604|06 freedom 0 frihet 0 svivos rnter i - pykala.fi · 2016. 11. 10. · tuo kilroy...

FreedomFrihetFreiheitLibertéLibertadLiberdadeLibertàMentességVapaus

iinte

rnt

er vi

vos

vivo

s®

04|

0604

|06

Tutkielmapalkinto

Mergers & Acquisitions, Finance & Capital Markets, Dispute Resolution, Corporate & Commercial

Lisätietoja Dittmar & Indrenius tutkielmapalkinnosta antaa HR Manager Mirka Palm ([email protected]). Lisätietoja Dittmar & Indreniuksesta: www.dittmar.fi

Dittmar & Indrenius jakaa vuosittain 4 000 euron suuruisen toimiston nimeä kantavan tutkielmapalkinnon yhdelle tai kahdelle Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijalle.

Palkinto on jaettu vuodesta 1998 lukien ja jaetaan nyt yhdeksännen kerran. Palkittavat tutkielmat valitaan seuraavilta oikeudenaloilta: osakeyhtiö-, arvopaperi-, kilpailu- tai välimiesmenettelyoikeus.

Palkittavat työt valitsee tiedekuntaneuvosto.

Tutkielmapalkinnon ovat saaneet mm.

2005 | Jarno Sukanen“Telemarkkinoiden kilpailuoikeudellinen erityissääntely

2000-luvulla: markkina-analyysi ja yritysten hinnoittelu-

velvoitteet tukkumarkkinoilla”

2004 | Olli Norros“Välimiehen ja sovittelijan vahingonkorvausvastuu”

2003 | Juha Vesala”The Legal Protection against the Preparatory Activities of

Circumventing Technological Measures in the Copyright

Laws of the United States of America and the European

Community”

2002 | Henrikki Harsu”Kotimaisen liiketoiminnan arvopaperistaminen”

Pääkirjoitusinterintervivos

vivos®04|0604|06

Vapausteemalle osuvasti kävin itse 9. lokakuuta käyttämässä kansalaisvapauksiani. Kyseessä oli tietysti valtakunnallinen

opintorahamielenosoitus, jonka tavoitteena oli 15 prosentin ta-sokorotus opintorahan määrään. Tätä kirjoitettaessa nähtäväksi jää, mitä eduskunta asiasta päättää, mutta korotus olisi vähin-täänkin aiheellinen 14 vuoden jälkeen.

Suomessa on perinteisesti pyritty turvaamaan tasa-arvon ideaa-lia, mutta toteutuuko tämä ideaali opiskelijoiden keskuudessa, jos toimeentulo opintorahalla vaarannetaan? Opiskelijat joutuvat tällaisessa tilanteessa vääjäämättä eriarvoiseen asemaan riippu-en siitä, minkälaisesta perhetaustasta he tulevat. Monelle oike-ustieteen opiskelijalle opintorahan korotus ei liene olennaisim-pia kysymyksiä, varsinkin kun laskee kirjastolla vastaantulevat Burberry-huivit. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä onnekkaita. Tämän ei kuitenkaan pitäisi antaa asettaa heitä koulutuksellisesti eri asemaan, sillä kuinka paljon potentiaalista lahjakkuutta tällä tavalla menetämmekään! Ja entä onko moraalisesti oikein tarjota tällaisille huono-osaisimmille opiskelijoille ratkaisuksi elämistä velaksi?

Panostusta opintorahaan tulisi myös pitää sijoituksena tulevai-suuden suomalaiseen henkiseen pääomaan. Pidän tätä erityisen tärkeänä, koska tietoyhteiskunnassa henkinen pääoma on suurin taloutta pyörittävä voima. Maassamme toimivat yritykset ovat suurelta osalta luonteeltaan tietointensiivisiä ja tulevaisuudessa tämä tulee entisestään korostumaan. Opiskelijoiden laiminlyön-ti tarkoittaa yhteiskunnalle laukausta omaan jalkaan. Voidaanko Suomen kansainvälistä kilpailukykyä pitää enää yllä, jos emme panosta opiskeluun ja opiskelijoihin?

Vaatimukset opiskelijoiden valmistumisajan lyhentämisestä kuulostavat sangen kummallisilta kun ajatellaan, että varsinai-set välineet nopeamman valmistumisen toteuttamiseksi ovat jääneet puuttumaan. Millä perustellaan se akateemisen vapau-den rajoittaminen, jolla valmistumisnopeus määritellään, kun se käytännössä saattaa syöstä varattomimmat opiskelijat ahdinkoon työnteon opiskelun ohessa käydessä mahdottomaksi. Joka vuo-si infl aatio syö opintorahan todellisesta määrästä tuntuvan osan. Lisäksi täytyy todeta myös se ehkä oikislaisia hämmästyttävä seikka, että joillakin aloilla keskimääräiset valmistumisajat ovat jo nyt lähellä seitsemää vuotta. Miltä näyttää tällaisen opiskelijan tulevaisuus?

Samu LassilaPäätoimittaja

”Opiskelijoiden laiminlyönti

tarkoittaa yhteiskunnalle

laukausta omaan

jalkaan.

Seitsemästoista vuosikerta 4|2006http://www.pykala.fi /[email protected]

PAINOCosmoprint Oy

Julkaisija:Pykälä ry

PÄÄTOIMITTAJASamu [email protected] + 358 40 576 4311

TOIMITTAJATAntti [email protected] +358 40 772 6767Mikko [email protected] +358 44 040 6417Mikko Pitkä[email protected] +358 40 745 9791Marjo [email protected] +358 50 539 5112

ULKOMAANKIRJEENVAIHTAJAJukka [email protected] +358 50 366 3749

KIRJOITTAJATSaara Jämes | Ensio @ KuupuistoSeppo Kymäläinen | Eero KärkiTapio Meltti | Emmi NissiOlli Oksman | Eliisa ReenpääRisto Sandvik | Veli-Pekka Viljanen

KANNEN JA SISÄLLYKSEN KUVAT Saara Jämes

ULKOASU & TAITTOVille [email protected] + 358 50 584 2158

[email protected]

Ilmoitushinnat, ilmoitusmarkki-noinnin- ja julkaisijan yhteystiedot viimeisellä sivulla

inter vivos

04|06 Sisältö

Alussa meitä oli 24, eikä kaikilla edes ollut ääni-oikeutta. Tänä päivänä meitä on 1828 ja kaikki

saavat äänestää, asettua ehdolle sekä osallistua. Sijoittajan näkökulmasta asiaa katsova saattaisi todeta, että huima kasvu on nyt loppu, kaunis taru päättynyt ja kurssinousu edes-sä, koska lähes kaikki tiedekuntam-me opiskelijat ovat Pykälän jäseniä ja jäsen- ja opiskelijamäärät tulevat tästä tuskin enää nousemaan. Yhdis-tystoiminta on kuitenkin tunnetusti arvopaperimarkkinoista poikkeavaa toimintaa, vaikka meno onkin välillä hieman samanlaista kuin amerikka-laisessa pörssisalissa. Yhdistystoiminnan ja erityisesti opiskelijayhdistystoiminnan kasvua ja sen tuottamia tuotteita ei nimittäin mitata jäsenmäärillä, niiden kasvul-la, tai taseen loppusummalla. Kasvu

ja yhteiskunnalle tuotetut loppu-tuotteet sekä niiden laatu mitataan sillä, kuinka tyytyväisiä jäsenet ovat ja kuinka hyvin yhdistys vastaa sitä, mitä he yhdistykseltä haluavat. Demokraattisten länsimaiden pe-rustuslait kertovat, että päätöksiä pääsevät tekemään ne, jotka ensim-mäiseksi kehtaavat mennä torille huutelemaan ja tarjoamaan kahvia. Suomessa on kuitenkin perustuslain lisäksi säädetty myös yhdistyslaki, joka sääntelee yhdistysten päätök-sentekijöiden valintaa. Menettely on valtiotason päätöksentekijöiden valintaa huomattavasti tiukempi. Huutelun ja kahvintarjoilun sijasta yhdistyksissä on asetuttava ehdol-le yhdistyksen tai valtuuskunnan kokouksessa, kerrottava hieman tarkoitusperistään ja tämän jälkeen odoteltava kokouksen vaalin tulosta. Menettelyn ansiosta yhdistysten jä-

senet pääsevät kuitenkin itse valitse-maan päätöksentekijänsä ja he ovat-kin lukuisten tutkimusten mukaan huomattavasti tyytyväisempiä yh-distyksen jäsenen, kuin demokraat-tisen valtion kansalaisen roolissaan.

Eturintamaan äänestämään, eh-dolle ja toimimaan!Pykälässä järjestetään vuosittain muutamia vaalikokouksia sekä teh-dään lukuisia muita henkilövalinto-ja. Luonnollisesti nämä tapahtumat herättävät huomattavia intohimo-ja sekä suurta kiinnostusta. Aivan 1970-luvun tunnelmiin ei kuiten-kaan ole viime vuosina päästy. Täl-löin kaikki yhdistyksen syyskoko-ukseen tulijat eivät nimittäin mahtu-neet sisään edes Porthanian suurim-paan luentosaliin. Pykälässä moni miettii syksyllä vaaleihin ehdolle asettumista. Mar-

Bonus Pater FamiliAS

Eero Kärki

Hallituksen puheenjohtaja 2006

6 | inter vivos 04|06

”raskuussa järjestetään hallitusvaali, jossa yhdistyksen jäsenistö valitsee itselleen hallituksen sekä valiokun-tavaali, jossa jäsenet valitsevat kolme valiokuntaa hoitamaan seuraavan vuoden tehtäviä. Lisäksi syksyllä ja lopputalvesta on avoinna useita teh-täviä, joihin tekijät valitaan hake-musten perusteella. Moni myös jättää asian miettimi-sen asteelle. Syitä tähän on monia. Osalla asiaan vaikuttavat elämänti-lanne sekä muut suunnitelmat, osalla halu toimia muissa tehtävissä, mutta monella myös ajatus vaalitilanteen ahdistavuudesta sekä tappion mah-dollisuudesta. Myös minulta on moni tullut kuluvan syksyn aikana kysymään kannattaako vaaliin lähteä, jos vas-tassa on esimerkiksi kaveri tai on epävarma omista mahdollisuuksis-taan. Vastaukseni kaikille on ollut, että toivoisin jokaisen, joka hallitus-, valiokunta- tai muuta tehtävää on tosissaan miettinyt, lähtevän hake-maan itselleen mieluista tehtävää. On nimittäin selvää, että Pykä-lä tarvitsee kaikkia kiinnostuneita mukaan toimintaan. Heitä tarvitaan ehdokkaiksi uusiin tehtäviin, vai-kuttajiksi äänestämään toimihenki-löistä sekä toimimaan aktiivisesti. Tappion mahdollisuutta ei kannata miettiä jos on asiastaan varma; vaik-ka valinta ei ensimmäisellä kerralla osuisikaan omalle kohdalle, ei asia ole opiskelijayhdistyksessä kuole-manvakava. Seuraava mahdollisuus odottaa jo nurkan takana. Kehotan-kin siis kaikkia kiinnostuneita osal-listumaan vaaleihin sekä ehdokkaina että äänestäjinä! Vain niin voimme varmistaa että yhdistyksemme kas-vukäyrä on nousujohteinen ja toi-mijat korkeatasoisempia kuin demo-kraattisissa torihuuteluvaltioissa.

Tervetuloa phuksi!Syyskuussa tasan 200 uutta opiske-lijaa liittyi Pykälään. 15 euron liit-tymismaksulla jäsenyys on voimassa 10 vuotta liittymisestä. Vuotuista

jäsenmaksua ei ole. Moni uusista jä-senistä on myös osallistunut Pykälän valmennuskurssille. Rationaalinen toimija (eli uusi opiskelija) aloittaa näiden rahojen takaisinkeräämisen tietysti heti. Helpointa ja nopeinta homma on kun hyödyntää mahdollisimman monia palveluita samanaikaisesti. Suositeltava vaihtoehto ensialkuun on esimerkiksi Pykälän tarjoamien

perushyödykkeiden käyttö. Tällaisia ovat Sörnäisissä tarjolla olevat vesi, lämpö, ilma ja sähkö. Vapaa hyödyn-tämismahdollisuus näihin aukeaa toimistolta saatavalla elektronisella avaimella (pantti 10 euroa). Mikäli panttia ei jaksa maksaa, voi päiväsai-kaan käytellä nettiä ilmaiseksi vaik-ka rappukäytävässä Pykälän wlan-verkon kautta tai tulla käymään avoimissa tilaisuuksissa. Kehittyneempi toimija ei kuiten-kaan tyydy näihin. Hän käyttää ak-tiivisesti Pykälän kirjastoa, perustaa kerhoja, jotka voivat tietysti anoa rahaa käyttöönsä, matkustaa ympäri Pohjoismaita Pykälän 80 prosentin matkakulukorvauksen turvin sekä käy nauttimassa ilmaista ruokaa ja juomaa kaikissa mahdollisissa tapah-tumissa, joissa on tarjoilua. Järjestelmällinen palvelujen hyö-dyntäminen tuottaneekin alkuin-vestoinnit moninkertaisesti takaisin. Alkusyksystä päätellen innostus ja rationaalisuus tältä osin ovatkin ol-leet jälleen vertaansa vailla. Tervetu-loa mukaan!

Sisustuskilpailun tuloksetTällä palstalla sekä lukija-aktiivi-suuden mittarina että ideariihenä toiminut Sörnäisten tilojen sisustus-kilpailu on päättynyt. Ehdotuksia

tuli yhteensä kolmelta eri henkilöltä, joka kertoo, että lukijoita on siis ai-nakin kolme. Lisäksi eräs seniorijä-sen kommentoi kilpailua kuitenkaan osallistumatta siihen. Heidi Vänskä osallistui kilpai-luun ehdottomalla jalkapallopöydän hankkimista kerhotiloihin. Kilpailun pitkähköstä aikajänteestä johtuen hankinta ehdittiin kuitenkin toteut-taa ennen tulosten julkistamista, jo-ten ehdotuksen osallistuminen kil-pailuun jouduttiin hylkäämään. Tatu Oikarinen puolestaan osallis-tui kilpailuun nimimerkillä ”Hämä-häkki Mies”. Sisustusideoinaan hän esitteli vanhojen elokuvajulisteiden hankkimista seinille, loisteputkien vaihtamista pehmeämmän sävyisiksi sekä ison salin kattoikkunoiden va-laisemista. Lisäksi Oikarinen ehdotti baaritiskin vaihtamista massiivipui-seen tiskiin, jonka alaosassa olisi messinkinen putki, jolle olisi mah-dollista laskea jalkateränsä. Tieteenharjoittaja Mikko Laitisen kontribuutio kilpailuun oli ehdotus Pykälän kattorakenteiden varusta-misesta samanlaisilla massiivisilla tukkirakenteille kuin ravintola Bee-fy Queenissa Pienellä Roobertinka-dulla. Koska Vänskän ehdotus hylättiin ja Laitisen ehdotuksen toteuttamis-kelpoisuutta epäiltiin, päätyi kilpai-lun salainen tuomaristo valitsemaan voittajaksi Tatu Oikarisen ehdotuk-sen. Palkinnoksi voittaja saa Pykälä-alushousut. Ratkaisussaan tuomaris-to kehotti Oikarista myös aloittamaan välittömästi varainkeruukampanjan massiivipuisen baaritiskin rahoitta-miseksi.

Hauskoja lumisotakelejä!

