7. antti hytti. kunta työyhteisönä – päihdeohjelmasta konkretiaan
TRANSCRIPT
Kunta työyhteisönä –
päihdeohjelmasta konkretiaan Kuntatyöpaikan päihdeohjelmat ja
työyhteisön kehittäminen Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä
päihdetyö EHYT ry
HUUGO-ohjelma
• Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toimintaa työelämän päihdehaittojen ehkäisemiseksi
• Pääkumppanina Työturvallisuuskeskus
• Käynnistynyt v. 2005
• Tavoitteena työyhteisöjen valmiuksien lisääminen päihdehaittojen ehkäisyyn ja hallintaan
• Koulutusta ja tukea työpaikkojen vastuuhenkilöille
• Viestintää työpaikoille
• ”Työkalupakki” www.taitolaji.fi
Tästä esityksestä
• Aineistona 20 vapaasti verkosta löytyvää kunnallista päihdeohjelmaa, edustaen eri kokoisia kuntia, sekä 2 kuntayhtymän päihdeohjelmaa
• Verrattu mm. Kuntatyönantajien ja työmarkkinakeskusjärjestöjen suosituksiin sekä HUUGO-ohjelman, Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen koulutussisältöihin (ja omaan kokemukseen)
• Esitetään aineistoon nojaten havaintoja, hyviä käytäntöjä (HK) ja suosituksia
Mikä on päihdeohjelma?
• Asiakirja, jossa kuvataan työpaikalla tehtävän
päihdetyön a) tavoitteet, b) sisällöt, c) toimenpiteet,
d) vastuunjako
• Käsittää sekä ennaltaehkäisyn että korjaavat
toimenpiteet – on enemmän kuin hoitoonohjausmalli
• Toimintaa ohjaava apuväline ja johtamisen työkalu
• Voi olla osa työsuojelun toimintaohjelmaa tai
työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa
• Perustuu työterveyshuoltolakiin ja lakiin
yksityisyyden suojasta työelämässä
Suositus pohjana
• Suositus päihdeasioiden käsittelemisestä
kunnallishallinnossa (työmarkkinajärjestöt 1997)
• Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus sekä laaja
vastuunjako
• Riskien ymmärtäminen
• Jako yleisiin, riskiryhmään kohdistuviin ja korjaaviin
toimiin
• Painopiste hoitoonohjauksessa ja sanktioinnissa
• Tavoitteet ja määritelmät
• Ennaltaehkäisy
• Interventiot eri muodoissaan, hoitoonohjaus ja
sanktiot
• Testauskäytännöt
Päihdeohjelman tyypilliset
asiakokonaisuudet
Tavoitteista ja määritelmistä
• Päihdeohjelmat ja päihdetyön ohjelmat
– ”Tarkoituksena ei ole mikään raittiustyö” (Kajaani)
• Läpileikkaavuuden periaate laajalti huomioitu
– ”Työyksiköiden tulee käsitellä päihdeasioita
osana työhön perehdyttämistä ja työnopastusta,
henkilöstön kouluttamista … työn ja työyhteisön
kehittämistä … sekä osana työsuojelua ja
työterveyshuollon palveluja” (Pyhäjärvi)
• Työyhteisölle koituvien riskien painottaminen ja
niiden havainnollistaminen
Tavoitteista ja määritelmistä
• HK: Eri toimijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien
listaaminen (peräisin suosituksesta)
• HK: Alihankkijoiden ja vuokratyöntekijöiden
mainitseminen (Forssa)
• HK: Peruskäsitteiden (palvelussuhde, tukihenkilö,
hoitosopimus jne.) määrittely (Oulunkaaren
kuntayhtymä)
Ennaltaehkäisystä
• Laajuudeltaan kaikkein vaihtelevin osa (ei mitään vs.
useita sivuja)
• Työntekijän oman vastuun painottaminen
• Useissa todettu yleisen työhyvinvoinnin merkitys
• Konkretian puutetta: rakentavan ilmapiirin luominen,
riskiryhmien omatoimisen hallinnan tukeminen
• HK: Päihdeohjelmasta tiedottaminen konkretisoitu:
missä esillä, keille koulutetaan, osa perehdytystä
Ennaltaehkäisystä
• HK: Päihteistä puhuminen kehityskeskusteluissa
• HK: Ennaltaehkäisy kuvattu pelkästään eri
toimijoiden vastuutehtävinä (Sipoo, Forssa)
• HK: Liitteenä lista hoito- ja kuntoutuspaikoista
• HK: Vastuullisen alkoholitarjoilun ohje osana
ohjelmaa, myös ylimmälle johdolle velvoitettu
tehtäviä (Forssa)
Interventioista, hoitoonohjauksesta
ja sanktioista • Prosessikaaviot havainnollistamisen apuvälineenä
• Erilaisia lähestymistapoja varhaisvaiheen
puuttumisessa
• Ääritapauksena siirtyminen suoraan hoitoonohjaus-
ja testauskäytäntöjen kuvaamiseen
• Usein prosessilogiikassa lähtökohtana pelkästään
päihtymystilanne työpaikalla
– ”Päihdehaitta voi näkyä … työtehon laskuna …
Kun esimies havaitsee päihdehaitan … kyseinen
henkilö tulee poistaa työpaikalta.”
