2 0 1 3 kaupunginhallitus 7.4 - kalajoki · 4, vasemmistoliitto r.p. 4, perussuomalaiset r.p. 2,...

KALAJOEN KAUPUNKI

T A S E K I R J A

2 0 1 3

Kaupunginhallitus 7.4.2014

Valtuusto 24.6.2014

Sisällysluettelo

1. TOIMINTAKERTOMUS ......................................................................................................................................... 5

1.1. Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa .................................................................................. 5 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus ............................................................................................................................... 5 1.1.2. Kaupungin hallinto .............................................................................................................................................. 8 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys ............................................................................................... 11 1.1.4. Olennaisimmat muutokset kunnan taloudessa ja toiminnassa .................................................................. 12 1.1.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä .............................................................................................. 18 1.1.6. Kunnan henkilöstö ............................................................................................................................................ 19 1.1.7. Selonteko kaupungin sisäisestä valvonnan järjestämisestä ....................................................................... 19 1.1.8. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus ........................................................................ 25

1.1.8.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut ......................................................................................................... 25 1.1.8.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ................................................................................................... 26 1.1.8.3. Tase ja sen tunnusluvut .......................................................................................................................... 27 1.1.8.4. Kaupungin kokonaistulos ja menot ....................................................................................................... 29

1.1.9. Kaupunkikonsernin toiminta ja talous ............................................................................................................ 30 1.1.9.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä ............................................................. 30 1.1.9.2. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä .................................................................................... 31 1.1.9.3. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut ........................................................................................... 32 1.1.9.4. Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ..................................................................................... 33 1.1.9.5. Konsernitase ja sen tunnusluvut ........................................................................................................... 34

1.1.10. Tilikauden tuloksen käsittely ja tasapainottamistoimenpiteet ................................................................ 36 1.1.10.1. Tilikauden tuloksen käsittely .................................................................................................................. 36 1.1.10.2. Talouden tasapainottamistoimenpiteet ................................................................................................ 36

1.2. Talousarvion toteutuminen ......................................................................................................................... 37 1.2.1. Käyttötalousosan toteutuminen....................................................................................................................... 37

1.2.1.1. Hallintopalvelut ......................................................................................................................................... 37 1.2.1.2. Kehittämispalvelut ................................................................................................................................... 50 1.2.1.3. Perusturvapalvelut ................................................................................................................................... 63 1.2.1.4. Sivistyspalvelut ........................................................................................................................................ 80 1.2.1.5. Tekniset palvelut ...................................................................................................................................... 93

1.2.2. Tuloslaskelman toteutuminen ....................................................................................................................... 116 1.2.3. Investointiosan toteutuminen ........................................................................................................................ 118 1.2.4. Rahoitusosan toteutuminen ........................................................................................................................... 127 1.2.5. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvion toteutumisesta ............................................................................ 128

2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT .......................................................................................................................... 131

2.1. Tuloslaskelma ............................................................................................................................................. 131

2.2. Rahoituslaskelma ....................................................................................................................................... 132

2.3. Tase ............................................................................................................................................................... 133

2.4. Konsernituloslaskelma .............................................................................................................................. 135

2.5. Konsernirahoituslaskelma ........................................................................................................................ 136

2.6. Konsernitase ............................................................................................................................................... 137

3. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ................................................................................................................ 139

3.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ........................................................................................ 139 3.1.1. Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ........................................................................... 139 3.1.2. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ............................................................................... 139

3.2. Tuloslaskelman liitetiedot ......................................................................................................................... 140

3.3. Taseen liitetiedot ......................................................................................................................................... 142 3.3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot .......................................................................................................... 142 3.3.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot ........................................................................................................ 145

3.4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot .......................................................................... 147

3.5. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot .............................................................. 148

3.6. Laskennallisesti eriytetty liiketoiminta .................................................................................................... 149 3.6.1. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma ............................................................................................................... 149 3.6.2. Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma ......................................................................................................... 150 3.6.3. Vesihuoltolaitoksen tase ................................................................................................................................ 151

4. LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA ........................................................... 153

4.1. Luettelo kirjanpitokirjoista ja niiden säilytysajoista ............................................................................. 153

4.2. Tositelajit ...................................................................................................................................................... 153

5. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT .................................................................................................... 154

5.1. Tilinpäätöksen allekirjoitus ....................................................................................................................... 154

5.2. Tilinpäätöksen merkinnät .......................................................................................................................... 154

5

1. Toimintakertomus

1.1. Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa

1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus

Kalajoen kaupungin visio ja strategia päivitettiin valtuustokauden

alussa. Strategian mukainen toiminta on voimakkaasti muuttuvassa

toimintaympäristössä entistäkin tärkeämpää. Kalajoen menestykseen

uskotaan ja ohjat halutaan pitää omissa käsissä.

Kalajoen kaupungin visio ja strategia

Valtuustokauden alussa Kalajoen kaupungin visio ja strategia päivitettiin. Strateginen tarkastelu on paikallaan aina

valtuustokauden alussa. Koko kuntasektori on voimakkaan uudelleenarvioinnin kohteena ja alueellamme on

vireillä erittäin suuria investointeja, joten uudelleentarkastelulle oli tarvetta. Linjauksista käytiin työstämisen

yhteydessä hyvässä hengessä perusteellinen keskustelu.

Valtuutetut linjasivat, että Kalajoella jatketaan jo pitkään hyväksi havaitulla perustalla. Elinkeinojen edistäminen

nähdään kaupungin keskeisenä keinona kasvattaa verotuloja, hoitaa työllisyyttä, parantaa tunnettavuutta, lisätä

väestönkasvua ja mahdollistaa kunnallisten palvelujen tuottaminen itsenäisenä kuntana. Vahvalla

elinkeinopolitiikalla rakennetaan paikkakunnan elinvoimaa ja hyödynnetään Kalajoen mahdollisuuksia.

Tasapainoinen talous mahdollistaa strategioihin pohjautuvien laadukkaiden palvelujen järjestämisen ja

tuottamisen. Kalajoen kaupungin talous on perinteisesti ollut tasapainossa. Julkisen sektorin taloudelliset paineet

ovat niin suuria, että myös Kalajoella on strategisten linjausten mukaisesti ennakkoluulottomasti parannettava

tuottavuutta. Talouden reunaehtojen tiukentuessa on tärkeää reagoida nopeasti ja tehdä rohkeasti päätöksiä.

6

Pohjois-Suomen parhaan työllisyyden kaupungin väestönkasvu jatkui

Kalajoen kaupungin väkiluku on kasvanut koko kaupunkiajan 2002 vuodesta lähtien. Kasvu jatkui vuonna 2013.

Kaupunkilaisia oli vuoden lopussa 12 644. Myönteinen väestökehitys ei ole itsestään selvyys. Lähialueella väestö

kasvoi Kalajoen lisäksi vain Kokkolassa, Pyhäjoella ja Ylivieskassa. Kuntien välisessä nettomuutossa positiiviseen

tulokseen pääsivät vain Kalajoki, Pyhäjoki ja Ylivieska.

Kalajoella on siinä mielessä poikkeuksellinen tilanne, että väestö kasvaa ja samaan aikaan Kalajoki on myös

Pohjois-Suomen parhaan työllisyyden kaupunki. Työllisyystilanne heikkeni kuitenkin Kalajoellakin suhteessa

saman verran kuin koko maassa keskimäärin ja panostusta työllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin tarvitaan

edelleen. Keskimääräinen työttömyysaste Kalajoella oli vuonna 2013 9,6 %. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien

määrässä oli kasvua. Tilanteen korjaamiseksi on käynnistetty erityistoimenpiteet hankerahoituksella.

Talous vielä tasapainossa

Kaupungin talous on vielä tasapainossa. Vuosikate (vajaat 5 miljoonaan euroa) oli yli suunnitelmapoistojen.

Nettovelka 1686 €/asukas ylittää kuitenkin jo valtuuston linjaaman viiden vuoden keskimääräisen tason

(1600€/asukas). Julkisen talouden kestävyysvajeen korjaaminen tulee kohdistumaan Kalajoellekin. Kaupungin

palvelutuotannon järjestämisessä ei ole realistista odottaa sellaisia isoja leikkauksia, joilla menoja olennaisesti

pienennetään ilman että kuntalaisille tarjottuja palveluja olennaisesti heikennetään. Kaikkien osapuolten kannalta

on parasta tehdä palvelutuotannon kehittämistä ja rakenteellisia uudistuksia ajoissa ja hillitä tällä tavoin menojen

kasvua. Näin pystytään samalla parhaiten takaamaan piirun verran korkeatasoisemmat palvelut.

Kalajoen kaupungin selkeä ylivertaisuustekijä on ollut se, että meillä on ollut tehokas ja vaikuttava kunnallinen

palvelutuotanto. Kalajoen vahvuus on ollut oikeat strategiset linjaukset ja ennen kaikkea se, että päätöksentekijät

ovat rohkeasti uskaltaneet tehdä strategisten linjausten mukaisia ratkaisuja. Tulopohjan kehittymistä vahvistaviin

elinkeinopoliittisiin panostuksiin on riittänyt niukkoinakin aikoina resursseja. Samalla on kaiken aikaa uudistettu

kunnallista palvelutuotantoa siten, että Kalajoella saa keskimääräistä paremmat kunnalliset palvelut edullisesti.

7

Kiitos kuluneesta vuodesta

Kalajoen kaupunki on maineensa veroinen ja voimme kaikki olla tyytyväisiä siihen millaista työtä olemme

yhdessä tehneet. Kehitettävää ja mahdollisuuksien parempaan hyödyntämistä meilläkin kuitenkin riittää. Kalajoen

asema ja rooli kasvavana hyvien palvelujen kaupunkina eivät ole itsestään selviä, vaan ne on ansaittava ja

hankittava. Menestykseen tarvitaan monen tahon osaamista, kovaa työtä ja hyvää yhteishenkeä. Menestys on

monen tekijän summa ja me kaikki vaikutamme omalta osaltamme siihen millainen maine Kalajoella on ja kuinka

vetovoimaiseksi kotikaupunkimme mielletään. Lämmin kiitos asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme,

luottamushenkilöille sekä sitoutuneelle, osaavalle ja aikaansaavalle henkilökunnalle kuluneesta vuodesta.

Jukka Puoskari

Kaupunginjohtaja

8

1.1.2. Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto

Kalajoen kaupungin ylin päättävä elin on kaupungin toiminnasta ja taloudesta vastaava kaupunginvaltuusto. Lokakuussa 2012 järjestetyissä kunnallisvaaleissa valittu uusi Kalajoen valtuusto aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa. Kaupunginvaltuustoon kuluu 35 valtuutettua ja puolueet olivat edustettuina seuraavasti: Suomen Keskusta r.p. 20, Kansallinen Kokoomus r.p. 4, Vasemmistoliitto r.p. 4, Perussuomalaiset r.p. 2, Pro Kalajoki 2, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p 1, Vihreä Liitto r,p, 1, Suomen Kristillisdemokraatit r.p 1. Valtuuston kokoonpano vuonna 2013 on ollut seuraava: Märsylä Pekka maatilayrittäjä KESK pj Heikkilä Miika luokanopettaja KESK I vpj Arvo Jouko luokanopettaja, KOK II vpj

koulunjohtaja Tilus Riitta A . kunnanjohtaja, HTM KESK III vpj Aho Erkki Yo-merkonomi PS Ainali Veli kanttori, eläkeläinen KD Alho Päivi koulunkäyntiavustaja, PLM VASL Alho Sirkka yliopistonopettaja, YTM VASL Halmeenpää Hanna biologian ja maantiedon lehtori VIHR Hietala Väinö kirvesmies, eläkeläinen VASL Hihnala Tarmo tuotantopäällikkö KESK Hänninen Sami opiskelija KESK Jyrinki Jouni toiminnanjohtaja KESK Kaattari Laura lastentarhanopettaja KESK Kinare Eero vapaa kirjoittaja, ex. yrittäjä VASL Murtoniemi Alpo ent. nuorisosihteeri, eläkkeellä KESK Myllylahti Terttu lehtori KESK Myllylä Raili emäntä, sosionomi KESK Mäntymäki Ritva luokanopettaja, koulunjohtaja KESK Nevalainen Tuomas proviisori, yrittäjä KESK Niemelä Kullervo maanviljelijä KESK Niemelä Mari sosionomi PRO K Nivala Juha agrologi, talousneuvoja KESK Ojala Tapani insinööri, tuotantojohtaja KOK Pahkala Eija kuntohoitaja KESK Pernu Lek myyjä PS Prittinen Anu kiinteistövälittäjä KESK Puusaari Alpo maanmittausinsinööri (AMK), FM KESK Rahja Mikko maatalousyrittäjä KESK Rahkola Juha toimitusjohtaja KOK Saari Hanna yrittäjä KOK Suni Timo SDP Tolonen Juhani turkistarhaaja KESK Untinen Jorma kehitysinsinööri PRO K Vuotila Aulis yrittäjä, eläkeläinen KESK. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2013 toimi Pekka Märsylä (KESK) ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana Miika Heikkilä (KESK), toisena varapuheenjohtajana Jouko Arvo (KOK) ja kolmantena varapuheenjohtajana Riitta A. Tilus (KESK). Toimintavuonna 2013 kaupunginvaltuusto kokoontui 11 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 139 asiaa. Vuoden 2012 tilinpäätös ja arviointikertomus hyväksyttiin 25.6.2013 ja vuoden 2014 talousarvio 17.12.2013. Vuoden aikana järjestettiin 10 valtuuston iltakoulua, joiden teemoina olivat mm. loma-asuntomessut, kuntarakenne, sosiaali- ja terveydenhuollon

9 palvelurakenneuudistus, konsernitilinpäätökseen sisältyvien yhteisöjen vuoden 2012 tilinpäätösten esittelyt, tilinpäätös 2012, ruokapalveluiden uudelleenorganisointi ja opetuspalveluiden uudelleenorganisointi selvitykset, keskustan kauppakeskus asia ja vuoden 2014 talousarvionäkymät. Valtuutetut tekivät vuoden aikana 17 valtuustoaloitetta. Kuntalaisaloitteita jätettiin toimintavuonna 2013, 2 kpl. Kalajoen kaupungin strategia uudistettiin alkuvuoden 2013 aikana. Strategian uudistamista valmisteltiin valtuuston strategiaseminaareissa, joista ensimmäinen järjestettiin 25.2.2013, toinen Seinäjoki/ Kuortane 16.4. - 17.4.2013 ja kolmas 29.5.2013. Strategia on kuvaus niistä valinnoista, painotuksista ja tavoitteista, joita valtuusto piti tärkeimpinä.

Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen tehtävänä on huolehtia Kalajoen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen kokoonpano vuonna 2013 on ollut seuraava: Myllylä Raili emäntä, sosionomi KESK pj Hänninen Sami opiskelija KESK I vpj Alho Sirkka yliopistonopettaja, YTM VASL Hihnala Tarmo tuotantopäällikkö KESK Niemelä Kullervo maanviljelijä KESK Pahkala Eija kuntohoitaja KESK Saari Hanna yrittäjä KOK Tuliniemi Juha yrittäjä VASL Untinen Jorma kehitysinsinööri PRO K

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on toiminut Raili Myllylä (KESK) ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana Sami Hänninen (KESK). Kaupunginhallituksen esittelijänä on toiminut kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. Kaupunginhallitus kokoontui vuonna 2014 aikana 24 kertaa ja käsitteli 329 asiaa. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimi yksi jaosto: henkilöstöjaosto. Henkilöstöjaosto kokoontui vuoden 2013 aikana 3 kertaa. Henkilöstöjaostoon kuuluivat vuonna 2013 seuraavat jäsenet:

Myllyllä Raili pj Niemelä Kullervo vpj Kinare Eero Saari Hanna Tolonen Juhani

Kaupunginhallitus on valinnut hoitamaan ja valmistelemaan määrättyä palvelualuetta kaksi toimikuntaa: elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan, jonka tehtävänä on tukea kaupungin kokonaiskehittämistä, hyvää yhdyskuntarakentamista ja kunnan ympäristökuvaa sekä maaseututoimikunnan.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikuntaan kuuluivat vuonna 2013 seuraavat jäsenet:

Puoskari Jukka pj Märsylä Pekka vpj Alho Sirkka Jyrinki Jouni Myllylä Raili Niemelä Mari Puusaari Alpo

10 Rahkola Juha.

Maaseututoimikuntaan kuuluivat vuonna 2013 seuraavat jäsenet: Vuotila Henna pj Hukka Kauko vpj Ketola Voitto Kupari Tuomas Pasanen Heidi Suvanto Anja Tuura Oskari.

Kaupungin muut tilivelvolliset toimielimet ja niiden jäsenet

Keskusvaalilautakunta vuonna 2013 Nikupaavo Hanna pj Suni Lassi vpj Ikäheimo Ilpo Peltola Eila Väre Pekka

Perusturvalautakunta vuonna 2013 Murtoniemi Alpo pj Valikainen Esko vpj Alho Päivi Heikkilä Eeva-Liisa Myllylahti Terttu Mäntymäki Ritva Nevalainen Tuomas Peltola Matti Tallila Ismo

Sivistyslautakunta vuonna 2013 Nivala Juha pj Ainali Veli vpj Alajoki Sari Alho Tiina-Sisko Kaattari Laura Rautakoski Ossi Salmela Eeva Tolonen Juhani Tuliniemi Jenni

Tarkastuslautakunta vuonna 2013 Prittinen Anu pj Niemelä Mari vpj Hukka Kauko Karjalainen Reijo Lahti Hannu Nygård Heikki Peltola Eila Vuorinen Heli

Tekninen lautakunta vuonna 2013 Rahja Mikko pj Halmeenpää Hanna vpj Hihnala Sari

11 Kurikkala Jani Siirilä Aila Suni Timo Tilvis Päivi Yrjänä Juha Vuotila Aulis

Ympäristölautakunta vuonna 2013 Oja Heikki pj Hilli Vuokko vpj Heikkilä Hannu Hihnala Seppo Männistö Jaana Pernu Lek Siironen Niko

Tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat vuonna 2013

Kaupunginjohtaja Jukka Puokari Palvelu Palveluvastaavat Hallintopalvelut Yliparkas Juhani, talousjohtaja Kehittämispalvelut Puoskari Jukka, kaupunginjohtaja Perusturvapalvelut Mäki-Leppilampi Anne, perusturvajohtaja Sivistyspalvelut Siirilä Esa, sivistysjohtaja Tekniset palvelut Raiman Marko, tekninen johtaja Hallintopalvelut Palvelualuevastaavat Yleishallinto Juvonen Otso, kaupunginsihteeri Henkilöstöohjaus Juvonen Otso, kaupunginsihteeri

Saari-Somero Mari, henkilöstöjohtaja (perhevapaalla vuonna 2013) ICT–palvelut Krank Sami, ICT -päällikkö Talousohjaus Yliparkas Juhani, talousjohtaja Kehittämispalvelut Palvelualuevastaavat Elinkeinopalvelut Himanka Miia, elinkeinojohtaja Maaseutupalvelut Pulkkinen Antti, maaseutujohtaja Kalajoen Satama Anttio Esa, satamajohtaja

1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 2013 2012 Bruttokansantuotteeen volyymi/m-% -1,2 -0,8 Työttömyysaste-% (koko maa) 8,2 7,7 Ansiotaso / muutos-% 2,0 3,2 Veroaste, % BKT:sta 45,4 44,0 Julkinen kulutus 1,2 0,6 Yksityinen kulutus -0,6 0,2 Rahan arvon muutos-% 1,5 2,8 Korot/% Lyhytaikainen/ 3 kk 0,2 0,6 10 vuotta 1,9 1,9 Lähteet: Tilastokeskus, VM, Suomen Kuntaliitto Asukasluku Kalajoella 12 644 12 625 Tavoite vuodelle 2013 oli 12 719 asukasta.

12 Keskimäärin kuukausittain: Avoimet työpaikat Kalajoella 54 69 Työttömyysaste Kalajoella 9,6 8,2 Työttömät työhakijat Kalajoella 552 464 Alle 25-v tyött. työnhakijat Kalajoella 80 65 Yli 50-v tyött. työnhakijat Kalajoella 215 183 Yli vuoden työttömänä olleet Kalajoella 124 76 Työttömyysaste Ylivieskan seutukunnassa 9,5 (Lähde: Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus) Rakennusvalvonnan lupapäätökset Kalajoella 218 240 Vuonna 2010 alkanut talouden kasvu heikkeni nopeasti. V. 2013 BKT:n volyymi supistui jo toisena vuotena peräkkäin. Euroopan finanssikriisiä on seurannut reaalitalouden heikkeneminen, joskin sen vaikutukset ovat hyvin erilaiset EU-valtioissa; mm. Saksassa talouden kasvu on ollut positiivinen, kun monissa muissa EU-valtioissa talouden kasvu on ollut heikkoa tai peräti negatiivista. Vaikka Suomessa BKT on supistunut, on työttömyysaste pysynyt ennakoitua paremmalla tasolla. Korkotaso pysyi edelleen viime vuonna ennätyksellisen alhaisena. Ennakkotietojen mukaan koko maan kuntatalouden tasapaino parani v. 2013 vuosikatteen osalta peräti yli 49 %. Verotulot kasvoivat koko maassa 6,7 %, mikä johtui pääosin verotuksen tilitysjärjestelmän muutoksesta v. 2013, mikä kasvatti tilityksiä kunnille kertaluonteisesti. Em. syy kasvatti verotuloja n. 80 % ja loppuosa kasvusta aiheutui palkkasumman kasvusta ja veroprosenttien noususta. Valtionosuudet kasvoivat 2,9 %. Toimintakulut kasvoivat koko maassa ennakkoarvioiden mukaan 2,6 %. Käyttötulot kasvoivat toimintakuluja enemmän, mikä mahdollisti vuosikatteen kasvun. Tuloslaskelmatasolla talouden tasapaino parani v. 2013. Koko maan lainakanta kasvoi ennakkotietojen mukaan 13,4 % eli 2.262 €:sta 2.553. €:oon asukasta kohti. Maakunnista Pohjois-Pohjanmaalla velkaantuminen oli koko maata suurempaa ja Keski-Pohjanmaalla pienempää. Tosin Keski-Pohjanmaa on maan velkaantunein maakunta (4.572. €/as) ja Pohjois-Pohjanmaa toiseksi velkaantunein (3.157 €/as). Taseen mukaisesti tarkasteltuna kuntien tasapaino heikkeni,

1.1.4. Olennaisimmat muutokset kunnan taloudessa ja toiminnassa Lainsäädännön vaikutukset toiminnan ja talouden muutoksiin Verontilityslakia kesäkuussa 2013 siten, että kaikkien verontilityslain mukaan tilitettävien verojen kertymisjaksot vastaavat verotililaissa tarkoitettujen verojen kertymisjaksoa. Verontilityslain 3 § muutettiin, että tilitettävien verojen kertymisjakso alkaa kunkin kalenterikuukauden 18 päivänä ja päättyy seuraavan kalenterikuukauden 17 päivänä. Verohallinto tilittää verot kunkin kuukauden 28 päivänä. Muutoksen johdosta muun muassa jäännösverot ja kiinteistöverot tilitetään kunnille aiempaa nopeammin. Muutos tuli voimaan 31. elokuuta 2013. Valtionosuuksia leikattiin v. 201 lisää 23 € asukasta kohti, mikä tekee Kalajoen kaupungille 290.000 €. Kuntalain 72 §:n 1 momenttia on muutettu siten, ettei tilintarkastajien toimikautta sidota enää valtuuston toimikauteen. Valtuusto voi valita tilintarkastajat enintään kuudeksi tilikaudeksi eli kuudeksi vuodeksi. Kalajoen kaupungissa tilintarkastusyhteisön tarkastuskautta jatkettiin tarjouksen perusteella yhdellä vuodella eli vuosi 2013. Suurimmat investointikohteet

13

- tilivuoden 2013 aikana kaupunki hankki uusia maa-alueita 1,25 miljoonalla eurolla (ed. vuonna 1,65 M€:lla). Valtuusto myönsi talousarviossa olevan 0,5 milj. €.n lisäksi 0,6 milj. € lisää määrärahaa,

- kaupunki hankki KOY Kalajoen Linja-autoaseman osakkeita vuonna 2013 vielä 90963 €:lla, joten kaupunki omistaa osakkeista 100 % tilivuoden lopussa.

- kaupunki hankki Kalajoen Hiekkasärkkien osakkeita v. 2013 yhteensä 8.379 €:lla ja kaupungin omistusosuus on 91,3 % tilivuoden lopussa.

- Merenojan koulun saneeraus valmistui tilivuonna ja tilivuonna 2013 käytettiin siihen 1.8 M€ ja kustannukset tilivuoden loppuun mennessä olivat yhteensä 4.034.245 €. Kustannusarvio oli 4,45 M€.

- uuden asuntoalueen Kotipuiston infrastruktuurin rakentamiseen käytettiin 542.400 € ja lisäksi kevyen liikenteen väylään Kotipuisto – koulukeskus 80.400 €.

- yrityspuistojen kehittämishankkeeseen 593.700 € (40 % rahoitus). - Santaholma 2013 hankkeeseen 301.200 € . - Kalajoen matkailukaupungin ympäristöhanke 697.800 € (75 % rahoitus). - Kalajoen sataman investoinnit 542.200 € - vesi- ja viemärilaitoksen investoinnit 503.400 €

Menot Määrärahat Käytetty Tot %

Alitus/-

ylitys

Hallinto 4 248 567 4 155 669 97,8 92 898

Kehittäminen 7 292 818 7 210 592 98,9 82 226

Perusturva 44 531 758 44 848 230 100,7 -316 472

Sivistys 13 581 830 14 275 346 105,1 -693 516

Tekninen 13 400 540 13 334 714 99,5 65 826

Yhteensä 83 055 513 83 824 551 100,9 -769 038

Tulot Tuloarviot Kertynyt Tot %

Alitus/-

ylitys

Hallinto 731 050 686 746 93,9 44 304

Kehittäminen 6 983 167 7 182 905 102,9 -199 738

Perusturva 10 256 173 10 605 714 103,4 -349 541

Sivistys 628 180 939 141 149,5 -310 961

Tekninen 3 920 780 4 728 959 120,6 -808 179

Yhteensä 22 519 350 24 143 465 107,2 -1 624 115

Netto

Netto-

määräraha

Käytetty/

Kertynyt Tot %

Alitus/-

ylitys

Hallinto 3 517 517 3 468 923 98,6 48 594

Kehittäminen 309 651 27 687 8,9 281 964

Perusturva 34 275 585 34 242 516 99,9 33 069

Sivistys 12 953 650 13 336 205 103,0 -382 555

Tekninen 9 479 760 8 605 755 90,8 874 005

Yhteensä 60 536 163 59 681 086 98,6 855 077

Käyttötalouden toteutumisvertailu 2013

14

Menot Määrärahat Käytetty Tot % Alitus/-ylitys

Hallinto 4 248 567 4 155 669 97,8 92 898

Kehittäminen 2 803 859 2 386 687 85,1 417 172

Perusturva 44 531 758 44 848 230 100,7 -316 472

Sivistys 13 581 830 14 275 346 105,1 -693 516

Tekninen 13 400 540 13 334 714 99,5 65 826

Yhteensä 78 566 554 79 000 646 100,6 -434 092

Tulot Tuloarviot Kertynyt Tot % Alitus/-ylitys

Hallinto 731 050 686 746 93,9 44 304

Kehittäminen 2 358 407 2 307 892 97,9 50 515

Perusturva 10 256 173 10 605 714 103,4 -349 541

Sivistys 628 180 939 141 149,5 -310 961

Tekninen 3 920 780 4 728 959 120,6 -808 179

Yhteensä 17 894 590 19 268 452 107,7 -1 373 862

Netto

Netto-

määräraha

Käytetty/

Kertynyt Tot % Alitus/-ylitys

Hallinto 3 517 517 3 468 923 98,6 48 594

Kehittäminen 445 452 78 795 17,7 366 657

Perusturva 34 275 585 34 242 516 99,9 33 069

Sivistys 12 953 650 13 336 205 103,0 -382 555

Tekninen 9 479 760 8 605 755 90,8 874 005

Yhteensä 60 671 964 59 732 194 98,5 939 770

KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMISVERTAILU 2013 ILMAN

LOMITUSTA

15

Menot 2013 2012 Muutos % Muutos €

Hallinto 4 155 669 4 500 450 -7,7 -344 781

Kehittäminen 7 210 592 7 041 654 2,4 168 938

Perusturva 44 848 230 43 136 691 4,0 1 711 539

Sivistys 14 275 346 13 635 124 4,7 640 222

Tekninen 13 334 714 12 991 757 2,6 342 957

Yhteensä 83 824 551 81 305 676 3,1 2 518 875

0

Tulot 2013 2012 Muutos % Muutos €

Hallinto 686 746 1 795 051 -61,7 -1 108 305

Kehittäminen 7 182 905 7 181 606 0,0 1 299

Perusturva 10 605 714 9 306 188 14,0 1 299 526

Sivistys 939 141 1 056 134 -11,1 -116 993

Tekninen 4 728 959 4 615 353 2,5 113 606

Yhteensä 24 143 465 23 954 332 0,8 189 133

Netto 2013 2012 Muutos % Muutos €

Hallinto 3 468 923 2 705 399 28,2 763 524

Kehittäminen 27 687 -139 952 -119,8 167 639

Perusturva 34 242 516 33 830 503 1,2 412 013

Sivistys 13 336 205 12 578 990 6,0 757 215

Tekninen 8 605 755 8 376 404 2,7 229 351

Yhteensä 59 681 086 57 351 344 4,1 2 329 742

Käyttötalouden yhteenveto 2012-2013

16

Yleistä käyttötalouden toteutumasta Määrärahoissa ja tuloarvioissa on huomioitu valtuustossa hyväksytyt muutokset. Toimintakulut ylittyivät 0,7 M€ ja toimintatuotot 1,6 M€ sekä toimintakate alittui 0,9 M €. Ilman maatalouslomitusta toimintakulut ylittyivät 0,4 M€ ja toimintatuotot ylittyivät 1,4 M€ ja sekä toimintakate alittui 0,9 M€.

Hallintopalvelut Hallintopalvelujen nettomenot alittuivat varaukseen nähden 48.000 €.

Kehittäminen Kehittämispalveluiden nettomenot alittuivat 281.000 € ja ilman lomitustoimintaa ne alittuivat 50.000 €.

Perusturva Perusturvapalveluiden tilipäätöksessä ovat mukana Merijärven kunnan osalta sosiaali- ja terveydenhuolto sekä Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien sekä Raahen kaupungin osalta ympäristöterveydenhuolto, joissa kaikissa Kalajoen kaupunki toimii isäntäkuntana. Perusturvapalveluiden nettomenot alittuivat 33.000 €.

Sivistys Sivistyspalveluiden nettomenot ylittyivät 382.000 €. Hallinnon nettomenot ylittyivät 16.000 €, perusopetuksen 47.000 €, keskiasteen 219.000 € ja vapaa-aikatoimen 100.000 €.

Tekninen

Menot 2013 2012 Muutos % Muutos €

Hallinto 4 155 669 4 500 450 -7,7 -344 781

Kehittäminen 2 386 687 2 032 072 17,5 354 615

Perusturva 44 848 230 43 136 691 4,0 1 711 539

Sivistys 14 275 346 13 635 124 4,7 640 222

Tekninen 13 334 714 12 991 757 2,6 342 957

Yhteensä 79 000 646 76 296 094 3,5 2 704 552

Tulot 2013 2012 Muutos % Muutos €

Hallinto 686 746 1 795 051 -61,7 -1 108 305

Kehittäminen 2 307 892 1 901 847 21,4 406 045

Perusturva 10 605 714 9 306 188 14,0 1 299 526

Sivistys 939 141 1 056 134 -11,1 -116 993

Tekninen 4 728 959 4 615 353 2,5 113 606

Yhteensä 19 268 452 18 674 573 3,2 593 879

Netto 2013 2012 Muutos % Muutos €

Hallinto 3 468 923 2 705 399 28,2 763 524

Kehittäminen 78 795 130 225 -39,5 -51 430

Perusturva 34 242 516 33 830 503 1,2 412 013

Sivistys 13 336 205 12 578 990 6,0 757 215

Tekninen 8 605 755 8 376 404 2,7 229 351

Yhteensä 59 732 194 57 621 521 3,7 2 110 673

Käyttötalouden yhteenveto 2012-2013 ilman lomitustointa

17 Teknisten palveluiden nettomenot alittuvat 874.000 €. Tuloissa maan myyntivoitto ylittyi 606.000 €.

Tuloslaskelmatarkastelu

Toteutuneet toimintatuotot ylittyivät 1 M€ ja toimintakulut 0,8 M€, joten toimintakate alittui 248.000 €. Verorahoitus kokonaisuudessaan jäi alle arvion 343.000 €, mikä johtui, että v:n 2012 verotulopohja jäi pienemmäksi kuin arvioitiin. Vuosikate oli 0,3 M€ suurempi kuin arvioitiin Toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,1 % ja käyttötulot (toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet) kasvoivat 3,0 %, joten talouden tasapaino tuloslaskelmatasolla pysyi lähes ennallaan tilivuonna 2013

Verotulot Verotuloja kertyi 35,4 M€, joka on 104.000 € vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa oli ja 369.000 € vähemmän verrattuna talousarvioon ja siihen tehtyihin muutoksiin yhteensä. Verotulojen kasvu oli alkuvuonna positiivinen ja lokakuun tilityksen perusteella olisi mahdollista päästä jopa 36 M€:oon. Ja kun vielä tilitysjärjestelmä muuttui 1.9.2013 alkaen, jolloin tilityksiä siirtyi vuodenvaihteessa edelliselle vuodelle, olettamus oli, että verotuloja kertyy selvästi arvioitua enemmän. Vuoden 2012 verotuksen valmistuttua selvisi, että vuonna 2012 verotettavan tulon kertyminen ei ollutkaan arvion mukainen ja marras - joulukuussa 2013 verotuloja oikaistiinkin vastaamaan vuoden 2012 verotettavia tuloja. Eli verotuloja kertyi marras-joulukuussa selvästi arvioitua vähemmän. Kunnallisveroja kertyi 211.000 €, yhteisöveroja 148.000 € ja kiinteistöveroja 10.000 € arvioitua vähemmän.

Valtionosuudet Laskennallisia valtionosuuksia kertyi 28,9 € eli 437.000 € enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin ja 26.000 € enemmän kuin talousarviossa ja siihen tehtyjen muutosten jälkeen arvioitiin

Rahoituserät

Sijoitukset Kalajoen kaupunki sijoitti vv. 1999/2000 yhteensä 8,9 M€ Revon Sähkö Oy:n osakkeiden myyntituottoja. Sijoituksia hoitavat valtuuston hyväksymien sijoitusperiaatteiden mukaisesti ulkopuoliset omaisuudenhoitajat valtakirjalla. Vuoden 2013 lopussa niiden arvo oli omaisuudenhoitajien raporttien mukaan yhteensä 13,8 M€, joka on 0,7 M€ suurempi kuin edellisen vuoden lopussa (5,5 %). Vuonna 2007 kaupunki tuloutti 1,255 M€ sijoitustuottoja, jotka käytettiin elinkeinopoliittisiin investointeihin. Kaupungin tuloslaskelmaan ja tulokseen vaikuttaviksi tekijöiksi ovat sijoitusvarojen osalta kirjattu seuraavat erät:

Vaikuttavat tekijät Laskennallinen Tot Erotus

Toimintatulot 23 126 350 24 143 465 1 017 115

Toimintamenot -83 055 513 -83 824 551 -769 038

Toimintakate -59 929 163 -59 681 086 248 077

Verotulot 35 816 000 35 447 099 -368 901

Valtionosuudet 28 865 400 28 891 030 25 630

Rahoitus/netto -157 000 292 099 449 099

Yhteensä *) 4 595 237 4 949 142 353 905

*) = vuosikate

18 2013 2012 1.000 € 1.000 € Korkotuotot 130 152 Myyntivoitot 341 112 Myyntitappiot -2 -58 Arvon alentuminen -2 0 Arvon korottaminen 26 9 Omaisuudenhoitajien palkkiot -13 -10 Vaikutus tulokseen on 480 205 Omaisuuden markkina-arvo poikkeaa taseessa olevasta arvosta, koska arvon korottaminen (varovaisuuden periaate) saadaan tehdä vain hankintahintaan saakka.

Korkomenot Korkomenot olivat 329.000 € (ed. v. 529.000 €) ja ne alittuivat talousarvioon nähden 370.000 €. Vuoden 2013 talousarviota laadittaessa arvioitiin korkotason olevan selvästi korkeammalla tasolla kuin se oli. Kaupungin lainakannasta 23,5 M€ (65 %) oli kuntatodistusohjelmien puitteissa laskettuja kuntatodistuksia, joiden korko euribor –korkotasoa. Koko lainakanta oli vuoden lopussa 36,4 M €.

Investoinnit Investointien bruttomenot olivat 8,7 M€ ja nettoinvestoinnit 7,0 M€. Investointimenot alittuivat 2,7 M€.

1.1.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Tuloslaskelmatarkastelu

1 000 € Tp 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Ts 2017

Toimintatuotot 24 143 22 960 23 419 23 890 24 371

Toimintakulut -83 825 -83 926 -84 905 -86 317 -87 563

Toimintakate -59 681 -60 966 -61 485 -62 426 -63 192

Verotulot 35 447 36 477 37 571 37 571 38 322

Valtionosuudet 28 891 29 221 29 363 29 862 30 346

Rahoituserät 292 -32 -432 -532 -532

Vuosikate 4 949 4 700 5 017 4 475 4 944

Poistot -4 482 -4 700 -4 800 -4 900 -4 900

Tulos 467 0 217 -425 44

Toimintakatteen muutos % 4,1 2,1 0,8 1,5 1,2

Vuosikatteen muutos % 0,2 -5,0 6,7 -10,8 10,5

19

Rahoituslaskelmatarkastelu

1 000 € Tp 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Ts 2017

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 4 949 4 700 5 017 4 475 4 944

Tulorahoituksen korjauserät -915 0 0 0 0

Toiminnan rahavirta 4 034 4 700 5 017 4 475 4 944

Investointien rahavirta

Investointimenot -8 658 -9 802 -7 123 -8 366 -5 206

Rahoitusosuudet 500 1 904 407 1 770 279

Pys. vastaavien hyödykkeiden

luovutukset 1 214 500 500 500 500

Investointien rahavirta -6 944 -7 398 -6 216 -6 096 -4 427

Toiminnan ja investointien

rahavirta -2 910 -2 698 -1 199 -1 621 517

Antolainojen muutokset 1 0 0 0 0

Lainakannan muutokset 2 281 2 300 800 600 -900

Muut maksv. muutokset 2 334 400 400 400 200

Rahoituksen rahavirta 1 706 2 1 -621 -183 Hyväksytyn taloussuunnitelman mukaan vv. 2014 - 2017 toimintakate kasvaa vuosittain 0,8 - 2.1 %. Jotta päästään em. vuosina keskimäärin 1,4 %::n vuosikasvuun, edellyttää se hyvin määrätietoista menojen sopeuttamista. Em. arvio on tehty marraskuussa 2013, jonka jälkeen talouskehitys ja arviot tulevasta talouskehityksestä ovat heikentyneet. Verotulojen kasvu jää todennäköisesti tänä vuonna arvioitua pienemmäksi ja myös arviot tulevien vuosien kehityksestä ovat myös heikentyneet. Rahoituslaskelma ei sisällä olennaisia koulurakennusten jaksotettavia investointimenoja lukuun ottamatta Pohjankylän saneerausta 570.000 €. Tarvetta on koulurakennusten em. suuremmalle saneeraukselle.

1.1.6. Kunnan henkilöstö

Kaupungin henkilöstö 31.12. 2013 2012

Vakinaiset 791 791

Muut 346 323

Yhteensä 1137 1116

Palkat ja palkkiot 33,8 M€ 33,4 M€

Henkilöstösivukulut 10,5 M€ 9,5 M€

Eläkekulut 8,3 M€ 7,5 M€

Muut henkilöstösivukulut 2,2 M€ 2,0 M€

Henkilöstökulut yhteensä 44,3 M€ 43,0 M€

1.1.7. Selonteko kaupungin sisäisestä valvonnan järjestämisestä Yleistä Kuntien ja kuntayhtymien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan merkitys kasvaa kuntien

yhdistyessä, kuntakonsernien ja erilaisten palveluntuotantotapojen ja – järjestelmien monimutkaistuessa sekä taloudellisen liikkumavaran supistuessa. Samalla johtamiselle asetetut odotukset kasvavat, palveluiden tarve lisääntyy ja syvenee. Lisäksi kunnallisen toiminnan riskit ovat osoittautuneet hyvin erilaisiksi. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymäntilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Yleisohjeen mukaan kunnat ja kuntayhtymät on velvoitettu antamaan tilinpäätöksessään hallituksen selonteot sisäisen valvonnan ja sekä konsernivalvonnan järjestämisestä. Yleisohjeen mukaan hallituksen on toimintakertomuksessaan tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja sen osana

20 riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella, ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäinen valvonta on olennainen osa tehokasta johtamista ulottuen kaikille organisaation tasoille. Sen osatekijöitä ovat sellainen johtamistapa ja valvontakulttuuri, joka edistää kaupungin tavoitteiden saavuttamista, resurssien tehokasta käyttöä ja toiminnan säännösten mukaisuutta. Merkittävän osan sisäisestä valvonnasta muodostavat myös riskienhallinta, luotettava ja oikeata tietoa tuottavaa raportointi ja tiedonvälitys sekä sisäinen tarkastus. Kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo kaupungin organisaation toimintaa. Kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muu konsernijohto vastaavat konsernitasolla hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Muut tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla palvelualueillaan toimialojen ja niiden alaisten palveluyksiköiden hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonta ja systemaattinen riskienhallinta edellyttää yhdenmukaisia ohjeita. Selonteon tarkoituksena on mm. korostaa johdon vastuuta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja johtamisesta. Käytännössä selonteon toteuttaminen merkitsee sitä, että ylimmän johdon on sitoutettava alempi johto ja tätä kautta koko henkilökunta riskienhallintaan

SISÄISEN VALVONNAN NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Kaupunginhallitus on 20.12.1999 hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet. Kaupunginhallitus on 27.11.2007 hyväksynyt konserniohjeet. Kaupunginhallitus on hyväksynyt hankintaohjeen (31.1.2011 § 33) sekä hankekäsikirjan (14.2.2011 § 429). Kaupunginjohtaja on antanut toimintavuonna hankintaohjeita täydentävän seuraavan ohjeistuksen, jota noudatetaan kaikessa Kalajoen kaupungin hankinnoissa: pienhankintaostokset keskitetään pääsääntöisesti Kalajoelle. Mikäli Kalajoki toimii jonkin palvelun osalta yhteistoiminta-alueen vastuukuntana, palvelun pienhankinnat suoritetaan pääsääntöisesti yhteistoiminta-alueen kunnista. Pienhankinnoissa otetaan käyttöön luottokortti järjestelmä. Kalajoen/yhteistoiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevissa liikkeissä lopetetaan Kalajoen kaupungin käytössä olevat tilit. Kaupunginhallitus on hyväksynyt sijoitusomaisuuden sijoitusperusteiden tarkistamisen (31.1.2011 § 35).

Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet on annettu. Palvelujen johtaminen ja hallinto on asianmukaisesti järjestetty. Kaupunginhallitus ohjeistaa yhtiökokousedustajia toimimaan yhtiökokouksessa kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti. Yhtiökokous valitsee yhtiön toimielinten jäsenet ja tilintarkastajat Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Vireillä olevissa oikeudenkäynneissä ei ole sellaisia, jotka vaikuttaisivat oleellisesti kaupungin tulokseen. Toiminnan ja talouden lainmukaisuudessa ja talousarvion noudattamisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita.

21 Uudistuneen lainsäädännön (kuntalaki 1.7.2012) mukaisesti hallintosääntöön tulee päivittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät ja vastuut. Kaupunginvaltuuston tulee päättää sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan perusteista.

Tavoitteiden asetanta ja toteutuminen, varojen käytön valvonta sekä tuloksellisuus Kalajoen strategia uudistettiin alkuvuoden 2013 aikana. Strategian uudistamista rytmittivät valtuuston strategiaseminaarit, joista ensimmäinen järjestettiin 25.2.2013, toinen Seinäjoelle/ Kuortaneelle 16.4. - 17.4.2013 ja kolmas 29.5.2013. Strategia on kuvaus niistä valinnoista, painotuksista ja tavoitteista, joita valtuusto pitää tärkeimpinä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian 25.6.2013 § 88.

Tavoitteiden asetannan ja seurannan katsotaan olevan järjestyksessä. Palvelut johtavat tavoitteensa kaupungin strategiasta, joiden perusteella palveluyksiköille asetetaan omat tavoitteensa ja joiden toteutumista seurataan ja valvotaan annettujen ohjeiden ja normaalin raportointikäytännön mukaisesti ja myös osittain asiakaskyselyin. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla tilinpäätöksessä. Keskeiset poikkeamat talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin sekä niiden johdosta mahdollisesti suoritetut toimenpiteet on esitetty kunkin palvelun kohdalla. Toimintaa seurataan ja muutoksiin reagoidaan. Tuotteistaminen on edennyt pisimmälle perusturvapalveluissa. Elinkeinostrategian päivitys on käynnistetty ja on valmistumassa 6/2014. Samoin Hiekkayhtiön strategian päivitys on valmistumassa 6/2014, Kalajoen Akatemian strategia on valmistumassa 4/2014 sekä maaseutupalveluiden yhteisalueen strategia on käynnistetty vuonna 2014. Kaupungin toimintatavat ja menettelyt tavoitteiden saavuttamisen, varojen käytön valvonnan sekä tuloksellisuuden ja strategiaprosessin toimivuuden osalta ovat hyväksyttävällä tasolla. Kaupungin tavoitteiden asettaminen, toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta ovat tytäryhteisöjen osalta hyväksyttävällä tasolla.

Riskienhallinta Kaupungin vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2010, ja kaupungin vakuutusyhtiöksi valittiin tarjouskilpailun perusteella If Vakuutusyhtiö Oy. Riskienhallinnan osalta epäkohtia havaitaan ja riskienhallinnan kehittäminen tarkoituksenmukaisempaan suuntaan on käynnistynyt. Asioita käsitellään kaupungin johtoryhmässä ja palvelujen omissa johtoryhmissä. Koska muutoksia tapahtuu kaikkialla, asiakkaiden tarpeissa, lainsäädännössä, työtavoissa ja tietojärjestelmissä, on johtoryhmätyöskentelyn yhtenä tarkoituksena hallita tätä laajaa ja moniulotteista kokonaisuutta. Kaupunginhallitus ja lautakunnat arvioivat johtamista, hallintoa ja riskienhallintaa osavuosikatsausten yhteydessä. Lisäksi osavuosikatsausten välillä kaupunginhallituksen ja lautakuntien on mahdollista toteuttaa valvontaa mm. viranomaispäätösten otto-oikeuteen liittyen. Johtoryhmä kirjaa ylös vahinkoja ja läheltä piti tilanteita ja ne täydennetään toimenpidelistaan. Kuntien riskitapahtumia seurataan tiedotusvälineistä. Uusia riskikortteja täytetään sitä mukaa, kun koetaan tarpeellisiksi. Eri alojen riskikortit ovat ko. esimiehillä palveluissa ja ne ovat asianomaisten virkojen perehdyttämisaineistona. Riskikortit ja toimenpidelista hyödynnetään valmiussuunnittelussa ja hallituksen selonteossa. Merkittäviä riskejä ei ole toteutunut vuoden 2013 aikana.

22 Riskienhallinta on hyväksyttävällä tasolla. Uudistuneen lainsäädännön (kuntalaki 1.7.2012) vaatimusten mukaisesti kaupunginvaltuuston tulee päättää riskienhallinnan perusteet, joiden pohjalta riskienhallinnan toimintamalli kehitetään ja pannaan toimeen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää niiden riskien tunnistamiseen ja hallintaan, jotka voivat uhata strategisten päämäärien saavuttamista.

Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Luottamushenkilöorganisaatiossa omistajapolitiikan ohjaus ja valvonta kuuluvat kaupunginvaltuustolle, toimeenpano kaupunginhallitukselle sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuuden valvonta tarkastuslautakunnalle. Omistajapolitiikalla määritellään, missä tehtävissä ja toiminnoissa kaupunki on mukana omistajana ja sijoittajana. Omistajapoliittiset linjaukset konkretisoituvat investointipäätöksinä ja konsernirakenteen ratkaisuina. Omistaminen ei ole kaupungin perustehtävä. Se on kehittämisen väline palvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion ja taloussuunnitelman sekä rakentamisohjelman, joka laaditaan viidelle vuodelle. Talousohjauksessa ylläpidetään käyttöomaisuuskirjanpitojärjestelmää. Maa-alueista on yksilöidyt rekisteritiedot hankintahintoineen maankäyttöpalveluissa. Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa ja hoidon valvonnassa ei ole havaittu puutteellisuuksia, joista olisi seurannut merkittäviä sisäisen valvonnan tehostamistarpeita tilikauden aikana. Varojen käytön valvonnassa ei ole havaittu olennaisia ongelmia. Kaupungin omaisuuden hankinta ja luovutus sekä hoidon valvonta ovat hyväksyttävällä tasolla.

