3/2019...7 oulu heini kelloniemi kivipolku 2 b 5, 90900 kiiminki puh. 040 542 4569 outokumpu juha...
TRANSCRIPT
1
Karva-
Kuono3/2019
Suomen Airedalenterrieriyhdistys r.y.
2
TULE MUKAAN!29.9. Nelirotumestaruuskisat Raisiossa
Lajit IGP, Haku ja Metsäjälki
6.10. SATYn Match Show Eurassakatso lisää sivulta 29
12.10. Jirka Vierimaan koulutus Nurmijärvelläkatso lisää sivulta 11
13.10. Turun Ulkoilupäivä Ruissalossa klo 14Hei Turun seudulla asuva airisväki!
Tervetuloa yhteislenkille Ruissalossa lauantaina 13.10. klo 14.Kokoontuminen Kasvitieteellisen puutarhan parkkipaikalla, Kansanpuistontie 17.
Airisterveisin, Nella p. 050 321 3018, [email protected]
19.10. ja 23.11. Rauniopäivät Porissailm. [email protected]
katso lisää sivulta 18
2.11. Tottissemppa Maija Eerikäisen vetämänä Ylöjärvelläkatso lisää sivulta 15
9.11. Luonnetesti Helsinki, Oulunkylä, Jokiniementie 1
alk. klo 9.00, Tuomarit Lea Haanpää ja Tarja MatsuoiTiedustelut Riitta Levänen, puh. (09) 385 8813 (ilt.)
7.-8.12. Koiramessut, Rotutori, Helsinki
3
Sisällysluettelo:
Tule mukaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
Sisällysluettelo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Toimihenkilöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Puheenjohtaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
Päätoimittaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
Sihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
Trimmaajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
Maurin juttu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
Vastausvuorossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
Jirka Vierimaan koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
Airis purjehtijana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
Maija Eerikäisen koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
Aineistolaatikko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
Airedalenterrierit treffasivat Klaukkalassa . . . . 16
Rotukoirakävely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
Turun ulkoilupäivä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
Rauniopäivä Porissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
Syksyn rauniopäivät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
Airedalenterrierin ihmekuontalo . . . . . . . . . . . . 19
Koiramessut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
Airikset Faunattaressa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
Koiraexpo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
Retinopatiatutkimus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
Näytelomake . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
Menestystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
Ilmoitustaulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
Match Show . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
Pentulista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
Nutrolin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
Näyttelyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
Suomen Airedalenterrieriyhdistys r.y.:njäsenlehti
KARVAKUONO
LEHTITOIMIKUNTAPäätoimittaja Tiina [email protected] 5, 27510 EURA
Jenna PermantoTiina Ilola
TAITTOPäivi MuittariPAINOJyväskylän Siirto-Paino Oy
AINEISTOPÄIVÄT Karvakuono 4/2019 15.11.Karvakuono 1/2020 15.2.Karvakuono 2/2020 15.5.Karvakuono 3/2020 15.8.
ILMOITUSHINNATKansisivu 160€sivut 1/1 84€sivut ½ 60€sivut ¼ 42€Jäsenten omista ilmoituksistajäsenalennus –50%.Valio- (FI valiot & C.I.B osalta) ja yli10-vuotiaiden syntymäpäiväilmoituksetsekä Poissa ja Menestystä palstat ovatjäsenille maksuttomia.
AINEISTOVain aineistopäivään mennessä toimitettumateriaali huomioidaan kyseiseen numeroon.Jos lehden aineistoa lainataan, lähde onmainittava; julkaisuun on lisäksi pyydettävälupa joko kirjoittajalta tai julkaisijalta.
KANNEN KUVAAiris ”maastopuvussa”
3/201953. vuosikerta
4
Toimihenkilöt 2019
YHDISTYKSEN OSOITESorkkistentie 1427510 Eura
Jäsensihteeri/jäsenpostitiedotRiitta LevänenSäveltie 3 H 96, 00720 Helsinki09 385 8813 (iltaisin)[email protected]
Yhdistyksen sihteeriPaula [email protected]
[email protected] Kemppainen, puheenjohtajaSorkkistentie 14, 27510 Eura0500 876 [email protected]
VARSINAISET JÄSENETPaula Hiltunen, [email protected]
Pirkko [email protected]
Pirjo [email protected]
Hannele [email protected]
Tiina [email protected]
VARAJÄSENETSari Hämälä[email protected]
Jenna [email protected]
Taina [email protected]
KARVAKUONO-lehden [email protected] IlolaPäätoimittajaLeevinkuja 5, 27510 Eura
Jenna PermantoJukka Kemppainen
PENTUNEUVONTAVirpi Suikkanen040 505 [email protected]
RAHASTONHOITAJASari LintulaKullervonpolku 24 A 19, 04200 Kerava0400 745 [email protected]
KOTISIVUTwww.airedalenterrieri.fi
KOTISIVUJEN PÄ[email protected]
YHDISTYKSEN PANKKITILITFI25 1350 5000 0730 18(kaikki muut maksut)
FI28 1829 3000 0163 87(myyntiartikkelit)
JÄSENMAKSUTLiittymismaksu 0€Vuosijäsen 28€Perhejäsen 5€Ainaisjäsen 280€
Kannatusjäsenet:– yksityinen henkilö 20€– yritykset 100€
ALAOSASTOT JA YHTEYSHENKILÖTETELÄ-KARJALAVirpi Suikkanen040 505 [email protected]
KUOPIOTuula [email protected]
LAHTIHeli Kolu044 042 [email protected]
OULUHeini [email protected]
SATAKUNTATiina Ilola044 [email protected]
TAMPERE
TURKUNella [email protected]
5
Puheenjohtajalta
Päätoimittajalta
Yhdistyksemme perinteisen Karva-kuono -lehden toinen diginumero on ilmestynyt. Taloudelliset tosiasiat pakottivat hallituksen tekemään pää-töksen digilehdistä. Karvakuono -leh-tien ilmestymisestä digiversioina on saatu nyt kokemusta, ja yllättävä kyllä, ehkä nuo kokemukset ovat enemmän positiivisia: kustannuksia on voitu sel-keästi pienentää, värikuvat ovat hieno asia. Ja paljon muuta.Millainen Karvakuono -lehti sit-ten tulevaisuudessa on, siitä yhdistys saa päättää yhdistyksen kokouksessa. Tulevassa syyskokouksessa asia otetaan esille, ja on tärkeä, että nyt hankitut kokemukset sekä taloudelliset tosiasiat ovat päätöksemme pohjana.
Kesä vaihtuu pikkuhiljaa syksyksi, onneksi meillä on vielä mahdollisuus harrastaa koiriemme kanssa ulkona monenlaista mukavaa ennen talven tuloa. Ensimmäisestä digilehdestä on tullut muutamia palautteita, lähinnä positii-visia, kiitos niistä. Olemme lehtitoimikunnassa ideoineet Karvakuonoon terveyspalstaa, jossa tarkoituksena on lyhyesti ja ymmär-rettävästi kertoa rodussamme esiin-tyvistä sairauksista. Te jäseninä voitte vaikuttaa osaltanne siihen mistä sai-raudesta haluaisitte palstalla kirjoitet-tavan. Näitä voivat olla mm. hengitys- ja verenkiertoelinten, sisäeritysrauhas-ten, luuston tai ruuansulatuselinten
Syyskokouksessa on myös syytä ottaa yhdistyksemme säännöt esille, niitä tulee päivittää. Säännöissä on mm. määrätty, että yhdistyksen kokouksen kokouskutsu on lähetettävä postitse. Hyvä on keskustella, onko tämä nyky-päivää, ja samoin on hyvä keskustella yksityisen jäsenen mahdollisuudesta edustaa yhdistyksen kokouksessa val-takirjalla toisia jäseniä.
Syyskokouksessa on aivan oikein jo muutaman vuoden ajan määrätty seu-raavan vuoden jäsenmaksun suuruus. Jäsenmaksu on tärkein yhdistyksen tulo. Jäsenmäärän laskiessa kuitenkin tärkeä on miettiä muita tulolähteitä, jotta yhdistyksen taloutta saadaan tasa-
painoon. Tähän miettimiseen ja myös asioiden toteuttamiseen haluan kutsua jokaista yhdistyksen jäsentä.
Saty on kutsuttu WTWU:n ( Wor-king Terrier Word Union) jäsenmai-den kokoukseen lokakuussa Ilme-nauhun Saksaan. Kokous järjestetään airisten suojelumestaruus-kilpailujen yhteydessä. Iloitsen siitä, että yhdis-tyksemme jäsen Sini Marja Sistonen on yhdistyksemme edustajana koko-uksessa.
Toivotan toiminnallista ja hyvää syk-syä kaikille!
Jukka Kemppainen
sairaudet. Erilaisista allergioista, joita rodullamme esiintyy, olisi myös tar-koitus palstalla tuoda esille. Tarkoi-tuksena on aloittaa tämä palsta seuraa-vassa lehdessä.Toinen uusi palsta, jota ei ole vielä nimetty, on tarkoitettu jonkinlai-seksi muistelupalstaksi. Toivomme, että jäsenet lähettäisivät vanhoja kuvia airis-tapahtumista julkaistaviksi. Lisänä toivomme joko kuvatekstiä tai tarinaa siitä, keitä kuvassa on ja mikä tilaisuus on kyseessä ja missä kuva tai kuvat on otettu. Palstan nimi voisi olla vaikka ”Historian havinaa” tai ”Men-neitä muistellen”, nimiehdotuksia ote-taan vastaan.Palautetta ja toiveita Karvakuonosta
otamme edelleen mielellämme vas-taan.Syksyllä, kuten lehdestä näette, on taas koulutuksia tulossa, joten men-kää niihin rohkeasti mukaan joko koi-ran kanssa oppimaan tai kuunteluop-pilaaksi. Muistakaa myös ottaa kuvia Karvakuonoon.Toivotan tämän lehden myötä muka-vaa alkanutta syksyä, vielä on onneksi ”kesää” jäljellä.
