19H A L S U A

Jorma Uusitalo

Halsua on yksi niistä suoma-laiskunnista, missä turvetuo-tanto ja turvekuljetukset ovat merkittäviä työllistäjiä alueel-laan. Kiviojan perheen kak-si yritystä, T. ja J. Kivioja Oy sekä Kivioja Power Ky, ovat esimerkkejä toimijoista, jot-ka tuovat työtä enimmillään useille kymmenille ihmisil-le. Tässä tapauksessa jopa kol-men maakunnan alueelle.

Perheen isä Tapani Kivioja aloitti yrittäjänä 50 vuotta sit-ten. Muutamaa vuotta myö-hemmin hän osti ensimmäisen kuorma-autonsa 1967, minkä jälkeen alkoi pitkään jatkunut työura kuljetusalan yrittäjänä. Kilometrejä kertyi runsaasti,

sillä kuormia ajettiin pisim-millään Mustanmeren rannal-le saakka.

Asiakas saakokonaispalvelunVuonna 1981 kuljetusyritys te-ki Vapon kanssa sopimuksen turvekuljetuksista. 12 vuot-ta myöhemmin yhteistyö Va-pon kanssa laajeni kattamaan kuljetusten lisäksi turvetuo-tannon. Turpeeseen liittynyt liiketoiminta kasvoi vuosien kuluessa niin voimakkaasti, että tavaraliikenteen kuljetuk-set päättyivät kokonaan vuon-na 2000.

- Turvekuljetukset laajeni-vat vähitellen, ja Halsuan li-säksi turvetta ajettiin Vimpe-listä. Se oli hyvä asia, että työ-tä löytyi lopulta omalta paik-kakunnalta, Tapani Kivioja muistelee.

Myös asiakaskunta on laa-jentunut. Kivojat toimittivat ensimmäisen turvekuorman muun muassa Kokkolaan sil-loiselle IVO:n voimalaitoksel-le 1994. 2001 asiakkaiksi tuli-vat Kokkolan Voima sekä Pie-tarsaaresta Alholmens Kraft.

Yrityksen omistuspohja-kin on muuttunut. Kymmenen vuotta sitten suoritettiin suku-

polvenvaihdoksen ensimmäi-nen osa, kun Tapanin veli Ju-hani jäi pois ja tilalle tulivat perheen lapset Hilkka Karja-lainen sekä Harri ja Juha Ki-vioja. Reilu vuosi sitten oli toi-sen osan vuoro, jonka jälkeen Tapani jäi mukaan enää pie-nellä osuudella.

Vuonna 2004 sisarukset pe-rustivat Kivioja Power Ky:n, joka keskittyy nimenomaan Alholmens Kraftin turvetoi-mituksiin.

Kiviojat ovat erikoistuneet tarjoamaan asiakkailleen ko-konaispalvelun avaimet kä-teen-periaatteella. Pelkistetys-ti ilmaistuna asiakas osoittaa suon sekä toimitusosoitteen, ja yritys hoitaa kaiken muun.

Turvetuotantoon ja -toimi-

tuksiin liittyy monia eri työ-vaiheita kuten itse tuotanto, kuormaus ajoneuvoihin, kul-jetus ja tienhoito. Usein eri pa-lasia hoitavat yksittäiset yri-tykset itsenäisesti, mutta kat-tavan alihankintaverkoston-sa ansiosta Kiviojat pystyvät tuottamaan koko kokonaisuu-den yhtenä palveluna.

- Tällä tavalla jaetaan myös riskiä sekä hyödynnetään te-hokkaasti se osaaminen, joka löytyy alueelta, Kiviojat ku-

Turve tuo työtä ja toimeentuloa

päätöksenteko hidastuikin ja asioiden hoito vaikeutui.

- Yrittäjäksi siirtymiseen vaikutti myös ikä. Ajattelin, että jos vielä aikoo tehdä jo-tain muuta, se on tehtävä nyt, Leena Hietalahti kertoo.

Yrittäjyyden alkuvaiheet ovat nekin olleet työläitä ja yk-sinyrittäminen tuo omat haas-teensa.

- Vastaavasti pitkän aikavä-lin suunnittelu helpottui, kos-ka teen päätökset itse. San-na ja naapurin muut tytöt ovat yksi henkireikä, ja heidän kanssaan on kiva vaihtaa kuu-lumisia.

Hoitokuluman tarjoama täysin uusi hoitomuoto on LPG, johon liittyvän laitteis-ton Hietalahti hankki heti alussa. LPG yleistyy tällä het-kellä nopeasti monipuolisuu-tensa ja hyvien hoitotulosten ansiosta.

LPG-hoidot perustuvat ali-paineella tapahtuvaan kehon pehmytkudosten muokka-ukseen, ja sitä voidaan käyt-tää niin kasvojen ihonhoidos-sa, vartalon kiinteyttämises-sä kuin esimerkiksi erilaisten kiputilojen, äkillisten noidan-nuolien ja lihasjäykkyyksien hoidossa.

