yritykseen tai oman yritystoiminnan perustamiseen. Sama tavoite oli aikoi-naan Jarkko Mäkivaaralla. Tavoite toteutui ja vähän ehkä enemmänkin. Nyt Mäkivaara haluaa olla mukana autta-massa ja kehittämässä nykyisten opiskelijoiden uraa.

– Siru haluaa olla mukana opiskelijoiden ideoiden hahmottamisessa ja tutoroinnissa. Ajatuksena on antaa yritystoiminnasta rea-listinen kuva ja samalla innostaa opiskelijoi-ta kokeilemaan rahkeitaan, kertoo vuonna 1995 SAMKista ensimmäisestä tietoteknii-kan ryhmästä valmistunut Siru Innovations Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarkko Mä-kivaara.

Opinnoilla on ollut Mäkivaaran uralle suuri merkitys ja hän tuntee olevansa kiitoksen velkaa. Nyt hän haluaa tehdä yhteistyötä SAMKin kanssa kehittämällä alan uusia osaajia sekä Satakuntaa työpaikkojen tar-joajana. – Satakunnasta löytyy myös korkean tekno-logian työpaikkoja. Ei aina tarvitse lähteä Helsinkiin.

Nuorta väkeä Sirun leipiin

Vuonna 2011 perustettu Siru työllisti alku-jaan neljä, nykyään 16 henkeä. Nuoret, joilla on hyviä uusia ideoita, ovat tärkeitä työnte-kijöitä.

– Meillä on sellainen rekrytointipolitiikka, että konkareiden lisäksi on nuoria tyyppejä. Konkarit opastavat nuoria itsenäiseen työs-kentelyyn ja neuvovat tarvittaessa. Opetta-essa oppii myös itse.

Tärkeää on myös työntekijöiden löytymi-nen Satakunnan alueelta, jotta toiminta jatkuu ja pystytään pitämään tällä seudulla. – SAMKin kautta saa kätevästi nuoria, paikallisia osaajia. Meillä on SAMKista valmistuneita: Matti, Saku, Ilkka..., Mäki-vaara luettelee. Tarkoituksena on esimer-kiksi opinnäytetöitä teettämällä tutustua opiskelijoihin ja sen kautta rekrytoida hyviä yksilöitä töihin.

Yhteistyötä oman opinahjon kanssa

Kun Mäkivaara työskenteli ulkomaisessa organisaatiossa, yhteistyö SAMKin kanssa oli pienimuotoista. Nyt Sirun myötä yh-teistyö on puhjennut kukkaan. Harjoittelu-paikkojen, opinnäytetöiden, työllistämisen ja yhteisten projektien lisäksi Sirun väki käy ▶

YR

ITTÄ

JYY

S

KORKEAN TEKNOLOGIAN YHTEISTYÖKUMPPANI

Jarkko ehtii vapaa-aikanaan harrastaa purjehdusta ja radio-amatööritoimintaa.– Olen mukana Segelföreningen i Björneborg -purjehdusseu-rassa ja toimin koulutustoimin-nassa, purjehduksen ohjaajana. Meri ja ihmisten tapaaminen on elämän hieno suola. Radiojutut liittyvät tavallaan työnkuvaan, paljon radiorakentelua ja yhteyk-sien pitoa.

AGORA 4/2013 | 9

Satakunnasta löytyy myös korkean teknologian

työpaikkoja. Ei aina tarvitse lähteä Helsinkiin.

10 | AGORA 4/2013

pitämässä koulutuksia. Yksi tärkeä asia on nykyaikaisten digitaalisuunnittelumenetel-mien käyttöönotto osaksi koulutusta. – Ajatuksena on tuoda teollisuudessa jo käytössä olevia nykyaikaisia suunnittelu-menetelmiä lähemmäksi koulumaailmaa ja näin saada uusia alan osaajia Satakun-taan. Heille on kysyntää. Tähtäimessä on, että nämä osaajat työllistävät itsensä yrityshautomotoiminnan kautta tai alan työpaikkoihin.

Viimeisimpänä on toteutettu High Level synteesi (HLS) -koulutusta, joka liittyy mikropiirien suunnittelemiseen uudella tavalla.

– Kun keskivertoihmiselle sanoo ”mik-ropiirisuunnittelu”, hänelle tulee mieleen vaikea asia. Ihmiset ovat halunneet tehdä asiasta vaikeankuuloista ja mystif ioida teknologiaa, se on bisnestä. Ideana kou-lutuksessa on avata mielikuvaa ja opettaa asiaa avoimesti. Tähän on tärkeä panostaa nyt Satakunnas-sa. Kun Intia ja Kiina oppivat mitä asioita perusmallilla tehdään, häviämme heille. – Meidän pitää nyt Pohjolassa ottaa askel eteenpäin ja käyttää uusia menetelmiä, jot-ta pysytään teknologian edelläkävijöinä. Yksinkertaistaen: sen sijaan, että ihminen opiskelisi kaikkea mikropiiriin liittyviä

nippelitietoja ja yksityiskohtia, annetaan se koneen tehtäväksi. SAMKissakin insi-nööreille opetettava c/c++ -kieli on kaiken takana.