Tiina Ilola
6
SyysrunoOi loistoa syksyn metsän!Oi kirkasta voimaa sen!Ylt’ympäri ruskeat rungot läpi havujen vehreyden,märät kiiltävät lehdet mullassa ja kostea sammalmaa,- en mitään maailmassa voi siten rakas-taa.Joka ainoan lehden kauneus koskee sydä-meen,joka mättään väliin silmäni jää kuin uuteen syvyyteen.Ja havut hohtavat helmissään, ja haapa alastonkäsivartensa paljaat ja voimakkaat ylös tuuliin nostanut on.Tätä tuoksua syksyn mullan! Ei ole sen vahvempaa.-Saima Harmaja-
Sihteeriltä
Rakastan syksyä, pimeitä iltoja, kynt-tilöitä, syksyistä vesisadetta, lehtien haravoimista ja oikeastaan kaikkea mikä liittyy syksyyn. Ja samalla syksyn saapuessa totuus iskee kuitenkin vas-ten kasvoja. Kaikkihan on vielä täy-sin retuperällä. Omenahillot on keit-tämättä, kukkapenkit on laittamatta, koiratarhan laajennus on pahasti kes-ken jne jne. Syys- stressi nostelee selke-ästi päätään.Totesin, jotta me tarvitaan Har-ryn kanssa nyt heti alkusyksystä jota-kin yhteistä tekemistä, joten ilmoi-tin meidät koirakouluun treenaamaan tottista. Ja onhan se myönnettävä, jotta nyt löytyi laji, josta ollaan Har-
ryn kanssa molemmat kiinnostuneita. Hieman jo jotakin opittu ja mikä iloi-sin puoli tässä uudessa harrastuksessa on, niin tässähän tulee hiki.Miten sinä/perheesi, olette valmistau-tuneet syksyyn? Oletteko valmiita? Syksy kolkuttelee jo aivan nurkalla...Saty:llähän on tarjolla nyt useita upeita koulutuksia syksyä ajatellen. Rohkeasti vaan mukaan!Nyt toivotan ihania Syksyisiä päiviä toivotellen,
Paula
7
OULUHeini KelloniemiKivipolku 2 B 5, 90900 Kiiminkipuh. 040 542 4569
OUTOKUMPUJuha Smolander Viuruniementie 5 C, 83500 Outokumpupuh. 040 540 2112
SALOKaisa Railo Masuuntie 3, 25570 Teijopuh. 0500 707 300
SIPOOKatariina WolinLill-Nevaksentie 24, 01150 Söderkullapuh. 0400 499 495
TURKUIlmari Joensuu Kaharinkatu 6 B 10, 20400 Turkupuh. 040 531 5790
Saty r.y.:n jäsenet pääsevät trimmaaja-luetteloon ilmaiseksi, muilta peritään10€ vuodessa.
Trimmaajia
HELSINKIJussi HermunenMäkelänkatu 45 LT 4, 00550 Helsinkipuh. 0400 756 922
Pia von Koch - PiaDogMeri-Rastilan tie 6, 00980 Helsinkipuh. 040 759 1771piadog.com JÄRVENPÄÄTatiana Skrypnikova c/o Eläinlääkäriasema Jär-VetVierikatu 7, 04430 Järvenpääpuh. 045 672 2832
KERAVAPirjo HjelmLahdentie 675, 04200 Keravapuh. (09) 291 0303, 0400 423 101
KYRÖSKOSKITrimmaamo AnnaValtakatu 45, 39200 Kyröskoskipuh. 044 918 8492(ei näyttelytrimmausta)
NURMIJÄRVISusanna Söderholm - Roksin TrimmiHakapellontie 50, 01900 Nurmijärvipuh. 0400 609075
8
Ajattelin kirjoitella kuulumisiani teille. Uusille lukijoille tiedoksi: olen Mauri (Extempore Master Mauri-zio), lokakuussa 9 vuotta täyttävä airedalekuningas Jyväskylästä. Per-heeseeni kuuluu villakoiraprinsessa Dina (1v 9kk), 3 gerbiiliä (joita vä-lillä vielä kyttäilen, mut on ne kyllä surkeen pieniä namupaloja), 3 kou-luikäistä ihmissisarusta, iskä ja tär-keimpänä mamma, joka on minul-le rakkain. Häntä vain odotan koko päivän eteisessä ovelle tuijottaen (ehkä välillä vähän nukunkin). To-ki kiva, kun lapset tulevat koulusta
Hei kaikki karvakuonot ja teidän palveluskuntanne!
ja tervehdin heitä, mutta koko ajan kuuntelen ja odotan milloin mam-man auto kaartaa pihaan ja saan Di-nan kanssa aloittaa suuren tervetuli-aisseremonian, joka päivä ja vaikka mamma olis ollut vain 10 minuut-tia poissa.Vaikka pikkusisko Dina onkin ai-ka rasittava olen hyötynyt siitä jon-kin verran. Pääsen nykyään useam-min agilityhallille, kun nuorin lapsi harrastaa Dinan kanssa agilitya ja mä mamman kanssa. Ollaan käyty jopa muutamissa möllikisoissa, toisissa ol-tiin kolmansia pikkumakseissa ja Di-
na voitti oman kokoluokkansa. On tosi kiva, kun saa harrastaa mamman kanssa.Mut yhden jutun oon nyt tajunnut, pikkusisko on vienyt multa johta-juutta, koska se on TYTTÖ tai oike-astaan NAINEN. Se murisee jos sil-lä on herkkua tai ruokaa ja kävelen silloin ohi. Sit se nukkuu aina mam-man vieressä ja kun mamma pyytää mut kans sänkyyn, se murisee mulle aika rumasti. Mamma kyllä komen-taa sitä aina kunnolla ja saan mennä sänkyyn, jos viitsin. Mut usein pik-kusisko tulee mun viereen sohvalle tai sänkyyn ja mä oon oppinut sie-tämään sitä aika hyvin. Kerran Dina vei mun suusta ison luunkin ja pii-lotti sen, koska NAINEN. En voi siis sanoa mitään vastaan. Katsoin vain hölmistyneenä, kun se tuli ja otti pokkana mun luun.Me käydään paljon lenkeillä ja mua vähän harmittaa, et pikkusisko saa olla enemmän irti kuin mä. Vaikka sekin metsästää (koska mä oon opet-tanut). Mut mä oon kuulemma vaa-rallinen muille koirille jos niitä tulee vastaan ja siks mamma ei mua niin paljon päästä irti. Dina usein kyse-lee multa neuvoja, jos saan vainun. Se tulee viereen kuiskuttelemaan ja pyytää ohjeita metsästykseen. Koska
Petojen leikkiä
Keppi kiinni valjaissa
9
Uusi häkki, pikkusiskolle piti ostaa kapeampi, et mahtui viereen.
Pikkusiskon kanssa lepäilyä
mä oon sen alan mestari ja en pää-se aina mukaan, kun tyhmä mamma roikkuu hihnan päässä. Kerran olin jonkin aikaa metsässä juoksemassa ja mun valjaisiin tarttui hassusti iso keppi. Mamma kauhisteli miten oli vaarallista ja olis voinut käydä huo-nosti. Mut onneks ei käynyt. Meikä-poika on katsokaas selviytyjäluonne.Sit me ollaan tänä kesänä jonkin ver-ran mökkeilty ja uitu paljon. Pääsiäi-senä oltiin myös mökillä ja arvatkaa mitä tapahtui. Kyttäilin joutsenia, joita oli sulakohdissa välillä. Yhtäkkiä näin niitä myös jäällä varmaan 100m päässä. Ja niin lähdin niitä jahtaa-maan vaikka jää oli kuulemma ohut. Mut kyllä se kesti mut ja pikkusiskon sekä sen äidin Pinnin, jotka innostui mun ajatuksesta. Ihmiset huus kau-huissaan ja villakoira Viki myös, kun se oli mammari (ihmisten mielestä viisas) ja jäi rantaan. Myös hevostal-leilla on käyty ja oon ollut katsomas-sa ratsastustunteja. Mammaa vaan ärsyttää, kun välillä meinaan rähjätä hepoille, etenkin jos ne pitää jotain epäilyttävää ääntä tai lähtevät yhtäk-kiä nopeemmin juoksemaan. Silloin mun on pakko komentaa niitä. He-voset on kummallisia otuksia ja vä-
lillä jäljestän niitä metsässä ja lähti-sin ajamaan niitä takaa jos pääsisin. Ne on vähän niin kuin hirviä mun mielestä.Sain jokin aika sitten oman uuden ja ison autohäkin ja tykkään siitä ko-vasti. Pikkusiskolla onkin ollut koko ajan häkki, mut mulle oli vaikea löy-tää sopivaa, kun mamma vaihtoi au-toa. Mut nyt on hyvä häkki ja mam-ma voi helpommin ottaa meidät mukaan moneen paikkaan, kun pys-tyy jättämään luukun auki jos joutuu odottamaan autossa.Mut tämmöisiä on meidän kuulumi-set. Jos haluatte seurailla mun puu-hia niin mamma joskus muistaa niitä laittaa instagramiin: mauri_the_aire-dale.
Jyväskylässä 25.8.2019Mauri
10
Kuka olet? Esittele itsesi ja perheesiOlen Nella Karhulahti. Perhee-seen kuuluvat mies Timo, lapset Otso, Tapio, Aino ja 2,5-vuotias Muura-airis (Katherina´s Land Winter Cherry). Olemme asu-neet parikymmentä vuotta Tu-russa, mutta airisharrastus alkoi kotiseudulla Kainuussa.
Miksi valistit juuri airedalen?Pitkällisen suostuttelun jälkeen sain lapsuuden kotiin ensim-mäisen koiran, airiksen vuon-na 1982. Luimme kymmeniä koirakirjoja, kävimme näytte-lyissä katsomassa koiria ja vih-doin päädyimme rotuun. Rat-kaisevaa oli kuvaus airiksesta U. Kleverin kirjassa Koira per-heenjäsenenä. Kategoriassa koiria, jotka tulevat hyvin toi-meen lasten kanssa löytyi so-piva kuvaus: Soveltuu ihmisille, jotka haluavat reilun ja konstai-lemattoman koiran, ei sovel-lu herkille ja hentorakenteisille, rotuominaisuudet älykäs ja op-pivainen, peloton ympäristön tarkkailija, heikko kohta rettelöi mielellään toisten koirien kans-
Vastausvuorossa: Nella Karhulahtisa. Totuuden mukainen kuvaus ja valinta, jota emme ole katu-neet. Ensimmäinen koirani oli Nauruparran Niiskuneiti, Niisku. Tästä lähtien kotona on ol-lut airis. Kainuussa ei ollut trim-maajia, joten trimmaamaan oli opeteltava itse. Kiitokset opista kajaanilaiselle airiskas-vattajalle Lea Paasille sekä Pirjo Hjelmille. Niiskun jälkeen tulivat Windy (Spicaway Win-die), Dooris (Big Lady´s Zestful Enough), Rose (BL Yellow Rose) ja Jura (BL Love Machine).
