PAIKKATIEDON ERIKOISLEHTI 3/2015

HYÖDYT PUNTARISSA

PAIKANNUSPANTA METSÄLLÄ

KARTTATYÖKALUT OSALLISTAMISESSA

ESITTELYSSÄ CONNECT EDITIONLiity seuraamme CONNECTION Event tapahtumassa Helsingissä

Verkostoidu. Kuule alan parhaista käytännöistä.

Varaa paikkasi jo tänään.connection.bentley.com/helsinki

Keynotes | Sovellusseminaarit | Toimialafoorumit | CONNECT Edition | LEARNing

Lisätkää kykyänne toimittaa infraprojektit ajallaan, budjetissa ja vähemmällä riskillä.

Löydä CONNECT Edition Bentley Systemsiltä.

Liity seuraamme Helsingin CONNECTION Event tilaisuudessa, joka on alan johtava tapahtuma infran ammattilaisille. Esittelemme CONNECT Editionin, jonka yhteisellä alustalla siirrytään tiedostokeskeisestä suunnittelusta projektikeskeiseen suunnitteluun ja jonka avulla voit parantaa tuottavuutta ja helpottaa hankeyhteistyötä.

© 2015 Bentley Systems, Incorporated. Bentley ja “B” Bentley logo ovat Bentley Systems, Incorporated:n tai jonkin sen suoraan tai välillisesti kokonaan omistaman tytäryhtiön joko rekisteröityjä tai rekisteröimättömiä tavaramerkkejä tai palvelumerkkejä. Muut merkit ja tuotenimet ovat omistajayritystensä omaisuutta.

6. –7. LOKAKUUTA

2622_BCE_Generic_Ad_210x284_0815_fin.indd 1 9/9/2015 9:47:59 AM

Olen kevään ja kesän aikana ollut suunnittele-massa Paikkatietomarkkinoiden ohjelmaa. Sekä Position juttuja miettiessä että Paik-katietomarkkinoiden ohjelmaa pohtiessa pyöritään usein samojen ikuisuuskysymys-ten äärellä: kuinka viestiä paikkatiedoista ja

niiden mahdollisuuksista. Etenkin niille, jotka eivät asiasta vielä mitään tiedä, mutta joiden ehdotto-masti pitäisi – tai ainakin olisi hyvä tietää.

Usein ongelmana on, ettemme tarkkaan tiedä keitä nämä uudet hyödyntäjät ovat – ja vaikka tietäisimme, emme ole löytäneet keinoa, joilla saisimme viestimme perille. ”Paikkatiedon mahdollisuudet ovat rajattomat” on lause, jota toistetaan usein. Silloinkin, kun ei oikeastaan tiedetä mitään konkreettista esimerkkiä. Ja kyllä, olen käyttänyt sitä itsekin.

Saadaksemme muutoksen aikaan on löydettävä keinot, joilla vakuuttaa etenkin uudet, paikkatie-toihin vielä vihkiytymättömät käyttäjät.

Välillä tuntuu siltä, ettemme malta perehtyä uusien käyttäjien toimintaan niin syvällisesti, että löytäisimme aidot, käyttäjää koskettavat esimerkit ja fiksuimmat tavat hyödyntää tietoa.

Joskus kyse on siitä, että olemme niin vie-hättyneitä uudesta tekniikasta, että lähdemme ratkomaan asioita teknologia edellä silloinkin, kun pienillä muutoksilla voitaisiin saada suuret säästöt. Ratkaisuja miettiessä unohdamme sen, mikä on käyttäjille kaikkein tärkeintä: minkä asian hän haluaa tulevan ratkaistuksi.

Kun sinulta seuraavan kerran kysytään, mitä hyötyä paikkatiedosta, minkä esimerkin kertoisit?

Tätä pohdittiin myös ProGISin ja Paikkatie-toverkoston yhteisessä tilaisuudessa. Sen annista lisää tässä lehdessä.

KIRSI MÄKINENpäätoimittaja

ps. Kuva Kehäradan avajaispäivältä: koeajolla ollut päätoimittaja päätyi junamuistoineen Svenska Ylen aamulähetykseen. ◀

Muutoksen aika

PÄÄTOIMITTAJA: KIRSI MÄKINEN, P. 040 511 2667KIRSI.MAKINEN@MAANMITTAUSLAITOS.FI

TOIMITUSSIHTEERIT: KATRI ISOTALO, LIISA KALLELAKATRI.ISOTALO@VIESTINTAISOTALO.FI

TOIMITUSKUNTA: AIJA HOLOPAINEN, ARI JAAKOLA, ANTTI JAKOBSSON, PYRY KETTUNEN, YKI LAINE, EIJA PARMES, PEKKA SARKOLA JA KIRSI VALANNE.

TAITTO:LEENA-RIITTA TUOMAALA

JULKAISIJA: MAANMITTAUSLAITOS PL 84, 00521 HELSINKI POSITIO@MAANMITTAUSLAITOS.FIPOSITIO-LEHTI.FIFACEBOOK.COM/POSITIOLEHTI

POSITIO ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. MÄÄRÄAIKAISTILAUS (4 NUMEROA) 29 EUROA, KESTOTILAUS (4 NUMEROA) 24 EUROA.

SEURAAVAAN LEHTEEN TARKOITETTU AINEISTO ON TOIMITETTAVA TOIMITUSSIHTEERILLE 21.10.2015 MENNESSÄ.

PAINOPAIKKA: KIRJAPAINO UUSIMAA, PORVOO 2015 ISSN 1236-1070PAINOS 1800 KPL

KANNEN KUVA: JANI SEPPÄNEN / VASTAVALO.FI

AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSENLEHTI

KUVA

: JO

HAN

MYR

ÉEN

positio 3/2015 ▶  3

www.tekla.com

Trimble eServicesSÄHKÖISET JA ÄLYKKÄÄT ASIOINTIPALVELUT

3/2015

3 Pääkirjoitus: Muutoksen aika

5 Sisällys 6 Murroksessa: Terveyserojen tutkimiseen tarvitaan

tarkempaa dataa Suurpiirijako kertoo, että alueelliset erot nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa ovat pieniä. Faris Alsuhail

8 Ajankohtaista

9 Tapahtumakalenteri

8 Paikkatiedot tehokäytössä? Helsingin kaupunki ja SYKE ovat arvioineet paikkatietokypsyyttään. Kirsi Mäkinen

12 Miten viestiä paikkatiedon hyödyistä? Yksinkertainenkin käytännön esimerkki voi avata silmät paikkatiedon mahdollisuuksille. Ulla Järvinen

14 Karttatyökalut mullistavat osallistamisen Karttakysely verkossa tuo uusia vastaajia kaupunkisuunnitteluun. Katri Isotalo

17 Paikkatietomarkkinat 2015

21 Koiratutka on oiva esimerkki avointen aineistojen käytöstäYhä useammalla metsästyskoiralla on paikannuslaite. Jyrki Puupponen

24 Sujuvampaa palvelua uusin prosesseinSähköisen asioinnin hyödyt moninkertaistuvat, kun myös prosessit päivitetään. Sari Putkonen

26 StandardiPositio: Inspire-ohjeistus täydentyy. Jari Reini

27 Uutisia

31 ProGIS: Kohtaamisia

32 PalveluhakemistoKU

VA: H

ELSI

NG

IN K

AUPU

NKI

/ M

APIT

A O

Y

POH

JAKA

RTTA

© O

PEN

STR

EETM

APKU

VA: J

YRKI

PU

UPP

ON

EN

s.21 Kännykän ruudulta näkee metsästyskoiran liikkeet.

s.6

s.14KU

VA: H

ELSI

NG

IN K

AUPU

NKI

positio 3/2015 ▶  5

MURROKSESSA

▶ FARIS ALSUHAILKUVA: HELSINGIN KAUPUNKI

Harrastaako itähelsinkiläinen nuori vähemmän liikuntaa kuin etelähelsinkiläinen? Onko koulunkäynti suositumpaa

kaakkoisessa Helsingissä kuin lännessä? Näihin ja muihin nuorisoa koskeviin alueellisiin ilmiöihin on olemassa eri käsi-tyksiä, joita pohjataan aiempiin tutkimus-tietoihin ja stereotypioihin.

Tehtäväni oli tutkia nuorten alueellisia terveyden ja hyvinvoinnin eroja Helsin-gissä ja arvioida lähtöaineistoni soveltu-vuutta erojen tutkimiseen.

ALUEELLINEN ERIYTYMINEN ON TODETTU ILMIÖ

Pääkaupunkiseudun koulujen väliset erot ovat suurempia kuin muualla

maassa. Seudun asuinalueet ovat lisäksi selvästi eriytyneitä muun muassa perhei-den sosioekonomisen aseman suhteen. Alueellisen eriytymisen on todettu hei-jastuvan peruskoulujen oppimistuloksiin, sillä asuinalueiden eriytyminen vaikuttaa

koulujen maineeseen sekä perheiden muuttopäätöksiin, mikä vaikuttaa koulujen oppilaspohjan valikoitumiseen. Tällaisten alueellisten erojen voi odottaa vaikuttavan sairastavuuden lisäksi myös koettuun ter-veyteen ja hyvinvointiin.

Nuorison kokeman terveyden ja hyvin-voinnin mahdollinen aluesidonnaisuus on vähän tutkittu alue ja kiinnostava lisä muuhun alueelliseen terveystietoon.

KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA KATTAVASTI TIETOA SUOMEN NUORISTA

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää kouluterveyskyselyn avulla nuorten

koettua terveyttä ja hyvinvointia koskevaa tietoa. Kouluterveyskysely on ollut käy-tössä vuodesta 1996 lähtien. Kyselyn tulok-set auttavat nuorten hyväksi tehtävää työtä perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa sekä kunnissa.

Osa kouluterveyskyselyn avulla kerä-tystä kokemustiedosta on kuntatasolla

saatavilla veloituksetta tilasto- ja indi-kaattoripankki Sotkanetistä. Aineistoa voi selailla myös Paikkatietoikkunan karttaikkunassa. Perusasteen oppilaista 84 prosenttia ja lukiolaisistakin 77 prosenttia vastaa kyselyyn, joten tiedon potentiaali on valtava. Tällaisen tietoaitan hyödyntä-minen kiinnostaa hyvinvointitutkimusta tekeviä tahoja.

KARKEA SIJAINTITARKKUUS AJAA KOMPROMISSEIHIN

Vastausten sijaintitarkkuus oli tut-kimuskatsauksessa vahvasti esillä.

Sijaintitarkkuudella tarkoitan sitä osoitetta, jonka avulla kunkin oppilaan vastaukset voi kiinnittää johonkin päin Helsinkiä. Kouluterveyskyselyssä ei kysytä vastaajan osoitetietoja, joten tarkimmillaan tiede-tään vain oppilaitosten sijainnit. Koulujen välisten erojen tutkimiseen tämä sopii, mutta alueellisten terveyserojen etsiminen muuttuu ongelmalliseksi.

Alueellisten terveyserojen tarkastelu

Terveyserojen tutkimiseen tarvitaan tarkempaa dataa

Nuorten alueellisten terveyserojen tutkiminen on vaikeaa, mutta mahdollisuudet siihen ovat hyvät.

6 ◀ positio 3/2015

MURROKSESSA-PALSTA KÄSITTELEEE ASIOITA JA ILMIÖITÄ, JOTKA MUUTTAVAT PAIKKATIETOALAA JA TOTUT-TUJA TOIMINTAMALLEJA.

HALUATKO PUHEENVUORON? OTA YHTEYTTÄ TOIMITUKSEEN, POSITIO@MAANMITTAUS-LAITOS.FI

KIRJOITTAJA TEKEE SOVELTA-VAA KAUPUNKITUTKIMUSTA HELSINGIN KAUPUNGIN TIE-TOKESKUKSELLA. ERITYISESTI PAIKKATIETOMENETELMIEN JA -AINEISTOJEN HYÖDYNTÄMI-NEN ERI TUTKIMUSTEEMOIHIN KUULUVAT HÄNEN TOIMENKU-VAANSA. SÄHKÖPOSTI: FARIS.ALSUHAIL@HEL.FI.

oppilaitosten perusteella ei vastaajien kou-lumatkojen vuoksi kuvasta tarkkaan Hel-singin eri alueita. Ilmiö korostuu varsinkin toisen asteen oppilaiden kohdalla, joilla koulumatkat ovat monesti pidempiä. Toi-sen asteen oppilaat rajattiin edellä kuvattu-jen syiden takia katsauksen ulkopuolelle.

Alueiden välisiä eroja voidaan tar-kastella liittämällä koulujen vastaukset johonkin Helsingin käyttämistä aluejaoista. Menetelmää voidaan soveltaa myös siten, että kouluista tulee tunnistamattomia. Tämä on tärkeää, sillä osa kysymyksistä on sensitiivisiä, eikä kouluja ole tarkoitus leimata. Helsingissä on käytössä useita aluejakoja, joihin kuuluvien alueiden määrä vaihtelee alle kymmenestä satoihin. Sopivan aluejaon valintaan vaikuttaa kou-luverkon rakenne ja koulumatkojen pituus.

Helsingissä suurpiireihin yhdistetyt vastaukset tarjoavat parhaan vaihtoehdon anonymisoida koulut. Kuhunkin piiriin summataan vastauk-sia useasta kouluista. Lisäksi suurpiirit ovat pinta-alaltaan niin suuria, että mahdol-listen pitkien koulu-matkojen tuottama aineiston vinouma jää pienemmäksi. Östersundomin suurpiiri jätettiin pois, koska alueella sijaitsi vain yksi perusasteen koulu.

KOETTU TERVEYS JA HYVINVOINTI OVAT HARVOIN ALUESIDONNAISTA

Valitun suurpiirijaon perusteella pal-jastui, että alueelliset erot nuorten

terveydessä ja hyvinvoinnissa ovat pieniä. Kysymykseen liikunnan harrastamisesta ei ole selkeää vastausta: itäisen ja eteläisen suurpiirin nuoret harrastavat käytän-nössä yhtä paljon liikuntaa. Kaakkoisen ja läntisen suurpiirin oppilaista suurin osa pitää koulusta joko hyvin paljon tai melko paljon. Suurpiirien välinen ero koulun-käynnistä pitävien oppilaiden kohdalla on muutaman prosenttiyksikön kaakon eduksi – sikäli kun sitä eduksi voi sanoa.

Sukupuolten väliset erot vastauksissa sen sijaan ovat selkeämpiä. Helsingissä

esimerkiksi tytöistä 15 prosenttia ilmoitti kokeneensa ahdistuneisuutta, kun pojilla osuus oli 6 prosenttia. Neljännes tytöistä ja pojistakin yli kymmenes kertoi hake-neensa apua masentuneisuuteen ammat-tiauttajalta.

OPPILAIDEN OSOITTEET OVAT AVAIN PAREMPAAN TIETOON

Kouluterveyskyselyn käytettävyys alu-eellisten erojen tarkasteluun paranee,

kun sen vastausten sijaintitarkkuutta nos-tetaan. On siis kysyttävä oppilaan osoitetta tai ainakin postinumeroa. Näin eliminoi-daan koulumatkoista johtuvat aineiston vinoumat. Samalla myös kyselyn kohde-ryhmänä olevat toisen asteen opiskelijat voidaan huomioida helpommin. Oppilai-den anonymisointi on helppo toteuttaa esimerkiksi yhdistämällä vastaukset osoi-tetietojen avulla sopiviin alueyksiköihin,

kuten postinumero-alueisiin.

Jos oppilaan osoi-tetieto on tiedossa katuosoitteen tark-kuudella, saadaan aineistosta muodos-tettua pistemäinen

karttataso. Tämä olisi tutkijan näkökul-masta kaikkein kiinnostavinta. Pistemäi-nen taso mahdollistaa tietojen yhdistämi-sen sijainnin perusteella monipuolisesti erilaisiin alueyksiköihin ja laajemmat mahdollisuudet paikkatietoanalyysien käyttöön. Aiempaan nähden suurimpia etuja olisi päästä näkemään, minkälaisia ilmiöiden jakautumisia tai kasaumia aineistosta syntyy ilman kaupungin alue-jakoja. Tästä näkökulmasta tietojen ver-tailu esimerkiksi Tilastokeskuksen Ruu-tutietokannassa käytettyihin 250 × 250 metrin ruutuihin olisi kiinnostava kokeilu.

Nuorten harrastuksiin liittyen uusia näkökulmia tuo esimerkiksi liikunta-palvelujen saavutettavuuden ja nuorten liikuntatottumusten yhteyden tutkimi-nen. Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitoksen MetropAccess-hankkeessa on tuotettu pääkaupunki-seudun matka-aikamatriisi, joka yhdessä

▶ Teksti pohjautuu toukokuussa 2015 julkaistuun tutkimuskatsaukseen. Alsuhail, F. (2015). Nuorten terveys- ja hyvinvointierot Helsingin suurpii-rien välillä – Kouluterveyskyselyn tarkastelu paikkatietomenetelmin. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuskatsauksia 2015:3. Katsaus on luettavissa verkossa: http://www.hel.fi/www/tieke/fi/tilastot_tutkimuk-set_tietoaineistot/tutkimusjulkaisut/tutkimuskatsauksia_sarja

pistemäisen kouluterveyskyselyaineiston kanssa tuottaisi mielenkiintoista uutta tietoa aiheesta.

Jos kouluterveyskyselyn sijaintitark-kuus paranee, on koko opintokaaren kattavaa paikkatietoelementtejä sisältä-vää tutkimusta mahdollista tehdä. Olisi kiinnostavaa nähdä koetun terveyden ja hyvinvoinnin mahdolliset muutokset siirryttäessä perusasteelta lukioon tai ammattikouluun ja näiltä asteilta korkea-kouluihin eri aloille.

