2013 4 - suomentilintarkastajat.fi · k3/2013 ajankohtaista ... luennot klo 9.00–16.30....

Raportointi & hyvä hallinto

VISMA SERVICES OY www.visma.fi/services

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää eri palveluratkaisuistamme. Lähetä viesti [email protected] tai soita 010 756 40

Visma tarjoaa taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon palve-lut myös selainpohjaisena pilvipalveluna. Tämä mahdollistaa joustavan työnjaon Visman ja asiakkaan välillä. Asiakas voi näin itsekin osallistua työprosessiin haluamallaan tavalla.

Taloushallinnon ohjausjärjestelmä mahdollistaa uusia tehok-kaita toimintatapoja. Automatisoinnista huolimatta palvelui-den laatu ja luotettavuus lepää silti jatkossakin Visman tun-netusti ammattitaitoisen henkilöstön varassa.

Visma Services on osa pohjoismaista Visma-konsernia, jossa työskentelee noin 5 000 eri osa-alueiden asiantuntijaa palve-lemassa noin 340 000 asiakasta. Suomessa Visma Services työllistää yli 500 taloushallinnon ammattilaista yli 20 paikka-kunnalla.

Visma taloushallinnon ulkoistamispalveluiden kärjessä

Visman kattavatpalvelualueet

• Laskentapalvelut

• Tilitoimistopalvelut

• Palkkahallinnon palvelut

• HR-palvelut

• Johdon ratkaisut ulkoistamiseen

• Kansainväliset taloushallinnon palvelut

Visma Services on varma kumppani, kun taloushallinto yhä laajemmin suuntautuu automaatioon sähköisessä ympäristössä. Jatkamme nopeaa kasvua, alueellista laajentumista ja sovellusten

kehittämistä nykyhetkeä ja tulevaisuutta varten.

Tulevaisuuteen ulottuvaa taloushallinnon osaamista

Ammattitaidolla ja vastuulla

• 4-TiTa.Visma.2012.indd 1 5.12.2012 12:45:23

4/ 2

013

Riitta Huuhtanen: Arvot ohjaavat muutosten hallittua läpivientiä

Hallituksessa nyt Väärinkäytös ja johdon valvontavelvollisuus 18

Mitä tuumaavat tilintarkastuksesta opiskelijat ja tilintarkastusassistentit? 52, 56, 60

Vuokrasopimukset IFRS-taseeseen? 42

BALANSSI 2 / 2013

HAASTATTELUSSA

8 RIITTA HUUHTANEN

Arvot ohjaavat muutosta Kalevala Korussa

38 TIINA VISAKORPI

IFRS-valvonnan haasteina taantuma ja sensitiivisten tietojen raportointi

64 TAPANI VUOPALA

Tilintarkastus on hyvä ja turvallinen uravaihtoehto

HALLITUKSESSA NYT

14 ELINA PEILL: Näköpiirissä ei vieläkään mallia vuokrasopimusten IFRS-käsittelystä

18 ARA HAIKARAINEN: Väärinkäytös johdon valvontavelvollisuuden valossa

VEROTUS

22 LEENA ROmPPAINEN:

Puhaltavatko uudet tuulet konserniverotuksessa?

TILINTARKASTUS

30 BENITA GULLKVIST:

Tilintarkastuskertomukseen halutaan lisää läpinäkyvyyttä

34 ANU TANNER: Katsaus muiden varmennuspalvelujen kehitykseen

52 JANNE GRöNROOS: Kenestä tilintarkastaja?

56 Mikä motivoi tilintarkastusassistenttia?

60 JOSEfIN mALmSTEN, BENITA

GULLKVIST: Vad påverkar revisionsassistenters arbetsmotivation?

70 JAAKKO GäVERT: Dokumenttien hallinta tilintarkastajan työssä

TILINPääTöS

42 ELINA PEILL: Vuokrasopimukset IFRS-taseeseen?

SISäINEN VALVONTA

48 JYRKI LäHdEmäKI: COSO – moderni viitekehys sisäisen valvonnan toteutukseen

AJANKOHTAISTA

26 Asiakaslähtöisempää tilintarkastusta metodeja kehittämällä

51 Listayhtiöt raportoivat vaihtelevasti hallinto- ja ohjausjärjestelmistään


4/ 2013

VAKIOPALSTAT

7 PääKIRJOITUS: Säädösvalmistelua kiihdytyskaistalla

13 OLAVI ALA-NISSILä: Teesejä kunnantalon seinälle

17 VEROTUKSEN VIISARIT

– PAULI K. mATTILA: Tunarointia verotuksessa

46 PYKäLäPILOTTI

66 UUTISET

68 KIRJOISSA JA KANSISSA

Riitta Huuhtanen luotsaa perinteikästä Kalevala Korua innovatiivisella otteella suhdanne-kuoppien yli.s. 8

TILINTAR

KA

ST

uS OPISKELIJAN JA ASSISTEN

TIN SILmIN

Ketkä hakeutuvat tilintarkastusalalle? Mitä miettivät työs-tään tilintarkastus-assistentit? 52, 56, 60

4 BALANSSI 4 / 2013

marraskuussa treffeille HelsinkiinMaailmalla tunnustusta niittänyt Aalto-yliopiston yhteydessä toimiva yritys-kiihdyttämö Startup Sauna virittelee viidettä kertaa globaalia treffipaikkaa kasvuyrityksille ja potentiaalisille riski-rahoittajille. Marraskuussa Helsingissä järjestettävään Slush-tapahtumaan odotetaan yli 2 500 vierasta, 500 alku-vaiheen yritystä ja 200 sijoittajaa.

Edilex Verotus on kaiken lainsäädännön kattava tehokas työväline juristeille, veroasiantuntijoille ja taloushallinnon ammattilaisille. Palvelu sisältää Edilex Arvonlisäverotuksen ja Edilex Elinkeinoverotuksen sekä koko laajan Edilex Peruspalvelun. KPMG:n veroasiantuntijoiden kirjoittamat kattavat kommentaariteokset on linkitetty Edilexin ajantasaisiin säädöksiin ja aineistoihin. Palveluun kuuluvat tiedotteet muutoksista ja oikeustapauksista sekä Edilexin Lakikanavan uutiset ja seuranta.

Tutustu ja tilaa maksuton koekäyttö: www.edilex.fi/verotus

Edilex Verotus - Verokäsikirjat + Edilex Peruspalvelu

ÄIMÄ, ENGBLOM, HOLLA, JÄRVINEN, RAUTAJUURI, SANDELIN, TORKKEL, KELLAS,

LAMPINEN, LEPISTÖ, NUOTIO, PARONEN

Elinkeinoverotus 2013

Kirjassa käsitellään yksityiskohtaisesti elinkeinoverotuksen merkittävimmät

viimeajan uudistukset ja tulevat muutokset. Kirja sisältää runsaasti

uutta oikeuskäytäntöä.

120 € • KESTOTILAUKSENA 108 € ILMESTYY 9/2013

MIKA KALLIO, ARI NIELSEN, MARKO OJALA, JUHA SÄÄSKILAHTI

Arvonlisäverotus 2013

Käytännönläheisessä käsikirjassa käsitellään pykäläjärjestyksessä

koko arvonlisäverolaki ja sen soveltaminen. Teoksessa on

huomioitu muun muassa vuoden 2013 alusta voimaan tulleet

muutokset sekä tuore oikeuskäytäntö niin kotimaasta

kuin EU-tuomioistuimesta.

120 € • KESTOTILAUKSENA 108 € ILMESTYY 8/2013

Kirjatilaukset ja lisätiedot

www.edita.fi/verkkokauppa • [email protected] • p. 020 450 05

Kirja tai verkkopalvelu. Sinä valitset!

Kattava ja käytännönläheinen Edilex Arvonlisäverotus antaa perusteellisen tiedon arvonlisäverolaista ja sen soveltamisesta. KPMG:n veroasiantuntijat käsittelevät pykäläjärjestyksessä koko arvonlisäverolain ja selvittävät, miten säädökset vaikuttavat eri liiketapahtumiin käytännössä. Palveluun kuuluvat tiedotteet tärkeimmistä muutoksista ja oikeustapauksista.

Tutustu ja tilaa maksuton koekäyttö: www.edilex.fi/arvonlisaverotus

Edilex Arvonlisäverotus

Edilex Elinkeinoverotus on erinomainen apuväline elinkeinoverotuksen konkreettisten kysymysten ratkaisuun. KPMG:n veroasiantuntijat käsittelevät palvelussa käytännönläheisesti elinkeinoverotuksen eri alueiden säädökset, verotuksen perusteet ja säädösten käytännön tulkinnan. Palveluun kuuluvat tiedotteet tärkeimmistä muutoksista ja oikeustapauksista.

Tutustu ja tilaa maksuton koekäyttö: www.edilex.fi/elinkeinoverotus

Edilex Elinkeinoverotus

Ku

VA: A

LLA

N L

ePPI

KSO

N

Säädösvalmistelua kiihdytyskaistallaHallitusoHjelmaan on kirjattu paljon hyviä asioita kuten nk. kärkihank-keisiin lukeutuva harmaan talouden torjuntaohjelma. Muihin verrattuna se näyt-tää olevan myös poikkeus, koska ohjelmaan sisältyviä lakimuutoshankkeita on pis-tetty rivakasti liikkeelle. Samaiseen hallitusohjelmaan on kirjattu myös kansalliset paremman sääntelyn ta-voitteet, joiden avulla lainvalmistelun laatuongelmia pyritään vähentämään. Hal-litusohjelman mukaan avointa vuorovaikutusta, sääntelyvaihtoehtojen ja vaikut-tavuuden arviointia tehostetaan. Ja erityistä huomiota kiinnitetään mm. sääntelyn selkeyttämiseen ja vaihtoehtoisten sääntelytapojen lisäämiseen. Mainittakoon vielä, että etukäteisvalmistelun tärkeyttä ja lakiehdotuksen vaikutus-ten asianmukaista ja riittävää selvittämistä korostetaan säädösvalmistelun parissa työskenteleville virkamiehille ja -naisille tarkoitetussa ohjeistuksessa.

Laadukkaan sääntelyn tavoitteet ja periaatteet näyttävät kuitenkin jääneen lapsi-puolen asemaan hallituksen maaliskuisen kehysriihen jälkimainingeissa, jolloin il-moitettiin, että TEM ryhtyy valmistelemaan jo vuoden 2014 alusta voimaan astuvia säädöksiä tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuudesta tarkastuskohdetta koskevassa rikosepäilyssä. Alkusyksystä pikaiselle kommentointikierrokselle lähetettiin halli-tuksen esityksen muotoon laadittu ehdotus.

Poliittiset paineet ylisuureksi kasvaneen julkisen sektorin rahoi-tusvajeen tilkitsemiseksi ovat aiheuttamassa vauhtisokeutta lain-säätäjissä. Rikosepäilyjä koskevan raportointivelvoitteen säädös-valmistelua viedään nyt eteenpäin sellaisella vauhdilla, että laa-dukkaan sääntelyn sijaan odotettavissa on sutta ja sekundaa.

Hankkeessa pitäisikin ottaa reilu aikalisä, jotta vaih-toehtoiset sääntely- ja toimintavaihtoehdot tulisi-vat aidosti kartoitettua. Mikäli oikeudellinen sään-tely nähdään ainoaksi vaihtoehdoksi, tulisi lain-valmistelun vuorovaikutteisuutta ja avoimuut-ta lisätä, jotta säädösratkaisut ei-vät heikentäisi tilintarkastusalan houkuttelevuutta ja toimintaedel-lytyksiä eivätkä aiheuttaisi yrityk-sille lisäkustannuksia ja hallinnol-lista taakkaa.

KansikuvaOlli Häkämies

JulkaisijaKustannus Oy Tase-BalansToimitusjohtaja Jukka Silvo

Kustannus Oy Tase-Balans julkaisee Balanssi-lehteä yhteistyössä HTM-tilintarkastajat ry:n, KHT-yhdistys – Föreningen CGR ry:n ja Sisäiset tarkastajat ry:n kanssa.

ToimitusPäätoimittaja Tarja Sviili(09) 694 [email protected] 61 A, 4. krs, 00100 Helsinki

ToimitusneuvostoNils BlumméJani HeikkalaLeena RomppainenPontus TrobergTarja Sviili

Ulkoasu ja taittoPetteri Kivekäs, edita Publishing Oy

IlmestymistiheysLehti ilmestyy v. 2013 kuusi kertaa. Vuosikerta 115,00 € (sis. alv 10 %), irtonumero 30,00 € (sis. alv 24 %).

[email protected] www.balanssilehti.fiPuh. (09) 694 4064Fax (09) 694 9215

[email protected]

Painopaikka edita Prima Oy

Kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä edusta välttämättä yhteistyö-järjestöjen virallista kantaa.

ISSN 2323-4695

pääkirjoitus

ajankohtaista verotuksessa

htm-Info Oy

LuennoitsijaT

Ilmoittautumiset ja lisätiedot

Ilmoittautumiset osoitteeseen [email protected] (kirjoita viestiin sähköpostiosoite, puhelinnumero sekä työnantaja ja laskutusosoite) tai puhelimitse numeroon (09) 4767 9302.

Lisätietoa koulutuksen sisällöstä osoitteesta

www.htm.fi/koulutus tai [email protected] / p. (09) 4767 9305 / Carita Mäkinen.

Koulutuksessa käsitellään tilintarkastajan näkökul-masta verotuksen ajankohtaisia asioita, mahdollisia lainsäädännön muutoksia, uusinta oikeuskäytän-töä, ajankohtaista yrityksen ja yrityksen omistajan tuloverotuksesta sekä arvonlisäverotuksesta.

K3/

2013

Ajankohtaista verotuksessaKoulutuksen ensimmäisessä osiossa käydään läpi, mitä on ta-pahtunut ja mitä tulossa: lainsäädännön muutoksia, tuoreita oikeustapauksia, verottajan kannanottoja, tulkintoja ja lin-jauksia sekä muita ajankohtaisia verotusasioita. Käsitellään yrityksen tuloverotuksen osalta muuttuva lainsäädäntö sekä käydään läpi menojen vähennyskelpoisuuteen elinkeinotoimin-nan verotuksessa, käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksiin sekä yritysjärjestelyihin liittyviä ajankohtaisia asioita. Lisäksi päivän aikana käsitellään yrityksen omistajan tuloverotuksen osalta voitonjaon verotukseen, vähennyksiin sekä omistajan-vaihdosten verotukseen liittyvät ajankohtaiset asiat.

Ajankohtaista arvonlisäverotuksessaPäivän toisessa osiossa käydään läpi uusinta arvonlisäverotuk-sen oikeuskäytäntöä ja viranomaisohjeistuksia, sosiaalihuollon ja terveydenhoidon arvonlisäverotuksen osalta mm. arvon-lisäverottomuudelle säädettyjä edellytyksiä, alihankkijoiden tuottamien palvelujen alv-käsittelyä ja Verohallinnon uutta ohjeistusta. Käydään läpi kiinteistöjen arvonlisäverotuksen keskeisiä kysymyksiä, kuten kiinteistöluovutusten alv-käsitte-lyä, vuokraustoiminnasta alv-velvolliseksi hakeutumista sekä kiinteistöinvestointien alv-vähennysten tarkistusmenettelyä. Lisäksi käsitellään tulevia alv-muutoksia ja muutospaineita mm. kansainvälisen palvelukaupan, ryhmärekisteröintisään-nöksien ja yleishyödyllisten yhteisöjen alv-sääntelyn osalta.

Osallistumismaksu

650€ + alv. Koulutusaineisto, aamu- ja iltapäiväkahvit sekä lounas sisältyvät hintaan. Laskut toimitetaan ennakkoon ja se erääntyy ennen koulutuspäivää.

Tarjoushinta 480€ + alv KHT-yhdistyksen jäsenille.

Kysy jäsenhintaa HTM-Info Oy:n toimistosta p. (09) 4767 9300

Kastelholmantie 2, 00900 Helsinki www.htm.fi/koulutus

Koulutuspaikkakunnat ja –päivätLuennot klo 9.00–16.30.Ilmoittautuminen klo 8.30 alkaen

4.11 ma Tampere7.11. to Kuopio11.11. ma Oulu14.11. to Lahti21.11. to Helsinki25.11. ma Vaasa28.11. to Turku

Osallistujille ilmoitetaan erikseen mahdollisista aikataulu-muutoksista. Pidätämme oikeuden ohjelman muutoksiin.

Ajankohtaista tuloverotuksessaYlijohtaja Juha Lindgren, Verohallinto

Ajankohtaista arvonlisäverotuksessa

KTM, veroasiantuntija Marko Ojala, KPMG Oy

KTM, veroasiantuntija Tero Takalo, KPMG Oy

Luennoitsijat vuorottelevat eri paikkakunnilla.

TARJA SVIILI

päätoimittaja

[email protected]

BALANSSI 4 / 2013 BALANSSI 4 / 2013 9 8

Arvot ohjaavat muutosta Kalevala KorussaKalevala Korun liiketoiminta ammentaa suomalaisesta kulttuuriperinnöstä. Menestyminen edellyttää myös jatkuvaa valppautta ja kykyä ennakoida kuluttajien toiveita.

TeKSTI /// outi aiRaksinen KuVAT /// olli Häkämies

Uuden myymäläkonseptin jalkauttaminen pitää Riitta Huuhtasen kiireisenä. – Työskentelemme sen eteen, että olemme valmiita, kun suhdanne elpyy.

11 BALANSSI 4 / 201310 BALANSSI 4 / 2013

Klassikoita ja uusia tulkintojalapponia jewelRyn mal-listossa on noin 200 korua, kun taas Kalevala Korulla on valikoi-missaan peräti 400 erilaista koru-mallia variaatioineen – sekä vielä toinen mokoma päälle arkistossa valikoimista poistuneita malleja. Perustan myynnille muodostavat ikiaikaiset, yhtiön alkumetreiltä lähtien valmistetut koruklassikot.

Yrityksen toinen tukijalka ovat uudet mallit, jotka ovat ny-kymuotoilijoiden tulkintoja Ka-levala Korusta.

Tuotekehityksen läpi kulkee vuosittain noin 150 uutuutta. Mallit syntyvät mallistotyöryh-mässä, johon kuuluu toimitus-johtajan ja muotoilijoiden lisäksi myynnin, markkinoinnin, tuotan-non ja tuotekehityksen edustajat.

– Pohdimme aina monipuoli-sesti, miksi jokin mallisto halu-taan tehdä. Pyrimme aina löytä-mään ehdotuksista jonkin punai-sen langan ja teeman, jonka voimme esitellä myös jälleenmyyjille, toi-mitusjohtaja Riitta Huuhtanen kertoo.

ensimmäiset Kalevala Korut olivat toisintoja viikinkiaikaisista pronssiko-ruista. ”Sen, joka kopioi, on myös luota-va uutta”, linjasi yhtiön perustaja Elsa Heporauta aikoinaan. toimialamuutos kiritti rakenneuudistukseenUuden luominen ja muutosten hallit-tu läpivieminen ovat myös yhtiön ny-kyisen toimitusjohtajan riitta Huuh-tasen tavoitteena.

Yhtiön myynti- ja markkinointijoh-tajana aiemmin työskennellyt Huuhta-nen on pistänyt tuulemaan tultuaan va-lituksi Kalevala Korun toimitusjohtajak-si reilut puolitoista vuotta sitten.

– Käynnistimme aika nopeasti ra-kenneuudistuksen. Taustalla on koru-alan muutos ja globaali kilpailu. Myös kuluttajien odotukset ja tottumukset ovat muuttuneet, joten meidän piti ra-kentaa toimintamme niin, että se vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden haastei-siin, Huuhtanen kertoo.

arvot ja perinteet mukana vaikeinakin aikoinaHuuhtasen mukaan työ vaatii uudistu-misen ja muutosten läpiviemisen lisäk-si sitä, että kunnioittaa yhtiön arvoja ja perinnettä.

– Omistajamme on Kalevalaisten Naisten Liitto, jonka slogan on olla iki-aikainen, aito ja uudistuva. Perinteiden täytyy kuitenkin elää ajassa, jotta ne kiinnostavat, Huuhtanen sanoo.

Uusien sukupolvien tuoreita tulkin-toja suomalaisesta kulttuuriperinnöstä edustaa muun muassa yhtiön muutama vuosi sitten lanseeraama korusarja, jos-sa nykymuotoilijat ovat hakeneet innoi-tusta merkittäviltä suomalaisilta kult-tuurivaikuttajanaisilta Helene schjerf-beckistä L. onervaan.

Raaka-aineiden hintojen nousu haasteena Kalevala Koru on kokoaan suurem-pi yritys sikäli, että 18 miljoonan eu-ron liikevaihtoa pyörittävä ja noin 150 henkeä työllistävä yritys keikkuu brändivertailuissa vuosi toisensa jäl-

keen Suomen arvostetuimpien yritys-ten joukossa.

Yhtiö joutuu kuitenkin tekemään hartiavoimin töitä pärjätäkseen suh-danne- ja trendiherkällä toimialalla, jossa kilpailu on globaalia. Toimialan yhteisenä haasteena on raaka-aineiden hintojen nousu, sillä hopean ja erityises-ti kullan kallistuminen on kyettävä jol-lain aikavälillä siirtämään lopputuottei-den hintoihin.

Kansainvälisillä toimijoilla on usein etunaan kuitenkin suuremmat volyymit ja halvemmat työvoimakustannukset, mutta Kalevala Koru aikoo jatkossakin pärjätä kilpailussa teknologialla, inno-vatiivisuudella sekä asiakkaiden tarpei-den ymmärtämisellä.

etuna asiakaspinnan läheisyys ja kasvollinen omistaja Yksi askel matkan varrella on ollut Lapponia Jewelryn ostaminen vuonna 2005. Yrityskauppa on tuonut monen-laista synergiaa, mutta myös haasteita, kun yhteen on pitänyt hitsata kaksi ai-van erilaista yrityskulttuuria.

Vaikka tehokkuuden ja kannatta-vuuden jatkuva parantaminen on Ka-levala Korulle välttämätöntä, aikoo yh-tiö pysyä Suomessa. Sitä puoltaa omista-jan ja asiakkaiden arvojen ja arvostusten lisäksi vahva kotimainen osaaminen.

– Suomalainen työ ja raaka-ainehin-nat vaikuttavat kannattavuuteemme, mutta voimme taklata kilpailijoita kor-keampia kustannuksiamme teknologi-alla. Arvostamme myös suomalaista työ-tä. Meille on kertynyt paljon käsityö- ja prosessiosaamista, jota kehitämme koko ajan. Etunamme on myös se, että olem-me lähellä asiakasta ja meillä on kasvol-linen omistaja, Huuhtanen sanoo.

myös suhdannekäänteeseen valmistauduttavaKalevala Koru on ottanut käyttöönsä muun muassa 3D-teknologiaa. Yhtiö kilpailee myös palvelulla, sillä sen val-mistamille tuotteille tarjotaan huolto- ja korjauspalvelua.

Vaikka suhdannetilanne on nyt eri-tyisen vaikea, Huuhtanen arvioi, että Ka-

levala Koru yltää tällä tilikaudella kel-potulokseen.

– Kuluttajat ovat nyt varovaisia, mut-ta pyrimme vastaamaan nykyiseen huu-toon tarjoamalla erihintaisia koruja ja tekemään työtä sen eteen, että olemme valmiit, kun suhdanne elpyy. Kasvu ei ole meille itsetarkoitus, mutta näemme potentiaalia sekä kotimaassa että vien-timarkkinoilla.

arvot edellä kohti uuttaSuomalaisen kulttuuriperimän vaalimi-nen ja kehittäminen näkyvät Kalevala Korun liiketoiminnassa monin tavoin.

Vahvan omistajan ansiosta yhtiössä toi-mitaan kvartaaliajattelun sijaan pitkä-jänteisesti, mutta kuitenkin tavoitteel-lisesti, sillä omistajajärjestön toimintaa rahoitetaan pitkälti Kalevala Korusta saaduilla osinkotuotoilla.

Käytännössä omistajajärjestö käyt-tää yhtiössä valtaansa hallituksen kautta, ja hallitukseen on löydetty laa-jaa osaamista liike-elämän lisäksi kult-tuurikentältä.

– Omistajan toivomuksesta meitä ohjaa suomalaisten listayhtiöiden hal-linnointikoodi, mikä tekee toiminnas-tamme läpinäkyvää, Huuhtanen kertoo.

”KASVu eI OLe MeILLe ITSeTARKOITuS, MuTTA NäeMMe POTeNTIAALIA SeKä KOTIMAASSA eTTä VIeNTI-MARKKINOILLA.

Retroa. Myyntiin on palautettu tuotannosta poistettu, aikoinaan muodikkaana pidetty Säkylän Myllynkivet -riipus.

13 BALANSSI 4 / 201312 BALANSSI 4 / 2013

”ILMAN yRITTäJyyTTä JA KeHITTyVää TALOuTTA KuNTA eI MeNeSTy.

Teesejä kunnantalon seinälle

USA:n entinen ylpeys, nykyinen häpeä-pilkku – Detroitin autioituva kaupunki - on konkurssissa. Yhdysvalloissa, Italias-sa, Kreikassa ja Espanjassa monien kunti-en tilanne täyttää konkurssitilan tunnus-merkit. Ongelmat ovat peräisin kasvaneis-

ta eläke- ja terveysmenoista, talouslaman ja työttömyyden vuoksi kutistuneista verotuloista sekä huolettomasta vel-kaantumisesta unohtamatta erityisen huonoa hallintoa.

Yleensä ajatellaan, että kunta ei voi mennä konkurssiin, koska sillä on ve-rotusoikeus. Ei ole Suomessa mennyt-kään. Mutta meilläkin kriisikunnan kä-site on tuttu.

Suomen kuntataloudessa tapahtui viime vuonna selkeä käänne huonom-paan. Itse asiassa viimeisen kymmenen vuoden aikana kuntien menojen ja tu-lojen suhde on jatkuvasti ollut epäsuhtainen. Epäsuhtaa on kompensoitu veroastetta nostamalla ja lainarahoitusta lisää-mällä. Tilanne jatkuu nyt entistä huonompana, kun valtio leikkaa merkittävästi kuntien valtionosuuksia ja yleinen ta-louskehitys on tunnetun heikko.

Millaisia teesejä nyt pitäisi naulata kunnan- tai kaupun-gintalon seinälle?

Ensinnäkin kuntien talouskehityksen analysointia pitää terävöittää. Lyhytjänteinen vuositarkastelu pitäisi korvata pi-demmälle ulottuvalla talouden ennakoinnilla. Toisaalta tili-kauden aikana tarvitaan nykyistä enemmän reaaliaikaista raportointia.

Toiseksi kuntien ja niiden talouden yhteys pitää pystyä kirkastamaan nykyistä paremmin. Palveluverkon ja palve-lurakennevaihtoehtojen aidon taloudellisen yhteyden pitää ohjata päätöksentekoa.

Kolmanneksi teesiksi voi nimetä sen, että kunnissa tarvi-taan lisää strategista johtajuutta ja ketteryyttä eli kykyä vasta-ta nopeasti ympäristön muutoksiin. Neljäntenä teesinä tule-vat tehokkuus ja tuloksellisuus, jotka viittaavat tehtyjen pää-

tösten tehokkaaseen täytäntöönpanoon. Viidennessä teesissä tiivistyy Detroi-

tin antama oppitunti; ilman yrittäjyyttä ja kehittyvää taloutta kunta ei menesty. Myös kuudes teesi liittyy yrittäjyyteen. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on myös mahdollisuus, jota kannattaa ennakkoluulottomasti hyödyntää.