Mikä koirassasi eniten ihastuttaa ja vihastuttaa?Airiksissa ihastuttaa ihmisrak-kaus, ainainen positiivisuus ja innokkuus kaikkeen tekemi-seen. Vihastuttaa metsästys-vietti (ollut noin joka toisella ai-riksellani) ja itsenäinen luonne. Ihastuttaa ja vihastuttaa trim-mattaessa työläs mutta muu-ten helppohoitoinen turkki.
Mitä harrastat koirasi kanssa?Harrastamme ulkoilua, metsä-lenkkejä lähimaastossa, arki-tottelevaisuutta ja näyttelyitä.
Joskus nuoruudessa olen har-rastanut myös tokoa ja agili-tyä.
Miten toimit SATY:ssä?Olen tällä hetkellä Turun alaja-oston yhteyshenkilö. Turun seu-dulla asuvat: Ottakaa yhteyt-tä, jos yhteinen airistoiminta kiinnostaa tai haluatte jutella airiksista.
Mitä koirasi sinulle merkitsee?Koira on perheenjäsen. Koira tuo iloa elämään ja pakottaa säännölliseen ulkoiluun ja lenk-keilyyn. Teini-ikäisille lapsille koira on kaveri, jolle voi näyttää tun-teet ja kertoa huolet. Trimma-us on käsityötä, jossa näkee tu-lokset heti. Kaivattua vaihtelua pitkiin työprojekteihin.
Onko seuraava koirasi airedale?Ehdottomasti!
Terveisiä SATYlaisilleMeillä on mahtava rotu. Pide-tään harrastaminen hauska-na!
Seuraavaksi haastan Heini Kel-loniemen, Oulun alajaoston yhteyshenkilön.
11
Sujuvuus - yhteistyötä ilman roskia ja repsahduksia.Jirka Vierimaa (jirkavierimaa.fi)
Eläinten oppimisen ja käyttäytymisanalyysin asiantuntija (Treen yliopisto) Jirka Vierimaa tulee pitämään airiskoirakoille koulutuspäivää Koirakoulu Rallitassun (rallitassu.fi) tiloihin Nurmijärvelle (Kauppanummentie 8) lauantaina 12.10. klo 10 - 16. Parhaiten tutustut Jirkaan, hänen taustaansa, koulutuksen sisältöön ja koulutusmetodeihin visiteeraamalla Jirkan kotisivulla, jirkavierimaa.fi. Jirka on tuttu kouluttaja Tampereen seudun lisäksi Hgin ja Turun koirakeskuksissa. Jirkan treeneissä harjoitellaan mm. ohjaajan ja koiran välistä yhteistyötä, vireenhallintaa ja pureudutaan koirakkokohtaisiin ongelmatilanteisiin. Jirka itse toteaa kotisivullaan: ”Opetan ihmisiä käyttämään positiivisen vahvistamisen menetelmiä arjessa, harrastuksissa ja työssä eläinten parissa.”Koulutuspäivään voidaan ottaa 10 airiskoirakkoa - pentuja, nuoria ja aikuisia; koti- tai harrastuskoiria. Varmasti jokaisella on arjessa tai koulutuskentillä haasteita, joihin toivoisi pätevän koutsin apua ja evästystä. Juuri näihin haasteisiin voidaan koirakkokohtaisissa treeneissä pureutua. Jokainen koirakko saa vuorollaan noin 20 min. treeniajan - kukin omien haasteidensa ja tarpeidensa mukaan. Tai jos hommat sujuvat ongelmitta, lienee uusia tavoitteita helposti keksittävissä ;o).Ohjelma tarkentuu lähempänä ko. ajankohtaa, mutta koulutuksen runko on ohessa. Jokainen osallistuja saa luentopaketin ja valmistautumisohjeet etukäteen. Voitte mietiskellä, mitä asioita haluaisitte nostaa Jirkan kanssa keskusteluun ja treenata. Onko kysymyksessä esim. jokin toiminnallinen ongelma, jonka olette kohdanneet harrastuslajissanne - tai vaikkapa vain arjen haasteiden kohtaaminen
• klo 10-10:30 Aloitusluento, teemana sujuvuus• klo 10:30-11:30 Koulutuskeskustelu, esimerkkejä sujuvuuden soveltamiseen erilaisissa käytännön tilanteissa• klo 11:30-12 Yksilöllisistä treeniaiheista sopiminen ja mahdollisuus pieneen taukoon sekä valmistautumiseen• klo 12-16 Koirakkokohtaiset treenivuorot.
Näin Jirka itse kuvaa koulutusta:”Sujuvuus on tekninen termi, mutta erittäin käytännöllinen ja sillä kuvataan oppimisen yhtä tärkeintä yksityiskohtaa. Jos koira esimerkiksi lelusta irrottaessaan reagoi heti, kun sille sanotaan ”istu”, silloin tuossa kohdassa on sujuvuutta. Jos koira taas irrottaessaan lelusta ohittaa istu-vihjesanan ja hyppääkin uudestaan lelun perään ja istuu vasta, kun olet laittanut lelun taskuun, silloin sujuvuutta pitää harjoitella. Tästä siis on kyse, palkkion jälkeisestä hetkestä, jolloin toiminta joko jatkuu tai keskeytyy. Sama juttu hihnassa kulkemisessa, silloin ei ole sujuvuutta, jos koira vetää hihnan päässä ja käy vain nopeasti hakemassa taluttajalta namin ennen hihnan päähän uudelleen kiitämistä. Sujuvuudesta pitäisi saada siis koiralle oma-aloitteinen juttu, jotta sitä ei tarvitsisi ohjata jatkuvasti namit ja lelut kädessä sekä koko ajan kehuen ja huomioiden. Kun tällaisen termin ympärille kiedotaan kokonainen koulutuspäivä, kaikki luultavasti harjoittelevat hyvin erilaisia asioita.”
Ilmoittautua voit välittömästi osoitteessa [email protected]. Varmistat paikkasi maksamalla osallistumismaksun SATYn tilille (FI25 1350 5000 0730 18); viimeistään 20.9.2019 mennessä (viite: JirkaV).HUOM. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Hinta SATYn jäsenille on 40 €/koirakko; kuuntelijat 20 €. Hinta SATYn ulkopuolisille 65 €.
Nyt joukolla mukaan oppimaan uutta ja hakemaan potkua treeneihin!
12
Airis purjehtijana
Meidän perheessä oli airis (Big Lady’s Xinca Xat), kun 80-luvun alussa aloi-tettiin puolison kanssa yhteinen pur-jehdusharrastus - hankimme vanhan puisen Hai-veneen. Purjehduskoke-musta ei ollut kummallakaan eikä sil-loin ollut purjehduskouluja. Yrityksen ja erehdyksen menetelmällä edettiin alkuun ja siinä sivussa puoliso sai hy-vää oppia kaverin veneellä kisatessa. Samalla menetelmällä koirakin kou-liintui uuteen harrastukseen.
Hai on pitkä ja kapea puuvene, lai-dan korkeus vain n. 50 cm, ei kaitei-ta kannella. Sisällä istumakorkeus ja makuupaikat kahdelle. Se on aika kos-tea vene, koska kansi voi olla aurin-gossa ravistunut ja laineet menevät usein kannen yli ja pärskyvät myös sit-loodaan (avotila missä yleensä on ve-neen ohjauslaitteet). Siinä on avopils-si eli veneeseen tullut vesi pääsee myös sisätiloihin, poistetaan manuaalisesti pumppaamalla.
Oli selvää, että koira ei voi olla kannel-la purjehdittaessa. Sen oli oltava joko sitloodassa tai sisällä veneessä. Xinca sopeutui hyvin. Joskus kävi niin, et-tä kovemmalla kelillä oltiin sen kans-sa molemmat sisällä, matte pumppaa-massa vettä ulos ja Xinca istumassa vastapäätä hännän pää vedessä. Vähän se katseli siihen malliin, että onkohan
palveluskunta seonnut. Tyynen rau-hallisena kuitenkin aina.
Hailla purjehdittiin 2 kesää. Seuraa-va vene oli jo muovia, pieni Albin Ex-press, loistava purjehtimaan. Xincan kannalta tilanne helpottui, koska uusi vene pysyi kuivana ja kannella oli kai-teet. Xincan paikka oli kuitenkin pur-jehdittaessa pääosin sisällä veneessä. Rantautumiset oli eri juttu.
Xincan aikana venettä vaihdettiin vie-lä kahdesti. Tuli tilaa lisää sisällekin
ja koira viihtyi sisällä veneessä hyvin. Pari lastakin syntyi ja niistä oli seu-raa Xincallekin. Kryssiessä huudettiin oviaukosta ‘venda tulee’. Se oli merkki pojille ja Xincalle, että kallistussuun-ta vaihtuu. Xinca oppi nopeasti, että kohta täytyy vaihtaa puolta. Se nukkui sillä puolella, minne oltiin kallellaan - yläpuolelta olisi valunut alas. Kun vene vendassa oikeni hetkeksi, se siirtyi toi-selle puolelle jatkamaan unia.
Rantautumisiin Xinca halusi aina osallistua. Heti kun rantautumisää-
Paras osa purjehdusreissua on saaret. Boogy Källskärissä AhvenanmaallaJoskus on kiva olla sylissä
13
niä alkoi kuulumaan - lepuuttajien virittelyä, ankkuriketjun kolistelua, poijukoukun käsittelyä, köysien kiin-nitystä - se halusi äänekkäästi kannel-le vahtimaan toimituksen onnistumis-ta ja katsomaan mihin ollaan tulossa. Haukkuminen jatkui kunnes se pääs-tettiin kannelle. Rannasta lähteminen sitä sen sijaan ei kiinnostanut, vaikka tehtiin samat manööverit.
