2d-mik sajuppillatsitsisarluni misissuinerit …/media/nanoq/files...marsi 2015 v1 2d-mik...

Marsi 2015 v1

2D-MIK SAJUPPILLATSITSISARLUNI

MISISSUINERIT KALAALLIT NUNAATA

AVANNAATA KANGIATA AVATAANI ASN Nalunaarusiaq

SULINIUT 2D-mik sajuppillatsitsisarluni misissuinerit Kalaallit Nunaata Avannaata Kangiata

Avataani

ASN nalunaarusiaq v1

Suliarinnittoq: TA

Uppernarsaasoq: IGP

Akuerinnittut: IGP

2D-mik sajuppillatsitsisarluni misissuineq Kalaallit Nunaata Avannaata Kangiata

Avataani


IMARISAI IKKE TEKNISK RESUMÉ

TEKNIKKITIGUUNNGITSUMIK EQIKKAANEQ

NON-TECHNICAL SUMMARY

1 AALLAQQAASIUT .................................................................................. 1

1.1 Ataatsimut isiginninneq ............................................................................ 1

1.2 Suliffeqarfiit peqataasut ........................................................................... 3

1.3 Suliniutip siunertaa .................................................................................. 5

2 SULIASSAT ALLAASERINEQARNERI ................................................. 6

2.1 Ataatsimut isiginninneq aamma Pilersaarutit ........................................... 6

2.2 Sajuppillatsitsisarluni misissuineq ........................................................... 8

2.3 Misissuinermi atortut suli allat ................................................................ 12

2.4 Logistikki ................................................................................................ 12

2.4.1 Umiarsuit siunnersuutaasut ................................................... 12

2.4.2 Sikunik alapernaarsuineq ...................................................... 14

2.4.3 Orsussanik pisariaqartinneqartutut ilimagineqartut ............... 18

2.4.4 Kemikaalianik atuineq ............................................................ 18

2.4.5 Eqqagassalerineq .................................................................. 18

2.4.6 Silaannarmut aniatitsinerit ..................................................... 19

2.4.7 Imaanut kuutsitsinerit ............................................................. 19

2.4.8 Suliniummut periarfissat allat ................................................. 19

2.4.9 Innarliinaveersaarnerit pioreersut .......................................... 20

3 PINNGORTITAMI AVATANGIISIT ....................................................... 23

3.1 Silap pissusaa ........................................................................................ 23

3.2 Immap itissusaa ..................................................................................... 24

3.3 Imarpimmik ilisimatusarneq ................................................................... 24

3.4 Sikoqassuseq ........................................................................................ 26

3.5 Tunngaviusumik kemikalianut mingutsitsinermullu qaffasissutsit .......... 30

4 SUMIIFFIIT ILLERSORNEQARTUT ..................................................... 32

4.1 Sumiiffiit illersorneqartut ........................................................................ 32

4.2 Pinngortitap ataqatigiinneranut pingaaruteqartut eqikkarnerat (VECS) 34

5 UUMASSUSILLIT AVATANGIISAAT ................................................... 40

5.1 Immap naqqani uumassusillit pissuseqatigiinnerat ............................... 40

5.2 Immap qaavata tungaani uumassusillit pissuseqatigiinnerat ................ 41

5.3 Aalisakkat aamma qaleruallit ................................................................. 45

5.4 Imaani timmissat .................................................................................... 50

5.5 Imaani miluumasut ................................................................................. 55

5.5.1 Ataatsimut isiginninneq .......................................................... 55

5.5.2 Nannut ................................................................................... 57

5.5.3 Seqqullik – Puisit aarrillu ........................................................ 59


Avataani


IMARISAI 5.5.4 Arfivik (Balaena mysticetus) .................................................. 61

5.5.5 Tikaagullik (Balaenoptera acutorostrata) ............................... 65

5.5.6 Qipoqqaq (Megaptera novaeangliae) .................................... 65

5.5.7 Arferit angisuut allat ............................................................... 65

5.5.8 Rethval-i (Eubalaena glacialis) .............................................. 67

5.5.9 Qilalugaq qernertaq (Monodon monoceros) .......................... 67

5.5.10 Qilalugaq qaqortaq (Delphina pterusleucas) ......................... 69

5.5.11 Arferit kigutillit allat ................................................................. 69

5.5.12 Eqikkaaneq ............................................................................ 69

6 INUIT SULIAAT ..................................................................................... 72

6.1 Aalisarneq .............................................................................................. 72

6.2 Piniarneq ................................................................................................ 75

6.3 Takornariaqarneq .................................................................................. 76

7 SUNNIUTINIK NALILERSUINEQ ......................................................... 78

7.1 Nalilersuinermi periuseq ........................................................................ 78

7.2 Misissuinerup pilersitaanik nipiliorneq ................................................... 85

7.3 Uumassusillit avatangiisaat ................................................................... 91

7.3.1 Immap naqqani uumassusillit pissuseqatigiinnerat ............... 91

7.3.2 Immap qaavata tungaani uumassusillit pissuseqatigiinnerat 93

7.3.3 Aalisakkat aamma qaleruallit ................................................. 97

7.3.4 Imaani timmissat .................................................................. 101

7.3.5 Imaani miluumasut ............................................................... 105

7.4 Inuit Suliaat .......................................................................................... 122

7.4.1 Aalisarneq ............................................................................ 122

7.4.2 Piniarneq .............................................................................. 123

7.4.3 Takornariaqarneq ................................................................ 124

8 SUNNIUTIT SAKKORTUSIARTORTUT ............................................. 125

9 NAKKUTILLIINEQ & INNARLIINAVEERSAARNEQ ......................... 128

9.1 Innarliinaveersaarnerit Pioreersut ........................................................ 128

9.2 Innarliinaveersaarnernut Ilassutit ......................................................... 132

9.3 Nakkutilliineq Siunnersuutigineqartoq ................................................. 132

10 NAJOQQUTAT .................................................................................... 134


Avataani


NON-TECHNICAL SUMMARY

Proposed Project

TGS-NOPEC Geophysical Company ASA (TGS) proposes to undertake a two di-

mensional (2D) seismic survey in the western Greenland Sea off North East

Greenland between 5th July and 31 October 2015 (inclusive). The Survey Area

(Figure A) includes deep waters beyond the continental shelf but survey activities

are largely planned over the continental shelf in relatively shallow waters. The sur-

vey will take place at least 12nm offshore at all times and for the most part well

beyond this distance.

2D seismic surveys such as this contrast with more intensive 3D surveys where

very detailed information is collected, but over smaller areas. This is an important

point in relation to the assessment since it means that any environmental effects

from 2D surveys at a given location will be short term. In contrast, the survey will

take place over a relatively large area and thus has potential to affect a wider area.

The purpose of the survey is to acquire data that will be used by various clients

(exploration companies) to prospect for hydrocarbon resources. The data acquired

by the survey will contribute to a more accurate and advanced understanding of

the geology and hydrocarbon potential of the area. Conducting the project as a

multi-client project will eliminate (or significantly reduce) the need for the various

different exploration companies to acquire the same data independently and

thereby limit the overall impact to the environment.


Avataani


Figure A: Location of TGS Survey Area (thick red line). Seismic Regulation

Areas for marine mammals are also indicated.).

TGS has completed survey programmes in the same area in 2011, 2012, 2013

and 2014. In 2015 the application is to acquire data from up to 10,000 line kilome-

tres. Similar maximum values were planned in previous years but survey success

was limited by ice conditions and it is likely that in 2015 the total survey distance

will be some way below 10,000km.

Seismic surveys acquire data on seabed geology using subsurface acoustic

(sound) reflections to identify boundaries between different geological layers. The

acoustic source is provided by an array of airguns towed approximately 250m be-

hind a ‘source’ vessel which also tows an array of hydrophones to ‘listen’ to the

reflected sound. The hydrophone arrays, known as streamers will be solid (not

fluid filled) and will be towed around 8km behind the source vessel. The survey

lines will be more closely spaced than in previous years, in areas the lines are less

than 1km apart although generally more widely spaced than this. The source ves-

sel will be assisted by two further vessels, an icebreaker and a support vessel. In

previous years a helicopter has been available to provide information on sea ice

conditions ahead of the survey vessels. This year it is proposed that a helicopter

will be available as back up, with an unmanned aerial vehicle (UAV) being the

main method of assessing sea ice conditions. The use of a UAV will eliminate any

risk to flight personnel as well as reducing carbon emissions. In addition to this,

ice tracking buoys will be deployed in the NE Greenland area. The buoys will help


Avataani


provide a better understanding of ice drift patterns and will benefit proposed seis-

mic survey operations as well as wider understanding of the environment.

The main airgun array will have a volume of 3,350 cubic inches and as with all

such technology has the potential to generate considerable levels of underwater

noise which this assessment seeks to understand and wherever possible mitigate

(i.e. reduce the environmental impacts). An additional airgun array (volume up to

1,675in3) may also potentially be used at the same time as the main array, provid-

ing a total volume of 5025in3. Such use would be recorded and reported to the

authorities. A single solid streamer, up to 8km long, will be deployed.

The vessel will conduct the survey whilst travelling at 5 knots with a firing interval

of 10 seconds (approximately every 25m). The survey vessel is intended to be

operational 24 hours a day except in periods where weather or ice conditions do

not allow for data acquisition.

In addition to seismic acquisition equipment, TGS also plans to use a multibeam

echo sounder and sub-bottom profiler to provide information on the nature of the

seabed and sub-surface geology.

Sea ice and icebergs may be present all year round, brought on the East Green-

land Current from Arctic waters further north. Fast ice usually begins to form in the

northern part of the Survey Area in September, and further south through October.

At least part of the survey is likely to require use of an ice breaker to move ice

away from the source vessel in order to prevent ice damaging the airgun array,

hydrophone streamers or the vessel itself.

Following submission of a Scoping Document which outlined the proposed survey

specifications, the Environment Agency for the Mineral Resources Activities

(EAMRA) via the Mineral Licence and Safety authority (MLSA) together with its

scientific advisors National Centre for Energy and Environment (DCE) and Green-

land Institute of Natural Resources (GINR) have advised TGS that an Environ-

mental Impact Assessment (EIA) should be prepared. Comments have been re-

ceived from MLSA and its predecessor the Bureau of Minerals and Petroleum

(BMP) and its technical advisers on this application and survey programmes which

have been taken into account in the EIA.

The EIA has been prepared by Centre for Marine and Coastal Studies Ltd

(CMACS), informed by underwater noise modelling completed by NIRAS Green-

land. CMACS is a specialist marine and coastal environmental survey and consul-

tancy company. NIRAS Greenland, part of the NIRAS Group, is an engineering

consultancy company with over 50 years of involvement in Greenland.


Avataani


Ecology of the Area and Human Activities

The biological environment of this area of the Greenland Sea is strongly influenced

by short lived phytoplankton blooms which occur after the break-up of sea ice in

the spring. This fuels a period of intense biological production.

The EIA summarises the natural environment features and various human activi-

ties that could potentially be affected by the survey. The natural environment in-

cludes seabed communities which in shallow areas, especially below 100m, are

important areas of production supporting wider marine species such as walrus that

feed on bivalves (molluscs) living on the seabed. There is relatively little infor-

mation on fish and shellfish but it is believed that diversity and abundance is lower

than in the sea off South East Greenland or the commercially important South

West. There is relatively little subsistence or commercial fishing or hunting. Most

activities, including hunting of marine mammals is focused in coastal areas and

inshore of the survey area. Coastal areas are also of considerable importance to

seabirds over summer months, some of which will pass through or may forage in

the survey area.

A wide range of marine mammal species occur off North East Greenland and may

be present in or around the Survey Area. Bowhead whale and narwhal are identi-

fied as being of particular importance and potential sensitivity in relation to the

proposed seismic survey. The majority of the Survey Area is highlighted as an

‘Area of Concern’ for bowhead whales and a substantial portion of the western

(inshore) part for narwhal and walrus. There are closed areas inshore for walrus

and narwhal into which the survey will not enter (see ‘Mitigation’, below). Seals,

and potentially polar bear, could also occur on ice within the Survey Area.


Avataani


Potential Impacts

A number of potential impacts of the seismic survey were identified. Effects poten-

tially giving rise to impacts are summarised in Table A, below.

Table A: potential Impacts

Effect Receptors Consid-

ered

Potential Impact(s)

Underwater noise of

airgun array,

multibeam and sub-

bottom profiling equip-

ment

Fish, Marine Mam-

mals, Fishing Activity

Physical injury

Disturbance/displacement

Accidental oil/fuel

spills

Fish, Birds, Marine

Mammals, Benthic

Habitats

Direct/indirect impacts

through contamination of the

marine environment as dis-

cussed

Attraction to vessels Birds Collisions/interference with

normal behaviour, potentially

fatal to individuals.

Ice breaking Marine Mammals

Marine Mammals,

Birds

Creating open water which

re-freezes, trapping animals

Disturbing animals on the ice

Conflicts with survey

vessels and helicop-

ter/UAV

Fishing activity, hunt-

ing, tourism

Displacement/interference

with activities

Noise and physical

presence of helicop-

ter/UAV

Marine mammals,

birds

Disturbance/Displacement

Cumulative Effect of

surveys over multiple

years

Marine mammals Disturbance/Displacement

The underwater noise expected to be generated by the survey has been modelled

to support the EIA. In summary:

sound propagation from the seismic survey is expected to be much

greater for lower frequency components of the sound spectrum;

there will be rapid attenuation (noise reduction) over short distances (the

first few hundred metres), especially of higher frequency sound;


Avataani


levels of noise that could injure marine mammals from single airgun shots

are not expected to be present more than 500m from the airgun array

(potentially dangerous levels of noise may be present close to the air-

guns);

levels of noise that may disturb marine mammals are expected for some

tens of kilometres around the survey;

levels of noise that could injure marine mammals from cumulative sound

exposure are expected to be limited to not more than 2.5km for seals and

walrus and much shorter distances for other marine mammals (e.g.

whales).

Mitigation

Mitigation includes elements built in to survey planning, such as the presence of

trained and experience marine mammal and seabird observers (MMSOs) with

Passive Acoustic Monitoring (PAM) equipment. The MMSOs, PAM operators and

survey technicians will together implement current Greenlandic marine mammal

mitigation protocols that set out appropriate responses if marine mammals ap-

proach the airguns before or during airgun firing. Furthermore, additional elements

following EIA (such as enhanced protective measures for bowhead whales and

avoidance of newly established closed areas) will be implemented.

The following detailed mitigation and best practice proposals are explained in the

EIA:

smaller volume seismic array to be used wherever possible;

a mitigation gun will be available if needed, this is a single gun of low

output;

airguns will not be used unnecessarily at far distances from the transect

line;

two qualified marine mammal and seabird observers (MMSO) will be pre-

sent on the source vessel with a minimum of one observer continuously

monitoring visually during pre-firing watches;

Passive Acoustic Monitoring (PAM) will be deployed during hours of dark-

ness and during times of poor weather (above sea state 3) by one of two

PAM operators (a total of four MMSOs including PAM operators);

Implementation of current Greenlandic marine mammal mitigation proto-

cols that set out appropriate responses if marine mammals approach the

airguns before or during airgun firing through the use of MMSOs and PAM

equipment.


Avataani


MMSOs will be especially aware of the potential for bowhead whales to

occur and will act in a precautionary manner if the animals are known to

be in the area. If possible the survey will move away from any area where

bowheads have been reported to be active to a distance of at least 50km

with survey commencing away from the area in question. This additional

mitigation for bowhead whale was implemented successfully during seis-

mic survey off NE Greenland by TGS in 2013 and 14.

Survey will not approach within 2.5km of any closed area for walrus.


Avataani


TEKNIKKITIGUUNNGITSUMIK EQIKKAANEQ

Suliniut siunnersuutigineqartoq

TGS-NOPEC Geophysical Company ASA (TGS) siunnersuuteqarpoq

marloqiusamik sammivilimmik (2D) sajupillatsitsisarluni misissuiniarluni

Grønlandshavip kippasissuani Kalaallit Nunaata Avannaata Kangiata avataani

piffissami juulip tallimaata (5) oktobarillu naggataata (31) akornani 2015-imi

(ilanngullugu). Misissuiffissamut (Takussutissiaq A) ilaapput immat itisoorujussuit

nunap toqqaviata avataaniittut, kisianni sajuppillatsitsisarluni misisuinissat

annerusumik pilersaarutigineqarput nunap toqqaviata qaavaniittussatut immami

itsivallaanngitsumi. Misissuinissaq piffissaq tamaat minnerpaamik nunamit 12

sømilit avammut annerusumillu tassannga ungasinnerusuni ingerlanneqassaaq.

2D-mik sajuppillatsitsisarluni misissuinissat matumatut ittut 3D-mik misissuinernut

sakkortunerusunut illuatungiliupput tassani misissuinermi paasissutissat

annikitsortaanik annertuunik katersuiffigineqartarmata, kisiannili sumiiffinnit

annikinnerusunit. Tamanna nalilersuinermut atatillugu pingaaruteqarpoq

eqqaassallugu, tassami isumaqarmat sumiiffimmi 2D-mit misissuinerit

avatangiisinut sunniutigisinnaasaat sivikitsuinnaammat. Akerlianik, misissuineq

ingerlanneqassaaq sumiiffimmi annertungaatsiartumi kiisalu ilippanaateqarluni

sumiiffimmik annertunerusumik sunniisinnaanissaa.

Pilersaarutip siunertaraa paasissutissanik pigisaqalernissaq, sullitanit

assigiinngitsunit atorneqarsinnaasunik (suliffeqarfiit misissueqqissaarnermik

suliallit) kulbrinteqarsinnaaneranik misissuinermi. Paasissutissat, misissuinermit

pissarsiarineqarsimasut eqqornerusumik pitsaanerusumillu paasissutissiissapput

geologii pillugu sumiiffimmilu kulbrinteqarnerata ilimanaateqarneranik. Suliniutip

arlariinnik sullitassalerlugu ingerlaneqarnerata peersissavaa (millisilluguluunniit)

suliffeqarfiit misissuinermik suliallit paasissutissat assigiit immineerlutik

pissarsiarinissaanut taamaalilluni avatangiisinut sunniutissat tamakkiisumik

annikillisillugit.


Avataani


Takussutissiaq A: TGS-ip Misissuiffissaa (titarneq aappalaartoq issusooq).

Sajuppillatsitsisarnermut sumiiffiit killilersuiffigineqartut imaani

miluumasunut aamma ersersinneqarsimapput.

TGS-ip sumiiffimmi tamaani misissuinermi pilersaarutit 2011-mi, 2012-imi, 2013-

imi aamma 2014-imi naammassisimavai. 2015-imi qinnuteqaammi paasissutissat

titarnerit kilometerit 10.000-it tikillugit pissarsiarineqarniarput. Ukiuni siuliini

tannerpaaffiit assingusut aamma pilersaarutaasimapput, kisianni misissuinerup

iluatsinnera sikut pissutigalugit killeqarsimavoq aamma ilimanarpoq 2015-imi

misissuinerup takissusaa tamakkerlugu 10.000 km-init

annikinnerungaatsiassasoq.

Sajuppillatsitsisarluni misissuinermit immap naqqata qanoq issusaannik

paasissutissanik pissarsiviussapput nunap iluanut (nipinik) aporartitsinikkut

akisuatitsilluni geologiip qaleriiaarnerisa killeqarfii assigiinngitsut

sumiissusersiornerani. Nipimik aallakaatitsissut silittumik

inissitsiterneqarsimasunik silaannarmik qamutilittaatinik umiarsuup aquanit 250

meterinik ungasitsigisumit kalinneqartunit immap iluanit immiussissutitalimmik

akisuanernik tigooqqaassutilimmik (hydrofoner). Akisuanermik tigooqqaassutit

streamer-itut ilisimaneqartut suikkaasuussapput (imerpalasumik imaqaratik)

aamma aallaavianiit taanna umiarsuup aquanit 8 km-erisut ungasitsigisumiit

kalinneqassapput. Misissuinermi titarnerit ukiunut siullernut naleqqiullugit

avissaangannginnerussapput, sumiiffinni titarnerit 1 km-erimit annikinnerusumik

avissaangassallutik massa nalinginnaasumik tassannga akuttunerussasut.

Aallaaviusumik angallat marlunnik allanik umiarsuarnik ikiorteqassaaq, sikusiut

angallallu ikiorti. Ukiuni siuliini qulimiguulik atorsinnaasanut ilaasimavoq

misissuinermut umiarsuit siuanni sikut qanoq innersut paasiniaffigisarlugit. Ukioq

manna siunnersuutigineqarpoq qulimiguulik sillimmatsissatut piareersimassasoq,


Avataani


silaannakkut angallat inuttaqanngitsoq (UAV) pingaarnertut periuserineqassalluni

immap sikoqarneranik nalilersuinermi. UAV-mik atuinerup peersissavaa inunnut

timmisartuussisunut navianartoq sunaluunniit aammalu kulstoffimik silaannarmut

aniatsitsinerit annikillisillugit. Taassuma saniatigut, sikunik malittarinninniarluni

puttaqutit Kalaallit Nunaata Avannaata Kangiata avataani avalatsinneqassapput.

Puttaqutit 2D-mik sajuppillatsitsisarluni Kalaallit Nunaata Avannaata Kangiata

avataani misissuinermut ikiuutissapput pitsaanerusumik sikut ingerlaartarnerata

ilusaanik aamma iluaqusiissapput sajuppillatsitsisarluni misissuinermut aammalu

annerusumik avatangiisinik paasisaqarnermut.

Silaannarmik aallartitsissut pingaarneq 3.350 kubik torminik

annertussuseqassaaq, teknikkikkut atortoq taamaattoq ilippanaateqarpoq immap

iluani nipiliorsinnaanermik sakkortungaatsiartumik tamanna misissuinerup

massuma paasiniarpaa qanorlu innarliinaveersaartinnissaa

anguneqarsinnaanersoq (tassa imaappoq, avatangiisinut sunniutai

annikillisarniarlugit). Saniatigut silaannarmik aallartitsissut (1.675 kubik tomrinik

annertussusilik) imaassinnaavoq ilippanaateqartoq atornissaa silaannarmik

aallartitsissutip pingaarnerup atorneqarnerata nalaani, taamaalilluni

tamakkiisumik annertussuseq 5.025 kubik tormit annertussuserilerlugit.

Akisuanermut tigooqqaassut suikkaasoq ataaseq, 8 km-it tikillugit takitigisoq,

aallartinneqassaaq.

Umiarsuup misissuinini ingerlatissavaa 5 knob-imik sukkassuseqarluni 10

sekuntikkaarluni nipimik issuttarluni (25 meterikkaarluni). Umiarsuaq misissuut

ulloq unnuarlu ingerlaarnissaminut sanaajuvoq, silamik imaluunnit sikumik

peqquteqarluni paasissutissanik katersisinnaannginnera peqqutaalluni

uninngatinneqarsinnaanera eqqaassanngikkaanni.

Sajuppillatsitsisarluni pissarsiornermut atortut saniatigut, TGS-i aamma

pilersaarpoq itissusersiut arlalinnik qinngornilik kiisalu immap naqqata ataanik

suussusersiut atorniarlugit immap naqqata aamma immap naqqata ataanik

geologiimik paasissutissanik pissarsiniarluni.

Sikorsuit ilulissallu ukioq naallugu tamaaniissinnaapput, Kalaallit Nunaata

kangiata sarfaanik issittup imartaanit avannarpasinnerusumit takkuttut.

Sikusarnera septembarimiit nalinginnaavoq misissuiffissap avannaata tungaani

pisarnera, kujammullu siaruaakkiartortarluni oktobarimi. Misissuinerit ilaat ataaseq

minnerpaamik sikusiummik atuiffiunissaa ilimanarpoq sikumik illuartitsinissaq

siunertaralugu aallaavittut umiarsuarmiit silaannarmik aallartitsissutit,

akisuanermut tigooqqaassutit immaqaluunnit angallat immineq

aserutsaaliniarlugit.

Sumiiffimmi killiliinerup uppernarsaataata nassiunneqarnerata kingorna tassani

allaaserineqarput misissuinissamut siunnersuutigineqartumut

immikkoortitaakkanik nalunaarsuiffiit, Aattsitassanik Suliassaqarfinnut

Avatangiisinut Aqutsisoqarfik (EAMRA) Aatsitassanut Ikummatissanullu


Avataani


Aqutsisoqarfik (MLSA) aqqutigalugit aammalu ilisimatusarnermut siunnersortit

ilagalugit, National Center for Energi og Miljø (DCE) kiisalu Pinngortitaleriffik

(GINR) TGS-imut innersuussutigisimavaat Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik

Nalilersuinerit (ASN) suliarineqassasoq. Oqaaseqaatit MLSA-mit taassumalu

siulianit Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmit (BMP), teknikkikkullu

siunnersortaanit tiguneqarsimapput uunga qinnuteqaammut tunngasut

misissuinermi pilersaarutaasimasut uunga ASN-mut ilanngullugit

isumaliutersuutaasimallutik.

ASN-i suliarineqarsimavoq Center for Marine and Coastal Ltd (CMACS),

paasissuserneqarsimallutik immap iluani nipiliorluni siulittuinernik NIRAS

Greenlandimit naammassineqarsimasunik. CMACS immap sinerissallu

avatangiisaanik misissuinernik immikkut ilisimasaliuvoq aamma

siunnersuisoqarfittut suliffeqarfiulluni. NIRAS Greenland, NIRAS Group-imut

ilaasoq, suliffeqarfiuvoq inginiøritut siunnersuinermik suliffeqarfik ukiut 50-it

sinnerlugit Kallaallit Nunaanni suliaqarsimalluni.

Sumiiffimmi pinngortitami pissuseqatigiinneq aamma Inuit suliaat

Pinngortitami uumasoqatigiit avatangiisaat sumiiffimmi Grønlands Hav-ip nalaanni

naasut planktoniinik pinngorartunik sivikitsumik inuunilinnik

sunnerteqqasorujussuuvoq, upernaakkut sikup aattulernerani avissaalerneranilu

pinngorartartunik. Taassuma malitsigisarpaa piffissap pineqartup nalaa

uummassusilinnik annertuumik pinngorartoqarnera.

ASN-imi pinngortip immineq pissusai inuillu sammisaat assigiinngitsut misis-

suinermit attuallaneqarsinnaasut eqikkarlugit nalunaarsorneqarput. Pinngortitaq

pineqartoq tassaavoq immap naqqani ikkattuni uumasoqatigiit

pissuseqatigiinnerat, ingammik 100 meterimit ikkannerniittuni, sumiiffiupput

pingaarutillit erniortunut ikorfartuutit imarmiunut soorlu aarrit uillunik (qituttut)

nerisallit, immap naqqani uumasuusut. Paasissutissat annikipput aalisakkat

qaleruallillu pillugit, taamaattoq ilimagineqarpoq assigiinngisitaarneq

amerlassutsillu Kalaallit Nunaata kujataata kangiata avataanit

aningaasarsiorfigalugu pingaaruteqartup kujataata kitaaniit annikinnerusut.

Allanut naleqqiullugu inuussutissarsiutigalugu imaluunniit aningaasatigut

iluanaarniutigalugu aallisarneq imaluunniit piniarneq annikitsuarsuuvoq.

Sammisat amerlanerit ilagalugit imaani miluumasunik piniarneq annerusumik

ingerlanneqartarpoq sinerissami aamma misissuiffissap nunami qanittuani.

Sineriaat aamma aasaanerata nalaani annertuumik pingaaruteqarput imaani

timmissanut, ilaatigut timmissat ilaat saneqqutiinnanngikkunik misissuiffiup

nalaani neriniarsinnaallutik.

Imaani miluumasut suussutsit assigiinngitsut Kalaallit Nunaata Avannaata

Kangiani piupput, misissuiffiullu nalaaniissinnaallutik eqqaanillutilluunniit. Arfivik

Qilalugarlu immikkut pingaarutilittut suussusersineqarput

malussarissuseqarsinnaallutillu sajupillatsitsilluni misissuinermut atatillugu.


Avataani


Misissuiffissap annertunersaa erseqqissarneqarsimavoq ‘sumiiffittut

mianersorfissatut’ arfivinnut aamma kippasissumi sinerissap qanittuani

annertungaatsiartoq qilalukkanut aamma aarrinut. Sinerissami sumiiffeqarpoq

matoqqasunik aarrinut aamma qilalukkanut, misissuinerup

iserfigisassarinngisaanik (takuuk ‘Innarliinaveerssarneq’ ataani). Puisit aamma

immaqalu nanoq, sikumi siumorneqaratarsinnaapput Misissuiffissap iluani.

Sunniutaasinnaasut

Sajupillatsitsisarluni misissuinermit sunnerneqarsinnaasut suussusersineqarput.

Sunniutit sunniisinnaasut Nalunaarsuiffik A-mi ataani allattorsimapput.

Nalunaarsuiffik A: Sunniutaasinnaasut

Sunniutip suussusaa Sunnerneqarsinnaasut Sunniutaasinnaasut

Immap iluatigut

nipiliortitsineq silaannaq

atorlugu qamutilittaatinit,

itissusersiut arlalinnik

qinngornilimmit aamma

immap naqqata ataanik

suussusersiummit

Aalisakkat, imaani

miluumasut aalisarnerillu

Timikkut innarliinerit,

Ajoqusiinerit/illikartitsinerit

Naatsorsuutanngitsumik

uuliakoorneq/

ikummatissamik

aniasoorneq

Aalisakkat, timmissat,

imaani miluumasut,

immap naqqani

uumasoqarfiit

Toqqaannartumi(ngittumik)

sunniinerit imaq

avatangiisaasoq aqqutigalugu

soorlu oqallisigineqareersoq

Angallatinut

soqutiginninerit Timmissat

Apornerit/ajoqusersuinerit

nalinginnaasumik

pissusaannut, ataasiakkaanut

toqqutaasinnaasumik

Sikup aserorternera

Imaani miluumasut

Imaani miluumasut,

timmissat

Imartanitsitsineq qereqqittunik,

uumasunik parnaarussisunik

Uumasunik sikumiittunik

akornusersuillutik

Misissuinermi umiarsuit

qulimiiguullillu/UAV

akerleriinnerat

Aalisarnerit, piniarnerit,

takornariaqarnerit

Nikittoornerit/sulianik

akornusersuinerit

Qulimiguullip/UAV-ip

nipiliornera aamma ta-

maaniinnera

Imaani miluumasut, tim-

missat

Akornusersuinerit/Nikittoornerit

Ukiut arlallit

ingerlaneranni

misissuisimanernit

sunniutit ataatsimoortut

Imaani miluumasut Akornusersuineq/ Qimaatitsi-

neq


Avataani


Immap iluani ilimagineqartutut nipiliornerit misissuinermit pilersinneqartut

naatsorsugaasimapput AIN-i ilassuserniarlugu. Eqikkarneri:

nipip siaruarnera sajuppillatsitsisarluni misissuinermit naatsorsuutaavoq

frekvensini appasinnerusuni annertunerujussuussasoq nipit

assigiinngisitaarneranni maligaasakinnerni;

sukkasuumik nipikillisaateqassaaq (nipiliorneq millisillugu) isorartussutsini

naatsuni (100 meterit siulliit marluk), ingammik maligaasani naannerni;

nipiliortut qaffasissusaanni, imaani miluumasunik ajoqusiisinnaasut

silaannarmik qamutilittaatit ataasiarlutik iginnerannit natsorsuutaanngilaq

500 m-imiit silaannarmik qamutilittaatimit qaninnerunnginnissaat

naatsorsuutaavoq (illuatungaaniilli nassuerutaavoq, nipit

ulorianarsinnaasut silaanarmik qamutilittaatit eqqaani issinnaasut);

nipiliortut qaffasissusaanni, imaani miluumasunut ajoqusersuisinnaasut

misissuiffimmiit 10 km-it kaajallallugu ilimagineqarput.

nipiliornerit nalingi imaani miluumasunut akornusiisinnaasut sunniutinit

ataatsimoortunit nipiliorfigitinnermik, naatsorsuutigineqarpoq

killilerneqassasoq 2.5 km-imit tannerunngitsumik puisinut aarrinullu

aammalu allanut ungasissutsit naannerujussuit (soorlu imaattoq arfernut).

Innarliinaveersaarneq

Innarliinaveersaarnermut ilaapput paasissutissat misissuinissamut

pilersaarusiornermut ilaareersit, soorlu ilinniarsimasunik misilittagaqareersunillu

imaani miluumasunik timmissanillu nakkutilliisut (MMSO) aamma Passiv Akustisk

Monitering (PAM) atortorissaarutai. MMSO-ut, PAM-inik ingerlatsisut aamma

misissuinermi teknikerit ataatsimoorlutik Kalaallit Nunaanni imaani miluumasunut

innaliinaveersaarnermi malittarissasat iliuusissanik eqqortunik imallik

atortuulersissavaat imaani miluumasut silaannarmik qamutilittaatit

aallartilernerinni imaluunniit aallartinnerini qanillissagaluarpata. Ilutigalugu,

ilassutit ASN-i malillugu (soorlu annertunerusumik arfivinnut illersuinissamut

iliuusissat aamma qanittumi sumiiffiit matoqqasut pilersineqartut

ingalsasimanissaat) atortuulersinneqassapput.

Innarliinaveersaarneq sukumiisoq aamma pitsaanermpaamik periusissatut

siunnersuutigineqartut ASN-imi sukumiisumik nassuiarneqarput:

sajuppillatsitsisarluni aaqqissuussinerit annikinnerit atorneqassapput,

periarfissaatillugu;


Avataani


innarliinaveersaarnnissamut qamutilittaat piareersimasuutigineqassaaq,

silaannarmik annikittumik ataatsimik qamutilittaatitalik

pisariaqartinneqalissagaluarpat;

silaannarmik qamutilittaatit pisariaqanngitsumik atorneqassanngillat

ingerlaarfinnit ungasissumit;

imaani miluumasunik timmissanillu nakkutilliisut (MMSO) najuutissapput

angallammi aallaaviusumi, annikinnerpaamik malittarinnittoq ataaseq

ataavartumik sissuertuussalluni aallaariartoqalertinnnagu;

Passiv Akustisk Monitering (PAM) atuutinneqassaaq taarsineraniit

qaammarnissaata tungaanut kiisalu silarlutoqartillugu (havtilstand 3

qaangersimappagu);

imaani miluumasoq 200 m-erisut qanillatortillugu silaannarmik

qamutilittaatinut, qamutilittaatit aallaariartarnerat sakkukillisinneqassaaq,

innarliinaveersaarinnissutsimut ataatsimut periarfissaatillugu;

Kalaallit Nunaani imaani miluumasunut innarliinarveersaarluni

malittarisassanik eqqortumik iliuuseqarnissanik imallik imaani miluumasut

silaannarmik qamutilittaatit aallaalernerini imaluunniit aallaareernerini

maanna attuuttunik MMSO-t aamma PAM-ip atortorissaarutai atorlugit

atortuulersitsineq;

MMSO’t immikkut sissuissapput arfivinnik eqqaaniittoqarnera

ilimanartillugu pinngitsoortitsiniartumillu pissusilersussapput uumasunik

eqqaaniittoqarnera ilisimaneqarpat. Periarfissaappat misissuinerit arfiviit

eqqaaniit illuartinneqassapput 50 km-erisut ungasitsigisumut

annikinnerpaamik, misissuinerit sumiiffimmit pineqartumit

ungasilliartuaartillugit. Arfivinnut innarliinaveersaarnermut ilassut taanna

iluatsilluartumik atorneqarpoq 2013-imi aamma 2014-imi TGS-ip Kalaallit

Nunaata Avannaata Kangiani sajuppillatsitsisarluni misissuinerani;

Misissuinerup aarrinut sumiiffiit matoqqasut suulluunniit 2.5 km-inik

qanillissanngilai.


Avataani


IKKE TEKNISK RESUMÉ

Foreslået projekt

TGS-NOPEC Geophysical Company ASA (TGS) foreslår, at der foretages en to-

dimensionel (2D) seismisk undersøgelse i det vestgrønlandske hav ud for Nord-

østgrønland mellem 5. juli og 31. oktober 2015 (inklusive). Undersøgelsesområdet

(Figur A) omfatter farvandet uden for kontinentalsoklen, men undersøgelsesakti-

viteterne planlægges stort set over kontinentalsoklen på relativt lavt vand. Under-

søgelsen vil finde sted mindst 12 nm ud for kysten på alle tidspunkter og for det

meste godt over denne afstand.

2D seismiske undersøgelser som denne er imodsætning til mere intensive 3D un-

dersøgelser, hvor meget detaljerede oplysninger indsamles, men over mindre om-

råder. Dette er et vigtigt punkt i forbindelse med vurderingen, da dette betyder, at

eventuelle miljøpåvirkninger fra 2D undersøgelser på et givet sted vil være kort-

varige. I modsætning hertil vil undersøgelsen finde sted over et forholdsvis stort

område og således har potentiale til at påvirke et større område.

Formålet med undersøgelsen er at skaffe data, der vil blive brugt af forskellige

klienter (undersøgelsesselskaber), der vil søge efter kulbrinteressourcer. De data,

der opnås via undersøgelsen, vil bidrage til en mere nøjagtig og avanceret forstå-

else af områdets geologi og kulbrintepotentiale. Gennemførelse af projektet som

et projekt med flere klienter vil eliminere (eller betydeligt reducere) behovet for, at

de forskellige undersøgelsesselskaber skaffer de samme data uafhængigt, og der-

med begrænse den overordnede påvirkning på miljøet.

Figur A. Placering af TGS undersøgelsesområde (tyk rød streg). Seismisk

Forordningsområder for havpattedyr er også angivet.


Avataani


TGS har afsluttet undersøgelses programmer i samme område i 2011, 2012,

25013 og 2014. I 2015 er ansøgningen, at erhverve data fra op til 10.000 linie

kilometer. Lignende maksimale værdier var planlagt i de foregående år, men un-

dersøgelsens succes var begrænset af is forholdene og det er sandsynligt, at I

2015 vil den totale undersøgelsesafstand være godt under 10.000 km.

Seismiske undersøgelser skaffer data om havbundsgeologi ved hjælp af akustiske

(lyd) refleksioner i undergrunden med henblik på, at identificere grænser mellem

forskellige geologiske lag. Den akustiske kilde leveres af en opstilling af luftkano-

ner, der slæbes ca. 250 m bag et undersøgelsesfartøj, som også slæber en op-

stilling af hydrofoner, der opfanger den reflekterede lyd. Opstillingen af hydrofoner

kendt som streamers bliver solidt (ikke væskefyldt) og slæbes 8 km bag undersø-

gelsesfartøjet. Undersøgelseslinjerne vil være tættere adskilt end det forgående

år, i områder vil linierne være adskilt med mindre end 1 km, skønt der generelt vil

være større adskilelse end det. Undersøgelsesfartøjet kommer til at være assiste-

ret af to andre fartøjer, en isbryder og et støttefartøj. I det forgående år var en

helikopter til rådighed for at levere oplysninger om isforhold foran undersøgelses-

fartøjerne. I år er det foreslået, at en helekopter vil være til rådighed som sikker-

hedsforanstaltning, og en ubemandet luftfartøj (UAV) som den vigtigste metode til

vurdering af isforhold. Brugen af UAV vil fjerne enhver risiko for flypersonel samt

reducere kulstofemissioner. Udover dette, vil bøjer sættes ud i det Nordøst Grøn-

landske område til sporing af havis. Bøjerne vil hjælpe til at give en bedre forstå-

else af isens drivemønstre og vil gavne den foreslåede seismisk undersøgelses

aktiviteter såvel som den bredere akademiske forskningsforståelse af miljøet.

Hoved luftkanon opstilling vil have en volumen på 3.350 kubik-tommer og som al

sådan teknologi have potentialet til at generere betydelige mængder af under-

vandsstøj, hvilket denne vurdering søger at belyse og, hvor det er muligt, nedsætte

(dvs. reducere miljøpåvirkningerne). En yderligere luftkanon opstilling (volumen

på op til 1.675 kubik-tommer) kan potentielt også anvendes på samme tid som

hoved luftkanon opstilling, hvilket giver en samlet vokumen på 5.025 kubik-tom-

mer. En sådan anvendelse vil blive registreret og anmeldt til myndighederne. En

enkelt solidt hydrophone, op til 8 km lang, vil blive anvendt.

Fartøjet vil foretage undersøgelsen med en hastighed på 5 knob og med et affy-

ringsinterval på 10 sekunder (ca. for hver 25 m). Det er hensigten, at undersøgel-

sesfartøjet skal være i drift 24 timer i døgnet undtagen i perioder, hvor vejret eller

isforholdene ikke muliggør fremskaffelse af data.

I tillæg til seismisk indsamlings udstyr, planlægger TGS også brug af en flerstrålet

ekkolod og en under-havbunds profilerings udstyr for at indsamle oplysninger om

arten af havbundens og under-havbundens geologi.

Der kan forefindes havis og isbjerge hele året rundt, bragt med af den østgrøn-

landske strøm fra arktiske farvande længere mod nord. Fastis begynder som regel

at blive dannet i den nordlige del af licensområdet i september og bevæger sig


Avataani


længere mod syd i løbet af oktober. Det bliver, for i hvert fald en del af undersø-

gelsen, sandsynligvis nødvendigt at benytte en isbryder til at flytte is væk fra un-

dersøgelsesfartøjet for at forhindre, at is beskadiger luftkanonopstillingen, hydro-

fon streamers eller selve fartøjet.

Efter indsendelse af en områdeafgrænsningsdokument, der skitserede de fore-

slåede undersøgelsesspecifikationer, har Miljøstyrelsen for Råstofområdet

(EAMRA) via Råstofstyrelsen (MLSA) sammen med deres videnskabelige rådgi-

vere, National Center for Energi og Miljø (DCE) og Grønlands Naturinstitut (GINR)

anbefalet TGS, at der udarbejdes en vurdering af virkning på miljøet (VVM). Der

er modtaget kommentarer fra Råstofstyrelsen (MSLA) og dens forgænger Råstof-

direktoratet (BMP) og dets tekniske rådgivere, til denne ansøgning og undersøgel-

sesprogrammer som er blevet taget i betragtning i VVM’en.

VVM’en er udarbejdet af Centre for Marine and Coastal Studies Ltd (CMACS) og

er informeret med undervandsstøj modellering afsluttet af NIRAS Greenland.

CMACS er et konsulentfirma, der er specialiseret i hav- og kystmiljøundersøgel-

ser. NIRAS Greenland, som er en del af NIRAS Gruppen, er et rådgivende inge-

niørfirma med over 50 års engagement i Grønland.

Områdets økologi og menneskelige aktiviteter

Det biologiske miljø i dette område af Grønlandshavet er stærkt påvirket af

kortlivede opblomstringer af fytoplankton, som indtræder efter opbrud af havisen i

foråret. Dette medfører en periode med intens biologisk produktion.

VVM'en opsummerer de naturlige miljøegenskaber og forskellige menneskelige

aktiviteter, der potentielt kunne blive berørt af undersøgelsen. Det naturlige miljø

omfatter havbundssamfund, der i lavvandede områder, især under 100 m, er

vigtige områder for produktion af betydning for andre havdyrartersåsom hvalros,

der lever af muslinger (bløddyr), som lever på havbunden. Der er relativt lidt

information om fisk og skaldyr, men det menes, at mangfoldigheden og overfloden

er lavere end i havet ud for det sydøstlige Grønland eller det kommercielt vigtige

sydvest. Der er relativt lidt fiskeri eller jagt til underhold eller erhverv. De fleste

aktiviteter, herunder jagt på havpattedyr, er fokuseret i kystområder og kystnært i

undersøgelsesområdet. Kystområderne er også af væsentlig betydning for

havfugle i løbet sommermånederne, hvoraf nogle vil passere gennem eller

fouragere i undersøgelsesområdet.

En bred vifte af havpattedyrarter forekommer ud for det nordøstlige Grønland og

kan være til stede i eller omkring undersøgelsesområdet. Grønlandshval og

narhval er identificeret som værende særligt betydningsfulde og potentielt

følsomme i forhold til den foreslåede seismiske undersøgelse. Største delen af

Undersøgelsesområdet er fremhævet som et ‘Problemområde’ for

Grønlandshvalerne og en væsentlige del af del vestlige (kystnære) del for narhval

og hvalros. Der er lukkede kystnære områder for hvalros og narhval som


Avataani


undersøgelsen ikke vil komme ind på (se ‘Afbødning’, nedenfor). Sæler og

eventuelt isbjørne, kan forekomme på is i undersøgelsesområdet.

Mulige påvirkninger

Der er identificeret en række potentielle påvirkninger fra seismiske undersøgelser.

Effekter, der potentielt kan give anledning til påvirkninger, er sammenfattet i Tabel

A nedenfor.


Avataani


Tabel A. Potentielle påvirkninger

Effekt Omfattede receptorer Potentiel(le)

påvirkning(er)

Undervandsstøj fra

luftkanonopstilling,

flerstrålet ekkolog og

under-havbunds

profilerings udstyr

Fisk, Havpattedyr,

Fiskeriaktiviteter

Fysiske skader

Forstyrrelse/forflytning

Utilsigtet olie-

/brændselsudslip

Fisk, Fugle, Havpattedyr,

Bundhabitater

Direkte/indirekte

påvirkninger igennem

forurening af havmiljøet

som diskuteret

Tiltrækning til fartøjer Fugle Kollisioner/interferens med

normal adfærd, potentielt

fatalt for individer

Isbrydning Havpattedyr

Havpattedyr, Fugle

Skabe åbent vand, der

lukkes til igen, og fange dyr

Forstyrre dyr på isen

Konflikter med

undersøgelsesfartøjer og

helikopter/UAV

Fiskeriaktiviteter, Jagt og

Turisme

Forskydning/Interferens

med aktiviteterne

Støj og fysisk tilstedevæ-

relse af helikopter/UAV

Havpattedyr, fugle Forskydning/Interferens

Akkumulerede påvirkninger

fra undersøgelser igennem

flere år

Havpattedyr Forstyrrelse/Fordrivelse

Den undervandsstøj, der forventes genereret af undersøgelsen, er modelleret til

at understøtte VVM’en. Sammenfattende:

Lydforplantningen fra den seismiske undersøgelse forventes at være

meget større for lavfrekvente komponenter i lydspektret

Der vil være hurtig dæmpning (støjreduktion) over korte afstande (de

første par hundrede meter), især af lyd med højere frekvens

Støjniveauer, der kunne skade havpattedyr fra enkelt luftkanon skud,

forventes ikke at være til stede mere end 500 m fra luftkanonopstillingen

(potentielt farlige støjniveauer kan være til stede tæt på luftkanonerne)

Støjniveauer, der kan forstyrre havpattedyr, forventes nogle snese

kilometer omkring undersøgelsen

Støj niveauer der kan skade havpattedyr fra akkumuleret lydeksponering forventes, at være begrænset til ikke mere end 2.5 km for sæler og hvalrosser og meget kortere afstande forventes for andre havpattedyr (f.eks. hvaler).


