20 vieraskynÄstÄ elokuu 2009 kolumni myös netissä: www ... · korjausrakentaminen on paljon...

1
VIERASKYNÄSTÄ Energiatehokkuustoimikunta linjasi käy- tännön toimia energian säästämiseksi. Se kirjasi kaikkiaan 125 toimenpidettä, joilla säästyy lämpöä ja polttoaineita 30 ja säh- köä lähes 6,4 TWh vuoteen 2020 mennes- sä. Työssä mukana olleena pidän tulosta hyvin realistisena, VTT:n arviot ja ympä- ristöjärjestöjen odotukset olivat selvästi suurempia. Toimikunnassa pohdittiin mo- nia toimia, joiden vaikutuksia ei ollut helppo mallintaa, eikä kaikkien vaikutuk- sia voitu arvioida. Joka tapauksessa ehdo- tetut säästötoimet edellyttävät määrätie- toista ja rohkeaa päätöksentekoa koko yh- teiskunnassa. Rakentamisessa ja yhdyskuntien kehit- tämisessä meidän tulisi ymmärtää, että olemme tekemässä vuosisadan systeemis- tä muutosta. Muutama vuosi sitten kes- kustelu kääntyi matalaenergiarakentami- seen, pian uskottiin jo passiivitalojen mahdollisuuteen ja nyt nollaenergiaraken- taminen on tärkein teema edelläkävijä- maissa. Vähitellen aletaan uskoa, että ra- kennuskin voi tuottaa energiaa ja kulutta- ja voi sitä myydä. Maailmalla on esimerk- kejä siitä, että kotitalous myy sähköä verkkoon ja kuolettaa sillä energiatehok- kuusinvestointiaan. Rakentamisesta voisi nostaa esiin muu- tamia selkeästi systeemisiä muutoksia, joiden valmisteluun tarvitaan nyt vauhtia. Uudisrakentamisen normien tiukentami- nen ja erityisesti siirtyminen rakennuksen kokonaisenergian käytön ohjaamiseen vuonna 2012 on yksi keskeisimmistä. Normien tiukennuksella on suhde koko rakennusalan kilpailukykyyn. Tavoitteena täytyy tietenkin olla teollisuutemme kan- sainvälisen kilpailukyvyn merkittävä pa- rantaminen. Korjausrakentaminen on paljon haas- teellisempi kenttä. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei onnistu, ellei löydetä ta- loudellisia toimintamalleja putkiremont- teja laajempiin korjauksiin. Putkiremon- tin kustannus helposti tuplaantuu, kun hanke laajenee energiakorjaukseksi. Apuun tarvitaan lisärakennusoikeutta ja uusia teollisia ratkaisuja. Myös hankkei- den laajuuden täytyy kasvaa ryhmäraken- tamiseksi ja lähiöparantamiseksi. Apuun tarvitaan myös korjausrakentamisen lupa- käytännön yhtenäistämistä ja luvanvarai- suuden kynnyksen alentamista. Rakentamisen ohjauksen ja rakennus- tarkastuksen merkitys tulee kasvamaan sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää osaamis- ta, osaajia ja koko ohjausjärjestelmän uu- distamista. Lainmukaisuuden ja lopputu- loksen tarkastamisesta tulee siirtyä ennak- koon tapahtuvaan laadun ohjaukseen. Oulussa saavutetut kokemukset ovat vakuuttavia. Siellä rakentamisen energia- tehokkuutta ohjaamalla saavutetaan sääs- tö, joka on reilut 2,5 kertaa enemmän kuin Oulua koskevan energiatehokkuussopi- muksen säästötavoite. Vuonna 2008 ra- kennettujen talojen elinkaaren aikana saa- vutettava energiansäästö tulee olemaan yhteensä 602 GWh, joka vastaa noin 3,5 vuoden Oulun Merikosken voimalaitok- sen energiatuotantoa. Ennakoivaan oh- jaukseen panostaminen on ympäristön ja eurojen näkökulmasta erittäin kannatta- vaa. Kunnallinen rakennusvalvonta tulisikin suunnata rakentajien, suunnittelijoiden ja rakennuttajien ennakoivaan ohjaukseen ja koulutukseen. Tämä edellyttää resurssien vahvistamista ja toiminnan seudullista- mista. Pienten kuntien resurssit eivät tule riittämään. Tarvitaan siis kuntien yhteis- työtä kaupunkiseuduittain, organisaatioi- den yhdistämistä tai rakennusvalvonnan yhtiöittämistä. Seudullinen ”rakennuskat- sastusosakeyhtiö” saataisiin todennäköi- sesti kannattavaksi ja dynaamiseksi toi- minnan kehittäjäksi. Rakennusluvan myöntäminen voisi säilyä kunnan hallus- sa ja operointi yrityksessä. Rakennuskat- sastus on kokeilun arvoinen. Kuntien tulisikin voivottelun sijasta kääntää väistämättömät energiahaasteet mahdollisuuksiksi. Tähän tarvitaan kun- nan ylimmän johdon laaja sitoutuminen ja uskottava asukkaiden ja liike-elämän kumppanuuteen perustuva ilmasto- ja energiastrategia, joka vie kohti hiiletöntä kuntaa. Euroopasta ja Yhdysvalloista löy- tyy jo useita esimerkkejä, jotka ovat joh- taneet merkittäviin muutoksiin yhdyskun- tarakenteen ohjaamisessa, kaavoitukses- sa, rakentamisessa ja energian kestävässä tuotannossa. Siirrytään siis puheista te- koihin. Energiatehokkuuteen tarvitaan systeeminen muutos Kolumni myös netissä: www.sahkoala.fi JUKKA NOPONEN Energiaohjelman ohjelmajohtaja Sitra