Xincan jälkeen tuli Jenni (Big Lady’s Quaint). Jenni oli aikalailla samanlai-nen purjehtija kuin Xincakin. Se tottui pienestä saakka olemaan matkan ajan sisällä oli keli mikä tahansa. Rantau-tumiset oli sillekin päivän kohokohtia. Veneen vaihtuminen tuotti vanhoil-la päivillä vähän hankaluuksia, kun se sai oman kajuutan eikä osannut siellä
hakea sopivaa tukea. Liki 14-vuotiaa-na Jenni putosi kannelta keulakaiteen välistä, kun oltiin lähdössä rannasta. Onneksi oli jo liivit päällä. Airis on iso ja raskas koira, sen nostaminen vedes-tä veneeseen on vaikeaa. Se jaksoi uida maihin, mutta pitkään piti antaa sydä-men lyöntien tasaantua. Se olikin Jen-nin viimeinen purjehduskesä.
Boogy (Big Lady’s Pleasant Boogy) on sitten ollut ihan erilainen purjehtija. Sitä ei pienenä jätetty sisälle matkan aikana, koska se autossakin teki ensim-mäiset kakat jo 5 min. ajon jälkeen. Boogy on meidän koirista ainut, jol-la on ollut vähän matkapahoinvointia pienenä. Se on tottunut olemaan aina kannella tai sitloodassa eikä ole viihty-nyt yksin sisällä veneessä. Kannella se saa olla, jos vene kulkee vaaterissa. Vas-ta tänä kesänä, kun vuodet jo painaa ja on ollut kuumia ilmoja, se on myötä-tuuliosuuksilla viihtynyt lyhyitä aiko-ja sisälläkin.
Boogy osallistuu purjehdukseen omal-la tavallaan. Se ilmoittaa läheltä ohitet-tavat merimerkit, erityisesti se varoit-taa boijuista. Usein se haukkuu pienet moottoriveneetkin, jos ohittavat liian läheltä. Erityisesti vesiskootterit, mut-ta niitä saakin komentaa. Kevyellä ke-lillä läheltä ohi ajavien isojen mootto-riveneiden nostattamat laineet saavat purkkarin vispaamaan puolelta toi-selle. Toistaiseksi Boogy on pysynyt niissäkin kannella. Vendaan se yrittää osallistua ottamalla hampaillaan kiinni irroitettavasta keulapurjeen skuutista. Tämä on kuitenkin turhan vaarallis-ta, joten tätä intoa joudutaan rajoitta-maan. Joskus aika käy pitkäksi ja sen kanssa pitää leikkiä veneen köysillä. Usein se kiipeää syliin, kenen syli sit-ten kohdalle sattuukin.Rantautumista Boogyn täytyy valvoa airismaiseen tapaan - aina siellä missä tapahtuu. Yleensä keulassa tuulta hal-komassa ja sopivasti jaloissa tai kannel-la kiertämässä.
Laituriin me mennään perä edeltä. Ui-matasolta on helppo nostaa koira mai-hin. Nimenomaan nostaa, Boogy ei koskaan saa hypätä itse, vaikka helpos-ti pääsisikin. Boogy on pienenä pu-
Boogy miettii, et vois tulla ulos kannelle
Kannella koira voi olla yleensä vain koneella ajettaessa.
14
Boogy sitloodassa
donnut uimatasolta muutaman ker-ran ja oppinut, ettei itse hyppää siitä maihin. Vanhemmiten se on vähän al-kanut haukkumaan laituriliikennet-tä, mutta pysyy veneessä, vaikka palve-luskunta kävisikin rannassa tai vaikka saunassa.
Luonnon satamiin mennään yleensä keula edeltä tai jäädään ankkuriin. Ai-riksen nostaminen 36-jalkaisen purk-karin keulasta rantakalliolle voi olla haastavaa. Meillä se on sujunut toistai-seksi hyvin ‘kainalosta-kainaloon’ me-netelmällä. Boogy luottaa nostajiin-sa ja pysyy rauhallisena. Jotkut ovat hankkineet lankongin, mitä pitkin iso koira voi itse kiivetä veneeseen. Ank-kurissa yöpyminen on hyvä vaihtoeh-to, mutta vaatii jollan, millä päästään koiran kanssa maihin.
On meille sattunut kaikenlaista mie-leen painuvaa. Lapset jättivät kerran Maarianhaminassa laivalta ostamansa suklaan päiväksi kajuuttaansa kassiin. 750 g Fazerin Sinistä. Boogy oli päivän veneessä, kun porukat oli maissa kuka missäkin. Se osaa avata ovet, oli tietys-ti haistanut suklaat kassista ja syönyt kaiken kuorineen päivineen. Meillä oli paljon huonoja kokemuksia edellisten koirien suklaavarkauksista. Soitto Me-vetiin ja apteekista neljänneskilo lää-kehiiltä tabletteina ja jauheena. Os-tettiin parin apteekin varastot tyhjiksi. Annoin parina päivänä ja loput jäivät vanhenemaan kaappiin. Ei tullut ripu-lia eikä oksentelua.
Muutaman kerran on oltu kovissa ke-leissä koira mukana. Sisällä veneessä matkaava koira pärjää hyvin, kunhan ei tule merikipeäksi. Meillä ei ole tul-lut. Sen sijaan sitloodassa olosuhteet voivat olla kovat koiralle. Mieleen on jäänyt yksi purjehdus Tallinnaan ke-väällä helatorstain aikaan. Oli luvattu kovaa tuulta ja sadetta helatorstaiksi, niinpä lähdettiin jo illalla yötä vasten. Kelikin sitten aikaistui. Pohjoistuul-ta 18m/s, melko isoa myötäaallokkoa, tihkusadetta ja kylmää. Oltiin kaikki 3 ihmistä melkoisen jäässä, samoin Boo-gy. Se seisoi urheasti sitloodassa koko matkan. Liivit tietysti päällä, mutta
jostain syystä sadetakkia ei tullut mu-kaan. Oli märkänä ja kylmissään tosi onnellinen, kun keli Tallinnan lahdella vähän tasottui, suostui tuleman sisälle loppumatkaksi.
Yksi rajoite meillä on purjehdusreis-suilla koiran takia ollut. Joka yö on päästävä maihin eli pitkiä yhtäjaksoi-sia purjehduksia ei ole voitu koirien kanssa harrastaa. Siksi Bornholmit ja Köpikset on omalla veneellä käymät-tä. Palkollisten kesälomat ei riitä niin pitkiin reissuihin rantoja pitkin. Nyt eläkkeellä ollessa Itämeren voisi kier-tää, mutta vielä ei siihen ole ollut ai-kaa. Eläkeläisen elämä on kiireistä!Boogy yritettiin pentuna opettaa teke-
mään tarpeensa kannelle. Ekana kesä-nä se toimikin, mutta seuraavana oli jo talven aikana unohtunut. Kaikki koi-ramme ovat nopeasti oppineet, että ai-na kun on maata jalkojen alla, tarpeet tehdään heti. Tämä toimii läpi vuo-den.
Purjehtiminen koiran kuten pienten lastenkin kanssa on asennekysymys. Homma toimii ja se on kaikille mu-kavaa, kun ottaa tietyt rajoitukset huo-mioon.
Hannele Valkonen
15
Otamme ilolla vastaan Karvakuonoon kaikenlaiset kuulumiset ja tarinat,kuten huomaatte niin jatkossa myös kahteen uuteen palstaan!
Toivomme edelleen, että lähettäisitte meille kuvia koiristanne, joita voimme käyttää lehdissä täytekuvina ilman koiran / koirien tai valokuvaajan nimiä.
Tekstit mieluiten erillisinä tiedostoina (ilman muotoiluja). Voitte lähettää tekstit myös suoraan sähköpostiin kirjoitettuna. Kirjoita aihekenttään jutun nimi tai esim. Menestystä sekä koiran nimi, näin oikea juttu löytyy helpommin, jos esimerkiksi
kuvia tai korjauksia toimitetaan erikseen myöhemmin.Kuvien tulee olla riittävän hyvälaatuisia ja kuvaajalta on oltava lupa kuvan julkaisemiseen. Ilmoita kuvia lähettäessäsi aina
kuvaajan nimi (sekä mainitaanko kuvaaja kuvan yhteydessä) ja mielellään samalla se, että kuvaajalta on kysytty julkaisulupa painettua mediaa varten, tämä asia pitää joka tapauksessa varmistaa.
Ilmoitukset laskutetaan ensin ja julkaistaan vasta maksun jälkeen, huomioi tämä ilmoituksia jättäessäsi. Pyrimme tällä välttämään maksamatta jääneiden perinnästä aiheutuvaa lisätyötä.
Aineiston sekä siihen liittyvät kysymykset voi lähettää sähköpostilla. Viesteihin vastataan aina! Mikäli vastausta ei noin viikon sisällä kuulu, ole ystävällinen ja yritä uudelleen.
Muistakaa toimittaa tekstit ja kuvat aineistopäiviin mennessä, päivämäärät löytyvät Karvakuonosta.Ja kuten tiedätte, seuraava numero on tämän vuoden viimeinen ja siinä voitte lähettää Joulutervehdykset!
Tiina ja Jenna
TOTTISSEMPPA MAIJA EERIKÄISEN VETÄMÄNÄla 2.11.2019 klo 10-16
Ylöjärvellä Teivon raviradalla sijaitsevassa Hau Hau-koirakeskuksessa(Tampereen rajalla, Velodromintie 2).
Tämä on nyt Maijan toinen airiksille tarkoitettu tottispäivä.Maija on monikertainen arvokisakävijä sekä nomevoittaja.
Hinta Satyn jäsenille 25€/koirakko ja ei-jäsenelle 45€, kuunteluoppilaat 15€.Mukaan mahtuu eri tasoisia koirakoita kahdeksan. Lähde rohkeasti mukaan.
Lisätietoja halutessasi Eila Uusi-Kouvo p 050 469 933,mesellä tai sähköposti [email protected].
Kun olet varannut paikkasi niin kerro sitten tuohon s-postiin tai meseenmihin haluatte keskittyä sempassa ja voit kertoa myös millä tasolla olette.
Ilmoittautumiset lokakuun 15pv mennessä : [email protected]
Mä oon kuullut että meille yritettäis marraskuussa opettaa jotain...ooksää kuullut
16
Nurmijärven Uutiset 3.8.2019Taina Joutsen
Leikin ja touhuamisen välillä on hyvä tankata vettä. Rori 4 kk ja Jeppe 10 kk mahtuvat hyvin samalle astialle.