Eero Kärkihallituksen puheenjohtajaPykälä ry

Rationaalinen toimija, eli uusi opiskelija, aloittaa Pykälän jäsenmaksura-

hojen takaisinkeräämisen tietysti heti.

vapaus. | 7

Seppo Kymäläinen

HYY-yhtymän hallituksen jäsen

Opiskelijan markkinat- KUULUMISIA HYY YHTYMÄSTÄ

Helsingin yliopiston ylioppilas-kunnan – meidän ylioppilas-

kuntamme – vuosittainen toiminta-budjetti on noin 3,3 miljoonaa euroa. Tämä on summa, jonka HYY vuo-sittain käyttää opiskelijoiden valta-kunnalliseen ja paikalliseen edunval-vontaan, palveluiden tuottamiseen, pienempien opiskelijajärjestöjen tu-kemiseen ja suoriin tukiin jäsenilleen. Se on paljon rahaa, joka palaa mitä moninaisimpiin tarkoituksiin aina Arkadianmäen lobbaamisesta yliop-pilaskalentereihin. Tästä summasta kuitenkin vain yksi kolmasosa, noin miljoona euroa kyetään kattamaan ylioppilaskunnan jäseniltä kerättä-villä vuosittaisilla jäsenmaksuilla. Loput noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa katetaan ylioppilaskunnan omistaman liiketoiminnan tuotoilla.

Oy Ylioppilaskunta AbSelvyyden vuoksi ylioppilaskun-tamme talous on ollut tapana jakaa kahteen osaan, jo edellä mainittuun varsinaiseen toimintatalouteen sekä HYY Yhtymään. Yhtymän alaisuu-teen on puolestaan järjestetty kaik-ki ylioppilaskunnan omistama liike-toiminta Ylioppilaslehden kustan-nusta lukuun ottamatta. Yhtymän ja

ylioppilaskunnan toimintatalouden välissä toimii puskurina niin sa-nottu käyttörahasto, johon Yhtymä jakaa vuosittain voittoja ja josta toi-mintatalouden alijäämän kattami-seksi tuloutetaan varoja. HYY Yhtymä toimii aktiivisesti useilla palvelualoilla sekä kiinteis-tö- ja sijoitusalalla. Kansainvälisen ulottuvuuden Yhtymän toimintaan tuo Kilroy Travels -alakonserni, jos-ta ylioppilaskunta omistaa suurim-man osan. Kotimaan ravintolatoi-mintaa edustavat Vanhan ravintola sekä Unicafe-ketju. HYY:n kiinteis-

töihin lukeutuvat ylioppilastalot, liikekiinteistö Kaivopiha, Domus Academica sekä muutama pienem-pi kohde. Lisäksi ylioppilaskunta omistaa Yliopistokustannuksen sekä Academica-kesähotellin. Yhtymän liiketoiminta voidaan jakaa tulosta-voitteensa perusteella kahteen ryh-mään. Osa liiketoiminnasta on puh-taasti voittoa tavoittelevaa ja osas-sa tarkoituksena on pikemminkin tuottaa opiskelijoille erilaisia palve-luja mahdollisimman edullisesti - ei kuitenkaan tappiolla. Yhtymän lii-kevaihto vuonna 2005 oli noin 170 miljoonaa euroa ja se työllisti 581 henkeä.

Kuka käskee?Opiskelijaomistus heijastuu Yhty-mään niin toimintakulttuurissa, laajemmissa liiketoiminnan suun-taviivoissa kuin hallintoelinten ko-koonpanossa. Jokapäiväisestä lii-ketoiminnasta ja omistajan tahdon toteuttamisesta vastaa toki ammatti-johto. Ylioppilaskunnan edustajisto hyväksyy liiketoimintaa ohjaavan omistajastrategian aina muutamak-

si vuodeksi kerrallaan. Ylioppilas-kunnan hallitus puolestaan toimii konsernin emoyhtiön yhtiökokouk-sena ja valitsee Yhtymälle hallituk-sen sekä opiskelijoista koostuvan hallintoneuvoston. Yhtymän halli-tuksessa, jonka jäsen itse olen ollut vuoden 2005 keväästä, istuu viiden opiskelijaedustajan lisäksi neljä asi-antuntijajäsentä sparraamassa toi-mivaa johtoa. Asiantuntijat valitaan kokemuksensa ja ammattitaitonsa perusteella, opiskelijajäsenten va-linnassa pyritään lisäksi huomioi-maan edustajistoryhmien voima-suhteet. Tämän lisäksi opiskelijajä-seniä istuu myös kaikissa Yhtymän tytäryhtiöiden hallituksissa.

Go before it’s too late…Viime vuosina yhtymähallitusta on yksittäisistä toimialoista puhutta-nut ehkä eniten matkailuala ja sen tulevaisuus sekä vuodenvaihteessa aloitettu sijoitustoiminta. Matkai-luala on 2000-luvulla elänyt niin voimakkaassa muutoksessa, että ylioppilaskunta on maltillista omis-tajapolitiikkaa noudattaen pyrkinyt hajauttamaan riskejään laajemmin sijoitustoimintaan. Kesällä 2005 to-teutettiinkin Kilroyn MyPlanet-ty-täryhtiön myynti. Matkailualalta MyPlanetin myynnin myötä vapau-tuneilla varoilla on vuodenvaihtees-ta alkaen alettu harjoittaa edustajis-ton tahdon mukaisesti vastuullista sijoitustoimintaa eli pitkäjänteistä arvopaperisijoittamista, jonka yhte-ydessä pyritään huomioimaan eetti-set ja ympäristönäkökohdat. Toinen Yhtymän piirissä paljon huomiota saanut uusi hanke on lu-kukauden alusta lanseerattu Lyyra, valtakunnallinen opiskelijakortti sekä verkkopalvelu, jolla korvataan vanha Unicard-järjestelmä. Vanhoil-le Unicard-käyttäjille tämä näkyy siten, että Unicard tulee aktivoida toimimaan uudessa järjestelmässä vuoden loppuun mennessä. Pidem-mällä tähtäimellä uudella järjestel-

”Yhtymän liikevaihto vuonna 2005 oli noin 170 miljoonaa euroa

ja se työllisti 581 henkeä.


Osavuosikatsaus

mällä toivottavasti kyetään tarjoa-maan opiskelijoille ympäri maata myös aivan uudenlaisia palveluja niin verkossa kuin maksuvälineenä.

HYY on myös pykälistinYlioppilaskunta ei välttämättä näy vahvojen ainejärjestöjen, kuten Py-kälän, toiminnassa niin selkeästi kuin monien pienempien järjestöjen. Se kuitenkin näkyy jokaiselle opis-kelijalle niinkin arkisissa tilanteissa kuin Unicafessa asioidessa, ylioppi-laskalenteria noutaessa tai Ylioppi-laslehteä paperinkeräykseen kan-taessa. Laajemmassa mittakaavassa se myös puhuu kaikkien 32 000 jäsenensä suulla ottaessaan kantaa vaikkapa opintotukeen ja tulorajoi-hin. Rohkaisenkin kaikkia pykälis-tejä vaikuttamaan ylioppilaskunnan toimintaan joko jonkin poliittisesti sitoutuneen tai sitoutumattoman ryhmän kautta. Itselleni kolmisen vuotta sitten tehty päätös lähteä edarivaaleihin Kansallisten ylioppilaiden listalla on poikinut todella arvokasta kokemus-ta vaikuttamistyöstä yleensä, halli-tustyöskentelystä ja liiketoiminnas-ta. Älä tyydy kiroamaan epäkohtia ympärilläsi - muuta niitä.

Syksy on saapunut Pykälään noin kahdensadan uuden opiskelijan mu-kana. Syyskuun ensimmäinen viikko oli taas lähes yhtä jännittävä kuin

omana phuksivuonna. Punssikahvit sujuivat oikein hyvin – ständinpitäjiä oli yhteensä lähes parikymmentä. FudisCupiin oli panostettu tänä vuonna kunnolla. Pykälän joukkue voitti ensin Codexin ja lopulta vielä Asianajo-toimisto Roshier Holmbergin, joka osallistui myös ensi kertaa tapahtuman järjestelyihin hodarivaunuin ja juomatarjoiluin. Red Bull soitti musiikkia ja parisataapäinen yleisö nautti loppukesän auringon lämmityksestä. Perintei-set syyskauden avajaiset Ravintola Kaarle XII:ssa vetivät porukkaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Jopa ravintolan suomirock-henkinen alakerta oli tällä kertaa avoinna pykälisteille ja meno siellä olikin suorastaan hurja!

Niin ikään Kiljavan mökkireissu oli jälleen maineensa veroinen, vaikka ran-tasaunan ollessa remontissa oli alakerran saunassa välillä melkoinen ruuhka. Phukseilla ainakin näytti olleen erittäin hauskaa, vaikka aamulla ilmeet oli-vatkin vähän vaisuja ja kalpeita. Yleisvastaavat muuten huomauttavat, et-tei sitsien ruokajuomaksi ihan välttämättä kannata valita tequilaa.. Kiljavan reissu jatkui vielä toisenkin päivän, ainakin joidenkin osalta.

Tätä kirjoitettaessa osa on vasta toipumassa phuksisitseistä, jotka olivatkin molempina iltoina aivan loistavat peijaiset. Tiistain sitseillä, joilla muuten noin kolme neljäsosaa osanottajista oli tyttöjä YVK:n pojat kunnostautuivat tarjoilussa: jälkiruoka tuotiin pöytään pelkät essut ja kravatit päällä! Siinä meinasi moni vanhempikin tieteenharjoittaja pudota tuolilta. Hyvä pojat! Myöhemmin samana iltana joukko poikia ja tyttöjä keksi lähteä saunasta ui-maan ja näin myös tapahtui: Suvilahden lauhdevesiallas sai aivan tavallisen hiljaisena tiistai-iltana nauttia pienen pykälistijoukon kylpemisestä. (Ei suo-sitella kokeiltavaksi kotioloissa.)

Yleisvastaavat ovat panneet merkille phuksien kiitettävän aktiivisuuden osallistua kaikkiin mahdollisiin järjestettäviin tapahtumiin. Innostuneina olemme myös havainneet käsittämättömän laajan kiinnostuksen juuri pe-rustettuja phuksitoimikuntia kohtaan. Mutta mikä olisikaan parempi tapa tutustua yhdistyksen toimintaan ja tavata muita phukseja kuin osallistua yh-teisten asioiden hoitoon? Ensimmäisinä aktualisoituvien ulottuvuusbileiden järjestelyt ovat jo täydessä käynnissä, mutta sitä ennen lähdemme vielä Hä-meenkadun Approon yhdessä Kannunvalajien kanssa ja pääsemme naapuriin Euphoriaan sitsaamaan tulevien lääkäreiden seurassa. Seuraavassa Inter Vivoksessa esitellään jo vuoden 2007 uusi hallitus ja vir-kailijat ja speksin näytöksetkin ovat takanapäin. Vuosi ja varsinkin tämä loppusyksy menee hurjalla vauhdilla. Tsemppiä kaikille lokakuun tentti-ryppääseen ja mukavia syyspäiviä! Niitä on hauska viettää vaikka Pykälässä sitsaten tai muuten vain hengaillen!

PS. Yhdistyksen pikkujouluja ei missään tapauksessa kannata missata! Tors-taina 7. joulukuuta Tavastian lavalle nousee jälleen yksi Suomen eturivin bändeistä…

- Eliisa Reenpää

vapaus. | 9

TV-sarjoista ja leffoista perus-tietoni hankkineena tiedän,

että vankila on vaarallinen ja pelotta-va paikka sekä itse vangeille että var-tijoillekin. Jos vangin vartijana kesän-sä viettänyttä Mirjam Isorantaa on uskominen, mielikuvani ei aivan taida vastata todellisuutta. Hieman kärjis-täen hän toteaakin, että “vankila on melkein kuin palvelukoti”. Jos jollain on ensikäden tietoa, on lähes rikollista olla kuuntelematta.

Joku kevyt duuni kesäksiMirjam päätyi vanginvartijaksi mut-kan kautta. Tarkoitus oli mennä ke-säksi töihin johonkin toimistoon, mutta paikkojen vähyyden vuoksi hän tarttui vuokrafi rman haastat-telijan, entisen vanginvartijan, eh-dotukseen ja haki töihin Vantaan tutkintavankilaan. Kyseiseen van-kilaan otetaankin joka vuosi useita kesätyöntekijöitä, vaikka varsinais-ta hakua ei järjestetäkään. Muut-kin kesätyöntekijät olivat nuoria, osa Mirjamin tavoin opiskelijoita, esimerkiksi TKK:lta. Suurin osa oli poikia, vaikka toki tyttöjäkin ote-taan. Koulutus kesävartijaksi sisälsi pääosin luettavaa materiaalia mutta Mirjamin mukaan tärkeintä oli oppia talon tavoille. Kun rutiinit olivat hal-lussa, muukin sujui hyvin.

Kyseisessä tutkintavankilassa syy-tetyt, vankilan nimen mukaisesti, is-tuvat tutkintansa ajan, mahdollisen (ehkä jopa todennäköisen) tuomion-sa lainvoimaiseksi tuloon asti, jonka jälkeen heidät sijoitetaan, kuka min-nekin. Oikeudenkäynnin etenemis-nopeus ja valitusasteet huomioon ottaen tutkintavankilassa saatetaan viettää jopa vuosia. Näin ollen ky-seinen vankila vastaa olosuhteiltaan tavallista vankilaa, ainoana eronaan se, että vankeja kuljetetaan säännöl-lisesti käräjille. Juuri oikeidenkäyn-tireissut muodostivat suuren osan kesävartijoiden arjesta, mikä ei tie-tenkään oikeustieteen ylioppilaalle ollut harmiksi. Oikeudenkäyntireis-sujen lisäksi Mirjamin työ koostui erittäin vaihtelevasti eri hommista, joten pitkästästymäänkään ei pääs-syt.

Paljon vartijanaKoulutus viralliseksi vanginvartijak-si kestää noin vuoden. Kuten sanot-tu, erityistä koulutusta ei kesätyön-tekijöiltä kuitenkaan vaadita. Ilman erillistä koulutusta vartijoilla ei kui-tenkaan ole oikeutta kantaa esimer-kiksi pamppua tai pippurisumutinta. Mitä kesävartija voi sitten tehdä tiu-kassa tilanteessa? Mirjamin mukaan yleensä sellaisia ei pääse edes syn-

tymään, sillä vaarallisten tilanteiden varalta toiminta vankilassa on pa-remminkin ennaltaehkäisevää. Van-git eivät ole, niin kuin TV-sarjojen perusteella voisi luulla, vankilassa yhtenä massana, vaan heidät on ja-oteltu eri osastoihin, esimerkiksi yh-teistyökykynsä ja “vaarallisuutensa” perusteella. Eri osastojen funktiona on lähinnä vankien erottaminen toisistaan mutta myös toimintatavat voivat olla erilaisia. Siinä missä avo-osastolla kakkuansa nauttiva syytet-ty voi ulkoilla vankilan pihalla, syö-dä ruokalassa, treenata puntilla (joka kesävartijan katkeran kommentin mukaan on huomattavasti hienom-pi kuin vartijoiden vastaava) ja jopa kokkailla omia ruokiaan vankilasta ostetuilla tarvikkeilla, eristetty syö yksin sellissään ja ulkoilee vankilan katolla. Eristykseen joutuvat esimerkiksi huumediilerit joiden ei haluta olla kosketuksissa muiden vankien kans-sa. Myös mahdolliset vihamiehet, kuten samassa jutussa vastapuolilla olevat henkilöt ovat automaattisesti eri osastoilla, minkä lisäksi vangit voivat myös anoa siirtoa toiselle osas-tolle, halutuimpana tietysti avo-osas-to. Näin vankien välisiä kahnauksia ei periaatteessa pääse tapahtumaan. Kuljetuksissa paikasta toiseen, esi-

Teksti ja kuvat Marjo Pekkanen

Kesän pituinen Kesän pituinen kakkukakku

Koko pitkän ja mustan talven opintojensa parissa raataneilla opiskelijoilla on kesäisin tapana palkita itsensä työnteolla. Syynä tähän, opintotuen tulora-jojen paukuttelemisen lisäksi, on yleensä kultaakin arvokkaamman työkokemuksen haaliminen. Oikeus-tieteen opiskelijain maailmassa asianajotoimiston kahvihuolto ei välttämättä ole ainoa näkökulma alaan. Toisen vuoden opiskelija Mirjam Isoranta vietti kesänsä vankilassa, kaltereiden paremmalla puolella onneksi.


merkiksi oikeuskäsittelyyn, vangit laitetaan käsirautoihin, minkä lisäksi jokaista kuljetettua vankia kohtaan mukaan lähtee vartija. Vaarallisiin tai uhkaaviin tilanteisiin Mirjam ei kesänsä aikana joutunut mutta tyh-mänrohkea ei silti tarvinnut olla, mieluummin vähän varuillaan. Sel-leihin mentäessä päätä ei esimerkiksi kannattanut työntää ensimmäisenä sisään, vaan oven pystyi avaamaan jalalla. Vangeille ei myöskään mis-sään nimessä saanut kertoa mitään itsestään, vaikka muu jutustelu oli toki sallittu. Varotoimi ehkä, mutta kukapa haluaisi mahdollisesti mie-leltään häiriintyneen tai päihtyneen rikollisen stalkkeriksi?