Koodataan siis kone ja se hoitaa kaiken. Ih-miset voivat keskittyä innovointiin. Mitä hyötyä tästä on sitten Sirulle?– Sirulle on plussaa, kun Satakuntaan tu-lee lisää ihmisiä, jotka osaavat systeemin. Haluamme olla mukana työllistämässä ja yrityshautomossa, kun High Level -alueen osaajat valmistuvat SAMKista. Voimme mahdollistaa myös kulkupolun ulkomaille alan markkinoille. Samalla SAMKista tulee HLS-alueen opetuksen pioneeri.

SAMKista insinööriksi valmistunut Ilkka Saa-relainen kehittää SAMKin kanssa yhteistyössä Wheeleriä. Se on liikuntarajoitteisille tehty kuntoilusovellus, jonka avulla mitataan matkaa ja aktiivisuutta sekä annetaan palautetta käyttäjälle. Tämän toivotaan lisää-vän liikkumista. Laitteen softaa kehitetään tieto-koneella.

Lue Wheelerin voittamasta palkinnosta

sivulta 19.

PALKITTU

AGORA 4/2013 | 11

Isosta amerikkalaisesta organisaatiosta,

Qualcommista, lähteneet Jarkko Mäkivaara

ja toimitusjohtaja Mikko Alho eivät pitäneet

suuren maailman konemaisista malleista ja

pienistä muutoksista. Siru Innovations sai

alkunsa, koska he halusivat isoja muutoksia

ja innovatiivisen työympäristön. Ideana yri-

tyksellä on nimenomaan vapaus suunnitella

asioita ja heittää villejäkin ideoita.

– Ei rajoiteta toimintaa pelkästään yhteen

tekniikan alueeseen. Tehdään asioita, jot-

ka ovat mielenkiintoisia. Tärkeää on myös

kehitysympäristön antama mahdollisuus

olla yhteisöllinen. Kun on vapausasteita, voi

tehdä isoja innovaatioita, Jarkko Mäkivaara

kertoo.

Mitä Siru sitten tekee? Se kehittelee vai-

kealta kuulostavia, mutta mielenkiintoisia

tuotteita, grafi ikkakiihdyttimiä.

– Kun kosketusnäytöllisessä puhelimessa

liikutetaan kuvaa tai suurennetaan ikoneita,

tehdään se grafi ikkakiihdyttimen avulla.

Yritys kehittää grafi ikkakiihdyttimiä esi-

merkiksi matkapuhelimiin, älypuhelimiin

ja tablet-laitteisiin. Kiihdyttimet mahdol-

listavat mobiililaitteessa tietokone- tai

pelikonsolitasoisen grafi ikan. Tämä on

tulevaisuuden alaa, sillä moniin muihinkin

tuotteisiin on tulossa kosketusnäyttöjä.

Esimerkiksi mikrot, leivänpaahtimet ja

kahvinkeittimet tulevat toimimaan niillä

lähitulevaisuudessa.

– Uskomme, että käyttöliittymäteknologia

siirtyy älypuhelimista seuraavaksi muihin

kulutuslaitteisiin ja teollisuuden ohjauk-

siin.

Vaikka yritys on nuori, sen ihmisillä on pit-

käaikaista kokemusta alalta. Mäkivaara

suuntasi itse valmistuttuaan Bitboys Oy:n

riveihin kehittelemään mikropiirejä. Monen

yrityksen kautta hän palasi takaisin Sata-

kuntaan ja perusti yhdessä Alhon kanssa

oman yrityksen. Ulvilaan perustettu Siru

muutti tilanpuutteen vuoksi Porin keskus-

taan marraskuussa 2013 ja Jorvakseen

perustettiin sivukonttori. Siru on myös

siirtynyt yhteistyöstä virallisesti SAMKin

kumppaniksi.

Pienessä vara parempi– Mitä Siru tekee?

12 | AGORA 4/2013

NORJASTA HENKIREIKÄ OFFSHORE-ALAN PIENYRITTÄJILLE?

Offshore-teollisuus on Länsi-Suo-messa merkittävä teollisuuden ala. Suuri joukko pieniä ja keskisuuria yrityksiä on toimittanut tuotteita isoille ”veturiyrityksille” jo kym-meniä vuosia. Alihankkijoilla on omat riskinsä, mikä näkyy erityi-sesti nyt, kun veturiyrityksillä ei mene hyvin.

– Offshore-ekosysteemissä on täällä vä-hemmän syötävää kuin aiemmin. Saat-taisi olla paikallaan, että yritys toimittaisi tuotteensa suoraan ulkomaille. Näin ei ole ollut muutamia poikkeuksia lukuun otta-matta, kuvaa tilannetta Teemu Santanen.– Tunnelma on Norjassa ihan erilainen, li-sää Raumalla asuva Anssi Pajala.

Ei tiedetä mahdollisuuksista vai onko resursseista pulaa?