Koirat sekä koiraharrastajat asettuivat kuvaan Klaukkalan vanhan S-marketin kupeeseen.
Airedalenterrieri on ystävä, jolla on karkea kuori mutta jalo sydän. Näin rotua kuvaillaan Suomen Airedalenterrieriyhdistys ry:n sivuilla.Kymmenen tämän rodun edustajaa osallistui Klaukkalassa heinäkuun puolella pidettyihin airistreffei-hin. Treffeillä oli mukana koiria eri puolelta Suomea. Paikalla oli sekä eri lajien harrastajia että niin sanot-tuja kotikoiria.– Koirat saivat tutustua toisiinsa ja lenkin jälkeen telmiä yhdessä vapaina, sanoo tapahtuman järjes-telyistä vastannut airisharrastaja Tarja Kallio.– Ihmiset tapasivat toisensa osa pit-kästä aikaa ja pääsivät vaihtamaan kuulumisia. On aina iloista tavata muita rodun edustajia emänti-neen ja isäntineen, sekä koirien että omistajien mielestä, Kallio jatkaa.
Airedalenterrierit treffasivat Klaukkalassa
Hänellä itsellään on ollut airis vuo-desta 2011 lähtien, ja hän toimii Suomen Airedalenyhdistys ry:n emäntänä sekä apuna erilaisissa tapahtumissa.
– Airiksen kanssa voi harrastaa lähes mitä vain. Tällä hetkellä har-rastuksina ovat ainakin näyttelyt, pk-lajit, agility, toko, rallytoko ja vesipelastus, Kallio kertoo.Oman koiransa kanssa hän on kokeillut erilaisia nenäjuttuja eli pelto- ja metsäjälkeä sekä nose workia.Kallio kuvailee airedalenterrie-riä vanhaksi palvelukoiraroduksi, jonka alkuperämaa on Englanti. Suomeen ensimmäisen airiksen toi poliisilaitos vuonna 1910.Airedalenterrierit painavat noin 25 kiloa, uroksen säkäkorkeus on 58-61 cm ja nartun 56–59 cm. Rotu on trimmattava.Suomessa rekisteröitiin viime vuonna 43 rodun edustajaa. Lisäksi Saksasta, Norjasta, Venäjältä ja Virosta tuotiin yhteensä 11 aireda-lenterrieriä Suomeen.Suomen Airedalenterrieriyhdis-tys ry. perustettiin vuonna 1946. Yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta www.airedalenterrieri.fi löytyy lisä-tietoja sekä rodusta että ajankoh-taisista tapahtumista.
(Julkaistaan toimittajan luvalla.)
17
Rotukoirakävelyllä 1.9.2019 Töölönlahdella
Turun Ulkoilupäivä Ruissalossa 13.10. klo 14Hei Turun seudulla asuva airisväki!
Tervetuloa on yhteislenkille Ruissalossasunnuntaina 13.10. klo 14.
Kokoontuminen Kasvitieteellisen puutarhan parkkipaikalla,Kansanpuistontie 17.
Airisterveisin,Nella p. 050 321 3018, [email protected]
18
Aurinkoisena pääsiäislauantaina suun-tasimme Muuran kanssa Satakunnan airisten alajaoston järjestämään rau-niopäivään Satakunnan pelastushar-joitusalueelle. Pelastusväen koulutus-alue Porin lentokentän vieressä on monipuolinen minikaupunki, jossa on erilaisia rakennuksia, ajoneuvoja ja halleja pelastastustilanteiden harjoitte-lua varten. Hienoa, että koirat ohjaa-jineen pääsevät harjoittelemaan moni-puoliselle alueelle.
Aikaisempaa kokemusta Muuralla ja minulla ei ollut pelastus- tai haku-toiminnasta. Mielenkiinnosta läh-dimme tutustumaa lajiin. Paikalla oli meidän lisäksi Senni ja Simo, Tina ja Into sekä Piso ja Jukka. Kukin koira teki harjoitukset omalla vuorolla ja me muut seurasimme toisten suoritusta. Kouluttajina toimivat alan konkarit, Jussi ja Pirjo Sauramo. He opastivat meitä kunkin tasolle sopivasti. Lisäksi saimme nähdä heidän koulutetut koi-ransa toiminnassa. Ehdottoman tär-keää oli motivoivat palkkiot. Tiiviisiin purkkeihin pakatut nakit ja lihapullat taisivat olla koirien suosikkeja.Ensimmäiseksi tutustuimme erilaisiin pintoihin ja portaisiin ison, pimeän parakkirakennuksen sisällä. Raken-nuksen sisällä edettiin koiran vauh-din mukaan. Metalliportaan pimeässä rakennuksessa epäilyttivät Muuraa. Muutamasta askelmasta sai kuitenkin
jo runsaan palkinnon. Seuraava harjoitus oli jo varsinaista henkilöhakua suuressa, valoisassa var-sastohallissa. Muura pääsi etsimään maalimiestä paloautojen ja varastolaa-tikoitten välistä. Koira touhusi iloisesti ja etsi kaikkea mahdollista. Ensiker-talainen ei ymmärrä mitä pitää etsiä, mutta hauskaa hallissa oli, ja maali-mieheltä sai paljon herkkua, kun etsit-tävä vihdoin löytyi.Evästaukoa vietimme koirista ja kou-luttamisesta jutellen henkilöstön kou-lutustiloissa alueen keskellä.Virkistyneenä jatkoimme rauniora-dalle, alueen toiseen laitaan. Maakum-
Rauniopäivä Porissa
Syksyn rauniopäivät Porissa
puun oli haudattu betonirenkaita, rakennusjätettä ja auton osia, maini-oita piilopaikkoja maalimiehille. Jäl-leen Muuralla riiiti paljon tutkittavaa, kaikki kun oli aivan uutta. Lopulta etsittävä kuitenkin löytyi betoniren-kaasta maan alta ja herkkupurkki avautui.Päivä oli kiinnostava ja koulutta-jat antoivat kullekin tasoonsa sopivia ohjeita. Hienoa oli myös nähdä airik-set työn touhussa. Kiitos järjestäjille ja kouluttajille!
Nella Karhulahti
Satakunnan pelastusharjoitusalueella kahtena lauantaina 19.10. ja 23.11. klo 10 – 15 molempina päivinä. Hinta 20 € / koirakko / päivä. Osallistua voi joko molempiin tai vain toiseen päi-vään. Maksu kerätään paikan päällä. Minimi 4 koirakkoa.Kannattaa tulla kokeilemaan myös nuorten koirien kanssa erilaisia pin-toja ja totuttautumaan monenlaisiin ääniin sekä harjoittelemaan hakua eri-laisista kohteista.Ilmoittautumiset [email protected] 19.10 päivään tiistaihin 8.10 mennessä ja 23.11. päivään tiistaihin 12.11. mennessä.
19
Airedalenterrierin ihmekuontalo
Kyllä on hyvin suunniteltu tuo airedale-terrierin turkki. Se on tuollainen käkkä-rä ja jäätävän paksu. Ei palele Allipalli, hienosti istuskelee pakkaskelissä pilk-kiavannon vieressä, kun pallopää pai-menkoirat hytisee kylmästä. Alun perin, Airedalen yhtenä hommana on ollut hä-tistellä mäyriä. Se on muuten takuulla yksi paskimmista hommista maailmassa, työntyä pää edellä mäyrän pesään. On kuulema viritelty Airedalen turkki tällai-seksi, koska se suojaa kantajaansa pure-mavammoilta. Tuollaisella patapata pe-sulappua muistuttavalla karvoituksella varustetusta koirasta mäyrä kuulema saa vain suun täyteen karvoja, tiedä sitten kuinka totta tämä on, en halua kokeilla.Airedalen turkin etuna on myös se to-siasia, että siitä ei lähde karvoja, pait-si nyppimällä. Jos meillä kulkee paljain jaloin niin 5-10 askeleen kuluttua ja-loissa on karvatöppöset, lähinnä saksan-paimenkoiraa, ja hieman koolieta, mah-dollisesti yksi airedalenkarva, ehkä.Pienenä haittana voi pitää sitä seikkaa, että kottikärryllinen hiekkaa mahtuu keskikokoisen narttuairendalin turkkiin. Helposti hiekottaisi Mannerheimintien Helsingissä.Sitten mennäänkin niihin ehkä vähem-män tunnettuihin airedalenterrierin tur-kin ominaisuuksin. Mielettömän hyvä turkki on tämä helteellä, kikkara kar-voitus muodostaa turkin sisään tuuli-
tunnelimaisia rakenteita, helteellä turkin sisällä käy oikea viilentävä puhuri, il-mastointi on omasta takaa Allipallilla. Ja kaikista hienoin piirre tuossa turkissa on sen poikkeava reagointi kosteuteen. Ai-redalen ihossa on hirmuinen määrä pie-nenpieniä ylimääräisiä lihaksia. Nämä mikroskooppisen pienet karvafollikkeli-lihakset aktivoituvat vesisateessa ja vetä-vät karvat ihon sisään. Katsokaapa noita kuviakin, ensimmäinen on otettu aurin-gossa ja jälkimmänen juuri ennen sadet-ta. Äärimmäisen näppärät systeemit on nuo lämpö ja kosteusreaktiot, jopa... mi-ten sen nyt sanoisi... uskomattomat.
Muistakaa, että Tepon juttuja ei saa ot-taa tosissaan...
Juttu on aikaisemmin julkaistu rotuun sotkeutuneen eläinlääkäripariskunnan facebook sivuilla, eläinlääkärit Suvi ja Teppo Heinola. (Julkaistu heidän luval-laan)
20
Tuhansia koiria yli 300 rodusta • Vauhdikkaat esitykset ja lajinäytökset • Rotuesittelyjä Vinkkejä koiran hankintaan • Valloittavat pentunäyttelyt • Voittaja-näyttelyt
Lasten oma lelukoirakilpailu • Hyötykoirat • Hellyttävät kaverikoiratSankarikoirat • Vuoden virkakoirat • Parhaat joululahjat koiralle ja omistajalle
SUOMEN SUURINKOIRATAPAHTUMA 7.–8.12.