Asiakaspalvelijana rikollisilleJos vankila on paremminkin palvelu-koti kuin raaka rangaistuslaitos, niin myös vartijat ovat palveluammatis-sa. Vankeja tulee kohdella asiallisen ystävällisesti ja vangit periaatteessa kohtelevat samalla tavoin myös var-tijoita, ainakin jos ajattelevat omaa viihtyvyyttään. Vangit voivat ni-mittäin joutua eristykseen huonon käytöksen vuoksi. Ensimmäisen varoituksen jälkeen on erinomaisen fi ksua vaieta, sillä eristykseen joutu-minen karsii vangeilta viimeisetkin vapauden rippeet. Ammattitermein sanottuna niskuroiva vanki joutuu "rundiin" eli eristysselliin joissa si-sustuksena on pelkkä patja lattialla. Vartijoiden ei siis tarvitse sietää ver-baalisia loukkauksiakaan vangeilta, ja tällä tavoin nuori vaalea naispuo-linen kesävartijakin sai karsittua so-vinistiset kommentit työtään häirit-semästä. Vaikkapa kahvilassa työskentele-vän asiakaspalvelijan on suhteellisen helppo suhtautua kaikkiin asiakkai-siinsa samalla tavalla, sen enempää ketään luokittelematta mutta kuinka suhtautua, kun “asiakkaina” on pe-dofi ilejä ja raiskaajia? Onko neutraali suhtautuminen mahdollista? Mirjam myöntää, että erityisesti tietyistä ri-koksista syytettyjä kohtaan rikos oli useinkin mielessä kyseisen vangin kanssa asioidessa, mutta hommat oli silti hoidettavana, oli kyseessä sit-ten sarjamurhaaja tai veropetoksen

tehnyt asianajaja. Alkuinnostuksen laannuttua kiinnostus vankien suo-rittamia rikoksia kohtaan myös alkoi laantua, mikä omalla tavallaan saattoi helpottaa vankeihin suhtautumista.

Sellit, kuin Tukholmaan matkustaisiSellien sisustusratkaisuista kiin-nostuneille kerrottakoon, että sellit kuulemma muistuttavat kovasti ruot-sinlaivojen hyttejä, sillä pikku poik-keuksella, että selleissä on televisiot, toisin kuin viikkarin perushyteissä. Suurta pettymyksen tunnetta kesä-vartijalle aiheutti se, ettei selleissä ollut kaltereita missään ikkunassa. Pakenemassa olevan vangin onkin modernissa nykyvankilassa keksit-tävä uusi paikka mihin kiinnittää lakanoista sidotun köytensä.

Selleihin vanki ei saa tuoda va-paasta maailmasta mukanaan muuta kuin tietyn määrän eri vaatekertoja ja kirjoja. Selleihin tehdään myös säännöllisesti ratsioita kiellettyjen tavaroiden ja aineiden kitkemisek-si. Joskus jotain löydetäänkin, eräs innovatiivinen vanki oli esimerkiksi onnistunut valmistamaan kiljua sel-lissään. Läheiset eivät myöskään saa tuoda tuliaisina juuri muuta kuin kirjoja tai vastaavia tuotteita, mm. ruoat ovat ehdottomasti kiellettyjä. Myös kirjeenvaihtoa tarkkaillaan, mutta tänä syksynä voimaan tulleen lain mukaan kirjeitä ei saa enää ava-ta. Vankeuslain 12 luvun 1§ mukaan ‘Vangille saapunut tai vangilta pe-räisin oleva suljettu kirje tai muu postilähetys saadaan tarkastaa läpi-valaisemalla tai muulla vastaavalla tavalla sitä avaamatta…’. Näin ollen kirjeet tarkastetaan vain huume-koiran nuuhkaisulla ja mahdollisella läpivalaisulla. Perustellusta syystä kirjeet voidaan kuitenkin, samaisen lain perusteella, avata.

Hui, rikollisia!Palatkaamme vielä kerran turvalli-suuteen. Jos ja kun kaikki vankilassa olevat ovat tehneet jonkun rikoksen ja vieläpä sen verran moitittavan, että siitä voidaan vankeuteen tuomi-ta, niin eikö vankilassa pelota? Edes ihan vähän? Vankilassa ei edes tar-vitse arvuutella olisiko vastaantule-va henkilö mahdollisesti rikollinen, vaan asia on erittäin todennäköistä, ellei henkilö ole pukeutunut suoriin housuihin, pikeepaitaan koristanut itseään lanteilla roikkuvin käsirau-doin. Tosiasia kuitenkin on, että noin 2/3 osaa vankilassa olevasta vankipopulaatiosta on alkoholin tai huumausaineiden väärinkäyttäjiä, tai siis eivät ole, silloin kun istuvat vankilassa, josta päästäänkin villa-koiran ytimeen. Vankilassa vangit ovat periaatteessa selviä. Vain “pe-riaatteessa” siksi, koska huumeista aiheutuvia vieroitusoireita toki lää-kitään. Vahvasti päihtyneenä rikok-sensa suorittanut henkilö saattaa kuitenkin selvänä vankilassa olles-saan olla täysin eri tyyppi kuin ri-kosta tehdessään, mikä ei tietenkään poista rikoksen moitittavuutta. Se vain tekee vankiloista itse asiassa yöllistä katua huomattavasti turval-lisemman paikan. Siis palvelukoti, jossa mahdolli-suus päästä lääkärille, hampilääkä-rille, psykiatrille jne., kiva vartija, fantsu punttis. Menetetty vapaus ehkä, mutta onko vankilassa tuon pikkuseikan lisäksi mitään muuta huonoa? “Ruoka!” Mirjam Isoranta kiljahtaa. “En ole eläessäni maista-nut yhtä kamalaa mössöä!”. Joten rakkaat opiskelijat, nyt kun kesä on rentouduttu töiden parissa, on aika palata opiskelujen pariin. Iloitkaamme vapaudestamme kai-dalla polulla, mättäkäämme mukise-matta nassuihimme Chili con kanaa (tietäen, että se on ainakin parempaa kuin vankiloiden ape) ja pitkäämme mielessä, että rikos ei kannata! Van-kila sen sijaan saattaa kannattaa, sillä Mirjam Isoranta sanoo ansainneensa, ylityökorvaukset mukaan luettuna, yhteensä noin 9.000 euroa kolmen kuukauden työstä. Kahvia, anyone?

”

Kesän pituinen kakku

Eräs innovatiivinen vanki oli onnistunut valmistamaan kiljua

sellissään.

vapaus. | 11

Miten nykyisessä demokraat-tisen yhteiskunnan ideaa-

leja korostavassa ympäristössä on perusteltavissa, että suurin osa meistä työskentelee hierarkkisesti johdettuna? Tuoreena kauppatie-teiden ylioppilaana johtamisen peruskurssista kimmokkeen saa-neena päätin ottaa asiasta selvää.

Asiat ja ihmisetJohtamisessa on alan kirjallisuuden mukaan erotettava asioiden johtami-nen, eli management ja ihmisten joh-taminen, eli leadership. Molemmat vaativat erilaisia taitoja. Hyvä ma-nager ei aina, tai ehkei yleensä, ole hyvä leader. Ongelmallista onkin se, että käytännön tilanteissa johtajan työssä nämä kaksi erilaisia ominai-suuksia vaativaa toimenkuvaa nipu-tetaan yhteen ja saman henkilön tu-lisi pystyä selvittämään molemmista kumpuavat haasteet. Tässä artikkelissa tarkoituksenani on syventyä lähinnä ihmisten johta-misen haasteisiin sekä siihen, miten tosielämän tilanteissa reagoimme itse johdettavaksi tulemiseen. Selvyyden vuoksi todettakoon, että puhuessani jatkossa johtamisesta, tarkoitan ni-menomaisesti ihmisten johtamista.

Työelämän kolme peruskysy-mystäPekka Järvinen teoksessaan Esimies-työ ongelmatilanteissa (WSOY, 1998) erottaa kolme työntekijän jatkuvaa psyykkistä pohjatyötä ohjaavaa ky-symystä. Hänen mukaansa ihminen ponnistelee ensinnäkin jatkuvasti löytääkseen mielekkyyden työlleen ja sen muutoksille. Toisekseen ihmi-nen kamppailee työssään jatkuvasti itsemääräämispyrkimyksensä puo-lesta ja kolmanneksi hän yrittää tul-la toimeen oman itsetuntonsa ja sen haavoittuvaisuuden kanssa. Työssään esimiehen on siis aina huomioitava näistä kolmesta lähtö-kohdasta kumpuavat johdettavien perustarpeet. Miten tämä sitten on saavutettavissa? Tiukan hierarkki-sen kontrollin ja despoottisen hal-linnointitavan sijaan monesti näyt-täisi parempi lähestymistapa olevan sellainen, jossa myös työyhteisö saa jossain määrin osallistua itse itsensä johtamistyöhön. Tästä Lämsä ja Hau-tala puhuvat työntekijöiden valtais-tamisena (empowerment) kirjassaan Organisaatiokäyttäytymisen perus-teet (Edita, 2005). Monella tavalla kysymys on tietyllä tavalla ihmisten tietynlaisen tai tietynasteisen va-pauden säilyttämisellä organisaation

määräysvallasta.

VapaudenkaipuuHieman Järvisen kantaa modifi oi-den itse näkisin myös työn mie-lekkyyden etsimisen kumpuavan ihmisen itsemääräämispyrkimykses-tä – hänen vapaudenkaipuustaan. Jotta ihminen voisi kokea työn mie-lekkääksi, on hänellä tarve arvioida sen järkevyys itse. Tämä puolestaan tarkoittaa jo asteittaista osallistumis-ta johtamistyöhön. Jos tarkastellaan tiukan fordistista massatuotanto-linjaa ja sillä työskentelevää liuku-hihnaorjaa, jonka organisaatio on puristanut teräskouraansa lujaan ot-teeseen, onko tällaisella työntekijällä mahdollisuutta arvioida tekemänsä työn järkevyys? Ei, pahimmassa ta-pauksessa itsemääräämismahdolli-suus on riistetty niin tehokkaasti, ettei tällainen arvio ole enää mah-dollinen. Tämä puolestaan tarkoittaa heikentynyttä työmotivaatiota. Miten sitten korjata tilanne? Ide-aalisissa olosuhteissa ensin annetaan johdon taholta syyt, miksi toimitaan näin, ja vasta sen jälkeen, miten var-sinainen tehtävä suoritetaan. Näin työntekijän on mahdollista tehdä itse arvio tehtävänsä mielekkyydes-tä ja vapaudentunne säilyy, vaikkei

Teksti Samu Lassila


työntekijä ehkä reaalitilanteessa ky-kenekään vaikuttamaan lopputulok-seen sen suhteen, mitkä hänen teh-tävänsä viimekädessä ovat ja ovatko ne järkeviä…

Oman työnsä herraIhmisten toimintaa ohjaa itsemää-räämispyrkimys, emme halua alistua toisten määräiltäviksi. Modernin ba-naalisti ilmaistuna jokainen haluaa siis olla oman elämänsä sankari. Jär-visen mukaan itsemääräämispyrki-mys toimii ehtymättömänä ihmisten voimanlähteenä. Se on työtilanteissa kuitenkin monesti kovalla koetuk-sella, koska joudumme ottamaan vastaan ohjeita ylemmiltä tahoilta ja toimimaan niiden mukaan. Itsemääräämispyrkimyksellä on kuitenkin myös johdon näkökul-masta positiivisia ulottuvuuksia, sitä ei tulisi nähdä ainoastaan joh-tamistyötä vaikeuttavana riesana ja välttämättömänä pahana. Synnyn-näinen itsemääräämispyrkimys pitää näet Järvisen mukaan sisällään myös halun oppia ja kehittyä työssään. Se, että voi ja kykenee työskentelemään vapaammin ja suurempaa vastuuta kantaen, tuo ihmiselle myös tyydy-tystä ja työniloa. Näin työntekijän työmotivaatio paranee hänen saa-dessaan nauttia laajempaa vapaut-

ta organisaatiostaan ja hän pystyy antamaan tälle organisaatiolle siten myös suuremman panoksen – mo-lemmat osapuolet hyötyvät.

Kontrolli vs. vapausItsemääräämispyrkimyksen huomi-oiminen saattaa monessa tapauksessa muodostua johtajalle hyvinkin haas-teelliseksi tehtäväksi. Syynä tähän on se, että kaikissa organisaatioissa on käynnissä kamppailu kahden vastakkaisen voiman välillä. Toi-saalta halutaan lisätä työntekijöiden vapautta ja itsemääräämismahdol-lisuuksia, mutta toisaalta pyritään entistä tiukempaan työnjohtoon ja kontrolliin. Organisaation kasva-essa on nimittäin aina pystyttävä harmonisoimaan eri osien toiminta ja järkeistämään sitä. Useimmiten ratkaisu tähän löytyy hierarkkisella ohjauksella. Tällöin vaarana on kui-tenkin työyhteisön ja organisaation byrokratisoituminen. Toisaalta työyhteisöjä ja organi-saatioita pyritään myös demokrati-soimaan ja tiimiyttämään, jolla on tismalleen päinvastaisia vaikutuk-sia. Tällöin vaarana on taas se, ettei eri toimintoja enää pystytä ohjaa-maan, yhteistoiminta vaikeutuu tai käy mahdottomaksi ja päädytään kaaokseen.