Kouluterveyskysely on säännöllisesti toteutettava, kohderyhmänsä tavoittava ja sisällöltään kattava. Se kannattaa hyö-dyntää loppuun asti. Nykyään sähköisesti tehtävän kyselyn myötä on hyvä pohtia myös karttakyselyn mahdollisuuksia kyse-lyn osana. Parantamalla vastaajien sijain-titarkkuutta paranevat samalla aineiston sovellusmahdollisuudet. Maksullisten aineistojen lisäksi avoimet tietoaineistot tarjoavat ilmaista ja laadukasta polttoai-netta, jota parannellun kyselyaineiston tutkimiseen voisi käyttää. Monipuolisella käytöllä aineisto saa uutta arvoa, joka palvelee aineiston tuottajaa, tutkijoita, päätöksentekijöitä ja myös kansalaisia. ◀

Tarkempi sijaintitieto auttaa löytämään alueelliset erot.

positio 3/2015 ▶  7

AJANKOHTAISTA

Agile-konferenssissa teemana älykkäät kaupungit

Kesäkuun alkupuolella järjestetty geoin-formatiikan vuosittainen AGILE-konferens-si keräsi Lissaboniin noin 150 osallistujaa. Kolmen päivän aikana Agilessa esiteltiin yli 80 alan tutkimusta, jotka käsittelivät laajas-ti geoinformatiikan eri sovellusalueita.

Sessioiden aiheita olivat Volunteered Geographic Information (VGI), paikkatie-don mallintaminen ja päättely, paikkatiedon hyödyntäminen päätöksissä, paikkatieto-analyysi, paikkatietoinfrastruktuurit, paik-katiedon semantiikka, semanttinen web ja GIS, paikkatiedon laatu ja tietoturva, paik-katietosovellukset, liikkuvuus ja reaaliaikai-nen GIS sekä geosensoriverkot. Esimerkik-si VGI, joka on Michael Goodchildin vuonna 2007 lanseeraama termi käyttäjien tuotta-malle sisällölle, liittyi suureen osaan konfe-renssissa esitellyistä tutkimuksista.

Tiedot yhteenKonferenssin yleisenä teemana oli Geo-graphic Information Science as an Enabler of Smarter Cities and Communities. Key-note-esiintyjiksi oli kutsuttu kolme paikka-tiedon parissa työskentelevää, hyvin eri-laisissa työtehtävissä olevaa henkilöä. Ensimmäinen puhuja oli portugalilainen poliitikko Miguel de Castro Neto (Secreta-ry of State of Spatial Planning And Nature Conservation). Hän esitteli Portugalin ym-päristöministeriön hanketta Urban Analy-tics, accelerating the development of smart cities in Portugal. Sen tavoitteena oli tuot-

taa ja edistää innovatiivisia projekteja ja ideoita, jotka hyödyntävät uusia analyysi-metodeja kaupunkien toimivuuden kehit-tämiseksi. Castro Neto pitää tärkeänä edis-tää paikkatiedon hyödyntämistä laajemmin koko yhteiskunnassa.

Toisen keynote-puheen piti Illinoisin yli-opiston tietojenkäsittelytieteen professori Isabel F. Cruz. Hänen työryhmänsä on luo-massa sovelluskehystä yhdistääkseen eri-laisia isoja tietoaineistoja (engl. big data). Tarkoitus on antaa kansalaisille mahdol-lisuus hyödyntää aineistoja paikkatiedon visualisoinnissa ja analysoinnissa siihen kehitetyn verkkosovelluksen avulla. Sovel-luksen nimi GIVA tulee sanoista Geospatial and temporal data Integration, Visualizati-on, and Analytics.

GIVA:n tavoitteena on tarjota tekniikka, jonka avulla jokaisella olisi mahdollisuus ymmärtää erilaisten poliittisten päätösten seurauksia paremmin ja näin osallistua yh-teiskunnalliseen keskusteluun. Suurimpia haasteita työssä ovat tietoaineistojen hete-rogeenisyys niin tiedon rakenteissa, käsit-teissä kuin metadatassakin.

Myös kolmas keynote-esiintyjä World Wide Web Consortiumin (W3C) Phil Archer puhui tietoaineistojen yhdistämisestä. Hä-nen näkökulmansa on Webin ja GIS:n yh-distämisessä. Archer painotti puheessaan, että vaikka paikkatietoinfrastruktuurit pe-rustuvat laajalti Webin yleisiin tekniikoihin, kuten W3C:n XML-standardiin, paikkatiedon

yhdistäminen muuhun Webin tietoon on edelleen suuri haaste. Ongelmaa ratkaise-maan on perustettu W3C:n ja Open Geos-patial Consortiumin (OGC) yhteistyöhanke, jossa tavoitteena on luoda parhaita käytän-teitä paikkatiedon julkaisemiseksi Webissä. Ensimmäinen vaihe on ollut erilaisten käyt-tötapausten kehittäminen.

AGILE-konferenssi toi esiin hyvin erilai-sia näkökulmia geoinformatiikan tutkimuk-seen. Näkökulmat vaihtelivat teoreettisista, semanttisten tietomallien tai data-analyy-sien kehittämiseen liittyvistä tutkimuksista käyttäjän näkökulmaan. Suomesta nähtiin neljä esitystä ja posteria Maanmittauslai-toksen Paikkatietokeskuksen (FGI) tutki-muksista.

Konferenssia edeltävänä päivänä jär-jestetyissä workshopeissa osallistujat pää-sivät yhdessä pohtimaan ja ideoimaan vastauksia eri sovellusalueiden ongelma-kentistä nouseviin kysymyksiin. Aiheita workshopeissa olivat geoprosessointi web-ympäristössä, VGI, geospatiaalinen ajatte-lu ja geopelit. Geopelejä (engl. geogames) hyödynnetään mm. maantiedon ja geoin-formatiikan opettamisessa.

Helsingissä 2016AGILE-järjestön nimi tulee sanoista Asso-ciation of Geographic Information Labora-tories in Europe. Se on perustettu vuonna 1998 tarkoituksena edistää geoinformatii-kan alan tutkimusta ja koulutusta. Järjestö tarjoaa tieteellisen foorumin, jossa alan ih-miset ympäri Eurooppaa voivat tavata ja ja-kaa ajatuksiaan.

Vuosittainen AGILE-konferenssi on jär-jestetty jo 18 kertaa. Vuoden 2016 konfe-renssi tullaan järjestämään Helsingissä kesäkuun puolivälissä nimellä Geospatial Data in a Changing World. Konferenssin paikallisina järjestäjinä toimivat Maanmit-tauslaitoksen Paikkatietokeskus (FGI) yh-dessä Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston kanssa. Lisää AGILEs-ta ja tulevasta kongressista: www.agile- online.org

Eero Hietanen

Kirjoittaja toimii Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa (FGI) apulaistutki-jana ja opiskelee Aalto-yliopistossa geoin-formatiikkaa.

Paikkatieto välittyy tehokkaasti myös perinteisin menetelmin: konferenssin aikana kuultiin "seitsemän kukkulan kaupungin" historiasta Lissabonin kaupunginmuseon kaupunkipienoismallin ääressä.

KUVA

: PY

RY K

ETTU

NEN

8 ◀ positio 3/2015

TAPAHTUMAKALENTERI9.10.2015 Paikkatietoverkosto: Paikkatietojen hyödyntä-minen koulutuksessa. Helsinki.Lisätietoja: www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/paikkatietoverkosto_strategia-ja-viestinta

12.-14.10.2015 Earth Observation Science 2.0. Esrin, Italia.Lisätietoja: http://www.eoscience20.org/

22.10.2015 Paikkatietoverkosto: Ota laatu haltuun - paikkatiedot paremmaksi -työpaja. Helsinki.Lisätietoja: www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/paikkatietoverkosto_laadunhallinta

22.10.2015 DevAlpo 2015. Espoo. Lisätietoja: http://wiki.osgeo.org/wiki/DevALPO_2015

3.– 4.11.2015Paikkatietomarkkinat 2015. Helsinki. Lisätietoja: www.paikkatietomarkkinat.fi

19.11.2015 Paikkatietoverkosto: Paikkatietojen hyödyntä-minen terveydenhuollossa. Helsinki.Lisätietoja: www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/paikkatietoverkosto_strategia-ja-viestinta

1.12.2015 Osallistaminen ja joukkoistaminen -koulutus. Helsinki.Lisätietoja: www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/koulutus

11.-14.4.2016 MicroRad 2016. Espoo. Lisätietoja: www.microrad2016.org

14.-17.6.2016 AGILE 2016. Helsinki. Lisätietoja: www.agile-online.org

12.– 19.7.2016 XXIIIrd Congress of International Society for Photogrammetry and Remote Sensing. Praha, Tsekki.Lisätietoja: www.isprs2016-prague.com

Lisää tapahtumia ja lisätietoja tapahtumista www.positio-lehti.fi/tapahtumakalenteri

IEEE GRSS 2015 Education Award Martti HallikaiselleProfessori (emeritus) Martti Hallikaisel-le on myönnetty IEEE Geoscience and Remote Sensing Societyn (GRSS) 2015 Education Award. Palkinto luovutettiin IGARSS2015 konferenssissa Milanossa heinäkuussa. Vuosittain jaettavan palkin-non perusteena oli Hallikaisen merkittävä opetuksellinen työ geotieteiden ja kauko-kartoituksen alalla.

Martti Hallikainen työskenteli profes-sorina Teknillisen korkeakoulun avaruus-tekniikan laitoksella vuosina 1987 – 2009 ja sen jälkeen Aalto yliopistossa vuoteen 2014, jolloin hän siirtyi eläkkeelle. Halli-kainen toimi GRSS:n presidenttinä vuosi-na 1996 – 1997 ja nimitettiin kunniajäse-neksi vuonna 2007.

OSGeo Suomi perustettuOSGeo Suomi -yhdistyksen perustamis-kokous pidettiin elokuussa Helsingissä. Jo muutaman vuoden toiminut epävirallinen OSGeo Suomi -yhteisö on siten vakiin-nuttamassa toimintaansa yhdistysmuo-toisena. OSGeo Suomi -yhdistyksen tar-koituksena edistää avoimen lähdekoodin paikkatietohjelmistojen käyttöä sekä tu-kea niiden kehittämistä.

Yhdistys toimii kansainvälisen Open Source Geospatial Foundationin (OSGeo) linkkinä Suomeen, nk. Finland OSGeo Chapterina ja ottaa toiminnassaan huo-mioon OSGeon toiminnan, tavoitteet ja periaatteet. Lisätietoa http://wiki.osgeo.org/wiki/Finland

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset JHS-suositus hyväksyttiinJulkisen hallinnon tietohallinnon neuvotte-lukunta hyväksyi syyskuun kokouksessaan JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset -suosituksen. Suosituksessa kuvataan tun-nuksen rakenne sekä annetaan ohjeet tun-nusten muodostamiseksi. Samalla toteute-

taan Inspire-direktiivin vaatimukset.Yksilöivien tunnisteiden käyttö mah-

dollistaa eri tietolähteissä sijaitsevan tie-don hyödyntämisen ja yhdistelyn yli or-ganisaatiorajojen. Ne helpottavat tiedon uudelleenkäyttöä ja mahdollistavat pääl-lekkäisten rekisterien ja tiedonkeruun vä-hentämisen. Suositus on julkaistu JHS-verkkosivuilla: www.jhs-suositukset.fi

Uusi tiedejulkaisu: International Journal of Cartography Kansainvälinen kartografiajärjestö ICA (In-ternational Cartographic Association) on alkanut julkaista tieteellistä lehteä Interna-tional Journal of Cartography. Lehden kus-tantaja on vuonna 1798 perustettu Taylor & Francis. Julkaisulla on kaksi päätoimittajaa

William Cartwright Australiasta ja Anne Ruas Ranskasta ja neljä vakituista toimit-tajaa sekä noin 30 kartografian ja paikka-tiedon asiantuntijasta koostuva toimitus-kunta.

International Journal of Cartography ilmestyy kaksi kertaa vuodessa sekä pai-nettuna että verkkolehtenä. Lehteen voi tu-tustua Taylor& Francisin online-sivustolla osoitteessa www. tandfonline.com.

Supra voitti ICAn digikarttojen sarjanSuomalainen karttaosaaminen sai tunnus-tusta kansainvälisen kartografisen konfe-renssin, ICC 2015 karttanäyttelyssä Riossa, kun Suomi korjasi voiton uudessa digitaa-listen karttojen sarjassa. Ykkössijan nap-pasi Supra-tutkimusprojektin tilastollinen liikuntareittikartta ”Project Supra: Real-ti-me Heatmaps from Sports Workouts”, jonka tekijät olivat Jani Sainio, Jan Wes-terholm ja Juha Oksanen. Konferenssin kuulumisia on luvassa lisää Position seu-raavassa numerossa. Tilaisuuden antiin voi tutustua myös osoitteessa http://icaci.org/icc2015/

positio 3/2015 ▶  9

▶ KIRSI MÄKINEN

Kyps y ysar v ioinnin av ulla vo i d a a n p a i k k at i e t o j e n käytön nykytilaa ja kehittä-mistä tarkastella useista eri näkökulmista, mikä auttaa

hahmottamaan ja hallitsemaan joskus hyvinkin monimuotoista kokonaisuutta. Sekä Helsingin kaupunki että Suomen ympäristökeskus arvioivat viime vuonna paikkatietokypsyyttään.

”Helsingin kaupunki teki kypsyysar-vioinnin keväällä 2015 osana teknisen sektorin kokonaisarkkitehtuurihanketta. Tavoitteemme on kehittää kaupungin perustietovarannoille yhteinen käsi-temalli, joka lisäisi tietojärjestelmien yhteentoimivuutta sekä aineistojen hyö-dynnettävyyttä. Kypsyysarviointi auttaa meitä luomaan kokonaiskuvan tämän hetkisestä tilanteesta sekä tunnistamaan

tulevia kehittämistarpeita”, kertoo eri-tyissuunnittelija Outi Hermans Helsingin kaupungilta.

Mahdollisuudet tutuksi

Helsingin kaupunki on Suomen suu-rin työnantaja. Sen 31 virastossa ja

laitoksessa työskentelee noin 38 000 eri alojen ammattilaista ja asiantuntijaa. Tässä joukossa on paljon potentiaalisia paik-katiedon käyttäjiä – osalle paikkatietojen hyödyntäminen on ollut arkipäivää jo vuosia, mutta ei suinkaan kaikille.

Kaupungin eri virastoissa paikkatiedon käyttäjiä on yhteensä noin tuhat. Tästä joukosta noin puolet on aktiivikäyttäjiä eli henkilöitä, joilla on käytössään joku paikkatieto-ohjelmisto

”Näin isossa organisaatiossa tieto ei

välttämättä liiku sujuvasti edes virastojen välillä, vaan sen eteen on tehtävä työtä, samoin kuin paikkatiedon mahdollisuuk-sista viestimiseen”, Hermans huomauttaa.

Helsinki laati viisi vuotta sitten Paik-katiedon kehittämisohjelman, jossa ase-tettiin tavoitteita paikkatiedon hallinnan ja hyödyntämisen kehittämiseen vuosille 2011 – 2014. Paikkatietojen käytön strategi-set tavoitteet ovat tukea johtamista ja kau-punkirakenteen ja asumisen kehittämistä, asukkaiden hyvinvointia sekä alueen yritysten kilpailukykyä.

”Paikkatietokypsyyden arviointi on yksi keino arvioida tämän hetkistä tilannetta

– kuinka hyvin olemme onnistuneet saa-vuttamaan ohjelmassa esitetyt tavoitteet”, sanoo Hermans.

Helsinki teki arvioinnin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Kaupunki osallistui

Paikkatiedot tehokäytössä?

Kuinka kehittää toimintaa, jolla sanotaan olevan rajattomasti

mahdollisuuksia ja lukuisia potentiaalisia käyttäjiä? Ja jos

mahdollisuudet tunnetaan, hyödynnetäänkö niitä optimaalisesti?

▶ KIRSI MÄKINEN

10 ◀ positio 3/2015

KUVA

: AN

TERO

AAL

TON

EN

silloin pilottiprojektiin, joka oli osa Jaana Mäkelän väitöstyötä. Nyt tehty arviointi perustuu Jaana Mäkelän väitöstyössään kehittämään paikkatiedon kypsyysmalliin ja sen pohjalta on kehitettyyn Spatineo Roadmap -tuotteeseen. Spatineo teki arvioinnin konsulttityönä kaupungin tilauksesta.

Keskustelua ja pohdintaa

Kypsyysmallissa tarkastellaan paikka-tietojen hyödyntämistä viidestä eri

näkökulmasta, jotka ovat sisäinen paikka-tietoinfrastruktuuri, palvelut ja prosessit, kyvykkyydet, ulkoinen yhteistyö ja ulkoi-nen vaikuttavuus.

Jokaiselle avainalueelle on määritelty indikaattorit, joiden avulla arvioidaan, millä kypsyystasolla organisaatio kulla-

kin alueella on. Organisaatio päättää itse, mille viidestä kypsyystasosta se haluaa eri alueilla päästä.

Helsingissä kypsyysarviointi toteu-tettiin työpajassa, johon osallistui seit-semän henkilöä keskeisistä paikkatietoa hyödyntävistä laitoksista, muun muassa kaupunkimittauksesta ja tietokeskuksesta. Osallistujat arvioivat kypsyystason omasta näkökulmastaan ja perustelivat valintansa, minkä jälkeen ryhmä päätti yhdessä kysei-sen kriteerin kypsyys-tason.