Teemu Santanen ja Anssi Pajala muodos-tavat SAMKin offshore-teollisuuden ydin-porukan – Santanen offshore-teknologian osaajana, Pajala erityisesti bisneskehittäjä-nä. He haluavat auttaa yrityksiä löytämään yhteistyökumppaneita ulkomailta ja ylittä-mään kynnyksiä, joita selvästi on.– Ainakin osittain tiedetään, mistä kyn-nykset johtuvat. Joillain se saattaa olla ihan vain englannin kieli. Joillakin on teknolo-gista osaamista, mutta ei bisnesosaamista. Tai ei ole resursseja suunnattavaksi muuhun kuin ihan vain tuotteen tekemiseen, kuvaa Santanen. Tai sitten ei vain tunnisteta mah-dollisuutta lähteä itse ulkomaille.– Esimerkiksi Technip on toimittanut spa-reja [tietyn mallisia öljynporauslautan run-koja] Meksikonlahdelle ja Malesiaan. Täkä-läinen pk-yrittäjä näkee, että loppuasiakas

on kaukana. Kuitenkin Norjassa on suuret öljy- ja maakaasuesiintymät ja ala kasvaa siellä koko ajan, sanoo Santanen.

Isot yritykset etsivät kumppaneita Norjaan

Norjan markkinoilla on monia suuria yri-tyksiä, jotka keskittyvät suurten projektien läpiviemiseen ja teknologian kehittämiseen, ja käytännössä maksimissaan kokoavat ko-konaisuuden ja toimittavat sen öljykentälle.

Norjalaiset alihankkijat ovat työllistetty-jä, ja isot yritykset, esimerkkinä vaikkapa amerikkalainen FMC Technologies, etsivät alihankkijoita yhä kauempaa. SAMK – kas-voinaan Santanen ja Pajala – on jo ottanut ensimmäisen askeleen Norjassa, jossa he vierailivat avoimilla messuilla. – Esimerkiksi FMC Technologies kertoi detaljitasolla, mikä heidän prosessinsa on, mitä tarvitsee tehdä ja täyttää, jotta pääsee heidän toimittajalistoilleen. Tämä vahvisti, että heillä on aito halu saada tekijöitä, sanoo Santanen.

Miesten mukaan koneistus, machining, tois-tui puheissa kaiken aikaa. – Mitä täällä tehdään? Koneistetaan – ja hitsataan. Hitsaaminen oli toinen asia, josta

TEKSTI: Anne Sankari | KUVAT: Anne Sankari, FMC Technologies

Osaamista monella yrityksellä on, mutta

uskallus puuttuu.

YH

TEIS

TYÖ

KIINNOSTUITKO?Ota yhteyttä: Teemu Santanen, p. 044 710 3982 Anssi Pajala, p. 044 710 3527

– Norjan offshore-teollisuudessa on todella kiinnostavia mahdollisuuksia suomalaisille yrittäjille, sanovat Anssi Pajala ja Teemu Santanen. Heidät kuvattiin juttua varten SAMKin konetekniikan labratoriossa. Laite on iskusitkeyspenkki, jolla tehdään Charpy V -lujuustestejä.

AGORA 4/2013 | 13

NORJASTA HENKIREIKÄ OFFSHORE-ALAN PIENYRITTÄJILLE?

puhuttiin, mutta koneistus oli selvästi yk-kösasia, summaa Santanen.

SAMK voi kantaa osansa: etsiä, neuvoa, kouluttaa

Santanen ja Pajala näkevät SAMKin aloit-taman hankkeen tavoitteena, että löydetään Norjasta sellaisia tuotteita, joita alihankkijat täällä voisivat tehdä. Tuotteiden tulisi olla korkean jalostusasteen tuotteita, joiden fyy-siset mitat ovat sellaisia, että niitä kannattaa kuljettaa – mikä ei välttämättä tarkoita pien-tä. SAMKin rooli on ”kohtauttaja”.– Kaivetaan mahdolliset tuotteet esiin Nor-jasta, esitellään ne täällä. Selvitetään kipu-kohdat ja ongelmat, ja kohdataan ne yhdes-sä, selventää Santanen.– Haluttaisiin esitellä Norjassa suomalais-ta teollisuutta, avoimesti niin että mukana ovat kaikki, jotka haluavat. Kuitenkin mie-lellään niin, että esittäydytään klusterina, ei yritys kerrallaan, lisää Pajala.

SAMKin kaksikko näkee Norjan offshore-teollisuudessa todella kiinnostavia mahdol-lisuuksia suomalaisille yrittäjille. Heidän mielestään esimerkiksi yhteinen esiintymi-nen Norjassa olisi iso apu pienille ja keski-suurille yrityksille jo kustannusten jakami-sen vuoksi. Lisäksi SAMKissa on tekijöitä

ja sitä osaamista, jota monilta pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä vielä puuttuu. Mu-kaan otettaisiin myös opiskelijat.– Kannetaan osamme työkuormasta. Tämä on nimenomaan projekti, jossa autetaan luomaan kontakteja ja annetaan koulutus-ta. Kun ”päästetään irti”, yritysten väki osaa tämän itse, sanoo Pajala.

14 | AGORA 4/2013

– Aikaisemman pankkitaustani lisäksi olen toiminut työni ohella isännöitsijänä omassa taloyhtiössäni. Siksi mahdollisuus kouluttautua ja työllistyä isännöintialalle kiinnosti, kertoo porilainen Esa Uusikorpi.