ValtaMistä sitten ratkaisu? Miten johtaja tasapainoilee näiden vastakkaisten pyrkimysten kanssa? Onko ihmisten johtaminen ylipäätään edes mahdol-lista? Vastaus on sekä kyllä että ei. Johtajan tulee olla se henkilö, jolla on konkreettisesti ohjat käsissään ja joka on vallassa, muutoin tulee on-gelmia. Jos valta on jossain muualla tosiasiassa kuin missä sen nimellises-ti tulisi olla, ajaudutaan monenlai-siin konfl ikteihin ja valtataisteluihin työyhteisössä. Toisaalta johtajan tulee tietyssä laajuudessa antaa työyhteisön johtaa myös itseään ja toteuttaa itsemäärää-mispyrkimystään. Mikä tämä laa-juus sitten on, onkin jo ongelmalli-sempi kysymys. Kuitenkin ottamalla ihmisten ainaisen vapaudenkaipuun huomioon onnistuu johtaja työssään huomattavasti paremmin motivoi-maan alaisensa.

Lähteitä:Pekka Järvinen: Esimiestyö ongel-matilanteissa (WSOY, 1998)Lämsä & Hautala: Organisaatiokäyt-täytymisen perusteet (Edita, 2005)

vapaus. | 13

Elokuun alkaessa kaksi itseään ennakkoluulottomana pitävää poikaa lähti neljäksi viikoksi koluamaan Lähi-itää. Matka al-

koi Punaisen meren rannalta Dubaista ja kotiin oli määrä palata neljä viikkoa myöhemmin Euroopan reunalta Istanbulista. Ensisi-jaisena kohteena oli Iran. Minkälaista oli elämä ”pahuuden akse-lin” tuolla puolen?


Teksti ja kuvat Olli Oksman

IranUskonnolliset tavatMaailman ainoana islamilaisena tasa-valtana Iranissa on tiukka uskonnol-linen lainsäädäntö, jonka mukaisesti muun muassa naisten tulee käyttää aina huivia ja alkoholi on laitonta. Roisista rangaistuskulttuurista huo-limatta ei meno kuitenkaan käytän-nössä täysin fundamentalistista ole. Maallistuneet muslimit juovat salas-sa viiniä ja vesipiipuissakin taitaa toisinaan palaa tupakan ohessa lait-tomiakin yrttejä. Huolimatta siitä, että avioliiton ulkopuolisesta seksis-tä voi seurata kuolemanrangaistus, näkyy kaduilla silti toisinaan prosti-tuoituja. Enpä tosin ole koskaan ai-kaisemmin nähnyt yhtä säädyllisesti pukeutuneita kurtisaaneja.

Suhde YhdysvaltoihinYhdysvaltojen ja Iranin suhteet kiris-tyivät islamilaisen vallankumouksen jälkitunnelmissa vuosina 1979-1981 USA:n Teheranin lähetystön ollessa 14 kuukautta piiritettynä. Lähetys-tön työntekijöiden evakuoimisen jälkeen maalla ei ole ollut Iranissa edustustoa. Hieman huvittavaa on, että enti-sessä lähetystörakennuksessa pitää päämajaansa nykyään jokin islami-lainen militanttijärjestö. Rakennuk-sen aidat onkin koristeltu erilaisin Yhdysvaltain vastaisin maalauksin. Muuten emme matkallamme törmän-neet minkäänlaiseen amerikkalais-vastaisuuteen. Ainakin tapaamam-me nuoret tuntuivat vastustavan lä-hinnä Bushin hallintoa, tapaamiaan amerikkalaisia he pitivät puolestaan ystävällisinä ja mukavina.

ÖljyLänsimaisten talouslehtien varoitte-lut maailman öljyvarojen rajallisuu-desta eivät ole ilmeisestikään vielä kiirineet Iraniin. Kun öljyä kerran toistaiseksi vielä on, niin sitä piste-tään myös täysin surutta haisemaan.

Mikäpä toisaalta on laittaessa, kun bensiinin hinta on kiinteästi kuusi senttiä litralta (vrt. esimerkiksi 1,5l pullovettä maksaa noin 25 senttiä). Alhaisen bensiinin hinnan vuoksi liikkuminen Iranissa on suorastaan naurettavan halpaa: 600km ja 10 tuntia työmiesluokan bussissa mak-saa 2e. Paikallisliikenteen bussilippu puolestaan kustantaa alle kaksi sent-tiä ja 800km:n kotimaanlento 23e.

RuokaKebabin ohella muuta iranilaista oli toisinaan jopa hieman vaikeata löy-tää. Sitä vastoin hämmentävää oli erilaisten länsimaista ruokakulttuu-ria apinoivien pikaruokapaikkojen valtaisa määrä: kadut ovat suoras-taan väärällään erilaisia hampurilais-, sandwich- ja pizzapaikkoja.

VieraanvaraisuusIranilainen vieraanvaraisuus on jota-kin aivan sanoinkuvaamatonta. Toi-sinaan vieraana ollessa olo oli kuin kuninkaalla. Vaatimaton suomalai-nen suorastaan vaivaantuu joutues-

saan sellaisen huomion kohteeksi ja sillä tavoin palvelluksi. Ihmisten ystävällisyys ja vilpittömyys ylipää-tään teki lähtemättömän vaikutuk-sen. Monissa hieman köyhemmissä maissa ikävän yleiseen tapaan yrit-tää huijata turisteja oikein kunnolla emme törmänneet käytännöllisesti katsoen lainkaan.

TytötPahiten pielessä ennakkoluuloistam-me oli käsitys siitä, ettei tyttöjen ja poikien välillä voisi olla minkään-laista kanssakäymistä. Aivan niin-hän se ei ole, vaan hunnutetut tytöt tulevat kadulla reippaasti juttele-maan. Oli hauskaa miten suhteelli-sen lyhyenkin tutustumisen jälkeen saimme kutsuja tulla illallistamaan perheiden vieraiksi. Perinteisesti tytöillä ja pojilla ei ole ollut tapana liikkua ulkona kes-kenään. Tapaamamme tytöt olivat kuitenkin kyllin liberaaleja kulkeak-seen kanssamme kaduilla ja puutar-hoissa. Hieman vanhoillisemman linjan edustajilta saimme tosin osak-semme paheksuvia katseita. Hunnut pysyivät tytöillä aina päässä, mutta tilanteesta riippuen saattoivat ne va-lua melko taaksekin takaraivolle.

Matkasta jäi käteen lahjaksi saa-tua farsinkielistä runoutta, rakkaus iranilaisia ja heidän ylitsevuotavaa vieraanvaraisuuttaan kohtaan, muis-to siitä vapauden tunteesta jonka voi saavuttaa vain tien päällä ollessa sekä halu nähdä ja kokea aina uusia paikkoja.

Maallistuneet muslimit juovat salassa viiniä ja ve-sipiipuissakin taitaa toisi-naan palaa tupakan ohes-

sa laittomiakin yrttejä

vapaus. | 15

Vapausoikeudet ovat mo-dernin perusoikeusajat-telun kivijalka. Ranskan vallankumouksen ihmi-

sen ja kansalaisen oikeuksien julis-tuksen (1789) mukaan ihmiset olivat syntymästään asti vapaita ja nautti-vat yhtäläisiä oikeuksia. Vapaus mer-kitsee oikeutta tehdä kaikkea, mikä ei vahingoita muita. Siten jokaisen ihmisen luonnollisia oikeuksia rajoit-taa vain muiden yhteiskunnan jäsen-ten oikeus nauttia samoja oikeuksia. Nämä rajat voidaan määrittää vain lailla. Tämä Ranskan vallankumouk-sessa omaksuttu vapauden määritel-mä on edelleen ajankohtainen. Oike-usvaltiossa olennaista on vapauden ensisijaisuus: kaikki, mitä lailla ei ole nimenomaan kielletty, on sallit-tua. Perustuslakiin kirjatut vapaus-oikeudet määrittävät julkisen vallan legitiimin toiminta-alueen rajat. Jul-kisen vallan puuttumiselle yksilön vapauteen on oltava erityiset, perus-oikeusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta hyväksyttävät perusteet. Puuttumisen on oltava oikeasuhtais-ta eikä se saa tehdä tyhjäksi yksilön perusoikeuksia. Vapausoikeudet on kirjattu perus-tuslakeihin usein torjumaan yksilön vapauksiin historiassa kohdistettuja loukkauksia. Esimerkiksi Suomen ensimmäinen moderni perusoikeus-säädös – laki lausunto-, kokoontu-mis- ja yhdistymisvapaudesta vuo-delta 1906 – pyrki suojaamaan po-liittisia vapausoikeuksia ns. ensim-mäisen sortokauden aikana koettua ennakkosensuuria sekä aikakautis-ten julkaisujen sekä kokoontumisten ja yhdistysten perustamisen luvan-varaisuutta vastaan. Vastaavasti toi-sen maailmansodan jälkeisten kan-sainvälisten ihmisoikeusasiakirjojen taustalla oli pyrkimys estää kansal-lissosialistisen Saksan hirmutekojen kaltaisten massiivisten ihmisoikeus-loukkausten uusiutuminen. Laajat kansalaisvapaudet ovat de-

mokratian toteutumisen edellytyk-siä. Ilman sananvapautta, kokoontu-misvapautta ja yhdistymisvapautta meillä ei olisi olemassa kansalaisyh-teiskuntaa, joka voisi kontrolloida julkisen vallan käyttämistä. Euroopan ihmisoikeustuomiois-tuin on toistuvasti korostanut, että sananvapauden suojan piiriin eivät kuulu ainoastaan sellaiset tiedot tai mielipiteet, jotka otetaan vastaan mielellään tai joita pidetään har-mittomina tai yhdentekevinä, vaan myös sellaiset, jotka loukkaavat, jär-kyttävät tai herättävät levottomuut-ta. Demokraattisen yhteiskunnan on oltava moniarvoinen, suvaitsevainen ja avarakatseinen. Vapausoikeuksien käyttämistä ei voi siten sitoa siihen, mikä on kul-

loisessakin yhteiskunnassa vallassa olevan ryhmittymän tai vallitsevan yhteiskunnallisen käsityksen mu-kaan suotavaa. Vapauteen kuuluu myös vapaus suhtautua kriittisesti vallan käyttäjiin ja yhteiskunnalli-siin olosuhteisiin. Tässä suhteessa meillä on syytä syvään huoleen niin maailmanlaa-juisesti kuin myös lähialueillam-me. Venäläisen toimittajan Anna Politkovskajan järkyttävä murha on koskettanut voimakkaasti meitä suomalaisiakin. Epädemokraattisesti hallituissa maissa toisinajattelijoihin kohdistuneet sortotoimet ovat joka-päiväistä uutisaineistoa. Kiinassa in-ternetin käyttöä pyritään valvomaan systemaattisesti ja estämään epätoi-vottavat yhteydet ulkomaailmaan. Esimerkkiluetteloa voisi jatkaa lo-puttomiin. Entä millainen on perusoikeuk-

Vapaus

Veli-Pekka Viljanen

Valtiosääntöoikeuden professoriTurun yliopisto ””Oikeusvaltiossa

olennaista on vapauden ensisijaisuus: kaikki, mitä lailla ei ole nimenomaan

kielletty, on sallittua.


Kaikki valuutatyhdellä kortilla!

Nordean kansainvälisillä korteilla rahasi

ovat aina käytettävissäsi – myös ulko-

maanmatkoilla. Moniin kortteihimme

on saatavissa myös täydentäviä lisäpal-

veluita maksutta, esimerkiksi matka-

vakuutus. Tule konttoriimme, niin

kerromme enemmän korteistamme ja

niiden eduista ulkomaanmatkoilla!

ANordea AsiakaspalveluNordea Asiakaspalvelu0200 30000200 3000nordea.finordea.fi

Teemme sen mahdolliseksi

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

uhattuna?sien toteutumisen tila Suomessa? Vaikka täällä ei ole edellä esitetty-jen esimerkkien kaltaisia ”suuria” ihmisoikeusongelmia, ei meillä ehkä sittenkään ole syytä mihinkään suu-reen tyytyväisyyteen. Esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin vuosittaiset kerto-mukset osoittavat silloin tällöin ta-pahtuvia ylilyöntejä viranomaisten toiminnassa, jolloin yksilön perus-tuslaissa turvattuihin vapausoike-uksiin on kajottu pidemmälle kuin niiden asema perusoikeuksina olisi sallinut. Suomessa kuten muuallakin Län-si-Euroopassa on viime vuosina vah-vistunut eräänlainen vapauden ja turvallisuuden välinen vastakkain-asettelu. Entistä pidemmälle mene-

vää puuttumista yksilön vapausoi-keuksiin on perusteltu yhä useam-min tarpeella taata ihmisten turval-lisuutta. Turvallisuuden edistämistä on pidetty riittävänä perusteena lisätä viranomaisten toimivaltuuksia puuttua yksilön vapauksiin. Perus-oikeusajattelu edellyttää kuitenkin, että yksilön vapauteen puuttuminen on oikeasuhtaista. Tämä edellyttää punnintaa perusoikeuden ja sitä ra-joittamaan pyrkivän yhteiskunnal-lisen intressin painoarvojen välillä. Tässä punninnassa turvallisuusar-gumenteille ei voida antaa ehdotonta etusijaa, vaan perustus-laissa vah-vistetuille vapausoikeuksille tulee antaa niille kuuluva korostettu pai-noarvo. Turvallisuus ei saa kokonaan alistaa vapautta.

Tätä oikeasuhtaisuusarviointia tu-lee tehdä sekä lain säätämisvaiheessa, kun pohditaan, voidaanko jotakin perusoikeutta ylipäätään rajoittaa ja missä määrin, että lain soveltamis-vaiheessa arvioitaessa, miten esimer-kiksi poliisin toimivaltuuksia puut-tua yksilön vapauteen on käytettä-vä. Jos esimerkiksi mieltä osoittavan väkijoukon hajottamisen yhteydessä otetaan kiinni tapahtumaa kuvaa-va ammattivalokuvaaja ja pidetään säilössä lähes vuorokauden, kuten Suomessa tapahtui ASEM-huippu-kokouksen yhteydessä alkusyksys-tä, on ilmeistä, että poliisin perus-oikeuspunninnassa on tapahtunut ”mittausvirhe” kansalaisvapauksien vahingoksi.

vapaus. | 17

Pykälä ry:n pikkujoulut Tavastialla7.12. ovet auki klo 21Liput 15e (K-18)

Jatkot Pykälässä, jonne on bussikuljetukset Tavastialta klo 01.00 ja 01.45. Näitä bileitä et halua missata!!

Katso lipunmyyntiajat:www.tiketti.fi www.pykala.fi

”Olet todella kaunis, elät vain yhden kerranOlet todella viisas, elät vain hetken verran”

ZEN CAFÉ

Ravintola Ani – Isoon -ja krapulanälkään

Turkkilainen ravintola Ani sijaitsee meren tuntumassa lähellä vanhaa Eiraa. Vaikka ravintola onkin hieman syr-jässä, kannattaa sitä silti ehdottomasti kokeilla. Anin vetonaula on nimittäin runsauteensa nähden varsin edul-

linen seisova pöytä, joka on tarjolla aamusta iltaan, sekä arkena että viikonloppuisin. Buffet sisältää kebabin, riisin, lohkoperunoiden, haudutettujen vihannesten, papumuhennoksen ja punaisen kas-tikkeen lisäksi mittavan ja herkullisen salaattipöydän, jossa on perussalaattien lisäksi, vain muutamia vaihtoehtoja mainitakseni, mm. marinoituja valkosipulinkynsiä, oliiveita, couscousia, jugurttikastiketta, jalopenoja ja maukasta sesaminsiemenleipää. Buffetin suosio myös takaa sen, että kebab on aina vasta veisteltyä, ja salaatti tuoreen rapeaa. Ani on varsin hyvä vaihtoehto niin kiireiselle, krapulaiselle kuin kasvissyömärillekin, tosin pelkästä salaattipöy-dästä joutuu kyllä maksamaan saman hinnan kuin koko seisovan pöydän antimista. Ruokaa ei myöskään tarvitse odotella, kun sen voi itse noutaa buffetista, ja maksamisenkin suurin osa asiakkaista varsinkin lounasaikaan hoitaa kätevästi tiskillä. Ainoa huono puoli Anissa on se, että siellä käynnin jälkeen saattaa ravintolasta poistuttaessa ajatus ovesta ulos vyörymisestä vaikuttaa huokuttelevammalta vaihtoehdolta kuin omien jalkojen käyttö. Hyvien käytöstapojen nou-dattamiseksi suositellaan kuitenkin tilaamaan taksi ulko-ovelle.