Avataani


Afværgeforanstaltning

Afværgeforanstaltning omfatter elementer, der er indbygget i planlægningen af

undersøgelsen, såsom tilstedeværelsen af uddannede og erfarne havpattedyr og

havfugle observatører (MMSO) med passiv-akustisk moniteringsudstyr (PAM).

MMSO’erne, PAM-operatørerne og undersøgelsens teknikere vil sammen

implementere gældende grønlandske protokoller til afværgeforanstaltninger i

forbindelse med havpattedyr der fastsætter passende reaktioner hvis havpattedyr

sig luftkanonerne før eller under affyring. Desuden vil der blive implementeret

yderligere elementer, efter VVM (såsom øgede beskyttelsesforanstaltninger for

grønlandshval og undgåelse af nyetablerede lukkede områder) vil blive

implementeret.

Følgende detaljerede afværgeforanstaltninger og forslag til bedste praksis er

forklaret i VVM’en:

Mindre volume seismiske opstillinger, vil blive anvendt, hvor det er muligt

En afværgekanon vil være til rådighed, hvis der er behov for det, det er en

enkelt kanon med lavt output;

Luftkanoner vil ikke blive anvendt unødvendigt på lang afstand af

transektlinjerne

To kvalificerede havpattedyr og havfugle observatører (MMSO) vil være

til stede på undersøgelsesfartøjet med mindst én observatør til løbende

at overvåge visuelt under præ-affyringsvagter

Passiv Akustisk Overvågning (PAM) vil blive når der er mørkt og dårligt

vejr (over havtilstand 3) af en af de to PAM-operatører (i alt fire MMSO-er

herunder PAM operatører);

Implementering af gældende grønlandske afværgeforanstaltnings

protokoller som udstikker relevant respons, hvis havpattedyr nærmer sig

luftkanonerne før eller under affyring, ved hjælp af MMSO og PAM-udstyr;

MMSO vil være særligt opmærksomme på muligheden for, at der

forekommer grønlandshvaler, og vil handle på en præventiv måde, hvis

man ved, at dyrene plejer at være i området. Hvis det er muligt, vil

undersøgelsen flytte væk fra området, hvor der er konstateret aktive

grønlandshvaler, til en afstand på mindst 50 km, og undersøgelsen vil

fortsætte væk fra det pågældende område. Denne yderligere

afværgeforanstaltning for Grønlandshvalen blev succesfuldt gennemført

under seismiske undersøgelser i Nordøstgrønland af TGS i 2013 og 2014;

Undersøgelsen vil ikke nærme sig indenfor 2.5 km af lukkede områder for

hvalros.

1


Avataani


1 AALLAQQAASIUT

1.1 Ataatsimut isiginninneq

TGS-NOPEC Geophysical Company ASA (TGS) siunnersuuteqarpoq Kalaallit

Nunaata Kangiata Avannaani 2015-mi juulip tallimaata (5) oktobarillu naggataata

(31) akornanni sajuppillatsitsisarluni 2D-mik misissuisoqassasoq. Misissuineq

taaguuserneqarsimavoq ‘NEG15’. Oktobarimut sivittuineq

aalajangerneqarumaarpoq sikut atoruminassusaat apeqqutaalluni. Titarnerit

10.000 km-it- tikillugit 2D-mik misissuiffigineqassapput. Titarnerit 10.000 km-it

tamakkerlutik misissuuiffigineqassappata misissuinermut piffissaq tamarmi

atortariaqarpoq; taamaattorli; ilimanarneruvoq pilersaarutip ilaannaa

naammassineqassasoq piffissap taaneqartup iluani.

Misissuineq pilersaarutinut anginernut ilaavoq (Takussutissiaq 1-1) tassani ilaap-

put misissuinerit Kalaallit Nunaata Kujataata Kangiata avataani (SEG 15)

umiarsuaq taanna aamma NEG 15-imut paasissutissanik katersisussaavoq.

Misissuinerit taakku immikkut nalilersuiffigineqarput.

Takussutissiaq 1-1: Kalaallit Nunaanni 2015-imi TGS-ip sajuppillatsitsisar-

luni misissuinissatut pilersaarutai (bathymetric data from IOC, IHO and

BODC, 2003).

2


Avataani


Takussutissiaq 1-2: Misissuiffissaq taassuma iluani NEG15-imi misissuineq ingerlanneqassaaq,

misissuiffissatullu titarnerugallartut (bathy-metric data from IOC, IHO and BODC, 2003). Ma-

lugiuk, tamakkiisumik titarnerup takissusaa katillugu 10.000km-imit tanneruvoq, ilaanna

aallartitsivigineqartussaavoq.

3 2D-mik sajuppillatsitsisarluni misissuineq Kalaallit Nunaata Avannaata Kangiata

Avataani


Pilerssarutip sumiiffiit 2011-mi, 2012-imi, 2013-imi aamma 2014-imi (NEG11,

NEG12, NEG13 aamma NEG14) qinnutigineqarsimasut samisarai. 2015-imi

misissugassap tamakkerluni takissusaa pissutsinit aalajangerneqarumaarpoq.

Ukiuni siuliini suliat naammassereersut eqikkarneri Immikkoortumi 2.1-mi ilan-

ngunneqarsimapput.

Pilersaruutigineqarpoq aamma itissusersiut arlalinnik qinngornilik (MBES) aamma

immap naqqata ataanik suussusersiut (SBP) atorneqassasut suli paasissutissanik

pissarsiniarluni. Paasissutissat suli allat Immikkoortortaq 2.3-imi ilanngunne-

qarsimapput.

Aattsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik (EAMRA) Aats-

itassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfik (MLSA) aqqutigalugit aammalu ili-

simatusarnermut siunnersortit ilagalugit, National Center for Energi og Miljø (DCE)

kiisalu Pinngortitaleriffik (GINR) TGS-imut innersuussutigisimavaat Avatangiisinut

Sunniutaasinnaasunik Nalilersuinerit (ASN) suliarineqassasoq.

Nalunaarusiaq una suliarineqarsimavoq MLSA-p piumasaqaatai malinniarlugit

ASN-imi najoqqutassat (Kyhn et al, 2011) DCE-mit suliarineqarsimasut naapertor-

lugit. ASN-ip misissuinissamut siunnersuummi sunniutaasinnaasut tassunga ilan-

ngullugit innarliinaveersaarluni iliuusissatut siunnersuutit (tamarmik ilaareersut,

(Immikkoortoq 2) aamma sunniutaasussatut naatsorsuutigineqartunik nassuiaam-

mit ilisimatitsissut, (Immikkoortoq 7) pingaarnerutinneqarput. Paasissutissat tunu-

liaqutaasut Immikkoortoq 3-mit 6-imut immikkoortiterneqarsimapput suliamut ma-

tumunnga ilisimatitsiniarluni aamma Miluumasunik Timmissanillu Imarmiunik Nak-

kutilliisut (MMSO) siunissami avataani suliassaannut ikorfartuiniarluni

suliarineqarsimapput.

Nipiliorluni naatsorsuinerit ingerlanneqarsimapput nalilersuineq una tapersersor-

niarlugu1,2. Inerneri Immikkoortoq 7.2-mi eqikkarneqarsimapput.

1.2 Suliffeqarfiit peqataasut

TGS nunarsuarmi nunap sananeqaataanik ilisimatuussutsikkut paasissutissanik

suliaqartarpoq aamma uuliasiortunut gasisiortunullu arlalinnik toqqaalluni suliarin-

nittussarsiuussinernut sumiiffinnilu paasissutissanik pilersaarusiornernut sullis-

sisarluni. TGS killeqarfeqarfinni paasissutissanik sullissanut arlalinnut katersiner-

nik suliniutinut, nunarsuarmi tamarmi suliaqarfinni nutaani piareeqqasunilu paasis-

sutissanik sajuppillatsitsinernit assinik suliarinninnikkut pissarsianik, tunisassiat

pillugit nassuiaatinik sullissinernillu paasissutissanik katersaasivinnut aningaasa-

1 http://www.tgs.com/media/investor-webcast/External-

links/NIRAS%202013%20(NE%20Greenland%20noise%20modelling).pdf

2 http://www.tgs.com/media/investor-webcast/External-links/NIRAS%202014%20(appendix%20to%20NE%20Greenland%202013%20noise%20modelling).pdf

http://www.tgs.com/media/investor-webcast/External-links/NIRAS%202013%20(NE%20Greenland%20noise%20modelling).pdf


http://www.tgs.com/media/investor-webcast/External-links/NIRAS%202014%20(appendix%20to%20NE%20Greenland%202013%20noise%20modelling).pdf




Avataani


liisarpoq. Suliffeqarfiup aningaarsarsiornermik tunngavia Norgemiippoq allaffeqar-

lutillu Norgemi, Tuluit Nunaanni, Amerikami Avannarlermi, Brasiliami Australia-

milu.

TGS 2D-nik 3D-nillu sajuppillatsitsisarluni misissuisarsimavoq Amerikami Avan-

narlermi Kujallermilu, Europami, Afrikami, Asiami Issittumilu, Kalaallit Nunaata

eqqaani siornatigut misissuinerit ingerlanneqarsimasut ilanngullugit.

Kalaallit Nunaata avannaata kangiata avataani NEG15-mik suliffeqarfiit allat TGS-

itut aamma misissuinerni sullissipput, ukuuppullu:

Sevmorneftegeofizika (SMNG) suliffeqarfiuvoq imaani nunap sananeqaa-

taanik ilisimasalinni annerpaaq. Nunarsuaq tamakkerlugu imaani nunap

sananeqaataanut tunngasunik assigiinngitsunik sullissisarpoq ilann-gullu-

git: imaani sajuppillatsitsinernit 2D/3D-nik pissarsineq, ingerlatsinis-samut

sumiissusersineq, paasissutissanik suliarinninneq aamma sajuppil-

latsitsinernit paasissutissanik nassuianeq. SMNG naatsorsuutigineqarpoq

misissuinermi umiarsuartut atorneqartussatut, TGS-ip nammineq sajup-

pillatsitsisarluni umiarsuaq attartuinermik piginnitullu isumaqatigiissut ma-

lillugit ingerlatsissavaa (soorlu imaattoq SMNG). TGS-i piginnittullu imaani

misissuinermilu ingerlatsinerit ataatsimut akisussaaffigissavaat.

Arctia Shipping Ltd aktieselskab-iuvoq Finlandip naalagaaffianit pigi-

neqartoq sikunillu asersorterinermik immikkut sullissinermik, umiarsuarnit

sikumik aserorterutinit assigiinngitsutigut sullissinernik, nunani tamalaani

assartuinermik, Finlandimi qeqertani ikaartaateqarnermik kiisalu uulia-

koortoqartillugu qisuariaateqarnermik immikkut sullissinermik pigin-naan-

ngorsarsimasoq. Suliffeqarfik TGS-imut siusinnerusukkut sikunik aseror-

terutinik atortitsereersimavoq naatsorsuutigineqarlunilu NEG15-mi misis-

suinermi aamma umiarsuarnik assingusunik atortitsiumaartoq.

Kvitbjørn AS suliffeqarfiuvoq Norge-mi tunngavilik kiffartuussinernik as-

sigiinnigtsunik ingerlatsisarpoq ilagalugit avataani sajuppillatsitsisarluni

industriinut issittup imartaani ingerlatsisunut angallatinik ikiortinik

pilersuineq. TGS-ip misissuinerup ingerlanerani M/V Kvitbjørn imaluunniit

angallat assingusoq attartorniarpaa.

ASN-i una suliarineqarsimavoq Center for Marine and Coastal Ltd (CMACS)-imit

aamma NIRAS Greenland-imit. CMACS immap sinerissallu avatangiisaanik misis-

suinernik immikkut ilisimasaliuvoq aamma siunnersuisoqarfittut suliffeqarfiulluni.

NIRAS Greenland, NIRAS Group-imut ilaasoq, suliffeqarfiuvoq inginiøritut siun-

nersuinermik suliffeqarfik ukiut 50-it sinnerlugit Kallaallit Nunaanni suliaqarsimal-

luni. Nalunaarusiap Kalaallisuua Greenland Consulting Services-imit

nutserneqarsimavoq.


Avataani


1.3 Suliniutip siunertaa

Suliniutip tamakkiisumik siunertaraa sajuppillatsitsinermit paasissutissat aamma

paasissutissat allat geofysiskimut tunngasut nunallu sananeqaataanut tunngasut

sullissanut arlalinnut katersussallugit, selskab-init assigiinngitsunit kul-

brinteqarneranik misissuiniartunit atorneqartussanik. Paasissutissat

misissuinermit pissarsiarineqartut sumiiffimmi nunap pissusaanik kul-

brinteqarsinnaaneranillu erseqqinnerusumik imartunerusumillu

paasisaqarfiginissaanut ilaassapput. Sullissat arlallit ataatsikkoortillugit

sullinnerisigut suliffeqarfissuit misissuiniartut tamarmik immikkut paasissutissanik

assigiinnik pissarsiniarnissaraluat pinngitsoortinneqassaaq, taamalu

avatangiisinut tamakkiisumik sunniutissat annikillilerneqarlutik.


Avataani


2 SULIASSAT ALLAASERINEQARNERI

2.1 Ataatsimut isiginninneq aamma Pilersaarutit

Kalaallit Nunaata Avannaata Kangiani misissuinissaq Kalaallit Nunaata imartaani

2015-imi TGS-ip misissuinissamut pilersaarutaasa marluusut ilagaa. Misis-

suinissap aappaa Kalaallit Nunaata Kujataata Kangiani juulip tallimaata (5)

aamma oktobarip naggataata (31) akornanni ingerlanneqassapput. Misissuinerit

taakku immikkut nalilersuiffigineqassapput taamaattoq misissuinissat taakku mar-

luk imminnut ataqatigiipput; umiarsuaq atugassaq taanna (Akademik Shatskiy

imaluunniit umiarsuaq assingusoq) ilimagineqarmat sumiiffinni tamani atorneqas-

sasoq. Eqaatsumik pilersaarusiornissaq siunertarineqarpoq, paasissutissanik

kujataani katersisoqarsinnaassalluni avannaatungaani sikoqarneranik matoqqas-

sappat. Misissuinissami NEG15-mi ullut pingaaruteqartut Nalunaarsuiffik 2-1-imi

takuneqarsinnaapput.

Nalunaarsuiffik 2-1: Misissuinissami ullut pingaarnerit.

Pisussaq Ulloq

Kalaallit Nunaata imartaanut ulloq tikiffik (siusinnerpaamik) 05/07/2015

Sajuppillatsitsisarluni pissarsiornermi ulloq aallartiffik

(siusinnerpaamik)

05/07/2015

Sajuppillatsitsisarluni suliat ulloq naammassiffiat

(kingusinnerpaamik)

31/10/2015

Pilersaarutip sammisaraa nunap toqqaveqarfia (75º aamma 80º avammut

akornanni) misissuiffigineqartarsimasoq 2011-mi, 2012-imi, 2013-imi aamma

2014-imi (NEG11, NEG12. NEG 13 aamma NEG14). Katillugit 1.812 km 2D-mik

sajuppillatsitsisarluni paasissutissat 2011-mi katersorneqarsimapput, 3.550 km-it

2012-imi, 6.355 km-it 2013-imi aamma 5.528 km-it 2014-imi. Ukiuni siuliini suliat

anguneqarsimasut Takussutissiaq 2-1 eqikkarneqarput.


Avataani


Takussutissiaq 2-1: TGS-ip siusinnerusukkut misissuisarsimaneri Kalaallit

Nunaata Avannaata Kangiata avataani.

Misissuiffissatut siunnersuutigineqartumi ukioq kaajallallugu imaani sikoqarsin-

naavoq (sikorsuit) aamma iluliaqarsinnaavoq issittup imartaani avannarpasinne-

rusumit Kalaallit Nunaata Kangiata Sarfaanit (WGC) ingerlanneqartunik. Siku

misissuiffissap avannaa-tungaani septembarimi pinngoriattulersarpoq oktobarimi

kujammut ingerlaartarluni. Misissuinerup ilaani umiarsuarmik sikumik aseror-

terummik pisariaqartitsisoqarnissaa ilimanaateqarpoq. Misissuinerit siuliinit ta-

maani sikumi sulinermi pitsaasumik misilittagaqarfiupput, ukiut siuliini misissu-

inerup nalaani sikut issusaat pitsaangaatsiarsimapput aamma annikitsuinnarmik

sikorsuit kiisut tamaaniisimapput.

Sikunik aserorterutip sikunik ajattaaneq suliassaata pingaarnersarissavaa umiar-

suarmit misissuummit sajuppillatsitsilluni nipimik aallartitsissutip kabelilluunniit

umiarsuullu ajoqusernissaat pinngitsoortinniarlugu. Periutsit assigiinngitsut atorlu-

git sikorsuit umiarsuarmit misissuummit illuartinneqartassapput; ‘aportarlugit seq-

qittarlugillu’, ‘aserorterlugit seqqittarlugillu’ aamma ‘qupillugit seqqittarlugillu’ si-

korsuit illuartittariaqakkat qanoq annertutiginerat apeqqutaalluni. Sikorsuit miki-

sukkaarpata umiarsuarmit illuartinniarlugit periuseq ‘aserorterlugit seqqittarlugillu’

atorneqartarpoq, sikorsuit annertuneruppata periuseq ‘aserorterlugit seqqittarlu-

gillu’ atorneqartarluni sikorsuarnik umiarsuarmiit sajuppillatsitsisartumiit

avaqqutitsinnginnermi. Sikorsuarnut angivallaanut illuartinneqarsinnaanngitsunut

periuseq ‘quperiarlugu seqqittarlugu’ atorneqartarpoq.


Avataani


Umiarsuup sikunik aserorterutip siuanit siku illuartinneqartoq umiarsuarmit sajup-

pillatsitsisartulimmit sanimut illuartassaaq umiarsuup siumut ingerlaarnera ator-

lugu. Umiarsuarmik sikumik aserorteruteqarneratigut umiarsuup saj-

uppillatsitsisartullip eqqaani sikoqanngitsumik imartaqarnissaa

qulakkeerneqassaaq taamaalilluni misissuineq ingerlanneqarsinnaassalluni

imaani 70-90%-mik sikoqaraluartoq.

TGS-ip Kalaallit Nunaata Avannaata Kangiata avataani misissuinerni 2012-i

sioqqullugu sikorsuit kiisut sajuppillatsitsisarluni katersinerni killiliisuusimapput. Si-

korsuit kiisaleraangata umiarsuup sajuppillatsitsisartullip eqqaani sikoqanngin-

nersaqarnissaa umiarsuup sikumik aserorterutip ajornartorsiutigilertarpaa. Siku

ajattarneqartoq umiarsuup tunuani ingerlaannaq matuseqqittarmat. Sikorsuit kiisut

nukimmik annerusumik pilersitsisarput sajuppillatsitsissutinik atortorissaarutinik

umiarsuarmillu ajoqusiinissamut qaninnerulersitsisumik. Tamanna pissutigalugu

sajuppillatsitsisarluni paasissutissanik katersineq aatsaat pisinnaavoq imaani an-

nertunerpaamik 60 %-imik kiisunik sikorsuaqarpat. Taamaattoqartillugu periuseq

‘qupillugu seqqittarlugu’ atorneqarsinnaavoq sikunik illuartitserinermi sikoqanngin-

nersalli atatsiinnarnissaa ajornakusoornerulluni. Piareersarluarsimaneq, silasior-

nermi immamullu paasissutissanik aamma sikunik alapernaarsuinerit (silaan-

nakkut angallat inuttaqanngitsoq (UAV) imaluunniit qulimiguulik atorlugu – takuuk

Immikkoortortaq 2.3) atornissaat pisariaqarpoq isumannaatsumik sunni-

uteqarluartumillu avatangiisini taamaattuni sulinermi.

2.2 Sajuppillatsitsisarluni misissuineq

Immap naqqani qaleriiaat assigiinngitsut killeqarfii paasiniarlugit immap naqqanit

akisuaneq (nipi) atorlugu sajuppillatsitsisarluni misissuiniaraanni immap naqqata

sananeqaataata qanoq ittuunera ilisimasariaqarpoq. Nipi ersarissoq pinngortinne-

qartarpoq misissuilluni (imaluunniit piffik) umiarsuup (Assilisaq 2-1) aqumini kali-

taanit silaannarmik aallartitsissutinit, aallartitsissullu taanna nipimik utertumik

“tusarnaartunik” tigooraasumik aamma kalitaqarluni. Silaannarmik aallartitsissutit

umiarsuarmut qanittumik kalinneqartarput tusarnaartaatilli (hydrophonit) umiar-

suarmit kilometerit arlaalit ungasinnerusarlutik.

Assilisaq 2-1: Saamerleq silaannarmik aallartitsissutit aqqarneqarnis-

saminut piareersimasut; talerperleq aqqarneqareersimasut.


Avataani


Sajuppillatsitsisarluni misissueriaatsit assigiingitsut arlaliupput. Kalaallit Nunaata

Avannaata Kangiata avataani atorneqartussatut siunnersuutigineqartoq to-dimen-

sionimik (2D) misissuineruvoq. Misissueriaatsimi taamaattumi sajuppillatsitsisar-

luni paasissutissat (immap naqqata sananeqaataanik paasissutissat, pinerullugit

kul-brinteqarsinnaaneranut tunngassuteqartut) pissarsiarineqartarput akisuaner-

mut tigooqqaassut ataaseq atorlugu aamma titarnerit avissaanganeri nalingin-

naasumik kilometerit arlallit amerlanerusulluunniit ungasissusigalugit. NEG15-imi

titarnerit qanikannersumik avissaangassapput, sumiiffiit ilaanni 1 km minneru-

sumik avissaangallutik massa sumiiffinni pingasuni tamanna annikillisinneqassa-

soq 500 m-imut. Taamannak misissuineq annertunerusumik misissuinermut

soorlu 3D-mik aamma toqqaannartumik ammut sammisumik sajuppillatsitsilluni

(VSP) ikiarnilersuinermik illuatungeqarpoq. AIN-imut tunngatillugu tamanna pin-

gaaruteqarpoq, taamaaliornikkummi sumiiffinni avatangiisinut sunniutit suulluun-

niit sivikitsuinnaassammata. Akerlianilli misissuinerit sumiiffimmi annertungatsiar-

tumi ingerlanneqassapput taamaalillutillu sunniutaasinnaasut sumiiffimmi anner-

tunerusumi pisinnaallutik.

Silaannarmik aallartitsissutinut killigisat pingaarnerit Nalunaarsuiffik 2-2-mi ilan-

ngunneqarsimapput.

TGS-ip pilersaarutigaa sajuppillatsitsiniarluni nipimik aallartitsissutinik ataatsi-

moortunik 16-inik, katillugit nipimik 3.350 kubik torminik katillugillu 2000 psi-mik

naqitsinilimmik pilersitsisinnaasunik atussalluni. Aallartitsissutit ataatsimoortut

mikinerit 1.675 kubik torminik katillugit pilersitsisinnaasut aamma piareersimas-

saaq kiisalu teoriitiskimik piffissap ataatsip iluani atorneqarsinnaalluni, taamaalil-

luni annertussutsimik katillugu 5.025 kubik torminiki periarfissiilluni, massa ta-

manna misissuinermut pilersaarutaanngikkaluartoq. Aallartitsissutinik ikkussuiffi-

gineqarsimasut kabelit atugassat marloqiusaassapput, kabelit ikkussuiffigi-

neqarsimasut tamarmik immikkut arfineq pingasunik (8) , aallartitsissutit ataasiak-

kaarlutik 125 – 290 psi-mut naqitsineqarsinnaallutik (Takussutissiaq 2-32).

Aallartitsissutitaasa immikkuutitaarneri annertussusaallu Nalunaarsuiffik 2-3-mi

ilanngunneqarsimapput.

Kalaallit Nunaata Kangiata Avannaani avataani 2011-mi sajuppillatsitsisarluni

misissuinermi nipi atorneqartoq TGS-imit nipikillineqarpoq aallartitsissutit 1.675

kubik torminngortinneqarlutik (ataatsimik kabililimmik). Paasissutissanik

katersinermut periuseq eqqarsaatigalugu taamaaliornissaq massakkut kissaatigi-

neqanngilaq, sajuppillatsitsinermi assit pinngortut ersernerlussinnaammata,

atorneqarsinnaasumilli nalinginnaasumik sikoqarneranit aallartitsissutip sakkor-

tussusaa killeqarsinnaavoq pissutigalugu kabelit ikkussuiffigineqarsimasut atu-

gassat arlallit atornissai sikoqartillugu atorneqarsinnaanngimmata.

Kabeli aallartitsissutinik ikkussuiffigineqarsimasoq umiarsuup kinguanit kalinne-

qassaaq nalinginnaasumik 250 meterinik ungasitsigisumiitillugu immallu qaanit 7-

9 meterinik ititsigisumiitillugu kalinneqassalluni. Nipip sajuppillatsitassatut aallar-

tinneqartup akisuanertut uternera akisuanermik tigooqqaassummit tiguneqarpoq


Avataani


taanna aamma sajuppillatsitsisarluni umiarsuarmit kalinneqarpoq. Akisuanermik

tigooqqaassut 8 km-it tikillugit takissuseqarpoq, tamanna 2012-imi anni-

killineqarpoq 5 km-it miissaanut sikumit ajoquserneqarsinnaaneri annikillisarniar-

lugu. Tigooqqaassut ataasiinnaq atorneqassaaq.

Nipip sajuppillatsitassatut aallartinneqartup akisuanertut uterneranik tigooqqaas-

sutinit tiguneqartup paasissutissanik immap naqqani soqutiginaateqartutut tik-

kuarneqarsimasut 500 aamma 10.000 m-it immap naqqanit ammut akornanni

misissorneqassapput. Sajuppilatsitsilluni assiliineq tamanna itingaatsiarpoq

kisianni NEG15 aamma misissuinerit Kalaallit Nunaata Kujataata Kangiata ava-

taani pilersaarutaasut nunap ilaani aalajangersimasumeerput anguniagaallu pin-

gaarnerpaaq tassaalluni kinnganerni “imiisivissuit” sumiinneri assiliorneqarnis-

saat. “Imiisivissuit” taakku itisoorujussuarmiipput, taamaammat itisuumik saj-

uppillatsitsisarluni assiliornissaq pisariaqarluni.

Misissuinermi umiarsuaq 5 knobimik sukkassuseqarluni ingerlaassaaq 10 sekund-

ikkaartumillu nipimik aallartitsisoqartassalluni (25 meterit missakkaartumik). Umi-

arsuaq misissuisussaq ulloq unnuarlu ingerlaartussatut naatsorsuussaavoq, sila

imaluunniit siku pissutigalugu paasissutissanik katersisoqarsinnaannginnera

eqqaassanngikkaanni.


Avataani


Nalunaarsuiffik 2-2: Sajuppillatsitsisarluni misissuinermi killigititat.

Suussuseq Naligissangatitaq

(annerpaamik)

Silaannarmik aallartitsissutit atorneqartussat amerlas-

susaat

16 (24)

Atorneqartussat annertunerpaaffiat (kubik tormit) 3.350 (5.025)

Kabelip aallartitsissutit ikkusimaffiata

takissusaa/siaruarsimanera (m)

19

Kabelit akuttussusaat/napimut siaruarsimanerat (m) 6

Naqitsineq tamakkiisoq (psi) 2.000 ± 10%

Nuuanut-nuuanut naqitsineq (bar-m) 90 (151)

Itissusermiiffissatut pilersaarutigineqartoq (m) 7-9

Umiarsuup/Angallatip sukkassusaa (knobit) 5

Aallartitsisarnissat akuttussusaat (s) 10

Aallartitsisarnissat akunnerat (m) 25

Takussutissiaq 2-2: Aallartitsissutit ataatsimoortut 3.350 kubik tormit

ilusissaattut siunnersuutigineqartoq.


Avataani


Nalunaarsuiffik 2-3: Aallartitsissutit ataasiakkaat annertussusaat.

Sanileriiaat 1 Sanileriiaat 2

Aallartitsissut Annertussuseq

(kubik tormit)

Aallartitsissut Annertussuseq

(kubik tormit)

1.1 290 2.1 290

1.2 290 2.2 290

1.3 195 2.3 195

1.4 195 2.4 195

1.5 280 2.5 280

1.6 155 2.6 155

1.7 145 2.7 145

1.8 125 2.8 125

2.3 Misissuinermi atortut suli allat

Sajuppillatsitsisarluni misissuinermut silaannarmik aallartitsissutsinut ilanngullugu

siunnersuutigineqarpoq itissusersiut arlalinnik qinngornilik3 aamma immap

naqqata ataanik suussusersiut4 atorneqassasut immap itissusaanik/immap

naqqata aamma immap naqqata ataata qanoq issusaanik paasissutissanik

pissarsiniarluni taama malittariillutik.

Atortussat taakku ingerlanneqassapput sajuppillatsitsisarluni misissuinermi

aallartitsissutit ilutigalugit.

2.4 Logistikki

2.4.1 Umiarsuit siunnersuutaasut

Umiarsuit ataani aamma Assilisaq 2-2-mi taaneqartut tassaapput misissuinerup

pilersaarusiorlugu killiffiani maani atorneqartussatut isumaliutigineqartut

ilimanarnerpaat. Umiarsuit allat imaassinnaavoq atorneqartut taamaakkaluartoq

misissuinermut killigititanut allannguuteqangaarnavianngilat.

Tigooraasussatut umiarsuaq siunnersuutigineqartoq (tassa imaappoq

sajuppillatsitsinermik nipimillu utertumik tigooraasunik kalittussatut) tassaavoq

M/V Akademik Shatskiy imaluunniit umiarsuaq assingusoq. Pingaarnertut

umiarsuassaq umiarsuarnik marlunnik ikiorteqassaaq, sikunik aserorterut (tassa

3 http://www.km.kongsberg.com/ks/web/nokbg0397.nsf/All-

Web/71E3E270C5D26C47C1256FD30040DA3E/$file/164939ae_em710_product_specification.pdf?OpenElement

4 http://www.km.kongsberg.com/ks/web/nokbg0397.nsf/All-Web/F540C6997D11D2E8C125782D00433CC0/$file/Brochure-PS-40.pdf?OpenElement

http://www.km.kongsberg.com/ks/web/nokbg0397.nsf/AllWeb/71E3E270C5D26C47C1256FD30040DA3E/$file/164939ae_em710_product_specification.pdf?OpenElement



http://www.km.kongsberg.com/ks/web/nokbg0397.nsf/AllWeb/F540C6997D11D2E8C125782D00433CC0/$file/Brochure-PS-40.pdf?OpenElement




Avataani


imaappoq MSV Botnica) sikoqartillugu umiarsuaq tigooraavimmik

aqqutissiuisussaq aamma umiarsuaq ikiortaasoq (tassa imaappoq M/V Kvitbjørn).

Assilisaq 2-2: Umiarsuit siunnersuutigineqarsimasut: qulaaniitttoq

Akademik Shatskiy (umiarsuaq tigooraavik); ataani saamerlermiittoq

Kvitbjørn (umiarsuaq ikiortaasoq/ingiorti); ataani talerperlermiittoq Botnica

(sikunik aserorterut).

Umiarsuit tamarmik aaqqissuulluakkamik isumannaallisaavigineqarsimapput piu-

masaqarfigineqarlutillu uuliasiornermi suliffeqarfinnik siuttunik sullissinermi najoq-

qutarineqartartut sakkortuut malissagaat.

Umiarsualivittut aallartiffittut atorneqartussaq tassaavoq Tromsø Norgemiittoq.

Umiarsuilli qaqugukkulluunniit pisariaqartitsilissappata Longyearbyenimi (Sval-

bard) imaluunniit Reykjavikimi (Island) aamma talissinnaassapput. Inuttanik

taarsiisoqartarnissaa pilersaarutaanngilaq pisariaqartitsisoqassappalli logistikki

periarfissallu apeqqutaallutik Longyearbyenimi imaluunnit Reykjavikimi tamanna

pisinnaassaaq. Sulisunik tarsiisoqassappat umiarsuaq ikiortaasoq

atorneqassaaq.

Orseqqinnissaq peqqumaatinillu pajunneqarnissaq pilersaarutaanngikkallarput,

misissuinissamut umiarsuit misissuinerup naammassinissaanut naammattumik

peqqumaateqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.


Avataani


2.4.2 Sikunik alapernaarsuineq

Silaannakkut angallat suluusalik inuttaqanngitsoq (UAV) (Assilisaq 2-3) aamma

suluusaq kaavittoq (’quad-copter’) (UAV) misilittarneqassapput qulimiguulimmut

siuliini sikunik alapernaarsuinermi atorneqartarsimasumut periarfissatut

pitsaanertut. Quad-copter atorneqartassaaq qanittumi sikunik alapernaarsuinermi

aamma tuaviortumik aallartitsinermi. Silaannakkut angallat suluusalik

inuttaqanngitsoq (UAV) atorneqartassaaq ungasinnerusumi pissarsiornermi

aamma immikkut maluginiutinik atortoqassaaq ersernerluttumik timminissamut.

UAV-init iluaqutaasinnaasut ilagaat:

Silap ajoqqajaaffiani aamma taartumi infrarødi (IR) imaluunniit radari

angusuusaliamik antennelik (SAR) atorlugu timmisinnaaneri

Isumannaassutsip pitsanngornera (timmisartortartoq misissuinermi an-

gallammiiginnassaaq)

Avatangiisinut sunniutaa qulimiguulimmit minnerujussuuvoq

Sikunut paasissutissat pitsaanerit akulikinnerusumik

Sukkulluunniit UAV ataasiinnaq atorneqartassaaq aamma qulimiguulimmik tim-

misoqassanngilaq UAV-mik timmisoqartillugu. Ilimagineqarpoq silaannakkut an-

gallat suluusalik inuttaqanngitsoq (UAV) ullormut ataaseriarluni timmisassasoq,

pissutit ajornartitsinngippata aamma suluusaq kaavittoq (‘quad-copter’) ullormut

marloriarluni timmisassasoq, aamma, timminissamut pissutit ajornartitsinngippata.

Silaannakkut angallat suluusalik inuttaqanngitsoq (UAV) timmisassaaq portus-

suseq 1000 m tikillugu.

UAV ajutuussagaluarpat aammalu sikumut imaluunniit imaanut milluni piffinnit

taakkuusunit ajornanngitsumik tiguneqaqqissinnaavoq qulimiguulik nalinginnasoq

atorlugu.


Avataani


Assilisaq 2-3: Silaannakkut angallat suluusalik inuttaqanngitsoq (UAV) an-

nertussusaanut uuttuutit.


Avataani


Nalunaarsuiffik 2-4: Silaannakkut angallat suluusalik inuttaqanngitsoq

(UAV) pillugu sukumiisumik paasissutissat

Aggorneq Sukumiisumik paasissutissat

Naammassisaqarsinnaaneq

Pinertussuseq Akunnerit 24-t sinnerlugit

Portunerpaaffigisinnaasaa 5.944m

Nallarissumik sukkanerpaaffia 80 knob

Ingerlanerup sukkassusaa 48 knob

Ataqatigiinnerup ilusai

Siumut ingerlaneq 1.9hk (1.4 kw), 2-taktsmotori

Ikummatissaq

Gasuulia (100-oktan, aqerlumik aku-

saanngitsoq, gas iltilersorneqan-

ngitsoq) imaluunniit ikummatissaq

oqimaatsoq (JP-5, JP-8, Jet-A). 5.4 kg

tikillugit (2 literi misissuinermut siun-

nersuutigineqarput).

Aqunnera GPS / Inertial

Aallartinnera Silaannaq ussissillugu naqitaq ator-

lugu igeriussineq

Tigoqqinnera SkyHook suluata nuuanik tigusineq

Annertussusaata uuttuutai

Suluit isorartussusiat 3.11m

Takissuseq 1.37m

Oqimaassuseq (minnerpaamik/an-

nerpaamik) 13.1/22kg

Timminissat suulluunniit tamarmik pinngitsooratsik timminissamut pilersaarummik

Kalaallit Nunaanni oqartussanut tunniussissapput, aamma siunertaavoq misissu-

inermi suleqatigiinni isumannaassallugu aporaaffiusinnaasut suulluunniit suussu-


Avataani


sersineqarnissaat aallartitsinissaq sioqqutingaatsiarlugu. Ingerlatsieriaatsit ineri-

artortinneqassapput UAV-nut sunulluunniit isumannaassuseq qularnaarniarlugu,

qulimiguulimmik ingerlatseriaatsinut atorneqartunut assingusumik.

Qulimiguulik suliniutip ingerlanerani piareersimassaaq aammalu UAV-mut sillim-

matitut atorneqassalluni misissuiffissap iluani sikunik alapernaarsuinermut.

Sikumik malittarinninnermi puttaqutit5 atorneqassapput sikup ingerlaarneranut piff-

issaq-piviusumit paasissutissanik pissarsiniarnermi. Puttaqutit ilusaata assinga

atorneqartarpoq Nunat assigiinngitsut Issittumi Puttaqutinut pilersaarutaanni6.

Puttaqutit sisamat tikillugit avalatsinneqartassapput aamma siunertaavoq taakku

tiguneqaqqissasut misissuiffissap kujataa-tungaanut tissukareerpata aammalu

avalatsinneqaqqissallutik avannarpasinnerusumit.

Puttaqutit ataasiakkaarlutik 11 kg-mik oqimaassuseqarput aamma amma-

lungajapput annertussutsip takinersaa 40 cm-it missaanniilluni. Sungaartoq aap-

paluartuupput qaamasut ABS-plastikkimillu sanaajullutik. Qajannaatsuupput lith-

ium batteriimillu sivisuumik atorsinnaasumik imaqarlutik. Pilersaarutaavoq put-

taqutinut taakkununnga pilersaarut sapaatit akunnerinik 6-8 sivisussuseqassasoq.

Siunertaavoq, ajornanngippat puttaqutit tigoqqinneqassasut siunissami

atorneqaqqissinnaaqqullugit.

Eqikkaraanni, atortussat navianartut atortuni taakkunani tamani tassaapput

ikummatissaq (2 literi tikillugu) aamma lithium batteriit, saniatigut plastikki aamma

kulfiberi, kisianni tamarmik malunnaatilimmik annikinnerujussuullutik qulimi-

guulimmut nalinginnaasumut naleqqiukkaanni. UAV-nik aamma puttaqutinik atu-

inerup siunertaraa inunnut avatangiisinullu navianartoq annikillisissallugu siorna-

tigut atortakkamut (qulimiguulimmik timminernut) naleqqiullugu.

5 http://www.metocean.com/Upfiles/Products/PDF/Polar_iSVP.pdf

6 http://iabp.apl.washington.edu/

http://www.metocean.com/Upfiles/Products/PDF/Polar_iSVP.pdf


Avataani


2.4.3 Orsussanik pisariaqartinneqartutut ilimagineqartut

Umiarsuit ataasiakkaat ullormut qanoq atuitigisassanersut Nalunaarsuiffik 2-5-imi

takuneqarsinnaavoq.

Nalunaarsuiffik 2-5: Nalinginnaasumik orsussamik umiarsuit siunner-

suutigineqartut atuineri (siusinnerusukkut TGS-ip tamaani misissuinerinit).

Umiarsuup suunera Orsussap suunera Nalinginnaasumik ul-

lormut atuineq (m3)

Sajuppillatsitsiarluni

Misissuineq

(umiarsuaq tigooraavik)

Gasuulia (MGO) 8.6

Ikiorti/Ingiorti (umiarsuaq

ataaseq)

Gasuulia (MGO) 2.4

Sikunik aserorterut Gasuulia (MGO) 23

Dieseluulia (MDO) 2.2

KATILLUGIT

Dieseluulia (MDO) 2.2

Gasuulia (MGO) 36.4

Orsussat ikuallassaammik imarisaata oqimaassusaat 1.5%-ip ataaniissooq.

2.4.4 Kemikaalianik atuineq

Misissuinerup ingerlanerani kemikaaliat assigiinngitsut pisariaqartinneqassapput.

Taamaattoq, imerpalasut pisariaqartsinneqanngillat akisuanermut tigooqqas-

sutinut immiussassatut tassami akisuanermut tigooqqaassutit suikkaasut

atorneqarniarmata. Kemikaaliat atorneqartussat tamarmik OSPAR Harmonised

Offshore Chemical Notification Format (HOCNF)-imit najoqqutassiat naapertorlu-

git avatangiisinut qanoq sunniuteqartarnersut misissorneqarsimapput.

Kuuttoortoqarsinnaanera Immikkoortoq 7-imi eqqartorneqarpoq.

2.4.5 Eqqagassalerineq

Umiarsuit tamarmik immikkut eqqagassalerinermut pilersaaruteqarput aamma

eqqagassat allatorsimavianik ingerlataqarput. Imaanut eqqagassanik igitsinissaq

inerteqqutaavoq. Eqqagassat tamarmik akuersissuteqarfigisamut tulaanne-

qartussaapput immikkortiterneqarlutillu iginneqarfissaminnut iginneqassallutik. I-

gitassanik tunniussinerit tamarmik allattorneqassapput.


Avataani


2.4.6 Silaannarmut aniatitsinerit

Misissuineq silaannarmik silaannarsuarmut aniatitsinermik kinguneqassaaq. Ania-

titat annikillisarniarlugit ataani allattorsimasut siunnersuutaapput:

Umiarsuit atortuutillu nutaaliat, paarilluakkat suliaritittarsimasullu ator-

nerisigut;

Orsussamik pitsaasumik ikuallassaammik appasittumik imalimmik

(<1.5%); atuinikkut;

Umiarsuit sukkassusaanik annikillisaanikkut (misissuinerup 5 knobimit

sukkanerusussaanngitsup avataani) orsussamik sapinngisaq tamaat ator-

luaanissaq eqqarsaatigalugu;

Tulassimatilluni maskiinamik ingerlatitsinernik annikillisaaneq (taamaat-

tut Kalaallit Nunaanni pilersaarutaanngikkaluartut).

2.4.7 Imaanut kuutsitsinerit

Uuliamik imaanut kuutsitsinerup minnerpaajunnissaa naatsorsuutigineqarpoq uu-

liamillu kuuttoornissamut iliuusissat piareereersimapput.

Uuliamik kuuttoortoqassappat sinerissami oqartussanut immikkut ittumik atta-

veqariaasissat piareerneqassapput.

Ikummatissamik uuliamillu kuuttoorsinnaanermut navianartoq eqqartorneqarpoq

Immikkoortoq 7-imi.

Imikoorut taamaallaat MARPOL (Annex IV Prevention of Pollution by Sewage from

Ships) malillugu kuutsinneqartassaaq.

Immannermi imikoq taamaallaat MARPOL (Annex I Regulations for the Prevention

of Pollution by Oil) malillugu kuutsinneqartassaaq.

Ballastip imaa taamaallaat IMO (Resolution MEPC.127(53)) aamma OSPAR (D1

Ballast Water Exchange) najoqqutai malillugit kuutsinneqartassaaq.

2.4.8 Suliniummut periarfissat allat

Sajuppillatsitsisarluni paasissutissanik sumiiffimmi maani katersinissaq allamik

periarfissaqanngilaq.

Silaannarmik aallartitsissutit ataatsimoortut annikinnerusut (nipikinnerusullu)

atorneqassapput paasissutissat pitsaassusaannut pisariaqartoq taakkuninnga

pissarsiarineqarsinnaagaangat.


Avataani


Paasissutissat katersorneqartut sullissanit arlaqartunit atorneqartussaapput.

Taamannera misissuinerit arlalliusussaagaluit avatangiisinut sunniuteqarsin-

naanerannut annikillileereerpoq.

2.4.9 Innarliinaveersaarnerit pioreersut

Avatangiisinut iliuutsinut pitsaasunut ilassutitut sukumiisumik immikkoortuni 2.4.4-

mit 2.4.8-mut eqqartorneqartunut innarliinarveersaarnerit imaattut Nalunaarsuiffik

2-6-mi malinneqassapput atorneqassallutillu suliniutip siunnersuutaasup ava-

tangiisinut sunniutai Immikkoortumi 7-imi eqqartorneqarnerini. Paasissutissat suli

allat Immikkoortoq 9.1-imi ilanngunneqarsimapput.


Avataani


Nalunaarsuiffik 2-6: Innarliinaveersaarnerit pioreersut.

Sunniutaasinnaasoq Innarliinaveersaarneq Nalunaars

Umiarsuarnut allanut

ajo-qutaasinnaavoq (s.i.

aalisartunut, niuernermi

angallatit).

Umiarsuaq ikiorti

(ingiorti) radiokkut

angallatinut allanut suliaq

pillugu ajoqusiiumanatik

mianer-soqqusissooq..

Aalisarnermut Attaveqaa-

titut Officeri Kalaallit

Nunaata Avannaata

Kangiani

siunnersuutaanngilaq

tamaani Misissuiffisap

iluani aalisarnerup anni-

kissangatsinneqarnera

pissutaalluni

(Immikkoortoq 7.4.1).

Imaani miluumasunut/

timmissanullu misissui-

nermi angallatinit timmi-

sartunillu

akornusersuineq.

Qulimiguulimmik/UAV-

mik aqutsisoq naalakker-

sorneqassaaq puk-

kitsumi (<500 m-it)

imaani miluu-masut

takunqarsimagaa-ngata

imaluunnit timmissat

ataatsimoortut ajornan-

ngippat aamma piaa-ral-

uni imaani miluumasut

suulluunniit (ilagalugit

nannut puisillu) imaluun-

nit imaani timmissat

qulaallugit uninngassan-

ngitsut imaluunniit qanil-

lattorlugit.

Naatsorsuutigineqarpoq

UAV-mik atuineq qulimi-

guulimmut taarsiullugu

akornusersuinermut sun-

niutinik annikilliliissasoq.

Misissuinermi angallatit

imaani miluumasut eq-

qaani sulitillutik sukkas-

sutsimik imaluunnit sam-

mivimmik allanngueria-

saassanngillat.