Alanvaihtaja – pankkialalta isännöitsijäksi

Uusikorpi näkee valtakunnallisesti isännöin-tialan työnäkymät hyvinä. Hänen alanvaih-toaan puolsivat myös asiakaspalveluun liit-tyvät asiat, erilaisten ihmisten tapaaminen ja heidän asioittensa hoitaminen. Myös ai-emmin hankitun osaamisen hyödyntäminen isännöintityössä auttoi Uusikorven ratkaisua siirtyä uudelle alalle.

Heti opiskelussa kiinni kiinnostaviin töihin

Työssäoppimispaikassaan K.I.I.P. Oy:ssä Uu-sikorpi on päässyt täysipainoisesti mukaan isännöintialan kiinnostavimpiin ja haasta-vimpiin töihin. Sellaisia ovat hänen mieles-

tään olleet uusien projektien seuraaminen ja eteenpäin vieminen, esimerkiksi taloyhtiön siirtyminen öljylämmityksestä maalämpöön. Haastavimpina työtehtävinä hän mainitsee uuden isännöintikohteen haltuunoton ja asiakassuhteen muodostumisen.

Rekrykoulutus on työelämälähtöinen kou-lutusmuoto, jonka tavoitteena on saumaton työn ja opiskelun yhdistäminen. Työssäop-pimispäivät Uusikorpi tekee täysipainoi-sesti isännöitsijän töitä ja käy kaksi kertaa viikossa lähipäivissä SAMKissa. – Koulun penkille lähteminen on ollut yl-lättävän helppoa. Aluksi jännitti, miten sitä taipuu opiskelemaan. Mutta onneksi teoria-

tunneilla annetut tehtävät ovat olleet hyvin työhön yhdistettäviä, ja sitä kautta tuke-neet käytännön isännöitsijän työtä, kertoo 51-vuotias Uusikorpi.

Koulutuksen päätteeksi ammattitutkinto näytöin

Isännöintialan rekrykoulutuksen opiskeli-jat suorittavat koulutuksen päätteeksi Ope-tushallituksen hyväksymän Isännöintialan ammattitutkinnon, joka perustuu annettui-hin näyttöihin aidoissa työelämätilanteissa. Uusikorpi suoritti jo tutkintoon kuuluvan ensimmäisen osanäyttönsä tekemällä mark-kinointisuunnitelman K.I.I.P. Oy:lle.

REKRYKOULUTUS › yritykselle mahdollisuus kouluttaa juuri itselleen sopivaa työvoimaa

› opiskelijalle mahdollisuus lisätä omaa osaamista ja työllistyä

Koulutus räätälöidään yrityksen tarpeisiin ja

opiskelija saa pätevyyden tiettyyn ammattiin tai

työtehtävään. Koulutukseen sisältyy sekä teori-

aa että käytäntöä. Rekrykoulutuksen rahoitta-

vat työnantaja sekä työ- ja elinkeinohallinto yh-

dessä. Koulutuksen tavoitteena on opiskelijan

työllistyminen työssäoppimisyritykseensä.

› www.samk.fi/puitesopimukset

TEKSTI: Anu-Mari Elohaka | KUVA: Harri Joensuu

Esa Uusikorpi aloitti SAMKin toteuttamassa isännöintialan rek-rykoulutuksessa elokuussa 2013, tähtäimessään alanvaihto ja uu-det työkuviot. Aikaisemmin pankki- ja vakuutusalalla 15 vuotta työskennelleen Uusikorven rekrykoulutuksen työssäoppimispaik-ka on Kirjanpito- ja isännöintipalvelu K.I.I.P. Oy Porista.

KO

ULU

TUS

AGORA 4/2013 | 15

Opiskelijat ovat jo kauan voineet lukea opintoihinsa hyväksi aiem-pia opintojaan. Jos jotakin oppia on jo saatu, niiltä osin koulun-penkkiä ei ole tarvinnut enää ku-luttaa.

– Se ei ollut monimutkaista. Heti opiskelun alussa tehdään henkilökohtainen opinto-suunnitelma tutoropettajan kanssa. Ensin keskustellaan ja sitten tarkistetaan todis-tuksista, kertoo vanhustyötä SAMKissa opiskeleva Riitta Pöysti.

Hyväksilukuja opinnoista, harrastuksista tai töistä

Pöysti on lähihoitaja ja sairaanhoitaja (AMK), ja lisäksi hän on tehnyt pitkään töitä vanhojen ihmisen kanssa. Pöysti sai päihdetyöhön, muistisairauksiin ja lääke-hoitoihin liittyviä opintojakso-ja ja harjoitteluja korvattua Diakonia-ammattikorkea-koulussa suorittamastaan sairaanhoitaja (AMK) - tutkinnosta.– Jos tutkintoa ei oli-si ollut, monia näistä asioista olisi saanut hyväksiluettua pitkän työkokemuksen perus-teella.

Moni tuntee korkeakouluopintojen pe-rusteella tapahtuvan hyväksiluvun, mutta nykyisin myös työssä hankittua tai harras-tuksissa syntynyttä osaamista voi saada sisällytettyä opintoihin. Tämä tapahtuu osaamisen näytöin. Koulutuksen kielellä puhutaan aikaisemmin hankitun osaami-sen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Opiskelija arvioi osaamistaan suhteessa opintojakson tavoitteisiin ja omaan am-matilliseen kehittymiseensä – ja voi esittää opettajalleen opintojakson suorittamista näytöllä.

