kirjastot.fi-toimintasuunnitelma 2017 · kirjastot.fi-hakemus 2017: liite 1/23...

Kirjastot.fi-hakemus 2017: liite 1/23

Kirjastot.fi-toimintasuunnitelma 2017

Kirjastot.fi on opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama ja rahoittama, Helsingin kaupunginkirjaston – Yleisten kirjastojen keskuskirjaston tuottama kaikille avoin kirjastoverkkopalveluiden kokonaisuus, joka on suunnattu kaikille kirjastosektoreille ja niiden asiakkaille. Palveluita tuotetaan ja kehitetään yhdessä kirjastojen, käyttäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa Kirjastot.fi-ohjausryhmän hyväksymien kehittämislinjojen mukaan.

Kirjastot.fi-palvelutuotanto on osa keskuskirjastotoimintaa, keskuskirjastotoiminnan verkkopalveluja viestintäkanava. Keskuskirjaston toimintakenttä kuvataan tarkemmin Keskuskirjaston suunta 2016-2020 -asiakirjassa, samoin kirjastoalan kahden kansallisen toimijan, Keskuskirjaston ja Kansalliskirjaston, työnjako.

Keskuskirjastotoiminta sijoitetaan Helsingin kaupungin 1.6. 2017 voimaanastuvassa toimialauudistuksessa kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialalle kirjaston johtajan alaisuuteen. Toimialan tietohallinnon kanssa tehdään yhteistyötä tietotekniikan synenergiahyötyjen saavuttamiseksi.

1 Toimintaresurssit

Kirjastot.fi-palvelut tuotetaan Keskuskirjaston Kirjastojen valtakunnalliset verkkopalvelut -yksikössä yhteistyössä muun keskuskirjastotoiminnan sekä Kirjastot.fi-toimituksen sivutoimisten toimittajien kanssa.

OKM-hakemukset

Avustushakemus

Kirjastot.fi-perustoiminta 8 htv, tekniikka, osto- ja käyttöpalvelut, lisenssit, muut kulut (ks. budjetti alla)

615 000

Kirjastot.fi-kehittäminen Kirjasammon toimittaminen 1 htvBoksampo ja Sidospår 0,2 htv 6 kkKirjasammon tekninen kehittäminen, sisältöjen hankinta, lisenssitRaportointipalvelun kehittäminen ja ylläpito Musiikkikirjastot-palveluiden toimitustyö 0,2 htvDigi.kirjastot.fi:n toimitus- ja tukityö 0,2 htv

133 600

Viestintä 1 htv, matkat, markkinointikulut 80 000

Kirjastokaista.fi 3 htv, tekniikan kulut, matkat ja muut kulut 189 000


Päätoimiset työntekijät 2017

Päätoimittaja, johtava suunnittelija 1

Kirjastohakemisto, emosivusto, käyttäjähallinta, muu toimittaminen, päivystys ja tuki 1

Kysy kirjastonhoitajalta, Makupalat, emosivusto, muu toimittaminen, päivystys ja tuki 1

Biblioteken.fi ja Libraries.fi, muu toimittaminen, päivystys ja tuki 1

Viestintä, markkinointi, verkostoyhteistyö 1

Kirjastokaista 3

Kirjasampo + lasten ja nuorten kirjallisuus Kirjasammon Sivupiirissä 2

Käyttöliittymäsuunnittelu 1

ICT 2

Yhteensä 13

Sivutoimiset vastaavat pääosin Musiikkikirjastot.fi:n (0,2 htv) ja Musiikkikirjastot-osion, Kirjastoautot-osion toimittamisesta sekä osallistuvat Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun valvontaan, Makupalat.fi-luettelointiin ja Pelikasvatus-osion toimittamiseen. Vaasan kaupunginkirjastolta hankitaan puolen vuoden ajalta Boksammon ja Sidospårin toimitustyö. Lisäksi koodaus- ja toimitustyötä hankitaan ulkopuolelta. Palvelinympäristö ja osa tietotekniikan kehittämisestä ja ylläpidosta on ulkoistettu.

Kirjastot.fi-perustoiminnan talousarvio 2017

Henkilöstömenot (sisältää ICT-siviilipalvelusmiehen kulut) 495 000

Toimituspalkkiot:- Kirjastoalan lehtiseuranta- Makupalat.fi-luettelointi- Kysy kirjastonhoitajalta –valvojat- Pelikasvatus-osio- KirjastosarjakuvaYhteensä: 12 000

Matkat 5 000

Muut kulut:- puhelin, mobiilidata, lehdet, koulutus, laitteet 5 000

Markkinointi, messut ym. 2 000

Lisenssit (vuosikustannus):- Fono-tietokanta / YLE- Kirjasampo.fi / BTJ-uutuusaineisto- Mediapuisto-pelin ja Musiikkikirjastot.fi:n Teosto-maksut

16 50014 000

500


Yhteensä: 31 000

Tietotekniikkapalveluiden osto ja ylläpito:Meteor-julkaisujärjestelmä ja Fono.fi:- Ylläpito ((ylläpito- ja lisenssimaksut) - Kehittäminen

Avoimeen lähdekoodiin perustuvat järjestelmät:- Ylläpito (palvelimet) - Kehittäminen Yhteensä:

14 0003 000

16 00018 00051 000

Helsingin kaupunginkirjaston kulut (arvio) 14 000

Yhteensä euroa 615 000

2 Palveluiden kehittäminen

”Asiakkaille ja ammattilaisille”Keskuskirjastotoiminnan pääsuuntana on tulevaisuus. Se tarkoittaa tulevaisuuden hallinnan tukea erityisesti yleisille kirjastoille, erinomaisen paikallisen ja virtuaalisen asiakokemuksen taustatuen turvaaminen niin kansallisen tason kehittämistoiminnalla, kirjastojen yhteistyön edistämisellä kuin viestintään panostamalla.


Kirjastot.fi-palvelutuotannolla on tuettu kirjastojen digitalisoitumisprosessia alunperin vuodesta 1996 lähtien. Toiminnan alkuperäiset tavoitteet hieman päivitettyinä pätevät edelleen:

Väylä kaikkiin kirjastopalveluihin.

Paikallisten kirjastopalveluiden turvaaminen yhteisillä verkkopalveluilla, yhteisesti hyödynnettävillä sisällöillä sekä taustajärjestelmillä.

Kirjastojen verkkopalvelutuotannon järkeistäminen kansallisesti.

Kirjastohenkilöstön ammattitaidon kehittäminen.

Sisällöt ja palvelut käyttäjien luo.

Kirjastot.fi-palvelukokonaisuuden toimivuutta tarkastellaan vuosittain. Palveluita kehitetäänketterän kehittämisen menetelmillä, avoimeen koodin ja sen jakamiseen sekä sisältödatan avaamiseen perustuen. Kehittämistä ohjaavat datapohjainen kysynnän tunnistaminen ja käytön seuraaminen, mobiilikäytettävyyden ja saavutettavuuden vaatimukset sekä privacy by design -periaate. Kokonaisarkkitehtuuritaustan muodostavat Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaisarkkitehtuuri, Finna-strategia 2016-2020, Kansallinen palveluarkkitehtuuri sekä Helsingin kaupunginkirjaston tavoitearkkitehtuuri 2018.

Vuoden 2017 aikana kehitetään edelleen palvelukokonaisuuden teknisen infran hallintaa, järjestelmiä karsitaan ja vanha julkaisujärjestelmä jää pois. Palveluiden teknisen toimivuuden varmistaminen edellyttää hallittua ja ylläpitoresursseihin mitoitettua tietojärjestelmäarkkitehtuuria. Freelancer-pohjalta kehitetyt ja ylläpidetyt sovellukset siirretään pääosin asteittain oman teknisen ylläpidon hallintaan.

Vuoden 2017 aikana panostetaan myös kansallisiin jakelukanaviin: Finna.fi-palveluihin sekä Suomi.fi-palvelukokonaisuuteen. Kirjastot.fi-sisältöjä pyritään jakamaan kansallisten kanavien kautta ja hyödyntämään niiden tarjoamia palveluita. Myös kirjastoja tuetaan näihin kanaviin liittymisessä.

Kirjastot.fi-palvelukokonaisuuteen pyritään vuoden 2017 aikana etsimään avoimen lähdekoodin suosittelutekniikkaa sekä automaattisen sisällönkuvauksen tekniikkaa mm. yhteistyössä Digital Humanities -hankkeen ja Helsingin kaupunginkirjaston Kuvailukeskus-konseptin jatkokehityksen kanssa.