Ennakkoliput: shop.messukeskus.com
koiramessut.fi koiramessut #koiramessut
21
16.6.2019 Airikset olivat esillä Faunattaressa Kauppakeskus Jumbossa Vantaalla.Rotuesittelypäivä sujui mallikkaasti ja esillä olleet airikset saivat runsaasti huomiota ja hellyydenosoituksia.
Toivottavasti saimme tällä positiivisella PR:llä uusia ihmisiä kiinnostumaan mahtavasta rodustamme!
22
KoiraExpo 2.-3.2.2019 osa 2
Sertifioitu kuntoutuseläinlää-käri (CCRT) Tiiu Toijala suo-rittaa erikoistumistutkintoa urheilukoirien hoidossa ja kun-toutuksessa (American College of Sports Medicine and Rehabili-tation). Hän käytti KoiraExpossa Agrian puheenvuoron, jossa käsitel-tiin urheilevan koiran tyypillisim-piä vammoja, niiden hoitoa, ennus-teita ja ennaltaehkäisyä. Lajit, joita koiriemme kanssa har-rastamme ovat hyvin moninaisia. ”Urheilija ei tervettä päivää näe” on karu sanonta, samaa voitaisiin sanoa urheilukoirista. Koiran omis-tajan olisikin muistettava huoleh-tia koiransa hyvinvoinnista. Koira ei voi itse valita mitä se harrastaa ja esimerkiksi vinttikoira juoksee vie-heen perässä, oli alusta millainen tahansa. Tässä siis korostuu ihmis-ten osuus ja etiikka.Haastavuudeltaan lajit ovat erilai-sia, esimerkiksi suojelu, flyball ja maastojuoksu poikkeavat kuor-mittavuutensa vuoksi toisistaan, myös koiran rodulla ja rakenteella on oma merkityksensä. Toijala pai-notti ennaltaehkäisyä sekä kehotti hyödyntämään asiantuntijoita koi-ran tilanteen arvioinnissa. Lisäksi monipuolinen harjoittelu olisi tär-keää eikä esimerkiksi metsälenkkiä kannata harjoituksena väheksyä. Monissa lajeissa core-lihasten (kes-kivartalon eli vatsan ja selän syvät ja pinnalliset lihakset, jotka yhdistävät lantion selkärankaan, selkärangan rintakehään ja lantion rintakehään) treenaamisesta on hyötyä. Tutki-muksissa on todettu, että pienet selän nikamien yli menevät lihak-set väsyvät ensimmäisinä. Syvätuki ehkäisee mm. selän yliojentumista (esim. hypyt, suojelun puru). Core-treeniin voi hakea ohjeita ammatti-laisilta tai esimerkiksi netistä vide-oiden muodossa. Lisäksi vammoja voidaan ennaltaehkäistä mm. niin-kin yksinkertaisella tavalla kuin kynsien lyhyinä pitämisellä. Pitkät
kynnet pakottavat koiran varpaat väärään asentoon, joka jo itsessään voi aiheuttaa kipua ja lisäksi estää jalan normaalin liikeradan. Lisäksi pitkä kynsi voi tarttua johonkin, jolloin se voi revetä tai varvas vään-tyy ja seurauksena voi olla vaikea-kin vamma. On tärkeää, että ennen kuin koiran kanssa suunnataan rankkoihin laji-harjoitteisiin, koiran annetaan kas-vaa aikuiseksi niin fyysisesti kuin henkisestikin. Koirien yleiskun-non on oltava kyllin hyvä ja eten-kin voima on tärkeä asia, josta on huolehdittava sekä ennen varsi-naista uraa kuin sen aikanakin. Kun harjoitellaan tai kisataan lämmittely ja jäähdyttely on tärkeää vammo-jen ennaltaehkäisyn vuoksi. Myös lepo on tärkeää. Harrastuskoiralla tavoitteena voisi olla paras mahdol-linen suorituskyky, mahdollisim-man pitkään.
Tarja Pääkkönen os. Jokinen ELT, Dipl ECVN, dosentti Helsingin yliopistoMitä uutta epilepsiasta?Epilepsia on koirien yleisin neu-rologinen sairaus. Epilepsia on aivojen sairaus jossa aivot tuotta-vat epileptisiä kohtauksia pitkällä aikavälillä. Taustalla on monta sai-rautta, joilla on yhteisenä nimittä-jänä lisääntynyt alttius kohtauksille. Kohtaus seuraa, kun aivojen jolla-kin alueella hermosolut ovat yhtai-kaa liiallisesti aktiivisia.Kohtauksia voidaan luokitella: Itsestään rajoittuvat kohtaukset, Status epilepticus, jossa kohtauk-sen kesto on yli 5min tai ilmenee kaksi tai useampia kohtauksia, joi-den välillä tajunnan taso ei palaa normaaliksi tai viimeisenä koh-tausrypäs, jossa kohtauksia esiin-tyy kaksi tai useampia saman vuo-rokauden sisällä. Kohtaus voi alkaa paikallisesti purkauksina vain toi-sessa aivopuoliskossa. Paikallisalkui-sessa kohtauksessa koirasta nähdään
aluksi selkeästi oireita vain toisella puolella. Esimerkiksi toinen silmä/huuli nykii, näin alkaneet kohtauk-set voivat levitä yleistyneeksi koh-taukseksi. Kohtaus voi myös alkaa yleistyneenä kohtauksena, jolloin purkauksia on molemmilla aivo-puoliskoilla ja koira yleensä heti kramppaa ja menee tajuttomaksi. Epilepsian etiologiaa: Idiopaattinen epilepsia• ”vain epilepsia”, perinnöllinen (63% kaikista epilepsioista)Rakenteellinen epilepsia• syinä mm. aivojen verenkierto-häiriöt, tulehdukselliset sairaudet (6%)• kasvaimet (8%)• kehityshäiriöt aivoissa• pään trauma (15%)• aivojen rappeumasairaudet, osa sairauksista voi olla perinnöllisiäTuntematon epilepsia• esim. syytä ei ole tutkittuReaktiiviset kohtaukset• syy aivojen ulkopuolella esim. alhainen verensokeri, myrkytykset, maksa- munuaissairaus -> tilanne korjaantuu, kun syy poistuuKaikki epileptiset kohtaukset siis eivät ole varsinaisesti epilepsiaa. Epilepsiassa kohtausta edeltävät oireet ovat aina samanlaiset, esi-merkiksi käytösmuutokset. Koh-taus alkaa yleensä levossa, kes-tää korkeintaan minuutteja, siihen liittyy autonomisia oireita, tajun-nan taso on alentunut ja kohtaus-kuva on stereotyyppinen. Kohtauk-sen jälkeen oireet ovat tyypillisesti väsymystä ja käytös ”humalaista”. On useita tiloja, jotka muistutta-vat epilepsiaa; pyörtyminen (koira on löysä, ei kramppaa), narkolep-sia/katapleksia (ilmenee yleensä koiran ollessa innostunut tai kiih-tyessä), REM unisairaudet (esim. tollereilla), paroksysmaaliset liike-häiriöt (esim. borderterriereillä) ja pakko-oireiset käytöshäiriöt (esim. hännänjahtaus ja ainakin osa kärpä-sen napsijoista).
23
Kuinka sitten epilepsia diagnosoi-daan? Suljetaan pois muut syyt eli rakenteelliset sairaudet ja viat sekä reaktiiviset kohtaukset. Otetaan verikokeet, tehdään kliininen tut-kimus ja neurologinen tutkimus. Selvitetään, onko suvussa epilep-siaa. Magneettikuvausta käytetään yleensä, mikäli epäillään kyseessä olevan jotain muuta kuin epilep-sia. jos kohtaukset alkavat alle puo-livuotiaalla tai yli 6-vuotiaalla koi-ralla tai ensimmäinen kohtaus on pitkittynyt tai kohtausrypäs. Myös neurologiset puutokset kohtaus-ten välillä ovat syy magneettikuva-ukseen. Mikäli koiralla on jo idio-paattinen epilepsia diagnoosi eikä se vastaa lääkitykseen voidaan har-kita magneettikuvausta.Epilepsiasta pieni osa on monogee-nisiä (yhden geenin aiheuttamia) ja loput ovat useiden riskigeenien ja ympäristötekijöiden summa. Riskigeenit ovat terveilläkin koi-rilla yleisiä. Idiopaattinen epilepsia lisää koirilla käytösmuutoksia mm. pelko ja hermostuneisuus lisäänty-vät, voi esiintyä ADHD -muutok-sia tai dementiaa. Käytösmuutokset johtuvat itse kohtauksista, lääkityk-sestä sekä mm. geenivirheistä. Tut-kimuksen mukaan omistajat ovat havainneet asioita, jotka ovat altis-taneet koiran epileptisille kohtauk-sille. Näistä tärkeimpiä ovat olleet stressaavat tilanteet (eläinlääkä-rissä käynti/trimmaus tms.), unen puute, sää (esim. helle) ja hormo-naaliset tekijät (nartulla kiima tai uroksella juoksuinen narttu), jatko-tutkimus aiheesta on meneillään.Ruokavalion vaikutusta epilepsi-aan on myös tutkittu, todisteet ovat vielä kohtuullisen vähäiset. Keto-geenistä dieettiä on suositeltu ihmi-sille ja koirille, tutkittaessa todet-tiin kohtaustiheyden laskeneen, samoin kävi kohtauspäivien mää-rälle. Omega3 on pohdittu vähen-tävän epilepsian kohtauksia. Kun tutkittiin omega3 lisä vs. oliiviöljy
ei ryhmissä havaittu eroja. MCT-öljyn (medium chain trigly-serides) todettiin laskevan kohtaus-tiheyttä ja kohtauspäiviä oli myös vähemmän. Suolistomikrobiston muutokset näyttävät vaikuttavan kohtausten esiintyvyyteen, tavoit-teena on jatkaa tutkimuksia.