Silaannarmik aallartitsis-

sutip nipiliorneranik

imaani miluumasunik

ajoqusiineq aamma

akornusersuineq.

Silaannarmik aallartitsis-

sutip aallartitsinerani na-

laaniluunniit najoqqutas-

siat Kyhn et al. (2011)-mi

sukumiisumik allaaseri-

neqarsimasut minner-

paamik malinneqassap-

put (takuuk Immikkoortoq

9.1) suliniummi innarlii-

Najoqqutassiat atulersin-

neqassapput imaani mi-lu-

umasunik timmissanil-lu

nakkutilliisunit (MMSO)

suleqatigiinnit sisamanit

inuttalinnit najoqqitassat

Johansen et al (2012)-imit

nalunaarutigineqarsimasut


Avataani


Sunniutaasinnaasoq Innarliinaveersaarneq Nalunaars

naveersaartitsineq pisa-

riaqartillugu ilassuteqar-

figineqarsinnaavoq soor-

lu Immikkoortortami 9.2-

mi allaaserineqartoq.

Malugiuk mianersorluni

iliuusissat ilagaat arfivim-

mut 2 km iluani in-

narliinaveersaarfik (artit

allat 500 m).

malillugit. Nipinik tusar-

naaginnarluni nakkutilli-

ineq (PAM) piffis-saq ta-

maat atulersinne-qassaaq

(PAM) ingerla-titsisunik

marlunnik paar-lakaallutik

sulisuni aam-ma (MMSO)-

t marluk qaamanerani isi-

ginnaarlutik nakkutilliineq

ingerlattassavaat.

Arfivimmik ajoqusiineq

aamma

akornusersuineq.

Imaani miluumasunik

timmissanillu nakkutilliis-

unit (MMSO) immikkut

eqqumaffigissavaat

arfiveqarsinnaanera mi-

anersortumillu nakkutil-

liissallutik ilisimaneqarpat

uumasut sumiiffimmiit-

tartut. Periarfissaappat

misissuinerit arfiviit

eqqaaniit illuartinneqas-

sapput 50 km-isut unga-

sitsigisumut annikin-

nerpaamik, misissuinerit

sumiiffimmit pineqartumit

ungasilliartuaartillugit.


taanna suussuserneqar-

simavoq ukiuni siuliini

misissuinernu sunniutaa-

sinnaasut annertuut pin-

ngitsoortinniarlugit 2015-

imilu misissuinermi ilan-

ngunneqassalluni in-

narliinaveersaarnernut

pioreersunut.

Aarrinut

akornusersuineq.

Misissuinerup aarriit

sumiiffii matoqqasut min-

nerpaamik 2.5 km-inik

ungasitsigiuassavai. Aar-

rit sumiiffiinut matoqqa-

sunut tassannga qanin-

nerusumik aallartitsiso-

qassanngilaq.


taanna suussuserneqar-

simavoq ukiuni siuliini

misissuinernu sunniutaa-

sinnaasut annertuut pin-

ngitsoortinniarlugit 2015-

imilu misissuinermi ilan-

ngunneqassalluni in-

narliinaveersaarnernut

pioreersunut.

Imaanik mingutsitsineq. Akisuanermut tigooq-

qaassutip kabelii suik-

kaasuussapput, imerpa-

lasumik imaqaratik.

Taamaalersimavoq 2014-

imiilli.


Avataani


3 PINNGORTITAMI AVATANGIISIT

Ukioq naapajaarlugu Akuersissuteqarfiup imaani sikoqartarpoq. Ukiuunerani siku-

nikkiartulersarpoq septembarimi juunillu/juulillu tungaanut atasartumik, ukioq

naallugu iluliaqarlunilu sinerissami sikoqartarpoq. Misissuiffissap avannaata

sineriaani aamma ukioq naallugu sikoqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq (Boert-

mann & Mosbech (eds), 2011).

Kalaallit Nunaata kangiani sarfaq (EGC) Issittumit Atlantikullu avannaanut Kalaallit

Nunaata kangiata avannaa sinerlugu nillertumik imaanilu tarajoqarpianngitsumik

pilersitsivoq (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Sarfaq tamanna sikorsuarnik

ilulissanillu kujammut ingerlaartitsisuuvoq tarajulerujussuarmik sivinga-

neqarneranit immap qaavata qaleriiaarneranni uumasoqarluartitsisumik

(Coachmann & Aagaard, 1974).

Sikup aserortilerfianni, avatangiisini pissutsit pilersitaannik sivikitsumik sakkortuu-

millu uumasoqarnerulerujussuassaaq piffimmi uumassusillit ineriartonerannut an-

nertuumik iluaqutaasumik (Boertmann & Mosbech (eds), 2011).

3.1 Silap pissusaa

Akuersissuteqarfimmi silap pissusaa imaani qanoq sikoqartigineranit ukioq

naangajallugu sunnerneqartarpoq. Avannaani sineriammi ukiukkut minus 30-it

tikillugit ississinnaasarpoq aasaaneranilu issilerfik qulaatilaaginnartarlugu. Imaani

siku sineriammut sunniuteqangaatsiartarpoq immap silaannaallu kiammik immin-

nut tunisinissaraluannik killiliisarluni kiaallu utersaarneranit immamik kissatsitsinis-

saraluarmik killiliisarluni.

Atlantikup imartaata avannaani pissutsit Kalaallit Nunaata kangiata sineriaata si-

laanik sunniuteqartorujussuuvoq. Kujasinnerusumi anorersuartarpoq, ukiumi ano-

rersuit akunnermut 177 km-inik (110 mph) sakkortussuseqalersinnaallutik

(Przybylak, 2003). Anorersuit taamaattut kujataanit takkuttarput silaannarmik

kissartumik sialummik nittaammilluunniit nassataqartarlutik. TGS-i annertuumik

aasaanerani pissutsinik misilittagaqarpoq Kalaallit Nunaata Avannaata Kangiata

avataani misissuisarsimanernit; misissuinerit aggustip 14-ianit oktobarillu

sisamaanut (4) 2012 ullukkut kissassutsit appariartortarput 3°C missaanit aggustip

qeqqani (qaffasinnerpaaffia 6.5°C tikillugu) ammut septembarip naalernerani ‐

10°C tikittarlugu. Anorip sakkortunerpaaffia malugineqarsimasoq 32 knobi-usima-

voq.


Avataani


3.2 Immap itissusaa

Imartaq misissuiffigineqartussaq nunap toqqavianik itinerusumillu imartaqarpoq

ikkannerusumiit itisoorsuarmut (Takussutissiaq 3-11). Immap naqqani nunap

toqqaviata killeqarfia nu-namit aminnerpaaffimmini 120 km-init

silinnerpaaffimminilu 310 km-inut ungasitsi-gisumiippoq.

Misissuiffissami nunap toqqaviata sivinganerata annersaa annikituinnaavoq,

kisiannili misissuiffissap kangiata tungaa sivinganerulluni. Imaq itisoorsuaq 2400

meterit missaannik itissuseqarpoq nunap toqqavianiillu itisoorsuarmut killeqar-

fimmi qingartaqarpoq 77oN-ip 5oW-illu missaanniit kujasik kippasiup tungaanut

ingerlasumik.

Takussutissiaq 3-1: Misissuiffissami immap itissusaa (bathymetric data

from IOC, IHO and BODC, 2003)

Sajuppillatsitsisarluni misissuiffissaq tamangajammi nunap toqqaviata ikkanneru-

sortaata iluaniippoq. Misissuiffissami immap itissusaa nikerassaaq sinerissami

ikkattumiit avataani itinerusumut. Itissutsit nalinginnaasumik 80 meterinit 300 me-

terinut nikingapput.

3.3 Imarpimmik ilisimatusarneq

Kalaallit Nunaata imartaa, ingammik Kalaallit Nunaata avannaata imartaa

pingaaruteqarpoq immap qaavanik nillertumik pilersitsisutut, Atlantikup avannaani

itisuumi imartaanik (NADW) nillersaasuulluni. Imaq nillertoq taanna kivisarpoq

nunarsuarmilu tamarmi imarpissuarni immap kaaviiaarneranut assartuisutut

taaneqartarluni nukimmillu pinngortitsisuutinneqarluni. Immap ingerlaarnerata


Avataani


nunarsuarmi sumiiffinni assigiinngitsuni itisoorsuaqarfiusuni iltimik

inuussutissanillu pilersitsisarpoq, immallu ingerlaarnerata ataavartumik

qaleriiaalernissaraluanik uninngaannalernissaraluanillu pinngitsoortitsisarpoq

(Knauss, 1996; Boertmann & Mosbech (eds), 2011).

Kalaallit Nunaata kangiani sarfap (EGC) piuneratigut Kalaallit Nunaata sineriaani

immap qaavani qaleriiaarnerit akulerussuuttarput. Sarfaq taanna Issittumi

pinngorpoq Atlantikup imartaata avannaani (NAW) immap kissarnerusup Norgep

eqqaani Atlantikup imartaata sarfaanit aggersup nillertunngortinneratigut. Tassani

imaq kissarnerusoq Grønlandshavemi kaavittumut pisarpoq Issittup imartaanik

imaani sikumut attuumassuteqartumik akulerutsinneqarnermigut nillarserneqar-

tarluni. Imeq nillertoq Issittup imartaani sikumeersoq immap qaani tarajukinner-

satut qalliisarpoq (Issittumi Immap Qaava), tarajoqarnerusoq kivisarluni Atlantikup

imartaata avannaani itisuumi (NADW) imarmik nillarissumik pinngortitsilluni

imavissuarni sarfat killeqarfiinik aalajangiisuulluni. Aasap naalerani ukiuuneranilu

immap qaani tarajukinnersaq qerilersarpoq imaani sikunngorluni (Knauss, 1996;

Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Immap qaani sarfat ingerlaartut annerit Ta-

kussutissiaq 3-2-mi takuneqarsinnaapput.

Takussutissiaq 3-2: Kalaallit Nunaata eqqaani immap qaani sarfat ingerlaar-

tut annerit (Boertmann & Mosbech (eds), 2011).


Avataani


Imaq manerassuup avannaaneersoq Beringip kangerliumarnga aqqutigalugu Is-

sittumut aamma pisarpoq Kalaallit Nunaatalu kangiani sarfamut (EGC) akulerul-

luni. Imaq tarajukitsoq nillertoq Kalaallit Nunaata kangiani sarfarneranik (EGC) At-

lantikup imartaata avannaanut apuutinnginnermini kujammut Kalaallit Nunaata

kangiata sineriaatigut ingerlaartarpoq (Bacon et al., 2002) immap sikua ilulissallu

sarfagiussaasimasut nassataralugit. Imaani siku avannaarsuanit kujammut tas-

suuna aqquteqarput.

Kalaallit Nunaata kujataani sineriammi immap pissusaanik misissuinerit ersersis-

simavaat Kalaallit Nunaata kangiani sarfaq (EGC) 15 km-inik silissuseqartoq, 100

meterinik itissuseqartoq sarfallu qeqqa sinerissamit 10 km-inik avasitsigisumiittoq

4 psu-mik appasinnerusoq imaani tarajukinnersaminngarnit (Bacon et al., 2002).

Immap nillertup assigiinngissutaasa uuttortarneranni Islandip kitaata sineriaata

avataata imartaa Kalaallit Nunaatalu kangiata sarfaa (EGC) 7oC-imik ni-

kinganeqarput ungasinngikkaluarlutik (Hanna et al., 2002), taamaalillutillu imaani

kissassutsit annertuumik nikinganerat immallu nillertup kissartullu akunneranik

killeqarfiit pilersillugit.

Sarfaq Irminger Atlantikup imartaata avannaata sarfaanut avalequtaavoq immap

naqqani qingartamit Reykjane’s Ridgemik taaguutilimmit avissaartinneqarluni Is-

landip kitaanut ingerlaartoq. Sarfaq Irminger tamaani aamma avannamut kujam-

mullu avilluni ingerlaarpoq. Sarfaq avannamut ingerlaartoq imermik kissartumik

Kalaallit Nunaata kangiata sarfaatut (EGC) sammiveqarpoq killormulli ingerlaar-

luni Island avannaqqullugu imermut nillertumut kujammukaartumut ilanngunne-

qannginnermini. Sarfaq Irminger tarajoqarneruvoq (34 psu missaanik) kissarne-

rullunilu (4-6oC) Kalaallit Nunaata kangiata sarfaanut (EGC) sanilliullugu immallu

marluk aalajangiisumik killeqarfilerlugit (Gyory, et al., 2008). Immat killeqarfii

uumasoqatigiit atugaannut pingaaruteqarput uumasoqarluartitsillutik.

Aasaanerani imaq nillertoq sikup aanneraneersoq aamma nunameersoq Kalaallit

Nunaata sineriaani imaanut nillertumut tarajukinnerusumullu akuleruttarput. Im-

mat taakku qaleriiaartarput aalajaattutut oqaatigineqarsinnaallutik, ingammik

sikup sinaata eqqaani, taamaalillutillu immap qaani planktonit amerlinerannik

pilersitsisarlutik. Tamanna aamma immat killeqarfiini imaluunniit immat ingerlaar-

nerisa unitsinneqarneranni pisarpoq, qaffakkiartortoqarnerata inuussutissat im-

map qaanut nassartarpai taamalilluni planktonit amerlerujussuarsinnaanngorlugit

(Boertmann & Mosbech (eds), 2011).

3.4 Sikoqassuseq

Immap sikuata pinngornera nungukkiartorneralu Issittumi imarpiup

ingerlaarneranut pingaaruteqarpoq, immap qanoq pissuseqarneranut sumiiffimmi

nunarsuullu sinneranut sunniuteqarluni. Ukiukkut imaq sikugaangat, imaq nillertoq

tarajukinnerusoq immap tarajoqarnerusup qaaniittarpoq tarajoqarnersanik

pilersitsilluni. Imaq tarajukinnerusoq qerinnarsilluni nillertittarpoq


Avataani


sikunnguunneranilu erngup nillertup tarajoq immikkoortittarlugu imeq

atortussiassalik (taratsumik lagi) pinngortinneqarluni. Imaq sikupallassimappat

immikkoortut taakku sikup ilarilertarpaat, imarli arriitsumik sikujartorsimappat

immikkoortinneqartut kivisarput tarajoqarnersanut ilanngunneqarlutik (Knauss,

1996).

Upernaakku siku aakkiartulersarpoq pisimasullu utertinneqarlutik taamalu siku

aserortilerluni ammalatallu pilersinneqarlutik. Siku nalluleraangat Kalaallit

Nunaata kangiata sarfaanit (EGC) kujammut ingerlaartinneqalertarpoq.

Sikup pinngortarnera nunguttarneralu sinerissami immap pissusaanut pingaaru-

tilimmik aamma sunniuteqarpoq imavissuit sarfaasa ingerlaarnerannik allan-

nguisumik, taamalu immap naqqanit immap qaanut sulluusutut immap qaffakaat-

tarneranik patajaallisaasumik immap qanoq issusaanik allanngortitsisumik im-

mallu naqqanit qummut ingerlaartunik sumiissusersinikkut, sumiiffimmi

uumasoqassusermut pingaaruteqartunik (Boertmann & Mosbech (eds), 2011).

Misissuiffissami sikut assigiinngitsut marluupput – immap sikua aamma sikorsuit.

Immap sikua piusoq sinerissamut qanittumiittoq, siku taamaattoq nunamit

pinngortarpoq aamma nunamit ilassutitut aalajaatsutut pissuseqartarpoq. Siku

taamaattoq Kalaallit Nunaata avannaani atajuartuuvoq, taamalu misissuiffissap

annersaani avannaani ukioq naallugu sikoqartuarnissaa ilimagineqarsinnaalluni,

kujataatalu tungaani immap sikua kingusinnerusukkut pinngornissaa ilimanarluni,

pissutsit apeqqutaallutik septembarimi oktobarimiluun-niit ilimanarluni (Boertmann

& Mosbech (eds), 2011).

Sikut aappaat misissuiffissamiittut tassaapput sikorsuit. Sikorsuit tassaasut sikut

assigiinngitsut, annerusumik angissutsimikkut assigiinngitsut saatsut

nallorsimasut Kalaallit Nunaatalu kangiata sarfaanit (EGC) issittumiit kujammut

ingerlaar-tinneqartut. Sikorsuarnut akuusarput ilulissat angissutsimikkut

assigiinngitsut kaanngarsimasut aamma ilusineqqammersimasut imaluunniit

ukiup siuliani pin-ngorsimasut mattussaasimallutillu. Sikorsuit ingerlaartuupput

taamaammallu im-map qaavata sarfarneranik ukioq naallugu sikorsuit piujuartut

sinaanni ingerlaartut Issittumili ukeeriarlutik aasakkut kujammut ingerlaalerlutik

(Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Misissuiffissami ukioq naallugu

iluliaqarlunilu sikorsuaqarnissaa ili-manaateqarpoq.

Quppaqarfiit sikup aalajaatsup atajuartullu aamma sikorsuit akornanni pin-

ngorsinnaapput, quppaqarfiit tamakku qupinertut ilusillit imaani sikoqanngin-

nersaqalersitsisinnaapput. Ammanerit taamaattut uumasunut pingarute-

qarluarsinnaapput imaani miluumasut anersaarfissaqalersittarlugit sikuusussaa-

galuartumi. Ammanerit taamaattut pingaarutaat iluamik nalilersorneqarnikuunngil-

lat siulittuutigineqarsinnaanatillu angissusaat ilusaallu assigiinngiiaartaqimmata



Avataani


Ammalatat sikup pinngortarneranut ilagitinneqartaramik pingaaruteqarput, ima-

luunniit sikoqannginneranut immikkut pissuteqarmata. Ammalatat sikuneq ajorput

sumiiffinni sarfarnerata imeq naammattumik nikerartittarmagu amerlasuutigullu

nunamit kuummit akoqartarlutik. Uumasunut imarpiullu periusaanut pingaarute-

qarput. Sumiiffinni ataasiakkaani imarpiit periusaat eqqarsaatigalugit sumiiffiit

pingaruteqartut kiammik annaasaqartarput sikumik oqorsaatitut ittunik matune-

qarsimannginnerat pissutaalluni sumiiffiillu imermik tarajoqanngitsumik aamma

amerlasuutigut akusaasarnera pissutigalugu sumiiffimmi imaq ingerlaartarpoq

nillernerata tarajoqassusaatalu allanngorarnerannit aallaaveqartumik. Ammalatat

ilaat sikunngisaannarput, sikusartulli ukiup naalernerani aatsaat sikusarput uper-

naliinnartorlu sikuertarlutik. Tamanna ammalatat uumasoqarluarneranik sivit-

suisarput, ingammik imaani miluumasunit sikunikkiartornerani anersaartarfittut

pingaaruteqalertarliutik (Boertmann & Mosbech (eds), 2011; National Snow & Ice

Data Center (u.d.).

Ukiuunerani annerusumik minnerusumilluunniit sineriak tamarmi sikusarpoq,

avannaani misissuiffissatut siunnersuutigineqartumi sikoqarnerusarpoq. Aasami

kingusissumi siku aserortertarpoq imarlu sikorsuarnit ulikkartarluni (Ta-

kussutissiaq 3-3). Sineriammi arlalinnik ammalataqarfeqarpoq tamakku kingune-

risinnaallugit ukioq naallugu sikoqannginnera (Takussutissiaq 5-1).


Avataani


Takussutissiaq 3-3: Imaani sikunut takussutissiap ersersippaa misis-

suiffissami sikoqarluartartoq (Norwegian Meterological Institute, 2013).


Avataani


Takussutissiaq 3-4: Kalaallit Nunaata Avannaata Kangiata avataani ammala-

tat sumiissuserneqarneri (Boertmann & Mosbech (eds), 2011).

3.5 Tunngaviusumik kemikalianut mingutsitsinermullu qaffasissutsit

Kalaallit Nunaanni immap avatangiisaani tunngaviusumik mingutsitsinermik qaf-

fasissutsinik assigiinngitsunik misissuisoqartarsimavoq. Dietz, Riget, & Johansen,

1996 inerniliivoq immani uumassusillit aqerloqassusaat appasittoq, kisianni

kviksølv, cadmium selenilu Danmarkimi inuussutissalernermi najoqqutassatut kil-

liliunneqarsimasut qaangerlugit akuusut, suminngaanneernerat eqqarsaatigalugu

inerniliisoqarsinnanngikkaluartoq (Boertmann & Mosbech (eds), 2011) kisiannili

Kalaallit Nunaata avannaata kitaani cadmiumi nalinginnaasumik qaffasinneruvoq.

Aatsitassamik oqimaatsumik mingutsitsinerup uumasut ilaanni qaffariaate-

qarsimanera siumorneqarsimavoq, qaffariaatit Kalaallit Nunaata kitaani qeqqani

avannaanilu imaani miluumasuni annertunerusimalluni (Dietz, 2008). Avatangiisini

aatsitassat oqimaatsut eqitertarnerat pissutigalugu nerisaqaqatigiit angineruleriar-

tortillugit timaanni oqimaatsunik aatsitassaqassusaat qaffakkiartortarpoq, ilaallutik

inuit uumasunik mingulinnik nerisaqartartut.

Uumasusseqartunut mingutsitsisartut arrortikkuminaatsut (POP) Issittup imartaani

appasinnerukkajuttarput suliffissuaqarnerup imaatigullu angallannerup appasin-

neranik pissuteqartumik, taamaattorli nerisaqaqatigiinni anginerni eqiteruttunik


Avataani


peqarsinnaasarpoq (Dietz, 2008; Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Nannut,

qalerallit aamma eqalussuit (Somniosus microcephalus) qaffasissumik

uumasusseqartunut mingutsitsisartut arrortikkuminaatsut (POP) peqartut

nalunaarsorneqarsimapput nerisaqaqatigiinni anginerni uumasusseqartunut

mingutsitsisartut arrortikkuminaatsut (POP) peqarneranik nalunaarsorneqarsi-

masuni PCB aamma annertuumik akuuvoq (Boertmann & Mosbech (eds), 2011).

Misissuiffissami mingutsitsisoqarneranik aalajangersimasumik ilisimasat

killeqarput, naak kisitsisit qaffasinnerusaraluartut ingammik aatsitassat

oqimaatsut pillugit, Kalaallit Nunaata kitaani, (Boertmann & Mosbech (eds), 2011),

Kalaallit Nunaata kangiata avannaa Nunaavoq allanngutsaalisaq sineriaallu sin-

nerani suliffissuit ikittuinnaallutik peqaruni umiarsuarmillu angallanneq annikittuin-

naalluni (Boertmann & Mosbech (eds), 2011) taamaammat eqqoriar-

neqarsinnaavoq mingutsitsineq tamaani appasissasoq.

Mingutsitsineq, taamaattoqarpat sajuppillatsitsisarluni misissuinissamut

attuumassuteqartutut isigineqanngilaq. Tamanna uani ASN-imi eqqartorneqaqqin-

ngilaq taamaallaat misissuinerup nalaani mingutsitsinnginnissaq isumannaarniar-

neqarpoq (Immikkoortoq 7).


Avataani


4 SUMIIFFIIT ILLERSORNEQARTUT

Tullinnguuttuni, sumiiffiit illersorneqartut misissuiffissap iluaniittut eqqaaniittullu

eqqartorneqassapput, malittigalugit pinngortitap ataqatigiinneranut pingaarute-

qartut (VEC) misissuiffimmiissangatinneqartut suussuserneri.

4.1 Sumiiffiit illersorneqartut

Kalaallit Nunaata avannaa aamma avannaata kangia nunaavoq allanngut-

saalisaq. Nuna allanngutsaalisaq nunarsuarmi annerpaavoq 972.000 km2-nik an-

nertussuseqartoq Kalaallit Nunaata ilarujussuaniippoq avannaata kangiata imar-

tangaatsiaa allanngutsaalisami aamma ilaalluni – tamakkiisumik nuna manna

71oN – 83o40’N aamma 12oW – 63oW ilanngullu (Aastrup et al., 2005) (Ta-

kussutissiaq 4-1). Nunap allanngutsaalisap siunertaraa sumiiffimmi pissutsit attan-

nissaat, ilisimatusartoqarsinnaanerata qulakkeernissaa, inunnit tikinneqarsinnaa-

nissaa kiisalu pinngortitap kulturikkullu kingornussassat illersorneqarnissaat.

Misissuiffisap iluani Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfik (MLSA) aar-

rinut, qilalukkanullu illersorneqarfinnik immikoortortaliisimavoq, misissuinermi iller-

sorneqarfiit iserfigineqassanngillat, naleqqiuguk Takussutissiaq 4-2. Aammattaaq

peqarpoq ‘Sumiiffiit mianersorfissat’ tassami arfiviup sumiiffia misissuinerlu anner-

tuumik qaleriissinnaammata ilanngullugulu ‘Sumiiffiit mianersorfissat’ qilalukkat

aamma aarrit sumiiffii misissuinerlu qaleriissinnaaneri sinerissami qanittumiinne-

rupput.

Takussutissiaq 4-1: Nuna Allanngutsaalisaq Kalaallit Nunaata Avannaani

aamma Avannaata kangiani (NANOQ 2013).


Avataani



Avataani


Takussutissiaq 4-2: Misissuiffissaq aamma sajuppillatsitsisarluni misissu-

inermi titarnerit ersersillugit illersorneqarfissat: qulaani, aarrit; qeqqani, qi-

lalukkat; ataani, arfiviit. Illersorneqarfissanol paasissutissanik pissarsiffik

DCE (2014).

Sinerissami aamma timmissanut illersorneqarfinnik immikkortortaqarfeqarpoq.

Ramsareqarfik Hochstetter Forland (Takussutissiaq 4-3) nerlerit Kalaallit

Nunaanni meqquertarfiini pingaarnersaavoq 2 %-it missaat timmillutik

qimaguttartunik najorneqarluni. Tamaani aamma timmissat imarmiut issittumeer-

sut assigiinngitsorpassuit piaqqiortarput (Egevang & Boertmann, 2001). Timmia-

qarfiit pingaaruteqartut (IBA) arfineq pingasut aamma avannaa-tungaaniipput.

IBA-t kattuffimmit BirdLife Internationalimit toqqartorneqarsimapput. Timmissat

piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatiglugu uumasinnaanerannut sumiiffiit pin-

gaaruteqartutut isigineqartut IBA-mit toqqartorneqasimapput (Skov et al., 1995).

Timmissat sinerissamut qanittumiittut, ingammik mitit appallu umiatsianit/silaan-

nakkut eqqaqqunneqartarput aamma/imaluunniit killilersorneqarput inger-

laarfigeqqusaanngitsut 200-3000 meteriniipput (IBA, 2013) (Takussutissiaq 4-3).

Takussutissiaq 4-3: Sumiiffiit timmissanut pingaaruteqartut.

4.2 Pinngortitap ataqatigiinneranut pingaaruteqartut eqikkarnerat

(VECS)

Uuliasiornermi suliat pinngortitamilu pissuseqatigiit ataasiakkat imminnut sun-

nerfigeqatigiittarnersut suussuserniarlugit najoqqutassiaq pinngortitap ataqatigi-

inneranut pingaaruteqartut (VEC) ineriartortinneqarsimavoq. VEC-it tassaasin-


Avataani


naapput artit, uumasoqatigiit amerlassusiat, uumasusillit sananeqaataannik pisut

imaluunniit avatangiisini piginnaasaqarneq inunnut pingaaruteqartoq (aningaasar-

siornikkuinnaanngitsoq), inuiannut nunarsuarmiluunniit pingaaruteqartut, si-

laannaap allanngoriartorneranik takussutissiisinnasoq aqutsinermi allaffissor-

nikkulluunniit suliniarnermi pingaarutilik. VEC-ini ilaapput pingaaruteqartut naasut

aamma uumasut, ineqarfiit aamma ineriartornerit soorlu upernaami pinngorarnerit


VEC-imi artit alajangersimasut sumiiffimmi nalilerneqartumi uuliasiornermit sun-

nerneqarsinnaasut, ilaallutik uuliaqarneranik ujaasinermi, sajuppillatsitsisarluni

misissuinerni aamma qillerinerni. Uumasoqatigiit allanngortoqarneranik (ta-

kussutissiisinnaasut) aamma ilaapput (Boertmann & Mosbech (eds), 2011)

(Nalunaarsuiffik 4-1).

Nalunaarsuiffik 4-1: VEC-it suussuserneqarsimasut pinngortitap ataqatigi-

inneranut pingaaruteqartut eqikkarnerinik ilalik Misissuiffissap iluani

eqqaaniluunniit nassaassaasut, ilagalugit Kalaallit Nunaanni nalunaarsuiffik

aappalaartumi inissisimaneri.

Pinngortitap ataqatigiinneranut pingaaruteqartutut

suussuserneqarsimasut (VECs)

Artit Nalunaarsuiffik

aappalaartumi

inissisimanera

Pingaaruteqassusaata

eqikkarnera

Uumasut qimerloqanngitsut

Immap

kumaa/Kinguk

Calanus hyperboreus

Nerisaqaqatigiinni qaffasinnerusuni

nerisaq pingaarutilik aamma

kulstofimik angallassinermut

aqqutaasoq.

Parathemisto libellula Nerisaqaqatigiinni qaffasinnerusuni

nerisaq pingaarutilik aamma

kulstofimik angallassinermut

aqqutaasoq.

Aalisakkat

Qaleralik

(Reinhardtius

hippoglossoides)

Aningaasarsiornermut

pingaarutilipilussuaq.

Eqalugaq

(Boreogadus saida)

Økologimi uumasoqatigiit pingaar-

nersaat, nerisaqaqatigiinni qaffa-

sinnerusuniittuni arlaqartuni


Avataani


pingaa-rutilimmik

inuussutigineqartoq.

Eqalukkat ilaqutaat

(Arctogadus glacialis)

Økologimi uumasoqatigiit pingaar-

nersaat, nerisaqaqatigiinni

qaffasin-nerusuniittuni arlaqartuni

pingaarutilimmik

inuussutigineqartoq.

Imaani timmissat

Qaqulluk

(Fulmarus glacialis)

Eqqanannginner-

paaq (LC)

Nalilersuiffissami piaqqiorfeqarpoq

amerlanngitsunik.

Miteq siorartooq/Aa-

vooq

(Somateria mollis-

sima)

Eqqanannginner-

paaq (LC)

Kiisortoq pingaarutilik immap

naqqani uumasunik nerisalik,

nalunaarsuiffik aappalaartumiippoq

kitaani ikiliartornerat pissutaalluni.

Miteq sioraki/Qingalik

(Somateria

spectabilis)

Eqqanannginner-

paaq (LC)

Misissuiffissami sumiiffinni

aalajangersimasuni ikittunnguani

aasakkut piffissani

aalajangersimasuni

amerlasoorujussuusarput.

Alleq

(Clangula hyemalis)

Eqqanannginner-

paaq (LC)

Kalaallit Nunaata imartaani

ukiisarpoq, kisiannili

misissuiffissatut

siunnersuutigineqartoq

aqqusaarlugu Svalbardimi

piaqqiorfimminnut ingerlaartarlutik.

Akunnattumik sumiiffimmik

pisariaqartitsipput.

Taateraaq

(Rissa tridactyla)

Mianernartoq (VU) Piaqqiorfiit nalinginnaasumik am-

malatat eqqaanniittarput sikuiaar-

finnilu. Piaqqiorfiit pingarnerpaat

misissuiffissami ammalatat

eqqaanniipput.

Taateraarnaq

(Larus sabini)

Nungungajaqqasoq

(NT)

Sineriak tamaat najugaqarfigaat.

Nalunaarsuiffik aappalaartumiipput

ikittunnguunertik pissutigalugu.

Naajannguaq

(Rhodostethia rosea)

Mianernartoq (VU) Qaqutigoortuupput nalunaarsuiffik

aappalaartumiilluni, avannaata

kangiata imartaata ammalataani

misissuiffissap iluaniittumi kisimi

piaqqiortarput.

Naajavaarsuk

(Pagophila eburnea)

Mianernartoq (VU) Eriagisariaqangaatsiartoq nalu-

naarsuiffimmilu aappalaartumiittoq.

Avannaata kangiata imartaata


Avataani


ammalataani misissuiffissap

iluaniittoq pingaarnertut

najortarpaat.

Imeqqutaalaq

(Sterna paradisaea)

Nungungajaqqasoq

(NT)

Sineriak atuarlugu piaqqiortarput.

Appa

(Uria lomvia)

Mianernartoq (VU) Misissuiffissami piaqqiortut mia-

nerisarialittut nalunaarsorneqar-

simapput. Misissuiffissami

piaqqiorfinni katersuuttarfeqarput.

Appaliarsuk

(Alle alle)

Eqqanannginner-

paaq (LC) Arti

naalagaaffimmit

akisussaaffigisaq

Svalbardimi piaqqiortut tamarmik

upernaakkut aasakkullu

misissuiffissaq aqqutigisarpaat.

Imaani miluumasut

Nanoq

(Ursus maritimus)

Mianernartoq (VU)

Arti

naalagaaffimmit

akisussaaffigisaq

Nunarsuarmi nannut amerlasuut

naliliiffigineqartumiipput, inuiannit

nunarsuarmilu eriagingaatsiagas-

satut inissisimalluni. Nunarsuarmi

tamarmi navianartorsiorpoq. Nan-

nut misissuiffiup iluani piniartunut

nalilerujussuupputtaaq. Sumiiffiit

najorusunnerusartagaat tassaap-

put sikup sinaava ammalatallu.

Aaveq

(Odobenus

rosmarus)

Kalaallit Nunaata

Avannaata

Kangiani

Nungunga-

jaqqasoq (NT)

Immikkoorput aamma sumiiffinni

aalajangersimasuni

pingaaruteqartuni nalilersuiffissami

katersuussimasarput. Sumiiffimmi

inuiaqatigiinnut pingaaruteqarpoq

mianersas-saallunilu.

Natsersuaq

(Cystophora cristata)

Eqqanannginner-

paaq (LC)

Marsimit apriilimut sikorsuarni piaq-

qiortarput. Piffissap taassuma ava-

taani sumiiffiit pingaaruteqartut ili-

simaneqanngillat.

Aataaq

(Pagophilus

groenlandicus)

Eqqanannginner-

paaq (LC)

Misissuiffissatut siunnersuutigine-

qartumi marsimit apriilimut sikor-

suarni piaqqiortarput. Piffissap

taassuma avataani sumiiffiit

pingaaruteqartut

ilisimaneqanngillat.

Ussuk

(Erignathus barbatus)

Amigartumik

paasissutissalik

(DD)

Naammanngitsunik

paasissutissalik.


Avataani


Natseq

(Pusa hispida)

Eqqanannginner-

paaq (LC)

Misissuiffissatut siunnersuutigine-

qartumi økologimi uumasoqatigiinni

pingaarutilik. Sumiiffiinnik immikkut

pingaarutilinnik ilisimasaqartoqan-

ngilaq Ittoqqortoormiormiunulli pi-

niagassatut pingaaruteqarpoq.

Arfivik

(Balaena mysicetus)

Nungungajaqqasoq

(NT)

Qaqutigoortorujussuuvoq ajoqu-

sersorneqarnissamullu qajannar-

luni. Misissuiffigineqartussami siu-

morneqartaarsimapput

katersuuttarfeqarnersulli

ilisimaneqanngilaq.

Nungutaaqqajaavoq nalunaarsuiffik

aappalaartumiillunilu.

Tunnulik

(Balaenoptera

musculus)

Amigartumik

paasissutissalik

(DD)

Amerliartulaarpasikkaluarlutik

nunarsuaq tamakkerlugu

nungutaaq-qajaapput.

Misissuiffissatut

siunnersuutigineqartoq

tunnulissuaqartartoq

ilisimaneqarpoq qanorli

akulikitsigisumik amerlatigisunillu

tikinneqartarnersoq

ilisimaneqarani.

Qilalugaq qernertaq

(Monodon

monoceros)

Amigartumik

paasissutissalik

(DD)

Nunarsuarmi nungutaaqqajaavoq

eriaginartutut ernumanartutullu

nalilerneqarsimalluni. Kalaallit

Nunaanni inuiaqatigiit

aningaasarsiorne-rannut

pingaaruteqarpoq innuttaa-sunit

piniarneqartarluni takornarianillu

takuniarneqartarluni.

Uumasoqarfiit

Qaleralinniarfiit Aningaasarsiutigalugu aalisarner-

mut pingaaruteqarput.

Kuuit eqaloqarfiit Inuiaqatigiinni

aningaasarsiornermut avatangiisit

pingaaruteqarput eqaluillu

nungutsaaliornissaanut

pingaaruteqarlutik.

Ammalatat Avatangiisit pingaaruteqartorujus-

suit sumiiffimmi uumasunut inuus-


Avataani


sutissaqartitsillutillu anersaarfissa-

qartitsisut.

Sikup sinaava utertartoq ammanersallu Økologiskimik eqqarsarluni pingaa-

ruteqarpoq uumasut angalasarne-

rannut, piaqqiortarnerannut kiisar-

tunullu.

Marginal Ice Zone Uumasoqassusermut uumasut

nuuttarnerannut kiisortunullu pin-

gaarutilik.


Avataani


5 UUMASSUSILLIT AVATANGIISAAT

5.1 Immap naqqani uumassusillit pissuseqatigiinnerat

Immap naqqani uumassusillit naasunit (naasui) aamma uumasunit (uumasut) ka-

titigaapput. Taaneqartumut kingullermut ilaapput immap naqqata iluani sioqqanik

marullunillu pooqqasartut uumasut (infauna), taakku ilaat immap naqqata qaavani

uumasut (epifauna) aammalu taakku ilaat immap naqqani sioqqani ammaner-

saniittartut (interstitial fauna). Issittumik immap naqqani uumassusillit sun-

nerneqartarput arlalippassuarnik uumassusilinnik aamma avatangiisit killiutitat

soorlu kissassutsit nillissutsillu, itissuseq, nerisassat, immap naqqata sananeqaa-

taa, akornusersorneqarnerata annertussusaa (soorlu imaattoq sikup immap

naqqani kikinera) aamma immap sananeqaataa malunnaateeqarnerujussuaq

(e.g. Piepenburg, 2005).

Immap naqqani naasut ikkannerni seqqinnerfigitittartuni fotosyntesimik pilersitsi-

sinnaasumi taamaallaat naasarput aamma pissuseqatigiinni pingaaruteqarput

makku arlallit pissutigalugit subtratemik pilersitsisarnerat, illersuinerat aamma

toqqaannartumik nerisassatut piunerat pillugu (Bertness et al., 1999; Lippert et al.,

2001). Umasoqatigiit toqqaannartumik seqinermik pisariaqartitsinngillat taa-maa-

mmallu siaruarsimanerusarlutik aammalu sumiiffimmi immallu ilaani assigiin-ngi-

iaarnerusarlutik. Immap naqqata iluani sioqqanik marullunillu pooqqasartut (in-

fauna) uumasuni assigiinngitsuni sangujaat uillullu amerlanerusarput, massa

sækdyr-it, qitupeqqat aamma bryozoanes (imaani uumasut issuatsiaanut assin-

gusut) immap naqqata qaavani amerlanerusarlutik aamma kinguppaat, assagissat

ameraasallillu killeqaratik uumasuupput amerlasuut (Greenland Institute of Natu-

ral Resources, 2003).

Immap naqqani uumassusillit Kalaallit Nunaata toqqaviani uumassusillit amer-

lasuujusut assigiinngitsullu takutinneqarsimavoq (Brandt & Piepenburg, 1994; Pie-

penburg & von Juterzenka, 1994). Isumaqartoqarpoq uumasoqatigiit ukiup killiffia-

nit amerliartornerat aammalu kvælstofit uumassusillillu kulstofiinik immap naqqani

attaveqarneq aqqutigalu ineriartoqqittarnerat ikorfartorneqartut (Carey, 1991;Graf,

1992; Brandt, 1995). Upernaami naasunit planktonit pinngorapiloortarnerat taa-

maammat immap naqqani uumassusilinnut pingaaruteqarpoq. Tassani immap

iluata nillernerata immap naqqani uumasut nukimmik pisariaqartitsinerat annikil-

lisittarpaa aamma uumasoqatigiit nungukkiartortarnerat arriitsuaraasarpoq taa-

maalilluni uumassusillit naasoqarluartitsinissamut ukioq naallugu pilersuisarlutik

(Sejr & Christensen, 2007). Immap naaqani uumassusillit imarmi sikumik

kaajallanneqarsimasumi, ammalatani taaneqartartuni amerlanerusartut paasi-

neqarsimavoq (Piepenburg et al., 1997).

Siornatigut sumiiffimmi tamaani avatangiisinut sunniutaasinnaasunik naliler-

suinerni eqqaaneqarsimavoq sinerissat ikkatsut immikkut pingaaruteqartut tassa

tamaani immap naqqani uumassusillit aalisakkanut, timissanut aamma milu-

umasunut nerisassatut pingaarnertut inissimammata (Boertmann et al., 2009a)

aamma Boertmann and Mosbech, 2011). Sumiiffiit immap naqqata uumasuinik


Avataani


amerlasuunik pillit, ingammik taakku ikkannerit, pingaaruteqakkajuttarput imaani

miluumasunut aamma timmissanut neriniarfittut soorlu aarrinut (Odobenus

rosmarus) (Born et al., 2003), ussunnut (Erignathus barbatus) (Hobson et al.,

2002) aamma miternut (Somateria ssp) (Richman & Lovvorn, 2003).

Suussusiinerit taakkulu artinut inissiffiliinerit allannguutai ilanngullugit, quajaatit

assigiinngitsut Kalaallit Nunaanneersut nalunaarsorneqarsimasut maannamut

137-upput; aappaluttut 37-ullutik, kajortut 66-iullutik aamma qorsuit 37-ullutik

(Boertmann and Mosbech, 2011). Misissuiffissap iluani, immap naqqani naasut

annerusumik boreale/issittumi artiupput soorlu allaaserineqarsimasutut issitumiin-

naq najuuttuullutik (Piepenburg & Schmid, 1996). Immap naqqani naasut assut

allangorarput kisianni Kalaallit Nunaata Kangiata toqqaviata sivinganersaani ili-

simatusarnermi nalunaarsorneqarsimapput immap naqqangajaanit assigi-in-

ngitsut 91-it sumiiffinnilu ataasiakkaani artit 50-it tungaannut siumorneqarsimasut

(Schnack, 1998).

Young Sund-imi immap naqqani misissuinerit tunngavigalugit (Rysgaard & Glud,

2007 and Sejr et al., 2000) tassa misisuiffissap qeqqaniittoq, uumasoqatigiit ulit-

tartuniittut ikinnerusarput siku pissutigalugu, immat ikkattut pisuujullutik aamma

amerlassutsit ikilisarput uumasoqatigiinnermi aaqqissugaaneq itissuseq malillugu

allanngoraangat. Immap naqqani uumasoqatigiit assigiinngissusaat aamma

takuneqarsimavoq annertuumik annikillisartoq sivinganersakkut ammut inger-

laarneq malillugu (Piepenburg, 2005). Assigiinngitssutsit nalinginnaasumik amer-

lapput uillut amerlanerullutik ikkannerni sangujaat amerlanerulersarlutik itissutsini

50 m-init annerusuni. Immap naqqani uumasut angisuut; ingammik assagiarsuit

nalinginnaapput sumiiffimmi amerlanersaallutik Ophiocten sericeum aamma

Ophiura robusta (Piepenburg et al., 1997).

Artit ilisarnaatigaat inuusaramik ukiut tallimat (5) qulillu (10) akornanni taamaattoq

issittumi avatangiiseqartut ilaat, eqqusat aamma uillut ukiut 50-it qaangersin-

navaat (Boertmann and Mosbech, 2011).

5.2 Immap qaavata tungaani uumassusillit pissuseqatigiinnerat

Kalaallit Nunaata avannaata kangiani immap qaavata tungaani uumassusillit ukiup

killiffianik aqunneqarput, annerusumillu killilersimaneqarlutik sikumik ukiumoor-

tumik nillernerup nikerarneranit aammalu immap allanngorarneranik sakkortuunik

aqunneqartumik. Imaq nillertoq issittup imaanit kujammut ingerlanneqartarpoq

Fram Stræde aqqutigalugu Kalaallit Nunaata avannamut kitaata sineriaa aamma

Kalaallit Nunaata kangiata sarfarnera (EGC) kujammut ingerlaartoq malillugu tas-

sannga Kalaallit Nunaata toqqavia qulaallugu Atlantikup avannaanut apuulluni

(UNEP, 2004). Siku immammi ineriartornernut aamma Kalaallit Nunaanni issittumi

inuunermut pingaarutilerujussuuvoq (Rysgaard et al., 2003). Toqqaannartumik im-

map qaavata tungaani uumasut ineriartornerat nakkutiginngikkaluarlugu, nillis-


Avataani


sutsip immap qaava toqqaannanngitsumik sunnertarpaa taamatullu immap am-

manerani suli ineriartorfiusut sivisussusaat (Rysgaard et al., 1999). Taamaat-

toqartillugu sikuernerani nalinginnaasumik sivikitsumillu naasut planktonii

amerleriasaartarput, (qaangiuttartumik) immap naasuisa fotosynteseqarnerat qaf-

falluni nerisaqatigiiaallu naasortortut amerlisarlutik uumasuaqqat vandloppet an-

gisuut amerlanerullutik.

Immap naasui umasunut nerisaqaqatigiinnut nerisaqartitsisut pingaarnersaraat

ukiumullu alliartortunut nukimmik tunisisarlutik epipelagiske zonemi fotosynte-se-

qarnerat aqqutigalugu. Naasunit planktonit piffissami aalajangersimasumi amer-

lipiloortarnerat, taamaammat pingaaruteqarluinnartumik aalajangiisuusarput

sumiiffimmi nerisarisaqaqatigiinni mikisunut angisuunullu Kalaallit Nunaata

avannaata kangiani. Immalli naasuisa naapiloornerat apriilip naanerani aallartittar-

poq maajumi juunimilu ineriartortarlutik (Boertmann & Mosbech, 2011; Söderkvist

et al., 2006). Seqerngup qinngornera imaanilu immap qaleriiaarnera immap

naasuisa naanerannik aqutsisarput. Tamanna pissutigalugu sikup sinaani immap

qummukaartup allanngorartitsinnginneruneranit immap naasuisa naalernerat si-

usinnerusukkut aallartissinnaasarput imaannarmiittunut sanilliullugu. Upernaakkut

immap naasuisa naapiloornerat kujataanit avannamut ingerlaartarput sikueriar-

tornera ilutigalugu. Ammalatani angisuuni (immap ammaneri annertuut, sikumik

ungusimasut) sikuiaaraangat inuussutissaqarluartitsilersumik sumiiffimmi

uumasoqarlualerneranik kinguneqartarpoq (Boertmann & Mosbech, 2011).