Kansallisen kirjastoverkon toimivuuden ja sen kilpailukyvyn sekä muistisektorin yhteistyön edistämisessä Kirjastot.fi on mukana mm.:

Finna-strategian toteuttamisessa

Finnan kehittämisessä

Finto.fi:n hyödyntämisessä

Kansallisen palveluarkkitehtuurin kirjastoreferenssiryhmässä

Ylen ja kirjastojen yhteistyön edistämisessä

kirjastoalan viestinnän ja medianäkyvyyden (kuten pakolaiskysymys, erilaiset kampanjat ja itsenäisyyden juhlavuosi) edistämisessä

kirjastojen ja koulujen yhteistyön edistämisessä (digitaalinen oppimisympäristö, pedagoginen kirjastotyö)

kirjastoalan ammatillisen osaamisen kehittämisessä

kaunokirjallisuuden, musiikin, lasten aineiston sekä tietokirjallisuuden saatavuuden ja verkkopalveluiden kehittämisessä (avoimen linkitetyn tiedon yhteistyöprojektit)

kirjastoalan vaikuttavuuden arviointivälineiden kehittämisessä.


Keskuskirjastokirjastotoiminnassa Kirjastot.fi tukee viestinnän ja verkkopalveluiden tuottamisen kautta keskuskirjastotoimintaa yleisesti, keskuskirjaston kaukopalvelua, monikielistä kirjastoa, kansainvälistä toimintaa, Yleisten kirjastojen neuvostoa, Yleisten kirjastojen konsortiota, yleisten kirjastojen digitointia, kuvailutietotuotannon kehittämistä, musiikkivarastopalveluita ja Keskustakirjasto-projektin valtakunnallista tehtävää.

Keskeisiä kehittämiskohteita 2017

Sisältöpalvelut ja tiedonhakupalvelut

Kirjastot.fi-emosivuston jatkokehitys.

Kirjasammon julkaisujärjestelmän päivittäminen, hakuja indeksointitekniikan uudistaminen, uudet hakuominaisuudet, uusi Saha, rajapinnan tuotteistaminen. Kirjakalenterin ja Yle-yhteistyön edistäminenn. Kirjasammon indeksointi Finna.fi:n. Tietokirjallisuus-osio.

Mm. Fono.fi:n käyttöliittymän uudistaminen.

Uusi Kysy kirjastonhoitajalta -vastaussovellus tuotantoon.

Makupalojen indeksointi Finna.fi:n.

Kirjastohakemiston dataa Finna.fi:hin ja Finna-verkkokirjastoihin sekä Suomi.fi-Palvelutietovarantoon.

Yle-tunnuksen pilotointi Ekirjastossa ja Kirjasammossa.

Kuratointi ajankohtaisiin teemoihin.

Ammattipalvelut Raportointipalveluun loput yleiset kirjastot.

Tilastotietokannan käyttöliittymän uudistaminen.

Viestintäpalvelut Finna.fi- ja Suomi.fi-viestinnän edistäminen kohdentaminen yleisillekirjastoille.

Kaikkien kirjastojen maahanmuuttajatyöhön liittyvä aineisto.

Kirjaston yhteisen tunnisteen käyttöönotto.

Suomen 100-vuotisjuhlan kampanjat

Kirjastojen verkkopalveluihin Kirjastot.fi-sisältöjä (kouluttaminen, rajapinnat, upokkeet, syötteet, logot ym. elementit).

YKN:n, Yleisten kirjastojen konsortion ja Ekirjaston viestintä- ja markkinointituki.

Some-viestinnän edelleen tehostaminen.

Kirjastokaista:

Kampanjavideoiden ja ohjelmien tuottaminen valtakunnallisiin kampanjoihin, joihin useat kirjastot osallistuvat, erityisestiSuomen 100-vuotisjuhlan kampanjat


”Suomalaisen kirjaston tarina” –dokumentti

Suoralähetysten lisääminen

Kirjastokaistan indeksointi Finna.fi:n.

E-aineisto ja digitointi Ekirjastot.kirjastot.fi:n jatkokehitys ja markkinointi sekä indeksointi Finna.fi:n. 101 kirjaa -kokoelma (epubeina).

Digi.kirjastot.fi:n jatkokehitys.

Palvelukokonaisuuden kehittäminen

Kysynnän tarkempi tunnistaminen ja ennakointi (mm. käyttäjäkyselyt, käyttäjäraadit, someanalyysi).

Käyttöliittymien yhdenmukaistamisen viimeinen vaihe.

Käytettävyyden, saavutettavuuden ja mobiilikäytön parantaminen

Erillisten julkaisujärjestelmien karsinnan, palvelinympäristön rationalisoinnin ja hallinnan viimeistely.

Vanhaan julkaisujärjestelmään jääneiden palveluiden siirto uuteen.

Metatiedot ja ontologiat sisältöjen sisäisen yhteiskäytön pohjaksi.

Kokonaisuuden haun kehittäminen.

Eri palveluiden palautteen kerään yhteen palautejärjestelmään.

Data-sivu.

Hakukoneoptimointia parannetaan kaikissa palveluissa.

Kaikille palveluille pyritään tekemään vaiheittain saavutettavuus-testaus.

Varautuminen EU:n tietosuojasäädökseen, privacy by design, mydata.

Pääsyn- ja identiteetinhallinnan keskittämisen suunnittelun käynnistäminen.


Kirjastot.fi-palvelukokonaisuuden avoin data

Kirjasampo.fi Linkitetty data (RDF), api (ldf.fi) – uusi api 2017

Kirjastohakemisto Kirkanta Upokkeet, api.kirjastot.fi 3.0 + csv

Tilastot.kirjastot.fi XML, excel

Ykl.kirjastot.fi XML, excel

Makupalat.fi Api

Kirjastokaista.fi Api

Kysy kirjastonhoitajalta -arkisto Api

Digi.kirjastot.fi OAI-PMH

Ekirjasto.kirjastot.fi OAI-PMH + muut rajapinnat

Fono.fi Api 2017?

Raportointipalvelu Anonymisoidun lainadatan avaaminen osittain 2017

2.1 Sisältö- ja tiedonhakupalvelut

Emosivusto

Kirjastot.fi-emosivuston parantaminen jatkuu, mm. Biblioteken.fi siirretään samaan Drupal 8 -julkaisujärjestelmäasennukseen kuin suomenkielinen ja englanninkielinen emosivusto. Saavutettavuustestaukset aloitetaan emosivustosta. Etusivun sisältötarjonnan tapaan kehitetään edelleen ja erityisesti Finna.fi:n integroiminen pyritään toteuttamaan. Kirjastot.fi-kokonaisuuden hakutoiminnon kehittämisvaihtoehtoja selvitetään, yksi vaihtoehto on oma Finna-haku. Kaikkien Kirjastot.fi-palveluiden metatiedot päivitetään ja täydennetään (ontologiat) ja niiden avulla edistetään sisältöjen yhteiskäyttöä kokonaisuuden sisällä. Drupalin rinnalla toimiva vanha Meteor-julkaisujärjestelmä pyritäänajamaan alas vuoden 2017 kesään mennessä.

Frank-monihaku / SökSam

Frank-monihaku hakee noin 150 verkkokirjaston hakuliittymästä. Frank-monihakua ylläpidetään kirjastoaineiston paikannuspalveluna niin kauan, kunnes kaikkien kirjastojen kokoelmat ovat haettavissa Finnan kautta. Frank-monihakua voidaan jatkossa käyttää myös muihin tarkoituksiin. Tällä hetkellä monihaku on integroitu kirjastoaineiston paikannustoimintoon Kirjasampo.fi:ssa ja jatkohakuna Fono.fi:ssä. Frankin avulla voidaan toteuttaa esim. verkkokirjakauppojen ja antikvariaattien monihaku.

Frankin hakumoottori uudistettiin täysin Open scrapy -pohjalta keväällä 2013. Sen käyttöliittymä uudistettiin 2016 syksyllä. Frank siirretään uuteen palvelinympäristöön 2017.


Kirjastohakemisto

Kirjastohakemistoon kerätään kaikkien kirjastojen yhteys- ja palvelutiedot. Hakemisto tarjoaa mm. reaaliaikaiset aukioloajat, kartat ja toimipisteiden haun palveluiden mukaan sekä henkilökuntahaun. Hakemisto koostuu tietokannasta (kirkanta.kirjastot.fi), responsiivisesta käyttöliittymästä ja upokkeista (hakemisto.kirjastot.fi) sekä rajapinnasta (api.kirjastot.fi). Hakemisto kattaa kaikkien kirjastosektoreiden tiedot sekä osin arkistojen ja museoiden tiedot. Finna.fi:n ja Finna-verkkokirjastojen toimipaikkahaku on toteutettu Kirjastohakemiston rajapinnan avulla. Myös kirjastojärjestelmätoimittajat ovat kehittäneet verkkokirjastoihin kirjastohakemisto-upokkeita.