Sopimustoiminta Sellaisten kaupungin puolesta tehtävien sopimusten tekemisestä, joilla on yhtä palvelua laajempi merkitys ja useammalle vuodelle ulottuva vaikutus, päättää kaupunginhallitus. Muiden ja yksinomaan ko. palvelua koskevien operatiiviseen toimintaan liittyvien sopimusten tekemisestä päättää asianomainen palvelu. Pääohjeena on, että sopimukset tulee laatia aina kirjallisena. Lisäksi käytetään oman toimialan erityispiirteet huomioivia yleisiä sopimusehtoja. Kaupungin sopimustoiminnan hallinta hoidetaan hajautetusti. Sopimusten hallinta on palveluissa. Sopimuksia tehdään kaikissa kaupungin organisaatioyksiköissä ja lähes kaikissa kaupungin toiminnoissa. Merkittävimmistä sopimustyypeistä voidaan mainita henkilöstöön ja työsuhteeseen liittyvät sopimukset, laitteet ja laitteistot esim. leasing- ja kunnossapitoasioiden osalta, kiinteistöihin liittyvät sopimukset, rakennuttajasopimukset, vakuutus- ja rahoitussopimukset kaupankäyntiin ja tietojärjestelmiin liittyvät sopimukset ym. Tällä hetkellä sopimuksia säilytetään sekä keskitetysti että palveluissa eli molemmat tavat on käytännössä käytössä. Sopimusten alkuperäiset kappaleet tulisi olla keskitetysti arkistossa ja käyttökappaleet palvelualueella. Asianhallinta- ja asiakirjahallinta hoidetaan sähköistä järjestelmää käyttäen. Järjestelmä otettiin käyttöön 1.5.2010 alkaen. Sopimushallinta-osio otetaan käyttöön lähivuosina. Vanhat sopimukset siirretään sähköiseen sitä mukaa kuin resursseja riittää. Sopimusten osalta on edelleenkin kehitettävää mm. sopimusten rekisteröinnissä kaupungin yhteiseen sopimusrekisteriin.

23 Kaupungin sopimuksenhallinta on hyväksyttävällä tasolla.

Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupungin organisaatiossa ei ole kaupunginjohtajan alaisuudessa toimiva sisäisen tarkastuksen yksikköä. Yleinen vastuu kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisestä valvonnasta on kaupunginhallituksella ja kaupunginjohtajalla. Palveluvastaavat suorittavat palvelunsa ja kukin esimies oman osastonsa, vastuualueensa tai yksikkönsä sisäistä valvontaa. Jokainen palvelu valvoo oman palvelunsa säädösten ja toimintaohjeiden noudattamista. Käytännössä sisäisestä valvonnasta on vastuussa yksikköjen esimiehet. Asioiden valmistelussa otetaan huomioon toimintaa sitova lainsäädäntö, kaupungin omat säädökset, vallitsevat eettiset arvot ja mahdolliset riskit. Keskeinen toiminnan ohjaus tapahtuu talousarviossa asetettujen strategisten tavoitteiden avulla. Tavoitteiden saavuttamista on seurattu valtuustotasolla kaksi kertaa vuodessa. (osavuosikatsaus 30.4. ja 30.8.)

ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

Kaupungin kannalta on tärkeä onnistua toiminnan suunnittelussa ja strategisissa valinnoissa. Riskienhallinnan kytkemisessä selkeämmin osaksi toiminnan suunnittelua ja raportointia on tehtävää. Talousarvion yhteydessä määritetään strategiasta johdetut vuositason toiminnalliset tavoitteet.

Taloudelliset ja strategiset riskit Taloudellisen tilanteen ennustetaan pysyvän epävakaana ja kasvunäkymien epävarmoina ainakin Euroopassa keskipitkällä aikavälillä. Myös Kalajoen kaupungin taloudellinen liikkumavara tulee supistumaan lähivuosien aikana. Lähitulevaisuudessa suurimmat riskit liittyvät näin ollen verotulojen kehitykseen sekä erityisesti verorahoituksen ja toimintakulujen kasvun väliseen suhteeseen. Kaupungin väestönkasvu on ollut viime vuodet verkkaista. Väestörakenteen parantaminen edellyttää, että väestömäärä saadaan paremmalle kasvu-uralle. Palveluissa riskeinä pidetään kuntien tehtävien ja normiohjauksen kasvamista edelleen. Lainsäädäntö voi muuttaa nopeasti kaupungin velvoitteita ja käytännössä uudet tehtävät lisäävät aina myös kaupungin toimintakuluja. Riskien hallinta

- taloudelliset riskit otetaan huomioon ja niihin pyritään vaikuttamaan talousarvioprosessissa sekä strategiatyössä

Toiminnalliset riskit

Merkittävimmissä toiminnallisissa riskeissä ei ole tapahtunut muutoksia. Ne liittyvät henkilöstön saatavuuteen ja osaamiseen, tietojärjestelmien toimivuuteen, palvelutuotannon turvaamiseen ja suhdannevaihteluihin. Suhdanne vaihtelut vaikuttavat verotulojen kehittymiseen ja sitä kautta kaupungin tulopohjan vakauteen. Tulopohjan pettäminen ja kustannusten ennakoimattomat muutokset vaikuttavat palvelutoiminnan järjestämiseen ja investointien toteutukseen. Lyhyen tähtäyksen säästötavoitteet voivat heikentää vanhan rakennuskannan sekä katu-, vesi- ja viemäriverkoston perusparannuksen rahoitusta ja kasvattaa siten korjausvelkaa.

24 Eläköitymisen vaikutukset, henkilöstön saatavuus ja muuttuvat osaamistarpeet tunnistetaan riskeinä, jotka toteutuessaan voivat uhata palvelujen laatua, toimivuutta ja jatkuvuutta. Henkilöstön saatavuuteen liittyviä haasteita on Kalajoen kaupungilla ollut viime vuosina muutamilla yksittäisillä tehtäväaloilla. Ammattiryhmiä, joihin on ilmennyt jonkin verran vaikeuksia saada työvoimaa ovat lääkärit. Myös pätevän hoitohenkilöstön ja ruokahuollon ja siivoushenkilöstön palkkaamisessa lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on ollut ajoittain vaikeuksia. Tiukka taloustilanne, yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa, pakottaa kaupungin tarkastelemaan palvelutuotannon prosesseja ja niiden tehokkuutta entistä tarkemmin. Tämä edellyttää toimintojen tehostamista ja resurssien tarkoituksenmukaisempaa kohdentamista.. Tietojärjestelmien pettäminen lyhytaikaisestikin voisi lamaannuttaa palvelutoiminnan, ellei järjestelmien toimivuuteen ja varmuuteen varauduta. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen häiriöt voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja palvelusaajille. Vesi- ja jätevesihuollon sekä sähkön jakelun laatuun ja jatkuvuuteen häiriötilanteissa on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota. Satamatoiminnan merkittäviin riskeihin liittyvät haitallisten aineiden vuotoihin sekä muihin onnettomuuksiin kuten tulipaloihin. Riskien ennaltaehkäisemiseksi satamalla on käytössä sertifioidut laadunhallinta-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät. Energialiiketoiminnasta vastaa kaupungin omistama energiayhtiö. Energiayhtiön merkittävimmät toiminnalliset riskit liittyvät energian hankintaan ja jakeluun. Energiariskejä hallitaan yhtiön hallituksen hyväksymien riskikäsikirjojen avulla. Palvelutuotannon häiriöiden vaikutukset eivät kohdistus ainoastaan palvelunsaajiin. Merkittävillä häiriöillä on aina kielteinen vaikutus myös kaupungin ja sen toimijoiden julkisuuskuvaan sekä talouteen. Näiden kerrannaisvaikutukset voivat muodostua erittäin suuriksi ja pitkäaikaisiksi.

Riskien hallinta - avainhenkilöriskejä pyritään hallitsemaan ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla,

toimivilla sijaisjärjestelyillä ja osaamisen kehittämisellä - rakentamisen laadun parantamiseen on kiinnitetty huomiota ja sitä jatketaan - asuntotuotannon edellytyksistä huolehditaan kaavoituksen keinoin

Vahinkoriskit

Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat vahingot voivat seuraamuksiltaan olla huomattavia. Suurimmat vahingot aiheutuvat yleensä tulipaloista mutta myös myrskytuhot voivat aiheuttaa huomattavia vahinkoja. Niillä on monesti merkittäviä taloudellisia mutta myös vakavia yksilöön kohdistuvia vaikutuksia. Kaupungilla on lakisääteisten tai sen luonteisten vakuutusten lisäksi julkisyhteisön vastuuvakuutus ja kaupungin toiminnassa mukana oleville ryhmätapaturma- ja matkavakuutus. Omaisuuteen kohdistuvat vahinkoriskit katetaan vakuuttamalla. Riskien hallinta

- kiinteistöihin ja turvallisuuteen kohdistuu muun muassa onnettomuus-, palo- ja vuotoriskejä. Näistä ei aiheutunut vuonna 2013 merkittäviä vahinkoja

- haastavat sääolosuhteet aiheuttavat kaupungille taloudellisia ja toiminnallisia riskejä

Rahoitusriskit Rahoitusta on saatavilla useasta eri lähteestä ja kohtuullisin ehdoin. Erityisesti lyhytaikaisessa rahoituksessa kilpailu toimii hyvin. Pitkäaikaisessa rahoituksessa toimijat ovat vähissä ja merkittävän osan tästä rahoitusvastuusta kantaa edelleen Kuntarahoitus Oyj. Sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston hyväksymiä periaatteita ja sijoitussuunnitelmaa.

25 Omaisuuden hankintaan ja hallintaan sekä sen myymiseen tulee jatkuvasti kiinnittää huomiota. Erityisesti kiinteistöjen merkitystä ja kuntoa sekä korjaustarvetta tulee seurata, jotta varmistetaan arvon säilyminen. Kiinteistömassan asianmukaisella hoidolla sekä tarkoituksenmukaisella hankinnalla ja käytöllä voidaan vähentää taloudellisten riskien uhkaa.

1.1.8. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.1.8.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut

TP 2013 TP 2012

1 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 23 852 23 583

Valmistus omaan käyttöön 292 371

Toimintakulut -83 825 -81 306

TOIMINTAKATE -59 681 -57 351

Verotulot 35 447 34 375

Valtionosuudet 28 891 27 943

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 156 204

Muut rahoitustuotot 585 399

Korkokulut -329 -529

Muut rahoituskulut -120 -103

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 292 -29

VUOSIKATE 4 949 4 937

Poistot ja arvonalentumiset -4 482 -4 289

TILIKAUDEN TULOS 467 648

Varausten ja rahastojen muutokset 73 73

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 540 722

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut % 28,6 29,1

Vuosikate/Poistot % 110,4 115,1

Vuosikate €/asukas 391 391

Vuosikate % verorahoituksesta 7,7 7,9

Vuosikate% 5,6 5,8

Asukasluku 12644 12625

Toimintatuotot/Toimintakulut, %-tunnusluku osoittaa paljonko kuluista saadaan katetuksi palvelusuorittei-

den myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla eli mikä on maksurahoituksen osuus.

Kun vuosikate/poistot , % -tunnusluku on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta

voidaan pitää pätevänä vain, jos poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa.

Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentä-

mällä hankintamenoista valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet.

Vuosikate, €/asukas oli koko maassa v.2011 378 €

Vuosikate% verorahoituksesta -tunnusluku ilmoittaa kuinka paljon vuosikate on kunnan

verotuloista ja käyttötalouden laskennallisista valtionosuuksista.

Vuosikate % -tunnusluku kertoo vuosikatteen suhteen käyttötuloihin

(=toimintatuotot+verotulot+valtionosuudet)

26

1.1.8.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TP 2013 TP 2012

1 000 € 1 000 €

TOIMINNAN RAHAVIRTA

VUOSIKATE 4 949 4 937

TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT -915 -564

TOIMINNAN RAHAVIRTA 4 034 4 373

INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA

INVESTOINTIMENOT -8 658 -10 553

RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN 500 619

PYS. VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOV.TULOT 1 214 2 079

INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA -6 944 -7 855

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 910 -3 482

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET

ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET -2 -44

ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 3 196

ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 1 152

LAINAKANNAN MUUTOKSET

PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 5 000

PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -4 719 -3 885

LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS 7 000 2 600

LAINAKANNAN MUUTOKSET 2 281 3 715

MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET

TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUUTOS -6 -10

VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 12 0

SAAMISTEN MUUTOS 1 816 -2 062

KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 513 918

MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 2 334 -1 154

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 4 617 2 712

RAHAVAROJEN MUUTOS 1 706 -770

RAHAVAROJEN MUUTOS 1 706 -770

KASSAVARAT 31.12. 15 118 13 412

KASSAVARAT 1.1. 13 412 14 182

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5

vuodelta € -7 889 -11 147

Investointien tulorahoitus % 60,7 49,7

Pääomamenojen tulorahoitus % 38,4 35,6

Lainanhoitokate 1,05 1,24

Kassastamaksut, € 97 361 96 049

Kassan riittävyys, pv 56,7 51,0

Asukasmäärä 12 644 12 625

Toiminnan ja investointien rahavirta kertoo tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymänavulla voidaan

seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusosuus täyttyy, jos kertymä

viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen.

Investointien tulorahoitus, % = Vuosikate / investointien omahankintameno (=br. investoinnit-rahoitusosuudet).

Investointien tulorahoitus, % -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu

tulorahoituksella. Investointien omahankintamenoa laskettaessa ei käyttöomaisuuden myyntituloja vähennetä

investointimenoista, vaan ainoastaan rahoitusosuudet.

Pääomamenojen tulorahoitus, % = Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys +

Lainanlyhennykset)

Pääomamenojen tulorahoitus, % -tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttuaalisen osuuden

investointien omahankintamenon, antolainojen lisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä.

Lainanhoitokate = (Vuosikate+Korkokulut) / (Korkokulut+Lainanlyhennykset)

Lainanhoitokate on hyvä, kun tunnusluku on > 2, tyydyttävä 1 - 2 ja heikko < 1.

Kassan riittävyys(pv) = 365 x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella.

Huom. Kassavaroihin luetaan myös rahoitusarvopaperit.

27

1.1.8.3. Tase ja sen tunnusluvut

VASTAAVA 2013 2012

1 000 € 1 000 €

A. PYSYVÄT VASTAAVAT 88 663 85 287

I Aineettomat hyödykkeet 277 289

1. Aineettomat oikeudet 64 55

2. Muut pitkävaikutteiset menot 214 233

II Aineelliset hyödykkeet 75 816 72 525

1. Maa-ja vesialueet 18 222 17 268

2. Rakennukset 37 215 36 697

3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 163 13 983

4. Koneet ja kalusto 1 159 1 009

5. Muut aineelliset hyödykkeet 21 21

6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset

hankinnat 4 037 3 547

III SIJOITUKSET 12 569 12 473

1. Osakkeet ja osuudet 10 759 10 661

3. Lainasaamiset 1 471 1 474

4. Muut sijoitukset 340 338

B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 356 359

1. Valtion toimeksiannot 19 29

2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 31 30

3. Muut toimeksiantojen varat 306 300

C. VAIHTUVAT VASTAAVAT 24 051 24 172

I Vaihtoomaisuus 120 132

1. Aineet ja tarvikkeet 120 132

II Saamiset 8 813 10 629

Pitkäaikaiset saamiset 2 695 3 232

1. Myyntisaamiset 1 992 2 317

2. Lainasaamiset 54 54

3. Muut saamiset 649 861

4. Siirtosaamiset 0 1

Lyhytaikaiset saamiset 6 117 7 396



3. Muut saamiset 1 036 1 709

4. Siirtosaamiset 1 523 2 130

III Rahoitusomaisuusarvopaperit 12 121 11 621

3. Joukkovelkakirjalainasaamiset 3 186 3 240

4. Muut arvopaperit 8 934 8 381

IV Rahat ja pankkisaamiset 2 998 1 791

VASTAAVA YHTEENSÄ 113 069 109 818

28

VASTATTAVAA 2 013 2 012

1 000 € 1 000 €

A OMA PÄÄOMA 60 935 60 395

I Peruspääoma 40 332 40 332

III Muut omat rahastot 8 681 8 681

IV Edellisten tilikausien yli/-alijäämä 11 382 10 660

V Tilikauden yli/-alijäämä 540 722

B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET

VARAUKSET 1 712 1 786

1. Poistoero 1 712 1 786

D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 395 405


2. Lahjoitusrahastojen pääomat 31 30

3. Muut toimeksiantojen pääomat 347 344

E VIERAS PÄÄOMA 50 027 47 233

I Pitkäaikainen 11 321 15 767

2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 6 314 10 507

3. Lainat julkisyhteisöiltä 1 905 2 431

6. Ostovelat 0 15

7. Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 3 102 2 813

II Lyhytaikainen 38 706 31 467


3. Lainat julkisyhteisöiltä 526 526

5. Saadut ennakot 96 39

6. Ostovelat 3 971 2 931

7. Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 1 038 1 067

8. Siirtovelat 5 382 6 211

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 113 069 109 818

TASEEN TUNNUSLUVUT

Tilikauden yli-/alijäämä €/asukas 43 57

Kertynyt yli-/alijäämä 1000 € 11 922 11 382

Kertynyt yli-/alijäämä €asukas 943 902

Omavaraisuus-% 55,5 56,6

Nettovelka 31.12., 1.000 € -21 320 -20 760

Nettovelka €/asukas -1 686 -1 644

Suhteellinen velkaantuneisuus-% 56,6 54,9

Lainat, €/asukas 2 882 2 707

Lainakanta 31.12., 1 000 € 36 438 34 172

Lainasaamiset 31.12., 1 000 € 1 471 1 474

Asukasmäärä 12644 12625

Omavaraisuus-% -tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä

sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Hyvänä tavoitettasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä tasoa (v.

2011 se oli 64,2 %). 50 % tai sitä alempi aste merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta.

Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista (=toimintatuotot, verotulot ja

valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko

kuntasektorilla keskimäärin n. 45,4 %.

Nettovelka = rahoitusomaisuusarvopaperit+rahat ja pankkisaamiset - lainakanta

29

1.1.8.4. Kaupungin kokonaistulos ja menot TULOT 1 000 € %-osuus MENOT 1 000 € %-osuus

Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta

Toimintatuotot 23 851 24,7 Toimintakulut 83 824 86,1

Verotuotot 35 447 36,6 Valmistus omaan käyttöön -292 -0,3

Valtionosuudet 28 891 29,9 Korkokulut 329 0,3

Korkotulot 156 0,2 Muut rahoituskulut 120 0,1

Muut rahoitustuotot 585 0,6 Satunnaiset kulut 0 0,0

Satunnaiset tuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,0

Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos 0 0,0

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden

luovutusvoitot -917 -0,9

Pysyvien vastaavien

hyödykkeiden luovutustappiot -1 0,0

Investoinnit Investoinnit

Rahoitusosuudet investointimenoihin 500 0,5 Käyttöomaisuusinvestoinnit 8 658 8,9

Käyttöomaisuuden myyntitulot 1 214 1,3 Rahoitustoiminta

Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys 2 0,0

Antolainasaamisten vähennykset 3 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 4 719 4,8

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0

Lyhytaikaisten lainojen lisäys 7 000 7,2 Oman pääoman vähennykset 0 0,0

Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Kokonaismenot yhteensä 97 359 100,0

Kokonaistulot yhteensä 96 731 100,0

30

1.1.9. Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 1.1.9.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä

Tytäryhteisö: Kalajoen

Lämpö Oy

Tytäryhteisö:

Kannuskylän Liiketalo

Oy

Tytäryhteisö: Kiinteistö

Oy Kalajoen Vuokra-

asunnot


Oy Kalajoentie 5


Oy Kalajoen Marin Park


Oy Kalajoen Linja-

autoasema

Tytäryhteisö: Himangan

Matkailu Oy

Tytäryhteisö:

Himangan Kehitysyhtiö

Oy


Oy Himangan Köli

Tytäryhteisö:

Kiinteistö Oy

Kalajoen

kylpylähotelli

Tytäryhteisö:

Kalajoen

Apartementos

Oy

Emoyhteisö: KALAJOEN

KAUPUNKI

Osakkuusyhteisö: As

Oy Kalajoen

Nikkarintie

Osakkuusyhteisö:

Keski-Pohjanmaa

Komposti Oy

Tytäryhteisö:

Kalajoen

Hiekkasärkät Oy

Ky: P-P:n Liitto

Ky: K-P:n Liitto

KALAJOEN KAUPUNKIKONSERNIRAKENNE

Ky: P-P:n Shpky

Ky: Jedu

Jokilaaksojen

koulutuskuntayhty

mä

Ky: K-P:n

koulutusky

Ky: Korpelan

Voima

91,3 %

0,7

7 %

15

%2,8

6 %

11,3

6 %

2,2

5 %

7,0

6 %

60 % 98,22%75 %

25,2

9 %

37,2

0 %

100 %

73,1

%100 %

81,8

%60 %

100 %

100 %

100 %

31

YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ

Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl)

Tytäryhteisöt

Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 6

Muut yhtiöt 6 3

Kuntayhtymät 6

Osakkuusyhteisöt 2

Yhteensä 18 5

Tytäryhtiö Sautinkarin Maretaario Oy:tä ei ole yhdistelty, koska

yhtiössä ei ole tilivuonna 2013 ollut liiketapahtumia.

Tytäryhtiö Himangan Redi Oy:tä ja Apu-Invet Oy:tä ei ole yhdistelty, koska

yhtiöilltä ei ole tilivuonna 2013 merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Osakkuusyhtiöitä As. Oy Kalajoen Nikkarintietä ja Keski-Pohjanmaan

Komposti Oy:tä ei ole yhdistelty.

Yhdistely konsernitilinpäätökseen

1.1.9.2. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Keskeiset konserniyhtiöt antavat osavuosikatsauksen per 30.4. ja 31.8. Lisäksi konserniyhtiöiden kanssa käydään tarpeen mukaan neuvotteluja konserniyhtiöiden toiminnasta. Kalajoen Lämpö Oy:n, Kiinteistö Oy Kalajoen Vuokra-asuntojen, Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja KOY Marin Park:n toimitusjohtajat ovat raportoineet suullisesti valtuustoa tilivuoden aikana. Tytäryhtiöiden ohjaus on vastuutettu kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja kaupunginjohtajalla on läsnäolo-oikeus tytäryhtiöiden hallitusten kokouksissa. Kaupunginhallitus antaa vuosittain ohjeet tytäryhtiöiden yhtiökokousedustajille. Tytäryhtiöiden on neuvoteltava kaupungin kanssa ennen kuin päätetään yhtiön kannalta merkittävistä toimenpiteistä. Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja esittävät lausumansa konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä seuraavaa: Jatkuvan toiminnan ja talouden seurannan perusteella tytäryhtiöt ovat toimineet pääosin kuntalain, kaupungin johto- ja muiden sääntöjen sekä annettujen ohjeiden mukaisesti ja että konsernivalvonta on yleisesti ottaen toimivaa ja asianmukaisesti järjestetty.

32

1.1.9.3. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

2013 2012

1 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 42 326 43 824

Toimintatkulut -99 181 -98 283

Osuus osakuusyht. Voitosta (tappiosta) 80 65

Toimintakate -56 776 -54 394

Verotulot 35 357 34 286

Valtionosuudet 28 891 27 943

Rahoitustuotot ja -kulut 0

Korkotuotot 165 218

Muut rahoitustuotot 609 567

Korkokulut -714 -977

Muut rahoituskulut -138 -109

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -78 -301

Vuosikate 7 394 7 533

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelmanmukaiset poistot -6 819 -6 304

Tilikauden yli- ja alipariarvot 0 -28

Arvonalentumiset 0 0

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -6 819 -6 332

Satunnaiset erät 0 -93

Tilikauden tulot 575 1 108

Tilinpäätössiirrot 98 104

Vähemmistöosuudet -48 6

Tilikauden ylijäämä 625 1 218

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 42,7 44,6

Vuosikate/Poistot, % 108,4 119,5

Vuosikate, €/asukas 585 597

Asukasluku 12644 12625

33

1.1.9.4. Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 2012

1 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 7 394 7 533

Satunnaiset erät 0 -93

Tulorahoituksen korjauserät -921 -578

6 474 6 862


Investointimenot -14 446 -14 518

Rahoitusosuudet investointimenoihin 622 732

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 1 231 2 284

-12 593 -11 502

Toiminnan ja investointien rahavirta -6 119 -4 640

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset -20 -3

Antolainasaamisten vähennykset 28 211

8 207

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 3 943 7 316

Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -5 758 -5 023

Lyhytaikaisten lainojen muutos 7 022 2 620

5 207 4 914

Oman pääoman muutokset -4 313

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos -71 -129

Vaihto-omaisuuden muutos -67 -26

Saamisten muutos 2 250 -2 126

Korottomien velkojen muutos 341 1 284

2 453 -997

Rahoituksen rahavirta 7 664 4 437

Rahavarojen muutos 1 545 -203

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 19 131 17 585

Rahavarat 1.1. 17 585 17 789

1 545 -203

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2013 2012

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta € -14349 -13329

Investointien tulorahoitus, % 53,5 54,6

Pääomamenojen tulorahoitus, % 37,8 40,5

Lainanhoitokate 1,25 1,42

Rahavarat 31.12., T€ 19 131 17 585

Kassastamaksut/vuosi, T€ 120 257 118 913

Kassan riittävyys, pv 58,1 54,0


34

1.1.9.5. Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVA 2013 2012

€ €

A. PYSYVÄT VASTAAVAT 114 965 108 682

I Aineettomat hyödykkeet 505 464

1. Aineettomat oikeudet 279 217

3. Muut pitkävaikutteiset menot 222 244

4. Ennakkomaksut 4 3

II Aineelliset hyödykkeet 110 387 104 201

1. Maa-ja vesialueet 18 242 17 263

2. Rakennukset 64 725 62 316

3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 17 088 15 998

4. Koneet ja kalusto 4 225 3 942

5. Muut aineelliset hyödykkeet 273 243

6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset 5 834 4 439

hankinnat

III SIJOITUKSET 4 074 4 017

1. Osakkuusyhteisöosuudet 2 077 2 018

2. Muut osakkeet ja osuudet 1 205 1 207

4. Muut lainasaamiset 631 650


B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 032 1 032


2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 35 34

3. Muut toimeksiantojen varat 705 874

C. VAIHTUVAT VASTAAVAT 30 545 31 388

I Vaihtoomaisuus 484 417

1. Aineet ja tarvikket 309 321

2. Keskeneräiset tuotteet 140 65

3. Valmiit tuotteet 35

4. Muu vaihto-omaisuus 1 21

5. Ennakkomaksut 0 10

II Saamiset 10 930 13 374

Pitkäaikaiset saamiset 2 534 3 283




4. Siirtosaamiset 0 1

Lyhytaikaiset saamiset 8 396 10 091



3. Muut saamiset 1 509 2 347

4. Siirtosaamiset 1 820 2 348

III Rahoitusomaisuusarvopaperit 12 329 12 031

1. Osakkeet ja osuudet 126 0

2. Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 3 186 151

3. Joukkovelkakirjalainasaamiset 9 017 3 240

4. Muut arvopaperit 0 8 640

IV Rahat ja pankkisaamiset 6 801 5 566

VASTAAVA YHTEENSÄ 146 543 141 102

35

VASTATTAVAA 2013 2012€ €

A OMA PÄÄOMA 64 131 63 644

I Peruspääoma 40 332 40 332

II Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä 0 0

IV Arvonkorotusrahasto 444 444

V Muut omat rahastot 9 908 9 896

VI Edellisten tilikausien yli/-alijäämä 12 823 11 754

VII Tilikauden yli/-alijäämä 625 1 218

B VÄHEMMISTÖOSUUDET 660 638

D POISTOERO JA VAPAAEHTOISET

VARAUKSET 3 168 3 546

1. Poistoero 2 888 2 586

2. Vapaaehtoiset varaukset 281 960

E PAKOLLISET VARAUKSET 125 103

2. Muut pakolliset varaukset 125 103

F TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 412 1 482


2. Lahjoitusrahastojen pääomat 35 34

3. Muut toimeksiantojen pääomat 750 922

G VIERAS PÄÄOMA 77 046 71 689

I Pitkäaikainen 34 447 36 165


3. Lainat julkisyhteisöiltä 2 039 2 649

4. Lainat muilta luotonantajilta 0 135

6. Ostovelat 0 15

7. Muut velat 7 193 6 820

II Lyhytaikainen 42 599 35 524


3. Lainat julkisyhteisöiltä 610 591

4. Lainat muilta luotonantajilta 203 191

5. Saadut ennakot 242 169

6. Ostovelat 4 908 4 172

7. Muut velat 1 415 1 509

8. Siirtovelat 6 749 7 471

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 146 543 141 102

KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT

Omavaraisuus-% 46,5 48,1

Suhteellinen velkaantuneisuus-% 72,1 67,4

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 € 13 448 12 973

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), € / asukas 1064 1028

Nettovelka 31.12., 1.000 € *) -37 410 -33 951

Nettovelka €/asukas -2 959 -2 689

Konsernin lainat, €/asukas 4 472 4 083

Konsernin lainakanta 31.12., 1 000 € 56 541 51 549

Konsernin lainasaamiset 31.12., 1 000 € 631 650


*) Nettovelka = Rahoitusomaisuusarvopaperit+Rahat ja pankkisaamiset-Konsernin lainakanta 31.12.

36

1.1.10. Tilikauden tuloksen käsittely ja tasapainottamistoimenpiteet 1.1.10.1. Tilikauden tuloksen käsittely

Kaupungin taseen vuoden 2013 tilinpäätöksessä edellisten kausien yli-/alijäämärivillä oleva saldo on ylijäämäisenä 11 381 911,93 €. Tilikauden tulos on 466 766,26 €. Kaupunginhallitus esittää tuloksen käsittelystä sekä tilinpäätösjärjestelyiksi seuraavaa: - Poistoeron vähennyksiä tehdään 73 264,94 €, - Ylijäämä 540 031,20 € kirjataan vuoden 2013 taseen tilikauden yli-/alijäämäriville.

1.1.10.2. Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnan tuloskehitys edellyttää tasapainottamista silloin, kun tuloslaskelma päättyneeltä tilikaudelta osoittaa alijäämää eikä taseessa ole edellisten tilikausien ylijäämää sen kattamiseen. Kalajoen kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös ei edellytä kuntalain mukaisia tasapainottamistoimenpiteitä.

37

1.2. Talousarvion toteutuminen 1.2.1. Käyttötalousosan toteutuminen 1.2.1.1. Hallintopalvelut

TOIMINNANOHJAUS JA ARVIOINTI

Kaupunginvaltuusto

Vuosi 2013 oli kunnallisvaaleissa 2012 valitun valtuuston ensimmäinen toimintavuosi. Valtuuston paikkajako on seuraava:

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 1 valtuutettu

Kansallinen Kokoomus r.p. 4 valtuutettua

Suomen Keskusta r.p. 20 valtuutettua

Vihreä liitto r.p. 1 valtuutettu

Vasemmistoliitto r.p. 4 valtuutettua

Suomen Kristillisdemokraatit r.p. 1 valtuutettu

Perussuomalaiset r.p. Pro Kalajoki

2 valtuutettua 2 valtuutettua

YHTEENSÄ 35 VALTUUTETTUA

Katso kohta 1.1.2. Hallinto Toimintavuonna 2013 kaupunginvaltuusto kokoontui 11 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 139 asiaa. Vuoden aikana järjestettiin 10 valtuuston iltakoulua, joiden teemoina olivat mm. loma-asuntomessut, kuntarakenne, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, konsernitilinpäätökseen sisältyvien yhteisöjen vuoden 2012 tilinpäätösten esittelyt, tilinpäätös 2012, ruokapalveluiden uudelleenorganisointi ja opetuspalveluiden uudelleenorganisointi selvitykset, keskustan kauppakeskus asia ja vuoden 2014 talousarvionäkymät. Valtuutetut tekivät vuoden aikana 17 valtuustoaloitetta. Kuntalaisaloitteita jätettiin toimintavuonna 2013, 2 kpl. Kalajoen kaupungin strategia uudistettiin alkuvuoden 2013 aikana.

38

KÄYTTÖTALOUS

Toimielin = VALTUUSTO

Palvelu = HALLINTOPALVELUT

Palvelualue = TOIMINNAN OHJAUS JA ARVIOINTI

Palvelualueen tavoitteet Ed. tp TA

TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

Kokoukset 11 11 11 11 0 0,0

Käsitellyt asiat 129 130 130 139 9 7,8

Seminaarit 8 9 9 10 1 25,0

Osallistumisprosentti 94,7 100,00 100 97,40 -2,6 2,9

Ed. tp TA TA- TA-muutos- Toteutuma Poik- Muutos-

TALOUS muutokset ten jälkeen 31.12. keama % ed tp

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -53 839 -59 000 -59 000 -57 331 1 669 6,5

Palvelujen ostot -16 009 -36 720 -36 720 -22 848 13 872 42,7

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 281 -9 860 -9 860 -7 851 2 009 83,4

Muut toimintakulut -32 -10 000 -10 000 -448 9 552 1313,7

TOIMINTAKULUT -74 160 -115 580 -115 580 -88 479 27 101 19,3

TOIMINTAKATE -74 160 -115 580 0 -115 580 -88 479 27 101 19,3

LASKENNALLISET ERÄT

Vyörytykset -1 637 -2 239 -2 239 36,8

LASKENNALLISET ERÄT -1 637 -2 239 -2 239 36,8

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -75 797 -115 580 0 -115 580 -90 718 24 862 19,7

VAALIT

Vuonna 2013 ei toimitettu vaaleja. Seuraavat vaalit ovat Europarlamenttivaalit vuonna 2014.

Äänestysaluejako on 1.4.2012 alkaen seuraava: 1) Rautio, 2) Tynkä, 3) Pohja, 4) Etelä ja 5) Himanka.

KÄYTTÖTALOUS

Toimielin = KESKUSVAALILAUTAKUNTA


Palvelualue = VAALIT


TA-

muutokset

TA-

muutosten

jälkeen Toteutuma

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 36 282 -100

TOIMINTATUOTOT 36 282 -100

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -48 872 -100

Palvelujen ostot -5 134 -100

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -500 -100

Muut toimintakulut -200 -100

TOIMINTAKULUT -54 706 -100

TOIMINTAKATE -18 423 0 0 0 -100


Vyörytykset -100 -100

LASKENNALLISET ERÄT -100 -100

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -18 523 0 0 0 -100

39

TARKASTUSTOIMINTA KÄYTTÖTALOUS

Toimielin = TARKASTUSLAUTAKUNTA


Palvelualue = TARKASTUSTOIMINTA

Ed. tp TA

TA-

muutokset

TA- muutosten

jälkeen Toteutuma

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

TALOUS

TOIMINTAKULUT


Palvelujen ostot -15 149 -20 000 -20 000 -18 032 1 968 19

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -500 -500 -414 86 100

Muut toimintakulut -250 -250 250

TOIMINTAKULUT -18 730 -30 000 -30 000 -23 378 6 622 24,8

TOIMINTAKATE -18 730 -30 000 0 -30 000 -23 378 6 622 24,8


Vyörytykset -124 -124 100

LASKENNALLISET ERÄT -124 -124 100

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -18 730 -30 000 0 -30 000 -23 502 6 498 25,5 KONSERNIOHJAUS

Katso kohta 1.1.2. Hallinto Konserniohjaus muodostuu kaupunginhallituksesta ja kaupunginjohtajasta. Kaupunginhallitus kokoontui vuonna 2013 aikana 24 kertaa ja käsitteli 329 asiaa.

Henkilöstö Kaupunginjohtaja ja kaupunginjohtajan sihteeri Menot: Avustukset Avustuksia yhteisöille maksettiin 32.350 €. Vuoden 2013 talousarviossa varauduttiin avustamaan Kalajoen Kristillistä Opistoa 24.000 eurolla. Kaupunginhallitus päätti avustaa Plassin Kyläyhdistystä teatteritalon kunnostuksessa ja toiminnan käynnistämisessä 5.000 eurolla (KH 4.2.2013 § 26) ja jakoi toiminta-avustuksia järjestöille 3.350 eurolla (KH 29.4.2013 § 105).

Henkilömäärä ja henkilötyövuodet

Konserniohjaus Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 2 2

31.12.2013 1 1 2 2

40

KÄYTTÖTALOUS

Toimielin = KAUPUNGINHALLITUS


Palvelualue = KONSERNIOHJAUS


TA-

muutokset

TA-

muutosten

jälkeen Toteutuma

Poikkea

ma

Muutos-%

ed tp

Kaup.hall. kokoukset 23 25 25 24 -1 4,3

Käsitellyt asiat 350 320 320 329 9 -6,0

Seminaarit 0 0 0 0 0

Osallistumisprosentti 88,9 100 100 90,6 -9 1,9

Ed. tp TA TA- TA-muutos- Toteutuma Poik- Muutos-%

TALOUS muutokset ten jälkeen 31.12. keama ed tp

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 88 100 100 623 523 606,7

Maksutuotot 7 140 6 000 6 000 3 740 -2 260 -47,6

Tuet ja avustukset 846 542 6 542 6 542 -99,2

Muut toimintatuotot 12 953 -100

TOIMINTATUOTOT 866 723 6 100 6 100 10 905 4 805 -98,7

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -207 635 -229 100 -229 100 -232 833 -3 733 12,1

Palvelujen ostot -93 509 -80 000 -80 000 -65 959 14 041 -29,5

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -11 922 -27 980 -27 980 -6 303 21 677 -47,1

Avustukset -4 300 -23 840 -23 840 -32 350 -8 510 652,3

Muut toimintakulut -51 858 -133 100 -133 100 -48 101 84 999 -7,2

TOIMINTAKULUT -369 224 -494 020 -494 020 -385 545 108 475 4,4

TOIMINTAKATE 497 499 -487 920 0 -487 920 -374 640 113 280 -175,3


Suunnitelman mukaiset poistot -7 826 -22 070 -22 070 22 070 -100

Poistot ja arvonalentumiset -7 826 -22 070 -22 070 22 070 -100


Vyörytykset -117 290 -115 782 -115 782 -1,3

LASKENNALLISET ERÄT -117 290 -115 782 -115 782 -1,3

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 372 384 -509 990 0 -509 990 -490 422 19 568 -231,7

HENKILÖSTÖOHJAUS

Henkilöstöohjauksen tarkempi esitys on henkilöstöraportissa 2013.

Henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta Henkilöstöjaosto on pitänyt kolme kokousta ja käsitellyt 14 asiaa.

Palkanlaskenta Vihannin maaseutuhallinnosta siirtyi 1 henkilö kaupungin palvelukseen 1.1.2013 alkaen. Kalajoen Lämpö Oy:n palkkojen (5 - 6 henkilöä) maksu siirtyi tilitoimistolta kaupungille, samoin henkilökohtaisten avustajien palkan maksu (n. 25 henkilöä) siirtyi tilitoimistolta kaupungille.

Suoritteet ja suorittajat Vuonna 2013 on maksettu palkkoja ja palkkioita 2.056 henkilölle ja 5.775 eri palvelussuhteelle. Kokouspalkkioita on maksettu 185 eri henkilöille. Palkanlaskentaan osallistuvia henkilöitä oli vuoden lopussa 4,4 henkilöä (4 palkkasihteeriä, 0,2 % yleishallinnon toimistosihteeri ja 0,2 % teknisen palvelujen laskentasihteeri). Resurssit Virassa olevan henkilöstöjohtajan ollessa pitkällä virkavapaalla henkilöstöjohtajan tehtäviä on hoitanut kaupunginsihteeri oman virkansa ohella. Yleishallinnon toimistosihteeri aloitti hoitamaan palkkasihteerin tehtäviä 20 %:lla työajastaan. Hänen tehtäviinsä kuuluu Kalajoen Lämpö Oy:n ja henkilökohtaisten avustajien palkkojen maksaminen sekä muita palkanlaskentaan liittyviä tehtäviä

41

Yhteistoiminta YT–toimikunta on pitänyt 2 kokousta vuonna 2013. Paikallisneuvotteluja on käyty 9 kappaletta toimintavuonna. Työsuojelu Toimintavuonna 2013 työsuojelupäällikkönä on toiminut Riitta Fors. Työsuojelu on osana yhteistyötoimikuntaa, joka kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Toimikunnassa käsiteltiin mm. henkilöstöön liittyviä asioita, mitkä koskivat lähinnä työolosuhteita. Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäällikkö sekä henkilöstöjohtaja kokoontuivat ennen YT-toimikunnan kokouksia keskustelemaan työsuojeluun liittyvistä asioista, mitkä viedään YT-toimikuntaan. Työsuojelun toimintaohjelma on hyväksytty YT–toimikunnassa ja kaupunginhallituksessa (KH 29.4.2013 § 104).

Henkilöstön kehittäminen Johtoryhmän muistiot julkaistaan INTRAssa ja henkilöstöllä on edustaja johtoryhmän kokouksissa. Kaupungin HR–toiminnan tavoitteena on kannustaa henkilöstöä omaehtoisen sekä fyysisen että psyykkisen työkunnon ylläpitämiseen ja kohentamiseen, vahvistaa tiimien jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myönteisiä yhdessä tekemisenkokemuksia, viestiä positiivista mielikuvaa Kalajoen kaupungista hyvänä työnantajana sekä toteuttaa henkilöstöstrategiaa käytännössä. Henkilöstön rekrytointia varten Kalajoella on käytössä valtakunnallinen Kuntarekry -palvelu. Kuntarekry on Suomen Kuntaliiton julkaisema sähköinen työkalu, joka kokoaa yhteen kunta-alan avoimet työpaikat. Kuntarekryn avulla on voitu tehostaa henkilöstöhankintaa ja vähentää käsin tehtävää työtä. Järjestelmässä ilmoitettiin 52 työpaikkaa vuonna 2013.

Työterveyshuolto Kaupungin työntekijöiden työterveyshuollosta on vastannut Terveystalo Oy, Kalajoki 1.1. -31.12.2013. Kalajoen kaupungin työterveystiimiin kuuluu: vastaava työterveyslääkäri, työterveyshoitajat 2 kpl, edellä mainittujen lisäksi sairausvastaanottoa hoitavia lääkäreitä, työfysioterapeutti, työpsykologi sekä työterveysassistentti. Työterveyshuollon toiminnan pääpaino on ollut ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa ja työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Tavoitteena on ollut työ hyvinvoinnin ylläpitäminen, varhainen reagointi terveysmuutoksiin sekä työkyvyn hallinta ja seuranta. Työterveyshuollon sopimus on päivitetty toimijan kanssa. Samalla on selkiinnytetty käytäntöjä ja rajauksia. Sairauspoissaolojen yleisimmät syyt vuonna 2013 Ylisimmät poissaolosyyt vuonna 2013 ovat olleet tuki- ja liikuntaelinoireet ja sairaudet, tapaturmat ja vammat ja mielenterveyden häiriöt.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 4044 pv

Tapaturmat ja vammat 1296 pv

Mielenterveyden häiriöt 1206 pv

Kaikki sairauspoissaolot (Terveystalo Oy:n kautta rekisteröidyt)

10635 pv

42 Työterveyshuollon kustannukset 2011 - 2013

Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013

Korvausluokka I 150.362,55 € 161.020,87 € 223.048 €

Korvausluokka II 324.418,71 € 405.310,04 € 310.055 €

Korvausluokka 0 5.966,70 € 9.055,37 € 12.820 €

Kaikki Yhteensä 480.747,96 € 575.386,28 € 545.923 €


Henkilöstöohjaus Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 6 6

31.12.2013 5 5 5,04

KÄYTTÖTALOUS



Palvelualue = HENKILÖSTÖOHJAUS


TA-

muutokset

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

Henk.jaoston kokoukset 3 4 4 3 -1 0,0

Käsitellyt asiat henk.jaostossa 24 30 30 14 -16 -41,7

Henkilöstön sairauspäivät 0 10 000 10 000 13 903 3 903

Ed. tp TA TA- TA-muutos- Toteutuma Poik- Muutos-

TALOUS muutokset ten jälkeen 31.12. keama % ed tp

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 91 486 53 300 53 300 39 695 -13 605 -56,6

Tuet ja avustukset 744 886 652 150 652 150 589 530 -62 620 -20,9

Muut toimintatuotot 4 4 100

TOIMINTATUOTOT 836 372 705 450 705 450 629 228 -76 222 -24,8

Valmistus omaan käyttöön 32 387 -100

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -1 394 210 -1 098 656 -1 098 656 -1 123 616 -24 960 -19,4

Palvelujen ostot -692 911 -665 340 -665 340 -684 627 -19 287 -1,2

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -17 468 -2 000 -2 000 -8 647 -6 647 -50,5

Avustukset -292 617 -100

Muut toimintakulut -19 801 -105 700 -105 700 -67 358 38 342 240,2

TOIMINTAKULUT -2 417 007 -1 871 696 -1 871 696 -1 884 248 -12 552 -22

TOIMINTAKATE -1 548 248 -1 166 246 0 -1 166 246 -1 255 019 -88 773 -18,9


Suunnitelman mukaiset poistot -8 395 -2 810 -2 810 -2 807 3 -66,6

Poistot ja arvonalentumiset -8 395 -2 810 -2 810 -2 807 3 -66,6


Vyörytykset 1 234 934 1 105 539 1 105 539 -10,5

LASKENNALLISET ERÄT 1 234 934 1 105 539 1 105 539 -10,5

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -321 709 -1 169 056 0 -1 169 056 -152 288 1 016 768 -52,7

TALOUSOHJAUS

Yleistä Talousohjaus koordinoi koko kaupungin taloutta, hoiti kirjanpidon, maksuliikenteen lukuun ottamatta palkanmaksua, kassavalmiuden, osto- ja myyntireskontran siltä osin kuin se ei ole hajautettu, vastasi talouden sekä väestö- ja elinkeinorakenteen tietohuollosta.

Toiminnallisten ja talouden tavoitteiden toteutuminen

Vuonna 2013 painopisteinä talousohjauksen kehittämisprojektissa olivat kaupunkikonsernin laskentatoimen keskittäminen ja myyntilaskujen saaminen sähköiseen prosessiin. Kaupungin talousohjauksessa hoidetaan Kalajoen Lämpö Oy:n ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n kirjanpito ja

43 tilinpäätös tilivuoden 2013 alusta lukien. Henkilöstöohjauksessa hoidetaan Kalajoen Lämpö Oy:n palkanlaskenta. Syksystä 2013 alkaen kaikki kaupungin laskutukset ovat sähköisessä prosessissa. Kuluttaja-asiakkaille lasku toimitetaan operaattorin kautta. Mikäli yritysasiakkailla on valmius ottaa vastaan sähköisiä laskuja, kaupunki toimittaa ne asiakkaalle operaattorin kautta sähköisenä. Kaupungin osalta laskutus voidaan nyt hoitaa paperittomasti.Perintää tehostettiin ja valmiudet kaikkien laskutusten siirtämiseen perintätoimistolle ovat valmiina. Vuoden 2013 aikana piti siirtyä suoraveloituslaskutuksesta suoramaksulaskutukseen EU-säännöksistä johtuen. Asiakkaan näkökulmasta järjestelmämuutos ei ollut suuri, mutta laskuttajalle muutos oli varsin työläs ja suoramaksulaskutuksen käyttöönotto siirtyi useilla kuukausilla alkuperäisestä määräajasta. Tarkasta siirtymäajasta ei ollut etukäteen tietoa. Siirtymäongelmat aiheuttivat sen, että monilla laskutuksilla (erityisesti perusturvapalveluissa) tuli kahden kuukauden keskeytys vuoden 2014 alussa. Siirtymäajan epämääräisyydestä johtuen asiakkaille ei voitu etukäteen ilmoittaa keskeytyksestä. Em. laskutusjärjestelmän muutoksessa ovat mukana olleet järjestelmätoimittaja ja pankkijärjestelmä kaupungin ohella. Kaupungin osalta muutokseen osoitettiin riittävästi resursseja. Kalajoen kaupunki myi Alavieskan kunnalle talouden ohjauspalveluja; tilinpäätöksen ja talousarvion valmistelutehtäviä, rahoitusjärjestelyissä avustamista, talous- ja tilastoselvitysten tekemistä. Talousohjauksen ulkoiset menot olivat 678.400 €, josta verotuskustannukset olivat 308.900 € (45,5 %). Verotuskustannukset kasvoivat 6,6 % ja ylittyivät 11.800 €. Ulkoiset menot ylittyivät 12.300 € ja ulkoiset tulot ylittyivät 6.700 €. Toimintakate oli 5.300 € ennakoitua suurempi. Kassan tuotto (mukana ei ole omaisuudenhoitajilla hoidossa oleva sijoitusvarallisuus) oli vain 0,3 %. Lainojen korkotaso pysyi tilivuoden aikana alhaisena; 3 kk:n eurobor oli keskimäärin 0,2 % ja pitkät korot 1,9 % (10 v). Sijoitusten arvo korko mukaan lukien oli 31.12.2013 omaisuudenhoitajien raporttien mukaan 13.795.843,31 €, joka oli 719.700,38 € (5,5 %) suurempi kuin 31.12.2012. Sijoitusten kirjanpidollinen arvo oli 12.120.880,30 €. Tarkempi erittely sijoitusomaisuuden kehityksestä on kohdassa olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa.

Henkilöstö Talousjohtaja, kehittämis- ja laskentapäällikkö, pääkirjanpitäjä, kirjanpitäjä ja 2,5 toimistosihteeriä.