Ravintola Szechuan – Loistava take away

Kiinalaiset ravintolat eivät yleensä juurikaan erotu toisistaan, ja pahimmillaan kiinalainen ruoka saattaa olla kamalan tylsän makuista. Ravintola Szechuan erottuu kuitenkin joukosta edukseen, ja on hintatasoltaan tosi-

aankin opiskelijaystävällinen. Szechuan on pieni ja kotoisa ravintola, josta saa ystävällistä palvelua jopa haalaripu-kuinen ja humalainen oikeustieteen ylioppilas (empiirinen havainto). Lounasta Szechuanissa tarjoillaan yleensä klo 11.00-16.00, mutta omistajien fi iliksestä riippuen lounasaika saattaa venyä joskus yli neljäänkin. Lounas kustantaa 6,9e ja sisältää alkuruoan, pääruoan ja jälkiruoan (friteerattua banaa-nia ja jäätelöä tietenkin). Varma valinta lounaalla on ravintolan nimen mukaisesti joko härkä, -kana tai -porsassche-zuan. Mainion paikan Szechuan tekee myös ystävällinen ja nopea palvelu, sekä sen loistava take away-lista, josta voi va-lita mieleisensä annoksen mukaan kuudella eurolla - eikä annosten koossa todellakaan tässä ravintolassa säästellä.

Ravintola Satkar – Kaupungin parasta nepalilaista

Satkar valittiin IV:n suosikkiravintoloiden joukkoon erityisesti edullisen hinta-laatu-suhteensa, sekä erittäin ys-tävällisen palvelun vuoksi.

Satkar sijaitsi vuosikausia Lönnrotinkadulla, mutta Kampin keskuksen valmistuttua se muutti Lönkalta suurem-piin, entisiin kiinalaisen ravintolan tiloihin Tennispalatsin viereen. Vaikkei tunnelma Kampissa olekaan yhtä intiimi ja kotoisa kuin vanhassa Lönkan osoitteessa, ovat omistajat onneksi pitäneet loistavan lounaskonseptinsa edelleen samana. Lounaslistalta löytyy päivittäin tarjontaa kasvisvaihtoehdoista (6,80e) liha –sekä kalavaihtoehtoihin (7-8e), ja an-nokset tarjoillaan thalilautaselta, jossa kastikkeen ja riisin lisäksi on raita-jogurttikastiketta sekä paputahnaa. Nan-leivän dippaaminen kastikkeisiin kuuluu tietenkin asiaan. Lounaan hintaan sisältyy myös kahvi ja salaattipöytä. Nepalilaisten ja intialaisten ravintoloiden annoksia vaivaa usein etenkin lounasaikaan suoraan purkista ammen-netun tuntuinen maku, mutta useita vuosia Satkarissa käyneenä voi ravintolaetsivä vakuuttaa Satkarin panostavan ruoan tuoreuteen sekä tasalaatuisuuteen.

Avain onneen on hyvä ruokaKyllästyttääkö ainainen opiskelijaruokaloissa lounastaminen? Onko Stadin kebab ja keskustan kiinalaiset ravintolat jo kokeiltu? Tympiikö pizza darramättönä? Testaa näitä IV:n lahjomattoman ravintolaetsivän hyväksi havaitsemia, opiskelijan kukkarolle, muttei välttämättä elopainolle ystävällisiä paikkoja! Kun vatsassa on kesä, mielikin lepää.

Teksti ja kuvat Saara Jämes


Avoinna: ma-pe 11-23, la-su 12-23

Lounas 6,8-8e

Kokeile: keskiviikkoisin Butter

Chicken

SatkarFredrikinkatu 46 • Puh. (09) 611 077

www.satkar.fi

Avoinna: ma-su 10.30-23.00

Buffet n. 8,50e ja vesi 40c

Lounasaikaan hintaan sisältyy kahvi

AniTelakkakatu 2 • Puh. (09) 622 2797

www.ani.fi

Avoinna: ma-pe 11-23

la 12-23su 12-22

Lounas 6,9e

Take away-listalta annokset 6-9e

Kokeile:kanaa Szechuan 6e

SzechuanRuusulankatu 1 • Puh. (09) 491 238

inter vivosPäätoimittaja

Arvostamme - Vahvaa kirjallista ilmaisua• Aktiivisuutta ja ideointikykyä• Sosiaalisia taitoja• Kokemusta vastaavista tehtävistä

Taittaja

Arvostamme - Visuaalista näkemystä• Kokemusta vastaavista tehtävistä• Halua oppia hyödyntämään internetin tarjoamia mahdollisuuksia

Taittajan tehtävästä maksetaan kohtuullinen korvaus.

Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset tulee osoittaa Pykälä ry:n hallitukselle jatoimittaa Pykälän toimistolle (Mannerheimintie 3 B, 00100 HELSINKI) 31.12.2006mennessä. Kuoreen merkintä "Päätoimittaja" tai "Taittaja".

Lisätietoja tehtävistä antavat:päätoimittaja Samu Lassila ([email protected] / p. 040-576 4311) taittaja Ville Peltokorpi ([email protected] / p. 050-584 2158).

Inter Vivos hakee päätoimittajaa ja taittajaa vuodelle 2007

vapaus. | 21

Menny EntinenSinä syksynä mun kaveri Jenna oli just hankkinu mopon, se oli, se oli varmaan Honda. Jenna maalas sen menopelinsä kirkkaanpunaseks, ja sit siin oli jotain hännäkkäitä sarvi-hahmoja, se näytti ihan paholaisen pyörältä. Joskus ennen ku Jenna sai sen ajokin, se puhu siitä, miten haluis skootterin. Mut se oli alaikänen, eikä sen vanhemmilla riittäny rahaa. 15-vuotiaana se meni töihin T-Kau-pan varastoon ja tienas sillä rahat käytettyyn Hondaan. Joskus lukiossa se kyysäs mua sillä. Pissikset kuiskutteli että sii-nä menee peltilehmäpari. Mut me ei välitetty. Ja pojat ihaili meitä. Ei niitä pissikset koskaan napannu. Mut eipä mekään, otettiin vaan ki-saa. Mullaki oli pieni Yamaha. Sain sen vanhemmilta lahjaks kesällä ku pääsin lukioon. Tai no joo, niistä po-jista, yhden Panun kans mä melkeen aloin olla. Panul ei ollu omaa mopoo, se vaan hengas hiljaa mukana. Jenna ois antanu Panun kokeilla Hondaa, mut ei se uskaltanu. Ja meil järkättiin lukios yks lei-rikoulukurssi, jossa me kolme luu-muiltiin. Siel me keskusteltiin aika paljon siitä, mitä oltiin tehty yläas-teella. Mut ei se Panu koskaan oi-keen tuonu esiin sitä, mitä se ajatte-li. Siit on nyt tosiaan kauan. Ihmeen hyvin mä muistan. Musta tuntuu että osasin ennen paljon enemmän. Sillon mä jaksoin kiinnostuu asioista. En piitannu mistä puhutaan, kunhan kuuntelin mitä kaikkee erikoista oli ilmaantu-nu. Mä olin kaunis sillon. Kiva kat-too niit vanhoi valokuvia, joissa mul

valtoilee vielä ruskeet kiharat hiuk-set. Näytin ihan prinsessalta. Ehkä paras kuva on lukion van-hojentanssikuva. Panu irvistelee sii-nä mun vieressä. Ja miten paljon me harjoteltiin. Kesti tosi kauan, mut me opittiin ne kuviot. Tulee mieleen miten monina iltoina pyörittiin mun kämpän lattialla ja kuunneltiin kir-jastost rahdattuu CD:tä. Jenna soit-teli mulle usein. Se aina kaipas mua seuraks mopoileen. Muistan miten se joskus sano: ”Et kai sä tosissas aio prinsessaks?” Ne oli ihanii vuosia. Ja nyt, kah-deksan vuotta sitte mä pääsin Hel-sinkiin lukeen taidehistoriaa. Joh-dantokurssit oli tosi mielenkiintosii, mut jo kuus vuotta sitte musta alko tuntuu, miten asiat on vaikeutunu. Sillon tajusin, ettei enää oikeen kiin-nosta. Se tuntu niin ylitsepääsemät-tömältä. Kun koskaan ei ollu ehtiny miettiä mitä oli jo saanu aikaan. Must on hyödytöntä miettiä mitä tapahtuu, jos ei tiedä, mitä on jo tapahtunu ja miksi. Meidän pitää aina etsii syitä ja pohtii niiden syi-tä. Kaikki se mikä on esiintyny, on meidän aineistoa. Jos me ei katso-ta sinne, mikä on ollu, me ei voida tietää mitään. Pelkästään kokemus voi opastaa meitä toimimaan. Mutta ei pidä tehdä, ellei ensin varmistu, että toimii oikein. Täytyy kysyy mitä, millon ja miksi. Ja metsästää

selityksiä, koko ajan.

Tuuli TulemaJoskus kymmenen vuoden päästä täs paikassa ei näy tätä rakennusta enää. Uuden asemakaavan myötä nää toimistotalot puretaan ja tähän tulee asuntoja tilalle. Se on kehitys-tä. Ja mä voin kuvitella miltä ne talot näyttää. Ne on ilmavan ja kauniin näkösiä, vaaleanharmaata terästä ja valkoseks maalattuu betonia. Nii-tä koristaa lasitetut parvekkeet, ja talon pihalla viihtyy siistit matalat pensaat istutettuna kauniisiin rivei-hin. Sellases talossa sitte asun. Ehkä oon sen jopa suunnitellu. Vuosikymmenen jälkeen en enää tylsisty työharjottelussa täällä. Mulle tulee oma arkkitehtitoimis-to, varmaan pari lasta ja rikas mies. Me syödään pastaa ja pukeudutaan hienoihin vaatteisiin. Muoti on vih-doinki vallannu Suomenki. Vuonna 2016 ihmiset ei enää aja Mersua tuu-lipuvussa. Ja kasari- ja ysärikaarois-ta viimesetki on kadonnu. Ne uudet koslat kulkee biobensalla, myydään rypsiöljy- ja sähköautoi. Ehkä joku keksii sellasen, mikä kulkee jätteil-lä. Mut pari seuraavaa vuotta mä tykkään vielä hurjastella tällä autol-la. Varmaan tää Mondeo rullaa vielä 100.000 kilsaa. Huomenna ajan sillä mökille Jennan ja Mennyn kanssa.

Eilen, tänään,

huomennaTeksti ja kuvat Mikko Pitkänen


Tulee varmaan vähä sateita, mut ne mustikat on silti poimittava. Ehkä saunotaan illalla sormet sinisinä. Jenna kai halkoo puut ja lämmittää. Tosin mä vähä luulen, että meil saat-taa olla yhteissauna. Nyyrikki voi tullaki mukaan. Se haluais joku päi-vä kunnostaa sen mökkinsä. Sil on ideana maalata se keltaseks. Voin kuvitella miltä mökki sitte näyttää. Se keltanen väri ei sovi katon väriin, että Nykin pitää sitte sutia kattoki. Kai se tekee sen mielellään. Voidaan sitte auttaa. Mut taitaa mennä ens kesään. Nyt syksy etenee ja sateet yltyy. Huomenna aamulla ku herään, mietin millanen auringonlaskusta tu-lee. Me tiiraillaan keltasta iltataivas-ta sieltä saunan kuistilta, tähyillään just oikeaan suuntaan. Voi olla että taivas saaki illalla sellasen ovelan vä-rin, sellasen mutalammikonruskean, jos on pilvistä. Tulee sellanen jännä ilmiö, ei ehkä niin voimakkaana ku kaupungissa. Parin tunnin päästä täälläki alkaa se yönäytös. Kaupun-gin valot värjää pilviverhon rus-keeksi. Sitä odotan. Kohta täytyy lähtee vieraileen kaupassa. Sitä liikettä pidetään auki vielä tunnin, mistä mä hankin niitä DVD-levyjä. Saan sitte tallennettuu Big Brotherin. En voi tuijottaa sitä tänään, ku eletään keskiviikkoo ja tulee Rooma. En mä Big Brotherii muuten kattos, mut kun se on niin jännä se talo. Ja sit ku niille tulee niit viikkotehtävii. Ai että. Täs pitää vielä pari viikkoo jännittää voittajaa. Ja oikeesti, tuntuu kivalta lopettaa piirtäminen puol kympiltä. Viikon päästä kuuntelen Scorpionsia. Odo-tan, että kajareista puhaltais Winds of Change. Mut eniten mua kiinnostaa Roo-ma. Rakennukset ei pääse pääosaan, mut must vaikuttaa hauskalt päästä näkemään, millasis olois siel eletään. Jännitän aina, mitä seuraavas jaksos tapahtuu ja pyörittelen eri vaihtoeh-toja. Must tuntuu hedelmälliseltä haa-veilla. Aamulla on kiva miettii päi-vää, päivällä iltaa ja illalla aamua, paitsi baari-iltoina. Tulevaisuus kieh-too, koska kaikki uusi sisältää aina

huisisti mahdollisuuksia. Mitä vaan voi syntyä. Ja menneisyys on ihan merkityksetön: Miksi kysyä miksi? Mietitään mieluummin miten. Mei-dän pitää vaan kuvitella mitä seuraa-van kulman takana lymyilee.

Nyyrikki NykynenKaverit aina kutsuu mua Nykiksi tai Nyy Jookiksi: Elän kuulemma täy-sillä. Tänään värjöttelen tääl ulko-na tän omenapuun kimpussa. Kuten näätte niin siitä riippuu pari kuivaa oksaa. Muutenhan tää monihaaranen on ihan hyvässä kunnossa. Tuottaa maukasta vihreää hedelmää, nyt nii-tä notkuu siinä kakskytviis. Tossa maassa lepää pari vielä. Ihan hyvä nyt sahata toi kuiva oksa poikki. Se ilveileeki siinä aika rumasti. Terä pureutuu siihen hyvin. Pidän tälleen kädellä kiinni, tuntuu pysyvän alallaan. Nyt se irtoo. Hei-tänpä sen tonne koriin muun hakeai-neksen sekaan. Ihan sopiva oksa. Sieltähän marssii Jenna. Lähde-täänks me nyt sinne mökille? Ookoo. Viedään nää korit ja kalut vajaan. Kiitos. Puen takkini ja kävellään au-tolle. Moi kaikki. Haukkuuks teillä montaki mäyräkoiraa mukana? Yks-kö vaan? No hyvä, mä tuun kyytiin. Ihan hyvin tää Mondeo kulkee. Näköjään aika hiljanen liikenne tä-nään. Koivuissa vielä vähän viher-tää, mut noi kyllä suurimmaks osaks kääntyy keltasiks. Ruohikko sentään on lumeton vielä. Ja kappas, tuolla vilistää kaks jänistä. Ja poikasiakin. Hoi. Nyt käännytään tässä tutussa mut-kassa. Ja Mettiäisen Hannakin sieltä vilkuttaa. Moi! Hänel käy näköjään just vieraita kun on toi outo auto pi-hassa. Mut mites toi lähimetsä näyt-tää nyt avoimelta, jaa siel onki puita paljon nurin. Ja harvesterit seisovat ihan. Ahaa, joo, siellä syödään eväi-tä. Timoko siellä kivellä istuu? Moi. Noni, kiitos kyydistä. Tästä saat avaimet. Ai niinpä tietysti, onhan sulla omat. Mut tän omenakorin sä kai otat. Pieniä ja kauniita omppuja, just sellasia kotiomenoita. Vienkö mä mäyräkoiran saunaan? Joo, kiitos. Sä Jenna jaksat touhuta. Jos mä annan sulle näitä kuusipöllejä tästä?