Hermansin mukaan prosessin arvokkainta a n t i a o l i v a t n ä m ä yhteiset pohdinnat ja keskustelut. Niiden avulla lisääntyy yhtei-nen näkemys ja ymmärrys paikkatietoasi-oista yleisemminkin.

Suomen ympäristökeskuksessa paik-katietokypsyyden arviointi tehtiin kesällä 2014, kertoo erikoissuunnittelija Kaisu Harju. Harju työskentelee SYKEn Tieto-keskuksessa, jonne on keskitetty Syken paikkatietoihin liittyvät tehtävät. Tietokes-kus vastaa muun muassa omien paikka-tietoaineistojen hallinnasta ja ylläpidosta, ulkopuolisten aineistojen hankinnasta sekä paikkatietojärjestelmien ja -sovellus-ten ylläpidosta ja kehittämisestä.

”Oman organisaation lisäksi tarjoamme paikkatietopalveluita ympäristöminis-teriölle, ELY-keskuksille, Aluehallintovi-rastoille ja Asumisen rahoitus- ja kehittä-miskeskukselle (ARA). Keskittämällä paik-katietoihin liittyvät palvelut haluamme säästää asiantuntijoidemme aikaa, jotta he voisivat keskittyä oman erityistehtävänsä hoitamiseen”, Kaisu Harju selittää.

SYKEssä työskentelee noin 700 ympä-ristöalan ammattilaista. Paikkatietojär-jestelmillä on noin 70 aktiivista käyttäjää, mutta huomattavasti useampi hyödyntää paikkatietoja tehtävissään tavalla tai toisella. Kypsyysarviointi tehtiin SYKEn sisäisenä. Arvioinnilla haluttiin selvittää, miten SYKEssä on otettu käyttöön keski-tetyt paikkatietopalvelut ja miten hyvin organisaatio pystyy hyötymään niistä. Intrassa ja sähköpostitse jaettuun kyselyyn vastasi 42 henkilöä. Vastaajat olivat kat-tavasti organisaation eri osista ja kaikista keskeisistä käyttäjäryhmistä.

Viestintää, viestintää, viestintää

”Oli mukava huomata, että ne osa-alueet, joihin olemme panostaneet,

näkyivät myös arvioinnin tuloksissa sel-keinä vahvuuksinamme”, Harju iloitsee.

”Erityisesti SYKEn sisäinen paikkatieto-

infrastruktuuri palveluineen, samoin kuin panoksemme kansallisessa paikkatieto-verkostossa nousivat esille vahvuuksina.”

Tuloksia käytiin läpi muutamassa esit-telytilaisuudessa, joissa oli varattu aikaa myös keskustelulle ja kehittämiskohtei-den pohtimiseen. Suurin osa kehittämis-tarpeista liittyi viestintään, esimerkiksi parempaan tiedonkulkuun uusista aineis-toista ja sovelluksista sekä paikkatiedon mahdollisuuksien tunnetuksi tekemiseen.

”Olemmekin lisänneet sisäistä yhteydenpitoa keskuksiimme, k ä y n e e t s i e l l ä esittelemässä pal-

veluitamme ja miettineet yhdessä kehit-tämishankkeita. Lisäksi olemme järjes-täneet sisäisiä tietoiskuja ajankohtaisista asioista, esimerkiksi uusista tuotteista ja palveluista”, Kaisu Harju kertoo. ”Jatkossa pyrimme kehittämään myös organisaation ulkopuolelle suunnattua viestintää ja näin parantamaan palveluidemme löydettä-vyyttä.”

Myös Helsingin kaupungilla havaitut kehittämistarpeet liittyvät usein tiedon kulkuun; joko tietoisuuden lisäämiseen tai paikkatietojen sujuvampaan hyödyntämi-seen tietojärjestelmissä. Toisaalta monet asiat ovat edistyneet sitten 2011 tehdyn arvioinnin.

”Olemme esimerkiksi panostaneet paikkatietojen käyttöön asiakaspalve-lussa, mikä näkyy arvioinnin tuloksissa. Esimerkiksi paikkatietojen käyttö kan-salaispalveluissa on kehittynyt tasolta 1 tasolle 3. Myös johdon sitoutuminen on parantunut”, Hermans iloitsee.

Helsingin vahvuudeksi todettiin hyvä sisäinen infrastruktuuri, joka mahdollistaa palvelujen hyödyntämisen eri hallinto-kunnissa. Toki kehittävääkin löytyy. ”Paik-katietopalvelu ei ole enää pelkkää tiedon jakelua, vaan käyttäjille tulisi tarjota myös jalostetumpaa tietoa, esimerkiksi analyy-sipalveluiden muodossa. Samaan tapaan kuin kaupungin Tietokeskus jo jalostaa tilastotietoa selvityksiksi ja raporteiksi”, Hermans visioi.

”Tarkoituksemme on jatkaa arviointeja tulevaisuudessa. Se auttaa sekä kokonais-kuvan hahmottamisessa että tehtyjen toimenpiteiden tulosten arvioinnissa ja uusien kehittämiskohteiden tunnistami-sessa.” ◀

Käyttäjät tarvitsevat tiedon lisäksi palvelua.

Helsingin kaupunki on panostanut viime vuosina kaupunkilaisille suunnattujen paikkatietopalveluiden kehittämiseen, mikä näkyi kypsyysarvioinnin tuloksissa.

positio 3/2015 ▶  11

Tartuimme ProGISissa paik-katietojen hyödyntämisen ongelmaan ja järjestimme vuo-rovaikutteisen valmennuksen paikkatiedon hyötyjen ker-

tomisesta. Tilaisuus täyttyi innokkaista alustajista ja iloisesta puheensorinasta. Ryhmäkeskusteluosiossa paneuduimme osallistujien kohtaamiin haasteisiin, spar-rasimme toinen toisiamme ratkaisussa ja harjoittelimme paikkatietojen hyötyjen esille nostamista.

”On maaginen hetki, kun asiakas saa ensikerran nähdä liiketoimintaansa liitty-viä asioita kartalla. Siinä silmät avautuvat aivan uusiin mahdollisuuksiin”, kertoo eräs yrityksen edustaja. Samaa sanoo kun-nalla töissä oleva: ”Tilastojen esittäminen

kartalla tarjoaa aina wau-efektin vaikkapa sote-puolen ihmisille”.

Paikkatietoasiantuntijat tietävät, että muutaman asian visualisointi samanai-kaisesti kartalle käy kädenkäänteessä ja että paljon valmista dataa on jo saatavilla. (Ja olisihan meillä paljon muutakin taka-taskussa!) Usein paikkatietototeutuksia ei vaan tulla pyytämään. Kysynnän luo-minen vaatii aktiivista mahdollisuuksista kertomista.

Havainnollista, tiivistä, konkretisoi ja sovi jatkosta

Keskusteluissa ja alustuksissa nousi esiin, että usein tehokkain tapa vies-

tiä paikkatiedon mahdollisuuksista on nopeasti toteutettu käytännön esimerkki kuulijaa kiinnostavasta aiheesta. Esimer-kiksi havainnollinen kartta, jossa kunnan palveluja on sijoitettu uudelleen väestö-tietojen mukaan.

Toinen vaihtoehto on toteuttaa vaik-kapa kevyt web-sovellus valmiita toteu-tuspohjia hyödyntäen palautteen kyse-lyyn ja kerättyjen tietojen esittämiseen.

Miten viestiä paikkatiedon hyödyistä?Paljon hyödyntämätöntä potentiaalia: säästöjä toiminnan tehostumisena, palvelujen parantumista, luonnonvarojen käytön tehostumista, yhteistyön helpottumista… Harmi, että paikkatiedon mahdollisuudet ovat toistaiseksi vain harvojen tiedossa.

▶ ULLA JÄRVINEN

KIRJOITTAJA ON PROGIS RY:N PUHEENJOHTAJA JA TYÖSKENTE-LEE PAIKKATIEDON HYÖDYNTÄ-MISEEN LIITTYVISSÄ KONSUL-TOINTITEHTÄVISSÄ ESRI FINLANDISSA. ULLA.JARVINEN@ESRI.FI

Yksinkertainen käytännönesimerkki toimii hyödyistä kerrottaessa. Havainnekuvassa on hyödynnetty Tilastokeskuksen Väestöruutuaineistoa 1 km × 1 km vuodelta 2014 avoimen WMS-palvelun kautta ArcGIS Onlinella.

Sovelluksen tulisi olla mahdollisimman helppokäyttöinen, jotta se houkuttelee uusia käyttäjäryhmiä.

Kun hyötyjä haluaa tiivistää sanallisesti, voi koota ongelman, ratkaisun ja hyödyt muutamaan lauseeseen.

Voi myös muotoilla iskevän hissipu-heen, joka kertoo miksi asia on tärkeä ja mitä se ratkaisee. ”Säästääksemme rahaa ja parantaaksemme kuntalaisten palveluja, meidän kannattaa hyödyntää enemmän paikkatietoanalytiikkaa. Pistämällä kun-talaiset ja palvelut kartalle sekä hyödyn-tämällä paikkatietomenetelmiä saamme luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi.”

Hyödyt on syytä täsmentää mahdolli-suuksien mukaan mitattavasti: ”Terveys-palvelujen uudelleensijoittelu toisi säästöjä miljoonia euroja vuodessa ja lyhentäisi kuntalaisten asiointimatkoja kilometrejä kuntalaista kohden.” Kylmien faktojen lisäksi voi nostaa esiin inhimillisiä hyö-tyjä, vaikkapa miten kuntalaiset hyötyvät palvelun paranemisesta tai ympäristö ajomatkojen vähenemisestä. Kuvata konk-reettisesti, millaisista palveluiden paran-tumisista kuntalaiset hyötyvät ja miten.

KUVA

: ULL

A JÄ

RVIN

EN, E

SRI F

INLA

ND

OY

12 ◀ positio 3/2015

K a n n at t a a s o p i a j at ko s t a : ” O t a n yhteyttä, jotta voimme keskustella asiasta tarkemmin.”

Hyödyistä kertomista kannattaa har-joitella ja taitoa hioa. Sanoman ymmärret-tävyyttä voi testata esimerkiksi puolisolla. Usein käytämme huomaamattamme tar-peetonta ammattislangia ja yksityiskohtia.

Vaikuttaminen yhdessä tehokkaampaa

Seminaarissa oli paikalla useita henki-löitä, joilla oli paloa vaikuttaa paikka-

tietojen laajempaan hyödyntämiseen joko omassa organisaatiossa tai yhteiskunnassa.

Paikkatietojen hyödyntämistä kannat-taa markkinoida organisaation sisäisesti. Esimerkiksi johtoryh-m ä l l e v o i järjestää demon tai organisoida sisäisen tie-toiskun tai koulutuksen paikkatiedon hyödyntämi-sestä. Verkkosivuille voi tuottaa materiaa-lia, vaikkapa Kuukauden kartan vaihtu-vista aihealueista.

Jos aktiivinen viestintä ei ole oma juttu, voi kannustaa muita tekemään sitä. Esi-merkiksi esimies voi esitellä mielellään asiaa, kunhan saa asiantuntijoilta taus-toitusta ja käytännön esimerkkejä. Palve-luntarjoajat ovat myös mielellään mukana kertomassa palveluidensa hyödyistä.

Oman organisaation paikkatiedon käy-tön laajentamisesta innostuneet kannattaa koota yhteen eri yksiköistä ja kokoontua säännöllisesti. Hyödyntämisestä kannattaa tehdä strateginen tavoite ja sitoa se osaksi tietojohtamista. Siten asia on mahdollista

saada laajemmin läpi myös päätöksente-ossa.. Strategiaan voi ehdottaa tavoitteita ja seurantamittareita. Myös konsulttien käyttö tarveselvityksen tekemiseen voi auttaa perustelemaan asioita talon sisällä.

Entä jos haluaa vaikuttaa poliittisesti paikkatietojen hyödyntämiseen? Asioiden etenemiseen menee vuosia aloitteesta, mutta tilanteen ollessa päällä tarvitaan nopeaa ja aktiivista vaikuttamista.

”Esimerkki tästä on Maastotiedon avaaminen, joka oli kaatua Valtiovarain-ministeriön budjettiosaston vastustukseen, mutta aktiivisella vaikuttamisella poliit-tisiin päättäjiin ja johtaviin virkamiehiin asia saatiin menemään läpi. Myös medialla ja sosiaalisella medialla oli tärkeä rooli”, toteaa seminaarissa puhunut Antti Rainio

Navinova Oy:stä.Vaikuttaminen voi

olla työlästä, mutta u s e i n s e o n myö s hyvin palkitsevaa. Samanhenkinen porukka auttaa kan-nattelemaan pienten

haasteiden yli kohti tavoitetta.

Ratkaisujen ideointia yhdessä

Keskusteluissa nousi esiin erilaisia haas-teita. Eräs osallistuja oli kohdannut

vastarintaa perustellessaan tarpeellista järjestelmähankintaa. ”Voisitko ehdottaa aluksi kevyempää pilotointia?” ehdotti toi-nen. ”Voisitko perustella hyötyjä rahassa?” ideoi kolmas. ”Entä, jos kysyisit palvelun-tarjoajaa auttamaan asian perustelussa?” jatkui keskustelu. Jo omien haasteiden jakaminen auttoi siinä, että niihin on mah-dollista löytää ratkaisuja yhdessä.

Erityisesti kuntien paikkatietoasiantun-tijat olivat kohdanneet keskenään saman-

kaltaisia haasteita ja jakoivat innokkaasti kokemuksiaan ja ratkaisuideoita.

Tämän kaltaiselle keskustelulle on varmasti kysyntää myös jatkossa! ProGIS ry järjestää mielellään lisää keskusteluti-laisuuksia alalla toimivien toiveita kuun-nellen.

Osa vuorovaikutteisen valmennuksen alustuksista löytyy verkosta: www.progis.fi/seminaarit/42. Alustajina olivat Anna Mustajoki, Tampereen kaupunki; Katri Isotalo, Viestintä Isotalo; Antti Rainio, Navinova Oy; Jaana Mäkelä, Spatineo Oy ja Antti Ahola, Esri Finland Oy.

Kiitos mukana olleille aktiivisesta kes-kustelusta! ◀

Paikkatietojen hyödyntäminen kannattaa sitoa osaksi tietojohtamista.

positio 3/2015 ▶  13

Karttatyökalut mullistavat osallistamisenOsallistamiseen on hyviä työkaluja, kunhan asuinympäristön tulevaisuus vain kiinnostaisi.

▶ KATRI ISOTALOkatri.isotalo@viestintaisotalo.fi

Kaupunkisuunnittelijat ovat kautta aikain pohtineet millai-nen on hyvä kaupunki. Ensim-mäiset kaupungit suunniteltiin

liikennesuunnittelun lähtökohdista kaup-papaikoiksi vesireittien varrelle. Pian piti ruveta suunnittelemaan puolustusta, joka ratkaistiin rakentamalla muurit kauppa-paikan ympärille. Suomessa asemakaavoi-tusta alettiin valvoa 1800-luvun alkupuo-lella tulipaloriskin pienentämiseksi.

EVVK eli ei vois vähempää kiinnostaa

Suomalaiset kaupungit saivat kaavoi-tusmonopolin vuoden 1932 asema-

kaavalaissa. Maa- ja rakennuslaki vuodelta 2000 siirsi valtaa ja vastuuta edelleen kunnille ja toi mukanaan asukkaiden osallistamisen. Lain tavoitteena on ”tur-vata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu

ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.”

Kuntien järjestämiin kuulemistilai-suuksiin ei ole kuitenkaan jonoja syntynyt. Pääkaupunkisedulla aktiivisia ovat yleensä asukas- ja kaupunginosaosayhdistykset ja alueen yritykset, ja osallistujien keski-ikä on korkea. Myöskään muualla Suomessa edes tuulipuiston kaavoittaminen taaja-man kupeeseen ei välttämättä vedä väkeä paikalle.

Asukastilaisuuksia täydentämään on kehitetty viime vuosina uutta tekniikkaa.

Mielipiteensä voi tökätä kartalle vaikka bussimatkalla, ja tulokset saadaan siirret-tyä paikkatietona suoraan suunnittelijoille ja päätöksentekijöille.

Hyviä vastauksia

Internetin karttapohjaisilla kyselyillä on kerätty pääkaupunkiseudun asukkai-

den kehitysehdotuksia niin yleiskaavaa hahmoteltaessa kuin lapsille vaarallisia paikkoja tai luonnolle haitallisia vierasla-jeja kartoitettaessakin.

Espoossa on käytetty viime vuosina

Espoolaiset nimesivät Espoonjokilaakson kohokohdiksi niin luonto- ja liikuntakohteita kuin historiallisiakin paikkoja. KU

VAT:

JOH

AN M

YRÉE

N, E

SPO

ON

KAU

PUN

KI,

TOM

MI I

STA

14 ◀ positio 3/2015

sekä Dimenteq Oy:n kehittämää Haravaa että Mapita Oy:n Maptionnaire-työkalua.

”Olemme saaneet molemmilla työka-luilla todella hyviä vastauksia”, toteavat Seija Lonka ja Laura Malm-Grönroos. Seija Lonka tekee parhaillaan Espoon Pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa, ja Laura Malm-Grönroos on tutkinut espoolaisten asumistoiveita koko Espoon alueella.

”Espoolaiset osaavat merkitä kohteita hyvin kartalle ja piirtää isojakin alueita erittäin tarkasti”, iloitsee Seija Lonka.