Talousohjaus Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 6 6

31.12.2013 6 1 7 7,2

44

KÄYTTÖTALOUS



Palvelualue = TALOUSOHJAUS

TOIMINTA

Palvelualueen tavoitteet

Ed. tp TA TA-

muutokset

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

Ostoreskontrat kpl 28 484 28 529 28 529 26 864 -1 665 -5,7

Myyntireskontra kpl 45 384 43 500 43 500 45 597 2 097 0,5

Taloustoimi 2 320 2 051 -11,6

Satama 593 -32,9

Lomituspalvelut 1 531 1 499

Perusturvapalvelut 35 117 35 729 1,7

Sivistyspalvelut 3 358 3 672 9,4

Tekniset palvelut 3 058 2 053

Kassan tuotto % 0,2 0,3 0,3 0,3 0,0 50,0

Ed. tp TA TA- TA-muutos- Toteutuma Poikkea- Muutos-

TALOUS muutokset ten jälkeen 31.12. ma % ed tp

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 3 509 10 000 10 000 15 805 5 805 350,5

Maksutuotot 900 900 100

Tuet ja avustukset 1 100 -100

Muut toimintatuotot 39 20 20 -48,7

TOIMINTATUOTOT 4 648 10 000 10 000 16 725 6 725 259,9

Valmistus omaan käyttöön 209 209 100

TOIMINTAKULUT


Palvelujen ostot -323 327 -339 560 -339 560 -341 856 -2 296 5,7


Muut toimintakulut -223 -5 000 -5 000 -958 4 042 329,6

TOIMINTAKULUT -627 346 -666 110 -666 110 -678 354 -12 244 8,1

TOIMINTAKATE -622 698 -656 110 0 -656 110 -661 419 -5 309 6,2


Suunnitelman mukaiset poistot -20 049 -16 000 -16 000 -8 389 7 611 -58,2

Poistot ja arvonalentumiset -20 049 -16 000 -16 000 -8 389 7 611 -58,2


Vyörytykset 286 369 326 918 326 918 14,2

LASKENNALLISET ERÄT 286 369 326 918 326 918 14,2

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -356 378 -672 110 0 -672 110 -342 890 329 220 -3,8 YLEISHALLINTO

Hallinto Yleishallinto toimi kaupunginjohtajan apuna kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston

ratkaisuvaltaan kuuluvien asioiden valmistelussa. Yleishallinto hoiti organisaation infopisteen ja toimistotarvikehankinnat. Yleishallinto vastasi keskusarkistosta ja ohjasi asiakirjahallintoa. Yleishallinto tuki muuta organisaatiota hankintatoimessa. Samoin yleishallintoon kuuluivat velkaneuvonta ja kunnallinen edunvalvonta.

Kaupunginkanslia ja asiakaspalvelu ja monistus

Henkilöstö Kaupunginkanslia: kaupunginsihteeri, arkistosihteeri, toimistosihteeri Asiakaspalvelu ja monistus: 1,8 toimistosihteeriä Infon vakinainen toimistosihteeri on hoitanut henkilöstöohjauksessa palkkasihteerin tehtäviä 0,2 % osuudella.

45 Kalajoen Himangalla Himangan palvelutoimisto on auki ollut aamupäivisin klo 8.00 – 11.00. Himangan palvelutoimistossa toimii Kelan palvelupiste. Palvelutoimiston yläkerrassa sijaitsee Kalajoen Lämpö Oy:n toimistotilat.

Talous- ja velkaneuvonta Palveluajatus

Talous- ja velkaneuvonnan tehtävänä on ylivelkaantumisen ehkäisemien ja sen seurauksien korjaaminen. Ylivieskan kaupungin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston välisen toimeksiantosopimuksen mukaan Ylivieskan kaupunki tarjoaa talous- ja velkaneuvontaa Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Kalajoen, Kärsämäen, Merijärven, Nivalan, Oulaisen, Pyhäjärven, Pyhännän, Reisjärven ja Sievin kuntien asukkaille. Toimialueella oli 1.1.2013 83.246 asukasta. Palveluksessa on kaksi vakituista toimihenkilöä, joista toinen toimii Ylivieskasta ja toinen Haapajärvellä.

Toiminta

2008 2009 2010 2011 2012 2013

Uudet asiakkaat 203 183 188 162 199 172

Neuvontakäyntien määrä 370 438 390 373 393 277

Velkajärjestelyhakemukset 27 23 17 31 32 41

Vapaaehtoiset sovintoesitykset 52 63 47 54 38 28

Takaus hakemukset Takuu - Säätiöön 3 8 6 9 5 5

Selvittely lisätilityksestä 31 39 37 21 17 16 Maksuohjelma asiakkaan puolesta käräjäoikeudelle 13 2 2 1 1 2

Maksuohjelma muutoksia 9 7 9 7 7 11

Puhelinneuvonta 13 2 2 495 456 555

Kirjallinen/sähköpostineuvonta 9 7 9 136 194 115

Vuosi 2013 oli edellisten vuosien tavoin vilkas. Työn laatu on muuttunut aina vain haastavammaksi asiakkaiden moniongelmaisuuksien sekä velkojen suurten kappalemäärien vuoksi. Kulutusluotot ja pikalainat ovat tuoneet oman haasteensa velkaneuvontaan. Asuntovelallisten osuus on pysynyt vielä toistaiseksi alueellamme kohtuullisena.

Talous - ja velkaneuvonnan budjetti 2013 ja toteuma 31.12.2013

Budjetti 2013

Toteutuma 31.12.2013

Tulot: KTM 66 000,00 79 355,19 Kuntien osuus 51 037,00 26 024,62 Henkilöstökorvaukset 0,00 0,00

Työllistämistuki 0,00 0,00

117 037,00 105 379,81 Menot: Palkat kuluineen 97 847,00 90 415,49 Matkakulut 4 700,00 3 550,86 Toimisto, kirjall., Kalusto, Atk 1 900,00 187,23 Edustus- ja kokouskulut/koulutus 500,00 250,00 Vuokrat 4 990,00 5 513,58 Posti-, toimisto ym. kulut 7 100,00 5 462,65

117 037,00 105 379,81

46 Ylivieskan kaupunki sai talous- ja velkaneuvonnan hoitamisesta työ- ja elinkeinoministeriöltä vuonna 2013 peruskorvausta 63.355,19 € ja lisäkorvausta 16.000 €. Kalajoen kaupungin maksuosuus oli vuonna 2013 3.943,43 €.

Tavoitteena on tarjota noin kahden viikon jonotusajalla asiakkaallemme ensimmäinen neuvontakäynti. Ennalta ehkäisevä valistus ja talousneuvonta ovat tärkeitä ylivelkaongelman ratkaisussa ja velallisten kuntouttamisessa takaisin työelämään. Tähän mennessä on hoidettu pääsääntöisesti vain velkojen järjestelyjä. Talousneuvontaa on annettu muutamille. Viime vuodenkin aikana on annettu ohjeita nuorille, joilla on huomattava määrä pikavippejä. Yhtenä tavoitteena tuleville vuosille pidetään resurssien puitteissa lähinnä nuoriin kohdistuvaa ennaltaehkäisevää talousneuvontaa.

Kunnallinen edunvalvonta Liittojen maksuosuuksia maksettiin vuonna 2013 seuraavasti:

Maksuosuudet Maksuosuudet Maksuosuudet Maksuosuudet

vuosi 2010 vuosi 2011 vuosi 2012 vuosi 2013

Keski-Pohjanmaan liitto 44 149,00 43 936,00 44 349,00 45 123,00 Pohjois-Pohjanmaan liitto 81 233,55 80 863,77 84 267,33 88 416,12

Kuntaliitto 37 668,00 35 559,00 35 222,00 38 742,00

Yhteensä 163 050,55 160 358,77 163 838,33 172 281,12

Väestönsuojelu

Vuonna 2013 ei järjestetty valmiusharjoituksia.


Yleishallinto Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 5 1 6

31.12.2013 5 1 6 5,98

47

KÄYTTÖTALOUS



Palvelualue = YLEISHALLINTO


TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen Toteutuma

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

Henkilöstö 5 0,0 0,0 -100,0



TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 4 797 4 000 4 000 6 950 2 950 44,9

Maksutuotot 900 900 100

Tuet ja avustukset 139 -100

Muut toimintatuotot 20 278 278 1291,4

TOIMINTATUOTOT 4 957 4 000 4 000 8 129 4 129 64

TOIMINTAKULUT




Muut toimintakulut -11 712 -9 000 -9 000 -15 619 -6 619 33,4

TOIMINTAKULUT -435 344 -461 710 -461 710 -453 577 8 133 4,2

TOIMINTAKATE -430 388 -457 710 0 -457 710 -445 448 12 262 3,5





Vyörytykset 61 163 -9 727 -9 727 -115,9

LASKENNALLISET ERÄT 61 163 -9 727 -9 727 -115,9


ICT-PALVELUT Toiminta-ajatus

ICT-palvelut on Kalajoen kaupungin hallintopalveluihin sijoitettu tukipalveluyksikkö, joka tuottaa muille palveluyksiköille ICT-tuotanto- ja tietohallintopalveluita. Yksikön toimintaa ohjaa asiakaskeskeisyys. Tavoitteena on tuottaa laadukkaita ja kustannus-tehokkaita palveluja motivoituneella ja osaavalla henkilöstöllä

Vuoden 2013 tavoitteiden täyttyminen - Tietohallinto keskittynyt tukemaan toiminnan kehittämistä. - Yhteistyön kehittäminen muiden toimijoiden kanssa ei ole juurikaan edennyt. Tästä

johtuen yhteistyön kautta saavutettavissa olevia säästöjä ei ole. - Valvonnan uusiminen siirretty vuodelle 2014 uuden työntekijän vastuulle. - Järjestelmäpalveluiden toimintakulut ylittyivät arvioidusta - Dokumentointi on edennyt suunnitellun mukaisesti. - Työasemapalvelut onnistui taloudellisesti, koska toimintaympäristön yksikkömäärät

kasvoivat. Työmäärän kasvu on heijastunut palvelun laatuun ja erityisesti vasteaikojen kasvamiseen.

- Uuden virtualisointiympäristön hankinta päätetty. Toteutus siirtyi vuodelle 2014 Toimintaympäristön jatkuva kasvaminen luo painetta henkilöstön lisäämiseksi, jos yhteistyö alueen toimijoiden kanssa ei etene. Yhteistyön avulla toimijat voisivat jakaa ja keskittää joitakin toimintojaan, mikä säästäisi kaikkien resursseja.

48

Henkilöstö ICT-päällikkö, järjestelmäasiantuntija, atk-asiantuntija ja kaksi IT-tukihenkilöä. Lisäksi käytettiin harjoittelijaa ja määräaikaisia työntekijöitä.


ICT-palvelut Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 5 1 6

31.12.2013 5 2 7 6,57

KÄYTTÖTALOUS



Palvelualue = ICT-PALVELUT


TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos-%

ed tp

Työasemat / kpl 768 0 790 790 2,9

Fyysiset palvelimet / kpl 25 0 20 20 -20,0

Virtuaaliset palvelimet / kpl 51 45 55 55 7,8

käyttäjät /kpl 897 0 1 052 1 052 17,3

Dokumentoidut järjestelmät / kpl 83 0 117 117 41,0

Dokumentoidut rajapinnat / kpl 33 0 63 63 90,9

Etäpisteet 40 0 41 41 2,5

Työasemapalvelu €/kpl 200,26 180,00 0,00 169,00 -11,00 -15,6

Verkkopalvelu €/kpl 73,49 66,00 66,00 96,00 30,00 30,6

Virtuaalipalvelin €/kpl (keskihinta) 1254,56 1800,00 1800,00 916,00 -884,00 -27,0

Käyttäjähallinta €/kpl 11,41 12,00 12,00 8,69 -3,31 -23,8



TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 11 549 5 500 5 500 20 954 15 454 81,4


Muut toimintatuotot 595 595 100

TOIMINTATUOTOT 13 681 5 500 5 500 21 549 16 049 57,5

TOIMINTAKULUT



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -124 673 -171 402 -171 402 -186 188 -14 786 49,3

Muut toimintakulut -258 -100

TOIMINTAKULUT -503 933 -609 451 -609 451 -642 088 -32 637 27,4

TOIMINTAKATE -490 252 -603 951 0 -603 951 -620 540 -16 589 26,6





Vyörytykset 409 599 422 888 422 888 3,2

LASKENNALLISET ERÄT 409 599 422 888 422 888 3,2


49

KÄYTTÖTALOUS

Toimielin =




TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 147 711 72 900 72 900 84 028 11 128 -43,1

Maksutuotot 7 140 6 000 6 000 5 540 -460 -22,4

Tuet ja avustukset 1 594 800 652 150 652 150 596 072 -56 078 -62,6

Muut toimintatuotot 13 012 897 897 -93,1

TOIMINTATUOTOT 1 762 664 731 050 731 050 686 537 -44 513 -61,1

Valmistus omaan käyttöön 32 387 209 209 -99,4

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -2 471 151 -2 158 165 -2 158 165 -2 225 864 -67 699 -9,9

Palvelujen ostot -1 458 715 -1 536 800 -1 536 800 -1 531 177 5 623 5


Avustukset -296 917 -23 840 -23 840 -32 350 -8 510 -89,1


TOIMINTAKULUT -4 500 450 -4 248 567 -4 248 567 -4 155 669 92 898 -7,7

TOIMINTAKATE -2 705 400 -3 517 517 0 -3 517 517 -3 468 923 48 594 28,2





Vyörytykset 1 873 039 1 727 473 1 727 473 -7,8

Luontoisedut

LASKENNALLISET ERÄT 1 873 039 1 727 473 1 727 473 -7,8

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -930 976 -3 622 527 0 -3 622 527 -1 807 128 1 815 399 94,1

VALTUUSTO, KESKUSVAALILTK, TARKASTUSLTK JA KAUPUNGINHALLITUS

50

1.2.1.2. Kehittämispalvelut

ELINKEINOPALVELUT

Yleistä Yritysten lukumäärä Kalajoella kasvoi edelleen, vuoden 2012 lopussa Tilastokeskuksen mukaan Kalajoella oli 883 yritystä (yrityskanta) ja niiden liikevaihto työntekijää kohden 156 200 euroa. Yritystoimipaikkoja oli 1 120 kpl. Vuoden 2013 aikana Kalajoelle kirjattiin 60 uutta ja 34 lopettanutta yritystä (PRH). Keskimääräinen työttömyysasteprosentti Kalajoella nousi edellisvuodesta ollen 9,6. Viimeisimpien Tilastokeskuksen elinkeinorakenteen tilastojen mukaan (v. 2011) Kalajoen työpaikat lisääntyivät merkittävästi ollen 4.828. Kalajoen työpaikkojen lukumäärä on edellisen kerran ollut näin korkealla vuonna 2007.

Tavoitteiden toteutuminen Aktiivinen tiedottaminen yritysten kehittämis- ja rahoitusmahdollisuuksista Yritysneuvonta vastasi yritysten kokonaisrahoituksen, t&k-toiminnan sekä kansainvälistymisen neuvonnasta seudullisesti Ylivieskan seutukunnan alueella. Vuonna 2013 Ylivieskan seutukunnan alueelle myönnettiin ELY:n kautta yrityksen kehittämisavustusta 36 yritykselle, joista 18 on Kalajoelta sekä valmistelurahoitusta yhdelle yritykselle, joka toimii Kalajoella. Kehittämisavustusta myönnettiin seutukuntaan yhteensä 1.684.150 euroa, josta 758.750 euroa kohdistui Kalajoelle. ELY:n rahoituksen lisäksi noin 20 kalajokiseen yritykseen on haettu muuta rahoitusta yhteensä noin 4,5 miljoonan euron edestä. Turkistalousneuvonta Kalajoen kaupunki hoitaa alueellista turkistalousneuvontaa Alavieskan, Haapaveden, Kalajoen, Kannuksen, Kokkolan, Oulaisten ja Pyhäjoen kuntien alueella. Kunnat, PSTK ja STKL osallistuvat toiminnan rahoittamiseen. Kuluneen vuoden toiminnan painopisteenä oli turkistilojen sertifiointi, investointien rahoitusneuvonta sekä uuden lopetusasetuksen käytäntöön vieminen turkistiloille. ELY-keskuksen investointitukea myönnettiin 26 tilalle. Investointihankkeiden kokonaisarvo neuvonta-alueella oli yhteensä 4,5 miljoonaa euroa (edelliskausi 1,3 miljoonaa) ja saatujen tukien määrä 624.000 euroa. Turkistalouden myyntitulo myyntikaudella 2012/2013 oli Kalajoen alueella 39,6 miljoonaa euroa (edelliskausi 25,9 miljoonaa). Vuoden mittaan turkistalousalalla aloitti viisi uutta tuottajaa, joista neljä on Kalajoella.

Hanketoiminta Loma-asuntomessujen maakuntarahoitteinen käynnistyshanke päättyi maaliskuun lopussa. Loma-asuntomessujen jatkohankkeen rahoituspäätös saatiin Pohjois-Pohjanmaan liitolta ja hanke käynnistyi huhtikuun alusta. Hankkeessa työskentelivät projektijohtaja ja projektisihteeri ja ostopalvelun kautta rakennusalan ammattilainen aluevalvoja. Toiminta painottui messualueen rakentumiseen, markkinointiin ja tiedottamiseen suurelle yleisölle, messurakentajille, -rakennuttajille ja alueella toimiville yrityksille. Kalajoen Loma-asuntomessut oli vahvasti esillä Hyvinkään asuntomessuilla omalla osastollaan. Tiedottajan rekrytointi käynnistyi syksyllä. Alueellinen rekrytointihanke teki vuoden mittaan paljon aluemarkkinointityötä Ylivieskan ja Raahen seutukuntien hyväksi sekä keräsi ja kontaktoi potentiaalisia paluumuuttajia. Vuoden mittaan osoittautui hankalaksi saada yksityisiä työnantajia mukaan hankkeeseen, koska useissa hankkeen kohderyhmätoimialojen yrityksissä oli käynnissä yt-neuvotteluja, irtisanomisia ja haasteita löytää olemassa olevalle työväelle riittävästi töitä. Sen sijaan julkinen sektori kiinnostui rekryhankkeen mahdollisuuksista ja erilaisia pilottiluonteisia sotealan rekrytointitilaisuuksia järjestettiin. Kalajokiseudun maaseutuelämyksiä – hanke sai rahoituspäätöksen ja käynnistyi. Kyseessä on pienimuotoinen elintarvike- ja käsityöyritysten kehittämishanke, jonka avulla mm. voidaan tuoda alueen tarjontaa esille nettisivustolla, loma-asuntomessujen yritystorilla ja esitteessä. Kesäkuussa järjestettiin Ruokaralli-tapahtuma Tapion Tuvalla.

51 Hankeneuvontapalveluja tuotettiin vuoden aikana erityisesti kaupungin muille palveluille sekä hankkeiden rahoitukseen, toimintaan että raportointiin liittyen. Muuta merkittävää Kutsutaksiyhteys Kalajoelta Oulunsalon lentoasemalle mahdollistui Kalajoen osallistuessa Raahen kutsutaksitoimintaan liityntäyhteydellä yhdessä Pyhäjoen kunnan kanssa. Yritysvaikutusten arviointia työstettiin yhteistyössä kaupungin työntekijöiden, luottamushenkilöiden, yrittäjäyhdistysten ja yrittäjien kanssa ja arviointi otettiin käyttöön kaupungin päätöksenteossa.

Markkinointi- ja viestintäsuunnitelma valmistui vuoden alussa ja sen mukaisia toimenpiteitä toteutettiin vuoden mittaan. Viestintätiimi aloitti säännöllisen työskentelynsä ja kaupungin uusien internet-sivujen työstäminen aloitettiin syksyllä. Lähivalmentajan työpanoksesta osa kohdennettiin kaupungin viestintäkoordinaattorin tehtäviin. Vuoden mittaan oltiin mukana valmistelemassa ydinvoima- ja tuulivoimahankkeisiin liittyviä asioita yhteistyössä sataman, muiden toimijoiden ja yritysten kanssa. Vuoden lopussa Rautaruukki Oyj irtisanoi noin 50 työntekijää, joista suurin osa oli kalajokisia. Kalajoen kaupunki tarjosi irtisanotuille muutostilanteeseen Askel-työllisyysprojektin, rekrytointihankkeen ja oman yrityksen perustamisneuvonnan palveluja. Rautaruukin sataman läheinen noin 8.000 m2 suuruinen toimitila jäi tyhjilleen. Yritystoimitilat Kiinteistö Oy Kalajoen linja-autoaseman viimeiset osakkeet hankittiin kaupungille. Kauppakeskuksen konseptisuunnitelma valmistui ja koemarkkinointikierros kaupan alan toimijoille tehtiin varovaisen lupaavin tuloksin. Yritysneuvontapalvelut muuttivat Yrityspalvelukeskuksen katutasolle tilojen peruskorjauksen jälkeen (entiset te-toimiston tilat). Avajaisia vietettiin toukokuussa.

Muistamiset Kalajoen vuoden 2013 yritykseksi valittiin Tuontitukku. Matkailumajakka 2013 luovutettiin Himangan Kotiseutuyhdistys ry:lle / Raumankarin markkinat.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta kokoontui kertomusvuoden aikana 14 kertaa ja käsiteltyjä asioita kirjattiin 136.

Henkilöstö

Elinkeinojohtaja, hanke- ja yritysasiamies, yritysneuvoja, turkistalousneuvoja, toimistosihteeri, hankesihteeri 0,5 htv, lähivalmentaja, projektipäällikkö, projektijohtaja, projektisihteeri.


Elinkeinopalvelut Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 5 3 8

31.12.2013 5 3 8 8,24

52

KÄYTTÖTALOUS


Palvelu = KEHITTÄMISPALVELUT

Palvelualue = ELINKEINOPALVELUT


TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

Määrätavoitteet

Yrityskanta kpl 848 865 865 883 18 4,1

Työpaikkamäärä 4 750 4 850 4 850 4 828 -22 1,6

Perustetut yritykset kpl 25 25 25 60 35 140,0

Vientiyritykset kpl 15 35 35 30 -5 100,0

Työttömyysaste 8,0 8,0 8,0 9,6 1,6 20,0

Yritysneuvontakontaktit kpl 800 1000 1000 960 -40 20,0

Toiminnan kysyntä-/laajuustiedot

Henkilöstö 0 5,5 5,5 5,5 0,0

Projektihenkilöstö 0 2 2 4 2,0

TALOUS Ed. tp TA

TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 48 262 35 290 35 290 38 804 3 514 -19,6

Tuet ja avustukset 159 058 362 520 362 520 329 352 -33 168 107,1

Muut toimintatuotot 2 440 709 709 -70,9

TOIMINTATUOTOT 209 759 397 810 397 810 368 864 -28 946 75,9

Valmistus omaan käyttöön 660 260 260 -60,7

TOIMINTAKULUT




Avustukset -68 936 -80 000 -80 000 -46 848 33 152 -32


TOIMINTAKULUT -741 698 -1 223 131 -1 223 131 -1 007 395 215 736 35,8

TOIMINTAKATE -531 279 -825 321 0 -825 321 -638 271 187 050 20,1


Suunnitelman mukaiset poistot -4 775 -4 775 100

Poistot ja arvonalentumiset -4 775 -4 775 100


Vyörytykset -39 840 -39 943 -39 943 0,3

Luontoisedut



SATAMA Sataman liikenne

Vuonna 2013 Suomen ulkomaan meriliikenteessä kuljetettiin yli 96 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä on yli 3 miljoonaa tonnia edellisvuotta enemmän. Tuonti kasvoi 1,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja vastaavasti vienti lisääntyi 5,7 prosenttia. Kalajoen sataman kokonaisliikenne vuonna 2013 oli 467 350 tonnia. Liikenne kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,3 %. Sataman ulkomaan tavaraliikenne kasvoi 4,3 % edellisvuodesta. Kotimaan vientiliikenne väheni puuhakkeen vähentyneiden laivauksien johdosta. Kokonaisliikenteen määrässä yllettiin satamassa kaikkien aikojen parhaimpaan tulokseen. Edellinen kokonaisliikenteen paras tulos oli vuodelta 2012, jolloin sataman kokonaisliikenteen määrä oli 456 775 tonnia. Sataman kokonaisliikenteestä osa oli myös kotimaanliikennettä, sisältäen raakapuun vientiä. Kotimaanliikennettä oli yhteensä 2 183 tonnia, joka on 0,5 % sataman kokonaisliikenteen määrästä.

53 Sahatun puutavaran vienti ulkomaille oli vuonna 2013 Suomen satamista yhteensä 6 096 080 m3, jossa oli kasvua 14 % edellisvuoteen. Kalajoen sataman kautta sahatavaraa vietiin ulkomaille myös sahatavaran kauttakulkuliikenne huomioiden n. 510 000 m3 eli 10,8 % enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2013 Kalajoen sataman osuus Suomen satamien kautta ulkomaille laivatusta sahatavarasta oli 8,4 % (vuonna 2012 8,6 %). Kalajoen satama oli vuonna 2013 Perämeren suurin ja koko maan kolmanneksi suurin sahatavaran vientisatama (vuonna 2012 myös kolmanneksi suurin). Talousarviossa asetettu 425 000 tonnin kokonaisliikennetavoite ylittyi yli 42 000 tonnia (10,0 %) ja sahatavaran laivausmäärissä tavoitteeksi asetettu 410 000 m³:n määrä ylitettiin 100 000 m³:llä (24,4 %). Kalajoen sataman liikenteestä 65,5 % oli sahatavaran vientiä ulkomaille. Sahatavaraa laivattiin sataman kautta 509 995 m³. Sahatavaraa laivattiin eri maihin seuraavasti:

Egypti 318 236 m3 62,4 %

Englanti 95 068 ” 18,6 %

Algeria 84 420 ” 16,6 %

Marokko 10 121 ” 2,0 %

Albania 2 150 ” 0,4 %

Sahatavaran laivausmäärästä kauttakulkutavaran osuus oli 10 831 m3. Sahatavara tuotiin Venäjältä ja sataman tullivaraston kautta meni Englantiin. Sahatavaran lisäksi satamasta laivattiin ulkomaille mm. kasvuturvetta, pylväitä, viljaa sekä palkkeja. Tuontiliikenteen osuus sataman kokonaisliikenteestä oli noin 29 %. Kalajoen sataman kautta tuotiin mm. paperiteollisuuden käyttämiä raaka-aineita, tulenkestävien tuotteiden raaka-aineita, rehuteollisuuden käyttämiä kasviperäisiä raaka-aineita, rakennuslevyä, maatalouskalkkia ja poltettua kalkkia. Tuontiartikkeleita oli yhteensä 13. Sataman tuontiliikenne väheni 1,3 % edellisvuodesta. Kalajoen satamaan saapui vuonna 2013 yhteensä 129 alusta (vuonna 2012 saapui 129 alusta). Alusten nettotonnisto oli yhteensä 305 566 tonnia, jossa oli lisäystä vuoteen 2012 verrattuna 11,5 %.

Sataman hankkeet

Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus myönsi maaliskuussa 2013 Kalajoen kaupungin satamalaitokselle Kalajoen satama-alueen yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeelle EAKR- ja valtionrahoitusta yhteensä 50 % avustuksen piiriin kuuluvista menoista kuitenkin enintään 95 000 euroa. Toimintaympäristön kehittämisavustuksen piiriin hyväksytyt kustannukset vuosille 2013 – 2014 on yhteensä 190 000 euroa. Hankkeen toteuttamisaika on 2013 – 2014. Toteuttamisalueena on Kalajoen satamatoimintojen alue. Hankkeessa kehitetään Kalajoen sataman yrityksille tarjottavaa palvelua, jotta yhä enenevässä määrin alueen yritykset voivat hyödyntää lähisatamaa niin tuonnin kuin viennin osalta sekä selvitetään sataman yhtiöittämisen mahdollisuudet. Satamatoimintojen kehittämisessä varaudutaan suunnitteilla oleviin suurhankkeisiin mm. rakennettavien tuulivoimaloiden rakenteiden laivaus- ja varastointijärjestelyt sekä Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen. Vuoden 2013 osalta hankkeessa on saatu valmiiksi ensimmäinen vaihe eli sataman ISO-14001 ympäristöjärjestelmän rakentaminen ja sertifiointi. Sataman laatu- ja ympäristöjärjestelmän ylläpitämiseksi on kilpailutettu ja sen perusteella hankittu satamalle IMS – toimintajärjestelmä. Satamakapteenin palkkakustannukset vuosille 2013 ja 2014 sisältyvät sivukuluineen kehittämisavustuksen piiriin hyväksyttäviin kustannuksiin ja siten myös avustuksen piiriin.

54 Satama-alueen yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeen toimintamenot olivat v. 2013 yhteensä 95 374 euroa. Toiminta-avustuksen osuus on arviolta n. 47 000 euroa.

Sataman talous

Kalajoen sataman satamatoiminnan liikevaihto vuona 2013 oli 1 537 546 €, jossa kasvua oli edellisvuoteen 207 162 € eli 15,6 %. Sataman toimintakulut olivat 743 317 €, jossa vähennystä edellisvuoteen oli 12 285 € eli 1,6 %. Vuoden 2013 sataman varsinaisen toiminnan toimintakate oli 797 747 € (vuonna 2012 toimintakate oli 597 774 €). Satamatoiminnan toimintakateprosentiksi muodostui 51.9 %. Kalajoen kaupungin omistuksessa on satamassa vuokrattavaa varasto-, toimisto- ja sosiaalitilaa yhteensä n. 38 000 m2.

Investoinnit

Satamaan käytettiin vuonna 2013 yhteensä investointimäärärahaa 542 254 €. Toimintavuotena jatkettiin alkuperäisestä käytöstään jo vuosia sitten poistuneiden entisten sahatavarakuivaamojen muutostöitä konehalli- sekä kaluston huolto- ja pesutiloiksi. Yksi konehallitila kunnostettiin kaluston pesutiloiksi soveltuvaksi ja tila liitettiin sataman viemäriverkostoon. Sahatavaran varastohallissa nro 5 suoritettiin kantavien rakenteiden vahvistuskorjauksia sekä osittaista seinärakenteiden ja seinäpeltipinnoitteiden uusimista. Irtotavaravarastossa 18 suoritettiin rakennusvalvonnan edellyttämät rakenteiden vahvistuskorjaukset sekä varastotilaan tehtiin rakenteellisia ja irtotavaran varastoinnin edellyttämiä parannustöitä. Sataman länsikenttäalueella suoritettiin kunnostus- ja parannustoimenpiteitä lähinnä sahatavaran varastokenttäalueiden lisäämiseksi. Kunnostus- ja massanvaihtotöitä tehtiin yli 16 000 m2:n alueelta. Sataman sähköenergiakulutuksen pienentämiseksi satama-alueella suoritettiin sataman ulkoalueen ja valomastojen sekä varastohallien valaistuksen ohjauksien muutostyöt kellokytkin/liiketunnistin/aikareleellä toimiviksi. Osaan varastohalleista hankittiin ja asennettiin valaistuksen alamittaus. Lisäksi sataman ISPS -turvallisuutta parannettiin lisäämällä ja uusimalla valvontakameroita.

Henkilöstö Satamalaitoksessa työskenteli satamajohtaja ja satamamestari ja helmikuusta alkaen satamakapteeni. Kalajoen sataman osuus satamamestarin palkkakustannuksista on 67 %.


Satama Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 2 1 3

31.12.2013 3 3 2,84

55

KÄYTTÖTALOUS



Palvelualue = KALAJOEN SATAMA


TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

Määrätavoitteet

Kokonaisliikenne tn 456 775 425 000 425 000 467 350 42 350 2,3

Sahatav. laivausmäärä m3 460 240 410 000 410 000 509 995 99 995 10,8

Vaikuttavuus 0 0

Ympäristöä koskeva tavoite 0 0

Satamassa käyneet laivat 129 120 129 129 0 0,0

Henkilöstö 3 3 3 3 0 0,0

Tilat m2

0 39 450 39 450 38700 750

TALOUS Ed. tp TA

TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 762 947 755 000 755 000 847 522 92 522 11,1

Tuet ja avustukset 46 645 46 645 100

Muut toimintatuotot 567 437 635 000 635 000 643 379 8 379 13,4

TOIMINTATUOTOT 1 330 384 1 390 000 1 390 000 1 537 546 147 546 15,6

Valmistus omaan käyttöön 22 992 3 042 3 042 -86,8

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -154 192 -201 640 -201 640 -171 094 30 546 11

Palvelujen ostot -478 964 -483 000 -483 000 -476 873 6 127 -0,4


Muut toimintakulut -24 031 -13 000 -13 000 -17 200 -4 200 -28,4

TOIMINTAKULUT -755 602 -789 640 -789 640 -743 769 45 871 -1,6

TOIMINTAKATE 597 774 600 360 0 600 360 796 819 196 477 33,3

Poistot ja arvonalentumiset -572 045 -589 100 -589 100 -574 834 14 266 0,5

Suunnitelman mukaiset poistot -572 045 -589 100 -589 100 -574 834 14 266 0,5



Vyörytykset -39 933 -21 022 -21 022 -47,4


TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -14 204 11 260 0 11 260 200 963 189 704 -1500,6 MAASEUTUPALVELUT

Maaseutuelinkeinojen edistäminen Yleistä Maaseutuhallinnon yhteistoiminta - alueen (YTA) toiminta-alue laajeni 1.1.2013, kun entisen

Vihannin kunnan alue tuli osaksi Kalajoen yhteistoiminta-aluetta Raahe – Vihanti kuntaliitoksen myötä. Kuntaliitoksen myötä sopijakuntien maksuosuudet muuttuivat hieman. Raahen osalta maksuosuus kasvoi huomattavasti. Maksuosuuksien laskenta suoritettiin aiemmin kuntien välisellä yhteistoimintasopimuksella sovitun mukaisesti. Kokonaisuudessaan yhteistoiminta-alueen toiminta oli sille asetettujen vaatimusten mukaista. Yhteistoiminta näkyy paitsi toiminnallisena, myös taloudellisena tehokkuutena. Sopijakunnilta laskutetaan ennakoina sovitut maksuosuudet talousarvion mukaisesti. Vuoden 2012 ja 2013 lopullisten tilinpäätösten perusteella sopijakunnille on maksettu hieman palautusta, johtuen siitä, että talousarvion mukainen nettomeno on pystytty alittamaan.

56

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Maaseutuhallinto

Vuonna 2013 tehtävien jakoa tarkennettiin edellisen, ensimmäisen yhteistoimintavuoden kokemuksien perusteella. Eriyttämisvaatimuksen kohteena olevia tehtäviä keskitettiin vielä vahvemmin palvelualueittain ja tehtävien jakoa tehostettiin muutenkin. Tulotukiasioiden tehtävät saatiin hoidettua siten, että Maaseutuviraston kanssa allekirjoitetun maksajavirastosopimuksen edellyttämät tehtävät saatiin hoidettua annetuissa määräajoissa. Maksajavirastosopimuksessa asetetaan vaatimukset mm. toiminnan johtamiselle, tehtävien eriyttämiselle, hakemusten käsittelylle ja päätöksenteolle sekä neuvonnalle ja koulutukselle. Yhteistyössä Ely - keskuksen, Pro - Agrian ja Mtk:n kanssa järjestettyjen alueellisten tuki-infojen lisäksi tuenhakijoille järjestettiin omana toimintana tukihakukoulutusta jokaisessa sopijakunnassa. Tukihakukoulutuksissa opastettiin sähköiseen tukihakemuksen tekemiseen sekä sähköisten karttakorjausten tekemiseen. Sähköisten tukihakemusten osuus kaikista päätukihaussa jätetyistä hakemuksista oli vuonna 2013 Kalajoella 46 %. Vuonna 2012 vastaava osuus oli 27 %, joten suunta on kasvussa. Koko yhteistoiminta-alueella sähköisesti jätettyjen hakemusten osuus vuonna 2013 oli 59 %. Sähköisen tukihaun käytöntuessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 2013. Vuodesta 2013 alkaen Yhteistoiminta-alueet hoitavat ensisijaisesti viljelijöiden sähköisen tukihaun sovellusneuvonnan. Maaseutuvirasto on kouluttanut jokaiselta yhteistoiminta-alueelta yhden henkilön sähköisen tukihaun vastuuhenkilöksi, käytöntuki toimii taustatukena yhteistoiminta-alueille. Valtakunnallinen käytöntuen puhelinpalvelu poistui.Sähköisen tukihaun vastuuhenkilön lisäksi jokainen maaseutupalveluiden työntekijä antaa sähköisen asioinnin neuvontaa omalta osaltaan. Omalle henkilöstölle on järjestetty koulutuksia omien henkilöstöpalaverien yhteydessä. Eu- ja kansallisia tukia maksettiin vuonna 2013 Kalajoen alueella seuraavasti:

Tukityyppi Euroa

Luonnonhaittakorvaus 3 237 310,12 Tilatuki 3 006 023,16 Maidon tuotantotuki 2 184 320,85 Ympäristötuki 1 401 638,75 Pohjoinen kotieläintuki 1 366 445,20 Luonnohaittakorvauksen kansallinen lisäosa 1 165 637,35 Satovahinkokorvaus vuodelta 2012 809 908,87 EU:n nautapalkkio 565 819,00 Sika- ja siipikarjatalouden pohjoinen tuki 520 884,00 Yleinen hehtaarituki 483 389,61 Eläinten hyvinvointituki 475 138,09 Nuorten viljelijöiden tuki 182 979,72 Pohjoinen hehtaarituki 39 332,50 Valkuais-ja öljykasvipalkkio 20 715,31 Teuraskaritsan laatupalkkio 8 139,07 Tärkkelysperunapalkkio 4 717,44 Tulvavahinkokorvaus 2 240,00 Uuhipalkkio 1 852,64 Tilaneuvontatuki 1 485,00 Kalajoki yhteensä 15 478 156,68 Yhteistoiminta-alue yhteensä 46 374 934,47

57

Maatalouden rakennetuet

Pohjois-Pohjanmaan Ely – keskus on myöntänyt Kalajoelle maatalouden rakennetukia vuonna 2013 seuraavasti: korkotukilainoja 1 977 000 € edestä ja avustuksia 928 000 € edestä. Kalajoelle myönnettyjen korkotukilainojen osuus on 8,47 % koko Ely – keskuksen alueelle myönnetyistä lainoista ja avustusten määrä on 10,77 % koko Ely – keskuksen alueelle myönnetyistä avustusten määrästä. Kalajoen hallinnoiman yhteistoiminta-alueen vastaavat luvut ovat: Korkotukilainoja 7 304 000 € ja avustuksia 2 722 000 €. Määrät ovat korkotukilainojen osalta 31 % koko Ely – keskuksen alueelle myönnetyistä lainoista ja avustusten osalta 31,6 % koko Ely – keskuksen alueelle myönnetyistä avustusten määrästä.

Maataloustulo Maatalouden myyntitulot Kalajoella olivat 29 940 000 €. Myyntitulotieto on vuodelta 2012, jolloin maatilojen tulojen kasvu oli 0 %. Tämä johtuu sääolosuhteiden suhteen huonosta syksystä, jolloin mm. suuri määrä perunaa jäi nostamatta. Samaan aikaan perunantuotannon kansallinen tuki on jäänyt pois. Perunantuotannon kansallinen tuki on ollut Kalajoen osalta noin 761 000 €.

Maatilojen tulot olivat yhteensä 56 630 000 €. Tässä summassa ovat mukana myyntitulojen lisäksi tulotuet, metsätulot sekä sivuansiot. Koko yhteistoiminta-alueen maatilojen tulot yhteensä olivat 155 410 000 €, josta maatalouden myyntitulojen osuus 67 160 000 €.

Maaseudun kehittäminen

Kalajoen kaupungin hallinnoima Ylivieskan seutukunnan alueella toimiva Maaseutuvastaava – hanke on toiminut aktiivisesti järjestämällä kohderyhmälle koulutus / infotilaisuuksia. Hankkeen toteuttamiin tilaisuuksiin on osallistunut aktiivisesti väkeä. Tilaisuuksien järjestämisessä lähtökohtana on ollut hankkeen alkuvaiheen kattava kyselytutkimus, minkä perusteella on räätälöity maatilakytkentäisten yritysten kiinnostuksen kohteet. Ohjelmakauden päättymisestä johtuen haetulle kehittämishankkeelle (Maatilan menestyksen eväät – talouskoulutushanke) ei saatu vuonna 2013 rahoitusta. Hanke sai kuitenkin rohkaisevan vastaanoton rahoittajilta ja välittömästi uuden ohjelmakauden rahoitusten avautuessa sekä kyseiselle hankkeelle, sekä sen jälkeen valmistelluille hankkeille haetaan rahoitusta. Yhteistyötä ja verkostojen luomista jatkettiin vuonna 2013. Syksyllä 2013 aloitettiin yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa maatilojen varautumiskoulutuksen toteutuksen suunnittelu. Oman kehittämisohjelman mukaisia avustuksia maksettiin maatiloille yhteensä 38 336 €. Positiivisena huomiona avustuskohteista voidaan mainita Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu, johon haettiin ilahduttavan paljon avustusta oman kehittämisohjelman varoista.

Kylätoiminta Ohjelmakauden päättymisestä johtuen haetulle kylien kehittämishankkeelle (yläkoordinaattori) ei saatu vuonna 2013 rahoitusta. Hanke sai kuitenkin rohkaisevan vastaanoton rahoittajilta ja välittömästi uuden ohjelmakauden rahoitusten avautuessa kyseiselle hankkeelle haetaan rahoitusta. Valmisteltu hanke on kahden toimintaryhmän yhteishanke. Kylätoiminnan vastuuhenkilö on yhteistyössä kuntien ja yhteistyötahojen kanssa osallistunut ”Mitä kuuluu kylät” – tyyppisten tilaisuuksien järjestämiseen. Kyläavustuksia maksettiin vuonna

58 2013 yhteensä 19 259 €. Kyläavustusten jaossa noudatetaan kylien omatoimisuutta aktivoivia jakoperiaatteita.

Lomitustoiminta

Yleistä Lomituspalvelujen hallinnosta vastaa Mela, joka antaa varat maatalouslomitukseen täysimääräisenä ja hallinnon kustannuksiin laskennallisena lomitettujen päivien perusteella. Lomatoimi on kaupunginhallituksen alaista toimintaa. Kalajoki hallinnoi lomituspalveluja neljän kunnan alueella; Kalajoki, Pyhäjoki, Alavieska ja Merijärvi. Lomituksen hallinnossa on vastuuhenkilönä lomatoimenjohtaja, toimisto ja muissa tehtävissä lomasihteeri sekä lomittajien työnjohdossa 3 johtavaa lomittajaa. Keskitetty toimisto on Kalajoella mutta sivutoimipisteet toimivat toistaiseksi Alavieskassa, Pyhäjoella ja Merijärvellä 1 pv / viikko. Himangalla toimisto on ollut avoinna kk:n 1 ja 3 keskiviikko. Lomahallinnon tukena toimii Yhteistoimintaryhmä. Siinä on mukana viljelijöiden ja lomittajien edustus joka kunnasta sekä hallinnon väki.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2013 lomituspalveluja käytettiin seuraavasti:

- Vuoden aikana lomitettiin vuosilomapäiviä yhteensä 11396 ja sijaisapua 9402 päivää.

- Vuosiloman käyttö-aste oli n. 98 %. - Sijaisapua käytti 191 yrittäjää ja vuosilomaa 445. Toteutumisaste sijaisavussa n. 97

%. - Vuosilomaa lomitettiin 25.61 pv / yrittäjä, melan tavoite oli 25.5 pv. - Sijaisapua yrittäjää kohden käytettiin 49,23 päivää

Tuettua maksullista lomitusapua on käytetty 16707,53 tuntia, päivinä 2578 päivää. Tätä lomitusmuotoa käytti yhteensä 279 yrittäjää. Täysin maksullista lomitusta käytti 21 yrittäjää, yhteensä 1187 tuntia ja tekee 183 päivää. Itse järjestetyn lomituksen piirissä on ollut tiloista 4,32 %, 13 tilaa (ja niissä 18 yrittäjää)

Tarhaajien lomituspalvelut. Vuonna 2013 vuosilomaoikeus oli 18 päivää ja Lisävapaata oli käytettävissä 120 tuntia tarhaajaa kohden ja siitä perittävä maksu 5.39 € / tunti. Toimintaa oli seuraavasti:

- Lomaoikeutta haki 55 tarhaa ja 68 tarhaajaa. Lomaoikeus myönnettiin 65 tarhaajalle.

- Itsejärjestetyn lomituksen hakeneista valitsi 56 tarhaajaa ja 9 kunnallisen lomituksen.

- Lomituspäiviä kertyi seuraavasti; - Itsejärjestetty; Vuosilomaa 779 pv ja 5615 tuntia. Lisävapaata 1824 tuntia (235 pv) - Kunnallinen: Vuosilomaa 91 pv ja 489 tuntia. Lisävapaata 524 tuntia (69 pv)

Kaikki lomituspäivät yhteensä 24733 pv.

59

Tilasto taulukko 2013

2013 Pyhäjoki Merijärvi Alavieska Kalajoki Tarhat Yhteensä

Yrittäjät 50 43 87 271 65 516

Tilat 29 28 56 155 56 324

VL päivät 1221 1005 2165 7005 870 12266

SA päivät 799 1499 1813 5291 9402

maksullinen

päivät

368 203 625 1382 304 2882

maksullinen

tunnit

2386 1317 4051 8954 2348 21442

Lomittaja työvuosia tehtiin n. 108 henkilötyövuotta. Lomittajien sairaus poissaolot ovat määrällisesti kohonneet ja kasvaneet myös suhteessa lomituspäivien määrään.

Laadullisten tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2013 tehtiin asiakaspalaute kysely tiloille ja se pohjautui Melan antamaan valtakunnalliseen tuloskorttiin. Taulukossa tulokset. Vastaukset tasolla 1-5; 1 huonoin ja 5 paras. Vastaukset ovat sekä kappalemäärinä että prosenttiosuuksina

TULOKSET ASIAKASPALVELU KYSELYSTÄ 2013

KYSYTTY ASIAT ASTEIKOLLA 1-5 1 2 3 4 5 YHT

MAATALOUSLOMITTAJIEN AMMATTITAITO

SIJAISAPU 2 0 10 63 34 109

2 % 0 9 % 58 % 31 % 100 %

VUOSILOMA 1 0 14 89 47 151

1 % 0 9 % 59 % 32 % 100 %

LYPSYTYÖ 0 3 6 59 45 114

3 % 5 % 52 % 40 % 100 %

KIIMOJEN JA TERVEYDEN SEURANTA 1 11 41 56 20 129

1 % 9 % 32 % 43 % 16 % 100 %

HALLINNON ARVIOINTI 1 2 3 4 5

ASIAKASPALVELU 1 2 14 69 66 152

1 % 1 % 9 % 45 % 43 % 100 %

ONGELMIEN HOITAMINEN 1 0 25 74 43 143

1% 0 17 % 52 % 30 % 100 %

ASIANTUNTEMUS 1 1 16 73 54 145

1 % 1 % 11 % 50 % 37 % 100 %

TAVOITETTAVUUS 1 2 12 79 55 149

0 1% 8 % 53 % 37 % 100 %

TIEDONSAANTI 1 3 26 72 44 146

1 % 2 % 18 % 40 % 30 % 100 %

KOKONAISARVIO LOMITUSPALVELUISTA 0 1 15 86 43 145

0 % 1 % 10 % 59 % 30 % 100 %

Melan tavoite valtakunnalliseksi keskiarvoksi oli 4. Osaltamme palaute oli hyvä, vaikka toiminnan tehokasta pyörittämistä on rajoittanut ajoittainen työvoimapula sekä lomittajien sairaslomat ja niiden tuomat muutokset lomitussuunnitelmiin usein lyhyelläkin varoitusajalla. Paikallisyksikön alueella henkilöstöä on pystytty liikuttamaan lomittajia suhteellisen hyvin.

60 Henkilöstöä on koulutettu erilaisilla ammattiin liittyvillä lyhyt kursseilla tarpeen ja tarjonnan mukaan. Kolme lomittajaa on aloittanut Karjatalouden ammattitutkinnon suorittamista oppisopimuskoulutuksena työn ohessa.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Talousarvion mukaiset menot ja tulot ylittyivät n. 6 %. Nettomenot ovat talousarvion mukaiset. Maatalouslomituksen osalta toiminta on pyritty hoitamaan tehokkaasti ja samalla taloudellisesti. Melasta on ollut valtakunnallinen säästötavoite vuodelle 2013. Lomituspäivän hinta ja kustannukset yleensä nousevat palkkatason nousun, lomittajien työvuosien ym. takia. Tilastojen mukaan meillä ei ole nousua tullut vuoteen 2012 verrattuna. Lomituspäivän brutto hinnaksi vuonna 2013 tulee n.163.30 € ja netto hinta n. 153.34 € ilman matkakuluja. Tuntihinta tulee olemaan n. 25.19 € / tunti. Se jää hieman alle täysin maksullisen lomituksen tuntihintaa, joka on 25.48 € / tunti. Vuonna 2012 lomituspäivän nettohinta oli 164.04 € / pv. Lomituspäivän keskimääräinen pituus oli vuonna 2013 6.61 h/ pv ja sijaisavussa 6.32 h /pv. Valtakunnallisia vertailuja ei vielä ole käytettävissä. Henkilöstöä on palkattu joko määrä-aikaisiin tai vakinaisiin työsuhteisiin kysynnän ja tarjonnan mukaan.