Hyvä, paha jalostus, MMT Kata-riina Mäki Suomen KennelliittoKoirien (ja muidenkin eläinten) jalostuksella on tällä hetkellä ikävä kaiku. Julkisuudessa keskustelua käydään paljon ja nimenomaan ongelmia esiin nostaen. Pitäisikö jalostus siis lopettaa? Tämähän tar-koittaisi kaiken eläintenpidon lopettamista. Ihminen, joka sääte-lee eläimiensä lisääntymistä vaikut-taa seuraavaan sukupolveen, käyt-tää siitä sitten jalostus termiä tai ei.Mitä jalostus sitten on, kuinka se voidaan määritellä? Jalostus on hyvien ominaisuuksien säilyttä-mistä tai ominaisuuksien paranta-mista, jolloin seuraava sukupolvi olisi edellistä parempi. Tällä hetkellä suurimpia ongelmia ovat ääripiirteet sekä käytöksessä että ulkomuodossa ja sukusiittoi-suus, josta johtuu mm. haitallis-ten ominaisuuksien kasautuminen. Ääripiirteet aiheuttavat mm. stres-siä, kipua ja kyvyttömyyttä toteut-taa lajityypillistä käyttäytymistä. Mikäli eläin ei kykene toteuttamaan lajilleen tyypillistä käyttäytymistä siitä seuraa stressiä, terveysongelmia ja stereotyyppistä käyttäytymistä. Tarve tiettyihin käytösmalleihin ei poistu, vaikka sen toteuttami-nen estyy. Hyvinvoinnille tärkeitä käyttäytymistarpeita ovat ylläpi-totoiminnot (esim. kehonhoito, ravinnonhankinta, lepo ja liikku-minen), sosiaaliset käyttäytymistar-peet (esim. lajitovereiden seura sekä vetäytymisen mahdollisuus), nuo-ren yksilön erityispiirteet (esim. riittävä vanhemman hoiva, leikki ja nisäkkäillä imeminen), lisääntymi-
seen ja jälkeläisen hoitoon liittyvät käyttäytymispiirteet (esim. paritte-lukäyttäytyminen ja vanhempien tarve hoitaa jälkeläisiä). Ilman mah-dollisuutta lajityypilliseen käyttäy-tymiseen ei voi olla hyvinvointia. ”Eläinten omistajien, jalostusva-lintoja tekevien kasvattajien sekä järjestöjen tulee asettaa eläimen hyvinvointi ja terveys aina etusijalle ulkomuotoon ja muihin rotutyypil-lisiin vaatimuksiin nähden.” (Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta 20.2.2018)Miten sitten tulisi toimia? Kennel-liiton yleinen jalostusstrategia toi-mii ohjeistuksena hyvään jalostuk-seen. Jalostuksen tavoiteohjelma sisältää rotukohtaiset tavoitteet. Näitä noudattamalla lisätään/säi-lytetään hyvinvointia. Pidetään perinnöllisten sairauksien esiinty-minen alhaisena tai lasketaan esiin-tyvyyttä. Ylläpidetään luonteen tasapainoisuutta, rakenteen toi-minnallisuutta ja kestävyyttä. Yllä-pidetään rodun soveltuvuutta käyt-tötarkoitukseensa ja normaalia lisääntymiskykyä.”Pitkäikäisyys, elinvoimaisuus, toi-mintakyky ja terveys ovat edelly-tykset rotuominaisuuksien jalostuk-selle tai ylläpidolle!”Mitä on paha jalostus? Jalostamalla lisätään/ylläpidetään ominaisuuk-sia, jotka aiheuttavat haittaa tai kipua esim. synnynnäisten käyt-täytymistarpeiden toteuttaminen estyy. Lisätään sukusiitosta, jolloin haitallisten ominaisuuksien esiintu-lon todennäköisyys kasvaa ja tule-vaisuudessa rodun ylläpitäminen vaikeutuu.
”Jalostuksella voidaan vai-kuttaa eläinten hyvinvointiin – ja vaikutetaan, vaikka ei halut-taisi. Jalostus on välttämätöntä, jos haluamme pitää kotieläimiä. Vastuu eettisestä toiminnasta on meillä kaikilla.”
24
Retinopatiatutkimus tarvitsee edelleen apuasi!
Silmän verkkokalvon rappeuma on perinnöllinen sokeuttava silmäsairaus, joka on tänä päivänä todellisuutta airedalenterriereille. Jokaisella aireda-lenterrierin omistajalla on kuitenkin mahdollisuus edistää työtä geenivir-heen paikallistamiseksi ja geenitestin saamiseksi tälle sairaudelle. Geenitesti antaisi mahdollisuuden valita pentu-een vanhemmat siten, että sokeutuvia koiria ei enää syntyisi.
PRA, rappeuma, retinopatia, muuAiristen terveystuloksissa esiintyy tällä hetkellä merkintöjä PRA (=etenevä verkkokalvon surkastuma) ja ”muu verkkokalvon sairaus”. Molemmat tar-koittavat verkkokalvon rappeutumista,etenevää sairautta, joka johtaa koiran sokeutumiseen. Selkeyden vuoksi käy-tämme yleisnimitystä retinopatia, joka kattaa kaikki verkkokalvon sairaudet.Koska on toistaiseksi mahdotonta sanoa, onko kyseessä yksi vai useampi sairauden muoto, on varminta olet-taa ne samaksi. Eli: RETINOPATIA = Verkkokalvon rappeuma = PRA / muu verkkokalvon sairausOngelmallisinta näissä sairauksissa on se, että ne näkyvät vasta vanhem-malla koiralla, joten sairastakin koiraa on saatettu käyttää jalostukseen ennen sairauden toteamista. Retinopatia voiesiintyä myös vain toisessa silmässä, jolloin se voi jäädä kokonaan huomaa-matta, jos koiran silmiä ei peilata.
Miten voin osallistua?Sairautta tutkitaan Hannes Lohen joh-tamassa koirien geenitutkimuksessa (www.koirangeenit.fi).Tutkimuksen aineistoksi tarvitaan paitsi verinäytteitä koirista niin myös virallisia silmäpeilauslausuntoja näyt-teen antaneista koirista. Erityisesti :• koirista, joilla on todettu verkkokal-von rappeuma• verkkokalvon rappeuma – koirien lähisukulaisista (vanhemmat, sisaruk-set, jälkeläiset)
• terveistä, yli 6-vuotiaista koristaLöydät tietoa tutkimuksesta sivuilta www.koirangeenit.fi -> Rodut -> Rodut A-B -> Airedalenterrieri -> Verkkokalvon rappeumaMainitulta sivustolla löydät myös tar-kat ohjeet tutkimukseen osallistumi-sesta. www.koirangeenit.fi -> Osallis-tuminen
Verinäytteen ottoVerinäytteen voi ottaa eläinlääkäri tai koulutettu hoitaja. Edellä maini-tulta koirangeenien ”Osallistuminen”-sivulta löytyvät yhteystiedot eläinlää-käriasemille, jotka tarjoavat näytteen-oton edullisesti. Näytteenottoa varten tulee ensin täyttää lomake (linkki em. sivulta). Allekirjoitettu lomake lähete-tään näytteen mukana tutkimusryh-mälle.
SilmäpeilausSilmäpeilauksia tekevät Kennellii-ton valtuuttamat silmäeläinlääkärit. Heistä löytyy lista Kennelliiton sivuilta www.kennelliitto.fi/silmaelainlaaka-rit. Eläinlääkäriasemat, joilla ei vaki-tuisesti työskentele silmäeläinlääkäriä, järjestävät kuitenkin peilaustilaisuuk-
sia. Ryhmäpeilauksia järjestävät myös monet koiraseurat, kasvattajat ja jopa yksityiset henkilöt ympäri Suomen – kannattaa kysellä paikallisilta toi-mijoilta vinkkejä. Ryhmäpeilauksissa peilaushinta on usein hieman edulli-sempi.Jos koirastasi ei aikaisemmin ole lähe-tetty verinäytettä Lohen työryhmälle, kannattaa kysyä mahdollisuutta veri-näytteen ottoon silmäpeilauksen yhte-ydessä. (Muista lomake!)
Tilanne 23.7.2019: Yli 350 aireda-lenterrieriä on jo antanut verinäytteen tutkimukselle. Näistä n. 50 kpl on kieltänyt tietojen luovutuksen rotu-yhdistykselle tai jättänyt kentän tyh-jäksi. Omistaja voi halutessaan ottaa yhteyttä laboratorioon ja varmistaa näytteen luovuttamisen sekä halutes-saan muuttaa tietojenluovutuslupaa, jos se on vahingossa kielteinen.Laboratorio: puh. 050 416 0508 tai 02941 25602 (ulkomailta +358 2941 25602) [email protected]
Hannes Lohen tutkimusryhmä/Helsingin yliopistowww.koirangeenit.fi
25
NÄYTELOMAKEKoirien geenitutkimus
1-3 ml verta EDTA-putkessa
Lisätietoja koirien geenitutkimuksesta
www.koirangeenit.fiSeuraa meitä Facebookissa
www.facebook.com/koirangeenit
Koiran tiedotVirallinen nimi
Rotu
Rekisterinumero Mikrosirunumero Tarkistettu
kyllä ei
Syntymäaika Pv. Kk. Vuosi
Sukupuoli (rastita)
narttu uros
Kastroitu/steriloitu (rastita)
kyllä ei
Onko koirallasi todettu jotain seuraavista? Rastita
Hermostollinen eli neurologinen sairaus
Luusto- tai lihassairaus
Sydänsairaus
Hengitystie- tai keuhkosairaus
Silmäsairaus
Suu- tai hammassairaus
Ruoansulatuskanavan sairaus
Maksa- tai sappitiesairaus
Munuais- tai virtsatiesairaus
Haimasairaus
Kasvainsairaus
Iho- tai korvasairaus
Aineenvaihdunnallinen tai hormonaalinen sairaus
Allergia tai autoimmuunisairaus
Lisääntymiselinten sairaus
Luonne- tai käyttäytymisongelma
Muu sairaus, mikä?
Tähän voit kirjata lisätietoja koirasi sairaudesta/oireista (esim. tarkka diagnoosi/miten diagnosoitu, alkamisaika, miten
hoidettu)
Onko koiran lähisukulaisilla esiintynyt edellä mainittuja sairauksia? Mitä?