Lonka toteutti huhtikuussa 2015 Map-tionnairella kyselyn, jonka tavoitteena oli saada Pohjois- ja Keski-Espoon asuk-kaiden näkökulmia ja tarinoita alueen hengestä yleiskaavatyön tueksi. Asukkaat saivat merkitä kartalle itselle tärkeitä paikkoja kuten kohtaamispaikkoja, viih-tyisiä paikkoja, maamerkkejä tai muuten tärkeitä paikkoja. Lisäksi kysyttiin hiljaisia alueita, säilytettäviä alu-e i t a j a a l u e i t a , joille tarvittaisiin uusia palveluita. Jokaiseen merkit-tyyn pisteeseen ja alueeseen pystyi myös halutessaan kertomaan tarinan ja liittämään kuvan.

Kysely lähetettiin jo aiemmin asukasti-laisuuksiin osallistuneille kuntalaisille sekä alueen kaupunginosayhdistyksille. Kysely oli myös verkossa kaikkien kiinnostunei-den saatavilla. Alueen noin 50 000 asuk-kaasta vastasi vajaa 200. Pisteitä kartalle merkittiin lähes 900.

Tärkeinä paikkoina mainittiin muun muassa ratsastuspolkuja ja leikkipuistoja. Uusiksi palveluiksi oli piirretty esimerkiksi Kehä II:n jatke ja kevyen liikenteen väyliä.

Kyselyn laatiminen Mapitan työkalulla oli Seija Lonkan mielestä helppoa ja nopeaa ja tarjolla oleva Googlen ilmakuvan ja pohjakartan hybridi hyvä. Kyselyn voisi tehdä myös omille kartoille. Vastaamisessa ongelmia aiheutti tiettävästi vain alueiden piirtäminen mobiililaitteella. Pisteiden merkitseminen onnistui myös kännykällä.

Pohdintaa tutkijoissa aiheutti vastaa-misen laitekohtaisuus: voivatko kaikki perheenjäsenet vastata kyselyyn yhdeltä koneelta? Selvisi, että mikäli kysely on salasanan takana, samalta koneelta voi vastata vain kerran.

Mahdollisuus jakaa linkkiä analysointia varten keräsi tutkijoilta kiitosta. Sekä Map-tionnaire että Harava tarjoavat perusanaly-sointityökalut esimerkiksi vastaajaprofiilin tutkimiseen ja sen korrelointiin vastausten kanssa.

Vastaaminen vaivatonta

Laura Malm-Grönroos selvitti espoo-laisten odotuksia hyvälle asumiselle

Haravalla ensimmäisen kerran vuonna 2013. Kyselystä tiedotettiin tuolloin 90 000 espoolaiselle kotitaloudelle osoitteellisella postikortilla. Vastauksia saatiin kuukauden aikana noin 1500. Pisteitä ja alueita kartalle merkittiin lähes 6000.

Toinen koko Espoon kattava kysely tehtiin Haravalla talvella 2014. Täyden-nysrakentamiseen liittyvään kyselyyn

vastasi 850 ja virkistysalu-eita selvittävään kyselyyn 350 espoolaista. Kohteita merkittiin kartalle molem-missa kyselyissä yhteensä reilut 3600.

”Toisella kierroksella emme saaneet juuri lain-kaan palautetta teknisistä ongelmista”, kertoo Laura Malm-Grönroos.

Kyselyn tekeminen Haravalla vaatii espoolaisten mielestä hieman enemmän työtä kuin Mapitan työkalun käyttö. Esi-merkiksi kieliversioiden tekemistä Hara-vassa kuitenkin helpottaa mahdollisuus viedä kysymykset kyselyyn excelin kautta. Myös sanallisia vastauksia voi tarkastella excelissä CSV-tiedostona. Kartalle mer-kittyjä vastauksia voi tuoda käyttämäänsä paikkatieto-ohjelmaan shp-muodossa. Karttana Haravassa on aina Maanmittaus-laitoksen pohjakartta.

Sekä Haravalla että Maptionnairella vastaukset saa tuotua kaupungin omaan paikkatieto-ohjelmistoon eli Espoon tapauksessa MapInfoon. Se on sujunut molemmilla ohjelmistoilla suhteellisen kivuttomasti.

Työkalut toimivat paremmin kuin markkinointi

”Työkalut toimivat. Enemmän ongelmia aiheuttaa kyselyn markkinointi”,

Lonka ja Malm-Grönroos huokaavat. Otosta ei kerta kaikkiaan saa tilastolli-

sesti merkittäväksi, vaikka postikorttien lähettämisessä ei kitsastelisi. Haravalla teht y ensimmäisen k ysely on analy-soitu tarkasti gradutyötä varten, ja sen mukaan vastaajat edustavat kuitenkin hyvin Espoon asujaimistoa koulutuksensa, asumismuotonsa ja muiden taustatietojen puolesta. Vain 45 – 64-vuotiaat ovat sel-keästi yliedustettuina ja 18 – 24-vuotiaat aliedustettuina.

”Otimme tällä toisella kierroksella aktii-visemmin yhteyttä yläkouluihin, lukioihin, ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Tätä kautta saimme vastauksia erityisesti lukioista. Nuorten näkemyksiä kaivat-taisiin silti lisää”, Laura Malm-Grönroos kertoo.

Helsinkiin 33 000 karttamerkintää

Helsinki selvitti Maptionnairella kau-punkilaisten asumiseen liittyviä

arvoja ja ideoita yleiskaava 2050 aloi-tusvaiheessa. Kartalle pyydettiin mer-kitsemään paikkoja minne voi rakentaa asuntoja, mitkä ovat vastaajalle tärkeitä viheralueita, missä kaupunkitila kaipaa kohentamista tai minne tarvittaisiin parempia kulkuyhteyksiä.

Kar ttamerkintöjä saatiin huikeat 33 000. Vastaajia oli yhteensä noin 4700.

”Millään aikaisemmin käytössä olleella tavalla emme olisi saaneet näin valtavan suurta ja arvokasta aineistoa käyttöömme”, toteaa Helsingin kaupunkisuunnittelu-viraston viestintäpäällikkö Heikki Män-tymäki.

Helsinki on jo käyttänyt kyselyn aineis-toa esimerkiksi kaupungin halki itä-länsi-suunnassa kulkevan Raidejokerin suunnittelussa.

Helsingin tulevaisuus kiinnostaa myös nuoria aikuisia

Toisin kuin Espoossa, Helsingissä yli-edustettuina olivat 30 – 39-vuotiaat

sekä lievästi yliedustettuina itäisen kan-takaupungin asukkaat. Ikäjakauma tasa-painottaa siis hyvin asukastilaisuuksien ikäjakaumaa lukuun ottamatta aivan nuoria. Alle 20-vuotiaita vastaajia oli Hel-singissäkin erittäin vähän.

Helsingissä taustatietoja ei kyselty yhtä tarkasti kuin Espoossa. Asuinalue kysyttiin kaupunginosan tarkkuudella, ja suurin

”Millään muulla tavalla emme olisi saaneet näin valtaisaa aineistoa käyttöömme.”

positio 3/2015 ▶  15

osa vastauksista koskikin omaa aluetta. Esimerkiksi täydennysrakentamiselle löytyi kyselystä paikkoja omasta lähiym-päristöstä.

Karttamerkintöjen lisäksi analysoi-tavaksi saatiin 9000 avovastausta. Ne annettiin Helsingin yliopistolle sosiologin analysoitavaksi. Myös Espoossa avovasta-uksia saatiin runsaasti.

Espoolaiset haluavat lisää kerrostaloja

Helsingissä vastaajista erottui Mänty-mäen mukaan kaksi leiriä: tiivistä

kaupunkia kannattavat uudet urbanistit, ja tiivistämisen vastustajat. Varsinaisia yllätyksiä aineisto ei tarjonnut. Vahvistusta saatiin esimerkiksi Hämeentien pyörätien tarpeelle sekä muiden jo tunnistettujen kulkuyhteyksien parannustarpeelle.

Merkittävin tulos Espoossa näyttää tut-kijoiden mukaan olevan suurien tonttien

ja suurien talojen suosion hiipuminen ja kerrostalomyönteisyyden kasvu. Täyden-nysrakentamispaikkoja on osoitettu pal-jon myös omalle asuinalueelle. Erityisen ilahtuneita kaavoitusviranomaiset ovat espoolaisten ehdottamien täydennysra-kentamispaikkojen sijainnista metron tai junanradan varrella. Kaupungin strategia-viestintä näyttää onnistuneen!

Aineisto avoimeksi

Helsinki avasi vastausaineiston kaikille avoimeksi dataksi ja järjesti aineis-

tosta jopa ideointitilaisuuden koodareille. Tämän perusteella syntyi muun muassa palvelu, jossa voi tarkastella vastauksia kaupunginosittain.

Helsingin kaupungin vastausaineistoon pääsee tutustumaan myös Mapitan raken-taman kuntalaiskäyttöliittymän kautta http://yleiskaava.maptionnaire.com/fi/

Espoon ja Helsingin lisäksi karttakyse-

lyjä tehdään toki muuallakin. Esimerkiksi Vantaa on tehnyt Haravalla jo kahdeksan erilaista kyselyä vuodesta 2013 lähtien. Tuoreimman kyselyn aiheena oli Tikku-rilan jokirannan kehittäminen. Haravan referenssilistalta löytyy yli 40 suomalais-kuntaa ja Maptionnaireakin on käytetty lukuisissa kunnissa. Molemmilla työka-luilla on myös kansainvälisiä käyttäjiä.

Turussa kokeiltiin kesällä uutta Täsä-palvelua, jolla voi kommentoida Turun kaupunkisuunnittelua. Täsä-sovellus oli kokeilun ajan myös yksi Turun kaupungin virallisen osallistumisen kanavista.

Helsingissä ja Espoossa tehdyt karttaky-selyt eivät ole olleet osa virallista Maa- ja rakennuslain mukaista kuulemismenet-telyä. Se tehdään usein myöhemmässä vaiheessa. Karttakyselyillä on haettu suunnittelun varhaisessa vaiheessa ideoita ja näkemyksiä siitä, millainen on kaupun-kilaisten mielestä hyvä kaupunki. ◀

Helsingin kaupunki keräsi yleiskaavan suunnittelua varten asukkaiden mielipiteitä sekä rakentamiseen sopivista että tärkeistä viheralueista. Kartalla voidaan tarkastella myös ristiriitaisia merkintöjä saaneita paikkoja.

KUVA

: HEL

SIN

GIN

KAU

PUN

KI /

MAP

ITA

OY

POH

JAKA

RTTA

© O

PEN

STR

EETM

AP

16 ◀ positio 3/2015

ilm

oitt

audu

käv

ijäks

i oso

itte

essa

pa

ikka

tiet

omar

kkin

at.f

i

3.–

4.11

.201

5ti

3.1

1. k

lo 9

– 17

, ke

4.11

. klo

9 –

15m

essu

kesk

ukse

n ko

kous

tam

o, h

elsi

nki

Sy

ksyn

Pai

kkat

ieto

mar

kkin

oilla

olla

an fi

ksus

ti y

hdes

sä: s

ovel

lust

oim

it-

taja

t, pa

lvel

uide

n ta

rjoaj

at, t

iedo

n tu

otta

jat

ja k

äytt

äjät

.

Tapa

htum

assa

ova

t es

illä

uusi

mm

at t

uott

eet,

idea

t ja

inno

vaat

iot.

Mes

suos

asto

ilta

löyd

ät ra

tkai

sut,

joill

a sa

at t

iedo

t su

juva

sti k

äytt

öön

vaik

kapa

pää

töks

ente

on t

ueks

i. Pa

ikka

tiet

omar

kkin

oilla

kuu

let,

mitä

ti

etoa

on

tarjo

lla ja

mite

n hy

ödyn

nät

sitä

par

haite

n.

Mar

kkin

oide

n pä

äohj

elm

assa

poh

dita

an u

usia

yht

eist

yön

muo

toja

. Ke

ynot

e-pu

heen

vuor

ossa

Geo

data

styr

else

nin

joht

aja

Kris

tian

Möl

ler

kert

oo, k

uink

a sä

hköi

nen

halli

nto

eten

ee T

ansk

assa

ja m

iten

paik

kati

e-to

siih

en li

ittyy

.

Iltap

äivä

n Ty

kkää

mm

e ka

rtoi

sta –

We

love

map

s! -s

emin

aari

juhl

ista

a ka

nsai

nväl

istä

kar

tan

vuot

ta. S

iinä

luod

ataa

n er

i näk

ökul

mis

ta

kart

toje

n si

irtym

istä

pap

erilt

a ve

rkko

on. T

ilais

uude

n jä

rjest

ää S

uom

en

kart

ogra

finen

seu

ra.

Kesk

iviik

on S

tart

up-t

orill

a pu

heen

vuor

on s

aava

t pa

ikka

tiet

oa h

yödy

n-tä

vät

uude

t so

vellu

kset

ja p

alve

lut.

Terv

etul

oa k

uunt

elem

aan!

Mar

kkin

oille

on

vapa

a pä

äsy.

Ilm

oitt

audu

muk

aan

jo t

änää

n os

oitt

eess

a pa

ikka

tiet

omar

kkin

at.fi

star

tup-

tori

kut

suu!

Onk

o si

nulla

pai

kkat

ieto

a kä

yttä

vä

uusi

inno

vaat

io?

Hal

uais

itko

ke

rtoa

siit

ä m

uille

kin?

Paik

kati

etom

arkk

inoi

den

Star

tup-

toril

la k

eski

viik

kona

4.

11. t

arjo

amm

e es

trad

in u

usill

e id

eoill

e. T

ilais

uude

ssa

esite

llään

10

pai

kkat

ieto

a hy

ödyn

tävä

ä so

vellu

sta

tai p

alve

lua.

Yks

i päi

vän

esit

yksi

stä

voi o

lla s

inun

!

Star

tup-

toril

la v

oit

esite

llä id

easi

Pa

ikka

tiet

omar

kkin

oide

n os

allis

-tu

jille

. Tap

ahtu

ma

on m

aksu

ton

ja

avoi

n ka

ikill

e id

eoill

e, s

ovel

luks

ille

tai p

alve

luill

e, jo

tka

hyöd

yntä

vät

paik

kati

etoa

. Hal

uatk

o pu

heen

-vu

oron

? Tä

ytä

ilmoi

ttau

tum

islo

-m

ake

Paik

kati

etom

arkk

inoi

den

verk

kosi

vuill

a.

Rait

iova

unut

7A,

7B

ja 9

.

Kauk

o- ja

lähi

juna

t py

säht

yvät

Pas

ilan

asem

alla

, mis

tä o

n 30

0 m

kä

vely

mat

ka M

essu

kesk

ukse

en.

Pysä

köin

tim

aksu

Mes

suke

skuk

sen

alue

ella

on

12 €

.

liik

enne

yhte

ydet

paik

kati

etom

arkk

inat

.fi

face

book

.com

/pai

kkat

ieto

mar

kkin

attw

itte

r.co

m/g

is_e

xpo

paik

kati

etom

arkk

inat

201

5 – fi

ksus

ti y

hdes

sä

ilm

oitt

audu

käv

ijäks

i!M

AK

SUTO

N S

ISÄ

ÄN

PÄÄ

SY E

DEL

LYTT

ÄÄ

REK

ISTE

RÖIT

YMIS

TÄ. I

LMO

ITTA

UD

U K

ÄVIJ

ÄK

SI O

SOIT

TEES

SA W

WW

.PA

IKK

ATIE

TOM

ARK

KIN

AT.F

I

KUVA: ANTERO AALTONEN

paik

kati

etom

arkk

inoi

den

ohje

lma

TIIS

TAI 3

.11.

PÄ

ÄLU

ENTO

SALI

1.K

RS

Tila

isuu

den

juon

taa

Juha

ni M

ykkä

nen

klo

9.30

Ava

us: J

arkk

o Ko

skin

en, j

ohta

ja, M

aanm

ittau

slai

tos

/ Pa

ikka

- ti

etok

esku

s FG

I

klo

9.45

Key

note

: Geo

grap

hic

basi

c da

ta a

nd D

anis

h eG

over

nmen

t Kr

isti

an M

ølle

r, jo

htaj

a, G

eoda

tast

ryre

lsen

6Aik

a – yh

teen

toim

ivaa

yhd

essä

M

atti

Saa

stam

oine

n, 6

Aika

/ A

voin

dat

a -k

ärki

hank

keen

ha

nkep

äälli

kkö,

Tra

dea

Oy

Yhte

isty

össä

kan

salli

seen

maa

stot

ieto

kant

aan

Ant

ti J

akob

sson

, joh

tava

asi

antu

ntija

, Maa

nmitt

ausl

aito

s /

Paik

kati

etok

esku

s

Luon

nonv

ara-

ja y

mpä

ristö

tiedo

t esi

in L

ifeDa

ta-h

ankk

eess

a A

nu K

anto

la, p

roje

ktip

äälli

kkö

/ Lu

onno

nvar

akes

kus

ja

Min

na K

allio

, Suu

nnitt

elija

/ S

uom

en y

mpä

ristö

kesk

us

Pien

tä ja

ket

terä

ä – it

-yrit

ykse

t yht

eist

yöss

ä ca

se: V

alom

o Ti

mo

Välih

arju

, hal

lituk

sen

pj. V

alom

o co

oper

ativ

e

Paik

katie

toyr

ityks

et ja

julk

inen

sek

tori

– Fi

ksus

ti yh

dess

ä M

ikko

Sal

onen

, puh

eenj

ohta

ja, F

LIC

(Suo

men

Pai

kkat

ie-

tokl

uste

ri)

klo

13–

15 "

Tykk

ääm

me

kart

oist

a –

We

love

map

s!"

Sem

inaa

rissa

luod

ataa

n er

i näk

ökul

mis

ta k

artt

ojen

muu

tost

a pa

peril

ta v

erkk

oon.

Tila

isuu

den

järje

stää

Suo

men

kar

togr

afi-

nen

seur

a, ja

se

on o

sa k

ansa

invä

listä

kar

tan

vuot

ta.