Velka on kuntataloudenkin kriisin syy, ei sen lääke. Tähän seitsemänteen teesiin kulminoituu se, että julkinen ta-

lous on kokonaisuus. Rahojen ja säästöjen siirto kuntien ja val-tion kesken ei vaikuta mitään julkisen talouden kokonaisuuteen.

Kunnan rahankäyttöön – kuten aina julkisten varojen hyödyntämiseen – pitää liittyä julkinen tilivelvollisuus, lä-pinäkyvyys ja tehokas ulkoinen julkinen tarkastus. Kunta ei voi tehdä kaikkea eikä kunnan tehtäviä voi kasvattaa. Kun-talaisilla pitää olla mahdollisuuksien mukaan myös omavas-tuu itsestään ja läheisistään.

Kyse on myös arvoista ja joukkuepelistä. Kestäviin arvoi-hin, eettisyyteen ja rehellisyyteen nojaava ketterä kunta me-nestyy. Tärkein teesi onkin siinä, että kunnat tarvitsevat pa-rempaa hallintoa – whatever it takes.

Olavi ala-Nissilä

oman mittakaavan kulttuurivaikuttajaKonkreettisimmillaan yhteisiä arvo-ja toteutetaan Kulttuurisäätiössä, jon-ka Kalevala Koru on perustanut yhdes-sä omistajajärjestönsä kanssa. Säätiö ja-kaa vuosittain apurahoja hankkeille, jotka edistävät suomalaista kulttuuria ja sen tutkimusta.

– Koemme olevamme oman mitta-kaavamme kulttuurivaikuttajia, sillä monet hankkeista eivät toteutuisi il-man meidän tukeamme, vaikka apura-hasummat eivät isojen säätiöiden kans-sa kilpailekaan, Kulttuurisäätiön halli-tuksen puheenjohtajanakin toimiva Huuhtanen kertoo.

elämykset korvaavat tuotekeskeisyyden Kalevala Korun yksi suurista haasteis-ta tulevaisuudessa on vastata kulutta-jien muuttuviin tarpeisiin, sillä yksi-löllisyyden korostumisen myötä van-hat menestysreseptit eivät välttämät-tä toimi.

Yhtiön tulevaisuuden tavoitteena on pyrkiä toteuttamaan missiotaan – eli tuottaa iloa ja mielihyvää ihmisten arkeen ja juhlaan kestäviä arvoja to-

teuttaen. Eettisten ja ekologisten arvo-jen nousu näkyy yhtiössä muun muassa siinä, että tuotteita valmistetaan nykyi-sin vain kierrätyskullasta ja aina mah-dollisuuksien salliessa kotimaisia raa-ka-aineita käyttäen.

ajanhermolla Yhtiö pyrkii yhä tarkemmin myös en-nakoimaan kuluttajien toiveita ja ha-luja.

– Olemme tehneet kuluttajatutki-musta sosiaalisen median avulla. Face-bookissa meidän on helppo saada ihmi-

siä ottamaan kantaa, koska brändimme on niin tunnettu, Huuhtanen kertoo.

Uusia tuulia on haettu myös yhdessä Aalto-yliopiston kanssa Tekes-projektis-sa, jossa tuotekeskeisen ajattelun tilalle on pyritty rakentamaan asiakaslähtöis-tä elämysliiketoimintaa.

– Tutkimme asiaa, jonka jälkeen pal-velumuotoilun opiskelijat selvittivät ja miettivät myymälöissämme muun mu-assa asiakaspolkuja ja -profiileja sekä asiakkaiden kohtaamista. Siltä pohjal-ta lähdimme rakentamaan asiakasläh-töistä palvelua, Huuhtanen kertoo.

palvelu korostuu uudessa myymäläkonseptissa Opiskelijoiden ajatusten pohjalta yh- tiölle laadittiin palvelukäsikirjoitus, jo-hon nojautuen Pohjois-Esplanadille pe-rustettiin uusi myymälä. Menestyksek-si osoittautunut myymäläkonsepti on seuraavaksi tarkoitus monistaa ja vyö-ryttää muihinkin myymälöihin sekä Kalevala Korun noin 500 jälleenmyy-jää käsittävään verkostoon.

– Koru on palvelutuote, jossa kivijal-kamyymälät pärjäävät, kun myynti pe-rustuu hyvään ja asiantuntevaan palve-luun, Huuhtanen kuvaa.

Tarinatäyteinen historiakalevala koRun 75-vuotisen taipaleen varrelle mahtuu värikkäitä tapahtumia. Kun kirjailija ja kulttuurivai-kuttaja Elsa Heporauta istui aikoinaan kansalliseepos Kalevalan satavuotisjuhlissa Helsingissä, sai hän idean pys-tyttää patsas suomalaisille naisille. Varojen keräys patsashankkeeseen sai tuulta siipiensä alle, kun hankkeen puu-hanaiset keksivät kääntyä Kansallismuseon puoleen. Sen korujen malleista syntyi 40 ensimmäistä Kalevala Korua. Niiden myynnistä kertyneet varat päätyivät kuitenkin patsaan sijasta sodan hädänalaisten uhrien auttamiseen Tal-visodan sytyttyä. Vuonna 1960 perustetun Lapponian perustaja pekka Anttila oivalsi jo varhain, ettei korubisnes lyö leiville ilman erikoistumista. Aisaparikseen hän löysi Björn Weckströmin, jonka rajoja rikkova muotoilu ke-räsi maailmalla ihailijoita. Yoko onon sormessa kiillellyt Kivettynyt Järvi -akryylisormus Dick Cavett -showssa vuonna 1975 sai aikaan varsinaisen akryylikorujen boomin. Myöhemmin Weckströmille soitti Atlantin takaa Ge-orge Lucas -niminen elokuvan tekijä, joka pyysi Weckströmiä suunnittelemaan korun työn alla olevaan eloku-vaan. Toimeksiannosta kieltäytynyt kiireinen suomalaismuotoilija ehdotti, että ohjaaja valitsisi korun jo suunni-telluista malleista. Asia unohtui, kunnes vuonna 1977 ensi-iltansa saaneessa Tähtien sota -elokuvassa nähtiin prin-sessa Leian kantavan kaulassaan Weckströmin Planetaariset laaksot -käätyä.

Modernia tulkintaa edustaa Kirsti Doukasin Vanamo-sormus.

14 BALANSSI 4 / 2013 15 BALANSSI 4 / 201314 15

HALLITuKSeSSA Nyt

BALANSSI 4 / 2013 BALANSSI 4 / 2013

eLINA PeILL

ei vieläkään mallia vuokrasopimusten ifrS-käsittelystä

Tuore standardiluonnos ei tuone uutta mallia vuokrasopimusten käsittelyyn. On silti hyvä olla perillä, mitkä yrityksen sopimuksista käsiteltäisiin ehdotetun standardin mukaan vuokrasopimuksina.

keskustelu vuokrasopimusten IFRS-käsittelystä on jatkunut jo niin pit-kään, että kiinnostus aiheen seuraami-seen on lopahtanut. Vaikka uutta mal-lia ei edelleenkään ole näköpiirissä, on hyvä olla selvillä, miten isoilla panoksil-la oma yritys on tässä pelissä mukana.

viimeisinkin ehdotus puutteellinenUuden standardiluonnoksen kommen-tointiaika päättyi äskettäin. Ehdotetut muutokset ovat periaatetasolla merkit-täviä, mutta käytännössä useimpien yri-tysten kohdalla ne vain siirtäisivät täl-lä hetkellä tilinpäätöksen liitetiedoista löytyvät sopimusvelvoitteet taseen ve-loiksi ja samalla varapuolella esitettä-viksi omaisuuseriksi.

Vaikutukset kohdistuisivat kaikkiin vuokrasopimuksiin, jotka ovat voimas-sa standardin käyttöönoton jälkeen laa-dittavassa tilinpäätöksessä esitettävillä kausilla. Luonnos ei edelleenkään ole luomassa yhtä käsittelytapaa kaikille vuokrasopimuksille. Puute on jo saanut osakseen paljon kritiikkiä, mikä voi pää-tyä estämään luonnoksen etenemisen standardiksi.

käyttöoikeuksia taseeseen – tasaeriä tuloslaskelmaanVuokrakohteet kirjattaisiin jatkossa vuokralle ottajan taseeseen käyttöoike-K

uVA

: MV

phot

osto

ck

Näköpiirissä

16 BALANSSI 4 / 201316

uksina silloin, kun sopimuskauden pi-tuus on pidempi kuin 12 kuukautta. Tu-loslaskelmaan kuluvaikutus kirjautui-si useimpien kiinteistöjen kohdalla ta-saerinä, kun taas laitevuokrat johtaisi-vat yleensä suurempiin kulukirjauksiin ensimmäisinä kuukausina kuin vuokra-kauden myöhemmissä vaiheissa.

Tämän tarkoituksena olisi kuvata sitä, miten paljon vuokralaisen käyttö kuluttaa vuokrakohdetta. Vuokrasopi-musten kahtiajako muistuttaa nykyistä rahoitusleasing – muu vuokrasopimus –jakoa, mikä näkyy hyvin sivulla 30 ole-van aihetta käsittelevän laajemman ar-tikkelin kuvassa.

palveluntarjoajien markkinatUudistuksen ehkä olennaisin kysymys ja selvittämisen arvoinen aihe on se, mitkä yrityksen solmimista sopimuk-sista käsiteltäisiin ehdotetun standar-din mukaan vuokrasopimuksina. Tämä ratkaisee sen, kirjataanko sopimuksen perusteella ehdotetun käsittelymallin mukaisia tase-eriä.

Monissa yrityksissä sopimukset on helppo jaotella vuokra- ja palvelusopi-muksiin, mutta periaatteessa on mah-dollista, että jo kopiokoneisiin liittyvä huoltopalvelu voi sisältää IFRS:n mukai-sen vuokrasopimuksen – tai olla puhdas palvelusopimus. Useimmille yrityksille halutuimpia olisivat palvelusopimuk-set, joten tulisimme todennäköisesti nä-kemään järjestelyjen strukturoimista pal-veluiksi ja rahoittajien ja laitetoimittaji-en muuntautumista palveluntarjoajiksi.

Tunnetumpia tulkintahaasteita si-sältyy sopimuksiin, joissa ostetaan osa tuotanto- tai voimalaitoksen tuotannos-ta tai tilanteisiin, joissa liiketoiminnas-sa on tarpeen käyttää tilaa toisen omis-tuksessa olevasta kaapelista, tunnelista tai radiomastosta. Jos käytössä on vain kapasiteetin osa, ei kyseessä yleensä ole vuokrasopimus, kun taas fyysisen osan käyttäminen johtaisi vuokrasopimus-käsittelyyn.

muuttuisivatko mahdollisuudet saada rahoitusta?Vuokrasopimusten tuominen taseeseen merkitsisi käytännössä sitä, että leasing asettuisi yhä enemmän samalle viival-le muiden rahoitustapojen kanssa. On siis mahdollista, että leasingrahoitus ei enää olisi yrityksille yhtä houkutteleva rahoitusmuoto vaan tarvittavat laitteet ja kiinteistöt ostettaisiin omaksi hal-vemmalla lainarahoituksella.

On kuitenkin hyvä huomata, että lea-singrahoituksessa rahoittaja hyväksyy vuokrakohteen rahoituksen vakuudek-si koko arvostaan, mikä ei muuten olisi mahdollista. Leasing on myös usein vain osa laajempaa palvelukokonaisuutta, jos-ta luopuminen aiheuttaisi yrityksille li-sähaasteita ja välittömiä kustannuksia.

voisiko uudistuksilla olla vaikutusta liiketoimintaan?On ennakoitu, että vuokrasopimuskä-sittelyn välttämiseksi yritykset solmi-sivat yhä lyhyempiä vuokrasopimuksia,

mikä johtaisi lisääntyneeseen riskinot-toon toiminnan jatkuvuuden turvaami-sen näkökulmasta. Monien markkinoi-ta seuraavien tahojen mukaan vuokra-sopimusten pituudet ovat kuitenkin lyhentyneet jo vuosia ilman kirjanpito-vaatimusten muutoksiakin.

Samoin ehdotukset sopimusten laa-timiseksi ympäripyöreämmiksi palve-luiksi luokittelun saamiseksi kaatuvat usein yritysten juristien analyysiin li-sääntyvistä riskeistä. Näyttäisi siis sil-tä, että tälläkään kertaa ei häntä pääse heiluttamaan koiraa vaan liiketoimin-nalliset syyt määräävät sen, miten yri-tys toimii ja kirjanpito laaditaan kuvaa-maan tätä toimintaa toivottavasti mah-dollisimman läpinäkyvällä tavalla.

mikä siis muuttuisi?Taseen molempien puolien kasvami-sella on luonnollisesti vaikutusta tun-nuslukuihin ja sitä kautta muun muas-sa palkitsemismalleihin. Mutta käytän-nön toiminnan kannalta työläintä olisi se, että kirjattavien lukujen taustalla ole-via oletuksia tulisi monin paikoin seura-ta ja päivittää jokaisena raportointipäivä-nä. Johdon harkinnan käyttö lisääntyisi, kun tarkoituksena olisi päästä pois tar-koista ohjeista sopimusten luokitteluun.

Lobbaus uudistusta vastaan on edel-leen voimakasta. Nyt esitetyn luonnok-sen harvoja meriittejä tuntuu olevan, että se toisi vuokrasopimukset taseeseen. Edelleen joutuisimme luokittelemaan so-pimuksia keinotekoisesti ja kunkin yri-tyksen liitetietojen laatimisessa nouda-tettavat laatustandardit määrittäisivät sen, miten informatiivisia tilinpäätök-sistä kokonaisuudessaan tulisi.

Matkaa vuokrasopimusten yhtenäi-seen ja ymmärrettävään käsittelyyn on siis vielä jäljellä.

Tunarointia verotuksessa

Kataisen hallitus on ylittänyt puolivälin. Hallitus on tähän asti kunnostautunut mo-nenlaisin verotempuin. Välillä verotusta on kiristetty ja välillä kevennetty.

Pääpaino näyttää kuitenkin olevan ki-ristysten puolella, mikä on ymmärrettävää,

kun otetaan huomioon valtion tyhjyyttä ammottava kassa. Velkaa on vuosittain otettu miljardikaupalla, mikä on jo al-kanut heikompia hirvittää. Valtion mainio kolmen A:n velka-luokitus näyttää kaikista toimista huolimatta olevan vaarassa.

Tunnusomaista hallituksen toiminnalle on ollut kokonaan uusien verolajien kehittely. Näistä voidaan mainita yle-vero, pankki-vero, makeisvero ja tuloaan tekevä windfall-vero. Keskustelua on käyty myös lannoiteverosta ja kaivosveros-ta. Viimeksi mainitun suosio hiipuu sitä mukaan, kun kaivosteollisuuden vaikeudet muutoinkin lisääntyvät.

Tavallaan uutena verona voidaan pitää myös eläkeläisten raippaveroa, jonka perusteltavuus on vähintään-kin kyseenalainen. Solidaarisuusve-roja on säädetty myös ansiotuloverotukseen sekä perintö- ja lahjaverotukseen.

Tunaroinnin painopiste on kuitenkin nähtävissä selvim-min yritysverotuksessa. Menokehysriihessä maaliskuussa 2012 hallitus asiaa tarkkaan pohdittuaan päätti vaihtaa vuo-sikymmeniä jatkuneen doktriinin; yritysverotuksen kilpai-lukyvyn turvaamisessa päätettiin siirtyä verokannan alenta-misen sijasta veropohjan peukalointiin.

Veropohjaa päätettiin puhkoa tuplapoistoilla, T&K -vero-vähennyksellä ja sijoittajavähennyksellä, jotka kaikki säädet-tiin kolmen vuoden pituisiksi. Vuosi edellisestä hallitus vaih-toi linjaansa ja palasi vanhaan. Määräaikaiset huojennukset leikattiin kaksivuotisiksi sijoittajavähennystä lukuun otta-matta ja tilalle otettiin tuntuva yhteisöverokannan leikka-us 20 %:iin.

Määräaikaisten veronhuojennusten leikkaus taitaa olla ainutlaatuinen tapahtuma Suomen verohistoriassa. Linjan muutosta voidaan kyllä pitää perusteltuna, mutta tapahtu-ma ei anna hyvää kuvaa hallituksen päätösten valmistelus-ta ja johdonmukaisuudesta. Edestakaista veivaamista osoit-taa myös kotitalousvähennyksen supistaminen ja heti perään sen korottaminen.

Sattumanvaraisuutta osoittaa myös keväällä tehty päätös poistouudistuksesta ja edustusmenojen vähennyskelpoisuu-den poistamisesta. Mistä ihmeestä nämä kaksi asiaa yht’äkkiä putkahtivat esille? Tiettävästi näitä päätöksiä ei oltu miten-

kään etukäteen valmisteltu eikä ku-kaan ollut vaatinut muutoksia.

Poistojen leikkaaminen ei tunnu kovinkaan järkevältä tilanteessa, jos-sa investoinnit ovat muutoinkin jääs-sä ja tuotantokoneisto vanhentuu ko-vaa vauhtia. Edustusmenoja koskeva uudistus ei ole monelle yritykselle elämän ja kuoleman kysymys, mut-ta sellainen se saattaa olla niille yri-tyksille, jotka päätoimenaan tuotta-vat tällaisia palveluja. Ne ovat yleen-

sä työvaltaisia palvelualan pk-yrityksiä.Erityisen huonoa pelisilmää osoittaa keväällä nähty osin-

koverotusta koskeva sekoilu. Sekoilun syntipukin etsintä joh-taa sylttytehtaalle, jossa vastuun kantavat ministerit. Mut-ta nukahdus pääsi ilmeisesti yllättämään paitsi virkamiehet niin pahimmin ministereiden monilukuiset poliittiset esi-kunnat. Etenkin viimeksi mainituissa kaivattaisiin paljon li-sää osaamista.

Hallituksen on syytä ryhdistäytyä ja palautettava yritys-ten ja kansalaisten luottamus. Se on jo muutoinkin tupek-sinnallaan kattanut oppositiolle niin runsaan pöydän, että vallanvaihdos kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen alkaa näyttää kirkossa kuulutetulta. Huonosta menestyksestä vaa-leissa ei voida yksin syyttää eurokriisiä, vaikka silläkin on suuri merkitys.

PAuLI K. MATTILA

erotuksen viisarit

”TuNNuSOMAISTA HALLITuKSeLLe ON OLLuT KOKONAAN uuSIeN VeROLAJIeN KeHITTeLy.

17 BALANSSI 4 / 2013BALANSSI 4 / 2013

KTL Elina Peill toimii Deloitte & Touche Oy:n IFRS-yksikössä IFRS-asiantuntijana.

18 BALANSSI 4 / 2013 19 BALANSSI 4 / 2013 19 18

kun yrityksessä on tapahtunut vää-rinkäytös, esitetään tavallisesti kysy-mykset

– Mitä on tapahtunut? Vastaako va-hingosta yritys, yrityksen johto tai työn-tekijä vai kaikki heistä?

Lisäksi tulee arvioitavaksi se, minkä tahon tai toiminnon olisi tullut ennal-ta estää väärinkäytöstapahtuma tai ai-nakin havaita se mahdollisimman aikai-sessa vaiheessa vahinkojen minimoimi-seksi.

vastuun kohdentaminen Keskeistä vastuun kohdentamisessa yri-tyksessä on sillä, onko väärinkäytös ns.

ARA HAIKARAINeN

Väärinkäytöstapauksessa hallituksen arvioitavaksi tulevat mm. vahingonkorvausvastuun kohdentaminen ja toteutettujen valvontatoimien

jälkikäteinen todentaminen epäeettisen toiminnan ehkäisemiseksi.


Väärinkäytös johdon valvonta-

velvollisuuden valossa

sisäinen, eli yrityksen oman henkilös-tön tekemä tai heidän toiminnallaan myötävaikuttama, vai puhtaasti yri-tyksen ulkopuolisen tahon toteuttama.

Osakeyhtiölaissa johdolla tarkoite-taan hallitusta sekä toimitusjohtajaa ja hallintoneuvostoa. Väärinkäytösten ha-vaitsemisessa ja vastuun kohdentami-sessa olennaiset toimijat ovat toimitus-johtaja ja hallitus.

Hallituksen tehtävänä on huoleh-tia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Vaik-ka toimitusjohtaja vastaa siitä, että yh-tiön kirjanpito on lain mukainen ja va-rainhoito luotettavalla tavalla järjestet-

ty, tulee hallituksen valvoa, että kirjan-pito ja varainhoito on asianmukaisesti järjestetty (KKO 2001:85).

toimiala ja koko vaikuttavat valvonnan järjestelyihinYhtiön koosta ja liiketoiminnan luon-teesta riippuu, millä tavalla hallituk-sen tulee käytännössä hoitaa yleistä val-vontavelvollisuuttaan. Suurissa yrityk-sissä valvontavelvollisuutta käytännös-sä hoitaa erillinen sisäisen tarkastuksen toiminto.

Pienissä yhtiöissä konkreettinen val-vontavelvollisuus jää pitkälti hallituk-sen vastuulle. Tilintarkastus tukee hal- K

uVA

: MV

phot

osto

ck

Avainkysymyksiä väärinkäytösten havaitsemisessa ja torjunnassa Seuraavat kysymykset auttavat arvioimaan yrityksen valvontajärjestel-mien toimivuutta väärinkäytöksien havaitsemisen ja ennaltaehkäise-misen näkökulmasta:

Ovatko hallitus ja toimitusjohtaja toimineet heille määriteltyjen toi-mivaltuuksien rajoissa?

Ovatko he konkreettisesti valvoneet, että yrityksen muut keskeiset tahot ovat toimineet toimivaltuuksiensa rajoissa?

Onko hallituksen jäsenille määritelty erillisiä tehtäviä? Onko toimitusjohtajan toimivaltuuksien rajoja määritelty? Ovatko johdon päätökset ja toimenpiteet perustuneet asianmukai-

seen valmisteluun ja harkintaan? Ovatko johdon päätökset ja toimenpiteet olleet kyseisellä hetkellä

yrityksen riskienhallintajärjestelmän mukaisia eikä niitä muutoin-kaan voida pitää kiellettynä riskinottona?

Onko johto toiminut taloudellisesti järkevästi, päätöksentekohetkel-lä käytössä olevien relevanttien tietojen ja faktojen perusteella?

Onko johto toiminut huolellisesti ja vilpittömässä mielessä, yrityk-sen parhaan edun mukaisesti ilman oman edun tavoittelua?

Onko yhtiössä määritelty prosessi esteellisyyksien tunnistamiseksi ja miten sitä valvotaan?

Selvitetäänkö yhtiössä säännöllisesti riskialttiita työyhdistelmiä ja puututaanko havaittuihin ongelmakohtiin?

20

litusta sen huolehtiessa valvontavelvol-lisuudestaan. Lisäksi hallituksen tuke-na voi olla ulkopuoliselta palveluntar-joajalta hankitut sisäisen tarkastuksen palvelut.

päätösten delegointi – oikeuskäytäntöä Erityisesti suuremmissa yhtiöissä on ollut käytäntönä, että tehtäviä jaetaan hallituksen jäsenten kesken esimerkik-si siten, että yksi henkilö vastaa talous-hallinnosta, toinen toiminnan yleises-tä säännösten mukaisuudesta ja niin edelleen. Oikeuskirjallisuudessa hal-lituksen päätösten delegointiin tietyl-le tai tietyille hallituksen jäsenille on suhtauduttu kielteisesti.

Mutta KKO:n ratkaisun (KKO 1997:110) valossa näyttäisi, että tehtä-vien jako henkilöittäin yritysjohdossa saattaa vaikuttaa yksittäisten henkilöi-den vahingonkorvausvastuun määräy-tymiseen. Johdon huolellisuusvelvoitet-ta ja siitä aiheutuvaa vahingonkorva-usvelvoitetta on käsitelty myös tuorees-sa Helsingin Hovioikeuden tuomiossa1. Hallituksen jäsenet tuomittiin kollektii-visesti vahingonkorvausvelvollisiksi yh-tiön ulkopuolisia tahoja kohtaan, koska hallitus ei reagoinut viipymättä yhtiön oman pääoman menetykseen.

milloin johdolle syntyy velvoite korvata vahinko?Osakeyhtiön johdon, eli käytännössä toimitusjohtajan, hallituksen ja mah-dollisen hallintoneuvoston, on korvat-tava vahinko, jonka hän aiheuttaa huo-lellisuusvelvoitteen vastaisesti joko ta-hallaan tai huolimattomuudesta. Yri-tyksen johdolla on yleinen velvoite, jon-

BALANSSI 4 / 2013

ka mukaan sen tulee huolellisesti toimi-en edistää yhtiön etua.

Sinällään tämä osakeyhtiölain mu-kainen yleinen velvoite voi riittää perus-teeksi johdon korvausvelvollisuudelle yhtiötä kohtaan. Johdon korvausvelvol-lisuus muita tahoja kohtaan, kuten esi-merkiksi velkojia, voi perustua osakeyh-tiölakiin tai muihin säädöksiin.

Huolellisuusvelvoitetta lisäävät seikatOsakeyhtiölain mukainen johdon va-hingonkorvausvelvollisuus edellyttää tuottamusta eli vähintään huolimaton-

ta toimintaa. Huolellisuutta arvioidaan objektiivisista lähtökohdista, ei johdon jäsenen omien kykyjen perusteella tai sen perusteella, miten johdon jäsen hoi-taa omia asioitaan.

Johdon onkin noudatettava sellaista huolellisuutta, jota huolellinen henki-lö noudattaisi vastaavissa olosuhteissa (ns. business judgement rule). Huolelli-suusvelvoite kasvaa erityisesti, kun ol-laan toteuttamassa toimenpidettä, jos-sa on tavanomaista korkeampi liike-toimintariski tai kun liiketoimen vas-tapuolena toimii henkilön lähipiiriin kuuluva taho.

KHT-MEDIA

Lisätiedot ja tilaukset: khtmedia.fiTilaukset myös: [email protected], puh. 09 7552 2020

PÄIVITÄ IFRS-TIETOSI– UUDET JULKAISUT ILMESTYNEET

IFRS-STANDARDIT 2013Suomenkielinen IFRS-standardit 2013 sisältää konsolidoituna eli ajantasaisena tekstinä viralliset,sitovat osuudet IFRS-standardeista, jotka ovat olleet voimassa 1.1.2013. E-kirjassa on lisämate-riaalina alkuperäistekstit englanniksi, sellaisina kuin IASB on ne julkaissut.Hinta 125 € (e-kirja 199 €)

IFRS-TILINPÄÄTÖSMALLI 2013 IFRS-raportoijan selkeä ja havainnollinen opas, joka ilmestyy vuosittain. Teos auttaa esimerk-kien avulla tilinpäätöksen laatimisessa niiden IFRS-standardien mukaisesti, joita yritysten on sovellettava vuoden 2013 raportoinnissa. Ilmestyy marraskuussa. Myös e-kirjana.Hinta 74 €

Hinnat sisältävät alv:n.