Maaseutupalvelut Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 91 53 144

31.12.2013 89 48 1 138 103,45

61

KÄYTTÖTALOUS



Palvelualue = MAASEUTUPALVELUT


TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

Määrätavoitteet

Maaseutuelinkeinojen kehittäminen

tukea hakevia tiloja kpl 367 1040 1 040 1 149 -680 -1,9

josta Kalajoen osuus 360

rahoituksen määrä euroa 16 096 000 44 000 000 44 000 000 46 374 778 -28 522 000 -3,8

josta Kalajoen osuus 15 478 000

Korkotukilainat+avustukset yhteensä euroa2 541 000 0 0 10 026 000 10 026 000 294,6


Korkotukilainoja kpl / euroa 826 000 6 500 000 6 500 000 7 304 000 -4 523 000 139,3


Avustuksia kpl / euroa 37/59 1 000 000 1 000 000 2 722 000 -72 000

josta Kalajoen osuus 928 000

investointitukiasioita kpl 10 150 150 78 -109 310,0


tuotanto-oikeus asioita kpl 0 20 20 15 -5

maa- ja metsätalouden henkilöt 600 600 600 600 0 0,0

Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot 0

Maataloustulo euroa 55 400 000 133 000 000 133 000 000 155 410 000 -76 370 000 2,2


Eu-ja kansalliset tuet euroa 16 096 000 44 000 000 44 000 000 46 374 778 -28 521 843 -3,8


aktiivitiloja 367 1040 1 040 1 149 109 213,1


keskim. tilakoko ha YTA alue 44,28 44 44 48,93 5 10,5

keskim. Tilakoko Kalajoki 45,33

SPV--kauppoja 5 15 15 25 10 400,0


henkilöstö 3,5 7,5 0 8,8 9 151,4

0

Lomitus

lomitetut päivät 25 230 24 500 24 000 24733 733 -2,0

Laatutavoitteet 0

asiakastyytyväisyys 96 % 95 % 1 97 % 0

Taloudellisuus 0

lomituspäivän hinta 171 165 145 163 18 -4,7

Vaikuttavuus 0 0

toteutumis aste 97 % 96 % 0 98,00 % 1 1,0

Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot 0

Yrittäjien määrä 545 0 0 -100,0

Henkilöstö 85 85 85 83 -2 -2,4

HUOM ! VERTAILUKOHDAN MUUTOS, Ta - sarakkeessa osittain YTA - alueen luvut, toteutumassa Kalajoen luvut

62

KÄYTTÖTALOUS



Palvelualue = MAASEUTUPALVELUT

TALOUS Ed. tp TA

TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 4 996 939 4 504 781 4 504 781 4 579 200 74 419 -8,4

Maksutuotot 578 428 477 000 477 000 616 638 139 638 6,6


Muut toimintatuotot 5 377 7 526 7 526 40

TOIMINTATUOTOT 5 617 811 5 195 357 5 195 357 5 273 004 77 647 -6,1


TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -4 410 023 -4 179 727 -4 179 727 -4 443 740 -264 013 0,8

Palvelujen ostot -1 015 555 -937 070 -937 070 -877 635 59 435 -13,6


Avustukset -56 724 -69 400 -69 400 -70 088 -688 23,6


TOIMINTAKULUT -5 544 354 -5 280 047 -5 280 047 -5 459 429 -179 382 -1,5

TOIMINTAKATE 73 457 -84 690 0 -84 690 -186 235 -101 545 -353,5


Vyörytykset -157 494 -129 144 -129 144 -18

LASKENNALLISET ERÄT -157 494 -129 144 -129 144 -18

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -84 037 -84 690 0 -84 690 -315 379 -230 689 275,3 KÄYTTÖTALOUS



TALOUS Ed. tp TA

TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 5 808 148 5 295 071 5 295 071 5 465 526 170 455 -5,9

Maksutuotot 578 428 477 000 477 000 616 638 139 638 6,6



TOIMINTATUOTOT 7 157 954 6 983 167 6 983 167 7 179 414 196 247 0,3

Valmistus omaan käyttöön 23 652 3 491 3 491 -85,2

TOIMINTAKULUT


Palvelujen ostot -1 776 967 -1 894 331 -1 894 331 -1 730 469 163 862 -2,6


Avustukset -125 660 -149 400 -149 400 -116 935 32 465 -6,9


TOIMINTAKULUT -7 041 654 -7 292 818 -7 292 818 -7 210 592 82 226 2,4

TOIMINTAKATE 139 952 -309 651 0 -309 651 -27 686 281 965 -119,8


Suunnitelman mukaiset poistot -572 045 -589 100 -589 100 -579 609 9 491 1,3

Poistot ja arvonalentumiset -572 045 -589 100 -589 100 -579 609 9 491 1,3

Vyörytykset -237 267 -190 109 -190 109 -19,9

Luontoisedut



63

1.2.1.3. Perusturvapalvelut Perusturvapalveluiden yhteistoiminta-alueen toiminta on vakiintunut. Asiakkaat ovat voineet käyttää kaikkia toimipisteitä valintansa mukaan. Asiakastyytyväisyyden keskiarvo TAK -arvioinnilla koko perusturvapalveluissa oli 3,95 (asteikolla 1-5, v. 2012/3,80). Henkilökunnan rekrytointia ja markkinointia on tehty laajasti eri tilaisuuksissa mm. lääkäripäivillä. Erityistyöntekijöiden ja muiden virkojen ja toimien vakituisessa täytössä on onnistuttu. Avoterveyden- ja sairaanhoidon ylilääkärin virkaa ei täytetty. Palveluprosessien uudistaminen on käynnistynyt. Toimintojen uudelleentarkastelu on pohjautunut kehittämistyöhön. Näin on voitu löytää uusia ratkaisuja saada palveluita useammalle kustannuksia kasvattamatta esim. kuljetuspalvelut. Vaikuttavuus ja tehokkuustavoitteet täyttyy, koska tuotantoa on voitu lisätä entisillä resursseilla.


Perusturva hallinto Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 4 1 5

31.12.2013 4 2 6 3,65

KÄYTTÖTALOUS

Toimielin = PERUSTURVALAUTAKUNTA

Palvelu = PERUSTURVAPALVELUT

Palvelualue = HALLINTO


TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

Määrätavoitteet

Määrätavoitteet

Ltk:n kokoukset 10 11 11 9 -2 -10,0

Käsitellyt asiat/ § 150 150 150 153 3 2,0

Ed. tp TA TA- TA-muutos- Toteutuma Poikkea- Muutos-%

TALOUS muutokset ten jälkeen 31.12. ma ed tp

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 22 316 20 290 20 290 22 021 1 731 -1,3

Maksutuotot 1 999 955 955 -52,2

Muut toimintatuotot 1 600 1 853 1 853 15,8

TOIMINTATUOTOT 25 915 20 290 20 290 24 830 4 540 -4,2

TOIMINTAKULUT



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -9 531 -8 300 -8 300 -6 292 2 008 -34

Avustukset -7 050 -19 000 -19 000 -8 545 10 455 21,2


TOIMINTAKULUT -233 446 -413 472 -413 472 -292 767 120 705 25,4

TOIMINTAKATE -207 531 -393 182 0 -393 182 -267 938 125 244 29,1


Suunnitelman mukaiset poistot -5 378 -200 -200 -4 287 -4 087 -20,3

Poistot ja arvonalentumiset -5 378 -200 -200 -4 287 -4 087 -20,3


Vyörytykset 211 817 271 177 271 177 28

LASKENNALLISET ERÄT 211 817 271 177 271 177 28

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -1 092 -393 382 0 -393 382 -1 048 392 334 -4,1 VARHAISKASVATUS

Varhaiskasvatuspalveluiden tehtävänä on tukea perheitä alle kouluikäisten lasten kasvatuksessa. Tavoitteena on tarjota mahdollisuus tasapainoiseen kasvuun, kehitykseen ja

64 oppimiseen. Toimintavuoden aikana päivähoitoa on järjestetty päiväkodeissa (Mäntylä, Puolukka ja Satumajakka) ryhmäperhepäiväkodeissa (Rautio, Mustikka, Koivula, Karpalo, Seilari ja Puikkari sekä Merijärvellä Koivutupa) ja perhepäivähoitokodeissa ja kaksiperhehoitona lasten kotona. Alle kouluikäisten lasten määrä Kalajoella 31.12.2013 oli 947. Kunnallisessa päivähoidossa oli 460 lasta, mikä on 48,6 % 0-6 -vuotiaista lapsista (47,5 % V. 2012). Päivähoidossa olevista lapsista 1-3 -vuotiaita oli 24 %. Merijärvellä alle kouluikäisiä oli 101, joista päivähoidossa 31 lasta, mikä on 30,7 % ikäluokasta. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona perhe voi järjestää lapsen päivähoidon yksityisessä hoitopaikassa palveluseteliä käyttäen tai järjestää päivähoidon kotihoidon- tai yksityisen hoidon tuella. Kalajoella kotihoidon tukea maksettiin vuoden vaihteessa 333 lapsesta. Yksityisen hoidon tukea maksettiin 18 perheen lapsista yksityisille hoitajille, jotka pääsääntöisesti kävivät perheissä hoitamassa lapsia alle 25 tuntia viikossa. Merijärvellä kotihoidon tuen piirissä oli 53 lasta ja yksityisen hoidon tukea lasten hoidon järjestämiseen käytti 2 perhettä. Yksityiseen ryhmäperhepäiväkotiin on palveluseteli myönnetty toimintavuoden aikana 18 lapselle. Sen 12 hoitopaikkaa ovat olleet lähes koko toimintavuoden täynnä. Päiväkodeissa on järjestetty esiopetus niille lapsille, jotka esiopetuksen lisäksi tarvitsevat myös päivähoidon. Syksyllä 2013 alkavalla toimintakaudella päiväkodeissa aloitti esiopetuksen 81 oppilasta. Vuorohoidon (ilta-, yö- ja viikonloppuhoito) tarve on selkeästi lisääntynyt toimintavuoden aikana. Elokuussa 2013 hoidossa oli 28 vuorohoitoa tarvitsevaa lasta ja 31.12.2013 lapsia oli jo 40. Vuorohoito on pääsääntöisesti järjestetty ryhmäperhepäiväkoti Mustikassa ja Seilarissa lisäämällä henkilöstöresurssia. Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteenä on päivähoidossa ollut toimintavuoden aikana 10 lasta. Ulkomaalaistaustaisia lapsia, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, on ollut 5. Muuta erityistä tukea on järjestetty 20 lapselle. Päiväkotipaikkojen kysyntä on edelleen lisääntynyt. Asiakaspalautteen perusteella päiväkotihoitoon ollaan erittäin tyytyväisiä (4,14, asteikolla 1-5). Ryhmäperhepäivähoidossa vastaava luku on 3,90. Perhepäivähoitopaikat ovat vähentyneet eläköitymisien myötä. Uusia perhepäivähoitajia ei ole onnistuttu saamaan vastaavaa määrää. Perhepäivähoitajien työaikauudistus vaikeuttaa perhepäivähoitoryhmien muodostamista ja lisää varahoitojärjestelyjen tarvetta sekä kustannuksia. Päiväkotihanke Kalajoen kristillisen opiston kanssa on edennyt. Kiinteistöosakeyhtiö on perustettu ja uusi yksityinen päiväkoti on tarkoitus ottaa käyttöön elokuussa 2015. MLL:n Himangan yhdistyksen järjestämää leikikenttätoimintaa kesällä 2013 tuettiin palkkaamalla kaksi työntekijää ja avustamalla materiaalihankinnoissa.

Henkilöstö päivähoidon ohjaajaa 3, toimistosihteeri ½, päiväkodin johtaja 3, erityislastentarhanopettaja 1, lastentarhanopettaja 11, lastenhoitajaa 13, päivähoitaja 2, ryhmäavustaja 4, perhepäivähoitaja ryhmäperhepäiväkodissa 26, perhepäivähoitaja 46 , työllistettyjä 7


Varhaiskasvatus Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 94 24 5 6 129

31.12.2013 91 28 6 4 129 123,04

65

KÄYTTÖTALOUS



Palvelualue = VARHAISKASVATUSPALVELUT


TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

Päivähoito

Asiakastyytyväisyys1-5 4 4 4 4 0 0,0

Läsnäolopäivät yhteensä 75 760 75 600 75 600 79 226 3 626 4,6

Päiväkodit/läsnäolopäivät 30 403 32 000 32 000 30 344 -1 656 -0,2

Ryhmäperhepvähoito

- läsnäolopäivät(Kalajoki) 15 760 13 600 13 600 12 480 -1 120 -20,8

- läsnäolopäivät(Merijärvi) 12 825 2 400 2 400 3 112 712 -75,7

Perhepäivähoito 33 460 -100,0

- läsnäolopäivät (Kalajoki) 30 271 32 600 32 600 32 148 -452 6,2

-läsnäolopäivät(Merijärvi) 1 400 1 142

Koko päivähoito käyttöaste 82 80 80 83 1,2

Päiväkodit/käyttöaste 76 80 80 79 -1 3,9

Ryhmäperhepäiväkodit/käyttöa. 80 82

Perhepv.hoito/käyttöaste 97 80 80 88 8 -9,3

Päiväkotipaikat 174 174 174 174 0 0,0

Ryhmäperhepk.paikat(Ka) 74 62 62 68 6 -8,1

Ryhmäperhepk.paikat(Me) 12 12 12 0

Perhepäivähoitopaikat 160 168 168 160 -8 0,0

Päivähoitopaikkoja/ikäluokka 35 35 35 38 3 8,6

Kotihoidontuki lasta tuen piirissä Ka 352 380 380 333 -47 -5,4

Yksityisenhoidontuen piirissä Ka 197 10 10 18 8 -90,9

Kotihoidontuki lasta tuen piirissä Me 56 50 50 53 3 -5,4

Palveluseteli myönnetty 13

Yksityisenhoidontuen piirissä Me 24 12 12 2 -10 -91,7

0



TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 288 018 307 187 307 187 338 893 31 706 17,7

Maksutuotot 717 930 705 840 705 840 718 623 12 783 0,1

Tuet ja avustukset 970 247 247 -74,6


TOIMINTATUOTOT 1 010 583 1 015 827 1 015 827 1 070 238 54 411 5,9

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -3 607 488 -3 455 043 -3 455 043 -3 680 699 -225 656 2



Avustukset -1 019 258 -1 110 000 -1 110 000 -1 081 395 28 605 6,1

Muut toimintakulut -32 019 -32 400 -32 400 -26 564 5 836 -17

TOIMINTAKULUT -4 987 621 -4 944 683 -4 944 683 -5 125 725 -181 042 2,8

TOIMINTAKATE -3 977 038 -3 928 856 0 -3 928 856 -4 055 487 -126 631 2





Vyörytykset -636 050 -608 867 -608 867 -4,3

Luontoisedut


TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -4 621 654 -3 940 856 0 -3 940 856 -4 669 931 -729 075 1

66

HYVINVOINTIPALVELUT Sosiaalityön palveluyksikkö

Sosiaalityön palveluyksikössä on vuoden 2013 aikana keskitytty kehittämään aikuissosiaalityötä. Yli 500 päivää työttömänä olleita oli vuoden lopussa 64 tavoitteen ollessa alle 55. Heistä kuitenkin 48 on ns. toimenpiteiden piirissä (eläkkeen odotusta, kuntouttavan työtoiminnan aloittaminen tmv.) Joulukuussa aloitti Duunipaikka, jossa tavoitteena saada yhä enemmän työttömiä kuntouttavan työtoiminnan piiriin. Lakisääteiset määräajat pitivät lastensuojelussa ja toimeentulotuessa. Sijoitettuja lapsia oli vuoden lopussa 12 joista 4 perhekodissa ja perhehoidossa 8.

Vammaispalvelujen palveluyksikkö Vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluasiakkaita oli 59 määrän ollessa aiemmin 109. Palveluliikenne otettiin käyttöön elokuussa 2013 ja kaikkien kuljetuspalveluasiakkaiden oikeus vpl:n mukaisiin kuljetuksiin tarkastettiin. Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetusasiakkaita on 74 kpl. Ryhmäkoti Ankkurin laajennus ei toteutunut vaan päädyttiin hakemaan uudisrakennukseen rahoitusta Aralta. Palvelusuunnitelmat on laadittu 88 %:lle asiakkaista.

Kotiinannettavien palvelujen palveluyksikkö Palvelusuunnitelmien laadinnasta on järjestetty henkilöstölle koulutusta, kaikille asiakkaille on palvelusuunnitelma tehty. Kotihoidon ja tukipalvelujen kriteerit on laadittu. Kotihoidon tiimit on uudelleen jaettu ja vastuuhoitajat nimetty. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on aloitettu. Palvelutarpeen arviointi toteutui lakisääteisessä määräajassa, paitsi alkuvuodesta omaishoidon tuen hakemusruuhkan takia käsittelyaika oli 7-14 päivää. Omaishoitajien vapaapäivien myöntämiseen on laadittu ohjeistus. Elokuussa aloitti omaishoitajien kotiavustaja. Omaishoidettavia on vuoden aikana ollut 110 kpl. Yli 75-vuotiaita ollut 3 % ja ikäluokkaa 65-74 -vuotiaita 2 %. Valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti yli 75-vuotiaita omaishoidettavia tulisi olla 5-6 %. Maaliskuussa aloitti palveluohjaustoimisto Verkko niin Kalajoella kuin Himangallakin. Verkko vastaa uuden vanhuspalvelulain mukaiseen ohjaukseen ja neuvontaan ikäihmisille. Kotipalvelu on laajennettu ympärivuorokautiseksi palveluksi Iltaruskon kerrostalon asukkaille. Kotona asuvia yli 75-vuotiaita on 91 % joka vastaa valtakunnallista tavoitetta. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita oli 214, eli 16 % joka ylittää valtakunnallisen tavoitteen (13–14%)

Ikäihmisten palveluasuminen Niin kotiin annettaviin palveluihin kuin palveluasumiseenkin on laadittu kriteerit ja hoidonporrastus on saatu toimimaan. Kuusikodin ja Kaarnakodin toimintaa on muutettu, Kuusikoti on vanhustenkotiyhdistyksen normaalia vuokra-asumista ja Kaarnakoti siirtyi vammaispalvelun ryhmäasumisyksiköksi. Tehostetun palveluasumisen paikkoja on omia 110 ja palvelusetelillä hankittavia 6, palveluasumispaikkoja tarjotaan 9 %:lle yli 75-vuotiaista joka ylittää valtakunnallisen 5-6 %:n tavoitteen. Seniorikeskus Mäntyrinteen remontin 1. vaihe on valmistunut joulukuussa ja toinen vaihe alkanut. Kuusikoti 2 rakentamista ei aloitettu vaan otettiin käyttöön olemassa olevaa rakennuskantaa vuokraamalla Iltaruskon kerrostalo, jossa annetaan ympärivuorokautista kotipalvelua. Hoitajamitoitukset ovat valtakunnallisen laatusuosituksen (0,50) mukaiset, vaihdellen 0,55 – 0,70 välillä. Lyhytaikaisten sijaisten saaminen on välillä haastavaa.

Henkilöstö Sosiaalityö: palvelualuejohtaja/johtava sosiaalityöntekijä 1, sosiaalityöntekijä 3, kuljetuskoordinaattori 1, perheohjaaja 1, toimistosihteeri 1, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja 1 (ma), työpajaohjaaja 1 (ma, työllistetty), työllisyyskoordinaattori 1 (ma), työnsuunnittelija 1 (ma), työvalmentaja 1 (ma),

67 Vammaispalvelut: palvelupäällikkö 1, palveluohjaaja 1, ohjaaja 6, vastaava ohjaaja 2, vastaava hoitaja 1, pesulatyöntekijä 1, sairaanhoitaja 1, lähihoitaja 12,5 Kotiin annettavat palvelut: palveluohjauspäällikkö 1 , osastonhoitaja 1, toimistosihteeri 1, palveluohjaaja 2, kotiutushoitaja 1, sairaanhoitaja 5,5, lähihoitaja 12, kodinhoitaja 23,5, kotiavustaja 2 (ma), perhetyöntekijä 2 (ma), vastaava hoitaja, laitosapulainen Ikäihmisten palveluasuminen osastonhoitaja 2,5, apulaisosastonhoitaja 1,5, toimistosihteeri, sairaanhoitaja 5, lähihoitaja 55,5, kylvettäjä 1, osastoapulainen 0,5


Hyvinvointipalvelut Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 146 18 40 14 218

31.12.2013 150 16 48 14 228 202,2

68

KÄYTTÖTALOUS



Palvelualue = HYVINVOINTIPALVELUT


TA-

muutoks

et

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

Sosiaalityö

Asiakastyytyväisyys1-5 3,48 3 3 3,9

Toimeentulotuen ruokakunnat 335 300 300 315

Toimeentulotuen ruokakunnat Me 34 35 35 35

Lastensuojeluilmoitukset 110 70 70 125

Lastensuojelu asiakkaat 52 70 70 68

Lastensuojelu asiakkaat Me 10 8 8 7

Last.suoj. laitoshoito/vrk 1 807 1825 1 825 961

Last.suoj. laitoshoito/vrk Me 0 150 150 0

Last.suoj. perhehoito vrk 2 408 2100 2 100 2754

Kuljetuspalvelun asiakkaat (vpl) 109 125 125 59

Kuntouttava työtoimintapvt 1 667 1800 1 800 2807

Kuntoutt.työt. Asiakkaat 28 25 25 30

kuntoutt.työt. asiakkaat Me 2 2 2 6

lastenvalvojan sopimukset 295 250 250 299

Vammaispalvelut

Kevaneuvola 75 75

erityishuoltona laitos-ja tutkimus 364

Ryhmäkoti Puistola, asukaspaikat 15 15 15

asumispäivät 5 110 5110 5 110

tukiasuntopäivät (6) 2 196 2196 2 079

tilapäishoito 366 366 340

päiväkävijät 10 10 8

Ryhmäkoti Ankkuri, asukaspaikat 7 7 7

asumispäivät 2555 2555 2976

Asumispalveluiden osto 1095 1095 1460

Monitoimikeskus Maakari, asiakkaat 67 66 66 63

toimintapäivät/Kalajoki 5000 5000 4308

toimintapäivät/Merijärvi 350 350 276

Monitoimikeskus Kuunari, asiakkaat 30 28 28 29

toimintapäivät 3900 3900 3225

Erityishuollon piirissä/Kalajoki 102 102 104

Erityishuollon piirissä/Merijärvi 12 12 12

Perhehoidossa 2 3 3 2

Vammaispalvelun asiakkaat Ka 160 160 76

Vammaispalveluasiakkaat, Me 11 11 11

TAK arvio 4

Kotiin annettavat palvelut

asiakkaat/Kalajoki 643 605 605 599 -6 -6,8

asiakkaat/Merijärvi 113 85 85 96 11 -15,0

käynnit/Kalajoki(oma toiminta)* 86 205 131 500 131 500 92 024 -39 476 6,8

josta tehostetun kotihoidon käynnit 6 615 36 500 36 500 17 331 -19 169 162,0

käynnit/Merijärvi 12 225 12 361 1,1

käynnit/Kalajoki(ostetut) 970 700 700 503 -197 -48,1

Perhetyön käynnit Ka / Me

Perhetyö / asiakasperheet

ateriapalveluasiakkaat/Ka 272 260 260 273 13 0,4

ateriapalveluasiakkaat/Me 38 30 30 40 10 5,3

turvapalveluasiakkaat/Ka 166 150 150 187 37 12,7

turvapalveluasiakkaat/Me 24 15 15 20 5 -16,7

69

KÄYTTÖTALOUS



Palvelualue = HYVINVOINTIPALVELUT

Asiakaspalaute(1-5),omat palvelut Merijärvi 4 3,8 1,9

Asiakaspalaute(1-5),omat palvelut Kalajoki 3,28 >3,6 >3,6 3,29 0,3

Asiakkaiden toimintakyky, Rava-indeksi 2,25 >2,5 >2,5 2,26 0,4

(1.29 hyvä - 4.02 täysin autettava)

omaishoidon tuella hoidetut Ka 79 80 80 101 21 27,8

omaishoidon tuella hoidetut Me 10 15 15 9 -6 -10,0

Omaishoitajien palaute (1-5) 3,02 >3,6 >3,6 3,17 5,0

Omaishoidettavien toimintakyky, Rava-indeksi Ka 2,88 0 2,91 3 1,0

Omaishoidettavien toimintakyky, Rava-indeksi Me 2,86 2,89 1,0

Päiväkeskus

asiakkaat Ka 104 98 98 93 -5 -10,6

asiakkaat Me 11 10 10 7 -3

käynnit Ka 2 710 3 450 3 450 2 635 -815 -2,8

käynnit Me 121 300 300 97 -203

Asiakaspalaute(1-5),omat palvelut Kalajoki 3,37 >3,6 >3,6 3,48

Ikääntyneiden palveluasuminen

Asiakaspalaute >3,6 3,51

Mäntyrinne (59 paikkaa) 22 347 22 800 21 500 21 181 -319 -5,2

Maininki (29 paikkaa)* 8 215 8 300 10 910 9 877 -1 033 20,2

Kaarnakoti (1.10.13 alk. ei palv.as.yksikkö) 3 726 4 300 4 300 2 699 -1 601 -27,6

Kuusikoti (20.10.13 alk. ei palv.as.yksikkö) 4 877 5 500 5 110 3 752 -1 358 -23,1

Salmenranta (22 paikkaa) 7 228 7 300 7 760 7 642 -118 5,7

Asumispalveluiden ostot/Kalajoki 4 125 5 110 4 015 4 055 40 -1,7

Asumispalveluiden ostot/Merijärvi 559 365 344 -21 -38,5

Hoitopäivät Kalajoki 47 295 42 676 -4 619

Hoitopäivät Merijärvi 8 125 6 874 -1 251

Koko palveluasumisen käyttö% 98,64 97,5 98 91,82 -6 -6,9

Asiakkaiden toimintakyky, Rava-indeksi >3,6 >3,6

(1.29 hyvä - 4.02 täysin autettava)

*) Kaislakoti yhdistetty Maininkiin



TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 1 910 952 2 370 165 2 370 165 2 340 750 -29 415 22,5

Maksutuotot 1 507 607 1 585 437 1 585 437 1 726 458 141 021 14,5



TOIMINTATUOTOT 3 894 317 4 482 252 4 482 252 4 695 180 212 928 20,6

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -8 013 222 -7 898 530 -7 898 530 -8 175 134 -276 604 2

Palvelujen ostot -2 608 890 -2 454 593 -2 454 593 -2 713 891 -259 298 4


Avustukset -925 074 -1 349 000 -1 349 000 -1 303 444 45 556 40,9


TOIMINTAKULUT -12 122 164 -12 297 243 -12 297 243 -12 815 716 -518 473 5,7

TOIMINTAKATE -8 227 847 -7 814 991 0 -7 814 991 -8 120 536 -305 545 -1,3


Suunnitelman mukaiset poistot -35 675 -250 -250 -36 142 -35 892 1,3

Poistot ja arvonalentumiset -35 675 -250 -250 -36 142 -35 892 1,3


Laskennalliset korot ja poistot -1 174 -1 174 100

Vyörytykset -1 395 566 -1 777 253 -1 777 253 27,4

Luontoisedut

LASKENNALLISET ERÄT -1 395 566 -1 778 427 -1 778 427 27,4

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -9 659 088 -7 815 241 0 -7 815 241 -9 935 106 -2 119 865 2,9

70

TERVEYSPALVELUT

Vastaanottotoiminta

Lääkärin vastaanotot toteutettiin Kalajoen terveyskeskuksessa sekä Merijärven ja Himangan terveysasemilla. Palvelut tuotettiin laadukkaasti ja tehokkaasti. TAK- asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan kokonaisarvio palvelusta oli 3,96 (asteikolla 1-5). e-Resepti tietojärjestelmäpalvelun käyttöönotto on toteutunut suunnitellusti. 8 5% resepteistä on toimitettu sähköisesti. Vuoden 2013 aikana aloitettiin henkilökunnan kouluttaminen kansalliseen terveysarkistoon (KanTa) kuuluvaan eKatseluun ja eArkistoon. Hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon pääsy toteutui hoitotakuulain edellyttämissä aikarajoissa. Päivystyspäivän pidentäminen ei sen sijaan toteutunut suunnitelman mukaisesti. Laboratorio on tuottanut suunnitellusti kemiallisia, hematologisia, mikrobiologisia ja fysiologisia laboratoriotutkimuksia omana ja ostopalveluna. Kalajoen perusturvapalvelut liittyivät Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tarjoamaan röntgenin tuotannonohjauksen ja arkistoinnin järjestelmään. Keskitetty järjestelmä mahdollistaa käyttäjille koko alueen röntgenkuvien näkemisen pyyntöineen ja lausuntoineen potilaan liikkuessa sairaanhoitopiirin alueella. Pegasoksen-potilastietojärjestelmän ja PPSHP:n neaRIS:n väliin tarvittiin järjestelmienvälinen rajapinta.

Kuntoutus

Kuntoutuspalveluiden prosessikuvaukset on tehty ja kehittämistoimintaa jatketaan. Asiakastyytyväisyyttä mitattaessa päästiin tavoitteeseen ja keskiarvo on 4,10. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa kuntoneuvolakävijämäärät ovat lisääntyneet tavoitteen mukaisesti. Ryhmäkäyntienmäärä on myös kasvanut verrattaessa viime vuoteen. Apuvälinetoiminnan osalta lainauspisteet säilytetään Himangan, Merijärven ja Kalajoen toimipisteessä. Henkilöstön tyhy-päivät sekä koulutuspäivätavoite on toteutunut. Kuntoutuspalavereja on pidetty suunnitellusti.

Neuvola

Neuvola toimii yhteistyössä perheneuvolan, varhaiskasvatuksen, koulutoimen, sosiaali-työn sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Tavoitteena on vähentää korjaavien erityispalveluiden tarvetta ja pitkällä aikavälillä myös syrjäytymisen aiheuttamia kustannuksia. Vuonna 2013 Kalajoen sote- yhteistoiminta-alueella syntyi 168 lasta, joista 22 syntyi Merijärvellä. Toiminnassa toteutettiin neuvola-asetuksen (338/2011) mukaiset terveydenhoitajan ja lääkärin tekemät terveystarkastukset ja kotikäynnit. Opiskelijaterveydenhuollossa lääkärintarkastukset tehtiin vain oppilaille, joilla oli terveysongelmia. Asetuksen mukaisesti lasta odottavan perheen, lasten, koululaisten ja opiskelijoiden tarkastuksia yhtenäistettiin. Uudet THL.n laatimat terveyskyselykaavakkeet otettiin käyttöön. Kouluterveyskyselyyn osallistuttiin. Kysely kokoaa tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Perhevalmennukset toteutettiin moniammatillisena yhteistyönä perheneuvolan, sosiaali-työn ja seurakunnan kanssa. Kouluterveydenhuollon käyntimäärät ovat selvästi lisääntyneet. Se johtunee HPV-rokotuksista, koska ko. rokotukset aloitettiin 2013 ja aluksi rokotetaan 6-, 7-, 8- ja 9-luokan tytöt. Lisäksi yläkoulussa ja lukiossa on terveydenhoitaja tavoitettavissa ilman ajanvarausta päivittäin 10–11.30. Se on myös selvästi lisännyt käyntimääriä. Vuorotteluvapailla oli 2 terveydenhoitajaa. Talousarvion toteuma oli nettona 91,7 % ja toimintatuotot 138,4%.

Vuodeosastot

Vuodeosastoilla on 60 sairaansijalla hoidettu sekä lyhyt että pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitsevia potilaita. Lisäksi viikonloppuisin osaston sairaanhoitaja on hoitanut

71 ajanvarausperiaatteella avohoidossa olevia suonensisäisiä antibiootteja tarvitsevia potilaita ja haavanhoito-potilaita. Iltaisin ja viikonloppuisin on annettu ohjausta ja apua kaikille tarvitseville. Vuodeosasto1:n toiminta on muuttunut talousarviokauden aikana. Sekä hoidonporrastuksen etenemisen, että potilaiden luonnollisen poistuman kautta pitkäaikaispotilaiden määrä on vähentynyt huomattavasti. Vuoden lopussa pitkäaikaispotilaita oli vain 10.Toiminta on siten muuttunut hyvin akuutti-painotteiseksi. Vuodeosastolla 2 on hoidettu erittäin haastavia muisti- ja käytöshäiriöisiä potilaita, jolloin korostuu hoidon haastavuus ja hoitajatarve. Henkilökunta on käynyt täydennyskoulutuksissa aktiivisesti. Saattohoidon kehittämistä on jatkettu edelleen. Hoidonporrastus on edennyt hyvin. Akuuttihoitoa on kehitetty jatkuvasti. Ylikuormituksen sijaan on päästy kohtuulliseen kuormitukseen. Potilasvaihto on ollut erittäin vilkasta, eikä sakkopäiviä ole juuri tullut erikoissairaanhoitoon. Hoitajien saatavuus varsinkin lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on vaikeutunut.

Henkilöstö Neuvola: 1 osastonhoitaja, 10 terveydenhoitajaa ja 0,5 terveyskeskusavustaja Vastaanottotoiminta: terveyspalvelujohtaja, terveyskeskuslääkäri, osastonhoitaja, sairaanhoitajaa 6, lähihoitaja 3,5, 1 lähihoitaja (oppisopimuskoulutus) toimistosihteeri 1,5, laboratoriohoitaja 4, röntgenhoitaja 2, välinehuoltaja Kuntoutus: Vastaava fysioterapeutti 0,5 (+ 0,5 TerPS 2- hankkeessa), fysioterapeutti 4, kuntohoitaja 2, toimintaterapeutti ja puheterapeutti Vuodeosastot:

Suun Terveydenhoito

Kansanterveyslaki edellyttää kunnan järjestävän suun terveydenhuollon palvelut koko väestölle. Koko väestö pääsi suun terveydenhuollon palvelujen piiriin hoitotakuun ja annettujen tavoitteiden mukaisesti. Annettu hoito sisälsi kattavasti kaikki hammashuollon osa-alueet, sisältäen myös vaativan hoitotason palveluja. Protetiikan erikoissairaanhoidon palveluja pystyttiin myymään KPKS:lle. Lasten ja nuorten suun terveydentila pysyi ennallaan, 12 – vuotiaiden DMF – indeksi jopa parani 1,5:stä 1,28:aan. Ns. särkypäivystyskäyntejä oli 3258, joka edellisten vuosien tapaan oli vajaa 20 % kaikista käynneistä. Viikonloppu- ja pyhäpäiväpäivystyskäyntejä oli Kokkolassa yhteensä 17. Vuoden aikana kärkihankkeena oli muualla kuin kotona asuvien vanhusten suun terveyden tutkimukset ja hoito.

Henkilöstö Vastaava hammaslääkäri, hammaslääkäri 6, osastonhoitaja, suuhygienisti, hammashoitaja 7

Osviitta / Perheneuvonta, Mielenterveys- Ja Päihdetyö

Vuodelle 2013 lisättiin mielenterveys- ja päihdetyön resursseja 0,5 työntekijällä, jotta pystyttiin vastaamaan Merijärven kasvaneeseen palvelutarpeeseen. Sekä Kalajoella että Merijärvellä asiakaskäyntien määrät ovat v. 2013 kasvaneet.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut tulivat vuoden alussa Osviitan toiminnaksi. Vuoden aikana on järjestetty edellä mainittujen palvelujen kilpailutus, jonka tarkoituksena olisi jatkossa yhä enemmän asiakkaiden kuntoutumisnäkökulman korostaminen sekä kullekin oikeanlaisten palvelujen piiriin pääseminen. Myös asiakasmaksupäätökset tehtiin uuden asiakasmaksupäätöksen mukaisesti. Lastenpsykiatri kävi Kalajoella 6 päivänä ja päihdepsykiatri 12 päivänä v. 2013. Jonotusajat ovat pysyneet hyvin hoitotakuun asettamissa rajoissa. Perheneuvolan työntekijät ovat pystyneet vastaamaan kysyntään, koska perheneuvolassa on ollut psykologiharjoittelija sekä keväällä että syksyllä. Perheneuvolan työntekijät ovat hyödyntäneet moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa lasten ja perheiden tukemiseksi.

72 Mielenterveys- ja päihdekuntoutujille on järjestetty monipuolista ryhmätoimintaa, johon asiakkaat ovat hyvin osallistuneet. Ryhmätoimintoihin osallistuneet asiakkaat ovat pääosin pitkäaikaisasiakkaita, joiden palvelutarvetta on ryhmätoiminnalla korvata.

Henkilöstö Psykologi, sosiaalityöntekijä/palvelupäällikkö, psyk.sairaanhoitaja 4,5, ohjaaja ja psykiatri

0,3, psykologiharjoittelija.

Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu koskee koko yhteistoiminta-alueen n. 14 000 asukasta. Kalajoen yhteistoiminta-alue kuuluu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin, mutta käyttää myös Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (Kiuru) ja Raahen sairaalan erikoissairaanhoidon palveluita. Lisänä käytetään myös yksityisiä palveluntuottajia. Erityistason hoito koko toiminta-alueella tapahtuu OYS:ssa. Omana toimintana tuotettiin radiologian, psykiatrian, äitiyshuolloin, gynekologian ja gastroenterologian vastaanottopalveluja sekä nuorisopsykiatrian ja lastenpsykiatrian vastaanottopalveluita. Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu pysähtyi. Terveyskeskuksen lääkäriresurssi pystyi hoitamaan perusterveydenhuoltoon kuuluvat potilaat. Jokilaaksojen Sote-alueella laadittiin yhteinen järjestämissuunnitelma yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Yhteistyö PPSHP:n perusterveydenhuollon yksikön kanssa käynnistyi. Ensihoito ja sairaankuljetus siirtyivät sairaanhoitopiirin vastuulle 1.1.2013.


Terveyspalvelut Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 113 10 19 142

31.12.2013 114 7 30 0 151 125,07

73

KÄYTTÖTALOUS



Palvelualue = TERVEYSPALVELUT


TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-

% ed tp

Asiakastyytyväisyys 4 4,15

Neuvola

Perhesuunnitteluneuvola/Ka 519 520 520 621 101 19,7

Perhesuunnitteluneuvola/Me 26 30 30 31 1 19,2

Äitiysneuvola/Ka 3 153 3 190 3 190 3201 11 1,5

Äitiysneuvola/Me 337 320 320 368 48 9,2

Lastenneuvola/Ka 4 247 3 916 3 916 4067 151 -4,2

Lastenneuvola/Me 495 450 450 498 48 0,6

Koulu- opisk.terv. Ka 4 166 3 900 3 900 5094 1 194 22,3

Koulu- opisk.terv. Me 532 460 460 341 -119 -35,9

Aikuisten ter-ja sair Ka 2 360 4 560 4 560 2864 -1 696 21,4

Aikuisten ter-ja sair Me 220 180 180 187 7 -15,0

Vastaanottokäynnit/kpl

Lääkärin vast.otto Ka 17 031 16 000 16 000 17 085 1 085 0,3

Lääkärin vast.otto Me 1 647 690 690 1 730 1 040 5,0

Lääkäri, puh Ka 2 448 2 300 2 300 2 454 154 0,2

Lääkäri, puh Me 160 165 165 149 -16 -6,9

Ulkokuntalaisten käynnit 635 1 100 1 100 427 -673 -32,8

Päiv. sairaanhoit.Ka 3 325 2 700 2 700 3 971 1 271 19,4

Päiv. sairaanhoit.Me 449 430 430 502 72 11,8

Diabeteskäynnit Ka 1 495 950 950 1 524 574 1,9

Diabeteskäynnit Me 88 150 150 98 -52 11,4

Vuodeosasto I

Hoitopäivät 14 436 14 000 14 000 13787 -213 -4,5

Hoitojaksot 748 875 875 679 -196 -9,2

Päivä- ja yöhoito 0 0 0 0 0

Keskimääräinen hoitoaika 19,8 16 16 20,2 4 2,0

Käyttöaste 100,61 96 % 96 94,4 -2 -6,2

Vuodeosasto II Hi

Hoitopäivät 7 013 7000 6 200 6476 276 -7,7

Hoitojaksot 349 300 250 339 89 -2,9

Keskim.hoitoaika 21,3 18 <15 19 -10,8

käyttöaste 96 % <96% <96% 88,7 % -7,6

Laboratorio

Laboratoriotutkimukset 79 412 95 000 95 000 88787 -6 213 11,8

Asiakasmäärät 32 945 33 000 33 000 32232 -768 -2,2

Rasitustutkimukset 320 300 300 327 27 2,2

Omat lab.tutkimukset 79 675 80 000 80 000 73304 -6 696 -8,0

Lähetetyt lab.tutkimukset 16 253 16 000 16 000 15481 -519 -4,7

Röntgen

Rtg-tutkimukset 5 041 4 400 4 400 5056 656 0,3

Ekg-tutkimukset 1 336 1 400 1 400 1327 -73 -0,7

Ultraäänitutkimukset 831 850 850 736 -114 -11,4

Ortopantomografiatutkimukset 446 370 370 527 157 18,2

Myydyt tutkimukset 995 1050 1 050 924 -126 -7,1

74

KÄYTTÖTALOUS




Kuntoutus

Asiakaspalaute(1-5),omat palvelut 4 4,0 4,3 0

Fysioterapiakäynnit

- avo Ka 2 274 2 080 2 080 1 812 -268 -20,3

- avo Me 191 200 200 133 -67 -30,4

- laitos Ka 2 842 2 000 2 000 3 230 1 230 13,7

Kotikäynnit, Ka 302 530 530 815 285 169,9

Kuntoneuvola, Ka 213 200 200 234 34 9,9

Ryhmät Ka 509 450 450 690 240 35,6

Ryhmät Me 62 50 50 86 36 38,7

Ryhmäkäynnit Ka 3 872 3 300 3 300 4928 1 628 27,3

Ryhmäkäynnit Me 550 0 0 607 607 10,4

Apuvälinekäynnit Ka 1 240 1600 1 600 1330 -270 7,3

Apuvälinekäynnit Me 80 140 140 99 -41 23,8

Puheterapeutin käynnit Ka 302 400 400 419 19 38,7

Puheterapeutin käynnit Me 31 45 45 45 0 45,2

Toimintaterapia kotik. Ka 7 20 20 22 2 214,3

Toimintaterapia / laitos 44 10 10 106 96 140,9

Toimintaterpia avok. Me 32 40 40 -40 -100,0

Toimintaterapeutin käynnit Ka 401 560 560 405 -155 1,0

Hammashuolto

Hammashoidon käynnit/Kalajoki 15 068 13 800 13 800 15 405 1 605 2,2

Hammashuollon käynnit/Merijärvi 1 170 1 000 1 000 1031 31 -11,9

Käyntiä/asukas 1,18 1,18 1,2 1,2 0 1,7

Kust.e/käynti netto 48,05 44,10 44 47,31 3 -1,5

Kust. e/asukas netto 56,52 47,30 € 56,36 56 -0,3

katetaan potilasmaksuilla 31,86 48 % 31,6 32 -0,8

DMF/dmf

3 v 0,59 0,3 0,3 0,25 0 -57,6

6 v 0,12 0,1 0,1 0,05 0 -58,3

12 v 1,50 1,2 1,2 1,28 0 -14,7

Ehjähampaisia 5 v 40 45 45 67 22 67,5

ehjähampaisia 15-vuotiaista % 20 25 25 25 0 25,0

D-indeksi 3 v 0,59 0,3 0,3 0,25 0 -57,6

Asiakkaita väestöstä % 43,5 43 43 44,5 2 2,3

OSVIITTA

Lasten psykiatrin käynnit Ka / Me 38/8 40/0 40/0 38/0

Pene asiakaskäynnit/Kalajoki 899 600 600 1061

Pene asiakaskäynnit/Merijärvi 156 100 100 218

Asiakaskäynnit/MTT/Ka 3261 2500 2500 3754

Asiakaskäynnit/MTT/Me 384 300 300 498

Aikuispsykiatrin käynnit Ka 355 260 260 261

Aikuispsykiatrin käynnit Me 59 50 50 23

Päihdeasiakaskäynni Ka 366 170 170 404

Päihdeasiakaskäynni Me 66 50 50 23

Ryhmäkäynnit 675 675 952

Palveluasuminen

Hoitopäivät/ostopalvelu MTT/Ka 9490 9490 9252

Hoitopäivät/ostopalvelu MTT/Me 730 730 576

75

KÄYTTÖTALOUS




Erikoissairaanhoito

KALAJOKI

K-PKS, hpv 3 885 4 600 4 600 3 432 -1 168 -11,7

pkl 7 645 7 000 7 000 6 999 -1 -8,4

hoitojaksot 1 049 1 020 1 020 1 015 -5 -3,2

OYS, hpv 1 935 2 100 2 100 1 821 -279 -5,9

pkl 3 928 3 000 3 000 4227 1 227 7,6

hoitojaksot 470 480 480 418 -62 -11,1

Oulaskangas, hpv 1 022 1 400 1 400 882 -518 -13,7

pkl 2 384 2 000 2 000 2193 193 -8,0

hoitojaksot 413 450 450 364 -86 -11,9

OYS, psykiatria, hpv 83 40 40 77 37 -7,2

pkl 82 110 110 51 -59 -37,8

hoitojaksot 7 5 5 4 -1 -42,9

Visala, hpv 2 317 2 300 2 300 2128 -172 -8,2

pkl 2 50 50 6 -44 200,0

hoitojaksot 68 50 50 61 11 -10,3

Raahe, hpv 157 450 450 153 -297 -2,5

pkl 420 600 600 392 -208 -6,7

hoitojaksot

Muut sairaalat, hpv 0 50 50 -50 #JAKO/0!

pkl 0 100 100 -100 #JAKO/0!

hoitojaksot 0 15 15 #JAKO/0!

MERIJÄRVI

OYS, hpv 251 250 250 379 129 51,0

pkl 571 450 450 478 28 -16,3

hoitojaksot 67 100 100 73 9,0

Oulaskangas, hpv 313 310 310 228 -82 -27,2

pkl 523 540 540 498 -42 -4,8

hoitojaksot 122 120 120 99 -21 -18,9

OYS, psykiatria, hpv 30 0 0 60 60 100,0

pkl 10 60 60 17 -43 70,0

Visala, hpv 533 120 120 437 317 -18,0

hoitojaksot 4 10 10 10 0 150,0

Raahe, hpv 6 0 8 8 33,3

pkl 30 0 21 -30,0

Hoitopv:t yhteensä Kalajoki 9 399 10 940 10 940 8493 -2 447 -9,6

Pkl-käynnit yhteensä Kalajoki 14 461 12 860 12 860 13868 1 008 -4,1

Hoitopv:t yhteensä Merijärvi 1 133 680 680 1112 432 -1,9

Pkl-käynnit yhteensä Merijärvi 1 134 1 050 1 050 1014 -36 -10,6

Hpv:t ilman psyk.sairaaloita Ka 6 999 0 6288 6 288 -10,2

Pkl ilman psyk. Sairaaloita Ka 14 377 0 13811 13 811 -3,9

76

KÄYTTÖTALOUS






TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 2 210 608 2 362 649 2 362 649 2 382 682 20 033 7,8

Maksutuotot 1 354 294 1 279 794 1 279 794 1 452 477 172 683 7,2

Tuet ja avustukset 1 500 1 256 1 256 -16,2

Muut toimintatuotot 7 637 232 892 232 892 82 987 -149 905 986,6

TOIMINTATUOTOT 3 574 039 3 875 335 3 875 335 3 919 402 44 067 9,7

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -6 552 510 -6 720 978 -6 720 978 -6 656 259 64 719 1,6

Palvelujen ostot -17 300 696 -16 758 572 -1 200 000 -17 958 572 -17 942 182 16 390 3,7



TOIMINTAKULUT -24 743 505 -24 563 555 -1 200 000 -25 763 555 -25 465 939 297 616 2,9

TOIMINTAKATE -21 169 466 -20 688 220 -1 200 000 -21 888 220 -21 546 537 341 683 1,8


Suunnitelman mukaiset poistot -136 545 -111 610 -111 610 -150 497 -38 887 10,2

Poistot ja arvonalentumiset -136 545 -111 610 -111 610 -150 497 -38 887 10,2


Vyörytykset -1 590 657 -1 832 841 -1 832 841 15,2

Luontoisedut


TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -22 896 669 -20 799 830 -1 200 000 -21 999 830 -23 529 875 -1 530 045 2,8

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Kalajoki toimii isäntäkuntana Raahen ja Kalajoen kaupunkien ja Siikajoen, Pyhäjoen ja Merijärven kuntien muodostamassa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueessa. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus-, tupakka (sekä nikotiinikorvausvalmisteet)- ja kemikaalivalvonta (siirtyi Tukesille 1.9.2013) sekä eläinlääkintähuolto. Ympäristöterveydenhuollon johtaja teki laitosvalvontaa ja maidontuotantotilojen hygieniatarkastuksia. Suunnitelmallisissa maitotilojen tarkastuksissa on päästy toiselle kierrokselle. Vuonna 2013 tarkastettiin ne toiminnassa olevat tilat, joille oli tehty tarkastus vuonna 2010 (jokainen maitotila tarkastetaan kolmen vuoden välein). Vuonna 2013 Kalajoen kaupunki osti ympäristöterveydenhuollon palvelut entiselle Vihannin kunnan alueelle ympäristöpalvelut Helmeltä.

Terveysvalvonta Vuonna 2013 toteutettiin seuraava elintarvikevalvonnan projekti: 1. Ateriapalvelukuljetusten lämpötilaseuranta (oma) 2. grilli- ja pikaruokapaikkojen majoneesipohjaisten salaattikastikkeiden sekä myymälässä

pakatun jauhelihan tutkiminen eivät toteutuneet

Kuluttajaturvallisuuslain mukaisen valvonnan projekti: 1. P-S AVI:n kuntosalien turvallisuus

Terveystarkastajan sijaisten vaihtuminen ja oiva-tarkastusten alkaminen johtivat siihen, että elintarvikevalvonnan tarkastuksia ehdittiin tehdä edellisvuotta vähemmän. Myöskään omavalvonnan toimivuuden valvontanäytteitä ei pystytty ottamaan suunniteltua määrää. Kaikki resurssit kohdennettiin ravintoloiden ja vähittäismyymälöiden oiva-tarkastuksiin. Terveydensuojelulain, kuluttajaturvallisuuslain ja tupakkalain tarkastukset toteutuivat suunnitellusti.