Erilaisia opintopolkuja aiemman osaamisen pohjalta

Joissakin koulutuksissa valmistuminen no-peutuu hyväksilukujen myötä, joissain tahti helpottuu. – Minulla opinnot etenevät samaan tahtiin kuin muillakin. Juuri nyt, kun muilla on

sellaisia opintoja, joita minulta on hy-väksiluettu, on kevyempää. Nyt tun-

tuu, että on ollut aikaa paneutua tehtäviin, ja olen voinut alkaa miettiä opinnäytetyötäkin, sa-noo Pöysti tyytyväisenä.

Opinnäytetyö on opinto, jota ei voi korvata aiemmal-

la osaamisella. Riitta Pöys-ti suunnittelee tekevänsä sen vanhojen ihmisten itselleen tärkeiksi kokemista muistois-

ta. Häntä kiinnostaa eletty elämä. Osan opinnäytettä tukevista opinnoista hän oli-si saanut hyväksiluettua. Hän kuitenkin piti osaamisen päivittämistä hyödyllisenä. – Kun kokee, että jokin asia on itselle tärkeä, niin sen menee kuuntelemaan vielä uudes-taan. Asiat muuttuvat, eikä kaikkea muista.

Noormarkussa Snällin tupa -palvelutalossa työskentelevä Riitta Pöysti sai opintojaan korvattua aiemmilla opinnoilla. Jos todistusta korkeakoulututkinnosta ei olisi ollut, hän olisi voinut hyödyntää myös töissä hankkimaansa osaa-mista osaamisen näytöin.

MIKÄ AHOT?= aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Opiskelijan jo olemassa oleva osaaminen pystytään hyödyntämään osana tutkintoa. Korkeakouluslangis-sa puhutaan tällöin ”AHOToinnista”. Osaamista voi syntyä opinnoissa, työkokemuksena tai vapaa-ajan toiminnassa.

› ei automaatti, vaan osaaminen arvioidaan aina suhteessa opintojakson tavoitteisiin

› olennaista on osaaminen, ei se, missä se on hankittu

AHOToinnilla voidaan saavuttaa opiskelijan näkökulmasta mielekäs koulutus, jossa keskitytään osaami-sen syventämiseen.

Ei turhaa istumistaTEKSTI & KUVA: Anne Sankari

OS

AA

MIN

EN

16 | AGORA 4/2013

Luovuus ei vaadi taiteellista persoonallisuutta

tai esiintymishalua. Kuka vaan on luova, jos

hänellä on uskallusta tehdä ja hän toteuttaa

itseään sellaisella alueella, josta hän pitää.

– Kaikkien pitäisi nykyään olla huippuja, mikä

on mahdotonta.

Riittävästi haastetta

Uusikylän oma ”guru” on flow-käsitteestä

tunnettu Mihaly Czikszentmihalyi. Flow-

tilassa kaikki tuntuu sujuvan kuin itses-

tään, kun keskittyy tekemiseensä täysillä.

– Flow on mahdollista kaikessa tekemises-

sä, mutta se iskee nimenomaan tehdessä, ei

odotellessa.

Myös Teresa Amabile on siteerattujen jou-

kossa:

– Amabile väittää, että työpaikoilla luovuus

tapetaan useammin kuin sitä tuetaan.

Tämä ei tarkoita, että johtajat olisivat luo-

vuuden vihollisia. Luovuus vain saatetaan

tappaa vahingossa esimerkiksi tuottavuu-

den, yhtenäisyyden ja kontrollin nimissä.

– Ihmisille pitäisi antaa kykyihinsä nähden

sopivia haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Tämä edellyttää, että johtajat tuntevat alai-

sensa todella hyvin. Se on vaivalloista. Sii-

näkö syy, miksi luovuus jää niin usein piiloon,

kysyy Uusikylä.

Ideat ottavat yhteen

Luovassa ympäristössä on tarpeeksi vapaut-

ta ja tarpeeksi vaikeita tehtäviä, joiden vuoksi

joutuu ponnistelemaan. Myös eri mieltä saa

olla. Luovuustutkijat erottavat kuitenkin luo-

van kapinallisen ja sabotöörin, terveen kriitti-

syyden ja jatkuvan ”päänaukomisen”.

– Luovuus elää ideoiden konflikteista, mutta

kuolee ihmisten välisiin konflikteihin. Haas-

teensa on siinä, miten tulosvastuu, kilpailu ja

luova vapaus sovitetaan yhteen.

– Aidot luovat prosessit vaativat aikaa, ide-

oiden kokeilua ja kypsyttelyä, joskus päiviä,

joskus vuosia. On myös hyväksyttävä se, että

kukaan ei voi taata luovan ponnistelun loppu-

tuloksen laatua – on siis voitava myös erehtyä

ja mennä pieleen.

Ihminen tarvitsee luovuuttaan.

– Jos työssä ei voi toteuttaa luovuutta, toi-

vottavasti työpäivän jälkeen on jokin paikka,

jossa niin voi tehdä.

Kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä luennoi 13.11. SAMKissa. Luento kuului osana muun muassa henkilöstöhallinnon koulutukseen.

TEKSTI & KUVA: Anne Sankari

Saako töissä olla luova?

– Riittää kun ihminen tekee sitä, mistä naut-tii. Työn tulisi tuottaa mielihyvää, ei ahdis-tusta eikä apatiaa, sanoo luovuustutkija Kari Uusikylä. Luovuus on väljästi määri-tellen uuden tuottamista. On luovia nero-ja, mutta Uusikylä nostaa esiin ihmisten arkista luovuutta.

Älä murehdi turhia.

Aseta päivälle tavoite.

Nauti siitä, mitä osaat.

Suunnittele ajankäyttösi niin,

että energia riittää tärkeään.

Varaa aikaa lepoon

ja ajatteluun.

KOKEILE

TÄYDENNYS- KOULUTUKSETSAMK panostaa työelämän osaamis- ja koulutustarpeiden kartoittamiseen ja tarjoaa tähän pohjautuen alueen ammattilaisten tarvitsemaa koulutusta:

› lyhyitä täsmäkoulutuksia, pitkiä ammatil-lista osaamista syventäviä opintoja

› työ- ja elinkeinohallinnon sekä työnantaji-en kanssa yhteishankintakoulutuksia: ke-hitetään osaamista, turvataan työvoiman saatavuutta sekä edistetään työnantajien toimintaedellytyksiä ja työpaikkojen säilymistä.

Lisätietoja: Myyntipäällikkö Pia Lamminen, p. 044 710 3128www.samk.fi/koulutuspalvelut

HU

IPP

UV

IER

AIL

U

AGORA 4/2013 | 17

Ennen oli rannikkokaupungeissa tavallista,

että nuoret miehet lähtivät merille, seilasivat

muutaman vuoden ja hakeutuivat maatöihin

kokemuksia rikkaampina. Vain osa koulut-

tautui vastuullisempiin tehtäviin merenkul-

ku- ja teknisissä opistoissa. Nykyisin kaikki

on toisin. Oma kauppalaivastommekin sei-

lailee enää melkeinpä vain vanhojen meri-

miesten jutuissa. Laivapalvelu on muuttu-

nut usein yksitoikkoiseksi, vaikkei haitari

oikeasti kannella ennenkään soinut.

Merenkulkuun kuuluu navigoinnin, teknii-

kan ja merimiestaidon lisäksi muun muassa

kansainvälistä liiketaloutta, juridiikkaa, ym-

päristöasioista, logistiikkaa ja riskienhallin-

taa. Merenkulku voidaan maailmalla mieltää

”merenkulkutieteenä”, jonka eri alojen ope-

tus on keskitetty merenkulkuyliopistoihin.

Elinikäinen oppiminen ei ole näissä meren-

kulkumaissa vain tyhjä iskulause, vaan tie

laivatyöstä maaorganisaatioihin on silotettu

monenlaisin kouluttautumismahdollisuuk-

sin. Ilman ”merenkulkutieteen” opintoja ei

maatyöpaikkoihin ole asiaa, mutta toisaalta

ammattimerimiehenä toimineella on paras

pohja alalle. Vaikka vain muutamissa me-

renkulkuyliopistoissa on mahdollista saada

tutkijakoulutusta ja suorittaa tohtorin tutkin-

to, on niistä kuitenkin lähes poikkeuksetta

suora mahdollisuus jatkaa opintoja jossain

toisessa korkeakoulussa. Suomi on tämä

”lähes”.

Itse olen elinikäisen oppimisen ajatusta

pyrkinyt pitämään ohjenuoranani. Maailma

muuttuu niin kovaa vauhtia, että tietoja on

päivitettävä koko ajan. Aloitin merimiesura-

ni ”vanhaan aikaan”, kesälomaseilurina

lukiossa. Arvostus ei noihin aikoihin ollut

korkealla. Kun alan koulutusta uudistettiin

ja puhuttiin oman korkeakoulun perusta-

misesta, päätin minäkin valita merenkulun

elämänurakseni ”kunniakkaamman” sota-

laivastouran sijaan. Ylioppilaille järjestettiin

oma ammattikoulukurssinsa Helsingin Me-

renkulkuoppilaitoksessa. Jo ennen kurssin

loppumista olin lähes toisella puolella maa-

palloa. Parilla laivalla maailmaa kierrettiin,

ja sitten olikin aika pyrkiä perämiesopintoi-

hin Kotkan Merenkulkuopistoon. Opintojen

jälkeen jatkui pallon kiertäminen Suomen

lipun alla, nyt perämiehenä. Kun maailman-

luokan merenkulun lama iski, praktiikan ke-

ruu alkoi vaikeutua.

Merenkulkualan Koulutuskeskuksen ruot-

sinkieliseltä merenkulkutalouden kurssil-

ta valmistuin, kun olin jo merikapteenin

kaksivuotisella opintolinjalla Turussa. Lai-

vatyöpaikkojen lukumäärä oli vähentynyt

jyrkästi, joten jatkoin opintoja. Suomessa

ei merenkulkualan korkeakoulutasoista tut-

kintoon johtavaa koulutusta ollut saatavilla.