IFRS NOW – IN THE LIGHT OF US GAAP AND FINNISH PRACTICES Englanninkielisessä teoksessa käsitellään kattavasti IFRS-raportoinnin ja -standardien lähtökohtia, tavoitteita ja haasteita. Erinomainen teos kaikille, joiden täytyy ymmärtää IFRS-raportoinnin perusperiaatteet.Hinta 74 €

VERKKOKAUPPAKHTMEDIA.FI

Balanssi 4 -2013 julkaisut 2.indd 1 8/15/2013 12:56:19 PM

Luonnollisesti vahingonkorvauksen yleisenä edellytyksenä on korvattavan vahingon syntyminen sekä vahingon ja vastuun välinen riittävä syy-yhteys.

Hyvä hallinto helpottaa valvontatoimien jälkikäteistä todentamistaEpäeettisen toiminnan ennaltaehkäi-semisessä ja havaitsemisessa muodos-tuu ongelmaksi usein se, kuinka kyetä todentamaan johdon valvontavelvolli-suuden eteen tehdyt konkreettiset toi-met, kun tapahtumat tulevat jälkikä-teen, useiden vuosien kuluttua arvioi-taviksi väärinkäytöksen takia.

Yhtiön johdon päivittäistyössä to-teuttamien toimenpiteiden myöhempi todentaminen edellyttää hyvää hallin-toa kuten esimerkiksi toimivaltuuksi-en ja päätöksentekoprosessien määritte-lyä sekä näistä muodostuvien asiakirjo-jen ja muun hallintomateriaalin asian-mukaista arkistointia.

Lisäksi sisäisten prosessien tosiasi-allinen toimivuus käytännössä tulisi ajoittain asettaa kriittisen arvioinnin kohteeksi.

1 HO 19.6.2013 1978, ei lainvoimainen, valituk-sen määräaika päättyy 19.8.2013

OTK, HM Ara Haikarai-nen toimii DHS Oy Audit Partnersin asiantuntijana erityisalueenaan väärin-käytösten selvittely ja vas-tuun kohdentaminen.

22 BALANSSI 4 / 2013 23 BALANSSI 4 / 2013

vErotus

LeeNA ROMPPAINeN

Puhaltavatko

uudet tuulet konserniverotuksessa?

yhteisverotusmallia helpompiakin keinoja on verosäännösten yhtenäistämiseksi yhtiöoikeuden ja IFRS:n kanssa. Tulolähdejaosta luopuminen ei poistaisi rajanvetotilanteita.

valtiovaRainministeRiön aset-taman elinkeinoverotuksen asiantun-tijatyöryhmän kesäkuun lopussa jul-kaisemassa muistiossa (VM:n julkai-suja 16/2013) päädytään esittämään konserniverotusjärjestelmän valmis-telun jatkamista konsernin yhteisve-rotusmallin pohjalta. Muutoin muis-tio sisältää hyvin vähän konkreettisia ehdotuksia elinkeinoverotuksen uu-distamiseksi. Siihen on kirjattu seik-koja, jotka virkamiestyönä tehtävässä jatkovalmistelussa tulisi ottaa huomioon.

ly yksityiskohtaista esitystä siitä, mi-ten konsernin yhteisverotusmalli tuli-si toteuttaa.

Konserniyhtiöiden yhteisverotus muuttaisi nykyiseen konserniavustus-järjestelmään perustuvaa konsernin tu-loksentasausjärjestelmää suuresti. Kon-sernin tuloksen tasaamiseksi ei olisi tar-peen enää tehdä varojen siirtoa konser-niyhtiöltä toiselle ja konsernin verois-ta vastaisi yksi konserniyhtiö nykyjär-jestelmän sijaan, jossa jokainen konser-nin yhtiö vastaa omaan tulokseensa pe-rustuvasta yhteisöverosta.

Ratkaisu yhtiöoikeudellisiin ongelmiin?Varojen siirtämisen vaatimuksesta luo-pumisen katsotaan ratkaisevan nykyi-seen konserniavustusjärjestelmään liit-tyvät yhtiöoikeudelliset ongelmat. Työ-ryhmä on pitänyt ongelmallisena sitä, että konserniavustuksesta päätettäessä voidaan rikkoa osakeyhtiölain varojen jakoon liittyviä määräyksiä (maksuky-vyn arviointi, esim.) ja loukata vähem-mistöosakkaiden oikeuksia.

Yhtiön hallituksen on konserniavus-tuksesta päättäessään otettava huomi-

on osakeyhtiölaista johtuvat rajoituk-set. Päätöksenteko ei ole käsitykseni mu-kaan yhtiöoikeudellisesti mitenkään on-gelmallista. Hallitus tekee päätöksen konsernin verotettavan tuloksen tasaa-misen vuoksi erityislainsäädännön eli konserniavustuksesta verotuksessa an-netun lain säännösten mukaisesti.

Päätöksenteossa on kiinnitettävä huomiota aivan normaalien menette-lytapojen mukaisesti sekä yhtiön mak-sukyvyn säilymiseen että vähemmistö-osakkeenomistajien intressiin. Tästä ei siis löydetä käsitykseni mukaan sellais-

Ku

VA: M

Vph

otos

tock

konserniverotuksen uudistussuunnitelmatTyöryhmä on päätynyt esittämään, että konserniverotusta uudistettaisiin ensi-sijaisesti konsernin yhteisverotusmal-lin pohjalta. Konsernin yhteisverotus-mallissa konsernia käsitellään yhtenä taloudellisena kokonaisuutena, jonka tasolla myös verotus tapahtuu.

Konserniin kuuluvien yhtiöiden erillinen tuloksenlaskenta verotusta varten säilyisi eikä järjestelmään liit-tyisi nykyistä varojen siirron edelly-tystä. Työryhmän mietintöön ei sisäl-

24 BALANSSI 4 / 2013

MYÖS E-KIRJANA!

KHT-MEDIA

SYKSYN UUTUUSKIRJOJA

ARVONLISÄVEROTUS – EU-TUOMIOISTUI-MEN RATKAISUT JA NIIDEN TULKINTATeoksessa tarkastellaan EU-tuomioistuimenratkaisuja mm. myynnin, kansainvälisen kaupan,vähennysoikeuksien, verottomuuden, kiinteistö-alan ja yleishyödyllisen toiminnan osalta. Lisäksi käsitellään liittymisperiaatetta.Hinta 74 €

YRITYSVEROTUS – EU-TUOMIOISTUIMEN RATKAISUT JA NIIDEN TULKINTAKirjassa käsitellään EU-tuomioistuimen ratkaisuja mm. yritysjärjestelydirektiivin, osinkoverotuksen, tosiasiallisen sijoittautumisen, rajat ylittävän tap-pion vähentämisen sekä valtiontukien osalta.Hinta 74 €

YRITYSVASTUU – RAPORTOINTI- JA LASKENTAPERIAATTEET Ajankohtainen teos käsittelee yritysvastuun raportointiprosessin käytännön toteuttamista, liittymäkohtia taloudelliseen raportointiin sekä yritysvastuuasioiden liiketoiminnallisen merki-tyksen analysointia. Hinta 74 €

Vihdoinkin suomenkielistä kirjallisuutta EU-tuomioistuimen ratkaisuista. Tilaa molemmat pakettihintaan 118,40 euroa!

Yritysvastuuraportoinnin kansainvälinen ohjenuora GRI on uudistunut. Valmistaudu G4-ohjeiston käyttöönottoon!

Lisätiedot ja tilaukset: khtmedia.fiTilaukset myös: [email protected], puh. 09 7552 2020

Hinnat sisältävät alv:n.

Balanssi 4 -2013 julkaisut.indd 1 8/15/2013 1:05:07 PM

ta ristiriitaa, joka aiheuttaisi tarpeen konserniavustusjärjestelmästä luopu-miselle.

iFRs-pulmaan helpompi ratkaisuTyöryhmä katsoo, että varojen siirtämi-sen vaatimuksesta luopuminen ratkai-sisi myös IFRS-tilinpäätökseen liittyvät ongelmat. IFRS-säännökset eivät salli konserniavustuksen kirjaamista anta-jansa kuluksi ja vastaanottajan tuotok-si. Tämä ongelma voitaisiin yksinker-taisimmin ratkaista sillä, että konser-niavustuslakiin sisällytettäisiin määrä-ys siitä, että lain edellyttämät kirjauk-set voitaisiin tehdä IFRS:n edellyttämäl-lä tavalla.

Ratkaisua voitaisiin pitää varsin käy-tännönläheisenä ja yksinkertaisena, mi-käli nykyinen konserniavustusjärjestel-mä haluttaisiin säilyttää. Se, että IFRS-standardien mukaiset kirjaukset sallit-taisiin konserniavustuslaissa samaan tapaan kuin ne sallitaan myös elinkei-noverolaissa tietyissä tilanteissa, ei kä-sitykseni mukaan voi aiheuttaa merkit-täviä ongelmia, vaikka verolainsäädän-tö eriytyykin joissain tilanteissa sen mu-kaan, mikä on yhtiön valitsema kirjan-pitonormisto.

muutos jäykistäisi tuloksentasausta Konsernin yhteisverotusmallin käytän-nön toteutus sanelee luonnollisesti sen, saadaanko tilalle nykyistä parempi jär-jestelmä. Nykyisen konserniavustusjär-jestelmän etuja on sen joustavuus. Kon-sernissa pystytään vuosittain tekemään päätös miten konserniavustus kohdiste-taan konsernin yhtiöiden kesken.

Yhteisverotusmalliin hakeuduttai-siin vapaaehtoisesti, mutta siihen jou-duttaisiin todennäköisesti sitoutumaan määräajaksi. Nykyiseen järjestelmään verrattuna muutos toisi jäykkyyttä konsernin tuloksen tasaamiseen. Li-sää jäykistäviä elementtejä tulisi mu-kaan, mikäli yhteisverotuksen kohtee-na olevat konserniyhtiöt voitaisiin ja ne tulisi valita yhteisverotukseen siir-ryttäessä.

Konsernin yhteisverotusmalli pois-taisi IFRS-tilinpäätökseen liittyvät on-gelmat, samoin työryhmän esille otta-mat haasteet osakeyhtiölain varojen ja-kamiseen ja vähemmistön suojaan liit-tyen. Toisaalta joutuisimme luopumaan ketterästä ja toimivaksi osoittautunees-ta konserniavustusjärjestelmästä.

uusia yhtiöoikeudellisia haasteita Yhteisverotusmalliin siirtyminen toi-si mukanaan uusia yhtiöoikeudellisia haasteita kuten sen, miten tappiollisel-le yhtiölle kompensoidaan menetys, joka aiheutuu tappion tultua käytetyk-si toisen konserniyhtiön voittoa vas-taan. Tappioiden osalta olisi myös rat-kaistava, miten konsernin tappio vah-vistetaan.

Selkeintä olisi, jos tappio vahvistet-taisiin niille yhtiöille, joiden toiminnas-ta tappio on syntynyt. Näin yhteisvero-tuksen päättyessä olisi tiedossa tappio, jonka kukin yhtiö saa mukaansa.

toimivan järjestelmän purkamista harkittava Konserniverotuksen perusajatuksena on taata neutraali verokohtelu yritys-toiminnalle, jota harjoitetaan useam-man yrityksen muodostamassa konser-nissa. Nykyinen konserniavustusjärjes-telmä on toiminut hyvin, se on suhteel-lisen selkeä ja helposti ymmärrettävä. Järjestelmä on ollut myös arvioitava-na Euroopan unionin tuomioistuimes-sa, joka totesi, ettei Suomen konserni-avustuslainsäädäntö ole EU-oikeuden vastainen.

Ovatko siis edellä käsitellyt ongelmat niin vakavia, että järjestelmää on syy-tä muuttaa? Sitä on syytä harkita tark-kaan, ettei vain muutoksen vuoksi saa-da aikaan jäykkää ja hallinnollista työ-tä lisäävää järjestelmää.

ulkomailla syntyneet tappiot Työryhmän kannanotossa lähdetään siitä, että konsernin yhteisverotus-mallissa konsernia verotetaan yhtenä taloudellisena kokonaisuutena. Ei lie-ne odotettavissa, että konsernin yhteis-

verotus rajat ylittävästi tulee olemaan mahdollista, koska työryhmän kan-nanoton taustalla on kuitenkin vaa-timus Suomen verotusvallan ja vero-pohjan säilyttämisestä mahdollisim-man laajana.

Konsernien verotuksen neutraali-suuden takaamisessa erityisen tärkeää on saada liiketoiminnan tappiot mah-dollisimman tehokkaasti vähennettyä konsernitasolla konsernin liiketoimin-nan voitoista. Tämä koskee erityises-ti ulkomaisia tappioita, jotka ovat jää-mässä lopullisesti vähentämättä esi-merkiksi ulkomaisen yhtiön purka-misen vuoksi.

Konserniverotuksen uudistamista pohdittaessa olisi löydettävä ratkaisu, joka mahdollistaisi ulkomaisten tytär-yhtiöiden lopullisiksi todettujen tappi-oiden vähentämisen suomalaisen kon-sernin emoyhtiön tuloksesta.

tulonhankkimistoiminnan verotus yhtenä kokonaisuutenaSuomalaisena erikoisuutena voidaan pitää osakeyhtiön toiminnan tuottojen ja kulujen jakamista verotusta toimi-tettaessa eri tulolähteisiin, yleisimmin elinkeinotoiminnan ja ns. muun toi-minnan tulolähteisiin1. Jaolla on mer-kitystä erityisesti silloin, kun yhteen tulolähteeseen kohdistettu toiminnan osa jää tappiolliseksi toisen tulolähteen osoittaessa voittoa.

Kun toisen tulolähteen tappiota ei voida vähentää toisen tulolähteen voi-tosta, maksaa yhtiö kyseiseltä verovuo-delta veroa kokonaisuus huomioon ot-taen liian suuresta tuloksesta.

Työryhmän kannanotto on, että osa-keyhtiöiden kaikkea tulonhankkimis-toimintaa tulisi verottaa yhtenä koko-naisuutena yhtenäisin perustein elin-keinoverolain mukaan. Tämä tavoite on erittäin kannatettava. Käytännön toteu-tus ratkaisee, miten selkeä ja yksinker-tainen tästä yhden tulolähteen tuloksen laskemisesta tulisi.

1 Maatilatalouden tuloverolain (543/1967) mu-kainen tulolähde on kolmas tulolähde.

näköpiirissä ei riidatonta ratkaisua rajanvetotilanteisiin Tulolähdejaon poistaminen näyttäisi ensi alkuun monia tulkintatilanteita poistavalta ja selkeältä ratkaisulta. Oma käsitykseni on, että nykyiset tulolähde-jakoon perustuvat tulkintatilanteet tu-levat vaihtumaan toisenlaisiin, saman tulolähteen sisällä tapahtuviin tulkin-toihin ja rajanvetoihin.

Yritysten toiminnan ja verotuksen ennakoitavuuden kannalta olisi luon-nollisesti toivottavaa, että säännökset olisivat mahdollisimman yksiselitteiset. Elinkeinoverolakiin tarvittaneen uusia säännöksiä, jotta työryhmän esille otta-mat rajanvedot voitaisiin ratkaista.

Työryhmä on tuonut esiin mahdol-lisuuden uuden omaisuuslajin, sijoi-tusluonteisen omaisuuden, luomiseen elinkeinoverolakiin. Mietinnön mu-kaan tämä ”uusi omaisuuslaji tulisi si-sältämään merkittävän osan nykyisin muun toiminnan tulolähteeseen kuu-luvista omaisuuseristä”.

Toinen esille otettu ajatus on siirtää arvopapereiden, johdannaisten ja kiin-teistöjen verotuksellinen käsittely omai-suuslajijaottelun ulkopuolelle ja säätää erikseen luovutusvoiton laskemisesta ja veronalaisuudesta sekä luovutustappi-oiden vähennyskelpoisuudesta.

Uusilla säännöksillä ei voitane riidat-tomasti ratkaista eri omaisuuserien ryh-mittelyyn liittyviä rajanvetoja. Ne toisi-vat kuitenkin nykyistä epämääräistä tu-lolähdejakoa selkeämmin esille lainsää-täjän tarkoituksen yrityksen tulonhank-kimistoiminnassa käytettävän omaisuu-den jaottelulle ja erilaiselle verokohte-lulle.

VT Leena Romppainen Senior Counsel, toimii verotuksen ja yhtiöoikeuden asiantuntijana Castrén & Snellmanilla.

26 BALANSSI 4 / 201326 27 BALANSSI 3 / 2013BALANSSI 3 / 2013 27 26

TeKSTI /// elina Haapamäki KuVAT /// veikko someRpuRo

Asiakas-lähtöisempää tilintarkastusta metodeja kehittämällä Asiantuntijat uskoivat, että tarkastus-menetelmien kehittäminen auttaa tilintarkastusta vastaamaan vahvemmin asiakkaan yrityskohtaisiin tarpeisiin tulevaisuudessa.

tilintaRkastuksen tulevaisuutta ja tarkastuksen laadun kehittämiskoh-teita luodattiin 22.4.2013 Aalto-yliopis-ton kauppakorkeakoululla pidetyssä se-minaarissa Helsingissä. Tuoreita näke-myksiä kuultiin niin akateemisen maa-ilman huipulta kuin asiakaskunnasta.

tarkastuksen uudet muodot haastavat Tilintarkastuslautakunnan ja Aalto-yli-opiston kauppakorkeakoulun seminaa-riin kutsuttu professori David Hay lis-tasi tilintarkastusalan ajankohtaisik-si haasteiksi globalisoitumisen ja tilin-tarkastuksen kasvavan sääntelyn lisäk-si tilintarkastajan ja asiakkaan välisen odotuskuilun sekä sisäisen valvonnan raportoinnin.

Uudessa-Seelannissa Aucklandin yli-opistossa tilintarkastuksen professorina toimiva Hay piti haasteellisina myös tar-

kastuksen uusia muotoja ja vapaaehtois-ta tilintarkastusta.

– Tarkastuksen uusia muotoja edus-tavat ympäristöraportoinnin tarkastus ja yksityisyyden suojan tarkastus, hän totesi.

käyttäjän tarpeet korostuvat Hayn mukaan tilintarkastuksen tuli-si tulevaisuudessa vastata vahvemmin käyttäjien tarpeisiin.

– Huomiota tulisi kiinnittää tilintar-kastustekniikoiden kehittämiseen, jotta ne vastaisivat liike-elämän muuttunei-ta olosuhteita. Ja myös siihen, miten ti-lintarkastusalalle järjestetään ammatti-taitoisia henkilöitä.

David Hay ei luvannut välttämättä yksiselitteisiä ratkaisuja nimeämiinsä haasteisiin. Niiden selvittämisessä aka-teemisen maailman panos on kuitenkin keskeinen.

Aalto-yliopiston kauppa-korkeakoulun professori Teemu Malmi kertoi tut-kimukseen perustuvan opetuksen merkityksestä tilintarkastusalan kehittä-misessä.

– Alan haasteina ovat mm. ympäristöraportoinnin ja yksityi-syyden suojan tarkastus, David Hay totesi.

Tilintarkastuslautakunnan pääsihteeri Pasi Horsmanheimo toimi seminaarin puheenjohtajana.

Akateemisen maailman, tilintarkastusalan ja yrityselämän edustajien keskustelu tilintarkastuksen tulevaisuudesta ja laadun kehittämishaasteista keräsi runsaslukuisen yleisön Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Chydenius-saliin.


28 BALANSSI 4 / 2013 29

– Tilintarkastuksen tulisi tukea johdon päätöksente-koa ja vähentää omistajien ja johdon riskejä, sanoi Arja Talma.

– Globaalin tilinpäätös-raportoinnin perusrakenne vaatii mm. laadukkaita tilin-tarkastusstandardeja, tilin-tarkastusyhteisöjä, joilla on tehokkaat laatukontrol-lit maailmanlaajuisesti sekä aktiivista sääntelyn tarkkai-lua, Pontus Troberg analysoi.

Stuart Turleyn mukaan tarkastuksen laatua voidaan tukea toimeksiantoihin ja tilintarkastajan käyttäytymiseen kohdistuvan tutkimuksen avulla.

– Tutkimusta tarvitaan enemmän ja sitä täytyy hyödyntää käytännössä.

laadun käsite ongelmallinen Tilintarkastuksen laadun käsitteen han-kaluutta pohtinut Manchesterin kaup-pakorkeakoulun professori stuart tur-ley korosti tarkastusmenetelmän olevan avainasemassa, kun laatua määritetään.

– Ylipäätään laadun määrittäminen on haasteellista ja sen edistäminen käy-tännössä on vaikeasti saavutettava ta-voite, hän sanoi.

Brittiprofessori uskoi, että toimek-siantoihin ja tilintarkastajan käyttäyty-miseen pureutuva tutkimus tukee pyr-kimyksiä edistää tarkastustyön laatua. Hän nosti esiin myös sääntelyn ja käy-tännön ristiriidat.

– Lisäksi on tutkittava, kuinka sään-tely vaikuttaa tilintarkastukseen laa-tuun, totesi Turley.

Dokumentointiin käytetty aika pois asiakkaalta Rautakesko Oy:n toimitusjohtaja Arja talma kritisoi kasvanutta lainsäädän-

töä ja yritysten lisääntynyttä hallinnol-lista taakkaa.

– Ne eivät välttämättä tuo lisäarvoa vaan ylimääräisiä kustannuksia tilintar-kastajan asiakkaille.

Analysoidessaan tilintarkastajan käyttämää työaikaa hän huomautti, että ajasta yhä suurempi osa käytetään työn dokumentointiin.

tilintarkastuksen vastattava paremmin yrityskohtaisiin tarpeisiin Takapeiliin katselun sijaan Talma toi-voi, että tilintarkastuksen fokus suun-tautuisi myös tulevaisuuteen.

– Tilintarkastusriskin arviointi kes-kittyy riskeihin, jotka ovat jo realisoi-tuneet, vaikka niiden olisi tullut olla jo aikaisemmin tiedossa.

Hän odotti tilintarkastajalta enem-män tietämystä yrityksestä ja sen proses-seista tulevaisuutta arvioitaessa.

– Tilintarkastuksen tulisi tukea joh-don päätöksentekoa ja vähentää omista-jien ja johdon riskejä. Jatkossa tilintar-kastajien tulee keskittyä tarkastusmene-

telmien kehitystyöhön. Olisi pyrittävä vastaamaan paremmin yrityskohtaisiin tarpeisiin esimerkiksi pienten yritysten tilintarkastuksessa.

vahvempaa corporate governance -kulttuuria Pienten yritysten tilintarkastus oli myös KHT tiina torniaisen huolena.

– Suurin osa yrityksistämme on hy-vin pieniä, mikä on otettava huomioon laadukasta tilintarkastusta suoritettaes-sa. Kansainväliset tilintarkastusstandar-dit on suunniteltu suurille yrityksille ei-vätkä sellaisenaan välttämättä sovi so-vellettavaksi suomalaisyrityksen tilin-tarkastukseen, koska ympäristö on eri-lainen.

Hän kiinnitti huomiota toimintaym-päristön erilaisuuteen myös listayhtiö-kentässä.

– Corporate governance -kulttuurin ja sisäisen valvonnan merkitystä tulisi lisätä listayhtiöissämme, koska ne ovat melko pieniä. Kaikissa yhtiöissä ei ole tarkastusvaliokuntaa ja sisäisen tarkas-tuksen toimintoja. KHT Tiina Torniainen

korosti tilintarkastuksen pro-fessiota. – Laadukas tarkas-tus edellyttää tilintarkasta-jalta älykkyyttä, ammattitai-toa sekä ymmärrystä tilintar-kastuksesta kokonaisuutena.

ihmiset laadun tärkein osa-alue Partnerina Oy KPMG Ab:ssa toimiva Torniainen painotti, että tilintarkastuk-sen laadun viitekehyksen tärkein osa-alue ovat ihmiset.

– Laadukas tilintarkastus edellyttää tilintarkastajalta älykkyyttä ja ammatti-taitoa sekä ymmärrystä tilintarkastuk-sesta kokonaisuutena. Huomiota onkin kiinnitettävä rekrytointiprosessin kehit-tämiseen ja onnistumiseen. On myös erittäin tärkeää, että opiskelijat saavat laadukasta koulutusta ja kokevat tilin-tarkastajan ammatin mielenkiintoise-na ja houkuttelevana tulevaisuudessa.

laadun avaimet asiantuntemuksessa ja riippumattomuudessa Professori pontus troberg määritteli globaalin tilintarkastuksen laadun ole-van asiantuntemusta ja riippumatto-muutta. Yleisen edun kannalta merkit-tävissä yhteisöissä tilintarkastajan tulisi hänen mukaansa keskustella tarkastus-valiokunnan kanssa, jotta ammatillisen skeptisyyden vaatimus täyttyisi.

– Globaalin tilinpäätösraportoinnin perusrakenne edellyttää tehokkaita ja riippumattomia kirjanpidon ja tilintar-kastuksen standardien asettajia ja laa-dukkaita tilintarkastusstandardeja.

Tarvitaan myös tilintarkastusyhtei-söjä, joilla on maailmanlaajuisesti te-hokkaat laatukontrollit, Hankenilla työskentelevä Troberg totesi.

yhteinen viitekehys globaalin laadun nostamiseksi Maittain vaihtelevaan tarkastustyön laatuun löytyi useita tekijöitä kuten kulttuurilliset erot.

– Kansainväliset tilinpäätös ja -tilin-tarkastusstandardit eivät ole yksiselit-teisiä. Omaa kansallista lainsäädäntöä ja perinteitä saatetaan hyödyntää stan-dardeja tulkittaessa ja käyttäessä. Tämä ilmenee tilinpäätösraportoinnin vaih-televuutena, mikä vaikuttaa tilintarkas-tuksen laatuun.

Troberg pitikin välttämättömänä yh-teisen viitekehyksen luomista globaalin tilintarkastuksen laadulle.



tiLintArkAstus

tilintaRkastajan raportointi, ja erityisesti tilintarkastuskertomus, on paraikaa laajan kansainvälisen kehi-tystyön kohteena mm. IAASB:n ja Eu-roopan komission käynnistämissä uu-distushankkeissa. Taustalla on huoli siitä, että nykyinen tilintarkastusker-tomus ei ole riittävän informatiivinen eikä tuo läpinäkyvyyttä tilintarkastus-prosessista.

Hankkeiden tavoitteena on siten ti-lintarkastajan raportoinnin laadun, olennaisuuden ja arvon lisääminen ka-ventamalla informaatio- ja odotuskuilua ja parantamalla taloudellisen informaa-tion käyttäjien ja tilintarkastajien välis-tä vuorovaikutusta.

uudistus käynnistyi 2011Vuonna 2011 Kansainvälisen Tilintar-kastajaliiton (IFAC) alainen toimielin IAASB käynnisti tilintarkastuskerto-muksen laajahkon uudistamisprojek-tin julkaisemalla konsultaatiopaperin ”Enhancing the Value of Auditor Repor-ting: Exploring Options for Change”. Se oli asiantuntijoiden kommentoitavana vii-me vuoden lokakuuhun saakka.

Hiljattain IAASB julkaisi 200-sivuisen standardiluonnoksen ”Reporting on Au-dited Financial Statements: Proposed New and Revised International Standards of Au-diting (ISAs)”, jossa kansainvälisiin tilin-tarkastusstandardeihin (ISA-standardei-hin) ehdotetaan merkittäviä muutoksia.