77 Lokkiongelma Hiekkasärkillä ja Himangan puhdistamon tulipalo toivat lisätöitä. Näytteiden ottaminen rannoilta ja tiedottaminen veivät paljon työpanosta.

Eläinlääkintähuolto Eläinlääkintähuollon toteutuma oli suunnitellun mukainen. Vihannin alue ei ole mukana toteutumassa. Kaikki virat on saatu täytettyä. Joulukuun viimeisellä viikolla saatiin lupa valvontaeläinlääkärin viran täyttöön.

Henkilöstö Ympäristöterveydenhuollon johtaja, terveystarkastaja 5, eläinlääkäri 6, toimistosihteeri 0,5


Ympäristöterveyden-

huolto Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 13 5 18

31.12.2013 10 1 1 0 12 6,19

78

KÄYTTÖTALOUS



Palvelualue = YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO


TA-

muutokse

t

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-

% ed tp

El.lääkärin sairauskäynnit 3564 3 400 3400 3328 -72 -6,6

El.lääkärin vast.oton käynnit 5440 5 400 5400 5406 6 -0,6

Eläinsuojelutarkstukset 123 105 105 90 -15 -26,8

Terveydenhuoltokäynnit 215 252 252 195 -57 -9,3

Maidontuotantotilat 46 80 80 74 -6 60,9

Tartuntatautien valvonta 33 30 30 21 -9 -36,4

Elintarvikel:n muk tarkastukset 264 788 788 167 -621 -36,7

Terv.suoj.lain muk.tarkastukset 188 230 230 222 -8 -15,9

Tupakkalain muk.tarkast. 35 100 100 72 -28 -61,7

Lääkelain(nikot.k.v.)muk.tark. 2 40 40 0 -40 -100,0

Kuluttajaturvallisuuslain muk. tark. 67 100 100 112 12 67,2

Kemikaalilain muk. Tark. 0 5 5 0 -5 -100,0

viranom.suor.näytt.ottoelintarv. 65 200 200 1 -199 -98,5

vir.om.muut mitt./näytt.otot(pintapuht.n.) 62 30 30 18 -12 -72,3

talousvesi 128 60 60 62 2 -51,6

uimavesi (uimahalli,kylp.jne) 123 140 140 114 -26 -10,9

uimavesi (uimaranta) 100 100 100 122 22 -0,8

muut mahd.mitt./näyt.(ppn) 113 30 30 0 -30 -100,0

asunn.t.muu olesk.t.:sis.ilm. 12 10 10 9 -1 -25,0

asunn.t.muu olesk.t.:muut mitt./näytt. 12 35 35 6 -29 -50,0



TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 734 551 769 649 769 649 814 809 45 160 10,9

Maksutuotot 66 453 92 820 92 820 80 969 -11 851 21,8

Muut toimintatuotot 331 147 147 -55,5

TOIMINTATUOTOT 801 335 862 469 862 469 895 925 33 456 11,8


TOIMINTAKULUT





TOIMINTAKULUT -1 049 955 -1 112 805 -1 112 805 -1 148 083 -35 278 9,3

TOIMINTAKATE -248 620 -250 336 0 -250 336 -252 018 -1 682 1,4


Vyörytykset -58 243 -60 266 -60 266 3,5


TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -306 863 -250 336 0 -250 336 -312 284 -61 948 1,8

79

KÄYTTÖTALOUS





TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 5 166 445 5 829 940 5 829 940 5 899 155 69 215 14,2


Muut toimintatuotot 152 936 378 342 378 342 348 857 -29 485 128,1

TOIMINTATUOTOT 9 306 188 10 256 173 10 256 173 10 605 574 349 401 14


TOIMINTAKULUT


Palvelujen ostot -20 327 518 -19 790 095 -1 200 000 -20 990 095 -21 173 408 -183 313 4,2

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 285 246 -1 344 080 -1 344 080 -1 242 631 101 449 -3,3

Avustukset -1 951 381 -2 478 000 -2 478 000 -2 393 384 84 616 22,7


TOIMINTAKULUT -43 136 691 -43 331 758 -1 200 000 -44 531 758 -44 848 230 -316 472 4

TOIMINTAKATE -33 830 503 -33 075 585 -1 200 000 -34 275 585 -34 242 516 33 069 1,2





Laskennalliset korot ja poistot -1 174 -1 174 100

Vyörytykset -3 468 699 -4 008 051 -4 008 051 15,5

Luontoisedut


TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)-37 485 366 -33 199 645 -1 200 000 -34 399 645 -38 448 244 -4 048 599 2,6

80

1.2.1.4. Sivistyspalvelut

Henkilömäärä ja henkilötyövuodetSivistyspalvelut

hallinto Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 3 1 4

31.12.2013 3 1 4 3,5991

KÄYTTÖTALOUS

Toimielin = SIVISTYSLAUTAKUNTA

Palvelu = SIVISTYS

Palvelualue = HALLINTO

TALOUS Ed. tp TA

TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 20 269 12 000 12 000 9 002 -2 998 -55,6

Maksutuotot 50 50 -50

Tuet ja avustukset 81 -100

Muut toimintatuotot 200 200 -200

TOIMINTATUOTOT 20 350 12 250 12 250 9 002 -3 248 -55,8

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -250 216 -241 800 -241 800 -246 234 -4 434 -1,6



Avustukset -40 516 -42 000 -42 000 -41 869 131 3,3

Muut toimintakulut -4 100 -3 010 -3 010 -3 642 -632 -11,2

TOIMINTAKULUT -326 634 -319 190 -319 190 -331 614 -12 424 1,5

TOIMINTAKATE -306 284 -306 940 0 -306 940 -322 612 -15 672 5,3


Suunnitelman mukaiset poistot -793 -100

Poistot ja arvonalentumiset -793 -100


Vyörytykset -15 369 -13 944 -13 944 -9,3


TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -322 446 -306 940 0 -306 940 -336 556 -29 616 4,4

PERUSASTEINEN KOULUTUS Perusopetuksen luokat 1-6 ja esiopetus sekä ip/ap – toiminta

Vuosiluokkien 1-6 kouluja ovat Etelänkylän, Mehtäkylän, Pahkalan, Pohjankylän, Pöllän, Rahjan, Raumankarin (1-9), Raution, Tyngän ja Vuorenkallion koulu. Kouluilla on järjestetty myös esiopetusta. Lisäksi Mäntylän, Puolukan ja Satumajakan päiväkodeilla on esikouluryhmät. Alkuopetuksen (1-2) oppilaille ja pienluokkien oppilaille järjestetään aamu- ja iltapäivätoimintaa. Mukaan on otettu mahdollisuuksien mukaan myös esikoulun oppilaita. Perusopetuksen painopisteenä on ollut osallistuva, aktiivinen kansalaisuus sekä yrittäjyys / ihmisenä kasvaminen ja toisten huomioiminen. Koulujen luokanopettajien viroissa toimivat kelposuuehdot täyttävät opettajat. Epäpäteviä opettajia on vain määräaikaisissa sijaisuuksissa. Myös esiopetuksen opettajat ja ip -ohjaajat ovat saaneet tarvittavan koulutuksen tehtäviinsä. Ip- toiminta tukee koulun kasvatustehtävää ja auttaa osaltaan yhdistämään perhe- ja työelämän. Oppilaiden yksinolo kotona vähenee, kun he saavat osallistua ip -kerhojen toimintaan. Opetussuunnitelmien uusien käytänteiden soveltamisessa (1.8.2011 alkaen) pääosassa on ollut oppilaan kolmiportaisen tuen (yleinen, tehostettu- ja erityinen tuki) toteuttaminen ja oppilashuollon kehittäminen siten, että oppilas saa oikeanlaista tukea oikeaan aikaan.

81 Perusopetuksessa oli käynnissä useita erilaisia kehittämishankkeita; kerhotoiminnan kehittäminen, tietotekniikan uusien mahdollisuuksien soveltaminen, opetusryhmien pienentäminen, vieraiden kielten kehittäminen, perusopetuksen laatukriteereiden käyttöönottaminen ja Osaava -hanke (=opettajien täydennyskoulutus) sekä koulujen omat kansainvälistymiseen liittyvät Comenius -hankkeet. Liikkuva Kalajoki -hanke, jolla on luotu uusia liikunnallisia käytänteitä koulupäiviin ja kehitetty koulujen ja kotien yhteistyötä lasten ja nuorten liikunnallisuuden edistämisessä, palkittiin Opetus- ja kulttuuriministeriön palkinnolla vuoden hankkeena. Opetussuunnitelman uudistamistyö on aloitettu Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston järjestämillä työpaja -koulutuksilla. Opetussuunnitelmauudistus toteutetaan Kalajoella yhdessä Merijärven kunnan kanssa.

Perusopetuksen luokat 7-9

Merenojan koulu Merenojan koulun oppilasmäärä on 341. Merenojan koulussa työskentelee yhteensä 38 opettajaa, joista 14 opettaa myös lukiossa. Koulussa on 7-9 -luokkien pienluokka, jossa erityisopettajan lisäksi työskentelee yksi avustaja. Laaja-alaista erityisopetusta antaa kaksi erityisopettajaa. Opetuksen ja koulutyön kehittämistä suunnittelee neljä työryhmää: työhyvinvointitiimi, oppilashyvinvointitiimi, OPS- ja arviointitiimi sekä poikkeustilakomitea, jonka tehtävänä on suunnitella opetussuunnitelman mukaista, mutta työjärjestyksen ulkopuolista toimintaa mm. teemapäivä ja koulun juhlia. Jokainen opettaja kuuluu johonkin työryhmään. Näiden lisäksi kiusaamisen vastaiseen KIVA -tiimiin kuuluu viisi opettajaa. Kolmiportainen tuki, johon edellisenä vuonna järjestettiin täydennyskoulutusta, on otettu käyttöön. Koulukuraattori aloitti työnsä syyslukukaudella 2011. Syksyllä kuraattoritilanne parani, kun määräaikainen kuraattori aloitti vuoden kestävän pestinsä. Koulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa. Koulun oppilashuollosta vastaavat henkilöt kokoontuvat keskustelemaan ajankohtaisista asioista viikoittain. Oppilaskunta aktivoi ja rohkaisee oppilaita toimimaan oman koulunsa kehittämisessä ja edistää oppilaita ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta. Oppilaskunnan toiminnalla pyritään parantamaan oppilaiden asemaa ja viihtyvyyttä koulussa, sekä edistämään oppilaiden harrastustoimintaa. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat, joista valitaan edustajat oppilaskunnan hallitukseen. Myös tukioppilastoiminta on vakiintunut osaksi koulun arkea. Liikkuva Kalajoki -hankeen hengen mukaisesti koulupäivän rakennetta muutettiin syksyllä 2013. Tuolloin otettiin käyttöön iltapäivän pidennetty aktiviteettivälitunti, jolloin oppilailla on mahdollisuus käyttää liikuntasalia sekä koulun ympäröiviä alueita. Liikkuva Kalajoki hankkeesta saaduilla varoilla on hankittu aktiivisuutta edistäviä pelejä ja laitteita oppilaiden käyttöön. Oppilasvaihtoa Japaniin jatkettiin vuoden 2013 aikana. Syyslukukauden alussa oppilasryhmä Izumosta vieraili Kalajoella. Oppilasvaihto Kalajoelta Izumoon tapahtui viikon 43 aikaan. Kansainvälisyyttä koulun toimintaan toi lukiolla työskentelevän skotlantilaisen apuopettajan pitämä kansainvälisyyskerho International Club. Syksyllä 2009 koulussa aloitettu KiVa -koulu hanke on vakiinnuttanut paikkansa osana Merenojan koulun toimintaa. Muutamia koulukerhoja oli vuoden 2013 aikana toiminnassa (mm. parlamenttikerho, jääkiekkokerho sekä kuvataidekerho) Merenojan koulun peruskorjaus valmistui syksyn 2013 aikana. Käyttökokemusten perusteella peruskorjaus vaikuttaa onnistuneelta. Korjatut tilat ovat ajanmukaiset, ja sekä opettajien, että oppilaiden oireilu on merkittävästi vähentynyt.

82 Merenojan koululta keväällä 2013 päättötodistuksen saaneet oppilaat saivat kaikki peruskoulun jälkeisen jatkokoulutuspaikan tai paikan oppisopimuskoulutukseen.

Raumankarin koulu Oppilasmäärä vuoden lopussa oli 302. Heistä sai kuljetuksen 33 %. Rahjan koululaisten siirtyminen yläkouluun Raumankarille on sujunut hyvin. Alakoulun luokissa ja erityisopettajilla oli runsaasti oppilaita. Suurimassa luokassa heitä ahkeroi 29. Yläkoulun tuntikehys oli 285. Irtaimisto- ja kirjamäärärahojen pienuus rajoitti jo toimintaa. Erityisesti ongelma on rahan riittäminen sähköisiin oppimateriaaleihin. Siksi lahjoituksia anottiin monilta tahoilta. Oppilaiden osallisuuteen panostettiin oppilaskunta-, tukioppilas-, välituntiliikuttaja- verso- ja ympäristöraatitoiminnalla ja kerhotyöllä. Isommat oppilaat pitivät pienemmille oppilaille välituntikerhoja. Esiintymiskokemusta kartutettiin myös perinteisissä itsenäisyys-, joulu-, Kalevan päivä- ja kevätjuhlissa sekä Aleksis Kivi -iltajuhlassa. Lisäksi oppilaat esittivät toisilleen musiikkia ja osallistuivat opetuksen laatutyöhön. Opettajat olivat päteviä, motivoituneita ja ahkeria. Heidät jaettiin kulttuuri-, liikunta-, teknologia-, ympäristö- ja hupitiimeiksi. Yhteistoimintaa kehitettiin myös muodostamalla opettajaparit. Teoreettinen pohja tälle saatiin pro gradusta ”Opettajien ammatillisen kehittymisen malli tulevaisuuden taitojen edistämiseksi – tapaustutkimus mallin soveltuvuudesta Raumankarin kouluun”. Uusille opettajille valittiin mentorit. Kaikki 9.-luokan oppilaat saivat päättötodistuksen. Opinto-ohjaaja auttoi oppilaita vielä kesällä ja varmisti, että jokainen otti vastaan toisen asteen koulupaikan. Näin tapahtui. Valtaosa pääsi ensimmäiseen hakutoiveeseensa. Lukion valitsi noin 40 % oppilaista. Ammatillisista kouluista suosituimmat olivat Kokkolan ja Kalajoen ammattiopistot sekä Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto. Opetusta eheyttävänä aihekokonaisuutena painotettiin kevätlukukaudella Ihmistä ja teknologiaa ja syksyllä Ihmisenä kasvamista. KiVa -toiminta jatkui. Oppilaat toimittivat perjantaisin koulu-uutiset. Lisäksi he toimittivat Radio Keski-Pohjanmaan joulu-uutiset ja kirjoittivat ahkerasti eri lehtiin. Raumiksen Ratinat ilmestyi sähköisesti ja kerran paperisena jokaiseen kotiin. Perinteiseen monivaiheiseen kulttuurikatselmukseen kutsuttiin mukaan kaikki Kalajoen ja Merijärven koulut. Kehityshankkeet toteutuivat hyvin, Liikkuva Kalajoki-hankkeen jalkauttaminen koulun tasolle suorastaan erinomaisesti. Innovatiivisen opettamisen mallissa edistyttiin niin hyvin, että Microsoft kutsui rehtorin ja opettaja Kaisa Kinnusen BETT -messuille Lontooseen sekä kouluvierailulle Kentiin. Uusia laatuhankkeita käynnistettiin kolme: tulevaisuuden taitojen opettamisen edelleen kehittäminen, uuden henkilöstön mentorointi ja mentoroinnin kehittäminen ylipäänsä sekä työhyvinvoinnin kehittäminen. Yhteistyö Japaniin jatkui monipuolisena. ”Apuopettaja” Mariko Oin saapuminen Raumankarille varmistui. Yhteydet Keniaan jatkuivat taksvärkin merkeissä. Israelin lähetti Riitta Luume vieraili koululla. Kansainvälinen AT21CS- hanke jatkui. Koulumme hyväksyttiin kansalliseksi Lukuinto-pilottikouluksi. Yhteistyö syveni kansalaisopiston (viulunsoiton opetus) ja nuorisotoimen (luokkien ryhmäyttäminen) kanssa. Hyvä yhteistyö seurakunnan ja monen muun tahon kanssa jatkui sekä käynnistyi Keski-Pohjanmaan LUMA -keskuksen kanssa. Opettajat perehdytettiin matematiikan opettamiseen toiminnallisesti. Koulumme tarjosi työssäoppimispaikan usealle koulunkäyntiavustaja- ja lähihoitajaopiskelijalle. Koulu palkittiin viidennen kerran ympäristökasvatustyöstä Vihreällä lipulla. Anni Heikkilä voitti valtakunnallisen Energiateollisuus r.y :n kirjoituskilpailun. Lisäksi oppilaita palkittiin valtakunnallisessa Eustory -historiantutkimuskisassa ja Lahden runomaratonissa. Ympäristöministeriö myönsi neljälle työryhmälle kunniakirjat Rakennusperintökisassa. Motivan

83 Energiakilpailussa II luokkien tekemä elokuva voitti aluekarsinnan ja maakuntaviestissä Himanka sai pronssia. Kaikki hiihtäjät tulivat Raumankarin koululta. Luokanopettajamme Juho Norrena väitteli tohtoriksi Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa aiheella Opettaja tulevaisuuden taitojen edistäjänä. Valmistautuminen opetussuunnitelmien muuttumiseen 2016 käynnistyi syyslukukaudella.


Perusasteinen

koulutus Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 139 26 7 172

31.12.2013 142 27 7 1 177 163,03

HTV ei sisällä sivutoimisia tuntiopettajia

84

KÄYTTÖTALOUS


Palvelu = SIVISTYS

Palvelualue = PERUSASTEINEN KOULUTUS


TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

Määrätavoitteet

Luokkien 0-6 viikkotuntimäärä 1 870 1 859 1 859 1 929 70 3,2

Esiopetustunnit päiväkodit 95 95 95

Yläkoulujen viikkotuntimäärä 1 083 1 173 1 173 1 213 40 12,0

Laatutavoitteet

Opp sijoitt. jatko-opintoihin 100 % 0 % 100 % 1 0,0

Taloudellisuus

Nettomeno €/opp (ei sis. eriä) 5423 0 5 585 5585 3,0

Vaikuttavuus

Ympäristöä koskeva tavoite

Kohderyhmä:

Vuosiluokat 0-6 ja A, B, C, D

Etelänkylä 63 64 64 60 -4 -4,8

joista esikoululaisia 15 14 14 10 -4 -33,3

Mehtäkylä 57 57 57 50 -7 -12,3


Pahkala 37 37 37 37 0 0,0


Pohjankylä 373 367 367 379 12 1,6


pienluokat 0-6 A, B, C, D 0 0 0

joista esikoululaisia 0 0 0

pienluokat 7-9 0 0 0

Pöllä 48 48 48 51 3 6,3

joista esikoululaisia 8 8 8 9 1 12,5

Rahja 47 47 47 43 -4 -8,5


Raumankari 169 167 167 179 12 5,9

joista esikoululaisia 0 0 0 13 13

pienluokat 0-6 0 0 0

joista esikoululaisia 0 0 0

Rautio 49 49 49 47 -2 -4,1


Tyngän aluekoulu 113 113 113 113 0 0,0


Vuorenkallio 107 103 103 114 11 6,5

joista esikoululaisia 0 0 0 13 13

Pienluokat 0-6 A, B, C, D 38 33 33 34 1 -10,5


Luokat 0-6 + pienluokat 0-9 1101 1085 1085 1107 22 0,5

Vuosiluokat 7-9 0

Merenojan koulu 324 322 322 332 10 2,5

Raumankarin koulu 109 110 110 108 -2 -0,9

Pienluokat 7-9 11 14 14 16 2 45,5

Vuosiluokat 7-9 444 446 446 456 10 2,7

Yhteensä 1 545 1 531 1531 1 563 32 1,2


Esikoululaiset päivähoito 74 74 74 81 7 9,5

85

KÄYTTÖTALOUS


Palvelu = SIVISTYS

Palvelualue = PERUSASTEINEN KOULUTUS

TALOUS Ed. tp TA

TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 92 601 61 170 61 170 141 638 80 468 53

Maksutuotot 43 805 42 700 42 700 49 623 6 923 13,3

Tuet ja avustukset 239 596 89 960 89 960 308 938 218 978 28,9


TOIMINTATUOTOT 395 523 198 130 198 130 522 598 324 468 32,1

TOIMINTAKULUT


Palvelujen ostot -1 011 769 -1 009 360 -1 009 360 -1 023 770 -14 410 1,2



TOIMINTAKULUT -9 310 852 -9 513 450 -9 513 450 -9 885 474 -372 024 6,2

TOIMINTAKATE -8 915 329 -9 315 320 0 -9 315 320 -9 362 876 -47 556 5





Vyörytykset -3 068 735 -3 236 362 -3 236 362 5,5

Luontoisedut



KESKIASTE Lukiot Lukion kehittämisen ja aktiivisen markkinoinnin ansiosta opiskelijamäärä on kääntynyt selvään

kasvuun. Syyslukukaudella 2013 lukion oppilasmäärä oli 271 päiväopiskelijaa. Näiden lisäksi lukio-opintoja suoritti 33 yhdistelmätutkintoon tähtäävää Kalajoen ammattiopiston opiskelijaa. Nykyiset tilat ja opettajaresurssit eivät salli opiskelijamäärän kasvattamista tästä määrästä. Lukion vetovoimaisuutta lisäämään perustetut kuvataidelinja ja urheilun aamuharjoittelumahdollisuudet ovat vakiinnuttaneet paikkansa osana lukion toimintaa. Kuvataidelinjalla opiskelijoilla on mahdollisuus painottaa opintojansa kuvataiteeseen, jota on tarjolla kaikkiaan 21 kurssia. Aamuharjoituksissa opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua aktiivisesti valmennukseen jääkiekossa, hiihdossa ja yleisurheilussa, lentopallossa, salibandyssa, draamassa, tanssissa, ratsastuksessa ja bändisoitossa. Syksyllä 2011 valikoima täydentyi teatterin aamuharjoituksilla. Aamuharjoituksiin osallistuu säännöllisesti noin sata lukiolaista. Suorituspaikkojen rajallisuuden vuoksi aamuharjoitusten lisääminen ei ole enää mahdollista. Myös Kalajoen Ammattiopiston opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua aamuharjoituksiin. Kansainvälisten opintojen kokonaisuus alkoi virallisesti syksyllä 2010. Se koostuu kansainvälisyyskoordinaattorin pitämistä keskustelukursseista, englanniksi tarjottavista lukiokursseista sekä mahdollisesta opiskelijavaihdosta. Vuoden 2013 työskenteli lukiolla skotlantilainen apuopettaja Jennifer Littlejohn. Hän osallistui englanniksi opetetuille kursseille, piti opettajille keskustelukursseja, opetti kansainvälisten opintojen opiskelijoita sekä Merenojan International Club kansainvälisyyskerhoa. Paikka täytettiin lukion aloitettua syksyllä 2012 yhteistyön Edinburgin yliopiston rekrytointitoimiston kanssa. Yhteistyön tavoitteena on löytää jatkossa vuosittain juuri opettajaksi valmistunut tai valmistuva apuopettaja Kalajoen lukiolle. Kansainvälisten opintojen kokonaisuus on osoittautunut hyvin suosituksi, ja se onkin tällä hetkellä lukion erityistarjonnan tärkein kehittämiskohde.

86 Kalajoen lukio kuuluu osana Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkostoon. Opetusta toteutetaan nykyaikaista tietotekniikkaa hyväksikäyttäen. Tavoitteena on edistää aikuisväestön tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opiskelussa ja sitä kautta lisätä heidän mahdollisuuksiaan ajasta, paikasta ja iästä riippumattomaan opiskeluun. Kalajoen lukiossa opiskeli syksyllä 2013 6 tutkintotavoitteista etälukiolaista. Etälukion kursseille on osallistunut myös päivälukion opiskelijoita, jotka ovat sitä kautta pystyneet suorittamaan sellaisia kursseja, joita Kalajoella ei voida muutoin opettaa. Etälukio etsii parhaillaan uusia toimintamuotoja. Etälukion hallintoa kehitetään jatkossa selvittämällä ja parantamalla kustannustenjaon oikeudenmukaisuutta verkostossa mukana olevien lukioiden kesken. Jäsenkuntia ja sivistystoimenjohtoa tiedotetaan eLukion tuottavuus- ja talousnäkökulmista Lukion ja Ylivieskan seudun musiikkiopiston yhteistyössä toteuttaman Valoon -musikaalin näki yhteensä noin 2000 katsojaa. Musikaali esitetään vielä keväällä 2014 Akustiikassa Ylivieskassa sekä Helsingin musiikkitalossa. Yhteistyö jatkosta on sovittu ja tavoitteena on toteuttaa vastaava suurhanke joko vuonna 2015 tai 2016. Kalajoen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrän kasvaessa on erityistä huomiota kiinnitetty opiskelijoiden ryhmäyttämiseen. Tämän vuoksi lukiota aloittaville toteutettiin osittain omakustanteisena kolmannen kerran syksyllä 2013 ryhmäyttämis- ja kulttuurimatka Helsinkiin. Lukiossa toimii kolme tiimiä; arviointitiimi, opetussuunnitelmatiimi ja julkaisutiimi. Kukin tiimi suunnittelee, kehittää ja käytännössä toteuttaa omalle alueellensa kuuluvia koulun toimintoja. Opettajia lukiossa on yhteensä 26, joista 14 opettaa myös Merenojan koulussa. Arteman kanssa lukiolla on yksi yhteinen kieltenopettaja. Näiden lisäksi aamuharjoituksia pitää 6 sivutoimista tuntiopettajaa.


Keskiaste Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 19 6 25

31.12.2013 19 6 25 21,62

HTV ei sisällä sivutoimisia tuntiopettajia

87

KÄYTTÖTALOUS


Palvelu = SIVISTYS

Palvelualue = KESKIASTE


TA-

muutok

set

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

Määrätavoitteet

Lukion kurssit 475 475 475 475 0 0,0

Laatutavoitteet

Tuottavuus/taloudellisuus

Lukio nettom €/opp (ei kiint., ruok) 5612 5290 5 290 6085 795 8,4

Vaikuttavuus


Toiminnan laajuustiedot

Lukion opp. 20.9 259 264 264 262 -2 1,2

Etälukio opp. 20.9. koko oppim 5 4 4 5 1 0,0

Etälukio opp. 20.9. aineopisk. 24 33 33 28 -5 16,7

TALOUS Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 644 500 500 3 045 2 545 372,7

Maksutuotot 28 038 31 500 31 500 41 173 9 673 46,8

Tuet ja avustukset 98 263 10 000 10 000 14 110 4 110 -85,6

Muut toimintatuotot 7 808 12 126 12 126 55,3

TOIMINTATUOTOT 134 754 42 000 42 000 70 454 28 454 -47,7

TOIMINTAKULUT




Avustukset -53 477 -52 000 -52 000 -50 784 1 216 -5


TOIMINTAKULUT -1 690 131 -1 545 700 -1 545 700 -1 793 107 -247 407 6,1

TOIMINTAKATE -1 555 377 -1 503 700 0 -1 503 700 -1 722 653 -218 953 10,8


Suunnitelman mukaiset poistot -18 946 -18 120 -18 120 -18 604 -484 -1,8

Poistot ja arvonalentumiset -18 946 -18 120 -18 120 -18 604 -484 -1,8


Vyörytykset -350 146 -353 941 -353 941 1,1

Luontoisedut


TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -1 924 470 -1 521 820 0 -1 521 820 -2 095 198 -573 378 8,9

KALAJOKI AKATEMIA

Kalajoki Akatemian tarkoituksena on tuottaa korkeatasoisia ja monipuolisia vapaa-ajanpalveluita alueen asukkaille, matkailijoille ja muille asiakasryhmille. Nimen alta löytyy kaikki Kalajoen kaupunkiorganisaation tuottama vapaa-ajanpalvelutoiminta. Akatemia yhdistää ja tukee kolmannen sektorin toimijoita, muun muassa urheiluseuroja sekä erilaisia vapaa-ajanpalveluita tuottavia yrityksiä. Toimintaa johtamaan valittiin palvelualuevastaavaksi, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Anita Ohtamaa.

88

Kansalaisopisto Kansalaisopisto tarjoaa kursseja koko Kalajoen kaupungin alueella. Tuntimäärissä tavoitteena on ollut pitää tuntimäärä edellisten vuosien tasolla, mutta se ylittyi hieman ja tuntimäärä oli n.10.000 oppituntia. Kansalaisopistossa netto-opiskelijamäärä vuonna 2013 oli 2119, brutto-opiskelijamäärä 4141 ja toteutuneita kursseja 345. Lyhytkurssien oli aiempaa vuotta hieman vähemmän ja niiden toteutumisaste oli 98 %. Seniorit ja eläkeläiset sekä työttömät ja maahanmuuttajat ovat edelleen voineet hakea Opetushallituksen myöntämää opintoseteliavustusta yhteen koko lukuvuoden kestävään kurssiin. Asiakaspalautteita kerättiin kurssilaisilta. Palautteiden perusteella opiskelijat ovat olleet toiminnan laajuuteen, sisältöön ja tasoon tyytyväisiä. Palautteiden pohjalta kehitetään edelleen kansalaisopiston laatua. Taiteen perusopetukseen tuli lisäyksenä musiikki, joten taiteen perusopetuksessa on voinut musiikin lisäksi opiskella tanssia, teatteria sekä kuvaamataitoa. Kansalaisopiston tanssitarjonta lisääntyi baletilla, jossa opiskeli 30 tyttöä kolmessa eritasoisessa ryhmässä.

Musiikkiopisto Ylivieskan seudun musiikkiopiston Kalajoen opetuspisteessä opiskeli kevätlukukaudella 2013 yhteensä 186 oppilasta, joista musiikin perus- ja opistotason oppilaita oli 89 ja loput musiikin varhaiskasvatuksessa. Syyslukukaudella oppilaita oli yhteensä 201, joista musiikin perus- ja opistotasolla 90 oppilasta ja loput musiikin varhaiskasvatuksessa eli musiikkileikkikoulussa ja valmennusoppilaina. Musiikkiopiston alustavan toteutumisraportin mukaisesti vuosiviikkotunnin nettohinnaksi vuonna 2013 muodostuu 942,13 e. Musiikkiopiston keskimääräinen viikkotuntimäärä vuonna 2013 oli Kalajoella 124,83 h/vko.

Kirjastopalvelut Kirjasto järjestää kaupunkilaisille yhtäläiset mahdollisuudet sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kirjaston keskeinen tehtävä on sisältöjen välittäminen laadukkaasti ja monimuotoisesti. Kirjastot ovat verkottuneet ja tarjoavat peruspalvelujensa ja -kokoelmiensa lisäksi kaikenikäisille kuntalaisille myös tietoverkkopalveluja. Kalajoen kirjaston käyttö, sekä lainausmäärä että kävijämäärä, nousivat maltillisesti. Kirjaston yhtenä tärkeänä tehtävänä on aktivoida lasten ja nuorten lukuharrastusta. Pääkirjastossa kirjastonkäytön opetusta saivat mm. lähes kaikki yläkoulun oppilaat ja kaikkiaan yli 676 oppilasta pääkirjastossa ja sivukylien kouluilla ja Himangan kirjastossa. Lastentapahtumiin ja satutunneille osallistui yli 906 lasta ja huoltajaa. Tärkeä tehtävä on järjestää kirjastotoimialaan liittyviä tapahtumia. Kirjaston järjestämiin tilaisuuksiin, kirjailijavierailuihin, kirjallisuuspiireihin osallistui yli 1000 osallistujaa. Aikuiset dekkarinharrastajat kokoontuivat kuukausittain lukupiiriin syyskuusta lähtien. Pääkirjastossa ja Himangan kirjastossa järjestettiin 13 näyttelyä, ja esillä oli mm. Reborn -nukkeja, käsin sidottuja kirjoja, poikien ja tyttöjen rakenteluryhmän näyttely. Kalajoen kirjaston henkilökunta tutustui Espoon Entressen kauppakeskuskirjastoon ja entresseläiset tutustuivat alueen kirjastoihin. Merkittävä rooli on kirjastoautolla, joka tuo palvelut asiakkaiden portille ja kyläkouluille. Kirjastoauto palvelee Kalajoen lisäksi Kannuksen Mutkalammin ja Väli-Kannuksen kyliä. Lasten

89 lukuharrastusta pyritään lisäämään kattavalla ja ajanmukaisella lasten- ja nuortenkirjallisuuden hankinnalla. Kalajoen kirjasto on verkottunut Alavieskan, Nivalan, Merijärven, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kanssa Tiekkö -kirjastoiksi Alueellisesta kirjastoyhteistyöstä on tullut atk-palvelujen tuottamisen ohella koko henkilöstön voimavara. Himangan kirjasto on osa Anders-kirjastoja. Molemmilla kirjastoilla on alueellinen aineistonkuljetusrengas. Koska kirjastojärjestelmiä ei ole voitu yhdistää, asiakkaille on annettu mahdollisuus käyttää kumman tahansa järjestelmän kirjastokorttia.

Kulttuuripalvelut Yleinen kulttuuritoimi

Kulttuuritoimessa on järjestetty kulttuuritapahtumia ja koulukonsertteja ja -esityksiä, kehitetty kotiseututyötä ja museotoimintaa, jaettu kulttuuriavustukset, tehty yhteistyötä muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. Kaupungin virallisten juhlien, veteraanipäivän ja itsenäisyyspäivän juhlan, järjestelyssä on huomioitu vahvasti lapset. Kaikille kaupungin 4-luokkalaisille lapsille järjestettiin jälleen yhteinen itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto. Itsenäisyyspäivän juhlat järjestettiin yhdessä veteraani-, maanpuolustus- ja kansalaisjärjestöjen sekä seurakunnan kanssa Kalajoella, Rautiossa ja Himangalla. Kulttuurialan yhdistyksille on myönnetty avustuksia (20.000 € 13 järjestölle) kulttuuritoimen määrärahoista.

Havula Havulan toiminnasta, kehittämisestä ja hoidosta on vastannut Kalajoen kaupungin sivistystoimi yhdessä Havula -toimikunnan kanssa. Havula oli kesällä 2013 avoinna yleisölle 2.6 - 11.8. Havulan opastuksesta ovat vastanneet Kalajoen opasyhdistyksen koulutetut Havula -oppaat sekä kesätyöntekijät. Havulaan on päässyt myös ympäri vuoden tilauksesta, Havula -oppaat ovat vastanneet osaltaan myös varausjärjestelmästä. Havulaa on vuokrattu myös pienimuotoisiin kokouksiin tms., ja myös kaupunki on järjestänyt tilaisuuksia Havulassa. Tekstiilien sähköistä luettelointia on jatkettu museoviraston avustuksen turvin syyskuussa. Kesällä ehdittiin aloittaa Havulan lehtien inventointi sekä yläkerran varastojen järjestäminen. Hirsimakasiinissa on toiminut kesäkahvila Siiri 23.6 - 31.7, ja lisäksi pihapiirissä toimi Pentikin myymälä ja Sarma -näyttely Kalajoen kyläkulttuuriyhdistyksen organisoimana navettarakennuksessa sekä työpajapäiviä lapsiperheille. Kävijämäärä on ollut noin 2000.

Liikuntapalvelut Kaupungin liikuntapalveluiden tehtäviä ovat liikuntatoimen suunnittelu ja kehittäminen sekä urheiluseurojen ja -järjestöjen harjoittaman liikuntatoiminnan tukeminen. Kaupungin liikuntapalvelut mukaan luettuna myös yksityiset palveluiden tarjoajat, ovat tuottaneet liikunta-aktiviteettejä, joiden vallitessa kuntalaisilla on mahdollisuus päivittäisen liikunnan harrastamiseen omassa elinympäristössään taipumustensa ja tarpeittensa mukaan. Kalajoen kaupungissa on käytössä 125 liikuntapaikkaa. Liikuntapaikoiksi luokitellaan 5 urheilukenttää, 10 pallokenttää, 7 tenniskenttää, 18 suunnistuskarttaa, 15 jääkiekkokaukaloa, 12 valaistua kuntorataa/-latua yht. 40 km, 2 merkittyä vaellusreittiä 18 sisäliikuntatilaa, 2 talviuintipaikkaa, kylpylä/uimahalli, 6 kuntosalia, 3 pienempää kuntoilutilaa, 3 frisbeegolfrataa, pieni uimahalli, maauimala, 7 uimapaikkaa sekä erityisliikuntapaikat, joihin voidaan lukea kilpahiihtokeskus, 5 ampumarata-aluetta, ratsastuskenttä/-maneesi, 2 moottori-urheilualuetta, keilahalli, jäähalli/juoksusuora, 18-reikäinen par 73 golfkenttä ja 9 reikäinen par 3 harjoituskenttä.

90 Merenojan keskusurheilukentän peruskorjaus saatiin valmiiksi. Suorituspaikkojen kunnostamisella voidaan turvata yleisurheilun Suomen mestaruuskisojen järjestämisedellytykset. Liikuntapalveluiden toimintaa on kuluneen vuoden aikana leimannut urheiluseurojen kanssa tehty hyvä yhteistyö. Resursseja on käytetty tehokkaasti ja monipuolisesti palvelujen tuottamiseksi koko liikuntasektorin alueella. Himankalaisten urheiluseurojen HU, Roima, HiPa yhteistyönä järjestettiin eri mittareilla mitattuna kaikkien aikojen onnistunein Keski-Pohjanmaan 62. maakuntaviesti. Järjestöjen aktiivisuus on talkoohengen myötä tuonut kuntaan laadukkaita liikuntapalveluita. Urheiluseuroissa ja järjestöissä tehdyn vireän liikuntakasvatustyön toimintaedellytykset on pyritty säilyttämään. Painopisteenä on ollut nuorisotoiminta. Lasten ja nuorten liikuntatoiminnan kehittämishankkeeseen opetusministeriö myönsi toiminta-avustusta 21000 €. Hankkeen myötä liikunta- ja palloilukerhoja on järjestetty keskustan ja kylien kouluilla ja kentillä. Kerho-ohjausapua on saatu Junkkareiden lajijaostojen, Naisvoimistelijoiden-, Kalajokilaakson Golfín ja Kalajoen Pallon ohjaajalta. Kalajoella harrastettavat liikuntalajit: Aerobic, ammunta, ampumahiihto/-juoksu, auto- ja moottoriurheilu, golf, Han Moo Do, hiihto, hirvenhiihto/-juoksu, jalkapallo, jousiammunta, judo, jääkiekko, jalkapallo, keilailu, koripallo, laskuvarjohyppy, liitovarjo, lentopallo, luistelu, lumilautailu, nyrkkeily, paini, painonnosto, pesäpallo, pulkkahiihto, purjehdus, purjekelkkailu, purjelautailu, pyöräily, pyörätuolikelaus, pöytätennis, ratsastus, salibandy, suunnistus, sulkapallo, tennis, tikanheitto, uinti, vaellus, voimistelu, yleisurheilu. Kunto- ja ennaltaehkäisevää terveys- sekä harrasteliikuntaa on järjestetty kaiken ikäisille. Kuntoliikuntapalveluita ja tilaisuuksia on tarjottu myös sellaisille kuntalaisille, jotka ovat järjestäytyneen liikuntatoiminnan ulottumattomissa. Ikäihmisille tarkoitettu +65-ryhmän kuntosalin ja uimahallin tuetut viikoittaiset harjoitusvuorot ovat saaneet hyvän vastaanoton ja ovat todetut erittäin tarpeelliseksi. Tavoitteena on tukea ikäihmisten sekä pitkäaikaissairaiden vajaakuntoisten henkilöiden terveyttä ja toimintakykyä sekä ikäihmisten itsenäistä kotona selviytymistä. Erityisryhmille suunnattuja liikuntapalveluita on toteutettu mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä ko. ryhmien, eri viranomaisten kuin myös järjestöjen kanssa. Kunto- ja terveysliikuntaa on markkinoitu erilaisten tapahtumien ja kampanjoiden kuten hiihto-, pyöräily-, kävely-, uinti- ja hölkkätapahtumien avulla. Laturetki Jussin lenkki hiihdettiin 24.2.2013, osallistujia oli 287. Keski-Pohjanmaan kuntien kesken käydyssä hiihtokampanjassa kalajokiset hiihtäjät ovat olleet aktiivisesti mukana. Työpaikkaliikuntaa puulaakisarjojen muodossa on pelattu salibandyssä ja kaukalopallossa yhteistyössä seurojen kanssa. Himangalla hiihdetyssä Keski-Pohjanmaan maakuntaviestissä Kalajoen I-joukkue sijoittui A-sarjassa 8 ja II-joukkue oli B-sarjan kuudes. Himangan joukkue oli B-sarjan viides. ja II-joukkue oli 12. Järjestöjen urheiluseuroissa tekemä liikuntakasvatustyö on ollut ansiokasta. Urheilijat saavuttivat 11 eri lajissa 45 urheilijan tuomana lukuisan määrän MM-, EM- ja Suomen mestaruustason mitaleita. Kaupunki jakoi 18 urheiluseuralle ja järjestölle toiminta-avustuksina yhteensä 81.000 euroa.

Nuorisotyö Nuorisotyön tavoitteena on parantaa nuorten elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorten osallistumiseen turvallisessa ympäristössä, lisätä nuorten yhteisöllisyyttä, edistää nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Syrjäytymisen ehkäisy ja sitä kautta sosiaalisuuden vahvistaminen ovat olleet keskeisellä sijalla. Nuorisopalveluiden keskeiset toimipisteet ovat olleet nuorisotalo Alex ja nuorisotila Rehis sekä Pitkäjärven leirikeskus. Näissä palvelupisteissä nuorille on tarjottu mielekästä ja monipuolista harrastustoimintaa, ja näin on saatu nuoret viettämään valvottua vapaa-aikaa. Sekä Alexilla että Rehiksellä on myös nuorisotiedotuspiste. Nuorten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta on kehitetty erilaisilla tapahtumilla, leireillä ja retkillä.

91 Toimintamuodot Nuorisopalvelut järjestivät avoimen nuorisotoiminnan ja leirityön lisäksi useita tapahtumia vuoden 2013 aikana itsenäisesti tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Näistä esimerkkeinä 7-luokkalaisten ryhmäyttämispäivät elokuussa, sählyturnaus kesäkuussa sekä 4 -luokkalaisten itsenäisyyspäiväjuhlat joulukuussa. Nuorisopalvelut toteuttivat kesän aikana nuorten kesätyökampanjan (30.000 €), minkä avulla työllistettiin 94 alle 18 -vuotiasta nuorta. Nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia on edistetty nuorisovaltuustotoiminnalla ja muilla vaikuttamiskanavilla. Vuoden alussa avattiin nuorille uusi sähköinen vaikuttamiskanava, aloitekanava.fi -portaali. Nuorisovaltuusto kokoontui säännöllisesti, vuoroin Kalajoella ja Himangalla. Lisäksi nuorisovaltuusto järjesti keväällä kaupunkiseikkailun ja syksyllä matkan Ouluun yhdessä nuorisopalveluiden kanssa. Syrjäytymisen ehkäisy ja sitä kautta sosiaalisuuden vahvistaminen ovat olleet keskeisellä sijalla. Syrjäytymisen ehkäisyssä ovat avainasemassa Jelppiverkon etsivänuorisotyöntekijä sekä nuorten työpajan yksilövalmentaja. Nuorten elinoloihin vaikuttava moniammatillinen Ehkäpä -ryhmä on toiminut koulujen ja kasvatustyön tukena. Lisäksi nuorisopalveluista on edustus monialaisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmässä (Hyte). Nuorisopalvelut alkoi kehittää yhdessä perusopetuksen kanssa koulunuorisotyön syventämistä syksyllä 2013. Nuorisopalvelut järjestivät tukitoimintaa ylä- ja alakouluilla yksilöohjauksen sekä ryhmäohjauksen muodoissa. Toiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle, ja sillä on koko ajan enemmän kysyntää. Nuorisopalvelut ovat mukana sosiaalisessa mediassa: nuoriso-ohjaaja on tavoitettavissa facebookissa sivuilla ”kalajoen nuorisopalvelut” sekä ”kalajoen nuorisovaltuusto”. Lisäksi nuorisopalvelut ylläpitävät sähköisen aloitekanavan moderointitehtäviä. Nuorisojärjestöjen (11) toimintaa tuettiin 20.000 €:lla

Hankkeet Vuoden 2013 aikana saatiin päätökseen Kalajoen matkailun ympäristö- ja laatuohjelmahanke, jonka tavoitteena oli parantaa matkailu- ja palvelutuotteiden laatua. Hankkeista jatkoi edelleen Teema- ja tapahtumahanke, jonka perusajatuksena on kehittää Kalajoen matkailualueen sisällä olevia tapahtumia ja palveluita.


Vapaa-aikapalvelut Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 15 44 59

31.12.2013 14 52 1 67 21,981

HTV ei sisällä kansalaisopiston lyhytaikaisia tuntiopettajia (alle 14h/vk)

92

KÄYTTÖTALOUS


Palvelu = SIVISTYS

Palvelualue = VAPAA-AIKAPALVELUT


TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-

% ed tp

Määrätavoitteet

Kansalaisopiston tunnit 9175 9300 9300 9999 699 9,0

Kirjaston paikallislainat 214770 214000 214000 221250 7 250 3,0

Kirjaston aukiolotunnit 5162 5150 5150 5136 -14 -0,5

Kirjastokäynnit 105354 102000 102000 105472 3 472 0,1

Laatutavoitteet

Tuottavuus/taloudellisuus

Lainaus/asukas 17,02 16,96 16,96 17,5 1 2,8

Kirj.käynti/asukas 8,35 8 8 8,4 0 0,8

Kirj.nettomenot €/asukas 46 46 46 46 0 0,9

Kansal.op.opisk./kurssi 9,11 9,50 9,5 12 3 31,7

Kansal.op.€/tunti 47 42 42 46 4 -3,0

Kansal.op.€/opisk. 204 200 200 215 15 5,4

Musiikkiopisto €/v/opp 1281 1400 1400 1315 -85 2,7

Alexin ja Rehiksen kerhot osallist. 6000 6500 6500 6200 -300 3,3

Vapaa-ajan koulutus- ja valistust 500 1500 1500 1500 0 200,0

Kerho ja muut tapahtumat 300 1500 1500 500 -1 000 66,7

Discot, konsertit 200 500 500 200 -300 0,0

Kultttuuritapahtumat 3125 3400 8,8

Jäähallin käyttö 31512 31420 31 420 -0,3

Kansanhiihtosuorituksia 77317 94832 94 832 22,7

Uintikampanja/ metriä 604200 601200 601 200 -0,5

Vaikuttavuus


Toiminnan laajuustiedot

Kansalaisopiston opiskelijat 2112 1900 1900 2119 219 0,3

Musiikkiopiston oppilaat 89 90 90 90 -1 0,6

Musiikkiopiston tunnit 122 124 124 125 1 2,3

TALOUS Ed. tp TA

TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-

% ed tp

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 29 153 26 800 26 800 22 415 -4 385 -23,1

Maksutuotot 84 737 71 050 71 050 90 316 19 266 6,6

Tuet ja avustukset 383 058 269 680 269 680 222 888 -46 792 -41,8

Muut toimintatuotot 8 558 8 270 8 270 1 469 -6 801 -82,8

TOIMINTATUOTOT 505 507 375 800 375 800 337 088 -38 712 -33,3

TOIMINTAKULUT




Avustukset -190 800 -187 000 -187 000 -202 238 -15 238 6


TOIMINTAKULUT -2 307 507 -2 203 490 -2 203 490 -2 265 150 -61 660 -1,8

TOIMINTAKATE -1 802 000 -1 827 690 0 -1 827 690 -1 928 062 -100 372 7


Suunnitelman mukaiset poistot -7 244 -10 474 -10 474 44,6

Poistot ja arvonalentumiset -7 244 -10 474 -10 474 44,6


Vyörytykset -941 483 -935 612 -935 612 -0,6

Luontoisedut



93

KÄYTTÖTALOUS


Palvelu = SIVISTYSPALVELUT

TALOUS Ed. tp TA

TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 142 668 100 470 100 470 176 100 75 630 23,4

Maksutuotot 156 580 145 300 145 300 181 113 35 813 15,7

Tuet ja avustukset 720 998 369 640 369 640 545 935 176 295 -24,3


TOIMINTATUOTOT 1 056 134 628 180 628 180 939 141 310 961 -11,1

TOIMINTAKULUT




Avustukset -284 793 -281 000 -281 000 -294 891 -13 891 3,5


TOIMINTAKULUT -13 635 124 -13 581 830 -13 581 830 -14 275 346 -693 516 4,7

TOIMINTAKATE -12 578 990 -12 953 650 0 -12 953 650 -13 336 204 -382 554 6





Vyörytykset -4 375 733 -4 539 860 -4 539 860 3,8

Luontoisedut


1.2.1.5. Tekniset palvelut Teknisten palveluiden organisaation uudistusta valmisteltiin vuoden 2012 aikana ja uusi organisaatio otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta. Ruokahuolto siirtyi hallintopalveluista teknisiin palveluihin. Tekninen palvelutuotanto jakaantuu kuuteen palvelualueeseen; hallinto- ja toimistopalvelut, tilapalvelut, kuntatekniikka, maankäyttöpalvelut, ruoka- ja siivouspalvelut ja ympäristönohjaus. Teknisten palveluiden toiminta koostuu hallinnollisten palveluiden lisäksi eriasteisesta maankäytön-, talonrakennuksen ja yhdyskuntatekniikan suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Viranomaistoimintana tekniset palvelut vastaa rakennus- ja ympäristönvalvonnasta. Tekniset palvelut on vastannut myös Kalajoen taajaman viemäreistä ja Himangan alueen vesi- ja viemärilaitoksen liiketoiminnasta sekä kaupunkikehityksen alaisuudessa toimivan Kalajoen sataman investoinneista ja kunnossapidosta. Toimintavuoden 2013 aikana Tekniset palvelut tuotti edellä mainittuja oman toimialansa palveluja Kalajoen kaupungissa. Loma-asuntomessujen rakentamis- ja valmistelutyöt olivat yksi tärkeä painopistealue. Kaupungin kehittämisessä aktiivisen maankäytön suunnittelun merkitys on entisestään korostunut. Sen vuoksi hallinnon kehittämisessä tavoitellaan aikaisempaa selkeämmin kokonaisuuksien hallintaa ja eri toimintavaiheiden suunnitelmallista ohjausta aikatauluineen. Palveluiden välinen yhteistyö on tehtävä-/asiakaslähtöistä. Kalajoen Lämpö Oy:lle myytiin toimistohenkilön palvelua. Satamalle annettavasta toimistopalvelusta luovuttiin vuoden 2013 aikana ja resursseja kohdennettiin ympäristövalvontaan.