Kirjastohakemiston dataa tarjotaan Suomi.fi-Palvelutietovarantoon ja sitä kautta myös Suomi.fi-palvelunäkymään. Rajapintojen ja testaus ja tietomallin sopeuttaminen käynnistetään vuoden 2017 alkuun mennessä. Koska Kirjastohakemisto on tiiviisti integroitu Finnaan ja toimii näin muistisektorin omana palvelutietovarantona, pyritään siihen, että Kirjastohakemiston Kirkanta-tietokanta säilyisi ainakin tietyn siirtymäkauden ajan muistisektorin yhteys- ja palvelutietojen tallennusalustana.

Kirjasampo.fi / Boksampo.fi

Kirjasampo.fi on monipuolinen kaunokirjallisuuden verkkopalvelu, joka sisältää avoimen linkitetyn tiedon muodossa tietoja mm. noin 160 000 romaanista, novellista, sarjakuva-albumista, sadusta ja runokokoelmasta, 51 000 kirjallisuuden tekijästä, noin 15 500 aikalaisarviota sekä runsaasti ajankohtaista tietoa kirjallisuudesta.

Kirjasammon ovat toteuttaneet OKM-avustuksilla Turun kaupunginkirjasto (hankkeen koordinointi, palvelun sisällöt), Vaasan kaupunginkirjasto (kirjailijatieto ja ruotsinkielinen kirjallisuus), Kirjastot.fi (julkaisutekniikka, käyttöliittymä, palvelun ylläpito ja jatkokehittäminen), Semanttisen laskennan tutkimusyksikkö SeCo (palvelun semanttiset työkalut) ja BTJ Finland Oy (uutuuskirjallisuuden kuvailutiedot).

Kirjasammon toimittaja siirtyy vuoden 2017 alussa Valtakunnalliset verkkopalvelut -yksikköön. Toimittaja vastaa sekä toimitustyöstä, markkinoinnista että luetteloinnista aikuisten kirjallisuuden osalta. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden sisällöistä palvelussa vastaa Sivupiiri-osion toimittaja. Ruotsinkielisen kirjallisuuden osalta työtä tehdään Vaasankaupunginkirjastossa.

Uuden kaunokirjallisuuden kuvailu- ja esittelytiedot hankitaan BTJ Oy:ltä. Sopimus koskee suomenkielisen aikuisten kirjallisuuden lisäksi lasten- ja nuortenkirjallisuutta sekä ruotsinkielistä kirjallisuutta. BTJ-yhteistyö ei kuitenkaan rajoita Kirjasammon tietojen näyttämistä muissa kirjastoverkkopalveluissa.

Kaunokirjallisuuden takautuvaa tiedontallennusta jatketaan puutteellisiksi jääneiden aineistolajien osalta ja tarpeen mukaan. Lisäksi palveluun tulee mukaan myös tietokirjailijoiden ja -kirjojen tietoja. Näiden tallennuksen koordinointiin saadaan asiantuntija-apua Suomen tietokirjailijat ry:ltä. Tarkoituksena ei ole tallentaa kaikkea ilmestynyttä tietokirjallisuutta eikä tuoda uutuustietokirjoja palveluun automaattisesti, vaan lisätä harkitusti merkittäviä tietokirjailijoita ja esille nousseita tietoteoksia painotuksen ollessa asiaproosassa. Tietokirjallisuuden sisällöille tehdään oma alasivu palveluun


samaan tapaan kuin lasten- ja nuortenkirjallisuuden Sivupiiri-alasivu on toteutettu, jotta tietoteoksista voi koota myös vinkkilistoja ja tietokirjailija-artikkeleita voi tuoda esiin.

Toimitettu sisältö pidetään ajankohtaisena ja elävänä: raportoidaan tuoreeltaan ja kattavasti kirja-alan uutisista, kuten kirjallisuuspalkinnoista ja -tapahtumista, kytkien sisällötkäytännöllisesti Kirjasammosta löytyvään tekijä- ja teostietoon. Näin kävijä löytää uutta ja innostavaa luettavaa. Yhteistyötä Kirjastokaista-palvelun kanssa syvennetään kirjallisuusaiheiseen video- ja audiotuotantoon liittyen. Palvelun toimitus jalkautuu myös erilaisiin tapahtumiin raportoiden niistä, jotta paikalle pääsemättömienkin olisi mahdollisuus löytää kyseisissä tapahtumissa esiteltyä kirjallisuutta ja päästä niissä jaetun tiedon ääreen. Kirjasammon toimittaja käy myös kouluttamassa kirjastoammattilaisia palvelun käyttöön aina tarpeen tullen.

Ajankohtaisista teemoista kootaan lukulistoja pyrkien ennakoimaan lukijoiden kiinnostuksen kohteita mahdollisuuksien mukaan. Sisältöjä tuotetaan myös yhteistyössä muiden kokonaisuuksien kanssa, esimerkiksi Ylen vuoden 2017 101 kirjaa -hankkeeseen liittyen tehdään sisältöjä, joita suunnitellaan yhdessä Ylen verkkotoimituksen kanssa. Näin saadaan innostettua kirjallisuustiedon pariin verkossa myös uusia käyttäjäryhmiä. Ajoittain pyydetään myös ulkopuolisia kirjallisuuden ammattilaisia kirjoittajiksi. Palveluun tehty toimitettu sisältö pyritään saamaan näkyville kirjastojen arjessa paikallisestikin esimerkiksi aineistonäyttelyiden taustatiedoksi ja hyödynnettäväksi omissa verkkokirjastoissa. Jälkimmäisestä on saatu jo toimiva malli Vaski-Finnan ja Helmet-kirjastojen kanssa, ja tällainen yhteistyö vähentää päällekkäistä työtä niin Kirjasammossa kuin kirjastoissa paikallisestikin.

Kirjasammon Sivupiiri pyrkii pitämään sisällön ajankohtaisena nostaen esiin tasapuolisesti sekä lasten- että nuortenkirjallisuutta. Ajankohtaisista aiheista ja teemoista tehdään uutisia ja lukuvinkkejä. Pääpainona vuonna 2017 on olla mukana Suomi100 ja Suuri Lukuseikkailu -hankkeiden teemoissa erilaisin lukusuosituksin. Yhteistyötä jatketaan eri tahojen (mm. Yle ja Kirjavinkkariyhdistys ry) kanssa ja pyrkimys on edelleen saada toimitettu sisältö kirjastojen käyttöön hyödynnettäväksi paikallisesti niin vinkkauksissa, aineistoesittelyissä kuin verkkokirjastossakin.

Boksampo ja Sidospår. Toimitustyö jatkuu omalla Kirjailijasampo-rahoituksella tammi-kesäkuu 2017. Kirjailijasampo-projektissa tuotetaan sisältöä Kirjailijat-sivuille sekä Kirjasammossa että Boksammossa. Toimitustyö sisältää ruotsinkielisten sekä aikuisten että nuorten/lasten uutuuskirjojen käsittelyn, Tips Boksampoon, Veckans vink Sidospåriin ja ajankohtaiset artikkelit. Loppuvuosi toimitustyötä tehdään 0,2 htv:n panostuksella ja Kirjastot.fi:n rahoituksella. Sidospårin jatkosta päätetään 2017.

Kirjasammon sisäisen ja ulkoisen rajapinnan uudistamisen myötä päästään kehittämään hakuja ja näkymiä. Vuoden 2017 käyttöliittymä muutetaan responsiiviseksi ja käynnistetään julkaisujärjestelmän päivitystyö ja mahdollisesti tietokannan uudistaminen.

Mediakasvatus-pelit

Okariino-Mediapuisto-peli (pelit.okariino.fi) ja Aparaattisaari.fi kuuluvat Kirjastot.fi-kokonaisuuteen. Palveluiden jatkokehityksestä ei ole suunnitelmia.


Fono.fi

Fono.fi-äänitetietokanta perustuu Yle Arkiston Fono-tietokantaan. Tiedot siirretään osittain muokattuina säännöllisin väliajoin Fonosta Fono.fi-palveluun. Fono-tietokannan käyttöoikeudesta ja tietokannan tietohuollosta maksetaan YLE:lle vuosittain lisenssimaksu.Fono.fi:n taustalla on erillinen räätälöity .net-tietokantasovellus. Musiikin kuuntelumahdollisuus on toteutettu Spotify-rajapinnan avulla.

Fono.fi:n käyttöliittymä uudistetaan Kirjastot.fi-ilmeen mukaiseksi 2017. Ylen kanssa tullaan keskustelemaan Fonon kehittämisestä, datan muuntamisesta avoimeksi linkitetyksitiedoksi ja mm. kantanauhojen kuuntelumahdollisuudesta.

Musiikkikirjastot.fi, Musiikkikirjastot-osio

Musiikkikirjastot.fi toimii vuonna 2017 suomalaisten musiikkikirjastojen verkkopalveluiden sisällöntuottajana, ylläpitäjänä, kokoajana ja välittäjänä. Kirjastoammattilaisten kanssa tehtävän yhteistyön rinnalla Musiikkikirjastot.fi:n palvelutuotannossa korostuu yhteistyö asiakkaiden, kirjoittajien, kulttuurintuottajien ja verkkotoimijoiden kesken. Musiikkikirjastot.fijatkaa aktiivista läsnäoloa koulutustapahtumissa ja seminaareissa.