Misissuiffiup iluani ammalatat malunnaateqarnerpaat tassaapput Avannaata Kan-

giani Ammalataq (NEW) Kronprins Christian Nunataaniittoq, Wollaston Forlandimi

imartat aamma Ittoqqortoormiit kangerlussuata ammarnata sineriaa malillu

ammalatat mikinerusut (Takussutissiaq 5-1). NEW-imi immap naasui kiselalgenik

taaneqartartut amerlanerusarput, uumasuaqqat flagellatit ilanngullugit pinngo-

rapiloornerpaasarput (Pesant et al., 1996), Kalaallit Nunaata avannaata kangia

isorartunerusoq eqqarsaatigalugu tassani illeqqat immap naasuinit 91% tikillugit

annertussuseqarlutik (Boertmann & Mos-bech, 2011).


Avataani


Takussutissiaq 5-1: Ammalatat misissuiffissap iluani malunnaateqarner-

paat. (Adapted from Boertmann & Mosbech, 2011.)

Upernaakkut immap naasuisa Grønlandshave-mi sikullu killingani (MIZ)

naapiloorneranni immap naasui kiselalgenik taaneqartartut amerlanerusarput,

uumasuaqqat flagellatit ilagalugit Phaeocystis-it aasap naanerani amerlanerusar-

lutik (Richardson et al., 2005) - 98% tikillugu naasut planktoniisa annertussusaat

nalunaarsorneqarsimavoq (Bauerfeind et al., 1994). Maajimit aggustimut immap

naasuisa immap qaani amerlanerpaasarnerat ataavartuuvoq, immap naqqanit

sananeqaatit qummukaartut 90 %-iisa tungaannut amerlassuseqartut immap

naasuisa amerlanerpaaffiunerisa nalaanni pisarnissaat naatsorsuutigineqarluni

(Richardson et al., 2005). Upernaami naapiloortoqareerneranni silikatit nitratillu

qaavanit nungulersarput ikiariisitaarneq pissutaalluni, naasut planktonii annikil-

lisarput uumasuaqqat flagellatit amerlanerulersarlutik (Boertmann & Mos-bech,

2011).

Uumasut planktonii imaani nerisaqaqatigiinnut pingaaruteqarput tassami ne-

risaqartitsisunit pingaarnernut (naasut planktonii) nerisunut qullasinnerusunut

(soorlu aalisakkat imaanilu miluumasunut) nukimmik nuussinermut aqqutaagamik.

Uumasut planktonii avissaarinninneranik kvælstoffip pinngoqqittarnera bakteriat

naasullu planktoniisa amerliartornerannut pingaartuuvoq aamma ukiup killiffiani

aalajangersimasumi uumassuseqartut kulstoffiannut tunisisarneq toqqaannar-


Avataani


tumik sunniuteqarpoq immap naqqani uumassusilinnut immap qaavata tungaani

uumassusillit attaveqatigiinnerat aqqutigalugu (Graf, 1992 and Carey, 1991).

Uumasut planktonii ataatsimoortut killiligaanerat naasut planktoniinut ataatsimoor-

tunut as singunissaa ilimagineqarpoq allaanerussutigalugu piffissap nikinga-

laarnera. Upernaakkut sikuernerani immap naasuisa naapiloornerat sikup aseror-

tertup sinaani pisarpoq imarlu ikiariissitaalersarpoq.

Missingerneqarpoq Kalaallit Nunaata avannaata kangiani piffinni, illeqqat >80%-

init annertunerusut naasut planktoniinut (Rysgaard et al., 1999). Missigngiinerit

siunnerfigaat illeqqat >80%-init annertunerusut Calanus-iusut, uumasoqatigiinni

pingaarnerit ilaat (Møller et al., 2006, Boertmann & Mosbech, 2011; Greenland

Institute of Natural Resources, 2003). Calanus spp. upernaakkut illeqqat ataatsi-

moortut naapiloortarneranni saqquminerpaasarpoq (Møller et al., 2006) aammalu

amerlassusai qutsinnerpaasarlutik immap ikiariissitaarneranni qulliunerusuni aa-

sap qeqqani kinguneratigullu ammuinnaq ingerlaalersarlutik itisuumi ukiiniarlutik

(Swalethorp et al., 2011). Immap itinerata qeqqanit uumasut planktonii NEW-mi

ammalatani soorlu (Takussutissiaq 5-1) nalilerneqarsimapput illeqqat annerusut

naasortortut Calanus glacialis, C. hyperboreus aamma C. finmarchicus saqqu-

milaarnerusut (Hirche et al., 1991).

Grønlandshavemi uumasuaqqat allat siumorneqarsimasut tassaapput Metridia

longa aamma uumasoqatigiit mikinerusut Cithona similis, Pseudocalanus spp.

aamma Microcalanus pygmaeus (Boertmann & Mosbech, 2011). Uumasut plank-

tonii amerlanerpaasutut oqaatigineqartaraluartut isumaqartoqarpoq uumasut

planktonii larvacea-mik taaguutillit aamma uumasoqatigiit kiisortut soorlu chaetog-

naths, ctenophores aamma nuaarluit ilaat immap naqqani uumasoqatigiinnut

pilersuineq annertusinerannik kinguneqarsinnaasut (Boert-mann & Mosbech,

2011).

Uumasut planktonii tamaani issittumi ukiup nikittarnerannit sunnerneqartumik

inooriaseqarnerminnut naleqqussarlutik perlilernissartik pinngitsoortissin-

naallugu, amerliartornissartik inuussutissaqanngikkaluarlutik inuussutissaqarpian-

ngikkaluarlutilluunniit ingerlatiinnarsinnaallugu. Uumasoqatigiippassuit ingammik

illeqqat soorlu Calanus-it naasut planktoniinit orsumik katersisinnaapput, naasut

planktonit uumasut 10-20%-iata orsua illeqqat uumasut orsuannut 50-70%-inngor-

tittarpaat (Falk-Pedersen et al. 2007 and 2009). Calanus-it aamma annertuumik

ukiup killiffii malillugit nikerartarput, itisuumi ukiisarput immallu naasui immap

qaani naajoraleraangata immap qaanut utertarlutik (Boertmann & Mosbech,

2011).

Eqqaaneqartariaqarpoq uumasut planktoninut ilaammata uumanermik ilaanni

aamma immap qaavata tungaani uumassusillit, annerusumik kaattungiaat, assag-

iaat kinguppaallu qullugiaatut (Greenland Institute of Natural Resources, 2003).

Ichthyoplanktonit (suaat qullugissallu) planktoninut immap qaavata tungaani

uumassusilinnut ilaapput pingaarutillit tassami uumasunut annerusunut nerisas-

saagamik aamma aalisagaqatigiinnut pingaarutilinnut ineriartorsinnaammata.


Avataani


Kisiannili annikitsuinnarmik aalisakkat qullugiaasa siaruartarnerinut ingerlaartar-

nerinullu Misissuiffiup iluani paasissutissaqarpoq qanorlu annertutigisumik

uumasut planktoniisa annertussusaannut ataatsimoortumik ilasinersut.

Krill-it (Euphausiacea), makro planktoniusut aamma uumasut qaleruallit allat

ilagaat pingarutillit immap qaavata tungaani ataqatigiinni uumasunut annerusunut

inuussutissamik ingerlaarviusut (Dalpadado and Skjoldal, 1991). Krill-it anneru-

sumik naasunik inuussuteqarput, pingaarnerusutut nerisaralugit naassut plank-

tonii, ingammik immap naasui kiselalgenik taaneqartartut kisianni ilai neqitu-

umasuuput uumasut planktoniinillu mikisunik nerisaqarlutik (Saether et al., 1986).

Krill-it artit marluk Meganyctiphanes norvegica aamma Thysanoessa longi-

caudata, Atlantikup avannaani tamarmik saqqumilaartuupput amerlassutimikkut

annertussutimikkullu (Saunders et al., 2007) taamaakkaluartoq krill-it pillugit Misis-

suiffissap iluani paasissutissat sukumiisut killeqarput..

5.3 Aalisakkat aamma qaleruallit

2010-mi Kalaallit Nunaata imartaani sunik aalisagaqarneranik allattorsimaffik nu-

tarterneqarmat aalisakkat assigiinngitsut 57-it allatorsimaffimmut 1996-imeer-

sumut ilanngunneqarput. Kalaallit Nunaata imartaani aalisakkat assigiinngitsut ili-

simaneqartut 269-it allattorsimapput. Aalisakkat assigiinngitsut amerlisimaneran-

nut silaannaap allanngoriartorneranik imaluunniit pitsaanerusumik aalisari-

aaseqartoqalersimaneranik pissuteqarnersut ilisimaneqanngilaq.

Misissuiffissami, imaluunniit nalinginnaasumik Grønlandshavemi aalisakkat ag-

guataarsimanerat amerlassusaallu, tamaviaarussamik misissoqqissaarneqarsi-

manngillat. Paasissutissat pigineqartut paasinarsitippaat avannaani sumiiffinnut

sanilliukkaanni Kalaallit Nunaata kangiata kujataata avataani aalisakkat assigiin-

ngitsut amerlanerusut. Paasineqarpoq kangiata kujataani aalisakkat assigiin-

ngitsut amerlassusaat aningaasarsiornermut pingaaruteqartup kujataata kitaata

aalisagaqassusaanut assersuunneqarsinnaasoq (Boertmann & Mosbech (eds),

2011); kisianni, misissuiffissami aalisagaqassusaanik suussusaanillu paasissutis-

sat amigangaatsiarput, paasissutissallu ilanngunneqarsimasut pissarsiarineqar-

sinnaasunit pitsaanerpaanit katersorneqarsimapput.

Kalaallit Nunaata kangiata avannaata sineriaani misissuisoqarnerani aalisakkat

assigiinngitsut 47-ut nalunaarsorneqarsimapput (tamanna NEG15-imi misis-

suiffissamit annertunerungaatsiarpoq), takuuk Takussutissiaq 5-2 aamma Ta-

kussutissiaq 5-3) (Møller et al, 2010).


Avataani


Takussutissiaq 5-2: Kalaallit Nunaata imartaani immikkoortortat, novembari

2009 (Møller et al., 2010-mit).


Avataani


Takussutissiaq 5-3: Artit amerlassusaat agguataarsimanerallu Kalaallit

Nunaata imartaani immikkoortortani pingaarnerni sisamani, novembari 2009

(Møller et al., 2010-mit).

1990-imi umiarsuarluni misissuinermi, 75°N-ip aamma 82°N-ip akornanni inger-

lanneqartumi (Takussutissiaq 5-4 (issoqqaarissoq tungujortoq)) nalunaarutigi-

neqarpoq aalisakkat artit assigiinngitsut katillugit 23-iusut. Aalisakkat artit

pingaarnerit tallimat tassaapput Issittumi saarullik (Arctogadus glacialis,

kvadratkilometerimut 5.000-it pallillugit), Atlantisk Havulk-i (Artediellus atlanticus)

(4,500), Tornulk-i (Icelus bicornis) (4,000), Nybelins Knurulk-i (Triglops nybelini)

(2,000) aamma Ringbug-i Liparis fabricii (4,000) (Møller et al, 2010).

Misissuineq nutaanerusoq 2003-mi sumiiffimmi 74°N-imit 77°N-imut

(Takussutissiaq 5-4 (issoqqaarissoq aappalaartoq)) ingerlanneqartumi aalisakkat

artit assi-giinngitsut 33-it nalunaarutigineqarput. Aalisakkat artit ilaqutariit

amerlanerpaat tassaapput Zoarcidae (assigiinngitsut 8-t), Liparidae (6) aamma

Cottidae (5), aalisakkani nalunaarsorneqarnerpaasimallutik ringbug-i (Liparis

fabricii), saarullik (Boreogadus saida), aamma issittup saarullia. Misissugassanik

tigusiffinni amerlanerpaani (itinerusoq eqqaassanngikkaanni), issittumi saarulliit

saarulliillu amerlanerpaapput (95 %-it tikillugit amerlassusaat fotosyntesemit

ineriartorteqqitallu annertussusaat eqarsaatigalugit) (Møller et al., 2010).


Avataani


Takussutissiaq 5-4: Aalisakkanik misissuinerit sumiiffii ARK 7/2-mit aamma

TUNU-1-mit misissuinernit (Boertmann & Mosbech, 2012-mit).


Avataani


Qalerallit aalisagaapput pingaaruteqartut misissuiffissami najuuttut aamma na-

juuttuni ilisimaneqartuni aningaasarsiornermut kisimi pingaaruteqarnerpaasoq,

misissuiffissami aningaasarsiutigalugu qaleralinniarnissamik nalunaartut

ikittuinnaapput (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Qalerallit immap naqqanut

qanittumiittarput itissutsini assigiinngitsuniissinnaallutik, ingammillu imaani -1-imit

10oC-mut nillertigisumiittarlutik. Qalerallit amerlasut nalunaarutigineqarsimavoq

qanorli amerlatiginerat qanorlu agguataarsimanerat nassuiarneqarpiarnikuunani.

Saarullik Kalaallit Nunaata imartaani ukioq kaajallallugu siumugassaasarpoq.

Imaani tarajoqarluartumiikkumasarpoq, sinerissamulli qanittumi imaani

tarajornilaartumi kuullu akuani tarajoqanngingajattumi aamma

siumorneqartarsimalluni. Issittulli imartaani saarulliit imaani sikulimmut

attuumassuteqaqqajaanerupput. Saarulliit ukiumi sikup ataani suffisarput suaat

sivisuumik tukerniartarnermikkut illersorneqartarlutik sikuernissaata tungaanut.

Upernaakkut planktonit amerli-piloorneranni suaat tukertarput (Cohen et al.,

1990).

Grønlandshavemi saarullik nerisaqaqatigiinnut pingaaruteqarpoq imaani miluu-

masunit timmissanillu nerisarineqarluni. Ingammik natsernit (Pusa hispida), aa-

taanit (Pagophilus groenlandicus), appanit (Uria lomvia), qaqullunnit (Fulmarus

glacialis), taateraanit (Rissa tridactyla), naajavaarsuk (Pagophila eburnea),

naajannguanillu (Rhodostethia rosea). Tamaani saarullik aalisarnermik ani-

ngaasarsiutitut aamma pingaaruteqarpoq aalisariutinillu kilisanneqartarluni. An-

nerusumik fiskemelitut uuliassatullu nioqqutissanik tunisassiarineqartarput.

Ammassaat (Mallotus villosus) misissuiffissamiipput aammalu aalisarnermik ani-

ngaasarsiutitut pingaaruteqarlutik, ingammik Sorsunnersuup Aappata kingorna

ammassassuit nungummatali Islandimiut aalisariutaat ammassanniartarlutik

(www.Fisheries.is). Tamaani kalaallit, Islandimiut Norgemiullu aalisarnermik

aqutsipput.

Ammassaat Islandip kujataata kitaatalu sineriaani ikkattumi suffisartut ili-

simaneqarpoq. Ammassaat Islandip Kalaallit Nunaatalu kangiata akornanni

aamma qeqertap Jan Mayenip akornanni uumasuuvoq. Ammassaaqqat nunap

toqqaviani Islandip avannaaniipput Kalaallit Nunaatalu kangiani, ammassaallu

inersimasut itinerusumi neriniartarlutik. Takussutissiaq 5-5-ip paasinarsisippaa

ammassaat Kalaallit Nunaata kangiata sineriaani ingerlaartartut misissuiffissamilu

ammassanniartoqarnissaanik annerusumik nalunaartoqarsimanngikkaluartoq

taamaattoq ammassaat tamaani neriniarnissaat ilimanaateqarpoq.

http://www.fisheries.is/


Avataani


Takussutissiaq 5-5: Ammassaat misissuiffissami siaruarsimanerannik

aamma ingerlaarnerminni aqqutissaattut ilimagineqartut. Qorsuk=

Neriniarfiit, Tungujortoq qaamasoq = Allisarfiat, Aappaluttoq= Suffisarfiit.

Aappaluttoq qaamasoq = Suffisarfiit pingaannginnerusut, Qarsut

tungujortut qaamasut= Tukerlaat ingerlaarfiat, Qarsut qorsuit taartut=

Nerisassat ingerlaarnerat aamma Qarsut aappaluttut taartut = Suffissarfiit

(ICES (2008) Boertmann & Mosbech (eds), 2011-mit issuarneqarsimasoq).

Eqaluit (Salvelinus alpines) Kalaallit Nunaata avannaata kangiani kuuit akuanni

suffissarput ukiisarlutillu sinerissallu qanittua atorluartarlugu, kisianni itinerusumik

misissuisoqarnikuunngilaq (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Eqaluit IUCN-ip

allattorsimaffianni aappaluttumi ernumagisariaqannginnerpaatut allassimapput

Kalaallit Nunaannilu aamma Islandimi eqaloqarluarluni. Eqaluit Kalaallit Nunaanni

pingaaruteqarput kalaallinillu nerisarineqarlutik. Eqaluit aamma inuiaqatigiinni ani-

ngaasarsiornermut pingaaruteqarput takornariat qissattarnermik soqutigisallik Ka-

laallit Nunaannut aalisariarlutik angalasarmata.

Misissuiffissami eqqaanilu qalerualeqassusaanik ilisimasat amigangaatsiarput ili-

simatusarnermi misissuinernik ingerlatsisoqarsimanngimmat. Ilanngullugu, ta-

maani aningaasarsiutigalu qalerualinniartoqanngilaq taamaalillunilu pisaanik

paasissutissaqarani.

5.4 Imaani timmissat

Timmissat Kalaallit Nunaata kangiata avannaani piaqqiortartut pingaaruteqartut

Nalunaarsuiffik 5-1-imi nalunaarsorneqarsimapput. Appaliarsuit (Alle alle) aamma

appat (Uria lomvia) piaqqiorfii ilisimaneqartut misissuiffissap kujataanniipput It-

toqqortoormiullu Kangerlussuata ikerata eqqaani.


Avataani


Nalunaarsuiffik 5-1: Nalunaarsuummi Kalaallit Nunaata kangiata avannaata

imartaani (SEIA sumiiffimmi), aamma NEG-mik akuersissuteqarfimmi misis-

suiffissamilu, tim-missat artit aalajangersimasut takussutissiorneqarsimap-

put. (Anker-Nilssen, 1987)-ip aamma (Boertmann & Mosbech (eds), 2011)

nassuiaanerattut timmiaqassutsip pingaaruteqarneranik nunamut nunar-

suarmullu atasumik naliliisoqannginerani timmiaqassutsimik misissuiffiup

pingaarute-qarneranik (erianassusaanik) takutitsivoq.

Arti Najuuttarnera Uumasoqar-fiit

Kalaallit Nunaanni

nalunaarsuiffik aappalaartumi inissisimanera

Misissuiffissap uumasut

amerlassusaanut pingaassusaa

VEC

Qaqulluk b/s/w Ukioq kaajallallugu

c & o Eqqananngin-nerpaaq (LC)

appasissoq +

Miteq siorartooq/ Aavooq

b/m aasakkut c Eqqananngin-nerpaaq (LC)

qaffasissoq +

Miteq sioraki/Qingalik

b/m aasakkut c (upernaami) Eqqananngin-nerpaaq (LC)

akunnattoq +

Alleq b/m aasakkut c (upernaami) Eqqananngin-nerpaaq (LC)

akunnattoq +

Kajuaraq b/mi aasakkut c (upernaami) Eqqananngin-nerpaaq (LC)

appasissoq

Issungaq b aasakkut c Eqqananngin-nerpaaq (LC)

appasissoq

Taateraaq b/s/mi aasakkut c & o Mianernartoq (VU)

appasissoq +

Naajarujussuaq b/s/mi aasakkut c Eqqananngin-nerpaaq (LC)

appasissoq

Taateraarnaq b aasakkut c Nungunga-jaqqasoq (NT)

appasissoq +

Naajannguaq b/s aasakkut c & o Mianernartoq (VU)

appasissoq +

Naajavaarsuk b/s/w Ukioq kaajallallugu

c & o Mianernartoq (VU)

qaffasissoq +

Imeqqutaa-laq b aasakkut c Nungunga-jaqqasoq (NT)

appasissoq +

Appa b/mi aasakkut c & o Mianernartoq (VU)

qaffasissoq +

Serfaq b/s/w Ukioq kaajallallugu

c & o Eqqananngin-nerpaaq (LC)

appasissoq

Qilanngaq b aasakkut c & o Nungunga-jaqqasoq (NT)

appasissoq

Appaliarsuk b/mi aasakkut c & o Eqqananngin-nerpaaq (LC)

qaffasissoq +

b = piaqqiorneq, s = aasineq, w = ukiineq, m = meqquerneq, mi = tikeraat, c =

sineriammi, o = avataani.

Imaani timmissanut avannaata kangiata sineriaani ammalatat pingaarnersaat It-

toqqortoormiit ikeranniippoq misissuiffissap kujataa-tungaani (takuuk Ta-

kussutissiaq 3-4). Tamaani appaliarsuit 3.500.000-it inini arlalinni angisuuni er-

niortarput. Ammalatani pingaarnerpaat tulliat avannaata kangiani imaaniippoq

(misissuiffissalli avataani), imaanilu timmiarpassuit tamaani piaqqiortarput ingam-

mik malamuk (Fulmarus glacialis) aamma mitit (Somateria mollissima) kisianni

aamma pingaaruteqartut qaqutigoornerusulli naajavaarsuit (Pagophila eburnean)

aamma naajannguit (Rhodostethia rosea). Ammalatani pingaarnerpaat pingajuat

Wollaston Forlandip kangianiippoq ingammik miterpassuit tamaani pinngortarlutik

Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Taakku arlaannaalluunniit misissuiffissami-

inngillat.


Avataani


Misissuiffissami imaani timmissat siumorneqartartut amerlanerpaartaat piaq-

qiortuupput sinerissap ilarujussuani avannata kangiani, imaani timmissanut piaq-

qiortunut uumaffigissallugit naleqquttut. 2008-mi misissuinermi sineriak atuarlugu

timmissat inaat nutaat 62-it siumorneqarput tamakkerlugu isigalugu imaani tim-

missat piaqqiorfii 129-init amerlanerullutik (Boertmann, et al., 2009a).

Timmissat nunamiutat uumanerminni ajornartorsiortillutik misissuiffissap imartaani

avatangiisit aamma atortarpaat. Timmissanut aqqartartunut qeerlutuunullu tun-

ngatillugu sineriak sikuiaartartoq pisariaqartippaat, soorlu ammalatat sinerissamut

qanittut, kuussuit akui, ikerasaat amitsut tinittarnermit sarfarluartut timmissanit

taakkunannga najorneqartarlutik, timmissallu taakku angalasartut tatsit tarajoqan-

ngitsoqarfiillu sikuernissaat utaqqisarpaat. Timmissat nunamiut allat, soorlu

nerlerit timmissallu sissarmiut sineriammi masarlunni sissanilu marullulinni

katersuuttarput (Boertmann & Mosbech (eds), 2011).

Timmissat aallartartut misissuiffissaq ukiakkut amerlasoorsuullutik aqqusaartar-

paat (Takussutissiaq 5-6). Aqqusaartussat amerlanerpaartaat ilimanartut tassaap-

put appat appaliarsuillu. 2007-mi satellit telemetri atorlugu uppernarsineqarpoq

naajavaarsuit timmissat allat peqatigalugit taamannak ingerlaartartut (Boertmann

& Mosbech (eds), 2011).


Avataani


Takussutissiaq 5-6: Kalaallit Nunaata kangiata avannaata sineriaa atuarlugu

timmissat ingerlaarfissaattut ilimagineqartut (Boertmann & Mosbech (eds),

2011).

Naajarussuaq (larus hyperboreus) avannaata kangiani sineriammi timissani

imarmiuni siammasinnerpaavoq (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Mitit

aamma avannaata kangiani sineriammi siammasipput. Silaannakkut Kalaallit

Nunaata kangiata avannaa atuarlugu 2008-mi upernaakkut aasakkullu misissu-

inerit takutippaat, taamaalinerani mitit amerlanerpaasut kisitsinermi katillugit

27.000-it kisinneqarsimallutik (Boertmann et al, 2009b).

Appaliarsuit ataasiakkaarlugit kisinneranni amerlanerusimapput kisianni siam-

masippallaarnatik, taamaallaat Ittoqqortoormiit Kangerlussuata ikerani ammalata-

miissimallutik piaqqiorfiit eqqaanni kiisalu imaani attuumassuteqartuni, amma

misissuiffissap kujataa-tungaani (Boertmann, et al., 2009b).

Immani timmissat sumiiffinni sikoqanngitsunilu imaani pinngortitap ataqatigiinne-

ranut pilersuinermut aamma uumasut nasullu imminnut sunneeqatigiinnerannut


Avataani


ataqatigiissitsipput, imaanit nunami piaqqiorfinnut inuussutissanik assartuisar-

nermikkut (Boertmann & Mosbech (eds), 2011).

DCE-p naliliinera naapertorlugu qaqulluk, miteq siorartooq/aavooq, miteq sio-

raki/qingalik (Somateria spectabilis), alleq (Clangula hyemalis), taateraaq (Rissa

tridactyla), taateraarnaq (Larus sabini), naajannguaq (Rhodostethia rosea), naaja-

varsuk (Pagophila eburnea), imeqqutaalaq (Sterna paradisaea), appat appaliar-

suillu sumiiffimmi pinngortitap ataqatigiinneranut pingaaruteqarput (VEC).

(Boertmann & Mosbech (eds), 2011):

Qaqulluup piujuarnissamut piaqqiornissamut periarfissai ajunngitsuusori-

neqarpoq.

Mitit Kalaallit Nunaata avannaata kangiata sineriaani imaani timmissani

amerlanersaapput, immallu naqqani ikkattumi uumasunik nerisalittut pin-

gaaruteqarlutik. Piujuarnissamut piaqqiornissamut periarfissarissaaru-

narput, akerlianik kitaani ikiliartortut.

Qingallit mitinit ikinnerupput.

Grønlandshavep kangiata taateraat piujuarnissamut piaqqiornissamut pe-

riarfissaqarluarput akerlianik kitaani ikiliartortut.

Taateraarnat nalunaarsuiffimmi aappalaartumi mianerisassatut nalu-

naarsorneqarsimapput timmiaqarfimmi ikitsunnguuneri pillugit. Ajoqu-

sersuinerit suulluunniit taateraarnanut ajoqutaassangatsinneqarput.

Naajavarsuit piujuartitassarujussuupput, mianerisariaqaqqatullu nalu-

naarsorsimalluni. Sikorsuarni angalaartarput aasakkut piaqqiorfinniittarlu-

tik neriniarfinniittarlutillu. Ammalataq avannaata kangiata imartaaniitoq

naajavarsunnut pingaarnerpaavoq, ammalatallu taassuma avannaata

kitaani sineriammiittarlutik.

Naajannguit aamma ikittuinnaapput mianerisarialittullu nalunaarsorsimal-

lutik Grønlandshavep avannaata kangiani ammalatap avannaata kangiata

imartaaniittup eqqaani sumiiffimmi ataatsimi taamaallaat piaqqiorfeqarlu-

tik. Piaqqiunngitsut MIZ-imiittarput ingammik ammalatami avannata kan-

giata imartaaniittumi.

Imequtaalat sineriak sinerlugu piaqqiorfinni nalinginnaasumik

siumorneqarsinnaapput.

Appat (piaqiortut) Grønlandshavep kitaani piujuartitassaapput, Kalaallit

Nunaannilu appat mianerisarialittut nalunaarsorneqarsimapput.


Avataani


Appaliarsuit piaqqiortut misissuiffissap kujataani Ittoqqortoormiit Kanger-

lussuata isaariaani amerlasoorujussuupput. Appaliarsuit naammattumik

amerlassuseqarunarput. Svalbardimi piaqqiortut tamarmik (millionilippas-

suit) upernaakkut aasakkullu avannaata kangiata sineriaatigut ingerlaar-

tarput.

Serfat appaliarsuillu piujuarnissaat inuiaqatigiit akisussaaffigaat, isumaqarporlu

nunarsuarmi serfat appaliarsuillu 20 %-ii Kalaallit Nunaanniittut.

5.5 Imaani miluumasut

5.5.1 Ataatsimut isiginninneq

Imaani miluumasorpassuit Kalaallit Nunaata avannaata kangianiittut ili-

simaneqarpoq, aamma misissuiffissami. Eqikkaaneq Nalunaarsuiffimmi 5-3-mi

ilannguneqarsimavoq.

Puisit artit sisamat, arferit artit aqqaneq-marluk, aarluarsuit (Lagenorhynchus al-

birostris), aarrit (Odobenus rosmarus) nannullu (Ursus mariti-mus) siumugassaa-

sut ilisimaneqarput. Nannut aarrillu misissorneqarnerpaasimapput arferit pillugit

ilisimasat killeqarlutik soqanngivilluniluunniit (Boertmann & Mosbech, 2011).

Sumiiffiup pingaaruteqassusaa ersersinneqarpoq imaani miluumasunut iller-

sorneqarfissamik killeqarfiliortoqarmat ukuusunut aarrit (Odobenus rosmarus

takuuk Takussutissiaq 5-10), qilalukkat qernertat (Monodon monocerus takuuk

Ta-kussutissiaq 5-16) aamma arfiviit (Balaena mysticetus takuuk Takussutissiaq

5-12) taakku sajuppillatitsitsisarluni misissuinermit iserfigineqartussaanngillat.

Immaani miluumasunik timmissanillu nakkutilliisut (MMSO) siusinnerusukkut

TGS-ip Kalaallit Nunaata avannaata kangiani 2011-mi, 2012-imi, 2013-imi aamma

2014-imi misissuisarsimanerinit paasissutissanik iluaqutaasinnaasunik imaani

miluumasunik uumasunillu allanik pineqartunik naapitsissarnerit amerlassusaan-

nik nalunaaruteqarput Nalunaarsuiffik 5-2.


Avataani


Nalunaarsuiffik 5-2: Imaani miluumasunik TGS-ip Kalaallit Nunaata

Avannaata Kangiani siusinnerusukkut sulinerminni takunnittarsimaneri.

Arti Ilisimatuutut taa-guutaa

Katillu-git 2011

Katillu-git 2012

Katillu-git 2013

Katillu-git 2014

Soqqaallit suussu-serneqanngitsut

Balaenopteridae 1 3

Arferit suussuser-neqanngitsut

2 1

Puisit suussuser-neqanngitsut

Phocidae 38 40 47 133

Nannut Ursus maritimus 8 3 17 9

Aataat Pagophilus groen-landicus

6 22 23 3

Natsersuit Cystophora cristata 1 2 10 55

Natsiit Phoca hispida 5 2

Qasigissat Phoca vitulina 1

Ussuit Erignathus barbatus 5 1

Tikaagulliusaat Balaenoptera physa-lus

17 1 3

Takiaagulliit Balaenoptera acutorostrata

1

Arfiviit Balaena mysticetus 1

Seqqullit katillugit (misissuinermi titarnerit km ataasiugaangat)

45 (0.02)

70 (0.02)

85 (0.01)

194 (0.04)

Arferit katillugit (misissuinermi ti-tarnerit km ataa-siugaangat)

21 (0.01)

4 (<0.01)

5 (<0.01)

0 (0)

Nannut katillugit (misissuinermi ti-tarnerit km ataa-siugaangat)

8 (<0.01)

3 (<0.01)

17 (<0.01)

9 (<0.01)

2014-imi malussarnerit tamarmik takunniffiupput, PAM atorlugu nipinik tusar-

naaginnarluni nalunaarsuisoqanngilaq. 2014-imi takunninnerit agguataarnerat Ta-

kussutissiaq 5-7-imi ersersinneqarpoq; annertunerpaamik (58%) takunninnerit

pipput sajuppillatsitsisarluni misissuinerup nalaani, aallartitsissutit ingerlaneranni

aamma uumasunik sikuniittuniuvoq imarmiittuniunngitsoq. 2014-imi takunninnerit

tallimat kinguneqarput ‘innarliinaveersaarluni iliuutsinik’ t.i. tamakkiisumik


Avataani


aallartitsissutinik aallartitsitsineq unitsinneqarpoq, tamanna kinguneqarpoq 2.2 km

misissuinermi annaasaqarnermik.

Takussutissiaq 5-7: Imaani miluumasunik takunninnerit TGS-ip 2014-imi Ka-

laallit Nunaata Avannaata Kangiani sajuppillatsitsisarluni misissuinerani.

5.5.2 Nannut

Misissuiffissami nannut ukioq naallugu siumugassaasarput, kisianni piffissap

qanoq ilinera aallaavigalugu nikerartarput immap sikuata pinngornera nungukkiar-

torneralu ilutigalugit ingerlaartarlutik. Nannut inuiaqatigiinni pingaaruteqarput pi-

niarneqartarlutik annikitsumik takornarianillu takuniaasunit isertitanik Kalaallit

Nunaat pissarsisarluni.

Nannut sumiinnerinut ukiup ingerlanerani pissutsit aalajangiisuusarput, soorlu si-

kut qanoq eqimatiginerat qanorlu piniagassaqartigineri apeqqutaallutik. Aa-

saanerani nannut nunamiinnerusarput sikukinnerusarmat kisianni avataani sikor-

suarni aamma siumorneqarsinnaapput. Killuanik, ukiuunerani sikut katingasut ne-

ruttoraangata, nannut sivisunerusumik avataaniittarput. Tamanna siaruarsimaneq

allanngorartoq malugineqarsimavoq Wiig et al. (2003)-imit nannunik arnavissanik

marlunnik Kalaallit Nunaata kangiani sivisuumik 1994-ip 1998-illu akornanni ili-

simatusarluni malinnissimasumit (Takussutissiaq 5-8). Nunami apissineri eqqaas-

sanngikkaanni, nannut marluullutik malinneqarnerminni piffissap 73%-ia aamma

100%-ia taama malittariillutik avataani sikuni katingasuni atorsimavaat. Aamma

nalunaarsorneqarsimavoq marluullutik angerlarsimaffii ungasittorujussuusut

(242000 km2 aamma 468000km2, taama malittarillutik) aammalu sikut katingasut


Avataani


Kalaallit Nunaata kangiata sarfaanik (EGC) kujammut ingerlaarvaartut akerlianik

avannamut ingerlaarsinnaallutik.

Takussutissiaq 5-8: Ukiup ilaani aalajangersimasuni nannut arnavissat mar-

luk qaammataasiamik nassitsissuserlugit Kalaallit Nunaata kangiani 1994-ip

1998-illu akornanni malinnaavigineqarsimasut inissisimaffii (A) oktobarimiit

marsimut; (B) apriilimiit juunimut; (C) juulimiit septembarimut. Toornerit

taartut 1994, issoqqaarissut taartut 1995, pingasoqiusat taartut 1996, toor-


Avataani


nerit qaamasut 1997, issoqqaarissut qaamasut 1998. Qarsut nalunaarpaat

apissiffiit aammalu nalunnaqutserneqarfiisa sumiissusaat nalunaarlugu.

Minnerpaamik (9 sept 1996) aamma annerpaamik (7 jan. 1997) sikup anner-

tussusaa misissuinerup nalaani nalunaarneqarportaaq (Wiig et al., 2003-imit

naleqqussagaq).

Nannunut Kalaallit Nunaata kangianiittunut ilisimatusarluni suliniutit ingerlaannar-

simammata, sumiittarfiinik uumaneranillu paasisat annertunerulersimapput. An-

nertuumik malittarinnilluni misissuinerit, nannut 35-it tikillugit malinneqarnerisa,

ersersippaat Kalaallit Nunaata sineriaa tamakkerlugu aamma avataani piffinni

ingerlaarnerit (Takussutissiaq 5-9).

Takussutissiaq 5-9: Nannut 35-it qaammataasiamik nassitissusillit Kalaallit

Nunaata kangiani Svalbardillu avannaani avannaatalu kitaani sumiissiman-

eri (Boertmann et al., 2009a imaluunniit b aallaqqaammut Wiig et al., 2003-

miit).

5.5.3 Seqqullik – Puisit aarrillu

Issittumi aarrit (Odobenus rosmarus) ikkattoqarfiit atugaraat (80 meterinit ikkan-

nerit) uillullu uumassutiginerullugit. Aarrit nalinginnaasumik sinerissamut qanit-

tumiittarput, kisianni sinerissamit kilometererpassuarnik ungasitsigisumi aasakkut


Avataani


aamma aaveqarsinnaavoq, ingammik juulimi aggustimilu. Aarrit 200-250 meterinik

ititigisunut aqqarsinnaanerat ilisimaneqarpoq (Born, 2005). Aarrit februaarimit

apriilimut nuliarsartarput piaqqallu amerlanerpaartaat aappaaguani maajimi

juunimiluunniit piaqqiarineqartarlutik. Aarrit piniarneqarnerminnit ikilingaatsiar-

simapput, taamalu nungutaanissaanut navianartorsiortutut nalunaar-

sorneqarsimallutik.

Aarrit eqimattakkaat nalunaarsorneqarsimapput avannaata kangiani juunip

aallartilaarnerani silaannakkut misissuinerni 2008-p upernaavani aasaanilu inger-

lanneqarsimasumi, kisianni, aggustimi aarrit ikittuinnaat tamaani takuneqarsimap-

put (Boertmann et al., 2009a).

Kangiata sineriaani aarrit kitaata sinerianiittunit ikinnerupput, naak kangiata

sineriaa tamaat siaruarsimagaluarlutik. Ittoqqortoormiit avannaani amerlanerit

siumugassaasarput. Nalinginnaasumik sinerissamut qanittumi ikkattumiittarput

misissuiffissallu sineriattaa tamarmi toqqarneqarsimavoq aarrinut Sumiiffittut Mi-

anersorfissatut juunip septembarillu akornanni sumiiffinnik annertuunik piffissap

iluani matoqqasoqassalluni (Takussutissiaq 5-10). Aarrinut Sumiiffik Mian-er-

sorfissaq sumiiffinnut arlalinnut avataanniinnerusunut aannertussuseqassaaq piff-

issami oktobarip novembarillu akornanni. Piffissat taakku marluk misis-

suiffissatullu piffissaq ilaatigut qaleriipput.

Takussutissiaq 5-10: Aarrit illersorneqarfii. Illersorneqarfinnut paasissutis-

sanik pissarsiffik DCE (2014).


Avataani


Misissuiffissami puisinik siumugaasinnaasut ilagaat natsersuaq (Cystophora cris-

tata), aataaq (Phoca groenlandia), ussuk (Erignathus barbatus) natseq (Phoca

hispida), taakkulu tamarmik aningaasarsiornermut pingaaruteqartutut

nalilerneqarsimapput. Puisit taakku tamarmik, ussuk eqqaassanngikkaanni, Ka-

laallit Nunaanni nalunaarsuiffik aappalaartumi isumannannginnerpaatut al-

lassimapput (Boertmann, 2007). Ussuk allaaserineqarsimavoq amigartunik

paasissutissaqarnerarlugu amerlanngitsuunerarlugillu allassimavoq, kisiannili

sumiiffimmi tamarmi siammaqqalluni. Misissuiffissaq nunap immikkoortortaaniip-

poq uumasunut tamanut pingaaruteqarluinnartuusumi (Boertmann and Mosbech,

2011).

Natseq imaani sikulimmut naleqqussarsimanerpaavoq sikoqarluartumilu ta-

kussaanissaa ilimanarluni. Ussuup sikoqarnera atortarpaa kisiannili annikinneru-

sumik, puisit taakku sikup sinaavaniinnerusarlutik, taassuma kingunerisaannik

uumasoqatigiit siaruarsimanerata sikup killinga malittarpaat. Puisit allat imaaniik-

kusunnerusarput. Puisit tamarmik avataani siumorneqarsinaanissaat ilimanaate-

qarpoq misissuinerlu tamaat najuunnissaat ilimanarluni, sikorsuit eqimavallaan-

ngippata, taamaalinerani taamaallaat natsit siumugassaanissaat ilimanassalluni.

5.5.4 Arfivik (Balaena mysticetus)

Arfiviit uumanertik naallugu issittumiittarput, sikup sinaanut attuumassuteqartinne-

qartarlutik tassani uumasut planktoniisa amerlipiloortarfianni. Siaruarsimaneq

nalinnginnaasoq takusassiarineqarpoq Takussutissiaq 5-11-mi. Misissuiffissami

siumugassaanissaat ilimanaateqarpoq, ingammik sikup nungukkiartortarnerani

neruttortarneranilu, misissuinerup annerusumik uumasut mianernarnerit sineris-

sami illersorneqarfissamik killeqarfimmiittut ingalanniarpai. Ammalataqarfimmi-

innissaat aamma ilimanaateqarpoq, ammalataqarfinni inuussutissaqarnerpaajus-

armat.

Oqaluttuarisaanermi arfiviit piniarneqartarsimapput soqqaat orsuallu pillugit. Arfiv-

iit Spitsbergenimeersut 1679-mi 25.000-iusut missingerneqarput 1980-mi nun-

gutaaqqajaallutik (Braham, 1984). Spitsbergenimi arfiviit uumasut maannakkut

nungutaaqqaajaasutut IUCN-imit inissinneqarsimapput massa arfiviit nalinngin-

naasumik ‘isumannannginnerpaatut’ inissinneqarsimagaluartut (Reilly et al.,

2012). Christensen et al., (1992) nalunaarpoq Kalaallit Nunaata imartaani hun-

norujut arlaqalaaginnartut uumasuunissaat ilimanartoq, Qeqertap Spitzbergenip

eqqaani arfiviit qulikkaaginnaasorineqarput. Arfiviit Spitzbergenimeersutut ili-

simaneqartut amerlassusaat qanorlu ingerlaartarnerat pillugit ilisimasat erseqqis-

sut ikitsuinnaapput, arfiviit akuttunerat aalajangersimasumillu misis-

suisoqartarsimannginnera pissutaalluni.


Avataani


Takussutissiaq 5-11: Arfiviit (Balaena mysticetus) nunarsuarmi siaruar-

simaneranik takusassiaq (Reilly et al., 2012)-imit.

Sumiiffiup arfivinnut pingaaruteqarnera pissutaalluni misissuiffissaq annertooq

toqqarneqarsimavoq arfiviit pillugit Sumiiffittut Mianersorfissatut (Takussutissiaq

5-11). Toqqaaneq sinerissamut qanittortaanut atorpoq juunip septembarillu

akornanni (misissuinerup aallartiffialu ataatsikkoorlutik) aamma avataaniittut ok-

tobarip novembarillu akornanni (misissuinerup naaneralu ataatsikkoorlutik).

Gilg aamma Born (2005), Kalaallit Nunaata avannaata kangiani Grønland-

shavemilu 1940-miit 2004-mut arfivinnik takusisoqartarsimaneranik nalunaarutigi-

neqarsimasut tamaasa katersorsimavai (Takussutissiaq 5-12). Katillugit takunnis-

simanerit 26-it piffissami tassani nalunaarsorneqarsimapput, 17-it uppernarsar-

neqarsimallutik, arfinillit ilimanarlutik aamma pingasut pasinarlutik. Takunnis-

simanerit amerlassusaat malunnartumik 1980-ikkut qeqqaniit arfinilinnik qaffassi-

mavoq, 1980-ikkunni arferit arfinillit aamma arfineq pingasut takuneqarsimallutik,

1990-ikkunni aamma 2000-ip 2004-rallu akornanni, taama malittarillutik.


Avataani


Takussutissiaq 5-12: Arfivinnut Sumiiffiit Mianersorfissat misissuiffissamut

naleqqiullugit. Illersorneqarfissanut paasissutissanik pissarsiffik DCE

(2014).


Avataani


Takussutissiaq 5-13: Kalaallit Nunaata kangiani (70°–82°N) 1940-miit 2004-

mut arfivinnik takuniiffiusartunik assiliaq. Toornerit taartut tassaapput

takunninnerit uppernarsarneqarsimasut; toornerit qaamasut tassaapput

takunninnerit ilimanartut (Gilg and Born, 2005).

Arfiviit (Balaena mysticetus) assigiinngitsut tallimat 2008-mi juulimiit aggustimut

silaannakkut misissuinerni takuneqarsimapput (Boertmann et al., 2009b) aamma


Avataani


2009-mi misissuinermi arfivik arnaviaq qaammatinik pingasunik utoqqaassusilim-

mik piaralik takuneqarsimavoq. Tamanna Spitsbergeniminngaaneersumik ikeqi-

sunit arfiviup piaraanik ukiorpassuarni takuninneruvoq siulleq (Boertmann & Niel-

sen, 2010).

Arfiviit Kalaallit Nunaata Kangiani piniarneqarneq ajorput.

5.5.5 Tikaagullik (Balaenoptera acutorostrata)

Tikaagulliit tamaani sinerissami arferni amerlanerpaajupput qularnanngitsumillu

misissuiffissami takuneqartarnissaa ilimanarluni. Tikaagullik issittup imartaaniit-

tarput aasakkut aalisagaararpassuarnik krillinillu naasunit planktonit amerlipi-

loornerannik kajungittunik neriniarlutik angalasarlutik (Boertman et al., 2009).

Sinerissami tamaani siumugassaanissaa naatsorsuutigineqarsinnaavoq marsimiit

oktobari ilanngullugu, taamalu sajuppillatsitsisarluni misissuinerup nalaani siumu-

gassaanissaat naatsorsuutigineqarsinnavoq.

Tikaagullinut tunngatillugu ilisimasariallit pingaaruteqartut nalunaar-

sorneqarsimapput (Olsen & Holst, 2001). Misissuiffisamut tunngatillugu Jan Ma-

yenip eqqaani sineriammi ammassaqarluarfiusumi neriniarfissaqarluarpoq.

Ammassaalli Irmingerip sarfaanit misissuiffissap tungaanut ingerlaartinneqarne-

risigut arferit aalisagartortartut soorlu tikaagulliit misissuiffiup tungaanut inger-

laarsinnaassapput.

Tikaagulliit kalaallinut pingaaruteqarput, nerisassatut isumalluutissatullu piniar-

neqartarmata.