Apurahojen turvin pääsin aloittamaan opin-

not Liverpoolissa, Britanniassa ”Master of

Science in Shipping and Maritime Studies”

-tutkintoa varten. Kun olin tehnyt opinnäy-

tetyöni talvimerenkulusta, ehdin vielä sei-

lata. Palattuani Suomeen tutkintotodistus

taskussa, nyt myös englanninkieli saatettu-

na hyvälle tasolle, työllistyin nopeasti. Olin

Finnlines-varustamon konttorissa turvalli-

suus- ja merivakuutustehtävissä parikym-

mentä vuotta. Elinikäisen oppimisen aja-

tusta pääsin jatkamaan työssä oppimisen

ohella kursseilla ja seminaareissa.

Kun varustamo siirtyi ulkomaalaisomistuk-

seen ja työurani siellä päättyi, opinnot Sata-

kunnan ammattikorkeakoulun merenkulun

hallinnon koulutusohjelmassa alkoivat juuri

sopivasti. Koska uusi työpaikkani vakuutus-

meklarina vei paljon aikaa, päätin valmistua

mahdollisimman nopeasti. Tehtyäni Suo-

men merenkulun tukilainsäädäntöä koske-

van opinnäytetyöni minulla oli 19.10.2012

ilo juhlia uutta titteliä Merikapteeni (ylempi

AMK).

Tutkimustyö oli erittäin mielenkiintoista.

Päätin syventää osaamistani tutkijakoulu-

tuksella. Minut hyväksyttiinkin aloittamaan

”PhD in Maritime Affairs” -tutkintoon joh-

tavat opinnot World Maritime Universitys-

sä Malmössa. Mikäli saan apurahoituksen

kuntoon, aloitan neljän vuoden urakkani

Suomesta käsin työn ohessa. Olen optimis-

tinen.

Suomen merenkulun puolesta toivon to-

tisesti, että päteviä tutkijoita on jatkossa

saatavilla. Kotimaiseen tutkijakoulutukseen

pääseminen suoraan ilman siltaopintoja

ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon jäl-

keen on tavoite, jonka puolesta ainakin minä

liputan. Niin – ja elinikäisen oppimisen.

”MY WAY” – MERENKULKU TARVITSEE TUTKIJOITA

ALUMNIKOLUMNI

Tatu KorhonenMerikapteeni (ylempi AMK)

EI HAITARI KANNELLA ENNENKÄÄN SOINUT

ALU

MN

IKO

LUM

NI

18 | AGORA 4/2013

TÄR

PIT

Kutsu: vesialan osaajat, ideat ja rahoittajat

SAMKin Vesi-Instituutti WANDER, Meri-nova Oy ja Insinööritoimisto Acqua Plastica järjestävät ”Vauhtia veteen” -kontaktitapah-tuman Tampereella Museokeskus Vapriikissa 8.4.2014.

Eri tahojen tutkijat ja muut vesiosaajat, keksi-jät, riskisijoittajat, bisnesenkelit ja yrityskum-mit, tervetuloa! Tapahtumaan odotetaan osal-listujia Suomen lisäksi Venäjältä ja Baltiasta.

> Näyttelytilavaraukset: Merja Ahonen, erja.ahonen@samk.fi, p. 044 710 3061

Poimi opintokoriisi kevään 2014 henkilöstökoulutuksista

Tammi-maaliskuu › Lasten ja nuorten mielenterveystyö 5 op

Helmi-huhtikuu › Taidelähtöiset menetelmät

asiakastyössä, osa I

Huhtikuu › 11.4.2014: Iäkkäiden ravitsemus

-seminaari › 25.4.2014: Perjantain Huiput -seminaari:

Yrittäjän ja yrityksen tilinpäätös- ja verosuunnittelu

Toukokuu › Arvonlisäverotus – teoriaa ja harjoituksia

toukokuussa kolmena iltana

> Lisätietoja täydennyskoulutuksista: samk.fi /koulutuspalvelut/ajankohtaista

AGORA IN ENGLISH IS ONLINE

www.samk.fi /agora/english

Sähköauton uusi ilmeSAMKin insinööriopiskelijoiden tekemä sähköauto sai hakumarkkinoin-

tiin pirteät teippaukset. Teippaukset ovat SAMKin viestinnän opiskeli-

joiden Henni Sulosen ja Mimmi Virtasen suunnittelemat.

AGORA IN ENGLISH IS ONLINE

www.samk.fi /agora/english

Green Care -seminaari

Hyvinvointia luonnosta ja maaseudulta? Tule kuuntelemaan Green Care -asian-tuntijoita ja verkostoitumaan Green Care -yrittäjien kanssa Porissa Tiedepuisto 3:ssa järjestettävään iltapäivä-seminaariin 4.2.2014 kello 12.30–16.

Lisätietoja: Jaana Ruoho, p. 044 710 3825

www.satamatkaamaalle.fi

SAMK LUKUINA

50 kansallisuutta talossa joko tutkinto-opiskelijana,

vaihto-opiskelijana tai henkilökuntana – Albani-

asta Jemeniin (Yemen).