VinkkausMusiikin vinkkiblogin Levyhyllyt – levyjä ja lukemista ammattimainen tuotanto jatkuu. Verkkovinkkauksen sisällössä painotetaan ajankohtaisuutta, tietoa, musiikin moniulotteisuutta ja kirjastojen tarjontaa. Tavoitteena säilyy houkutteleva ja helposti navigoitava ympäristö, jossa aiheeseen liittyvä kirjallisuus, videotaltionnit ja verkkolinkit syventävät musiikin kokemista. Toimitettuja aineistoja käytetään mahdollisuuksien mukaan myös verkkokirjastojen hakutulosten rikastamiseen.

Yhteistyö Ylen kanssa jatkuu Ylen elävän arkiston nostoina ja musiikkiuutisten syötteinä. Automaattisen tiedonkeruun ja verkkosovellusten mahdollisuuksien mukaan Musiikkikirjastot.fi tavoittelee Musiikkikalenterin toteuttamista yhteistyössä Ylen kanssa.

Kirjastoammatillista vinkkausta jatketaan blogeissa Musiikki kuuluu kaikille ja Kirjaston ääni.

E-aineistotMusiikin e-aineistoja nostetaan esiin eKirjaston palvelukokonaisuuksien avulla. Valtakunnalista palvelunavigaatiota kehitetään rinnakkain uudistuvan verkkotarjonnan kanssa. Musiikkikirjastot.fi nostaa esiin erilaisia musiikkipalveluita, kuten Naxos Music Library ja soitonopetukseen painottuva Rockway. E-aineistot ovat esillä myös ammattisivulla Kirjastojen musiikkipalvelut.

Näkyvyys verkossaMusiikkikirjastot.fi pyrkii lisäämään näkyvyyttä kirjastojen verkkofoorumeilla. Keväällä 2016julkistetun VaskiFinnan musiikkisivun verkkopalvelukokonaisuus toimii esimerkkinä paikallisen, seudullisen ja valtakunnallisen asiakaspalvelun linkittämisestä yhteen. Integroituminen kirjastojen verkkosivuille jatkuu upokkeella Musiikin ytimessä. Vapaasti kirjastojen käytössä oleva upoke toimii valtakunnallisena foorumina, jossa


tiedotuksellisuutta suunnataan asiakkaille kirjastojen kotisivuilla, blogialustoilla ja verkkokirjastoissa. Kompakti upoke verkottaa yhteen suomalaisten musiikkikirjastojen palveluita visuaalisesti ja informatiivisesti. Näkyvyyttä parannetaan promootiotyöllä, joka suuntaa erityisesti kirjastojen verkkotoimitukseen.

Sosiaalinen mediaAktiivinen sisältöjen jakaminen ja tiedotustyö jatkuu eri somemedioissa. Musiikkikirjastot.fi on mukana sovelluksissa Facebook, Twitter ja Instagram. Palveluissa korostetaan aineistojen vapaata käytettävyyttä, linkittyvyyttä ja syötteiden hyödyntämistä.

TiedonhakuMusiikkikirjastot.fi:n tiedonhakua kehitetään niin, että etusivun hakuruudun toiminto ulottuukotifoorumin ja blogatun substanssin lisäksi Musiikkikirjastot.fi:n ulkopuolelle. Tiedonhaun avoitteena on risteyttää verkkovinkkausta ja tietokantoja toimivaksi tuloslistaukseksi.Kirjastot.fi:n musiikkiaiheisten ohjeluetteloiden käytettävyys turvataan, kun Meteor-julkaisualusta jää pois. Musiikkikirjastot.fi:n etusivulla esillä olevat palvelut kuten Musiikkia aiheesta, Hankalat musiikkinimet ja Säveltäjien teosluettelot säilyvät tuotannossa.

Suomen musiikkikirjastoyhdistys ry. ja IAMLYhteistyö Musiikkikirjastot.fi:n ja Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen (IAML Finland) välillä jatkuu. Musiikkikirjastot.fi:n ylläpitää yhdistyksen kotisivua, joka keskittyy jäsentiedotukseen, koulutustapahtumiin ja julkaisusarjaan. Yhdistyksen verkkopalveluinfraan tuodaan aiempaa selkeämmin esille musiikkikirjastoalan kotimaisten ja kansainvälisten seminaarien ohjelmia, raportteja ja esityksiä.

KoulutusMusiikkikirjastot.fi toimii verkkopalvelujen edistämiseksi KIrjastopäivillä ja Turun kirjamessuilla sekä erilaisissa seudullisissa koulutustapahtumissa.

ResurssitVuonna 2017 Musiikkikirjastot.fi:n toimitustyön tarve on 1–2 työpäivää viikossa. Verkkovinkkauksen ajankohtaisuutta voidaan pitää yllä tilaamalla blogeihin keskimäärin 1–2 artikkelia viikossa.

Kysy kirjastonhoitajalta

Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa saatetaan loppuun tekniikan uudistus. Palvelun perustoiminnat, sisällöt sekä ulkoasu testataan ja käyttäjät koulutetaan uuden palvelun käyttöön vuonna 2017. Vastaajayhteisön kanssa keskustellaan ja suunnitellaan palvelun kehittämistä. Vastaajakirjasto on tarkoitus näkyä vastauksissa, samoin vastaajakirjastojen esittelyä pyritään tekemään näkyvämmäksi. Vastaajakirjastovalikko korvataan aihejaottelulla. Katsotaan, toimiiko tämä konsepti ja jos niin on, voidaanko sitä jatkokehittää niin, että aiheita laajemminkin voisi saada näkyviin erikseen samoin kuin esimerkiksi musiikki ja tekijänoikeus tälläkin hetkellä. Punnitaan myös uudelleen, hyödyttäisikö oma haku suurempia aihekokonaisuuksia. Tällä hetkellä haku koskee koko arkistoa. Automaattisen vastaamisen, samankaltaisten vastausten tunnistamisen ja automaattisen asiasanoituksen mahdollistavaa tekniikkaa etsitään. Vastaajien näkyvyyttä


pyritään parantamaan.

Palvelun näkyvyyttä edistetään edelleen ja selvitetään Finna.fi-yhteistyön mahdollisuuksia.Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu näkyy jo melko hyvin muissa Kirjastot.fi-palveluissa. Yhdessä Makupalat.fi:n kanssa se on merkittävä osa Kirjastot.fi:n tiedonhakupalveluita, joiden näkyvyyttä ja eri osia tulisi paremmin pystyä esittelemään yhtenä kokonaisuutena. Aiemmin on pohdittu kouluille tarjottavaa koulutusta, esitteitä ja markkinointia aiheesta. Tavoitteena on luoda kokonaisuus, johon palvelut olisivat niputettuina ja käytettävissä haun avulla. Esimerkiksi koulujen tarpeisiin esitelmäntekijöille reaaliaineista voidaan tarjotaMakupalat.fi:tä sekä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua, kirjallisuudesta Kirjasampo.fi:n, Kirjastokaista.fi:n sekä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun sisältöjä. Sisältöihin voitaisiin tarjota kevyellä tavalla rakennettavissa oleva yhteinen lähestymispiste ja haku taikka hakuja, joilla saataisiin Kirjastot.fi:n tiedonhakupalveluiden sisällöt kerralla näkyviin. Tätä konseptia tutkitaan ja kokeillaan vuoden 2017 aikana.

Vastaaminen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa toimii erittäin hyvin. Vastaajayhteisöä tuetaan 2017 kuten aikaisempina vuosina. Vuonna 2017 toteutetaan käyttäjäkysely uudistuksen jälkeen sekä pyritään selvittämään, miten palvelun käyttäjistä, erityisesti sisältöjen selailijoista, saataisiin enemmän tietoa.

Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden juhlavuosi. Sekä Makupalat.fi että Kysy kirjastonhoitajalta seuraavat vuoden teemoja ja tarjoavat sisältöjään eri tyyppisten fyysisten ja verkkoon sijoittuvien tapahtumien yhteydessä.

Makupalat.fi

Uudistuksen jälkeinen suursiivous vanhentuneen aineiston kohdalta on loppusuoralla, mutta vuodeksi 2017 on vielä jäljellä tekemistä. Se tehdään valmiiksi alkuvuoden aikana. Suursiivouksen yhteydessä on päivitetty myös vanhentuneet osoitteet, joten urakka on ollut erittäin suuri. Osoitteiden tarkistus on tietenkin linkkihakemiston perustyötä ja sitä tullaan jatkamaan tauotta suursiivouksen jälkeenkin. Vuonna 2017 käydään läpi kategoriat ja niiden sisällöt vertaillen kokonaisuuteen. Puuttuva sisältö viedään Makupalat.fi:n. Lisäksisisältöä tasataan, ylikorostuneita kategorioita karsitaan, köyhistä sisällöistä kärsiviä täydennetään. Kategorioiden sisältöjen rajaukset käydään läpi ja kategorioiden nimet uusitaan tarpeen mukaan. Ruotsinkielisen Länkbiblioteket'n siivousurakka saataneen päätökseen vuonna 2017.