Upload: others

Post on 24-Jul-2020

7 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: 20 VIERASKYNÄSTÄ ELOKUU 2009 Kolumni myös netissä: www ... · Korjausrakentaminen on paljon haas-teellisempi kenttä. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei onnistu, ellei löydetä

20 ELOKUU 2009

VIERASKYNÄSTÄ

Energiatehokkuustoimikunta linjasi käy-tännön toimia energian säästämiseksi. Sekirjasi kaikkiaan 125 toimenpidettä, joillasäästyy lämpöä ja polttoaineita 30 ja säh-köä lähes 6,4 TWh vuoteen 2020 mennes-sä. Työssä mukana olleena pidän tulostahyvin realistisena, VTT:n arviot ja ympä-ristöjärjestöjen odotukset olivat selvästisuurempia. Toimikunnassa pohdittiin mo-nia toimia, joiden vaikutuksia ei olluthelppo mallintaa, eikä kaikkien vaikutuk-sia voitu arvioida. Joka tapauksessa ehdo-tetut säästötoimet edellyttävät määrätie-toista ja rohkeaa päätöksentekoa koko yh-teiskunnassa.

Rakentamisessa ja yhdyskuntien kehit-tämisessä meidän tulisi ymmärtää, ettäolemme tekemässä vuosisadan systeemis-tä muutosta. Muutama vuosi sitten kes-kustelu kääntyi matalaenergiarakentami-seen, pian uskottiin jo passiivitalojenmahdollisuuteen ja nyt nollaenergiaraken-taminen on tärkein teema edelläkävijä-maissa. Vähitellen aletaan uskoa, että ra-kennuskin voi tuottaa energiaa ja kulutta-ja voi sitä myydä. Maailmalla on esimerk-kejä siitä, että kotitalous myy sähköäverkkoon ja kuolettaa sillä energiatehok-kuusinvestointiaan.

Rakentamisesta voisi nostaa esiin muu-tamia selkeästi systeemisiä muutoksia,joiden valmisteluun tarvitaan nyt vauhtia.Uudisrakentamisen normien tiukentami-nen ja erityisesti siirtyminen rakennuksenkokonaisenergian käytön ohjaamiseenvuonna 2012 on yksi keskeisimmistä.Normien tiukennuksella on suhde kokorakennusalan kilpailukykyyn. Tavoitteenatäytyy tietenkin olla teollisuutemme kan-sainvälisen kilpailukyvyn merkittävä pa-rantaminen.

Korjausrakentaminen on paljon haas-teellisempi kenttä. Ilmastotavoitteidensaavuttaminen ei onnistu, ellei löydetä ta-loudellisia toimintamalleja putkiremont-teja laajempiin korjauksiin. Putkiremon-tin kustannus helposti tuplaantuu, kunhanke laajenee energiakorjaukseksi.Apuun tarvitaan lisärakennusoikeutta jauusia teollisia ratkaisuja. Myös hankkei-den laajuuden täytyy kasvaa ryhmäraken-tamiseksi ja lähiöparantamiseksi. Apuuntarvitaan myös korjausrakentamisen lupa-käytännön yhtenäistämistä ja luvanvarai-

suuden kynnyksen alentamista. Rakentamisen ohjauksen ja rakennus-

tarkastuksen merkitys tulee kasvamaansekä uudis- että korjausrakentamisessa.Tulevaisuudessa tarvitaan lisää osaamis-ta, osaajia ja koko ohjausjärjestelmän uu-distamista. Lainmukaisuuden ja lopputu-loksen tarkastamisesta tulee siirtyä ennak-koon tapahtuvaan laadun ohjaukseen.