KES

KIV

IIKKO

4.1

1.

PÄÄ

LUEN

TOSA

LI 1

.KRS

klo

9.00

Sta

rtup

-tor

i St

artu

p-to

rilla

on

esill

ä uu

sia

mie

lenk

iinto

isia

sov

ellu

ksia

ja

pal

velu

ita, j

oiss

a hy

ödyn

netä

än p

aikk

atie

toa.

Ter

vetu

loa

kuul

olle

ja v

erko

stoi

tum

aan!

klo

13.0

0 JH

S-se

min

aari

Ajan

koht

aist

a as

iaa

paik

kati

etoi

hin

liitt

yvis

tä JH

S-su

osit

uk-

sist

a. T

ilais

uude

n jä

rjest

ää Ju

lkis

en h

allin

non

tiet

ohal

linno

n ne

uvot

telu

kunt

a (J

UH

TA) j

a se

n JH

S-ja

os.

SALI

218

2. K

RS

klo

11.0

0 Pr

oGIS

: Opi

nnäy

tepa

lkitt

ujen

töid

en ja

kun

nian

mai

ninn

an

esitt

ely

Paik

kati

etoa

lan

yhdi

stys

Pro

GIS

jaka

a vu

ositt

ain

paik

-ka

tiet

oala

n ku

nnia

mai

ninn

an s

ekä

palk

itse

e yh

den

tai

usea

mm

an o

pinn

äyte

työn

. Tul

e tu

tust

umaa

n pa

lkitt

uihi

n tö

ihin

sek

ä ku

nnia

nmai

ninn

an s

aaja

an.

TIET

OIS

KU

T N

äytt

eille

aset

tajie

n ti

etoi

skuj

en a

ihee

t ja

esi

ttäj

ät n

äet

verk

kosi

vuill

amm

e os

oitt

eess

a pa

ikka

tieto

mar

kkin

at.fi

NÄY

TTEL

YALU

E 1.

KRS

.

klo

16.3

0 –

19.0

0 LI

NK

KIB

UFF

ET

Ensi

mm

äise

n nä

ytte

lypä

ivän

pää

ttee

ksi v

erko

stoi

duta

an

Link

kiBu

ffet

-tila

isuu

dess

a. T

ilais

uude

n ta

rjoav

at o

rgan

i-sa

atio

t, jo

iden

näy

ttel

yosa

stot

ova

t au

ki k

esku

stel

uille

ill

an a

jan.

Järje

stel

yist

ä va

staa

vat

ProG

IS ry

, FLI

C ja

M

aanm

ittau

slai

tos.

Lis

ätie

toja

oso

ittee

ssa

prog

is.fi

/12

kats

o pä

ivit

etty

ohj

elm

a os

oitt

eest

a pa

ikka

tiet

omar

kkin

at.f

i

ilm

oitt

audu

käv

ijäks

i!M

AK

SUTO

N S

ISÄ

ÄN

PÄÄ

SY E

DEL

LYTT

ÄÄ

REK

ISTE

RÖIT

YMIS

TÄ. I

LMO

ITTA

UD

U K

ÄVIJ

ÄK

SI O

SOIT

TEES

SA W

WW

.PA

IKK

ATIE

TOM

ARK

KIN

AT.F

I

Muu

toks

et m

ahdo

llisi

a.

AV

AIN

VE

RK

KO

TIE

TO

ON

mes

suil

la m

ukan

atilanne 16.9.2015

NORDIC

GEOCENTER

tied

uste

le v

apai

ta n

äytt

elyp

aikk

oja

paik

kati

etom

arkk

inat

@m

aanm

itta

usla

itos

.fi

JÄRJ

ESTÄ

JÄ:

YHTE

ISTY

ÖSS

Ä:

kans

ainv

älis

et k

onfe

rens

sit

Suom

essa

Maastotietojen käyttö on lisääntynyt ja muuttunut huomattavasti. Maastoon ei enää oteta paperikart-

taa vaan GPS-paikannin, älypuhelin tai tabletti. Lähes poikkeuksetta niissä oleva karttapohja on peräisin Maanmittauslai-toksen maastotietokannasta.

Viime v uosien yhteiskunnallinen tavoite on ollut kasvattaa yritysten liike-toimintaedellytyksiä avaamalla valtakun-nallisia tietovarantoja vapaaseen käyttöön. Maanmittauslaitoksen maastotietojen avautuminen oli yksi merkittävimmistä toimenpiteistä näiden tavoitteiden saavut-tamisessa. Avoimien maastotietojen hyöty-jen arvioiminen on kuitenkin haastavaa.

Konkreettisimmin hyödyn näkee selai-lemalla mobiililaitteiden sovelluskauppoja. Esimerkiksi Androidin Google Playstä löytyy toistakymmentä erilaista kartta-sovellusta, jotka hyödyntävät maastotie-tokantaa. Sovellukset eroavat toisistaan niin käyttötarkoituksen, maksullisuu-den, vektori/rasteri, reaaliaikainen/muis-tiin ladattava, sekä perusmaastotietojen päälle rakennettujen toiminnallisuuksien mukaan.

Yksi avoimia maastotietoja hyödyntä-vistä sovelluksista on Belectro Oy:n b-bark, joka hyödyntää eri kartta-aineistoja jalos-taen niistä karttasovelluksia luonnossa liikkujille, erityisesti metsästäjille.

Koirat satelliittiseurantaan

GPS-signaalin avautuminen tark-kaan paikannukseen vuonna 2000

ja mobiililaitteiden nopea kehitys johtivat 2000-luvulla metsästyskoirien paikan-tamiseen tarkoitettujen kartta- ja pai-kannussovellusten nopeaan kehitykseen. Metsästäjät pystyivät paikantamaan uuden teknologian avulla itsensä ja koiransa

muutamien metrien tarkkuudella. Ero on valtava aiempiin radiotutkiin

verrattuna, sillä paikannuksen tarkkuus parani useista sadoista metreistä muu-tamaan metriin ja koiran sijainnin ja kulkureitin pystyi näkemään myös kart-tapohjalla.

Nykyään suurimmalla osalla metsäs-tyskoirista on kaulassaan satelliittipaikan-nuslaite, ja isäntä seuraa koiran liikkeitä mobiililaitteen ruudulta.

Kolmas merkittävä koiratutkien käyttöä lisäävä tekijä oli maastotietojen avautumi-nen. Google playstä, Windows Phone Sto-resta ja App Storesta löytyy nykyään useita koiratutkasovelluksia, jotka hyödyntävät Maanmittauslaitoksen avoimia aineistoja.

Liiketoiminta perustuu ensisijaisesti paikannuslaitteiden my yntiin, mutta laadukas kartta-aineisto on toiminnan perusedellytys. Yritysten toimintaedelly-tyksen paranivat, kun lisenssimaksut eivät rajoita kartta-aineistojen hyödyntämistä eikä aineistokustannuksia tarvitse periä asiakkailta.

Tietoa useista lähteistä

b-bark-sovellus hyödyntää ja yhdistelee useita aineistolähteitä, kuten Maan-

mittauslaitoksen maastotietoja, meri-karttoja ja Metsähallituksen retkikartta.fi -aineistoja.

Maastotiedoista käytössä ovat ilmaku-vat, maastokartat ja vinovalovarjostettu maastokartta, joka onkin b-bark-sovelluk-sen erikoisuus. Maastokarttaan yhdistetty vinovalovarjoste täydentää korkeuskäyrien sisältämää korkeusinformaatiota ja auttaa korkeussuhteiden havainnoinnissa. Vino-valovarjoste perustuu valtakunnalliseen 2 metrin korkeusmalliin alueilla, joista aineistoa on jo saatavilla, ja muualla 10 metrin korkeusmalliin.

Koiratutka on oiva esimerkki avoimen aineiston käytöstäMobiililaitteiden ja paikannuksen kehitys tarvitsee rinnalleen laadukkaita aineistoja ennen kuin sovelluksia alkaa syntyä.

▶ JYRKI PUUPPONENKUVAT LÄHDE: JUSSI LAHDENNEIMI/ BELECTRO OY

b-bark sovelluksella voi seurata metsästyskoiran liikkeitä kartalla.

b-barkin kartografinen ilme poikkeaa hieman totutusta, mikä on varsin virkistävää.

positio 3/2015 ▶  21

Sovelluksen karttapohjalla ei pysty esittämään kaikkea ilmakuvilta näkyvää informaatiota; pienimmät maaston yksi-tyiskohdat ovat havaittavissa ilmakuvilta ja vinovalovarjosteesta. Näistä on hyötyä esimerkiksi arvioitaessa, kummalla puolen kartasta puuttuvaa ojaa metsästyskoira on tai onko hirvihaukku siirtynyt ilmakuvalla näkyvän hakkuuaukean yli.

Räätälöityä kartografiaa

Maastotietojen esitystapa on räätälöity b-bark-sovellusta varten ja eroaa

Maanmittauslaitoksen maastokarttojen kartografiasta muun muassa maastokoh-teiden värityksessä sekä siinä, että teiden nimet näkyvät kartalla. Osa maallikkokäyt-täjille turhista tiedoista, kuten kiintopiste-tiedot, on puolestaan jätetty pois. Sovelluk-sen kartografinen yleisilme on ehkäpä jopa perinteistä esitystapaa miellyttävämpi.

b-bark-sovelluksen ilmaisversio toimii-kin loistavana kartta- ja maastonavigoin-tisovelluksena myös retkeilijälle. Retkeilijää kiinnostavat Metsähallituksen retkikartta.fi-palvelun tiedot, kuten nuotiopaikat, laa-vut ja reitit, ovat hyödynnettävissä suoraan sovelluksessa.

Maksullinen versio sisältää edellä kuvat-tujen ominaisuuksien lisäksi muun muassa kiinteistöjen rajat. Maksullisessa versiossa karttaruudulla nähdään paikannuspan-nalla varustetun koiran liikkeet sekä jahti-kaverin sijainti. Lisäksi merkittävät kohteet ja kuljetut reitit pystyy tallentamaan palve-limelle myöhempää käyttöä varten.

b-bark on hyvä esimerkki avoimien maastotietojen hyödyistä yhteiskunnalle. Menestyvä liiketoiminta poikii valtiolle verotuloja, minkä lisäksi aineistojen moni-puolinen hyödyntäminen lisää niiden merkitystä ja käyttöä. ◀

KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE KARTASTOINSINÖÖRINÄ MAAN-MITTAUSLAITOKSESSA. SÄH-KÖPOSTI: JYRKI.PUUPPONEN@MAANMITTAUSLAITOS.FI

Belectro Oy:n ohjelmistoarkkitehti Jussi Lahdenniemi, miten oleellisia MML:n avoi-met aineistot ovat olleet yrityksenne ja b-bark-sovelluksen kannalta?

Aineistojen avoimuus on helpottanut työ-tä, kun ei ole tarvinnut miettiä hinnoitte-luperusteita loppukäyttäjille. Lisäksi avoi-muus on mahdollistanut sovelluksen avaamisen edelleen veloituksetta myös varsinaisen käyttäjäkunnan eli metsästä-jien ulkopuolelle, mikä on tuonut lisää nä-kyvyyttä.

Millaista palautetta MML:n aineistoista on tullut käyttäjiltä?

Käyttäjille hyödyntämämme MML:n avoi-met aineistot eli peruskartat ovat suu-rimmaksi osaksi aika tuttuja, joten mi-tään erityistä palautetta niistä ei ole tullut. Korkeusdatan perusteella tehty vinovalo-varjostus on yksi erikoisuus, johon ei ole Suomen maastokartoissa totuttu, ja se on kerännyt positiivista huomiota.

Millaisia toiveita yrityksellänne on avoimi-en aineistojen suhteen?

Nykyisten avointen aineistojen suhteen en keksi mitään kummempia toiveita. Kiinteistöraja- ja kiinteistötunnustietojen avaaminen olisi toivelistalla. Tällä hetkel-lä kiinteistötietojen hyödyntäminen siten,

että käyttäjä voisi esimerkiksi valita kar-talta klikkaamalla tilan ja hyödyntää tilan rajoja esimerkiksi karttamerkinnän poh-jana, on sopimus- ja hinnoittelunäkökul-masta erittäin hankalaa. Teknisiä ongel-mia siinä ei ole.

Millaisia haasteita ja ongelmia MML:n avointen aineistojen hyödyntämisessä ja jatkojalostamisessa on ollut?

Mihinkään isoihin ongelmiin ei ole törmät-ty. Aineistot, kuten maastotietokanta ja korkeusdata, ovat loogisesti jäsenneltyjä ja helposti jalostettavissa.

Risuja & ruusuja MML:lle?

Olen tyytyväinen MML:ltä saamaani pal-veluun. Kysymyksiin on vastattu nopeas-ti, ja sopimusasiat ovat hoituneet aina ri-peästi. Ihmiset ovat olleet asiantuntevia.

Risuja ehkäpä lähinnä tuolta jo mai-nitsemaltani kiinteistödatasta ja sen hyö-dyntämismahdollisuuksista. MML ei val-tion laitoksena voi neuvotella sopimuksen ehdoista ja hinnoista samalla tavalla kuin mihin olen ehkä yrityspuolella tottunut. Se hankaloittaa asioita, kun kehittää pal-velua, joka haluaisi hyödyntää MML:n ei-avointa dataa sellaisella tavalla, jota ole otettu huomioon hinnoitteluperusteista päätettäessä.

Aineiston avoimuus helpottaa sovelluskehittäjän työtä

Lisätietoja▶ www.b-bark.com▶ b-bark on ladattavissa ilmaiseksi Googlen play kaupasta, Windows Phone Stores-

ta ja App Storesta. ▶ Maanmittauslaitoksen avoimet aineistot: www.maanmittauslaitos.fi/aineistot-

palvelut/maastotiedot

Kaupunkimallien tuotanto ja ylläpito

Lisätehoa 64 bit sovelluksilla

UAV ja LiDAR

PAIKKATIETOMARKKINAT 201522 ◀ positio 3/2015

Kaupunkimallien tuotanto ja ylläpito

Lisätehoa 64 bit sovelluksilla

UAV ja LiDAR

PAIKKATIETOMARKKINAT 2015

▶ SARI PUTKONEN sari.putkonen@skrivaus.fi

Kun rakennusluvan haku, käsit-tely ja arkistointi sähköistetään, ensisijainen tavoite on lupapro-sessin tehostaminen ja palvelun

parantaminen. Mutta enemmänkin voi-daan saavuttaa. Hyödyt monikertaistuvat, jos samalla kyseenalaistetaan totutut toi-mintamallit, mietitään prosessien välisiä yhteyksiä ja arvioidaan, voisiko asiat hoitaa nykyistä sujuvammin.

Tiedolla johtaminen

Hyvän esimerkin palveluiden sähköis-tämiseen liittyvistä pitkän tähtäimen

tavoitteista antaa Jyväskylän kaupungin paikkatietoasiantuntija Ismo Tulisalo. Jyväskylässä otettiin käyttöön Trimble eServices, Rakennusvalvonta rakennuslu-van hakemiseen vuonna 2008.

Aluksi vain hakemus oli sähköinen, nyt koko rakentamisen aikainen prosessi käyt-töarkistoon saakka. Lupatiedot tallenne-taan kaupungin paikkatietojärjestelmään, ja ne ovat kaikkien toimialojen hyödynnet-tävissä aina ajantasaisina.

Jyväskylässä yhdyskuntarakenteen tulevaa kehitystä tarkastellaan kymmenen vuoden perspektiivillä hallintorajat ylittä-vissä työryhmissä. Paikkatietojärjestelmä helpottaa tiedolla johtamista, sillä järjes-telmässä olevat kunnan rekisteritiedot, väestötiedot, kaavat, rakennusluvat ja kaupungin infrastruktuuri saadaan havain-nollisesti kartalle tarkasteltavaksi.

”Kaavavarantotietojen hallinnan avulla voimme suunnitella, milloin infrastruk-tuuria ja palveluja pitää alkaa rakentaa.”

”Siellä ne isot kustannussäästöt ovat – paremmassa suunnittelussa ja kokonai-suuden hallinnassa. Samalla voimme tar-jota kuntalaisille parempaa palvelua, mikä näkyy heille hyvänä suunnitteluna. Kun asukas muuttaa uudelle alueelle, siellä on myös palveluja.”

Ketterämpää lupa-asiointia

Rakennuslupaprosessin tehostamista tavoitellaan myös Sipoossa, jossa

Lupapisteen sähköinen lupa-asiointi otet-tiin käyttöön vuonna 2013.

”Sähköistämällä olemme voineet suo-raviivaistaa lupaprosessia, ja varsinkin suuremmissa rakennushankkeissa saamme tehostamishyötyjä”, kertoo rakennusval-vontapäällikkö Ulla-Maija Upola Sipoon kunnasta.

Vinkkinä muille Upola toteaa, että rakennusvalvonnan kaikkien työntekijöi-den tulisi ottaa sähköinen palvelu katta-vasti käyttöön. Tällöin järjestelmästä saa suurimman hyödyn, eikä osaaminen häviä, jos työntekijät vaihtuvat.

Upola painottaa, että Sipoossa on vankka visio ja tavoite kunnan palvelujen ja toiminnan digitalisoinnista. Kunnan-johtaja Mikael Grannas on linjannut, että ”tavoitteena on, että kunnan kustannus-rakenne paranee kymmenellä miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Samalla halutaan kuitenkin säilyttää hyvä palvelu-taso ja ajanmukaistaa kunnan palvelutar-jontaa. Siihen digitalisaatio tarjoaa hyviä ratkaisuja.”