Näyteenottajan nimi Eläinlääkärinnumero / Titteli Allekirjoitus
Omistajan tiedotEtu- ja sukunimi Sähköpostiosoite
Katuosoite Puhelinnumero
Postinumero Postitoimipaikka Maa (jos muu kuin Suomi)
Tutkimusryhmä kannustaa avoimuuteen ja rehelliseen tiedon jakamiseen – rodun ja koirien terveydeksi!Saako koiran terveystiedot ja mahdollisen geenitestituloksen luovuttaaTutkimusryhmältä rotujärjestölle Kyllä Ei
Tutkimusryhmältä kasvattajalle Kyllä Ei
Eläinlääkäriasemalta tutkimusryhmälle Kyllä Ei
Käsittelemme annettuja tietoja luottamuksellisesti ja koiran ja omistajan tiedot tallennetaan suojattuun tietokantaan. Koirasta luovutettua näytettä ja siihen liittyviä tietoa voidaan käyttää laajasti erilaisiin geenitutkimushankkeisiin ja luovuttaa myös
tutkimusryhmän yhteistyökumppaneille.
Allekirjoitus Päivämäärä ja paikka
Lähetysohje: Näyte postitetaan välittömästi tavallisessa postissa huoneenlämpöisenä alla olevaan osoitteeseen. Mikäli näytettä ei
saada heti postiin, tulisi se säilyttää jääkaappilämpötilassa postitukseen asti. Pakatkaa näyte huolellisesti esim. Minigrip-pussiin ja tukevaan kirjekuoreen, niin että se kestää postin käsittelyn.
Lähetysosoite:
Lohen tutkimusryhmäBiomedicum Helsinki, huone C514b
Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki
26
FI KVA-J FI JVA NO JVA SE JVA POHJ JVAENERGETICS CALAMITY JANE ”Keltsi”(synt. 17.6.2008)kasv. Katariina Marteliusom. ja ohj. Minna Pohjolainen
MEJÄIitti 8.6.2019 VOI1/41 pistettäIitti 11.8.2019 VOI1/42 pistettä
LT, EE & DK CH EEV-19 KATHERINA´S LANDWINTER CHERRY”Muura”Vejen, 22.6. ROP, CACIB, tuomari Markku Kipinäkasv. Jekaterina Kantijevskajaom. Nella ja Timo Karhulahti
Menestystä
BH RTK1 ENERGETICS EXTREME TALENT”Masa” kasv. Katariina Marteliusom. Ilona Vainio
MEJÄAsikkala 16.6.2019 AVO1/50 pistettä
27
BIS Junior-1 HIGH VOLTAGES VINCENT ”Remu”kasv, Heini ja Katja Kelloniemi om. Eija Saarelakuva Leena Saarinen
BIS-3KATHERINA´S LAND WISH ME LUCK”Piso”kasv. Jekaterina Kantijevskajaom. Jukka Kemppainenkuva Terttu Lardner
BIS Veteran-1BIG LADY’S IRON DUKE”Duke”kasv. Pirjo Hjelm om. Pia von Kochkuva TexTerri
TERRI-ERI 2019
28
Hallitus tiedottaa
Syksyn 2019 ryhmätarkastukset:
Omaeläinsairaala MEVET, os. Höyläämötie 5, 00380 Helsinki, [email protected]
Tutkimuseläinlääkärimme on tuttuun tapaan alan rautainen ammattilainen ELL Lotta
Axelsson.
Kaikista silmälausunnoista laitamme kopiot suoraan Lohen tutkimusryhmälle, sekä
verinäytteet sellaisista koirista, jotka eivät vielä ole tutkimuksessa mukana.
Katso lisää tutkimuksesta:
https://www.koirangeenit.fi/projektit/tutkimusprojektit/silmasairaudet/
verkkokalvon-rappeuma/
Aikoja on varattu seuraavasti:
Kaikki kuvaukset (siis lonkat, kyynärät, silmät + haluttaessa polvet & selät):
– Maanantai 14.10, alkaen klo 13:45 (ilm. 23.9. mennessä)
– Maanantai 21.10, myös alkaen klo 13:45 (ilm. 30.9. mennessä)
Lisäksi ryhmä pelkät silmätarkastukset:
– Maanantai 30.9., alkaen klo 15:30. (ilm. 14.9. mennessä)
Ilmoittautumiset ryhmiin Pirjo Hjelmille: [email protected] tai 0400 423101.
Ryhmähinnat ovat uudistuneet, alla tämän hetken hintoja:
• Lonkat 153,91 €
• Kyynärät 137,79 €
• Lonkat + kyynärät 178,71 €
• Silmät, lonkat 181,12 €
• Silmät, lonkat, kyynärät 210,94 €
• Silmät, polvet, lonkat, kyynärät 243,19 €
• Selkä LTV + SP (muun rtg:n yhteydessä) 105,40 €
• Selkä LTV + SP + VA (muun rtg:n yhteydessä) 130,20 €
• Selkä LTV + SP (ilman muita kuvauksia) 163,84 €
• Selkä LTV + SP + VA (ilman muita kuvauksia) 188,64 €
• Polvet 64,48 €
• Silmät 69,24 €
• Silmät + polvet 96,72€
Luonnetesti 9.11.2019Helsinki, Oulunkylä, Jokiniementie 1– alk. klo 9.00– tuomarit Lea Haanpää ja Tarja Matsuoi– tiedustelut Riitta Levänen, puh. (09) 385 8813 (ilt.)
29
MATCH SHOW Kiukaisten yhteiskoulun pihalla 6.10.2019 Eurassa
Ilmoittautuminen alkaa klo 12, arvioinnit klo 13
Tuomareina ulkomuototuomarit Pekka Teini ja Saara Sampakoski
Rokotusmääräykset Suomen Kennelliitto ry:n määräysten mukaan
Luokat:
Pienet koirat; pennut (alle 1 v.) ja aikuiset Saara Sampakoski Isot koirat; pennut (alle 1 v.) ja aikuiset sekä veteraanit Pekka Teini
X-rotuiset ja Junior handlerit Sirpa Luhta, Jylhävuoren Kennel Lapsi ja lelukoira Jukka Kemppainen, Saty ry pj
Osallistumismaksut 8€ / koira / luokka, juniorhandler 5 €
Buffetti ja arpajaiset, jossa hyvät palkinnot
Käteismaksu
Sponsorit: Euran eläinlääkäri Kristiina Rantasalmi, K-Supermarket Eura
30
PENTULISTAKRITEERIT TÄYTTÄVÄT PENTUEET:
HIGH VOLTAGES kennel, Katja Kelloniemi Helsinki, puh. 0400 608510, [email protected], Heini Kelloniemi Kiiminki, puh. 040 5424569, [email protected], www.highvoltages.net, facebook: High Voltages –Welsh & Airedale Terrier
HD HD OD ST PRA SK LT KOE NÄYTind F- pist.
i. EE MVA EE JMVA EEJV-18 EEV-18 HeW-18 V-18 B/B 103 1/1 x) F3 - - CACIB KATHERINA'S LAND WILL BE DONE FI25761/17 (59%)e. C.I.B POHJ MVA FI MVA SE MVA NO MVA EE MVA A/A 99 0/0 ok F*) - HYV CACIB EEJV-14 BALTV-15 (71%) 118 p HIGH VOLTAGES ROCK DIVA FI33761/13
101,0 yhdistelmän ind. keskiarvoSynt. 12.7.2019 3 u + 6 n x) Distichiasis
*) F > 6
PENTUEET, JOTKA EIVÄT TÄYTÄ KAIKKIA PENTUISTAKRITEEREJÄ:
Ei pentueita tällä hetkellä.
PENTULISTAKRITEERIT TÄYTTÄVÄT ASTUTUKSET:
Ei astutuksia tällä hetkellä.
ASTUTUKSET, JOTKA EIVÄT TÄYTÄ KAIKKIA PENTUISTAKRITEEREJÄ:
Ei astutuksia tällä hetkellä.
Lyhenteet: HD = lonkkakuvaustulos, HD ind = lonkka BLUP-indeksi, OD = kyynärpäät,ST = silmätarkastus, PRA/F- = missä sukupolvessa tunnettu PRA:n kantaja esiintyy koiransukutaulussa, SK = selkäkuvaus, LT = luonnetesti, KOE = rodunomainen käyttökoe,palveluskoirakoetulos tai metsästyskoirien jäljestämiskoetulos, NÄYT = paras näyttelytulos
x) muu silmämuutos, josta tarkemmat tiedot saa koiran omistajalta ja/tai Kennelliiton KoiraNetistäko. koiran tietojen kohdaltaxx) muutoksia, joista tarkemmat tiedot saa koiran omistajalta ja/tai Kennelliiton KoiraNetistäko. koiran tietojen kohdalta
Pentuneuvonta: Virpi Suikkanen puh. 040 505 3118
31
Kansainvälistymisen myötä Nutrolin®-tuotteet saivat uuden ilmeen lisäksi englanninkieliset nimet.
Tuttu tuoteperhe, uusi look!
EU USAEP 2 370 074 B1
patented patented
US 847 0876
U U S I P a k k a u s
ESTD 2007
Love for dogs, passion for science
OLETKO KASVATTAJA?Liity nopeasti kasvavaan Nutrolin®-kasvattajakerhoon. Lue lisää www.nutrolin.fi
32
Pvm. Paikkakunta Ilm.pvm. Tuomari21.9. Lahti 2.9. Maija Mäkinen EPN
28.-29.9. Eckerö 16.7./27.8./3.9. Tiina Taulos KV
28.9. Kotka 6./9.9. Vesa Lehtonen EPN
29.9. Kotka 6./9.9. Maija Lehtonen EPN
5.10. Kajaani 9.9. Marjo Nygård Epn
26.-27.10. Seinäjoki 26.8./26./30.9. Suzana Verstovsek, Kroatia KV
27.10. Lahti 7.10. Tuula Savolainen EPN
9.11. Jyväskylä 1./15./21.10. Monica Vikner Stafberg, Ruotsi KR, Nord
10.11. Jyväskylä 1./15./21.10. Goran Karanovic, Serbia KV
23.11. Pello 27.10. Karin Bergbom RN
23.11. Ypäjä 14./28.10. Satu Huolma EPN
7.12. Helsinki 10./31.10./11.11. Patricia Nemirovsky de Alsina, Argentiina KR Nord
7.12. Helsinki 10./31.10./11.11. Marjatta Pylvänäinen-Suorsa EPN
8.12. Helsinki 10./31.10./11.11. James Byrnes, Irlanti KV
8.12. Helsinki 10./31.10./11.11. Paula Valakari EPN
Näyttelyt 2019
33