Oulussa saavutetut kokemukset ovatvakuuttavia. Siellä rakentamisen energia-tehokkuutta ohjaamalla saavutetaan sääs-tö, joka on reilut 2,5 kertaa enemmän kuinOulua koskevan energiatehokkuussopi-muksen säästötavoite. Vuonna 2008 ra-kennettujen talojen elinkaaren aikana saa-vutettava energiansäästö tulee olemaanyhteensä 602 GWh, joka vastaa noin 3,5vuoden Oulun Merikosken voimalaitok-sen energiatuotantoa. Ennakoivaan oh-jaukseen panostaminen on ympäristön jaeurojen näkökulmasta erittäin kannatta-vaa.

Kunnallinen rakennusvalvonta tulisikinsuunnata rakentajien, suunnittelijoiden jarakennuttajien ennakoivaan ohjaukseen jakoulutukseen. Tämä edellyttää resurssienvahvistamista ja toiminnan seudullista-mista. Pienten kuntien resurssit eivät tuleriittämään. Tarvitaan siis kuntien yhteis-työtä kaupunkiseuduittain, organisaatioi-den yhdistämistä tai rakennusvalvonnanyhtiöittämistä. Seudullinen ”rakennuskat-sastusosakeyhtiö” saataisiin todennäköi-sesti kannattavaksi ja dynaamiseksi toi-minnan kehittäjäksi. Rakennusluvanmyöntäminen voisi säilyä kunnan hallus-sa ja operointi yrityksessä. Rakennuskat-sastus on kokeilun arvoinen.

Kuntien tulisikin voivottelun sijastakääntää väistämättömät energiahaasteetmahdollisuuksiksi. Tähän tarvitaan kun-nan ylimmän johdon laaja sitoutuminen jauskottava asukkaiden ja liike-elämänkumppanuuteen perustuva ilmasto- jaenergiastrategia, joka vie kohti hiiletöntäkuntaa. Euroopasta ja Yhdysvalloista löy-tyy jo useita esimerkkejä, jotka ovat joh-taneet merkittäviin muutoksiin yhdyskun-tarakenteen ohjaamisessa, kaavoitukses-sa, rakentamisessa ja energian kestävässätuotannossa. Siirrytään siis puheista te-koihin.

osoitteisto

www.helkamabica.fi

www.hedtec.fi

intelligent varmewww.devi.fi

www.sylvania-lumiance.fi

www.osram.fi

www.laatuantenni.fi

www.artisan-rinaldo.fi

www.onninen.fi

www.stul.fi

www.seti.fi

www.meka.fi

www.sahkoala.fi

www.teknoware.fi

www.slo.fi

www.selcast.fi

SÄHKÖALA

ilmoitus ilmoitus

www.reka.fi

Henkilö- jaYritysarviointiSeti Oy

www.alco.fi

www.hellermanntyton.fi

www.fagerhult.fi

www.katko.fi

www.srsfennoel.fi

www.luxo.fi

www.prysmian.fi

norwescowww.norwesco.se

www.rehau.fi

www.elektroskandia.fi

����������

www.draka.fi

www.philips.fi

www.solarsuomi.fi

www.jo-el.com

Varaukset: Sähköinfo Oy / Martti Karhu

puhelin 09 5476 1303 tai 041 453 4069, [email protected]

www.oversol.fi

www.danfoss.fi/ic

www.sahkoala.fi

wwwwww..uurraakkooiittssiijjaa..ffii

www.ferrazshawmut.com

www.utu.eu

www.sahkojokinen.fi

www.etherma.fi

Dimplex-, Nobö- ja Siemens- sähkölämmittimet

www.glendimplex.fi

www.sähkömaailma.fi

www.elfoil.fi

www.havells-sylvania.com

i n t e r n e t

www.finnsahko.fi

www.elparts.fi

www.iguzzini.fi.fi

Energiatehokkuuteen tarvitaansysteeminen muutos

Kolumni myös netissä: www.sahkoala.fi

JUKKA NOPONENEnergiaohjelmanohjelmajohtajaSitra