5.5.6 Qipoqqaq (Megaptera novaeangliae)

Qipoqqaat aasaanerani avannaani nerisassaqarluarnera atorluarniarlugu avanna-

mukaartarput. Juunip oktobarillu akornanni misissuiffimmiinnissaat ilimanaate-

qarpoq. Tikaagulliit Qipoqqaallu imaani sikoqanngitsumi taamaallaat siumu-

gassaasarput, taamalu misissuiffimmi avataaniinnissaat ilimanarluni. Arferit

taakku marluk tamarmik Kalaallit Nunaanni nalunaarsuiffik aappalaartumi isu-

maalugisariaqannginnerpaamiipput (Boertmann, 2007), arferilli taakku inuussutis-

sanik misissuiffissamiittunik pisariaqartitsivissorsinnaapput.

5.5.7 Arferit angisuut allat

Arfeq angisooq soqqalik tungujortoq imaluunniit tunnulik (Balaenoptera muscu-

lus), tikaagulliusaaq (Balaenoptera physalus) aamma tikaagulliusaarnaq (Balae-

noptera borealis) arferit taaneqartut misissuinerup nalaani siumorneqarsinnaaneri


Avataani


naatsorsuutigineqarpoq. Tikaagulliusaat nunarsuaq tamakkerlugu aarlerinar-

torsiortutut nalunaarsorneqarsimapput taamaattorli imarpissuarmi atlantikumi

arfeqarluarluni aamma Islandip eqqaani Grønlandshavemilu naammalluartutut

oqaatigineqarlutik (NAMMCO 1997). Tikaagulliup saniatigut misissuiffissami tikaa-

gulliusaanik siumuisoqartarnissaa ilimanaateqarnerpaavoq, taakku inuussutis-

satik malittaramikkit upernaakkut naasunit planktonit amerlipiloornerannut ata-

tillugu, tassa imaappoq, arferit taakku qassiuneri nalunaarsorneqarsimapput

(ataasiakkaat 17-nit, tikaagullinnit amerlaneralutik) TGS Kalaallit Nunaata

avannaata kangiani 2011-mi misissuinerata nalaani. Atlantikup avannaani misis-

suinerni immikkoortuni sisamani 1987-ip 2001-illu akornanni ingerlanneqartuni Vi-

kingsson et al., (2009) nalunaarput tikaagulliusaat nanineqarsimasut

eqimanerpaat Irmingerip Imartaani aamma Danmark Stræde-p Islandip Kalaallit

Nunaatalu akornanni (Takussutissiaq 5-14).

Takussutissiaq 5-14: Tikaagulliusaanik misissuiffiit takunninnerillu NASS

umiarsuarmik misissuinernit 1987-miit 2001-imut. Symbolit angissussaat

ataatsimmoortut angisuussaannut naleqquppoq 1-miit +4-mut (Vikingsson

et al., 2009).


Avataani


Tikaagulliusaarnat aamma tunnulissuit qanoq ingerlaartarnerat pillugu ilisimasat

killeqarnerupput, kisianni amerlapput, ingammik tunnulissuit allanit ikinnerullutik,

ima isumalimmik siumornissaat ilimanannginneruvoq. Altantikup qeqqani

avannaatalu kangiani umiarsuarmik misissuinerit sisamat immikkut ingerlan-

neqarnerini 1987-mi, 1989-mi, 1995-mi aamma 2001-imi, tunnulissuit Islandip ki-

taani (Danmarks Strædemi) nalinginnaanerpaasimapput aamma Islandip

avannaata Jan Mayenillu akornanni (Pike et al., 2006). Taamaammat misissuineq

eqqarsaatigalugu piffik misissuiffissap kujataata tungaaniittoq tunnulinnik

siumoorinninnissaannut ilimananerpaavoq. Tikaagulliusaarnaq tunnulillu ili-

simasat malillugit sikoqanngitsumi taamaallaat takuneqartarsimapput. Taamaam-

mat, arferit taakku siku neruttoriartornera malillugu avasillakkiartussasut taa-

maalillutillu akuersissuteqarfiup misissuiffissallu iluani siumornissaat ilimanarluni.

Tunnulissuit tikagulliusaarnallu pillugit paasissutissat amigartut nalunaar-

sorneqarsimapput (Boertmann and Mosbech 2007).

5.5.8 Rethval-i (Eubalaena glacialis)

Arfiviit ilaqutaat Rethval-i Atlantikup avannaata imartaata kangiani piniagaangaat-

siarsimanermigut nungutaaqqajaavoq. Allorniusani sanimukaartuni appasissuniit

Issittup kujatinnguanut angalaartarput, taamalu misissuiffissap ilaanut aamma an-

galasarlutik. Taamaattorli IUCN-imit paasissutissat paasinarsisinngilaat Atlantikup

imartaata kangiani qanoq amerlatiginersut. Atlantikup avannaata kangiani ikittuin-

naat siumorneqarsimapput 1960-imiit 1999-imut arfineq-pingasuinnaat (8) takun-

eqarsimallutik. Arferit taakku misissuiffissap imartaaniittarsimanissaat iliman-

arpoq, aammalumi sumiiffimmi misissuinerni kingullerni takuneqartarsimallutik

(Heide-Jorgensen et al., 2007). Kisianni ilimanarsinnaanera naatsorsuutigi-

neqassaaq.

5.5.9 Qilalugaq qernertaq (Monodon monoceros)

Qilalugaq qernertaq Kalaallit Nunaanni pingaaruteqarpoq. Inuit pilersitaannik sun-

nerneqajasuararsuupput tassa aasami killilimmik sineriak najortarpaat piniar-

neqartorujussusimallutillu.

Qilalukkat qernertat sineriammi siumorneqarsinnaagajupput, ingammik aasakkut

nuliarsarfiup piaqqiorfiullu nalaani iterlanni kangerliumanernilu. Ukioq naallugu

najukkamik eqqaanniittarput, aasakkut piaqqiorfiit ikkattumiittut avataanilu itisuut

aamma ukiumi sikoqarluartut akornanni nuttarlutik ingerlaartarput nerisassarsior-

lutik (Boertman et al., 2009).

Qilalukkat qernertat misissuiffimmiiniissaat ilimanarnerpaavoq aggustimiit ok-

tobarimut, sikunikkiartornerani sikup sinaata illukariartornera malillugu qilalukkat

qernertat ingerlaaqataallutik (Takussutissiaq 5-15). Uumasut allat assigalugit


Avataani


sinerissami ammalataqarfiit neriniarfittut pingaaruteqassasut ilimanarpoq aamma

juunimiit septembarimut matoqqasunik qilalukkanut qernertanut iller-

sorneqarfissaqarpoq (Takussutissiaq 5-16). Sajuppillatsitsisarluni misissuinerit

illersorneqarfiit piffissami tassani tikinnavianngilaat. Qilalukkanut qernertanut

Sumiiffik Mianersorfissap misissuiffissap ilummut affaaniippoq juunip septemba-

rillu akornanni aammalu avammut suli annertunerulaarluni oktobarip novembarillu

akornanni sikup nikinnera ilutigalugu. Misissuineq piffissat taakku marluk ilaatigut

peqatigalugit ingerlassaaq.

Silaannakkut misissuinerit 2008-mi upernaakkut aasakkullu ingerlanneqarsimasut

takutippaat Misissuiffisap ilua annertooq angusimagaat naak sineriak qitiutinne-

qaraluartoq (Boertmann et al., 2009b). Misissuinerit taakku takutippaat avannaata

kangiata imartaani qilalukkat qernertat eqimasut juunip aallartinnerata nalaani. Im-

mikkut taasarialittut qilalugarpassuit Dove Bugtimiittut juulimi piaqqat 59-it ikin-

nerpaamillu qilalukkat inersimasut 101-it siumorneqarsimallutik.

Takussutissiaq 5-15: Qilalukkat siaruarsimanerat (Boertman et al., 2009)-

imit.


Avataani


Takussutissiaq 5-16: Qilalukkanut qernertanut Sumiiffiit Mianersorfissat

misissuiffissamut naleqqiullugit. Illersorneqarfissanut paasissutissanik pis-

sarsiffik DCE (2014).

5.5.10 Qilalugaq qaqortaq (Delphina pterusleucas)

Qilalugaq qaqortaq nungutaaqqajaasutut nalilerneqarsimasoq (Boertmann, 2007)

nalinginnaasumik Kalaallit Nunaata kangiata sineriaaniinngilaq taamaalilluni qila-

lukkanik qaqortanik siumuinissaq ilimanarani.

5.5.11 Arferit kigutillit allat

Arferit kigutillit allat misissuiffimmiittutut taaneqarsimasut tassaapput kigutilissuaq

(Physeter macrocephalus), aarluk (Orcinus orca), niisarnaq (Globicephala melas),

anarnaq (Hyperoodon ampullatus) aamma aarluarsuk (Lagenorhynchus albiros-

tris). Taakku tamarmik aasaanerani sumiiffimmiittarput (maajimit oktoberimut).

Arferit taakku tamarmik Kalaallit Nunaanni nalunaarsuiffik aappalaartumi aarleri-

nannginnerpaatut nalunaarsorneqarsimapput imaluunniit sumiiffimmiittarnerannik

ilisimasat killeqangaatsiarlutik (Boertmann, 2007).

5.5.12 Eqikkaaneq

Nalunaarsuiffik 5-3-imi artit siumorneqaratarsinnaasut eqikkarneri ilanngunne-

qarput.


Avataani


Nalunaarsuiffik 5-3: Kalaallit Nunaata avannaata kangiani imaani milu-

umasut allattorsimaffiat (Grønlandshavep kitaani). Kalaallit Nunaanni

nalunaarsuiffik aappalaartoq killiffiat Boertmann, 2007-imit. Misissuiffissap

uumasunut pingaruteqassusaa (eriagisassatut nalilerneqarnera) sumi-

iffimmi qanoq amerlatiginerannik naliliineq nunamut nunarsuullu sinneranut

atatillugu Anker-Nilssen-imit nassuiarneqartoq (1987).

Arti Piffissaq najuuffiu-

sartoq

Pingaarnertut najugaat

Misissuiffis-sami siaruar-simanera na-juuttarneralu

Illersugaa-nera/Piniar-neqarnera

Kalaallit Nu-naanni

nalunaarsuiffik

aappalaartumi

inissisimanera

Misis-suiffissap uumasut

amer-lassu-saa-nut pin-

gaassusaa

VEC

Nanoq Ukioq kaajallallug

u

Annerusumik sikusimasumi

Siaruarsimap-put

Piniarneq killilersorneqa

rpoq

Mianernartoq (VU)

qaffasissoq

+

Aaveq Ukioq kaajallallug

u

Sinerissap imartaani

Amerlanngil-lat, nikijaap-

put


rpoq

Nungunga-jaqqasoq (NT)

qaffasissoq

+

Natsersuaq

Marsi-Oktobari

Sikuni ingerlaartuni piaqqisarpoq

Amer-lasuujupput

Piniarneq killilersor-

neqanngilaq

Eqqananngin-nerpaaq (LC)

qaffasissoq

+

Aataaq Marsi-Oktobari

Sikuni ingerlaartuni piaqqisarpoq

Amer-lasuujupput


neqanngilaq


qaffasissoq

+

Ussuk Ukioq kaajallallug

u

Sinerissap avataatalu imartaani

Siaruarsi-mapput ikit-

tunnguullutik


neqanngilaq

Amigartunik paasissutis-salik (DD)

qaffasissoq

+

Natseq Ukioq kaajallallug

u

Sumiiffik tamaat,

nalinginnaasumik sikumi

Nalinginnaap-put siaruar-simallutik


neqanngilaq


qaffasissoq

+

Arfivik Ukioq kaajallallug

u

MIZ Siaruarsi-mapput

ikitsuarsuul-lutik

Illersugaavoq 1932-miilli

Nungutaanis-saminut navi-

anar-torsiortoq

(CR)

qaffasissoq

+

Tikaagullik Juuni-Ok-tobari

Immami sikoqanngitsu

mi

Ilisimane-qanngilaq

Piniarneq killilersor-neqarpoq


Ilippanartumik

akunnattoq

Tikaagul-liusaarnaq

Juuni-Ok-tobari


mi

Ilisimane-qanngilaq

Illersugaavoq Amigartunik paasissutis-salik (DD)

Ilippanartumik

akunnattoq

Tunnulik Juuli-Ok-tobari


mi

Ilisimane-qanngilaq

Illersuugaavoq (1966)


Ilippanartumik

akunnattoq

+

Tikaagul-liusaaq

Juuni-Ok-tobari


mi

Ilisimane-qanngilaq


rpoq


Ilippanartumik

akunnattoq

Qipoqqaq Juuni-Ok-tobari


mi

Ilisimane-qanngilaq

Iller-sorneqarpoq

(1986)


Ilippanartumik

akunnattoq

Niisarnaq Juuni-Ok-tobari

Sikoqarfiit avataani

Ilisimane-qanngilaq

Piniarneq killilersorne-

qanngilaq


Iliman-arpoq ap-pasissoq

Aarluarsuk Juuni-Ok-tobari

Sikoqarfiit avataani

Ilisimane-qanngilaq


qanngilaq

Pissarsi-assaanngilaq

(NA)


Aarluk Juuni-Ag-gusti

Annerusumik siko-qarfiit ava-taani, sumiiffik tamaat

Ilisimane-qanngilaq


qanngilaq


(NA)

Ilisimaneqanngilaq

Qilalugaq qaqortaq

Aasaane-rani

Kangerlunni ikkattunilu

Qaqutigoor-torujussuup-

put


qanngilaq

Nungutaanis-saminut navi-

appasissoq


Avataani


anar-torsiortoq

(CR) Qilalugaq qernertaq

Ukioq kaajallallug

u

Kangerlunni sikullu sinaani

Nalinginnaap-put


qanngilaq


qaffasis-soq

+

Kigutilis-suaq

Maaji-No-vembari

Immami itisu-umi kujasin-nerusortaani

Ilisimane-qanngilaq

Iller-sorneqarpoq

(1985)


(NA)


Anarnaq Maaji-No-vembari

Immami iti-suumi anne-

rusumik kujasinneru-

sortaani

Qaqutigoor-torujussa-ngatsinne-

qarput

Killilersorne-qanngilaq


(NA)


* (amerlassusaat sumiinnerallu eqqarsaatigalugit) Naliliinermi paasissutissaqan-

ngilaq amigarlutilluunniit, kisianni Norgep Islandillu imartaanni taakkuninnga

uumasoqarluarpoq. MIZ = Marginal Ice Zone (Boertmann and Mosbech, 2011).

NB1 Qilalugaq amigartunik paasissutissaqaraluartoq malittarisassaqarpoq ukiu-

mut pisassarititanit.

NB2 Tikaagulliusaat Kalaallit Nunaata Kangiani piniarneqarneq ajorput.


Avataani


6 INUIT SULIAAT

6.1 Aalisarneq

Nunami Allanngutsaalisami aningaasarsiutigalugu aalisartoqaqqusaanngilaq,

kisianni aalisartut piniartullu Ittoqqortoormiineersut Nunami Allanngutsaalisami

namminneq atugassaminnik aalisarsinnaapput (Greenlandic Act, 1992).

Misissuiffissatut siunnersuutigineqartumi annikitsuinnarmik taamaallaat an-

ingaasarsiutigalugu aalisartoqartarpoq annerusumik kujasinnerpaaffiani, tamaani

qaleralinniarneq (Reinhardtius hippoglossoides) ineriartortinneqarpoq 2005-imit

piffimmi 67° aamma 71° 30’ N nunap toqqaviata qingartaani imaani 500-1000 me-

terinik itissusilimmi (Takussutissiaq 6-12). Avataasiuterujussuit atorlugit aalisar-

toqarpoq. SEIA-p nalilersuiffiata iluani ani-ngaasarsiutigalugu aalisartoqanngilaq

(Boertmann & Mosbech (eds), 2011), tassa imaappoq Misissuiffiup iluani an-

ingaasarsiutigalugu aalisartoqanngilaq. Killilimmik nammineq atugassanik aalisar-

toqarpoq. Aalisakkani pingaarnersaavoq eqaluk (Salvenius alpinus), annerusumik

Ittoqqortoormiit Kangerlussuani Sydkapimi Hurry Inletimi pisarineqartartoq,

aammalu Blossevillep sineriaani kangerluit ilaanni pisarineqartartoq. Aalisakkat pi-

sarineqartartut allat tassaapput qeeraq/kigutilik (Anarchichas minor), eqalussuaq

(Somniosus micro-cephalus), kanajoq (Myxocephalus scor-pius) eqalugarlu (Bo-

reogadus saida) (Boertmann & Mosbech (eds), 2011).

Paasissutissat pissarsiarineqarsinnaasut ersersippaat, sarulliit (Gardus morhua)

amerlassusaat appasissoq 1990-ikkunni (SEAFISH, 2013)-imut naleqqiullugu.

2013-imi misiligutigalu aalisagassanik saarullinnik 5000 tonsinik, Greenland Sta-

tistics 2013) pisassiisoqarpoq misiliutigalugu aalisarnermut piumasaqaatinik aala-

jangersimasunik malittarisassalinnik (Ministry for Fisheries, 2013a). Assersuutiga-

lugu, 2013-imi juulip aallaqqaataanit decembarip naggataanut kilisaatit

aalisarsinnaasutut akuerisaapput taamaatuttaaq angallatit ningittagarsortut apriilip

aallaqqaataaniit decembarip naggataanut aalisarnissaminnut akuerisaallutik.

2012-mi assingusumik pisassiisoqarsimavoq aammalu paasineqarluni maan-

nakkut taamaattoq. Takussutissiaq 6-23 malillugu 2012-mi misiligutigalugu

aalisarneq Mississuiffiup iluani ingerlanneqarsimanngilaq aamma siunissami

saarullinniarluni aalisarnerit ilimanarpoq Misissuiffissap kujataaniinnerussasoq.


Avataani



Avataani


Takussutissiaq 6-1: 67°-ip aamma 71° 30’ N-ip akornanni qaleralinniarneq.

Ukiumut agguaqatigiissinnera ukiuni 2005-2007 (Boertmann & Mosbech

(eds), 2011).


Avataani


Takussutissiaq 6-2: Misileraavikkaarluni saarulliit amerlassusaanik misis-

suinerit ilaavoq misiligutitut aalisarfiusinnaasutut siunnersuutaasoq

(Ministry for Fisheries, 2013b).

6.2 Piniarneq

Nunami allanngutsaalisami inuussutissarsiutigalugu piniartoqaqqusaanngilaq,

piniartulli Ittoqqortoormiineersut namminneq atugassaminnik Nunami allanngut-

saalisami piniarsinnaapput (Greenlandic Act, 1992). Sumiiffimmi inuiaqatigiinnut

piniarneq pingaaruteqarpoq.

Ittoqqortoormiit eqqaanni piniarneq kangerlunni sineriammilu Liverpool Landimi

aamma Blossevillip sineriaani ingerlanneqartarput. Imaani piniagassat pin-

gaarnersaarivaat natseq (Pusa hispida), aataaq (Pagophilus groenlandicus), qila-

lugaq qernertaq (Monodon monoceros) nanorlu (Ursus maritimus). Artit allat

aamma pisarineqartarput, soorlu aarrit, puisit artit allat imaanilu timmissat. Pini-

arfiit pingaarnersaraat sikup sinai ammalatallu (ukiuunerani upernaamilu) kiisalu

Uunartip kangiani avannaatalu kangiani sineriammi (Boertmann & Mosbech (eds),

2011).

Nalinnginnaasumik arferit mikinerusut puisillu ukioq naallugu piniarneqarsinnaap-

put, tikaagulliusaaq ukioq naallugu piniarneqarsinnaavoq, kisianni uumasut ilaat

66°N

63°N

69°N

72°N

75N

60°N

61

°V

55

°V

49

°V

43

°V

37

°V

31

°V

COD biomass (kg/km2) 2012

0 to 0 (111)

0 to 100 (109)

100 to 1,000 (77)

1,000 to 10,000 (19)

> 10,000 (2)

Closed for experimental fishery

Areas for experimental fishery


Avataani


piniarneqarnerat killilersugaapput. Tikaagulliit apriilip aallaqqaataanit decembarip

nagaataanut (Piniarneq, 2013).

6.3 Takornariaqarneq

Kalaallit Nunaata avannaata kangia nunaavoq allanngutsaalisaq (Takussutissiaq

4-1). Nuna allanngutsaalisaq 972.000 km2-nik annertussuseqarpoq avannaata

kangiata imartaani 3 sømilit avammut allanngutsaalisamut aamma ilaapput

(Greenlandic Legislation, 1980). Nunap allanngutsaalisap siunertaraa sumiiffimmi

pissutsit attannissaat, ilisimatusartoqarsinnaanerata qulakkeernissaa, inunnit ti-

kinneqarsinnaanissaa kiisalu pinngortitap kulturikkullu kingornussassat iller-

sorneqarnissaat (Greenlandic Act, 1992).

Nuna allanngutsaalisaq najugaqarfigineqanngingajappoq. Nunami allanngut-

saalisami najugaqartut 30-innaapput. Taakku sakkutooqarfinnut pingasunut, ili-

simatusarfinnut marlunnut silasiorfimmullu ataatsimut agguataarsimapput.

Nuna allanngutsaalisaq ilisimatusarnernut assigiinngitsunut pingaaruteqarpoq;

sumiiffimmi ilisimatusartut tamaanga tikittartuni nalinginnaanersaapput.

Kangiata sineriaani takornariarnerit amerlanerpaartaat Ittoqqortoormiinit eqqaan-

nillu pisarput – Ittoqqortoormiit illoqarfinnguaq mikisoq nunap allanngutsaalisap

kujatinnguaniittoq (464-inik inulik (Gre13)). Tamanna sumiiffimmi ataqatigiinner-

mut aaqqissuussinerit amigaataanerannik ilaatigut pissuteqarpoq, aammali imap

sikua silalu avannarpasinerusumut angalanissanik killiliisarlutik.

Kalaallit Nunaanni takornariaqarnerup pingaarutaa annertusiartorpoq, takornaria-

nillu inuussutissarsiorneq Kalaallit Nunaata aningaasaqarnerani inuussutis-

sarsiutit annerit pingasut ilaanniippoq. Takornariaqarneq Kalaallit Nunaat tamak-

kerlugu pingaaruteqaleriartuinnavippoq (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Ka-

laallit Nunaata avannaata kangia tikinneqanngingajavissimasuuvoq, taamalu pin-

ngortitap ataqatigiinneranik assigiinngitsunik takusassaqarluni, taamaammallu

nioqqutissatut pingaaruteqarpoq pinngortitamut takornariartitsinermut siunissami

ilippanarluni.

Takornariartitsinerit annerusumik umiarsuarmik takornariartitsinerupput aa-

saanerani tikittut Svalbardimit kujammut sineriak atuarlugu kangerlunnullu inger-

lasartut. Umiarsuit takornariartaatit tamakku piffissap annersaa sinerissamiit-

tarput. Tamaani imaani miluumasut timmissallu takusassani annersaallutik. Ta-

kornariartitsinerit amerlanerit siunertaraat pinngortitamik uumasunillu nuannarisal-

lit, takornariaqarnermut taamaattumut sunniutaasinnaasut isumaliutigineqarnis-

saat pingaartuuvoq.

Umiarsuit takornariartaatit 1999-imiit 2007-imut amerliartupiloorsimapput (Ta-

kussutissiaq 6-3) amerliartuinnarnissaallu naatsorsuutigineqarluni. Angalatitsisut

nittartagaat malillugit umiarsuit takornariartaatit qulit missaat Nuna allanngut-


Avataani


saalisamut angalanissamik 2013-mi neqerooruteqarput. Aasaanerani

sikueqqanerusalerneratigut umiarsuit takornariartaatit tikitassat ajornarnerit unga-

sinnerusullu tikittalissavaat (Boertmann & Mosbech (eds), 2011). Umiarsuit ta-kor-

nariartaatit Nuna allanngutsaalisamut iserniartut akuersissummik peqartaria-

qarput (Greenland Act, 2010). 2010-mi umiarsuarnut takornariartaatinut Nuna al-

lanngutsaalisamut akuersissutit qulingiluat tunniunneqarsimapput. 2010-mi umiar-

suarmik takornariartaatinik angalalluni avannarpasinnerpaaq Danmarkshavni 77°

N-miittoq tikingajassimavaa (Arktisk, Kommando, 2013). 2011-mi aamma 2012-

mi umiarsuit takornariartaatit quliusimapput aamma aqqaneq marluk (Ministry of

Domestic Affairs, 2013).

Misissuiffissami takornariaqarnikkut ineriartornissamut periarfissaqarluaraluartoq

massakkumut takornariartitsineq suli annikitsuinnaavoq (angalasut eqqarsatiga-

lugit) taamaammallu misissuineq takornariaqarnermut sunniuteqarsinnaanera an-

nikitsuinnaalluni. Umiarsuit misissuinermi atortorneqartut takornariartaatinik (al-

lanilluunniit) avataani naapitsissagaluarunik misissuinermi soqutigisaraat qanillat-

tuinissaq pinngitsoorniassallugu taamaalilluni misissuinermi akisuanermut

tigooqqaassutit ajoqusinnginnissaat annikillisarniarlugu. Tamannalu pinaveersi-

matinniarlugu pisarnertut nasinneritt ingerlanneqartassapput pisariaqassappallu

radiokkut attaveqaqatigiinneq atorneqassalluni.

Takussutissiaq 6-3: Ittoqqortoormiini 1999-miit 2007-mut umiarsuit takorna-

riartaatit ilaasullu amerliartornerat (Boertmann & Mosbech (eds), 2011).


Avataani


7 SUNNIUTINIK NALILERSUINEQ

7.1 Nalilersuinermi periuseq

Avatangiisinut sunniutinik nalilersuinerup anguniarpaa sunniutit maluginartut pis-

innaasut suussusersissallugit aammalu nalilersussallugit. Nalilersuinerup sam-

misat annertunerpaamik maluginartumillu sunniuteqartutut suussusersisimasat

qitiutippai imaanngitsoq nangaanartutut nalilersuinermi pingaassuseqanngitsutut

nalunaarsorneqarsimasut. Sunniut pitsaasuusinnaavoq imaluunniit pitsaan-

ngitsoq.

Nalunaarusiap uuma allaaseraa avatangiisinut sunniutinik nalilersuinermi peri-

useq nalinginnaasoq. Periuseq ineriartortinneqarsimavoq ilanngussaq 3 EU-EIA

of the Directive (85/337/EEC)-imi piumasaqaatit tunngavigalugit. Nalilersuinermi

periuseq NIRAS-imit suliarineqarpoq. Periuseq sulinermi sakkuuvoq ingerla-

juaannartumillu allanngortinneqarsinnaalluni.

Periutsimi uani pingaarnertut siunertarineqarpoq isumannaassallugu naliler-

suinerit taaguutinik aalajangersimasunik tunngaveqartut aammalu annertusiniar-

lugu ammasumik periuseqarluni nalilersuinerit ingerlanneqarsimasut. Angunia-

gaavoq innaarliinaveersaartitsinermi iliuusissat siunnersuutiginissaat aammalu

sunniutit sinneruttut nassuiarneqarnissaat aalajangiiniarnerup ingerlanerani ta-

persersiissutissatut. Pingaassuseqarpoq uparuassallugu periuseq qaqu-

gumulluunniit kisimiilluni atorneqartussiaanngimmat. Siunertarineqarnikuunngilaq

periutsimik eqqoqqissaartumik sunniutip annertussusaanik tamatigulluunniit allan-

nguutinik siulittuisinnaasumik pilersitisoqassasoq aammattaaq periutsip taarser-

sinnaanngilai ilinniarsimasup ilisimasai aammalu nalilersuinerit suliammut tun-

ngasut.

Periutsip allaaserineqarnera

Nalunaarsuiffik 7-1-ip allaaserai, qaqugukkut innarliinaveersaartitsinermi iliuusis-

sat pisariaqarneri ilimanarnersut eqqarsaatigigaanni avatangiisinut sunniutissatut

piumasarisat aalajangersimasut millisinnissaat.

Nalunaarsuiffik 7-1: Innarliinaveersaartitsinermi iliuutsit annertussusaat.

Sunniinerup annertus-

susaa

Innarliinarveersaartitsinermi iliuutsit

Sunniut annertooq Sunniut ilumoortumik pingaassusilittut isigineqarmat, suliap

allanngortinnissaa imaluunniit innarliinaveersaartitsilluni ili-

uuseqarnissat isumalutigineqartariaqarput.

Sunniut akunnattoq Sunniut annertussuseqarpoq, innarliinaveersaartitsilluni ili-

uuseqarnissat allaat isumaliutigineqarlutik.

Sunniut minnerusoq Sunniut annertussuseqarpoq, ilimanarani innarliinaveersaar-

titsilluni iliuuseqarnissat pisariaqartut.


Avataani


Sunniut pingaanngitsoq

aamma sunniuteqan-

ngitsoq

Sunniutit pingaanngitsutut isigisat, suliamik inaarinninnermut

isumaliutiginnissutigissallugit pisariaqanngitsut.

Piumasaqaatit arlaliusut avatangiisinut sunniutaasinnaasunik nalilersuinermut

tungavinnut ilaapput. Nalunaarsuiffik 7-2-mi ilanngunneqarsimapput pi-

umasaqaatit pingaarnersaat. Avatangiisinut sunniisoqarnissaanik taamaassanga-

titsineq imaluunniit ajoquseeriataarsinnaaneq nalunaarsuiffimmi ag-

guataarneqarsimavoq immikkoortunut pingasunut; taamaattoq, amerlanertigut

avatangiisinut sunniisoqartillugu, immikkoortortaq una agguataarneqassaaq allan-

ngorarnerusumik sukumiinerusumillu.

Nalunaarsuiffik 7-2: Avatangiisinut sunniutinut nalilersuinermi pi-

umasaqaatit aallattorsimaneri.

Piumasaqaatit Pissut

Pineqartup pingaas-

susaa

Nunat assigiinngitsut soqutigisaannut pingaassusilik

Nuna tamakkerlugu soqutigisanut pingaassusilik

Nunap ilaani soqutigisaanut pingaassusilik

Nunaqqatigiit soqutigisaannut pingaassusilik

Sumiiffimmi toqqaannartumik sunnertittumi pingaassusilik

Soqutaanngitsoq imaluunniit pingaanngitsoq

Sivisussusaa Sunniut atajuartoq (utertsinneqarsinnaanngitsoq) suliniutip

ingerlanerani

Sivikitsuinnarmik > ukiut 5 sinnerlugit

Sivikitsuinnarmik ukiut 1-5 missaanni

Sivikitsuinnarmik < ukioq1-mit sivikinnerusumik

Pisoqassangatitsineq Qaffasissoq (>75 %)

Akunnattoq (25-75 %)

Appasissoq (<25 %)

Aammattaaq pingaartuuvoq isumaliutigissallugu sunniut suliniummit toqqaannar-

tumik pilersinneqarsimanersoq imaluunniit toqqaannanngitsumik kisiannili sun-

niummit toqqaannartumik naggueqarnersoq. Sunniutit sakkortusiartortut aamma

nalilersorneqartariaqarput, sunniullu aalajangiunneqarluni sulianit arlalinnit ka-

tigussaanersoq imaluunnit suliniutinit allanit sumiiffimmi imaluunniit nunap ilaannit

pinersoq.

Nalunaarsuiffiit ataaniittut (Nalunaarsuiffik 7-3, Nalunaarsuiffik 7-4 aamma

Nalunaarsuiffik 7-5) ersersippaat suliamut atatillugu avatangiisinut sunniutit


Avataani


ataasiakkaat annertussusaannik nalilersuinermi ingerlatseriaaseq. Tulliusoq

nalunaarsuiffimmik allaaserinninneruvoq:

Siuleriiani 1-imi nalunaarutigineqarpoq akornusersuinerup annertussusaa:

Akornusersuinerup annertussusaa nalilerneqartarpoq qaffasissutut, akunnattutut

imaluunniit appasissutut. Taassuminnga aalajangiineq tunngavilersorneqarpoq

sunniutip ilungersunarsinnaaneranik, sunniut isigalugu sammisat immikkut ittut

tunngavigalugit (soorlu imaattoq arti), eqqarsaatiginagu pineqartup pingaassusaa,

pisoqassangatsinneqarnera imaluunniit sivisussusaa.

Siuleriiani 2-imi: nalilersuiffigineqarpoq pineqartoq (s.i. artit, najugaqarfiit, il.il.) er-

iagisassatut soqutiginarnerat nunanut assigiinngitsunut, nuna tamakker-

lugu/nunap ilaani imaluunniit nunaqqatigiinnut eriaginartut pingaaruteqarnersut.

Siuleriiani 3-imi ersersinneqarpoq akornusersuinerup pisup nalilersuiffigineqartup

taamaassangatsinneqarnera.

Siuleriiani 4-imi ersersinneqarpoq sunniutip sivisussusaa.

Pissutsit sisamat taakku katigunnerisigut sunniutip annertussusaa siuleriaani 5-

imi naneqarpoq.

Periutsip siunertaasa ilagaat isumannaassallugu nalilersuinerit aalajangersi-

masunik atorneqarneri, tunngavigalugit: akornusiinerup annertussusaa, receptorit

(molekylet) pingaassusaat, pisup taammaassangatsinneqarnera aammalu sun-

niutit sivisussusaat. Ilutigalugu, siunertaavoq annerusumik nalilersuinerit ingerlan-

neqarnerini ammasumik periuseqarnissaq aammalu itinerusumik tunngavilersui-

nerup isumannaarneqarnera. Pingaassuseqarpoq erseqqissassallugu,

eqqartorneqarmat sunniutip ilimagisamik annertussusaanik missingiinerummat,

periutsimik pilersitsisoqarsinnaanngilaq, sunniutip annertussusaanik siulittuiuar-

sinnaasumik, periutsip qulaajassappagit avatangiisinut nalilersuinernut

attuumassuteqartut tamaasa. Periutsip taarsersinnaanngilai ilinniarsimasup ilisi-

masai aammalu suliammut tunngasumut nalilersuinerit, taamaammallu nalilersui-

nerit suliarineqartariaqarput ilinniarisimasup ilisimasai tunngavigalugit aammalu

naammattumik tunngavilersuinikkut. Tamanna kinguneqarsinnaavoq, sunniutip

annertussusaata inernera periutsip siulittaatigisaaniik allaaneruneranik.


Avataani


Nalunaarsuiffik 7-3: Sunniutip sakkortussusaanik nalilersuineq

(akornusersuineq annertooq).

Akornuser-suinerup annertus-susaa

Pingaassusaa Taamaas-sangatsin-neqarnera

Sivisussusaa Sunniutip anner-tussusaa

Qaffasissoq

Nunat assigiin-ngitsut soquti-gisaannut

Qaffasissoq (>75 %)

Ataavartoq (> ukiut 5) Annertooq

Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Annertooq

Sivikitsoq (ukioq 0-1) Akunnattoq



Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Annertooq


Appasissoq (<25 %)

Ataavartoq (> ukiut 5) Akunnattoq

Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Akunnattoq

Sivikitsoq (ukioq 0-1) Minnerusoq

Nuna tamakker-lugu imaluunniit Nunap ilaani soqutigisanut

Qaffasissoq (>75 %)








Appasissoq (<25 %)


Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Minnerusoq


Nunaqqatigiit soqutigisaannut (nunaminertami toqqaannar-tumik sunner-tissimasumi pin-gaassusilik ima-luunniit eqqaani)

Qaffasissoq (>75 %)







Sivikitsoq (ukioq 0-1) Soqutaanngit-soq/Soqanngitsoq

Appasissoq (<25 %)

Ataavartoq (> ukiut 5) Minnerusoq

Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Soqutaanngit-soq/Soqanngitsoq


Soqutaan-ngitsoq/ pingaanngitsoq

Qaffasissoq (>75 %)

Ataavartoq (> ukiut 5) Soqutaanngit-soq/Soqanngitsoq







Appasissoq (<25 %)





Avataani



(akornusersuineq akunnattooq).

Akornuser-suinerup annertus-susaa

Pingaassusaa Taa-maassa-ngatsinne-qarnera


Akunnattoq

Nunat assigi-inngitsut soqutigisaannut

Qaffasissoq (>75 %)








Appasissoq (<25 %)




Nuna tamakker-lugu imaluunniit Nunap ilaani soqutigisanut

Qaffasissoq (>75 %)








Appasissoq (<25 %)




Nunaqqatigiit soqutigisaannut (nunaminerta-mi toqqaannar-tumik sunner-tissimasumi pin-gaassusilik ima-luunniit eqqaani)

Qaffasissoq (>75 %)








Appasissoq (<25 %)



Sivikitsoq (ukioq 0-1) Soqutaanngi-tsoq/Soqanngitsoq

Soqutaanngit-soq/pingaan-ngitsoq

Qaffasissoq (>75 %)








Appasissoq (<25 %)





Avataani



(akornusersuineq appasissoq).

Akornusi-ine-rup an-ner-tus-susaa

Pingaassusaa Taa-maassanga-tsinne-qarnera


Appasissoq

Nunat assigi-inngitsut soqutigisaan-nut

Qaffasissoq (>75 %)







Sivikitsoq (ukioq 0-1) Soqutaanngit-soq/Soqan-ngitsoq

Appasissoq (<25 %)




Nuna tamak-kerlugu ima-luunniit Nunap ilaani soqutigisanut

Qaffasissoq (>75 %)



Sivikitsoq (ukioq 0-1) Negligible/none



Maannakkuugallartoq (ukiut 1-5) Soqutaanngit-soq/Soqan-ngitsoq


Appasissoq (<25 %)




Nunaqqatigiit soqutigisaan-nut (nunami-nertami toq-qaannartumik sunnertissi-masumi pin-gaassusilik imaluunniit eqqaani)

Qaffasissoq (>75 %)








Appasissoq (<25 %)




Soqutaan-ngitsoq/ pingaan-ngitsoq

Qaffasissoq (>75 %)

Ataavartoq (> ukiut 5) Soqutaanngit-soq/Soqan-ngitsoq



Avataani







Appasissoq (<25 %)





Avataani


7.2 Misissuinerup pilersitaanik nipiliorneq

Nipiliornermik siulittuineq aallartinneqarsimavoq sunniutaasinnaasunik nalilersui-

neq taperserniarlugu. Siulittuilluni sulineq naammasineqarsimavoq Kalaallit

Nunaata Avannaata Kangiata avataani misissuinissaq 20137-imi sioqqullugit

atorneqarsimallutillu 2014-imi misissuinissamut pilersaarutinut8 siulittuinernut nu-

tarsakkanut ilanngullugit. Siulittuineq taanna tunngaveqarpoq silaannarmik

aallartitsissutit ataatsimoortut 2015-imi misissuinissamut siunnersuutigineqartunut

naleqqiullugu annertunerulaartunut taamaammallu mianersornerusumik nipilior-

nerit siulittutigineqartut nalingi eqqaassagaanni. Suliat tamarmik uani allaaser-

ineqarput.

Nipiliornerup qanoq ingerlaartarnissaanik siulittuinerit ASN-imi matumani

atorneqartup nipiliornermik siulittuinernut teknikkikkut piumasaqaatit najoqutassi-

ani aalajangersorneqartut tunngavigalugit aalajangersorneqarput (Kyhn et al.,

2011):

Sajuppillatsitsisarluni misissuinissani sumiiffeqataanilu misissuinerit allat ingerlan-

neqarsinnaasut qajassuullugit nipip pilersitap qanoq artukkiisinnanera ASN-imi

ilaassaaq. Siulittuinermi immap qanoq ititigerpiarnera, ilanngullugit sedimentit

sananeqaataannik ilisimasat (pissarsiarineqarsinnaasut) aamma nipip ammut

qanoq sukkatigisumik ingerlasarnera sikoqartillugulu qanoq pissusilersortarnera

piviusorsiortumik siulittorneqassapput. Siulittuinerit immap qaanut kisiat tunnga-

nuusariaqanngillat, 1000 meterimilli ititigisumut immaluunniit naqqanut siulittui-

soqartariaqarluni. Sanimut siulittuinermi qaffasissutsit tamarmik imaani miluu-

masunut sunnerneqarsinnaasut ilaasariaqarput.

Siulittuineq ataaniittumi eqikkarneqartoq allaaserinnippoq immap iluani nipiliorneq

nipip naqitsinerata nuuanit-nuuanut nalinganik (SPLnuuanit-nuuanut) 1μPa-mut

naleqqiukkaanni. Aallartiffimmi nipiliornerup nalinga aamma uuttuutinik arlalinnik

allanik taaneqarpoq (Nalunaarsuiffik 7-6).

Siulittuinerit suliarineqarput NIBAS-ip aamma NISIM-ip programmii atorlugit, mar-

luullutik Bellhop-ip qinngornermut teorianik immap iluani nipip siaruartarneranik

siuliuttuisut atorlugit. Bellhop-i NISIM-ilu marluullutik HLS Reserach-imit ineriar-

tortsinneqarput 2011-mi (Porter, 2011) aamma 2013-imi. NIBAS NIRAS-imit 2012-

imi ineriartortsinneqarpoq.

Immap iluani nipiliornerup siulittuutigineqarnerani sumiiffimmut paasissutissat

aalajangersimasut soorlu itissutsimut uuttortaanerit aamma immap naqqata

qanoq issusaa ilanngullugittaaq nipiliornerup sukkassusaa qanoq ittarnera, sikup

7 http://www.tgs.com/media/investor-webcast/External-

links/NIRAS%202013%20(NE%20Greenland%20noise%20modelling).pdf

8 http://www.tgs.com/media/investor-webcast/External-links/NIRAS%202014%20(appendix%20to%20NE%20Greenland%202013%20noise%20modelling).pdf







Avataani


qanoq annertutigisumik immap qaava matusimaneraa oqaluttuarisaanermi

paasissutissat tunngavigalugit ilanngunneqartarput, taamaalilluni siuliuttuinerup

inernerisa eqqortumut qanittumik sapinngisamik piviusumik misissuinerup nalaani

nipiliornerup sakkortussusai assiginiassammagit.

Sumiiffimmut paasissutissat pillugit nalornisoqartillugu mianersortumik

“ajornerpaaffiusinnaasoq” atorneqartarpoq qulakkeerniarlugu, susoqassagaluar-

pat, nipip annertussusaa ungasissumilu sunniutai ingasaanneqartuusut. Tamanna

mianersortumik periuseqarnerup sunniutaasinnaasut ilumoorpat ilimagisamik an-

nikinnerusariaqarsinnaallutik.

Piumasaqaatit pingaarnerit ilangunneqarsimasut makkuupput:

1. NIBAS-ip aamma NISIM-ip siulittuutiginninneri piviussumit qullasinnerup-

put, aallartitsissut kaaviiartumik aallartitsisutut naatsorsuutigi-

neqarsimammat, piviusumili aallartitsissutip ataasiusumik aallartitsisar-

poq sakkortuumik sanimut ammukanneq sammisumik. Naatsorsuutip

taassuma taamaammat ilimagineqarpoq nipiliornerit sakkortussaasa

qummut aallarfiup qanittuani 20 dB-inik sakkortunerusut inernerigaat. (NB

6 dB-imik nakkariarnerup naligaa nipiliornermik affaa tikillugu nipikil-

lineqarnera).

1. Avatangiisit pingaarutilimmik aalajangeeqataasussat pillugit paasissutis-

sat ikittuinnapput, soorlu immap naqqani sedimentit qanoq ittuunerat, pin-

gaarutillit allat amigartut aamma soorlu sikoqassusaa sikoqanngin-ne-

raluunniit aamma siku maniilakulunnersoq, tamanna nipiliornerup si-am-

marnissaanut sunniuteqassammat. Ajornerpaaffimmi naliusut taak-

kununnga killigititanut qinerneqarsimapput siulittuinissamut taamaalilluni

sakkortussutsip angusinnaasai appasissumik nalilerneqannginni-as-

sammata. Assersuutigiinnarlugu immap naqqa manngertuunerarlugu al-

lanneqarpoq, akisuatitsinerujussuusartumik, naak immap naqqa maa-

vaartuugaluartoq, taamaanneratalu nipikinnerusussaalluni.

Nalunaarsuiffik 7-6-imi aallartiffiup nipiliornerisa nalingi siulittuinermi atorneqarsi-

masut takussuserpai taakkulu naleqqiullugit nalinut appasinnerusunut aallartitsis-

summut 2015-imi misissuinermi atorneqartussamut.


Avataani


Nalunaarsuiffik 7-6: Aallartiffimmi nipiliornerup nalingi siulittuinermi

atorneqartut.

Aalartiffiup nalingi 3.680 kubik tormit silaannarmik aallartitsissutit ataatsi-

moortut (nalingi 3.350 kubik tormit ataatsimoortut 2015-imut siunnersuutigi-

neqartut)

SPLnuuanit-nuuanut 1 m ungasitsigaluni [dB re. 1 µPa] 263 dB re. 1 µPa @ 1 m

(259 dB re. 1 µPa @ 1 m)

SPLnuulumit-nuuanut 1 m ungasitsigaluni [dB re. 1

µPa]

257 dB re. 1 µPa @ 1 m

(253 dB re. 1 µPa @ 1 m)

SPLrms90% 1 m ungasitsigaluni [dB re. 1 µPa rms] 238 dB re. 1 µPa rms @ 1 m

(229 dB re. 1 µPa rms @ 1 m)

RMS naatsorsornerata sivisussusaa [s] 0.29 s (0.28 s)

SEL 1 m ungasitsigaluni [dB re. 1 µPa2s]

tillernerit tamaasa

234 dB re. 1 µPa2s @ 1 m

(234 dB re. 1 µPa2s @ 1 m)

Tillernerup sivisussusaa [s] 0.4 s (0.4 s)

Aallartiffiup nalingi 5.025 kubik tormit silaannarmik aallartitsissutit

ataatsimoortut (2015-imi atorneqarnissaa ilimananngilaq)

SPLnuuanit-nuuanut 1 m ungasitsigaluni [dB re. 1 µPa] 264 dB re. 1 µPa @ 1 m

SPLnuulumit-nuuanut 1 m ungasitsigaluni [dB re. 1

µPa]

258 dB re. 1 µPa @ 1 m

SPLrms90% 1 m ungasitsigaluni [dB re. 1 µPa rms] 241 dB re. 1 µPa rms @ 1 m

RMS naatsorsornerata sivisussusaa [s] 0.28 s

SEL 1 m ungasitsigaluni [dB re. 1 µPa2s]

tillernerit tamaasa

235 dB re. 1 µPa2s @ 1 m

Tillernerup sivisussusaa [s] 0.4 s

Siulittuinerit inernerit, sajuppillatsitsisarluni misissuisunit nipiliornerup siaruarnera

naatsorsuutigineqarpoq nipip siaruarfiata iluani atortunut appasissumik frekvensi-

linnut annertunerujussuussasoq. Taamaakkaluartoq, sajuppillatsitsisarluni nipilior-

neq aamma frekvensinut qullasinnerusunut naatsorsuutigineqarpoq 150 dB re

1μPa nuuanit-nuuanut qulaaniiginnassasoq kilometerit qulikkuutaartut arlallit

iluanni. Nipit sakkortussusaat assigiinngitsut itissutsini assiginngitsuni al-

lartitsiffimmit ungasissutsit assigiinngitsut aamma topografiskimit tarrat qullasin-

nerusuni erseqarinnerusut frekvenseqarnerit ilaat erseqqinnerummata.