161 ulkomaista kumppanikorkeakoulua, joiden

kanssa tehdään yhteistyötä muun muassa

opiskelija- ja henkilökuntavaihdoissa; kumppanit ovat 35

maasta.

10 kieltä, suomi ja ruotsi mukaan lukien,

voi opiskella SAMKissa.

HAKU AMK-tutkintoon johtaviin englanninkielisiin koulutuksiin on 7.1.–11.2.2014.

Rauma: International Business, Bachelor of Business Administration

Pori: Physiotherapy, Bachelor of Health Care

AGORA 4/2013 | 19

Kuva: Tomi Glad

PALKITTU WHEELERI MOTIVOI LIIKKUMAANWheeleri, SAMKin ja Siru Innovations Oy:n yhteistyössä toteuttama liikuntaan kannusta-va laite, palkittiin ideakilpailussa Apuväline-messuilla 7.11.2013.

Wheeleri on helppokäyttöinen matkamittari

pyörätuolin tai rollaattorin käyttäjälle. Se mit-

taa matkaa, nopeutta ja aikaa, ja sopii esi-

merkiksi motivoimaan pyörätuolia käyttäviä

aktiiviliikkujia ja rollaattoria käyttäviä senio-

reita sekä apuvälineeksi ja mittariksi kuntou-

tujille ja kuntoutuksen ammattilaisille.

> Lisätiedot: Kati Karinharju,

kati.karinharju@samk.fi

Tapani Saraste on syntynyt 1985 Oulus-

sa ja opiskelee tällä hetkellä kuvataiteilijaksi

SAMKissa, erikoistuen maalaustaiteeseen.

Isona hänestä tulee taikuri.

Tapanin työskentelyssä ovat vahvasti läsnä

poikkitaiteellisuus ja -tieteellisyys. Hän pyr-

kii toimimaan visuaalisen alan asiantuntijana

jatkuvasti muutoksessa olevassa taiteen ja

viestinnän kentässä. Luovalla alalla kokemuk-

sen luonnollisuus ja etääntynyt tutkiva lähes-

tyminen kulkevat käsi kädessä. Joskus hän

räiskii maalia yhteistyössä vaikkapa musiik-

kiterapeutin kanssa, joskus hän linnoittautuu

työhuoneelle kirjoittamaan ja lukemaan alan

uusia julkaisuja.

Vahvoja teemoja Tapanin ilmaisussa ovat kom-

munikaatio, transformaatio ja yksilön rooli ny-

kyisessä kansainvälistyneessä kulttuurissa ja

ympäristön asettamissa haasteissa.

> tapanisaraste@hotmail.com

p. 040 846 3541

Tapani Saraste: Hahmo. Öljyvärit mdf-levylle, 2013.

KUUKAUDEN KUVA: HAHMO

Tiesitkö, että Satakunnassa opiskelee

yli 10 000 korkeakouluopiskelijaa, joiden

osaaminen ja tuore näkökulma ovat käytet-

tävissäsi. Tämän kaiken löydät Apparaatin

kautta.

Ota yhteyttä!

Yrittäjyyspäällikkö Teppo Lundell,

p. 044 710 3531

Apparaatin tilat ja verkkoyhteydet myös

käytettävissäsi: › Porissa, Liisankatu 8 › Raumalla, Satamakatu 26 › Huittisissa, Risto Rytin katu 70

www.apparaatti.fi

YRITTÄJÄ!

Satakunnan ammattikorkeakoulusamk.fi

LIIKETALOUSAsiantuntijapalvelujen käytännön myyntityö ja asiakaspalvelu 5 opJulkishallinnon kustannuslaskenta ja budjetointi 5 op Julkishallinnon organisaatiot ja palvelut 5 op Kaupan ja palvelujen markkinointi 10 opKirjanpito ja tilinpäätös 5 opMarkkinointioikeus 3 opOrganisaation riskienhallinta 5 opViestintä henkilöstötoiminnoissa 10 opYhteisöviestintä 10 op Yrityksen riskienhallinta 5 opYritysverotus 5 op

Opiskelu avoimessa AMKissa maksaa 10 euroa / opintopiste.

Lisätietoja www.samk.fi/avoinamk

Tiedustelut: opiskelijapalvelusihteeri Eija Roiha, p. 044 710 3107, avoinamk@samk.fi

FYSIOTERAPIAFysioterapia kivun hoidossa ja paranemisprosessin eri vaiheissa 5 opGeriatrinen fysioterapia 5 opIhmisen fysiologia 5 op

JOHTAMINENHenkilöstöjohtamisen käytännöt 5 op Johdon laskentatoimi 5 op

KIELETEnglannin perusteet 1 ja 2, 2 + 2 opEspanjan perusteet 2, 5 opKiinan kielen perusteet 2, 5 opRanskan perusteet 2, 5 opRuotsin perusteet 2, 5 opSaksan perusteet 1 ja 2, 5 opThai-kielen perusteet 1, 5 opVenäjän kielen perusteet 1 ja 2, 5 op

Kieliopintoja myös kieltä jo hallitseville!

AVOIN AMKTammikuusta 2014 alkaen | Pori, Huittinen ja Rauma