BeNITA GuLLKVIST

Tilintarkastus-kertomukseen halutaan lisää läpinäkyvyyttäStandardiluonnos pyrkii lisäämään tilintarkastuksen läpinäkyvyyttä laajentamalla listayhtiön tilintarkastuskertomuksen piiriin tulevia asioita.

Ku

VA: M

Vph

otos

tock


Tilintarkastajilta edellytettäisiin aiempaa enemmän ja monipuolisem-paa viestintää. Standardeja laativan IAASB:n tekninen johtaja James Gunn uskoo, että ehdotettujen muutosten seurauksena tilintarkastuskertomuk-sesta tulisi entistä informatiivisempi kertomuksen sisältäessä tarkastetta-vaa yhteisöä koskevaa ja sen toimin-nan kannalta erityistä tietoa.

myös uutta standardia ehdotetaan Seuraaviin viiteen voimassa olevaan tilintarkastusstandardiin ehdotetaan muutosta:

ISA 700 Tilinpäätöstä koskevan lau-sunnon laatiminen ja kertomuksen antaminen

ISA 260 Kommunikointi hallinto-elinten kanssa

ISA 570 Toiminnan jatkuvuus ISA 705 Riippumattoman tilintarkas-

tajan tilintarkastuskertomukseen si-sältyvän lausunnon mukauttaminen ja

ISA 706 Riippumattoman tilintarkas-tajan tilintarkastuskertomukseen si-sältyvät tiettyjä seikkoja painottavat kappaleet ja muita seikkoja koskevat kappaleet.

Tämän lisäksi standardiluonnokseen sisältyy myös uusi ISA 701 standar-di, jonka nimi on ”Communicating Key Audit Matters in the Independent Auditor’s Report”. Luonnokseen sisältyvissä malli-tilintarkastuskertomuksissa havainnol-listetaan miten ehdotettuja suosituksia voitaisiin soveltaa eri tilanteissa.

uudistuksen hyötyjä ja haasteitaEhdotetut muutokset voivat kehittää ti-lintarkastuksen laatua ja vahvistaa tilin-tarkastuskertomuksen käyttäjien käsi-tyksiä raportoinnin hyödyllisyydestä. Ottamalla käyttöön ehdotetut standar-dimuutokset voitaisiin tilinpäätöksen käyttäjien luottamusta kasvattaa tilin-tarkastusta ja taloudellista raportoin-tia kohtaan, mikä lienee sidosryhmien mielenkiinnon kohteena.

Tilintarkastuskertomusta muutta-malla pyritään lisäämään myös tilin-tarkastusprosessin läpinäkyvyyttä ja tilintarkastuksen arvoa eri sidosryh-mille.

Standardiuudistuksen vireille pan-nut IAASB uskoo, että tilintarkastusker-tomuksen viestinnällinen arvo kasvaa ja johdon huomiokyky tilintarkastusker-tomuksessa esiin nostettavien seikkojen osalta paranee. Se uskoo myös, että ti-

lintarkastajan huomion keskittyminen raportoitaviin seikkoihin saattaa lisätä ammatillista skeptisyyttä. Tilintarkas-tuskertomuksen uudistamisen odote-taan myös tehostavan tilintarkastajan ja johdon välistä vuoropuhelua.

Tilintarkastuskertomusta ei kuiten-kaan voida laajentaa sisällyttämällä sii-hen kattavasti kaikkea sidosryhmien kaipaamaa tietoa, vaikka lisäinformaa-tio todennäköisesti kaventaisikin tilin-tarkastukseen liittyvää odotuskuilua.

Tilintarkastajan laajentuva raportoin-tivelvollisuus vaatinee myös lisää resurs-seja. Lisäksi erääksi taloudellista rapor-tointia koskevaksi haasteeksi saattaa muodostua vertailtavuuden heikkene-minen tilintarkastuskertomusten välillä. Erilaisten asioiden sisällyttäminen laa-jennettuun kertomukseen vaatii harkin-taa ja ne voivat vaihdella eri tarkastusten tai erilaisten tarkastuskohteiden välillä.

muutosehdotukset parhaillaan lausuntokierroksella Kansainvälisiä tilintarkastusstandarde-ja laativan IAASB:n uudistushanke vai-kuttanee myös suomalaiseen tilintar-kastuskäytäntöön, koska ISA-standar-dien noudattaminen Suomessa katso-taan osaksi tilintarkastuslain edellyttä-mää hyvää tilintarkastustapaa.

KTT, dosentti Benita Gullkvist toimii Åbo Akademin kauppakorkeakoulun tutkimusjohtajana.

Standardiluonnoksia koskeva lau-suntokierros päättyy 22.11.2013. men-nessä. Sidosryhmien näkemyksiä pyyde-tään mm. seuraavien ehdotettujen muu-tosten soveltuvuudesta:

tilintarkastajan päätöksiin ja kom-munikointiin liittyvät vaatimukset ja ohjeistukset (uusi ISA 701)

havainnolliset esimerkit tilintarkastajan jatkuvan toimin-

nan raportointi ja siihen liittyvä sa-namuoto (päivitetty ISA 570) ja

tilintarkastuskertomuksen muoto ja sisältö.

Lisäksi sidosryhmien arvioita odotetaan ennakoiduista hyödyistä ja kustannuk-sista, tarvittavista käytännön toimenpi-teistä standardien käyttöönottamisek-si sekä standardien käyttöönottoon liit-tyvistä ennakoitavista ja mahdollisista vaikeuksista.

Uudistettujen ISA-standardien ja uu-den ISA 701:n on tarkoitus ilmestyä kesä-kuussa 2014.

L Ä H T E E T

Standardiluonnos Exposure Draft: Reporting on Audited Financial Statements: Proposed New and Revised International Standards on Auditing.

Päivitetyt ISA-standardit ja ehdotettu uusi ISA 701-standardi ovat saatavilla englanniksi osoitteessa:

https://www.ifac.org/publications-resources/reporting-audited-financial-statements-proposed-new-and-revised-international

Tilintarkastajan raportointiin ehdotettavia muutoksiaIAASB:n ehdottamat uudistukset koskisivat ensisijaisesti listayhtiöi-den tilintarkastuskertomuksia, mutta niitä voitaisiin harkinnan mu-kaan soveltaa muidenkin yhtiöiden kertomuksiin.

merkittävät tilintarkastuksen seikatNoteerattujen yhtiöiden tilintarkastuskertomukseen ehdotetaan lisättä-väksi uusi osio, joka sisältäisi tilintarkastuksessa ilmenneet merkittävät tarkastuksen seikat. Nämä asiat perustuisivat tilintarkastajan ammatilli-seen arviointikykyyn. Tarkastuksessa ilmenneitä merkittäviä seikkoja ovat hallintoelinten kanssa kommunikoitavat merkittävät asiat kuten esimer-kiksi varojen arvostukseen ja liikearvon arvonalentumiseen liittyvät asiat.

Riippumattomuus Tilintarkastuskertomukseen lisättäisiin selkeä riippumattomuutta kos-keva lausunto, jonka mukaan tilintarkastaja on tarkastuskohteesta riip-pumaton ja täyttänyt muut keskeiset eettiset vaatimukset. Tilintarkas-tajan tulisi myös raportoida olennaisten eettisten vaatimusten lähteet.

toiminnan jatkuvuus Tilintarkastajan tulisi raportoida toiminnan jatkuvuudesta tilintarkas-tuskertomuksessaan. Tähän sisältyisi johtopäätös siitä, että toimivan joh-don on ollut asianmukaista käyttää oletusta toiminnan jatkuvuudesta ti-linpäätöksen laatimisessa. Tilintarkastaja antaisi myös lausunnon, onko havaittu olennaista epävarmuutta yhteisön kyvyssä jatkaa toimintaansa.

tilintarkastajan velvollisuudet Tilintarkastuksen merkittäviä piirteitä ja tilintarkastajan velvollisuuk-sia koskevaan kertomustekstiin ehdotetaan parannuksia. Osa kuvaile-vasta informaatiosta voitaisiin esittää erillisessä liitteessä tai viittaamal-la lähteisiin asianmukaisen viranomaisen kotisivuilla.

toimeksiannon vastuullisen tarkastajan nimi Noteerattujen yhtiöiden tilinpäätösten tilintarkastuskertomuksista oli-si selkeästi käytävä ilmi vastuullisen tarkastajan nimi.

lausunnon sijainti Lausunnon merkittävyys korostuisi, koska lausunto tilinpäätöksestä eh-dotetaan sijoitettavaksi tilintarkastuskertomuksen alkuun.

ulkomuoto ja rakenne Ehdotuksen sisältämästä luonnoksesta ilmenee, mihin ja missä järjes-tyksessä tietyt osiot sijoitetaan tilintarkastuskertomukseen. Tietyn jär-jestyksen noudattaminen ei olisi kuitenkaan pakollista.


tiLintArkAstus

yRitykset raportoivat toiminnas-taan yhä laaja-alaisemmin. Taloudelli-sen informaation lisäksi yritykset tuot-tavat yhä enenevässä määrin myös ei-ta-loudellista informaatiota.

maailma kompleksisoituuEntistä enemmän raportoidaan esimer-kiksi ympäristöä, sosiaalisia näkökoh-tia ja työntekijöitä koskevista seikoista eli tältä osin myös raportoitavien tieto-jen luonne on muuttunut. Tulevaisuu-dessa yritysten raportointivaatimukset saattavat entisestään kasvaa Euroopan komission ei-taloudellisen tiedon (non-financial information) esittämiseen liit-tyvien ehdotusten mahdollisen toteutu-misen myötä.

Yritysten julkistamasta informaatios-ta kiinnostuneita ja näitä tietoja käyttä-

ANu TANNeR

Katsaus muiden varmennuspalvelujen

kehitykseenKysyntä tilintarkastukselle vaihtoehtoisille

varmennuspalveluille on kansainvälisesti kasvanut. Millaisia muita varmennuspalveluja tilintarkastaja

antaa? Miten ne eroavat tilintarkastuksesta?

viä tahoja on myös nykyään enemmän. Näitä ovat omistajat, sijoittajat, valtio-valta, sääntely- ja valvontaviranomaiset sekä muut yritysten sidosryhmät. Tämä on seurausta yhteiskunnassa tapahtu-neista muutoksista ja myös teknologian kehittymisen mukanaan tuomista mah-dollisuuksista.

Kehitys heijastelee myös yritysten toimintatavoissa tapahtuneita muutok-sia. Esimerkiksi toimintojen ulkoistami-nen on lisääntynyt merkittävästi ja yri-tykset ovat kohdanneet myös uusia ris-kejä, joista hyvänä esimerkkinä tietotur-vaan liittyvät kasvaneet riskit.

luotettavan tiedon tarve lisääntynyt Yritysjohtajat ja yritysten sidosryhmät, kuten sijoittajat ja rahoittajat, tekevät

merkittäviä päätöksiä saamansa tiedon perusteella. Asiakkaat ovat myös nyky-ään valveutuneempia ja kiinnostuneita esim. tuotteiden alkuperästä ja ihmis-ten työskentelyolosuhteista toimitus-ketjujen eri osissa.

Luotettavan tiedon tarve on siten kas-vanut. Luotettavalla informaatiolla on päätöksenteossa olennainen merkitys, jotta tehtyjen päätösten vaikutukset oli-sivat toivotunlaiset. Informaation luo-tettavuuteen vaikuttaa merkittävästi tietojen varmentaminen, minkä tarkoi-tuksena on vahvistaa ja lisätä sidosryh-mien luottamusta yritykseen.

erilaisten varmennus-palvelujen kysyntä kasvaaYrityselämässä ja yhteiskunnassa ta-pahtuneiden muutosten seurauksena

Ku

VA: M

Vph

otos

tock


onkin yleisesti syntynyt tarvetta eri-laisille varmennuspalveluille. Tilintar-kastajilla on jo pitkään ollut olemassa viitekehys varmennuspalvelujen suo-rittamiseksi ja heillä on myös tarvitta-va osaaminen näiden palvelujen tarjoa-miseksi. Tilintarkastajien tarjoamia var-mennuspalveluja kehitetään jatkuvasti vastaamaan asiakkaiden ja markkinoi-den tarpeita.

Esimerkiksi edellä kuvatunlaiset yri-tysten raportoimat ei-taloudelliset tie-dot ovat sellaisia, joita ei aina ole tar-koituksenmukaista tai edes mahdollis-ta varmentaa samantasoisesti kuin ta-loudellisia tietoja. Tämän myötä mui-den varmennuspalveluiden kuin tilin-tarkastuspalveluiden kysyntä on kas-vanut.

pk-sektorin tilintarkastus kansainvälisessä murroksessa Kansainvälisesti tarkasteltuna mui-den varmennuspalveluiden kysyntää on kasvattanut myös se, ettei tilintar-kastusta välttämättä enää nähdä tar-koituksenmukaiseksi varmennusta-vaksi etenkään pienissä yrityksissä. Tä-hän on vaikuttanut sekin, että tilintar-kastusvelvollisuuden rajoja on nostettu useissa maissa.

Näissä maissa kansalliset säännökset saattavat kuitenkin vaatia yleisluontei-sen tarkastuksen suorittamista tietyt ko-korajat ylittävissä yrityksissä, mikäli yri-tys ei ole tilintarkastusvelvollisuuden piirissä. Tästä yhtenä esimerkkinä Tans-ka, jossa on tänä vuonna otettu käyttöön kansallinen standardi (laajennettu yleis-

luonteinen tarkastus) pk-yhteisöjen ti-linpäätösten varmentamiseksi.

Myös tilintarkastus- ja varmen-nusstandardeja antava International Auditing and Assurance Standards Bo-ard (IAASB) on tunnistanut kasvaneen kysynnän muille varmennuspalveluil-le, erityisesti juuri pk-sektorilla. Tätä sil-mällä pitäen se uudisti äskettäin kan-sainvälisen yleisluonteisen tarkastuk-sen standardin ISRE 2400 Mennyttä ai-kaa koskevan tilinpäätöksen yleisluontei-sen tarkastuksen toimeksiannot. Standar-di soveltuukin tilintarkastukselle vaih-toehtoisen tilinpäätöksen varmennus-toimeksiannon suorittamiseen.

kohtuullinen ja rajoitettu varmuus Varmennustoimeksiannolla tarkoite-taan toimeksiantoa, jossa tilintarkasta-ja esittää johtopäätöksen, jonka tarkoi-tuksena on lisätä tiedon mahdollisten käyttäjien luottamusta varmennettava-na olevaan informaatioon. Varmennus-toimeksiannon kohteena voi olla tieto, kuten taloudellinen informaatio, järjes-

telmät ja prosessit, kuten sisäiset kont-rollit, tai vaikka käyttäytyminen, kuten yhtiön hallinto.

Tilintarkastajat suorittavat kahden-tyyppisiä varmennustoimeksiantoja; kohtuullisen varmuuden antavia toi-meksiantoja ja rajoitetun varmuuden antavia toimeksiantoja. Molemmissa toimeksiantotyypeissä tulee hankkia tarpeellinen määrä tarkoitukseen so-veltuvaa evidenssiä.

varmennusmuotojen välisiä eroavaisuuksia Toimenpiteet, joilla kootaan tarpeel-linen määrä tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä rajoitetun varmuuden an-tavassa toimeksiannossa, ovat kuiten-kin luonteeltaan, ajoitukseltaan ja laa-juudeltaan tarkoituksellisesti rajoitet-tuja verrattuna kohtuullisen varmuu-den antavaan toimeksiantoon. Esimer-kiksi ISRE 2400 -standardissa todetaan, että tarpeellinen määrä tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä hankitaan ensisi-jaisesti analyyttisella tarkastuksella ja tiedusteluilla.

Kohtuullisen varmuuden antavis-sa toimeksiannoissa tilintarkastaja il-maisee johtopäätöksensä positiivisessa muodossa (”Lausuntonamme esitäm-me, että x on kaikilta olennaisilta osil-taan…”). Rajoitetun varmuuden anta-vissa toimeksiannoissa johtopäätös an-netaan negatiivisessa muodossa (”…tie-toomme ei ole tullut seikkoja, jotka an-taisivat aiheen olettaa, että x ei olisi kai-kilta olennaisilta osiltaan…”).

Tilintarkastus on kohtuullisen var-muuden ja samalla siis korkeimman mahdollisen varmuuden, ei kuiten-kaan ehdottoman varmuuden, antava toimeksianto. Rajoitetun varmuuden antava toimeksianto on esimerkiksi ISRE 2400 -standardin mukaisesti suo-ritettu tarkastus.

ISAE 3000 -standardin, joka soveltuu periaatepohjaisuutensa ansiosta moniin eri tilanteisiin, mukaan suoritettu toi-meksianto voi puolestaan olla tilantees-ta riippuen joko kohtuullisen varmuu-

KTM Anu Tanner toimii KHT-yhdistyksen johtavana asiantuntijana.


Uudistettu iSrE 2400 ”Mennyttä aikaa koskevan tilinpäätöksen yleisluonteisen tarkastuksen toimeksiannot”nimensä mukaisesti standardi käsittelee tilinpäätöksen yleisluonteis-ta tarkastusta koskevaa toimeksiantoa, jonka suorittaa tilintarkastaja, joka ei ole kyseisen yhteisön tilintarkastaja. Standardin uudistuksen ta-voitteena oli parantaa yleisluonteisten tarkastusten laatua ja yhdenmu-kaisuutta.

Standardin vaatimuksia ja tilintarkastajan velvollisuuksia sekä lisät-tiin että täsmennettiin. Uudistuksen eräänä lähtökohtana on ollut se, että varmennusraportin käyttäjät saisivat selkeämmän käsityksen yleisluon-teisen tarkastuksen luonteesta. ISRE 2400 -standardin mukaisesti suori-tetusta toimeksiannosta tilintarkastaja esittää johtopäätöksensä nega-tiivisessa muodossa. Uudistettua standardia sovelletaan 31.12.2013 tai sen jälkeen päättyviltä tilikausilta laadittavien tilinpäätösten yleisluon-teisiin tarkastuksiin.

Uudistettu iSrS 4410 ”Kokoamistoimeksiannot”Hiljattain uudistettua standardia voidaan tarpeen mukaan mukau-tettuna soveltaa myös muun kuin mennyttä aikaa koskevan taloudelli-sen informaation ja muun kuin taloudellisen informaation kokoamis-toimeksiantoihin.

Kokoamistoimeksiannossa tilintarkastaja hyödyntää kirjanpidon ja taloudellisen raportoinnin erityisasiantuntemustaan informaation ke-räämisessä, luokittelussa ja yhdistämisessä sekä mahdollisesti taloudel-lisen informaation esittämisessä tietyn viitekehyksen mukaisesti. Tyy-pillisin kokoamistoimeksianto on tilinpäätöksen kokoamistoimeksian-to, jossa tilintarkastaja saa taloudellisia tietoja asiakkaalta ja laatii niiden perusteella tilinpäätöksen tai osia siitä.

Toimenpiteisiin ei sisälly informaation varmentamista eikä tilintar-kastaja ilmaise minkäänlaista johtopäätöstä. Kootun informaation käyt-täjille koituu tilintarkastajan osallistumisesta kuitenkin jossakin mää-rin hyötyä, koska palvelu on suoritettu tilintarkastajan erityisasiantun-temusta käyttäen. Uudistettua standardia sovelletaan 1.7.2013 lähtien.

den tai rajoitetun varmuuden antava toi-meksianto.

tilintarkastajalle annettavia muita toimeksiantojaKaikki tilintarkastajan suorittamat toi-meksiannot eivät ole varmennustoi-meksiantoja. Tilintarkastaja tekee tyy-pillisesti informaation kokoamistoi-meksiantoja ja toimeksiantoja erik-seen sovittujen toimenpiteiden suorit-tamisesta.

Tällaisia ovat esimerkiksi Tekes-tili-tysten tarkastukset ja yhtiölle myönne-tyn lainan kovenanttiehtojen noudat-tamiseen liittyvät tarkastukset. Näis-sä tilintarkastajaa ei edellytetä ilmaise-maan minkäänlaista varmuutta tai joh-topäätöstä.

International Auditing and Assuran-ce Standards Board (IAASB) uudisti äs-kettäin myös kokoamistoimeksiantoja koskevan kansainvälisen liitännäispal-velustandardi 4410:n.


tilinpäätös on sijoittajan tärkein tiedon lähde yhtiön taloudellisen tilan arvioinnissa. IFRS-standardien tavoi-te on parantaa tilinpäätösten vertailta-vuutta ja varmistaa, että sijoittajat saa-vat oikeat ja riittävät tiedot kokonaisku-van muodostamiseksi.

Heikentyneen taloustilanteen tiedottamisessa on puutteita– IFRS-standardien soveltaminen Suo-messa on kehittynyt myönteisesti, ar-vio toimistopäällikkö Tiina Visakorpi Finanssivalvonnasta.

TeKSTI /// taina kivelä KuVAT /// veikko someRpuRo

– euroopan velkakriisi vaikuttaa Suomen finanssisektorin ja pörssiyhtiöiden talous-tietoihin. Monella yhtiöllä rahoitustilanne ja liiketoiminnan näkymät ovat heikentyneet, kertoo Tiina Visakorpi Finanssivalvonnasta.

IFRS-valvonnan haasteina taantuma ja sensitiivisten tietojen raportointi

Hänen mukaansa tämä näkyy esi-merkiksi tilinpäätösinformaation avoi-muuden ja ymmärrettävyyden parantu-misena. Yhtiöt myös yleensä korjaavat valvojan havaitsemat puutteet.

Muutostilanteet lisäävät raportoin-nin puutteita selvästi, ja virheiden ris-ki kasvaa.

– Kiristynyt rahoitustilanne tunne-taan ja raportoidaan varmasti hyvin yh-tiön sisällä, mutta ulkoisen IFRS-rapor-toinnin velvoitetta ei aina tunnisteta. Myös sensitiivisen tiedon, kuten joh-don palkinnan tai muiden lähipiiritie-

Tiina Visakorpi seuraa aitiopaikalta listayhtiöiden taloudellista raportointia. – IRFR-standardien sovelta-minen on kehittynyt Suo-messa myönteisesti.


– Myös muiden kuin johtoon kuulu-vien lähipiiriläisten määrittelyssä on yl-lättäviä ongelmia. IFRS-standardin sana-muoto asiasta jättää tulkinnanvaraa, Vi-sakorpi myöntää.

Mutta se ei estä yhtiötä kertomasta omaa näkemystään asiasta. Silloin si-joittajankin on helpompi arvioida yh-tiön tulkintaa.

Finanssivalvonnan näkemyksen mu-kaan myös johdon etuuksien yhteissum-man esittäminen helpottaisi eri yhtiöi-den tietojen vertailua.

– Tilintarkastajat voisivat tehostaa toimiaan tällä alueella, Visakorpi toivoo.

pankkien tilinpäätös-kysymykset työllistävätFinanssivalvonta tekee vuosittain noin viisitoista koko tilinpäätöksen kattavaa full review -läpikäyntiä, joiden kohteet valitaan riskien perusteella. Lisäksi teh-dään teemavalvontaa, tarkastetaan esit-teiden IFRS-tietoja ja reagoidaan pörs-sitiedotteissa havaittuihin tai Finans-sivalvonnalle kanneltuihin ongelmiin.

Pankkien tilinpäätöskysymykset vie-vät myös runsaasti Finanssivalvonnan aikaa. Kansallisten kysymysten lisäksi Eurooppa-tasoisen valvonta- ja säänte-ly-yhteistyö työllistävät / pitävät tilin-päätösvalvonnan kiireisenä.

liikearvo säilyy valvonnan kestosuosikkinaLiikearvon arvonalentumistestauk-set ovat pysyneet Finanssivalvonnan teemavalvonnan kohteena jo pitkään. Myös muiden omaisuuserien arvostus on tärkeällä sijalla sekä Suomen että Eu-roopan valvontaviranomaisten työssä.

– Liikearvon arvonalentumistesta-uslaskenta on haastava asia. Tarkaste-lemme erityisesti testauksen oletuksia ja niiden järkevyyttä sekä herkkyysanalyy-sin tuloksia. Havaitsemme monenlaista korjattavaa, ja erityisesti oletusten esit-tämisessä ja raportoinnin ymmärrettä-vyydessä on edelleen parantamisen va-raa, kertoo Tiina Visakorpi.

Herkkyysanalyysin tavoite on hel-pottaa sijoittajan arviointityötä, mutta toisinaan käykin päinvastoin.

– Finanssivalvonnan IFRS-asiantun-tija joutuu joskus pyytämään lisätietoja yhtiöltä ymmärtääkseen sijoittajille tar-koitettua tietoa.

vakiolausekkeiden sijaan yhtiökohtaista tietoaSijoittajien vitsauksena ovat vuodesta ja raportista toiseen säilyvät vakiolau-sekkeet, joiden aiheet ja ilmaisut pysy-vät samoina, summat vain muuttuvat.

Maailma ja yhtiö sen sijaan muut-tuvat jatkuvasti, ja monesti muutokset ovat äkillisiä ja suuria.

Tiina Visakorpi haluaa, että sijoitta-jainformaation avoimuus, olennaisuus ja ymmärrettävyys parantuisivat. Lisäk-si hän toivoo, että vakiolausekkeiden si-jaan esitettäisiin yhtiökohtaista tietoa.

tarkastusvaliokunnan keskeinen rooli Visakorpi korostaa tarkastusvaliokun-nan tärkeää roolia johdon harkintaa edellyttävissä tilinpäätöskysymyksissä. Esimerkkeinä hän mainitsee liikearvon lisäksi tilinpäätöksen laatimisperiaattei-den muutokset ja merkittävät tase-erät.

Valvontayhteistyötä Tilintarkastuslautakunnan kanssa Finanssivalvonta tekee tilintarkastajia valvovan Tilintarkastus-lautakunnan TILA:n kanssa yhteistyötä sijoittajainformaation luotetta-vuuden varmistamisessa.

– Kokemukset Finanssivalvonnan ja TILA:n yhteistyöstä ovat hyviä, ja sitä halutaan lisätä, kertoo Visakorpi.

Nykyisin TILA saa Finanssivalvonnalta käyttöönsä tarkastuskohtei-densa IFRS-valvontakirjeet. IFRS-standardien soveltaminen on myös yksi valvontayhteistyön alueista.

– Finanssivalvonnalla on oikeus pyytää lisätietoja suoraan tilintarkas-tajilta, elleivät asiat tilinpäätöksen laatineen yhtiön kanssa selviä. Tätä oikeutta on myös käytetty esimerkiksi yhtiön toiminnan jatkuvuudesta annettujen tietojen valvomiseksi. Tarvittaessa myös tarkastusvaliokun-nalle voidaan esittää kysymyksiä, kertoo Visakorpi.

– Kun tarkastusvaliokunta on aktii-visesti mukana tilinpäätöksen varmen-nuksessa, paranee lopputuloksen us-kottavuus valvojan silmissä ja kynnys kyseenalaistamiseen nousee, Visakor-pi kannustaa.