Makupalat.fi:n sisältöjen levittämistä kehitetään. Kokoelmia eri aiheista luodaan sen mukaan, mitkä ovat käytettävissä hyväksi Makupalat.fi:n etusivulla, Twitter-tilin ja Facebookin kautta levitettyinä sekä muissa palveluissa esille tuotavina kokonaisuuksina (esim. kirjastojen verkkosivut, kouluyhteistyö). Tällaisia ovat ajankohtaiset tapahtumat, vuosittaiset juhlat, neuvontatyössä tai arjessa tarvittavat kootut tietopaketit (esim. maahanmuuttaja-aineistot). Makupalat.fi pyritään saamaan näkyväksi uusissa palveluissa, erityisesti Finna.fi:ssa sekä mm. koulujen oppimisympäristöissä muiden tiedonhakupalveluiden kanssa. Vuonna 2017 pyritään saamaan enemmän tietoa palveluiden käyttäjistä ja kehitetään tapaa aktivoida käyttäjiä jättämään aktiivisemmin palautetta ja kehittämistoiveita.


Makupalat.fi:lle ratkaisevan merkittävää on uuden sisällön säännöllinen julkaiseminen. Vuonna 2017 uusien linkkien viikoittainen toimittaminen palveluun jatkuu.

Ekirjasto

Yleisten kirjastojen yhteistä E-kirjastoa tuotetaan yhteistyössä yleisten kirjastojen konsortion ja Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosaston kanssa. Kirjastot.fi vastaa palvelun toimittamisesta, markkinoinnista ja markkinointimateriaalista.

E-kirjastoon tuodaan automaattisesti tiedot (ja linkki verkkokirjastoon) mahdollisimman kattavasti yleisiin kirjastoihin hankituista e-kirjoista, e-lehdistä, verkkoelokuvista ja -musiikista. E-kirjaston kautta on löydettävissä myös kirjastojen digitoima aineisto Digi.kirjastot.fi:stä ja muuta vapaata e-aineistoa sekä mm. Kirjastokaistan videoita ja äänitteitä ja Makupalojen linkkejä. E-kirjastoon tulee myös Viittomakielisen kirjaston videot.E-kirjasto näyttää Ellibs- ja Overdrive-aineiston ajantasaisen saatavuus- ja varaustiedon. E-kirjasto toimisi parhaiten, jos sen pohjana olisi yleisten kirjastojen yhteinen e-aineistokokoelma ja yhteinen lainausalusta.

Vuoden 2017 aikana E-kirjastossa jatketaan edelleen mm. metatiedon ja kategorisoinnin kehittämistä ja tuodaan esiin lainatuimmat/varatuimmat teokset. Myös Kirjasammon sisältödataa pyritään hyödyntämään. Kirjastoille tarjotaan tilastonäkymä e-aineiston hankintapäätösten tueksi.

Digi.kirjastot.fi

Yleisten kirjastojen digitointi -hankkeessa perustettiin yhteinen digitoidun aineiston tallennusalusta Digi.kirjastot.fi, johon aineisto tallennetaan ja kuvaillaan yhdenmukaisesti ja KDK-yhteensopivasti. Aineisto tulee haettavaksi Finna.fi:hin syksyn 2016 aikana. Vuonna 2017 turvataan palvelun toiminta ja toteutetaan pienimuotoista kehitystyötä kirjastojen tarpeet, sekä KDK:n Finna-asiakasliittymän vaatimukset huomioiden. Kehittämiskohteita ovat mm. hakutoiminto, paikkatiedon parempi hyödyntäminen sekä kommentointimahdollisuuden lisääminen. Yleisiä kirjastoja autetaan digitoidun aineiston tallentamisessa ja kuvailussa Digi-palveluun.

Biblioteken.fi

Under år 2017 fortsätter upprätthållandet, utvecklandet och marknadsföringen av den svenskspråkiga portalen Biblioteken.fi och de andra svenskspråkiga webbtjänsterna vid Biblioteken.fi.

Innehållsproduktion och utveckling av informationssökningstjänsternaPubliceringsverktyget för Biblioteken.fi uppdateras under året till en nyare version av Drupal, samtidigt förnyas också ingångssidans layout. Förutom till webbplatsen biblitoteken.fi, produceras svenskspråkigt innehåll också till de övriga svenskspråkiga webbtjänsterna, så som Bibliotekskanalen, Länkbiblioteket, Boksampo och Sidospår.

Bibliotekskanalen fortsätter att under 2017 regelbundet producera svenskspråkiga fortbildningsprogram riktade till bibliotekens personal och svenskspråkiga program riktade till allmänheten. Bland annat kommer vi att göra presentationsfilmer av tjänsterna vid


Biblioteken.fi. Serien med presentationsfilmer påbörjas redan hösten 2016 med en presentationsfilm av Boksampo. Under år 2017 produceras också svenskspråkiga undertexter till en del av Bibliotekskanalens finskspråkiga program, bl. a. till dokumentären”Suomalaisen kirjaston tarina”.

Under år 2016 påbörjades en systematisk genomgång av Länkbiblioteket. Trasiga länkar har reparerats, föråldrade länkar tagits bort och nya länkar lagts till. Detta arbete fortsätterunder år 2017. Nya svenskspråkiga temapaket med länkar till webbsidor om ett visst tema läggs också till i Länkbiblioteket.

Förnyelsen av tekniken bakom Fråga bibliotekarien-tjänsten slutförs. Fråga bibliotekarien svararna undervisas i användningen av den förnyade tjänsten.

Information, marknadsföring, skolning och kampanjerMålsättningen med Biblioteken.fi:s information och marknadsföring är att sprida information om de gemensamt producerade svenskspråkiga webbtjänsterna, främja att de svenskspråkiga tjänsterna erbjuds kommunernas invånare och skolor via kommunbibliotekens egna webbsidor, hjälpa biblioteken att effektivt informera sina kunder också på svenska och att synliggöra biblioteken och deras svenskspråkiga verksamhet. Biblioteken.fi synliggör också de finländska biblioteken i Sverige och i övriga Norden.

Biblioteken.fi informerar på svenska om aktuella projekt och kampanjer, evenemang, fortbildningar och om Biblioteken.fi:s egna tjänster, samt om annat som är aktuellt inom biblioteksbranschen. Informationskanaler är nyheterna och fackkalendern på Biblioteken.fi,Biblioteken.fi:s Facebook-sida och Twitter. Boktips erbjuds förutom på Boksampos hemsida, också via Boksampos och Sidospårs Facebook-sidor. Bibliotekskanalens program och I fokus-artiklar förmedlar också aktuell information. Biblioteken.fi har också en egen Facebook-grupp där biblioteksanställda i Svenskfinland kan diskutera med varandra.

Biblioteken.fi deltar i den svenska marknadsföringen av olika riksomfattande kampanjer, såsom Hela folket läser och SeniorSurf. År 2017 firas Finlands 100-årsjubileum. Biblioteken.fideltar i informationen och marknadsföringen av olika bok- och biblioteksrelaterade program i anslutning till jubileet.

Biblioteken.fi hjälper biblioteken att synliggöra sina tjänster. Svenskspråkiga broschyrer, logon och annat marknadsföringsmaterial produceras och samlas i Biblioteken.fi:s materialbank.

För att informera om de svenskspråkiga tjänsterna och hur biblioteken kan utnyttja dessa till exempel på de egna hemsidorna fortsätter planeraren för Biblioteken.fi att besöka biblioteken på svensk- och tvåspråkiga orter. Biblioteken påminns om att följa med Biblioteken.fi:s nyhetsutbud och Fackkalender för att få information om vad som händer inom biblioteksbranschen. Biblioteken påminns också om att de själv kan annonsera i Fackkalendern, föreslå nyheter och delta i produktionen av gemensamt material och om vikten av att de uppdaterar sina uppgifter i Biblioteksregistret.

SamarbetePlaneraren för Biblioteken.fi deltar liksom tidigare i olika arbetsgrupper och samarbetsformer. Samarbetet med olika instanser, som t.ex. Finlands svenska


biblioteksförening, Samarbetsgruppen för svensk biblioteksverksamhet i Finland och nätverket InkluderaFlera fortsätter under år 2017.

Libraries.fi

Suomalaisen kirjastolaitoksen kansainväliseen esittelyyn suunnattu Libraries.fi-sivuston käyttöliittymä uudistettiin syksyllä 2016. Uusi sivusto sisältää myös aikaisemmin erillisenä sivustona toimineen Buildings.libraries.fi:n sisällön. Libraries.fi:ssä on myös joitain asiakkaille suunnattuja palveluita. Sivuston konseptin muuttamisesta ei ole suunnitelmia. Esim. kotouttamista tukeva aineisto kannattaa sijoittaa kuntien yhteiseen Infopankki-palveluun.