On noi koivutki kyllä kuivia. Vähän vaan oksasia ovat. Ja täs roikkuu muuten tää toinen kirves, on vähän terävämpi. Otanko tuon tahkon tuol-ta? Ai ei. Joo, tiedän tiedän. Anteeks. Joo menen. Jaahas, ilta. Tossa korissa on vielä omenoita ja toisessa olutta. Täähän onki yllättävän hyvä makuyhdistel-mä. Tähän aikaan illasta… niin no joo. Nyt taivas värjäytyy punarus-keaksi. Aika hiljaista, ei kuulu lin-tujakaan. Nyt, nyt näkyy kurkiaura. Komea rykelmä. Rivit niillä ei oo kyl-lä mitenkään järjestyksessä, että ei niitä mikskään legioonalaisiks luule. Mä kyllä luulen, että elämä on hetkiä varten. Kun malttaa unohtaa sen, mitä oli tai tulee, kaikesta saa irti. Tässä me vaan koko ajan ollaan, historian ja tulevaisuuden välissä. Ei meihin muistot tai toiveet vaikuta, jos ei haluta niin. Onhan meillä sitte ammatteja, joissa pitää katsoa men-neisyyteen. Tai tulevaan. Toimitta-va on silti, ja toiminta on hetkeä. Ja mun mielest viisaasti eräs Helena sa-noo, että ihmisen pitäs toimii päivä, ja kysyy vasta illalla, mitä on tehny sinä päivänä. Sitä kautta voi katsoo menneisyyteen. Ja tulevaisuuteenkin, kun miet-tii mitä kohtaa huomenna, tai ehkä viikon päästä. Mut jos käyttää ajan siihen, että vaan ajattelee eikä katso ympärilleen, voi unohtaa elää. Ja jo-nain päivänä tulee tunne, ettei ole-kaan mitään nähtävää. On vaan se sama tajunnanvirta, jossa ajelehtii, kun pitäis luovia elämässä, veistää siitä ajopuusta kanootti ja mela. Ka-rahdetaan sitte vaikka kiville, mutta ainaki on melottu itse. Vaan tosiaan, nyt tää kajakki menee vetään hirsiä.

Hyvää yötä.

vapaus. | 23

Hei, nimeni on Porthanian huone 357. Kavereiden kesken Käpylä

vaan. Sijaitsen Aarne Ervin suunnit-teleman, 1957 valmistuneen ja juuri remontoidun Portsun kolmannessa kerroksessa, tarkemmat koordinaa-tit löydät oheisesta kartasta. Kuten huomaat, minut on hyvin helppo löytää.Itsestäni voin kertoa sen verran, että tiloiltani en ole suuren suuri, mut-ten myöskään aivan pienen pieni – sanoisin olevani mitoiltani vallan parahultainen ja sutjakka. Suu-ri kirjahylly, joka vielä ammottaa tyhjyyttään, on toisella seinälläni. Kalusteinani on lisäksi työtuoli ja –pöytä, tuoliryhmä, sohva sekä no-jatuoli. Kaksi suurta ikkunaani anta-vat Yliopistonkadulle ja Porthanian pääsisäänkäynnin edessä olevalle aukealle, jolla voi edestakaisin kii-rehtivien opiskelijoiden tarkkailun lisäksi ihailla Eduardo Chillidan Hel-sinki 1992 –veistosta. Ruostuvasta teräksestä muovattu veistos muuten symboloi tieteen ja taiteen liittoa.Jotkut saattavat tuntea minut jo tuu-toreiden teehetkistä tai lipunmyyn-neistä, mutta suurelle osalle lienen vielä vieras. Saattaisin olla hyväksi avuksi ryhmätöissä tai rauhallinen paikka hengähtää luentojen välissä. Käyttöni on vapaata ja mahdollisuu-det monet, rajana lähinnä mielikuvi-tus ja tietysti hyvä maku. Oveni on aina auki. Astu toki peremmälle!

P 357 -Käpylä Pupu

Pupun tähänastinen elämäntaival on voittopuolisesti ollut siinä määrin kahlitsematonta, ettei pakottavaa tarvetta rasittaa pientä ajukoppaan-sa vapauden olemuksen kokonais-valtaisella pohtimisella ole usein-kaan ilmennyt. Kun kirjoittajalla on ollut harvinaislaatuinen lykky syntyä maahan, jossa puhumisesta ennen ajattelemista koituu kaikeksi onneksi yllättävän harvoin pysyvää haittaa, ei tarvitse juuri ihmetellä, että Pupu on antanut kielensä laulaa ja kynänsä sauhuta pienimmänkin tekosyyn tullen. Toki vapausaatteet ovat lähellä myös Pupun epätahtiin lyövää sy-däntä, mutta aivan suuriin esikuviin-sa lukeutuvien Frederick Douglassin tai Shirin Ebadin tasolle ei kirjoittaja sentään rohkene omaa vapaudentyö-tään korottaa. Siinä missä ensin mai-nittu availi amerikkalaisten silmiä katsomaan orjuuden koko kuvaa omiin kokemuksiinsa perustuen ja viimeksi mainittu jatkaa taisteluaan ihmisoikeuksien puolesta Iranissa, on Pupu keskittynyt lähinnä puo-lustamaan oikeuttaan mauttomaan irvailuun ihmiskunnan enemmistöl-le pyhien asioiden kustannuksella ajasta ja paikasta riippumatta, eikä palopuheiden arvoa ainakaan nosta se, että ne yleensä sijoittuvat Pitkän-sillan pohjoispuoliseen kantakau-punkiin kuudennen shotin jälkeisiin aikoihin. Vaikka Pupu ei siis voikaan kehua saavutuksillaan vapauden vartiomie-henä, on hän sentään osoittanut tur-hautuneimpina hetkinään melkoista innovatiivisuutta kalliisti ostettujen kansalaisoikeuksien rajoittamiside-oissa. Esimerkiksi edellisten edus-kuntavaalien jälkimainingeissa Pupu vakuuttui Winston Churchillin val-tioviisaudesta aivan uudella tavalla, vaikka ei miehen saavutuksiin muu-

ten varauksettoman viehtyneesti suhtaudukaan. Blenheim Palacen bulldoggihan totesi muistettavasti, että paras argumentti demokratiaa vastaan on viiden minuutin keskus-telu keskivertoäänestäjän kanssa – eikä väitteen todenperäisyyttä käy ankarasti kiistäminen, kun muistaa esimerkiksi valtakunnanoikeudessa tuomituksi tulleen Kauko Juhanta-lon riemumarssin takaisin Arkadian-mäelle aina puolustusvaliokunnan puheenjohtajaksi saakka yhdellä vaalipiirinsä suurimmista äänimää-ristä. Pupu ehdottaakin pientä po-liittisen historian pistokoetta suori-tettavaksi silloin tällöin äänestysi-käisten keskuudessa jo nuoruusiässä dementoituneiden juurimiseksi pois uurnilta. Ärinästään huolimatta ei kirjoitta-ja sentään kannata minkäänasteista valistunutta itsevaltiutta edes py-hintä vihaansa puhkuessaan. Vaik-ka epäilemättä olisi mieltäylentävää saada itseään esittävä kultainen pat-sas keskelle kaupunkia Turkmenis-tanin presidentin tapaan, ovat dikta-tuurihallitsemisen vaarat ja vastuk-set sitä luokkaa, että Pupu tuntee itsensä sentään paljon vapaammaksi aina Pykälän lempeänliloilta sohvil-ta herätessään – ja rintapielensäkin voi kerätä täyteen mitaleita kv-vii-koilla.

Vapauden viljaa…ja torajyviä

vapaus. | 25

Experto Credite

Kun isoäiti tiedekunnan perustiKun 13-vuotias kuningatar Kristiina perusti kuninkaallisen Turun akate-mian torstaina 26.3.1640, sen tehtä-väksi määriteltiin luvallisten oppi-aineiden, Pyhän Raamatun, lain ja oikeuden, lääketieteen sekä muiden tieteiden opettaminen ja harjoitta-minen. Akatemian tehtävästäkin ilmenee yliopiston tiedekuntien perinteinen akateeminen järjestys, jossa oikeustieteellinen tiedekunta on toisena teologisen tiedekunnan jälkeen, ennen lääketieteellistä tie-dekuntaa. Vuonna 1640 silloisessa lainopillisessa tiedekunnassa oli yksi professori ja koko akatemian 250 ylioppilaasta enemmistö opis-keli teologiaa. Nykyään suurin osa opiskelijoista opiskelee akatemian tehtävässä mainittuja muita tieteitä. Tiedekuntamme on perustamis-vuosistaan kasvattanut kokoaan hitaasti, mutta varmasti. Kolmas professuuri tiedekuntaan saatiin vuonna 1828. Tiedekuntaan kirjau-tuvien uusien ylioppilaiden määrä laski sortovuosina, jolloin suomalai-sen oikeustieteen osaaminen ei ollut valtaapitävien suosiossa ja moni yli-opiston opettaja sai ilmaisen kyydin Pietariin ja kauemmaksikin. Sorto-kauden jälkeen kasvu on ollut no-peaa ja nykyään oikeustieteellisessä tiedekunnassa on noin 2000 opiske-lijaa.

Meikit, ketjut ja prosessitTiedekunnassa on vuodesta 1640 lähtien tehty päätöksiä niin sano-

tusti fi ilispohjalta. Pienessä yksi-kössä tällainen onkin varmasti oikea menettely – yhden professorin tie-dekunnassa syyllisen löytämiseen ei laatukäsikirjaa tarvita. 1600-luvulla oppiaineautonomiakin lienee ollut tuntematon käsite. Opinahjomme kasvettua nykyi-seen kokoonsa päätöksenteko on monimutkaistunut. Monesti perin-teisellä ad hoc -menettelyllä tehdyt ratkaisut eivät osoittaudu parhaiksi mahdollisiksi ja osaksi laitosten ja oppiaineiden autonomiasta johtuen vasen käsi ei aina välttämättä tiedä, mitä oikea käsi on tekemässä. Lisäksi varsin suuri osa tiedekunnan hallin-nossa pyörivistä asioista on sellaisia, että ne toistuvat vuosittain, kuten esimerkiksi talousarvion laatiminen ja opinto-oppaan tuottaminen. Tois-tuvuudesta huolimatta tuntuu vä-lillä siltä, että vuosi vuoden jälkeen aloitetaan tyhjästä. Sopivien mitta-reiden puuttuessa päätösten oikeel-lisuutta on hyvin vaikea arvioida. Onneksi kuitenkin tälläkin pals-talla moneen kertaan ruodittu Bo-lognan sopimus velvoittaa oikeus-tieteellistä tiedekuntaa muun yli-opiston tavoin luomaan kattavan laadunvarmistusjärjestelmän! Jär-jestelmä tullaan auditoimaan vuo-den 2007 lopulla, mikä yliopiston hallinnon ajassa tarkoittaa suunnil-leen "tänään iltapäivällä". Kiire on siis melkoinen.

Laaduta ja varmistaLaadunvarmistusjärjestelmää raken-nettaessa kartoitetaan ja dokumen-toidaan keskeinen toiminta sekä kootaan yhteen toimintaa ohjaavat asiakirjat, raportit ja prosessikuva-ukset. Ideana on, että järjestelmän valmistuttua kaikkeen tiedekunnas-sa tapahtuvaan toimintaan löytyisi ohjeistus yhdestä paikasta. Tieto siitä, mitä täytyy tehdä seuraavaksi, kuka vastaa kustakin asiasta ja ke-nelle. Laadunvarmistuksen todellisen haasteen uskon olevan nimenomaan

varmistuksessa. Tuoreelle laatukäsi-kirjalle saattaa käydä kuten monelle muullekin päätökselle tiedekunnas-sa: ohjeistuksesta riippumatta tai jopa siitä johtuen eri toimijat teke-vät itsenäisesti kuten parhaaksi nä-kevät. Laadunvarmistuksen toteu-tuminen edellyttää, että eri tahojen toimintavapautta rajoitetaan yhtei-sen edun hyväksi. Saa nähdä, miten tämä tavoite onnistuu alalla, joka on tunnetusti täynnä suuria persoonal-lisuuksia.

Verkkojen verkkoNykyään, kun paavillakin on oma iPodinsa, pysähdyn usein ihmette-lemään kotimaisen julkishallinnon Internet-osoitteiden järjettömyyttä. Opetusministeriön www-sivut löy-tyvät osoitteesta http://www.min-edu.fi , kun taas puolustusministeri-ön osoite on http://www.defmin.fi . Listaa voisi jatkaa pitkällekin. Hel-singin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kotisivu on osoitteessa http://www.helsinki.fi /oik/tdk. Mi-täköhän tämä "oik/tdk" tarkoittaa ja millä kielellä? Vertailun vuoksi voisi todeta, että jokainen lukija varmas-ti arvaa seuraavan osoitteen takaa löytyvän instituution: http://www.law.harvard.edu. Vuosien saatossa Suomalaisissa Internet-osoitteissa on toki tapahtu-nut muutosta parempaan suuntaan: Opetusministeriön sivuille pääsee nykyään myös osoitteen http://www.opetusministerio.fi kautta. Puolustusministeriötä on kuitenkin turha etsiä osoitteesta http://www.puolustusministerio.fi . Harvardin yliopistoa paljon van-hempi ja perinteikkäämpi Helsingin yliopisto on myös kehityksen aal-lonharjalla uuden Alma-intranet-tinsä myötä, jonka odotetaan muun muassa tuovan mukanaan maail-manrauhan jo ensi vuoden loppuun mennessä. Oikeustieteellisen tiede-kunnan koti löytyy nykyään hel-posti osoitteesta https://alma.hel-sinki.fi /tab/348.

Risto SandvikOpintovastaava 2006


Syksyllä 2006 järjestetään koko yli-opistossa oikeustieteellinen tiede-

kunta mukaan lukien hallintovaalit, joiden pitäisi tämän lehden ilmestyes-sä olla jo onnellisesti ohi. Vaalien tar-koituksena on valita uudet edustajat konsistoriin, tiedekuntaneuvostoihin ja laitosten johtoryhmiin seuraavak-si kolmivuotiskaudeksi. Tiedekunnan hallinnon rattaisiin kaipailevien ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, mikäli juna ajoi tällä kertaa ohi. Yli-opiston ja tiedekunnan hallinto ei tyh-jene mainittuihin hallintoelimiin ja toisaalta kokemus on osoittanut, että koko hallintokauden samalla paikalla istuva hallinnon opiskelijaedustaja on harvinaisuus. Kolme vuotta on opiske-lijalle pitkä aika.

Mistä sitten yliopiston hallinnossa on kysymys? Kuka tekee päätökset ja kuka ne valmistelee? Tiedekun-tamme päätöksenteolla on kiehtovia (tai tilanteesta riippuen myös ahdis-tavia) yhteyksiä esimerkiksi valta-kunnanpolitiikkaan. Puolet Suomen lakimiehistä valmistuu Helsingistä ja monessa asiassa päätöksenteon tueksi onkin neuvoteltava muiden tiedekuntien ja Opetusministeriön kanssa. Tiedekuntamme hallinto to-teuttaa osaltaan yliopiston niin sa-nottua kolmatta tehtävää eli yhteis-kunnallista vuorovaikutusta.