94

Talousarvion toteutuminen Teknisten palveluiden toimintakate oli -8 632 072 €, toteutuma 91 %. Toimintakate alittui 847 688 €:lla. Toimintatuotot olivat 746 737 € suuremmat ja toimintakulut 71 214 € pienemmät kuin talousarviossa.

HALLINTO – JA TOIMISTOPALVELUT

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Hallinto- ja toimistopalvelut tukevat koko organisaation toimintaa. Teknisten palveluiden hallintoon sisältyy myös teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan toiminta, sekä alueellisen pelastuslaitoksen kuntakohtainen kustannuserä. Tekninen lautakunta kokoontui 6 kertaa ja ympäristölautakunta 5 kertaa.

Talousarvion toteutuminen Teknisten palveluiden hallinto- ja toimistopalveluiden toimintakate mukaan lukien pelastustoimen kustannukset olivat -1 323 414 €, toteutuma 99,5 %. Budjetti alittui 37 966 €:lla. Alitus johtuu pelastustoimen alittuneista kustannuksista.

Henkilöstö Tekninen johtaja, laskentasihteeri, toimistosihteeri, toimistosihteeri 60 %, toimistosihteeri 50 %.


Tekniset palvelut

hallinto Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 9 1 10

31.12.2013 6 6 5,64

95

KÄYTTÖTALOUS

Toimielin = TEKNINEN LAUTAKUNTA

Palvelu = TEKNISET PALVELUT

Palvelualue = HALLINTO- JA TOIMISTOPALVELUT


TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

Määrätavoitteet

Lautakunnan kokoukset 7 0 6 6 -14,3

Käsitellyt asiat 76 0 56 56 -26,3

Jäsenten osallistumis-% 0 100 100 76 -24

Ostoreskontran tositteita 0 0 0

TALOUS Ed. tp TA

TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea

ma

Muutos-%

ed tp

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 800 1 000 1 000 992 -8 23,9

TOIMINTATUOTOT 800 1 000 1 000 992 -8 23,9

TOIMINTAKULUT


Palvelujen ostot -1 097 795 -1 133 360 -1 133 360 -1 083 312 50 048 -1,3



TOIMINTAKULUT -1 330 380 -1 362 380 -1 362 380 -1 325 115 37 265 -0,4

TOIMINTAKATE -1 329 580 -1 361 380 0 -1 361 380 -1 324 124 37 256 -0,4


Suunnitelman mukaiset poistot -797 -3 -3 -99,6

Poistot ja arvonalentumiset -797 -3 -3 -99,6


Vyörytykset -161 027 -104 847 -104 847 -34,9


TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)-1 491 404 -1 361 380 0 -1 361 380 -1 428 974 -67 594 -4,2

MAANKÄYTTÖPALVELUT

Yleistä Maankäyttöpalvelut muodostuu kaavoitus-, maaomaisuus- ja paikkatietoyksiköistä. Maankäyttöpalveluita johtaa kaavoituspäällikkö. Maankäyttöpalveluissa on valmisteltu vuonna 2013 maankäyttöohjelma ohjaamaan virkamiesten toimintaa maanhankinnan ja kaavoituksen osalta. Toimintoja on pyritty organisaatiomuutoksen ja rekrytointien seurauksena tasapainottamaan. Työntekijöiden perehdyttämisvaihe jatkui vuoden 2013 ajan. Strategiset linjaukset on muodostettu ja vuoropuhelu palvelun sisällä on jatkuvaa ja valmisteltavia asioita eteenpäin vievää. Tonttivaranto on teollisuustonttien osalta erinomainen. Asuinpientalotonttivaranto on monipuolistunut ja varanto on hyvä. Rivitalotontteja ei kaupungilla ole. Kerrostalotontteja on 4 kpl. Rivi- ja kerrostalotonttivaranto parantuu huomattavasti Hannila-Mätäsmaa- alueen kaavoittamisen seurauksena kesällä 2014. Matkailua palvelevan rakentamisen tontteja on reilu kymmenen. Loma-asuntotontteja on kuusitoista Aurinkohiekoilla ja Viitapakoilla. Tonttivaranto kohentuu huomattavasti kesällä 2014 Kesärannan asemakaavoituksen myötä.

Kaavoitus

Yleistä Kaavoitustoimen tehtäväalueena ovat kaupungin omana työnä tehtävät kaavat ja muut maankäyttöön liittyvät selvitykset sekä konsulttiohjaus, kaavahallinto ja toimistotehtävät. Kaavahankkeiden käsittely tapahtuu elinkeino- ja maankäyttötoimikunnassa ja kaupunginhallituksessa. Kaupungin kaavoitus vastaa kaupungin omana työnä tehdyn kaavoituksen lisäksi konsulttikaavojen hallinnoimisesta ja ohjaamisesta.

96

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kalajoen valtuusto hyväksyi kaavoitusohjelman ja kaavoituskatsauksen 23.4.2013 § 57. Kaavoitushankkeiden painopistealueena on ollut vuonna 2013 tuulivoimapuistojen yleiskaavojen valmistuminen ja merkittävien (keskustan osayleiskaava, Marina) hankkeiden ripeä eteenpäin vieminen. Kaavoituksen toimintoja pyrittiin vuonna 2013 vakauttamaan. Erityisesti koulutukseen on panostettu. Kaavasuunnittelija käy kaavoituksen peruskoulutusta ja kaavoituspäällikkö suoritti johtamisen erikoisammattitutkinnon. Yleiskaavoituksen osalta tavoitteena oli keskustan asemakaava-alueiden laajennusten haarukointi. Suunnittelutyötä tehtiin vuonna 2013. Päätöksentekoon laajenemisalueet menevät keväällä 2014. Ensimmäiset tuulivoimapuisto-osayleiskaavat hyväksyttiin: Jokela, Mäkikangas, Tohkoja ja Mustilankangas. Nämä hankkeet mahdollistavat 66 tuulivoimalan rakentamisen Kalajoelle. Kaavahankkeet ovat vieneet useamman vuoden ajan erityisen paljon kaavoituksen henkilöstöresursseja kolmen vuoden ajan. Neljä vuotta kestänyt Lestijokivarren osayleiskaava hyväksyttiin. Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. Keskustan osayleiskaavaa varten laadittiin kattavasti selvityksiä vuoden 2013 aikana. Asemakaavoituksen osalta tavoitteena oli tonttivarannon monipuolistaminen. Erityisen paljon asemakaavoituksen osalta panostettiin Kesärannan kaavoitukseen ja neuvotteluihin osallisten kanssa. Marinan kaavan osalta erilaiset lupaprosessit (pesinnän häiritseminen, kasvillisuuden poistaminen, ruoppaus) aiheuttivat sen, että kaavahanketta ei ole viety eteenpäin tavoitteiden mukaisella aikataululla. Rahvon teollisuusalueen asemakaava valmistui. Kaavalla osoitettiin noin 30 uutta teollisuustonttia. Haaralanrannan asemakaava saatiin lainvoimaiseksi. Kalajoentien asemakaavamuutos ei valmistunut tavoitteiden mukaisessa aikataulussa. Kannuskylän teollisuusalueen asemakaavamuutos eteni ripeästi loppuvuodesta 2013. Teollisuustonttien osalta tonttivarannon monipuolistaminen onnistui erinomaisesti. Asuintonttien osalta tavoitteista jäätiin, koska Kesärannan kaavahankkeen eteenpäin vieminen vei resursseja arvioitua enemmän. Hannila-Mätäsmaa kaavoitus käynnistyi tavoiteltua myöhemmin ja Kärjän alueen asemakaavoittaminen poistui kaavoituskatsauksesta 2013.

Muu toiminta Kaavoitustoimi on osallistunut kaavojen toteuttamiseen liittyviin neuvotteluihin ja rakentamisen ohjaukseen. Yhteistyö rakennusvalvonnan kanssa vaatii kehittämistä erityisesti poikkeamis- ja suunnittelutarvehankkeiden osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kehittämiskeskustelu Ely-keskuksen kanssa pidettiin 21.5.2013. Kalajoen kaupunki myi aluearkkitehtipalvelua Merijärven kunnalle vuonna 2013 aikaisempia vuosia vähemmän. Maakuntakaavoitukseen on erityisesti panostettu muun muassa kaupan toimintojen ohjauksen osalta.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kaavoituksen toimintatuottoja olivat asema- ja yleiskaavoituksista perittävät kulut sekä aluearkkitehtityö. Yleiskaavoituksen osalta toimintakulut olivat arvioitua suuremmat. Tämä johtui Lestijokivarren osayleiskaavaprosessin venymisestä ja keskustan osayleiskaavan selvityskustannuksista. Asemakaavakulut puolestaan alitettiin. Asemakaavahankkeita ei saatu vietyä eteenpäin tavoiteaikataululla (muun muassa Marinan alue ja Kesäranta) johtuen lupaprosesseista. Koulutukseen ja ohjelmistojen ylläpitoon varatut määrärahat ylitettiin ja selvitysten määrärahat alitettiin. Yleiskaavoitukseen kului noin 97 000 euroa, asemakaavoitukseen 127 000 euroa. Toimintatulot olivat kokonaisuudessaan noin 44 000 euroa ja toimintakulut noin 394 000 euroa. Talousarvion toteutumisprosentti on 96,6 %.

Henkilöstö Kaavoituspäällikkö, kaavoitusteknikko ja kaavasuunnittelija.

Maaomaisuus

Yleistä Toiminnan eräs keskeinen painopiste kohdistui Loma-asuntomessujen tonttien luovutuksiin Aurinkohiekkojen alueella. Loma-asuntomessujen rakentamiskohteiksi luovutettiin yhteensä 28

97 tonttia, joista 14 myytiin ja 14 tontin osalta tehtiin vuokrasopimus. Kaavoitettavan raakamaan hankintaa pystyttiin osittain toteuttamaan kaavoitusohjelman mukaisesti. Merkittävä kaupungin panostus maanhankinnassa oli Kalajoen seurakunnan kanssa tehty kauppa Jokelan turkistarha-alueen laajentamistarpeita varten. Maanhankintaa toteutettiin myös sijainniltaan keskeisillä kaavoitetuilla alueilla. Kaavoitetun maan hankkimisen tavoitteena on ensisijaisesti tiivistää ja tehostaa yhdyskuntarakennetta. Yleisestä vaikeasta taloustilanteesta huolimatta vuosi 2013 oli maaomaisuuden toiminnassa tuloksellinen useilla osa-alueilla. Vilkas tontinmyynti ja sitä kautta saadut tulot vaikuttavat positiivisesti kaupungin taloustilanteeseen.

Maanhankinta Maata hankittiin kiinteistökaupoilla ja tilusvaihdoilla pääasiassa kaavoituksen tarpeita silmällä pitäen noin 142,86 ha (0,83 €/m2. Maanhankintaan käytettiin rahaa noin 1 247 000 euroa. Kaupunki hankki maata yhteensä 11 kiinteistökaupalla ja vaihtokirjalla. Merkittävimmät hankinnat kohdistuivat Kalajoen ja Himangan keskustan alueille sekä Jokelan turkistarha-alueen ja Rahvon teollisuusalueen tuntumaan.

Tontinmyynti ja -vuokraus Tonttien ja maa-alueiden myyntitulo oli noin 31,6 ha:n maa-alueista yhteensä 906 000 euroa. Asuintontteja myytiin 11 kpl, loma-asuntotontteja 54 kpl ja muita tontteja tai alueita (teollisuus- ja turkistarhatontit sekä lisäalueet tontteihin) 19 kpl. Vuoden 2013 aikana tehtiin yhteensä 84 kappaletta maa-alueiden myyntikauppakirjaa. Vuokrasopimuksia tehtiin yhteensä 47 kpl, joista loma-asuntontteja 31 kpl, asuin- ja rivi-talotontteja 11 kpl ja muita 5 kpl. Kauppakirjoja ja vuokrasopimuksia allekirjoitettiin vuoden 2013 aikana yhteensä 148 kappaletta ja tonttien varaussopimuksia 23 kappaletta.

Kiinteistönmuodostus Vuosi 2013 oli lohkomistoimitusten osalta ennätyksellisen vilkas. Asemakaavan mukaisia tontteja lohottiin itsenäisiksi kiinteistöiksi noin 150 kpl. Merkittävimmät suoritteet kaavatonttien lohkomistoimituksissa tapahtuivat Kotipuiston, Santaholman ja Aurinkohiekkojen alueella.

Paikkatieto

Yleistä Paikkatiedon henkilöstöä työllistivät vuoden 2013 aikana mm. kaavan pohjakarttojen laatimiseen liittyvät tehtävät toimistossa ja maastossa, lukuisat kuntatekniikan rakentamiskohteet Kalajoen alueella sekä paikkatietoon liittyvien ohjelmistojen uudistukset. Paikkatietopalvelua suoritettiin sopimuspohjaisesti Merijärven, Pyhäjoen ja Sievin kunnille sekä tapauskohtaisesti alueen yrityksille ja kuntalaisille. Paikkatiedon myyntipalvelun taloudellinen merkitys on noin kaksi henkilötyövuotta.

Kartasto Himangan keskustan johtokartan laatimiseen liittyvät maastotyöt saatiin päätökseen loppukesästä 2013. Johtokartan laatiminen onnistui suunnitellusti siihen selkeästi osoitettujen resurssien ansiosta. Kesäkaudeksi palkatuilla maanmittausalan harjoittelijoilla ja vuokrakalustolla oli projektin onnistumisessa keskeinen osuus. Kaavan pohjakarttaa laadittiin Leton alueelta noin 2000 hehtaarin alueelta. Uudella kartalla saatiin korvattua vuosikymmeniä vanha rasterimuodossa oleva pohjakartta. leton kartoitusprojektin yhteydessä uusittiin myös keskustan ortoilmakuva.

Maastomittaus Maastomittauksen merkittävimmät työkohteet olivat Aurinkohiekkojen Loma-asuntomessujen alueella suoritetut mittaukset. Aurinkohiekkojen kunnallistekniikka, alueen maanrakentaminen sekä messurakentajien palveleminen työllistivät runsaasti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kotipuiston kunnallistekniikan rakentamiseen liittyvät mittaukset sekä ennätyksellinen lohkomistoimitusten määrä työllistivät myös merkittävästi maastotöiden osalta. Pyhäjoen kunta varautuu Fennovoiman ydinvoimalahankkeen toteutumiseen ja erilaisia työkohteita on tilattu tehtäväksi ennätyksellisen paljon. Merijärven kunnalle mitattiin ja laadittiin kirkonkylän alueen

98 johtokartta viemäreiden ja vesijohdon osalta. Maanmittausalan harjoittelijoiden palkkaaminen kesäkaudeksi on edesauttanut merkittävällä tavalla maastomittauksen työsuoritteiden toteuttamisessa palvelulupauksen mukaisesti.

Henkilöstö Maanmittausteknikko, kiinteistösihteeri, paikkatietosuunnittelija, mittaustyönjohtaja, mittamiehet (4)


Maankäyttöpalvelut Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 11 11

31.12.2013 11 11 15,78

99

KÄYTTÖTALOUS



Palvelualue = MAANKÄYTTÖPALVELUT


TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

Määrätavoitteet

Yleiskaavat uusi ha 0 4 600 4 600 4 459 -141

Yleiskaavat muutos ha 0 0 0 0 0

Asemakaavat uusi ha 32 195 195 37 -158 16

Asemakaavat muutos ha 77 78 78 16 -62 -79

Ranta-asemakaavat uusi ha 2 0 0 0 0 -100

Ranta-asemakaavat muutos ha 2 0 0 0 0 -100

Yleiskaava-aluetta ha 10 746 15 346 15 346 13 698 -1 648 27

Asemakaava-aluetta ha 3 381 3 584 3 584 3 418 -166 1

Ranta-asemakaava-aluetta ha 2 306 2 306 2 306 2 306 0 0

Lainvoimaiseksi kpl 4 8 8 9 1 125

Lainvoimaiseksi ha,asemak 50 138 138 96 -42 92

Lainvoimaiseksi ha, osayl 0 3 135 3 135 2 959 -176

Kaavamuistutukset 5 0 17 17 240

Kaavavalitukset 1 0 1 1 0

Oikaisukehoitukset 0 0 0 0

Asuntotontit 189 203 203 193 -10 2,1

Hietavainio 7 6 6 7 1 0,0

Itäymmyrkäinen 8 10 10 9 -1 12,5

Mäntyperä 0 0 0 5 5

Plassi 12 12 12 13 1 8,3

Ämmä 4 4 4 4 0 0,0

Etelänkylä 2 3 3 9 6 350,0

Kotipuisto 63 64 64 58 -6 -7,9

Tynkä 22 22 22 19 -3 -13,6

Rautio 3 3 3 3 0 0,0

Pikku-Mansikka 24 24 24 24 0 0,0

Meri-Himanka 17 21 21 17 -4 0,0

Kärmekallio 12 12 12 11 -1 -8,3

Hillilä 1 1 1 1 0 0,0

Pahkala 4 4 4 4 0 0,0

Torvenkylä 6 6 6 6 0 0,0

Himankakylä 4 3 3 3 0 -25,0

Loma-asuntotontit 52 57 57 16 -41 -69,2

Teollisuus- ja liiketontit 22 26 26 28 2 27,3

Meinala 7 8 8 6 -2 -14,3

Rahja 1 6 6 6 0 500,0

Rahvo 0 0 0 1 1

Rautio 0 0 0 0 0

Valtatien varsi 9 7 7 10 3 11,1

Lahdensuun alue 3 3 3 3 0 0,0

Kannuskylä 2 2 2 2 0 0,0

100

KÄYTTÖTALOUS



Palvelualue = MAANKÄYTTÖPALVELUT

Ed. tp TA

TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos-%

ed tp

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 255 143 210 000 210 000 243 538 33 538 -4,5

Maksutuotot 62 932 22 700 22 700 76 820 54 120 22,1

Muut toimintatuotot 771 141 547 000 547 000 1 169 714 622 714 51,7

TOIMINTATUOTOT 1 089 216 779 700 779 700 1 490 072 710 372 36,8

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -447 048 -499 650 -499 650 -499 144 506 11,7




TOIMINTAKULUT -884 556 -1 015 270 -1 015 270 -1 010 624 4 646 14,3

TOIMINTAKATE 204 660 -235 570 0 -235 570 479 448 715 018 134,3


Suunnitelman mukaiset poistot -13 688 -13 719 -13 719 0,2

Poistot ja arvonalentumiset -13 688 -13 719 -13 719 0,2


Vyörytykset -27 675 -39 341 -39 341 42,2


TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 163 297 -235 570 0 -235 570 426 389 661 959 161,1

TILAPALVELU Teknisten palveluiden hallinnoima kaupungin käyttöomaisuus koostuu suurimmaksi osaksi rakennuksista ja kunnallisteknisistä verkostoista, joiden määrä kasvaa vuosittain. Merkittävän omaisuusmassan arvon säilyttäminen edellyttää vuosittain riittäviä kunnossapitotoimenpiteitä ja –määrärahoja. Tämä vuoksi tekniset palvelut on pyrkinyt toteuttamaan mahdollisuuksiensa mukaan suunnitelmallista kunnossapitoa.

Investoinnit ja peruskorjaukset Perusturvapalveluiden rakennukset

Seniorikeskus Mäntyrinteen kahden osaston peruskorjaus aloitettiin elokuussa. Peruskorjauksen ensimmäinen vaihe valmistui vuoden loppuun mennessä, työ jatkui toisella vaiheella. Päiväkoti Mäntylään tehtiin pihalle pyöräkatos ja uusittiin astianpesukone. Päiväkoti Koivulaan tehtiin pihalle jätekatos. Himangan vuodeosaston/ vanhusten palvelukeskuksen pihalle tehtiin jätekatos. Päiväkoti Satumajakan pihan parkkialuetta laajennettiin, pihalle saatiin kuusi lämmitettyä autopaikkaa lisää. Työkeskus Kuunariin asennettiin uudet keittiökalusteet ja kiinteistöön uusittiin rakennusautomaatiojärjestelmä. Entinen kehitysvammaisten asuntola Reimari muutettiin ryhmäperhepäivähoitopaikaksi. Rakennuksen huonokuntoinen huopakatto uusittiin konesaumakatteeksi: Rakennuksen sisäpuolella tehtiin hieman muutostöitä käyttötarkoituksen muuttumisen takia. Kiinteistön pihaa uudistettiin, poistettiin suuri määrä varjostavia puita ja tontin ympärille rakennettiin aita. Vuoden aikana päädyttiin Himangalla ratkaisuun, jossa vaikeasti kehitysvammaisten asuntolan sijoituspaikaksi päätettiin Kärmekallion alue. Ratkaisua auttoi ARAn kanta asiaan. Hankkeelle haettiin ARA:lta avustusta erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen.

Perusopetuksen rakennukset Merenojan koululla aloitettiin vuoden alussa II- vaiheen peruskorjaustyöt E ja A- osalla. Tiloissa ovat opettajainhuoneet, kemian ja fysiikan luokat, sekä teknisen työn luokat ja A- osalla kotitalousluokat. Pääurakoitsijana oli rakennusliike Kaarto Oy, sähköurakoitsijana Sähköliike

101 Kalajoki Ky ja LVIA- urakoitsijana Lemminkäinen talotekniikka Oy. Hanke valmistui lokakuussa. Koulun peruskorjauksen aikana oppilaat ovat olleet sijoitettuna 10 vuokrattuun parakkiluokkaan. Pöllän koulun käytävään uusittiin akustointilevyt. Vuorenkallion ja Etelänkylän kouluille uusittiin astianpesukoneet. Raumankarin koululle uusittiin perusvesien pumppauskaivo. Pohjankylän koululle rakennettiin kahdesta entisestä asunnosta tekstiilityö- ja erityisopetuksen tilat.

Muut rakennukset Jäähalliin uusittiin ns. joustokaukalo. Samalla tehtiin myös parannuksia yläkerran kahvilatiloihin. Kaupungintalolle hankittiin kulunvalvonta. Leppikarvon majaa uudistettiin hankkimalla sinne uudet keittiökalusteet. Samalla saunan lauteet uusittiin, lattiat lakattiin ja ulko-ovet uusittiin. Santaholman saha, purukatos ja vanha varastokatos purettiin. Satamahalli 18 osalta valmisteltiin oikeustoimia hallin toimittajaa vastaan. Asian käsittely jatkuu korvausvaatimusten osalta käräjäoikeudessa. Kaupungin toimesta halliin jouduttiin rakentamaan lujuuslaskelmien vaatima lisärunko, jonka rakentamisesta ja menetetyistä vuokrista haetaan korvauksia. Satamassa vahvistettiin halli n:o 5 teräsrunko, joka suoritetuissa tarkastuslaskelmissa havaittiin edellisenä vuonna sellaiseksi, ettei se täytä nykyisiä lujuusvaatimuksia. Satamassa muutettiin osa vanhasta kuivaamosta trukkien pesuhalliksi.

Liike- ja teollisuusrakennukset Liike ja teollisuusrakennusten määrärahoista tehtiin elinkeinopalvelukeskuksen muutostyöt. Elinkeinopalvelukeskukselle saneerattiin tilat entisestä työvoimatoimistosta. Kylpylä Sani-Faniin asennettiin kellaritiloihin lämmön talteenotolla varustettu uusi ilmastointikone. Keilahalliin ja kuntosalin sisäänkäyntiin tehtiin portaikko, jolloin sinne voi kulkea suoraan ulkokautta. Suurimmat rakennuskohteet on teetetty ulkopuolisilla urakoitsijoilla ja pienempien kohteiden rakennustyöt on tehty kaupungin omana työnä. Kaupungin palveluksessa oli kolme vakituista kirvesmiestä. Ostopalveluina on ostettu sähkötyöt ja osa LVI-töistä. Osa Lv-töistä on teetetty omalla ammattihenkilöstöllä.

Kunnossapito Investointikohteiden lisäksi kertomusvuoden aikana on tehty eri kiinteistöjen kunnossapito- ja muutostöitä, joiden toteutuksessa on käytetty sekä kaupungin omaa vakinaista ja tilapäistä työvoimaa että lähiseudun urakoitsijoita. Lakisääteiset ilmastointien puhdistukset suoritettiin keittiöiden osalta. Myös kaupungintalon ilmastointi puhdistettiin ja IV- konehuoneessa olevat mineraalivillaiset ääniloukut vaihdettiin Dacron- ääniloukkuihin. Kertomusvuoden aikana on toteutettu useita kunnostus- ja korjaustöitä mm Kylpylä Sanifanin vuosihuoltotyöt, päiväkotien ja teollisuustilojen pieniä ja suurempia muutostöitä Pieniä maalaus- ja korjaustöitä on tehty tarpeen vaatiessa usealla kiinteistöllä. Lisäksi on ollut lukematon määrä hälytyksiä hätätöihin esim. vesivuodot, ongelmat lämpöhuollossa jne. Varsinkin 1980-luvulla rakennetut suuret kohteet alkavat tulla kunnoltaan siihen vaiheeseen, jossa kunnossapitoon ja vuosikorjauksiin tarvitaan aina vain enemmän määrärahoja ja resursseja. Asia tulisi huomioida tulevien vuosien talousarviota laadittaessa. Vuosittain tutkitaan useita kohteita homevaurioepäilyjen vuoksi. Viime aikoina esillä olleet tapaukset ovat lopulta paljastuneet muuksi kuin homevaurioiksi. Hyvin useasti oireilut ovat johtuneet mm. mineraalivillakuiduista sisäilmassa ja puutteellisesta ilmanvaihdosta. Kouluverkkotyöryhmä on miettinyt kaupungin koulutilannetta. Työ on vielä kesken, joten koulukiinteistöjen saneerausten osalta ei ole lähdetty tekemään pitemmän tähtäimen suunnitelmia. Kouluverkkorakenteen ratkettua voidaan tehdä kouluille pitemmän aikavälin

102 peruskorjausjärjestys. Vuoden aikana on tehty selvityksiä mahdollisesti myytävistä kiinteistöistä. Päätös asiasta saataneen seuraavan vuoden puolella. Viranomaismääräykset kiinteistöjen ilmastoinnin suhteen vaativat vuosittain eri kiinteistöjen ilmastoinnin säännöllistä puhdistusta.

Kiinteistönhoito Kiinteistönhoitajina toimi loppuvuodesta 10 henkilöä, joista yksi osa-aikaisella sairaseläkkeellä ja yksi osa-aikaeläkkeellä. Osalla kiinteistönhoitajista on vastuullaan yksi iso kiinteistö ja osalla useampia pieniä kiinteistöjä. Kiertävä kiinteistönhoitojärjestelmä palvelee niitä kaupungin kiinteistöjä, joilla ei ole vakituista kiinteistönhoitajaa. Käyntivälit ovat kiinteistön käytöstä riippuen viikosta muutamaan viikkoon. Kiinteistönhoitajat tarkastavat kiinteistön kunnon, lvis-laitteistojen toiminnan sekä suorittavat pienet korjaustoimenpiteet. Rautiossa on kiinteistönhoito hoidettu ostopalveluna. Himangan alueella on myös ostettu puolet osa-aikaeläkkeellä olevan kiinteistöhoitajan työstä ostopalveluna. Kalajoen kaupunki liittyi 2010 kuntien energiaohjelmaan, Ohjelma velvoittaa mukana olevat kunnat säästämään energiaa yhdeksän vuoden aikana yhdeksän prosenttia. Energiaohjelmaa on pyritty viemään eteenpäin suunnitelmien mukaan, syksyllä aloitettiin uusiutuvan energian katselmus. Kiinteistönhoitajista on muodostettu kaksi varallaoloryhmää, jossa Himangan varallaoloryhmässä on neljä kaupungin teknisen puolen työntekijää ja Kalajoen ryhmässä viisi kiinteistönhoitajaa. Jokainen vuorollaan päivystää koko viikon kerrallaan. Varallaolojärjestelmällä on molemmilla yksi puhelinnumero, josta aina saa varallaolijan kiinni mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Osaan asumattomien kiinteistöjen kattilahuoneista on asennettu kiinteistönvalvonta-järjestelmä, joka ilmoittaa lämmityslaitteiston häiriöstä kiinteistöpäivystäjän käsipuhelimeen, viasta saadaan tieto ennen suurempia vahinkoja. Himangan puolen kiinteistöautomaatiota uusitaan vuosittain kahdesta kolmeen kiinteistöön. Kiinteistöjen vartioinnista vastaa yksityinen vartiointiliike. Talohuollon osalta varatut määrärahat riittivät sekä investoinneissa, että kunnossapidossa. Tulot alittuivat 107 150 €.

Henkilöstö talonrakennuspäällikkö, rakennusmestari, toimitilasihteeri, kiinteistönhoitaja 10, kirvesmies 3


Tilapalvelut Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 16 2 2 1 21

31.12.2013 17 1 2 20 21,83

103

KÄYTTÖTALOUS



Palvelualue = TILAPALVELU


TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot

Rakennukset

perusturvapalveluiden rakennukset 25 22 22 22 0 -12,0

sivistyspalveluiden rakennukset 29 28 28 28 0 -3,4

(koulut yhtenä kokonaisuutena)

toimistorakennukset 5 5 5 5 0,0

teollisuus- ja liikerakennukset 26 17 17 17 0 -34,6

liikeosakehuoneistot 8 5 5 5 -37,5

asuinrakennukset 6 6 6 6 0 0,0

asuinosakehuoneistot 5 4 4 4 0 -20,0

toiminnasta poistetut rak 6 8 8 7 -1 16,7

satamarakennukset 17 23 23 23 0 35,3

TALOUS Ed. tp TA

TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 102 572 98 770 98 770 100 224 1 454 -2,3

Tuet ja avustukset 37 020 37 020 6 410 -30 610 100

Muut toimintatuotot 1 198 376 1 279 700 1 279 700 1 212 501 -67 199 1,2

TOIMINTATUOTOT 1 300 948 1 415 490 1 415 490 1 319 134 -96 356 1,4

Valmistus omaan käyttöön 98 237 83 000 83 000 106 059 23 059 8

TOIMINTAKULUT





TOIMINTAKULUT -3 806 332 -3 748 615 -3 748 615 -3 755 253 -6 638 -1,3

TOIMINTAKATE -2 407 147 -2 250 125 0 -2 250 125 -2 330 059 -79 934 -3,2


Suunnitelman mukaiset poistot -1 716 055 -1 906 650 -1 906 650 -1 689 994 216 656 -1,5

Poistot ja arvonalentumiset -1 716 055 -1 906 650 -1 906 650 -1 689 994 216 656 -1,5


Vyörytykset 3 507 718 3 471 939 3 471 939 -1

LASKENNALLISET ERÄT 3 507 718 3 471 939 3 471 939 -1

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -615 484 -4 156 775 0 -4 156 775 -548 114 3 608 661 -10,9

RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT

Ruokapalvelut

Ruokapalvelut vastaavat sivistystoimen ja perusturvan toimintayksiköiden sekä ateriapalveluiden piirissä olevien asiakkaiden ruokapalveluiden tuottamisesta, hinta-laatu suhteeltaan kilpailukykyisesti. Toiminta pohjautuu kaupungin yhteiseen strategiaan ja toiminnan linjauksiin, toimien tukipalveluna kaupungin koulujen, päiväkotien, seniorikeskuksen, terveyskeskuksen ja palvelukeskuksen perustehtävien toteuttamiselle. Ruoanvalmistuskeittiötä, jotka kaikki toimivat erisuuruisina keskuskeittiöinä, on kuusi; Merenojan, Pohjankylän ja Raumankarin koulujen yhteydessä olevina sekä palvelukeskuksen, seniorikeskuksen ja terveyskeskuksen yhteydessä olevat keittiöt. Palvelukeittiöitä on kolme;

104 Mäntylän, Puolukan ja Satumajakan päiväkotien keittiöt, lounasruoka toimitetaan keskuskeittiöltä, aamu- ja välipaloista huolehtii päiväkodin keittiöllä työskentelevä ravitsemistyöntekijä. Jakelukeittiöitä on kahdeksan, Etelänkylän, Mehtäkylän, Pahkalan, Pöllän, Rahjan, Raution, Tyngän aluekoulun ja Vuorenkallion koulujen keittiöt, joissa ruoanjaosta huolehtii pääsääntöisesti laitoshuoltaja, toimien ruoka- ja siivouspalvelun yhdistelmätyöntekijänä. Em. lisäksi keskuskeittiöistä toimitetaan ruoka myös ryhmäperhepäivähoidon, kehitysvammahuollon sekä vanhusten asumispalveluyksiköihin, joita kaupungin alueella on kaksitoista. Ruoan jakaminen ja astiahuolto hoidetaan ao. toimipisteissä työskentelevän henkilöstön toimesta. Vuoden 2013 aika vakinaistettiin kaksi kokkia, eläkkeelle jäämisistä johtuen. Vuoden 2013 aikana alkoi ruoka – ja siivouspalveluiden, päiväkoti-, ja kotihoitohenkilöstön yhteinen TYK-kuntoutus, kannustettiin henkilökuntaa hakemaan kuntoutukseen, työkykyä ylläpitävänä toimintana. Tyky-päivä järjestettiin yhdessä siivouspalvelun kanssa. Elokuussa nimetty ruokapalveluiden uudelleenorganisoinnin valmisteluryhmä esitti uuden keskuskeittiön rakentamista nykyisen terveyskeskuksen keittiön yhteyteen, saneeraten nykyisen keittiön sekä rakentamalla tarvittavan tilan keskuskeittiölle, jolloin ruoan tuottaminen tullaan yhdistämään yhteen keittiöön. Hanketta lähdetään viemään eteenpäin vuoden 2014 aikana. Talousarvion toteutuminen Talousarviossa oli varattu toimintakuluja 2 665 090 € ja toteutuma oli 2 641 552 €, eli toimintakulut alittuivat 23 538 €:lla. Toimintakate oli talousarviossa -2 633 150 € ja toteutuma oli -2 552 725 €.

Henkilöstö 1 ruokapalvelupäällikkö, 6 ruokapalveluesimiestä, 16 kokkia, 8,77 ravitsemistyöntekijää, 3,11 laitoshuoltajaa. Osa-aikaisten työntekijöiden työajat on laskettu yhteen ja ilmoitettu kokoaikaisina. Laitoshuoltajien tehtävistä on ilmoitettu jakelukeittiön toimintoihin käytettävä työaika. Lisäksi keittiöillä työskentelee 3,4 työllisyysvaroin palkattua ruokapalvelutyöntekijä, kokoaikaiseksi laskettuna sekä yksi kokoaikainen henkilö oppisopimuskoulutuksessa. Oppisopimuskoulutuksessa oleva työntekijä on siirtynyt kaupungin toisesta hallintokunnasta, hänen palkkauksestaan vastaa vakuutusyhtiö.

Siivouspalvelut Siivottavia kohteita oli 54, siivottavia neliöitä n. 42 000, vakinaisia ja määräaikaisia työntekijöitä yhteensä 39 kokoaikaiseksi laskettuna, kokoaikainen siivoustyönjohtaja. Kymmeneen pieneen kohteeseen hankitaan siivoukseen ja hygieniaan liittyvä materiaali siivouspalvelun budjetista, niissä siivouksesta vastaa kohteen oma henkilökunta. Eläkkeelle jäi Pohjankylän koululta kaksi laitoshuoltajaa, heidän tilalleen ei toistaiseksi palkattu vakinaisia työntekijöitä, koska syksyllä käynnistyi kouluverkkoselvitys ja ruokapalvelun uudelleenorganisointi, jotka mahdollisesti vaikuttavat tulevaisuudessa ruoka- ja siivouspalvelun henkilöstötarpeeseen. Osa työajasta käytettiin ns. oheispalvelujen tuottamiseen, niitä olivat kahvitukset, viherkasvien hoito, ruoanjako ja hoitotyössä avustaminen vuodeosastoilla. Palveluliikettä on käytetty Meriluontokeskuksen tilojen puhtaanapidossa samoin loma-aikoina apuna harvemmin siivottavien kohteiden siivouksessa. Tekstiilikalusteiden pesua ja suojausta ostettiin työhön erikoistuneelta toimittajalta. Merenojan koulun remontti valmistui lokakuussa, mm. uudet pintamateriaalit, selkeä kalustaminen, valko- ja älytaulut luokissa sekä pienten yhdistelmäkoneiden hankinta ja työntekijöiden motivaatio kehittää työtään ovat tehostaneet työajan käyttöä, joka on kyseisessä kiinteistössä n. 200 neliötä/h . Palvelupiste Verkolle Katveen kiinteistöön korjatut tilat tulivat siivottavaksi alkuvuodesta ja toukokuussa käyttöön otetut Yrityspalvelukeskuksen tilat kaupunkiaukiolta yht n. 230 neliötä.

105 TYK-kuntoutuksessa on mukana kokoaikainen laitoshuoltaja ja yksi yhdistelmätyöntekijä, selvitysjaksolla syyskuussa 2013 alkanut kuntoutus päättyy syyskuussa 2015 järjestettävään valmennusjaksoon. Työntekijöille valmennusjaksot ovat palkallisia. Työterveyshuolto järjesti syksyllä ohjattuja liikuntatunteja työkunnon ylläpitämisen motivoimiseen, Työlähtöisessä ryhmässä oli mukana 15 laitoshuoltajaa. Ruokapalvelun kanssa yhteistyössä järjestettiin kulttuuripainotteinen TYKY-päivä elokuussa. Kotimaiselta työvaatevalmistajalta Laiho Oy:lta hankittiin koko henkilöstölle ammattikäyttöön suunnitellut suojavaatteet. Puhtaustaito järjesti Kokkolassa lokakuussa koulutuspäivän, jossa oli mukana 25 laitoshuoltajaa päivittämässä osaamistaan Siivoustoimeen tehtiin Työsuojelutarkastus lokakuussa, tarkastuksella käytiin läpi mm. työaja ja työsopimukset, joista määräaikaisten sopimusten perusteet, vaarojen tunnistaminen ja arviointi, kuormitustekijät mm. yksintyöskentely ja kemialliset tekijät. Epäkohtana tiedottamisessa todettiin, että kaikilla työntekijöillä ei ole mahdollisuutta käyttää tietokonetta, kaikissa kohteissa ei voi hyödyntää keveämpiä ergonomisia menetelmiä eikä koneita, joka vaikuttaa mm. tehokkuuteen. Talousarvioon varattu määräraha alittui 34 646 € .


Ruoka- ja

siivouspalvelut Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 68 13 10 9 100

31.12.2013 70 15 18 1 104 87,13

106

KÄYTTÖTALOUS



Palvelualue = RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT


TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

Ruokapalvelu

Sivistyspalv. ateriasuoritteet 376 099 387 000 387 000 381 201 -5 799 1,4

Perusturvan ateriasuoritteet 415 705 400 000 400 000 390 340 -9 660 -6,1

Kokoaikaiset työsuhteet 31 29 29 27 -2 -12,9

Osa-aikaiset työsuhteet 12 15 15 24 9 100,0

TALOUS Ed. tp TA

TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 499 094 33 540 33 540 72 158 38 618 -85,5


Muut toimintatuotot 515 19 932 19 932 3772,2

TOIMINTATUOTOT 500 706 33 540 33 540 92 090 58 550 -81,6

TOIMINTAKULUT



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 010 355 -1 111 275 -1 111 275 -1 052 221 59 054 4,1

Muut toimintakulut -2 242 -2 460 -2 460 -1 854 606 -17,3

TOIMINTAKULUT -4 076 886 -4 339 775 -4 339 775 -4 290 639 49 136 5,2

TOIMINTAKATE -3 576 180 -4 306 235 0 -4 306 235 -4 198 549 107 686 17,4





Vyörytykset 3 139 545 3 865 660 3 865 660 23,1

Luontoisedut

LASKENNALLISET ERÄT 3 139 545 3 865 660 3 865 660 23,1

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -445 895 -4 321 945 0 -4 321 945 -334 586 3 987 359 -25

KUNTATEKNIIKKA Talousarviossa asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Osa kunnallistekniikan kunnossapito- ja investointitöistä toteutettiin omana työnä ja osa hankittiin ostopalveluna. Yhdyskuntatekniikan insinööri aloitti tehtävässä 03/2013. Osa kuntatekniikan hallinnon tehtävistä on hoidettu ostopalveluna. Kuntatekniikan menot ylittyivät 20 768 €. Toimintatuotot ylittyivät arvioidusta 34 208 €. Toimintakate toteutuma on 98,2 %, eli poikkeama on 21 748 €.

Liikenneväylät ja yleiset alueet Toiminnallisena tavoitteena oli pitää liikenneväylät ja niihin liittyvät rakenteet liikenteellisesti tyydyttävässä kunnossa siten, ettei kaupungin teillä tapahtuisi kunnossapitopuutteiden takia onnettomuuksia, kuten liukastumisia tai muita henkilövahinkoja. Lisäksi pyritään ennakoimaan kunnossapitotoimia, eli päällysteiden reikien paikkaus, reunapalteiden poisto sekä laskuojien aukaisu. Liikenneväylien kunnon tarkkailulla etukäteen jatketaan rakenteiden elinikää merkittävästi. Osa kunnossapidosta tehtiin omana työnä ja osa ostopalveluna. Palveluiden ostot sisältävät talviaurauksen sekä kesäkunnossapidon. Talviaurauskausi oli loppuvuonna vähäluminen. Urakoitsijat olivat pääosin samat kuin aikaisemmin.

107 Talousarviossa oli varattu toimintakuluja 811 780 € ja toteutuma oli 783 585, eli toimintakulut alittuivat 28 195 €:lla. Toimintakate oli 49 308 €.

Henkilöstö Yhdyskuntatekniikan insinööri, kuntatekniikan työnjohtaja ja 4 kuntatekniikan työntekijää.

Viher- ja ulkoilualueet

Investointikohteet Liikuntapaikoilla investoitiin Merenojan yleisurheilukentän peruskorjaukseen. Juoksuradat ja suorituspaikat pinnoitettiin ja kentän sisäpuolinen sadevesijärjestelmä uusittiin. Kentän sisäosaan asennettiin sähköt tulevia SM-tason kilpailuja varten. Kalustoa uusittiin nykyisiä sääntöjä vastaaviksi ja kentän ympärillä oleva aita peruskorjattiin ja asennettiin uudet kulkuportit. Kotipuiston uudelle asuntoalueelle aloitettiin rakentamaan uutta kuntorataa. Maastotöiden osalta rata valmistui marraskuun aikana. Kalajoen liikuntapuiston osalta valmisteltiin ratoja vuonna 2014 hiihdettävää Hopeasomman SM-kisoja varten. Keihäsojan ylittävä silta uusittiin investointirahalla. Valaistujen reittien osalta aloitettiin valaistuksen uusiminen. Nykyisten elohopeahöyrylamppujen poistuessa markkinoilta vuoden 2015 aikana muutetaan valaisimet nykyisiin markkinoilla pysyviin malleihin. Puistojen ja leikkikenttien investointirahoilla peruskorjattiin leikkikenttiä ja uusittiin vanhoja kalusteita. Uusimiset perustuivat turvatarkastuksen esiintuomiin puutteisiin. Pieniä viherkaistoja tehtiin rakentuneille asuntoalueille. Hiekkasärkkien alueella peruskorjattiin investointirahalla vanhoja pitkospuupolkuja.

Perusparantamiskohteet Investointirahalla ruopattiin Keskuskarin venesataman allasta ja sataman sisääntuloaukkoa syvennettiin. Kalajoen keskustaajaman lähiliikuntapaikkojen suunnitteleminen aloitettiin Pohjankylän ja Merenojan koulujen alueelle. Talousarviossa viher- ja ulkoalueisiin oli varattu investointimääräraha yhteensä 303 000 € ja toteutuma oli 320 955 €. Tuloja kertyi 27 000 € Merenojan urheilukentän avustuksesta. Varatut määrärahat ylittyivät 17 955 €:lla.

Kunnossapito Viher- ja ulkoilualueiden kunnossapidossa työskentelee tuntipalkkaisia vakinaisia ja kausityöntekijöitä, joiden lisäksi on työllisyysvaroin palkattuja henkilöitä. Tavoitteena on pitää rakennetut alueet käyttökunnossa. Latualueista Kalajoen liikuntapuiston ja Himangan liikuntapuiston latuverkostoja on hoidettu myös viikonloppuisin. Himangalla kaupungin omistamalla latukoneella latujen tekeminen on ostettu urheiluseuralta. Hiihtäjille on pystytty tarjoamaan latuverkosto, joka on lumiolosuhteiden salliessa hyvässä käyttökunnossa. Tekolumen avulla hiihtokautta on pystytty jatkamaan Kalajoen hiihtokeskuksessa. Luistelualueiden osalta ulkoalueiden kunnossapito toimii arkisin. Himangan Raumankarin koululla ja jäähallin ulkokaukalon kunnossapidosta on voitu huolehtia myös viikonloppuisin. Yksityiset yrittäjät ovat hoitaneet osan lumitöistä jääalueilla. Sunnuntaisin on jäähallissa pysyvä yleisöluisteluvuoro, joka on vapaasti kaikkien käytettävissä. Kalajoen koulujen lomaviikoilla on myös yleisöluistelu- ja mailaluisteluvuoroja, jotka ovat vapaasti käytettävissä. Jäähallin varatut harjoitusvuorot ovat tehokkaassa käytössä arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Internetistä kuntalaiset voivat seurata varauslistaa. Viheryksikön kesätöihin puistojen ja leikkikenttien lisäksi kuuluu lukuisten kunnan kiinteistöjen piha-alueiden hoitotöitä. Kukka- ja pensasryhmien hoitotyöt vaativat suoritustason henkilöstöä.

108 Rakennetut kohteet on pystyttävä hoitamaan, muutoin alueiden virkistystarkoitus jää saavuttamatta. Kesäaikana puistotöihin palkataan vakituisten työntekijöiden lisäksi koululaisia ja puutarha-alan opiskelijoita. Työllisyysvaroin palkatut henkilöt muodostavat osan sesonkiluonteisessa työssä. Puistotöissä kaupunki on voinut tarjota usealle opiskelijalle ja työttömälle mielekästä kesätyötä.

Talousarviossa oli varattu toimintakuluja 595 105 € ja toteuma oli 597 178 €, eli toimintakulut ylittyivät 2 073 €:lla. Toimintatuottoja oli talousarviossa 104 200 € ja tuottoja toteutui 101 387 €, eli tuottoja kertyi 2 813 € vähemmän.

Henkilöstö Kaupungin puutarhuri, kenttämestari, 5 ulkoalueiden hoitajaa ja puutarhuri.

Vesi- ja viemärilaitos Vesihuollon järjestäminen Kalajoella ja Himangalla poikkeavat merkittävästi toisistaan. Kalajoella toimii ainoastaan kunnallinen viemärilaitos. Viemärilaitos vastaa jäteveden keräilystä kuluttajilta ja johtaa sen puhdistettavaksi Vesikolmio Oy:n puhdistamoille. Himangalla kunnallinen vesihuoltolaitos vastaa kuluttajille koko vesihuollon repertuaarista vedenottamolta aina jäteveden puhdistamolle. Vesihuoltolain mukaan jäteveden käyttömaksun on oltava sama vesihuoltolaitoksen alueella, liittymismaksut ja perusmaksut voivat vaihdella alueittain. Tämä asettaa jäteveden käyttömaksun määrittämiselle haastetta. Jätevedenpuhdistamisen kustannukset määräytyvät eri tavalla Vesikolmion ja Himangan puhdistamoilla. Uudet jäteveden kulutushinnat tulivat käyttöön 1.3.2013. Talousarviossa oli varattu toimintakuluja 937 640 € ja toteutuma oli 1 025 498 €, eli toimintakulut ylittyivät 87 858 €:lla. Toimintatuottoja oli talousarviossa 1 163 400 € ja tuottoja toteutui 1 188 325 €, eli tuottoja kertyi 24 925 € arvioitua enemmän. Toimintakate oli 200 960 €. Himangan jätevedenpuhdistamolla syttyi tulipalo 18.6.2014. Palossa jätevedenpuhdistamorakennus paloi korjauskelvottomaksi, mutta altaat ja laitteet säästyivät suurimmilta tuhoilta. Laitteisto korjattiin tarpeellisin osin ja puhdistamo katettiin PVC-hallilla. Vesistöä tarkkailtiin tihennetysti. Tulipalosta johtuvia käyttökuluja syntyi 92 141 € ja investointeja 107 128 €.