Yhteydenpito tarkastuksissa hoi-tuu tavallisesti toimivan johdon kans-sa, mutta Finanssivalvonta haluaa var-mistaa myös tarkastusvaliokunnan tie-donsaannin. Valvontaviranomainen toi-mittaa tiedon full review -läpikäynnin aloituksesta ja lopputuloksista suoraan tarkastusvaliokunnalle. Mikäli yhtiöl-lä ei ole tarkastusvaliokuntaa, saa tie-don hallitus.

– Käsityksemme on, että tarkastusva-liokunnat ja hallitukset arvostavat saa-maansa tietoa, Visakorpi kertoo.

tojen, raportoinnissa on jatkuvasti mo-nenlaisia kehittämistarpeita tarkem-paan ja avoimempaan suuntaan, täs-mentää Visakorpi.

Raportointivelvollisten tulisi muis-taa, että tiedon olennaisuus määrittyy paitsi tilipäätöserän koon myös sen luonteen perusteella.

arvostuskysymykset haasteellisia Talouden epävarmuus vaikeuttaa tule-vien rahavirtojen ja niihin perustuvien tase-erien arvon määrittämistä.

– Tilinpäätöstietojen luotettavuus saattaa kärsiä, jatkaa Visakorpi taloudel-lisen taantuman vaikutusten arviointia.

Finanssivalvonta saattaa keskustel-la valvottaviensa kanssa arvostuskysy-myksistä jo ennen tietojen julkistamis-ta, vaikka muutoin valvonta on jälkikä-teistä.

johdon lähipiiritiedot tärkeitä sijoittajilleJohdon lähipiiritiedot olivat Finanssi-valvonnassa IFRS-valvonnan painopis-teenä vuonna 2012 ja samalla linjalla jatketaan myös lähivuodet. Valvonnan kohteena ovat johdon työsuhde-etuu-det sekä liiketoimet johdon ja yhtiöi-den välillä.

– Jatkossa valvontaa laajennetaan myös muihin lähipiiriläisiin. Koska yh-tiöiden lähipiiritiedoissa havaittiin sel-viä puutteita, arvioimme myös lähipii-ritietojen keräämisen prosessia eli sitä, miten yhtiöt varmistavat oikeiden tie-tojen esittämisen tilinpäätöksissä, Visa-korpi toteaa.

Finanssivalvonta on keskustellut asi-asta myös tilintarkastajia valvovan Ti-lintarkastuslautakunnan TILA:n sihtee-ristön kanssa.

johdon avainhenkilöistä ja etuuksista kaivataan lisää tietoa Finanssivalvonnan havaintojen mu-kaan lähipiiritietojen raportoinnin yksi puute on se, että harvat yhtiöt kertovat selvästi, ketkä ovat sen johtoon kuulu-via avainhenkilöitä.

Lähipiiritiedot pysyvät IFRS-valvonnan painopis-teenä. – Valvonta laaje-nee jatkossa myös mui-hin lähipiiriläisiin, kertoo Tiina Visakorpi.

Sekä vuokralle ottajat että vuokralle antajat määrittelevät sopimusten käsittelymallin saman prosessin mukaisesti.

Ei

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä KylläEi Ei

Ei

Ei

Käsittely muiden IFRS- standardien mukaisesti

Onko järjestely vuokrasopimus tai sisältääkö

se vuokrasopimuksen?

Onko vuokrasopimuksen kesto 12 kuukautta tai

sen alle?

Onko vuokrakohteena kiinteistö tai rakennus?

Onko vuokrakausi valtaosa kohteen taloudellisesta käyttöiästä * TAI onko

kiinteiden vuokramaksujen nykyarvo vähintäänkin

olennainen osa omaisuuserän käyvästä arvosta?

Vuokrasopimus Tyyppi A

(nopeutetun kulukirjauksen malli)

Vuokrasopimus Tyyppi B

(tasaerämalli)

Vuokrasopimus Tyyppi A

(nopeutetun kulukirjauksen malli)

Onko vuokrakausi vähäinen osa kohteen taloudellisesta

käyttöiästä TAI onko kiinteiden vuokramaksujen

nykyarvo vähäinen suhteessa omaisuuserän käypään

arvoon?

* Rakennusten ja kiinteistöjen kohdalla arvioidaan jäljellä olevaa käyttöikää.

Mahdollista käsitellä kuten nykyinen muu

vuokrasopimus

42 43

tiLinpäätös


eLINA PeILL

Vuokrasopimukset IFRS-taseeseen?

Kommentoitavana ollut standardiluonnos muuttaisi merkittävästi vuokrasopimusten käsittelyä niin vuokralle ottajien kuin vuokralle antajien tilinpäätöksissä.

ajalla on oikeus ja käytännössä taloudel-linen mahdollisuus korvata laite toisel-la ilman asiakkaan suostumusta myös muuten kuin laitteen rikkoonnuttua. Käytännössä palveluntarjoajalle olisi kuitenkin harvoin taloudellisesti kan-nattavaa vaihtaa kopiokone uuteen.

selkeyttä kohteen määräys-valtaa koskeviin tilanteisiinUusi luonnos selkeyttää tilanteita, jois-sa asiakas ostaa kaiken tietyn omai- suuserän (kuten voimalaitoksen) tuo-tannosta. On mahdollista, että mikäli asiakas ei pysty vaikuttamaan siihen, miten tuotannon prosessit toimivat, ei käyttöoikeuden (kohteen määräysval-lan) katsota siirtyneen.

Kyseessä ei tällöin olisi vuokrasopi-mus, mikä muuttaisi nykyistä käytän-töä. Tietyn kapasiteetin ostamiseen täh-täävät sopimukset eivät myöskään jat-

kossa olisi vuokrasopimuksia, sillä nii-den täyttämiseksi ei yleensä vaadita tie-tyn omaisuuserän käyttöä.

palvelusopimusten piiriin kuuluvia järjestelyitä vuokrasopimuksiksiNäiden vuokrasopimuksien määrää vä-hentävien esimerkkien lisäksi on myös ti-lanteita, joissa vuokrasopimuksiksi luo-kiteltaisiin nykyisin palvelusopimuksi-na käsiteltäviä järjestelyitä. Merkittävim-pinä on esiin nostettu laivojen ja öljyn-porauslauttojen käyttö silloin, kun asiak-kaalle tarjotaan sekä alus että sen henkilö-kunta. Näiden sopimusten velvoitteiden ja varojen kirjaaminen kasvattaisi vuok-ralle ottajien taseita valtavilla summilla.

Aineettomiin oikeuksiin, kuten esi-merkiksi ohjelmistoihin liittyvät sopi-mukset eivät kuuluisi luonnoksen mu-kaan vuokrasopimusstandardin sovel-

inteRnational Accounting Stan-dards Board (IASB) julkaisi 16. touko-kuuta luonnoksen uudeksi vuokraso-pimuksia käsitteleväksi standardiksi. Se muuttaisi vuokrasopimusten käsit-telyä sekä vuokralle ottajien että vuok-ralle antajien tilinpäätöksissä merkit-tävästi niin kirjaamisen, arvostamisen kuin esittämisenkin osalta.

vuokrasopimusten käsittelymalliEhdotettua käsittelyä tulisi soveltaa ta-kautuvasti kaikkiin vuokrasopimuk-siin, jotka yhtiöillä on uuden standar-din käyttöönottovuoden tilinpäätök-sen ensimmäisen vertailukauden alus-sa. International Accounting Standards Board tarjoaisi yhtiöille kaksi vaihtoeh-toista lähestymistapaa standardin käyt-töönottoon, jolloin laskentaa ei välttä-mättä olisi tarpeen uusia vuokrasopi-musten alkuhetkistä alkaen.

Luonnoksen mukaan vuokrasopi-musten käsittelyn tulisi jatkossa perus-tua käyttöoikeusmalliin. Vuokralle ot-tajan näkökulmasta kaikki (paitsi ly-hytaikaiset) vuokrasopimukset johtai-sivat omaisuuserän (käyttöoikeuden) sekä vuokravelvoitteen kirjaamiseen taseeseen.

Standardiluonnos jakaa vuokrasopi-mukset kahteen ryhmään sen mukaan miten suuren osan kohteen taloudelli-sesta hyödystä vuokralle ottaja käyttää. Tällä jaolla olisi vaikutusta vain siihen, kirjautuvatko vuokrajärjestelyn kulut tuloslaskelmaan etupainotteisesti vai tasaerinä.

mikä on vuokrasopimus?Luonnoksessa todetaan, että vuokraso-pimus siirtää oikeuden käyttää omai-suuserää tietyn ajanjakson korvausta vastaan. On siis arvioitava, perustuuko sopimus tunnistettavan omaisuuserän käyttöön ja antaako sopimus vuokral-le ottajalle oikeuden käyttää tätä omai-suuserää määritellyn ajanjakson ajan.

Nykyisestä käytännöstä poiketen luonnos edellyttäisi vuokrakohteen tun-nistamista suoraan tai välillisesti sarja-numeroa vastaavalla tasolla (esimerkiksi auton rekisterinumero) kaventaen näin vuokrasopimuksen määritelmää. Nykyi-sin riittää, jos esimerkiksi kohteen omi-naisuudet tulevat määritellyiksi niin, että ne yksilöivät kohteen (esimerkiksi auton merkki, malli ja ominaisuudet).

Vaikka sopimuksessa määriteltäi-siinkin kohde, esimerkiksi kopiokone, sarjanumerolla yksilöiden, ei kyseessä ole vuokrasopimus, jos palveluntarjo- K

uVA

: MV

phot

osto

ck


tamisalaan. Sama koskee biologisia hyödykkeitä sekä mineraaleihin, öl-jyyn, kaasuun ja muihin uusiutumat-tomiin luonnonvaroihin liittyviä so-pimuksia.

vuokrasopimusten kaksi tyyppiäJatkokäsittelyä varten vuokrajärjeste-lyt luokiteltaisiin Tyypin A ja Tyypin B sopimuksiin vuokrakohteen luon-teen ja sopimusehtojen mukaisesti ku-ten edellisellä sivulla olevassa kuvassa esitetään. Kiinteistöjen tai rakennusten vuokrasopimukset olisivat tyypin B so-pimuksia, ellei vuokrakausi muodosta olennaista osaa vuokrakohteen jäljellä olevasta taloudellisesta vaikutusajasta tai vuokramaksujen nykyarvo kata käy-tännössä kokonaan vuokrakohteen käy-pää arvoa.

Muita vuokrakohteita koskevat sopi-mukset taas olisivat pääsääntöisesti tyy-pin A sopimuksia, paitsi, jos vuokrakau-si olisi vain vähämerkityksinen osa koh-teen jäljellä olevaa taloudellista vaiku-tusaikaa tai vuokramaksujen käypä arvo olisi vähämerkityksinen suhteessa koh-teen käypään arvoon.

Vuokrasopimusten luokittelu teh-täisiin sopimuskauden alussa, eikä sitä uudelleen arvioida, elleivät sopimuk-sen ehdot muutu. Jos esimerkiksi yhti-ön rakennusta koskeva vuokrasopimus sisältää jatkokausia, joiden yhtiö ei al-

kuhetkellä katso sisältyvän vuokrakau-teen, voi sopimus päätyä tasaeräkäsitte-lyyn tyypin B mukaisena. Vaikka myö-hemmin yhtiölle syntyisikin merkittä-vä taloudellinen kannustin hyödyntää mahdollisuus jatkokausiin ja pidentää sopimuksen kestoa, ei järjestelyn luokit-telua muuteta.

sopimukset vuokralle ottajien tilinpäätöksissäVuokrasopimuksen alkuhetkellä vuok-ralle ottaja kirjaisi taseeseen omaisuus-erän, joka kuvaa saatua käyttöoikeutta vuokrakohteeseen vuokrakauden ajak-si sekä samansuuruisen vuokramaksu-velvoitteen. Erät arvostettaisiin vuokra-kauden alkuhetkellä vuokramaksujen nykyarvon määräisiksi. Käsittely vastai-si käytännössä pääpiirteiltään nykyistä rahoitusleasinglaskentaa.

Tyypin A sopimusten perusteella kir-jattua käyttöoikeusomaisuuserää jak-sotettaisiin kuluksi systemaattisella ta-valla. Koron kirjaamiseen käytettäisiin efektiivisen koron menetelmää. Tämä johtaisi vuokrajärjestelystä aiheutuvi-en kulukirjausten etupainotteisuuteen. Tyypin B sopimuksista kirjattaisiin kul-lekin vuokrakauden raportointijaksolle vain yksi tasasuuruinen kuluvaikuttei-nen tuloslaskelmaerä.

Kirjattavat omaisuuserät sisällytet-täisiin taseessa samaan ryhmään vastaa-vien omistettujen omaisuuserien kans-sa joko omalla rivillään tai liitetiedois-sa eritellen. Tuloslaskelmassa tyypin A sopimuksista esitettäisiin erikseen pois-tot ja rahoituskulut.

sopimukset vuokralle antajien tilinpäätöksissäVuokralle antajat kirjaisivat tyypin A sopimuksilla vuokratun omaisuuserän pois taseesta ja tilalle syntyisi vuok-rasaaminen ja jäännösarvo-omaisuus-erä, jotka eriteltäisiin joko taseessa tai liitetiedoissa. Vuokrasaaminen arvos-tettaisiin myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

Jäännösarvo-omaisuuserä kasvatet-taisiin vuokrakauden aikana vastaa-maan kauden päättyessä odotettavissa olevaa vuokrakohteen jäännösarvoa. Tyypin B sopimusten käsittely vastai-si paljolti nykyistä muiden vuokraso-pimusten laskentaa eli vuokralle anta-ja ei kirjaisi niiden vuokrakohteita pois taseestaan.

vuokrakausiLuonnoksen mukaan vuokrakaudek-si käsitetään ei-purettavissa oleva sopi-muskausi, johon tulisi sisällyttää myös valinnaiset jatkokaudet, joiden käyt-töön (tai irtisanomisoikeuden käyttä-mättä jättämiseen) vuokralle ottajalla on merkittävä taloudellinen kannus-tin. Tämä määritelmä selkeyttää vuok-rasopimuksen keston arviointia edel-liseen luonnokseen verrattuna. Vuok-rakauden pituuden alkuperäistä arvi-ota oikaistaisiin aina, kun arvio talou-dellisen kannustimen olemassa olosta muuttuisi johtuen sopimuksellisista, omaisuuserään liittyvistä tai yritykses-tä johtuvista syistä.

Lyhytaikaisina pidettäisiin vuokraso-pimuksia, joiden kesto mahdolliset jat-kokauden mukaan lukien olisi 12 kuu-kautta tai sitä lyhyempi ajanjakso. Näi-den vuokrasopimusten käsittelyyn sai-si edelleen soveltaa nykyisten muiden vuokrasopimusten kaltaista laskentaa.

KTL Elina Peill toimii Deloitte & Touche Oy:n IFRS-yksikössä IFRS-asiantuntijana.

standardiluonnoksen merkittävimmät käytännön vaikutukset

Johto joutuisi käyttämään enemmän harkintaa vuokraso-pimusten käsittelyssä.

Taseiden kasvaessa tunnus-luvuissa tapahtuisi muutok-sia, millä voisi olla vaikutusta myös lainojen kovenantteihin tai palkitsemisperiaatteisiin.

yksityiskohtaisten vuokrasopi-mustietojen keräämiseen tarvit-taisiin soveltuvat järjestelmät.

Takautuva soveltaminen voisi johtaa merkittäviin laskennallis-ten verojen kirjauksiin.

KHT-MEDIA

Tutustu koulutusten ohjelmiin ja syksyn muihin koulutuksiin: khtmedia.fi/koulutus.

Ilmoittautuminen:[email protected], puh. 09 7552 2030

PÄIVITÄ TIETOSI AJANKOHTAISISSA KOULUTUKSISSA!

Varojenjako 2014 – ½ pv, Helsinki 22.10.2013

Osingonjaon suunnitelmissa on tärkeää huomioida osinkovero-tuksen muutosten vaikutuksia. Tule kuulemaan uudistuksista ja saamaan opastusta voitonjaon haasteisiin!

Veroseminaari – Helsinki 26.11.2013

Yritysverotuksessa tapahtuvat muutokset edellyttävät ennakointia ja verosuunnittelua. Veromuutosten lisäksi seminaarissa paneu-dutaan muihin ajankohtaisiin teemoihin. Lopulliset päätökset verouudistuksista tullee siirtymään loppuvuoteen. Veroseminaari järjestetään ajankohtaan, johon mennessä päätökset ovat varmim-min tehty.

OLE NOPEA, HYÖDYT

HINNASSA!

Yrityksen arvonmääritys – Helsinki 23.10.2013

Mihin arvonmääritystä tarvitaan, mihin sitä voidaan hyödyntää? Miten arvonmääritys tehdään, mikä menetelmä valitaan?Koulutuksessa käsitellään arvonmääritystä ja eri menetelmiä konkreettisesti harjoittelemalla. Käytössäsi on myös kysymys-klinikka koulutuksen jälkeen.

IFRS-tilinpäätös 2013 – ½ pv, Helsinki 20.11.2013

Koulutuspäivä paneutuu niihin uusiin standardeihin, joihin tulee ottaa kantaa jo tilinpäätöstä laadittaessa, vaikka niitä ei vielä sovellettaisikaan sekä niihin standardeihin, joissa tämän vuoden tilinpäätöksessä on todennäköisimmin haasteita.

Balanssi 4 -2013.indd 1 8/20/2013 10:13:03 AM

Tätä poikkeusta ei kuitenkaan voisi soveltaa tapauskohtaisesti, vaan päätös soveltamisesta tulisi tehdä laadintaperi-aatevalintana yhdenmukaisesti kunkin omaisuuseräryhmän kohdalla.

vuokramaksut ja diskonttauskorkoVuokramaksuihin sisällytettäisiin vain sopimukseen perustuvat kiinteät mak-sut. Muuttuvista maksuista vain ne, joi-den määrät perustuvat indekseihin tai korkokantoihin huomioitaisiin laskel-missa raportointihetken arvojen mukai-sesti. Tulevaa kehitystä ei olisi tarpeen ennustaa toisin kuin aiemmassa luon-noksessa edellytettiin.

Laskelmien diskonttauskorkona vuokralle ottajat käyttäisivät vuokralle antajien perimää korkoa, jos tämä on tie-dossa. On kuitenkin odotettavissa, että korkoa ei pystytä selvittämään, jolloin diskonttauskorkona käytettäisiin vuok-ralle ottajan lisäluoton korkoa.

Vuokralle antajat käyttäisivät sopi-muksen sisäistä korkokantaa tai kiin-teistöjen tuottoprosenttia maksujen diskonttaamiseen. Diskonttauskorkoa tulisi arvioida uudelleen vuokrakau-den pituuden tai viitekoron muuttues-sa sekä silloin, kun arvio merkittäväs-tä kannustimesta osto-option käyttämi-seen muuttuu.

Ennen lopullisen standardin julkai-semista IASB:ssa jouduttaneen vielä kes-kustelemaan uudestaan ainakin vuokra-sopimuksen määritelmästä, muuttuvien vuokramaksujen käsittelystä, vuokral-le ottajien tuloslaskelmavaikutuksista sekä vuokralle antajilta edellytettäväs-tä laskennasta laajemminkin.


PykäläPil§tti

Palstan toimittivat Castrén & Snellmanin asiantuntijat asianajaja, Senior Associate mira Väisänen ja Associate Jenni Parviainen.

Veronkorotus estää syytteen nostamiseneDuskunnan käsiteltävänä on parhaillaan lakiehdotus, jonka mukaan veronkorotus estäisi syytteen nostamisen, mutta Verohallinnolla olisi oikeus jättää veronkorotus mää-räämättä tapauksissa, joissa on syyllistytty rikokseen (halli-tuksen esitys laiksi erillisellä päätöksellä määrättävästä ve-ron- ja tullinkorotuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeik-si, HE 191/2012 vp).

Korkein oikeus on 5.7.2013 antanut ratkaisun, joka nou-dattelee eduskunnan käsiteltävänä olevaa lakiehdotusta. Korkein oikeus nojautui ratkaisussaan perustuslakivalio-kunnan perustuslain 21 §:ään perustuviin kannanottoihin (PeVL 9/2012 vp ja PeVL 17/2013 vp) sekä Euroopan ihmis-oikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan 1 kappalee-seen ja perustuslain 6 §:n velvoitteisiin. Se katsoi, että luon-nolliselle henkilölle määrätty veronkorotus estää välittö-

Henkilötietojen luovuttamista kaupparekisteristä halutaan rajoittaa (HE 59/2013 vp)

teen luovuttamista rajoitetaan. Viranomaisten asemaa tiedonsaannissa ei ole tarkoitus kaventaa vaan viranomaisilla on edelleen aikaisemmat oikeutensa tarpeellisen tiedon saa-miseksi.Esityksen tavoitteena on estää väärinkäytökset, jot-ka aiheutuvat luonnollisten henkilöiden henkilötunnusten ja osoitetietojen joutumisesta vääriin käsiin.

Lain on tarkoitus astua voimaan 1.1.2014.

mästi rikossyytteen nostamisen samasta asiasta. Tuomio-istuimen aiemmassa käytännössä (KKO 2010:45 ja sen jäl-keen annetut ratkaisut) katsottiin Euroopan ihmisoikeusso-pimusta koskevan tulkintakäytäntöön perustuen, että syyt-teen nostaminen oli kiellettyä vasta, kun muutoksenhaku-aika verotuspäätökseen oli kulunut loppuun eikä veronko-rotukseen enää voinut hakea muutosta.

Verohallinnon pääjohtaja on keväällä asettanut työryh-män, joka valmistelee tulevan lain edellyttämiä ohjeita. Korkeimman oikeuden ratkaisun jälkeen Verohallinto on antanut väliaikaiset työmenettelyohjeet verotarkastuksel-le, rikosasianvalvonnalle ja verotuspäätösten tekijöille sii-tä, miten muuttunut oikeuskäytäntö otetaan veronkoro-tusasioissa huomioon. Työmenettelyohjeita tarkennetaan syyskuussa.

kauppaRekisteRilakia ehdotetaan muutetta-vaksi siten, että yritysten ja yhteisöjen vastuuhenkilöi-den kuten hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja ti-lintarkastajan, henkilötunnuksen tunnusosan luovutta-mista kaupparekisteristä rajoitetaan ja osoitetietojen si-jasta rekisteriin ilmoitetaan pelkkä kotikunta. Lisäksi ul-komailla asuvien luonnollisten henkilöiden kotiosoit-

Lunastusmenettelyä ja lunastuslautakunnan kokoonpanoa koskeviin säännöksiin esitetään muutoksia (HE 71/2013 vp)

osakeyHtiölain vähemmistöosakkeenomistajien osak-keiden lunastusmenettelyä koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että lunastuslautakunnan ei enää tarvit-se hakea uskottua miestä käräjäoikeudelta, jos se ei ole välttä-mätöntä vähemmistöosakkeenomistajien oikeussuojan kan-nalta. Tarkoituksena on lunastusmenettelyn nopeuttaminen ja kustannusten vähentäminen ilman, että muutos vaikuttai-si merkittävästi vähemmistöosakkeenomistajien asemaan.

Lisäksi lunastusmenettelyn vireille tuloa ja lunastushinnan koron alkamisajankohtaa kos-kevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi si-ten, että velvollisuus maksaa korkolain mu-kaista korkoa lunastushinnalle alkaa kolmen viikon kuluttua välimiesten hakemisesta eikä vasta hakemuksen tiedoksi antamisesta.

Lunastusmenettelyn selventämi-seksi ehdotetaan nimenomaisesti sää-dettäväksi, että lunastajan velvollisuu-tena on ilmoittaa hakemuksestaan ja uskotusta miehestä niille vähemmis-töosakkeenomistajille, joiden osak-keet lunastetaan sekä huolehdittava asiaa koskeva ilmoituksen julkaise-misesta virallisessa lehdessä.

Edelleen ehdotetaan muutettavak-si säännöksiä valitusoikeudesta väli-miesten ja uskotun miehen valintaa koskevaan päätökseen. Ehdotuksen mu-kaan myös uskottu mies voi hakea muutosta välitystuomioon, ja valitusten käsittely keskitetään Helsingin käräjäoikeuteen.

Kauppakamarilakia koskevan ehdotuksen mukaan Keskus-kauppakamarin lunastuslautakunnan kokoonpanoa muute-taan siten, että lautakuntaan valitaan vähintään yksi jäsen si-joittajia edustavan järjestön ehdotuksesta. Tarkoituksena on yleisesti lisätä sijoittajien ja vähemmistöosakkaiden luottamusta lunastuslautakunnan toimintaan, kun lautakunta päät-tää olla hakematta vähemmis-

töosakkeenomistajia edus-tavaa uskottua miestä.

Lain on tarkoitus as-tua voimaan 1.1.2014.

Verotus

yhtiöoikeus

rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus

Varainsiirtovero lunastettaessa tontin osaa asunto-osakeyhtiössä

veRoHallinto on julkaissut ohjeen (1.7.2013, dnro: A73/200/2013) rakentamiseen liittyvästä uudesta tiedonan-tovelvollisuudesta. Uusien lakien (263/2013 ja 264/2013) pe-rusteella tilaajalla on velvollisuus ilmoittaa tietoja Verohal-linnolle rakentamiseen liittyvistä urakoista ja urakoitsijoista sekä yhteisen rakennustyömaan päätoteuttajan tulee ilmoit-taa tietoja rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä. Tietoja ei tarvitse antaa, jos sopimuksen vastikkeen arvo il-

man arvonlisäveroa on enintään 15 000 euroa. Ohje on julkaistu poikkeuksellisen hyvissä ajoin, sillä tie-

donantovelvollisuus koskee 1. päivänä heinäkuuta 2014 tai sen jälkeiseltä ajalta annettavia tietoja. Vaikka työmaa olisi-kin alkanut jo ennen 1.7.2014, on tiedot annettava heinäkuun ensimmäisen päivän jälkeen tapahtuneesta työntekijän työs-kentelystä ja sen jälkeen tehdyistä työtehtävistä sekä makse-tuista urakkasuorituksista.

veRoHallinto tiedottaa, että tontin lunastushinnasta on maksettava varainsiirtovero, kun asunto-osakkeen ostaja joko kaupanteon yhteydessä tai tätä myöhempänä ajankohtana lu-nastaa oman osuuteensa taloyhtiön vuokratontista.

Verohallinto on 24.6.2013 antamassaan tiedotteessa ottanut sen kannan, että asunto-osakkeiden ostajan suorittaessa kaupan-teon yhteydessä tai tätä ajankohtaa myöhemmin tontin lunas-tushinnan nimellä asunto-osakeyhtiölle suorituksen luetaan tämä suoritus varainsiirtoverolaissa tarkoitetuksi vastikkeeksi,

jonka perusteella varainsiirtovero on myös suoritettava. Veron perusteeseen luetaan ostajan suorittama lunastussumma koko-naisuudessaan sisältäen asunto-osakeyhtiölle tontin lunastuk-sesta maksettavaksi tulevan varainsiirtoveron määrä sekä muut lunastuksesta syntyvät kulut. Omistusoikeuden siirtymisen jäl-keen tapahtuvasta suorituksesta on maksettava vero ja varain-siirtoveroilmoitus annettava 2 kuukauden kuluessa suorituksen tapahtumisesta. Jos luovutus täyttää ensiasunnon vero-vapau-den edellytykset, ei veron suorittamisvelvollisuutta ole.


sisäinEn vALvontA

COSO – moderni viitekehys sisäisen valvonnan toteutukseen

Sisäisen valvonnan suunnitteluun, toi-meenpanoon, johtami-seen ja arviointiin on nyt käytettävissä ny-kyisten taloudellisten toimintamallien mukai-nen viitekehys.

seen ja tulokselliseen ylläpitoon, jotta se voi saavuttaa tavoitteensa pystyen samalla mukautumaan liiketoiminnan muutoksiin. Keskeisenä tavoitteena on edistää johdon kykyä valvoa organisaa-tion toimintaa ja toisaalta mahdollistaa ylimmän johdon ja hallituksen rooli si-säisen valvonnan ohjaajana.