KONSISTORIKonsistori on yliopiston ylin päättä-vä elin ja sen puheenjohtajana toimii yliopiston rehtori. Aikoinaan konsis-torissa päätöksiä tekivät kaikki yli-opiston vakinaiset professorit, mutta sittemmin konsistorin kokoonpanoa on supistettu huomattavasti. Kulu-valla vaalikaudella oikeustieteelli-sellä tiedekunnalla ei ole ollut ai-nuttakaan professoriedustajaa kon-sistorissa. Vaikka tiedekuntamme on maamme suurin alallaan, on se Helsingin yliopistossa varsin pieni. Konsistorissa päätöksiä tekevät suu-rempien tiedekuntien edustajat.Konsistorin opiskelijaedustajat sen

sijaan valitsee ylioppilaskunnan edustajisto ja yhtenä opiskelijaedus-tajana on kuluvalla vaalikaudella toiminut oikeustieteen ylioppilas Lassi Koto. Konsistori tekee päätöksiä koko yliopistoa koskevissa asioissa. Esi-merkiksi kuluvan vuoden tammi-kuussa konsistori on hyväksynyt yliopiston strategian vuosiksi 2007-2009. Tiedekunnan omat päätökset on tehtävä konsistorin päätösten puitteissa.

TIEDEKUNTANEUVOSTOTiedekuntaneuvosto on tiedekun-nassa kuten konsistori yliopistossa - ylin päättävä elin. Tiedekunta-neuvosto hyväksyy toiminta- ja ta-loussuunnitelman ja talousarvion ja päättää määrärahojen jakamisen pe-rusteista. Tiedekuntaneuvosto tekee myös mm. tiedekunnan esityksen valittavien opiskelijoiden määräk-si ja valintaperusteiksi. Niin ikään tiedekuntaneuvosto tekee päätökset tutkintovaatimuksista ja tutkielmien ja väitöskirjojen arvostelusta sekä valitsee dekaanin tiedekunnan vaki-naisten professorien joukosta. Oikeustieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa on 5 opis-kelijaedustajaa, joilla on kullakin henkilökohtaiset varajäsenet. Tiede-kuntaneuvoston päätökset tehdään esittelystä ja usein tiedekuntaneu-vostoon tulevia asioita on valmis-teltu pitkä aika muissa tiedekunnan hallintoelimissä. Mikäli jokin asia ei ole ratkaisuvalmis, palautetaan se sitä valmistelleeseen toimielimeen.

JOHTORYHMÄTTiedekuntamme kolmella laitoksella on kullakin oma johtoryhmänsä ja kussakin johtoryhmässä on 3 opis-kelijaedustajaa henkilökohtaisine varajäsenineen. Johtoryhmän teh-tävänä on mm. arvioida ja kehittää laitoksen opetusta ja tutkimusta sekä tehdä tiedekuntaneuvostolle esitys tutkintovaatimuksiksi. Johto-ryhmillä on myös keskeinen asema

erilaisissa virantäyttöasioissa, joista johtoryhmä tekee esityksen tiede-kuntaneuvostolle.

TOIMIKUNNAT, TYÖRYHMÄT JA LAUTAKUNNATLeijonanosa tiedekunnan päätöksis-tä valmistellaan tiedekunnan omassa kansliassa erityisesti hallintopäälli-kön sekä opintoasiainpäällikön toi-mesta. Eikä siinä vielä kaikki! Täyt-tääkseen kaikki hallinto-oikeudelli-set vaatimukset tulee tiedekunnassa toki olla myös toimikuntia, työryh-miä ja lautakuntia. Nämä toimielimet nimittää dekaani luultavasti vuoden 2007 alussa. Päättyvällä hallintokau-della tiedekunnan hallinnossa on toiminut muun muassa seuraavanlai-sia instansseja: valmistelutoimikun-ta, opetuksen kehittämistoimikunta, opintotoimikunta, laatutoimikunta, opetustaitotoimikunta, valintakoe-toimikunta, valintakoelautakunta, Bologna-työryhmä, henkilöstöstra-tegiatyöryhmä, stipenditoimikunta, kansainvälisten asioiden toimikunta, jatkokoulutustoimikunta, peruskor-jaustoimikunta, julkaisutoimikunta, historiatyöryhmä, kirjastoneuvotte-lukunta, yhteistyötoimintaryhmä, kirjasto- ja tietopalvelutyöryhmä sekä tietysti akateemisen pätevöity-misen arviointityöryhmä. Näissä dekaanin nimittämissä toi-mielimissä on paria lukuun ottamat-ta kaikissa useita opiskelijaedustajia. Suurin osa varsinkin suurista ja kau-askantoisista päätöksistä saa muotoi-lunsa näissä valmistelevissa elimissä ja ne ovatkin ehkä otollisin paikka saada opiskelijoiden toivomia muu-toksia läpi.

KÄYTÄVÄPELI

Edellä sanotusta käy toitottavasti selväksi, että yliopiston pienimpiin lukeutuvassa tiedekunnassa on hal-lintoa enemmän kuin mitä yksi opis-kelija pystyy hallitsemaan. Juuri täs-tä syystä Pykälänkin edunvalvon-

Hallinnon sietämätön keveys

vapaus. | 27

nassa on mukana opintovaliokunnan lisäksi useita muita ihmisiä ja kaikki uudet asiasta kiinnostuneet otetaan suorastaan avosylin vastaan. Vaikka tiedekunnassa on erilaisia hallinnon toimielimiä melkein kuin meressä mutaa, varsinkin hyvät ideat saadaan usein käsiteltyä varsin joutuisasti. Esimerkiksi tätä kirjoittaessa hallin-non opiskelijaedustajat ovat järjes-telemässä pakollisten kieliopintojen korvaamista vaihto-opiskelulla. Tiedekunnan hallinnossa vaikut-tamisessa on aina syytä pitää mieles-sä, että Roomaakaan ei rakennettu yhdessä yössä. Yhden opiskelijan keskimääräinen opiskeluaika on täl-lä hetkellä noin 1,6 prosentin siivu lisää tiedekunnan historiaan. Pe-rustutkinto-opiskelijoiden kannalta tiedekunta onkin kuin laki Runeber-gin runossa: ennen meitä syntynyt, myös jälkehemme jää.

TIEDOTUKSIA:Tule vaikuttamaan

Pykälän toimintaan!

21.11 Vaalipaneeli, Pykälä

28.11 Yhdistyksen syyskokous Yliopiston päärakennus,

pieni juhlasali

30.11 Valiokuntien

vaalikokoukset, Pykälä

LEUTO SYKSY ON HELLINYT PY-KÄLÄN OMAA PERHOSTA, JON-KA SIIPIEN SUOJAAN ON LIIHOT-TELUREISSUILLA KANTAUTUNUT YHTÄ SUN TOISTA RAPORTOIMI-SEN ARVOISTA.

• Tuleville DJ:lle varoitukseksi: mielipidettään yleisön musatoiveista ei kannata ilmaista lyömällä nyrkillä DJ-kopin seinään, sillä seinä on kova ja käsi voi murtua. Tämä tuli empii-risesti testattua punssikahveilla.

• LML-infossa tapahtui ihmeitä, kun ilmaista viinaa riitti puolille öin asti. Olisi luultavasti riittänyt pidemmäk-sikin aikaa, jos fuksit olisivat yksin joutuneet huolehtimaan juoman hä-vittämisestä. (Ilmaisen viinan loput-tuakin keittiön puolella sijainneesta löylyjemmasta saattoi löytää helpo-tusta kotimatkaa varten.)

• Tämän vuosikerran fuksit eivät vakuuttaneet perhosta vielä puns-sikahveilla: jo puolen yön jälkeen pyksyssä havaitsi lähinnä haalari-pukuisia vanhempia tieteenharjoit-tajia.

• Phuksiaisissa phuksit onneksi osoittivat olevansa Pykälisti-ainesta juhlimalla hamaan aamuun. Rasteilla puolestaan oli tarjolla Alastomuutta ja Alkoholia. Ratkiriemukasta oli, vaikka muistikuvat tapahtumista ovatkin oikeaoppisesti useimmilla erittäin hatarat.

• Samoissa pippaloissa koettiin myös läheisyyttä: silminnäkijähavaintojen mukaan kaksi phuksipoikaa löysi toisensa. Vipinää oli havaittavissa myös kahden vanhemman Pykälän suurimmassa valiokunnassa vaikut-tavan tieteenharjoittajan välillä. Jäl-

kimmäisessä tapauksessa tosin alko-holilla lienee ollut osuutta asiaan…

• Jopa 28 (!) opiskelijaa on huhujen mukaan tähän mennessä pysynyt opintoputkessa. Moninkertainen määrä pykälistejä on sen sijaan py-synyt muuten vaan putkessa..

• Kiljavan mökkireissuilla phuk-sit pääsivät sitsaamaan ensimmäistä kertaa. Eräs meksikolaista perinne-juomaa runsaasti nauttinut phuksi innostui jopa laulamisen lisäksi esit-telemään norjan kielen taitoaan sitsi-pöydän päälle. Sitsit olivat myös jää-dä ilman huipentumaansa, kun eräs nimeltä mainitsematon, itseään pa-haksi sedäksi tituleerannut puheen-johtaja hajotti EP:n. Onneksi viinaa aina jostain löytyy, eikä tilanne ajau-tunut täysin katastrofaaliseksi.

• Kiljavan yössä eräs valiokunta-virkailija havaittiin harjoittamasta Big Brotherin Mikan kohutoimia muistuttavaa toimintaa nu(o)kkuvan phuksityttösen kanssa.

• Laitteet olivat lavatanssien lisäksi keskeisessä roolissa Kiljavalla. Muu-an laitteisiin erikoistunut pykälisti yritti yön hämärinä tunteina tarjo-


ta laitteitaan eräälle pokeriässänaa-maiselle tieteenharjoittajalle siinä kuitenkaan tuloksia saavuttamatta. Jälkimmäinen pykälisti lämpeni kuitenkin huomattavasti enemmän eräälle suomalaiseen kuivaan valko-viiniin mieltyneelle tyttöselle.

• Miespuoliset tutorit ovat huo-lehtineet kiitettävästi kauniimpaa sukupuolta edustavien phuksien perehdyttämisestä opiskeluun. Jalo ”kuormasta ei syödä” –periaate on unohtunut ainakin eräältä valio-kunnassakin toimivalta tutorilta, joka on havaittu jo useamman ker-ran oman phuksin seurassa läheisis-sä tunnelmissa Pykälän riennoissa. Tiettävästi pariskunta on myös pois-

tunut samaan osoitteeseen, tosin eri aikaan.

• Luonnollisesti osuuttaan tarjon-nasta on havitellut myös muuan yrittäjäluonteinen tutori. Yrittäjyys palkittiinkin hetkellisesti, mutta vastikään perhosen korviin on kan-tautunut, ettei kyseessä ollut vaalea-verikköphuksi kuitenkaan innos-tunut pidemmäksi aikaa. Lohdutet-takoon asianomaista, että samaisen phuksineidin taholta torjutuksi on tullut jo toinenkin miestutori.

• Jälkimmäisillä phuksisitseillä yleisvaliokunnan pojat intoutuivat tarjoilemaan jälkiruokaa essuissa.

Essujen alle urhot eivät sitten välit-täneetkään pukea mitään. Takamuk-sia voi ihastella –tai kauhistella- ku-vagalleriassa Pykälän nettisivuilla.

• Samaisten sitsien perinteinen hal-lituksen ja phuksien välinen kossus-kaba sai yllättävän käänteen, kun historiallisesti kisaan osallistuikin kolmas joukkue. Mustana hevose-na mukaan tullut kossuprinsesso-jen joukkue tuli, joi ja voitti koko setin. Ilkeät kielet tosin väittivät, että voittajapoppoo olisi syyllisty-nyt dopingiin nautittuaan aiemmin illalla vähän isomman pullon kuivaa kotimaista.

• Edelleenkin samoilla phuksisit-

seillä tehtiin historiaa suorittamalla Suvilahden cumu. Tutkinnonsuorit-tajajoukkoon kuului myös urheita phukseja. Urhea poppoo suuntasi aamuyön tunteina saunasta kohti Hanasaaren voimaloiden edustalla siintänyttä merta yli aitojen. Muka-vana yllätyksenä vesi ei ollutkaan kylmää, vaan joukko pääsi pulah-tamaan lämpöiseen lauhdeveteen. Veden puhtaus onkin sitten ihan eri asia.

• Tutkinnon suorittaminen kiinnos-ti myös paikallista henkilökuntaa: "Mitäs täällä kekkuloidaan?" Py-kälistit kuitenkin ratkaisivat asian laululla, joka ilmeisesti tehosi, sillä kaikki tutkinnonsuorittajat selvisi-vät takaisin Pykälään.

• Cumun lisäksi saunasta vilvoitte-lijat harjoittivat toki tavanomaisem-paakin toimintaa mm. laulamalla lätäköissä ja pomppimalla auton päällä sekä harrastamalla sumopai-nia Itäväylän viheralueilla.lemaan, mitä kaikkea produktio syk-syn edetessä tuokaan tullessaan….

• Eräs nimeltämainitsematon fuk-sityttö oli perhosen havaintojen mukaan mennyt fuksiaisissa sitou-tumaan Zug-um-Zug -luontoiseen sopimukseen erään vanhemman tieteenharjoittajan kanssa. Koska sopimusta ei täytetty välittömästi paikanpäällä kylmän sään vuoksi, saantoon oikeutettu toivoisi kovasti luontoissuoritusta in natura.

• Kaiken muun härdellin ohella Pykälän kymmenes spexi on käyn-nistynyt. Perhonen jää innolla odot-telemaan, mitä kaikkea produktio syksyn edetessä tuokaan tulles-saan…. niinpä niin....

• Lääkärisitseillä eräällä tulevalla Spex-tähdellä oli kova yritys. Vaik-ka fuksityttöä DTM-ravintolassakin lämmitellyt vanhempi pykälisti vie-koitteli kovasti, ei tämä tomera neitonen moiselle lämmennyt.

vapaus. | 29

Sitä helposti erehtyy luulemaan, että valinnan vapaus on aina yhtä

juhlaa. Juhlat loppuvat lyhyeen, jos valitsee huonosti. Itse törmään har-vase päivä tilanteisiin, joista haluan teille nyt avautua. Helpottaakseni tei-dän aivonystyröidenne urakkaa, ker-ron vain yhdestä päivästä… tai no, oikeastaan rajallisen palstatilan takia vain pelkät kohokohdat tästä aamus-ta riittänevät malliesimerkiksi:

Vaatteiden valinta ei aiheuta harmai-ta hiuksia tänään. Fiksuna miehenä en ole pessyt pyykkiä viikkoon, jo-ten muutenkin melko suppea vaate-valikoimani hupenee lähes olemat-tomiin. Eiliset bokserit ovat valmii-na jalassa, kaapista poimin puhtaat H&M-sukat. Omistan yhdet ehjät farkut, joten housut on jo valittu. Paidan kohdalla joudun jonkun verran haromaan leuassa hulmuavia haituvia. Tämä maininta siksi, että jos joku on sattunut huomaamaan, niin – kyllä vain – minulla kasvaa kuin kasvaakin karvoja naamaa ko-mistamassa. Hajutestin perusteella päädyn kerran käytettyyn t-paitaan. Toisesta vaihtoehdosta te ette halua kuulla. Helppoja valintoja. Aamupala on hyvänä päivänä va-lintojeni alttari. Tuhansien ja taas tu-hansien mahdollisuuksien joukosta poimin mieleiseni helmet: Aamupa-laksi vastakeitettyä First price -kah-via, parasta mitä opintotuella saa, paistettua kananmunaa ja pekonia sekä paahtoleipää. Pelkästään hyviä valintoja. Olen kenkäfriikki. Täytyy myön-tää, ettei minulla ole yksiäkään kun-nollisia kenkiä. Sellaisia, jotka heti ensi näkemältä saisivat kylmät vä-reet juoksemaan pitkin kehoani ja jalkaan laitettaessa ne hyväilisivät siroja jalkaholvejani, aivan kuin ne olisi luotu jalkoihini. Se uuden ken-gän tajuntaan tunkeutuva tuoksu, mhmm.