Kohti sähköistä arkistoa

Toisin kuin Jyväskylässä Sipoossa ei vielä ole sähköistä käyttöarkistoa. Käyttöar-

kiston luominen ja rakentamisen aikaisen valvonnan tehostaminen ovat lähitulevai-suuden tavoitteita. Työtä sähköistämisen eteen tehdään jatkuvasti ja valmiimpaa pitäisi olla vuoden 2016 lopussa.

Jyväskylässä on käytössä sähköinen käyttöarkisto, mutta papereista ei ole päästy eroon. ”Emme ole vielä hakeneet Arkistolaitokselta lupaa siirtyä käyttämään yksinomaan sähköistä arkistointia, joten hakemuksista täytyy toistaiseksi ottaa paperikopiot arkistoon”, kertoo Tulisalo.

Lupapalvelu on luvanhakijan arkisto

Sekä Sipoossa että Jyväskylässä raken-nuslupahakemuksen voi jättää myös

paperisena, ja perinteisiä hakemuksia jätetäänkin vielä melko paljon. Tavoitteena

molemmissa kunnissa on sähköisen palve-lun käyttäjämäärän kasvattaminen. Sähköi-sestä asioinnista onkin pyritty tekemään helppoa ja palvelussa voi muun muassa kysyä neuvoa.

Sähköinen palvelu helpottaa monella tavalla luvanhakijan tehtävää. Jyväskylässä kaikki kaavat, rakennustapamääräykset ja kartat ovat sähköisessä muodossa, joten nämä ja monet muut tiedot ja liitteet saa hakemukseen automaattisesti kaupungin järjestelmistä. Tämä on esimerkki siitä, että hallinto kysyy kansalaiselta asiaa vain kertaalleen.

Lisäksi hakijalle syntyy hakuprosessin aikana lupapalveluun hankkeen kaikki vaiheet dokumentoiva sähköinen arkisto liitetiedostoineen. Liitteitä tarvitaan luke-mattomia: on selvitys rakennuspaikan hallintaoikeudesta, lainhuutotodistus, kiinteistörekisterin ote, kiinteistörekiste-rikartta, pääpiirustukset ja tiedot suunnit-telijoista. Ja kaavoja ja karttoja. Ja naapurien kuulemiset ja niin edelleen.

Suunnittelija kiittää

Arkistosta on apua myös suunnitte-lijoille. Arkkitehti Lasse Lehtinen

Arkkitehtuuri Oy:stä käytti ensimmäisen kerran sähköistä palvelua lupa-asiointiin Sipoossa ja totesi ratkaisun toimivaksi.

”Näin palvelussa koko ajan kaikki han-ketta koskevat lausunnot, joten tiesin koko ajan, missä mennään.”

”Mielestäni tässä on päästy aidosti sii-hen, että tehostamalla palvelua on samalla parannettu asiakaspalvelua”, Lehtinen kiittää. ◀

▶ Jyväskylän kaupunkisuunnittelujärjes-telmästä oli juttu Position numerossa 1/2012. Voit lukea sen Position verkko-sivuilta www.positio-lehti.fi

Sujuvampaa palvelua uusin prosessein

KUVA

: SAR

I PU

TKO

NEN

24 ◀ positio 3/2015

Rakennusvalvontapäällikkö Ulla-Maija Upola Sipoosta

toteaa, että sähköinen asiointi hoituu myös tabletilla.

Halusin selvittää sähköisen

rakennuslupahakemuksen hyötyjä ja päädyin

puhumaan digitalisaatiosta ja kustannussäästöistä, tiedolla johtamisesta

ja hyvästä kaupunkisuunnittelusta.

positio 3/2015 ▶  25

STANDARDIPositio

O

▶ JARI REINIjari.reini@maanmittauslaitos.fi

hjeistuksesta huolehtii Euroopan Komissi-oon perustettu ylläpitoryhmä MIG (Main-tenance and Implementation Group). MIG ja sen alaiset työryhmät ja projektit päivit-tävät teknisiä ohjeita, keräävät kokemuksia ja välittävät tietoa edelleen.

MIG sisältää kaksi pysyvää alatyö-ryhmää MIG-P (policy-related) ja MIG-T (technical) . MIG-P ohjaa toimintaa, päät-tää käynnistettävistä p r o j e k t e i s t a s e k ä hyväks y y muutos-ehdotukset ja uudet suositukset, joita val-mistellaan MIG-T:ssä ja sen koordinoimissa projekteissa.

MIG-P:ssä Suomea edustavat Antti Vertanen (maa- ja metsätalousministeri-östä) ja Panu Muhli (Maanmittauslaitos) ja MIG-T:ssä Antti Vertanen ja Jari Reini (Maanmittauslaitos)

Standardit käyttöön

MIG-T:n toimintaan voi tutustua avoi-mesta portaalista (https://ies-svn.jrc.

ec.europa.eu/). Ryhmä pitää videokokouksia noin kerran kuussa sekä tapaa yhteisesti 1 – 2 kertaa vuodessa. Kokouksissa käsi-tellään työohjelman mukaisia aiheita ja keskustellaan sidosryhmäyhteistyöstä esi-merkiksi standardisointiorganisaatioiden (OGC, ISO) sekä Komission ARE3NA- ja ISA-työryhmien kanssa.

MIG-T seuraa aktiivisesti paikkatieto-standardisointia ja ottaa uusia standardeja käyttöön tarvittaessa. Käynnissä olevia projekteja ovat muun muassa yksilöivät ja pysyvät tunnisteet, rekisterit, metatieto-ohjeen päivitys ja XML-skeemojen päi-vitys.

Suomen kannalta kiinnostavin MIG-T:n alainen hanke on latauspal-veluiden tek-nisen ohjeis-tuksen päivi-tys, jota vetää Jukka Rahko-nen Maanmit-

tauslaitoksesta. Tavoitteena on päivittää teknistä ohjeistusta siten, että yhtenä latauspalveluiden toteutusvaihtoehtona on WCS (Web Coverage Service). Tällä on suuri merkitys esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen mahdollisuuksiin välittää dataa latauspalveluiden kautta.

Latauspalveluihin tullaan lisäämään myös SOS (Sensor Observation Service) ja TJS (Table Joining Service) -standardit, jotka mahdollistavat uusia tapoja aineisto-jen lataamiseen ja yhdistelemiseen.

Ohjeistuksen ylläpidon lisäksi MIG-T kerää esimerkkejä Inspiren mukaisten pal-veluiden toteutuksesta. Se on käynnistänyt webinar-sarjan, jossa jäsenmaat esittelevät täytäntöönpanon koordinointia ja toteu-tukseen liittyviä haasteita. Esityksistä löy-tyy myös esimerkkejä onnistuneista toteu-

tuksista ja Inspiren mahdollisuuksista. Kokemuksiaan ovat jakaneet tähän

mennessä Alankomaat, Espanja, Puola, Ruotsi, Saksa ja Suomi. Esitykset ovat kat-sottavissa MIG-T:n verkkosivuilla (https://ies-svn.jrc.ec.europa.eu/projects/mig-inspire/wiki/National_implementation_webinars).

Mukaan vaikuttamaan

Kun MIG-P on hyväksynyt projektieh-dotuksen, hankkeeseen perustetaan

työryhmä, joka valmistelee tarvittavat muutosehdotukset ja uudet suositukset. Työryhmiin haetaan jäseniä asiantunti-jaryhmästä (Pool-Of-Experts), jonne voi ilmoittautua JRC:n verkkosivujen kautta.

Suomesta asiantuntijaryhmään on ilmoittautunut 26 henkilöä – lisääkin mahtuu mukaan. Jos MIG-T työskentely kiinnostaa, ota yhteyttä jutun kirjoittajaan. Ilmoittautuminen ei velvoita mihinkään, mutta antaa mahdollisuudet osallistua mielenkiintoisiin projekteihin ja laajentaa omaa osaamista. ◀

Inspire-ohjeistus täydentyyInspire-direktiivi on edistänyt merkittävästi paikkatietostandardien käyttöä. Sen täytäntöönpanossa on siirrytty ylläpitovaiheeseen, jossa annettuja suosituksia päivitetään ja täydennetään tarpeen vaatiessa.

Latauspalveluihin tulossa uusia toteutusvaihtoehtoja.

▶ MIG-toimintaa voi seurata myös Paik-katietoverkoston kautta, joko Paik-katietoikkunassa tai ilmoittautumalla verkoston jakelulistalle (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/paikkatie-toverkosto)

26 ◀ positio 3/2015

UUTISIASpatineo sai kasvurahoitusta Suomalainen paikkatietopalveluihin eri-koistunut Spatineo suuntasi elokuussa 250 000 euron osakeannin Oy Fincorp Ab:lle. Anti toteutettiin Spatineon kansain-välisen myynnin ja markkinoinnin resurs-sien vahvistamiseksi ja kasvun vauhdit-tamiseksi.

Spatineo sai 1.9. myös uuden toimi-tusjohtajan, Sampo Savolaisen, joka toi-mi aikaisemmin tuotekehitysjohtajana ja kuuluu yhtiön alkuperäiseen ydintiimiin. Entinen toimitusjohtaja Kristian Jaakkola siirtyy myyntijohtajaksi kehittämään yh-tiön myyntitiimiä ja jatkaa Spatineon hal-lituksen puheenjohtajana.

Kivistön asuntomessut 3D-mallissa

Vantaan kaupunki toteutti Kivistön asun-tomessualueesta 3D-kaupunkimallin. Malli oli nähtävissä messuilla, ja siihen pääsee tutustumaan kaupungin verkkosivuilla.

Malliin on yhdistetty maastosta ja olemas-sa olevista rakennuksista kerätty laserkei-lausaineisto, katu- ja puistosuunnitelmien tiedot, uusien rakennuksien rakennuslupa-aineisto IFC-rakennusmalleina sekä ortoil-makuvat.

Mallissa voi seurata alueen kehittymis-tä aikajanan avulla. Se on toteutettu Unity-nimisellä pelikehitysalustalla, jonka avulla malliin on saatu luotua muun muassa eri säätiloja tai siinä voi esimerkiksi vertail-la valaistusolosuhteiden muuttumista eri vuodenaikoina.

Kaupunkimallin avulla rakennusval-vonta voi hyödyntää nykyistä laajemmin myös suunnitteluvaiheen digitaalisia tieto-malliaineistoja. Mallin on tarkoitus laajen-tua koko Vantaan kattavaksi.

KUVA

: KIR

SI M

ÄKIN

EN

Näe asiat kirkkaammin

ArcGIS-paikkatietoalustalla - missä, milloin ja millä laitteella tahansa! Kerromme konkreettisia esimerkkejä ArcGIS-paikkatietoalustan tarjoamista mahdollisuuksista Paikkatietomarkkinoilla osastolla D. Tervetuloa!

Tule kuulemaan myös tietoiskumme:• Paikkatiedon hyödyntäminen - Tarinoita tosielämästä

• ArcGIS Apps - Kevyet ja helposti käytettävät paikkatietosovellukset tilanteeseen kuin tilanteeseen

Nähdään Paikkatietomarkkinoilla tai ota yhteyttä: info@esri.fi

esri.fi

positio_3_2015.indd 1 9.9.2015 11:08:30

positio 3/2015 ▶  27

UUTISIA

Sitolta karttapalvelu kullanetsijöille

Karelian Gold Rush on Endomines Oy:n jär-jestämä globaali malminetsintäkilpailu. En-domines julkaisee kilpailijoiden käyttöön kaiken olennaisen tutkimustiedon Karjalan kultalinjan alueelta. Kilpailuun liittyvä ai-neisto hallitaan Siton toteuttaman kartta-pohjaisen Louhi-palvelun avulla.

Kilpailun tavoitteena on saada uusia hyviä ideoita malminetsintään Karjalan kul-talinjan alueella. Karelian Gold Rush-kilpai-lu on avoin kaikille: yksityisille yrityksille, yliopistoille, geotieteilijöille tai esimerkiksi matemaatikoille tai muille asiantuntijoille. Julkaistavaan aineistoon kuuluu tutkimus- ja analyysitiedot yli tuhannesta kairarei-ästä, runsaasti geokemiallista moreeni- ja maaperäaineistoa, geofysiikan aineistoa

sekä lisäksi myös Endominesin sisäisiä tut-kimusraportteja.

Louhi-palvelun avulla hoidetaan kilpai-luun liittyvän aineiston jakaminen kilpailun osallistujille; kilpailijat pääsevät tutkimaan Endominesin julkaisemaa aineistoa kart-takäyttöliittymän kautta pistekohtaisesti tai alueittain, ja lataamaan kilpailuun liittyvän aineiston omalle koneellensa. Nähtävillä on myös muun muassa Geologian tutkimus-keskuksen sekä Maanmittauslaitoksen jul-kaisemaa avointa aineistoa kaivoksen alu-eelta, joka antaa tukea kaivoksen omalle tutkimusaineistolle.

Yepzon-paikantimia ja pilottejaPirkanmaalainen teknologiayritys Yepzon Oy lahjoitti Nokia-Viholan koulun ensim-mäisen luokan oppilaille GPS-paikantimet.

Yepzon-paikannin on suunniteltu eri-tyisesti lapsiperheitä ajatellen, mutta sillä on paljon kysyntää ikääntyneiden, muis-tisairaiden  ja  erityis- ja autistiperheiden keskuudessa sekä  monissa eri harrastuk-sissa.

Yepzon on myös aloittanut yhteistyö-hankkeen Yhdysvalloissa Murrietan kau-pungissa. Yhtiö on käynnistänyt pilotti-hankkeita Etelä-Kaliforniassa yhdessä Murrietan poliisin sekä paikallisten järjes-töjen kanssa.

Autistikeskus Comprehensive Autism Center (CAC), autistilasten ja -perheiden tukemiseen keskittyvä Our Nicholas Foun-dation (ONF) sekä erityislapsia ja heidän perheitään tukeva vapaaehtoisjärjestö Go Bananas ovat ottaneet käyttöönsä Yepzon-paikantimet Murrietan alueella.

Kaikki kolme järjestöä ovat erikoistu-neet vammaisten ja erityis- ja autistilasten sekä heidän perheidensä tukemiseen. Yep-zon-paikannuslaitteiden avulla tullaan pa-rantamaan järjestöjen jäsenten sekä koko yhteisön turvallisuutta.

Yepzon Oy:n ensimmäinen tuote Yep-zon-paikannin lanseerattiin joulukuussa 2014 ja sitä on myynnissä sekä EU:n alu-eella että Yhdysvalloissa.

Esri palkitsi Fingridin paikkatiedon hyödyntämisestäSuomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj palkittiin Special Achievement in GIS -tunnustuksella Esrin kansainvälisessä käyttäjäkonferenssissa San Diegossa hei-näkuussa. ESRI palkitsee vuosittain erityi-sen ansiokkaasti paikkatietoteknologiaa hyödyntäviä organisaatioita eri maissa.

Sähkönsiirrosta kantaverkossa vas-taava Fingrid Oyj hallinnoi paikkatiedon avulla koko kantaverkko-omaisuuttaan, jonka arvo on noin 25 miljardia euroa ja johon kuuluu yli 14.000 km voimajohto-ja ja yli sata sähköasemaa. Fingrid hyö-dyntää paikkatietoa kaikissa kantaver-kon hallintaan liittyvissä tehtävissä, kuten suunnittelussa, kunnossapidossa ja ym-päristövaikutusten arvioinnissa.

Fingrid toteutti vuosien 2012–2015 aikana laajan toiminnanohjaus- ja verk-kotietojärjestelmän uudistusprojektin, jossa integroitiin yhteen kaikki kantaverk-ko-omaisuuden elinkaaren hallintaan tarvittavat tietojärjestelmät. Uusi ELVIS-omaisuudenhallintajärjestelmä koostuu yhteensä kahdeksasta toisiinsa integ-roidusta tuotteesta. ELVIS-järjestelmäs-sä omaisuusrekisteri, kunnonhallinta ja kytkentöjen suunnittelu tehdään IBM Ma-ximo Asset Management -ohjelmistolla, johon paikkatiedot ja kartat tuodaan Es-rin ArcGIS-alustasta. ArcGIS-alustalla on keskeinen rooli muun muassa sähköase-miin liittyvien tietojen hallinnassa ja ana-lysoinnissa, sähköverkkosuunnittelussa, verkkotietojen ylläpidossa ja raivausten suunnittelussa

Itämeren talvimerenkulun tiedotus uudistuu

Itämeren alueen talvimerenkulun tiedotus-palvelu Baltice.org on uudistettu. Palvelus-sa esitetään reaaliaikaisesti jäänmurtajien ja muiden laivojen sijainnit ja avustusjo-not sekä satamien liikennerajoitukset ja jäähän murretut yleiset kulkureitit. Lisäksi näytetään ajantasaisia jääkarttoja ja en-nusteita. Palvelun tarkoituksena on tarjo-ta tilannetietoa kaikille talvimerenkulkuun liittyville osapuolille, muun muassa laivoil-le, varustamoille ja satamaoperaattoreille.

Palvelun uudistamisessa on kiinni-tetty erityistä huomiota sen toimintavar-muuteen, helppokäyttöisyyteen, visuaa-lisuuteen ja tiedon saatavuuteen myös meriolosuhteissa.

Hankkeen toteutti kevään aikana Kart-takeskus Liikenneviraston tilauksesta, ja se toimii osoitteessa baltice.org.KU

VA: L

IIKEN

NEV

IRAS

TO

KUVA

: JAR

I VÄÄ

TÄIN

EN, G

EOLO

GIA

N T

UTK

IMU

SKES

KUS

28 ◀ positio 3/2015

Spatineolle uusia asiakkaita

Ranskan karttalaitos IGN on ottanut käyt-töönsä Spatineo Monitorin ja Spatineo Performancen. Monitorilla IGN rapor-toi paikkatietopalveluiden saatavuutta ja niiden yhteensopivuutta OGC- ja Inspi-re-vaatimusten kanssa. Spatineo Per-formancen avulla varmistetaan, että palveluiden suorituskyky vastaa Inspi-re-direktiivin asettamia kapasiteettivaa-timuksia.