Havainnollistavat liitteetViitekehyksen liitteenä on myös yh-teenveto vuoden 1992 version tehdyis-tä muutoksista ja vertailu COSO-ERM -viitekehykseen. Liite sisältää myös oh-

tilintaRkastajien ja sisäisten tarkastajien yhteinen amerikkalainen ammatillinen järjestö COSO julkaisi toukokuussa 2013 uuden ajantasais-tetun sisäisen valvonnan viitekehyk-sen (Internal Control- Integrated Fra-mework) liitteineen. Siirtymäaikaa uu-teen viitekehykseen siirtymiseksi on pidennetty siten, että uusi viitekehys korvaa joulukuussa 2014 kokonaisuu-dessaan vuonna 1992 julkaistun viite-kehyksen.

uusi Coso täydentää viitekehyksiä Uusi COSO-viitekehys ja aiemmin luo-tu COSO-ERM -viitekehys eivät pois-sulje vaan täydentävät toisiaan. Mal-lit keskittyvät hieman eri painotuk-sin sisäiseen valvontaan ja riskienhal-lintaan.

Uusi viitekehys tarjoaa työkaluja or-ganisaatioille sisäisen valvonnan suun-nitteluun ja toteutukseen. Tilintarkas-tus-lehden numerossa 2/2012 selostet-tiin viitekehyksen erilaisia hyödyntä-misen mahdollisuuksia sisäisen valvon-nan kehittämisessä. Sen avulla voidaan suunnitella, toimeenpanna ja johtaa si-säistä valvontaa sekä arvioida sisäisen valvonnan tehokkuutta.

JyRKI LäHDeMäKI

ajantasalle talouden toimintamallien muutosten kanssa Uudistuksen taustalla on sisäisen tar-kastuksen toimintaympäristöön ja si-dosryhmiin liittyviä muutoksia. Ta-louden toimintamallit ovat muuttu-neet viimeisen reilun 20 vuoden aika-na. Uudistetussa COSO-viitekehykses-sä on huomioitu mm. seuraavien yh-teiskunnan ja talouden ilmiöiden vai-kutuksia:

kasvava läpinäkyvyys johtamis- ja hallintotapaan liittyen

monimutkaistuvat liiketoimintamal-lit

markkinoiden laajentuminen maail-manlaajuiseksi

toimijoiden lisääntynyt sääntely markkinoilla

kehittyvien teknologioiden hyödyn-tämisen kasvu

kasvaneet osaamisen ja tilivelvolli-suuden vaatimukset

lisääntyvä väärinkäytösten tunnista-minen ja ennaltaehkäisy.

Viitekehyksen tarkoituksena on luo-da organisaatiossa edellytykset sisäi-sen valvonnan järjestelmän tehokkaa-

jeet viitekehyksen soveltamiseen pie-nille yrityksille, organisaation eri toi-mijoiden roolit ja vastuut sekä viite-kehyksen päivityksessä käytetyt me-netelmät.

Julkaisuun kuuluu lisäksi erilaisis-ta havainnollisista malleista (Illustrati-ve Tools for Assessing a System of Inter-nal Control) muodostuva liite, joka aut-taa arvioimaan sisäistä valvontaa eri lii-ketoimintaympäristöissä. Arviointityön helpottamiseksi liite sisältää mallitau-lukoita, joiden avulla voidaan tarkastel-la sisäisen valvonnan osa-alueita ja nii-den toimivuutta COSO-kritereein.

Havainnollisia malleja sisältäväs-tä liitteestä löytyy myös valmiita ske-naarioita, joiden avulla arviointeja voi tehdä. Neljäntenä liitteenä on ulkoi-seen taloudelliseen raportointiin liitty-vä esimerkkejä sisältävä ohje (Internal Control Over External Financial Repor-ting: A Compendium of Approaches and Examples), joka ohjeistaa uuden viite-kehyksen kriteerein ja painotuksin ul-koisen raportoinnin laadintaan. Tiivis-telmää lukuun ottamatta kaikki kolme osaa ovat varsin seikkaperäisiä vaati-muslistoja sisäisen valvonnan arvioin-tiin.


OSA-ALUE (COmPONENT) PERIAATE (PRINCIPLE)

Valvontaympäristö: Menettelytavat, standardit ja prosessit, jotka ohjaavat toimintaa. Hallitus ja ylin johto luovat pohjan sisäiseen valvontaan ja toimintasääntöihin.

1. yhtenäisyys ja eettiset arvot2. Valvontavastuu3. Rakenteet, toimivalta ja vastuu4. Pätevyys5. Tilivelvollisuus

Riskien arviointi: Toistuva ja dynaaminen prosessi, jolla tunnistetaan ja arvioidaan tavoitteiden saavuttamisen riskejä ja menettelytavat riskien hallintaan. ulkoiset muutokset ja vaikutukset liiketoiminnan toteutukseen arvioidaan.

6. Asianmukaiset tavoitteet7. Riskien tunnistus ja analysointi8. Petosriskien arviointi9. Merkittävien muutosten tunnistus ja analysointi

Valvontatoimenpiteet: Valvontatoimenpiteillä pyritään minimoimaan tavoitteiden saavuttamista haittaavat riskit.

10. Valvontatoimien valinta ja kehittäminen11. yleisten IT-kontrollien valinta ja kehittäminen12. Menettelytapojen käyttö

Informaatio ja kommunikaatio: Informaatiolla on tärkeä rooli tehtävien ja vastuiden sekä tavoitteiden ja niiden merkityksen viestittämisessä.

13. Olennainen informaatio14. Sisäinen kommunikointi15. ulkoinen kommunikointi

Seuranta: Jatkuvalla seurannalla tai erillisellä seurannalla selvitetään, toimivatko kaikki 17 sisäisen valvonnan periaatetta.

16. Jatkuva arviointi ja/tai erilliset arvioinnit17. Puutteiden arviointi ja kommunikointi

Jyrki Lähdemäki, CIA, CCSA, on Sisäiset tarkastajat ry:n ammatillisten asioiden toimikunnan jäsen.

kolme tarkastelutapaa toiminnan tavoitteisiin Uudistetussa viitekehyksessä esitetään aikaisemman mallin mukaisesti kolme eri tavoitteen tarkastelutapaa:

toiminnalliset tavoitteet raportoinnin tavoitteet vaatimustenmukaisuuden tavoitteet.

Näihin osa-alueisiin voidaan löytää vastaavia sisäisen valvonnan menet-telytapoja haluttujen tavoitteiden saa-vuttamiseksi. Oleellista on sovittaa osa-alueelle tehokkain sisäisen val-vonnan toimenpide tavoitteen saavut-tamiseksi.

Lisäksi on huomioitava sisäisen val-vonnan luonne. Kyse on jatkuvasta orga-nisaation eri tasoilla tapahtuvasta pro-

sessista, jonka aikaansaavat ylin johto, toimiva johto ja muu henkilöstö sisäisen valvonnan antaessa edellä mainittujen osa-alueiden tavoitteiden saavuttami-sesta kohtuullisen varmuuden. kuutioon pieniä muutoksia Tavoitteet ja sisäisen valvonnan osat on havainnollistettu kuutiolla. Visu-aalinen esitys mukailee aiempaa viite-kehystä muutamin muutoksin. Kehys sisältää viisi eri osaa, jotka ovat välttä-mättömiä tavoitteiden saavuttamisek-si. Osatekijät ovat

valvontaympäristö riskien arviointi valvontatoimet informaatio ja kommunikaatio sekä seuranta.

Listayhtiöt raportoivat vaihtelevasti hallinto- ja ohjausjärjestelmistään

Keynote speakers:

Tuija Soanjärvi, Audit Committee Chair and Board Member– How the Board see Internal Control (in Finnish)

Catherine Jourdan, PwC | Risk Assurance & Advisory Services, Paris, France, One of the PwC Coso AuthorsWhat’s new in COSO / IC

IIA GlobalDeanna Sullivan, CIA, CRMA, CPA, CGMA, CFEAre You COSO Ready? WorkshopIn this workshop participants will:– Examine some of the key changes in the updated framework– Discuss the implications of the updated framework on internal audit activities– Gain insight into the new Framework’s potential to increase the value of assurance and consulting services.

This seminar is part of IIA Finland’s traditional Autumn Conference following the next day.

More Information at www.theiia.fi

Internal Control – COSO 2013, From Theory to PractiseOctober 30th, 2013 • Caribia, Turku

Catherine Jourdan is a director in PwC’s Risk Assurance & Advisory Services practice, based in Paris, France. She brings over 15 years of interna-tional experience, serving clients on Governance, Risk and Compliance topics, organizational and process design, operating model reviews, policy development, communications and training.

Deanna Sullivan has a diverse background rang-ing from auditing and accounting to consulting and training. She is an experienced facilitator and motivational speaker. Deanna is an active member of the Institute of Internal Auditors and was Chairman of the IIA’s 2006 International Conference held in Houston, Texas.

COSO viitekehyksen käyttöönotosta on nyt 20 vuotta, minkä jälkeen yritysten ja kaikkien organisaatioiden toimintaympäris-tö on muuttunut merkittävästi. Uudistettu COSO viitekehys ottaa huomioon tämän teknologian kehittymisestä, globalisaatiosta ja toiminnan monimutkaistumisesta alkunsa saaneen kehityksen.

RapoRtoinnin laatu on parantu-nut kuluneina vuosina listayhtiöiden antamissa hallinto- ja ohjausjärjestel-miä koskevissa selvityksissä, ilmenee Keskuskauppakamarin tekemästä kar-toituksesta. Se kävi läpi117 Helsinkiin listautuneen suomalaisyhtiön selvityk-set, joiden perusteella havaittiin yritys-kohtaista vaihtelua raportointikäytän-nöissä.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmiä kos-kevat selvitykset olivat lyhyimmillään kaksisivuisia ja laajimmillaan 40-sivui-sia. Osa yhtiöistä sisällytti selvitykseen myös asioita, joista siinä ei listayhtiöi-

den hallinnointikoodin mukaan tar-vitse kertoa. Tehdyn kartoituksen pe-rusteella eniten petrattavaa löytyi ta-loudellisen valvonnan ja raportoinnin kuvauksista ja riskeistä kertomisesta. Tavoitteita esiteltiin laajastikin, mut-ta tietoa konkreettisista toimenpiteis-tä vähemmän.

Ongelmalliseksi todettiin myös pyr-kimys yhdistää lakisääteiseen velvoit-teeseen perustuva, staattinen corpora-te governance statement palkka- ja palk-kioselvitykseen, jota taas tulee tarvitta-essa päivittää. Keskuskauppakamari ko-rostaakin, että selvitys hallinto- ja ohja-

usjärjestelmistä on kerran vuodessa an-nettava dokumentti, jonka antamisessa myös tilintarkastajalla on rooli.

Yhtiöiden arvioitiin noudattavan melko hyvin hallinnointikoodin suosi-tuksia. Eniten suosituksista poikkesivat pienet yhtiöt. Hallituksen sukupuolija-kaumaa ja riippumattomuutta koskevis-ta suosituksista poikettiin eniten.

http://kauppakamari.fi/wp-con-tent/uploads/2013/05/Toimivatko-hyv%C3%A4-hallinnointi-ja-avoimuus-p%C3%B6rssiyhti%C3%B6iss%C3%A4.pdf

Näillä osa-alueilla sisäisen valvonnan tulee olla toimivaa, jotta tavoitteet joko toiminnan, raportoinnin tai vaatimus-tenmukaisuuden osalta voidaan saa-vuttaa.

valvonnan eri osa-alueita kuvaavat uudet periaatteetUutena asiana on viitekehyksen viiden osa-alueen yhteyteen lisätty 17 periaa-tetta (principles), jotka kuvaavat sisäi-sen valvonnan osa-alueita (ks. vierei-nen kuva). Periaatteiden todetaan so-pivan erityyppisiin organisaatioihin.

Sisäisen valvonnan toimivuus tai si-säisen valvonnan puutteet kulminoitu-vat uusissa periaatteissa, minkä vuoksi niihin tulee kiinnittää erityistä huomi-ota. Periaatteiden yhteyteen on lisätty Points of Focus -selitteet, jotka kuvaavat kunkin periaatteen luonnetta.

Points of Focus -selitteet auttavat ar-vioimaan, toimiiko kyseinen tarkaste-lun kohteena oleva periaate sisäisen val-vonnan osa-alueilla.

miten Coso ja Coso-eRm eroavat toisistaan?COSO-ERM painottuu kokonaisval-taiseen riskienhallintaan. Siihen sisäl-tyy riskienhallintafilosofian luomi-nen, riskikulttuurin muodostaminen, riskinottohalukkuuden arviointia ja ris-kiportfolion analyysia. Sisäisen valvon-nan riskien arvioinnin osa-alue jaetaan COSO-ERM:ssa riskien tunnistamiseen, arviointiin ja riskeihin vastaamiseen.

COSO keskittyy sisäiseen valvontaan pääosin yksittäisellä prosessin tasolla. Ohjeistus on viitekehyksessä ja liitteis-sä tarkkaa. Kahden viitekehyksen kes-kinäinen rooli toimii siten, että sisäinen valvonta on olennainen osa organisaati-on kokonaisvaltaista riskienhallintaa ja riskienhallinta on olennainen osa johta-mis- ja hallintotapaa.


aalto-yliopiston kauppakorkea-koulun laskentatoimen laitokselta val-mistuneessa pro gradu -lopputyössäni selvitettiin tekijöitä, jotka ovat yhtey-dessä kauppatieteiden opiskelijoiden halukkuuteen työskennellä tilintar-kastusalalla. Tutkimusta motivoi ajan-kohtainen keskustelu tilintarkastaja-järjestelmän uudistamisesta, jonka yh-teydessä on puhuttu hyväksyttyjen ti-lintarkastajien riittävyydestä tulevai-suudessa sekä alan houkuttelevuudes-ta.

eroavatko kauppatieteen pääaineopiskelijat toisistaan?Hyväksytyksi tilintarkastajaksi on mah-dollista edetä vain suorittamalla laajat opinnot laskentatoimesta ja suurin osa tilintarkastajista on tästä syystä pääty-nyt alalle opiskeltuaan laskentatoimea pääaineenaan. Tämän takia tutkimus-

JANNe GRöNROOS

Hakeutuuko tilintarkastuksen pariin yrittäjähenkisiä innovoijia vai pikkutarkkoja rutiinien pyörittäjiä? Stereotypiat vaikuttavat alan houkuttelevuuteen opiskelijoiden keskuudessa.

kysymystä lähestyttiin kahdesta vai-heesta. Ensimmäiseksi pyrittiin selvit-tämään tutkittavien tekijöiden yhteyttä kauppatieteiden opiskelijan pääaineva-lintaan. Toiseksi pyrittiin selvittämään tekijöiden yhteys laskentatoimen pää-aineopiskelijan halukkuuteen työsken-nellä tilintarkastusalalla.

Tutkimuksessa havaittiin, että las-kentatoimen opiskelijat ovat persoo-nallisuuspiirteiltään muiden kauppa-tieteellisten pääaineiden opiskelijoi-hin verrattuna keskimäärin hiukan vä-hemmän avoimia ja ulospäinsuuntau-tuneita. Piirteiden määrittelyssä käytet-tiin psykologian puolella tunnettua vii-den faktorin mallia.

On syytä painottaa, ettei piirteen ”vä-häisyys” ole negatiivinen asia. Esimerkik-si henkilö, joka on avoimuudeltaan alhai-nen, on määritelmän mukaisesti enem-män rutiinista kuin vaihtelusta pitävä ol-

Kenestä tilintarkastaja?

Ku

VA: M

Vph

otos

tock

TILINTAR

KA

ST


TIN SILmIN


KTM Janne Grönroos valmistui keväällä 2013 Aalto-yliopiston kauppa-korkeakoulun laskentatoi-men laitokselta.

len kiinnostunut enemmän tosiasioista kuin fiktiosta. Vähäisesti ulospäinsuun-tautunut viihtyy keskimääräistä enem-män itsekseen sekä pitää rauhallisesta ja kiireettömästä työtahdista.

ongelmalliset stereotypiat Aikaisemmissa tutkimuksissa on ha-vaittu, että laskentatoimen opiskelijat eroavat samojen persoonallisuuspiir-teiden osalta muista opiskelijoista kan-sallisuudesta ja yliopistosta riippumat-ta. Monet tutkijat kuitenkin epäilevät, että alaan liittyvät stereotypiat yksinäi-sistä ja hiljaisista työmyyristä saattavat vaikuttaa itseään toteuttavien ennustei-den tavoin, jolloin alalle hakeutuu kes-kimääräistä enemmän sellaisia ihmisiä, jotka kokevat persoonallisuutensa vas-taavan tätä stereotypiaa.

Tällaista stereotypiaa kuvaa esimer-kiksi seuraava erään markkinoinnin opiskelijan kyselyyn jättämä lausunto avoimeen kysymykseen tilintarkastajiin liittyvistä mielikuvista:

”…Laskentatoimea opiskelevat tuttuni eivät ole niin innostuneita sosiaalises-ta kanssakäymisestä eivätkä ole siinä niin hyviä. He eivät myöskään siis ole vetäytyviä persoonia välttämättä. He ei-vät kumminkaan ymmärrä sosiaalisen kanssakäymisen etuja tai miten siitä voi oppia. Se on heille toissijaista.”

analyyttisuutta vaativat tehtävät kiinnostavat Ammatillisten kiinnostuksenkohtei-den osalta havaittiin, että laskentatoi-men opiskelijat ovat muihin pääainei-den opiskelijoihin verrattuna syste-maattisempia ja tieteellisempiä. Nämä ammatinvalintateorian määritelmät tarkoittavat, että laskentatoimen opis-kelijat viihtyvät parhaiten työtehtävis-sä, jotka ovat jossain määrin standardoi-tuja ja rutiininomaisia, mutta myös ana-lyyttisia ja numero-osaamista, älykkyyt-tä ja asiantuntemusta vaativia.

Laskentatoimen opiskelijat osoitta-vat vastaavasti muita opiskelijoita kes-kimäärin vähemmän kiinnostusta tai-teellisiin ja yrittäjämäisiin tehtäviin.

Näin ollen alalle päätyy keskimääräis-tä vähemmän kauppatieteen opiskeli-joita, joilla on halua toimia myynnilli-sissä ja luovuutta vaativissa tehtävissä.

Työarvojen osalta erot laskentatoi-men opiskelijoiden ja muiden opiske-lijoiden välillä havaittiin melko vähäi-siksi. Kuitenkin kyselyssä laskentatoi-men opiskelijat näyttäisivät arvostavan hiukan enemmän palkkaa ja palkkioi-ta ja hiukan vähemmän sosiaalista työ-ympäristöä kuin muiden pääaineiden opiskelijat.

tilintarkastuksesta kiinnostuneet ja muutLaskentatoimen opiskelijoiden kesken havaittiin jossain määrin samantyyp-pistä vaihtelua sen mukaan, kuinka kiinnostunut opiskelija on tekemään uraa tilintarkastusalalla. Tilintarkas-tusurasta kiinnostuneet laskentatoi-men opiskelijat olivat kyselyn mukaan muihin kanssaopiskelijoihin verrattu-na persoonallisuuspiirteiltään vähem-män avoimia ja ammatillisilta kiinnos-tuksenkohteiltaan systemaattisia ja tie-teellisiä, mutta vähemmän yrittäjämäi-siä. Erot keskiarvoissa olivat kuitenkin melko pieniä, vaikka ne osoittautuivat-kin tilastollisesti merkitseviksi.

Tehtyjen analyysien perusteella ei ole mahdollista muodostaa sellaista luonteenpiirteisiin perustuvaa mallia, joka ennustaisi edes tyydyttävästi opis-kelijan pääainevalintaa tai halukkuutta työskennellä tilintarkastusalalla. Näil-

lä tekijöillä saattaa olla ainakin välilli-nen vaikutus valinnassa, mutta ne eivät ole ainoita eivätkä myöskään tärkeim-piä tekijöitä.

stereotypiat vaikuttavat alan houkuttelevuuteen Kohtuullisen hyvä malli saatiin kuiten-kin aikaan kyselyn osiolla, joka mittasi tilintarkastusalaan liittyviä mielikuvia. Opiskelijat, joilla on myönteinen mie-likuva tilintarkastusalasta, ovat toden-näköisemmin niitä, jotka ovat kiinnos-tuneet opiskelemaan laskentatoimea. Vastaavasti positiivisesti tilintarkas-tukseen suhtautuvat laskentatoimen opiskelijat ilmoittavat todennäköisem-min olemaan halukkaita työskentele-mään alalla.

Vaikka arkijärjellä ajateltuna on it-sestään selvää, että positiivisesti alaan suhtautuvat ovat todennäköisemmin halukkaita työskentelemään tilintarkas-tusalalla, niin on yllättävää, miten jyrkät erot eri vastaajaryhmien välillä havait-tiin. Tilintarkastusalaan ja -työhön näyt-tää liittyvän voimakkaita stereotypioita. Tutkimuksen perusteella ne näyttävät vaikuttavan siihen, kuinka paljon opis-kelijoita alalle aikoo hakeutua sekä sii-hen, millaisia he ovat henkilökohtaisil-ta ominaisuuksiltaan.

avoimet ja yrittäjähenkiset hakeutuvat muille aloille Esimerkiksi se, että laskentatoimeen ja tilintarkastukseen näyttäisi hakeu-

Kyselytutkimus Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoille kyselytutkimukseen saatiin vastaukset 553 opiskelijalta 150 ol-lessa laskentatoimen ja loput muiden pääaineiden opiskelijoita. Tutkit-taviksi tekijöiksi rajattiin aikaisemman tutkimuksen perusteella persoo-nallisuuspiirteet, ammatilliset kiinnostuksenkohteet ja työarvot. Lisäk-si selvitettiin myös, millaisia mielikuvia opiskelijat liittävät tilintarkas-tusalaan ja näiden mielikuvien yhteyttä alan houkuttelevuuteen. Kerät-ty aineisto analysoitiin käyttäen tilastollisia menetelmiä.

tuvan keskimääräistä vähemmän per-soonallisuuspiirteiltään avoimia ja kiin-nostuksenkohteiltaan vähemmän yrit-täjämäisiä opiskelijoita, vaikuttaa ole-van seuraus siitä, millaisia mahdolli-suuksia itsensä toteuttamiseen alan us-kotaan tarjoavan. Useista opiskelijoiden avoimista vastauksista tämä huoli välit-tyi selvästi:

”Oman mielikuvani mukaan siitä ei pääse mihinkään, että tilintarkastus on jonkin verran formaalimpaa ja pikku-tarkkuutta vaativaa kuin jotkin muut, esim. tuotekehitys. Tilintarkastus ei op-timaalisesti sovi minunlaisilleni ihmi-sille, jotka tykkäävät aivan uusien asi-oiden keksimisestä.”

”Mielikuvani alasta on juurikin ”har-maa ja kaavamainen”, joka ei oikein vas-taa toiveitani. Koen itseni enemmän yrittäjähenkiseksi.”

keitä tilintarkastus houkuttelee? Tutkimuksen johtopäätös on, että peri-aatteessa kenestä tahansa voi tulla po-tentiaalisesti tilintarkastaja, mutta alal-le hakeutumisessa avainasemassa ovat alaan liittyvät mielikuvat. Tulosten pe-rusteella alalle haluavat eniten opiske-lijat, jotka pitävät tilintarkastusta sosi-aalisena ja monipuolisia työtehtäviä tar-joavana työnä.

Monet opiskelijat vaikuttavat kuiten-kin pitävän alaa yksin tehtävänä pääte-työnä, joka on pääasiassa rutiinia ja tar-joaa vain vähän haasteita. Alalle lie-nee mahdollista houkutella lisää osaa-jia, mikäli nämä mielikuvat saadaan oi-kaistua.

htm-tilintarkastajat ry

Tilintarkastaja, yrittäjän tukena

HTM-tilintarkastajat ry:n jäsenet ovat asiantuntijoita paikallaan selvittämään

yrityksesi taloudelliset riskit ja kehittämis-kohteet. Varmistamme merkitykset

ja laillisuuden numeroiden takaa.

Tulevaisuus voi olla

numeroista kiinni

Valitse tilintarkastajasi osoitteestawww.htm.fi/Tilintarkastajahaku


TAINA KIVeLä

Mikä motivoi tilintarkastus-assistenttia?Assistentin arvostettu työ on usein ponnah-duslauta muihin tehtä-viin. Assistenttien motivaatiota ja halua jatkaa alalla voidaan kuitenkin parantaa monin tavoin.

tilintaRkastus on monipuolista ja vaativaa tietotyötä, todetaan touko-kuussa valmistuneessa Josefin Malms-tenin pro gradu -tutkielmassa. Siinä tut-kittiin tilintarkastusassistenttien työ-tyytyväisyyttä.

Tutkimuksen mukaan neljä tärkein-tä tyytyväisyyteen vaikuttavaa tekijää ovat työkaverit, työtehtävät, palkka sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön.

opettajien, ystävien ja sukulaisten suo-situksella on suuri merkitys.

Puolet assistenteista kertoo urata-voitteekseen arvokkaan työkokemuk-sen, ja 40 prosenttia tähtää ammattitut-kinnon suorittamiseen ja tilintarkasta-jan uraan.

Suurin osa vastaajista, 86 prosenttia, oli ainakin osittain tyytyväisiä työhön-sä. Vastaajista 17 prosenttia ilmoitti ole-vansa erittäin tyytyväinen työhönsä.

avuliaat työkaverit ja hyvä ilmapiiri Johtamisessa – jota mitattiin johdon an-taman palautteen jatkuvuudella ja laa-dulla, työssä kehittymisen tukemisella, kuuntelemisella ja roolimallina toimi-misella – tunnistettiin sekä vahvuuksia että selviä parantamistarpeita. Vastaaji-en arviot vaihtelivat suuresti, mutta ne olivat kaikilla alueilla selvästi enem-män myönteisiä kuin kielteisiä.

Suhteet työkavereihin olivat valta-osalla hyvässä kunnossa, ilmapiiri oli hyvä ja apua saatavilla. Suhteissa työ-

Vaikutus voi olla joko myönteinen tai kielteinen.

arvostuksesta huolimatta suuri vaihtuvuus Malmsten valitsi tutkimuksensa koh-teeksi tilintarkastusassistentit, koska heidän työhönsä kuuluu systemaat-tinen koulutus rekrytoinnin jälkeen. Tämä kasvattaa työntekijöiden osaa-mista ja arvoa.