2012-mi NIBAS-i atorneqarpoq siulittorniarlugu aallartitsissummik-tigusisussat

aqqutaat qassiussanersut TGS-ip sumiiffimmi tassani sajuppillatsitsisarluni su-

linissamut pilersaarutaanni. Siulittuinerup inernerisut immap assingi saqqummi-

uneqarput qalipaatit itissutsinik assigiinngitsunik isumallit SPLnuuanit-nuuanut atorlugit.

Tamanna nipiliornerit sajuppillatsitsisarluni misissuinerup eqqaani annertus-

susaasa ajornerpaaffiannik takutitsivoq aallartitsissutit sakkortunerungaatsiartut

(5.025 kubik tormit) siulittuinermi uani atorneqarmata piviusumilli aallartitsissutit


Avataani


mikinerusut (annerpaamik 3.350 kubik tormit) 2015-imut siunnersuutigineqarlutik.

Silaannarmik aallartitsissut annerusoq (imartussuseq 5.025 kubik tormit tikillugit)

atorneqarpat 2015-imi misissuinermi atornerata aallartiffii naammassiffiilu allat-

torneqassapput aammalu pisortanut nalunaarutigineqarlutik (EAMRA).

Assersuut innernernik takussuserneqarnerini periuserisaq takussuserneqarpoq

Takussutissiaq 7-1-mi.

Takussutissiaq 7-1: Assersuut ungasissutip-itinera SPL assinga, SPL [dB re.

1 μPa] qalipaatilimmik takutinneqarluni, qalipaatit kissartut tassaapput SPL

qaffasissoq, qalipaatit nillertut takutippaat SPL appasissoq.

NIBAS-imik siulittuineq aqqutit arlallit najoqqutaralugit ingerlanneqarput (Ta-

kussutissiaq 7-3) misissuiffissami aqqutissanut assingusunik, ilanngullugit sineris-

samut qanittumut avataanullu qanoq siammasitsiginerat, siulittuinerit aalajanger-

simasut aamma misissuineq imaani miluumasut sajuppillatsitsisarluni misissu-

inernit illersorneqarfiannut qanilligaangat. Malugiuk sajuppillatsitsisarluni misissu-

inerit illersorneqarfiit tikinavianngimmagit, sumiiffinnili taamattuni nipit siammarter-

tarnerat nakkutigineqarsimapput.

NIBAS-imik siulittuinernut ilassutitut NISIM-i atorneqarpoq taassuma immap iluani

nipiliornerup siaruarnera piffinnit marluusunit siulittorpaa. Inerneri imannak

saqqummiunneqarput ungasissuseq-ungasissuseq SEL, SPLrms90% aamma SPL-

nuuanit-nuuanut assersuutit qalipaatilillit, ersersillugu sajuppillatsitsisarluni misissu-in-

ermi suliat eqqaani nipiliornerit ajornerpaaffii. Aallartitsissutit 3.680 kubik tormit

maani siulittuinermi atorneqarput. Assersuutitut inerneranik saqqummiusineq ta-

kussuserneqarpoq Takussutissiaq 7-2-mi.


Avataani


Takussutissiaq 7-2: Assersuut ungasissuseq-ungasissuseq SEL assilisaq,

aallartitsissutip ataatsip aallartitsinera, SEL [dB re. 1 μPa2·s] takutinne-

qarpoq qalipaatilimmik, qalipaatit kissartut tassaapput SEL qaffasissoq, qal-

ipaatit nillertut takutippaat SEL appasissoq.

Takussutissiaq 7-3: Nipiliornerit aqqutaattut siulittuutit.


Avataani


Nipiliornermik siulittuineq atorneqarsimavoq takuniarlugu imaani miluumasut in-

narliinaveersaarnermi immikkoortortaq silaannarmik aallartitsissut kaajallallugu,

pilersaarutigineqartoq (500 m-it , takuuk Immikkoortotq 9.1) naammannersoq.

Suliaq taanna eqikkarneqarpoq Immikkoortoq 7.3.5-imi.

2015-imi sunniutaasinnaasunik nalilersuinerup siulittuinerit qulaani allaaser-

ineqarsimasut iluaqutigai. Aammattaaq, suli sulineq ingerlanneqarsimavoq

paasiniarlugu ungasissuseq killigisanut pingaartunut imaani miluumasut nipilior-

nernit ataatsimoortunit aallartittaatinit arlaliusunit aallartitsinernit (ullup unnuallu

ingerlanerani) sunnertillutik ajoquserneqarfigisinnaasaat. Misissuinermi titarnerit

marluk siullittuiffigineqarsimapput (Takussutissiaq 7-4), taakku qinerneqarsimap-

put paasissutissanik pissarsiffiummata sineriak malillugu aammalu sineriammit

avammut titarnerit immap itissusai assigiinngitsut ilaanngullugit kiisalu (aarrit) iller-

sorneqarfiannut attumammata.

Takussutissiaq 7-4: Titarnerit siuliuttuiffigineqarsimasut (sajuppillatsitsisar-

luni misissuinermut ulloq unnuarlu ingerlasumut naleqquttoq). Iller-

sorneqarfinnik paasissutissanik pissarsiffik DCE (2014).

Suliamit taassuminnga inernertut assersuut ersersinneqarpoq, ataani (sinerissap

naanera misissuiffissap titarnera kujalleq). Inernerit saqqummiunneqarput M-

naleqqiullugu immikkoortitsineq malillugu (takuuk Immikkoortoq 7.3.5) paasis-

sutissanik puisinut aarrinullu imaaniittunut attuumassutilimmik ilanngussiniarluni

(soorlu Takussutissiaq 7-4-mi ersersinneqarsimasoq) aamma arfernut maligaa-

sakinnernut (ajoqusiinissamut ungasissutsit killingi arfernut maligaasat akunnattut


Avataani


qaffasissullu tamatigut tamarmik arfernut maligaasakinnernut naleqqiullugu anne-

ruvoq). Malugiuk sinerissap qanoq issusaa aamma sumiiffiit matoqqasut ersinngil-

lat pissutigalugu sunniutit ungasissusaat killeqangaatsiarmat.

Takussutissiaq 7-5: Nipiliornernik ataatsimoortunik sunnertissimanermik

siullittuinermut assersuut (seqqullit (puisit aarrillu) imaaniittut nipiliornermit

sunnertinnerisa nalingi).

7.3 Uumassusillit avatangiisaat

Nalilersuinerni tulliuttuni naatsorsuutigineqarpoq innarliinaveersarnerit pioreersut

Nalunaarsuiffik 2-6-imi eqikkarneqarsimasut aamma Immikkoortoq 9.1-imi

sukumiisumik allaaserineqarsimasut inissereersimassasut.

7.3.1 Immap naqqani uumassusillit pissuseqatigiinnerat

Naatsorsuutigineqarpoq immap naqqani uumasoqatigiit uuliamik kuuttoornernut

assut malussarissuussasut aammalu imarmi kulbrintinut qaffasissukkaanut eqi-

masunut. Immap naqqani uumassusillit naasut aamma uumasut misissuiffissat ilu-

ani, taamaammat, qularnaatsumik marluullutik ikummatissamik/uuliamik misis-

suinermik umiarsuarniit misissuinerup nalaani sulisunik kuuttortoqassagaluarpat

sunnertissinnaasut. Uuliamik kuuttoortaqarnerup sunniutai erniinnartumik immap

qaleriiarnerini takuneqarsinnaassapput taamaattoq, immap naqqani

uumasoqatigiinnut sunniutaasa ikkatuniinnissai ilimanarpoq (<50 m) tassa

toqunartut katersuuttut immap naqqanut tussinnaallutik. Sumiiffinni taamaatuni

uuliamik kuuttoortoqareernerani toqorarnerit sakkortuut nalunaarsorneqarsimap-

put, soorlu qaleruallit aamma qituttut akornanni (McCay et al., 2003a, McCay et

al., 2003b).


Avataani


Uuliat oqimaattut immap naqqanut kivisinnaapput soorlu usserutit arsaaqqat

aamma uuliat oqitsut angalaarnerat oqilisinneqarsinnaavoq sedimentit

sananeqaataasa minnerit imarmik milluaanerisigut (Hjermann et al., 2007). Sedi-

mentit sananeqaatai minnerit Kalaallit Nunaata sineriaata imartaani nalingin-

naasuupput sermersuarmik imeq aannikoq imaanut siaruasinnaammat. Sunniutit

piffissamik sivisuumik kinguneqarsinnaapput uulia sedimentinik qallerneqarpat im-

map naqqa aseqqorluttut imaluunniit uumasoqatigiit najugaqarfiisa akornanni.

Sumiiffinni taamaattuni uulia sivisuumik seerisinnaavoq atajuartumik

mingutitsinermik kinguneqarluni ukiuni qulikkaani piniinnartumik allanngutinillu

ingasanngitsunik kinguneqarluni.

Sineriaqarfinni uuliamik kuuttornerup sunniutai toqqaannartut naatorsuutigi-

neqarput quajaatit aamma immap naqqani uumasoqatigiit toqorarnerujussuanik

kinguneqassassoq sinerissap uuliaqarneranik aammalu toqunartunik ipitsinne-

qarlutik (Boertmann and Mosbech, 2011). Immap naqqani uumasoqatigiit artit

amerlasuut, pingaartumik uillut kulbrintinik amerliartortitsissapput tamakku navia-

nartunik kinguneqarlutik (soorlu immaattoq erniornernik annikillisitsillutik).

Misissuiffissami immap naqqani uumasoqatigiit assigiinnginnerujussuat pissutiga-

lugu, ilimagineqarpoq sunniutit sumiiffik apeqqutaatillugu allanngorarsinnaasut.

Immap naqqani uumassuseqatigiit pissuseqatigiissunut sunniutaasinnaasunik

nalilersuineq Nalunaarsuiffik 7-7-mi eqikkarneqarsimavoq.

Nalunaarsuiffik 7-7: Sajuppillatsitsisarluni sulinerup kingunerannik immap

naqqani uumassuseqatigiit pissuseqatigiissunut sunniutinik eqikkarneri.

Immap naqqani uumassusillit pissuseqatigiinnut sunniutit

Suliamik nalilersuineq

Akornusersuinerup anner-tussusaa

Pingaas-susaa

Taamaas-sangatsin-neqarnera

Sivisussusaa Sunniutip an-nertussusaa

Uuliamik kuuttoorne-rup immap naqqani naasunut sunniutai

Akunnattoq Piffimmi Appasissoq Sivikitsoq Soqutaan-ngitsoq

Tunngaviler-suut

Quajaatsinik toqu-sooru-jussuarnis-saq iliman-artoq.

Uuliamik kuuttoorneq ilimanartoq imarujus-suarmik sun-niisinnaane-rata ilaan-ngullugit ikkatsut (<50m) sinerissat/ ulittarfiinni taamaattoq

Nakkutilliine-rit piareersi-mapput kuut-toorsinnaa-nermut nalor-ninartut anni-killisarniarlu-git (Immik-koortoq2).

Uulianik kuut-toornerit an-nertuut ataa-vartumik sivi- suumillu sun-niuteqarsin-naapput, taa-maattoq, ili-manarpoq misissuinermi angallatinit uuliamik kuuttoornerit


Avataani


pineqartoq taamaallaat piffimmi pin-gaaruteqar-poq.

tamarmik an-nertussusaat (umiarsuit im-mikkut imar-tussusaata 650t missaa-niittoq) ukiut arlallit sun-niutaasa sivi-sutiginavian-ngitsoq.

Uuliamik kuuttoorne-rup immap naqqani uumasunut sunniutai

Appasissoq Piffimmi Appasissoq Sivikitsoq Soqutaan-ngitsoq

Tunngaviler-suut

Naatsorsuu-tigineqarpoq, atortussamit annikitsumik kuuttoorutaa-sinnaasumit sunnertinneq sakkortuumik kinguneqar-navianngit-soq.

Sumiffiit pin-gaarutilittut ilisimaneqan-ngillat. Im-map naqqani uumasut sumiiffimmi pissuseqati-giinnut tulluanngis-tut.

Kuuttorsin-naanermut nalorninartoq annikillisin- niarlugu kuut-toornerillu annikitsua-raatinniarlugit misissuinis-sat piareeq-qapput.

Uulianik kuut-toornerit an-nertuut ataa-vartumik si- visuumillu sunniteqar-sinnaapput, taamaattoq, ilimanarpoq misissuinermi angallatinit uuliamik kuuttoornerit tamarmik an-nertussusaat (umiarsuit im-mikkut imar-tussusaata 650t missaa-niittoq) ukiut arlallit sunniutaasa si- visutigina-vi-anngitsoq.

7.3.2 Immap qaavata tungaani uumassusillit pissuseqatigiinnerat

Sajuppillatsitsisarluni misissuinerup immap qaavaata tungaani uumassusilinnut

sunniutigisinnaasai tassaapput ikummatissamik/uuliamik kuuttoornerit aamma im-

map iluani nipiliornerit. Sunniutit taakku, pingaartumik uuliamik kuuttorneq, sun-

niisinnaavoq immap qaavata tungaani uumassusillit qaffasissutsini tamaneer-

sunut naasut planktoniinit uumasut planktoniinik nerisaqartunut aamma suaat/

qullugissallu ilanngullugit.

Immap qaavata tungaani uumassusillit pissuseqatigiinnerat nunap ilaani tassani

ukiup killiffianik malinnittuuvoq soorlu uumassusillit amerlanersai immap qaavata

tungaani upernaakkut aasaleqqaarneranilu naasut planktoniisa amerlipiloorfiini

najuuttuullutik. Uumasut planktoniisa nunap ilaani tamaani amerlassusaat siaruar-

simanerallu aamma ukiup killiffianik malinnaasuupput naasut planktoniisa amer-

lipiloortarnerat malillugu. Uumasoqatigiit ataatsimoortut annerusumik uumasunik


Avataani


imarmiunik qalerualinnik Calanus spp.-nik imaqarput. Pinngorarnerit sukkasuumik

allanngortinneqartarput angisuumik orsoqarfiulerluni soorlu naasut planktoniinit

nerisunit Calanus-init. Immap naasui kiselalgenik taaneqartartut

orsoqarluartut/Calanus issittumi nerisaqarnermut pingaaruteqarpassipput aalisak-

kat, imaani timissat aamma imaani miluumasut atatsiinnarneqarnerannut (Falk-

Petersen et al., 2002 and Scott et al., 2002). Taamaammat, Calanus-it amerlas-

susaata ikilinerata issittumi nerisaqaqatigiit orsutorfigisinnaasaat ikilineranik

kinguneqarsinnaavoq.

Uuliamik kuuttoortoqarneri suulluunniit naatsorsuutigineqassapput ajornerpaas-

saasut ukiup killiffiani annertuumik uumassusillit pinngorarfiani immap qaavata na-

laani nerisaqarfiusuni immap qaleriiaarnerata qulaani 50 m iluanni, soorlu taa-

maattoq upernaami/aasaqqaarneranilu. Aasap naalernerani, misissuinerup naam-

matsiffiata nalaani, Calanus-it ilimagineqarput ammut immap qaleriiaarnerani

ingerlaarsimassasut ukiiartorlutik aamma immap qaavani uumassusilinnik neri-

sartut immap qaavani amerlanavianngillat (Dünweber et al., 2010). Taamaammat,

uumassusillit amerlassusaat annikinnerussaaq imaluunniit immap qaleriiaarnerata

akornaniilluni taamaalilluni pissuseqatiginnut ajoqusiineq uuliamit kuuttoornermit

planktonit ataatsimoortunut annikinnerussasoq naatsorsuutigineqarpoq ingasan-

nginnerusussasoq (Söderkvist et al., 2006).

Nalilersuineq assingusoq aamma immap iluani nipiliornerup planktoninut sunni-

utigisinnaasaanut atuuppoq. Nipiliornerup naqitsineri aallartitaammit pilersitamit

uumasut planktonii aamma aalisakkat tukerlaat suaallu (ichthyoplankton)-it nam-

mineerlutik qimaariarsinnaanngillat aammalu 2 m-inik annikinnerusumik ungasis-

suseqarunik toqussutigisinnaallugu imaluunniit 5 m-it iluanniikkunik ataavartumik

ajoqusersinnaalutik (Østby et al., 2003). Toqussutaasinnaagaluartoq, amerlas-

susaat killeqassapput pissutigalugu misissuinerup nikerarnerata annertunerujus-

sua misissuiffissatut siunnersuutigineqarsimasup annertunera aammalu ukiup kil-

liffigisaani planktonit amerlassusaat.

Sajuppillatsitsiarnerup aalisakkanut tukerlaat suannullu (ichthyoplankton)-it sunni-

utaa maani eqikkarneqarsimanngilaq Immikkoortortami 7.3.1-mi pineqareer-

simammat.

Immap qaavata tungaani uumassusillit pissuseqatigiinnut sunniutaasinnaasut

nalilersuiffigineqarneri Nalunaarsuiffik 7-8-imi eqikkarneqarput.


Avataani


Nalunaarsuiffik 7-8: Sajuppillatsitsisarnerup immap qaavata tungaani

uumassusillit pissuseqatigiinnut sunniutaasinnaasunik nalilersuineq.

Immap qaavata tungaani uumassusillit pissuseqatigiinnut sunniutit

Suliamik nalilersuineq

Akornusiine-rup annertus-susaa

Pingaas-susaa

Taamaassa-ngatsinne-qarnera


Immap iluani nipiliornerup naasut planktoniinut sunniutai.

Appasissoq Piffimmi Qaffasissoq Sivikitsoq Soqutaan-ngitsoq

Tunngavil-ersuut

Toqunarto-qartussaaga-luartoq aam-malu ataa-vartumik ajo-quserfiusin-naagaluar-toq aallartit-sinerup 5 m-it iluanni sun-niutit kille-qassapput pissutigalugu misissuineq nikerartus-saammat aammalu ka-litat avissaa-ngassallutik. Aammattaaq naasut planktonit Is-sittumi amer-lassusaat ukiup killiffi-anik aqunne-qarput (uper-naami amer-lipiloortarne-ranit aqunne-qarlutik) aamma amerlassutsit misissuine-rup nalaani annikipput taamaalilluni sunniutit an-nertussusaat killeqas-sapput.

Naasut planktonit ataatsimoor-tut siaruarsi-maqisut aammalu sumiiffimmi pissuseqa-tigiit ikorfar-toraluaraat piffimmi taa-maallaat pi-ngaaruteqar-put.

2D-mik sa-juppillatsitsi-sarluni misis-suinerit ulloq unnuarlu in-gerlanneqas-saput. Nipil-iornerit sak-kortuut titar-nerni inger-laarnerni.

Immap iluani sajuppillatsi-tsisarluni ni-piliorneq sivi-kitsumik in-gerlanneqas-saaq.

Immap iluani nipiliornerup uumasut planktoniinut sunniutai.

Appasissoq Nunap ilaani Qaffasissoq Sivikitsoq Soqutaan-ngitsoq


Avataani


Tunngavil-ersuut

Toqunarto-qartussaaga-luartoq aam-malu ataa-vartumik ajo-quserfiusin-naagaluartoq aallartitsine-rup 5 m-it ilu-anni sunniutit killeqassap-put pissutiga-lugu misissu-ineq nikerar-tussaammat aammalu kalitat avis-saangas-sallutik.

Uumasut planktonit Is-sittumi amer-lassusaat ukiup killiffi-anik aqunne-qarput (uper-naami amer-lipiloortarne-ranit aqunne-qarlutik) aamma amerlassutsit misissuine-rup nalaani annikipput taamaalilluni sunniutit an-nertussusaat killeqas-sapput.

Sajuppillatsi-tsisarluni missuineeq nallertinnagu amerlaner-paassapput.

Misissuiffis-saq ilisima-neqanngilaq uumasut planktoniinik amerlasuunik pilittut.

Uumasut planktonit im-mammi pis-suseqati- giinnernut ilaapput pin-gaarutillit. Taakkua ilai (soorlu taa-maattoq Ca-lanus spp.)

nerisassaap-put pingaaru-tillit uuma-sunut anner-nut soorlu arfernut.

2D-mik sa-juppillatsitsisarluni misis-suinerit ulloq unnuarlu ingerlan-neqassaput. Nipiliornerit sakkortuut ti-tarnerni inger-laarnermi.

Immap iluani sajuppillatsi-tsisarluni nip-iliorneq sivi-kitsumik ingerlan-neqassaaq (misissuineq ukiumik <1 sivikinne-russaaq.

Uuliamik kuut-toornerup uumasut planktoniinut sunniutai.

Appasissoq Nunap ilaani Appasissoq Sivikitsoq Soqutaan-ngitsoq

Tunngavil-ersuut

Uumasut planktonit Is-

Uumasut planktonit im-

Kuuttor-sinnaa-ner-

Uulianik kuut-toornerit annertuut


Avataani


sittumi amer-lassusaat ukiup killiffi-anik aqunne-qarput (uper-naami amer-lipiloortar-ne-ranit aqunne-qarlutik) aamma amerlassutsit misissu-inerup na-laani annikip-put taa-maalilluni sunniutit an-nertussusaat killeqas-sapput.

mammi pis-suseqatigi-in-nernut ilaap-put pingaaru-tillit. Taakkua ilai (soorlu taa-maattoq Cala-nus spp.) ne-risassaapput pingaarutillit uumasunut annernut soorlu arfer-nut.

mut nalorni-nartoq anni-killi-sinniar-lugu kuut-toornerillu anni-kitsuaraa-tinniarlugit mi-sis-suinissat pia-reeqqapput.

ataavartu-mik sivisu-umillu sun-niteqarsin-naapput, taa-maattoq, ili-manarpoq misissui-nermi an-gallati-nit uul-iamik kuut-toornerit tamarmik an-nertussusaat ukiut ar-lalialunnik sunniute-qassasoq.

7.3.3 Aalisakkat aamma qaleruallit

Misissuinerit arlallit (Boertmann, et al., 2010)-imi eqqaaneqarsimasut paasinar-

sisippaat pissusilersornermi timillu qisuariartarnerit sajupillatsitsilluni nipiliornernut

allanngorarsinnaasut aalisakkat assigiinngitsut akornanni aammalu apeqqutaal-

luni sajuppillatsitsissutit sorliit atorneqarnersut. Taamaattoq, aalisakkat inersi-

masut nalinginnaasumik sajuppillatsitsilluni nipiliornerit ingalanniassavaat

ajoquserumanatillu immap naqqanukarlutik (Boertmann, et al., 2010).

Aalisakkat inerissimasut eqqarsaatigalugit ernumassutigineqarpoq sajuppil-

latsitsisarluni nipiliornerup aalisakkat uumanerisa sivisussusaanut sivikillisitsis-

sanersoq, pingaartumillu kinguaassiornerinut ingerlaartarnerannullu ajoqutaas-

sanersoq. Takutinneqarsimavoq metererpaaluit iluanni nerukitsumi sajuppil-

latsitsisarluni nipiliorneq aalisakkanut toqussutaasinnaasoq. Aalisakkanik unga-

lusimasuniittunik misileraanermi, uumasut sajuppillatsitsisarluni aallartittaammit

tallimat 15 meterillu akornanni ungasitsigisumiittut tusaanerat ataavartumik

ajoqusersinnaasut (McCauley, et al., 2003). Siunnersuutigineqarsimavoq aalisak-

kat angissusaat naammappata (30-50 mm-inik mikitigalutik) sajuppillatsitsisarluni

aallartittaammit toqussutaasinnaasumit qimagussinnaassasut (Boertmann & Mos-

bech (eds), 2011) aamma (Boertmann, et al., 2010).

Eqqarsaatigalugu aalisakkat amerlassusaannut pitsaanngitsumik sunni-

uteqarsinnaavoq aalisakkat inersimasut suffisarfimminnit inikittumit suffiffiup na-

laani nikinneranik kingunilimmik. Suffisarfiit avataanni, aalisakkat amerlassusaat

akornusersuinermit sunnerneqarnissai ilimananngillat, kisianni piffissami sivi-

kitsumi aalisakkat neriniartarfimminit aalisagaqarfinnillu pingaarutilinnit peersi-

matinneqarsinnaapput (Slotte et al. 2004), soorlu (Boertmann, et al., 2010)-mit is-

suarneqartoq. Aalisakkanik assigiinngitsunik misissuinernit qisuariaatsit assigiin-

ngitsut allaaserineqarsimapput, kisianni qisuariarnerit takuneqarsimasut tupan-

nermut nalinginnaasumillu sajuppillatsitsisarluni nipiliornermik aallartittaatinik im-


Avataani


map qaavata tungaani uumassusilinnit naqqani uumassusilinnut naleqqiullugit un-

gasinniarneri malunnarsimavoq (Boertmann, et al., 2010).

Aammattaaq paasineqarsimavoq aalisakkat nujuartat nalilerneranni, sajuppil-

latsitsinernit nipiliornerit 30 km-inik ungasissuseqartut tikillugit tikinnaveer-

saarneqartartut, 5 km-it tikillugit ungasitsigisumiittut tikinnaveersaarluin-

narneqatarlutik (Boertmann & Mosbech (eds), 2011) aamma (Boertmann, et al.,

2010). Misissuinermi allami (Wardle et al., 2001)-mit ingerlanneqarsimasumi, im-

map iluani immap naqqani uumasunik qimerloqanngitsunik aalisakkanillu videoli-

uummik immiussinerni paasineqarpoq nipiliortumit qimaaniartoqanngitsoq 6 me-

terinit nipiliortoq qaninnerunngippat.

Planktonit tukertut suaallu sajuppillatsitsisarluni misissuinerit sunniutaanit

qimaasinnaanngitsut ernumagineqarsimapput. Paasineqarsimavoq naqitsinermik

aallartitsissutinit ataatsimoortunit 5 meterit iluanniittut toqussutigisaraat ataavar-

tumilluunniit ajoquserlutik (Østby et al., 2003) soorlu (Boertmann & Mosbech

(eds), 2011)-mit issuarneqartoq aamma (Boertmann, et al., 2010). Canadami

Norgemilu nalilersuinernut arlaqartunut atatillugu misissuinernit assigiinngitsunit

akuerisaavoq imaq sunnerneqartoq annikitsuinnaasoq sunniutaalu annikit-su-

innaagunartut. Sumiiffinni mikinerusuni misissuinerit annertunerusut, ingammik

3D-mik misissuinerit, toqussutaasarnerisa annertussusaat ernummatigineqarpoq.

Ernumaneq tamanna annertuneruvoq misissuinerit taamaattut aalisakkat

suffisarfiini imaluunniit aalisakkat suffinerisa nalaanni suaqarluarnerani pis-sap-

pata. Tamanna pissutigalugu Norgep imartaani tukersimasorpassuaqarfiit suf-

finerup nalaani sajuppillatsitsilluni misissuiffigeqqusaanngillat (Boertmann & Mos-

bech (eds), 2011).

Aalisagaqatigiinnut pineqartunut sajuppillatsitsisarluni aallartitsissutit sunniute-

qartussaagaluartut tamanna sivikitsuinnaassaaq (akunnerit), suffisarfiit ne-

riniartarfiillu pingaaruteqartut tikinneqannginnissaannik piumasaqartoqarnavian-

ngitsoq natsorsuutigineqarpoq. Imaani miluumasunut naqitsinermik aallartitsis-

sutip nipitussusaatigut sakkortussusaatigullu sunniinikillisaanernut iliuutsit pitsaa-

sut aalisakkanut sunniutinut aamma annikillisaassapput (Boertmann, et al., 2010).

Piffimmi NEG 2013-ip sajuppillatsitsisarluni misissuiffiani, isumaqartoqanngilaq

misissuinerup ingerlanerani sumiiffiit suffisarferujussuaqassasut tukersimasorpas-

suaqassasulluunniit, kisianni Irmingerip sarfaani aalisagaararpassuaqassan-

gatinneqarpoq, ingammik Islandip saarullii Islandip kitaani suffisartut Irmingerillu

sarfaanit avannamut ingerlanneqartartut. Kisianni ilimagineqanngilaq 2D-mik sa-

juppillatsitsisarluni misissuinissaq ima toqussutaatigissasoq allaat aalisagaqas-

sutsimik innarliilluni.

Aalisakkat amerlanerit siamasissumik suffisarput ukiumi imaluunniit upernaami,

sajuppillatsitsisarluni sulinernut piffissamik qalliinngitsunik. Aalisakkat ilaat soorlu

eqaluit (Mallotus villosus) eqimasuni sineriak malillugu tinittarfia ataatilaarlugu

suffisarput. Nipiliornerup naqitsineri sinerissani ikkattuni sukkasuumik nungukkiar-


Avataani


tortarmata, ilimananngilaq eqaluit suffineri avataani sajuppillatsitsisarluni sulianit

sunnerneqassasut (Boertmann, et al., 2010). Saniatigut, suffineq annertu-

nerpaasarpoq maajimi kingusissumi juunimilu, tamanna sajuppillatsitsisarluni

misissuinissamit pilersaarutaasumit siusinneruvoq.

Taamaammat ilimanarneruvoq sajuppillatsitsisarluni sulinissat Kallaallit Nunaata

imartaani aalisakkanut sunniuteqarnissaat mikisunnguussasoq imaappat sajup-

pillatsitsisarluni misissuinerit aasaanerani ukiaaneranilu (juulimiit oktobarimut)

ingerlanneqassasut (Boertmann, et al., 2010).

Nalinginnaasumik sajuppillatsitsisarluni aallartitsisarnerit qalerualinnut sun-

niutaannik paasissutissat annikitsuinnaapput (soorlu (Boertmann, et al., 2010)),

aalajangersimasunillu misissuinernik sajuppillatsitsisarluni misissuinerit qale-

rualinnut sunniutaanik imaluunniit pissusaannut timaanulluunniit qaleruallit amer-

lassusaannik sunniisinnasunik pissarsiassaqarani.

Aalisakkanut aamma qalerualinnut sunniutaasinnaasunik nalilersuineq 2D-mik

sajuppillatsitsisarluni misissuinissamut siunnersuummit (ilanngullugit Pinngortitap

Ataqatigiinneranut Pingaaruteqartut) aamma nalilersuinermut tunngavilersuutit

ersersarneqarput Nalunaarsuiffik 7-9-mi.

Aalisakkanut aamma qalerualinnut 2D-mik sajuppillatsitsisarluni misissuinissatut

siunnersuutigineqartup sunniutigisinnaasaanik nalilersuineq (ilagalugit Pinngorti-

tap Ataqatigiinneranut Pingaaruteqartut) aamma nalilersuinermut tunngaviler-

suutit eqikkarneqarput Nalunaarsuiffik 7-9-mi.

Nalunaarsuiffik 7-9: Sajuppillatsitsisarluni misissuinernit aalisakkanut

aamma qalerualinnut sunniutigisinnaasaanik nalilersuinerit (ilanngullugit

Pinngortitap Ataqatigiinneranut Pingaaruteqartut).

Aalisakkanut aamma qalerualinnut sunniutit

Suliamik na-lilersuineq

Akornusiine-rup annertus-susaa

Pingaassusaa Taamaassangatsinneqarnera

Sivisussusaa Sunniutip annertussusaa

Immap iluani nipiliornermit suannut tuker-laanullu sunni-utit

Appasissoq Piffimmi Qaffasissoq Sivikitsoq Soqutaanngitsoq

Tunngavikersuut

Piffik ilisima-neqanngilaq aalisakkanut suffiffittut, ineriartorfittut erniortarfittulluunniit pingaarutilit-tut.

Ataatsimut isigalugu aalisakkat amerlassusaannut sunniinerit naatsorsuutigineqanngillat piffik suffisarfittut

2D-mik sajup-pillatsitsisarluni misissui-nernit nipip naqitsinera qaffasissuujuaannarpoq.

Immap iluani nipiliorneq sajuppillatsitsi-sarluni sulinernut atavoq sivikitsuussal-lunilu.


Avataani


Suffinerup annertunerpaaffii sajuppillatsit-sisarluni misissuinissamut pilersaarutaa-sumit siusin-nerupput.

Naqitsinermik aallartitsis-summit 5 me-terit iluaniin-neq toqussu-taasinnaavoq ataavartumillu ajoqusiilluni.

pingaarutilittut ilisimaneqanngimat.

Immap iluani nipiliornermit aalisakkanut inersimasunut sunniutit


Tunngavil-ersuut

Aalisakkat inersimasut nalinginnaa-sumik sajup-pillatsitsilluni nipiliornerit ingalanniassavaat ajoquseratillu qima-gussinnaallutik.

Sunniutit to-qussutaasin-naapput taa-maallaat nipi-liornermut qanikkaanni.

Aalisakkat inersimasut sajuppillatsi-tsisarluni aal-lartaammut 30 km-inik unga-sitsigalutik qisuariarsinnaapput.

1-5 km-it ilu-anni tikinna-veersaarluin-narneqarnis-saa ilimanar-poq.

Aalisakkat ajoqusersin-naasut amer-lassusaat ap-pasippoq sun-niutaasinnaa-sullu taamaal-laat piffim-miissangatin-neqarlutik.

2D-mik saj-uppillatsitsi-sarluni misis-suinernit nipip naqitsinera qaffasissuuju-aannarpoq.

Immap iluani nipiliorneq saj-uppillatsitsi-sarluni suliner-nut atavoq sivikitsuussal-lunilu.

Immap iluani nipiliornermit qalerualinnut sunniutit



Avataani


Tunngavil-ersuut

Misissuiffisaq qalerualinnut pingaarute-qartutut ilisi-maneqanngi-laq. Avannaa-ta kinguppaa-nik kinguppan-niarneq kille-qarpoq.

Avannaani kinguppak ava-taanit sunnertinnissaminut qajannaatsuu-sutut isigine-qarpoq. Taamaallaat sunniutit ili-magineqarput nipiliortumit meterit iluanni.

Qaleruallit ajoqusersin-naasut amer-lassusaat ap-pasippoq (sunniutaasinnaa-sullu taamaal-laat qanittua-niittunut ilima-gineqarlutik).

2D-mik saju-ppillatsitsisarluni misissui-nernit nipip naqitsinera qaffasissuujuaannarpoq.

Immap iluani nipiliorneq sajuppillatsitsisar-luni sulinernut atavoq siviki- tsuussalunilu.

7.3.4 Imaani timmissat

Nipiliorneq, sikumik aserorterineq, apornerit (aniasoornermi avatangiisinik

mingutsitseratarsinnaaneq ilanngullugu), orsussaq mangaannartoq aamma na-

vianartorsiortitsinngitsumik annikitsumik ajoqusersuinerit tassaapput imaani tim-

missat naapitassaat umiarsuit atorlugit sajuppillatsitsilluni misissuinermut ata-

tillugu (Arctic council, 2009; Merkel, 2010). Imaani timmissanut toqqaannartumik

sunniutaasut saniatigut nerisaqatigiinni appasinnerusumiittunut sunniutit timmis-

sanut aamma sunniuteqarsinnaapput. Sunniutaasinnaasuni ASN-imi sam-

mineqartut tassaapput uuliamik mingutsitsineq; taamaattorli aamma qulliit siku-

millu aserorterinerup sunnitai aamma sammineqarlutik.

Misissuinermi suliarineqartut aamma sineriammut qanittumi sumiiffinni pin-

gaaruteqartuni imaani timmissat akornanni attaveqatigiittoqarnissaa naatsor-

suutigineqanngilaq misissuineq avataaniittussatut pilersaarutigineqarmat (ilaatigut

30 km-it missaanik qanillisinnaasarluni), kisianni, timmissat assigiinngitsut

aallartartut ingerlaarneranni neriniarlutik avataaniittut siumorneqartarsinnaas-

sapput. Orsussamik maanngaannartitsisoqassappat imaluunniit imaani allatigut

mingutsitsisoqassappat sineriammi timmissat eqqorneqarsinnaassapput,

mingutsitsineq nunamut anngutissappat.

2D-mik sajuppillatsitsisarluni misissuinernut siunnersuutip timmissanut sun-

niutigisinnaasaanik nalilersuinerit (pinngortitap ataqatigiinneranut pingaarute-

qartut (VEC) aamma uumasut eriagisariallit) aamma nalilersuinermi tunngaviler-

suutit Nalunaarsuiffik 7-10-mi eqikkarneqarsimapput. Allartitsissutinit nipiliorneq

nalinginnaasumik timmissanut sunniutigisinnaasai isigineqarput soqutaan-

ngitsutut immap iluaniimmat (Boertmann & Mosbech (eds), 2011) taamaammallu

sammineqaqqigani.


Avataani


Nalunaarsuiffik 7-10: Timmissanut sajuppillatsitsisarluni misissuinerup

sunniutigisinnaasaasnik nalilersuineq (qinerneqarsimapput Pinngortitap

Ataqatigiinneranut Pingaaruteqartut).

Timmissanut sunniutit


Akornusii-nerup annertussusaa

Pingaas-susaa


Sivisus-susaa

Sunniutip annertus-susaa

Umiarsuarmit akornusersuinerup sunniutaa (najuunneq/qulliit/sikumik aserorterineq)

Qaqulluk Appasissoq Nuna tamak-kerlugu

Akunnattoq Sivikitsoq Soqutaanngi-laq/soqanngi-laq

Miteq siorar-tooq/aavooq

Appasissoq Nuna tamak-kerlugu

Appasissoq Sivikitsoq Soqutaanngi-laq/soqanngi-laq

Miteq siora-ki/qingalik



Alleq Appasissoq Nuna tamak-kerlugu


Taateraaq Appasissoq Nuna tamak-kerlugu


Taateraarnaq Appasissoq Nunat assi-giinngitsut


Naajannguaq Appasissoq Nunat assi-giinngitsut


Naajavaar-suk

Appasissoq Nunat assi-giinngitsut


Imeqqutaalaq



Appa Appasissoq Nuna tamak-kerlugu


Appaliarsuk low Nuna tamak-kerlugu


Tunngavil-ersuut

Umiarsuup najuunnerata timmissat un-gasinngitsu-mut illuaami-tissiinnaavai qullernullu kajumisun-nerit naatsor-

Taateraar-naq, Naajan-nguaq aam-ma Naaja-vaarsuk nu-nat assigi-in-ngitsunut pin-gaarute-qarput tassa

Timmissaat avataanniit-tartut (taater-aaq, naajan-nguaq, naajavaar-suk, appa aamma ap-paliarsuk)

Akornusersuineq qaam-matialuinnaat ingerlassaaq piffimmilu ullut arlalia-luinnaat.


Avataani





Pingaas-susaa


Sivisus-susaa


suutigineqar-poq appasis-sasoq.

nunarsuarmi uumasuusut amerlaner-saasa misis-suiffissaq ingerlaarfigi-sarmassuk. Aammattaaq Naajavaar-suup sikup sinaani naju-gaqarfiit pisa-riaqartipai. Sinneri nuna tamkkerlugu pingaarute-qarput VEC-mi allattorsi-masutut uumasuum-mata.

taamaallaat sunnertissin-naapput (uumasoqatigiit ilai ikitsunnguit).

UAV-mit/qulimiguulimmit akornusersuineq

Qaqulluk Appasissoq Nuna tamak-kerlugu

Appasissoq Sivikitsoq Soqanngilaq

Miteq siorartooq/aavooq






Alleq Appasissoq Nuna tamak-kerlugu


Taateraaq Appasissoq Nuna tamak-kerlugu

Appasissoq Sivikitsoq Soqutaanngi-laq

Taateraarnaq Appasissoq Nunat assi-giinngitsut


Naajannguaq Appasissoq Nunat assi-giinngitsut


Naajavaar-suk

Appasissoq Nunat assi-giinngitsut


Imeqqutaalaq



Appa Appasissoq Nuna tamak-kerlugu


Appaliarsuk Appasissoq Nuna tamak-kerlugu


Tunngavilersuut

Timminerit akuttoqati-giimmik pi-sassapput

Taateraar-naq, Naajan-nguaq aam-ma Naaja-

Timmissaat avataanniit-tartut (taater-aaq, naajan-

Akornusersuineq qaam-matialuinnaat inger-lassaaq


Avataani





Pingaas-susaa


Sivisus-susaa


kisianni sivi-killutik. UAV-it imaani tim-missanit amerlanernit portunerul-lutik timmi-sassapput.

vaarsuk nu-nat assigi-in-ngitsunut pin-gaarute-qarput tassa nunarsuarmi uumasuusut amerlaner-saasa misis-suiffissaq ingerlaarfigi-sarmassuk. Aammattaaq Naajavaar-suup sikup sinaani naju-gaqarfiit pisa-riaqartipai. Sinneri nuna tamkkerlugu pingaarute-qarput VEC-mi allattorsi-masutut uumasuum-mata.

nguaq, naajavaar-suk, appa aamma ap-paliarsuk) taamaallaat sunnertissin-naapput. UAV-it aamma qulimiguullit timmillutik portussusaat isumaqarpoq imaani tim-missat ap-pasissumi timmisartut il-imanan-ngitsoq akornusersorneqarnissaat.

piffimmilu ullut arlalia-luinnaat.

Uuliamit kuuttoornermit sunniutit

Qaqulluk Akunnattoq Nuna tamak-kerlugu

Appasissoq Sivikit-suinnarmik

Minneq

Miteq siorartooq/aavooq

Akunnattoq Nuna tamak-kerlugu


Minneq




Minneq

Alleq Akunnattoq Nuna tamak-kerlugu


Minneq

Taateraaq Akunnattoq Nuna tamak-kerlugu


Minneq

Taateraarnaq Akunnattoq Nunat assi-giinngitsut


Minneq

Naajannguaq Akunnattoq Nunat assi-giinngitsut


Minneq

Naajavaar-suk

Akunnattoq Nunat assi-giinngitsut


Minneq

Imeqqutaalaq



Minneq

Appa Akunnattoq Nuna tamak-kerlugu


Minneq

Appaliarsuk Akunnattoq Nuna tamak-kerlugu


Minneq


Avataani





Pingaas-susaa


Sivisus-susaa


Tunngavilersuut

Uuliamik kuuttoorneq timmissanut sakkortusin-naavoq, pin-gaartumik sissamut ingerlaas-sappat. Kisianni anni-kissaaq pis-sutigalugu killilimmik an-nertussusi-limmik umiar-suit tamarmik nassarnerat (s.i. umiar-suaq uulia-mik assartu-ummut na-leqqiullugu).

Taateraar-naq, Naajan-nguaq aam-ma Naaja-vaarsuk nunat assigi-inngitsunut pingaarute-qarput tassa nunarsuarmi uumasuusut amerlaner-saasa misis-suiffissaq ingerlaarfigi-sarmassuk. Aammattaaq Naajavaar-suup sikup sinaani naju-gaqarfiit pi-sariaqartipai. Sinneri nuna tamakkerlugu pingaarute-qarput VEC-mi allattorsi-masutut uumasuum-mata.

Ilimannan-ngilluuinar-poq umiar-suarmit mi-sissuinerup-nalaani uuli-amik kuut-toortoqarnis-saa.

Uuliamik kuuttorneq sivisuumik sunniuteqar-sinnaaga-luartoq umi-arsuarnit uul-iamik kuut-toortoqassa-galuarpat sunniuteqas-sasut ukiunik tallimanit sivi-kinnermik.

7.3.5 Imaani miluumasut

Misissuinermit imaani miluumasunut sunniutaasinnaasut maani nalilersuiffigi-

neqarput: sajuppillatsitsisarluni misissuinermit immap iluani nipiliornerit sakkortu-

unit pilersinneqartunit timikkut ajoquserneq; uumasunik akornusiineq/illuartoor-

titsineq nipimik taassuminnga pissuteqartumik; umiarsuarnit misissuissutinit

eqquisoornerit; ikummatissanik/uuliamik kuuttoornernik akuleruttoorneq. Sikunik

aserorterinermut atatillugu sunniutaasinnaasut, tassa nannunik naapi-

taqarsinnaaneq kiisalu UAV-init/qulimiguulinnit uumasunut sikumiittunut

akornusersuisinnaaneq aamma ilannguneqarsimavoq.

Timikkut ajoquserneq

Imaani miluumasut ajoquserneqarsinnaapput immap iluani sajuppillatsitsisarluni

naqitsinermik aallartittaammit nipiliornernit qaffasissunit. Sunniutaasinnaasunut

ilaasinnaapput tusaasat ajoqusernerat (Killeqarfiit aalajangersimasut nikinneri)

uumaannarnissamut ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu sunniuteqarsinnaalluni,


Avataani


timip ilaani ajoqusernernik kingunerlutsitsineq qanittumiissimasunullu toqu.

Ajoqusernerit sunniutaat taamaattut aallartitsissummiit 75 m-it missaani qanitsi-

gisumit ilimagineqarsinnaapput (Weilgart, 2007), misissuinermi aalajangersi-

masumi sunniutip piviusumik ungasissusaata aallartitsissutip nipiliornerata sak-

kortussusaa aammalu avatangiisit qanoq issusaannit nipiliornerup immap iluani

siarutariartornerata tunaartaraa.

Imaani miluumasut sunnerneqartussat qaffasissumik (nunat assigiinngitsut nalin-

gat) pingaarutillit soorlu qilalugaq, arfivik, qipoqqaq aamma arfiviit ilaqutaat (ret-

hval). Ilimanarnerugaluartoq uumasut appasinnerusumik pingaassusillit (soorlu

taamaattoq tikaagullik, niisa, natseq aamma natsersuaq), sunniinerit ajoqusiisin-

naasut suulluunniit ajornanngippat pingitsoortsinneqartariaqarput.