Palataan asiaan. Odotan joka ilta yhtä

suurella innolla huomisen päivän sääennustuksia. Fiilis on samanlai-nen kuin ostaessa koneen arpoman lottorivin. Koskaan ei tiedä, mitä numeroita saa. Todellisuus palauttaa maanpinnalle seuraavana lauantai-na, kun oikea rivi onkin jotain aivan muuta kuin omasi. Sama pätee sää-ennustuksiin. Täksi päiväksi lupasi-vat poutaa. Tummista pilvistä huoli-matta luotan sokeasti kaiken maail-man Reijo Routiin, enkä ota mukaani sateenvarjoa. Huono valinta. Tovin käveltyäni vettä alkaa tulla kuin Es-terin takapuolesta. Ainoat kenkäni eivät valitettavas-ti ole suunniteltu vesitiiviiksi, vaan aitoon umpikulutettuun tapaan ne hörppivät vettä, minkä kerkeävät. Toki olisin voinut laittaa jalkaani joskus ylä-aste-ikäisenä ostamani lättäpohjaiset mustat nahkakengät. Sellaisia näkee pissiksillä vieläkin. Olen kuitenkin tullut siihen tulok-seen, että ne eivät enää ole minun tyylilleni sopivat. Salaa kuitenkin toivon niiden tulevan taas joskus muotiin. Siksi ne ovat varmassa tal-lessa kaappini perukoilla. Pitkän tähtäimen valinta.

Pienetkin valinnat vaikuttavat tule-vaisuuteemme. Sitä ei edes tule usein ajatelleeksi. Jos olisin pessyt viikon pyykkini, olisin voinut oikeasti va-lita tämänaamuisen vaatetukseni, tai jos en olisi sattunut käymään edel-lisenä päivänä kaupassa, olisin nyt syönyt aamupalaksi kynsiäni. Sinän-sä merkityksettömiä päätöksiä isossa mittakaavassa, mutta ne silti muutta-vat seuraavan päivän valinnan mah-dollisuuksia. Isääni lainatakseni, ja teitä rakkaat lukijat opastaakseni, ” Elämä on täynnä valintoja poikase-ni. Isoja ja pieniä. Valitse parhaaksi katsomallasi tavalla sisintäsi ja minua kuunnellen. Katsotaan mihin se riit-tää.” Ei siis koskaan pysty etukäteen tietämään, onko valinta oikea vai väärä. Tässä juuri piileekin valinnan vapauden vaikeus.

TAPIO METSÄN KUNINGAS


HANKI OMASI

TOIMISTOLTA!

AVOINNA TI-TO

KLO 12-17

PYKÄLÄN LAULU 2006 SOVELTUU:

- SITZEILLE- KV-VIIKOILLE

- A CAPPELLA -KARAOKEEN- TIERNAPOIKIEN ESITTÄMISEEN

+ MONEEN MUUHUN TILAISUUTEEN !

LAULUKIRJAFAKTAA:ISBN-13: 978-952-92-0915-6

ISBN-10: 952-92-0915-0koko: 108mm x 149 mm

sidosasu: sidottusivuja: 208

painos: 1. painosHINTA: 8 eur

PYKALAN UUSI LAULUKIRJA ON

ILMESTYNYT!

.. ..

VIERASKIRJARuoho on vihreämpää aidan toisella puolen. Vai onko? Kuulumisia

kanssaopiskelijoiltamme oikeustieteellisen ulkopuolelta.

Teksti ja kuvat Emmi Nissi

Tulevaisuuden toimittajat

Me Tampereen yliopiston toi-mittajaopiskelijat olemme se-

kalainen joukkio, johon mahtuu mu-kaan monenlaista ja monenmielistä ihmistyyppiä. Tiedotusoppilaiset eli vostokit, kuten me itse itseäm-me kutsumme, tunnistaa yliopiston käytävällä yleensä kovasta äänestä. Meitä voisi kuvailla adjektiiveilla seurallinen ja esiintymishaluinen – monen mielestä joskus jopa liialli-suuteen asti. Suurin osa tiedotusoppilaista val-mistuu (sitten joskus isona, kunhan vaan ehtii) toimittajiksi. Koulutuk-sessa paneudutaan ennen kaikkea sanomalehtijournalismiin, mutta matkan varrella pääsee kokeilemaan muun muassa radio-, televisio- ja aikakausilehtityötä. Oma lehtemme Utain sekä kesäiset harjoittelut eri lehdissä ja muissa välineissä takaa-vat sen, että jokainen meistä pääsee kokeilemaan toimittajan työtä ihan tosissaan. Samalla saattaa saada uju-tettua jalan oven väliin myös tulevi-en kesien turvaksi. Media on luonnollisesti puheen-aihe, jonka ruotimisesta emme ikinä saa kylliksemme. Ainejärjestömme nimi, Vostok (VOimakkaasti Sitoutu-maton TOimittajaKoulu), sen sijaan viittaa tiedotusopin laitoksen puna-sävytteiseen menneisyyteen. Itäpe-rinteitä pidetään nykypäivänä yllä

lähinnä vuosittaisilla matkoilla, sillä esimerkiksi tänä syksynä suuntaam-me Baltian maihin.

Narsisteja koko porukkaVostokkien ikuisesta erottautumis-tahdosta kertonee se, ettei vosto-keilla (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta) ole lainkaan haalareita, vaikka asiasta on käyty keskuste-lua todistettavasti ainakin vuodesta 1993 lähtien. Asian korvaamiseksi teetimme sentään muutama vuosi sitten t-paidat tekstillä ”Kaikkihan me olemme narsisteja”. Legendaari-sen lauseen heitti ilmaan virallisten lähteiden mukaan oma iki-ihana professorimme Kaarle Nordenstreng. Sama mies, joka on kutsunut meitä oppilapsiaan myös kauniilla hellitte-lynimellä: karjaksi. Omia hassuja perinteitämme pi-dämme yllä vuosittain muun muassa Aimo Rykämön avulla. Se on klassi-nen juomakilpailu, jonka tarkoitus on…hm…tietenkin yhteishengen luominen. Lisäksi toimitamme omaa Gonzo-lehteämme, johon jokainen voi toteuttaa juuri ne jutut, joita ei kesän aikana ollut sopivaa kirjoittaa ”oikeisiin” lehtiin. Kerran vuodessa eli toisin sanottuna vuosijuhlassa pukeudumme hulttiotoimittajaima-gomme vastaisesti eli tanssimme bändin tahtiin valssia iltapuvuissa ja korkokengissä.

Kiirettä ja kohellustaTiedotusopin laitoksella ja meillä opiskelijoilla on ollut superkiireinen alkusyksy. Pientä sekavuutta on ol-lut ilmassa muun muassa sen vuok-si, että oma harjoitustoimituksemme sekä yliopistoradiomme Radio Mo-reeni muuttivat juuri uusiin, remon-toituihin tiloihin. Lisäkiireitä on tuonut myös toi-mittajakoulutuksen 80-vuotisjuh-la, joka järjestettiin 6. lokakuuta. Paikanpäälle saapui viisisataapäi-nen iloinen toimittajajoukko, ja il-lan aikana muisteltiin monenmoisia tapahtumia menneisyydestä. Itse juhlan lisäksi kaikki siihen liittyvä oheistoiminta, kuten yliopiston net-titelevision perustaminen, on vienyt tiedotusopin opiskelijoiden aikaa ja koetellut hermoja.

Onneksi olemme tottuneita ikuisiin deadlineihin.

****************Artikkelin kirjoittaja Emmi Nissi on neljännen vuoden tiedotusopin opis-kelija, joka tuntee olleensa laitok-sella jo muun muassa sadan vuoden verran. Vuosien varrella hän on ollut ainakin Vostokin kulttuuri- ja ympä-ristöministeri sekä ollut mukana jär-jestämässä monenlaisia enemmän ja vähemmän merkittäviä tapahtumia.


SEMINAAREJA OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAILLE

yrityskaupan rahoitus

Pykälä ryOIKEUSTIETEEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS

KIITÄMME YHTEISTYÖSTÄ 25.9.2006

PYKÄLÄ RYMannerheimintie 3 B, 00100 HKIAvoinna ti-to klo 12-17Puhelin +358 9 278 5003Fax +358 9 278 5004Sähköposti [email protected] Os. muutokset [email protected] http://www.pykala.fi /

YRITYSSUHDETOIMIKUNTAJanni [email protected] +358 44 366 2216Elina [email protected] +358 40 764 6928Tuomas [email protected] +358 40 843 5022

“Freedom of the press is limited to those who own one” - Henry Mencken

Ilmoitushinnat1/1 330€1/2 190€1/4 110€1/8 70€Takakannen ja sisäkansien värisivujen hinnat neuvotellaan erikseen

Mikäli hyväksyttyä ei ilmoitusta ei tuotan-nollisista tai muista toiminnallisista syistä taikka asiakkaasta tai asiakkaan käyttämästä mainostoimistosta johtuvasta syystä voida julkaista, Pykälä ry ei vastaa tästä mahdol-lisesti aiheutuvasta vahingosta. Pykälä ry:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoit-tuu ilmoituksesta maksetun hinnan määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta lukien.

Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa kor-vauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.

ISSN 0787-5622

inter vivos

AnnaPolitkovskaja1958-2006

Kävin tässä taannoin kuuntelemassa vaihtoyliopistoni johdon tervetuliaispuheita sen upeassa juhlasalissa. Meitä vaihto-oppi-

laita oli paikalla useita satoja, ellei tuhansia, kymmenistä eri maista. Tuntui sykähdyttävältä olla osa tätä hienoa joukkoa ja tulen muis-tamaan tilaisuuden lopun ikääni. Valitettavaa vain, että osa siitä oli pyhitetty Helsingin yliopistostakin tutulle verkostoitumisjargonil-le.

Sama tyhjä konsulttilätinä jatkui tietenkin ainejärjestön esittelyti-laisuudessa:“Mökkiviikonloppu – verkostoitumista 24/7!”“Tutustuminen Osloon - viikko verkostoitumista vuonomaisemis-sa!“ “Baarimikoksi ylioppilastalolle? – Ansaitse ja verkostoidu!”

Verkostoon voi myös hirttäytyä. V-sana tarkoittaa käytännössä ulko-kultaista tyhjänpuhumista, jonka tavoite on luoda pinnallisia kon-takteja yleensä oman tieteenalan rajojen sisäpuolelta. Verkostoitujan tunnusmerkkejä ovat status- ja huomionhakuisuus sekä substanssi-vapaa uhoaminen. Elämän se näkee darwinistisena selviytymishel-vettinä ja kanssaopiskelijat lähinnä potentiaalisina hyödykkeinä. Verkostoitujalle menestyjät häviäjistä erottaa tyypillisesti arvo-valtaa uhkuvat tittelit, jollaisen se saalistaakin itselleen yleensä jär-jestömaailmasta. Tässä vaiheessa verkostoituja-raukka on jo kuuro-sokea sille, että se on oman introvertin ja läpipääsemättömän kuppi-kuntansa vanki. Koko systeemin tarkoitus laajojen kontaktipintojen luojana on jäänyt toteutumatta. On tietenkin olemassa mahdollisuus, että olen väärässä. Ehkä poisjättäytyminen viikonlopun “Villit PIRAATTIBILEET!“ -tapah-tumasta maksoi minulle tulevan työpaikkani – nyt rekrytoijan lu-moaakin se kymmenen vuotta opiskellut puolijuoppo ilmapallovas-taava, joka on kultaisin kohokirjaimin voinut kirjoittaa tittelin CV:hensä. On myös mahdollista, että Elvis Presley ampui J.F. Kenne-dyn. Omakohtaisten tutkimusteni valossa en pidä sitäkään kuiten-kaan kovin todennäköisenä skenaariona. Kärjistävä irvailu sikseen. Ilman verkostoitumista kukaan ei saa-vuta täyttä ammatillista potentiaaliaan. Kaikkien ammattikuntien vahvuus ja identiteetti syntyy kontakteista, jotka auttavat yksit-täistä toimijaa ruohonjuuritasolla. Ja tämän systeemin jatkajat ovat tietenkin viime kädessä opiskelijat itse. Nostan vilpittömästi hattua näistä tarmokkaimmille, jotka uhraavat sen ylläpidolle vapaa-ai-kaansa. Ilman heitä ei ole opiskelijakulttuuria. Näin ulkopuolisen silmin näyttää kuitenkin siltä, että systeemi sotii paikoitellen tarkoitustaan vastaan. Sitä ei tarvitsisi erikseen ruokkia esimerkiksi juuri juhlapuheissa, vaan korostaa niissä ihan vain ystävyyttä, avaramielisyyttä ja tiedollista uteliaisuutta. Niistä ne kestävät verkostot syntyvät. Toisaalta, jos nykyinen järjestelmä ensin erottaa, niin kyllä se sitten yhdistääkin ihmisiä. Juoksupyörät on tarkoitettu häkissä eläville jyrsijöille. Niiden ulkopuolelta löytyy maailma, jossa nauru raikaa ja viini virtaa. Verkosto, jonka ovet ovat avoinna kaikille ja kaikkialle henkilöön ja urasuuntauksiin katso-matta.

Ensio @ kuupuisto (http://kuupuisto.blogspot.com)

V NIIN KUIN VÄKINÄISYYS

HALUATKO OLLA

MUKANA VASTAAMASSA

KANSSAMME

ASIAKKAIDEMME

KANSAINVÄLISIIN

HAASTEISIIN?

Haluamme varmistaa,

että asiakkaamme voittaa –

kaikkialla maailmassa.

Oletko kiinnostunut asianajajan työstä? Voit tutustua työ-

hön käytännössä jo opintojesi aikana. Hannes Snellman tar-

joaa alasta kiinnostuneelle opiskelijalle eri mahdollisuuksia:

• Lähetti• Juniortrainee• Trainee

Arvostamme sitä, että ihmiset ovat erilaisia niin osaamisel-

taan kuin persoonallisuudeltaankin. Oikealla asenteella pää-

see pitkälle. Jos haluat tutustua liikejuridiikan maailmaan ja

uskot haluavasi tehdä työtä kanssamme, katso hakuohjeet ja

tehtävänkuvaukset kotisivuiltamme www.hannessnellman.fi koh-

dasta ”Ura”.

Lisätietoja antaa Hannaliina Suma, puh. (09) 2288 4219,

[email protected] .

w w w. h a n n e s s n e l l m a n . f i

Tot_190x270Int.Viv4v.indd 1 8.9.2006 16:01:46

604|06 freedom 0 frihet 0 svivos rnter i - pykala.fi · 2016. 11. 10. · tuo kilroy...

Documents