Assistenttien suuri vaihtuvuus on ti-lintarkastusalalla ollut jo pitkään ongel-ma. Heidän työtyytyväisyytensä onkin tärkeä asia paitsi heille itselleen myös työnantajalle. Riskinä on, että perehdy-tys ja koulutus menevät hukkaan, ja in-vestoinnin tuotto kilahtaa kilpailijan tai asiakkaan kirstuun.

assistentit varsin tyytyväisiä työhönsäMalmstenin tutkimuksesta selviää, että yli kolmannes assistenteista on va-linnut ammattinsa lähinnä tilintarkas-tusalan statuksen takia. Myös koulun, K

uVA

: MV

phot

osto

ck

TILINTAR

KA

ST


TIN SILmIN


antajaan oli jonkin verran korjattavaa, erityisesti Helsingissä.

epäselvyyttä työroolissa ja tehtävissä Varma käsitys omasta roolistaan työ-paikalla oli selvästi alle 40 prosentilla vastaajista. Reilu kolmannes vastaajis-ta oli hyvin perillä, mitä työtehtäviin kuuluu.

Vielä harvemmille kerrottiin sel-västi, miksi annettu työ täytyy tehdä. Muille nämä perusasiat olivat jääneet enemmän tai vähemmän epäselviksi, erityisesti suurissa tilintarkastusyh-teisöissä.

Tämä johtamisen keskeinen alue vaa-tisikin tutkimuksen valossa huomiota, jotta sekä työmotivaatio että työn tulok-set pysyisivät hyvällä tasolla.

motivoivaan työhön lisää vaikutusmahdollisuuksia Tilintarkastuksen säännökset ja sisäi-set ohjeet muuttuvat usein. Suurin osa, noin 70 prosenttia assistenteista oli ai-nakin osittain samaa mieltä siitä, että näistä muutoksista tiedotetaan hyvin. Saman verran vastaajista pitää itsel-leen osoitettuja työtehtäviä motivoivi-na, tosin suurin osa heistä on väittämäs-tä vain osittain samaa mieltä.

Mahdollisuudet vaikuttaa työtehtä-viin koettiin lähes olemattomiksi. Vain 15 prosenttia vastaajista piti vaikutus-mahdollisuuksiaan hyvinä, lisäksi 18 prosenttia vastaajista oli väitteestä osit-tain samaa mieltä.

Haastava mielekäs työ vaatii sosiaalisia taitojaTyön sisältö vaikuttaa merkittävästi työviihtyvyyteen. Tällä keskeisellä mo-tivaatioalueella on tilintarkastusassis-tentteja koskevan tutkimuksen mu-kaan onnistuttu hyvin.

Yli 80 prosenttia vastaajista oli aina-kin osittain samaa mieltä siitä, että työ-tehtävät ovat haasteellisia, mielekkäitä ja vaihtelevia. Lähes 90 prosenttia näki, että työ vaatii sosiaalisia taitoja, osa to-sin on väittämästä vain osittain samaa mieltä. Ajoittain työ koettiin jopa lii-an vaativaksi taitoihin nähden, mutta ei kuitenkaan kovin usein.

kiireen vastapainona itsenäisyys ja vastuu Vain noin kolmannes assistenteista piti työhön varattuja resursseja kokonai-suutena riittävinä ja koki itse saavansa riittävästi aikaa tehdäkseen työnsä hy-vin. Heistäkin suurin osa oli väitteistä vain osittain samaa mieltä. Vielä har-vemmat olivat tyytyväisiä työnantajan pyrkimyksiin vähentää työhön liitty-vää stressiä.

Työn itsenäisyys oli sen sijaan lähes kaikkien mielestä hyvällä tasolla, ja it-senäisyyttä myös arvostettiin paljon. Yli 70 prosenttia tilintarkastusassisten-teista oli ainakin osittain samaa miel-tä siitä, että vastuuta annetaan riittä-västi, urakehitysmahdollisuudet ovat hyvät, ja että oma työpanos on tärkeä. Sitoutuminen ammattiin oli myös hy-vällä tasolla.

Kyselytutkimukseen vastanneet työskennelleet assistenttina 1–8 vuotta uutisjutun käsittelemä työtyytyväisyystutkimus on osa 8.5.2013 valmistunutta Vaasan ruotsinkielisen kaup-pakorkeakoulun opiskelijan josefin Malmstenin opinnäytetyötä ”HUR TRIVS REVISORSASSISTENTERNA? – En studie i arbetstillfredsställelse bland revisorsassistenter i Finland”. Tutkielmaa koskeva ruotsinkielinen tiivistelmä löytyy seuraavalta sivulta.

Työtyytyväisyyttä kartoittava kysely lähetettiin 59 Suomessa työskentelevälle tilintarkastusassistentille, joista vain yksi ei vastannut kyselyyn. Vastaajista oli 34 naisia ja 24 miehiä. Iältään vastaajat olivat 23–45-vuotiaita. Suu-rin osa eli 76 prosenttia heistä oli kauppatieteiden maistereita. Muut olivat suorittaneet tradenomin tai kauppatie-teiden kandidaatin tutkinnon, yksi vastaajista ei nimennyt tutkintoaan.

Enemmistö vastaajista, 64 prosenttia, asui Helsingissä, johon suurin osa alan työpaikoista on keskittynyt. Valtaosa eli 79 prosenttia työskenteli Big 4-yrityksissä, jotka työllistävät valtaosan tilintarkastusalan ammattilaisista. Vastaaji-en työskentelyaika assistenttina oli 1–8 vuotta. Kolme vastaajaa oli vaihtanut assistentin tehtävät muihin tehtäviin.

Vastaajien tyytyväisyys työhönsä kartoitettiin asteikolla, jossa 1 = ei lainkaan tyytyväinen 2 = hyvin vähän tyyty-väinen, 3 = osittain tyytyväinen, 4 = lähes täysin tyytyväinen ja 5 = erittäin tyytyväinen.

Tutkimuksen kohteeksi valittiin Hezrbergin ja muiden tutkijoiden teorioiden perusteella seitsemän työmotivaa-tioon vaikuttavaa tekijää: johtaminen, työkaverit, työtehtävät, informaatiovirrat, työtehtävien vaativuus, palkka ja osallistuminen. Kutakin tekijää tutkittiin yhteensä 41 väitteen avulla. Väittämiin vastattiin asteikolla, jossa 1 = täy-sin eri mieltä, 2 = lähes täysin eri mieltä, 3 = jokseenkin eri mieltä, 4 = ei mielipidettä = jokseenkin samaa mieltä, 6 = lähes täysin samaa mieltä ja 7 = täysin samaa mieltä.

palkka vastaa suoritusta ja että työteh-tävät kehittyvät vastuun mukaan.

Työtehtävien tulisi olla vaihtelevia ja monipuolisia. Työhön liittyvä stres-si pitäisi pyrkiä minimoimaan. Assis-tenttien tulisi pystyä vaikuttamaan työhönsä ja sen sisältöön. Heille tuli-si myös antaa mahdollisuus kehittyä ja kasvaa ammatissaan ja päästä eteen-päin urallaan.

palkinnassa hiertää moni asiaSuuri osa tutkimukseen osallistuneista tilintarkastusassistenteista arvioi, että heidän palkkansa ei ole kilpailukykyi-sellä tasolla, se ei vastaa vastuuta ja suo-riutumista eikä paranna motivaatiota. Lisäksi työpäivät koettiin usein liian pitkiksi eikä korvausta ylitöistä pidet-ty riittävänä.

Eniten palkkaukseen tyytymättömiä löytyi pääkaupunkiseudulta ja suurista toimistoista. Muualla asioiden koettiin olevan jonkin verran paremmin.

alan vaihto askarruttaa Tutkimuksen tulosten perusteella voi-si odottaa, että työpaikan vaihto olisi ainoa houkutteleva vaihtoehto tilin-tarkastusassistenteille. Mutta toisin on.

Selvä enemmistö eli lähes 70 prosent-tia vastaajista oli ainakin osittain samaa mieltä siitä, että suosittelisi ammattiaan

muille, ja lähes yhtä moni piti ammatin-valintaansa edelleen oikeana. Peräti 77 prosenttia aikoi jatkaa alalla, heistä osa tosin oli väittämästä vain osittain samaa mieltä, ja varmoja alan vaihtajia oli tus-kin lainkaan.

Muut toimialat houkuttivat enem-mistöä vastaajista ainakin jossakin mää-rin ja lähes 50 prosenttia vastaajista pal-jon. Muihin toimistoihin vaihtaminen ei tuntunut kovin monesta mielekkääl-tä, ja yli puolet arveli varsin todennäköi-sesti jatkavansa nykyisessä työpaikas-saan vielä muutamia vuosia. Vastaajis-ta yli viidennes ei miettinyt asiaa laisin-kaan.

motivaatioon voi vaikuttaaTutkimustulosten perusteella assistent-tien motivaatiota ja halua jatkaa alalla voidaan parantaa monin tavoin. Työn-antajien tulisi panostaa hyvään yh-teistyöhön työpaikalla, varmistaa, että

Tilintarkastusassistenttien tyytyväisyys työhönsä

ei lainkaan tyytyväinen

hyvin vähän tyytyväinen

osittain tyytyväinen

lähes täysin tyytyväinen

erittäin tyytyväinen

2 %17 %

26 %

43 %

12 %


JOSeFIN MALMSTeN, BeNITA GuLLKVIST

i Denna artikel1 redovisas kortfattat resultatet av en enkätstudie vars syfte var att undersöka vilka faktorer som på-verkar arbetstillfredsställelsen hos fin-ländska revisorsassistenter. Revisorsas-sistenterna är speciellt intressanta efter-som de utvecklar sin kompetens efter rekryteringen och därför blir mer vär-defulla med tiden, men samtidigt också attraktivare på arbetsmarknaden (Lang-hed, 2000).

assistenter tillfredsställda med sitt arbete Respondenternas svar antyder att ca 43 % är helt eller nästan helt tillfreds-ställda med sitt arbete som revisorsas-sistent, 43 % är delvis tillfredsställda och 14 % är inte tillfredsställda. Detta till trots uppger endast en tredjedel av respondenterna att de har för avsikt att stanna hos byrån några år framöver och ungefär hälften (48 %) säger sig lockas av andra branscher.

På övriga orter och i mindre byråer är respondenterna i högre grad nöjda med valet av yrke och de är mer villiga att fortsätta utvecklas inom branschen än de som arbetar i Helsingfors. Resulta-tet visar också att de som arbetat mindre än ett år som revisorsassistenter i högre grad lockas av andra revisionsbyråer än de som arbetat längre.

tidspress och belastning i en säsongbetonad branschRevisionsbranschen är en säsongbeto-nad bransch vilket innebär att det före-kommer mycket stress en viss tid om året. Assistenterna vidhåller att de ges

Vad påverkar revisorsassistenters arbetsmotivation?

Faktorer relaterade till arbetsuppgifterna och deras natur påverkar arbetstillfredsställelsen hos assistenter. Trots ett visst missnöje skulle de flesta rekommendera arbetet åt nyutexaminerade.

för lite tid att utföra sina arbetsuppgif-ter, vilket medför stress.

De anser också att granskningsupp-dragen i regel har för lite bemanning, vil-ket bidrar till överbelastning. I synner-het de som bytt bransch framhöll att de gavs alldeles för lite tid att utföra tillde-lade arbetsuppgifter och en av de främ-sta orsakerna till byte av bransch var de långa arbetsdagarna. De ansåg även att deras arbetsgivare inte försökte minime-ra jobbrelaterad stress.

nöjda med lönen och övriga förmånerMissnöje med lönen är en faktor som påverkar arbetstillfredsställelsen nega-tivt och något som många responden-ter särskilt påpekade. Revisorsassisten-terna vill att lönen ska vara motiveran-de (50 % anser att den inte är det för till-fället) och att lönen utvecklas i takt med ökat ansvar (majoriteten anser att den inte gör det).

Begynnelselönen anses inte vara kon-kurrenskraftig och de flesta anser ock-så att lönen och övriga förmåner inte är

Figur 1. Arbetstillfredsställelse och framtida planer (skala: maximum 7 = helt av samma åsikt)

en lämplig ersättning för arbetet. Unge-fär hälften (48 %) håller helt eller näs-tan helt med om att övertidsarbete och helgarbete borde kompenseras på ett bättre sätt.

Det finns dock en signifikant skillnad i medelvärdet mellan större och mindre byråer gällande lönen, dvs. medarbetar-na i mindre byråer är överlag mer nöjda med lönen och övriga förmåner.

personalrelationer i arbetsgemenskapen I tidigare studier har konstaterats att konflikter på arbetsplatsen bidrar till en låg arbetstillfredsställelse (Lui et al., 2001). I denna studie är ungefär hälften (46,5 %) nöjda eller mycket nöjda med sin handledare som fungerar som en professionell rollmodell.

Att ha en bra relation till arbetskolle-gorna upplevs också viktigt. Svaren visar att respondenterna är nöjda eller mycket nöjda med sina kollegor (84,5 %), men mellan medarbetarna och arbetsgivaren råder det dock inte lika bra stämning. Detta var ett ganska väntat resultat, då arbetsgivaren ibland är tvungen att fat-ta svåra beslut vilka kan uppfattas nega-tivt av medarbetarna.

klarhet i arbetsrollen Två tredjedelar av respondenterna vid-håller att deras arbetsroll inte är klart definierad. Nästan en tredjedel (29,3%)

1 Artikeln bygger på empiriska data insamlade av Malmsten. Resultaten har också redovisats i Malmsten (2013).

5,55

3,12

5,00

5,00

3,45

0 1 2 3 4 5 6

Vill utvecklas inom branschen

Andra branscher lockar inte

Andra revisionsbyråer lockar inte

Tänker bli kvar på byrån några år framöver

Jag är tillfredsställd medmitt arbete

medelvärde

Ku

VA: M

Vph

otos

tock


eD, docent Benita Gullkvist verkar som forskningsledare vid handelshögskolan vid Åbo Akademi.

eM Josefin malmsten gjorde undersökningen som en del av sin magisteravhandling i redovisning.

anser att det endast delvis förklaras för dem varför en viss arbetsuppgift ska ut-föras.

Detta kan bidra till problem både när det gäller arbetstillfredsställelse och ef-fektivitet, eftersom medarbetarna för-väntas arbeta mycket effektivare om de vet vad de skall göra, hur de skall göra och varför de skall utföra en viss upp-gift. Detta kan också vara orsaken till att endast 27 % av respondenterna uppger sig vara motiverade att utföra de arbets-uppgifter som arbetsgivaren ålägger dem och nästan lika många, dvs. 22 %, anser att de inte är motiverade.

Respondenternas uppfattning om ar-betets natur anges i form av medelvär-den i figur 2.

självständighet och engagemang för yrketRevisorsassistenterna är eniga om att den självständighet som de ges för att utföra arbetsuppgifterna är viktig och den värdesätts högt, t.o.m. högre på öv-riga orter än i Helsingfors. Att tilldela as-sistenten mera ansvar då han eller hon är redo att ta mera ansvar är också vik-tigt från motivationssynpunkt. Ungefär 60 % revisorsassistenterna anser att re-visionsbyrån lyckas med detta.

Vidare upplever hälften (56 %) att assistenter utgör en viktig resurs för by-rån. Att uppleva att man behövs är vik-tigt, eftersom det också torde öka ens engagemang att arbeta för byrån. En-dast 7 procent anger dock att de inte känner sig delaktiga i byråns verksam-het. Ett känslomässigt engagemang innebär att medarbetaren har godkänt byråns värden och att han eller hon är villig att stanna.

Feedback på arbetsprestationen Respondenternas svar visar att assisten-terna erhåller kontinuerlig feedback på sina arbetsprestationer i de flesta revi-sionsbyråer. Endast hälften (51,7%) an-ser dock att handledaren lyssnar på vad assistenten har att säga, vilket är viktigt för att han eller hon ska uppleva en möj-lighet att påverka. Det råder också de-

lade meningar om huruvida handleda-ren visar hur assistenterna kan utveck-las i arbetet.

uppgifter, ledningen, lönen och kollegor inverkar Sammanfattningsvis kan sägas att resul-tatet av denna studie visar att det finns ett flertal faktorer som påverkar arbets-tillfredsställelsen hos finländska revi-sorsassistenter idag. Dessa är främst re-laterade till arbetsuppgifterna och deras natur, men även s.k. hygienfaktorer så-som ledningen, lönen och arbetskolle-gorna inverkar.

Det kan också konstateras att revi-sorsassistenterna överlag trivs bättre i mindre byråer, där de ges mera ansvar samt mer varierande och bredare arbets-uppgifter, vilket gör arbetet intressanta-re och mer utmanande. Medarbetarna på mindre byråer har även mer direkt kontakt med kunden, vilket assistenter-na uppskattar.

Faktorerna som identifierats i denna studie kan bidra till att ge en övergripan-de bild av hur finländska revisionsbyrå-er ska kunna utarbeta strategier för att kunna bibehålla medarbetarna och kun-skapen inom byrån. Trots ett visst miss-nöje skulle dock de flesta revisorsassis-tenter i denna studie rekommendera ar-betet åt nyutexaminerade.

KÄLLor

Langhed, K. (2000). Peter Drucker om mana-gement på 2000-talet, ISL Förlag, Kristi-anstad.

Lui, S. S., Ngo, H-Y. & Tsang, A. W-N. (2001). Interrole conflict as a predictor of job satis-faction and propensity to leave: A study of professional accountants. Journal of Mana-gerial Psychology, 16(6), 469–484.

Malmsten, J. (2013). Hur trivs revisorsassisten-terna? En studie i arbetstillfredsställelse bland revisorsassistenter i Finland. Magis-teravhandling, Hanken Svenska handels-högskolan.

Figur 2. Uppfattning om arbetets natur (skala: 1= helt av annan åsikt, 7 = helt av samma åsikt)

5,59

5,17

5,21

6,48

4,09

3,64

0 1 2 3 4 5 6 7

Utmanande

Meningsfullt

Varierande

Kräver sociala färdigheter

Tidvis för krävande

Har tillräcklig bemanning

medelvärde

Syysseminaari Turun Caribiassa 30.–31.10.2013

Ohjaus ja valvonta teoriasta käytäntöön – COSO 2013

Seminaarissa käydään monipuolisesti läpi näkökulmia sisäisen ohjauksen ja valvonnan kehittämiseen ja arviointiin. Osallistujilla on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa sisäisen valvonnan käy-tännöistä ja päivitetyn COSO-viitekehyksen vaikutuksista sisäiseen valvontaan ja sisäisen tarkastuksen

toimintatapoihin. Osallistujat saavat myös käytännön neuvoja kuinka hyödyntää sisäisen valvonnan viitekehikkoa käytännön tarkastuksissa ja nostaa näin arviointi- ja varmistus sekä konsultointitoimeksiantojensa hyötyjä orga-nisaatioilleen.

Alkuperäinen COSO sisäisen ohjauksen ja valvonnan viitekehys on saanut laajan hyväksynnän ja on maailman-laajuisesti käytössä. Alkuperäisen COSO-viitekehyksen käyttöönotosta on nyt 20 vuotta, minkä jälkeen yritysten ja kaikkien organisaatioiden toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Uudistettu COSO-viitekehys ottaa huo-mioon tämän teknologian kehittymisestä, globalisaatiosta ja toiminnan monimutkaistumisesta alkunsa saaneen kehityksen.

Lisätiedot www.theiia.fi

Järjestäjä: Sisäiset tarkastajat ry / Oy Inreviso Ab

THEIIA.FI

Yhteistyössä mukana


Tilintarkastus on hyvä ja turvallinen uravaihtoehto

Tilintarkastusuralla jo 30 vuotta viihtynyt KHT-yhdistyksen puheenjohtaja Tapani Vuopala pohtii alan houkuttelevuuteen liittyviä haasteita.

miten aikoinaan päädyit tilin-tarkastuksen pariin ja kuinka kauan olet työskennellyt tilin-tarkastusalalla? – Päädyin alalle sattumalta, kun velje-ni kannusti minua hakemaan moni-puolista työkokemusta tilintarkastus-toimistosta. Olen ollut nyt alalla tasan 30 vuotta, koska ammatti on tarjonnut monipuolisia, kiinnostavia ja vaihtele-via asiakastehtäviä. Laskentoimen opin-not antoivat hyvät perustiedot, ja tilin-tarkastajan ammatille on tyypillistä jat-kuva kouluttautuminen.

millaisia osaajia tilintarkastusalalla tarvitaan? – Tilintarkastaja voi olla sekä luova yrit-täjähenkinen innovoija että tarkka asia-

tori – tarkastus- ja muissa toimeksi-annoissa.

Mielekästä elämää ja kokemuksia tarjoavat myös omistajayrittäjäsekto-rin tilintarkastustehtävät. Niiden tilin-tarkastus tapahtuu lähes poikkeuksetta lähellä päätöksentekijää. Tilintarkasta-ja pääsee perehtymään monipuolisesti kaikkiin yritystalouden ja verotuksen kysymyksiin.

Tilintarkastajan tutkinnon suoritta-minen avaa oven myös itsenäiselle am-matinharjoittamiselle. Ammatti tarjoaa erilaisia uravaihtoja pidemmälläkin ai-kavälillä, ei vain uran alussa.

Tilintarkastustyö on palveluam-matti, jossa tahdin määrää asia-kas ja työn sesonkiluonteisuus. Haastatteluasi ennen olevissa ar-tikkeleissa käsitellään havainto-ja tilintarkastusassistenttien työ-tyytyväisyyttä kartoittaneesta ky-selytutkimuksesta. millaisia aja-tuksia nämä havainnot herättävät ammatin houkuttelevuuden kan-nalta? – Työtyytyväisyys ja ammatissa viihty-minen ovat haastavia kysymyksiä. Mei-dän tilintarkastusammatissa toimivien

ilmiönä sitä, että juuri tutkinnon suo-rittaneet osaajat siirtyvät muihin tehtä-viin, tosin onneksemme ei kuitenkaan kovin moni.

millaisia tekijöitä arvelet tämän kehityksen takaata löytyvän?– Alalta poistumiseen vaikuttaa mm. nuorten halu erottaa työ- ja vapaa-aika toisistaan. Tilintarkastajan ammatti ei useinkaan katso kelloa vaan asiakasta palvellaan silloin, apua tarvitaan.

Olen korostanut sitä, että tilintarkas-tus on ammatti, joka vaatii paljon mutta myös antaa. On luonnollisesti selvä, että tilintarkastajan ammatissa vaaditaan taitoa tehdä itsenäisesti johtopäätök-siä ja kykyä kantaa niistä myös vastuu. Kuitenkin taakka voi joidenkin mieles-tä muodostua liian raskaaksi kantaa, jo-ten yhteiskunnan pitäisi yleisen edun nimissä tulla vastaan: hyväksyä ja ym-märtää, että mm. tilintarkastukseen liit-tyvät vastuukysymykset tulee ratkaista kestävällä tavalla.

mitkä ovat suurimmat haasteet työnantajan näkökulmasta etsittäessä optimaalista mitoitusta tilintarkastusresursseihin?– Tämän ammatin tunnistettu haaste liittyy asiakasyritysten kiristyneisiin raportointiaikatauluihin. Se on johta-nut selkeästi lyhyempään kiirekauteen erityisesti ns. PIE-yhtiöiden tilintarkas-tuksessa.

Alalle optimaalinen tilanne olisi se, että yritykset rohkeasti ottaisivat käyt-töön myös muita kuin kalenterivuoteen sidottuja tilikausia.

miten työtyytyväisyyttä heikentäviin tekijöihin voidaan mielestäsi vaikuttaa? – Käsitykseni mukaan kaikki alalla toi-mivat, niin pienet kuin suuret toimis-tot, haluavat huolehtia henkilökun-nastaan parhaalla mahdollisella taval-la. Työtyytyväisyyteen vaikuttaa moni seikka ja näkisin, että kun huolehdim-me työkierrosta ja osaamisen kehittä-misestä, myös työtyytyväisyys kehit-tyy myönteiseen suuntaan.

keskeinen osaaja. Yhteistä stereotypioil-le on kuitenkin tosiasiassa se, että tilin-tarkastajan on viime kädessä muodos-tettava kannanottoja monipuolisiin ja vaativiin kysymyksiin. Tilintarkastus-alalla menestyvät henkilöt, jotka halu-avat palvella asiakkaita ja hyödyntää omaa osaamistaan.

millaista työtä ja urapolkuja tilintarkastusala nyky-Suomessa tarjoaa? – Monipuolisten tehtävien parissa viihtyvälle tilintarkastusala on edel-leenkin hyvä ja turvallinen uravaih-toehto. Tilintarkastajan urapolku mah-dollistaa erilaisia ja vaihtelevia tehtä-viä ensi metreiltä alkaen. Nuorella as-sistentilla on mahdollisuus tehdä va-lintoja oman erikoistumisen suhteen päättipä hän ryhtyä ns. yleistarkasta-jaksi tai toimia puhtaasti tilintarkasta-jan ammattia lähellä olevissa asiantun-tijatehtävissä.

Nuori KHT voi erikoistua yritysjär-jestelyihin, verotukseen, riskienhallin-taan tai tietoturvakysymyksiin. Suu-rissa toimistoissa on mahdollisuus toi-mia myös puhtaasti tiettyjen toimialo-jen – kuten finanssi- ja vakuutussek-

– Tilintarkastajan urapolku mahdollistaa monipuoliset tehtävät heti ensi metreiltä alkaen, Tapani Vuopala sanoo.

tulee sitoutua asiakkaidemme vuosi-kelloon omaa ajankäyttöä suunnitelta-essa. Päällekkäisyyksien välttäminen on monestakin eri syystä usein käytännös-sä mahdotonta.

Saatamme toisaalta nähdä ehkä liiak-sikin alan houkuttelevuuden haasteena, sillä tilintarkastusyhteisöt pysyvät vuo-desta toiseen tavoiteltuimpien työnan-tajien joukossa. Pidän huolestuttavana

Ku

VA: O

lli H

äkäm

ies

66 BALANSSI 4 / 2013 67

P-AnalyzerTilinpäätösanalyysi-

ja ennusteohjelmisto.Info ja ilmaisversio

www.sbb.fi

Ilmoita 25.10.2013 ilmestyvässä

Balanssi-lehdessä!

Kysy tarjouksista ja toistoalennuksista osoitteessa:

[email protected]

Kotisivuiltamme www.balanssilehti.fi

löydät päivitettyä tietoa Balanssi-lehdestä ja ilmoittelusta.

66

ehdotus rikosepäilyjä koskevasta tilintarkastajan raportointi-velvoitteesta kommentoitavanatyö- ja elinkeinoministeRiössä on valmisteltu vir-katyönä hallituksen esitys laista tilintarkastuslain muuttami-seksi mm. siten, että tilintarkastajalle säädettäisiin velvolli-suus ilmoittaa mm. tilintarkastuksen yhteydessä ilmenneis-tä rikosepäilyistä tarkastuksen kohteena olevan yhteisön tai säätiön vastuuvelvollisille. Tilintarkastaja velvoitettaisiin tie-tyissä tilanteissa ilmoittamaan rikosepäilynsä myös poliisil-le, mikäli yhteisön vastuuvelvolliset eivät ryhdy riittäviin toi-menpiteisiin. Tähän liittyen myös mm. tilintarkastajan ero-amista ja salassapitovelvollisuutta koskevia säännöksiä eh-dotetaan muutettavaksi.