Interventioista, hoitoonohjauksesta
ja sanktioista
• Kaavamaisuus menettelyssä vs.
tapauskohtaisuuden painottaminen
• Usein mukana vinkkilistoja puheeksiottajalle sekä
käytännön asioista että keskusteluun
asennoitumisesta
• Monissa kuitenkin huomioidaan myös
varhaisvaiheen päihdehaitat ja niihin puuttuminen
erikseen
Interventioista, hoitoonohjauksesta
ja sanktioista
• ”päihteiden käyttö voi siis vaikuttaa työstä
selviytymiseen jo ennen kuin varsinainen
päihdeongelma on muodostunut” (Siilinjärvi)
• ”tavoitteena on ongelmakäyttöön luisumisen
pysäyttäminen … tarkoituksena on tukea henkilöä
muutoksen toteuttamisessa…” (Loimaa)
Interventioista, hoitoonohjauksesta
ja sanktioista
• Eroja mm. ”historian nollaamisen” aikamäärissä,
hoitopoissaolojen palkallisuudessa ja siinä,
tarkoittaako hoitoonohjaus työsuhteen
päättämisestä pidättäytymistä
• Palkaton työloma ratkaisuna?
• Työhön paluun tukemisesta kirjauksia vain harvoin
Interventioista, hoitoonohjauksesta
ja sanktioista
• HK: Työtoverien tehtävät kuvattu erillisenä
laatikkona
• HK: Yhdistäminen varhaisen tuen malliin (Loimaa),
aktiivisen työkyvynseurannan malliin (Heinävesi)
tms., myös ymmärrys yhteyksistä kiusaamiseen ja
häirintään (Valtimo)
• HK: Useita selkeitä toimintamalleja eri tilanteiden
varalle: työntekijä huolissaan omasta käytöstään /
työntekijä huolissaan kaveristaan / alaiset
huolissaan esimiehestä jne. (Forssa)
Testauskäytännöistä
• Huumetestit laajalti käytössä, mutta joillakin rajattu
pois rekrytointitilanteesta
• Puhalluttamisesta hyvin vähän kirjauksia, esim.
alkometrin huollosta ei aineistossa yhtään mainintaa
• Yksi kirjaus siitä, että alkoholitestit tehdään vain
työterveyshuollossa
Testauskäytännöistä
• Huumetestikirjaukset nousevat usein hyvin
hallitsevaan ja/tai poikkeavaan asemaan
asiakirjassa
– ”huumausainetestiä koskevan todistuksen
toimittamisesta työnantajalle virkaan nimittämisen
edellytyksenä säädetään valtion virkamieslain
(750/1994) 8 b §:ssä ja virkasuhteeseen
otettaessa kunnallisesta viranhaltijasta annetun
lain (304/2003) 7 §:ssä”
• Ratkaisuna siirtäminen erilliseen liitteeseen (Rauma)
Muita huomioita
• Ylimmän johdon esipuheet puuttuvat kautta linjan
• Osa kunnista nimeää erilliset päihdeyhdyshenkilöt,
osa ei
• Alkoholin ja huumeiden lisäksi muita päihteitä tai
riippuvuuksia ei juurikaan käsitellä
• HK: Tarvittava lomakkeisto liitteenä lähes kaikissa,
joskus myös tekstiviittauksin varustettuna (Vihanti)
Yleisiä suosituksia • Jos käyttöön otetaan nollatoleranssi, tulisi avata
mitä sillä tarkoitetaan
• Käsitteiden selkeyttäminen helpottaa ohjelman
merkityksen sisäistämistä: päihtyneen poistaminen
työpaikalta ei pitäisi olla varhaispuuttumista, eikä
hoitoonohjauksen rankaisemista
• Kuntatyöpaikoilla ohjelman jalkauttaminen vaatii
erityistä huomiota
– ”Työyhteisöt voivat myös sopia yksikkökohtaisia
menettelytapoja päihdeasioiden käsittelemiseksi”
(Peruspalvelukuntayhtymä Selänne)
Yleisiä suosituksia
• Harkittava, kenen käyttöön ohjelma laaditaan
– ”Työntekijää koskevien tietojen käsittelyn on
täytettävä huumausainetestin tekemisestä
esitetyn asetuksen mukainen
tarpeellisuusvaatimus osana tilanteen
kokonaisharkintaa.”
vai
– ”Esimiehen vastuulla on estää päihtyneenä /
krapulaisena työskentely.”
Yleisiä suosituksia
• Seurantaan kiinnitettävä huomiota
• Työterveyshuollon rooli olisi mahdollista kuvata
ohjelmissa konkreettisemmin – esim. mini-
intervention käyttö
• Kunnallisen päihdehuollon asiantuntemuksen
laajempi hyödyntäminen voisi auttaa mm.
hoitoonohjauksen ja työhönpaluun tuen
mallittamisessa