Suomessa Spatineo Monitorin uusia käyttäjiä ovat Oulun, Lahden ja Helsingin kaupungit. Spatineo Monitorin avulla kau-pungit saavat yksityiskohtaista analytiik-kaa palveluidensa laadusta ja käytöstä.

Seinäjoella pilotoidaan liikkumista palvelunaSeinäjoella on pilotoitu liikkumiseen liittyvi-en tietovarantojen käytettävyyttä. Liikenne-

viraston tavoitteena oli selvittää olemassa olevien tietojen käytettävyys ja mahdolliset tiedon laadun puutteet ja uudet tietotarpeet MaaS-ekosysteemin synnyttämisessä.

MaaS (Mobility as a Service) kuvaa uu-denlaista tapaa, jossa liikennejärjestel-mä rakentuu käyttäjä- ja palvelulähtöises-ti. Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, että matkustaja voi ostaa koko matkan lähtö-pisteestä, jolloin erilaisia liikennemuotoja voidaan yhdistää joustavasti.

Liikenneviraston joukkoliikenteen koon-titietokantaa täydennettiin kokeilussa Sei-näjoen joukkoliikenteen reitti ja -aikataulu-tiedoilla ja tiedot tarjottiin avoimena datana palveluiden kehittäjille.

Ensimmäinen askel avoimen tietokan-nan hyödyntämiselle oli Seinäjoella ke-säkuussa järjestetty Komia Camp -in-novaatioleiri, jossa osallistujat ideoivat

sovelluksia ja liiketoimintaideoita maatalo-uteen ja liikenteeseen. Liikennesarjan voit-taja, kisabussi.fi-sovellus, hyödyttäisi esi-merkiksi urheilujoukkueiden kisamatkaajia. Sovelluksesta voi helposti tarkistaa eri reit-ti- ja kuljetusmahdollisuudet ja nähdä, mi-käli joku toinen kyytiä tarvitseva on matkal-la samaan suuntaan.

Liikenneviraston lisäksi mukana ovat olleet Trafi, Seinäjoen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Jatkosuunnitel-missa Seinäjoen alueen yrittäjät lähtevät yhdessä SITOn kanssa pilotoimaan uusia palvelukuonaisuuksia Seinäjoella.

GTK avasi uuden Geologiset luontokohteet -palvelunMaastamme löytyy runsaasti mielenkiintoi-sia geologisia tutustumiskohteita, joista osa on kansainvälisestikin merkittäviä.

GTK:n uusi Geologiset luontokohteet -palvelu sisältää kohteita kuvauksineen ympäri Suomea. Ne on luokiteltu merkit-tävyydeltään neljään ryhmään: kansain-välinen, valtakunnallinen, maakunnallinen ja paikallinen. Tärkeimmistä kohteista on laadittu kattava kuvaus, muista kohteista tarjotaan tiivis kuvailuteksti ja osoitetaan kohteen paikka kartalla sekä koordinaatit. Sisällön määrää kasvatetaan vähitellen.

Kohteet sijainti- ja perustietoi-neen löytyvät myös Metsähallituk-sen Retkikartta.fi -palvelusta, jonne tiedot luetaan GTK:n rajapintapalve-lusta.

Kohteista julkaistut tiedot ovat avointa tietoa. Geologisista luonto-kohteista on saatavilla lisää tietoa GTK:n Hakku-palvelussa.

Ainutlaatuiseen suomalaiseen geologiaan voi tutustua osoittees-sa http://luontokohteet.geo.fi/ tai muun retkeilyinformaation yhtey-dessä www.retkikartta.fi (mobiiliver-sio m.retkikartta.fi).

Loisto Mobiili oli kesän lataushittiLoisto Mobiili navigointi- ja karttaohjelma on ollut julkaisustaan lähtien yksi lataus-kauppojen suosituimmista sovelluksis-ta kuluvana vuonna, kertoo Karttakeskus. Google Play -kaupassa ohjelman Android-versio on ollut Suomen ostetuin sovellus yhtäjaksoisesti kesäkuun alkupäivistä hei-näkuun loppuun. Se on ohittanut myynti-määrissä useina päivinä jopa suosituim-mat pelit kuten Supercellin Hay Dayn tai Rovion Angry Birdsin. Myös ohjelman iPad/iPhone-versio on lataustilastojen kärjessä.

Applen App Storessa navigointi-kategori-assa Loisto Mobiili on ollut kolmen iPadille myydyimmän sovelluksen joukossa yli 120 päivää sovelluksen maaliskuun puolivälis-sä tapahtuneesta julkaisusta lähtien.

Karttakeskuksen Loisto Mobiilin vah-vuuksia on vektorimuotoinen kotimainen kartta-aineisto ja esimerkiksi sovelluksen meri- ja maastokartan yhdistelmänäkymä, ruudun jako ja automaattireititys väylillä.

KUVA: SEINÄJOEN KAUPUNKI

positio 3/2015 ▶  29

Tuoteuutiset: TUOTEUUTISIA

Geotrimiltä uusi UAV-ortokopteri

Geotrimin edustama, Suomessa VideoDro-ne® Finland Oy:n kehittämä ja valmistama GeoDrone X4L on ortokopteri, joka erottuu muista kuvauskoptereista ilmakuvakartoi-tukseen suunniteltujen ominaisuuksiensa ansiosta. Laitteen ominaisuuksiin kuuluu pitkä lentoaika, vakaat lento-ominaisuudet, ja se tuottaa erittäin tarkkaa kuvaa.

GeoDrone painaa alle viisi kiloa ja tarjo-aa jopa 40 minuutin lentoajan. Tässä ajas-sa saa lennettyä noin 50 hehtaarin kokoi-sen alueen, ja laite tuottaa kuvadataa 3,5 cm resoluutiolla 150 metrin korkeudelta. 

Multikopterina GeoDrone X4L tarjoaa erilaisia aineistoja ja kameravaihtoehtoja. 24 megapikselin korkearesoluutiokameran

ohella vaihtoehtoina ovat väärävärikame-ra esimerkiksi maataloussovelluksiin sekä lämpökamera. Lisäksi saatavilla on varus-tus viistokuvaukseen.

GeoDronen tuottamasta ortomosaii-kista voidaan tuottaa mittatarkat 3D-pis-tepilvit ja digitaaliset maastomallit maan-mittaustasoisella tarkkuudella. Laite on kehitetty maankäytön suunnittelun tar-peisiin, maanrakentamiseen ja esimerkik-si tilavuuksien nopeaan määrittämiseen, mutta se käy myös kuvauskoptereiden pe-rinteisiin sovelluksiin, kuten onnettomuus-tutkintaan tai pelastustoimintaan.

Trimble Feedbackilla hallitaan palautteita Louisianassa ja viestiverkkoja LatviassaSt. Charles Parish, yli 50 000 asukkaan pii-rikunta Yhdysvaltojen Louisianassa, on hankkinut Trimble Feedbackin palautteen-hallinnan palautetiedon antamiseen, käsit-

telyyn ja julkaisuun. St. Charles Parish ottaa samassa yhteydessä käyttöön Trimble Ter-raFlex -tiedonkeruuohjelman, jolla tehoste-taan palauteprosessin työnkulkua maas-tossa.

Latvian valtakunnallinen energiayh-tiö Latvenergo AS on valinnut viestiverk-konsa hallintaan Trimble Communicati-

on Networks -ohjelmiston. Ohjelmisto luo käyttäjälle täsmällisen kuvan viestiverkon sijainnista, laitetiloista sekä kytkennöistä. Tuoteliitos Trimble NIS -verkkotietojärjes-telmään mahdollistaa kuituverkkojen kat-selukäytön sähköverkon yhteydessä.

“Julkisten sekä sisäisten karttapalveluiden toteuttamiseen, aineistojen esittämiseen ja julkaisemi-seen sekä paikkatiedon hyödyntämiseen.”

Optimoidut toiminnot yhdestä osoitteesta, käytit sitä tietokoneella, tabletilla tai kännykällä.

Varmista karttapalvelusitulevaisuus

InfoGIS-paikkatietopalvelulla

Infokartta Oy Puh. +358 8 323 0000 infokartta@infokartta.fi Tutustu lähemminwww.infokartta.fi

30 ◀ positio 3/2015

PROGIS-JÄSENET SAAVAT POSITIO-LEHDEN JÄSENHINTAAN 17,50€. LEHDEN VOI TILATA OSOITTEESTA WWW.POSITIO-LEHTI.FI/TILAUS. MERKITSE TILAUKSEEN KOODI "PRO"!

Seuraa tapahtumia: www.progis.fiFacebook: GIS VelhotJäsenposti: progis.info@gmail.com

Ota yhteyttä: progis.info@gmail.com, www.progis.fi

Hae opinnäytepalkintoa!ProGIS ry palkitsee vuosittain yhden tai useamman opinnäytetyön. Hallitus valit-see palkittavat työt hakemusten perusteel-la. Tänä vuonna otamme huomioon välillä 1.10.2014 – 30.9.2015 valmistuneet työt. 

Hakemuksen voit täyttää osoitteessa:  http://www.progis.fi/uutiset.html?54.

Lähetä lomake viimeistään perjantaina 9.10.2015. 

Paikkatietoaiheisille kohtaamisille on kysyntää. Esimerkiksi ProGIS:in vii-meaikaiset tapahtumat, kuten Vuo-rovaikutteinen valmennus paikka-

tiedon hyötyjen kertomiseen sekä Postin aamuseminaari ovat koonneet salin täy-deltä osallistujia.

Sosiaalisen median ja etäpalaverien maailmassa on välillä mukava nähdä kas-votusten, tutustua uusiin ratkaisuihin ja ih-misiin, törmätä ja yllättyä iloisesti.

Tapahtumien järjestäminen ei ole mi-kään valtava ponnistus. Yhdessä ideointi ja toteuttaminen on pääsääntöisesti kivaa. Onnistuneen tapahtuman jälkeen on kiitol-linen olo.

Jos sinulla on ideoita tapahtumista tai haluat tulla mukaan niitä järjestämään, ole yhteydessä ProGISin hallitukseen progis.info@gmail.com.

ProGISin syksyssä on luvassa lisää se-minaareja. Tiedon ProGISin tapahtumista saat parhaiten jäsensähköpostilistamme kautta, liittyminen: http://www.progis.fi/21.

Paikkatietomarkkinoiden yhteydessä järjestämme kolmea tapahtumaa:

LinkkiBuffet 3.11. klo 16.30-19 on ren-to buffet ja verkostoitumistilaisuus Paikka-tietomarkkinoiden näyttelytilassa. Tapah-tuman tarjoavat näytteilleasettajat, joiden esittelypisteet ovat auki illan ajan. Tapahtu-man järjestävät ProGIS, Paikkatietoklusteri FLIC ja Maanmittauslaitos.

Palkintoseminaarissa ke 4.11. klo 11 jaamme ProGISin myöntämät Opinnäyte-palkinnot ja Paikkatietoalan kunniamainin-nan sekä tutustumme palkittuihin töihin.

Syyskokouksessa, jonka ajankohta tarkentuu myöhemmin valitaan ProGISil-le uusi aktiivinen hallitus ja käymme muun muassa läpi toimintasuunnitelmaa tuleval-le vuodelle.

Tervetuloa mukaan!

▶ ULLA JÄRVINEN PROGIS RY:N PJulla.jarvinen@esri.fi

Kohtaamisia

KUVA

: JO

HAN

MYR

ÉEN

positio 3/2015 ▶  31

PALVELUHAKEMISTO

Paikkatietopalveluiden laadunvarmistus▷ Seuranta- ja raportointi palvelut▷ Suorituskykytestaus▷ Organisaation paikkatietokypsyyden arviointi

paikkatietojen hyödyntämisen tehostamiseksi▷ Inspire- ja OGC-asiantuntijapalvelut

Linnankoskenkatu 16 A 17, 00250 HELSINKIpuh. 020 703 2210info@spatineo.fiwww.spatineo.fi

▷ Tiedonkeruun, työnohjauksen ja omaisuuden-hallinnan mobiiliratkaisut

Olli AlankoKutomotie 16 A, 00380 HELSINKIpuh. (09) 386 7052, faksi (09) 386 7019geometrix@geometrix.fiwww.geometrix.fi

▷ Erdas ja Geomedia ohjelmistot▷ ArcGIS räätälöinti▷ Paikkatietoaineistojen hallinta▷ Karttatuotteet

Timo IkolaKoronakatu 1 A, 02210 ESPOOpuh. 040 847 6230timo.ikola@t-kartor.comwww.t-kartor.com

▷ Trimble Access – tiedonhallintaan▷ RealWorks – skannausaineistojen käsittelyyn▷ Trimble Business Center – jälkilaskentaan▷ TerraSync ja Pathfinder Office – paikkatieto­

sovelluksiin

Perintötie 2c, 01510 VANTAApuh. 0207 510 600info@geotrim.fiwww.geotrim.fi

Joustavat Web-ratkaisut eri toimialoille:▷ Tietoliikenne- ja energianjakeluverkot▷ Vesi ja viemäriverkot▷ Kadut ja yleiset alueet, katuvalaistus▷ Yhdistelmäjohtokartat▷ Kaivulupa.fi -johtoselvityspalveluKai-Uwe Prokki, Toni PailaHorsmakuja 8 A 3, 01300 VANTAApuh. (09) 836 2310etunimi.sukunimi[at]keypro.fiwww.keypro.fi

AVAIN VERKKOTIETOON

▷ Ohjelmistot ja palvelut UAV-ilmakuvausten datakäsittelyyn

Mikko SippoHylkeenpyytäjänkatu 1, 00150 HELSINKIpuh. 0400 930 915, faksi (09) 6219 0921 sales@pieneering.fiwww.pieneering.fi

▷ Ohjelmistot ja palvelut laserpisteaineistojen ja ilmakuvien käsittelyyn, katseluun sekä kartta- ja 3D-kaupinkimallituotantoon

▷ Tuki Maanmittauslaitoksen laserpiste- ja kuva-aineistoille

Esa Haapa-ahopuh 0400 453799www.terrasolid.com

Ohjelmia laserpisteiden ja kuvien käsittelyyn

OH

JELM

ISTO

T

▷ MapInfo GIS- ja Location Intelligence -ohjelmistot

▷ Spectrum LI, MDM, Data Integration alusta▷ Encom - luonnonvara-alan erikoisohjelmistot▷ Kartta- ja tietoaineistot▷ Konsultointi ja koulutus

Melkonkatu 18, 00210 HELSINKIpuh. (09) 682 4060pbsoftware.finland@pb.comwww.pitneybowes.com/fi

▷ Louhi – tietojohtamisen paikkatietoratkaisut▷ SitoGIS – kuntarekisterijärjestelmä▷ CityCad – infrasuunnittelujärjestelmä▷ Räätälöidyt järjestelmätoteutukset

SITO, Tuulikuja 2, 02100 ESPOOpuh. 020 747 6000etunimi.sukunimi[at]sito.fiwww.sito.fi

Suomalaiset 3D-Win -ohjelmistot maanmittauk-sen ammattilaiselle▷ Aineistojen käsittely, geodeettiset laskennat,

formaatinmuunnokset▷ Maastomalli▷ Tiensuunnittelu ja -rakennus▷ KairauksetKielotie 14 B, 01300 VANTAApuh. (09) 2532 44113d@3d-system.fiwww.3d-system.fi

Cad-Q:n FIKSU-ohjelmistoratkaisut sekä Autodesk -ratkaisut Infra -suunnitteluun:▷ Detalji- ja yleiskaavoitus, 3D-mallinnus, kaava-

talous ja tonttijako▷ Vihersuunnittelu, kunnallistekniikan suunnittelu▷ Kaukolämpöverkon suunnittelu▷ Verkostotietojen hallinta, selainkäyttöiset GIS-

sovelluksetÄyritie 8 B, 01510 VANTAApuh. (09) 5422 6500, info@cad-q.fietunimi.sukunimi@cad-q.fi www.cad-q.fi

▷ Esrin kokonaisvaltaiset ArcGIS- paikkatietoratkaisut kaikkiin ympäristöihin

▷ Pilvipohjaiset ArcGIS Online -ratkaisut

Sinikalliontie 3 B, 02630 ESPOOpuh. 0207 435 435info@esri.fiwww.esri.fi

▷ Smallworld paikkatietojärjestelmät ja palvelut▷ Safe Software FME-tuotteet ja palvelut▷ Bionatics LandSIM3D-tuotteet ja palvelut

Hannu-Pekka RantaniemiInnopoli 1, Tekniikantie 12, 02150 ESPOOpuh. (09) 4289 0202, faksi (09) 412 7163hannu-pekka.rantaniemi@spatialworld.fiwww.spatialworld.fi

Älykkään infran suunnitteluun ja ylläpitoon.▷ Infrahankkeiden tiedonhallinta formaatista

riippumatta▷ Infraomaisuuden elinkaaritiedon hallinta▷ Tietomallinnus, pistepilvet ja visualisointi▷ Paikkatieto ja suunnittelujärjestelmät kunnille

Bentley Systems Finland OyTeknobulevardi 3–5, 01530  VANTAAPuh. 010 830 1200, faksi 010 830 1240www.bentley.fi

▷ Pocket 3D▷ Magnet field▷ Magnet office tools

Markku SimiläSarkatie 3 – 5, 01720 VANTAApuh. (09) 534 033, faksi (09) 537 006topgeo@topgeo.fiwww.topgeo.fi