Now.libraries.fi

Now.libraries.fi-sivusto julkaistiin IFLA 2012 -konferenssia varten. Sivusto esittelee Suomen kirjastolaitoksen parhaita puolia, historiaa ja tilastoja mm. videoiden avulla. Sivusto on staattinen html-julkaisu, jonka sisältöjä mahdollisesti päivitetään.

2.2 Ammattipalvelut

Hankkeet.kirjastot.fi

Yleisten kirjastot vievät hankerekisteriin OKM- ja ELY-rahoitteiset hankkeensa. Lisäksi palveluun voi tallentaa hyvien käytänteiden esittelyitä. Hankerekisteri toimii sekä osana hakuprosessia että tukee kirjastojen hankkeiden ja käytänteiden markkinointia ja koordinointia.

Palveluun on lisätty visualisointitoiminto, jonka avulla hakemuksia pystyy helpommin tarkastelemaan ja ryhmittämään. Palvelua kehitetään hankerekisteri-työryhmän linjausten mukaisesti.

Palveluympäristön raportointipalvelu kirjastotoimelle

Raportointipalvelu on tilattu tutkija Jaani Lahtiselta ja se perustuu hänen monivuotiseen tutkimustyöhönsä Helmet-, Vaski- ja Vanamo-kirjastojen kanssa. Raportointipalvelu tuo kirjastoalalle useilla muilla toimialoilla käytössä olevan business intelligence -mallin, jossa yhdistetään eri datalähteitä analytiikan ja päätöksenteon tarpeisiin.

Palvelu tuottaa lainausdatan ja maantieteellis-sosioekonomisen (Tilastokeskuksen ruututietokannan) datan pohjalta kirjastopalveluiden vaikuttavuuden analyysiä. Palveluun kerätään lainausdataa eri kirjastojärjestelmistä, data anonymisoidaan "viranomaistimessa" (Pasilan kirjastossa) ja tallennetaan anonymisoituna varantoon, jota graafinen käyttöliittymä hyödyntää.

Vuonna 2016 lainadatan otto saatiin automatisoitua Axiellin Aurora-järjestelmästä sekä Helmetin Sierra-järjestelmästä. Vuonna 2017 painopiste on lainadatan oton laajentamisessa kaikkiin kirjastojärjestelmiin (kirjastokimppoihin). Data otetaan neljä


kertaa vuodessa. Dataa ei tulla sellaisenaan avaamaan, sen sijaan kirjastot saavat datansa omana käyttöönsä jatkojalostettavaksi. Aluemuodostusalgoritmien hiomista jatketaan, jotta analyysi toimii automaattisesti kaikenlaisissa ympäristöissä eri puolilla Suomea. Vanhojen viranomaistusaineistojen arkistointi- ja mahdollista hävittämissovellusta kehitetään. Ylläpitona raportointipalvelun taustalla päivitetään koko ajan Suomen osoitetietokantaa, reittiverkostoja, väestötietokantaa segmentointeineen sekä hallitaan sovelluksen käyttäjien tunnistautumista. Väestötietokanta on maksullinen aineisto joka hankitaan vuosittain Tilastokeskukselta. Reittiverkostojen päivittäminen tuottaa jonkin verran palvelinkustannuksia.

Tilastot.kirjastot.fi, Kaunokki.kirjastot.fi. Ykl.kirjastot.fi

Tilastot.kirjastot.fi sekä Kaunokki.kirjastot.fi, Ykl.kirjastot.fi sijaitsevat Kirjastot.fi:n Meteor-julkaisujärjestelmässä. Näiden palveluiden ylläpitomaksut ja pienemmät kehitystyöt katetaan Kirjastot.fi:n budjetista. Kaunokki ja Verkko-YKL siirretään vuoden 2017 aikana Drupal-julkaisujärjestelmään tai Finto.fi-palveluun.

Uusi tilastotietokanta on toteutettu Kansalliskirjaston kehittämällä Kitt2-tilastotietokantasovelluksella. Yleisillä kirjastoilla on siitä oma versionsa/asennuksensa Kirjastot.fi-palvelinympäristössä. Tilastotietokannan käyttöliittymä tullaan uudistamaan ja hakuja kehitetään. Tilastojen visualisointiin on lisätty uusia ominaisuuksia.

Keskuskirjasto vastaa Kauno-ontologian kehittäminen yhteistyössä Finto.fi-palvelun kanssa.

Vaikuttavuus.kirjastot.fi

Kuntaliiton kirjastojen vaikuttavuusprojektissa toteutettiin artikkelijulkaisu Hyötyä, tietoa, elämyksiä – kirjastojen vaikuttavuuden ulottuvuuksia sekä verkkojulkaisu Vaikuttavuus.kirjastot.fi. Julkaisussa esitellään kirjastojen kansainvälisiä ja kansallisia hyöty- ja vaikuttavuustutkimuksia, toiminnan ja toimitilojen kehittämistä eri kunnissa (kuntaesimerkit), hyvinvointikertomus ja tilastojen raportointityökaluja kehittämisen ja strategisen johtamisen välineenä sekä kirjastojen elinkeinopoliittisia ja yhteiskunnallisia näkökulmia muun muassa Keskustakirjaston vaikutusarvioinnin avulla. Sivustoa mahdollisesti päivitetään ja täydennetään vuonna 2017.


2.3 Viestintäpalvelut

Kirjastot.fi:n viestinnän tavoitteena vuonna 2017 on nostaa tietoisuutta kirjastojen yhteistenverkkopalvelujen mahdollisuuksista, edistää yhteisesti tuotettujen palvelujen tarjoamista asukkaille ja kouluissa sekä tehdä kirjastojen palveluja näkyviksi luomalla yhteisiä tiedotus- ja markkinointikäytäntöjä helpottamaan kirjastojen viestintä- ja markkinointityötä.

Suomi.fi-palvelutietovarannon ja Suomi.fi-palvelunäkymän kehitystyö vaatii kirjastoalan sisäistä viestintää, jota tehdään yhteistyössä Valtiokonttorin ja Kansalliskirjaston kanssa.

Suomen 100-vuotisjuhlavuosi nostaa esiin teemoja ja kampanjoita, jotka sopivat kirjastoissa toteutettavaksi. Kirjastot.fi:n viestintä toimii kanavana kirjastoihin ja yhteisen tiedotus- ja markkinointimateriaalin välittäjänä.

Vuonna 2017 tullaan kirjastojen viestintätyötä tukemaan jo käytössä olevin välinein sekä uusia muotoja kokeillen. Mahdollista on myös valtakunnallinen kampanjointi kirjastopalvelun sisällöstä ja merkityksestä. Tätä suunniteltiin toteutettavaksi jo vuonna 2016, mutta kirjastolain uudistuksen ajoitus ja YKN:n odotettavissa oleva päätös kirjastopalvelujen yhteisestä tunnuksesta ajoittaa yhteisen näkyvyyden luontevasti vuodelle 2017.

Kirjastot.fi-palvelujen ja yhteisten hankkeiden tiedotus ja markkinointiKirjastot.fi:n viestinnän tehtävänä on tiedottaa, opastaa ja kouluttaa kirjastokenttää sekä hankkia yhteisille palveluille näkyvyyttä kirjastoalan ulkopuolisissa medioissa ja palveluissa.

Välineitä yhteisten palvelujen hyödyntämisen tehostamiseen:

Tiedotus yhteisten palvelujen kehitystyöstä Koulutukset ja esiintymiset kirjastoalan tapahtumissa, markkinoinnin apu Messu- ja tapahtumaesiintymiset Toimittajien palvelu kirjastojen verkkopalveluja koskevissa kysymyksissä Koko kansa lukee –tapahtumaviikot e-kirjoista yhteistyössä Yleisten kirjastojen

konsortion kanssa Sosiaaliseen mediaan osallistuminen omilla sivuilla sekä eri ammattikuntien ryhmissä Osallistuminen kirja-alan ja muiden yhteistyökumppaneiden yhteisiin kampanjoihin

Kirjastoalan sisäiseen kehitykseen liittyvä tiedotusapuKirjastot.fi:n viestintä toimii yhteistyössä YKN:n perustaman valtakunnallisen viestintäryhmän kanssa. Kirjastoalan sisäisen viestinnän aiheet ovat valtakunnallisesti huomioitavia sisältöjä, jotka pääosin muodostuvat hankkeissa.