- Asiakkaat ovat kiitelleet varsinkin sitä, että vaikka hoi-to on tehokasta, se on kuiten-kin myös lempeää.

Jotkut muualta saapuneet asiakkaat ovat kyselleet, miksi Hietalahti perusti hoitoyrityk-sensä Halsualle eikä jonnekin isommalle paikkakunnalle.

- Olen vastannut, että Kaus-tiselta tai Vetelistä on Halsual-le ihan sama matka kuin päin-vastoin, Hietalahti nauraa.

Juha Kivioja Kairinevan tur-vetyömaalla Halsualla.

vaavat toimintamallin hyöty-jä.

Nelisen kuukautta kestävän kesäsesongin aikana perheen yritykset työllistävät keski-määrin 50 työntekijää. Ympä-rivuotisestikin turve työllistää noin 15 ihmistä.

- Halsuan kokoisella paik-kakunnalla tällaisella työllis-täjällä on iso merkitys. Ke-sätyöpaikat kiinnostavat var-sinkin nuoria ja opiskelijoita. Turvetyömaalla on ollut ke-sätöissä niin tulevia pappeja, lääkäreitä kuin insinöörejä, Tapani Kivioja kertoo.

Ympäristöratkaisuihinisoja investointejaSuomessa on totuttu siihen, että ympäristökeskustelu liit-tyy läheisesti turvetuotantoon. Alan toimijoita keskustelu jos-kus huvittaa, joskus sapettaa.

Siitä syystä, että harva elin-keino joutuu toimimaan yhtä tiukasti säädellyissä puitteissa kuin turveala. Luonnollisesti erilaisten säädösten noudatta-mista myös valvotaan tarkasti.

- Ympäristöasioista päättä-vät usein ihmiset, jotka eivät tunne alaa. Koko maan maa-pinta-alasta kolmasosa on suo-ta, ja tuosta määrästä ainoas-taan 0,6 prosenttia on turve-tuotannossa. Sen takia ei voi todellakaan väittää, että tur-veala hävittäisi suot Suomes-ta, sanovat Hilkka Karjalai-nen ja Harri Kivioja.

Muitakin mittasuhteita ku-vaavia esimerkkejä löytyy. Esimerkiksi tekojärvien ja tei-den alle on jäänyt soita ja tur-vemaita yhtä paljon, kuin mi-tä turvetuotannolla on käytös-sään suopinta-alaa.

- Turveala on perinteises-

ti noudattanut voimassaole-via säädöksiä ja aina kun ym-päristölupa uusitaan, yrityk-sen pitää pystyä osoittamaan parannuksia ympäristöratkai-suihin. Tosiasia on sekin, et-tä turveteollisuus on inves-toinut merkittävästi erilaisiin toimiin, joilla säästetään ym-päristöä, korostaa Vapon ym-päristöpalkinnolla Keski-Poh-janmaalla palkittu Juha Kivi-oja.

- Monet asiakkaat vaativat turvetoimittajilta tuotannon ajoluvan, joka on räätälöity voimalaitoskohtaisesti. Tuo-tantoaikana turvetyömaiden ympäristörakenteet pitää tar-kistaa kahden viikon välein, ja vesinäytteitä riippumattomat näytteenottajat ottavat sään-nöllisesti ympäri vuoden.

- Käytössä on oltava myös muun muassa mittava ensis-ammutuskalusto, eli toimin-taa ohjaavat niin paloturval-lisuus-, työturvallisuus- kuin ympäristönsuojeluohjeet. Sen jälkeen kun maa-alue ei enää ole turvetuotannossa, se pi-tää palauttaa luonnontilaan tai muuhun käyttöön, Kiviojat käyvät läpi pitkää listaa erilai-sista ohjeistuksista.

Yhtä pitkältä ja työläältä kuulostaa luettelo niistä luvis-ta ja selvityksistä, jotka on teh-tävä ennen kuin turveyrittäjil-lä on käytössään uusi alue tur-vetuotantoa varten.

- Turvetuotannon tulevai-suus määräytyy pitkälti juuri ympäristöasioiden perusteel-la ja sen mukaan, miten uu-sia alueita saadaan hankittua. Päättäjille on tärkeää saada oi-keaa tietoa alan ympäristövai-kutuksista. Nyt keskustelua käydään väärien mielikuvien varassa ja kyse on kuitenkin toimialasta, jolla on täälläkin merkittävä työllistävä vaiku-tus, Kiviojat sanovat.

Kuvassa pintavalutus-kentän paineputki, joka jakaa veden tasaisestikentän reunaan. Vesi suotautuu kentän läpi (suoraa ojayhteyttä ei ole) ja kentän toisesta reunasta vesi ohjautuu mittakaivon kautta ul-kopuoliseen vesistöön.

Tapani Kivioja (edessä), Harri Kivioja (tak.vas), Hilkka Karjalai-nen ja Juha Kivioja tietävät, että turvatuotannolla on alueella merkittävä työllistävä vaikutus.