Henkilöstö Vesilaitoksen hoitaja ja puhdistamon hoitaja

Investointikohteet sekä kuntatekniikan alaiset EAKR ym. -hankkeet v. 2013 Liikenneväylät ja yleiset alueet

- Lankilantien ja Pohjankyläntien korotettu risteys ja Hiekkasärkkien keskustan tiejärjestelyjä rakennettiin

- Siipolantie perusparannettiin. Mäntytien perusparannussuunnitelmat on teetetty - Ahjotie, Joutsentie, Haapanatie, Merenojantie (Leipurintie-Sorsatie), Merenojan klv,

Luotitie, Etutii, Klubitii, Puumaila ja Luhtapolku päällystettiin - Kotipuiston infran rakentaminen valmistui - Kotipuisto-koulukeskus klv rakennettiin ja päällystettiin - Linja-autoliikenteen järjestelyt toteutettiin - Rahvon teollisuusalueen laajennuksen suunnittelu aloitettiin - Jokelan tarha-alueen tien perusparantaminen aloitettiin - Valaistuksessa uusittiin valaistuksen ohjausjärjestelmiä

Talousarviossa ja määrärahamuutoksella kuntatekniikkaan oli varattu investointimääräraha ilman hankkeita yhteensä 1 355 000 € ja toteutuma oli 1 039 172 €. Varatut määrärahat alittuivat 315 828 €. Lepistöntien peruskorjausta ei toteutettu (150 000 €).

109 Kuntatekniikan alaiset hankkeet

- Yrityspuistojen kehittämishankkeelle oli talousarviossa varattu 2 196 000 € josta määrärahamuutoksella siirrettiin Keskuskarin kosteikon kunnostukseen 100 000 €. Hankkeelle kertyi kustannuksia 593 708 € ja rahoitusta hankkeelle maksettiin 221 032 €. Toteutuneina töinä oli mm. Yrityskalliontien 2 vaihe ja Isokalliontien päällystys, Yrityskalliontien tonttikatu, Meinalantien peruskorjaus 1 sekä suunnittelua Meinalantien 3-haaraliittymälle ja Meinalan alikululle. Hankeen työt eivät edenneet Meinalan alueella talousarviossa varattujen määrärahojen laajuudessa vuonna 2013. Osa töistä siirtyi vuodelle 2014.

- Santaholma 2013 EAKR hanke ei ole saanut EU avustusta. Hanke sai Vattenfall avustusta 63 201 €. Talousarviossa oli varattu hankkeelle 306 445 €, josta toteutuma oli 301 181 €. Hankkeen töistä toteutettiin rannantuentaa, rantareittiä ja taapelintorin rakentamista.

- Matkailukaupungin toimintaympäristö hanke 2 ei ole saanut avustusta. Hankkeelle varattiin määräraha 155 000 € ja käytettiin 78 831 € Santaholman alueen infran rakentamiseen.

- Kalajoen kaupungin ympäristöhankkeessa toteutettiin Aurinkohiekkojen maisemointia ja infran rakentamista. Hankkeen määräraha 850 000€ ja toteutuma oli 697 775 € ja rahoitusta hankkeelle maksettiin 173 572 €. Hankkeen työt etenivät suunnitellusti.

Vesi- ja viemärilaitos - Viemäröintiä rakentaminen Santaholman ja Kotipuiston alueilla, Rautiossa,

Himankakylällä, sekä pienempiä kohteita eri puolilla kaupunkia - Jätevesipumppaamoja rakennettiin ja pumppaamot liitettiin kaukovalvontaan.

Kaukovalvontaa uusittiin myös muilla pumppaamoilla - Viemäreitä peruskorjattiin ja saneerattiin eri puolilla kaava-alueita - Vesijohtoa rakennettiin ja uusittiin Himangan alueella - Käynnistettiin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys

Talousarviossa vesi- ja viemärilaitokselle oli varattu investointimääräraha yhteensä 430 000 € ja toteutuma oli 397 304 €, eli varatut määrärahat alittuivat 32 696 €:lla. Himangan puhdistamon kunnostamiseen tulipalon jälkeen 107 128 €.


Kuntatekniikka Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 15 1 16

31.12.2013 16 1 17 21,81

110

KÄYTTÖTALOUS



Palvelualue = KUNTATEKNIIKKA


TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-

% ed tp

Määrätavoitteet


kunnossapid. kaavatiet/km 142 149 149 131 -18

kunnossapid. kev.liik.väylä/km 22 23 23 25 2

avustettavat yksityistiet/km 216 0 216 216 0 0,0

katuvalot km 217 217 218 1

Kalajoki valopisteitä kpl 1241 1270 1 270 1279 9

Himanka valopisteitä kpl 643 643 643 643 0 0,0

viemäriin liitetyt kiinteistöt 0

Kalajoki 2662 2846 2 846 2746 -100 3,2

Himanka 597 610 610 606 -4 1,5

puhdistettu jätevettä m³ 0 0

Kalajoki 345474 460000 460 000 407103 -52 897 17,8

Himanka 132454 114390 114 390 120521 6 131 -9,0

laskutettu jätevettä m³ 0

Kalajoki 308382 350000 350 000 345695 -4 305 12,1

Himanka 85582 86900 86 900 89147 2 247 4,2

vuotovesiä 0 0

Kalajoki 126933 110000 110 000 61408 -48 592 -51,6

Himanka 46872 27490 27 490 31374 3 884 -33,1

Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot 0 0

jätevedenpuhdistamo kpl 1 1 1 1 0 0,0

JV-pumppaamot kpl 75 75 156 81

Kalajoki 134 150 137 -13

Himanka 19 19 19 0

viemäriverkostoa km 150 150 239 89

Kalajoki 145 156 156

Himanka 40 51 51

vedenottamoita/kpl 2 2 2 2 0 0,0

vesijohtoverkostoa/km 189 190 190 190 0

vesijohtoon liitetyt kiinteistöt 1353 1364 1 364 1367 3 1,0

pumpattu vettä verkostoon

Vihtari 48561 48 561 27242 -21 319 -43,9

Uusi-Somero 161167 161 167 177313 16 146 10,0

ostettu vettä 0 0

Kannusken vesiosuukunta 45365 45 365 60792 15 427 34,0

Lohtajan vesiosuuskunta 665 665 6679 6 014 904,4

laskutettu vettä 206264 206 264 199009 -7 255 -3,5

hävikki 49494 49 494 73017 23 523 47,5

Puistot ja leikkikentät 44 44 44 44 0 0,0

Jäähallin käyttötunnit 2301 2300 2 300 2285 -15 -0,7

Jäähallin €/käyttötunti 82 83 83 90 7 9,8

Jäähalli kpl 1 1 1 1 0 0,0

Urheilukentät kpl 5 4 4 4 0 -20,0

Kaukalot 15 15 15 15 0 0,0

Valaistut ladut km 39 38 38 38 0 -2,6

Hoidettava latuverkosto km 138 164 164 144 -20 4,3

111

KÄYTTÖTALOUS



Palvelualue = KUNTATEKNIIKKA

TALOUS Ed. tp TA

TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-

% ed tp

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 1 183 655 1 266 500 1 266 500 1 297 459 30 959 9,6

Maksutuotot 300 300 -300

Muut toimintatuotot 56 506 5 000 5 000 9 343 4 343 -83,5

TOIMINTATUOTOT 1 240 161 1 271 800 1 271 800 1 306 802 35 002 5,4

Valmistus omaan käyttöön 216 917 174 000 174 000 181 909 7 909 -16,1

TOIMINTAKULUT




Avustukset -250 225 -316 600 -316 600 -276 087 40 513 10,3


TOIMINTAKULUT -2 599 229 -2 651 405 -2 651 405 -2 678 674 -27 269 3,1

TOIMINTAKATE -1 142 151 -1 205 605 0 -1 205 605 -1 189 962 15 643 4,2


Suunnitelman mukaiset poistot -1 594 983 -1 781 220 -1 781 220 -1 816 941 -35 721 13,9

Poistot ja arvonalentumiset -1 594 983 -1 781 220 -1 781 220 -1 816 941 -35 721 13,9


Vyörytykset -238 217 -170 324 -170 324 -28,5

Luontoisedut


TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -2 975 351 -2 986 825 0 -2 986 825 -3 177 228 -190 403 6,8

YMPÄRISTÖN OHJAUS Ympäristölautakunta

Yleistä Ympäristölautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana viisi kertaa ja asioita kirjattiin 38

pykälää. Ympäristölautakunnan talousarvio toteutui seuraavasti: Ympäristölautakunnan toimintatuotot olivat 231.899 euroa (talousarviossa 162.2500 euroa), joten tuloja saatiin 69.649 euroa enemmän. Ympäristölautakunnan toimintakulut olivat 263.964 euroa (talousarviossa 283.095 euroa), joten kulut alittuivat 19.131 eurolla. Toimintakate oli 88.780 euroa parempi kuin talousarviossa. Talousarviota parempi taloudellinen toiminta johtui Jokelan tuulivoimapuiston toteutumisesta ja sinne myönnetyistä rakennusluvista tuulivoimaloille.

Rakennusvalvonta Yleistä Rakennusvalvonnan tehtävät perustuvat pääosin maankäyttö- ja rakennuslain

sekä -asetuksen mukaiseen rakentamisen valvontaan kuten mm:

- rakennuslupien käsittely

- lausunnot ja kannanotot maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin rakennuskaava-asioihin, poikkeuslupa- ja suunnittelutarve hakemuksiin

- asuinrakennusten korjauksiin myönnettävien avustusten käsittely, rakennustyön valvonta ja neuvonta

- asuntorahaston ja maatalousministeriön kautta rahoitettujen kohteiden rakentamiseen liittyvä rakentamisen neuvonta ja valvonta

Maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan 1.1.2000. Lain keskeisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun,

112 suunnittelun laatuun ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevista asioista. Laki on lisännyt rakennuslupakäsittelyssä rakennusvalvonnan tehtäviä mm. naapurien kuulemisen, rakennuspaikalla suoritettavien katselmusten, aloituskokousten, energiatodistusten, jätevesijärjestelmien ja lämpökaivojen luvittamisen sekä osin lisääntyvän rakentamisen valvonnan kautta. Laki asuntojen korjausavustuksista tuli voimaan 1.1.1999. Entiseen käytäntöön verrattuna laki on lisännyt avustuskäsittelyssä tarveharkintaa sekä selvittelyä avustuksen saajan varallisuudesta. Lain perusteella avustukset myönnetään pääsääntöisesti yli 65-vuotiaille eläkeläisille. Vuonna 2013 myönnettiin korjausavustuksia vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjauksiin sekä energia-avustuksia pientaloille ja rivi-/kerrostaloille.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Kulunut vuosi oli rakentamisen kannalta suhteellisen vilkas. Asuinrakennusten rakennuslupia myönnettiin 33 kpl, joilla rakennetaan yhteensä 52 huoneistoa. Uusille omakotiasunnoille myönnettiin 29 rakennuslupaa. Uusia vapaa-ajan asuntojen rakennuslupia myönnettiin 56 kpl, joilla rakennetaan yhteensä 66 huoneistoa. Vuonna 2013 myönnettiin rakennus-, toimenpide-, purku- ja ilmoituslupia yhteensä 361 kpl. Myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli yhteensä 30.945 m2, josta uusille rakennuksille 26.866 m2. Luvitettujen rakennusten rakennuskustannukset olivat n. 30 - 40 miljoonaa euroa. Korjausavustushakemuksia vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjauksiin jätettiin yhteensä 13 kpl. Myönnettyjen avustusten kokonaismäärä oli yhteensä 56.239 euroa. Energia-avustuksia myönnettiin 8 kpl pientaloille yhteensä 12.275 euroa ja rivi- ja kerrostaloille 3 kpl yhteensä 9.550 euroa.

Talousarvion toteutuminen Rakennusvalvonnan talousarvio toteutui seuraavasti: Rakennusvalvonnan toimintatuotot olivat 202.057 euroa (talousarviossa 137.400 euroa), joten tuloja saatiin 64.657 euroa enemmän. Rakennusvalvonnan toimintakulut olivat 199.837 euroa (talousarviossa 221.775 euroa), joten kulut alittuivat 21.938 eurolla. Toimintakate oli 86.595 euroa parempi kuin talousarviossa. Rakennusvalvonnan toimintakate oli +2.220 euroa. Talousarviota parempi taloudellinen toiminta johtui Jokelan tuulivoimapuiston toteutumisesta ja sinne myönnetyistä rakennusluvista tuulivoimaloille.

Ympäristönvalvonta

Yleistä Ympäristönsuojelulain tavoitteena on ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen lisäksi muun

muassa edistää kestävää kehitystä ja turvallisen elinympäristön säilymistä. Toimintojen luvanvaraisuus perustuu ympäristönsuojelulakiin (YSL 86/2000) ja sen nojalla annettuun ympäristönsuojeluasetukseen (YSA 169/2000). Maa-ainesten ottoalueet ja voimassa olevien maa-aineslupien lupaehtojen noudattaminen tarkastettiin systemaattisesti resurssien sallimissa rajoissa. Voimassa olevien ympäristölupien lupamääräysten noudattamista ei valvottu muutoin kuin valitusten yhteydessä. Kalajoen kaupungin ympäristöviranomaisen valvontaan kuuluvia kohteita on yhteensä 238 (Kuntavahti 23.9.2013). Kohteiden todellista määrää on vaikea arvioida asiakasjärjestelmässä olevien puutteiden vuoksi, mutta todellinen lukumäärä on pienempi. Lisäksi ympäristöviranomaisen valvontaan kuuluu 31 maa-ainestenottopaikkaa, joista voimassa olevia lupia on 26. Viidestä vanhentuneesta luvasta kahdelle tehtiin vuonna 2013 lopputarkastus.

113 Edellinen ympäristötarkastaja oli töissä 1.3.2013 asti, jonka jälkeen ympäristötarkastajan tehtäviä hoidettiin ostopalveluna 1.10.2013 asti, jolloin uusi ympäristötarkastaja aloitti viranhaltijana. Lisäksi kesällä oli 3,5 kuukaudeksi palkattuna kesätyöntekijä.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Ympäristölupapäätöksiä tehtiin 26 kpl. Keskimääräinen käsittelyaika oli 4,8 kk (min 1,2 kk – max 17,8 kk) laskettuna lupahakemuksen vireille tulosta. Maa-aineslupia myönnettiin 2 kpl, joiden keskimääräinen käsittelyaika oli 4,7 kk. Lisäksi tehtiin kolme väliaikaiseen meluun liittyvää päätöstä. Lausuntoja annettiin 9 kpl. Maa-ainestenottopaikoille suoritettiin 20 tarkastusta. Sellaisia maa-ainestenottopaikkoja ei tarkastettu, joista ilmoitettiin, ettei siellä ole ollut ottotoimintaa vuonna 2012. Lupaharkinnan ulkopuolisia tarkastus- ja valvontakäyntejä tehtiin muutamia. Lisäksi osallistuttiin eri viranomaisten yhteisiin tarkastuksiin.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Ympäristövalvonnan toimintatuotot olivat 29 842 euroa (talousarviossa 24 850 euroa), joten tuloja saatiin 4 992 euroa enemmän. Ympäristövalvonnan toimintakulut olivat 69 808 euroa (talousarviossa 61 320 euroa), joten kulut ylittyivät 8 488 euroa. Ympäristövalvonnan toimintakate oli -39 966 euroa. Toimintakulujen osalta henkilöstökulut ja palvelujen ostot ylittivät talousarvion.


Ympäristöohjaus Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä HTV

31.12.2012 5 5

31.12.2013 4 4 4,41

114

KÄYTTÖTALOUS



Palvelualue = YMPÄRISTÖNOHJAUS


TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp


Tonttireservit

Rakennusvalvonta

Rakentamisen luvat kpl 379 390 390 361 -29 -4,7

Rakennusluvat 240 280 280 218 -62 -9,2

Toimenpideluvat 76 60 60 84 24 10,5

Ilmoitusluvat 63 50 50 42 -8 -33,3

Purku- ym luvat 12 10 10 17 7 41,7

Katselmukset kpl 725 700 700 968 268 33,5

Lausunnot kpl 9 10 10 11 1 22,2

Arviot kpl 0 5 5 0 -5

Korjauspäätökset kpl 7 20 20 13 -7 85,7

Energia-av.päätökset kpl 11 40 40 11 -29 0,0

Poikkeuslupien valmistelu kpl 29 30 30 18 -12 -37,9

Aloituskokoukset kpl 71 70 70 68 -2 -4,2

Ympäristönsuojelu 25

Lupapäätökset kpl 10 70 70 26 -44 160,0

Tarkastukset kpl 122 20 20 23 3 -81,1

Lausunnot kpl 16 2 2 9 7 -43,8

Tiedotus- ja valistustilaisuudet kpl 2 30 30 0 -30 -100,0

Ilmoitukset 73 5 5 34 29 -53,4

Maa-ainesluvat kpl 3 4,5 5 2 -3 -33,3

TALOUS Ed. tp TA

TA-

muutokset

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos-%

ed tp

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 16 300 300 853 553 5284,8

Maksutuotot 168 351 161 950 161 950 229 850 67 900 36,5

Muut toimintatuotot 1 195 1 195 100

TOIMINTATUOTOT 168 367 162 250 162 250 231 899 69 649 37,7

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -259 596 -241 955 -241 955 -233 779 8 176 -9,9

Palvelujen ostot -31 541 -34 940 -34 940 -34 052 888 8

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 220 -4 800 -4 800 -5 618 -818 74,5

Muut toimintakulut -19 -1 400 -1 400 -960 440 5032,7

TOIMINTAKULUT -294 375 -283 095 -283 095 -274 409 8 686 -6,8

TOIMINTAKATE -126 008 -120 845 0 -120 845 -42 510 78 335 -66,3





Vyörytykset -11 683 -11 367 -11 367 -2,7


TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -162 914 -140 675 0 -140 675 -59 276 81 399 -63,6

115

KÄYTTÖTALOUS

Toimielin = TEKNINEN LAUTAKUNTA JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA


Ed. tp TA TA- TA-muutosten Toteutuma Poikkea- Muutos-

TALOUS muutokset jälkeen 31.12. ma % ed tp

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 2 041 279 1 610 110 1 610 110 1 715 224 105 114 -16

Maksutuotot 231 283 184 950 184 950 306 670 121 720 32,6

Tuet ja avustukset 1 098 37 020 37 020 6 410 -30 610 484

Muut toimintatuotot 2 026 538 1 831 700 1 831 700 2 412 685 580 985 19,1

TOIMINTATUOTOT 4 300 198 3 663 780 3 663 780 4 440 990 777 210 3,3

Valmistus omaan käyttöön 315 155 257 000 257 000 287 969 30 969 -8,6

TOIMINTAKULUT




Avustukset -250 225 -316 600 -316 600 -276 087 40 513 10,3


TOIMINTAKULUT -12 991 757 -13 400 540 -13 400 540 -13 334 714 65 826 2,6

TOIMINTAKATE -8 376 405 -9 479 760 0 -9 479 760 -8 605 756 874 004 2,7


Suunnitelman mukaiset poistot -3 360 007 -3 723 410 -3 723 410 -3 527 753 195 657 5

Poistot ja arvonalentumiset -3 360 007 -3 723 410 -3 723 410 -3 527 753 195 657 5


Vyörytykset 6 208 661 7 011 720 7 011 720 12,9

Luontoisedut

LASKENNALLISET ERÄT 6 208 661 7 011 720 7 011 720 12,9

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)-5 527 751 -13 203 170 0 -13 203 170 -5 121 789 8 081 381 -7,3

116

1.2.2. Tuloslaskelman toteutuminen

TA muutosten jälkeen Toteutunut 2013 Poikk. TA - TOT

Toimintatulot

Myyntitulot 12 908 491 0 12 908 491 13 340 033 431 542 103,3

Maksutulot 4 477 141 0 4 477 141 5 089 442 612 301 113,7

Tuet ja avustukset 2 018 906 2 018 906 1 972 133 -46 773 97,7

Muut tulot 2 857 812 22 262 350 0 2 857 812 22 262 350 3 450 048 23 851 656 592 236 1 589 306 120,7 107,1

Valmistus omaan käyttöön 257 000 0 257 000 291 809 34 809 113,5

Toimintamenot

Henkilöstömenot -42 617 492 -42 617 492 -44 322 752 -1 705 260 104,0

Palvelujen ostot -29 047 574 -1 200 000 -30 247 574 -29 984 938 262 636 99,1

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 498 037 0 -5 498 037 -5 380 438 117 599 97,9

Avustukset -3 248 840 -3 248 840 -3 113 647 135 193 95,8

Muut menot -1 443 570 -81 855 513 -1 200 000 -1 443 570 -83 055 513 -1 022 775 -83 824 551 420 795 -769 038 70,9 100,9

Toimintakate -59 336 163 -1 200 000 -60 536 163 -59 681 086 855 077 98,6

Verotulot 35 551 000 265 000 35 816 000 35 447 099 -368 901 99,0

Valtionosuudet 28 545 400 320 000 28 865 400 28 891 030 25 630 100,1

Rahoitustulot ja -menot

Korkotulot 193 000 0 193 000 156 280 -36 720 81,0

Muut rahoitustulot 500 000 0 500 000 585 301 85 301 117,1

Korkomenot -700 000 0 -700 000 -329 418 370 582 47,1

Muut rahoitusmenot -150 000 -157 000 0 0 -150 000 -157 000 -120 064 292 099 29 936 449 099 80,0 -186,1

Vuosikate 4 603 237 -615 000 3 988 237 4 949 142 960 905 124,1

Suunnitelmapoistot+arvonalen

tumiset -4 600 000 0 -4 600 000 -4 482 376 117 624 97,4

Tilikauden tulos 3 237 -615 000 -611 763 466 766 1 078 529 -76,3

Poistoerojen lisäsys (-) tai

vähennys (+) 73 260 0 73 260 73 265 5

Varausten lisäys (-) tai

vähennys (+) 0 0 0 0

Rahastojen lisäys (-) tai

vähennys (+) 0 0 0 0

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 76 497 -615 000 -538 503 540 031 1 078 534 -100,3

TA-MUUTOKSET 2013Alkuperäinen talousarvio Tot % 2013

117

Verotulojen erittely

Verotulot

Kaupungin tulovero 31 793 000,00 -40 000,00 31 753 000,00 31 541 627,78 -211 372,22

Yhteisövero 1 878 000,00 213 000,00 2 091 000,00 1 943 438,48 -147 561,52

Kiinteistövero 1 880 000,00 92 000,00 1 972 000,00 1 962 032,32 -9 967,68

Yhteensä 35 551 000,00 265 000,00 35 816 000,00 35 447 098,58 -368 901,42

Veroprosentit ja kunnallisveroa vastaava tulo

Verovuosi 2009 18,85 0,60 0,30 0,80 139 457

Verovuosi 2010 19,00 0,75 0,35 0,90 145 212 4,1

Verovuosi 2011 19,00 0,75 0,35 0,90 153 355 5,6

Verovuosi 2012 19,50 0,75 0,35 0,90 156 489 2,0

Verovuosi 2013 19,50 0,75 0,35 0,90

Valtionosuuksien erittely

Kunnan

peruspalvelujen (ns.

yhden putken)

valtionosuus, ml

tasaukset 30 624 000 80 000 30 704 000 30 705 261 1 261

Opetus- ja

kulttuuritoimen

muut valtionosuudet -2 078 600 240 000 -1 838 600 -1 814 231 24 369

Harkinnanvarainen

valtionosuuden

korotus 0 0 0 0 0

Valtionosuudet yht. 28 545 400 320 000 28 865 400 28 891 030 25 630

Poikkema

Alkuperäinen

talousarvio

Toteutuma

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten

jälkeen Toteutuma

Ansioäyrien

muutos %

Poikkema

Tulovero-

prosentti

Yleinen k-

vero %

Asuinrak:n k-

vero %

Muiden

asuinrak:n k-

vero %

Kunnallisveroa

vastaava tulo

1.000 €

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten

jälkeen

118

1.2.3. Investointiosan toteutuminen

INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILUN YHTEENVETO

Alkuperäinen TA-muu- TA muutosten Toteutuma Poik-

talousarvio tokset jälkeen 2013 keama

KIINTEÄ OMAISUUS

Menot 500 000 600 000 1 100 000 1 247 117 -147 117

Tulot 2 000 000 0 2 000 000 1 184 128 815 872

Netto -1 500 000 600 000 -900 000 62 989 -962 989

OSAKKEET JA OSUUDET

Menot 150 000 0 150 000 99 842 50 158

Tulot 0 0 0 2 500 -2 500

Netto 150 000 0 150 000 97 342 52 658

TALONRAKENNUS

Menot 3 340 000 -150 000 3 190 000 2 584 569 605 431

Tulot 0 0 0 0 0

Netto 3 340 000 -150 000 3 190 000 2 584 569 605 431

JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS

Menot 4 772 445 -10 000 4 762 445 2 732 987 2 029 458

Tulot 1 154 775 0 1 154 775 457 805 696 970

Netto 3 617 670 -10 000 3 607 670 2 275 182 1 332 488

VIHER- JA ULKOILUALUEET

Menot 303 000 100 000 403 000 346 704 56 296

Tulot 45 000 0 45 000 41 975 3 025

Netto 258 000 100 000 358 000 304 729 53 271

LIIKELAITOKSET

Menot 980 000 150 000 1 130 000 1 046 686 83 314

Tulot 0 0 0 0 0

Netto 980 000 150 000 1 130 000 1 046 686 83 314

IRTAIMISTO

Menot 665 000 0 665 000 599 724 65 276

Tulot 0 0 0 27 000 -27 000

Netto 665 000 0 665 000 572 724 92 276

YHTEENSÄ

Menot 10 710 445 690 000 11 400 445 8 657 629 2 742 816

Tulot 3 199 775 0 3 199 775 1 713 408 1 486 367

Netto 7 510 670 690 000 8 200 670 6 944 221 1 256 449

119

INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU

TOIMIELIN KAUPUNGINHALLITUS

Muut investoinnit kuin rakentaminen ja irtaimiston hankinta

Alkuperäinen TA-muu- TA muutosten Toteutuma Poik-

talousarvio tokset jälkeen 2013 keama

KIINTEÄ OMAISUUS (KAUPUNGINHALLITUS)

Menot 500 000 600 000 1 100 000 1 247 117 -147 117

Tulot 2 000 000 0 2 000 000 1 184 128 815 872

Netto -1 500 000 600 000 -900 000 62 989 -962 989

OSAKKEET JA OSUUDET (KAUPUNGINHALLITUS)

Menot 150 000 0 150 000 99 842 50 158

Tulot 0 0 0 2 500 -2 500

Netto 150 000 0 150 000 97 342 52 658

YHTEENSÄ

Menot 650 000 600 000 1 250 000 1 346 959 -96 959

Tulot 2 000 000 0 2 000 000 1 186 628 813 372

Netto -1 350 000 600 000 -750 000 160 331 -910 331

120


TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA

PALVELU TEKNISET PALVELUT

Talonrakennus

KustannusarvioEd. vuosien Alkup. TA-muu- TA muutos- Toteutuma Poik- Kust. arviosta

+ muutokset käyttö talousarvio tokset ten jälkeen 2013 keama käytetty 31.12.

Seniorikeskus Mäntyrinteen muutostyöt

Menot 1 200 000 0 250 000 0 250 000 268 347 -18 347 22,4

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 1 200 000 0 250 000 0 250 000 268 347 -18 347 22,4

Reimari/Ankkuri

Menot 750 000 0 50 000 -50 000 0 0 0 0,0

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 750 000 0 50 000 -50 000 0 0 0 0,0

Määrärahamuutos kh 2.12.2013 § 308

Merenojan koulun peruskorjaus

Menot 4 450 000 0 2 220 000 2 220 000 1 795 563 424 437 40,3

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 4 450 000 0 2 220 000 0 2 220 000 1 795 563 424 437 40,3

Jäähalli kaukalon uusiminen

Menot 100 000 0 100 000 100 000 119 139 -19 139 119,1

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 100 000 0 100 000 0 100 000 119 139 -19 139 119,1

Jäähallin pukutilojen uusiminen

Menot 0 0 0 0 0 4 900 -4 900

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 0 0 0 4 900 -4 900

Muut liike- ja teollisuusrakennukset

Menot 0 150 000 0 150 000 131 802 18 198

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 150 000 0 150 000 131 802 18 198

Yrityspalvelukeskus 52 122 €, Sanifanin keilahallin muutostyöt (loppuun) 7 869 €, Sanifani joen allasvalaisimet

12 269 €, Sanifanin kuntosalin ilmastointimuutos (suunnittelu) 1 026 €, Sanifanin laitetilojen muutostyöt 58 516 €

Santaholman alue venevajan purku

Menot 20 000 20 000 0 20 000 0 20 000 0,0

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 20 000 0 20 000 0 20 000 0 20 000

121




Talonrakennus

KustannusarvioEd. vuosien Alkup. TA-muu- TA muutos- Toteutuma Poik- Kust. arviosta

+ muutokset käyttö talousarvio tokset ten jälkeen 2013 keama käytetty 31.12.

Santaholman alue sahan purku

Menot 400 000 250 000 -100 000 150 000 38 098 111 902 9,5

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 400 000 0 250 000 -100 000 150 000 38 098 111 902 9,5


MUUT RAKENNUKSET/ERITTELEMÄTÖN MÄÄRÄRAHA

Menot 0 0 300 000 0 300 000 226 720 73 280

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 300 000 0 300 000 226 720 73 280

Vanhusten päiväkeskus (suunnittelu) 294 €, Kuunari 24 334 €, Reimari (muutos pv-kodiksi) 59 280 €, Pohjankylän

koulu 74 942 €, Raumankarin koulu 21 966 €, Alex 1 033 €, Kaupungintalo 21 645 e, Leppikarvo 23 227 €

YHTEENSÄ

Menot 6 920 000 0 3 340 000 -150 000 3 190 000 2 584 569 605 431

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 6 920 000 0 3 340 000 -150 000 3 190 000 2 584 569 605 431

122




Julkinen käyttöomaisuus

Kustannusarvio Ed. vuosien Alkuperäinen TA-muu- TA muutosten Toteutuma Poik- Kust. arv:ta

+ muutokset käyttö talousarvio tokset jälkeen 2013 keama käyt. 31.12.

Kadut, tiet ja liikennealueet

Menot 0 0 4 632 445 -10 000 4 622 445 2 598 999 2 023 446

Tulot 0 0 1 154 775 0 1 154 775 457 805 696 970

Netto 0 0 3 477 670 -10 000 3 467 670 2 141 194 1 326 476

Valtuuston määrärahamuutos 28.5.2013 § 72: Linja-autoliikenteen järjestelyt 90.000 € ja kh määrärahamuutos 25.11.2013

§ 301 -100.000 € Keskuskarin kosteikon kunnostukseen

Käytetty: uudisrak. 63.586 €, perusparantaminen 48.836 €, päällystäminen 100.004 €, Kotipuiston infra 542.408 €,

Klv Kotipuisto-koulukeskus 80.353 €, Himankakylän infra 23.760 €, Linja-autoliikenteen järjestely 64.166 €, Rahvon

teollisuusalueen laajennus 4.391 €, Yrityspuistojen kehittämishanke 593.708 €, Santaholma 2013 -hanke 301.181 €,

Matkailun toimintaympäristöhanke 2 78.831 €, Kalajoen matkailukaupungin ympäristöhanke 697.775 €

Tievalaistus

Menot 0 0 80 000 0 80 000 70 817 9 183

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 80 000 0 80 000 70 817 9 183

Sadevesijärjestelmät

Menot 0 0 30 000 0 30 000 4 503 25 497

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 30 000 0 30 000 4 503 25 497

Teollisuus- ja tarha-alueet

Menot 0 0 30 000 0 30 000 36 347 -6 347

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 30 000 0 30 000 36 347 -6 347

Yhteishankkeet

Menot 380 000 0 0 0 0 22 321 -22 321

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 380 000 0 0 0 0 22 321 -22 321

KL-väylä Pohjoinen Satamatie

YHTEENSÄ

Menot 380 000 0 4 772 445 -10 000 4 762 445 2 732 987 2 029 458

Tulot 0 0 1 154 775 0 1 154 775 457 805 696 970

Netto 380 000 0 3 617 670 -10 000 3 607 670 2 275 182 1 332 488

123




Julkinen käyttöomaisuus

Kustannusarvio Ed. vuosien Alkuperäinen TA-muu- TA muutosten Toteutuma Poik- Kust. arv:ta

+ muutokset käyttö talousarvio tokset jälkeen 2013 keama käyt. 31.12. Viher- ja ulkoilualueet

Puistojen ja leikkikenttien rakentaminen

Menot 0 0 30 000 0 30 000 30 645 -645

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 30 000 0 30 000 30 645 -645

Liikuntapaikat

Menot 0 251 000 0 251 000 271 425 -20 425

Tulot 0 0 45 000 0 45 000 27 000 18 000

Netto 0 0 206 000 0 206 000 244 425 -38 425

Merenojan liikuntakeskuksen peruskorjaus 160 018 € tulot 27 000 €; Kotipuiston kuntoradan rakentaminen 37 245 €;

Kalajoen liikuntapuiston kehittäminen 23 318 €; Valaistuksen uusiminen radoille 20 550 €; Lankkupolkujen uusiminen

23.787 €; Keskustan koulujen lähiliikuntapaikka 6 507 € (suunnittelu).

Venesatamat

Menot 0 0 6 000 0 6 000 0 6 000

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 6 000 0 6 000 0 6 000

Alaviirteenlahden ruoppaus

Menot 16 000 16 000 0 16 000 15 300 700

Tulot 0 0 0 0

Netto 16 000 0 16 000 0 16 000 15 300 700

Keskuskarin kosteikon kunnostus

Menot 0 0 100 000 100 000 29 335 70 665

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 100 000 100 000 29 335 70 665

Kh määrärahamuutos 25.11.2013 § 301 Yrityspuistojen kehittämishankkeelta siirretty 100.000 €

Kalajokisuun maisemahanke

Menot 0 0 0 0 0 0

Tulot 0 0 0 0 14 975 -14 975

Netto 0 0 0 0 -14 975 14 975

YHTEENSÄ

Menot 16 000 0 303 000 100 000 403 000 346 704 56 296

Tulot 0 0 45 000 0 45 000 41 975 3 025

Netto 16 000 0 258 000 100 000 358 000 304 729 53 271

124




Liikelaitokset

Kustannusarvio Ed. vuosien Alkuperäinen TA-muu- TA muutosten Toteutuma Poik- Kust. arviosta

+ muutokset käyttö talousarvio tokset jälkeen 2013 keama käytetty 31.12.

Kalajoen satama

Pesupaikkojen rakentaminen

Menot 100 000 0 100 000 -78 805 21 195 17 060 4 135

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 100 000 0 100 000 -78 805 21 195 17 060 4 135

Kh 18.11.2013 § 284

Varastohalli 5 rakenteiden korjaus

Menot 200 000 0 200 000 -93 378 106 622 108 253 -1 631

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 200 000 0 200 000 -93 378 106 622 108 253 -1 631

Määrärahamuutos kh 9.4.2013 § 86 -100.000 €

Varasto 18 eristäminen

Menot 30 000 0 30 000 138 135 168 135 172 076 -3 941

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 30 000 0 30 000 138 135 168 135 172 076 -3 941

Määrärahamuutos kh 9.4.2013 § 86 100.000 €

Parakki 29 rakentaminen

Menot 100 000 0 20 000 -8 270 11 730 11 730 0

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 100 000 0 20 000 -8 270 11 730 11 730 0

Kh 18.11.2013 § 284

Kenttien rakentaminen

Menot 1 000 000 0 200 000 32 551 232 551 223 367 9 184

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 1 000 000 0 200 000 32 551 232 551 223 367 9 184

Kh 18.11.2013 § 284

Satama-altaan meri-ilmastus

Menot 0 0 0 29 29 29 0

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 0 29 29 29 0

Kh 18.11.2013 § 284

Satama-altaan ruoppaus

Menot 0 0 0 3 200 3 200 3 200 0

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 0 3 200 3 200 3 200 0

Kh 18.11.2013 § 284

Sataman turvallisuuden parantaminen

Menot 0 0 0 6 538 6 538 6 538 0

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 0 6 538 6 538 6 538 0

Kh 18.11.2013 § 284

Kalajoen satama yhteensä

Menot 1 430 000 0 550 000 0 550 000 542 254 7 746

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 1 430 000 0 550 000 0 550 000 542 254 7 746

125




Liikelaitokset



Vesi- ja viemärilaitos

Viemärilaitos

Uusien viemärilinjojen rakentaminen

Menot 490 000 0 70 000 0 70 000 28 935 41 065

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 490 000 0 70 000 0 70 000 28 935 41 065

Mm Valurintien, Safaritalon viemärin jatke, Viitakankaantien viemäri

Viemäriverkoston peruskorjaaminen

Menot 210 000 0 40 000 0 40 000 0 40 000

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 210 000 0 40 000 0 40 000 0 40 000

Jäteveden pumpaamoiden kaukovalvonta

Menot 25 000 0 5 000 0 5 000 42 345 -37 345

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 25 000 0 5 000 0 5 000 42 345 -37 345

Jätevesipumppaamoiden rakentaminen

Menot 175 000 0 35 000 0 35 000 9 800 25 200

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 175 000 0 35 000 0 35 000 9 800 25 200

Himangan jv-puhdistamon uusiminen

Menot 0 0 0 150 000 150 000 107 128 42 872

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 0 150 000 150 000 107 128 42 872


Haja-asutusalueiden viemäröinti

Menot 190 000 0 140 000 0 140 000 117 031 22 969

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 190 000 0 140 000 0 140 000 117 031 22 969

Viemäriverkoston vuotovesisaneeraus

Menot 500 000 0 100 000 0 100 000 167 861 -67 861

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 500 000 0 100 000 0 100 000 167 861 -67 861

Viemärilaitos yhteensä

Menot 1 590 000 0 390 000 150 000 540 000 473 099 66 901

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 1 590 000 0 390 000 150 000 540 000 473 099 66 901

126




Liikelaitokset



Vesilaitos

Vesijohtoverkoston rakentaminen

Menot 50 000 0 10 000 0 10 000 2 749 7 251

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 50 000 0 10 000 0 10 000 2 749 7 251

Vesijohtoverkoston uusiminen

Menot 150 000 0 30 000 0 30 000 27 584 2 416

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 150 000 0 30 000 0 30 000 27 584 2 416

Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Menot 0 0 0 0 0 1 000 -1 000

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 0 0 0 1 000 -1 000

Vesilaitos

Menot 200 000 0 40 000 0 40 000 30 333 9 667

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 200 000 0 40 000 0 40 000 30 333 9 667

Vesi- ja viemärilaitos yhteensä

Menot 1 790 000 0 430 000 150 000 580 000 503 432 76 568

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 1 790 000 0 430 000 150 000 580 000 503 432 76 568

Liikelaitokset yhteensä

Menot 3 220 000 0 980 000 150 000 1 130 000 1 046 686 83 314

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 3 220 000 0 980 000 150 000 1 130 000 1 046 686 83 314

127

1.2.4. Rahoitusosan toteutuminen

Toiminnan rahavirta

Vuosikate +/- 4 603 237 -615 000 3 988 237 4 949 142 960 905

Tulorahoituksen korjauserät +/- 0 4 603 237 -615 000 3 988 237 -915 373 4 033 769 -915 373 45 532


Käyttöomaisuusinvestoinnit - -10 710 445 -690 000 -11 400 445 -8 657 630 2 742 815

Rahoitusosuudet investointimenoihin + 1 199 775 1 199 775 499 780 -699 995

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot2 000 000 -7 510 670 -690 000 2 000 000 -8 200 670 1 213 628 -6 944 222 -786 372 1 256 448

Toiminnan ja investointien rahavirta -2 907 433 -1 305 000 -4 212 433 -2 910 453 1 301 980


Antolainojen muutokset

Antolainojen lisäykset muille - *) 0 0 0 -1 951 -1 951

Antolainojen vähennykset muilta + *) 0 0 0 0 0 0 3 170 1 219 3 170 1 219


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 000 000 690 000 4 690 000 -4 690 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 000 000 0 -2 000 000 -4 718 808 -2 718 808

Lyhytaikaisten lainojen muutos 550 000 2 550 000 690 000 550 000 3 240 000 7 000 000 2 281 192 6 450 000 -958 808


Muut maksuvalmuiden muutokset 400 000 400 000 0 400 000 400 000 2 334 430 2 334 430 1 934 430 1 934 430

Rahavarojen muutos 42 567 -615 000 -572 433 1 706 388

TA-muutos 2013 TA muutosten jälkeen Toteutunut 2013 Poikkeama TA - TOT

Alkuperäinen

talousarvio

128

1.2.5. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvion toteutumisesta

Sito- Määrärahat Tuloarviot Netto

vuus1 Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik-

talous- muutokset muutosten tuma keama talous- muutokset muutosten tuma keama talous- muutokset muutosten tuma keama

arvio jälkeen arvio jälkeen arvio jälkeen

KÄYTTÖ TALO USO SA

HALLINTOPALVELUT

Valtuusto

Toiminnan ohjaus ja arviointi B 115 580 115 580 88 479 27 101 0 0 0 -115 580 0 -115 580 -88 479 27 101

Tarkastuslautakunta

Tarkastustoimi B 30 000 30 000 23 378 6 622 0 0 0 -30 000 0 -30 000 -23 378 6 622

Keskusvaalikautakunta 0

Vaalit B 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Kaupunginhallitus

Konserniohjaus 494 020 0 494 020 385 545 108 475 6 100 6 100 10 905 -4 805 -487 920 0 -487 920 -374 640 113 280

Henkilöstöohjaus 1 871 696 1 871 696 1 884 248 -12 552 705 450 705 450 629 228 76 222 -1 166 246 0 -1 166 246 -1 255 020 -88 774

Talousohjaus 666 110 666 110 678 354 -12 244 10 000 10 000 16 934 -6 934 -656 110 0 -656 110 -661 420 -5 310

Yleishallinto 461 710 461 710 453 577 8 133 4 000 4 000 8 129 -4 129 -457 710 0 -457 710 -445 448 12 262

ICT-palvelut 609 451 609 451 642 088 -32 637 5 500 5 500 21 549 -16 049 -603 951 -603 951 -620 539 -16 588

HALLINTO PALVELUT YHTEENSÄ B 4 248 567 0 4 248 567 4 155 669 92 898 731 050 0 731 050 686 745 44 305 -3 517 517 0 -3 517 517 -3 468 924 48 593

Kaupunginhallitus

KEHITTÄMISPALVELUT

Elinkeinopalvelut 1 223 131 1 223 131 1 007 395 215 736 397 810 397 810 369 124 28 686 -825 321 0 -825 321 -638 271 187 050

Maaseutupalvelut 5 280 047 5 280 047 5 459 429 -179 382 5 195 357 5 195 357 5 273 194 -77 837 -84 690 0 -84 690 -186 235 -101 545

Kalajoen satama 789 640 789 640 743 768 45 872 1 390 000 1 390 000 1 540 588 -150 588 600 360 0 600 360 796 820 196 460

KEHITTÄMISPALVELUT YHTEENSÄB 7 292 818 0 7 292 818 7 210 592 82 226 6 983 167 0 6 983 167 7 182 906 -199 739 -309 651 0 -309 651 -27 686 281 965

Perusturvalautakunta

PERUSTURVAPALVELUT

Hallinto 295 465 413 472 292 767 120 705 20 290 20 290 24 830 -4 540 -275 175 0 -275 175 -267 937 7 238

Varhaiskasvatuspalvelut 4 944 683 4 944 683 5 125 725 -181 042 1 015 827 1 015 827 1 070 238 -54 411 -3 928 856 0 -3 928 856 -4 055 487 -126 631

Hyvinvointipalvelut 12 415 250 12 297 243 12 815 716 -518 473 4 482 252 4 482 252 4 695 180 -212 928 -7 932 998 0 -7 932 998 -8 120 536 -187 538

Terveyspalvelut 24 563 555 1 200 000 25 763 555 25 465 939 297 616 3 875 335 3 875 335 3 919 402 -44 067 -20 688 220 -1 200 000 -21 888 220 -21 546 537 341 683

Ympäristöterveydenhuolto 1 112 805 1 112 805 1 148 083 -35 278 862 469 862 469 896 065 -33 596 -250 336 0 -250 336 -252 018 -1 682

PERUSTURVAPALVELUT YHTEENSÄB 43 331 758 1 200 000 44 531 758 44 848 230 -316 472 10 256 173 0 10 256 173 10 605 715 -349 542 -33 075 585 -1 200 000 -34 275 585 -34 242 515 33 070P ER US TUR VA P A LVELUT ILM A N

ER IKOIS S A IR A A N HOITOA B 28 509 718 0 28 509 718 29 804 588 -1 294 870 8 980 173 0 8 980 173 9 281 626 -301 453 -19 529 545 0 -19 529 545 -20 522 962 -993 417

ERIKO ISSAIRAANHO ITO 14 822 040 1 200 000 16 022 040 15 043 642 978 398 1 276 000 0 1 276 000 1 324 089 -48 089 -13 546 040 -1 200 000 -14 746 040 -13 719 553 1 026 487

129


vuus1Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik-



Sivistyslautakunta

SIVISTYSPALVELUT

Hallinto 319 190 319 190 331 614 -12 424 12 250 12 250 9 002 3 248 -306 940 0 -306 940 -322 612 -15 672

Perusasteinen koulutus 9 513 450 9 513 450 9 885 474 -372 024 198 130 198 130 522 598 -324 468 -9 315 320 0 -9 315 320 -9 362 876 -47 556

Keskiaste 1 545 700 1 545 700 1 793 107 -247 407 42 000 42 000 70 454 -28 454 -1 503 700 0 -1 503 700 -1 722 653 -218 953

Vapaa-aikapalvelut 2 203 490 2 203 490 2 265 150 -61 660 375 800 375 800 337 088 38 712 -1 827 690 0 -1 827 690 -1 928 062 -100 372

SIVISTYSPALVELUT YHTEENSÄ B 13 581 830 0 13 581 830 14 275 345 -693 515 628 180 0 628 180 939 142 -310 962 -12 953 650 0 -12 953 650 -13 336 203 -382 553

Tekninen lautakunta

TEKNISET PALVELUT

Hallinto ja tstopalv. 1 362 380 1 362 380 1 325 115 37 265 1 000 1 000 992 8 -1 361 380 0 -1 361 380 -1 324 123 37 257

Maankäyttöpalvelut 1 015 270 1 015 270 1 010 624 4 646 779 700 779 700 1 490 072 -710 372 -235 570 0 -235 570 479 448 715 018

T ilapalvelut 3 748 615 3 748 615 3 755 253 -6 638 1 498 490 1 498 490 1 425 193 73 297 -2 250 125 0 -2 250 125 -2 330 060 -79 935

Ruoka- ja siivouspalvelut 4 339 775 4 339 775 4 290 639 49 136 33 540 33 540 92 090 -58 550 -4 306 235 0 -4 306 235 -4 198 549 107 686

Mittaus ja kartoitus 2 651 405 2 651 405 2 678 674 -27 269 1 445 800 1 445 800 1 488 711 -42 911 -1 205 605 0 -1 205 605 -1 189 963 15 642

Ympäristölautakunta 0 0

TEKNISET PALVELUT 0 0

Ympäristönohjaus B 283 095 283 095 274 409 8 686 162 250 162 250 231 899 -69 649 -120 845 0 -120 845 -42 510 78 335

TEKNISET PALVELUT YHTEENSÄ B 13 400 540 0 13 400 540 13 334 714 65 826 3 920 780 0 3 920 780 4 728 957 -808 177 -9 479 760 0 -9 479 760 -8 605 757 874 003

KÄYTTÖ TALO US YHTEENSÄ 81 855 513 1 200 000 83 055 513 83 824 550 -769 037 22 519 350 0 22 519 350 24 143 465 -1 624 115 -59 336 163 -1 200 000 -60 536 163 -59 681 086 855 077


vuus1 Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik-



INVESTO INTIO SA

Kaupunginhallitus

Kiinteä omaisuus B 500 000 600 000 1 100 000 1 247 117 -147 117 2 000 000 2 000 000 1 184 128 815 872 1 500 000 -600 000 900 000 -62 989 -962 989

Osakkeet ja osuudet B 150 000 150 000 99 842 50 158 0 0 2 500 -2 500 -150 000 0 -150 000 -97 342 52 658

Irtaimisto B 665 000 665 000 599 724 65 276 0 0 27 000 -27 000 -665 000 0 -665 000 -572 724 92 276

Talonrakennus B 3 340 000 -150 000 3 190 000 2 606 890 583 110 0 0 0 -3 340 000 150 000 -3 190 000 -2 606 890 583 110

Julkinen käyttöomaisuus B 4 772 445 -10 000 4 762 445 2 710 667 2 051 778 1 154 775 1 154 775 457 805 696 970 -3 617 670 10 000 -3 607 670 -2 252 862 1 354 808

Viher- ja ulkoilualueet B 303 000 100 000 403 000 346 704 56 296 45 000 45 000 41 975 3 025 -258 000 -100 000 -358 000 -304 729 53 271