32 ◀ positio 3/2015

JÄRJ

ESTE

LMÄT

LAIT

TEIS

TOT

▷ Stella kuntien paikkatieto- ja suunnittelujärjes-telmä

▷ MicroStation-sovellukset tietomallinnukseen▷ ProjectWise infrahankkeiden paikkatietopohjai-

nen tiedonhallinta▷ AssetWise infrastruktuurin elinkaaritiedon hallintaBentley Systems Finland OyTeknobulevardi 3–5, 01530  VANTAAPuh. 010 830 1200, faksi 010 830 1240etunimi.sukunimi@bentley.comwww.bentley.fi

Trimblen ohjelmistoratkaisut julkishallinnolle:▷ Kaavoitus, kiinteistönmuodostus, kartantuotanto▷ Kiinteistöomaisuuden hallinta▷ Katu- ja viheralueiden hallinta▷ Rakennusvalvonta, ympäristövalvonta▷ Sähköisen asioinnin sovellukset

Mike von Wehrtpuh. 030 661 10 energy.publicadmin@trimble.comwww.tekla.com/fi

▷ Novapoint ja Autodesk paikkatietotuotteet sekä selainpohjaiset ratkaisut

▷ Novapoint IRIS: infraomaisuuden tehokkaaseen hallintaan

Tapani Parmanenpuh. 040-5530 376vianova@vianova.fiwww.vianova.fi

Älykkään infran suunnitteluun ja ylläpitoon.▷ Infrahankkeiden tiedonhallinta formaatista

riippumatta▷ Infraomaisuuden elinkaaritiedon hallinta▷ Tietomallinnus, pistepilvet ja visualisointi▷ Paikkatieto ja suunnittelujärjestelmät kunnille

Bentley Systems Finland OyTeknobulevardi 3–5, 01530  VANTAAPuh. 010 830 1200, faksi 010 830 1240www.bentley.fi

▷ Trimnet VRS-palvelu▷ GIS/GPS/GNSS-järjestelmät

Perintötie 2c, 01510 VANTAApuh. 0207 510 600info@geotrim.fiwww.geotrim.fi

▷ Harava-palvelu (www.eharava.fi)▷ Pihatie.fi-palvelu (www.pihatie.fi)▷ Asiakaskohtaiset ratkaisut▷ Luotettavasti, Innovatiivisesti, Ketterästi ja Iloisesti

Salorankatu 5 – 7, 24240 SALOpuh. 020 789 0250myynti@dimenteq.fiwww.dimenteq.fi

▷ Trimnet VRS-palvelu▷ GIS/GPS/GNSS-järjestelmät

Perintötie 2c, 01510 VANTAApuh. 0207 510 600info@geotrim.fiwww.geotrim.fi

▷ Smallworld paikkatietojärjestelmät ja palvelut▷ Safe Software FME-tuotteet ja palvelut▷ Bionatics LandSIM3D-tuotteet ja palvelut

Hannu-Pekka RantaniemiInnopoli 1, Tekniikantie 12, 02150 ESPOOpuh. (09) 4289 0202, faksi (09) 412 7163hannu-pekka.rantaniemi@spatialworld.fiwww.spatialworld.fi

▷ Faro 3D laserkeilaimet▷ Sokkia mittalaitteet, huolto ja tuki▷ Nedo laserlaitteet, huolto ja tuki▷ Planimetrit, yms. mittatarvikkeet▷ Fisher metallinilmaisimet ja kaapelietsimet

Tulppatie 16 – 18 B, 00880 HELSINKI, Finlandpuh. 09 2532 5000geostar@geostar.fiwww.geostar.fi

▷ Rugged PDA:t, tablet PC:t ja kannettavat tietokoneet

Juhani SalasAskonkatu 13 A, 15100 LAHTIpuh. 010 470 7770info@handheldfinland.comwww.handheldfinland.com

▷ GIS/DGPS/DGNSS-laitteet▷ GNSS-laitteet▷ IS- ja SI-yhteiskäyttölaitteet▷ UAV-lennokkikartoitusjärjestelmät▷ Kaapelikartoitusjärjestelmä▷ Laserkeilaimet ja -järjestelmät

Perintötie 2c, 01510 VANTAApuh. 0207 510 600info@geotrim.fiwww.geotrim.fi

▷ Topcon GPS/Glonass RTK/DGPS/GIS▷ Topcon takymetrit servo, prismaton mittaus,

imaging▷ Laserskanneri

Markku SimiläSarkatie 3 – 5, 01720 VANTAApuh. (09) 534 033, faksi (09) 537 006topgeo@topgeo.fiwww.topgeo.fi

▷ Javad GNSS Inc., Hemisphere ja Novatel GNSS-laitteistot

▷ GPS+GLONASS+GALILEO-järjestelmät ja tiedon-keruuohjelmat

▷ Planman projektinhallintaohjelmistot rakennus- ja mittausprojekteihin

▷ Soil Scout maanalaiset säähavaintoasematEskolantie 1, 00720 HELSINKI / Ilari Koskelopuh. 040 5108408etunimi.sukunimi@navdata.fiwww.navdata.fi

Cad-Q:n FIKSU-ohjelmistoratkaisut sekä Autodesk -ratkaisut Infra -suunnitteluun:▷ Detalji- ja yleiskaavoitus, 3D-mallinnus, kaava-

talous ja tonttijako▷ Vihersuunnittelu, kunnallistekniikan suunnittelu▷ Kaukolämpöverkon suunnittelu▷ Verkostotietojen hallinta, selainkäyttöiset GIS-

sovelluksetÄyritie 8 B, 01510 VANTAApuh. (09) 5422 6500, info@cad-q.fietunimi.sukunimi@cad-q.fi www.cad-q.fi

positio-lehti.fi

▷ Kuntarekisterit ja paikkatietoratkaisut kunnille▷ Asiakaskohtaisia paikkatietoratkaisuja yritysten

ja julkisen sektorin tarpeisiin

Heikki Karttunenpuh. 050 394 9592etunimi.sukunimi@cgi.comwww.fi.cgi.com

OH

JELM

ISTO

T

Lähetä sähköpostia: positio@maanmittauslaitos.fi

tai soita:Päivi Varis, 040 801 7666

ILMOITUSVARAUKSET

positio 3/2015 ▶  33

PALVELUHAKEMISTOPA

LVEL

UT

▷ Trimnet VRS-palvelu▷ Access-tiedonhallintapalvelu▷ Ylläpito- ja huoltopalvelut

Perintötie 2c, 01510 VANTAApuh. 0207 510 600info@geotrim.fiwww.geotrim.fi

▷ Paikkatietokonsultoinnit teknologiariippumatto-masti

▷ Sovellus- ja tuotekehitysprojektit eri teknologioilla▷ Koulutus-, ylläpito- ja tukipalvelut▷ Luotettavasti, Innovatiivisesti, Ketterästi ja Iloisesti

Salorankatu 5 – 7, 24240 SALOpuh. 020 789 0250myynti@dimenteq.fiwww.dimenteq.fi

▷ Opaskartat ja opastaulut▷ InfoGIS-paikkatietopalvelut internetissä;▷ Krysp, KuntaGML ja Insipire vaatimuksia tukeva▷ Mobiilioptimoidut toiminnot GPS-paikannuksella▷ Tonttipörssi sähköisellä varauslomakkeella▷ Kehittyneet kaava- ja reitistötoiminnot

Kauppurienkatu 33, 90100 OULUpuh. (08) 323 0001, 0400 683331infokartta@infokartta.fi www.infokartta.fi

▷ On-line paikkatietopalvelut▷ Kartografiset tuotantopalvelut▷ Määrittelyt ja konsultointi▷ Projektit ja integraatiot▷ ESRI, Microsoft, open source jne.

Pia Lähde-Lyytinenpuh. 040 7523132etunimi.sukunimi@cgi.comwww.fi.cgi.com

Geologinen tieto nyt yhdestä hakupalvelusta http://hakku.gtk.fi/▷ Verkkopalvelu Hakku on portti Suomen

geologiseen tietoon.Hakusta löytyy▷ Julkaisut ja raportit▷ Valokuvat▷ Aineistohaku▷ KarttapiirroksetKarttapalvelut mobiiliversioina osoitteessahttp://www.gtk.fi/tietopalvelut/karttapalvelut/

▷ Paikkatietojärjestelmien sovelluskehitys ja projektit

▷ Mobiilin tiedonkäsittelyn ratkaisut eri tarpeisiin

Olli AlankoKutomotie 16 A, 00380 HELSINKIpuh. (09) 386 7052, faksi (09) 386 7019geometrix@geometrix.fiwww.geometrix.fi

▷ Paikkatietoalan täydennyskoulutuspalvelut▷ Osaamisen kehittämisen ratkaisut▷ Myös organisaatiolle räätälöityjä kokonaisuuk-

sia

Marjaana Lauremapuh. 010 837 3861 etunimi.sukunimi@aaltoee.fiwww.aaltopro.fi

▷ Autamme hyödyntämään paikkatietoihin liittyviä avoimen lähdekoodin ja avoimen datan ratkaisuja.

Pekka Sarkolapuh. 040 725 2042etunimi.sukunimi@gispo.fiTwitter: @posiki / @AvoinGISwww.gispo.fi / www.paikkatieto.com

▷ Koulutus-, ylläpito- ja tukipalvelut▷ Konsultointi- ja asiantuntijapalvelut▷ Paikkatietoanalyysi- ja aineistopalvelut▷ Sovelluskehitysprojektit

Sinikalliontie 3 B, 02630 ESPOOpuh. 0207 435 435info@esri.fiwww.esri.fi

Digitaaliset paikkatiedot:▷ Ilmakuvaus ja laserkeilaus▷ Viistoilmakuvaus▷ Kartat, maastomallit ja 3D-mallinnus▷ Ortokuvat ja pintamallit

Jukka Erkkilä, Mikko SalonenPasilanraitio 5, 00240 HELSINKIpuh. 010 322 8940etunimi.sukunimi@blomasa.comwww.blomasa.com

▷ Avoimen/suljetun lähdekoodin ratkaisut▷ Sovelluskehitys/alihankinta

Olli-Matti AsikainenTuliraudanniementie 61, 58175 ENONKOSKIpuh. 040 530 8387olli.asikainen@bluecrossmm.com www.bluecrossmm.com

▷ Digitaaliset ilmakuvaukset ja ortokuvat▷ Laserkeilaukset▷ Digitaaliset kartoitukset ja paikkatietotuotteet

Kimmo PajulaMalminkaari 5, 00700 HELSINKIpuh. (09) 2522 1700, faksi (09) 2522 1717 etunimi.sukunimi@finnmap.comwww.finnmap.com

▷ Opaskartat, ▷ Kaavayhdistelmät▷ Internetkarttapalvelut▷ Rasteri- ja vektoriaineistojen koordinaatisto-

muunnokset KKJ<->EUREF

Kari SalonenPakkamestarinkatu 3, 00520 HELSINKIpuh. (09) 1481 947karttatiimi@karttatiimi.fiwww.karttatiimi.fi

▷ Datan jalostus▷ Karttapalvelu ja karttatuotteet▷ Karttateknologia- ja rajapintapalvelu▷ Viestintä- ja paikannusjärjestelmät▷ Operatiiviset tilannekuva- ja johtamisjärjestelmät▷ Konsultointi- ja asiantuntijapalvelutPetri SärkisaariHirvaskatu 14, 96190 ROVANIEMIpuh. +358 40 535 9506 info@mapitare.fihttp://mapitare.fi/

Kattavat verkkotietopalvelut eri toimialoille:▷ Tietoliikenne- ja energianjakeluverkot▷ Vesi ja viemäriverkot▷ Kadut ja yleiset alueet, katuvalaistus▷ Yhdistelmäjohtokartat▷ Kaivulupa.fi -johtoselvityspalveluKai-Uwe Prokki, Toni PailaHorsmakuja 8 A 3, 01300 VANTAApuh. (09) 836 2310etunimi.sukunimi[at]keypro.fiwww.keypro.fi

AVAIN VERKKOTIETOON

34 ◀ positio 3/2015

PALV

ELU

TTI

ETOT

UOT

TEET

Riippumatonta konsultointia paikkatietojärjestelmän kehittämisessä, hallinnassa ja ylläpidossa▷ määrittely, kilpailutus, toteutuksen valvonta▷ kehittämissuunnitelmat ja selvitykset▷ laadunvarmistus- ja asiantuntijatehtävät

Kari MikkonenPohjantie 3, 02100 ESPOOpuh. 040 560 3159kari.mikkonen@paikkatietokonsultit.fiwww.paikkatietokonsultit.fi

Paikkatietopalveluiden laadunvarmistus▷ Seuranta- ja raportointi palvelut▷ Suorituskykytestaus▷ Organisaation paikkatietokypsyyden arviointi

paikkatietojen hyödyntämisen tehostamiseksi▷ Inspire- ja OGC-asiantuntijapalvelut

Linnankoskenkatu 16 A 17, 00250 HELSINKIpuh. 020 703 2210info@spatineo.fiwww.spatineo.fi

▷ Erdas ja Geomedia ohjelmistot▷ ArcGIS räätälöinti▷ Paikkatietoaineistojen hallinta▷ Karttatuotteet

Timo IkolaKoronakatu 1 A, 02210 ESPOOpuh. 040 847 6230timo.ikola@t-kartor.comwww.t-kartor.com

▷ Ilmakuvakartat ja digitaaliset kartat▷ Maastomallit, ortokuvat, mittauspalvelut

Jussi YrjöläSKM Gisair Oy, Tekniikantie 12, 02150 Espoopuh. 044 3048175jussi.yrjola@skmgisair.fiwww.skmgisair.fi

▷ Maalaserkeilaus ja pistepilvimallit▷ Laserkeilaukseen perustuva 3D-mallinnus▷ Rakennusten tietomallinnus (BIM)▷ 3D-aluemallit▷ Laserkeilaus rakentamisen valvonnassa ▷ Konsultointia 3D-tiedonkeruun ratkaisuista

Jukka MäkeläSmartGeo Oy, Myyrmäentie 2 A, 01600 VANTAApuh. 040 548 3406jukka.makela@smartgeo.fi

▷ Smallworld paikkatietojärjestelmät ja palvelut▷ Safe Software FME-tuotteet ja palvelut▷ Bionatics LandSIM3D-tuotteet ja palvelut

Hannu-Pekka RantaniemiInnopoli 1, Tekniikantie 12, 02150 ESPOOpuh. (09) 4289 0202, faksi (09) 412 7163hannu-pekka.rantaniemi@spatialworld.fiwww.spatialworld.fi

▷ Ohjelmistot ja palvelut UAV-ilmakuvausten datakäsittelyyn

Mikko SippoHylkeenpyytäjänkatu 1, 00150 HELSINKIpuh. 0400 930 915, faksi (09) 6219 0921 sales@pieneering.fiwww.pieneering.fi

▷ EUREF- ja N2000-muunnokset▷ Infraomaisuuden tiedonkeruu▷ Kaupunkimallit▷ Tietomallipalvelut▷ Selvitykset, konsultointi ja koulutus

SITO, Tuulikuja 2, 02100 ESPOOpuh. 020 747 6000etunimi.sukunimi[at]sito.fiwww.sito.fi

Paikkatietoa pilvipalveluna:▷ BlomURBEX-paikkatietopalvelin▷ Viistoilmakuvakirjastot▷ Fotorealistiset 3D -kaupunkimallit▷ Mittatarkat BlomSTREET-katunäkymäkuvat

Jukka Erkkilä, Mikko SalonenPasilanraitio 5, 00240 HELSINKIpuh. 010 322 8940etunimi.sukunimi@blomasa.comwww.blomasa.com

▷ Topcon merkkihuolto▷ GPS- ja muut geodesian laitteet

Reijo Salo, Timo SolinSarkatie 3 – 5, 01720 VANTAApuh. (09) 534 033, faksi (09) 537 006topgeo@topgeo.fiwww.topgeo.fi

▷ Maanmittaustoimitukset▷ Lainhuudot ja kiinnitykset▷ Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ)▷ Avoimet aineistot- ja rajapintapalvelut▷ Paikkatietoalan tutkimus ▷ Hallinnonalan tietotekniikkapalvelut

Lisätietoja: asiakaspalvelu[at]maanmittauslaitos.fiwww.maanmittauslaitos.fi

▷ AINO aineistopalvelu▷ Kuntien kantakartat ja kaavat▷ Nokia HERE▷ OpenStreetMap-karttatuotteet▷ Viranomaisaineistot käyttövalmiina

SITO, Tuulikuja 2, 02100 ESPOOpuh. 020 747 6000into[at]sito.fiwww.sito.fi

TILA

A

Kestotilaus jatkuu automaa� isesti vuosi� ain. Tilaus las-kutetaan vuoden alussa voimassa olevan hinnan mu-kaan. Kestotilaus on aina edullisempi.

Julkaisija: Maanmi� auslaitos

Tiedä enemmän - tilaa Positio.▶ tilaa osoitteessa positio-lehti.fi

PAIKKATIEDON ERIKOISLEHTI

Tilaushinnat▶ kestotilaus 24 € (laskutusjakso 4 numeroa)▶ määräaikaistilaus 29 € (neljä numeroa)▶ tilaus alkaa numerosta 1/2015▶ Positio ilmestyy neljä kertaa vuodessa

positio 3/2015 ▶  35

maanmittaustason tarkkuudella

Puh. 0207 510 600 Perintötie 2c, 01510 Vantaainfo@geotrim.fi www.geotrim.fi

ORTOKOPTERIX4L

Ortokuvat Pistepilvet

Digitaaliset 3D-mallitVäärävärikuvat Viistokuvat...

Tiedonkeruu

Positio_3_2015_Geotrim_GeoDrone_2.indd 1 8.9.2015 9:43:19