Imaani miluumasut ajoqusersinnaanerat annikillingaatsiarneqarsinnaavoq pe-

riutsit pioreersut pilersinneqarsimasut najoqqutassat pitsaanerpaat atorlugit,

soorlu Khyn et al., (2011)-mi nassuiarneqarsimasoq (Immikkoortoq 9.1)-milu eqik-

karneqartoq. Innaallagissamik atuinikinnerpaanikkut aamma naqitsinermik

aallartitsissutit ataatsimoortut sakkukinnerpaat atornerisigut, naqitsinerit aallartin-

neqartut tulleriiaat sakkortusiartortinneqarnerisigut (sakkukitsumik aallartinneq),

isit nipillu atorlugit nakkutilliinikkut ilinniarsimasut misilittagallillu atorlugit imaani

miluumasut ajoqusersinnaanerannut navinartorsiornerat annikillineqarsinnaavoq.

Nipiliornerup siulittorneqarnera (Immikkoortoq 7.2) ingerlanneqarsimavoq misis-

sorniarlugu innarliinaveersaartitsineq pilersaarutaasoq imaani miluumasunik

naammattumik illersuinissamut naammassanersoq. ASN-imi soqutigineqarpoq

annertunerpaamik siaruaannerani nipip toqussutaasinnaasup ajoqusiisinnaasullu

SPL-imi killeqarfiisa ilaat pingaaruteqartut qanoq ungasitsigisumiinnersut (siulit-

tuinermi sumiissusersianut tamanut). 240-mik aamma 220 dBnuuanit-nuuanut re 1μPa-

mik killiliussat nalinginnaasumik killeqarfittut najoqqutassatut oqaatigineqartarput

(s.i. Parvin et al., 2007-mi saqqum-miunneqarput paasissutissarpassuit immap ilu-

ani nipimik toqussutaasumik timimullu ajoqusiisumik imaqartunik). Ajoqusiinernut

killeqarfiit assingusut Southall et al. (2007)-mit siunnersuutigineqarsimapput

(Killeqarfiit aalajangersimasut nikinnerattut (PTS) taaneqartut):

Arferit 230 dB re 1µPa nuuanit (oqimaassusilernagit)

Puisit aarrillu 218 dB re 1µPa nuuanit (oqimaassusilernagit)

Nalunaarsuiffik 7-11.imi takutinneqarpoq aallartitsissutip aqqutai tamarmik unga-

sissutsit SPL nuuanit-nuuanut-imi sakkortunerusut NEG14-imi atorneqartussanut

naleqqiullugu nipiliorneq siammasissoq 240 dB-mit aamma 220 dB-mit appasin-

nerusoq. Nipiliornerup toqussutaasinnaanerata qanoq aallartitsissummit unga-

sitsigisumiinnera (imaani miluumasunut Parvin et al., 2007 najoqqutaralugu) aala-

jangersimasumik 50 meterimut killeqarpoq (tamanna immap qanoq ititigineranit

allanngortinneqarneq ajorpoq) nipiliornerullu timimut ajoqusiisinnaasoq (PTS) 500

meterinut tungaanut ungasitsigisinnaavoq, ungasinnerugunili, immallu naqqata


Avataani


qanoq manitsiginera maniitsigineraluunniit apeqqutaalluni naannerusinnaalluni.

Pingaarnertulli, Southall et al., 2007-ip PTS-imut killeqarfissatut siunnersuutai

(236-imiittoq aamma 224 dB nuuanit-nuuanut re 1μPa-miittoq arfernut puisinut aar-

rinullu) tamarmik Nalunaarsuiffik 7-11-mi killeqarfinnit appasinnerusunit (220nuuanit-

nuuanut re 1μPa) qaffasinnerupput taamaammallu nipip ajoqusiisinnaasup ungasin-

nerpaaffianik mianersuussisumik naliliinerulluni.

Nalunaarsuiffik 7-11: Naatsorsuinermut aqqutit tamarmik SPL-imi

killeqarfinnut ungasissutsit toqqarneqarsimasut. Malugiuk kisitsisit NEG12-

mi misissuinermi annerusumik naqitsinilimmit (5.025 kubik tormit ataatsi-

moortut, SPL 264dB re. 1 μPa @ 1 m) naatsorsuinermik tunngaveqarput.

Aqqut Aallartitsissummiit ungasissutsit, bredbånd-ip SPL

nuuanit-nuuanut ataallugu nakkarnera:

240 dB re. 1 µPa 220 dB re. 1 µPa

Aqqut 1 50 m 300 m

Aqqut 2 50 m 300 m

Aqqut 3 50 m 300 m

Aqqut 4 50 m 300 m

Aqqut 5 50 m 500 m

Aqqut 6 50 m 500 m

Aqqut 7 50 m 500 m

Aqqut 8 50 m 500 m

Aqqut 9 50 m 500 m

Aqqut 10 50 m 500 m

Aqqut 11 50 m 400 m

Aqqut 12 50 m 400 m

Aqqut 13 50 m 250 m

Aqqut 14 50 m 250 m

Aqqut 15 50 m 300 m

Aqqut 16 50 m 400 m

Aqqut 17 50 m 400 m

Aqqut 18 50 m 400 m

Aqqut 19 50 m 400 m

Aqqut 20 50 m 200 m

Aqqut 21 50 m 200 m

Aqqut 22 50 m 300 m

Aqqut 23 50 m 300 m

Aqqut 24 50 m 300 m

Aqqut 25 50 m 400 m

Aqqut 26 50 m 350 m

Aqqut 27 50 m 350 m

Aqqut 28 50 m 300 m

Aqqut 29 50 m 400 m

Ataatsimoortumik sunniutaasinnaasut aamma eqqarsaatigineqartariaqarput. Kil-

liliussatut (nipit aallartitat nukingisa eqikkarnerat) Southall et al. (2007)-imit siun-

nersuutigineqartut arfernut 198 dB re 1μPa2-miittoq aamma puisinut aarrinullu

imaaniittunut 186 dB re 1μPa2-miittoq (Malugiuk oqartussat ilaasa killiliussat uku


Avataani


appasippallaatut isigisarmassuk: Thompson aamma Hastie (suliarineqalerut-

tortoq) siunnersuuteqarput nipit aallartitat tunngavigineqartut amerlanerussasut

198 dB re 1 μPa2s (Mpw)-miillutik).

Immap iluani nipiliornermik siulittuineq ingerlanneqarpoq tillernernut tamanut

nukiit katinnerat misissorniarlugu (ullup unnuallu ingerlanera qaangerlugu) kil-

ligisanut qulaaniittunut naleqqiullugu. Inerneri assiliartalerlugit takusas-

siarineqarput nipip nipitunerpaaffia itissutsini tamani aamma ataani takusas-

siarineqarpoq sumiiffik soqutiginaatilik taanna aarrinut sumiiffik matoqqasup sani-

aniippoq misissuiffimmiit sinerissap tungaanut naleqqiunneri.

Takussutissiaq 7-6: Nipip nalinganik asseq NEG15-imi misissuiffissap

sineriappasissuani, ersersillugit itissutsimi nipiliornermit puisit aarrillu

imaaniittut sunniiffigitinnerisa annertunerpaaffiat. 186dB killigitaq qalipaam-

mik aapparlaartumik taartumik ersersinneqarpoq. Assiliap ikkusap mikisup

ersersippaa aarrinut sumiifik matoqqasup qanillattorneqarnera.

Siulittuinerup siulittuutigaa puisit aarrillu (soorlu imaattoq aaveq) misissuiffimmiit

qimagulluni qisuarianngippat ilimanarsinnaasoq nipiliornerup ajoqusiisinnaa-

neranik sunnertissimasoq 2.5 km missaata ajornerpaaffigisinnaasaatut

takorluukkap iluaniikkuni. Ungasissuseq assingusoq arfernut ‘maligaasakitsunut’

(soorlu Southall et al., 2007-mit nassuiarneqarsimasoq) 0.5 km-imit

annikinneruvoq. Arferit akunnattunik imaluunnit qaffasissunik maligaasallit

annerusunik sunnertinnavianngillat. Aarrinut inerniliineq taanna pissutaavoq

innarliinaveersaarnernik pioreersunut Nalunaarsuiffik 2-6-miittunut, taakku

piumasaqaatigissavaat, misissuineq aarrinut Sumiiffiit Matoqqasut minnerpaamik

2.5 km-imik ungasitsigisassasoq silaannarmik aallartitsissutit atorneqartillugit.


Avataani


Nalunaarsuiffik 7-12: Sajuppillatsitsisarluni misissuinerup kalitaanit unga-

sissutsit annerpaaffii aamma agguaqatigiisinneqaneri arfernut maligaa-

sakkittunut (198dB) aamma puisit aarrillu imaaniittunut (186dB) killigititat.

Akornusersuineq

Akornusersuinerup kingunerisinnaavaa sivikitsumik uumasut nikitsitaaneri, pis-

susilersornerisa allanngorneri/nipimik atuisarnerisa unikkallarneri taamaalilluni

ataasiakkaat atassuteqartarnerat sunnerlugu. Ilungersunartorujussuuvoq sunniu-

tit taamaattut uumassusilinnut malunnaatilimmik kinguneqarsinnaanersut paasis-

sallugu. Romano et al., 2004-ip aamma Rolland et al., 2012-ip ilisimatusarnerannit

marluullutik paasisimavaat aammi stresshormonit qaffanneri qilalukkani, anarnani

aamma arfiviit ilaqutaanni (rethval) nipinut nipituunik annissisartutut tunngatinne-

qartartut.

Akornusersuineq, sunniutinut annikinnernut ilaagaluartoq, pinngitsoortikku-

minaanneruvoq. Misissuinissap ilusilersornerani pitsaasuuvoq: 2D-mik misis-

suinissaq sumiluunniit killilimmik sivikitsumillu akornusersuisussaammat.

Nipiliornerup siaruartarnera nipiliornerup maligaasaanit assut sunnerneqarpoq,

maligaasat qaffasinnerugangata nipikillingaatsiartarluni, akerlianillu maligaasat

appasinnerugaangata ungasissumut ineriartortarluni. Sajuppillatsitsisarluni misis-

suinermit nipiliornerup sunniutaasa nalilernissaannut tamanna pingaarutileru-

jussuuvoq, ilangullugu imaani miluumasut qisuariarnerat. Immikkut soqutiginarput

sunniutaassangatsinneqartut arfivinnut, qilalukkanut aarrinullu sumiiffiit matoqqa-

sut misissuiffissamut attuumasut (qilalukkat aamma aarrit), imaluunnit sumiiffit mi-

anersorfissat Misissuiffisap iluani (artit pingasunut tamarmik).

Arfiviit maligaasanut appasinnerusunut malussarissorujussuupput ilisimaneqar-

lunilu nipinut inuit pilersitaannut nipikikkaluartunut iliuutsimikkut qisuariartartut

nipinut qulikkaanut marlussunnut Hz-ilinnut appasinnerusulluunniit malussarittar-

lutik. Southall et al. (2007)-ip Richardson et al., (1999) issuarpaa nalunaarmat RL-

imik (tillernerup aallartitap sivisussusaa RMS) tillernerit arlallit ajoqusersuinerat

ileqqunik allanngortitsingaatsiartut 120 dB re 1 μPa-miittut arfivinnut. Arferit allat


Avataani


arfiviillu maligaasanik appasissunut 140 to 160 dB re 1 μPa missaanniittunut inger-

laanngitsut ileqqunik ajoqusersuinernut malussarinnginnerusutut isigineqarput.

Qilalukkat qernertat maligaasanut akunnattunoornerarneqarput Southall et al.

(2007)-imi ilisimaneqarlutillu maligaasanik paasinnittarnerat appasissoq 150 Hz

missaanniilluni. Tusaasinnaasat qaffasinnerusortaanni qilalukkat qernertat allallu

aamma akunnattumiittut qaffasissumillu maligaasanik arferit tusaasartut nipit 160-

180 kHz tikillugu tusaasinnaapput. Nipiliornerup pissusaanik siulittuineq 1 kHz-imi

unippoq misiliinerup sukkasuumik takutimmagu maligaasat qaffasinnerusut nipaa-

rutipallattartut.

Anginerusumut (5.025 kubik tormit) nipiliornermik siulittuineq tunngavigalugu

nipiliornerup naqitsinerata qaffasissusaa naammattumik

annertussuseqassangatinneqarpoq uumasut malussarinnerusut soorlu arfiviit 50

km-inik ungasitsigisumiittut ungasinnerusumiittulluunniit sakkortunerpaamik

atorneqartillugu akornusersorneqassallutik (Takussutissiaq 7-7-mi

takutinneqarpoq nalinginnaasumik nipip siammarternera sinerissap tungaanut

assersuut). Taamannak naliliineq akornusersuinernut taamaattunut

assersuutigineqarsimasunut sanilliullugu qaffasinneruvoq (assersuutigalugu

naqitsinermik aallartitsissutit 20-30 km-inik ungasitsigisumiittut sunniutaannik

nalunaarsuinerit Kyhn et al., 2011-imi issuarneqartut), nipiliornerup

pissusilersorneranik naatsorsuinermut atorneqartartumik takunnissimanerit

assigiinngitsut mianersortumik inerniliinernut assingusinnaallutik.

Arferit allat aamma puist aarrillu, arfivinnit imaani miluumasuni malussarin-

nerpaasunit ungasinnerusumiittut ajoqusersorneqarnissaat naatsorsuutigineqan-

ngilaq.

Takussutissiaq 7-7: Nipiliornerup pissusaanik siulittuinermit assersuut

(Sinerissap tungaanut siammaannera 25 aamma 50Hz-ini).


Avataani


Aarrinut malussarinnerpaaffiit tassaapput sumiiffiit matoqqasut (Takussutissiaq 5-

10), misissuinerup sineriappasissuani (misissuinerup sumiiffiit matoqqasut

iserfiginianngilai piffissallu annertunersaani avataaniinniarluni, titarnerit ataasiak-

kaat sineriammut 50 km-it missaat tikillugu qanillattorsinnaapput). Ilimagineqan-

ngilaq akornusersuinerup matoqqasut iluani sunniutaasa annertunissaat. (South-

all et al. (2007) nalunaarpoq: Puisinut aarrinullu imaaniittunut tillernernik arlalinnik

eqqugaasunut paasissutissat killeqartut tunngavigalugit, eqquinerit ~150-imiit 180

dB re: 1 μPa-illu iluaniittut (RMS tillernerup ingerlanerani nalingi) nalinginnaasumik

puisit pissusaannik allannguisinnaaneri killeqartut. Nipiliorneq tiguneqartoq 50 km-

it qaangerlugit nalit taakku ataaniissasoq naatsorsuutigineqarpoq aamma

akornusersuineq killeqassasoq misissuinerup kujataa-kippasissuata killinginik

qanillattuisanerisa amerlassusai killeqassammata. Ilippannarpoq aarrit

akornusersorneqassasut misissuiffissap avataa eqqarsaatigigaanni kisianni

uumasut ilimagineqarpoq siamassissasut taamaalilluni uumasorpassuit ili-

magineqanngilaq sunnertissasut aamma sumiiffik ataasiinnaq sivisunerusumik

sunniiffigineqartussaanngimmat.

Qilalukkanut qernertanut arfivinnullu tunngatillugu misissuinerup ilarujussua pif-

fissami illersugaaffiusumi (qilalukkanut qernertunut sumiiffiit matoqqasut juunip

aallaqqaataanniit septembarip 30-annut, sumiiffiit mianersornfissat artinut taak-

kununnga marlunnut pisarpoq juunimiit novembarimut) ingerlanneqassaaq.

Arfiviit ernummatigineqarnerannut, inuit pilersitaannik nipinut malussarissuunerisa

saniatigut, ikinnerujussuat pineqarpoq; Spitsbergenimi arfiviit qulikkaat arla-

qaalussangatinneqarput. Avannaata kangiata imartaani ammalataq aamma im-

mat sikut sinaata avataani Île de France-p aamma Amdrup Land-ip akornanni

arfiviit pingaarutilimmik aasakkut ukialeqqaarneranilu najuuffeqarput (Khyn et al.,

2011). Sajuppillatsitsisarluni misissuinerup (naqitsinermik aallartittatit) avannaata

kangiata imartaa iserfiginavianngilaa, kisianni najuuffiup pingaarutillip tamaan-

iinnera pissutigalugu saniatigullu Sumiiffik Mianersorfissaq annerusup arfivinnik

siumuisoqaratarsinnaanera, taamalu aasareernerani allamut ingerlaarsinnaanera,

ilimanaateqarsinnaalluni. Innarliinaveersaarnernik iluaneereersunik pitsanngors-

saanerit piareersimassapput (Nalunaarsuiffik 2-6 aamma Immikkoortortaq 9.1) pi-

umasaqaateqarput MMSO-t immikkut arajutsinaveersaassagaat arfiviit

siumorneqaratarsinnaaneri aammalu immikkut pissuseqassasut, naluneqan-

ngippat uumasut sumiifinniissasut. Ajornanngippat misissuineq sumiiffimmit

peeriartussaaq, arfiviit siumorneqarfigisimasaattut nalunaarutigineqarsimasumit

minnerpaamik 50 km-inik ungasitsigisumut misissuinerlu aallarteqqissinnaalluni

sumiiffimmit pineqartumit qimagukkiartuaartumik. Kiisalu 2 km-inik aallartitsiner-

mut killiliisoqassaaq pissusilersornermi qisuariarnerit sakkortiit killilersimaarniarlu-

git.

Innarliinaveersaarneq assingusoq 2013-imi misissuinermi atorneqarpoq TGS-mit

Kalaallit Nunaata Avannaata Kangiata avataani. Arfivik MMSO-nit takuneqarmat


Avataani


marsip 22-ani 2013 tamanna kinguneqarpoq misissuineq silaannarmik aallartitsis-

sutinik aallartitsijunnaarallarneranik aammalu nuunneranik 50 km-it sinnerlugit

misissuinerup aallarteqqinnginneranik kisalu sumiiffimmik ullut arlallit ingalas-

simanninnermik. MMSO-t nalunaarput sajuppillatsitsisarluni sulisunit aamma sul-

litap sinniisuanit ilaasumit tamakkiisumik suleqatigineqarsimallutik.

Nipiliornermik nipikilliliineq annertooq maligaasani qullasinnerusuni ili-

magineqarpoq qilalukkat annikinnerusumik sunnertinnissaat aarfivinnut

naleqqiullugit.

Angallatit apuineri

Arfiviit aamma qilalukkat pissusilersortarput angallatinit aporneqarnissaminnut mi-

anernarlutik (arfiviit siumoruminaatsorujussuusarput anginertillu pissutigalugu

inissakitsumi imminnut aqukkuminassusaat sumiiffinni killeqartarluni sikut

akornanni saniani qilalugaq angallammik qanilliartortoqarpat uniinnar-

toorsinnaavoq qimaanani).

Angallatip ingerlaartup sukkassusaata nalinginnaasumik 10 knob-it qaangernavi-

anngilai. MMSO-t suliuassapput nakkutiginiarlugu aqqut imaani miluumasoqarner-

soq. Sukkassutsimik imaluunniit siunnerfimmik sakkortuut nalinginnaasumik

atorneqassanngillat (tamanna innarliinaveersaarnermi ilanngussaareerpoq –

takuuk Immikkoortoq 2.4.9). Angallatit allat, ingiortaasut mianersortariaqarput nak-

kutilliilluarnikkut, arriitsumik ingerlaarnikkut mianersortumillu periuseqarnikkut

arfernik eqqaani takunnittoqarsimatillugu, angallatit taakku sukkassutit 10 knob-it

qaangissanngilaat.

Siunertarineqanngitsumik uuliamik/ikummatissamik kuuttoornerit

Misissuinerup ingerlanerani imaani orsussaq atorneqartussaq pisariaqartoq

tassaavoq gasolia (MGO). Ullut tamaasa MGO 15 tonsit missai

atorneqartassapput. Misissuinerup ingerlanerani umiarsuarni piffissaq tamaat

uulia tonsit tusindtillit userineqartuassapput umiarsuarmili ataatsimi tonsit hun-no-

rujut arlallit userineqartassallutik.

Uuliamik kuuttoornerit imaani avatangiisinik uumasunillu ajoqusiisinnaapput. Uul-

iamik kuuttoornerup sunniutai qanoq ittuuneranit annertussusaanillu aalajan-

gerneqarput, ilaallutik kuuttoornerup annertussusaa, silap qanoq issusaa aamma

uumasut eqqorneqartut qanoq malussaritsiginerat. Kuuttoornerup sunniutai

ajutoornermit ungasissumiissinnaapput kuuttoorneq unitsinneqarani ingerlaar-

simappat, naak orsussat annertuallaanngikkaluartut, ungasissumili sunniuteqan-

gaatsiarnissaa ilimanaateqarani.

Imaani miluumasut nalinginnaasumik naatsorsuutigineqartarput uuliasiornernut

annikinngerusumik malussarissutut imaani uumasoqatigiinnut allanut naleqqiullu-

git (nannut puisillu piarai minillugit) tassami amerlanertigut uumasut pisariaqartim-


Avataani


massuk issusuumik orsoqarnissartik meqqulimmik ameqarnermut naleqqiullugu

(Frederiksen et al., 2012). Taamaakkaluartoq tamanna ilisarnaat aamma isu-

maqarpoq uulia immap qaleriiarnerata akornanniittoq ingerlaannaq toqqaannar-

tumik aarrit amianut imaluunniit isaanut attutissasoq, ungillerinermik imaluunniit

tappingernermik kinguneqarsinnaalluni (Frederiksen et al., 2012). Siornatigut ili-

simatusarsimanerit aamma nalunaarutigaat aarrit immat uuliakoorfiit malugisin-

naanngikkaat taamaammallu mingutsinneqarsimasut ingalassinnaanagit (Harvey

and Dalheim, 1994).

Misissuiffissami sumiiffiit arlaqartut pingaaruteqartut uuliamik kuuttoornermi mia-

nerinerusariaqarput (takuuk Takussutissiaq 1-2). Sikup pinngulersarnera navi-

anartumik annerulertitsisinnaavoq imaani miluumasut eqqortissinnaanerinik

aamma uumasunit immap qaavanut puiniartunit uuliamik kuuttoorfiusumi sunner-

tissinnaanerinillu kinguneqartumik.

Puisit aamma aarrit toqqaannanngikkaluartumik nerisatik aqqutigalugit sunner-

tissinnaapput. Uumasut taakku assigiinngitsut uumaffiilu imminnut attuumassute-

qarluinnarput, assersuutigalugu aarrit immap naqqani uillunik nerisaqarput 100

meterinit ikkannerusuni immallu naqqani uumasut qimerloqanngitsorpassuunis-

saat pisariaqartillugu. Immap qaavani aarrit nerisaqartuusut soorlu arfivik, tikaa-

gullik, tikaagulliusaaq, tikaagulliusaarnaq, tunnulik aamma qipoqqaq uuliamik

iisisoorsinnaapput, tamanna erlavinnut ajoqusiinermik kinguneqarsinnaavoq.

Arferit soqqallit aamma navianartorsiorput nerillutik imaanik aniatitsinnerminni

soqqaminnik minguttoorsinnaallutik (Boertmann & Mosbech (eds), 2011).

Imaani miluumasut ilaat, ingammik qilalukkat qernertat arfiviillu amerlanngillat

(ilaatigullu eqqoriarneqarsinnaallutik) aasakkut uumaffii. Puisit aarrillu nalingin-

naasumik uuliamik maanngaannartitsisoqarneranut mianerisariaqannginneruga-

luartut imaani uumasunut allanut sanilliullugit, sumiiffinnut sunniutit ajornar-tor-

siutangaatsiarsinnaapput, ingammik arfivinnut Kalaallit Nunaata kangiani amer-

lanngitsooreersunut.

Avatangiisinut uuliamik igitsisoqarnissaa pilersaarutaanavianngilaq. Umiarsuit

tamarmik misissuinermi atorneqartussat nunani tamalaani uuliamik

mingutsitsinnginnissamut allagartaqarput aarlerinarsinnaasunillu annikillisaaner-

nik suleriuseqarput kuuttoornerlu pillugu suliaqarlutik. Inuttarineqartut tamarmik pi-

umaffigineqassapput allagartat uppernarsaatit tamarmik eqqumaffigissagaat, inut-

tat aalajangersimasut periutsit pillugit sukumiisumik ilisimasaqarnissaat uuliamillu

kuuttoortoqassappat namminneq upalungaarsimanermi qanoq periuseeqarnis-

saminnik ilisimanninnissaat piumasaqaataassaaq.

Sikunik aserorterineq

Aasap naggataani sikunikkiartulissappat misissuinerup ingerlaqqinnissaanut pi-

sariaqarsinnaasumik sikumik aserorterummik umiarsuarmik atuineq assigiin-

ngitsunik sunniuteqarsinnaavoq.


Avataani


Nannut puisillu ilaat sikup qaaniittarput taamalu umiarsuarnit ajoquser-

sorneqarsinnaallutik. Nannut siku malikkajuttarpaat, pinngoriartorpat nungukkiar-

torpalluunniit, umiarsuit sajuppillatsitsissutillit sikup sinaavani uumasunik

siumuisinnaapput, ingammik umiarsuaq sikorsuarnut pulaterniarpat. Taamatulli

ajoqusersuineq sivikitsuinnaassaaq aammalu piniagassat illuarnerat, puisit umiar-

suup qanillinera ilutigalugu aqqassagaluarpata.

Sikulimmi misissuisoqassappat uumasunik assigiinngitsunik siumuisoqartarnis-

saa ilimanarnerulissaaq, ilanngullugit uumasut mianerisariaqartutut ili-

simaneqartut ikittuaraanertik imaluunniit sumiiffinni aalajangersimasuniittarnertik

pissutigalugu (qilalukkat qaqortat, qilalukkat qernertat arfiviillu). Sajuppillatsitsisar-

luni misissuinernit (aallartittaatit) nipiliornerup sunniutai allami sammineqarput,

ilassutitut aarlerinartunut ilaavoq quppat sikumik aserorterummit pilersinneqarsi-

masut qereqqittussat, uumasut quppanik malinnissimappata anersaarfissaarus-

sinnaanerat, kiisalu sikup aserorterneranit nipiliorneq ilippanarluni.

Imaani miluumasut quppat nammineq pinngortut atorlugit sikumi sumiissuser-

siortarput sikumik aserorterutinit quppat pilersitat kukkullutik ammalataasori-

neqarsinnaallutik imaluunniit sikumi quppaasorineqarsinnaallutik. Misissuinerup

naajartornerani sikunikkiartulernissaa ilimanaateqanngilaq sikumillu aserorterute-

qarnermut sikorsuarni ingerlaarsinnaanissaq siunertarineqarpoq, sikumi ataavar-

tumiunngitsoq. Tamanna naatsorsuutigineqanngilaq sunniutaasinnaasutut pis-

sutsini naapinneqarsinnaasuni.

Sikumik aserorterutit immap iluani nipiliungaatsiarsinnaapput, sikumik

toqqaannartumik apuisarnikkut, putuliornikkut uteqattaarinikkullu. Nipit taakku ni-

pitoorujussuupput imaani miluumasut anginerit tusaasinnaasaasa iluanniillutik.

Nalunaarutigineqarsimavoq qilalukkat qaqortat tusaasinnaagaat 80 km-inik unga-

sitsigisumi sikumik aserorterisoqarpat 35-50 km-inillu ungasitsigisumiit

qanillerusunngilluinnartarlutik; kisianni maluginiarneqarpoq qilalukkat qernertat

annikinnerusumik malussartut (Arctic Council, 2009). Southall et al. (2007) allat

misissuinerini takusanit (LGL and Greeneridge, 1986 and Finley et al., 1990) eqik-

kaallutillu qilalukkat qaqortat sikumik aserorterummit 80 km-isut ungasitsigisu-

miillutik qisuariartut (qimaallutik), qilalukkat qernertat uninngaannartuunngikkunik

arriitsumik qimagukkiartortut (37km-it pallillugit qimagullutik). Qilalukkat qernertat

qisuariarnerannut ungaissusaat (sikumik aserorterummit) nalunaarsorneqar-

simanngilaq, kisianni 65 km-it tungaannoorpasilluni.

Sikumik atasumik aserorterinermit qulaani paasissutissat pissarsiarineqarsima-

nersut ilisimaneqanngilaq, ilimagineqarlunili. Sikorsuarni sikumik aserorterummik

atuinermi immap iluani nipiliornera, NEG-mi misissuinissamut siunnersuutigi-

neqartumi, appasinnerussasoq sikumik ataavaartumik aserorterinermut sanil-

liullugu, taamalu naqitsinermik aallartittaatit nipiliornissaannut naliliinermit an-ne-

tunerusumik sunniuteqassangatinneqaratik. Sikup aserorterneranit nipilior-nerup

sunniutai ilimagineqanngillat annertussasut taamaammallu maani

eqqartorneqaqqinngillat.


Avataani


Sunniutaasinnaasoq taamaammat nalilersuinermi sikunik aserorterinermut tun-

ngatillugu ilannguneqartoq tassaavoq sikunik katingasoqarnerani sikup qul-

lornerata qullornerullu sikoqqinnerani sunniutai.

UAV/Qulimiguulik

Ilippanartoqarpoq timminerit uumasunik sikumiittunik akornusersuinissaat (puisit

imaluunniit nannut). Silaannakkut angallat suluusalik inuttaqanngitsoq (UAV)

qulimiguulinnit minnerujussuuvoq aamma nipikinneruvoq aammalu siunner-

suutigineqarpoq sapinngisaq tamaat atorneqassasoq qulimiguulik sikunik alaper-

naarsuinermut sillimmatitut tigummiinnarneqarpoq teknologi nutaaq iluatsissan-

ngippat. Tingineq minnerlu eqqaassanngikkaanni timminerit ingerlanneqassapput

portussutsini (meterit hunnorujut) imaani miluumasunik akornutaasussatut ili-

magineqanngitsuni. Innarliinaveersaarnerit pioreersut piareersimapput (Nalunaar-

suiffik 2-6) taassanilu piumasarineqarpoq qulimiguulimmi/UAV-mi aquttoq puk-

kitsumi timminissaq ingalassimassagaa (<500m) imaani miluumasut takuneqartil-

lugit.

Imaani miluumasunut sunniutaasinnaasunik nalilersuinerit Nalunaarsuiffik 7-13-mi

eqikkarneqarsimapput.


Avataani


Nalunaarsuiffik 7-13: Sajuppillatsitsisarluni misissuinerup imaani miluu-

masunut sunniutaanik nalilersuineq.

Imaani miluumasunut sunniutit


Akornusiine-rup sakkor-tussusaa

Pingaassu-saa



Toquneq/ajoquserneq immap iluani sakkortuumik nipiliornermit

Arfivik Qaffasissoq Nunat assigi-ingitsut

Appasissoq Sivikitsoq Minneq

Tunnulik Qaffasissoq Nunat assigi-ingitsut


Qilalugaq Qaffasissoq Nunat assigi-ingitsut


Arfiviit ilaqutaat

Qaffasissoq Nunat assigi-ingitsut


Soqqallit a-ngisuut allat

Qaffasissoq Nuna tamak-kerlugu


Arferit kigutil-lit



Nanoq Qaffasissoq Nunat assigi-ingitsut


Aaveq Qaffasissoq Nunat assigi-ingitsut


Puisit/aarrit (seqqulli)t al-lat (VEC ar-tit)



Puisit/aarrit (seqqullit) (allat)


Akunnattoq Sivikitsoq Minneq

Tunngavil-ersuut

Sunniut, pis-sagaluaruni, ulorianartoq.

VEC–mi uu-masut naat-sorsuutigi-neqarpoq nunat assigi-inngitsunut pingaarute-qassasoq, al-lat minner-paamik nuna tamakker-lugu pingaa-ruteqarput.

Artit aalajan-gersimasut (s.i. qilalu-gaq, nanoq) ilimagine-qanngillat misissuiner-mut qanittu-mi immap ilu-ani nipilior-nermik naa-pitsissasut.

Artinut alla-nut ilimanar-poq kisianni innarliina-veersaarneq piareersima-tillugu artinut tamanut ili-manassu-saata >25%

Misissuineq ingerlanne-qassaaq qaammatit marluk an-gullugit.


Avataani





Pingaassu-saa



qaanginngi-laa.

Innarliina-veersaarnerit pioreersut pi-umasaatigat aarrinut Su-miiffiit Matoq-qasut inga-lanneqassa-sut minner-paamik 2.5 km-init sun-nertinnissa-mut periar-fissaq aan-ikillisillugu.

Akornusersuineq/nikittoorneq immap iluani nipiliornermit

Arfivik Akunnattoq Nunat assigi-ingitsut


Tunnulik Appasissoq Nunat assigi-ingitsut

Appasissoq Sivikitsoq Soqutaan-ngitsoq

Qilalugaq Akunnattoq Nunat assigi-ingitsut


Arfiviit ilaqutaat

Appasissoq Nunat assigi-ingitsut




Qaffasissoq Sivikitsoq Minneq

Arferit kigutillit



Nanoq Appasissoq Nunat assigi-ingitsut


Aaveq Akunnattoq Nunat assigi-ingitsut


Puisit/aarrit (seqqulli)t allat (VEC artit)





Qaffasissoq Sivikitsoq Soqutaan-ngitsoq

Tunngavilersuut

Arfivinnut in-narliinaveer-saarnerit pio-reersit (mi-sissuinermit 50km inga-lassineq) nip-iliornermut

Qulaanisut. Misissuine-rup sineriak akuleruffigini-anngilaa imaluunniit qilalukkat qernertat sumiiffii ma-



Avataani





Pingaassu-saa



malussarin-nerat aamma amerlanngin-nerat pissu-tigalugu.

Qilalugaq misissuiner-mit ungasil-lereersimas-saaq, artit al-lat mianer-sortumik eq-qoriarlugu ili-manarpoq akunnattumik sunnertissa-sut sunniut pissagaluar-pat.

Puisit/aarrit (seq-qullik) il-imagine-qar-poq arfernut naleqqiullugit malussarin-nginnerus-sasut uffa sunniutip akunnattu-mik ilunger-sunarsinnaanera aaver-nut siulittuu-tigineqartoq mianersor-tumik iliuutsi-tut.

toqqasut taa-maalilluni qi-lalukkat qer-nertat akor-nusersorne-qarsinnaane-ri annikinne-rulerlutik. Arfiviit amer-lannginneri kinguneqar-poq siumui-nissap ilima-narnerata akunnattuu-neranik. Artit allat (arfiviit ilaqutaat re-thval-i aar-rillu) misissu-inermut qanillinis-saannut peri-arfissat ap-pasipput.

Angallatillu apornerit



Tunnulik Qaffasissoq Nunat assigi-ingitsut




Arfiviit ilaqutaat






Arferit kigutillit



Nanoq Qaffasissoq Nunat assigi-ingitsut



Avataani





Pingaassu-saa



Aaveq Qaffasissoq Nunat assigi-ingitsut








Tunngavilersuut

Apornerit ajoqusiisin-naapput, to-qutsisinnaal-lutillu. Artinut amerlan-ngereersunut tamanna asuliunngit-suuvoq taa-maammat akornusersuinerup anner-tussusaa akunnattumit minnerus-sanngilaq.

Qulaanisut. Misissuiner-nit siullernit aporsisima-nernut up-pernarsaa-tissaqanngi-laq. Iliuusis-sat piareeq-qapput nalor-ninartoq mil-lisinniarlugu.

Misissuineq ingerlan-neqassaaq qaammatit marluk an-gullugit.

Uumasunik sikumiittunik akornusersuinerit UAV-nit/qulimiguulimmit

Nanoq Appasissoq Nunat assigi-ingitsut


Aaveq Appasissoq Nunat assigi-ingitsut


Puisit/aarrit (seqqulli)t al-lat (VEC ar-tit)






Tunngavil-ersuut

Timmisartut nalinginnaa-sumik qulla-sippallaas-sapput uu-masunik akornusersuissallutik aamma in-narliinaveer-saarnerit pioreersut

Qulaanisut. Timminerit naatsuussapput aam-ma killeqar-lutik immikkut sammisaqarfinni.

Qulaanisut.


Avataani





Pingaassu-saa



piareeqqap-put.

Ikummatissamik/uuliamik kuuttoornerit

Arfivik Akunnattoq Nunat assigi-ingitsut


Tunnulik Appasissoq Nunat assigi-ingitsut


Qilalugaq Akunnattoq Nunat assigi-ingitsut


Arfiviit ilaqutaat






Arferit kigutillit



Nanoq Akunnattoq Nunat assigi-ingitsut


Aaveq Akunnattoq Nunat assigi-ingitsut



Akunnattoq Nunat assigi-ingitsut





Tunngavilersuut

Kuuttoornerit avammut ingerlaartut annertun-ngikkunik sia-ruas-sapput. Artit sinerissamiit-tut mianer-narnerupput.

Qulaanisut. Iliuusissat pi-areeqqapput nalorninartoq millisinniar-lugu.

Misissui-neq inger-lan-neqas-saaq qaammatit marluk an-gullugit.

Sikunik aserorterineq (quppinerit quppallu qereqqinneri)



Tunnulik Pissarsias-saanngilaq

Nunat assigi-ingitsut

Pissarsias-saanngilaq

Soqanngilaq



Arfiviit ilaqutaat




Soqanngilaq


Avataani





Pingaassu-saa






Arferit kigutillit



Nanoq Pissarsias-saanngilaq



Sivikitsoq Soqanngilaq

Aaveq Pissarsias-saanngilaq











Nuna tamak-kerlugu



Tunngavilersuut

Ajornerpaa-mik uumasut ataasiakkaat toquneranik kinguneqar-sinnaavoq. Uumasut aalajangersi-masut siku-limmiissiin-naapput.

Puisit/seq-qullit sunner-neqanngillat.

Qulaanisut. Aallartitsissu-tit aallaannin-nerini artit malussajasut soorlu arfiviit imaluunniit qilalukkat ili-mananngilaq qanillissasut.



Avataani


7.4 Inuit Suliaat

7.4.1 Aalisarneq

Tamaani inuit suliaat killeqarput, pingaartumik sinerissap avataani misissuinerup

qiterititaani, tassaanerullutik killilimmik aalisarneq umiarsuillu ingerlaarnerat. TGS-

ip Kalaallit Nunaata avannata kangiata avataani siusinnerusukkut misissuinermini

aalisariutinik naapitsisimanngillat aamma Aalisarnermik Attaveqaatitut Officerertik

pisariaqartissimanngilaat. Ilimagineqarpoq piffimmi aalisarnermut sulialinnut in-

nimittarnartunik sunniuteqarnavianngitsoq.

Sajuppillatsitsisarluni misissuineq tamakkiisumik avataaniittussaavoq ilimana-

ranilu aalisariutinik aalisarnernillunniit naapitsinissaq taamaallaat aqqusaarnermi.

Naatsorsuutigineqarpoq aalisartunik aporaanneqarnavianngitsoq taamaammallu

tamanna maani ASN-imi ilanngunneqarani.

Aalisarnermut sunniutaasinnaasunik nalilersuinerit eqikkarneqarput Nalunaar-

suiffik 7-15-mi.

Nalunaarsuiffik 7-15: Sajuppillatsitsisarluni misissuinerit aalisarnermut sun-

niutigisinnaasaanik nalilerusinerit.

Aalisarnermut sunniutit


Akornusii-nerup sakkortussusaa

Pingaassu-saa


Sivisussu-saa

Sunniutip annertussu-saa

Aalisarnermut sunniutit

Appasissoq Nunat as-sigi-inngitsut


Tunngavilersuut

Piffimmi killi-limmik aali-sartoqarpoq.

Aalisarnermik Attave-qaatitut Officerilu misissuilluni umiarsuarmi ataqatigiis-saaneq.

Aalisarner-mut ajoqusii-nissamut pisakinnissa-mullu annikit-sumik nalor-ninaateqar-poq.

Aalisariutit Kalaallit Nu-naanniit aam-ma nunanit allaniit.

Aalisariutit sajuppillat-sitsisarluni misissuinerit ataatsikkor-nissaat appasissumik nalorninaa-teqarpoq.

Saj-uppillatsi-tsisarluni sulinerit sivikit-suupput.


Avataani


7.4.2 Piniarneq

Nunap ilaani tamaani inuit suliaat annikitsuinnaapput. Nunat inuiisa piniagassat

ilaat ukioq naallugu piniartaraluaraat misissuiffissaq nalinginnaasumik piniarfigi-

neqarneq ajorpoq inuilaajunerullunilu. Piniartoqassappat tamanna sinerissamut

qanittumi sajuppillatsitsisarluni misissuiffimmit ungasingaatsiartumi pinissaa ili-

manarneruvoq. Ilimagineqarpoq piniarnermut tunngasunut allanut sunniute-

qarnavianngitsoq, takuuk Nalunaarsuiffik 7-16.

Nalunaarsuiffik 7-16: Sajuppillatsitsisarluni misissuinerit piniarnermut sun-

niutigisinnaasaanik nalilerusinerit.

Piniarnermut sunniutit



Pingaassu-saa


Sivisussu-saa


Piniarnermut attumassute-qartunut sunni-utit

Appasissoq Piffimmi Appasissoq Sivikitsoq Soqutaan-ngitsoq

Tunngavilersuut

Piffik piniar-fiun-ngilaq pingaaru-tilik.

Misissuif-fiup iluani kalaallit piniartut ikitsun-nguit.

Piniartut saj-uppillatsi-tsisarlunilu misissuinerit ataatsikkor-nissaat anni-kitsumik na-lorninaate-qarpoq.

Saj-uppillatsi-tsisarluni su-linerit sivikit-suupput.


Avataani


7.4.3 Takornariaqarneq

Angalatitsinermi nittartakkat malillugit ikitsuinnarnik umiarsuarmik takornariartitsi-

nissat 2014-mi pilersaarutigineqarput. Umiarsuit takornariartaatit nalingin-

naasumik piffissap annersaa sikup killinga imaluunniit Nunap allanngutsaalisap

sineriaa malillugu ingerlaartarllutik. Ilimagineqarpoq takornariaqarnermut tun-

ngasunut sunniuteqarnavianngitsoq, takuuk Nalunaarsuiffik 7-17.

Nalunaarsuiffik 7-17: Sajuppillatsitsisarluni misissuinerit takornaria-qarner-

mut sunniutigisinnaasaanik nalilerusinerit.

Takornariaqarnermut sunniutit



Pingaassu-saa


Sivisussu-saa


Takornaria-qarnermut sunniutit

Appasissoq Nunat assi-gi-inngitsut


Tunngavilersuut

Umiarsuar-mik takorna-riartitsinissat 2013-mi septembarimi ikitsuinnaat pilersaarutigineqarput.

Umiarsuit ta-kornariartaa-tit nalingin-naasumik sikup killinga imaluunniit sineriak ma-lillugu inger-laartarput.

Umiarsuit ta-kornari-utit nunanit al-laneer-sut.

Umiarsuit ta-kornari-utit saj-uppillatsi-tsisarluni mi-sissu-inernut qanittumiin-nissaaq anni-kitsumik na-lorni-naatilik.

Saj-uppillatsi-tsisarluni su-linerit sivikit-suupput.


Avataani


8 SUNNIUTIT SAKKORTUSIARTORTUT

Kalaallit Nunaata Avannaata Kangiata avataani sajuppillatsitsisarluni misis-

suinissanik 2015-imi allanik pilersaaruteqartoqanngilaq aamma nalilersuinerup

uuma inernerisimavaa suliallu allat soorlu aalisarnerit, takornariaqarnerit aamma

piniarnerit sunniivigeqatigiinnerat soqutaanavianngitsoq. Ajoqusiinerit pingaaru-

tillit suulluunnit siulittuutigineqan-ngillat pissutigalugu misissuinermit sunniutit

aamma tamaani suliat allat akornanni sunniivigeqatigiinneqqanngimmat.

2015-imi ukiut tallimmerlugit TGS-i sajuppillatsitsisarluni misissuinerit Kalaalit

Nunaata Avannaata Kangiata avataani ingerlattussaavai, taammaattoq sumiiffik

tamanna annikitsuinnarmik misissuiffigineqarsimavoq naleqqiukkaanni kitaata

sineriaata avataa soorlu Baffin Bay.

Kalaallit Nunaata Avannaata Kangiani misissuinerit sikumit killilerneqartarsimap-

put kisianni ukiut tamaasa annertunerulersimallutik allanut naleqqiullugu misissu-

ineq annikikkaluarluni tamaallaat 2011-mi 1.800 titarnerit km-it 2013-imi 6.355 km-

inut annertusisimallutik malitseqarlutik annikinnerulaartumik katillugit (5.528 km)

2014-imi. Misissuinerit qaammatit marluk tikillugit sivisussuseqartarsimapput,

nalinginnaasumik 2013-imi aggustip oktobarillu akornanni.

Misissuinermi titarnerit naammasineqarsimasut pilersaarutaasullu Takussutissiaq

8-1-imi ersersinneqarsimapput. Taamaallaat titarnerit 2015-imi pilersaarutigi-

neqartut ilaannanngui naaggataatigut aallartitsivegineqarsimassapput kisianni

nalunaaqusiunneqartup ersersippaa misissorniarlugu anguniagaq sumiiffimmi as-

singani avammut allillugu sikoqarnerata ajornartissanngippagu. Misisuiffissap

avannarpasinnerusua sikoqarnerpaasarpoq aamma misissuiffigineqarsimanngil-

luinnarpoq ukiuni siuliini. Sungaartumik ersersinneqarsimasut Takussutissiaq 8-1-

imi ilagai siusinnerusukkut misissuisimanerit tamaasa aamma 2015-imi misis-

suiffissatut siunnersuutigineqartullu qaleriinneri.


Avataani


Takussutissiaq 8-1: Misissuiffik 2011-mi, 2012-imi 2014-imi aamma 2015-imi

pilersaarutigineqartut.

Miserratigineqanngilaq imaani miluumasut tassaammata misissuinernit immallu

iluani nipiliornernit misissuinernut atassuteqartunit sakkunit pingaarnerpaanit sun-

nertinnissaminut ilimanarnerpaajusut. Misissuinerit tamarmik 2D-usimapput taa-

maannermikkullu sumiiffiit annertuut sammisimallugit allanut naleqqiullugit sumiif-

finnut ataasiakkaanut killilimmik akornusersuiffiusumik misissuinerup allamut ni-

keriannginnerani aamma ullualuinnarniik sapaatit akunneri arlalinnut sivi-sus-

suseqartarpoq nalinnginnaasumik titarnerit paarlattut imaluunniit attuumasut

naammassiniarlugit sumiiffiup orninneqaqqinnginnerani. Imaani miluumasunik

akornusersuineq taassumalu kinguneranik qimaatitsineq kilometerinik qulikkaar-

tunik arlalinnikt appasissunik (takuuk Immikkoortortaq 7.3.5) ilimagineqanngilaq

pingaarutilinnik ajortunik sunniuteqassasut eqqarsaatigissagaanni sumiiffinnik

pingaarnersaasunik ingalassimaneq (sumiiffiit matoqqasut aarrinut qilalukkanullu

qernertanut) aamma innarliinaveersaarnerit ilassutigineqartut atuutilereerneratigut

artimut akornusersuinermut malussarinnerpaajusorineqartumut, arfivik (takuuk

Immikkoortortaq 9.2).