Liikelaitokset B 980 000 150 000 1 130 000 1 046 686 83 314 0 0 -980 000 -150 000 -1 130 000 -1 046 686 83 314

INVESTOINNIT YHTEENSÄ 10 710 445 690 000 11 400 445 8 657 630 2 742 815 3 199 775 0 3 199 775 1 713 409 1 486 366 -7 510 670 -690 000 -8 200 670 -6 944 222 1 256 448

130

Sito- Määrärahat Tuloarviot

vuus1Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik-

talous- muutokset muutosten tuma keama talous- muutokset muutosten tuma keama

arvio jälkeen arvio jälkeen

TULO SLASKELMAO SA

Verotulot B 35 551 000 265 000 35 816 000 35 447 099 368 901

Valtionsouudet B 28 545 400 320 000 28 865 400 28 891 030 -25 630

Korkotulot B 193 000 193 000 156 280 36 720

Muut rahoitustulot B 500 000 500 000 585 301 -85 301

Korkomenot B 700 000 0 700 000 329 418 370 582

Muut rahoitusmenot B 150 000 0 150 000 120 064 29 936

Korjauserät B 0 0 915 373 -915 373 0 0 0 0

RAHO ITUSO SA

Tulorahoituksen korjauserät B 0

Pakollisten varausten muutokset B

Antolainojen muutokset

Antolainojen vähennys B 0 0 0 3 170 -3 170

Antolainojen lisäys B 0 0 0 1 951 -1 951 0


Pitkäaik. lainojen vähennys B 2 000 000 0 2 000 000 4 718 808 -2 718 808

Pitkäaik. lainojen lisäys B 4 000 000 690 000 4 690 000 4 690 000

Lyhyaik. lainojen lisäys/ähennys N 0 0 0 0 550 000 550 000 7 000 000 -6 450 000

Oman pääoman muutokset B 0 0 0 0 0 0 0

lainakannan muutokset V 0 0

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutoksetN 6 415 -6 415 0 0 0

Vaihto-omaisuuden muutos N 0 0 0 0 12 044 -12 044

Saamisten muutos N 0 0 400 000 400 000 1 818 124 -1 418 124

Lyhytaikaisten saamisten muutos 0 0 0 0 510 677 -510 677

Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutosN 0 0 0 0 0

Vaikutus maksuvalmiuteen N 42 567 42 567 1 706 389 -1 663 822 0 615 000 615 000 615 000

YHTEENSÄ 95 458 525 1 890 000 97 348 525 100 280 598 -2 932 073 95 458 525 1 890 000 97 348 525 100 280 598 -2 932 073

B= sitovuus bruttomääräraha/-tuloarvio, N= nettomääräraha/-tuloarvio

131

2. Tilinpäätöslaskelmat

2.1. Tuloslaskelma TP 2013 TP 2012

€ €

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 13 340 032,81 13 306 251,52

Maksutuotot 5 089 442,11 4 621 715,22

Tuet ja avustukset 1 972 132,87 2 851 544,02

Muut toimintatuotot 3 450 048,05 2 803 626,65

TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 23 851 655,84 23 583 137,41

Valmistus omaan käyttöön 291 808,77 371 193,86

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -33 804 401,32 -33 438 226,37

Eläkekulut -8 296 388,15 -7 501 635,47

Muut henkilöstösivukulut -2 221 962,98 -2 029 608,06

Henkilöstösivukulut -10 518 351,13 -9 531 243,53

Henkilöstökulut yhteensä -44 322 752,45 -42 969 469,90

Palvelujen ostot -29 984 938,21 -29 008 769,23

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 380 437,67 -5 419 976,45

Avustukset -3 113 646,84 -2 908 976,28

Muut toimintakulut -1 022 775,49 -998 484,16

TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -83 824 550,66 -81 305 676,02

TOIMINTAKATE -59 681 086,05 -57 351 344,75

Verotulot 35 447 098,58 34 374 697,08

Valtionosuudet 28 891 030,00 27 942 774,00


Korkotuotot 156 279,84 203 729,41

Muut rahoitustuotot 585 301,40 399 323,87

Korkokulut -329 418,39 -528 967,80

Muut rahoituskulut -120 063,51 -102 886,09

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 292 099,34 -28 800,61

VUOSIKATE 4 949 141,87 4 937 325,72


Suunnitelman mukaiset poistot -4 482 375,61 -4 288 906,66

Poistot ja arvonalentumiset -4 482 375,61 -4 288 906,66

TILIKAUDEN TULOS 466 766,26 648 419,06

Varausten ja rahastojen muutokset

Poistoeron muutos 73 264,94 73 264,94

Varausten ja rahastojen muutokset 73 264,94 73 264,94

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 540 031,20 721 684,00

132

2.2. Rahoituslaskelma TP 2013 TP 2012

€ €

TOIMINNAN RAHAVIRTA

VUOSIKATE 4 949 141,87 4 937 325,72

TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT -915 372,50 -564 137,50

TOIMINNAN RAHAVIRTA 4 033 769,37 4 373 188,22

INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA

INVESTOINTIMENOT -8 657 630,15 -10 553 149,56

RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN 499 780,44 619 219,22

PYS. VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOV.TULOT1 213 628,11 2 078 594,65

INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA -6 944 221,60 -7 855 335,69

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 910 452,23 -3 482 147,47

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET

ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET -1 950,55 -44 197,96

ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 3 169,86 195 887,84

ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 1 219,31 151 689,88

LAINAKANNAN MUUTOKSET

PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 5 000 000,00

PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -4 718 808,07 -3 885 239,14

LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS 7 000 000,00 2 600 000,00

LAINAKANNAN MUUTOKSET 2 281 191,93 3 714 760,86

MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET

TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUUTOS-6 415,03 -9 742,99

VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 12 043,67 -61,46

SAAMISTEN MUUTOS 1 815 951,21 -2 062 146,09

KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 512 849,98 917 871,89

MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 2 334 429,83 -1 154 078,65

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 4 616 841,07 2 712 372,09

RAHAVAROJEN MUUTOS 1 706 388,84 -769 775,38

RAHAVAROJEN MUUTOS 1 706 388,84 -769 775,38

KASSAVARAT 31.12. 15 118 148,88 13 411 760,04

KASSAVARAT 1.1. 13 411 760,04 14 181 535,42

133

2.3. Tase VASTAAVA 2013 2012

€ €

A. PYSYVÄT VASTAAVAT 88 662 883,84 85 286 884,66

I Aineettomat hyödykkeet 277 279,04 288 649,23

1. Aineettomat oikeudet 63 548,26 55 422,02

2. Muut pitkävaikutteiset menot 213 730,78 233 227,21

II Aineelliset hyödykkeet 75 816 108,14 72 524 861,46

1. Maa-ja vesialueet 18 221 825,51 17 268 389,36

2. Rakennukset 37 214 634,81 36 697 362,70

3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 162 880,33 13 982 678,10

4. Koneet ja kalusto 1 158 928,40 1 009 066,64

5. Muut aineelliset hyödykkeet 20 533,20 20 533,20


hankinnat 4 037 305,89 3 546 831,46

III SIJOITUKSET 12 569 496,66 12 473 373,97

1. Osakkeet ja osuudet 10 758 626,68 10 661 284,68

3. Muut lainasaamiset 1 470 569,35 1 473 738,66

4. Muut sijoitukset 340 300,63 338 350,63

B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 355 539,17 359 056,30

1. Valtion toimeksiannot 18 569,18 29 339,20

2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 30 671,26 29 951,31

3. Muut toimeksiantojen varat 306 298,73 299 765,79

C. VAIHTUVAT VASTAAVAT 24 050 741,96 24 172 348,00

I Vaihtoomaisuus 119 996,67 132 040,34

1. Aineet ja tarvikket 119 996,67 132 040,34

II Saamiset 8 812 596,41 10 628 547,62

Pitkäaikaiset saamiset 2 695 393,23 3 232 179,69

1. Myyntisaamiset 1 992 437,65 2 316 888,61

2. Lainasaamiset 54 118,58 54 118,58

3. Muut saamiset 648 837,00 860 619,00

4. Siirtosaamiset 0,00 553,50

Lyhytaikaiset saamiset 6 117 203,18 7 396 367,93

1. Myyntisaamiset 3 403 626,54 3 402 940,47

2. Lainasaamiset 154 823,40 154 823,40

3. Muut saamiset 1 035 569,30 1 708 513,20

4. Siirtosaamiset 1 523 183,94 2 130 090,86

III Rahoitusomaisuusarvopaperit 12 120 610,42 11 621 047,52

3. Joukkovelkakirjalainasaamiset 3 186 384,93 3 239 560,78

4. Muut arvopaperit 8 934 225,49 8 381 486,74

IV Rahat ja pankkisaamiset 2 997 538,46 1 790 712,52

VASTAAVA YHTEENSÄ 113 069 164,97 109 818 288,96

134

VASTATTAVAA 2013 2012

€ €

A OMA PÄÄOMA 60 934 562,74 60 394 531,54

I Peruspääoma 40 331 840,71 40 331 840,71

III Muut omat rahastot 8 680 778,90 8 680 778,90

IV Edellisten tilikausien yli/-alijäämä 11 381 911,93 10 660 227,93

V Tilikauden yli/-alijäämä 540 031,20 721 684,00

B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET

VARAUKSET 1 712 418,27 1 785 683,21

1. Poistoero 1 712 418,27 1 785 683,21

C PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 0,00

2. Muut pakolliset varaukset 0,00 0,00

D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 395 043,89 404 976,05


2. Lahjoitusrahastojen pääomat 30 671,26 29 951,31

3. Muut toimeksiantojen pääomat 347 182,15 344 224,80

E VIERAS PÄÄOMA 50 027 140,07 47 233 098,16

I Pitkäaikainen 11 320 976,93 15 766 540,26

2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 6 314 292,80 10 506 892,70

3. Lainat julkisyhteisöiltä 1 904 769,55 2 431 457,02

6. Ostovelat 0,00 15 000,00

7. Muut velat/Liitymismaksut ja muut velat 3 101 914,58 2 813 190,54

II Lyhytaikainen 38 706 163,14 31 466 557,90


3. Lainat julkisyhteisöiltä 526 208,17 525 728,87

5. Saadut ennakot 96 094,22 38 736,52

6. Ostovelat 3 971 147,69 2 931 435,58

7. Muut velat/Liitymismaksut ja muut velat 1 038 430,63 1 067 419,13

8. Siirtovelat 5 381 682,53 6 210 637,90

VASTATTAVAA 113 069 164,97 109 818 288,96

135

2.4. Konsernituloslaskelma 2013 2012

€ €

Toimintatuotot 42 325 635,65 43 823 570,85

Toimintatkulut -99 180 864,00 -98 283 201,05

Osuus osakuusyht. Voitosta (tappiosta) 79 589,45 65 232,16

Toimintakate -56 775 638,90 -54 394 398,04

Verotulot 35 357 082,87 34 286 172,76

Valtionosuudet 28 891 030,00 27 942 774,00


Korkotuotot 164 628,31 218 263,91

Muut rahoitustuotot 609 147,71 566 670,30

Korkokulut -713 824,23 -977 339,26

Muut rahoituskulut -137 965,33 -108 770,22

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -78 013,54 -301 175,27

Vuosikate 7 394 460,43 7 533 373,45


Suunnitelmanmukaiset poistot -6 819 194,46 -6 304 051,89

Tilikauden yli- ja alipariarvot 7,79 -27 936,21

Arvonalentumiset

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -6 819 186,67 -6 331 988,10

Satunnaiset erät -93 121,43

Tilikauden tulos 575 273,76 1 108 263,92

Tilinpäätössiirrot 98 261,68 103 781,72

Vähemmistöosuudet -48 489,24 6 438,12

Tilikauden ylijäämä 625 046,20 1 218 483,76

136

2.5. Konsernirahoituslaskelma 2013 2012

€ €

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 7 394 460,43 7 533 373,45

Satunnaiset erät -93 121,43

Tulorahoituksen korjauserät -920 607,50 -578 344,44

6 473 852,93 6 861 907,58


Investointimenot -14 445 793,63 -14 517 962,67

Rahoitusosuudet investointimenoihin 622 284,68 731 704,22

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 1 231 002,30 2 284 048,09

-12 592 506,65 -11 502 210,36

Toiminnan ja investointien rahavirta -6 118 653,72 -4 640 302,78


Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset -19 843,08 -3 428,38

Antolainasaamisten vähennykset 27 829,03 210 887,84

7 985,95 207 459,46


Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 3 943 291,94 7 315 820,86

Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -5 758 328,87 -5 022 651,44

Lyhytaikaisten lainojen muutos 7 021 986,90 2 620 463,43

5 206 949,97 4 913 632,85

Oman pääoman muutokset -3 791,10 313 201,74


Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos -71 096,74 -129 356,54

Vaihto-omaisuuden muutos -66 959,46 -25 739,77

Saamisten muutos 2 249 722,64 -2 125 906,86

Korottomien velkojen muutos 341 295,74 1 283 723,00

2 452 962,18 -997 280,17

Rahoituksen rahavirta 7 664 107,00 4 437 013,88

Rahavarojen muutos 1 545 453,28 -203 288,90

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 19 130 694,55 17 585 241,27

Rahavarat 1.1. 17 585 241,27 17 788 530,17

1 545 453,28 -203 288,90

137

2.6. Konsernitase

VASTAAVA 2013 2012

€ €

A. PYSYVÄT VASTAAVAT 114 965 467,86 108 681 910,18

I Aineettomat hyödykkeet 505 200,72 463 523,70

1. Aineettomat oikeudet 279 317,47 216 973,87

3. Muut pitkävaikutteiset menot 222 130,26 243 541,91

4. Ennakkomaksut 3 752,99 3 007,92


1. Maa-ja vesialueet 18 241 673,42 17 263 349,91

2. Rakennukset 64 724 558,13 62 316 141,94


4. Koneet ja kalusto 4 225 080,82 3 942 193,74

5. Muut aineelliset hyödykkeet 273 126,58 242 723,21

6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset 5 833 952,70 4 438 720,99

hankinnat

III SIJOITUKSET 4 073 694,28 4 017 468,96

1. Osakkuusyhteisöosuudet 2 076 931,44 2 018 360,24

2. Muut osakkeet ja osuudet 1 205 186,54 1 206 838,91

4. Muut lainasaamiset 630 724,15 649 709,51

5. Muut saamiset 160 852,15 142 560,30

B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 032 277,13 1 031 783,81


2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 34 565,01 33 789,08

3. Muut toimeksiantojen varat 705 205,29 873 934,20

C. VAIHTUVAT VASTAAVAT 30 545 198,78 31 388 192,90

I Vaihtoomaisuus 484 323,88 417 369,74

1. Aineet ja tarvikket 308 896,23 320 881,09

2. Keskeneräiset tuotteet 139 591,08 64 869,40

4. Muu vaihto-omaisuus 35 267,08 21 296,85

5. Ennakkomaksut 569,49 10 322,40

II Saamiset 10 930 180,35 13 373 511,64

Pitkäaikaiset saamiset 2 534 240,97 3 282 570,94

1. Myyntisaamiset 1 804 937,65 2 347 638,61

2. Lainasaamiset 68 315,64 67 637,57

3. Muut saamiset 660 987,68 866 741,26


Lyhytaikaiset saamiset 8 395 939,38 10 090 940,70

1. Myyntisaamiset 5 060 093,11 5 196 999,35

2. Lainasaamiset 7 029,80 199 532,89

3. Muut saamiset 1 508 785,49 2 346 792,31

4. Siirtosaamiset 1 820 030,98 2 347 616,15

III Rahoitusomaisuusarvopaperit 12 329 326,27 12 030 904,49

1. Osakkeet ja osuudet 89,89 89,62

2. Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 125 712,43 151 302,83

3. Joukkovelkakirjalainasaamiset 3 186 384,93 3 239 560,78

4. Muut arvopaperit 9 017 139,02 8 639 951,26

IV Rahat ja pankkisaamiset 6 801 368,28 5 566 407,03


138


€ €

A OMA PÄÄOMA 64 131 414,05 63 644 235,38

I Peruspääoma 40 331 840,71 40 331 840,72

II Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä

IV Arvonkorotusrahasto 443 689,20 443 693,11

V Muut omat rahastot 9 908 099,88 9 895 897,14

VI Edellisten tilikausien yli/-alijäämä 12 822 738,16 11 754 320,76

VII Tilikauden yli/-alijäämä 625 046,10 1 218 483,65

B VÄHEMMISTÖOSUUDET 660 310,85 637 570,62

D POISTOERO JA VAPAAEHTOISET

VARAUKSET 3 168 312,90 3 546 033,85

1. Poistoero 2 887 728,61 2 586 437,54

2. Vapaaehtoiset varaukset 280 584,29 959 596,31

E PAKOLLISET VARAUKSET 124 914,03 102 583,44

2. Muut pakolliset varaukset 124 914,03 102 583,44

F TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 411 625,06 1 482 228,51


2. Lahjoitusrahastojen pääomat 34 675,40 33 916,74

3. Muut toimeksiantojen pääomat 749 575,06 921 951,70

G VIERAS PÄÄOMA 77 046 366,88 71 689 235,09

I Pitkäaikainen 34 446 996,14 36 164 824,18


3. Lainat julkisyhteisöiltä 2 039 394,54 2 648 985,32

4. Lainat muilta luotonantajilta 0,00 135 071,94

6. Ostovelat 0,00 15 000,00

7. Muut velat 7 192 715,64 6 819 931,49

II Lyhytaikainen 42 599 370,74 35 524 410,91


3. Lainat julkisyhteisöiltä 609 680,45 590 617,41

4. Lainat muilta luotonantajilta 202 654,28 190 668,45

5. Saadut ennakot 241 990,01 168 699,78

6. Ostovelat 4 907 553,18 4 172 295,44

7. Muut velat 1 414 946,97 1 508 936,12

8. Siirtovelat 6 748 550,99 7 470 852,60

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 146 542 943,77 141 101 886,89

139

3. Tilinpäätöksen liitetiedot

3.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 3.1.1. Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvät vastaavat on merkitty hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelma mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet.

Sijoitusomaisuuden arvostus

Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon.

Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen pääsääntöisesti hankintamenoon.

Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Tilikauden tiedot ovat vertailukelpoisia edelliseen tilikauteen

3.1.2. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt lukuun ottamatta Sautinkarin Maretaario Oy:tä, Apu-Invest Oy:tä ja Himangan Redi Oy:tä sekä kaikki kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä. Omistusosakkuusyhteisöjä ei ole yhdistetty.

Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Konsernitaseen liitteessä esitetään perusteltu selostus, jos konsernitilipäätöksen laatimisessa ei ole noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kaupungin tilinpäätöksessä.

Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä.

Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kaupungin omistamien kuntayhtymien tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta.

Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa ja konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa.

Sumupoistojen oikaisu Tyräyhteisöjen poistoja on oikaistu Kalajoen Apartementos Oy:n, Kiinteistö Oy Kalajoentie 5:n ja Kiinteistö Oy Kalajoen Linja-autoaseman osalta. Muiden tytäryhteisöjen osalta poistoja ei ole oikaistu, koska ne ovat tehneet tilinpäätöksissään poistot oman poistosuunnitelman mukaisesti.

140

3.2. Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Konserni Kaupunki

2013 2012 2013 2012

Hallintopalvelut 941 214,70 1 987 879,65 686 536,81 1 738 826,74

Kehittämispalvelut 7 184 252,14 8 095 872,17 7 179 414,25 8 093 478,26

Perusturvapalvelut 15 091 565,51 13 921 815,20 10 605 573,97 9 827 814,44

Sivistyspalvelut 8 115 697,36 8 765 951,64 939 141,23 1 056 134,16

Tekniset palvelut 10 992 905,94 11 052 052,19 4 440 989,58 2 866 883,81

Yhteensä 42 325 635,65 43 823 570,85 23 851 655,84 23 583 137,41

Verotulojen erittely 2013 2012

Kaupungin tulovero 31 541 627,78 30 871 878,97

Yhteisövero 1 943 438,48 1 683 246,26

Kiinteistövero 1 962 032,32 1 819 571,85

Yhteensä 35 447 098,58 34 374 697,08

Valtionosuuksien erittely 2013 2012

Kunnan peruspalvelujen

valtionosuus (ilman

tasauksia) 23 727 753 22 895 040

Verotuloihin perustuva

valtionosuuksien tasaus 6 803 424 6 833 097

Järjestelmämuutoksen

tasaus 174 084 174 080

Opetus- ja kulttuuritoimen

muut valtionosuudet -1 814 231 -1 959 443

Harkinnanvarainen

valtionosuuden korotus 0 0

Valtionosuudet yhteensä 28 891 030 27 942 774 Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät erät

Satunnaisten tuottojen ja kulujen

erittely 2013 2012 2013 2012

Satunnaiset kulut

Kiinteistö Oy Himangan säästötalon

osakkeiden myyntitappio 93 121,00

Konserni Kaupunki

141 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista

Käyttösuunnitelman poistojen määrittämisessä on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista

arvioidun pitoajan mukaan.

Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät 31.12.2012 asti ovat:

Aineettomat oikeudet 3-5 vuotta tasapoisto

Satamaväylän ruoppaus 50 vuotta menojäännöspoisto

Rakennukset 15-50 vuotta tasapoisto

Kiinteät rakenteet ja laitteet 16-28 vuotta menojäännöspoisto

Maarakenteet 28 vuotta menojäännöspoisto

Koneet ja kalusto 3-5 vuotta tasapoisto

Verkostot 18-43 vuotta menojäännöspoisto

Vesirakenteet 16-50 vuotta menojäännöspoisto

Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät 1.1.2013 alkaen ovat:

Aineettomat hyödykkeet 2-5 vuotta tasapoisto

Osake- ja vuokrahuoneistojen 10 vuotta tasapoisto

perusparannusmenot

Maa-ja vesialueet ei poistoa

Rakennukset 10-20 vuotta tasapoisto

Kiinteät rakenteet ja laitteet 15-25 % menojäännöspoisto

Maarakenteet 20 % menojäännöspoisto

Verkostot 10-15 % menojäännöspoisto

Vesirakenteet 15-25 % menojäännöspoisto

Koneet ja kalusto 3-15 vuotta tasapoisto

Muut aineelliset hyödykkeet

Luonnonvarat käytön mukainen poisto

Arvo- ja taide-esineet ei poistoa

Ennakkomaksut ja keskeneräiset ei poistoa

hankinnat

Pysyvien vastaavien sijoitukset ei poistoa

Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta

kaupungin tilipäätöksessä:

Vuosina 2012-2018

Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 4 753 655

Keskimääräisten poistonalaisten investointien omahankintameno 5 592 998

Ero (€) -839 343

Ero % -15

2013 2012 2013 2012

Potilasvahinkovastuu 1.1. 104 989,04 90 703,82 0,00 0,00

Lisäykset tilikaudella 19 924,99 14 285,22 0,00 0,00

Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00

Potilasvahinkovastuu 31.12. 124 914,03 104 989,04 0,00 0,00

Pakollisten varausten muutokset

Konserni Kaupunki

Käyttöomaisuuden myyntivoitot 2013 2012 2013 2012

Osakkeiden myynti 0,00 12 953,02 0,00 12 953,02

Kaluston myynti 10 777,39 44 187,80 10 777,39 44 187,80

Rakennusten myynti 0,00 0,00 0,00 0,00

Maa-alueiden myynti 906 006,49 511 110,32 906 006,49 511 110,32

Muut myyntivoitot 27 565,59 3 196,78 0,00 0,00

Yhteensä 944 349,47 571 447,92 916 783,88 568 251,14

Konserni Kaupunki

142

Käyttöomaisuuden myyntitappiot 2013 2012 2013 2012

Osakkeiden myynti 0,00 0,00 0,00 0,00

Rakennusten myynti 0,00 0,00 0,00 0,00

Maa-alueiden myynti 1 411,38 4 113,64 1 411,38 4 113,64

Muut myyntitappiot 0,00 30,72 0,00 0,00

Yhteensä 1 411,38 4 144,36 1 411,38 4 113,64

Konserni Kaupunki

3.3. Taseen liitetiedot 3.3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

Arvonkorotukset 2013 2012 2013 2012

Maa- ja vesialueet

34 085,61 23 703,99

Arvonkorotukset 10 381,62

Arvonkorotusten purku

34 085,61 34 085,61

Rakennukset

409 607,50 332 449,91

Arvonkorotukset 77 157,59

Arvonkorotusten purku

409 607,50 409 607,50

Konserni Kaupunki

Arvo 1.1.

Arvo 31.12.

Arvo 1.1.

Arvo 31.12. Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat

oikeudet

Muut pitkä-

vaikutteiset

menot Yhteensä

Poistamaton

hankintameno 1.1. 55 422,02 233 227,21 288 649,23

Lisäykset tilikauden

aikana 98 197,59 37 620,95 135 818,54

Rahoitusosuudet

tilikaudella 0,00 0,00 0,00

Vähennykset

tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00

Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00

Tilikauden poisto 90 071,35 57 117,38 147 188,73

Arvonalennukset ja

niiden palautukset 0,00 0,00 0,00

Poistamaton

hankintameno 31.12. 63 548,26 213 730,78 277 279,04

Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12. 63 548,26 213 730,78 277 279,04

Olennaiset lisäpoistot 0,00 0,00 0,00

143

Maa-ja vesialueet Rakennukset

Kiinteät rakenteet

ja laitteet Koneet ja kalusto

Muut aineelliset

hyödykkeet

Ennakkomaksut

ja keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Poistamaton

hankintameno 1.1. 17 268 389,36 36 697 362,70 13 982 678,10 1 009 066,64 20 533,20 3 546 831,46 72 524 861,46

Lisäykset tilikauden

aikana 1 232 969,65 2 438 801,41 3 481 570,08 542 146,60 726 481,87 8 421 969,61

Rahoitusosuudet

tilikaudella 263 773,00 0,00 236 007,44 499 780,44

Vähennykset

tilikauden aikana 279 533,00 16 222,61 0,00 0,00 295 755,61

Siirrot erien välillä 0,00

Tilikauden poisto 0,00 1 905 307,19 2 037 594,85 392 284,84 4 335 186,88

Arvonalennukset ja

niiden palautukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Poistamaton

hankintameno 31.12. 18 221 826,01 37 214 634,31 15 162 880,33 1 158 928,40 20 533,20 4 037 305,89 75 816 108,14

Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12. 18 221 826,01 37 214 634,31 15 162 880,33 1 158 928,40 20 533,20 4 037 305,89 75 816 108,14

Olennaiset lisäpoistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Aineelliset hyödykkeet

Pysyvien vastaavien sijoitukset

Lisäykset 99 342,00 0,00 0,00 500,00 99 842,00

Vähennykset 0,00 0,00 0,00 2 500,00 2 500,00

Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Hankintameno 31.12. 4 998 688,05 527 887,07 4 295 701,07 936 350,49 10 758 626,68

Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12. 4 998 688,05 527 887,07 4 295 701,07 936 350,49 10 758 626,68

Yhteensä

Kunta- yhtymä-

osuudet

Osakkeet konserni-

yhtiöt

Osakkeet

omistusyht.

yhteisöt

Osakkeet ja osuudet

Muut osakkeet ja

osuudet

Hankintameno 1.1. 4 899 346,05 10 661 284,68527 887,07 4 295 701,07 938 350,49

Lisäykset 0,00 0,00 0,00 1 950,00 1 950,00

Vähennykset 0,00 0,00 0,00 3 169,31 3 169,31

Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Hankintameno 31.12. 0,00 842 922,01 572 916,63 395 031,34 1 810 869,98

Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12. 0,00 842 922,01 572 916,63 395 031,34 1 810 869,98

396 250,65

Saamiset muut

yhteisöt

Hankintameno 1.1. 842 922,01

Saamiset

kuntayhtymät

572 916,63

Saamiset

konserni-

yhteisöt

Jvk-, muut laina- ja muut saamiset

0,00

Jvk- saamiset

1 812 089,29

Yhteensä

144 Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt

Nimi Kotipaikka Kaupungin Konsernin Kaupunkikons

ernin osuus €omistusosuus omistusosuus

Tytäryhteisö

Omasta

pääomasta

Vieraasta

pääomasta

Tilikauden

voitosta/tappi

osta

Apu-Invest Oy Kalajoki 55,60 % 100,00 %

Himangan Kehitysyhtiö Oy Kalajoki 100,00 % 100,00 % 309 595 10 906 -91

Himangan Redi Oy Kalajoki 100,00 %

Kiinteistö Oy Himangan Köli Kalajoki 60,00 % 53 154 88 032 -7 210

Himangan Matkailu Oy Kalajoki 100,00 % 100,00 % 196 340 260 732 -70 452

Kiinteistö Oy Kalajoen Vuokra-asunnot Kalajoki 100,00 % 100,00 % 90 552 12 545 222 -357 572

Kalajoki 100,00 % 100,00 % 1 000 953 2 841 895 16 522

Kalajoki 91,30 % 91,30 % 1 221 544 310 356 15 385

Kalajoki 90,93 % 780 997 6 468 112

Kalajoki 73,10 % 73,10 % 341 648 7 664 3 737

Kalajoki 68,48 % 274 474 2 416 600 6

Kalajoki 81,80 % 81,80 % 92 781 161 646 -67 460

Kalajoki 60,00 % 60,00 % 449 660 1 689 495 96 689

Kiinteistö Oy Kalajoen Linja-autoasema Kalajoki 100,00 % 100,00 % 554 766 3 932 -9 364

Kuntayhtymät

Oulu 0,78 % 0,78 % 1 056 994 1 613 014 -39 020

Kokkola 3,08 % 3,08 % 771 828 958 967 70 858

Nivala 11,38 % 11,38 % 3 398 129 974 521 36 447

Kannus 11,36 % 11,36 % 4 719 112 2 741 093 424 223

Oulu 2,25 % 2,25 % 19 583 31 211 1 503

Kokkola 7,06 % 7,06 % 62 710 23 756 -3 487

Osakkuusyhteisöt

As Oy Kalajoen Nikkarintie Kalajoki 25,29 % 25,29 %

Keski-Pohjanmaan Komposti Oy Kalajoki 37,20 % 37,20 %

Kalajoen Lämpö

Kalajoen Hiekkasärkät Oy

Kalajoen Apartementos Oy

K-Pohjanmaan liitto

P-Pohjanmaan liitto

Kannuskylän Liiketalo Oy

P-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Kiinteistö Oy Kalajoen Kylpylähotelli

Kiinteistö Oy Kalajoen Marin Park

Kiinteistö Oy Kalajoen Kalajoentie 5

Keski-pohjanmaan koulutuskuntayhtymä

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä

Korpelan Voima

Saamisten erittelyt

Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset

Saamiset tytäryhteisöiltä

Myyntisaamiset 200 000,00 45 456,97 212 500,00 22 372,68

Lainasaamiset 54 118,58 154 823,40 54 118,58 154 823,40

Muut saamiset 0,00 38 767,80 31 969,33

Siirtosaamiset 0,00 337,50

Yhteensä 254 118,58 239 385,67 266 618,58 209 165,41

Saamiset kuntayhtymisltä,

joissa kaupunki on jäsenenä

Myyntisaamiset 0,00 45 456,97 2 470,12

Lainasaamiset 0,00 154 823,40

Muut saamiset 0,00 38 767,80

Siirtosaamiset 0,00 337,50 248,00

Yhteensä 0,00 239 385,67 0,00 2 718,12

Saamiset osakkuus- sekä muilta

omistusyhteysyhteisöiltä

Myyntisaamiset

Lainasaamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset

Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00

Saamiset yhteensä 254 118,58 478 771,34 266 618,58 211 883,53

2013 2012

145 Siirtosaamisiin liittyvät olennaiset erät

Konserni Kaupunki

2013 2012 2013 2012

Lyhytaikaiset siirtosaamiset

Siirtyvät korot 90 243,18 147 937,71 80 696,40 145 748,74

Kelan korvaus työterveyshuoltoon 256 955,53 506 093,10 230 000,00 496 591,00

EAKR-tuet 603 207,04 1 039 633,12 494 773,58 964 519,27

ESR-tuet 89 506,04 44 850,81 89 506,04 44 850,81

K-P:n sairaanhoitopiiri 218 875,75 236 382,55 218 875,75 236 382,55

Ely-palkkatuet 52 744,62 52 744,62

Tasausrahastolaskutus 14 659,95 19 237,11

Muut siirtosaamiset 560 136,83 353 481,75 342 189,10 241 998,49

Siirtosaamiset yhteensä 1 886 328,93 2 347 616,15 1 508 785,49 2 130 090,86

Lyhyaikaiset siirtosaamiset yhteensä 1 886 328,93 2 347 616,15 1 508 785,49 2 130 090,86

Rahoitusarvopaperit

2013 2012

Joukkovelkakirjalainasaamiset

Jälleenhankintahinta 3 342 900,08 3 523 445,17

Kirjanpitoarvo 3 186 384,93 3 239 560,78

Erotus 156 515,15 283 884,39

Muut arvopaperit

Jälleenhankintahinta 10 033 557,24 9 152 539,67

Kirjanpitoarvo 8 934 225,49 8 381 486,74

Erotus 1 099 331,75 771 052,93

Yhteensä rahoituarviopaperit 12 120 610,42 11 621 047,52

3.3.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely

Konserni Kaupunki

2013 2012 2013 2012

Peruspääoma 1.1. 40 331 840,72 40 331 840,72 40 331 840,71 40 331 840,71

Lisäykset 0,00

Vähennykset 0,00

Perupääoma 31.12. 40 331 840,72 40 331 840,72 40 331 840,71 40 331 840,71

Arvonkorotusrahasto 1.1. 443 693,11 608 683,45 0,00 0,00

Lisäykset 0,00 0,00

Vähennykset 164 990,34 0,00

Arvonkorotusrahasto 31.12. 443 693,11 443 693,11 0,00 0,00

Muut omat rahastot 1.1. 9 895 897,14 10 497 860,66 8 680 778,90 8 680 778,90

Siirrot rahastoon 12 202,74 0,00

Siirrot rahastosta 601 963,52 0,00

Muut omat rahastot 31.12. 9 908 099,88 9 895 897,14 8 680 778,90 8 680 778,90

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 12 972 804,41 12 472 667,51 11 381 911,93 8 219 623,06

Siirto vahinkorahastoon

Edellisen tilikauden virheen oikaisu 150 066,25 -718 346,75

Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 12 822 738,16 11 754 320,76 11 381 911,93 10 660 227,93

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 625 046,10 1 218 483,65 540 031,20 721 684,00Oma

pääoma 64 131 417,97 63 644 235,38 60 934 562,74 60 394 531,54

146 Viiden vuoden kuluttua erääntyvät velat ja velkojen osat

2013 2012

Lainat rahoitus- ja vakuutus-

laitoksilta 2 039 060,20 2 354 468,10

Lainat julkisyhteisöiltä 54 467,26 327 167,55

Pitkäaikaiset velat yhteensä 2 093 527,46 2 681 635,65 Pakolliset varaukset

Konserni Kaupunki

2013 2012 2013 2012

Muut pakolliset varaukset

Potilasvahinkovakuutusmaksu 124 914,03 102 583,44

Muut pakolliset varaukset yhteensä 124 914,03 102 583,44 0,00 0,00 Vieras pääoma

Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset

Velat tytäryhteisöiltä

Saadut ennakot 0,00 0,00

Ostovelat 0,00 111 012,90 149 949,37

Muut velat 60 081,25 0,00 56 323,25 0,00

Siirtovelat 0,00 563,80 12 621,80

Yhteensä 60 081,25 111 576,70 56 323,25 162 571,17

Velat kuntayhtymiltä,

joissa kaupunki on jäsenenä

Saadut ennakot 0,00 0,00

Ostovelat 0,00 980 048,31 170 507,42

Muut velat 0,00 0,00 7 230,67

Siirtovelat 0,00 100 697,65 840 276,66

Yhteensä 0,00 1 080 745,96 7 230,67 1 010 784,08

Velat osakkuus- sekä muilta

omistusyhteysyhteisöiltä

Saadut ennakot

Ostovelat

Muut velat

Siirtovelat

Yhteensä 0,00 0,00

Vieras pääoma yhteensäYhteensä 60 081,25 1 192 322,66 63 553,92 1 173 355,25

20122013

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

Konserni Kaupunki

2013 2012 2013 2012

Lyhytaikaiset siirtovelat

Palkkojen ja henkilöstösivikulujen jaksotukset 5 825 090,50 5 129 945,32 4 832 313,92 4 623 282,64

Lomarahavapaajaksotus 22 426,80 408 264,81 22 426,80 23 961,66

Korkojaksotukset 144 160,51 184 718,30 58 627,14 88 515,56

Valtionosuusennakot 33 686,76 0,00 33 686,76 0,00

Projektirahoitus 205 352,58 223 791,67 171 049,37 200 166,51

Muut siirtovelat 517 833,85 1 524 132,49 263 578,54 1 274 711,53

Lyhyaikaiset siirtovelat yhteensä 6 748 550,99 7 470 852,59 5 381 682,53 6 210 637,90

Siirtovelat yhteensä 6 748 550,99 7 470 852,59 5 381 682,53 6 210 637,90

147

3.4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin

Konserni Kaupunki

2013 2012 2013 2012

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 9 883 844,07 10 200 906,98

Vakuudeksi annetut kiinnitykset 15 268 638,81 15 157 342,81

Lainat julkisyhteisöiltä 253 594,22 334 000,00

Vakuudeksi annetut kiinnitykset 334 000,00 334 000,00

Vakuudeksi annetut kiinnitykset

yhteensä 25 740 077,10 26 026 249,79 Leasingvastuiden yhteismäärä

Konserni Kaupunki

2013 2012 2013 2012

Seuraavalla tilikaudella 77 018,18 41 889,15 46 601,37 23 383,93

maksettavat

Myöhemmin maksettavat 130 100,36 72 880,48 73 052,12 44 283,85

Yhteensä 207 118,53 114 769,63 119 653,49 67 667,78 Vastuusitoumukset Konserni Kaupunki

2013 2012 2013 2012

Takaukset samaan konserniin

kuuluvien yhteisöjen puolesta

Alkuperäinen pääoma 17 659 235,49 12 674 212,97 15 548 522,46 12 048 522,46

Jäljellä oleva pääoma 11 795 738,89 8 656 867,82 11 491 227,26 8 311 144,22

Takaukset muiden puolesta

Alkuperäinen pääoma 3 159 993,53 3 064 865,53 3 159 993,53 3 064 865,53

Jäljellä oleva pääoma 2 246 089,43 2 530 087,44 2 246 089,43 2 530 087,44

Yhteensä jäljellä 14 041 828,32 11 186 955,26 13 737 316,69 10 841 231,66 Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista

2013 2012

Kaupungin osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 55 013 876,92 47 128 964,76

Kaupungin osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 31.12. 0,00 0,00

Kaupungin mahdollista vastuuta kattava osuus

takauskeskuksen rahastosta 31.12. 36 895,32 33 298,14 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt

Konserni Kaupunki

2013 2012 2013 2012

Sopimusvastuut

Vuokravastuut 37 271,68 27 640,34

Johdannaissopimukset

Koronvaihtosopimukset

Käypä arvo -2 625,46 -1 004,16

Kohde-etuuden arvo 223 876,25 162 495,94

Eu-hankkeiden omarahoitusosuudet 1 568 183,57 2 191 087,13 1 398 881,26 2 021 784,82

148

3.5. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot

Henkilöstön lukumäärä 31.12.

2013 2012

Vakinaiset:

Hallintopalvelut 23 24

Kehittämispalvelut 97 98

Perusturvapalvelut 369 370

Sivistyspalvelut 178 176

Tekniset palvelut 124 125

Yhteensä 791 793

Muut:

Määräaikaiset 325 288

Tukityöllisteyt 21 35

Yhteensä 346 323

Henkilöstö yhteensä 1137 1116

Tilintarkastajan palkkiot

2013 2012

BDO Audiator Oy

Tilintarkastuspalkkiot 12 214,50 10 507,50

Tilintarkastajan lausunnot 886,00 1 545,50

Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 4 066,75 3 597,00

Muut palkkiot 0,00 0,00

Palkkiot yhteensä 17 167,25 15 650,00

149

3.6. Laskennallisesti eriytetty liiketoiminta 3.6.1. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma

LIIKEVAIHTO

Vesimaksut (ulk.) 1 180 057,37 1 063 535,70

Vesimaksut (sis.) 91 118,56 94 897,07

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden

varastojen lisäys (+) tai vähennys (-)

Valmistus omaan käyttöön 38 132,68 57 855,16

Liiketoiminnan muut tuotot 8 267,31 22 886,61

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -138 655,45 -143 714,49

Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 0,00 0,00

Palvelujen ostot -667 612,50 -806 267,95 -602 501,79 -746 216,28

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -165 230,69 -167 041,27

Henkilösivukulut

Eläkekulut -41 847,80 -35 252,46

Muut henkilösivukulut -11 513,56 -218 592,05 -11 901,12 -214 194,85


Suunnitelman mukaiset poistot -571 579,06 -486 038,50

Arvonalentumiset 0,00 -571 579,06 0,00 -486 038,50

Liiketoiminnan muut kulut -23 315,23 -19 933,20

Liikeylijäämä (-alijäämä) -302 178,37 -227 208,29

Rahoitustuotot ja - kulut

Korkokulut 0,00 0,00

Korvaus jäännöspääomasta 0,00 0,00 0,00 0,00Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -302 178,37 -227 208,29

Satunnaiset tuotot ja -kulut

Satunnaiset tuotot 0,00 0,00

Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00

Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -302 178,37 -227 208,29

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00

Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -302 178,37 -227 208,29

Lisätiedot:

Sijoitetun pääoman tuotto-%. -4,64 % -3,83 %

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet on esitelty kaupungin tuloslaskelman liitetietojen yhteydessä.

Tase-erät on kohdistettu viemärilaitokselle aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.

Yhteiset kuluerät on jaettu toimintamenojen suhteessa.

Himangan jätevedenpuhdistamolla syttyi tulipalo 18.6.2013. Tulipalosta johtuvia käyttökuluja syntyi 92 141 €

ja investointeja 107 128 €.

2013 2012

150

3.6.2. Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma

Tulorahoitus

Liikeylijäämä -302178,37 -227 208,29

Poistot ja arvonalennukset 571579,06 486 038,50

Rahoitustuotot ja -kulut 0,00 0,00

Satunnaiset erät

Muut tulorahoituksen korjauserät

Sisäiset tuotot - -91 118,56 -94 897,07

Sisäiset kulut + 21 910,84 200 192,97 18 925,20 182 858,34

Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit -504 432,17 -662 809,80

Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00

Käyttöomaisuuden myyntitulot 0,00 0,00

Sisäiset katteet 0,00 -504 432,17 0,00 -662 809,80

Tulorahoitus ja investoinnit, netto -304 239,20 -479 951,46

Rahoitustoiminta


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,00 0,00

Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00 0,00 0,00


Vaihto-omaisuuden muutos -949,69 -1 646,71

Pitkäaikaisetn saamisten muutokset 0,00 0,00

Lyhytaikaisten saamisten muutokset 52 848,09 -38 073,12

Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten 0,00 0,00

velkojen muutos 266 258,74 318 157,14 481 434,14 441 714,31

Rahoitustoiminta netto 318 157,14 441 714,31

Vaikutus kaupungin kassavaroihin 13 917,94 -38 237,15

20122013

151

3.6.3. Vesihuoltolaitoksen tase

VASTAAVA 2013 2012

A PYSYVÄT VASTAAVAT 6 266 188,18 5 905 732,54

I Aineettomat hyödykkeet 0,00 0,00

1. Aineettomat oikeudet 0,00 0,00

2. Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 0,00

3. Ennakkomaksut 0,00 0,00


1. Maa- ja vesialueet 0,00 0,00

2. Rakennukset 386 146,26 405 734,51


4. Koneet ja kalusto 0,00 0,00

5. Muut aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00


hankinnat 291 518,15 184 389,89

B VAIHTUVAT VASTAAVAT 562 119,04 615 916,82

I Vaihto-omaisuus 9 681,35 10 631,04

1. Aineet ja tarvikkeet 9 681,35 10 631,04

2. Keskeneräiset tuotteet 0,00 0,00

3. Valmiit tuotteet/tavarat 0,00 0,00

4. Muu vaihto-omaisuus 0,00 0,00

5. Ennakkomaksut 0,00 0,00

II Saamiset 552 437,69 605 285,78

Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00

1. Myyntisaamiset 0,00 0,00

2. Lainasaamiset 0,00 0,00

3. Muut saamiset 0,00 0,00


Lyhytaikaiset saamiset 552 437,69 605 285,78

1. Myyntisaamiset 552 437,69 605 285,78

2. Lainasaamiset 0,00 0,00

3. Muut saamiset 0,00 0,00



152


A OMA PÄÄOMA 3 586 637,80 3 546 238,68

I Jäännöspääoma 3 888 816,17 3 773 446,97

II Liittymismaksurahasto 0,00 0,00

III Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00

IV Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -302 178,37 -227 208,29

B POISTOERO JA VAPAA-

EHTOISET VARAUKSET 0,00 0,00

1. Poistoero 0,00 0,00

2. Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00

C PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 0,00

1. Eläkevaraukset 0,00 0,00

2. Muut pakolliset varaukset 0,00 0,00

D VIERAS PÄÄOMA 3 241 669,42 2 975 410,68

I Pitkäaikainen 3 080 936,71 2 805 409,56

1. Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00

2. Lainat rahoitus- ja vakuutus-

laitoksilta 0,00 0,00

3. Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00

4. Lainat muilta luotonanatajilta 0,00 0,00

5. Saadut ennakot 0,00 0,00

6. Ostovelat

7. Muut velat 3 080 936,71 2 805 409,56

8. Siirtovelat 0,00 0,00

II Lyhytaikainen 160 732,71 170 001,12

1. Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00

2. Lainat rahoitus- ja 0,00 0,00

vakuutuslaitoksilta 0,00 0,00

3. Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00

4. Lainat muilta luotonanatajilta 0,00 0,00

5. Saadut ennakot 0,00 0,00

6. Ostovelat 107 166,68 107 219,81

7. Muut velat 48 068,03 62 511,12

8. Siirtovelat 5 498,00 270,19

0 0

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 6 828 307,22 6 521 649,36

153

4. Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista

4.1. Luettelo kirjanpitokirjoista ja niiden säilytysajoista Kirjanpitokirja Säilytysaika Tililuettelot paperituloste Pysyvästi Päiväkirja paperituloste 10 vuotta Pääkirja paperituloste Pysyvästi Talousarvion toteutuminen paperituloste Pysyvästi Myyntireskontra 10 vuotta Ostoreskontra 10 vuotta Tasekirja Pysyvästi Tase-erittely irtolehtinä kansiossa 10 vuotta

Kirjapitokirjat säilytetään lopullisesti kaupungintalon päätearkistossa.

4.2. Tositelajit 001 Muistiot 633 Kotihoitolaskutus

006 Jaksotukset 634 Sosiaalipalv.vuokra-asuntolaskutus

007 Vyörytykset 635 Päivähoitolaskutus

008 Oikaisut tilinavaussaldoihin 636 Kehitysvammahuollon vuokralaskutus

009 Käyttöomaisuusviennit 638 Pesulalaskutus

010 Tiliotetositteet 639 Ympäristöterveydenhuollon laskutus

021 Myyntireskontra viitesuoritukset 641 Koulutoimiston laskutus

040 Ostoreskontra suoritukset 642 Kansalaisopiston laskutus

305 Matkalaskut 643 AP-IP laskutus

310 Palkat 644 Vapaa-aika Hellewi-laskutus

470 Kierrätettävät laskut 645 Vapaa-aikapalvelut laskutus

490 Sosiaalityö 649 Kiinteistöpalvelulaskutus ym.

601 Yleishallinnon laskutus 650 Vesipostiavainlaskutus

602 Teollisuus- ja liiketilavuokra-laskutus 651 Satamalaskutus

603 Maa-aluevuokralaskutus 652 Venepaikkalaskutus

604 Antolainalaskutus 653 Vesi- ja viemäriliittymälas-kutus

605 Lomituspalvelulaskutus 654 Jäähallilaskutus

606 Antolainalaskutus 655 Teknisentoimiston laskutus

607 Turkistarhauksen lomituslaskutus 656 Asuntolainalaskutus (maalis-/syyskuu)

621 Hammashoitolaskutus 657 Asuntolainalaskutus (helmi-/elokuu)

622 Vuodeosastolaskutus 658 Rakennus-ja ympäristövalvonnan laskutus

623 Terveyskeskuslaskutus 700 Sisäiset Palveluautolaskutus

624 Muu terveyskeskuslaskutus 701 Sisäiset Pesulalaskutus

625 Perusturvan laskutus 702 Sisäiset Yleishallinnon kopiolaskutus

630 Asumispalvelulaskutus 703 Sisäiset Teknisentoimiston kopiolaskutus

631 Palvelukotilaskutus 705 Sisäiset ICT-palvelut

632 Työkeskuslaskutus

154

5. Allekirjoitukset ja merkinnät

5.1. Tilinpäätöksen allekirjoitus Kalajoella 7. päivänä huhtikuuta 2014 KALAJOEN KAUPUNGINHALLITUS

Raili Myllylä Sami Hänninen Sirkka Alho Tarmo Hihnala Kullervo Niemelä Eija Pahkala Hanna Saari Juha Tuliniemi Jorma Untinen Jukka Puoskari

5.2. Tilinpäätöksen merkinnät Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Kalajoella kuun . päivänä 2014 BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö

Risto Hyvönen JHTT

2 0 1 3 kaupunginhallitus 7.4 - kalajoki · 4, vasemmistoliitto r.p. 4, perussuomalaiset r.p. 2,...

Documents