Ajankohtaisten aiheiden tiedottaminen ja tarvittaessa luennointi YKN:n mahdollisesti marraskuun 2016 kokouksessa päätettävä yleisten kirjastojen

palvelutunnuksen tunnetuksi teko ja käytännön sovellukset Yleisten kirjastojen konsortion viestinnässä avustaminen Finna-viestintätyöryhmään osallistuminen, kirjastojen Suomi.fi-ratkaisuista

(palvelukuvaukset, palveluoppaat) neuvottelu ja tiedotus


Kirjastojen tarvitseman päättäjäviestinnän apu, viestintämateriaalin suunnittelu Kirjastolain uudistuksen jälkeen

Muut yleisten kirjastojen yhteistoiminnan kannalta tarpeelliset viestintätoimet

Tarvittaessa viestinnänsuunnittelija on kirjastojen ja kirjastokimppojen käytettävissä konsultoijana ja kouluttajana. Erityisesti yhteinen e-kirjastotoiminta ja OPS:n mukainen koulujen ja kirjastojen yhteistyö tulee edelleen vaatimaan koulutusta ja kehitystyötä koko maassa.

Kirjastot.fi:n uutispalveluiden seuraamisen edistäminenKirjastot.fi-sivusto tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet seurata alan ajankohtaisia tiedotteita. Tällä hetkellä kirjastoalalla työskentelevät eivät automaattisesti ole kirjastoalan viestinnän piirissä. Kirjastot.fi:n viestintä pyrkii vaikuttamaan siihen, että kirjastojen johtajat ja yhteisten kampanjoiden toteuttajat muodostaisivat omat viestintäketjunsa esimerkiksi maakuntakirjastojen kautta nykyistä tehokkaammin.

Tavoista nostaa alan sisäisen tiedonvälityksen tasoa:

Yhteistyö Yleisten kirjastojen henkilöstöpäällikköryhmän Henkevän kanssa Suomen kirjastoseuran tiedoteyhteistyön jatkaminen, Kirjastot.f:n tiedotteet toimivat

myös Kirjastoseuran sivujen uutisina Sosiaalisen median kanavien tehokas käyttö Vierailut kirjastoissa ja alan oppilaitoksissa, tilaisuuksiin osallistuminen ja aktiivinen

keskustelu

Kirjastoalan keskiössä –blogi toimii myös 2017 aikana alan laajempien kannanottojen paikkana ja sinne tullaan innostamaan kirjoittajiksi erityisesti kehitystyössä mukana olevia ammattilaisia.

Kirjastopalvelua merkitsevä tunnusYleisten kirjastojen neuvosto tullee päättämään yhteisen palvelutunnuksen muodon syksyn 2016 kokouksessa. Kirjastot.fi:n viestintä valmistautuu suunnittelemaan, tuottamaan ja jakamaan tämän tunnuksen käyttöönoton vaatimat aineistot.

Yhteinen tunnus ei syrjäytä kirjastojen nykyisiä graafisia ohjelmia vaan tulee toistaiseksi niiden lisäksi.

Kirjastot.fi:n viestintä tulee auttamaan yhteisen tunnuksen tunnetuksi tekemisessä ja levityksessä Kirjastot.fi:n materiaalipankin kautta sekä alan viestijöiden koulutuksessa. Suunnitteilla on:

Kirjastopalvelutunnuksen käytön opastus, fyysiseen tilaan ja verkkopalveluihin tarvittavien elementtien suunnittelu ja tuotantoapu

Uuden kirjastolain henkeen esitemateriaalia monikielisenä Kouluille tarkoitettu esite kirjastojen verkkopalveluista (mukana valtakunnallisten

palvelujen ja Kansalliskirjaston tarjonta)


E-aineistoista kertova esite yhdessä Yleisten kirjastojen konsortion kanssa Kirjastot.fi-kirjanmerkit

Osa uusista työvälineistä tuotetaan vuoden 2016 aikana, mutta niiden toimitus kirjastoille ajoitetaan kirjastoille tyypillisten tapahtumien yhteyteen (esim. Lainan päivä, Mediataitoviikko, Suomi 100 –tapahtumat).

Yleisten kirjastojen yhteiset ajankohtaiset kampanjatVuoden 2017 aikana on kaksi ajankohtaista, viestintäyhteistyön tiivistämiseen sopivaa teemaa.

Kaikkien kirjastojen maahanmuuttajatyöhön liittyvä aineistoKirjastot.fi:n viestintä on aloittanut yhdessä Monikielisen kirjaston, Keskuskirjaston maahanmuuttajantyön asiantuntijoiden, tiedotuksen ja viestinnän, Kirjastokaistan sekä joidenkin maakuntakirjastojen edustajien kanssa maahanmuuttajille suunnatun materiaalintoteutuksen. Pohjana materiaalille on selkosuomeksi toimitettu teksti, joka lähtee käännökseen lokakuussa 2016. Aineistot tulevat Kirjastot.fi:n materiaalipankkiin, mutta osalle kunnista aineisto toimitetaan fyysisesti (paljon vieraskielisiä asukkaita tai turvapaikanhakijoita).

Kirjastoja varten pyritään suunnittelemaan myös mallisivu maahanmuuttajille tarjottavien palvelujen esittämisestä. Siihen yhdistetään Monikielinen kirjasto, kansainvälisten e-lehtientarjonta, neuvontapalvelut jne. Monilla kirjastoilla on parhaillaan menossa PressReader-palvelun käyttöönotto. Se tarjoaa mahdollisuuden etäkäyttöisiin maailman sanomalehtiin.

Monikulttuurinen kirjasto huolehtii materiaalituotannon koordinoimisesta ja käännöksistä eri kielille. Kirjastot.fi:n viestintä tiedottaa kirjastoille ja huolehtii aineistojen välittämisestä.

Suomen 100-vuotisjuhlaYleisten kirjastojen Suomen 100-vuotisjuhlaa nostetaan esiin yleisissä kirjastoissa kolmen voimakkaan teeman avulla. Suomen kirjastoseuran 100-vuotisryhmän kanssa on sovittu seuraavien tapahtumien tukemisesta:

Yleisiä kirjastoja kannustetaan tekemään omia tapahtumiaan, näyttelyitään, mahdollisiadigitointiprojektejaan ym. käyttäen hyväksi Ylen Kirjojen Suomi –ohjelmasarjan näkyvyyttä. Kansalliskirjasto on sopinut Sanaston kanssa, että käsiteltävistä itsenäisyyden ajan teoksista osa on vapaasti e-luettavissa vuoden ajan. Yleisten kirjastojen konsortion kanssa tutkitaan teosten näkyvyyttä kirjastojen tietokannoissa, E-kirjastossa sekä hankitaan puuttuvia teoksia.

Lukukeskuksen ja Lastenkirjainstituutin Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu-projektin toteutumista avustetaan tiedotuksellisesti.

Suomen kirjastoseura suunnittelee itsenäisyyden juhlavuodelle kirjastoihin itsenäisyyspäivän (tai viikon) vastaanottoja. Kirjastot.fi on mukana viestimässä ja tarjoaa apua tapahtuman toteutukseen.

Myös muut kirjastojen toimintaa tukevat Suomi 100 –hankkeet, kuten Kirja-Suomi 2017


ja SKS:n Muistikko saavat tiedotusapua Kirjastot.fi:ltä. Suunnitteilla on Suomi 100 –sivuemoportaaliin. Siihen voidaan koota eri hankkeiden yhteystiedot ja linkit materiaalipankkeihin.

Osallistuminen työryhmiinKirjastot.fi:n viestinnänsuunnittelija osallistuu kirjastoalan työryhmiin ja yhteistyömuotoihin tarpeen mukaan konsultoiden tai toimien Kirjastot.fi:n edustajana. Tämä toiminta tulee jatkumaan myös vuoden 2017aikana. Tavoitteena on, että Kirjastot.fi on kirjastoalan tapahtumat tunteva ja tarvittaessa niistä viestimään pystyvä työkalu koko alalle. Yhteistyö kirjastoseurojen ja alan viestintää tekevien kanssa on alan muuttuessa tärkeätä.

Kirjastot.fi:n viestinnänsuunnittelija on mukana myös Vanhustyön keskusliiton seniorien tietotekniikkavalmiuksia kohentavassa toiminnassa (SeniorSurf, Seniorit surfaa – digiluotsiauttaa –hanke) ja Mediakasvatusseuran toiminnassa. Alan ulkopuolisiin työryhmiin osallistutaan jos katsotaan valtakunnallisen tiedotuksen kannalta sen olevan tarpeellista. Yhteistyö Yleisradion kanssa jatkuu.

Kirjastokaista.fi

Kirjastokaista.fi on osa Kirjastot.fi:n viestintäpalveluita. Kirjastokaista sisältää videoita ja radio-ohjelmia (audioita ja podcasteja) kirjoista ja kirjailijoista sekä kirjastoista ja niiden palveluista. Kirjastokaista osallistuu ohjelmillaan lukemisen edistämiseen sekä kirjastojen palveluiden ja ajankohtaisten teemojen esittelyyn, viestintään ja markkinointiin. Lisäksi Kirjastokaista toimii koulutuskanavana mm. kirjastoammattilaisille, alan opiskelijoille, opettajille ja mediakasvatustoimijoille.