Innarliinaveersaarneq taanna aamma ukiut tamaasa misissuinernit sunniutinut an-

nikillisaatitut atorsinnaavoq MMSO-t nakkutilliinerata saniatigut, soorlu uumasut

amerlassusaannik assingusunik ukiut tamaasa misissuinernit nalunaarsimasut

ilagalugu arfivik siullerpaamik 2013-imi, paasissutissanik atorluarsinnaasunik un-

gasinnerusoq eqqarsaatigalugu sajuppillatsitsisarluni misissuinerit sunniutaannik

nalilersuinermi aamma sumiiffimmi sulianit allanit tunisisut. Takunnittarnerit amer-

lassusaat, immikkoortinneqartartut takunninnertut aamma tusaanninnertut

nalunaarsuinerupput misissuinermi titarnerit km-iisut (takuuk Nalunaarsuiffik 5-2


Avataani


Immikkoortoq 5.5.1-imi) ersersissinneqarsimapput allanngorarnerit. Naleqqiullu

seqqullit (ouisit aarrillu) amerlanerupput arferit ikinnerusut 2014-imi takune-

qarsimapput ukiunut siuliinut naleqqiullugu, kisianni 2014-imi misissuineq inger-

lanneqarsimavoq tamani sikulimmipuiserpassuit sikumiittut takuneqarsimallutik.

2013-imi arfernik takunninnerit tamarmik arfiviit ilanngunnagit pisimapput septem-

barip 22-ani misissuineq suli sikunik aserorterummit ikiorserneqartinnagu. Arferit

takunissaat ilungersunarneruvoq aamma artinut amerlanernut ilimanarani siumui-

nissaq sikorsualimmi imaluunniit sikulimmi aamma taamaammat isumaqartoqan-

ngilaq inernerit taakku sunniummik ersersitsisuusut arlalerirluni sajuppillatsitsisar-

luni misissuisarsimanernut annerusumilli puisit amerlisimallutik.


Avataani


9 NAKKUTILLIINEQ & INNARLIINAVEERSAARNEQ

9.1 Innarliinaveersaarnerit Pioreersut

Innarliinaveersaarnerit ilaat misissuinerup ilusilersornerani pilersaarutaareerput,

imaluunniit atulersinneqassallutik oqartussat misissuinermik akuersisuusut piu-

masaqaataat naammassiniarlugit. Tamanna eqikkarneqarsimavoq Nalunaarsuif-

fik 2-6 Immikkoortoq 2-mi, DCE-ip najoqqutai (Kyhn et al., 2011 aamma Johan-

sen, 2012) aamma MMSO-nut maleruagassat nutarternikut MLSA-mit januari

2014-mi tiguneqarsimasut malillugit. Najoqqutat taakku uani eqikkarneqarsimap-

put.

Innarliinaveersaarluni ingerlatseriaatsinik innersuussuteqaatigaluni najoqqutas-

sanik malinninnissanik aamma aalajangiipput makku sulisaatsit pitsaanerpaatut

najoqqutassatut malinneqassasut. Oqaaseqaatit pisariaqartillugu ilanngunne-

qarput.

Sajuppillatsitsinermi sanileriiaat misissuinermit piumasarineqartut

naammasinissaannut pisariaqartinneqartunit anginerussanngillat (sanile-

riiaat angingaatsiartut (sakkortuut) pisariaqartinneqarput pissutigalugu

itisuumik sajuppillatsitsisarluni assiliineq pilersaarutaammat, takuuk Im-

mikkoortoq 2.2)

Naqitsinermik aallartitsissutit aarlerinannginnerusut atortussaatillugit,

aallartitsissutit ataasiakkaat sakkukitsuussapput.

Naqitsinermik aallartitsissutit aqqutissat avataanni atorneqassanngillat

misissuinerup aallartilernerani naqitsinermik aallartitsisarnerup sakkor-

tusiartortillugu periuseq eqqaassanngikkaanni.

Miluumasunik timmissanillu imarmiunik nakkutilliisut (MMSO)-t piukkun-

nartut sisamat misissuinermi umiarsuarmiittariaqarput, minnerpaamik

ataaseq misissuinissamik aallartisarluni naqitsinermik aallartittaatip sak-

kortusiartortumik aallartitsisarnerata nalaani nakkutilliissalluni aamma

aallartittaatit atorneqarneranni.

MMSO-t oqqiorfissammik naleqquttumik pilerneqassapput pitsaasumik

angallat kaajallallugu isiginniffigisinnaasaannik aamma sajuppillatis-

itsisarluni nakkutilliisunut attaveqaatinik (qamitsisinnaaneq imaluunniit

aallartittinermik kinguartitsisinnaaneq pisariaqarpat ajornarunnaarsinniar-

lugu). Inissisimaffik pitsaanerpaaq tassunga nakkutiliiffimmut aquttarfiup

qaavaniippoq (“monkey island”).

MMSO-t nakkutilliineri unigatik ingerlaassapput imaani miluumasut 200

m–ip ajoquserfiusinnaasup iluanut isertut suussuserniarlugit

(Innarliinaveersaarfiup 500m-inik iluani) aamma ilitsersuissalluni


Avataani


sajuppillatsitsisarluni aallartittaatip sakkortussusaata naqitsinermik

aallartitsissutip ataasinnanngorluni annikillinissaanik.

MMSO-t marluk nipinik tusarnaaginnarluni nakkutilliineq (PAM) inger-

latsisutut misigisartuujussapput. PAM ingerlaavartumik atorneqartaria-

qarput aamma nakkutigineqarlutik aallartisarnermi aamma saj-

uppillatsitsisarluni misissuinermi. Nakkutilliinermi aamma paasissutis-

sanik nalunaarnermi periuseq ingerlanneqassaaq DCE-p najoqutassiaani

piumasaqaatit malillugit aamma MLSA-p piumasaqaatai.

Innarliinaveersaarnermi DCE-mit najoqqutassiarineqarsimasut (2011) aamma

NEG15 misissuinermi malinneqassapput.

Naqitsinermik aallartitsilinnginnermi nakkutilliineq

Naqitsinermik aallartitsissutit ataatsimoortut qanoq ittuunerat pissutigalugu

aamma immap iluani nipiliornermik siammartuisinnaassusia pissutigalugu pin-

gaaruteqarpoq umiarsuup eqqaa nakkutigissallugu naqitsinermik aallartitsilinngin-

nermi. DCE-mit najoqqutassiat najoqutaralugit aallartitsissummit 500 meterit iluat

imaani miluumasoqarneranik nakkutilliisoqassaaq. Imaani miluumasunik nak-

kutilliisup (MMO) tunniusimasup illersuiffiit eqqaanni naqitsi-nermik aallartitsisar-

nerit tamaasa nakkutigisariaqarpai. Imaani 200 meterinit ikkannerusumi

piareersaatitut naqitsinermik aallartitsisarnerit sakkortusiartorti-linnginneranni

nak-kutilliineq sivikinnerpaamik 30 minutsimik sivisussuseqassaaq. 200

meterinit itinerusumi sivikinnerpaamik 60 minutsini piareersaatitut

naqitsinermik aallartittaatip sakkortusiartortinneqannginnerani

nakkutilliisoqassalluni uumasut itisuumut aqqarsimasut sivikitsumik

nakkutilliinermi siumorneqan-ngitsooratarsinnaanerat pissutigalugu.

Sajuppillatsitsinermik suliaqartut MMO apereqqaassavaat naqitsinermik

aallartittaatip (sakkortusiartortumik) aallartinnginnerani.

Naqitsinermik aallartitaatip aallartinnissaanik kinguartitsineq

Naqitsinermik aallartitsisarnerit sakkortusiartortussamik aallartinnginneranni

imaani miluumasoq aallartitsissummit 500 meterit iluanni (30 imaluunniit 60 min.)

siumorneqarpat sakkortusiartortumik naqitsinermik allartitsinissat

kinguartinneqassapput siumuinermit kingullermit 20 minutsit

ingerlareernissaata tungaanut.

DCE-mit najoqqutassiani oqaatigineqarpoq 500 meterit iluanni sunniinikillisaa-

vimmi 200 meterit iluanni ajoqusertoqarsinnaasoq. Imaani mililuumasoq 500

meterit iluannut pissagaluarpat aallartitsisarnerit unitsinneqartariaqanngillat,

kisiannili ajoquserneqaatigisinnaasumut pisoqassagaluarpat naqitsinermik

aallartitsissutit ataatsimoortut sakkukillineqartariaqarput nipikillillugit, taa-

maallaallu aallartitaat ataaseq, sakkukinnerpaaq atorneqarsinnaalluni.


Avataani


Najoqqutassiat misissuinerit siulianeersut naapertorlugit AIP-mit aamma inner-

suussutigineqarpoq arfiviit kilometerit marluk iluanni siumorneqarsimappata

sajuppillattaatit aallartinneqassanngitsut. NEG15-imi misissuinermi periuseq

tamanna atorneqassaaq.

Sakkortusiartortitsinerit (Sakkukitsumik aallartittut)

DCE-p najoqqutassiaanni sajuppillatsitsissutit naqitsinermik aallartitsissutit

ataatsimoortut sakkortusereerlutik aallartinneqartassanngitsut nalunaarutigi-

neqarput. Imaani miluumasut nipiliornermit tupatserujussuannginnissaat si-

unertaralugu naqitsinermik aallartittaatit sakkortusiartortumik aallartitsisarlutik

aallartissapput. Sakkortusiartortitsineq nukimmik annikitsunnguakkaartumik al-

liartortitsinikkut pisariaqarpoq aallartitsissummik minnerpaamik siulliussinikkut an-

nikitsunnguakkaamillu allat ilanngussornerisigut. Teknikikkut ajornanngikkaan-

gat sakkukitsumik aallartinneq 20 minutsit ingerlanerani naammassi-

neqassaaq, 20 minutsinit sivikinnerunngisaannassaaq. Sakkortusiartortitsinikkut

imaani miluumasut qanittumiittut naammattumik mianersoqquneqassapput qima-

gunnissamullu periarfissaqartinneqarlutik.

Naqitsinermik aallartittaat 5 minutsinit sivisunerusumik uninngasimappat

naqitsinermik allartitsinnginnermi nakkutilliisoqarnissaanik periuseq

aallaqqaataaneerneqartariaqarpoq. Unitsitsineq 5 minutsinit sivikinneruppat

MMO-p imaani miluumasunik sumiiffigeqqusaanngisaanni siumugassaqarnersoq

takuniaqqaassavaa naqitsinermik aallartitsisarnerit aallarteqqinnginneranni.

Imaani miluumasoqarpat takunninnermit minutsit 20-it qaangiutereerpata atsaat

naqitsinermik aallartitsisoqaqqissinnaalissaaq.

Aallartitsissummit naqitsinermik sakkortusiartortitsinerit ingerlanneqassapput saj-

uppillatsitsisarluni misissuinermi aqqummut nutaamut pisoqartillugu. Sakkor-

tusiartortitsinissaq teknikimik allamilluunniit pissuteqartumit pisinnaanngippat,

sumiiffigeqqusaanngisami imaani miluumasoqannginnera qulakkeerniarlugu

naammattumik iliuuseqartoqartariaqarpoq.

Naqitsinermik aallartitsissutit misiligarnerat

Naqitsinermik aallartitsissutini ataatsimoortuni aallartitsissutit tamarmik tamakker-

sortillugit misilittarneqartariaqarpata aallartitsissutip aallartinnginnerani nakkutilli-

inissamik aamma sakkukitsumit sakkortusiartortitsinissamik piumasaqaatit malin-

neqassapput. Aallartittaatip ataatsip sakkukitsumik misilinneqassappat sak-

kukitsumit sakkortusiartortitsinissaq piumasaqaataanngilaq. Aallartitsissut

ataaseq arlaqartulluunniit tamakkersortillugit aallartisinneqassappata sak-

kukitsumit sakkortusiartortitsinissaq piumasaqaataavoq, annertusiartortinne-

qassallutik piffissap aalajangersimasup iluani aallartitsissutit misiligarneqartut

amerlassusaat apeqqutaalluni MMO-millu siumugassarsiortoqapallattarluni. Taa-

maaliornermi sakkukitsumit sakkortusiartortitsineq 20 minutsimit sivisunerussan-


Avataani


ngilaq. MMO-t nakkutilliissapput misileraanermi misileraanernillu kinguartitsinerni

miluumasunik sumiiffigeqqusaanngitsumiittoqarpat.

Titarnermut allamut nuunneq

Misissuinermi titarnermut allamut nuunneq minutsinit 20-nit sivisunerussan-

gatinneqarpat naqitsinermik aallartittaat titarnerup naanerani qaminneqassaaq

innersuussutigineqartutullu titarnermi nutaami minutsini 20-ni sakkor-

tusiartotsitsisoqassalluni. Titarnermut allamut nuunneq minutsit 20-it ataallugit

ingerlanneqassappat allartitsissutit qaminneqasaaq imaluunniit aallartitsis-

sut kisiat atorneqassalluni.

Naqitsinermik aallartittaatit aallartinnginneranni nakkutilliisoqaqqaassaaq titarner-

mut allamut nuunneq minutsinit 20-nit sivisuneruppat, taamaappallu 30/60

minutsit aallartinnginnermi nakkutilliisoqaqqaartussaalluni sakkortusiar-

tortitsisarnermik periutsip naatsorsuutigineqartup aallartinnginnerani. Aallartin-

nginnermi nakkutilliineq titarnerup qimalikkap naanerani aallartinneqarsinnaavoq.

Imaani miluumasoq sumiiffigeqqusaanngisaanut pippat sakkukitsumit sakkor-

tusiartortitsilluni aallartitsisarnerit takunninnermit kingullermit minutsit 20-it qaan-

giunnissaannut kinguartinneqassaaq.

Piffissat naqitsinermik aallartittaatip annerusup (5.025 kubik tormit)

atorneqarneqarfii allattorneqassapput (aallartinnermi aamma uninnermi piffissat)

aamma paasissutissat MLSA-mut nalunaarutigineqassapput.

Innarliinarveersaarnerit pioreersut allat

Innarliinaveersaarnerit aalajangersimasut suussuserneqarsimapput ASN-imit

siornatigut Kalaallit Nunaata Avannaata Kangiata avataani misissuisimanerni

aamma ilanngunneqarsimallutik innarliinaveersaarnertut pioreersutut

misissuinernut taakkununnga.

Arfivinnut sunniutaasinnaasut annikillisinniarlugit, toqqarneqarsimammat

akornusersuinernut/nikittoornerillu sunniutaanut malussarilluinnartuusutut

misissuinermi makku siunnersuutigineqarput:

MMSO-t arfivinnik siumuisinnaanertik immikkut eqqumaffiginiassavaat,

mianersortariaqarlutillu sumiiffimmiittarnerat ilisimaneqarpat.

Periarfissaappat misissuineq sumiiffinnit arfiviit najortagaattut

nalunaarutigineqarsimasumit illuartinneqassaaq annikinnerpaamik 50km-

erisut ungasitsigisumut, misissuinerit sumiiffimmit pineqartumit

ungasilliartuaartillugit.

Aarrinut akornusiillutik sunniutaasinnaasut annikillisarniarlugit:


Avataani


Misissuinerup minnerpaamik 2.5 km-inik aarrit sumiiffii matoqqasut unga-

sitsigiuassagai. Aarrit sumiiffiinut matoqqasunut taaneqartunit qaninne-

rusuni al-lartittisoqassaanngilaq.

9.2 Innarliinaveersaarnernut Ilassutit

Innarliinarveersaarnernut ilassutinik siunnersuuteqartoqanngilaq.

9.3 Nakkutilliineq Siunnersuutigineqartoq

Sajuppillatsitsisarluni misissuinerup nalaani immap iluani nipiliornernit uuttortaan-

erit pilersaarutigineqarput siulittuinerit tatiginassusaat qulakkeerniarlugu

atorneqassasut ASN-i una ikorfartorniarlugu ingerlanneqarsimasut. Tamatuma

kinguneraa hydrophonenik atuinissaq nipiliornernik immiussisussanik misissuif-

fimmiit ungasissutsit assigiinngitsut aamma itissutsit assigiinngitsut misis-

suiffissami siaruarsimasunit.

Pilersaarutaavoq sulineq taanna ingerlanneqassasoq misissuinermi umiarsuaq

ikiortimit/ingiortimit (umiarsuarmit aallartittiffimmiit ungasissuseq uuttorsinnaaniar-

lugu). Umiarsuaq ikiorti (imaluunniit ‘ingiorti’) misissuinerup nalaani akulikitsunik

umiarsualivinnut utertarniarpoq siunnersuutaavorlu misissuisut suleqatigiit umiar-

sualiviliartunut ilaasassasut aqqutaanilu sumiiffinni immikkuutitaartuni uuttortaa-

sassallutik. Misissuisut suleqatigiit atortulerneqassapput teknikikkut atortuutinik pi-

sariaqartunik, pingaarnerussallutik hydrophonit piareersakkat, sakkortusaatit, fil-

terit aamma qarasaasiaq/nipimut atortoq. Immap qanoq issusaanut misissuinermi

atortuutit (allunaasat, ballasti, sipili il.il.) umiarsuarmi ikiorti/ingiortimi tigussaas-

sapput. Misissuisut suleqatigiit aamma atortuutinik nalinginnaasunik atortu-

userneqassapput immap kissassusaanik/nillerneranik, itissusaanik tarajoqas-su-

saanillu uuttuinermut atugassat.

1. Sikunik aserorterut umiarsuup aallartitsissutip siunut inississooq, 500 m-

ip missaanik misissuinermi kabelinit ungasitsigaluni aammalu 5 kilo-

meterit misissuinerup siuani, sumiiffinilu paaralugu.

2. Nipilionermik uuttortaallutik suleqatigiit piareersassapput aamma hydro-

phonet aallaqqaammut itissutsimut 50 m aqqarlugit. Ingerlaavartumik im-

miussinerit immap iluani nipiliornernik atortuutit killingi tikillugit (s.i. 7 Hz

aamm 80 kHz) ingerlanneqassapput.

3. Umiarsuaq aallartitsissut 750 m ungasissuseqalerpat immiussinerit

aallartissapput. 1 minutsi immissineqareerpat hydrophonet immap itis-su-

saata 33%-anik apparneqassapput uuttortaanerillu ingerlanneqarlutik 1

minutsi, taava 66%-mik naggataagullu immap naqqata 10 m-inik qaavani

(tamarmik 1 minut). Taamaalilluni uuttortaanerit itissutsini tamani uut-


Avataani


torneqassapput misissuilluini umiarsuup hydrophone-nit 750 m – 500 m-it

akornanniinnerani.

4. Atortuutit taava qaqinneqassapput. Najoqqutarisaq 20 km-it missaani un-

gasitsigilerpat ingerlatsineq nanginneqassaaq, aamma 50, 100 aammd

150 km-init ungasissusilinni.

5. Nipiliornerit sukkassusaasa isikkui aalajangerneqarumaarput itissutsip

uuttorneqarnerani, immap tarajoqassusaanik aamma sumiifinni tamani

kissarneq/nillerneq tunngavigalugit.

6. Umiarsuup najoqqutarisap sumiiffia piffissaq tamaat nalunaar-

sorneqassaaq kingumoortumillu misissorneqassalluni naatsorsorniarlugu

najoqqutamiit nipilionermik uuttortakkat tamarmik ungasissusaat.

7. Piffisap ajornartinngippagu uuttortaanerit ilassutit najoqqutamit qanittumiit

utertartumik ingerlanneqassapput periarnerit 1-2 itissutsini assigi-in-

ngitsuni.

Misissuinermi sulinerup annersaa nunap toqqavianik qitiutittivoq taamaammat su-

lineq pilersaarusiorneqassaaq imaani itissutsini 300m ititigisuni. Sila atoruminar-

toq umiarsuarmut ikiortimut/ingiortimut pisariaqassaaq uuttortaanerup ingerlan-

erani sumiiffimminiiginnarnissaanut.

Akuersaarneqarpoq umiarsuaq ikiorti/ingiorti arlalinnik akisussaaffeqartoq aamma

pisariaqartissinnaagaa nipiliornermik uuttortaanernit avissaartarnissani, soorlu pi-

sariaqartillugu sajuppillatsitsisarluni misissuinerup umiarsuullu allap aporaannis-

saat pinngitsoorniarlugu. Nipiliornermik uuttortaanerit naatsorsuutigineqarput

nalunaaquttap akunneri 24-it iluanni naammassineqassasut.

Nipiliornermik uuttortaanerit NEG15-imi aamma SEG-15-imi misissuiffissani ajor-

nanngippat ingerlanneqassapput. NEG15-imi sikoqarnerata imaassin-naavoq su-

liassaq taamaattoq tamaani pinngitsoortikkaa. Tamanna aatsaat misissuineq

ingerlalerpat paasineqarsinnaavoq.


Avataani


10 NAJOQQUTAT

Aastrup P, Egevang C, Tamstorf P, & Lyberth B (2005). Naturbeskyttelse og

turisme i Nord- og Østgrønland. Danmarks Miljøundersøgelser.

Anker-Nilssen T (1987). Metoder til konserkvensanalyser olje/sjøfugl. -

Vildtrapport 44. Norsk Institutt for Naturforskning.

Arctic council (2009). Arctic Marine Shipping, Assessment report.

Arktisk, Kommando (2013). Arktisk Kommando. Nuuk, 7 January 2013.

Bacon S, Reverdin G, Rigor I G & Snaith H M (2002). A freshwater jet on the east

Greenland shelf. Journal of Geophysical Research, 107 (C7).

Bauerfeind E, Bodungen B, Arndt K, & Koeve W (1994). Particle flux, and compo-

sition of sedimenting matter, in the Greenland Sea. Journal of marine systems,

5(6), pp 411-423.

Bertness M D, Leonard G H, Levine J M, Schmidt P R, & Ingraham A O (1999).

Testing the relative contribution of positive and negative interactions in rocky in-

tertidal communities. Ecology, 80(8), pp 2711-2726.

Boertmann D (2007). Grønlands Rødliste. Grønlands Hjemmestyre, Direktoratet

for Miljø og Natur, pp 154.

Boertmann, D. and Mosbech A. (eds) (2011): The Western Greenland Sea. A

strategic Environmental Impact Assesment of Hydocarbon Activities. Scientific

Report from DCE - Danish Centre for Environment and Energy, No. 22, Danish

Centre for Environment and Energy.

Boertmann D, Mosbech A, Schiedek D & Johansen K (eds) (2009a). The western

Greenland Sea. A preliminary strategic environmental impact assessment of hy-

drocarbon activities in the KANUMAS East area. National Environmental Re-

search Institute, Aarhus University, Denmark. pp 246 – NERI Technical report no.

719. http://www.dmu.dk/Pub/FR719.pdf.

Boertmann D & Nielsen R D (2010). A bowhead whale calf observed in northeast

Greenland waters. Polar Record, 46: pp 373-375.

Boertmann D, Olsen K & Nielsen R D (2009b). Seabirds and marine mammals in

Northeast Greenland. Aerial surveys in spring and summer 2008. National

Environmental Research Institute, Aarhus University, Denmark.


Avataani


Boertmann D, Tougaard J, Johansen K and Mosbech A (2010). Guidelines to

environmental impact assessment of seismic activities in Greenland waters.NERI

Technical Report no. 785.

Born E W, Rysgaard S, Ehlmé G, Sejr M, Acquarone M & Levermann N (2003).

Underwater observations of foraging free-living walruses (Odobenus rosmarus)

including estimates of their food consumption. – Polar Biology 26: pp 348-357.

Braham H W (1984). The Bowhead Whale, Balaena mysticetus. Marine Fisheries

review, 46: pp 45-53.

Brandt A (1995). Peracarid fauna (Crustacea, Malacostraca) of the Northeast Wa-

ter Polynya off Greenland: documenting close benthic-pelagic coupling in the

Westwind Trough. Marine ecology progress series. Oldendorf, 121(1), pp 39-51.

Brandt A, Piepenburg D (1994) Peracarid crustacean assemblages of the Kolbein-

sey Rldge, north of Iceland. Polar Biol 14: pp 97-10.

Carey A G (1991). Ecology of North American Arctic continental shelf benthos: a

review. Continental Shelf Research, 11(8): pp 865-883.

Christensen I, Haug T & Øien N (1992). Seasonal distribution, exploitation and

present abundance of stocks of large baleen whales (Mysticeti) and sperm whales

(Physeter macrocephalus) in Norwegian and adjacent waters. International Coun-

cil for Exploration of the Seas, Journal of Marine Science 49: pp 341–355.

Coachmann L & Aagaard K (1974). Physical Oceanography of Arctic and

Subarctic Seas. Seattle: Washington and Seattle Department of Oceanography.

Cohen D M, Inada T, Iwamoto T & Scialabba N (1990). Gadiform fishes of the

world (Order Gadiformes). An annotated and illustrated catalogue of cods, hakes,

grenadiers and other gadiform fishes known to date. FAO Species Catalogue. Vol.

10.

Dalpadado P & Skjoldal H R (1991). Distribution and life history of krill from the

Barents Sea. pp 443- 460 in Sakshaug E, Hopkins C C E & 0ritsland N A (eds.).

Proceedings of the Pro Mare Symposium on Polar Marine Ecology, Trondheim,

12-16 May 1990. Polar Research JO(2).

Dietz R (2008). Contaminants in Marine Mammals in Greenland. Aarhus

University: National Environmental Researh Institute.

Dünweber M, Swalethorp R, Kjellerup S, Nielsen T G, Arendt K E, Hjorth M, Tön-

nesson K, Møller E F (2010). Succession and fate of the spring diatom bloom in

Disko Bay, western Greenland. Marine Ecology Progress Series 419: pp 11-29.


Avataani


Egevang C, & Boertmann D (2001). The Greenland Ramsar Sites, a status report.

Aarhus University: National Environmental Institute.

Falk-Petersen S, Dahl T M, Scott C L, Sargent J R, Gulliksen B, Kwasniewski S,

Hop H, Millar, R-M (2002). Lipid biomarkers and trophic linkages between the Arc-

tic ctenophores and calanoid copepods in Svalbard waters. Marine Ecology Pro-

gress Series 227: pp 187-194.

Falk-Pedersen S, Mayzaud P, Kattner G, Sargent J (2009). Lipids and life strategy

of Arctic Calanus. Mar Biol Res 5: pp 18-39.

Falk-Pedersen S, Pavlov V, Timofeev S, Sargent J R (2007). Climate variability

and possible effects on arctic food chains: the role of Calanus. In Ørbek, JB., Kal-

lenborn, R., Tombre, I., Hegeseth EN., Falk-Petersen, S., Hoel AH. (Eds.) Arctic-

alpine ecosystems and people in a changing environment. Springer, Berlin, pp

147-166.

Finley K J, Miller G W, Davis R A, & Greene C R, Jr (1990). Reactions of belugas,

Delphinapterus leucas, and narwhals, Monodon monoceros, to ice-breaking ships

in the Canadian high arctic. Canadian Bulletin of Fisheries and Aquatic Sciences,

224, pp 97-117.

Frederiksen M, Boertmann D, Ugarte F & Mosbech A (eds) (2012). South Green-

land. A Strategic Environmental Impact Assessment of hydrocarbon activities in

the Greenland sector of the Labrador Sea and the southeast Davis Strait. Aarhus

University, DCE – Danish Centre for Environment and Energy, pp 220. Scientific

Report from DCE – Danish Centre for Environment and Energy No. 23

http://www.dmu.dk/Pub/SR23.pdf.

GEBCO (2013). General Bathymetry Chart of the Oceans. Downloaded from

GEBCO 08 grid: http://www.gebco.net/data_and_products/gebco_web_ser-

vices/web_map_service/.

Gilg, O. and Born, E.W. (2005). Recent sightings of the bowhead whale (Balaena

mysticetus) in Northeast Greenland and the Greenland Sea. Polar Biology, 28: pp

796-801.

Graf G (1992). Benthic-pelagic coupling: a benthic view. Oceanography and Ma-

rine Biology: An Annual Review, 30.

Greenland Institute of Natural Resources, (2003). Biodiversity of Greenland - a

country study. Technical Report No. 55, Pinngortitaleriffik, Grønlands Naturinstitut,

pp 165.

http://www.dmu.dk/Pub/SR23.pdf

http://www.gebco.net/data_and_products/gebco_web_services/web_map_service/

http://www.gebco.net/data_and_products/gebco_web_services/web_map_service/


Avataani


Greenland Institute of Natural Resources (2013). Fisk. http://www.natur.gl/fisk-og-

skaldyr/fisk/. Accessed January 20th 2013.

Greenlandic Act (1992): Hjemmestyrets bekendtgørelse nr. 7 af 17. juni 1992 om

Nationalparken i Nord- og Østgrønland.

Greenlandic Act (2010): Bekendtgørelse om adgang til til og vilkår for færdsel i

visse dele af Grønland. Nr. 138 8. februar 2010.

Greenlandic Legislation (1980): Landstingslov nr. 11 af 12. november 1980 om

naturfredning i Grønland.

Greenland Statistics (2013): Catch.

http://www.stat.gl/dialog/main.asp?lang=da&version=2011&link=FI&subthemeco

de=t13&colcode=t Accessed February 4th 2013.

Gyory J, Mariano A, & Ryan E (2008). The Irminger Current. Downloaded 2013

from http://oceancurrents.rsmas.miami.edu/atlantic/irminger.html.

Hanna E, Wood L & Nance H (2002). A polar airstreamand sea-ice off south east

Greenland. Weather, 57.

Harvey J T & Dalheim M E (1994). Cetaceans in oil. Pp 257-264, in: Loughin, T.R.

(ed). Marine Mammals and the Exonn Valdez – Academic Press, San Diego.

Heide-Jørgensen M P., Simon M J, Laidrea K L (2007). Estimates of large whale

abundance n Greenlandic waters from a ship-based survey in 2005. Journal of

cetacean research manage, 9 (2): pp 95-104.

Heide-Jorgensen M P & Teilmann J (1994). Growth, reproduction, age structure

and feeding habits of white whales (Delphinapterus leucus) in West Greenland

waters. MeddelelseromGronland. Bioscience 39: pp 195-212.

Hirche H J, Baumann M E M, Kattner G, & Gradinger R (1991). Plankton distribu-

tion and the impact of copepod grazing on primary production in Fram Strait,

Greenland Sea. Journal of Marine Systems, 2(3): pp 477-494.

Hjermann D Ø, Melson A, Dingsør G E, Durant J M, Eikeset A M, Røed L P, Ot-

tersein G, Storvil G, Stenseth N C (2007). Fish and oil in the Lofoten- Barents Sea

System: synoptic review of the effects of oil spill on fish populations. Marine Ecol-

ogy Progress Series 339: pp 283-299.

Hobson K A, Fisk A, Karnovsky N, Holst M, Gagnon J-M & Fortier M (2002). A

evaluating trophodynamics and the flow of energy and contaminants. – Deep-Sea

Res. 49: pp 5131-5150.

http://oceancurrents.rsmas.miami.edu/atlantic/irminger.html


Avataani


IBA (2013). Important Areas to wildlife in Greenland. Acessed 2013 from National

Environmental Research Institute: http://dmugisweb.dmu.dk/rdimportantareas/

ICES (2012): www.natur.gl..

http://www.natur.gl/fileadmin/user_files/Dokumenter/FISK/xDK_sammendrag_af_

fiskeraadgivning_for_2013__NAFO.pdf. Accessed 2013.

IOC, IHO and BODC, (2003). Centenary Edition of the GEBCO Digital Atlas, pub-

lished on CD-ROM on behalf of the Intergovernmental Oceanographic Commis-

sion and the International Hydrographic Organization as part of the General Bath-

ymetric Chart of the Oceans, British Oceanographic Data Centre, Liverpool, U.K.

Johansen, K.L., Boertmann, D., Mosbech, A. & Hansen, T.B. (2012) Manual for

seabird and marine mammal survey on seismic vessels in Greenland. 3rd revised

edition, May 2012. Aarhus University, DCE – Danish Centre for Environment and

Energy, 74 pp. Scientific Report from DCE – Danish Centre for Environment and

Energy No. 38 http://www.dmu.dk/Pub/SR38.pdf

Knauss J A (1996). Introduction to Physical Oceanography (2nd udg.). Prentice

Hall.

Kyhn L A, Boertmann D, Tougaard J, Johansen K, Mosbech A (2011). Guidelines

to environmental impact assessment of seismic activities in Greenland Waters, 3rd

revised edition, Danish Center for Environment and Energy, Dec. 2011.

Lippert H, Iken K, Rachor E & Wiencke C (2001). Macrofauna associated with

macroalgae in the Kongsfjord (Spitsbergen). Polar Biology, 24(7): pp 512-522.

LGL Ltd & Greeneridge Sciences (1986). Reactions of beluga whales and

narwhals to ship traffic and ice-breaking along ice edges in the eastern Canadian

High Arctic: 1982-1984. In Environmental studies (No. 37). Ottawa, ON, Canada:

Indian and Northern Affairs Canada: pp 301.

McCauley R D, Fewtrell J, and Popper A N (2003). High intensity anthropogenic

sound damages fish ears. Journal of Acoustical Society of America. Vol 113, Issue

1, 2003: pp 638-642.

McCay D P F, Gibson M, Cobb J S (2003a). Scaling restoration of American lob-

sters: combined demographic and discounting model for an exploited species. Ma-

rine Ecology Progress Series 264: pp 197-212.

McCay D P F, Peterson C H, De Alteris J T, Catena J (2003b). Restoration that

targets function as opposed to structure: replacing lost bivalve production and fil-

tration. Marine Ecology Progress Series 264: pp 177-196.


Avataani


Merkel F, Rasmussen L M & Rosing-Asvid A (2010). Seabirds and Marine Mam-

mals in South and Southeast Greenland, June 2008. Pinngortitaleriffik, Greenland

Institute of Natural Resources.

Ministry for Fisheries (2013a). Ministry for Fisheries, Hunting and Agriculture,

TAC. 2013.

http://dk.nanoq.gl/Emner/Erhverv/Erhvervsomraader/Fiskeri/Fiskeristyrelsen/TAC

ere_og%20kvoter_Fordeling_af_kvoter/2013/~/media/nanoq/DFFL/Fiskeri/Kvoter

_AAR/Kvoter_2013/Bilag%201%202013_DK%20Nanoq%20version.ashx

Accessed February 5th 2013.

Ministry for Fisheries (2013b). Cod fishery in Greenland water 2013. Hunting and

Agriculture (Cod), February 2013.

Ministry of Domestic Affairs (2013). Nature and Environment. 6 February 2013.

Mjelle A K (2006). Halibut mitogenomics: A study of mitochondrial genome

sequence of Atlantic, Pacific and Greenland Halibut. Masters Thesis, University of

Bodø.

Møller P R, Nielsen J G, Knudsen S W, Poulsen J Y, Sünksen K & Jørgensen, O

A (2010). A checklist of the fish fauna of Greenland waters. Zootaxa, 2378, pp 1-

84.

Møller E F, Nielsen T G & Richardson K (2006). The zooplankton community in

the Greenland Sea: Composition and role in carbon turnover. – Deep-Sea Re-

search I 53: pp 76–93.

NAMMCO Scientific Committee (1997). Report of the Fifth Meeting. Tromso.

(NAMMCO/7/6).

NANOQ (2013) http://uk.nanoq.gl/Emner/Government/Departments/minis-

try_of_domestic_affairs_nature_and_environment/expeditions/~/me-

dia/AE04F0E79148442F81D258E217026A50.ashx Accessed February 2013.

National Snow & Ice Data Center (2013). http://nsidc.org/cryosphere/seaice/

Accessed February 2013

NORSOK (2004). Annex B Norsk Sokkels Konkuranseposisjon (NORSOK, 2004)

sampling standards.

Norwegian Meterological Institute (2013). Downloaded 2013 from

http://polarview.met.no/index_HI.html


Avataani


Olsen E & Holst J C (2001). A note on common minke whale (Balaenoptera

acutorostrata) diets in the Norwegian Sea and the North Sea. Cetacean Res. Man-

age. 3 (2): pp 179 -183.

Parvin S J, Nedwell J R and Harland E (2007). Lethal and physical injury of marine

mammals, and requirements for Passive Acoustic Monitoring. Subacoustech Re-

port 565R0212, report prepared for the UK Government Department for Business,

Enterprise and Regulatory Reform.

Pesant S, Legendre L, Gosselin M, Smith R E H, Kattner G & Ramseier R O

(1996). Size-differential regimes of phytoplankton production in the Northeast Wa-

ter Polynya (77° - 81° N). – Marine Ecology Progress Series 142: pp 75-86.

Piepenburg D (2005). The Seafloor Fauna in a Changing Arctic –a Review on Its

Past, Present and Future. Polarforschung 75 (2–3), pp 63 – 76, 200.

Piepenburg D, Ambrose W G Jr., Brandt A, Renaud P E, Ahrens M J & Jensen P

(1997). Benthic community patterns reflect water column processes in the North-

east Water polynya (Greenland). – J. Mar. Sys. 10: pp 467-482.

Piepenburg D, & Schmid M K (1996). Distribution, abundance, biomass, and min-

eralization potential of the epibenthic megafauna of the Northeast Greenland shelf.

Marine Biology, 125(2): pp 321-332.

Piepenburg D, & von Juterzenka K (1994) Abundance, biomass, and spatial dis-

tribution pattern of brittle stars (Echinodermata: Ophiuroidea) on the Kolbeinsey

Ridge north of Iceland. Polar B~ol 14: pp185-194.

Pike D G, Víkingsson G A, Gunnlaugsson Th. and Øien N (2006). A note on the

distribution and abundance of blue whales (Balaenoptera musculus) in the Central

and Northeast North Atlantic. NAMMCO Scientific Publication, 7: pp 19-29.

Piniarneq (2013). Jagtinformation og fangstfangstregistrering.

http://dk.nanoq.gl/Emner/Erhverv/Erhvervsomraader/Fangst_og_Jagt/~/me-

dia/nanoq/DFFL/Fangst/Piniarneq/Piniarneq%202013_DK.ashx Accessed Janu-

ary 31st 2013.

Porter M B (2010). The BELLHOP manual and user’s guide: PRELIMINARY DRAFT.

Przybylak R (2003). The Climate of the Arctic. Norwell, MA, USA: Kluwer

Academic Publishers.

Reilly S B, Bannister J L, Best P B, Brown M, Brownell R L Jr., Butterworth D S,

Clapham P J, Cooke, J., Donovan, G., Urbán, J. & Zerbini, A.N. (2012). Balaena

http://dk.nanoq.gl/Emner/Erhverv/Erhvervsomraader/Fangst_og_Jagt/~/media/nanoq/DFFL/Fangst/Piniarneq/Piniarneq%202013_DK.ashx

http://dk.nanoq.gl/Emner/Erhverv/Erhvervsomraader/Fangst_og_Jagt/~/media/nanoq/DFFL/Fangst/Piniarneq/Piniarneq%202013_DK.ashx


Avataani


mysticetus (Svalbard-Barents Sea (Spitsbergen) subpopulation). In: IUCN 2012.

IUCN Red List of Threatened Species. Version 2012.2. <www.iucnredlist.org>.

Downloaded on 11 February 2013.

Richardson K, Markager S, Buch E, Lassen M F, & Kristensen A S (2005). Sea-

sonal distribution of primary production, phytoplankton biomass and size distribu-

tion in the Greenland Sea. Deep Sea Research Part I: Oceanographic Research

Papers, 52(6): pp 979-999.

Richardson W J, Miller G W, & Greene C R, Jr (1999). Displacement of migrating

bowhead whales by sounds from seismic surveys in shallow waters of the Beaufort

Sea. Journal of the Acoustical Society of America, 106, pp 2281.

Richman S E & Lovvorn S R (2003). Effects of clam species dominance on nutri-

ents and energy acquisition by spectacled eiders in the Bering Sea. – Mar. Ecol.

Prog. Ser. 261: pp 283-297.

Rolland R M, Parks S E, Hunt K E, Castellote M, Corkeron P J, Nowacek D P,

Wasser S K, Kraus S D (2012). Evidence that ship noise increases stress in right

whales. Proceeding of the Royal Society of Biological Sciences,

10.1098/rspb.2011.2429.

Romano T A, Keogh C, Feng P, Berk L, Schlundt C E, Carder D A, Finneran J J

(2004). Anthropogenic sound and marine mammal health: measures of the nerv-

ous and immune systems before and after intense sound exposure. Canadian

Journal of Fisheries and Aquatic Sciences, 61: pp 1124-1134.

Rysgaard S & Glud R N (2007). Carbon cycling in Arctic marine ecosystems: case

study Young Sound. – Meddr. Grønland, Bioscience Vol 58.

Rysgaard S, Nielsen T G & Hansen B W (1999). Seasonal variation in nutrients,

pelagic primary production and grazing in a high-Arctic coastal marine ecosystem,

Young Sound, northeast Greenland. Mar. Ecol. Prog. Ser. 179, pp 13–25.

Rysgaard S, Vang T, Stjernholm M, Rasmussen B, Windelin A & Kiilsholm S

(2003). Physical conditions, carbon transport and climate change impacts in a NE

Greenland fjord. Arctic, Antarctic and Alpine Research 35: pp 301-312.

Saether O, Ellingsen T E and Mohr V (1986). Lipids of North Atlantic krill. J. Lipid

Res. 27: pp 274–285.

Saunders R A, Ingvarsdottir A, Rasmussen J, Hay S J & Brierley A S (2007). Re-

gional variation in distribution pattern, population structure and growth rates of

Meganyctiphanes norvegica and Thysanoessa longicaudata in the Irminger Sea,

North Atlantic. Progress in Oceanography, 72(4): pp 313-342.


Avataani


Schnack K (1998). Macrofaunal community patterns at the continental margin off

East Greenland. Ber. Polarforsch. 294: pp 124.

Scott C L, Kwasniewski S, Falk-Petersen S, Sargent J R (2002). Species differ-

ences, origins and functions of fatty alcohols and fatty acids in the wax esters and

phospholipids of Calanus hyperboreus, Calanus glacialis and Calanus finmarchi-

cus from Arctic waters. Marine Ecology Progress Series 235: pp 127-134.

Sejr M K & Christensen P B (2007). Growth, production and carbon demand of

macro fauna in Young Sound, with a special emphasis on the bivalves Hiatella

arctica and Mya truncate. In: Rysgaard S & Glud R N (eds). Carbon cycling in

Arctic marine ecosystems: Case study Young Sound. Bioscience 58.

Sejr M K, Jensen K T & Rysgaard S (2000). Macrozoobenthic community structure

in a high-arctic East Greenland fjord. Polar Biology, 23(11): pp 792-801.

Skov H, Durinck J & Leopold M (1995). Important Bird Areas for seabirds in the

North Sea, including the Channel and the Kattegat. Cambridge.

Slotte A, Hansen K, Dalen J & Ona E (2004). Acoustic mapping of pelagic fish

distribution and abundance in relation to a seismic shooting area off the Norwegian

west coast. Fisheries Research 67: pp 143-150.

Soderkvist J, Nielsen T G & Jespersen M, (2006). Physical and biological ocean-

ography in West Greenland Waters with emphasis on shrimp and fish larvae dis-

tribution. NERI Technical Report, 581.

Southall B L, Bowles A E, Ellison W T, Finneran J J, Gentry R L, Greene C R,

Kastak D, Ketten D R, Miller J H, Nachtigall P E, Richardson W J, Thomas J A,

Tyack P L. (2007). Marine Mammal Noise Exposure Criteria: Initial Scientific Rec-

ommendations. Aquatic Mammals.

Swalethorp R, Kjellerup S, Dünweber M, Nielsen TG, Møller E F, Rysgaard S,

Hansen B W (2011). Grazing, egg production and biochemical evidence of differ-

ences in the life strategies of Calanus finmarchicus, C. glacialis and C. hyperbo-

reus in Disko Bay, western Greenland. Mar Ecol Prog Ser 429: pp 125–144.

Thompson P & Hastie G (2012). Identification of appropriate noise exposure crite-

ria for assessing auditory injury for pinnipeds using offshore wind farm sites. Moray

Offshore Renewables Limited - Environmental Statement. Technical Appendix 7.3

E..


Avataani


UNEP (2004). Pedersen S A, Madsen J and Dyhr-Nielsen M, Arctic Greenland,

East Greenland Shelf, West Greenland Shelf, GIWA Regional assessment 1b, 15,

16. University of Kalmar, Kalmar, Sweden.

Víkingsson G A, Pike D G, Desportes G, Øien N, Gunnlaugsson Th. and Bloch D

(2009). Distribution and abundance of fin whales (Balaenoptera physalus) in the

Northeast and Central Atlantic as inferred from the North Atlantic Sightings Sur-

veys 1987-2001. NAMMCO Scientific. Publications, 7: pp 49-72.

Vilhjálmsson H (2002). Capelin (Mallotus villosus) in the Iceland–East Greenland–

Jan Mayen ecosystem. ICES Journal of Marine Science 59: pp 870–883.

Visit Greenland (2013). National Park http://www.greenland.com/en/explore-

greenland/nationalparken/things-to-do.aspx?id=6270 Accessed January 31st

2013.

Wardle C S, Carter T J, Urquhart G G, Johnstone A D F, Ziolkowski A M, Hampson

G & Mackie D (2001). Effects of seismic air guns on marine fish. Continental Shelf

Research, 21(8), pp 1005-1027.

Weilgart L S (2007). A brief review of known effects of noise on marine mammals.

International Journal of Comparative Psychology, 20: pp 159-168.

Wiig O, Born E R, Pedersen L T (2003). Movements of female polar bears (Ursus

maritimus) in the East Greenland pack ice. Polar Biology 26: pp 509-516.

Østby C, Nordstrøm L, and Moe K A (2003). Konsekvenser av seismisk

aktivitet.ULB Delutredning 18, Alpha Miljørådgivning, Oslo.

2d-mik sajuppillatsitsisarluni misissuinerit …/media/nanoq/files...marsi 2015 v1 2d-mik...

Documents