Tilintarkastajayhdistysten näkemyksen mukaan jo tilin-tarkastusvelvollisuus itsessään estää harmaata taloutta. yh-distykset eivät pidä rikosepäilyjä koskevaa raportointivelvoi-tetta tarkoituksenmukaisena tapana kannustaa yrityksiä toi-mimaan säännösten mukaisesti. ensisijaisesti tulisi kiinnit-tää huomiota viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon sekä ilmoitusvelvollisuuksiin. yhdistykset mm. ehdottavat, että PRH valvoisi tilintarkastuksen toimittamisen noudattamista ja välittäisi tästä tietoa myös verottajalle. Verolainsäädän-töä tulisi kehittää siten, että mm. pimeän työvoiman käyt-töä saataisiin estettyä.

uutisEt

Lakisääteiset viivästyskorot ja vakiokorvaus perintäkuluista

Heinäkuun alusta kuluvan vuoden loppuun asti voimassa olevaksi viitekoroksi on vahvistettu 0,5 prosenttia. Maaliskuus-sa astuivat voimaan eu:n maksuviivästysdirektiivin edellyttä-mät lakimuutokset, joiden seurauksena lakisääteisiä viivästys-korkoja on nyt kahdenlaisia. Viivästyskoroiksi on vahvistettu joko 7,5 prosenttia tai 8,5 prosenttia. yritykset voivat keske-nään sopia joko alemmasta tai korkeammasta viivästyskorosta. Lakisääteistä alemmasta viivästyskorosta ei kuitenkaan voida sopia, mikäli velallinen on julkisen sektorin hankintayksikkö.

uusien säännösten mukaan yrityksellä on myös oikeus periä 40 euron vakiokorvaus perintäkuluista velalliselta yri-tykseltä tai hankintayksiköltä, jos maksun viivästyminen on synnyttänyt oikeuden viivästyskorkoon. Tosiasialliset perin-täkulut eivät ole edellytyksenä vakiokorvauksen saamiselle.

http://oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2013/07/viivastyskorkosaannoksetovatmuuttuneet.html

Ku

VA: M

Vph

otos

tock

Uudistettu osuuskuntalaki voimaan 2014

uusi osuuskuntalaki tulee voimaan 1.1.2014. Se ei edellytä nykyisiltä osuuskunnilta toimintatapojen muuttamista vaan lähinnä mahdollistaa uusien vaih-toehtojen hyödyntämisen toiminnan ja rahoituksenjärjestämiseksi. uusi laki velvoittaa pörssiosuuskun-nat valitsemaan tilintarkastajaksi vähintään yhden KHT-tilintarkastajan tai KHT-yhteisön. Lakiin on uu-tena asiana sisällytetty toiminnantarkastusta koske-vat säännökset.


Kuititon kauppa hankaloituu ensi vuonna

ensi vuoden alusta alkaen on myydystä tuotteesta tai pal-velusta on aina tarjottava asiakkaalle kuitti, kun laki kui-tintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa astuu voimaan.

Maksun tapahtuessa käteisellä tai käteismaksuun rinnastet-tavalla tavalla on myyjällä eräin poikkeuksin velvollisuus tarjo-ta kuitti, joka voidaan antaa ostajalle myös sähköisesti. Kuitin tietosisällöstä on säädetty laissa, jonka valvonnasta vastaavat Verohallinto, poliisi ja aluehallintovirastot. Kuitin antamatta jättämisestä voi seurata 300–1 000 euron suuruinen sakko.

Lisäkorotus rakentamat-toman rakennuspaikan kiinteistöveroon

pääkaupunkiseuDun ja kehyskuntien rakenta-mattoman rakennuspaikan kiinteistöveroon esitetään lisäkorotusta. Kunnan rakentamattomalle rakennus-paikalle määräämän veroprosentin tulee 1.1.2014 al-kaen olla yleistä kiinteistöveroprosenttia 1,5 prosent-tiyksikköä korkeampi enimmäismäärän pysyessä ny-kyisessä kolmessa prosentissa.


liiketoimintaa vai ei? evl:n ja tvl:n rajanvetokriteerit pk-yrityksissä

Tässä on mielenkiintoinen tutkimusperus-teinen kirja, joka paitsi pyrkii antamaan käytännön ohjeita pk-yritysten verosuun-nittelua varten, ottaa kirjoittaja siinä myös varsin reippaasti kantaa verotuksen taus-talla olevaan lainsäädäntöön ja sen kehit-tämistarpeisiin. Politiikkarelevantti asian-tuntijan puheenvuoro siis.

Kirjan focus on selkeästi pk-yritysten verotuskohtelussa ja sen kannalta tärkeäs-sä rajanvetokysymyksessä – onko kyse lii-ketoiminnasta vai ei? Käytännön merki-tystä kysymyksellä on pk-yrityksissä, jot-ka ovat joutuneet tai joilla on riski jou-tua verotetuksi kahden eri tulolähteen perusteella.

yritys voi joutua verotetuksi TVL:n pe-rusteella määräytyvistä myyntivoitoista, vaikka eVL:n mukaan verotettava liike-toiminta olisi tappiollista. Suomalaisen yritystoiminnan edellytysten turvaami-sen ja pitkäjänteisen kehittämisen kan-nalta verotukseen liittyvät riskit ovat siis ongelma.

Kirja tuo esille monia verotuksellisia epäkohtia. yksi tällainen on tulolähde-hyppely, eli verotuksellinen epäjohdon-mukaisuus TVL:n ja eVL:n mukaisessa verotuksessa, mikä vaikeuttaa pk-yri-tysten verosuunnittelun mahdollisuuk-sia. Toinen on saastumisilmiö rakennus-alalla - asuntojen gryndauksen ammat-timaisuuteen perustuva verotuksellinen eVL-kohtelu. Pk-yritysten pitkäjänteiseen rahoitussuunnitteluun kuuluvaa arvopa-perikauppaa olisi kohdeltava verotuk-sellisesti johdonmukaisen kevyesti, jot-ta niillä olisi paremmat edellytykset lii-

ketoiminnan kasvun rahoittamiseen ny-kyistä suuremmassa määrin myös oma-rahoitteisesti.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että elin-keinoverotuksen uudistamiseksi tullaan muun muassa selvittämään tulolähdeja-osta luopumista. Nykyisessä taloustilan-teessa hallituksen huolena on riittävän ve-ropohjan säilyminen, mikä voi johtaa hel-posti elinkeinoverotuksen osalta myös ly-hytnäköisiin ratkaisuihin.

Pitkällä tähtäimellä veropohjan kannal-ta kriittistä on kuitenkin verotettavien yri-tysten määrä, kasvu, kannattavuus ja sitä

myötä työllisyyden säilyminen. Kuten kir-joittaja argumentoi, tulolähdejaon poista-minen voisi olla näinä aikoina yksi sopiva keino antaa piristysruiske työllisyyskehi-tyksen kannalta yhä tärkeämmäksi käy-välle pk-sektorille.

Kirjoittaja Valpuri Kulovaara Sarja edilex LibriKustantaja edita Publishing Oy, 2013

Professori, KTT Jukka Pellinen Jyväskylän yliopiston kauppa-korkeakoulusta esittelee ajankohtaisia laskentatoimen ja taloushallinnon kirjauutuuksia.

tuloveRolaki käytännössä

Turun yliopiston finanssioikeuden profes-sori Jaakko Ossa on koonnut tähän teok-seen henkilöverotuksen kattavan koko-naisesityksen. Selkeästi kirjoitettu ja loogi-sesti jäsentyvä kirja kattaa aihepiirin erin-omaisesti. Tarkoituksenmukaiset esimer-kit valottavat asioiden käytännön merki-tystä tavalla, jonka voi nähdä palvelevan hyvin myös oppikirjakäyttöä.

Lukijalle selviävät henkilöverotuksen perustana olevat käsitteet kuten verovel-vollisuus, verosuunnittelun ja veronkier-ron raja sekä tuloverojärjestelmän perus-teet. Keskeinen kysymys tässä yhteydes-sä on henkilökohtaisen verotettavan tu-lon laskeminen, ansiotulot ja niistä tehtä-vät vähennykset. Pääomatuloja ja myynti-voittoverotusta käsitellään laajasti.

Mukaan on mahdutettu myös erityis-kysymyksiä kuten sijoitusrahastojen, va-paaehtoisen eläkesäästämisen, henkiva-kuutuksen, kuolinpesän ja yritystoimin-nan omistajan tuloverotus.

Kirjoittaja Jaakko Ossa Sarja SanomaPro Kustantaja Sanoma Pro Oy, 2013

yRitysveRotus – eu-tuomioistuimen ratkaisut ja niiden tulkinta

Toimittajan lisäksi teoksen kirjoittajakaar-tiin kuuluvat Markku Järvenoja, Heidi Ka-tajainen, Jarno Laaksonen, Tomi Pitkänen, Johanna Tamminen, Tomi Viitala, Martti Virolainen ja Kristiina äimä. Tiimillä on monipuolista käytännön kokemusta kirjan aihepiiristä, mikä näkyy erittäin monimut-kaisten asioiden ymmärrettävässä käsitte-lyssä. Kirja on kaiken kaikkiaan jopa häm-mästyttävän luettava ja ehjä kokonaisuus.

Kirjan luettuani olen mielestäni oppi-nut jotakin olennaista eu-oikeudesta ja sen merkityksestä suomalaisille firmoille ja Suomen yritysverotukselle. ennakkokä-sitykseni kirjan aiheesta oli, että kysees-sä olisivat hyvin etäiset erityiskysymykset.

Itse asiassa eu tuomioistuimen ratkai-sut vaikuttavat eri maiden verottajien käy-täntöihin ja siksi näiden ratkaisujen mer-kitys olisi syytä ennakoida hyvin monissa kysymyksissä, joilla on merkitystä yritys-verotuksen kannalta.

Kirjan tavoitteena on auttaa eu-vero-oikeudellisten ongelmien ratkaisemisessa ja myös hallitsemaan jäsenvaltioiden eri-laisista veronhuojennussäännöksistä ai-heutuvia eu-vero-oikeudellisia veroriske-jä yrityksille. Voisin ajatella tämän kirjan olevan erityisen kiinnostava yritysverotuk-sen asiantuntijoiden kannalta, mutta us-koisin myös verottajan, T&K&I -tukijärjes-telmämme parissa työskentelevien ja yri-tysten talousjohdon löytävän kirjasta poh-dinnan aiheita.

Kirjassa käydään läpi verotusoikeuden kannalta tärkeätä kysymystä yrityksen si-joittautumisesta, vaihtoehdoista sen mää-rittelyyn ja eu-tuomioistuimen ratkaisujen vaikutuksia suomalaiseen oikeuskäytän-töön. Myös kysymys yrityksen kotipaikan vaihtamisesta jäsenvaltiosta toiseen saa asianmukaisen käsittelyn.

Verotuksen kannalta isoja kysymyksiä ovat yritysjärjestelyt, rajat ylittävä tappi-

on vähentäminen ja osinkoverotus. Li-säksi käsitellään yritystukijärjestelmiä ja muodostetaan tulkintaa siitä, millaiset val-tiontuet ovat mahdollisia ja millaisia tun-nusmerkkejä liittyy kiellettyihin valtion-tukiin. Myös patentti- ja innovaatiobok-sit, T&K&I- tuet ja niihin muodostumas-sa oleva oikeuskäytäntö saavat ajankoh-taisena ja näinä aikoina merkitystään li-säävänä asiakokonaisuutena varsin laa-jan huomion.

Kirjoittaja Seppo Penttilä (toim.) Sarja KHT Pro Kustantaja KHT-Media Oy, 2013.


tiLintArkAstus

Sähköinen taloushallinto tuo haasteita tilintarkastajan työpaperiarkiston järjestämiselle. Tulostaako kaikki sähköiset dokumentit vai skannatako kaikki paperilla oleva aineisto?

taRkastettavien yritysten tietojär-jestelmien sähköistyminen edellyttää ti-lintarkastajalta perehtymistä dokument-tien hallintaan, jotta asiakkaan tarkasta-minen olisi mahdollista. Tässä kirjoituk-sessa asiaa käydään lyhyesti läpi tilintar-kastajan oman dokumenttienhallinnan eli työpapereiden näkökulmasta.

arkiston hierarkiaArkiston tärkeä ominaisuus on luokit-telu. Toimiston mappihylly on tyypilli-

nen puun muotoinen tietorakenne, ma-pit ovat järjestettynä asiakasryhmiin, asiakkaisiin ja vuosimappeihin (meta-tieto). Mappi puolestaan on jaettu vä-lilehdillä ja koko hierarkian tarkoitus on, että pystymme vaivattomasti löy-tämään tietyn dokumentin tai tietyillä ominaisuuksilla varustetun asiakirjan.

Hyllyn hierarkia on kuitenkin kiin-teä. Emme voi etsiä esimerkiksi kaikkia viime vuoden tilintarkastuskertomuk-sia yhdestä paikasta, jos niillä on oma

Dokumenttien hallinta tilintarkastajan työssä

JAAKKO GäVeRT

Ku

VA: M

Vph

otos

tock


Jaakko GävertHTM, VTMHTM-yhteisö Audit Control Oy

paikkansa kunkin asiakkaan vuosima-pin tietyssä kohdassa. Joudumme kul-kemaan puussa aina oksanhaaran kaut-ta näkemättä kerralla isompaa joukkoa tietynlaisia haaroja. Tyypillisin sähköi-nen puurakenne löytyy alla olevan ku-van esittämästä Windowsin resurssien-hallinnasta.

Arkistoinnin tapahduttua vanhoja työpapereita tarvitaan ehkä useimmin seuraavantilintarkastuksen yhteydes-sä. Harvemmin niille on käyttöä esim. laaduntarkastuksen ja viranomaiskuu-lemisten yhteydessä.

Sähköiset järjestelmät voivat muut-taa puun verkoksi, jossa oksanhaaroi-hin johtaa erilaisia polkuja. Asettamal-la luokittelutekijät toiseen järjestykseen voimme tuottaa puun, jossa latva on siir-tynyt juureksi. Lyhyesti sanottuna säh-köiset tietorakenteet auttavat joustavas-ti etsimään dokumenttijoukkoja suures-ta arkistosta. Yksittäisten dokumenttien poimintaan yksinkertainen puurakenne on yleensä aivan riittävä.

isa-standardit luokitustekijänäErilaisissa työkirjamalleissa on pakos-takin jouduttu tekemään luokituksia,

usein luokittelu on työkirjan laatijan suunnittelema. KHT-yhdistyksen do-kumentaatiomallissa Excel-työkirjan sivuissa on melko paljon yhtenevyyt-tä standardien jaotukseen. ISA-stan-dardien järjestys etenee ainakin jossain määrin tilintarkastuksen kulun myötä, vaikka prosessi on enemmän iteratiivi-nen kuin suoraviivainen.

Niin työkirjan käyttäjille kuin muil-lekin voisi sopia arkistoida kuhunkin standardiin liittyvää näyttöä kansioon tai välilehteen, joka on numeroitu stan-dardin mukaisesti. On loogista, että tar-kastus tuottaa näin kullekin standardil-le riittävän näytön, koska joudumme työssämme ottamaan huomioon kaik-ki relevantin standardit. Menettely voi-si olla hyödyllinen ainakin laaduntar-kastajan näkökulmasta.

Tosin kaikki työpaperit eivät koske vain yhtä standardia. Osa dokumenteis-ta liittyy useampaan standardiin, mut-ta ne tulevat käsitellyksi tietyssä koh-taa tilintarkastusprosessia. Suunnitte-lu (300), olennaisuus (320), riskikar-toitus (315) ja väärinkäytösriski (240) ovat työn etenemiskaavion alkupäässä hyvinkin samanaikaisessa käsittelyssä

muistiinpanojen ollessa usein samassa dokumentissa.

lisäoppia standardien käytöstä luokitustekijänäStandardien käyttö luokitustekijänä voisi olla suositeltavaa myös koulutuk-sellisessa mielessä. Vanhemmalle tilin-tarkastajakunnalle standardien nopea käyttöönotto tuli hieman ”puun takaa”, vaikka kyseessähän on vain vanhojen alan nyrkkisääntöjen loogisesti järjes-tetty kokoelma amerikkalaisella kai-kenkattavuudella höystettynä.

Alalle tulevat nuoret pääsevät järjes-telmään sisään standardien kautta, kun aineiston käsittelyssä totutaan yhdistä-mään työpaperien ja dokumenttien si-sältö standardeihin. Näin esimerkiksi verotuspäätös tai pankkivahvistusten aineisto pudotetaan kansioon ”505 Vah-vistukset ulkopuolisilta.” Dokumentaa-tiota koskevan standardin (230) liittees-sä 1 onkin lueteltu ne standardit, joita koskevat erityiset dokumentaatiovel-voitteet.

tietoturvallisuusYksin toimivaa tilintarkastajaa koske-vat tietoturvallisuuskysymykset ovat onneksi yksinkertaisempia kuin ti-lintarkastustiimissä työskentelevillä. Kaikkien kuitenkin huolehdittava tie-toturvallisuudesta.

On hyvä muistaa, että varmistusris-kien lisäksi toimijat itse ovat tietoturva-riskejä. Tavallinen tilanne on, että tär-keä dokumentti tulee omin toimin tu-hotuksi tai ylikirjoitetuksi. Olipa var-mennus pilvessä tai omalla päätteellä, on tiedostoista ylläpidettävä useampaa versiota. Useamman käyttäjän järjestel-missä on myös hyvä olla lokitiedosto jär-jestelmän eri käyttäjien tekemistä muu-toksista tiedostoihin.

järjestelmät – metatieto ja indeksointiMetatieto (metadata, liitännäistieto, ku-vailutieto) on tietoa tiedosta eli kuvai-levaa ja määrittävää tietoa jostakin tie-tovarannosta tai sisältöyksiköstä. Vie-reisellä sivulla olevan kuvan puuraken-

teeseen sijoitetuissa tiedostoissa meta-tietoja olivat Asiakkuus, asiakasryhmä (Osakeyhtiöt) asiakkaan nimi (Esimerk-ki Oy) tilikausi ja viimeisenä ISA-stan-dardi, jonka piiriin tilintarkastusnäytön sisältävä tiedosto kuuluu.

Indeksointi eli asiasanoitus on yksi dokumenttien sisällönkuvailun tapa. Si-sällönkuvailu on tiedonhakua tukevaa toimintaa, jolla pyritään tekemään mah-dolliseksi sisällöllisesti tietynlaisten dokumenttien löytäminen. Indeksoin-ti etsii dokumentin sisältöön liittyviä keskeisiä asioita ja kuvaa dokumentteja niiden avulla. Tavoitteena on dokumen-tin löytyminen, kun sitä haetaan näihin elementteihin viittaavilla sanoilla haku-moottorin avulla.

Hakumoottorit ja dokumenttienhallinta-ohjelmistotHakumoottoreita löytyy muualtakin kuin Googlesta, jonka etsintäalgoritmis-sa on selvästi osattu käyttää semanttis-ta verkkoa eli sanojen keskinäisten mer-kityssuhteiden tuntemusta sekä tun-nistaa pieniä kirjoitusvirheitä. Erilai-sissa dokumenttienhallintaohjelmissa on omat sisäiset hakumoottorinsa, jot-ka perustuvat metatietoon eli asiakirjo-jen luokitteluun ja Googlea yksinkertai-sempaan indeksointiin.

Tyypillistä ohjelmistoille on, että käyttöjärjestelmän suuntaan ne näky-vät mustina laatikkoina, joiden sisältöä käyttöjärjestelmän oma hakumoottori ei osaa käsitellä. Ryhmätyöskentelyjär-jestelmissä tästä voi aiheutua haittoja.

Windows-käyttöjärjestelmän haku-moottori löytyy XP:stä sekä uudemmis-ta versioista. Sen erinomaisuutta mark-kinoilla ei yleensä tuoda esiin verratta-essa erilaisia dokumenttienhallintaoh-jelmia, koska se on Windowsin ilmai-nen osa.

tiedostonimet ja hakumoottoriKäyttöjärjestelmissä hakemistopolun merkkijonon pituus voi olla rajoitettu. Ongelmia syntyy tavallisesti vasta sil-loin, kun varmistusjärjestelmä lisää po-

lun alkuun oman hakemistopolkunsa ja sallittu merkkimäärä ylitetään. Pelkäs-tään käyttöjärjestelmän rajoite ei yksin puolla tiettyjen vakiomuotoisten lyhen-teiden käyttöä.

Windows-hakumoottorissa vain yhden merkkijonon käyttö on rajoitus. Useampia hakusanoja käytettäessä ym-märtää järjestelmä asettaa niiden väliin tai-sanan silloinkin, kun tulisi käyttää ja-sanaa.

Tähti-merkillä - * - saadaan ja-ope-raattori edellyttäen osien oikeaa järjes-tystä. Käyttämällä vakiomuotoisia tie-dostonimiä voidaan hakua parantaa.

Tavallista resurssienhallintaa ajatel-len vakiomuotoisten tiedostonimien käyttö on hyvä keino. Esimerkiksi tilin-tarkastuspöytäkirjat 2012 saadaan kaik-ki näkyviin, jos tiedostonimessä on sil-le varattu oma merkkijono esimerkiksi ”*tt*ptk*2012*.pdf”. Koko työpaperiar-kisto voi olla indeksoitu sisällön ja do-kumenttien nimien perusteella.

Hyvä ratkaisu voi löytyä ilman var-sinaisia dokumenttienhallintaohjelmia käyttöjärjestelmästä, hakumoottorista ja tietojen varmistusohjelmasta, jossa on useampia versioita dokumentista.

ohjelmistoja Markkinoille on tullut joukko eril-lisiä tietokantapohjaisia dokument-tienhallintaohjelmistoja, jotka sopi-vat sekä yksin että tiimissä toimiville tilintarkastajille. Näistä voidaan maini-ta Microsoftin Share Point, jonka van-hemmissa versioissa tietoturvan suh-teen on esiintynyt epäilyksiä. Ohjelma tarjoaa kontrolloidun pääsyn työryh-män tiedostoihin.

Kotimainen M-Files on globaalistikin saavuttanut menestystä ja siihen on teh-ty tilintarkastajaa varten joitakin valmii-ta rakenteita.

Heeros on markkinoilla pitempään toiminut monella tapaa uranuurtaja. Ka-meleon puolestaan tuoreempi tulokas. Näiden ohjelmistojen tietokannat eivät ole käyttöjärjestelmän hakumoottorien indeksoitavissa.

Dokumenttien elinkaari ja resurssien tehokas käyttöOlipa järjestelmä mikä tahansa, on do-kumenttien elinkaaresta huolehtimi-nen otettava huomioon jo järjestel-mää suunniteltaessa. Pääsy dokument-tiin voi vaihdella ajankohdasta riippu-en ja dokumenttien poistaminen järjes-telmästä pitää suunnitella viimeistään vanhenemisajan mukaan.

Hankittavan järjestelmän käyttö-kelpoisuuteen vaikuttavat tehokkuus ja kustannukset. Tehokkuus voi ilmetä työaikaa säästävänä ergonomisena liit-tymänä, jossa ei tarvitse tehdä yhtään turhaa napinpainallusta. Prosessori- ja ohjelmanopeuksillakin on tärkeä roo-linsa työn mielekkyydelle.

Hinnoittelun taustalla on myyjän ajatus kustannusten kattamisesta ja katteesta. Niinpä hinnoitteluperiaat-teet eroavat kovastikin toisistaan ja tu-levien kustannusten ennustaminen on joissakin tapauksissa hyvinkin vaikeaa.

Paras valinta riippuu tietenkin va-litsijan omista olosuhteista eikä ehkä kaikille sopivaa ratkaisua ole vielä teh-ty. Siirtyminen sähköisiin työpaperei-hin on ollut käynnissä jo vuosia, mut-ta tilintarkastusalan toimijoilla ja kou-luttajilla on edelleen runsaasti työsar-kaa jäljellä.


m Kestotilaus alkaen

Kestotilaus vuonna 2013 on 115,00 euroa (sis. alv 10 %). Tilaus sisältää kuusi numeroa ja cd-romin v. 2012 ilmestyneistä Tilintarkastus-lehden numeroista.

Nimi

OsOiTe

Tunnus 5007630

00003 VASTAUSLÄHETYS

Laskutus, ellei sama kuin toimitusosoite

Nimi

OsOiTe

/ 2013 AllekiRjoitus

VasTaaN-

OTTaja

maKsaa

pOsTimaKsuN

✂T i L A U S

Fredrikinkatu 61 A, 4. krs, 00100 Helsinki • [email protected], faksi (09) 694 9215, www.balanssilehti.fi

Lähetä yhteystietojen muutokset, lehden jakelua koskevat tieduste-lut ja laskutusta koskevat yhteydenotot sähköpostitse uuteen osoit-teeseen:

[email protected]

KHT-YHDiSTYKSEN JA SiSÄiSET TARKASTAJAT RY:N JÄSENET

ilmoita uudet yhteystietosi suoraan yhdistykselle, jonka jäsen olet:

[email protected] [email protected]

www.balanssilehti.fi


iLMESTYMiSAJAT VUONNA 2013

www.balanssilehti.fi

4/2013 16.9.2013

5/2013 25.10.2013

6/2013 20.12.2013


VISMA SERVICES OY www.visma.fi/services

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää eri palveluratkaisuistamme. Lähetä viesti [email protected] tai soita 010 756 40

Visma tarjoaa taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon palve-lut myös selainpohjaisena pilvipalveluna. Tämä mahdollistaa joustavan työnjaon Visman ja asiakkaan välillä. Asiakas voi näin itsekin osallistua työprosessiin haluamallaan tavalla.

Taloushallinnon ohjausjärjestelmä mahdollistaa uusia tehok-kaita toimintatapoja. Automatisoinnista huolimatta palvelui-den laatu ja luotettavuus lepää silti jatkossakin Visman tun-netusti ammattitaitoisen henkilöstön varassa.

Visma Services on osa pohjoismaista Visma-konsernia, jossa työskentelee noin 5 000 eri osa-alueiden asiantuntijaa palve-lemassa noin 340 000 asiakasta. Suomessa Visma Services työllistää yli 500 taloushallinnon ammattilaista yli 20 paikka-kunnalla.

Visma taloushallinnon ulkoistamispalveluiden kärjessä

Visman kattavatpalvelualueet

• Laskentapalvelut

• Tilitoimistopalvelut

• Palkkahallinnon palvelut

• HR-palvelut

• Johdon ratkaisut ulkoistamiseen

• Kansainväliset taloushallinnon palvelut

Visma Services on varma kumppani, kun taloushallinto yhä laajemmin suuntautuu automaatioon sähköisessä ympäristössä. Jatkamme nopeaa kasvua, alueellista laajentumista ja sovellusten

kehittämistä nykyhetkeä ja tulevaisuutta varten.

Tulevaisuuteen ulottuvaa taloushallinnon osaamista

Ammattitaidolla ja vastuulla

• 4-TiTa.Visma.2012.indd 1 5.12.2012 12:45:23

4/ 2

013

Riitta Huuhtanen: Arvot ohjaavat muutosten hallittua läpivientiä

Hallituksessa nyt Väärinkäytös ja johdon valvontavelvollisuus 18

Mitä tuumaavat tilintarkastuksesta opiskelijat ja tilintarkastusassistentit? 52, 56, 60

Vuokrasopimukset IFRS-taseeseen? 42

2013 4 - suomentilintarkastajat.fi · k3/2013 ajankohtaista ... luennot klo 9.00–16.30....

Documents