Kirjastokaistan periaatteisiin kuuluu, että tuotettuja ohjelmia voi jakaa ja upottaa vapaasti eri sivustoille ja näyttää tilaisuuksissa ja osana opetusta oppitunneilla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Ohjelmilla ei ole rajattua julkaisuaikaa, vaan ne ovat katsottavissa ja kuunneltavissa rajatta.

Sisällöntuotannolliset painopisteet vuodelle 2017Kirjastokaista jatkaa edellisten tuotantovuosien kokemusten perusteella linjattua sisällöntuotantomalliaan. Kirjastokaistan sisällöntuotantoa leimaavat laajat yhteistyöverkostot, valtakunnalliset kampanjat ja jatkuvuus hyväksi havaittujen sarjojen tuotannossa. Kirjastokaista on oleellinen osa Kirjastot.fi:n ja koko kirjastoalan viestintä- ja markkinointitoimintaa.

1 Lukemisen edistäminen: kirjallisuus- ja kulttuuriohjelmat

Yksi Kirjastokaistan keskeisistä sisällöllisistä tukipilareista on lukemisen edistämiseen tähtäävät kirjallisuus- ja kulttuuriohjelmat. Kirjastokaista on vakiinnuttanut asemansa suomalaisella kirjakentällä, sillä Kirjastokaista kutsutaan mukaan kirja-alan keskeisiin yhteishankkeisiin. Kirjastokaista tuottaa kirjallisuus- ja kulttuuriohjelmia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Näistä Yle on noussut viime vuosina keskeisimmäksi yhteistyökumppaniksi. Vuonna 2017 Kirjastokaistan kirjallisuusohjelmat kiinnittyvät Suomen juhlavuoden suuriin yhteishankkeisiin (kuten Kirja-Suomi 2017, Ylen Kirjojen


Suomi) ja valtakunnallisiin lukukampanjoihin (kuten Koko kansa lukee ja Lukuviikko).

Muutos edellisiin vuosiin:Kirjastokaista terävöittää vuonna 2017 kirjallisuus- ja kulttuuriohjelmissa kirjaston palveluiden sisään kirjoittamista ohjelmiin. Käytännössä tämä tarkoittaa luopumista uutuuskirjavetoisista ohjelmasarjoista kuten Nuoren Voiman Liiton Prosak-proosaklubien tuottamisesta ohjelmiksi. Keskitymme jatkossa kirjallisuussarjoihin, joissa on selkeästi esillä mm. kirjaston kirjallisuusverkkopalvelut ja kirjaston aineisto, tilat ja henkilökunta lukuharrastuksen edistäjinä. Pidämme ohjenuoranamme sitä, ettemme tuota ohjelmia jonka joku muu tuottaa (esim. Ylen Aamun kirja suhteessa Prosak-proosaklubi-sarjaan), vaan keskitymme kirjaston intressien kautta tuotantoihin, joita muut eivät tuota ja joista kirjastokenttä suoraan hyötyy.

Kirjallisuus- ja kulttuuriohjelmien tuotantojen osalta perustelu ohjelmatuotannolle on lukukampanjatuotantojen osalta viestinnällinen ja markkinoinnillinen. Kirjallisuusohjelmien osalta puhtaasti elinkaareltaan pitkäikäisten ja helposti hyödynnettävien ohjelmien tuottaminen kaikkien käyttöön.

2 Kirjaston palveluiden markkinointi sekä kirjaston roolista ja tehtävistä viestiminen Kirjastokaistan sisällöntuotannon painopisteet pyritään nostamaan valtakunnallisesti määritellystä isoista teemoista ja toisaalta jätämme tilaa myös ennalta arvaamattomille ajankohtaisille teemoille. Tavoitteena on, että eri tahojen sisällöntuotanto ja markkinointitoimet saadaan tukemaan tosiaan ja niiden viestit entistä vahvemmiksi.

Kirjastokaista tuottaa videoita sellaisiin valtakunnallisiin kampanjoihin, joihin useat kirjastot osallistuvat (kuten SeniorSurf). Tuotamme myös uusia osia suosittuihin sarjoihimme kuten ”Erikoiskirjasto esittelyssä”, ”Kolme kysymystä kirjastosta”, ”Kirjastolainen tilittää” ja ”Puhetta kirjastosta”. Näitä ohjelmia löytyy upotettuna yhä useamman kirjaston kotisivuilta ja verkkokirjastoista. Samoin jatkamme yhteistyötä Kuopin kaupunginkirjaston kanssa ”Lukukoira Sylvin” –vlogin osalta. Yhteistyö alkoi keväällä 2016, ja sarjasta on tullut paljon positiivista palautetta. Lisäksi Kirjastokaista tuottaa vuonna 2017 ohjelmasarjaa, jossa uussuomalaiset kertovat toiveistaan kirjastolle.

Vuoden 2017 suurin tuotantomme on ”Suomalaisen kirjaston tarina” –dokumentti, joka on mukana Suomen kirjastoseuran koordinoimassa ohjelmakokonaisuudessa, jota tarjotaan juhlavuoden 2017 viettoon kaikkiin kirjastoihin. Tavoitteenamme on julkaista dokumentti syksyllä 2017 ja sen ensiesitys olisi Helsingin Rikhardinkadun kirjaston 135-vuotisjuhlassa (Pohjoismaiden ensimmäinen yleiseksi kirjastoksi suunniteltu rakennus).

3 Täydennyskoulutus ja alan viestintä: suoralähetykset, luentotaltioinnit ja haastattelut

Kirjastokaista jatkaa kehityslinjaa, jossa se vahvistaa rooliaan ammatillisen koulutuksen paremman saavutettavuuden mahdollistajana. Kirjastokaista mahdollistaa kirjastoalan keskeisten seminaarien ja koulutusluentojen katsomisen myös niille, jotka eivät pääse määrärahojen tai muun esteen vuoksi osallistumaan koulutuksiin. Kirjastokaistalle on hyvä suoralähetyskalusto ja Kirjastokaista-tiimillä on vahva osaaminen suoralähetysten tuottamiseen. Suoralähetys mahdollistaa reaaliaikaisen etäosallistumisen ja esimerkiksi


kysymysten ja kommenttien lähettämisen. Esitykset julkaistaan myös myöhemmin tallenteina katsottaviksi. Suoralähetystuotanto on hiottu laadukkaaksi.

Muutos edellisiin vuosiin:

Vuonna 2017 Kirjastokaista ottaa käyttöön suoralähteystoiminnassa vaativan monikameratuotannon oheen kevyemmän tuotantotavan. Näin tiimi pystyy tekemään entistä enemmän koulutuksia ja seminaareja suoralähetyksinä.

Toiminnan painopisteitä vuodelle 2017

ToimituskuntatyöskentelyJotta Kirjastokaistan tuottamista ohjelmista saadaan nykyistä paremmin hyötyä ja iloa kirjastoille, kirjastoammattilaisille ja asiakkaille, teemme töitä ohjelmien tunnettuuden, saavutettavuuden ja hyödyntämisen eteen. Jatkuvan markkinointi- ja viestintätyön lisäksi, käynnistämme Kirjastokaistalla toimituskunnan työskentelyn. Toimituskunnassa on mukana edustajia eri kirjastosektoreilta, eri puolilta maata eri kokoisista kirjastoista - samoin oppilaitokset ja yhteistyökumppanit ovat mukana.

Toimituskunnan kautta haluamme vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja synergiaa sekä kehittää yhdessä Kirjastokaistaa keskusteluiden ja palautteiden pohjalta. Lisäksi toimituskunnan jäsenet toimivat lähettiläinä edustamansa sektorin suuntaan edistäen ohjelmien tunnettuutta ja hyödyntämistä

Kouluttautumiseen verkon välityksellä osallistumisen edistäminenKirjastokaista panostaa siihen, että kirjastoammattilaisille annettaisi nykyistä vahvemmin lupa osallistua koulutuksiin seuraamalla suoralähetyksiä ja katsomalla koulutusohjelmatallenteita työaikana. Tätä keskustelua haluamme nostaa esiin eri toimijoiden vuoropuhelun ja esimiehille viestimisen kautta.

Tekstityksiä nykyistä enemmän ohjelmiinKirjastokaista pyrkii tekstittämään ohjelmiaan nykyistä enemmän, sillä tekstityksille on kysyntää. Tekstitysten lisäämiseen on olemassa näppärä cc-tekniikka, mutta haasteena onkäännösten saaminen. Painopisteenä vuodelle 2017 on kuitenkin tuottaa tekstityksiä mahdollisuuksiemme mukaan keskeisiin ohjelmiimme.

kirjastot.fi-toimintasuunnitelma 2017 · kirjastot.fi-hakemus 2017: liite 1/23...

Documents